12.5.2007

Euroopan unionin virallinen lehti

L 123/1

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 519/2007,

annettu 7 päivänä toukokuuta 2007,

eräiden Argentiinasta tuotavien sellaisenaan nautittavaksi tarkoitettujen viinien, joiden viininvalmistusmenetelmistä ei säädetä asetuksessa (EY) N:o 1493/1999, tarjoamisen ja toimittamisen sallimisesta annetun asetuksen (EY) N:o 527/2003 muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon viinin yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1493/1999 (1) ja erityisesti sen 45 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1493/1999 45 artiklan 1 kohdassa säädetään, asetuksen (EY) N:o 527/2003 (2) mukaan yhteisöön voidaan tuoda Argentiinassa tuotettuja viinejä, joiden valmistuksessa on käytetty eräitä sellaisia viininvalmistusmenetelmiä, erityisesti omenahapon lisäämistä, joista ei säädetä yhteisön lainsäädännössä. Luvan voimassaolo päättyi 31 päivänä joulukuuta 2006.

(2)	Omenahapon käyttö on Kansainvälisen viinijärjestön hyväksymä viininvalmistusmenetelmä.

(3)	Yhteisön ja Mercosurin, jonka jäsen Argentiina on, välillä käydään neuvotteluja, joiden tavoitteena on viinikauppaa koskevan sopimuksen tekeminen. Neuvottelut koskevat erityisesti osapuolten viininvalmistusmenetelmiä ja maantieteellisten merkintöjen suojaa.

(4)

Kunnes yhteisön ja Mercosurin välinen viinikauppaa koskeva uusi sopimus, jossa osapuolet tunnustavat toistensa viininvalmistusmenetelmät ja jolla siten helpotetaan sellaisten Argentiinasta peräisin olevien viinien tuontia yhteisöön, joihin on lisätty omenahappoa, tulee voimaan, argentiinalaisille viineille myönnettyä käsittelyä koskevan luvan voimassaoloa on tarkoituksenmukaista jatkaa mainitun sopimuksen voimaantuloon saakka ja enintään 31 päivään joulukuuta 2008.

(5)	Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 527/2003 olisi muutettava,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan asetuksen (EY) N:o 527/2003 1 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa ilmaisu ”31 päivään joulukuuta 2006” ilmaisulla ”31 päivään joulukuuta 2008”.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2007.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 7 päivänä toukokuuta 2007.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

H. SEEHOFER

(1) EYVL L 179, 14.7.1999, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1791/2006 (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 1).

(2) EUVL L 78, 25.3.2003, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1912/2005 (EUVL L 307, 25.11.2005, s. 1).

12.5.2007

Euroopan unionin virallinen lehti

L 123/3

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 520/2007,

annettu 7 päivänä toukokuuta 2007,

eräiden laajalti vaeltavien kalakantojen teknisistä säilyttämistoimenpiteistä ja asetuksen (EY) N:o 973/2001 kumoamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 37 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Yhteisö on hyväksynyt päätöksellään 98/392/EY (1) Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen, joka sisältää veden elollisten luonnonvarojen säilyttämistä ja hoitoa koskevia periaatteita ja sääntöjä. Yhteisö osallistuu kansainvälisillä vesillä toteutettaviin ponnistuksiin kalakantojen säilyttämiseksi osana laajempia kansainvälisiä velvoitteitaan.

(2)	Euroopan yhteisöstä tuli päätöksellä 86/238/ETY (2) Atlantin tonnikalojen suojelusta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen, jäljempänä ’ICCAT-yleissopimus’, sopimuspuoli 14 päivänä marraskuuta 1997.

(3)

ICCAT-yleissopimuksessa määrätään tonnikalavarojen ja sen lähilajien säilyttämisen ja hoidon alueellisen yhteistyön puitteista Atlantin valtamerellä ja sitä ympäröivillä merillä erityisesti Kansainvälisen Atlantin tonnikalojen suojelukomission, jäljempänä ’ICCAT’, avulla sekä antamalla yleissopimuksen soveltamisalueella sellaisia kalavarojen säilyttämistä ja hoitoa koskevia suosituksia, jotka velvoittavat sopimuspuolia.

(4)

ICCAT on suositellut eräiden Atlantin ja Välimeren laajalti vaeltavien kalakantojen osalta eräitä teknisiä toimenpiteitä, jotka koskevat muun muassa kalan sallittua kokoa ja painoa, saaliita koskevia rajoituksia tietyillä alueilla, tiettyinä aikoina tai tietyillä pyydyksillä sekä kapasiteetin rajoituksia. Suositukset ovat yhteisöä velvoittavia, ja siksi ne olisi pantava täytäntöön.

(5)

Yhteisö on hyväksynyt Intian valtameren tonnikalatoimikunnan perustamista koskevan sopimuksen päätöksellä 95/399/EY (3). Sopimus tarjoaa asianmukaiset puitteet kansainvälisen yhteistyön tehostamiseksi sekä tonnikalan ja sen lähilajien kohtuullisen käytön edistämiseksi Intian valtamerellä Intian valtameren tonnikalatoimikunnan, jäljempänä ’IOTC’, perustamisen avulla sekä antamalla IOTC:n toimivaltaan kuuluvalla alueella sellaisia kalavarojen säilyttämistä ja hoitoa koskevia päätöslauselmia, jotka velvoittavat sopimuspuolia.

(6)	IOTC on hyväksynyt suosituksen joitakin Intian valtameren laajalti vaeltavia kalakantoja koskevista teknisistä toimenpiteistä ja erityisesti kapasiteetin rajoittamisesta. Suositus on yhteisöä velvoittava, ja sen vuoksi se olisi pantava täytäntöön.

(7)	Yhteisö on päätöksellä 2005/938/EY (4) hyväksynyt kansainvälistä delfiinien suojeluohjelmaa koskevan sopimuksen. Yhteisön olisi sen vuoksi sovellettava sopimuksen määräyksiä.

(8)

Kyseisen sopimuksen tavoitteisiin kuuluu itäisellä Tyynellämerellä kurenuottien avulla harjoitettavan tonnikalan kalastuksen yhteydessä esiintyvän tahattoman delfiinikuolleisuuden asteittainen vähentäminen sen poistamiseksi lähes kokonaan asettamalla vuosittaiset enimmäissaalisrajat ja varmistamalla tonnikalavarojen pitkän aikavälin kestävyys sopimusalueella.

(9)

Yhteisöllä on kalastusta koskevia etuja itäisellä Tyynellämerellä, ja se on osallistunut menettelyyn, jonka tavoitteena on hyväksyä Amerikan trooppisten tonnikalojen suojelukomission vahvistamista koskeva yleissopimus, jäljempänä ’Antiguan yleissopimus’. Yhteisö on allekirjoittanut Antiguan yleissopimuksen päätöksellä 2005/26/EY (5) ja aloittanut menettelyn tähän uuteen sopimukseen liittymiseksi. Yhteisö, joka on Amerikan trooppisten tonnikalojen suojelukomission, jäljempänä ’IATTC’, yhteistyötä tekevä muu kuin sopimuspuoli, kunnes Antiguan yleissopimus tulee voimaan, on päättänyt soveltaa IATTC:n hyväksymiä teknisiä toimenpiteitä. Nämä toimenpiteet olisi siis saatettava osaksi yhteisön lainsäädäntöä.

(10)	Yhteisö on päätöksen 2005/75/EY (6) nojalla 25 päivästä tammikuuta 2005 alkaen sopimuspuolena laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa Länsi- ja Keski-Tyynellämerellä koskevaan yleissopimukseen, jäljempänä ’WCPFC-yleissopimus’.

(11)	WCPFC-yleissopimuksessa määrätään alueellisista yhteistyöpuitteista Länsi- ja Keski-Tyynenmeren laajalti vaeltavien kalakantojen pitkän aikavälin säilyttämiselle ja kestävälle hyödyntämiselle Länsi- ja Keski-Tyynenmeren kalastuskomission (WCPFC) perustamisen avulla.

(12)	Yhteisön olisi sen vuoksi sovellettava yleissopimuksen määräyksiä ja WCPFC:n hyväksymiä teknisiä toimenpiteitä.

(13)	Näiden alueellisten kalastusjärjestöjen hyväksymät tekniset toimenpiteet on saatettu osaksi yhteisön lainsäädäntöä eräiden laajasti vaeltavien kalakantojen teknisistä säilyttämistoimenpiteistä 14 päivänä toukokuuta 2001 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 973/2001 (7).

(14)	Mainittujen järjestöjen hyväksymien uusien teknisten toimenpiteiden vuoksi sekä asetuksen (EY) N:o 973/2001 antamisesta lähtien voimassa olleiden teknisten toimenpiteiden saattamiseksi ajan tasalle kyseinen asetus olisi kumottava ja korvattava tällä asetuksella.

(15)	Kapasiteetin rajoituksista olisi päätettävä elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa 20 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2371/2002 (8) 20 artiklan mukaisesti.

(16)	Tämän asetuksen täytäntöön panemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (9) mukaisesti,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I OSASTO

JOHDANTOSÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa säädetään teknisistä säilyttämistoimenpiteistä, joita sovelletaan eräiden tämän asetuksen liitteessä I tarkoitettujen laajalti vaeltavien kalakantojen pyyntiin ja aluksesta purkamiseen sekä sivusaaliina saataviin lajeihin.

2 artikla

Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan jäsenvaltioiden lipun alla purjehtiviin ja yhteisössä rekisteröityihin aluksiin, jäljempänä ’yhteisön kalastusalukset’, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 9 artiklan säännösten soveltamista.

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)	’laajalti vaeltavilla lajeilla’ liitteessä I lueteltuja lajeja;

2)	’ICCAT:n tarkoittamilla tonnikaloilla ja niiden lähilajeilla’ liitteessä II lueteltuja lajeja;

3)	’delfiinikuolleisuuden ylärajalla’ kansainvälistä delfiinien suojeluohjelmaa koskevan sopimuksen (10) V artiklassa määriteltyä rajaa;

4)	’vapaa-ajan kalastuksella’ kalastustoimintaa, jossa elollisia vesiluonnonvaroja käytetään virkistäytymis- tai urheilutarkoituksiin;

5)	’saartopyydyksellä’ verkkoa, joka pyydystää kalan saartamalla sen sekä sivuilta että alhaalta päin. Se voi olla kurevaijerilla varustettu tai ilman kurevaijeria;

6)	’kurenuotalla’ saartopyydystä, jonka pohja kurotaan umpeen verkon pohjassa olevalla kurevaijerilla, joka kulkee pohjaköyden kanssa renkaiden läpi ja jonka avulla verkko voidaan kuroa umpeen. Kurenuottaa voidaan käyttää pienten pelagisten lajien, suurten pelagisten lajien tai pohjalajien pyyntiin;

’pitkälläsiimalla’ pyydystä, jossa on selkäsiima ja lukuisia koukkuja, jotka on kiinnitetty selkäsiimaan kohdelajista riippuen eripituisilla ja erilaisin välimatkoin sijaitsevilla perukkeilla (tapseilla). Se voidaan laskea joko pystysuoraan tai vaakasuoraan merenpintaan nähden. Se voidaan laskea pohjaan tai pohjan lähelle (pohjasiima) tai se voi ajelehtia välivedessä tai lähellä pintaa (pintasiima);

’koukulla’ taivutettua, teroitettua, tavallisesti väkäsellä varustettua teräslangan palaa. Koukun kärki voi olla suora tai sivuväärä ja sisäänpäin taivutettu. Koukun varren pituus ja muoto voi vaihdella, ja sen poikkileikkaus voi olla pyöreä (säännöllinen) tai litteä (taottu). Koukun kokonaispituus mitataan varren suurimman kokonaispituuden mukaan sen koukunpään kärjestä, josta koukku kiinnitetään siimaan ja joka muodostaa yleensä silmän, koukun taipeen kärkeen. Koukun kidan leveys mitataan varren ulkoreunan ja väkäsen ulkoreunan välisen suurimman vaakasuoran etäisyyden mukaan;

9)	’kalaparvien kokoamiseen käytettävillä välineillä’ merenpinnalla kelluvia välineitä, joilla pyritään houkuttelemaan kaloja;

10)	’vapapyydyksiä käyttävällä tonnikala-aluksella’ alusta, joka on varustettu vapapyydyksellä tonnikalan pyytämistä varten.

4 artikla

Alueet

Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia merialueiden määritelmiä:

1)	Alue 1 Kaikki Atlantin valtameren ja sitä ympäröivien merialueiden vedet, jotka kuuluvat ICCAT-yleissopimuksen 1 artiklassa määriteltyyn yleissopimusalueeseen.

2)	Alue 2 Kaikki Intian valtameren vedet, jotka kuuluvat IOTC:n perustamista koskevan sopimuksen 2 artiklassa määriteltyyn sopimuksen toimivalta-alueeseen.

3)	Alue 3 Kaikki itäisen Tyynenmeren vedet, jotka kuuluvat delfiinien suojeluohjelmaa koskevan sopimuksen 3 artiklassa määriteltyyn alueeseen.

4)	Alue 4 Kaikki Länsi- ja Keski-Tyynenmeren vedet, jotka kuuluvat WCPFC-yleissopimuksen 3 artiklassa määriteltyyn alueeseen.

II OSASTO

ALUEELLA 1 SOVELLETTAVAT TEKNISET TOIMENPITEET

1 LUKU

Eräiden alus- ja pyydystyyppien käyttöä koskevia rajoituksia

5 artikla

Isosilmätonnikalan suojelu eräillä trooppisilla vesillä

1. Kurenuotta-aluksilla ja vapapyydyksiä käyttävillä tonnikala-aluksilla kalastaminen kielletään 1 päivän ja 30 päivän marraskuuta välisenä aikana alueella, jonka rajat ovat:

—	eteläraja: 0° S leveyspiiri,

—	pohjoisraja: 5° N leveyspiiri,

—	länsiraja: 20° W pituuspiiri,

—	itäraja: 10° W pituuspiiri.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viimeistään kunkin vuoden 15 päivänä elokuuta kertomus tämän toimenpiteen täytäntöönpanosta ja tarvittaessa selvitys rikkomisista, joihin niiden lipun alla purjehtivat yhteisön kalastusalukset ovat syyllistyneet ja joita koskevaa tutkintaa niiden toimivaltaiset viranomaiset ovat suorittaneet.

6 artikla

Tonnikalan kalastus Välimeren alueella

1. Tonnikalan kurenuottakalastus kielletään Välimerellä 16 päivästä heinäkuuta 15 päivään elokuuta.

2. Yli 24 metrin pituisilta aluksilta kielletään Välimerellä harjoitettava tonnikalan kalastus pintasiimalla 1 päivästä kesäkuuta 31 päivään heinäkuuta. Aluksen pituus määritellään liitteen III mukaisesti.

3. Lentokoneiden ja helikoptereiden käyttö Välimerellä tapahtuvan tonnikalan kalastuksen tukena kielletään 1 päivästä kesäkuuta 30 päivään kesäkuuta.

4. Komissio voi muuttaa tässä artiklassa tarkoitettuja kausia ja alueita sekä liitteessä III määrättyä alusten pituutta yhteisöä sitovien ICCAT:n suositusten mukaisesti ja 30 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

7 artikla

Boniitin, isosilmätonnikalan ja keltaevätonnikalan kalastus eräillä Portugalin vesialueilla

On kiellettyä pitää aluksella boniitteja, isosilmätonnikaloja ja keltaevätonnikaloja, jotka on pyydetty kurenuotalla ICES:n (kansainvälinen merentutkimusneuvosto) suuralueella X pohjoiseen leveyspiiriltä 36°30′ pohjoista leveyttä ja CECAF:n (Itäisen Keski-Atlantin kalastuskomitea) alueilla pohjoiseen leveyspiiriltä 31° pohjoista leveyttä ja itään pituuspiiriltä 17°30′ läntistä pituutta olevilla Portugalin suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä, tai pyytää kyseisiä lajeja mainituilla alueilla kyseisillä pyydyksillä.

2 LUKU

Vähimmäiskoko

8 artikla

Mitat

1. Liitteessä IV lueteltuihin lajeihin kuuluvien kalojen katsotaan olevan alamittaisia, jos ne ovat mainitussa liitteessä asianomaiselle lajille vahvistettuja vähimmäismittoja pienempiä.

2. Liitteessä IV määriteltyjä mittoja voidaan muuttaa yhteisöä sitovien ICCAT:n suositusten mukaisesti ja 30 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

9 artikla

Kiellot

1. Liitteessä IV lueteltuihin lajeihin kuuluvien alamittaisten, alueella 1 pyydettyjen kalojen säilyttäminen aluksella, jälleenlaivaaminen, purkaminen, kuljettaminen, varastoiminen, esillä pitäminen myyntiin saattamista varten, myyntiin saattaminen, myyminen ja kaupan pitäminen on kiellettyä. Tällaiset kalat on heitettävä pyynnin jälkeen viipymättä takaisin mereen.

2. Liitteessä IV lueteltuihin lajeihin kuuluvien alamittaisten, kolmansista maista peräisin olevien ja alueella 1 pyydettyjen kalojen vapaaseen liikkeeseen saattaminen ja kaupan pitäminen yhteisössä on kiellettyä.

10 artikla

Koon mittaaminen

1. Kaikkien lajien pituus, purjekaloja lukuun ottamatta, on mitattava pyrstöevän loveen asti eli yläleuan kärjen ja pyrstöevän lyhimmän ruodon ulkokärjen välisen etäisyyden vertikaalisena projektiona.

2. Purjekalojen pituus mitataan alaleuan kärjen ja pyrstön loven välisenä etäisyytenä.

11 artikla

Tonnikala-altaita koskeva näytteenottomenettely

1. Jäsenvaltioiden on vahvistettava näytteenottomenettely, jolla arvioidaan pyydettyjen tonnikalojen lukumäärä kokoluokittain.

2. Kokonäytteet altaissa on otettava otoksesta, joka on 100 yksilöä 100:aa tonnia elävää kalaa kohti, tai otoksesta, joka on 10 prosenttia altaaseen pantujen kalojen kokonaislukumäärästä. Kokonäytteet on otettava, kun kalat nostetaan yrityksessä altaasta, ICCAT:n vahvistaman, tietojen ilmoittamiseen tehtävän II puitteissa sovellettavan menetelmän mukaisesti.

3. Näytteenottoa koskevia lisämenetelmiä kehitetään sellaisia kaloja varten, joita on kasvatettu yli vuoden ajan.

4. Näytteenotto on toteutettava satunnaisesti valitun altaasta nostamisen yhteydessä, ja sen on koskettava kaikkia altaita. Tiedot on toimitettava ICCAT:lle viimeistään 31 päivänä heinäkuuta edeltävän kalenterivuoden näytteenoton osalta.

3 LUKU

Alusten lukumäärän rajoittaminen

12 artikla

Isosilmätonnikala ja Pohjois-Atlantin valkotonnikala

1. Neuvosto määrittelee asetuksen (EY) N:o 2371/2002 20 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti lukumäärän ja kokonaiskapasiteetin bruttovetoisuutena (GT) ilmaistuna kokonaispituudeltaan yli 24 metriä oleville yhteisön kalastusaluksille, jotka pyytävät kohdelajinaan isosilmätonnikalaa alueella 1. Määrittely on tehtävä:

a)	niiden yhteisön kalastusalusten keskimääräisen lukumäärän ja bruttovetoisuutena (GT) ilmaistun kokonaiskapasiteetin mukaisesti, jotka ovat pyytäneet kohdelajinaan isosilmätonnikalaa kyseisellä alueella kaudella 1991–1992;

b)	isosilmätonnikalaa vuonna 2005 kalastaneiden yhteisön alusten lukumäärää koskevan rajoituksen perusteella, sellaisena kuin se on ilmoitettu ICCAT:lle 30 päivänä kesäkuuta 2005.

2. Neuvosto määrittelee asetuksen (EY) N:o 2371/2002 20 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti sellaisten yhteisön alusten lukumäärän, jotka kalastavat kohdelajinaan Pohjois-Atlantin valkotonnikalaa. Alusten määräksi vahvistetaan niiden yhteisön kalastusalusten keskimääräinen lukumäärä, jotka ovat kalastaneet Pohjois-Atlantin valkotonnikalaa kohdelajinaan kaudella 1993–1995.

3. Neuvosto jakaa jäsenvaltioiden kesken asetuksen (EY) N:o 2371/2002 20 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti:

a)	1 kohdan mukaisesti määritellyn lukumäärän ja kapasiteetin bruttovetoisuutena (GT) ilmaistuna;

b)	2 kohdan mukaisesti määritellyn alusten lukumäärän.

4. Jäsenvaltioiden on toimitettava tavanomaisia tiedonsiirtokeinoja käyttäen komissiolle ennen kunkin vuoden 15 päivää toukokuuta:

a)	luettelo lippunsa alla purjehtivista, kokonaispituudeltaan yli 24 metriä pitkistä isosilmätonnikalaa kalastavista aluksista;

b)	luettelo lippunsa alla purjehtivista aluksista, jotka osallistuvat Pohjois-Atlantin valkotonnikalan kohdennettuun kalastukseen.

Komissio toimittaa nämä tiedot ICCAT:n sihteeristölle ennen kunkin vuoden 31 päivää toukokuuta.

5. Edellä 4 kohdassa tarkoitetuissa luetteloissa on ilmoitettava alukselle annettu kalastuslaivastorekisterin sisäinen numero yhteisön kalastuslaivastorekisteristä 30 päivänä joulukuuta 2003 annetun komission asetuksen (EY) N:o 26/2004 (11) liitteen I mukaisesti sekä käytetty pyydystyyppi.

4 LUKU

Muut kuin kohdelajit sekä urheilu- ja virkistyskalastus

13 artikla

Marliinit

Jäsenvaltioiden on pyrittävä lisäämään monofiiliperukkeiden käyttöä leikareissa, jotta elävät purje- ja valkomarliinit voidaan päästää helposti takaisin mereen.

14 artikla

Hait

1. Jäsenvaltioiden on pyrittävä edistämään tahattomasti pyydettyjen elävien ja erityisesti nuorten haiden päästämistä takaisin mereen.

2. Jäsenvaltioiden on pyrittävä vähentämään haiden poisheittämistä parantamalla pyydysten valikoivuutta.

15 artikla

Merikilpikonnat

Jäsenvaltioiden on pyrittävä edistämään tahattomasti pyydettyjen elävien merikilpikonnien päästämistä takaisin mereen.

16 artikla

Urheilu- ja virkistyskalastus Välimerellä

1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet vedettävien verkkopyydysten, saartopyydysten, kurenuottien, pohjaharojen, tavallisten verkkojen, riimuverkkojen ja pitkiensiimojen käytön kieltämiseksi tonnikalan ja sen lähilajien pyytämiseksi urheilu- ja virkistyskalastuksessa Välimerellä.

2. Jäsenvaltioiden on valvottava, ettei urheilu- ja virkistyskalastuksessa Välimerellä pyydettyjä tonnikaloja ja tonnikalan lähilajeja pidetä kaupan.

17 artikla

Kertomus

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viimeistään kunkin vuoden 15 päivänä elokuuta kertomus tämän luvun täytäntöönpanosta.

III OSASTO

ALUEELLA 2 SOVELLETTAVAT TEKNISET TOIMENPITEET

1 LUKU

Alusten lukumäärän rajoittaminen

18 artikla

Alusten sallittu lukumäärä

1. Neuvosto määrittelee asetuksen (EY) N:o 2371/2002 20 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti niiden kokonaispituudeltaan yli 24 metriä olevien yhteisön kalastusalusten lukumäärän, jotka saavat kalastaa alueella 2. Alusten lukumääräksi vahvistetaan IOTC:n alusrekisteriin vuonna 2003 kirjattujen yhteisön kalastusalusten määrä. Alusten lukumäärää koskevan rajoituksen on vastattava bruttovetoisuutena (GT) ilmaistua kokonaisvetoisuutta. Kokonaisvetoisuutta ei saa ylittää, kun aluksia korvataan.

2. Neuvosto jakaa tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti määritellyn alusten lukumäärän jäsenvaltioiden kesken asetuksen (EY) N:o 2371/2002 20 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

2 LUKU

Muut kuin kohdelajit

19 artikla

Hait

1. Jäsenvaltioiden on tehtävä kaikkensa edistääkseen tahattomasti pyydettyjen elävien ja erityisesti nuorten haiden päästämistä takaisin mereen.

2. Jäsenvaltioiden on pyrittävä vähentämään haiden poisheittämistä.

20 artikla

Merikilpikonnat

1. Jäsenvaltioiden on tehtävä kaikkensa vähentääkseen kalastuksen vaikutuksia merikilpikonniin, erityisesti soveltamalla 2, 3 ja 4 kohdassa säädettyjä toimenpiteitä.

2. Kaikkien pyydysten käyttämisen edellytyksenä on, että:

a)	tahattomasti (koukulla tai verkolla) tai sivusaaliina saatuja merikilpikonnia käsitellään asianmukaisella tavalla, elvyttäminen ja nopea vapauttaminen mukaan luettuina;

b)	aluksella on tarvittavat varusteet tahattomasti tai sivusaaliina saatujen merikilpikonnien päästämiseksi takaisin mereen.

3. Kurenuotan käyttämisen edellytyksenä on, että:

a)	vältetään mahdollisuuksien mukaan merikilpikonnien saartamista;

b)	kehitetään ja sovelletaan sellaisia pyydyksiä koskevia eritelmiä, jotka soveltuvat merikilpikonnista koostuvien sivusaaliiden määrän minimoimiseen;

c)	toteutetaan kaikki tarvittavat toimenpiteet saarrettujen tai saaliiksi joutuneiden merikilpikonnien irrottamiseksi;

d)	toteutetaan kaikki tarvittavat toimenpiteet sellaisten kalaparvien kokoamiseen käytettävien välineiden valvomiseksi, joihin merikilpikonnat saattaisivat jäädä kiinni, sekä kiinni jääneiden kilpikonnien irrottamiseksi ja käyttämättömien välineiden pois keräämiseksi.

4. Pitkänsiiman käyttämisen edellytyksenä on, että:

a)	kehitetään ja otetaan käyttöön sellaisia koukkumallien, syöttityyppien, verkon korkeuden ja rakenteen yhdistelmiä sekä kalastusmenetelmiä, joilla merikilpikonnien tahaton saaliiksi joutuminen tai sivusaaliiksi joutuminen ja kuolleisuus voidaan minimoida;

b)	aluksella on tarvittavat varusteet tahattomasti tai sivusaaliina saatujen merikilpikonnien päästämiseksi takaisin mereen, mukaan luettuina työkalut kilpikonnien irrottamiseksi tai siimojen ja haavien leikkaamiseksi.

IV OSASTO

ALUEELLA 3 SOVELLETTAVAT TEKNISET TOIMENPITEET

21 artikla

Jälleenlaivaus

1. Kalaparvien kokoamiseen käytettävien välineiden avulla kalastavilta aluksilta kielletään apualusten käyttö.

2. Kalojen jälleenlaivaus merellä kielletään nuotta-aluksilta.

22 artikla

Alusten lukumäärän rajoittaminen

1. Neuvosto määrittelee asetuksen (EY) N:o 2371/2002 20 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti niiden nuotta-alusten lukumäärän, jotka saavat kalastaa tonnikalaa alueella 3. Alusten lukumääräksi vahvistetaan IATTC:n rekisterissä 28 päivänä kesäkuuta 2002 olleiden yhteisön nuotta-alusten määrä.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle ennen kunkin vuoden 10 päivää joulukuuta luettelo lippunsa alla purjehtivista aluksista, jotka aikovat kalastaa tonnikalaa alueella 3. Aluksia, jotka eivät ole luettelossa, pidetään toimettomina, eivätkä ne saa kalastaa kyseisen vuoden aikana.

3. Luettelossa on ilmoitettava alukselle annettu kalastuslaivastorekisterin sisäinen numero asetuksen (EY) N:o 26/2004 liitteen I mukaisesti sekä käytetty pyydystyyppi.

23 artikla

Delfiinien suojelu

Ainoastaan ne yhteisön kalastusalukset, jotka noudattavat kansainvälistä delfiinien suojeluohjelmaa koskevan sopimuksen ehtoja ja joille on vahvistettu delfiinikuolleisuuden ylärajat, saavat saartaa delfiiniparvia tai -ryhmiä kurenuotalla pyytäessään keltaevätonnikalaa alueella 3.

24 artikla

Delfiinikuolleisuuden ylärajojen hakeminen

Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tiedoksi kunkin vuoden 15 päivään syyskuuta mennessä seuraavat asiakirjat:

a)	luettelo jäsenvaltion lipun alla purjehtivista aluksista, joiden kantavuus ylittää 363 metristä tonnia (400 nettotonnia) ja jotka ovat hakeneet delfiinikuolleisuuden ylärajaa koko seuraavaksi vuodeksi;

b)	luettelo jäsenvaltion lipun alla purjehtivista aluksista, joiden kantavuus ylittää 363 metristä tonnia (400 nettotonnia) ja jotka ovat hakeneet delfiinikuolleisuuden ylärajaa seuraavan vuoden ensimmäiseksi tai toiseksi vuosipuoliskoksi;

c)	kunkin delfiinikuolleisuuden ylärajaa hakeneen aluksen osalta todistus siitä, että aluksella on kaikki delfiinien suojeluun tarkoitetut laitteet ja varusteet ja että sen päällikkö on saanut hyväksytyn koulutuksen delfiinien vapauttamis- ja pelastamistekniikassa;

d)	luettelo jäsenvaltion lipun alla purjehtivista aluksista, jotka saattavat harjoittaa kalastustoimintaa kyseisellä alueella seuraavan vuoden aikana.

25 artikla

Delfiinikuolleisuuden ylärajojen jakaminen

1. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että delfiinikuolleisuuden ylärajaa koskevat hakemukset täyttävät kansainvälistä delfiinien suojeluohjelmaa koskevan sopimuksen ehdot ja IATTC:n hyväksymät säilyttämistoimenpiteet.

2. Komissio tarkastaa luettelot ja niiden yhdenmukaisuuden kansainvälistä delfiinien suojeluohjelmaa koskevan sopimuksen määräysten ja IATTC:n hyväksymien säilyttämistoimenpiteiden kanssa ja toimittaa luettelot IATTC:n johtajalle. Jos tarkastuksen yhteydessä käy ilmi, ettei hakemus täytä tässä kohdassa tarkoitettuja edellytyksiä, komissio ilmoittaa viipymättä asianomaiselle jäsenvaltiolle, ettei se voi toimittaa IATTC:n johtajalle hakemusta tai osaa siitä, ja esittää syyt siihen.

3. Komissio toimittaa kullekin jäsenvaltiolle kaikki delfiinikuolleisuuden ylärajoja koskevat määrät, jotka jaetaan jäsenvaltion lipun alla purjehtivien alusten kesken.

4. Kunkin jäsenvaltion on annettava komissiolle tiedoksi ennen kunkin vuoden 15 päivää tammikuuta delfiinikuolleisuuden ylärajoja koskevien määrien jakautuminen niiden lipun alla purjehtivien alusten kesken.

5. Komissio toimittaa IATTC:n johtajalle ennen kunkin vuoden 1 päivää helmikuuta luettelon ja selvityksen delfiinikuolleisuuden ylärajoja koskevien määrien jakautumisesta yhteisön kalastusalusten kesken.

26 artikla

Muiden kohdelajeihin kuulumattomien lajien suojelu

1. Kurenuotta-alusten on mahdollisuuksien mukaan päästettävä nopeasti vapaaksi vahingoittumattomina merikilpikonnat, hait, boniitit, purjekalat, rauskut, dolfiinit ja muut kohdelajeihin kuulumattomat saaliit.

2. Kalastajia kannustetaan kehittämään ja käyttämään tekniikoita ja välineistöä, joiden avulla kyseisten eläinten nopea ja turvallinen vapaaksi päästäminen helpottuu.

27 artikla

Merikilpikonnat

1. Jos verkossa havaitaan merikilpikonna, kaikki kohtuulliset keinot on käytettävä sen pelastamiseksi ennen kuin se juuttuu verkkoon; tarvittaessa on käytettävä moottorivenettä.

2. Jos merikilpikonna on juuttunut kiinni verkkoon, verkon kelaaminen on lopetettava heti, kun merikilpikonna nousee vedestä, eikä sitä saa aloittaa uudelleen ennen kuin merikilpikonna on irrotettu verkosta ja päästetty vapaaksi.

3. Jos merikilpikonna nostetaan alukselle, sitä on autettava kaikin tarkoituksenmukaisin keinoin elpymään ennen kuin se päästetään takaisin veteen.

4. Tonnikala-aluksia kielletään heittämästä veteen suolasäkkejä tai muuta muovijätettä.

5. Kalaparvien kokoamiseen käytettäviin välineisiin ja muihin kalastusvälineisiin tarttuneet merikilpikonnat on päästettävä vapaiksi, jos se on mahdollista.

6. Kalaparvien kokoamiseen käytettävät välineet, jotka eivät ole käytössä, on kerättävä pois.

V OSASTO

ALUEELLA 4 SOVELLETTAVAT TEKNISET TOIMENPITEET

28 artikla

Jätteiden vähentäminen

Jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä, joilla vähennetään mahdollisimman paljon jätteitä, pois heitettyjä saaliita, kadonneiden tai hylättyjen pyydysten saaliita, kalastusaluksilta peräisin olevaa saastetta, kohdelajeihin kuulumattomien kalojen ja eläinten saaliiksi joutumista sekä vaikutuksia liittyviin tai niistä riippuvaisiin lajeihin ja erityisesti uhanalaisiin lajeihin.

VI OSASTO

YLEISESTI SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖKSET

29 artikla

Merinisäkkäät

1. Kaikkien merinisäkäsparvien tai -ryhmien saartaminen kurenuotilla on kiellettyä.

2. Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan kaikkiin yhteisön kalastusaluksiin lukuun ottamatta 23 artiklassa tarkoitettuja aluksia.

VII OSASTO

LOPPUSÄÄNNÖKSET

30 artikla

Komiteamenettely

Edellä olevan 6 artiklan 4 kohdan ja 8 artiklan 2 kohdan nojalla toteutettavat toimenpiteet on vahvistettava asetuksen (EY) N:o 2371/2002 30 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

31 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EY) N:o 973/2001.

32 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 7 päivänä toukokuuta 2007.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

H. SEEHOFER

(1) EYVL L 179, 23.6.1998, s. 1.

(2) EYVL L 162, 18.6.1986, s. 33.

(3) EYVL L 236, 5.10.1995, s. 24.

(4) EUVL L 348, 30.12.2005, s. 26.

(5) EUVL L 15, 19.1.2005, s. 9.

(6) EUVL L 32, 4.2.2005, s. 1.

(7) EYVL L 137, 19.5.2001, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 831/2004 (EUVL L 127, 29.4.2004, s. 33).

(8) EYVL L 358, 31.12.2002, s. 59.

(9) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23. Päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 2006/512/EY (EUVL L 200, 22.7.2006, s. 11).

(10) EUVL L 348, 30.12.2005, s. 28.

(11) EUVL L 5, 9.1.2004, s. 25. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1799/2006 (EUVL L 341, 7.12.2006, s. 26).

LIITE I

Laajalti vaeltavien lajien luettelo

—	Valkotonnikala: Thunnus alalunga

—	Tonnikala: Thunnus thynnus

—	Isosilmätonnikala: Thunnus obesus

—	Boniitti: Katsuwonus pelamis

—	Sarda: Sarda sarda

—	Keltaevätonnikala: Thunnus albacares

—	Mustaevätonnikala: Thunnus atlanticus

—	Boniitit: Euthynnus spp.

—	Eteläntonnikala: Thunnus maccoyii

—	Auksidit: Auxis spp.

—	Merilahnat: Bramidae

—	Marliinit: Tetrapturus spp.; Makaira spp.

—	Purjekalat: Istiophorus spp.

—	Miekkakala: Xiphias gladius

—	Makrillihauet tai sairat: Scomberesox spp.; Cololabis spp.

—	Dolfiini; pikkudolfiini: Coryphaena hippurus; Coryphaena equiselis

—	Hait: Hexanchus griseus; Cetorhinus maximus; Alopiidae Rhincodon typus; Carcharhinidae; Sphyrnidae; Isuridae; Lamnidae

—	Valaat (valaat ja pyöriäiset): Physeteridae; Balenidae; Eschrichtiidae; Monodontidae; Ziphiidae; Delphinidae.

LIITE II

ICCAT:n luettelo tonnikaloista ja niiden lähilajeista

—	Tonnikala: Thunnus thynnus

—	Eteläntonnikala: Thunnus maccoyii

—	Keltaevätonnikala: Thunnus albacares

—	Valkotonnikala: Thunnus alalunga

—	Isosilmätonnikala: Thunnus obesus

—	Mustaevätonnikala: Thunnus atlanticus

—	Tunniina: Euthynnus alletteratus

—	Boniitti: Katsuwonus pelamis

—	Sarda: Sarda sarda

—	Auksidi: Auxis thazard

—	Auksidi: Auxis rochei

—	Juovaton sarda: Orcynopsis unicolor

—	Raitamakrilli: Acanthocybium solandri

—	Pilkkumakrilli: Scomberomorus maculatus

—	Kuningasmakrilli: Scomberomorus cavalla

—	Kuningasmakrilli: Scomberomorus tritor

—	Kuningasmakrilli: Scomberomorus brasilliensis

—	Keromakrilli: Scomberomorus regalis

—	Purjekala: Istiophorus albicans

—	Mustamarliini: Makaira indica

—	Purjemarliini: Makaira nigricans

—	Valkomarliini: Tetrapturus albidus

—	Miekkakala: Xiphias gladius

—	Pitkäkuonomarliini: Tetrapturus pfluegeri

LIITE III

Alusten pituus (6 artiklan 2 kohta)

Alusten pituus määritellään ICCAT:n mukaan seuraavasti:

—

Kaikkien 18 päivän heinäkuuta 1982 jälkeen rakennettujen kalastusalusten osalta 96 prosenttia kokonaispituudesta vesiviivalla, joka on 85 prosentin korkeudella pienimmästä mallisivukorkeudesta, mitattuna kölin yläosasta, tai pituus aluksen keularangan etureunasta peräsinvarren keskiöön mitattuna samalla vesiviivalla, jos tämä pituus on suurempi. Aluksissa, joiden köli on suunniteltu kaltevaksi, tulee vesiviivan, jolla tämä pituus mitataan, olla suunnitellun vesiviivan suuntainen.

—	Kaikkien ennen 18 päivää heinäkuuta 1982 rakennettujen kalastusalusten osalta rekisteröintipituus sellaisena kuin se on merkitty kansallisiin rekistereihin tai aluksen muihin todistusvoimaisiin asiakirjoihin.

LIITE IV

VÄHIMMÄISKOKO

(8 artiklan 1 kohta)

Laji	Vähimmäiskoko
Tonnikala (Thunnus thynnus) (1)	6,4 kg tai 70 cm
Tonnikala (Thunnus thynnus) (2)	10 kg tai 80 cm
Miekkakala (Xiphias gladius) (3)	25 kg tai 125 cm (alaleuan kärkeen)

(1) Tätä vähimmäiskokoa sovelletaan vain itäisellä Atlantin valtamerellä.

(2) Tätä vähimmäiskokoa sovelletaan vain Välimerellä.

(3) Tätä vähimmäiskokoa sovelletaan vain Atlantin valtamerellä.

12.5.2007

Euroopan unionin virallinen lehti

L 123/14

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 521/2007,

annettu 11 päivänä toukokuuta 2007,

tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon hedelmien ja vihannesten tuontijärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 21 päivänä joulukuuta 1994 annetun komission asetuksen (EY) N:o 3223/94 (1) ja erityisesti sen 4 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksessa (EY) N:o 3223/94 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)	Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 3223/94 4 artiklassa tarkoitetut tuonnin kiinteät arvot vahvistetaan liitteessä olevassa taulukossa merkityllä tavalla.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 12 päivänä toukokuuta 2007.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 11 päivänä toukokuuta 2007.

Komission puolesta

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EYVL L 337, 24.12.1994, s. 66. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 386/2005 (EUVL L 62, 9.3.2005, s. 3).

LIITE

tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi 11 päivänä toukokuuta 2007 annettuun komission asetukseen

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmannen maan koodi (1)	Tuonnin kiinteä arvo
0702 00 00	MA	39,4
	TN	110,8
	TR	113,3
	ZZ	87,8
0707 00 05	JO	171,8
	MK	35,1
	TR	115,6
	ZZ	107,5
0709 90 70	TR	107,0
0709 90 70	ZZ	107,0
0805 10 20	EG	43,2
	IL	62,2
	MA	44,8
	ZZ	50,1
0805 50 10	AR	50,0
0805 50 10	ZZ	50,0
0808 10 80	AR	86,7
	BR	79,9
	CL	81,7
	CN	96,5
	NZ	123,8
	US	127,6
	UY	88,5
	ZA	85,4
	ZZ	96,3

(1) Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.

12.5.2007

Euroopan unionin virallinen lehti

L 123/16

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 522/2007,

annettu 11 päivänä toukokuuta 2007,

voin vähimmäismyyntihintojen vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 1898/2005 säädetyn pysyvän tarjouskilpailun mukaista 31. yksittäistä tarjouskilpailua varten

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maito- ja maitotuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 (1) ja erityisesti sen 10 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä kerman, voin ja voiöljyn myyntiä yhteisön markkinoilla koskevien toimenpiteiden osalta 9 päivänä marraskuuta 2005 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1898/2005 (2) mukaisesti interventioelimet voivat myydä pysyvällä tarjouskilpailulla tiettyjä hallussaan olevia interventiovoimääriä ja myöntää kermalle, voille ja voiöljylle tukea. Mainitun asetuksen 25 artiklassa säädetään, että jokaisessa yksittäisessä tarjouskilpailussa saadut tarjoukset huomioon ottaen on vahvistettava vähimmäismyyntihinta voille sekä tuen enimmäismäärä kermalle, voille ja voiöljylle. Lisäksi säädetään, että hinta tai tuki voi vaihdella voin aiotun käyttötarkoituksen, rasva-ainepitoisuuden ja käyttötavan mukaisesti. Asetuksen (EY) N:o 1898/2005 28 artiklassa tarkoitetun jalostusvakuuden määrä olisi vahvistettava tämän mukaisesti.

(2)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maidon ja maitotuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksessa (EY) N:o 1898/2005 säädetyn pysyvän tarjouskilpailun mukaisessa 31. yksittäisessä tarjouskilpailussa asetuksen (EY) N:o 1898/2005 25 artiklassa tarkoitetun interventiovarastossa olevan voin vähimmäismyyntihinnat ja saman asetuksen 28 artiklassa tarkoitetun jalostusvakuuden määrä vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä olevan taulukon mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 12 päivänä toukokuuta 2007.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 11 päivänä toukokuuta 2007.

Komission puolesta

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EYVL L 160, 26.6.1999, s. 48. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1913/2005 (EUVL L 307, 25.11.2005, s. 2).

(2) EUVL L 308, 25.11.2005, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2107/2005 (EUVL L 337, 22.12.2005, s. 20).

LIITE

Voin vähimmäismyyntihinnat ja jalostusvakuuden määrä asetuksessa (EY) N:o 1898/2005 säädetyn pysyvän tarjouskilpailun mukaisessa 31. yksittäisessä tarjouskilpailussa

(EUR/100 kg)
Kaava			A		B
Käyttötapa			Merkkiaineilla	Ilman merkkiaineita	Merkkiaineilla	Ilman merkkiaineita
Vähimmäismyyntihinta	Voi ≥ 82 %	Sellaisenaan	—	265,2	—	—
Vähimmäismyyntihinta	Voi ≥ 82 %	Voiöljy	—	—	—	—
Jalostusvakuus		Sellaisenaan	—	30	—	—
Jalostusvakuus		Voiöljy	—	—	—	—

12.5.2007

Euroopan unionin virallinen lehti

L 123/18

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 523/2007,

annettu 11 päivänä toukokuuta 2007,

asetuksen (EY) N:o 1898/2005 II luvussa säädetyn pysyvän tarjouskilpailun mukaista 31. yksittäistä tarjouskilpailua varten

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maito- ja maitotuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 (1) ja erityisesti sen 10 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

(2)	Saatujen tarjousten tutkiminen johtaa tarjouskilpailun jättämiseen ratkaisematta.

(3)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maidon ja maitotuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1898/2005 II luvussa säädetyn pysyvän tarjouskilpailun osana järjestetty 31. tarjouskilpailu on jätetty ratkaisematta.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 12 päivänä toukokuuta 2007.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 11 päivänä toukokuuta 2007.

Komission puolesta

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EYVL L 160, 26.6.1999, s. 48. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1913/2005 (EUVL L 307, 25.11.2005, s. 2).

(2) EUVL L 308, 25.11.2005, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2107/2005 (EUVL L 337, 22.12.2005, s. 20).

12.5.2007

Euroopan unionin virallinen lehti

L 123/19

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 524/2007,

annettu 11 päivänä toukokuuta 2007,

asetuksen (EY) N:o 1898/2005 III luvussa säädetyn pysyvän tarjouskilpailun osana järjestetystä 31. erityisestä tarjouskilpailusta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maito- ja maitotuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 (1) ja erityisesti sen 10 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

(2)	Olisi asetettava asetuksen (EY) N:o 1898/2005 53 artiklan 4 kohdassa säädetty käyttötarkoitusvakuus sen varmistamiseksi, että voiöljy siirtyy vähittäiskaupan haltuun.

(3)	Saatujen tarjousten tutkiminen johtaa tarjouskilpailun jättämiseen ratkaisematta.

(4)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maidon ja maitotuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1898/2005 III luvussa säädetyn pysyvän tarjouskilpailun osana järjestetty 31. tarjouskilpailu on jätetty ratkaisematta.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 12 päivänä toukokuuta 2007.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 11 päivänä toukokuuta 2007.

Komission puolesta

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EYVL L 160, 26.6.1999, s. 48. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1913/2005 (EUVL L 307, 25.11.2005, s. 2).

(2) EUVL L 308, 25.11.2005, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2107/2005 (EUVL L 337, 22.12.2005, s. 20).

12.5.2007

Euroopan unionin virallinen lehti

L 123/20

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 525/2007,

annettu 11 päivänä toukokuuta 2007,

voin vähimmäismyyntihinnan vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 2771/1999 tarkoitetun pysyvän tarjouskilpailun mukaista 63. yksittäistä tarjouskilpailua varten

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maito- ja maitotuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 (1) ja erityisesti sen 10 artiklan c kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä voin ja kerman markkinoiden interventiotoimenpiteiden osalta 16 päivänä joulukuuta 1999 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2771/1999 (2) 21 artiklan mukaisesti interventioelimet ovat saattaneet pysyvällä tarjouskilpailulla myyntiin tietyt hallussaan olleet voin määrät.

(2)	Kussakin yksittäisessä tarjouskilpailussa saadut tarjoukset huomioon ottaen on asetuksen (EY) N:o 2771/1999 24 a artiklan mukaisesti vahvistettava vähimmäismyyntihinta tai tehtävä päätös tarjouskilpailun ratkaisematta jättämisestä.

(3)	Saadut tarjoukset huomioon ottaen olisi vahvistettava vähimmäismyyntihinta.

(4)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maidon ja maitotuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 2771/1999 mukaisesti järjestetyssä 63. yksittäisessä tarjouskilpailussa, jonka tarjousten jättöaika päättyi 8 päivänä toukokuuta 2007, voin vähimmäismyyntihinnaksi vahvistetaan 248,00 EUR/100 kg.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 12 päivänä toukokuuta 2007.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 11 päivänä toukokuuta 2007.

Komission puolesta

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EYVL L 160, 26.6.1999, s. 48. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1913/2005 (EUVL L 307, 25.11.2005, s. 2).

(2) EYVL L 333, 24.12.1999, s. 11. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1802/2005 (EUVL L 290, 4.11.2005, s. 3).

12.5.2007

Euroopan unionin virallinen lehti

L 123/21

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 526/2007,

annettu 11 päivänä toukokuuta 2007,

tuontilupien antamisesta korkealaatuiselle tuoreelle, jäähdytetylle tai jäädytetylle naudanlihalle

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon naudanliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1254/1999 (1),

ottaa huomioon korkealaatuista tuoretta, jäähdytettyä tai jäädytettyä naudanlihaa ja jäädytettyä puhvelinlihaa koskevien tariffikiintiöiden avaamisesta ja hallinnoinnista 27 päivänä toukokuuta 1997 annetun komission asetuksen (EY) N:o 936/97 (2),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksen (EY) N:o 936/97 4 ja 5 artiklassa säädetään saman asetuksen 2 artiklan f alakohdan tarkoittamien lihojen tuontilupahakemusten ja niiden myöntämisen ehdot.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 936/97 2 artiklan f alakohdassa vahvistetaan samassa säännöksessä esitettyä määritelmää vastaavan korkealaatuisen tuoreen, jäähdytetyn tai jäädytetyn naudanlihan, jota voidaan tuoda erityisin edellytyksin 1 päivän heinäkuuta 2006 ja 30 päivän kesäkuuta 2007 välisenä ajanjaksona, määräksi 11 500 tonnia.

(3)	On otettava huomioon, että tässä asetuksessa säädettyjä tuontilupia voidaan käyttää niiden koko voimassaoloajan vain, jollei olemassa olevista eläinlääkinnällisistä järjestelyistä muuta johdu,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Jokainen 1 päivän ja 5 päivän toukokuuta 2007 välisenä aikana esitetty asetuksen (EY) N:o 936/97 2 artiklan f alakohdassa tarkoitettua korkealaatuista tuoretta, jäähdytettyä tai jäädytettyä naudanlihaa koskeva tuontilupahakemus hyväksytään kokonaisuudessaan.

2. Asetuksen (EY) N:o 936/97 5 artiklan mukaisesti saa 9 751,474 tonnista jättää lupahakemuksia kesäkuun 2007 viiden ensimmäisen päivän aikana.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 12 päivänä toukokuuta 2007.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 11 päivänä toukokuuta 2007.

Komission puolesta

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EYVL L 160, 26.6.1999, s. 21. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1913/2005 (EUVL L 307, 25.11.2005, s. 2).

(2) EYVL L 137, 28.5.1997, s. 10. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 317/2007 (EUVL L 84, 24.3.2007, s. 4).

12.5.2007

Euroopan unionin virallinen lehti

L 123/22

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 527/2007,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2007,

Espanjan lipun alla purjehtivien alusten keilan kalastuksen kieltämisestä EY:n ja kansainvälisillä vesillä ICES-alueilla V, VI ja VII

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa 20 päivänä joulukuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2371/2002 (1) ja erityisesti sen 26 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon yhteiseen kalastuspolitiikkaan sovellettavasta valvontajärjestelmästä 12 päivänä lokakuuta 1993 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2847/93 (2) ja erityisesti sen 21 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Yhteisön vesialueilla ja yhteisön aluksiin sellaisilla muilla vesialueilla, joilla sovelletaan saalisrajoituksia, sovellettavien eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien ja niihin liittyvien edellytysten vahvistamisesta vuodeksi 2007 21 päivänä joulukuuta 2006 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 41/2007 (3) säädetään kiintiöistä vuodeksi 2007.

(2)	Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai siinä maassa rekisteröityjen aluksien kyseisen kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2007 kiintiön.

(3)	Tämän vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus, sen hallussa pitäminen aluksessa, sen uudelleenlastaus ja purku,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kiintiön täyttyminen

Tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion kalastuskiintiö vuodeksi 2007 kyseisessä liitteessä tarkoitetulle kannalle katsotaan kokonaan käytetyksi liitteessä säädetystä päivämäärästä alkaen.

2 artikla

Kiellot

Tämän asetuksen liitteessä mainitun kannan kalastus kielletään siinä mainitun jäsenvaltion lipun alla purjehtivilta tai siinä maassa rekisteröidyiltä aluksilta liitteessä säädetystä päivämäärästä alkaen. Kielletään aluksilta tuon päivämäärän jälkeen pyydetyn kannan hallussa pitäminen aluksessa, sen uudelleenlastaus ja purku.

3 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 10 päivänä toukokuuta 2007.

Komission puolesta

Fokion FOTIADIS

Kalastus- ja meriasioiden pääosaston pääjohtaja

(1) EYVL L 358, 31.12.2002, s. 59.

(2) EYVL L 261, 20.10.1993, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1967/2006 (EUVL L 409, 30.12.2006, s. 11, sellaisena kuin se on viimeksi oikaistuna, EUVL L 36, 8.2.2007, s. 6).

(3) EUVL L 15, 20.1.2007, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 444/2007 (EUVL L 106, 24.4.2007, s. 22).

LIITE

Nro	06
Jäsenvaltio	Espanja
Kanta	USK/567EI.
Laji	Keila (Brosme brosme)
Alue	EY:n ja kansainväliset vedet ICES-alueilla V, VI ja VII
Päivämäärä	31. maaliskuuta 2007

12.5.2007

Euroopan unionin virallinen lehti

L 123/24

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 528/2007,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2007,

Portugalin lipun alla purjehtivien alusten turskan kalastuksen kieltämisestä Norjan vesillä ICES-alueilla I ja II

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa 20 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2371/2002 (1) ja erityisesti sen 26 artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

(2)	Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai siinä maassa rekisteröityjen aluksien kyseisen kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2007 kiintiön.

(3)	Tämän vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus, sen hallussa pitäminen aluksessa, sen uudelleenlastaus ja purku,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kiintiön täyttyminen

2 artikla

Kiellot

3 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 10 päivänä toukokuuta 2007.

Komission puolesta

Fokion FOTIADIS

Kalastus- ja meriasioiden pääosaston pääjohtaja

(1) EYVL L 358, 31.12.2002, s. 59.

(2) EYVL L 261, 20.10.1993, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1967/2006 (EUVL L 409, 30.12.2006, s. 11, oikaisu EUVL L 36, 8.2.2007, s. 6).

(3) EUVL L 15, 20.1.2007, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 444/2007 (EUVL L 106, 24.4.2007, s. 22).

LIITE

Nro	07
Jäsenvaltio	Portugali
Kanta	COD/1N2AB.
Laji	Turska (Gadus morhua)
Alue	Norjan vedet ICES-alueilla I ja II
Päivämäärä	13. huhtikuuta 2007

12.5.2007

Euroopan unionin virallinen lehti

L 123/26

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 529/2007,

annettu 11 päivänä toukokuuta 2007,

CN-koodiin 0202 kuuluvaa jäädytettyä naudanlihaa ja CN-koodiin 0206 29 91 kuuluvia tuotteita koskevan tuontitariffikiintiön avaamisesta ja hallinnoinnista (1 päivän heinäkuuta 2007 ja 30 päivän kesäkuuta 2008 välisenä aikana)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon Bulgarian ja Romanian liittymissopimuksen,

ottaa huomioon Bulgarian ja Romanian liittymisasiakirjan ja erityisesti sen 41 artiklan ensimmäisen kohdan,

ottaa huomioon naudanliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1254/1999 (1) ja erityisesti sen 32 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

WTO:n luettelossa CXL edellytetään, että yhteisö avaa vuotuisen 53 000 tonnin tuontitariffikiintiön CN-koodiin 0202 kuuluvalle jäädytetylle naudanlihalle ja CN-koodiin 0206 29 91 kuuluville tuotteille (järjestysnumero 09.4003). Olisi vahvistettava soveltamista koskevat säännöt 1 päivänä heinäkuuta 2007 alkavaksi kiintiövuodeksi 2007/2008.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1254/1999 29 artiklan 1 kohdan mukaan tuontia yhteisöön olisi hallinnoitava tuontitodistusten avulla. Kyseistä kiintiötä on aiheellista hallinnoida kuitenkin myöntämällä ensin tuontioikeudet ja sen jälkeen tuontitodistukset tuontitodistusjärjestelmän alaisten maataloustuotteiden tuontitariffikiintiöiden hallinnointia koskevista yhteisistä säännöistä 31 päivänä elokuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1301/2006 (2) 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Tällä tavoin toimijoiden, jotka ovat saaneet tuontioikeudet, olisi voitava päättää kiintiökauden kuluessa ajankohta, jona ne haluavat hakea tuontitodistuksia tosiasiallisten kauppavirtojensa perusteella. Mainitussa asetuksessa säädetään, että todistusten voimassaolo päättyy tuontitariffikiintiökauden viimeisenä päivänä.

(3)

Tämän asetuksen nojalla myönnettyihin tuontitodistuksiin olisi sovellettava naudanliha-alan tuonti- ja vientitodistusjärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 2377/80 kumoamisesta 26 päivänä kesäkuuta 1995 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1445/95 (3) ja maataloustuotteiden tuonti-, vienti- ja ennakkovahvistustodistusmenettelyn soveltamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä 9 päivänä kesäkuuta 2000 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1291/2000 (4) säännöksiä, ellei ole aiheellista myöntää poikkeuksia.

(4)

Vuoden 2006/2007 kiintiötä hallinnoitiin CN-koodiin 0202 kuuluvaa jäädytettyä naudanlihaa ja CN-koodiin 0206 29 91 kuuluvia tuotteita koskevan yhteisön tariffikiintiön avaamisesta ja hallinnoinnista (1 päivän heinäkuuta 2006 ja 30 päivän kesäkuuta 2007 välinen ajanjakso) 8 päivänä toukokuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 704/2006 (5) säännösten mukaisesti. Mainitussa asetuksessa säädetään tuontitoimintaan perustuvasta hallinnointimenettelystä, jolla varmistetaan, että kiintiö jaetaan ammatillisille toimijoille, jotka voivat tuoda naudanlihaa ilman aiheetonta keinottelua.

(5)

Menettelyn soveltamisesta saatu kokemus osoittaa, että tulokset ovat myönteisiä, ja sen vuoksi sama hallinnointimenettely on aiheellista säilyttää 1 päivän heinäkuuta 2007 ja 30 päivän kesäkuuta 2008 välistä kiintiökautta varten. Sen vuoksi on aiheellista määritellä etuuskohteluun oikeutetun tuonnin viitekausi, joka on tarpeeksi pitkä edustavan tuontitoiminnan kannalta ja samalla riittävän äskettäinen kuvastamaan kaupan viimeisimpiä kehityssuuntauksia.

(6)

Jotta kaikilla hakijoilla olisi yhtäläiset toimintamahdollisuudet yhteisössä, olisi säädettävä Bulgariaan ja Romaniaan ennen 31 päivää joulukuuta 2006 tapahtuneeseen tuontiin liittyvästä siirtymätoimenpiteestä. Hakemuksessa olisi oltava kansallisia toimivaltaisia viranomaisia tyydyttävä todiste siitä, että kyseinen tuonti, jota käytetään tämän kiintiön viitemääränä, on peräisin neuvoston päätöksen 79/542/ETY (6) 9 artiklassa, neuvoston direktiivin 2002/99/EY (7) 8 artiklan 1 kohdassa sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 854/2004 (8) 11 ja 12 artiklassa tarkoitetuista laitoksista ja kolmansista maista tai kolmansien maiden osista.

(7)

Asetuksessa (EY) N:o 1301/2006 säädetään tuontioikeushakemuksia, hakijoiden asemaa ja tuontitodistusten myöntämistä koskevat erityiset yksityiskohtaiset säännöt. Asetuksen (EY) N:o 1301/2006 säännöksiä olisi sovellettava 1 päivästä heinäkuuta 2007 tämän asetuksen mukaisesti myönnettäviin tuontitodistuksiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tässä asetuksessa säädettyjä lisäedellytyksiä.

(8)	Keinottelun estämiseksi kullekin kiintiön hakijalle olisi vahvistettava tuontioikeuksiin liittyvä vakuus.

(9)

Jotta toimija olisi velvollinen hakemaan tuontitodistukset koko sille määrälle, jolle kyseiselle toimijalle on myönnetty tuontioikeudet, olisi tällainen velvoite vahvistettava maataloustuotteiden vakuusjärjestelmän soveltamista koskevien yhteisten yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamisesta 22 päivänä heinäkuuta 1985 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2220/85 (9) mukaiseksi ensisijaiseksi vaatimukseksi.

(10)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat naudanlihan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Avataan 1 päivän heinäkuuta 2007 ja 30 päivän kesäkuuta 2008 väliseksi ajaksi CN-koodiin 0202 kuuluvalle jäädytetylle naudanlihalle ja CN-koodiin 0206 29 91 kuuluville tuotteille tuontitariffikiintiö, jonka kokonaismäärä on 53 000 tonnia luuttomana lihana ilmaistuna.

Tariffikiintiön järjestysnumero on 09.4003.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa kiintiössä kannetaan yhteisen tullitariffin mukainen 20 prosentin arvotulli.

2 artikla

1. Edellä 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tuontitariffikiintiötä on hallinnoitava myöntämällä ensin tuontioikeudet ja sen jälkeen tuontitodistukset.

2. Asetusten (EY) N:o 1445/95, (EY) N:o 1291/2000 ja (EY) N:o 1301/2006 säännöksiä sovelletaan, jollei tämän asetuksen säännöksistä muuta johdu.

3 artikla

Tämän asetuksen soveltamiseksi

a)	100 kilogrammaa luullista lihaa vastaa 77:ää kilogrammaa luutonta lihaa;

b)	’jäädytetyllä lihalla’ tarkoitetaan lihaa, joka on yhteisön tullialueelle tuotaessa jäätyneessä tilassa siten, että sen sisälämpötila on enintään –12 °C.

4 artikla

1. Asetuksen (EY) N:o 1301/2006 5 artiklan soveltamiseksi tuontioikeuksien hakijoiden on osoitettava, että he ovat tuoneet tai että heidän puolestaan on tuotu CN-koodeihin 0201, 0202, 0206 10 95 tai 0206 29 91 kuuluva naudanlihan määrä, jäljempänä ’viitemäärä’, asianomaisten tullisäännösten mukaisesti 1 päivän toukokuuta 2006 ja 30 päivän huhtikuuta 2007 välisenä aikana.

2. Yritysten, joilla kullakin on viitetuontia, sulautumisen tuloksena syntynyt yritys voi käyttää kyseisiä viitemääriä hakemuksensa perusteena.

3. Jos viitemäärä liittyy Bulgariaan ja Romaniaan ennen 31 päivää joulukuuta 2006 tapahtuneeseen tuontiin, tuontioikeuksien hakijoiden on osoitettava, että tuonti on peräisin päätöksen 79/542/ETY 9 artiklassa, direktiivin 2002/99/EY 8 artiklan 1 kohdassa sekä asetuksen (EY) N:o 854/2004 11 ja 12 artiklassa tarkoitetuista laitoksista ja kolmansista maista tai kolmansien maiden osista.

Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on päätettävä, mitkä asiakirjat hyväksytään todisteeksi siitä, että ensimmäisessä alakohdassa säädettyä edellytystä on noudatettu.

5 artikla

1. Tuontioikeushakemukset on jätettävä viimeistään klo 13.00 Brysselin aikaa 1 päivänä kesäkuuta 2007.

Tuontikiintiökautena jätetyissä tuontioikeushakemuksissa oleva kokonaismäärä ei saa ylittää hakijan viitemääriä. Toimivaltaisten viranomaisten on hylättävä hakemukset, joissa ei noudateta tätä sääntöä.

2. Tuontioikeuksien hakemisen yhteydessä on asetettava vakuus, joka on kuusi euroa 100 kilogrammalta luuttoman lihan vastinarvona ilmaistuna.

3. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava haetut kokonaismäärät komissiolle viimeistään 1 kohdassa tarkoitettujen hakemusten jättöajan päättymistä seuraavana kolmantena perjantaina klo 13.00 Brysselin aikaa.

6 artikla

1. Tuontioikeudet myönnetään aikaisintaan seitsemäntenä ja viimeistään kuudentenatoista 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja ilmoituksia koskevan määräajan päättymistä seuraavana työpäivänä.

2. Jos asetuksen (EY) N:o 1301/2006 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun jakokertoimen soveltaminen johtaa siihen, että tuontioikeuksia myönnetään vähemmän kuin niitä on haettu, tämän asetuksen 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti asetettu vakuus vapautetaan viipymättä suhteessa siihen.

7 artikla

1. Edellä 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kiintiön mukaisesti myönnettyjen määrien vapaaseen liikkeeseen luovutuksen edellytyksenä on tuontitodistuksen esittäminen.

2. Tuontitodistushakemusten on katettava koko myönnetty määrä. Tämä velvoite on asetuksen (ETY) N:o 2220/85 20 artiklan 2 kohdan mukainen ensisijainen vaatimus.

8 artikla

1. Todistushakemukset voidaan jättää ainoastaan jäsenvaltiossa, jossa hakija on hakenut 1 artiklan 1 kohdassa säädetyn kiintiön tuontioikeuksia ja saanut ne.

Kukin tuontitodistuksen myöntäminen vähentää saatuja tuontioikeuksia vastaavasti ja 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti asetettu vakuus vapautetaan viipymättä suhteessa siihen.

2. Tuontitodistukset myönnetään tuontioikeudet saaneiden toimijoiden hakemuksesta ja heidän nimiinsä.

3. Todistushakemuksissa ja tuontitodistuksissa on oltava:

16 kohdassa jompikumpi seuraavista CN-koodiryhmistä:

—	0202 10 00, 0202 20

—	0202 30, 0206 29 91;

b)	20 kohdassa kiintiön järjestysnumero (09.4003) ja jokin tämän asetuksen liitteessä luetelluista maininnoista.

9 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 11 päivänä toukokuuta 2007.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen

(1) EYVL L 160, 26.6.1999, s. 21. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1913/2005 (EUVL L 307, 25.11.2005, s. 2).

(2) EUVL L 238, 1.9.2006, s. 13. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 289/2007 (EUVL L 78, 17.3.2007, s. 17).

(3) EYVL L 143, 27.6.1995, s. 35. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1965/2006 (EUVL L 408, 30.12.2006, s. 27, oikaisu EUVL L 47, 16.2.2007, s. 21).

(4) EYVL L 152, 24.6.2000, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1913/2006 (EUVL L 365, 21.12.2006, s. 52).

(5) EUVL L 122, 9.5.2006, s. 8. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1965/2006.

(6) EYVL L 146, 14.6.1979, s. 15. Päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1791/2006 (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 1).

(7) EYVL L 18, 23.1.2003, s. 11.

(8) EUVL L 139, 30.4.2004, s. 206, oikaisu EUVL L 226, 25.6.2004, s. 83. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1791/2006.

(9) EYVL L 205, 3.8.1985, s. 5. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1913/2006.

LIITE

Asetuksen 8 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetut maininnat

—	:	bulgariaksi	:	Замразено говеждо или телешко месо [Регламент (ЕО) № 529/2007]
—	:	espanjaksi	:	Carne de vacuno congelada [Reglamento (CE) no 529/2007]
—	:	tšekiksi	:	Zmrazené maso hovězího skotu (nařízení (ES) č. 529/2007)
—	:	tanskaksi	:	Frosset oksekød (forordning (EF) nr. 529/2007)
—	:	saksaksi	:	Gefrorenes Rindfleisch (Verordnung (EG) Nr. 529/2007)
—	:	viroksi	:	Külmutatud veiseliha (määrus (EÜ) nr 529/2007)
—	:	kreikaksi	:	Κατεψυγμένο βόειο κρέας [κανονισμός (EK) αριθ. 529/2007]
—	:	englanniksi	:	Frozen meat of bovine animals (Regulation (EC) No 529/2007)
—	:	ranskaksi	:	Viande bovine congelée [Règlement (CE) no 529/2007]
—	:	italiaksi	:	Carni bovine congelate [Regolamento (CE) n. 529/2007]
—	:	latviaksi	:	Saldēta liellopu gaļa (Regula (EK) Nr. 529/2007)
—	:	liettuaksi	:	Sušaldyta galvijų mėsa (Reglamentas (EB) Nr. 529/2007)
—	:	unkariksi	:	Szarvasmarhafélék húsa fagyasztva (529/2007/EK rendelet)
—	:	maltaksi	:	Laħam iffriżat ta’ annimali bovini (Regolament (KE) Nru 529/2007)
—	:	hollanniksi	:	Bevroren rundvlees (Verordening (EG) nr. 529/2007)
—	:	puolaksi	:	Mięso wołowe mrożone (Rozporządzenie (WE) nr 529/2007)
—	:	portugaliksi	:	Carne de bovino congelada [Regulamento (CE) n.o 529/2007]
—	:	romaniaksi	:	Carne de vită congelată [Regulamentul (CE) nr. 529/2007]
—	:	slovakiksi	:	Mrazené hovädzie mäso [Nariadenie (ES) č. 529/2007]
—	:	sloveeniksi	:	Zamrznjeno goveje meso (Uredba (ES) št. 529/2007)
—	:	suomeksi	:	Jäädytettyä naudanlihaa (asetus (EY) N:o 529/2007)
—	:	ruotsiksi	:	Fryst kött av nötkreatur (förordning (EG) nr 529/2007)

12.5.2007

Euroopan unionin virallinen lehti

L 123/30

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 4 päivänä toukokuuta 2007,

tiettyjen eläintuotteiden liikkumista Kyproksen saarella koskevien kieltojen poistamisesta neuvoston asetuksen (EY) N:o 866/2004 puitteissa ja edellytysten vahvistamisesta kyseisten tuotteiden liikkuvuudelle

(tiedoksiannettu numerolla K(2007) 1911)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2007/330/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon vuoden 2003 liittymisasiakirjan pöytäkirjassa nro 10 olevan 2 artiklan mukaisesta järjestelystä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 866/2004 (1) ja erityisesti sen 4 artiklan 9 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Liittymisasiakirjan pöytäkirjassa nro 10 olevan 1 artiklan 1 kohdan nojalla lykätään ennen Kyproksen yhdistymistä yhteisön säännöstön soveltamista niillä Kyproksen tasavallan alueilla, jotka eivät kuulu Kyproksen tasavallan hallituksen tosiasialliseen hallintaan.

(2)	Kansanterveyteen ja eläinten terveyteen liittyvistä syistä asetuksessa (EY) N:o 866/2004 kielletään eläintuotteiden liikkuminen Kyproksen tasavallan hallituksen tosiasialliseen hallintaan kuulumattomien ja sen tosiasialliseen hallintaan kuuluvien alueiden välisen linjan yli.

(3)	Ensi vaiheessa ja ottaen huomioon tuotannon niillä Kyproksen tasavallan alueilla, jotka eivät kuulu Kyproksen tasavallan hallituksen tosiasialliseen hallintaan, kielloista voidaan tuoreen kalan ja hunajan osalta luopua.

(4)

On tarpeen varmistaa, ettei kieltojen poistamisella vaaranneta kansanterveyttä eikä eläinten terveyttä. Lisäksi on tarpeen taata elintarvikkeiden turvallisuus komission asetuksen (EY) N:o 1480/2004 (2) mukaisesti; asetuksessa vahvistetaan erityissäännöt Kyproksen tasavallan hallituksen tosiasialliseen hallintaan kuulumattomilta Kyproksen tasavallan alueilta sen tosiasialliseen hallintaan kuuluville Kyproksen tasavallan alueille tuotavien tavaroiden osalta. Kyseisten tuotteiden kauppaan olisi vastaavasti sovellettava tiettyjä edellytyksiä.

(5)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 866/2004 4 artiklan 9 kohdan mukaisia kieltoja, jotka koskevat eläintuotteiden liikkumista Kyproksen tasavallan hallituksen tosiasialliseen hallintaan kuulumattomien ja sen tosiasialliseen hallintaan kuuluvien Kyproksen tasavallan alueiden välisen linjan yli, ei enää sovelleta tämän päätöksen liitteissä I ja II tarkoitettujen eläintuotteiden osalta.

Kyseisten tuotteiden kauppaan sovelletaan liitteissä esitettyjä edellytyksiä.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 4 päivänä toukokuuta 2007.

Komission puolesta

Markos KYPRIANOU

Komission jäsen

(1) EUVL L 161, 30.4.2004, s. 128. Oikaisu EUVL L 206, 9.6.2004, s. 51. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1283/2005 (EUVL L 203, 4.8.2005, s. 8).

(2) EUVL L 272, 20.8.2004, s. 3.

LIITE I

Tuore kala

A. Eläintuote: Tuore kala

B. Edellytykset

Tuoreet kalat on laskettava maihin suoraan kalastusaluksista, joilla saalista on säilytetty alle 24 tuntia. Kyseisten kalastusalusten on toimittava eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 853/2004 (1) liitteessä III olevan VIII jakson I luvun I kohdan A alakohdan ja II luvun mukaisesti.

Komission nimeämien riippumattomien asiantuntijoiden on tutkittava alukset ja toimitettava luettelo vaatimukset täyttävistä aluksista komissiolle. Komissio toimittaa luettelon tiedoksi Kyproksen tasavallan toimivaltaiselle eläinlääkintäviranomaiselle ja asettaa sen saataville www-sivustollaan.

Kaikkien tuoretta kalaa sisältävien lähetysten mukana on oltava asetuksen (EY) N:o 1480/2004 2 artiklan mukaisesti annettu saateasiakirja. Kyproksen turkkilaisen kauppakamarin, jonka komissio on yhteisymmärryksessä Kyproksen tasavallan hallituksen kanssa asianmukaisesti valtuuttanut tätä tarkoitusta varten, tai muun elimen, joka on näin valtuutettu yhteisymmärryksessä jälkimmäisen kanssa, on annettava kyseinen asiakirja. Asiakirja on annettava asetuksen (EY) N:o 866/2004 4 artiklan 5 ja 6 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti, ja siinä on todettava, että kala on laskettu maihin suoraan kalastusaluksista, jotka sisältyvät 1 kohdassa mainittuun vaatimukset täyttävien alusten luetteloon, joka annetaan asianmukaisesti käyttöön.

3.	Tuoreen kalan on oltava tarkoitettu vähittäismyyjille, ravintoloihin tai myytäväksi suoraan kuluttajille.

(1) EUVL L 139, 30.4.2004, s. 55. Oikaisu EUVL L 226, 25.6.2004, s. 22.

LIITE II

Syötäväksi tarkoitettu hunaja

A. Eläintuote: Syötäväksi tarkoitettu hunaja

B. Edellytykset

1.	Hunajan on oltava kokonaisuudessaan sellaisten tuottajien tuottamaa, jotka asuvat Kyproksen tasavallan hallituksen tosiasialliseen hallintaan kuulumattomilla Kyproksen tasavallan alueilla.

Hunaja on kuljetettava joko

a)	irtotavarana; tai

pakattava markkinoille soveltuviin yksittäisiin säiliöihin sellaisessa yrityksessä, jolla on tähän tarkoitukseen sopivat välineet, elintarvikehygieniasta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 852/2004 (1) liitteessä I olevan A osan II kohdan mukaisesti.

Kaikkien hunajalähetysten mukana on oltava asetuksen (EY) N:o 1480/2004 2 artiklan mukaisesti annettu saateasiakirja. Kyproksen turkkilaisen kauppakamarin, jonka komissio on yhteisymmärryksessä Kyproksen tasavallan hallituksen kanssa asianmukaisesti valtuuttanut tätä tarkoitusta varten, tai muun elimen, joka on näin valtuutettu yhteisymmärryksessä jälkimmäisen kanssa, on annettava kyseinen asiakirja. Asiakirja on annettava asetuksen (EY) N:o 866/2004 4 artiklan 5 ja 6 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti, ja siinä on todettava hunajan täyttävän edellä 1 kohdassa asetetut edellytykset.

Ennen kuin hunajalla voidaan käydä kauppaa, komission nimeämien riippumattomien asiantuntijoiden on otettava tuotantoketjusta kymmenen hunajanäytettä ja tehtävä niille määritykset ja määritysten tulokset on toimitettava komissiolle. Komissio toimittaa määritysten tulokset tiedoksi Kyproksen tasavallan toimivaltaiselle eläinlääkintäviranomaiselle ja asettaa ne saataville www-sivustollaan.

Määritykset on tehtävä jossakin virallisessa laboratoriossa, siten kuin ne on määritelty elävissä eläimissä ja niistä saatavissa tuotteissa olevien tiettyjen aineiden ja niiden jäämien osalta suoritettavista tarkastustoimenpiteistä ja direktiivien 85/358/ETY ja 86/469/ETY sekä päätösten 89/187/ETY ja 91/664/ETY kumoamisesta 29 päivänä huhtikuuta 1996 annetun neuvoston direktiivin 96/23/EY (2) 2 artiklan f alakohdassa. Näytteet on otettava seuraavasti:

a)	kuusi näytettä antibioottien (ryhmä B1) ja karbamaattien ja pyretroidien (ryhmä B2 loisten torjunta-aineet) testaamiseksi;

b)	neljä näytettä torjunta-aineiden (ryhmä B3a organokloorit, ryhmä B3b organofosfaatit) ja raskasmetallien (ryhmä B3c) testaamiseksi.

5.	Edellä 4 kohdassa tarkoitettu näytteenotto ja määritys on toistettava joka vuosi.

6.	Tämän päätöksen nojalla liikuteltuun hunajaan sovelletaan hunajasta 20 päivänä joulukuuta 2001 annetussa neuvoston direktiivissä 2001/110/EY (3) asetettuja vaatimuksia.

(1) EUVL L 139, 30.4.2004, s. 1; oikaisu EUVL L 226, 25.6.2004, s. 3.

(2) EYVL L 125, 23.5.1996, s. 10.

(3) EYVL L 10, 12.1.2002, s. 47.

12.5.2007

Euroopan unionin virallinen lehti

L 123/33

KOMISSION SUOSITUS,

tehty 3 päivänä toukokuuta 2007,

elintarvikkeiden akryyliamidipitoisuuksien seurannasta

(tiedoksiannettu numerolla K(2007) 1873)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2007/331/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 211 artiklan toisen luetelmakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen alainen elintarvikeketjun vierasaineita käsittelevä tiedelautakunta antoi elintarvikkeiden akryyliamidipitoisuuksista 19 päivänä huhtikuuta 2005 lausunnon, jossa vahvistettiin FAO:n ja WHO:n yhteisen elintarvikelisäaineita käsittelevän asiantuntijakomitean helmikuussa 2005 tekemä elintarvikkeiden sisältämän akryyliamidin riskinarviointi. Asiantuntijakomitea päätyi arvioinnissaan toteamaan, että altistumisen liikkumavara on alhainen keskiverto- ja suurkuluttajille, koska kyseessä on perimän muutoksia ja syöpää aiheuttava yhdiste, ja että tämä voi vaarantaa ihmisten terveyden. Siksi olisi jatkettava tarkoituksenmukaisia toimia elintarvikkeiden akryyliamidipitoisuuksien vähentämiseksi.

(2)

Elintarviketeollisuus ja jäsenvaltiot ovat tutkineet akryyliamidin muodostumistapoja. Elintarviketeollisuus on kehittänyt vapaaehtoisia toimia, joihin kuuluvat Euroopan elintarvike- ja juomateollisuuden keskusliiton laatimat ohjeet (1) tuottajille ja valmistajille, jotta nämä löytäisivät keinoja akryyliamidipitoisuuksien vähentämiseksi tuotteissaan. Vuodesta 2002 on laajamittaisesti pyritty vähentämään elintarvikejalosteiden akryyliamidipitoisuuksia.

(3)

On tarpeen koota yhteisön alueelta luotettavia tietoja elintarvikkeiden akryyliamidipitoisuuksista vähintään kolmen vuoden jaksolta, jotta saadaan selkeä kuva sellaisten elintarvikkeiden pitoisuuksista, joiden tiedetään sisältävän kyseistä ainetta runsaasti ja/tai vaikuttavan merkittävästi sen saantiin ravinnon välityksellä koko väestössä ja erityisen herkissä väestöryhmissä, kuten imeväisikäisten ja pienten lasten keskuudessa.

(4)	Tiedot on toimitettava vuosittain Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle, joka varmistaa niiden kokoamisen tietokantaan.

(5)	Tutkimustulosten arvioinnilla selvitetään vapaaehtoisten toimenpiteiden tehokkuus. Tässä suosituksessa esitettyä seurantaohjelmaa voidaan mukauttaa milloin tahansa, jos se on saatujen kokemusten perusteella aiheellista,

SUOSITTAA SEURAAVAA:

1)	Jäsenvaltiot toteuttavat vuosina 2007, 2008 ja 2009 liitteessä I lueteltujen elintarvikkeiden akryyliamidipitoisuuksien seurannan siinä vahvistetulla tavalla.

2)	Jäsenvaltiot toimittavat Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle vuosittain viimeistään 1 päivänä kesäkuuta edeltävää vuotta koskevat liitteen II mukaiset seurantatiedot siinä esitetyssä muodossa, jotta ne voidaan kerätä yhteen tietokantaan.

Seurantaohjelmaa varten jäsenvaltiot noudattavat näytteenotto- ja määritysmenetelmistä elintarvikkeiden lyijy-, kadmium-, elohopea-, epäorgaanisen tinan, 3-MCPD:n ja bentso(a)pyreenipitoisuuksien virallista tarkastusta varten 28 päivänä maaliskuuta 2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 333/2007 (2) liitteessä olevassa B osassa vahvistettuja näytteenottomenettelyjä, jotta varmistetaan näytteiden edustavuus tutkittavan erän osalta.

Jäsenvaltiot toteuttavat akryyliamidipitoisuuksien analyysin rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 882/2004 (3) liitteessä III olevassa 1 ja 2 kohdassa vahvistettujen kriteerien mukaisesti.

Tehty Brysselissä 3 päivänä toukokuuta 2007.

Komission puolesta

Markos KYPRIANOU

Komission jäsen

(1) Ohjeet sisältävät 13 muuttujaa, jotka on koottu neljään ryhmään; näistä elintarvikkeiden tuottajat voivat valita tarpeidensa mukaan sopivimmat akryyliamidipitoisuuksien vähentämiseksi tuotteissaan. Ryhmittely on tehty viljelyn, valmistusohjeen, jalostuksen ja viimeistelyn perusteella.

(2) EUVL L 88, 29.3.2007, s. 29.

(3) EUVL L 165, 30.4.2004, s. 1, oikaisu EUVL L 191, 28.5.2004, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 1791/2006 (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 1).

LIITE I

A. Näytteenottopaikat ja menettely:

Näytteet olisi otettava kaupanpitovaiheessa (esimerkiksi supermarketeista, pienemmistä myymälöistä, leipomoista, ranskalaisia perunoita myyvistä kioskeista sekä ravintoloista), joissa on toimiva jäljitysjärjestelmä, tai tuotantopaikalta. Aina kun se on mahdollista, näytteet olisi otettava tuotteista, jotka ovat peräisin jostakin EU:n jäsenvaltiosta (1).

2.	Näytteenotto ja analyysi olisi tehtävä ennen näytteen viimeistä käyttöpäivää.

B. Tuotteet, näytteiden määrät ja näytteenottotiheydet, analyyttiset vaatimukset

Taulukossa 1 esitetään yleiskatsaus suositetusta vuosittain analysoitavien näytteiden vähimmäismäärästä tuoteryhmittäin. Jäsenvaltioita kehotetaan ottamaan tätä useampia näytteitä mahdollisuuksien mukaan. Näytteiden jakautuminen jäsenvaltioittain perustuu väestömääriin, mutta kussakin jäsenvaltiossa on otettava vähintään neljä näytettä jokaisesta tuoteryhmästä.

2.	Näytteiden määrillä tarkoitetaan vuosittain otettavien näytteiden vähimmäismääriä. Erityiset edellytykset (esimerkiksi näytteenotto kaksi kertaa vuodessa) esitetään tuoteryhmittäin liitteessä I olevassa C kohdassa.

Koska kuhunkin tuoteryhmään kuuluvien tuotteiden ja tuotetyyppien valikoima on laaja, lisätietoja olisi annettava kustakin tuotteesta, josta näytteitä on otettu (liitteessä I olevan C kohdan mukaisesti). Aikatrendin selville saamiseksi on tärkeää, että näytteet otetaan mahdollisuuksien mukaan vuosittain ominaisuuksiltaan samanlaisista tuotteista (samantyyppinen leipä, samanmerkkinen tuote jne.). Tutkittaessa kioskeissa myytäviä ranskalaisia perunoita näytteet olisi mahdollisuuksien mukaan otettava vuosittain samoista myyntipisteistä.

4.	Jos samantyyppisistä tuotteista saadut mittaustulokset jäävät jatkuvasti alle määritysrajan, tuote voidaan vaihtaa toiseen, mikäli se kuuluu samaan tuoteryhmään ja tuotteen kuvaus esitetään.

Jotta pystytään varmistamaan tutkimustulosten vertailtavuus, olisi valittava menetelmät, joilla saavutetaan määritysraja 30 μg/kg (voimakkain ioni-ioni-transitio) leivän ja lastenruokien osalta sekä määritysraja 50 μg/kg perunavalmisteiden, muiden viljatuotteiden, kahvin ja muiden tuotteiden osalta. Tulokset raportoidaan saannon suhteen korjattuina.

Taulukko 1

Näytteiden vähimmäismäärä tuoteryhmittäin

Myyntimaa	Nautintavalmiina myytävät ranskalaiset perunat (1)	Perunalastut (2)	Esikypsennetyt ranskalaiset perunat / kotona kypsennettävät perunavalmisteet (3)	Leipä (4)	Murot (5)	Keksit, myös lastenkeksit (6)	Paahdettu kahvi (7)	Lasten purkkiruoat (8)	Pikkulapsille tarkoitetut viljapohjaiset valmisruoat (9)	Muut tuotteet (10)	Yhteensä
AT	4	4	4	4	4	4	4	4	4	8	44
BE	4	4	4	4	4	4	4	4	4	8	44
CY	4	4	4	4	4	4	4	4	4	4	40
CZ	4	4	4	4	4	4	4	4	4	8	44
DE	24	24	24	24	24	24	24	24	24	14	230
DK	4	4	4	4	4	4	4	4	4	8	44
ES	14	14	14	14	14	14	14	14	14	14	140
EE	4	4	4	4	4	4	4	4	4	4	40
GR	4	4	4	4	4	4	4	4	4	8	44
FR	20	20	20	20	20	20	20	20	20	14	194
FI	4	4	4	4	4	4	4	4	4	8	44
HU	4	4	4	4	4	4	4	4	4	8	44
IT	20	20	20	20	20	20	20	20	20	14	194
IE	4	4	4	4	4	4	4	4	4	8	44
LU	4	4	4	4	4	4	4	4	4	4	40
LT	4	4	4	4	4	4	4	4	4	4	40
LV	4	4	4	4	4	4	4	4	4	4	40
MT	4	4	4	4	4	4	4	4	4	4	40
NL	6	6	6	6	6	6	6	6	6	8	62
PT	4	4	4	4	4	4	4	4	4	8	44
PL	14	14	14	14	14	14	14	14	14	14	140
SE	4	4	4	4	4	4	4	4	4	8	44
SI	4	4	4	4	4	4	4	4	4	4	40
SK	4	4	4	4	4	4	4	4	4	8	44
UK	20	20	20	20	20	20	20	20	20	14	194
BG	4	4	4	4	4	4	4	4	4	8	44
RO	8	8	8	8	8	8	8	8	8	8	80
Yhteensä	202	202	202	202	202	202	202	202	202	224	2 042

C. Kustakin tuotteesta vaaditut lisätiedot

Kustakin näytteestä annettavat vähimmäistiedot eritellään kohdissa 1–10. Jäsenvaltioita kehotetaan toimittamaan yksityiskohtaisempia tietoja.

Nautintavalmiina myytävät ranskalaiset perunat: näytteenotto puolivuosittain maaliskuussa ja marraskuussa (2) siten että näytteiden kokonaismäärä vastaa taulukossa määriteltyä. Nautintavalmiit näytteet olisi otettava pienistä myyntipisteistä, pikaruokaketjuista ja ravintoloista. Näytteet olisi vuosittain otettava mahdollisuuksien mukaan samoista myyntipisteistä.

Vaaditut erityistiedot: onko lähtöaineina käytetty tuoreita perunoita vai jalosteita, muut ainesosat

Perunalastut: näytteenotto puolivuosittain maaliskuussa ja marraskuussa (2) siten että näytteiden kokonaismäärä vastaa taulukossa määriteltyä.

Vaaditut erityistiedot: onko lähtöaineina käytetty tuoreita perunoita vai jalosteita, muut ainesosat.

Esikypsennetyt ranskalaiset perunat / kotona kypsennettävät perunavalmisteet, myös pakasteet: näytteenotto puolivuosittain maaliskuussa ja marraskuussa (2) siten että näytteiden kokonaismäärä vastaa taulukossa määriteltyä. Kukin näyte olisi analysoitava tuotteen valmistuksen (esim. paistamisen tai keittämisen) jälkeen. Tuote olisi valmistettava laboratoriossa tuoteselosteen ohjeiden mukaan. Vaaditut erityistiedot: onko lähtöaineina käytetty tuoreita perunoita vai jalosteita, muut ainesosat, myydäänkö tuotetta pakasteena vai tuoreena, tuoteselosteessa mainitut valmistusolosuhteet.

Leipä: Vaaditut erityistiedot: tuore leipä vai näkkileipä, kuitupitoisuus, viljalaji, kohotettu/kohottamaton, kohotusaine (esim. hiiva), muut ainesosat. Valittaessa testattavaa leipätyyppiä olisi otettava huomioon kyseisen maan ruokailutottumukset.

Murot, lukuun ottamatta mysliä ja puuroa: Vaaditut erityistiedot: viljalaji, muut ainekset (esim. sokeri, pähkinät, hunaja, suklaa).

Keksit (myös lastenkeksit): Vaaditut erityistiedot: pehmeät vai kovat keksit, normaaliväestölle vai diabeetikoille tarkoitetut, täydellinen ainesosaluettelo.

Paahdettu kahvi: Vaaditut erityistiedot: paahtoaste (esim. keskipaahto, tumma paahto), paputyyppi mikäli mahdollista, jauheena vai papuina myytävä kahvi.

Lasten purkkiruoat: Näytteet olisi otettava perunaa, juureksia tai viljaa sisältävistä elintarvikkeista. Vaaditut erityistiedot: tölkin koostumus.

Pikkulapsille tarkoitetut viljapohjaiset valmisruoat analysoidaan sellaisina kuin ne ovat myyntihetkellä. Vaaditut erityistiedot: viljalaji, muut ainesosat.

10.

Muut valmisteet: Tähän ryhmään sisältyvät edellä mainittuihin ryhmiin kuulumattomat peruna-, vilja-, kahvi-, kaakao- ja lastenruokavalmisteet (esim. röstiperunat, maustekakut, kahvinkorvikkeet). Näytteitä valittaessa olisi otettava huomioon kyseisen jäsenvaltion ruokailutottumukset. Joissakin tapauksissa näytteet on tutkittava sen jälkeen, kun ne on valmistettu tuoteselosteen ohjeiden mukaan. Tällöin käyttöolosuhteet on mainittava.

Vaaditut erityistiedot: yksityiskohtainen tuotekuvaus (esim. tärkeimmät ainesosat), tuoteselosteen mukaiset valmistusolosuhteet.

(1) Poikkeustapauksissa jotain tuotetta saatetaan markkinoida ainoastaan kolmannesta valtiosta tuotuna. Tällöin näytteet voidaan ottaa tuontituotteesta.

(2) Jos elintarvike on valmistettu perunajalosteista, näytteenotto kahdesti vuodessa ei ole tarpeen.

LIITE II

A. Ilmoitusmalli

B. Raportointimallia koskevat selvennykset

Ilmoittava maa: jäsenvaltio, jossa seuranta on toteutettu

Vuosi: näytteenottovuosi

Näytekoodi: näytteen laboratoriotunniste

Tuoteryhmän numero: Tuoteryhmän numero liitteessä I olevan taulukon 1 mukaisesti (numerot 1–10, esim. ranskalaiset perunat (1), perunalastut (2) jne.)

Tuotenimi: tuotteen nimi englanniksi ja alkuperäiskielellä

Tuotekuvaus: Lyhyt kuvaus tuotteesta ottaen huomioon vähintään liitteessä I olevassa C kohdassa vaaditut tiedot.

Tuottaja: tuottajan nimi mikäli tiedossa

Tuotantomaa: mikäli tiedossa: Tuotantomaa ilmoitetaan ISO-koodein (ISO-koodit esitetään liitteessä I olevan taulukon 1 ensimmäisessä sarakkeessa). Liitteessä I olevan A kohdan mukaisesti testattavan tuotteen olisi mahdollisuuksien mukaan oltava peräisin jostakin jäsenvaltiosta (ks. liitteessä I oleva alaviite 1).

Viimeinen suositeltava käyttöpäivä: pakkausmerkintöjen mukaisesti. Päivämäärä esitetään muodossa pp/kk/vv.

Tuotantopäivä: mahdollisten pakkausmerkintöjen mukaisesti. Päivämäärä esitetään muodossa pp/kk/vv.

Näytteenottopäivä: näytteenoton päivämäärä. Päivämäärä esitetään muodossa pp/kk/vv.

Näytteenottopaikka: paikka, josta näyte on otettu, esim. valintamyymälä, lähikauppa, leipomo, pikaruokaketju jne.

Pakkauskoko: mahdollisuuksien mukaan sellaisen tuotteen pakkauskoko grammoina, josta osanäytteitä on otettu

Näytteen paino: kokoomanäytteen paino grammoina

Valmistusolosuhteet: Valmistusolosuhteet olisi täsmennettävä, jos kyseessä ovat esikypsennetyt ranskalaiset perunat tai muut kotona kypsennettäviksi tarkoitetut perunavalmisteet (tuoteryhmä 3), joista näytteet olisi otettava ja tutkittava kypsentämisen jälkeen. Tuoteselosteessa annettuja valmistusohjeita olisi noudatettava ja ne olisi esitettävä tässä kentässä. Sama saattaa koskea eräitä tuotteita, jotka kuuluvat ryhmään ”Muut tuotteet” (tuoteryhmä 10).

Analyysipäivä: jos näyte on homogenoitu ja varastoitu ennen analyysiä, olisi merkittävä varsinaisen analyysin aloituspäivämäärä. Varastointiolosuhteet olisi tällöin ilmoitettava tarkasti.

Menetelmän hyväksyntä: ilmoitus merkinnöin ”Y” (kyllä) tai ”N” (ei), onko analyysin tulokseen päästy käyttämällä EN ISO 17025 -standardin mukaista hyväksyttyä menetelmää.

Analyysimenetelmä: ilmoitus analyysissä käytetystä menetelmästä (GC-MS johdannaisin, GC-MS ilman johdannaisia, LC-MS-MS tai muu) ja lyhyt kuvaus näytteen valmistelusta (esim. puhdistus jne.).

Tiedot laatutesteistä: tiedot laatutestin järjestäjästä, testiohjelman numero, kierroksen numero, matriisi ja z-pistemäärä (1) seuraavassa lyhytmuodossa: järjestäjä/ohjelma/kierros/matriisi/z-pistemäärä. (Esimerkki: FAPAS/30/6/näkkileipä/1,6).

Akryyliamidipitoisuus: muodossa μg/kg korjattuna saannon suhteen

Toteamisraja: muodossa μg/kg

Kvantifiointiraja: muodossa μg/kg

Mittausepätarkkuus: mittausepätarkkuus, mikäli mahdollista (mittausalue ilmoitetaan prosentteina)

(1) On huomattava, että z-pistemääriä käytetään vain tietojen laadun arviointiin. Niitä pidetään luottamuksellisina.

		ISSN 1725-261X
Euroopan unionin virallinen lehti		L 123

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	50. vuosikerta 12. toukokuu 2007

Sisältö		I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista	Sivu
		ASETUKSET
	*	Neuvoston asetus (EY) N:o 519/2007, annettu 7 päivänä toukokuuta 2007, eräiden Argentiinasta tuotavien sellaisenaan nautittavaksi tarkoitettujen viinien, joiden viininvalmistusmenetelmistä ei säädetä asetuksessa (EY) N:o 1493/1999, tarjoamisen ja toimittamisen sallimisesta annetun asetuksen (EY) N:o 527/2003 muuttamisesta	1
	*	Neuvoston asetus (EY) N:o 520/2007, annettu 7 päivänä toukokuuta 2007, eräiden laajalti vaeltavien kalakantojen teknisistä säilyttämistoimenpiteistä ja asetuksen (EY) N:o 973/2001 kumoamisesta	3
		Komission asetus (EY) N:o 521/2007, annettu 11 päivänä toukokuuta 2007, tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	14
		Komission asetus (EY) N:o 522/2007, annettu 11 päivänä toukokuuta 2007, voin vähimmäismyyntihintojen vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 1898/2005 säädetyn pysyvän tarjouskilpailun mukaista 31. yksittäistä tarjouskilpailua varten	16
		Komission asetus (EY) N:o 523/2007, annettu 11 päivänä toukokuuta 2007, asetuksen (EY) N:o 1898/2005 II luvussa säädetyn pysyvän tarjouskilpailun mukaista 31. yksittäistä tarjouskilpailua varten	18
		Komission asetus (EY) N:o 524/2007, annettu 11 päivänä toukokuuta 2007, asetuksen (EY) N:o 1898/2005 III luvussa säädetyn pysyvän tarjouskilpailun osana järjestetystä 31. erityisestä tarjouskilpailusta	19
		Komission asetus (EY) N:o 525/2007, annettu 11 päivänä toukokuuta 2007, voin vähimmäismyyntihinnan vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 2771/1999 tarkoitetun pysyvän tarjouskilpailun mukaista 63. yksittäistä tarjouskilpailua varten	20
		Komission asetus (EY) N:o 526/2007, annettu 11 päivänä toukokuuta 2007, tuontilupien antamisesta korkealaatuiselle tuoreelle, jäähdytetylle tai jäädytetylle naudanlihalle	21
	*	Komission asetus (EY) N:o 527/2007, annettu 10 päivänä toukokuuta 2007, Espanjan lipun alla purjehtivien alusten keilan kalastuksen kieltämisestä EY:n ja kansainvälisillä vesillä ICES-alueilla V, VI ja VII	22
	*	Komission asetus (EY) N:o 528/2007, annettu 10 päivänä toukokuuta 2007, Portugalin lipun alla purjehtivien alusten turskan kalastuksen kieltämisestä Norjan vesillä ICES-alueilla I ja II	24
	*	Komission asetus (EY) N:o 529/2007, annettu 11 päivänä toukokuuta 2007, CN-koodiin 0202 kuuluvaa jäädytettyä naudanlihaa ja CN-koodiin 02062991 kuuluvia tuotteita koskevan tuontitariffikiintiön avaamisesta ja hallinnoinnista (1 päivän heinäkuuta 2007 ja 30 päivän kesäkuuta 2008 välisenä aikana)	26

	II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista
	PÄÄTÖKSET
	Komissio
	2007/330/EY
*	Komission päätös, tehty 4 päivänä toukokuuta 2007, tiettyjen eläintuotteiden liikkumista Kyproksen saarella koskevien kieltojen poistamisesta neuvoston asetuksen (EY) N:o 866/2004 puitteissa ja edellytysten vahvistamisesta kyseisten tuotteiden liikkuvuudelle (tiedoksiannettu numerolla K(2007) 1911) ( 1 )	30
	SUOSITUKSET
	Komissio
	2007/331/EY
*	Komission suositus, tehty 3 päivänä toukokuuta 2007, elintarvikkeiden akryyliamidipitoisuuksien seurannasta (tiedoksiannettu numerolla K(2007) 1873) ( 1 )	33