ISSN 1725-261X |
||
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 95 |
|
Suomenkielinen laitos |
Lainsäädäntö |
50. vuosikerta |
Sisältö |
|
I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista |
Sivu |
|
|
ASETUKSET |
|
|
* |
||
|
|
||
|
|
||
|
* |
||
|
* |
|
|
II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista |
|
|
|
PÄÄTÖKSET |
|
|
|
Neuvosto |
|
|
|
2007/215/EY |
|
|
* |
||
|
|
2007/216/EY |
|
|
* |
||
|
|
Komissio |
|
|
|
2007/217/EY |
|
|
* |
Komission päätös, tehty 22 päivänä marraskuuta 2006, valtiontuista, jotka Ranska on toteuttanut Laboratoire national de métrologie et d’essais’n hyväksi (C24/2005) (tiedoksiannettu numerolla K(2006) 5477) ( 1 ) |
|
|
|
2007/218/EY |
|
|
* |
||
|
|
2007/219/EY |
|
|
* |
||
|
|
2007/220/EY |
|
|
* |
||
|
|
2007/221/EY |
|
|
* |
||
|
|
2007/222/EY |
|
|
* |
||
|
|
2007/223/EY |
|
|
* |
|
|
|
(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti |
FI |
Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu. Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä. |
I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista
ASETUKSET
5.4.2007 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 95/1 |
NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 378/2007,
annettu 27 päivänä maaliskuuta 2007,
yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetussa asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 säädettyjen suorien tukien vapaaehtoista mukauttamista koskevista säännöistä sekä asetuksen (EY) N:o 1290/2005 muuttamisesta
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 37 artiklan,
ottaa huomioon komission ehdotuksen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Eräillä jäsenvaltioilla on erityisiä vaikeuksia rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen 20 päivänä syyskuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 (1) mukaisia maaseudun kehittämisohjelmiaan. Näille jäsenvaltioille olisi niiden maaseudun kehittämispolitiikan tehostamiseksi annettava mahdollisuus soveltaa vapaaehtoista mukauttamisjärjestelmää. Tämä mahdollisuus olisi tarjottava niille jäsenvaltioille, joissa vapaaehtoista mukauttamisjärjestelmää jo sovelletaan neuvoston asetuksen (EY) N:o 1259/1999 4 artiklassa säädetystä vapaaehtoisesta mukauttamisjärjestelmästä neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 säädettyyn pakolliseen mukauttamisjärjestelmään siirtymistä koskevista säännöistä 22 päivänä syyskuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1655/2004 mukaisesti (2) tai joille on myönnetty asetuksen (EY) N:o 1698/2005 70 artiklan 4 a kohdan nojalla poikkeus yhteisön tuen yhteisrahoitusta koskevasta vaatimuksesta. Vapaaehtoinen mukauttaminen olisi tehtävä asetuksen (EY) N:o 1782/2003 (3) 2 artiklan d kohdassa tarkoitettujen suorien tukien vähennyksinä ja näin saadut varat olisi käytettävä asetuksen (EY) N:o 1698/2005 mukaisten maaseudun kehittämisohjelmien rahoitukseen. Vapaaehtoisesta mukauttamisesta johtuvien suorien tukien vähennysten olisi täydennettävä asetuksen (EY) N:o 1782/2003 10 artiklassa säädetystä pakollisesta mukauttamisesta johtuvia vähennyksiä. |
(2) |
Hallinnoinnin helpottamiseksi vapaaehtoiseen mukauttamiseen sovellettavien sääntöjen olisi vastattava sääntöjä, joita sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1782/2003 10 artiklassa säädettyyn pakolliseen mukauttamiseen, mukaan lukien laskentaperusteet. |
(3) |
Pienviljelijöille olisi myönnettävä lisätukea heidän erityistilanteensa huomioon ottamiseksi, jos vapaaehtoista mukauttamista sovelletaan, kuten pakollisen mukauttamisenkin yhteydessä. Kyseistä lisätukea olisi myönnettävä komission vahvistamien enimmäismäärien rajoissa määrä, joka saadaan, kun suorien tukien ensimmäisiin 5 000 euroon sovelletaan vapaaehtoista mukauttamista. |
(4) |
Niissä jäsenvaltioissa, joissa vapaaehtoinen mukauttaminen on jo käytössä, tässä asetuksessa säädetyssä uudessa vapaaehtoisessa mukauttamisessa olisi mahdollisuuksien mukaan pidättäydyttävä poikkeamasta nykyisestä järjestelystä, jotta vältytään tarpeettoman hallinnollisen kuormituksen aiheuttamiselta ja sellaisiin täytäntöönpanojärjestelyihin puuttumiselta, jotka ovat olleet käytössä useita vuosia ja joihin viljelijät ovat käytännössä ja taloudellisesti sopeutuneet. Näin ollen vaikuttaisi tarkoituksenmukaiselta, että vapaaehtoista mukauttamista tämän asetuksen voimaan tullessa soveltaville jäsenvaltioille annettaisiin oikeus säilyttää tiettyjä nykyisen järjestelmänsä vakiintuneita muotoja, samalla kun niiden olisi vältettävä viljelijöiden perusteetonta eriarvoista kohtelua. Lisäksi, jotta varmistetaan uusien järjestelyiden ja tilatukijärjestelmän täytäntöönpanomuotojen yhdenmukaisuus, alueittain eriytetyt vapaaehtoisen mukauttamisen prosenttimäärät olisi annettava ainoastaan sellaisten jäsenvaltioiden käyttöön, jotka soveltavat tilatukijärjestelmää alueellisella tasolla asetuksen (EY) N:o 1782/2003 58 artiklan mukaisesti. |
(5) |
Vapaaehtoisen mukauttamisen soveltamisesta peräisin olevien varojen käyttöön ei saa soveltaa asetuksen (EY) N:o 1698/2005 mukaisia maaseuturahaston rahoitusosuuden enimmäismääriä. Sen vuoksi olisi säädettävä mahdollisuudesta poiketa tuosta asetuksesta. Kyseisiin varoihin ei saa soveltaa yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 21 päivänä kesäkuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1290/2005 (4) mukaisia maaseuturahastoon sovellettavia ennakkomaksujärjestelyjä. |
(6) |
Jotta jäsenvaltiot voisivat tehdä harkittuja päätöksiä vapaaehtoisen mukauttamisjärjestelmän soveltamisesta, niiden olisi laadittava perusteellinen arvio mukauttamisen mahdollisesta vaikutuksesta, erityisesti sen vaikutuksesta asianomaisten viljelijöiden taloudelliseen tilanteeseen ja heidän suhteelliseen asemaansa maatalousalalla. Vapaaehtoista mukauttamisjärjestelmää soveltavien jäsenvaltioiden olisi seurattava tiiviisti vapaaehtoisen mukauttamisen vaikutuksia. Vaikutustenarvioinnin ja seurannan tulokset olisi annettava tiedoksi komissiolle mahdollista politiikan kehittämistä varten. |
(7) |
Vapaaehtoista mukauttamista olisi tarkasteltava osana laajempaa maaseudun kehittämiseen suunnattavaa yhteisön rahoitusta. Sen vaikutusta olisi tarkasteltava muun muassa jäsenvaltioiden suorittamien vaikutusarviointien perusteella. Tämän tarkastelun perusteella komissio toimittaa ennen vuoden 2008 loppua Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen sen täytäntöönpanosta toistaiseksi saaduista kokemuksista. |
(8) |
Tämän asetuksen täytäntöön panemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (5) mukaisesti. |
(9) |
Vapaaehtoisen mukauttamisen soveltamisesta peräisin olevat määrät olisi otettava huomioon määritettäessä Euroopan maatalouden tukirahastosta rahoitettavien menojen vuotuinen enimmäismäärä, ja asetukseen (EY) N:o 1290/2005 olisi sisällytettävä mahdollisuus antaa erityisesti vapaaehtoista mukauttamista koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä. |
(10) |
Asetus (EY) N:o 1290/2005 olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti, |
ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:
I LUKU
VAPAAEHTOINEN MUKAUTTAMINEN
1 artikla
1. Rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 1782/2003 10 artiklan soveltamista, jäsenvaltiot,
a) |
joissa tämän asetuksen tullessa voimaan sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1655/2004 1 artiklassa tarkoitettua suorien tukien lisävähennysjärjestelmää, tai |
b) |
joille on myönnetty asetuksen (EY) N:o 1698/2005 70 artiklan 4 a kohdan nojalla poikkeus yhteisön tuen yhteisrahoitusta koskevasta vaatimuksesta, |
voivat vähentää asetuksen (EY) N:o 1782/2003 2 artiklan e kohdan mukaisesti tiettynä kalenterivuonna alueellaan myönnettävien, kyseisen asetuksen 2 artiklan d kohdassa tarkoitettujen suorien tukien määriä, jäljempänä ’vapaaehtoinen mukauttaminen’, vuosina 2007–2012.
2. Vapaaehtoisen mukauttamisen soveltamisesta peräisin olevan nettomäärät käytetään yhteisön tukena siinä jäsenvaltiossa, jossa ne ovat kertyneet, toimenpiteisiin, jotka sisältyvät Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta asetuksen (EY) N:o 1698/2005 mukaisesti rahoitettaviin maaseudun kehittämisohjelmiin.
3. Vapaaehtoisesta mukauttamisesta johtuvat vähennykset on laskettava samoin perustein kuin asetuksen (EY) N:o 1782/2003 10 artiklassa säädetty mukauttaminen. Kyseisen asetuksen 12 artiklan nojalla viljelijöille myönnettyihin lisämääriin ei tehdä tällaisia vähennyksiä.
Vapaaehtoisesta mukauttamisesta johtuvia vähennyksiä tehtäessä myönnetään asetuksen (EY) N:o 1782/2003 mukaisia suoria tukia saaville viljelijöille lisätukea määrä, joka saadaan tehtäessä prosenttimääräinen vähennys suorien tukien ensimmäisiin enintään 5 000 euroon. Tähän lisämäärään ei tehdä vapaaehtoisesta mukauttamisesta johtuvia vähennyksiä eikä siihen sovelleta asetuksen (EY) N:o 1782/2003 10 artiklassa säädettyä mukauttamista.
Toisen alakohdan soveltamisesta johtuvan lisätuen kokonaismäärä, joka jäsenvaltiossa voidaan kalenterivuonna myöntää, ei voi ylittää enimmäismäärää, jonka komissio vahvistaa asetuksen (EY) N:o 1782/2003 144 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Jäsenvaltion on tarvittaessa tehtävä tuen lisämäärille lineaarinen prosenttikorjaus kyseisten enimmäismäärien noudattamiseksi.
4. Kunkin jäsenvaltion on sovellettava vapaaehtoisessa mukauttamisessa kalenterivuosikohtaista yhtenäistä prosenttimäärää. Prosenttimäärää voidaan muuttaa asteittain etukäteen vahvistettujen menettelyjen mukaisesti. Vähennys on enintään 20 prosenttia.
2 artikla
1. Kahden kuukauden sisällä tämän asetuksen voimaantulosta jäsenvaltioiden on päätettävä ja ilmoitettava komissiolle vuosina 2007–2012 sovellettavan vapaaehtoisen mukauttamisen vuotuinen prosenttimäärä.
2 Jäsenvaltioiden, jotka aikovat soveltaa vapaaehtoista mukauttamista, on suoritettava arvio vapaaehtoisen mukauttamisen vaikutuksesta erityisesti asianomaisten viljelijöiden taloudelliseen tilanteeseen ottaen huomioon, että perusteetonta eriarvoista kohtelua viljelijöiden välillä on vältettävä.
Jäsenvaltioiden, jotka aikovat 3 artiklan 1 kohdan nojalla soveltaa alueellisesti eriytettyjä prosenttimääriä, on myös arvioitava näiden eriytettyjen prosenttimäärien vaikutukset ottaen huomioon, että perusteetonta eriarvoista kohtelua viljelijöiden välillä on vältettävä.
Asianomaisten jäsenvaltioiden on toimitettava vaikutusarviointiensa tulokset komissiolle yhdessä 1 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen kanssa.
3 artikla
1. Jäsenvaltio, jossa tämän asetuksen tullessa voimaan sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1655/2004 1 artiklassa tarkoitettua suorien tukien lisävähennysjärjestelmää ja jossa tilatukijärjestelmää sovelletaan alueellisella tasolla asetuksen (EY) N:o 1782/2003 58 artiklan mukaisesti, voi kauden 2007–2012 osalta päättää:
a) |
1 artiklan 3 kohdan säännöksistä poiketen olla soveltamatta kyseisen kohdan toista alakohtaa, ja/tai |
b) |
1 artiklan 4 kohdan säännöksistä poiketen soveltaa puolueettomin perustein alueellisesti eriytettyjä prosenttimääriä. Sovellettava prosenttimäärä kunkin jäsenvaltion alueiden osalta on enintään 20 prosenttia. |
2. Poiketen siitä, mitä 2 artiklan 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltion, joka soveltaa vapaaehtoisen mukauttamisen yhteydessä alueellisesti eriytettyjä prosenttimääriä 1 kohdan nojalla, on kahden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta toimitettava komission tarkasteltavaksi seuraavat kautta 2007–2012 koskevat tiedot:
a) |
vapaaehtoisen mukauttamisen vuotuiset prosenttimäärät kunkin alueen ja koko maan osalta; |
b) |
vapaaehtoisesta mukauttamisesta johtuvat vuosittain vähennettävät kokonaismäärät; |
c) |
tarvittaessa 1 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettujen lisätukien kattamiseksi tarvittavien vuotuisten lisämäärien summa; |
d) |
b ja c kohdassa tarkoitettujen määrien laskemisessa käytetyt tilastotiedot ja muut laskelmien tueksi käytetyt tiedot. |
3. Jäsenvaltioiden on tarvittaessa toimitettava komissiolle ajantasaiset tiedot 2 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitetuista määristä. Ajantasaiset tiedot on toimitettava komissiolle sitä kalenterivuotta edeltävän vuoden joulukuun 31 päivään mennessä, jota määrät koskevat asetuksen (EY) N:o 1782/2003 2 artiklan e kohdan mukaisesti.
4. Jos komissio pyytää selvennystä 2 ja 3 kohdan mukaisesti toimitettuihin tietoihin, jäsenvaltioiden on vastattava pyyntöön yhden kuukauden kuluessa.
4 artikla
1. Komissio vahvistaa vapaaehtoisen mukauttamisjärjestelmän soveltamisesta johtuvat nettomäärät:
a) |
laskelman perusteella, jos vapaaehtoisessa mukauttamisessa käytetään samaa prosenttimäärää koko maan osalta; |
b) |
joko niiden määrien, joita jäsenvaltiot ovat 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti ilmoittaneet soveltavansa, tai 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen ajantasaistettujen määrien perusteella, jos jäsenvaltio soveltaa alueellisesti eriytettyjä prosenttimääriä. |
Edellä tarkoitetut nettomäärät lisätään asetuksen (EY) N:o 1698/2005 69 artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitettuun vuotuiseen jäsenvaltiokohtaiseen jakoon.
2. Jäsenvaltiot voivat päättää olla soveltamatta asetuksen (EY) N:o 1698/2005 70 artiklan 3 kohtaa niihin nettomääriin, jotka lisätään jäsenvaltiokohtaiseen vuotuiseen jakoon tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti.
Jäsenvaltiokohtaiseen vuotuiseen jakoon tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti lisättäviin nettomääriin ei sovelleta asetuksen (EY) N:o 1290/2005 25 artiklaa.
5 artikla
Vapaaehtoista mukauttamisjärjestelmää soveltavat jäsenvaltiot ja komissio seuraavat tiiviisti vapaaehtoisen mukauttamisen vaikutuksia erityisesti maatilojen taloudelliseen tilanteeseen ottaen huomioon, että viljelijöiden perusteetonta eriarvoista kohtelua on vältettävä. Tätä varten kyseisten jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle asiaa koskeva selvitys 30 päivään syyskuuta 2008 mennessä.
6 artikla
Komissio vahvistaa yksityiskohtaiset säännöt tämän luvun soveltamiseksi:
a) |
asetuksen (EY) N:o 1698/2005 90 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, kun kyseessä ovat erityisesti vapaaehtoisen mukauttamisen yhdentämistä maaseudun kehittämisohjelmiin koskevat säännökset, tai tarpeen mukaan; |
b) |
asetuksen (EY) N:o 1290/2005 41 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, kun kyseessä ovat erityisesti vapaaehtoisen mukauttamisen varainhoitoa koskevat säännökset ja asetuksen (EY) N:o 1655/2004 1 artiklassa tarkoitetun suorien tukien lisävähennysjärjestelmän sisällyttäminen tässä asetuksessa säädettyyn järjestelmään. |
7 artikla
Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle 31 päivään joulukuuta 2008 mennessä vapaaehtoisen mukauttamisen soveltamisesta kertomuksen, johon sisältyy tarvittaessa tarkoituksenmukaisia ehdotuksia.
II LUKU
ASETUKSEN (EY) N:o 1290/2005 MUUTTAMINEN JA LOPPUSÄÄNNÖKSET
8 artikla
Muutetaan asetus (EY) N:o 1290/2005 seuraavasti:
1) |
Korvataan 12 artiklan 2 kohta seuraavasti: ”2. Komissio vahvistaa määrät, jotka ovat asetuksen (EY) N:o 1782/2003 10 artiklan 2 kohdan ja 143 d ja 143 e artiklan sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 378/2007 (6) 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti maaseuturahaston käytettävissä. |
2) |
Korvataan 42 artiklan johdannon toinen virke seuraavasti: ”Näihin sääntöihin sisältyvät erityisesti:” |
9 artikla
Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen päivän jälkeen, jona se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 27 päivänä maaliskuuta 2007.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
P. STEINBRÜCK
(1) EUVL L 277, 21.10.2005, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2012/2006 (EUVL L 384, 29.12.2006, s. 8).
(2) EUVL L 298, 23.9.2004, s. 3.
(3) EUVL L 270, 21.10.2003, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2013/2006 (EUVL L 384, 29.12.2006, s. 13).
(4) EUVL L 209, 11.8.2005, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 320/2006 (EUVL L 58, 28.2.2006, s. 42).
(5) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23. Päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY (EUVL L 200, 22.7.2006, s. 11).
(6) EUVL L 95, 5.4.2007, s. 1.”
5.4.2007 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 95/5 |
KOMISSION ASETUS (EY) N:o 379/2007,
annettu 4 päivänä huhtikuuta 2007,
tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon hedelmien ja vihannesten tuontijärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 21 päivänä joulukuuta 1994 annetun komission asetuksen (EY) N:o 3223/94 (1) ja erityisesti sen 4 artiklan 1 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Asetuksessa (EY) N:o 3223/94 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta. |
(2) |
Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle, |
ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Asetuksen (EY) N:o 3223/94 4 artiklassa tarkoitetut tuonnin kiinteät arvot vahvistetaan liitteessä olevassa taulukossa merkityllä tavalla.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan 5 päivänä huhtikuuta 2007.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 4 päivänä huhtikuuta 2007.
Komission puolesta
Jean-Luc DEMARTY
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja
(1) EYVL L 337, 24.12.1994, s. 66. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 386/2005 (EUVL L 62, 9.3.2005, s. 3).
LIITE
tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi 4 päivänä huhtikuuta 2007 annettuun komission asetukseen
(EUR/100 kg) |
||
CN-koodi |
Kolmannen maan koodi (1) |
Tuonnin kiinteä arvo |
0702 00 00 |
IL |
190,7 |
MA |
114,8 |
|
SN |
320,6 |
|
TN |
135,4 |
|
TR |
187,5 |
|
ZZ |
189,8 |
|
0707 00 05 |
JO |
171,8 |
MA |
108,8 |
|
TR |
148,2 |
|
ZZ |
142,9 |
|
0709 90 70 |
MA |
75,6 |
TR |
115,6 |
|
ZZ |
95,6 |
|
0709 90 80 |
EG |
242,2 |
ZZ |
242,2 |
|
0805 10 20 |
CU |
39,6 |
EG |
45,5 |
|
IL |
67,3 |
|
MA |
42,8 |
|
TN |
64,4 |
|
TR |
52,3 |
|
ZZ |
52,0 |
|
0805 50 10 |
IL |
61,3 |
TR |
52,8 |
|
ZZ |
57,1 |
|
0808 10 80 |
AR |
82,3 |
BR |
74,0 |
|
CA |
104,6 |
|
CL |
89,5 |
|
CN |
97,5 |
|
NZ |
126,8 |
|
US |
120,8 |
|
UY |
80,2 |
|
ZA |
87,6 |
|
ZZ |
95,9 |
|
0808 20 50 |
AR |
76,2 |
CL |
104,4 |
|
CN |
54,2 |
|
UY |
68,0 |
|
ZA |
87,0 |
|
ZZ |
78,0 |
(1) Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.
5.4.2007 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 95/7 |
KOMISSION ASETUS (EY) N:o 380/2007,
annettu 4 päivänä huhtikuuta 2007,
sen vahvistamisesta, että sokerialan tuotteiden tuontitodistusten myöntämiseen tariffikiintiöissä ja etuuskohtelusopimusten mukaisesti liittyviä tiettyjä rajoja ei ole vielä saavutettu
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä 20 päivänä helmikuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 318/2006 (1),
ottaa huomioon eräissä tariffikiintiöissä tai eräiden etuuskohtelusopimusten mukaisesti tapahtuvaa sokerialan tuotteiden tuontia ja puhdistusta koskevista yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä markkinointivuosiksi 2006/2007, 2007/2008 ja 2008/2009 28 päivänä kesäkuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 950/2006 (2) ja erityisesti sen 5 artiklan 4 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Asetuksen (EY) N:o 950/2006 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kirjaamisen yhteydessä on käynyt ilmi, että sokerin määriä on vielä käytettävissä asetuksen (EY) N:o 950/2006 24 artiklassa säädetylle kiintiölle, jonka järjestysnumero on 09.4318. |
(2) |
Näissä olosuhteissa komission on ilmoitettava, että kyseisiä rajoja ei olekaan vielä saavutettu, |
ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Asetuksen (EY) N:o 950/2006 24 artiklassa säädettyä kiintiötä jonka järjestysnumero on 09.4318 koskevia rajoja ei ole vielä saavutettu.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan 6 päivänä huhtikuuta 2007.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 4 päivänä huhtikuuta 2007.
Komission puolesta
Jean-Luc DEMARTY
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja
(1) EUVL L 58, 28.2.2006, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2011/2006 (EUVL L 384, 29.12.2006, s. 1).
(2) EUVL L 178, 1.7.2006, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2031/2006 (EUVL L 414, 30.12.2006, s. 43).
5.4.2007 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 95/8 |
KOMISSION ASETUS (EY) N:o 381/2007,
annettu 4 päivänä huhtikuuta 2007,
yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 säädettyjen täydentävien ehtojen, tuen mukauttamisen ja yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun asetuksen (EY) N:o 796/2004 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat mainitun asetuksen IV ja IV a osastossa säädettyjä tukijärjestelmiä sekä kesannoidun maan käyttöä raaka-aineiden tuottamiseen, annetun asetuksen (EY) N:o 1973/2004 muuttamisesta
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (ETY) N:o 2019/93, (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001, (EY) N:o 1454/2001, (EY) N:o 1868/94, (EY) N:o 1251/1999, (EY) N:o 1254/1999, (EY) N:o 1673/2000, (ETY) N:o 2358/71 ja (EY) N:o 2529/2001 muuttamisesta 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 (1) ja erityisesti sen 52 artiklan 2 kohdan sekä 145 artiklan c, d ja j alakohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 44 artiklassa vahvistettua tilatukijärjestelmässä tukikelpoisen hehtaarin määritelmää muutettiin neuvoston asetuksella (EY) N:o 2012/2006 (2) siten että pinta-alat, joilla viljellään oliivipuita, ovat nyt tukikelpoisia. |
(2) |
Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 20 artiklassa, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 2012/2006, säädetään, että oliivialan paikkatietojärjestelmän käyttö on vapaaehtoista niille jäsenvaltioille, jotka eivät sovella tämän asetuksen IV osaston 10 b luvussa säädettyä oliivitarhoille myönnettävää tukea. Kyseisen muutoksen vuoksi on aiheellista muuttaa komission asetuksessa (EY) N:o 796/2004 (3) olevaa yhtenäishakemuksen sisältöä koskevaa 12 artiklaa oliivinviljelylohkojen osalta sekä komission asetuksen (EY) N:o 1973/2004 (4) liitteessä XXIV olevaa 1 ja 3 kohtaa, jotka koskevat tukikelpoisten oliivipuiden määritelmää ja tukioikeuksien käyttöä koskevan hehtaarimäärän laskentaa. |
(3) |
Asetuksen (EY) N:o 796/2004 33 artiklassa vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1782/2003 soveltamista koskevat säännöt hamppuviljelmien tetrahydrokannabinolipitoisuuden tarkistamisedellytysten osalta. Muuhun kuin kuiduntuotantoon tuotettu hamppu voi asetuksen (EY) N:o 1782/2003 III osaston 4 luvun mukaan kuulua tilatukijärjestelmässä sovellettavan maankäytön piiriin vuodesta 2007 alkaen. Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 796/2004 33 artiklaa ja liitettä II olisi mukautettava. |
(4) |
Jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet komissiolle vuonna 2006 kylvettyjen hamppulajikkeiden tetrahydrokannabinolipitoisuuden analyysien tulokset asetuksen (EY) N:o 796/2004 33 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Nämä tulokset olisi otettava huomioon laadittaessa luetteloa kuiduntuotantoon tarkoitetuista hamppulajikkeista, joista voidaan maksaa suoria tukia tulevina markkinointivuosina, sekä luetteloa tilapäisesti markkinointivuonna 2007/2008 sallituista hamppulajikkeista. Tetrahydrokannabinolipitoisuuden tarkistamista varten eräisiin näistä lajikkeista olisi sovellettava asetuksen (EY) N:o 796/2004 liitteessä I vahvistettua käytäntöä B. |
(5) |
Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 IV osaston 5 luvussa säädettyä energiakasvien tukea sovelletaan vuodesta 2007 uusissa jäsenvaltioissa, jotka soveltavat yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmää. Energiakasvien tukea koskevaan kasviryhmään sovellettavia sääntöjä olisi sovellettava myös kyseisiin uusiin jäsenvaltioihin. |
(6) |
Asetuksen (EY) N:o 796/2004 6 artiklan 3 kohta on kumottu komission asetuksella (EY) N:o 263/2006 (5). Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 1973/2004 136 artiklaa olisi mukautettava. |
(7) |
Asetuksessa (EY) N:o 270/2007 muutetaan sokerijuurikkaan mahdollista käyttöä energiatuotteiden tuottamiseen koskevia sääntöjä. Sen vuoksi on aiheellista ottaa käyttöön kyseisten kasvien viljelyä koskevat samanlaiset edellytykset kesannointioikeuksien käyttöön oikeutetuilla viljelyaloilla. |
(8) |
Sen vuoksi asetuksia (EY) N:o 796/2004 ja (EY) N:o 1973/2004 olisi muutettava. |
(9) |
Neuvoston asetuksella (EY) N:o 953/2006 (6) ja asetuksilla (EY) N:o 2012/2006 ja (EY) N:o 270/2007 käyttöönotettuja muutoksia sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2007. Sen vuoksi tässä asetuksessa säädettyjä vastaavia muutoksia olisi sovellettava samasta päivästä. |
(10) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat suorien tukien hallintokomitean lausunnon mukaiset, |
ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan asetus (EY) N:o 796/2004 seuraavasti:
1) |
Korvataan 12 artiklan 3 kohdan toinen alakohta seuraavasti: ”Jäsenvaltioissa, jotka sisällyttävät oliivialan paikkatietojärjestelmän asetuksen (EY) N:o 1782/2003 20 artiklassa tarkoitettuun maatalouslohkojen tunnistusjärjestelmään, viljelijälle toimitettavassa oliivinviljelylohkoja koskevassa graafisessa aineistossa on oltava kunkin oliivinviljelylohkon osalta tukikelpoisten oliivipuiden lukumäärä ja niiden sijainti lohkolla sekä asetuksen (EY) N:o 1973/2004 liitteessä XXIV olevan 3 kohdan mukainen oliivinviljelyala oliivialan paikkatietojärjestelmään kuuluvana hehtaarina ilmaistuna.” |
2) |
Poistetaan 33 artiklan 4 kohdassa ilmaisu ”kuiduntuotantoon tarkoitetut”, 5 kohdan ensimmäisessä alakohdassa ilmaisu ”kuiduntuotantoon tarkoitetun” ja toisessa alakohdassa oleva ilmaisu ”kuiduntuotantoon tarkoitettu”. |
3) |
Korvataan liite II tämän asetuksen liitteellä. |
2 artikla
Muutetaan asetus (EY) N:o 1973/2004 seuraavasti:
1) |
Korvataan 136 artikla seuraavasti: ”136 artikla Asetuksen (EY) N:o 796/2004 soveltaminen Rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 1782/2003 143 b artiklan 6 kohdan kolmannen alakohdan soveltamista, yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmään sovelletaan asetusta (EY) N:o 796/2004, lukuun ottamatta sen 7 artiklaa, 8 artiklan 2 kohdan b ja c alakohtaa, 12 artiklan 1 kohdan c alakohtaa sekä 2 kohtaa, 13 artiklan 2–8 kohtaa, 14 artiklan 2 ja 3 kohtaa, 16 ja 17 artiklaa, 21 artiklan 3 kohtaa, 24 artiklan 1 kohdan b, d ja e alakohtaa, 26 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohtaa sekä 2 kohdan b, c ja d alakohtaa, 27 artiklan 2 kohdan g, h, i ja j alakohtaa, 28 artiklan 1 kohdan d alakohtaa, 30 artiklan 3 kohtaa, 31 artiklaa, 34–40 artiklaa, 49 artiklan 2 kohtaa, 50 artiklan 2, 4, 5 ja 6 kohtaa, 51–64 artiklaa, 69 artiklaa ja 71 artiklan 1 kohtaa.” |
2) |
Korvataan 143 artiklan 2 kohdan a alakohta seuraavasti:
|
3) |
Muutetaan liite XXIV seuraavasti:
|
3 artikla
Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Asetuksen 1 artiklan 1 ja 2 kohtaa sekä 2 artiklaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2007.
Asetuksen 1 artiklan 3 kohtaa sovelletaan markkinointivuodesta 2007/2008.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 4 päivänä huhtikuuta 2007.
Komission puolesta
Mariann FISCHER BOEL
Komission jäsen
(1) EUVL L 270, 21.10.2003, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2013/2006 (EUVL L 384, 29.12.2006, s. 13).
(2) EUVL L 384, 29.12.2006, s. 8.
(3) EUVL L 141, 30.4.2004, s. 18. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2025/2006 (EUVL L 384, 29.12.2006, s. 81).
(4) EUVL L 345, 20.11.2004, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 270/2007 (EUVL L 75, 15.3.2007, s. 8).
(5) EUVL L 46, 16.2.2006, s. 24.
(6) EUVL L 175, 29.6.2006, s. 1.
LIITE
”LIITE II
SUORIIN TUKIIN OIKEUTETUT HAMPPULAJIKKEET
a) Hamppulajikkeet
|
Beniko |
|
Carmagnola |
|
CS |
|
Delta-Llosa |
|
Delta 405 |
|
Dioica 88 |
|
Epsilon 68 |
|
Fedora 17 |
|
Felina 32 |
|
Felina 34 – Félina 34 |
|
Ferimon – Férimon |
|
Fibranova |
|
Fibrimon 24 |
|
Futura 75 |
|
Juso 14 |
|
Kompolti |
|
Red Petiole |
|
Santhica 23 |
|
Santhica 27 |
|
Silesia |
|
Uso-31 |
b) Markkinointivuonna 2007/2008 sallitut hamppulajikkeet
|
Bialobrzeskie |
|
Chamaeleon (1) |
|
Cannakomp |
|
Denise (2) |
|
Diana (2) |
|
Fasamo |
|
Fibriko TC |
|
Kompolti hibrid TC |
|
Lipko |
|
Tiborszállási (1) |
|
UNIKO-B |
|
Zenit (2) |
(1) Markkinointivuonna 2007/2008 sovelletaan liitteen I mukaista käytäntöä B.
(2) Ainoastaan Romaniassa komission päätöksen 2007/69/EY (EUVL L 32, 6.2.2007, s. 167) mukaisesti.”
5.4.2007 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 95/12 |
KOMISSION ASETUS (EY) N:o 382/2007,
annettu 4 päivänä huhtikuuta 2007,
neuvoston asetuksen (EY) N:o 1493/1999 soveltamista koskevista eräistä yksityiskohtaisista säännöistä tiettyjen viinituotteiden kuvauksen, nimityksen, tarjontamuodon ja suojauksen osalta annetun asetuksen (EY) N:o 753/2002 muuttamisesta
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon viinin yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1493/1999 (1) ja erityisesti sen 53 artiklan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Komission asetukseen (ETY) N:o 753/2002 (2) on tarpeen tehdä eräitä muutoksia Bulgarian ja Romanian Euroopan unionin liittymisen vuoksi. |
(2) |
Asetuksen (EY) N:o 753/2002 28 artiklassa säädetään maantieteellisellä merkinnällä varustettuja pöytäviinejä koskevista säännöistä ja luetellaan merkinnät, joita käytetään tällaisten viinien kuvaukseen jäsenvaltioiden eri alueilla. Luetteloa olisi mukautettava Bulgarian ja Romanian käyttämien merkintöjen vuoksi. |
(3) |
Asetuksen (EY) N:o 753/2002 29 artiklassa vahvistettujen perinteisten erityismerkintöjen ja mainitun asetuksen 23 artiklassa tarkoitettujen perinteisten täydennysmerkintöjen luetteloja olisi mukautettava Bulgarian ja Romanian käyttämien merkintöjen vuoksi. |
(4) |
Asetuksen (EY) N:o 753/2002 liitteessä II luetellaan sellaisten viiniköynnöslajikkeiden ja niiden synonyymien nimet, joissa on maantieteellinen merkintä ja jotka voivat esiintyä viinien päällysmerkinnöissä. Kyseistä liitettä olisi mukautettava Bulgarian ja Romanian tämän asetuksen soveltamispäivänä käyttämien merkintöjen vuoksi. |
(5) |
Tokaj-nimitystä käytetään määritellyllä alueella tuotetusta laatuviinistä, joka on peräisin Unkarin ja Slovakian rajat ylittävältä alueelta ja on myös osa Italian ja Ranskan viiniköynnöslajikenimityksiä Tocai italico, Tocai friulano ja Tokay pinot gris. Näiden kolmen viiniköynnöslajikenimityksen esiintyminen rinnakkain ja niitä koskevan maantieteellisen merkinnän käyttö on rajoitettu ajallisesti 31 päivään maaliskuuta 2007, ja se johtuu Euroopan yhteisön ja Unkarin tasavallan välillä 23 päivänä marraskuuta 1993 tehdystä kahdenvälisestä sopimuksesta, josta tuli osa yhteisön säännöstöä 1 päivänä toukokuuta 2004. Kyseiset kolme viiniköynnöslajikenimitystä poistetaan komission asetuksen (EY) N:o 753/2002 liitteestä II 1 päivästä huhtikuuta 2007, ja Tocai friulano nimitys on nyt korvattu uudella viiniköynnöslajikenimityksellä Friulano. |
(6) |
Asetuksen (EY) N:o 753/2002 liitteessä III luetellaan perinteiset merkinnät, jotka voivat esiintyä viinien päällysmerkinnöissä. Kyseistä liitettä olisi mukautettava uusien kyproslaisten perinteisten merkintöjen sekä Bulgarian ja Romanian käyttämien perinteisten merkintöjen vuoksi. |
(7) |
Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 753/2002 olisi muutettava. |
(8) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viinin hallintokomitean lausunnon mukaiset, |
ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan asetus (EY) N:o 753/2002 seuraavasti:
1) |
Muutetaan 28 artiklan ensimmäinen kohta seuraavasti:
|
2) |
Muutetaan 29 artikla seuraavasti:
|
3) |
Korvataan liite II tämän asetuksen liitteellä I. |
4) |
Muutetaan liite III tämän asetuksen liitteen II mukaisesti. |
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan 1 päivästä huhtikuuta 2007.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 4 päivänä huhtikuuta 2007.
Komission puolesta
Mariann FISCHER BOEL
Komission jäsen
(1) EYVL L 179, 14.7.1999, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1791/2006 (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 1).
(2) EYVL L 118, 4.5.2002, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2016/2006 (EUVL L 384, 29.12.2006, s. 38).
LIITE I
”LIITE II
Sellaisten viiniköynnöslajikkeiden ja niiden synonyymien nimet, joissa on maantieteellinen merkintä (1) ja jotka voivat esiintyä viinien päällysmerkinnöissä 19 artiklan 2 kohdan mukaisesti
|
Lajikkeen tai sen synonyymin nimi |
Maat, jotka voivat käyttää lajikkeen nimeä tai synonyymiä (2) |
||||||||||||||||||||||||||||||||
1 |
Agiorgitiko |
Kreikka° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
2 |
Aglianico |
Italia°, Kreikka°, Malta° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
3 |
Aglianicone |
Italia° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
4 |
Alicante Bouschet |
Kreikka°, Italia°, Portugali°, Algeria°, Tunisia°, Yhdysvallat°, Kypros°, Etelä-Afrikka Huom. Alicante-nimeä ei voida käyttää yksin viinin kuvauksessa. |
||||||||||||||||||||||||||||||||
5 |
Alicante Branco |
Portugali° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
6 |
Alicante Henri Bouschet |
Ranska°, Serbia (8), Montenegro (8) |
||||||||||||||||||||||||||||||||
7 |
Alicante |
Italia° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
8 |
Alikant Buse |
Serbia (6), Montenegro (6) |
||||||||||||||||||||||||||||||||
9 |
Auxerrois |
Etelä-Afrikka°, Australia°, Kanada°, Sveitsi°, Belgia°, Saksa°, Ranska°, Luxemburg°, Alankomaat°, Yhdistynyt kuningaskunta° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
10 |
Barbera Bianca |
Italia° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
11 |
Barbera |
Etelä-Afrikka°, Argentiina°, Australia°, Kroatia°, Meksiko°, Slovenia°, Uruguay°, Yhdysvallat°, Kreikka°, Italia°, Malta° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
12 |
Barbera Sarda |
Italia° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
13 |
Blauburgunder |
Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia (16-27-114), Itävalta (14-16), Kanada (16-114), Chile (16-114), Italia (16-114) |
||||||||||||||||||||||||||||||||
14 |
Blauer Burgunder |
Itävalta (13-16), Serbia (24-114), Montenegro (24-114), Sveitsi |
||||||||||||||||||||||||||||||||
15 |
Blauer Frühburgunder |
Saksa (57) |
||||||||||||||||||||||||||||||||
16 |
Blauer Spätburgunder |
Saksa (114), entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia (13-27-114), Itävalta (13-14), Bulgaria (114), Kanada (13-114), Chile (13-114), Romania (114), Italia (13-114) |
||||||||||||||||||||||||||||||||
17 |
Blaufränkisch |
Tšekki (54), Itävalta°, Saksa, Slovenia (Modra frankinja, Frankinja), Unkari |
||||||||||||||||||||||||||||||||
18 |
Borba |
Espanja° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
19 |
Bosco |
Italia° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
20 |
Bragão |
Portugali° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
21 |
Budai |
Unkari° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
22 |
Burgundac beli |
Serbia (135), Montenegro (135) |
||||||||||||||||||||||||||||||||
23 |
Burgundac Crni |
Kroatia° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
24 |
Burgundac crni |
Serbia (14-114), Montenegro (14-114) |
||||||||||||||||||||||||||||||||
25 |
Burgundac sivi |
Kroatia°, Serbia°, Montenegro° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
26 |
Burgundec bel |
Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
27 |
Burgundec crn |
Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia (13-16-114) |
||||||||||||||||||||||||||||||||
28 |
Burgundec siv |
Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
29 |
Busuioacă de Bohotin |
Romania |
||||||||||||||||||||||||||||||||
30 |
Cabernet Moravia |
Tšekki° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
31 |
Calabrese |
Italia (89) |
||||||||||||||||||||||||||||||||
32 |
Campanário |
Portugali° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
33 |
Canari |
Argentiina° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
34 |
Carignan Blanc |
Ranska° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
35 |
Carignan |
Etelä-Afrikka°, Argentiina°, Australia (37), Chile (37), Kroatia°, Israel°, Marokko°, Uusi-Seelanti°, Tunisia°, Kreikka°, Ranska°, Portugali°, Malta° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
36 |
Carignan Noir |
Kypros° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
37 |
Carignane |
Australia (35), Chile (35), Meksiko, Turkki, Yhdysvallat |
||||||||||||||||||||||||||||||||
38 |
Carignano |
Italia° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
39 |
Chardonnay |
Etelä-Afrikka°, Argentiina (94), Australia (94), Bulgaria°, Kanada (94), Sveitsi°, Chile (94), Tšekki°, Kroatia°, Unkari (40), Intia, Israel°, Moldavia°, Meksiko (94), Uusi-Seelanti (94), Romania°, Venäjä°, San Marino°, Slovakia°, Slovenia°, Tunisia°, Yhdysvallat (94), Uruguay°, Serbia, Montenegro, Zimbabwe°, Saksa°, Ranska, Kreikka (94), Italia (94), Luxemburg° (94), Alankomaat (94), Yhdistynyt kuningaskunta, Espanja, Portugali, Itävalta°, Belgia (94), Kypros°, Malta° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
40 |
Chardonnay Blanc |
Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Unkari (39) |
||||||||||||||||||||||||||||||||
41 |
Chardonnay Musqué |
Kanada° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
42 |
Chelva |
Espanja° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
43 |
Corinto Nero |
Italia° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
44 |
Cserszegi fűszeres |
Unkari° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
45 |
Děvín |
Tšekki° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
46 |
Devín |
Slovakia |
||||||||||||||||||||||||||||||||
47 |
Duna gyöngye |
Unkari |
||||||||||||||||||||||||||||||||
48 |
Dunaj |
Slovakia |
||||||||||||||||||||||||||||||||
49 |
Durasa |
Italia° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
50 |
Early Burgundy |
Yhdysvallat° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
51 |
Fehér Burgundi, Burgundi |
Unkari (132) |
||||||||||||||||||||||||||||||||
52 |
Findling |
Saksa°, Yhdistynyt kuningaskunta° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
53 |
Frâncușă |
Romania |
||||||||||||||||||||||||||||||||
54 |
Frankovka |
Tšekki° (17), Slovakia (55) |
||||||||||||||||||||||||||||||||
55 |
Frankovka modrá |
Slovakia (54) |
||||||||||||||||||||||||||||||||
56 |
Friulano |
Italia |
||||||||||||||||||||||||||||||||
57 |
Frühburgunder |
Saksa (15), Alankomaat° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
58 |
Galbenă de Odobești |
Romania |
||||||||||||||||||||||||||||||||
59 |
Girgenti |
Malta (60, 61) |
||||||||||||||||||||||||||||||||
60 |
Ghirgentina |
Malta (59, 61) |
||||||||||||||||||||||||||||||||
61 |
Girgentina |
Malta (59, 60) |
||||||||||||||||||||||||||||||||
62 |
Graciosa |
Portugali° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
63 |
Grasă de Cotnari |
Romania |
||||||||||||||||||||||||||||||||
64 |
Grauburgunder |
Saksa, Bulgaria, Unkari°, Romania (65) |
||||||||||||||||||||||||||||||||
65 |
Grauer Burgunder |
Kanada, Romania (64), Saksa, Itävalta |
||||||||||||||||||||||||||||||||
66 |
Grossburgunder |
Romania |
||||||||||||||||||||||||||||||||
67 |
Iona |
Yhdysvallat° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
68 |
Kanzler |
Yhdistynyt kuningaskunta°, Saksa |
||||||||||||||||||||||||||||||||
69 |
Kardinal |
Saksa°, Bulgaria° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
70 |
Kékfrankos |
Unkari |
||||||||||||||||||||||||||||||||
71 |
Kisburgundi kék |
Unkari (114) |
||||||||||||||||||||||||||||||||
72 |
Korinthiaki |
Kreikka° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
73 |
Leira |
Portugali° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
74 |
Limnio |
Kreikka° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
75 |
Maceratino |
Italia° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
76 |
Maratheftiko (Μαραθεύτικο) |
Kypros |
||||||||||||||||||||||||||||||||
77 |
Mátrai muskotály |
Unkari° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
78 |
Medina |
Unkari° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
79 |
Monemvasia |
Kreikka |
||||||||||||||||||||||||||||||||
80 |
Montepulciano |
Italia° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
81 |
Moravia dulce |
Espanja° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
82 |
Moravia agria |
Espanja° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
83 |
Moslavac |
Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia (84), Serbia°, Montenegro° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
84 |
Mozler |
Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia |
||||||||||||||||||||||||||||||||
85 |
Mouratón |
Espanja° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
86 |
Müller-Thurgau |
Etelä-Afrikka°, Itävalta°, Saksa, Kanada, Kroatia°, Unkari°, Serbia°, Montenegro°; Tšekki°, Slovakia°, Slovenia°, Sveitsi°, Luxemburg, Alankomaat°, Italia°, Belgia°, Ranska°, Yhdistynyt kuningaskunta, Australia°, Bulgaria°, Yhdysvallat°, Uusi-Seelanti°, Portugali |
||||||||||||||||||||||||||||||||
87 |
Muškát moravský |
Tšekki°, Slovakia |
||||||||||||||||||||||||||||||||
88 |
Nagyburgundi |
Unkari° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
89 |
Nero d‘Avola |
Italia (31) |
||||||||||||||||||||||||||||||||
90 |
Olivella nera |
Italia° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
91 |
Orange Muscat |
Australia°, Yhdysvallat° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
92 |
Pálava |
Tšekki, Slovakia |
||||||||||||||||||||||||||||||||
93 |
Pau Ferro |
Portugali° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
94 |
Pinot Chardonnay |
Argentiina (39), Australia (39), Kanada (39), Chile (39), Meksiko (39), Uusi-Seelanti (39), Yhdysvallat (39), Turkki°, Belgia (39), Kreikka (39), Alankomaat, Italia (39) |
||||||||||||||||||||||||||||||||
95 |
Pölöskei muskotály |
Unkari° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
96 |
Portoghese |
Italia° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
97 |
Pozsonyi |
Unkari (98) |
||||||||||||||||||||||||||||||||
98 |
Pozsonyi Fehér |
Unkari (97) |
||||||||||||||||||||||||||||||||
99 |
Radgonska ranina |
Slovenia° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
100 |
Rajnai rizling |
Unkari (103) |
||||||||||||||||||||||||||||||||
101 |
Rajnski rizling |
Serbia (102-105-108), Montenegro (102-105-108) |
||||||||||||||||||||||||||||||||
102 |
Renski rizling |
Serbia (101-105-108), Montenegro (101-105-108), Slovenia° (103) |
||||||||||||||||||||||||||||||||
103 |
Rheinriesling |
Bulgaria°, Itävalta, Saksa (105), Unkari (100), Tšekki (111), Italia (105), Kreikka, Portugali, Slovenia (102) |
||||||||||||||||||||||||||||||||
104 |
Rhine Riesling |
Etelä-Afrikka°, Australia°, Chile (106), Moldavia°, Uusi-Seelanti°, Kypros, Unkari° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
105 |
Riesling renano |
Saksa (103), Serbia (101-102-108), Montenegro (101-102-108), Italia (103) |
||||||||||||||||||||||||||||||||
106 |
Riesling Renano |
Chile (104), Malta° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
107 |
Riminèse |
Ranska° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
108 |
Rizling rajnski |
Serbia (101-102-105), Montenegro (101-102-105) |
||||||||||||||||||||||||||||||||
109 |
Rizling Rajnski |
Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia°, Kroatia° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
110 |
Rizling rýnsky |
Slovakia° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
111 |
Ryzlink rýnský |
Tšekki (103) |
||||||||||||||||||||||||||||||||
112 |
Santareno |
Portugali° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
113 |
Sciaccarello |
Ranska° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
114 |
Spätburgunder |
Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia (13-16-27), Serbia (14-24), Montenegro (14-24), Bulgaria (16), Kanada (13-16), Chile, Unkari (71), Moldavia°, Romania (16), Italia (13-16), Yhdistynyt kuningaskunta, Saksa (16) |
||||||||||||||||||||||||||||||||
115 |
Štajerska Belina |
Kroatia°, Slovenia° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
116 |
Subirat |
Espanja |
||||||||||||||||||||||||||||||||
117 |
Terrantez do Pico |
Portugali° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
118 |
Tintilla de Rota |
Espanja° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
119 |
Tinto de Pegões |
Portugali° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
120 |
Torrontés riojano |
Argentiina° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
121 |
Trebbiano |
Etelä-Afrikka°, Argentiina°, Australia°, Kanada°, Kypros°, Kroatia°, Uruguay°, Yhdysvallat, Israel, Italia, Malta |
||||||||||||||||||||||||||||||||
122 |
Trebbiano Giallo |
Italia° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
123 |
Trigueira |
Portugali |
||||||||||||||||||||||||||||||||
124 |
Verdea |
Italia° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
125 |
Verdeca |
Italia |
||||||||||||||||||||||||||||||||
126 |
Verdelho |
Etelä-Afrikka°, Argentiina, Australia, Uusi-Seelanti, Yhdysvallat, Portugali |
||||||||||||||||||||||||||||||||
127 |
Verdelho Roxo |
Portugali° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
128 |
Verdelho Tinto |
Portugali° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
129 |
Verdello |
Italia°, Espanja° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
130 |
Verdese |
Italia° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
131 |
Verdejo |
Espanja° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
132 |
Weißburgunder |
Etelä-Afrikka (134), Kanada, Chile (133), Unkari (51), Saksa (133, 134), Itävalta (133), Yhdistynyt kuningaskunta°, Italia |
||||||||||||||||||||||||||||||||
133 |
Weißer Burgunder |
Saksa (132, 134), Itävalta (132), Chile (132), Sveitsi°, Slovenia, Italia |
||||||||||||||||||||||||||||||||
134 |
Weissburgunder |
Etelä-Afrikka (132), Saksa (132, 133), Yhdistynyt kuningaskunta, Italia |
||||||||||||||||||||||||||||||||
135 |
Weisser Burgunder |
Serbia (22), Montenegro (22) |
||||||||||||||||||||||||||||||||
136 |
Zalagyöngye |
Unkari° |
||||||||||||||||||||||||||||||||
MERKKIEN SELITYKSET:
|
(1) Lajikkeiden ja niiden synonyymien nimet vastaavat osittain tai kokonaan, käännöksenä tai adjektiivina viinin kuvauksessa käytettäviä maantieteellisiä merkintöjä.
(2) Tässä liitteessä säädettyjä poikkeuksia sovelletaan asianomaisissa maissa niiden kyseisten viinien valmistuksen tai tarjontamuodon osalta vahvistamin edellytyksin vain maantieteellisellä merkinnällä varustettuihin viineihin, jotka on tuotettu hallintoalueilla, joissa kyseisten lajikkeiden viljely on sallittua tämän asetuksen voimaantullessa.
MERKKIEN SELITYKSET:
— |
: |
suluissa olevat ilmaisut |
: |
viittaus lajikkeen synonyymiin, |
||||||
— |
: |
”°” |
: |
ei synonyymiä, |
||||||
— |
: |
lihavoidut ilmaisut |
: |
|
||||||
— |
: |
normaali kirjoitustapa |
: |
|
LIITE II
Muutetaan asetuksen (EY) N:o 753/2002 liite III seuraavasti:
1) |
Lisätään rivit ennen Tšekkiä koskevia rivejä seuraavasti:
|
2) |
Korvataan Kyprosta koskevat rivit seuraavasti:
|
3) |
Lisätään rivit Portugalia koskevien rivien jälkeen seuraavasti:
|
II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista
PÄÄTÖKSET
Neuvosto
5.4.2007 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 95/21 |
NEUVOSTON PÄÄTÖS,
tehty 29 päivänä tammikuuta 2007,
Euroopan puolustusviraston henkilöstösäännöistä tehdyn päätöksen 2004/676/EY muuttamisesta
(2007/215/EY)
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan puolustusviraston perustamisesta 12 päivänä heinäkuuta 2004 hyväksytyn yhteisen toiminnan 2004/551/YUTP (1) ja erityisesti sen 11 artiklan 3 kohdan 3.1 alakohdan,
ottaa huomioon Euroopan puolustusviraston henkilöstösäännöistä 24 päivänä syyskuuta 2004 tehdyn neuvoston päätöksen 2004/676/EY (2) ja erityisesti sen 170 artiklan 2 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan puolustusviraston johtokunnan ehdotuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Jotta varmistettaisiin yhtenäisempi lähestymistapa Euroopan unionin palveluksessa olevaan henkilöstöön, on tarpeen mukauttaa Euroopan puolustusviraston henkilöstösääntöjen säännökset Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen vastaaviin säännöksiin. Kyseessä ovat erityisesti säännökset, joka koskevat asettautumiskorvausta, irtisanomiskorvausta, huollettavana olevasta lapsesta maksettavaa lisää, syrjimättömyysperiaatteen noudattamista sekä yksikönpäälliköksi, johtajaksi tai pääjohtajaksi nimitetyille toimihenkilöille säädettyjä etuuksia. Samasta syystä on tarpeen ottaa huomioon kokemukset, jotka on saatu Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen edellä mainittujen säännösten soveltamisesta. |
(2) |
On aiheellista toteuttaa Euroopan puolustusviraston henkilöstösääntöjen säännösten mukautus Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen vastaaviin säännöksiin pitäen arvossa Euroopan puolustusviraston henkilöstön ennen näiden muutosten voimaantuloa saavuttamat oikeudet ja ottaen huomioon sen oikeutetut odotukset. |
(3) |
Sen jälkeen kun Euroopan puolustusviraston henkilöstösäännöt alun perin hyväksyttiin vuonna 2004, tekstissä on havaittu useita epäjohdonmukaisuuksia. Ne on tarpeen korjata. |
(4) |
Euroopan puolustusviraston henkilöstösäännöt, joista säädetään päätöksellä 2004/676/EY, olisi muutettava vastaavasti, |
ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:
1 artikla
Muutetaan päätös 2004/676/EY seuraavasti:
1) |
Korvataan 5 artiklan 4 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti: ”4. Edellä olevaa 1 kohtaa sovellettaessa henkilöä pidetään vammaisena, jos hänellä on pysyvä tai todennäköisesti pysyväksi jäävä ruumiillinen tai henkinen vajavuus. Vajavuus on vahvistettava 37 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.” |
2) |
Korvataan 10 artiklan 2 kohta seuraavasti: ”2. Väliaikainen toimihenkilö ei saa ilman sopimuksia tekemään valtuutetun viranomaisen lupaa ottaa vastaan miltään hallitukselta tai viraston ulkopuoliselta taholta kunnianosoitusta, kunniamerkkiä, suosionosoitusta, lahjaa tai palkkiota, paitsi sellaisista palveluksista, jotka hän on suorittanut ennen nimittämistään tai asepalveluksen tai muun kansallisen palvelun suorittamista varten annetun virkavapauden aikana, ja jos ne annetaan tällaisten palvelusten johdosta.” |
3) |
Korvataan 21 artiklan toinen kohta seuraavasti: ”Edellisen kohdan säännöksiä ei sovelleta väliaikaiseen toimihenkilöön tai entiseen väliaikaiseen toimihenkilöön hänen todistaessaan valituslautakunnassa tai kurinpitolautakunnassa asiassa, joka koskee väliaikaista toimihenkilöä tai entistä väliaikaista toimihenkilöä.” |
4) |
Korvataan 27 artiklan 1 kohdan b alakohta seuraavasti:
|
5) |
Muutetaan 36 artikla seuraavasti:
|
6) |
Muutetaan 39 artikla seuraavasti:
|
7) |
Poistetaan 40 artiklan toinen kohta. |
8) |
Poistetaan 59 artiklan 9 kohta. |
9) |
Korvataan 63 artiklan 2 kohta seuraavasti: ”2. Liitteessä V olevassa 6 artiklassa säädetty uudelleenasettautumiskorvaus myönnetään väliaikaiselle toimihenkilölle, joka on ollut palveluksessa neljä vuotta. Väliaikainen toimihenkilö, joka on ollut palveluksessa vähintään yhden vuoden mutta alle neljä vuotta, saa uudelleenasettautumiskorvauksen, jonka määrä on suhteutettu palvelusajan pituuteen; vajaita vuosia ei oteta huomioon.” |
10) |
Lisätään liitteeseen V artikla seuraavasti: ”2a artikla Sen estämättä, mitä 2 artiklan 1 kohdassa säädetään, korvataan huollettavana olevasta lapsesta maksettavan lisän suuruus seuraavilla määrillä seuraavina ajanjaksoina:
Edellä olevaa taulukkoa tarkistetaan aina kun palkkatasoa tarkistetaan henkilöstösääntöjen 59 artiklan mukaisesti.” |
11) |
Korvataan liitteessä V oleva 3 artiklan 2 kohta seuraavasti: ”2. Kutakin tämän liitteen 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua huollettavana olevaa lasta kohti, joka on alle viiden vuoden ikäinen tai joka ei saa vielä säännöllistä ja kokopäiväistä perus- tai keskiasteen opetusta, tämän lisän määrä vahvistetaan seuraavasti:
Edellä olevaa taulukkoa tarkistetaan aina kun palkkatasoa tarkistetaan henkilöstösääntöjen 59 artiklan mukaisesti.” |
12) |
Korvataan liitteessä VI oleva 1 artikla seuraavasti: ”1 artikla 1. Toimihenkilöllä, jonka palvelussuhde päättyy lopullisesti muun syyn kuin kuoleman tai työkyvyttömyyden vuoksi, on oikeus saada palveluksesta erotessaan:
2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdan b alakohdassa säädetään, toimihenkilöllä, joka palvelukseen tultuaan on suorittanut eläkeoikeuksiensa perustamiseksi tai säilyttämiseksi maksuja kansalliseen eläkejärjestelmään tai valitsemaansa yksityiseen vakuutusjärjestelmään tai eläkerahastoon, jotka täyttävät 1 kohdassa mainitut ehdot, ja joka eroaa lopullisesti tehtävistään muusta syystä kuin kuoleman tai työkyvyttömyyden johdosta, on palveluksesta erotessaan oikeus erorahaan, joka vastaa viraston palveluksessa ollessa saatujen eläkeoikeuksien vakuutusmatemaattista arvoa. Näissä tapauksissa eläkeoikeuksien perustamiseksi tai säilyttämiseksi kansalliseen eläkejärjestelmään maksetut määrät vähennetään erorahasta 90 tai 131 artiklan nojalla. 3. Kun toimihenkilö eroaa lopullisesti tehtävistään erottamisen johdosta, eroraha tai tapauksen mukaan siirrettävää määrää vastaava vakuutusmatemaattinen arvo vahvistetaan kuitenkin henkilöstösääntöjen 146 artiklan mukaan tehtävällä päätöksellä.” |
2 artikla
Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se tehdään. Se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tehty Brysselissä 29 päivänä tammikuuta 2007.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
Horst SEEHOFER
(1) EUVL L 245, 17.7.2004, s. 17.
(2) EUVL L 310, 7.10.2004, s. 9.
5.4.2007 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 95/24 |
NEUVOSTON PÄÄTÖS,
tehty 29 päivänä tammikuuta 2007,
päätöksen 2004/677/EY muuttamisesta Euroopan puolustusviraston palvelukseen määräaikaisesti siirrettävien kansallisten asiantuntijoiden ja sotilashenkilöiden siirron vähimmäiskeston osalta
(2007/216/EY)
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon 24 päivänä syyskuuta 2004 Euroopan puolustusviraston palvelukseen määräaikaisesti siirrettäviin kansallisiin asiantuntijoihin ja sotilashenkilöihin sovellettavista säännöistä tehdyn neuvoston päätöksen 2004/677/EY (1) ja erityisesti sen 33 artiklan toisen alakohdan,
ottaa huomioon Euroopan puolustusviraston johtokunnan ehdotuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
Euroopan puolustusviraston perustamisesta 12 päivänä heinäkuuta 2004 hyväksytyn neuvoston yhteisen toiminnan 2004/551/YUTP (2) 11 artiklan 3 kohdan 3.2 alakohdan mukaan Euroopan puolustusviraston henkilöstö muodostuu osallistuvien jäsenvaltioiden joko viraston organisaatioon kuuluviin toimiin tai erityisiin tehtäviin tai hankkeisiin lähettämistä kansallisista asiantuntijoista. Koska siirron vähimmäiskesto, kuusi kuukautta, on osoittautunut erityisiin tehtäviin tai hankkeisiin lähetettyjen kansallisten asiantuntijoiden tapauksessa tarvittua pidemmäksi, neuvoston päätöstä 2004/677/EY olisi muutettava siirron vähimmäiskeston joustavuuden varmistamiseksi,
ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:
1 artikla
Korvataan neuvoston päätöksen 2004/677/EY 2 artiklan 1 kohta seuraavasti:
”1. Määräaikaisen palvelukseen siirron keston on oltava vähintään kaksi kuukautta ja enintään kolme vuotta. Palvelukseen siirtoa voidaan jatkaa siten, että sen kokonaiskesto on enintään neljä vuotta.”
2 artikla
Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se tehdään. Se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tehty Brysselissä 29 päivänä tammikuuta 2007.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
Horst SEEHOFER
(1) EUVL L 310, 7.10.2004, s. 64.
(2) EUVL L 245, 17.7.2004, s. 17.
Komissio
5.4.2007 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 95/25 |
KOMISSION PÄÄTÖS,
tehty 22 päivänä marraskuuta 2006,
valtiontuista, jotka Ranska on toteuttanut Laboratoire national de métrologie et d’essais’n hyväksi (C24/2005)
(tiedoksiannettu numerolla K(2006) 5477)
(Ainoastaan ranskankielinen teksti on todistusvoimainen)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
(2007/217/EY)
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 88 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,
ottaa huomioon sopimuksen Euroopan talousalueesta ja erityisesti sen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan,
on mainittujen artiklojen mukaisesti kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa (1) ja ottanut huomioon nämä huomautukset,
sekä katsoo seuraavaa:
1. MENETTELY
(1) |
Komissio sai kilpailijan tekemän kantelun johdosta tietoonsa valtiontuet, jotka Ranskan väitettiin myöntäneen Laboratoire national de métrologie et d’essais’lle, jäljempänä ’LNE’ (2). |
(2) |
Komissio kehotti 3 päivänä syyskuuta 2003,11 päivänä helmikuuta 2004 ja 7 päivänä kesäkuuta 2004 päivätyillä kirjeillä Ranskan viranomaisia toimittamaan sille tietoja valtion taloudellisista tuista LNE:n hyväksi. Ranskan viranomaiset toimittivat tietoja 7 päivänä marraskuuta 2003, 5 päivänä huhtikuuta 2004 ja 6 päivänä elokuuta 2004 päivätyillä kirjeillä. |
(3) |
Komissio ilmoitti Ranskalle 5 päivänä heinäkuuta 2005 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukainen menettely, joka koski eräitä toimenpiteitä. Ranska toimitti menettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä pyydetyt tiedot 4 päivänä marraskuuta 2005 ja 19 päivänä huhtikuuta 2006 päivätyillä kirjeillä. |
(4) |
Komission päätös menettelyn aloittamisesta on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä (3). Komissio on kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa kyseisestä toimenpiteestä. |
(5) |
Komissio on saanut huomautuksia asianomaisilta. Komissio on toimittanut huomautukset Ranskalle lausuntoa varten. Komissio vastaanotti Ranskan lausunnon 1 päivänä maaliskuuta 2006. |
(6) |
Komissio lähetti Ranskalle lisäkysymyksiä 6 päivänä kesäkuuta 2006. Ranskan viranomaiset lähettivät 2 päivänä elokuuta 2006 komissiolle vastauksensa, jonka komissio kirjasi saapuneeksi samana päivänä. |
2. TOIMENPITEIDEN YKSITYISKOHTAINEN KUVAUS
2.1 Tuensaaja
(7) |
Laboratoire national d’essais perustettiin vuonna 1901 Conservatoire National des Arts et Métiers’n yhteyteen opetusministeriön alaiseksi julkiseksi laitokseksi. Se sai vuonna 1978 teollisen ja kaupallisen julkisen laitoksen (nk. EPIC) aseman tuotteita ja palveluja koskevasta kuluttajansuojasta ja kuluttajavalistuksesta 10 päivänä tammikuuta 1978 annetun lain nro 78-23 nojalla. Laboratoire national d’essais’n vastuualueisiin kuuluvat kyseisen lain nojalla ”kaikenlaiset tutkimus-, konsultointi-, asiantuntija, testaus- ja valvontatehtävät sekä kuluttajansuojan ja kuluttajavalistuksen tai tuotteiden laadun parantamisen kannalta hyödyllisen teknisen avun tarjoaminen”. Sillä on lisäksi valtuudet ”tutkia ministeriöiden puolesta ja pyynnöstä testausmenetelmiä, joita tarvitaan asetusten ja normien laadinnassa” ja ”tarjota sertfiointipalveluja” sekä huolehtia viranomaisten nimissä suhteista vastaavia tehtäviä hoitaviin kansainvälisiin elimiin. Laboratoire national d’essais’n tehtäväksi annettiin vuonna 2005 lisäksi kansallisen tieteellisen metrologian ohjaaminen (joka kuului aiemmin yleishyödyllisen Bureau national de métrologie -ryhmittymän, jäljempänä ’BNM’ vastuulle), ja sen nimi muutettiin Laboratoire national de métrologie et d’essais’ksi. |
(8) |
Viranomaisille tarjoamiensa palvelujen lisäksi LNE tarjoaa yrityksille laajaa palveluvalikoimaa tuotteiden koko elinkaaren ajan neljän perustoimintonsa eli mittauksen, testauksen, sertifioinnin ja koulutuksen aloilla. LNE:llä on tarvittavat resurssit standardoitujen tai asiakaskohtaisten testausohjelmien suorittamiseen monilla eri aloilla (4). Sen asiakaskuntaan kuuluu teollisuusyrityksiä, jakeluyhtiöitä, julkisyhteisöjä, kuluttajajärjestöjä, oikeudellisia asiantuntijoita ja tuomioistuimia, vakuutusyhtiöitä sekä viranomaisia (5). |
(9) |
LNE käyttää rakennuksia ja laitteistoja sekä valtion sille antamien tehtävien hoitamiseen että palvelujen tarjoamiseen kolmansille. |
(10) |
LNE toimii eurooppalaisissa ja kansainvälisissä järjestöissä, kuten CEN:ssä (Euroopan standardointikomitea), EUROLABissa (Mittaus-, testaus- ja analysointilaboratorioiden kansallisten yhdistysten eurooppalainen liitto), EOTC:ssä (Euroopan testaus- ja sertifiointiorganisaatio) ja ILAC:ssä (International Laboratory Accreditation Committee). |
(11) |
Sillä on 700 yhteistyökumppania, jotka jakautuvat 30 monialaiseen ryhmään, ja sen käytettävissä olevien laboratorioiden pinta-ala on 55 000 neliömetriä, josta 10 000 neliömetriä Pariisissa ja 45 000 neliömetriä Trappes’issa. |
(12) |
LNE:llä on edustustot Aasiassa (LNE-Asia Hongkongissa (6)) ja Yhdysvalloissa (G-MED North America -tytäryhtiö Washingtonissa). Niiden toiminta on kuitenkin suppeaa. |
(13) |
LNE:n tulot olivat 65 miljoonaa euroa vuonna 2005 ja tuotto 0,7 miljoonaa euroa. |
(14) |
Valtion LNE:lle antama toimeksianto kirjattiin vuonna 1997 tavoitesopimuksiin, jotka tehtiin Ranskan viranomaisten ja LNE:n välillä neljän vuoden ajaksi. Ensimmäinen tavoitesopimus oli voimassa vuosina 1997-2001 ja toinen vuosina 2001–2004. Kolmas sopimus kattaa vuodet 2005–2008. |
(15) |
Kyseisiin sopimuksiin kirjattuja tehtäviä ovat toimiminen kansallisena metrologialaboratoriona ja tutkimuslaitoksena, teknisen avun antaminen viranomaisille ja yritysten avustaminen testaus- ja vaatimustenmukaisuustehtävissä. |
(16) |
LNE:stä 10 päivänä maaliskuuta 1978 annetussa asetuksessa nro 78–280 säädetään, että ”laitoksen varoihin sisältyvät erityisesti: (…) valtion, paikallisviranomaisten, julkisten laitosten ja kaikenlaisten julkisten tai yksityisten yhteisöjen avustukset (…)” (7). Tämän perusteella LNE:lle on tähän mennessä myönnetty toiminta- (8) ja investointiavustuksia seuraavasti:
|
(17) |
Ranskan viranomaisten mukaan teollisuusministeriö ja BNM ovat myöntäneet toiminta- ja investointiavustukset ”korvauksena LNE:n julkisen palvelun tehtävien hoidosta”. Kyse on pääasiassa avustuksista, joiden tarkoituksena on kattaa kyseisten tehtävien hoidosta aiheutuvat kustannukset. Avustusten oikeusperusta on valtiovarainlaki (loi de finances), josta Ranskan kansalliskokous äänestää vuosittain. |
(18) |
Investointiavustuksiin sisältyvät kahden laboratoriokokonaisuuden – jotka on nimetty sijaintipaikkansa mukaan Trappes 3- ja Trappes 4 -laboratorioiksi (vaiheet 1 ja 2) - rakentamiseen liittyvät avustukset. Näiden avustusten myöntäjiä ovat teollisuusministeriö, ympäristöministeriö, BNM, Île-de-Francen alue ja Yvelines’in maakuntaneuvosto. |
(19) |
LNE saa varoja myös liiketoiminnastaan. LNE:n yritystoiminnan liikevaihdon osuus sen kokonaistuloista olikin tarkastelujaksolla koko ajan yli 50 prosenttia ja vuonna 2005 jopa 63 prosenttia. |
2.2 Merkitykselliset markkinat
(20) |
LNE toimii testaus-, metrologia-, sertifiointi-, kalibrointi-, koulutus- sekä tutkimus- ja kehityspalvelujen markkinoilla. Se tarjoaa kyseisiä palveluja erityisesti kulutushyödykkeiden, lääkinnällisten ja terveystuotteiden, materiaalien, pakkausten ja rakennustuotteiden sekä teollisuustuotteiden aloilla. |
(21) |
Kyseiset markkinat on avattu kilpailulle Euroopan yhteisössä. LNE kilpailee muiden laitosten kanssa erityisesti EU-direktiivien mukaisen sertifioinnin markkinoilla ja tuhansien vaatimustenmukaisuutta arvioivien laitosten kanssa, sillä se on saanut valtuudet myöntää muiden jäsenvaltioiden viranomaisten vahvistamia kansallisia standardeja (esimerkiksi saksalaista GS-merkkiä). |
2.3 Syyt menettelyn aloittamiseen
(22) |
Komissio totesi alustavan tutkinnan päätteeksi, ettei se voinut siinä vaiheessa arvioida täsmällisesti, missä määrin eräät LNE:lle uskotuista tehtävistä olivat luonteeltaan yleishyödyllisiä palveluja, eikä määrittää, oliko kyseinen toiminta luonteeltaan kaupallista. |
(23) |
Komissio esitti sen vuoksi epäilyjä siitä, voitiinko LNE:lle myönnettyjen toiminta- ja investointiavustusten määrää perustella sillä, että kyse oli muista kuin taloudellisista toiminnoista ja investointihankkeista sekä valtiolta saadun toimeksiannon hoitamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta. Koska eriluonteisista toiminnoista, joita ei myöskään voitu rajata tarkasti, ei ole pidetty erillistä kirjanpitoa, LNE on voinut käyttää osan julkisista avustuksista kilpailun alaisten toimintojen hoitamiseen. Tämä vastaisi kyseisiin toimintoihin myönnettyä ristikkäistukea ja katsottaisiin perustamissopimuksen 87 artiklassa tarkoitetuksi valtiontueksi. |
(24) |
Komission mukaan kilpailun alaisiin toimintoihin myönnetyistä ristikkäistuista saatu etu suosisi LNE:tä sen tarjotessa palveluja Euroopan laajuisen kilpailun alaisilla markkinoilla. Tällä olisi vaikutusta kauppaan yhteisössä. |
(25) |
Tuet olisi sen vuoksi todennäköisesti katsottava Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 (9) 1 artiklan f alakohdassa tarkoitetuiksi sääntöjenvastaisiksi tuiksi. |
(26) |
Näihin tukiin ei voida soveltaa perustamissopimuksen 87 artiklan 2 ja 3 kohdan poikkeuksia. |
(27) |
Perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohtaa puolestaan sovelletaan vain valtion lukuun hoidettavaksi yleishyödylliseksi tehtäväksi katsottavaan taloudelliseen toimintaan. Komissio katsoi asian alustavan arvioinnin jälkeen, ettei se voinut päätellä sen saatavilla siinä vaiheessa olleiden tietojen perusteella, että tehtävät, jotka valtio oli uskonut LNE:lle tavoitesopimuksen puitteissa, olisi voitu katsoa luonteeltaan ehdottoman taloudellisiksi. Ei myöskään näyttänyt siltä, että palvelut, jotka LNE oli tarjonnut kilpailun alaisina, olisivat olleet erillisen yleishyödyllisen palvelutehtävän kohteina. Komissio katsoi sen vuoksi, että tarkasteltavina olevien toimenpiteiden ei voitu siinä vaiheessa todeta soveltuvan yhteismarkkinoille perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohdan nojalla. |
3. ASIANOSAISTEN HUOMAUTUKSET
(28) |
Kolme asianosaista esitti huomautuksia menettelyn aikana:
|
(29) |
Näistä paljolti yhteneväisistä huomautuksista esitetään yhteenveto ja aihekohtainen jaottelu johdanto-osan 30–32 kappaleessa. |
(30) |
LNE:lle annettua julkisen palvelun tehtävää ei ole määritelty täsmällisesti. LNE:n kilpailijoiden on sen vuoksi mahdotonta erottaa toisistaan mahdollisia julkisen palvelun velvoitteita ja liiketoimintaa. Kilpailijoilla ei myöskään ole mitään mahdollisuutta tarkistaa puolueettomasti ja läpinäkyvästi, käyttääkö LNE valtiolta saamiaan avustuksia yksinomaan julkisen palvelun velvoitteiden hoitamiseen. Paikallisviranomaiset ovatkin nähtävästi maksaneet avustuksia esimerkiksi liiketoiminnan harjoittamiseen käytettävien Trappes’in tilojen laajentamiseen. LNE ei myöskään hoida tiettyjä tehtäviä, kuten viranomaisten edustaminen kansainvälisissä elimissä (INTERTEK ilmoittaa esimerkiksi osallistuvansa AFNORin ja CEN:n toimikuntiin ilman viranomaisten sille maksamaa korvausta). Lisäksi kyseiset tuet on todennäköisesti myönnettu LNE:lle ilman ennakkoilmoitusta. Ne ovat sen vuoksi sääntöjenvastaisia tukia, jotka on mitätöitävä. |
(31) |
LNE hyötyy julkisen yrityksen asemansa turvin tietyistä valikoivista eduista, kuten omavakuutuksesta ja yleisemmin vakuutusten maksamatta jättämisestä, erityisestä työoikeusjärjestelmästä, joka kattaa muun muassa eläkkeet ja työttömyysvakuutuksen, oikeudesta käyttää asiakirjoja, joissa on Ranskan tasavallan otsake ja tunnukset, virallisen imagon tai virallisen laboratorion imagon käytöstä, luvasta tutkimustoiminnan perusteella myönnettävään verovähennykseen tai verohyvitykseen sekä maksuttomasta arkistoinnista. Lisäksi tullihallinto suosii LNE:tä käyttämällä sen palveluja tai velvoittamalla yritykset käyttämään sen palveluja ja sulkemalla pois mahdollisuuden muiden laboratorioiden käyttöön. |
(32) |
Valtion avustukset voivat vääristää kilpailua erityisesti kansainvälisellä tasolla, sillä LNE:llä on useita toimipisteitä ulkomailla. |
4. RANSKAN HUOMAUTUKSET
(33) |
Ranska esitti 4 päivänä marraskuuta 2005 ja 19 päivänä huhtikuuta 2006 päivätyillä kirjeillä komissiolle huomautuksia päätöksestä, joka koski virallisen tutkintamenettelyn aloittamista LNE:lle myönnetyn taloudellisen tuen arvioimiseksi, ja toimitti samalla lisätietoja LNE:n toiminnan merkitsemisestä kirjanpitoon. |
(34) |
Ranska korostaa ensiksikin, että jäsenvaltioiden ja julkisten yritysten välisten taloudellisten suhteiden avoimuudesta 25 päivänä kesäkuuta 1980 annetun komission direktiivin 80/723/ETY (10) 4 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa mainitut perusteet täyttyvät. LNE on sen vuoksi vapautettu velvollisuudesta pitää ja säilyttää erillistä kirjanpitoa. |
(35) |
Ranskan viranomaiset korostavat kuitenkin, että LNE on käyttänyt vuodesta 1990 kustannuspaikkapohjaista kirjanpitoa. Sitä tarkistettiin vuonna 2005 sen mukauttamiseksi valtion ja LNE:n väliseen tavoitesopimukseen vuosiksi 2005–2008. Kustannuspaikkapohjainen kirjanpito mahdollistaa koko kirjanpidon eriyttämisen yritystoimintaan ja julkiseen toimintaan ja osoittaa erityisesti LNE:n tarjoamien kaupallisten palvelujen kannattavuuden ilman sille myönnettyä vuotuista avustusta, joka on suunnattu julkisen palvelun tehtävien hoitoon. |
(36) |
Käytetty menetelmä perustuu kokonaiskustannuksiin. LNE on organisoitu analysointikeskuksiin, jotka osallistuvat suoraan tai välillisesti sen tehtävien hoitoon ja toimintaan. Kustannusten ja tuotteiden määrä kohdennetaan keskusten kesken mahdollisimman yksityiskohtaisesti:
|
(37) |
LNE:n työntekijät kirjaavat työtuntinsa erityiseen ohjelmistoon. Työtunnit ovat toiminnan luonteesta riippuen joko suoria (operatiiviset osastot) tai epäsuoria (operatiiviset osastot ja toiminnalliset osastot), sillä yleiskustannukset koostuvat avustavien keskusten (toiminnalliset osastot ja kustannusyksiköt) kustannuksista. |
(38) |
Avustavien keskusten kustannukset jaetaan varsinaisten keskusten kesken useiden työyksikköjen ja jakoperusteiden mukaan (työntekijämäärä, palkkasumma, atk-pisteiden lukumäärä, tilojen pinta-ala sekä lämmönsäätö- ja ilmastointijärjestelmien laatu). |
(39) |
Toisessa vaiheessa varsinaisten analysointikeskusten kokonaiskustannukset kohdennetaan eri toimintoihin kahden kustannustekijän perusteella:
|
(40) |
Tarkoituksena on kohdentaa poistot ja infrastruktuurikustannukset asianmukaisesti LNE:n toimintaan (infrastruktuurikulut koostuvat huolto-, työpaja- ja kiinteistönhoitoyksikköjen välillisistä kustannuksista). |
(41) |
Varsinaisten analysointikeskusten tasolla (keskikokoinen operatiivinen osasto, jossa on kuusi työntekijää) kunkin alan käyttöaste lasketaan painottamalla käyttöastetta kaluston arvolla. Poistot ja infrastruktuurikustannukset, jotka liittyvät suoraan laitteistoihin, voidaan sen jälkeen kohdentaa suhteessa käyttöasteisiin yritystoimintaan ja julkiseen toimintaan. |
(42) |
Välilliset kustannukset ja analysointikeskuksen muut yleiskustannukset kohdennetaan yritystoimintaan ja julkiseen toimintaan osastojen työntekijöiden kirjaamien suorien työtuntien mukaan. |
(43) |
Vuonna 2005 yritystoiminnan ja julkisen toiminnan kaluston tosiasialliset käyttöasteet mahdollistivat kunkin laitteen infrastruktuurikustannusten ja poistojen eriyttämisen käytön mukaan. Vuoden 2005 kokonaiskustannukset saadaan laskemalla nämä eriytetyt kustannukset yhteen. |
(44) |
Tällaista erittelyä ei ollut vielä mahdollisuus toteuttaa vuosina 1993–2004. Sen vuoksi päätettiin käyttää käyttöasteiden kokonaisindikaattoria. Tämä kokonaisindikaattori saadaan painottamalla kunkin laitteen käyttöastetta laitteen arvolla. Indikaattorin arvo vuonna 2005 oli 44 prosenttia yritystoiminnan ja 56 prosenttia julkisen toiminnan osalta. Nämä käyttöasteet ilmoitettiin ryhmittäin laboratorion tärkeimmille laitteille, joiden hankinta-arvo on vähintään 7 500 euroa, eli lähes 1 200 laitteelle, joiden osuus LNE:n kaluston ja laitteistojen arvosta on 70 prosenttia. |
(45) |
Ranska käyttää kuitenkin kustannuslaskelmissaan eli julkisen ja yritystoiminnan tulosten arvioinnissa varovaisempaa jakosuhdetta eli 50/50 eikä 56/44. Tämä vastaa noin 10 prosentin varmuusmarginaalia (käytännössä 6 prosenttiyksikköä 56 prosentista). |
(46) |
Rakennukset eivät sisälly edellä mainittuun otosvaihteluun, mutta kustannuslaskennan mukaisten käyttöasteiden perusteella jakaumaksi saadaan 2/3–1/3 julkisen toiminnan hyväksi. |
(47) |
LNE:n kirjanpito vuosilta 1993–2004 on siis voitu oikaista komission pyynnön mukaisesti tuotannon kiinteiden yleiskustannusten kohdentamiseksi joko yritystoimintaan tai julkiseen toimintaan, vaikka ne oli alun perin merkitty kirjanpitoon sekalaisina menoina. Kyseinen menetelmä perustuu kansainvälisen IAS 2 -tilinpäätösstandardin puitteissa kehitettyyn periaatteeseen, jonka mukaan tuotannon kiinteät yleiskustannukset on kohdistettava tuotantokustannuksiin tuotantoyksikön tavanomaisen toiminta-asteen perusteella. |
(48) |
Ranska muistuttaa lisäksi, että LNE:n vastuulle on annettu julkisen palvelun tehtäviin liittyviä toimintoja ja että LNE on kaupallinen julkinen laitos (EPIC), jonka on noudatettava erittelyperiaatetta, jota sovelletaan kaikkiin nimenomaan julkisen palvelun tarjoamista varten perustettuihin julkisiin laitoksiin. Ranska toteaa yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella (11), että LNE:n julkisen palvelun tehtävät ovat yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palvelutehtäviä ja LNE käyttää niiden hoitamiseksi varoja, joita se ei käyttäisi, jos se ottaisi huomioon pelkästään oman kaupallisen etunsa. Vuodet 2005–2008 kattavaan tavoitesuunnitelmaan sisältyvät tehtävät ovatkin epäilemättä luonteeltaan taloudellisia. Oikeuskäytännössä (12) korostetaan lisäksi yhtäältä, että yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvää palvelua tuottaville yrityksille on pitänyt antaa tämä tehtävä julkisen vallan toteuttamalla toimella, jonka sisällön julkinen valta määrittelee täsmällisesti, ja toisaalta, että komissio voi asettaa kyseenalaiseksi sen, miten jäsenvaltio on määritellyt kyseiset palvelut, ainoastaan silloin kun on kyse ilmeisestä virheestä. Ranska katsoo, että EPIC-laitokset täyttävät lähtökohtaisesti edellä mainitut perusteet. |
(49) |
Ranskan mukaan LNE:lle julkisen palvelun velvoitteista maksettu korvaus ei ole kiellettyä valtiontukea. Korvaus täyttää kaikki asiassa Altmark annetussa tuomiossa (13) mainitut edellytykset. Korvauksesta laadittu analyysi osoittaa lisäksi, että se on myös julkisen palvelun velvoitteesta maksettavana korvauksena myönnettävää valtiontukea koskevien yhteisön puitteiden (14), jäljempänä ’puitteet’, mukainen. Ranskalle mahdollisesti määrättävä seuraamus olisi lisäksi ristiriidassa EY:n perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohdan määräysten soveltamisesta tietyille yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja tuottaville yrityksille korvauksena julkisista palveluista myönnettävään valtiontukeen 28 päivänä marraskuuta 2005 tehdyn komission päätöksen 2005/842/EY (15) kanssa. Kyseisen päätöksen 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti tämänkaltaiset korvaukset soveltuvat yhteismarkkinoille tietyin edellytyksin, jotka LNE täyttää. |
(50) |
Paikallisviranomaisten ja valtion myöntämillä avustuksilla Trappes’issa sijaitseville laboratorioille on annettu LNE:n julkisen palvelun tehtävien hoidon kannalta välttämättömiä varoja. |
(51) |
Ranska aikoo osoittaa kyseisistä markkinoista laaditun analyysin perusteella, että asian vireillepanon aikaan ei ollut maksettu sääntöjenvastaisia ristikkäistukia eli tukia, joiden avulla LNE olisi voinut harjoittaa saalistushinnoittelua tarkasteltavina olevilla yritystoiminnan aloilla. |
(52) |
Ranska katsoo myös, että LNE:n markkinaosuus ei ole merkittävä, sillä se on arvioitu 4,2 prosentiksi kansallisista markkinoista ja 1 prosentiksi Euroopan markkinoista. |
(53) |
Ranskan mukaan Île-de-Francen alueen pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille) myönnetty alennus on osa tukiohjelmaa, jonka komissio hyväksyi vuonna 1989 (16) ja josta kaikilla laboratorioilla, myös kantelijoilla, on mahdollisuus saada tukea. Île de Francen alue on myöntänyt vuodesta 1995 avustuksia yhteensä 61 000 euroa. Ohjelman piiriin kuuluvat pk-yritykset ovat olleet avustusten todellisia edunsaajia. Ranska ei myöskään ole löytänyt näyttöä avustuksesta, jonka Agence de l’environnement et de la maîtrise de l’énergien (ADEME) väitetään myöntäneen LNE:lle. |
(54) |
Ranska toteaa lisäksi, että tullilaitos (Direction générale des douanes et droits indirects, DGDDI) käyttää testeissään omia laboratorioitaan tai kilpailuviranomaisen (Direction générale de la concurrence, de la consommation et de la répression des fraudes, DGCCRF) laboratorioita silloin, kun näillä on teknistä erityisasiantuntemusta (esimerkiksi monet lelutestit tehdään tullilaitoksen laboratoriossa). Jos näin ei ole, DGDDI käyttää muita laboratorioita, muun muassa LNE:tä. Laboratorion valinta perustuu kulloinkin sovellettavassa lainsäädännössä edellytettävään asiantuntemukseen. DGDDI voi käyttää esimerkiksi tutkimuslaitoksen (Institut national de recherche et de sécurité) palveluja suojanaamarien tapauksessa tai alan keskuksen (Centre scientifique et technique du bâtiment) palveluja rakennustuotteiden tapauksessa. |
5. TOIMENPITEIDEN ARVIOINTI
(55) |
Tämän menettelyn kohteena ovat vuotuiset toiminta-avustukset ja investointiavustukset, jotka viranomaiset ovat myöntäneet LNE:lle vuosien 1993 ja 2005 välisenä aikana. |
5.1 Luokittelu valtiontueksi
(56) |
Kilpailusääntöjä ei sovelleta muuhun kuin taloudelliseen toimintaan. Aluksi onkin arvioitava, onko LNE:n julkisella sektorilla harjoittama toiminta (17) luonteeltaan taloudellista vai muuta toimintaa. |
(57) |
Taloudellista toimintaa on kaikki toiminta, jossa tavaroita tai palveluja tarjotaan tietyillä markkinoilla (18). Julkisasiamies Jacobsin asiassa C-222/04 esittämien päätelmien mukaan keskeinen peruste toiminnan taloudellisen luonteen arvioinnissa on se, voisiko yksityinen yritys ainakin periaatteessa harjoittaa kyseistä toimintaa voittojen saamiseksi. |
(58) |
Komissio arvioi tältä osin, että tutkimus-, konsultointi-, asiantuntija-, testaus- ja valvontatehtävät sekä kuluttajansuojan ja kuluttajavalistuksen tai tuotteiden laadun parantamisen kannalta hyödylliset tekniset avustustehtävät, joita LNE tuottaa osana yleishyödyllistä tehtäväänsä, vastaavat palvelujen tarjoamista merkityksellisillä markkinoilla ja että voittoa tavoitteleva yritys voisi ainakin periaatteessa tarjota kyseisiä palveluja. Valtion LNE:lle uskomat tehtävät ovat sen vuoksi luonteeltaan taloudellisia (19). |
(59) |
Perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan mukaan toimenpide katsotaan valtiontueksi, jos se täyttää seuraavat edellytykset: Ensiksikin toimenpiteen on oltava valtion myöntämä tai valtion varoista myönnetty. Toiseksi sen on suosittava edunsaajaa. Kolmanneksi sen on vääristettävä tai uhattava vääristää kilpailua suosimalla joitakin yrityksiä. Neljänneksi toimenpiteen on oltava omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. |
(60) |
Valtion budjettimäärärahat ovat mitä ilmeisimmin valtion varoja. |
(61) |
Yleishyödyllinen Bureau national de métrologie -ryhmittymä oli valtion määräysvallassa ennen sen yhdistämistä LNE:hen vuonna 2005 (20). BNM:n kanssa tehtyihin sopimuksiin liittyvät LNE:n varat ovat sen vuoksi valtion varoja. |
(62) |
Jäsenvaltioiden alue- ja paikallisyhteisöjen myöntämät tuet tutkitaan kyseisten yhteisöjen asemasta ja nimityksestä riippumatta sen selvittämiseksi, ovatko ne perustamissopimuksen 87 artiklan mukaisia. (21) Île de Francen alueneuvoston ja Yvelines’in maakuntaneuvoston maksamat avustukset ovat valtion varoja. |
(63) |
Tarkasteltavana olevat toimenpiteet on sen vuoksi rahoitettu kokonaisuudessaan valtion varoista. |
(64) |
Perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuiksi eduiksi katsotaan toimenpiteet, joilla eri tavoin pyritään vapauttamaan yritys kustannuksista, joista sen olisi muuten vastattava tavanomaisessa toiminnassaan, ja jotka ovat sen vuoksi avustuksen kaltaisia (22). |
(65) |
Toiminta- ja investointiavustukset vapauttavat LNE:n kustannuksista, jotka sen olisi muuten maksettava budjetistaan. Kyseiset avustukset suosivat sen vuoksi LNE:tä. |
(66) |
Perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa kielletään tuet, jotka suosivat ”jotakin yritystä tai tuotannonalaa” ja ovat siksi valikoivia. |
(67) |
Koska tämän menettelyn kohteina olevien toimenpiteiden ainoa edunsaaja on LNE, valikoivuusedellytys täyttyy mitä ilmeisimmin. |
(68) |
On lisäksi muistettava, että tuet, jotka eri tavoin alentavat yrityksen vastattavaksi liikkeenjohdossaan tai tavanomaisessa liiketoiminnassaan kuuluvia kustannuksia, vääristävät periaatteessa kilpailun edellytyksiä (23). |
(69) |
Tarkasteltavana olevat toimenpiteet, jotka suosivat LNE:tä, vääristävät sen vuoksi kilpailua. |
(70) |
Komissio toteaa, että merkityksellisillä markkinoilla käydään yhteisön sisäistä kauppaa. LNE:lle Euroopan unionin alueelta kertynyt liikevaihto vuonna 2005 oli 4 miljoonaa euroa (pois luettuna Ranska) ja unionin ulkopuolelta kertynyt liikevaihto 2,35 miljoonaa euroa. Ranskan mukaan LNE liikevaihdosta 13 prosenttia kertyi vuonna 2000 Ranskan ulkopuolelta eli 9 prosenttia Euroopan unionista ja 4 prosenttia unionin ulkopuolelta. |
(71) |
Kauppaan kohdistuvaa vaikutusta koskevan edellytyksen täyttymiseksi riittää, että komissio tutkii, ovatko tuet omiaan vaikuttamaan kauppaan ja vääristämään kilpailua. Komission ei siis tarvitse selvittää tukien todellista vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan eikä kilpailun tosiasiallista vääristymistä. |
(72) |
Riittää, kun todetaan, että markkinat, joilla LNE toimii, ulottuvat valtioiden rajojen yli ja että LNE kilpailee muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneiden yritysten ja kansainvälisillä markkinoilla toimivien muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneiden ranskalaisyritysten kanssa. Tältä osin on todettu, että tukien myöntäminen yritykselle, joka harjoittaa toimintaa yhteisön markkinoilla, on omiaan vääristämään kilpailua ja vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan (24). |
(73) |
Tämän vuoksi Ranskan väitteitä, joiden mukaan tuki ei vaikuta kauppaan, koska LNE:n markkinaosuudet ovat vähäiset, ei voida hyväksyä varsinkaan siksi, että myönnettyjä tukimääriä ei voida suinkaan pitää vähäisinä. |
(74) |
Kyseiset toimenpiteet vaikeuttavat niiden yhteisön toimijoiden (25) liiketoimintaa, jotka haluaisivat harjoittaa toimintaa Ranskassa. Ilman julkista tukea LNE:n toiminta olisi suppeampaa, mikä mahdollistaisi sen, että sen kilpailijat voisivat kasvattaa liikevaihtoaan. |
(75) |
Koska tarkasteltavana olevat toimenpiteet vahvistavat LNE:n asemaa yhteisön kaupassa suhteessa sen kilpailijoihin, voidaan todeta, että tukitoimenpiteet vaikuttavat jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja ovat omiaan vääristämään kilpailua näiden toimijoiden välillä. |
(76) |
Yhteisöjen tuomioistuin totesi heinäkuussa 2003 asiassa Altmark (26) antamassaan tuomiossa, että siltä osin kuin valtion toimenpidettä on pidettävä korvauksena, joka on vastike sellaisista edunsaajayritysten suorittamista palveluista, jotka johtuvat julkisen palvelun velvoitteiden täyttämisestä, siten, että kyseiset yritykset eivät todellisuudessa saa taloudellista etua ja että kyseinen toimenpide ei näin ollen aseta kyseisiä yrityksiä edullisempaan kilpailutilanteeseen suhteessa niiden kilpailijayrityksiin, tällaiseen toimenpiteeseen ei sovelleta perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohtaa. Tämä edellyttää, että kaikki neljä tuomiossa mainittua edellytystä täyttyvät. |
(77) |
Ranska katsoo, että LNE:lle julkisen palvelun velvoitteesta maksetut korvaukset eivät ole kiellettyjä valtiontukia, sillä yhteisöjen tuomioistuimen mainitsemat neljä edellytystä täyttyvät. |
(78) |
Komissio on asiasta eri mieltä. |
(79) |
Asiassa Altmark annetussa tuomiossa mainitun neljännen edellytyksen mukaan silloin, kun julkisen palvelun velvoitteiden täyttämisestä vastaavaa yritystä ei tietyssä konkreettisessa tapauksessa valita sellaisessa julkisia hankintoja koskevassa menettelyssä, jossa on mahdollista valita se ehdokas, joka kykenee tuottamaan kyseiset palvelut julkisyhteisön kannalta vähäisimmin kustannuksin, tarvittavan korvauksen taso on määritettävä tarkastelemalla sellaisia kustannuksia, joita hyvin johdetulle ja asetettujen julkisen palvelun velvoitteiden täyttämisen kannalta riittävillä välineillä varustetulle keskivertoyritykselle aiheutuisi kyseisten velvoitteiden täyttämisestä, kun otetaan huomioon toiminnasta saadut tulot ja kyseisten velvoitteiden täyttämisestä saatava kohtuullinen voitto. |
(80) |
Pyrkiessään osoittamaan, että edellisessä johdanto-osan kappaleessa mainittu edellytys täyttyy, Ranska tyytyy toteamaan, että keskiveroyritykselle aiheutuvien kustannusten tarkastelussa on otettava huomioon LNE:lle annettujen julkisen palvelun tehtävien laajuus, sillä kyseiset tehtävät kattavat sekä standardisovelluksia että eri alojen (metrologia, terveydenhoito, ympäristö, teollisuus, kulutushyödykkeet, rakennustuotteet, pakkaukset ja pakkaaminen) perustutkimustoimintaa. |
(81) |
Ranska ei esitä minkäänlaista arviota hypoteettisen hyvin johdetun keskivertoyrityksen kustannuksista. Se ei myöskään anna mitään selitystä sille, että LNE:tä voi olla mahdoton verrata tällaiseen keskivertoyritykseen. |
(82) |
Komissio ei pysty luomaan ”tyhjästä” yhteisön oikeuskäytännössä vaadittavaa vertailukohtaa. |
(83) |
Komissio katsoo sen vuoksi, että asiassa Altmark annetussa tuomiossa mainittu neljäs edellytys ei täyty. |
(84) |
Ranskan abstrakti viittaus puitteiden 13–17 kohtaan ei muuta missään määrin tätä näkemystä. |
(85) |
Komissio katsoo edellä esitettyjen näkemysten perusteella, että budjettimäärärahat ja kyseisten alueellisten yhteisöjen maksamat avustukset ovat perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja valtiontukia. |
5.2 Tukien sääntöjenvastaisuus
(86) |
Komission mukaan sillä, että vuonna 1978 annetulla asetuksella perustettiin rahoitusohjelma, ei ole vaikutusta tähän menettelyyn. Kyseinen asetus on luonteeltaan erittäin yleinen ja valtion ja BNM:n LNE:lle myöntämiin avustuksiin liittyvät päätökset on tehty vuosittain perustein ja ehdoin, joissa voi olla suuria eroja vuodesta toiseen. LNE:lle myönnetyt vuotuiset toiminta- ja investointiavustukset ovat sen vuoksi aina uusia yksittäistukia. |
(87) |
Kyseiset tuet on pantu täytäntöön ilmoittamatta niistä ennakkoon komissiolle. Ne ovat sen vuoksi sääntöjenvastaisia. |
5.3 Tukien soveltuvuus yhteismarkkinoille
5.3.1 87 artiklan mukaiset poikkeukset
(88) |
Perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdassa määrätyt poikkeukset, jotka koskevat yksittäisille kuluttajille myönnettävää sosiaalista tukea, tukea luonnonmullistusten tai muiden poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttaman vahingon korvaamiseksi ja tukea tietyille Saksan liittotasavallan alueille, eivät ole tässä tapauksessa merkityksellisiä. |
(89) |
Perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan poikkeuksista komissio toteaa, että kyseisillä tuilla ei pyritä edistämään taloudellista kehitystä alueilla, joilla elintaso on poikkeuksellisen alhainen tai joilla vajaatyöllisyys on vakava ongelma, että kyse ei ole Euroopan yhteistä etua koskevasta tärkeästä hankkeesta eikä tuilla pyritä poistamaan Ranskan taloudessa olevaa vakavaa häiriötä. Kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistäminen eivät nekään ole tuen tavoitteina. Perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan poikkeuksesta komissio toteaa, että menettelyn aloittamisen yhteydessä esitetyt epäilyt eivät ole hälventyneet. Kyseisillä tuilla ei voida edistää tiettyjen alueiden talouskehitystä eikä tiettyä taloudellista toimintaa. |
(90) |
Tässä yhteydessä on huomattava, että Ranskan viranomaiset ja asianomaiset osapuolet eivät ole vedonneet 87 artiklan 2 ja 3 kohdan poikkeuksiin hallintomenettelyssä. Ranska on nimenomaan todennut, että 87 artiklan määräyksiä ei voida soveltaa tähän tapaukseen, sillä sen mukaan tarkasteltavat toimenpiteet eivät vääristä kilpailua eivätkä vaikuta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. |
5.3.2 86 artiklan 2 kohta
(91) |
Perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohdassa määrätään, että yrityksiin, jotka tuottavat yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja, sovelletaan perustamissopimuksen määräyksiä ja varsinkin kilpailusääntöjä siltä osin kuin ne eivät oikeudellisesti tai tosiasiallisesti estä yrityksiä hoitamasta niille uskottuja erityistehtäviä. Kaupan kehitykseen ei saa vaikuttaa tavalla, joka olisi ristiriidassa Euroopan yhteisön edun kanssa. |
(92) |
Puitteiden 26 kohdan mukaan komissio soveltaa niitä ilmoittamattomiin tukiin, jos tuki on myönnetty 29 päivän marraskuuta 2005 jälkeen, ja muissa tapauksissa sovelletaan tuen myöntämishetkellä voimassa olleita määräyksiä ja säännöksiä. |
(93) |
Tämä menettely koskee ennen 29 päivää marraskuuta 2005 myönnettyjä tukia. |
(94) |
Siihen on sen vuoksi aiheellista soveltaa komission tiedonantoa ”Yleishyödylliset palvelut Euroopassa” (27), joka oli voimassa tuen myöntämishetkellä. Tiedonannossa todetaan, että kun kilpailusääntöjä sovelletaan julkisen palvelun velvoitteesta maksettavana korvauksena myönnettävään tukeen, tuen yhdenmukaisuus sääntöjen kanssa perustuu kolmeen periaatteeseen:
|
(95) |
Puolueettomuusperiaatteen noudattaminen ei aiheuta vaikeuksia tarkasteltavana olevassa tapauksessa. |
(96) |
LNE:n julkisen palvelun tehtävän luokittelusta yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyväksi tehtäväksi on todettava, että komissio arvioi, onko kyseinen toiminta luonteeltaan taloudellista, ja valvoo, että jäsenvaltio ei ole tehnyt ilmeisiä virheitä määritellessään tehtävän yleishyödyllisyyttä. |
(97) |
LNE:n julkisella sektorilla harjoittaman toiminnan on jo todettu olevan luonteeltaan taloudellista. |
(98) |
Lukuun ottamatta aloja, joilla on jo voimassa yhteisön säännöksiä, jäsenvaltioilla on runsaasti harkintavaltaa tehtävän määrittelemisessä yleishyödylliseksi sillä varauksella, että komissio ei havaitse määrittelyssä ilmeisiä virheitä. |
(99) |
Komissio katsoo tässä tapauksessa, että LNE:n julkisen palvelun tehtävät on määritelty riittävän selkeästi sen perustamisesta vuonna 1978 annetussa asetuksessa ja siihen vuonna 2005 tehdyissä täydennyksissä (28) eivätkä Ranskan viranomaiset ole tehneet ilmeisiä virheitä laatiessaan määritelmää. Lisäksi yrityksille, jotka tuottavat yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja, on pitänyt antaa tämä tehtävä julkisen vallan toteuttamalla toimella. LNE:n perustamisesta 10 päivänä tammikuuta 1978 säädetty laki nro 78–23 ja vuonna 2005 annetut asetukset ovat julkisen vallan virallisesti antamia säädöksiä. LNE:n tehtävät esitetään vuodesta 1997 täsmällisesti ja yksityiskohtaisesti tavoitesopimuksissa, jotka myös valtio on allekirjoittanut. |
(100) |
Asianomaisten huomautukset, joiden mukaan LNE:n kilpailijoiden on mahdoton erottaa sille mahdollisesti uskottuja julkisen palvelun velvoitteita sen liiketoiminnasta, eivät kumoa tätä päätelmää. LNE:n kilpailijat viittaavat vaatimukseen erillisen kirjanpidon laatimisesta edellä mainitusta yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvästä palvelusta ja liiketoiminnasta, jotta voitaisiin välttää perustamissopimuksen vastaisten ristikkäistukien maksaminen. Viimeksi mainittuja kysymyksiä käsitellään jäljempänä. |
(101) |
Perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohtaan perustuva oikeasuhteisuusperiaate tarkoittaa sitä, että yleishyödyllisen tehtävän hoitamiseen käytetyt keinot eivät saa aiheuttaa tarpeettomia kilpailunvääristymiä. Tarkemmin sanoen on varmistettava, että kaikki perustamissopimuksen sääntöihin liittyvät rajoitukset ovat ehdottoman välttämättömiä tehtävän moitteettoman hoitamisen turvaamiseksi. On varmistettava yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun tarjoaminen, ja yritysten, joiden tehtäväksi sen tarjoaminen on annettu, on kyettävä selviytymään tähän tehtävään liittyvästä erityisvastuusta ja siitä aiheutuvista ylimääräisistä nettokustannuksista. |
(102) |
Komissio katsoo, että kyseiset tuet liittyvät LNE:lle uskotun yleishyödyllisen tehtävän hoitoon. |
(103) |
Jos viranomaisten vuosittain maksama korvaus on enintään LNE:lle yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun tarjoamisesta aiheutuneiden ylimääräisten nettokustannusten suuruinen, se noudattaa oikeasuhteisuusperiaatetta. Tämän selvittämiseksi tarkistetaan, onko tilikauden kokonaisavustusten kohteena olevan julkisen sektorin tulos kustannuslaskennassa asianmukaisesti kirjattujen julkisen ja kaupallisen sektorin kustannusten ja tulojen perusteella negatiivinen tai nolla tai onko siitä saatava voitto kohtuullinen ottaen erityisesti huomioon LNE:n harjoittama toiminta ja ala, jolla se toimii. |
(104) |
Komissio on tutkinut LNE:n käyttämän kustannuspaikkapohjaisen kirjanpidon varmistaakseen, voidaanko sen perusteella yksilöidä tehokkaasti kaikki yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvään palveluun yhteydessä olevat tulot ja kustannukset vuosilta 1993–2005 (29). |
(105) |
LNE:n kustannuspaikkapohjainen kirjanpito vuonna 2005 perustuu kokonaiskustannusten kirjaamiseen selvittämällä kaikki harjoitettu toiminta täsmällisesti runsaslukuisten operatiivisten osastojen (80) ja toiminnallisten osastojen (noin 40) avulla. |
(106) |
LNE:n tulot yritystoiminnasta koostuvat tarjotuista palveluista kertyneestä liikevaihdosta ja muista tuloista, kuten henkilöstön asettamisesta käyttöön, asiakkailta laskutetuista rahtimaksuista ja pakollisten varausten purkamisista. |
(107) |
Julkisen sektorin tulot puolestaan kattavat tutkimuksista kertyneen liikevaihdon, (entisen BNM:n) metrologiasopimuksen, sekalaiset tulot (jotka ovat peräisin esimerkiksi kansainvälisestä teknisestä yhteistyöstä), toiminta-avustukset ja tuloslaskelmaan kirjatun osuuden investointiavustuksista. |
(108) |
Tuloslaskelmaan kirjattu osuus investointiavustuksista kattaa alueyhteisöjen maksamat investointiavustukset. Kyseiset avustukset, joilla on rahoitettu LNE:n julkisen palvelun tehtävien hoitamista, sisältyvät sen vuoksi arviointiin, joka on laadittu LNE:lle myönnetyn korvauksen määrästä yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelutehtävien kustannusten laskemiseksi. Rakennuksista tehtyjen poistojen jakosuhde 2/3–1/3 julkisen ja kaupallisen sektorin välillä vastaa Trappes 3- ja Trappes 4 -rakennuksista tehtyjä poistoja. |
(109) |
Yritystoiminnan ja julkisen toiminnan menot ovat samantyyppisiä. Ne jakautuvat pääasiassa suoraan työvoimaan, hankintoihin, alihankintaan, suoriin kustannuksiin, suoriin työmatkakuluihin, välillisiin kuluihin, yleiskuluihin, infrastruktuurikuluihin ja poistoihin. |
(110) |
Sekä yritystoiminnassa että julkisessa toiminnassa käytetyn kaluston poisto- ja infrastruktuurikustannusten käsittely kustannuspaikkapohjaisessa kirjanpidossa perustuu yleisesti hyväksyttyihin menetelmiin, joiden lähtökohtana on kaluston käyttöaste. |
(111) |
Komissio katsoo, että jakosuhteen 44/56 määritysperusteena käytetty otanta, jonka osuus LNE:n kaluston ja laitteistojen arvosta on 70 prosenttia, on tyydyttävä. Lisäksi tätä kalleimpiin laitteistoihin sovellettua yleistä jakosuhdetta voidaan soveltaa myös edullisempiin laitteistoihin, joita käytetään raskaan kaluston lisänä. |
(112) |
Suhdetta 44/56 voidaan lisäksi käyttää koko tarkastelujakson osalta, sillä yritystoiminnan osuus on kasvanut jakson aikana (30). Onkin kohtuullista arvioida, että vuonna 2005 määritetty julkisen sektorin kaluston käyttöaste vastaa jakson 1993–2004 alhaisinta mahdollista käyttöastetta. |
(113) |
Komissio katsoo lisäksi, että Ranskan viranomaisten vuosia 1993–2004 koskevissa oikaisuissa käyttämän 10 prosentin varmuusmarginaalin seurauksena julkiselle sektorille kohdennetut kustannukset eivät ole liian suuret eikä mahdollisten liiallisten avustusten maksamiseen ole sen vuoksi perusteita. Ranskan viranomaiset ovatkin noudattaneet varovaista lähestymistapaa. |
(114) |
Komissio toteaa sen vuoksi, että LNE:n käyttämä kustannuspaikkapohjainen kirjanpito on yleisesti hyväksyttyjen vaatimusten mukainen eikä sisällä mainittavampia erityispiirteitä ja että sektorikohtaista kirjanpitoa vuosilta 1993-2004 (31) varten tehdyt oikaisut voidaan hyväksyä (32). |
(115) |
LNE:n kustannuspaikkapohjaisen kirjanpidon perusteella määritetyt julkisen sektorin vuositulokset, jotka sisältävät julkiset avustukset, ovat seuraavat:
|
(116) |
Julkisen sektorin eli yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviksi palveluiksi katsottavan toiminnan tulokset ovat jääneet vuodesta 1993 useimmiten alijäämäisiksi nyt tarkasteltavina olevista tuista huolimatta. Jos tulos onkin ylijäämäinen, ylijäämä on enintään 2 prosenttia julkisen sektorin liikevaihdosta. Vuosien 1993–2005 painotettu tulos on 1,9 prosenttia tappiollinen. |
(117) |
Tällaiset keskimäärin negatiiviset tulokset ovat epäilemättä heikommat kuin voitto, jonka LNE:hen verrattavissa oleva yksityinen yritys voisi kohtuudella odottaa saavansa. |
(118) |
Komissio on lisäksi tutkinut yksityiskohtaisesti LNE:n ja kolmen LNE:hen verrattavissa olevaa toimintaa harjoittavan asianomaisen osapuolen tulokset ja liikevaihdon vuosilta 1998–2005 (34). Kyseisten tutkimusten perusteella nettotulos suhteessa liikevaihtoon jäi LNE:n tapauksessa heikommaksi (LNE:n julkisen toiminnan osalta – 3,2 prosenttia ja koko toiminnan osalta 0,6 prosenttia) kuin asianomaisten tapauksessa, sillä näiden suhdeluvut vaihtelivat 0 prosentista 4 prosenttiin. Tämä osoittaa, että LNE:n julkisella sektorilla saamaa voittoa voidaan pitää kohtuullisena. |
(119) |
Komissio toteaa sen vuoksi, että LNE ei ole saanut liiallisia korvauksia yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvästä palvelusta aiheutuvien kustannusten kattamiseen vuodesta 1993. LNE:lle vuosina 1993–2005 maksetut julkisen palvelun korvaukset ovat perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohdan mukaisia valtiontukia. |
(120) |
Tästä seuraa, että ei ole tarpeen tarkistaa, onko LNE:lle maksettu ristikkäistukia (35) yritystoiminnasta. |
5.4 LNE:n julkisen toiminnan katsominen tietyiltä osin muuksi kuin kaupalliseksi toiminnaksi
(121) |
On huomattava, että sikäli kuin LNE:n rajallisessa määrin harjoittama julkinen toiminta katsotaan tietyiltä osin muuksi kuin kaupalliseksi toiminnaksi (36) ja rinnastetaan viranomaisten tehtäviin, on lisäksi varmistettava, että viranomaisten kyseisestä toiminnasta maksamat korvaukset vastaavat enintään julkisten tehtävien hoidosta aiheutuvia nettokustannuksia (37). |
(122) |
Tällainen laskelma on jo laadittu johdanto-osan 115–120 kappaleessa, ja kyseisen laskelman perusteella voidaan todeta, että tarkasteltavina olevia korvauksia ei ole aiheellista vastustaa. Tämän seurauksena kyseiseen toimintaan myönnettyä rahoitusta ei ole syytä katsoa valtiontueksi. |
5.5 Kolmansien huomautukset
(123) |
Kilpailijoiden tämän menettelyn aikana esittämissä huomautuksissa mainitaan muita tukia, joita LNE:n väitetään saaneen. Tämä menettely ei koske kyseisiä toimenpiteitä. Komissio katsoo kuitenkin Ranskan viranomaisilta saamiensa vastausten perusteella saaneensa riittävästi tietoja ottaakseen kantaa niihin. |
(124) |
Île-de-Francen alue maksoi vuonna 2003 LNE:lle avustuksia yhteensä 61 000 euroa LNE:n alueen pk-yrityksille myöntämän alennuksen rahoittamiseksi. Siltä osin kuin nämä avustukset voidaan katsoa LNE:lle (eikä sen asiakkaina oleville pk-yrityksille) maksetuiksi tuiksi eivätkä liity voimassa olevaan tukiohjelmaan (ks. edellä johdanto-osan 53 kappale), ne ovat EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen 12 päivänä tammikuuta 2001 annetun komission asetuksen (EY) N:o 69/2001 (38) 2 artiklan edellytysten mukaisia Komissiolla ei sen vuoksi ole mitään syytä vastustaa niitä. |
(125) |
Komissio toteaa lisäksi, että ADEME ei ole myöntänyt LNE:lle lainkaan tukea. |
(126) |
Tarkasteltavana olevan asian yhteydessä esitetyt väitteet, joiden mukaan LNE käyttää Ranskan tasavallan virallisia tunnuksia ja osallistuu vain vähäisessä määrin kansainvälisten elinten työskentelyyn, eivät näytä pitävän paikkansa. LNE:n tunnus on eri kuin Ranskan tasavallan virallinen tunnus, jonka käyttö on varattu ainoastaan viranomaisille. Imagoon liittyvää etua, jonka LNE:n väitetään saavan viranomaisten edustamisesta joissakin eurooppalaisissa ja kansainvälisissä elimissä (lakisääteisen mittaustoiminnan kansainvälisen järjestön (OIML) työryhmissä ja European Cooperation in Legal Metrology -järjestön (WELMEC) työryhmissä), ei voida rinnastaa valtiontukeen. |
(127) |
Etuja, jotka LNE:n väitetään saavan omavakuutustoiminnasta, erityisestä työoikeusjärjestelmästä tai maksuttomasta arkistoinnista, ei todellisuudessa ole olemassa. LNE:n vakutuussopimukset, joihin liittyvät maksut olivat vuonna 2004 yli 300 000 euroa, ovat samankaltaisia kuin yksityisten yritysten tekemät sopimukset. LNE:n työntekijöillä ei ole erityisasemaa, kuten virkamiehen asemaa, vaan heihin sovelletaan yksityisoikeutta sekä työttömuusturvavakuutus- että eläketurva-asioissa. LNE ei hyödy myöskään maksuttomasta arkistoinnista. Sen maksamat suorat arkistointikustannukset olivat vuonna 2005 noin 80 000 euroa. |
(128) |
LNE:lle tutkimustoiminnan perusteella myönnettävä verovähennys ei ole 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea varsinkaan siksi, että siihen ei liity valtion varojen käyttöä. Vähennys perustuu arviointiin, jonka LNE:n tutkijat laativat sille tutkimusalalla kuuluvista julkisista velvoitteista. Tutkimustoimintaan perustuva verovähennys otetaan lisäksi huomioon LNE:n tuloissa ja menoissa. |
(129) |
Tullilaitoksen väitetystä tuesta LNE:lle ei ole mitään tarkempaa näyttöä. Näyttää siltä, että DGDDI käyttää omia laboratorioitaan, DGCCRF:n laboratorioita tai muita laboratorioita, kuten LNE:tä, Institut national de recherche et de sécurité -laitosta tai rakennustuotteiden osalta Centre scientifique et technique du bâtiment -keskusta (CSTB). |
6. PÄÄTELMÄT
(130) |
Jollei 5.4 jaksosta muuta johdu, LNE:lle vuosien 1993 ja 2005 välisenä aikana valtion ja BNM:n budjettimäärärahoina maksetut julkisen palvelun korvaukset ja alueellisten yhteisöjen avustukset ovat valtiontukia. |
(131) |
Komissio toteaa, että Ranska on myöntänyt kyseiset tuet sääntöjenvastaisesti ja rikkonut siten perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohtaa. |
(132) |
Kyseiset tuet ovat kuitenkin perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohdan mukaisia. |
(133) |
Tämä päätös ei koske valtiontakausta, josta LNE on mahdollisesti hyötynyt yritystoiminnassaan EPIC-laitoksen asemansa turvin. Kyseisestä osasta, josta on esitetty perustamissopimuksen 88 artiklan 1 kohdan nojalla aiheellisia toimenpiteitä koskeva ehdotus (39), tehdään päätökset myöhemmin, |
ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Julkisesta palvelusta maksettavat korvaukset, jotka Ranska on myöntänyt sääntöjenvastaisesti Laboratoire national de métrologie et d’essais’n hyväksi vuosina 1993–2005, ovat yhteismarkkinoille soveltuvia valtiontukia.
2 artikla
Tämä päätös on osoitettu Ranskan tasavallalle.
Tehty Brysselissä 22 päivänä marraskuuta 2006.
Komission puolesta
Neelie KROES
Komission jäsen
(1) EUVL C 263, 22.10.2005, s. 22.
(2) LNE on lyhenne Laboratoire national de métrologie et d’essais’sta, joka perustettiin 25. tammikuuta 2005, annetulla asetuksella sen jälkeen, kun Bureau national de métrologie ja Laboratoire national d’essais olivat yhdistyneet.
(3) Ks. alaviite 1.
(4) Esimerkiksi metrologian, välineiden ja laitteistojen, materiaalien, kulutushyödykkeiden, terveydenhuollon ja lääkinnällisten laitteiden, teollisuuden laitteistojen ja komponenttien, logistiikan ja pakkausten, energian sekä ynpäristön aloilla.
(5) Lähde: www.lne.fr
(6) LNE perusti LNE-Asian vuonna 2001 yhteisyrityksenä CMA-Testing and Certification Laboratoriesin kanssa.
(7) Tätä asetusta on muutettu 25. tammikuuta 2005 annetulla asetuksella nro 2005–49 ja 9. toukokuuta 2005 annetulla asetuksella nro 2005–436 erityisesti LNE:n rahoitus- ja kirjanpitojärjestelmän sekä valvonnan osalta. LNE:n varat ovat kuitenkin pysyneet muuttumattomina.
(8) Kyse on metrologiasopimuksen mukaisten määrien ja tuloslaskelman toiminta-avustusten summasta.
(9) EYVL L 83, 27.3.1999, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1791/2006 (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 1).
(10) EYVL L 195, 29.7.1980, s. 35. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2005/81/EY (EUVL L 312, 29.11.2005, s. 47).
(11) Erityisesti asia 66/86, Ahmed Saeed Flugreisen ym., yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 11.4.1989 (Kok. 1989, s. 803).
(12) Asia T-17/02, Olsen v. komissio, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 15.6.2005 (Kok. 2005, s. II-2031, 186 kohta ja sitä seuraavat kohdat ja 216 kohta).
(13) Asia C-280/00, Altmark Trans ja Regierungspräsidium Magdeburg, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 24.7.2003 (Kok. 2003, s. I-7747).
(14) EUVL C 297, 29.11.2005, s. 4.
(15) EUVL L 312, 29.11.2005, s. 67.
(16) Asia NN 6/89, alueelliset innovaatio- ja tekniikansiirtokeskukset. 23. toukokuuta 1989 päivätty kirje Ranskan viranomaisille SEC(1989) 814.
(17) On selvää, että yritystoiminta on oikeuskäytännössä tarkoitettua taloudellista toimintaa.
(18) Asia C-222/04, Cassa di Risparmio di Firenze ym., yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 10.1.2006 (Kok. 2006, s. I-289).
(19) Jollei tämän päätöksen 5.4 kohdasta muuta johdu.
(20) BNM oli yleishyödyllinen ryhmittymä, jonka osapuolina olivat yhtäältä Ranskan valtio, jota edustivat teollisuusministeriö ja tutkimustoiminnasta ja uusista teknologioista vastaava ministeriö, ja toisaalta seuraavat julkisyhteisöt: Ranskan atomienergiakomissio, Conservatoire national des arts et métiers, LNE ja Observatoire de Paris. Tämän yleishyödyllisen ryhmittymän rahoituksesta vastasivat sen jäsenet.
(21) Ks. asia 248/84, Saksa v. komissio, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 14.10.1987 (Kok. 1987, s. I-4013, 17 kohta).
(22) Ks. asia C-156/98, Saksa v. komissio, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 19.9.2000 (Kok. 2000, s. I-6857, 30 kohta ja kyseisessä kohdassa mainittu oikeuskäytäntö).
(23) Ks. asia T-274/01, Valmont, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 16.9.2004 (Kok. 2004, s. II-3145, 44 kohta ja mainittu oikeuskäytäntö).
(24) Ks. erityisesti asia 730/79, Philip Morris v. komissio, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 17.9.1980 (Kok. 1980, s. 2671, 11 ja 12 kohta) ja asia T-214/95, Vlaams Gewest v. komissio, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 30.4.1998 (Kok. 1998, s. II-717, 48–50 kohta).
(25) LNE:n kilpailijoihin kuuluu sekä kansallisen tason yrityksiä että kansainvälisiä konserneja (Bureau Veritas, Intertek jne.).
(26) Asia C-280/00, Altmark Trans ja Regierungspräsidium Magdeburg, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 24.7.2003 (Kok. 2003, s. I-7747, 87 kohta).
(27) EYVL C 17, 19.1.2001, s. 4.
(28) Kyseiset tehtävät esitellään yksityiskohtaisesti jaksossa 2.
(29) Tässä menettelyssä ei ole tarpeen selvittää, onko LNE pitänyt erillistä kirjanpitoa, josta julkisten varojen myöntäminen käy ilmi komission direktiivin 80/723/ETY mukaisesti. Kyseisen direktiivin mahdollinen rikkominen ei vaikuta arviointiin tarkasteltavana olevien tukien soveltuvuudesta yhteismarkkinoille.
(30) Yritystoiminnan prosentuaalinen osuus LNE:n liikevaihdosta on kehittynyt seuraavasti:
2005 – 71 %, 2004 – 70 %, 2003 – 69 %, 2002 – 66 %, 2001 – 66 %, 2000 – 66 %, 1999 – 64 %, 1998 – 65 %, 1997 – 61 %, 1996 – 60 %, 1995 – 58 %, 1994 – 60 %, 1993 – 62 %.
(31) Menettelyn aloittamisen yhteydessä mainitut sekalaiset menot ja tulot on jaettu julkisen ja yritystoiminnan kesken edellä olevissa johdanto-osan kappaleissa esitettyjen menetelmien mukaan.
(32) Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on vahvistanut, että jos käytettävissä ei ole kustannuspaikkapohjaista kirjanpitoa, komissiolla on mahdollisuus kustannusten analyyttiseen rekonstruktointiin jälkikäteen retropolaatiomenetelmällä (ks. asiassa T-613/97, Union française de l’express (UFEX), 7. kesäkuuta 2006 annettu tuomio (Kok. 2006, s. II-01531, 137 kohta)).
(33) Julkisen sektorin liikevaihto ei sisällä tuloslaskelmaan kirjattuja osuuksia investointiavustuksista.
(34) Pourquery-laboratorioiden osalta viimeiset saatavilla olevat tiedot ovat vuodelta 2004.
(35) Pankkien LNE:lle myöntämien lainojen ehtojen analysoinnin perusteella voidaan todeta, että vaikka LNE hyötyi teollisen ja kaupallisen julkisen laitoksen asemaan liittyvästä vakuudesta julkisessa toiminnassaan, kyseinen hyöty jäi arvoltaan erittäin vähäiseksi ja vastasi suurin piirtein de minimis määrää eikä aiheuta johdanto-osan 101–103 kappaleen mukaisten, julkisesta palvelusta maksettaville korvauksille laadittujen oikeasuhteisuustestien asettamista kyseenalaiseksi.
(36) Tämä voisi koskea erityisesti metrologiaan kohdistuvaa perustutkimusta.
(37) Ks. tältä osin toimenpiteestä, jonka Saksa on toteuttanut, ja valtiontuesta, jonka se on myöntänyt SICAN-yhtymän ja sen hankekumppaneiden hyväksi 26 päivänä heinäkuuta 2000 tehty komission päätös 2001/46/EY (EYVL L 18, 19.1.2001, s. 18), erityisesti johdanto-osan 87–92 kappale.
(38) EYVL L 10, 13.1.2001, s. 30.
(39) Tuki E 24/2004 ja 5. heinäkuuta 2005 päivätty kirje.
5.4.2007 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 95/37 |
KOMISSION PÄÄTÖS,
tehty 28 päivänä maaliskuuta 2007,
Euroopan kalatalousrahaston maksusitoumusmäärärahojen vuosittaisesta ohjeellisesta jäsenvaltiokohtaisesta jaosta 1 päivän tammikuuta 2007 ja 31 päivän joulukuuta 2013 väliseksi kaudeksi tehdyn päätöksen K(2006) 4332 lopullinen muuttamisesta
(tiedoksiannettu numerolla K(2007) 1313)
(2007/218/EY)
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon Euroopan kalatalousrahastosta 27 päivänä heinäkuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1198/2006 (1) ja erityisesti sen 14 artiklan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Lokakuun 4 päivänä 2006 tehdyllä komission päätöksellä K(2006) 4332 lopullinen vahvistettiin 1 päivän tammikuuta 2007 ja 31 päivän joulukuuta 2013 väliseksi kaudeksi vuosittainen ohjeellinen jäsenvaltiokohtainen yhteisön maksusitoumusmäärärahojen jako niille alueille, jotka voivat saada rahoitusta Euroopan kalatalousrahastosta, jäljempänä ’EKTR’, muun kuin lähentymistavoitteen perusteella, yhteisön maksusitoumusmäärärahojen jako niille alueille, jotka voivat saada rahoitusta EKTR:stä lähentymistavoitteen perusteella, ja EKTR:n maksusitoumusmäärärahojen kokonaismäärän jako. |
(2) |
Jotta Bulgaria ja Romania voisivat saada EKTR:n tukea vuoteen 2013 saakka, olisi vahvistettava Bulgariaa ja Romaniaa koskevat yhteisön maksusitoumusmäärärahojen ohjeelliset määrät niille alueille, jotka voivat saada rahoitusta EKTR:stä lähentymistavoitteen perusteella, ja EKTR:n maksusitoumusmäärärahojen ohjeelliset kokonaismäärät. |
(3) |
Sen vuoksi päätöstä K(2006) 4332 lopullinen olisi muutettava, |
ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Korvataan päätöksen K(2006) 4332 lopullinen liite I tämän päätöksen liitteellä I.
2 artikla
Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
Tehty Brysselissä 28 päivänä maaliskuuta 2007.
Komission puolesta
Joe BORG
Komission jäsen
(1) EUVL L 223, 15.8.2006, s. 1.
LIITE
”LIITE I
Yhteisön maksusitoumusmäärärahojen vuosittainen ohjeellinen jäsenvaltiokohtainen jako 1 päivän tammikuuta 2007 ja 31 päivän joulukuuta 2013 väliseksi kaudeksi niille alueille, jotka voivat saada EKTR:stä rahoitusta; komission aloitteesta ja/tai puolesta tekniseen apuun varattu määrä ei sisälly määriin
Taulukko 1
(EUR) |
||||||||
Jäsenvaltio |
Yhteisön maksusitoumusmäärärahojen vuosittainen ohjeellinen jäsenvaltiokohtainen jako 1 päivän tammikuuta 2007 ja 31 päivän joulukuuta 2013 väliseksi kaudeksi niille alueille, jotka voivat saada EKTR:stä rahoitusta muun kuin lähentymistavoitteen perusteella (vuoden 2004 hintoina) |
|||||||
2007 |
2008 |
2009 |
2010 |
2011 |
2012 |
2013 |
Yhteensä |
|
België/Belgique |
3 328 758 |
3 328 759 |
3 328 759 |
3 328 759 |
3 328 759 |
3 328 759 |
3 328 759 |
23 301 312 |
Danmark |
16 943 811 |
16 943 812 |
16 943 811 |
16 943 812 |
16 943 812 |
16 943 812 |
16 943 812 |
118 606 682 |
Deutschland |
7 478 994 |
7 478 994 |
7 478 993 |
7 478 992 |
7 478 992 |
7 478 993 |
7 478 993 |
52 352 951 |
Ellas |
3 928 793 |
3 928 792 |
3 928 793 |
3 928 793 |
3 928 793 |
3 928 793 |
3 928 794 |
27 501 551 |
España |
23 601 330 |
23 601 331 |
23 601 330 |
23 601 330 |
23 601 330 |
23 601 329 |
23 601 330 |
165 209 310 |
France |
23 044 156 |
23 044 156 |
23 044 156 |
23 044 156 |
23 044 155 |
23 044 156 |
23 044 155 |
161 309 090 |
Ireland |
5 357 445 |
5 357 445 |
5 357 445 |
5 357 445 |
5 357 445 |
5 357 445 |
5 357 445 |
37 502 115 |
Italia |
13 443 614 |
13 443 614 |
13 443 614 |
13 443 615 |
13 443 615 |
13 443 615 |
13 443 615 |
94 105 302 |
Kypros |
2 500 142 |
2 500 142 |
2 500 141 |
2 500 141 |
2 500 141 |
2 500 141 |
2 500 141 |
17 500 989 |
Magyarország |
75 111 |
69 970 |
64 013 |
64 354 |
71 628 |
74 181 |
76 743 |
496 000 |
Nederland |
6 157 490 |
6 157 490 |
6 157 490 |
6 157 490 |
6 157 490 |
6 157 490 |
6 157 490 |
43 102 430 |
Österreich |
642 893 |
642 893 |
642 893 |
642 894 |
642 894 |
642 893 |
642 893 |
4 500 253 |
Portugal |
2 857 304 |
2 857 304 |
2 857 303 |
2 857 305 |
2 857 304 |
2 857 304 |
2 857 304 |
20 001 128 |
Slovensko |
138 394 |
130 323 |
121 389 |
108 136 |
114 157 |
123 797 |
156 605 |
892 801 |
Suomi/Finland |
5 000 281 |
5 000 281 |
5 000 282 |
5 000 282 |
5 000 282 |
5 000 282 |
5 000 282 |
35 001 972 |
Sverige |
6 928 961 |
6 928 961 |
6 928 962 |
6 928 962 |
6 928 962 |
6 928 962 |
6 928 962 |
48 502 732 |
United Kingdom |
12 000 676 |
12 000 676 |
12 000 676 |
12 000 677 |
12 000 677 |
12 000 676 |
12 000 676 |
84 004 734 |
Yhteensä |
133 428 153 |
133 414 943 |
133 400 050 |
133 387 143 |
133 400 436 |
133 412 628 |
133 447 999 |
933 891 352 |
Taulukko 2
(EUR) |
||||||||
Jäsenvaltio |
Yhteisön maksusitoumusmäärärahojen vuosittainen ohjeellinen jäsenvaltiokohtainen jako 1 päivän tammikuuta 2007 ja 31 päivän joulukuuta 2013 väliseksi kaudeksi niille alueille, jotka voivat saada EKTR:stä rahoitusta lähentymistavoitteen perusteella (vuoden 2004 hintoina) |
|||||||
2007 |
2008 |
2009 |
2010 |
2011 |
2012 |
2013 |
Yhteensä |
|
Bulgarija |
5 483 152 |
7 869 243 |
10 504 789 |
10 852 273 |
11 390 594 |
11 907 743 |
12 398 564 |
70 406 358 |
Česká republika |
3 166 216 |
3 257 932 |
3 345 482 |
3 435 308 |
3 520 381 |
3 600 235 |
3 678 137 |
24 003 691 |
Deutschland |
13 005 939 |
12 769 374 |
12 532 810 |
12 296 245 |
12 059 681 |
11 823 115 |
11 586 551 |
86 073 715 |
Eesti |
8 603 694 |
9 212 468 |
9 863 248 |
10 558 931 |
11 313 394 |
12 120 671 |
12 959 776 |
74 632 182 |
Ellas |
24 586 550 |
23 881 216 |
23 175 882 |
22 470 547 |
21 765 213 |
21 059 878 |
20 354 544 |
157 293 830 |
España |
126 126 267 |
124 094 454 |
122 062 642 |
120 030 829 |
117 999 017 |
115 967 205 |
113 935 392 |
840 215 806 |
France |
4 341 355 |
4 341 355 |
4 341 355 |
4 341 355 |
4 341 355 |
4 341 355 |
4 341 355 |
30 389 485 |
Italia |
40 819 468 |
40 664 853 |
40 510 238 |
40 355 621 |
40 201 006 |
40 046 391 |
39 891 775 |
282 489 352 |
Latvija |
12 813 269 |
13 753 955 |
14 747 241 |
15 749 323 |
16 752 804 |
17 766 933 |
18 786 289 |
110 369 814 |
Lietuva |
6 537 188 |
6 447 084 |
6 418 419 |
6 700 717 |
7 105 123 |
7 400 832 |
7 808 772 |
48 418 135 |
Magyarország |
4 603 492 |
4 288 375 |
3 923 245 |
3 944 206 |
4 389 998 |
4 546 487 |
4 703 536 |
30 399 339 |
Malta |
1 227 580 |
1 113 452 |
1 031 932 |
917 804 |
917 804 |
1 031 932 |
1 194 972 |
7 435 476 |
Österreich |
29 403 |
27 565 |
25 728 |
23 889 |
22 052 |
20 214 |
18 377 |
167 228 |
Polska |
95 460 129 |
95 264 928 |
95 048 546 |
91 480 737 |
91 461 937 |
91 494 830 |
91 579 905 |
651 791 012 |
Portugal |
28 759 662 |
28 638 179 |
28 516 696 |
28 395 213 |
28 273 730 |
28 152 248 |
28 030 764 |
198 766 492 |
România |
14 255 007 |
20 469 689 |
27 313 430 |
32 314 582 |
34 175 626 |
36 070 701 |
35 957 144 |
202 556 179 |
Slovenija |
3 465 711 |
3 230 997 |
2 996 283 |
2 761 570 |
2 526 856 |
2 292 143 |
2 057 430 |
19 330 990 |
Slovensko |
1 742 715 |
1 641 095 |
1 528 588 |
1 361 693 |
1 437 517 |
1 558 903 |
1 972 041 |
11 242 552 |
United Kingdom |
5 738 742 |
5 651 305 |
5 563 868 |
5 476 431 |
5 388 994 |
5 301 558 |
5 214 121 |
38 335 019 |
Yhteensä |
400 765 539 |
406 617 519 |
413 450 422 |
413 467 274 |
415 043 082 |
416 503 374 |
418 469 445 |
2 884 316 655 |
Taulukko 3
(EUR) |
||||||||
Jäsenvaltio |
Yhteisön EKTR:stä maksettavien maksusitoumusmäärärahojen kokonaismäärän vuosittainen ohjeellinen jäsenvaltiokohtainen jako 1 päivän tammikuuta 2007 ja 31 päivän joulukuuta 2013 väliseksi kaudeksi (vuoden 2004 hintoina) |
|||||||
2007 |
2008 |
2009 |
2010 |
2011 |
2012 |
2013 |
Yhteensä |
|
Bulgaria |
5 483 152 |
7 869 243 |
10 504 789 |
10 852 273 |
11 390 594 |
11 907 743 |
12 398 564 |
70 406 358 |
België/Belgique |
3 328 758 |
3 328 759 |
3 328 759 |
3 328 759 |
3 328 759 |
3 328 759 |
3 328 759 |
23 301 312 |
Česká republika |
3 166 216 |
3 257 932 |
3 345 482 |
3 435 308 |
3 520 381 |
3 600 235 |
3 678 137 |
24 003 691 |
Danmark |
16 943 811 |
16 943 812 |
16 943 811 |
16 943 812 |
16 943 812 |
16 943 812 |
16 943 812 |
118 606 682 |
Deutschland |
20 484 933 |
20 248 368 |
20 011 803 |
19 775 237 |
19 538 673 |
19 302 108 |
19 065 544 |
138 426 666 |
Eesti |
8 603 694 |
9 212 468 |
9 863 248 |
10 558 931 |
11 313 394 |
12 120 671 |
12 959 776 |
74 632 182 |
Ellas |
28 515 343 |
27 810 008 |
27 104 675 |
26 399 340 |
25 694 006 |
24 988 671 |
24 283 338 |
184 795 381 |
España |
149 727 597 |
147 695 785 |
145 663 972 |
143 632 159 |
141 600 347 |
139 568 534 |
137 536 722 |
1 005 425 116 |
France |
27 385 511 |
27 385 511 |
27 385 511 |
27 385 511 |
27 385 510 |
27 385 511 |
27 385 510 |
191 698 575 |
Ireland |
5 357 445 |
5 357 445 |
5 357 445 |
5 357 445 |
5 357 445 |
5 357 445 |
5 357 445 |
37 502 115 |
Italia |
54 263 082 |
54 108 467 |
53 953 852 |
53 799 236 |
53 644 621 |
53 490 006 |
53 335 390 |
376 594 654 |
Kypros |
2 500 142 |
2 500 142 |
2 500 141 |
2 500 141 |
2 500 141 |
2 500 141 |
2 500 141 |
17 500 989 |
Latvija |
12 813 269 |
13 753 955 |
14 747 241 |
15 749 323 |
16 752 804 |
17 766 933 |
18 786 289 |
110 369 814 |
Lietuva |
6 537 188 |
6 447 084 |
6 418 419 |
6 700 717 |
7 105 123 |
7 400 832 |
7 808 772 |
48 418 135 |
Magyarország |
4 678 603 |
4 358 345 |
3 987 258 |
4 008 560 |
4 461 626 |
4 620 668 |
4 780 279 |
30 895 339 |
Malta |
1 227 580 |
1 113 452 |
1 031 932 |
917 804 |
917 804 |
1 031 932 |
1 194 972 |
7 435 476 |
Nederland |
6 157 490 |
6 157 490 |
6 157 490 |
6 157 490 |
6 157 490 |
6 157 490 |
6 157 490 |
43 102 430 |
Österreich |
672 296 |
670 458 |
668 621 |
666 783 |
664 946 |
663 107 |
661 270 |
4 667 481 |
Polska |
95 460 129 |
95 264 928 |
95 048 546 |
91 480 737 |
91 461 937 |
91 494 830 |
91 579 905 |
651 791 012 |
Portugal |
31 616 966 |
31 495 483 |
31 373 999 |
31 252 518 |
31 131 034 |
31 009 552 |
30 888 068 |
218 767 620 |
România |
14 255 007 |
20 469 689 |
27 313 430 |
32 314 582 |
34 175 626 |
36 070 701 |
35 957 144 |
202 556 179 |
Slovenija |
3 465 711 |
3 230 997 |
2 996 283 |
2 761 570 |
2 526 856 |
2 292 143 |
2 057 430 |
19 330 990 |
Slovensko |
1 881 109 |
1 771 418 |
1 649 977 |
1 469 829 |
1 551 674 |
1 682 700 |
2 128 646 |
12 135 353 |
Suomi/Finland |
5 000 281 |
5 000 281 |
5 000 282 |
5 000 282 |
5 000 282 |
5 000 282 |
5 000 282 |
35 001 972 |
Sverige |
6 928 961 |
6 928 961 |
6 928 962 |
6 928 962 |
6 928 962 |
6 928 962 |
6 928 962 |
48 502 732 |
United Kindom |
17 739 418 |
17 651 981 |
17 564 544 |
17 477 108 |
17 389 671 |
17 302 234 |
17 214 797 |
122 339 753 |
Yhteensä |
534 193 692 |
540 032 462 |
546 850 472 |
546 854 417 |
548 443 518 |
549 916 002 |
551 917 444 |
3 818 208 007” |
5.4.2007 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 95/41 |
KOMISSION PÄÄTÖS,
tehty 30 päivänä maaliskuuta 2007,
yhteisön rahoitusosuuden myöntämisestä Bulgariassa ja Romaniassa toteutettavalle selvitykselle salmonellan esiintyvyyden perustasosta teurassioissa
(tiedoksiannettu numerolla K(2007) 1394)
(Ainoastaan bulgarian- ja romaniankieliset tekstit ovat todistusvoimaiset)
(2007/219/EY)
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon tietyistä eläinlääkintäalan kustannuksista 26 päivänä kesäkuuta 1990 tehdyn neuvoston päätöksen 90/424/ETY (1) ja erityisesti sen 20 artiklan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Päätöksessä 90/424/ETY säädetään yhteisön osallistumisesta yksittäisten eläinlääkinnällisten toimien rahoitukseen. Päätöksessä säädetään myös, että yhteisö toteuttaa tai auttaa jäsenvaltioita toteuttamaan yhteisön eläinlääkintälainsäädännön ja eläinlääkintäalan koulutuksen kehittämiseen tarvittavia teknisiä tai tieteellisiä toimia. |
(2) |
Salmonellan ja muiden tiettyjen elintarvikkeiden kautta tarttuvien tiettyjen zoonoosien aiheuttajien valvonnasta 17 päivänä marraskuuta 2003 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2160/2003 (2) säädetään, että on asetettava yhteisön tavoite salmonellan esiintymisen vähentämiseksi teurassikapopulaatioissa vuoden 2007 loppuun mennessä. |
(3) |
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) biologisia vaaroja käsittelevä tiedelautakunta antoi 16 päivänä maaliskuuta 2006 pitämässään kokouksessa komission pyynnöstä lausunnon sikatuotannossa ilmenevän salmonellan riskinarvioinnista ja eri torjuntavaihtoehdoista. Lausunnossa esitetään teknisiä ohjeita yhteisössä toteutettavalle tutkimukselle salmonellan esiintyvyyden perustasosta lihasioissa. |
(4) |
Yhteisön tavoitteen asettamiseksi saatavilla on oltava vertailukelpoisia tietoja salmonellan esiintymisestä Bulgarian ja Romanian teurassikapopulaatioissa. Tällaisia tietoja ei kuitenkaan ole saatavilla, mistä syystä olisi toteutettava erityisselvitys salmonellan esiintymisen seuraamiseksi teurassioissa asianmukaisena ajanjaksona kyseisissä jäsenvaltioissa. |
(5) |
Muut jäsenvaltiot suorittavat salmonellan esiintymistä lihasioissa koskevan perustasotutkimuksen lokakuun 2006 ja syyskuun 2007 välisenä aikana yhteisön rahoitusosuuden myöntämisestä jäsenvaltioissa toteutettavalle selvitykselle salmonellan esiintyvyyden perustasosta teurassioissa 29 päivänä syyskuuta 2006 tehdyn komission päätöksen 2006/668/EY (3) mukaisesti. Samaa menettelyä olisi käytettävä perustasotutkimuksissa Bulgariassa ja Romaniassa. Tutkimusaikaa olisi kuitenkin lyhennettävä, jotta kaikkien jäsenvaltioiden tiedot voidaan analysoida samanaikaisesti. |
(6) |
Elintarviketurvallisuusviranomaisen lausunnossa suositellaan, että teurastamossa otetaan näyte ileosekaalisista imusolmukkeista teurastettavaksi lähetettyjen sikojen salmonellatilanteen määrittämiseksi. Tällaista näytteenottoa olisi näin ollen käytettävä salmonellan esiintyvyyden seuraamiseksi teurassioissa. |
(7) |
Selvityksestä saadaan tekniset tiedot, jotka ovat tarpeelliset yhteisön eläinlääkintälainsäädännön kehittämiselle. Koska vertailukelpoisten tietojen kerääminen salmonellan esiintymisestä teurassioissa Bulgariassa ja Romaniassa on tärkeää, jäsenvaltioille olisi myönnettävä yhteisön rahoitusta selvityksen erityisvaatimusten täyttämiseksi. Siksi on aiheellista korvata laboratoriotesteistä aiheutuneet kulut 100-prosenttisesti säädetyn enimmäismäärän rajoissa. Mihinkään muihin kuluihin, kuten näytteenotto-, matkustus- ja hallinnollisiin kuluihin, ei saisi yhteisön rahoitusta. |
(8) |
Yhteisön rahoitusosuus myönnetään sillä edellytyksellä, että selvitys toteutetaan yhteisön lainsäädännön mukaisesti ja että tiettyjä muita ehtoja noudatetaan. Yhteisön rahoitusosuus olisi myönnettävä erityisesti sillä edellytyksellä, että säädetyt toimet toteutetaan tosiasiallisesti ja että viranomaiset toimittavat kaikki tarpeelliset tiedot säädetyssä määräajassa. |
(9) |
On tarpeen täsmentää kurssi, jota käytetään maatalouden euromääräisestä valuuttajärjestelmästä 15 päivänä joulukuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2799/98 (4) 1 artiklan d kohdassa määritellyissä kansallisissa valuutoissa jätettyjen maksuhakemusten muuntamiseen. |
(10) |
Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset, |
ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Kohde ja soveltamisala
1. Toteutetaan selvitys, jossa kartoitetaan Salmonella spp:n esiintymistä Bulgariassa ja Romaniassa teurassioissa, joista otetaan näytteitä teurastamossa kyseisissä jäsenvaltioissa, jäljempänä ’selvitys’.
2. Selvitys kattaa 1 päivän huhtikuuta 2007 ja 30 päivän syyskuuta 2007 välisen ajanjakson.
3. Tässä päätöksessä ’toimivaltaisella viranomaisella’ tarkoitetaan jäsenvaltion viranomaista tai viranomaisia asetuksen (EY) N:o 2160/2003 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti.
2 artikla
Tekniset ohjeet
Selvitykseen kuuluvan näytteenoton ja analyysin suorittaa toimivaltainen viranomainen tai jokin sen valvonnassa oleva taho liitteessä I vahvistettujen teknisten ohjeiden mukaisesti.
3 artikla
Tietojenkeruu, arviointi ja raportointi
1. Toimivaltainen viranomainen kerää ja arvioi saadut tulokset tämän päätöksen 2 artiklan mukaisesti ja toimittaa kaikki tarvittavat yhdistellyt tiedot ja niitä koskevan arviointinsa komissiolle.
Komissio toimittaa tulokset sekä jäsenvaltioiden kansalliset yhdistellyt tiedot ja arvioinnit Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle, joka tutkii ne.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut kansalliset yhdistellyt tiedot ja tulokset asetetaan julkisesti saataville muodossa, joka takaa tietojen luottamuksellisuuden.
4 artikla
Yhteisön rahoitusosuus
1. Yhteisö myöntää Bulgarialle ja Romanialle rahoitusta kuluihin, jotka aiheutuvat laboratoriotesteistä eli Salmonella spp:n bakteriologisesta osoittamisesta sekä relevanttien isolaattien serotyypin määrityksestä ja serologisista tutkimuksista.
2. Yhteisön rahoitusosuuden enimmäismäärä on:
a) |
20 euroa Salmonella spp:n bakteriologisen osoittamisen varalta tehtyä testiä kohden; |
b) |
30 euroa relevanttien isolaattien serotyypin määritystä varten. |
Yhteisön rahoitusosuus ei saa kuitenkaan ylittää liitteessä II vahvistettuja määriä.
5 artikla
Yhteisön rahoitusosuuden myöntämisedellytykset
1. Edellä 4 artiklassa tarkoitettu rahoitusosuus myönnetään Bulgarialle ja Romanialle sillä edellytyksellä, että selvitys toteutetaan asiaa koskevien yhteisön lainsäädännön säännösten mukaisesti, mukaan luettuina kilpailusäännöt ja julkisia hankintoja koskevat säännöt, ja että seuraavia edellytyksiä noudatetaan.
a) |
Selvityksen toteuttamista koskevat lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset saatetaan voimaan 1 päivään huhtikuuta 2007 mennessä. |
b) |
Selvityksen ensimmäisistä kolmesta kuukaudesta toimitetaan tilanneraportti 31 päivään heinäkuuta 2007 mennessä; tilanneraportin on sisällettävä kaikki liitteessä I vaaditut tiedot. |
c) |
Selvityksen teknisestä toteuttamisesta toimitetaan viimeistään 31 päivänä lokakuuta 2007 loppuraportti, johon on liitetty tositteet 1 päivän huhtikuuta 2007 ja 30 päivän syyskuuta 2007 välisenä aikana aiheutuneista kustannuksista ja saaduista tuloksista; aiheutuneita kuluja koskevien tositteiden on sisällettävä vähintään liitteessä III esitetyt tiedot. |
d) |
Selvitys toteutetaan asianmukaisesti. |
2. Liitteessä II tarkoitettu 50 prosentin ennakkomaksu kokonaismäärästä voidaan maksaa Bulgarian tai Romanian pyynnöstä.
3. Jos 1 kohdan c alakohdassa mainittua aikarajaa ei noudateta, rahoitusosuutta vähennetään kokonaismäärästä asteittain 25 prosentilla 15 päivästä marraskuuta 2007, 50 prosentilla 1 päivästä joulukuuta 2007 ja 100 prosentilla 15 päivästä joulukuuta 2007 lähtien.
6 artikla
Menojen muuntokurssi
Hallinnon sujuvuuden vuoksi kaikki menot, joille haetaan yhteisön rahoitusta, olisi ilmaistava euroina. Maatalouden euromääräisen valuuttajärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä maatalousalalla ja eräiden asetusten muuttamisesta 20 päivänä joulukuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1913/2006 (5) mukaisesti muuna valuuttana kuin euroina ilmaistujen menojen muuntokurssin olisi oltava viimeisin kurssi, jonka Euroopan keskuspankki on vahvistanut ennen sen kuukauden ensimmäistä päivää, jona jäsenvaltio jättää hakemuksen.
7 artikla
Soveltaminen
Tätä päätöstä sovelletaan 1 päivästä huhtikuuta 2007.
8 artikla
Osoitus
Tämä päätös on osoitettu Bulgarian tasavallalle ja Romanialle.
Tehty Brysselissä 30 päivänä maaliskuuta 2007.
Komission puolesta
Markos KYPRIANOU
Komission jäsen
(1) EYVL L 224, 18.8.1990, s. 19. Päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1791/2006 (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 1).
(2) EUVL L 325, 12.12.2003, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 1791/2006,
(3) EUVL L 275, 6.10.2006, s. 51.
(4) EYVL L 349, 24.12.1998, s. 1.
(5) EUVL L 365, 21.12.2006, s. 52.
LIITE I
2 artiklassa tarkoitetut tekniset ohjeet
1. Otanta
Vähimmäismäärästä sikoja, joita on pidetty jäsenvaltiossa vähintään edelliset 3 kuukautta, otetaan satunnaisotannalla näyte seuraavasti:
|
Bulgaria: 192 |
|
Romania: 300 |
Bulgarian ja Romanian on otettava 10 prosenttia ylimääräisiä näytteitä, jotka analysoidaan siinä tapauksessa, että jotkin näytteistä jätettäisiin erinäisistä syistä tutkimuksen ulkopuolelle.
Näytteet on jaettava ryhmiin osallistuvien teurastamojen mukaan ja suhteessa teurastamon kapasiteettiin. Kummankin jäsenvaltion on asetettava teurastamot järjestykseen kunkin teurastamon edellisenä vuonna teurastamien lihasikojen lukumäärän mukaan. Niiden on siis kartoitettava ne teurastamot, joissa teurastettiin vähintään 80 prosenttia kaikista lihasioista.
Kussakin tutkimukseen osallistuvassa teurastamossa niiden sikojen ja ruhojen lukumäärä, joista on otettava näyte, on laskettava kertomalla otoskoko (esim. 2 400) edellisenä vuonna teurastettujen lihasikojen osuudella. Esimerkki: jos yhdessä teurastamossa teurastettiin 25 prosenttia kaikissa valituissa teurastamoissa teurastetuista lihasioista (ne teurastamot, joissa teurastettiin vähintään 80 prosenttia kaikista jäsenvaltiossa teurastetuista lihasioista), silloin näyte on otettava 600 siasta (2 400 × 0,25). Näytteenotto on jaettava tasaisesti siten, että joka kuukausi 12 kuukauden ajan otetaan näyte 50 siasta. Taulukossa 1 esitetään asiasta toinen esimerkki.
Jos teurastamo ei enää ole toiminnassa, jos on avattu uusi laitos tai laitoksen tuotantokapasiteettiin ennakoidaan merkittäviä muutoksia selvityksen toteuttamisajankohtana, arvioitua tuotantokapasiteettia on mukautettava vastaavasti.
Taulukko 1
Teurastamojen painottaminen määritettäessä kussakin teurastamossa niiden lihasikojen lukumäärä, joista on otettava näyte; sen laskeminen, kuinka monesta eläimestä on kussakin teurastamossa otettava näyte.
Teurastamon tunnus |
Edellisenä vuonna teurastettujen lihasikojen lukumäärä |
Prosenttiosuus tutkimuksessa huomioon otetusta teurastettujen sikojen kokonaismäärästä |
Näytteiden lukumäärä teurastamoa kohden |
Näytteitä kuukaudessa (/12) |
AXD |
88 000 |
17,6 |
0,176 × 2 400 = 422,4 |
422,4 : 12 = 36 |
SVH |
25 000 |
5,0 |
||
TPB |
75 000 |
15,0 |
||
MLG |
100 000 |
20,0 |
||
GHT |
212 000 |
42,4 |
||
Yhteensä |
500 000 (1) |
100,0 |
|
|
Kutakin teurastamoa varten valitaan kunakin kuukautena satunnaisesti jokin luku 1:n ja 31:n väliltä. Jos satunnaisesti valittu luku vastaa kyseisen kuukauden teurastuspäivää, kyseinen päivä valitaan näytteiden ottoa varten. Jos luku ei vastaa teurastuspäivää, valitaan satunnaisesti uusi luku. Tämä menettely toteutetaan kerran kuukaudessa ja toistetaan niin monta kertaa kuin teurastamosta on kerättävä näytteitä. Esimerkiksi teurastamossa AXD menettely on toistettava vähintään 36 kertaa vähintään 36 työpäivän valitsemiseksi satunnaisesti. Samana päivänä saatetaan luonnollisesti ottaa näytteitä useammasta kuin yhdestä ruhosta.
Koska tiettynä päivänä teurastettujen eläinten lukumäärä saattaa vaihdella huomattavan paljon, yksittäisen eläimen satunnaisvalinnan on tapahduttava teurastamossa näytteenotolle satunnaisesti valittuna päivänä. Eläinten kokonaismäärä tiettynä päivänä on oltava tiedossa, ja teurastamon henkilökunnan on satunnaisesti valittava ruho tai ruhot käyttäen heille toimitettua satunnaistamistaulukkoa, joka on luotu käyttäen enimmäismäärää, joka ylittää missä tahansa kyseisen jäsenvaltion teurastamossa minä tahansa päivänä teurastettujen lihasikojen korkeimman mahdollisen lukumäärän.
Taulukossa 2 on esimerkki satunnaistamistaulukosta.
Taulukko 2
Satunnaistamistaulukko
Teurastamo |
Kuukauden päivä |
Ruhon tunnistusnumero (2) |
AXD |
19 |
5 |
4 |
2 |
|
12 |
124 |
|
12 |
2 |
|
8 |
59 |
Perustasotutkimuksen ulkopuolelle jätetään seuraavat:
— |
eläimet, joiden elopaino on alle 50 kg tai enemmän kuin 170 kg, |
— |
hätäteurastetut eläimet, |
— |
täysin kulutukseen kelpaamattomat ruhot. |
2. Näytteet
2.1 Näytteenotto yleisesti
— |
Kaikilta valituilta sioilta kerätään ileosekaalisten imusolmukkeiden kokoomanäyte tai vähintään 5 yksittäistä ileosekaalista imusolmuketta. On kerättävä vähintään 25 grammaa imusolmuketta ilman rasvaa tai sidekudosta, jos tämä on mahdollista. |
— |
Teurastamossa on säilytettävä tiedot kunkin näytteen näytteenottoajasta ja -päivästä sekä ajankohdasta ja päivästä, jona kuriiripalvelu toimittaa näytteet, sekä kyseisen kuriiripalvelun nimestä. |
2.2 Ileosekaalisista imusolmukkeista tapahtuvaa näytteenottoa koskevat yksityiskohdat
Umpisuolen ja umpisuolta lähinnä olevan sykkyräsuolen osan välissä oleva suolilieve avataan, jolloin ileosekaaliset imusolmukkeet näkyvät avatun alueen pinnalla. Jos kerätään yksittäisiä imusolmukkeita, imusolmukkeet nostetaan esiin ilman veistä käsineet kädessä. Imusolmukkeet tai kokoomanäyte asetetaan muovipussiin, johon merkittään päivämäärä, kellonaika, teurastamon tunniste ja näytteen tunnistuskoodi.
3. Kuljetus
Näytteet on lähetettävä pikapostina tai kuriiripostina 36 tunnin sisällä, ja niiden on saavuttava laboratorioon 72 tunnin sisällä näytteenotosta. Näytteet, jotka saapuvat laboratorioon yli 72 tunnin kuluttua näytteenotosta, hylätään, paitsi jos analyysi aloitetaan 96 tunnin kuluessa näytteenotosta eikä kylmäketju ole katkennut.
4. Analyysi ja serotyypin määritys
Näytteiden analyysi ja serotyypin määritys tehdään kansallisessa vertailulaboratoriossa. Jos kansallisella vertailulaboratoriolla ei ole valmiuksia tehdä kaikkia analyyseja tai jos se ei tee bakteerien osoittamista rutiiniluonteisesti, toimivaltaiset viranomaiset voivat päättää nimetä muutamia muita salmonellan viralliseen valvontaan osallistuvia laboratorioita tekemään kyseisiä analyyseja.
Näillä laboratorioilla on oltava näyttöä vaadittujen osoittamismenetelmien käytöstä ja niillä on oltava ISO-standardin 17025 mukainen laadunvarmistusjärjestelmä. Niiden on lisäksi oltava kansallisen vertailulaboratorion valvonnassa.
Laboratoriossa näytteitä on säilytettävä kylmässä bakteriologiseen tutkimukseen saakka, ja ne on tutkittava 24 tunnin kuluessa niiden vastaanotosta siten, että analyysi aloitetaan viimeistään 96 tunnin kuluttua näytteiden keräämisestä.
4.1 Näytteiden valmistus
Imusolmukkeiden pinta puhdistetaan ennen analyysia kastamalla imusolmukkeet absoluuttiseen alkoholiin ja antamalla kuivua ilmassa.
Kaikki imusolmukkeet kootaan yhteen ja suljetaan muovipussiin, jota hakataan vasaralla tai vastaavalla välineellä imusolmukkeiden hajottamiseksi.
Homogenoidut imusolmukkeet punnitaan ja asetetaan steriiliin astiaan, jossa on esilämmitettyä puskuroitua peptonivettä, jossa peptonin ja veden suhde on 1:10. Astioita inkuboidaan yhteensä (18 ± 2) tuntia (37 ± 1) °C:ssa.
4.2 Osoitusmenetelmä
Salmonellan osoittamiseksi on käytettävä Bilthovenissa, Alankomaissa sijaitsevan salmonellasta vastaavan yhteisön vertailulaboratorion suosittelemaa menetelmää.
Menetelmä kuvataan standardin ISO 6579:(2002) liitteen D luonnoksen tällä hetkellä voimassa olevassa versiossa: ”Detection of Salmonella spp. in animal faeces and in samples of the primary production stage”. Menetelmässä käytetään puolikiinteää viljelyalustaa (muunneltua puolikiinteää Rappaport-Vassalidis-alustaa, MSRV) yhtenä ainoana valikoivana rikastusalustana.
4.3 Serotyypin määritys
Kaikille eristetyille kannoille, jotka on vahvistettu salmonella-lajeiksi, tehdään serotyypin määritys Kaufmann-Whiten menetelmän mukaisesti.
Laadunvarmistusta varten yhteisön vertailulaboratorioon lähetetään 16 isolaattia, joiden tyyppi voidaan määrittää, ja 16 isolaattia, joiden tyyppiä ei voida määrittää. Jos eristettyjä kantoja on vähemmän, kaikki isolaatit lähetetään.
4.4 Faagityypin määritys
Jos määritetään salmonellaserovarien typhimurium ja enteritidis isolaattien faagityyppi (valinnainen), on käytettävä salmonellan faagityypin määrityksestä vastaavan WHO:n vertailukeskuksen kuvaamia menetelmiä (Health Protection Agency (HPA), Colindale, Yhdistynyt kuningaskunta).
4.5 Mikrobilääkeherkkyyden testaus
Jos testataan mikrobilääkeherkkyyttä (valinnaista), on käytettävä validoitua ja kontrolloitua testausmenetelmää, kuten esimerkiksi kliinisten laboratoriostandardien kansallisen komitean (National Committee for Clinical Laboratory Standards (NCCLS), joka on 1. tammikuuta 2005 lähtien ollut nimeltään ”Clinical and Laboratory Standards Institute” – CLSI), suosittelemia menetelmiä.
Sekä agardiffuusio- että ravintoliemen laimennusmenetelmät voidaan hyväksyä. Tulokset on ilmoitettava sekä kvantitatiivisina (MIC-määritys laimennusmenetelmille ja estovyöhykkeen halkaisija diffuusiomenetelmille) että kvalitatiivisina tietoina (resistenttien isolaattien osuus).
Kvalitatiivisten tietojen on perustuttava European Committee on Antimicrobial Susceptibility Testing -komitean (EUCAST) esittämien epidemiologisten raja-arvojen (cut-off values) mukaiseen tulkintaan; ne esitetään osoitteessa: http://www.eucast.org
Testeissä tutkitaan isolaattien herkkyyttä seuraavassa luetelluille mikrobilääkkeille:
— |
ampisilliini tai amoksisilliini, |
— |
tetrasykliini, |
— |
kloramfenikoli, |
— |
florfenikoli, |
— |
nalidiksiinihappo, |
— |
siprofloksasiini (mieluiten) tai enrofloksasiini, |
— |
sulfamidi (mieluiten sulfametoksatsoli), |
— |
sulfamidi/trimetopriimi tai trimetopriimi, |
— |
gentamysiini, |
— |
streptomysiini, |
— |
kanamysiini (mieluiten) tai neomysiini, |
— |
kolmannen sukupolven kefalosporiini (mieluiten kefotaksiimi), |
— |
kolistiini (valinnainen). |
Ennen tutkimuksen aloittamista kyseisiä kahta jäsenvaltiota kannustetaan järjestämään asianosaisille koulutusta.
5. Tietojen säilyttäminen ja näytteiden varastointi
Bakteriologisia tutkimuksia koskevat tiedot on säilytettävä kaikista käsitellyistä näytteistä taulukossa 3 annetun esimerkin mukaisessa tai sitä vastaavassa muodossa.
Kaikki eristetyt kannat varastoidaan asianomaisten kahden jäsenvaltion kansallisissa vertailulaboratorioissa, kunhan ne varmistavat kantojen pysyvän muuttumattomina vähintään viiden vuoden ajan.
Kaikki serologisia tutkimuksia varten otetut lihanestenäytteet säilytetään pakastettuina kahden vuoden ajan.
Taulukko 3
Esimerkki tiedoista, jotka on säilytettävä kaikista käsitellyistä näytteistä
Näyte |
Vastaanotto |
Analyysi |
||||||||||
Näytteen tunnus + tyyppi |
Teurastamon tunnus |
Nimi |
Päivämäärä |
Kellonaika |
Nimi |
Päivämäärä |
Kellonaika |
Pos vai Neg |
Serovari |
Faagityyppi |
Antibiogramma |
Varastointitunnus |
1 S |
EU012 |
PW |
3-10-06 |
12:00 |
AB |
3-10 |
14:00 |
Neg |
|
|
|
|
2 L |
EU023 |
PW |
4-10 |
12:30 |
AB |
4-10 |
14:00 |
Pos |
Typh |
DT104 |
ASTSu |
(IDnr) |
3 L |
EU083 |
PW |
8-10 |
16:30 |
AB |
9-10 |
9:00 |
Pos |
Agona |
n.a |
ASTE |
(IDnr) |
jne. |
6. Bulgarian ja Romanian toimittamat raportit
Kansallisen viranomaisen, joka on direktiivin 2003/99/EY 9 artiklan nojalla vastuussa eläimillä esiintyvän salmonellan seurantaa koskevien vuosittaisten kansallisten kertomusten laadinnasta, on kerättävä ja arvioitava tulokset ja raportoitava niistä komissiolle.
Raporteissa on mainittava vähintään seuraavat tiedot:
6.1 Selvitysohjelman toteuttamisen yleinen kuvaus
— |
tutkimuksen kohteena oleva populaatio teurastamokapasiteetin mukaan jaoteltuna, |
— |
satunnaistamismenettelyn kuvaus, myös ilmoitusjärjestelmä, |
— |
laskettu otoskoko, |
— |
tiedot näytteenottoon / testaukseen / tyypin määritykseen osallistuneista viranomaisista ja laboratorioista, |
— |
tutkimuksen yleiset tulokset (bakteriologisin menetelmin analysoidut näytteet, positiivisten näytteiden lukumäärä, serovari, faagityyppi ja antibioottiresistenssin testaus). |
6.2 Täydelliset tiedot kustakin eläimestä, josta on otettu näyte, sekä vastaavat testitulokset
Jäsenvaltioiden on toimitettava selvityksen tulokset käsittelemättöminä tietoina käyttäen komission antamia tietojenkeruulomakkeita ja tietohakemistoa.
Komissio laatii kyseisen hakemiston ja lomakkeet, ja ne sisältävät vähintään seuraavaa:
— |
teurastamon viitetiedot, |
— |
teurastamon kapasiteetti, |
— |
näytteenottopäivä ja -paikka, |
— |
näytteiden viitetiedot (numero), |
— |
otettujen näytteiden tyyppi: imusolmukkeet, |
— |
lähetyspäivä laboratorioon. |
Jäsenvaltioissa on kerättävä kaikista laboratorioon lähetetyistä näytteistä seuraavat tiedot:
— |
laboratorion tunniste (mikäli mukana on useita laboratorioita), |
— |
näytteiden kuljetustapa, |
— |
päivämäärä, jona näytteet on vastaanotettu laboratoriossa, |
— |
imusolmukkeita testattaessa näytteen painoyksittäisten testattujen näytteiden tulokset: ”negatiivinen” tai, jos näyte on salmonella-lajien suhteen positiivinen, myös serotyypin määrityksen tulokset (”salmonellaserovari” tai ”serotyyppiä ei voida määrittää”), |
— |
tulokset niiden kantojen osalta, joille tehdään mikrobilääkeherkkyyden testaus ja/tai faagityypin määritys. |
(1) Tämän luvun on oltava vähintään 80 prosenttia jäsenvaltiossa teurastetuista lihasioista.
(2) Selvitystä varten otetaan näyte siitä ruhosta, joka oli kyseisen kuukauden 19 päivänä käsittelyjärjestyksessä viides.
LIITE II
Yhteisön Bulgarialle ja Romanialle myöntämän rahoitustuen enimmäismäärä
(EUR) |
|
Jäsenvaltio |
Määrä |
Bulgaria |
4 992 |
Romania |
7 800 |
LIITE III
Varmennettu rahoituskertomus Salmonella spp:n esiintyvyyden perustasoa teurassioissa koskevan selvityksen toteuttamisesta
Raportointikausi: 1.4.2007–30.9.2007
Ilmoitus yhteisön rahoitusosuuteen oikeuttavista selvityksen kustannuksista
Yhteisön rahoitusosuutta koskevan komission päätöksen viitenumero: …
…
Seuraavista toimista aiheutuneet kustannukset |
Testien lukumäärä |
Raportointijakson aikana aiheutuneet testikustannukset yhteensä (kansallisena valuuttana) |
Salmonella spp:n bakteriologinen osoittaminen |
|
|
Salmonellan isolaattien serotyypin määritys |
|
|
Edunsaajan ilmoitus
Vakuutamme, että
— |
ilmoituksessa mainitut kustannukset ovat todellisia ja että ne ovat aiheutuneet komission päätöksessä 2007/219/EY määriteltyjen tehtävien suorittamisesta ja että ne olivat kyseisten tehtävien asianmukaisen suorittamisen kannalta välttämättömiä, |
— |
kaikki kustannuksiin liittyvät asiakirjat ovat käytettävissä tilintarkastusta varten. |
Päiväys: …
Taloudellisessa vastuussa olevan henkilön nimi: …
Allekirjoitus: …
5.4.2007 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 95/50 |
KOMISSION PÄÄTÖS,
tehty 4 päivänä huhtikuuta 2007,
päätöksen 2003/250/EY muuttamisesta siltä osin kuin on kyse niiden väliaikaisten poikkeusten pidentämisestä, joita tehdään neuvoston direktiivin 2000/29/EY tietyistä säännöksistä Etelä-Afrikan tasavallasta peräisin olevien istutettaviksi tarkoitettujen mansikantaimien (Fragaria L.) osalta, siemeniä lukuun ottamatta
(tiedoksiannettu numerolla K(2007) 1454)
(2007/220/EY)
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon kasveille ja kasvituotteille haitallisten organismien yhteisöön kulkeutumisen ja siellä leviämisen estämiseen liittyvistä suojatoimenpiteistä 8 päivänä toukokuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/29/EY (1) ja erityisesti sen 15 artiklan 1 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Direktiivin 2000/29/EY mukaisesti Euroopan ulkopuolisista maista, lukuun ottamatta Välimeren maita, Australiaa, Uutta-Seelantia, Kanadaa ja Amerikan yhdysvaltojen mantereella sijaitsevia osavaltioita, peräisin olevia istutettaviksi tarkoitettuja mansikantaimia (Fragaria L.), siemeniä lukuun ottamatta, ei periaatteessa saa tuoda yhteisöön. Kyseisessä direktiivissä sallitaan kuitenkin poikkeuksia tästä säännöstä edellyttäen, että haitallisten organismien leviämisestä ei ole riskiä. |
(2) |
Komission päätöksellä 2003/250/EY (2) annetaan jäsenvaltioille lupa säätää väliaikaisia poikkeuksia direktiivin 2000/29/EY tietyistä säännöksistä Etelä-Afrikan tasavallasta peräisin olevien istutettaviksi tarkoitettujen mansikantaimien (Fragaria L.) osalta siemeniä lukuun ottamatta. |
(3) |
Kyseisten poikkeusten perusteena olevat olosuhteet vallitsevat edelleen, eikä erityisedellytysten tarkistukselle ole ilmennyt uusia perusteita. |
(4) |
Jäsenvaltioilla olisi siksi oltava lupa sallia kyseisten kasvien tuonti alueelleen rajoitetun ajan erityisedellytyksiä noudattaen. |
(5) |
Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvinsuojelukomitean lausunnon mukaiset, |
ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Lisätään päätöksen 2003/250/EY 1 artiklan toiseen kohtaan e–h alakohta seuraavasti:
”e) |
1 päivän kesäkuuta 2007 ja 30 päivän syyskuuta 2007 välisenä aikana; |
f) |
1 päivän kesäkuuta 2008 ja 30 päivän syyskuuta 2008 välisenä aikana; |
g) |
1 päivän kesäkuuta 2009 ja 30 päivän syyskuuta 2009 välisenä aikana; |
h) |
1 päivän kesäkuuta 2010 ja 30 päivän syyskuuta 2010 välisenä aikana.” |
2 artikla
Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
Tehty Brysselissä 4 päivänä huhtikuuta 2007.
Komission puolesta
Markos KYPRIANOU
Komission jäsen
(1) EYVL L 169, 10.7.2000, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 2006/35/EY (EUVL L 88, 25.3.2006, s. 9).
(2) EUVL L 93, 10.4.2003, s. 36.
5.4.2007 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 95/51 |
KOMISSION PÄÄTÖS,
tehty 4 päivänä huhtikuuta 2007,
päätöksen 2003/249/EY muuttamisesta siltä osin kuin on kyse niiden väliaikaisten poikkeusten pidentämisestä, joita tehdään neuvoston direktiivin 2000/29/EY tietyistä säännöksistä Chilestä peräisin olevien istutettaviksi tarkoitettujen mansikantaimien (Fragaria L.) osalta, siemeniä lukuun ottamatta
(tiedoksiannettu numerolla K(2007) 1455)
(2007/221/EY)
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon kasveille ja kasvituotteille haitallisten organismien yhteisöön kulkeutumisen ja siellä leviämisen estämiseen liittyvistä suojatoimenpiteistä 8 päivänä toukokuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/29/EY (1) ja erityisesti sen 15 artiklan 1 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Direktiivin 2000/29/EY mukaisesti Euroopan ulkopuolisista maista, lukuun ottamatta Välimeren maita, Australiaa, Uutta-Seelantia, Kanadaa ja Amerikan yhdysvaltojen mantereella sijaitsevia osavaltioita, peräisin olevia istutettaviksi tarkoitettuja mansikantaimia (Fragaria L.), siemeniä lukuun ottamatta, ei periaatteessa saa tuoda yhteisöön. Kyseisessä direktiivissä sallitaan kuitenkin poikkeuksia tästä säännöstä edellyttäen, että haitallisten organismien leviämisestä ei ole riskiä. |
(2) |
Komission päätöksellä 2003/249/EY (2) annetaan jäsenvaltioille lupa säätää väliaikaisia poikkeuksia direktiivin 2000/29/EY tietyistä säännöksistä Chilestä peräisin olevien istutettaviksi tarkoitettujen mansikantaimien (Fragaria L.) osalta siemeniä lukuun ottamatta. |
(3) |
Kyseisten poikkeusten perusteena olevat olosuhteet vallitsevat edelleen, eikä erityisedellytysten tarkistukselle ole ilmennyt uusia perusteita. |
(4) |
Jäsenvaltioilla olisi siksi oltava lupa sallia kyseisten kasvien tuonti alueelleen rajoitetun ajan erityisedellytyksiä noudattaen. |
(5) |
Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvinsuojelukomitean lausunnon mukaiset, |
ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Lisätään päätöksen 2003/249/EY 1 artiklan toiseen kohtaan e–h alakohta seuraavasti:
”e) |
1 päivästä kesäkuuta 200730 päivään syyskuuta 2007; |
f) |
1 päivästä kesäkuuta 200830 päivään syyskuuta 2008; |
g) |
1 päivästä kesäkuuta 200930 päivään syyskuuta 2009; |
h) |
1 päivästä kesäkuuta 201030 päivään syyskuuta 2010.” |
2 artikla
Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
Tehty Brysselissä 4 päivänä huhtikuuta 2007.
Komission puolesta
Markos KYPRIANOU
Komission jäsen
(1) EYVL L 169, 10.7.2000, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 2006/35/EY (EUVL L 88, 25.3.2006, s. 9).
(2) EUVL L 93, 10.4.2003, s. 32.
5.4.2007 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 95/52 |
KOMISSION PÄÄTÖS,
tehty 4 päivänä huhtikuuta 2007,
yhteisen kalastuspolitiikan alalla toimivan lounaisten vesialueiden neuvoa-antavan toimikunnan toimintavalmiudesta
(2007/222/EY)
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon alueellisten neuvoa-antavien toimikuntien perustamisesta yhteisen kalastuspolitiikan alalla 19 päivänä heinäkuuta 2004 tehdyn neuvoston päätöksen 2004/585/EY (1) ja erityisesti sen 3 artiklan 3 kohdan,
ottaa huomioon Ranskan 9 päivänä helmikuuta 2007 Belgian, Espanjan, Ranskan, Alankomaiden ja Portugalin puolesta toimittaman suosituksen,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa 20 päivänä joulukuuta 2002 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2371/2002 (2) ja päätöksessä 2004/585/EY säädetään alueellisten neuvoa-antavien toimikuntien perustamista ja toimintaa koskevista puitteista. |
(2) |
Päätöksen 2004/585/EY 2 artiklassa perustetaan alueellinen neuvoa-antava toimikunta Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) alueiden VIII, IX ja X (Azoreita ympäröivät vesialueet) ja CECAF-alueiden 34.1.1, 34.1.2 ja 34.2.0 (Madeiraa ja Kanariansaaria ympäröivät vesialueet) lounaisille vesialueille (3). |
(3) |
Kalastusalan ja muiden eturyhmien edustajat toimittivat päätöksen 2004/585/EY 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti kyseisen alueellisen neuvoa-antavan toimikunnan toimintaa koskevan pyynnön Belgialle, Espanjalle, Ranskalle, Alankomaille ja Portugalille. |
(4) |
Asianomaiset jäsenvaltiot arvioivat päätöksen 2004/585/EY 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti, onko lounaisten vesialueiden neuvoa-antavaa toimikuntaa koskeva pyyntö mainitun päätöksen säännösten mukainen. Asianomaiset jäsenvaltiot toimittivat kyseistä alueellista neuvoa-antavaa toimikuntaa koskevan suosituksen komissiolle 9 päivänä helmikuuta 2007. |
(5) |
Komissio on arvioinut asianomaisten osapuolten pyynnön ja suosituksen päätöksen 2004/585/EY ja yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden ja periaatteiden perusteella. Se katsoo, että lounaisten vesialueiden alueellinen neuvoa-antava toimikunta on toimintavalmis, |
ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:
Ainoa artikla
Lounaisten vesialueiden neuvoa-antava toimikunta, jonka perustamisesta säädetään päätöksen 2004/585/EY 2 artiklan 1 kohdan e alakohdassa, on toimintavalmis 9 päivästä huhtikuuta 2007.
Tehty Brysselissä 4 päivänä huhtikuuta 2007.
Komission puolesta
Joe BORG
Komission jäsen
(1) EUVL L 256, 3.8.2004, s. 17.
(2) EYVL L 358, 31.12.2002, s. 59.
(3) Sellaisina kuin ne määritellään neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 3880/91 (EYVL L 365, 31.12.1991, s. 1).
5.4.2007 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 95/53 |
KOMISSION PÄÄTÖS,
tehty 4 päivänä huhtikuuta 2007,
Bulgarian neuvoston asetuksen (EY) N:o 1493/1999 mukaisesti esittämästä viinintuotantokykyä koskevasta selvityksestä
(tiedoksiannettu numerolla K(2007) 1469)
(Ainoastaan bulgariankielinen teksti on todistusvoimainen)
(2007/223/EY)
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon viinin yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1493/1999 (1) ja erityisesti sen 23 artiklan 4 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Asetuksessa (EY) N:o 1493/1999 säädetään, että istutusoikeuksien lisäyksen ja uudelleenjärjestely- ja rakenneuudistustuen ennakkoedellytyksenä on kyseisen jäsenvaltion tekemä viinintuotantokykyä koskeva selvitys. Selvitys olisi esitettävä mainitun asetuksen 16 artiklan mukaisesti. |
(2) |
Viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1493/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä erityisesti tuotantokyvyn osalta 31 päivänä toukokuuta 2000 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1227/2000 (2) 19 artiklassa säädetään selvitykseen sisältyvien tietojen esittämistä koskevat yksityiskohdat. |
(3) |
Bulgaria on ilmoittanut komissiolle 10 ja 17 päivänä tammikuuta 2007 päivätyillä kirjeillä asetuksen (EY) N:o 1493/1999 16 artiklassa ja asetuksen (EY) N:o 1227/2000 19 artiklassa tarkoitetut tiedot. Näiden tietojen perusteella voidaan todeta, että Bulgaria on laatinut selvityksen. |
(4) |
Tämä päätös ei tarkoita, että komissio on vahvistanut selvitykseen sisältyvien tietojen oikeellisuuden tai siinä mainitun lainsäädännön yhdenmukaisuuden yhteisön oikeuden kanssa. Se ei rajoita mainittuja seikkoja koskevan komission päätöksen tekemistä. |
(5) |
Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat viinin hallintokomitean lausunnon mukaiset, |
ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Komissio toteaa, että Bulgaria on laatinut viinintuotantokykyä koskevan selvityksen asetuksen (EY) N:o 1493/1999 16 artiklan mukaisesti.
2 artikla
Tämä päätös on osoitettu Bulgarian tasavallalle.
Tehty Brysselissä 4 päivänä huhtikuuta 2007.
Komission puolesta
Mariann FISCHER BOEL
Komission jäsen
(1) EYVL L 179, 14.7.1999, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1791/2006 (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 1).
(2) EYVL L 143, 16.6.2000, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1460/2006 (EUVL L 272, 3.10.2006, s. 9).