ISSN 1725-261X |
||
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 86 |
|
Suomenkielinen laitos |
Lainsäädäntö |
50. vuosikerta |
Sisältö |
|
II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista |
Sivu |
|
|
PÄÄTÖKSET |
|
|
|
Komissio |
|
|
|
2007/175/EY |
|
|
* |
Komission päätös, tehty 19 päivänä heinäkuuta 2006, valtiontuesta C 35/2005, jonka Alankomaat aikoo myöntää laajakaistaverkon kehittämiselle Appingendamissa (tiedoksiannettu numerolla K(2006) 3226) ( 1 ) |
|
|
|
2007/176/EY |
|
|
* |
Komission päätös, tehty 11 päivänä joulukuuta 2006, kaikki aikaisemmat versiot korvaava luettelo standardeista ja/tai spesifikaatioista, joita sovelletaan sähköisiin viestintäverkkoihin ja -palveluihin sekä niiden liitännäistoimintoihin ja -palveluihin (tiedoksiannettu numerolla K(2006) 6364) ( 1 ) |
|
|
|
2007/177/EY |
|
|
* |
|
|
|
(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti |
FI |
Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu. Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä. |
II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista
PÄÄTÖKSET
Komissio
27.3.2007 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 86/1 |
KOMISSION PÄÄTÖS,
tehty 19 päivänä heinäkuuta 2006,
valtiontuesta C 35/2005, jonka Alankomaat aikoo myöntää laajakaistaverkon kehittämiselle Appingendamissa
(tiedoksiannettu numerolla K(2006) 3226)
(Ainoastaan hollanninkielinen teksti on todistusvoimainen)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
(2007/175/EY)
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 88 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,
ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan,
on mainittujen artiklojen mukaisesti kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa (1) ja ottanut huomioon nämä huomautukset,
sekä katsoo seuraavaa:
I. MENETTELY
(1) |
Kaapelioperaattori Essent Kabelcom (jäljempänä ’Essent’) teki 2 päivänä marraskuuta 2004 päivätyllä kirjeellä (kirjattu 18 päivänä marraskuuta 2004 numerolla CP 212/2004) komissiolle epävirallisen kantelun. Kantelu koski Alankomaiden pohjoisosassa sijaitsevan Appingedamin kuituverkolle (Fibre-to-the-Home- eli FTTH-verkko) myönnettävää julkista rahoitusta. Essent on tämän jälkeen vahvistanut, että kyseistä valitusta on pidettävä virallisena kanteluna. |
(2) |
Essent, joka on Alankomaiden toiseksi suurin kaapelioperaattori ja vastaa muun muassa Appingedamin kaapeliverkon toiminnasta, oli jo syyskuussa 2004 nostanut asiasta kanteen alankomaalaisessa tuomioistuimessa (2). Kyseinen tuomioistuin velvoitti Appingedamin kunnan perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan nojalla ilmoittamaan komissiolle suunnitelmista myöntää tukea, toimimaan yhteistyössä komission kanssa ja keskeyttämään verkon rakentamisen. |
(3) |
Alankomaiden viranomaiset ilmoittivat 3 päivänä helmikuuta 2005 kirjatulla kirjeellä toimenpiteen komissiolle ”oikeusvarmuuteen liittyvistä syistä” ja totesivat samalla, ettei kyseessä ole tuki. Komissio pyysi Alankomaiden viranomaisilta lisätietoja 31 päivänä maaliskuuta 2005. Määräajan jatkamisen jälkeen Alankomaiden viranomaiset vastasivat lisätietopyyntöön 4 päivänä elokuuta 2005 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin saapuneeksi 16 päivänä elokuuta 2005. |
(4) |
Komissio ilmoitti Alankomaiden viranomaisille 20 päivänä lokakuuta 2005 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa kyseisen toimenpiteen osalta perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely (”päätös tutkintamenettelyn aloittamisesta”). Päätös julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä16 päivänä joulukuuta 2005 (3). Komissio pyysi päätöksessä asianomaisia esittämään toimenpidettä koskevat huomautuksensa. |
(5) |
Alankomaiden viranomaiset vastasivat 3 päivänä tammikuuta 2006 päivätyllä kirjeellä tutkintamenettelyn aloittamista koskevan päätöksen huomautusten esittämistä koskevaan kehotukseen. Komissio sai lisäksi huomautuksia seuraavilta asianosaisilta:
|
(6) |
Asianosaisten huomautukset lähetettiin Alankomaiden viranomaisille 3 päivänä toukokuuta 2006. Kyseiset viranomaiset ilmoittivat komissiolle 7 päivänä kesäkuuta 2006, etteivät ne halunneet esittää enää lisää huomautuksia. |
II. TOIMENPITEEN KUVAUS
II.1. Tausta
(7) |
Appingedamin kunnan mielestä julkinen tuki on tarpeen, jotta kehittyneitä laajakaistapalveluita voitaisiin tarjota kaikille yrityksille ja kuluttajille kehittämällä kuntaan kuituverkko (FTTH-verkko) (4). Kunnan mukaan Essent ja televiestintäyritys KPN tarjoavat Appingedamissa Internet-käyttömahdollisuuksia, mutta ne eivät tarjoa kehittyneitä laajakaistapalveluita. Kunta päätti osallistua hankkeen rahoitukseen sen jälkeen, kun markkinatoimijat eivät osoittaneet kiinnostusta osallistua hankkeeseen markkinaehdoin. |
II.2. Aiottu toimenpide
(8) |
Kuituverkon passiivinen osa (rakennusoikeudet, putket, lasikuidut ja niin edelleen) tulisi kunnan perustaman ja sen valvonnassa olevan julkisen säätiön omaisuudeksi (”Stichting Glasvezelnet Appingedam”, jäljempänä ’säätiö’). Passiivisen osan investointikustannusten arvioitiin olevan 4,9 miljoonaa euroa. Appingedamin kunnan tarkoituksena oli hankkia rahoitus joko lainaamalla tai myöntämällä summalle lainavakuus. Aluksi ei ollut tarkoituksena, että passiivisen osan rakentamiseen käytettäisiin julkista rahoitusta. Kunta päätti kuitenkin tehdä näin, kuten Alankomaiden viranomaisten 4 päivänä elokuuta 2005 päivätyssä kirjeessä todetaan. |
(9) |
Passiivisen osan päälle kehitettävän aktiivisen osan operaattori tarjoaisi ainoastaan tukkukauppapalveluja palveluntarjoajille, jotka puolestaan tarjoaisivat palvelujaan loppukäyttäjille (kotitalouksille ja yrityksille). Aktiivisen osan (televiestintälaitteet, verkonhallinta ja niin edelleen) kustannuksiksi arvioitiin 1–1,3 miljoonaa euroa. Aktiivisten komponenttien arvioitu taloudellinen käyttöikä on 5–8 vuotta. |
(10) |
Alankomaiden viranomaiset ilmoittivat aluksi, että aktiivinen osa olisi eräiden yksityisten rahoittajien perustaman yrityksen (”Stichting Damsternet”) rahoittama. Kaikki yksityiset osapuolet eivät kuitenkaan olleet tiedossa. Viranomaisten mukaan kiinnostusta olivat osoittaneet […] (5), […] ja […] |
(11) |
Alankomaiden viranomaiset ilmoittivat 4 päivänä elokuuta 2005 päivätyssä kirjeessä myös, että kunta kuitenkin antaa verkon aktiivisen osan, verkon hyödyntäminen mukaan lukien, julkisena hankintana operaattorin käyttöön (jäljempänä ’operaattori’). Komission käytettävissä olevien tietojen mukaan tarkoituksena ei ole, että operaattorin lisäksi muilla sähköisten viestintäpalvelujen tarjoajilla olisi suoraa pääsyä passiiviseen osaan. |
(12) |
Tässä vaiheessa ei ole selvää, millä taloudellisilla ehdoilla käyttöoikeus myönnettäisiin. Käyttöoikeussopimuksen luonnoksessa määrätään, että käyttöoikeuden haltija maksaa säätiölle käyttökorvauksen vuosittain. Säätiö saa kuitenkin ”veloittaa enintään summan, joka on 80 prosenttia kyseisen vuoden aikana syntyneestä kassavirrasta”. Jos kassavirta on negatiivinen, säätiö ei veloita korvausta. Tällöin se vaatii vain vähäisen maksun, joka on määritetty käyttösopimuksen liitteessä. Liitteessä ei kuitenkaan ole vielä määritetty maksun suuruutta. |
II.3. Kyseinen tuote- tai palvelumarkkina
(13) |
Jos Appingedamiin rakennettaisiin laajakaistaverkko, sähköisten viestintäpalvelujen tarjoajat käyttäisivät tukkumarkkinoita vähittäismarkkinoiden laajakaistapalvelujen tarjoamiseen loppukäyttäjille . Näin ollen suunnitellun, kunnan rahoittaman laajakaistaverkon käyttöönotto vaikuttaisi Appingedamissa sekä tukku- että vähittäismarkkinoihin. |
(14) |
Appingedamin vähittäismarkkinoiden osalta sekä KPN että Essent tarjoavat laajakaistapalveluja loppukäyttäjille: Essentin tarjoama latausnopeus on tällä hetkellä enintään 5 Mbit/s ja KPN:n enintään 6 Mbit/s. Sekä Essent että KPN tarjoavat kolmenlaisia palvelupaketteja (puhelin, Internet sekä digitaalinen ja analoginen televisio). Myös muut Internet-palvelujen tarjoajat voivat tarjoavat laajakaistapalveluja KPN:n tukkumarkkinoilla tarjottavan käyttöoikeuden välityksellä. Komission käytössä olevien tietojen mukaan Essent tarjoaa vuoden 2006 aikana datayhteyksiä, joiden latausnopeus on enintään 8 Mbit/s, ja operaattorin kehittyneimmässä tuotteessa nopeus on jopa 15 Mbit/s (6). Lisäksi sekä KPN:llä että Essentillä on itsellään tekniset mahdollisuudet laajentaa edelleen palvelutarjontansa laajakaistakapasiteettia olemassa olevien verkkojen avulla. |
(15) |
Tukkumarkkinoiden osalta Appingedamin kunnan osuus kohdistuu tukkumarkkinoille tarkoitetun kuituverkon ja laajakaistaisten valokuituliittymien tukkumarkkinoille tarkoitettujen laajakaistapalvelujen tarjoamiseen (7). Niiden tukkumarkkinoiden osalta, jotka on mainittu komission merkityksellisiä markkinoita koskevassa suosituksessa (8), kyseessä oleva toimenpide näyttää koskevan välittömästi tai välillisesti kahta erityistä markkinaa. Ne vaikuttavat olevan eriytetyn käyttöoikeuden (suosituksen markkinat 11) ja tukkutason laajakaistayhteydet (suosituksen markkinat 12). KPN tarjoaa Appingedamissa tukkutason pääsyä infrastruktuuriin ja laajakaistapalvelujen tarjoamiseen tarvittavia palveluita (9). |
II.4. Perusteellisen tutkintamenettelyn aloittamisen syyt
(16) |
Komissio esitti tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään epäilyn toimenpiteen soveltuvuudesta yhteismarkkinoille perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla. Toimenpiteen välttämättömyyden osalta tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä epäiltiin sitä, oliko Appingedamin tapauksessa todella sellaisia ominaispiirteitä, jotka itse asiassa olivat ”markkinahäiriöitä”. |
(17) |
Päätöksessä todetaan, että Appingedamissa on jo saatavilla laajakaistapalveluja, vaikka tällä hetkellä tarjottavat palvelut eivät ole täysin verrattavissa suunnitellun verkon palveluihin. Siinä todetaankin, että suunnitellun toimenpiteen verkon kattavuudessa ja palveluehdoissa on merkittävää päällekkäisyyttä olemassa olevien verkkojen kanssa. |
(18) |
Komissio toteaa edelleen, että oli vaikea kuvitella kansalaisille ja yrityksille tarjottavia sovelluksia tai palveluja, joita ei voitaisi tarjota nykyisten verkkojen kautta toimitettavien laajakaistapalvelujen avulla. Mahdollisuudet korvata suunnitellun FTTH-verkon ja toisaalta olemassa olevien verkkojen kautta tarjottavat vähittäis- ja tukkupalvelut toisillaan olivat hyvät. Näin ollen toimenpide voisi aiheuttaa lähitulevaisuudessa vakavia kilpailun häiriöitä. |
(19) |
Alankomaiden viranomaisten suunnittelemien toimenpiteiden riskinä on, että valtiovallan väliintulo syrjäyttää markkinatoimijoiden nykyiset ja tulevat investoinnit. Tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä todettiinkin, että tällaisessa tilanteessa oli syytä epäillä, olivatko suunniteltu toimenpide ja tukitoimenpiteen toteuttaminen sinänsä suhteellisuusperiaatteen mukaisia, kun otetaan huomioon niiden tavoite. |
III. KOMISSIOLLE TOIMITETUT HUOMAUTUKSET
III.1. Kolmansien osapuolten huomautukset
(20) |
Komissio sai huomautuksia kolmelta asianomaiselta: Essentiltä, VECAI:lta ja toimialajärjestöltä, joka haluaa pysyä anonyyminä. |
(21) |
Kaapelioperaattori Essent viittaa CPB:n raporttiin (10) ja väittää, ettei Appingedamissa ole kyse markkinahäiriöistä. CPB on tutkinut Alankomaiden laajakaistamarkkinoiden väitettyjä markkinahäiriöitä (11) ja todennut, ettei Alankomaiden laajakaistamarkkinoilla ole merkittäviä markkinahäiriöitä. Raportin mukaan poliittisia toimenpiteitä ei ole oikeutettua perustella markkinahäiriöiden esiintymisellä. Essentin mukaan talousministeri on tukenut CPB:n kantaa Alankomaiden parlamentille 5 päivänä joulukuuta 2005 lähettämässään kirjeessä, joka on toimitettu myös komissiolle. |
(22) |
Essent väittää edelleen, ettei Appingedamia voida pitää syrjäisenä alueena, joka kamppailee heikon sosioekonomisen tilanteen kanssa. Palvelut, joita kunta haluaa tarjota koulutusta, terveydenhoitoa ja vanhustenhoitoa varten, voidaan tarjota myös olemassa olevien verkkojen välityksellä. Essent allekirjoittaa komission päätelmän, jonka mukaan on vaikea väittää, että FTTH-verkon kautta voitaisiin tarjota sovelluksia tai palveluja, joita ei voitaisi tarjota nykyisten verkkojen välityksellä. Lisäksi Appingedamin laajakaistayhteyksien hinnat eivät Essentin mukaan ole korkeampia kuin muualla Alankomaissa. |
(23) |
Alankomaiden kaapeliyritysten toimialajärjestö VECAI pitää suunniteltua toimenpidettä perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan vastaisena. Valtiontuen myöntäminen kyseiselle toimialalle johtaisi välittömästi kilpailun vääristymiseen markkinoilla, joilla kilpailu toimii hyvin. |
(24) |
VECAI:n mukaan Alankomaiden laajakaistapalvelumarkkinoilla ei tällä hetkellä esiinny markkinahäiriöitä. VECAI viittaa väitteensä tueksi Essentin tapaan CPB-raporttiin ja talousministerin kirjeeseen. Nykyinen infrastruktuuri soveltuu erittäin edistyneiden laajakaistapalveluiden tarjoamiseen. Suunnitellut investoinnit johtaisivat VECAI:n mukaan siihen, että olemassa oleva infrastruktuuri kahdentuu täydentymisen sijaan. |
(25) |
VECAI väittää lisäksi, ettei Appingedamia voida pitää syrjäisenä alueena. VECAI väittää myös, että kunnan toimiminen sekä infrastruktuurin omistajana että ’julkisviranomaisena’ (lupien myöntäminen, käyttöoikeudet ja niin edelleen) voi tietyissä tilanteissa johtaa eturistiriitaan. Laajakaistahankkeiden tukeen liittyy riski julkisen ja yksityisen toiminnan ristiriidasta. |
(26) |
Toimialajärjestö, joka haluaa pysyä anonyyminä, katsoo, että komission tulisi tukea avoimien passiivisten yhteysinfrastruktuurien kehittämistä. Kyseisen järjestön mukaan jako palveluihin ja infrastruktuuriin voi alentaa markkinoille pääsyn kynnystä, edistää kilpailua ja kannustaa innovaatioihin. Järjestö katsoo, että kilpailumääräysten tavoitteena tulee olla yleisen hyvinvoinnin edistäminen, ei olemassa olevien markkinatoimijoiden suojeleminen. |
(27) |
Toimialajärjestö väittää, ettei valtiontukea tarvita, jos olemassa olevan infrastruktuurin omistajat päättävät avata infrastruktuurinsa kaikille muille sähköisten viestintäpalvelujen tarjoajille ja sallia pääsyn tasapuolisuus- ja kustannusvastuuperiaatteen nojalla. Jos näin ei kuitenkaan tapahdu, kyseessä on markkinahäiriö, jolloin valtiovallan täytyy saada puuttua asiaan. |
III.2. Alankomaiden viranomaisten huomautukset
(28) |
Alankomaiden viranomaiset eivät vastauksessaan tutkintamenettelyn aloittamista koskevan päätöksen huomautusten esittämiskehotukseen ole kiistäneet yhtään komission menettelyn alussa esittämää väitettä. Alankomaiden viranomaiset ovat esittäneet useita asiakirjoja (tutkimusraportteja), joista niiden mukaan käy ilmi toimenpiteen perustana olevat syyt ja verkon käyttömahdollisuudet. |
(29) |
Raportit painottuvat suunnitellun verkon mahdollisiin sovelluksiin. Alankomaiden viranomaiset väittävät, että kuituverkkoratkaisu johtuu siitä tosiseikasta, ettei nykyinen infrastruktuuri tarjoa toivottua laajakaistakapasiteettia ja palvelutarjonnan laatua. Niiden mukaan suunniteltu infrastruktuuri mahdollistaisi nopeat Internet-yhteydet, videokokoukset, video-on-demand-sovellukset, interaktiiviset pelit ja/tai TV- ja IP-VPN-palvelut (12). |
(30) |
Suunnitellun FTTH-verkon kautta tarjottavia palveluja ja sovelluksia pidetään tärkeinä kunnan tehtävien harjoittamiselle (esimerkiksi sähköisten viranomaispalvelujen tarjoaminen), terveydenhuollolle (esimerkiksi etäterveyspalvelut ja yhteistyö terveydenhuoltoalan eri laitosten kesken) ja koulutukselle (esimerkiksi etäopetusmahdollisuudet). Alankomaiden viranomaiset väittävät tässä yhteydessä, että Appingedamissa on suuri joukko työttömiä ja vanhusväestöä, jotka tarvitsevat kehittyneitä laajakaistapalveluja. |
IV. VALTIONTUEN OLEMASSAOLO
(31) |
Alankomaiden viranomaiset ovat esittäneet useita väitteitä osoittaakseen, ettei toimenpide ole valtiontukea ja että hanke liittyy vain ”yleisen infrastruktuurin” tarjoamiseen. |
IV.1. Yleinen infrastruktuuri?
(32) |
Alankomaiden viranomaisten mukaan hanke ei kuulu perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan, vaan sitä on pidettävä tyypillisenä valtion tehtävänä eli yleisen, ”julkisen” infrastruktuurin tarjoamisena, joka on kaikkien osapuolten käytettävissä samoilla ehdoilla. |
(33) |
Komissio katsoo, että näin olisi silloin, jos infrastruktuuria tarvittaisiin, jotta kansalaisille pystyttäisiin tarjoamaan valtion vastuuseen kuuluvaa palvelua ja hanke rajoittuisi vain tämän palvelun vaatimusten täyttämiseen. Lisäksi tällöin on oltava kyseessä järjestely, jota ei todennäköisesti tarjottaisi markkinoilla, koska se ei olisi taloudellisesti kannattavaa, eikä järjestelyn toteuttaminen saisi hyödyttää pelkästään jotakin tiettyä yritystä. |
(34) |
Komissio katsoo näin ollen, ettei hanketta voida pitää valtiontuen valvonnan piiriin kuulumattomana yleisenä infrastruktuurina. Toisin kuin tietyt kuljetusalan infrastruktuurit, jotka ovat kaikkien mahdollisten käyttäjien käytettävissä samoilla edellytyksillä, joihin ei liity syrjintää ja joita ei tarjota markkinoilla puhtaasti taloudellisten ehtojen perusteella (niitä ei rakenneta ja/tai ylläpidetä), tässä tarkoitettua infrastruktuuria rakentavat yksityiset markkinatoimijat, vaikka edellytykset eivät välttämättä ole samat kuin mitä Appingedamin kunta on vahvistanut kyseisen toimenpiteen yhteydessä. |
(35) |
KPN:n ja Essentin toiminnasta Appingedamissa käy ilmi, ettei paikallisen verkon käyttömahdollisuuden tarjoaminen sähköistä viestintää varten ole valtiovallalle varattu tehtävä, vaan tällaisia verkkoja tarjoavat yleisesti operaattorit, jotka toimittavat sähköisiä viestintäpalveluja kotitalouksille ja yrityksille. Suunniteltu toimenpide siis johtaa jossain määrin päällekkäisiin markkinatoimenpiteisiin tai sillä tarjotaan palveluja, jotka ovat jo saatavana. |
(36) |
Tämäntyyppiseen järjestelyyn ei välttämättä liity kilpailun vääristymistä, vaan asia on tutkittava tapauskohtaisesti. Appingedamin markkinatilanne on senkaltainen, että toimenpide häiritsee tai saattaa häiritä kilpailua, koska se johtaisi kilpailuun olemassa olevien, yksityisten osapuolten verkkojen kanssa ja heikentäisi yksityisten kiinnostusta tehdä tulevaisuudessa investointeja vastaaviin järjestelyihin. |
(37) |
Komissio katsookin näin ollen, että Appingedamin hanke kuuluu valtiontuen valvonnan piiriin, eikä sitä voida pitää yleisenä infrastruktuurina, joka kuuluu valtion tavanomaiseen vastuuseen kansalaisiaan kohtaan. |
IV.2. Yleishyödyllisen taloudellisen palvelun tarjoaminen
(38) |
Vaikka Alankomaiden viranomaiset eivät ole erikseen vedonneet siihen, että kyseessä olisi yleishyödyllinen taloudellinen palvelu, on tutkittava, voidaanko FTTH-verkon tarjoamista Appingedamissa pitää tällaisena palveluna. |
(39) |
Jäsenvaltioilla on yleisesti ottaen laaja harkintavalta arvioida, pidetäänkö palvelua yleishyödyllisenä taloudellisena palveluna. Sen on kuitenkin otettava huomioon yhteisön lainsäätäjän oikeuskäytäntö, jossa on vahvistettu asiaa koskevat yleiset periaatteet (13). |
(40) |
Nyt kyseessä olevassa toimenpiteessä on tarkoituksena muodostaa sopimussuhde aktiivisen osan operaattorin ja kunnan tai säätiön välille melko perinteisen PPP-yhteistyön (Private Public Partnership) sääntöjen mukaisesti eikä tuottaa ja toteuttaa yleishyödyllistä taloudellista palvelua. Tämä voidaan päätellä myös Alankomaiden hallituksen toimenpidettä koskevista viesteistä ja asiakirjoista, joissa ei missään kohdassa ole mainintaa ”yleishyödyllinen taloudellinen palvelu” tai muuta vastaavaa mainintaa. Toisin kuin tapauksissa, joissa komissio on päätellyt, että valtiontuki on korvaus yleishyödyllisestä taloudellisesta palvelusta – katso päätös Pyrénées-Atlantiques (14) – tässä tapauksessa ei ole annettu säätiölle tai operaattorille selvää toimeksiantoa yleishyödyllisen taloudellisen palvelun tarjoamiseksi, jotta yleisölle, kansalaisille ja yrityksille voitaisiin tarjota laajakaistayhteyksiä maaseudulla ja syrjäisellä alueella, jolla kukaan muu operaattori ei tarjoa yleisesti saatavana olevaa, kohtuhintaista laajakaistayhteyttä. |
(41) |
Asiassa Pyrénées-Atlantiques toimenpiteen välittömänä tavoitteena oli tarjota yleisölle laajakaistapalveluja tukkumarkkinoille suunnatun verkon kautta alueella, jolla laajakaistapalvelujen kattavuus oli rajoitettu. Nämä edellytykset eivät täyty Appingedamissa, jossa jo tällä hetkellä on tarjolla kaksi laajakaistapalveluverkkoa. |
(42) |
Koska komissio ei pidä toimenpidettä yleishyödyllisenä taloudellisena palveluna, se ei katso, että toimenpidettä on tarpeen arvioida asiassa Altmark annetun tuomion (15) muiden arviointiperusteiden kannalta. |
IV.3. Appingedamin kunta ei toimi yksityisenä sijoittajana
(43) |
Alankomaiden viranomaiset väittävät, että kunnan ja säätiön investoinnit ovat tarpeen, koska markkinatoimijat eivät ole halukkaita sijoittamaan passiiviseen FTTH-verkon rakentamiseen Appingedamiin, sillä sijoituksen odotettu tuotto olisi liian alhainen, jotta investointi olisi markkinaedellytysten kannalta perusteltu. |
(44) |
Alankomaiden viranomaisten mukaan kunta on pyytänyt useita pankkeja rahoittamaan verkon passiiviseen osaan tarvittavat investoinnit, mutta kaikki pankit Bank Nederlandse Gemeenteniä (Alankomaiden kuntapankki, jäljempänä ’BNG’) lukuun ottamatta ovat kieltäytyneet rahoittamasta hanketta. BNG on valmis myöntämään kunnalle lainan, koska BNG on arvioinut ainoastaan lainanottajan eli kunnan luottokelpoisuuden, ei säätiön tekemää tai julkisena hankintana toteutettavaa FTTH-verkon rakentamishanketta sinänsä. |
(45) |
Näin ollen kunnan tekemät sijoitukset säätiöön ja säätiön sijoitukset passiiviseen osaan eivät kestä markkinatalouden sijoittajan näkökulman mukaista arviointia, koska markkinatoimija ei olisi sijoittanut passiiviseen osaan, kuten kunta totesi ottaessaan yhteyttä yksityisiin sijoittajiin. |
IV.4. Tukitoimenpiteen arviointi
(46) |
Alankomaiden viranomaiset väittivät ensimmäisissä vastauksissaan, jotka esitettiin ennen tutkintamenettelyn aloittamista koskevan päätöksen tekemistä, ettei suunniteltua toimenpidettä voitu pitää valtiontukena minkään siihen liittyvän neljän tason osalta. Säätiötä ei suosittaisi, ja siinäkin tapauksessa, että näin kävisi, sillä ei olisi vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Viranomaisten mukaan tukea ei myöskään myönnetä aktiivisen osan operaattorille tai vähittäispalvelujen tarjoajille. Operaattori laskuttaa (joutuu laskuttamaan) markkinaehtojen mukaiset tukkuhinnat vähittäismyyntipalvelujen tarjoajilta, jotka jo tällä hetkellä tarjoavat palveluja olemassa olevien infrastruktuurien välityksellä. Jos komissio vaatisi kunnalta takeet siitä, että operaattori käyttää markkinahintoja, kunta voisi määrätä siitä säätiön ja operaattorin välisessä sopimuksessa. |
(47) |
Alankomaiden viranomaiset väittävät lopuksi, että toisin kuin asiassa ATLAS (16), Appingedamin verkkoa käytetään pääosin palvelujen toimittamiseen kotitalouksille tai kansalaisille, jotka eivät harjoita yritystoimintaa. Jos kyseessä olisi tuen myöntäminen Appingedamin yrityksille, tuen määrä alittaisi EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen 12 päivänä tammikuuta 2001 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 69/2001 (17) sallitun tuen intensiteetin. |
(48) |
Komissio väitti jo tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään (18), etteivät Alankomaiden viranomaiset olleet esittäneet mitään tietoja väitteidensä tueksi. Alankomaiden viranomaiset eivät myöskään menettelyn aloittamisen jälkeen ole esittäneet todisteita, jotka tukisivat Alankomaiden esittämiä väitteitä. |
(49) |
Perustamissopimuksen ja vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kyseessä on perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valtiontuki, jos toimenpide:
|
(50) |
Appingedamin kunta antaa lainan tai lainan vakuuden. Tämän verkon passiivisen osan rahoitukseen tarvittavat varat ovat näin ollen ainakin osittain peräisin Appingedamin kunnalta. Varoja on näin ollen pidettävä valtion varoina (19). |
(51) |
Kunnan myöntämä laina tai takuu suosii useita markkinatoimijoita: |
(52) |
Verkon passiivisen osan omistajaksi tulee säätiö, jonka kunta on perustanut ja joka kuuluu kunnan hallintaan. Säätiö antaa passiivisen osan operaattorin käyttöön. Passiivisen osan rakentamista ja vuokraamista voidaan pitää taloudellisena toimintana, jolloin säätiötä voidaan pitää perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna yrityksenä. |
(53) |
Komission käytettävissä olevien tietojen perusteella kunta rahoittaa passiivisen osan ilman säätiön omaa rahoitusta. Tietojen mukaan säätiö ei myöskään maksa korvausta verkon käytöstä. Kuten edellä 43–45 kohdassa todettiin, Appingedamin passiiviseen osaan tekemä investointi ei näytä täyttävän markkinatalouden sijoittajan periaatetta. Näin ollen säätiö saa etua kunnan myöntämistä valtion varoista perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla. |
(54) |
Alankomaiden viranomaiset ovat vahvistaneet, että passiivisen infrastruktuurin operaattoriluvasta järjestetään julkinen tarjouskilpailu. Koska käyttöoikeus myönnettäisiin kilpailun perusteella, toimeksiannon saavan osapuolen perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu etu jäisi hyvin vähäiseksi. |
(55) |
Vaikka hanke ei julkisen tarjouskilpailumenettelyn vuoksi tuotakaan operaattorille poikkeuksellisen suurta tuottoa, operaattori saisi kuitenkin pääsyn verkon passiiviseen osaan ehdoilla, joissa ei todennäköisesti oteta huomioon kunnalle ja/tai säätiölle verkon rakentamisesta aiheutuvia kustannuksia ja joita ei ole vahvistettu siten, että kunta saisi hankkeesta mahdollisimman paljon tuloja. Vaikka onkin epäselvää, millä taloudellisilla ehdoilla lupa myönnettäisiin, kuten edellä 8–9 kohdassa on todettu, on oletettavissa, että käytön hinta on valtiontuen ansiosta kustannuksia alhaisempi ja ettei se todennäköisesti perustu vastaavanlaisen passiivisen verkon käytöstä markkinoilla perittäviin hintoihin. |
(56) |
Operaattori voisi hyödyntää valtion rahoittamaa verkkoa ja tarjota markkinoilla tukkupalveluja ehdoilla, joita markkinoilla ei muuten olisi tarjolla. Näin ollen operaattori saa etua valtion toimenpiteistä. |
(57) |
Siinäkin tapauksessa, että kaikki kiinnostuneet sähköisten viestintäpalvelujen tarjoajat saisivat operaattorin välityksellä pääsyn valokuituverkkoon avoimilla ja samanarvoisilla ehdoilla, olisi oletettavissa, että tämän pääsyn hinta olisi valtiontuen ansiosta kustannuksia alhaisempi ja ettei se luultavasti perustuisi verrattavissa olevien tukkumarkkinoiden laajakaistapalvelujen markkinahintoihin. Näiden palvelujen tarjoajat saavat näin ollen etua, koska ne saavat mahdollisuuden päästä nopeiden laajakaistayhteyksien vähittäismyyntimarkkinoille ja harjoittaa taloudellista toimintaansa edellytyksillä, joita markkinoilla ei muuten olisi tarjolla. |
(58) |
Edellä esitetyn perusteella voidaan päätellä, että operaattorin, palvelujen tarjoajien ja muiden teleliikennepalvelujen toimittajien saama etu siirtyy myös Appingedamin kotitalouksien ja yritysten eduksi. Valtiontukea koskevat määräykset eivät koske kotitalouksia, mutta kyseisen maantieteellisen alueen yritykset saattavat saada etua laajemmasta palvelutarjonnasta ja alhaisemmista hinnoista kuin mitä ne pystyisivät hankkimaan kaupallisten edellytysten, kuten kiinteiden yhteyksien tai satelliittiyhteyksien, perusteella. Lisäksi ne voisivat saada etua verrattuna Alankomaiden muilla alueilla toimiviin yrityksiin. Alankomaiden viranomaiset ovat lisäksi väittäneet, että käyttäjät ovat vain pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä), mutta ne eivät ole perustelleet, miksi tuen antaminen tälle ryhmälle olisi oikeutettua. Lisäksi tukitoimenpide ei selvästikään rajoitu pelkästään loppukäyttäjiin. |
(59) |
Alankomaiden viranomaiset ovat toistaneet näkemyksensä, että vaikka kyseessä olisikin Appingedamin yrityksien saama tuki, sen määrä ei ylittäisi asetuksen (EY) N:o 69/2001 mukaista tuen intensiteettiä. Komissio myöntää, ettei kunkin loppukäyttäjäyrityksen saaman edun määrä ylitä vähämerkityksisen tuen kynnystä. Ei kuitenkaan voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, ettei tuki ylitä kyseisen asetuksen raja-arvoja tai ole tuen kasautumista koskevien säännösten vastainen. |
(60) |
Viranomaisten suunniteltu osallistuminen muuttaa Appingedamin nykyisiä markkinaedellytyksiä, koska tuettu pääsy nopeiden laajakaistayhteyksien tukkumarkkinoille (operaattori) tulee mahdolliseksi ja koska palveluntarjoajat saavat mahdollisuuden tarjota palveluja muun muassa laajakaista- ja televiestintäpalvelujen vähittäismarkkinoilla. Nykyiset operaattorit, Essent ja KPN, ovat tehneet investointejaan ja verkkonsa ylläpitoa koskevat päätöksensä sillä oletuksella, että muut sähköisten viestintäpalvelujen tarjoajat joutuvat maksamaan uuden verkon kaikki kustannukset tai maksamaan markkinahinnan pääsystä tukkumarkkinoiden palveluihin, mutta suunnitellun valtion toimenpiteen vuoksi näin ei enää vaikuttaisi olevan. Uuden verkon tuleminen käytettäväksi nähtävästi markkinahintaa edullisemmin ehdoin johtaakin kilpailun vääristymiseen laajakaistapalvelujen ja muiden sähköisten viestintäpalvelujen vähittäismarkkinoilla. |
(61) |
Koska valtion toimenpiteet voivat vaikuttaa myös muiden jäsenvaltioiden televiestintäoperaattoreihin, toimenpiteellä on vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Televiestintämarkkinoilla on yhä enemmän mahdollisuuksia kilpailuun sähköisten viestintäpalvelujen tarjoajien ja palveluntarjoajien välillä, joiden toimintaan liittyy yleensä jäsenvaltioiden välinen kauppa. Esimerkiksi useat Alankomaissa toimivat kaapelioperaattorit ja Internet-palvelujen tarjoajat kuuluvat kansainvälisiin konserneihin, jotka toimivat koko Euroopassa ja tekevät investointeja Alankomaiden lisäksi myös muissa maissa. |
(62) |
Edellä esitetty huomioon ottaen komissio katsoo, että säätiö, operaattori ja palveluntarjoajat saavat valtion varoista rahoitetun hankkeen vuoksi etua, joka ainakin osittain siirtyy Appingedamin yritysten saamaksi taloudelliseksi eduksi. Hanke vääristää kilpailua ja vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. |
(63) |
Koska nyt on todettu, että toimenpiteeseen liittyy perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tukea, on tutkittava, voidaanko toimenpiteitä pitää yhteismarkkinoille soveltuvina. |
V. SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI
(64) |
Perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa on esitetty yhteisön valtiontuen kiellon yleisperiaate. Perustamissopimuksen 87 artiklan 2 ja 3 kohdassa on esitetty poikkeukset 87 artiklan 1 kohdan yleisestä yhteismarkkinoille soveltuvuutta koskevasta periaatteesta. |
(65) |
Perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdassa määrätään, missä tilanteissa voidaan soveltaa poikkeusta 87 artiklan 1 kohdassa esitetystä yleisestä valtiontukea koskevasta kiellosta. Mikään näistä 87 artiklan 2 kohdassa mainituista poikkeuksista ei koske nyt esillä olevaa asiaa. Perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdan a alakohdan osalta on todettava, ettei hanketta voida pitää sosiaalisena tukitoimenpiteenä ja ettei tukea myönnetä pelkästään yksittäisille kuluttajille. |
(66) |
Myöskään perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan b ja d alakohdassa mainittuja poikkeuksia ei voida soveltaa. Kuitenkin on syytä huomauttaa, että Appingedam sijaitsee alueella, jolle voidaan myöntää aluetukea (20) ja näin ollen sille voidaan periaatteessa myöntää perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaista aluetukea. Komissio on vahvistanut perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan perusteella alueellista valtiontukea koskevat suuntaviivat (21) (jäljempänä ’suuntaviivat’). Toimenpidettä ei kuitenkaan 67 kohdassa mainittujen syiden vuoksi voida oikeuttaa näiden suuntaviivojen perusteella. |
(67) |
Toimenpide ei perustu tarkkaan kuvailtuun alueelliseen tukitoimenpiteeseen ja lisäksi se hyödyttää vain kyseisen alueen yhden kunnan tiettyä toimialaa. Suuntaviivoissa määrätään kuitenkin, että Yhdelle yritykselle myönnetyllä yksittäisellä tilapäisellä (ad hoc) tuella — tai yhdelle toimialalle rajoittuvalla tuella voi olla huomattava vaikutus kilpailuun kyseisillä markkinoilla (tässä tapauksessa muihin operaattoreihin), samalla kun tällaisen tuen vaikutukset alueelliseen kehitykseen ovat todennäköisesti liian rajoitetut. — Komissio katsoo —, että tällaiset tuet eivät täytä [suuntaviivojen] edellisessä kohdassa mainittuja edellytyksiä (22). |
(68) |
Komissio on vahvistanut myös muita suuntaviivoja ja puitemääräyksiä, joissa on määräyksiä siitä, millaiseen valtiontukeen voidaan soveltaa perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan poikkeusta. Mikään näistä suuntaviivoista ei koske esillä olevaa asiaa. Koska toimenpide ei myöskään kuulu minkään muun nykyisen puitemääräyksen tai suuntaviivojen soveltamisalaan, komissio katsoo, että toimenpiteen soveltuvuutta yhteismarkkinoille on arvioitava suoraan perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla (23). |
(69) |
Perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaan yhteismarkkinoille soveltuvana voidaan pitää tukea tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityksen edistämiseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. |
(70) |
Tukitoimenpide voi kuulua 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan soveltamisalaan, jos toimenpiteellä on yhteisen edun mukainen tavoite ja se toteutetaan tavalla, joka on välttämätön ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään. |
(71) |
Komission on näin ollen tutkittava:
Mikäli näin on, on lisäksi tutkittava:
|
(72) |
Komission on tutkittava, onko kyseessä Alankomaiden ja tarkemmin sanottuna Appingedamin laajakaistamarkkinoiden häiriö, joka voitaisiin korjata valtiontuella. Hiljattain saadut tiedot (24) vahvistavat, että laajakaistamarkkinoiden kilpailu on Alankomaissa voimakasta ja tarjonta erittäin monipuolista. Niillä on yhteisön suurin laajakaistakattavuus (vuoden 2006 puolivälissä osuus oli noin 30 prosenttia, ja se kasvaa nopeasti). |
(73) |
Nopea kehittyminen on ominaista Alankomaiden laajakaistamarkkinoille. Sähköisten viestintäpalvelujen tarjoajat, kaapelioperaattorit ja Internet-palvelujen tarjoajat alkavat pian tarjota Alankomaiden markkinoilla laajakaistapalveluja, joiden kapasiteetti on erittäin suuri (25). Odotettavissa on, että ”seuraavan sukupolven verkkoja” rakennetaan tulevina vuosina ilman valtiontukea (26). Lisäksi kolmannen sukupolven matkapuhelinliikenteen operaattorit ovat ottamassa Alankomaissa käyttöön matkapuhelintekniikkaan perustuvia laajakaistapalveluja. Komission käytettävissä olevien tietojen mukaan nämä palvelut kattavat jo noin 70 prosenttia Alankomaiden pinta-alasta (27). |
(74) |
Komission käytettävissä olevien tosiseikkoja koskevien tietojen (CPB-raportti, komission kertomus, OESO:n analyysi ja niin edelleen) perusteella on olemassa vahvoja viitteitä siitä, että markkinoiden toiminta riittäisi halutun kattavuuden ja palvelumäärän saavuttamiseen Alankomaiden laajakaistamarkkinoilla (28). Lisäksi on otettava huomioon, että ehdotettu toimenpide uhkaa valtion investointina heikentää yksityisten aloitteellisuutta, jolloin se ei johda laajakaistapalvelujen kokonaistarjonnan paranemiseen. |
(75) |
CPB-raportissa todetaan erityisesti, ettei Alankomaiden laajakaistamarkkinoilla yleisesti ottaen esiinny markkinahäiriöitä, että yritykset saavat riittävästi kannusteita sijoittaa laajakaistaan ja että valtiovallan paras toimintatapa on pidättyvä politiikka, jossa annetaan markkinoiden toimia itsenäisesti. Raportissa todetaan, että markkinahäiriöitä esiintyy tällä hetkellä vähän ja että ne liittyvät pääasiassa markkinavoimiin ja vähäisiin tuotannon ongelmiin. Raportin mukaan Alankomaiden valvontaviranomaisen, OPTA:n, valvonta ja tiettyjen tutkimus- ja kehitystukien myöntäminen näyttäisivät ratkaisevan molemmat ongelmat sopivalla tavalla (29). |
(76) |
Appingedamissa sekä KPN että Essent tarjoavat vähittäismarkkinoilla laajakaistapalveluja. Essentin tarjoamien palvelujen nopeus on enintään 5 Mbit/s ja KPN:n enintään 6 Mbit/s. Sekä Essent että KPN tarjoavat kolmenlaisia palveluja (puhelin- ja Internet-palveluja sekä digitaalisia ja analogisia televisiopalveluita). Molemmilla yrityksillä on tekniset mahdollisuudet, joita ne aikovat hyödyntää olemassa olevien verkkojen perusteella palvelutarjontansa laajakaistakapasiteetin kasvattamiseen, mikäli palvelujen kysyntä on riittävä. Myös muut Internet-palvelujen tarjoajat voivat tarjota laajakaistapalveluja KPN:n tukkumarkkinapalvelujen välityksellä. |
(77) |
Valvontaviranomainen OPTA on asettanut tukkumarkkinoiden osalta eräitä rajoituksia KPN:lle, joka on suuri operaattori. KPN tarjoaa myös tukkumarkkinoilla pääsyä verkkoonsa ja laajakaistapalvelujen tarjoamiseen liittyviä palveluja (30). Jotkin kaapelioperaattorit, erityisesti Essent, tarjoavat Alankomaiden markkinoilla myös kolmansille osapuolille erästä tukkumarkkinoiden laajakaistakäytön muotoa (31). |
(78) |
Komissio on muissa tapauksissa, joissa se on tätä ennen joutunut arvioimaan laajakaistapalvelujen valtiontukea, tosiaankin päätynyt siihen päätelmään, että tukkuverkoille myönnettävä valtiontuki voi olla sopiva ja suhteellisuusperiaatteen mukainen toimenpide eräiden markkinahäiriöihin ja/tai rahoitusvajeisiin liittyvien näkökohtien ratkaisemiseksi. Näissä tapauksissa, jotka yleensä liittyivät ”valkoisiin” tai ”harmaisiin” alueisiin (32), markkinoilla ei kuitenkaan ollut laajakaistapalvelujen kilpailevaa tarjontaa tai laajakaistayhteyksien rakentamiselle oli rakenteellisia esteitä (33). |
(79) |
Alankomaiden viranomaiset vetoavat siihen, että verkkojen ”tulevat sisältöpalvelut ja sovellukset” edellyttävät suurempaa kapasiteettia kuin mitä nykyisillä kupariverkoilla tai kupari-/valokuituhybridiverkoilla pystytään tarjoamaan. Tutkimuksista käy kuitenkin ilmi, ettei oikeastaan voida väittää, ettei suurelle yleisölle tarjottavia palveluja voitaisi lähitulevaisuudessa ja keskipitkällä aikavälillä tarjota olemassa olevien verkkojen välityksellä (34). Tämä tarkoittaa, että ”seuraavan sukupolven verkkojen” ja olemassa olevien verkkojen kautta tarjottavat palvelut voidaan korvata toisillaan hyvin ja että toimenpiteen mahdollinen kilpailua vääristävä vaikutus pysyy lähitulevaisuudessa suurena. |
(80) |
Yhteenvetona voidaan todeta, ettei Appingedamin laajakaistamarkkinoilla ole markkinahäiriöitä, jotka edellyttäisivät valtiontuen myöntämistä. |
(81) |
Vaikka Appingedam sijaitsee Alankomaissa syrjäisellä alueella, valtion toimenpiteet tapahtuvat kunnassa, jossa on jo saatavana vähittäis- ja tukkumarkkinoiden laajakaistapalveluja. Niitä tarjoavat useat sähköisten viestintäpalvelujen ja verkkojen tarjoajat muiden alueiden kanssa vertailukelpoisilla toimitusehdoilla ja hinnoilla. |
(82) |
Edellä mainitussa CPB-raportissa todettiin, ettei löytynyt merkkejä, joiden perusteella olisi kyseessä ”a substantial geographical or social digital divide in the Netherlands. Broadband is available in almost all regions. Most consumers can choose between roughly 80 Internet subscriptions in densely populated areas and between approximately 30 in remote areas” [Alankomaiden merkittävä maantieteellinen tai yhteiskunnallinen digitaalinen kahtiajako. Laajakaistayhteydet ovat saatavana lähes kaikilla alueilla. Useimmat kuluttajat voivat valita haluamansa noin 80 Internet-yhteydestä tiheään asutuilla alueilla ja noin 30 vaihtoehdosta syrjäisemmillä alueilla]. Raportissa tunnustetaan kylläkin, että kyseessä saattaa olla yhteiskunnallinen kahtiajako (vanhemmat henkilöt ovat aliedustettuina laajakaistan käytössä), mutta kysyntään liittyvien toimenpiteiden, esimerkiksi tiedotuskampanjoiden avulla näitä ihmisiä voidaan myös helposti kannustaa käyttämään Internetiä (35). |
(83) |
Kyseessä oleva toimenpide ei siis toteuta koheesiopolitiikan tavoitetta. Valtiontuki ei ole tarpeen Appingedamin laajakaistapalvelutarjonnan kannustamiseksi, ja se vääristää kilpailua suhteettomalla tavalla. Koska kyseessä ei ole yhteisen edun mukainen tavoite, toimenpide ei täytä perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan edellytyksiä, joiden perusteella sitä voitaisiin pitää yhteismarkkinoille soveltuvana. |
VI. PÄÄTELMÄ
(84) |
Edellä esitettyjen syiden vuoksi komissio päättelee, että toimenpide sisältää valtiontukea säätiölle, kuituverkon operaattorille ja vähittäislaajakaistapalvelujen tarjoajille. Koska toimenpiteen tarkoituksena ei ole tiettyjen taloudellisen toiminnan muotojen tai tietyn talousalueen kehityksen tukeminen siten, ettei tuki muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla, tukitoimenpidettä ei voida oikeuttaa perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla, ja se on todettava yhteismarkkinoille soveltumattomaksi. |
ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Tukitoimenpide, jonka Alankomaat aikoo toteuttaa laajakaistaverkon toteuttamiseksi Appingedamissa, ei sovellu yhteismarkkinoille.
Näin ollen tukitoimenpidettä ei saa toteuttaa.
2 artikla
Alankomaiden on ilmoitettava komissiolle kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksiantamisesta, mitä toimenpiteitä se on toteuttanut päätöksen noudattamiseksi.
3 artikla
Tämä päätös on osoitettu Alankomaiden kuningaskunnalle.
Tehty Brysselissä, 19. heinäkuu 2006.
Komission puolesta
Neelie KROES
Komission jäsen
(1) EUVL C 321, 16.12.2005, s. 7.
(2) Asia, jonka LJ-numero on AQ8920. Asiaan voi tutustua osoitteessa www.rechtspraak.nl.
(3) Ks. alaviite 1.
(4) Jatkuviksi yhteyksiksi (’always-on’) määriteltyjä laajakaistapalveluja, joiden avulla voidaan siirtää suuria datamääriä, voidaan tarjota yhdistelemällä useita eri viestintäverkkotekniikoita (’platforms’). Niissä voidaan käyttää kiinteitä tai radioaaltoihin perustuvia siirtoinfrastruktuureja, ja eri menetelmät voivat tapauskohtaisesti vaihdellen korvata tai täydentää toisiaan. Nykyisten suurelle yleisölle tarjottavien laajakaistapalvelujen latausnopeudet ovat yleensä 512 kbit/s — 1 Mbit/s. Yritysten käyttöön tarvitaan huomattavasti nopeampia yhteyksiä.
(5) Liikesalaisuus.
(6) Komission Essentiltä saamien tietojen mukaan.
(7) Putkikuidun tai pimeiden (valottomien) kuitujen tukkumarkkinat eivät tällä hetkellä sisälly komission suositukseen merkityksellisistä markkinoista sähköisen viestinnän alalla. EU:n sähköistä viestintää koskevassa puitesäännöstössä ei siis ainakaan tällä hetkellä ole erillisiä säännöksiä kolmansien osapuolten pääsystä putki- tai kuituinfrastruktuuriin (sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY mukaisesti ennakkosääntelyn alaisiksi tulevista merkityksellisistä tuote- ja palvelumarkkinoista sähköisen viestinnän alalla 11 päivänä helmikuuta 2003 annettu komission suositus 2003/311/EY, EUVL L 114, 8.5.2003, s. 45).
(8) Ks. alaviite 6.
(9) KPN:llä on huomattavan vahva markkina-asema eriytetyn käyttöoikeuden tarjoamisessa tukkumarkkinoilla ja tietyillä kiinteiden yhteyksien tukkumarkkinoilla. Tästä syystä KPN joutuu noudattamaan pääsyn tarjoamista koskevia sääntöjä, jotka koskevat laajakaistapalvelujen tarjoamisen tärkeitä osia, kuten liityntäverkkoja tai tukkumarkkinoiden kiinteitä yhteyksiä. Lisäksi KPN tarjoaa vapaaehtoisesti tukkutason yhteytenä bittivirtapohjaisia datapalveluja.
(10) Centraal Planbureau on riippumattomia taloudellisia analyyseja tekevä tutkimuslaitos. CPB on sisällön suhteen riippumaton, mutta kuuluu muodollisesti keskushallintoon.
(11) ”Do market failures hamper the perspectives of broadband?”, Centraal Planbureau, joulukuu 2005.
(12) Internet-protocol based Virtual Private Network services.
(13) Kuten komissio totesi jo aiemmin laajakaistapalvelujen saatavuuden osalta esimerkiksi Ranskan Pyrénées-Atlantiquesin alueen laajakaistahanketta koskevan päätöksensä 46 kohdassa; asiassa N 381/04, ”Pyrénées-Atlantiques” (Ranska), 16 päivänä marraskuuta 2004 tehty komission päätös, EUVL C 162, 2.7.2005, s. 5.
(14) Ks. alaviite 11.
(15) Asia C-280/00, Altmark Trans und Regierungspräsidium Magdeburg, tuomio 24.7.2003 (Kok. 2003, s. I-7747).
(16) Katso Yhdistyneen kuningaskunnan ATLAS-projektista 9 päivänä syyskuuta 2004 tehty komission päätös N 213/2003; yrityspuistojen laajakaistainfrastruktuuria koskeva ohjelma.
(17) EYVL L 10, 13.1.2001, s. 30.
(18) Kohta 10.
(19) Kuten EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta valtiontukiin takauksina annetun komission tiedonannon (EYVL C 71, 11.3.2000, s. 14) 2.1.2 kohdassa todetaan, kyseessä voi olla 87 artiklan 1 kohdan mukainen valtiontuki, vaikka valtio ei joutuisi maksamaan takaamaansa määrää. Asiaan liittyy valtiontuki, vaikka valtion varoja ei olisikaan siirretty suoraan ja selvästi; ks. asia C-200/97, Ecotrade v. AFS, tuomio 1.12.1998 (Kok. 1998, s. I-7907, 43 kohta), ja yhdistetyt asiat T-204/97 ja T 270/97, EPAC, tuomio 13.6.2000 (Kok. 2000, s. II-2267, 80 ja 81 kohta).
(20) Alankomaiden alueellista tukea koskeva kartta 2000–2006 (Valtiontuki N 228/2000, viite SG (2000) D/106075, 8.8.2000).
(21) Alueellista valtiontukea koskevat suuntaviivat, EYVL C 74, 10.3.1998.
(22) Ks. suuntaviivat, luku 2, soveltamisala, s. 10.
(23) Komissio on noudattanut tätä lähestymistapa myös muissa asioissa, ks. esim. seuraavat Yhdistyneen kuningaskunnan valtiontukea koskevat päätökset: N126/04 ”Broadband for SMEs in Lincolnshire”, tehty 14 päivänä joulukuuta 2004, N199/04 ”Broadband business fund”, tehty 16 päivänä marraskuuta 2004 ja N307/04 ”Broadband in Scotland — remote and rural areas”, tehty 16 päivänä marraskuuta 2004.
(katso: http://europa.eu.int/comm/secretariat_general/sgb/state_aids/).
(24) ”Euroopan sähköisen viestinnän sääntely ja markkinat vuonna 2005” (11. raportti), KOM (2006) 68, 20.2.2006. Lokakuun 2005 tietojen mukaan vakiintuneiden operaattorien markkinaosuus vähittäismarkkinoiden kiinteistä laajakaistayhteyksistä oli noin 44 prosenttia ja DSL-vähittäisyhteyksistä noin 72 prosenttia. Vakiintuneiden operaattorien osuus DSL-vähittäisyhteyksistä vähenee edelleen; OESO:n joulukuisista laajakaistatiedoista käy myös ilmi, että Alankomaat on laajakaistayhteyksien osalta yksi johtavista maista: www.oecd.org/sti/ict/broadband.
(25) Komission käytettävissä olevien tietojen mukaan Essent on testaamassa symmetristä Ethernet-to-the-Home-ratkaisua, jonka nopeus on 100 Mbit/s, UPC valmistautuu ottamaan Alankomaissa käyttöön tuotteen, jonka nopeus on 50 Mbit/s, ja KPN valmistelee VDSL-palveluja, joiden lähetysnopeus on jopa 50 Mbit/s.
(26) Ks. esim. OPTA: KPN ’ s Next Generation Network: All-IP, Issue Paper, 22.5.2006.
(27) Ks. http://145.7.218.175/covcheck/main.asp ja http://umtscoveragetool.vodafone.nl/UMTSdekking.html#. KPN:n Internet-sivuilla ilmoitetaan, että UMTS on 9 miljoonan ihmisen saatavana 130:ssä Alankomaiden kaupungissa: http://www.kpn.com/kpn/show/id=716554 .
(28) Pieni osa Alankomaiden kansalaisista ei vielä pysty käyttämään laajakaistapalveluja esimerkiksi siitä syystä, että he asuvat liian kaukana paikalliskeskuksesta, jotta he voisivat käyttää DSL-palveluja ja/tai koska heidän käytettävissään ei ole kaapelitelevisioverkkoa.
(29) CPB-raportti, s. 103.
(30) KPN:llä on huomattavan vahva markkina-asema eriytetyn käyttöoikeuden tarjoamisessa tukkumarkkinoilla ja tietyillä kiinteiden yhteyksien tukkumarkkinoilla. Tästä syystä KPN joutuu noudattamaan pääsyn tarjoamista koskevia sääntöjä, jotka koskevat laajakaistapalvelujen tarjoamisen tärkeitä osia, kuten liityntäverkkoja tai tukkumarkkinoiden kiinteitä yhteyksiä. Lisäksi KPN tarjoaa vapaaehtoisesti tukkutason yhteytenä bittivirtapohjaisia datapalveluja.
(31) Esimerkiksi Essent tarjoaa laajakaistapääsyä Introweb-nimiselle Internet-palveluntarjoajalle (vaikkakin vain ammattikäyttäjille); kaapelioperaattorit Stichting CAI Harderwijk ja Kabel Noord tarjoavat laajakaistapääsyä Chello-nimiselle Internet-palveluntarjoajalle ja kaapelioperaattori Cogas @Home-nimiselle Internet-palveluntarjoajalle; ks. asia NL/2005/0281 tukkumarkkinoiden laajakaistapalveluista Alankomaissa – 2 päivänä joulukuuta 2005 annetun direktiivin 2002/21/EY 7 artiklan 3 kohdan mukaiset huomautukset.
(32) ”Valkoisilla alueilla” laajakaistapalveluja ei ole saatavana lainkaan, ”harmaita alueita” voidaan verrata luonnolliseen monopoliin, jossa verkkoa hallitsee yksi operaattori, joka ei myönnä muille pääsyä omaan perusinfrastruktuuriinsa. Appingedamia voidaan sen sijaan pitää ”mustana alueena”, jonka markkinatilanteessa on saatavana vähintään kahden kilpailevan infrastruktuurin (kuten puhelin- ja kaapelitelevisioverkot) kautta tarjottavia useita laajakaistapalveluja. Ainoastaan ”mustia alueita” koskevissa hankkeissa on suuri riski, että valtion rahoitus syrjäyttää olemassa olevat ja tulevat yksityiset investoinnit.
(33) Hiljattain käsitellyssä Irlantia koskevassa asiassa N284/05 ”Regional broadband programme – Metropolitan Area Networks (’MANs’), phases II and III”, 8 päivänä maaliskuuta 2006 tehty komission päätös, komissio hyväksyi valtiontuen yleisen tukkumarkkinoiden infrastruktuurin rakentamiselle myös maantieteellisillä alueilla, joilla toimiva operaattori jo tarjosi peruslaajakaistapalveluja, laajakaistayhteyksien vakavan jälkeenjääneisyyden ja Irlannin markkinoiden ominaispiirteiden vuoksi (vaihtoehtoisten infrastruktuurien puute, väestön levinneisyys, se, että toimiva operaattori alkoi tarjota laajakaistaa erittäin myöhään ja niin edelleen).
(34) Ks. esim. UK Broadband Stakeholder Group, ”Predicting UK Future Residential Bandwidth Requirements”, toukokuu 2006; IDATE, ”Etude sur le développement du très haut débit en Franc”, maaliskuu 2006.
(35) Mainitun CPB-raportin s. 14.
27.3.2007 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 86/11 |
KOMISSION PÄÄTÖS,
tehty 11 päivänä joulukuuta 2006,
kaikki aikaisemmat versiot korvaava luettelo standardeista ja/tai spesifikaatioista, joita sovelletaan sähköisiin viestintäverkkoihin ja -palveluihin sekä niiden liitännäistoimintoihin ja -palveluihin
(tiedoksiannettu numerolla K(2006) 6364)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
(2007/176/EY)
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä 7 päivänä maaliskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY (jäljempänä ’puitedirektiivi’) (1) ja erityisesti sen 17 artiklan 1 kohdan,
on kuullut viestintäkomiteaa,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Alustava luettelo standardeista ja spesifikaatioista ja/tai spesifikaatioista, joita sovelletaan sähköisiin viestintäverkkoihin ja -palveluihin sekä niiden liitännäistoimintoihin ja -palveluihin, on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä (2). |
(2) |
Alustavassa luettelossa viitattiin sekä direktiivin 90/387/ETY (3) mukaiseen sääntelyjärjestelmään että voimassa olevaan direktiivin 2002/21/EY mukaiseen sääntelyjärjestelmään. Luetteloon tehtiin lisäyksiä ja muutoksia maaliskuussa 2006 (4). |
(3) |
Näistä syistä on tarpeen luopua alustavan luettelon käytöstä ja laatia ja julkaista standardien luettelo, jolla korvataan edellä mainitut julkaisut. |
(4) |
Tarkistettu luettelo standardeista on laadittu yhteistyössä jäsenvaltioiden asiantuntijoiden ja Euroopan telealan standardointilaitoksen ETSIn kanssa, |
ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Luettelo standardeista
1. Hyväksytään luettelo standardeista ja/tai spesifikaatioista, joita sovelletaan sähköisiin viestintäverkkoihin ja -palveluihin sekä niiden liitännäistoimintoihin ja -palveluihin.
Luettelo korvaa aikaisemmat 31 päivänä joulukuuta 2002 ja 23 päivänä maaliskuuta 2006 julkaistut standardiluettelot.
Tämä julkaisu ei vaikuta Euroopan unionin virallisessa lehdessä25 päivänä heinäkuuta 2003 julkaistuun luetteloon kiinteiden yhteyksien vähimmäisvalikoimaan liittyvistä standardeista.
2. Liitteessä esitetty luettelo standardeista julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
2 artikla
Osoitus
Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
Tehty Brysselissä 11 päivänä joulukuuta 2006.
Komission puolesta
Viviane REDING
Komission jäsen
(1) EYVL L 108, 24.4.2002, s. 33.
(2) EYVL C 331, 31.12.2002, s. 32.
(3) EYVL L 192, 24.7.1990, s. 1. Direktiivi kumottu direktiivillä 2002/21/EY.
(4) EUVL C 71, 23.3.2006, s. 9.
LIITE
Luettelo standardeista ja/tai spesifikaatioista, joita sovelletaan sähköisiin viestintäverkkoihin ja -palveluihin sekä niiden liitännäistoimintoihin ja -palveluihin
SELITYS LUETTELOON STANDARDEISTA JA/TAI SPESIFIKAATIOISTA, JOITA SOVELLETAAN SÄHKÖISIIN VIESTINTÄVERKKOIHIN JA -PALVELUIHIN SEKÄ NIIDEN LIITÄNNÄISTOIMINTOIHIN JA -PALVELUIHIN
Puitedirektiivin 2002/21/EY 17 artiklan 1 kohdassa säädetään, että komissio laatii ja julkaisee Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä standardeista ja/tai eritelmistä luettelon, joka toimii perustana sähköisten viestintäverkkojen, sähköisten viestintäpalvelujen ja niiden liitännäistoimintojen ja -palvelujen yhdenmukaisen tarjonnan edistämisessä palvelujen yhteentoimivuuden varmistamiseksi ja käyttäjien valinnanvapauden lisäämiseksi.
Tämä julkaisu korvaa aikaisemman alustavan standardiluettelon (2002/C 331/04), jossa viitattiin sekä vanhaan sääntelyjärjestelmään (direktiivin 90/387/ETY 5 artikla, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 97/51/EY) ja voimassa olevaan sääntelyjärjestelmään (puitedirektiivin 2002/21/EY 17 artikla). Tämä julkaisu korvaa myös standardiluetteloon 23. maaliskuuta 2006 tehdyt vuorovaikutteisiin digitaalitelevisiopalveluihin liittyvät muutokset (2006/C 71/04) (1). Tämän standardiluettelon julkaiseminen ei vaikuta direktiivin 2002/22/EY (yleispalveludirektiivi) 18 artiklassa tarkoitettuun ominaisuuksiltaan yhdenmukaistettujen kiinteiden yhteyksien vähimmäisvalikoimaan ja siihen liittyviin standardeihin, jotka julkaistiin 24. heinäkuuta 2003 tehdyssä komission päätöksessä 2003/548/EY (2).
Puitedirektiivin 17 artiklan 2 kohdassa säädetään, että jos tarvittavaa standardia ja/tai spesifikaatiota ei ole luettelossa, jäsenvaltioiden on edistettävä eurooppalaisten standardoimisjärjestöjen laatimien standardien ja/tai spesifikaatioiden käyttöä, ja jos tällaisia standardeja ja/tai spesifikaatioita ei ole, niiden on edistettävä kansainvälisen teleliiton (International Telecommunication Union, ITU), kansainvälisen standardisoimisjärjestön (International Organisation for Standardisation, ISO) tai kansainvälisen sähkötekniikan toimikunnan (International Electrotechnical Commission, IEC) laatimien kansainvälisten standardien tai suositusten käyttöä.
Tämä julkaisu on valikoitu luettelo kyseisten alojen standardeista ja/tai spesifikaatioista. Alustavaan standardien luetteloon (2002/C 331/04) verrattuna siinä on vähemmän standardeja ja/tai spesifikaatioita. Tässä on otettu huomioon se, että puitedirektiivin 17 artiklan 2 kohdassa jäsenvaltioita jo vaaditaan edistämään eurooppalaisten standardoimisjärjestöjen laatimien standardien käyttöä, jotka eivät sisälly luetteloon.
Tämä standardiluettelo on laadittu seuraavin perustein, jotka on laadittu jäsenvaltioiden kanssa viestintäkomiteassa ja vahvistettu julkisen kuulemisen perusteella.
Tarkistetun luettelon tulisi sisältää standardeja ja/tai spesifikaatioita:
— |
jotka liittyvät sähköisten viestintäverkkojen käyttöoikeuksiin tai yhteenliittämiseen ja/tai sähköisten viestintäpalvelujen yhteentoimivuuteen, siinä määrin kuin on ehdottoman välttämätöntä, jotta käyttäjille voidaan taata päästä päähän -yhteentoimivuus sekä valinnanvapaus; |
— |
standardeja ja/tai spesifikaatioita, joiden käyttöön ei liity kohtuuttomia kustannuksia suhteessa odotettuihin hyötyihin (suhteellisuus); |
— |
ja jotka täyttävät joko toisen tai molemmat seuraavista kriteereistä: |
— |
ne ovat eri osapuolten omistamien ja käyttämien järjestelmien välisiin keskeisiin rajapintoihin (myös valtioiden välillä) liittyviä standardeja ja/tai spesifikaatioita, joilla voidaan erityisesti ratkaista vaikeita ja todennäköisiä yhteentoimivuuden tai valinnanvapauden puutteeseen liittyviä ongelmia; |
— |
niillä on merkitystä nykyisillä markkinoilla, ne ovat edelleen kehityksen alaisia ja niiden käyttöikä jatkuu tulevaisuuteen. |
Tarkistettuun luetteloon ei tulisi sisällyttää:
— |
vakiintuneisiin verkkoihin ja palveluihin liittyviä standardeja ja/tai spesifikaatioita, jotka eivät ole enää kehityksen alaisia; |
— |
varhaisessa kehitysvaiheessa oleviin verkkoihin ja palveluihin liittyviä standardeja ja/tai spesifikaatioita; |
— |
1 kohdan c alakohta huomioon ottaen sellaisia standardeja ja/tai spesifikaatioita, joiden osalta yhteentoimivuuden ja valinnanvapauden saavuttaminen voidaan jättää markkinoille, koska ne saavutetaan kuluttajakysynnän ja yritysten edun perusteella. |
Edellä mainituista perusteista 1 ja 2 riippumatta erityistä huomiota tulisi kiinnittää:
— |
standardeihin ja/tai spesifikaatioihin, jotka ovat paraikaa käytössä sääntelyssä kansallisesti tai EU:n laajuisesti, jolloin tulisi ensin tarkastella, mitä vaikutuksia niiden poistamisella olisi; |
— |
standardeja ja/tai spesifikaatioita, joita tarvitaan erityisten kansallisen tai yhteisön lainsäädännön mukaisten yleisen edun velvoitteiden täyttämiseksi, mihin operaattoreilla ei ole kaupallista intressiä. |
ESIPUHE
1. Yleistä
Jäljempänä mainitut standardit ja/tai spesifikaatiot muodostavat komission päätöksen C(2006)6364 11/XII/2006 1 artiklassa tarkoitetun luettelon standardeista ja/tai spesifikaatioista.
Puitedirektiivin 2002/21/EY 17 artiklan 1 kohdan mukaan komissio laatii ja julkaisee Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä standardeista ja/tai eritelmistä luettelon, joka toimii perustana sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen ja niiden liitännäistoimintojen ja -palvelujen yhdenmukaisen tarjonnan edistämisessä.
Jos edellisessä kohdassa tarkoitettuja standardeja ja/tai spesifikaatioita ei ole noudatettu riittävän hyvin palvelujen yhteentoimivuuden takaamiseksi yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa, kyseisten standardien ja/tai spesifikaatioiden noudattaminen voidaan tehdä pakolliseksi puitedirektiivin 17 artiklan 4 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti.
Standardiluetteloa tarkistetaan säännöllisesti uudesta teknologiasta ja markkinoiden muutoksista aiheutuvien vaatimusten perusteella. Asianomaisia osapuolia kehotetaan antamaan palautetta standardiluettelosta.
Viestintäkomiteaa (3) on kuultu siltä osin kuin standardiluettelo liittyy puitedirektiivin 17 artiklaan.
Radio- ja telepäätelaitedirektiivin 1999/5/EY mukaisesti sovitut Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistut standardit eivät kuulu tämän asiakirjan soveltamisalaan.
2. Standardiluettelon rakenne
— |
I luku: Pakolliset standardit ja/tai spesifikaatiot |
— |
II luku: Selkeä siirtokapasiteetti |
— |
III luku: Yleisesti saatavilla olevat liittymät |
— |
IV luku: Yhteenliittäminen ja käyttöoikeudet |
— |
V Luku: Palvelut ja niiden ominaisuudet |
— |
VI luku: Numerot ja osoitteet |
— |
VII luku: Palvelun laatu |
— |
VIII luku: Radio- ja televisiopalvelut |
3. Luettelossa mainittujen standardien ja/tai spesifikaatioiden asema
Luvussa I ja muissa luvuissa lueteltujen standardien ja/tai spesifikaatioiden asema on keskenään erilainen.
Luvussa I mainittujen standardien ja/tai spesifikaatioiden käyttö on pakollista. Standardien ja/tai spesifikaatioiden käyttö voidaan tehdä pakolliseksi puitedirektiivin 17 artiklan 4 kohdan mukaista menettelyä noudattaen. Puitedirektiivin 17 artiklan 4 kohdassa säädetään, että jos ”komissio aikoo säätää tiettyjen standardien ja/tai eritelmien noudattamisen pakolliseksi, se julkaisee asiasta ilmoituksen Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä ja pyytää kaikkia asianomaisia osapuolia esittämään asiasta näkemyksensä.” Komissio säätää puitedirektiivin 22 artiklan 3 kohdan mukaista menettelyä noudattaen standardien ja/tai spesifikaatioiden noudattamisen pakolliseksi viittaamalla niihin pakollisina standardeina ja/tai spesifikaatioina Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä julkaistavassa standardiluettelossa.
Luvuissa II–VIII mainittujen standardien ja/tai spesifikaatioiden noudattamista suositellaan, mutta siihen ei ole mitään oikeudellista velvoitetta. Puitedirektiivin 17 artiklan 2 kohdan mukaan ”jäsenvaltioiden on edistettävä [...] tarkoitettujen standardien ja/tai eritelmien käyttöä palvelujen, teknisten rajapintojen ja/tai verkkotoimintojen tarjoamiseksi siinä määrin kuin se on ehdottoman välttämätöntä palvelujen yhteentoimivuuden varmistamiseksi ja käyttäjien valinnanvapauden lisäämiseksi.” Suositeltujen standardien ja/tai spesifikaatioiden luettelo voidaan tässä yhteydessä katsoa luetteloksi niistä standardeista ja/tai spesifikaatioista, joiden noudattaminen tehdään pakolliseksi, kun viranomaiset havaitsevat suositeltujen standardien ja/tai spesifikaatioiden puutteellisesta noudattamisesta johtuvaa markkinoiden vääristymistä.
Puitedirektiivin 17 artiklan mukaan luettelon on tarkoitus toimia ”perustana sähköisten viestintäverkkojen, sähköisten viestintäpalvelujen ja niiden liitännäistoimintojen ja -palvelujen yhdenmukaisen tarjonnan edistämisessä” (1 kohta) ”palvelujen yhteentoimivuuden varmistamiseksi ja käyttäjien valinnanvapauden lisäämiseksi” (2 kohta). Tämä tulisi pitää mielessä sovellettaessa standardeja ja/tai spesifikaatioita, jotka sisältävät vaihtoehtoja tai vapaaehtoisia kohtia.
Puitedirektiivin 17 artiklan 5 ja 6 kohdassa säädetään, että jos ”komissio katsoo, että [...] standardit ja/tai eritelmät eivät enää edistä yhdenmukaistettujen sähköisten viestintäpalvelujen tarjontaa tai että ne eivät enää täytä kuluttajien tarpeita tai että ne estävät tekniikan kehittämistä, se poistaa ne [...] standardien ja/tai eritelmien luettelosta.”
Tämän luettelon luvussa I mainittujen standardien ja/tai spesifikaatioiden lisäksi tietyt standardit ja/tai spesifikaatiot voidaan tehdä pakollisiksi joillekin yrityksille sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen sääntelyjärjestelmän puitteissa toteutettavien muiden lainsäädäntötoimenpiteiden vuoksi.
4. Standardin ja/tai spesifikaation versio
Jos luettelossa olevasta standardista ja/tai spesifikaatiosta ei mainita versionumeroa, käytetään luettelon julkaisuajankohtana voimassa olevaa versiota.
Jollei toisin mainita, moniosaisten standardien ja/tai spesifikaatioiden kaikki osat sisältyvät luetteloon. Joissain erikseen mainituissa tapauksissa luetteloon sisältyvät kuitenkin vain tietyt osat standardista ja/tai spesifikaatiosta.
5. Tekniset standardit ja/tai spesifikaatiot
Useimmat luettelossa mainituista standardeista ja spesifikaatioista ovat sekä ETSIn aikaisemman että nykyisen dokumenttiluokittelun mukaisia ETSIn julkaisuja. ETSIn julkaisujen eri tyypit määritellään ”ETSI Directives” -säännöstössä, joka on saatavissa osoitteesta http://portal.etsi.org/directives/
ETSIn julkaisuista tärkeimpiin kuuluvat seuraavat:
ETSIn julkaisut nykyisen dokumenttiluokittelun mukaan:
Tekninen spesifikaatio (Technical Specification, TS): Pääasiassa normatiivisia säännöksiä sisältävä ETSIn julkaisu, jonka jokin ETSIn tekninen elin hyväksyy.
Tekninen raportti (Technical Report, TR): Lähinnä informatiivinen ETSIn julkaisu, jonka jokin ETSIn tekninen elin hyväksyy.
Standardi (Standard, ES): Pääasiassa normatiivisia säännöksiä sisältävä ETSIn julkaisu, joka hyväksytään jäsenten äänestyksellä.
Ohje (Guide, EG): Lähinnä informatiivinen ETSIn julkaisu, joka hyväksytään jäsenten äänestyksellä.
Erityisraportti (Special Report, SR): Yleistä tiedotustarkoitusta varten laadittu ETSIn julkaisu.
Eurooppalainen standardi (televiestintäsarja), EN: Normatiivisia säännöksiä sisältävä ETSIn julkaisu, jonka kansalliset standardointiorganisaatiot ja/tai kansalliset valtuuskunnat hyväksyvät ja jolla on toimenpidekieltoon ja kansalliseen voimaansaattamiseen liittyviä vaikutuksia.
Yhdenmukaistettu standardi: EN-standardi (televiestintäsarja), jonka laatimistoimeksiannon ETSI on saanut Euroopan komissiolta EU:n direktiivien 98/34/EY ja 98/48/EY nojalla ja joka on laadittu ottaen huomioon uutta lähestymistapaa koskevan direktiivin olennaiset vaatimukset ja jonka viitetiedot on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.
ETSIn aikaisemman dokumenttiluokittelun mukaiset julkaisut, joihin standardiluettelossa viitataan:
Eurooppalainen standardi (televiestintäsarja), ETS: Normatiivisia säännöksiä sisältävä ETSIn julkaisu, jonka kansalliset standardointiorganisaatiot ja/tai kansalliset valtuuskunnat hyväksyvät ja jolla on toimenpidekieltoon ja kansalliseen voimaansaattamiseen liittyviä vaikutuksia.
ETSIn tekninen raportti (ETSI Technical Report, ETR): Informatiivinen ETSIn julkaisu, jonka jokin ETSIn tekninen komitea hyväksyy.
6. Osoitteita, joista mainittuja asiakirjoja on saatavilla
ETSI Publication Office (ETSIn julkaisutoimisto)
postiosoite:
ETSI |
650 Route des Lucioles |
F-06921 Sophia Antipolis Cedex |
Ranska |
puhelin (33 - 4) 92 94 42 41 |
faksi: (33 - 4) 93 95 81 33 |
sähköposti: publications@etsi.fr |
Internet: http://www.etsi.org/services_products/freestandard/home.htm |
ETSIn julkaisut ovat suoraan ladattavissa seuraavalta sivulta: http://pda.etsi.org/pda/queryform.asp
ITU Sales and Marketing Service (ITU:n myynti- ja markkinointipalvelu) (ITU-T:n asiakirjat)
postiosoite:
ITU |
Place des Nations |
CH-1211 Geneve 20 |
Sveitsi |
puhelin: (41 - 22) 730 61 41 (englanti) |
(41 - 22) 730 61 42 (ranska) |
(41 - 22) 730 61 43 (espanja) |
faksi: (41 - 22) 730 51 94 |
sähköposti: sales@itu.int |
Internet: http://www.itu.int |
7. Viittaukset EU:n lainsäädäntöön
Luettelossa viitataan seuraaviin säädöksiin, jotka löytyvät osoitteesta http://europa.eu.int/information_society/topics/telecoms/regulatory/index_en.htm
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/21/EY sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä (puitedirektiivi) (EYVL L 108, 24.4.2002, s. 33).
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/19/EY sähköisten viestintäverkkojen ja niiden liitännäistoimintojen käyttöoikeuksista ja yhteenliittämisestä (käyttöoikeusdirektiivi) (EYVL L 108, 24.4.2002, s. 7).
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/22/EY yleispalvelusta ja käyttäjien oikeuksista sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen alalla (yleispalveludirektiivi) (EYVL L 108, 24.4.2002, s. 51).
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/58/EY henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla (sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi) (EYVL L 201, 31.7.2002, s. 37).
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/20/EY sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja koskevista valtuutuksista (valtuutusdirektiivi) (EYVL L 108, 24.4.2002, s. 21).
Komission suositus 2000/417/EY tilaajayhteyksien eriytetystä tarjonnasta (EYVL L 156, 29.6.2000, s. 44).
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2887/2000 tilaajayhteyksien eriytetystä tarjoamisesta (EYVL L 336, 30.12.2000, s. 4).
Komission suositus (2005/57/EY), annettu 21 päivänä tammikuuta 2005, kiinteiden yhteyksien tarjonnasta Euroopan unionissa (Osa 1 – Tukkutason kiinteiden yhteyksien keskeiset toimitusehdot) (tiedoksiannettu numerolla K(2005) 103) (EUVL L 24, 27.1.2005, s. 39)
Komission suositus (2005/268/EY), annettu 29 päivänä maaliskuuta 2005, kiinteiden yhteyksien vuokratarjonnasta Euroopan unionissa – Osa 2 – Tukkutason vuokrajohtojen tilaajaosien hinnoitteluun liittyviä näkökohtia (tiedoksiannettu numerolla K(2005) 951) (EUVL L 83, 1.4.2005, s. 52)
Komission suositus 2003/558/EY, annettu 25 päivänä heinäkuuta 2003, soittajan sijaintitietojen käsittelystä sähköisen viestinnän verkoissa paikantamisella laajennettuja hätäpuhelupalveluja varten (EUVL L 189, 29.7.2003, s. 49)
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/5/EY, annettu 9 päivänä maaliskuuta 1999, radio- ja telepäätelaitteista ja niiden vaatimustenmukaisuuden vastavuoroisesta tunnustamisesta (radio- ja telepäätelaitedirektiivi) (EYVL L 91, 7.4.1999, s. 10)
Neuvoston päätös (2001/792/EY, Euratom), tehty 23 päivänä lokakuuta 2001, yhteisön mekanismin perustamisesta tiiviimmän yhteistyön edistämiseksi pelastuspalvelualan avustustoimissa (EYVL L 297, 15.11.2001, s. 7)
Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 676/2002/EY, tehty 7 päivänä maaliskuuta 2002, Euroopan yhteisön radiotaajuuspolitiikan sääntelyjärjestelmästä (radiotaajuuspäätös) (EYVL L 108, 24.4.2002, s. 1)
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/34/EY teknisiä standardeja ja määräyksiä ja tietoyhteiskunnan palveluja koskevia määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä (direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 98/48/EY) (EYVL L 204, 21.7.1998, s. 37)
KOM(2004) 541, 30.7.2004: Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle vuorovaikutteisten digitaalitelevisiopalvelujen yhteentoimivuudesta
KOM(2006) 37, 2.2.2006: Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle vuorovaikutteisten digitaalitelevisiopalvelujen yhteentoimivuuden uudelleentarkastelusta 30. heinäkuuta 2004 annetun tiedonannon KOM(2004) 541 mukaisesti
8. Määritelmät ja lyhenteet
Määritelmät
Tässä asiakirjassa käytetään kohdassa 7 mainittuun EU-lainsäädäntöön sisältyviä määritelmiä.
Lyhenteet
Tässä asiakirjassa käytetään seuraavia lyhenteitä:
3GPP |
Third Generation Partnership Project |
API |
Application Program Interface (sovellusrajapinta) |
DAB |
Digital Audio Broadcast (digitaaliradiolähetyksissä käytetty standardi) |
DVB |
Digital Video Broadcasting (digitaalitelevisiolähetyksissä käytetyt standardit) |
ETSI |
Euroopan telealan standardointilaitos (European Telecommunication Standards Institute) |
GSM |
Global System for Mobile communications |
ISDN |
Integrated Services Digital Network (digitaalinen monipalveluverkko) |
IP |
Internet Protocol (Internet-yhteyskäytäntö) |
IPAT |
Internet Protocol Access Terminal (IP-päätelaite) |
ITU |
Kansainvälinen teleliitto (International Telecommunications Union) |
MHEG |
Multimedia and Hypermedia Experts Group |
MHP |
Multimedia Home Platform |
NGN |
NGN-verkot (Next Generation Networks |
NTP |
Network Termination Point (verkon liityntäpiste) |
OSA |
Open Service Access |
PoI |
Point of Interconnection |
PSTN |
Yleinen kytkentäinen puhelinverkko (Public Switched Telephone Network) |
QoS |
Palvelun laatu (Quality of Service) |
ULL |
Eriytetty tilaajayhteys (Unbundled Local Loop) |
UMTS |
Universal Mobile Telecommunications System |
WML |
Wireless Mark-up Language -merkintäkieli |
WTVML |
Wireless TeleVision Mark-up Language -merkintäkieli (myös WTML) |
LUETTELO STANDARDEISTA JA/TAI SPESIFIKAATIOISTA, JOITA SOVELLETAAN SÄHKÖISIIN VIESTINTÄVERKKOIHIN JA -PALVELUIHIN SEKÄ NIIDEN LIITÄNNÄISTOIMINTOIHIN JA -PALVELUIHIN
Standardien ja/tai spesifikaatioiden luettelon julkaisemisen tarkoituksena on edistää yhdenmukaistettujen sähköisen viestinnän palvelujen tarjoamista käyttäjien hyväksi koko yhteisössä, varmistaa palvelujen yhteentoimivuus ja tukea sääntelyjärjestelmän täytäntöönpanoa. Kun standardeja ja/tai spesifikaatioita sisällytetään luetteloon, pääasiallisena ohjenuorana on valita standardeja ja/tai spesifikaatioita, jotka liittyvät sääntelyjärjestelmän direktiivien säännöksiin. Standardien ja/tai spesifikaatioiden valintaperusteet esitetään edellä olevassa selityksessä.
I LUKU
1. Pakolliset standardit
Tämä asiakirja ei sisällä pakollisia standardeja.
Standardien käyttö voidaan tehdä pakolliseksi puitedirektiivin 17 artiklan 4 kohdan mukaista menettelyä noudattaen. Jos komissio aikoo säätää tiettyjen standardien ja/tai spesifikaatioiden noudattamisen pakolliseksi, se julkaisee asiasta ilmoituksen Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä ja pyytää kaikkia asianomaisia osapuolia esittämään asiasta näkemyksensä.
II LUKU
2. Selkeä siirtokapasiteetti
2.1. Tilaajayhteyksien tarjonta kolmansille osapuolille
Tekniset rajapinnat ja/tai palvelujen ominaisuudet |
Viite |
Huomautukset |
Taajuuksien hallinta metallijohtimisissa liityntäverkoissa; Osa 1: Määritelmät ja signaaliluettelo (Spectral management on metallic access networks; Part 1: Definitions and signal library) |
ETSI TR 101 830-1 (V.1.1.1) |
|
III LUKU
3. Yleisesti saatavilla olevat liittymät (NTP)
Kansallinen sääntelyviranomainen voi tietyissä markkinaolosuhteissa (4) velvoittaa operaattorit ottamaan huomioon verkkoelementtien ja niihin liittyvien toimintojen käyttöoikeutta ja käyttöä koskevat kohtuulliset pyynnöt.
Standardiluetteloon ei sisälly tähän liittyviä standardeja ja/tai spesifikaatioita, koska niiden ei katsota tällä hetkellä täyttävän selityksessä esitettyjä perusteita.
IV LUKU
4. Yhteenliittäminen ja käyttöoikeudet
Käyttöoikeusdirektiivin mukaan sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen tarjoajilla voi olla erityisiä yhteenliittämiseen ja/tai käyttöoikeuksiin liittyviä velvoitteita.
ULL:ää ja bitstream-palveluja koskevat standardit ja/tai spesifikaatiot sisältyvät lukuun II.
4.1. Sovellusohjelmien välinen rajapinta
Tekniset rajapinnat ja/tai palvelujen ominaisuudet |
Viite |
Huomautukset |
OSA (Open Service Access); Application Programming Interface (API/ Parlay 3) |
ETSI ES 201 915 -sarja |
|
OSA (Open Service Access); Application Programming Interface (API/ Parlay 4) |
ETSI ES 202 915 -sarja |
|
OSA (Open Service Access); Application Programming Interface (API/ Parlay 5) |
ETSI ES 203 915 -sarja |
|
UMTS Customized Applications for Mobile network Enhanced Logic (CAMEL) Phase 3; CAMEL Application Part (CAP) specification |
ETSI TS 129 078 |
|
UMTS Open Service Access (OSA); Application Programming Interface (API); Part 1: Overview |
ETSI TS 129 198-1 |
|
UMTS Open Services Architecture Application Programming Interface – Part 2 |
ETSI TR 129 998 |
|
4.2. Verkkotoimintojen ja -palvelujen tarjonta
Standardiluetteloon ei sisälly tähän liittyviä standardeja ja/tai spesifikaatioita, koska niiden ei katsota tällä hetkellä täyttävän selityksessä esitettyjä perusteita.
4.3. Yhteenliittäminen
Tekniset rajapinnat ja/tai palvelujen ominaisuudet |
Viite |
Huomautukset |
IPCablecom; Part 12: Internet Signalling Transport Protocol (ISTP) |
ETSI TS 101 909-12 |
Määrittää SS7-rajapinnan IPCablecom-verkon merkinantoyhdyskäytävään. |
IPCablecom; Part 23: Internet Protocol Access Terminal – Line Control Signalling (IPAT – LCS) |
ETSI TS 101 909-23 |
Määrittää V5.2-merkinantorajapinnan IPCablecom-verkon IP-päätelaitteeseen. |
V LUKU
5. Palvelut ja niiden ominaisuudet
5.1. Soittajan paikantaminen
Tekniset rajapinnat ja/tai palvelujen ominaisuudet |
Viite |
Huomautukset |
Hätäpuheluiden paikantamisen yhteyskäytännöt (Emergency location protocols) |
ETSI TS 102 164 |
|
Paikantamispalvelut; Toiminnan kuvaus; vaihe 2 (UMTS) (Location Services (LCS); Functional description; Stage 2 (UMTS)) |
ETSI TS 123 171 |
|
5.2. Radio- ja televisiopalveluihin liittyvät näkökohdat
Tähän liittyvät standardit ja/tai spesifikaatiot sisältyvät lukuun VIII.
5.3. Maksunosoitus (AoC)
Standardiluetteloon ei sisälly tähän liittyviä standardeja ja/tai spesifikaatioita, koska niiden ei katsota tällä hetkellä täyttävän selityksessä esitettyjä perusteita.
5.4. Numerotiedotuspalvelut
Tekniset rajapinnat ja/tai palvelujen ominaisuudet |
Viite |
Huomautukset |
Tietokoneistetut numerotiedotuspalvelut (Computerized directory assistance) |
ITU-T-suositus E.115 (2/95) |
Käytetään parhaillaan kansainvälisten numerotiedotuspalvelujen toteuttamiseen. |
Kansainväliset numerotiedotuspalvelut (International public directory services) |
ITU-T-suositus F.510 |
Sopii myös kansallisten luettelotietokantojen yhteenliittämiseen. |
Yhdenmukainen hakemistomääritys (Unified Directory Specification) |
ITU-T-suositus F.515 |
|
5.5. Nimettömien puhelujen esto (ACR)
Vaikka PSTN-/ISDN-verkoille on laadittu ACR-standardit, nykyiset verkot ovat vain osittain kyseisten standardien ja/tai spesifikaatioiden mukaisia. GSM-verkoille ei ole laadittu ARC-standardeja.
Standardiluetteloon ei sisälly tähän liittyviä standardeja ja/tai spesifikaatioita, koska niiden ei katsota tällä hetkellä täyttävän selityksessä esitettyjä perusteita.
VI LUKU
6. Numerot ja osoitteet
6.1. Operaattorin valinta ja ennaltavalinta
Standardiluetteloon ei sisälly tähän liittyviä standardeja ja/tai spesifikaatioita, koska niiden ei katsota tällä hetkellä täyttävän selityksessä esitettyjä perusteita.
6.2. Numeron siirrettävyys
Standardiluetteloon ei sisälly tähän liittyviä standardeja ja/tai spesifikaatioita, koska niiden ei katsota tällä hetkellä täyttävän selityksessä esitettyjä perusteita.
VII LUKU
7. Palvelun laatu (QoS)
Tekniset rajapinnat ja/tai palvelujen ominaisuudet |
Viite |
Huomautukset |
Käyttäjään liittyvät palvelun laatua koskevat muuttujat, määritelmät ja mittausmenetelmät (User related QoS parameter definitions and measurements) |
ETSI EG 202 057 -sarja (osat 1–4) |
|
Telepalvelujen laatu (Quality of telecom services) |
ETSI EG 202 009 -sarja (osat 1–3) |
Käyttäjien kannalta relevantit muuttujat. |
Äänenlaadun ja muiden äänikaistasovellusten suoritusmuuttujat IP-verkoissa (Performance parameter definitions for quality of speech and other voice band applications utilising IP networks) |
ITU-T-suositus G.1020 (myös Annex A) |
|
Huomautus. Yleispalveludirektiivin 11 ja 22 artiklan nojalla kansalliset sääntelyviranomaiset voivat tietyissä olosuhteissa edellyttää tiettyjen standardien ja/tai spesifikaatioiden käyttöä toimitusaikaa ja palvelun laatua koskeviin muuttujiin, määritelmiin ja mittausmenetelmiin liittyen. Nämä standardit ja/tai spesifikaatiot mainitaan direktiivin liitteessä III:
7.1. Palvelutaso (Grade of Service)
Tekniset rajapinnat ja/tai palvelujen ominaisuudet |
Viite |
Huomautukset |
Multimediapalvelujen laatuluokitus loppukäyttäjälle (End-user multimedia QoS categories) |
ITU-T-suositus G.1010 (11/01) |
|
7.2. Verkon suoritustavoitteet
Tämä standardiluettelo sisältää vain IP-pohjaisten palvelujen kannalta relevantteja standardeja ja/tai spesifikaatioita.
Tekniset rajapinnat ja/tai palvelujen ominaisuudet |
Viite |
Huomautukset |
Verkon suoritustavoitteet IP-pohjaisissa palveluissa (Network performance objectives for IP-based services) |
ITU-T-suositus Y.1541 (myös Appendix X ja Amendment 1 ja 2) |
Jotkin teknologiat voivat vaatia erityiskohtelua toleransseihin liittyen. |
Palvelun laadun periaatteet ja arkkitehtuuri (Quality of Service (QoS) concept and architecture) |
ETSI TS 123 107 (3GPP TS 23.107) |
ITU-T-suosituksen Y.1541 ja TS 123 107:n QoS-luokkien välinen mappaus |
VIII LUKU
8. Radio- ja televisiopalvelut
8.1. Sovellusohjelmien välinen rajapinta
Tekniset rajapinnat ja/tai palvelujen ominaisuudet |
Viite |
Huomautukset |
Digital Video Broadcasting (DVB); Multimedia Home Platform (MHP) Specification 1.1.1 |
ETSI TS 102 812 |
versio 1.2.1 |
Digital Video Broadcasting (DVB); Multimedia Home Platform (MHP) Specification 1.0.3 |
ETSI ES 201 812 |
versio 1.1.1 aiemmin TS 101812 v. 1.3.1 |
MHEG-5 Broadcast Profile |
ETSI ES 202 184 |
versio 1.1.1 |
8.2. Vuorovaikutteisen televisiosisällön toteutusstandardit ja/tai -spesifikaatiot
Tekniset rajapinnat ja/tai palvelujen ominaisuudet |
Viite |
Huomautukset |
WTVML, pelkistetyn pienoisselaimen spesifikaatio televisiosovelluksia varten; perustuu WML:ään ja on yhteensopiva sen kanssa (WTVML, Specification for a Lightweight Microbrowser for interactive TV applications, based on and compatible with WML) |
ETSI TS 102 322 |
versio 1.1.1 |
8.3. Digitaalinen radio- ja televisiotoiminta
Tekniset rajapinnat ja/tai palvelujen ominaisuudet |
Viite |
Huomautukset |
Digital Audio Broadcast (DAB); A Virtual Machine: DAB Java Specification |
ETSI TS 101 993 |
|
(1) EUVL C 71, 23.3.2006, s. 9.
(2) EUVL L 186, 25.7.2003, s. 43.
(3) Puitedirektiivin 22 artiklalla perustettu komitea.
(4) Katso käyttöoikeusdirektiivin 8 artiklan 2 kohta.
27.3.2007 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 86/20 |
ELÄINTEN JA ELÄINTUOTTEIDEN, KASVIEN JA KASVITUOTTEIDEN SEKÄ MUIDEN TAVAROIDEN KAUPPAAN JA ELÄINTEN HYVINVOINTIIN SOVELLETTAVISTA TERVEYS- JA KASVINSUOJELUTOIMISTA TEHDYN EUROOPAN YHTEISÖN JA CHILEN TASAVALLAN VÄLISEN SOPIMUKSEN MUKAINEN YHTEISEN HALLINTOKOMITEAN PÄÄTÖS N:o 1/2006,
tehty 9 päivänä marraskuuta 2006,
sopimuksen liitteessä IV olevien lisäysten I C, III A, III B ja XI muuttamisesta
(2007/177/EY)
KOMITEA, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön ja Chilen tasavallan välisen sopimuksen eläinten ja eläintuotteiden, kasvien ja kasvituotteiden sekä muiden tavaroiden kauppaan ja eläinten hyvinvointiin sovellettavista terveys- ja kasvinsuojelutoimista (SPS-toimista) ja erityisesti sen 16 artiklan 2 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa,
(1) |
Chilen kanssa tehty SPS-sopimus tuli väliaikaisesti voimaan 1 päivänä helmikuuta 2003. |
(2) |
SPS-sopimuksen lisäystä I C olisi muutettava eläinten hyvinvointia käsittelevän työryhmän antaman ja yhteisen hallintokomitean hyväksymän suosituksen huomioon ottamiseksi sisällyttämällä sopimukseen myös maitse ja meritse tapahtuvaan eläinten kuljetukseen sovellettavat eläinten hyvinvointia koskevat normit. |
(3) |
SPS-sopimuksen lisäystä III A olisi muutettava yhteisön ja Chilen lainsäädäntömuutosten huomioon ottamiseksi. |
(4) |
SPS-sopimuksen lisäystä III B olisi muutettava alaviitteen 1, jonka mukaan yhteinen hallintokomitea täydentää lisäyksen luetteloita päätöksellä, huomioon ottamiseksi. |
(5) |
SPS-sopimuksen lisäystä XI olisi muutettava sopimukseen liittyviä yhteisön ja Chilen yhteyselimiä ja verkkosivuja koskevien muuttuneiden tietojen huomioon ottamiseksi, |
ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Korvataan Euroopan yhteisön ja Chilen tasavallan välisen SPS-sopimuksen lisäykset I C, III A, III B ja XI tämän päätöksen liitteenä olevilla lisäyksillä.
2 artikla
Tämän kahtena kappaleena tehdyn päätöksen allekirjoittavat molemmat puheenjohtajat tai muut henkilöt, jotka on valtuutettu toimimaan osapuolten puolesta.
3 artikla
Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Päätös tulee voimaan päivänä, jona allekirjoitus on tehty.
Santiagossa 9 päivänä marraskuuta 2006.
Yhteisen hallintokomitean puolesta
Chilen tasavallan valtuuskunnan johtaja
Lexy OROZCO
Euroopan yhteisön valtuuskunnan johtaja
Paul van GELDORP
LIITE
Lisäys I C
ELÄINTEN HYVINVOINTIA KOSKEVAT NORMIT
Normit koskevat:
— |
eläinten tainnutusta ja teurastusta |
— |
eläinten kuljetusta maitse ja meritse |
Lisäys III A
ILMOITETTAVAT ELÄIN- JA KALATAUDIT, JOIDEN ASEMAN OSAPUOLET OVAT TUNNUSTANEET JA JOIDEN OSALTA VOIDAAN TEHDÄ ALUEELLISTAMISPÄÄTÖKSIÄ
Taudit |
Yhteisön oikeusperusta |
Chilen oikeusperusta |
|||||||||||||||||||||||||||||||
Yleinen |
Erityinen |
||||||||||||||||||||||||||||||||
Suu- ja sorkkatauti |
Directivas 2003/85/CE, 64/432/CEE, 82/894/CEE, 2002/99/CE y 2004/68/CE, Decisión 79/542/CEE |
|
Resoluciones del Servicio Agrícola y Ganadero nos 1091/03, 1191/01, 1446/95, 1447/95, 1483/92, 1487/92, 1720/95, 1725/90, 1995/97, 2212/04, 23/00, 2337/03, 2374/97, 2375/97, 2379/97, 24/00, 2404/96, 2405/96, 25/00, 27/00, 2732/94, 2734/94, 2738/99, 2935/98, 2988/95, 316/92, 317/03, 3251/94, 3397/98, 35/01, 431/98, 487/00, 580/02, 624/99, 685/94, 833/02, 887/03, 937/95 y 938/91. |
||||||||||||||||||||||||||||||
Sian vesikulaaritauti |
Directivas 92/119/CEE, 64/432/CEE, 82/894/CEE, 2002/99/CE y 2004/68/CE Decisión 79/542/CEE |
|
Resoluciones del Servicio Agrícola y Ganadero nos 1598/91, 2337/03, 2375/97, 2379/97, 24/00, 25/00, 317/03, 3397/98, 431/98 y 685/94. |
||||||||||||||||||||||||||||||
Vesicular stomatitis -tauti |
Directivas 92/119/CEE, 82/894/CEE, 2002/99/CE y 2004/68/CE Decisión 79/542/CEE |
|
Resoluciones del Servicio Agrícola y Ganadero nos 1091/03, 1447/95, 1486/92, 1487/92, 1676/03, 1720/95, 1808/90, 1995/97, 2337/03, 2374/97, 2375/97, 2404/96, 2405/96, 2733/94, 2738/99, 2854/95, 2935/98, 317/03, 3274/94, 3393/96, 487/00, 580/02, 685/94 y 937/95. |
||||||||||||||||||||||||||||||
Afrikkalainen hevosrutto |
Directivas 90/426/CEE, 92/35/CEE y 82/894/CEE |
|
Resoluciones del Servicio Agrícola y Ganadero nos 1357/94, 1357/94, 1486/92, 1598/91, 1676/03, 1806/90, 1808/90, 2337/03, 2375/97, 2496/94, 2733/94, 2854/95, 3274/94, 3393/96 y 431/98. |
||||||||||||||||||||||||||||||
Afrikkalainen sikarutto |
Directivas 64/432/CEE, 82/894/CEE, 2002/60/CE, 2002/99/CE y 2004/68/CE Decisión 79/542/CEE |
|
Resoluciones del Servicio Agrícola y Ganadero nos 1598/91, 2337/03, 2375/97, 2379/97, 24/00, 25/00, 27/00, 317/03, 3397/98, 431/98 y 685/94 |
||||||||||||||||||||||||||||||
Bluetongue-tauti |
Directivas 82/894/CEE, 2004/68/CE y 2000/75/CE Decisión 79/542/CEE |
|
Resoluciones del Servicio Agrícola y Ganadero nos 1091/03, 1446/95, 1447/95, 1483/92, 1487/92, 1995/97, 2212/04, 2337/03, 2374/97, 2404/96, 2405/96, 2738/99, 2935/98, 35/01, 487/00, 580/02, 624/99 y 937/95. |
||||||||||||||||||||||||||||||
Erittäin patogeeninen lintuinfluenssa |
Directivas 92/40/CEE, 90/539/CEE, 82/894/CEE, 2002/99/CE y 2005/94/CE |
|
Resoluciones del Servicio Agrícola y Ganadero nos 1357/94, 1597/97, 1598/91, 2313/03, 2337/03, 2375/97, 2809/96, 32/04, 3356/03, 3601/96, 431/98 685/93, 535/03, 16/04, 4277/04, 6384/05, 6068/05, 872/06, 1846/06 y 2168/06. |
||||||||||||||||||||||||||||||
Newcastlen tauti (NCD) |
Directivas 92/66/CEE, 90/539/CEE, 82/894/CEE y 2002/99/CE |
|
Resoluciones del Servicio Agrícola y Ganadero nos 1357/94, 1597/97, 1598/91, 2313/03, 2337/03, 2375/97, 2809/96, 32/04, 3356/03, 3601/96, 431/98 y 685/93. |
||||||||||||||||||||||||||||||
Pienten märehtijäin rutto |
Directivas 92/119/CEE, 82/894/CEE y 2002/99/CE Decisión 79/542/CEE |
|
Resoluciones del Servicio Agrícola y Ganadero nos 1357/94, 1446/95, 1483/92, 1725/90, 1995/97, 2212/04, 2337/03, 2375/97, 2734/94, 3251/94, 35/01 y 487/00. |
||||||||||||||||||||||||||||||
Karjarutto |
Directivas 92/119/CEE, 64/432/CEE, 82/894/CEE, 2004/68/CE y 2002/99/CE Decisión 79/542/CEE |
|
Resoluciones del Servicio Agrícola y Ganadero nos 1091/03, 1191/01, 1357/94, 1446/95, 1447/95, 1483/92, 1487/92, 1598/91, 1720/95, 1725/90, 1995/97, 2212/04, 2337/03, 2374/97, 2375/97, 2379/97, 24/00, 2404/96, 2405/96, 25/00, 27/00, 2732/94, 2734/94, 2738/99, 2935/98, 2988/95, 316/92, 3251/94, 3397/98, 35/01, 431/98, 487/00, 580/02, 624/99, 685/94, 833/02, 887/03 y 937/95. |
||||||||||||||||||||||||||||||
Klassinen sikarutto |
Directivas 80/217/CEE, 82/894/CEE, 64/432/CEE, 2001/89/CE 2004/68/CE y 2002/99/CE Decisión 79/542/CEE |
|
Resoluciones del Servicio Agrícola y Ganadero nos 1598/91, 2337/03, 2375/97, 2379/97, 24/00, 25/00, 27/00, 317/03, 3397/98, 431/98 y 685/94. |
||||||||||||||||||||||||||||||
Naudan tarttuva keuhkorutto |
Directivas 64/432/CEE, 82/894/CEE y 2004/68/CE Decisión 79/542/CEE |
|
Resoluciones del Servicio Agrícola y Ganadero nos 1091/03, 1357/94, 1447/95, 1487/92, 1598/91, 1720/95, 2212/04, 2337/03, 2374/97, 2375/97, 2404/96, 2405/96, 2738/99, 2935/98, 431/98, 580/02, 624/99, 833/02, 887/03 y 937/95. |
||||||||||||||||||||||||||||||
Lammas- ja vuohirokko |
Directivas 92/119/CEE, 82/894/CEE y 2004/68/CE Decisión 79/542/CEE |
|
Resoluciones del Servicio Agrícola y Ganadero nos 1446/95, 1483/92, 1995/97, 2212/04, 2337/03, 2375/97, 2734/94, 3251/94, 35/01 y 487/00. |
||||||||||||||||||||||||||||||
Rift Valley -kuume |
Directivas 92/119/CEE, 82/894/CEE y 2004/68/CE Decisión 79/542/CEE |
|
Resoluciones del Servicio Agrícola y Ganadero nos 1091/03, 1357/94, 1446/95, 1483/92, 1487/92, 1598/91, 1720/95, 1995/97, 2337/03, 2374/97, 2375/97, 2404/96, 2405/96, 2738/99, 2935/98, 316/92, 431/98, 487/00, 580/02, 624/99 y 937/95. |
||||||||||||||||||||||||||||||
Lumpy skin -tauti |
Directivas 92/119/CEE, 82/894/CEE y 2004/68/CE Decisión 79/542/CEE |
|
Resoluciones del Servicio Agrícola y Ganadero nos 1091/03, 1447/95, 1483/92, 1487/92, 1720/95, 2337/03, 2374/97, 2375/97, 2404/96, 2405/96, 2732/94, 2738/99, 2935/98, 580/02, 624/99 y 937/95. |
||||||||||||||||||||||||||||||
Venezuelalainen hevosen enkefalomyeliitti (Venezuelan Equine Encephalomye-litis) |
Directivas 90/426/CEE y 82/894/CEE |
|
Resoluciones del Servicio Agrícola y Ganadero nos 1486/92, 1676/03, 1808/90, 2496/94, 2733/94, 2854/95, 3274/94 y 3393/96. |
||||||||||||||||||||||||||||||
Räkätauti |
Directivas 90/426/CEE y 82/894/CEE |
|
Resoluciones del Servicio Agrícola Ganadero nos 1357/94, 1486/92, 1598/91, 1676/03, 1806/90, 1808/90, 2496/94, 2733/94, 2854/95, 3393/96 y 431/98. |
||||||||||||||||||||||||||||||
Astumatauti |
Directivas 90/426/CEE y 82/894/CEE |
|
Resoluciones del Servicio Agrícola y Ganadero nos 1486/92, 1676/03, 1808/90, 2496/94, 2854/95 y 3393/96. |
||||||||||||||||||||||||||||||
Enteroviruksen aiheuttama enkefalomyeliitti (enterovirus encephalomyelitis) |
Directiva 82/894/CEE Decisión 79/542/CEE |
|
Resoluciones del Servicio Agrícola y Ganadero nos 1598/91, 2379/97, 24/00, 25/00, 317/03, 3397/98, 431/98 y 685/94. |
||||||||||||||||||||||||||||||
Tarttuva verta muodostava kuolio (IHN) |
Directivas 91/67/CEE, 82/894/CEE y 93/53/CEE |
|
Resoluciones del Servicio Nacional de Pesca nos 61/03,729/03 y 392/04. |
||||||||||||||||||||||||||||||
Verenvuotoseptikemia (VHS) |
Directivas 91/67/CEE, 82/894/CEE y 93/53/CEE |
|
Resoluciones del Servicio Nacional de Pesca nos 61/03,729/03 y 392/04. |
||||||||||||||||||||||||||||||
Tarttuva lohen anemia (ISA) |
Directivas 91/67/CEE, 92/894/CEE y 93/53/CEE |
|
Resoluciones del Servicio Nacional de Pesca nos 61/03,729/03 y 392/04. |
||||||||||||||||||||||||||||||
Bonamioosi-nilviäistauti (Bonamia ostreae) |
Directivas 91/67/CEE, 95/70/CE y 82/894/CEE |
|
Resolución del Servicio Nacional de Pesca no 1809/03. |
||||||||||||||||||||||||||||||
Marteilioosi-nilviäistauti (Marteilia refringens) |
Directivas 91/67/CEE, 95/70/CE y 82/894/CEE |
|
Resolución del Servicio Nacional de Pesca no 1809/03. |
Lisäys III B
ILMOITETTAVAT KASVINTUHOOJAT, JOIDEN ASEMAN OSAPUOLET OVAT TUNNUSTANEET JA JOIDEN OSALTA VOIDAAN TEHDÄ ALUEELLISTAMISPÄÄTÖKSIÄ
Chilen tilanne:
1. |
Kasvintuhoojat, joita ei tiedetä esiintyvän Chilen missään osassa ja jotka on lueteltu Chilen alueella karanteenia edellyttäviä tuhoeläimiä koskevien alueellistamispäätösten perusteiden vahvistamisesta annetun Servicio Agrícola y Ganaderon päätöslauselman nro 3080, sellaisena kuin se on muutettuna, 20 artiklassa (Resolución No 3080 establece criterios de regionalización en relación a las plagas cuarentenarias para el territorio de Chile). |
2. |
Päätöslauselman nro 3080, sellaisena kuin se on muutettuna, 21 artiklassa luetellut kasvintuhoojat, joiden tiedetään esiintyvän Chilessä ja jotka ovat viranomaisten valvonnassa. |
3. |
Päätöslauselman nro 3080, sellaisena kuin se on muutettuna, 6 ja 7 artiklassa luetellut kasvintuhoojat, joiden tiedetään esiintyvän Chilessä, jotka ovat viranomaisten valvonnassa ja joiden osalta on vahvistettu kasvintuhoojasta vapaita alueita. |
Euroopan yhteisön tilanne:
1. |
Kasveille ja kasvituotteille haitallisten organismien yhteisöön kulkeutumisen ja siellä leviämisen estämiseen liittyvistä suojatoimenpiteistä annetun neuvoston direktiivin 2000/29/EY, sellaisena kuin se on muutettuna, liitteessä I olevan A osan I jaksossa ja liitteessä II olevan A osan I jaksossa luetellut kasvintuhoojat, joita ei tiedetä esiintyvän yhteisön missään osassa ja jotka ovat merkittäviä koko yhteisössä tai sen osassa. |
2. |
Direktiivin 2000/29/EY, sellaisena kuin se on muutettuna, liitteessä I olevan A osan II jaksossa ja liitteessä II olevan A osan II jaksossa luetellut kasvintuhoojat, joiden tiedetään esiintyvän yhteisössä ja jotka ovat merkittäviä koko yhteisössä. |
3. |
Direktiivin 2000/29/EY, sellaisena kuin se on muutettuna, liitteessä I olevassa B osassa ja liitteessä II olevassa B osassa luetellut kasvintuhoojat, joiden tiedetään esiintyvän yhteisössä ja joiden osalta on vahvistettu kasvintuhoojasta vapaita alueita. |
Lisäys XI
YHTEYSELIMET JA WWW-SIVUSTOT
A. Yhteyselimet
Chile:
Departamento Acceso a Mercados |
Dirección General de Relaciones Económicas Internacionales (DIRECON) |
Ministerio de Relaciones Exteriores |
Teatinos 180, piso 11 |
Santiago |
Chile |
Puhelin: (56-2) 565 93 38 |
Faksi: (56-2) 696 06 39 |
Muita tärkeitä yhteyksiä:
Departamento Europa, África, y Medio Oriente |
Dirección General de Relaciones Económicas Internacionales (DIRECON) |
Ministerio de Relaciones Exteriores |
Teatinos 180, piso 12 |
Santiago |
Chile |
Puhelin: (56-2) 565 93 58 |
Faksi: (56-2) 565 93 40 |
Jefe División de Protección Pecuaria |
Servicio Agrícola y Ganadero (SAG) |
Ministerio de Agricultura |
Av. Bulnes 140, piso 7 |
Santiago |
Chile |
Puhelin: (56-2) 345 14 01 |
Faksi: (56-2) 345 14 03 |
Jefe División de Protección Agrícola |
Servicio Agrícola y Ganadero (SAG) |
Ministerio de Agricultura |
Av. Bulnes 140, piso 3 |
Santiago |
Chile |
Puhelin: (56-2) 345 12 02 |
Faksi: (56-2) 345 12 03 |
Jefe División Asuntos Internacionales |
Servicio Agrícola y Ganadero (SAG) |
Ministerio de Agricultura |
Av. Bulnes 140, piso 5 |
Santiago |
Chile |
Puhelin: (56-2) 345 15 75 |
Faksi: (56-2) 345 15 78 |
Jefe Departamento Sanidad Pesquera |
Servicio Nacional de Pesca (SERNAPESCA) |
Ministerio de Economía |
Victoria 2832 |
Valparaiso |
Chile |
Puhelin: (56-32) 81 92 02 |
Faksi: (56-32) 81 92 00 |
Jefe División de Políticas Públicas Saludables y Promoción |
Ministerio de Salud |
Mac Iver 459, piso 8 |
Santiago |
Chile |
Puhelin: (56-2) 574 04 93 |
Faksi: (56-2) 664 90 55 |
Yhteisö:
El Director |
DG SANCO Dirección D |
Salud y Bienestar de los Animales |
Comisión Europea |
Dirección postal: Rue de la Loi 200 |
B-1049 Bruselas |
Despacho: Rue Froissart 101 |
B-1040 Bruselas |
Bélgica |
Puhelin: (32-2) 295 36 41 |
Faksi: (32-2) 296 42 86 |
Muita tärkeitä yhteyksiä:
El Director |
DG SANCO Dirección E |
Seguridad Alimentaria |
Comisión Europea |
Dirección postal: Rue de la Loi 200 |
B-1049 Bruselas |
Despacho: Rue Belliard 232 |
B-1040 Bruselas |
Bélgica |
Puhelin: (32-2) 295 34 30 |
Faksi: (32-2) 295 02 85 |
El Director |
DG SANCO Dirección F |
Oficina Alimentaria y Veterinaria |
Grange Dunsany |
Co Meath |
Irlanda |
Puhelin: (353) 466 17 58 |
Faksi: (353) 466 18 97 |
B. Sähköpostiyhteydet
Chile:
acuerdo-chile-ue-sps@direcon.cl
Yhteisö:
sanco-ec-chile-agreement@ec.europa.eu
C. Maksuttomat WWW-sivustot
Chile:
http://www.direcon.cl
http://www.sag.gob.cl
http://www.sernapesca.cl
http://ministeriodesalud.cl
Yhteisö:
http://ec.europa.eu/dgs/health_consumer/foodsafety.htm