20.3.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 79/1

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 3223/94 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)

Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

20.3.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 79/3

(1)

Viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä markkinamekanismien osalta 25 päivänä heinäkuuta 2000 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1623/2000 (2) vahvistetaan muun muassa interventioelinten hallussa olevien, viinikaupan yhteisestä järjestämisestä 16 päivänä maaliskuuta 1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 822/87 (3) 35, 36 ja 39 artiklassa sekä asetuksen (EY) N:o 1493/1999 27,28 ja 30 artiklassa tarkoitetuista tislauksista saatujen alkoholien varastojen myyntiä koskevat yksityiskohtaiset soveltamissäännöt.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1623/2000 92 artiklan mukaisesti olisi järjestettävä tarjouskilpailu viininvalmistuksesta peräisin olevan alkoholin käyttämiseksi yksinomaan polttoainealalla bioetanolina yhteisössä, jotta yhteisön viininvalmistuksesta peräisin olevan alkoholin varastot pienentyisivät ja jotta varmistettaisiin asetuksen (EY) N:o 1623/2000 92 artiklan mukaisesti hyväksyttyjen yritysten hankintojen jatkuvuus.

(3)

Myyntihinnat ja vakuudet on ilmoitettava ja maksut suoritettava euroina 1 päivästä tammikuuta 1999 alkaen maatalouden euromääräisestä valuuttajärjestelmästä 15 päivänä joulukuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2799/98 (4) mukaisesti.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viinin hallintokomitean lausunnon mukaiset,

a)

erä, jonka numero on 96/2007 EY ja jonka määrä on 50 000 hehtolitraa 100 tilavuusprosentin alkoholia;

b)

erä, jonka numero on 97/2007 EY ja jonka määrä on 50 000 hehtolitraa 100 tilavuusprosentin alkoholia;

c)

erä, jonka numero on 98/2007 EY ja jonka määrä on 50 000 hehtolitraa 100 tilavuusprosentin alkoholia;

d)

erä, jonka numero on 99/2007 EY ja jonka määrä on 50 000 hehtolitraa 100 tilavuusprosentin alkoholia;

e)

erä, jonka numero on 100/2007 EY ja jonka määrä on 50 000 hehtolitraa 100 tilavuusprosentin alkoholia;

f)

erä, jonka numero on 101/2007 EY ja jonka määrä on 50 000 hehtolitraa 100 tilavuusprosentin alkoholia;

g)

erä, jonka numero on 102/2007 EY ja jonka määrä on 50 000 hehtolitraa 100 tilavuusprosentin alkoholia;

h)

erä, jonka numero on 103/2007 EY ja jonka määrä on 50 000 hehtolitraa 100 tilavuusprosentin alkoholia;

i)

erä, jonka numero on 104/2007 EY ja jonka määrä on 50 000 hehtolitraa 100 tilavuusprosentin alkoholia;

j)

erä, jonka numero on 105/2007 EY ja jonka määrä on 50 000 hehtolitraa 100 tilavuusprosentin alkoholia;

k)

erä, jonka numero on 106/2007 EY ja jonka määrä on 50 000 hehtolitraa 100 tilavuusprosentin alkoholia;

l)

erä, jonka numero on 107/2007 EY ja jonka määrä on 50 000 hehtolitraa 100 tilavuusprosentin alkoholia;

m)

erä, jonka numero on 108/2007 EY ja jonka määrä on 53 380,74 hehtolitraa 100 tilavuusprosentin alkoholia;

a)

todiste siitä, että kyseisen alkoholin hallussaan pitävälle interventioelimelle on annettu osallistumisvakuus, joka on 4 euroa hehtolitralta 100 tilavuusprosentin alkoholia;

b)

tarjouksen tekijän nimi ja osoite, viittaus tarjouskilpailuilmoitukseen, ehdotettu hinta euroina hehtolitralta 100 tilavuusprosentin alkoholia;

c)

tarjouksen tekijän sitoumus noudattaa kyseistä tarjouskilpailua koskevia säännöksiä;

d)

tarjouksen tekijän ilmoitus, jonka mukaan hän

a)

soveltaa asetuksen (EY) N:o 1623/2000 102 artiklan säännöksiä soveltuvin osin;

b)

ottaa näytteitä alkoholin laadun varmistamiseksi ydinmagneettiseen resonanssiin perustuvalla määrityksellä sen lopullisen käyttötarkoituksen yhteydessä.

20.3.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 79/11

(1)

Direktiivissä 85/611/ETY on useita, joskus toisiinsa liittyviä määritelmiä omaisuuseristä, joihin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavat yritykset (yhteissijoitusyritykset) voivat sijoittaa. Direktiivissä määritellään muun muassa siirtokelpoiset arvopaperit ja rahamarkkinavälineet.

(2)

Direktiivin 85/611/ETY antamisen jälkeen rahoitusmarkkinoille on tullut yhä useamman tyyppisiä rahoitusvälineitä, ja on epävarmuutta siitä, mitä rahoitusvälineitä direktiivin määritelmillä tarkoitetaan. Epävarmuus määritelmien soveltamisessa johtaa direktiivin erilaisiin tulkintoihin.

(3)

Jotta voidaan varmistaa direktiivin 85/611/ETY yhdenmukainen soveltaminen, auttaa jäsenvaltioita pääsemään yhteisymmärrykseen siitä, voiko yhteissijoitusyritys tehdä sijoituksia tietyntyyppisiin omaisuuseriin, ja varmistaa, että määritelmät ymmärretään direktiivin 85/611/ETY pohjana olevien periaatteiden mukaisesti, on tarpeen antaa toimivaltaisille viranomaisille ja markkinatoimijoille enemmän varmuutta tässä asiassa. Mainitut periaatteet koskevat esimerkiksi riskien hajauttamista ja riskirajoja sekä yhteissijoitusyrityksen kykyä lunastaa osuutensa osuudenhaltijoiden pyynnöstä ja laskea nettoarvonsa, kun osuuksia lasketaan liikkeeseen tai lunastetaan. Varmuuden lisääntyminen parantaa myös yhteissijoitusyritysten osuuksien pitämistä kaupan rajojen yli koskevan ilmoitusmenettelyn toimintaa.

(4)

Tässä direktiivissä säädetyistä selvennyksistä ei sinällään aiheudu toimivaltaisille viranomaisille tai markkinatoimijoille uusia toiminnallisia velvollisuuksia. Direktiivissä ei niinkään anneta kattavaa luetteloa rahoitusvälineistä ja liiketoimista, vaan selitetään peruskriteereitä, joiden avulla voidaan arvioida, kattavatko eri määritelmät tietyn rahoitusvälinetyypin.

(5)

Varallisuuserän sallittavuutta yhteissijoitusyrityksen sijoituskohteeksi ei pidä arvioida vain sen perusteella, kuuluuko se tässä direktiivissä selvennettyjen määritelmien soveltamisalaan, vaan myös muiden direktiivissä 85/611/ETY säädettyjen vaatimusten kannalta. Toimivaltaiset kansalliset viranomaiset voisivat tehdä yhteistyötä Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komiteassa (CESR) kehittääkseen yhteisiä lähestymistapoja näiden selvennysten soveltamiseen valvontavelvollisuuksissaan, erityisesti direktiivin 85/611/ETY muiden vaatimusten, kuten valvonta- ja riskienhallintamenettelyjen ja sijoitustuotekohtaisen EU:n kattavan toimiluvan ongelmattoman käyttämisen varmistamiseksi.

(6)

Direktiivissä 85/611/ETY määritellään siirtokelpoiset arvopaperit yksinomaan muodollisoikeudellisesta näkökulmasta. Sen mukaan siirtokelpoisten arvopaperien määritelmää voidaan soveltaa suureen määrään erilaisia rahoitusvälineitä, joilla on erilaisia ominaisuuksia ja joiden likvidiys vaihtelee. Kaikkien näiden rahoitusvälineiden osalta olisi varmistettava, että siirtokelpoisten arvopapereiden määritelmä ja direktiivin muut säännökset ovat keskenään johdonmukaiset.

(7)

Suljetut rahastot ovat sijoituskohdeluokka, jota direktiivissä 85/611/ETY ei nimenomaan mainita yhteissijoitusyrityksille sallituksi sijoituskohteeksi. Suljettujen rahastojen osuuksia käsitellään kuitenkin usein siirtokelpoisina arvopapereina, ja tällainen käsittely voidaan usein perustella sillä, että ne voidaan hyväksyä kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla. Markkinatoimijoiden ja toimivaltaisten viranomaisten on voitava olla varmoja siitä, kattaako siirtokelpoisten arvopaperien määritelmä suljettujen rahastojen osuudet. Toimivaltaiset kansalliset viranomaiset voisivat työskennellä yhdessä CESR:ssä kehittääkseen yhteisiä lähestymistapoja, joiden mukaan suljettuihin rahastoihin sovellettavia kriteerejä käytetään päivittäisessä toiminnassa. Tämä liittyy erityisesti yritysjohdon valvontamekanismeja koskevien keskeisten vähimmäisvaatimusten noudattamiseen.

(8)

Enemmän oikeusvarmuutta tarvitaan myös, jos halutaan luokitella siirtokelpoisiksi arvopapereiksi sellaisia rahoitusvälineitä, jotka liittyvät muiden omaisuuserien arvon kehitykseen, mukaan lukien omaisuuserien lajit, joihin direktiivissä 85/611/ETY itsessään ei viitata, tai joiden vakuutena ovat tällaiset varat. Olisi tehtävä selväksi, että jos rahoitusvälineen yhteys kohde-etuutena olevaan rahoitusvälineeseen tai välineen muuhun komponenttiin on niin vahva, että kyseisen välineen on katsottava sisältävän johdannaisen, rahoitusväline kuuluu silloin sellaisten siirtokelpoisten arvopaperien alaluokkaan, joka sisältää johdannaisen. Tästä seuraa, että kyseiseen välineeseen on sovellettava direktiivissä 85/611/ETY tarkoitettuja johdannaisten arviointiperusteita.

(9)

Jotta rahoitusvälineen voidaan katsoa kuuluvan direktiivissä 85/611/ETY tarkoitettujen rahamarkkinavälineiden määritelmän soveltamisalaan, sen täytyisi täyttää tietyt arviointiperusteet. Sen täytyy erityisesti olla normaalisti rahamarkkinoilla kaupankäynnin kohteena oleva väline, sen on oltava likvidi ja sillä on oltava arvo, joka voidaan määritellä tarkasti milloin tahansa. On välttämätöntä varmistaa näiden perusteiden yhdenmukainen soveltaminen ja ottaa siinä huomioon tietyt markkinoiden käytänteet. On myös tärkeää selventää, että perusteita on käytettävä yhdenmukaisesti direktiivin 85/611/ETY muiden periaatteiden kanssa. Rahamarkkinavälineiden määritelmän olisi ulotuttava sellaisiin rahoitusvälineisiin, joita ei ole otettu säännellyille markkinoille tai joilla ei käydä kauppaa säännellyillä markkinoilla ja joita varten direktiivissä 85/611/ETY säädetään rahamarkkinavälineitä koskevien yleisten edellytysten lisäksi myös erityisiä arviointiperusteita. Näitä arviointiperusteita on yhtä lailla tarpeen selventää sijoittajien suojaan liittyvien vaatimusten vuoksi. On myös otettava huomioon muut direktiivin vaatimukset, kuten sen 37 artiklan mukaista salkun likviditeettiä koskeva periaate.

(10)

Rahoitusjohdannaisia on direktiivin 85/611/ETY nojalla pidettävä helposti rahaksi muutettavana rahoitusomaisuutena, jos ne täyttävät kyseisessä direktiivissä annetut arviointiperusteet. On välttämätöntä varmistaa näiden perusteiden yhdenmukainen soveltaminen, ja on myös tehtävä selväksi, että nämä kriteerit on ymmärrettävä tavalla, joka on johdonmukainen direktiivin muiden säännösten kanssa. On myös tehtävä selväksi, että jos luottojohdannaiset ovat näiden kriteerien mukaiset, ne ovat direktiivissä 85/611/ETY tarkoitettuja rahoitusjohdannaisia, minkä vuoksi niitä voidaan käsitellä helposti rahaksi muutettavana rahoitusomaisuutena.

(11)

Erityisen kiireellisesti olisi selvennettävä indeksijohdannaiset. Nykyisin on olemassa monenlaisia taloudellisia indeksejä, jotka toimivat johdannaisvälineen kohde-etuutena. Nämä indeksit vaihtelevat koostumuksensa tai osiensa painotuksen mukaan. Joka tapauksessa on varmistettava, että yhteissijoitusyritys pystyy täyttämään velvollisuutensa, jotka koskevat direktiivin 85/611/ETY 37 artiklan mukaista salkun likviditeettiä ja rahaston nettoarvon laskemista, ja etteivät johdannaisen kohde-etuuden ominaisuudet vaikuta kielteisesti näihin velvollisuuksiin. Olisi selvennettävä, että sellaiset indeksijohdannaiset, joiden koostumus on tarpeeksi hajautettu, jotka kuvaavat riittävän tarkasti niitä markkinoita, joihin ne viittaavat, ja joiden koostumuksesta ja laskemisesta on asianmukaista tietoa, kuuluvat helposti rahaksi muutettavana rahoitusomaisuutena pidettäviin johdannaisiin. Toimivaltaiset kansalliset viranomaiset voisivat tehdä yhteistyötä CESR:ssä kehittääkseen yhteisiä lähestymistapoja näiden kriteerien päivittäiseen käytännön soveltamiseen sellaisten omaisuuserien lajeihin perustuviin indekseihin, joita ei direktiivissä nimenomaan yksilöidä sallituiksi varoiksi.

(12)

Direktiivissä 85/611/ETY tunnustetaan siirtokelpoisten arvopaperien ja rahamarkkinavälineiden alaluokaksi sellaiset välineet, joihin sisältyy johdannaiselementti. Se, että siirtokelpoiseen arvopaperiin tai rahamarkkinavälineeseen sisältyy johdannaiselementti, ei tee koko rahoitusvälineestä rahoitusjohdannaista, joka jäisi siirtokelpoisen arvopaperin tai rahamarkkinavälineen määritelmän ulkopuolelle. Sen vuoksi on tarpeen selventää, milloin rahoitusjohdannaisen katsotaan sisältävän toisen välineen. Johdannaisen sisällyttäminen siirtokelpoiseen arvopaperiin tai rahamarkkinavälineeseen tuo lisäksi mukanaan riskin, että direktiivissä 85/611/ETY annettuja johdannaisia koskevia sääntöjä kierretään. Tästä syystä direktiivissä vaaditaan rahoitusvälineeseen sisältyvän johdannaiselementin tunnistamista ja näiden sääntöjen noudattamista. Rahoitusala on hyvin innovatiivista, eikä johdannaiselementin tunnistaminen ole aina ilmeisen selvää. Jotta tässä asiassa voitaisiin olla varmoja, on laadittava arviointiperusteet mainittujen elementtien tunnistamiseksi.

(13)

Direktiivin 85/611/ETY nojalla sellaiset siirtokelpoisiin arvopapereihin tai rahamarkkinavälineisiin liittyvät menetelmät ja välineet, joilla edistetään tehokasta salkunhoitoa, eivät kuulu siirtokelpoisten arvopapereiden tai rahamarkkinavälineiden määritelmään. Näiden määritelmien rajojen selventämiseksi on laadittava arviointiperusteet, joilla voidaan tunnistaa mainittuihin menetelmiin ja välineisiin kuuluvat liiketoiminnot. On myös välttämätöntä palauttaa mieleen, että näiden menetelmien ja välineiden yhteydessä on otettava johdonmukaisesti huomioon yhteissijoitusyritysten muut, erityisesti riskiprofiilia koskevat velvollisuudet. Kyseisten menetelmien ja välineiden on siis oltava niiden sääntöjen mukaisia, joita direktiivissä 85/611/ETY annetaan riskinhallinnasta ja riskien hajauttamisesta sekä lyhyeksi myyntiä ja lainanottoa koskevista rajoituksista.

(14)

Direktiivissä 85/611/ETY annetaan perusteet sellaisten yhteissijoitusyritysten määrittelemiseksi, jotka jäljittelevät joukkolaina- tai osakeindeksejä. Nämä arviointiperusteet täyttäviin yhteissijoitusyrityksiin voidaan soveltaa joustavampia sääntöjä siitä, kuinka suureen määrään saman liikkeeseenlaskijan arvopapereista ne saavat sijoittaa. Siksi on tarpeen laatia selvät säännöt kyseisistä arviointiperusteista ja varmistaa, että niitä sovelletaan yhdenmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa. Tähän liittyy myös lisäselvennys siitä, milloin yhteissijoitusyritystä voidaan pitää indeksiä jäljittelevänä yhteissijoitusyrityksenä, ja siis lisävarmuuden antaminen ehdoista, jotka oikeuttavat tällaiseen indeksiä jäljittelevän yhteissijoitusyrityksen suosituimmuuskohteluun.

(15)

Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komitealta on pyydetty teknistä lausuntoa.

(16)

Tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan arvopaperikomitean lausunnon mukaiset,

1)

direktiivin 85/611/ETY 1 artiklan 8 kohdassa määritellyt siirtokelpoiset arvopaperit;

2)

direktiivin 85/611/ETY 1 artiklan 9 kohdassa määritellyt rahamarkkinavälineet;

3)

direktiivin 85/611/ETY 1 artiklan 2 kohdassa yhteissijoitusyrityksen määritelmässä tarkoitettu helposti rahaksi muutettava rahoitusomaisuus, kun on kyse rahoitusjohdannaisista;

4)

direktiivin 85/611/ETY 21 artiklan 3 kohdan neljännessä alakohdassa tarkoitetut siirtokelpoiset arvopaperit ja rahamarkkinavälineet, joihin sisältyy johdannaisia;

5)

direktiivin 85/611/ETY 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tehokkaassa salkunhoidossa käytetyt menetelmät ja välineet;

6)

direktiivin 85/611/ETY 22 a artiklan 1 kohdassa tarkoitetut indeksejä jäljittelevät yhteissijoitusyritykset.

a)

tappio, joka yhteissijoitusyritykselle voi koitua tällaisten välineiden hallussapidosta, rajoittuu niistä maksettuun määrään;

b)

niiden likviditeetti ei vaaranna yhteissijoitusyrityksen kykyä noudattaa direktiivin 85/611/ETY 37 artiklan säännöksiä;

c)

niiden arvo voidaan määrittää luotettavasti seuraavasti:

d)

niistä on saatavissa asianmukaisia tietoja seuraavasti:

e)

ne ovat siirtokelpoisia;

f)

ne on hankittu direktiivissä 85/611/ETY tarkoitetun yhteissijoitusyrityksen sijoitustavoitteiden ja/tai -politiikan mukaisesti;

g)

yhteissijoitusyrityksen riskinhallintajärjestelmässä otetaan huomioon niihin liittyvät riskit.

a)

oikeudellisesti sijoitusyhtiöiksi tai trusteja koskevien säännösten nojalla perustettujen suljettujen rahastojen osuudet, jotka täyttävät seuraavat vaatimukset:

b)

sopimusoikeudellisten säännösten mukaisesti perustettujen suljettujen rahastojen osuudet, jotka täyttävät seuraavat vaatimukset:

c)

rahoitusvälineet, jotka täyttävät seuraavat vaatimukset:

a)

rahoitusvälineet, jotka on otettu säännellyille markkinoille direktiivin 85/611/ETY 19 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdan mukaisesti tai joilla käydään kauppaa tällaisilla markkinoilla;

b)

rahoitusvälineet, joita ei ole otettu kaupankäynnin kohteeksi.

a)

niiden maturiteetti liikkeeseenlaskuhetkellä on enintään 397 päivää;

b)

niiden jäljellä oleva maturiteetti on enintään 397 päivää;

c)

niiden korkotuotto oikaistaan säännöllisesti rahamarkkinaolosuhteiden mukaisesti vähintään 397 päivän välein;

d)

niiden riskiprofiili, mukaan lukien luotto- ja korkoriski, vastaa sellaisten rahoitusvälineiden riskiprofiilia, joiden erääntymisaika on a tai b alakohdan mukainen, tai niiden korkotuottoja oikaistaan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

a)

yhteissijoitusyritys voi niiden avulla laskea nettoarvon sen arvon mukaisesti, jolla salkkuun sisältyvä rahoitusväline on vaihdettavissa asiaa tuntevien, liiketoimeen halukkaiden, toisistaan riippumattomien osapuolten välillä;

b)

ne perustuvat joko markkinatietoihin tai arvostusmalleihin, mukaan lukien jaksotettuun hankintamenoon perustuvat järjestelmät.

a)

ne täyttävät yhden 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista ja kaikki 4 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista vaatimuksista;

b)

niistä on saatavilla asianmukaisia tietoja, mukaan luettuna sellaisia, joiden avulla voidaan asianmukaisesti arvioida tällaisiin välineisiin tehtyihin sijoituksiin liittyvät luottoriskit, ottaen huomioon tämän artiklan 2, 3 ja 4 kohdan;

c)

ne ovat siirtokelpoisia.

a)

tiedot, jotka koskevat sekä liikkeeseenlaskua tai liikkeeseenlaskuohjelmaa että liikkeeseenlaskijan oikeudellista ja taloudellista asemaa ennen rahamarkkinavälineen liikkeeseenlaskua;

b)

a alakohdassa tarkoitettujen tietojen päivitys säännöllisesti ja aina kun tapahtuu jotain merkittävää;

c)

a alakohdassa tarkoitetut tiedot, joiden varmentamisen suorittavat asianmukaisesti pätevöityneet kolmannet osapuolet, jotka eivät saa ohjeita liikkeeseenlaskijalta;

d)

saatavilla olevat ja luotettavat tilastot liikkeeseenlaskusta tai liikkeeseenlaskuohjelmasta.

a)

tiedot, jotka koskevat sekä liikkeeseenlaskua tai liikkeeseenlaskuohjelmaa että liikkeeseenlaskijan oikeudellista ja taloudellista asemaa ennen rahamarkkinavälineen liikkeeseenlaskua;

b)

a alakohdassa tarkoitettujen tietojen päivitys säännöllisesti ja aina kun tapahtuu jotain merkittävää;

c)

saatavilla olevat ja luotettavat tilastot liikkeeseenlaskusta tai liikkeeseenlaskuohjelmasta tai muut tiedot, joiden avulla voidaan asianmukaisesti arvioida tällaisiin välineisiin tehtyihin sijoituksiin liittyvät luottoriskit.

1)

se on sijoittautunut Euroopan talousalueelle;

2)

se on sijoittautunut G10-ryhmään kuuluvaan OECD-maahan;

3)

sen luottoluokitus on vähintään Investment Grade -tasoinen;

4)

liikkeeseenlaskijaan kohdistuvan syvällisen analyysin perusteella voidaan osoittaa, että kyseiseen liikkeeseenlaskijaan sovellettavat toiminnan vakautta koskevat säännöt ovat vähintään yhtä tiukat kuin yhteisön lainsäädännössä annetut säännöt.

a)

niiden kohde-etuudet koostuvat yhdestä tai useammasta seuraavista:

b)

vakioimattomat johdannaissopimukset ovat direktiivin 85/611/ETY 19 artiklan 1 kohdan g alakohdan toisessa ja kolmannessa luetelmakohdassa säädettyjen vaatimusten mukaiset.

a)

ne mahdollistavat tämän artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun omaisuuserän luottoriskin siirron erillään kyseiseen omaisuuserään liittyvistä muista riskeistä;

b)

niistä ei johdu muiden kuin direktiivin 85/611/ETY 19 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen varojen luovuttamista tai siirtoa, mukaan lukien käteisenä tapahtuva luovuttaminen ja siirto;

c)

ne täyttävät direktiivin 85/611/ETY 19 artiklan 1 kohdan g alakohdan toisessa ja kolmannessa luetelmakohdassa ja tämän artiklan 3 ja 4 kohdassa vakioimattomille johdannaissopimuksille säädetyt vaatimukset;

d)

niiden riskit otetaan asianmukaisesti huomioon yhteissijoitusyrityksen riskienhallintajärjestelmässä ja sisäisen tarkastuksen mekanismeissa, jos vaarana on, että tiedonsaanti yhteissijoitusyrityksen ja luottojohdannaisen vastapuolen välillä on epäsymmetristä, koska vastapuoli voi saada julkistamatonta tietoa yrityksistä, joiden liikkeeseen laskemia omaisuuseriä käytetään luottojohdannaisten referenssiomaisuutena.

a)

arvostaminen perustuu joko välineen luotettavaan, päivitettyyn markkina-arvoon tai, jos sellaista ei ole saatavilla, asianmukaista ja tunnustettua menetelmää käyttävään hinnoittelumalliin;

b)

arvostuksen todentaa jokin seuraavista:

a)

ne ovat riittävästi hajautettuja ja täyttävät seuraavat vaatimukset:

b)

indeksit kuvaavat riittävän tarkasti niitä markkinoita, joihin ne viittaavat, ja ne täyttävät seuraavat vaatimukset:

c)

ne julkistetaan asianmukaisesti siten, että seuraavat vaatimukset täyttyvät:

a)

kyseisen osan ansiosta osa kassavirrasta tai koko kassavirta, jonka muutoin vaatisi pääsopimuksena toimiva siirtokelpoinen arvopaperi, voidaan muuttaa määrätyn koron, rahoitusvälineen hinnan, valuuttakurssin, hinta- tai korkoindeksin, luottoluokituksen tai luottoindeksin tai muun muuttujan mukaan, ja se voi siksi vaihdella samalla tavalla kuin itsenäinen johdannainen;

b)

sen taloudelliset ominaisuudet ja riskit eivät ole läheisessä yhteydessä pääsopimuksen ominaisuuksiin ja riskeihin;

c)

sillä on merkittävä vaikutus siirtokelpoisen arvopaperin riskiprofiiliin ja hinnoitteluun.

a)

ne ovat taloudellisesti asianmukaisia, koska ne toteutetaan kustannustehokkaasti;

b)

niihin on tehty sijoitus yhdessä tai useammassa seuraavista tarkoituksista:

c)

yhteissijoitusyrityksen riskienhallintajärjestelmässä otetaan huomioon niihin liittyvät riskit.

a)

se on yleisön käytettävissä;

b)

indeksin laatija on riippumaton indeksiä jäljittelevästä yhteissijoitusyrityksestä.

20.3.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 79/20

(1)

Toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) kehittämistä varten on tarpeen vahvistaa tekniset vaatimukset järjestelmän tietoliikenneverkkoa ja sen osia sekä järjestelmään liittyvää verkonhallintaa varten.

(2)

Tarvittavista järjestelyistä olisi sovittava komission ja jäsenvaltioiden kesken erityisesti siltä osin kuin ne koskevat jäsenvaltioissa sijaitsevia yhdenmukaisia kansallisia liittymiä.

(3)

Tämä päätös ei estä komissiota tekemästä myöhemmin päätöksiä SIS II:n ja erityisesti tietoturvavaatimusten kehittämisestä.

(4)

SIS II:n kehittämistä säännellään sekä asetuksella (EY) N:o 2424/2001 että neuvoston päätöksellä 2001/886/YOS (2). Jotta voidaan varmistaa, että SIS II:n kehittämisen täytäntöönpano on kaikilta osin yhdenmukaista, tämän päätöksen säännösten tulee vastata sen SIS II:ta koskevista verkonhallinnan vaatimuksista tehtävän komission päätöksen säännöksiä, joka tehdään päätöstä 2001/886/YOS soveltaen.

(5)

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 29 päivänä toukokuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/365/EY (3) mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta ei ole osallistunut asetuksen (EY) N:o 2424/2001 hyväksymiseen eikä päätös sen vuoksi sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta siihen, koska päätöksellä kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä. Sen vuoksi tätä päätöstä ei ole osoitettu Yhdistyneelle kuningaskunnalle.

(6)

Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 28 päivänä helmikuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2002/192/EY (4) mukaisesti Irlanti ei ole osallistunut asetuksen (EY) N:o 2424/2001 tekemiseen eikä päätös sen vuoksi sido Irlantia eikä sitä sovelleta siihen, koska päätöksellä kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä. Sen vuoksi tätä päätöstä ei ole osoitettu Irlannille.

(7)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan 5 artiklan mukaisesti Tanska on päättänyt saattaa asetuksen (EY) N:o 2424/2001 osaksi Tanskan lainsäädäntöä. Asetus (EY) N:o 2424/2001 sitoo sen vuoksi Tanskaa kansainvälisoikeudellisesti.

(8)

Islannin ja Norjan osalta asetuksella (EY) N:o 2424/2001 ja päätöksellä 2001/886/YOS kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen (5) mukaisesti aloilla, joita tarkoitetaan tietyistä Euroopan unionin neuvoston, Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä 17 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/437/EY (6) 1 artiklan B alakohdassa.

(9)

Sveitsin osalta asetuksella (EY) N:o 2424/2001 ja päätöksellä 2001/886/YOS kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välillä Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen mukaisesti aloilla, joita tarkoitetaan kyseisen sopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan yhteisön puolesta sekä sopimuksen tiettyjen määräysten väliaikaisesta soveltamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 4 artiklan 1 kohdassa.

(10)

Tämä päätös on liittymisasiakirjan 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu Schengenin säännöstöä kehittävä tai muuten siihen liittyvä säädös.

(11)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 2424/2001 6 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaisia,

20.3.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 79/29

(1)

Toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) kehittämistä varten on tarpeen vahvistaa tekniset vaatimukset järjestelmän tietoliikenneverkkoa ja sen osia sekä järjestelmään liittyvää verkonhallintaa varten.

(2)

Tarvittavista järjestelyistä olisi sovittava komission ja jäsenvaltioiden kesken erityisesti siltä osin kuin ne koskevat jäsenvaltioissa sijaitsevia yhdenmukaisia kansallisia liittymiä.

(3)

Tämä päätös ei estä komissiota tekemästä myöhemmin päätöksiä SIS II:n ja erityisesti tietoturvavaatimusten kehittämisestä.

(4)

SIS II:n kehittämistä säännellään sekä neuvoston asetuksella (EY) N:o 2424/2001 (2) että päätöksellä 2001/886/YOS. Jotta voidaan varmistaa, että SIS II:n kehittämisen täytäntöönpano on kaikilta osin yhdenmukaista, tämän päätöksen säännösten tulee vastata sen SIS II:ta koskevista verkonhallinnan vaatimuksista tehtävän komission päätöksen säännöksiä, joka tehdään asetusta (EY) N:o 2424/2001 soveltaen.

(5)

Yhdistynyt kuningaskunta osallistuu tähän päätökseen Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja EY:n perustamissopimukseen liitetyn, Schengenin säännöstön sisällyttämisestä osaksi Euroopan unionia tehdyn pöytäkirjan 5 artiklan ja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 29 päivänä toukokuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/365/EY (3) 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(6)

Irlanti osallistuu tähän päätökseen Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja EY:n perustamissopimukseen liitetyn, Schengenin säännöstön sisällyttämisestä osaksi Euroopan unionia tehdyn pöytäkirjan 5 artiklan ja Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 28 päivänä helmikuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2002/192/EY (4) 5 artiklan 1 kohdan ja 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(7)

Islannin ja Norjan osalta tällä päätöksellä kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä tietyistä Euroopan unionin neuvoston, Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen mukaisesti aloilla, joita tarkoitetaan tietyistä kyseisen sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä tehdyn neuvoston päätöksen 1999/437/EY (5) 1 artiklan G alakohdassa.

(8)

Sveitsin osalta tällä päätöksellä kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välillä Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen mukaisesti aloilla, joita tarkoitetaan neuvoston päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan G alakohdassa sekä mainitun sopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan yhteisön puolesta sekä sopimuksen tiettyjen määräysten väliaikaisesta soveltamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 2004/849/EY (6) 4 artiklan 1 kohdassa.

(9)

Tämä päätös on liittymisasiakirjan 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu Schengenin säännöstöä kehittävä tai muuten siihen liittyvä säädös.

(10)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat päätöksen 2001/886/YOS 5 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

20.3.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 79/38

(1)

Perustamissopimuksen 3 artiklan 1 kohdan c alakohdassa Euroopan yhteisölle ja jäsenvaltioille annetaan tehtäväksi poistaa henkilöiden ja palvelujen vapaata liikkuvuutta rajoittavat esteet. Jäsenvaltioiden kansalaisten kannalta tämä tarkoittaa erityisesti mahdollisuutta harjoittaa ammattia itsenäisenä ammatinharjoittajana tai palkattuna työntekijänä muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa he ovat hankkineet ammattipätevyytensä. Lisäksi perustamissopimuksen 47 artiklalla pyritään varmistamaan täysin pätevien ammattilaisten vapaa liikkuvuus säänneltyjen ammattien alalla.

(2)

Ammattipätevyyden tunnustamisesta 7 päivänä syyskuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY (1) tarkoituksena on varmistaa täysin pätevien ammattilaisten vapaa liikkuvuus aloilla, joilla jäsenvaltioissa säännellään ammattiin pääsyä pätevyyden osalta. Direktiivillä konsolidoidaan 15 voimassa olevaa direktiiviä ja pyritään yksinkertaistamaan voimassa olevia tunnustamisjärjestelmiä sekä edistämään tilapäistä palvelujen tarjontaa. Direktiivin täytäntöönpanemiseksi ja sellaisten sisämarkkinoiden kehittämiseksi, joilla ammatteja säännellään pätevyyden osalta, komission voi olla tarpeen käyttää apunaan neuvoa-antavan elimen asiantuntemusta.

(3)

Siksi olisi aiheellista perustaa ammattipätevyyden tunnustamista käsittelevä asiantuntijaryhmä ja määritellä sen tehtävät ja kokoonpano.

(4)

Asiantuntijaryhmän olisi autettava kehittämään sisämarkkinoita säänneltyjen ammattien alalla.

(5)

Ammattipätevyyden tunnustamista käsittelevän koordinoijaryhmän olisi koostuttava kansallisista koordinoijista, jotka jäsenvaltiot ovat nimenneet direktiivin 2005/36/EY mukaisesti. Direktiivin mukaan koordinoijien tehtävänä on edistää direktiivin yhdenmukaista soveltamista ja kerätä kaikki direktiivin soveltamisen kannalta tärkeät tiedot.

(6)

Olisi annettava säännöt siitä, miten ryhmän jäsenet julkistavat tietoja, rajoittamatta kuitenkaan komission päätöksen 2001/844/EY, EHTY, Euratom (2) liitteessä esitettyjen komission turvallisuussääntöjen soveltamista.

(7)

Ryhmän jäseniin liittyvien henkilötietojen käsittelyssä olisi noudatettava yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (3) säännöksiä,

a)

käynnistää yhteistyö jäsenvaltioiden viranomaisten ja komission välillä ammattipätevyyden tunnustamiseen liittyvissä kysymyksissä;

b)

seurata niiden toimintalinjojen kehittymistä, joilla on vaikutuksia säänneltyihin ammatteihin;

c)

helpottaa direktiivin 2005/36/EY täytäntöönpanoa, erityisesti laatimalla asiaa koskevia asiakirjoja, kuten tulkintaohjeita;

d)

edistää kokemusten ja hyvien toimintatapojen vaihtoa edellä mainituissa alakohdissa tarkoitetuilla aloilla.

20.3.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 79/40

(1)

Neuvosto hyväksyi 10 päivänä huhtikuuta 2006 yhteisen kannan 2006/276/YUTP Valko-Venäjän tiettyihin virkamiehiin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä (1). Näiden toimenpiteiden voimassaolo lakkaa 10 päivänä huhtikuuta 2007.

(2)

Valko-Venäjän tilanteen huomioon ottaen yhteisen kannan 2006/276/YUTP voimassaoloa olisi jatkettava 12 kuukaudella,

20.3.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 79/41

”b)

ylittää samojen tuotteiden kaikista liitteessä I luetelluista maista ja alueilta yhteisöön minä tahansa 12 kuukauden ajanjaksona tapahtuvan XI(b) jaksoon kuuluvien tuotteiden arvon 12,5 prosentilla,”

”b)

minä tahansa 12 kuukauden ajanjaksona on yli 12,5 prosenttia kaikista liitteessä I luetelluista maista ja alueilta yhteisöön tapahtuvan XI(b) jaksoon kuuluvien tuotteiden tuonnin arvosta,”.