ISSN 1725-261X

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 386

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

49. vuosikerta
29. joulukuuta 2006


Sisältö

 

I   Säädökset, jotka on julkaistava

Sivu

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1889/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskevasta rahoitusvälineestä

1

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1890/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, maatilojen rakennetta koskevien yhteisön tilastotietojen keruun järjestämisestä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 571/88 muuttamisesta vuosien 2007–2009 rahoituskehyksen sekä Bulgarialle ja Romanialle myönnettävän yhteisön rahoituksen enimmäismäärän osalta

12

 

*

Neuvoston asetus (EY) 1891/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, asetusten (EY) N:o 6/2002 ja (EY) N:o 40/94 muuttamisesta Euroopan yhteisön teollismallien kansainvälisestä rekisteröinnistä tehdyn Haagin sopimuksen Geneven asiakirjaan liittymisen johdosta

14

 

 

II   Säädökset, joita ei tarvitse julkaista

 

 

Neuvosto

 

*

Neuvoston päätös, tehty 27 päivänä maaliskuuta 2006, Euroopan yhteisön ja Marokon kuningaskunnan välisen tiettyjä lentoliikenteen näkökohtia koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta ja väliaikaisesta soveltamisesta

17

Euroopan yhteisön ja Marokon kuningaskunnan sopimus tietyistä lentoliikenteen näkökohdista

18

 

*

Neuvoston päätös, tehty 18 päivänä joulukuuta 2006, teollismallien kansainvälistä rekisteröintiä koskevaan Haagin sopimukseen liittyvään, Genevessä 2 päivänä heinäkuuta 1999 tehtyyn Geneven asiakirjaan tapahtuvan Euroopan yhteisön liittymisen hyväksymisestä

28

 

*

Neuvoston päätös, tehty 18 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestyksen muuttamisesta kieliä koskevan järjestelyn osalta

44

 

*

Neuvoston päätös, tehty 18 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen muuttamisesta kieliä koskevan järjestelyn osalta

45

 

*

Neuvoston päätös, tehty 18 päivänä joulukuuta 2006, muutoksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta tiedon saatavuutta, yleisön osallistumista päätöksentekoon sekä oikeuden saatavuutta ympäristöasioissa koskevaan yleissopimukseen

46

 

*

Neuvoston päätös, tehty 19 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen vaatimustenmukaisuuden arvioinnin vastavuoroisesta tunnustamisesta tehdyn sopimuksen tarkistamista koskevan Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen tekemisestä

50

 

*

Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätös, tehty 4 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Marokon kuningaskunnan välisen Euro–Välimeri-lentoliikennesopimuksen allekirjoittamisesta ja väliaikaisesta soveltamisesta ( 1 )

55

Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Marokon kuningaskunnan välinen Euro–Välimeri-lentoliikennesopimus

57

 

 

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osastoa soveltamalla annetut säädökset

 

*

Neuvoston puitepäätös 2006/960/YOS, tehty 18 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan unionin jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välisen tietojen ja tiedustelutietojen vaihdon yksinkertaistamisesta

89

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


I Säädökset, jotka on julkaistava

29.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 386/1


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1889/2006,

annettu 20 päivänä joulukuuta 2006,

demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskevasta rahoitusvälineestä

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, JOTKA

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 179 artiklan 1 kohdan ja 181 a artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa tarkoitettua menettelyä (1),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Yhteisön ulkoisen avun tehostamiseksi ja sen tekemiseksi avoimemmaksi avun suunnittelulle ja toimitukselle ehdotetaan uusia puitteita. Heinäkuun 17 päivänä heinäkuuta 2006 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1085/2006 (2) perustetaan liittymistä valmisteleva tukiväline ehdokasmaille ja mahdollisille ehdokasmaille annettavaa yhteisön apua varten. Lokakuun 24 päivänä heinäkuuta 2006 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1638/2006 (3) perustetaan Euroopan naapuruuspoliittinen kumppanuusväline, joka on Euroopan naapuruuspolitiikkaa suoraan tukeva väline. Joulukuun 20 päivänä heinäkuuta 2006 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1889/2006 (4) perustetaan kehitysyhteistyön rahoitusväline 20 päivänä heinäkuuta 2006 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1889/2006 (4) perustetaan teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusväline. Marraskuun 15 päivänä heinäkuuta 2006 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1717/2006 (5) perustetaan vakautusväline, josta annetaan apua kriisitilanteissa ja syntymässä olevissa kriiseissä sekä erityisten maailmanlaajuisten ja alueiden välisten uhkien ilmetessä. Tällä asetuksella perustetaan demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskeva eurooppalainen rahoitusväline (Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen väline), jota voidaan käyttää ilman kolmannen maan hallituksen tai muiden julkisten viranomaisten suostumusta.

(2)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti unioni perustuu jäsenvaltioille yhteisiin vapauden, kansanvallan, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamiseen sekä oikeusvaltion periaatteisiin.

(3)

Demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen, edistäminen, kehittäminen ja lujittaminen on yksi yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikan sekä yhteisön ulkopuolisten maiden kanssa harjoitettavan taloudellisen, teknisen ja rahoitusyhteistyön ensisijaisista tavoitteista (6). Sitoutuminen demokraattisten periaatteiden ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, edistämiseen ja suojelemiseen on yhteisön ja sen ulkopuolisten maiden sopimussuhteiden olennainen osa (7).

(4)

Rahoitusvälineellä edistetään neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien, Euroopan parlamentin ja komission kehityspolitiikkaa koskevasta eurooppalaisesta konsensuksesta 20 päivänä joulukuuta 2005 antaman yhteisen julkilausuman (8) tavoitteita. Yhteisessä julkilausumassa korostetaan, että ”köyhyyden vähentämiseksi ja kestävän kehityksen kannalta on olennaista edistyä ihmisoikeuksien suojelussa, hyvässä hallintotavassa ja demokratisoinnin alalla”, mikä edesauttaa vuosituhannen kehitystavoitteiden toteuttamista.

(5)

Koska kehityspolitiikkaa koskevasta eurooppalaisesta konsensuksesta annetussa yhteisessä julkilausumassa vahvistettiin, että sukupuolten tasa-arvon ja naisten oikeuksien edistäminen on perusoikeus ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen liittyvä kysymys sekä väline, joka auttaa kaikkien vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa sekä Kairon toimintaohjelman ja kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen täytäntöönpanossa, asetuksessa kiinnitetään paljon huomiota sukupuolten tasa-arvoon.

(6)

Rahoitusvälineellä edistetään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklan 1 kohdan ja Euroopan unionin suuntaviivojen mukaisesti unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteen saavuttamista eli demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen kehittämistä ja lujittamista.

(7)

Yhteisön panos demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen kehittämiseen ja lujittamiseen perustuu kansainvälisessä ihmisoikeuslaissa vahvistettuihin yleisperiaatteisiin ja muihin Yhdistyneiden Kansakuntien puitteissa tehtyihin ihmisoikeusvälineisiin sekä asiaankuuluviin alueellisiin ihmisoikeusvälineisiin.

(8)

Demokratia ja ihmisoikeudet liittyvät erottamattomasti toisiinsa. Perusvapauksiin kuuluvat sananvapaus ja yhdistymisvapaus ovat poliittisen moniarvoisuuden ja demokratiakehityksen edellytyksiä, kun taas demokraattinen valvonta ja vallanjako ovat olennaisia riippumattoman oikeuslaitoksen ja oikeusvaltioperiaatteen kannalta, ja näitä puolestaan tarvitaan ihmisoikeuksien suojelemiseksi.

(9)

Ihmisoikeuksia tarkastellaan yleismaailmallisesti hyväksyttyjen kansainvälisten normien valossa, mutta demokratia on myös nähtävä sisältä päin kehittyvänä, yhteiskunnan kaikille osa-alueille ulottuvana prosessina, jonka puitteissa eri instituutioiden, etenkin kansallisten demokraattisten parlamenttien, tehtävänä on varmistaa kansalaisten mahdollisuudet osallistumiseen ja edustukseen sekä päätöksentekijöiden vastuullisuus ja kyky vastata kansalaisten toiveisiin. Vaikka ihmisoikeuksien kunnioittamiseen perustuvan kulttuurin ja kansalaisten kannalta toimivan demokratian rakentaminen ja säilyttäminen on erityisen tärkeää ja vaikeaa demokratiakehityksen alkuvaiheissa olevissa maissa, kyseessä on itse asiassa jatkuva haaste, johon ennen kaikkea asianomaisen maan asukkaiden on vastattava mutta jonka yhteydessä ei pidä väheksyä kansainvälisen yhteisön osallistumisen merkitystä.

(10)

Jotta edellä mainittuihin kysymyksiin voitaisiin vastata tehokkaasti, avoimesti, riittävän ajoissa ja joustavasti myös demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen aloitteen oikeusperustojen eli demokratian ja oikeusvaltion kehittämisen ja lujittamisen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen yleistavoitetta edistävien kehitysyhteistyötoimien täytäntöönpanoa koskevista vaatimuksista 29 päivänä huhtikuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 975/1999 (9) ja demokratian ja oikeusvaltion kehittämisen ja lujittamisen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen yleistavoitetta kolmansissa maissa yhteisön yhteistyöpolitiikan puitteissa edistävien yhteisön toimien, jotka ovat muita kuin kehitysyhteistyötoimia, täytäntöönpanoa koskevista vaatimuksista 29 päivänä huhtikuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 976/1999 (10) voimassaolon päättymisen eli 31 päivän joulukuuta 2006 jälkeen, tarvitaan erityisiä taloudellisia resursseja ja erityinen rahoitusväline, joiden avulla voidaan jatkaa riippumatonta toimintaa ja täydentää ja vahvistaa asiaan liittyviä yhteisön ulkoisen avun välineitä, Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välistä kumppanuussopimusta (11) ja humanitaarista apua.

(11)

Tämän asetuksen nojalla myönnettävällä yhteisön avulla on tarkoitus täydentää muita demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan EU-politiikan täytäntöönpanossa käytettäviä välineitä, joita ovat poliittinen vuoropuhelu ja diplomatiaan liittyvät toimenpiteet sekä erilaiset rahoitukseen liittyvät ja teknisen yhteistyön välineet, kuten maantieteelliset ja temaattiset ohjelmat. Tämän asetuksen mukainen apu täydentää myös vakautusvälineen käyttöä kriisipainotteisissa toimissa.

(12)

Erityisesti niiden toimenpiteiden lisäksi ja täydentämiseksi, joista on sovittu kumppanimaiden kanssa liittymistä valmistelevan välineen, Euroopan naapuruuspoliittisen kumppanuusvälineen, kehitysyhteistyön ja taloudellisen yhteistyön rahoitusvälineen, AKT-maiden kanssa tehdyn Cotonoun sopimuksen, teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineen ja vakautusvälineen mukaisen yhteistyön puitteissa, yhteisö antaa tämän asetuksen nojalla apua, joka kohdistetaan maailmanlaajuisiin, alueellisiin, kansallisiin ja paikallisiin ihmisoikeuksia ja demokratiakehitystä koskeviin kysymyksiin yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan kanssa siten, että se käsittää kaikenlaisen valtiosta riippumattomien ja ihmisoikeuksien ja demokratian edistämiseksi toimivien yksilöiden tai ryhmien yhteiskunnallisen toiminnan.

(13)

Vaikka demokratiaan ja ihmisoikeuksiin liittyvät tavoitteet on otettava yhä laajemmin huomioon kaikissa ulkoista apua koskevissa rahoitusvälineissä, tämän asetuksen nojalla annettavalla yhteisön avulla on erityinen täydentävä asema ja erillinen merkitys maailmanlaajuisen luonteensa vuoksi ja siksi, että se ei ole riippuvaista yhteisön ulkopuolisten maiden hallitusten ja muiden julkisten viranomaisten suostumuksesta. Tämä mahdollistaa arkaluontoisiin ihmisoikeus- ja demokratiakysymyksiin kuten siirtolaisten ihmisoikeuksiin sekä turvapaikanhakijoiden ja maan sisällä siirtymään joutuneiden ihmisten oikeuksiin liittyvän yhteistyön kansalaisyhteiskunnan kanssa ja tarjoaa joustovaraa, jonka turvin kyetään vastaamaan muuttuviin olosuhteisiin tai tukemaan innovatiivisia ratkaisuja. Lisäksi uusi väline antaa yhteisölle valmiudet laatia ja tukea sellaisia erityistavoitteita ja -toimenpiteitä kansainvälisellä tasolla, jotka eivät liity mihinkään tiettyyn maantieteelliseen alueeseen tai kriisiin ja jotka edellyttävät mahdollisesti valtioiden rajat ylittävää toimintaa tai kattavat operaatioita sekä EU:ssa että joissakin yhteisön ulkopuolisissa maissa. Se tarjoaa puitteet EU:n riippumattomien vaalitarkkailuvaltuuskuntien tukemisen kaltaiselle toiminnalle, joka edellyttää johdonmukaista toimintapolitiikkaa, yhtenäistä hallinnointijärjestelmää ja yhteisiä toimintaperiaatteita.

(14)

Tässä asetuksessa tarkoitettuun demokratian kehittämiseen ja lujittamiseen olisi sisällytettävä demokraattiset parlamentit ja niiden valmiudet tukea ja viedä eteenpäin demokraattisia uudistusprosesseja. Siksi on tarpeen kansalliset parlamentit on syytä katsoa kelpoisiksi saamaan tämän asetuksen nojalla annettavaa rahoitusta, jos sitä tarvitaan asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi, ellei ehdotettua toimenpidettä voida rahoittaa muusta yhteisön ulkoisen avun välineestä.

(15)

Tammikuun 21 päivänä 2001 annetuissa suuntaviivoissa, jotka koskevat komission edustaman yhteisön ja jäsenvaltioiden välisen koordinaation lujittamista ulkoisen avun alalla, korostetaan tarvetta vahvistaa Euroopan unionin ulkoisen avun koordinointia demokratiakehityksen tukemiseksi sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen edistämiseksi eri puolilla maailmaa. Komission ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että niiden tahoillaan toteuttamat avustustoimenpiteet täydentävät toisiaan, ovat johdonmukaisia eivätkä johda päällekkäisyyksiin ja kaksinkertaiseen työhön. Komission ja jäsenvaltioiden olisi pyrittävä tiiviimpään koordinointiin muiden avunantajien kanssa. Yhteisön kehitysyhteistyöpoliittisten toimintalinjojen olisi täydennettävä jäsenvaltioiden harjoittamia politiikkoja.

(16)

Demokratian ja ihmisoikeuksien edistämistä koskevan yhteisön avun merkitys ja laajuus edellyttävät, että komissio pyrkii vaihtamaan säännöllisesti ja tihein väliajoin tietoja Euroopan parlamentin kanssa.

(17)

Komissio kuulee kansalaisyhteiskunnan edustajia sekä muita avunantajia ja toimijoita riittävän varhaisessa vaiheessa ohjelmasuunnittelua helpottaakseen kyseisten osapuolten osallistumista prosessiin ja varmistaakseen, että avustustoiminnot täydentävät mahdollisimman hyvin toisiaan.

(18)

Yhteisön on kyettävä vastaamaan nopeasti odottamattomiin tarpeisiin ja poikkeusolosuhteisiin osoittaakseen sitoutuneensa edistämään demokratiaa ja ihmisoikeuksia uskottavasti ja tehokkaasti maissa, joissa tällaisia tilanteita ilmenee. Tämä edellyttää, että komissiolla on mahdollisuus tehdä päätöksiä erityistoimenpiteistä, jotka eivät kuulu strategia-asiakirjojen soveltamisalaan. Kyse on muihin ulkoisen avun rahoitusvälineisiin sisältyviä hallinnointivälineitä vastaavasta avun hallinnointivälineestä.

(19)

Yhteisön olisi myös kyettävä vastaamaan joustavasti ja oikea-aikaisesti ihmisoikeuksien puolustajien erityistarpeisiin väliaikaisilla toimilla, jotka eivät edellytä ehdotuspyyntöjä. Lisäksi yksiköt, joilla ei ole sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaista oikeushenkilöyttä, voivat myös olla tukikelpoisia varainhoitoasetuksessa vahvistetuin ehdoin.

(20)

Tässä asetuksessa vahvistetaan kaudeksi 2007–2013 rahoituskehys, jota budjettivallan käyttäjä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (12) 37 kohdan mukaisesti ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(21)

On varmistettava, että ihmisoikeuksia ja demokratiakehitystä käsittelevälle Euroopan yliopistojen väliselle keskukselle (EIUC), joka vastaa eurooppalaisesta ihmisoikeuksia ja demokratiakehitystä käsittelevästä maisterikoulutusohjelmasta sekä EU:n ja YK:n yhteisestä stipendiaattiohjelmasta, annetaan rahoitustukea myös sen jälkeen, kun sen rahoituksen oikeusperustana olevan päätöksen eli yhteisön toimintaohjelman perustamisesta Euroopan laajuisesti toimivien koulutusalan yksiköiden sekä alan yksittäistoimien tukemiseksi 21 päivänä huhtikuuta 2004 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 791/2004/EY (13) voimassaolo päättyy vuoden 2006 lopussa.

(22)

Euroopan unionin vaalitarkkailutoiminnalla voidaan edistää merkittävästi ja tuloksellisesti kolmansien maiden demokratisointiprosesseja (14). Demokratian edistäminen ei kuitenkaan rajoitu yksinomaan vaaleihin. Siksi Euroopan unionin vaalitarkkailutoiminnan kustannukset eivät saisi viedä suhteettoman suurta osaa tämän asetuksen nojalla käytettävissä olevasta kokonaisrahoituksesta.

(23)

Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (15) mukaisesti.

(24)

Tämän asetuksen perustavoitteiden saavuttamisen kannalta on suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tarpeen ja asianmukaista vahvistaa säännöt demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevasta eurooppalaisesta välineestä. Tässä asetuksessa ei perustamissopimuksen 5 artiklan kolmannen kohdan mukaisesti ylitetä sitä, mikä on tarpeen asetetun tavoitteen saavuttamiseksi,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I OSASTO

TAVOITTEET JA SOVELTAMISALA

1 artikla

Tavoitteet

1.   Tällä asetuksella perustetaan demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline, josta yhteisö antaa kehitysyhteistyöpolitiikkansa sekä yhteisön ulkopuolisten maiden kanssa harjoittamansa taloudellisen, teknisen ja rahoitusyhteistyön puitteissa ja johdonmukaisesti Euroopan unionin koko ulkopolitiikan kanssa apua demokratian ja oikeusvaltion periaatteen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen kehittämiseksi ja lujittamiseksi.

2.   Kyseisen avun tarkoituksena on erityisesti:

a)

edistää ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista ja noudattamista ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja muiden ihmisoikeuksia koskevien kansainvälisten ja alueellisten välineiden mukaisesti, edistää ja vakiinnuttaa demokratiaa ja demokraattisia uudistuksia yhteisön ulkopuolisissa maissa tukemalla pääasiassa kansalaisyhteiskunnan järjestöjä, tukemalla ja auttamalla ihmisoikeuksien puolustajia ja sortotoimien ja väärinkäytösten uhreja, sekä vahvistaa ihmisoikeuksien ja demokratian edistämisessä aktiivista kansalaisyhteiskuntaa;

b)

tukea ja vahvistaa ihmisoikeuksien suojelemiseen, edistämiseen ja seurantaan sekä demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen edistämiseen tähtäävää kansainvälistä ja alueellista toimintakehystä ja vahvistaa kansalaisyhteiskunnan aktiivista asemaa näissä puitteissa;

c)

lisätä kansalaisten luottamusta vaalimenettelyihin ja parantaa niiden luotettavuutta erityisesti vaalitarkkailutoiminnalla ja antamalla tukea kyseisiin menettelyihin osallistuville kansalaisyhteiskunnan järjestöille.

2 artikla

Soveltamisala

1.   Ottaen huomioon 1 ja 3 artikla yhteisön apu koskee seuraavia aloja:

a)

osallistuvan ja edustuksellisen demokratian, myös parlamentaarisen demokratian, ja demokratiakehityksen edistäminen ja tehostaminen pääasiassa kansalaisyhteiskunnan järjestöjen avulla muun muassa seuraavasti:

i)

edistetään yhdistymis- ja kokoontumisvapautta, henkilöiden vapaata liikkuvuutta, mielipiteen vapautta ja sananvapautta, myös taiteellisen ja kulttuurisen ilmaisun vapautta, riippumattomia tiedotusvälineitä, esteetöntä tiedonsaantia sekä toimia, joilla torjutaan näiden vapauksien harjoittamisen hallinnollisia esteitä, sensuurin torjunta mukaan luettuna;

ii)

vahvistetaan oikeusvaltiota, edistetään oikeuslaitoksen riippumattomuutta, tuetaan ja arvioidaan oikeudellisia ja institutionaalisia uudistuksia ja edistetään oikeussuojan saatavuutta;

iii)

edistetään ja vahvistetaan Kansainvälistä rikostuomioistuinta, väliaikaisia kansainvälisiä rikostuomioistuimia ja siirtymäkauden oikeus-, totuus- ja sovittelujärjestelmiä;

iv)

tuetaan uudistuksia, joiden tavoitteena on tehokas ja avoin demokraattinen vastuu ja valvonta, mukaan luettuna oikeuslaitoksen ja turvallisuus- ja oikeusalojen vastuu ja valvonta, ja edistetään toimenpiteitä korruption torjumiseksi;

v)

edistetään poliittista moniarvoisuutta ja demokraattista poliittista edustusta ja kannustetaan kansalaisia, erityisesti syrjäytyneitä ryhmiä, osallistumaan paikallisen, alueellisen ja kansallisen tason poliittisiin uudistusprosesseihin;

vi)

edistetään miesten ja naisten tasapuolista osallistumista yhteiskunnalliseen ja poliittiseen elämään sekä talouselämään ja tuetaan naisten yhtäläisiä mahdollisuuksia, osallistumista ja poliittista edustusta;

vii)

tuetaan toimia, joiden tavoitteena on helpottaa ryhmäetujen rauhanomaista yhteensovittamista, mukaan luettuna tuki luottamusta rakentaville toimille ihmisoikeus- ja demokratisointiasioissa;

b)

ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa ja muissa siviilioikeuksia sekä poliittisia, taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia oikeuksia koskevissa kansainvälisissä välineissä tarkoitettujen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien edistäminen ja suojeleminen ensisijaisesti kansalaisyhteiskunnan järjestöjen avulla muun muassa seuraaviin seikkoihin liittyen:

i)

kuolemanrangaistuksen poistamiseen, kidutuksen, huonon kohtelun ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaiseen toimintaan sekä kidutuksen uhrien kuntoutukseen;

ii)

ihmisoikeuksien puolustajien tukemiseen, suojelemiseen ja auttamiseen, kuten määrätään yksilöiden, ryhmien ja yhteiskuntaelinten oikeudesta ja velvollisuudesta edistää ja suojella yleismaailmallisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia ja perusvapauksia annetun Yhdistyneiden kansakuntien julistuksen 1 artiklassa;

iii)

rasismin ja muukalaisvihan sekä sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, etniseen taikka yhteiskunnalliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan ja kaikenlaisen muun syrjinnän torjuntaan;

iv)

alkuperäiskansojen oikeuksien sekä vähemmistöihin ja etnisiin ryhmiin kuuluvien henkilöiden oikeuksien ajamiseen;

v)

kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevassa yleissopimuksessa ja sen valinnaisissa pöytäkirjoissa tarkoitettujen naisten oikeuksien ajamiseen, mukaan luettuina toimet, joiden tavoitteena on estää naisten sukuelinten silpominen, pakkoavioliitot, kunniarikokset, naiskauppa ja kaikenlainen muu naisiin kohdistuva väkivalta;

vi)

lapsen oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa ja sen valinnaisissa pöytäkirjoissa tarkoitettujen lapsen oikeuksien ajamiseen, mukaan luettuna lapsityövoiman käytön, lapsikaupan, lapsiprostituution sekä lapsisotilaiden värväämisen ja käytön torjunta;

vii)

vammaisten oikeuksien ajamiseen;

viii)

perustyönormien ja yritysten sosiaalisen vastuun edistämiseen;

ix)

ihmisoikeuksiin ja demokratiaan sekä 1 kohdan a alakohdan vii alakohtaan liittyvään koulutukseen ja seurantaan;

x)

ihmisoikeuksien suojelemiseen, edistämiseen ja puolustamiseen ja 1 kohdan a alakohdan vii alakohdassa tarkoitettuihin toimiin osallistuvien paikallisten, alueellisten, kansallisten tai kansainvälisten kansalaisyhteiskunnan järjestöjen tukemiseen;

c)

ihmisoikeuksien suojelemiseen, oikeudenmukaisuuteen, oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen ja demokratian edistämiseen tähtäävän kansainvälisen toimintakehyksen vahvistaminen etenkin:

i)

tukemalla ihmisoikeuksia, oikeutta, oikeusvaltioperiaatetta ja demokratiaa koskevia kansainvälisiä ja alueellisia välineitä;

ii)

edistämällä kansalaisyhteiskunnan yhteistyötä kansainvälisten ja alueellisten hallitustenvälisten järjestöjen kanssa ja tukemalla kansalaisyhteiskunnan toimia, joiden tavoitteena on edistää ja valvoa ihmisoikeuksia, oikeudenmukaisuutta, oikeusvaltioperiaatetta ja demokratiaa koskevien kansainvälisten ja alueellisten välineiden täytäntöönpanoa;

iii)

kehittämällä kansainvälisen humanitaarisen oikeuden valvontaa;

d)

kansalaisten demokraattisiin vaalimenettelyihin kohdistaman luottamuksen lisääminen ja vaalimenettelyjen luotettavuuden ja avoimuuden parantaminen etenkin:

i)

Euroopan unionin vaaliapu- ja vaalitarkkailuhankkeiden avulla;

ii)

muiden vaalitarkkailuprosesseihin liittyvien toimien avulla;

iii)

auttamalla kehittämään kansalaisyhteiskunnan alueellisten ja paikallisten järjestöjen vaalitarkkailukapasiteettia ja tukemalla niiden aloitteita vaalimenettelyihin osallistumisen ja niiden seurannan tehostamiseksi;

iv)

tukemalla toimia, joiden tavoitteena on panna täytäntöön Euroopan unionin vaalitarkkailutoiminnassa annetut suositukset erityisesti kansalaisyhteiskunnan järjestöjen toimesta.

2.   Kaikissa tässä asetuksessa tarkoitetuissa avustustoimenpiteissä on otettava tarpeen vaatiessa huomioon sukupuolten väliseen tasa-arvoon, lasten oikeuksiin, alkuperäiskansojen oikeuksiin ja vammaisten oikeuksiin liittyvien näkökohtien edistäminen ja suojeleminen sekä sellaiset periaatteet kuten heikossa asemassa olevien ryhmien vaikutusmahdollisuudet, osallistuminen, syrjimättömyys sekä vastuullisuus.

3.   Tässä asetuksessa tarkoitetut avustustoimenpiteet on toteutettava yhteisön ulkopuolisten maiden alueella tai niiden on liityttävä suoraan yhteisön ulkopuolisissa maissa ilmeneviin tilanteisiin tai niiden on liityttävä suoraan maailmanlaajuisiin tai alueellisiin toimiin.

3 artikla

Yhteisön avun täydentävyys ja johdonmukaisuus

1.   Tämän asetuksen nojalla annettavan yhteisön avun on oltava kokonaisuutena johdonmukaista yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikan puitteiden ja Euroopan unionin ulkopolitiikan kanssa ja sen on täydennettävä apua, jota annetaan ulkoiseen apuun liittyvien yhteisön välineiden kautta sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen nojalla. Tämän asetuksen nojalla annettavaa täydentävää yhteisön apua tarjotaan asiaan liittyvien ulkoisen avun välineiden mukaisen toiminnan vahvistamiseksi.

2.   Komissio varmistaa, että tämän asetuksen nojalla toteutettavat toimenpiteet ovat sopusoinnussa yhteisön yleisen poliittisen strategiakehyksen ja varsinkin edellä mainittujen välineiden kanssa sekä muiden asian kannalta merkityksellisten yhteisön toimenpiteiden kanssa.

3.   Jotta yhteisön ja jäsenvaltioiden avustustoimenpiteet olisivat mahdollisimman tehokkaita ja muodostaisivat johdonmukaisen kokonaisuuden, komissio varmistaa omien ja jäsenvaltioiden toimien tiiviin yhteensovittamisen sekä päätöksentekotasolla että kentällä. Yhteensovittamiseen sisällytetään säännöllisiä kuulemisia ja tihein väliajoin tapahtuvaa merkityksellisten tietojen vaihtoa myös muiden avunantajien välillä etenkin kentällä tukikauden eri vaiheiden aikana.

4.   Komissio huolehtii siitä, että Euroopan parlamentille tiedotetaan säännöllisesti, ja vaihtaa näkemyksiä sen kanssa.

5.   Komissio pyrkii säännölliseen tietojen vaihtoon kansalaisyhteiskunnan kanssa kaikilla tasoilla, kolmannet maat mukaan luettuina.

II OSASTO

TÄYTÄNTÖÖNPANO

4 artikla

Yleiset täytäntöönpanopuitteet

Tämän asetuksen nojalla annettava yhteisön apu pannaan täytäntöön seuraavien toimenpiteiden avulla:

a)

strategia-asiakirjat ja niihin tarvittaessa tehtävät tarkistukset;

b)

vuotuiset toimintaohjelmat;

c)

erityistoimenpiteet.

d)

ad hoc -toimenpiteet.

5 artikla

Strategia-asiakirjat ja niiden tarkistukset

1.   Strategia-asiakirjoissa vahvistetaan yhteisön strategia tämän asetuksen nojalla annettavalle yhteisön avulle, yhteisön painopisteet, kansainvälinen tilanne ja tärkeimpien kumppaneiden toiminta. Niiden on oltava johdonmukaisia tämän asetuksen yleisen tarkoituksen, tavoitteiden, soveltamisalan ja periaatteiden kanssa.

2.   Strategia-asiakirjoissa vahvistetaan yhteisön valitsemat rahoituksen painopistealat, erityistavoitteet, odotetut tulokset ja suoritusindikaattorit. Strategia-asiakirjoissa ilmoitetaan myös ohjeelliset määrärahat sekä kokonaisuudessaan että painopistealoittain; määrärahat voidaan tarvittaessa esittää myös vaihteluvälinä.

3.   Strategia-asiakirjat ja niihin mahdollisesti tehtävät tarkistukset tai niiden täydennykset annetaan 17 artiklan 2 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti. Ne voivat kattaa enintään tämän asetuksen voimassaoloajan pituisen ajan. Strategia-asiakirjoihin tehdään puolivälitarkistus tai tarvittaessa tapauskohtaisia tarkistuksia.

4.   Komissio ja jäsenvaltiot vaihtavat keskenään tietoja ja kuulevat toisiaan ja muita avunantajia ja toimijoita, kansalaisyhteiskunnan edustajat mukaan luettuina, ohjelmasuunnitteluprosessin varhaisessa vaiheessa, jotta niiden yhteistyötoiminnot täydentäisivät mahdollisimman hyvin toisiaan.

6 artikla

Vuotuiset toimintaohjelmat

1.   Sen estämättä, mitä 7 artiklassa säädetään, komissio vahvistaa vuotuiset työohjelmat 5 artiklassa tarkoitettujen strategia-asiakirjojen ja niiden tarkistusten perusteella.

2.   Vuotuisissa toimintaohjelmissa määritellään asetetut tavoitteet, toiminnan alat, odotetut tulokset, hallintomenettelyt sekä suunniteltu rahoituksen kokonaismäärä. Niissä otetaan huomioon yhteisön avun aiemmasta toteutuksesta saadut kokemukset. Toimenpiteissä on kuvaus rahoitettavista toimista ja ilmoitus kunkin toimen rahoitukseen käytettävästä määrästä ja täytäntöönpanon alustavasta aikataulusta. Tavoitteet ovat mitattavissa ja niillä on aikaan sidottuja vertailukohtia.

3.   Vuotuiset toimintaohjelmat ja niihin mahdollisesti tehtävät tarkistukset tai niiden täydennykset annetaan 17 artiklan 2 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti. Kun vuotuisiin toimintaohjelmiin tehtävien muutosten osuus ohjelmiin osoitetuista kokonaisvaroista on enintään 20 prosenttia, komissio vahvistaa ne. Komissio tiedottaa asiasta 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle komitealle.

4.   Kun vuotuista toimintaohjelmaa ei ole vielä vahvistettu, komissio voi poikkeuksellisesti toteuttaa vuotuisen toimintaohjelman soveltamisalaan kuulumattomia toimenpiteitä 5 artiklassa tarkoitettujen strategia-asiakirjojen perusteella vuotuisiin toimintaohjelmiin sovellettavia sääntöjä ja menettelyitä vastaavien sääntöjen ja menettelyiden mukaisesti.

7 artikla

Erityistoimenpiteet

1.   Sen estämättä, mitä 5 artiklassa säädetään, komissio voi toteuttaa strategia-asiakirjojen soveltamisalaan kuulumattomia erityistoimenpiteitä vastatakseen odottamattomiin ja asianmukaisesti perusteltuihin tarpeisiin tai poikkeuksellisiin olosuhteisiin.

2.   Erityistoimenpiteissä määritellään tavoitteet, toiminnan alat, odotetut tulokset, hallintomenettelyt ja rahoituksen kokonaismäärä. Toimenpiteissä on kuvaus rahoitettavista toimista ja ilmoitus kunkin toimen rahoitukseen käytettävästä määrästä ja niiden täytäntöönpanoa koskevasta alustavasta aikataulusta. Niissä määritellään, minkä tyyppisiä ovat suoritusindikaattorit, joita on valvottava erityistoimenpiteitä täytäntöönpantaessa.

3.   Jos kyseisistä toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset ovat vähintään 3 000 000 euroa, komissio vahvistaa toimenpiteet 17 artiklan 2 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

4.   Jos erityistoimenpiteiden kustannukset ovat vähemmän kuin 3 000 000 euroa, komissio lähettää niistä tiedon jäsenvaltioille ja Euroopan parlamentille 10 työpäivän kuluessa niitä koskevan päätöksen tekemisestä.

8 artikla

Tukitoimenpiteet

1.   Tämän asetuksen nojalla myönnettävällä yhteisön rahoituksella voidaan myös kattaa menoja, jotka liittyvät tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi ja sen tavoitteiden saavuttamiseksi välittömästi tarvittaviin valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimiin, kuten selvityksiin, kokouksiin, tiedotus-, valistus-, koulutus- ja julkaisutoimintaan, mukaan luettuina kansalaisyhteiskunnan edustajille tarkoitetut koulutustoimenpiteet, tietojenvaihdossa käytettäviin tietoverkkoihin sekä muihin menoihin, jotka liittyvät hallinnolliseen ja tekniseen apuun, jota komissio mahdollisesti käyttää ohjelman hallinnoinnissa. Sillä voidaan tarvittaessa kattaa myös menoja, jotka aiheutuvat avustustoimenpiteiden yhteisöluonnetta korostavista toimenpiteistä ja toiminnasta, jonka tarkoituksena on antaa kyseisissä maissa suurelle yleisölle tietoja avustustoimenpiteiden tavoitteista ja tuloksista.

2.   Yhteisön rahoituksella katetaan myös kaikki komission lähetystöissä syntyvät menot, jotka liittyvät tämän asetuksen nojalla rahoitettavien toimien hallinnointiin tarvittavaan hallinnolliseen tukeen.

3.   Komissio vahvistaa tukitoimenpiteet, jotka eivät kuulu 5 artiklassa tarkoitettujen strategia-asiakirjojen soveltamisalaan, 7 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti.

9 artikla

Ad hoc -toimenpiteet

1.   Sen estämättä, mitä 5 artiklassa säädetään, komissio voi kiireellisiin suojelutarpeisiin vastatakseen jakaa tilapäisesti pieniä avustuksia ihmisoikeuksien puolustajille.

2.   Komissio tiedottaa säännöllisesti Euroopan parlamentille ja jäsenvaltioille toteutetuista ad hoc -toimenpiteistä.

10 artikla

Tukikelpoisuus

1.   Sen estämättä, mitä 14 artiklassa säädetään, toimijoille 6, 7 ja 9 artiklassa tarkoitettujen avustustoimenpiteiden toteuttamiseen voidaan tämän asetuksen nojalla myöntää rahoitusta seuraaville itsenäisesti ja luotettavasti toimiville elimille ja toimijoille:

a)

kansalaisyhteiskuntaa edustavat järjestöt, mukaan lukien hallituksesta riippumattomat voittoa tavoittelemattomat järjestöt ja riippumattomat poliittiset säätiöt, jotakin yhteisöä edustavat järjestöt ja yksityisen sektorin voittoa tavoittelemattomat virastot, laitokset ja organisaatiot ja niiden verkostot paikallisella, kansallisella, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla;

b)

julkisen sektorin voittoa tavoittelemattomat virastot, laitokset ja organisaatiot sekä verkostot paikallisella, kansallisella, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla;

c)

kansalliset, alueelliset ja kansainväliset parlamentaariset elimet, mikäli tämän välineen tavoitteiden saavuttamiseksi on tarpeellista ja ellei ehdotettua toimenpidettä voida rahoittaa asiaan liittyvästä yhteisön ulkoisen avun välineestä;

d)

kansainväliset ja alueelliset hallitustenväliset järjestöt;

e)

luonnolliset henkilöt, kun se on välttämätöntä tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

2.   Muille kuin 1 kohdassa luetelluille elimille tai toimijoille voidaan myöntää rahoitusta poikkeuksellisesti ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa edellyttäen, että se on välttämätöntä tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

11 artikla

Hallintomenettelyt

1.   Tämän asetuksen nojalla rahoitettavat avustustoimenpiteet toteutetaan Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (16) ja sen mahdollisten tarkistusten mukaisesti keskitetysti tai yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa kyseisen asetuksen 53 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

2.   Yhteisrahoituksen ollessa kyseessä ja muissa asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa komissio voi asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 54 artiklan mukaisesti päättää siirtää julkisen vallan tehtäviä, kuten talousarvion toteuttamiseen liittyviä tehtäviä, kyseisen asetuksen 54 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetuille elimille.

12 artikla

Maksusitoumukset

1.   Maksusitoumukset tehdään 6, 7, 8 ja 9 artiklan mukaisesti tehtyjen komission päätösten perusteella.

2.   Yhteisön rahoituksen oikeudellisia muotoja ovat muun muassa seuraavat:

a)

avustussopimukset, avustuspäätökset tai rahoitussopimukset;

b)

asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 54 artiklan mukaiset sopimukset;

c)

hankintasopimukset;

d)

urakkasopimukset.

13 artikla

Rahoitusmuodot

1.   Yhteisön rahoitus voidaan järjestää seuraavilla tavoilla:

a)

hankkeet ja ohjelmat;

b)

10 artiklan 1 kohdan d alakohdassa lueteltujen kansainvälisten ja alueellisten hallitustenvälisten järjestöjen toteuttamien hankkeiden rahoittamiseen myönnettävä tuki;

c)

2 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii alakohdassa mainituille ihmisoikeuksien puolustajille myönnettävät pienet avustukset 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kiireellisten suojelutoimien rahoittamiseen;

d)

YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston toimintakulujen tukemiseen myönnettävä tuki;

e)

ihmisoikeuksia ja demokratiakehitystä käsittelevän Euroopan yliopistojen välisen keskuksen (EIUC) toimintakulujen tukemiseen, erityisesti yhteisön ulkopuolisten maiden kansalaisille kokonaisuudessaan avattuja ohjelmia eli eurooppalaista ihmisoikeuksia ja demokratiakehitystä käsittelevää maisterikoulutusohjelmaa sekä EU:n ja YK:n yhteistä stipendiaattiohjelmaa varten, sekä muun ihmisoikeuksia ja demokratiakehitystä edistävän koulutus- ja tutkimustoiminnan tukemiseen myönnettävä tuki;

f)

maksuosuudet etenkin kansainvälisten tai alueellisten järjestöjen hallinnoimiin kansainvälisiin rahastoihin;

g)

henkilöstöresurssit ja aineelliset resurssit Euroopan unionin vaaliapu- ja vaalitarkkailuhankkeiden tehokasta toimintaa varten;

h)

asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 88 artiklan määritelmän mukaiset julkiset hankinnat.

2.   Tämän asetuksen nojalla rahoitettaviin toimenpiteisiin voidaan hankkia yhteisrahoitusta erityisesti seuraavista rahoituslähteistä:

a)

jäsenvaltiot ja niiden paikallisviranomaiset sekä erityisesti niiden julkiset ja puolijulkiset virastot;

b)

muut avunantajamaat ja erityisesti niiden julkiset ja puolijulkiset virastot;

c)

kansainväliset ja alueelliset hallitustenväliset järjestöt;

d)

yhtiöt, yritykset, muut yksityiset organisaatiot ja toimijat, ammattiliitot ja niiden keskusjärjestöt sekä muut valtiosta riippumattomat toimijat.

3.   Rinnakkaisessa yhteisrahoituksessa hanke tai ohjelma jaetaan useisiin selvästi tunnistettaviin osiin, joista kutakin rahoittavat yhteisrahoitukseen osallistuvat eri kumppanit siten, että rahoituksen lopullinen kohde on aina tunnistettavissa. Yhdistetyssä yhteisrahoituksessa hankkeen tai ohjelman kokonaiskustannukset jaetaan yhteisrahoitukseen osallistuvien kumppanien kesken ja varat yhdistetään siten, että hankkeen tai ohjelman osana toteutettavien yksittäisten toimien rahoituslähdettä ei ole mahdollista tunnistaa.

4.   Yhdistetyssä yhteisrahoituksessa komissio voi yhteisten toimenpiteiden toteuttamista varten ottaa vastaan ja hallinnoida varoja 2 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettujen elinten nimissä. Kyseisiä varoja on käsiteltävä käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 18 artiklan mukaisesti.

5.   Yhteisrahoituksen tapauksessa ja muissa asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa komissio voi siirtää julkisen vallan tehtäviä, erityisesti talousarvion toteuttamiseen liittyviä tehtäviä, asetuksen (EY) N:o 1605/2002 54 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetuille elimille.

6.   Yhteisön tukea ei saa käyttää verojen, tullimaksujen tai kulujen maksamiseen vastaanottajamaissa.

14 artikla

Osallistumissäännöt ja alkuperäsäännöt

1.   Tämän asetuksen nojalla rahoitettavia hankinta- tai avustussopimuksia koskevaan menettelyyn voivat osallistua kaikki luonnolliset henkilöt, jotka ovat yhteisön jäsenvaltion, Euroopan yhteisön tunnustaman ehdokasmaan tai Euroopan talousalueen jäsenvaltion kansalaisia, ja kaikki oikeushenkilöt, jotka ovat sijoittautuneet yhteisön jäsenvaltioon, liittymässä olevaan maahan tai Euroopan unionin tunnustamaan ehdokasmaahan tai Euroopan talousalueen jäsenvaltioon.

Tämän asetuksen nojalla rahoitettavia hankinta- tai avustussopimuksia koskevaan menettelyyn voivat tämän asetuksen nojalla osallistumiskelpoisten luonnollisten ja oikeushenkilöiden lisäksi osallistua kaikki luonnolliset henkilöt, jotka ovat Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kehitysapukomitean (DAC) määritelmän mukaisen kehitysmaan kansalaisia, ja kaikki oikeushenkilöt, jotka ovat sijoittautuneet kyseisen määritelmän mukaiseen kehitysmaahan. Komissio julkaisee ja päivittää OECD:n kehitysapukomitean laatimaa luetteloa kehitysmaista kyseisen luettelon säännöllisten tarkistusten mukaisesti ja ilmoittaa siitä neuvostolle.

2.   Tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavia hankinta- ja tukisopimuksia koskevaan menettelyyn voivat osallistua myös kaikki luonnolliset henkilöt, jotka ovat minkä tahansa muun kuin 1 kohdassa tarkoitetun maan kansalaisia, tai oikeushenkilöt, jotka ovat sijoittautuneet mihin tahansa muuhun kuin 1 kohdassa tarkoitettuun maahan, kun näiden maiden välillä on vahvistettu vastavuoroinen mahdollisuus ulkomaanapuun. Vastavuoroinen mahdollisuus ulkomaanapuun on myönnettävä aina, kun jokin maa myöntää myöntää osallistumiskelpoisuuden tasapuolisin ehdoin Euroopan unionin jäsenvaltioille ja kyseiselle avunsaajamaalle.

Vastavuoroinen mahdollisuus ulkomaanapuun on vahvistettava erillisellä päätöksellä, joka koskee tiettyä maata tai tiettyä alueellista maaryhmää. Tällainen päätös on tehtävä 17 artiklan 2 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti, ja sen on oltava voimassa vähintään yhden vuoden.

3.   Tämän asetuksen nojalla rahoitettavia hankinta- tai avustussopimuksia koskeviin menettelyihin voivat osallistua kansainväliset järjestöt.

4.   Edellä 1, 2 ja 3 kohdan säännökset eivät estä sellaisten osallistumiskelpoisten järjestöjen muodostamien ryhmien osallistumista, jotka ovat luonteeltaan tai sijainniltaan toteutettavan toiminnan tavoitteiden mukaisia.

5.   Asiantuntijat voivat olla minkä tahansa maan kansalaisia. Tämä ei estä yhteisön hankintasäännöissä annettujen laatu- ja rahoitusvaatimusten soveltamista.

6.   Jos tämän asetuksen nojalla rahoitettavat toimenpiteet toteutetaan asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 54 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti keskitetysti ja välillisesti siirtämällä ne yhteisön erityisvirastoille, kansainvälisille tai kansallisille julkisoikeudellisille yhteisöille tai yksityisoikeudellisille yhteisöille, jotka suorittavat julkisen palvelun tehtäviä, hallintoyksikön hankinta- ja avustussopimuksia koskeviin menettelyihin voivat osallistua kaikki luonnolliset henkilöt, jotka ovat sellaisen maan kansalaisia, joka voi osallistua yhteisön sopimuksiin ja saada yhteisön tukea tämän artiklan 1 kohdassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti, tai minkä tahansa sellaisen maan kansalaisia, joka on osallistumiskelpoinen hallintoyksikön sääntöjen ja menettelyiden nojalla, ja kaikki oikeushenkilöt, jotka ovat sijoittautuneet kyseisiin maihin.

7.   Aina kun yhteisön apu kattaa kansainvälisen järjestön kautta toteutetun toimen, asianmukaisiin sopimusmenettelyihin voivat osallistua kaikki luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt, jotka ovat osallistumiskelpoisia tämän artiklan nojalla, sekä kaikki luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt, jotka ovat osallistumiskelpoisia kyseisen järjestön sääntöjen nojalla, kunhan huolehditaan sen varmistamisesta, että kaikkia avunantajia kohdellaan tasapuolisesti. Samoja sääntöjä sovelletaan myös tarvikkeisiin, materiaaleihin ja asiantuntijoihin.

8.   Aina kun yhteisön rahoitus kattaa vastavuoroisuuden kohteena olevan yhteisön ulkopuolisen maan, alueellisen järjestön tai jäsenvaltion kanssa yhteisrahoitetun toimen, asianomaisiin sopimusmenettelyihin voivat osallistua kaikki luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt, jotka ovat osallistumiskelpoisia tämän artiklan nojalla, sekä kaikki luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt, jotka ovat osallistumiskelpoisia kyseisen yhteisön ulkopuolisen maan, alueellisen järjestön tai jäsenvaltion sääntöjen nojalla. Samoja sääntöjä sovelletaan myös tarvikkeisiin, materiaaleihin ja asiantuntijoihin.

9.   Kaikkien tämän asetuksen nojalla rahoitettujen sopimusten nojalla hankittujen tarvikkeiden ja materiaalien on oltava peräisin yhteisöstä tai 1 ja 2 kohdan määritelmän mukaisesta osallistumiskelpoisesta maasta. Tässä asetuksessa alkuperällä tarkoitetaan alkuperäsäännöistä tullitarkoituksia varten annetun yhteisön lainsäädännön määritelmän mukaista alkuperää.

10.   Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa komissio voi antaa osallistumisluvan luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle, joka tulee joko sellaisesta maasta, jolla on naapurimaiden kanssa perinteisiä taloudellisia, kaupankäyntiin liittyviä tai maantieteellisiä suhteita, tai muusta yhteisön ulkopuolisesta maasta, ja sallia eri alkuperää olevien tarvikkeiden ja materiaalien hankinnan ja käytön.

11.   Poikkeuksia voidaan perustella sillä, että kyseisten maiden markkinoilla ei ole saatavilla tarvittavia tuotteita ja palveluita, äärimmäisen kiireen vuoksi tai jos hankkeen, ohjelman tai toimen toteuttaminen olisi mahdotonta tai kohtuuttoman vaikeaa osallistumissääntöjen vuoksi.

12.   Tarjoajien, joille on myönnetty sopimuksia, on noudatettava kansainvälisesti sovittuja työelämän perusnormeja, kuten Kansainvälisen työjärjestön ILO:n perustyönormeja, yhdistymisvapautta ja työehtosopimusneuvotteluita, pakkotyön ja pakollisen työn poistamista, työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tapahtuvaa syrjintää ja lapsityövoiman käytön poistamista koskevia yleissopimuksia.

15 artikla

Yhteisön taloudellisten etujen suojaaminen

1.   Tämän asetuksen täytäntöönpanon seurauksena tehtäviin sopimuksiin on sisällytettävä määräyksiä, joilla varmistetaan yhteisön taloudellisten etujen suojaaminen erityisesti petosten, korruption ja muiden väärinkäytösten varalta Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 (17), komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 (18) sekä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1073/1999 (19) mukaisesti.

2.   Kaikissa sopimuksissa on määrättävä erikseen komission ja tilintarkastustuomioistuimen valtuudesta tarkastaa kaikkien yhteisöiltä varoja saaneiden toimeksisaajien ja alihankkijoiden tilit, joko asiakirjojen perusteella tai paikalla tehtävin tarkastuksin. Niissä on myös erikseen valtuutettava komissio tekemään asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 säädettyjä tarkastuskäyntejä.

16 artikla

Arviointi

1.   Komissio seuraa ja tarkistaa säännöllisesti ohjelmiaan ja arvioi ohjelmasuunnittelun tuloksellisuutta, johdonmukaisuutta ja sisältöä, tarvittaessa riippumattomien ulkoisten arviointien avulla, varmistaakseen, että asetetut tavoitteet on saavutettu, ja voidakseen laatia suosituksia tulevien toimien parantamiseksi. Euroopan parlamentin tai neuvoston riippumattomia ulkoisia arviointeja koskevat ehdotukset on otettava asianmukaisesti huomioon.

2.   Komissio toimittaa arviointikertomukset tiedoksi 17artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle komitealle ja Euroopan parlamentille. Jäsenvaltiot voivat pyytää yksittäisten arviointien käsittelemistä 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa komiteassa. Käsittelyn tulokset on otettava huomioon ohjelmasuunnittelussa ja varojen jakamisessa.

3.   Komission on otettava tarvittaessa kaikki sidosryhmät mukaan tämän asetuksen nojalla annetun yhteisön avun arviointivaiheeseen. Lisäksi kannustetaan tekemään yhteisarviointeja jäsenvaltioiden, kansainvälisten järjestöjen tai muiden elinten kanssa.

III OSASTO

LOPPUSÄÄNNÖKSET

17 artikla

Komitea

1.   Komissiota avustaa demokratia- ja ihmisoikeuskomitea, jäljempänä ”komitea”.

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset. Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuksi määräajaksi vahvistetaan 30 päivää.

3.   Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

18 artikla

Vuosikertomus

1.   Komissio tutkii tämän asetuksen nojalla toteutettujen avustustoimenpiteiden toteutuksen edistymistä ja antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosikertomuksen avun toteutuksesta ja tuloksista sekä, jos mahdollista, pääasiallisista seurauksista ja vaikutuksista. Kyseinen kertomus on liitettävä Euroopan yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikan sekä ulkomaanavun täytäntöönpanoa koskevan vuosikertomuksen ja Euroopan unionin vuosittaisen ihmisoikeusraportin erottamattomaksi osaksi.

2.   Vuosikertomukseen on sisällytettävä edellistä vuotta koskevat tiedot rahoitetuista toimenpiteistä, seuranta- ja arviointitoimien tuloksista, tärkeimpien kumppaneiden panoksesta sekä maksusitoumusten ja maksujen täytäntöönpanosta eriteltyinä maailmanlaajuisiin, alueellisiin ja maakohtaisiin toimenpiteisiin sekä avustusaloittain. Kertomuksessa on arvioitava avun tuloksia, käyttäen niin pitkälle kuin mahdollista erityisiä ja mitattavissa olevia indikaattoreita sen vaikutuksesta tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseen.

19 artikla

Rahoituspuitteet

Rahoituspuitteet tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten ajanjaksolla 2007–2013 ovat 1 104 000 000 euroa. Budjettivallan käyttäjä hyväksyy vuotuiset määrärahat rahoituskehyksen 2007–2013 rajoissa.

20 artikla

Uudelleentarkastelu

Komissio antaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa arvioidaan tämän asetuksen täytäntöönpanoa kolmen ensimmäisen vuoden aikana, ja esittää tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen, jolla asetukseen tehdään tarvittavat muutokset.

21 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 200731 päivään joulukuuta 2013.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä, 20 päivänä joulukuuta 2006.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

J. BORRELL FONTELLES

Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

J. KORKEAOJA


(1)  Euroopan parlamentin lausunto, annettu 12. joulukuuta 2006 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä) ja neuvoston päätös, tehty 20. joulukuuta 2006.

(2)  EUVL L 210, 31.7.2006, s. 82.

(3)  EUVL L 310, 9.11.2006, s. 1.

(4)  EUVL L 386, 29.12.2006, s. 1.

(5)  EUVL L 327, 24.11.2006, s 1.

(6)  Komission tiedonanto, annettu 8 päivänä toukokuuta 2001, Euroopan unionin tehtävästä ihmisoikeuksien ja demokratisoitumisen edistämisessä kolmansissa maissa.

(7)  Commission Communication of 23 May 1995 on the Inclusion of Respect for Democratic Principles and Human Rights in Agreements between the Community and Third Countries.

(8)  EUVL C 46, 24.2.2006, s. 1.

(9)  EYVL L 120, 8.5.1999, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 2110/2005 (EUVL L 344, 27.12.2005, s. 1).

(10)  EYVL L 120, 8.5.1999, s. 8, asetus sellaisena kuin se on viimeksi neuvoston asetuksella (EY) N:o 2112/2005 (EUVL L 344, 27.12.2005, s. 23).

(11)  EYVL L 317, 15.12.2000, s. 3; EUVL L 385, 29.12.2004, s. 88.

(12)  EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

(13)  EUVL L 138, 30.4.2004, s. 31.

(14)  Komission tiedonanto, annettu 11 päivänä huhtikuuta 2000, Euroopan unionin vaaliavusta ja vaalitarkkailutoiminnasta.

(15)  EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY (EUVL L 200, 22.7.2006, s. 11).

(16)  EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

(17)  EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1.

(18)  EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

(19)  EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.


29.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 386/12


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1890/2006,

annettu 20 päivänä joulukuuta 2006,

maatilojen rakennetta koskevien yhteisön tilastotietojen keruun järjestämisestä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 571/88 muuttamisesta vuosien 2007–2009 rahoituskehyksen sekä Bulgarialle ja Romanialle myönnettävän yhteisön rahoituksen enimmäismäärän osalta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 285 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Bulgarian ja Romanian liittymisasiakirjan ja erityisesti sen 56 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (1),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 571/88 (2) säädetään jäsenvaltioille maksettavasta tutkimuskohtaisesta enimmäiskorvauksen määrästä, jolla osallistutaan koituneisiin keruukustannuksiin.

(2)

Jotta maatilojen rakennetta koskevat tutkimukset voitaisiin toteuttaa, vaaditaan merkittävää jäsenvaltioiden ja yhteisön rahoitusta yhteisön toimielinten tietotarpeiden täyttämiseksi.

(3)

Kun otetaan huomioon Bulgarian ja Romanian liittyminen ja maatilojen rakennetta koskevien tutkimusten tekeminen näissä uusissa jäsenvaltioissa vuonna 2007, on tarpeen säätää tutkimuskohtaisesta yhteisön enimmäiskorvauksen määrästä; tällainen muutos on tarpeen liittymisen vuoksi, eikä siitä ole säädetty liittymisasiakirjassa.

(4)

Tässä asetuksessa säädetään ohjelman loppuajaksi rahoituspuitteista, joita budjettivallan käyttäjä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (3) 37 kohdassa tarkoitettuna ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (ETY) N:o 571/88 seuraavasti:

1.

Lisätään 14 artiklan 1 kohdan ensimmäiseen alakohtaan luetelmakohdat seuraavasti:

”–

2 000 000 euroa Bulgarialle

2 000 000 euroa Romanialle.”

2.

Korvataan 14 artiklan 1 kohdan kolmas, neljäs ja viides alakohta seuraavasti:

”Rahoituspuitteet ohjelman toteuttamiseksi, mukaan luettuna Eurofarm-projektin hallinnointiin tarvittavat määrärahat, ovat 20 400 000 euroa kaudella 2007–2009.

Budjettivallan käyttäjä myöntää vuotuiset määrärahat rahoituskehyksen rajoissa.”

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Edellä 1 artiklan 1 kohtaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2007.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä, 20 päivänä joulukuuta 2006

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

J. BORRELL FONTELLES

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. KORKEAOJA


(1)  Euroopan parlamentin lausunto, annettu 12. joulukuuta 2006 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 20. joulukuuta 2006.

(2)  EYVL L 56, 2.3.1988, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 204/2006 (EUVL L 34, 7.2.2006, s. 3).

(3)  EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.


29.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 386/14


NEUVOSTON ASETUS (EY) 1891/2006,

annettu 18 päivänä joulukuuta 2006,

asetusten (EY) N:o 6/2002 ja (EY) N:o 40/94 muuttamisesta Euroopan yhteisön teollismallien kansainvälisestä rekisteröinnistä tehdyn Haagin sopimuksen Geneven asiakirjaan liittymisen johdosta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 308 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Yhteisömallista 12 päivänä joulukuuta 2001 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 6/2002 (1) luotiin yhteisömallijärjestelmä, jolla yritykset voivat yhtä ainoaa menettelyä noudattaen hankkia yhteisömalleja, joilla on yhdenmukainen suoja ja joilla on samat vaikutukset koko yhteisön alueella.

(2)

Teollismallien kansainvälistä rekisteröintiä koskevaan Haagin sopimukseen liittyvä Geneven asiakirja (jäljempänä ”Geneven asiakirja”) hyväksyttiin 2 päivänä heinäkuuta 1999 tätä tarkoitusta varten Genevessä kokoontuneessa diplomaattikonferenssissa, joka seurasi maailman henkisen omaisuuden järjestön (WIPO) alulle panemia ja päätökseen saattamia valmisteluja, joihin osallistuivat myös Haagin liiton osapuolina olevat ja siihen kuulumattomat jäsenvaltiot sekä Euroopan yhteisö.

(3)

Neuvosto hyväksyi päätöksellä 954/2006 (2) Euroopan yhteisön liittymisen teollismallien kansainvälisestä rekisteröinnistä tehdyn Haagin sopimuksen Geneven asiakirjaan ja valtuutti neuvoston puheenjohtajan tallettamaan liittymiskirjan WIPO:n pääjohtajan huostaan sinä päivänä, jona neuvosto on toteuttanut yhteisön Geneven asiakirjaan liittymisen täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet. Näistä toimenpiteistä säädetään tässä asetuksessa.

(4)

Tarvittavat toimenpiteet olisi sisällytettävä asetukseen (EY) N:o 6/2002 lisäämällä siihen uusi osasto, ”Mallien kansainvälinen rekisteröinti”.

(5)

Yhteisön nimeäviä kansainvälisiä rekisteröintejä koskevien sääntöjen ja menettelyjen olisi periaatteessa oltava samat kuin yhteisömallihakemuksiin sovellettavien sääntöjen ja menettelyjen. Tämän periaatteen mukaisesti yhteisön nimeävä kansainvälinen rekisteröinti olisi tutkittava hylkäämisperusteiden osalta ennen kuin rekisteröinti saa saman vaikutuksen kuin rekisteröity yhteisömalli. Rekisteröityä yhteisömallia vastaavaan kansainväliseen rekisteröintiin olisi sovellettava samoja mitättömyyttä koskevia sääntöjä kuin rekisteröityyn yhteisömalliin.

(6)

Asetus (EY) N:o 6/2002 olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti.

(7)

Yhteisön liittyminen Geneven asiakirjaan luo uuden tulonlähteen sisämarkkinoilla toimivalle yhdenmukaistamisvirastolle (tavaramerkit ja mallit). Yhteisön tavaramerkistä 20 päivänä joulukuuta 1993 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 40/94 (3) olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan asetuksen (EY) N:o 40/94 134 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Talousarvion tulot sisältävät, kuitenkaan rajoittamatta muita tuloja, maksuja koskevan asetuksen nojalla suoritettavat maksut, tämän asetuksen 140 artiklassa tarkoitetut Madridin pöytäkirjan nojalla suoritettavat maksut Euroopan yhteisöt nimeävän kansainvälisen rekisteröinnin osalta ja muut Madridin pöytäkirjan sopimuspuolille suoritettavat maksut, asetuksen (EY) N:o 6/2002 106 c artiklassa tarkoitetut Geneven asiakirjan nojalla suoritettavat maksut Euroopan yhteisön nimeävän kansainvälisen rekisteröinnin osalta ja muut Geneven asiakirjan sopimuspuolille suoritettavat maksut sekä tarvittaessa Euroopan yhteisöjen yleisen talousarvion (pääluokka komissio), erityiseen budjettikohtaan otetun avustuksen.”.

2 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 6/2002 seuraavasti:

1)

Korvataan 25 artiklan 1 kohdan d alakohta seuraavasti:

”d)

yhteisömalli on ristiriidassa aikaisemman mallin kanssa, joka on tullut tunnetuksi rekisteröintihakemuksen tekemispäivän jälkeen tai, jos vaaditaan etuoikeutta, yhteisömallin etuoikeuspäivän jälkeen, ja joka on suojattu edellä mainittua päivää aikaisemmasta päivästä lähtien

i)

yhteisömallin rekisteröinnin tai tällaisen mallin rekisteröintiä koskevan hakemuksen;

tai

ii)

jäsenvaltion myöntämän mallioikeuden rekisteröinnin tai tällaista oikeutta koskevan hakemuksen perusteella;

tai

iii)

teollismallien kansainvälistä rekisteröintiä koskevaan Haagin sopimukseen liittyvän, Genevessä 2 päivänä heinäkuuta 1999 tehdyn Geneven asiakirjan (jäljempänä ”Geneven asiakirja”), joka on hyväksytty neuvoston päätöksellä 2006/954/EY ja joka on voimassa yhteisössä, nojalla rekisteröidyn mallioikeuden tai tällaista oikeutta koskevan hakemuksen perusteella.”

2)

Lisätään seuraava osasto XI osaston jälkeen:

”XIa OSASTO:

MALLIEN KANSAINVÄLINEN REKISTERÖINTI

1 Jakso

Yleiset säännökset

106 a artikla

Säännösten soveltaminen

1.   Jollei tässä osastossa toisin säädetä, tätä asetusta ja kaikkia 109 artiklan nojalla annettuja tämän asetuksen täytäntöönpanoasetuksia sovelletaan tarvittavin muutoksin Maailman henkisen omaisuuden järjestön kansainvälisessä toimistossa (jäljempänä ’kansainvälinen toimisto’) säilytettäviin Geneven asiakirjan nojalla tehtyihin yhteisön nimeäviin teollismallien rekisteröinteihin (jäljempänä ’kansainvälinen rekisteröinti’).

2.   Kaikilla kansainvälisessä rekisterissä olevilla yhteisön nimeävillä kansainvälisillä rekisteröinneillä on sama vaikutus kuin rekisteröinneillä, jotka tehdään viraston yhteisömallirekisteriin, ja yhteisön nimeävien kansainvälisten rekisteröintien julkaisemisella kansainvälisen toimiston tiedotteessa on sama vaikutus kuin rekisteröinneillä, jotka julkaistaan yhteisön yhteisömalleja koskevassa tiedotteessa.

2 Jakso

Yhteisön nimeävät kansainväliset rekisteröinnit

106 b artikla

Kansainvälisen hakemuksen tekemiseen sovellettava menettely

Geneven asiakirjan 4 artiklan 1 kohdan mukaiset kansainväliset hakemukset on tehtävä suoraan kansainväliseen toimistoon.

106 c artikla

Nimeämismaksut

Geneven asiakirjan 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu määrätty nimeämismaksu korvataan yksilöllisellä nimeämismaksulla.

106 d artikla

Euroopan yhteisön nimeävän kansainvälisen rekisteröinnin vaikutukset

1.   Yhteisön nimeävällä kansainvälisellä rekisteröinnillä on Geneven asiakirjan 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta rekisteröinnin päivämäärästä lähtien sama vaikutus kuin rekisteröityä yhteisömallia koskevalla hakemuksella.

2.   Jos kielteisestä päätöksestä ei ole ilmoitettu tai jos kielteinen päätös on peruutettu, yhteisön nimeävällä kansainvälisellä rekisteröinnillä on 1 kohdassa tarkoitetusta päivämäärästä lähtien sama vaikutus kuin mallin rekisteröinnillä rekisteröidyksi yhteisömalliksi.

3.   Viraston on annettava tietoja 2 kohdassa tarkoitetuista kansainvälisistä rekisteröinneistä täytäntöönpanomääräyksissä määrättyjen ehtojen mukaisesti.

106 e artikla

Kielteinen päätös

1.   Viraston on toimitettava kansainväliselle toimistolle kielteistä päätöstä koskeva ilmoitus viimeistään kuuden kuukauden kuluttua kansainvälisen rekisteröinnin julkaisemispäivästä, jos virasto kansainvälistä rekisteröintiä tutkiessaan havaitsee, että malli, jolle suojaa haetaan, ei ole 3 artiklan a alakohdassa säädetyn määritelmän mukainen tai se uhkaa yleistä järjestystä tai on yleisesti hyväksyttyjen hyvien tapojen vastainen.

Ilmoituksessa on mainittava ne perusteet, joihin kielteinen päätös perustuu.

2.   Päätöstä olla antamatta kansainväliselle rekisteröinnille vaikutuksia yhteisössä ei pidä tehdä ennen kuin haltijalle on annettu mahdollisuus luopua kansainvälisestä rekisteröinnistä yhteisön osalta tai toimittaa asiaa koskevat huomautuksensa.

3.   Täytäntöönpanomääräyksissä vahvistetaan kielteisen päätöksen perusteiden tutkimista koskevat yksityiskohtaiset ehdot.

106 f artikla

Kansainvälisen rekisteröinnin vaikutusten mitätöinti

1.   Yhteisössä voimassa olevan kansainvälisen rekisteröinnin vaikutukset voidaan julistaa osittain tai kokonaan mitättömiksi VI ja VII osastossa olevien menettelyjen mukaisesti tai yhteisömalleja käsittelevässä tuomioistuimessa mallioikeuden loukkausta koskevaan kanteeseen kohdistuvan vastakanteen perusteella.

2.   Kun virasto on tietoinen mitätöinnistä, sen on ilmoitettava asiasta kansainväliselle toimistolle.”.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona Geneven asiakirja tulee voimaan Euroopan yhteisön osalta.

Tämän asetuksen voimaantulopäivä julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 18 päivänä joulukuuta 2006.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J.-E. ENESTAM


(1)  EYVL L 3, 5.1.2002, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 2005 liittymisasiakirjalla.

(2)  Katso tämän virallisen lehden sivu 18.

(3)  EYVL L 11, 14.1.1994, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 2005 liittymisasiakirjalla.


II Säädökset, joita ei tarvitse julkaista

Neuvosto

29.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 386/17


NEUVOSTON PÄÄTÖS

tehty 27 päivänä maaliskuuta 2006

Euroopan yhteisön ja Marokon kuningaskunnan välisen tiettyjä lentoliikenteen näkökohtia koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta ja väliaikaisesta soveltamisesta

(2006/953/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 80 artiklan 2 kohdan yhdessä 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen virkkeen kanssa,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ekä katsoo seuraavaa:

1)

Neuvosto valtuutti 5 päivänä kesäkuuta 2003 komission aloittamaan kolmansien maiden kanssa neuvottelut voimassa olevien kahdenvälisten sopimusten tiettyjen määräysten korvaamisesta yhteisön kanssa tehtävillä sopimuksilla.

2)

Komissio on neuvotellut yhteisön puolesta Marokon kuningaskunnan kanssa sopimuksen tietyistä lentoliikenteen näkökohdista, jäljempänä ”sopimus”. Näissä neuvotteluissa se on noudattanut menettelyjä ja ohjeita, jotka on esitetty komission valtuuttamisesta aloittamaan neuvottelut kolmansien maiden kanssa voimassa olevien kahdenvälisten sopimusten tiettyjen määräysten korvaamisesta yhteisön kanssa tehtävillä sopimuksilla tehdyn neuvoston päätöksen liitteessä.

3)

Sopimus olisi allekirjoitettava ja sitä olisi sovellettava väliaikaisesti sillä varauksella, että se tehdään lopullisesti myöhemmin,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Hyväksytään yhteisön puolesta Euroopan yhteisön ja Marokon kuningaskunnan välinen tiettyjä lentoliikenteen näkökohtia koskeva sopimus sillä edellytyksellä, että neuvosto tekee päätöksen sopimuksen tekemisestä.

Sopimuksen teksti on tämän päätöksen liitteenä.

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja oikeutetaan nimeämään yksi tai useampi henkilö, jolla on valtuudet allekirjoittaa sopimus yhteisön puolesta sillä edellytyksellä, että sopimus tehdään.

3 artikla

Sopimusta sovelletaan väliaikaisesti sen voimaantuloon saakka sitä päivää seuraavan kuukauden ensimmäisestä päivästä, jona osapuolet ovat ilmoittaneet toisilleen tätä varten tarvittavien menettelyjen saattamisesta päätökseen.

4 artikla

Neuvoston puheenjohtaja oikeutetaan antamaan sopimuksen 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu ilmoitus.

Tehty Brysselissä, 27 päivänä maaliskuuta 2006.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. GORBACH


Euroopan yhteisön ja Marokon kuningaskunnan sopimus tietyistä lentoliikenteen näkökohdista

EUROOPAN YHTEISÖN

ja

MAROKON KUNINGASKUNTA

(jäljempänä ”osapuolet”),

jotka

TOTEAVAT, että useiden Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden ja Marokon kuningaskunnan välillä on tehty kahdenvälisiä lentoliikennesopimuksia, joihin sisältyy Euroopan yhteisön oikeuden vastaisia määräyksiä,

TOTEAVAT, että Euroopan yhteisöllä on yksinomainen toimivalta monien sellaisten näkökohtien osalta, jotka voivat sisältyä Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kahdenvälisiin lentoliikennesopimuksiin,

TOTEAVAT, että johonkin jäsenvaltioon sijoittautuneilla yhteisön lentoliikenteen harjoittajilla on Euroopan yhteisön oikeuden nojalla oikeus syrjimättömään pääsyyn Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisille lentoreiteille,

OTTAVAT HUOMIOON, että Euroopan yhteisön ja tiettyjen kolmansien maiden välillä on tehty sopimuksia, joiden mukaan näiden kolmansien maiden kansalaiset voivat olla omistajina lentoyhtiöissä, joilla on Euroopan yhteisön lainsäädännön mukainen toimilupa,

TUNNUSTAVAT, että Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden ja Marokon kuningaskunnan kahdenvälisten lentoliikennesopimusten määräykset, jotka ovat Euroopan yhteisön oikeuden vastaisia, on saatettava sen mukaisiksi, jotta Euroopan yhteisön ja Marokon kuningaskunnan väliselle lentoliikenteelle voidaan luoda vankka oikeusperusta ja liikenteen jatkuvuus voidaan taata,

TOTEAVAT, että näiden Euroopan yhteisön tarkoituksena ei näiden neuvottelujen yhteydessä ole lisätä Euroopan yhteisön ja Marokon kuningaskunnan välisen lentoliikenteen kokonaismäärää taikka vaikuttaa yhteisön lentoliikenteen harjoittajien ja Marokon kuningaskunnan lentoliikenteen harjoittajien väliseen tasapainoon tai neuvotella muutoksia voimassa olevien kahdenvälisten lentoliikennesopimusten liikenneoikeuksia koskeviin määräyksiin,

OVAT SOPINEET SEURAAVISTA MÄÄRÄYKSISTÄ:

1 artikla

Yleiset määräykset

1.   Tässä sopimuksessa ”jäsenvaltioilla” tarkoitetaan Euroopan yhteisön jäsenvaltioita.

2.   Kun jossain liitteessä I mainitussa sopimuksessa viitataan kyseisen sopimuksen sopimuspuolena olevan jäsenvaltion kansalaisiin, tämän on katsottava viittaavan Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden kansalaisiin.

3.   Kun jossain liitteessä I mainitussa sopimuksessa viitataan kyseisen sopimuksen sopimuspuolena olevan jäsenvaltion lentoliikenteen harjoittajiin tai lentoyhtiöihin, sen on katsottava viittaavan tämän jäsenvaltion nimeämiin lentoliikenteen harjoittajiin tai lentoyhtiöihin.

2 artikla

Jäsenvaltion suorittama nimeäminen

1.   Tämän artiklan 2 kohdan määräykset ovat ensisijaisia liitteessä II olevassa a kohdassa lueteltujen artiklojen niihin määräyksiin nähden, jotka koskevat kyseisen jäsenvaltion tekemää lentoliikenteen harjoittajan nimeämistä sekä Marokon kuningaskunnan lentoliikenteen harjoittajalle myöntämiä liikennöintilupia ja muita lupia sekä 3 kohdan määräykset ensisijaisia liitteessä II olevassa b kohdassa lueteltujen artiklojen niihin määräyksiin nähden, jotka koskevat lentoliikenteen harjoittajan liikennöintilupien tai muiden lupien epäämistä, peruuttamista, tilapäistä peruuttamista tai rajoittamista.

2.   Saatuaan ilmoituksen jäsenvaltion suorittamasta nimeämisestä Marokon kuningaskunnan on myönnettävä asianmukaiset liikennöintiluvat ja muut luvat mahdollisimman pienellä menettelyihin liittyvällä viiveellä edellyttäen, että

i)

lentoliikenteen harjoittaja on sijoittautunut nimeävän jäsenvaltion alueelle Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti ja sillä on Euroopan yhteisön lainsäädännön mukainen voimassa oleva liikennelupa;

ii)

lentoliikenteen harjoittaja on ansiolentoluvan myöntämisestä vastaavan jäsenvaltion jatkuvan ja tehokkaan lakisääteisen valvonnan alainen ja asianomainen ilmailuviranomainen on mainittu selvästi nimeämisessä;

ja

iii)

lentoliikenteen harjoittaja on pysyvästi jäsenvaltioiden ja/tai jäsenvaltioiden kansalaisten ja/tai muiden liitteessä III lueteltujen valtioiden ja/tai niiden kansalaisten omistuksessa joko suoraan tai osake-enemmistön kautta ja on jatkuvasti näiden valtioiden ja/tai niiden kansalaisten tosiasiallisessa määräysvallassa.

3.   Marokon kuningaskunta voi evätä tai peruuttaa kokonaan tai tilapäisesti jäsenvaltion nimeämän lentoliikenteen harjoittajan liikennöintiluvat tai muut luvat tai rajoittaa niiden käyttöä, jos

i)

lentoliikenteen harjoittaja ei ole sijoittautunut nimeävän jäsenvaltion alueelle Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti tai sillä ei ole Euroopan yhteisön lainsäädännön mukaista voimassa olevaa liikennelupaa;

ii)

lentoliikenteen harjoittaja ei ole ansiolentoluvan myöntämisestä vastaavan jäsenvaltion jatkuvan ja tehokkaan lakisääteisen valvonnan alainen tai asianomaista ilmailuviranomaista ei ole mainittu selvästi nimeämisessä;

tai

iii)

lentoliikenteen harjoittaja ei ole jäsenvaltioiden ja/tai jäsenvaltioiden kansalaisten ja/tai muiden liitteessä III lueteltujen valtioiden ja/tai niiden kansalaisten omistuksessa ja tosiasiallisessa määräysvallassa joko suoraan tai osake-enemmistön kautta.

Marokon kuningaskunta ei saa tämän kohdan mukaisia oikeuksia käyttäessään harjoittaa kansallisuuteen perustuvaa syrjintää yhteisön lentoliikenteen harjoittajien välillä.

4.   Tämän artiklan 5 kohdan määräykset ovat ensisijaisia liitteessä II olevassa a kohdassa lueteltujen artiklojen niihin määräyksiin nähden, jotka koskevat Marokon kuningaskunnan tekemää lentoliikenteen harjoittajan nimeämistä ja asianomaisen jäsenvaltion lentoliikenteen harjoittajalle myöntämiä liikennöintilupia ja muita lupia sekä 6 kohdan määräykset ensisijaisia liitteessä II olevassa b kohdassa lueteltujen artiklojen niihin määräyksiin nähden, jotka koskevat lentoliikenteen harjoittajan liikennöintilupien tai muiden lupien epäämistä, peruuttamista, tilapäistä peruuttamista tai rajoittamista.

5.   Saatuaan ilmoituksen Marokon kuningaskunnan tekemästä nimeämisestä jäsenvaltion on myönnettävä asianmukaiset liikennöintiluvat ja muut luvat mahdollisimman pienellä menettelyihin liittyvällä viiveellä edellyttäen, että

i)

lentoliikenteen harjoittaja on sijoittautunut Marokon kuningaskunnan alueelle ja sillä on Marokon lainsäädännön mukainen voimassa oleva liikennelupa tai muu vastaava asiakirja;

ii)

lentoliikenteen harjoittaja on Marokon kuningaskunnan jatkuvan ja tehokkaan lakisääteisen valvonnan alainen;

ja

iii)

lentoliikenteen harjoittaja on pysyvästi Marokon kuningaskunnan ja/tai Marokon kuningaskunnan kansalaisten tai jäsenvaltioiden ja/tai jäsenvaltioiden kansalaisten omistuksessa joko suoraan tai osake-enemmistön kautta ja on jatkuvasti Marokon kuningaskunnan ja/tai Marokon kuningaskunnan kansalaisten tai jäsenvaltioiden ja/tai jäsenvaltioiden kansalaisten tosiasiallisessa määräysvallassa, paitsi jos liitteessä I mainittuun sovellettavaan sopimukseen sisältyy suotuisampia määräyksiä asiasta.

6.   Asianomainen jäsenvaltio voi evätä tai peruuttaa kokonaan tai tilapäisesti Marokon kuningaskunnan nimeämän lentoliikenteen harjoittajan liikennöintiluvat tai muut luvat tai rajoittaa niiden käyttöä, jos

i)

lentoliikenteen harjoittaja ei ole sijoittautunut Marokon kuningaskunnan alueelle tai sillä ei ole Marokon lainsäädännön mukaista voimassa olevaa liikennelupaa;

ii)

lentoliikenteen harjoittaja ei ole Marokon kuningaskunnan jatkuvan ja tehokkaan lakisääteisen valvonnan alainen;

tai

iii)

lentoliikenteen harjoittaja ei ole Marokon kuningaskunnan ja/tai Marokon kuningaskunnan kansalaisten tai jäsenvaltioiden ja/tai jäsenvaltioiden kansalaisten omistuksessa ja tosiasiallisessa määräysvallassa joko suoraan tai osake-enemmistön kautta, paitsi jos liitteessä I mainittuun sovellettavaan sopimukseen sisältyy suotuisampia määräyksiä asiasta.

3 artikla

Lakisääteiseen valvontaan liittyvät oikeudet

1.   Tämän artiklan 2 kohdan määräyksillä täydennetään liitteessä II olevassa c kohdassa lueteltuja artikloja.

2.   Jos jäsenvaltio on nimennyt lentoliikenteen harjoittajan, jonka lakisääteisestä valvonnasta vastaa jokin toinen jäsenvaltio, lentoliikenteen harjoittajan nimenneen jäsenvaltion ja Marokon kuningaskunnan välisen sopimuksen turvallisuusmääräysten nojalla Marokon kuningaskunnalle kuuluvia oikeuksia sovelletaan myös turvallisuusvaatimusten hyväksymiseen, noudattamiseen tai ylläpitämiseen kyseisen toisen jäsenvaltion toimesta sekä kyseisen lentoliikenteen harjoittajan liikenneluvan myöntämiseen.

4 artikla

Lentopolttoaineen verotus

1.   Tämän artiklan 2 kohdan määräyksillä täydennetään liitteessä II olevassa d kohdassa lueteltujen artiklojen vastaavia määräyksiä.

2.   Mikään liitteessä II olevassa d kohdassa lueteltujen sopimusten kohta ei niissä mahdollisesti olevista päinvastaisista määräyksistä huolimatta saa estää jäsenvaltioita määräämästä veroja, tulleja tai muita maksuja sen alueella toimitetulle polttoaineelle, jota käytetään Marokon kuningaskunnan nimeämän lentoliikenteen harjoittajan ilma-aluksessa, joka liikennöi asianomaisen jäsenvaltion alueella sijaitsevan paikan ja saman jäsenvaltion alueella sijaitsevan toisen paikan tai jonkin toisen jäsenvaltion alueella sijaitsevan paikan välillä.

5 artikla

Tariffit

1.   Tämän artiklan 2 kohdan määräyksillä täydennetään liitteessä II olevassa e kohdassa lueteltuja artikloja.

2.   Tariffeihin, joita Marokon kuningaskunnan nimeämät lentoliikenteen harjoittajat perivät kokonaan Euroopan yhteisön alueella tapahtuvasta kuljetuksesta sellaisen liitteessä I mainitun sopimuksen nojalla, johon sisältyy liitteessä II olevassa e kohdassa mainittu määräys, sovelletaan Euroopan yhteisön lainsäädäntöä.

3.   Tariffeihin, joita jäsenvaltioiden nimeämät lentoliikenteen harjoittajat perivät kokonaan Marokon alueella tapahtuvasta kuljetuksesta sellaisen liitteessä I mainitun sopimuksen nojalla, johon sisältyy liitteessä II olevassa e kohdassa mainittu määräys, sovelletaan Marokon lainsäädäntöä.

6 artikla

Sopimuksen liitteet

Tämän sopimuksen liitteet ovat sen erottamaton osa.

7 artikla

Tarkistaminen tai muuttaminen

Osapuolet voivat milloin tahansa yhteisellä hyväksynnällä tarkistaa tai muuttaa tätä sopimusta.

8 artikla

Voimaantulo ja väliaikainen soveltaminen

1.   Tämä sopimus tulee voimaan päivänä, jona osapuolet ovat ilmoittaneet kirjallisesti toisilleen, että sopimuksen voimaan saattamisen edellyttämät sisäiset menettelyt on saatettu päätökseen.

2.   Sen estämättä, mitä 1 kohdassa määrätään, osapuolet sopivat soveltavansa sopimusta väliaikaisesti sitä päivää seuraavan kuukauden ensimmäisestä päivästä, jona osapuolet ovat ilmoittaneet toisilleen tätä varten tarvittavien menettelyjen saattamisesta päätökseen.

3.   Jäsenvaltioiden ja Marokon kuningaskunnan väliset sopimukset ja muut järjestelyt, jotka eivät vielä ole tulleet voimaan tämän sopimuksen allekirjoituspäivänä ja joita ei sovelleta väliaikaisesti, luetellaan liitteessä I olevassa b kohdassa. Tätä sopimusta sovelletaan kaikkiin tällaisiin sopimuksiin ja järjestelyihin, kun ne tulevat voimaan tai kun niitä sovelletaan väliaikaisesti.

9 artikla

Voimassaolon päättyminen

1.   Jos jokin liitteessä I mainittu sopimus irtisanotaan, kaikkien tämän sopimuksen määräysten, jotka liittyvät kyseiseen liitteessä I mainittuun sopimukseen, voimassaolo päättyy samaan aikaan.

2.   Jos kaikki liitteessä I mainitut sopimukset irtisanotaan, tämän sopimuksen voimassaolo päättyy samaan aikaan.

TÄMÄN VAKUUDEKSI alla mainitut asianmukaisesti valtuutetut edustajat ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Tämä sopimus on tehty […]ssa […] päivänä […]kuuta […] kahtena kappaleena englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, ranskan, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin, viron ja arabian kielellä.

Por la Comunidad Europea

Za Evropské společenství

For Det Europæiske Fællesskab

Für die Europäische Gemeinschaft

Euroopa Ühenduse nimel

Για την Ευρωπαϊκή Κοινότητα

For the European Community

Pour la Communauté européenne

Per la Comunità europea

Eiropas Kopienas vārdā

Europos bendrijos vardu

az Európai Közösség részéről

Għall-Komunità Ewropea

Voor de Europese Gemeenschap

W imieniu Wspólnoty Europejskiej

Pela Comunidade Europeia

Za Európske spoločenstvo

Za Evropsko skupnost

Euroopan yhteisön puolesta

För Europeiska gemenskapens vägnar

Image 1

Image 2

Image 3

Por el Reino de Marruecos

Za Marocké království

For Kongeriget Marokko

Für das Königreich Marokko

Maroko Kuningriigi nimel

Για το Βασίλειο του Μαρόκου

For the Kingdom of Morocco

Pour le Royaume du Maroc

Per il Regno del Marocco

Marokas Karalistes vārdā

Maroko Karalystès vardu

A Marokkói Királyság részéről

Għar-Renju tal-Marokk

Voor het Koninkrijk Marokko

W imieniu Królestwa Marokańskiego

Pelo Reino de Marrocos

Za Marocké kráľovstvo

Za Kraljevino Maroko

Marokon kuningaskunnan puolesta

För Konungariket Marocko

Image 4

Image 5

LIITE I

a)

Marokon kuningaskunnan ja Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden kahdenväliset lentoliikennesopimukset, jotka on tehty, allekirjoitettu ja/tai joita sovelletaan väliaikaisesti tämän sopimuksen allekirjoituspäivänä

Belgian kuningaskunnan hallituksen ja Hänen Majesteettinsa Marokon kuninkaan hallituksen välinen lentoliikennesopimus, tehty Rabatissa 20 päivänä tammikuuta 1958, jäljempänä ”Marokko–Belgia-sopimus”,

sellaisena kuin se on täydennettynä 20 päivänä tammikuuta 1958 päivätyllä noottienvaihdolla, ja

sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Rabatissa 11 päivänä kesäkuuta 2002 tehdyllä yhteisymmärryspöytäkirjalla;

Tšekkoslovakian sosialistisen tasavallan hallituksen ja Hänen Majesteettinsa Marokon kuninkaan hallituksen välinen Rabatissa 8 päivänä toukokuuta 1961 tehty lentoliikennesopimus, jonka osalta Tšekin tasavalta on ilmoittanut, että se katsoo sopimuksen määräysten sitovan itseään, jäljempänä ”Marokko–Tšekki-sopimus”;

Tanskan kuningaskunnan hallituksen ja Marokon kuningaskunnan hallituksen välinen lentoliikennesopimus, tehty Rabatissa 14 päivänä marraskuuta 1977, jäljempänä ”Marokko–Tanska-sopimus”,

sellaisena kuin se on täydennettynä 14 päivänä marraskuuta 1977 päivätyllä noottienvaihdolla;

Saksan liittotasavallan ja Marokon kuningaskunnan välinen lentoliikennesopimus, tehty Bonnissa 12 päivänä lokakuuta 1961, jäljempänä ”Marokko–Saksa-sopimus”,

sellaisena kuin se on muutettuna Bonnissa 12 päivänä joulukuuta 1991 tehdyllä yhteisymmärryspöytäkirjalla, ja

sellaisena kuin se on muutettuna 9 päivänä huhtikuuta 1977 ja 16 päivänä helmikuuta 1998 päivätyllä noottienvaihdolla, ja

sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Rabatissa 15 päivänä heinäkuuta 1998 tehdyllä yhteisymmärryspöytäkirjalla;

Helleenien tasavallan hallituksen ja Marokon kuningaskunnan hallituksen välinen lentoliikennesopimus, tehty Ateenassa 6 päivänä lokakuuta 1998, jäljempänä ”Marokko–Kreikka-sopimus”,

luettava yhdessä Ateenassa 6 päivänä lokakuuta 1998 tehdyn yhteisymmärryspöytäkirjan kanssa;

Espanjan hallituksen ja Marokon kuningaskunnan hallituksen välinen lentoliikennesopimus, tehty Madridissa 7 päivänä heinäkuuta 1970, jäljempänä ”Marokko–Espanja-sopimus”,

sellaisena kuin se on täydennettynä 12 päivänä elokuuta 2003 ja 25 päivänä elokuuta 2003 päivätyllä kirjeenvaihdolla;

Ranskan tasavallan hallituksen ja Hänen Majesteettinsa Marokon kuninkaan hallituksen välinen lentoliikennesopimus, tehty Rabatissa 25 päivänä lokakuuta 1957, jäljempänä ”Marokko–Ranska-sopimus”;

Italian tasavallan hallituksen ja Hänen Majesteettinsa Marokon kuninkaan hallituksen välinen lentoliikennesopimus, tehty Roomassa 8 päivänä heinäkuuta 1967, jäljempänä ”Marokko–Italia-sopimus”,

sellaisena kuin se on muutettuna Roomassa 13 päivänä heinäkuuta 2000 tehdyllä yhteisymmärryspöytäkirjalla, ja

sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 17 päivänä lokakuuta 2001 ja 3 päivänä tammikuuta 2002 päivätyllä noottienvaihdolla;

Latvian tasavallan hallituksen ja Marokon kuningaskunnan hallituksen välinen lentoliikennesopimus, tehty Varsovassa 19 päivänä toukokuuta 1999, jäljempänä ”Marokko–Latvia-sopimus”;

Luxemburgin suurherttuakunnan hallituksen ja Hänen Majesteettinsa Marokon kuninkaan hallituksen välinen lentoliikennesopimus, tehty Bonnissa 5 päivänä heinäkuuta 1961, jäljempänä ”Marokko–Luxemburg-sopimus”;

Unkarin kansantasavallan ja Marokon kuningaskunnan välinen lentoliikennesopimus, tehty Rabatissa 21 päivänä maaliskuuta 1967, jäljempänä ”Marokko–Unkari-sopimus”;

Maltan tasavallan hallituksen ja Hänen Majesteettinsa Marokon kuninkaan hallituksen välinen lentoliikennesopimus, tehty Rabatissa 26 päivänä toukokuuta 1983, jäljempänä ”Marokko–Malta-sopimus”;

Hänen Majesteettinsa Alankomaiden kuningattaren hallituksen ja Hänen Majesteettinsa Marokon kuninkaan hallituksen välinen lentoliikennesopimus, tehty Rabatissa 20 päivänä toukokuuta 1959, jäljempänä ”Marokko–Alankomaat-sopimus”;

Itävallan liittohallituksen ja Marokon kuningaskunnan hallituksen välinen lentoliikennesopimus, tehty Rabatissa 27 päivänä helmikuuta 2002, jäljempänä ”Marokko–Itävalta-sopimus”;

Puolan kansantasavallan hallituksen ja Marokon kuningaskunnan hallituksen välinen lentoliikennesopimus, tehty Rabatissa 29 päivänä marraskuuta 1969, jäljempänä ”Marokko–Puola-sopimus”;

Portugalin ja Marokon kuningaskunnan välinen lentoliikennesopimus, tehty Rabatissa 3 päivänä huhtikuuta 1958, jäljempänä ”Marokko–Portugali-sopimus”,

sellaisena kuin se on täydennettynä Lissabonissa 19 päivänä joulukuuta 1975 tehdyllä pöytäkirjamerkinnöillä, ja

sellaisena kuin se on viimeksi täydennettynä Lissabonissa 17 päivänä marraskuuta 2003 tehdyllä pöytäkirjamerkinnöillä;

Ruotsin kuningaskunnan hallituksen ja Marokon kuningaskunnan hallituksen välinen lentoliikennesopimus, tehty Rabatissa 14 päivänä marraskuuta 1977, jäljempänä ”Marokko–Ruotsi-sopimus”,

sellaisena kuin se on täydennettynä 14 päivänä marraskuuta 1977 päivätyllä noottienvaihdolla;

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen ja Marokon kuningaskunnan hallituksen välinen lentoliikennesopimus, tehty Lontoossa 22 päivänä lokakuuta 1965, jäljempänä ”Marokko–Yhdistynyt kuningaskunta-sopimus”,

sellaisena kuin se on muutettuna 10 ja 14 päivänä lokakuuta 1968 päivätyllä noottienvaihdolla,

sellaisena kuin se on muutettuna Lontoossa 14 päivänä maaliskuuta 1997 tehdyllä pöytäkirjalla, ja

sellaisena kuin se on muutettuna Rabatissa 17 päivänä lokakuuta 1997 tehdyllä pöytäkirjalla.

b)

Marokon kuningaskunnan ja Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden välillä parafoidut tai allekirjoitetut lentoliikennesopimukset ja muut järjestelyt, jotka eivät ole vielä tulleet voimaan ja joita ei sovelleta väliaikaisesti tämän sopimuksen allekirjoituspäivänä

Alankomaiden kuningaskunnan hallituksen ja Marokon kuningaskunnan hallituksen välinen lentoliikennesopimus, joka on liitetty Haagissa 20 päivänä kesäkuuta 2001 tehtyyn yhteisymmärryspöytäkirjaan liitteenä 1, jäljempänä ”parafoitu Marokko–Alankomaat-sopimus”

LIITE II

Luettelo liitteessä I lueteltujen sopimusten artikloista, joihin viitataan tämän sopimuksen 2–5 artiklassa

a)

Jäsenvaltion tekemä nimeäminen

Marokko–Belgia-sopimuksen 18 artikla

Marokko–Tšekki-sopimuksen 13 artikla

Marokko–Tanska-sopimuksen 3 artikla

Marokko–Saksa-sopimuksen 3 artikla

Marokko–Kreikka-sopimuksen 3 artikla

Marokko–Espanja-sopimuksen 3 artikla

Marokko–Ranska-sopimuksen 12 artikla

Marokko–Italia-sopimuksen 14 artikla

Marokko–Latvia-sopimuksen 3 artikla

Marokko–Luxemburg-sopimuksen 14 artikla

Marokko–Unkari-sopimuksen 3 artikla

Marokko–Malta-sopimuksen 16 artikla

Marokko–Alankomaat-sopimuksen 17 artikla

parafoidun Marokko–Alankomaat-sopimuksen 3 artikla

Marokko–Itävalta-sopimuksen 3 artikla

Marokko–Puola-sopimuksen 7 artikla

Marokko–Portugali-sopimuksen 13 artikla

Marokko–Ruotsi-sopimuksen 3 artikla

Marokko–Yhdistynyt kuningaskunta-sopimuksen 3 artikla

b)

Liikennöintilupien tai muiden lupien epääminen, peruuttaminen kokonaan tai tilapäisesti tai niiden rajoittaminen

Marokko–Belgia-sopimuksen 5 artikla

Marokko–Tšekki-sopimuksen 7 artikla

Marokko–Tanska-sopimuksen 4 artikla

Marokko–Saksa-sopimuksen 4 artikla

Marokko–Kreikka-sopimuksen 4 artikla

Marokko–Espanja-sopimuksen 4 artikla

Marokko–Ranska-sopimuksen 6 artikla

Marokko–Italia-sopimuksen 7 artikla

Marokko–Latvia-sopimuksen 4 artikla

Marokko–Luxemburg-sopimuksen 7 artikla

Marokko–Unkari-sopimuksen 8 artikla

Marokko–Malta-sopimuksen 9 artikla

Marokko–Alankomaat-sopimuksen 4 artikla

parafoidun Marokko–Alankomaat-sopimuksen 4 artikla

Marokko–Itävalta-sopimuksen 4 artikla

Marokko–Puola-sopimuksen 8 artikla

Marokko–Portugali-sopimuksen 6 artikla

Marokko–Ruotsi-sopimuksen 4 artikla

Marokko–Yhdistynyt kuningaskunta-sopimuksen 4 artikla

c)

Lakisääteinen valvonta

Marokko–Saksa-sopimuksen 9 a artikla

Marokko–Kreikka-sopimuksen 7 artikla

Marokko–Italia-sopimuksen 5 a artikla

Marokko–Luxemburg-sopimuksen 5 artikla

Marokko–Unkari-sopimuksen 6 artikla

parafoidun Marokko–Alankomaat-sopimuksen 17 artikla

d)

Lentopolttoaineen verotus

Marokko–Belgia-sopimuksen 7 artikla

Marokko–Tšekki-sopimuksen 3 artikla

Marokko–Tanska-sopimuksen 6 artikla

Marokko–Saksa-sopimuksen 6 artikla

Marokko–Kreikka-sopimuksen 10 artikla

Marokko–Espanja-sopimuksen 5 artikla

Marokko–Ranska-sopimuksen 3 artikla

Marokko–Italia-sopimuksen 3 artikla

Marokko–Latvia-sopimuksen 14 artikla

Marokko–Luxemburg-sopimuksen 3 artikla

Marokko–Unkari-sopimuksen 4 artikla

Marokko–Malta-sopimuksen 3 artikla

Marokko–Alankomaat-sopimuksen 6 artikla

parafoidun Marokko–Alankomaat-sopimuksen 10 artikla

Marokko–Itävalta-sopimuksen 9 artikla

Marokko–Puola-sopimuksen 3 artikla

Marokko–Portugali-sopimuksen 3 artikla

Marokko–Ruotsi-sopimuksen 6 artikla

Marokko–Yhdistynyt kuningaskunta-sopimuksen 5 artikla

e)

Kuljetustariffit Euroopan yhteisön sisällä

Marokko–Belgia-sopimuksen 19 artikla

Marokko–Tšekki-sopimuksen 19 artikla

Marokko–Tanska-sopimuksen 9 artikla

Marokko–Saksa-sopimuksen 9 artikla

Marokko–Kreikka-sopimuksen 13 artikla

Marokko–Espanja-sopimuksen 11 artikla

Marokko–Ranska-sopimuksen 17 artikla

Marokko–Italia-sopimuksen 20 artikla

Marokko–Latvia-sopimuksen 10 artikla

Marokko–Luxemburg-sopimuksen 20 artikla

Marokko–Unkari-sopimuksen 17 artikla

Marokko–Malta-sopimuksen 19 artikla

Marokko–Alankomaat-sopimuksen 18 artikla

parafoidun Marokko–Alankomaat-sopimuksen 6 artikla

Marokko–Itävalta-sopimuksen 13 artikla

Marokko–Puola-sopimuksen 19 artikla

Marokko–Portugali-sopimuksen 18 artikla

Marokko–Ruotsi-sopimuksen 9 artikla

Marokko–Yhdistynyt kuningaskunta-sopimuksen 9 artikla

LIITE III

Luettelo tämän sopimuksen 2 artiklassa tarkoitetuista muista valtioista

a)

Islannin tasavalta (Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen nojalla)

b)

Liechtensteinin ruhtinaskunta (Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen nojalla)

c)

Norjan kuningaskunta (Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen nojalla)

d)

Sveitsin valaliitto (Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen lentoliikennesopimuksen nojalla)


29.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 386/28


NEUVOSTON PÄÄTÖS

tehty 18 päivänä joulukuuta 2006

teollismallien kansainvälistä rekisteröintiä koskevaan Haagin sopimukseen liittyvään, Genevessä 2 päivänä heinäkuuta 1999 tehtyyn Geneven asiakirjaan tapahtuvan Euroopan yhteisön liittymisen hyväksymisestä

(2006/954/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, JOKA

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 308 artiklan yhdessä 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan toisen virkkeen ja 300 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan kanssa,

ottaa huomioon komission ehdotuksen

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Yhteisömallista 12 päivänä joulukuuta 2001 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 6/2002 (1), joka perustuu perustamissopimuksen 308 artiklaan, pyritään luomaan hyvin toimivat ja edellytyksiltään kansallisia markkinoita vastaavat markkinat. Tällaisten markkinoiden luomiseksi ja niiden kehittämiseksi enemmän yhtenäismarkkinoiden suuntaan otettiin asetuksen nojalla käyttöön yhteisön mallijärjestelmä, jonka avulla yritykset voivat yhtä menettelyä noudattaen saada yhteisömallin, jolla on yhdenmukainen suoja ja jolla on samat vaikutukset koko Euroopan yhteisön alueella.

(2)

Teollismallien kansainvälistä rekisteröintiä koskevaan Haagin sopimukseen liittyvä Geneven asiakirja, jäljempänä ”Geneven asiakirja”, hyväksyttiin 2 päivänä heinäkuuta 1999 tätä tarkoitusta varten Genevessä kokoontuneessa diplomaattikonferenssissa, joka seurasi maailman henkisen omaisuuden järjestön (WIPO) alulle panemia ja päätökseen saattamia kokousvalmisteluja, joihin osallistuivat myös Haagin liiton jäseninä olevat ja siihen kuulumattomat jäsenvaltiot sekä Euroopan yhteisö.

(3)

Geneven asiakirja hyväksyttiin tiettyjen uudistusten sisällyttämiseksi teollismallien kansainvälistä tallettamista koskevaan järjestelmään, josta määrätään 2 päivänä kesäkuuta 1934 tehdyssä Lontoon asiakirjassa ja 28 päivänä marraskuuta 1960 tehdyssä Haagin asiakirjassa.

(4)

Geneven asiakirjan tavoitteina on laajentaa kansainvälistä rekisteröintiä koskeva Haagin järjestelmä koskemaan uusia jäseniä ja tehdä järjestelmästä hakijoiden kannalta houkuttelevampi. Lontoon ja Haagin asiakirjoihin verrattuna yksi Geneven asiakirjan tärkeimmistä uudistuksista on, että sellaisen hallitustenvälisen järjestön, jolla on virasto alueellaan voimassa olevien mallien suojaamista varten, on mahdollista tulla Geneven asiakirjan sopimuspuoleksi.

(5)

Liittyminen Geneven asiakirjan sopimuspuoleksi tehtiin mahdolliseksi hallitustenväliselle järjestölle, jolla on alueellinen virasto mallien rekisteröintiä varten, erityisesti sen vuoksi, että yhteisö voisi liittyä asiakirjaan ja näin ollen Haagin liittoon.

(6)

Geneven asiakirja tuli voimaan 23 päivänä joulukuuta 2003, ja sitä on sovellettu 1 päivästä huhtikuuta 2004. Sisämarkkinoilla toimiva yhdenmukaistamisvirasto (tavaramerkit ja mallit) on vastaanottanut rekisteröityjä yhteisömalleja koskevia hakemuksia 1 päivästä tammikuuta 2003, ja hakemusten ensimmäinen saapumispäivä oli 1 päivä huhtikuuta 2003.

(7)

Yhteisön mallijärjestelmä ja Geneven asiakirjalla perustettu kansainvälinen rekisteröintijärjestelmä ovat toisiaan täydentäviä. Yhteisön mallijärjestelmä muodostaa täydellisen ja yhtenäisen mallien alueellisen rekisteröintijärjestelmän, joka kattaa yhteisön koko alueen. Haagin sopimus on sopimusjärjestely, jonka tarkoituksena on keskittää menettelyt, joilla haetaan malleille suojaa nimettyjen sopimuspuolten alueella.

(8)

Yhteyden luominen yhteisön mallijärjestelmän ja Geneven asiakirjan mukaisen kansainvälisen rekisteröintijärjestelmän välille antaisi suunnittelijoille mahdollisuuden hankkia yhdellä ainoalla kansainvälisellä hakemuksella suojaa malleilleen sekä yhteisössä yhteisön mallijärjestelmän nojalla että Geneven asiakirjan piiriin kuuluvilla alueilla yhteisössä ja sen ulkopuolella.

(9)

Yhteyden luominen yhteisön mallijärjestelmän ja Geneven asiakirjan mukaisen kansainvälisen rekisteröintijärjestelmän välille edistää lisäksi taloudellisen toiminnan tasapainoista kehitystä, poistaa kilpailun vääristymiä, on kustannustehokasta ja lisää sisämarkkinoiden yhdentymistä ja toimivuutta. Yhteisön on tämän vuoksi tarpeen liittyä Geneven asiakirjaan yhteisön mallijärjestelmän houkuttelevuuden lisäämiseksi.

(10)

Komissiolle olisi annettava valtuudet edustaa yhteisöä Haagin liiton yleiskokouksessa sen jälkeen, kun yhteisö on liittynyt Geneven asiakirjaan.

(11)

Tämä päätös ei vaikuta jäsenvaltioiden oikeuteen osallistua Haagin liiton yleiskokoukseen kansallisia mallejaan koskevien kysymysten osalta,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Hyväksytään yhteisön puolesta teollismallien kansainvälistä rekisteröintiä koskevaan Haagin sopimukseen liittyvä, Genevessä 2 päivänä heinäkuuta 1999 tehty asiakirja, jäljempänä ”Geneven asiakirja”, niiden kysymysten osalta, jotka kuuluvat yhteisön toimivaltaan.

Geneven asiakirjan teksti on tämän päätöksen liitteenä.

2 artikla

1.   Valtuutetaan neuvoston puheenjohtaja tallettamaan liittymiskirja Maailman henkisen omaisuuden järjestön pääjohtajan huostaan aikaisintaan sinä päivänä, jona neuvosto ja komissio ovat toteuttaneet yhteisön mallilainsäädännön ja Geneven asiakirjan välisen yhteyden luomiseksi tarvittavat toimenpiteet.

2.   Julistukset, jotka ovat tämän päätöksen liitteenä, tehdään osana liittymiskirjaa.

3 artikla

1.   Valtuutetaan komissio edustamaan Euroopan yhteisöä Haagin liiton yleiskokouksen kokouksissa, jotka pidetään Maailman henkisen omaisuuden järjestön yhteydessä.

2.   Komissio neuvottelee yhteisön puolesta Haagin liiton yleiskokouksessa kaikista yhteisön toimivaltaan yhteisömallin osalta kuuluvista kysymyksistä seuraavien järjestelyjen mukaisesti:

a)

kanta, jonka yhteisö mahdollisesti vahvistaa yleiskokouksessa, valmistellaan toimivaltaisessa neuvoston työryhmässä tai, mikäli tämä ei ole mahdollista, paikan päällä pidettävissä kokouksissa, jotka kutsutaan koolle osana Maailman henkisen omaisuuden järjestön yhteydessä tehtävää työtä;

b)

niiden päätösten osalta, jotka edellyttävät muutoksia asetukseen (EY) N:o 6/2002 tai johonkin muuhun sellaiseen neuvoston säädökseen, jonka antaminen edellyttää neuvoston yksimielisyyttä, neuvosto vahvistaa yhteisön kannan yksimielisesti komission ehdotuksesta;

c)

muiden yhteisön mallilainsäädäntöön vaikuttavien päätösten osalta neuvosto vahvistaa yhteisön kannan määräenemmistöllä komission ehdotuksesta.

Tehty Brysselissä, 18 päivänä joulukuuta 2006

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J.-E. ENESTAM


(1)  EYVL L 3, 5.1.2002, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.


LIITE

Geneven asiakirja, 2. heinäkuuta 1999

SISÄLTÖ

ALKUMÄÄRÄYKSET

1 artikla:

Lyhennetyt ilmaukset

2 artikla:

Sopimuspuolten lainsäädännössä ja eräissä kansainvälisissä sopimuksissa annetun muun suojan sovellettavuus

I LUKU

KANSAINVÄLINEN HAKEMUS JA KANSAINVÄLINEN REKISTERÖINTI

3 artikla:

Oikeus tehdä kansainvälinen hakemus

4 artikla:

Menettely kansainvälisen hakemuksen tekemiseksi

5 artikla:

Kansainvälisen hakemuksen sisältö

6 artikla:

Etuoikeus

7 artikla:

Nimeämismaksut

8 artikla:

Puutteiden korjaaminen

9 artikla:

Kansainvälisen hakemuksen saapumispäivä

10 artikla:

Kansainvälinen rekisteröinti, kansainvälisen rekisteröinnin päivämäärä, kansainvälisen rekisteröinnin julkaiseminen ja salassa pidettävät jäljennökset

11 artikla:

Julkaisemisen lykkääminen

12 artikla:

Kielteinen päätös

13 artikla:

Mallin yhtenäisyyttä koskevat erityisvaatimukset

14 artikla:

Kansainvälisen rekisteröinnin vaikutukset

15 artikla:

Mitätöiminen

16 artikla:

Kansainvälisiä rekisteröintejä koskevien muutosten ja muiden tietojen merkitseminen

17 artikla:

Kansainvälisen rekisteröinnin alkuperäinen voimassaoloaika ja uudistaminen sekä suojan kesto

18 artikla:

Julkaistuja kansainvälisiä rekisteröintejä koskevat tiedot

II LUKU

HALLINNOLLISET MÄÄRÄYKSET

19 artikla:

Usean valtion yhteinen virasto

20 artikla:

Haagin liiton jäsenyys

21 artikla:

Yleiskokous

22 artikla:

Kansainvälinen toimisto

23 artikla:

Varainhoito

24 artikla:

Täytäntöönpanomääräykset

III LUKU

TARKISTAMINEN JA MUUTTAMINEN

25 artikla:

Tämän asiakirjan tarkistaminen

26 artikla:

Tiettyjen artikloiden muuttaminen yleiskokouksessa

IV LUKU

LOPPUMÄÄRÄYKSET

27 artikla:

Tämän asiakirjan sopimuspuoleksi tuleminen

28 artikla:

Ratifioinnin ja liittymisen voimaantulopäivä

29 artikla:

Varaumien kielto

30 artikla:

Sopimuspuolten antamat selitykset

31 artikla:

Vuosien 1934 ja 1960 asiakirjojen soveltaminen

32 artikla:

Tämän asiakirjan irtisanominen

33 artikla:

Tämän asiakirjan kielet ja allekirjoittaminen

34 artikla:

Tallettaja

ALKUMÄÄRÄYKSET

1 artikla

Lyhennetyt ilmaukset

Tässä asiakirjassa tarkoitetaan

i)

”Haagin sopimuksella” Haagin sopimusta teollismallien kansainvälisestä tallettamisesta, jonka nimi on myöhemmin muutettu ”Haagin sopimukseksi teollismallien kansainvälisestä rekisteröinnistä”;

ii)

”tällä asiakirjalla” Haagin sopimusta tässä asiakirjassa esitetyssä muodossa;

iii)

”täytäntöönpanomääräyksillä” tämän asiakirjan täytäntöönpanomääräyksiä;

iv)

”määrätyllä” täytäntöönpanomääräyksissä määrättyä;

v)

”Pariisin yleissopimuksella” Pariisissa 20 päivänä maaliskuuta 1 883 allekirjoitettua teollisoikeuden suojelemista koskevaa Pariisin yleissopimusta, sellaisena kuin se on tarkistettuna ja muutettuna;

vi)

”kansainvälisellä rekisteröinnillä” tämä asiakirjan mukaisesti tehtyä teollismallin kansainvälistä rekisteröintiä;

vii)

”kansainvälisellä hakemuksella” kansainvälistä rekisteröintiä koskevaa hakemusta;

viii)

”kansainvälisellä rekisterillä” kansainvälisen toimiston ylläpitämää kansainvälisiä rekisteröintejä koskevaa virallista tietokokoelmaa; näiden tietojen merkitsemistä edellytetään tässä asiakirjassa tai täytäntöönpanomääräyksissä tai se sallitaan niissä, riippumatta tietojen tallennusvälineestä;

ix)

”henkilöllä” luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä;

x)

”hakijalla” henkilöä, jonka nimissä kansainvälinen hakemus tehdään;

xi)

”haltijalla” henkilöä, jonka nimissä kansainvälinen rekisteröinti on merkitty kansainväliseen rekisteriin;

xii)

”hallitustenvälisellä järjestöllä” hallitustenvälistä järjestöä, josta voi tulla tämän asiakirjan sopimuspuoli 27 artiklan 1 kohdan ii alakohdan mukaisesti;

xiii)

”sopimuspuolella” tämän asiakirjan sopimuspuolena olevaa valtiota tai hallitustenvälistä järjestöä;

xiv)

”hakijan sopimuspuolella” sopimuspuolta tai yhtä sopimuspuolista, josta hakijan oikeus tehdä kansainvälinen hakemus johtuu sillä perusteella, että se täyttää tähän sopimuspuoleen nähden vähintään yhden 3 artiklassa mainituista edellytyksistä; jos on olemassa vähintään kaksi sopimuspuolta, josta hakijan oikeus tehdä kansainvälinen hakemus johtuu 3 artiklan perusteella, ”hakijan sopimuspuolella” tarkoitetaan sitä sopimuspuolta, joka mainitaan sellaisena kansainvälisessä hakemuksessa;

xv)

”sopimuspuolen alueella” sopimuspuolena olevan valtion tapauksessa kyseisen valtion aluetta, ja sopimuspuolena olevan hallitustenvälisen järjestön tapauksessa aluetta, jolla kyseisen hallitustenvälisen järjestön perustamissopimusta sovelletaan;

xvi)

”virastolla” virastoa, jonka sopimuspuoli on valtuuttanut antamaan suojan teollismalleille sopimuspuolen alueella;

xvii)

”hakemuksia käsittelevällä virastolla” virastoa, joka viran puolesta tutkii sille tehdyt teollismallien suojaamista koskevat hakemukset ratkaistakseen ainakin sen, täyttävätkö teollismallit uutuusvaatimuksen;

xviii)

”nimeämisellä” pyyntöä saada kansainvälinen rekisteröinti voimaan sopimuspuolen osalta; lisäksi sillä tarkoitetaan kyseisen pyynnön merkitsemistä kansainväliseen rekisteriin;

xix)

”nimetyllä sopimuspuolella” ja ”nimetyllä toimistolla” sopimuspuolta ja sopimuspuolen toimistoa, joita nimeäminen koskee;

xx)

”vuoden 1934 asiakirjalla” Haagin sopimusta Lontoossa 2 päivänä kesäkuuta 1934 allekirjoitetussa asiakirjassa esitetyssä muodossa;

xxi)

”vuoden 1960 asiakirjalla” Haagin sopimusta Haagissa 28 päivänä marraskuuta 1960 allekirjoitetussa asiakirjassa esitetyssä muodossa;

xxii)

”vuoden 1961 lisäasiakirjalla” Monacossa 18 päivänä marraskuuta 1961 allekirjoitettua asiakirjaa, joka on lisäys vuoden 1934 asiakirjaan;

xxiii)

”vuoden 1967 täydennysasiakirjalla” Haagin sopimusta Tukholmassa 14 päivänä heinäkuuta 1967 allekirjoitetussa asiakirjassa esitetyssä muodossa, sellaisena kuin se on muutettuna;

xxiv)

”liitolla”6 päivänä marraskuuta 1925 tehdyllä Haagin sopimuksella perustettua Haagin liittoa, joka on pysytetty voimassa vuosien 1934 ja 1960 asiakirjoilla, vuoden 1961 lisäasiakirjalla, vuoden 1967 täydennysasiakirjalla sekä tällä asiakirjalla;

xxv)

”yleiskokouksella” 21 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua yleiskokousta tai kyseisen yleiskokouksen korvaavaa elintä;

xxvi)

”järjestöllä” Maailman henkisen omaisuuden järjestöä;

xxvii)

”pääjohtajalla” järjestön pääjohtajaa;

xxviii)

”kansainvälisellä toimistolla” järjestön kansainvälistä toimistoa;

xxix)

”ratifioimiskirjalla” myös hyväksymiskirjoja.

2 artikla

Sopimuspuolten lainsäädännössä ja eräissä kansainvälisissä sopimuksissa annetun muun suojan sovellettavuus

1.   [Sopimuspuolten lainsäädäntö ja eräät kansainväliset sopimukset] Tämän asiakirjan määräykset eivät vaikuta sopimuspuolen lainsäädännössä mahdollisesti annetun laajemman suojan soveltamiseen, eivätkä ne vaikuta millään tavalla taideteoksille ja taideteollisille teoksille kansainvälisissä tekijänoikeussopimuksissa ja -yleissopimuksissa annettuun suojaan tai teollismalleille Maailman kauppajärjestön perustamissopimukseen liitetyssä teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehdyssä sopimuksessa annettuun suojaan.

2.   [Velvollisuus noudattaa Pariisin yleissopimusta] Kunkin sopimuspuolen on noudatettava Pariisin yleissopimuksen teollismalleja koskevia määräyksiä.

I LUKU

KANSAINVÄLINEN HAKEMUS JA KANSAINVÄLINEN REKISTERÖINTI

3 artikla

Oikeus tehdä kansainvälinen hakemus

Henkilöllä, joka on sopimuspuolena olevan valtion kansalainen tai sopimuspuolena olevan hallitustenvälisen järjestön jäsenvaltion kansalainen, tai jolla on kotipaikka, asuinpaikka tai todellinen ja toiminnassa oleva teollinen tai kaupallinen liike sopimuspuolen alueella, on oikeus tehdä kansainvälinen hakemus.

4 artikla

Menettely kansainvälisen hakemuksen tekemiseksi

1.   [Hakemuksen tekeminen suoraan tai välillisesti]

a)

Kansainvälinen hakemus voidaan hakijan valinnan mukaan tehdä joko suoraan kansainväliseen toimistoon tai hakijan sopimuspuolen viraston kautta.

b)

Sen estämättä, mitä a alakohdassa määrätään, sopimuspuoli voi antaa pääjohtajalle selityksen, jonka mukaan kansainvälisiä hakemuksia ei voida tehdä sen viraston kautta.

2.   [Välitysmaksu tehdessä hakemus välillisesti] Sopimuspuolen virasto voi edellyttää, että hakija maksaa sille välitysmaksun sen kautta tehdyistä kansainvälisistä hakemuksista.

5 artikla

Kansainvälisen hakemuksen sisältö

1)   [Kansainvälisen hakemuksen pakollinen sisältö] Kansainvälinen hakemus laaditaan määrätyllä kielellä tai yhdellä määrätyistä kielistä, ja se sisältää tai siihen liitetään:

i)

tämän asiakirjan mukaista kansainvälistä rekisteröintiä koskeva pyyntö;

ii)

määrätyt hakijaa koskevat tiedot;

iii)

määrätty määrä jäljennöksiä kansainvälisen hakemuksen kohteena olevan teollismallin kuvasta tai hakijan valinnan mukaan useasta erilaisesta kuvasta, jotka on esitetty määrätyllä tavalla; jos teollismalli on kaksiulotteinen ja jos 5 kohdan mukaisesti haetaan julkaisemisen lykkäämistä, kansainväliseen hakemukseen voidaan kuvien sijasta liittää määrätty määrä teollismallin mallikappaleita;

iv)

määräysten mukainen maininta tuotteesta tai tuotteista, jotka muodostavat teollismallin tai joiden osalta teollismallia on käytettävä;

v)

maininta nimetyistä sopimuspuolista;

vi)

määrätyt maksut;

vii)

mahdolliset muut määrätyt tiedot.

2.   [Muut kansainvälisen hakemuksen sisältämät pakolliset tiedot]

a)

Sopimuspuoli, jonka virasto on hakemuksia käsittelevä virasto ja jonka lainsäädännössä edellytetään sopimuspuolen tähän asiakirjaan liittymisen ajankohtana, että suojan antamista teollismallille koskevan hakemuksen on sisällettävä jokin b alakohdassa mainituista tiedoista, jotta kyseiselle hakemukselle voidaan kyseisen lainsäädännön nojalla vahvistaa saapumispäivä, voi antaa pääjohtajalle selityksen, jossa vaadittavat tiedot ilmoitetaan.

b)

Tiedot, jotka voidaan ilmoittaa a alakohdan mukaisesti, ovat seuraavat:

i)

hakemuksen kohteena olevan teollismallin luojan henkilöllisyyttä koskevat tiedot;

ii)

lyhyt kuvaus hakemuksen kohteena olevan teollismallin kuvasta tai tunnuspiirteistä;

iii)

vaatimus.

c)

Jos kansainvälinen hakemuksessa nimetään a alakohdan mukaisen selityksen antanut sopimuspuoli, hakemuksen on sisällettävä myös kaikki selityksen kohteena tiedot määrätyllä tavalla.

3.   [Kansainvälisen hakemuksen muu mahdollinen sisältö] Kansainväliseen hakemukseen voi sisältyä tai olla liitettynä täytäntöönpanomääräyksissä täsmennettyjä muita tietoja.

4.   [Useita teollismalleja samassa kansainvälisessä hakemuksessa] Kansainvälinen hakemus voi määrättyjen edellytysten täyttyessä sisältää useampia teollismalleja.

5.   [Julkaisemisen lykkäämistä koskeva pyyntö]Kansainvälinen hakemus voi sisältää pyynnön julkaisemisen lykkäämiseksi.

6 artikla

Etuoikeus

1.   [Etuoikeuden vaatiminen]

a)

Kansainvälinen hakemus voi sisältää ilmoituksen, jolla vaaditaan Pariisin yleissopimuksen 4 artiklan nojalla etuoikeutta, joka perustuu jossakin yleissopimuksen sopimuspuolena olevassa maassa tai jonkin tällaisen maan osalta taikka Maailman kauppajärjestön jäsenessä tai jonkin tällaisen jäsenen osalta tehtyyn yhteen tai useampaan aikaisempaan hakemukseen.

b)

Täytäntöönpanomääräyksissä voidaan määrätä, että a alakohdassa tarkoitettu ilmoitus voidaan tehdä kansainvälisen hakemuksen tekemisen jälkeen. Täytäntöönpanomääräyksissä on tällaisessa tapauksessa määrättävä, mihin mennessä ilmoitus voidaan tehdä.

2.   [Kansainvälinen hakemus etuoikeusvaatimuksen perustana] Kansainvälisen hakemuksen on vastattava saapumispäivästään ja hakemuksen myöhemmästä käsittelystä riippumatta Pariisin yleissopimuksen 4 artiklassa tarkoitettua asianmukaisessa järjestyksessä tehtyä hakemusta.

7 artikla

Nimeämismaksut

1.   [Määrätty nimeämismaksu] Määrätyt maksut sisältävät nimeämismaksun, joka vahvistetaan jokaiselle nimetylle sopimuspuolelle, jollei 2 kohdasta muuta johdu.

2.   [Yksilöllinen nimeämismaksu] Sopimuspuoli, jonka virasto on hakemuksia käsittelevä virasto, ja sopimuspuoli, joka on hallitustenvälinen järjestö, voi antaa pääjohtajalle selityksen, jonka mukaan sellaisen kansainvälisen hakemuksen yhteydessä, jossa se on nimetty, ja tällaisesta kansainvälisestä hakemuksesta johtuvan kansainvälisen rekisteröinnin uudistamisen yhteydessä 1 kohdassa tarkoitettu määrätty nimeämismaksu korvataan yksilöllisellä nimeämismaksulla, jonka määrä mainitaan selityksessä ja jota voidaan muuttaa antamalla uusi selitys. Kyseinen sopimuspuoli voi vahvistaa kyseisen määrän alkuperäiselle suoja-ajalle ja kullekin uudistetulle suoja-ajalle tai sopimuspuolen sallimalle suoja-ajan enimmäispituudelle. Tämä määrä ei kuitenkaan voi olla suurempi kuin määrä, jonka kyseisen sopimuspuolen virasto on oikeutettu ottamaan vastaan hakijalta suojan antamiseksi vastaavaksi ajaksi samalle määrälle teollismalleja, kyseisen määrän ollessa pienempi kansainvälisestä menettelystä johtuvien säästöjen vuoksi.

3.   [Nimeämismaksujen siirtäminen] Kansainvälinen toimisto siirtää 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut nimeämismaksut niille sopimuspuolille, joiden osalta maksut on suoritettu.

8 artikla

Puutteiden korjaaminen

1.   [Kansainvälisen hakemuksen tutkiminen] Jos kansainvälinen toimisto havaitsee, että kansainvälinen hakemus ei sen vastaanottohetkellä täytä tämän asiakirjan ja täytäntöönpanomääräysten vaatimuksia, se kehottaa hakijaa tekemään vaadittavat korjaukset asetettavan määräajan kuluessa.

2.   [Korjaamatta jätetyt puutteet]

a)

Jos hakija ei noudata kehotusta määräajassa, kansainvälinen hakemus katsotaan jätetyksi sillensä, jollei b alakohdasta muuta johdu.

b)

Kun on kyse 5 artiklan 2 kohtaan tai sopimuspuolen täytäntöönpanomääräysten mukaisesti pääjohtajalle ilmoittamaan erityisvaatimukseen liittyvästä puutteesta, kansainvälinen hakemus katsotaan tehdyksi ilman kyseisen sopimuspuolen nimeämistä, jos hakija ei noudata kehotusta määräajassa.

9 artikla

Kansainvälisen hakemuksen saapumispäivä

1.   [Suoraan tehty kansainvälinen hakemus] Jos kansainvälinen hakemus tehdään suoraan kansainväliseen toimistoon, saapumispäivänä pidetään päivää, jona kansainvälinen toimisto vastaanottaa kansainvälisen hakemuksen, jollei 3 kohdasta muuta johdu.

2.   [Välillisesti tehty kansainvälinen hakemus] Jos kansainvälinen hakemus tehdään hakijan sopimuspuolen viraston kautta, saapumispäivä vahvistetaan määrätyllä tavalla.

3.   [Kansainvälinen hakemus, jossa on tiettyjä puutteita] Jos kansainväliseen hakemukseen sisältyy sen kansainväliseen toimistoon saapumispäivänä puute, joka määräysten mukaan johtaa kansainvälisen hakemuksen saapumispäivän lykkäämiseen, saapumispäivänä pidetään päivää, jona kansainvälinen toimisto vastaanottaa puutteen korjauksen.

10 artikla (1)

Kansainvälinen rekisteröinti, kansainvälisen rekisteröinnin päivämäärä, kansainvälisen rekisteröinnin julkaiseminen ja salassa pidettävät jäljennökset

1.   [Kansainvälinen rekisteröinti] Kansainvälinen toimisto rekisteröi jokaisen kansainvälisen hakemuksen kohteena olevan teollismallin välittömästi kansainvälisen hakemuksen saatuaan tai, jos 8 artiklan nojalla vaaditaan korjauksia, välittömästi vaaditut korjaukset saatuaan. Rekisteröinti tehdään riippumatta siitä, lykätäänkö julkaisemista 11 artiklan nojalla.

2.   [Kansainvälisen rekisteröinnin päivä]

a)

Kansainvälisen rekisteröinnin päivämääränä pidetään kansainvälisen hakemuksen saapumispäivää, jollei b alakohdasta muuta johdu.

b)

Jos kansainväliseen hakemukseen sisältyy sen kansainväliseen toimistoon saapumispäivänä puute, joka liittyy 5 artiklan 2 kohtaan, kansainvälisen rekisteröinnin päivämääränä pidetään päivää, jona kansainvälinen toimisto vastaanottaa kyseisen puutteen korjauksen, tai kansainvälisen hakemuksen saapumispäivää sen mukaan, kumpi ajankohta on myöhempi.

3.   [Julkaiseminen]

a)

Kansainvälinen toimisto julkaisee kansainvälisen rekisteröinnin. Tällaista julkaisemista pidetään kaikkien sopimuspuolten alueella riittävänä julkaisemisena, eikä haltijalta vaadita muuta julkistamista.

b)

Kansainvälinen toimisto lähettää jäljennöksen julkaistusta kansainvälisestä rekisteröinnistä kullekin nimetylle virastolle.

4.   [Salassapito ennen julkaisemista] Kansainvälinen toimisto pitää kaikki kansainväliset hakemukset ja kansainväliset rekisteröinnit salassa ennen niiden julkaisemista, jollei 5 kohdasta ja 11 artiklan 4 kohdan b alakohdasta muuta johdu.

5.   [Salassa pidettävät jäljennökset]

a)

Kansainvälinen toimisto lähettää välittömästi rekisteröinnin jälkeen jäljennöksen kansainvälisestä rekisteröinnistä sekä kansainväliseen hakemukseen mahdollisesti liitetystä asiaankuuluvasta lausunnosta, asiakirjasta tai mallikappaleesta kullekin virastolle, joka on ilmoittanut kansainväliselle toimistolle haluavansa saada tällaisen jäljennöksen ja joka on nimetty kansainvälisessä hakemuksessa.

b)

Viraston on pidettävä siihen asti, kunnes kansainvälinen toimisto julkaisee kansainvälisen rekisteröinnin, salassa kaikki kansainväliset rekisteröinnit, joista kansainvälinen toimisto on lähettänyt sille jäljennöksen, ja se voi käyttää jäljennöstä ainoastaan tutkiakseen kansainvälistä rekisteröintiä ja teollismallien suojaa koskevaa hakemusta, joka on tehty siinä sopimuspuolessa tai sille sopimuspuolelle, jonka osalta toimisto on toimivaltainen. Erityisesti se ei saa luovuttaa tietoja tällaisen kansainvälisen rekisteröinnin sisällöstä kenellekään toimiston ulkopuoliselle henkilölle kansainvälisen rekisteröinnin haltijaa lukuun ottamatta, paitsi sellaista hallinnollista tai oikeuskäsittelyä varten, joka liittyy kiistaan oikeudesta jättää se kansainvälinen hakemus, joka on kansainvälisen rekisteröinnin perustana. Tällaisen hallinnollisen tai oikeuskäsittelyn tapauksessa kansainvälisen rekisteröinnin sisältöä koskevia tietoja voidaan luovuttaa luottamuksellisesti ainoastaan käsittelyn osapuolille, jotka ovat velvollisia noudattamaan luovutettujen tietojen salassapitovaatimusta.

11 artikla

Julkaisemisen lykkääminen

1.   [Julkaisemisen lykkäämistä koskevat sopimuspuolen lainsäädännön säännökset]

a)

Jos sopimuspuolen lainsäädännössä säädetään teollismallin julkaisemisen lykkäämisestä ajanjaksoksi, joka on määrättyä ajanjaksoa lyhyempi, kyseisen sopimuspuolen on annettava pääjohtajalle selitys, jossa ilmoitetaan lykkäyksen sallittu kesto.

b)

Jos sopimuspuolen lainsäädännössä ei säädetä teollismallin julkaisemisen lykkäämisestä, kyseisen sopimuspuolen on annettava pääjohtajalle asiaa koskeva selitys.

2.   [Julkaisemisen lykkääminen] Jos kansainvälinen hakemus sisältää julkaisemisen lykkäämistä koskevan pyynnön, julkaiseminen toteutetaan,

i)

jos yksikään kansainvälisessä hakemuksessa nimetyistä sopimuspuolista ei ole antanut 1 kohdan mukaista selitystä määrätyn ajanjakson kuluttua,

tai

ii)

jos jokin kansainvälisessä hakemuksessa nimetyistä sopimuspuolista on antanut 1 kohdan a alakohdan mukaisen selityksen tällaisessa selityksessä ilmoitetun ajanjakson kuluttua tai silloin, kun on olemassa useampi kuin yksi tällainen nimetty sopimuspuoli, niiden selityksissä ilmoitetun lyhyimmän ajanjakson kuluttua.

3.   [Lykkäyspyyntöjen käsittely silloin, kun lykkääminen ei ole mahdollista sovellettavan lainsäädännön nojalla] Jos julkaisemisen lykkäämistä on pyydetty ja jokin kansainvälisessä hakemuksessa nimetyistä sopimuspuolista on antanut 1 kohdan b alakohdan mukaisen selityksen, jonka mukaan julkaisemisen lykkääminen ei ole sen lainsäädännön nojalla mahdollista,

i)

kansainvälinen toimisto ilmoittaa asiasta hakijalle, jollei ii alakohdasta muuta johdu; jos hakija ei määräajassa ilmoita kansainväliselle toimistolle kirjallisesti peruuttavansa kyseisen sopimuspuolen nimeämistä, kansainvälinen toimisto jättää julkaisemisen lykkäämistä koskevan pyynnön huomiotta;

ii)

jos kansainvälinen hakemus ei sisältänyt teollismallin kuvia, vaan siihen oli liitetty teollismallin mallikappaleita, kansainvälinen toimisto jättää kyseisen sopimuspuolen nimeämisen huomiotta ja ilmoittaa asiasta hakijalle.

4.   [Ennenaikaista julkaisemista koskeva pyyntö tai pyyntö erityisestä oikeudesta tutustua kansainväliseen rekisteröintiin]

a)

Haltija voi 2 kohdan nojalla sovellettavan lykkäysajan kuluessa pyytää yhden tai useamman kansainvälisen rekisteröinnin kohteena olevan teollismallin tai kaikkien sen kohteena olevien teollismallien julkaisemista, missä tapauksessa lykkäysajan katsotaan näiden teollismallien osalta umpeutuneen sinä päivänä, jona kansainvälinen toimisto vastaanottaa pyynnön.

b)

Haltija voi lisäksi 2 kohdan nojalla sovellettavan lykkäysajan kuluessa pyytää kansainvälistä toimistoa antamaan haltijan mainitsemalle kolmannelle osapuolelle otteen yhdestä tai useammasta kansainvälisen rekisteröinnin kohteena olevasta teollismallista tai kaikista sen kohteena olevista teollismalleista tai antamaan tälle osapuolelle oikeuden tutustua näihin teollismalleihin.

5.   [Luopuminen ja rajoittaminen]

a)

Jos haltija luopuu kansainvälisestä rekisteröinnistä kaikkien nimettyjen sopimuspuolten osalta 2 kohdan nojalla sovellettavan lykkäysajan kuluessa, kansainvälisen rekisteröinnin kohteena olevaa yhtä tai useampaa teollismallia ei julkaista.

b)

Jos haltija rajoittaa kansainvälisen rekisteröinnin kaikkien nimettyjen sopimuspuolten osalta kansainvälisen rekisteröinnin kohteena olevaan yhteen tai useampaan teollismalliin 2 kohdan nojalla sovellettavan lykkäysajan kuluessa, muita kansainvälisen rekisteröinnin kohteena olevia teollismalleja ei julkaista.

6.   [Julkaiseminen ja kuvien toimittaminen]

a)

Kansainvälinen toimisto julkaisee tämän artiklan määräysten nojalla sovellettavan mahdollisen lykkäysajan umpeutuessa kansainvälisen rekisteröinnin edellyttäen, että määrätyt maksut on suoritettu. Jos tällaisia maksuja ei ole suoritettu määräysten mukaisesti, kansainvälinen rekisteröinti kumotaan, eikä sitä julkaista.

b)

Jos kansainväliseen hakemukseen on liitetty yksi tai useampi teollismallin mallikappale 5 artiklan 1 kohdan iii alakohdan mukaisesti, haltijan on toimitettava määräajassa kansainväliselle toimistolle määrätty määrä jäljennöksiä kunkin kyseisen hakemuksen kohteena olevan teollismallin kuvasta. Muussa tapauksessa kansainvälinen rekisteröinti kumotaan, eikä sitä julkaista.

12 artikla

Kielteinen päätös

1.   [Oikeus antaa kielteinen päätös] Jos sopimuspuolen lainsäädännön mukaiset edellytykset suojan antamiseksi yhdelle tai useammalle kansainvälisen rekisteröinnin kohteena olevalle teollismallille tai kaikille sen kohteena oleville teollismalleille eivät täyty, nimetyn sopimuspuolen virasto voi päättää olla antamatta kansainväliselle rekisteröinnille vaikutuksia osittain tai kokonaan kyseisen sopimuspuolen alueella, edellyttäen kuitenkin, että virasto ei voi antaa tällaista kielteistä päätöstä sillä perusteella, että tässä asiakirjassa tai täytäntöönpanomääräyksissä määrättyjä kansainvälisen hakemuksen muoto- tai sisältövaatimuksia tai kyseisiä vaatimuksia täydentäviä tai niistä poikkeavia vaatimuksia ei ole täytetty kyseisen sopimuspuolen lainsäädännön mukaisesti.

2.   [Kielteisestä päätöksestä ilmoittaminen]

a)

Virasto ilmoittaa asetetussa määräajassa kansainväliselle toimistolle päätöksestään olla antamatta kansainväliselle rekisteröinnille vaikutuksia.

b)

Kielteistä päätöstä koskevassa ilmoituksessa on mainittava kaikki sen perusteet.

3.   [Kielteistä päätöstä koskevan ilmoituksen toimittaminen; oikeussuojakeinot]

a)

Kansainvälinen toimisto toimittaa haltijalle viipymättä jäljennöksen kielteistä päätöstä koskevasta ilmoituksesta.

b)

Haltija voi käyttää samoja oikeussuojakeinoja kuin sillä olisi käytettävissä siinä tapauksessa, että kansainvälisen rekisteröinnin kohteena olevan teollismallin suojaamista koskeva hakemus olisi tehty siihen toimistoon sovellettavan lainsäädännön nojalla, joka antoi kielteisen päätöksen tiedoksi. Tällaisiin oikeussuojakeinoihin on kuuluttava vähintään mahdollisuus asian tai kielteisen päätöksen uudelleenkäsittelyyn tai muutoksenhaku kielteiseen päätökseen.

4.   [ (2) Kielteisen päätöksen peruuttaminen] Kielteisen päätöksen tiedoksi antanut virasto voi milloin tahansa peruuttaa päätöksen joko osittain tai kokonaan.

13 artikla

Mallin yhtenäisyyttä koskevat erityisvaatimukset

1.   [Erityisvaatimuksista ilmoittaminen] Sopimuspuoli, jonka lainsäädännössä sen tähän asiakirjaan liittymisen ajankohtana edellytetään, että saman hakemuksen kohteena olevat mallit täyttävät mallin yhtenäisyyttä, tuotannon yhtenäisyyttä tai käytön yhtenäisyyttä koskevan vaatimuksen tai kuuluvat samaan tuoteperheeseen tai -kokonaisuuteen tai, että yksi hakemus voi koskea vain yhtä itsenäistä ja erillistä mallia, voi antaa pääjohtajalle asiaa koskevan selityksen. Tällainen selitys ei kuitenkaan vaikuta hakijan oikeuteen sisällyttää kansainväliseen hakemukseen kahta tai useampaa teollismallia 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti silloinkaan, kun hakemuksessa nimetään ilmoituksen tehnyt sopimuspuoli.

2.   [Selityksen vaikutus] Edellä tarkoitettu selitys oikeuttaa sen antaneen sopimuspuolen viraston lykkäämään12 artiklan 1 kohdan nojalla kansainvälisen rekisteröinnin vaikutuksia siihen asti, kunnes kyseisen sopimuspuolen ilmoittama vaatimus täytetään.

3.   [Rekisteröinnin jakamisesta suoritettavat lisämaksut] Jos kansainvälinen rekisteröinti jaetaan kyseisessä virastossa 2 kohdan mukaisen kielteistä päätöstä koskevan ilmoituksen seurauksena ilmoituksessa todetun kielteisen päätöksen perusteen poistamiseksi, tällä virastolla on oikeus periä maksu jokaisesta kansainvälisestä lisähakemuksesta, jota olisi tarvittu kyseisen perusteen välttämiseksi.

14 artikla

Kansainvälisen rekisteröinnin vaikutukset

1.   [Sama vaikutus kuin sovellettavan lainsäädännön nojalla tehtävällä hakemuksella] Kansainvälisellä rekisteröinnillä on kansainvälisen rekisteröinnin päivämäärästä lukien jokaisen nimetyn sopimuspuolen alueella vähintään sama vaikutus kuin teollismallin suojaamista koskevalla hakemuksella, joka on tehty asianmukaisessa järjestyksessä tällaisen sopimuspuolen lainsäädännön mukaisesti.

2.   [Sama vaikutus kuin sovellettavan lainsäädännön nojalla myönnettävällä suojalla]

a)

Kansainvälisellä rekisteröinnillä on jokaisen sellaisen nimetyn sopimuspuolen alueella, jonka virasto ei ole 12 artiklan mukaisesti antanut tiedoksi kielteistä päätöstä, sama vaikutus kuin kyseisen sopimuspuolen lainsäädännön nojalla teollismallille myönnettävällä suojalla viimeistään siitä päivästä, jona sopimuspuolelle asetettu määräaika kielteisen päätöksen tiedoksiannolle päättyi, tai jos sopimuspuoli on tehnyt vastaavan ilmoituksen täytäntöönpanomääräysten nojalla, viimeistään kyseisessä ilmoituksessa mainittuna ajankohtana.

b) (3)

Jos nimetyn sopimuspuolen virasto on antanut kielteisen päätöksen tiedoksi ja myöhemmin osittain tai kokonaan peruuttanut kyseisen päätöksen, kansainvälisellä rekisteröinnillä on, siltä osin kuin kielteinen päätös on peruutettu, kyseisen sopimuspuolen alueella sama vaikutus kuin sen lainsäädännön nojalla teollismallille myönnettävällä suojalla viimeistään siitä päivästä, jona kielteinen päätös peruutettiin.

c)

Tämän kohdan mukaisesti kansainväliselle rekisteröinnille annettavaa vaikutusta sovelletaan rekisteröinnin kohteena olevaan yhteen tai useampaan teollismalliin sellaisena kuin nimetty virasto on vastaanottanut rekisteröinnin kansainväliseltä toimistolta tai tarvittaessa tässä nimetyssä virastossa sovelletussa menettelyssä tehdyin muutoksin.

3.   [Hakijan sopimuspuolen nimeämisen vaikutusta koskeva selitys]

a)

Sopimuspuoli, jonka virasto on hakemuksia käsittelevä virasto, voi antaa pääjohtajalle selityksen, jonka mukaan sen ollessa hakijan sopimuspuoli, kyseisen sopimuspuolen nimeämisellä kansainvälisessä rekisteröinnissä ei ole vaikutusta.

b)

Jos a alakohdassa tarkoitetun selityksen antanut sopimuspuoli mainitaan kansainvälisessä hakemuksessa sekä hakijan sopimuspuolena että nimettynä sopimuspuolena, kansainvälinen toimisto jättää kyseisen sopimuspuolen nimeämisen huomiotta.

15 artikla

Mitätöiminen

1.   [Oikeuksien valvomismahdollisuutta koskeva vaatimus] Nimetyn sopimuspuolen toimivaltaiset viranomaiset eivät voi julistaa kansainvälisen rekisteröinnin vaikutuksia osittain tai kokonaan mitättömiksi kyseisen sopimuspuolen alueella ilman, että haltijalle on hyvissä ajoin annettu mahdollisuus valvoa oikeuksiaan.

2.   [Mitätöinnistä ilmoittaminen] Sen sopimuspuolen viraston, jonka alueella kansainvälisen rekisteröinnin vaikutukset on mitätöity, on mitätöinnistä tiedon saatuaan ilmoitettava siitä kansainväliselle toimistolle.

16 artikla

Kansainvälisiä rekisteröintejä koskevien muutosten ja muiden tietojen merkitseminen

1.   [Muutosten ja muiden tietojen merkitseminen] Kansainvälinen toimisto merkitsee määrätyllä tavalla kansainväliseen rekisteriin

i)

muutokset kansainvälisen rekisteröinnin omistajuudessa yhden tai useamman nimetyn sopimuspuolen tai kaikkien nimettyjen sopimuspuolten osalta ja yhden tai useamman kansainvälisen rekisteröinnin kohteena olevan teollismallin tai kaikkien sen kohteena olevien teollismallien osalta edellyttäen, että uudella omistajalla on oikeus tehdä kansainvälinen hakemus 3 artiklan perusteella,

ii)

haltijan nimen tai osoitteen muutokset,

iii)

hakijan tai haltijan edustajan nimittämisen ja muut tällaista edustajaa koskevat asiaan liittyvät tiedot,

iv)

haltijan luopumisen kansainvälisestä rekisteröinnistä yhden tai useamman nimetyn sopimuspuolen tai kaikkien nimettyjen sopimuspuolten osalta,

v)

kansainvälisen rekisteröinnin rajaamisen haltijan toimesta yhden tai useamman nimetyn sopimuspuolen tai kaikkien nimettyjen sopimuspuolten osalta koskemaan yhtä tai useampaa kansainvälisen rekisteröinnin kohteena olevaa teollismallia,

vi)

kansainvälisen rekisteröinnin vaikutusten mitätöimisen nimetyn sopimuspuolen toimivaltaisten viranomaisten toimesta kyseisen sopimuspuolen alueella kansainvälisen rekisteröinnin kohteena olevan yhden tai useamman teollismallin tai kaikkien sen kohteena olevien teollismallien osalta,

vii)

muut mahdolliset täytäntöönpanomääräyksissä mainitut tiedot, jotka koskevat yhteen tai useampaan kansainvälisen rekisteröinnin kohteena olevaan teollismalliin tai kaikkiin sen kohteena oleviin teollismalleihin liittyviä oikeuksia.

2.   [Kansainväliseen rekisteriin merkitsemisen vaikutus] Edellä 1 kohdan i, ii, iv, v, vi ja vii alakohdassa tarkoitetulla merkinnällä on sama vaikutus kuin merkinnöillä, jotka on tehty kunkin kyseisen sopimuspuolen toimiston rekisteriin, paitsi että sopimuspuoli voi antaa pääjohtajalle selityksen, jonka mukaan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitetulla merkinnällä ei ole mainittua vaikutusta sen alueella siihen asti, kunnes kyseisen sopimuspuolen virasto on vastaanottanut selityksessä mainitut lausumat tai asiakirjat.

3.   [Maksut] Kaikista 1 kohdan nojalla tehdyistä merkinnöistä voidaan periä maksu.

4.   [Julkaiseminen] Kansainvälinen toimisto julkaisee ilmoituksen kaikista 1 kohdan nojalla tehdyistä merkinnöistä. Se toimittaa ilmoituksen julkaisemisesta jäljennöksen kunkin asiaan liittyvän sopimuspuolen virastolle.

17 artikla

Kansainvälisen rekisteröinnin alkuperäinen voimassaoloaika ja uudistaminen sekä suojan kesto

1.   [Kansainvälisen rekisteröinnin alkuperäinen voimassaoloaika] Kansainvälinen rekisteröinti tehdään aluksi viideksi vuodeksi kansainvälisen rekisteröinnin päivämäärästä laskettuna.

2.   [Kansainvälisen rekisteröinnin uudistaminen] Kansainvälinen rekisteröinti voidaan uudistaa viideksi vuodeksi määrätyn menettelyn mukaisesti ja edellyttäen, että määrätyt maksut on suoritettu.

3.   [Suojan kesto nimettyjen sopimuspuolten alueella]

a)

Edellyttäen, että kansainvälinen rekisteröinti on uudistettu, ja jollei b alakohdasta muuta johdu, suojan kesto on kunkin nimetyn sopimuspuolen alueella 15 vuotta kansainvälisen rekisteröinnin päivämäärästä laskettuna.

b)

Jos nimetyn sopimuspuolen lainsäädännössä säädetään yli 15 vuoden suojasta teollismallille, jolle on annettu suoja kyseisen lainsäädännön nojalla, suojan kesto on sama kuin tämän sopimuspuolen lainsäädännössä säädetty suojan kesto, edellyttäen, että kansainvälinen rekisteröinti uudistetaan.

c)

Kunkin sopimuspuolen on tehtävä pääjohtajalle ilmoitus lainsäädännössään säädetystä suojan enimmäiskestosta.

4.   [Rajoitetun uudistamisen mahdollisuus] Kansainvälisen rekisteröinnin uudistaminen voi koskea yhtä tai useampaa nimettyä sopimuspuolta tai kaikkia nimettyjä sopimuspuolia ja yhtä tai useampaa kansainvälisen rekisteröinnin kohteena olevaa teollismallia tai kaikkia sen kohteena olevia teollismalleja.

5.   [Uudistamisen merkitseminen ja julkaiseminen] Kansainvälinen toimisto merkitsee uudistamiset kansainväliseen rekisteriin ja julkaisee asiasta ilmoituksen. Se toimittaa julkaistusta ilmoituksesta jäljennöksen kunkin asiaan liittyvän sopimuspuolen virastolle.

18 artikla

Julkaistuja kansainvälisiä rekisteröintejä koskevat tiedot

1.   [Tiedonsaanti] Kansainvälinen toimisto toimittaa hakemuksesta ja määrätyn maksun suorittamista vastaan minkä tahansa julkaistun kansainvälisen rekisteröinnin osalta rekisteriotteen tai tietoja kansainvälisen rekisterin sisällöstä.

2.   [Vapautus laillistamisesta] Kansainvälisen toimiston toimittamat otteet kansainvälisestä rekisteristä on vapautettu kaikista laillistamisvaatimuksista kunkin sopimuspuolen alueella.

II LUKU

HALLINNOLLISET MÄÄRÄYKSET

19 artikla

Usean valtion yhteinen virasto

1.   [Yhteisestä virastosta ilmoittaminen] Jos useat valtiot, jotka aikovat liittyä tämän asiakirjan sopimuspuoliksi, ovat yhtenäistäneet teollismalleja koskevat kansalliset lainsäädäntönsä tai, jos useat tämän asiakirjan sopimuspuolina olevat valtiot sopivat lainsäädäntönsä yhtenäistämisestä, ne voivat ilmoittaa pääjohtajalle,

i)

että kunkin tällaisen valtion kansallinen virasto korvataan yhteisellä virastolla,

ja

ii)

että niiden koko sellaisen alueen, johon yhtenäistettyä lainsäädäntöä sovelletaan, katsotaan tämän asiakirjan 1, 3–18 ja 31 artiklan soveltamisen kannalta muodostavan yhden sopimuspuolen.

2.   [Ilmoituksen tekemisen ajankohta] Edellä 1 kohdassa tarkoitettu ilmoitus on tehtävä,

i)

kun on kyse valtioista, jotka aikovat tulla tämän asiakirjan sopimuspuoliksi, 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen tallettamisen ajankohtana;

ii)

kun on kyse tämän asiakirjan sopimuspuolina olevista valtioista, milloin tahansa niiden kansallisten lainsäädäntöjen yhtenäistämisen jälkeen.

3.   [Ilmoituksen voimaantulopäivä] Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu ilmoitus tulee voimaan,

i)

kun on kyse valtioista, jotka aikovat liittyä tämän asiakirjan sopimuspuoliksi, ajankohtana, jona tästä asiakirjasta tulee kyseisiä valtioita sitova;

ii)

kun on kyse tämän asiakirjan sopimuspuolina olevista valtioista, kolme kuukautta päivästä, jona pääjohtaja on antanut ilmoituksen tiedoksi muille sopimuspuolille, tai muuna ilmoituksessa mahdollisesti mainittuna myöhempänä päivänä.

20 artikla

Haagin liiton jäsenyys

Sopimuspuolet ovat jäseninä samassa liitossa kuin vuoden 1934 asiakirjan tai vuoden 1960 asiakirjan sopimuspuolet.

21 artikla

Yleiskokous

1.   [Kokoonpano]

a)

Sopimuspuolet ovat jäseninä samassa yleiskokouksessa kuin ne valtiot, joita vuoden 1967 täydennysasiakirjan 2 artikla sitoo.

b)

Jokaista yleiskokouksen jäsentä edustaa yksi valtuutettu, jolla voi olla apunaan varamiehiä, neuvonantajia ja asiantuntijoita, ja kukin valtuutettu voi edustaa ainoastaan yhtä sopimuspuolta.

c)

Liiton jäsenet, jotka eivät ole yleiskokouksen jäseniä, hyväksytään yleiskokouksen istuntoihin tarkkailijoiksi.

2.   [Tehtävät]

a)

Yleiskokous

i)

käsittelee kaikkia asioita, jotka koskevat liiton ylläpitämistä ja kehittämistä sekä tämän asiakirjan täytäntöönpanoa;

ii)

käyttää sellaisia oikeuksia ja suorittaa sellaisia tehtäviä, jotka sille on nimenomaisesti annettu tai osoitettu tämän asiakirjan tai vuoden 1967 täydennysasiakirjan nojalla;

iii)

antaa pääjohtajalle ohjeet tarkistuskonferenssien valmistelusta ja päättää tällaisen konferenssin koollekutsumisesta;

iv)

muuttaa täytäntöönpanomääräyksiä;

v)

tarkastaa ja hyväksyy liittoa koskevat pääjohtajan kertomukset ja toimenpiteet sekä antaa hänelle kaikki tarvittavat ohjeet liiton toimivaltaan kuuluvissa asioissa;

vi)

päättää toimintaohjelmasta ja hyväksyy liiton kaksivuotisen tulo- ja menoarvion sekä hyväksyy lopulliset tilit;

vii)

hyväksyy liiton varainhoitosäännöt;

viii)

asettaa liiton tavoitteiden saavuttamisen kannalta tarpeellisiksi katsottavat komiteat ja työryhmät;

ix)

määrää, minkä valtioiden, hallitustenvälisten järjestöjen ja valtiosta riippumattomien järjestöjen sallitaan osallistua sen kokouksiin tarkkailijoina, jollei 1 kohdan c alakohdasta muuta johdu;

x)

ryhtyy kaikkiin muihin tarvittaviin toimenpiteisiin, joilla voidaan edistää liiton tavoitteita, ja suorittaa muita sellaisia tehtäviä, jotka ovat tämän asiakirjan nojalla tarpeen.

b)

Kysymysten osalta, joilla on merkitystä myös muille järjestön alaisuudessa toimiville liitoille, yleiskokous tekee päätöksensä kuultuaan järjestön yhteistoimintakomiteaa.

3.   [Päätösvaltaisuus]

a)

Yleiskokous on tiettyä asiaa koskevassa äänestyksessä päätösvaltainen, kun puolet sen jäsenistä, jotka ovat valtioita ja joilla on äänioikeus kyseisessä asiassa, on kokouksessa läsnä.

b)

Sen estämättä, mitä a alakohdassa määrätään, jos jossakin istunnossa edustettuina olevien jäsenten, jotka ovat valtioita ja joilla on äänioikeus tietyssä asiassa, lukumäärä on alle puolet mutta vähintään kolmannes yleiskokouksen jäsenistä, jotka ovat valtioita ja joilla on äänioikeus kyseisessä asiassa, yleiskokous voi tehdä päätöksiä, mutta lukuun ottamatta sen omaa menettelytapaa koskevia päätöksiä, tällaiset päätökset tulevat voimaan ainoastaan seuraavien ehtojen täyttyessä. Kansainvälinen toimisto antaa mainitut päätökset tiedoksi niille yleiskokouksen jäsenille, jotka ovat valtioita ja joilla on äänioikeus kyseisessä asiassa ja jotka eivät olleet edustettuina, ja pyytää niitä ilmoittamaan kirjallisesti äänensä tai pidättäytymisensä kolmen kuukauden kuluessa tiedoksiannon päivämäärästä. Jos tämän ajanjakson päätyttyä äänensä tai äänestämästä pidättäytymisensä ilmaisseiden jäsenten lukumäärä yltää lukumäärään, joka puuttui päätösvaltaisuudesta itse istunnossa, päätökset tulevat voimaan, edellyttäen, että vaadittu enemmistö samanaikaisesti myös saavutetaan.

4.   [Päätöksenteko yleiskokouksessa]

a)

Yleiskokous pyrkii tekemään päätöksensä yksimielisesti.

b)

Jos päätöstä ei saada aikaan yksimielisesti, käsiteltävänä olevasta asiasta päätetään äänestämällä. Tässä tapauksessa

i)

jokaisella sopimuspuolena olevalla valtiolla on yksi ääni, ja se äänestää vain omasta puolestaan,

ja

ii)

jokainen sopimuspuolena oleva hallitustenvälinen järjestö voi äänestää jäsenvaltioidensa sijasta tämän asiakirjan osapuolina olevien jäsenvaltioidensa lukumäärää vastaavalla määrällä ääniä; tällainen hallitustenvälinen järjestö ei osallistu äänestykseen, jos jokin sen jäsenvaltioista käyttää äänioikeuttaan, ja päinvastoin.

c)

Asioissa, jotka koskevat ainoastaan niitä valtioita, joita vuoden 1967 täydennysasiakirjan 2 artikla sitoo, äänioikeutta ei ole sellaisilla sopimuspuolilla, joita kyseinen artikla ei sido, kun taas pelkästään sopimuspuolia koskevissa asioissa ainoastaan sopimuspuolilla on äänioikeus.

5.   [Enemmistöt]

a)

Yleiskokous tekee päätöksensä kahden kolmanneksen enemmistöllä annetuista äänistä, jollei 24 artiklan 2 kohdasta ja 26 artiklan 2 kohdasta muuta johdu.

b)

Äänestyksestä pidättäytymistä ei katsota ääneksi.

6.   [Istunnot]

a)

Yleiskokous kokoontuu kerran joka toinen kalenterivuosi varsinaiseen istuntoon pääjohtajan kutsusta ja, jolleivät poikkeukselliset olosuhteet toisin vaadi, samana ajankohtana ja samassa paikassa kuin järjestön yleiskokous.

b)

Yleiskokous kokoontuu ylimääräiseen istuntoon pääjohtajan kutsusta joko yhden neljäsosan yleiskokouksen jäsenistä sitä pyytäessä tai pääjohtajan omasta aloitteesta.

c)

Kunkin istunnon esityslistan valmistelee pääjohtaja.

7.   [Työjärjestys] Yleiskokous hyväksyy oman työjärjestyksensä.

22 artikla

Kansainvälinen toimisto

1.   [Hallinnolliset tehtävät]

a)

Kansainvälinen toimisto hoitaa kansainvälisen rekisteröinnin ja siihen liittyvät tehtävät sekä kaikki muut liittoa koskevat hallinnolliset tehtävät.

b)

Kansainvälinen toimisto suorittaa yleiskokouksen sekä yleiskokouksen mahdollisesti asettamien asiantuntijakomiteoiden ja työryhmien kokousten valmistelutyöt ja järjestää sihteeristön niitä varten.

2.   [Pääjohtaja] Pääjohtaja on liiton ylintä toimeenpanovaltaa käyttävä virkamies, ja hän edustaa liittoa.

3.   [Yleiskokouksen muut kokoukset kuin istunnot] Pääjohtaja kutsuu koolle yleiskokouksen asettamat komiteat ja työryhmät ja kaikki muut liittoa koskevia asioita käsittelevät kokoukset.

4.   [Kansainvälisen toimiston rooli yleiskokouksessa ja muissa kokouksissa]

a)

Pääjohtaja ja hänen määräämänsä henkilöt osallistuvat ilman äänioikeutta kaikkiin yleiskokouksen kokouksiin, yleiskokouksen asettamien komiteoiden tai työryhmien kokouksiin ja kaikkiin muihin pääjohtajan liiton alaisuudessa koolle kutsumiin kokouksiin.

b)

Pääjohtaja tai hänen määräämänsä henkilökunnan jäsen on virkansa puolesta yleiskokouksen sekä a alakohdassa tarkoitettujen komiteoiden, työryhmien ja muiden kokousten sihteeri.

5.   [Konferenssit]

a)

Kansainvälinen toimisto suorittaa yleiskokouksen antamien ohjeiden mukaisesti tarkistuskonferenssien valmistelut.

b)

Kansainvälinen toimisto voi neuvotella hallitustenvälisten järjestöjen ja kansainvälisten ja kansallisten valtiosta riippumattomien järjestöjen kanssa tarkistuskonferenssien valmisteluista.

c)

Pääjohtaja ja hänen määräämänsä henkilöt osallistuvat ilman äänioikeutta neuvotteluihin tarkistuskonferensseissa.

6.   [Muut tehtävät] Kansainvälinen toimisto suorittaa myös kaikki muut sille tämän asiakirjan osalta määrätyt tehtävät.

23 artikla

Varainhoito

1.   [Tulo- ja menoarvio]

a)

Liitolla on tulo- ja menoarvio.

b)

Liiton tulo- ja menoarvio käsittää liiton omat tulot ja menot ja sen maksuosuuden järjestön hallinnan alaisten liittojen yhteisten menojen tulo- ja menoarviosta.

c)

Menot, jotka eivät kuulu yksinomaan liitolle vaan myös yhdelle tai useammalle järjestön hallinnan alaiselle muulle liitolle, katsotaan liittojen yhteisiksi menoiksi. Liiton osuus näistä yhteisistä menoista on suhteessa siihen etuun, joka liitolla on niistä.

2.   [Koordinointi muiden liittojen tulo- ja menoarvioihin nähden] Liiton tulo- ja menoarvio vahvistetaan ottaen asianmukaisesti huomioon ne vaatimukset, joita koordinointi järjestön alaisten muiden liittojen tulo- ja menoarvioiden kanssa edellyttää.

3.   [Tulo- ja menoarvion rahoituslähteet] Liiton tulo- ja menoarvio rahoitetaan seuraavista lähteistä:

i)

kansainvälisiin rekisteröinteihin liittyvät maksut;

ii)

kansainvälisen toimiston liiton osalta suorittamista muista palveluksista perityt maksut;

iii)

kansainvälisen toimiston liittoa koskevien julkaisujen myynti tai niiden rojaltit;

iv)

lahjoitukset, testamenttilahjoitukset ja avustukset;

v)

vuokrat, korot ja muut sekalaiset tulot.

4.   [Maksujen vahvistaminen; tulo- ja menoarvion suuruus]

a)

Yleiskokous vahvistaa pääjohtajan ehdotuksesta 3 kohdan i alakohdassa tarkoitettujen maksujen suuruuden. Pääjohtaja vahvistaa 3 kohdan ii alakohdassa tarkoitetut maksut, ja niitä sovelletaan väliaikaisesti siihen asti, kunnes yleiskokous antaa seuraavassa istunnossa hyväksyntänsä.

b)

Edellä 3 kohdan i alakohdassa tarkoitettujen maksujen suuruus vahvistetaan siten, että liiton saamat tulot maksuista ja muista lähteistä riittävät kattamaan vähintään kaikki liittoa koskevat kansainvälisen toimiston menot.

c)

Jos tulo- ja menoarviota ei ole hyväksytty ennen uuden varainhoitokauden alkua, se on tasoltaan samaa suuruusluokkaa kuin edellisen vuoden tulo- ja menoarvio, varainhoitosääntöjen mukaisesti.

5.   [Käyttöpääomarahasto] Liitolla on käyttöpääomarahasto, joka koostuu ylijäämävaroista ja, jos tällaisia varoja ei ole riittävästi, liiton kunkin jäsenen suorittamista kertamaksuista. Jos rahasto käy riittämättömäksi, sen lisäämisestä päättää yleiskokous. Yleiskokous vahvistaa osuuden ja maksuehdot pääjohtajan ehdotuksesta.

6.   [Isäntävaltion suorittamat ennakot]

a)

Päämajasopimuksessa, joka on tehty sen valtion kanssa, jonka alueella järjestön päämaja on, on määrättävä, että käyttöpääomarahaston osoittautuessa riittämättömäksi tämän valtion on suoritettava ennakkoa. Tällaisten ennakkojen suuruudesta ja niiden suoritusehdoista on tehtävä kussakin tapauksessa erillinen sopimus asianomaisen valtion ja järjestön välillä.

b)

Edellä a alakohdassa tarkoitetulla valtiolla ja järjestöllä on oikeus sanoutua irti kirjallisella ilmoituksella velvollisuudesta suorittaa ennakoita. Irtisanominen tulee voimaan kolmen vuoden kuluttua sen vuoden päättymisestä, jona siitä on ilmoitettu.

7.   [Tilintarkastus] Tilien tarkastuksen suorittaa yksi tai useampi liiton jäsenvaltio tai ulkopuoliset tilintarkastajat varainhoitosääntöjen mukaisesti. Yleiskokous nimeää tilintarkastajat näiden suostumuksella.

24 artikla

Täytäntöönpanomääräykset

1.   [Kohde] Täytäntöönpanomääräyksillä säännellään tämän asiakirjan täytäntöönpanon yksityiskohtia. Niihin sisältyy erityisesti seuraavia seikkoja koskevia määräyksiä:

i)

asiat, joista on tämän asiakirjan mukaisesti nimenomaisesti määrättävä;

ii)

muut tämän asiakirjan määräyksiä koskevat tai sen täytäntöönpanon kannalta hyödylliset seikat;

iii)

kaikki hallinnolliset vaatimukset, asiat tai menettelyt.

2.   [Tiettyjen täytäntöönpanomääräysten säännösten muuttaminen]

a)

Täytäntöönpanomääräyksissä voidaan täsmentää, että tiettyjä täytäntöönpanomääräysten määräyksiä voidaan muuttaa ainoastaan yksimielisesti tai ainoastaan neljän viidesosan enemmistöllä.

b)

Yksimielinen päätös on edellytyksenä sille, että yksimielisyyttä tai neljän viidesosan enemmistöä koskevaa vaatimusta ei enää vastaisuudessa sovelleta täytäntöönpanomääräyksiin sisältyvän määräyksen muuttamiseen.

c)

Neljän viidesosan enemmistöllä tehty päätös on edellytyksenä sille, että yksimielisyyttä tai neljän viidesosan enemmistöä koskevaa vaatimusta sovelletaan vastaisuudessa täytäntöönpanomääräyksiin sisältyvän määräyksen muuttamiseen.

3.   [Tämän asiakirjan ja täytäntöönpanomääräysten välinen ristiriita] Jos tämän asiakirjan määräysten ja täytäntöönpanomääräysten välillä on ristiriita, ensin mainitut ovat ensisijaisia.

III LUKU

TARKISTAMINEN JA MUUTTAMINEN

25 artikla

Tämän asiakirjan tarkistaminen

1.   [Tarkistuskonferenssit] Tätä asiakirjaa voidaan tarkistaa sopimuspuolten konferenssissa.

2.   [Tiettyjen artikloiden tarkistaminen tai muuttaminen] 21, 22, 23 ja 26 artikla voidaan muuttaa joko tarkistuskonferenssissa tai yleiskokouksessa 26 artiklan määräysten mukaisesti.

26 artikla

Tiettyjen artikloiden muuttaminen yleiskokouksessa

1.   [Muutosehdotukset]

a)

Ehdotuksia 21, 22 ja 23 artiklan ja tämän artiklan muuttamiseksi yleiskokouksessa voi tehdä sopimuspuoli tai pääjohtaja.

b)

Pääjohtajan on annettava muutosehdotukset tiedoksi sopimuspuolille vähintään kuusi kuukautta ennen niiden käsittelyä yleiskokouksessa.

2.   [Enemmistöt] Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen artiklojen muutokset hyväksytään kolmen neljäsosan äänten enemmistöllä, lukuun ottamatta 21 artiklan tai tämän kohdan muutoksia, joihin vaaditaan neljän viidesosan äänten enemmistö.

3.   [Voimaantulo]

a)

Lukuun ottamatta tapauksia, joihin sovelletaan b alakohtaa, 1 kohdassa tarkoitettuihin artikloihin tehty muutos tulee voimaan kuukauden kuluttua siitä, kun pääjohtaja on vastaanottanut kyseessä olevan sopimuspuolen valtiosäännön mukaisten menettelytapojen mukaisesti annetun kirjallisen hyväksymisilmoituksen kolmelta neljäsosalta niistä sopimuspuolista, jotka olivat yleiskokouksen jäseniä muutoksen hyväksymisen ajankohtana ja joilla oli oikeus äänestää muutoksesta.

b)

Edellä olevaan 21 artiklan 3 tai 4 kohtaan tai tähän alakohtaan tehty muutos ei tule voimaan, jos jokin sopimuspuoli kuuden kuukauden kuluessa sen hyväksymisestä yleiskokouksessa ilmoittaa pääjohtajalle, että se ei hyväksy muutosta.

c)

Tämän kohdan määräysten mukaisesti voimaan tuleva muutos sitoo kaikkia valtioita ja hallitustenvälisiä järjestöjä, jotka ovat sopimuspuolia muutoksen voimaantulon ajankohtana tai jotka tulevat sopimuspuoliksi myöhemmin.

IV LUKU

LOPPUMÄÄRÄYKSET

27 artikla

Tämän asiakirjan sopimuspuoleksi tuleminen

1.   [Edellytykset] Jollei 2 ja 3 kohdasta ja 28 artiklasta muuta johdu,

i)

jokainen järjestön jäsenvaltio voi allekirjoittaa tämän asiakirjan ja tulla sen sopimuspuoleksi;

ii)

jokainen hallitustenvälinen järjestö, jolla on virasto, joka vastaa suojan antamisesta teollisuusmalleille sillä alueella, jolla hallitustenvälisen järjestön perustamissopimusta sovelletaan, voi allekirjoittaa tämän asiakirjan ja tulla sen sopimuspuoleksi edellyttäen, että vähintään yksi hallitustenvälisen järjestön jäsenvaltioista on järjestön jäsen, ja että tällaisesta virastosta ei ole tehty 19 artiklan mukaista ilmoitusta.

2.   [Ratifiointi tai liittyminen] Jokainen 1 kohdassa tarkoitettu valtio tai hallitustenvälinen järjestö voi tallettaa

i)

ratifioimiskirjan, jos se on allekirjoittanut tämän asiakirjan,

tai

ii)

liittymiskirjan, jos se ei ole allekirjoittanut tätä asiakirjaa.

3.   [Tallettamisen voimaantulopäivä]

a)

Ratifioimis- tai liittymiskirjan tallettamisen voimaantulopäivä on se päivä, jona asiakirja talletetaan, jollei b–d alakohdasta muuta johdu.

b)

Sellaisen valtion ratifioimis- tai liittymiskirjan tallettamisen voimaantulopäivä, jonka osalta teollismallien suoja voidaan saada ainoastaan sellaisen hallitustenvälisen järjestön viraston kautta, jossa kyseinen valtio on jäsenenä, on se päivä, jona kyseisen hallitustenvälisen järjestön asiakirja talletetaan, jos kyseinen päivä on kyseisen valtion asiakirjan tallettamispäivää myöhempi.

c)

Sellaisen ratifioimis- tai liittymiskirjan tallettamisen voimaantulopäivä, johon sisältyy tai on liitetty 19 artiklassa tarkoitettu ilmoitus, on se päivä, jona kyseisen ilmoituksen tehneestä valtioiden ryhmästä viimeisin valtio tallettaa kirjansa.

d)

Valtion ratifioimis- tai liittymiskirjaan voi sisältyä tai olla liitettynä selitys, jonka mukaan asiakirjan tallettamisen edellytykseksi asetetaan se, että yhden muun valtion tai yhden hallitustenvälisen järjestön asiakirja, kahden muun valtion asiakirjat, tai yhden muun valtion ja yhden hallitustenvälisen järjestön asiakirjat on myös talletettu; valtiot ja hallitustenvälinen järjestö on mainittava nimeltä, ja niiden on täytettävä tämän asiakirjan sopimuspuoleksi tulemista koskevat edellytykset. Asiakirja, johon sisältyy tai on liitettynä tällainen selitys, katsotaan talletetuksi sinä päivänä, jona selityksessä mainittu edellytys täyttyy. Jos selityksessä täsmennettyyn asiakirjaan itseensä sisältyy tai on liitettynä vastaava selitys, kyseinen asiakirja katsotaan talletetuksi sinä päivänä, jona selityksessä mainittu edellytys täyttyy.

e)

Edellä olevan d alakohdan nojalla tehty selitys voidaan peruuttaa kokonaisuudessaan tai osittain milloin tahansa. Peruuttaminen tulee voimaan sinä päivänä, jona pääjohtaja saa ilmoituksen peruuttamisesta.

28 artikla

Ratifioinnin ja liittymisen voimaantulopäivä

1.   [Huomioon otettavat asiakirjat] Tätä artiklaa sovellettaessa otetaan huomioon ainoastaan ne ratifioimis- tai liittymiskirjat, jotka 27 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut valtiot tai hallitustenväliset järjestöt ovat tallettaneet ja joilla on 27 artiklan 3 kohdan mukainen voimaantulopäivä.

2.   [Tämän asiakirjan voimaantulo] Tämä asiakirja tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun kuusi valtiota on tallettanut ratifioimis- tai liittymiskirjansa, edellyttäen, että kansainvälisen toimiston keräämien tuoreimpien vuositilastojen mukaan vähintään kolme kyseisistä valtioista täyttää ainakin toisen seuraavista edellytyksistä:

i)

kyseisessä valtiossa tai kyseisen valtion osalta on jätetty vähintään 3 000 teollismallien suojaa koskevaa hakemusta,

tai

ii)

kyseisessä valtiossa tai kyseisen valtion osalta on jätetty vähintään 1 000 teollismallien suojaa koskevaa hakemusta muissa valtioissa kuin kyseisessä valtiossa asuvien toimesta.

3.   [Ratifioinnin ja liittymisen voimaantulo]

a)

Tämä asiakirja sitoo voimaantulopäivästään alkaen valtioita tai hallitustenvälisiä järjestöjä, jotka ovat tallettaneet ratifioimis- tai liittymiskirjansa vähintään kolme kuukautta ennen tämän asiakirjan voimaantulopäivää.

b)

Tämä asiakirja sitoo muita valtioita tai hallitustenvälisiä järjestöjä kolmen kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona ne ovat tallettaneet ratifioimis- tai liittymiskirjansa tai muuna myöhempänä kyseisessä kirjassa ilmoitettuna päivänä.

29 artikla

Varaumien kielto

Tähän asiakirjaan ei saa tehdä varaumia.

30 artikla

Sopimuspuolten antamat selitykset

1.   [Ajankohta, jona selitykset voidaan antaa] Edellä 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa, 5 artiklan 2 kohdan a alakohdassa, 7 artiklan 2 kohdassa, 11 artiklan 1 kohdassa, 13 artiklan 1 kohdassa, 14 artiklan 3 kohdassa, 16 artiklan 2 kohdassa tai 17 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja selityksiä voidaan antaa,

i)

kun 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu asiakirja talletetaan, jolloin selitys tulee voimaan sinä päivänä, jona tämä asiakirja alkaa sitoa selityksen antanutta valtiota tai hallitustenvälistä järjestöä,

tai

ii)

27 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun asiakirjan tallettamisen jälleen, jolloin selitys tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona pääjohtaja vastaanottaa sen, tai minä tahansa selityksessä mainittuna myöhempänä päivänä, mutta sitä sovelletaan ainoastaan sellaiseen kansainväliseen rekisteröintiin, jonka kansainvälisen rekisteröinnin päivä on sama tai myöhempi kuin selityksen päivämäärä.

2.   [Sellaisten valtioiden selitykset, joilla on yhteinen virasto] Sen estämättä, mitä 1 kohdassa määrätään, sellainen mainitussa kohdassa tarkoitettu selitys, jonka on antanut valtio, joka on yhden tai useamman toisen valtion kanssa ilmoittanut pääjohtajalle 19 artiklan 1 kohdan nojalla kansallisten virastojensa korvaamisesta yhteisellä virastolla, tulee voimaan ainoastaan, jos kyseinen toinen valtio antaa vastaavan selityksen tai kyseiset toiset valtiot antavat vastaavat selitykset.

3.   [Selitysten peruuttaminen] Edellä 1 kohdassa tarkoitetut selitykset voidaan peruuttaa milloin tahansa pääjohtajalle osoitetulla ilmoituksella. Peruutus tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona pääjohtaja vastaanottaa ilmoituksen tai minä tahansa ilmoituksessa mainittuna myöhempänä päivänä. Edellä olevan 7 artiklan 2 kohdan nojalla tehdyn selityksen osalta peruutus ei vaikuta kansainvälisiin hakemuksiin, jotka on jätetty ennen kyseisen peruutuksen voimaantuloa.

31 artikla

Vuosien 1934 ja 1960 asiakirjojen soveltaminen

1.   [Niiden valtioiden väliset suhteet, jotka ovat sekä tämän asiakirjan että vuoden 1934 asiakirjan tai vuoden 1960 asiakirjan sopimuspuolia] Tätä asiakirjaa yksistään sovelletaan niiden valtioiden keskinäisiin suhteisiin, jotka ovat sekä tämän asiakirjan että vuoden 1934 asiakirjan tai vuoden 1960 asiakirjan sopimuspuolia. Nämä valtiot soveltavat kuitenkin keskinäisissä suhteissaan tapauksen mukaan joko vuoden 1934 asiakirjaa tai vuoden 1960 asiakirjaa sellaisiin teollismalleihin, jotka on jätetty kansainväliseen toimistoon ennen sitä päivää, jona tätä asiakirjaa aletaan soveltaa niiden keskinäisiin suhteisiin.

2.   [Niiden valtioiden, jotka ovat sekä tämän asiakirjan että vuoden 1934 asiakirjan tai vuoden 1960 asiakirjan sopimuspuolia, sekä niiden valtioiden, jotka ovat joko vuoden 1934 asiakirjan tai vuoden 1960 asiakirjan mutteivät tämän asiakirjan sopimuspuolia, väliset suhteet]

a)

Valtiot, jotka ovat sekä tämän asiakirjan että vuoden 1934 asiakirjan sopimuspuolia, soveltavat edelleen vuoden 1934 asiakirjaa suhteissaan niihin valtioihin, jotka ovat vuoden 1934 asiakirjan mutteivät vuoden 1960 asiakirjan tai tämän asiakirjan sopimuspuolia.

b)

Valtiot, jotka ovat sekä tämän asiakirjan että vuoden 1960 asiakirjan sopimuspuolia, soveltavat edelleen vuoden 1960 asiakirjaa suhteissaan niihin valtioihin, jotka ovat vuoden 1960 asiakirjan mutteivät tämän asiakirjan sopimuspuolia.

32 artikla

Tämän asiakirjan irtisanominen

1.   [Ilmoitus] Sopimuspuoli voi irtisanoa tämän asiakirjan pääjohtajalle osoitetulla ilmoituksella.

2.   [Voimaantulopäivä] Irtisanominen tulee voimaan vuoden kuluttua siitä päivästä, jona pääjohtaja vastaanottaa ilmoituksen, tai minä tahansa ilmoituksessa mainittuna myöhempänä päivänä. Irtisanominen ei vaikuta tämän asiakirjan soveltamiseen mihinkään käsiteltävänä olevaan kansainväliseen hakemukseen eikä mihinkään irtisanomista koskevan ilmoituksen antavan sopimuspuolen osalta irtisanomisen voimaantuloajankohtana voimassa olevaan kansainväliseen rekisteröintiin.

33 artikla

Tämän asiakirjan kielet ja allekirjoittaminen

1.   [Alkuperäiset tekstit ja viralliset tekstit]

a)

Tämä asiakirja allekirjoitetaan yhtenä englannin-, arabian, kiinan-, ranskan-, venäjän- ja espanjankielisenä alkuperäiskappaleena, jonka kaikki tekstit ovat yhtä todistusvoimaisia.

b)

Neuvoteltuaan asianomaisten hallitusten kanssa pääjohtaja laadituttaa viralliset tekstit muilla yleiskokouksen mahdollisesti määräämillä kielillä.

2.   [Allekirjoittamiselle asetettu määräaika] Tämä asiakirja on avoinna allekirjoittamista varten järjestön päämajassa yhden vuoden ajan sen hyväksymisestä.

34 artikla

Tallettaja

Tämä asiakirja talletetaan pääjohtajan huostaan.

SELITYS

hakemusten jättämisestä suoraan

Tallettaessaan tämän liittymiskirjan Maailman henkisen omaisuuden järjestön pääjohtajan huostaan neuvoston puheenjohtaja liittää liittymiskirjaan seuraavan selityksen:

”Euroopan yhteisö ilmoittaa, ettei kansainvälisiä hakemuksia voi jättää sen toimiston kautta.”

SELITYS

yksilöllisten maksujen järjestelmästä

Tallettaessaan tämän liittymiskirjan Maailman henkisen omaisuuden järjestön pääjohtajan huostaan neuvoston puheenjohtaja liittää liittymiskirjaan seuraavan selityksen:

”Euroopan yhteisö ilmoittaa, että sellaisen kansainvälisen hakemuksen yhteydessä, jossa se on nimetty, ja tällaisesta kansainvälisestä hakemuksesta johtuvan kansainvälisen rekisteröinnin uudistamisen yhteydessä, Geneven asiakirjan 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu määrätty nimeämismaksu korvataan yksilöllisellä nimeämismaksulla, jonka määrä on:

62 euroa mallilta kansainvälistä hakemusta tehtäessä

31 euroa mallilta hakemusta uudistettaessa.”

SELITYS

suojan kestosta Euroopan yhteisössä

Tallettaessaan tämän liittymiskirjan Maailman henkisen omaisuuden järjestön pääjohtajan huostaan neuvoston puheenjohtaja liittää liittymiskirjaan seuraavan selityksen:

”Euroopan yhteisö ilmoittaa, että sen lainsäädännössä säädetty suojan enimmäiskesto on 25 vuotta.”


(1)  Hyväksyessään 10 artiklan diplomaattikonferenssi katsoi, etteivät tämän artiklan määräykset estä hakijaa tai haltijaa taikka sellaista henkilöä, jolla on hakijan tai haltijan suostumus, saamasta oikeutta tutustua kansainväliseen hakemukseen tai kansainväliseen rekisteröintiin.

(2)  Hyväksyessään 12 artiklan 4 kohdan, 14 artiklan 2 kohdan b alakohdan ja 18 säännön 4 kohdan, diplomaattikonferenssi katsoi, että kielteisen päätöksen tiedoksi antanut virasto voi peruuttaa päätöksen antamalla lausuman siitä, että kyseinen virasto on päättänyt hyväksyä kansainvälisen rekisteröinnin vaikutukset niiden teollismallien tai joidenkin niiden teollismallien osalta, joihin kielteistä päätöstä koskeva ilmoitus liittyi. Lisäksi katsottiin, että virasto voi kielteisestä päätöksestä ilmoittamiselle asetetun määräajan kuluessa toimittaa lausuman siitä, että se on päättänyt hyväksyä kansainvälisen rekisteröinnin vaikutukset silloinkin, kun se ei ole antanut tiedoksi kielteistä päätöstä koskevaa ilmoitusta.

(3)  Ks. 12 artiklan 4 kohtaa koskeva alaviite.


29.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 386/44


NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 18 päivänä joulukuuta 2006,

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestyksen muuttamisesta kieliä koskevan järjestelyn osalta

(2006/955/EY, Euratom)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, JOKA

ottaa huomioon yhteisöjen tuomioistuimen perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan 64 artiklan,

noudattaa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 245 artiklan toisessa kohdassa ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 160 artiklan toisessa kohdassa määrättyä menettelyä,

ottaa huomioon yhteisöjen tuomioistuimen esittämän pyynnön,

ottaa huomioon komission 12 päivänä joulukuuta 2006 antaman lausunnon,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin 13 päivänä joulukuuta 2006 antaman lausunnon,

sekä katsoo, että Bulgarian tasavallan ja Romanian liittymisen johdosta bulgariasta ja romaniasta tulee Euroopan unionin virallisia kieliä, ja että nämä kielet on syytä sisällyttää työjärjestyksessä määrättyihin oikeudenkäyntikieliin,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Muutetaan 19 päivänä kesäkuuta 1991 tehtyä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestystä (EYVL L 176, 4.7.1991, s. 7, oikaisu EYVL L 383, 29.12.1992, s. 117), sellaisena kuin se on muutettuna 21 päivänä helmikuuta 1995 (EYVL L 44, 28.2.1995, s. 61), 11 päivänä maaliskuuta 1997 (EYVL L 103, 19.4.1997, s. 1, oikaisu EYVL L 351, 23.12.1997, s. 72), 16 päivänä toukokuuta 2000 (EYVL L 122, 24.5.2000, s. 43), 28 päivänä marraskuuta 2000 (EYVL L 322, 19.12.2000, s. 1), 3 päivänä huhtikuuta 2001 (EYVL L 119, 27.4.2001, s. 1), 17 päivänä syyskuuta 2002 (EYVL L 272, 10.10.2002, s. 24, oikaisu EYVL L 281, 19.10.2002, s. 24), 8 päivänä huhtikuuta 2003 (EUVL L 147, 14.6.2003, s. 17), 19 päivänä huhtikuuta 2004 (EUVL L 132, 29.4.2004, s. 2), 20 päivänä huhtikuuta 2004 (EUVL L 127, 29.4.2004, s. 107), 12 päivänä heinäkuuta 2005 (EUVL L 203, 4.8.2005, s. 19) ja 18 päivänä lokakuuta 2005 (EUVL L 288, 29.10.2005, s. 51) seuraavasti:

Korvataan 29 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Oikeudenkäyntikieliä ovat bulgaria, englanti, espanja, hollanti, iiri, italia, kreikka, latvia, liettua, malta, portugali, puola, ranska, romania, ruotsi, saksa, slovakki, sloveeni, suomi, tanska, tšekki, unkari ja viro.”.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan samaan aikaan kuin sopimus Bulgarian tasavallan ja Romanian liittymisestä Euroopan unioniin.

Tuomioistuimen työjärjestyksen bulgarian- ja romaniankieliset tekstit hyväksytään sen jälkeen kun edellisessä alakohdassa tarkoitettu sopimus on tullut voimaan.

Tehty Brysselissä 18 päivänä joulukuuta 2006.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J.-E. ENESTAM


29.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 386/45


NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 18 päivänä joulukuuta 2006,

Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen muuttamisesta kieliä koskevan järjestelyn osalta

(2006/956/EY, Euratom)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, JOKA

ottaa huomioon yhteisöjen tuomioistuimen perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan 64 artiklan,

noudattaa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 245 artiklan toisessa kohdassa ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 160 artiklan toisessa kohdassa määrättyä menettelyä,

ottaa huomioon yhteisöjen tuomioistuimen esittämän pyynnön,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin 13 päivänä joulukuuta 2006 antaman lausunnon,

ottaa huomioon komission 12 päivänä joulukuuta 2006 antaman lausunnon,

sekä katsoo, että Bulgarian tasavallan ja Romanian liittymisen johdosta bulgariasta ja romaniasta tulee Euroopan unionin virallisia kieliä, ja että nämä kielet on sisällytettävä työjärjestyksessä määrättyihin oikeudenkäyntikieliin,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Muutetaan 2 päivänä toukokuuta 1991 hyväksytty Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestys (EYVL L 136, 30.5.1991, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna 15 päivänä syyskuuta 1994 (EYVL L 249, 24.9.1994, s. 17), 17 päivänä helmikuuta 1995 (EYVL L 44, 28.2.1995, s. 64), 6 päivänä heinäkuuta 1995 (EYVL L 172, 22.7.1995, s. 3), 12 päivänä maaliskuuta 1997 (EYVL L 103, 19.4.1997, s. 6; oikaisu EYVL L 351, 23.12.1997, s. 72), 17 päivänä toukokuuta 1999 (EYVL L 135, 29.5.1999, s. 92), 6 päivänä joulukuuta 2000 (EYVL L 322, 19.12.2000, s. 4), 21 päivänä toukokuuta 2003 (EYVL L 147, 14.6.2003, s. 22), 19 päivänä huhtikuuta 2004 (EYVL L 132, 29.4.2004, s. 3), 21 päivänä huhtikuuta 2004 (EYVL L 127, 29.4.2004, s. 108) ja 12 päivänä lokakuuta 2005 (EYVL L 298, 15.11.2005, s. 1) seuraavasti:

Korvataan 35 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Oikeudenkäyntikieliä ovat bulgaria, englanti, espanja, hollanti, iiri, italia, kreikka, latvia, liettua, malta, portugali, puola, ranska, romania, ruotsi, saksa, slovakki, sloveeni, suomi, tanska, tšekki, unkari ja viro.”

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan samaan aikaan kuin sopimus Bulgarian tasavallan ja Romanian liittymisestä Euroopan unioniin.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen bulgarian- ja romaniankieliset tekstit hyväksytään sen jälkeen kun edellisessä alakohdassa tarkoitettu sopimus on tullut voimaan.

Tehty Brysselissä 18 päivänä joulukuuta 2006.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J.-E. ENESTAM


29.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 386/46


NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 18 päivänä joulukuuta 2006,

muutoksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta tiedon saatavuutta, yleisön osallistumista päätöksentekoon sekä oikeuden saatavuutta ympäristöasioissa koskevaan yleissopimukseen

(2006/957/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, JOKA

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan 1 kohdan yhdessä 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen virkkeen ja 300 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan kanssa,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Tiedon saatavuutta, yleisön osallistumista päätöksentekoon sekä oikeuden saatavuutta ympäristöasioissa koskevalla Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission yleissopimuksella (jäljempänä”Århusin yleissopimus”) pyritään myöntämään yleisölle oikeuksia ja asetetaan sopimuspuolille ja viranomaisille velvoitteita, jotka liittyvät tiedon saatavuuteen, yleisön osallistumiseen sekä oikeuden saatavuuteen ympäristöasioissa.

(2)

Euroopan yhteisöllä on yhdessä jäsenvaltioidensa kanssa perustamissopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan 1 kohdan mukaan toimivalta tehdä kansainvälisiä sopimuksia, jotka myötävaikuttavat perustamissopimuksen 174 artiklan 1 kohdassa lueteltujen tavoitteiden saavuttamiseen, ja täyttää niistä aiheutuvat velvoitteet.

(3)

Yhteisö allekirjoitti Århusin yleissopimuksen 25 päivänä kesäkuuta 1998. Yleissopimus tuli voimaan 30 päivänä lokakuuta 2001. Yhteisö hyväksyi yleissopimuksen 17 päivänä helmikuuta 2005 neuvoston päätöksellä 2005/370/EY (1).

(4)

Toukokuun 25–27 päivänä toukokuuta 2005 pidetyssä sopimuspuolten toisessa kokouksessa hyväksyttiin Århusin yleissopimukseen tehtävä muutos, jolla täsmennetään sopimuspuolille asetettuja velvoitteita, mitä tulee yleisön osallistumiseen muuntogeenisiä organismeja koskeviin päätöksentekoprosesseihin. Asiaa koskeva yhteisön oikeus, jolla säännellään muuntogeenisiä organismeja, ja erityisesti geneettisesti muunnettujen organismien tarkoituksellisesta levittämisestä ympäristöön 12 päivänä maaliskuuta 2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/18/EY (2) ja muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista 22 päivänä syyskuuta 2003 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1829/2003 (3) sisältävät Århusin yleissopimuksen muutoksen mukaisia säännöksiä yleisön osallistumisesta muuntogeenisiä organismeja koskevaan päätöksentekoon.

(5)

Kyseinen Århusin yleissopimuksen muutos on ollut sopimuspuolten ratifioitavissa tai hyväksyttävissä 27 päivästä syyskuuta 2005 alkaen. Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet ratifioimis- tai hyväksymiskirjojensa tallettamiseksi, mahdollisuuksien mukaan samanaikaisesti.

(6)

Tämä Århusin yleissopimuksen muutos tulisi hyväksyä,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Hyväksytään yhteisön puolesta Århusin yleissopimuksen muutos, joka koskee yleisön osallistumista muuntogeenisiä organismeja koskevaan päätöksentekoon.

Muutoksen teksti on tämän päätöksen liitteenä.

2 artikla

1.   Neuvoston puheenjohtaja oikeutetaan nimeämään henkilö tai henkilöt, jolla tai joilla on valtuudet antaa muutosta koskeva hyväksymisasiakirja Århusin yleissopimuksen 14 artiklan mukaisesti talletettavaksi Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille.

2.   Euroopan yhteisö ja Århusin yleissopimuksen sopimuspuolina olevat jäsenvaltiot pyrkivät tallettamaan mahdollisimman pian ja viimeistään 1 päivänä helmikuuta 2008 muutosta koskevat ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa.

3 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 18 päivänä joulukuuta 2006

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J.-E. ENESTAM


(1)  EUVL L 124, 17.5.2005, s. 1.

(2)  EYVL L 106, 17.4.2001, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1830/2003 (EUVL L 268, 18.10.2003, s. 24).

(3)  EUVL L 268, 18.10.2003, s. 1.


LIITE

Tiedon saatavuutta, yleisön osallistumista päätöksentekoon sekä oikeuden saatavuutta ympäristöasioissa koskevan yleissopimuksen muutos

6 artiklan 11 kappale

Korvataan nykyinen teksti seuraavasti:

”11.   Tämän artiklan määräyksiä ei sovelleta päätöksiin siitä, sallitaanko muuntogeenisten organismien tarkoituksellinen päästäminen ympäristöön ja saattaminen markkinoille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 artiklan 5 kappaleen soveltamista.”.

6 a artikla

Lisätään 6 artiklan jälkeen uusi artikla seuraavasti:

”6 a artikla

Yleisön osallistuminen päätöksiin muuntogeenisten organismien tarkoituksellisesta päästämisestä ympäristöön ja saattamisesta markkinoille

1.   Kukin sopimuspuoli huolehtii liitteessä I a esitettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti varhaisesta ja tehokkaasta tiedottamisesta ja mahdollistaa yleisön osallistumisen, ennen kuin tehdään päätöksiä siitä, sallitaanko muuntogeenisten organismien tarkoituksellinen päästäminen ympäristöön tai saattaminen markkinoille.

2.   Sopimuspuolten tämän artiklan 1 kappaleen määräysten mukaisesti asettamien vaatimusten olisi oltava Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirjan tavoitteiden mukaisesti sopimuspuolten kansallisen bioturvallisuusjärjestelmän säännöksiä täydentäviä ja niitä vastavuoroisesti tukevia.”.

Liite I a

Lisätään liitteen I jälkeen uusi liite seuraavasti:

”Liite I a

6 a artiklassa tarkoitetut yksityiskohtaiset säännöt

1.

Kukin sopimuspuoli vahvistaa sääntelyjärjestelmässään 6 a artiklan määräysten soveltamispiiriin kuuluvien päätösten osalta tehokasta tiedottamista ja yleisön osallistumista varten järjestelyt, joihin sisältyvät kohtuulliset aikarajat, riittävän mahdollisuuden antamiseksi yleisölle esittää mielipide ehdotetuista päätöksistä.

2.

Sopimuspuoli voi sääntelyjärjestelmässään tarvittaessa säätää poikkeuksia tämän liitteen mukaiseen yleisön osallistumismenettelyyn:

a)

kun on kyse muuntogeenisen organismin tarkoituksellisesta päästämisestä ympäristöön muussa tarkoituksessa kuin sen saattamiseksi markkinoille, jos:

i)

tällainen päästäminen vastaavissa luonnonmaantieteellisissä oloissa on jo hyväksytty kyseisen sopimuspuolen sääntelyjärjestelmässä;

ja

ii)

kyseisen muuntogeenisen organismin päästämisestä vastaaviin ekosysteemeihin on aiemmin saatu riittävästi kokemusta.

b)

kun on kyse muuntogeenisen organismin saattamisesta markkinoille, jos:

i)

se on jo hyväksytty kyseisen sopimuspuolen sääntelyjärjestelmässä;

tai

ii)

se on tarkoitettu tutkimukseen tai kantakokoelmiin.

3.

Kukin sopimuspuoli saattaa kansallisen bioturvallisuusjärjestelmänsä mukaisesti yleisön saataville hyvissä ajoin ja asianmukaisella ja tehokkaalla tavalla tiivistelmän ilmoituksesta, joka tehdään luvan saamiseksi kyseisen sopimuspuolen alueella tapahtuvaa muuntogeenisen organismin tarkoituksellista ympäristöön päästämistä tai markkinoille saattamista varten, sekä arviointikertomuksen, jos sellainen on saatavilla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sovellettavan luottamuksellisuutta koskevan lainsäädännön soveltamista 4 artiklan määräysten mukaisesti.

4.

Sopimuspuolet eivät missään tapauksessa pidä seuraavia tietoja luottamuksellisina:

a)

yleinen kuvaus kyseisestä muuntogeenisestä organismista tai kyseisistä muuntogeenisistä organismeista, sen tai niiden tarkoitukselliseen päästämiseen lupaa hakevan tahon nimi ja osoite, sen tai niiden suunniteltu käyttö ja tarvittaessa päästämispaikka;

b)

menetelmät ja suunnitelmat kyseisen muuntogeenisen organismin tai kyseisten muuntogeenisten organismien seurantaa sekä hätätilanteita varten;

c)

ympäristöriskien arviointi.

5.

Kukin sopimuspuoli varmistaa päätöksentekomenettelyjen avoimuuden ja tarjoaa yleisölle mahdollisuuden saada asiaankuuluvaa tietoa menettelystä. Nämä tiedot voisivat koskea esimerkiksi:

i)

mahdollisten päätösten luonnetta;

ii)

päätöksenteosta vastaavaa viranomaista;

iii)

edellä 1 kappaleen mukaisesti vahvistettuja yleisön osallistumista koskevia järjestelyjä;

iv)

viranomaista, jolta voi saada asiaa koskevia tietoja;

v)

viranomaista, jolle voi esittää huomautuksia, sekä määräaikaa huomautusten esittämiselle.

6.

Edellä 1 kappaleen mukaisissa määräyksissä yleisölle on annettava mahdollisuus esittää kaikilla asianmukaisilla tavoilla huomautuksia, tietoja, analyyseja tai mielipiteitä, joita se pitää ehdotetun tarkoituksellisen päästämisen kannalta merkityksellisinä, markkinoille saattaminen mukaan luettuna.

7.

Kukin sopimuspuoli pyrkii varmistamaan, että tehtäessä päätöksiä siitä, sallitaanko muuntogeenisten organismien tarkoituksellinen päästäminen ympäristöön, markkinoille saattaminen mukaan luettuna, 1 kappaleen mukaisesti järjestetyn, yleisön osallistumista koskevan menettelyn tulokset otetaan asianmukaisesti huomioon.

8.

Sopimuspuolet huolehtivat siitä, että viranomaisen tehtyä tämän liitteen määräysten soveltamispiiriin kuuluvan päätöksen päätöksen teksti ja sen perustelut ja taustat saatetaan yleisön saataville.”.


29.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 386/50


NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 19 päivänä joulukuuta 2006,

Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen vaatimustenmukaisuuden arvioinnin vastavuoroisesta tunnustamisesta tehdyn sopimuksen tarkistamista koskevan Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen tekemisestä

(2006/958/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 133 artiklan yhdessä sen 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen virkkeen kanssa,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komissio on neuvotellut yhteisön puolesta sopimuksen Sveitsin valaliiton kanssa Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen vaatimustenmukaisuuden arvioinnin vastavuoroisesta tunnustamisesta tehdyn sopimuksen tarkistamisesta.

(2)

Sopimus olisi hyväksyttävä,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Hyväksytään yhteisön puolesta Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen vaatimustenmukaisuuden arvioinnin vastavuoroisesta tunnustamisesta tehdyn sopimuksen tarkistamista koskeva Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välinen sopimus.

Sopimuksen teksti on tämän päätöksen liitteenä.

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja oikeutetaan nimeämään yksi tai useampi henkilö, jolla on valtuudet allekirjoittaa sopimus yhteisöä sitovasti.

3 artikla

Neuvoston puheenjohtaja oikeutetaan nimeämään yksi tai useampi henkilö, jolla on valtuudet toimittaa Euroopan yhteisön puolesta sopimuksen 2 artiklassa määrätty diplomaattinootti.

Tehty Brysselissä 19 päivänä joulukuuta 2006,

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. KORKEAOJA


SOPIMUS

Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen vaatimustenmukaisuuden arvioinnin vastavuoroisesta tunnustamisesta tehdyn sopimuksen tarkistamisesta

EUROOPAN YHTEISÖ JA SVEITSIN VALALIITTO,

jäljempänä ”osapuolet”, jotka

ovat tehneet sopimuksen vaatimustenmukaisuuden arvioinnin vastavuoroisesta tunnustamisesta,

jäljempänä ”sopimus”,

OTTAVAT HUOMIOON, että sopimus tuli voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2002,

OTTAVAT HUOMIOON, että sopimuksen toimintaa on yksinkertaistettava,

OTTAVAT HUOMIOON, että sopimuksen 1, 5, 6, 7, 8, 9, 10 ja 11 artiklassa viitataan liitteessä 1 lueteltuihin vaatimustenmukaisuuden arviointielimiin,

OTTAVAT HUOMIOON, että sopimuksen 2 artiklassa viitataan määritelmiin, jotka on vahvistettu ISO/IEC Guide 2 -julkaisun vuoden 1996 laitoksessa ja eurooppalaisen standardin EN 45020 vuoden 1993 laitoksessa,

OTTAVAT HUOMIOON, että sopimuksen soveltaminen rajoitetaan sen 4 artiklassa tuotteisiin, jotka ovat osapuolten alkuperätuotteita muuta kuin etuuskohteluun oikeuttavaa alkuperää koskevien sääntöjen mukaisesti,

OTTAVAT HUOMIOON, että sopimuksen 6 artiklassa viitataan 11 artiklassa määrättyihin menettelyihin,

OTTAVAT HUOMIOON, että sopimuksen 8 artiklassa viitataan komitean puheenjohtajaan,

OTTAVAT HUOMIOON, että sopimuksen 9 artiklassa viitataan sopimuksen mukaisesti hyväksyttyjen vaatimustenmukaisuuden arviointielinten yhteensovittamis- ja vertailutoimiin,

OTTAVAT HUOMIOON, että sopimuksen 10 artiklalla perustetaan komitea, joka päättää vaatimustenmukaisuuden arviointielinten sisällyttämisestä liitteeseen 1 ja niiden poistamisesta liitteestä 1,

OTTAVAT HUOMIOON, että sopimuksen 11 artiklassa määrätään menettelystä, joka koskee vaatimustenmukaisuuden arviointielinten sisällyttämistä liitteeseen 1 ja niiden poistamista liitteestä 1,

OTTAVAT HUOMIOON, että sopimuksen 12 artiklassa määrätään tietojenvaihtoa koskevista velvoitteista,

KATSOVAT, että sopimuksen 11 artiklaan tehtyjen muutosten vuoksi ilmaisu ”liitteessä 1 esitetyt vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset” olisi poistettava ja korvattava 1, 5, 6, 7, 8, 9, 10 ja 11 artiklassa viittauksella ”hyväksyttyihin vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksiin”,

KATSOVAT, että viittaus näiden julkaisujen erityislaitoksiin olisi poistettava 2 artiklasta ja korvattava yleisemmällä viittauksella ISO- ja IEC-julkaisuissa vahvistettuihin määritelmiin, jotta sopimusta ei tarvitsisi muuttaa aina, kun ISO/IEC guide -julkaisujen määritelmiä muutetaan,

KATSOVAT, että viittaus eurooppalaisessa standardissa EN 45020 (vuoden 1993 laitos) vahvistettuihin määritelmiin olisi poistettava 2 artiklasta, koska tämä viittaus ei ole enää pätevä,

KATSOVAT, että osapuolten välisen kaupan helpottamiseksi ja sopimuksen toiminnan yksinkertaistamiseksi olisi 4 artiklasta poistettava rajoitus soveltaa sopimusta osapuolten alkuperätuotteisiin,

KATSOVAT, että sopimuksen yksinkertaistamiseksi tietyt 6 artiklan määräykset olisi poistettava, jotta vältetään päällekkäisyys vastaavien 11 artiklan määräysten kanssa,

KATSOVAT, että viittaus komitean puheenjohtajaan olisi poistettava 8 artiklasta, jotta kävisi ilmi, että osapuolet toimivat yhdessä komitean puheenjohtajina,

KATSOVAT, että osapuolten välisen kaupan helpottamiseksi ja avoimuuden varmistamiseksi sopimuksen toiminnassa olisi 8 artiklassa määrättävä velvollisuudesta ilmoittaa hyväksyttyjä vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksia koskevassa luettelossa hyväksyttyjen vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten mahdollinen väliaikainen peruuttaminen,

KATSOVAT, että sopimuksen toiminnan helpottamiseksi olisi 9 artiklassa määrättävä, että nimeävien viranomaisten on pyrittävä kaikin keinoin varmistamaan, että hyväksytyt vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset tekevät yhteistyötä asianmukaisella tavalla,

KATSOVAT, että sopimuksen toiminnan yksinkertaistamiseksi olisi 10 artiklassa määrättävä, että komitea tekee päätökset vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten hyväksymisestä tai hyväksynnän lopullisesta peruuttamisesta ainoastaan tapauksissa, jotka toinen osapuoli on kiistänyt,

KATSOVAT, että sopimuksen toiminnan yksinkertaistamiseksi 11 artiklassa olisi määrättävä yksinkertaisemmasta menettelystä vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten hyväksymistä, hyväksynnän pysyvää peruuttamista, toiminta-alan muuttamista ja hyväksynnän väliaikaista peruuttamista varten,

KATSOVAT, että avoimuuden lisäämiseksi olisi 12 artiklassa määrättävä velvoitteesta ilmoittaa kirjallisesti kaikki asiaa koskevia lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä sekä nimeäviä viranomaisina ja toimivaltaisia viranomaisia koskevat muutokset,

OVAT SOPINEET TARKISTAVANSA SOPIMUKSEN SEURAAVASTI:

1 artikla

Sopimuksen tarkistukset

1.   Tarkistetaan 1 artikla seuraavasti:

i)

Korvataan 1 kohdassa ilmaisu ”liitteessä 1 esitettyjen laitosten” ilmaisulla ”tässä sopimuksessa määrättyjä menettelyjä noudattaen hyväksyttyjen laitosten (jäljempänä” hyväksytyt vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset.

ii)

Korvataan 2 kohdassa ilmaisu ”liitteessä 1 esitettyjen laitosten” ilmaisulla ”hyväksyttyjen vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten”.

2.   Korvataan 2 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”ISO- ja IEC-julkaisuissa vahvistettuja määritelmiä voidaan käyttää tässä sopimuksessa esiintyvien vaatimustenmukaisuuden arviointiin liittyvien yleisten käsitteiden määrittelyssä.”.

3.   Korvataan 4 artikla seuraavasti:

”4 artikla

Alkuperä

Tämän sopimuksen määräyksiä sovelletaan tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluviin tuotteisiin niiden alkuperästä riippumatta.”.

4.   Korvataan 5 artikla seuraavasti:

”5 artikla

Hyväksytyt vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset

Osapuolet sopivat, että 11 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen hyväksytyt vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset täyttävät vaatimustenmukaisuuden arvioimista koskevat edellytykset.”.

5.   Korvataan 6 artikla seuraavasti:

”6 artikla

Nimeävät viranomaiset

1.   Osapuolet sitoutuvat varmistamaan, että niiden nimeävillä viranomaisilla on valtuudet ja pätevyys niiden toimivaltaan kuuluvien vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten nimeämiseen tai nimettyjen vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten nimeämisen peruuttamiseen pysyvästi tai väliaikaisesti taikka väliaikaisen peruuttamisen kumoamiseen.

2.   Nimetessään vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksia nimeävät viranomaiset noudattavat liitteessä 2 esitettyjä nimeämistä koskevia yleisiä periaatteita, jollei liitteessä 1 olevan asianomaisen IV jakson määräyksistä muuta johdu. Nimeävät viranomaiset noudattavat samoja periaatteita nimeämisen peruuttamisessa pysyvästi tai väliaikaisesti taikka väliaikaisen peruuttamisen kumoamisessa.”.

6.   Tarkistetaan 7 artikla seuraavasti:

Korvataan 1 kohdassa ilmaisu ”liitteessä 1 esitetyt, osapuolten toimivaltaan kuuluvat vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset” ilmaisulla ”niiden toimivaltaan kuuluvat hyväksytyt vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset”.

7.   Tarkistetaan 8 artikla seuraavasti:

i)

Korvataan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa ilmaisu ”liitteessä 1 esitettyjen, toisen osapuolen toimivaltaan kuuluvien vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten” ilmaisulla ”hyväksyttyjen vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten”.

ii)

Poistetaan 1 kohdan toisesta alakohdasta ilmaisu ”ja komitean puheenjohtajalle”.

iii)

Lisätään 4 kohdan ensimmäisen virkkeen jälkeen uusi virke seuraavasti: ”Väliaikainen peruuttaminen on ilmoitettava liitteessä 1 tarkoitettujen hyväksyttyjen vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten yhteisessä luettelossa.”

8.   Tarkistetaan 9 artikla seuraavasti:

i)

Korvataan 2 kohdassa ilmaisu ”liitteessä 1 esitettyjen, nimeävien viranomaisten toimivaltaan kuuluvien vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten” ilmaisulla ”nimeävien viranomaisten toimivaltaan kuuluvien hyväksyttyjen vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten”.

ii)

Korvataan 3 kohdassa ilmaisu ”Liitteessä 1 esitetyt vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset” ilmaisulla ”Hyväksytyt vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset” ja lisätään seuraava virke ensimmäisen virkkeen jälkeen: ”Nimeävien viranomaisten on pyrittävä kaikin keinoin varmistamaan, että hyväksytyt vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset tekevät yhteistyötä asianmukaisella tavalla.”

9.   Korvataan 10 artiklan 4 kohta seuraavasti:

9.”4.   Komitea voi tarkastella tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia kysymyksiä. Sen tehtävänä on erityisesti

a)

vahvistaa menettely 7 artiklassa määrättyjen tarkastusten tekemiseksi;

b)

vahvistaa menettely 8 artiklassa määrättyjen tarkastusten tekemiseksi;

c)

päättää vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten hyväksynnästä, jos se on kiistetty 8 artiklan mukaisesti;

d)

päättää hyväksytyn vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten hyväksynnän pysyvästä peruuttamisesta, jos se on kiistetty 8 artiklan mukaisesti;

e)

tarkastella osapuolten 12 artiklan mukaisesti tiedoksi antamia lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä niistä sopimuksen soveltamiselle aiheutuvien seurausten arvioimiseksi ja liitteen 1 asianomaisten jaksojen muuttamiseksi.”.

10.   Korvataan 11 artikla seuraavasti:

”11 artikla

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten hyväksyminen, hyväksynnän pysyvä peruuttaminen, toiminta-alan muuttaminen ja hyväksynnän väliaikainen peruuttaminen

10.1.   Seuraavaa menettelyä noudatetaan hyväksyttäessä vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksia liitteessä 1 olevissa asiaa koskevissa luvuissa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti:

a)

osapuoli, joka haluaa, että jokin vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos hyväksytään, toimittaa toiselle osapuolelle kirjallisesti sitä koskevan ehdotuksensa. Osapuoli liittää mukaan tarvittavat tiedot;

b)

jos toinen osapuoli hyväksyy ehdotuksen tai jos se ei ole vastustanut ehdotusta 60 päivän kuluessa sen toimittamisesta, vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosta pidetään 5 artiklan mukaisena hyväksyttynä vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksena;

c)

jos toinen osapuoli vastustaa ehdotusta kirjallisesti 60 päivän kuluessa, sovelletaan 8 artiklaa.

2.   Osapuoli voi peruttaa toimivaltaansa kuuluvan vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen hyväksynnän pysyvästi tai väliaikaisesti tai kumota väliaikaisen peruuttamisen. Kyseisen osapuolen on ilmoitettava viipymättä toiselle osapuolelle kirjallisesti päätöksestään ja mainittava tällaisen päätöksen tekopäivä. Pysyvä tai väliaikainen peruuttaminen taikka väliaikaisen peruuttamisen kumoaminen tulee voimaan mainittuna päivänä. Pysyvä tai väliaikainen peruuttaminen on mainittava liitteessä 1 esitettyjen hyväksyttyjen vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten yhteisessä luettelossa.

3.   Osapuoli voi ehdottaa toimivaltaansa kuuluvan hyväksytyn vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen toiminta-alan muuttamista. Toiminta-alan laajentamiseen sovelletaan 11 artiklan 1 kohdassa määrättyjä menettelyjä ja toiminta-alan supistamiseen ja 11 artiklan 2 kohdassa määrättyjä menettelyjä.

4.   Osapuoli voi poikkeuksellisissa olosuhteissa kiistää toisen osapuolen toimivaltaan kuuluvan hyväksytyn vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen teknisen pätevyyden. Tässä tapauksessa sovelletaan 8 artiklaa.

5.   Osapuolten ei tarvitse hyväksyä vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen antamia selosteita, todistuksia, lupia ja vaatimustenmukaisuusmerkintöjä sen päivän jälkeen, jona laitoksen hyväksyntä on peruutettu pysyvästi tai väliaikaisesti. Osapuolet hyväksyvät vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen ennen sitä päivää antamat selosteet, todistukset, luvat ja vaatimustenmukaisuusmerkinnät, jona laitoksen hyväksyntä on peruutettu pysyvästi, jos vastuussa oleva nimeävä viranomainen ei ole rajoittanut asiakirjojen pätevyyttä tai peruuttanut sen. Osapuoli, jonka toimivallan alaisena vastuussa oleva nimeävä viranomainen toimii, ilmoittaa toiselle osapuolelle kirjallisesti kaikista pätevyyden rajoittamiseen tai peruuttamiseen liittyvistä muutoksista.”.

11.   Tarkistetaan 12 artikla seuraavasti:

i)

Lisätään 2 kohdassa ilmaisu ”kirjallisesti” ilmaisun ”ja antaa” jälkeen.

ii)

Lisätään 2 kohdan jälkeen 2a kohta seuraavasti: ”Kumpikin osapuoli ilmoittaa kirjallisesti toiselle osapuolelle nimeäviä viranomaisiaan ja toimivaltaisia viranomaisiaan koskevista muutoksista.”

2 artikla

Voimaantulo

Osapuolet ratifioivat tai hyväksyvät tämän sopimuksen omien menettelyjensä mukaisesti. Tämä sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona osapuolet ovat vaihtaneet diplomaattinootit, joilla ne vahvistavat saattaneensa päätökseen tämän sopimuksen hyväksymiseksi tarvittavat menettelyt.

3 artikla

Kielet

1.   Tämä sopimus on laadittu kahtena alkuperäiskappaleena englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, portugalin, ranskan, ruotsin, saksan, suomen ja tanskan kielellä, ja kaikki tekstit ovat yhtä todistusvoimaisia.

2.   Tämä sopimus sekä Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välinen vaatimustenmukaisuuden arvioinnin vastavuoroisesta tunnustamisesta tehty sopimus käännetään mahdollisimman pian maltan, latvian, liettuan, puolan, slovakin, sloveenin, tšekin, unkarin ja viron kielelle. Komitealla on valtuudet hyväksyä nämä kielitoisinnot. Hyväksymisen jälkeen nämä kielitoisinnot ovat yhtä todistusvoimaisia kuin 1 kohdassa tarkoitetut.

TÄMÄN VAKUUDEKSI alla mainitut täysivaltaiset edustajat ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.


29.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 386/55


NEUVOSTON JA NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEIDEN EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN PÄÄTÖS

tehty 4 päivänä joulukuuta 2006,

Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Marokon kuningaskunnan välisen Euro–Välimeri-lentoliikennesopimuksen allekirjoittamisesta ja väliaikaisesta soveltamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2006/959/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO SEKÄ NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEET EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJAT, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 80 artiklan 2 kohdan yhdessä sen 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen virkkeen ja 300 artiklan 4 kohdan kanssa,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Neuvosto on valtuuttanut komission aloittamaan Marokon kuningaskunnan kanssa neuvottelut Euro–Välimeri-lentoliikennesopimuksen tekemisestä.

(2)

Komissio on neuvotellut yhteisön ja sen jäsenvaltioiden puolesta Marokon kuningaskunnan kanssa Euro–Välimeri-lentoliikennesopimuksen, jäljempänä ”sopimus”, noudattaen neuvoston päätöstä, jolla komissio on valtuutettu aloittamaan neuvottelut.

(3)

Sopimus parafoitiin Marrakeshissa 14 päivänä joulukuuta 2005.

(4)

Yhteisön ja jäsenvaltioiden olisi allekirjoitettava komission neuvottelema sopimus ja sovellettava sitä väliaikaisesti, edellyttäen, että sopimus tehdään myöhemmin.

(5)

On tarpeen säätää järjestelyistä, jotka koskevat yhteisön ja jäsenvaltioiden osallistumista sopimuksen 22 artiklalla perustettuun sekakomiteaan ja sopimuksen 23 artiklassa määrättyihin välimiesmenettelyihin tai jotka liittyvät eräiden sopimuksen määräysten täytäntöönpanoon, mukaan luettuna määräykset, jotka koskevat suojatoimenpiteiden hyväksymistä, liikenneoikeuksien myöntämistä tai peruuttamista sekä eräitä turvallisuus- ja turvakysymyksiä.

OVAT PÄÄTTÄNEET SEURAAVAA:

1 artikla

Allekirjoitus ja väliaikainen soveltaminen

1.   Hyväksytään yhteisön puolesta Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Marokon kuningaskunnan välisen Euro–Välimeri-lentoliikennesopimuksen, jäljempänä ”sopimus”, allekirjoittaminen, edellyttäen, että sopimus tehdään.

2.   Neuvoston puheenjohtaja oikeutetaan nimeämään yksi tai useampi henkilö, jolla on valtuudet allekirjoittaa sopimus yhteisön puolesta, sillä edellytyksellä, että sopimus tehdään.

3.   Sopimuksen voimaantuloon saakka sitä sovelletaan sen 30 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

4.   Sopimuksen teksti on tämän päätöksen liitteenä.

2 artikla

Sekakomitea

1.   Sopimuksen 22 artiklalla perustetussa sekakomiteassa yhteisöä ja sen jäsenvaltioita edustavat komission ja jäsenvaltioiden edustajat.

2.   Komissio hyväksyy yhteisön ja jäsenvaltioiden kannan sekakomiteassa siltä osin kuin on kyse sopimuksen liitteiden muutoksista, liitettä I (sovitut lentoliikennepalvelut ja määrätyt reitit) ja liitettä IV (siirtymämääräykset) lukuun ottamatta, ja sopimuksen 7 ja 8 artiklan soveltamisalaan kuuluvista asioista, kuultuaan ensin neuvoston nimeämää jäsenvaltioiden edustajien erityiskomiteaa.

3.   Kun kyse on muista, yhteisön toimivaltaan kuuluvia asioita koskevista sekakomitean päätöksistä, neuvosto vahvistaa yhteisön ja sen jäsenvaltioiden kannan määräenemmistöllä komission ehdotuksesta.

4.   Kun kyse on muista, jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvia asioita koskevista sekakomitean päätöksistä, neuvosto vahvistaa esitettävän kannan yksimielisesti komission tai jäsenvaltioiden ehdotuksesta.

5.   Komissio esittää yhteisön ja sen jäsenvaltioiden kannan sekakomiteassa, lukuun ottamatta jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvia aloja, joita koskevan kannan esittää neuvoston puheenjohtajavaltio tai, jos neuvosto niin päättää, komissio.

3 artikla

Välimiesmenettely

1.   Komissio edustaa yhteisöä ja jäsenvaltioita sopimuksen 23 artiklan mukaisissa välimiesmenettelyissä.

2.   Sopimuksen 23 artiklan 6 kohdan nojalla tehtävän päätöksen oikeuksien ja erioikeuksien soveltamisen tilapäisestä tai lopullisesta peruuttamisesta tai rajoittamisesta tekee neuvosto komission ehdotuksesta. Neuvosto päättää asiasta määräenemmistöllä.

3.   Kaikista muista tarvittavista toimenpiteistä, jotka sopimuksen 23 artiklan nojalla toteutetaan yhteisön toimivaltaan kuuluvissa asioissa, päättää komissio neuvoston nimeämän jäsenvaltioiden edustajien erityiskomitean avustamana.

4 artikla

Suojatoimenpiteet

1.   Sopimuksen 24 artiklan mukaisia suojatoimenpiteitä koskevan päätöksen tekee komissio, jota avustaa neuvoston nimeämä jäsenvaltioiden edustajien erityiskomitea, joko omasta aloitteestaan tai jäsenvaltion pyynnöstä.

2.   Kun jäsenvaltio pyytää komissiota toteuttamaan suojatoimenpiteitä, sen on pyyntönsä tueksi ja perustelemiseksi toimitettava komissiolle tarvittavat tiedot. Komissio tekee tällaista pyyntöä koskevan päätöksen yhden kuukauden kuluessa tai kiireellisissä tapauksissa kymmenen työpäivän kuluessa, ja antaa neuvostolle ja jäsenvaltioille tiedon päätöksestään. Jäsenvaltio voi saattaa komission päätöksen neuvoston käsiteltäväksi kymmenen työpäivän kuluessa sen tiedoksiantamisesta. Neuvosto voi päättää asiasta toisin yhden kuukauden kuluessa päätöksen saattamisesta neuvoston käsiteltäväksi. Neuvosto päättää asiasta määräenemmistöllä.

5 artikla

Ilmoittaminen komissiolle

1.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viipymättä kaikista päätöksistä, joita ne ovat tehneet sopimuksen 3 tai 4 artiklan nojalla Marokon lentoyhtiöiden liikennöintilupien epäämisestä, peruuttamisesta kokonaan tai tilapäisesti taikka niiden rajoittamisesta.

2.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle välittömästi kaikista pyynnöistä tai ilmoituksista, joita ne tekevät tai vastaanottavat sopimuksen 14 artiklan nojalla.

3.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle välittömästi kaikista pyynnöistä tai ilmoituksista, joita ne tekevät tai vastaanottavat sopimuksen 15 artiklan nojalla.

Tehty Brysselissä, 4 päivänä joulukuuta 2006.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. PEKKARINEN


Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Marokon kuningaskunnan välinen Euro–Välimeri-lentoliikennesopimus

BELGIAN KUNINGASKUNTA,

TŠEKIN TASAVALTA,

TANSKAN KUNINGASKUNTA,

SAKSAN LIITTOTASAVALTA,

VIRON TASAVALTA,

HELLEENIEN TASAVALTA,

ESPANJAN KUNINGASKUNTA,

RANSKAN TASAVALTA,

IRLANTI,

ITALIAN TASAVALTA,

KYPROKSEN TASAVALTA,

LATVIAN TASAVALTA,

LIETTUAN TASAVALTA,

LUXEMBURGIN SUURHERTTUAKUNTA,

UNKARIN TASAVALTA,

MALTA,

ALANKOMAIDEN KUNINGASKUNTA,

ITÄVALLAN TASAVALTA,

PUOLAN TASAVALTA,

PORTUGALIN TASAVALTA,

SLOVENIAN TASAVALTA,

SLOVAKIAN TASAVALTA,

SUOMEN TASAVALTA,

RUOTSIN KUNINGASKUNTA,

ISON-BRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNIN YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA,

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen sopimuspuolet, jäljempänä ”jäsenvaltiot”, ja

EUROOPAN YHTEISÖ, jäljempänä ”yhteisö”,

sekä

MAROKON KUNINGASKUNTA, jäljempänä ”Marokko”,

jotka

HALUAVAT edistää sellaista kansainvälistä ilmailujärjestelmää, joka perustuu lentoyhtiöiden keskinäiseen terveeseen kilpailuun markkinoilla, joilla valtion osallistuminen ja sääntely on mahdollisimman vähäistä.

HALUAVAT helpottaa kansainvälisten lentoliikennemahdollisuuksien laajenemista muun muassa kehittämällä lentoliikenneverkostoja, jotka tarjoavat matkustajien ja rahdinlähettäjien tarpeita vastaavia lentoliikennepalveluita.

HALUAVAT mahdollistaa sen, että lentoyhtiöt voivat tarjota matkustajille ja rahdinlähettäjille kilpailukykyisiä hintoja ja palveluja avoimilla markkinoilla.

HALUAVAT, että lentoliikenneteollisuuden kaikki sektorit, mukaan luettuina lentoyhtiöiden työntekijät, hyötyvät markkinoiden vapauttamista koskevasta sopimuksesta.

HALUAVAT mahdollisimman turvallisen ja turvatun kansainvälisen lentoliikenteen ja vahvistavat olevansa vakavasti huolissaan sellaisista ilma-aluksiin kohdistuvista teoista ja uhista, jotka vaarantavat ihmisten tai omaisuuden turvallisuuden ja haittaavat lentoliikenteen toimivuutta sekä heikentävät yleisön luottamusta siviili-ilmailun turvallisuuteen.

OTTAVAT HUOMIOON Chicagossa 7 päivänä joulukuuta 1944 allekirjoitettavaksi avatun kansainvälistä siviili-ilmailua koskevan yleissopimuksen.

HALUAVAT varmistaa, että kaikki lentoyhtiöt voivat toimia tasavertaisin toimintaedellytyksin.

TUNNUSTAVAT, että valtion tuet voivat vääristää lentoyhtiöiden kilpailua ja voivat vaarantaa tämän sopimuksen perustavoitteiden saavuttamisen.

KOROSTAVAT ympäristönsuojelun tärkeyttä kansainvälisen ilmailupolitiikan kehittämisen ja täytäntöönpanon yhteydessä sekä tunnustavat suvereenisten valtioiden oikeuden ryhtyä asiaan liittyviin toimenpiteisiin.

KOROSTAVAT kuluttajansuojan tärkeyttä, erityisesti Montrealissa 28 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn tiettyjen kansainvälistä ilmakuljetusta koskevien sääntöjen yhtenäistämisestä tehdyn yleissopimuksen mukaisessa merkityksessä siltä osin kuin molemmat sopimuspuolet ovat tämän sopimuksen osapuolia.

AIKOVAT toimia olemassa olevien lentoliikennesopimusten mukaisesti avatakseen markkinoille pääsyn ja maksimoidakseen kuluttajille, lentoyhtiöille, työntekijöille ja yhteisöille koituvan hyödyn molempien sopimuspuolten kannalta.

KATSOVAT, että Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Marokon välinen sopimus voi toimia esikuvana ilmailualan Euro–Välimeri-suhteissa yleensä, tämän tärkeän taloussektorin vapauttamisen hyödyntämiseksi täysimääräisesti.

KATSOVAT, että tällaista sopimusta on tarkoitus soveltaa asteittain, mutta kokonaisvaltaisesti, ja että tarkoituksenmukaisen järjestelyn avulla voidaan varmistaa aiempaa tiiviimpi yhteensovittaminen yhteisön lainsäädännön kanssa,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 artikla

Määritelmät

Tässä sopimuksessa, jollei toisin määrätä, tarkoitetaan:

1)

”sovitulla lentoliikennepalvelulla” ja ”määrätyllä reitillä” tämän sopimuksen 2 artiklan ja liitteen 1 mukaista kansainvälistä lentoliikennettä;

2)

”sopimuksella” tätä sopimusta ja sen liitteitä, mukaan lukien niiden mahdolliset muutokset;

3)

”lentoliikenteellä” yleisölle tarjottua matkustajien, matkatavaroiden, rahdin ja postin kuljettamista lentoteitse joko erikseen tai yhdessä maksua tai muuta korvausta vastaan; epäselvien tapausten välttämiseksi tähän sisältyvät säännölliset ja epäsäännölliset (tilausliikenne) lentokuljetukset sekä pelkän rahdin kuljetus.

4)

”assosiaatiosopimuksella” Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Marokon kuningaskunnan välisestä assosioinnista 26 päivänä helmikuuta 1996 tehtyä Euro–Välimeri-sopimusta.

5)

”yhteisön liikenneluvalla” Euroopan yhteisöön sijoittautuneiden lentoliikenteen harjoittajien liikennelupaa, joka on myönnetty ja joka pidetään voimassa lentoliikenteen harjoittajien toimiluvista 23 päivänä heinäkuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2407/92 mukaisesti.

6)

”yleissopimuksella” Chicagossa 7 päivänä joulukuuta 1944 allekirjoitettavaksi avattua kansainvälistä siviili-ilmailua koskevaa yleissopimusta, mukaan lukien

a)

kaikki sovellettavat yleissopimuksen muutokset, jotka ovat tulleet voimaan yleissopimuksen 94 artiklan a kohdan mukaisesti ja jotka sekä Marokko että yksi tai useampi Euroopan yhteisön jäsenvaltio on ratifioinut,

ja

b)

kaikki sovellettavat yleissopimuksen 90 artiklan mukaisesti hyväksytyt yleissopimuksen liitteet tai liitteiden muutokset sillä edellytyksellä, että liite tai muutos on samanaikaisesti voimassa sekä Marokossa että yhdessä tai useammassa Euroopan yhteisön jäsenvaltiossa;

7)

”täydellä korvauksella” korvausta annetuista palveluista, mukaan lukien kohtuulliset hallinnolliset yleiskulut ja tarvittaessa kaikki sellaiset maksut, joita peritään ympäristökustannusten kompensoimiseksi ja joita sovelletaan kansallisuudesta riippumatta;

8)

”sopimuspuolilla” yhtäältä yhteisöä tai sen jäsenvaltioita taikka yhteisöä ja sen jäsenvaltioita, niiden toimivallan perusteella, ja toisaalta Marokkoa.

9)

”kansalaisilla” kaikkia luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä, joilla on Marokon kansalaisuus sen lainsäädännön mukaisesti tai Euroopan yhteisön osalta jonkin jäsenvaltion kansalaisuus sen lainsäädännön mukaisesti, siltä osin kuin oikeushenkilön kyseessä ollessa siinä tosiasiallista määräysvaltaa harjoittavat Marokon kansalaisuuden omaavat luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt, suoraan tai osake-enemmistön kautta, ja Euroopan yhteisön osalta jonkin jäsenvaltion tai liitteessä 5 luetellun kolmannen maan kansalaisuuden omaavat luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt, suoraan tai osake-enemmistön kautta.

10)

”tuilla” kaikkea viranomaisten, alueellisen organisaation tai muun julkisen organisaation myöntämää rahoitusta esimerkiksi silloin, kun

a)

viranomaisen, alueellisen organisaation tai muun julkisen organisaation käytäntö käsittää varojen suoran siirron, esimerkiksi avustuksina, lainoina tai pääomasijoituksena, mahdollisen varojen suoran siirron yritykselle taikka yrityksen vastuiden, kuten lainatakausten, vastattavaksi ottamisen;

b)

saatavasta, joka on viranomaiselle, alueelliselle organisaatiolle tai muulle julkiselle organisaatiolle kuuluvaa tuloa, luovutaan tai sitä ei peritä;

c)

viranomainen, alueellinen organisaatio tai muu julkinen organisaatio tarjoaa muita kuin yleiseen infrastruktuuriin kuuluvia hyödykkeitä tai palveluita tai ostaa hyödykkeitä tai palveluita;

d)

viranomainen, alueellinen organisaatio tai muu julkinen organisaatio suorittaa maksuja rahoitusmekanismiin tai valtuuttaa tai ohjaa yksityisen organisaation vastaamaan yhdestä tai useammasta a, b tai c kohdassa tarkoitetusta, joka tavanomaisesti kuuluu viranomaiselle ja joka ei tosiasiassa eroa julkisten viranomaisten tavanomaisesti noudattamasta käytännöstä;

ja sitä kautta annetaan etua;

11)

”kansainvälisellä lentoliikenteellä” lentoliikennettä useamman kuin yhden valtion alueen yli;

12)

”hinnalla” lentoliikenteen harjoittajien ja niiden asiamiesten matkustajien, matkatavaroiden ja/tai rahdin (postia lukuun ottamatta) ilmakuljetuksesta, mukaan luettuna tarvittaessa kansainväliseen lentoliikenteeseen liittyvä pintakuljetus, veloittamaa hintaa, maksua ja niiden ehtoja;

13)

”liikennemaksulla” lentoyhtiöille asetettua maksua lentoasemien laitteiden ja palvelujen käytöstä sekä lentoasemien ympäristönsuojeluun, lennonvarmistukseen tai lentoliikenteen turvaamiseen liittyvien laitteiden tai palvelujen käytöstä, mukaan lukien oheispalvelut ja -laitteet;

14)

”SESAR-hankkeella” yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan teknistä toteutusta koskevaa ohjelmaa, joka mahdollistaa uuden sukupolven ilmaliikenteen hallintajärjestelmien tutkimuksen, kehittämisen ja käyttöönoton koordinoinnin ja ajallisen yhteensovittamisen

15)

”alueella” Marokon osalta maa-alueita (mannerta ja saaria), sisävesiä ja sen suvereniteettiin ja lainkäyttövaltaan kuuluvia aluevesiä sekä Euroopan yhteisön osalta maa-alueita (mannerta ja saaria), sisävesiä ja aluevesiä, joihin sovelletaan Euroopan yhteisön perustamissopimusta, mainitussa perustamissopimuksessa tai sen korvaavassa sopimuksessa määrättyjen ehtojen mukaisesti. Tämän sopimuksen soveltamisella Gibraltarin lentoasemaan ei katsota olevan vaikutusta Espanjan kuningaskunnan ja Yhdistyneen kuningaskunnan oikeudelliseen asemaan sen alueen suvereniteettia koskevassa riidassa, jolla tämä lentoasema sijaitsee, eikä Gibraltarin lentoaseman jättämiseen edelleen EU:n ilmailualan toimenpiteiden ulkopuolelle Cordobassa 18 päivänä syyskuuta 2006 annetun Gibraltarin lentoasemaa koskevan ministereiden julistuksen määräysten mukaisesti sellaisina kuin ne ovat jäsenvaltioiden välillä voimassa 18 päivästä syyskuuta 2006 lähtien;

ja

16)

”toimivaltaisilla viranomaisilla” tarkoitetaan liitteessä 3 määriteltyjä virastoja tai viranomaisia. Jos kansalliseen lainsäädäntöön tehdään toimivaltaisiin viranomaisiin liittyviä muutoksia, kyseisen sopimuspuolen on ilmoitettava niistä toiselle sopimuspuolelle.

I OSASTO

TALOUDELLISET MÄÄRÄYKSET

2 artikla

Liikenneoikeudet

1.   Jollei liitteessä I toisin määrätä, kumpikin sopimuspuoli myöntää toiselle sopimuspuolelle seuraavat oikeudet, joiden mukaisesti kyseisen sopimuspuolen lentoyhtiöt voivat harjoittaa kansainvälistä lentoliikennettä:

a)

oikeus lentää laskeutumatta toisen sopimuspuolen alueen yli;

b)

oikeus laskeutua toisen sopimuspuolen alueelle ei-kaupallisessa tarkoituksessa, toisin sanoen muussa tarkoituksessa kuin matkustajien, rahdin tai postin ottamiseksi tai jättämiseksi;

c)

kun tarjotaan sovittua lentoliikennepalvelua määrätyllä reitillä, oikeus laskeutua toisen sopimuspuolen alueelle kansainvälisen liikenteen matkustajien, rahdin ja/tai postin ottamiseksi tai jättämiseksi joko erikseen tai yhdessä;

d)

muut tässä sopimuksessa määritellyt oikeudet.

2.   Tämän sopimuksen määräysten ei voida tulkita oikeuttavan

a)

Marokon lentoliikenteen harjoittajia ottamaan jäsenvaltion alueella matkustajia, matkatavaroita, rahtia ja/tai postia kuljetettavaksi korvausta tai maksua vastaan johonkin toiseen kohteeseen kyseisen jäsenvaltion alueella,

tai

b)

Euroopan yhteisön lentoliikenteen harjoittajia ottamaan Marokon alueella matkustajia, matkatavaroita, rahtia ja/tai postia korvausta tai maksua vastaan kuljetettavaksi johonkin toiseen kohteeseen Marokon alueella.

3 artikla

Lupien myöntäminen

Saatuaan toisen sopimuspuolen lentoliikenteen harjoittajilta liikennöintilupaa koskevan hakemuksen, sopimuspuolen toimivaltaisten viranomaisten on myönnettävä tarvittava lupa mahdollisimman pienellä viiveellä edellyttäen, että

a)

Marokon lentoliikenteen harjoittajien osalta

lentoliikenteen harjoittajan päätoimipaikka ja tarvittaessa sääntömääräinen kotipaikka on Marokossa, ja se on saanut liikennelupansa ja kaikki muut vastaavat asiakirjat Marokon lainsäädännön mukaisesti;

lentoliikenteen harjoittaja on Marokon jatkuvan ja tehokkaan viranomaisvalvonnan alainen;

ja

lentoliikenteen harjoittaja on nyt ja vastaisuudessa Marokon ja/tai Marokon kansalaisten omistuksessa tai niiden jatkuvassa tosiasiallisessa määräysvallassa joko suoraan tai osake-enemmistön kautta, tai on nyt ja vastaisuudessa tai jäsenvaltioiden ja/tai jäsenvaltioiden kansalaisten omistuksessa tai niiden jatkuvassa tosiasiallisessa määräysvallassa joko suoraan tai osake-enemmistön kautta;

b)

yhteisön lentoliikenteen harjoittajien osalta:

lentoliikenteen harjoittajan päätoimipaikka ja tarvittaessa sääntömääräinen kotipaikka on jäsenvaltion alueella Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti, ja sillä on yhteisön oikeuden mukainen liikennelupa;

ja

lentoliikenteen harjoittaja on lentotoimintaluvan myöntämisestä vastaavan jäsenvaltion jatkuvan ja tehokkaan viranomaisvalvonnan alainen ja toimivaltainen ilmailuviranomainen on selkeästi määritelty;

lentoliikenteen harjoittaja on nyt ja vastaisuudessa jäsenvaltioiden ja/tai niiden kansalaisten tai muiden liitteessä 5 lueteltujen valtioiden ja/tai niiden kansalaisten omistuksessa joko suoraan tai osake-enemmistön kautta;

c)

lentoliikenteen harjoittaja täyttää ne lainsäädäntöön tai määräyksiin perustuvat ehdot, joita toimivaltainen viranomainen tavallisesti soveltaa kansainvälisen lentoliikenteen harjoittamiseen, sekä

d)

14 artiklan (Lentoturvallisuus) ja 15 artiklan (Lentoliikenteen turvaaminen) määräykset ovat voimassa ja niitä sovelletaan.

4 artikla

Liikennöintiluvan peruuttaminen

1.   Kummankin sopimuspuolen toimivaltaisilla viranomaisilla on oikeus peruuttaa kokonaan tai tilapäisesti toisen sopimuspuolen lentoliikenteen harjoittajan liikennöintiluvat tai rajoittaa sen toimintaa, jos

a)

Marokon lentoliikenteen harjoittajien osalta

lentoliikenteen harjoittajan päätoimipaikka tai sääntömääräinen kotipaikka eivät ole Marokossa eikä se ole saanut liikennelupaansa ja muita vastaavia asiakirjoja Marokon voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti;

lentoliikenteen harjoittaja ei ole Marokon jatkuvan ja tehokkaan viranomaisvalvonnan alainen;

tai

lentoliikenteen harjoittaja ei ole Marokon ja/tai sen kansalaisten tai jäsenvaltioiden ja/tai niiden kansalaisten omistuksessa tai tosiasiallisessa määräysvallassa suoraan tai osake-enemmistön kautta;

b)

yhteisön lentoliikenteen harjoittajien osalta:

lentoliikenteen harjoittajan päätoimipaikka tai sääntömääräinen kotipaikka ei ole Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti jäsenvaltion alueella eikä sillä ole yhteisön liikennelupaa;

lentoliikenteen harjoittaja ei ole lentotoimintaluvan myöntämisestä vastaavan jäsenvaltion jatkuvan ja tehokkaan viranomaisvalvonnan alainen tai toimivaltaista ilmailuviranomaista ei ole selkeästi määritelty;

tai

lentoliikenteen harjoittaja ei ole jäsenvaltioiden ja/tai niiden kansalaisten tai muiden liitteessä 5 lueteltujen valtioiden ja/tai niiden kansalaisten omistuksessa ja tosiasiallisessa määräysvallassa joko suoraan tai osake-enemmistön kautta;

c)

kyseinen lentoliikenteen harjoittaja ei ole noudattanut tämän sopimuksen 6 artiklassa (lainsäädännön ja määräysten soveltaminen) tarkoitettuja lakeja ja määräyksiä,

tai

d)

14 artiklan (lentoturvallisuus) ja 15 artiklan (lentoliikenteen turvaaminen) määräykset eivät ole voimassa tai niitä ei sovelleta.

2.   Elleivät välittömät toimet ole tarpeen 1 kohdan c ja d alakohdan määräysten uusien rikkomusten välttämiseksi, tällä artiklalla myönnettyjä oikeuksia voidaan käyttää vasta, kun toisen sopimuspuolen toimivaltaisten viranomaisten kanssa on neuvoteltu.

5 artikla

Investoinnit

Jäsenvaltion tai sen kansalaisten osake-enemmistön hallinta tai tosiasiallinen määräysvalta Marokon lentoliikenteen harjoittajassa tai Marokon tai sen kansalaisten osake-enemmistön hallinta tai tosiasiallinen määräysvalta yhteisön lentoliikenteen harjoittajassa edellyttää tällä sopimuksella perustetun sekakomitean ennalta tekemää päätöstä.

Päätöksessä on täsmennettävä ehdot, jotka liittyvät sovittujen lentoliikennepalvelujen tarjoamiseen tämän sopimuksen mukaisesti, sekä ehdot, jotka liittyvät kolmansien maiden ja sopimuspuolten välisiin lentoliikennepalveluihin. Näihin päätöksiin ei sovelleta tämän sopimuksen 22 artiklan 9 kohdan määräyksiä.

6 artikla

Lainsäädännön ja määräysten noudattaminen

1.   Kun sopimuspuolen lentoliikenteen harjoittajan ilma-alukset saapuvat toisen sopimuspuolen alueelle, ovat siellä tai poistuvat sieltä, niiden on noudatettava niitä toisen sopimuspuolen alueella voimassa olevia lakeja ja määräyksiä, jotka koskevat kansainvälisessä liikenteessä olevien ilma-alusten saapumista toisen sopimuspuolen alueelle tai sieltä poistumista sekä liikennöimistä ja lentämistä sen alueella.

2.   Kun sopimuspuolen lentoliikenteen harjoittajan ilma-alusten matkustajat, niiden henkilöstö tai rahti saapuvat toisen sopimuspuolen alueelle, ovat siellä tai poistuvat sieltä, niiden osalta on, joko niiden omasta toimesta tai toisen toimiessa niiden puolesta, noudatettava niitä toisen sopimuspuolen alueella voimassaolevia lakeja ja määräyksiä, jotka koskevat ilma-alusten matkustajien, henkilöstön tai rahdin saapumista toisen sopimuspuolen alueelle tai sieltä poistumista (kuten maahantuloa, selvitystä, maahanmuuttoa, passeja, tulleja tai karanteenia koskevat säännökset, tai postin osalta postiasetukset).

7 artikla

Kilpailu

Tämän sopimuksen soveltamisalalla sovelletaan assosiaatiosopimuksen IV osaston II luvun (”Kilpailusäännöt ja muut taloutta koskevat määräykset”) määräyksiä siinä tapauksessa, että tähän sopimukseen ei sisälly täsmällisempiä määräyksiä.

8 artikla

Tuet

1.   Sopimuspuolet katsovat, että lentoliikenteen harjoittajille suunnatut tuet vääristävät tai uhkaavat vääristää kilpailua suosimalla tiettyjä yrityksiä lentoliikennepalvelujen alalla, että ne voivat vaarantaa tämän sopimuksen perustavoitteiden saavuttamisen ja että ne eivät ole avoimen lentoliikennealueen periaatteen mukaisia.

2.   Kun sopimuspuoli katsoo, että yhdelle tai useammalle tämän sopimuksen mukaisesti toimivalle lentoliikenteen harjoittajalle on välttämätöntä myöntää tukea oikeutetun tavoitteen saavuttamiseksi, nämä tuet on suhteutettava tavoitteisiin, niiden on oltava avoimia ja ne on suunniteltava siten, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa toisen sopimuspuolen lentoliikenteen harjoittajille. Sopimuspuoli, joka myöntää tällaista tukea, ilmoittaa välittömästi toiselle sopimuspuolelle aikomuksestaan myöntää sitä, sekä tiedot siitä, onko tuki tässä sopimuksessa määrättyjen perusteiden mukainen.

3.   Jos sopimuspuoli katsoo, että toisen sopimuspuolen myöntämä tuki tai mahdollisesti sopimuspuolten ulkopuolisen valtion julkisoikeudellisen organisaation tai viranomaisen myöntämä tuki ei ole 2 kohdassa esitettyjen perusteiden mukainen, se voi pyytää, että sekakomitea kokoontuu 22 artiklan mukaisesti käsittelemään asiaa ja kehittämään tarkoituksenmukaisia ratkaisumalleja perusteltuihin huolenaiheisiin.

4.   Jos sekakomitea ei kykene ratkaisemaan riitaa, sopimuspuolilla on mahdollisuus soveltaa omia tukienvastaisia toimenpiteitään.

5.   Tämän artiklan määräykset eivät rajoita niitä sopimuspuolten lakeja ja säännöksiä, jotka koskevat olennaisen tärkeitä lentoliikennepalveluja ja julkisen palvelun velvoitteita sopimuspuolten alueilla.

9 artikla

Kaupallinen toiminta

1.   Kummankin sopimuspuolen lentoliikenteen harjoittajilla on oikeus perustaa toimistoja toisen sopimuspuolen alueelle lentoliikennepalvelujensa ja niihin liittyvien toimintojensa edistämistä ja myyntiä varten.

2.   Kummankin sopimuspuolen lentoliikenteen harjoittajilla on toisen sopimuspuolen maahantulo-, oleskelu- ja työlupiin liittyvien lakien ja määräysten mukaisesti oikeus kuljettaa toisen sopimuspuolen alueelle ja ylläpitää siellä omaa lentoliikenteen ylläpitämiseen vaadittavaa johto-, myynti-, teknistä, toiminnallista ja muuta asiantuntijahenkilökuntaa.

3.

a)

Sanotun rajoittamatta jäljempänä olevan b alakohdan soveltamista, kullakin lentoliikenteen harjoittajalla on toisen sopimuspuolen alueella maahuolinnan osalta:

i)

oikeus hoitaa itse oma maahuolintansa (ns. omahuolinta), tai vaihtoehtoisesti

ii)

oikeus valita palveluntarjoaja sellaisten kilpailevien maahuolintapalveluja kokonaisuudessaan tai osittain tarjoavien yritysten joukosta, joilla on pääsy markkinoille kummankin sopimuspuolen lakien ja määräysten mukaisesti, ja jos tällaisia palveluntarjoajia on markkinoilla.

b)

Matkatavaran käsittely, asematason palvelut, polttoainehuolto ja tietyt rahdin ja postin fyysiset käsittelytoimet lentoaseman ja ilma-aluksen välillä kuuluvat maahuolintapalvelujen luokkiin, joiden osalta a alakohdan i ja ii alakohtien mukaisia oikeuksia voidaan rajoittaa ainoastaan toisen sopimuspuolen alueella sovellettavien lakien ja määräysten mukaisesti. Jos tällaiset rajoitukset estävät omahuolinnan ja jos maahuolintapalveluja tarjoavien yritysten välillä ei ole tehokasta kilpailua, tulee maahuolintapalvelujen olla saatavissa samoilla ja yhtäläisillä perusteilla kaikille lentoliikenteen harjoittajille; tällaisten palvelujen hinnat eivät saa ylittää niiden täyttä korvausta, mukaan luettuna kohtuullinen tuotto poistojen jälkeen.

4.   Kummankin sopimuspuolen lentoliikenteen harjoittajat saavat myydä lentokuljetuksia toisen sopimuspuolen alueella suoraan ja/tai lentoliikenteen harjoittajan harkinnan mukaan sen nimeämien myyntiedustajien tai muiden asiamiesten välityksellä. Kaikilla lentoliikenteen harjoittajilla on oikeus myydä tällaisia lentokuljetuksia ja kaikilla henkilöillä on oikeus ostaa niitä alueen valuutalla tai muiden maiden vapaasti vaihdettavilla valuutoilla.

5.   Kaikilla lentoliikenteen harjoittajilla on oikeus vaihtaa ja vaadittaessa lähettää toisen sopimuspuolen alueelta kotimaahansa tai valintansa mukaan, ellei se ole sovellettavien lakien ja määräysten vastaista, yhteen tai useampaan muuhun maahan, paikallisia tuloja. Valuutan vaihto ja lähettäminen on luvallista ilman rajoituksia tai lähetysveroa käyttäen sitä vaihtokurssia, jota sovelletaan juokseviin rahasiirtoihin ja -lähetyksiin sinä päivänä, jona lentoliikenteen harjoittaja tekee ensimmäisen lähettämistä koskevan hakemuksensa.

6.   Kummankin sopimuspuolen lentoliikenteen harjoittajilla on oikeus maksaa paikalliset kulunsa, mukaan luettuna polttoaineostot, toisen sopimuspuolen alueella paikallisessa valuutassa. Kummankin sopimuspuolen lentoliikenteen harjoittajat voivat halutessaan maksaa tällaiset kustannukset toisen sopimuspuolen alueella vapaasti vaihdettavissa valuutoissa paikallisten valuuttasäännösten mukaisesti.

7.   Sopimuksessa tarkoitettuja palveluja liikennöidessään tai tarjotessaan sopimuspuolten lentoliikenteen harjoittajat voivat osallistua yhteisiin markkinointijärjestelyihin, kuten kiintiövarauksia koskeviin sopimuksiin tai yhteisten reittitunnusten käyttöä koskeviin järjestelyihin,

a)

sopimuspuolten lentoliikenteen harjoittajien kanssa;

ja

b)

kolmannen maan lentoliikenteen harjoittajien kanssa;

ja

c)

minkä tahansa pinta-, maa- tai vesikuljetuksia tarjoavan yrityksen kanssa;

edellyttäen, että (i) kaikilla näihin järjestelyihin osallistuvilla tahoilla on asiaankuuluvat valtuudet ja (ii) järjestelyt ovat tällaisissa järjestelyissä normaalisti sovellettavien turvallisuus- ja kilpailuvaatimusten mukaiset. Kun myydään matkustajakuljetusta, jossa eri yhtiöt käyttävät yhteisiä reittitunnuksia, ostajalle on myyntitilanteessa tai viimeistään ennen koneeseen nousua ilmoitettava, mitkä yhtiöt liikennöivät kutakin matkan osuutta.

8.

a)

Kun kyse on matkustajaliikenteestä, pintakuljetusta tarjoaviin kuljetusyhtiöihin ei sovelleta lentoliikennettä sääteleviä lakeja ja määräyksiä pelkästään sillä perusteella, että lentoliikenteen harjoittaja tarjoaa tätä pintakuljetusta omalla nimellään. Pintakuljetusten tarjoajien harkinnassa on päättää, osallistuvatko ne yhteisiin markkinajärjestelyihin. Päättäessään tietystä järjestelystä pintakuljetusten tarjoajat voivat ottaa huomioon muun muassa kuluttajien edut, tekniset ja taloudelliset rajoitukset tai rajoitukset, jotka liittyvät tilaan ja kapasiteettiin.

b)

Tämän sopimuksen muiden määräysten estämättä molempien sopimuspuolten lentoliikenteen harjoittajien ja epäsuorien rahtikuljetusten tarjoajien on rajoituksetta sallittava käyttää kansainvälisten lentokuljetusten yhteydessä mitä tahansa rahdin pintakuljetusta mihin tahansa kohteeseen tai mistä tahansa kohteista Marokon ja yhteisön alueilla tai kolmansissa maissa, mukaan luettuna kuljetukset kaikille tullipalveluja tarjoaville lentoasemille ja lentoasemilta ja niillä on, soveltuvissa tapauksissa, oikeus kuljettaa tullaamatonta rahtia voimassa olevien lakien ja määräysten mukaisesti. Lentoasemien tullipalvelujen tulee olla käytettävissä tällaista rahtia varten, kuljetetaanpa rahti pintakuljetuksena tai lentokuljetuksena. Lentoliikenteen harjoittajat voivat katsoa parhaaksi suorittaa itse omat pintakuljetuksensa tai sopia niistä muiden pintakuljetusta harjoittavien yritysten kanssa, mukaan luettuina muiden lentoliikenteen harjoittajien tai lentorahtikuljetuksia epäsuorasti tarjoavien yritysten suorittamat pintakuljetukset. Tällaiset eri kuljetusmuotojen väliset rahtikuljetukset voidaan tarjota yhtenäiseen ilma- ja maakuljetuksen käsittävään kauttakulkuhintaan edellyttäen, että rahdinlähettäjiä ei harhaanjohdeta tällaisen kuljetuksen suhteen.

10 artikla

Tullit ja maksut

1.   Saapuessaan kansainvälisessä liikenteessä sopimuspuolen alueelle, toisen sopimuspuolen lentoliikenteen harjoittajien ilma-alukset, niiden vakiovarusteet, maalaitteet, poltto- ja voiteluaineet, tekniset kulutustarvikkeet, varaosat (mukaan luettuna moottorit), ilma-alusten varastot (mukaan luettuina, mutta ei yksinomaan, ruoka, juomat ja alkoholi, tupakka ja muut tuotteet, jotka rajoitetussa määrin on tarkoitettu myytäviksi matkustajille tai heidän kulutettavakseen lennon aikana) sekä muut tarvikkeet, jotka on tarkoitettu käytettäväksi tai joita käytetään yksinomaan kansainvälisessä liikenteessä liikennöivän ilma-aluksen toimintaa tai huoltoa varten, ovat vastavuoroisuuden perusteella vapaat kaikista tuontirajoituksista, omaisuusveroista, tulleista, valmisteveroista ja muista sen kaltaisista korvauksista ja maksuista, (a) joita Euroopan yhteisö tai kansalliset tai paikalliset viranomaiset asettavat ja (b) jotka eivät perustu annettujen palvelujen kustannuksiin, edellyttäen, että nämä varusteet ja varastot pysyvät ilma-aluksessa.

2.   Vastavuoroisuuden perusteella tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista veroista, tulleista ja maksuista, lukuun ottamatta annetun palvelun kustannuksiin perustuvia maksuja, ovat vapautettuja myös seuraavat:

a)

ilma-alukseen kohtuullisissa rajoissa otetut sopimuspuolen alueelle tuodut tai sieltä hankitut ilma-aluksen varastot, jotka on tarkoitettu käytettäväksi toisen sopimuspuolen lentoliikenteen harjoittajan kansainvälisessä lentoliikenteessä liikennöivässä ilma-aluksessa maasta ulos suuntautuvalla lennolla silloinkin, kun näitä varastoja käytetään lennettäessä sen sopimuspuolen alueen yllä tapahtuvalla matkaosuudella, jonka alueella ne on otettu ilma-alukseen,

b)

sopimuspuolen alueelle tuodut maalaitteet ja varaosat (mukaan luettuina moottorit), jotka on tarkoitettu toisen sopimuspuolen lentoliikenteen harjoittajan kansainvälisessä liikenteessä käytettävän ilma-aluksen huoltoa tai korjausta varten,

c)

sopimuspuolen alueelle tuodut tai sieltä hankitut poltto- ja voiteluaineet ja tekniset kulutustarvikkeet, jotka on tarkoitettu käytettäväksi toisen sopimuspuolen kansainvälistä lentoliikennettä harjoittavan yrityksen ilma-aluksessa, silloinkin kun niitä käytetään lennettäessä sen sopimuspuolen alueen yllä olevalla matkaosuudella, jonka alueella ne on ilma-alukseen otettu,

d)

sopimuspuolen alueelle tuodut tai sieltä hankitut painotuotteet, sellaisena kuin niistä on säädetty sopimuspuolten tullilainsäädännössä, joita on otettu ilma-alukseen tarkoituksena käyttää niitä toisen sopimuspuolen lentoliikenteen harjoittajan kansainvälisessä lentoliikenteessä olevalla, sopimuspuolen alueelta ulossuuntautuvalla lennolla, silloinkin kun niitä käytetään lennettäessä sen sopimuspuolen alueen yllä olevalla matkaosuudella, jonka alueelta ne on otettu ilma-alukseen,

e)

turvallisuus- ja turvalaitteet lentoasemilla tai rahtiterminaaleilla tapahtuvaa käyttöä varten.

3.   Tällä sopimuksella ei vapauteta sopimuspuolen alueellaan lentoliikenteen harjoittajille toimittamaa polttoainetta veroista, tulleista, korvauksista, maksuista tai muista 1 kohdassa tarkoitettujen maksujen kaltaisista maksuista. Kun sopimuspuolen lentoliikenteen harjoittajat saapuvat toisen sopimuspuolen alueelle, ovat siellä tai poistuvat sieltä, niiden on noudatettava niitä tämän toisen sopimuspuolen lakeja ja määräyksiä, jotka liittyvät lentokonepolttoaineen myyntiin, toimittamiseen ja käyttöön.

4.   Tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja tarvikkeita ja varastoja voidaan edellyttää pidettävän asiaankuuluvien viranomaisten valvonnassa.

5.   Tässä artiklassa tarkoitettuja vapautuksia on sovellettava myös silloin, kun sopimuspuolen lentoliikenteen harjoittajat ovat tehneet sopimuksen sellaisen toisen lentoliikenteenharjoittajan kanssa, jolle toinen sopimuspuoli on myöntänyt vastaavat vapautukset, 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tarvikkeiden lainaamisesta tai siirtämisestä toisen sopimuspuolen alueella.

6.   Tämän sopimuksen määräykset eivät estä kumpaakaan sopimuspuolta määräämästä veroja tai maksuja tavaroille, jotka on myyty muuhun tarkoitukseen kuin matkustajien kulutettavaksi ilma-aluksessa liikennöitäessä niiden alueella kahden sellaisen kohteen välillä, joissa lentokoneeseen nouseminen tai siitä poistuminen on sallittua.

11 artikla

Liikennemaksut

1.   Sopimuspuoli ei saa asettaa tai sallia asetettavan toisen sopimuspuolen lentoliikenteen harjoittajille liikennemaksuja, jotka ylittävät sen omille samanlaisia kansainvälisiä lentoliikennepalveluja tarjoaville lentoliikenteen harjoittajille asetetut liikennemaksut.

2.   Maksujen korottamisen tai uusien maksujen käyttöönoton pitäisi tapahtua vasta toimivaltaisten laskutusviranomaisten ja sopimuspuolten lentoyhtiöiden riittävän keskinäisen kuulemisen jälkeen. Kaikista liikennemaksujen muuttamista koskevista ehdotuksista on kohtuullisessa ajassa ilmoitettava veloitettavien palvelujen käyttäjille, jotta näillä on mahdollisuus ilmaista kantansa ennen muutosten tekemistä. Sopimuspuolten on lisäksi edistettävä sellaisten tietojen vaihtoa, jota saatetaan tarvita tarkan arvion tekemiseksi siitä, että maksut ovat kohtuullisia, oikeutettuja ja oikeasuhtaisia tässä artiklassa tarkoitetulla tavalla.

12 artikla

Hinnoittelu

Tämän sopimuksen mukaisten lentoliikennepalvelujen hinnat on voitava määrätä vapaasti, eikä niitä tarvitse toimittaa hyväksyttäväksi, mutta niistä voidaan pyytää ilmoittamaan pelkästään tiedotustarkoituksessa. Kokonaan yhteisön alueella tapahtuvista kuljetuksista veloitettaviin hintoihin sovelletaan yhteisön lainsäädäntöä.

13 artikla

Tilastot

Sopimuspuolen toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava toisen sopimuspuolen toimivaltaisille viranomaisille näiden pyynnöstä tiedot ja tilastot, jotka koskevat nimettyjen lentoliikenteen harjoittajien tarjoamien, toisen sopimuspuolen alueelle tai sieltä pois suuntautuvien sovittujen lentoliikennepalvelujen mukaista liikennettä, samassa muodossa kuin lentoliikenteen harjoittajat ovat nämä tiedot ja tilastot laatineet ja toimittaneet ne omille kansallisille viranomaisilleen. Kaikista muista liikenteen harjoittamiseen liittyvistä tilastotiedoista, joita sopimuspuolen toimivaltaiset viranomaiset saattavat pyytää toisen sopimuspuolen viranomaisilta, on neuvoteltava sekakomiteassa kumman tahansa sopimuspuolen pyynnöstä.

II OSASTO

VALVONTAAN LIITTYVÄ YHTEISTYÖ

14 artikla

Lentoturvallisuus

1.   Sopimuspuolten on noudatettava liitteessä VI olevassa A osassa määriteltyä yhteisön lentoturvallisuuslainsäädäntöä jäljempänä mainituin ehdoin.

2.   Sopimuspuolten on varmistettava, että sellaisille sopimuspuolen rekisteröimille ilma-aluksille, joiden osalta epäillään, että ne eivät ole yleissopimuksen mukaisesti vahvistettujen kansainvälisten lentoturvallisuusmääräysten mukaisia, ja jotka laskeutuvat toisen sopimuspuolen alueella oleville kansainvälisen lentoliikenteen käytössä oleville lentoasemille, suoritetaan tämän toisen sopimuspuolen toimivaltaisten viranomaisten toimesta asematasotarkastuksia sekä sisällä aluksessa että sen ulkopuolella aluksen ja sen miehistön asiakirjojen asianmukaisuuden varmistamiseksi ja ilma-aluksen ja sen laitteiston silmämääräisesti havaittavan kunnon toteamiseksi.

3.   Sopimuspuolet voivat milloin tahansa pyytää neuvotteluja toisen sopimuspuolen soveltamista turvallisuusmääräyksistä.

4.   Minkään tässä sopimuksessa ei voida katsoa rajoittavan sopimuspuolen toimivaltaisten viranomaisten valtuuksia ryhtyä tarvittaviin ja välittömiin toimenpiteisiin heidän havaitessaan, että ilma-alus, tuote tai toiminta

a)

ei ole yleissopimuksen mukaisesti vahvistettujen vähimmäismääräysten tai liitteessä VI olevassa A osassa tarkoitetun lainsäädännön mukainen,

tai

b)

herättää 2 kohdassa tarkoitetussa tarkastuksessa tehtyjen huomioiden perusteella epäilyjä siitä, että ilma-alus tai sen toiminta eivät ole yleissopimuksen mukaisesti vahvistettujen vähimmäismääräysten tai liitteessä VI olevassa A osassa tarkoitetun lainsäädännön mukaisia sen mukaan, kumpaa näistä sovelletaan,

tai

c)

herättää epäilyjä siitä, että yleissopimuksen mukaisesti vahvistettuja vähimmäismääräyksiä tai liitteessä VI olevassa A osassa tarkoitettua lainsäädäntöä sen mukaan, kumpaa näistä sovelletaan, ei noudateta tai valvota tehokkaasti.

5.   Ryhtyessään toimenpiteisiin 4 kohdan mukaisesti, sopimuspuolen toimivaltaisten viranomaisten on viipymättä ilmoitettava siitä toisen sopimuspuolen toimivaltaisille viranomaisille ja esitettävä perustelut näille toimille.

6.   Jos 4 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä jatketaan siitä huolimatta, että ne eivät ole enää perusteltuja, kumpi tahansa sopimuspuoli voi saattaa asian sekakomitean käsiteltäväksi.

15 artikla

Lentoliikenteen turvaaminen

1.   Koska siviili-ilma-alusten, niiden matkustajien ja miehistön turvallisuuden varmistaminen on kansainvälisten lentoliikennepalvelujen tarjoamisen ehdoton edellytys, sopimuspuolet vahvistavat toisiaan koskevat velvoitteensa, joiden mukaan ne turvaavat siviili-ilmailun laittomilta teoilta (ja erityisesti velvoitteensa, jotka perustuvat Chicagon yleissopimukseen, Tokiossa 14 päivänä syyskuuta 1963 allekirjoitettuun rikoksia ja eräitä muita tekoja ilma-aluksissa koskevaan yleissopimukseen, Haagissa 16 päivänä joulukuuta 1970 allekirjoitettuun ilma-alusten laittoman haltuunoton ehkäisemistä koskevaan yleissopimukseen, Montrealissa 23 päivänä syyskuuta 1971 allekirjoitettuun siviili-ilmailun turvallisuuteen kohdistuvien laittomien tekojen ehkäisemistä koskevaan yleissopimukseen, Montrealissa 24 päivänä helmikuuta 1988 allekirjoitettuun kansainväliseen siviili-ilmailuun käytettävillä lentoasemilla tapahtuvien laittomien väkivallantekojen ehkäisemistä koskevaan lisäpöytäkirjaan ja Montrealissa 1 päivänä maaliskuuta 1991 allekirjoitettuun yleissopimukseen muovailtavien räjähteiden merkitsemisestä tunnistamista varten, siltä osin kuin molemmat ovat näiden sopimuspuolia, sekä muihin siviili-ilmailun turvaamiseen liittyviin yleissopimuksiin ja pöytäkirjoihin, joiden sopimuspuolia molemmat ovat).

2.   Sopimuspuolet antavat pyynnöstä toisilleen kaiken tarvittavan avun torjuakseen siviili-ilma-alusten laitonta haltuunottoa ja muita laittomia toimia, jotka vaarantavat tällaisten ilma-alusten, niiden matkustajien ja miehistön, lentoasemien ja lennonvarmistuksen turvallisuuden, sekä apua, jolla pyritään torjumaan kaikkia muita siviili-ilmailua uhkaavia vaaratekijöitä.

3.   Sopimuspuolten on keskinäisissä suhteissaan toimittava lentoliikenteen turvaamiseen liittyvien normien ja, siinä määrin kuin sopimuspuolet niitä soveltavat, Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) vahvistamien ja Chicagon yleissopimuksen liitteinä olevien suositusten mukaisesti siinä määrin kuin näitä lentoliikenteen turvaamiseen liittyviä määräyksiä voidaan soveltaa sopimuspuoliin. Sopimuspuolten tulee vaatia, että niiden rekisterissä olevia ilma-aluksia käyttävät lentoliikenteen harjoittajat sekä sellaiset lentoliikenteen harjoittajat, joiden harjoittaman liiketoiminnan päätoimipaikka tai vakinainen kotipaikka on sopimuspuolen alueella, ja sopimuspuolen alueella olevat lentoasematoiminnan harjoittajat toimivat näiden lentoliikenteen turvaamista koskevien määräysten mukaisesti.

4.   Sopimuspuolten on taattava, että niiden alueella toteutetaan tehokkaita toimenpiteitä ilma-alusten suojelemiseksi sekä matkustajien ja heidän käsimatkatavaroidensa tarkastamiseksi ja asianmukaisten tarkastusten suorittamiseksi miehistön ja rahdin (kirjatut matkatavarat mukaan luettuna) osalta sekä ilma-aluksen varastojen tarkastamiseksi ennen ilma-alukseen nousemista tai sen lastaamista sekä näiden tapahtumien aikana. Sopimuspuolet suostuvat siihen, että niiden lentoliikenteen harjoittajien edellytetään mahdollisesti noudattavan 3 kohdassa tarkoitettuja toisen sopimuspuolen soveltamia lentoliikenteen turvaamiseen liittyviä määräyksiä ilma-aluksen saapuessa kyseisen toisen sopimuspuolen alueelle, ollessa siellä tai poistuessa sieltä. Kummankin sopimuspuolen on myös reagoitava myönteisesti kaikkiin toisen sopimuspuolen pyyntöihin, jotka koskevat erityisen uhan torjumiseen liittyvien kohtuullisten erityisturvatoimien toteuttamista.

5.   Kun siviili-ilma-alukseen kohdistuu tai sitä uhkaa laiton haltuunotto tai ilma-aluksen turvallisuutta, sen matkustajiin tai miehistöön, lentoasemiin tai lennonvarmistuslaitteisiin kohdistetaan muu laiton teko, sopimuspuolten on avustettava toisiaan helpottamalla yhteyksiä ja toteuttamalla muut tarvittavat toimenpiteet, joiden tarkoituksena on nopeasti ja turvallisesti saattaa päätökseen tällainen tapaus tai sen uhka.

6.   Kun sopimuspuolella on riittäviä perusteita uskoa, että toinen sopimuspuoli on poikennut tässä artiklassa tarkoitetuista lentoliikenteen turvaamista koskevista määräyksistä, sopimuspuoli voi pyytää välittömiä neuvotteluja toisen sopimuspuolen kanssa.

7.   Sanotun rajoittamatta tämän sopimuksen 4 artiklan (liikennöintiluvan peruuttaminen) soveltamista, mahdottomuus saavuttaa tyydyttävä sopimus viidentoista (15) päivän kuluessa tällaisen pyynnön esittämisestä, on peruste kieltäytyä myöntämästä toisen sopimuspuolen yhden tai useamman lentoliikenteen harjoittajan liikennöintilupia tai teknisiä lupia, peruuttaa ne, rajoittaa niiden soveltamista tai asettaa niille ehtoja.

8.   Välittömän ja poikkeuksellisen vaaratilanteen uhatessa sopimuspuoli voi ryhtyä väliaikaisiin toimenpiteisiin ennen kuin viisitoista (15) päivää on kulunut.

9.   Kaikkien 7 kohdan nojalla sovellettavien toimenpiteiden toteuttaminen on keskeytettävä, kun toinen sopimuspuoli noudattaa jälleen tässä artiklassa tarkoitettuja määräyksiä.

16 artikla

Ilmaliikenteen hallinta

1.   Sopimuspuolten on noudatettava liitteessä VI olevassa B osassa tarkoitettua lainsäädäntöä jäljempänä mainituin ehdoin.

2.   Sopimuspuolet sitoutuvat tekemään mahdollisimman tiivistä yhteistyötä ilmaliikenteen hallinnan alalla yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan laajentamiseksi Marokkoon, nykyisten turvallisuusmääräysten ja lentoliikennettä koskevien normien yleisen tehokkuuden parantamiseksi sekä kapasiteetin käytön optimoimiseksi ja viivästysten minimoimiseksi.

3.   Helpottaakseen yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan lainsäädännön soveltamista alueellaan

a)

Marokon on toteutettava tarvittavat toimenpiteet ilmaliikenteen hallintaan liittyvien institutionaalisten rakenteidensa mukauttamiseksi yhtenäiseen eurooppalaiseen ilmatilaan, erityisesti perustamalla tarvittavat kansalliset valvontaelimet, jotka ovat vähintään toiminnallisesti riippumattomia lennonvarmistuspalvelujen tarjoajista,

ja

b)

Yhteisön on otettava Marokko mukaan soveltuviin yhtenäiseen eurooppalaiseen ilmatilaan liittyviin, lennonvarmistuspalveluja, ilmatilaa ja yhteentoimivuutta koskeviin toiminnallisiin aloitteisiin, erityisesti huomioimalla aikaisessa vaiheessa Marokon toimet toiminnallisten ilmatilan lohkojen perustamiseksi tai koordinoimalla SESAR-hanketta tarkoituksenmukaisella tavalla.

17 artikla

Ympäristö

1.   Sopimuspuolten on noudatettava liitteessä VI olevassa C osassa tarkoitettua lentoliikenteeseen liittyvää lainsäädäntöä.

2.   Tämän sopimuksen määräykset eivät estä sopimuspuolen toimivaltaisia viranomaisia ryhtymästä tarvittaviin toimenpiteisiin sopimuksen mukaisesti harjoitetun kansainvälisen lentoliikenteen ympäristövaikutusten ehkäisemiseksi tai niiden käsittelemiseksi muulla tavoin, edellyttäen, että näitä toimenpiteitä sovelletaan kansallisuudesta riippumatta.

18 artikla

Kuluttajansuoja

Sopimuspuolten on noudatettava liitteessä VI olevassa D osassa tarkoitettua lentoliikenteeseen liittyvää lainsäädäntöä.

19 artikla

Tietokonepohjaiset paikanvarausjärjestelmät

Sopimuspuolten on noudatettava liitteessä VI olevassa E osassa tarkoitettua lentoliikenteeseen liittyvää lainsäädäntöä.

20 artikla

Sosiaaliset näkökohdat

Sopimuspuolten on noudatettava liitteessä VI olevassa F osassa tarkoitettua lentoliikenteeseen liittyvää lainsäädäntöä.

III OSASTO

INSTITUTIONAALISET MÄÄRÄYKSET

21 artikla

Tulkinta ja soveltaminen

1.   Sopimuspuolten on toteutettava kaikki tarvittavat yleiset tai erityiset toimenpiteet tästä sopimuksesta johtuvien velvoitteiden täyttämiseksi, ja niiden on pidättäydyttävä kaikista toimenpiteistä, jotka voisivat vaarantaa tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamisen.

2.   Sopimuspuolet ovat omalla alueellaan vastuussa sopimuksen sekä liitteessä VI lueteltujen lentoliikennettä koskevien asetusten ja direktiivien asianmukaisesta täytäntöönpanosta.

3.   Kumpikin sopimuspuoli antaa toiselle sopimuspuolelle kaikki tarvittavat tiedot ja kaiken tarvittavan avun, jos kyseinen toinen sopimuspuoli suorittaa mahdollisia rikkomuksia koskevia tutkimuksia sille tämän sopimuksen nojalla kuuluvan toimivallan mukaisesti.

4.   Kun sopimuspuolet toimivat niille tämän sopimuksen nojalla kuuluvan toimivallan mukaisesti asioissa, jotka ovat toisen sopimuspuolen kannalta merkityksellisiä ja jotka koskevat toisen sopimuspuolen viranomaisia tai sen yrityksiä, tämän toisen sopimuspuolen toimivaltaisille viranomaisille tiedotetaan asiasta ja niille annetaan mahdollisuus esittää huomautuksia ennen lopullisen päätöksen tekemistä.

22 artikla

Sekakomitea

1.   Perustetaan sopimuspuolten edustajista muodostuva komitea (jäljempänä ”sekakomitea”), joka vastaa tämän sopimuksen hallinnoinnista ja huolehtii sen asianmukaisesta täytäntöönpanosta. Tätä varten sekakomitea antaa suosituksia ja tekee päätöksiä tässä sopimuksessa määrätyissä asioissa.

2.   Sopimuspuolet tekevät päätökset sekakomiteassa yhdessä ja ne sitovat molempia sopimuspuolia. Sopimuspuolet panevat päätökset täytäntöön omien sääntöjensä mukaisesti.

3.   Sekakomitea kokoontuu tarpeen mukaan ja vähintään kerran vuodessa. Kumpikin sopimuspuoli voi pyytää kokouksen koolle kutsumista.

4.   Sopimuspuoli voi myös pyytää sekakomitean koollekutsumista tämän sopimuksen tulkintaan tai soveltamiseen liittyvien kysymysten ratkaisemiseksi. Tällainen kokous on järjestettävä mahdollisimman pian, mutta viimeistään kahden kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä, jolleivät sopimuspuolet toisin sovi.

5.   Sopimuksen moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi sopimuspuolet vaihtavat tietoja ja neuvottelevat sekakomiteassa kumman tahansa sopimuspuolen pyynnöstä. Komitea vahvistaa päätöksellä oman työjärjestyksensä.

6.   Komitea vahvistaa päätöksellä oman työjärjestyksensä.

7.   Jos jompikumpi sopimuspuoli katsoo, että toinen sopimuspuoli ei ole pannut sekakomitean päätöstä asianmukaisesti täytäntöön, ensin mainittu voi pyytää asian käsittelyä sekakomiteassa. Jos sekakomitea ei pääse asiassa ratkaisuun kahden (2) kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun asia on annettu sen käsiteltäväksi, pyynnön esittänyt sopimuspuoli voi toteuttaa 24 artiklan mukaisia tilapäisiä suojatoimenpiteitä.

8.   Sekakomitean päätöksissä mainitaan päivämäärä, johon mennessä sopimuspuolten on pantava se täytäntöön, sekä muut taloudellisille toimijoille mahdollisesti merkitykselliset tiedot.

9.   Jos sekakomitea ei tee päätöstä asiasta kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun asia on annettu sen käsiteltäväksi, sopimuspuolet voivat toteuttaa 24 artiklan mukaisia tilapäisiä suojatoimenpiteitä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan soveltamista.

10.   Sekakomiteassa käsitellään kysymyksiä, jotka liittyvät sopimuspuolten lentoyhtiöiden osake-enemmistön hallintaan vaikuttaviin kahdenvälisiin investointeihin tai muutoksiin lentoliikenteen harjoittajien tosiasiallisessa määräysvallassa.

11.   Sekakomitean on tehtävä yhteistyötä erityisesti

a)

edistämällä asiantuntijatason tietojenvaihtoa, joka liittyy uusiin lainsäädäntöaloitteisiin ja lainsäädännön muuttumiseen, mukaan luettuna lentoturvallisuus ja lentoliikenteen turvaaminen, ympäristö, lentoasemien infrastruktuuri (mukaan luettuna lähtö- ja saapumisajat) ja kuluttajansuoja;

b)

selvittämällä säännöllisesti sopimuksen täytäntöönpanon aiheuttamia sosiaalisia vaikutuksia erityisesti työllisyyteen ja kehittämällä tarkoituksenmukaisia toimintamalleja perusteltuihin huolenaiheisiin;

ja

c)

käsittelemällä mahdollisia kohteita, joiden osalta sopimusta voidaan edelleen kehittää, mukaan luettuna sopimuksen muutoksia koskevien suositusten tekeminen.

23 artikla

Riitojen ratkaiseminen ja välimiesmenettely

1.   Sopimuspuolet voivat antaa sekakomitean käsiteltäväksi kaikki riidat, jotka liittyvät tämän sopimuksen tulkintaan ja joita ei ole kyetty ratkaisemaan 22 artiklan mukaisesti. Tämän artiklan soveltamiseksi assosiaatiosopimuksella perustettu assosiaationeuvosto toimii sekakomiteana

2.   Sekakomitea voi ratkaista riidan päätöksellään.

3.   Sopimuspuolet ryhtyvät tarvittaviin toimenpiteisiin 2 kohdassa tarkoitetun päätöksen täytäntöönpanemiseksi.

4.   Jos riitaa ei kyetä ratkaisemaan 2 kohdan mukaisesti, se annetaan jommankumman sopimuspuolen pyynnöstä kolmijäsenisen välimiesoikeuden käsiteltäväksi seuraavien menettelyjen mukaisesti:

a)

molemmat sopimuspuolet nimeävät välimiehen kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa siitä, kun välimiesoikeus on vastaanottanut ilmoituksen välimiesmenettelyä koskevasta pyynnöstä, jonka toinen sopimuspuoli on lähettänyt diplomaattiteitse. Nämä kaksi välimiestä nimittävät kolmannen välimiehen seuraavien kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa. Jos toinen sopimuspuolista ei ole nimennyt välimiestä sovitun ajan kuluessa, tai jos kolmatta välimiestä ei nimetä sovitun ajan kuluessa, kumpi tahansa sopimuspuoli voi pyytää ICAO:n neuvoston puheenjohtajaa nimittämään tarpeen mukaan joko välimiehen tai välimiehet;

b)

edellä olevan a alakohdan mukaisesti nimetyn kolmannen välimiehen tulee olla kolmannen maan kansalainen ja toimia välimiesoikeuden puheenjohtajana.

c)

välimiesoikeus päättää omasta työjärjestyksestään;

ja

d)

siihen asti, kunnes välimiesoikeus on tehnyt lopullisen päätöksensä, välimiesmenettelyn liittyvät kustannukset jaetaan tasapuolisesti sopimuspuolten kesken.

5.   Kaikki välimiesoikeuden väliaikaiset ja lopulliset päätökset ovat sopimuspuolia sitovia.

6.   Jos sopimuspuoli ei noudata välimiesoikeuden tämän artiklan mukaisesti tekemää päätöstä kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen tiedoksiantamisesta, toinen sopimuspuoli voi kyseisen laiminlyönnin koko keston ajaksi peruuttaa kokonaan tai tilapäisesti tämän sopimuksen nojalla sopimusta rikkovalle sopimuspuolelle myönnetyt oikeudet tai erioikeudet tai rajoittaa niitä.

24 artikla

Suojatoimenpiteet

1.   Sopimuspuolet toteuttavat kaikki yleiset ja erityiset toimenpiteet, jotka ovat tarpeen niiden tästä sopimuksesta johtuvien velvoitteiden täyttämiseksi. Ne huolehtivat siitä, että tässä sopimuksessa määrätyt tavoitteet saavutetaan.

2.   Jos sopimuspuoli on toisen sopimuspuolen mielestä jättänyt täyttämättä tämän sopimuksen mukaisen velvoitteen, se voi ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Suojatoimenpiteiden soveltamisala ja kesto on rajoitettava siihen, mikä on ehdottomasti tarpeen tilanteen korjaamiseksi tai tämän sopimuksen tasapainon palauttamiseksi. Ensisijaisesti on käytettävä toimenpiteitä, jotka aiheuttavat vähiten häiriötä tämän sopimuksen toteutumiselle.

3.   Sopimuspuolen, joka harkitsee suojatoimenpiteiden toteuttamista, on ilmoitettava asiasta sekakomitean välityksellä muille sopimuspuolille sekä annettava kaikki olennaiset tiedot asiasta.

4.   Sopimuspuolten on aloitettava välittömästi neuvottelut sekakomiteassa molempien hyväksyttävissä olevan ratkaisun löytämiseksi.

5.   Sopimuspuoli saa toteuttaa suojatoimenpiteitä vasta yhden kuukauden kuluttua 3 kohdan mukaisen ilmoituksen päivämäärästä, jollei 4 kohdan mukaista neuvottelumenettelyä ole saatu päätökseen ennen mainittua määräaikaa, tämän kuitenkaan rajoittamatta 3 artiklan d kohdan, 4 artiklan d kohdan ja 14 ja 15 artiklan soveltamista.

6.   Sopimuspuolen on viipymättä ilmoitettava toteutetuista toimenpiteistä sekakomitealle sekä annettava kaikki olennaiset tiedot asiasta.

7.   Kaikki tämän artiklan mukaisesti toteutetut toimenpiteet keskeytetään heti, kun rikkomukseen syyllistynyt sopimuspuoli täyttää jälleen tämän sopimuksen vaatimukset.

25 artikla

Sopimuksen maantieteellinen soveltaminen

Vaikka sopimuspuolet tiedostavat tämän sopimuksen kahdenvälisen luonteen, ne toteavat, että se on osa Euro–Välimeri-kumppanuuden muodostamaa kokonaisuutta, jota tarkoitetaan 28 päivänä marraskuuta 1995 annetussa Barcelonan julistuksessa. Sopimuspuolet sitoutuvat jatkuvaan vuoropuheluun, jolla pyritään varmistamaan yhdenmukaisuus tämän sopimuksen ja Barcelonan prosessin välillä ja erityisesti mahdollisuudet päättää yhdessä sopimuksen muutoksista muiden vastaavien lentoliikennesopimusten huomioimiseksi.

26 artikla

Suhde muihin sopimuksiin

1.   Tämän sopimuksen määräykset korvaavat Marokon ja jäsenvaltioiden välisten kahdenvälisten lentoliikennesopimusten voimassa olevat määräykset. Niiden kahdenvälisiin sopimuksiin perustuvien voimassa olevien liikenneoikeuksien käyttämistä, jotka eivät kuulu tämän sopimuksen soveltamisalaan, voidaan kuitenkin jatkaa sillä edellytyksellä, ettei jäsenvaltioita ja niiden kansalaisia syrjitä.

2.   Jos sopimuspuolet liittyvät johonkin monenväliseen sopimukseen tai hyväksyvät ICAO:n tai jonkin muun kansainvälisen järjestön hyväksymän päätöksen, joka koskee tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia kysymyksiä, niiden on otettava asia esille sekakomiteassa sen selvittämiseksi, olisiko tätä sopimusta tarkistettava tilanteen huomioon ottamiseksi.

3.   Tämän sopimuksen soveltaminen ei rajoita kummankaan sopimuspuolen päätöksiä, joita tehdään ICAO:n tulevaisuudessa mahdollisesti tekemien suositusten täytäntöönpanemiseksi. Sopimuspuolet eivät voi vedota tähän sopimukseen tai mihinkään sen osaan perusteena vastustaakseen uusien toimintatapojen käsittelyä ICAO:ssa tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa.

27 artikla

Muutokset

1.   Jos jompikumpi sopimuspuoli haluaa muuttaa tämän sopimuksen määräyksiä, se ilmoittaa asiasta sekakomitealle. Tähän sopimukseen sovitut muutokset tulevat voimaan, kun tarvittavat sopimuspuolten sisäiset menettelyt on saatettu päätökseen.

2.   Sekakomitea voi toisen sopimuspuolen ehdotuksesta ja tämän artiklan mukaisesti päättää tämän sopimuksen liitteiden muuttamisesta.

3.   Tällä sopimuksella ei rajoiteta sopimuspuolten oikeutta antaa yksipuolisesti uutta lainsäädäntöä tai muuttaa voimassa olevaa lainsäädäntöään lentoliikenteen alalla tai siihen liittyvällä liitteessä VI mainitulla alalla, edellyttäen, että tämä tapahtuu syrjimättömyyden periaatteen ja tämän sopimuksen määräysten mukaisesti.

4.   Kun sopimuspuoli laatii uutta lainsäädäntöä, sen on ilmoitettava tästä toiselle sopimuspuolelle ja kuultava sitä mahdollisimman laajalti. Toisen sopimuspuolen pyynnöstä asiasta voidaan keskustella alustavasti sekakomiteassa.

5.   Jos sopimuspuoli on antanut uutta lainsäädäntöä tai hyväksynyt lainsäädäntönsä muutoksen lentoliikenteen alalla tai siihen liittyvällä liitteessä VI mainitulla alalla, sen on ilmoitettava asiasta toiselle sopimuspuolelle viimeistään kolmenkymmenen päivän kuluttua kyseisen lainsäädännön antamisesta. Kumman tahansa sopimuspuolen pyynnöstä sekakomitea järjestää tämän jälkeen kuudenkymmenen päivän kuluessa näkemysten vaihdon tällaisen uuden lainsäädännön tai muutoksen mahdollisista vaikutuksista sopimuksen asianmukaiseen toteutumiseen.

6.   Sekakomitea

a)

tekee päätöksen, jolla muutetaan tämän sopimuksen liitettä VI siten, että siihen sisällytetään, tarvittaessa vastavuoroisuutta noudattaen, edellä tarkoitettu uusi lainsäädäntö tai muutos,

b)

tekee päätöksen, jolla edellä tarkoitettu lainsäädäntö tai muutos katsotaan tämän sopimuksen mukaiseksi,

ja

c)

päättää muista kohtuullisessa ajassa toteutettavista toimenpiteistä, joilla varmistetaan tämän sopimuksen asianmukainen toteutuminen.

28 artikla

Irtisanominen

1.   Tämä sopimus tehdään määräämättömäksi ajaksi.

2.   Kumpikin sopimuspuoli voi milloin tahansa ilmoittaa kirjallisesti diplomaattiteitse toiselle sopimuspuolelle päätöksestään irtisanoa tämä sopimus. Tällainen ilmoitus on toimitettava samanaikaisesti ICAO:lle. Tämän sopimuksen voimassaolo päättyy kahdentoista kuukauden kuluttua siitä, kun toinen sopimuspuoli on vastaanottanut sopimuksen irtisanomista koskevan ilmoituksen, jollei irtisanomisilmoitusta peruuteta ennen mainitun määräajan päättymistä.

3.   Tällä sopimuksella ei ole oikeusvaikutuksia tai sen soveltaminen keskeytetään, jos assosiaatiosopimuksen voimassaolo päättyy tai sen soveltaminen keskeytetään.

29 artikla

Rekisteröinti Kansainvälisessä siviili-ilmailujärjestössä ja Yhdistyneiden Kansakuntien sihteeristössä

Tämä sopimus ja sen muutokset rekisteröidään Kansainvälisessä siviili-ilmailujärjestössä ja Yhdistyneiden Kansakuntien sihteeristössä.

30 artikla

Voimaantulo ja väliaikainen soveltaminen

1.   Sopimusta sovelletaan väliaikaisesti sen allekirjoittamispäivästä sopimuspuolten kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

2.   Tämä sopimus tulee voimaan kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona sopimuspuolten välisen diplomaattisen noottienvaihdon, jolla vahvistetaan, että kaikki tämän sopimuksen voimaantulon edellyttämät menettelyt on saatettu päätöksen, jälkimmäinen nootti on päivätty. Tätä noottienvaihtoa varten Marokon kuningaskunnan on toimitettava diplomaattiteitse Euroopan unionin pääsihteeristölle nootti, joka on osoitettu Euroopan yhteisölle ja sen jäsenvaltioille, ja Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristön on toimitettava Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden nootti diplomaattiteitse Marokon kuningaskunnalle. Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden diplomaattiteitse toimitetun nootin on sisällettävä kunkin jäsenvaltion tiedonanto, jossa vahvistetaan, että jäsenvaltio on saattanut päätökseen tämän sopimuksen voimaantulon edellyttämät menettelyt.

TÄMÄN VAKUUDEKSI alla mainitut täysivaltaiset edustajat ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Tehty Brysselissä kahdentenatoista päivänä joulukuuta vuonna kaksituhattakuusi kahtena kappaleena englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, ranskan, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin ja viron sekä arabian kielillä jokaisen tekstin ollessa yhtä todistusvoimainen.

Pour le Royaume de Belgique

Voor het Koninkrijk België

Für das Königreich Belgien

Image 6

Za Českou republiku

Image 7

På Kongeriget Danmarks vegne

Image 8

Für die Bundesrepublik Deutschland

Image 9

Eesti Vabariigi nimel

Image 10

Για την Ελληνική Δημοκρατία

Image 11

Por el Reino de España