29.12.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 386/1

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1889/2006,

annettu 20 päivänä joulukuuta 2006,

demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskevasta rahoitusvälineestä

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, JOTKA

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 179 artiklan 1 kohdan ja 181 a artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa tarkoitettua menettelyä (1),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Yhteisön ulkoisen avun tehostamiseksi ja sen tekemiseksi avoimemmaksi avun suunnittelulle ja toimitukselle ehdotetaan uusia puitteita. Heinäkuun 17 päivänä heinäkuuta 2006 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1085/2006 (2) perustetaan liittymistä valmisteleva tukiväline ehdokasmaille ja mahdollisille ehdokasmaille annettavaa yhteisön apua varten. Lokakuun 24 päivänä heinäkuuta 2006 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1638/2006 (3) perustetaan Euroopan naapuruuspoliittinen kumppanuusväline, joka on Euroopan naapuruuspolitiikkaa suoraan tukeva väline. Joulukuun 20 päivänä heinäkuuta 2006 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1889/2006 (4) perustetaan kehitysyhteistyön rahoitusväline 20 päivänä heinäkuuta 2006 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1889/2006 (4) perustetaan teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusväline. Marraskuun 15 päivänä heinäkuuta 2006 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1717/2006 (5) perustetaan vakautusväline, josta annetaan apua kriisitilanteissa ja syntymässä olevissa kriiseissä sekä erityisten maailmanlaajuisten ja alueiden välisten uhkien ilmetessä. Tällä asetuksella perustetaan demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskeva eurooppalainen rahoitusväline (Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen väline), jota voidaan käyttää ilman kolmannen maan hallituksen tai muiden julkisten viranomaisten suostumusta.

(2)	Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti unioni perustuu jäsenvaltioille yhteisiin vapauden, kansanvallan, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamiseen sekä oikeusvaltion periaatteisiin.

(3)

Demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen, edistäminen, kehittäminen ja lujittaminen on yksi yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikan sekä yhteisön ulkopuolisten maiden kanssa harjoitettavan taloudellisen, teknisen ja rahoitusyhteistyön ensisijaisista tavoitteista (6). Sitoutuminen demokraattisten periaatteiden ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, edistämiseen ja suojelemiseen on yhteisön ja sen ulkopuolisten maiden sopimussuhteiden olennainen osa (7).

(4)

Rahoitusvälineellä edistetään neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien, Euroopan parlamentin ja komission kehityspolitiikkaa koskevasta eurooppalaisesta konsensuksesta 20 päivänä joulukuuta 2005 antaman yhteisen julkilausuman (8) tavoitteita. Yhteisessä julkilausumassa korostetaan, että ”köyhyyden vähentämiseksi ja kestävän kehityksen kannalta on olennaista edistyä ihmisoikeuksien suojelussa, hyvässä hallintotavassa ja demokratisoinnin alalla”, mikä edesauttaa vuosituhannen kehitystavoitteiden toteuttamista.

(5)

Koska kehityspolitiikkaa koskevasta eurooppalaisesta konsensuksesta annetussa yhteisessä julkilausumassa vahvistettiin, että sukupuolten tasa-arvon ja naisten oikeuksien edistäminen on perusoikeus ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen liittyvä kysymys sekä väline, joka auttaa kaikkien vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa sekä Kairon toimintaohjelman ja kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen täytäntöönpanossa, asetuksessa kiinnitetään paljon huomiota sukupuolten tasa-arvoon.

(6)

Rahoitusvälineellä edistetään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklan 1 kohdan ja Euroopan unionin suuntaviivojen mukaisesti unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteen saavuttamista eli demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen kehittämistä ja lujittamista.

(7)

Yhteisön panos demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen kehittämiseen ja lujittamiseen perustuu kansainvälisessä ihmisoikeuslaissa vahvistettuihin yleisperiaatteisiin ja muihin Yhdistyneiden Kansakuntien puitteissa tehtyihin ihmisoikeusvälineisiin sekä asiaankuuluviin alueellisiin ihmisoikeusvälineisiin.

(8)

Demokratia ja ihmisoikeudet liittyvät erottamattomasti toisiinsa. Perusvapauksiin kuuluvat sananvapaus ja yhdistymisvapaus ovat poliittisen moniarvoisuuden ja demokratiakehityksen edellytyksiä, kun taas demokraattinen valvonta ja vallanjako ovat olennaisia riippumattoman oikeuslaitoksen ja oikeusvaltioperiaatteen kannalta, ja näitä puolestaan tarvitaan ihmisoikeuksien suojelemiseksi.

(9)

Ihmisoikeuksia tarkastellaan yleismaailmallisesti hyväksyttyjen kansainvälisten normien valossa, mutta demokratia on myös nähtävä sisältä päin kehittyvänä, yhteiskunnan kaikille osa-alueille ulottuvana prosessina, jonka puitteissa eri instituutioiden, etenkin kansallisten demokraattisten parlamenttien, tehtävänä on varmistaa kansalaisten mahdollisuudet osallistumiseen ja edustukseen sekä päätöksentekijöiden vastuullisuus ja kyky vastata kansalaisten toiveisiin. Vaikka ihmisoikeuksien kunnioittamiseen perustuvan kulttuurin ja kansalaisten kannalta toimivan demokratian rakentaminen ja säilyttäminen on erityisen tärkeää ja vaikeaa demokratiakehityksen alkuvaiheissa olevissa maissa, kyseessä on itse asiassa jatkuva haaste, johon ennen kaikkea asianomaisen maan asukkaiden on vastattava mutta jonka yhteydessä ei pidä väheksyä kansainvälisen yhteisön osallistumisen merkitystä.

(10)

Jotta edellä mainittuihin kysymyksiin voitaisiin vastata tehokkaasti, avoimesti, riittävän ajoissa ja joustavasti myös demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen aloitteen oikeusperustojen eli demokratian ja oikeusvaltion kehittämisen ja lujittamisen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen yleistavoitetta edistävien kehitysyhteistyötoimien täytäntöönpanoa koskevista vaatimuksista 29 päivänä huhtikuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 975/1999 (9) ja demokratian ja oikeusvaltion kehittämisen ja lujittamisen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen yleistavoitetta kolmansissa maissa yhteisön yhteistyöpolitiikan puitteissa edistävien yhteisön toimien, jotka ovat muita kuin kehitysyhteistyötoimia, täytäntöönpanoa koskevista vaatimuksista 29 päivänä huhtikuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 976/1999 (10) voimassaolon päättymisen eli 31 päivän joulukuuta 2006 jälkeen, tarvitaan erityisiä taloudellisia resursseja ja erityinen rahoitusväline, joiden avulla voidaan jatkaa riippumatonta toimintaa ja täydentää ja vahvistaa asiaan liittyviä yhteisön ulkoisen avun välineitä, Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välistä kumppanuussopimusta (11) ja humanitaarista apua.

(11)

Tämän asetuksen nojalla myönnettävällä yhteisön avulla on tarkoitus täydentää muita demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan EU-politiikan täytäntöönpanossa käytettäviä välineitä, joita ovat poliittinen vuoropuhelu ja diplomatiaan liittyvät toimenpiteet sekä erilaiset rahoitukseen liittyvät ja teknisen yhteistyön välineet, kuten maantieteelliset ja temaattiset ohjelmat. Tämän asetuksen mukainen apu täydentää myös vakautusvälineen käyttöä kriisipainotteisissa toimissa.

(12)

Erityisesti niiden toimenpiteiden lisäksi ja täydentämiseksi, joista on sovittu kumppanimaiden kanssa liittymistä valmistelevan välineen, Euroopan naapuruuspoliittisen kumppanuusvälineen, kehitysyhteistyön ja taloudellisen yhteistyön rahoitusvälineen, AKT-maiden kanssa tehdyn Cotonoun sopimuksen, teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineen ja vakautusvälineen mukaisen yhteistyön puitteissa, yhteisö antaa tämän asetuksen nojalla apua, joka kohdistetaan maailmanlaajuisiin, alueellisiin, kansallisiin ja paikallisiin ihmisoikeuksia ja demokratiakehitystä koskeviin kysymyksiin yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan kanssa siten, että se käsittää kaikenlaisen valtiosta riippumattomien ja ihmisoikeuksien ja demokratian edistämiseksi toimivien yksilöiden tai ryhmien yhteiskunnallisen toiminnan.

(13)

Vaikka demokratiaan ja ihmisoikeuksiin liittyvät tavoitteet on otettava yhä laajemmin huomioon kaikissa ulkoista apua koskevissa rahoitusvälineissä, tämän asetuksen nojalla annettavalla yhteisön avulla on erityinen täydentävä asema ja erillinen merkitys maailmanlaajuisen luonteensa vuoksi ja siksi, että se ei ole riippuvaista yhteisön ulkopuolisten maiden hallitusten ja muiden julkisten viranomaisten suostumuksesta. Tämä mahdollistaa arkaluontoisiin ihmisoikeus- ja demokratiakysymyksiin kuten siirtolaisten ihmisoikeuksiin sekä turvapaikanhakijoiden ja maan sisällä siirtymään joutuneiden ihmisten oikeuksiin liittyvän yhteistyön kansalaisyhteiskunnan kanssa ja tarjoaa joustovaraa, jonka turvin kyetään vastaamaan muuttuviin olosuhteisiin tai tukemaan innovatiivisia ratkaisuja. Lisäksi uusi väline antaa yhteisölle valmiudet laatia ja tukea sellaisia erityistavoitteita ja -toimenpiteitä kansainvälisellä tasolla, jotka eivät liity mihinkään tiettyyn maantieteelliseen alueeseen tai kriisiin ja jotka edellyttävät mahdollisesti valtioiden rajat ylittävää toimintaa tai kattavat operaatioita sekä EU:ssa että joissakin yhteisön ulkopuolisissa maissa. Se tarjoaa puitteet EU:n riippumattomien vaalitarkkailuvaltuuskuntien tukemisen kaltaiselle toiminnalle, joka edellyttää johdonmukaista toimintapolitiikkaa, yhtenäistä hallinnointijärjestelmää ja yhteisiä toimintaperiaatteita.

(14)

Tässä asetuksessa tarkoitettuun demokratian kehittämiseen ja lujittamiseen olisi sisällytettävä demokraattiset parlamentit ja niiden valmiudet tukea ja viedä eteenpäin demokraattisia uudistusprosesseja. Siksi on tarpeen kansalliset parlamentit on syytä katsoa kelpoisiksi saamaan tämän asetuksen nojalla annettavaa rahoitusta, jos sitä tarvitaan asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi, ellei ehdotettua toimenpidettä voida rahoittaa muusta yhteisön ulkoisen avun välineestä.

(15)

Tammikuun 21 päivänä 2001 annetuissa suuntaviivoissa, jotka koskevat komission edustaman yhteisön ja jäsenvaltioiden välisen koordinaation lujittamista ulkoisen avun alalla, korostetaan tarvetta vahvistaa Euroopan unionin ulkoisen avun koordinointia demokratiakehityksen tukemiseksi sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen edistämiseksi eri puolilla maailmaa. Komission ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että niiden tahoillaan toteuttamat avustustoimenpiteet täydentävät toisiaan, ovat johdonmukaisia eivätkä johda päällekkäisyyksiin ja kaksinkertaiseen työhön. Komission ja jäsenvaltioiden olisi pyrittävä tiiviimpään koordinointiin muiden avunantajien kanssa. Yhteisön kehitysyhteistyöpoliittisten toimintalinjojen olisi täydennettävä jäsenvaltioiden harjoittamia politiikkoja.

(16)	Demokratian ja ihmisoikeuksien edistämistä koskevan yhteisön avun merkitys ja laajuus edellyttävät, että komissio pyrkii vaihtamaan säännöllisesti ja tihein väliajoin tietoja Euroopan parlamentin kanssa.

(17)	Komissio kuulee kansalaisyhteiskunnan edustajia sekä muita avunantajia ja toimijoita riittävän varhaisessa vaiheessa ohjelmasuunnittelua helpottaakseen kyseisten osapuolten osallistumista prosessiin ja varmistaakseen, että avustustoiminnot täydentävät mahdollisimman hyvin toisiaan.

(18)

Yhteisön on kyettävä vastaamaan nopeasti odottamattomiin tarpeisiin ja poikkeusolosuhteisiin osoittaakseen sitoutuneensa edistämään demokratiaa ja ihmisoikeuksia uskottavasti ja tehokkaasti maissa, joissa tällaisia tilanteita ilmenee. Tämä edellyttää, että komissiolla on mahdollisuus tehdä päätöksiä erityistoimenpiteistä, jotka eivät kuulu strategia-asiakirjojen soveltamisalaan. Kyse on muihin ulkoisen avun rahoitusvälineisiin sisältyviä hallinnointivälineitä vastaavasta avun hallinnointivälineestä.

(19)

Yhteisön olisi myös kyettävä vastaamaan joustavasti ja oikea-aikaisesti ihmisoikeuksien puolustajien erityistarpeisiin väliaikaisilla toimilla, jotka eivät edellytä ehdotuspyyntöjä. Lisäksi yksiköt, joilla ei ole sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaista oikeushenkilöyttä, voivat myös olla tukikelpoisia varainhoitoasetuksessa vahvistetuin ehdoin.

(20)

Tässä asetuksessa vahvistetaan kaudeksi 2007–2013 rahoituskehys, jota budjettivallan käyttäjä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (12) 37 kohdan mukaisesti ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(21)

On varmistettava, että ihmisoikeuksia ja demokratiakehitystä käsittelevälle Euroopan yliopistojen väliselle keskukselle (EIUC), joka vastaa eurooppalaisesta ihmisoikeuksia ja demokratiakehitystä käsittelevästä maisterikoulutusohjelmasta sekä EU:n ja YK:n yhteisestä stipendiaattiohjelmasta, annetaan rahoitustukea myös sen jälkeen, kun sen rahoituksen oikeusperustana olevan päätöksen eli yhteisön toimintaohjelman perustamisesta Euroopan laajuisesti toimivien koulutusalan yksiköiden sekä alan yksittäistoimien tukemiseksi 21 päivänä huhtikuuta 2004 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 791/2004/EY (13) voimassaolo päättyy vuoden 2006 lopussa.

(22)

Euroopan unionin vaalitarkkailutoiminnalla voidaan edistää merkittävästi ja tuloksellisesti kolmansien maiden demokratisointiprosesseja (14). Demokratian edistäminen ei kuitenkaan rajoitu yksinomaan vaaleihin. Siksi Euroopan unionin vaalitarkkailutoiminnan kustannukset eivät saisi viedä suhteettoman suurta osaa tämän asetuksen nojalla käytettävissä olevasta kokonaisrahoituksesta.

(23)	Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (15) mukaisesti.

(24)

Tämän asetuksen perustavoitteiden saavuttamisen kannalta on suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tarpeen ja asianmukaista vahvistaa säännöt demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevasta eurooppalaisesta välineestä. Tässä asetuksessa ei perustamissopimuksen 5 artiklan kolmannen kohdan mukaisesti ylitetä sitä, mikä on tarpeen asetetun tavoitteen saavuttamiseksi,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I OSASTO

TAVOITTEET JA SOVELTAMISALA

1 artikla

Tavoitteet

1. Tällä asetuksella perustetaan demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline, josta yhteisö antaa kehitysyhteistyöpolitiikkansa sekä yhteisön ulkopuolisten maiden kanssa harjoittamansa taloudellisen, teknisen ja rahoitusyhteistyön puitteissa ja johdonmukaisesti Euroopan unionin koko ulkopolitiikan kanssa apua demokratian ja oikeusvaltion periaatteen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen kehittämiseksi ja lujittamiseksi.

2. Kyseisen avun tarkoituksena on erityisesti:

edistää ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista ja noudattamista ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja muiden ihmisoikeuksia koskevien kansainvälisten ja alueellisten välineiden mukaisesti, edistää ja vakiinnuttaa demokratiaa ja demokraattisia uudistuksia yhteisön ulkopuolisissa maissa tukemalla pääasiassa kansalaisyhteiskunnan järjestöjä, tukemalla ja auttamalla ihmisoikeuksien puolustajia ja sortotoimien ja väärinkäytösten uhreja, sekä vahvistaa ihmisoikeuksien ja demokratian edistämisessä aktiivista kansalaisyhteiskuntaa;

b)	tukea ja vahvistaa ihmisoikeuksien suojelemiseen, edistämiseen ja seurantaan sekä demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen edistämiseen tähtäävää kansainvälistä ja alueellista toimintakehystä ja vahvistaa kansalaisyhteiskunnan aktiivista asemaa näissä puitteissa;

c)	lisätä kansalaisten luottamusta vaalimenettelyihin ja parantaa niiden luotettavuutta erityisesti vaalitarkkailutoiminnalla ja antamalla tukea kyseisiin menettelyihin osallistuville kansalaisyhteiskunnan järjestöille.

2 artikla

Soveltamisala

1. Ottaen huomioon 1 ja 3 artikla yhteisön apu koskee seuraavia aloja:

osallistuvan ja edustuksellisen demokratian, myös parlamentaarisen demokratian, ja demokratiakehityksen edistäminen ja tehostaminen pääasiassa kansalaisyhteiskunnan järjestöjen avulla muun muassa seuraavasti:

edistetään yhdistymis- ja kokoontumisvapautta, henkilöiden vapaata liikkuvuutta, mielipiteen vapautta ja sananvapautta, myös taiteellisen ja kulttuurisen ilmaisun vapautta, riippumattomia tiedotusvälineitä, esteetöntä tiedonsaantia sekä toimia, joilla torjutaan näiden vapauksien harjoittamisen hallinnollisia esteitä, sensuurin torjunta mukaan luettuna;

ii)	vahvistetaan oikeusvaltiota, edistetään oikeuslaitoksen riippumattomuutta, tuetaan ja arvioidaan oikeudellisia ja institutionaalisia uudistuksia ja edistetään oikeussuojan saatavuutta;

iii)	edistetään ja vahvistetaan Kansainvälistä rikostuomioistuinta, väliaikaisia kansainvälisiä rikostuomioistuimia ja siirtymäkauden oikeus-, totuus- ja sovittelujärjestelmiä;

iv)	tuetaan uudistuksia, joiden tavoitteena on tehokas ja avoin demokraattinen vastuu ja valvonta, mukaan luettuna oikeuslaitoksen ja turvallisuus- ja oikeusalojen vastuu ja valvonta, ja edistetään toimenpiteitä korruption torjumiseksi;

v)	edistetään poliittista moniarvoisuutta ja demokraattista poliittista edustusta ja kannustetaan kansalaisia, erityisesti syrjäytyneitä ryhmiä, osallistumaan paikallisen, alueellisen ja kansallisen tason poliittisiin uudistusprosesseihin;

vi)	edistetään miesten ja naisten tasapuolista osallistumista yhteiskunnalliseen ja poliittiseen elämään sekä talouselämään ja tuetaan naisten yhtäläisiä mahdollisuuksia, osallistumista ja poliittista edustusta;

vii)	tuetaan toimia, joiden tavoitteena on helpottaa ryhmäetujen rauhanomaista yhteensovittamista, mukaan luettuna tuki luottamusta rakentaville toimille ihmisoikeus- ja demokratisointiasioissa;

ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa ja muissa siviilioikeuksia sekä poliittisia, taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia oikeuksia koskevissa kansainvälisissä välineissä tarkoitettujen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien edistäminen ja suojeleminen ensisijaisesti kansalaisyhteiskunnan järjestöjen avulla muun muassa seuraaviin seikkoihin liittyen:

i)	kuolemanrangaistuksen poistamiseen, kidutuksen, huonon kohtelun ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaiseen toimintaan sekä kidutuksen uhrien kuntoutukseen;

ii)

ihmisoikeuksien puolustajien tukemiseen, suojelemiseen ja auttamiseen, kuten määrätään yksilöiden, ryhmien ja yhteiskuntaelinten oikeudesta ja velvollisuudesta edistää ja suojella yleismaailmallisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia ja perusvapauksia annetun Yhdistyneiden kansakuntien julistuksen 1 artiklassa;

iii)

rasismin ja muukalaisvihan sekä sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, etniseen taikka yhteiskunnalliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan ja kaikenlaisen muun syrjinnän torjuntaan;

iv)	alkuperäiskansojen oikeuksien sekä vähemmistöihin ja etnisiin ryhmiin kuuluvien henkilöiden oikeuksien ajamiseen;

kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevassa yleissopimuksessa ja sen valinnaisissa pöytäkirjoissa tarkoitettujen naisten oikeuksien ajamiseen, mukaan luettuina toimet, joiden tavoitteena on estää naisten sukuelinten silpominen, pakkoavioliitot, kunniarikokset, naiskauppa ja kaikenlainen muu naisiin kohdistuva väkivalta;

vi)	lapsen oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa ja sen valinnaisissa pöytäkirjoissa tarkoitettujen lapsen oikeuksien ajamiseen, mukaan luettuna lapsityövoiman käytön, lapsikaupan, lapsiprostituution sekä lapsisotilaiden värväämisen ja käytön torjunta;

vii)	vammaisten oikeuksien ajamiseen;

viii)

perustyönormien ja yritysten sosiaalisen vastuun edistämiseen;

ix)	ihmisoikeuksiin ja demokratiaan sekä 1 kohdan a alakohdan vii alakohtaan liittyvään koulutukseen ja seurantaan;

x)	ihmisoikeuksien suojelemiseen, edistämiseen ja puolustamiseen ja 1 kohdan a alakohdan vii alakohdassa tarkoitettuihin toimiin osallistuvien paikallisten, alueellisten, kansallisten tai kansainvälisten kansalaisyhteiskunnan järjestöjen tukemiseen;

ihmisoikeuksien suojelemiseen, oikeudenmukaisuuteen, oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen ja demokratian edistämiseen tähtäävän kansainvälisen toimintakehyksen vahvistaminen etenkin:

i)	tukemalla ihmisoikeuksia, oikeutta, oikeusvaltioperiaatetta ja demokratiaa koskevia kansainvälisiä ja alueellisia välineitä;

ii)

edistämällä kansalaisyhteiskunnan yhteistyötä kansainvälisten ja alueellisten hallitustenvälisten järjestöjen kanssa ja tukemalla kansalaisyhteiskunnan toimia, joiden tavoitteena on edistää ja valvoa ihmisoikeuksia, oikeudenmukaisuutta, oikeusvaltioperiaatetta ja demokratiaa koskevien kansainvälisten ja alueellisten välineiden täytäntöönpanoa;

iii)	kehittämällä kansainvälisen humanitaarisen oikeuden valvontaa;

kansalaisten demokraattisiin vaalimenettelyihin kohdistaman luottamuksen lisääminen ja vaalimenettelyjen luotettavuuden ja avoimuuden parantaminen etenkin:

i)	Euroopan unionin vaaliapu- ja vaalitarkkailuhankkeiden avulla;

ii)	muiden vaalitarkkailuprosesseihin liittyvien toimien avulla;

iii)	auttamalla kehittämään kansalaisyhteiskunnan alueellisten ja paikallisten järjestöjen vaalitarkkailukapasiteettia ja tukemalla niiden aloitteita vaalimenettelyihin osallistumisen ja niiden seurannan tehostamiseksi;

iv)	tukemalla toimia, joiden tavoitteena on panna täytäntöön Euroopan unionin vaalitarkkailutoiminnassa annetut suositukset erityisesti kansalaisyhteiskunnan järjestöjen toimesta.

2. Kaikissa tässä asetuksessa tarkoitetuissa avustustoimenpiteissä on otettava tarpeen vaatiessa huomioon sukupuolten väliseen tasa-arvoon, lasten oikeuksiin, alkuperäiskansojen oikeuksiin ja vammaisten oikeuksiin liittyvien näkökohtien edistäminen ja suojeleminen sekä sellaiset periaatteet kuten heikossa asemassa olevien ryhmien vaikutusmahdollisuudet, osallistuminen, syrjimättömyys sekä vastuullisuus.

3. Tässä asetuksessa tarkoitetut avustustoimenpiteet on toteutettava yhteisön ulkopuolisten maiden alueella tai niiden on liityttävä suoraan yhteisön ulkopuolisissa maissa ilmeneviin tilanteisiin tai niiden on liityttävä suoraan maailmanlaajuisiin tai alueellisiin toimiin.

3 artikla

Yhteisön avun täydentävyys ja johdonmukaisuus

1. Tämän asetuksen nojalla annettavan yhteisön avun on oltava kokonaisuutena johdonmukaista yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikan puitteiden ja Euroopan unionin ulkopolitiikan kanssa ja sen on täydennettävä apua, jota annetaan ulkoiseen apuun liittyvien yhteisön välineiden kautta sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen nojalla. Tämän asetuksen nojalla annettavaa täydentävää yhteisön apua tarjotaan asiaan liittyvien ulkoisen avun välineiden mukaisen toiminnan vahvistamiseksi.

2. Komissio varmistaa, että tämän asetuksen nojalla toteutettavat toimenpiteet ovat sopusoinnussa yhteisön yleisen poliittisen strategiakehyksen ja varsinkin edellä mainittujen välineiden kanssa sekä muiden asian kannalta merkityksellisten yhteisön toimenpiteiden kanssa.

3. Jotta yhteisön ja jäsenvaltioiden avustustoimenpiteet olisivat mahdollisimman tehokkaita ja muodostaisivat johdonmukaisen kokonaisuuden, komissio varmistaa omien ja jäsenvaltioiden toimien tiiviin yhteensovittamisen sekä päätöksentekotasolla että kentällä. Yhteensovittamiseen sisällytetään säännöllisiä kuulemisia ja tihein väliajoin tapahtuvaa merkityksellisten tietojen vaihtoa myös muiden avunantajien välillä etenkin kentällä tukikauden eri vaiheiden aikana.

4. Komissio huolehtii siitä, että Euroopan parlamentille tiedotetaan säännöllisesti, ja vaihtaa näkemyksiä sen kanssa.

5. Komissio pyrkii säännölliseen tietojen vaihtoon kansalaisyhteiskunnan kanssa kaikilla tasoilla, kolmannet maat mukaan luettuina.

II OSASTO

TÄYTÄNTÖÖNPANO

4 artikla

Yleiset täytäntöönpanopuitteet

Tämän asetuksen nojalla annettava yhteisön apu pannaan täytäntöön seuraavien toimenpiteiden avulla:

a)	strategia-asiakirjat ja niihin tarvittaessa tehtävät tarkistukset;

b)	vuotuiset toimintaohjelmat;

c)	erityistoimenpiteet.

d)	ad hoc -toimenpiteet.

5 artikla

Strategia-asiakirjat ja niiden tarkistukset

1. Strategia-asiakirjoissa vahvistetaan yhteisön strategia tämän asetuksen nojalla annettavalle yhteisön avulle, yhteisön painopisteet, kansainvälinen tilanne ja tärkeimpien kumppaneiden toiminta. Niiden on oltava johdonmukaisia tämän asetuksen yleisen tarkoituksen, tavoitteiden, soveltamisalan ja periaatteiden kanssa.

2. Strategia-asiakirjoissa vahvistetaan yhteisön valitsemat rahoituksen painopistealat, erityistavoitteet, odotetut tulokset ja suoritusindikaattorit. Strategia-asiakirjoissa ilmoitetaan myös ohjeelliset määrärahat sekä kokonaisuudessaan että painopistealoittain; määrärahat voidaan tarvittaessa esittää myös vaihteluvälinä.

3. Strategia-asiakirjat ja niihin mahdollisesti tehtävät tarkistukset tai niiden täydennykset annetaan 17 artiklan 2 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti. Ne voivat kattaa enintään tämän asetuksen voimassaoloajan pituisen ajan. Strategia-asiakirjoihin tehdään puolivälitarkistus tai tarvittaessa tapauskohtaisia tarkistuksia.

4. Komissio ja jäsenvaltiot vaihtavat keskenään tietoja ja kuulevat toisiaan ja muita avunantajia ja toimijoita, kansalaisyhteiskunnan edustajat mukaan luettuina, ohjelmasuunnitteluprosessin varhaisessa vaiheessa, jotta niiden yhteistyötoiminnot täydentäisivät mahdollisimman hyvin toisiaan.

6 artikla

Vuotuiset toimintaohjelmat

1. Sen estämättä, mitä 7 artiklassa säädetään, komissio vahvistaa vuotuiset työohjelmat 5 artiklassa tarkoitettujen strategia-asiakirjojen ja niiden tarkistusten perusteella.

2. Vuotuisissa toimintaohjelmissa määritellään asetetut tavoitteet, toiminnan alat, odotetut tulokset, hallintomenettelyt sekä suunniteltu rahoituksen kokonaismäärä. Niissä otetaan huomioon yhteisön avun aiemmasta toteutuksesta saadut kokemukset. Toimenpiteissä on kuvaus rahoitettavista toimista ja ilmoitus kunkin toimen rahoitukseen käytettävästä määrästä ja täytäntöönpanon alustavasta aikataulusta. Tavoitteet ovat mitattavissa ja niillä on aikaan sidottuja vertailukohtia.

3. Vuotuiset toimintaohjelmat ja niihin mahdollisesti tehtävät tarkistukset tai niiden täydennykset annetaan 17 artiklan 2 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti. Kun vuotuisiin toimintaohjelmiin tehtävien muutosten osuus ohjelmiin osoitetuista kokonaisvaroista on enintään 20 prosenttia, komissio vahvistaa ne. Komissio tiedottaa asiasta 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle komitealle.

4. Kun vuotuista toimintaohjelmaa ei ole vielä vahvistettu, komissio voi poikkeuksellisesti toteuttaa vuotuisen toimintaohjelman soveltamisalaan kuulumattomia toimenpiteitä 5 artiklassa tarkoitettujen strategia-asiakirjojen perusteella vuotuisiin toimintaohjelmiin sovellettavia sääntöjä ja menettelyitä vastaavien sääntöjen ja menettelyiden mukaisesti.

7 artikla

Erityistoimenpiteet

1. Sen estämättä, mitä 5 artiklassa säädetään, komissio voi toteuttaa strategia-asiakirjojen soveltamisalaan kuulumattomia erityistoimenpiteitä vastatakseen odottamattomiin ja asianmukaisesti perusteltuihin tarpeisiin tai poikkeuksellisiin olosuhteisiin.

2. Erityistoimenpiteissä määritellään tavoitteet, toiminnan alat, odotetut tulokset, hallintomenettelyt ja rahoituksen kokonaismäärä. Toimenpiteissä on kuvaus rahoitettavista toimista ja ilmoitus kunkin toimen rahoitukseen käytettävästä määrästä ja niiden täytäntöönpanoa koskevasta alustavasta aikataulusta. Niissä määritellään, minkä tyyppisiä ovat suoritusindikaattorit, joita on valvottava erityistoimenpiteitä täytäntöönpantaessa.

3. Jos kyseisistä toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset ovat vähintään 3 000 000 euroa, komissio vahvistaa toimenpiteet 17 artiklan 2 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

4. Jos erityistoimenpiteiden kustannukset ovat vähemmän kuin 3 000 000 euroa, komissio lähettää niistä tiedon jäsenvaltioille ja Euroopan parlamentille 10 työpäivän kuluessa niitä koskevan päätöksen tekemisestä.

8 artikla

Tukitoimenpiteet

1. Tämän asetuksen nojalla myönnettävällä yhteisön rahoituksella voidaan myös kattaa menoja, jotka liittyvät tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi ja sen tavoitteiden saavuttamiseksi välittömästi tarvittaviin valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimiin, kuten selvityksiin, kokouksiin, tiedotus-, valistus-, koulutus- ja julkaisutoimintaan, mukaan luettuina kansalaisyhteiskunnan edustajille tarkoitetut koulutustoimenpiteet, tietojenvaihdossa käytettäviin tietoverkkoihin sekä muihin menoihin, jotka liittyvät hallinnolliseen ja tekniseen apuun, jota komissio mahdollisesti käyttää ohjelman hallinnoinnissa. Sillä voidaan tarvittaessa kattaa myös menoja, jotka aiheutuvat avustustoimenpiteiden yhteisöluonnetta korostavista toimenpiteistä ja toiminnasta, jonka tarkoituksena on antaa kyseisissä maissa suurelle yleisölle tietoja avustustoimenpiteiden tavoitteista ja tuloksista.

2. Yhteisön rahoituksella katetaan myös kaikki komission lähetystöissä syntyvät menot, jotka liittyvät tämän asetuksen nojalla rahoitettavien toimien hallinnointiin tarvittavaan hallinnolliseen tukeen.

3. Komissio vahvistaa tukitoimenpiteet, jotka eivät kuulu 5 artiklassa tarkoitettujen strategia-asiakirjojen soveltamisalaan, 7 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti.

9 artikla

Ad hoc -toimenpiteet

1. Sen estämättä, mitä 5 artiklassa säädetään, komissio voi kiireellisiin suojelutarpeisiin vastatakseen jakaa tilapäisesti pieniä avustuksia ihmisoikeuksien puolustajille.

2. Komissio tiedottaa säännöllisesti Euroopan parlamentille ja jäsenvaltioille toteutetuista ad hoc -toimenpiteistä.

10 artikla

Tukikelpoisuus

1. Sen estämättä, mitä 14 artiklassa säädetään, toimijoille 6, 7 ja 9 artiklassa tarkoitettujen avustustoimenpiteiden toteuttamiseen voidaan tämän asetuksen nojalla myöntää rahoitusta seuraaville itsenäisesti ja luotettavasti toimiville elimille ja toimijoille:

kansalaisyhteiskuntaa edustavat järjestöt, mukaan lukien hallituksesta riippumattomat voittoa tavoittelemattomat järjestöt ja riippumattomat poliittiset säätiöt, jotakin yhteisöä edustavat järjestöt ja yksityisen sektorin voittoa tavoittelemattomat virastot, laitokset ja organisaatiot ja niiden verkostot paikallisella, kansallisella, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla;

b)	julkisen sektorin voittoa tavoittelemattomat virastot, laitokset ja organisaatiot sekä verkostot paikallisella, kansallisella, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla;

c)	kansalliset, alueelliset ja kansainväliset parlamentaariset elimet, mikäli tämän välineen tavoitteiden saavuttamiseksi on tarpeellista ja ellei ehdotettua toimenpidettä voida rahoittaa asiaan liittyvästä yhteisön ulkoisen avun välineestä;

d)	kansainväliset ja alueelliset hallitustenväliset järjestöt;

e)	luonnolliset henkilöt, kun se on välttämätöntä tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

2. Muille kuin 1 kohdassa luetelluille elimille tai toimijoille voidaan myöntää rahoitusta poikkeuksellisesti ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa edellyttäen, että se on välttämätöntä tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

11 artikla

Hallintomenettelyt

1. Tämän asetuksen nojalla rahoitettavat avustustoimenpiteet toteutetaan Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (16) ja sen mahdollisten tarkistusten mukaisesti keskitetysti tai yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa kyseisen asetuksen 53 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

2. Yhteisrahoituksen ollessa kyseessä ja muissa asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa komissio voi asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 54 artiklan mukaisesti päättää siirtää julkisen vallan tehtäviä, kuten talousarvion toteuttamiseen liittyviä tehtäviä, kyseisen asetuksen 54 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetuille elimille.

12 artikla

Maksusitoumukset

1. Maksusitoumukset tehdään 6, 7, 8 ja 9 artiklan mukaisesti tehtyjen komission päätösten perusteella.

2. Yhteisön rahoituksen oikeudellisia muotoja ovat muun muassa seuraavat:

a)	avustussopimukset, avustuspäätökset tai rahoitussopimukset;

b)	asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 54 artiklan mukaiset sopimukset;

c)	hankintasopimukset;

d)	urakkasopimukset.

13 artikla

Rahoitusmuodot

1. Yhteisön rahoitus voidaan järjestää seuraavilla tavoilla:

a)	hankkeet ja ohjelmat;

b)	10 artiklan 1 kohdan d alakohdassa lueteltujen kansainvälisten ja alueellisten hallitustenvälisten järjestöjen toteuttamien hankkeiden rahoittamiseen myönnettävä tuki;

c)	2 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii alakohdassa mainituille ihmisoikeuksien puolustajille myönnettävät pienet avustukset 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kiireellisten suojelutoimien rahoittamiseen;

d)	YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston toimintakulujen tukemiseen myönnettävä tuki;

ihmisoikeuksia ja demokratiakehitystä käsittelevän Euroopan yliopistojen välisen keskuksen (EIUC) toimintakulujen tukemiseen, erityisesti yhteisön ulkopuolisten maiden kansalaisille kokonaisuudessaan avattuja ohjelmia eli eurooppalaista ihmisoikeuksia ja demokratiakehitystä käsittelevää maisterikoulutusohjelmaa sekä EU:n ja YK:n yhteistä stipendiaattiohjelmaa varten, sekä muun ihmisoikeuksia ja demokratiakehitystä edistävän koulutus- ja tutkimustoiminnan tukemiseen myönnettävä tuki;

f)	maksuosuudet etenkin kansainvälisten tai alueellisten järjestöjen hallinnoimiin kansainvälisiin rahastoihin;

g)	henkilöstöresurssit ja aineelliset resurssit Euroopan unionin vaaliapu- ja vaalitarkkailuhankkeiden tehokasta toimintaa varten;

h)	asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 88 artiklan määritelmän mukaiset julkiset hankinnat.

2. Tämän asetuksen nojalla rahoitettaviin toimenpiteisiin voidaan hankkia yhteisrahoitusta erityisesti seuraavista rahoituslähteistä:

a)	jäsenvaltiot ja niiden paikallisviranomaiset sekä erityisesti niiden julkiset ja puolijulkiset virastot;

b)	muut avunantajamaat ja erityisesti niiden julkiset ja puolijulkiset virastot;

c)	kansainväliset ja alueelliset hallitustenväliset järjestöt;

d)	yhtiöt, yritykset, muut yksityiset organisaatiot ja toimijat, ammattiliitot ja niiden keskusjärjestöt sekä muut valtiosta riippumattomat toimijat.

3. Rinnakkaisessa yhteisrahoituksessa hanke tai ohjelma jaetaan useisiin selvästi tunnistettaviin osiin, joista kutakin rahoittavat yhteisrahoitukseen osallistuvat eri kumppanit siten, että rahoituksen lopullinen kohde on aina tunnistettavissa. Yhdistetyssä yhteisrahoituksessa hankkeen tai ohjelman kokonaiskustannukset jaetaan yhteisrahoitukseen osallistuvien kumppanien kesken ja varat yhdistetään siten, että hankkeen tai ohjelman osana toteutettavien yksittäisten toimien rahoituslähdettä ei ole mahdollista tunnistaa.

4. Yhdistetyssä yhteisrahoituksessa komissio voi yhteisten toimenpiteiden toteuttamista varten ottaa vastaan ja hallinnoida varoja 2 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettujen elinten nimissä. Kyseisiä varoja on käsiteltävä käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 18 artiklan mukaisesti.

5. Yhteisrahoituksen tapauksessa ja muissa asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa komissio voi siirtää julkisen vallan tehtäviä, erityisesti talousarvion toteuttamiseen liittyviä tehtäviä, asetuksen (EY) N:o 1605/2002 54 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetuille elimille.

6. Yhteisön tukea ei saa käyttää verojen, tullimaksujen tai kulujen maksamiseen vastaanottajamaissa.

14 artikla

Osallistumissäännöt ja alkuperäsäännöt

1. Tämän asetuksen nojalla rahoitettavia hankinta- tai avustussopimuksia koskevaan menettelyyn voivat osallistua kaikki luonnolliset henkilöt, jotka ovat yhteisön jäsenvaltion, Euroopan yhteisön tunnustaman ehdokasmaan tai Euroopan talousalueen jäsenvaltion kansalaisia, ja kaikki oikeushenkilöt, jotka ovat sijoittautuneet yhteisön jäsenvaltioon, liittymässä olevaan maahan tai Euroopan unionin tunnustamaan ehdokasmaahan tai Euroopan talousalueen jäsenvaltioon.

Tämän asetuksen nojalla rahoitettavia hankinta- tai avustussopimuksia koskevaan menettelyyn voivat tämän asetuksen nojalla osallistumiskelpoisten luonnollisten ja oikeushenkilöiden lisäksi osallistua kaikki luonnolliset henkilöt, jotka ovat Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kehitysapukomitean (DAC) määritelmän mukaisen kehitysmaan kansalaisia, ja kaikki oikeushenkilöt, jotka ovat sijoittautuneet kyseisen määritelmän mukaiseen kehitysmaahan. Komissio julkaisee ja päivittää OECD:n kehitysapukomitean laatimaa luetteloa kehitysmaista kyseisen luettelon säännöllisten tarkistusten mukaisesti ja ilmoittaa siitä neuvostolle.

2. Tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavia hankinta- ja tukisopimuksia koskevaan menettelyyn voivat osallistua myös kaikki luonnolliset henkilöt, jotka ovat minkä tahansa muun kuin 1 kohdassa tarkoitetun maan kansalaisia, tai oikeushenkilöt, jotka ovat sijoittautuneet mihin tahansa muuhun kuin 1 kohdassa tarkoitettuun maahan, kun näiden maiden välillä on vahvistettu vastavuoroinen mahdollisuus ulkomaanapuun. Vastavuoroinen mahdollisuus ulkomaanapuun on myönnettävä aina, kun jokin maa myöntää myöntää osallistumiskelpoisuuden tasapuolisin ehdoin Euroopan unionin jäsenvaltioille ja kyseiselle avunsaajamaalle.

Vastavuoroinen mahdollisuus ulkomaanapuun on vahvistettava erillisellä päätöksellä, joka koskee tiettyä maata tai tiettyä alueellista maaryhmää. Tällainen päätös on tehtävä 17 artiklan 2 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti, ja sen on oltava voimassa vähintään yhden vuoden.

3. Tämän asetuksen nojalla rahoitettavia hankinta- tai avustussopimuksia koskeviin menettelyihin voivat osallistua kansainväliset järjestöt.

4. Edellä 1, 2 ja 3 kohdan säännökset eivät estä sellaisten osallistumiskelpoisten järjestöjen muodostamien ryhmien osallistumista, jotka ovat luonteeltaan tai sijainniltaan toteutettavan toiminnan tavoitteiden mukaisia.

5. Asiantuntijat voivat olla minkä tahansa maan kansalaisia. Tämä ei estä yhteisön hankintasäännöissä annettujen laatu- ja rahoitusvaatimusten soveltamista.

6. Jos tämän asetuksen nojalla rahoitettavat toimenpiteet toteutetaan asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 54 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti keskitetysti ja välillisesti siirtämällä ne yhteisön erityisvirastoille, kansainvälisille tai kansallisille julkisoikeudellisille yhteisöille tai yksityisoikeudellisille yhteisöille, jotka suorittavat julkisen palvelun tehtäviä, hallintoyksikön hankinta- ja avustussopimuksia koskeviin menettelyihin voivat osallistua kaikki luonnolliset henkilöt, jotka ovat sellaisen maan kansalaisia, joka voi osallistua yhteisön sopimuksiin ja saada yhteisön tukea tämän artiklan 1 kohdassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti, tai minkä tahansa sellaisen maan kansalaisia, joka on osallistumiskelpoinen hallintoyksikön sääntöjen ja menettelyiden nojalla, ja kaikki oikeushenkilöt, jotka ovat sijoittautuneet kyseisiin maihin.

7. Aina kun yhteisön apu kattaa kansainvälisen järjestön kautta toteutetun toimen, asianmukaisiin sopimusmenettelyihin voivat osallistua kaikki luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt, jotka ovat osallistumiskelpoisia tämän artiklan nojalla, sekä kaikki luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt, jotka ovat osallistumiskelpoisia kyseisen järjestön sääntöjen nojalla, kunhan huolehditaan sen varmistamisesta, että kaikkia avunantajia kohdellaan tasapuolisesti. Samoja sääntöjä sovelletaan myös tarvikkeisiin, materiaaleihin ja asiantuntijoihin.

8. Aina kun yhteisön rahoitus kattaa vastavuoroisuuden kohteena olevan yhteisön ulkopuolisen maan, alueellisen järjestön tai jäsenvaltion kanssa yhteisrahoitetun toimen, asianomaisiin sopimusmenettelyihin voivat osallistua kaikki luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt, jotka ovat osallistumiskelpoisia tämän artiklan nojalla, sekä kaikki luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt, jotka ovat osallistumiskelpoisia kyseisen yhteisön ulkopuolisen maan, alueellisen järjestön tai jäsenvaltion sääntöjen nojalla. Samoja sääntöjä sovelletaan myös tarvikkeisiin, materiaaleihin ja asiantuntijoihin.

9. Kaikkien tämän asetuksen nojalla rahoitettujen sopimusten nojalla hankittujen tarvikkeiden ja materiaalien on oltava peräisin yhteisöstä tai 1 ja 2 kohdan määritelmän mukaisesta osallistumiskelpoisesta maasta. Tässä asetuksessa alkuperällä tarkoitetaan alkuperäsäännöistä tullitarkoituksia varten annetun yhteisön lainsäädännön määritelmän mukaista alkuperää.

10. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa komissio voi antaa osallistumisluvan luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle, joka tulee joko sellaisesta maasta, jolla on naapurimaiden kanssa perinteisiä taloudellisia, kaupankäyntiin liittyviä tai maantieteellisiä suhteita, tai muusta yhteisön ulkopuolisesta maasta, ja sallia eri alkuperää olevien tarvikkeiden ja materiaalien hankinnan ja käytön.

11. Poikkeuksia voidaan perustella sillä, että kyseisten maiden markkinoilla ei ole saatavilla tarvittavia tuotteita ja palveluita, äärimmäisen kiireen vuoksi tai jos hankkeen, ohjelman tai toimen toteuttaminen olisi mahdotonta tai kohtuuttoman vaikeaa osallistumissääntöjen vuoksi.

12. Tarjoajien, joille on myönnetty sopimuksia, on noudatettava kansainvälisesti sovittuja työelämän perusnormeja, kuten Kansainvälisen työjärjestön ILO:n perustyönormeja, yhdistymisvapautta ja työehtosopimusneuvotteluita, pakkotyön ja pakollisen työn poistamista, työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tapahtuvaa syrjintää ja lapsityövoiman käytön poistamista koskevia yleissopimuksia.

15 artikla

Yhteisön taloudellisten etujen suojaaminen

1. Tämän asetuksen täytäntöönpanon seurauksena tehtäviin sopimuksiin on sisällytettävä määräyksiä, joilla varmistetaan yhteisön taloudellisten etujen suojaaminen erityisesti petosten, korruption ja muiden väärinkäytösten varalta Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 (17), komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 (18) sekä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1073/1999 (19) mukaisesti.

2. Kaikissa sopimuksissa on määrättävä erikseen komission ja tilintarkastustuomioistuimen valtuudesta tarkastaa kaikkien yhteisöiltä varoja saaneiden toimeksisaajien ja alihankkijoiden tilit, joko asiakirjojen perusteella tai paikalla tehtävin tarkastuksin. Niissä on myös erikseen valtuutettava komissio tekemään asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 säädettyjä tarkastuskäyntejä.

16 artikla

Arviointi

1. Komissio seuraa ja tarkistaa säännöllisesti ohjelmiaan ja arvioi ohjelmasuunnittelun tuloksellisuutta, johdonmukaisuutta ja sisältöä, tarvittaessa riippumattomien ulkoisten arviointien avulla, varmistaakseen, että asetetut tavoitteet on saavutettu, ja voidakseen laatia suosituksia tulevien toimien parantamiseksi. Euroopan parlamentin tai neuvoston riippumattomia ulkoisia arviointeja koskevat ehdotukset on otettava asianmukaisesti huomioon.

2. Komissio toimittaa arviointikertomukset tiedoksi 17artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle komitealle ja Euroopan parlamentille. Jäsenvaltiot voivat pyytää yksittäisten arviointien käsittelemistä 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa komiteassa. Käsittelyn tulokset on otettava huomioon ohjelmasuunnittelussa ja varojen jakamisessa.

3. Komission on otettava tarvittaessa kaikki sidosryhmät mukaan tämän asetuksen nojalla annetun yhteisön avun arviointivaiheeseen. Lisäksi kannustetaan tekemään yhteisarviointeja jäsenvaltioiden, kansainvälisten järjestöjen tai muiden elinten kanssa.

III OSASTO

LOPPUSÄÄNNÖKSET

17 artikla

Komitea

1. Komissiota avustaa demokratia- ja ihmisoikeuskomitea, jäljempänä ”komitea”.

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset. Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuksi määräajaksi vahvistetaan 30 päivää.

3. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

18 artikla

Vuosikertomus

1. Komissio tutkii tämän asetuksen nojalla toteutettujen avustustoimenpiteiden toteutuksen edistymistä ja antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosikertomuksen avun toteutuksesta ja tuloksista sekä, jos mahdollista, pääasiallisista seurauksista ja vaikutuksista. Kyseinen kertomus on liitettävä Euroopan yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikan sekä ulkomaanavun täytäntöönpanoa koskevan vuosikertomuksen ja Euroopan unionin vuosittaisen ihmisoikeusraportin erottamattomaksi osaksi.

2. Vuosikertomukseen on sisällytettävä edellistä vuotta koskevat tiedot rahoitetuista toimenpiteistä, seuranta- ja arviointitoimien tuloksista, tärkeimpien kumppaneiden panoksesta sekä maksusitoumusten ja maksujen täytäntöönpanosta eriteltyinä maailmanlaajuisiin, alueellisiin ja maakohtaisiin toimenpiteisiin sekä avustusaloittain. Kertomuksessa on arvioitava avun tuloksia, käyttäen niin pitkälle kuin mahdollista erityisiä ja mitattavissa olevia indikaattoreita sen vaikutuksesta tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseen.

19 artikla

Rahoituspuitteet

Rahoituspuitteet tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten ajanjaksolla 2007–2013 ovat 1 104 000 000 euroa. Budjettivallan käyttäjä hyväksyy vuotuiset määrärahat rahoituskehyksen 2007–2013 rajoissa.

20 artikla

Uudelleentarkastelu

Komissio antaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa arvioidaan tämän asetuksen täytäntöönpanoa kolmen ensimmäisen vuoden aikana, ja esittää tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen, jolla asetukseen tehdään tarvittavat muutokset.

21 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 200731 päivään joulukuuta 2013.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä, 20 päivänä joulukuuta 2006.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

J. BORRELL FONTELLES

Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

J. KORKEAOJA

(1) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 12. joulukuuta 2006 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä) ja neuvoston päätös, tehty 20. joulukuuta 2006.

(2) EUVL L 210, 31.7.2006, s. 82.

(3) EUVL L 310, 9.11.2006, s. 1.

(4) EUVL L 386, 29.12.2006, s. 1.

(5) EUVL L 327, 24.11.2006, s 1.

(6) Komission tiedonanto, annettu 8 päivänä toukokuuta 2001, Euroopan unionin tehtävästä ihmisoikeuksien ja demokratisoitumisen edistämisessä kolmansissa maissa.

(7) Commission Communication of 23 May 1995 on the Inclusion of Respect for Democratic Principles and Human Rights in Agreements between the Community and Third Countries.

(8) EUVL C 46, 24.2.2006, s. 1.

(9) EYVL L 120, 8.5.1999, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 2110/2005 (EUVL L 344, 27.12.2005, s. 1).

(10) EYVL L 120, 8.5.1999, s. 8, asetus sellaisena kuin se on viimeksi neuvoston asetuksella (EY) N:o 2112/2005 (EUVL L 344, 27.12.2005, s. 23).

(11) EYVL L 317, 15.12.2000, s. 3; EUVL L 385, 29.12.2004, s. 88.

(12) EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

(13) EUVL L 138, 30.4.2004, s. 31.

(14) Komission tiedonanto, annettu 11 päivänä huhtikuuta 2000, Euroopan unionin vaaliavusta ja vaalitarkkailutoiminnasta.

(15) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY (EUVL L 200, 22.7.2006, s. 11).

(16) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

(17) EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1.

(18) EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

(19) EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.

29.12.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 386/17

NEUVOSTON PÄÄTÖS

tehty 27 päivänä maaliskuuta 2006

Euroopan yhteisön ja Marokon kuningaskunnan välisen tiettyjä lentoliikenteen näkökohtia koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta ja väliaikaisesta soveltamisesta

(2006/953/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 80 artiklan 2 kohdan yhdessä 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen virkkeen kanssa,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ekä katsoo seuraavaa:

1)	Neuvosto valtuutti 5 päivänä kesäkuuta 2003 komission aloittamaan kolmansien maiden kanssa neuvottelut voimassa olevien kahdenvälisten sopimusten tiettyjen määräysten korvaamisesta yhteisön kanssa tehtävillä sopimuksilla.

Komissio on neuvotellut yhteisön puolesta Marokon kuningaskunnan kanssa sopimuksen tietyistä lentoliikenteen näkökohdista, jäljempänä ”sopimus”. Näissä neuvotteluissa se on noudattanut menettelyjä ja ohjeita, jotka on esitetty komission valtuuttamisesta aloittamaan neuvottelut kolmansien maiden kanssa voimassa olevien kahdenvälisten sopimusten tiettyjen määräysten korvaamisesta yhteisön kanssa tehtävillä sopimuksilla tehdyn neuvoston päätöksen liitteessä.

3)	Sopimus olisi allekirjoitettava ja sitä olisi sovellettava väliaikaisesti sillä varauksella, että se tehdään lopullisesti myöhemmin,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Hyväksytään yhteisön puolesta Euroopan yhteisön ja Marokon kuningaskunnan välinen tiettyjä lentoliikenteen näkökohtia koskeva sopimus sillä edellytyksellä, että neuvosto tekee päätöksen sopimuksen tekemisestä.

Sopimuksen teksti on tämän päätöksen liitteenä.

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja oikeutetaan nimeämään yksi tai useampi henkilö, jolla on valtuudet allekirjoittaa sopimus yhteisön puolesta sillä edellytyksellä, että sopimus tehdään.

3 artikla

Sopimusta sovelletaan väliaikaisesti sen voimaantuloon saakka sitä päivää seuraavan kuukauden ensimmäisestä päivästä, jona osapuolet ovat ilmoittaneet toisilleen tätä varten tarvittavien menettelyjen saattamisesta päätökseen.

4 artikla

Neuvoston puheenjohtaja oikeutetaan antamaan sopimuksen 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu ilmoitus.

Tehty Brysselissä, 27 päivänä maaliskuuta 2006.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. GORBACH

Euroopan yhteisön ja Marokon kuningaskunnan sopimus tietyistä lentoliikenteen näkökohdista

EUROOPAN YHTEISÖN

MAROKON KUNINGASKUNTA

(jäljempänä ”osapuolet”),

jotka

TOTEAVAT, että useiden Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden ja Marokon kuningaskunnan välillä on tehty kahdenvälisiä lentoliikennesopimuksia, joihin sisältyy Euroopan yhteisön oikeuden vastaisia määräyksiä,

TOTEAVAT, että Euroopan yhteisöllä on yksinomainen toimivalta monien sellaisten näkökohtien osalta, jotka voivat sisältyä Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kahdenvälisiin lentoliikennesopimuksiin,

TOTEAVAT, että johonkin jäsenvaltioon sijoittautuneilla yhteisön lentoliikenteen harjoittajilla on Euroopan yhteisön oikeuden nojalla oikeus syrjimättömään pääsyyn Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisille lentoreiteille,

OTTAVAT HUOMIOON, että Euroopan yhteisön ja tiettyjen kolmansien maiden välillä on tehty sopimuksia, joiden mukaan näiden kolmansien maiden kansalaiset voivat olla omistajina lentoyhtiöissä, joilla on Euroopan yhteisön lainsäädännön mukainen toimilupa,

TUNNUSTAVAT, että Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden ja Marokon kuningaskunnan kahdenvälisten lentoliikennesopimusten määräykset, jotka ovat Euroopan yhteisön oikeuden vastaisia, on saatettava sen mukaisiksi, jotta Euroopan yhteisön ja Marokon kuningaskunnan väliselle lentoliikenteelle voidaan luoda vankka oikeusperusta ja liikenteen jatkuvuus voidaan taata,

TOTEAVAT, että näiden Euroopan yhteisön tarkoituksena ei näiden neuvottelujen yhteydessä ole lisätä Euroopan yhteisön ja Marokon kuningaskunnan välisen lentoliikenteen kokonaismäärää taikka vaikuttaa yhteisön lentoliikenteen harjoittajien ja Marokon kuningaskunnan lentoliikenteen harjoittajien väliseen tasapainoon tai neuvotella muutoksia voimassa olevien kahdenvälisten lentoliikennesopimusten liikenneoikeuksia koskeviin määräyksiin,

OVAT SOPINEET SEURAAVISTA MÄÄRÄYKSISTÄ:

1 artikla

Yleiset määräykset

1. Tässä sopimuksessa ”jäsenvaltioilla” tarkoitetaan Euroopan yhteisön jäsenvaltioita.

2. Kun jossain liitteessä I mainitussa sopimuksessa viitataan kyseisen sopimuksen sopimuspuolena olevan jäsenvaltion kansalaisiin, tämän on katsottava viittaavan Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden kansalaisiin.

3. Kun jossain liitteessä I mainitussa sopimuksessa viitataan kyseisen sopimuksen sopimuspuolena olevan jäsenvaltion lentoliikenteen harjoittajiin tai lentoyhtiöihin, sen on katsottava viittaavan tämän jäsenvaltion nimeämiin lentoliikenteen harjoittajiin tai lentoyhtiöihin.

2 artikla

Jäsenvaltion suorittama nimeäminen

1. Tämän artiklan 2 kohdan määräykset ovat ensisijaisia liitteessä II olevassa a kohdassa lueteltujen artiklojen niihin määräyksiin nähden, jotka koskevat kyseisen jäsenvaltion tekemää lentoliikenteen harjoittajan nimeämistä sekä Marokon kuningaskunnan lentoliikenteen harjoittajalle myöntämiä liikennöintilupia ja muita lupia sekä 3 kohdan määräykset ensisijaisia liitteessä II olevassa b kohdassa lueteltujen artiklojen niihin määräyksiin nähden, jotka koskevat lentoliikenteen harjoittajan liikennöintilupien tai muiden lupien epäämistä, peruuttamista, tilapäistä peruuttamista tai rajoittamista.

2. Saatuaan ilmoituksen jäsenvaltion suorittamasta nimeämisestä Marokon kuningaskunnan on myönnettävä asianmukaiset liikennöintiluvat ja muut luvat mahdollisimman pienellä menettelyihin liittyvällä viiveellä edellyttäen, että

i)	lentoliikenteen harjoittaja on sijoittautunut nimeävän jäsenvaltion alueelle Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti ja sillä on Euroopan yhteisön lainsäädännön mukainen voimassa oleva liikennelupa;

ii)	lentoliikenteen harjoittaja on ansiolentoluvan myöntämisestä vastaavan jäsenvaltion jatkuvan ja tehokkaan lakisääteisen valvonnan alainen ja asianomainen ilmailuviranomainen on mainittu selvästi nimeämisessä; ja

iii)

lentoliikenteen harjoittaja on pysyvästi jäsenvaltioiden ja/tai jäsenvaltioiden kansalaisten ja/tai muiden liitteessä III lueteltujen valtioiden ja/tai niiden kansalaisten omistuksessa joko suoraan tai osake-enemmistön kautta ja on jatkuvasti näiden valtioiden ja/tai niiden kansalaisten tosiasiallisessa määräysvallassa.

3. Marokon kuningaskunta voi evätä tai peruuttaa kokonaan tai tilapäisesti jäsenvaltion nimeämän lentoliikenteen harjoittajan liikennöintiluvat tai muut luvat tai rajoittaa niiden käyttöä, jos

i)	lentoliikenteen harjoittaja ei ole sijoittautunut nimeävän jäsenvaltion alueelle Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti tai sillä ei ole Euroopan yhteisön lainsäädännön mukaista voimassa olevaa liikennelupaa;

ii)	lentoliikenteen harjoittaja ei ole ansiolentoluvan myöntämisestä vastaavan jäsenvaltion jatkuvan ja tehokkaan lakisääteisen valvonnan alainen tai asianomaista ilmailuviranomaista ei ole mainittu selvästi nimeämisessä; tai

iii)	lentoliikenteen harjoittaja ei ole jäsenvaltioiden ja/tai jäsenvaltioiden kansalaisten ja/tai muiden liitteessä III lueteltujen valtioiden ja/tai niiden kansalaisten omistuksessa ja tosiasiallisessa määräysvallassa joko suoraan tai osake-enemmistön kautta.

Marokon kuningaskunta ei saa tämän kohdan mukaisia oikeuksia käyttäessään harjoittaa kansallisuuteen perustuvaa syrjintää yhteisön lentoliikenteen harjoittajien välillä.

4. Tämän artiklan 5 kohdan määräykset ovat ensisijaisia liitteessä II olevassa a kohdassa lueteltujen artiklojen niihin määräyksiin nähden, jotka koskevat Marokon kuningaskunnan tekemää lentoliikenteen harjoittajan nimeämistä ja asianomaisen jäsenvaltion lentoliikenteen harjoittajalle myöntämiä liikennöintilupia ja muita lupia sekä 6 kohdan määräykset ensisijaisia liitteessä II olevassa b kohdassa lueteltujen artiklojen niihin määräyksiin nähden, jotka koskevat lentoliikenteen harjoittajan liikennöintilupien tai muiden lupien epäämistä, peruuttamista, tilapäistä peruuttamista tai rajoittamista.

5. Saatuaan ilmoituksen Marokon kuningaskunnan tekemästä nimeämisestä jäsenvaltion on myönnettävä asianmukaiset liikennöintiluvat ja muut luvat mahdollisimman pienellä menettelyihin liittyvällä viiveellä edellyttäen, että

i)	lentoliikenteen harjoittaja on sijoittautunut Marokon kuningaskunnan alueelle ja sillä on Marokon lainsäädännön mukainen voimassa oleva liikennelupa tai muu vastaava asiakirja;

ii)	lentoliikenteen harjoittaja on Marokon kuningaskunnan jatkuvan ja tehokkaan lakisääteisen valvonnan alainen; ja

iii)

lentoliikenteen harjoittaja on pysyvästi Marokon kuningaskunnan ja/tai Marokon kuningaskunnan kansalaisten tai jäsenvaltioiden ja/tai jäsenvaltioiden kansalaisten omistuksessa joko suoraan tai osake-enemmistön kautta ja on jatkuvasti Marokon kuningaskunnan ja/tai Marokon kuningaskunnan kansalaisten tai jäsenvaltioiden ja/tai jäsenvaltioiden kansalaisten tosiasiallisessa määräysvallassa, paitsi jos liitteessä I mainittuun sovellettavaan sopimukseen sisältyy suotuisampia määräyksiä asiasta.

6. Asianomainen jäsenvaltio voi evätä tai peruuttaa kokonaan tai tilapäisesti Marokon kuningaskunnan nimeämän lentoliikenteen harjoittajan liikennöintiluvat tai muut luvat tai rajoittaa niiden käyttöä, jos

i)	lentoliikenteen harjoittaja ei ole sijoittautunut Marokon kuningaskunnan alueelle tai sillä ei ole Marokon lainsäädännön mukaista voimassa olevaa liikennelupaa;

ii)	lentoliikenteen harjoittaja ei ole Marokon kuningaskunnan jatkuvan ja tehokkaan lakisääteisen valvonnan alainen; tai

iii)

lentoliikenteen harjoittaja ei ole Marokon kuningaskunnan ja/tai Marokon kuningaskunnan kansalaisten tai jäsenvaltioiden ja/tai jäsenvaltioiden kansalaisten omistuksessa ja tosiasiallisessa määräysvallassa joko suoraan tai osake-enemmistön kautta, paitsi jos liitteessä I mainittuun sovellettavaan sopimukseen sisältyy suotuisampia määräyksiä asiasta.

3 artikla

Lakisääteiseen valvontaan liittyvät oikeudet

1. Tämän artiklan 2 kohdan määräyksillä täydennetään liitteessä II olevassa c kohdassa lueteltuja artikloja.

2. Jos jäsenvaltio on nimennyt lentoliikenteen harjoittajan, jonka lakisääteisestä valvonnasta vastaa jokin toinen jäsenvaltio, lentoliikenteen harjoittajan nimenneen jäsenvaltion ja Marokon kuningaskunnan välisen sopimuksen turvallisuusmääräysten nojalla Marokon kuningaskunnalle kuuluvia oikeuksia sovelletaan myös turvallisuusvaatimusten hyväksymiseen, noudattamiseen tai ylläpitämiseen kyseisen toisen jäsenvaltion toimesta sekä kyseisen lentoliikenteen harjoittajan liikenneluvan myöntämiseen.

4 artikla

Lentopolttoaineen verotus

1. Tämän artiklan 2 kohdan määräyksillä täydennetään liitteessä II olevassa d kohdassa lueteltujen artiklojen vastaavia määräyksiä.

2. Mikään liitteessä II olevassa d kohdassa lueteltujen sopimusten kohta ei niissä mahdollisesti olevista päinvastaisista määräyksistä huolimatta saa estää jäsenvaltioita määräämästä veroja, tulleja tai muita maksuja sen alueella toimitetulle polttoaineelle, jota käytetään Marokon kuningaskunnan nimeämän lentoliikenteen harjoittajan ilma-aluksessa, joka liikennöi asianomaisen jäsenvaltion alueella sijaitsevan paikan ja saman jäsenvaltion alueella sijaitsevan toisen paikan tai jonkin toisen jäsenvaltion alueella sijaitsevan paikan välillä.

5 artikla

Tariffit

1. Tämän artiklan 2 kohdan määräyksillä täydennetään liitteessä II olevassa e kohdassa lueteltuja artikloja.

2. Tariffeihin, joita Marokon kuningaskunnan nimeämät lentoliikenteen harjoittajat perivät kokonaan Euroopan yhteisön alueella tapahtuvasta kuljetuksesta sellaisen liitteessä I mainitun sopimuksen nojalla, johon sisältyy liitteessä II olevassa e kohdassa mainittu määräys, sovelletaan Euroopan yhteisön lainsäädäntöä.

3. Tariffeihin, joita jäsenvaltioiden nimeämät lentoliikenteen harjoittajat perivät kokonaan Marokon alueella tapahtuvasta kuljetuksesta sellaisen liitteessä I mainitun sopimuksen nojalla, johon sisältyy liitteessä II olevassa e kohdassa mainittu määräys, sovelletaan Marokon lainsäädäntöä.

6 artikla

Sopimuksen liitteet

Tämän sopimuksen liitteet ovat sen erottamaton osa.

7 artikla

Tarkistaminen tai muuttaminen

Osapuolet voivat milloin tahansa yhteisellä hyväksynnällä tarkistaa tai muuttaa tätä sopimusta.

8 artikla

Voimaantulo ja väliaikainen soveltaminen

1. Tämä sopimus tulee voimaan päivänä, jona osapuolet ovat ilmoittaneet kirjallisesti toisilleen, että sopimuksen voimaan saattamisen edellyttämät sisäiset menettelyt on saatettu päätökseen.

2. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa määrätään, osapuolet sopivat soveltavansa sopimusta väliaikaisesti sitä päivää seuraavan kuukauden ensimmäisestä päivästä, jona osapuolet ovat ilmoittaneet toisilleen tätä varten tarvittavien menettelyjen saattamisesta päätökseen.

3. Jäsenvaltioiden ja Marokon kuningaskunnan väliset sopimukset ja muut järjestelyt, jotka eivät vielä ole tulleet voimaan tämän sopimuksen allekirjoituspäivänä ja joita ei sovelleta väliaikaisesti, luetellaan liitteessä I olevassa b kohdassa. Tätä sopimusta sovelletaan kaikkiin tällaisiin sopimuksiin ja järjestelyihin, kun ne tulevat voimaan tai kun niitä sovelletaan väliaikaisesti.

9 artikla

Voimassaolon päättyminen

1. Jos jokin liitteessä I mainittu sopimus irtisanotaan, kaikkien tämän sopimuksen määräysten, jotka liittyvät kyseiseen liitteessä I mainittuun sopimukseen, voimassaolo päättyy samaan aikaan.

2. Jos kaikki liitteessä I mainitut sopimukset irtisanotaan, tämän sopimuksen voimassaolo päättyy samaan aikaan.

TÄMÄN VAKUUDEKSI alla mainitut asianmukaisesti valtuutetut edustajat ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Tämä sopimus on tehty […]ssa […] päivänä […]kuuta […] kahtena kappaleena englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, ranskan, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin, viron ja arabian kielellä.

Por la Comunidad Europea

Za Evropské společenství

For Det Europæiske Fællesskab

Für die Europäische Gemeinschaft

Euroopa Ühenduse nimel

Για την Ευρωπαϊκή Κοινότητα

For the European Community

Pour la Communauté européenne

Per la Comunità europea

Eiropas Kopienas vārdā

Europos bendrijos vardu

az Európai Közösség részéről

Għall-Komunità Ewropea

Voor de Europese Gemeenschap

W imieniu Wspólnoty Europejskiej

Pela Comunidade Europeia

Za Európske spoločenstvo

Za Evropsko skupnost

Euroopan yhteisön puolesta

För Europeiska gemenskapens vägnar

Por el Reino de Marruecos

Za Marocké království

For Kongeriget Marokko

Für das Königreich Marokko

Maroko Kuningriigi nimel

Για το Βασίλειο του Μαρόκου

For the Kingdom of Morocco

Pour le Royaume du Maroc

Per il Regno del Marocco

Marokas Karalistes vārdā

Maroko Karalystès vardu

A Marokkói Királyság részéről

Għar-Renju tal-Marokk

Voor het Koninkrijk Marokko

W imieniu Królestwa Marokańskiego

Pelo Reino de Marrocos

Za Marocké kráľovstvo

Za Kraljevino Maroko

Marokon kuningaskunnan puolesta

För Konungariket Marocko

LIITE I

Marokon kuningaskunnan ja Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden kahdenväliset lentoliikennesopimukset, jotka on tehty, allekirjoitettu ja/tai joita sovelletaan väliaikaisesti tämän sopimuksen allekirjoituspäivänä

—

Belgian kuningaskunnan hallituksen ja Hänen Majesteettinsa Marokon kuninkaan hallituksen välinen lentoliikennesopimus, tehty Rabatissa 20 päivänä tammikuuta 1958, jäljempänä ”Marokko–Belgia-sopimus”,

sellaisena kuin se on täydennettynä 20 päivänä tammikuuta 1958 päivätyllä noottienvaihdolla, ja

sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Rabatissa 11 päivänä kesäkuuta 2002 tehdyllä yhteisymmärryspöytäkirjalla;

—

Tšekkoslovakian sosialistisen tasavallan hallituksen ja Hänen Majesteettinsa Marokon kuninkaan hallituksen välinen Rabatissa 8 päivänä toukokuuta 1961 tehty lentoliikennesopimus, jonka osalta Tšekin tasavalta on ilmoittanut, että se katsoo sopimuksen määräysten sitovan itseään, jäljempänä ”Marokko–Tšekki-sopimus”;

—	Tanskan kuningaskunnan hallituksen ja Marokon kuningaskunnan hallituksen välinen lentoliikennesopimus, tehty Rabatissa 14 päivänä marraskuuta 1977, jäljempänä ”Marokko–Tanska-sopimus”, sellaisena kuin se on täydennettynä 14 päivänä marraskuuta 1977 päivätyllä noottienvaihdolla;

—

Saksan liittotasavallan ja Marokon kuningaskunnan välinen lentoliikennesopimus, tehty Bonnissa 12 päivänä lokakuuta 1961, jäljempänä ”Marokko–Saksa-sopimus”,

sellaisena kuin se on muutettuna Bonnissa 12 päivänä joulukuuta 1991 tehdyllä yhteisymmärryspöytäkirjalla, ja

sellaisena kuin se on muutettuna 9 päivänä huhtikuuta 1977 ja 16 päivänä helmikuuta 1998 päivätyllä noottienvaihdolla, ja

sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Rabatissa 15 päivänä heinäkuuta 1998 tehdyllä yhteisymmärryspöytäkirjalla;

—	Helleenien tasavallan hallituksen ja Marokon kuningaskunnan hallituksen välinen lentoliikennesopimus, tehty Ateenassa 6 päivänä lokakuuta 1998, jäljempänä ”Marokko–Kreikka-sopimus”, luettava yhdessä Ateenassa 6 päivänä lokakuuta 1998 tehdyn yhteisymmärryspöytäkirjan kanssa;

—	Espanjan hallituksen ja Marokon kuningaskunnan hallituksen välinen lentoliikennesopimus, tehty Madridissa 7 päivänä heinäkuuta 1970, jäljempänä ”Marokko–Espanja-sopimus”, sellaisena kuin se on täydennettynä 12 päivänä elokuuta 2003 ja 25 päivänä elokuuta 2003 päivätyllä kirjeenvaihdolla;

—	Ranskan tasavallan hallituksen ja Hänen Majesteettinsa Marokon kuninkaan hallituksen välinen lentoliikennesopimus, tehty Rabatissa 25 päivänä lokakuuta 1957, jäljempänä ”Marokko–Ranska-sopimus”;

—

Italian tasavallan hallituksen ja Hänen Majesteettinsa Marokon kuninkaan hallituksen välinen lentoliikennesopimus, tehty Roomassa 8 päivänä heinäkuuta 1967, jäljempänä ”Marokko–Italia-sopimus”,

sellaisena kuin se on muutettuna Roomassa 13 päivänä heinäkuuta 2000 tehdyllä yhteisymmärryspöytäkirjalla, ja

sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 17 päivänä lokakuuta 2001 ja 3 päivänä tammikuuta 2002 päivätyllä noottienvaihdolla;

—	Latvian tasavallan hallituksen ja Marokon kuningaskunnan hallituksen välinen lentoliikennesopimus, tehty Varsovassa 19 päivänä toukokuuta 1999, jäljempänä ”Marokko–Latvia-sopimus”;

—	Luxemburgin suurherttuakunnan hallituksen ja Hänen Majesteettinsa Marokon kuninkaan hallituksen välinen lentoliikennesopimus, tehty Bonnissa 5 päivänä heinäkuuta 1961, jäljempänä ”Marokko–Luxemburg-sopimus”;

—	Unkarin kansantasavallan ja Marokon kuningaskunnan välinen lentoliikennesopimus, tehty Rabatissa 21 päivänä maaliskuuta 1967, jäljempänä ”Marokko–Unkari-sopimus”;

—	Maltan tasavallan hallituksen ja Hänen Majesteettinsa Marokon kuninkaan hallituksen välinen lentoliikennesopimus, tehty Rabatissa 26 päivänä toukokuuta 1983, jäljempänä ”Marokko–Malta-sopimus”;

—	Hänen Majesteettinsa Alankomaiden kuningattaren hallituksen ja Hänen Majesteettinsa Marokon kuninkaan hallituksen välinen lentoliikennesopimus, tehty Rabatissa 20 päivänä toukokuuta 1959, jäljempänä ”Marokko–Alankomaat-sopimus”;

—	Itävallan liittohallituksen ja Marokon kuningaskunnan hallituksen välinen lentoliikennesopimus, tehty Rabatissa 27 päivänä helmikuuta 2002, jäljempänä ”Marokko–Itävalta-sopimus”;

—	Puolan kansantasavallan hallituksen ja Marokon kuningaskunnan hallituksen välinen lentoliikennesopimus, tehty Rabatissa 29 päivänä marraskuuta 1969, jäljempänä ”Marokko–Puola-sopimus”;

—

Portugalin ja Marokon kuningaskunnan välinen lentoliikennesopimus, tehty Rabatissa 3 päivänä huhtikuuta 1958, jäljempänä ”Marokko–Portugali-sopimus”,

sellaisena kuin se on täydennettynä Lissabonissa 19 päivänä joulukuuta 1975 tehdyllä pöytäkirjamerkinnöillä, ja

sellaisena kuin se on viimeksi täydennettynä Lissabonissa 17 päivänä marraskuuta 2003 tehdyllä pöytäkirjamerkinnöillä;

—	Ruotsin kuningaskunnan hallituksen ja Marokon kuningaskunnan hallituksen välinen lentoliikennesopimus, tehty Rabatissa 14 päivänä marraskuuta 1977, jäljempänä ”Marokko–Ruotsi-sopimus”, sellaisena kuin se on täydennettynä 14 päivänä marraskuuta 1977 päivätyllä noottienvaihdolla;

—

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen ja Marokon kuningaskunnan hallituksen välinen lentoliikennesopimus, tehty Lontoossa 22 päivänä lokakuuta 1965, jäljempänä ”Marokko–Yhdistynyt kuningaskunta-sopimus”,

sellaisena kuin se on muutettuna 10 ja 14 päivänä lokakuuta 1968 päivätyllä noottienvaihdolla,

sellaisena kuin se on muutettuna Lontoossa 14 päivänä maaliskuuta 1997 tehdyllä pöytäkirjalla, ja

sellaisena kuin se on muutettuna Rabatissa 17 päivänä lokakuuta 1997 tehdyllä pöytäkirjalla.

Marokon kuningaskunnan ja Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden välillä parafoidut tai allekirjoitetut lentoliikennesopimukset ja muut järjestelyt, jotka eivät ole vielä tulleet voimaan ja joita ei sovelleta väliaikaisesti tämän sopimuksen allekirjoituspäivänä

—	Alankomaiden kuningaskunnan hallituksen ja Marokon kuningaskunnan hallituksen välinen lentoliikennesopimus, joka on liitetty Haagissa 20 päivänä kesäkuuta 2001 tehtyyn yhteisymmärryspöytäkirjaan liitteenä 1, jäljempänä ”parafoitu Marokko–Alankomaat-sopimus”

LIITE II

Luettelo liitteessä I lueteltujen sopimusten artikloista, joihin viitataan tämän sopimuksen 2–5 artiklassa

Jäsenvaltion tekemä nimeäminen

—	Marokko–Belgia-sopimuksen 18 artikla

—	Marokko–Tšekki-sopimuksen 13 artikla

—	Marokko–Tanska-sopimuksen 3 artikla

—	Marokko–Saksa-sopimuksen 3 artikla

—	Marokko–Kreikka-sopimuksen 3 artikla

—	Marokko–Espanja-sopimuksen 3 artikla

—	Marokko–Ranska-sopimuksen 12 artikla

—	Marokko–Italia-sopimuksen 14 artikla

—	Marokko–Latvia-sopimuksen 3 artikla

—	Marokko–Luxemburg-sopimuksen 14 artikla

—	Marokko–Unkari-sopimuksen 3 artikla

—	Marokko–Malta-sopimuksen 16 artikla

—	Marokko–Alankomaat-sopimuksen 17 artikla

—	parafoidun Marokko–Alankomaat-sopimuksen 3 artikla

—	Marokko–Itävalta-sopimuksen 3 artikla

—	Marokko–Puola-sopimuksen 7 artikla

—	Marokko–Portugali-sopimuksen 13 artikla

—	Marokko–Ruotsi-sopimuksen 3 artikla

—	Marokko–Yhdistynyt kuningaskunta-sopimuksen 3 artikla

Liikennöintilupien tai muiden lupien epääminen, peruuttaminen kokonaan tai tilapäisesti tai niiden rajoittaminen

—	Marokko–Belgia-sopimuksen 5 artikla

—	Marokko–Tšekki-sopimuksen 7 artikla

—	Marokko–Tanska-sopimuksen 4 artikla

—	Marokko–Saksa-sopimuksen 4 artikla

—	Marokko–Kreikka-sopimuksen 4 artikla

—	Marokko–Espanja-sopimuksen 4 artikla

—	Marokko–Ranska-sopimuksen 6 artikla

—	Marokko–Italia-sopimuksen 7 artikla

—	Marokko–Latvia-sopimuksen 4 artikla

—	Marokko–Luxemburg-sopimuksen 7 artikla

—	Marokko–Unkari-sopimuksen 8 artikla

—	Marokko–Malta-sopimuksen 9 artikla

—	Marokko–Alankomaat-sopimuksen 4 artikla

—	parafoidun Marokko–Alankomaat-sopimuksen 4 artikla

—	Marokko–Itävalta-sopimuksen 4 artikla

—	Marokko–Puola-sopimuksen 8 artikla

—	Marokko–Portugali-sopimuksen 6 artikla

—	Marokko–Ruotsi-sopimuksen 4 artikla

—	Marokko–Yhdistynyt kuningaskunta-sopimuksen 4 artikla

Lakisääteinen valvonta

—	Marokko–Saksa-sopimuksen 9 a artikla

—	Marokko–Kreikka-sopimuksen 7 artikla

—	Marokko–Italia-sopimuksen 5 a artikla

—	Marokko–Luxemburg-sopimuksen 5 artikla

—	Marokko–Unkari-sopimuksen 6 artikla

—	parafoidun Marokko–Alankomaat-sopimuksen 17 artikla

Lentopolttoaineen verotus

—	Marokko–Belgia-sopimuksen 7 artikla

—	Marokko–Tšekki-sopimuksen 3 artikla

—	Marokko–Tanska-sopimuksen 6 artikla

—	Marokko–Saksa-sopimuksen 6 artikla

—	Marokko–Kreikka-sopimuksen 10 artikla

—	Marokko–Espanja-sopimuksen 5 artikla

—	Marokko–Ranska-sopimuksen 3 artikla

—	Marokko–Italia-sopimuksen 3 artikla

—	Marokko–Latvia-sopimuksen 14 artikla

—	Marokko–Luxemburg-sopimuksen 3 artikla

—	Marokko–Unkari-sopimuksen 4 artikla

—	Marokko–Malta-sopimuksen 3 artikla

—	Marokko–Alankomaat-sopimuksen 6 artikla

—	parafoidun Marokko–Alankomaat-sopimuksen 10 artikla

—	Marokko–Itävalta-sopimuksen 9 artikla

—	Marokko–Puola-sopimuksen 3 artikla

—	Marokko–Portugali-sopimuksen 3 artikla

—	Marokko–Ruotsi-sopimuksen 6 artikla

—	Marokko–Yhdistynyt kuningaskunta-sopimuksen 5 artikla

Kuljetustariffit Euroopan yhteisön sisällä

—	Marokko–Belgia-sopimuksen 19 artikla

—	Marokko–Tšekki-sopimuksen 19 artikla

—	Marokko–Tanska-sopimuksen 9 artikla

—	Marokko–Saksa-sopimuksen 9 artikla

—	Marokko–Kreikka-sopimuksen 13 artikla

—	Marokko–Espanja-sopimuksen 11 artikla

—	Marokko–Ranska-sopimuksen 17 artikla

—	Marokko–Italia-sopimuksen 20 artikla

—	Marokko–Latvia-sopimuksen 10 artikla

—	Marokko–Luxemburg-sopimuksen 20 artikla

—	Marokko–Unkari-sopimuksen 17 artikla

—	Marokko–Malta-sopimuksen 19 artikla

—	Marokko–Alankomaat-sopimuksen 18 artikla

—	parafoidun Marokko–Alankomaat-sopimuksen 6 artikla

—	Marokko–Itävalta-sopimuksen 13 artikla

—	Marokko–Puola-sopimuksen 19 artikla

—	Marokko–Portugali-sopimuksen 18 artikla

—	Marokko–Ruotsi-sopimuksen 9 artikla

—	Marokko–Yhdistynyt kuningaskunta-sopimuksen 9 artikla

LIITE III

Luettelo tämän sopimuksen 2 artiklassa tarkoitetuista muista valtioista

a)	Islannin tasavalta (Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen nojalla)

b)	Liechtensteinin ruhtinaskunta (Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen nojalla)

c)	Norjan kuningaskunta (Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen nojalla)

d)	Sveitsin valaliitto (Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen lentoliikennesopimuksen nojalla)

29.12.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 386/28

NEUVOSTON PÄÄTÖS

tehty 18 päivänä joulukuuta 2006

teollismallien kansainvälistä rekisteröintiä koskevaan Haagin sopimukseen liittyvään, Genevessä 2 päivänä heinäkuuta 1999 tehtyyn Geneven asiakirjaan tapahtuvan Euroopan yhteisön liittymisen hyväksymisestä

(2006/954/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, JOKA

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 308 artiklan yhdessä 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan toisen virkkeen ja 300 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan kanssa,

ottaa huomioon komission ehdotuksen

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Yhteisömallista 12 päivänä joulukuuta 2001 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 6/2002 (1), joka perustuu perustamissopimuksen 308 artiklaan, pyritään luomaan hyvin toimivat ja edellytyksiltään kansallisia markkinoita vastaavat markkinat. Tällaisten markkinoiden luomiseksi ja niiden kehittämiseksi enemmän yhtenäismarkkinoiden suuntaan otettiin asetuksen nojalla käyttöön yhteisön mallijärjestelmä, jonka avulla yritykset voivat yhtä menettelyä noudattaen saada yhteisömallin, jolla on yhdenmukainen suoja ja jolla on samat vaikutukset koko Euroopan yhteisön alueella.

(2)

Teollismallien kansainvälistä rekisteröintiä koskevaan Haagin sopimukseen liittyvä Geneven asiakirja, jäljempänä ”Geneven asiakirja”, hyväksyttiin 2 päivänä heinäkuuta 1999 tätä tarkoitusta varten Genevessä kokoontuneessa diplomaattikonferenssissa, joka seurasi maailman henkisen omaisuuden järjestön (WIPO) alulle panemia ja päätökseen saattamia kokousvalmisteluja, joihin osallistuivat myös Haagin liiton jäseninä olevat ja siihen kuulumattomat jäsenvaltiot sekä Euroopan yhteisö.

(3)	Geneven asiakirja hyväksyttiin tiettyjen uudistusten sisällyttämiseksi teollismallien kansainvälistä tallettamista koskevaan järjestelmään, josta määrätään 2 päivänä kesäkuuta 1934 tehdyssä Lontoon asiakirjassa ja 28 päivänä marraskuuta 1960 tehdyssä Haagin asiakirjassa.

(4)

Geneven asiakirjan tavoitteina on laajentaa kansainvälistä rekisteröintiä koskeva Haagin järjestelmä koskemaan uusia jäseniä ja tehdä järjestelmästä hakijoiden kannalta houkuttelevampi. Lontoon ja Haagin asiakirjoihin verrattuna yksi Geneven asiakirjan tärkeimmistä uudistuksista on, että sellaisen hallitustenvälisen järjestön, jolla on virasto alueellaan voimassa olevien mallien suojaamista varten, on mahdollista tulla Geneven asiakirjan sopimuspuoleksi.

(5)	Liittyminen Geneven asiakirjan sopimuspuoleksi tehtiin mahdolliseksi hallitustenväliselle järjestölle, jolla on alueellinen virasto mallien rekisteröintiä varten, erityisesti sen vuoksi, että yhteisö voisi liittyä asiakirjaan ja näin ollen Haagin liittoon.

(6)

Geneven asiakirja tuli voimaan 23 päivänä joulukuuta 2003, ja sitä on sovellettu 1 päivästä huhtikuuta 2004. Sisämarkkinoilla toimiva yhdenmukaistamisvirasto (tavaramerkit ja mallit) on vastaanottanut rekisteröityjä yhteisömalleja koskevia hakemuksia 1 päivästä tammikuuta 2003, ja hakemusten ensimmäinen saapumispäivä oli 1 päivä huhtikuuta 2003.

(7)

Yhteisön mallijärjestelmä ja Geneven asiakirjalla perustettu kansainvälinen rekisteröintijärjestelmä ovat toisiaan täydentäviä. Yhteisön mallijärjestelmä muodostaa täydellisen ja yhtenäisen mallien alueellisen rekisteröintijärjestelmän, joka kattaa yhteisön koko alueen. Haagin sopimus on sopimusjärjestely, jonka tarkoituksena on keskittää menettelyt, joilla haetaan malleille suojaa nimettyjen sopimuspuolten alueella.

(8)

Yhteyden luominen yhteisön mallijärjestelmän ja Geneven asiakirjan mukaisen kansainvälisen rekisteröintijärjestelmän välille antaisi suunnittelijoille mahdollisuuden hankkia yhdellä ainoalla kansainvälisellä hakemuksella suojaa malleilleen sekä yhteisössä yhteisön mallijärjestelmän nojalla että Geneven asiakirjan piiriin kuuluvilla alueilla yhteisössä ja sen ulkopuolella.

(9)

Yhteyden luominen yhteisön mallijärjestelmän ja Geneven asiakirjan mukaisen kansainvälisen rekisteröintijärjestelmän välille edistää lisäksi taloudellisen toiminnan tasapainoista kehitystä, poistaa kilpailun vääristymiä, on kustannustehokasta ja lisää sisämarkkinoiden yhdentymistä ja toimivuutta. Yhteisön on tämän vuoksi tarpeen liittyä Geneven asiakirjaan yhteisön mallijärjestelmän houkuttelevuuden lisäämiseksi.

(10)	Komissiolle olisi annettava valtuudet edustaa yhteisöä Haagin liiton yleiskokouksessa sen jälkeen, kun yhteisö on liittynyt Geneven asiakirjaan.

(11)	Tämä päätös ei vaikuta jäsenvaltioiden oikeuteen osallistua Haagin liiton yleiskokoukseen kansallisia mallejaan koskevien kysymysten osalta,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Hyväksytään yhteisön puolesta teollismallien kansainvälistä rekisteröintiä koskevaan Haagin sopimukseen liittyvä, Genevessä 2 päivänä heinäkuuta 1999 tehty asiakirja, jäljempänä ”Geneven asiakirja”, niiden kysymysten osalta, jotka kuuluvat yhteisön toimivaltaan.

Geneven asiakirjan teksti on tämän päätöksen liitteenä.

2 artikla

1. Valtuutetaan neuvoston puheenjohtaja tallettamaan liittymiskirja Maailman henkisen omaisuuden järjestön pääjohtajan huostaan aikaisintaan sinä päivänä, jona neuvosto ja komissio ovat toteuttaneet yhteisön mallilainsäädännön ja Geneven asiakirjan välisen yhteyden luomiseksi tarvittavat toimenpiteet.

2. Julistukset, jotka ovat tämän päätöksen liitteenä, tehdään osana liittymiskirjaa.

3 artikla

1. Valtuutetaan komissio edustamaan Euroopan yhteisöä Haagin liiton yleiskokouksen kokouksissa, jotka pidetään Maailman henkisen omaisuuden järjestön yhteydessä.

2. Komissio neuvottelee yhteisön puolesta Haagin liiton yleiskokouksessa kaikista yhteisön toimivaltaan yhteisömallin osalta kuuluvista kysymyksistä seuraavien järjestelyjen mukaisesti:

a)	kanta, jonka yhteisö mahdollisesti vahvistaa yleiskokouksessa, valmistellaan toimivaltaisessa neuvoston työryhmässä tai, mikäli tämä ei ole mahdollista, paikan päällä pidettävissä kokouksissa, jotka kutsutaan koolle osana Maailman henkisen omaisuuden järjestön yhteydessä tehtävää työtä;

b)	niiden päätösten osalta, jotka edellyttävät muutoksia asetukseen (EY) N:o 6/2002 tai johonkin muuhun sellaiseen neuvoston säädökseen, jonka antaminen edellyttää neuvoston yksimielisyyttä, neuvosto vahvistaa yhteisön kannan yksimielisesti komission ehdotuksesta;

c)	muiden yhteisön mallilainsäädäntöön vaikuttavien päätösten osalta neuvosto vahvistaa yhteisön kannan määräenemmistöllä komission ehdotuksesta.

Tehty Brysselissä, 18 päivänä joulukuuta 2006

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J.-E. ENESTAM

(1) EYVL L 3, 5.1.2002, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

LIITE

Geneven asiakirja, 2. heinäkuuta 1999

SISÄLTÖ

ALKUMÄÄRÄYKSET

1 artikla:

Lyhennetyt ilmaukset

2 artikla:

Sopimuspuolten lainsäädännössä ja eräissä kansainvälisissä sopimuksissa annetun muun suojan sovellettavuus

I LUKU

KANSAINVÄLINEN HAKEMUS JA KANSAINVÄLINEN REKISTERÖINTI

3 artikla:

Oikeus tehdä kansainvälinen hakemus

4 artikla:

Menettely kansainvälisen hakemuksen tekemiseksi

5 artikla:

Kansainvälisen hakemuksen sisältö

6 artikla:

Etuoikeus

7 artikla:

Nimeämismaksut

8 artikla:

Puutteiden korjaaminen

9 artikla:

Kansainvälisen hakemuksen saapumispäivä

10 artikla:

Kansainvälinen rekisteröinti, kansainvälisen rekisteröinnin päivämäärä, kansainvälisen rekisteröinnin julkaiseminen ja salassa pidettävät jäljennökset

11 artikla:

Julkaisemisen lykkääminen

12 artikla:

Kielteinen päätös

13 artikla:

Mallin yhtenäisyyttä koskevat erityisvaatimukset

14 artikla:

Kansainvälisen rekisteröinnin vaikutukset

15 artikla:

Mitätöiminen

16 artikla:

Kansainvälisiä rekisteröintejä koskevien muutosten ja muiden tietojen merkitseminen

17 artikla:

Kansainvälisen rekisteröinnin alkuperäinen voimassaoloaika ja uudistaminen sekä suojan kesto

18 artikla:

Julkaistuja kansainvälisiä rekisteröintejä koskevat tiedot

II LUKU

HALLINNOLLISET MÄÄRÄYKSET

19 artikla:

Usean valtion yhteinen virasto

20 artikla:

Haagin liiton jäsenyys

21 artikla:

Yleiskokous

22 artikla:

Kansainvälinen toimisto

23 artikla:

Varainhoito

24 artikla:

Täytäntöönpanomääräykset

III LUKU

TARKISTAMINEN JA MUUTTAMINEN

25 artikla:

Tämän asiakirjan tarkistaminen

26 artikla:

Tiettyjen artikloiden muuttaminen yleiskokouksessa

IV LUKU

LOPPUMÄÄRÄYKSET

27 artikla:

Tämän asiakirjan sopimuspuoleksi tuleminen

28 artikla:

Ratifioinnin ja liittymisen voimaantulopäivä

29 artikla:

Varaumien kielto

30 artikla:

Sopimuspuolten antamat selitykset

31 artikla:

Vuosien 1934 ja 1960 asiakirjojen soveltaminen

32 artikla:

Tämän asiakirjan irtisanominen

33 artikla:

Tämän asiakirjan kielet ja allekirjoittaminen

34 artikla:

Tallettaja

ALKUMÄÄRÄYKSET

1 artikla

Lyhennetyt ilmaukset

Tässä asiakirjassa tarkoitetaan

i)	”Haagin sopimuksella” Haagin sopimusta teollismallien kansainvälisestä tallettamisesta, jonka nimi on myöhemmin muutettu ”Haagin sopimukseksi teollismallien kansainvälisestä rekisteröinnistä”;

ii)	”tällä asiakirjalla” Haagin sopimusta tässä asiakirjassa esitetyssä muodossa;

iii)	”täytäntöönpanomääräyksillä” tämän asiakirjan täytäntöönpanomääräyksiä;

iv)	”määrätyllä” täytäntöönpanomääräyksissä määrättyä;

v)	”Pariisin yleissopimuksella” Pariisissa 20 päivänä maaliskuuta 1 883 allekirjoitettua teollisoikeuden suojelemista koskevaa Pariisin yleissopimusta, sellaisena kuin se on tarkistettuna ja muutettuna;

vi)	”kansainvälisellä rekisteröinnillä” tämä asiakirjan mukaisesti tehtyä teollismallin kansainvälistä rekisteröintiä;

vii)	”kansainvälisellä hakemuksella” kansainvälistä rekisteröintiä koskevaa hakemusta;

viii)

”kansainvälisellä rekisterillä” kansainvälisen toimiston ylläpitämää kansainvälisiä rekisteröintejä koskevaa virallista tietokokoelmaa; näiden tietojen merkitsemistä edellytetään tässä asiakirjassa tai täytäntöönpanomääräyksissä tai se sallitaan niissä, riippumatta tietojen tallennusvälineestä;

ix)	”henkilöllä” luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä;

x)	”hakijalla” henkilöä, jonka nimissä kansainvälinen hakemus tehdään;

xi)	”haltijalla” henkilöä, jonka nimissä kansainvälinen rekisteröinti on merkitty kansainväliseen rekisteriin;

xii)	”hallitustenvälisellä järjestöllä” hallitustenvälistä järjestöä, josta voi tulla tämän asiakirjan sopimuspuoli 27 artiklan 1 kohdan ii alakohdan mukaisesti;

xiii)

”sopimuspuolella” tämän asiakirjan sopimuspuolena olevaa valtiota tai hallitustenvälistä järjestöä;

xiv)

”hakijan sopimuspuolella” sopimuspuolta tai yhtä sopimuspuolista, josta hakijan oikeus tehdä kansainvälinen hakemus johtuu sillä perusteella, että se täyttää tähän sopimuspuoleen nähden vähintään yhden 3 artiklassa mainituista edellytyksistä; jos on olemassa vähintään kaksi sopimuspuolta, josta hakijan oikeus tehdä kansainvälinen hakemus johtuu 3 artiklan perusteella, ”hakijan sopimuspuolella” tarkoitetaan sitä sopimuspuolta, joka mainitaan sellaisena kansainvälisessä hakemuksessa;

xv)	”sopimuspuolen alueella” sopimuspuolena olevan valtion tapauksessa kyseisen valtion aluetta, ja sopimuspuolena olevan hallitustenvälisen järjestön tapauksessa aluetta, jolla kyseisen hallitustenvälisen järjestön perustamissopimusta sovelletaan;

xvi)	”virastolla” virastoa, jonka sopimuspuoli on valtuuttanut antamaan suojan teollismalleille sopimuspuolen alueella;

xvii)

”hakemuksia käsittelevällä virastolla” virastoa, joka viran puolesta tutkii sille tehdyt teollismallien suojaamista koskevat hakemukset ratkaistakseen ainakin sen, täyttävätkö teollismallit uutuusvaatimuksen;

xviii)

”nimeämisellä” pyyntöä saada kansainvälinen rekisteröinti voimaan sopimuspuolen osalta; lisäksi sillä tarkoitetaan kyseisen pyynnön merkitsemistä kansainväliseen rekisteriin;

xix)	”nimetyllä sopimuspuolella” ja ”nimetyllä toimistolla” sopimuspuolta ja sopimuspuolen toimistoa, joita nimeäminen koskee;

xx)	”vuoden 1934 asiakirjalla” Haagin sopimusta Lontoossa 2 päivänä kesäkuuta 1934 allekirjoitetussa asiakirjassa esitetyssä muodossa;

xxi)	”vuoden 1960 asiakirjalla” Haagin sopimusta Haagissa 28 päivänä marraskuuta 1960 allekirjoitetussa asiakirjassa esitetyssä muodossa;

xxii)

”vuoden 1961 lisäasiakirjalla” Monacossa 18 päivänä marraskuuta 1961 allekirjoitettua asiakirjaa, joka on lisäys vuoden 1934 asiakirjaan;

xxiii)

”vuoden 1967 täydennysasiakirjalla” Haagin sopimusta Tukholmassa 14 päivänä heinäkuuta 1967 allekirjoitetussa asiakirjassa esitetyssä muodossa, sellaisena kuin se on muutettuna;

xxiv)

”liitolla”6 päivänä marraskuuta 1925 tehdyllä Haagin sopimuksella perustettua Haagin liittoa, joka on pysytetty voimassa vuosien 1934 ja 1960 asiakirjoilla, vuoden 1961 lisäasiakirjalla, vuoden 1967 täydennysasiakirjalla sekä tällä asiakirjalla;

xxv)	”yleiskokouksella” 21 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua yleiskokousta tai kyseisen yleiskokouksen korvaavaa elintä;

xxvi)

”järjestöllä” Maailman henkisen omaisuuden järjestöä;

xxvii)

”pääjohtajalla” järjestön pääjohtajaa;

xxviii)

”kansainvälisellä toimistolla” järjestön kansainvälistä toimistoa;

xxix)

”ratifioimiskirjalla” myös hyväksymiskirjoja.

2 artikla

Sopimuspuolten lainsäädännössä ja eräissä kansainvälisissä sopimuksissa annetun muun suojan sovellettavuus

1. [Sopimuspuolten lainsäädäntö ja eräät kansainväliset sopimukset] Tämän asiakirjan määräykset eivät vaikuta sopimuspuolen lainsäädännössä mahdollisesti annetun laajemman suojan soveltamiseen, eivätkä ne vaikuta millään tavalla taideteoksille ja taideteollisille teoksille kansainvälisissä tekijänoikeussopimuksissa ja -yleissopimuksissa annettuun suojaan tai teollismalleille Maailman kauppajärjestön perustamissopimukseen liitetyssä teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehdyssä sopimuksessa annettuun suojaan.

2. [Velvollisuus noudattaa Pariisin yleissopimusta] Kunkin sopimuspuolen on noudatettava Pariisin yleissopimuksen teollismalleja koskevia määräyksiä.

I LUKU

KANSAINVÄLINEN HAKEMUS JA KANSAINVÄLINEN REKISTERÖINTI

3 artikla

Oikeus tehdä kansainvälinen hakemus

Henkilöllä, joka on sopimuspuolena olevan valtion kansalainen tai sopimuspuolena olevan hallitustenvälisen järjestön jäsenvaltion kansalainen, tai jolla on kotipaikka, asuinpaikka tai todellinen ja toiminnassa oleva teollinen tai kaupallinen liike sopimuspuolen alueella, on oikeus tehdä kansainvälinen hakemus.

4 artikla

Menettely kansainvälisen hakemuksen tekemiseksi

1. [Hakemuksen tekeminen suoraan tai välillisesti]

a)	Kansainvälinen hakemus voidaan hakijan valinnan mukaan tehdä joko suoraan kansainväliseen toimistoon tai hakijan sopimuspuolen viraston kautta.

b)	Sen estämättä, mitä a alakohdassa määrätään, sopimuspuoli voi antaa pääjohtajalle selityksen, jonka mukaan kansainvälisiä hakemuksia ei voida tehdä sen viraston kautta.

2. [Välitysmaksu tehdessä hakemus välillisesti] Sopimuspuolen virasto voi edellyttää, että hakija maksaa sille välitysmaksun sen kautta tehdyistä kansainvälisistä hakemuksista.

5 artikla

Kansainvälisen hakemuksen sisältö

1) [Kansainvälisen hakemuksen pakollinen sisältö] Kansainvälinen hakemus laaditaan määrätyllä kielellä tai yhdellä määrätyistä kielistä, ja se sisältää tai siihen liitetään:

i)	tämän asiakirjan mukaista kansainvälistä rekisteröintiä koskeva pyyntö;

ii)	määrätyt hakijaa koskevat tiedot;

iii)

määrätty määrä jäljennöksiä kansainvälisen hakemuksen kohteena olevan teollismallin kuvasta tai hakijan valinnan mukaan useasta erilaisesta kuvasta, jotka on esitetty määrätyllä tavalla; jos teollismalli on kaksiulotteinen ja jos 5 kohdan mukaisesti haetaan julkaisemisen lykkäämistä, kansainväliseen hakemukseen voidaan kuvien sijasta liittää määrätty määrä teollismallin mallikappaleita;

iv)	määräysten mukainen maininta tuotteesta tai tuotteista, jotka muodostavat teollismallin tai joiden osalta teollismallia on käytettävä;

v)	maininta nimetyistä sopimuspuolista;

vi)	määrätyt maksut;

vii)	mahdolliset muut määrätyt tiedot.

2. [Muut kansainvälisen hakemuksen sisältämät pakolliset tiedot]

Sopimuspuoli, jonka virasto on hakemuksia käsittelevä virasto ja jonka lainsäädännössä edellytetään sopimuspuolen tähän asiakirjaan liittymisen ajankohtana, että suojan antamista teollismallille koskevan hakemuksen on sisällettävä jokin b alakohdassa mainituista tiedoista, jotta kyseiselle hakemukselle voidaan kyseisen lainsäädännön nojalla vahvistaa saapumispäivä, voi antaa pääjohtajalle selityksen, jossa vaadittavat tiedot ilmoitetaan.

Tiedot, jotka voidaan ilmoittaa a alakohdan mukaisesti, ovat seuraavat:

i)	hakemuksen kohteena olevan teollismallin luojan henkilöllisyyttä koskevat tiedot;

ii)	lyhyt kuvaus hakemuksen kohteena olevan teollismallin kuvasta tai tunnuspiirteistä;

iii)

vaatimus.

c)	Jos kansainvälinen hakemuksessa nimetään a alakohdan mukaisen selityksen antanut sopimuspuoli, hakemuksen on sisällettävä myös kaikki selityksen kohteena tiedot määrätyllä tavalla.

3. [Kansainvälisen hakemuksen muu mahdollinen sisältö] Kansainväliseen hakemukseen voi sisältyä tai olla liitettynä täytäntöönpanomääräyksissä täsmennettyjä muita tietoja.

4. [Useita teollismalleja samassa kansainvälisessä hakemuksessa] Kansainvälinen hakemus voi määrättyjen edellytysten täyttyessä sisältää useampia teollismalleja.

5. [Julkaisemisen lykkäämistä koskeva pyyntö]Kansainvälinen hakemus voi sisältää pyynnön julkaisemisen lykkäämiseksi.

6 artikla

Etuoikeus

1. [Etuoikeuden vaatiminen]

Kansainvälinen hakemus voi sisältää ilmoituksen, jolla vaaditaan Pariisin yleissopimuksen 4 artiklan nojalla etuoikeutta, joka perustuu jossakin yleissopimuksen sopimuspuolena olevassa maassa tai jonkin tällaisen maan osalta taikka Maailman kauppajärjestön jäsenessä tai jonkin tällaisen jäsenen osalta tehtyyn yhteen tai useampaan aikaisempaan hakemukseen.

b)	Täytäntöönpanomääräyksissä voidaan määrätä, että a alakohdassa tarkoitettu ilmoitus voidaan tehdä kansainvälisen hakemuksen tekemisen jälkeen. Täytäntöönpanomääräyksissä on tällaisessa tapauksessa määrättävä, mihin mennessä ilmoitus voidaan tehdä.

2. [Kansainvälinen hakemus etuoikeusvaatimuksen perustana] Kansainvälisen hakemuksen on vastattava saapumispäivästään ja hakemuksen myöhemmästä käsittelystä riippumatta Pariisin yleissopimuksen 4 artiklassa tarkoitettua asianmukaisessa järjestyksessä tehtyä hakemusta.

7 artikla

Nimeämismaksut

1. [Määrätty nimeämismaksu] Määrätyt maksut sisältävät nimeämismaksun, joka vahvistetaan jokaiselle nimetylle sopimuspuolelle, jollei 2 kohdasta muuta johdu.

2. [Yksilöllinen nimeämismaksu] Sopimuspuoli, jonka virasto on hakemuksia käsittelevä virasto, ja sopimuspuoli, joka on hallitustenvälinen järjestö, voi antaa pääjohtajalle selityksen, jonka mukaan sellaisen kansainvälisen hakemuksen yhteydessä, jossa se on nimetty, ja tällaisesta kansainvälisestä hakemuksesta johtuvan kansainvälisen rekisteröinnin uudistamisen yhteydessä 1 kohdassa tarkoitettu määrätty nimeämismaksu korvataan yksilöllisellä nimeämismaksulla, jonka määrä mainitaan selityksessä ja jota voidaan muuttaa antamalla uusi selitys. Kyseinen sopimuspuoli voi vahvistaa kyseisen määrän alkuperäiselle suoja-ajalle ja kullekin uudistetulle suoja-ajalle tai sopimuspuolen sallimalle suoja-ajan enimmäispituudelle. Tämä määrä ei kuitenkaan voi olla suurempi kuin määrä, jonka kyseisen sopimuspuolen virasto on oikeutettu ottamaan vastaan hakijalta suojan antamiseksi vastaavaksi ajaksi samalle määrälle teollismalleja, kyseisen määrän ollessa pienempi kansainvälisestä menettelystä johtuvien säästöjen vuoksi.

3. [Nimeämismaksujen siirtäminen] Kansainvälinen toimisto siirtää 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut nimeämismaksut niille sopimuspuolille, joiden osalta maksut on suoritettu.

8 artikla

Puutteiden korjaaminen

1. [Kansainvälisen hakemuksen tutkiminen] Jos kansainvälinen toimisto havaitsee, että kansainvälinen hakemus ei sen vastaanottohetkellä täytä tämän asiakirjan ja täytäntöönpanomääräysten vaatimuksia, se kehottaa hakijaa tekemään vaadittavat korjaukset asetettavan määräajan kuluessa.

2. [Korjaamatta jätetyt puutteet]

a)	Jos hakija ei noudata kehotusta määräajassa, kansainvälinen hakemus katsotaan jätetyksi sillensä, jollei b alakohdasta muuta johdu.

b)	Kun on kyse 5 artiklan 2 kohtaan tai sopimuspuolen täytäntöönpanomääräysten mukaisesti pääjohtajalle ilmoittamaan erityisvaatimukseen liittyvästä puutteesta, kansainvälinen hakemus katsotaan tehdyksi ilman kyseisen sopimuspuolen nimeämistä, jos hakija ei noudata kehotusta määräajassa.

9 artikla

Kansainvälisen hakemuksen saapumispäivä

1. [Suoraan tehty kansainvälinen hakemus] Jos kansainvälinen hakemus tehdään suoraan kansainväliseen toimistoon, saapumispäivänä pidetään päivää, jona kansainvälinen toimisto vastaanottaa kansainvälisen hakemuksen, jollei 3 kohdasta muuta johdu.

2. [Välillisesti tehty kansainvälinen hakemus] Jos kansainvälinen hakemus tehdään hakijan sopimuspuolen viraston kautta, saapumispäivä vahvistetaan määrätyllä tavalla.

3. [Kansainvälinen hakemus, jossa on tiettyjä puutteita] Jos kansainväliseen hakemukseen sisältyy sen kansainväliseen toimistoon saapumispäivänä puute, joka määräysten mukaan johtaa kansainvälisen hakemuksen saapumispäivän lykkäämiseen, saapumispäivänä pidetään päivää, jona kansainvälinen toimisto vastaanottaa puutteen korjauksen.

10 artikla (1)

Kansainvälinen rekisteröinti, kansainvälisen rekisteröinnin päivämäärä, kansainvälisen rekisteröinnin julkaiseminen ja salassa pidettävät jäljennökset

1. [Kansainvälinen rekisteröinti] Kansainvälinen toimisto rekisteröi jokaisen kansainvälisen hakemuksen kohteena olevan teollismallin välittömästi kansainvälisen hakemuksen saatuaan tai, jos 8 artiklan nojalla vaaditaan korjauksia, välittömästi vaaditut korjaukset saatuaan. Rekisteröinti tehdään riippumatta siitä, lykätäänkö julkaisemista 11 artiklan nojalla.

2. [Kansainvälisen rekisteröinnin päivä]

a)	Kansainvälisen rekisteröinnin päivämääränä pidetään kansainvälisen hakemuksen saapumispäivää, jollei b alakohdasta muuta johdu.

Jos kansainväliseen hakemukseen sisältyy sen kansainväliseen toimistoon saapumispäivänä puute, joka liittyy 5 artiklan 2 kohtaan, kansainvälisen rekisteröinnin päivämääränä pidetään päivää, jona kansainvälinen toimisto vastaanottaa kyseisen puutteen korjauksen, tai kansainvälisen hakemuksen saapumispäivää sen mukaan, kumpi ajankohta on myöhempi.

3. [Julkaiseminen]

a)	Kansainvälinen toimisto julkaisee kansainvälisen rekisteröinnin. Tällaista julkaisemista pidetään kaikkien sopimuspuolten alueella riittävänä julkaisemisena, eikä haltijalta vaadita muuta julkistamista.

b)	Kansainvälinen toimisto lähettää jäljennöksen julkaistusta kansainvälisestä rekisteröinnistä kullekin nimetylle virastolle.

4. [Salassapito ennen julkaisemista] Kansainvälinen toimisto pitää kaikki kansainväliset hakemukset ja kansainväliset rekisteröinnit salassa ennen niiden julkaisemista, jollei 5 kohdasta ja 11 artiklan 4 kohdan b alakohdasta muuta johdu.

5. [Salassa pidettävät jäljennökset]

Kansainvälinen toimisto lähettää välittömästi rekisteröinnin jälkeen jäljennöksen kansainvälisestä rekisteröinnistä sekä kansainväliseen hakemukseen mahdollisesti liitetystä asiaankuuluvasta lausunnosta, asiakirjasta tai mallikappaleesta kullekin virastolle, joka on ilmoittanut kansainväliselle toimistolle haluavansa saada tällaisen jäljennöksen ja joka on nimetty kansainvälisessä hakemuksessa.

Viraston on pidettävä siihen asti, kunnes kansainvälinen toimisto julkaisee kansainvälisen rekisteröinnin, salassa kaikki kansainväliset rekisteröinnit, joista kansainvälinen toimisto on lähettänyt sille jäljennöksen, ja se voi käyttää jäljennöstä ainoastaan tutkiakseen kansainvälistä rekisteröintiä ja teollismallien suojaa koskevaa hakemusta, joka on tehty siinä sopimuspuolessa tai sille sopimuspuolelle, jonka osalta toimisto on toimivaltainen. Erityisesti se ei saa luovuttaa tietoja tällaisen kansainvälisen rekisteröinnin sisällöstä kenellekään toimiston ulkopuoliselle henkilölle kansainvälisen rekisteröinnin haltijaa lukuun ottamatta, paitsi sellaista hallinnollista tai oikeuskäsittelyä varten, joka liittyy kiistaan oikeudesta jättää se kansainvälinen hakemus, joka on kansainvälisen rekisteröinnin perustana. Tällaisen hallinnollisen tai oikeuskäsittelyn tapauksessa kansainvälisen rekisteröinnin sisältöä koskevia tietoja voidaan luovuttaa luottamuksellisesti ainoastaan käsittelyn osapuolille, jotka ovat velvollisia noudattamaan luovutettujen tietojen salassapitovaatimusta.

11 artikla

Julkaisemisen lykkääminen

1. [Julkaisemisen lykkäämistä koskevat sopimuspuolen lainsäädännön säännökset]

a)	Jos sopimuspuolen lainsäädännössä säädetään teollismallin julkaisemisen lykkäämisestä ajanjaksoksi, joka on määrättyä ajanjaksoa lyhyempi, kyseisen sopimuspuolen on annettava pääjohtajalle selitys, jossa ilmoitetaan lykkäyksen sallittu kesto.

b)	Jos sopimuspuolen lainsäädännössä ei säädetä teollismallin julkaisemisen lykkäämisestä, kyseisen sopimuspuolen on annettava pääjohtajalle asiaa koskeva selitys.

2. [Julkaisemisen lykkääminen] Jos kansainvälinen hakemus sisältää julkaisemisen lykkäämistä koskevan pyynnön, julkaiseminen toteutetaan,

i)	jos yksikään kansainvälisessä hakemuksessa nimetyistä sopimuspuolista ei ole antanut 1 kohdan mukaista selitystä määrätyn ajanjakson kuluttua, tai

ii)

jos jokin kansainvälisessä hakemuksessa nimetyistä sopimuspuolista on antanut 1 kohdan a alakohdan mukaisen selityksen tällaisessa selityksessä ilmoitetun ajanjakson kuluttua tai silloin, kun on olemassa useampi kuin yksi tällainen nimetty sopimuspuoli, niiden selityksissä ilmoitetun lyhyimmän ajanjakson kuluttua.

3. [Lykkäyspyyntöjen käsittely silloin, kun lykkääminen ei ole mahdollista sovellettavan lainsäädännön nojalla] Jos julkaisemisen lykkäämistä on pyydetty ja jokin kansainvälisessä hakemuksessa nimetyistä sopimuspuolista on antanut 1 kohdan b alakohdan mukaisen selityksen, jonka mukaan julkaisemisen lykkääminen ei ole sen lainsäädännön nojalla mahdollista,

i)	kansainvälinen toimisto ilmoittaa asiasta hakijalle, jollei ii alakohdasta muuta johdu; jos hakija ei määräajassa ilmoita kansainväliselle toimistolle kirjallisesti peruuttavansa kyseisen sopimuspuolen nimeämistä, kansainvälinen toimisto jättää julkaisemisen lykkäämistä koskevan pyynnön huomiotta;

ii)	jos kansainvälinen hakemus ei sisältänyt teollismallin kuvia, vaan siihen oli liitetty teollismallin mallikappaleita, kansainvälinen toimisto jättää kyseisen sopimuspuolen nimeämisen huomiotta ja ilmoittaa asiasta hakijalle.

4. [Ennenaikaista julkaisemista koskeva pyyntö tai pyyntö erityisestä oikeudesta tutustua kansainväliseen rekisteröintiin]

Haltija voi 2 kohdan nojalla sovellettavan lykkäysajan kuluessa pyytää yhden tai useamman kansainvälisen rekisteröinnin kohteena olevan teollismallin tai kaikkien sen kohteena olevien teollismallien julkaisemista, missä tapauksessa lykkäysajan katsotaan näiden teollismallien osalta umpeutuneen sinä päivänä, jona kansainvälinen toimisto vastaanottaa pyynnön.

Haltija voi lisäksi 2 kohdan nojalla sovellettavan lykkäysajan kuluessa pyytää kansainvälistä toimistoa antamaan haltijan mainitsemalle kolmannelle osapuolelle otteen yhdestä tai useammasta kansainvälisen rekisteröinnin kohteena olevasta teollismallista tai kaikista sen kohteena olevista teollismalleista tai antamaan tälle osapuolelle oikeuden tutustua näihin teollismalleihin.

5. [Luopuminen ja rajoittaminen]

a)	Jos haltija luopuu kansainvälisestä rekisteröinnistä kaikkien nimettyjen sopimuspuolten osalta 2 kohdan nojalla sovellettavan lykkäysajan kuluessa, kansainvälisen rekisteröinnin kohteena olevaa yhtä tai useampaa teollismallia ei julkaista.

Jos haltija rajoittaa kansainvälisen rekisteröinnin kaikkien nimettyjen sopimuspuolten osalta kansainvälisen rekisteröinnin kohteena olevaan yhteen tai useampaan teollismalliin 2 kohdan nojalla sovellettavan lykkäysajan kuluessa, muita kansainvälisen rekisteröinnin kohteena olevia teollismalleja ei julkaista.

6. [Julkaiseminen ja kuvien toimittaminen]

Kansainvälinen toimisto julkaisee tämän artiklan määräysten nojalla sovellettavan mahdollisen lykkäysajan umpeutuessa kansainvälisen rekisteröinnin edellyttäen, että määrätyt maksut on suoritettu. Jos tällaisia maksuja ei ole suoritettu määräysten mukaisesti, kansainvälinen rekisteröinti kumotaan, eikä sitä julkaista.

Jos kansainväliseen hakemukseen on liitetty yksi tai useampi teollismallin mallikappale 5 artiklan 1 kohdan iii alakohdan mukaisesti, haltijan on toimitettava määräajassa kansainväliselle toimistolle määrätty määrä jäljennöksiä kunkin kyseisen hakemuksen kohteena olevan teollismallin kuvasta. Muussa tapauksessa kansainvälinen rekisteröinti kumotaan, eikä sitä julkaista.

12 artikla

Kielteinen päätös

1. [Oikeus antaa kielteinen päätös] Jos sopimuspuolen lainsäädännön mukaiset edellytykset suojan antamiseksi yhdelle tai useammalle kansainvälisen rekisteröinnin kohteena olevalle teollismallille tai kaikille sen kohteena oleville teollismalleille eivät täyty, nimetyn sopimuspuolen virasto voi päättää olla antamatta kansainväliselle rekisteröinnille vaikutuksia osittain tai kokonaan kyseisen sopimuspuolen alueella, edellyttäen kuitenkin, että virasto ei voi antaa tällaista kielteistä päätöstä sillä perusteella, että tässä asiakirjassa tai täytäntöönpanomääräyksissä määrättyjä kansainvälisen hakemuksen muoto- tai sisältövaatimuksia tai kyseisiä vaatimuksia täydentäviä tai niistä poikkeavia vaatimuksia ei ole täytetty kyseisen sopimuspuolen lainsäädännön mukaisesti.

2. [Kielteisestä päätöksestä ilmoittaminen]

a)	Virasto ilmoittaa asetetussa määräajassa kansainväliselle toimistolle päätöksestään olla antamatta kansainväliselle rekisteröinnille vaikutuksia.

b)	Kielteistä päätöstä koskevassa ilmoituksessa on mainittava kaikki sen perusteet.

3. [Kielteistä päätöstä koskevan ilmoituksen toimittaminen; oikeussuojakeinot]

a)	Kansainvälinen toimisto toimittaa haltijalle viipymättä jäljennöksen kielteistä päätöstä koskevasta ilmoituksesta.

Haltija voi käyttää samoja oikeussuojakeinoja kuin sillä olisi käytettävissä siinä tapauksessa, että kansainvälisen rekisteröinnin kohteena olevan teollismallin suojaamista koskeva hakemus olisi tehty siihen toimistoon sovellettavan lainsäädännön nojalla, joka antoi kielteisen päätöksen tiedoksi. Tällaisiin oikeussuojakeinoihin on kuuluttava vähintään mahdollisuus asian tai kielteisen päätöksen uudelleenkäsittelyyn tai muutoksenhaku kielteiseen päätökseen.

4. [ (2) Kielteisen päätöksen peruuttaminen] Kielteisen päätöksen tiedoksi antanut virasto voi milloin tahansa peruuttaa päätöksen joko osittain tai kokonaan.

13 artikla

Mallin yhtenäisyyttä koskevat erityisvaatimukset

1. [Erityisvaatimuksista ilmoittaminen] Sopimuspuoli, jonka lainsäädännössä sen tähän asiakirjaan liittymisen ajankohtana edellytetään, että saman hakemuksen kohteena olevat mallit täyttävät mallin yhtenäisyyttä, tuotannon yhtenäisyyttä tai käytön yhtenäisyyttä koskevan vaatimuksen tai kuuluvat samaan tuoteperheeseen tai -kokonaisuuteen tai, että yksi hakemus voi koskea vain yhtä itsenäistä ja erillistä mallia, voi antaa pääjohtajalle asiaa koskevan selityksen. Tällainen selitys ei kuitenkaan vaikuta hakijan oikeuteen sisällyttää kansainväliseen hakemukseen kahta tai useampaa teollismallia 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti silloinkaan, kun hakemuksessa nimetään ilmoituksen tehnyt sopimuspuoli.

2. [Selityksen vaikutus] Edellä tarkoitettu selitys oikeuttaa sen antaneen sopimuspuolen viraston lykkäämään12 artiklan 1 kohdan nojalla kansainvälisen rekisteröinnin vaikutuksia siihen asti, kunnes kyseisen sopimuspuolen ilmoittama vaatimus täytetään.

3. [Rekisteröinnin jakamisesta suoritettavat lisämaksut] Jos kansainvälinen rekisteröinti jaetaan kyseisessä virastossa 2 kohdan mukaisen kielteistä päätöstä koskevan ilmoituksen seurauksena ilmoituksessa todetun kielteisen päätöksen perusteen poistamiseksi, tällä virastolla on oikeus periä maksu jokaisesta kansainvälisestä lisähakemuksesta, jota olisi tarvittu kyseisen perusteen välttämiseksi.

14 artikla

Kansainvälisen rekisteröinnin vaikutukset

1. [Sama vaikutus kuin sovellettavan lainsäädännön nojalla tehtävällä hakemuksella] Kansainvälisellä rekisteröinnillä on kansainvälisen rekisteröinnin päivämäärästä lukien jokaisen nimetyn sopimuspuolen alueella vähintään sama vaikutus kuin teollismallin suojaamista koskevalla hakemuksella, joka on tehty asianmukaisessa järjestyksessä tällaisen sopimuspuolen lainsäädännön mukaisesti.

2. [Sama vaikutus kuin sovellettavan lainsäädännön nojalla myönnettävällä suojalla]

Kansainvälisellä rekisteröinnillä on jokaisen sellaisen nimetyn sopimuspuolen alueella, jonka virasto ei ole 12 artiklan mukaisesti antanut tiedoksi kielteistä päätöstä, sama vaikutus kuin kyseisen sopimuspuolen lainsäädännön nojalla teollismallille myönnettävällä suojalla viimeistään siitä päivästä, jona sopimuspuolelle asetettu määräaika kielteisen päätöksen tiedoksiannolle päättyi, tai jos sopimuspuoli on tehnyt vastaavan ilmoituksen täytäntöönpanomääräysten nojalla, viimeistään kyseisessä ilmoituksessa mainittuna ajankohtana.

b) (3)

Jos nimetyn sopimuspuolen virasto on antanut kielteisen päätöksen tiedoksi ja myöhemmin osittain tai kokonaan peruuttanut kyseisen päätöksen, kansainvälisellä rekisteröinnillä on, siltä osin kuin kielteinen päätös on peruutettu, kyseisen sopimuspuolen alueella sama vaikutus kuin sen lainsäädännön nojalla teollismallille myönnettävällä suojalla viimeistään siitä päivästä, jona kielteinen päätös peruutettiin.

Tämän kohdan mukaisesti kansainväliselle rekisteröinnille annettavaa vaikutusta sovelletaan rekisteröinnin kohteena olevaan yhteen tai useampaan teollismalliin sellaisena kuin nimetty virasto on vastaanottanut rekisteröinnin kansainväliseltä toimistolta tai tarvittaessa tässä nimetyssä virastossa sovelletussa menettelyssä tehdyin muutoksin.

3. [Hakijan sopimuspuolen nimeämisen vaikutusta koskeva selitys]

a)	Sopimuspuoli, jonka virasto on hakemuksia käsittelevä virasto, voi antaa pääjohtajalle selityksen, jonka mukaan sen ollessa hakijan sopimuspuoli, kyseisen sopimuspuolen nimeämisellä kansainvälisessä rekisteröinnissä ei ole vaikutusta.

b)	Jos a alakohdassa tarkoitetun selityksen antanut sopimuspuoli mainitaan kansainvälisessä hakemuksessa sekä hakijan sopimuspuolena että nimettynä sopimuspuolena, kansainvälinen toimisto jättää kyseisen sopimuspuolen nimeämisen huomiotta.

15 artikla

Mitätöiminen

1. [Oikeuksien valvomismahdollisuutta koskeva vaatimus] Nimetyn sopimuspuolen toimivaltaiset viranomaiset eivät voi julistaa kansainvälisen rekisteröinnin vaikutuksia osittain tai kokonaan mitättömiksi kyseisen sopimuspuolen alueella ilman, että haltijalle on hyvissä ajoin annettu mahdollisuus valvoa oikeuksiaan.

2. [Mitätöinnistä ilmoittaminen] Sen sopimuspuolen viraston, jonka alueella kansainvälisen rekisteröinnin vaikutukset on mitätöity, on mitätöinnistä tiedon saatuaan ilmoitettava siitä kansainväliselle toimistolle.

16 artikla

Kansainvälisiä rekisteröintejä koskevien muutosten ja muiden tietojen merkitseminen

1. [Muutosten ja muiden tietojen merkitseminen] Kansainvälinen toimisto merkitsee määrätyllä tavalla kansainväliseen rekisteriin

muutokset kansainvälisen rekisteröinnin omistajuudessa yhden tai useamman nimetyn sopimuspuolen tai kaikkien nimettyjen sopimuspuolten osalta ja yhden tai useamman kansainvälisen rekisteröinnin kohteena olevan teollismallin tai kaikkien sen kohteena olevien teollismallien osalta edellyttäen, että uudella omistajalla on oikeus tehdä kansainvälinen hakemus 3 artiklan perusteella,

ii)	haltijan nimen tai osoitteen muutokset,

iii)	hakijan tai haltijan edustajan nimittämisen ja muut tällaista edustajaa koskevat asiaan liittyvät tiedot,

iv)	haltijan luopumisen kansainvälisestä rekisteröinnistä yhden tai useamman nimetyn sopimuspuolen tai kaikkien nimettyjen sopimuspuolten osalta,

v)	kansainvälisen rekisteröinnin rajaamisen haltijan toimesta yhden tai useamman nimetyn sopimuspuolen tai kaikkien nimettyjen sopimuspuolten osalta koskemaan yhtä tai useampaa kansainvälisen rekisteröinnin kohteena olevaa teollismallia,

vi)	kansainvälisen rekisteröinnin vaikutusten mitätöimisen nimetyn sopimuspuolen toimivaltaisten viranomaisten toimesta kyseisen sopimuspuolen alueella kansainvälisen rekisteröinnin kohteena olevan yhden tai useamman teollismallin tai kaikkien sen kohteena olevien teollismallien osalta,

vii)	muut mahdolliset täytäntöönpanomääräyksissä mainitut tiedot, jotka koskevat yhteen tai useampaan kansainvälisen rekisteröinnin kohteena olevaan teollismalliin tai kaikkiin sen kohteena oleviin teollismalleihin liittyviä oikeuksia.

2. [Kansainväliseen rekisteriin merkitsemisen vaikutus] Edellä 1 kohdan i, ii, iv, v, vi ja vii alakohdassa tarkoitetulla merkinnällä on sama vaikutus kuin merkinnöillä, jotka on tehty kunkin kyseisen sopimuspuolen toimiston rekisteriin, paitsi että sopimuspuoli voi antaa pääjohtajalle selityksen, jonka mukaan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitetulla merkinnällä ei ole mainittua vaikutusta sen alueella siihen asti, kunnes kyseisen sopimuspuolen virasto on vastaanottanut selityksessä mainitut lausumat tai asiakirjat.

3. [Maksut] Kaikista 1 kohdan nojalla tehdyistä merkinnöistä voidaan periä maksu.

4. [Julkaiseminen] Kansainvälinen toimisto julkaisee ilmoituksen kaikista 1 kohdan nojalla tehdyistä merkinnöistä. Se toimittaa ilmoituksen julkaisemisesta jäljennöksen kunkin asiaan liittyvän sopimuspuolen virastolle.

17 artikla

Kansainvälisen rekisteröinnin alkuperäinen voimassaoloaika ja uudistaminen sekä suojan kesto

1. [Kansainvälisen rekisteröinnin alkuperäinen voimassaoloaika] Kansainvälinen rekisteröinti tehdään aluksi viideksi vuodeksi kansainvälisen rekisteröinnin päivämäärästä laskettuna.

2. [Kansainvälisen rekisteröinnin uudistaminen] Kansainvälinen rekisteröinti voidaan uudistaa viideksi vuodeksi määrätyn menettelyn mukaisesti ja edellyttäen, että määrätyt maksut on suoritettu.

3. [Suojan kesto nimettyjen sopimuspuolten alueella]

a)	Edellyttäen, että kansainvälinen rekisteröinti on uudistettu, ja jollei b alakohdasta muuta johdu, suojan kesto on kunkin nimetyn sopimuspuolen alueella 15 vuotta kansainvälisen rekisteröinnin päivämäärästä laskettuna.

b)	Jos nimetyn sopimuspuolen lainsäädännössä säädetään yli 15 vuoden suojasta teollismallille, jolle on annettu suoja kyseisen lainsäädännön nojalla, suojan kesto on sama kuin tämän sopimuspuolen lainsäädännössä säädetty suojan kesto, edellyttäen, että kansainvälinen rekisteröinti uudistetaan.

c)	Kunkin sopimuspuolen on tehtävä pääjohtajalle ilmoitus lainsäädännössään säädetystä suojan enimmäiskestosta.

4. [Rajoitetun uudistamisen mahdollisuus] Kansainvälisen rekisteröinnin uudistaminen voi koskea yhtä tai useampaa nimettyä sopimuspuolta tai kaikkia nimettyjä sopimuspuolia ja yhtä tai useampaa kansainvälisen rekisteröinnin kohteena olevaa teollismallia tai kaikkia sen kohteena olevia teollismalleja.

5. [Uudistamisen merkitseminen ja julkaiseminen] Kansainvälinen toimisto merkitsee uudistamiset kansainväliseen rekisteriin ja julkaisee asiasta ilmoituksen. Se toimittaa julkaistusta ilmoituksesta jäljennöksen kunkin asiaan liittyvän sopimuspuolen virastolle.

18 artikla

Julkaistuja kansainvälisiä rekisteröintejä koskevat tiedot

1. [Tiedonsaanti] Kansainvälinen toimisto toimittaa hakemuksesta ja määrätyn maksun suorittamista vastaan minkä tahansa julkaistun kansainvälisen rekisteröinnin osalta rekisteriotteen tai tietoja kansainvälisen rekisterin sisällöstä.

2. [Vapautus laillistamisesta] Kansainvälisen toimiston toimittamat otteet kansainvälisestä rekisteristä on vapautettu kaikista laillistamisvaatimuksista kunkin sopimuspuolen alueella.

II LUKU

HALLINNOLLISET MÄÄRÄYKSET

19 artikla

Usean valtion yhteinen virasto

1. [Yhteisestä virastosta ilmoittaminen] Jos useat valtiot, jotka aikovat liittyä tämän asiakirjan sopimuspuoliksi, ovat yhtenäistäneet teollismalleja koskevat kansalliset lainsäädäntönsä tai, jos useat tämän asiakirjan sopimuspuolina olevat valtiot sopivat lainsäädäntönsä yhtenäistämisestä, ne voivat ilmoittaa pääjohtajalle,

i)	että kunkin tällaisen valtion kansallinen virasto korvataan yhteisellä virastolla, ja

ii)	että niiden koko sellaisen alueen, johon yhtenäistettyä lainsäädäntöä sovelletaan, katsotaan tämän asiakirjan 1, 3–18 ja 31 artiklan soveltamisen kannalta muodostavan yhden sopimuspuolen.

2. [Ilmoituksen tekemisen ajankohta] Edellä 1 kohdassa tarkoitettu ilmoitus on tehtävä,

i)	kun on kyse valtioista, jotka aikovat tulla tämän asiakirjan sopimuspuoliksi, 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen tallettamisen ajankohtana;

ii)	kun on kyse tämän asiakirjan sopimuspuolina olevista valtioista, milloin tahansa niiden kansallisten lainsäädäntöjen yhtenäistämisen jälkeen.

3. [Ilmoituksen voimaantulopäivä] Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu ilmoitus tulee voimaan,

i)	kun on kyse valtioista, jotka aikovat liittyä tämän asiakirjan sopimuspuoliksi, ajankohtana, jona tästä asiakirjasta tulee kyseisiä valtioita sitova;

ii)	kun on kyse tämän asiakirjan sopimuspuolina olevista valtioista, kolme kuukautta päivästä, jona pääjohtaja on antanut ilmoituksen tiedoksi muille sopimuspuolille, tai muuna ilmoituksessa mahdollisesti mainittuna myöhempänä päivänä.

20 artikla

Haagin liiton jäsenyys

Sopimuspuolet ovat jäseninä samassa liitossa kuin vuoden 1934 asiakirjan tai vuoden 1960 asiakirjan sopimuspuolet.

21 artikla

Yleiskokous

1. [Kokoonpano]

a)	Sopimuspuolet ovat jäseninä samassa yleiskokouksessa kuin ne valtiot, joita vuoden 1967 täydennysasiakirjan 2 artikla sitoo.

b)	Jokaista yleiskokouksen jäsentä edustaa yksi valtuutettu, jolla voi olla apunaan varamiehiä, neuvonantajia ja asiantuntijoita, ja kukin valtuutettu voi edustaa ainoastaan yhtä sopimuspuolta.

c)	Liiton jäsenet, jotka eivät ole yleiskokouksen jäseniä, hyväksytään yleiskokouksen istuntoihin tarkkailijoiksi.

2. [Tehtävät]

Yleiskokous

i)	käsittelee kaikkia asioita, jotka koskevat liiton ylläpitämistä ja kehittämistä sekä tämän asiakirjan täytäntöönpanoa;

ii)	käyttää sellaisia oikeuksia ja suorittaa sellaisia tehtäviä, jotka sille on nimenomaisesti annettu tai osoitettu tämän asiakirjan tai vuoden 1967 täydennysasiakirjan nojalla;

iii)	antaa pääjohtajalle ohjeet tarkistuskonferenssien valmistelusta ja päättää tällaisen konferenssin koollekutsumisesta;

iv)	muuttaa täytäntöönpanomääräyksiä;

v)	tarkastaa ja hyväksyy liittoa koskevat pääjohtajan kertomukset ja toimenpiteet sekä antaa hänelle kaikki tarvittavat ohjeet liiton toimivaltaan kuuluvissa asioissa;

vi)	päättää toimintaohjelmasta ja hyväksyy liiton kaksivuotisen tulo- ja menoarvion sekä hyväksyy lopulliset tilit;

vii)	hyväksyy liiton varainhoitosäännöt;

viii)

asettaa liiton tavoitteiden saavuttamisen kannalta tarpeellisiksi katsottavat komiteat ja työryhmät;

ix)	määrää, minkä valtioiden, hallitustenvälisten järjestöjen ja valtiosta riippumattomien järjestöjen sallitaan osallistua sen kokouksiin tarkkailijoina, jollei 1 kohdan c alakohdasta muuta johdu;

x)	ryhtyy kaikkiin muihin tarvittaviin toimenpiteisiin, joilla voidaan edistää liiton tavoitteita, ja suorittaa muita sellaisia tehtäviä, jotka ovat tämän asiakirjan nojalla tarpeen.

b)	Kysymysten osalta, joilla on merkitystä myös muille järjestön alaisuudessa toimiville liitoille, yleiskokous tekee päätöksensä kuultuaan järjestön yhteistoimintakomiteaa.

3. [Päätösvaltaisuus]

a)	Yleiskokous on tiettyä asiaa koskevassa äänestyksessä päätösvaltainen, kun puolet sen jäsenistä, jotka ovat valtioita ja joilla on äänioikeus kyseisessä asiassa, on kokouksessa läsnä.

Sen estämättä, mitä a alakohdassa määrätään, jos jossakin istunnossa edustettuina olevien jäsenten, jotka ovat valtioita ja joilla on äänioikeus tietyssä asiassa, lukumäärä on alle puolet mutta vähintään kolmannes yleiskokouksen jäsenistä, jotka ovat valtioita ja joilla on äänioikeus kyseisessä asiassa, yleiskokous voi tehdä päätöksiä, mutta lukuun ottamatta sen omaa menettelytapaa koskevia päätöksiä, tällaiset päätökset tulevat voimaan ainoastaan seuraavien ehtojen täyttyessä. Kansainvälinen toimisto antaa mainitut päätökset tiedoksi niille yleiskokouksen jäsenille, jotka ovat valtioita ja joilla on äänioikeus kyseisessä asiassa ja jotka eivät olleet edustettuina, ja pyytää niitä ilmoittamaan kirjallisesti äänensä tai pidättäytymisensä kolmen kuukauden kuluessa tiedoksiannon päivämäärästä. Jos tämän ajanjakson päätyttyä äänensä tai äänestämästä pidättäytymisensä ilmaisseiden jäsenten lukumäärä yltää lukumäärään, joka puuttui päätösvaltaisuudesta itse istunnossa, päätökset tulevat voimaan, edellyttäen, että vaadittu enemmistö samanaikaisesti myös saavutetaan.

4. [Päätöksenteko yleiskokouksessa]

a)	Yleiskokous pyrkii tekemään päätöksensä yksimielisesti.

Jos päätöstä ei saada aikaan yksimielisesti, käsiteltävänä olevasta asiasta päätetään äänestämällä. Tässä tapauksessa

i)	jokaisella sopimuspuolena olevalla valtiolla on yksi ääni, ja se äänestää vain omasta puolestaan, ja

ii)

jokainen sopimuspuolena oleva hallitustenvälinen järjestö voi äänestää jäsenvaltioidensa sijasta tämän asiakirjan osapuolina olevien jäsenvaltioidensa lukumäärää vastaavalla määrällä ääniä; tällainen hallitustenvälinen järjestö ei osallistu äänestykseen, jos jokin sen jäsenvaltioista käyttää äänioikeuttaan, ja päinvastoin.

c)	Asioissa, jotka koskevat ainoastaan niitä valtioita, joita vuoden 1967 täydennysasiakirjan 2 artikla sitoo, äänioikeutta ei ole sellaisilla sopimuspuolilla, joita kyseinen artikla ei sido, kun taas pelkästään sopimuspuolia koskevissa asioissa ainoastaan sopimuspuolilla on äänioikeus.

5. [Enemmistöt]

a)	Yleiskokous tekee päätöksensä kahden kolmanneksen enemmistöllä annetuista äänistä, jollei 24 artiklan 2 kohdasta ja 26 artiklan 2 kohdasta muuta johdu.

b)	Äänestyksestä pidättäytymistä ei katsota ääneksi.

6. [Istunnot]

a)	Yleiskokous kokoontuu kerran joka toinen kalenterivuosi varsinaiseen istuntoon pääjohtajan kutsusta ja, jolleivät poikkeukselliset olosuhteet toisin vaadi, samana ajankohtana ja samassa paikassa kuin järjestön yleiskokous.

b)	Yleiskokous kokoontuu ylimääräiseen istuntoon pääjohtajan kutsusta joko yhden neljäsosan yleiskokouksen jäsenistä sitä pyytäessä tai pääjohtajan omasta aloitteesta.

c)	Kunkin istunnon esityslistan valmistelee pääjohtaja.

7. [Työjärjestys] Yleiskokous hyväksyy oman työjärjestyksensä.

22 artikla

Kansainvälinen toimisto

1. [Hallinnolliset tehtävät]

a)	Kansainvälinen toimisto hoitaa kansainvälisen rekisteröinnin ja siihen liittyvät tehtävät sekä kaikki muut liittoa koskevat hallinnolliset tehtävät.

b)	Kansainvälinen toimisto suorittaa yleiskokouksen sekä yleiskokouksen mahdollisesti asettamien asiantuntijakomiteoiden ja työryhmien kokousten valmistelutyöt ja järjestää sihteeristön niitä varten.

2. [Pääjohtaja] Pääjohtaja on liiton ylintä toimeenpanovaltaa käyttävä virkamies, ja hän edustaa liittoa.

3. [Yleiskokouksen muut kokoukset kuin istunnot] Pääjohtaja kutsuu koolle yleiskokouksen asettamat komiteat ja työryhmät ja kaikki muut liittoa koskevia asioita käsittelevät kokoukset.

4. [Kansainvälisen toimiston rooli yleiskokouksessa ja muissa kokouksissa]

a)	Pääjohtaja ja hänen määräämänsä henkilöt osallistuvat ilman äänioikeutta kaikkiin yleiskokouksen kokouksiin, yleiskokouksen asettamien komiteoiden tai työryhmien kokouksiin ja kaikkiin muihin pääjohtajan liiton alaisuudessa koolle kutsumiin kokouksiin.

b)	Pääjohtaja tai hänen määräämänsä henkilökunnan jäsen on virkansa puolesta yleiskokouksen sekä a alakohdassa tarkoitettujen komiteoiden, työryhmien ja muiden kokousten sihteeri.

5. [Konferenssit]

a)	Kansainvälinen toimisto suorittaa yleiskokouksen antamien ohjeiden mukaisesti tarkistuskonferenssien valmistelut.

b)	Kansainvälinen toimisto voi neuvotella hallitustenvälisten järjestöjen ja kansainvälisten ja kansallisten valtiosta riippumattomien järjestöjen kanssa tarkistuskonferenssien valmisteluista.

c)	Pääjohtaja ja hänen määräämänsä henkilöt osallistuvat ilman äänioikeutta neuvotteluihin tarkistuskonferensseissa.

6. [Muut tehtävät] Kansainvälinen toimisto suorittaa myös kaikki muut sille tämän asiakirjan osalta määrätyt tehtävät.

23 artikla

Varainhoito

1. [Tulo- ja menoarvio]

a)	Liitolla on tulo- ja menoarvio.

b)	Liiton tulo- ja menoarvio käsittää liiton omat tulot ja menot ja sen maksuosuuden järjestön hallinnan alaisten liittojen yhteisten menojen tulo- ja menoarviosta.

c)	Menot, jotka eivät kuulu yksinomaan liitolle vaan myös yhdelle tai useammalle järjestön hallinnan alaiselle muulle liitolle, katsotaan liittojen yhteisiksi menoiksi. Liiton osuus näistä yhteisistä menoista on suhteessa siihen etuun, joka liitolla on niistä.

2. [Koordinointi muiden liittojen tulo- ja menoarvioihin nähden] Liiton tulo- ja menoarvio vahvistetaan ottaen asianmukaisesti huomioon ne vaatimukset, joita koordinointi järjestön alaisten muiden liittojen tulo- ja menoarvioiden kanssa edellyttää.

3. [Tulo- ja menoarvion rahoituslähteet] Liiton tulo- ja menoarvio rahoitetaan seuraavista lähteistä:

i)	kansainvälisiin rekisteröinteihin liittyvät maksut;

ii)	kansainvälisen toimiston liiton osalta suorittamista muista palveluksista perityt maksut;

iii)	kansainvälisen toimiston liittoa koskevien julkaisujen myynti tai niiden rojaltit;

iv)	lahjoitukset, testamenttilahjoitukset ja avustukset;

v)	vuokrat, korot ja muut sekalaiset tulot.

4. [Maksujen vahvistaminen; tulo- ja menoarvion suuruus]

a)	Yleiskokous vahvistaa pääjohtajan ehdotuksesta 3 kohdan i alakohdassa tarkoitettujen maksujen suuruuden. Pääjohtaja vahvistaa 3 kohdan ii alakohdassa tarkoitetut maksut, ja niitä sovelletaan väliaikaisesti siihen asti, kunnes yleiskokous antaa seuraavassa istunnossa hyväksyntänsä.

b)	Edellä 3 kohdan i alakohdassa tarkoitettujen maksujen suuruus vahvistetaan siten, että liiton saamat tulot maksuista ja muista lähteistä riittävät kattamaan vähintään kaikki liittoa koskevat kansainvälisen toimiston menot.

c)	Jos tulo- ja menoarviota ei ole hyväksytty ennen uuden varainhoitokauden alkua, se on tasoltaan samaa suuruusluokkaa kuin edellisen vuoden tulo- ja menoarvio, varainhoitosääntöjen mukaisesti.

5. [Käyttöpääomarahasto] Liitolla on käyttöpääomarahasto, joka koostuu ylijäämävaroista ja, jos tällaisia varoja ei ole riittävästi, liiton kunkin jäsenen suorittamista kertamaksuista. Jos rahasto käy riittämättömäksi, sen lisäämisestä päättää yleiskokous. Yleiskokous vahvistaa osuuden ja maksuehdot pääjohtajan ehdotuksesta.

6. [Isäntävaltion suorittamat ennakot]

Päämajasopimuksessa, joka on tehty sen valtion kanssa, jonka alueella järjestön päämaja on, on määrättävä, että käyttöpääomarahaston osoittautuessa riittämättömäksi tämän valtion on suoritettava ennakkoa. Tällaisten ennakkojen suuruudesta ja niiden suoritusehdoista on tehtävä kussakin tapauksessa erillinen sopimus asianomaisen valtion ja järjestön välillä.

b)	Edellä a alakohdassa tarkoitetulla valtiolla ja järjestöllä on oikeus sanoutua irti kirjallisella ilmoituksella velvollisuudesta suorittaa ennakoita. Irtisanominen tulee voimaan kolmen vuoden kuluttua sen vuoden päättymisestä, jona siitä on ilmoitettu.

7. [Tilintarkastus] Tilien tarkastuksen suorittaa yksi tai useampi liiton jäsenvaltio tai ulkopuoliset tilintarkastajat varainhoitosääntöjen mukaisesti. Yleiskokous nimeää tilintarkastajat näiden suostumuksella.

24 artikla

Täytäntöönpanomääräykset

1. [Kohde] Täytäntöönpanomääräyksillä säännellään tämän asiakirjan täytäntöönpanon yksityiskohtia. Niihin sisältyy erityisesti seuraavia seikkoja koskevia määräyksiä:

i)	asiat, joista on tämän asiakirjan mukaisesti nimenomaisesti määrättävä;

ii)	muut tämän asiakirjan määräyksiä koskevat tai sen täytäntöönpanon kannalta hyödylliset seikat;

iii)	kaikki hallinnolliset vaatimukset, asiat tai menettelyt.

2. [Tiettyjen täytäntöönpanomääräysten säännösten muuttaminen]

a)	Täytäntöönpanomääräyksissä voidaan täsmentää, että tiettyjä täytäntöönpanomääräysten määräyksiä voidaan muuttaa ainoastaan yksimielisesti tai ainoastaan neljän viidesosan enemmistöllä.

b)	Yksimielinen päätös on edellytyksenä sille, että yksimielisyyttä tai neljän viidesosan enemmistöä koskevaa vaatimusta ei enää vastaisuudessa sovelleta täytäntöönpanomääräyksiin sisältyvän määräyksen muuttamiseen.

c)	Neljän viidesosan enemmistöllä tehty päätös on edellytyksenä sille, että yksimielisyyttä tai neljän viidesosan enemmistöä koskevaa vaatimusta sovelletaan vastaisuudessa täytäntöönpanomääräyksiin sisältyvän määräyksen muuttamiseen.

3. [Tämän asiakirjan ja täytäntöönpanomääräysten välinen ristiriita] Jos tämän asiakirjan määräysten ja täytäntöönpanomääräysten välillä on ristiriita, ensin mainitut ovat ensisijaisia.

III LUKU

TARKISTAMINEN JA MUUTTAMINEN

25 artikla

Tämän asiakirjan tarkistaminen

1. [Tarkistuskonferenssit] Tätä asiakirjaa voidaan tarkistaa sopimuspuolten konferenssissa.

2. [Tiettyjen artikloiden tarkistaminen tai muuttaminen] 21, 22, 23 ja 26 artikla voidaan muuttaa joko tarkistuskonferenssissa tai yleiskokouksessa 26 artiklan määräysten mukaisesti.

26 artikla

Tiettyjen artikloiden muuttaminen yleiskokouksessa

1. [Muutosehdotukset]

a)	Ehdotuksia 21, 22 ja 23 artiklan ja tämän artiklan muuttamiseksi yleiskokouksessa voi tehdä sopimuspuoli tai pääjohtaja.

b)	Pääjohtajan on annettava muutosehdotukset tiedoksi sopimuspuolille vähintään kuusi kuukautta ennen niiden käsittelyä yleiskokouksessa.

2. [Enemmistöt] Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen artiklojen muutokset hyväksytään kolmen neljäsosan äänten enemmistöllä, lukuun ottamatta 21 artiklan tai tämän kohdan muutoksia, joihin vaaditaan neljän viidesosan äänten enemmistö.

3. [Voimaantulo]

Lukuun ottamatta tapauksia, joihin sovelletaan b alakohtaa, 1 kohdassa tarkoitettuihin artikloihin tehty muutos tulee voimaan kuukauden kuluttua siitä, kun pääjohtaja on vastaanottanut kyseessä olevan sopimuspuolen valtiosäännön mukaisten menettelytapojen mukaisesti annetun kirjallisen hyväksymisilmoituksen kolmelta neljäsosalta niistä sopimuspuolista, jotka olivat yleiskokouksen jäseniä muutoksen hyväksymisen ajankohtana ja joilla oli oikeus äänestää muutoksesta.

b)	Edellä olevaan 21 artiklan 3 tai 4 kohtaan tai tähän alakohtaan tehty muutos ei tule voimaan, jos jokin sopimuspuoli kuuden kuukauden kuluessa sen hyväksymisestä yleiskokouksessa ilmoittaa pääjohtajalle, että se ei hyväksy muutosta.

c)	Tämän kohdan määräysten mukaisesti voimaan tuleva muutos sitoo kaikkia valtioita ja hallitustenvälisiä järjestöjä, jotka ovat sopimuspuolia muutoksen voimaantulon ajankohtana tai jotka tulevat sopimuspuoliksi myöhemmin.

IV LUKU

LOPPUMÄÄRÄYKSET

27 artikla

Tämän asiakirjan sopimuspuoleksi tuleminen

1. [Edellytykset] Jollei 2 ja 3 kohdasta ja 28 artiklasta muuta johdu,

i)	jokainen järjestön jäsenvaltio voi allekirjoittaa tämän asiakirjan ja tulla sen sopimuspuoleksi;

ii)

jokainen hallitustenvälinen järjestö, jolla on virasto, joka vastaa suojan antamisesta teollisuusmalleille sillä alueella, jolla hallitustenvälisen järjestön perustamissopimusta sovelletaan, voi allekirjoittaa tämän asiakirjan ja tulla sen sopimuspuoleksi edellyttäen, että vähintään yksi hallitustenvälisen järjestön jäsenvaltioista on järjestön jäsen, ja että tällaisesta virastosta ei ole tehty 19 artiklan mukaista ilmoitusta.

2. [Ratifiointi tai liittyminen] Jokainen 1 kohdassa tarkoitettu valtio tai hallitustenvälinen järjestö voi tallettaa

i)	ratifioimiskirjan, jos se on allekirjoittanut tämän asiakirjan, tai

ii)	liittymiskirjan, jos se ei ole allekirjoittanut tätä asiakirjaa.

3. [Tallettamisen voimaantulopäivä]

a)	Ratifioimis- tai liittymiskirjan tallettamisen voimaantulopäivä on se päivä, jona asiakirja talletetaan, jollei b–d alakohdasta muuta johdu.

Sellaisen valtion ratifioimis- tai liittymiskirjan tallettamisen voimaantulopäivä, jonka osalta teollismallien suoja voidaan saada ainoastaan sellaisen hallitustenvälisen järjestön viraston kautta, jossa kyseinen valtio on jäsenenä, on se päivä, jona kyseisen hallitustenvälisen järjestön asiakirja talletetaan, jos kyseinen päivä on kyseisen valtion asiakirjan tallettamispäivää myöhempi.

c)	Sellaisen ratifioimis- tai liittymiskirjan tallettamisen voimaantulopäivä, johon sisältyy tai on liitetty 19 artiklassa tarkoitettu ilmoitus, on se päivä, jona kyseisen ilmoituksen tehneestä valtioiden ryhmästä viimeisin valtio tallettaa kirjansa.

Valtion ratifioimis- tai liittymiskirjaan voi sisältyä tai olla liitettynä selitys, jonka mukaan asiakirjan tallettamisen edellytykseksi asetetaan se, että yhden muun valtion tai yhden hallitustenvälisen järjestön asiakirja, kahden muun valtion asiakirjat, tai yhden muun valtion ja yhden hallitustenvälisen järjestön asiakirjat on myös talletettu; valtiot ja hallitustenvälinen järjestö on mainittava nimeltä, ja niiden on täytettävä tämän asiakirjan sopimuspuoleksi tulemista koskevat edellytykset. Asiakirja, johon sisältyy tai on liitettynä tällainen selitys, katsotaan talletetuksi sinä päivänä, jona selityksessä mainittu edellytys täyttyy. Jos selityksessä täsmennettyyn asiakirjaan itseensä sisältyy tai on liitettynä vastaava selitys, kyseinen asiakirja katsotaan talletetuksi sinä päivänä, jona selityksessä mainittu edellytys täyttyy.

e)	Edellä olevan d alakohdan nojalla tehty selitys voidaan peruuttaa kokonaisuudessaan tai osittain milloin tahansa. Peruuttaminen tulee voimaan sinä päivänä, jona pääjohtaja saa ilmoituksen peruuttamisesta.

28 artikla

Ratifioinnin ja liittymisen voimaantulopäivä

1. [Huomioon otettavat asiakirjat] Tätä artiklaa sovellettaessa otetaan huomioon ainoastaan ne ratifioimis- tai liittymiskirjat, jotka 27 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut valtiot tai hallitustenväliset järjestöt ovat tallettaneet ja joilla on 27 artiklan 3 kohdan mukainen voimaantulopäivä.

2. [Tämän asiakirjan voimaantulo] Tämä asiakirja tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun kuusi valtiota on tallettanut ratifioimis- tai liittymiskirjansa, edellyttäen, että kansainvälisen toimiston keräämien tuoreimpien vuositilastojen mukaan vähintään kolme kyseisistä valtioista täyttää ainakin toisen seuraavista edellytyksistä:

i)	kyseisessä valtiossa tai kyseisen valtion osalta on jätetty vähintään 3 000 teollismallien suojaa koskevaa hakemusta, tai

ii)	kyseisessä valtiossa tai kyseisen valtion osalta on jätetty vähintään 1 000 teollismallien suojaa koskevaa hakemusta muissa valtioissa kuin kyseisessä valtiossa asuvien toimesta.

3. [Ratifioinnin ja liittymisen voimaantulo]

a)	Tämä asiakirja sitoo voimaantulopäivästään alkaen valtioita tai hallitustenvälisiä järjestöjä, jotka ovat tallettaneet ratifioimis- tai liittymiskirjansa vähintään kolme kuukautta ennen tämän asiakirjan voimaantulopäivää.

b)	Tämä asiakirja sitoo muita valtioita tai hallitustenvälisiä järjestöjä kolmen kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona ne ovat tallettaneet ratifioimis- tai liittymiskirjansa tai muuna myöhempänä kyseisessä kirjassa ilmoitettuna päivänä.

29 artikla

Varaumien kielto

Tähän asiakirjaan ei saa tehdä varaumia.

30 artikla

Sopimuspuolten antamat selitykset

1. [Ajankohta, jona selitykset voidaan antaa] Edellä 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa, 5 artiklan 2 kohdan a alakohdassa, 7 artiklan 2 kohdassa, 11 artiklan 1 kohdassa, 13 artiklan 1 kohdassa, 14 artiklan 3 kohdassa, 16 artiklan 2 kohdassa tai 17 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja selityksiä voidaan antaa,

i)	kun 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu asiakirja talletetaan, jolloin selitys tulee voimaan sinä päivänä, jona tämä asiakirja alkaa sitoa selityksen antanutta valtiota tai hallitustenvälistä järjestöä, tai

ii)

27 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun asiakirjan tallettamisen jälleen, jolloin selitys tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona pääjohtaja vastaanottaa sen, tai minä tahansa selityksessä mainittuna myöhempänä päivänä, mutta sitä sovelletaan ainoastaan sellaiseen kansainväliseen rekisteröintiin, jonka kansainvälisen rekisteröinnin päivä on sama tai myöhempi kuin selityksen päivämäärä.

2. [Sellaisten valtioiden selitykset, joilla on yhteinen virasto] Sen estämättä, mitä 1 kohdassa määrätään, sellainen mainitussa kohdassa tarkoitettu selitys, jonka on antanut valtio, joka on yhden tai useamman toisen valtion kanssa ilmoittanut pääjohtajalle 19 artiklan 1 kohdan nojalla kansallisten virastojensa korvaamisesta yhteisellä virastolla, tulee voimaan ainoastaan, jos kyseinen toinen valtio antaa vastaavan selityksen tai kyseiset toiset valtiot antavat vastaavat selitykset.

3. [Selitysten peruuttaminen] Edellä 1 kohdassa tarkoitetut selitykset voidaan peruuttaa milloin tahansa pääjohtajalle osoitetulla ilmoituksella. Peruutus tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona pääjohtaja vastaanottaa ilmoituksen tai minä tahansa ilmoituksessa mainittuna myöhempänä päivänä. Edellä olevan 7 artiklan 2 kohdan nojalla tehdyn selityksen osalta peruutus ei vaikuta kansainvälisiin hakemuksiin, jotka on jätetty ennen kyseisen peruutuksen voimaantuloa.

31 artikla

Vuosien 1934 ja 1960 asiakirjojen soveltaminen

1. [Niiden valtioiden väliset suhteet, jotka ovat sekä tämän asiakirjan että vuoden 1934 asiakirjan tai vuoden 1960 asiakirjan sopimuspuolia] Tätä asiakirjaa yksistään sovelletaan niiden valtioiden keskinäisiin suhteisiin, jotka ovat sekä tämän asiakirjan että vuoden 1934 asiakirjan tai vuoden 1960 asiakirjan sopimuspuolia. Nämä valtiot soveltavat kuitenkin keskinäisissä suhteissaan tapauksen mukaan joko vuoden 1934 asiakirjaa tai vuoden 1960 asiakirjaa sellaisiin teollismalleihin, jotka on jätetty kansainväliseen toimistoon ennen sitä päivää, jona tätä asiakirjaa aletaan soveltaa niiden keskinäisiin suhteisiin.

2. [Niiden valtioiden, jotka ovat sekä tämän asiakirjan että vuoden 1934 asiakirjan tai vuoden 1960 asiakirjan sopimuspuolia, sekä niiden valtioiden, jotka ovat joko vuoden 1934 asiakirjan tai vuoden 1960 asiakirjan mutteivät tämän asiakirjan sopimuspuolia, väliset suhteet]

a)	Valtiot, jotka ovat sekä tämän asiakirjan että vuoden 1934 asiakirjan sopimuspuolia, soveltavat edelleen vuoden 1934 asiakirjaa suhteissaan niihin valtioihin, jotka ovat vuoden 1934 asiakirjan mutteivät vuoden 1960 asiakirjan tai tämän asiakirjan sopimuspuolia.

b)	Valtiot, jotka ovat sekä tämän asiakirjan että vuoden 1960 asiakirjan sopimuspuolia, soveltavat edelleen vuoden 1960 asiakirjaa suhteissaan niihin valtioihin, jotka ovat vuoden 1960 asiakirjan mutteivät tämän asiakirjan sopimuspuolia.

32 artikla

Tämän asiakirjan irtisanominen

1. [Ilmoitus] Sopimuspuoli voi irtisanoa tämän asiakirjan pääjohtajalle osoitetulla ilmoituksella.

2. [Voimaantulopäivä] Irtisanominen tulee voimaan vuoden kuluttua siitä päivästä, jona pääjohtaja vastaanottaa ilmoituksen, tai minä tahansa ilmoituksessa mainittuna myöhempänä päivänä. Irtisanominen ei vaikuta tämän asiakirjan soveltamiseen mihinkään käsiteltävänä olevaan kansainväliseen hakemukseen eikä mihinkään irtisanomista koskevan ilmoituksen antavan sopimuspuolen osalta irtisanomisen voimaantuloajankohtana voimassa olevaan kansainväliseen rekisteröintiin.

33 artikla

Tämän asiakirjan kielet ja allekirjoittaminen

1. [Alkuperäiset tekstit ja viralliset tekstit]

a)	Tämä asiakirja allekirjoitetaan yhtenä englannin-, arabian, kiinan-, ranskan-, venäjän- ja espanjankielisenä alkuperäiskappaleena, jonka kaikki tekstit ovat yhtä todistusvoimaisia.

b)	Neuvoteltuaan asianomaisten hallitusten kanssa pääjohtaja laadituttaa viralliset tekstit muilla yleiskokouksen mahdollisesti määräämillä kielillä.

2. [Allekirjoittamiselle asetettu määräaika] Tämä asiakirja on avoinna allekirjoittamista varten järjestön päämajassa yhden vuoden ajan sen hyväksymisestä.

34 artikla

Tallettaja

Tämä asiakirja talletetaan pääjohtajan huostaan.

SELITYS

hakemusten jättämisestä suoraan

Tallettaessaan tämän liittymiskirjan Maailman henkisen omaisuuden järjestön pääjohtajan huostaan neuvoston puheenjohtaja liittää liittymiskirjaan seuraavan selityksen:

”Euroopan yhteisö ilmoittaa, ettei kansainvälisiä hakemuksia voi jättää sen toimiston kautta.”

SELITYS

yksilöllisten maksujen järjestelmästä

Tallettaessaan tämän liittymiskirjan Maailman henkisen omaisuuden järjestön pääjohtajan huostaan neuvoston puheenjohtaja liittää liittymiskirjaan seuraavan selityksen:

”Euroopan yhteisö ilmoittaa, että sellaisen kansainvälisen hakemuksen yhteydessä, jossa se on nimetty, ja tällaisesta kansainvälisestä hakemuksesta johtuvan kansainvälisen rekisteröinnin uudistamisen yhteydessä, Geneven asiakirjan 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu määrätty nimeämismaksu korvataan yksilöllisellä nimeämismaksulla, jonka määrä on:

—	62 euroa mallilta kansainvälistä hakemusta tehtäessä

—	31 euroa mallilta hakemusta uudistettaessa.”

SELITYS

suojan kestosta Euroopan yhteisössä

Tallettaessaan tämän liittymiskirjan Maailman henkisen omaisuuden järjestön pääjohtajan huostaan neuvoston puheenjohtaja liittää liittymiskirjaan seuraavan selityksen:

”Euroopan yhteisö ilmoittaa, että sen lainsäädännössä säädetty suojan enimmäiskesto on 25 vuotta.”

(1) Hyväksyessään 10 artiklan diplomaattikonferenssi katsoi, etteivät tämän artiklan määräykset estä hakijaa tai haltijaa taikka sellaista henkilöä, jolla on hakijan tai haltijan suostumus, saamasta oikeutta tutustua kansainväliseen hakemukseen tai kansainväliseen rekisteröintiin.

(2) Hyväksyessään 12 artiklan 4 kohdan, 14 artiklan 2 kohdan b alakohdan ja 18 säännön 4 kohdan, diplomaattikonferenssi katsoi, että kielteisen päätöksen tiedoksi antanut virasto voi peruuttaa päätöksen antamalla lausuman siitä, että kyseinen virasto on päättänyt hyväksyä kansainvälisen rekisteröinnin vaikutukset niiden teollismallien tai joidenkin niiden teollismallien osalta, joihin kielteistä päätöstä koskeva ilmoitus liittyi. Lisäksi katsottiin, että virasto voi kielteisestä päätöksestä ilmoittamiselle asetetun määräajan kuluessa toimittaa lausuman siitä, että se on päättänyt hyväksyä kansainvälisen rekisteröinnin vaikutukset silloinkin, kun se ei ole antanut tiedoksi kielteistä päätöstä koskevaa ilmoitusta.

(3) Ks. 12 artiklan 4 kohtaa koskeva alaviite.

29.12.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 386/55

NEUVOSTON JA NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEIDEN EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN PÄÄTÖS

tehty 4 päivänä joulukuuta 2006,

Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Marokon kuningaskunnan välisen Euro–Välimeri-lentoliikennesopimuksen allekirjoittamisesta ja väliaikaisesta soveltamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2006/959/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO SEKÄ NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEET EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJAT, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 80 artiklan 2 kohdan yhdessä sen 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen virkkeen ja 300 artiklan 4 kohdan kanssa,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)	Neuvosto on valtuuttanut komission aloittamaan Marokon kuningaskunnan kanssa neuvottelut Euro–Välimeri-lentoliikennesopimuksen tekemisestä.

(2)	Komissio on neuvotellut yhteisön ja sen jäsenvaltioiden puolesta Marokon kuningaskunnan kanssa Euro–Välimeri-lentoliikennesopimuksen, jäljempänä ”sopimus”, noudattaen neuvoston päätöstä, jolla komissio on valtuutettu aloittamaan neuvottelut.

(3)	Sopimus parafoitiin Marrakeshissa 14 päivänä joulukuuta 2005.

(4)	Yhteisön ja jäsenvaltioiden olisi allekirjoitettava komission neuvottelema sopimus ja sovellettava sitä väliaikaisesti, edellyttäen, että sopimus tehdään myöhemmin.

(5)

On tarpeen säätää järjestelyistä, jotka koskevat yhteisön ja jäsenvaltioiden osallistumista sopimuksen 22 artiklalla perustettuun sekakomiteaan ja sopimuksen 23 artiklassa määrättyihin välimiesmenettelyihin tai jotka liittyvät eräiden sopimuksen määräysten täytäntöönpanoon, mukaan luettuna määräykset, jotka koskevat suojatoimenpiteiden hyväksymistä, liikenneoikeuksien myöntämistä tai peruuttamista sekä eräitä turvallisuus- ja turvakysymyksiä.

OVAT PÄÄTTÄNEET SEURAAVAA:

1 artikla

Allekirjoitus ja väliaikainen soveltaminen

1. Hyväksytään yhteisön puolesta Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Marokon kuningaskunnan välisen Euro–Välimeri-lentoliikennesopimuksen, jäljempänä ”sopimus”, allekirjoittaminen, edellyttäen, että sopimus tehdään.

2. Neuvoston puheenjohtaja oikeutetaan nimeämään yksi tai useampi henkilö, jolla on valtuudet allekirjoittaa sopimus yhteisön puolesta, sillä edellytyksellä, että sopimus tehdään.

3. Sopimuksen voimaantuloon saakka sitä sovelletaan sen 30 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

4. Sopimuksen teksti on tämän päätöksen liitteenä.

2 artikla

Sekakomitea

1. Sopimuksen 22 artiklalla perustetussa sekakomiteassa yhteisöä ja sen jäsenvaltioita edustavat komission ja jäsenvaltioiden edustajat.

2. Komissio hyväksyy yhteisön ja jäsenvaltioiden kannan sekakomiteassa siltä osin kuin on kyse sopimuksen liitteiden muutoksista, liitettä I (sovitut lentoliikennepalvelut ja määrätyt reitit) ja liitettä IV (siirtymämääräykset) lukuun ottamatta, ja sopimuksen 7 ja 8 artiklan soveltamisalaan kuuluvista asioista, kuultuaan ensin neuvoston nimeämää jäsenvaltioiden edustajien erityiskomiteaa.

3. Kun kyse on muista, yhteisön toimivaltaan kuuluvia asioita koskevista sekakomitean päätöksistä, neuvosto vahvistaa yhteisön ja sen jäsenvaltioiden kannan määräenemmistöllä komission ehdotuksesta.

4. Kun kyse on muista, jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvia asioita koskevista sekakomitean päätöksistä, neuvosto vahvistaa esitettävän kannan yksimielisesti komission tai jäsenvaltioiden ehdotuksesta.

5. Komissio esittää yhteisön ja sen jäsenvaltioiden kannan sekakomiteassa, lukuun ottamatta jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvia aloja, joita koskevan kannan esittää neuvoston puheenjohtajavaltio tai, jos neuvosto niin päättää, komissio.

3 artikla

Välimiesmenettely

1. Komissio edustaa yhteisöä ja jäsenvaltioita sopimuksen 23 artiklan mukaisissa välimiesmenettelyissä.

2. Sopimuksen 23 artiklan 6 kohdan nojalla tehtävän päätöksen oikeuksien ja erioikeuksien soveltamisen tilapäisestä tai lopullisesta peruuttamisesta tai rajoittamisesta tekee neuvosto komission ehdotuksesta. Neuvosto päättää asiasta määräenemmistöllä.

3. Kaikista muista tarvittavista toimenpiteistä, jotka sopimuksen 23 artiklan nojalla toteutetaan yhteisön toimivaltaan kuuluvissa asioissa, päättää komissio neuvoston nimeämän jäsenvaltioiden edustajien erityiskomitean avustamana.

4 artikla

Suojatoimenpiteet

1. Sopimuksen 24 artiklan mukaisia suojatoimenpiteitä koskevan päätöksen tekee komissio, jota avustaa neuvoston nimeämä jäsenvaltioiden edustajien erityiskomitea, joko omasta aloitteestaan tai jäsenvaltion pyynnöstä.

2. Kun jäsenvaltio pyytää komissiota toteuttamaan suojatoimenpiteitä, sen on pyyntönsä tueksi ja perustelemiseksi toimitettava komissiolle tarvittavat tiedot. Komissio tekee tällaista pyyntöä koskevan päätöksen yhden kuukauden kuluessa tai kiireellisissä tapauksissa kymmenen työpäivän kuluessa, ja antaa neuvostolle ja jäsenvaltioille tiedon päätöksestään. Jäsenvaltio voi saattaa komission päätöksen neuvoston käsiteltäväksi kymmenen työpäivän kuluessa sen tiedoksiantamisesta. Neuvosto voi päättää asiasta toisin yhden kuukauden kuluessa päätöksen saattamisesta neuvoston käsiteltäväksi. Neuvosto päättää asiasta määräenemmistöllä.

5 artikla

Ilmoittaminen komissiolle

1. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viipymättä kaikista päätöksistä, joita ne ovat tehneet sopimuksen 3 tai 4 artiklan nojalla Marokon lentoyhtiöiden liikennöintilupien epäämisestä, peruuttamisesta kokonaan tai tilapäisesti taikka niiden rajoittamisesta.

2. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle välittömästi kaikista pyynnöistä tai ilmoituksista, joita ne tekevät tai vastaanottavat sopimuksen 14 artiklan nojalla.

3. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle välittömästi kaikista pyynnöistä tai ilmoituksista, joita ne tekevät tai vastaanottavat sopimuksen 15 artiklan nojalla.

Tehty Brysselissä, 4 päivänä joulukuuta 2006.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. PEKKARINEN

Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Marokon kuningaskunnan välinen Euro–Välimeri-lentoliikennesopimus

BELGIAN KUNINGASKUNTA,

TŠEKIN TASAVALTA,

TANSKAN KUNINGASKUNTA,

SAKSAN LIITTOTASAVALTA,

VIRON TASAVALTA,

HELLEENIEN TASAVALTA,

ESPANJAN KUNINGASKUNTA,

RANSKAN TASAVALTA,

IRLANTI,

ITALIAN TASAVALTA,

KYPROKSEN TASAVALTA,

LATVIAN TASAVALTA,

LIETTUAN TASAVALTA,

LUXEMBURGIN SUURHERTTUAKUNTA,

UNKARIN TASAVALTA,

MALTA,

ALANKOMAIDEN KUNINGASKUNTA,

ITÄVALLAN TASAVALTA,

PUOLAN TASAVALTA,

PORTUGALIN TASAVALTA,

SLOVENIAN TASAVALTA,

SLOVAKIAN TASAVALTA,

SUOMEN TASAVALTA,

RUOTSIN KUNINGASKUNTA,

ISON-BRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNIN YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA,

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen sopimuspuolet, jäljempänä ”jäsenvaltiot”, ja

EUROOPAN YHTEISÖ, jäljempänä ”yhteisö”,

sekä

MAROKON KUNINGASKUNTA, jäljempänä ”Marokko”,

jotka

HALUAVAT edistää sellaista kansainvälistä ilmailujärjestelmää, joka perustuu lentoyhtiöiden keskinäiseen terveeseen kilpailuun markkinoilla, joilla valtion osallistuminen ja sääntely on mahdollisimman vähäistä.

HALUAVAT helpottaa kansainvälisten lentoliikennemahdollisuuksien laajenemista muun muassa kehittämällä lentoliikenneverkostoja, jotka tarjoavat matkustajien ja rahdinlähettäjien tarpeita vastaavia lentoliikennepalveluita.

HALUAVAT mahdollistaa sen, että lentoyhtiöt voivat tarjota matkustajille ja rahdinlähettäjille kilpailukykyisiä hintoja ja palveluja avoimilla markkinoilla.

HALUAVAT, että lentoliikenneteollisuuden kaikki sektorit, mukaan luettuina lentoyhtiöiden työntekijät, hyötyvät markkinoiden vapauttamista koskevasta sopimuksesta.

HALUAVAT mahdollisimman turvallisen ja turvatun kansainvälisen lentoliikenteen ja vahvistavat olevansa vakavasti huolissaan sellaisista ilma-aluksiin kohdistuvista teoista ja uhista, jotka vaarantavat ihmisten tai omaisuuden turvallisuuden ja haittaavat lentoliikenteen toimivuutta sekä heikentävät yleisön luottamusta siviili-ilmailun turvallisuuteen.

OTTAVAT HUOMIOON Chicagossa 7 päivänä joulukuuta 1944 allekirjoitettavaksi avatun kansainvälistä siviili-ilmailua koskevan yleissopimuksen.

HALUAVAT varmistaa, että kaikki lentoyhtiöt voivat toimia tasavertaisin toimintaedellytyksin.

TUNNUSTAVAT, että valtion tuet voivat vääristää lentoyhtiöiden kilpailua ja voivat vaarantaa tämän sopimuksen perustavoitteiden saavuttamisen.

KOROSTAVAT ympäristönsuojelun tärkeyttä kansainvälisen ilmailupolitiikan kehittämisen ja täytäntöönpanon yhteydessä sekä tunnustavat suvereenisten valtioiden oikeuden ryhtyä asiaan liittyviin toimenpiteisiin.

KOROSTAVAT kuluttajansuojan tärkeyttä, erityisesti Montrealissa 28 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn tiettyjen kansainvälistä ilmakuljetusta koskevien sääntöjen yhtenäistämisestä tehdyn yleissopimuksen mukaisessa merkityksessä siltä osin kuin molemmat sopimuspuolet ovat tämän sopimuksen osapuolia.

AIKOVAT toimia olemassa olevien lentoliikennesopimusten mukaisesti avatakseen markkinoille pääsyn ja maksimoidakseen kuluttajille, lentoyhtiöille, työntekijöille ja yhteisöille koituvan hyödyn molempien sopimuspuolten kannalta.

KATSOVAT, että Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Marokon välinen sopimus voi toimia esikuvana ilmailualan Euro–Välimeri-suhteissa yleensä, tämän tärkeän taloussektorin vapauttamisen hyödyntämiseksi täysimääräisesti.

KATSOVAT, että tällaista sopimusta on tarkoitus soveltaa asteittain, mutta kokonaisvaltaisesti, ja että tarkoituksenmukaisen järjestelyn avulla voidaan varmistaa aiempaa tiiviimpi yhteensovittaminen yhteisön lainsäädännön kanssa,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 artikla

Määritelmät

Tässä sopimuksessa, jollei toisin määrätä, tarkoitetaan:

1)	”sovitulla lentoliikennepalvelulla” ja ”määrätyllä reitillä” tämän sopimuksen 2 artiklan ja liitteen 1 mukaista kansainvälistä lentoliikennettä;

2)	”sopimuksella” tätä sopimusta ja sen liitteitä, mukaan lukien niiden mahdolliset muutokset;

”lentoliikenteellä” yleisölle tarjottua matkustajien, matkatavaroiden, rahdin ja postin kuljettamista lentoteitse joko erikseen tai yhdessä maksua tai muuta korvausta vastaan; epäselvien tapausten välttämiseksi tähän sisältyvät säännölliset ja epäsäännölliset (tilausliikenne) lentokuljetukset sekä pelkän rahdin kuljetus.

4)	”assosiaatiosopimuksella” Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Marokon kuningaskunnan välisestä assosioinnista 26 päivänä helmikuuta 1996 tehtyä Euro–Välimeri-sopimusta.

5)	”yhteisön liikenneluvalla” Euroopan yhteisöön sijoittautuneiden lentoliikenteen harjoittajien liikennelupaa, joka on myönnetty ja joka pidetään voimassa lentoliikenteen harjoittajien toimiluvista 23 päivänä heinäkuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2407/92 mukaisesti.

”yleissopimuksella” Chicagossa 7 päivänä joulukuuta 1944 allekirjoitettavaksi avattua kansainvälistä siviili-ilmailua koskevaa yleissopimusta, mukaan lukien

a)	kaikki sovellettavat yleissopimuksen muutokset, jotka ovat tulleet voimaan yleissopimuksen 94 artiklan a kohdan mukaisesti ja jotka sekä Marokko että yksi tai useampi Euroopan yhteisön jäsenvaltio on ratifioinut, ja

b)	kaikki sovellettavat yleissopimuksen 90 artiklan mukaisesti hyväksytyt yleissopimuksen liitteet tai liitteiden muutokset sillä edellytyksellä, että liite tai muutos on samanaikaisesti voimassa sekä Marokossa että yhdessä tai useammassa Euroopan yhteisön jäsenvaltiossa;

7)	”täydellä korvauksella” korvausta annetuista palveluista, mukaan lukien kohtuulliset hallinnolliset yleiskulut ja tarvittaessa kaikki sellaiset maksut, joita peritään ympäristökustannusten kompensoimiseksi ja joita sovelletaan kansallisuudesta riippumatta;

8)	”sopimuspuolilla” yhtäältä yhteisöä tai sen jäsenvaltioita taikka yhteisöä ja sen jäsenvaltioita, niiden toimivallan perusteella, ja toisaalta Marokkoa.

”kansalaisilla” kaikkia luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä, joilla on Marokon kansalaisuus sen lainsäädännön mukaisesti tai Euroopan yhteisön osalta jonkin jäsenvaltion kansalaisuus sen lainsäädännön mukaisesti, siltä osin kuin oikeushenkilön kyseessä ollessa siinä tosiasiallista määräysvaltaa harjoittavat Marokon kansalaisuuden omaavat luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt, suoraan tai osake-enemmistön kautta, ja Euroopan yhteisön osalta jonkin jäsenvaltion tai liitteessä 5 luetellun kolmannen maan kansalaisuuden omaavat luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt, suoraan tai osake-enemmistön kautta.

10)

”tuilla” kaikkea viranomaisten, alueellisen organisaation tai muun julkisen organisaation myöntämää rahoitusta esimerkiksi silloin, kun

a)	viranomaisen, alueellisen organisaation tai muun julkisen organisaation käytäntö käsittää varojen suoran siirron, esimerkiksi avustuksina, lainoina tai pääomasijoituksena, mahdollisen varojen suoran siirron yritykselle taikka yrityksen vastuiden, kuten lainatakausten, vastattavaksi ottamisen;

b)	saatavasta, joka on viranomaiselle, alueelliselle organisaatiolle tai muulle julkiselle organisaatiolle kuuluvaa tuloa, luovutaan tai sitä ei peritä;

c)	viranomainen, alueellinen organisaatio tai muu julkinen organisaatio tarjoaa muita kuin yleiseen infrastruktuuriin kuuluvia hyödykkeitä tai palveluita tai ostaa hyödykkeitä tai palveluita;

viranomainen, alueellinen organisaatio tai muu julkinen organisaatio suorittaa maksuja rahoitusmekanismiin tai valtuuttaa tai ohjaa yksityisen organisaation vastaamaan yhdestä tai useammasta a, b tai c kohdassa tarkoitetusta, joka tavanomaisesti kuuluu viranomaiselle ja joka ei tosiasiassa eroa julkisten viranomaisten tavanomaisesti noudattamasta käytännöstä;

ja sitä kautta annetaan etua;

11)	”kansainvälisellä lentoliikenteellä” lentoliikennettä useamman kuin yhden valtion alueen yli;

12)	”hinnalla” lentoliikenteen harjoittajien ja niiden asiamiesten matkustajien, matkatavaroiden ja/tai rahdin (postia lukuun ottamatta) ilmakuljetuksesta, mukaan luettuna tarvittaessa kansainväliseen lentoliikenteeseen liittyvä pintakuljetus, veloittamaa hintaa, maksua ja niiden ehtoja;

13)	”liikennemaksulla” lentoyhtiöille asetettua maksua lentoasemien laitteiden ja palvelujen käytöstä sekä lentoasemien ympäristönsuojeluun, lennonvarmistukseen tai lentoliikenteen turvaamiseen liittyvien laitteiden tai palvelujen käytöstä, mukaan lukien oheispalvelut ja -laitteet;

14)	”SESAR-hankkeella” yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan teknistä toteutusta koskevaa ohjelmaa, joka mahdollistaa uuden sukupolven ilmaliikenteen hallintajärjestelmien tutkimuksen, kehittämisen ja käyttöönoton koordinoinnin ja ajallisen yhteensovittamisen

15)

”alueella” Marokon osalta maa-alueita (mannerta ja saaria), sisävesiä ja sen suvereniteettiin ja lainkäyttövaltaan kuuluvia aluevesiä sekä Euroopan yhteisön osalta maa-alueita (mannerta ja saaria), sisävesiä ja aluevesiä, joihin sovelletaan Euroopan yhteisön perustamissopimusta, mainitussa perustamissopimuksessa tai sen korvaavassa sopimuksessa määrättyjen ehtojen mukaisesti. Tämän sopimuksen soveltamisella Gibraltarin lentoasemaan ei katsota olevan vaikutusta Espanjan kuningaskunnan ja Yhdistyneen kuningaskunnan oikeudelliseen asemaan sen alueen suvereniteettia koskevassa riidassa, jolla tämä lentoasema sijaitsee, eikä Gibraltarin lentoaseman jättämiseen edelleen EU:n ilmailualan toimenpiteiden ulkopuolelle Cordobassa 18 päivänä syyskuuta 2006 annetun Gibraltarin lentoasemaa koskevan ministereiden julistuksen määräysten mukaisesti sellaisina kuin ne ovat jäsenvaltioiden välillä voimassa 18 päivästä syyskuuta 2006 lähtien;

16)	”toimivaltaisilla viranomaisilla” tarkoitetaan liitteessä 3 määriteltyjä virastoja tai viranomaisia. Jos kansalliseen lainsäädäntöön tehdään toimivaltaisiin viranomaisiin liittyviä muutoksia, kyseisen sopimuspuolen on ilmoitettava niistä toiselle sopimuspuolelle.

I OSASTO

TALOUDELLISET MÄÄRÄYKSET

2 artikla

Liikenneoikeudet

1. Jollei liitteessä I toisin määrätä, kumpikin sopimuspuoli myöntää toiselle sopimuspuolelle seuraavat oikeudet, joiden mukaisesti kyseisen sopimuspuolen lentoyhtiöt voivat harjoittaa kansainvälistä lentoliikennettä:

a)	oikeus lentää laskeutumatta toisen sopimuspuolen alueen yli;

b)	oikeus laskeutua toisen sopimuspuolen alueelle ei-kaupallisessa tarkoituksessa, toisin sanoen muussa tarkoituksessa kuin matkustajien, rahdin tai postin ottamiseksi tai jättämiseksi;

c)	kun tarjotaan sovittua lentoliikennepalvelua määrätyllä reitillä, oikeus laskeutua toisen sopimuspuolen alueelle kansainvälisen liikenteen matkustajien, rahdin ja/tai postin ottamiseksi tai jättämiseksi joko erikseen tai yhdessä;

d)	muut tässä sopimuksessa määritellyt oikeudet.

2. Tämän sopimuksen määräysten ei voida tulkita oikeuttavan

a)	Marokon lentoliikenteen harjoittajia ottamaan jäsenvaltion alueella matkustajia, matkatavaroita, rahtia ja/tai postia kuljetettavaksi korvausta tai maksua vastaan johonkin toiseen kohteeseen kyseisen jäsenvaltion alueella, tai

b)	Euroopan yhteisön lentoliikenteen harjoittajia ottamaan Marokon alueella matkustajia, matkatavaroita, rahtia ja/tai postia korvausta tai maksua vastaan kuljetettavaksi johonkin toiseen kohteeseen Marokon alueella.

3 artikla

Lupien myöntäminen

Saatuaan toisen sopimuspuolen lentoliikenteen harjoittajilta liikennöintilupaa koskevan hakemuksen, sopimuspuolen toimivaltaisten viranomaisten on myönnettävä tarvittava lupa mahdollisimman pienellä viiveellä edellyttäen, että

Marokon lentoliikenteen harjoittajien osalta

—	lentoliikenteen harjoittajan päätoimipaikka ja tarvittaessa sääntömääräinen kotipaikka on Marokossa, ja se on saanut liikennelupansa ja kaikki muut vastaavat asiakirjat Marokon lainsäädännön mukaisesti;

—	lentoliikenteen harjoittaja on Marokon jatkuvan ja tehokkaan viranomaisvalvonnan alainen; ja

—

lentoliikenteen harjoittaja on nyt ja vastaisuudessa Marokon ja/tai Marokon kansalaisten omistuksessa tai niiden jatkuvassa tosiasiallisessa määräysvallassa joko suoraan tai osake-enemmistön kautta, tai on nyt ja vastaisuudessa tai jäsenvaltioiden ja/tai jäsenvaltioiden kansalaisten omistuksessa tai niiden jatkuvassa tosiasiallisessa määräysvallassa joko suoraan tai osake-enemmistön kautta;

yhteisön lentoliikenteen harjoittajien osalta:

—	lentoliikenteen harjoittajan päätoimipaikka ja tarvittaessa sääntömääräinen kotipaikka on jäsenvaltion alueella Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti, ja sillä on yhteisön oikeuden mukainen liikennelupa; ja

—	lentoliikenteen harjoittaja on lentotoimintaluvan myöntämisestä vastaavan jäsenvaltion jatkuvan ja tehokkaan viranomaisvalvonnan alainen ja toimivaltainen ilmailuviranomainen on selkeästi määritelty;

—	lentoliikenteen harjoittaja on nyt ja vastaisuudessa jäsenvaltioiden ja/tai niiden kansalaisten tai muiden liitteessä 5 lueteltujen valtioiden ja/tai niiden kansalaisten omistuksessa joko suoraan tai osake-enemmistön kautta;

c)	lentoliikenteen harjoittaja täyttää ne lainsäädäntöön tai määräyksiin perustuvat ehdot, joita toimivaltainen viranomainen tavallisesti soveltaa kansainvälisen lentoliikenteen harjoittamiseen, sekä

d)	14 artiklan (Lentoturvallisuus) ja 15 artiklan (Lentoliikenteen turvaaminen) määräykset ovat voimassa ja niitä sovelletaan.

4 artikla

Liikennöintiluvan peruuttaminen

1. Kummankin sopimuspuolen toimivaltaisilla viranomaisilla on oikeus peruuttaa kokonaan tai tilapäisesti toisen sopimuspuolen lentoliikenteen harjoittajan liikennöintiluvat tai rajoittaa sen toimintaa, jos

Marokon lentoliikenteen harjoittajien osalta

—	lentoliikenteen harjoittajan päätoimipaikka tai sääntömääräinen kotipaikka eivät ole Marokossa eikä se ole saanut liikennelupaansa ja muita vastaavia asiakirjoja Marokon voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti;

—	lentoliikenteen harjoittaja ei ole Marokon jatkuvan ja tehokkaan viranomaisvalvonnan alainen; tai

—	lentoliikenteen harjoittaja ei ole Marokon ja/tai sen kansalaisten tai jäsenvaltioiden ja/tai niiden kansalaisten omistuksessa tai tosiasiallisessa määräysvallassa suoraan tai osake-enemmistön kautta;

yhteisön lentoliikenteen harjoittajien osalta:

—	lentoliikenteen harjoittajan päätoimipaikka tai sääntömääräinen kotipaikka ei ole Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti jäsenvaltion alueella eikä sillä ole yhteisön liikennelupaa;

—	lentoliikenteen harjoittaja ei ole lentotoimintaluvan myöntämisestä vastaavan jäsenvaltion jatkuvan ja tehokkaan viranomaisvalvonnan alainen tai toimivaltaista ilmailuviranomaista ei ole selkeästi määritelty; tai

—	lentoliikenteen harjoittaja ei ole jäsenvaltioiden ja/tai niiden kansalaisten tai muiden liitteessä 5 lueteltujen valtioiden ja/tai niiden kansalaisten omistuksessa ja tosiasiallisessa määräysvallassa joko suoraan tai osake-enemmistön kautta;

c)	kyseinen lentoliikenteen harjoittaja ei ole noudattanut tämän sopimuksen 6 artiklassa (lainsäädännön ja määräysten soveltaminen) tarkoitettuja lakeja ja määräyksiä, tai

d)	14 artiklan (lentoturvallisuus) ja 15 artiklan (lentoliikenteen turvaaminen) määräykset eivät ole voimassa tai niitä ei sovelleta.

2. Elleivät välittömät toimet ole tarpeen 1 kohdan c ja d alakohdan määräysten uusien rikkomusten välttämiseksi, tällä artiklalla myönnettyjä oikeuksia voidaan käyttää vasta, kun toisen sopimuspuolen toimivaltaisten viranomaisten kanssa on neuvoteltu.

5 artikla

Investoinnit

Jäsenvaltion tai sen kansalaisten osake-enemmistön hallinta tai tosiasiallinen määräysvalta Marokon lentoliikenteen harjoittajassa tai Marokon tai sen kansalaisten osake-enemmistön hallinta tai tosiasiallinen määräysvalta yhteisön lentoliikenteen harjoittajassa edellyttää tällä sopimuksella perustetun sekakomitean ennalta tekemää päätöstä.

Päätöksessä on täsmennettävä ehdot, jotka liittyvät sovittujen lentoliikennepalvelujen tarjoamiseen tämän sopimuksen mukaisesti, sekä ehdot, jotka liittyvät kolmansien maiden ja sopimuspuolten välisiin lentoliikennepalveluihin. Näihin päätöksiin ei sovelleta tämän sopimuksen 22 artiklan 9 kohdan määräyksiä.

6 artikla

Lainsäädännön ja määräysten noudattaminen

1. Kun sopimuspuolen lentoliikenteen harjoittajan ilma-alukset saapuvat toisen sopimuspuolen alueelle, ovat siellä tai poistuvat sieltä, niiden on noudatettava niitä toisen sopimuspuolen alueella voimassa olevia lakeja ja määräyksiä, jotka koskevat kansainvälisessä liikenteessä olevien ilma-alusten saapumista toisen sopimuspuolen alueelle tai sieltä poistumista sekä liikennöimistä ja lentämistä sen alueella.

2. Kun sopimuspuolen lentoliikenteen harjoittajan ilma-alusten matkustajat, niiden henkilöstö tai rahti saapuvat toisen sopimuspuolen alueelle, ovat siellä tai poistuvat sieltä, niiden osalta on, joko niiden omasta toimesta tai toisen toimiessa niiden puolesta, noudatettava niitä toisen sopimuspuolen alueella voimassaolevia lakeja ja määräyksiä, jotka koskevat ilma-alusten matkustajien, henkilöstön tai rahdin saapumista toisen sopimuspuolen alueelle tai sieltä poistumista (kuten maahantuloa, selvitystä, maahanmuuttoa, passeja, tulleja tai karanteenia koskevat säännökset, tai postin osalta postiasetukset).

7 artikla

Kilpailu

Tämän sopimuksen soveltamisalalla sovelletaan assosiaatiosopimuksen IV osaston II luvun (”Kilpailusäännöt ja muut taloutta koskevat määräykset”) määräyksiä siinä tapauksessa, että tähän sopimukseen ei sisälly täsmällisempiä määräyksiä.

8 artikla

Tuet

1. Sopimuspuolet katsovat, että lentoliikenteen harjoittajille suunnatut tuet vääristävät tai uhkaavat vääristää kilpailua suosimalla tiettyjä yrityksiä lentoliikennepalvelujen alalla, että ne voivat vaarantaa tämän sopimuksen perustavoitteiden saavuttamisen ja että ne eivät ole avoimen lentoliikennealueen periaatteen mukaisia.

2. Kun sopimuspuoli katsoo, että yhdelle tai useammalle tämän sopimuksen mukaisesti toimivalle lentoliikenteen harjoittajalle on välttämätöntä myöntää tukea oikeutetun tavoitteen saavuttamiseksi, nämä tuet on suhteutettava tavoitteisiin, niiden on oltava avoimia ja ne on suunniteltava siten, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa toisen sopimuspuolen lentoliikenteen harjoittajille. Sopimuspuoli, joka myöntää tällaista tukea, ilmoittaa välittömästi toiselle sopimuspuolelle aikomuksestaan myöntää sitä, sekä tiedot siitä, onko tuki tässä sopimuksessa määrättyjen perusteiden mukainen.

3. Jos sopimuspuoli katsoo, että toisen sopimuspuolen myöntämä tuki tai mahdollisesti sopimuspuolten ulkopuolisen valtion julkisoikeudellisen organisaation tai viranomaisen myöntämä tuki ei ole 2 kohdassa esitettyjen perusteiden mukainen, se voi pyytää, että sekakomitea kokoontuu 22 artiklan mukaisesti käsittelemään asiaa ja kehittämään tarkoituksenmukaisia ratkaisumalleja perusteltuihin huolenaiheisiin.

4. Jos sekakomitea ei kykene ratkaisemaan riitaa, sopimuspuolilla on mahdollisuus soveltaa omia tukienvastaisia toimenpiteitään.

5. Tämän artiklan määräykset eivät rajoita niitä sopimuspuolten lakeja ja säännöksiä, jotka koskevat olennaisen tärkeitä lentoliikennepalveluja ja julkisen palvelun velvoitteita sopimuspuolten alueilla.

9 artikla

Kaupallinen toiminta

1. Kummankin sopimuspuolen lentoliikenteen harjoittajilla on oikeus perustaa toimistoja toisen sopimuspuolen alueelle lentoliikennepalvelujensa ja niihin liittyvien toimintojensa edistämistä ja myyntiä varten.

2. Kummankin sopimuspuolen lentoliikenteen harjoittajilla on toisen sopimuspuolen maahantulo-, oleskelu- ja työlupiin liittyvien lakien ja määräysten mukaisesti oikeus kuljettaa toisen sopimuspuolen alueelle ja ylläpitää siellä omaa lentoliikenteen ylläpitämiseen vaadittavaa johto-, myynti-, teknistä, toiminnallista ja muuta asiantuntijahenkilökuntaa.

Sanotun rajoittamatta jäljempänä olevan b alakohdan soveltamista, kullakin lentoliikenteen harjoittajalla on toisen sopimuspuolen alueella maahuolinnan osalta:

i)	oikeus hoitaa itse oma maahuolintansa (ns. omahuolinta), tai vaihtoehtoisesti

ii)	oikeus valita palveluntarjoaja sellaisten kilpailevien maahuolintapalveluja kokonaisuudessaan tai osittain tarjoavien yritysten joukosta, joilla on pääsy markkinoille kummankin sopimuspuolen lakien ja määräysten mukaisesti, ja jos tällaisia palveluntarjoajia on markkinoilla.

Matkatavaran käsittely, asematason palvelut, polttoainehuolto ja tietyt rahdin ja postin fyysiset käsittelytoimet lentoaseman ja ilma-aluksen välillä kuuluvat maahuolintapalvelujen luokkiin, joiden osalta a alakohdan i ja ii alakohtien mukaisia oikeuksia voidaan rajoittaa ainoastaan toisen sopimuspuolen alueella sovellettavien lakien ja määräysten mukaisesti. Jos tällaiset rajoitukset estävät omahuolinnan ja jos maahuolintapalveluja tarjoavien yritysten välillä ei ole tehokasta kilpailua, tulee maahuolintapalvelujen olla saatavissa samoilla ja yhtäläisillä perusteilla kaikille lentoliikenteen harjoittajille; tällaisten palvelujen hinnat eivät saa ylittää niiden täyttä korvausta, mukaan luettuna kohtuullinen tuotto poistojen jälkeen.

4. Kummankin sopimuspuolen lentoliikenteen harjoittajat saavat myydä lentokuljetuksia toisen sopimuspuolen alueella suoraan ja/tai lentoliikenteen harjoittajan harkinnan mukaan sen nimeämien myyntiedustajien tai muiden asiamiesten välityksellä. Kaikilla lentoliikenteen harjoittajilla on oikeus myydä tällaisia lentokuljetuksia ja kaikilla henkilöillä on oikeus ostaa niitä alueen valuutalla tai muiden maiden vapaasti vaihdettavilla valuutoilla.

5. Kaikilla lentoliikenteen harjoittajilla on oikeus vaihtaa ja vaadittaessa lähettää toisen sopimuspuolen alueelta kotimaahansa tai valintansa mukaan, ellei se ole sovellettavien lakien ja määräysten vastaista, yhteen tai useampaan muuhun maahan, paikallisia tuloja. Valuutan vaihto ja lähettäminen on luvallista ilman rajoituksia tai lähetysveroa käyttäen sitä vaihtokurssia, jota sovelletaan juokseviin rahasiirtoihin ja -lähetyksiin sinä päivänä, jona lentoliikenteen harjoittaja tekee ensimmäisen lähettämistä koskevan hakemuksensa.

6. Kummankin sopimuspuolen lentoliikenteen harjoittajilla on oikeus maksaa paikalliset kulunsa, mukaan luettuna polttoaineostot, toisen sopimuspuolen alueella paikallisessa valuutassa. Kummankin sopimuspuolen lentoliikenteen harjoittajat voivat halutessaan maksaa tällaiset kustannukset toisen sopimuspuolen alueella vapaasti vaihdettavissa valuutoissa paikallisten valuuttasäännösten mukaisesti.

7. Sopimuksessa tarkoitettuja palveluja liikennöidessään tai tarjotessaan sopimuspuolten lentoliikenteen harjoittajat voivat osallistua yhteisiin markkinointijärjestelyihin, kuten kiintiövarauksia koskeviin sopimuksiin tai yhteisten reittitunnusten käyttöä koskeviin järjestelyihin,

a)	sopimuspuolten lentoliikenteen harjoittajien kanssa; ja

b)	kolmannen maan lentoliikenteen harjoittajien kanssa; ja

c)	minkä tahansa pinta-, maa- tai vesikuljetuksia tarjoavan yrityksen kanssa;

edellyttäen, että (i) kaikilla näihin järjestelyihin osallistuvilla tahoilla on asiaankuuluvat valtuudet ja (ii) järjestelyt ovat tällaisissa järjestelyissä normaalisti sovellettavien turvallisuus- ja kilpailuvaatimusten mukaiset. Kun myydään matkustajakuljetusta, jossa eri yhtiöt käyttävät yhteisiä reittitunnuksia, ostajalle on myyntitilanteessa tai viimeistään ennen koneeseen nousua ilmoitettava, mitkä yhtiöt liikennöivät kutakin matkan osuutta.

Kun kyse on matkustajaliikenteestä, pintakuljetusta tarjoaviin kuljetusyhtiöihin ei sovelleta lentoliikennettä sääteleviä lakeja ja määräyksiä pelkästään sillä perusteella, että lentoliikenteen harjoittaja tarjoaa tätä pintakuljetusta omalla nimellään. Pintakuljetusten tarjoajien harkinnassa on päättää, osallistuvatko ne yhteisiin markkinajärjestelyihin. Päättäessään tietystä järjestelystä pintakuljetusten tarjoajat voivat ottaa huomioon muun muassa kuluttajien edut, tekniset ja taloudelliset rajoitukset tai rajoitukset, jotka liittyvät tilaan ja kapasiteettiin.

Tämän sopimuksen muiden määräysten estämättä molempien sopimuspuolten lentoliikenteen harjoittajien ja epäsuorien rahtikuljetusten tarjoajien on rajoituksetta sallittava käyttää kansainvälisten lentokuljetusten yhteydessä mitä tahansa rahdin pintakuljetusta mihin tahansa kohteeseen tai mistä tahansa kohteista Marokon ja yhteisön alueilla tai kolmansissa maissa, mukaan luettuna kuljetukset kaikille tullipalveluja tarjoaville lentoasemille ja lentoasemilta ja niillä on, soveltuvissa tapauksissa, oikeus kuljettaa tullaamatonta rahtia voimassa olevien lakien ja määräysten mukaisesti. Lentoasemien tullipalvelujen tulee olla käytettävissä tällaista rahtia varten, kuljetetaanpa rahti pintakuljetuksena tai lentokuljetuksena. Lentoliikenteen harjoittajat voivat katsoa parhaaksi suorittaa itse omat pintakuljetuksensa tai sopia niistä muiden pintakuljetusta harjoittavien yritysten kanssa, mukaan luettuina muiden lentoliikenteen harjoittajien tai lentorahtikuljetuksia epäsuorasti tarjoavien yritysten suorittamat pintakuljetukset. Tällaiset eri kuljetusmuotojen väliset rahtikuljetukset voidaan tarjota yhtenäiseen ilma- ja maakuljetuksen käsittävään kauttakulkuhintaan edellyttäen, että rahdinlähettäjiä ei harhaanjohdeta tällaisen kuljetuksen suhteen.

10 artikla

Tullit ja maksut

1. Saapuessaan kansainvälisessä liikenteessä sopimuspuolen alueelle, toisen sopimuspuolen lentoliikenteen harjoittajien ilma-alukset, niiden vakiovarusteet, maalaitteet, poltto- ja voiteluaineet, tekniset kulutustarvikkeet, varaosat (mukaan luettuna moottorit), ilma-alusten varastot (mukaan luettuina, mutta ei yksinomaan, ruoka, juomat ja alkoholi, tupakka ja muut tuotteet, jotka rajoitetussa määrin on tarkoitettu myytäviksi matkustajille tai heidän kulutettavakseen lennon aikana) sekä muut tarvikkeet, jotka on tarkoitettu käytettäväksi tai joita käytetään yksinomaan kansainvälisessä liikenteessä liikennöivän ilma-aluksen toimintaa tai huoltoa varten, ovat vastavuoroisuuden perusteella vapaat kaikista tuontirajoituksista, omaisuusveroista, tulleista, valmisteveroista ja muista sen kaltaisista korvauksista ja maksuista, (a) joita Euroopan yhteisö tai kansalliset tai paikalliset viranomaiset asettavat ja (b) jotka eivät perustu annettujen palvelujen kustannuksiin, edellyttäen, että nämä varusteet ja varastot pysyvät ilma-aluksessa.

2. Vastavuoroisuuden perusteella tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista veroista, tulleista ja maksuista, lukuun ottamatta annetun palvelun kustannuksiin perustuvia maksuja, ovat vapautettuja myös seuraavat:

ilma-alukseen kohtuullisissa rajoissa otetut sopimuspuolen alueelle tuodut tai sieltä hankitut ilma-aluksen varastot, jotka on tarkoitettu käytettäväksi toisen sopimuspuolen lentoliikenteen harjoittajan kansainvälisessä lentoliikenteessä liikennöivässä ilma-aluksessa maasta ulos suuntautuvalla lennolla silloinkin, kun näitä varastoja käytetään lennettäessä sen sopimuspuolen alueen yllä tapahtuvalla matkaosuudella, jonka alueella ne on otettu ilma-alukseen,

b)	sopimuspuolen alueelle tuodut maalaitteet ja varaosat (mukaan luettuina moottorit), jotka on tarkoitettu toisen sopimuspuolen lentoliikenteen harjoittajan kansainvälisessä liikenteessä käytettävän ilma-aluksen huoltoa tai korjausta varten,

sopimuspuolen alueelle tuodut tai sieltä hankitut poltto- ja voiteluaineet ja tekniset kulutustarvikkeet, jotka on tarkoitettu käytettäväksi toisen sopimuspuolen kansainvälistä lentoliikennettä harjoittavan yrityksen ilma-aluksessa, silloinkin kun niitä käytetään lennettäessä sen sopimuspuolen alueen yllä olevalla matkaosuudella, jonka alueella ne on ilma-alukseen otettu,

sopimuspuolen alueelle tuodut tai sieltä hankitut painotuotteet, sellaisena kuin niistä on säädetty sopimuspuolten tullilainsäädännössä, joita on otettu ilma-alukseen tarkoituksena käyttää niitä toisen sopimuspuolen lentoliikenteen harjoittajan kansainvälisessä lentoliikenteessä olevalla, sopimuspuolen alueelta ulossuuntautuvalla lennolla, silloinkin kun niitä käytetään lennettäessä sen sopimuspuolen alueen yllä olevalla matkaosuudella, jonka alueelta ne on otettu ilma-alukseen,

e)	turvallisuus- ja turvalaitteet lentoasemilla tai rahtiterminaaleilla tapahtuvaa käyttöä varten.

3. Tällä sopimuksella ei vapauteta sopimuspuolen alueellaan lentoliikenteen harjoittajille toimittamaa polttoainetta veroista, tulleista, korvauksista, maksuista tai muista 1 kohdassa tarkoitettujen maksujen kaltaisista maksuista. Kun sopimuspuolen lentoliikenteen harjoittajat saapuvat toisen sopimuspuolen alueelle, ovat siellä tai poistuvat sieltä, niiden on noudatettava niitä tämän toisen sopimuspuolen lakeja ja määräyksiä, jotka liittyvät lentokonepolttoaineen myyntiin, toimittamiseen ja käyttöön.

4. Tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja tarvikkeita ja varastoja voidaan edellyttää pidettävän asiaankuuluvien viranomaisten valvonnassa.

5. Tässä artiklassa tarkoitettuja vapautuksia on sovellettava myös silloin, kun sopimuspuolen lentoliikenteen harjoittajat ovat tehneet sopimuksen sellaisen toisen lentoliikenteenharjoittajan kanssa, jolle toinen sopimuspuoli on myöntänyt vastaavat vapautukset, 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tarvikkeiden lainaamisesta tai siirtämisestä toisen sopimuspuolen alueella.

6. Tämän sopimuksen määräykset eivät estä kumpaakaan sopimuspuolta määräämästä veroja tai maksuja tavaroille, jotka on myyty muuhun tarkoitukseen kuin matkustajien kulutettavaksi ilma-aluksessa liikennöitäessä niiden alueella kahden sellaisen kohteen välillä, joissa lentokoneeseen nouseminen tai siitä poistuminen on sallittua.

11 artikla

Liikennemaksut

1. Sopimuspuoli ei saa asettaa tai sallia asetettavan toisen sopimuspuolen lentoliikenteen harjoittajille liikennemaksuja, jotka ylittävät sen omille samanlaisia kansainvälisiä lentoliikennepalveluja tarjoaville lentoliikenteen harjoittajille asetetut liikennemaksut.

2. Maksujen korottamisen tai uusien maksujen käyttöönoton pitäisi tapahtua vasta toimivaltaisten laskutusviranomaisten ja sopimuspuolten lentoyhtiöiden riittävän keskinäisen kuulemisen jälkeen. Kaikista liikennemaksujen muuttamista koskevista ehdotuksista on kohtuullisessa ajassa ilmoitettava veloitettavien palvelujen käyttäjille, jotta näillä on mahdollisuus ilmaista kantansa ennen muutosten tekemistä. Sopimuspuolten on lisäksi edistettävä sellaisten tietojen vaihtoa, jota saatetaan tarvita tarkan arvion tekemiseksi siitä, että maksut ovat kohtuullisia, oikeutettuja ja oikeasuhtaisia tässä artiklassa tarkoitetulla tavalla.

12 artikla

Hinnoittelu

Tämän sopimuksen mukaisten lentoliikennepalvelujen hinnat on voitava määrätä vapaasti, eikä niitä tarvitse toimittaa hyväksyttäväksi, mutta niistä voidaan pyytää ilmoittamaan pelkästään tiedotustarkoituksessa. Kokonaan yhteisön alueella tapahtuvista kuljetuksista veloitettaviin hintoihin sovelletaan yhteisön lainsäädäntöä.

13 artikla

Tilastot

Sopimuspuolen toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava toisen sopimuspuolen toimivaltaisille viranomaisille näiden pyynnöstä tiedot ja tilastot, jotka koskevat nimettyjen lentoliikenteen harjoittajien tarjoamien, toisen sopimuspuolen alueelle tai sieltä pois suuntautuvien sovittujen lentoliikennepalvelujen mukaista liikennettä, samassa muodossa kuin lentoliikenteen harjoittajat ovat nämä tiedot ja tilastot laatineet ja toimittaneet ne omille kansallisille viranomaisilleen. Kaikista muista liikenteen harjoittamiseen liittyvistä tilastotiedoista, joita sopimuspuolen toimivaltaiset viranomaiset saattavat pyytää toisen sopimuspuolen viranomaisilta, on neuvoteltava sekakomiteassa kumman tahansa sopimuspuolen pyynnöstä.

II OSASTO

VALVONTAAN LIITTYVÄ YHTEISTYÖ

14 artikla

Lentoturvallisuus

1. Sopimuspuolten on noudatettava liitteessä VI olevassa A osassa määriteltyä yhteisön lentoturvallisuuslainsäädäntöä jäljempänä mainituin ehdoin.

2. Sopimuspuolten on varmistettava, että sellaisille sopimuspuolen rekisteröimille ilma-aluksille, joiden osalta epäillään, että ne eivät ole yleissopimuksen mukaisesti vahvistettujen kansainvälisten lentoturvallisuusmääräysten mukaisia, ja jotka laskeutuvat toisen sopimuspuolen alueella oleville kansainvälisen lentoliikenteen käytössä oleville lentoasemille, suoritetaan tämän toisen sopimuspuolen toimivaltaisten viranomaisten toimesta asematasotarkastuksia sekä sisällä aluksessa että sen ulkopuolella aluksen ja sen miehistön asiakirjojen asianmukaisuuden varmistamiseksi ja ilma-aluksen ja sen laitteiston silmämääräisesti havaittavan kunnon toteamiseksi.

3. Sopimuspuolet voivat milloin tahansa pyytää neuvotteluja toisen sopimuspuolen soveltamista turvallisuusmääräyksistä.

4. Minkään tässä sopimuksessa ei voida katsoa rajoittavan sopimuspuolen toimivaltaisten viranomaisten valtuuksia ryhtyä tarvittaviin ja välittömiin toimenpiteisiin heidän havaitessaan, että ilma-alus, tuote tai toiminta

a)	ei ole yleissopimuksen mukaisesti vahvistettujen vähimmäismääräysten tai liitteessä VI olevassa A osassa tarkoitetun lainsäädännön mukainen, tai

herättää 2 kohdassa tarkoitetussa tarkastuksessa tehtyjen huomioiden perusteella epäilyjä siitä, että ilma-alus tai sen toiminta eivät ole yleissopimuksen mukaisesti vahvistettujen vähimmäismääräysten tai liitteessä VI olevassa A osassa tarkoitetun lainsäädännön mukaisia sen mukaan, kumpaa näistä sovelletaan,

tai

c)	herättää epäilyjä siitä, että yleissopimuksen mukaisesti vahvistettuja vähimmäismääräyksiä tai liitteessä VI olevassa A osassa tarkoitettua lainsäädäntöä sen mukaan, kumpaa näistä sovelletaan, ei noudateta tai valvota tehokkaasti.

5. Ryhtyessään toimenpiteisiin 4 kohdan mukaisesti, sopimuspuolen toimivaltaisten viranomaisten on viipymättä ilmoitettava siitä toisen sopimuspuolen toimivaltaisille viranomaisille ja esitettävä perustelut näille toimille.

6. Jos 4 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä jatketaan siitä huolimatta, että ne eivät ole enää perusteltuja, kumpi tahansa sopimuspuoli voi saattaa asian sekakomitean käsiteltäväksi.

15 artikla

Lentoliikenteen turvaaminen

1. Koska siviili-ilma-alusten, niiden matkustajien ja miehistön turvallisuuden varmistaminen on kansainvälisten lentoliikennepalvelujen tarjoamisen ehdoton edellytys, sopimuspuolet vahvistavat toisiaan koskevat velvoitteensa, joiden mukaan ne turvaavat siviili-ilmailun laittomilta teoilta (ja erityisesti velvoitteensa, jotka perustuvat Chicagon yleissopimukseen, Tokiossa 14 päivänä syyskuuta 1963 allekirjoitettuun rikoksia ja eräitä muita tekoja ilma-aluksissa koskevaan yleissopimukseen, Haagissa 16 päivänä joulukuuta 1970 allekirjoitettuun ilma-alusten laittoman haltuunoton ehkäisemistä koskevaan yleissopimukseen, Montrealissa 23 päivänä syyskuuta 1971 allekirjoitettuun siviili-ilmailun turvallisuuteen kohdistuvien laittomien tekojen ehkäisemistä koskevaan yleissopimukseen, Montrealissa 24 päivänä helmikuuta 1988 allekirjoitettuun kansainväliseen siviili-ilmailuun käytettävillä lentoasemilla tapahtuvien laittomien väkivallantekojen ehkäisemistä koskevaan lisäpöytäkirjaan ja Montrealissa 1 päivänä maaliskuuta 1991 allekirjoitettuun yleissopimukseen muovailtavien räjähteiden merkitsemisestä tunnistamista varten, siltä osin kuin molemmat ovat näiden sopimuspuolia, sekä muihin siviili-ilmailun turvaamiseen liittyviin yleissopimuksiin ja pöytäkirjoihin, joiden sopimuspuolia molemmat ovat).

2. Sopimuspuolet antavat pyynnöstä toisilleen kaiken tarvittavan avun torjuakseen siviili-ilma-alusten laitonta haltuunottoa ja muita laittomia toimia, jotka vaarantavat tällaisten ilma-alusten, niiden matkustajien ja miehistön, lentoasemien ja lennonvarmistuksen turvallisuuden, sekä apua, jolla pyritään torjumaan kaikkia muita siviili-ilmailua uhkaavia vaaratekijöitä.

3. Sopimuspuolten on keskinäisissä suhteissaan toimittava lentoliikenteen turvaamiseen liittyvien normien ja, siinä määrin kuin sopimuspuolet niitä soveltavat, Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) vahvistamien ja Chicagon yleissopimuksen liitteinä olevien suositusten mukaisesti siinä määrin kuin näitä lentoliikenteen turvaamiseen liittyviä määräyksiä voidaan soveltaa sopimuspuoliin. Sopimuspuolten tulee vaatia, että niiden rekisterissä olevia ilma-aluksia käyttävät lentoliikenteen harjoittajat sekä sellaiset lentoliikenteen harjoittajat, joiden harjoittaman liiketoiminnan päätoimipaikka tai vakinainen kotipaikka on sopimuspuolen alueella, ja sopimuspuolen alueella olevat lentoasematoiminnan harjoittajat toimivat näiden lentoliikenteen turvaamista koskevien määräysten mukaisesti.

4. Sopimuspuolten on taattava, että niiden alueella toteutetaan tehokkaita toimenpiteitä ilma-alusten suojelemiseksi sekä matkustajien ja heidän käsimatkatavaroidensa tarkastamiseksi ja asianmukaisten tarkastusten suorittamiseksi miehistön ja rahdin (kirjatut matkatavarat mukaan luettuna) osalta sekä ilma-aluksen varastojen tarkastamiseksi ennen ilma-alukseen nousemista tai sen lastaamista sekä näiden tapahtumien aikana. Sopimuspuolet suostuvat siihen, että niiden lentoliikenteen harjoittajien edellytetään mahdollisesti noudattavan 3 kohdassa tarkoitettuja toisen sopimuspuolen soveltamia lentoliikenteen turvaamiseen liittyviä määräyksiä ilma-aluksen saapuessa kyseisen toisen sopimuspuolen alueelle, ollessa siellä tai poistuessa sieltä. Kummankin sopimuspuolen on myös reagoitava myönteisesti kaikkiin toisen sopimuspuolen pyyntöihin, jotka koskevat erityisen uhan torjumiseen liittyvien kohtuullisten erityisturvatoimien toteuttamista.

5. Kun siviili-ilma-alukseen kohdistuu tai sitä uhkaa laiton haltuunotto tai ilma-aluksen turvallisuutta, sen matkustajiin tai miehistöön, lentoasemiin tai lennonvarmistuslaitteisiin kohdistetaan muu laiton teko, sopimuspuolten on avustettava toisiaan helpottamalla yhteyksiä ja toteuttamalla muut tarvittavat toimenpiteet, joiden tarkoituksena on nopeasti ja turvallisesti saattaa päätökseen tällainen tapaus tai sen uhka.

6. Kun sopimuspuolella on riittäviä perusteita uskoa, että toinen sopimuspuoli on poikennut tässä artiklassa tarkoitetuista lentoliikenteen turvaamista koskevista määräyksistä, sopimuspuoli voi pyytää välittömiä neuvotteluja toisen sopimuspuolen kanssa.

7. Sanotun rajoittamatta tämän sopimuksen 4 artiklan (liikennöintiluvan peruuttaminen) soveltamista, mahdottomuus saavuttaa tyydyttävä sopimus viidentoista (15) päivän kuluessa tällaisen pyynnön esittämisestä, on peruste kieltäytyä myöntämästä toisen sopimuspuolen yhden tai useamman lentoliikenteen harjoittajan liikennöintilupia tai teknisiä lupia, peruuttaa ne, rajoittaa niiden soveltamista tai asettaa niille ehtoja.

8. Välittömän ja poikkeuksellisen vaaratilanteen uhatessa sopimuspuoli voi ryhtyä väliaikaisiin toimenpiteisiin ennen kuin viisitoista (15) päivää on kulunut.

9. Kaikkien 7 kohdan nojalla sovellettavien toimenpiteiden toteuttaminen on keskeytettävä, kun toinen sopimuspuoli noudattaa jälleen tässä artiklassa tarkoitettuja määräyksiä.

16 artikla

Ilmaliikenteen hallinta

1. Sopimuspuolten on noudatettava liitteessä VI olevassa B osassa tarkoitettua lainsäädäntöä jäljempänä mainituin ehdoin.

2. Sopimuspuolet sitoutuvat tekemään mahdollisimman tiivistä yhteistyötä ilmaliikenteen hallinnan alalla yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan laajentamiseksi Marokkoon, nykyisten turvallisuusmääräysten ja lentoliikennettä koskevien normien yleisen tehokkuuden parantamiseksi sekä kapasiteetin käytön optimoimiseksi ja viivästysten minimoimiseksi.

3. Helpottaakseen yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan lainsäädännön soveltamista alueellaan

Marokon on toteutettava tarvittavat toimenpiteet ilmaliikenteen hallintaan liittyvien institutionaalisten rakenteidensa mukauttamiseksi yhtenäiseen eurooppalaiseen ilmatilaan, erityisesti perustamalla tarvittavat kansalliset valvontaelimet, jotka ovat vähintään toiminnallisesti riippumattomia lennonvarmistuspalvelujen tarjoajista,

Yhteisön on otettava Marokko mukaan soveltuviin yhtenäiseen eurooppalaiseen ilmatilaan liittyviin, lennonvarmistuspalveluja, ilmatilaa ja yhteentoimivuutta koskeviin toiminnallisiin aloitteisiin, erityisesti huomioimalla aikaisessa vaiheessa Marokon toimet toiminnallisten ilmatilan lohkojen perustamiseksi tai koordinoimalla SESAR-hanketta tarkoituksenmukaisella tavalla.

17 artikla

Ympäristö

1. Sopimuspuolten on noudatettava liitteessä VI olevassa C osassa tarkoitettua lentoliikenteeseen liittyvää lainsäädäntöä.

2. Tämän sopimuksen määräykset eivät estä sopimuspuolen toimivaltaisia viranomaisia ryhtymästä tarvittaviin toimenpiteisiin sopimuksen mukaisesti harjoitetun kansainvälisen lentoliikenteen ympäristövaikutusten ehkäisemiseksi tai niiden käsittelemiseksi muulla tavoin, edellyttäen, että näitä toimenpiteitä sovelletaan kansallisuudesta riippumatta.

18 artikla

Kuluttajansuoja

Sopimuspuolten on noudatettava liitteessä VI olevassa D osassa tarkoitettua lentoliikenteeseen liittyvää lainsäädäntöä.

19 artikla

Tietokonepohjaiset paikanvarausjärjestelmät

Sopimuspuolten on noudatettava liitteessä VI olevassa E osassa tarkoitettua lentoliikenteeseen liittyvää lainsäädäntöä.

20 artikla

Sosiaaliset näkökohdat

Sopimuspuolten on noudatettava liitteessä VI olevassa F osassa tarkoitettua lentoliikenteeseen liittyvää lainsäädäntöä.

III OSASTO

INSTITUTIONAALISET MÄÄRÄYKSET

21 artikla

Tulkinta ja soveltaminen

1. Sopimuspuolten on toteutettava kaikki tarvittavat yleiset tai erityiset toimenpiteet tästä sopimuksesta johtuvien velvoitteiden täyttämiseksi, ja niiden on pidättäydyttävä kaikista toimenpiteistä, jotka voisivat vaarantaa tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamisen.

2. Sopimuspuolet ovat omalla alueellaan vastuussa sopimuksen sekä liitteessä VI lueteltujen lentoliikennettä koskevien asetusten ja direktiivien asianmukaisesta täytäntöönpanosta.

3. Kumpikin sopimuspuoli antaa toiselle sopimuspuolelle kaikki tarvittavat tiedot ja kaiken tarvittavan avun, jos kyseinen toinen sopimuspuoli suorittaa mahdollisia rikkomuksia koskevia tutkimuksia sille tämän sopimuksen nojalla kuuluvan toimivallan mukaisesti.

4. Kun sopimuspuolet toimivat niille tämän sopimuksen nojalla kuuluvan toimivallan mukaisesti asioissa, jotka ovat toisen sopimuspuolen kannalta merkityksellisiä ja jotka koskevat toisen sopimuspuolen viranomaisia tai sen yrityksiä, tämän toisen sopimuspuolen toimivaltaisille viranomaisille tiedotetaan asiasta ja niille annetaan mahdollisuus esittää huomautuksia ennen lopullisen päätöksen tekemistä.

22 artikla

Sekakomitea

1. Perustetaan sopimuspuolten edustajista muodostuva komitea (jäljempänä ”sekakomitea”), joka vastaa tämän sopimuksen hallinnoinnista ja huolehtii sen asianmukaisesta täytäntöönpanosta. Tätä varten sekakomitea antaa suosituksia ja tekee päätöksiä tässä sopimuksessa määrätyissä asioissa.

2. Sopimuspuolet tekevät päätökset sekakomiteassa yhdessä ja ne sitovat molempia sopimuspuolia. Sopimuspuolet panevat päätökset täytäntöön omien sääntöjensä mukaisesti.

3. Sekakomitea kokoontuu tarpeen mukaan ja vähintään kerran vuodessa. Kumpikin sopimuspuoli voi pyytää kokouksen koolle kutsumista.

4. Sopimuspuoli voi myös pyytää sekakomitean koollekutsumista tämän sopimuksen tulkintaan tai soveltamiseen liittyvien kysymysten ratkaisemiseksi. Tällainen kokous on järjestettävä mahdollisimman pian, mutta viimeistään kahden kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä, jolleivät sopimuspuolet toisin sovi.

5. Sopimuksen moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi sopimuspuolet vaihtavat tietoja ja neuvottelevat sekakomiteassa kumman tahansa sopimuspuolen pyynnöstä. Komitea vahvistaa päätöksellä oman työjärjestyksensä.

6. Komitea vahvistaa päätöksellä oman työjärjestyksensä.

7. Jos jompikumpi sopimuspuoli katsoo, että toinen sopimuspuoli ei ole pannut sekakomitean päätöstä asianmukaisesti täytäntöön, ensin mainittu voi pyytää asian käsittelyä sekakomiteassa. Jos sekakomitea ei pääse asiassa ratkaisuun kahden (2) kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun asia on annettu sen käsiteltäväksi, pyynnön esittänyt sopimuspuoli voi toteuttaa 24 artiklan mukaisia tilapäisiä suojatoimenpiteitä.

8. Sekakomitean päätöksissä mainitaan päivämäärä, johon mennessä sopimuspuolten on pantava se täytäntöön, sekä muut taloudellisille toimijoille mahdollisesti merkitykselliset tiedot.

9. Jos sekakomitea ei tee päätöstä asiasta kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun asia on annettu sen käsiteltäväksi, sopimuspuolet voivat toteuttaa 24 artiklan mukaisia tilapäisiä suojatoimenpiteitä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan soveltamista.

10. Sekakomiteassa käsitellään kysymyksiä, jotka liittyvät sopimuspuolten lentoyhtiöiden osake-enemmistön hallintaan vaikuttaviin kahdenvälisiin investointeihin tai muutoksiin lentoliikenteen harjoittajien tosiasiallisessa määräysvallassa.

11. Sekakomitean on tehtävä yhteistyötä erityisesti

a)	edistämällä asiantuntijatason tietojenvaihtoa, joka liittyy uusiin lainsäädäntöaloitteisiin ja lainsäädännön muuttumiseen, mukaan luettuna lentoturvallisuus ja lentoliikenteen turvaaminen, ympäristö, lentoasemien infrastruktuuri (mukaan luettuna lähtö- ja saapumisajat) ja kuluttajansuoja;

b)	selvittämällä säännöllisesti sopimuksen täytäntöönpanon aiheuttamia sosiaalisia vaikutuksia erityisesti työllisyyteen ja kehittämällä tarkoituksenmukaisia toimintamalleja perusteltuihin huolenaiheisiin; ja

c)	käsittelemällä mahdollisia kohteita, joiden osalta sopimusta voidaan edelleen kehittää, mukaan luettuna sopimuksen muutoksia koskevien suositusten tekeminen.

23 artikla

Riitojen ratkaiseminen ja välimiesmenettely

1. Sopimuspuolet voivat antaa sekakomitean käsiteltäväksi kaikki riidat, jotka liittyvät tämän sopimuksen tulkintaan ja joita ei ole kyetty ratkaisemaan 22 artiklan mukaisesti. Tämän artiklan soveltamiseksi assosiaatiosopimuksella perustettu assosiaationeuvosto toimii sekakomiteana

2. Sekakomitea voi ratkaista riidan päätöksellään.

3. Sopimuspuolet ryhtyvät tarvittaviin toimenpiteisiin 2 kohdassa tarkoitetun päätöksen täytäntöönpanemiseksi.

4. Jos riitaa ei kyetä ratkaisemaan 2 kohdan mukaisesti, se annetaan jommankumman sopimuspuolen pyynnöstä kolmijäsenisen välimiesoikeuden käsiteltäväksi seuraavien menettelyjen mukaisesti:

molemmat sopimuspuolet nimeävät välimiehen kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa siitä, kun välimiesoikeus on vastaanottanut ilmoituksen välimiesmenettelyä koskevasta pyynnöstä, jonka toinen sopimuspuoli on lähettänyt diplomaattiteitse. Nämä kaksi välimiestä nimittävät kolmannen välimiehen seuraavien kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa. Jos toinen sopimuspuolista ei ole nimennyt välimiestä sovitun ajan kuluessa, tai jos kolmatta välimiestä ei nimetä sovitun ajan kuluessa, kumpi tahansa sopimuspuoli voi pyytää ICAO:n neuvoston puheenjohtajaa nimittämään tarpeen mukaan joko välimiehen tai välimiehet;

b)	edellä olevan a alakohdan mukaisesti nimetyn kolmannen välimiehen tulee olla kolmannen maan kansalainen ja toimia välimiesoikeuden puheenjohtajana.

c)	välimiesoikeus päättää omasta työjärjestyksestään; ja

d)	siihen asti, kunnes välimiesoikeus on tehnyt lopullisen päätöksensä, välimiesmenettelyn liittyvät kustannukset jaetaan tasapuolisesti sopimuspuolten kesken.

5. Kaikki välimiesoikeuden väliaikaiset ja lopulliset päätökset ovat sopimuspuolia sitovia.

6. Jos sopimuspuoli ei noudata välimiesoikeuden tämän artiklan mukaisesti tekemää päätöstä kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen tiedoksiantamisesta, toinen sopimuspuoli voi kyseisen laiminlyönnin koko keston ajaksi peruuttaa kokonaan tai tilapäisesti tämän sopimuksen nojalla sopimusta rikkovalle sopimuspuolelle myönnetyt oikeudet tai erioikeudet tai rajoittaa niitä.

24 artikla

Suojatoimenpiteet

1. Sopimuspuolet toteuttavat kaikki yleiset ja erityiset toimenpiteet, jotka ovat tarpeen niiden tästä sopimuksesta johtuvien velvoitteiden täyttämiseksi. Ne huolehtivat siitä, että tässä sopimuksessa määrätyt tavoitteet saavutetaan.

2. Jos sopimuspuoli on toisen sopimuspuolen mielestä jättänyt täyttämättä tämän sopimuksen mukaisen velvoitteen, se voi ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Suojatoimenpiteiden soveltamisala ja kesto on rajoitettava siihen, mikä on ehdottomasti tarpeen tilanteen korjaamiseksi tai tämän sopimuksen tasapainon palauttamiseksi. Ensisijaisesti on käytettävä toimenpiteitä, jotka aiheuttavat vähiten häiriötä tämän sopimuksen toteutumiselle.

3. Sopimuspuolen, joka harkitsee suojatoimenpiteiden toteuttamista, on ilmoitettava asiasta sekakomitean välityksellä muille sopimuspuolille sekä annettava kaikki olennaiset tiedot asiasta.

4. Sopimuspuolten on aloitettava välittömästi neuvottelut sekakomiteassa molempien hyväksyttävissä olevan ratkaisun löytämiseksi.

5. Sopimuspuoli saa toteuttaa suojatoimenpiteitä vasta yhden kuukauden kuluttua 3 kohdan mukaisen ilmoituksen päivämäärästä, jollei 4 kohdan mukaista neuvottelumenettelyä ole saatu päätökseen ennen mainittua määräaikaa, tämän kuitenkaan rajoittamatta 3 artiklan d kohdan, 4 artiklan d kohdan ja 14 ja 15 artiklan soveltamista.

6. Sopimuspuolen on viipymättä ilmoitettava toteutetuista toimenpiteistä sekakomitealle sekä annettava kaikki olennaiset tiedot asiasta.

7. Kaikki tämän artiklan mukaisesti toteutetut toimenpiteet keskeytetään heti, kun rikkomukseen syyllistynyt sopimuspuoli täyttää jälleen tämän sopimuksen vaatimukset.

25 artikla

Sopimuksen maantieteellinen soveltaminen

Vaikka sopimuspuolet tiedostavat tämän sopimuksen kahdenvälisen luonteen, ne toteavat, että se on osa Euro–Välimeri-kumppanuuden muodostamaa kokonaisuutta, jota tarkoitetaan 28 päivänä marraskuuta 1995 annetussa Barcelonan julistuksessa. Sopimuspuolet sitoutuvat jatkuvaan vuoropuheluun, jolla pyritään varmistamaan yhdenmukaisuus tämän sopimuksen ja Barcelonan prosessin välillä ja erityisesti mahdollisuudet päättää yhdessä sopimuksen muutoksista muiden vastaavien lentoliikennesopimusten huomioimiseksi.

26 artikla

Suhde muihin sopimuksiin

1. Tämän sopimuksen määräykset korvaavat Marokon ja jäsenvaltioiden välisten kahdenvälisten lentoliikennesopimusten voimassa olevat määräykset. Niiden kahdenvälisiin sopimuksiin perustuvien voimassa olevien liikenneoikeuksien käyttämistä, jotka eivät kuulu tämän sopimuksen soveltamisalaan, voidaan kuitenkin jatkaa sillä edellytyksellä, ettei jäsenvaltioita ja niiden kansalaisia syrjitä.

2. Jos sopimuspuolet liittyvät johonkin monenväliseen sopimukseen tai hyväksyvät ICAO:n tai jonkin muun kansainvälisen järjestön hyväksymän päätöksen, joka koskee tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia kysymyksiä, niiden on otettava asia esille sekakomiteassa sen selvittämiseksi, olisiko tätä sopimusta tarkistettava tilanteen huomioon ottamiseksi.

3. Tämän sopimuksen soveltaminen ei rajoita kummankaan sopimuspuolen päätöksiä, joita tehdään ICAO:n tulevaisuudessa mahdollisesti tekemien suositusten täytäntöönpanemiseksi. Sopimuspuolet eivät voi vedota tähän sopimukseen tai mihinkään sen osaan perusteena vastustaakseen uusien toimintatapojen käsittelyä ICAO:ssa tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa.

27 artikla

Muutokset

1. Jos jompikumpi sopimuspuoli haluaa muuttaa tämän sopimuksen määräyksiä, se ilmoittaa asiasta sekakomitealle. Tähän sopimukseen sovitut muutokset tulevat voimaan, kun tarvittavat sopimuspuolten sisäiset menettelyt on saatettu päätökseen.

2. Sekakomitea voi toisen sopimuspuolen ehdotuksesta ja tämän artiklan mukaisesti päättää tämän sopimuksen liitteiden muuttamisesta.

3. Tällä sopimuksella ei rajoiteta sopimuspuolten oikeutta antaa yksipuolisesti uutta lainsäädäntöä tai muuttaa voimassa olevaa lainsäädäntöään lentoliikenteen alalla tai siihen liittyvällä liitteessä VI mainitulla alalla, edellyttäen, että tämä tapahtuu syrjimättömyyden periaatteen ja tämän sopimuksen määräysten mukaisesti.

4. Kun sopimuspuoli laatii uutta lainsäädäntöä, sen on ilmoitettava tästä toiselle sopimuspuolelle ja kuultava sitä mahdollisimman laajalti. Toisen sopimuspuolen pyynnöstä asiasta voidaan keskustella alustavasti sekakomiteassa.

5. Jos sopimuspuoli on antanut uutta lainsäädäntöä tai hyväksynyt lainsäädäntönsä muutoksen lentoliikenteen alalla tai siihen liittyvällä liitteessä VI mainitulla alalla, sen on ilmoitettava asiasta toiselle sopimuspuolelle viimeistään kolmenkymmenen päivän kuluttua kyseisen lainsäädännön antamisesta. Kumman tahansa sopimuspuolen pyynnöstä sekakomitea järjestää tämän jälkeen kuudenkymmenen päivän kuluessa näkemysten vaihdon tällaisen uuden lainsäädännön tai muutoksen mahdollisista vaikutuksista sopimuksen asianmukaiseen toteutumiseen.

6. Sekakomitea

a)	tekee päätöksen, jolla muutetaan tämän sopimuksen liitettä VI siten, että siihen sisällytetään, tarvittaessa vastavuoroisuutta noudattaen, edellä tarkoitettu uusi lainsäädäntö tai muutos,

b)	tekee päätöksen, jolla edellä tarkoitettu lainsäädäntö tai muutos katsotaan tämän sopimuksen mukaiseksi, ja

c)	päättää muista kohtuullisessa ajassa toteutettavista toimenpiteistä, joilla varmistetaan tämän sopimuksen asianmukainen toteutuminen.

28 artikla

Irtisanominen

1. Tämä sopimus tehdään määräämättömäksi ajaksi.

2. Kumpikin sopimuspuoli voi milloin tahansa ilmoittaa kirjallisesti diplomaattiteitse toiselle sopimuspuolelle päätöksestään irtisanoa tämä sopimus. Tällainen ilmoitus on toimitettava samanaikaisesti ICAO:lle. Tämän sopimuksen voimassaolo päättyy kahdentoista kuukauden kuluttua siitä, kun toinen sopimuspuoli on vastaanottanut sopimuksen irtisanomista koskevan ilmoituksen, jollei irtisanomisilmoitusta peruuteta ennen mainitun määräajan päättymistä.

3. Tällä sopimuksella ei ole oikeusvaikutuksia tai sen soveltaminen keskeytetään, jos assosiaatiosopimuksen voimassaolo päättyy tai sen soveltaminen keskeytetään.

29 artikla

Rekisteröinti Kansainvälisessä siviili-ilmailujärjestössä ja Yhdistyneiden Kansakuntien sihteeristössä

Tämä sopimus ja sen muutokset rekisteröidään Kansainvälisessä siviili-ilmailujärjestössä ja Yhdistyneiden Kansakuntien sihteeristössä.

30 artikla

Voimaantulo ja väliaikainen soveltaminen

1. Sopimusta sovelletaan väliaikaisesti sen allekirjoittamispäivästä sopimuspuolten kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

2. Tämä sopimus tulee voimaan kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona sopimuspuolten välisen diplomaattisen noottienvaihdon, jolla vahvistetaan, että kaikki tämän sopimuksen voimaantulon edellyttämät menettelyt on saatettu päätöksen, jälkimmäinen nootti on päivätty. Tätä noottienvaihtoa varten Marokon kuningaskunnan on toimitettava diplomaattiteitse Euroopan unionin pääsihteeristölle nootti, joka on osoitettu Euroopan yhteisölle ja sen jäsenvaltioille, ja Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristön on toimitettava Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden nootti diplomaattiteitse Marokon kuningaskunnalle. Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden diplomaattiteitse toimitetun nootin on sisällettävä kunkin jäsenvaltion tiedonanto, jossa vahvistetaan, että jäsenvaltio on saattanut päätökseen tämän sopimuksen voimaantulon edellyttämät menettelyt.

TÄMÄN VAKUUDEKSI alla mainitut täysivaltaiset edustajat ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Tehty Brysselissä kahdentenatoista päivänä joulukuuta vuonna kaksituhattakuusi kahtena kappaleena englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, ranskan, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin ja viron sekä arabian kielillä jokaisen tekstin ollessa yhtä todistusvoimainen.

Pour le Royaume de Belgique

Voor het Koninkrijk België

Für das Königreich Belgien

Za Českou republiku

På Kongeriget Danmarks vegne

Für die Bundesrepublik Deutschland

Eesti Vabariigi nimel

Για την Ελληνική Δημοκρατία

Por el Reino de España

Pour la République française

Thar cheann Na hÉireann

For Ireland

Per la Repubblica italiana

Για την Κυπριακή Δημοκρατία

Latvijas Republikas vārdā

Lietuvos Respublikos vardu

Pour le Grand-Duché de Luxembourg

A Magyar Köztársaság részéről

Għar-Repubblika ta' Malta

Voor het Koninkrijk der Nederlanden

Für die Republik Österreich

W imieniu Rzeczypospolitej Polskiej

Pela República Portuguesa

Za Republiko Slovenijo

Za Slovenskú republiku

Suomen tasavallan puolesta

För Republiken Finland

För Konungariket Sverige

For the United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland

Por la Comunidad Europea

Za Evropské společenství

For Det Europæiske Fællesskab

Für die Europäische Gemeinschaft

Euroopa Ühenduse nimel

Για την Ευρωπαϊκή Κοινότητα

For the European Community

Pour la Communauté européenne

Per la Comunità europea

Eiropas Kopienas vārdā

Europos bendrijos vardu

az Európai Közösség részéről

Għall-Komunità Ewropea

Voor de Europese Gemeenschap

W imieniu Wspólnoty Europejskiej

Pela Comunidade Europeia

Za Európske spoločenstvo

Za Evropsko skupnost

Euroopan yhteisön puolesta

På Europeiska gemenskapens vägnar

Por el Reino de Marruecos

Za Marocké království

For Kongeriget Marokko

Für das Königreich Marokko

Maroko Kuningriigi nimel

Για το Βασίλειο του Μαρόκου

For the Kingdom of Morocco

Pour le Royaume du Maroc

Per il Regno del Marocco

Marokas Karalistes vārdā

Maroko Karalystès vardu

A Marokkói Királyság részéről

Għar-Renju tal-Marokk

Voor het Koninkrijk Marokko

W imieniu Królestwa Marokańskiego

Pelo Reino de Marrocos

Za Marocké kráľovstvo

Za Kraljevino Maroko

Marokon kuningaskunnan puolesta

För Konungariket Marocko

LIITE I

SOVITUT LENTOLIIKENNEPALVELUT JA MÄÄRÄTYT REITIT

1.	Tähän liitteeseen sovelletaan tämän sopimuksen liitteessä IV määrättyjä siirtymäjärjestelyjä.

Kumpikin sopimuspuoli myöntää toisen sopimuspuolen lentoliikenteen harjoittajille oikeuden tarjota lentoliikennepalveluja seuraavilla reiteillä:

a)	yhteisön lentoliikenteen harjoittajat: yhteisössä sijaitsevat kohteet – yksi tai useampi Marokossa sijaitseva kohde – Marokon ulkopuolella sijaitsevat kohteet,

b)	Marokon lentoliikenteen harjoittajat: Marokossa sijaitsevat kohteet – yksi tai useampi yhteisössä sijaitseva kohde.

Marokon lentoliikenteen harjoittajat saavat käyttää tämän sopimuksen 2 artiklan mukaisia liikenneoikeuksiaan useamman kuin yhden yhteisön alueella sijaitsevan kohteen välillä edellyttäen, että reitin lähtö- tai päätepiste sijaitsee Marokon alueella.

Yhteisön lentoliikenteen harjoittajat saavat käyttää tämän sopimuksen 2 artiklan mukaisia liikenneoikeuksiaan Marokon ja sen ulkopuolella sijaitsevien kohteiden välillä edellyttäen, että reitin lähtö- tai päätepiste sijaitsee yhteisön alueella ja – matkustajaliikennepalvelujen osalta – kyseiset Marokon ulkopuoliset kohteet sijaitsevat Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvissa maissa.

Yhteisön lentoliikenteen harjoittajat saavat Marokkoon suuntautuvissa edestakaisissa lentoliikennepalveluissa lentää saman palvelun puitteissa useampaan kuin yhteen kohteeseen (monikohdelennot) ja käyttää näiden kohteiden välillä välilaskuoikeuttaan.

Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat: Algeria, Armenia, Azerbaidžan, Egypti, Georgia, Israel, Jordania, Libanon, Libya, Moldavia, Marokko, palestiinalaishallinto, Syyria, Tunisia, Ukraina ja Valko-Venäjä. Naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvissa maissa sijaitsevia kohteita voidaan käyttää myös välilaskupaikkoina.

Edellä tarkoitetuilla reiteillä voidaan liikennöidä kumpaankin suuntaan. Lentoliikenteen harjoittaja voi jättää pois minkä tahansa tällaisella reitillä olevan kohteen, välilaskupaikan tai sopimuspuolten ulkopuolella sijaitsevan kohteen edellyttäen, että reitin lähtö- tai päätepiste sijaitsee Marokon lentoliikenteen harjoittajien osalta Marokon alueella tai yhteisön lentoliikenteen harjoittajien osalta jäsenvaltion alueella.

Kummankin sopimuspuolen on sallittava, että lentoliikenteen harjoittajat määrittelevät tarjoamansa kansainvälisen lentoliikennepalvelun tiheyden ja määrän markkinoilla vallitsevien kaupallisten näkökohtien perusteella. Tämän oikeuden mukaisesti kumpikaan sopimuspuoli ei saa yksipuolisesti rajoittaa liikenteen määrää, tiheyttä tai palvelun säännöllisyyttä taikka toisen sopimuspuolen lentoliikenteen harjoittajien käyttämien ilma-alusten tyyppiä tai tyyppejä muista kuin tullitoimintaan, teknisiin näkökohtiin, liikenteen toimivuuteen, ympäristönäkökohtiin tai terveyden suojeluun liittyvistä syistä.

6.	Lentoliikenteen harjoittajat voivat harjoittaa kansainvälistä lentoliikennettä niin, että niiden oikeutta vaihtaa käytettyjen ilma-alusten tyyppiä missä tahansa reittien kohteessa ei rajoiteta.

Tilanteet, joissa marokkolainen lentoliikenteen harjoittaja vuokraa kolmannen maan lentoliikenteen harjoittajan ilma-alusta miehistöineen (ns. wet-leasing) tai joissa yhteisön lentoliikenteen harjoittaja vuokraa muun kuin liitteessä VI mainitun kolmannen maan lentoliikenteen harjoittajan ilma-alusta miehistöineen harjoittaakseen tämän sopimuksen mukaisia oikeuksiaan, on pidettävä poikkeusratkaisuina tai niillä on vastattava vain tilapäistarpeisiin. Tällaiseen ratkaisuun on aina saatava ennalta hyväksyntä kalustoa vuokralle ottavan lentoliikenteen harjoittajan liikenneluvan myöntäneeltä viranomaiselta, ja siitä on ilmoitettava toisen sopimuspuolen toimivaltaiselle viranomaiselle.

LIITE II

MAROKON JA EUROOPAN YHTEISÖN JÄSENVALTIOIDEN KAHDENVÄLISET SOPIMUKSET

Tämän sopimuksen 26 artiklan mukaisesti se on ensisijainen seuraaviin Marokon ja jäsenvaltioiden välisiin kahdenvälisiin lentoliikennesopimuksiin nähden:

—

Belgian kuningaskunnan hallituksen ja Hänen Majesteettinsa Marokon kuninkaan hallituksen välinen lentoliikennesopimus, tehty Rabatissa 20 päivänä tammikuuta 1958,

sellaisena kuin se on täydennettynä 20 päivänä tammikuuta 1958 päivätyllä noottienvaihdolla

sekä sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Rabatissa 11 päivänä kesäkuuta 2002 tehdyllä yhteistyöpöytäkirjalla;

—	Tšekkoslovakian sosialistisen tasavallan ja Marokon välinen Rabatissa 8 päivänä toukokuuta 1961 tehty lentoliikennesopimus, jonka osalta Tšekin tasavalta on antanut sopimusseuraantoa koskevan ilmoituksen;

—	Tanskan kuningaskunnan hallituksen ja Marokon kuningaskunnan hallituksen välinen lentoliikennesopimus, tehty Rabatissa 14 päivänä marraskuuta 1977, sellaisena kuin se on täydennettynä 14 päivänä marraskuuta 1977 päivätyllä noottienvaihdolla;

—	Saksan liittotasavallan ja Marokon kuningaskunnan välinen lentoliikennesopimus, tehty Bonnissa 12 päivänä lokakuuta 1961,

—	Helleenien tasavallan hallituksen ja Marokon kuningaskunnan hallituksen välinen lentoliikennesopimus, tehty Rabatissa 10 päivänä toukokuuta 1999, jota sovelletaan yhdessä Ateenassa 6 päivänä lokakuuta 1998 tehdyn yhteistyöpöytäkirjan kanssa;

—	Espanjan hallituksen ja Marokon kuningaskunnan hallituksen välinen lentoliikennesopimus, tehty Madridissa 7 päivänä heinäkuuta 1970, sellaisena kuin se on täydennettynä 12 päivänä elokuuta 2003 ja 25 päivänä elokuuta 2003 päivätyllä kirjeenvaihdolla;

—

Ranskan tasavallan hallituksen ja Hänen Majesteettinsa Marokon kuninkaan hallituksen välinen lentoliikennesopimus, tehty Rabatissa 25 päivänä lokakuuta 1957,

—	sellaisena kuin se on muutettuna 22 päivänä maaliskuuta 1961 päivätyllä kirjeenvaihdolla,

—	muutettuna 2 ja 5 päivänä joulukuuta 1968 päivätyllä pöytäkirjalla,

—	muutettuna 17–18 päivänä toukokuuta 1976 päivätyllä neuvottelumuistiolla,

—	muutettuna 15 päivänä maaliskuuta 1977 päivätyllä neuvottelumuistiolla sekä

viimeksi muutettuna 22–23 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyllä neuvottelupöytäkirjalla ja 14 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyllä kirjeenvaihdolla;

—

Italian tasavallan hallituksen ja Hänen Majesteettinsa Marokon kuninkaan hallituksen välinen lentoliikennesopimus, tehty Roomassa 8 päivänä heinäkuuta 1967,

sellaisena kuin se on muutettuna Roomassa 13 päivänä heinäkuuta 2000 tehdyllä yhteistyöpöytäkirjalla sekä

viimeksi muutettuna 17 päivänä lokakuuta 2001 ja 3 päivänä tammikuuta 2002 päivätyllä noottienvaihdolla;

—	Latvian tasavallan hallituksen ja Marokon kuningaskunnan hallituksen välinen lentoliikennesopimus, tehty Varsovassa 19 päivänä toukokuuta 1999;

—	Luxemburgin suurherttuakunnan hallituksen ja Hänen Majesteettinsa Marokon kuninkaan hallituksen välinen lentoliikennesopimus, tehty Bonnissa 5 päivänä heinäkuuta 1961;

—	Unkarin kansantasavallan ja Marokon kuningaskunnan välinen lentoliikennesopimus, tehty Rabatissa 21 päivänä maaliskuuta 1967;

—	Maltan tasavallan hallituksen ja Hänen Majesteettinsa Marokon kuninkaan hallituksen välinen lentoliikennesopimus, tehty Rabatissa 26 päivänä toukokuuta 1983;

—	Hänen Majesteettinsa Alankomaiden kuningattaren hallituksen ja Hänen Majesteettinsa Marokon kuninkaan hallituksen välinen lentoliikennesopimus, tehty Rabatissa 20 päivänä toukokuuta 1959;

—	Itävallan liittohallituksen ja Marokon kuningaskunnan hallituksen välinen lentoliikennesopimus, tehty Rabatissa 27 päivänä helmikuuta 2002;

—	Puolan kansantasavallan hallituksen ja Marokon kuningaskunnan hallituksen välinen lentoliikennesopimus, tehty Rabatissa 29 päivänä marraskuuta 1969;

—

Portugalin ja Marokon kuningaskunnan välinen lentoliikennesopimus, tehty Rabatissa 3 päivänä huhtikuuta 1958,

sellaisena kuin se on täydennettynä Lissabonissa 19 päivänä joulukuuta 1975 tehdyllä pöytäkirjalla, sekä

viimeksi täydennettynä Lissabonissa 17 päivänä marraskuuta 2003 tehdyllä pöytäkirjalla;

—	Ruotsin kuningaskunnan hallituksen ja Marokon kuningaskunnan hallituksen välinen lentoliikennesopimus, tehty Rabatissa 14 päivänä marraskuuta 1977, sellaisena kuin se on täydennettynä 14 päivänä marraskuuta 1977 päivätyllä noottienvaihdolla;

—

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen ja Marokon kuningaskunnan hallituksen välinen lentoliikennesopimus, tehty Lontoossa 22 päivänä lokakuuta 1965,

sellaisena kuin se on muutettuna 10 ja 14 päivänä lokakuuta 1968 päivätyllä noottienvaihdolla,

muutettuna Lontoossa 14 päivänä maaliskuuta 1997 tehdyllä pöytäkirjalla sekä

muutettuna Rabatissa 17 päivänä lokakuuta 1997 tehdyllä pöytäkirjalla;

—	Marokon kuningaskunnan ja Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden välillä parafoidut tai allekirjoitetut lentoliikennesopimukset ja muut järjestelyt, jotka eivät ole vielä tulleet voimaan ja joita ei sovelleta väliaikaisesti tämän sopimuksen allekirjoituspäivänä;

—	Alankomaiden kuningaskunnan hallituksen ja Marokon kuningaskunnan hallituksen välinen lentoliikennesopimus, joka on liitetty Haagissa 20 päivänä kesäkuuta 2001 tehtyyn yhteistyöpöytäkirjaan liitteenä 1.

LIITE III

LIIKENNÖINTILUPIIN JA TEKNISIIN LUPIIN LIITTYVÄT MENETTELYT: TOIMIVALTAISET VIRANOMAISET

Euroopan yhteisö

Saksa:

Liittovaltion siviili-ilmailuvirasto (LBA)

Liikenne-, rakennus- ja kaupunkisuunnitteluministeriö

Itävalta:

Siviili-ilmailuviranomainen

Liikenne-, innovaatio- ja teknologiaministeriö

Belgia:

Lentoliikenteen pääosasto

Liikenne- ja kuljetusvirasto

Kypros:

Siviili-ilmailuvirasto

Liikenne- ja julkisten töiden ministeriö

Tanska:

Siviili-ilmailuvirasto

Espanja:

Siviili-ilmailun pääosasto

Infrastruktuuri- ja liikenneministeriö

Viro:

Ilmailulaitos

Suomi:

Ilmailuhallinto

Ranska:

Siviili-ilmailun pääosasto (DGAC)

Kreikka:

Kreikan siviili-ilmailuviranomainen

Liikenne- ja viestintäministeriö

Unkari:

Siviili-ilmailun pääosasto

Talous- ja liikenneministeriö

Irlanti:

Siviili-ilmailun pääosasto

Liikenneministeriö

Italia:

Valtion siviili-ilmailuvirasto (ENAC)

Latvia:

Siviili-ilmailuvirasto

Liikenneministeriö

Liettua:

Siviili-ilmailulaitos

Luxemburg:

Siviili-ilmailuosasto

Malta:

Siviili-ilmailuvirasto

Alankomaat:

Liikenneasioiden, julkisten töiden ja vesihuollon ministeriö: Siviili-ilmailun ja tavarakuljetuksen pääosasto

Liikenneasioiden ja vesihuollon tarkastuslaitos

Puola:

Siviili-ilmailuvirasto

Portugali:

Valtion siviili-ilmailulaitos (INAC)

Aluevarustamisen, -suunnittelun ja -hallinnon ministeriö

Tšekki:

Siviili-ilmailuministeriö

Liikenneministeriö

Siviili-ilmailuviranomainen

Yhdistynyt kuningaskunta:

Ilmailuosasto

Liikenneministeriö (DfT)

Slovakian tasavalta:

Siviili-ilmailuvirasto

Liikenne-, posti- ja televiestintäministeriö

Slovenia:

Siviili-ilmailuosasto

Liikenneministeriö

Ruotsi:

Siviili-ilmailuviranomainen

2.	Marokon kuningaskunta Siviili-ilmailuosasto Varuste- ja liikenneministeriö

LIITE IV

SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSET

Euroopan yhteisö suorittaa arvioinnin siitä, miten Marokko on pannut täytäntöön ja soveltanut liitteessä VI lueteltuja lentoliikenteeseen liittyvän yhteisön lainsäädännön säännöksiä; sekakomitea vahvistaa arvioinnin päätöksellään. Sekakomitean olisi tehtävä päätös kahden vuoden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta.

Ennen kuin 1 kohdassa tarkoitettu päätös on tehty, yhteisön lentoliikenteen harjoittajilla ei ole liitteessä 1 tarkoitettujen sovittujen lentoliikennepalvelujen ja määrättyjen reittien osalta oikeutta lisätä liikennettä Marokossa vähentämällä sitä Marokon ulkopuolella olevista kohteista ja päinvastoin, eikä Marokon lentoliikenteen harjoittajilla ole oikeutta lisätä liikennettä tietyssä kohteessa yhteisössä vähentämällä sitä toisesta yhteisössä sijaitsevasta kohteesta ja päinvastoin. Kaikkia liitteessä II luetelluilla Marokon ja EY:n jäsenvaltioiden välisillä kahdenvälisillä sopimuksilla myönnettyjä viidennen vapauden liikenneoikeuksia voidaan kuitenkin edelleen harjoittaa edellyttäen, että se tehdään ilman kansallisuuteen perustuvaa syrjintää.

LIITE V

LUETTELO TÄMÄN SOPIMUKSEN 3 JA 4 ARTIKLASSA TARKOITETUISTA MUISTA VALTIOISTA

1.	Islannin tasavalta (Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen nojalla)

2.	Liechtensteinin ruhtinaskunta (Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen nojalla)

3.	Norjan kuningaskunta (Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen nojalla)

4.	Sveitsin valaliitto (Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen lentoliikennesopimuksen nojalla)

LIITE VI

SIVIILI-ILMAILUUN SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖT

Seuraavien säädösten sovellettavia säännöksiä sovelletaan tämän sopimuksen mukaisesti, jollei tässä liitteessä tai siirtymäsäännöksiä koskevassa liitteessä IV toisin määrätä. Yksittäisiä säädöksiä koskevat mukautukset on tarvittaessa mainittu niiden jäljessä.

A. LENTOTURVALLISUUS

Huomautus: Ehdoista, joilla Marokko voi osallistua tarkkailijana Euroopan lentoturvallisuusviraston (EASA) toimintaan, keskustellaan myöhemmässä vaiheessa.

N:o 3922/91

Neuvoston asetus (ETY) N:o 3922/91, annettu 16 päivänä joulukuuta 1991, teknisten sääntöjen ja hallinnollisten menettelyjen yhdenmukaistamisesta siviili-ilmailun alalla

sellaisena kuin se on muutettuna seuraavalla:

—	Komission asetus (EY) N:o 2176/96, annettu 13 päivänä marraskuuta 1996, neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3922/91 mukauttamisesta tieteen ja tekniikan kehitykseen

—	Komission asetus (EY) N:o 1069/1999, annettu 25 päivänä toukokuuta 1999, neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3922/91 mukauttamisesta tieteen ja tekniikan kehitykseen

—	Komission asetus (EY) N:o 2871/2000, annettu 28 päivänä joulukuuta 2000, teknisten sääntöjen ja hallinnollisten menettelyjen yhdenmukaistamisesta siviili-ilmailun alalla annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3922/91 mukauttamisesta tieteen ja tekniikan kehitykseen

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1592/2002, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2002, yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta

Sovellettavat säännökset: 1–10 ja 12–13 artikla, lukuun ottamatta 4 artiklan 1 kohtaa ja 8 artiklan 2 kohdan toista virkettä, sekä liitteet I–III.

Sovellettaessa 12 artiklaa tarkoitetaan ilmaisulla ”jäsenvaltiot” ilmaisua ”EY:n jäsenvaltiot”.

N:o 94/56

Neuvoston direktiivi 94/56/EY, annettu 21 päivänä marraskuuta 1994, siviili-ilmailun onnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkinnan perusperiaatteista

Sovellettavat säännökset: 1–12 artikla

N:o 1592/2002

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1592/2002, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2002, yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta

sellaisena kuin se on muutettuna seuraavalla:

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1643/2003, annettu 22 päivänä heinäkuuta 2003, asetuksen (EY) N:o 1592/2002 muuttamisesta

—	Komission asetus (EY) N:o 1701/2003, annettu 24 päivänä syyskuuta 2003, yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1592/2002 6 artiklan muuttamisesta

Sovellettavat säännökset: 1–57 artikla, liitteet I ja II

N:o 2003/42

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/42/EY, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2003, poikkeamien ilmoittamisesta siviili-ilmailun alalla

Sovellettavat säännökset: 1–11 artikla, liitteet I ja II

N:o 1702/2003

Komission asetus (EY) N:o 1702/2003, annettu 24 päivänä syyskuuta 2003, ilma-alusten ja niihin liittyvien tuotteiden, osien ja laitteiden lentokelpoisuus- ja ympäristöhyväksyntää sekä suunnittelu- ja tuotanto-organisaatioiden hyväksyntää koskevista täytäntöönpanosäännöistä

Sovellettavat säännökset: 1–4 artikla, liite

N:o 2042/2003

Komission asetus (EY) N:o 2042/2003, annettu 20 päivänä marraskuuta 2003, lentokelpoisuuden ja ilmailutuotteiden, osien ja laitteiden ylläpidosta, ja näihin tehtäviin osallistuvien organisaatioiden ja henkilöstön hyväksymisestä

Sovellettavat säännökset: 1–6 artikla, liitteet I–IV

N:o 104/2004

Komission asetus (EY) N:o 104/2004, annettu 22 päivänä tammikuuta 2004, Euroopan lentoturvallisuusviraston valituslautakunnan organisaatiota ja kokoonpanoa koskevista säännöistä

Sovellettavat säännökset: 1–7 artikla ja liite

B. ILMALIIKENTEEN HALLINTA

N:o 93/65

Neuvoston direktiivi 93/65/ETY, annettu 19 päivänä heinäkuuta 1993, yhteensopivien teknisten eritelmien määrittelemisestä ja käytöstä lentoliikenteen hallinnan (ATM) laitteiden ja järjestelmien hankinnassa

sellaisena kuin se on muutettuna seuraavalla:

—

Komission direktiivi 97/15/EY, annettu 25 päivänä maaliskuuta 1997, Eurocontrol-standardien hyväksymisestä sekä yhteensopivien teknisten eritelmien määrittelemisestä ja käytöstä lentoliikenteen hallinnan (ATM) laitteiden ja järjestelmien hankinnassa annetun neuvoston direktiivin 93/65/ETY muuttamisesta, sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 2082/2000, annettu 6 päivänä syyskuuta 2000, Eurocontrol-standardien hyväksymisestä sekä Eurocontrol-standardien hyväksymisestä annetun neuvoston direktiivin 93/65/ETY muuttamisesta annetun direktiivin 97/15/EY muuttamisesta, sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 980/2002, annettu 4 päivänä kesäkuuta 2002, Eurocontrol-standardien hyväksymisestä annetun asetuksen (EY) N:o 2082/2000 muuttamisesta

Sovellettavat säännökset: 1–9 artikla, liitteet I ja II

Viittaus neuvoston direktiiviin 93/65/ETY poistetaan 20 päivänä lokakuuta 2005.

N:o 2082/2000

Komission asetus (EY) N:o 2082/2000, annettu 6 päivänä syyskuuta 2000, Eurocontrol-standardien hyväksymisestä sekä Eurocontrol-standardien hyväksymisestä annetun neuvoston direktiivin 93/65/ETY muuttamisesta annetun direktiivin 97/15/EY muuttamisesta

sellaisena kuin se on muutettuna seuraavalla:

—	Komission asetus (EY) N:o 980/2002, annettu 4 päivänä kesäkuuta 2002, Eurocontrol-standardien hyväksymisestä annetun asetuksen (EY) N:o 2082/2000 muuttamisesta

Sovellettavat säännökset: 1–3 artikla, liitteet I–III

N:o 549/2004

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 549/2004, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2004, yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamisen puitteista (puiteasetus)

Sovellettavat säännökset: 1–4 artikla, 6 artikla ja 9–14 artikla

N:o 550/2004

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 550/2004, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2004, lennonvarmistuspalvelujen tarjoamisesta yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa (palveluntarjonta-asetus)

Sovellettavat säännökset: 1–19 artikla

N:o 551/2004

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 551/2004, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2004, yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan organisoinnista ja käytöstä (ilmatila-asetus)

Sovellettavat säännökset: 1–11 artikla

N:o 552/2004

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 552/2004, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2004, eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintaverkon yhteentoimivuudesta (yhteentoimivuusasetus)

Sovellettavat säännökset: 1–12 artikla

C. YMPÄRISTÖNSUOJELU

N:o 89/629

Neuvoston direktiivi 89/629/ETY, annettu 4 päivänä joulukuuta 1989, siviilikäytössä olevien ääntä hitaammin lentävien suihkukoneiden aiheuttaman melun rajoittamisesta

Sovellettavat säännökset: 1–8 artikla

N:o 92/14

Neuvoston direktiivi 92/14/ETY, annettu 2 päivänä maaliskuuta 1992, kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteessä 16 (toinen painos 1988) olevan I niteen II osan 2 lukuun kuuluvien ääntä hitaammin lentävien lentokoneiden liikennöimisen rajoittamisesta

sellaisena kuin se on muutettuna seuraavalla:

—	Neuvoston direktiivi 98/20/EY, annettu 30 päivänä maaliskuuta 1998, direktiivin 92/14/ETY muuttamisesta

—	Komission direktiivi 1999/28/EY, annettu 21 päivänä huhtikuuta 1999, direktiivin 92/14/ETY liitteen muuttamisesta

—	Komission asetus (EY) N:o 991/2001, annettu 21 päivänä toukokuuta 2001, direktiivin 92/14/ETY liitteen muuttamisesta

Sovellettavat säännökset: 1–11 artikla, liite

N:o 2002/30

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/30/EY, annettu 26 päivänä maaliskuuta 2002, meluun liittyvien toimintarajoitusten asettamista yhteisön lentoasemilla koskevien sääntöjen ja menettelyjen vahvistamisesta

Sovellettavat säännökset: 1–15 artikla, liitteet I ja II

N:o 2002/49

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/49/EY, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2002, ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta

Sovellettavat säännökset: 1–16 artikla, liitteet I–IV

D. KULUTTAJANSUOJA

N:o 90/314

Neuvoston direktiivi 90/314/ETY, annettu 13 päivänä kesäkuuta 1990, matkapaketeista, pakettilomista ja pakettikiertomatkoista

Sovellettavat säännökset: 1–10 artikla

N:o 92/59

Neuvoston direktiivi 92/59/ETY, annettu 29 päivänä kesäkuuta 1992, yleisestä tuoteturvallisuudesta

Sovellettavat säännökset: 1–19 artikla

N:o 93/13

Neuvoston direktiivi 93/13/ETY, annettu 5 päivänä huhtikuuta 1993, kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista

Sovellettavat säännökset: 1–10 artikla, liite

N:o 95/46

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY, annettu 24 päivänä lokakuuta 1995, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta

Sovellettavat säännökset: 1–34 artikla

N:o 2027/97

Neuvoston asetus (EY) N:o 2027/97, annettu 9 päivänä lokakuuta 1997, lentoliikenteen harjoittajien korvausvastuusta onnettomuustapauksissa

sellaisena kuin se on muutettuna seuraavalla:

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 889/2002, annettu 13 päivänä toukokuuta 2002, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2027/97 muuttamisesta

Sovellettavat säännökset: 1–8 artikla

N:o 261/2004

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 261/2004, annettu 11 päivänä helmikuuta 2004, matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 295/91 kumoamisesta

Sovellettavat säännökset: 1–17 artikla

E. TIETOKONEPOHJAISET PAIKANVARAUSJÄRJESTELMÄT

N:o 2299/1989

Neuvoston asetus (ETY) N:o 2299/1989, annettu 24 päivänä heinäkuuta 1989, tietokonepohjaisten paikanvarausjärjestelmien käyttöä koskevista käyttäytymissäännöistä

sellaisena kuin se on muutettuna seuraavalla:

—	Neuvoston asetus (ETY) N:o 3089/93, annettu 29 päivänä lokakuuta 1993, tietokonepohjaisten paikanvarausjärjestelmien käyttöä koskevista käyttäytymissäännöistä annetun asetuksen (ETY) N:o 2299/89 muuttamisesta

—	Neuvoston asetus (EY) N:o 323/1999, annettu 8 päivänä helmikuuta 1999, tietokonepohjaisten paikanvarausjärjestelmien käyttöä koskevista käyttäytymissäännöistä annetun asetuksen (ETY) N:o 2299/89 muuttamisesta

Sovellettavat säännökset: 1–22 artikla, liite

F. SOSIAALISET NÄKÖKOHDAT

N:o 1989/391

Neuvoston direktiivi 89/391/ETY, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1989, toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä

Sovellettavat säännökset: 1–16 ja 18–19 artikla

N:o 2003/88

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/88/EY, annettu 4 päivänä marraskuuta 2003, tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista

Sovellettavat säännökset: 1–19, 21–24 ja 26–29 artikla

N:o 2000/79

Neuvoston direktiivi 2000/79/EY, annettu 27 päivänä marraskuuta 2000, Euroopan lentoyhtiöiden liiton (AEA), Euroopan kuljetustyöntekijöiden liiton (ETF), Euroopan ohjaamomiehistöyhdistyksen (ECA), Euroopan alueellisten lentoyhtiöiden yhdistyksen (ERA) ja Kansainvälisen tilauslentoyhtiöiden järjestön (IACA) tekemän, siviili-ilmailun liikkuvien työntekijöiden työajan järjestämistä koskevan eurooppalaisen sopimuksen täytäntöönpanosta

Sovellettavat säännökset: 1–5 artikla

G. MUU LAINSÄÄDÄNTÖ

N:o 91/670

Neuvoston direktiivi 91/670/ETY, annettu 16 päivänä joulukuuta 1991, siviili-ilmailun tehtävien suorittamiseksi annettujen henkilöstön lupakirjojen vastavuoroisesta hyväksymisestä

Sovellettavat säännökset: 1–8 artikla, liite

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osastoa soveltamalla annetut säädökset

29.12.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 386/89

NEUVOSTON PUITEPÄÄTÖS 2006/960/YOS,

tehty 18 päivänä joulukuuta 2006,

Euroopan unionin jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välisen tietojen ja tiedustelutietojen vaihdon yksinkertaistamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 30 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan sekä 34 artiklan 2 kohdan b alakohdan,

ottaa huomioon Ruotsin kuningaskunnan aloitteen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Yksi Euroopan unionin keskeisistä tavoitteista on taata kansalaisilleen turvallisuuden korkea taso vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvalla alueella.

(2)

Tämä tavoite on määrä saavuttaa ehkäisemällä ja torjumalla rikollisuutta jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten tiiviimmän yhteistyön avulla kunnioittaen samalla ihmisoikeuksiin, perusvapauksiin ja oikeusvaltioon liittyviä periaatteita ja sääntöjä, joille unioni perustuu ja jotka ovat yhteisiä jäsenvaltioille.

(3)	Rikoksia ja rikollista toimintaa koskevien tietojen ja tiedustelutietojen vaihto on lainvalvonta-alan yhteistyön perusta unionissa, ja se edistää unionin kansalaisten turvallisuuden parantamisen yleistä tavoitetta.

(4)

Tarkkojen ja ajantasaisten tietojen ja tiedustelutietojen pikainen saanti on erityisesti alueella, jolta sisärajatarkastukset on poistettu, ratkaisevan tärkeää, jotta lainvalvontaviranomaiset voivat tuloksellisesti paljastaa, ehkäistä ja tutkia rikoksia tai rikollista toimintaa. Koska rikollinen toiminta tapahtuu salaa, sitä on valvottava ja sitä koskevien tietojen vaihdon on oltava erityisen joutuisaa.

(5)

On tärkeää, että lainvalvontaviranomaisten mahdollisuuksia saada muilta jäsenvaltioilta vakavia rikoksia ja terroritekoja koskevia tietoja ja tiedustelutietoja tarkastellaan monialaisesti eikä niin, että ne erotellaan rikoslajin tai lainvalvonta- tai oikeusviranomaisten välisen toimivaltajaon mukaisesti.

(6)

Lainvalvontaviranomaisten välistä tehokasta ja nopeaa tietojen ja tiedustelutietojen vaihtoa vaikeuttavat tällä hetkellä merkittävästi jäsenvaltioiden lainsäädäntöihin perustuvat muodolliset menettelyt, hallinnolliset rakenteet ja oikeudelliset esteet; Euroopan unionin kansalaiset eivät voi hyväksyä tätä asiaintilaa, ja siksi vaaditaan nykyistä parempaa turvallisuutta ja tehokkaampaa lainvalvontaa, suojaten kuitenkin ihmisoikeudet.

(7)

Lainvalvontaviranomaisten on tarpeen voida pyytää ja saada tietoja ja tiedustelutietoja muilta jäsenvaltioilta tutkinnan eri vaiheissa rikostiedusteluaineiston keräämisvaiheesta rikostutkintavaiheeseen asti. Jäsenvaltioiden järjestelmät ovat tämän osalta erilaiset, eikä tämän puitepäätöksen tarkoituksena ole muuttaa näitä järjestelmiä. Sillä pyritään kuitenkin tietynlaisten tietojen ja tiedustelutietojen osalta varmistamaan lainvalvontaviranomaisten kannalta ratkaisevien tietojen joutuisa vaihto unionissa.

(8)

Yhteisen oikeudellisen kehyksen puuttuminen tietojen ja tiedustelutietojen vaihtamiseksi tehokkaasti ja nopeasti jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välillä on epäkohta, joka on korjattava; siksi Euroopan unionin neuvosto katsoo tarpeelliseksi hyväksyä oikeudellisesti sitovan välineen tietojen ja tiedustelutietojen vaihdon yksinkertaistamisesta. Tämä puitepäätös ei saisi vaikuttaa jo tehtyihin tai myöhemmin tehtäviin välineisiin, joiden avulla voidaan laajentaa tämän puitepäätöksen tavoitteita tai jotka helpottavat tietojen ja tiedustelutietojen vaihtamista koskevia menettelyjä, kuten Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan nojalla 18 päivänä joulukuuta 1997 tehtyä yleissopimusta tullihallintojen keskinäisestä avunannosta ja yhteistyöstä (1).

(9)	Tämän päätöksen mukainen tiedonvaihto ei saa rajoittaa keskeisiä kansallisia turvallisuusetuja eikä vaarantaa meneillään olevaa tutkintaa tai yksilön turvallisuutta taikka tiedustelutoimintaa valtion turvallisuuden alalla.

(10)	On tärkeää edistää tiedonvaihtoa mahdollisimman laajalti erityisesti järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja terrorismiin suoraan tai välillisesti liittyvien rikosten osalta ja siten, ettei rajoiteta voimassa olevien järjestelyjen mukaisesti edellytettävää jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä.

(11)	Jäsenvaltioiden yhteinen etu rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa on löytää asianmukainen tasapaino nopean ja tehokkaan lainvalvonta-alan yhteistyön ja tietosuojaa, perusvapauksia, ihmisoikeuksia ja yksilön vapauksia koskevien sovittujen periaatteiden ja säännösten välillä.

(12)	Terrorismin torjunnasta 25 päivänä maaliskuuta 2004 antamassaan julkilausumassa Eurooppa-neuvosto kehotti neuvostoa tarkastelemaan toimenpiteitä jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välisen tietojen ja tiedustelutietojen vaihdon yksinkertaistamiseksi.

(13)

Islannin ja Norjan osalta tällä puitepäätöksellä kehitetään edelleen niitä Euroopan unionin neuvoston, Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyssä sopimuksessa tarkoitettuja Schengenin säännöstön määräyksiä, jotka kuuluvat tietyistä kyseisen sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä 17 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/437/EY (2) 1 artiklan soveltamisalaan. Tämän puitepäätöksen osalta on noudatettu kyseisessä sopimuksessa määrättyjä menettelyjä.

(14)

Sveitsin osalta tällä puitepäätöksellä kehitetään edelleen niitä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välillä allekirjoitetussa sopimuksessa Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tarkoitettuja Schengenin säännöstön määräyksiä, jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan H kohdassa, kun se luetaan yhdessä mainitun sopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan yhteisön puolesta sekä sopimuksen tiettyjen määräysten väliaikaisesta soveltamisesta 25 päivänä lokakuuta 2004 tehdyn neuvoston päätöksen 2004/860/EY (3) 4 artiklan 1 kohdan ja mainitun sopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta sekä sopimuksen tiettyjen määräysten väliaikaisesta soveltamisesta 25 päivänä lokakuuta 2004 tehdyn neuvoston päätöksen 2004/849/EY (4)4 artiklan 1 kohdan kanssa, tarkoitettuun alaan,

ON TEHNYT TÄMÄN PUITEPÄÄTÖKSEN:

I OSASTO

SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Tavoite ja soveltamisala

1. Tämän puitepäätöksen tarkoituksena on vahvistaa säännöt, joiden mukaisesti jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaiset voivat tehokkaasti ja nopeasti vaihtaa olemassa olevia tietoja ja tiedustelutietoja rikostutkinnan tai rikostiedusteluoperaation toteuttamiseksi.

2. Tämä puitepäätös ei rajoita jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisten kahden- tai monenvälisten sopimusten tai järjestelyjen soveltamista eikä keskinäistä oikeusapua tai rikosasioissa annettujen päätösten vastavuoroista tunnustamista koskevien Euroopan unionin säädösten soveltamista, mukaan lukien kolmansien maiden asettamat ehdot toimitettujen tietojen käytölle.

3. Tämän puitepäätöksen piiriin kuuluvat kaikki 2 artiklan d kohdassa määritellyt tiedot ja tiedustelutiedot. Siinä ei velvoiteta jäsenvaltioita keräämään ja säilyttämään tietoja ja tiedustelutietoja toimitettaviksi muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille lainvalvontaviranomaisille.

4. Tämä puitepäätös ei velvoita jäsenvaltioita toimittamaan tietoja ja tiedustelutietoja käytettäväksi todisteina oikeusviranomaisen luona, eikä se oikeuta käyttämään tällaisia tietoja tai tiedustelutietoja mainittuun tarkoitukseen. Kun jäsenvaltio on saanut tietoja tai tiedustelutietoja tämän puitepäätöksen mukaisesti ja haluaa käyttää niitä todisteina oikeusviranomaisen luona, sen on saatava siihen tiedot tai tiedustelutiedot toimittaneen jäsenvaltion suostumus, tarvittaessa tämän kansallisen lainsäädännön mukaisesti, soveltamalla jäsenvaltioiden välisiä voimassa olevia oikeudellista yhteistyötä koskevia välineitä. Tällaista suostumusta ei vaadita, jos pyynnön vastaanottanut jäsenvaltio on jo tietojen tai tiedustelutietojen toimittamisen yhteydessä antanut suostumuksensa tietojen tai tiedustelutietojen käyttöön todisteina.

5. Tämä puitepäätös ei velvoita hankkimaan tietoja tai tiedustelutietoja käyttämällä kansallisen lainsäädännön mukaisesti määriteltyjä pakkokeinoja tietoja tai tiedustelutietoja koskevan pyynnön vastaanottaneessa jäsenvaltiossa.

6. Jäsenvaltioiden on kansallisen lainsäädäntönsä salliessa ja sen mukaisesti toimitettava pakkokeinoja käyttämällä aiemmin saatuja tietoja tai tiedustelutietoja.

7. Tämä puitepäätös ei muuta velvollisuutta kunnioittaa perusoikeuksia ja noudattaa oikeudellisia perusperiaatteita sellaisina kuin ne on kirjattu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklaan, ja lainvalvontaviranomaisille tältä osin kuuluvat velvollisuudet säilyvät muuttumattomina.

2 artikla

Määritelmät

Tässä puitepäätöksessä tarkoitetaan:

”toimivaltaisella lainvalvontaviranomaisella” jäsenvaltion poliisi-, tulli- tai muuta viranomaista, jolla on kansallisen lainsäädännön mukaan valta paljastaa, ehkäistä ja tutkia rikoksia tai rikollista toimintaa sekä käyttää julkista valtaa ja pakkokeinoja tämän toiminnan yhteydessä. Virastot tai yksiköt, jotka käsittelevät erityisesti kansallisia turvallisuuskysymyksiä, eivät kuulu käsitteeseen ”toimivaltainen lainvalvontaviranomainen”. Kunkin jäsenvaltion on viimeistään 18 païvänä joulukkuta 2007 Yhden vuoden kuluttua tämän puitepäätöksen tekemispäivästä.esitettävä neuvoston pääsihteeristöön talletettavassa ilmoituksessa, mitkä viranomaiset kuuluvat käsitteeseen ’toimivaltainen lainvalvontaviranomainen’. Tällaista ilmoitusta voidaan muuttaa milloin tahansa.

b)	”rikostutkinnalla” oikeudellisen menettelyn vaihetta, jossa toimivaltaiset lainvalvonta- tai oikeusviranomaiset, syyttäjät mukaan luettuina, toteuttavat toimenpiteitä selvittääkseen tosiasioita ja olosuhteita ja tunnistaakseen epäiltyjä henkilöitä yhden tai usean tehdyksi todetun rikoksen osalta;

”rikostiedusteluoperaatiolla” oikeudellisen menettelyn vaihetta, joka ei vielä ole yltänyt rikostutkintavaiheeseen ja jossa toimivaltaisella lainvalvontaviranomaisella on kansallisen lainsäädännön mukainen oikeus kerätä, käsitellä ja analysoida rikosta tai rikollista toimintaa koskevia tietoja sen selvittämiseksi, onko tehty rikos tai saatetaanko tehdä rikos tulevaisuudessa;

”tiedoilla ja/tai tiedustelutiedoilla”

i)	kaikkia lainvalvontaviranomaisten hallussa oleva tietoja, ja

ii)	kaikkia tietoja, jotka ovat viranomaisten tai yksityisten elinten hallussa ja lainvalvontaviranomaisten saatavilla tarvitsematta käyttää 1 artiklan 5 kohdan mukaisia pakkokeinoja.

”eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä 13 päivänä kesäkuuta 2002 tehdyn puitepäätöksen 2002/584/YOS (5) 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilla rikoksilla”, jäljempänä ”puitepäätöksen 2002/584/YOS 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut rikokset”, kansallisen lainsäädännön mukaisia rikoksia, jotka vastaavat kyseisessä säännöksessä tarkoitettuja rikoksia.

II OSASTO

TIETOJEN JA TIEDUSTELUTIETOJEN VAIHTO

3 artikla

Tietojen ja tiedustelutietojen toimittaminen

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille lainvalvontaviranomaisille voidaan toimittaa tietoja ja tiedustelutietoja tämän puitepäätöksen mukaisesti.

2. Tiedot ja tiedustelutiedot on toimitettava rikostutkinnan tai rikostiedusteluoperaation toteuttavan toimivaltaisen lainvalvontaviranomaisen pyynnöstä, joka toimii kansallisen lainsäädännön sille suomin valtuuksin.

3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tietojen ja tiedustelutietojen toimittamiseen muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille lainvalvontaviranomaisille ei sovelleta tiukempia ehtoja kuin mitä sovelletaan tietojen ja tiedustelutietojen toimittamiseen ja pyytämiseen kansallisella tasolla. Jäsenvaltio ei varsinkaan saa asettaa oman toimivaltaisen lainvalvontaviranomaisensa ja toisen jäsenvaltion toimivaltaisen lainvalvontaviranomaisen välisen tietojen tai tiedustelutietojen vaihdon ehdoksi oikeusviranomaisen suostumusta tai lupaa, jos pyynnön vastaanottanut toimivaltainen lainvalvontaviranomainen voi sisäisessä menettelyssä saada kyseiset tiedot tai tiedustelutiedot ilman tällaista suostumusta tai lupaa.

4. Jos pyydetyt tiedot tai tiedustelutiedot ovat pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti pyynnön vastaanottaneen toimivaltaisen lainvalvontaviranomaisen saatavissa ainoastaan oikeusviranomaisen suostumuksella tai luvalla, on pyynnön vastaanottaneen toimivaltaisen lainvalvontaviranomaisen pyydettävä toimivaltaiselta oikeusviranomaiselta suostumus tai lupa pyydettyjen tietojen saamiseen ja vaihtamiseen. Pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion toimivaltainen oikeusviranomainen soveltaa päätöksentekoonsa samoja sääntöjä kuin puhtaasti jäsenvaltion sisäisessä asiassa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 10 artiklan 1 ja 2 kohdan soveltamista.

5. Jos pyydetyt tiedot tai tiedustelutiedot on saatu toiselta jäsenvaltiolta tai kolmannelta maalta ja niitä koskee erityissääntö, niiden toimittaminen jonkin toisen jäsenvaltion toimivaltaiselle lainvalvontaviranomaiselle voi tapahtua ainoastaan tiedot tai tiedustelutiedot toimittaneen jäsenvaltion tai kolmannen maan suostumuksella.

4 artikla

Määräajat tietojen ja tiedustelutietojen toimittamiselle

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niillä on käytössään menettelyt, joiden avulla ne voivat vastata puitepäätöksen 2002/584/YOS 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin rikoksiin liittyviä tietoja ja tiedustelutietoja koskeviin kiireellisiin pyyntöihin enintään kahdeksan tunnin kuluessa silloin, kun pyydettyjä tietoja tai tiedustelutietoja säilytetään tietokannassa, johon lainvalvontaviranomaisella on suora pääsy.

2. Jos pyynnön vastaanottanut toimivaltainen lainvalvontaviranomainen ei kykene antamaan vastausta kahdeksan tunnin kuluessa, sen on perusteltava asia liitteessä A olevalla lomakkeella. Jos pyydettyjen tietojen tai tiedustelutietojen toimittamisesta kahdeksan tunnin määräajassa aiheutuisi pyynnön vastaanottaneelle lainvalvontaviranomaiselle kohtuuton rasitus, se voi lykätä tietojen tai tiedustelutietojen luovuttamista. Pyynnön vastaanottaneen lainvalvontaviranomaisen on tässä tapauksessa ilmoitettava lykkäämisestä välittömästi pyynnön esittäneelle lainvalvontaviranomaiselle ja toimitettava pyydetyt tiedot tai tiedustelutiedot mahdollisimman pian ja viimeistään kolmen päivän kuluessa. Tämän kohdan säännösten käyttöä tarkastellaan uudelleen viimeistään 19 païvänä joulukkuta 2009.

3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että puitepäätöksen 2002/584/YOS 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin rikoksiin liittyviä tietoja tai tiedustelutietoja koskeviin pyyntöihin, jotka eivät ole kiireellisiä, olisi vastattava viikon kuluessa, jos tietoja tai tiedustelutietoja säilytetään tietokannassa, johon lainvalvontaviranomaisella on suora pääsy. Jos pyynnön vastaanottanut toimivaltainen lainvalvontaviranomainen ei kykene antamaan vastausta viikon kuluessa, sen on perusteltava asia liitteessä A olevalla lomakkeella.

4. Kaikissa muissa tapauksissa jäsenvaltioiden on varmistettava, että pyydetyt tiedot toimitetaan pyynnön esittäneelle toimivaltaiselle lainvalvontaviranomaiselle 14 päivän kuluessa. Jos pyynnön vastaanottanut toimivaltainen lainvalvontaviranomainen ei kykene antamaan vastausta 14 päivän kuluessa, sen on perusteltava asia liitteessä A olevalla lomakkeella.

5 artikla

Tietoja ja tiedustelutietoja koskevat pyynnöt

1. Tietoja ja tiedustelutietoja voidaan pyytää rikoksen paljastamiseksi, ehkäisemiseksi tai tutkimiseksi, jos tosiasioiden perusteella on syytä uskoa, että jossain toisessa jäsenvaltiossa on saatavilla asian kannalta merkityksellistä tietoa ja tiedustelutietoa. Pyynnössä on mainittava nämä tosiasiat sekä tarkoitus, johon tietoja ja tiedustelutietoja pyydetään, ja yhteys tarkoituksen ja tietojen ja tiedustelutietojen kohteena olevan henkilön välillä.

2. Pyynnön esittävä toimivaltainen lainvalvontaviranomainen ei saa pyytää enempää tietoja tai tiedustelutietoja tai asettaa tiukempia aikatauluja kuin pyynnön tarkoituksen vuoksi on tarpeen.

3. Tietoja tai tiedustelutietoja koskevien pyyntöjen on sisällettävä vähintään liitteessä B esitetyt tiedot.

6 artikla

Viestintäkanavat ja -kieli

1. Tämän puitepäätöksen mukainen tietojen ja tiedustelutietojen vaihto voi tapahtua minkä tahansa lainvalvontaviranomaisten väliseen kansainväliseen yhteistyöhön tarkoitetun kanavan kautta. Pyynnöt esitetään ja tietojenvaihto tapahtuu kanavan käyttökielellä. Jäsenvaltioiden on 2 artiklan a alakohdan mukaista ilmoitusta tehdessään ilmoitettava neuvoston pääsihteeristölle myös tarkat tiedot yhteyspisteistä, joihin pyynnöt voidaan kiireellisissä tapauksissa lähettää. Näitä tietoja voidaan muuttaa milloin tahansa. Neuvoston pääsihteeristö toimittaa vastaanotetut ilmoitukset jäsenvaltioille ja komissiolle.

2. Tietoja tai tiedustelutietoja on vaihdettava myös Europolin kanssa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan perusteella Euroopan poliisiviraston perustamisesta tehdyn yleissopimuksen (Europol-yleissopimus) (6) mukaisesti ja Eurojustin kanssa Eurojust-yksikön perustamisesta vakavan rikollisuuden torjunnan tehostamiseksi 28 päivänä helmikuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen (7) mukaisesti siltä osin kuin tietojen tai tiedustelutietojen vaihto liittyy johonkin rikokseen tai rikolliseen toimintaan, joka kuuluu niiden toimeksiannon piiriin.

7 artikla

Oma-aloitteinen tietojen ja tiedustelutietojen vaihto

1. Toimivaltaisten lainvalvontaviranomaisten on pyytämättäkin toimitettava muiden asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille lainvalvontaviranomaisille tietoja ja tiedustelutietoja, jos tosiasioiden perusteella on syytä uskoa, että kyseiset tiedot ja tiedustelutiedot saattaisivat auttaa puitepäätöksen 2002/584/YOS 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen rikosten paljastamisessa, ehkäisemisessä tai tutkimisessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 10 artiklan soveltamista. Tiedot toimittavan jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä on säädettävä tällaisen oma-aloitteisen tietojenvaihdon yksityiskohtaiset säännöt.

2. Tietojen ja tiedustelutietojen toimittaminen rajoitetaan niihin asioihin, joiden katsotaan olevan kyseisen rikoksen tai rikollisen toiminnan paljastamisen, ehkäisemisen tai tutkinnan onnistumisen kannalta merkityksellisiä ja tarpeellisia.

8 artikla

Tietosuoja

1. Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen viestintäkanavien käytön osalta vahvistettuja tietosuojaa koskevia vakiintuneita sääntöjä sovelletaan myös tämän puitepäätöksen mukaisen tietojen ja tiedustelutietojen vaihtamismenettelyn yhteydessä.

2. Käytettäessä tietoja ja tiedustelutietoja, joita on vaihdettu tämän puitepäätöksen nojalla suoraan tai kahdenvälisesti, noudatetaan vastaanottavan jäsenvaltion kansallisia tietosuojasäännöksiä, ja tietoihin ja tiedustelutietoihin sovelletaan niitä tietosuojasääntöjä, joita sovellettaisiin, jos ne olisi kerätty vastaanottavassa jäsenvaltiossa. Tämän puitepäätöksen täytäntöönpanon yhteydessä käsiteltyjä henkilötietoja on suojeltava yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä 28 päivänä tammikuuta 1981 tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen ja – niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka ovat ratifioineet sen – yleissopimukseen liitetyn valvontaviranomaisista ja tietojen siirroista eri maiden välillä 8 päivänä marraskuuta 2001 tehdyn lisäpöytäkirjan mukaisesti. Tämän puitepäätöksen nojalla saatuja henkilötietoja käsitellessään lainvalvontaviranomaisten olisi myös otettava huomioon henkilötietojen käytön sääntelemisestä poliisialalla annetussa Euroopan neuvoston suosituksessa R (87) 15 esitetyt periaatteet.

3. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset lainvalvontaviranomaiset voivat käyttää tämän puitepäätöksen nojalla niille toimitettuja tietoja ja tiedustelutietoja yksinomaan niihin tarkoituksiin, joihin ne on tämän puitepäätöksen mukaisesti toimitettu, tai yleiseen turvallisuuteen kohdistuvan välittömän ja vakavan uhkan estämiseksi; käsittely muihin tarkoituksiin sallitaan vain tiedot toimittaneen jäsenvaltion etukäteen antamalla luvalla ja tiedot vastaanottaneen jäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä noudattaen. Lupa voidaan antaa ainoastaan tiedot toimittaneen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön sallimissa rajoissa.

4. Toimittaessaan tietoja ja tiedustelutietoja tämän puitepäätöksen mukaisesti tiedot toimittava toimivaltainen lainvalvontaviranomainen voi kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti asettaa tiedot vastaanottavalle toimivaltaiselle lainvalvontaviranomaiselle tietojen ja tiedustelutietojen käyttöä koskevia ehtoja. Rikostutkinnan tai rikostiedusteluoperaation, jonka puitteissa tietojen ja tiedustelutietojen vaihto on tapahtunut, tuloksista raportoinnille voidaan myös asettaa ehtoja. Tiedot vastaanottaneen toimivaltaisen lainvalvontaviranomaisen on noudatettava tällaisia ehtoja, lukuun ottamatta erityistapauksia, joissa kansallisen lainsäädännön mukaan on velvollisuus poiketa käyttöä koskevista rajoituksista tuomioistuinten tai lainsäädäntöelinten osalta taikka sellaisten muiden lailla perustettujen riippumattomien elinten osalta, jotka vastaavat toimivaltaisten lainvalvontaviranomaisten valvonnasta. Tällöin tietoja ja tiedustelutietoja saa käyttää ainoastaan, kun tiedot toimittanutta jäsenvaltiota on ennalta kuultu, ja sen edut ja näkökannat on otettava huomioon sikäli kuin mahdollista. Tiedot toimittanut jäsenvaltio voi erityistapauksissa pyytää tiedot vastaanottanutta jäsenvaltiota antamaan tietoja toimitettujen tietojen ja tiedustelutietojen käytöstä ja edelleenkäsittelystä.

9 artikla

Luottamuksellisuus

Toimivaltaisten lainvalvontaviranomaisten on otettava tutkintasalaisuuden vaatimukset asiamukaisesti huomioon kussakin yksittäisessä tietojen tai tiedustelutietojen vaihtoa koskevassa tapauksessa. Tätä varten toimivaltaisten lainvalvontaviranomaisten on kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti taattava kaiken toimitetun luottamukselliseksi määritellyn tiedon ja tiedustelutiedon luottamuksellisuus.

10 artikla

Syyt kieltäytyä tietojen tai tiedustelutietojen toimittamisesta

1. Toimivaltainen lainvalvontaviranomainen voi kieltäytyä toimittamasta tietoja tai tiedustelutietoja vain, jos tosiasioiden perusteella on aiheellista olettaa, että tietojen tai tiedustelutietojen toimittaminen:

a)	vahingoittaisi pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion keskeisiä kansallisia turvallisuusetuja; tai

b)	vaarantaisi meneillään olevan tutkinnan tai rikostiedusteluoperaation onnistumisen tai henkilöiden turvallisuuden; tai

c)	olisi selvästi epäsuhteessa tai merkityksetöntä niihin tarkoituksiin nähden, joihin niitä on pyydetty, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 artiklan 3 kohdan soveltamista.

2. Jos pyyntö liittyy rikokseen, josta pyynnön vastaanottaneessa jäsenvaltiossa voitaisiin määrätä enintään yhden vuoden pituinen vankeusrangaistus, toimivaltainen lainvalvontaviranomainen voi kieltäytyä toimittamasta pyydettyjä tietoja tai tiedustelutietoja.

3. Toimivaltaisen lainvalvontaviranomaisen on kieltäydyttävä toimittamasta tietoja tai tiedustelutietoja, jos toimivaltainen oikeusviranomainen ei ole 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti antanut lupaa pyydettyjen tietojen saamiseen ja vaihtamiseen.

III OSASTO

LOPPUSÄÄNNÖKSET

11 artikla

Täytäntöönpano

1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tämän puitepäätöksen säännösten noudattamiseksi viimeistään 19 païvänä joulukkuta 2006.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava neuvoston pääsihteeristölle ja komissiolle kirjallisina ne säännökset, joilla tämän puitepäätöksen jäsenvaltioille asettamat velvoitteet saatetaan osaksi niiden kansallista lainsäädäntöä. Komissio esittää näiden sekä jäsenvaltioiden pyynnöstä toimittamien muiden tietojen pohjalta neuvostolle viimeistään 19 païvänä joulukkuta 2006kertomuksen, jossa se arvioi tämän puitepäätöksen toimintaa. Neuvosto arvioi viimeistään 19 païvänä joulukkuta 2006, miten jäsenvaltiot ovat noudattaneet tämän puitepäätöksen säännöksiä.

12 artikla

Suhde muihin välineisiin

1. Tämän puitepäätöksen säännöksillä korvataan Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen (8) 39 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan ja 46 artiklan määräykset siltä osin kuin ne koskevat tietojen ja tiedustelutietojen vaihtoa rikostutkinnan tai rikostiedusteluoperaatioiden toteuttamiseksi tämän puitepäätöksen mukaisesti.

2. Kumotaan rajat ylittävästä poliisiyhteistyöstä rikosten ehkäisemisessä ja tutkinnassa 16 päivänä joulukuuta 1998 tehty Schengenin toimeenpanevan komitean päätös (SCH/Com-ex(98) 51 REV 3) (9) ja rangaistavien tekojen ehkäisyssä ja tutkimisessa noudatettavista poliisiyhteistyön periaatteista 28 päivänä huhtikuuta 1999 tehty Schengenin toimeenpanevan komitean päätös (SCH/Com-ex (99) 18) (10).

3. Jäsenvaltiot voivat jatkaa tämän puitepäätöksen tekohetkellä voimassa olevien kahden- tai monenvälisten sopimusten tai järjestelyjen soveltamista sikäli kuin niiden avulla voidaan laajentaa tämän puitepäätöksen tavoitteita ja sikäli kuin ne entisestään yksinkertaistavat tai helpottavat tämän puitepäätöksen soveltamisalaan kuuluvia menettelyjä tietojen ja tiedustelutietojen vaihtamiseksi.

4. Jäsenvaltiot voivat tehdä tai saattaa voimaan tämän puitepäätöksen voimaantulon jälkeen kahden- tai monenvälisiä sopimuksia tai järjestelyjä sikäli kuin niiden avulla voidaan laajentaa tämän puitepäätöksen tavoitteita ja sikäli kuin ne entisestään yksinkertaistavat tai helpottavat tämän puitepäätöksen soveltamisalaan kuuluvia menettelyjä tietojen ja tiedustelutietojen vaihtamiseksi.

5. Edellä 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut sopimukset ja järjestelyt eivät missään tapauksessa saa vaikuttaa suhteisiin niihin jäsenvaltioihin, jotka eivät ole niiden osapuolia.

6. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava neuvostolle ja komissiolle viimeistään 19 païvänä joulukkuta 2006 niistä 3 kohdassa tarkoitetuista voimassa olevista sopimuksista ja järjestelyistä, joiden soveltamista ne haluavat jatkaa.

7. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava neuvostolle ja komissiolle myös kaikista 4 kohdassa tarkoitetuista uusista sopimuksista tai järjestelyistä kolmen kuukauden kuluessa niiden allekirjoittamisesta tai, silloin kun on kyse jo ennen tämän puitepäätöksen tekemistä allekirjoitetuista välineistä, niiden voimaantulosta.

13 artikla

Voimaantulo

Tämä puitepäätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 18 païvänä joulukkuta 2006

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J.-E. ENESTAM

(1) EYVL C 24, 23.1.1998, s. 2.

(2) EYVL L 176, 10.7.1999, s. 31.

(3) EUVL L 370, 17.12.2004, s. 78.

(4) EUVL L 368, 15.12.2004, s. 26.

(5) EYVL L 190, 18.7.2002, s. 1.

(6) EYVL C 316, 27.11.1995, s. 2, yleissopimus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Europol-yleissopimuksen 43 artiklan 1 kohdan perusteella tehdyllä pöytäkirjalla (EUVL C 2, 6.1.2004, s. 3).

(7) EYVL L 63, 6.3.2002, s. 1, päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 2003/659/YOS (EUVL L 245, 29.9.2003, s. 44).

(8) EYVL L 239, 22.9.2000, s. 19, yleissopimus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1160/2005 (EUVL L 191, 22.7.2005, s. 18).

(9) EYVL L 239, 22.9.2000, s. 407.

(10) EYVL L 239, 22.9.2000, s. 421.

LIITE A

NEUVOSTON PUITEPÄÄTÖKSEN 2006/960/YOS MUKAINEN TIETOJENVAIHTO LOMAKE, JOLLA PYYNNÖN VASTAANOTTANUT JÄSENVALTIO LMOITTAA TIETOJEN TOIMITTAMISESTA, TOIMITTAMISEN VIIVÄSTYMISESTÄ TAI TOIMITTAMISESTA KIELTÄYTYMISESTÄ

Tätä lomaketta on käytettävä, kun pyydettyjä tietoja ja/tai tiedustelutietoja toimitetaan tai kun tietoja pyytäneelle viranomaiselle ilmoitetaan, että tavanomaista määräaikaa ei voida noudattaa, että pyyntö on toimitettava oikeusviranomaiselle luvan saamiseksi tai että tietojen toimittamisesta kieltäydytään.

Tätä lomaketta voidaan käyttää usean kerran menettelyn aikana (esim. jos pyyntö on ensin toimitettava oikeusviranomaiselle ja myöhemmin todetaan, että pyynnön täytäntöönpanosta on kieltäydyttävä).

Teksti kuva

4. Tietojenvaihtoa sisältäneen rikostutkinnan tai rikostiedusteluoperaation tulokset on ilmoitettava tiedot toimittaneelle viranomaiselle  Ei  Kyllä

5. Oma-aloitteinen tietojenvaihto: millä perusteella kyseisistä tiedoista tai tiedustelutiedoista uskotaan olevan apua puitepäätöksen 2002/584/YOS 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen rikosten paljastamisessa, ehkäisemisessä tai tutkimisessa:

VIIVÄSTYMINEN – Vastausta ei voida antaa puitepäätöksen 2006/960/YOS 4 artiklan mukaisessa määräajassa

Tietoja tai tiedustelutietoja ei voida toimittaa annetussa määräajassa seuraavista syistä: Ne toimitetaan todennäköisesti seuraavan ajan kuluessa:  1 päivä  2 päivää  3 päivää  … viikkoa  1 kuukausi

 Oikeusviranomaisen lupaa on pyydetty. Menettely, jolla lupa myönnetään tai evätään, kestää todennäköisesti … viikkoa.

KIELTÄYTYMINEN - Tietoja tai tiedustelutietoja  ei voitu toimittaa ja pyytää kansallisella tasolla tai  niitä ei voida toimittaa yhdestä tai useasta seuraavasta syystä:

A – Tuomioistuinvalvontaan liittyvä syy, joka estää toimittamisen tai joka edellyttää keskinäisen oikeusavun käyttöä.

 toimivaltainen oikeusviranomainen ei ole antanut lupaa tietojen tai tiedustelutietojen saantiin eikä vaihtoon.

 pyydetyt tiedot tai tiedustelutiedot on aikaisemmin saatu pakkokeinoin eikä niiden toimittaminen ole kansallisen lainsäädännön nojalla sallittua.

 tiedot tai tiedustelutiedot eivät ole lainvalvontaviranomaisten hallussa, tai viranomaisten tai yksityisten elinten hallussa siten, että lainvalvontaviranomaiset voisivat saada ne pakkokeinoja käyttämättä.

 B – Pyydettyjen tietojen tai tiedustelutietojen toimittaminen vahingoittaisi keskeisiä kansallisia turvallisuusetuja tai vaarantaisi meneillään olevan tutkinnan tai rikostiedusteluoperaation onnistumisen tai henkilöiden turvallisuuden tai olisi selvästi epäsuhteessa taikka merkityksetöntä niihin tarkoituksiin nähden, joihin niitä on pyydetty.

A tai B – Tarpeelliseksi katsottaessa kieltäytymiseen vaikuttaneet lisätiedot tai -syyt (ei pakollinen):

 D – Pyynnön vastaanottanut viranomainen päättää kieltäytyä täytäntöönpanosta, koska pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan pyyntö liittyy seuraavaan rikokseen (ilmoitetaan rikoksen laatu ja sen tunnusmerkistö): ……, josta voi seurata enintään yhden vuoden pituinen vankeusrangaistus.

 E – Pyydetyt tiedot tai tiedustelutiedot eivät ole saatavilla.

 F – Pyydetyt tiedot tai tiedustelutiedot on saatu toisesta jäsenvaltiosta tai kolmannesta maasta ja niitä koskee erityissääntö, eikä kyseinen jäsenvaltio tai kolmas maa ole antanut suostumustaan tietojen tai tiedustelutietojen toimittamiseen.

LIITE B

NEUVOSTON PUITEPÄÄTÖKSEN 2006/960/YOS MUKAINEN TIETOJENVAIHTO LOMAKE, JOLLA JÄSENVALTIO PYYTÄÄ TIETOJA JA TIEDUSTELUTIETOJA

Tätä lomaketta on käytettävä pyydettäessä tietoja ja tiedustelutietoja puitepäätöksen 2006/960/YOS nojalla.

Teksti kuva

Rikoksen (rikosten) luonne

A – Sovelletaan puitepäätöksen 2006/960/YOS 4 artiklan 1 tai 3 kohtaa.

 A.1 Rikoksesta voidaan pyynnön esittäneessä jäsenvaltiossa määrätä vankeusrangaistus, jonka enimmäispituus on vähintään 3 vuotta JA A.2 Rikos on yksi (tai useampi) seuraavista:

 rikollisjärjestöön osallistuminen  terrorismi  ihmiskauppa  lasten seksuaalinen hyväksikäyttö ja lapsipornografia  huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laiton kauppa  aseiden, ampumatarvikkeiden ja räjähteiden laiton kauppa  lahjonta  petos, mukaan lukien Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 26.7.1995 tehdyssä yleissopimuksessa tarkoitettu Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuva petos  järjestäytynyt tai aseellinen ryöstö  kulttuuriomaisuuden, mukaan lukien antiikki- ja taide-esineiden laiton kauppa,  petollinen menettely  kiristysrikokset  tuotteiden laiton väärentäminen ja jäljentäminen  hallinnollisten asiakirjojen väärentäminen ja kaupankäynti väärennöksillä  maksuvälineväärennykset  hormonivalmisteiden ja muiden kasvua edistävien aineiden laiton kauppa  rikoksen tuottaman hyödyn rahanpesu  rahan, mukaan lukien euron, väärentäminen  tietoverkkorikollisuus  ympäristörikollisuus, mukaan lukien  uhanalaisten eläinlajien laiton kauppa ja uhanalaisten kasvilajien ja lajikkeiden laiton kauppa  laittomassa maahantulossa ja maassa oleskelussa avustaminen  tahallinen henkirikos, törkeä vammantuottamus  ihmisen elinten ja kudosten laiton kauppa  ihmisryöstö, vapaudenriisto ja panttivangiksi ottaminen  rasismi ja muukalaisviha  ydin- ja radioaktiivisten aineiden laiton kauppa  varastettujen ajoneuvojen kauppa  raiskaus  murhapoltto  kansainvälisen rikostuomioistuimen toimivaltaan kuuluvat rikokset ilma-aluksen tai aluksen kaappaus  tuhotyö

Rikos on näin ollen puitepäätöksen 2002/584/YOS 2 artiklan 2 kohdassa mainittu rikosà, minkä takia tähän pyyntöön on vastattava puitepäätöksen 2006/960/YOS 4 artiklan 1 kohdassa (kiireelliset tapaukset) ja 4 artiklan 3 kohdassa (ei kiireelliset tapaukset) asetetuissa määräajoissa.

Tai  B – Rikos ei (rikokset eivät) kuulu A kohdan piiriin. Tässä tapauksessa kuvaus rikoksesta (rikoksista):

Tarkoitus, johon tietoja tai tiedustelutietoja pyydetään

Yhteys tieto- tai tiedustelutietopyynnön tarkoituksen sekä tietojen tai tiedustelutietojen kohteena olevan henkilön välillä

Tieto- tai tiedustelutietopyyntöön liittyvän rikostutkinnan tai rikostiedusteluoperaation kohteena oleva(t) henkilö(t): henkilötiedot (mikäli tiedossa)

Tosiasiat, joiden perusteella tietojen tai tiedustelutietojen uskotaan olevan pyynnön vastaanottaneessa jäsenvaltiossa

Rajoitukset tämän pyynnön sisältämien tietojen käyttämiselle muihin tarkoituksiin kuin niihin, joita varten ne on toimitettu, tai yleiseen turvallisuuteen kohdistuvien välittömien ja vakavien uhkien torjumiseksi

 käyttö sallitaan  käyttö sallitaan, mutta tietojen toimittajaa ei saa mainita  käyttöä ei sallita ilman tietojen toimittajan lupaa  käyttöä ei sallita

		ISSN 1725-261X
Euroopan unionin virallinen lehti		L 386

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	49. vuosikerta 29. joulukuuta 2006

Sisältö		I Säädökset, jotka on julkaistava	Sivu
	*	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1889/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskevasta rahoitusvälineestä	1
	*	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1890/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, maatilojen rakennetta koskevien yhteisön tilastotietojen keruun järjestämisestä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 571/88 muuttamisesta vuosien 2007–2009 rahoituskehyksen sekä Bulgarialle ja Romanialle myönnettävän yhteisön rahoituksen enimmäismäärän osalta	12
	*	Neuvoston asetus (EY) 1891/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, asetusten (EY) N:o 6/2002 ja (EY) N:o 40/94 muuttamisesta Euroopan yhteisön teollismallien kansainvälisestä rekisteröinnistä tehdyn Haagin sopimuksen Geneven asiakirjaan liittymisen johdosta	14

	II Säädökset, joita ei tarvitse julkaista
	Neuvosto
*	Neuvoston päätös, tehty 27 päivänä maaliskuuta 2006, Euroopan yhteisön ja Marokon kuningaskunnan välisen tiettyjä lentoliikenteen näkökohtia koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta ja väliaikaisesta soveltamisesta	17
	Euroopan yhteisön ja Marokon kuningaskunnan sopimus tietyistä lentoliikenteen näkökohdista	18
*	Neuvoston päätös, tehty 18 päivänä joulukuuta 2006, teollismallien kansainvälistä rekisteröintiä koskevaan Haagin sopimukseen liittyvään, Genevessä 2 päivänä heinäkuuta 1999 tehtyyn Geneven asiakirjaan tapahtuvan Euroopan yhteisön liittymisen hyväksymisestä	28
*	Neuvoston päätös, tehty 18 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestyksen muuttamisesta kieliä koskevan järjestelyn osalta	44
*	Neuvoston päätös, tehty 18 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen muuttamisesta kieliä koskevan järjestelyn osalta	45
*	Neuvoston päätös, tehty 18 päivänä joulukuuta 2006, muutoksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta tiedon saatavuutta, yleisön osallistumista päätöksentekoon sekä oikeuden saatavuutta ympäristöasioissa koskevaan yleissopimukseen	46
*	Neuvoston päätös, tehty 19 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen vaatimustenmukaisuuden arvioinnin vastavuoroisesta tunnustamisesta tehdyn sopimuksen tarkistamista koskevan Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen tekemisestä	50
*	Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätös, tehty 4 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Marokon kuningaskunnan välisen Euro–Välimeri-lentoliikennesopimuksen allekirjoittamisesta ja väliaikaisesta soveltamisesta ( 1 )	55
	Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Marokon kuningaskunnan välinen Euro–Välimeri-lentoliikennesopimus	57

		Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osastoa soveltamalla annetut säädökset
	*	Neuvoston puitepäätös 2006/960/YOS, tehty 18 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan unionin jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välisen tietojen ja tiedustelutietojen vaihdon yksinkertaistamisesta	89