5.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 337/1

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 3223/94 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)

Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

5.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 337/3

(1)

Otsonikerrosta heikentävä aine hiilitetrakloridi (CTC) kuuluu asetuksen (EY) N:o 2037/2000 liitteessä I olevassa IV ryhmässä lueteltuihin valvottaviin aineisiin ja sen vuoksi siihen sovelletaan käyttörajoituksia kyseisen asetuksen mukaisesti.

(2)

Otsonikerrosta heikentävistä aineista tehdyn Montrealin pöytäkirjan osapuolet, jotka ottivat huomioon pöytäkirjan puitteissa toimivan prosessireagensseja käsittelevän työryhmän lokakuussa 2004 päivätyssä kertomuksessa (2) raportoimat uudet tiedot ja tekniset kehitykset, tekivät päätöksen XVII/7 (3) seitsemännessätoista kokouksessaan joulukuussa 2005. Päätöksellä XVII/7 lisätään päätöksen X/14 tarkistettuun taulukkoon A hiilitetrakloridin käyttö prosessireagenssina radioaktiivisesti merkatun syanokobalamiinin tuotannossa; tätä lääkeainetta käytetään B12-vitamiinin puutteen todennäköisten syiden diagnoosiin.

(3)

Tällä hetkellä hiilitetrakloridin käyttö prosessireagenssina radioaktiivisesti merkatun syanokobalamiinin tuotannossa on yhteisössä kielletty asetuksen (EY) N:o 2037/2000 perusteella. Jotta käyttö voitaisiin sallia edellä mainitun Monterealin pöytäkirjan puitteissa hiljattain annetun päätöksen mukaisesti, asetuksen liite VI olisi muutettava.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 2037/2000 18 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

5.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 337/5

(1)

Asetuksella (EY) N:o 517/94 vahvistettiin tietyistä kolmansista maista peräisin olevien tiettyjen tekstiilituotteiden tuontiin sovellettavat määrälliset rajoitukset, jotka jaetaan ”ensimmäiseksi tullutta palvellaan ensiksi” -periaatteella.

(2)

Asetuksen nojalla voidaan tietyissä olosuhteissa käyttää muita jakomenetelmiä, jakaa kiintiöitä eriin tai varata osa erityisestä määrällisestä rajoituksesta hakemuksille, joiden tueksi esitetään näyttö aiemmasta tuontitoiminnasta.

(3)

Vuodeksi 2007 vahvistettujen kiintiöiden hallinnointia koskevat säännöt olisi hyväksyttävä ennen kiintiövuoden alkua, jotta kaupan jatkuvuus ei häiriintyisi aiheettomasti.

(4)

Aiempina vuosina hyväksytyt toimenpiteet, muun muassa ne, jotka sisältyvät neuvoston asetuksen (EY) N:o 517/94 mukaisesti vuodeksi 2006 vahvistettujen tekstiilikiintiöiden hallinnointia ja jakamista koskevien sääntöjen vahvistamisesta 14 päivänä joulukuuta 2005 annettuun komission asetukseen (EY) N:o 2038/2005 (2), ovat osoittautuneet tyydyttäviksi, ja vastaavat säännöt olisi tästä syystä vahvistettava vuodeksi 2007.

(5)

Mahdollisimman monien talouden toimijoiden tyydyttämiseksi on aiheellista muuttaa ”ensimmäiseksi tullutta palvellaan ensiksi” -periaatteen mukainen jakomenetelmä joustavammaksi määrittämällä enimmäismäärät, jotka kyseisen menetelmän perusteella voidaan kullekin toimijalle jakaa.

(6)

Kaupan jatkuvuuden ja kiintiöiden tehokkaan hallinnoinnin takaamiseksi toimijoiden olisi sallittava esittää vuoden 2007 ensimmäinen tuontilupahakemus samalle määrälle, jonka ne toivat vuonna 2006.

(7)

Kiintiömäärien käyttämiseksi mahdollisimman tehokkaasti toimijan, joka on käyttänyt vähintään puolet jo myönnetystä määrästä, olisi saatava hakea uutta määrää edellyttäen, että kiintiöissä on käyttämättömiä määriä.

(8)

Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi tuontilupien olisi oltava voimassa yhdeksän kuukautta myöntämispäivästä, kuitenkin enintään vuoden loppuun. Jäsenvaltioiden olisi myönnettävä lisenssejä vasta sen jälkeen, kun ne ovat saaneet komissiolta ilmoituksen siitä, että määriä on käytettävissä, ja ainoastaan, jos toimija pystyy esittämään näytön sopimuksen olemassaolosta ja vakuuttamaan, ellei päinvastaisesta ole nimenomaan säädetty, ettei ole jo saanut tämän asetuksen mukaista yhteisön tuontilupaa kyseessä oleville luokille ja maille. Toimivaltaisilla kansallisilla viranomaisilla olisi kuitenkin oltava mahdollisuus jatkaa sellaisten lisenssien voimassaoloaikaa tuojien hakemuksesta kolmella kuukaudella ja enintään 31 päivään maaliskuuta 2008, joiden niiden kohteena olevista määristä vähintään puolet on käytetty hakuajankohtaan mennessä.

(9)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 517/94 25 artiklalla perustetun tekstiilikomitean lausunnon mukaiset,

a)

osoittaa, että tavaroiden toimittamista koskeva sopimus on olemassa; ja

b)

todistaa kirjallisesti, että kyseisten luokkien ja maiden osalta

5.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 337/12

(1)

Asetuksella (EY) N:o 517/94 vahvistetaan tiettyihin Montenegrosta, Kosovosta (2) sekä Pohjois-Koreasta peräisin oleviin tekstiilituotteisiin sovellettavat vuosittaiset määrälliset rajoitukset.

(2)

Euroopan unioniin kuuluu 1 päivästä tammikuuta 2007 kaksi uutta jäsenvaltiota eli Romania ja Bulgaria. Liittymistä koskevan asiakirjan 6 artiklan 7 kohdassa määrätään, että määrällisiä rajoituksia, joita yhteisö soveltaa tekstiili- ja vaatetusalan tuotteiden tuontiin, on mukautettava, jotta voitaisiin ottaa huomioon uusien jäsenvaltioiden liittyminen yhteisöön. Laajentuneeseen yhteisöön tapahtuvaan tiettyjen kolmansista maista peräisin olevien tekstiilituotteiden tuontiin sovellettavia määrällisiä rajoituksia olisi näin ollen tarkistettava kahteen uuteen jäsenvaltioon suuntautuvan tuonnin sisällyttämiseksi niihin. Tämä edellyttää tiettyjen asetuksen (EY) N:o 517/94 liitteiden muuttamista.

(3)

Jotta yhteisön laajentuminen ei vaikuttaisi kauppaa rajoittavasti, on määrien muuttamisessa tarkoituksenmukaista käyttää menetelmää, jossa otetaan uusia kiintiömääriä mukautettaessa huomioon perinteinen tuonti uusiin jäsenvaltioihin. Perinteiset kauppavirrat voidaan määrittää asianmukaisesti laskemalla kolmansista maista kahteen uuteen jäsenvaltioon kolmen viime vuoden aikana suuntautuneen tuonnin keskiarvo. Montenegro itsenäistyi 3 päivänä kesäkuuta 2006, joten komissiolla ei ole erillisiä lukuja kauppavirroista Montenegron ja uusien jäsenvaltioiden välillä eikä myöskään Kosovon ja uusien jäsenvaltioiden välillä. Tämän vuoksi uudet kiintiömäärät on vahvistettu käyttäen tarkoituksenmukaisinta perustetta eli kahden uuden jäsenvaltion väestöosuutta. Kasvunopeus on lisätty molemmissa tapauksissa.

(4)

Näin ollen asetuksen (EY) N:o 517/94 liitteitä III B, IV ja VI olisi muutettava vuonna 2007 sovellettavien kiintiömäärien sisällyttämiseksi niihin. Kiintiöiden jakamista vuonna 2007 koskevat yksityiskohtaiset säännöt sisältyvät asetuksen (EY) N:o 517/94 vuodeksi 2007 vahvistettujen tekstiilikiintiöiden hallinnoinnista annettuun komission asetukseen (EY) N:o 1785/2006 (3).

(5)

Kaikkia asetuksen (EY) N:o 517/94 säännöksiä sovelletaan uusiin jäsenvaltioihin suuntautuvaan tuontiin. Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 517/94 olisi muutettava.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 517/94 25 artiklalla perustetun tekstiilikomitean lausunnon mukaiset,

5.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 337/17

(1)

Kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta 19 päivänä heinäkuuta 2002 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 (2) edellytetään, että yhtiöt, jotka kuuluvat jonkin jäsenvaltion lainsäädännön piiriin ja joiden osakkeet on otettu kaupankäynnin kohteeksi jonkin jäsenvaltion säännellyillä markkinoilla, laativat konsolidoidut tilinpäätöksensä niiden kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti, joita yleisesti nimitetään IFRS-standardeiksi (International Financial Reporting Standards), kullakin tilikaudella, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2005 tai sen jälkeen.

(2)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/71/EY täytäntöönpanosta esitteiden sisältämien tietojen, esitteiden muodon, viittauksina esitettävien tietojen, julkistamisen ja mainonnan osalta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa asetuksessa (EY) N:o 809/2004 (3) edellytetään, että historialliset taloudelliset tiedot, jotka kolmansien maiden liikkeeseenlaskijat esittävät yleisölle tarjottavien tai kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla otettavien osakkeiden esitteissä, on laadittava asetuksen (EY) N:o 1606/2002 3 artiklan nojalla hyväksyttyjen IFRS-standardien tai näitä standardeja vastaavien kolmannen maan kansallisten tilinpäätösstandardien mukaisesti. Jos historiallisia taloudellisia tietoja ei ole laadittu näiden standardien mukaisesti, ne on esitteessä esitettävä oikaistun tilinpäätöksen muodossa.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 809/200435 artikla sisältää kuitenkin siirtymäsäännökset, joilla kolmansien maiden liikkeeseenlaskijat vapautetaan tietyissä rajoitetuissa tapauksissa velvoitteesta esittää oikaistuina historialliset taloudelliset tiedot, joita ei ole laadittu joko IFRS-standardien tai niitä vastaavien kolmannen maan tilinpäätösstandardien mukaisesti. Siirtymäsäännösten mukaisesti velvoitetta esittää historialliset taloudelliset tiedot oikaistuina ei sovelleta esitteisiin, jotka kolmansien maiden liikkeeseenlaskijat toimittavat ennen 1 päivää tammikuuta 2007 ja joissa historialliset taloudelliset tiedot on laadittu joko kansainvälisesti hyväksyttyjen tilinpäätösstandardien tai kolmannen maan kansallisten tilinpäätösstandardien mukaisesti, kun näiden liikkeeseenlaskijoiden arvopaperit on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla ennen kyseistä päivämäärää. Jos historialliset taloudelliset tiedot eivät viimeksi mainitussa tapauksessa anna oikeaa ja riittävää kuvaa liikkeeseenlaskijan varoista ja veloista, taloudellisesta asemasta sekä toiminnan tuloksesta, näitä tietoja on täydennettävä sellaisilla yksityiskohtaisilla tai muilla tiedoilla kuin on tarpeen sen varmistamiseksi, että annetaan oikea ja riittävä kuva.

(4)

Tammikuun 1 päivästä 2007 julkaistaviin esitteisiin ei enää asetuksen (EY) N:o 809/2004 nykyisen sanamuodon nojalla sovelleta näitä siirtymäsäännöksiä, ja jos historiallisia taloudellisia tietoja ei ole esitetty joko IFRS-standardien tai niitä vastaavien kolmannen maan tilinpäätösstandardien mukaisesti, ne on esitettävä oikaistuina.

(5)

Asetuksen (EY) N:o 1606/2002 hyväksymisen jälkeen useat maat ovat sisällyttäneet IFRS-standardit suoraan kansallisiin tilinpäätösstandardeihinsa. Tämä osoittaa selvästi, että yksi kyseisen asetuksen tavoitteista – eli kannustaa lähentämään tilinpäätösstandardeja yhä enemmän toisiinsa niin, että IFRS-standardit hyväksytään kansainvälisesti ja ne ovat todellisia maailmanlaajuisia standardeja – on täyttymässä. Näin ollen on tarkoituksenmukaista vapauttaa kolmansien maiden liikkeeseenlaskijat velvoitteesta esittää kansallisten tilinpäätösstandardien mukaisesti laaditut historialliset taloudelliset tiedot oikaistuina tai esittää kuvaus eroista, kuten tämän asetuksen 1 artiklan 2 kohdan 5A kohdassa kuvataan, edellyttäen, että historialliset taloudelliset tiedot sisältävät IAS 1 -standardin ”Tilinpäätöstietojen esittäminen” mukaisesti nimenomaisen ja varauksettoman lausuman IFRS-standardien noudattamisesta.

(6)

Komission päätöksellä 2001/527/EY (4) perustettu Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komitea (CESR) katsoi kesäkuussa 2005 antamassaan lausunnossa, että Amerikan yhdysvaltojen, Japanin ja Kanadan tilinpäätösnormistot (Generally Accepted Accounting Principles, GAAP), kun kutakin normistoa tarkastellaan kokonaisuutena, vastaavat asetuksen (EY) N:o 1606/2002 3 artiklan nojalla hyväksyttyjä IFRS-standardeja, vaikka tarvitaankin korjaustoimenpiteitä, kuten lisätietojen esittämistä ja joissakin tapauksissa täydentävää tilinpäätöstä.

(7)

Tammikuussa 2005 Japanin tilinpäätösstandardilautakunta (ASBJ) ja kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja antava elin (International Accounting Standards Board, IASB) ilmoittivat sopineensa aloittavansa yhteisen hankkeen, jonka avulla on tarkoitus vähentää IFRS-standardien ja Japanin soveltaman tilinpäätösnormiston välisiä eroja. Maaliskuussa 2005 kyseiset elimet käynnistivät yhteisen työohjelman Japanin soveltaman normiston lähentämiseksi IFRS-standardeihin. Tammikuussa 2006 Kanadan tilinpäätösstandardilautakunta ilmoitti julkisesti, että sen tavoitteena on siirtyminen yhteen ainoaan kansainvälisesti hyväksyttyjen korkealaatuisten tilinpäätösstandardien kokonaisuuteen, jota sovelletaan julkisesti noteerattuihin yhtiöihin, ja katsoi, että tämä tavoite saavutetaan parhaiten lähentämällä Kanadan tilinpäätösstandardeja IFRS-standardeihin viiden vuoden kuluessa. IASB ja Yhdysvaltain tilinpäätösnormistosta vastaava FASB julkaisivat helmikuussa 2006 yhteisymmärryspöytäkirjan, jossa hahmotellaan työohjelma IFRS-standardien ja Amerikan yhdysvaltojen tilinpäätösnormiston (GAAP) lähentämiseksi. Tavoitteena on täyttää vuoteen 2009 mennessä eräs Yhdysvaltain arvopaperimarkkinoiden valvontaviranomaisen (Securities and Exchange Commission) asettamista edellytyksistä, jonka on täytyttävä ennen kuin valvontaviranomainen poistaa yhteensovittamisvaatimuksen rekisteröimiensä ja IFRS-standardeja soveltavien ulkomaisten liikkeeseenlaskijoiden osalta.

(8)

On kuitenkin tärkeää säilyttää periaatelähtöisen IFRS-tilinpäätösraportoinnin laatu, soveltaa IFRS-standardeja johdonmukaisesti, taata yrityksille ja sijoittajille riittävä oikeusvarmuus ja tarjota EU:n yrityksille tilinpäätösasiakirjojen maailmanlaajuinen yhdenvertainen kohtelu. Vastaavuuden arvioinnin olisi tulevaisuudessa perustuttava yksityiskohtaiseen tekniseen ja objektiiviseen analyysiin IFRS-standardien ja kolmannen maan tilinpäätösstandardien välisistä eroista. Samoin olisi arvioitava sitä, miten GAAP-normistoa konkreettisesti sovelletaan IFRS-standardeihin verrattuna. Lähentämisprosessin edistymistä olisi tarkasteltava yksityiskohtaisesti ennen kuin mahdollinen päätös vastaavuudesta tehdään.

(9)

Kun otetaan huomioon Amerikan yhdysvaltojen, Japanin ja Kanadan tilinpäätösstandardien laatijoiden pyrkimykset lähentää normistoa IFRS-standardeihin, on aiheellista soveltaa asetuksen (EY) N:o 809/200435 artiklassa vahvistettuja siirtymäsäännöksiä ja vapauttaa kolmansien maiden liikkeeseenlaskijat velvoitteesta esittää oikaistuina historialliset taloudelliset tiedot, jotka on laadittu Amerikan yhdysvaltojen, Japanin tai Kanadan tilinpäätösstandardien mukaisesti, tai (tapauksen mukaan) velvoitteesta esittää kuvaus eroista. Vapautus olisi myönnettävä vielä kahdeksi vuodeksi, kun samanaikaisesti standardien laatijat ja sääntelyviranomaiset jatkavat aktiivista vuoropuhelua, lähentämisprosessi jatkuu ja laaditaan edistymistä koskeva kertomus.

(10)

Vaikka useat maat ovat sisällyttäneet IFRS-standardit suoraan kansalliseen tilinpäätösnormistoonsa, jotkin maat lähentävät kansallista tilinpäätösnormistoaan IFRS-standardeihin ajan myötä. Tämän vuoksi on aiheellista vapauttaa enintään kahden vuoden siirtymäkauden ajaksi tällaiset kolmansien maiden liikkeeseenlaskijat velvoitteesta esittää oikaistuina historialliset taloudelliset tiedot tai (tapauksen mukaan) kuvaus eroista edellyttäen, että asiasta vastaava kansallinen viranomainen on julkisesti sitoutunut normiston lähentämiseen ja laatinut tätä varten työohjelman. Sen varmistamiseksi, että poikkeus on mahdollista saada ainoastaan, jos kyseiset edellytykset täyttyvät, kolmansien maiden liikkeeseenlaskijoiden on esitettävä toimivaltaista viranomaista tyydyttävät todisteet siitä, että kansallinen viranomainen on tehnyt asiasta julkisen ilmoituksen ja laatinut työohjelman. Yhteisön sisäisen johdonmukaisuuden varmistamiseksi Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komitean olisi koordinoitava toimivaltaisten viranomaisten arviointiprosessia, jossa selvitetään, täyttääkö yksittäisten kolmansien maiden tilinpäätösnormisto kyseiset edellytykset.

(11)

Kyseisten kahden vuoden aikana komission olisi käytävä aktiivista vuoropuhelua kyseisten kolmansien maiden viranomaisten kanssa ja lisäksi seurattava tarkkaan, kuinka edistytään IFRS-standardien ja Amerikan yhdysvaltojen, Japanin ja Kanadan tilinpäätösnormistojen lähentämisessä sekä IFRS-standardien ja sellaisten muiden kolmansien maiden tilinpäätösnormistojen lähentämisessä, jotka ovat laatineet lähentämisohjelman, jotta komissio voi varmistaa, että se pystyy tekemään vastaavuudesta päätöksen vähintään kuusi kuukautta ennen 1 päivää tammikuuta 2009. Lisäksi komissio seuraa aktiivisesti, kuinka kyseisten kolmansien maiden viranomaiset edistyvät niiden mahdollisten vaatimusten poistamisessa, joita kolmansien maiden rahoitusmarkkinoille pyrkiviin yhteisön liikkeeseenlaskijoihin kohdistetaan IFRS-standardien mukaisesti laadittujen tilinpäätösten yhteensovittamiseksi. Ylimääräisen siirtymäkauden päätyttyä tehtävällä komission päätöksellä on voitava varmistaa, että yhteisön ja EU:n ulkopuolisten maiden liikkeeseenlaskijat ovat tasavertaisessa asemassa.

(12)

Komissio tiedottaa säännöllisesti Euroopan arvopaperikomitealle ja Euroopan parlamentille, kuinka yhteensovittamisvaatimusten poistamisessa ja lähentämisprosessissa on edistytty. Komissio esittää näin ollen ennen 1 päivää huhtikuuta 2007 Euroopan arvopaperikomitealle ja Euroopan parlamentille kertomuksen Amerikan yhdysvaltojen, Japanin ja Kanadan kansallisten, tilinpäätösasioista vastaavien viranomaisten laatimasta lähentämisaikataulusta. Lisäksi komissio esittää ennen 1 päivää huhtikuuta 2008 ja kuultuaan Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komiteaa Euroopan arvopaperikomitealle ja Euroopan parlamentille arviointikertomuksen kolmansien maiden tilinpäätösnormistoista, joita liikkeeseenlaskijat ovat käyttäneet tilanteessa, jossa liikkeeseenlaskijoita ei ole vaadittu esittämään historiallisia taloudellisia tietoja oikaistuina tai (tapauksen mukaan) kuvausta eroista niissä esitteistä, jotka toimitetaan toimivaltaiselle viranomaiselle ennen 1 päivää tammikuuta 2009. Lisäksi komission olisi Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komiteaa kuultuaan varmistettava ennen 1 päivää tammikuuta 2008, että kolmansien maiden tilinpäätösnormistojen vastaavuus määritetään olemassa olevan vastaavuusmääritelmän avulla tähän tarkoitukseen suunnitellun vastaavuusmenetelmän mukaisesti.

(13)

Sen vuoksi on aiheellista muuttaa asetuksen (EY) N:o 809/2004 35 artiklaa siten, että kolmansien maiden liikkeeseenlaskijoiden ei tarvitse esittää historiallisia taloudellisia tietoja oikaistuina tai (tapauksen mukaan) kuvausta eroista edellä kuvatuissa tapauksissa enintään kahden vuoden pituisen ajanjakson ajan, jotta vuoropuhelua voidaan jatkaa. Kaikissa muissa tapauksissa kolmansien maiden liikkeeseenlaskijoihin olisi sovellettava velvoitetta esittää historialliset taloudelliset tietonsa oikaistuina hyväksyttyjen IFRS-standardien mukaisesti tai (tapauksen mukaan) esittää kuvaus eroista esitteistä, jotka toimitetaan toimivaltaiselle viranomaiselle 1 päivänä tammikuuta 2007 tai sen jälkeen.

(14)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan arvopaperikomitean lausunnon mukaiset,

1)

Korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5.   Jolle 5A kohdasta muuta johdu, 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen kolmansien maiden liikkeeseenlaskijoiden on 1 päivästä tammikuuta 2007 alkaen esitettävä historialliset taloudelliset tietonsa asetuksen (EY) N:o 1606/2002 nojalla annettujen kansainvälisten tilinpäätösstandardien tai näitä tilinpäätösstandardeja vastaavien kolmannen maan kansallisten tilinpäätösstandardien mukaisesti. Jos kyseiset taloudelliset tiedot eivät ole näiden standardien mukaisia, ne on esitettävä oikaistun tilinpäätöksen muodossa.”

2)

Lisätään 5A, 5B, 5C, 5D ja 5E kohta seuraavasti:

”5A   Kolmansien maiden liikkeeseenlaskijoihin ei sovelleta liitteessä I olevan 20.1 kohdan, liitteessä IV olevan 13.1 kohdan, liitteessä VII olevan 8.2 kohdan, liitteessä X olevan 20.1 kohdan tai liitteessä XI olevan 11.1 kohdan mukaista velvoitetta esittää historialliset taloudelliset tiedot oikaistuina taikka liitteessä VII olevan 8.2.a kohdan, liitteessä IX olevan 11.1 kohdan tai liitteessä X olevan 20.1.a kohdan mukaista velvoitetta esittää kuvaus eroista, joita on asetuksen (EY) N:o 1606/2002 nojalla annettujen kansainvälisten tilinpäätösstandardien ja niiden laskentaperiaatteiden välillä, joita noudattaen tällaiset tiedot on laadittu, kun esite toimitetaan toimivaltaiselle viranomaiselle ennen 1 päivää tammikuuta 2009, jos yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy:

5B   Komissio esittää 1 päivään huhtikuuta 2007 mennessä Euroopan arvopaperikomitealle ja Euroopan parlamentille ensimmäisen kertomuksen niiden Amerikan yhdysvaltojen, Japanin tai Kanadan kansallisista tilinpäätösstandardeista vastaavien viranomaisten työaikataulusta, jotka vastaavat kyseisten maiden tilinpäätösnormistojen (GAAP) ja IFRS-standardien lähentämisestä.

Komissio seuraa tarkkaan, kuinka edistytään IFRS-standardien ja Amerikan yhdysvaltojen, Japanin ja Kanadan tilinpäätösnormistojen lähentämisessä sekä niiden yhteensovittamisvaatimusten poistamisessa, joita kyseisissä maissa sovelletaan yhteisön liikkeeseenlaskijoihin, ja tiedottaa tästä säännöllisesti Euroopan arvopaperikomitealle ja Euroopan parlamentille. Erityisesti se tiedottaa Euroopan arvopaperikomitealle ja Euroopan parlamentille heti, jos prosessi ei etene tyydyttävällä tavalla.

5C   Komissio myös tiedottaa säännöllisesti Euroopan arvopaperikomitealle ja Euroopan parlamentille sääntelyä koskevien keskustelujen edistymisestä ja siitä, kuinka on edistytty IFRS-standardien ja 5A kohdan c alakohdassa mainittujen kolmansien maiden tilinpäätösnormistojen lähentämisessä sekä mahdollisten yhteensovittamisvaatimusten poistamisessa. Erityisesti komissio tiedottaa Euroopan arvopaperikomitealle ja Euroopan parlamentille heti, jos prosessi ei etene tyydyttävällä tavalla.

5D   Edellä olevan 5B ja 5C kohdan mukaisten velvoitteiden lisäksi komissio käynnistää vuoropuhelun ja ylläpitää sitä säännöllisesti kolmansien maiden viranomaisten kanssa ja esittää ennen 1 päivää huhtikuuta 2008 Euroopan arvopaperikomitealle ja Euroopan parlamentille kertomuksen siitä, kuinka on edistytty lähentämisessä ja niiden yhteensovittamisvaatimusten poistamisessa, joita sovelletaan yhteisön liikkeeseenlaskijoihin 5A kohdan b tai c alakohdan soveltamisalaan kuuluvan kolmannen maan sääntöjen mukaisesti. Komissio voi pyytää tai edellyttää jonkin muun henkilön laativan kertomuksen.

5E   Komissio varmistaa vähintään kuusi kuukautta ennen 1 päivää tammikuuta 2009, että kolmansien maiden tilinpäätösnormistojen vastaavuus määritetään komission ennen 1 päivää tammikuuta 2008 direktiivin 2003/71/EY 24 artiklassa tarkoitettua menetelmää noudattaen vahvistaman vastaavuusmääritelmän ja vastaavuusmenetelmän mukaisesti. Komissio kuulee ensin tässä asiassa Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komiteaa vastaavuusmääritelmän ja vastaavuusmenetelmän soveltuvuudesta ja vastaavuuden määrittämisestä.”

5.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 337/21

(1)

Radioaktiivisen jätteen tai käytetyn polttoaineen siirtoihin liittyviin toimiin sovelletaan erinäisiä vaatimuksia, jotka on määritetty yhteisön säädöksissä ja kansainvälisissä oikeudellisissa asiakirjoissa. Nämä vaatimukset koskevat erityisesti radioaktiivisen aineen turvallista kuljetusta sekä sitä, millä edellytyksillä radioaktiivista jätettä tai käytettyä polttoainetta voidaan loppusijoittaa tai varastoida määrämaahan.

(2)

Näiden vaatimusten lisäksi myös työntekijöiden ja väestön terveyden suojeleminen edellyttää, että radioaktiivisen jätteen tai käytetyn polttoaineen siirtoihin, jotka tapahtuvat yhteisön jäsenvaltioiden välillä sekä yhteisöön ja yhteisöstä, sovelletaan pakollista ja yhteistä ennakkolupajärjestelmää.

(3)

Kuten kansallisten järjestelmien perustamisesta metallin kierrätyksessä esiintyvien radioaktiivisten aineiden seuraamiseksi ja valvomiseksi jäsenvaltioissa 22 päivänä toukokuuta 2002 annetussa neuvoston päätöslauselmassa (3) todetaan, on tärkeää saattaa kierrätettäväksi tarkoitetussa metallissa olevista radioaktiivisista aineista koituvat riskit mahdollisimman vähiin.

(4)

Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden välillä sekä yhteisöön ja yhteisöstä pois tapahtuvien radioaktiivisen jätteen siirtojen valvonnasta ja tarkkailusta 3 päivänä helmikuuta 1992 annetulla neuvoston direktiivillä 92/3/Euratom (4) luotiin radioaktiivisen jätteen siirtojen tiukkaan valvontaan ja luvanvaraisuuteen perustuva järjestelmä, joka on osoittautunut tyydyttäväksi. Sitä on kuitenkin saatujen kokemusten perusteella muutettava käsitteiden ja määritelmien selkiyttämiseksi ja lisäämiseksi, säännösten antamiseksi sellaisista tilanteista, joita ei ole aiemmin otettu huomioon, nykyisin jäsenvaltioiden välisissä radioaktiivisen jätteen siirroissa sovellettavan menettelyn yksinkertaistamiseksi sekä direktiivin säännösten yhdenmukaisuuden varmistamiseksi muiden yhteisön säännösten ja kansainvälisten määräysten kanssa. Tämä koskee erityisesti käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon turvallisuutta koskevaa yhteistä yleissopimusta, jäljempänä ’yhteinen yleissopimus’, johon yhteisö liittyi 2 päivänä tammikuuta 2006.

(5)

SLIM-hankkeen (sisämarkkinalainsäädännön yksinkertaistamista koskeva hanke) viidennen vaiheen yhteydessä muodostettiin jäsenvaltioiden ja käyttäjätahojen edustajista työryhmä käsittelemään eräitä kysymyksiä, joita direktiivin 92/3/Euratom soveltajat olivat tuoneet esille. Samalla tarkoituksena oli yhtenäistää direktiivi voimassa olevien kansainvälisten sääntöjen ja asiakirjojen kanssa.

(6)

Direktiivissä 92/3/Euratom säädettyä menettelyä on käytännössä sovellettu ainoastaan sellaisen käytetyn polttoaineen siirtoihin, jolle ei ole suunniteltu mitään jatkokäyttöä ja jota sen vuoksi on pidetty direktiivissä tarkoitettuna ”radioaktiivisena jätteenä”. Säteilyn kannalta ei ole perusteltua sulkea jälleenkäsiteltäväksi tarkoitettua käytettyä polttoainetta tällaisen valvonta- ja tarkkailumenettelyn soveltamisen ulkopuolelle. Sen vuoksi on tarkoituksenmukaista, että tämän direktiivin soveltamisala kattaa kaikki käytetyn polttoaineen siirrot riippumatta siitä, siirretäänkö polttoaine loppusijoitettavaksi vai jälleenkäsiteltäväksi.

(7)

Kunkin jäsenvaltion olisi vastattava täysin siitä, minkälaista toimintamallia se itse toteuttaa lainkäyttövaltaansa kuuluvan ydinjätteen ja käytetyn polttoaineen huollon suhteen. Osa jäsenvaltioista jälleenkäsittelee käytetyn polttoaineen, kun taas toiset pyrkivät loppusijoittamaan käytetyn polttoaineen ilman muuta suunniteltua käyttöä. Tällä direktiivillä ei sen vuoksi saisi rajoittaa jäsenvaltioiden oikeutta viedä käytetty polttoaineensa jälleenkäsiteltäväksi eikä velvoittaa määräjäsenvaltiota hyväksymään radioaktiivisen jätteen ja käytetyn polttoaineen siirtoja lopullista käsittelyä tai loppusijoitusta varten, jollei kyseessä ole jälleensiirto. Tällaisten siirtojen kieltäminen olisi perusteltava tässä direktiivissä olevien kriteerien mukaisesti.

(8)

Nykyisin käytössä olevan menettelyn yksinkertaistaminen ei saisi heikentää jäsenvaltioiden voimassa olevia oikeuksia kieltää sellaista radioaktiivisen jätteen siirtoa, joka edellyttää niiden suostumusta, tai asettaa siirtoon liittyviä ehtoja. Kieltäminen ei saisi olla mielivaltaista, vaan sen olisi perustuttava asiaa koskevaan kansalliseen, yhteisön tai kansainväliseen oikeuteen. Tällä direktiivillä ei saisi rajoittaa kansainvälisen oikeuden mukaisia oikeuksia tai velvoitteita eikä etenkään alusten ja ilma-alusten oikeuksia ja vapauksia harjoittaa merenkulkua, jokiliikennettä ja ilmailua kansainvälisen oikeuden mukaisesti.

(9)

Määräjäsenvaltion tai kauttakulkujäsenvaltion mahdollisuus olla hyväksymättä siirtojen automaattista suostumusmenettelyä aiheuttaa perusteettomia hallinnollisia rasitteita ja luo epävarmuutta. Edellyttämällä määrä- tai kauttakulkumaan viranomaisilta pakollista hakemuksen vastaanottoilmoitusta sekä pidentämällä suostumuksen antamisen määräaikaa on mahdollista suurella varmuudella olettaa, että hiljainen hyväksyntä on annettu.

(10)

Tässä direktiivissä tarkoitetut siirtoluvat eivät saisi korvata siirtoja koskevia mahdollisia erityisiä kansallisia vaatimuksia kuten liikennelupia.

(11)

Ihmisten terveyden sekä ympäristön suojelemiseksi radioaktiivisesta jätteestä aiheutuvilta vaaroilta on otettava huomioon myös yhteisön ulkopuolella aiheutuvat riskit. Siirrettäessä radioaktiivista jätettä ja käytettyä polttoainetta pois yhteisön alueelta, määrämaana olevan kolmannen maan suostumus olisi saatava sen lisäksi, että sille ilmoitetaan siirrosta.

(12)

Määräjäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä yhteistyötä muiden asiaan liittyvien toimivaltaisten viranomaisten kanssa ja pidettävä heihin yhteyttä tarpeettomien viivästysten välttämiseksi ja tässä direktiivissä säädetyn suostumusmenettelyn moitteettoman toiminnan varmistamiseksi.

(13)

Vaatimus siitä, että siirrosta vastaava henkilö toteuttaa tarvittaessa korjaavia turvatoimenpiteitä siirron keskeytyessä, ei saisi estää jäsenvaltioiden kansallisella tasolla käyttöön ottamien järjestelyjen soveltamista.

(14)

Vaatimus siitä, että haltija vastaa siirron keskeytymisestä aiheutuvista kustannuksista, ei saisi estää jäsenvaltioiden kansallisella tasolla käyttöön ottamien järjestelyjen tai haltijan ja muun siirtoon osallisena olevan henkilön välisten sopimusjärjestelyjen soveltamista.

(15)

Vaikka radioaktiivinen jäte tulisi loppusijoittaa siinä valtiossa, jossa se on syntynyt, mikäli se on sopusoinnussa tällaisen materiaalin huollon turvallisuuden kanssa, katsotaan, että jäsenvaltioiden olisi edistettävä sopimuksia välillään helpottaakseen sellaisista jäsenvaltioista peräisin olevan radioaktiivisen jätteen ja käytetyn polttoaineen turvallista ja tehokasta huoltoa, jotka tuottavat niitä vähäisiä määriä ja kun tarvittavien laitosten perustaminen ei olisi perusteltua säteilyyn liittyvien näkökohtien kannalta.

(16)

Jos kolmanteen maahan sijoittautuneen vastaanottajan ja kolmanteen maahan sijoittautuneen haltijan välillä on sovittu järjestelystä yhteisen yleissopimuksen 27 artiklan mukaisesti, samaa järjestelyä voidaan soveltaa tämän direktiivin tarkoituksiin.

(17)

Nykyisin käytettävää vakioasiakirjaa on aiheellista muuttaa, jotta se vastaisi tämän direktiivin tarkoitusta ja jotta toisaalta voitaisiin ottaa huomioon aiemmin saadut kokemukset. Selvyyden vuoksi olisi asetettava velvoite laatia uusi vakioasiakirja siihen päivään mennessä, jona direktiivin on oltava saatettuna osaksi kansallista lainsäädäntöä. Siltä varalta, ettei tätä määräaikaa kyetä noudattamaan, nykyistä vakioasiakirjaa olisi kuitenkin voitava käyttää siirtymäsäännösten nojalla. Kielten käyttöä koskevat selkeät säännöt takaavat oikeusvarmuuden ja auttavat välttämään tarpeettomia viivytyksiä.

(18)

Jäsenvaltioiden komissiolle ja komission Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle antamien määräaikaiskertomusten avulla saadaan hyödyllinen yleiskuva koko yhteisössä myönnetyistä luvista ja voidaan tuoda esiin jäsenvaltioissa mahdollisesti ilmenneitä käytännön ongelmia ja niihin sovellettuja ratkaisuja.

(19)

Perusnormien vahvistamisesta työntekijöiden ja väestön terveyden suojelemiseksi ionisoivasta säteilystä aiheutuvilta vaaroilta 13 päivänä toukokuuta 1996 annettua neuvoston direktiiviä 96/29/Euratom (5) sovelletaan muun muassa radioaktiivisten aineiden kuljetukseen, yhteisöön tapahtuvaan tuontiin ja yhteisöstä tapahtuvaan vientiin, ja siinä säädetään sellaisia toimintoja koskevasta ilmoitus- ja lupajärjestelmästä, joihin liittyy ionisoivaa säteilyä. Nämä säännökset ovat siten merkityksellisiä tämän direktiivin soveltamisalan kannalta.

(20)

Edellä esitetyn perusteella direktiivin 92/3/Euratom kumoaminen ja korvaaminen on selkeyden vuoksi tarpeen. Tällä korvaavalla direktiivillä ei saa rajoittaa jäsenvaltioiden velvoitteita, jotka koskevat määräaikoja kumotun direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä sekä kumotun direktiivin soveltamiselle

(21)

Paremmasta lainsäädännöstä toimielinten välillä tehdyn sopimuksen (6) 34 kohdan mukaisesti jäsenvaltioita kannustetaan laatimaan itseään varten ja yhteisön edun vuoksi omia taulukoita, joista ilmenee mahdollisuuksien mukaan tämän direktiivin ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisen toimenpiteiden välinen vastaavuus, ja julkaisemaan ne,

a)

alkuperämaa tai määrämaa taikka mikä tahansa kauttakulkumaa on yhteisön jäsenvaltio; ja

b)

lähetyksen koko ja pitoisuustaso ylittävät direktiivin 96/29/Euratom 3 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa vahvistetut rajat.

a)

johon radioaktiivista jätettä on tarkoitus siirtää käsiteltäväksi, tai

b)

johon on tarkoitus siirtää muuta materiaalia radioaktiivisen jätteen talteenottoa varten,

a)

sellaista radioaktiivista jätettä ja käytettyä polttoainetta, joka kuuluu tämän direktiivin soveltamisalaan mutta jolle ei ole annettu tämän direktiivin mukaista lupaa; ja

b)

radioaktiivisesti saastunutta jätettä tai materiaalia, joka sisältää radioaktiivista lähtöainetta, jos alkuperämaa ei ole ilmoittanut tätä materiaalia radioaktiiviseksi jätteeksi.

1)

’radioaktiivisella jätteellä’ sellaista kaasumaisessa, nestemäisessä tai kiinteässä muodossa olevaa radioaktiivista materiaalia, jolle alkuperämaa ja määrämaa tai sellainen luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jonka päätöksen nämä maat hyväksyvät, eivät ole suunnitelleet mitään jatkokäyttöä ja jota valvontaelin valvoo radioaktiivisena jätteenä alkuperä- tai määrämaan säädösten ja määräysten mukaisesti;

2)

’käytetyllä polttoaineella’ ydinpolttoainetta, joka on säteilytetty reaktorin sydämessä ja pysyvästi poistettu sieltä; käytettyä polttoainetta voidaan pitää käyttökelpoisena materiaalina, jota voidaan jälleenkäyttää tai joka voidaan loppusijoittaa ilman muuta suunniteltua käyttöä ja käsitellä radioaktiivisena jätteenä;

3)

’jälleenkäsittelyllä’ prosessia tai toimintaa, jonka tarkoituksena on poistaa käytetystä polttoaineesta radioaktiivisia isotooppeja jatkokäyttöä varten;

4)

’siirrolla’ kaikkia toimintoja, jotka tarvitaan radioaktiivisen jätteen tai käytetyn polttoaineen siirtämiseksi alkuperämaasta tai alkuperäjäsenvaltiosta määrämaahan tai määräjäsenvaltioon;

5)

’yhteisön sisäisellä siirrolla’ siirtoa, jossa alkuperämaa ja määrämaa ovat yhteisön jäsenvaltioita;

6)

’yhteisön ulkopuolisella siirrolla’ siirtoa, jossa alkuperämaa ja/tai määrämaa ovat kolmansia maita;

7)

’loppusijoituksella’ radioaktiivisen jätteen tai käytetyn polttoaineen sijoittamista luvan saaneeseen laitokseen aikomatta siirtää sitä pois myöhemmin;

8)

’varastoinnilla’ radioaktiivisen jätteen tai käytetyn polttoaineen pitämistä laitoksessa, jossa huolehditaan sen säilyttämisestä ja josta se on tarkoitus siirtää myöhemmin pois;

9)

’haltijalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jolla ennen radioaktiivisen jätteen tai käytetyn polttoaineen siirron suorittamista on sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukainen vastuu näistä materiaaleista ja joka suunnittelee suorittavansa siirron vastaanottajalle;

10)

’vastaanottajalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jolle radioaktiivinen jäte tai käytetty polttoaine siirretään;

11)

’alkuperämaalla tai alkuperäjäsenvaltiolla’ maata tai jäsenvaltiota, josta siirto suunnitellaan aloitettavaksi tai aloitetaan, ja ”määrämaalla tai määräjäsenvaltiolla” maata tai jäsenvaltiota, johon siirto suunnitellaan tehtäväksi tai tehdään;

12)

’kauttakulkumaalla tai kauttakulkujäsenvaltiolla’ maata tai jäsenvaltiota, joka on muu kuin alkuperämaa tai alkuperäjäsenvaltio taikka määrämaa tai määräjäsenvaltio ja jonka alueen kautta siirto suunnitellaan tehtäväksi tai tehdään;

13)

’toimivaltaisilla viranomaisilla’ viranomaisia, joille on alkuperä-, kauttakulku- tai määrämaan laissa ja asetuksissa annettu valtuudet panna täytäntöön radioaktiivisen jätteen tai käytetyn polttoaineen siirtojen valvonta- ja tarkkailujärjestelmä;

14)

’umpilähteellä’ sitä, mitä tarkoitetaan direktiivin 96/29/Euratom määritelmässä, ja siihen sisältyy tarvittaessa kapseli, johon radioaktiivinen materiaali on suljettu integroiduksi osaksi lähdettä;

15)

’käytöstä poistetulla lähteellä’ umpilähdettä, jota ei enää käytetä tai aiota käyttää sen toiminnan harjoittamiseen, johon lupa on myönnetty;

16)

’tunnustetulla laitoksella’ tietyn maan alueella sijaitsevaa laitosta, jolla on kyseisen maan toimivaltaisten viranomaisten kansallisen lainsäädännön mukaisesti myöntämä lupa umpilähteiden pitkäaikaiseen varastointiin tai loppusijoittamiseen, tai laitosta, jolla on kansallisen lainsäädännön mukainen lupa umpilähteiden väliaikaiseen varastointiin;

17)

’asianmukaisesti täytetyllä hakemuksella’ kaikki vaatimukset täyttävää vakioasiakirjaa, joka laaditaan 17 artiklan mukaisesti.

a)

hakemuksen kohteena olevan radioaktiivisen jätteen tai käytetyn polttoaineen fysikaaliset, kemialliset ja radioaktiiviset ominaisuudet ovat oleellisilta osin samat; ja

b)

siirrot suoritetaan samalta haltijalta samalle vastaanottajalle, ja toimivaltaiset viranomaiset ovat samat; ja

c)

jos siirtoihin liittyy kauttakulku kolmansien maiden kautta, kukin siirto tapahtuu yhteisön saman rajanylityspaikan sekä asianomaisen kolmannen maan tai asianomaisten kolmansien maiden saman rajanylityspaikan kautta, jollei asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten kesken ole muuta sovittu.

a)

kauttakulkujäsenvaltion osalta asiaa koskevaan radioaktiivisen materiaalin kuljetuksiin sovellettavaan kansalliseen, yhteisön tai kansainväliseen lainsäädäntöön;

b)

määräjäsenvaltion osalta asiaa koskevaan radioaktiivisen jätteen tai käytetyn polttoaineen huoltoa koskevaan lainsäädäntöön tai asiaa koskevaan radioaktiivisen materiaalin kuljetuksiin sovellettavaan kansalliseen, yhteisön tai kansainväliseen lainsäädäntöön.

a)

ensimmäinen suostumus on koskenut käsittely- tai jälleenkäsittelytarkoitusta varten siirrettävää materiaalia, ja jälleensiirrossa on kysymys alkuperäistä materiaalia vastaavan radioaktiivisen jätteen tai alkuperäistä materiaalia vastaavien muiden tuotteiden siirtämisestä käsittelyn tai jälleenkäsittelyn jälkeen siten, että kaikkea asiaa koskevaa lainsäädäntöä noudatetaan,

b)

jäljempänä 12 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa, jos jälleensiirto suoritetaan samoin ehdoin ja täsmennyksin.

a)

ilmoitettava suunnitellusta siirrosta määrämaan viranomaisille ja pyydettävä näiden suostumus; ja

b)

lähetettävä 1 kohdassa tarkoitettu hakemus suostumusta varten mahdollisten kauttakulkujäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille.

a)

määräpaikkaan, joka sijaitsee leveyspiirin 60° eteläistä leveyttä eteläpuolella; tai

b)

sellaiseen Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen (Cotonoun AKT–EY-sopimus) sopimusvaltioon, joka ei ole jäsenvaltio, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 artiklan soveltamista; tai

c)

kolmanteen maahan, jolla alkuperäjäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten mielestä ei ole tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen kriteerien mukaisia hallinnollisia ja teknisiä valmiuksia ja sääntelyrakennetta, joiden avulla se voisi huolehtia radioaktiivisesta jätteestä tai käytetystä polttoaineesta turvallisesti, kuten yleissopimuksessa mainitaan. Asiaa harkitessaan jäsenvaltioiden on otettava huomioon muilta jäsenvaltioilta saadut asiaan liittyvät tiedot. Tämän osalta jäsenvaltioiden on annettava vuosittain tietoja komissiolle ja neuvoa antavalle komitealle.

a)

kunkin jäsenvaltion yhden tai useamman toimivaltaisen viranomaisen nimi ja osoite;

b)

kunkin jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten hyväksymät kielet; ja

c)

kaikki yleiset edellytykset ja mahdolliset lisävaatimukset, jotka ovat tarpeen kunkin jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten osalta siirron hyväksymiseksi.

a)

kaikkien saman luvan kattamien siirtojen suunniteltu suorittamisaikataulu;

b)

perustelut kaikkien siirtojen sisällyttämiselle samaan hakemukseen;

c)

se, onko aiheellista myöntää lupa pienemmälle määrälle siirtoja kuin hakemuksessa haetaan.

5.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 337/33

(1)

Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Romanian välisestä assosiaatiosta tehty Eurooppa-sopimus (1) tuli voimaan 1 päivänä helmikuuta 1995.

(2)

Eurooppa-sopimuksen 75 artiklan mukaan standardoinnin ja vaatimustenmukaisuuden arvioinnin aloilla tehtävän yhteistyön avulla pyritään saamaan aikaan vastavuoroista tunnustamista koskevia sopimuksia.

(3)

Komissio on neuvotellut yhteisön puolesta Eurooppa-sopimukseen liitettävän teollisuustuotteiden vaatimustenmukaisuuden arviointia ja hyväksymistä koskevan pöytäkirjan.

(4)

Brysselissä 18 päivänä huhtikuuta 2006 parafoitu teollisuustuotteiden vaatimustenmukaisuuden arviointia ja hyväksymistä koskeva Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Romanian välisestä assosiaatiosta tehdyn Eurooppa-sopimuksen pöytäkirja (PECA) olisi allekirjoitettava sillä varauksella, että se tehdään myöhemmin,

5.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 337/43

(1)

Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Romanian välisestä assosiaatiosta tehty Eurooppa-sopimus (1) tuli voimaan 1 päivänä helmikuuta 1995.

(2)

Eurooppa-sopimuksen 75 artiklan 2 kohdan mukaan standardoinnin ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen aloilla tehtävän yhteistyön tavoitteena on tehdä vastavuoroista tunnustamista koskevia sopimuksia.

(3)

Eurooppa-sopimuksen 110 artiklan mukaan assosiaationeuvosto voi siirtää assosiaatiokomitealle minkä tahansa osan toimivallastaan.

(4)

Eurooppa-sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Romanian välisestä assosioinnista 19 päivänä joulukuuta 1994 tehdyn neuvoston ja komission päätöksen 94/907/EY, EHTY, Euratom (2) 2 artiklassa määrätään yhteisön päätöksentekomenettelyistä sekä yhteisön kannan esittämisestä assosiaationeuvostossa ja assosiaatiokomiteassa.

(5)

Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Romanian välisestä assosiaatiosta tehtyyn Eurooppa-sopimukseen liitettävän teollisuustuotteiden vaatimustenmukaisuuden arviointia ja hyväksymistä koskeva pöytäkirja allekirjoitettiin yhteisön puolesta Bukarestissa 27 päivänä lokakuuta 2006, ja se olisi hyväksyttävä.

(6)

Pöytäkirjan asianmukaisen soveltamisen varmistamiseksi olisi vahvistettava soveltuvat sisäiset menettelyt.

(7)

On tarpeen valtuuttaa komissio ehdottamaan, sen jälkeen kun se on kuullut neuvoston asettamaa erityiskomiteaa, tiettyjä teknisiä muutoksia tähän pöytäkirjaan sekä tekemään tiettyjä sen täytäntöönpanoa koskevia päätöksiä,

a)

saattaa voimaan laitoksia koskevat ilmoitukset, vahvistamiset, väliaikaiset ja pysyvät peruuttamiset sekä asettaa yhden tai useamman yhteisen asiantuntijaryhmän pöytäkirjan 10 ja 11 artiklan ja 14 artiklan c alakohdan mukaisesti;

b)

järjestää kuulemiset ja tietojenvaihdon sekä esittää tarkastuksia ja tarkastuksiin osallistumista koskevat pyynnöt pöytäkirjan 3, 11 ja 12 artiklan sekä 14 artiklan d ja e alakohdan ja liitteiden III ja IV jaksojen mukaisesti;

c)

vastaa tarvittaessa pyyntöihin pöytäkirjan 11 artiklan sekä liitteiden III ja IV jakson mukaisesti.

a)

pöytäkirjan 14 artiklan a alakohdan mukaiset muutokset liitteisiin;

b)

pöytäkirjan 14 artiklan b alakohdan mukainen uusien liitteiden lisääminen;

c)

pöytäkirjan 11 artiklan toisen ja kolmannen kohdan mukaiset tarkastusten tuloksia tai ilmoitetun laitoksen luvan osittain tai kokonaan peruuttamista koskevista erimielisyyksiä koskevat päätökset;

d)

pöytäkirjan liitteiden IV jakson suojalausekkeiden soveltamiseksi toteutetut toimenpiteet;

e)

pöytäkirjan 4 artiklan nojalla vastavuoroisesti hyväksyttyjen teollisuustuotteiden tarkastusta, jakelun keskeyttämistä ja markkinoilta vetämistä koskevat toimenpiteet.

5.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 337/45

(1)

M2- tai M3-luokan ajoneuvojen yleisen rakenteen hyväksyntää koskevista yhdenmukaisista vaatimuksista annetun säännön nro 107 yhdenmukaisten vaatimusten tarkoituksena on poistaa tekniset esteet sopimuspuolten väliseltä moottoriajoneuvojen kaupalta ja varmistaa ajoneuvojen korkeatasoinen turvallisuus ja suoja.

(2)

Komissio katsoo tämän vuoksi, että sääntö nro 107 olisi otettava osaksi yhteisön moottoriajoneuvojen tyyppihyväksyntäjärjestelmää,

5.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 337/46

(1)

Neuvoston päätöksessä 90/424/ETY säädetään, että yhteisö voi osallistua eläintautien hävittämisen ja valvonnan sekä zoonoosien torjumiseksi tehtävien tarkastusten rahoitukseen.

(2)

Tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä 22 päivänä toukokuuta 2001 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 999/2001 (2) säädetään vuotuisista ohjelmista naudoissa, lampaissa ja vuohissa esiintyvien tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden TSE:iden hävittämistä ja valvontaa varten.

(3)

Jäsenvaltiot ovat toimittaneet ohjelmat eräiden eläintautien ja TSE:iden hävittämiseksi ja valvomiseksi sekä zoonoosien torjumiseksi alueellaan.

(4)

Ohjelmien tarkastelu on osoittanut, että ne täyttävät yhteisön asiaa koskevan lainsäädännön ja erityisesti asianomaisten tautien hävittämiseen liittyvät yhteisön vaatimukset tiettyjen eläintautien hävittämis- ja valvontatoimiin sovellettavista yhteisön perusteista 27 päivänä marraskuuta 1990 tehdyn neuvoston päätöksen 90/638/ETY (3) mukaisesti.

(5)

Ohjelmat sisältyvät yhteisön rahoitukseen vuonna 2007 oikeutetuista tiettyjen eläintautien hävittämis- ja valvontaohjelmista, zoonoosien torjuntaohjelmista, TSE:iden valvontaohjelmista sekä BSE:n ja scrapien hävittämisohjelmista 12 päivänä lokakuuta 2006 tehdyssä komission päätöksessä 2006/687/EY (4) vahvistettuun luetteloon.

(6)

Kun otetaan huomioon näiden ohjelmien merkitys yhteisön tavoitteiden saavuttamiselle eläinten terveyden ja kansanterveyden alalla samoin kuin TSE-ohjelmien pakollinen soveltaminen kaikissa jäsenvaltioissa, on asianmukaista vahvistaa yhteisön taloudellisen tuen määrä, jotta korvataan jäsenvaltioille tässä päätöksessä tarkoitetuista toimenpiteistä aiheutuneet kustannukset kullekin ohjelmalla asetettuun enimmäismäärään asti.

(7)

Hallinnon parantamiseksi, yhteisön varojen käytön tehostamiseksi ja avoimuuden lisäämiseksi on lisäksi tarpeen vahvistaa jäsenvaltioille tarvittaessa kunkin ohjelman osalta korvattavat enimmäismäärät tietyistä kuluista kuten testeistä, eri rokotteista ja omistajille eläinten teurastamisesta tai lopettamisesta aiheutuneiden menetysten korvaamisesta.

(8)

Yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 21 päivänä kesäkuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1290/2005 (5) nojalla eläintautien hävittämis- ja valvontaohjelmat rahoitetaan Euroopan maatalouden tukirahastosta. Varainhoidon valvonnan osalta sovelletaan mainitun asetuksen 9, 36 ja 37 artiklaa.

(9)

Raivotaudin esiintyminen Euroopan unionin rajojen sisällä aiheuttaisi sen lähialueille jatkuvan uusintainfektioriskin. Sen vuoksi on suotavaa hävittää raivotauti sen sijaan, että tällaisten alueiden ympärille muodostettaisiin suojarokotusvyöhyke, joka olisi pidettävä voimassa toistaiseksi.

(10)

Yhteisön rahoitusosuus myönnetään, jos suunnitellut toimet toteutetaan tehokkaasti ja toimivaltaiset viranomaiset toimittavat kaikki tarvittavat tiedot tässä päätöksessä säädetyissä määräajoissa.

(11)

On tarpeen selventää kurssi, jota käytetään maatalouden euromääräisestä valuuttajärjestelmästä 15 päivänä joulukuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2799/98 (6) 1 artiklan d alakohdassa määritellyssä kansallisessa valuutassa jätettyjen maksuhakemusten muuntamiseen.

(12)

Tiettyjen ohjelmien hyväksyminen ei estä komissiota tekemästä tieteellisten lausuntojen perusteella päätöstä kyseisten tautien hävittämistä koskevista säännöistä.

(13)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

a)

490 000 euroa Tšekin osalta;

b)

850 000 euroa Saksan osalta;

c)

925 000 euroa Viron osalta

d)

1 200 000 euroa Latvian osalta

e)

1 850 000 euroa Unkarin osalta

f)

185 000 euroa Itävallan osalta

g)

4 850 000 euroa Puolan osalta

h)

375 000 euroa Slovenian osalta

i)

500 000 euroa Slovakian osalta

j)

112 000 euroa Suomen osalta.

a)

rokotteiden osto: 0,5 euroa rokoteannosta kohti 2 kohdan c ja d alakohdassa tarkoitettujen ohjelmien osalta ja

b)

rokotteiden osto: 0,3 euroa rokoteannosta kohti muiden 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen ohjelmien osalta.

a)

3 500 000 euroa Espanjan osalta

b)

1 100 000 euroa Irlannin osalta

c)

2 000 000 euroa Italian osalta

d)

95 000 euroa Kyproksen osalta

e)

1 600 000 euroa Portugalin osalta

f)

1 100 000 euroa Yhdistyneen kuningaskunnan osalta.

a)

:

ose bengal -testi

:

0,2 euroa testiä kohti

b)

:

seroagglutinaatiotesti (SAT)

:

0,2 euroa testiä kohti

c)

:

komplementinsitoutumistesti

:

0,4 euroa testiä kohti

d)

:

ELISA-testi

:

1 euro testiä kohti

e)

:

rokoteannoksen osto

:

0,5 euroa annosta kohti.

a)

3 000 000 euroa Espanjan osalta

b)

2 500 000 euroa Italian osalta

c)

1 100 000 euroa Puolan osalta

d)

450 000 euroa Portugalin osalta.

a)

:

tuberkuliinitutkimus

:

0,8 euroa testiä kohti

b)

:

gamma-interferonitutkimus

:

5 euroa testiä kohti.

a)

20 000 euroa Viron osalta

b)

400 000 euroa Italian osalta

c)

35 000 euroa Latvian osalta

d)

135 000 euroa Liettuan osalta

e)

2 300 000 euroa Puolan osalta

f)

225 000 euroa Portugalin osalta.

a)

:

ELISA-testi

:

0,5 euroa testiä kohti

b)

:

agargeeli-immunodiffuusiotutkimus

:

0,5 euroa testiä kohti.

a)

5 000 000 euroa Espanjan osalta

b)

200 000 euroa Ranskan osalta

c)

4 000 000 euroa Italian osalta

d)

120 000 euroa Kyproksen osalta

e)

1 600 000 euroa Portugalin osalta.

a)

:

rose bengal -testi

:

0,2 euroa testiä kohti

b)

:

komplementinsitoutumistesti

:

0,4 euroa testiä kohti

c)

:

rokoteannoksen osto

:

0,1 euroa annosta kohti.

a)

4 900 000 euroa Espanjan osalta

b)

160 000 euroa Ranskan osalta;

c)

1 300 000 euroa Italian osalta

d)

600 000 euroa Portugalin osalta.

a)

:

ELISA-testi

:

2,5 euroa testiä kohti

b)

:

rokoteannoksen osto

:

0,5 euroa annosta kohti

a)

660 000 euroa Belgian osalta

b)

330 000 euroa Tšekin osalta;

c)

250 000 euroa Tanskan osalta

d)

175 000 euroa Saksan osalta;

e)

27 000 euroa Viron osalta

f)

60 000 euroa Kreikan osalta

g)

2 000 000 euroa Espanjan osalta

h)

875 000 euroa Ranskan osalta;

i)

175 000 euroa Irlannin osalta

j)

320 000 euroa Italian osalta

k)

40 000 euroa Kyproksen osalta

l)

60 000 euroa Latvian osalta

m)

60 000 euroa Unkarin osalta

n)

1 350 000 euroa Alankomaiden osalta

o)

80 000 euroa Itävallan osalta

p)

2 000 000 euroa Puolan osalta

q)

450 000 euroa Portugalin osalta

r)

205 000 euroa Slovakian osalta.

a)

:

bakteorologinen testi

:

5,0 euroa testiä kohti

b)

:

rokoteannoksen osto

:

0,05 euroa annosta kohti.

a)

Saksan, Ranskan, Luxemburgin, Slovenian ja Slovakian esittämät ohjelmat klassisen sikaruton valvomiseksi ja seuraamiseksi 1 päivän tammikuuta 2007 ja 31 päivän joulukuuta 2007 väliseksi ajaksi.

b)

Italian esittämä ohjelma klassisen sikaruton ja afrikkalaisen sikaruton valvomiseksi ja seuraamiseksi 1 päivän tammikuuta 2007 ja 31 päivän joulukuuta 2007 väliseksi ajaksi.

a)

800 000 euroa Saksan osalta

b)

500 000 euroa Ranskan osalta

c)

140 000 euroa Italian osalta

d)

35 000 euroa Luxemburgin osalta

e)

25 000 euroa Slovenian osalta

f)

400 000 euroa Slovakian osalta.

a)

:

ELISA-testi

:

2,5 euroa testiä kohti

b)

:

rokoteannoksen osto

:

0,5 euroa annosta kohti.

a)

250 000 euroa Belgian osalta

b)

350 000 euroa Espanjan osalta.

a)

66 000 euroa Belgian osalta

b)

74 000 euroa Tšekin osalta

c)

160 000 euroa Tanskan osalta

d)

243 000 euroa Saksan osalta;

e)

40 000 euroa Viron osalta

f)

42 000 euroa Kreikan osalta

g)

82 000 euroa Espanjan osalta

h)

280 000 euroa Ranskan osalta;

i)

59 000 euroa Irlannin osalta

j)

510 000 euroa Italian osalta

k)

15 000 euroa Kyproksen osalta

l)

15 000 euroa Latvian osalta

m)

12 000 euroa Liettuan osalta

n)

10 000 euroa Luxemburgin osalta

o)

110 000 euroa Unkarin osalta

p)

5 000 euroa Maltan osalta

q)

126 000 euroa Alankomaiden osalta

r)

42 000 euroa Itävallan osalta

s)

87 000 euroa Puolan osalta

t)

121 000 euroa Portugalin osalta

u)

32 000 euroa Slovenian osalta

v)

21 000 euroa Slovakian osalta

w)

27 000 euroa Suomen osalta

x)

130 000 euroa Ruotsin osalta

y)

275 000 euroa Yhdistyneen kuningaskunnan osalta.

a)

:

ELISA-testi

:

1 euro testiä kohti

b)

:

agar gel -immunodiffuusiokoe

:

1,2 euroa testiä kohti

c)

:

H5-/H7-alatyyppien HI-testi

:

12 euroa testiä kohti

d)

:

viruseristystesti

:

30 euroa testiä kohti

e)

:

PCR-testi

:

15 euroa testiä kohti.

a)

2 084 000 euroa Belgian osalta

b)

1 059 000 euroa Tšekin osalta

c)

1 680 000 euroa Tanskan osalta

d)

11 307 000 euroa Saksan osalta;

e)

233 000 euroa Viron osalta

f)

1 827 000 euroa Kreikan osalta

g)

10 237 000 euroa Espanjan osalta

h)

24 815 000 euroa Ranskan osalta

i)

6 755 000 euroa Irlannin osalta

j)

3 375 000 euroa Italian osalta

k)

348 000 euroa Kyproksen osalta

l)

312 000 euroa Latvian osalta

m)

645 000 euroa Liettuan osalta

n)

146 000 euroa Luxemburgin osalta

o)

784 000 euroa Unkarin osalta

p)

90 000 euroa Maltan osalta

q)

5 112 000 euroa Alankomaiden osalta

r)

1 759 000 euroa Itävallan osalta

s)

3 744 000 euroa Puolan osalta

t)

2 115 000 euroa Portugalin osalta

u)

308 000 euroa Slovenian osalta

v)

1 088 000 euroa Slovakian osalta

w)

839 000 euroa Suomen osalta

x)

2 020 000 euroa Ruotsin osalta

y)

6 781 000 euroa Yhdistyneen kuningaskunnan osalta.

a)

6 euroa testiä kohti, kun on kyse asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä III tarkoitetuille naudoille tehtävistä testeistä

b)

30 euroa testiä kohti, kun on kyse asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä III tarkoitetuille lampaille ja vuohille tehtävistä testeistä

c)

50 euroa testiä kohti, kun on kyse asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä III tarkoitetuille hirvieläimille tehtävistä testeistä

d)

145 euroa testiä kohti, kun on kyse erottelevista primaarisista molekyylitesteistä, joihin viitataan asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä X olevan C luvun 3.2 kohdan c alakohdan i alakohdassa.

a)

50 000 euroa Belgian osalta

b)

750 000 euroa Tšekin osalta

c)

51 000 euroa Tanskan osalta

d)

500 000 euroa Saksan osalta

e)

98 000 euroa Viron osalta

f)

750 000 euroa Kreikan osalta

g)

713 000 euroa Espanjan osalta

h)

50 000 euroa Ranskan osalta;

i)

800 000 euroa Irlannin osalta

j)

150 000 euroa Italian osalta

l)

100 000 euroa Luxemburgin osalta

m)

60 000 euroa Alankomaiden osalta

n)

48 000 euroa Itävallan osalta

o)

328 000 euroa Puolan osalta

p)

305 000 euroa Portugalin osalta

q)

25 000 euroa Slovenian osalta

r)

250 000 euroa Slovakian osalta

s)

25 000 euroa Suomen osalta

t)

347 000 euroa Yhdistyneen kuningaskunnan osalta.

a)

99 000 euroa Belgian osalta

b)

107 000 euroa Tšekin osalta

c)

927 000 euroa Saksan osalta;

d)

13 000 euroa Viron osalta

e)

1 306 000 euroa Kreikan osalta

f)

5 374 000 euroa Espanjan osalta

g)

8 862 000 euroa Ranskan osalta;

h)

629 000 euroa Irlannin osalta

i)

3 076 000 euroa Italian osalta

j)

2 200 000 euroa Kyproksen osalta

k)

28 000 euroa Luxemburgin osalta

l)

332 000 euroa Unkarin osalta

m)

543 000 euroa Alankomaiden osalta

n)

14 000 euroa Itävallan osalta

o)

716 000 euroa Portugalin osalta

p)

83 000 euroa Slovenian osalta

q)

279 000 euroa Slovakian osalta

r)

11 000 euroa Suomen osalta

s)

6 000 euroa Ruotsin osalta

t)

9 178 000 euroa Yhdistyneen kuningaskunnan osalta.

a)

enintään 300 euroa nautaeläintä kohti

b)

enintään 35 euroa lammasta tai vuohta kohti

c)

siipikarjan osalta enintään 2,5 euroa lintua kohti

a)

asianomainen jäsenvaltio saattaa 1 päivään tammikuuta 2007 mennessä voimaan ohjelman täytäntöönpanon edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset;

b)

jäsenvaltio toimittaa ohjelmasta alustavan teknisen ja rahoitusarvion viimeistään 1 päivänä kesäkuuta 2007 neuvoston päätöksen 90/424/ETY 24 artiklan 7 kohdan mukaisesti;

c)

jäsenvaltio toimittaa 1–11 artiklassa tarkoitettujen ohjelmien osalta niiden kuuden ensimmäisen kuukauden kattamalta ajalta väliraportin neljän viikon kuluessa raportin kattaman täytäntöönpanokauden päättymisestä;

d)

jäsenvaltio antaa komissiolle raportin 12 artiklassa tarkoitettuihin ohjelmiin liittyvien tutkimusten yhteydessä siipikarjan ja luonnonvaraisten lintujen valvonnassa havaituista myönteisestä ja kielteisistä tuloksista kolmen kuukauden välein seuraavan kuukauden loppuun mennessä;

e)

d) jäsenvaltio toimittaa 13–15 artiklassa tarkoitettujen ohjelmien osalta komissiolle kuukausittain raportin TSE-valvontaohjelman edistymisestä ja jäsenvaltion maksamista kustannuksista; raportti on toimitettava neljän viikon kuluessa sen kattaman kuukauden päättymisestä;

f)

jäsenvaltio toimittaa ohjelman teknisestä toteuttamisesta viimeistään 1 päivänä kesäkuuta 2008 loppuraportin, jonka mukana on oltava tositteet 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2007 välisenä aikana jäsenvaltion maksamista kustannuksista ja saaduista tuloksista;

g)

edellä d ja e alakohdassa tarkoitettuja jäsenvaltion maksamia kustannuksia koskevat tarkat tiedot on esitettävä liitteessä I ja II annettua taulukkoa vastaavassa muodossa;

h)

jäsenvaltio panee ohjelman tehokkaasti täytäntöön;

i)

jäsenvaltio ei ole hakenut tai hae muuta yhteisön tukea näille toimenpiteille.