24.11.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 327/1

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1717/2006,

annettu 15 päivänä marraskuuta 2006,

vakautusvälineen perustamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 179 artiklan 1 kohdan ja 181 a artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (1),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Yhteisö on merkittävä taloudellisen, rahoituksellisen, teknisen, humanitaarisen ja makrotaloudellisen avun antaja kolmansille maille. Inhimilliselle ja taloudelliselle kehitykselle välttämättömien vakaiden olosuhteiden sekä ihmisoikeuksien, demokratian ja perusvapauksien edistäminen säilyy etusijalla Euroopan unionin, jäljempänä ’EU’, ulkoisessa toiminnassa, joihin yhteisön ulkoisen avun välineillä vaikutetaan. Neuvosto ja neuvostossa kokoontuneet jäsenvaltioiden hallitusten edustajat totesivat marraskuussa 2004 antamissaan EU:n ulkoisen toiminnan tehokkuutta koskevissa päätelmissään, että ”rauha, turvallisuus ja vakaus sekä ihmisoikeudet, demokratia ja hyvä hallintotapa ovat kestävän talouskasvun ja köyhyyden poistamisen kannalta keskeisiä seikkoja”.

(2)

Eurooppa-neuvoston hyväksymässä EU:n ohjelmassa väkivaltaisten konfliktien estämiseksi korostetaan EU:n poliittista sitoutumista siihen, että konfliktinesto säilyy eräänä EU:n ulkosuhteiden päätavoitteena, ja todetaan, että yhteisön kehitysyhteistyövälineillä voidaan edistää tämän tavoitteen saavuttamista ja EU:n kehittymistä maailmanlaajuisena toimijana.

(3)

Tämän asetuksen nojalla toteutetut toimenpiteet Euroopan yhteisön perustamissopimuksen, jäljempänä ’perustamissopimus’, 177 artiklan ja 181 a artiklan mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi voivat täydentää niitä toimenpiteitä, joita EU Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston puitteissa hyväksyy yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi sekä joita se hyväksyy mainitun sopimuksen VI osaston puitteissa, ja niiden olisi oltava yhteensopivia näiden toimenpiteiden kanssa. Neuvoston ja komission olisi tehtävä yhteistyötä toimivaltansa mukaisesti tällaisen yhteensopivuuden varmistamiseksi.

(4)

Neuvoston, neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien, Euroopan parlamentin ja komission 22 päivänä marraskuuta 2005 hyväksymässä sekä 15 ja 16 päivänä joulukuuta 2005 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston tervetulleena pitämässä kehityspolitiikkaa koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa todetaan, että yhteisö pyrkii toimielintensä toimivallan rajat huomioon ottaen kehittämään kattavan ja ehkäisevän lähestymistavan valtiollisen epävakauden, konfliktien, luonnonkatastrofien ja muun tyyppisien kriisien osalta; tällä asetuksella olisi edistettävä mainitun päämäärän saavuttamista.

(5)	Eurooppa-neuvosto hyväksyi 12 päivänä joulukuuta 2003 Euroopan turvallisuusstrategian.

(6)

Eurooppa-neuvoston terrorismin torjumisesta 25 päivänä maaliskuuta 2004 antamassa julistuksessa esitettiin terrorismin torjuntaa koskevien tavoitteiden sisällyttämistä ulkoisen avun ohjelmiin. Lisäksi neuvoston 27 päivänä maaliskuuta 2000 hyväksymässä, järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa ja valvontaa koskevassa EU:n vuosituhatstrategiassa kehotettiin tiiviimpään yhteistyöhön kolmansien maiden kanssa.

(7)	Kriisin jälkeinen vakauttaminen edellyttää erityisesti kriisiä välittömästi seuraavina vuosina kansainväliseltä yhteisöltä kestävää ja joustavaa sitoutumista yhtenäisten siirtymävaihetta koskevien strategioiden pohjalta.

(8)

Avustusohjelmien täytäntöönpano kriisitilanteessa ja poliittisen epävakauden vallitessa edellyttää erityistoimenpiteitä, joilla taataan joustavuus päätöksenteossa ja määrärahojen jakamisessa, sekä tehostettuja toimenpiteitä, joilla huolehditaan johdonmukaisuudesta suhteessa kahdenväliseen apuun sekä järjestelyistä avunantajien avustusvarojen yhdistämiseksi, mihin sisältyy viranomaisten tehtävien jakaminen välillisen keskitetyn hallinnoinnin avulla.

(9)

Hätäavun, kunnostustoimien ja kehitysyhteistyön niveltämisestä annettuja komission tiedonantoja koskevissa Euroopan parlamentin päätöslauselmissa ja neuvoston päätelmissä korostetaan tarvetta varmistaa, että yhteisön eri rahoitusvälineistä rahoitettavat toimet kytketään kriisitilanteessa tehokkaasti toisiinsa.

(10)

Edellä mainittuihin kysymyksiin tehokkaasti ja oikea-aikaisesti reagoimiseen tarvitaan erityisiä rahoitusvaroja ja -välineitä, joilla voidaan täydentää humanitaarista apua ja pitkäkestoisen yhteistyön välineitä. Humanitaarista apua olisi edelleen toimitettava humanitaarisesta avusta 20 päivänä kesäkuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/96 (2) nojalla.

(11)

Vastaavien yhteisön ulkoisen avun välineiden yhteydessä laaditun poliittisen yhteistyökehyksen mukaisesti kumppanimaiden kanssa sovittujen toimenpiteiden lisäksi yhteisön on voitava myöntää apua, jotta voidaan käsitellä merkittäviä globaaleja ja alueiden välisiä kysymyksiä, joilla saattaa olla epävakautta aiheuttava vaikutus.

(12)	Vuoden 2001 suuntaviivoissa, jotka koskevat komission edustaman yhteisön ja jäsenvaltioiden välisen operationaalisen yhteensovittamisen tehostamista ulkoisen avun alalla toimittaessa, korostetaan tarvetta vahvistaa EU:n ulkoisen avun yhteensovittamista.

(13)

Tässä asetuksessa vahvistetaan kaudelle 2007–2013 rahoituspuitteet, jotka ovat talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (3) 37 kohdan mukainen budjettivallan käyttäjän ensisijainen ohje vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(14)	Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (4) mukaisesti.

(15)	Tällä asetuksella pyritään kattamaan useiden yhteisön ulkoisesta avusta annettujen voimassa olevien asetusten soveltamisala ja korvaamaan ne; nämä asetukset olisi näin ollen kumottava.

(16)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän asetuksen tavoitteita, koska tässä asetuksessa määritetyillä aloilla tarvitaan yhteneväistä ja monenvälistä toimintaa, ja ne voidaan siten saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I OSASTO

TAVOITTEET JA SOVELTAMISALA

1 artikla

Tavoitteet

1. Yhteisö toteuttaa kehitysyhteistyötoimenpiteitä sekä rahoituksellisen, taloudellisen ja teknisen yhteistyön toimenpiteitä kolmansien maiden kanssa tässä asetuksessa säädettyjen ehtojen mukaisesti.

a)	edistää vakautta kriisien tai puhkeamassa olevien kriisitilanteiden yhteydessä tarjoamalla tehokas vastaus, jolla autetaan säilyttämään, luomaan tai palauttamaan olosuhteet, jotka ovat keskeisen tärkeitä yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikan tehokkaan täytäntöönpanon kannalta;
b)	yhteisön yhteistyöpolitiikan täytäntöönpanoa koskevien vakaiden olosuhteiden vallitessa auttaa kolmansien maiden valmiuksien kehittämistä sellaisten yksittäisten maailmanlaajuisten ja alueiden välisten uhkien käsittelemiseksi, joilla on epävakautta luova vaikutus, sekä taata valmius puuttua kriisejä edeltäviin ja kriisien jälkeisiin tilanteisiin.

3. Tämän asetuksen nojalla toteutettavat toimenpiteet voivat olla Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V ja VI osaston nojalla hyväksyttyjä toimenpiteitä täydentäviä, niiden on oltava johdonmukaisia näiden toimenpiteiden kanssa, eivätkä ne saa estää niiden soveltamista.

2 artikla

Yhteisön antaman avun täydentävyys

1. Tämän asetuksen nojalla myönnettävän yhteisön avun on täydennettävä siihen liittyvien ulkoisen avun välineiden mukaisesti annettavaa yhteisön apua. Sitä myönnetään ainoastaan siinä laajuudessa kuin mainituilla välineillä ei voida tarjota asianmukaista ja tehokasta vastausta.

2. Komissio huolehtii siitä, että tämän asetuksen nojalla hyväksyttävät toimenpiteet ovat yhdenmukaisia yhteisön asianomaiselle kumppanimaalle laatiman yleisen poliittisen strategiakehyksen ja varsinkin 1 kohdassa tarkoitettujen välineiden tavoitteiden samoin kuin muiden asiaa koskevien yhteisön toimenpiteiden kanssa.

3. Komissio edistää, tehostaakseen yhteisön ja kansallisten avustustoimenpiteiden tehokkuutta ja yhdenmukaisuutta, tiivistä omien ja jäsenvaltioiden toimien välistä parempaa yhteensovittamista sekä päätöksenteko- että toteutustasolla. Jäsenvaltiot ja komissio ottavat tätä varten käyttöön tietojenvaihtojärjestelmän.

3 artikla

Apu, jolla vastataan kriisitilanteisiin ja puhkeamassa oleviin kriisitilanteisiin

1. Yhteisön teknistä apua ja rahoitusapua 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa asetettujen erityistavoitteiden saavuttamiseksi voidaan antaa vastauksena hätä- tai kriisitilanteeseen, tilanteeseen, jossa kriisi on puhkeamassa tai joka uhkaa demokratiaa, yleistä järjestystä, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojelemista ja ihmisten turvallisuuden takaamista, tai tilanteeseen, joka uhkaa kärjistyä aseelliseksi konfliktiksi tai heikentää vakavalla tavalla asianomaisen yhden tai useamman kolmannen maan vakautta. Tällaisia toimenpiteitä voidaan soveltaa myös tilanteissa, joissa yhteisö on vedonnut kansainvälisiin sopimuksiin sisältyviin, olennaisia seikkoja koskeviin lausekkeisiin keskeyttääkseen osittain tai täysin yhteistyön kolmansien maiden kanssa.

a)	teknisenä tai logistiikkaan liittyvänä apuna annettava tuki kansainvälisten ja alueellisten järjestöjen sekä valtiollisten ja valtiosta riippumattomien toimijoiden pyrkimyksille, joilla edistetään luottamuksen rakentamista, välitystoimia, vuoropuhelua ja sovintoa;
b)	tuki kansainvälisen oikeuden mukaisesti valtuutetun väliaikaishallinnon perustamista ja toimintaa varten;
c)	tuki demokraattisten ja moniarvoisten valtioelinten kehittämiseksi, mukaan luettuna toimet naisten osallistumisen edistämiseksi, kansallisella ja paikallisella tasolla toimivan tehokkaan siviilihallinnon, riippumattoman oikeuslaitoksen sekä hyvän hallintotavan ja yleisen järjestyksen kehittämiseksi, mukaan luettuna muu kuin sotilaallinen tekninen yhteistyö yleisen siviilivalvonnan tehostamiseksi, sekä turvajärjestelmien valvonta ja toimenpiteet, joilla vahvistetaan ihmisillä, huumausaineilla, tuliaseilla ja räjähdysaineilla käytävän laittoman kaupan torjumiseen osallistuvien, lakien noudattamista valvovien viranomaisten sekä oikeusviranomaisten valmiuksia;
d)	tuki kansainvälisille rikostuomioistuimille ja kansallisille ad hoc -tuomioistuimille, totuus- ja sovintokomissioille samoin kuin kansainvälisten ihmisoikeusnormien ja oikeusvaltion periaatteen mukaisesti perustetuille järjestelyille ihmisoikeusrikkomuksia koskevien vaatimusten oikeudelliselle käsittelylle sekä omistusoikeuden vaatimiselle ja vahvistamiselle;
e)	tuki toimenpiteille, jotka ovat tarpeen keskeisen infrastruktuurin, asuntojen, julkisten rakennusten ja taloudellisten voimavarojen samoin kuin keskeisen tuotantokapasiteetin ennalleen palauttamisen tai jälleenrakentamisen aloittamiseksi sekä taloudellisen toiminnan uudelleen käynnistämiseksi ja työpaikkojen luomiseksi sekä kestävän sosiaalisen kehityksen mahdollistavien vähimmäisedellytysten luomiseksi;
f)	tuki siviilitoimenpiteille, jotka koskevat entisten taistelijoiden kotiuttamista ja sopeuttamista kansalaisyhteiskuntaan sekä tarvittaessa kotimaahan palauttamista, samoin kuin toimenpiteet lapsi- ja naissotilaiden tilanteeseen puuttumiseksi;
g)	tuki toimenpiteille, joilla lievitetään asevoimien uudelleenjärjestelyistä aiheutuvia yhteiskunnallisia vaikutuksia;
h)	yhteisön yhteistyöpolitiikan ja sen tavoitteiden asettamissa puitteissa myönnettävä tuki toimenpiteille, jotka koskevat maamiinojen, räjähtämättömän sotamateriaalin sekä muiden haitallisten sodankäyntijätteiden sosioekonomisia vaikutuksia siviiliväestöön; tämän asetuksen nojalla annettava rahoitus kattaa vaaroista tiedottamisen, uhrien auttamisen, miinojen paikantamisen ja raivauksen sekä näiden yhteydessä tapahtuvan varastojen tuhoamisen;
i)	yhteisön yhteistyöpolitiikan ja sen tavoitteiden asettamissa puitteissa myönnettävä tuki toimenpiteille, jotka koskevat tuliaseiden laittoman käytön ja saatavuuden vaikutuksia siviiliväestöön; tämä tuki rajoitetaan valvontatoimiin, uhrien auttamiseen, ongelman tunnetuksi tekemiseen sekä oikeudellisen ja hallinnollisen asiantuntemuksen ja hyvien menettelytapojen kehittämiseen. Tukea annetaan vain sen verran kuin on tarpeen asianomaisten väestöjen yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksen edellytysten palauttamiseksi 1 kohdassa tarkoitetussa kriisitilanteessa tai tilanteessa, jossa kriisi on puhkeamassa. Se ei kata tukea toimenpiteille, joilla torjutaan aseiden leviämistä;
j)	tuki toimenpiteille, joiden tarkoituksena on varmistaa, että naisten ja lasten erityistarpeisiin, mukaan luettuna heidän altistumisensa sukupuoleen perustuvalle väkivallalle, vastataan asianmukaisesti kriisi- ja konfliktitilanteissa;
k)	tuki aseellisten konfliktien uhrien kuntouttamiselle ja sopeuttamiselle yhteiskuntaan, mukaan lukien toimenpiteet naisten ja lasten erityistarpeisiin vastaamiseksi;
l)	tuki toimenpiteille, joilla edistetään ja puolustetaan ihmisoikeuksien ja perusvapauksien sekä demokratian periaatteiden, oikeusvaltioperiaatteen ja näihin liittyvien kansainvälisen oikeuden käsittämien välineiden kunnioittamista;
m)	tuki sosioekonomisille toimenpiteille, joilla edistetään yhtäläisiä mahdollisuuksia käyttää luonnonvaroja sekä niiden avointa hallintaa kriisitilanteissa tai tilanteissa, joissa kriisi on puhkeamassa;
n)	tuki sosioekonomisille toimenpiteille, joilla pyritään ratkaisemaan äkillisten väestön siirtymisten vaikutukset, mukaan lukien toimenpiteet vastaanottavien yhteiskuntien tarpeisiin vastaamiseksi kriisitilanteissa tai tilanteissa, joissa kriisi on puhkeamassa;
o)	tuki toimenpiteille, joilla tuetaan kansalaisyhteiskunnan kehittymistä ja järjestäytymistä sekä sen osallistumista poliittiseen prosessiin, mukaan lukien toimenpiteet naisten osallistumisen lisäämiseksi näihin prosesseihin sekä toimenpiteet, joilla edistetään riippumattomia, moniarvoisia ja ammattitaitoisia tiedotusvälineitä;
p)	tuki toimenpiteille, joilla reagoidaan luonnonkatastrofeihin tai ihmisen aiheuttamiin katastrofeihin ja kansanterveyteen kohdistuviin uhkiin, jos yhteisön humanitaarista apua ei ole saatavilla tai sitä on täydennettävä.

—	jotka kuuluvat 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädettyyn yleisen soveltamisalan ja siinä asetettujen erityistavoitteiden piiriin;
—	joiden kesto rajoittuu 6 artiklan 2 kohdassa säädettyyn aikaan; ja
—	joihin voitaisiin tavallisesti myöntää tukea yhteisön muista ulkoisen tuen välineistä, mutta joita 2 artiklan mukaisesti olisi pidettävä tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvina, koska kriisitilanteeseen tai puhkeamassa olevaan kriisitilanteeseen on vastattava nopeasti.

4 artikla

Yhteistyön sallivissa vakaissa olosuhteissa annettava apu

yleiseen järjestykseen, yksilöiden turvallisuuteen, elintärkeään infrastruktuuriin ja kansanterveyteen kohdistuvat uhat:

apu koskee seuraavia aloja:

sellaisten lainvalvonta-, oikeus- ja muiden viranomaisten valmiuksien vahvistaminen, jotka osallistuvat terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseen, ihmisten, huumausaineiden, tuliaseiden ja räjähteiden laiton kauppa mukaan luettuna, ja laittoman kaupan ja kauttakulun tehokkaaseen valvontaan.

Etusijalle asetetaan alueiden välinen yhteistyö, jossa ovat mukana kolmannet maat, jotka ovat osoittaneet selvää poliittista tahtoa paneutua näihin ongelmiin. Tämän alan toimenpiteissä erityinen painopiste on hyvässä hallintotavassa, ja toimenpiteiden on oltava kansainvälisen oikeuden, etenkin ihmisoikeuslainsäädännön ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaisia.

Terrorismin torjumiseen osallistuville viranomaisille myönnettävässä avussa etusijalle asetetaan niiden toimenpiteiden tukeminen, jotka koskevat terrorisminvastaisen lainsäädännön kehittämistä ja lujittamista, rahoitus-, tulli- ja maahanmuuttolainsäädännön täytäntöönpanoa ja käytäntöjä sekä kansainvälisten lainvalvontamenettelyjen kehittämistä.

Huumausaineiden muodostamaan ongelmaan liittyvässä avussa kiinnitetään asianmukaista huomiota kansainväliseen yhteistyöhön, jonka tarkoituksena on edistää kysynnän, tuotannon ja vahinkojen vähentämiseen liittyviä parhaita käytäntöjä;

tuki toimenpiteille, joilla puututaan uhkiin, jotka kohdistuvat kansainväliseen liikenteeseen, energiansiirtoon ja elintärkeään infrastruktuuriin, mukaan luettuina henkilö- ja rahtiliikenne sekä energianjakelu.

Tällä alalla hyväksytyissä toimenpiteissä pannaan erityistä painoa alueiden väliselle yhteistyölle ja kansainvälisten standardien täytäntöönpanoon riskejä koskevan tietoisuuden, alttiusanalyysin, hätätilanteisiin valmistautumisen, hälytysten ja seurausten hallinnan aloilla;

toimenpiteet, joilla osaltaan huolehditaan asianmukaisesta vastauksesta kansanterveyteen yllättäen kohdistuviin vakaviin uhkiin, kuten epidemioihin, joiden vaikutukset voivat ylittää valtioiden rajat.

Erityistä painoa annetaan pelastuspalvelulle, rokote- ja lääkevarastojen hallinnalle, kansainväliselle yhteistyölle sekä varhaisvaroitus- ja hälytysjärjestelmille;

kemialliseen, biologiseen, radioaktiiviseen tai ydinasemateriaaliin tai tällaisiin aineisiin liittyvän riskin vähentäminen ja valmius:

tuki koskee seuraavia aloja:

a)	siviilitutkimustoiminnan tukeminen vaihtoehtona puolustusalan tutkimukselle sekä aikaisemmin aseistukseen liittyvillä teollisuudenaloilla työskennelleiden tiedemiesten ja insinöörien uudelleenkouluttamisen ja vaihtoehtoisen työllistymisen tukeminen;

b)	turvallisuutta parantavien toimenpiteiden tukeminen siviilien käyttämissä tiloissa, joissa säilytetään arkaluonteista kemiallista, biologista, radioaktiivista tai ydinasemateriaalia tai tällaisia aineita tai joissa niitä käsitellään siviilitutkimusohjelmissa;

yhteisön yhteistyöpolitiikan ja sen tavoitteiden puitteissa annettava tuki siviili-infrastruktuurin ja sellaisen asiaan liittyvän siviilitutkimuksen aikaansaamiseksi, mikä on välttämätöntä aseisiin liittyvien varastointi- tai tuotantolaitosten purkamisen, saneeraamisen tai muuntamisen kannalta, jos ne eivät enää kuulu johonkin puolustusalan ohjelmaan;

sellaisten toimivaltaisten siviiliviranomaisten kapasiteetin vahvistaminen, jotka toimivat kemiallisen, biologisen, radioaktiivisen tai ydinasemateriaalin tai tällaisten aineiden (mukaan lukien niiden tuotantoon tai toimittamiseen tarkoitetut välineet) salakuljetuksen tehokkaan valvonnan kehittämisessä ja täytäntöönpanossa, myös asentamalla nykyaikaisia logistiikka-, arviointi- ja valvontalaitteistoja;

e)	kaksikäyttötuotteiden tehokkaan vientivalvonnan kehittämiseen ja täytäntöönpanoon liittyvän oikeudellisen kehyksen ja institutionaalisten valmiuksien kehittäminen, mukaan lukien alueelliset yhteistyötoimenpiteet;

f)	tehokkaiden ennaltaehkäisy-, valmiussuunnittelu-, pelastuspalvelu- ja puhdistustoimenpiteiden kehittäminen siviilejä varten mahdollisten suurien ympäristöonnettomuuksien varalta;

sikäli kuin on kyse b ja d alakohdassa säädetyistä toimenpiteistä, erityistä painoa on annettava niiden alueiden tai maiden avustamiselle, joissa on edelleen b ja d alakohdassa tarkoitettuja materiaaleja tai aineita sisältäviä varastoja ja joista nämä materiaalit tai aineet saattavat levitä muualle.

Kriisejä edeltävä ja kriisien jälkeinen valmiuksien kehittäminen

Sellaisten pitkäkestoisten toimenpiteiden tukeminen, jotka on tarkoitettu kansainvälisten, alueellisten ja paikallisten järjestöjen, valtiollisten ja valtioista riippumattomien toimijoiden valmiuksien vahvistamiseen siltä osin kuin niiden toiminta liittyy seuraaviin seikkoihin:

a)	ennalta varoittamisen, luottamuksen lisäämisen, sovittelun ja sovun aikaansaamisen edistäminen sekä paneutuminen yhteisöjen sisäisten jännitteiden selvittämiseen;

b)	konfliktien ja onnettomuuksien jälkeen tapahtuvan ennalleen palautumisen edistäminen.

Tässä kohdassa lueteltuihin toimenpiteisiin sisältyvät taitotiedon siirtäminen, tiedonvaihto, riskien ja uhkien arviointi, tutkimus ja analyysi, ennakkovaroitusjärjestelmät ja koulutus. Toimenpiteisiin voi tarvittaessa kuulua myös sellaisten suositusten täytäntöönpanoon tarkoitettu rahoitusapu ja tekninen apu, jotka Yhdistyneiden Kansakuntien rauhanrakentamiskomissio on antanut ja jotka kuuluvat yhteisön yhteistyöpolitiikan piiriin.

II OSASTO

TÄYTÄNTÖÖNPANO

5 artikla

Yleinen täytäntöönpanokehys

a)	poikkeukselliset avustustoimenpiteet ja siirtymävaiheen ohjelmat;

b)	useita maita koskevat strategia-asiakirjat, aihekohtaiset strategia-asiakirjat ja monivuotiset maa- tai alueohjelmat;

c)	vuosittaiset toimintaohjelmat;

d)	erityistoimenpiteet.

6 artikla

Poikkeukselliset avustustoimenpiteet ja siirtymävaiheen ohjelmat

1. Edellä 3 artiklan nojalla myönnettävä yhteisön tuki toteutetaan poikkeuksellisina avustustoimenpiteinä ja siirtymävaiheen ohjelmina.

2. Komissio voi hyväksyä poikkeuksellisia avustustoimenpiteitä 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa kriisitilanteessa sekä 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuissa poikkeuksellisissa ja odottamattomissa tilanteissa, jos toimenpiteiden tehokkuus riippuu nopeasta tai joustavasta täytäntöönpanosta. Näiden toimenpiteiden kesto voi olla enintään 18 kuukautta. Yksittäisten toimenpiteiden kestoa voidaan pidentää kuudella kuukaudella, jos niiden toteuttamisessa ilmenee objektiivisia ja odottamattomia esteitä ja edellyttäen, että toimenpiteen rahoitus ei kasva.

3. Jos poikkeuksellisen avustustoimenpiteen kustannukset ylittävät 20 000 000 euroa, se hyväksytään 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

4. Komissio voi hyväksyä siirtymävaiheen ohjelmia luodakseen tai palauttaakseen olennaiset edellytykset, jotka ovat tarpeen yhteisön ulkoisen yhteistyöpolitiikan tehokkaaksi toteuttamiseksi. Siirtymävaiheen ohjelmat perustuvat poikkeuksellisiin avustustoimenpiteisiin. Ne hyväksytään 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

5. Komissio antaa neuvostolle säännöllisesti tietoja 3 artiklan nojalla myönnettävää yhteisön apua koskevista suunnitelmistaan. Ennen sellaisten poikkeuksellisten avustustoimenpiteiden hyväksymistä tai uusimista, joiden kustannukset ovat enintään 20 000 000 euroa, komissio antaa neuvostolle tiedon siitä, minkä luonteisista toimista on kyse, sekä niiden tavoitteista ja ennakoidusta rahoituksesta. EU:n ulkoisten toimien johdonmukaisuuden varmistamiseksi komissio ottaa huomioon asian kannalta merkityksellisen neuvoston politiikan sekä tällaisia toimenpiteitä suunnitellessaan että niitä tämän jälkeen toteuttaessaan. Ennen merkittävien muutosten tekemistä jo hyväksyttyihin poikkeuksellisiin avustustoimenpiteisiin komissio ilmoittaa asiasta neuvostolle.

6. Mahdollisimman pian poikkeuksellisten avustustoimenpiteiden hyväksymisen jälkeen ja joka tapauksessa seitsemän kuukauden kuluessa siitä komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle selonteon, joka antaa yleiskuvan yhteisön senhetkisestä ja suunnitellusta vastauksesta, mukaan lukien siitä, kuinka paljon tukea on tarkoitus antaa muista yhteisön rahoitusvälineistä, maakohtaisten ja useita maita koskevien strategia-asiakirjojen senhetkisestä tilasta ja siitä, mikä asema yhteisöllä on laajemmassa kansainvälisessä ja monenvälisessä vastauksessa. Selonteossa on ilmoitettava myös, aikooko komissio jatkaa poikkeuksellisia avustustoimenpiteitä ja kuinka pitkään se mahdollisesti aikoo jatkaa niitä.

7 artikla

Useaa maata koskevat strategia-asiakirjat, aihekohtaiset strategia-asiakirjat ja monivuotiset maa- tai alueohjelmat

1. Useaa maata koskevat ja aihekohtaiset strategia-asiakirjat muodostavat yleisen perustan 4 artiklassa tarkoitetun avun täytäntöönpanolle.

2. Useaa maata koskevissa ja aihekohtaisissa strategia-asiakirjoissa esitetään yhteisön strategia asianomaisia maita ja aiheita varten siten, että niissä otetaan huomioon näiden maiden tarpeet, yhteisön ensisijaiset alat, kansainvälinen tilanne ja keskeisten kumppanien toiminta.

3. Useaa maata koskevat ja aihekohtaiset strategia-asiakirjat sekä niitä koskevat tarkistukset tai niiden voimassaolon jatkaminen hyväksytään 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Niiden alustava kesto on enintään yhtä pitkä kuin tämän asetuksen soveltamisaika, ja ne tarkistetaan niiden keston puolivälissä.

4. Strategia-asiakirjojen on oltava johdonmukaisia muiden yhteisön ulkoista apua koskevien välineiden nojalla hyväksyttyjen maakohtaisten, useaa maata koskevien ja aihekohtaisten strategia-asiakirjojen kanssa ja niissä on vältettävä päällekkäisyyksiä. Strategia-asiakirjat pohjautuvat tarvittaessa kumppanimaan, asianomaisten maiden tai alueiden, kansalaisyhteiskunta mukaan luettuna, kanssa käytävään vuoropuheluun, jotta voidaan tukea kansallisia kehitysstrategioita ja varmistaa kumppanimaan tai -maiden taikka -alueen osallistuminen ja sitoutuminen. Lisäksi komissio, jäsenvaltiot ja muut avunantajat järjestävät tarvittaessa yhteisiä kuulemistilaisuuksia varmistaakseen sen, että yhteisön yhteistyötoimet täydentävät jäsenvaltioiden ja muiden avunantajien toimia. Muut sidosryhmät voivat tapauksen mukaan osallistua tähän.

5. Kuhunkin useaa maata koskevaan strategia-asiakirjaan liitetään tarvittaessa monivuotinen maa- tai alueohjelma, jossa on yleiskatsaus yhteisön rahoituksen piiriin valituista ensisijaisista aloista, erityistavoitteet, yhteisön tuen odotettavissa olevat tulokset ja sen maksuaikataulu sekä ohjeelliset määrärahat kokonaisuutena ja kullekin ensisijaiselle alalle jaoteltuina. Määrärahat voidaan ilmoittaa tarvittaessa vähimmäis- ja enimmäismääräisinä.

6. Monivuotisissa maa- tai alueohjelmissa määritetään kunkin ohjelman määrärahat käyttäen avoimia arviointiperusteita, jotka pohjautuvat asianomaisten kumppanimaiden tai -alueiden tarpeisiin ja saavutuksiin, ja otetaan samalla huomioon kriisi- tai konfliktimaiden tai -alueiden kohtaamat erityisongelmat.

7. Monivuotiset maa- tai alueohjelmat ja niitä koskevat tarkistukset tai niiden voimassaolon jatkaminen hyväksytään 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Ne laaditaan tarvittaessa kyseistä kumppanimaata tai -aluetta kuullen.

8. Monivuotisten maa- tai alueohjelmien määrärahoja voidaan 7 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti tarkistusten tuloksena lisätä tai vähentää, jolloin huomioon otetaan maan tilanteessa, saavutuksissa ja tarpeissa tapahtuneet muutokset.

8 artikla

Vuotuiset toimintaohjelmat

1. Vuotuisissa toimintaohjelmissa vahvistetaan toimenpiteet, jotka on toteutettava 7 artiklassa tarkoitettujen useaa maata koskevien ja aihekohtaisten strategia-asiakirjojen ja monivuotisten maa- tai alueohjelmien pohjalta.

2. Vuotuisissa toimintaohjelmissa määritellään tavoitteet, toiminta-alat, odotetut tulokset, hallinnointimenettelyt sekä aiotun rahoituksen kokonaismäärä. Niihin sisältyy yhteenveto rahoitettavista toimista, maininta kullekin toimelle osoitetusta määrärahasta sekä täytäntöönpanon alustava aikataulu. Niissä olisi tarpeen mukaan selvitettävä myös aikaisemmasta avustuksesta mahdollisesti saatujen kokemusten seurauksia. Tavoitteet esitetään mitattavina suureina.

3. Vuotuiset toimintaohjelmat ja niitä koskevat tarkistukset tai niiden voimassaolon jatkaminen hyväksytään 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

9 artikla

Erityistoimenpiteet

1. Sen estämättä, mitä 7 ja 8 artiklassa säädetään, komissio voi, mikäli ilmenee odottamattomia tarpeita tai olosuhteita, hyväksyä erityistoimenpiteitä, jotka eivät sisälly 7 artiklassa tarkoitettuihin useaa maata koskeviin ja aihekohtaisiin strategia-asiakirjoihin ja monivuotisiin maa- tai alueohjelmiin eivätkä 8 artiklassa tarkoitettuihin vuotuisiin toimintaohjelmiin.

2. Erityistoimenpiteille määritellään tavoitteet, toiminta-alat, odotetut tulokset, hallinnointimenettelyt sekä aiotun rahoituksen kokonaismäärä. Niihin sisältyy kuvaus rahoitettavista toimista, maininta kullekin toimenpiteelle osoitetusta määrärahasta sekä täytäntöönpanon alustava aikataulu.

3. Erityistoimenpiteet, joiden kustannukset ovat yli 5 000 000 euroa, hyväksytään 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

4. Komissio ilmoittaa 22 artiklan 1 kohdalla perustetulle komitealle kuukauden kuluessa sellaisten erityistoimenpiteiden hyväksymisestä, joiden kustannukset ovat enintään 5 000 000 euroa.

III OSASTO

TUENSAAJAT JA RAHOITUKSEN MUODOT

10 artikla

Tukikelpoisuus

kumppanimaat ja -alueet sekä niiden toimielimet;

kumppanimaiden hajautetut yksiköt kuten alueet, departementit, maakunnat ja kunnat;

kumppanimaiden tai -alueiden sekä yhteisön perustamat yhteiselimet;

kansainväliset järjestöt, mukaan luettuina alueelliset järjestöt, Yhdistyneiden Kansakuntien järjestelmään kuuluvat järjestöt, yksiköt tai erityisohjelmat, kansainväliset rahoituslaitokset ja kehityspankit sekä kansainvälistä tuomiovaltaa käyttävät laitokset siltä osin kuin ne edistävät tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamista;

EU:n virastot;

seuraavat jäsenvaltioiden, kumppanimaiden ja -alueiden sekä muun kolmannen maan yksiköt tai laitokset siltä osin kuin ne edistävät tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamista:

i)	kokonaan tai osittain julkiset laitokset, paikalliset viranomaiset tai hallintoelimet ja niiden yhteenliittymät;

ii)	yhtiöt, yritykset sekä muut yksityiset organisaatiot ja taloudelliset toimijat;

iii)	rahoituslaitokset, jotka myöntävät rahoitusta yksityisiin investointeihin tai edistävät ja rahoittavat niitä kumppanimaissa ja -alueilla;

iv)	jäljempänä 2 kohdassa tarkoitetut valtiosta riippumattomat toimijat;

v)	luonnolliset henkilöt.

2. Valtiosta riippumattomia toimijoita, jotka voivat saada tämän asetuksen mukaista rahoitustukea, ovat erityisesti: valtiosta riippumattomat järjestöt, alkuperäisväestöä edustavat järjestöt, paikalliset kansalaisten ryhmät ja ammattialojen järjestöt, osuuskunnat, ammattijärjestöt, talouden ja sosiaalialan toimijoita edustavat järjestöt, paikalliset järjestöt (mukaan luettuina verkostot), jotka toimivat hajautetun alueellisen yhteistyön ja yhdentymisen alalla, kuluttajajärjestöt, naisten ja nuorten järjestöt, opetus-, kulttuuri-, tutkimus- ja tiedeorganisaatiot, korkeakoulut, kirkot ja uskonnolliset järjestöt ja yhdyskunnat, tiedotusvälineet ja kaikki valtiosta riippumattomat yhteenliittymät ja yksityiset ja julkiset rahastot, jotka voivat edistää kehitystä tai sisäisten politiikkojen ulkoista ulottuvuutta.

3. Muille elimille tai toimijoille, joita ei ole mainittu 1 ja 2 kohdassa, voidaan myöntää rahoitusta silloin, kun se on välttämätöntä tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

11 artikla

Toimenpidetyypit

hankkeet ja ohjelmat;

alakohtainen tai yleinen talousarviotuki, jos kumppanimaan julkisten menojen hoito on riittävän avointa, luotettavaa ja tehokasta ja jos kyseinen maa noudattaa itse laatimaansa ja tärkeimpien rahoittajiensa, tarvittaessa myös kansainvälisten rahoituslaitosten, hyväksymää ja asianmukaista joko alakohtaista tai makrotalouspolitiikkaa. Talousarviotuki voi yleensä olla yksi monista välineistä. Sitä myönnetään täsmällisten tavoitteiden ja asiaan liittyvien arviointiperusteiden mukaisesti. Talousarviotuen maksun ehtona on tyydyttävä edistyminen vaikutuksina ja tuloksina mitattavien tavoitteiden saavuttamisessa;

poikkeustapauksissa alakohtaiset ja yleiset tuontitukiohjelmat, jotka voivat olla:

i)	alakohtaisia tuotteiden tuontiohjelmia;

ii)	alakohtaisia tuontiohjelmia valuutta-apuna, jolla rahoitetaan asianomaisen alan tuontia; tai

iii)	yleisiä tuontiohjelmia valuutta-apuna, jolla rahoitetaan monenlaisten tuotteiden yleistä tuontia;

rahoituksen välittäjien käyttöön 20 artiklan mukaisesti annettavia varoja, jotka on tarkoitettu lainojen myöntämiseen (esimerkiksi investointien tukemiseen ja yksityissektorin kehittämiseen) tai riskipääomiksi (toissijaisina tai ehdollisina lainoina) tai muina väliaikaisina vähemmistöosuuksina yritysten liikepääomasta, mikäli yhteisön rahoitusriski rajoittuu näihin varoihin;

toimenpiteiden rahoittamiseen tarkoitetut avustukset;

toimintamenojen rahoittamiseen tarkoitetut avustukset;

rahoitus jäsenvaltioiden ja kumppanimaiden ja -alueiden julkisten toimielinten, kansallisten julkisten laitosten ja julkisia tehtäviä hoitavien yksityisoikeudellisten yksiköiden välisiä ystävyysohjelmia varten;

maksuosuudet kansainvälisiin rahastoihin ja etenkin niihin, joita kansainväliset tai alueelliset järjestöt hallinnoivat;

maksuosuudet kumppanimaiden ja -alueiden kansallisiin rahastoihin, joihin pyritään saamaan yhteisrahoitusta eri rahoittajilta, tai yhden tai useamman muun rahoittajan perustamiin rahastoihin, joilla toteutetaan yhteisiä toimia;

kumppanimaiden ja -alueiden suorittamaan hankkeiden ja ohjelmien hallinnointiin ja valvontaan tarvittavat henkilövoimavarat ja aineelliset resurssit.

2. Yhteisön apua ei periaatteessa saa käyttää tukea saavien maiden verojen, tuonti- ja vientitullien eikä maksujen rahoittamiseen.

3. Asetuksen (EY) N:o 1257/96 soveltamisalaan kuuluvia toimia, jotka voivat saada rahoitusta kyseisen asetuksen perusteella, ei voida rahoittaa tämän asetuksen nojalla.

12 artikla

Tukitoimenpiteet

1. Yhteisön rahoituksella voidaan kattaa tämän asetuksen täytäntöönpanosta ja sen tavoitteiden saavuttamisesta suoraan aiheutuvat menot, jotka liittyvät toimien valmisteluun, jatkotoimiin, seurantaan, tarkastukseen ja arviointiin. Lisäksi yhteisön rahoitus kattaa komission edustustoissa tämän asetuksen nojalla rahoitettavia toimia hallinnoivan hallinnollisen tukihenkilöstön kulut.

2. Tukea voidaan myöntää monivuotisten maa- tai alueohjelmien ulkopuolella. Komissio hyväksyy tällaisia tukitoimenpiteitä 9 artiklan mukaisesti.

13 artikla

Yhteisrahoitus

a)	jäsenvaltiot ja varsinkin niiden kokonaan tai osittain julkiset virastot;
b)	muut rahoitusta antavat maat ja varsinkin niiden kokonaan tai osittain julkiset virastot;
c)	kansainväliset ja alueelliset järjestöt ja etenkin kansainväliset ja alueelliset rahoituslaitokset;
d)	yhtiöt, yritykset sekä muut yksityiset organisaatiot ja taloudelliset toimijat sekä muut 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut valtiosta riippumattomat toimijat;
e)	varoja vastaanottavat kumppanimaat ja -alueet sekä muut 10 artiklassa tarkoitetut tukikelpoiset yksiköt.

2. Rinnakkaisessa yhteisrahoituksessa hanke tai ohjelma jaetaan useammiksi pienemmiksi, selkeästi yksilöitäviksi hankkeiksi, joista kutakin rahoittaa yhteisrahoitukseen osallistuva eri rahoittaja siten, että rahoituksen lopullinen kohde on aina yksilöitävissä. Yhdistetyssä yhteisrahoituksessa hankkeen tai ohjelman kokonaiskustannukset jaetaan yhteisrahoitukseen osallistuvien kumppaneiden kesken ja varat asetetaan yhteiseen käyttöön siten, ettei hankkeen tai ohjelman osana toteutettujen yksittäisten toimien rahoituslähdettä kyetä yksilöimään.

3. Yhdistetyssä yhteisrahoituksessa komissio voi vastaanottaa ja hallinnoida varoja 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettujen yksiköiden puolesta yhteisten toimenpiteiden täytäntöön panemiseksi. Tässä tapauksessa komissio toteuttaa toimenpiteet keskitetysti joko suoraan tai epäsuorasti siirtämällä tehtävän yhteisön virastoille tai yhteisön perustamille laitoksille. Tällaisia varoja käsitellään Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (5) 18 artiklan mukaisesti käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina.

14 artikla

Hallinnointimenettelyt

1. Tämän asetuksen perusteella rahoitettavia toimenpiteitä hallinnoidaan, valvotaan, arvioidaan ja niistä raportoidaan asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 mukaisesti.

2. Komissio voi päättää siirtää julkisen vallan tehtäviä ja erityisesti talousarvion täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 54 artiklan 2 kohdan c alakohdassa mainituille elimille, jos niillä on kansainvälisesti tunnustettu asema, ne noudattavat kansainvälisesti tunnustettuja hallinto- ja valvontajärjestelmiä ja ne ovat julkisen viranomaisen valvonnassa.

3. Jos hallinnointi on hajautettu, komissio voi päättää käyttää edunsaajamaan tai -alueen julkisia hankintoja tai tukien myöntämistä koskevia menettelyjä.

15 artikla

Maksusitoumukset

1. Maksusitoumukset tehdään 6, 8, 9 ja 12 artiklan mukaisesti tehtyjen komission päätösten perusteella.

—	rahoitussopimukset,
—	avustussopimukset,
—	hankintasopimukset,
—	työsopimukset.

16 artikla

Yhteisön taloudellisten etujen suojaaminen

1. Kaikkiin tämän asetuksen johdosta tehtäviin sopimuksiin sisällytetään määräyksiä, joilla suojataan yhteisön taloudelliset edut varsinkin petoksilta, korruptiolta ja muilta sääntöjenvastaisuuksilta Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 (6), komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 (7) ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 (8) mukaisesti.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa sopimuksissa määrätään erikseen komission ja tilintarkastustuomioistuimen valtuudesta tarkastaa kaikkien yhteisöiltä varoja saaneiden hankkijoiden ja alihankkijoiden tilit joko asiakirjojen perusteella tai paikan päällä tehtävin tarkastuksin. Lisäksi niissä annetaan komissiolle nimenomaisesti valtuudet suorittaa asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 säädettyjä tarkastuskäyntejä.

3. Kaikissa avun toteuttamisesta johtuvissa sopimuksissa taataan 2 kohdan mukaiset komission ja tilintarkastustuomioistuimen oikeudet sopimusten soveltamisen aikana ja sen jälkeen.

17 artikla

Osallistuminen ja alkuperäsäännöt

1. Tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavien hankinta- ja tukisopimusten tarjousmenettely on avoin kaikille jäsenvaltioiden luonnollisille ja oikeushenkilöille.

—	liittymistä valmistelevan tukivälineen (9) edunsaajamaasta,
—	sellaisesta Euroopan talousalueen maasta, joka ei ole EU:n jäsenvaltio, ja
—	sellaisesta kolmannesta maasta tai alueelta, jonka kanssa on sovittu vastavuoroisesta pääsystä ulkoisen avun piiriin.

3. Jos toimenpiteet toteutetaan sellaisessa kolmannessa maassa, jota OECD:n vahvistamien perusteiden mukaan pidetään vähiten kehittyneisiin maihin kuuluvana, hankinta- ja tukisopimusten tarjousmenettely on avoin maailmanlaajuisesti.

4. Edellä 6 artiklassa tarkoitettujen poikkeuksellisten avustustoimenpiteiden ja siirtymävaiheen ohjelmien osalta hankinta- ja tukisopimusten tarjousmenettely on avoin maailmanlaajuisesti.

5. Edellä 4 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi hyväksyttyjen toimenpiteiden osalta hankinta- ja avustussopimuksia koskeviin tarjousmenettelyihin voivat osallistua kaikki OECD:n määrittelemien kehitysmaiden tai siirtymätalouden maiden taikka muiden asianomaisen strategian perusteella tukikelpoisten maiden luonnolliset ja oikeushenkilöt, ja menettelyjä koskevat säännöt ulotetaan niihin.

6. Tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavien hankinta- tai tukisopimusten tarjousmenettely on avoin kansainvälisille järjestöille.

7. Sopimuksia koskevissa tarjousmenettelyissä ehdotettujen asiantuntijoiden ei tarvitse täyttää tässä artiklassa säädettyjä kansalaisuussääntöjä.

8. Kaikkien tämän sopimuksen mukaisesti rahoitettujen sopimusten nojalla hankittujen tarvikkeiden ja materiaalien on oltava peräisin yhteisöstä tai 2–5 kohdan mukaisesti tukikelpoisesta maasta.

9. Sellaisten kolmansien maiden tai alueiden luonnollisten ja oikeushenkilöiden osallistuminen, joilla on perinteelliset talous- tai kauppasuhteet tai maantieteelliset yhteydet kyseiseen kumppanimaahan, voidaan sallia tapauskohtaisesti. Lisäksi komissio voi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa sallia muiden maiden luonnollisten ja oikeushenkilöiden osallistumisen tai muuta alkuperää olevien tarvikkeiden ja materiaalien käytön.

18 artikla

Ennakkomaksut

Edunsaajille suoritetuista ennakkomaksuista kertyvät korot vähennetään viimeisestä maksuerästä.

19 artikla

Avustukset

Asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 114 artiklan mukaisesti luonnolliset henkilöt voivat saada avustuksia.

20 artikla

Euroopan investointipankin tai muiden rahoituksen välittäjien käyttöön annettavat varat

Edellä 11 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettuja varoja hallinnoivat rahoituksen välittäjät, Euroopan investointipankki tai jokin muu pankki tai organisaatio, jolla on valmiudet niiden hallinnointiin. Komissio hyväksyy tapauskohtaisesti tämän artiklan täytäntöönpanosäännökset, jotka koskevat etenkin riskien jakamista, täytäntöönpanosta vastaavan välittäjän palkkiota, varoista saatavan koron käyttöä ja takaisinmaksua sekä toimen päättämistä.

21 artikla

Arviointi

Komissio arvioi säännöllisesti politiikkojen ja ohjelmien tuloksia ja tehokkuutta sekä ohjelmasuunnittelun tehokkuutta varmistuakseen siitä, että tavoitteet on saavutettu, ja laatiakseen suosituksia tulevien toimien parantamista varten. Komissio toimittaa merkittävät arviointikertomukset 22 artiklan 1 kohdalla perustetulle komitealle keskustelua varten. Näitä tuloksia käytetään hyväksi ohjelmasuunnittelussa ja määrärahoja jaettaessa.

IV OSASTO

LOPPUSÄÄNNÖKSET

22 artikla

Komiteamenettely

1. Komissiota avustaa komitea.

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklaa.

Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan 30 päiväksi.

3. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

4. Euroopan investointipankin tarkkailija osallistuu pankkia koskevien asioiden käsittelyyn komiteassa.

23 artikla

Kertomus

Komissio tarkastelee tämän asetuksen mukaisesti toteutettavien toimenpiteiden täytäntöönpanon edistymistä ja toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosikertomuksen avun täytäntöönpanosta. Se toimittaa tämän kertomuksen myös Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle. Kertomuksessa esitetään edellistä vuotta koskevat tiedot rahoitetuista toimenpiteistä ja seuranta- ja arviointitoimien tuloksista sekä maksusitoumusten ja maksujen täytäntöönpanosta maittain, alueittain sekä yhteistyöaloittain.

24 artikla

Rahoituspuitteet

Tämän asetuksen täytäntöönpanoon tarkoitetut rahoituspuitteet kaudelle 2007–2013 ovat 2 062 000 000 euroa. Budjettivallan käyttäjä myöntää vuotuiset määrärahat rahoituskehyksen rajoissa.

Kauden 2007–2013 aikana:

a)	4 artiklan 1 kohdan mukaisten toimenpiteiden osuus rahoituspuitteisiin sisältyvistä varoista ei saa olla yli 7 prosenttiyksikköä;

b)	4 artiklan 2 kohdan mukaisten toimenpiteiden osuus rahoituspuitteisiin sisältyvistä varoista ei saa olla yli 15 prosenttiyksikköä;

c)	4 artiklan 3 kohdan mukaisten toimenpiteiden osuus rahoituspuitteisiin sisältyvistä varoista ei saa olla yli 5 prosenttiyksikköä.

25 artikla

Uudelleentarkastelu

Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle ennen 31 päivää joulukuuta 2010 kertomuksen, jossa arvioidaan tämän asetuksen täytäntöönpanoa sen kolmen ensimmäisen vuoden aikana, sekä tarvittaessa ehdotuksen tähän asetukseen tehtävistä muutoksista.

26 artikla

Kumoaminen

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2130/2001, annettu 29 päivänä lokakuuta 2001, toimista, jotka koskevat kotiseudultaan siirtymään joutuneiden väestöryhmien avustamista Aasian ja Latinalaisen Amerikan kehitysmaissa (10),

—	neuvoston asetus (EY) N:o 1725/2001, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2001, jalkaväkimiinojen vastaisesta toiminnasta muissa kolmansissa maissa kuin kehitysmaissa (11),

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1724/2001, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2001, jalkaväkimiinojen vastaisesta toiminnasta kehitysmaissa (12),

—	neuvoston asetus (EY) N:o 381/2001, annettu 26 päivänä helmikuuta 2001, nopean toiminnan järjestelmän perustamisesta (13),

—	neuvoston asetus (EY) N:o 1080/2000, annettu 22 päivänä toukokuuta 2000, Yhdistyneiden Kansakuntien väliaikaisen Kosovon-siviilioperaation (UNMIK) sekä Bosnia ja Hertsegovinassa olevan korkean edustajan toimiston tukemisesta (14), lukuun ottamatta kyseisen asetuksen 1 a artiklaa,

—	neuvoston asetus (EY) N:o 2046/97, annettu 13 päivänä lokakuuta 1997, pohjoinen–etelä-yhteistyöstä huumausaineiden ja niiden väärinkäytön vastaisessa toiminnassa (15),

—	neuvoston asetus (EY) N:o 2258/96, annettu 22 päivänä marraskuuta 1996, kehitysmaissa toteutettavista kunnostamis- ja jälleenrakennustoimista (16).

2. Kumottujen asetusten soveltamista jatketaan vuotta 2007 edeltävien varainhoitovuosien oikeudellisiin asiakirjoihin ja sitoumuksiin.

27 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 200731 päivään joulukuuta 2013.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 15 päivänä marraskuuta 2006.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

J. BORRELL FONTELLES

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

P. LEHTOMÄKI

(1) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 6. heinäkuuta 2006 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä) ja neuvoston päätös, tehty 7. marraskuuta 2006.

(2) EYVL L 163, 2.7.1996, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).

(3) EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

(4) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY (EUVL L 200, 22.7.2006, s. 11).

(5) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

(6) EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1.

(7) EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

(8) EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.

(9) Neuvoston asetus (EY) N:o 1085/2006, annettu 17 päivänä heinäkuuta 2006, liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (EUVL L 210, 31.7.2006, s. 82).

(10) EYVL L 287, 31.10.2001, s. 3.

(11) EYVL L 234, 1.9.2001, s. 6.

(12) EYVL L 234, 1.9.2001, s. 1.

(13) EYVL L 57, 27.2.2001, s. 5.

(14) EYVL L 122, 24.5.2000. s. 27.

(15) EYVL L 287, 21.10.1997, s. 1.

(16) EYVL L 306, 28.11.1996, s. 1.

24.11.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 327/12

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS N:o 1718/2006,

tehty 15 päivänä marraskuuta 2006,

Euroopan audiovisuaalialan tukiohjelman täytäntöönpanosta (Media 2007)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 150 artiklan 4 kohdan ja 157 artiklan 3 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan audiovisuaalialalla on keskeinen asema Euroopan kansalaisuuden luomisessa, sillä se on yksi tärkeimmistä välineistä, joilla Euroopan unionin yhteisiä perusarvoja sekä sosiaalisia ja kulttuuriarvoja välitetään eurooppalaisille ja erityisesti nuorille. Yhteisön tuen tarkoituksena on auttaa Euroopan audiovisuaalialaa edistämään kulttuurien välistä vuoropuhelua, lisäämään Euroopan kulttuurien välistä keskinäistä tuntemusta sekä kehittämään Euroopan poliittista, kulttuurista, sosiaalista ja taloudellista potentiaalia. Näin saadaan aitoa lisäarvoa, kun Euroopan kansalaisuutta pyritään toteuttamaan käytännössä. Yhteisön tuen avulla pyritään vahvistamaan Euroopan kilpailukykyä ja erityisesti kasvattamaan muiden kuin kotimaisten eurooppalaisten teosten markkinaosuutta Euroopassa.

(2)	On myös tarpeen edistää aktiivista kansalaisuutta ja pyrkiä aiempaa tehokkaammin takaamaan ihmisarvon kunnioittaminen, edistää miesten ja naisten välistä tasa-arvoa sekä torjua syrjintää ja syrjäytymistä niiden kaikissa muodoissa, rasismi ja muukalaisviha mukaan luettuina.

(3)	Kaikkien tämän ohjelman mukaisesti toteutettujen toimenpiteiden on oltava sopusoinnussa Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja etenkin sen 11 artiklan kanssa, joka koskee sananvapautta ja tiedonvälityksen moniarvoisuutta.

(4)	Mainitun perusoikeuskirjan 22 artiklassa todetaan, että unioni kunnioittaa kulttuurista, uskonnollista ja kielellistä monimuotoisuutta. Näin ollen on otettava huomioon pienempien jäsenvaltioiden sekä niiden jäsenvaltioiden erityistarpeet, joissa on useampi kuin yksi kielialue.

(5)	Yhteisön tuen antamisessa audiovisuaalialalle otetaan huomioon perustamissopimuksen 151 artikla.

(6)

Audiovisuaalialalle annettava yhteisön tuki kuuluu myös Eurooppa-neuvoston Lissabonissa 23 ja 24 päivänä maaliskuuta 2000 pidetyssä kokouksessa määriteltyihin uusiin strategisiin tavoitteisiin, jolloin pyrkimyksenä on vahvistaa koulutusta, työllisyyttä, talouden uudistamista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta tietoperustaisen talouden puitteissa. Eurooppa-neuvosto totesi päätelmissään, että ”sisältöteollisuus luo lisäarvoa hyödyntämällä ja verkottamalla Euroopan kulttuurista moninaisuutta”. Tämä lähestymistapa on vahvistettu Eurooppa-neuvoston Brysselissä 20 ja 21 päivänä maaliskuuta 2003 pidetyn kokouksen päätelmissä.

(7)

Yhteisön tuki audiovisuaalialalle perustuu niin ikään Media I-, Media II-, Media Plus- ja Media-koulutus-ohjelmista (4) saatuun huomattavaan kokemukseen. Mainituilla ohjelmilla on edistetty Euroopan audiovisuaaliteollisuuden kehitystä vuodesta 1991. Tämä on tullut selkeästi esiin ohjelmien arvioinnin yhteydessä.

(8)

Saadut tulokset ovat osoittaneet, että yhteisön toiminnassa olisi keskityttävä erityisesti seuraavaan:

—	audiovisuaalituotantoa edeltävässä vaiheessa eurooppalaisten audiovisuaaliteosten kehittämiseen sekä audiovisuaalialan taitojen hankkimiseen ja parantamiseen; viimeksi mainitun toiminnon on katsottava kuuluvan olennaisena osana audiovisuaaliteosten tuotannon valmisteluprosessiin,

—	audiovisuaalituotannon jälkeisessä vaiheessa eurooppalaisten audiovisuaaliteosten levitykseen, teatteriesityksiin ja myynninedistämiseen,

—

digitalisointiin, jolla vahvistetaan merkittävästi audiovisuaalialaa ja siihen, että se on Media 2007 -ohjelman keskeinen osa. Digitaalisten palvelujen ja eurooppalaisten audiovisuaaliteosten luetteloinnin tukeminen ovat yksi ohjelman painopiste, jolla voidaan ratkaista Euroopan audiovisuaalimarkkinoiden sirpaloitumisesta aiheutuvat ongelmat.

(9)	Media-ohjelmalla olisi rohkaistava luovan työn tekijöitä (käsikirjoittajia ja ohjaajia) heidän luomistyössään sekä kannustettava heitä kehittämään ja ottamaan käyttöön uusia luomistekniikoita, joilla vahvistetaan Euroopan audiovisuaalialan innovointikykyä.

(10)	Elokuvien digitalisointia varten on olemassa useampia kuin yksi menetelmä eri käyttötapojen, käyttäjien ja tarpeiden mukaan. Media-ohjelman kokeiluhankkeissa voidaan suorittaa kokeiluja audiovisuaalialan tulevaa kehitystä silmällä pitäen.

(11)

Media Plus- ja Media-koulutus-ohjelmia täydentävän ”Kasvu ja audiovisuaaliala: audiovisuaalialan innovaatio 2000 -aloite” -valmistelutoimen toteuttaminen on merkinnyt uutta vaihetta yhteisön audiovisuaalialan tukipolitiikan täytäntöönpanossa. Sillä on pyritty erityisesti helpottamaan tämän alan pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) ongelmia rahoituksen saannissa. Mainitun valmistelutoimen arvioinnissa on todettu, että toimi soveltuu alan tarpeisiin ja että on tarpeen jatkaa samansuuntaista yhteisön toimintaa, mutta että sen olisi paremmin vastattava alan erityistarpeita.

(12)

Euroopan audiovisuaalialan ominaispiirteitä ovat merkittävä kasvupotentiaali, innovointi ja dynaamisuus sekä kulttuurisesta ja kielellisestä monimuotoisuudesta johtuva markkinoiden sirpaloituminen, minkä seurauksena alalla toimii suuri joukko jatkuvasta pääomien puutteesta kärsiviä pk-yrityksiä ja hyvin pieniä yrityksiä. Yhteisön tuen täytäntöönpanossa olisi otettava huomioon audiovisuaalialan erityisluonne ja huolehdittava varsinkin siitä, että hallinnolliset ja rahoitusmenettelyt ovat tuen määrään suhteutettuina mahdollisimman yksinkertaisia ja asetettujen tavoitteiden sekä audiovisuaaliteollisuuden toimintatapojen ja vaatimusten mukaisia.

(13)	Eräs tärkeä kilpailun este koko Euroopan unionin alueella on sellaisten yritysten lähes täydellinen puuttuminen, jotka ovat erikoistuneet lainarahoituksen tarjoamiseen audiovisuaalialalle.

(14)

Komission ja jäsenvaltioiden olisi tarkasteltava uudelleen audiovisuaalialalle antamaansa tukea ja erityisesti ”Kasvu ja audiovisuaaliala: audiovisuaalialan innovaatio 2000 -aloite” -valmistelutoimen tuloksia sen määrittämiseksi, missä määrin tulevalla tuella voidaan yksinkertaistaa erityisesti pk-yrityksille suunnattujen lainarahoitustarjousten kehittämistä.

(15)	Lainarahoitusjärjestelmiä, joita jäsenvaltioissa on kehitetty kansallisten audiovisuaalihankkeiden edistämiseksi ja yksityisen pääoman käyttöön saamiseksi, olisi tarkasteltava sen tutkimiseksi, voidaanko tällaista pääomaa saada muiden kuin kotimaisten eurooppalaisten hankkeiden käyttöön.

(16)

Euroopan audiovisuaalimarkkinoita koskevan tiedon suurempi avoimuus ja tehokkaampi levitys voi edistää alan toimijoiden sekä etenkin pk-yritysten kilpailukykyä. Tämä voi lisätä yksityisten sijoittajien luottamusta edistämällä alan tarjoamien mahdollisuuksien tuntemusta. Lisäksi se helpottaa yhteisön toiminnan arviointia ja seurantaa. Euroopan unionin osallistuminen Euroopan audiovisuaalialan seurantakeskuksen toimintaan on omiaan edistämään näiden tavoitteiden saavuttamista.

(17)

Yhteistyöstä on 25 jäsenvaltion yhteisössä tulossa yhä tärkeämpi strateginen väline, jolla lujitetaan Euroopan elokuvateollisuuden kilpailukykyä. Sen vuoksi tarvitaan yhä enemmän tukea koko unionin laajuisia verkostoja koskeville hankkeille Media-ohjelman kaikilla tasoilla: koulutuksessa, kehittämisessä, levityksessä ja myynninedistämisessä. Tämä koskee erityisesti yhteistyötä niiden toimijoiden kanssa, jotka ovat lähtöisin Euroopan unioniin 30 päivän huhtikuuta 2004 jälkeen liittyneistä jäsenvaltioista. Olisi korostettava, että audiovisuaalialan toimijoiden välisessä yhteistyöstrategiassa olisi noudatettava yhteisön kilpailuoikeutta.

(18)	Eurooppalaiselle elokuvalle annettava kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason julkinen tuki on ratkaisevan tärkeä alan rakenteellisten vaikeuksien voittamiseksi ja jotta Euroopan audiovisuaaliala voi vastata globalisaation haasteeseen.

(19)	Euroopan unionin kanssa liittymisneuvotteluja käyville valtioille ja ETA-sopimuksen osapuolina oleville EFTA-maille on annettu mahdollisuus osallistua yhteisön ohjelmiin näiden maiden kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti.

(20)	Media-ohjelman ja Eurimages-rahaston välistä yhteistyötä on lujitettava, mutta tämä ei saa johtaa niiden rahoituksen ja hallinnon yhdistämiseen.

(21)

Thessalonikissa 19 ja 20 päivänä kesäkuuta 2003 kokoontunut Eurooppa-neuvosto hyväksyi asiakirjan ”Länsi-Balkania koskeva toimintasuunnitelma: kohti yhdentyvää Eurooppaa” ja vahvisti, että vakautus- ja assosiaatioprosessiin kuuluvilla mailla olisi oltava mahdollisuus osallistua yhteisön ohjelmiin yhteisön ja näiden maiden välillä allekirjoitettavien puitesopimusten pohjalta.

(22)

Muut Euroopan maat, jotka ovat rajat ylittäviä televisiolähetyksiä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen osapuolia, kuuluvat olennaisena osana Euroopan audiovisuaalialueeseen ja niiden olisi siten talousarviomäärärahojen rajoissa ja oman audiovisuaaliteollisuutensa painopisteet huomioon ottaen voitava halutessaan osallistua tähän ohjelmaan tai hyödynnettävä suppeampaa yhteistyötä lisämäärärahojen tai erityisjärjestelyjen pohjalta asianomaisten osapuolten välisissä sopimuksissa määrättävien ehtojen mukaisesti.

(23)

Keskinäisten ja tasapainotettujen etujen pohjalta kehitetty yhteistyö Euroopan ulkopuolisten kolmansien maiden kanssa voi luoda Euroopan audiovisuaaliteollisuudelle lisäarvoa edistämällä eurooppalaisten teosten myynninedistämistä, markkinoille pääsyä, levitystä, jakelua ja esittämistä näissä maissa. Tällaista yhteistyötä olisi kehitettävä lisämäärärahojen ja asianomaisten osapuolten välillä sovittavien erityisjärjestelyjen pohjalta.

(24)	Olisi toteutettava asianmukaiset toimenpiteet sääntöjenvastaisuuksien ja petosten torjumiseksi sekä menetettyjen tai aiheettomasti maksettujen tai käytettyjen varojen takaisin perimiseksi.

(25)

Tällä päätöksellä vahvistetaan ohjelman koko voimassaoloajaksi rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjä pitää ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (5) 37 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

(26)	Tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (6) mukaisesti.

(27)	Toimien seurantaa ja arviointia koskeviin järjestelyihin olisi sisällyttävä yksityiskohtaiset vuosikertomukset sekä erityiset mitattavissa ja saavutettavissa olevat, asiaankuuluvat ja aikataulusidonnaiset tavoitteet ja indikaattorit.

(28)	Olisi säädettävä toimenpiteistä, jotka koskevat siirtymistä MEDIA Plus- ja MEDIA-koulutus-ohjelmasta tällä päätöksellä perustettuun ohjelmaan.

(29)

Tämän päätöksen tavoitteita ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen,

OVAT PÄÄTTÄNEET SEURAAVAA:

I LUKU:

OHJELMAN KOKONAISTAVOITTEET JA TALOUSARVIO

1 artikla

Ohjelman kokonaistavoitteet ja painopisteet

1. Tällä päätöksellä perustetaan Euroopan audiovisuaalialan tukiohjelma, jäljempänä ’ohjelma’, 1 päivänä tammikuuta 2007 alkavaksi ja 31 päivänä joulukuuta 2013 päättyväksi ajaksi.

2. Audiovisuaalialalla on keskeinen merkitys eurooppalaisten kulttuuriarvojen levittämisessä ja kehittämisessä sekä korkeaa ammattitaitoa vaativien, tulevaisuuteen suuntautuneiden työpaikkojen luomisessa. Alan luovuus vaikuttaa myönteisesti sen kilpailukykyyn ja kulttuuriseen suosioon yleisön keskuudessa. Ohjelmalla pyritään vahvistamaan audiovisuaalialan taloudellista pohjaa siten kehittämällä siitä teollisuus, jolla on vahva ja monimuotoinen sisältö sekä arvokas ja helposti lähestyttävä kulttuuriperintö, jotta se voi paremmin täyttää kaikki kulttuuritehtävänsä, sekä antamaan lisäarvoa kansalliselle tuelle.

Ohjelman kokonaistavoitteet ovat:

a)	Euroopan kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden sekä sen elokuva- ja audiovisuaaliperinnön säilyttäminen ja lujittaminen, sen takaaminen, että se on yleisön ulottuvilla, sekä kulttuurien välisen vuoropuhelun edistäminen;

b)	eurooppalaisten audiovisuaaliteosten liikkuvuuden ja niiden yleisömäärän lisääminen Euroopan unionissa ja sen ulkopuolella muun muassa toimijoiden välistä yhteistyötä lisäämällä;

c)	Euroopan audiovisuaalialan kilpailukyvyn tehostaminen avoimilla, kilpailukykyisillä ja työllisyyttä edistävillä Euroopan markkinoilla muun muassa audiovisuaalialan ammattilaisten välisiä yhteyksiä edistämällä.

a)	audiovisuaalituotantoa edeltävässä vaiheessa: audiovisuaalialan taitojen hankkiminen ja parantaminen sekä eurooppalaisten audiovisuaaliteosten kehittäminen;
b)	audiovisuaalituotannon jälkeisessä vaiheessa: eurooppalaisten audiovisuaaliteosten levitys ja myynninedistäminen;
c)	kokeiluhankkeet, joilla varmistetaan ohjelman mukauttaminen markkinoiden kehitykseen.

a)	kannustaminen luovuuteen audiovisuaalialalla sekä Euroopan elokuva- ja audiovisuaaliperinnön tuntemuksen ja levityksen edistäminen;
b)	Euroopan audiovisuaalialan rakenteen vahvistaminen erityisesti pk-yritysten osalta;
c)	vahvan audiovisuaalisen tuotantokapasiteetin maiden ja heikon audiovisuaalisen tuotantokapasiteetin ja/tai maantieteellisesti tai kielellisesti suppea-alaisten maiden tai alueiden välisen epätasapainon vähentäminen Euroopan audiovisuaalimarkkinoilla;
d)	markkinoiden kehityksen seuranta ja tukeminen digitalisoinnin osalta, muun muassa digitaalisessa muodossa olevien eurooppalaisten elokuvien helppokäyttöisten digitaalisten luetteloiden edistäminen.

2 artikla

Rahoituspuitteet

1. Rahoituspuitteet tämän ohjelman toteuttamista varten 1 artiklan 1 kohdassa säädettynä aikana ovat 754 950 000 euroa. Tämän määrän ohjeellinen jakautuminen aloittain on esitetty liitteen II luvun 1.4 kohdassa.

2. Budjettivallan käyttäjä myöntää vuotuiset määrärahat rahoituskehyksen puitteissa.

II LUKU:

AUDIOVISUAALITUOTANTOA EDELTÄVÄN VAIHEEN ERITYISTAVOITTEET

3 artikla

Audiovisuaalialan taitojen hankkiminen ja parantaminen

Eurooppalaisten audiovisuaalialan ammattilaisten taitojen parantaminen kehittämisen, tuotannon, levityksen ja jakelun sekä myynninedistämisen aloilla eurooppalaisten audiovisuaaliteosten laadun ja potentiaalin parantamiseksi. Ohjelmasta tuetaan erityisesti seuraavia toimintoja:

a)	käsikirjoitusten laatimistekniikka eurooppalaisten audiovisuaaliteosten laadun ja levitysmahdollisuuksien parantamiseksi;

b)	audiovisuaaliteosten tuotannon, levityksen ja myynninedistämisen talous- ja rahoitus- ja kaupallisia näkökohtia koskeva hallinto, jotta kehittämisvaiheesta lähtien voidaan luoda eurooppalaisia strategioita;

digitaalitekniikan ennakoiva huomioon ottaminen eurooppalaisten audiovisuaaliteosten tuotannossa, tuotannon jälkeisessä vaiheessa, levityksessä, markkinoille saattamisessa ja arkistoinnissa.

On myös toteutettava toimenpiteitä, joilla varmistetaan sellaisten ammattilaisten ja kouluttajien osallistuminen, jotka ovat lähtöisin muista kuin niistä maista, joissa toteutetaan 2 kohdan a, b ja c alakohdan nojalla tuettuja koulutustoimia.

Audiovisuaalikoulutuksen eurooppalaisen ulottuvuuden kehittäminen seuraavin keinoin:

tuen antaminen eurooppalaisten koulutusalan ammattilaisten verkottumiselle ja liikkuvuudelle, erityisesti seuraavien osalta:

—	Euroopan elokuvakoulut,

—	koulutuslaitokset,

—	ammattialan osapuolet;

b)	kouluttajakoulutus;

c)	elokuvakoulujen tukeminen;

d)	edellä 1 kohdassa lueteltujen toimintojen osalta tuettujen organisaatioiden välisen yhteensovittamisen toteuttaminen ja niiden toiminnan edistäminen.

3.	Euroopan unioniin 30 päivän huhtikuuta 2004 jälkeen liittyneistä jäsenvaltioista olevien ammattilaisten 1 kohdassa lueteltuihin koulutustoimiin osallistumisen mahdollistaminen heille myönnettävien apurahojen avulla.

Edellä 1, 2 ja 3 kohdassa luetellut toimenpiteet toteutetaan liitteessä olevien säännösten mukaisesti.

4 artikla

Kehittäminen

a)	tukea Euroopan ja kansainvälisille markkinoille tarkoitettujen, riippumattomien tuotantoyhtiöiden esittämien tuotantohankkeiden kehittämistä;
b)	tukea eurooppalaisten tuotantoyhtiöiden ja -hankkeiden rahoitussuunnitelmien laatimista, erityisesti yhteistuotantojen rahoitusta.

2. Komissio toteuttaa toimenpiteitä, joilla varmistetaan alan ammattitaidon parantamiseksi toteutettavien toimien ja 1 kohdassa tarkoitettujen toimien keskinäinen täydentävyys.

3. Edellä 1 ja 2 kohdassa säädetyt toimet toteutetaan liitteessä olevien säännösten mukaisesti.

III LUKU:

AUDIOVISUAALITUOTANNON JÄLKEISEN VAIHEEN ERITYISTAVOITTEET

5 artikla

Levitys ja jakelu

a)	tehostaa eurooppalaista levitystä rohkaisemalla levittäjiä sijoittamaan muiden kuin kotimaisten eurooppalaisten elokuvien yhteistuotantoon, hankintaan ja myynninedistämiseen sekä toteuttamaan yhteensovitettuja markkinointistrategioita;

b)	parantaa muiden kuin kotimaisten eurooppalaisten elokuvien liikkuvuutta eurooppalaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla kannustustoimin, joilla tuetaan näiden elokuvien vientiä, levitystä kaikilla välineillä ja teatterissa esittämistä;

c)	edistää riippumattomien tuotantoyhtiöiden tuottamien eurooppalaisten audiovisuaaliteosten rajat ylittävää levitystä edistämällä toisaalta lähetystoiminnan harjoittajien keskinäistä sekä toisaalta riippumattomien tuottajien ja levittäjien välistä yhteistyötä;

d)	edistää eurooppalaisten audiovisuaaliteosten digitalisointia ja kilpailukykyisten digitaalisten markkinoiden kehittämistä;

e)	rohkaista elokuvateattereita hyödyntämään digitaalisen levityksen tarjoamia mahdollisuuksia.

Edellä a–e alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet toteutetaan liitteessä olevien säännösten mukaisesti.

6 artikla

Myynninedistäminen

a)	parantaa eurooppalaisten audiovisuaaliteosten liikkuvuutta huolehtimalla siitä, että Euroopan audiovisuaaliala voi osallistua ammattilaisille tarkoitettuihin eurooppalaisiin ja kansainvälisiin myyntitilaisuuksiin;

b)	parantaa eurooppalaisen ja kansainvälisen yleisön mahdollisuutta tutustua eurooppalaisiin audiovisuaaliteoksiin;

c)	rohkaista elokuvien ja audiovisuaaliohjelmien kansallisten myynninedistämisorganisaatioiden yhteistoimintaa;

d)	edistää Euroopan elokuva- ja audiovisuaaliperinteen tunnetuksi tekemistä ja parantaa yleisön mahdollisuuksia tutustua eurooppalaisiin audiovisuaaliteoksiin sekä eurooppalaisella että kansainvälisellä tasolla;

Edellä a–d alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet toteutetaan liitteessä olevien säännösten mukaisesti.

IV LUKU:

KOKEILUHANKKEET

7 artikla

Kokeiluhankkeet

1. Ohjelmasta voidaan tukea kokeiluhankkeita, joiden tarkoituksena on huolehtia siitä, että se mukautuu markkinoiden kehitykseen. Erityisesti kiinnitetään huomiota tiedotus- ja viestintätekniikan omaksumiseen ja käyttöön.

2. Komissio käyttää 1 kohdan täytäntöön panemiseksi apunaan teknisiä neuvoa-antavia ryhmiä, jotka koostuvat jäsenvaltioiden komission ehdotuksesta nimittämistä asiantuntijoista.

V LUKU:

OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAT JÄRJESTELYT SEKÄ RAHOITUSSÄÄNNÖKSET

8 artikla

Kolmansia maita koskevat säännökset

a)	ETA:han kuuluvat EFTA-valtiot ETA-sopimuksen määräysten mukaisesti;
b)	liittymistä valmistelevaan Euroopan unionin strategiaan kuuluvat, liittymisneuvotteluja käyvät valtiot puitesopimuksessa ja assosiaationeuvostojen päätöksissä vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista yhteisöohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden sekä yleisten edellytysten ja sääntöjen mukaisesti;
c)	Länsi-Balkanin valtiot niiden järjestelyjen mukaisesti, joista näiden valtioiden kanssa sovitaan sen jälkeen, kun on tehty puitesopimukset niiden osallistumisesta yhteisön ohjelmiin.

2. Ohjelmaan voivat osallistua myös muut kuin 1 kohdassa tarkoitetut valtiot, jotka ovat rajat ylittäviä televisiolähetyksiä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen osapuolia, jos käyttöön saadaan lisämäärärahoja asianomaisten osapuolten kesken tehtävissä sopimuksissa vahvistettavien edellytysten mukaisesti.

3. Ennen kuin tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut kolmannet Euroopan maat voidaan ottaa mukaan ohjelmaan, voidaan tutkia, missä määrin näiden maiden kansallinen lainsäädäntö vastaa yhteisön lainsäädäntöä, televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 3 päivänä lokakuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/552/ETY (7) 6 artiklan 5 kohta mukaan luettuna. Tätä säännöstä ei sovelleta tämän päätöksen 3 artiklan nojalla toteutettaviin tarkoitettuihin toimiin.

4. Ohjelman mukaiseen yhteistyöhön voivat osallistua muutkin kolmannet maat, jotka ovat tehneet Euroopan unionin kanssa audiovisuaalialaa koskevia lausekkeita sisältäviä assosiaatio- tai yhteistyösopimuksia, sekä erikseen sovittavien lisämäärärahojen ja erityisedellytysten perusteella. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut Länsi-Balkanin maat, jotka eivät halua osallistua ohjelmaan täysimittaisesti, voivat osallistua ohjelman mukaiseen yhteistyöhön tässä kohdassa säädetyin edellytyksin.

9 artikla

Varainhoitoa koskevat määräykset

1. Ohjelmasta voidaan myöntää avustuksia oikeushenkilöille ja luonnollisille henkilöille.

Ohjelmasta tukea saavien yritysten on oltava jatkuvasti jäsenvaltioiden ja/tai jäsenvaltioiden kansalaisten omistuksessa joko välittömästi tai enemmistöosakkuudella, sanotun kuitenkaan rajoittamatta niiden sopimusten ja yleissopimusten soveltamista, joissa yhteisö on sopimuspuolena.

2. Komissio voi päättää tuensaajista ja toimien luonteesta riippuen vapauttaa tuensaajat toimen tai työohjelman toteuttamiseksi vaadittavan ammattitaidon ja -pätevyyden tarkistamisesta. Komissio voi myös ottaa huomioon tuettavan toimen luonteen, kyseisen audiovisuaalialan kohdeyleisön erityispiirteet ja ohjelman tavoitteet.

3. Toimen luonteesta riippuen taloudellinen tuki voidaan myöntää joko avustuksina tai apurahoina taikka jollain muulla Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetussa neuvoston asetuksessa (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (8) hyväksytyllä välineellä. Komissio voi myös myöntää palkintoja ohjelman puitteissa toteutetuille toimille tai hankkeille. Toimen luonteesta riippuen voidaan antaa lupa siihen, että enintään asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 (9) 181 artiklassa mainitun määrän mukaisten suoritusten osalta käytetään yksikkökustannustaulukoita tai kiinteämääräistä rahoitusta.

4. Komissio noudattaa hallinnollisten ja rahoitusta koskevien vaatimusten, kuten tukikelpoisuusperusteiden ja rahoituskyvyn, osalta myönnettävän avustuksen määrän huomioon ottavaa suhteellisuusperiaatetta.

5. Ohjelmasta myönnettävä rahoitustuki ei saa olla yli 50 prosenttia tuetun toimen lopullisista kustannuksista. Liitteessä erikseen säädetyissä tapauksissa rahoitustuen osuus saa kuitenkin olla enintään 75 prosenttia. Lisäksi on tällaista tukea myönnettäessä varmistettava, että myöntämismenettelyt ovat avoimia ja puolueettomia.

6. Yhteisrahoitettujen toimien erityisluonteen ja asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 112 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio voi katsoa tukikelpoisiksi tuetun toimen toteuttamiseen välittömästi liittyvät kustannukset silloinkin, kun tuensaaja on osittain vastannut niistä ennen valintamenettelyä.

7. Asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 113 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja ottaen samalla huomioon asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 172 artiklan, yhteisrahoitusta voidaan antaa kokonaan tai osittain luontoissuorituksina edellyttäen, että kyseisten suoritusten arvo ei ylitä joko kirjanpitoasiakirjoin riittävästi perusteltuja todellisia kustannuksia tai kyseisillä markkinoilla yleisesti hyväksyttyjä kustannuksia. Tällaisiin suorituksiin voidaan lukea mukaan myös koulutus- tai myynninedistämiskäyttöä varten annetut tilat.

8. Ohjelman nojalla myönnettyjen määrien takaisinmaksut, Media-ohjelmista (1991–2006) periytyvät palautukset sekä tuettavaksi valituista hankkeista käyttämättä jääneet määrät siirretään käytettäväksi Media 2007 -ohjelman tarpeisiin.

10 artikla

Tämän päätöksen täytäntöönpano

1. Komission tehtävänä on ohjelman täytäntöönpano liitteessä olevien säännösten mukaisesti.

a)	kaikkien liitteessä kuvattujen toimenpiteiden päälinjat;
b)	ehdotuspyyntöjen sisältö sekä hankkeiden valintaperusteiden ja -menettelyjen määrittely;
c)	ohjelmaan varattujen varojen vuotuista sisäistä jakaumaa koskevat kysymykset myös niiden toimien osalta, joita on kaavailtu ammatillisten taitojen parantamisen, audiovisuaaliteosten kehittämisen, levityksen ja jakelun sekä myynninedistämisen aloilla;
d)	toimien seurantaa ja arviointia koskevat järjestelyt;
e)	yhteisön määrärahojen myöntämistä koskevat ehdotukset, joiden määrä ylittää 200 000 euroa vuodessa tuensaajaa kohti koulutuksen ja myynninedistämisen osalta, 200 000 euroa kehittämisen osalta ja 300 000 euroa levityksen osalta;
f)	edellä 7 artiklassa säädettyjen kokeiluhankkeiden valinta.

3. Tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista, kaikkiin muihin seikkoihin liittyvien toimenpiteiden osalta päätetään 11 artiklan 3 kohdassa vahvistetun menettelyn mukaisesti.

11 artikla

Komiteamenettely

1. Komissiota avustaa komitea.

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä.

3. Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kahdeksi kuukaudeksi.

4. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 3 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä ottaen huomioon päätöksen 8 artiklan säännökset.

5. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

12 artikla

Media Desk -yhteyspisteet

1. Media Desk -yhteyspisteiden eurooppalainen verkosto toimii täytäntöönpanevana yksikkönä ohjelmasta ja erityisesti sen rajat ylittävistä hankkeista tiedottamiseksi kansallisella tasolla, ohjelman näkyvyyden lisäämiseksi ja sen käytön rohkaisemiseksi, ottaen huomioon asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 54 artiklan 2 kohdan c alakohdan ja 3 kohdan, sekä siten kuin liitteen II luvun 2.2 kohdassa on määritelty.

2. Verkottumisen avulla erityisesti lähialueiden kesken toteutettavaa Media Desk -yhteyspisteiden välistä yhteistyötä rohkaistaan tarkoituksena edistää alan ammattilaisten välistä tiedonvaihtoa ja yhteydenpitoa, yleistä tietoisuutta ohjelmasta tuetuista merkittävistä tapahtumista sekä palkinnoista ja tunnustuksista.

a)	yhteyspisteellä on oltava riittävän suuri henkilöstö, jolla on kansainväliseen yhteistyöhön perustuvassa työympäristössä tarvittava ammatti- ja kielitaito;
b)	yhteyspisteellä on oltava soveltuva infrastruktuuri, erityisesti tarvittavat tietotekniikkalaitteistot ja viestintävälineet;
c)	yhteyspisteen on toimittava sellaisessa hallinnollisessa ympäristössä, jossa se kykenee hoitamaan tehtävänsä asianmukaisesti ja välttämään eturistiriidat.

13 artikla

Johdonmukaisuus ja täydentävyys

1. Komissio varmistaa tätä ohjelmaan täytäntöön pantaessa tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, että ohjelma ja yhteisön muut asiaan liittyvät koulutukseen ja audiovisuaalialaan vaikuttavat politiikat, ohjelmat ja toimet ovat kaikilta osiltaan johdonmukaisia ja toisiaan täydentäviä.

2. Komissio huolehtii myös tämän ohjelman sekä koulutusta, tutkimusta ja tietoyhteiskuntaa koskevien yhteisön muiden ohjelmien välisestä yhteensovittamisesta.

3. Komissio varmistaa, että tämän ohjelman sekä yhteisön kolmansien maiden ja toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen, erityisesti Euroopan neuvoston (Eurimages-rahasto ja Euroopan audiovisuaalinen seurantakeskus, jäljempänä ’seurantakeskus’), kanssa yhteistyössä toteuttamien koulutuksen ja audiovisuaalialan ohjelmien ja toimien välillä on toimiva yhteys.

14 artikla

Seuranta ja arviointi

1. Komissio huolehtii siitä, että tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluvien toimien osalta toteutetaan ennakkoarviointi, seuranta ja jälkiarviointi. Seuranta- ja arviointiprosessin tulokset otetaan huomioon ohjelman täytäntöönpanossa.

Komissio vastaa ohjelman säännöllisestä ulkoisesta ja riippumattomasta arvioinnista. Komissio voi ohjelman tehokkaan arvioinnin varmistamiseksi kerätä tietoja kaikkien ohjelmasta tuettujen toimien tarkastelemiseksi. Arvioinnissa olisi otettava huomioon 10 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitetut komitean hyväksymät seurantaa ja arviointia koskevat järjestelyt.

Seurantaan kuuluu 2 kohdan a ja c alakohdassa mainittujen kertomusten laadinta sekä erityistoimia.

2. Komissio esittää Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle:

a)	väliarviokertomuksen ohjelmalla saavutetuista tuloksista ja sen täytäntöönpanon laadullisista ja määrällisistä näkökohdista viimeistään kolmen vuoden kuluttua ohjelman alkamisesta;

b)	ohjelman jatkamista koskevan tiedonannon viimeistään neljän vuoden kuluttua ohjelman alkamisesta;

c)	ohjelman täytäntöönpanon päätyttyä sen täytäntöönpanon ja tulokset kattavan yksityiskohtaisen jälkiarviokertomuksen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2015.

Komissio julkaisee ja levittää Media Desk -yhteyspisteiden kautta kaikki asiaa koskevat tilastotiedot ja analyysit.

3. Edellä 2 kohdan a ja c alakohdan nojalla esitetyissä kertomuksissa on määriteltävä ohjelman tuottama lisäarvo.

15 artikla

Siirtymäsäännökset

Toimia, jotka on neuvoston päätöksen 2000/821/EY (10) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 163/2001/EY (11) nojalla aloitettu ennen 31 päivää joulukuuta 2006, hallinnoidaan niiden päättymiseen saakka mainittujen päätösten säännösten mukaisesti.

Komitea, josta säädetään päätöksen 2000/821/EY 8 artiklassa sekä päätöksen N:o 163/2001/EY 6 artiklassa, korvataan tämän päätöksen 11 artiklassa säädetyllä komitealla.

VI LUKU:

EUROOPAN AUDIOVISUAALIALAA KOSKEVA TIEDOTTAMINEN JA EUROOPAN AUDIOVISUAALIALAN SEURANTAKESKUKSEEN OSALLISTUMINEN

16 artikla

Euroopan audiovisuaalialaa koskeva tiedottaminen

Euroopan unioni edistää osaltaan Euroopan audiovisuaalialaa koskevan tiedon avoimuutta ja levitystä.

17 artikla

Euroopan audiovisuaalialan seurantakeskukseen osallistuminen

Edellä 16 artiklan täytäntöön panemiseksi Euroopan unioni on seurantakeskuksen jäsen koko ohjelman ajan.

Komissio edustaa Euroopan unionia sen suhteissa seurantakeskukseen.

18 artikla

Ohjelman tavoitteiden toteutumisen edistäminen

rohkaisemalla markkinoiden avoimuutta eri maista koottujen tietojen entistä paremman vertailtavuuden avulla ja varmistamalla toimijoiden pääsy taloudellisiin ja oikeudellisiin tilastoihin sekä tietoihin, erityisesti Euroopan unioniin 30 päivän huhtikuuta 2004 jälkeen liittyneiden jäsenvaltioiden osalta, vahvistaen siten Euroopan audiovisuaalialan kilpailukykyä ja kehitystä;

b)	parantamalla ohjelman seurantamahdollisuuksia ja helpottamalla sen arviointia.

19 artikla

Seuranta ja arviointi

Euroopan unionin osallistumista seurantakeskukseen seurataan ja arvioidaan 14 artiklan mukaisesti suoritettavan ohjelman arvioinnin ja seurannan yhteydessä.

VII LUKU:

VOIMAANTULO

20 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2007.

Tehty Strasbourgissa 15 päivänä marraskuuta 2006.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

J. BORRELL FONTELLES

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

P. LEHTOMÄKI

(1) EUVL C 255, 14.10.2005, s. 39.

(2) EUVL C 164, 5.7.2005, s. 76.

(3) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 25. lokakuuta 2005 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä) ja neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 24. heinäkuuta 2006 (EUVL C 251 E, 17.10.2006, s. 1) ja Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 25. lokakuuta 2006 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(4) Ohjelmat, jotka perustettiin

—	neuvoston päätöksellä 90/685/ETY, tehty 21 päivänä joulukuuta 1990, toimintaohjelman täytäntöönpanosta Euroopan audiovisuaalisen teollisuuden kehityksen edistämiseksi (MEDIA) (1991–1995) (EYVL L 380, 31.12.1990, s. 37) (MEDIA I)

—

neuvoston päätöksellä 95/563/EY, tehty 10 päivänä heinäkuuta 1995, Euroopan audiovisuaalisten teosten kehittämisen ja levityksen edistämistä koskevan ohjelman täytäntöönpanosta (MEDIA II — Kehittäminen ja levitys) (1996–2000) (EYVL L 321, 30.12.1995, s. 25) ja neuvoston päätöksellä 95/564/EY, tehty 22 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan audiovisuaalisen ohjelmateollisuuden ammattilaisten koulutusohjelmien täytäntöönpanosta (MEDIA II — koulutus) (EYVL L 321, 30.12.1995, s. 33) (MEDIA II)

—

neuvoston päätöksellä 2000/821/EY, tehty 20 päivänä joulukuuta 2000, eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten kehittämisen, levityksen ja myynninedistämisen tukemista koskevan ohjelman täytäntöönpanosta (MEDIA Plus — Kehittäminen, levitys ja myynninedistäminen) (2001–2005) (EYVL L 336, 30.12.2000, s. 82). Päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 885/2004 (EUVL L 168, 1.5.2004, s. 1) (MEDIA Plus) sekä

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 163/2001/EY, tehty 19 päivänä tammikuuta 2001, Euroopan audiovisuaalisessa ohjelmatuotannossa toimivien ammattilaisten koulutusohjelman täytäntöönpanosta (MEDIA — koulutus) (2001–2005)(EYVL L 26, 27.1.2001, s. 1). Päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 885/2004 (MEDIA-koulutus).

(5) EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

(6) EUVL L 184, 1999 7 17, s. 23. Päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 2006/512/EY (EUVL L 200, 22.7.2006, s. 11).

(7) EYVL L 298, 17.10.1989, s. 23.

(8) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

(9) EYVL L 357, 31.12.2002, s. 1.

(10) EYVL L 13, 17.1.2001, s. 82.

(11) EYVL L 26, 27.1.2001, s. 1.

LIITE

I LUKU

TOIMINNAN TAVOITTEET JA TOTEUTETTAVAT TOIMET

1. Audiovisuaalialan taitojen hankkiminen ja parantaminen

1.1 Eurooppalaisten audiovisuaalialan ammattilaisten taitojen parantaminen kehittämisen, tuotannon, levityksen ja jakelun sekä myynninedistämisen aloilla eurooppalaisten audiovisuaaliteosten laadun ja potentiaalin parantamiseksi

1.1.1 Käsikirjoitusten laatimistekniikka

Toiminnan tavoite

—	Antaa kokeneille käsikirjoittajille mahdollisuus parantaa kykyään kehittää perinteisiin ja interaktiivisiin kirjoitusmenetelmiin perustuvia tekniikoita.

Toteutettavat toimet

—

Tuetaan sellaisten koulutusmoduulien suunnittelua, toteuttamista ja ajan tasalla pitämistä, joilla edistetään kohdeyleisöjen kartoittamista, kansainväliselle yleisölle tarkoitettujen käsikirjoitusten laatimista ja kehittämistä sekä muiden muassa käsikirjoittajan, toimittajan, ohjaajan, tuottajan ja levittäjän välisiä suhteita.

—	Tuetaan etäopiskelua sekä edistetään vaihtoa ja kumppanuuksia, joihin osallistuu audiovisuaaliselta tuotantokapasiteetiltaan heikkoja ja/tai kielellisesti tai maantieteellisesti suppea-alaisia maita tai alueita.

1.1.2 Audiovisuaaliteosten tuotannon, levityksen, markkinoinnin ja myynninedistämisen taloudellinen, rahoituksellinen ja kaupallinen hallinnointi

Toiminnan tavoite

—	Auttaa ammattilaisia ymmärtämään eurooppalainen ulottuvuus ja sisällyttämään se audiovisuaaliohjelmien kehittämisen, tuotannon, markkinoinnin, levityksen ja jakelun sekä myynninedistämisen aloille.

Toteutettavat toimet

—	Tuetaan hallintoa koskevien koulutusmoduulien kehittämistä, täytäntöönpanoa ja ajan tasalla pitämistä eurooppalainen ulottuvuus huomioon ottaen.

—	Tuetaan etäopiskelua ja edistetään vaihtoa ja kumppanuuksia, joihin osallistuu audiovisuaaliselta tuotantokapasiteetiltaan heikkoja ja/tai kielellisesti tai maantieteellisesti suppea-alaisia maita tai alueita.

1.1.3 Digitaalitekniikan ennakoiva huomioon ottaminen Euroopan audiovisuaaliohjelmien tuotannossa, tuotannon jälkeisessä vaiheessa, levityksessä, markkinoille saattamisessa ja arkistoinnissa

Toiminnan tavoite

—	Kehittää alan ammattilaisten kykyä käyttää digitaalitekniikkaa erityisesti tuotannossa, tuotannon jälkeisessä vaiheessa, levityksessä, markkinoille saattamisessa, arkistoinnissa ja multimedian alalla.

Toteutettavat toimet

—	Tuetaan audiovisuaaliseen digitaalitekniikkaan johdattavien koulutusmoduulien kehittämistä, toteuttamista ja ajan tasalla pitämistä.

—	Tuetaan etäopiskelua ja edistetään vaihtoa ja kumppanuuksia, joihin osallistuu audiovisuaaliselta tuotantokapasiteetiltaan heikkoja ja/tai kielellisesti tai maantieteellisesti suppea-alaisia maita tai alueita.

1.2 Audiovisuaalialan koulutustoimien eurooppalaisen ulottuvuuden parantaminen

1.2.1 Koulutusalan eurooppalaisten ammattilaisten, etenkin Euroopan elokuvakoulujen, koulutuslaitosten ja ammattialan osapuolten verkottumisen ja liikkuvuuden tukeminen

Toiminnan tavoite

—	Edistää olemassa olevien koulutuslaitosten ja/tai koulutustoimien välistä vaihtoa ja yhteistyötä.

Toteutettavat toimet

—

Rohkaistaan ohjelman tuensaajia tehostamaan koulutustoimiensa, erityisesti jatkokoulutustoimiensa, sovittamista yhteen sellaisen eurooppalaisen verkon kehittämiseksi, joka voi saada yhteisön tukea erityisesti yhteistyöhön, johon osallistuu alan toimijoita, myös televisiolähetystoiminnan harjoittajia.

1.2.2 Kouluttajakoulutus

Toiminnan tavoite

—	Varmistaa kouluttajien pätevyys.

Toteutettavat toimet

—	Edistetään erityisesti etäopetuksen avulla toteutettavaa kouluttajakoulutusta.

1.2.3 Elokuvakoulujen tukeminen

Toiminnan tavoite

—	Edistää elokuvaopiskelijoiden liikkuvuutta Euroopassa.

Toteutettavat toimet

—	Myönnetään johonkin koulutushankkeeseen liittyviä matka-apurahoja.

—	Rohkaistaan uusien kykyjen ja ammattilaisten kehitystä perustamalla uusille kyvyille tarkoitettu palkinto.

1.2.4 Edellä 1.2.1 kohdan nojalla tuettavien organisaatioiden toteuttamien yhteensovittamis- ja tiedotushankkeiden toteuttaminen

Toiminnan tavoite

—	Edistää ohjelmasta tuettavien hankkeiden yhteensovittamista ja niistä tiedottamista.

Toteutettavat toimet

—	Edistetään ohjelmasta tuettaviin koulutustoimiin liittyvien kohdennettujen yhteensovittamis- ja tiedotushankkeiden toteuttamista.

1.2.5 Erityisten apurahojen turvin Euroopan unioniin 30 päivän huhtikuuta 2004 jälkeen liittyneistä jäsenvaltioista oleville ammattilaisille annettava mahdollisuus osallistua tämän liitteen 1.1. kohdassa lueteltuihin koulutustoimiin

Toiminnan tavoite

—	Helpottaa Euroopan unioniin 30 päivän huhtikuuta 2004 jälkeen liittyneistä jäsenvaltioista olevien ammattilaisten osallistumista ohjelmalla tuettuihin hankkeisiin.

Toteutettavat toimet

—	Edistetään stipendijärjestelmän luomista.

2. Kehitystoiminta

2.1 Riippumattomien tuotantoyhtiöiden, erityisesti pk-yritysten, esittämien, Euroopan ja kansainvälisille markkinoille tarkoitettujen tuotantohankkeiden kehittämistuki

Toiminnan tavoitteet

—	Tukea seuraaviin lajityyppeihin kuuluvien eurooppalaisten teosten kehittämistä: fiktiot, animaatiot, dokumentit ja multimediahankkeet.

—	Rohkaista yrityksiä tuottamaan laadukkaita ja kansainvälisiä mahdollisuuksia omaavia teoksia.

—	Rohkaista yrityksiä soveltamaan digitaalitekniikkaa tuotannon ja levityksen alalla suunnitteluvaiheesta alkaen.

—	Rohkaista yrityksiä kehittämään kansainvälisen teatterilevityksen, markkinoinnin ja jakelun strategioita hankkeiden suunnitteluvaiheesta alkaen.

—	Tarjota pk-yrityksille mahdollisuus saada kehittämistukea ja mukauttaa toimia tarpeisiinsa.

—	Parantaa täydentävyyttä Media-ohjelmasta tuettuja toimien kanssa audiovisuaalialan ammattilaisten taitojen parantamiseksi.

Toteutettavat toimet

—	Tuetaan audiovisuaalihankkeiden tai hankeluetteloiden kehittämistä.

—	Tuetaan eurooppalaisten audiovisuaaliteosten digitaalistamista suunnitteluvaiheesta alkaen.

2.2 Eurooppalaisten tuotantoyhtiöiden ja -hankkeiden rahoitussuunnitelmien laatimistuki, yhteistuotantojen rahoitusjärjestelyt mukaan luettuina

Toiminnan tavoitteet

—	Rohkaista tuotantoyhtiöitä laatimaan rahoitussuunnitelmia seuraaviin lajityyppeihin kuuluville tuotantohankkeille: fiktiot, animaatiot, dokumentit ja multimediateokset.

—

”Kasvu ja audiovisuaaliala: audiovisuaalialan innovaatio 2000 -aloite” -valmistelutoimen jatkotoimena rohkaista rahoituskumppanien etsintää Euroopan tasolla julkisten ja yksityisten rahoittajien välisen vuorovaikutuksen aikaansaamiseksi ja levitysstrategioiden kehittämistä suunnitteluvaiheesta alkaen.

Toteutettavat toimet

—	Myönnetään tukea pk-yritysten esittämien tuotantohankkeiden yksityisestä rahoituksesta johtuviin lisäkustannuksiin (esimerkiksi rahoitus- ja vakuutuskustannuksiin tai suoritustakuisiin).

—

Tuetaan pk-yritysten, erityisesti riippumattomien tuotantoyhtiöiden, yhteyksiä rahoituspalveluja tarjoaviin yhtiöihin, jotka toimivat rahoitussuunnitelmien laatimiseksi kansainvälistä levityspotentiaalia omaavien eurooppalaisten audiovisuaaliteosten suunnittelun, tuotannon ja yhteistuotannon alalla.

—	Rohkaistaan rahoituksen välittäjiä tukemaan kansainvälistä levityspotentiaalia omaavien eurooppalaisten audiovisuaaliteosten suunnittelua ja yhteistuotantoa.

—	Tuetaan audiovisuaalialan kansallisten laitosten välistä yhteistyötä.

Tuetaan audiovisuaalialalla toimivien kansallisten ohjelmatoimistojen yhteistyötä.

3. Levitys ja jakelu

Toiminnan monialatavoite

—	Parantaa levitettävien eurooppalaisten audiovisuaaliteosten kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta.

Toteutettava toimi

—	Tuetaan eurooppalaisten audiovisuaaliteosten jälkiäänitystä ja tekstitystä niiden levittämiseksi ja jakelemiseksi eri keinoin, erityisesti digitaalisessa muodossa, tuottajien, levittäjien ja lähetystoiminnan harjoittajien edun mukaisesti.

3.1 Euroopan levitysalan vahvistaminen rohkaisemalla levittäjiä sijoittamaan muiden kuin kotimaisten eurooppalaisten elokuvien yhteistuotantoon, hankintaan ja myynninedistämiseen sekä toteuttamaan yhteensovitettuja markkinointistrategioita

Toiminnan tavoite nro 1

—	Rohkaista elokuvalevittäjiä rahoittamaan muiden kuin kotimaisten eurooppalaisten elokuvien yhteistuotantoa, hyödyntämisoikeuksien hankintaa ja myynninedistämistä.

Toteutettavat toimet

—

Perustetaan eurooppalaisten elokuvalevittäjien ilman eri toimenpiteitä toimiva tukijärjestelmä, joka toteutetaan suhteutettuna muiden kuin kotimaisten eurooppalaisten elokuvien teatterikatsojamääriin kyseiseen ohjelmaan osallistuvissa maissa kuitenkin niin, että asetetaan elokuvakohtainen ja maittain mukautettu enimmäismäärä.

—

Säädetään, että levittäjät voivat käyttää näin syntyvää tukea vain rahoittaakseen

—	muiden kuin kotimaisten eurooppalaisten elokuvien yhteistuotantoa,

—	muiden kuin kotimaisten eurooppalaisten elokuvien hyödyntämisoikeuksien hankintaa,

—	muiden kuin kotimaisten eurooppalaisten elokuvien editoinnista (kopioinnista, jälkiäänityksestä ja tekstityksestä), myynninedistämisestä ja mainonnasta aiheutuvia kustannuksia.

Toiminnan tavoite nro 2

—	Rohkaista eurooppalaisten levittäjien välistä yhteistyötä yhteisten strategioiden toteuttamiseksi Euroopan markkinoilla.

Toteutettava toimi

—	Perustetaan muiden kuin kotimaisten eurooppalaisten elokuvien valikoiva levitystukijärjestelmä, joka on tarkoitettu eurooppalaisille levittäjäryhmittymille, ja myönnetään niille suoraa tukea, jos ne toimivat vakinaiselta pohjalta.

Toiminnan tavoite nro 3

—	Edistää levittäjien, tuottajien ja myyntiedustajien välistä yhteistoimintaa kansainvälisten markkinointistrategioiden toteuttamiseksi eurooppalaisten elokuvien suunnitteluvaiheesta alkaen.

Toteutettava toimi

—	Perustetaan järjestelmä, josta tuetaan eurooppalaisten elokuvateosten myynninedistämispaketteja (tekstitetty kopio, kansainvälinen ääniraita — musiikki ja tehosteet — sekä myynninedistämisaineistoa).

Toiminnan tavoite nro 4

—	Edistää pk-yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta muiden kuin kotimaisten eurooppalaisten elokuvien levitykseen ja myyntiin.

Toteutettava toimi

—

Tuetaan levitykseen ja/tai kansainväliseen myyntiin liittyvien toimien yksityisestä rahoituksesta johtuvia välillisiä kustannuksia (esimerkiksi rahoitus- ja vakuutuskustannuksia) kuten muiden kuin kotimaisten eurooppalaisten elokuvien luetteloiden hankintaa, uusien markkinoiden kartoittamista näille elokuville ja vakinaisesti toimivien eurooppalaisten levittäjäryhmittymien perustamista.

3.2 Muiden kuin kotimaisten eurooppalaisten elokuvien liikkuvuuden parantaminen Euroopan ja kansainvälisillä markkinoilla kannustustoimenpitein, joilla tuetaan näiden elokuvien vientiä, levitystä kaikissa teknisissä olomuodoissa ja teatteriesityksiä

Toiminnan tavoite nro 1

—	Rohkaista elokuvalevittäjiä rahoittamaan muiden kuin kotimaisten eurooppalaisten elokuvien julkaisua ja myynninedistämistä.

Toteutettavat toimet

—

Perustetaan elokuvalevittäjille tarkoitettu valikoiva tukijärjestelmä muiden kuin kotimaisten eurooppalaisten elokuvateosten myynninedistämistä ja markkinointia varten. Elokuvien valintaperusteisiin voi kuulua määräyksiä, joilla hankkeet erotellaan niiden alkuperän ja kustannusarvion suuruuden mukaan.

—	Myönnetään erityistukea elokuville, joilla edistetään Euroopan kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta.

—	Tuetaan muiden kuin kotimaisten eurooppalaisten elokuvateosten luettelon määräaikaista julkaisemista.

Toiminnan tavoite nro 2

—	Rohkaista muiden kuin kotimaisten eurooppalaisten elokuvien teatteriesityksiä Euroopan markkinoilla etenkin tukemalla elokuvateatteriverkoston yhteensovittamista.

Toteutettavat toimet

—

Rohkaistaan elokuvateatterien omistajia ja toiminnanharjoittajia ohjelmoimaan merkittävä osa muista kuin kotimaisista eurooppalaisista elokuvista ensi-iltateattereihin vähimmäisajaksi. Kullekin teatterille osoitettavan tuen perusteena käytetään ohjelmistoa ja siinä otetaan huomioon muiden kuin kotimaisten eurooppalaisten elokuvien katsojamäärät viitejaksona.

—	Edistetään nuorten elokuvateattereissa käyvien katsojien koulutukseen ja valveutukseen tähtäävien toimien kehittämistä.

—	Edistetään sellaisten eurooppalaisten elokuvateatteriverkostojen perustamista ja vahvistamista, jotka kehittävät tämän tyyppisiä yhteisiä toimia.

Toiminnan tavoite nro 3

—	Edistää eurooppalaisten elokuvien, erityisesti muiden kuin kotimaisten eurooppalaisten elokuvien, kansainvälistä myyntiä ja vientiä Euroopassa.

Toteutettava toimi

—

Perustetaan elokuvien kansainvälistä levitystä harjoittaville eurooppalaisille yhtiöille (myyntiedustajille) tarkoitettu tukijärjestelmä, jossa tuen suuruus määräytyy sen mukaan, miten yhtiö on menestynyt markkinoilla tiettynä ajanjaksona. Tämä tuki on käytettävä uusien muiden kuin kotimaisten eurooppalaisten elokuvien hankintaan ja myynninedistämiseen Euroopan ja kansainvälisillä markkinoilla.

3.3 Riippumattomien tuotantoyhtiöiden tuottamien eurooppalaisten audiovisuaaliteosten rajat ylittävän levityksen edistäminen rohkaisemalla toisaalta levittäjien keskinäistä sekä toisaalta riippumattomien tuottajien ja levittäjien välistä yhteistyötä.

Toiminnan tavoite nro 1

—	Edistää riippumattomien tuotantoyhtiöiden tuottamien muiden kuin kotimaisten eurooppalaisten audiovisuaaliteosten levitystä.

Toteutettava toimi

—

Rohkaistaan riippumattomia tuottajia valmistamaan teoksia (fiktioita, dokumentteja ja animaatioita), joihin osallistuu vähintään kolme levittäjää eri jäsenvaltioista. Tuensaajien valintaperusteisiin sisältyy määräyksiä, joilla hankkeet erotellaan niiden kustannusarvion suuruuden mukaan. Elokuville, jotka ovat merkittäviä Euroopan kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden ja audiovisuaalisen perinnön kannalta, myönnetään erityistukea.

Toiminnan tavoite nro 2

—	Helpottaa riippumattomien eurooppalaisten tuotantoyhtiöiden mahdollisuuksia saada rahoitusta.

Toteutettava toimi

—

Myönnetään tukea sellaisten tuotantohankkeiden (fiktioiden, dokumenttien ja animaatioiden) yksityisestä rahoituksesta johtuviin välillisiin kustannuksiin (esimerkiksi rahoitus- ja vakuutuskustannuksiin tai suoritustakuisiin), joihin osallistuu vähintään kolme eri kielialueeseen kuuluvaa levittäjää eri jäsenvaltioista.

Toiminnan tavoite nro 3

—	Edistää riippumattomien tuottajien tekemien eurooppalaisten televisio-ohjelmien kansainvälistä levitystä. Tällaisten ohjelmien levitys edellyttää riippumattoman tuottajan suostumusta, ja tuottajan on saatava riittävä osuus myyntituloista.

Toteutettava toimi

—

Perustetaan audiovisuaaliteosten kansainvälistä levitystä harjoittaville eurooppalaisille yhtiöille (kansainvälisille levittäjille) tarkoitettu tukijärjestelmä, jossa tuki määräytyy sen mukaan, miten yhtiö on menestynyt markkinoilla tiettynä ajanjaksona. Kansainvälisten levittäjien on käytettävä näin karttuva tuki uusien eurooppalaisten elokuvateosten hankintaan ja myynninedistämiseen Euroopan ja kansainvälisillä markkinoilla.

3.4 Eurooppalaisten audiovisuaaliteosten digitaalistamisen edistäminen

Toiminnan tavoite nro 1

—	Parantaa muiden kuin kotimaisten, yksityiskäyttöön tarkoitettujen digitaalimuotoisten (DVD) eurooppalaisten teosten levitystä erityisesti rohkaisemalla julkaisijoita yhteistyöhön monikielisten mastertallenteiden valmistamiseksi Euroopan laajuisesti.

—	Edistää digitaalitekniikan käyttöä eurooppalaisten teosten valmistuksessa (sellaisten digitaalisten mastertallenteiden valmistus, joita voivat käyttää kaikki eurooppalaiset levittäjät).

—	Rohkaista julkaisijoita rahoittamaan erityisesti muiden kuin kotimaisten eurooppalaisten audiovisuaaliteosten asianmukaisia myynninedistämis- ja levityskustannuksia.

—	Tukea eurooppalaisten teosten monikielisyyttä (jälkiäänitystä, tekstitystä ja monikielistä tuotantoa).

Toteutettavat toimet

—

Perustetaan yksityiseen käyttöön tarkoitettujen (esimerkiksi DVD- tai DVD-ROM-muotoisten) eurooppalaisten elokuva- ja audiovisuaaliteosten julkaisijoille tarkoitettu ilman eri toimenpiteitä toimiva tukijärjestelmä, jossa tuki määräytyy sen mukaan, miten yhtiö on menestynyt markkinoilla tiettynä ajanjaksona. Julkaisijoiden on käytettävä näin karttuva tuki muiden kuin kotimaisten digitaalimuotoisten eurooppalaisten teosten julkaisemiseen ja levittämiseen.

—	Tuetaan sisältöjen digitaalistamista levittämistä varten.

Toiminnan tavoite nro 2

—	Edistää muiden kuin kotimaisten eurooppalaisten teosten online-levityksen tarjontaa pitkälle kehitettyjen levityspalveluiden ja uusien viestimien avulla (Internet, tilausvideopalvelu, kertamaksutelevisio yms.) ja kehittää samalla tekniikkoja online-teosten suojaamiseksi laittomalta jäljentämiseltä.

—	Rohkaista eurooppalaista audiovisuaalista ohjelmateollisuutta sopeutumaan digitaalisen teknologian kehitykseen, varsinkin kehittyneiden online-levityspalveluiden osalta.

Toteutettavat toimet

—

Teosten digitaalistamista ja digitaalimuotoisen mainos- ja myynninedistämismateriaalin valmistamista edistävillä toimenpiteillä kannustetaan eurooppalaisia yhtiöitä (online-yhteyksien tarjoajia, aihekohtaisia kanavia yms.) laatimaan luetteloita eurooppalaisista digitaalisista teoksista, joita voidaan käyttää uusissa viestimissä.

—	Edistetään sellaisten digitaalisten palvelujen kehittämistä, jotka sisältävät eurooppalaisten audiovisuaaliteosten luetteloita.

3.5 Elokuvateattereiden, joiden ohjelmiston merkittävä osa koostuu muista kuin kotimaisista eurooppalaisista elokuvateoksista, rohkaiseminen hyödyntämään digitaalisen levityksen tarjoamia mahdollisuuksia

Toiminnan tavoite

—	Rohkaista elokuvateattereita investoimaan digitaalilaitteisiin helpottamalla teatterinomistajien luotonsaantia.

Toteutettava toimi

—	Annetaan tukea teatterien omistajille ja toiminnanharjoittajille aiheutuviin välillisiin kustannuksiin (esimerkiksi rahoitus- tai vakuutuskustannuksiin), jotka johtuvat investoinneista digitaalilaitteiden hankintaan.

4. Myynninedistäminen

4.1 Audiovisuaaliteosten liikkuvuuden parantaminen huolehtimalla siitä, että Euroopan audiovisuaaliala voi osallistua ammattilaisille tarkoitettuihin eurooppalaisiin ja kansainvälisiin myyntitilaisuuksiin.

Toiminnan tavoite nro 1

—	Parantaa ammattilaisten edellytyksiä osallistua kaupallisiin tapahtumiin ja heille tarkoitettuihin audiovisuaalialan myyntitilaisuuksiin Euroopassa ja sen ulkopuolella.

Toteutettavat toimet

—

Avustetaan seuraavanlaisten tapahtumien teknisissä ja rahoitusjärjestelyissä:

—	tärkeimmät eurooppalaiset ja kansainväliset elokuva-alan myyntitilaisuudet,

—	tärkeimmät eurooppalaiset ja kansainväliset televisioalan myyntitilaisuudet,

—	temaattiset myyntitilaisuudet, erityisesti ne, jotka koskevat animaatio- ja dokumenttielokuvia, multimediateoksia ja uutta teknologiaa.

Toiminnan tavoite nro 2 ja toteutettava toimi

—	Edistää ja tukea eurooppalaisten audiovisuaaliteosten luettelointia sekä tällaisten teosluetteloiden tietokantojen luomista ammattilaisten käyttöön.

Toiminnan tavoite nro 3

—	Edistää ja tukea myynninedistämistä tuotannon valmisteluvaiheesta tai tuotannosta alkaen.

Toteutettavat toimet

—	Tuetaan eurooppalaisten ja/tai eurooppalaisenemmistöisten teosten ja ohjelmien kehittämistä, rahoitusta, yhteistuotantoa ja levitystä käsittelevien foorumeiden järjestämistä.

—	Valmistellaan ja käynnistetään eurooppalaisten elokuva- ja audiovisuaaliohjelmien markkinointi- ja myynninedistämiskampanjoita ohjelmien tuotantovaiheessa.

4.2 Parannetaan eurooppalaisen ja kansainvälisen yleisön mahdollisuuksia saada nähtäväksi eurooppalaisia audiovisuaaliteoksia.

Toiminnan tavoitteet ja toteutettavat toimet

—	Rohkaistaan audiovisuaalifestivaaleja ottamaan ohjelmistoonsa enimmäkseen tai merkittäviltä osin eurooppalaisia teoksia ja tuetaan tällaisia festivaaleja.

—

Asetetaan etusijalle ja tuetaan festivaaleja, jotka osaltaan edistävät sellaisten teosten tunnetuksi tekemistä, jotka tulevat pienen audiovisuaalisen tuotantokapasiteetin jäsenmaista tai alueilta tai ovat nuorten eurooppalaisten tekemiä, sekä edistävät kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta ja kulttuurien vuorovaikutusta.

—	Rohkaistaan ja tuetaan kuvanlukutaitoa edistäviä hankkeita, joita festivaalit järjestävät nuorelle yleisölle erityisesti tiiviissä yhteistyössä koulujen ja muiden laitosten kanssa.

—

Rohkaistaan ja tuetaan alan ammattilaisten, erityisesti elokuvateatterinomistajien, julkisten tai kaupallisten televisioyhtiöiden sekä festivaalien ja kulttuurilaitosten aloitteita järjestää tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja komission kanssa suurelle yleisölle tarkoitettuja tiedotustoimia Euroopan elokuva- ja audiovisuaalitaiteen edistämiseksi.

—	Rohkaistaan ja tuetaan laajaa viestinnällistä huomiota herättäviä tapahtumia kuten palkinnonjakoja ja eurooppalaisen elokuvan päiviä.

4.3 Elokuvien ja audiovisuaaliohjelmien kansallisten myynninedistämisorganisaatioiden yhteistoiminnan rohkaiseminen

Toiminnan tavoite

—	Rohkaista yhteisten eurooppalaisten toimien ja hankkeiden verkottamista ja yhteensovittamista.

Toteutettavat toimet

—	Tuetaan eurooppalaisten myynninedistämisfoorumeiden järjestämistä.

—	Tuetaan kansallisten ja/tai alueellisten myynninedistämisorganisaatioiden järjestäytymistä Euroopan tasolla ja osallistumista myynninedistämistilaisuuksiin Euroopassa ja maailmanlaajuisesti.

—	Tuetaan festivaalien verkottumista sekä erityisesti ohjelmien ja asiantuntemuksen vaihtoa.

—	Tuetaan samoihin, samankaltaisiin ja/tai täydentäviin tavoitteisiin tähtäävien hankkeiden ryhmittämistä.

—	Tuetaan tietokantojen ja luetteloiden verkottamista.

4.4 Euroopan elokuva- ja audiovisuaaliperinteen tunnetuksi tekemisen ja siihen tutustumisen edistäminen

Toiminnan tavoite ja toteutettava toimi

—	Rohkaistaan ja tuetaan sellaisten erityisesti nuorelle yleisölle suunnattujen tilaisuuksien järjestämistä, joiden tarkoituksena on Euroopan elokuva- ja audiovisuaaliperinteen tunnetuksi tekeminen.

5. Kokeiluhankkeet

Toiminnan tavoite

—	Huolehtia, että ohjelmaa mukautetaan markkinoiden kehitykseen erityisesti uusien tiedotus- ja viestintätekniikoiden käyttöönoton ja käytön yhteydessä.

Toteutettavat toimet

—	Tuetaan kokeiluhankkeiden järjestämistä aloilla, joilla uusien tiedotus- ja viestintätekniikoiden käyttöönotolla ja käytöllä todennäköisesti on merkitystä.

—	Tehdään kokeiluhankkeiden tulokset laajalti tunnetuksi järjestämällä konferensseja tai online- ja offline-tilaisuuksia hyvien toimintatapojen levittämisen edistämiseksi.

II LUKU

TOIMIEN TOTEUTTAMISJÄRJESTELYT

1. Yhteisön tuki

1.1 Yhteisön tuen osuus tuettavien toimien kustannuksista

Media-ohjelmasta myönnettävän tuen osuus ei seuraavia tapauksia lukuun ottamatta saa olla yli 50 prosenttia tuettavien toimien kustannuksista.

a)	pienen audiovisuaalisen tuotantokapasiteetin ja/tai maantieteellisesti tai kielellisesti suppea-alaisten maiden tai alueiden koulutustoimista;

b)	kehittämis-, jakelu- ja levitys- sekä myynninedistämishankkeiden yhteydessä ehdotetuista toimista, joissa korostetaan Euroopan kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden merkitystä;

c)	tämän liitteen I luvun 3 kohdassa (levitys ja jakelu) tarkoitetuista toimista, jotka on osoitettu 11 artiklan 2 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

Media-ohjelmasta myönnettävä tuki voi kattaa enintään 75 prosenttia Euroopan unioniin 30 päivän huhtikuuta 2004 jälkeen liittyneissä jäsenvaltioissa toteutettavien koulutustoimien kustannuksista. Tämän säännöksen noudattamiseen kiinnitetään erityistä huomiota ohjelman väliarviossa.

1.2 Yhteisön tukea koskevat järjestelyt

Komissio huolehtii siitä, että ohjelmaan osallistuminen ja sen täytäntöönpano on avointa.

Yhteisön tuki myönnetään avustuksina tai stipendeinä.

Riittävä osuus koulutusalalla vuosittain käytettävissä olevista varoista on suunnattava mahdollisuuksien mukaan uusiin toimintoihin.

1.3 Hankkeiden valinta

—	tämän päätöksen ja sen liitteen säännösten mukaisia,

—	asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 ja asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 säännösten mukaisia.

1.4 Varojen jakautuminen

Käytettävissä olevat varat jaetaan seuraavien suuntaviivojen mukaisesti:

Pätevyyksien hankkiminen ja parantaminen	noin 7 %
Kehitystoiminta	vähintään 20 %
Levitys	vähintään 55 %
Myynninedistäminen	noin 9 %
Kokeiluhankkeet	noin 4 %
Horisontaaliset asiat	vähintään 5 %

Prosenttiluvut ovat ohjeellisia, ja niitä voidaan muuttaa 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

Yleisen tehokkuuden sekä ohjelman 1 artiklassa säädettyjen tavoitteiden asianmukaisen täytäntöönpanon turvaamiseksi yhteisön toimissa olisi keskityttävä kehittämään aikaisempien, johdanto-osan 7 kappaleessa mainittujen ohjelmien puitteissa toteutettuja toimia.

Kaikkia toimia tarkastellaan vuosittain uudelleen 10 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen, jotta yhteisö voi vastata alan tarpeisiin ja kehitykseen.

Ohjelman kulttuuristen ja tuotannollisten kokonaistavoitteiden turvaamiseksi olisi rahoituspuitteiden vuotuista jakautumista koskevan päätöksen perustuttava ohjelman toimintalinjojen tehokkuuden jatkuvaan seurantaan.

2. Tiedottaminen

2.1 Komissio

Komissio voi järjestää seminaareja, keskustelutilaisuuksia ja kokouksia ohjelman täytäntöönpanon helpottamiseksi sekä käynnistää asianmukaisia tiedotus-, julkaisu- ja levitystoimia erityisesti ohjelman seurannan ja arvioinnin yhteydessä. Tällaisia toimia voidaan rahoittaa avustuksin tai tarjouspyyntömenettelyin tai siten, että komissio järjestää ja rahoittaa ne suoraan.

2.2 Media Desk -yhteyspisteet ja Media-antennit

Komissio perustaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa Media Desk -yhteyspisteiden ja Media-antennien eurooppalaisen verkon, joka huolehtii ohjelman täytäntöönpanosta kansallisella tasolla asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 54 artiklan 2 kohdan c alakohdan ja 3 kohdan mukaisesti erityisesti

a)	tiedottaakseen audiovisuaalialan ammattilaisille Euroopan unionin politiikan puitteissa saatavilla olevista tukimuodoista;

b)	huolehtiakseen ohjelmasta tiedottamisesta ja sen esillä pitämisestä;

c)	rohkaistakseen alan ammattilaisia osallistumaan mahdollisimman laajasti ohjelman mukaisiin toimiin;

d)	avustaakseen alan ammattilaisia, jotka esittävät hankkeensa ehdotuspyyntöjen perusteella;

e)	edistääkseen alan ammattilaisten, laitosten ja verkostojen rajat ylittävää yhteistyötä;

f)	tukeakseen komissiota sen huolehtiessa yhteydestä jäsenvaltioiden eri tuenjakoelimiin tarkoituksin varmistaa, että tämän ohjelman mukaiset toimet täydentävät kansallisia tukitoimenpiteitä;

g)	toimittaakseen tietoja kansallisista audiovisuaalimarkkinoista asiasta kiinnostuneiden tahojen saataville.

3. Euroopan audiovisuaalimarkkinoista tiedottaminen ja Euroopan audiovisuaalialan seurantakeskukseen osallistuminen ja mahdollinen yhteistyö Euroopan neuvoston Eurimages-rahaston kanssa

Ohjelma muodostaa oikeusperustan yhteisön audiovisuaalipolitiikan mukaisten toimenpiteiden seurannan edellyttämälle varainkäytölle.

Ohjelmassa säädetään Euroopan unionin edelleen osallistumisesta Euroopan audiovisuaalialan seurantakeskukseen. Tämä helpottaa alan toimijoiden tiedonsaantia ja tiedotustoimintaa. Sen avulla lisätään myös tuotantoprosessien avoimuutta. Ohjelman avulla Euroopan unioni voi myös tutkia mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä (taloudellisia ja hallinnollisia asioita lukuun ottamatta) Eurimages-rahaston kanssa Euroopan audiovisuaalialan kilpailukyvyn edistämiseksi kansainvälisillä markkinoilla.

4. Hallinnolliset tehtävät

Ohjelman määrärahoilla voidaan kattaa myös sellaisia kuluja, jotka liittyvät ohjelman hallinnoinnin ja sen tavoitteiden toteuttamisen kannalta välittömästi tarpeellisiin valmistaviin toimenpiteisiin, seurantaan, valvontaan, tarkastuksiin ja arviointiin, erityisesti tutkimuksiin, kokouksiin sekä tiedotus- ja julkaisutoimintaan. Lisäksi määrärahoilla voidaan kattaa tietojenvaihtoon tarkoitettuihin tietoverkkoihin liittyviä kuluja sekä muita kuluja, jotka liittyvät tekniseen ja hallinnolliseen apuun, jota komissio voi tarvita ohjelman hallinnoinnissa. Audiovisuaalialan teknisiin neuvoa-antaviin ryhmiin tai muihin arviointi- ja valintamenettelyihin osallistuville asiantuntijoille voidaan maksaa asianmukainen korvaus.

Komissio huolehtii siitä, että ohjelman täytäntöönpanossa noudatetaan 1 artiklassa säädettyjä tavoitteita ja painopisteitä ja että alan ammattilaisten osallistuminen ohjelmaan edustaa tasapuolisesti Euroopan kulttuurista monimuotoisuutta.

5. Valvonta ja tarkastukset

Edellä 9 artiklassa esitetyn menettelyn mukaisesti valittujen hankkeiden valvomiseksi perustetaan pistokokeita käyttävä järjestelmä.

Avustuksen saajan on säilytettävä komission saatavilla kaikki maksettujen kustannusten tositteet viiden vuoden ajan viimeisestä maksusta. Avustuksen saajien on varmistettava, että yhteistyökumppaneiden tai niiden jäsenten hallussa olevat tositteet saatetaan tarvittaessa komission saataville.

Komissio voi tarkastaa joko oman henkilöstönsä välityksellä tai nimeämänsä muun pätevän ulkopuolisen tahon välityksellä, miten avustus on käytetty. Tarkastuksia voidaan suorittaa koko sopimuksen voimassaolon ajan ja viisi vuotta loppumaksun suorittamisen jälkeen. Komissio voi tehdä tarkastusten tulosten perusteella päätöksiä varojen takaisinperinnästä.

Komission henkilöstöllä sekä sen valtuuttamilla ulkopuolisilla henkilöillä on oltava asianmukainen pääsy avustuksen saajan tiloihin, ja heidän on saatava käyttöönsä kaikki tiedot, myös sähköiset, joita he tarvitsevat tarkastusten suorittamiseksi.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimella ja Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) on samat oikeudet kuin komissiolla, erityisesti pääsy avustuksen saajan tiloihin ja oikeus tietojen saantiin.

Komissio voi Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamiseksi petoksia ja muita väärinkäytöksiä vastaan suorittaa tämän ohjelman nojalla paikan päällä valvontaa ja tarkastuksia komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2185/96 (1) mukaisesti. Tarkastukset tekee tarvittaessa Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) ja niihin sovelletaan Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1073/1999 (2).

(1) EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

(2) EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.

24.11.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 327/30

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS N:o 1719/2006/EY,

tehty 15 päivänä marraskuuta 2006,

nuorisotoimintaohjelman (Youth in Action) perustamisesta ajanjaksoksi 2007–2013

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 149 artiklan 4 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa, jäljempänä ’perustamissopimus’, otetaan käyttöön unionin kansalaisuus ja määrätään, että yhteisön toiminnan tavoitteena yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen sekä nuorisoasioiden alalla on pääasiassa kannustaa kehittämään nuorisovaihtoa, sosiaalipedagogiikan alan ohjaajien vaihtoa sekä laadukasta koulutusta.

(2)	Euroopan unionista tehty sopimus perustuu vapauden, demokratian, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen, miesten ja naisten välisen tasa-arvon sekä syrjimättömyyden periaatteisiin. Nuorten aktiivisen kansalaisuuden tukemisen olisi edistettävä näiden arvojen kehittämistä.

(3)	Euroopan parlamentin ja neuvoston 13 päivänä huhtikuuta 2000 tehdyllä päätöksellä N:o 1031/2000/EY (4) perustettiin yhteisön Nuoriso-toimintaohjelma. On aiheellista jatkaa ja vahvistaa yhteistyötä ja yhteisön toimintaa kyseisellä alalla tuosta ohjelmasta saatujen kokemusten perusteella.

(4)	Euroopan parlamentin ja neuvoston 21 päivänä huhtikuuta 2004 tehdyllä päätöksellä N:o 790/2004/EY (5) perustettiin yhteisön toimintaohjelma nuorisoalalla Euroopan-laajuisesti toimivien organisaatioiden tukemiseksi.

(5)

Lissabonissa 23 ja 24 päivänä maaliskuuta 2000 pidetyssä ylimääräisessä Eurooppa-neuvoston kokouksessa vahvistettiin EU:lle strateginen päämäärä, johon sisältyy aktiivinen työllisyyspolitiikka ja jossa painotetaan elinikäistä oppimista; sitä täydentää Göteborgin Eurooppa-neuvoston kestävän kehityksen strategia 15 ja 16 päivältä kesäkuuta 2001.

(6)	Eurooppa-neuvoston 14 ja 15 päivänä joulukuuta 2001 antamiin puheenjohtajan päätelmiin liitetyssä Laekenin julistuksessa todetaan, että kansalaisten ja varsinkin nuorten tuominen lähemmäksi Euroopan unionia ja sen toimielimiä on yksi Euroopan unionin perushaasteista.

(7)

Komissio hyväksyi 21 päivänä marraskuuta 2001 valkoisen kirjan ”EU:n nuorisopolitiikan uudet tuulet”, jossa ehdotetaan nuorisoalan yhteistyölle puitteita ensisijaisesti osallistumisen, tiedotuksen, vapaaehtoistyön ja nuorisoasioita koskevan tietämyksen lisäämiseksi. Euroopan parlamentti hyväksyi nämä ehdotukset päätöslauselmassaan (6)14 päivänä toukokuuta 2002.

(8)

Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien 27 päivänä kesäkuuta 2002 antamassa päätöslauselmassa (7) vahvistetaan erityisesti avoin koordinointimenetelmä, jonka soveltamisalaan kuuluvat painopistealueina osallistuminen, tiedotus, nuorten vapaaehtoistoiminta ja nuorisoasioita koskevan tietämyksen lisääminen. Nämä seikat olisi otettava huomioon tämän nuorisotoimintaohjelman, jäljempänä ’ohjelma’, täytäntöönpanossa.

(9)

Neuvosto korosti päätelmissään 6 päivänä toukokuuta 2003 (8), että erityisesti nuoria koskevien yhteisön nykyisten välineiden voimassaoloa on jatkettava ja niitä on kehitettävä, sillä ne ovat ratkaisevan tärkeitä jäsenvaltioiden yhteistyön kehittämiselle nuorisoalalla, ja että näiden välineiden painopisteet ja tavoitteet olisi sovitettava yhteen nuorisoalan eurooppalaisten yhteistyöpuitteiden kanssa.

(10)

Keväällä 22 ja 23 päivänä maaliskuuta 2005 kokoontunut Eurooppa-neuvosto hyväksyi eurooppalaisen nuorisosopimuksen yhdeksi Lissabonin strategian kasvua ja työllisyyttä koskevien tavoitteiden saavuttamista edistäväksi välineeksi. Sopimuksessa keskitytään kolmeen alueeseen: työllisyys, integroituminen ja sosiaalisen aseman parantaminen; yleissivistävä ja ammatillinen koulutus sekä liikkuvuus; työelämän sekä yksityis- ja perhe-elämän yhteensovittaminen.

(11)	Perustamissopimuksen 3 artiklan 2 kohdan mukaan yhteisön toimintaan sisältyy myötävaikuttaminen korkealaatuiseen koulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen, ja siinä on pyrittävä poistamaan eriarvoisuutta sekä edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa.

(12)	Vammaisten erityistarpeet olisi otettava huomioon.

(13)

On tarpeen edistää aktiivista kansalaisuutta ja voimistaa toimintalinjojen toteuttamisen yhteydessä syrjäytymisen ja syrjinnän kaikkien ilmenemismuotojen, myös niiden, jotka perustuvat sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen, vastaisia toimia perustamissopimuksen 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(14)	Ehdokasmaat ja EFTA-maat, jotka ovat ETA-sopimuksen osapuolia, voivat osallistua yhteisön ohjelmiin niiden kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti.

(15)

Thessalonikissa 19 ja 20 päivänä kesäkuuta 2003 kokoontunut Eurooppa-neuvosto hyväksyi Länsi-Balkanin maiden Eurooppaan yhdentymistä koskevan Thessalonikin toimintasuunnitelman, jonka mukaan vakautus- ja assosiaatioprosessiin kuuluvien maiden olisi voitava osallistua yhteisön ohjelmiin yhteisön ja näiden maiden välillä tehtävien puitesopimusten pohjalta.

(16)	Olisi mahdollistettava Sveitsin valaliiton osallistuminen ohjelmaan.

(17)	Vuoden 1995 Euro–Välimeri-konferenssissa hyväksytyn Barcelonan julistuksen mukaan nuorisovaihdon tulisi olla keino valmistaa tulevia sukupolvia läheisempään Euro–Välimeri-kumppanien väliseen yhteistyöhön, jossa kunnioitetaan ihmisoikeuksien ja perusvapauksien periaatteita.

(18)

Neuvosto pitää 16 päivänä kesäkuuta 2003 antamissaan päätelmissä komission tiedonannon ”Laajempi Eurooppa ja naapuruus: uusi kehys suhteille EU:n itäisiin ja eteläisiin naapureihin” pohjalta yhteisön toiminnan kannustimina kulttuuriyhteistyön, keskinäisen ymmärtämyksen ja koulutuksen alalla tehtävän yhteistyön lisäämistä naapurimaiden kanssa.

(19)

Nykyisen Nuoriso-ohjelman väliarviointikertomukset ja yhteisön toteuttaman koulutus- ja nuorisotoiminnan tulevaisuutta koskeva julkinen kuuleminen toivat ilmi voimakkaan ja osin kasvavan tarpeen jatkaa nuorisoalan yhteistyötä ja vaihtotoimintaa Euroopan tasolla, ja niissä painotettiin tarvetta noudattaa täytäntöönpanossa yksinkertaisempaa, käyttäjänläheisempää ja joustavampaa toimintatapaa.

(20)	Moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti ohjelman toteuttamista voidaan yksinkertaistaa käyttämällä kiinteämääräistä rahoitusta joko ohjelman osallistujille myönnettävänä tukena tai kansallisella tasolla ohjelman hallinnoimiseksi luoduille rakenteille myönnettävänä yhteisön tukena.

(21)

Komission ja jäsenvaltioiden olisi yhteistyössä säännöllisesti seurattava ja arvioitava ohjelman toteuttamista, jotta sitä voidaan tarvittaessa mukauttaa, erityisesti toimenpiteiden toteutuksen tärkeysjärjestystä muuttamalla. Seurantaan ja arviointiin olisi kuuluttava mitattavissa olevat ja asian kannalta keskeiset tavoitteet ja indikaattorit.

(22)

Ohjelman oikeusperustan on tarpeen olla riittävän joustava, jotta toimia voidaan tarvittaessa mukauttaa muuttuviin tarpeisiin ajanjaksona 2007–2013 ja jotta vältetään aiempien ohjelmien tarpeettoman yksityiskohtaiset säännökset, joten tähän päätökseen sisältyvät tarkoituksella ainoastaan toimien yleiset määritelmät ja niihin liittyvät olennaiset hallinnolliset ja rahoitusta koskevat säännökset.

(23)

On aiheellista varmistaa ohjelman asianmukainen saattaminen päätökseen, erityisesti monivuotisten hallinnointijärjestelyjen, kuten teknisen ja hallinnollisen avun rahoituksen jatkuminen. Vuoden 2014 tammikuun 1 päivästä alkaen tekninen ja hallinnollinen apu varmistaa tarvittaessa sellaisten toimien hallinnoinnin, joita ei vielä ole saatettu päätökseen vuoden 2013 loppuun mennessä.

(24)

Olisi säädettävä Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (9) erityisistä soveltamissäännöistä ja täytäntöönpanotoimista sekä tuensaajien erityispiirteiden ja toimien luonteen niihin edellyttämistä poikkeuksista.

(25)	Olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet väärinkäytösten ja petosten torjumiseksi sekä menetettyjen ja aiheettomasti maksettujen tai käytettyjen varojen perimiseksi takaisin.

(26)

Tässä päätöksessä vahvistetaan ohjelman koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (10) 37 kohdassa tarkoitettuna ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(27)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän päätöksen tavoitteita, sillä tavoitteet edellyttävät monenvälisiä kumppanuuksia, valtioiden väliseen liikkuvuuteen liittyviä toimia sekä tietojenvaihtoa Euroopan tasolla, ja ehdotettujen toimien ja toimenpiteiden rajat ylittävän ja monenvälisen ulottuvuuden vuoksi ne voidaan saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on tarpeen.

(28)	Tämän päätöksen täytäntöön panemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (11) mukaisesti.

(29)	Olisi vahvistettava väliaikaisia toimenpiteitä päätöksen N:o 1031/2000/EY ja päätöksen N:o 790/2004/EY perusteella ennen 31 päivää joulukuuta 2006 aloitettujen toimien seurantaa varten,

OVAT PÄÄTTÄNEET SEURAAVAA:

1 artikla

Ohjelman perustaminen

1. Tällä päätöksellä perustetaan yhteisön nuorisotoimintaohjelma (Youth in Action), jäljempänä ’ohjelma’, jonka tarkoituksena on kehittää nuorisoalan yhteistyötä Euroopan unionissa.

2. Ohjelman toteuttaminen alkaa 1 päivänä tammikuuta 2007 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2013.

2 artikla

Ohjelman yleistavoitteet

a)	edistetään yleisesti nuorten aktiivista kansalaisuutta sekä erityisesti heidän Euroopan kansalaisuuttaan;
b)	kehitetään yhteisvastuullisuutta ja edistetään suvaitsevaisuutta nuorten keskuudessa, etenkin sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi Euroopan unionissa;
c)	edistetään eri maiden nuorten keskinäistä ymmärtämystä;
d)	myötävaikutetaan nuorten toimintaa tukevien järjestelmien laadun ja nuorisoalalla toimivien kansalaisjärjestöjen edellytysten kehittämiseen;
e)	vahvistetaan eurooppalaista yhteistyötä nuorisoalalla.

2. Ohjelman yleistavoitteet täydentävät tavoitteita, joihin pyritään yhteisön muilla toiminta-aloilla, varsinkin elinikäisen oppimisen alalla, ammatillinen koulutus, epävirallinen ja arkioppiminen mukaan luettuina, sekä muilla aloilla, kuten kulttuurin, urheilun ja työllisyyden alalla.

3. Ohjelman yleistavoitteet edistävät Euroopan unionin politiikkojen kehittämistä etenkin Euroopan kulttuurisen, monikulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden tunnustamisen, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tukemisen ja kaikenlaisen sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän poistamisen sekä kestävän kehityksen osalta.

3 artikla

Ohjelman erityistavoitteet

Yleistavoitteen ”edistetään yleisesti nuorten aktiivista kansalaisuutta sekä erityisesti heidän Euroopan kansalaisuuttaan” yhteydessä:

a)	annetaan nuorille ja nuorisojärjestöille mahdollisuus osallistua yleisesti yhteiskunnan ja erityisesti Euroopan unionin kehittämiseen;

b)	edistetään nuorten Euroopan unioniin kuulumisen tunnetta;

c)	tuetaan nuorten osallistumista Euroopan demokraattiseen elämään;

d)	edistetään nuorten liikkuvuutta Euroopassa;

e)	edistetään kulttuurienvälistä oppimista nuorison keskuudessa;

f)	edistetään Euroopan unionin perusarvoja nuorten keskuudessa, erityisesti ihmisarvon kunnioittamista, tasa-arvoa, ihmisoikeuksien kunnioittamista, suvaitsevaisuutta ja syrjimättömyyttä;

g)	kannustetaan aloitteellisuuteen, yrittäjyyteen ja luovuuteen;

h)	helpotetaan muita heikommassa asemassa olevien nuorten, myös vammaisten nuorten, osallistumista ohjelmaan;

i)	huolehditaan miesten ja naisten välisen tasa-arvon noudattamisesta ohjelmaan osallistumisessa sekä sukupuolten tasa-arvon edistämisestä toimien yhteydessä;

j)	järjestetään eurooppalaisen ulottuvuuden sisältäviä mahdollisuuksia epäviralliseen sekä arkioppimiseen ja luodaan aktiiviseen kansalaisuuteen liittyviä innovatiivisia mahdollisuuksia.

Yleistavoitteen ”kehitetään yhteisvastuullisuutta ja edistetään suvaitsevaisuutta nuorten keskuudessa, etenkin sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi Euroopan unionissa” yhteydessä:

a)	annetaan nuorille mahdollisuus ilmaista henkilökohtainen sitoutumisensa Euroopan ja kansainvälisellä tasolla tehtävän vapaaehtoistoiminnan kautta;

b)	otetaan nuoret mukaan toimiin, joilla edistetään Euroopan unionin kansalaisten välistä yhteisvastuullisuutta.

Yleistavoitteen ”edistetään eri maiden nuorten keskinäistä ymmärtämystä” yhteydessä:

a)	kehitetään nuorisovaihtoa ja kulttuurien välistä vuoropuhelua nuorten eurooppalaisten ja naapurimaiden nuorten välillä;

b)	edistetään nuorille tarkoitettujen tukijärjestelmien laadun sekä nuorisotyöhön ja nuorisojärjestöihin aktiivisesti osallistuvien henkilöiden tehtävänkuvan kehittämistä näissä maissa;

c)	kehitetään muiden maiden kanssa aihekohtaisia yhteistyöhankkeita, joihin osallistuu nuoria sekä nuorisotyöhön ja nuorisojärjestöihin aktiivisesti osallistuvia henkilöitä.

Yleistavoitteen ”myötävaikutetaan nuorten toimintaa tukevien järjestelmien laadun ja nuorisoalalla toimivien kansalaisjärjestöjen edellytysten kehittämiseen” yhteydessä:

a)	edistetään asianomaisten organisaatioiden verkottumista;

b)	kehitetään nuorisotyöhön ja nuorisojärjestöihin aktiivisesti osallistuvien henkilöiden koulutusta ja yhteistyötä;

c)	lisätään nuorten hyväksi tehtävään toimintaan liittyvää innovointia;

d)	parannetaan nuorisotiedotusta kiinnittäen erityistä huomiota vammaisten nuorten tiedonsaantiin;

e)	tuetaan alueellisten ja paikallisten elinten pitkän aikavälin nuorisohankkeita ja -aloitteita;

f)	helpotetaan nuorten epävirallisen oppimisen ja tähän ohjelmaan osallistumisen kautta hankittujen taitojen tunnustamista;

g)	vaihdetaan hyviä käytäntöjä.

Yleistavoitteen ”vahvistetaan eurooppalaista yhteistyötä nuorisoalalla” yhteydessä ottaen paikallis- ja aluetaso asianmukaisesti huomioon:

a)	lisätään hyvien toimintatapojen vaihtoa ja yhteistyötä viranomaisten ja poliittisten päättäjien välillä kaikilla tasoilla;

b)	edistetään jäsenneltyä vuoropuhelua poliittisten päättäjien ja nuorten välillä;

c)	lisätään nuorisoasioita koskevaa tietämystä ja ymmärtämystä;

d)	edistetään nuorten erilaisten kansallisten ja kansainvälisten vapaaehtoistoimintamuotojen välistä yhteistyötä.

4 artikla

Toimet

Nuorten Eurooppa

Tällä toimella tuetaan:

—	nuorisovaihtoa nuorten liikkuvuuden lisäämiseksi,

—	nuorisoaloitteita sekä demokraattiseen toimintaan osallistumiseen tähtääviä hankkeita ja toimia, joiden avulla voidaan edistää nuorten kansalaisuutta ja keskinäistä ymmärtämystä.

2)	Eurooppalainen vapaaehtoistyö Tällä toimella tuetaan nuorten osallistumista erilaiseen vapaaehtoistoimintaan sekä Euroopan unionissa että sen ulkopuolella.

Nuoret maailmassa

Tällä toimella tuetaan:

—	jäljempänä 5 artiklan 2 kohdassa mainittujen ohjelman kumppanuusmaiden hankkeita ja etenkin nuorisotyöhön ja nuorisojärjestöihin aktiivisesti osallistuvien henkilöiden vaihtoa,

—	nuorten keskinäistä ymmärtämystä, yhteisvastuuta ja suvaitsevaisuutta vahvistavia aloitteita sekä nuorisoalaan ja kansalaisyhteiskuntaan liittyvää yhteistyötä näissä maissa.

Nuoria koskevat tukijärjestelmät

Tämän toimen tavoitteena on tukea Euroopan tasolla toimivia nuorisojärjestöjä, muun muassa nuorison kansalaisjärjestöjen toimintaa, niiden verkottumista, hankkeita kehittävien henkilöiden neuvontaa, laadun varmistamista nuorisotyöhön ja nuorisojärjestöihin aktiivisesti osallistuvien henkilöiden vaihto- ja koulutustoiminnan sekä verkottumisen avulla, innovoinnin ja toimien laadun kehittämistä, nuorisotiedotusta, sellaisten järjestelmien ja toimien toteuttamista, jotka ovat tarpeen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi, sekä kumppanuuksien kehittämistä paikallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa.

Tuki nuorisoalan yhteistyölle Euroopassa

Tämän toimen tavoitteena on:

—	saada aikaan nuorisoalan eri toimijoiden, etenkin nuorten itsensä, nuorisotyöhön ja nuorisojärjestöihin aktiivisesti osallistuvien henkilöiden ja poliittisten päättäjien välinen jäsennelty vuoropuhelu,

—	tukea nuoria kiinnostavia yhteiskunnallisia, kulttuurisia ja poliittisia kysymyksiä käsitteleviä nuorisoseminaareja,

—	myötävaikuttaa poliittisen yhteistyön kehittämiseen nuorisoalalla,

—	helpottaa verkottumista tietämyksen lisäämiseksi nuorisoasioista.

5 artikla

Ohjelmaan osallistuminen

a)	jäsenvaltiot;

b)	EFTA-valtiot, jotka ovat Euroopan talousaluesopimuksen osapuolia, ETA-sopimuksen määräysten mukaisesti;

c)	ehdokasmaat, joita varten on laadittu liittymistä valmisteleva strategia, näiden maiden kanssa niiden osallistumisesta yhteisön ohjelmiin tehtyjen sopimusten puitteissa vahvistettujen yleisten periaatteiden sekä yleisten edellytysten ja sääntöjen mukaisesti;

d)	Länsi-Balkanin maat niiden yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti, jotka määritellään näiden maiden kanssa niiden osallistumista yhteisön ohjelmiin koskevien puitesopimusten perusteella;

e)	Sveitsin valaliitto edellyttäen, että sen kanssa tehdään kahdenvälinen sopimus.

2. Liitteessä olevassa 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuihin toimiin voivat osallistua yhteistyökumppaneina kolmannet maat, jotka ovat tehneet Euroopan yhteisön kanssa nuorisoalan kannalta merkittävän sopimuksen, jäljempänä ’ohjelman kumppanuusmaat’.

Tämä yhteistyö toteutetaan tarvittaessa käyttäen kumppanuusmailta saatavia lisämäärärahoja, jotka asetetaan käytettäväksi näiden maiden kanssa sovittavin menettelyin.

6 artikla

Ohjelman tuensaajat

1. Ohjelma on tarkoitettu tukemaan voittoa tavoittelemattomia hankkeita nuorille, nuorisoryhmille, nuorisotyöhön ja nuorisojärjestöihin aktiivisesti osallistuville henkilöille, voittoa tavoittelemattomille yhteisöille ja joissakin perustelluissa tapauksissa muille nuorisoalan osapuolille.

2. Rajoittamatta liitteessä määriteltyjen, toimien toteuttamista koskevien sääntöjen soveltamista ohjelma on suunnattu 15–28-vuotiaille nuorille. Tiettyjen toimien osalta alaikäraja voi kuitenkin olla 13 vuotta tai yläikäraja 30 vuotta.

3. Tuensaajien on asuttava laillisesti ohjelmaan osallistuvassa maassa tai, toimen luonteen perusteella, ohjelman kumppanuusmaassa.

4. Kaikille nuorille, ketään syrjimättä, on suotava mahdollisuus osallistua ohjelmatoimiin liitteessä määriteltyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti. Komissio ja ohjelmaan osallistuvat maat huolehtivat erityisesti sellaisten nuorten osallistumismahdollisuuksien parantamisesta, joiden on erityisen vaikea osallistua ohjelmaan koulutuksellisista, sosiaalisista, fyysisistä, psyykkisistä, taloudellisista tai kulttuurisista syistä tai siksi, että he asuvat syrjäisillä alueilla.

5. Ohjelmaan osallistuvat maat pyrkivät toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet niin, että ohjelmaan osallistujat voivat käyttää terveydenhuoltopalveluja yhteisön oikeuden säännösten mukaisesti. Lähtömaa pyrkii toteuttamaan asianmukaiset toimenpiteet niin, että nuorten eurooppalaiseen vapaaehtoistyöhön osallistujat voivat säilyttää sosiaaliturvansa. Ohjelmaan osallistuvat maat pyrkivät myös toteuttamaan perustamissopimuksen mukaisesti sellaisia asianmukaisia toimenpiteitä, joilla poistetaan oikeudelliset ja hallinnolliset esteet ohjelmaan osallistumiseksi.

7 artikla

Kansainvälinen yhteistyö

Ohjelmaan voivat osallistua yhteistyökumppaneina myös kansainväliset nuorisoalalla toimivat organisaatiot, erityisesti Euroopan neuvosto.

8 artikla

Ohjelman täytäntöönpano

1. Komissio varmistaa tähän ohjelmaan kuuluvien toimien täytäntöönpanon liitteen mukaisesti.

2. Komissio ja ohjelmaan osallistuvat maat toteuttavat tarvittavat toimenpiteet rakenteiden kehittämiseksi Euroopan, kansallisella ja tarvittaessa alueellisella tai paikallistasolla ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi sekä hyödyn saamiseksi ohjelmatoimista.

3. Komissio ja ohjelmaan osallistuvat maat toteuttavat tarvittavat toimenpiteet nuorten epävirallisen ja arkioppimisen tunnustamisen kannustamiseksi, esimerkiksi sellaisten asiakirjojen ja todistusten avulla, joissa kansalliset tilanteet huomioon ottaen tunnustetaan tuensaajien hankkima kokemus ja todennetaan nuorten tai nuorisotyöhön tai nuorisojärjestöihin aktiivisesti osallistuvien henkilöiden välitön osallistuminen ohjelmaan sisältyvään toimeen. Tätä tavoitetta voidaan lujittaa 11 artiklassa tarkoitettujen muiden yhteisön toimien tuoman täydentävyyden avulla.

4. Komissio varmistaa yhteistyössä ohjelmaan osallistuvien maiden kanssa, että yhteisön taloudelliset edut suojataan asianmukaisesti ottamalla käyttöön tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia toimenpiteitä, hallinnollisia tarkastuksia ja seuraamuksia.

5. Komissio ja ohjelmaan osallistuvat maat huolehtivat siitä, että ohjelmaan kuuluvista toimista tiedotetaan riittävällä tavalla.

ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin varmistaakseen ohjelman tehokkaan toimeenpanon kansallisella tasolla siten, että siihen osallistuvat nuorisoasioista vastaavat tahot kansallisten käytäntöjen mukaisesti;

perustettava tai nimettävä sekä valvottava kansallisia toimistoja, jotka hallinnoivat ohjelmatoimien täytäntöönpanoa kansallisella tasolla asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 54 artiklan 2 kohdan c alakohdan ja seuraavien edellytysten mukaisesti:

i)	kansalliseksi toimistoksi perustettavan tai nimettävän laitoksen on oltava oikeushenkilö tai osa organisaatiota, joka on oikeushenkilö (ja johon sovelletaan ohjelmaan osallistuvan maan lainsäädäntöä). Kansalliseksi toimistoksi ei voida nimetä ministeriötä;

ii)	laitoksella on oltava riittävä henkilökunta, jolla on kansainvälisessä yhteistyöympäristössä tehtävään työhön soveltuvat taidot, soveltuva infrastruktuuri ja hallinnollinen ympäristö, jossa se kykenee välttämään eturistiriidat;

iii)	sen on voitava soveltaa yhteisön tasolla vahvistettuja varainhoitosääntöjä ja sopimusehtoja;

iv)	sillä on oltava (mieluiten viranomaisen antamat) riittävät takeet rahoituksesta, ja sen hallintokapasiteetin on oltava riittävä sen hallinnoitavaksi annettavien yhteisön varojen määrään nähden;

vastattava siitä, että b alakohdassa tarkoitetut kansalliset toimistot hallinnoivat asianmukaisesti niille hankkeita varten siirrettyjä tukimäärärahoja, ja etenkin siitä, että kansalliset toimistot noudattavat avoimuuden, tasapuolisen kohtelun ja tuen kasautumattomuuden periaatetta muihin yhteisön varoihin nähden sekä velvoitetta periä takaisin tuensaajilta mahdollisia yhteisölle kuuluvia varoja;

toteutettava tarvittavat toimenpiteet b alakohdassa tarkoitettujen kansallisten toimistojen talouden tarkastamiseksi ja valvomiseksi, erityisesti

toimitettava komissiolle ennen kansallisen toimiston toiminnan aloittamista tarvittavat vakuutukset toimistossa moitteettoman varainhoidon sääntöjen mukaisesti sovellettavien täytäntöönpanomenettelyjen, valvonta- ja tilinpitojärjestelmien, hankintamenettelyjen sekä avustusten myöntämismenettelyjen olemassaolosta, soveltuvuudesta ja moitteettomasta toiminnasta;

ii)	annettava komissiolle kunkin vuoden päätteeksi tarkastuslausuma kansallisten toimistojen rahoitusjärjestelmien ja menettelyjen luotettavuudesta sekä niiden tilien oikeellisuudesta;

iii)	vastattava varoista, joita ei mahdollisesti saada perittyä, jos b alakohdassa tarkoitetut kansalliset toimistot ovat syyllistyneet väärinkäytöksiin, laiminlyönteihin tai petoksiin, joiden vuoksi komissio yrittää saada takaisin varoja kansalliselta toimistolta.

7. Komissio voi 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti antaa suuntaviivoja kunkin liitteessä tarkoitetun toimen osalta ohjelmatoimien mukauttamiseksi nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön painopistealueiden kehitykseen.

9 artikla

Komitea

1. Komissiota avustaa komitea.

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklaa.

Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuksi määräajaksi vahvistetaan kaksi kuukautta.

3. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 3 ja 7 artiklaa ottaen huomioon sen 8 artikla.

4. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

10 artikla

Täytäntöönpanotoimet

a)	ohjelman täytäntöönpanoa koskevat järjestelyt, vuotuinen työohjelma mukaan luettuna;
b)	ohjelman eri toimien välinen yleinen tasapaino;
c)	rahoituksen osalta perusteet (erityisesti nuorten henkilöiden määrä, BKT ja maiden välinen maantieteellinen etäisyys), joiden mukaisesti hajautetusti toteutettaviin toimiin tarkoitetut varat jaetaan ohjeellisesti jäsenvaltioiden kesken;
d)	liitteen 4.2 kohdassa tarkoitetun sopimuksen seuranta, mukaan lukien Euroopan nuorisofoorumin vuosittainen työohjelma ja vuosikertomus;
e)	ohjelman arviointia koskevat järjestelyt;
f)	järjestelyt toimiin osallistumista koskevan todistuksen antamisesta nuorille;
g)	edellä 8 artiklan 7 kohdassa tarkoitettujen ohjelmatoimien mukauttamiseen liittyvät järjestelyt.

2. Tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä, jotka koskevat muita mahdollisia seikkoja, päätetään 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

11 artikla

Täydentävyys yhteisön muiden toimien kanssa

1. Komissio varmistaa ohjelman sovittamisen yhteisön muihin toiminta-aloihin, erityisesti yleissivistävään koulutukseen, ammatilliseen koulutukseen, kulttuuriin, kansalaisuuteen, urheiluun, kieliin, työllisyyteen, terveyteen, tutkimukseen, yritystoimintaan, Euroopan unionin ulkoiseen toimintaan, sosiaalisen osallisuuden edistämiseen, sukupuolten tasa-arvoon ja syrjinnän torjumiseen.

2. Ohjelmassa voidaan soveltuvissa tapauksissa yhdistää varoja muiden yhteisön välineiden kanssa sellaisten toimien toteuttamiseksi, joilla voidaan saavuttaa sekä ohjelman että kyseisten välineiden tavoitteet.

3. Komissio ja jäsenvaltiot huolehtivat siitä, että yhteisön muiden toiminta-alojen — kuten koulutus, ammatillinen koulutus, kulttuuri, urheilu, kielet, sosiaalinen osallisuus, sukupuolten tasa-arvo ja syrjinnän torjuminen — tavoitteita edistäviä ohjelmatoimia hyödynnetään.

12 artikla

Täydentävyys kansallisten politiikkojen ja välineiden kanssa

1. Ohjelmaan osallistuvat maat voivat hakea komissiolta oikeutta myöntää eurooppalainen laatuleima kansallisille, alueellisille tai paikallisille toimille, jotka ovat 4 artiklassa tarkoitettujen toimien kaltaisia.

2. Ohjelmaan osallistuva maa voi osoittaa ohjelman tuensaajien käyttöön kansallisia varoja, joita hallinnoidaan ohjelman sääntöjen mukaisesti, ja käyttää tässä tarkoituksessa ohjelman hajautettuja rakenteita, kunhan se varmistaa näiden rakenteiden täydentävän rahoituksen.

13 artikla

Rahoitusta koskevat yleiset säännökset

1. Talousarvio tämän ohjelman toteuttamiseksi 1 artiklassa tarkoitetuksi kaudeksi vahvistetaan 885 000 000 euroksi.

2. Budjettivallan käyttäjä hyväksyy vuotuiset määrärahat rahoituskehyksen rajoissa.

14 artikla

Tuensaajia koskevat rahoitussäännökset

1. Ohjelman tuensaajat voivat olla oikeushenkilöitä tai luonnollisia henkilöitä.

2. Komissio voi tuensaajien ominaisuuksien ja toimien luonteen mukaan päättää tarvittaessa vapauttaa ne sen tarkistamisesta, onko hakijalla ammatillinen tutkintotaso ja pätevyys ehdotetun toimen tai toimintasuunnitelman toteuttamiseen. Komission on noudatettava suhteellisuusperiaatetta määritellessään vaatimukset suhteessa rahoitustuen määrään ottaen huomioon vastaanottajan ominaisuudet, iän, toimien luonteen sekä rahoitustuen määrän.

3. Rahoitustukea voidaan toimen luonteen mukaan myöntää avustuksena tai apurahana. Komissio voi myös antaa ohjelman puitteissa toteutettuihin toimiin tai hankkeisiin liittyviä palkintoja. Toimen luonteen mukaan voidaan sallia tuen maksaminen kiinteämääräisinä summina ja/tai yksikkökustannustaulukoiden soveltaminen.

4. Toiminta-avustusten osalta sopimukset olisi allekirjoitettava kahden kuukauden kuluessa avustuksen myöntämisestä.

5. Euroopan tasolla toimiville elimille, sellaisina kuin ne on määritelty Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 (12) 162 artiklassa, ohjelman puitteissa myönnetyn toiminta-avustuksen määrää ei automaattisesti alenneta asteittain asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 113 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

6. Asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 54 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti komissio voi siirtää julkisen vallan tehtäviä, kuten talousarvion toteuttamiseen liittyviä tehtäviä, tämän päätöksen 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille järjestelmille.

7. Asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 38 artiklan 1 kohdan mukaisesti tämän artiklan 6 kohdassa kuvattu mahdollisuus koskee myös kaikkia ohjelmaan osallistuvia maita.

15 artikla

Seuranta ja arviointi

1. Komissio varmistaa ohjelman säännöllisen seurannan ohjelman tavoitteiden pohjalta. Seuranta sisältää 3 kohdassa luetellut kertomukset sekä erityistoimia. Komissio kuulee seurannan osalta myös nuoria.

2. Komissio varmistaa ohjelman säännöllisen, riippumattoman ja ulkopuolisen arvioinnin.

3. Ohjelmaan osallistuvien maiden on toimitettava komissiolle 30 päivään kesäkuuta 2010 mennessä kertomus ohjelman täytäntöönpanosta ja 30 päivään kesäkuuta 2015 mennessä kertomus ohjelman vaikutuksista.

a)	väliarvioinnin saaduista tuloksista ja ohjelman täytäntöönpanon laadullisista ja määrällisistä näkökohdista 31 päivään maaliskuuta 2011 mennessä;
b)	tiedonannon ohjelman jatkumisesta 31 päivään joulukuuta 2011 mennessä;
c)	jälkiarvioinnin 31 päivään maaliskuuta 2016 mennessä.

16 artikla

Väliaikainen säännös

Päätöksen N:o 1031/2000/EY ja päätöksen N:o 790/2004/EY perusteella ennen 31 päivää joulukuuta 2006 aloitettuja toimia hallinnoidaan niiden päättymiseen saakka kyseisten päätösten mukaisesti.

Tarvittaessa määrärahat voidaan ottaa talousarvioon vuoden 2013 jälkeen niiden menojen kattamiseksi, jotka aiheutuvat teknisestä ja hallinnollisesta avusta, jota tarvitaan sellaisten toimien hallinnointiin, joita ei ole vielä saatettu päätökseen 31 päivään joulukuuta 2013 mennessä. Päätöksen N:o 1031/2000/EY 8 artiklassa tarkoitettu komitea korvataan tämän päätöksen 9 artiklassa tarkoitetulla komitealla.

Asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 18 artiklan mukaisesti ohjelman käyttöön voidaan saattaa määrärahat, jotka vastaavat käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja, jotka saadaan päätösten N:o 1031/2000/EY ja N:o 790/2004/EY perusteella aiheettomasti maksettujen määrien palauttamisesta.

17 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2007.

Tehty Strasbourgissa 15 päivänä marraskuuta 2006.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

J. BORRELL FONTELLES

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

P. LEHTOMÄKI

(1) EUVL C 234, 22.9.2005, s. 46.

(2) EUVL C 71, 22.3.2005, s. 34.

(3) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 25. lokakuuta 2005 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 24. heinäkuuta 2006 (EUVL C 251 E, 17.10.2006, s. 20), ja Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 25. lokakuuta 2006 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(4) EYVL L 117, 18.5.2000, s. 1, päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 885/2004 (EUVL L 168, 1.5.2004, s. 1).

(5) EUVL L 138, 30.4.2004, s. 24.

(6) EUVL C 180 E, 31.7.2003, s. 145.

(7) EYVL C 168, 13.7.2002, s. 2.

(8) EUVL C 115, 15.5.2003, s. 1.

(9) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

(10) EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

(11) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23. Päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY (EUVL L 200, 22.7.2006, s. 11).

(12) EYVL L 357, 31.12.2002, s. 1.

LIITE

Ohjelman yleis- ja erityistavoitteiden toteuttamiseen tähtäävillä toimilla tuetaan pienimuotoisia hankkeita, jotka edistävät nuorten aktiivista osallistumista, samalla kun varmistetaan hankkeiden Euroopan laajuinen näkyvyys ja vaikutus.

Nuorten osallistuminen ohjelman eri toimiin ei edellytä erityistä kokemusta tai hankittuja taitoja, joitakin poikkeustapauksia lukuun ottamatta.

Ohjelma olisi pantava täytäntöön käyttäjänläheisellä tavalla.

Ohjelmalla olisi kannustettava nuoria aloitteellisuuteen, yrittäjyyteen ja luovuuteen, helpotettava muita heikommassa asemassa olevien nuorten, kuten vammaisten, osallistumista ohjelmaan ja varmistettava, että miesten ja naisten välisen tasa-arvon periaatetta noudatetaan ohjelmaan osallistumisen suhteen ja että sukupuolten välistä tasa-arvoa edistetään kaikissa toimissa.

Ohjelmaan osallistuminen on mahdollista, jos on olemassa asianmukainen vakuutus, joka antaa nuorille suojan ohjelman toimien toteutuksen aikana.

TOIMET

Toimiin liittyy seuraavia toimenpiteitä:

Toimi 1 — Nuorten Eurooppa

Tämän toimen tavoitteena on vahvistaa nuorten aktiivista kansalaisuutta ja keskinäistä ymmärtämystä seuraavilla toimenpiteillä:

1.1. Nuorisovaihto

Nuorisovaihdossa eri maista tulevat nuorisoryhmät voivat toteuttaa jossakin näistä maista yhteisen toimintaohjelman. Vaihto koskee periaatteessa 13–25-vuotiaita nuoria.

Tämä toiminta, joka perustuu hankkeen eri toimijoiden välisiin rajat ylittäviin kumppanuuksiin, edellyttää nuorten aktiivista osallistumista ja pyrkii antamaan heille mahdollisuuden tutustua ja perehtyä erilaisiin yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin realiteetteihin sekä vahvistaa heidän tunnettaan Euroopan kansalaisuudesta. Etupäässä tuetaan monenvälistä ryhmien liikkuvuutta, mutta tämäntyyppinen kahdenvälinen toiminta on myös mahdollista.

Kahdenvälinen ryhmien vaihto on mahdollista erityisesti silloin, kun ollaan ensimmäistä kertaa mukana Euroopan laajuisessa toiminnassa tai kun toimintaan osallistuvat sellaiset pienet ja paikalliset järjestöt, joilla ei ole yhteisötason kokemusta. Se on tarkoitettu erityisesti heikommassa asemassa oleville nuorille, jotta voidaan edistää heidän osallistumistaan ohjelmaan.

Tällä toimenpiteellä tuetaan myös valmistavia ja jatkotoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on edistää näiden nuorten aktiivista osallistumista hankkeisiin, muun muassa kielellistä ja kansainvälisyyteen valmistavaa valmennusta.

1.2. Nuorisoaloitteiden tukeminen

Tällä toimenpiteellä tuetaan hankkeita, joissa nuoret osallistuvat aktiivisesti ja välittömästi itse suunnittelemaansa toimintaan ja joissa he ovat keskeisissä tehtävissä. Tavoitteena on lisätä nuorten aloitteellisuutta, yrittäjyyttä ja luovuutta. Tämä toimenpide kohdistuu periaatteessa 18–30-vuotiaisiin nuoriin, mutta joihinkin nuorisoaloitteisiin voidaan osallistua 15 vuoden iästä alkaen, jos asianmukainen valvonta on järjestetty.

Toimenpiteen avulla voidaan tukea paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla suunniteltuja ryhmäaloitteita sekä vastaavien eri maissa toteutettavien hankkeiden verkottamista. Tavoitteena on vahvistaa hankkeiden eurooppalaista luonnetta sekä tehostaa nuorten välistä yhteistyötä ja kokemusten vaihtoa.

Erityistä huomiota kiinnitetään muita heikommassa asemassa oleviin nuoriin.

1.3. Osallistuvaan demokratiaan liittyvät hankkeet

Tällä toimenpiteellä tuetaan hankkeita tai toimintaa, joiden tavoitteena on edistää nuorten osallistumista demokraattiseen toimintaan. Tällaisissa hankkeissa tai toiminnassa nuoret osallistuvat aktiivisesti yhteisönsä toimintaan paikallisella, alueellisella, kansallisella tai kansainvälisellä tasolla.

Toimenpide kohdistuu periaatteessa 13–30-vuotiaisiin nuoriin.

Tällaiset toimet tai hankkeet perustuvat rajat ylittäviin kumppanuksiin. Näin voidaan koota Euroopan tasolla yhteen ideoita, kokemuksia ja hyviä toimintatapoja, jotka on saatu sellaisten paikallis- tai aluetason hankkeiden tai toiminnan yhteydessä, joiden tavoitteena on edistää nuorten osallistumista yhteisön eri tasoilla. Tähän toimintaan voi sisältyä nuorten tarpeita ja toiveita koskevia kuulemisia. Niiden avulla voidaan kehittää uusia toimintamalleja, joiden mukaisesti nuoret voivat aktiivisesti osallistua Euroopan demokratiaan.

Toimi 2 — Eurooppalainen vapaaehtoistyö

Vapaaehtoistyön tavoitteena on nuorten yhteisvastuullisuuden kehittäminen, heidän aktiivisen kansalaisuutensa edistäminen sekä nuorten välisen keskinäisen ymmärtämyksen lisääminen seuraavien toimenpiteiden avulla:

Vapaaehtoistyössä nuori osallistuu muualla kuin asuinmaassaan yleishyödylliseen ja palkattomaan toimintaan yhteisön hyväksi. Eurooppalainen vapaaehtoistyö ei saa haitata tai korvata mahdollista tai olemassa olevaa palkkatyötä.

Eurooppalaisen vapaaehtoistyön kesto on vähintään kaksi kuukautta ja enintään kaksitoista kuukautta. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, erityisesti muita heikommassa asemassa olevien nuorten osallistumisen edistämiseksi, voidaan hyväksyä lyhyempiä jaksoja ja vapaaehtoishankkeita, joihin nuorisoryhmät voivat osallistua.

Tällä toimenpiteellä tuetaan vapaaehtoishankkeita, joissa nuorisoryhmät voivat yhdessä osallistua paikalliseen, alueelliseen, kansalliseen, Euroopan laajuiseen tai kansainväliseen toimintaan muun muassa kulttuurin, urheilun, väestönsuojelun, ympäristönsuojelun ja kehitysavun alalla.

Sen mukaan, millaisia ovat tehtävät ja tilanteet, joissa vapaaehtoistyöntekijät toimivat, voi poikkeustapauksissa olla perusteltua valita tietyntyyppisiä hankkeita varten hakijoita, joilla on erityistaitoja.

Tämä toimenpide kohdistuu 18–30-vuotiaisiin nuoriin, mutta joihinkin vapaaehtoistoiminnan muotoihin voidaan osallistua 16 vuoden iästä alkaen, jos asianmukainen valvonta on järjestetty.

Toimenpide kattaa kokonaan tai osittain vapaaehtoistyöntekijöiden kulut, vakuutuksen, toimentulon ja matkat sekä muita heikommassa asemassa oleville nuorille tarvittaessa maksettavan erityislisän.

Toimenpiteellä tuetaan myös toimintaa, jonka tarkoituksena on antaa nuorille vapaaehtoisille valmennusta ja tutorointia ja koordinoida eri kumppaneiden yhteistoimintaa sekä aloitteita, joiden tarkoituksena on hyödyntää nuorten eurooppalaisessa vapaaehtoistyössä hankkimia kokemuksia.

Jäsenvaltiot ja komissio huolehtivat siitä, että laatuvaatimuksia noudatetaan: vapaaehtoistyö on epävirallista oppimista, ja siihen kuuluu opetustoimia, joiden tavoitteena on valmentaa nuoria henkilökohtaisella, kulttuurienvälisellä ja teknisellä tasolla, sekä jatkuva henkilökohtainen tuki. Erityisen tärkeinä pidetään hankkeen eri toimijoiden välistä kumppanuutta ja riskien ennaltaehkäisyä.

Toimi 3 — Nuoret maailmassa

Tämän toimen tavoitteena on lisätä keskinäistä ymmärtämystä kansojen välillä avartamalla näkökulmaa maailmaan ja kehittämällä laatujärjestelmiä, jotka tukevat nuorten toimintaa asianomaisissa maissa. Toimeen voivat osallistua ohjelman kumppanuusmaat.

3.1. Yhteistyö Euroopan unionin naapurimaiden kanssa

Tällä toimenpiteellä tuetaan hankkeita, jotka toteutetaan niiden ohjelman kumppanuusmaiden kanssa, joita pidetään naapurimaina Euroopan unionin naapuruuspolitiikan mukaisesti ja 5 artiklan 2 kohdan nojalla, sekä Venäjän federaation ja Länsi-Balkanin maiden kanssa, kunnes nämä täyttävät 5 artiklan 1 kohdan d alakohdan vaatimukset.

Toimenpiteellä tuetaan pääasiassa monenvälistä mutta myös kahdenvälistä nuorisovaihtoa, jonka kautta useat ohjelmaan osallistuvista maista ja Euroopan unionin naapurimaista tulevat nuorisoryhmät voivat tavata ja toteuttaa yhteisen toimintaohjelmansa. Toimenpide kohdistuu periaatteessa 13–25-vuotiaisiin nuoriin. Toiminta perustuu hankkeen eri toimijoiden välisiin rajat ylittäviin kumppanuuksiin ja edellyttää, että työntekijöillä on tarvittava pohjakoulutus ja että nuoret osallistuvat aktiivisesti toimintaan. Toiminta on suunniteltu siten, että nuoret saavat mahdollisuuden tutustua ja perehtyä erilaisiin yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin realiteetteihin. Rahoitusta voidaan myöntää toimiin, etenkin kielelliseen valmennukseen ja kulttuurienvälisyyskasvatukseen, joilla edistetään nuorten aktiivista osallistumista hankkeisiin.

Jos naapurimaissa on luotu tarvittavat kansalliset hallintorakenteet, näissä maissa paikallisella, alueellisella tai kansallisella tasolla laadittuja nuorten tai nuorisoryhmien aloitteita voidaan tukea silloin, kun niitä verkotetaan ohjelmaan osallistuvien maiden vastaavien aloitteiden kanssa. Tämä toiminta on nuorten itsensä suunnittelemaa, ja he toimivat siinä keskeisissä tehtävissä. Toiminta kohdistuu periaatteessa 18–30-vuotiaisiin nuoriin, mutta esimerkiksi joihinkin nuorisoaloitteisiin voidaan osallistua 16 vuoden iästä alkaen, jos asianmukainen valvonta on järjestetty.

Tällä toimenpiteellä tuetaan toimintaa, jolla pyritään vahvistamaan valtiosta riippumattomien nuorisojärjestöjen kapasiteettia ja verkottumista. Samalla tunnustetaan näiden järjestöjen tärkeä asema naapurimaiden kansalaisyhteiskunnan kehityksessä. Tavoitteena on nuorisotyöhön ja nuorisojärjestöihin aktiivisesti osallistuvien henkilöiden koulutus sekä kokemusten, asiantuntemuksen ja hyvien toimintatapojen vaihto heidän välillään. Toimenpiteellä tuetaan toimintaa, joka edistää kestävien ja laadukkaiden hankkeiden ja kumppanuuksien perustamista.

Toimenpiteellä tuetaan myös innovointia ja laatua kehittäviä hankkeita, joiden tavoitteena on ottaa käyttöön ja edistää innovatiivisia toimintamalleja nuorisoalalla.

Nuorille ja nuorisotyöhön ja nuorisojärjestöihin aktiivisesti osallistuville henkilöille kohdistettuihin tiedotustoimiin voidaan myöntää rahoitustukea.

Lisäksi tällä toimenpiteellä tuetaan toimintaa, jonka avulla voidaan tehdä nuorisoalan yhteistyötä naapurimaiden kanssa. Tämän toiminnan tavoitteena on erityisesti edistää yhteistyötä sekä ideoiden ja hyvien toimintatapojen vaihtoa nuorisoalalla. Lisäksi pyritään edistämään myös muita toimia, joissa hyödynnetään asianomaisten maiden nuorisoalan hankkeiden ja toiminnan tuloksia ja tiedotetaan niistä.

3.2. Yhteistyö muiden maiden kanssa

Tällä toimenpiteellä tuetaan yhteistyötä nuorisoalalla, muun muassa hyvien toimintatapojen vaihtoa muiden ohjelman kumppanuusmaiden kanssa.

Sillä edistetään nuorisotyöhön ja nuorisojärjestöihin aktiivisesti osallistuvien henkilöiden vaihtoa ja koulutusta sekä kumppanuuksien ja verkostojen kehittämistä nuorisojärjestöjen välillä.

Monenvälisiä ja kahdenvälisiä nuorisovaihtoja voidaan toteuttaa aihealoittain kyseisten maiden ja ohjelmaan osallistuvien maiden välillä.

Tukea annetaan toiminnalle, jolla on todennäköisesti kerrannaisvaikutuksia.

Teollisuusmaiden kanssa tehtävän yhteistyön osalta tällä toimenpiteellä annetaan rahoitusta ainoastaan hankkeiden EU-osapuolille.

Toimi 4 — Nuoria koskevat tukijärjestelmät

Tämän toimen tavoitteena on kehittää nuorille tarkoitettujen tukijärjestelmien laatua, tukea nuorisotyöhön ja nuorisojärjestöihin aktiivisesti osallistuvien henkilöiden työtä, parantaa ohjelman laatua ja edistää nuorten kansalaistoimintaa Euroopan tasolla tukemalla Euroopan tasolla toimivia nuorisojärjestöjä.

4.1. Euroopan tasolla toimivien nuorisojärjestöjen tukeminen

Tällä toimenpiteellä tuetaan sellaisten Euroopan tasolla toimivien valtiosta riippumattomien nuorisojärjestöjen toimintaa, jotka ajavat yleistä eurooppalaista etua. Niiden toiminnassa on erityisesti edistettävä nuorten kansalaisten aktiivista osallistumista julkiseen toimintaan ja yhteiskuntaan sekä eurooppalaisten yhteistyötoimien toteuttamista nuorisoalalla.

—	sen perustamisesta on täytynyt kulua vähintään vuosi,

—	sen on oltava voittoa tavoittelematon,

—	sen on oltava perustettu jossakin ohjelmaan osallistuvista maista 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti tai tietyissä Itä-Euroopan maissa (Valko-Venäjä, Moldova, Venäjän federaatio ja Ukraina),

—	sen on toimittava Euroopan tasolla — joko yksin tai useista järjestöistä muodostetun ryhmän jäsenenä — ja sen toiminnassa on oltava mukana vähintään kahdeksan ohjelmaan osallistuvaa maata. Kyseeseen voi tulla eurooppalainen verkosto, joka edustaa nuorisoalan organisaatioita,

—	sen toiminnassa on noudatettava periaatteita, jotka ovat yhteisön nuorisopolitiikan perustana,

—	kyseeseen voi tulla yksinomaan nuorisoalaa edistävä tai laaja-alaisempi organisaatio, jonka toimista osa on tarkoitettu edistämään nuorisoalaa,

—	organisaatiossa nuorten on osallistuttava heidän hyväkseen kehitettyjen toimien hallinnointiin.

Tuensaajat valitaan ehdotuspyyntöjen perusteella. Valittujen organisaatioiden kanssa voidaan tehdä monivuotiset kumppanuutta koskevat puitesopimukset. Puitesopimukset eivät kuitenkaan estä vuotuisten ehdotuspyyntöjen julkaisemista muiden tuensaajien lisäämiseksi joukkoon.

—	nuorten erilaisten näkemysten ja intressien edustaminen Euroopan tasolla,

—	nuorisovaihdot ja vapaaehtoistyö,

—	epävirallinen ja arkioppiminen ja nuorison toimintaohjelmat,

—	kulttuurienvälisen oppimisen ja ymmärtämyksen edistäminen,

—	keskustelut Eurooppaa koskevista aiheista, Euroopan unionin politiikoista tai nuorisopolitiikasta,

—	yhteisön toimintaa koskevan tiedon levittäminen,

—	nuorten osallistumisen ja aloitteellisuuden edistäminen.

Tämän toimenpiteen yhteydessä huomioidaan toiminta-avustuksen määrittämisessä pelkät valitun organisaation tavanomaisen toiminnan sujuvuuden edellyttämät toimintamenot kuten henkilöstökustannukset, yleiskustannukset (vuokrat, kiinteistöjen käyttökustannukset, välineet ja laitteet, toimistotarvikkeet, televiestintäkustannukset, postikulut jne.), sisäisistä kokouksista aiheutuvat kustannukset sekä julkaisu- ja tiedotuskustannukset.

Avustusta myönnettäessä ei puututa organisaation riippumattomuuteen jäsentensä valinnassa eikä sen oikeuteen päättää itse oman toimintansa yksityiskohdista.

Organisaatioiden on saatava vähintään 20 prosenttia talousarvioidensa rahoituksesta muista kuin yhteisön lähteistä.

4.2. Tuki Euroopan nuorisofoorumille

—	foorumi valitsee jäsenensä itsenäisesti ja varmistaa, että edustettuina on mahdollisimman laajalti erityyppisiä nuorisojärjestöjä,

—	foorumi päättää itsenäisesti toimintansa yksityiskohdista,

—	foorumin ulkopuolisia nuorisojärjestöjä sekä järjestäytymättömiä nuoria otetaan foorumin toimintaan mukaan mahdollisimman laajasti,

—	foorumi osallistuu aktiivisesti nuoria koskevaan päätöksentekoon Euroopan tasolla erityisesti antamalla vastauksia EU:n toimielimille, kun ne kuulevat kansalaisyhteiskuntaa, ja selostamalla EU:n toimielinten kantoja jäsenjärjestöilleen.

Tukikelpoisia ovat foorumin toimintakustannukset ja sen toimien toteuttamisesta aiheutuvat kustannukset. Foorumin toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi ohjelman varat on kohdennettava seuraavan ohjeen mukaisesti: foorumille kohdistettava vuotuinen määräraha on vähintään 2 miljoonaa euroa.

Avustukset voidaan myöntää foorumille, kun se on esittänyt asianmukaisen työohjelman ja talousarvion. Avustukset voidaan myöntää vuosittain tai yhteistyöstä komission kanssa tehdyn uusittavan puitesopimuksen pohjalta.

Foorumin on saatava vähintään 20 prosenttia talousarvionsa rahoituksesta muista kuin yhteisön lähteistä.

—	nuorisojärjestöjen edustaminen suhteessa Euroopan unioniin,

—	foorumin jäsenjärjestöjen kannanottojen koordinointi Euroopan unioniin nähden,

—	nuorisoa koskevan tiedon välittäminen EU:n toimielimiin nähden,

—	tiedonvälitys EU:lta kansallisille nuorisoneuvostoille ja kansalaisjärjestöille,

—	nuorten demokraattiseen toimintaan osallistumisen tukeminen ja osallistumisen valmistelut,

—	osallistuminen uusien puitteiden mukaiseen nuorisoalan yhteistyöhön, josta on päätetty Euroopan unionin tasolla,

—	osallistuminen nuorisopolitiikan, nuorisotyön ja koulutusmahdollisuuksien kehittämiseen, nuorisoa koskevaan tiedon välittämiseen sekä nuorten edustusmekanismien kehittämiseen kaikkialla Euroopassa,

—	osallistuminen keskusteluun ja pohdintaan, joka koskee Euroopan ja muun maailman nuorisoa sekä yhteisön toimia nuorten hyväksi.

4.3. Nuorisotyöhön ja nuorisojärjestöihin aktiivisesti osallistuvien henkilöiden koulutus ja verkottuminen

Tällä toimenpiteellä tuetaan toimintaa, jonka tavoitteena on antaa nuorisoalaan liittyvää koulutusta nuorisotyöhön ja nuorisojärjestöihin aktiivisesti osallistuville henkilöille, erityisesti hankevastaaville, nuorisoneuvojille ja hankkeita valvoville ohjaajille. Lisäksi sillä tuetaan kokemusten, asiantuntemuksen ja hyvien toimintatapojen vaihtoa nuorisotyöhön ja nuorisojärjestöihin aktiivisesti osallistuvien henkilöiden välillä sekä toimintaa, joka edistää kestävien ja laadukkaiden hankkeiden, kumppanuuksien ja verkostojen perustamista. Tähän voi kuulua esimerkiksi työelämään tutustuminen.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä toimintaan, jolla edistetään sellaisten nuorten osallistumista, joiden on erittäin vaikeaa osallistua yhteisön toimiin.

4.4. Innovaatioiden ja laadun edistämishankkeet

Tällä toimenpiteellä tuetaan hankkeita, joiden tavoitteena on ottaa käyttöön, toteuttaa ja edistää innovatiivisia toimintamalleja nuorisoalalla. Innovatiiviset näkökohdat voivat koskea sisältöä ja tavoitteita ja liittyä nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyökehyksen kehittämiseen, eritaustaisten kumppaneiden osallistumiseen tai tiedonlevitykseen.

4.5. Nuorille sekä nuorisotyöhön ja nuorisojärjestöihin aktiivisesti osallistuville henkilöille suunnatut tiedotustoimet

Tällä toimenpiteellä tuetaan nuorille suunnattua tiedotusta ja viestintää parantamalla heidän mahdollisuuksiaan käyttää tarvittavia tiedotus- ja viestintäpalveluja. Tavoitteena on vahvistaa heidän osallistumistaan yhteiskunnalliseen toimintaan ja heidän kehittymistään aktiivisiksi ja vastuullisiksi kansalaisiksi. Tämän vuoksi tukea annetaan Euroopan ja kansallisella tasolla toteutettavaan toimintaan, joka parantaa nuorten mahdollisuuksia käyttää tiedotus- ja viestintäpalveluja, lisää laadukkaan tiedon tarjontaa ja edistää nuorten osallistumista tiedon muokkaamiseen ja levitykseen.

Toimenpiteellä edistetään esimerkiksi eurooppalaisten, kansallisten, alueellisten ja paikallisten portaalien kehittämistä ja erityisesti nuorille suunnattua tiedottamista kaikkien tietokanavien, etenkin nuorten laajasti suosimien viestimien, kautta. Tällä toimella voidaan myös tukea toimenpiteitä, joilla kannustetaan nuorten osallistumista helposti ymmärrettävien, käyttäjänläheisten ja nuorten tarpeisiin mukautettujen tietotuotteiden ja ohjeiden muokkaamiseen ja levittämiseen, jotta tieto olisi laadukkaampaa ja helpommin kaikkien nuorten saatavilla. Kaikissa julkaisuissa on kunnioitettava yhdenvertaisuutta ja moninaisuutta.

4.6. Kumppanuudet

Tällä toimenpiteellä voidaan antaa rahoitusta alueellisten tai paikallisten toimijoiden kanssa toteutettavalle kumppanuudelle. Tarkoituksena on pitkällä aikavälillä kehittää hankkeita, joihin voidaan yhdistää ohjelman eri toimenpiteitä. Rahoitus koskee hankkeita ja koordinointitoimia.

4.7. Ohjelman rakenteiden tukeminen

Tällä toimenpiteellä voidaan antaa rahoitusta 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille rakenteille kuten kansallisille toimistoille. Tällä toimenpiteellä voidaan antaa rahoitusta myös muille vastaaville tahoille kuten kansallisille koordinaattoreille, resurssikeskuksille, EURODESK-verkolle, nuorisoalan Euro–Välimeri-foorumille ja Euroopan nuorten vapaaehtoisten järjestöille, jotka toimivat täytäntöönpanoeliminä kansallisella tasolla asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 54 artiklan 2 kohdan c alakohdan ja 3 kohdan mukaisesti.

4.8. Ohjelman merkityksen lisääminen

Komissio voi järjestää seminaareja, keskustelutilaisuuksia tai kokouksia, joilla edistetään ohjelman toteuttamista. Se voi myös toteuttaa asianmukaista tiedotus-, julkaisu- ja levitystoimintaa sekä ohjelman seuranta- ja arviointitoimia. Näitä toimia voidaan rahoittaa avustuksilla, ne voidaan ostaa hankintamenettelyä noudattaen, tai ne voivat olla suoraan komission järjestämiä ja rahoittamia.

Toimi 5 — Tuki eurooppalaiselle nuorisoalan yhteistyölle

Tällä toimella pyritään edistämään eurooppalaista yhteistyötä nuorisoalalla.

5.1. Nuorten ja nuorisopolitiikasta vastaavien väliset tapaamiset

Tällä toimenpiteellä tuetaan nuorten, nuorisotyöhön ja nuorisojärjestöihin aktiivisesti osallistuvien henkilöiden sekä nuorisopolitiikasta vastaavien välistä yhteistyötä, seminaareja ja jäsenneltyä vuoropuhelua. Toiminnan tavoitteena on erityisesti edistää yhteistyötä, ideoiden ja hyvien toimintatapojen vaihtoa nuorisoalalla ja Euroopan unionin puheenjohtajavaltion johdolla järjestettyjä konferensseja. Lisäksi pyritään edistämään muita toimenpiteitä, joissa hyödynnetään yhteisön nuorisoalan hankkeiden ja muun toiminnan tuloksia ja tiedotetaan niistä.

Tämä toimenpide kattaa Euroopan nuorisoviikon, johon voi kuulua tiedotustilaisuuksia jäsenvaltioissa ja Euroopan tasolla EU:n toimielinten työstä, vuoropuhelua EU:n päätöksentekijöiden ja nuorten välillä sekä tunnustuksen antamista korkeatasoisille nuorisotoimintaohjelmasta tuetuille hankkeille.

Tällä toimenpiteellä voidaan erityisesti tukea nuorisoalan avoimella koordinointimenetelmällä ja eurooppalaisella nuorisosopimuksella tavoiteltuja päämääriä samoin kuin nuorten kansallisten ja kansainvälisten vapaaehtoistoimintamuotojen välistä yhteistyötä.

5.2. Nuorisoalan parempaan ymmärtämiseen ja tuntemiseen tähtäävän toiminnan tukeminen

Tällä toimenpiteellä tuetaan hankkeita, joilla kartoitetaan avoimen koordinointimenetelmän puitteissa vahvistettuihin nuorisoalan painopistealueisiin liittyvää tietämystä, sekä hankkeita, joiden avulla pyritään täydentämään ja ajantasaistamaan tällaista tietämystä ja parantamaan sen saatavuutta.

Lisäksi toimenpiteen tavoitteena on tukea sellaisten menetelmien kehittämistä, joiden avulla voidaan analysoida ja vertailla tutkimustuloksia ja taata niiden laadukkuus.

Ohjelmalla voidaan tukea myös nuorisoalan eri toimijoiden verkottumista.

5.3. Yhteistyö kansainvälisten järjestöjen kanssa

Tällä toimella voidaan tukea Euroopan unionin yhteistyötä nuorisoalalla toimivien kansainvälisten järjestöjen, erityisesti Euroopan neuvoston ja Yhdistyneiden kansakuntien tai sen erityiselinten kanssa.

TIEDOTUS

Jotta voitaisiin esitellä esimerkkejä hyvistä toimintatavoista ja mallihankkeista, kehitetään tietokanta, jossa on tietoa Euroopan tason nuorisotoimintaa koskevista ideoista.

Komissio laatii oppaan, jossa selitetään ohjelman tavoitteet, säännöt ja menettelyt sekä erityisesti tuensaajan lailliset oikeudet ja velvollisuudet.

OHJELMAN HALLINNOINTI

Ohjelman talousarviosta jaettavat vähimmäismäärät

Jollei tämän päätöksen 13 artiklasta muuta johdu, toimille jaettavat vähimmäismäärät ovat kyseisessä artiklassa säädettyihin rahoituspuitteisiin nähden seuraavat:

Toimi 1: Nuorten Eurooppa 30 %

Toimi 2: Eurooppalainen vapaaehtoistyö 23 %

Toimi 3: Nuoret maailmassa 6 %

Toimi 4: Nuoria koskevat tukijärjestelmät 15 %

Toimi 5: Tuki eurooppalaiselle nuorisoalan yhteistyölle 4 %

Ohjelman talousarviosta voidaan kattaa myös sellaiset kulut, jotka liittyvät ohjelman hallinnoinnin ja sen tavoitteiden toteuttamisen kannalta välittömästi tarpeellisiin valmistelutoimiin, seurantaan, valvontaan, tarkastuksiin ja arviointiin, etenkin tutkimuksiin, kokouksiin ja tiedotus- ja julkaisutoimintaan. Lisäksi ohjelman talousarviosta voidaan kattaa tietojenvaihtoon tarkoitettuihin tietoverkkoihin liittyviä kuluja sekä mahdollisia muita kuluja, jotka liittyvät tekniseen ja hallinnolliseen tukeen, jota komissio tarvitsee ohjelman hallinnoinnissa.

VALVONTA JA TARKASTUKSET

Tämän päätöksen 14 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti valituille hankkeille perustetaan satunnaisotantaan perustuva tarkastusjärjestelmä.

Tuensaajan on säilytettävä komission saatavilla tositteet kaikista kuluista viiden vuoden ajan viimeisestä maksusta. Tuensaajan on varmistettava, että mahdolliset yhteistyökumppaneiden tai jäsenten hallussa olevat tositteet toimitetaan komission saataville.

Komissio voi tarkastaa joko suoraan oman henkilöstönsä tai valitsemansa pätevän ulkopuolisen toimijan välityksellä, miten avustus on käytetty. Tarkastuksia voidaan tehdä koko sopimuksen voimassaolon ajan ja viisi vuotta avustuksen loppumaksun suorittamisen jälkeen. Tarkastustulosten perusteella komissio voi tarvittaessa tehdä päätöksen varojen takaisinperinnästä.

Komission henkilöstölle sekä sen valtuuttamille ulkopuolisille henkilöille on järjestettävä asianmukainen pääsy tuensaajan tiloihin, ja on huolehdittava siitä, että he saavat käyttöönsä kaikki, myös sähköiset, tiedot, joita he tarvitsevat tarkastustensa toimittamiseksi.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimella ja Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) on samat oikeudet kuin komissiolla, kuten oikeus päästä tuensaajan tiloihin ja oikeus tietojen saantiin.

Komission 10 artiklan nojalla tekemissä päätöksissä, kansallisten toimistojen ja yhteisön ulkopuolisten ohjelmaan osallistuvien maiden kanssa tehdyissä sopimuksissa sekä niistä johtuvissa sopimuksissa edellytetään erityisesti, että komissio tai sen valtuuttama edustaja, OLAF ja Euroopan tilintarkastustuomioistuin suorittavat tarkastuksia ja varainhoidon valvontaa, tarvittaessa paikan päällä. Nämä tarkastukset voidaan ulottaa myös kansallisiin toimistoihin sekä tarvittaessa tuensaajiin.

Komissio voi myös suorittaa paikalla tehtäviä tarkastuksia komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 (1) mukaisesti.

Tässä päätöksessä tarkoitettujen yhteisön toimien osalta Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 (2) 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna väärinkäytöksenä on pidettävä jokaista yhteisön oikeuden säännöksen tai määräyksen taikka sopimusvelvoitteen rikkomista, joka johtuu oikeussubjektin teosta tai laiminlyönnistä ja joka perusteettoman menon takia aiheuttaa tai voi aiheuttaa vahinkoa Euroopan unionin yleiselle talousarviolle tai yhteisöjen hoidossa oleville talousarvioille.

(1) EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

(2) EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1.

24.11.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 327/45

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS 2006/1720/EY,

tehty 15 päivänä marraskuuta 2006,

elinikäisen oppimisen toimintaohjelman perustamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 149 artiklan 4 kohdan ja 150 artiklan 4 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)	Yhteisön ammatillista koulutusta koskeva Leonardo da Vinci -toimintaohjelma perustettiin neuvoston päätöksellä 1999/382/EY (4).

(2)	Yhteisön koulutusalan Sokrates-toimintaohjelman toinen vaihe perustettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 253/2000/EY (5).

(3)	Monivuotinen ohjelma tieto- ja viestintätekniikan tehokkaaksi integroimiseksi yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen järjestelmiin Euroopassa (eLearning-ohjelma) perustettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 2318/2003/EY (6).

(4)	Yhteisön toimintaohjelma Euroopan laajuisesti toimivien koulutusalan yksiköiden sekä alan yksittäistoimien tukemiseksi perustettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 791/2004/EY (7).

(5)	Yhteinen tutkinto- ja pätevyysvaatimuksia selkeyttävä järjestely (Europass) perustettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 2241/2004/EY (8).

(6)	Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 2317/2003/EY (9) käynnistettiin ohjelma korkea-asteen koulutuksen laadun parantamiseksi ja kulttuurien välisen ymmärtämyksen edistämiseksi kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön avulla (Erasmus Mundus) (2004–2008).

(7)	Bolognan julistuksella, jonka 29 eurooppalaista opetusministeriä allekirjoitti 19 päivänä kesäkuuta 1999, käynnistettiin hallitustenvälinen prosessi, jonka tavoitteena on luoda eurooppalainen korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä ja jolle yhteisön olisi annettava tukensa.

(8)

Lissabonissa 23 ja 24 päivänä maaliskuuta 2000 kokoontunut Eurooppa-neuvosto asetti strategiseksi tavoitteeksi sen, että Euroopan unionista tulee maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin osaamistalous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta, ja kehotti koulutusneuvostoa aloittamaan laajan keskustelun koulutusjärjestelmien konkreettisista tulevaisuuden tavoitteista keskittyen yhteisiin huolenaiheisiin ja prioriteetteihin ja ottaen huomioon kansalliset erityispiirteet.

(9)	Edistyksellisen osaamisyhteiskunnan merkitys kasvun ja työllisyyden lisäämisessä on ratkaiseva. Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus ovat Euroopan unionin painopistealoja Lissabonissa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

(10)	Neuvosto hyväksyi 12 päivänä helmikuuta 2001 koulutusjärjestelmien konkreettisia tulevaisuuden tavoitteita koskevan selvityksen. Lisäksi se hyväksyi 14 päivänä kesäkuuta 2002 näiden tavoitteiden seurantaa koskevan yksityiskohtaisen työohjelman, jolle yhteisön olisi annettava tukensa.

(11)	Göteborgissa 15 ja 16 päivänä kesäkuuta 2001 kokoontunut Eurooppa-neuvosto sopi kestävän kehityksen strategiasta ja lisäsi ympäristöulottuvuuden työllisyyttä, talousuudistuksia ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta koskevaan Lissabonin prosessiin.

(12)

Barcelonassa 15 ja 16 päivänä maaliskuuta 2002 kokoontunut Eurooppa-neuvosto asetti tavoitteeksi, että Euroopan unionin koulutusjärjestelmistä tulee vuoteen 2010 mennessä laatunsa osalta maailmanlaajuisia esikuvia, ja vaati lisätoimia, joilla parannetaan perustaitojen hallintaa erityisesti opettamalla vähintään kahta vierasta kieltä hyvin varhaisesta iästä lähtien.

(13)	Elinikäistä oppimista käsittelevissä komission tiedonannossa ja neuvoston 27 päivänä kesäkuuta 2002 antamassa päätöslauselmassa (10) vahvistetaan, että elinikäistä oppimista olisi edistettävä alan yhteisöohjelmien puitteissa kehitettävillä toimilla ja politiikalla.

(14)

Neuvoston päätöslauselmassa 19 päivältä joulukuuta 2002 (11) vahvistettiin ammatillisen koulutuksen tehostetun eurooppalaisen yhteistyön edistämisprosessi, jolle yhteisön olisi annettava tukensa. Yhteensä 31 Euroopan maan opetusministerit hyväksyivät 30 päivänä marraskuuta 2002 Kööpenhaminan julistuksen, jolla työmarkkinaosapuolet ja ehdokasmaat liitettiin mukaan kyseiseen prosessiin.

(15)	Ammattitaitoa ja liikkuvuutta koskevasta toimintasuunnitelmasta annetussa komission tiedonannossa todettiin, että Euroopan tasolla tarvitaan jatkuvasti toimia, joilla parannetaan yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen tutkintojen tunnustamista.

(16)	Kielten oppimisen ja kielellisen monimuotoisuuden edistämistä koskevasta toimintasuunnitelmasta annetussa komission tiedonannossa vahvistettiin toimet, jotka on toteutettava Euroopan tasolla vuosien 2004–2006 aikana, ja vaadittiin jatkotoimia.

(17)	Kielten opettamisen ja oppimisen sekä kielellisen monimuotoisuuden edistämisen olisi oltava yhteisön toiminnan painopistealue koulutuksen alalla. Kielten opettaminen ja oppiminen on erityisen merkityksellistä naapurijäsenvaltioiden välillä.

(18)

Nykyisten Sokrates- ja Leonardo da Vinci -ohjelmien väliarviointiraporteissa sekä koulutuksen alalla toteutettavan yhteisön toiminnan tulevaisuutta käsitelleessä julkisessa kuulemisessa tuotiin esiin merkittävä ja joiltakin osin kasvava tarve jatkaa Euroopan tason yhteistyötä ja liikkuvuutta näillä aloilla. Niissä korostettiin tarvetta luoda tiiviimmät yhteydet alan yhteisöohjelmien ja koulutuspolitiikan kehityksen välille, toivottiin yhteisön toiminnan jäsentelyä siten, että se vastaisi paremmin elinikäisen oppimisen mallia, ja kaivattiin helppokäyttöisempiä ja joustavampia menettelytapoja tällaisen toiminnan täytäntöönpanoon.

(19)	Moitteettoman varainhoidon periaatetta noudattaen voidaan ohjelman täytäntöönpanoa yksinkertaistaa käyttämällä kiinteämääräistä rahoitusta joko tukena ohjelman osallistujille tai yhteisön tukena rakenteille, jotka on kansallisella tasolla perustettu ohjelman hallintoa varten.

(20)

Suuria etuja saavutettaisiin sisällyttämällä yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen aloilla toteutettavaan kansainväliseen yhteistyöhön ja liikkuvuuteen myönnettävä yhteisön tuki yhteen ohjelmaan, joka mahdollistaisi merkittävämmän yhteisvaikutuksen eri toiminta-alojen välillä, tarjoaisi lisäkapasiteettia elinikäisen oppimisen tueksi ja mahdollistaisi johdonmukaisemmat, sujuvammat ja tehokkaammat hallintotavat. Lisäksi yksi ohjelma kannustaisi parempaan yhteistyöhön koulutuksen eri tasojen välillä.

(21)	Sen vuoksi olisi perustettava Elinikäisen oppimisen ohjelma edistämään elinikäisen oppimisen avulla Euroopan unionin kehittymistä edistyneenä osaamisyhteiskuntana, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

(22)

Kun otetaan huomioon kouluopetuksen, korkea-asteen koulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen sektoreiden erityispiirteet ja tarve perustaa yhteisön toiminta kyseisiin erityispiirteisiin räätälöityihin tavoitteisiin, toimintamuotoihin ja organisaatiorakenteisiin, kuhunkin näistä neljästä alasta kohdennetut yksittäiset ohjelmat olisi säilytettävä Elinikäisen oppimisen ohjelmassa lisäten samalla mahdollisimman paljon johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä yksittäisten ohjelmien välillä.

(23)

Tiedonannossaan ”Yhteisen tulevaisuuden rakentaminen — Politiikan haasteet ja rahoitusmahdollisuudet laajentuneessa unionissa 2007–2013” komissio vahvisti joukon määrällisiä tavoitteita yhteisön koulutusohjelmien uutta sukupolvea varten, ja tavoitteet edellyttävät liikkuvuus- ja kumppanuustoiminnan huomattavaa lisäämistä.

(24)

Koska kansainvälisellä liikkuvuudella on osoitettu olevan hyviä vaikutuksia yksittäisiin henkilöihin ja koulutusjärjestelmiin ja koska liikkuvuuden kysyntä ylittää selvästi tarjonnan kaikilla sektoreilla ja kun huomioon otetaan liikkuvuuden merkitys Lissabonin tavoitteen kannalta, kansainväliseen liikkuvuuteen annettavaa tukea on syytä lisätä huomattavasti kaikissa neljässä alakohtaisessa alaohjelmassa.

(25)	Jotta ulkomailla opiskelusta opiskelijoille aiheutuvat todelliset lisäkustannukset voitaisiin kattaa asianmukaisemmin, opiskelijoiden liikkuvuusapurahan perusmäärä olisi ohjelmakauden ajan pidettävä reaaliarvoltaan keskimäärin 200 eurona kuukautta kohti.

(26)

Tähän asti yhteisön ohjelmien ulkopuolelle jäänyt keskiasteen koulujen yksittäisten oppilaiden ja yksittäisten aikuisopiskelijoiden liikkuvuuden tarve olisi otettava paremmin huomioon luomalla uusi liikkuvuusmuoto Comenius- ja Grundtvig-ohjelmien puitteissa. Opettajavaihto-ohjelmien tarjoamia mahdollisuuksia naapurialueiden koulujen pitkäaikaisen yhteistyön kehittämiseksi olisi myös hyödynnettävä tehokkaammin.

(27)

Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on tärkeä rooli Euroopan taloudessa. Toistaiseksi niiden osallistuminen Leonardo da Vinci -ohjelmaan on kuitenkin ollut vähäistä. Olisi ryhdyttävä toimiin yhteisön tällaisia yrityksiä koskevien toimien houkuttavuuden lisäämiseksi, erityisesti varmistamalla, että oppisopimusoppilaille tarjoutuu enemmän mahdollisuuksia liikkuvuuteen. Olisi luotava sopivia järjestelyjä tällaisen liikkuvuuden tulosten tunnustamiseksi samaan tapaan kuin Erasmus-ohjelmassa.

(28)	Koska Euroopassa työkomennuksilla olevien ja liikkuvien työntekijöiden lasten kohtaamat koulutukselliset haasteet ovat erityisluonteisia, lasten tarpeisiin vastaavia Comenius-ohjelman kansainvälisiä toimia olisi hyödynnettävä mahdollisimman hyvin.

(29)	Liikkuvuuden lisääntymiseen kaikkialla Euroopassa olisi liityttävä koulutuksen laadun jatkuva parantaminen.

(30)

Jotta voidaan vastata lisääntyneeseen tarpeeseen tukea Euroopan tasoista toimintaa, jolla kyseiset poliittiset tavoitteet pyritään saavuttamaan, tukea monialaista toimintaa kielten sekä tieto- ja viestintätekniikan aloilla sekä tehostaa ohjelman tulosten levittämistä ja hyödyntämistä, neljää alakohtaista alaohjelmaa olisi täydennettävä poikittaisohjelmalla.

(31)

Jotta voidaan vastata Euroopan yhdentymisprosessia ja sen etenemistä koskevan tiedon ja vuoropuhelun kasvavaan tarpeeseen, on tärkeää parantaa tämän alan opetuksen, tutkimuksen ja pohdinnan laatua tukemalla Euroopan yhdentymisprosessin tutkimukseen erikoistuneita korkeakouluja, yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen aloilla toimivia eurooppalaisia järjestöjä sekä Jean Monnet -toimea.

(32)

Tämän päätöksen on oltava sanamuodoltaan riittävän joustava, jotta Elinikäisen oppimisen ohjelman toimia voidaan tarvittaessa mukauttaa muuttuviin tarpeisiin vuosina 2007–2013 ja jotta voidaan välttää Sokrates- ja Leonardo da Vinci -ohjelmien aiempien vaiheiden tarpeettoman yksityiskohtaiset säännökset.

(33)	Perustamissopimuksen 3 artiklan 2 kohdan mukaan yhteisön on määrä pyrkiä poistamaan eriarvoisuutta miesten ja naisten välillä sekä edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa.

(34)

Perustamissopimuksen 151 artiklan mukaan yhteisön on määrä ottaa kulttuuriin liittyvät näkökohdat huomioon muiden perustamissopimuksen määräysten mukaisessa toiminnassaan, erityisesti kulttuuriensa monimuotoisuuden vaalimiseksi ja edistämiseksi. Kulttuurin ja koulutuksen välisiin synergiavaikutuksiin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota. Myös kulttuurien välistä vuoropuhelua olisi kannustettava.

(35)	On tarpeen edistää aktiivista kansalaisuutta ja ihmisoikeuksien ja demokratian kunnioitusta ja tehostaa kaikenlaisen syrjäytymisen, myös rasismin ja muukalaisvihan, vastaisia toimia.

(36)

Ohjelman kaikkien osien täytäntöönpanossa olisi laajennettava heikossa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvien osallistumismahdollisuuksia ja aktiivisesti paneuduttava vammaisten erityistarpeisiin oppimisen yhteydessä myös myöntämällä suurempia avustuksia vammaisten osallistujien lisäkustannusten kattamiseksi ja tarjoamalla tukea viittomakielen ja sokeainkirjoituksen oppimiseen ja käyttämiseen.

(37)	Olisi otettava huomioon Euroopan liikuntakasvatuksen teemavuoden (2004) saavutukset sekä oppilaitosten ja urheiluseurojen välisen yhteistyön mahdolliset kasvatukselliset edut, joita korostettiin kyseisenä vuonna.

(38)	Euroopan unionin liittymisehdokasmaat ja Euroopan talousalueeseen kuuluvat EFTA-maat voivat osallistua yhteisöohjelmiin yhteisön ja kyseisten maiden välillä allekirjoitettavien sopimusten mukaisesti.

(39)

Thessalonikissa 19 ja 20 päivänä kesäkuuta 2003 kokoontunut Eurooppa-neuvosto vahvisti neuvoston Länsi-Balkanista 16 päivänä kesäkuuta 2003 tekemät päätelmät, myös niiden liitteen ”Länsi-Balkania koskeva Thessalonikin toimintasuunnitelma: kohti yhdentyvää Eurooppaa”. Liitteen mukaan vakautus- ja assosiaatioprosessiin kuuluville maille olisi annettava mahdollisuus osallistua yhteisöohjelmiin yhteisön ja kyseisten maiden välillä tehtävien puitesopimusten perusteella.

(40)	Yhteisö ja Sveitsin valaliitto ovat ilmoittaneet aikomuksestaan aloittaa neuvottelut sopimusten tekemiseksi yhteiseen etuun kuuluvilla aloilla, joita ovat esimerkiksi yleissivistävää ja ammatillista koulutusta sekä nuorisoa koskevat yhteisöohjelmat.

(41)

Komission ja jäsenvaltioiden olisi yhteistyössä säännöllisesti seurattava ja arvioitava Elinikäisen oppimisen ohjelman täytäntöönpanoa, jotta ohjelmaa voidaan tarvittaessa mukauttaa erityisesti toimenpiteiden toteutuksen tärkeysjärjestystä muuttamalla. Arviointiin pitäisi sisältyä riippumattomien ja puolueettomien tahojen tekemä ulkoinen arviointi.

(42)	Sokrates-ohjelman täytäntöönpanoa käsittelevässä 28 päivänä helmikuuta 2002 antamassaan päätöslauselmassa (12) Euroopan parlamentti kiinnitti huomiota pienten tukien saajille aiheutuviin suhteettoman raskaisiin hallintomenettelyihin ohjelman toisessa vaiheessa.

(43)

On sovellettava Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annettua neuvoston asetusta (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (13) ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annettua komission asetusta (EY, Euratom) N:o 2342/2002 (14), joilla turvataan yhteisön taloudelliset edut. Soveltamisessa on otettava huomioon yksinkertaisuuden ja johdonmukaisuuden periaatteet budjettivälineiden valinnassa, niiden tapausten määrän rajoittaminen, joissa komissiolla säilyy välitön toteuttamis- ja hallinnointivastuu, ja resurssien määrän säilyminen oikeasuhtaisena verrattuna resurssien käytöstä johtuvaan hallinnolliseen kuormitukseen.

(44)	Ohjelman tehokas täytäntöönpano edellyttää hallinnollisten menettelyjen merkittävää yksinkertaistamista. Hallintoa ja tilinpitoa koskevat velvoitteet olisi suhteutettava apurahan suuruuteen.

(45)	Olisi myös toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä sääntöjenvastaisuuksien ja petosten estämiseksi sekä ryhdyttävä tarvittaessa toimiin menetettyjen, aiheettomasti maksettujen tai väärinkäytettyjen varojen takaisinperimiseksi.

(46)

On paikallaan huolehtia Elinikäisen oppimisen ohjelman asianmukaisesta päättämisestä etenkin siltä osin kuin kyse on ohjelman monivuotisten hallinnointijärjestelyjen jatkamisesta, kuten teknisen ja hallinnollisen avun rahoituksesta. Teknisellä ja hallinnollisella avulla olisi tarvittaessa varmistettava 1 päivästä tammikuuta 2014 lähtien vuoden 2013 lopussa vielä keskeneräisten toimien hallinnointi, seuranta- ja tilintarkastustoimet mukaan luettuina.

(47)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän päätöksen tavoitetta eli koulutuksen laatua edistävää eurooppalaista yhteistyötä monenvälisten kumppanuuksien, kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteisön laajuisen tiedonvaihdon tarpeellisuuden vuoksi, vaan tämä tavoite voidaan toimien ja toimenpiteiden luonteen vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä EY:n perustamissopimuksen 5 artiklassa tarkoitetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(48)

Tässä päätöksessä vahvistetaan ohjelman koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjän on talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välillä 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (15) 37 kohdan mukaisesti käytettävä ensisijaisena ohjeena vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(49)	Tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (16) mukaisesti,

OVAT PÄÄTTÄNEET SEURAAVAA:

I OSASTO

YLEISET SÄÄNNÖKSET

I LUKU

Elinikäisen oppimisen ohjelma

1 artikla

Elinikäisen oppimisen ohjelman perustaminen

1. Tällä päätöksellä perustetaan ohjelma, joka koskee yhteisön toimintaa elinikäisen oppimisen alalla, jäljempänä ’Elinikäisen oppimisen ohjelma’.

2. Elinikäisen oppimisen ohjelman yleisenä tavoitteena on edistää elinikäisen oppimisen avulla yhteisön kehittymistä edistyneenä osaamiseen perustuvana yhteiskuntana, jonka talouskehitys on kestävää, jossa luodaan uusia ja parempia työpaikkoja, jossa sosiaalinen yhteenkuuluvuus on entistä suurempi ja jossa samalla varmistetaan ympäristön asianmukainen suojelu tulevia sukupolvia varten. Sen tavoitteena on erityisesti tukea yhteisön koulutusjärjestelmien välistä vaihtoa, yhteistyötä ja liikkuvuutta siten, että järjestelmistä tulee laatunsa osalta maailmanlaajuisia esimerkkejä.

a)	myötävaikuttaa laadukkaan elinikäisen oppimisen kehittämiseen ja edistää tämän alan järjestelmien ja toimintatapojen hyvää suorituskykyä, innovatiivisuutta ja eurooppalaista ulottuvuutta;
b)	tukea elinikäisen oppimisen eurooppalaisen alueen toteuttamista;
c)	auttaa parantamaan jäsenvaltioissa tarjottavien elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien laatua, kiinnostavuutta ja saatavuutta;
d)	lisätä elinikäisen oppimisen vaikutusta sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen, aktiiviseen kansalaisuuteen, kulttuurien väliseen vuoropuheluun, sukupuolten tasa-arvoon sekä itsensä kehittämiseen ja toteuttamiseen;
e)	myötävaikuttaa luovuuden, kilpailukyvyn, työllistyvyyden ja yrittäjähengen lisääntymiseen;
f)	myötävaikuttaa elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien käytön lisääntymiseen kaikenikäisten ihmisten, myös erityistarpeita omaavien ja heikommassa asemassa olevien henkilöiden, parissa riippumatta heidän sosioekonomisesta taustastaan;
g)	edistää kieltenoppimista ja kielellistä monimuotoisuutta;
h)	tukea tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvien, elinikäiseen oppimiseen sovellettavien innovatiivisten sisältöjen, palveluiden, opetusmenetelmien ja toimintatapojen kehittämistä;
i)	kehittää elinikäisen oppimisen asemaa luotaessa ihmisoikeuksien ja demokratian ymmärtämiseen ja kunnioittamiseen perustuvaa tunnetta Euroopan kansalaisuudesta sekä kannustettaessa suvaitsevaisuuteen ja muiden kansojen ja kulttuurien kunnioittamiseen;
j)	edistää laadunvarmistusta koskevaa yhteistyötä kaikilla koulutuksen aloilla Euroopassa;
k)	tukea tulosten, innovatiivisten tuotteiden ja prosessien optimaalista käyttöä sekä vaihtaa hyviä toimintatapoja Elinikäisen oppimisen ohjelman kattamilla aloilla, jotta yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen laatua voitaisiin parantaa.

4. Liitteessä esitettyjen hallinnollisten säännösten mukaisesti Elinikäisen oppimisen ohjelma tukee ja täydentää jäsenvaltioiden toimintaa, ja siinä otetaan täysin huomioon jäsenvaltioiden vastuu koulutusjärjestelmien sisällöstä sekä niiden kulttuurinen ja kielellinen monimuotoisuus.

5. Kuten 3 artiklassa säädetään, Elinikäisen oppimisen ohjelman tavoitteisiin pyritään panemalla täytäntöön neljä alakohtaista ohjelmaa, yksi poikittaisohjelma ja Jean Monnet -ohjelma, jäljempänä yhteisesti ’alaohjelmat’.

6. Tätä päätöstä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 200731 päivään joulukuuta 2013. Valmistelevia toimenpiteitä 9 artiklan mukaiset komission päätökset mukaan luettuina voidaan toteuttaa tämän päätöksen voimaantulosta lähtien.

2 artikla

Määritelmät

1.	’esikoululla’ organisoitua koulutustoimintaa, johon osallistutaan ennen oppivelvollisuuskoulun alkamista;

2.	’oppilaalla’ henkilöä, joka on otettu oppilaaksi kouluun;

’koululla’ kaikentyyppisiä yleissivistävää (esikoulutason, perus- tai toisen asteen), ammatillista tai teknistä koulutusta antavia oppilaitoksia sekä poikkeuksellisesti kieltenoppimisen edistämiseen tähtäävien toimenpiteiden yhteydessä viralliseen koulujärjestelmään kuulumattomia, oppisopimuskoulutusta tarjoavia laitoksia;

4.	’opettajilla ja opetushenkilöstöllä’ henkilöitä, jotka ovat työtehtäviensä kautta suoraan osallisina jäsenvaltioiden koulutusprosessissa;

5.	’kouluttajilla’ henkilöitä, jotka ovat työtehtäviensä kautta suoraan osallisina jäsenvaltioiden ammatillisessa koulutusprosessissa;

6.	’opiskelijalla’ henkilöä, joka on kirjoittautunut korkeakouluun suorittaakseen millä tahansa opintoalalla tunnustettuun korkea-asteen tutkintoon tai muuhun tunnustettuun korkea-asteen ammattipätevyyteen johtavia korkea-asteen opintoja, tohtoritaso mukaan luettuna;

7.	’harjoittelijalla’ henkilöä, joka saa ammatillista koulutusta joko oppilaitoksessa tai koulutusorganisaatiossa tai työpaikalla;

8.	’aikuisopiskelijalla’ opiskelijaa, joka osallistuu aikuiskoulutukseen;

9.	’työmarkkinoilla olevilla henkilöillä’ työntekijöitä, itsenäisiä ammatinharjoittajia tai työhön käytettävissä olevia henkilöitä;

10.

’korkeakoululla’

a)	korkeakoulutusta tarjoavaa kansallisen lainsäädännön tai käytännön mukaista oppilaitosta, jossa voi suorittaa tunnustetun korkea-asteen tutkinnon tai muun tunnustetun korkea-asteen ammattipätevyyden, riippumatta siitä, mitä nimitystä tällaisesta oppilaitoksesta kyseisessä jäsenvaltiossa käytetään;

b)	kansallisen lainsäädännön tai käytännön mukaista laitosta, joka tarjoaa korkea-asteen ammatillista koulutusta;

11.

’yhteisillä maisteriohjelmilla’ korkea-asteen maisteriohjelmia,

a)	joissa mukana on vähintään kolme korkeakoulua kolmesta eri jäsenvaltiosta;

b)	joiden opinto-ohjelmaan sisältyy opiskelujakso vähintään kahdessa kyseisistä kolmesta korkeakoulusta;

c)	joissa sovelletaan eurooppalaiseen opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmään ECTS:ään perustuvia tai sen kanssa yhteensopivia menettelyjä kumppanioppilaitoksissa suoritettujen opintojaksojen tunnustamiseksi;

d)	joiden tuloksena ohjelmaan osallistuvat oppilaitokset myöntävät jäsenvaltioiden tunnustamia tai hyväksymiä yhteistutkintoja, kaksoistutkintoja tai usean tutkinnon yhdistelmiä;

12.

’ammatillisella koulutuksella’ kaikkea sellaista ammatillista peruskoulutusta, myös teknistä ja ammattiopetusta sekä oppisopimusjärjestelmiä, jotka kuuluvat osana kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten tunnustamaan ammattitutkintoon, sekä kaikkea sellaista ammatillista jatko- ja täydennyskoulutusta, johon työntekijä ryhtyy työelämässä ollessaan;

13.	’aikuiskoulutuksella’ kaikkia muun kuin ammatillisen aikuiskoulutuksen muotoja, jotka voivat kuulua virallisen tai epävirallisen koulutuksen taikka arkioppimisen piiriin;

14.	’opintovierailulla’ lyhytkestoista vierailua, jonka tarkoituksena on jonkin elinikäiseen oppimiseen liittyvän näkökohdan opiskelu toisessa jäsenvaltiossa;

15.	’liikkuvuudella’ oleskelua tietyn ajan toisessa jäsenvaltiossa sellaista opiskelua, työkokemuksen hankkimista, muuta oppimis- tai opetustoimintaa tai asiaan liittyvää hallinnollista toimintaa varten, jota tuetaan tarvittaessa kohdemaan kielen tai työkielen valmennus- tai kertauskursseilla;

16.

’harjoittelulla’ toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevassa yrityksessä tai organisaatiossa vietettyä ajanjaksoa, jota tuetaan tarvittaessa kohdemaan kielen tai työkielen valmennus- tai kertauskursseilla ja jonka tavoitteena on edistää henkilöiden mukautumista yhteisön laajuisten työmarkkinoiden vaatimuksiin, hankkia tietty taito ja parantaa kyseessä olevan maan taloudellisen ja sosiaalisen kulttuurin tuntemusta samalla, kun saadaan työkokemusta;

17.	’yksipuolisella’ toimintaa, johon osallistuu ainoastaan yksi laitos;

18.	’kahdenvälisellä’ toimintaa, johon osallistuu kumppaneita kahdesta jäsenvaltiosta;

19.	’monenvälisellä’ toimintaa, johon osallistuu kumppaneita vähintään kolmesta jäsenvaltiosta; komissio voi pitää monenvälisinä järjestöjä tai muita tahoja, joissa on jäseniä kolmesta tai useammasta jäsenvaltiosta;

20.	’kumppanuudella’ eri jäsenvaltioissa sijaitsevien laitoksien tai organisaatioiden ryhmän kahden- tai monenvälistä sopimusta, jonka tarkoituksena on elinikäiseen oppimiseen liittyvien yhteisten eurooppalaisten toimintojen toteuttaminen;

21.	’verkostolla’ tietyllä elinikäisen oppimisen alalla, tieteenalalla tai sektorilla toimivien tahojen virallista tai epävirallista ryhmittymää;

22.	’hankkeella’ organisaatioiden tai laitosten muodostaman virallisen tai epävirallisen ryhmittymän yhdessä kehittämää tiettyyn tulokseen tähtäävää yhteistyötä;

23.	’hankkeen koordinaattorilla’ organisaatiota tai laitosta, joka vastaa siitä, että monenvälinen ryhmittymä toteuttaa hankkeen;

24.	’hankekumppaneilla’ monenvälisen ryhmittymän muodostavia organisaatioita tai laitoksia koordinaattoria lukuun ottamatta;

25.	’yrityksellä’ julkisen tai yksityisen sektorin taloudellista toimintaa harjoittavaa yritystä riippumatta siitä, mikä on sen koko, oikeudellinen asema tai toimiala, osuus- ja yhteisötalous mukaan luettuna;

26.	’työmarkkinaosapuolilla’ jäsenvaltion tasolla kansallisen lainsäädännön ja/tai käytännön mukaisia työntekijä- ja työnantajajärjestöjä ja yhteisön tasolla työntekijä- ja työnantajajärjestöjä, jotka osallistuvat yhteisön tason sosiaaliseen vuoropuheluun;

27.	’ohjauksella ja neuvonnalla’ erityyppisiä toimintoja, kuten tiedottamista, arviointia, perehdyttämistä ja neuvontaa, joilla oppijoita, opettajia ja muuta henkilöstöä autetaan koulutusohjelmia ja työllistymismahdollisuuksia koskevien valintojen tekemisessä;

28.	’tulosten levittämisellä ja hyödyntämisellä’ toimintoja, joilla pyritään varmistamaan, että Elinikäisen oppimisen ohjelman ja sitä edeltävien ohjelmien tulokset tunnustetaan asianmukaisesti, niitä tuodaan esille ja niitä sovelletaan laajalti;

29.

’elinikäisellä oppimisella’ kaikkea sellaista ihmisen koko elinikänsä aikana hankkimaa koulutusta, virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella annettavaa epävirallista koulutusta ja arkioppimista, jonka tuloksena henkilökohtaiset, kansalaisuuteen liittyvät, sosiaaliset ja/tai työhön liittyvät tiedot, taidot ja pätevyydet paranevat. Siihen sisältyy ohjaus- ja neuvontapalveluiden tarjoaminen.

3 artikla

Alaohjelmat

a)	Comenius-ohjelma, joka kohdistuu kaikkien esikoulu- ja kouluopetuksessa olevien opetus- ja oppimistarpeisiin toisen asteen loppuun saakka sekä tällaista koulutusta tarjoaviin laitoksiin ja organisaatioihin;
b)	Erasmus-ohjelma, joka kohdistuu virallisessa korkeakoulutuksessa sekä korkea-asteen ammatillisessa koulutuksessa olevien opetus- ja oppimistarpeisiin kurssin pituudesta tai suoritettavasta tutkinnosta riippumatta, tohtorin tutkintoon johtavat opinnot mukaan luettuina, sekä tällaista koulutusta tarjoaviin tai sitä edistäviin laitoksiin ja organisaatioihin;
c)	Leonardo da Vinci -ohjelma, joka kohdistuu kaikkien ammatillisessa koulutuksessa olevien opetus- ja oppimistarpeisiin korkea-asteen koulutusta lukuun ottamatta sekä tällaista koulutusta tarjoaviin tai sitä edistäviin laitoksiin ja organisaatioihin;
d)	Grundtvig-ohjelma, joka kohdistuu kaikkien aikuiskoulutuksessa olevien opetus- ja oppimistarpeisiin sekä tällaista koulutusta tarjoaviin tai sitä edistäviin laitoksiin ja organisaatioihin.

a)	elinikäistä oppimista koskeva toimintapoliittinen yhteistyö ja innovointi;
b)	kieltenoppimisen edistäminen;
c)	tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvien elinikäiseen oppimiseen sovellettavien innovatiivisten sisältöjen, palveluiden, opetusmenetelmien ja toimintatapojen kehittäminen;
d)	ohjelman ja asiaan liittyvien aiempien ohjelmien yhteydessä tuetuista toimista saatujen tulosten levittäminen ja hyödyntäminen sekä hyvien toimintatapojen vaihto.

a)	Jean Monnet -toimi;
b)	toiminta-avustukset tietyille Euroopan yhdentymiseen liittyviä kysymyksiä käsitteleville laitoksille;
c)	toiminta-avustukset koulutusalalla toimiville muille eurooppalaisille laitoksille ja järjestöille.

4 artikla

Pääsy elinikäisen oppimisen ohjelmaan

a)	oppilaat, opiskelijat, harjoittelijat ja aikuisopiskelijat;

b)	elinikäisen oppimisen alalla toimivat opettajat, kouluttajat ja muu henkilöstö;

c)	työmarkkinoilla olevat henkilöt;

d)	laitokset tai organisaatiot, jotka tarjoavat oppimismahdollisuuksia Elinikäisen oppimisen ohjelman yhteydessä tai sen alaohjelmien puitteissa;

e)	elinikäisen oppimisen järjestelmistä ja toimintalinjoista vastaavat henkilöt ja elimet paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla;

f)	yritykset ja työmarkkinaosapuolet sekä niiden järjestöt kaikilla tasoilla, myös kauppajärjestöt sekä kauppa- ja teollisuuskamarit;

g)	elinikäisen oppimisen alan ohjausta, neuvontaa ja tietopalveluita tarjoavat elimet;

h)	elinikäisen oppimisen alalla toimivat järjestöt, opiskelijoiden, harjoittelijoiden, oppilaiden, opettajien, vanhempien ja aikuisopiskelijoiden järjestöt mukaan luettuina;

i)	elinikäiseen oppimiseen liittyviä kysymyksiä tarkastelevat tutkimuskeskukset ja -elimet;

j)	voittoa tavoittelemattomat järjestöt, vapaaehtoisjärjestöt ja kansalaisjärjestöt.

5 artikla

Yhteisön toimet

a)	elinikäiseen oppimiseen osallistuvien henkilöiden liikkuvuus;
b)	kahden- ja monenväliset kumppanuudet;
c)	monenväliset hankkeet, jotka on suunniteltu erityisesti koulutusjärjestelmien laadun edistämiseksi kansainvälisen innovaatioiden siirron avulla;
d)	yksipuoliset ja kansalliset hankkeet;
e)	monenväliset hankkeet ja -verkostot;
f)	elinikäiseen oppimiseen liittyvien toimintalinjojen ja järjestelmien tarkastelu ja analysointi, viitemateriaalin — myös tutkimusten, tilastojen, analyysien ja indikaattorien — kehittäminen ja säännöllinen tarkistaminen, tutkintojen ja aiempien opintosuoritusten selkeyttä ja tunnustamista tukevat toimet sekä yhteistyötä laadunvarmistuksessa tukevat toimet;
g)	toiminta-avustukset Elinikäisen oppimisen ohjelman alalla toimivien laitosten ja järjestöjen tiettyihin toiminta- ja hallintokustannuksiin;
h)	muut Elinikäisen oppimisen ohjelman tavoitteiden edistämiseen tähtäävät aloitteet (”liitännäistoimenpiteet”).

2. Yhteisön tukea voidaan myöntää tässä artiklassa esitettyihin toimiin liittyviin valmisteleviin vierailuihin.

3. Komissio voi järjestää seminaareja, keskustelutilaisuuksia tai kokouksia, joilla edistetään Elinikäisen oppimisen ohjelman täytäntöönpanoa, sekä toteuttaa asianmukaisia tiedotus-, julkaisu- ja levitystoimia ja toimia ohjelman tunnettuuden lisäämiseksi sekä ohjelman seuranta- ja arviointitoimia.

4. Tässä artiklassa tarkoitetut toimet voidaan toteuttaa ehdotus- tai tarjouspyyntöjen kautta tai komissio voi panna ne suoraan täytäntöön.

6 artikla

Komission ja jäsenvaltioiden tehtävät

1. Komissio varmistaa Elinikäisen oppimisen ohjelmaan kuuluvien yhteisön toimien toimivan ja tehokkaan täytäntöönpanon.

toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla varmistetaan Elinikäisen oppimisen ohjelman tehokas täytäntöönpano jäsenvaltioissa siten, että kaikki elinikäisen oppimisen alaan liittyvät osapuolet osallistuvat toimintaan kunkin maan käytännön tai lainsäädännön mukaisesti;

perustettava tai nimettävä tarkoituksenmukainen rakenne (kansalliset toimistot) Elinikäisen oppimisen ohjelman toimien täytäntöönpanon, myös talousarvion, hallinnoimiseksi koordinoidusti kansallisella tasolla asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 54 artiklan 2 kohdan c alakohdan sekä asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 38 artiklan säännösten sekä seuraavassa esitettyjen perusteiden mukaisesti sekä valvottava kyseisen rakenteen toimintaa:

i)	Kansalliseksi toimistoksi perustettavan tai nimettävän organisaation on oltava oikeushenkilö tai osa yhteisöä, joka on oikeushenkilö, ja siihen on sovellettava kyseisen jäsenvaltion lainsäädäntöä. Kansalliseksi toimistoksi ei voida nimetä ministeriötä.

ii)	Jokaisella kansallisella toimistolla on oltava riittävästi henkilöstöä tehtäviensä suorittamiseen, ja henkilöstöllä on oltava koulutusalan kansainväliseen yhteistyöhön perustuvassa työympäristössä tarvittava ammatti- ja kielitaito.

iii)	Sillä on oltava asianmukainen infrastruktuuri erityisesti tietotekniikan ja viestinnän aloilla.

iv)	Sen on toimittava sellaisessa hallintoympäristössä, jossa se kykenee hoitamaan tehtävänsä asianmukaisesti ja välttämään eturistiriidat.

v)	Sen on kyettävä soveltamaan yhteisön tasolla vahvistettuja varainhoitoa koskevia sääntöjä ja sopimusehtoja.

vi)	Sen on annettava riittävät, mielellään viranomaisen antamat rahoitusvakuudet, ja sen hallintokapasiteetin on oltava riittävä sen hallinnoitavaksi annettavien yhteisön varojen tasoon nähden;

vastattava siitä, että b alakohdassa tarkoitetut kansalliset toimistot hallinnoivat asianmukaisesti niille hankkeisiin annettavaa tukea varten siirrettyjä varoja, ja erityisesti siitä, että kansalliset toimistot noudattavat periaatteita, jotka koskevat avoimuutta, yhtäläistä kohtelua ja muista yhteisön lähteistä tulevan päällekkäisen rahoituksen välttämistä sekä velvollisuutta valvoa hankkeita ja periä takaisin varat, jotka edunsaajien on määrä palauttaa;

toteutettava tarvittavat toimet, joilla varmistetaan b alakohdassa tarkoitetuissa kansallisissa toimistoissa tehtävät asianmukaiset tarkastukset ja rahoitusvalvonta, ja erityisesti

toimitettava komissiolle ennen kansallisen toimiston toiminnan aloittamista tarvittavat takeet toimistossa moitteettoman varainhoidon sääntöjen mukaisesti sovellettavien menettelyjen, valvontajärjestelmien, tilinpitojärjestelmien sekä julkisia hankintoja ja avustusten myöntämistä koskevien menettelyjen olemassaolosta, asianmukaisuudesta ja moitteettomasta toiminnasta;

ii)	toimitettava komissiolle vuosittain takeet kansallisten toimistojen rahoitusjärjestelmien ja -menettelyjen luotettavuudesta ja niiden tilien moitteettomuudesta;

jos b alakohdan mukaisesti perustetun tai nimetyn kansallisen toimiston todetaan syyllistyneen sääntöjenvastaisuuteen, laiminlyöntiin tai petokseen ja jos tämä johtaa siihen, että komission saatavia kansalliselta toimistolta ei saada perittyä kokonaan takaisin, vastattava varoista, joita ei saada takaisin;

nimettävä komission pyynnöstä ne oppimismahdollisuuksia tarjoavat laitokset tai organisaatiot tai tällaisten laitosten tai organisaatioiden tyypit, joiden katsotaan olevan kelpoisia osallistumaan Elinikäisen oppimisen ohjelmaan niiden omalla alueella;

pyrittävä toteuttamaan kaikki asianmukaiset toimenpiteet, joilla pyritään poistamaan Elinikäisen oppimisen ohjelman moitteetonta toimintaa haittaavat oikeudelliset ja hallinnolliset esteet;

toteutettava toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että mahdollinen yhteisvaikutus muiden yhteisöohjelmien ja rahoitusvälineiden sekä muiden kyseisessä jäsenvaltiossa toteutettavien asiaan liittyvien ohjelmien kanssa toteutuu kansallisella tasolla.

a)	että koulutuksen ja elinikäisen oppimisen alan aiempien ohjelmien yhteydessä toteutetuista toimista siirrytään sujuvasti Elinikäisen oppimisen ohjelman puitteissa toteutettaviin toimiin;
b)	yhteisön taloudellisten etujen riittävän suojan ottamalla käyttöön tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia toimenpiteitä, hallinnollisia tarkastuksia ja seuraamuksia;
c)	Elinikäisen oppimisen ohjelmasta tuettavista toimista tiedottamisen laajalti, niitä koskevan julkisuuden ja jatkotoimet;
d)	sellaisten saatavissa olevien tietojen keruun, analysoinnin ja käsittelyn, jotka ovat tarpeen ohjelman tuloksien ja vaikutusten arvioimiseksi sekä 15 artiklassa tarkoitettujen seuranta- ja arviointitoimien toteuttamiseksi;
e)	koulutusohjelmien edellisen sukupolven ja tämän Elinikäisen oppimisen ohjelman tulosten levittämisen.

7 artikla

Kolmansien maiden osallistuminen

a)	ETA:an kuuluvat EFTA-maat ETA-sopimuksen määräysten mukaisesti;
b)	ehdokasmaat, joita varten on laadittu liittymistä valmisteleva strategia, näiden maiden kanssa tehdyissä, niiden yhteisön ohjelmiin osallistumista koskevissa puitesopimuksissa vahvistettujen yleisten periaatteiden ja yleisten ehtojen ja sääntöjen mukaisesti;
c)	Länsi-Balkanin maat niiden yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti, jotka määritellään näiden maiden kanssa tehtävien, niiden yhteisön ohjelmiin osallistumista koskevien puitesopimusten johdosta;
d)	Sveitsin valaliitto tämän maan kanssa tehtävän kahdenvälisen sopimuksen perusteella.

2. Edellä 3 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun Jean Monnet -ohjelman avaintoimeen 1 voivat osallistua minkä tahansa muun kolmannen maan korkeakoulut.

3. Elinikäisen oppimisen ohjelmaan osallistuviin kolmansiin maihin sovelletaan kaikkia niitä velvoitteita ja kyseisten maiden on suoritettava kaikki ne tehtävät, jotka tässä päätöksessä on vahvistettu jäsenvaltioiden osalta.

8 artikla

Kansainvälinen yhteistyö

Komissio voi Elinikäisen oppimisen ohjelman puitteissa ja 9 artiklan mukaisesti tehdä yhteistyötä kolmansien maiden ja toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen, erityisesti Euroopan neuvoston, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) ja YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön (UNESCO) kanssa.

II LUKU

Elinikäisen oppimisen ohjelman täytäntöönpano

9 artikla

Täytäntöönpanotoimenpiteet

a)	vuotuinen työsuunnitelma, mukaan lukien ensisijaiset aiheet;
b)	vuotuiset määrärahat ja varojen jakautuminen alaohjelmien kesken ja niiden sisällä;
c)	yleiset ohjeet alaohjelmien täytäntöönpanemiseksi (mukaan lukien toimien luonnetta, kestoa ja rahoitustasoa koskevat päätökset) sekä valintaperusteet ja -menettelyt;
d)	komission ehdotukset 33 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettuja monenvälisiä hankkeita ja verkostoja koskevien hakemusten valintaa varten;
e)	komission ehdotukset sellaisten hakemusten valintaa varten, jotka liittyvät 5 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettuihin toimiin, joita tämän kohdan d alakohta ei koske, ja 5 artiklan 1 kohdan f, g ja h alakohdassa tarkoitettuihin toimiin, joiden osalta ehdotettu yhteisön tuki on yli miljoona euroa;
f)	komission, jäsenvaltioiden ja kansallisten toimistojen roolien ja vastuualueiden määrittäminen liitteessä esitetyn kansallisen toimiston hallinnoiman menettelyn osalta;
g)	varojen jakautuminen jäsenvaltioiden kesken liitteessä esitetyn kansallisen toimiston menettelyn mukaisesti hallinnoitaville toimille;
h)	järjestelyt Elinikäisen oppimisen ohjelman sisäisen johdonmukaisuuden varmistamiseksi;
i)	Elinikäisen oppimisen ohjelman ja alaohjelmien seuranta- ja arviointimenettelyt sekä tulosten levittämiseen ja siirtämiseen liittyvät järjestelyt.

2. Kaikista täytäntöönpanotoimenpiteistä, jotka koskevat muita kuin tämän artiklan 1 kohdassa mainittuja seikkoja, päätetään 10 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

10 artikla

Komiteamenettely

1. Komissiota avustaa komitea, jäljempänä ’komitea’.

2. Viitattaessa tähän kohtaan sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklaa ja otetaan huomioon mainitun päätöksen 8 artikla.

Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa säädetty määräaika on kaksi kuukautta.

3. Viitattaessa tähän kohtaan sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 3 ja 7 artiklaa ja otetaan huomioon mainitun päätöksen 8 artikla.

4. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

5. Jäsenvaltioiden edustajina eivät saa toimia henkilöt, jotka ovat 6 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen kansallisten toimistojen palveluksessa tai vastuussa niiden toiminnasta.

11 artikla

Työmarkkinaosapuolet

1. Aina kun komiteaa kuullaan jossakin tämän päätöksen soveltamista koskevassa, ammatilliseen koulutukseen liittyvässä asiassa, komission yhteisön tasolla toimivien työmarkkinaosapuolten ehdotusten perusteella nimeämät työmarkkinaosapuolten edustajat voivat osallistua komitean työskentelyyn tarkkailijoina.

Näiden tarkkailijoiden määrän on oltava sama kuin jäsenvaltioiden edustajien määrä.

2. Tarkkailijoilla on oikeus pyytää, että heidän kantansa merkitään komitean kokouspöytäkirjaan.

12 artikla

Laaja-alaiset politiikat

a)	lisäämällä tietoisuutta Euroopan kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden sekä monikulttuurisuuden merkityksestä sekä tarpeesta torjua rasismia, ennakkoluuloja ja muukalaisvihaa;

b)	järjestämällä koulutusmahdollisuuksia oppijoille, joilla on erityistarpeita, ja varsinkin helpottamalla heidän osallistumistaan yleisopetukseen;

c)	edistämällä naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä torjumalla kaikenlaista sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää.

13 artikla

Johdonmukaisuus ja täydentävyys muihin politiikan aloihin nähden

1. Komissio varmistaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, että tämä ohjelma sekä Koulutus 2010 -työohjelma ja yhteisön muut asianomaiset, erityisesti kulttuuria, tiedotusvälineitä, nuorisoa, tutkimusta ja kehitystä, työllisyyttä, tutkintojen tunnustamista, yritystoimintaa, ympäristöä sekä tieto- ja viestintätekniikkaa koskevat politiikat, välineet ja toimet ja yhteisön tilasto-ohjelma ovat keskenään yleisesti johdonmukaisia ja toisiaan täydentäviä.

Komissio varmistaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, että Elinikäisen oppimisen ohjelmat toimivat tehokkaasti yhteen liittymistä valmistelevien yhteisön välineiden, muun kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön ja toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen puitteissa toteutettavien koulutusalan ohjelmien ja toimien kanssa.

2. Komissio tiedottaa komitealle säännöllisesti muista elinikäisen oppimisen alalla tehdyistä yhteisön aloitteista, myös yhteistyöstä kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa.

3. Komissio ja jäsenvaltiot ottavat Elinikäisen oppimisen ohjelmaan sisältyviä toimia täytäntöön pannessaan huomioon neuvoston hyväksymissä työllisyyttä koskevissa yhdennetyissä suuntaviivoissa määritellyt painopistealueet osana kasvua ja työllisyyttä edistävän Lissabonin kumppanuuden toteuttamista.

4. Komissio pyrkii yhteistyössä eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten kanssa kehittämään Elinikäisen oppimisen ohjelman sekä yhteisön tasolla, myös talouden eri aloilla, käytävän työmarkkinaosapuolten välisen vuoropuhelun asianmukaista yhteensovittamista.

5. Pannessaan täytäntöön Elinikäisen oppimisen ohjelmaa komissio tarvittaessa varmistaa, että Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus (Cedefop) antaa asianmukaista apua toimivaltaansa liittyvillä aloilla ja neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 337/75 (17) säädettyjen järjestelyjen mukaisesti. Komissio voi tapauksen mukaan myös varmistaa Euroopan koulutussäätiön tuen säätiön toimivaltuuksien ja neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 1360/90 (18) säädettyjen järjestelyjen mukaisesti.

6. Komissio tiedottaa ammatillista koulutusta käsittelevälle neuvoa-antavalle komitealle säännöllisesti edistymisestä ammatillisen koulutuksen alalla.

III LUKU

Rahoitusta koskevat säännökset — Arviointi

14 artikla

Rahoitus

1. Tämän päätöksen täytäntöönpanoon varatuiksi ohjeellisiksi rahoituspuitteiksi seitsemän vuoden ajaksi 1 päivästä tammikuuta 2007 alkaen vahvistetaan 6 970 000 000 euroa. Näiden puitteiden rajoissa on Comenius-, Erasmus-, Leonardo da Vinci- ja Grundtvig-ohjelmiin osoitettava vähintään liitteessä olevassa B jakson 11 kohdassa vahvistetut osuudet. Komissio voi muuttaa kyseisiä osuuksia 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

2. Enintään yksi prosentti Elinikäisen oppimisen ohjelman osuuksista voidaan käyttää tukemaan sellaisista kolmansista maista, jotka eivät osallistu Elinikäisen oppimisen ohjelmaan 7 artiklan säännösten mukaisesti, peräisin olevien kumppaneiden osallistumista Elinikäisen oppimisen ohjelman yhteydessä järjestettäviin kumppanuus-, hanke- ja verkostotoimiin.

3. Budjettivallan käyttäjä myöntää vuotuiset määrärahat rahoituskehyksen rajoissa.

15 artikla

Seuranta ja arviointi

1. Komissio seuraa ja arvioi säännöllisesti yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa Elinikäisen oppimisen ohjelman toteutumista sen tavoitteisiin nähden.

2. Komissio järjestää Elinikäisen oppimisen ohjelman riippumattoman ulkopuolisen arvioinnin säännöllisesti ja julkaisee säännöllisesti tilastoja, joiden avulla edistymistä voidaan seurata.

3. Elinikäisen oppimisen ohjelman ja koulutusohjelmien aiempien vaiheiden seurannan ja arvioinnin tulokset on otettava huomioon ohjelman täytäntöönpanossa.

4. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle Elinikäisen oppimisen ohjelman täytäntöönpanoa koskevat raportit viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2010 sekä ohjelman vaikutuksia koskevat raportit viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2015.

a)	väliarviointiraportin Elinikäisen oppimisen ohjelman täytäntöönpanon laadullisista ja määrällisistä näkökohdista, mukaan lukien analyysi saavutetuista tuloksista, viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2011;
b)	tiedonannon Elinikäisen oppimisen ohjelman jatkumisesta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2011;
c)	jälkiarviointiraportin viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2016.

II OSASTO

ALAOHJELMAT

I LUKU

Comenius-ohjelma

16 artikla

Pääsy Comenius-ohjelmaan

a)	kouluopetuksessa olevat oppilaat toisen asteen loppuun saakka;

b)	koulut sellaisina kuin jäsenvaltiot määrittävät ne;

c)	opettajat ja muu henkilöstö kyseisissä kouluissa;

d)	järjestöt, voittoa tavoittelemattomat järjestöt, kansalaisjärjestöt ja kouluopetukseen osallistuvien edustajat;

e)	koulutuksen järjestämisestä paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla vastaavat henkilöt ja elimet;

f)	elinikäiseen oppimiseen liittyviä kysymyksiä tarkastelevat tutkimuskeskukset ja -elimet;

g)	korkeakoulut;

h)	elinikäiseen oppimiseen liittyvää ohjausta, neuvontaa ja tietopalveluja tarjoavat elimet.

17 artikla

Comenius-ohjelman tavoitteet

a)	kehittää nuorten ja opetushenkilöstön keskuudessa Euroopan kulttuurien monimuotoisuuden ja kielten ja sen arvon tuntemista ja ymmärtämistä;
b)	auttaa nuoria hankkimaan elämän perustaitoja ja pätevyyksiä, jotka ovat tarpeen heidän henkilökohtaisen kehityksensä, työllistymisensä ja aktiivisen Euroopan kansalaisuuden kannalta.

a)	parantaa oppilaiden ja opetushenkilöstön liikkuvuuden laatua ja lisätä sen määrää eri jäsenvaltioissa;
b)	parantaa eri jäsenvaltioissa sijaitsevien koulujen välisten kumppanuuksien laatua ja lisätä niiden määrää siten, että vähintään 3 miljoonaa oppilasta osallistuu yhteisiin koulutustoimintoihin ohjelmakaudella;
c)	kannustaa vieraiden nykykielten opiskeluun;
d)	tukea tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvien, elinikäiseen oppimiseen sovellettavien innovatiivisten sisältöjen, palveluiden, pedagogisten menetelmien ja toimintatapojen kehittämistä;
e)	parantaa opettajankoulutuksen laatua ja edistää sen eurooppalaista ulottuvuutta;
f)	tukea pedagogisten menetelmien ja koulujen hallinnon parannuksia.

18 artikla

Comenius-ohjelman toimet

Liikkuvuustoimintoja voivat olla

i)	oppilas- ja henkilöstövaihdot;

ii)	oppilaiden kouluvierailujaksot ja opetushenkilöstön harjoittelujaksot oppilaitoksissa ja yrityksissä;

iii)	opettajien ja muun opetushenkilöstön osallistuminen koulutukseen;

iv)	liikkuvuus-, kumppanuus-, hanke- tai verkostotoimintaan liittyvät opintovierailut ja valmistelevat vierailut;

v)	opettajien ja tulevien opettajien toimiminen avustavina opettajina;

edellä 5 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen kumppanuuksien kehittäminen:

i)	koulujen välillä, tavoitteena yhteisten oppimishankkeiden kehittäminen oppilaille ja heidän opettajilleen (”Comenius-koulukumppanuudet”);

ii)	mistä tahansa kouluopetuksen osasta vastaavien organisaatioiden välillä, tavoitteena alueellisen yhteistyön edistäminen, mukaan lukien yhteistyö raja-alueilla (”Comenius Regio -kumppanuudet”);

edellä 5 artiklan 1 alakohdan e alakohdassa tarkoitetut monenväliset hankkeet. Hankkeiden tavoitteena voi olla

i)	parhaiden koulutuskäytäntöjen, myös uusien opetusmenetelmien tai -materiaalien kehittäminen, edistäminen ja levittäminen;

ii)	Comenius-ohjelman piiriin kuuluville oppilaille sekä opettajille ja muulle henkilöstölle erityisesti suunnattujen tiedotus- ja ohjauspalveluiden kehittäminen tai niistä saatujen kokemusten vaihto;

iii)	uusien opettajankoulutuskurssien tai kurssisisältöjen kehittäminen, edistäminen ja levittäminen;

edellä 5 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetut monenväliset verkostot. Verkostojen tavoitteena voi olla

i)	koulutuksen kehittäminen sillä tieteen- tai oppiainealalla, jolla verkostot toimivat, niiden omaksi ja laajemmalti koulutussektorin hyödyksi;

ii)	asiaan liittyvien hyvien toimintatapojen ja innovaatioiden kehittäminen ja levitys;

iii)	sisältötuen tarjoaminen muiden perustamille hankkeille ja kumppanuuksille;

iv)	tarveanalyysin ja sen käytännön sovellusten kehittämisen edistäminen kouluopetuksen alalla;

edellä 5 artiklan 1 kohdan h alakohdassa tarkoitetut muut aloitteet, joilla pyritään edistämään Comenius-ohjelman tavoitteita (”liitännäistoimenpiteet”).

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen toimien toteuttamista koskevista yksityiskohdista päätetään 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

19 artikla

Comenius-ohjelmaan varattu määrä

Vähintään 80 prosenttia Comenius-ohjelmaan varatusta määrästä on käytettävä 18 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun liikkuvuuden ja 18 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen Comenius-kumppanuuksien tukemiseen.

II LUKU

Erasmus-ohjelma

20 artikla

Pääsy Erasmus-ohjelmaan

a)	kaikenmuotoisessa korkea-asteen koulutuksessa olevat opiskelijat ja harjoittelijat;

b)	korkeakoulut sellaisina kuin jäsenvaltiot määrittävät ne;

c)	kyseisten oppilaitosten opettajat, kouluttajat ja muu henkilöstö;

d)	järjestöt ja korkeakoulutukseen osallistuvien tahojen edustajat, asiaankuuluvat opiskelijoiden, yliopistojen, opettajien ja kouluttajien järjestöt mukaan luettuina;

e)	yritykset, työmarkkinaosapuolet ja muut työelämän edustajat;

f)	koulutuksen järjestämisestä paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla vastaavat julkiset ja yksityiset elimet, myös voittoa tavoittelemattomat järjestöt ja kansalaisjärjestöt;

g)	elinikäiseen oppimiseen liittyviä kysymyksiä tarkastelevat tutkimuskeskukset ja -elimet;

h)	elinikäiseen oppimiseen liittyvää ohjausta, neuvontaa ja tietopalveluja tarjoavat elimet.

21 artikla

Erasmus-ohjelman tavoitteet

a)	tukea eurooppalaisen korkeakoulutusalueen toteuttamista;
b)	lisätä korkeakoulutuksen ja korkea-asteen ammatillisen koulutuksen panosta innovointiprosessiin.

a)	parantaa opiskelijoiden ja opetushenkilöstön liikkuvuuden laatua ja lisätä sen määrää kaikkialla Euroopassa, jotta päästään siihen, että vuoteen 2012 mennessä vähintään 3 miljoonaa henkilöä on osallistunut Erasmus-ohjelman tai sitä edeltäneiden ohjelmien puitteissa järjestettyihin opiskelijoiden liikkuvuustoimiin;
b)	parantaa Euroopassa sijaitsevien korkeakoulujen monenvälisen yhteistyön laatua ja lisätä sen määrää;
c)	lisätä korkeakoulutuksesta ja korkea-asteen ammatillisesta koulutuksesta Euroopassa saatavien tutkintojen avoimuutta ja yhteensopivuutta;
d)	parantaa korkeakoulujen ja yritysten välisen yhteistyön laatua ja lisätä sen määrää;
e)	helpottaa korkea-asteen koulutuksen innovatiivisten käytäntöjen kehittämistä ja siirtoa, myös yhdestä osallistujamaasta toisiin;
f)	tukea tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvien, elinikäiseen oppimiseen sovellettavien innovatiivisten sisältöjen, palveluiden, pedagogisten menetelmien ja toimintatapojen kehittämistä.

22 artikla

Erasmus-ohjelman toimet

edellä 5 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu henkilöiden liikkuvuus. Liikkuvuustoimintoja voivat olla

i)	opiskelijoiden liikkuvuus, jonka tarkoituksena on opiskelu tai harjoittelu jäsenvaltioiden korkeakouluissa sekä harjoittelujaksot yrityksissä, koulutus- ja tutkimuskeskuksissa tai muissa organisaatioissa;

ii)	korkeakoulujen opetushenkilöstön liikkuvuus, jonka tarkoituksena on opettaminen tai kouluttautuminen ulkomailla sijaitsevassa kumppanilaitoksessa;

iii)	korkeakoulujen muun henkilöstön tai yritysten henkilöstön liikkuvuus, jonka tarkoituksena on kouluttaminen tai opettaminen;

iv)	monenväliseltä pohjalta järjestetyt Erasmus-intensiiviohjelmat.

Tukea voidaan myöntää myös lähettäville ja vastaanottaville korkeakouluille tai yrityksille toimiin, joilla pyritään varmistamaan laatu liikkuvuusjärjestelyjen kaikissa vaiheissa, alkeis- ja kertaustason kielikurssit mukaan luettuina;

edellä 5 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetut monenväliset hankkeet, jotka kohdistuvat muun muassa innovointiin, kokeiluihin ja hyvien toimintatapojen vaihtoon erityisten ja toiminnallisten tavoitteiden yhteydessä mainituilla aloilla;

edellä 5 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetut korkeakoulujen yhteenliittymien hallinnoimat monenväliset verkostot, jotka edustavat jotakin tieteenalaa tai poikkitieteellistä alaa (”temaattiset Erasmus-verkostot”) ja jotka pyrkivät kehittämään uusia oppimiskäsitteitä ja -taitoja. Verkostoissa voi olla mukana myös muiden julkisten tahojen, yritysten tai järjestöjen edustajia;

edellä 5 artiklan 1 kohdan h alakohdassa tarkoitetut muut aloitteet, joilla pyritään edistämään Erasmus-ohjelman tavoitteita (”liitännäistoimenpiteet”).

korkeakoulujen opiskelijat, jotka ovat kirjoittautuneet vähintään toiselle vuodelle ja suorittavat opintojakson toisessa jäsenvaltiossa Erasmus-ohjelman liikkuvuustoimen puitteissa, riippumatta siitä, myönnetäänkö heille taloudellista tukea tästä ohjelmasta. Kyseiset jaksot on tunnustettava täysimääräisesti lähettävien ja vastaanottavien oppilaitosten välisten sopimusten nojalla. Vastaanottavat oppilaitokset eivät saa periä lukukausimaksuja kyseisiltä opiskelijoilta;

b)	opiskelijat, jotka ovat kirjoittautuneet yhteisiin maisteriohjelmiin ja osallistuvat liikkuvuustoimintoihin;

c)	korkeakoulujen opiskelijat, jotka osallistuvat harjoitteluun.

3. Edellä 1 kohdassa säädettyjen toimien toteuttamista koskevista yksityiskohdista päätetään 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

23 artikla

Erasmus-ohjelmaan varattu määrä

Vähintään 80 prosenttia Erasmus-ohjelmaan varatusta määrästä on käytettävä 22 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun liikkuvuuden tukemiseen.

III LUKU

Leonardo da Vinci -ohjelma

24 artikla

Pääsy Leonardo da Vinci -ohjelmaan

a)	ammatillisessa koulutuksessa olevat, korkea-asteen koulutusta lukuun ottamatta;

b)	työmarkkinoilla olevat henkilöt;

c)	koulutusta Leonardo da Vinci -ohjelman soveltamisalaan kuuluvilla aloilla järjestävät laitokset tai järjestöt;

d)	kyseisten laitosten tai järjestöjen opettajat, kouluttajat ja muu henkilöstö;

e)	järjestöt ja ammatilliseen koulutukseen osallistuvien tahojen edustajat, harjoittelijoiden, vanhempien ja opettajien järjestöt mukaan luettuina;

f)	yritykset, työmarkkinaosapuolet ja muut työelämän edustajat, kauppakamarit ja muut kauppajärjestöt mukaan luettuina;

g)	elinikäiseen oppimiseen liittyvää ohjausta, neuvontaa ja tietopalveluja tarjoavat elimet;

h)	ammatillisen koulutuksen järjestelmistä ja toimintalinjoista vastaavat henkilöt ja elimet paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla;

i)	elinikäiseen oppimiseen liittyviä kysymyksiä tarkastelevat tutkimuskeskukset ja -elimet;

j)	korkeakoulut;

k)	voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, vapaaehtoisjärjestöt ja kansalaisjärjestöt.

25 artikla

Tavoitteet

a)	tukea koulutus- ja jatkokoulutustoimiin osallistuvia sellaisten tietojen, taitojen ja pätevyyden hankkimisessa ja käyttämisessä, joilla edistetään henkilökohtaista kehittymistä, työllistyvyyttä ja osallistumista Euroopan laajuisille työmarkkinoille;
b)	tukea ammatillisen koulutuksen järjestelmien, laitosten ja käytäntöjen laadun parantamista sekä innovointia;
c)	lisätä ammatillisen koulutuksen ja liikkuvuuden houkuttelevuutta työnantajille ja yksittäisille henkilöille ja helpottaa työskentelevien harjoittelijoiden liikkuvuutta.

a)	parantaa ammatilliseen perus- ja jatkokoulutukseen osallistuvien henkilöiden liikkuvuuden laatua ja lisätä sen määrää kaikkialla Euroopassa, jotta yrityksissä tapahtuvien harjoittelujen määrää voidaan lisätä vähintään 80 000 harjoittelujaksoon vuodessa Elinikäisen oppimisen ohjelman päättymiseen mennessä;
b)	parantaa koulutusmahdollisuuksia järjestävien laitosten tai järjestöjen, yritysten, työmarkkinaosapuolten ja muiden asiaankuuluvien tahojen välisen yhteistyön laatua ja lisätä sen määrää kaikkialla Euroopassa;
c)	helpottaa muun kuin korkea-asteeseen kuuluvan ammatillisen koulutuksen innovatiivisten toimintatapojen kehittämistä ja niiden siirtoa, myös osallistujamaasta toiseen;
d)	lisätä tutkintojen ja pätevyyksien selkeyttä ja tunnustamista, epävirallisen koulutuksen ja arkioppimisen yhteydessä hankitut taidot ja pätevyydet mukaan luettuina;
e)	kannustaa vieraiden nykykielten opiskeluun;
f)	tukea tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvien, elinikäiseen oppimiseen sovellettavien innovatiivisten sisältöjen, palveluiden, opetusmenetelmien ja toimintatapojen kehittämistä.

26 artikla

Leonardo da Vinci -ohjelman toimet

edellä 5 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu henkilöiden liikkuvuus. Tällaisen liikkuvuuden järjestämiseksi tai organisoinnin tueksi on toteutettava tarvittavat valmistelevat toimet, kielivalmennus mukaan luettuna, ja on pyrittävä varmistamaan, että liikkuvuustoimiin osallistuvia henkilöitä ohjataan riittävästi ja he saavat asianmukaista tukea. Liikkuvuustoimia voivat olla

i)	kansainväliset harjoittelut yrityksissä tai oppilaitoksissa;

ii)	harjoittelut ja vaihdot, jotka on tarkoitettu kouluttajien ja ammatinvalinnanohjaajien ammatilliseen jatkokehittämiseen, sekä oppilaitoksissa ja yrityksissä koulutussuunnittelusta ja uraneuvonnasta vastaaville henkilöille;

edellä 5 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut kumppanuudet, jotka kohdistuvat osallistuvien organisaatioiden yhteisiin kiinnostuksenaiheisiin;

edellä 5 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut monenväliset hankkeet, erityisesti jos niiden tarkoituksena on parantaa koulutusjärjestelmiä keskittymällä innovoinnin siirtoon, mihin kuuluu eri yhteyksissä kehitettyjen innovatiivisten tuotteiden ja prosessien kielellinen, kulttuurinen ja lainsäädännöllinen mukauttaminen jäsenvaltion tarpeisiin;

edellä 5 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetut monenväliset hankkeet, joiden tarkoituksena on parantaa koulutusjärjestelmiä keskittymällä innovaatioiden ja hyvien toimintatapojen kehittämiseen;

edellä 5 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetut asiantuntijoiden ja organisaatioiden temaattiset verkostot, joissa käsitellään ammatilliseen koulutukseen liittyviä erityiskysymyksiä;

edellä 5 artiklan 1 kohdan h alakohdassa tarkoitetut muut aloitteet, joilla pyritään edistämään Leonardo da Vinci -ohjelman tavoitteita (”liitännäistoimenpiteet”).

2. Näiden toimien toteuttamista koskevista yksityiskohdista päätetään 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

27 artikla

Leonardo da Vinci -ohjelmaan varattu määrä

Vähintään 60 prosenttia Leonardo da Vinci -ohjelmaan varatusta määrästä on käytettävä 26 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun liikkuvuuden ja b alakohdassa tarkoitetun kumppanuuden tukemiseen.

IV LUKU

Grundtvig-ohjelma

28 artikla

Pääsy Grundtvig-ohjelmaan

a)	aikuiskoulutukseen osallistuvat opiskelijat;

b)	aikuiskoulutusta tarjoavat laitokset tai järjestöt;

c)	kyseisten laitosten tai järjestöjen opettajat ja muu henkilöstö;

d)	aikuiskoulutushenkilöstön perus- ja jatkokoulutuksen parissa toimivat laitokset;

e)	järjestöt ja aikuiskoulutukseen osallistuvien tahojen edustajat, opiskelijoiden ja opettajien järjestöt mukaan luettuina;

f)	elinikäisen oppimisen alan ohjausta, neuvontaa ja tietopalveluita tarjoavat elimet;

g)	aikuiskoulutusalan järjestelmistä ja toimintalinjoista vastaavat henkilöt ja elimet paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla;

h)	elinikäiseen oppimiseen liittyviä kysymyksiä tarkastelevat tutkimuskeskukset ja -elimet;

i)	yritykset;

j)	voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, vapaaehtoisjärjestöt ja kansalaisjärjestöt;

k)	korkeakoulut.

29 artikla

Grundtvig-ohjelman tavoitteet

a)	vastata Euroopan väestön ikääntymisestä aiheutuvaan koulutushaasteeseen;
b)	edistää väylien tarjoamista aikuisille tietämyksensä ja pätevyyksiensä parantamiseksi.

a)	parantaa aikuiskoulutukseen ja sen järjestämiseen osallistuvien henkilöiden liikkuvuuden laatua ja saatavuutta ja lisätä sen määrää kaikkialla Euroopassa, jotta vuoteen 2013 mennessä voidaan vuosittain tukea vähintään 7 000 henkilön liikkuvuutta;
b)	parantaa aikuiskoulutukseen tai sen järjestämiseen osallistuvien organisaatioiden välisen yhteistyön laatua ja lisätä sen määrää kaikkialla Euroopassa;
c)	avustaa henkilöitä, jotka kuuluvat muita heikommassa asemassa oleviin sosiaaliryhmiin ja yhteiskunnan marginaaliryhmiin, etenkin ikääntyneitä ja peruskoulutusta vaille jääneitä, jotta heille voitaisiin tarjota vaihtoehtoisia mahdollisuuksia osallistua aikuiskoulutukseen;
d)	helpottaa aikuiskoulutusalan innovatiivisten toimintatapojen kehittämistä ja niiden siirtämistä, myös muihin osallistujamaihin;
e)	tukea tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvien, elinikäiseen oppimiseen sovellettavien innovatiivisten sisältöjen, palveluiden, opetusmenetelmien ja toimintatapojen kehittämistä;
f)	kehittää pedagogisia menetelmiä ja aikuiskoulutusorganisaatioiden hallintoa.

30 artikla

Grundtvig-ohjelman toimet

edellä 5 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu henkilöiden liikkuvuus. Tällaisen liikkuvuuden järjestämiseksi tai organisoinnin tueksi on toteutettava tarvittavat valmistelevat toimet, ja on pyrittävä varmistamaan, että liikkuvuustoimintoihin osallistuvat henkilöt saavat riittävästi ohjausta ja tukea. Liikkuvuustoimintoja voivat olla viralliseen ja epäviralliseen aikuiskoulutukseen osallistuvien vierailut, avustajapaikat ja vaihdot, aikuiskoulutushenkilöstön koulutus ja ammatillinen kehitys mukaan luettuina, pyrkien erityisesti synergiaan kumppanuuksien ja hankkeiden kanssa;

edellä 5 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut kumppanuudet, joita kutsutaan ”Grundtvig-oppimiskumppanuuksiksi” ja jotka kohdistuvat aiheisiin, jotka kiinnostavat kaikkia osallistuvia organisaatioita;

edellä 5 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetut monenväliset hankkeet, joiden tarkoituksena on aikuiskoulutusjärjestelmien parantaminen innovaatioita ja hyviä toimintatapoja kehittämällä ja siirtämällä;

edellä 5 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetut asiantuntijoiden ja organisaatioiden temaattiset verkostot, joita kutsutaan ”Grundtvig-verkostoiksi” ja joissa käsitellään erityisesti seuraavia kysymyksiä:

i)	aikuiskoulutuksen kehittäminen tietyn tieteen- tai ainealan taikka hallinnollisen näkökohdan osalta;

ii)	hyvien toimintatapojen ja innovaatioiden kartoittaminen, parantaminen ja levitys;

iii)	sisältötuen tarjoaminen muiden perustamille hankkeille ja kumppanuuksille ja tällaisten hankkeiden ja kumppanuuksien välisen vuorovaikutuksen helpottaminen;

iv)	tarveanalyysin ja laadunvarmistuksen kehittämisen edistäminen aikuiskoulutuksessa;

edellä 5 artiklan 1 kohdan h alakohdassa tarkoitetut muut aloitteet, joilla pyritään edistämään Grundtvig-ohjelman tavoitteita (”liitännäistoimenpiteet”).

2. Näiden toimien toteuttamista koskevista yksityiskohdista päätetään 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

31 artikla

Grundtvig-ohjelmaan varattu määrä

Vähintään 55 prosenttia Grundtvig-ohjelmaan varatusta määrästä on käytettävä 30 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun liikkuvuuden ja b alakohdassa tarkoitetun kumppanuuden tukemiseen.

V LUKU

Poikittaisohjelma

32 artikla

Poikittaisohjelman tavoitteet

a)	edistää eurooppalaista yhteistyötä aloilla, jotka kattavat vähintään kaksi alakohtaista alaohjelmaa;
b)	parantaa jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmien laatua ja avoimuutta.

a)	tukea elinikäistä oppimista koskevan politiikan kehittämistä ja yhteistyötä Euroopan tasolla ottaen huomioon etenkin Lissabonin prosessin ja Koulutus 2010 -työohjelman sekä Bolognan ja Kööpenhaminan prosessit ja niiden seuraajat;
b)	varmistaa, että saatavilla on riittävä määrä vertailukelpoisia tietoja, tilastoja ja analyyseja, jotka tukevat elinikäistä oppimista koskevan politiikan kehittämistä sekä seurata elinikäisen oppimisen tavoitteiden saavuttamisen edistymistä ja kartoittaa alat, joihin on kiinnitettävä erityistä huomiota;
c)	edistää kieltenoppimista ja tukea kielellistä monimuotoisuutta jäsenvaltioissa;
d)	tukea tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvien, elinikäiseen oppimiseen sovellettavien innovatiivisten sisältöjen, palveluiden, pedagogisten menetelmien ja toimintatapojen kehittämistä;
e)	varmistaa, että Elinikäisen oppimisen ohjelman tulokset tunnustetaan asianmukaisesti, niitä tuodaan esille ja niitä sovelletaan laajalti.

33 artikla

Poikittaisohjelman toimet

edellä 5 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu henkilöiden liikkuvuus kansallisten, alue- ja paikallisviranomaisten nimeämien asiantuntijoiden ja virkamiesten, oppilaitosten ja neuvontapalvelujen, hankitun kokemuksen tunnustamisesta vastaavien elinten johtajien sekä työmarkkinaosapuolten opintovierailut mukaan luettuina;

edellä 5 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetut monenväliset hankkeet, joiden tarkoituksena on yhteisön tasolla kehitettyjen toimintapoliittisten ehdotusten ja elinikäistä oppimista koskevan innovaation valmistelu ja testaaminen;

edellä 5 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetut monenväliset verkostot, joissa asiantuntijat ja/tai laitokset työstävät yhdessä toimintapoliittisia kysymyksiä. Tällaisia verkostoja voivat olla

temaattiset verkostot, joissa käsitellään elinikäisen oppimisen sisältöön tai menetelmiin ja toimintalinjoihin liittyviä kysymyksiä. Verkostot voivat tarkastella, vaihtaa, kartoittaa ja analysoida hyviä toimintatapoja ja innovaatioita sekä tehdä ehdotuksia tällaisten toimintatapojen paremmasta ja laajemmasta hyödyntämisestä kaikissa jäsenvaltioissa;

ii)	elinikäisen oppimisen strategisia aiheita koskevat foorumit;

edellä 5 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitettu elinikäiseen oppimiseen liittyvien toimintalinjojen ja järjestelmien tarkastelu ja analysointi, joka voi käsittää seuraavia:

i)	selvitykset ja vertailevat tutkimukset;

ii)	indikaattorien ja tilastotutkimusten kehittäminen mukaan luettuna elinikäisen oppimisen alalla yhteistyössä Eurostatin kanssa tehtävän työn tukeminen;

iii)	Eurydice-verkon toiminnan tukeminen ja komission perustaman eurooppalaisen Eurydice-yksikön rahoittaminen;

edellä 5 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitetut toimet, joilla tuetaan tutkintojen ja pätevyyksien selkeyttä ja tunnustamista epävirallisen koulutuksen ja arkioppimisen yhteydessä hankitut taidot ja pätevyydet mukaan luettuina, opiskelijoiden liikkuvuutta käsitteleviä tiedotusta ja ohjausta sekä laadunvarmistusyhteistyötä; näitä toimia voivat olla

i)	organisaatioverkostot, joilla edistetään liikkuvuutta ja opintosuoritusten tunnustamista, esimerkiksi Euroguidance ja tutkintotodistusten akateemisen tunnustamisen kansalliset tiedotuskeskukset (NARIC);

ii)	tuki kansainvälisille verkkopalveluille (esimerkiksi Ploteus);

iii)	Europass-aloitteen puitteissa toteutettavat toimet päätöksen N:o 2241/2004/EY mukaisesti;

edellä 5 artiklan 1 kohdan h alakohdassa tarkoitetut muut aloitteet (”liitännäistoimenpiteet”), vertaisryhmäopetus mukaan luettuna, joilla pyritään edistämään 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun avaintoimen tavoitteita.

edellä 5 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetut monenväliset hankkeet, joiden tarkoituksena on muun muassa

i)	uusien kieltenopetusmateriaalien, myös online-kurssien, ja kielitaidon testaamisessa käytettävien välineiden kehittäminen;

ii)	kieltenopettajien, kouluttajien ja muun henkilöstön koulutuksessa käytettävien välineiden ja kurssien kehittäminen;

edellä 5 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetut monenväliset yhteistyöverkostot kieltenopiskelun ja kielellisen monimuotoisuuden alalla;

edellä 5 artiklan 1 kohdan h alakohdassa tarkoitetut muut aloitteet, jotka ovat Elinikäisen oppimisen ohjelman tavoitteiden mukaisia, mukaan luettuina toimet, joilla kieltenoppimisen vetovoimaa lisätään oppijoiden keskuudessa joukkotiedotusvälineiden ja/tai markkinointi-, mainos- ja tiedotuskampanjoiden avulla, sekä konferenssit, selvitykset ja tilastollisten indikaattorien kehittäminen kieltenopiskelun ja kielellisen monimuotoisuuden alalla.

a)	edellä 5 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetut monenväliset yhteistyöhankkeet, joiden tarkoituksena on innovatiivisten menetelmien, sisältöjen, palvelujen ja toimintaympäristöjen kehittäminen ja tarvittaessa levitys;
b)	edellä 5 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetut monenväliset verkostot, joiden tarkoituksena on tietämyksen, kokemusten ja hyvien toimintatapojen jakaminen ja vaihto;
c)	edellä 5 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitetut muut toimet, joiden tarkoituksena on elinikäisen oppimisen toimintalinjojen ja -tapojen parantaminen ja joita voivat olla menetelmät arviointia, seurantaa, esikuva-analyysia (benchmarking), laadun parantamista sekä teknisten ja pedagogisten kehityssuuntauksien analysointia varten.

edellä 5 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetut yksipuoliset ja kansalliset hankkeet;

edellä 5 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetut monenväliset hankkeet, joiden tarkoituksena on muun muassa

i)	innovatiivisten tuotteiden ja prosessien hyödyntämisen ja käyttöönoton tukeminen;

ii)	saman alan hankkeiden välisen yhteistyön edistäminen;

iii)	levittämismenetelmiin liittyvien hyvien toimintatapojen kehittäminen;

edellä 5 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitettu viitemateriaalin kehittäminen, johon voi sisältyä asiaankuuluvien tilastotietojen ja selvitysten kokoamista ja tutkimusten toteuttamista levittämisen alalla, tulosten hyödyntämistä ja hyvien toimintatapojen vaihtoa.

VI LUKU

Jean Monnet -ohjelma

34 artikla

Pääsy Jean Monnet -ohjelmaan

a)	korkeakoulutuksessa yhteisössä ja sen ulkopuolella olevat Euroopan yhdentymiseen erikoistuneet opiskelijat ja tutkijat;

b)	yhteisössä tai sen ulkopuolella sijaitsevat, kussakin valtiossa tunnustetut korkeakoulut;

c)	kyseisten oppilaitosten opettajat ja muu henkilöstö;

d)	järjestöt ja koulutukseen tai sen järjestämiseen yhteisössä tai sen ulkopuolella osallistuvien tahojen edustajat;

e)	koulutuksen järjestämisestä paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla vastaavat julkiset ja yksityiset elimet;

f)	Euroopan yhdentymiseen liittyviä kysymyksiä käsittelevät tutkimuskeskukset ja elimet yhteisössä ja sen ulkopuolella.

35 artikla

Jean Monnet -ohjelman tavoitteet

a)	edistää Euroopan yhdentymistä käsittelevää opetusta, tutkimusta ja pohdintaa;
b)	tukea erilaisia laitoksia ja järjestöjä, jotka ovat erikoistuneet Euroopan yhdentymistä koskeviin kysymyksiin sekä koulutuskysymyksiin eurooppalaisesta näkökulmasta tarkasteltuna.

a)	edistää Euroopan yhdentymistä käsittelevän opetuksen, tutkimuksen ja pohdinnan korkeaa tasoa sekä yhteisössä että sen ulkopuolella sijaitsevissa korkeakouluissa;
b)	lisätä tiedeasiantuntijoiden ja yleensä unionin kansalaisten tietämystä ja tietoisuutta Euroopan yhdentymistä koskevista aiheista;
c)	tukea Euroopan yhdentymiseen liittyviin kysymyksiin erikoistuneita keskeisiä eurooppalaisia laitoksia;
d)	tukea koulutusalalla toimivien korkealaatuisten eurooppalaisten laitosten ja järjestöjen toimintaa.

36 artikla

Jean Monnet -ohjelman toimet

edellä 5 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetut yksipuoliset ja kansalliset hankkeet, joita voivat olla

i)	Jean Monnet -oppituolit, -osaamiskeskukset ja -opetusmoduulit;

ii)	Euroopan yhdentymiseen erikoistuneiden professorien, muiden korkeakouluopettajien ja tutkijoiden järjestöt;

iii)	tuki Euroopan yhdentymisen tutkimukseen erikoistuneille nuorille tutkijoille;

iv)	yhteisöön liittyvät tiedotus- ja tutkimustoimet, joiden tarkoituksena on edistää Euroopan yhdentymisprosessia koskevaa keskustelua, pohdintaa ja tietämystä;

edellä 5 artiklan 1 alakohdan e alakohdassa tarkoitetut monenväliset hankkeet ja verkostot, joihin voi sisältyä tuki Euroopan yhdentymistä käsittelevien monenvälisten tutkimusryhmien perustamiseen.

a)	College of Europe (Bruggen ja Natolinin laitokset);
b)	Firenzen yliopistollinen Eurooppa-instituutti;
c)	Maastrichtin julkisen hallinnon Eurooppa-instituutti;
d)	ERA (Academy of European Law), Trier;
e)	Euroopan erityisopetuksen kehittämiskeskus, Middelfart;
f)	Eurooppa-koulutuksen kansainvälinen keskus, Nizza.

3. Edellä 3 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetun avaintoimen puitteissa voidaan myöntää 5 artiklan 1 kohdan g alakohdassa tarkoitettuja toiminta-avustuksia, joilla osallistutaan koulutuksen alalla toimivien eurooppalaisten laitosten ja järjestöjen tiettyihin toiminta- ja hallinnollisiin kustannuksiin.

4. Avustukset voidaan myöntää vuosittain tai komission kanssa kumppanuudesta tehdyn uusittavan puitesopimuksen pohjalta.

37 artikla

Jean Monnet -ohjelmaan varattu määrä

Jean Monnet -ohjelmaan varatusta määrästä on käytettävä vähintään 16 prosenttia 3 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun avaintoimeen, vähintään 65 prosenttia 3 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun avaintoimeen ja vähintään 19 prosenttia 3 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettuun avaintoimeen.

III OSASTO

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

38 artikla

Siirtymäsäännös

1. Toimia, jotka käynnistetään ennen 31 päivää joulukuuta 2006 päätöksen 1999/382/EY, päätöksen N:o 253/2000/EY, päätöksen N:o 2318/2003/EY, päätöksen N:o 791/2004/EY tai päätöksen N:o 2241/2004/EY nojalla, on hallinnoitava kyseisten päätösten säännösten mukaisesti, mutta kyseisillä päätöksillä perustetut komiteat korvataan tämän päätöksen 10 artiklalla perustetulla komitealla.

2. Kuten asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 18 artiklassa säädetään, Elinikäisen oppimisen ohjelman käyttöön voidaan osoittaa määrärahat, jotka vastaavat sellaisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja, jotka saadaan päätöksen N:o 1999/382/EY, päätöksen N:o 253/2000/EY, päätöksen N:o 2318/2003/EY, päätöksen N:o 791/2004/EY tai päätöksen N:o 2241/2004/EY mukaisesti aiheettomasti maksettujen määrien palauttamisesta.

39 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen päivän jälkeen, jona se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Strasbourgissa 15 päivänä marraskuuta 2006.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

J. BORRELL FONTELLES

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

P. LEHTOMÄKI

(1) EUVL C 221, 8.9.2005, s. 134.

(2) EUVL C 164, 5.7.2005, s. 59.

(3) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 25. lokakuuta 2005 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 24. heinäkuuta 2006 (EUVL C 251 E, 17.10.2006, s. 37) ja Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 25. lokakuuta 2006 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(4) EYVL L 146, 11.6.1999, s. 33, päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 885/2004 (EUVL L 168, 1.5.2004, s. 1).

(5) EYVL L 28, 3.2.2000, s. 1, päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 885/2004.

(6) EUVL L 345, 31.12.2003, s. 9.

(7) EUVL L 138, 30.4.2004, s. 31.

(8) EUVL L 390, 31.12.2004, s. 6.

(9) EUVL L 345, 31.12.2003, s. 1.

(10) EYVL C 163, 9.7.2002, s. 1.

(11) EYVL C 13, 18.1.2003, s. 2.

(12) EYVL C 293 E, 28.11.2002, s. 103.

(13) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

(14) EYVL L 357, 31.12.2002, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY, Euratom) N:o 1248/2006 (EUVL L 227, 19.8.2006, s. 3).

(15) EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

(16) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY (EUVL L 200, 22.7.2006, s. 11).

(17) EYVL L 39, 13.2.1975, s. 1.

(18) EYVL L 131, 23.5.1990, s. 1.

LIITE

HALLINNOLLISET JA RAHOITUSSÄÄNNÖKSET

A. Hallinnolliset säännökset

Elinikäisen oppimisen ohjelmaan sisältyvien toimien ehdottamis- ja valintamenettelyt ovat seuraavat:

1. Kansallisen toimiston hallinnoima menettely

1.1.

Menettely nro 1

Seuraavia toimia, joita koskevat valintapäätökset tekee asianomainen kansallinen toimisto, hallinnoidaan kansallisen toimiston hallinnoiman menettelyn nro 1 mukaisesti:

a)	edellä 5 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu elinikäiseen oppimiseen osallistuvien henkilöiden liikkuvuus;

b)	edellä 5 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut kahden- ja monenväliset kumppanuudet;

c)	ne 5 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetut yksipuoliset ja kansalliset hankkeet, jotka rahoitetaan 33 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaisesti.

Kyseisiä toimia koskevat tukihakemukset osoitetaan asianomaisille kansallisille toimistoille, jotka jäsenvaltiot ovat nimenneet 6 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti. Kansalliset toimistot suorittavat valinnan ja myöntävät tukea valituille hakijoille päätöksen 9 artiklan 1 kohdan c alakohdan nojalla laadittavien yleisohjeiden mukaisesti. Kansalliset toimistot jakavat avustukset tuensaajille omissa jäsenvaltioissaan. Kukin kahden- tai monenvälisen kumppanuuden jäsen saa rahoituksen suoraan omalta kansalliselta toimistoltaan.

1.2.

Menettely nro 2

Seuraavaa toimea, jota koskevat valintapäätökset tekee komissio mutta johon liittyvät arviointi- ja sopimusmenettelyt hoitaa asianomainen kansallinen toimisto, hallinnoidaan kansallisen toimiston hallinnoiman menettelyn nro 2 mukaisesti:

—	edellä 5 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut monenväliset hankkeet.

Kyseistä toimea koskevat tukihakemukset osoitetaan kansalliselle toimistolle, jonka hankkeen koordinaattorin jäsenvaltio on nimennyt 6 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti. Hankkeen koordinaattorin jäsenvaltion kansallinen toimisto arvioi hakemukset ja toimittaa komissiolle luettelon jatkoon selvinneistä hakemuksista, joita se ehdottaa hyväksyttäviksi. Komissio tekee päätöksen ehdotetun luettelon pohjalta, ja tämän jälkeen kansallinen toimisto myöntää asianmukaisen tuen valituille hakijoille 9 artiklan 1 kohdan c alakohdan nojalla laadittavien yleisohjeiden mukaisesti.

Koordinoijan jäsenvaltion kansallinen toimisto ottaa yhteyttä hankekumppanien maiden kansallisiin toimistoihin ennen jatkoon selvinneiden luettelon toimittamista komissiolle. Kansalliset toimistot jakavat avustukset omassa jäsenvaltiossaan sijaitseville valittujen hankkeiden koordinaattoreille, jotka vastaavat varojen jakamisesta hankkeisiin osallistuville kumppaneille.

2. Komission hallinnoima menettely

a)	edellä 5 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetut yksipuoliset ja kansalliset hankkeet lukuun ottamatta hankkeita, jotka rahoitetaan 33 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaisesti;

b)	edellä 5 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetut monenväliset hankkeet ja -verkostot;

edellä 5 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitetut elinikäiseen oppimiseen liittyvien toimintalinjojen ja järjestelmien tarkastelu ja analysointi, viitemateriaalin — tutkimusten, tilastojen, analyysien ja indikaattorien — kehittäminen, sekä tutkintojen ja aiemman oppimisen selkeyttä ja tunnustamista tukevat toimet;

d)	edellä 5 artiklan 1 kohdan g alakohdassa tarkoitetut toiminta-avustukset;

e)	edellä 5 artiklan 1 kohdan h alakohdassa tarkoitetut muut aloitteet, joilla pyritään edistämään Elinikäisen oppimisen ohjelman tavoitteita (”liitännäistoimenpiteet”).

Kyseisiä toimia koskevat tukihakemukset osoitetaan komissiolle, joka suorittaa valinnan ja myöntää tukea valituille hakijoille 9 artiklan 1 kohdan c alakohdan nojalla laadittavien yleisohjeiden mukaisesti.

B. Rahoitussäännökset

Komissio varmistaa, että Elinikäisen oppimisen ohjelmasta myönnetyn tuen saajien taloudelliset ja hallinnolliset velvoitteet ovat oikeassa suhteessa myönnetyn tuen määrään. Komissio varmistaa erityisesti, että henkilöiden liikkuvuuteen ja kumppanuuksiin sovellettavat rahoitussäännöt sekä haku- ja raportointivaatimukset ovat helppokäyttöiset ja riittävän yksinkertaiset, jotta ne eivät rajoita muita heikommassa asemassa olevien henkilöiden ja heidän parissaan työskentelevien laitosten tai organisaatioiden mahdollisuutta osallistua toimintaan.

—	sopimuspuolet,

—	sopimuksen kesto, joka on sama kuin menojen tukikelpoisuusjakso,

—	myönnettävän rahoituksen enimmäismäärä,

—	yhteenveto asiaan liittyvästä toimesta,

—	raportointia ja tilintarkastusta koskevat vaatimukset.

Lisäksi kansalliset toimistot voivat näiden perusteiden ansiosta määrätä, että tuensaajat voivat osallistua yhteisrahoitukseen luontoisetuuksilla. Ne on voitava todentaa tosiasioiden osalta mutta niitä ei ole tarpeen arvioida taloudelliselta kannalta.

1. Toimet, joihin sovelletaan kansallisen toimiston hallinnoimaa menettelyä

1.1.

Yhteisön rahoitus toimille, joihin sovelletaan tässä liitteessä olevan A jakson 1.1 kohdan mukaisesti kansallisen toimiston hallinnoimaa menettelyä, jaetaan jäsenvaltioiden kesken noudattaen laskentakaavaa, jonka komissio määrittelee 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti; kaavaan voi sisältyä seuraavia seikkoja:

a)	kullekin jäsenvaltiolle osoitettu vähimmäismäärä, joka määritetään kyseiseen toimeen osoitettujen määrärahojen perusteella;

jäljelle jäävä osa jaetaan eri jäsenvaltioille seuraavin perustein:

kunkin jäsenvaltion osalta

—	kouluopetuksessa olevien oppilaiden ja näiden opettajien kokonaismäärä, kun kyseessä ovat 18 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa esitetyt Comenius-ohjelman koulujen välisiä kumppanuuksia ja liikkuvuutta koskevat toimet,

—	korkeakouluopiskelijoiden ja/tai loppututkinnon suorittaneiden kokonaismäärä, kun kyseessä ovat 22 artiklan 1 kohdan a alakohdan i ja iv alakohdassa esitetyt Erasmus-ohjelman opiskelijaliikkuvuutta ja intensiiviohjelmia koskevat toimet,

—	korkeakouluopettajien kokonaismäärä, kun kyseessä ovat 22 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii ja iii alakohdassa esitetyt opettajille ja muulle henkilöstölle suunnatut Erasmus-ohjelman liikkuvuustoimet,

—	väestön kokonaismäärä ja 15–35-vuotiaiden määrä suhteessa siihen, kun kyseessä ovat 26 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa esitetyt Leonardo da Vinci -ohjelman liikkuvuutta, kumppanuutta sekä monenvälistä hanketta koskevat toimet,

—	aikuisten kokonaismäärä, kun kyseessä ovat 30 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa esitetyt Grundtvig-ohjelman liikkuvuus- ja kumppanuustoimet;

ii)	jäsenvaltioiden elinkustannusten välinen ero;

iii)	välimatka jäsenvaltioiden pääkaupunkien välillä;

iv)	kyseisen toimen kysynnän taso ja/tai toteutustaso kussakin jäsenvaltiossa.

1.2.	Perusteiden tulee olla mahdollisimman puolueettomat jäsenvaltioiden erilaisten koulutusjärjestelmien suhteen.

1.3.	Näin jaettuja yhteisön varoja hallinnoivat 6 artiklan 2 kohdan b alakohdassa säädetyt kansalliset toimistot.

1.4.

Komissio toteuttaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tarvittavat toimenpiteet, joilla edistetään tasapuolista osallistumista yhteisön, kansallisella ja tapauksen mukaan alueellisella tasolla sekä tapauksen mukaan eri oppiaineiden kesken. Näihin toimenpiteisiin osoitettavien varojen määrä saa olla enintään 5 prosenttia kunkin toimen vuotuisista määrärahoista.

2. Tuensaajien nimeäminen

Tämän päätöksen 36 artiklan 2 kohdassa luetellut laitokset nimetään Elinikäisen oppimisen ohjelman mukaisten avustusten saajiksi asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 168 artiklan mukaisesti.

Naric-verkon, Eurydice-verkon ja Euroguidance-verkon kansalliset yksiköt, kansalliset eTwinning-tukipalvelut ja kansalliset Europass-keskukset toimivat ohjelman täytäntöönpanovälineinä kansallisella tasolla asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 54 artiklan 2 kohdan c alakohdan sekä asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 38 artiklan mukaisesti.

3. Tuensaajat

Asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 114 artiklan 1 kohdan mukaisesti avustuksia voidaan myöntää oikeushenkilölle tai luonnolliselle henkilölle. Luonnollisille henkilöille avustukset voidaan myöntää apurahoina.

4. Kiinteämääräiset avustukset, yksikkökustannustaulukot ja palkinnot

Kiinteämääräisiä avustuksia ja/tai yksikkökustannustaulukoita, sellaisina kuin niistä säädetään asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 181 artiklan 1 kohdassa, voidaan käyttää 5 artiklassa tarkoitettujen toimien yhteydessä.

Kiinteämääräinen avustus voi olla enintään 25 000 euroa avustusta kohti. Niitä voidaan yhdistellä enintään 100 000 euroon asti ja/tai käyttää yhdessä yksikkökustannustaulukoiden kanssa.

Komissio voi säätää palkintojen myöntämisestä Elinikäisen oppimisen ohjelman puitteissa toteutetuille toiminnoille.

5. Hankinnat

Kun Elinikäisen oppimisen ohjelman mukaisesti tuettujen toimien täytäntöönpano edellyttää tuensaajilta hankintamenettelyjen käyttämistä, sovelletaan asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 129 artiklassa vahvistettuja vähäisiä hankintoja koskevia menettelyjä.

6. Kumppanuussopimukset

Kun Elinikäisen oppimisen ohjelman puitteissa toteutettaville toimille myönnetään tukea kumppanuutta koskevan puitesopimuksen perusteella asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 163 artiklan mukaisesti, kumppanuudet voidaan valita ja niille voidaan myöntää rahoitusta nelivuotiskaudeksi. Uusimiseen sovelletaan kevyttä menettelyä.

7. Koulutusta järjestävät laitokset tai järjestöt

Komissio katsoo, että kaikilla jäsenvaltioiden nimeämillä kouluilla ja korkeakouluilla sekä kaikilla koulutusta järjestävillä laitoksilla tai järjestöillä, jotka ovat kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana saaneet yli 50 prosenttia vuosituloistaan julkisista lähteistä tai joita julkiset elimet tai niiden edustajat valvovat, on tarvittavat taloudelliset, ammatilliset ja hallinnolliset valmiudet sekä tarvittava vakavaraisuus Elinikäisen oppimisen ohjelman mukaisten hankkeiden toteuttamiseksi; niitä ei vaadita esittämään muita asiakirjoja tämän osoittamiseksi. Tällaiset laitokset tai järjestöt voidaan vapauttaa tilintarkastusta koskevista vaatimuksista asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 173 artiklan 4 kohdan nojalla.

8. Euroopan unionin yleisen edun mukaista tavoitetta edistävät yhteisöt

Kun Elinikäisen oppimisen ohjelman mukaisia toiminta-avustuksia myönnetään asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 162 artiklassa määritellyille Euroopan unionin yleisen edun mukaista tavoitetta edistäville yhteisöille, niihin ei — asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 113 artiklan 2 kohdan mukaisesti — uusittaessa sovelleta asteittaisen vähentämisen periaatetta.

9. Hakijoiden ammattitaito ja tutkinnot

Komissio voi asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 176 artiklan 2 kohdan mukaisesti päättää, että tietyillä tuensaajaryhmillä on oltava ammattitaidot ja tutkinnot, jotka vaaditaan ehdotetun toimen tai työsuunnitelman toteuttamiseksi.

10. Kolmansista maista olevien kumppaneiden osallistuminen

Kolmansista maista peräisin olevat kumppanit voivat osallistua monenvälisiin hankkeisiin, verkostoihin tai kumppanuuksiin 14 artiklan 2 kohdassa säädettyjen ehtojen mukaisesti, jos komissio tai kyseinen kansallinen toimisto pitää tätä asianmukaisena. Tukea myönnetään tällaisille kumppaneille sen perusteella, missä määrin Euroopan tason lisäarvoa todennäköisesti aiheutuu näiden kumppaneiden osallistumisesta kyseiseen hankkeeseen, verkostoon tai kumppanuuteen.

11. Vähimmäisosuudet

Comenius-ohjelman osalta 13 %

Erasmus-ohjelman osalta 40 %

Leonardo da Vinci -ohjelman osalta 25 %

Grundtvig-ohjelman osalta 4 %

kyseisessä artiklassa vahvistetuista rahoituspuitteista.

12. Kansalliset toimistot

Yhteisön rahoitustukea myönnetään jäsenvaltioiden 6 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti perustamien tai nimeämien kansallisten toimistojen toimintaan.

Asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 38 artiklan 1 kohdan mukaisesti kansallisen toimiston tehtävät voidaan Elinikäisen oppimisen ohjelmaan tämän päätöksen 7 artiklan 1 kohdan nojalla osallistuvissa kolmansissa maissa siirtää kansallisille julkisoikeudellisille yhteisöille tai julkisen palvelun tehtäviä suorittaville yksityisoikeudellisille yhteisöille, joihin sovelletaan kyseisen jäsenvaltion lainsäädäntöä.

Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti sertifiointi- ja raportointivaatimukset pidetään sopivalla vähimmäistasolla.

13. Tekninen apu

Elinikäisen oppimisen ohjelman rahoituspuitteilla voidaan kattaa myös ohjelman täytäntöönpanon ja sen tavoitteiden saavuttamisen kannalta välttämättömiin valmistelutoimiin, seurantaan, valvontaan, tilintarkastukseen ja arviointiin liittyviä menoja. Tällaisia voivat olla menot, jotka aiheutuvat etenkin selvityksistä, kokouksista, tiedotuksesta, julkaisuista, tietojenvaihdossa käytettävistä tietoteknisistä verkoista sekä muusta teknisestä ja hallinnollisesta avusta, johon komissio voi joutua turvautumaan ohjelman täytäntöönpanemiseksi.

14. Petostentorjuntasäännökset

Päätöksen 9 artiklan mukaisesti tehdyissä komission päätöksissä säädetään ja niistä aiheutuvissa sopimuksissa sekä ohjelmaan osallistuvien kolmansien maiden kanssa tehtävissä sopimuksissa määrätään erityisesti komission (tai sen valtuuttaman edustajan) ja myös Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) toteuttamasta seurannasta ja varainhoidon valvonnasta sekä tilintarkastustuomioistuimen tarvittaessa itse paikalla tekemistä tarkastuksista. Valvonta voidaan toteuttaa sekä kansallisten toimistojen että tarvittaessa avustusten saajien kanssa.

Toiminta-avustuksen saajan on säilytettävä komission saatavilla kaikki kyseisenä avustusvuonna aiheutuneita menoja koskevat tositteet, myös tarkastettu tilinpäätös, viiden vuoden ajan viimeisestä maksusuorituksesta. Avustuksen saajan on varmistettava, että tapauksen mukaan kumppaneiden tai jäsenten hallussa olevat tositteet toimitetaan komission saataville.

Komissio voi järjestää tilintarkastuksen, jossa joko komission oma henkilöstö tai komission nimeämä ulkopuolinen taho tarkastaa, miten avustus on käytetty. Tarkastuksia voidaan tehdä koko sopimuskauden ajan ja viisi vuotta loppumaksun suorittamisen jälkeen. Komissio voi tarkastustulosten perusteella tehdä päätöksiä varojen takaisinperinnästä.

Komission henkilöstölle sekä komission valtuuttamille ulkopuolisille henkilöille on järjestettävä asianmukainen pääsy avustuksen saajan tiloihin, ja on huolehdittava siitä, että he saavat käyttöönsä kaikki — myös sähköisessä muodossa olevat — tiedot, joita he tarvitsevat tarkastustensa suorittamisessa.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimella ja Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) on samat oikeudet kuin komissiolla, kuten oikeus päästä avustuksen saajan tiloihin ja oikeus tietojen saantiin.

Komissio voi lisäksi suorittaa itse paikalla Elinikäisen oppimisen ohjelmaan liittyviä tarkastuksia ja todentamisia komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 (1) mukaisesti.

Tämän päätöksen nojalla rahoitettujen yhteisön toimien yhteydessä Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 (2) 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna väärinkäytöksenä on pidettävä jokaista yhteisön oikeuden säännöksen tai määräyksen taikka sopimusvelvoitteen rikkomista, joka johtuu taloudellisen toimijan teosta tai laiminlyönnistä ja jonka tuloksena aiheutuu tai voisi aiheutua perusteettoman menon takia vahinko Euroopan yhteisöjen yleiselle talousarviolle tai yhteisöjen hallinnoimille talousarvioille.

(1) EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

(2) EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1.

		ISSN 1725-261X
Euroopan unionin virallinen lehti		L 327

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	49. vuosikerta 24. marraskuuta 2006

Sisältö		I Säädökset, jotka on julkaistava	Sivu
	*	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1717/2006, annettu 15 päivänä marraskuuta 2006, vakautusvälineen perustamisesta	1
	*	Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1718/2006, tehty 15 päivänä marraskuuta 2006, Euroopan audiovisuaalialan tukiohjelman täytäntöönpanosta (Media 2007)	12
	*	Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1719/2006/EY, tehty 15 päivänä marraskuuta 2006, nuorisotoimintaohjelman (Youth in Action) perustamisesta ajanjaksoksi 2007–2013	30
	*	Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös 2006/1720/EY, tehty 15 päivänä marraskuuta 2006, elinikäisen oppimisen toimintaohjelman perustamisesta	45