9.11.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 310/1

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1638/2006,

annettu 24 päivänä lokakuuta 2006,

eurooppalaista naapuruuden ja kumppanuuden välinettä koskevista yleisistä määräyksistä

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 179 ja 181 a artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (1),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)	Yhteisön ulkoisen avun tehostamiseksi avun suunnittelulle ja toimitukselle ehdotetaan uusia puitteita. Tämä asetus kuuluu yleisiin Euroopan unionin ulkoisia politiikkoja suoraan tukeviin välineisiin.

(2)

Kööpenhaminan Eurooppa-neuvosto vahvisti 12 ja 13 päivänä joulukuuta 2002, että Euroopan unionin laajentuminen tarjoaa merkittävän tilaisuuden parantaa suhteita naapurimaihin yhteisten poliittisten ja taloudellisten arvojen pohjalta ja että Euroopan unioni haluaa päättäväisesti välttää uusien Eurooppaa jakavien raja-aitojen muodostumisen ja edistää vakautta ja hyvinvointia Euroopan unionin uusien rajojen sisällä ja niiden ulkopuolella.

(3)	Brysselin Eurooppa-neuvosto totesi 17 ja 18 päivänä kesäkuuta 2004 jälleen, että se pitää tärkeänä tiivistää yhteistyötä näiden naapurimaiden kanssa kumppanuuden ja yhteisen vastuun sekä demokratiaa ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevien yhteisten arvojen pohjalta.

(4)

Euroopan unionin ja sen naapureiden etusijaisten suhteiden perustana olisi oltava sitoutuminen yhteisiin arvoihin, joita ovat demokratia, oikeusvaltioperiaate, hyvä hallintotapa ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, sekä markkinatalouden, avoimen, sääntöihin perustuvan ja oikeudenmukaisen kaupan, kestävän kehityksen ja köyhyyden vähentämisen periaatteisiin.

(5)

On tärkeää, että tämän asetuksen mukaista yhteisön apua annetaan niiden kansainvälisten sopimusten ja kansainvälisten yleissopimusten mukaisesti, joiden sopimuspuolia yhteisö, jäsenvaltiot ja kumppanimaat ovat, ja että sitä toimitetaan ottaen huomioon osapuolten yhteisesti hyväksymät kansainvälisen oikeuden yleiset periaatteet.

(6)	Itä-Euroopassa ja Etelä-Kaukasuksella sopimussuhteiden perustana ovat kumppanuus- ja yhteistyösopimukset. Välimeren alueella Euro–Välimeri-kumppanuus (Barcelonan prosessi) muodostaa yhteistyön alueellisen toimintakehyksen, jota täydentävät assosiaatiosopimukset.

(7)

Osana Euroopan naapuruuspolitiikkaa Euroopan unioni ja kumppanimaat määrittelevät yhdessä yhteisesti sovittaviin toimintasuunnitelmiin sisällytettävät ensisijaiset tavoitteet, jotka kattavat joukon toiminnan avainaloja, kuten poliittinen vuoropuhelu ja poliittinen uudistus, kauppapolitiikan ja talouden uudistus, tasavertainen sosiaalinen ja taloudellinen kehitys, oikeus- ja sisäasiat, energia, liikenne, tietoyhteiskunta, ympäristö, tutkimus ja innovointi, kansalaisyhteiskunnan kehittäminen sekä ihmisten väliset yhteydet. Edistyminen kyseisten tavoitteiden saavuttamisessa edesauttaa kumppanuus- ja yhteistyösopimuksiin ja assosiaatiosopimuksiin sisältyvien mahdollisuuksien toteutumista täysimääräisesti.

(8)

Voidakseen tukea kumppanimaiden sitoutumista yhteisiin arvoihin ja periaatteisiin ja niiden ponnisteluja toimintasuunnitelmien täytäntöönpanossa yhteisön olisi kyettävä toimittamaan apua kyseisille maille ja tukemaan sekä niiden keskinäistä että niiden ja jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä tavoitteena yhteinen vakauden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin alue, jolla taloudellinen yhdentyminen ja poliittinen yhteistyö ovat edenneet pitkälle.

(9)

Poliittisten, taloudellisten ja sosiaalisten uudistusten edistäminen naapuruuden alueilla on yhteisön avun tärkeä tavoite. Välimeren alueella tähän tavoitteeseen pyritään edelleen jatkamalla Välimeren ja Lähi-idän alueen strategiseen kumppanuuteen sisältyvää Välimeri-ulottuvuutta. Euroopan unionin Afrikkaa koskevan strategian asiaankuuluvat osat otetaan huomioon suhteissa Pohjois-Afrikan välimerellisiin naapurimaihin.

(10)

On tärkeää, että unionin naapureina oleville kehitysmaille Euroopan naapuruuspolitiikan yhteydessä toimitettavan tuen olisi oltava johdonmukaista Euroopan yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikan tavoitteiden ja periaatteiden kanssa, sellaisina kuin ne esitetään yhteisessä julkilausumassa kehityspolitiikasta ”Eurooppalainen konsensus” (2), jonka neuvosto, neuvostossa kokoontuneet jäsenvaltioiden hallitusten edustajat, Euroopan parlamentti ja komissio hyväksyivät 20 päivänä joulukuuta 2005.

(11)

Euroopan unioni ja Venäjä ovat päättäneet kehittää strategista kumppanuuttaan muodostamalla neljä yhteistä toiminnan aluetta, ja yhteisön avulla on tarkoitus tukea tämän kumppanuuden kehittämistä ja edistää rajat ylittävää yhteistyötä Venäjän ja sen Euroopan unioniin kuuluvien naapurien välisillä rajoilla.

(12)

Pohjoinen ulottuvuus muodostaa kehyksen Euroopan unionin, Venäjän, Norjan ja Islannin yhteistyölle, ja on tärkeää, että yhteisön apua käytetään myös tällaisen kehyksen täytäntöönpanoa edistävään toimintaan. Tämän politiikan uudet tavoitteet ilmaistaan poliittisessa julistuksessa ja poliittista kehystä koskevassa asiakirjassa, jotka laaditaan 21 päivänä marraskuuta 2005 pidetyssä pohjoisen ulottuvuuden ministerikokouksessa hyväksyttyjen suuntaviivojen perusteella.

(13)

Välimeren alueeseen kuuluvien kumppanien avustamisen ja niiden kanssa tehtävän yhteistyön olisi tapahduttava osana Euro–Välimeri-kumppanuutta, joka perustettiin 28 päivänä marraskuuta 1995 annetulla Barcelonan julistuksella ja vahvistettiin Euro–Välimeri-kumppanuuden kymmenvuotishuippukokouksessa 28 päivänä marraskuuta 2005, ja toiminnassa olisi otettava huomioon tässä yhteydessä saavutettu yksimielisyys tavaroiden vapaakauppa-alueen perustamisesta vuoteen 2010 mennessä ja epäsymmetrisen vapauttamisprosessin aloittamisesta.

(14)	On tärkeää edistää yhteistyötä sekä Euroopan unionin ulkorajoilla että kumppanimaiden, etenkin maantieteellisesti lähekkäin olevien, kesken.

(15)

Uusien jakolinjojen muodostumisen estämiseksi on erityisen tärkeää poistaa Euroopan unionin ulkorajoilta tuloksellista rajat ylittävää yhteistyötä vaikeuttavat tekijät. Rajat ylittävän yhteistyön olisi edistettävä kokonaisvaltaista ja kestävää alueellista kehitystä toistensa naapureina olevien raja-alueiden välillä sekä tasapainoista alueellista yhdentymistä koko yhteisössä ja yhteisön ja sen naapurimaiden kesken. Tavoite voidaan parhaiten saavuttaa yhdistämällä ulkopolitiikan tavoitteet ympäristön kannalta kestävään taloudelliseen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen.

(16)

Yhteisön naapureina olevien kumppanimaiden auttamiseksi tavoitteidensa saavuttamisessa ja kyseisten maiden ja jäsenvaltioiden välisen yhteistyön edistämiseksi on toivottavaa, että perustetaan yksi politiikalla ohjattava rahoitusväline, joka korvaa joukon nykyisiä välineitä, takaa yhtenäisyyden ja yksinkertaistaa avun ohjelmointia ja hallinnointia.

(17)

Tällä välineellä olisi tuettava myös rajat ylittävää yhteistyötä kumppanimaiden ja jäsenvaltioiden välillä, ja sen ansiosta tehokkuus paranee huomattavasti, kun käytetään vain yhtä hallinnointijärjestelmää ja samoja menettelyjä. Sen perustana olisi oltava naapuruuspoliittisten ohjelmien täytäntöönpanosta jaksolla 2004–2006 saadut kokemukset, ja siihen liittyvä toiminta perustuu monivuotisen ohjelmasuunnittelun, kumppanuuden ja yhteisrahoituksen kaltaisiin periaatteisiin.

(18)	On tärkeää, että Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluvat raja-alueet, jotka osallistuvat nykyisin rajat ylittävään yhteistyöhön jäsenvaltioiden ja kumppanimaiden kanssa, voivat jatkaa tätä yhteistyötä omilla resursseillaan.

(19)

Tässä asetuksessa vahvistetaan vuosiksi 2007–2013 rahoituspuitteet, jotka ovat talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välillä tehdyn toimielintenvälisen sopimuksen (3) 37 kohdan mukainen budjettivallan käyttäjän ensisijainen ohje.

(20)	Tämän asetuksen täytäntöönpanotoimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (4) mukaisesti.

(21)	Määriteltäessä rajat ylittävän yhteistyön täytäntöönpanosääntöjä tai hyväksyttäessä strategia-asiakirjoja, toimintaohjelmia ja erityistoimenpiteitä, joista ei määrätä strategia-asiakirjoissa ja joiden arvo ylittää 10 000 000 euron rajan, olisi sovellettava hallintomenettelyä.

(22)

Jäsenvaltiot eivät voi saavuttaa riittävällä tavalla tämän asetuksen tavoitteita eli edistää yhteistyötä ja asteittaista taloudellista yhdentymistä Euroopan unionin ja naapurimaiden välillä, vaan toiminnan laajuuden takia ne voidaan saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(23)

Tämä asetus edellyttää yhteisön ja Välimeren kolmansien maiden rahoitusalan ja teknisen alan yhteistyötä koskevien pöytäkirjojen soveltamisesta 29 päivänä kesäkuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1762/92 (5), rahoitus- ja teknisestä yhteistyöstä Länsirannan ja Gazan alueen kanssa 11 päivänä heinäkuuta 1994 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1734/94 (6) ja rahoituksellisista ja teknisistä toimenpiteistä (MEDA) taloudellisen ja yhteiskunnallisen rakenneuudistuksen tukemiseksi Euro–Välimeri-yhteistyökumppanuuden puitteissa 23 päivänä heinäkuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1488/96 (7) kumoamista. Samoin tällä asetuksella korvataan avun toimittamisesta Itä-Euroopan ja Keski-Aasian kumppanivaltioille 29 päivänä joulukuuta 1999 annettu neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 99/2000 (8), jonka voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2006,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I OSASTO

TAVOITTEET JA PERIAATTEET

1 artikla

Aihe ja soveltamisala

1. Tällä asetuksella perustetaan naapuruuden ja kumppanuuden väline tarjoamaan yhteisön apua Euroopan unionin ja liitteessä luetellut maat ja alueet, jäljempänä ’kumppanimaat’, käsittävän vaurauden ja hyvien naapurisuhteiden alueen kehittämiseen.

2. Yhteisön apu käytetään kumppanimaiden eduksi. Yhteisön apua voidaan käyttää jäsenvaltioiden ja kumppanimaiden sekä niiden alueiden yhteiseksi eduksi edistämään rajat ylittävää ja alueiden välistä yhteistyötä 6 artiklassa määritellyllä tavalla.

3. Euroopan unionin perustana ovat vapauden, demokratian, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen arvot sekä oikeusvaltioperiaate, ja se pyrkii edistämään kumppanimaissa sitoutumista näihin arvoihin vuoropuhelun ja yhteistyön avulla.

2 artikla

Yhteisön avun soveltamisala

1. Yhteisön avulla edistetään Euroopan unionin ja kumppanimaiden yhteistyötä ja asteittaista taloudellista yhdentymistä ja erityisesti kumppanuus- ja yhteistyösopimusten, assosiaatiosopimusten tai muiden voimassa olevien ja tulevien sopimusten täytäntöönpanoa. Yhteisön avulla myös tuetaan kumppanimaiden ponnisteluja hyvän hallintotavan ja tasavertaisen sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen edistämiseksi.

2. Yhteisön avulla tuetaan toimenpiteitä seuraavilla yhteistyöaloilla:

a)	poliittisen vuoropuhelun ja poliittisten uudistusten edistäminen;

b)	lainsäädännön sekä sääntöjen ja määräysten lähentäminen kohti korkeampia standardeja kaikilla asiaan kuuluvilla aloilla tavoitteena erityisesti tukea kumppanimaiden asteittain kasvavaa osallistumista sisämarkkinoihin ja kaupankäynnin lisäämistä;

politiikan laadinnasta ja tosiasiallisesta täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten instituutioiden ja elinten lujittaminen assosiaatiosopimusten, kumppanuus- ja yhteistyösopimusten ja muiden tässä artiklassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseen pyrkivien, yhteisön ja/tai sen jäsenvaltioiden ja kumppanuusvaltioiden tekemien monenvälisten sopimusten kattamilla aloilla;

d)	oikeusvaltioperiaatteiden ja hyvän hallintotavan edistäminen, mukaan lukien julkisen hallinnon tehokkuuden ja oikeuslaitoksen riippumattomuuden ja tehokkuuden vahvistaminen sekä lahjonnan ja petosten torjunnan tukeminen;

e)	kestävän kehityksen edistäminen kaikissa muodoissaan;

f)	maaseutu- ja kaupunkialueiden paikalliset ja alueelliset kehittämispyrkimykset, joilla pyritään poistamaan alueellista epätasapainoa ja parantamaan alueellista ja paikallista kehittämiskapasiteettia;

g)	ympäristönsuojelun, luonnon säilyttämisen ja luonnonvarojen kestävän hoidon edistäminen, mukaan lukien makean veden ja merten luonnonvarat;

h)	köyhyyden vähentämiseen tähtäävän politiikan tukeminen YK:n vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseksi;

sosiaalisen kehityksen, sosiaalisen osallisuuden, sukupuolten tasa-arvon, syrjimättömyyden, työllisyyden ja sosiaalisen suojelun edistämiseen tähtäävän politiikan tukeminen, mukaan lukien siirtotyöläisten suojelu, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu, ammattiyhdistysoikeuksien kunnioittaminen ja keskeisten työnormien noudattaminen myös lapsityövoiman osalta;

j)	terveydenhuoltoa ja koulutusta edistävän politiikan tukeminen, mukaan lukien tärkeimpien tartuntatautien ja muiden kuin tartuntatautien torjuntatoimien lisäksi myös mahdollisuus terveyspalveluihin ja terveyskasvatukseen, tyttöjen ja naisten osalta lisääntymis- ja imeväisterveys mukaan lukien;

k)	ihmisoikeuksien ja perusvapauksien edistäminen ja suojelu, naisten ja lasten oikeudet mukaan lukien;

l)	demokratisoitumisprosessin tukeminen esimerkiksi parantamalla kansalaisyhteiskunnan järjestöjen asemaa ja edistämällä tiedotusvälineiden monimuotoisuutta sekä vaalitarkkailu- ja vaaliavustustoiminnalla;

m)	kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisjärjestöjen kehityksen tukeminen;

n)	markkinatalouden kehittäminen mukaan luettuina yksityissektorin sekä pienten ja keskisuurten yritysten kehityksen, investointien ja kauppapolitiikan tukemiseksi toteutettavat toimenpiteet;

yhteistyön edistäminen energia-, televiestintä- ja liikennealoilla mukaan luettuina yhteenliittäminen, verkot ja niiden toiminta, kansainvälisten liikenne- ja energiatoimien luotettavuuden ja turvallisuuden parantaminen, uusien ja uusiutuvien energialähteiden edistäminen, energiatehokkuus ja puhdas liikenneteknologia;

p)	kansalaisiin vaikuttavan elintarviketurvallisuuden parantamiseksi toteutettavien toimien tukeminen erityisesti terveys- ja kasvinterveysaloilla;

q)	tehokkaan ja luotettavan rajavalvonnan varmistaminen;

uudistusten tukeminen ja valmiuksien vahvistaminen oikeus- ja sisäasioiden alalla muun muassa seuraavissa kysymyksissä: turvapaikka-asiat, muuttoliike ja takaisinotto sekä ihmiskaupan ja terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden, mukaan lukien sen rahoitus, ja rahanpesun sekä veropetosten, torjunta ja ennaltaehkäisy;

s)	hallinnollisen yhteistyön tukeminen tavoitteena avoimuuden ja tietojenvaihdon parantaminen verotuksen alalla veron välttämisen ja veronkierron torjumiseksi;

t)	yhteisön tutkimus- ja innovointitoimintaan osallistumisen edistäminen;

u)	korkea-asteen koulutusta sekä opettajien, tutkijoiden ja opiskelijoiden liikkuvuutta koskevan yhteistyön edistäminen jäsenvaltioiden ja kumppanimaiden kesken;

v)	monikulttuurisen vuoropuhelun, ihmisten välisten yhteyksien (mukaan lukien yhteydet jäsenvaltioissa asuvien maahanmuuttajien yhteisöihin), kansalaisyhteiskuntien ja kulttuurilaitosten yhteistyön ja nuorisovaihdon edistäminen;

w)	historiallisen perinnön ja kulttuuriperinnön suojelemiseen tarkoitetun yhteistyön tukeminen ja sen kehittämispotentiaalin edistäminen muun muassa matkailun avulla;

x)	kumppanimaiden tukeminen osallistumisessa yhteisön ohjelmiin ja sen erillisvirastojen toimintaan;

y)	rajat ylittävän yhteistyön tukeminen yhteisillä paikallisilla aloitteilla kestävän taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen ja ympäristön kehityksen edistämiseksi raja-alueilla ja yhtenäisen aluekehityksen edistämiseksi kaikkialla yhteisön ulkorajoilla;

z)	alueyhteistyön ja paikallisyhteistyön alueellisen yhdentymisen edistäminen tarvittaessa myös maissa, joille ei voida myöntää yhteisön apua tämän asetuksen nojalla;

aa)	tuen tarjoaminen kriisin jälkeisissä tilanteissa, mukaan luettuna tuki pakolaisille ja kotiseudultaan siirtymään joutuneille, sekä avustaminen suuronnettomuuksiin valmistautumisessa;

bb)	ohjelmissa rahoitettavista toimenpiteistä ja toimista tiedottamisen tukeminen ja niihin liittyvän vaihdon edistäminen kumppanien kesken;

cc)	eri aiheisiin liittyvien yhteisten haasteiden käsitteleminen molemmille osapuolille tärkeillä aloilla ja tämän asetuksen soveltamisalan kanssa yhtenevien muiden mahdollisten tavoitteiden edistäminen.

3 artikla

Poliittinen kehys

1. Yleisen poliittisen kehyksen tämän asetuksen nojalla annettavan yhteisön avun ohjelmointia varten muodostavat kumppanuus- ja yhteistyösopimukset, assosiaatiosopimukset ja muut voimassa olevat ja mahdolliset tulevat sopimukset, joilla luodaan suhteet kumppanimaihin, sekä sellaiset asiaankuuluvat komission tiedonannot ja neuvoston päätelmät, joissa annetaan suuntaviivat kyseisiä maita koskevalle Euroopan unionin politiikalle. Yhteisön avun painopisteistä päätettäessä lähtökohtana ovat yhteisesti sovitut toimintasuunnitelmat tai muut vastaavat asiakirjat.

2. Ellei Euroopan unionilla ja kumppanimailla ole 1 kohdassa mainittuja sopimuksia, yhteisön apua voidaan antaa kun sen katsotaan edistävän Euroopan unionin poliittisten tavoitteiden saavuttamista, jolloin apu on suunniteltava kyseisten tavoitteiden mukaisesti.

4 artikla

Täydentävyys, kumppanuus ja yhteisrahoitus

1. Tämän asetuksen nojalla annettavalla yhteisön avulla yleensä täydennetään tai tuetaan vastaavia kansallisia, alueellisia tai paikallisia strategioita ja toimenpiteitä.

2. Tämän asetuksen nojalla annettavan yhteisön avun vahvistavat yleensä komissio ja edunsaajat kumppanuussuhteessa. Kumppanuuden osapuolia ovat tapauksesta riippuen kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset sekä talouselämän eturyhmät ja työmarkkinaosapuolet, kansalaisyhteiskunta ja muut asiaankuuluvat tahot.

3. Edunsaajamaat ottavat asiaankuuluvat kumppanit tarvittaessa mukaan ohjelmien ja hankkeiden valmisteluun, täytäntöönpanoon ja seurantaan soveltuvalla tasolla ja erityisesti alue- ja paikallistasoilla.

4. Tavallisesti edunsaajamaat yhteisrahoittavat tämän asetuksen nojalla annettavan yhteisön avun julkisilla varoilla, edunsaajilta saatavilla osuuksilla tai muista lähteistä saatavilla varoilla. Yhteisrahoitusta koskevat vaatimukset voidaan poistaa asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja jos se on tarpeen kansalaisyhteiskunnan ja valtiosta riippumattomien toimijoiden kehityksen tukemiseksi toimiin, joilla pyritään edistämään ihmisoikeuksia ja perusvapauksia ja tukemaan demokratisoitumista.

5 artikla

Johdonmukaisuus, yhteensopivuus ja koordinointi

1. Tämän asetuksen nojalla rahoitettavien ohjelmien ja hankkeiden on oltava johdonmukaisia Euroopan unionin politiikkojen kanssa. Niiden on vastattava sopimuksia, joita yhteisö ja sen jäsenvaltiot ovat tehneet kumppanimaiden kanssa, ja noudatettava sellaisten monenvälisten sopimusten ja kansainvälisten yleissopimusten mukaisia sitoumuksia, joiden sopimuspuolia ne ovat, mukaan lukien ihmisoikeuksia, demokratiaa ja hyvää hallintotapaa koskevat sitoumukset.

2. Komission ja jäsenvaltioiden on varmistettava johdonmukaisuus tämän asetuksen nojalla annettavan yhteisön avun sekä muiden sisäisten ja ulkoisten rahoitusvälineiden kautta kanavoitavan yhteisön ja jäsenvaltioiden avun ja Euroopan investointipankilta (EIP) tulevan taloudellisen avun välillä.

3. Avun toimitusten tuloksellisuuden ja tehokkuuden parantamiseksi komission ja jäsenvaltioiden on varmistettava omien avustusohjelmiensa keskinäinen koordinointi yhteisön ulkoisen avun alalla tehtävän toiminnallisen yhteistyön lujittamista koskevien vahvistettujen suuntaviivojen mukaisesti ja toimintaperiaatteiden ja menettelyjen yhdenmukaistamiseksi. Koordinointiin sisältyy säännöllisiä neuvotteluja sekä tiivis asiaankuuluvien tietojen vaihto avustusprosessin eri vaiheissa etenkin käytännön tasolla, ja se on keskeinen vaihe jäsenvaltioiden ja yhteisön ohjelmasuunnittelussa.

4. Komissio toteuttaa yhdessä jäsenvaltioiden kanssa tarvittavat toimet varmistaakseen asianmukaisen koordinoinnin ja yhteistyön monenvälisten ja alueellisten järjestöjen ja yksiköiden, kuten kansainvälisten rahoituslaitosten, Yhdistyneiden Kansakuntien elinten, rahastojen ja ohjelmien sekä Euroopan unionin ulkopuolisten avunantajien kanssa.

II OSASTO

OHJELMASUUNNITTELU JA VAROJEN KOHDENTAMINEN

6 artikla

Ohjelmalajit

1. Tämän asetuksen mukainen yhteisön apu pannaan täytäntöön seuraavin välinein:

jäljempänä 7 artiklassa tarkoitetut maakohtaiset ja useaa valtiota koskevat, temaattiset ja rajat ylittävät strategia-asiakirjat ja monivuotiset alustavat ohjelmat, jotka kattavat:

i)	maaohjelmat ja useita maita koskevat ohjelmat, jotka koskevat yhdelle kumppanimaalle toimitettavaa apua tai liittyvät vähintään kahden kumppanimaan koko alueen tai sen osan käsittävään yhteistyöhön ja joihin jäsenvaltiot voivat osallistua;

ii)	vähintään yhden jäsenvaltion ja vähintään yhden kumppanimaan välistä rajat ylittävää yhteistyötä koskevat ohjelmat, jotka toteutetaan maiden yhteisenä rajana olevaan yhteisön ulkorajaan rajoittuvilla alueilla;

b)	jäljempänä 9 artiklassa tarkoitetut yhteiset rajat ylittävää yhteistyötä koskevat operatiiviset ohjelmat, 12 artiklassa tarkoitetut vuotuiset toimintaohjelmat ja 13 artiklassa tarkoitetut erityistoimenpiteet.

2. Useita maita koskeviin ohjelmiin voidaan sisällyttää toimenpiteitä, jotka liittyvät alueiden väliseen yhteistyöhön. Tässä asetuksessa rajat ylittävällä yhteistyöllä tarkoitetaan jäsenvaltioiden ja kumppanimaiden välistä yhteistyötä, joka koskee yhteisiä haasteita, jonka on tarkoitus hyödyttää niitä yhdessä ja jota toteutetaan missä tahansa jäsenvaltioiden ja kumppanimaiden alueella.

7 artikla

Ohjelmasuunnittelu ja varojen kohdentaminen

1. Maaohjelmille ja useita maita koskeville ohjelmille hyväksytään strategia-asiakirjat 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti. Strategia-asiakirjojen on vastattava 3 artiklassa tarkoitettuja kehysasiakirjoja ja toimintasuunnitelmia ja oltava johdonmukaisia 4 ja 5 artiklassa säädettyjen periaatteiden ja ehtojen kanssa. Strategia-asiakirjat laaditaan kehysasiakirjoissa asetettuja ensisijaisia tavoitteita vastaavalle ajanjaksolle, ja niihin sisältyvät monivuotiset alustavat ohjelmat ohjeellisine monivuotisine määrärahoineen ja ensisijaisine maa- tai aluekohtaisine tavoitteineen, jotka ovat johdonmukaisia 2 artiklan 2 kohdassa esitettyjen tavoitteiden kanssa. Niitä tarkastellaan ohjelman puolivälissä tai tarvittaessa uudelleen, ja niitä voidaan tarkistaa 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

2. Maaohjelmia ja useita maita koskevia ohjelmia laatiessaan komissio päättää kunkin ohjelman määrärahaosuudesta avoimin ja objektiivisin perustein ja ottaen huomioon kyseisen maan tai alueen erityispiirteet ja tarpeet, sen kuinka kunnianhimoiset tavoitteet Euroopan unioni on asettanut kumppanuudelle asianomaisen maan kanssa sekä edistymisen sovittujen tavoitteiden saavuttamisessa, myös hallinnon ja uudistusten osalta, sekä yhteisön avun hallinnointi- ja hyödyntämisvalmiuksissa.

3. Rajat ylittävää yhteistyötä varten hyväksytään 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen yksi tai tarvittaessa useampi strategia-asiakirja, jossa vahvistetaan 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja yhteisiä operatiivisia ohjelmia koskeva luettelo, ohjelmien ohjeelliset monivuotiset määrärahat ja kunkin ohjelman suhteen tukikelpoiset alueyksiköt. Kyseiset strategia-asiakirjat laaditaan ottaen huomioon 4 ja 5 artiklan mukaiset periaatteet ja ehdot, ja ne kattavat yleensä enintään seitsemän vuoden jakson, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2007 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2013.

4. Komissio määrittelee varojen jakaantumisen raja-alueyhteistyöohjelmille objektiivisten tekijöiden kuten tukikelpoisen alueen väestön ja muiden yhteistyön intensiteettiin vaikuttavien seikkojen ja raja-alueen erityispiirteiden ja yhteisön avun hallinnointi- ja vastaanottokyvyn perusteella.

5. Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) osallistuu tämän asetuksen säännösten mukaisesti perustettavien ja täytäntöönpantavien rajat ylittävää yhteistyötä koskevien ohjelmien rahoitukseen. Euroopan aluekehitysrahastosta kumppanimaiden kanssa yhteisiin rajoihin rajoittuvilla alueilla toteutettaviin toimiin kohdennettava määrä vahvistetaan Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä määräyksistä 11 päivänä heinäkuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 (9) asiaa koskevissa säännöksissä.

6. Kriisitilanteissa tai demokratian, oikeusvaltion, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien ollessa uhattuna sekä luonnonkatastrofien tai ihmisten toimista johtuvien katastrofien yhteydessä strategia-asiakirjoja voidaan tarkastella uudelleen tapauksittain kiireellisyysmenettelyä noudattaen. Uudelleentarkastelulla varmistetaan johdonmukaisuus tämän asetuksen nojalla annettavan yhteisön avun ja muista yhteisön rahoitusvälineistä, vakautusvälineen perustamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY), Euratom N:o …/2006 (10) tarkoitettu vakautusväline mukaan luettuna, annettavan avun kesken.

III OSASTO

RAJAT YLITTÄVÄ YHTEISTYÖ

8 artikla

Maantieteellinen tukikelpoisuus

1. Edellä 6 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitetut, rajat ylittävää yhteistyötä koskevat ohjelmat voivat liittyä seuraaviin raja-alueisiin:

a)	kaikki NUTS 3 -tason tai vastaavat alueyksiköt, jotka rajoittuvat jäsenvaltioiden ja kumppanimaiden välisiin maarajoihin;

b)	kaikki NUTS 3 -tason tai vastaavat alueyksiköt tärkeiden merenkulkureittien varrella;

c)	kaikki NUTS 2 -tason tai vastaavat rannikkoalueiden alueyksiköt, jotka rajoittuvat jäsenvaltioille ja kumppanimaille yhteiseen merialueeseen.

2. Olemassa olevan yhteistyön jatkuvuuden varmistamiseksi ja muissa perustelluissa tapauksissa myös alueyksiköille, jotka rajoittuvat 1 kohdassa tarkoitettuihin alueisiin, voidaan sallia osallistuminen rajat ylittäviin yhteistyöohjelmiin edellytyksin, joista on määrätty 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuissa strategia-asiakirjoissa.

3. Jos ohjelmat on perustettu 1 kohdan b alakohdan mukaisesti, komissio voi yhteisymmärryksessä kumppaneiden kanssa ehdottaa, että osallistuminen yhteistyöhön ulotetaan koko NUTS 2 -tason alueyksikköön, jonka alueella NUTS 3 -tason alueyksikkö sijaitsee.

4. Komissio määrittelee tärkeät merenkulkureitit välimatkan ja muiden olennaisten maantieteellisten ja taloudellisten näkökohtien perusteella, ja ne luetellaan 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa strategia-asiakirjassa.

9 artikla

Ohjelmasuunnittelu

1. Tämän asetuksen mukainen rajat ylittävä yhteistyö toteutetaan monivuotisina ohjelmina, jotka kattavat johonkin rajaan tai useamman rajan kokonaisuuteen liittyvän yhteistyön ja joihin kuuluu monivuotisia toimenpiteitä, jotka edistävät yhtenäisesti asetettuja ensisijaisia tavoitteita ja jotka voidaan toteuttaa yhteisön tuella, jäljempänä ’yhteiset toimintaohjelmat’. Yhteisten toimintaohjelmien perustana ovat 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut strategia-asiakirjat.

2. Maarajoihin ja merenkulkureitteihin, joilla on tärkeä merkitys, liittyvät yhteiset toimintaohjelmat perustetaan rajakohtaisesti tarkoituksenmukaisella aluetasolla, ja niissä on mukana vähintään yhteen jäsenvaltioon ja vähintään yhteen kumppanimaahan kuuluvia alueyksikköjä.

3. Merialueisiin liittyvät yhteiset toimintaohjelmat ovat monenvälisiä, ja niissä on mukana usealle osallistujamaalle, joihin kuuluu vähintään yksi jäsenvaltio ja yksi kumppanivaltio, yhteiseen merialueeseen rajoittuvia tukikelpoisia alueyksikköjä institutionaaliset järjestelmät ja kumppanuuden periaate huomioon ottaen. Niihin voi sisältyä kahdenvälistä toimintaa, joka tukee yhden jäsenvaltion ja yhden kumppanimaan yhteistyötä. Nämä ohjelmat sovitetaan tiiviisti Euroopan unionissa asetuksen (EY) N:o 1083/2006 mukaisesti perustettuihin valtioiden välisiin yhteistyöohjelmiin, jotka ovat osittain maantieteellisesti päällekkäisiä.

4. Jäsenvaltiot ja kyseiset kumppanimaat perustavat yhteisiä toimintaohjelmia asianmukaisella aluetasolla institutionaalisen järjestelmänsä mukaisesti ja 4 artiklassa tarkoitettu kumppanuuden periaate huomioon ottaen. Ne kattavat yleensä seitsemän vuoden jakson, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2007 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2013.

5. Yhteiseen merialueeseen, jolle ollaan perustamassa yhteistä toimintaohjelmaa, rajoittuvia osallistujamaihin kuulumattomia maita voidaan ottaa mukaan kyseiseen yhteiseen toimintaohjelmaan, ja ne voivat saada yhteisön apua 11 artiklassa tarkoitetuissa täytäntöönpanosäännöissä määrättyjen edellytysten mukaisesti.

6. Osallistujamaat tekevät yhdessä komissiolle ehdotuksia yhteisiksi toimintaohjelmiksi vuoden kuluessa 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen strategia-asiakirjojen hyväksymisestä. Komissio hyväksyy erikseen kunkin yhteisen toimintaohjelman arvioituaan, että se on tämän asetuksen ja täytäntöönpanosääntöjen mukainen.

7. Yhteisiä toimintaohjelmia voidaan tarkistaa osallistujamaiden, osallistuvien raja-alueiden tai komission aloitteesta niin, että niissä otetaan huomioon yhteistyön esisijaisten tavoitteiden muuttuminen, sosiaalis-taloudellinen kehitys, asianomaisten toimenpiteiden toteuttamisesta saadut kokemukset ja seurannan ja arvioinnin tulokset sekä tarve mukauttaa käytettävissä olevan avun määriä ja kohdentaa varat uudelleen.

8. Kun yhteinen toimintaohjelma on hyväksytty, komissio tekee rahoitussopimuksen kumppanimaiden kanssa Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (11) asiaankuuluvien säännösten mukaisesti. Rahoitussopimukseen on sisällyttävä määräykset, jotka ovat tarpeen yhteisen toimintaohjelman täytäntöönpanemiseksi, ja myös 10 artiklassa mainitun yhteisen hallintoviranomaisen olisi allekirjoitettava se.

9. Kumppanuuden periaatteen huomioon ottaen osallistujamaat valitsevat yhdessä toimet, joiden on oltava yhteisön apua saavan toimintaohjelman ensisijaisten tavoitteiden ja toimenpiteiden mukaisia.

10. Erityisissä ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, joissa:

a)	yhteistä toimintaohjelmaa ei voida perustaa osallistujamaiden tai Euroopan unionin ja kumppanimaiden välisiin suhteisiin liittyvien ongelmien vuoksi,

b)	osallistujamaat eivät ole viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2010 mennessä toimittaneet komissiolle yhteistä toimintaohjelmaa,

c)	kumppanimaa ei allekirjoita rahoitussopimusta ohjelman hyväksymistä seuraavan vuoden loppuun mennessä,

d)	yhteistä toimintaohjelmaa ei voida panna täytäntöön osallistujamaiden välisiin suhteisiin liittyvien ongelmien takia,

komissio ryhtyy jäsenvaltioiden kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen tarpeellisiin toimiin, jotta kyseinen jäsenvaltio voi hyödyntää Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta ohjelmaan asetuksen (EY) N:o 1083/2006 mukaisesti.

10 artikla

Ohjelmien hallinnointi

1. Yhteiset toimintaohjelmat panee periaatteessa täytäntöön yhteisesti hallinnoituina jossakin jäsenvaltiossa sijaitseva yhteinen hallintoviranomainen. Yhteisen hallintoviranomaisen apuna voi olla yhteinen tekninen sihteeristö.

2. Osallistujamaat voivat ehdottaa komissiolle yhteisen hallintoviranomaisen nimeämistä jostakin kumppanimaasta edellyttäen, että kyseinen elin kykenee täyttämään täysimääräisesti asiaa koskevat asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 säännökset.

3. ’Yhteisellä hallintoviranomaisella’ tarkoitetaan tässä asetuksessa mitä tahansa kansallista, alueellista tai paikallista viranomaista tai julkista tai yksityistä elintä, myös valtiota, jonka yhteiseen toimintaohjelmaan osallistuvat jäsenvaltiot ja kumppanimaat ovat yhteisesti nimenneet ja jolla on rahoitukselliset ja hallinnolliset valmiudet hallinnoida yhteisön apua ja joka on oikeustoimikelpoinen tekemään tämän asetuksen tarkoitusta varten tarvittavat sopimukset.

4. Yhteinen hallintoviranomainen vastaa yhteisen toimintaohjelman hallinnoinnista ja täytäntöönpanosta moitteettoman teknisen hallinnon ja varainhoidon periaatteen mukaisesti sekä ohjelmaan liittyvien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Tätä tarkoitusta varten se varmistaa, että käytettävissä on tarvittavat hallinto-, valvonta- ja kirjanpitojärjestelmät ja -normit.

5. Yhteisen toimintaohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmässä erotetaan selvästi toisistaan hallinto-, varmentamis- ja tarkastustehtävät joko erottamalla tehtävät selvästi toisistaan hallintoviranomaisena toimivassa elimessä tai nimeämällä erilliset elimet varmentamista ja tarkastusta varten.

6. Jotta yhteisissä toimintaohjelmissa voidaan valmistautua riittävällä tavalla täytäntöönpanoon yhteisen toimintaohjelman hyväksymisen jälkeen ja ennen rahoitussopimuksen allekirjoittamista, komissio voi antaa yhteiselle hallintoviranomaiselle luvan käyttää osan ohjelman määrärahoista ohjelman toimien, kuten hallintoviranomaisen toimintamenojen, teknisen avun ja muiden valmistelevien toimien rahoituksen aloittamiseen. Tällaista valmisteluvaihetta koskevat yksityiskohtaiset säännöt sisällytetään 11 artiklassa tarkoitettuihin täytäntöönpanosääntöihin.

11 artikla

Täytäntöönpanosäännöt

1. Tätä osastoa koskevat täytäntöönpanosäännöt hyväksytään 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

2. Täytäntöönpanosäännöt koskevat muun muassa sellaisia seikkoja kuin yhteisrahoituksen astetta, yhteisten toimintaohjelmien laadintaa, yhteisten viranomaisten nimitystä ja tehtäviä, seuranta- ja valintakomiteoiden sekä yhteisen sihteeristön asemaa ja tehtävää, menojen tukikelpoisuutta, yhteistä hankkeiden valintaa, valmisteluvaihetta, yhteisön avun teknistä hallintaa ja varainhoitoa, varainhoidon valvontaa ja tilintarkastusta, seurantaa ja arviointia sekä näkyvyyttä ja tiedottamista mahdollisille edunsaajille.

IV OSASTO

TÄYTÄNTÖÖNPANO

12 artikla

Toimintaohjelmien hyväksyminen

1. Edellä 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen strategia-asiakirjojen pohjalta laaditut toimintaohjelmat hyväksytään 26 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen tavallisesti vuodeksi kerrallaan.

Poikkeuksellisesti, esimerkiksi jos toimintaohjelmaa ei ole vielä hyväksytty, komissio voi toteuttaa 7 artiklassa tarkoitettujen strategia-asiakirjojen ja monivuotisten alustavien ohjelmien pohjalta toimintaohjelmiin sisältymättömiä toimenpiteitä toimintaohjelmiin sovellettavia sääntöjä ja menettelyjä noudattaen.

2. Toimintaohjelmissa määritellään tavoitteet, toiminnan alat, toivotut tulokset, hallintotapa sekä rahoituksen ennakoitu kokonaismäärä. Toimintaohjelmissa otetaan huomioon yhteisön tähänastisen avun täytäntöönpanosta saadut kokemukset. Niissä annetaan kuvaus rahoitettavista toimista ja ilmoitetaan kunkin toimen rahoitukseen käytettävä määrä ja täytäntöönpanon alustava aikataulu. Niissä määritellään, minkä tyyppisiä suoritusmittareita on seurattava ohjelmasta rahoitettavien toimenpiteiden täytäntöönpanon yhteydessä.

3. Rajat ylittävän yhteistyön osalta komissio hyväksyy yhteisiä ohjelmia 9 artiklassa tarkoitettujen menettelyjen mukaisesti.

4. Komissio esittää toimintaohjelmat ja rajat ylittävää yhteistyötä koskevat yhteiset ohjelmat tiedoksi Euroopan parlamentille ja jäsenvaltioille kuukauden kuluessa niiden hyväksymisestä.

13 artikla

Strategia-asiakirjoissa ja monivuotisissa alustavissa ohjelmissa ennakoimattomien erityistoimenpiteiden toteuttaminen

1. Odottamattomien ja asianmukaisesti perusteltujen tarpeiden ja tapahtumien yhteydessä komissio toteuttaa erityistoimenpiteitä, joita ei ole ennakoitu strategia-asiakirjoissa tai monivuotisissa alustavissa ohjelmissa, jäljempänä ’erityistoimenpiteet’.

Erityistoimenpiteillä voidaan myös rahoittaa toimia, joilla helpotetaan siirtymistä hätäavusta pitkän aikavälin kehitystoimiin, mukaan luettuina toimet, joilla pyritään auttamaan väestöä paremmin valmistautumaan toistuviin kriiseihin.

2. Jos erityistoimenpiteistä aiheutuvat kustannukset ovat yli 10 000 000 euroa, komissio toteuttaa toimenpiteet 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

Erityistoimenpiteiden muutokset, kuten tekniset mukautukset, täytäntöönpanoajan jatkaminen, määrärahojen kohdentaminen uudelleen alustavan talousarvion sisällä ja talousarvion kasvattaminen alle 20 prosentilla alkuperäisestä määrästä, voidaan toteuttaa ilman 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä edellyttäen, etteivät muutokset vaikuta komission päätöksessä esitettyihin alkuperäisiin tavoitteisiin.

3. Erityistoimenpiteissä määritellään tavoitteet, toiminnan alat, toivotut tulokset, hallintotapa sekä rahoituksen ennakoitu kokonaismäärä. Niissä annetaan kuvaus rahoitettavista toimista ja ilmoitetaan kunkin toimen rahoitukseen käytettävä määrä ja täytäntöönpanon alustava aikataulu. Niissä määritellään, minkä tyyppisiä suoritusmittareita on seurattava erityistoimenpiteiden täytäntöönpanon yhteydessä.

4. Komissio lähettää erityistoimenpiteet, joiden arvo on enintään 10 000 000 euroa, tiedoksi Euroopan parlamentille ja jäsenvaltioille kuukauden kuluessa siitä, kun se on tehnyt niitä koskevan päätöksen.

14 artikla

Tukikelpoisuus

1. Tämän asetuksen mukaista rahoitusta toimintaohjelmien, rajat ylittävään yhteistyöhön liittyvien yhteisten ohjelmien ja erityistoimenpiteiden täytäntöönpanoon voivat saada:

a)	kumppanimaat ja -alueet sekä niiden instituutiot;

b)	kumppanimaiden hajautetut yksiköt kuten alueet, läänit, maakunnat ja kunnat;

c)	kumppanimaiden ja -alueiden ja yhteisön perustamat yhteiselimet;

d)	kansainväliset järjestöt, mukaan luettuina alueelliset järjestöt, Yhdistyneiden Kansakuntien elimet, yksiköt ja operaatiot, kansainväliset rahoituslaitokset ja kehityspankit sikäli kuin ne edistävät tämän asetuksen tavoitteita;

e)	yhteisön toimielimet ja elimet mutta vain 16 artiklassa tarkoitettujen tukitoimenpiteiden toteutusta varten;

f)	Euroopan unionin erillisvirastot;

seuraavat jäsenvaltioiden, kumppanimaiden ja -alueiden tai minkä tahansa muun kolmannen maan yksiköt tai elimet, jotka ovat 21 artiklassa tarkoitettujen, yhteisön ulkoisen avun saantiedellytyksiä koskevien sääntöjen mukaiset sikäli kuin ne edistävät tämän asetuksen tavoitteita:

i)	julkiset tai puolijulkiset elimet, paikalliset viranomaiset tai hallintoyksiköt ja niiden yhteenliittymät;

ii)	yhtiöt, yritykset ja muut yksityiset taloudelliset järjestöt ja toimijat;

iii)	rahoituslaitokset, jotka myöntävät, edistävät ja rahoittavat yksityisiä investointeja kumppanimaissa ja -alueilla;

iv)	valtiosta riippumattomat toimijat, jotka määritellään h kohdassa;

v)	luonnolliset henkilöt;

seuraavat valtiosta riippumattomat toimijat:

i)	valtiosta riippumattomat järjestöt;

ii)	kansallisia ja/tai etnisiä vähemmistöjä edustavat järjestöt;

iii)	paikalliset kansalaisryhmät ja ammatilliset yhdistykset;

iv)	osuuskunnat, ammattiliitot, talouselämän ja työmarkkinaosapuolten etujärjestöt;

v)	hajautetun alueyhteistyön ja alueellisen yhdentymisen alalla toimivat paikalliset järjestöt (mukaan luettuina verkostot);

vi)	kuluttajajärjestöt, naisten ja nuorten järjestöt, koulutus-, kulttuuri-, tutkimus- ja tiedejärjestöt;

vii)	yliopistot;

viii)

kirkot ja uskonnolliset yhdistykset tai yhteisöt;

ix)	tiedotusvälineet;

x)	rajat ylittävät yhdistykset, valtiosta riippumattomat yhdistykset ja itsenäiset säätiöt.

2. Kun se on välttämätöntä tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi, yhteisön apua voidaan myöntää sellaisille elimille tai toimijoille, joita ei erikseen mainita tässä artiklassa.

15 artikla

Toimenpidelajit

1. Yhteisön avulla rahoitetaan ohjelmia, hankkeita ja toimenpiteitä, jotka edistävät tämän asetuksen tavoitteita.

2. Yhteisön apua voidaan käyttää myös seuraaviin tarkoituksiin:

a)	tekniseen apuun ja hallinnolliseen yhteistyöhön liittyvät kohdennetut toimenpiteet, mukaan luettuina yhteistyötoimenpiteet, joiden toteutukseen osallistuu jäsenvaltioiden ja ohjelmassa mukana olevien alueellisten ja paikallisten viranomaisten lähettämiä julkisen alan asiantuntijoita;

b)	investoinnit ja investointeihin liittyvät toimet;

c)	Euroopan investointipankille tai muille rahoituksen välittäjille 23 artiklan mukaisesti maksettavat osuudet lainarahoitusta, pääomasijoituksia, takuurahastoja tai investointirahastoja varten;

d)	poikkeustapauksissa jonkin kansainvälisesti hyväksytyn velkahelpotusohjelman alaiset velkahelpotusohjelmat;

alakohtainen tai yleinen budjettituki edellyttäen, että kumppanimaan julkisten menojen hallinnointi on riittävän avointa, luotettavaa ja tehokasta ja että se on määritellyt selkeästi alakohtaiset tai makrotaloudelliset politiikat, jotka sen tärkeimmät avunantajat, tilanteen mukaan myös kansainväliset rahoituslaitokset, ovat hyväksyneet;

f)	korkotuki erityisesti ympäristölainoja varten;

g)	vakuuttaminen muita kuin kaupallisia riskejä vastaan;

h)	yhteisön, jäsenvaltioiden, kansainvälisten ja alueellisten järjestöjen, muiden avunantajien tai kumppanimaiden perustamiin rahastoihin maksettavat osuudet;

i)	kansainvälisten rahoituslaitosten tai alueellisten kehityspankkien pääomaosuudet;

j)	hankkeiden ja ohjelmien tosiasiallisesta hallinnoinnista ja valvonnasta aiheutuvat välttämättömät kulut yhteisön apua saavissa maissa;

k)	mikrohankkeiden rahoittaminen;

l)	elintarviketurvaan liittyvät toimenpiteet.

3. Yhteisön apua ei periaatteessa pidä käyttää verojen, tuonti- ja vientitullien eikä muiden veronluonteisten maksujen rahoittamiseen.

16 artikla

Tukitoimenpiteet

1. Yhteisön rahoituksella voidaan myös kattaa menoja, jotka liittyvät tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi ja sen tavoitteiden saavuttamiseksi välittömästi tarvittaviin valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimiin, kuten selvityksiin, kokouksiin, tiedotus-, valistus-, julkaisu- ja koulutustoimintaan, muun muassa kumppaneille suunnattuihin koulutustoimenpiteisiin, joilla mahdollistetaan niiden osallistumisen ohjelmien eri vaiheisiin, tietojenvaihdon tietoverkkoihin sekä muuhun hallinnolliseen ja tekniseen apuun, jota komissio mahdollisesti käyttää ohjelmien hallinnoinnissa. Sillä katetaan myös komission lähetystöissä syntyvät menot, jotka liittyvät tämän asetuksen nojalla rahoitettavien toimien hallinnointiin tarvittavaan hallinnolliseen tukeen.

2. Nämä tukitoimenpiteet eivät välttämättä sisälly monivuotiseen ohjelmasuunnitteluun, ja ne voidaan siksi rahoittaa strategia-asiakirjojen ja monivuotisten alustavien ohjelmien ulkopuolella. Ne voidaan kuitenkin myös rahoittaa monivuotisten alustavien ohjelmien yhteydessä. Tukitoimenpiteet, joita ei rahoiteta monivuotisten alustavien ohjelmien yhteydessä, komissio toteuttaa 13 artiklan mukaisesti.

17 artikla

Yhteisrahoitus

1. Tämän asetuksen nojalla rahoitettaville toimenpiteille voidaan myöntää yhteisrahoitusta, joka saadaan esimerkiksi seuraavilta tahoilta:

a)	jäsenvaltiot, niiden alueelliset ja paikalliset viranomaiset sekä niiden julkiset ja puolijulkiset yhteisöt;

b)	Euroopan talousalueen jäsenvaltiot, Sveitsi ja muut avunantajamaat, erityisesti niiden julkiset ja puolijulkiset yhteisöt;

c)	kansainväliset järjestöt, myös alueelliset järjestöt, erityisesti kansainväliset ja alueelliset rahoituslaitokset;

d)	yhtiöt, yritykset ja muut yksityiset taloudelliset järjestöt ja toimijat ja muut valtiosta riippumattomat toimijat;

e)	rahoitusta saavat kumppanimaat ja -alueet.

2. Rinnakkaisessa yhteisrahoituksessa hanke tai ohjelma jaetaan useiksi selvästi yksilöitävissä oleviksi alahankkeiksi, joista kutakin rahoittavat yhteisrahoitukseen osallistuvat eri kumppanit siten, että rahoituksen lopullinen kohde on aina yksilöitävissä. Yhdistetyssä yhteisrahoituksessa hankkeen tai ohjelman kokonaiskustannukset jaetaan yhteisrahoitukseen osallistuvien kumppanien kesken ja varat yhdistetään, jolloin ei enää ole mahdollista yksilöidä hankkeeseen tai ohjelmaan kuuluvien yksittäisten toimien rahoituslähdettä.

3. Yhdistetyssä yhteisrahoituksessa komissio voi yhteisten toimenpiteiden täytäntöönpanoa varten ottaa vastaan ja hallinnoida varoja 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettujen tahojen puolesta. Kyseisiä varoja käsitellään käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 18 artiklan mukaisesti.

18 artikla

Hallintomenettelyt

1. Komissio toteuttaa tämän asetuksen nojalla toimia asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 mukaisesti.

2. Komissio voi siirtää viranomaistehtäviä, erityisesti talousarvion toteuttamiseen liittyviä tehtäviä, asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 54 artiklan 2 kohdan c alakohdassa mainituille elimille, jos niillä on kansainvälisesti tunnustettu asema ja jos ne noudattavat kansainvälisesti tunnustettuja hallinto- ja valvontajärjestelmiä ja ovat viranomaisen valvomia.

3. Komissio voi tehdä kumppanimaiden kanssa puitesopimuksia, joissa määrätään kaikista yhteisön avun tosiasiallista täytäntöönpanoa ja yhteisön taloudellisten etujen suojaamista varten tarvittavista toimenpiteistä.

4. Jos hallinnointi on hajautettu, komissio voi käyttää apua saavan kumppanimaan tai -alueen hankinta- ja tukimenettelyjä edellyttäen, että

a)	apua saavan kumppanimaan tai -alueen menettelyissä noudatetaan avoimuuden, oikeasuhteisuuden, tasa-arvoisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteita ja ne estävät kaikki eturistiriidat;

apua saava kumppanimaa tai -alue sitoutuu tarkastamaan säännöllisesti, että yhteisön talousarviosta rahoitettavat toimet on pantu täytäntöön asianmukaisesti, toteuttamaan soveltuvia toimenpiteitä estääkseen sääntöjenvastaisuudet ja petokset ja ryhtymään tarvittaessa oikeustoimiin aiheettomasti maksettujen varojen takaisinperimiseksi.

19 artikla

Maksusitoumukset

1. Maksusitoumukset tehdään 9 artiklan 6 kohdan, 12 artiklan 1 kohdan, 13 artiklan 1 kohdan ja 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti tehtyjen komission päätösten pohjalta.

2. Useamman varainhoitovuoden aikana toteutettavia toimenpiteitä vastaavat maksusitoumukset voidaan jakaa vuotuisiin eriin usealle vuodelle.

3. Yhteisön rahoituksen oikeudellisia muotoja ovat muun muassa rahoitussopimukset, tukisopimukset, hankintasopimukset, urakkasopimukset.

20 artikla

Yhteisön taloudellisten etujen suojaaminen

1. Kaikkiin tämän asetuksen nojalla tehtäviin sopimuksiin sisällytetään määräykset, joilla suojataan yhteisön taloudelliset edut varsinkin sääntöjenvastaisuuksia, petoksia, korruptiota ja muuta laitonta toimintaa vastaan Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 (12), komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 (13) ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 (14) mukaisesti.

2. Sopimuksissa määrätään erikseen komission ja tilintarkastustuomioistuimen valtuudesta tehdä tilintarkastuksia, mukaan lukien kaikkien yhteisön varoja saaneiden toimeksisaajien ja alihankkijoiden tilien tarkastaminen asiakirjoista tai tarkastuskäyntien avulla. Lisäksi niissä valtuutetaan komissio tekemään asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 säädettyjä tarkastuskäyntejä.

3. Kaikissa yhteisön avun täytäntöönpanemiseksi tehtävissä sopimuksissa varmistetaan, että komissiolla ja tilintarkastustuomioistuimella on 2 kohdassa säädetty oikeus sopimuksen soveltamisaikana ja sen jälkeen.

21 artikla

Osallistuminen tarjouskilpailuihin ja sopimuksiin

1. Osallistuminen tämän asetuksen nojalla rahoitettavia hankinta- tai tukisopimuksia koskeviin menettelyihin on avoin kaikille luonnollisille henkilöille, jotka ovat yhteisön jonkin jäsenvaltion, tämän asetuksen nojalla apua saavan maan, liittymistä valmistelevasta tukivälineestä 17 päivänä heinäkuuta 2006 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1085/2006 (15) perustetun liittymistä valmistelevan välineen nojalla apua saavan maan tai Euroopan talousalueen jäsenvaltion kansalaisia, ja oikeushenkilöille, joiden kotipaikka on jossakin jäsenvaltiossa, tämän asetuksen nojalla apua saavassa maassa, asetuksella (EY) N:o 1085/2006 perustetun liittymistä valmistelevan välineen nojalla apua saavassa maassa tai Euroopan talousalueen jäsenvaltiossa.

2. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa komissio voi antaa osallistumisluvan luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille, jotka ovat sellaisen maan kansalaisia tai joiden kotipaikka on sellaisessa maassa, jolla on naapurimaiden kanssa perinteisiä taloudellisia, kaupankäyntiin liittyviä tai maantieteellisiä suhteita, ja sallia eri alkuperää olevien tarvikkeiden ja materiaalien käytön.

3. Osallistuminen tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavia hankinta- tai tukisopimuksia koskeviin menettelyihin on avoin myös kaikille luonnollisille henkilöille, jotka ovat jonkin muun kuin 1 kohdassa tarkoitetun maan kansalaisia, ja oikeushenkilöille, joiden kotipaikka on jossakin muussa kuin 1 kohdassa tarkoitetussa maassa, jos niille on vahvistettu vastavuoroinen mahdollisuus ulkoiseen apuun. Vastavuoroinen osallistumismahdollisuus myönnetään sellaiselle maalle, joka myöntää osallistumismahdollisuuden vastaavin ehdoin Euroopan unionin jäsenvaltioille ja kyseiselle vastaanottajamaalle.

Vastavuoroinen osallistuminen yhteisön ulkoiseen apuun vahvistetaan erillisellä päätöksellä, joka koskee tiettyä maata tai maaryhmää. Päätöksen tekee komissio 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti, ja sen on oltava voimassa vähintään yhden vuoden ajan.

Vastavuoroinen osallistuminen yhteisön ulkoiseen apuun myönnetään vertaamalla yhteisöä ja muita avunantajia alaa koskevalla tasolla tai koko maan, joko avunantajamaan tai vastaanottajamaan, tasolla. Päätös vastavuoroisuuden myöntämisestä avunantajamaalle perustuu kyseisen avunantajan antaman avun avoimuuteen, johdonmukaisuuteen ja suhteellisuuteen sekä avun laatuun ja määrään. Edunsaajamaita kuullaan tässä kohdassa kuvaillun prosessin aikana.

4. Osallistuminen tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavia hankinta- tai tukisopimuksia koskeviin menettelyihin on avoin kansainvälisille järjestöille.

5. Sopimusmenettelyjen yhteydessä ehdotettavien asiantuntijoiden ei tarvitse täyttää edellä esitettyjä kansalaisuusvaatimuksia.

6. Kaikkien tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavien sopimusten nojalla hankittujen tarvikkeiden ja materiaalien on oltava peräisin yhteisöstä tai tämän artiklan mukaan tukikelpoisesta maasta. Tässä asetuksessa ’alkuperällä’ tarkoitetaan asiaankuuluvassa alkuperäsääntöjä koskevassa yhteisön lainsäädännössä tullitarkoituksia varten säädettyä määritelmää.

7. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa komissio voi antaa osallistumisluvan luonnollisille henkilöille, jotka ovat muun kuin 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetun maan kansalaisia, tai oikeushenkilöille, joiden kotipaikka on muussa kuin 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetussa maassa, tai sallia eri alkuperää olevien tarvikkeiden ja materiaalien hankinnan kuin mitä 6 kohdassa tarkoitetaan. Poikkeusten perusteena voi olla se, että tuotteita ja palveluita ei ole saatavilla kyseessä olevien maiden markkinoilla, tilanne on äärimmäisen kiireellinen tai että kelpoisuussääntöjen noudattaminen tekisi hankkeen, ohjelman tai toimenpiteen toteuttamisen mahdottomaksi tai erittäin vaikeaksi.

8. Aina, kun yhteisön rahoitukseen sisältyy jonkin kansainvälisen järjestön toteuttama toimi, asianomaisiin sopimusmenettelyihin voivat osallistua kaikki luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt, jotka ovat osallistumiskelpoisia 1, 2 ja 3 kohdan nojalla tai kyseisen järjestön sääntöjen nojalla, mutta kaikkien avunantajien tasavertainen kohtelu on taattava. Samoja sääntöjä sovelletaan hankintoihin, materiaaleihin ja asiantuntijoihin.

Aina, kun yhteisön rahoitukseen sisältyy jonkin jäsenvaltion tai kolmannen maan kanssa yhteisrahoitettava toimi, ja ottaen huomioon 3 kohdassa tarkoitettu vastavuoroisuus, tai alueellisen järjestön kanssa yhteisrahoitettava toimi, asianomaisiin sopimusmenettelyihin voivat osallistua kaikki luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt, jotka ovat osallistumiskelpoisia 1, 2 ja 3 kohdan nojalla, sekä kaikki luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt, jotka ovat osallistumiskelpoisia tällaisen jäsenvaltion, kolmannen maan tai alueellisen järjestön sääntöjen mukaisesti. Samoja sääntöjä sovelletaan hankintoihin, materiaaleihin ja asiantuntijoihin.

9. Kun tämän asetuksen nojalla annettavaa yhteisön apua hallinnoi 10 artiklassa tarkoitettu yhteinen hallintoviranomainen, hankintasääntöinä sovelletaan 11 artiklassa tarkoitetuissa täytäntöönpanosäännöissä vahvistettuja sääntöjä.

10. Tarjoajien, joiden kanssa on tehty sopimuksia tämän asetuksen nojalla, on kunnioitettava asiaankuuluvissa Kansainvälisen työjärjestön yleissopimuksissa määriteltyjä keskeisiä työnormeja.

11. Kohdat 1–10 eivät rajoita sentyyppisten järjestöjen osallistumista, jotka ovat luonteensa tai sijaintinsa perusteella tukikelpoisia ottaen huomioon toimenpiteen tavoitteet.

22 artikla

Ennakkomaksut

Edunsaajien käyttöön ennakkomaksuina annettujen varojen tuottamat korot vähennetään lopullisesta maksusta.

23 artikla

Euroopan investointipankin tai muiden rahoituksen välittäjien käyttöön annetut varat

1. Edellä 15 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja varoja hallinnoivat rahoituksen välittäjät, Euroopan investointipankki tai mikä tahansa muu pankki tai järjestö, jolla on varojen hallinnoimiseen tarvittavat valmiudet.

2. Komission on annettava tapauksittain 1 kohdan täytäntöönpanosäännökset, jotka käsittelevät riskien jakamista, täytäntöönpanosta vastaavan välittäjän palkkiota, varojen tuoton käyttöä ja takaisinmaksua sekä toimenpiteen päättämistä.

24 artikla

Arviointi

1. Komissio arvioi säännöllisesti maantieteellisten ja rajat ylittävien politiikkojen ja ohjelmien ja alakohtaisten politiikkojen tuloksia sekä ohjelmasuunnittelun tuloksellisuutta varmistaakseen tavoitteiden saavuttamisen ja voidakseen laatia suosituksia paremmiksi toimiksi.

2. Komissio toimittaa merkittävät arviointikertomukset 26 artiklassa tarkoitetulle komitealle keskustelua varten. Näitä kertomuksia ja keskusteluja käytetään hyväksi ohjelmasuunnittelussa ja määrärahoja jaettaessa.

V OSASTO

LOPPUSÄÄNNÖKSET

25 artikla

Vuosikertomus

Komissio tarkastelee tämän asetuksen nojalla toteutettavien toimenpiteiden täytäntöönpanon edistymistä ja toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosikertomuksen yhteisön avun täytäntöönpanosta. Kertomus toimitetaan myös Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Kertomuksessa esitetään edellisen vuoden tiedot rahoitetuista toimenpiteistä, seuranta- ja arviointitoimien tuloksista sekä maksusitoumuksista ja maksuista maittain, alueittain ja yhteistyöaloittain eriteltynä.

26 artikla

Komitea

1. Komissiota avustaa komitea.

2. Tähän kohtaan viitattaessa sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklaa.

Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuksi määräajaksi vahvistetaan 30 päivää.

3. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

4. Euroopan investointipankkia edustava tarkkailija osallistuu komitean istuntoihin Euroopan investointipankkia koskevien kysymysten osalta.

5. Helpottaakseen vuoropuhelua Euroopan parlamentin kanssa komissio tiedottaa Euroopan parlamentille säännöllisesti komitean työstä ja lähettää sille asiaankuuluvat asiakirjat, kuten esityslistan, toimenpide-ehdotukset ja yhteenvedon kokouspöytäkirjoista, päätöksen 1999/468/EY 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

27 artikla

Muun kuin liitteessä mainitun kolmannen maan osallistuminen

1. Yhteisön avun johdonmukaisuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi komissio voi 12 artiklassa tarkoitettuja toimintaohjelmia hyväksyessään tai 13 artiklassa tarkoitettuja erityistoimenpiteitä toteuttaessaan päättää, että tämän asetuksen mukaisia toimenpiteitä voidaan soveltaa maihin ja alueisiin, jotka voivat saada apua muista yhteisön ulkoisen avun välineistä ja Euroopan kehitysrahastosta, jos toteutettava hanke tai ohjelma on luonteeltaan yleinen, alueellinen tai rajat ylittävä.

2. Kyseinen rahoitusmahdollisuus voidaan ottaa huomioon 7 artiklassa tarkoitetuissa strategia-asiakirjoissa.

3. Tukikelpoisuutta käsitteleviä 14 artiklan säännöksiä ja julkisia hankintoja koskeviin menettelyihin osallistumista käsitteleviä 21 artiklan säännöksiä mukautetaan siten, että asianomaisten maiden ja alueiden osallistuminen on mahdollista.

4. Yhteisön ulkoisen avun eri välineiden säännösten nojalla rahoitetuissa ohjelmissa osallistuminen hankintamenettelyihin voi olla avoin kaikille eri välineiden nojalla tukikelpoisten maiden luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille.

28 artikla

Yhteisön avun keskeyttäminen

1. Jos kumppanimaa ei noudata 1 artiklassa tarkoitettuja periaatteita, neuvosto voi päättää määräenemmistöllä komission ehdotuksesta toteuttaa aiheellisia toimenpiteitä kaiken kumppanimaalle tämän asetuksen nojalla myönnetyn avun osalta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kumppanimaiden ja alueiden kanssa tehtyihin kumppanuus- ja yhteistyösopimuksiin ja assosiaatiosopimuksiin sisältyvien yhteisön avun keskeyttämistä koskevien määräysten soveltamista.

2. Tällaisissa tapauksissa yhteisön apua käytetään ensisijaisesti tukemaan valtiosta riippumattomien järjestöjen toimia ihmisoikeuksien ja perusvapauksien edistämiseksi sekä demokratisoitumisprosessin tukemiseksi kumppanimaissa.

29 artikla

Rahoituspuitteet

1. Rahoituspuitteet tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten ajanjaksolla 2007–2013 ovat 11 181 000 000 euroa, ja ne jakautuvat seuraavasti:

a)	vähintään 95 prosenttia rahoituspuitteiden mukaisesta määrästä myönnetään 6 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitetuille maaohjelmille ja useita maita koskeville ohjelmille;

b)	enintään 5 prosenttia rahoituspuitteiden mukaisesta määrästä myönnetään 6 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitetuille rajat ylittävää yhteistyötä koskeville ohjelmille.

2. Budjettivallan käyttäjä hyväksyy vuotuiset määrärahat rahoituskehyksen rajoissa.

30 artikla

Uudelleentarkastelu

Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010 kertomuksen, jossa arvioidaan tämän asetuksen täytäntöönpanoa kolmen ensimmäisen vuoden aikana, ja liittää siihen tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen, joka sisältää tarvittavat muutokset siihen, 29 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu rahoituksen jakautuminen mukaan lukien.

31 artikla

Kumoaminen

1. Kumotaan 1 päivästä tammikuuta 2007 asetus (ETY) N:o 1762/92, asetus (EY) N:o 1734/94 ja asetus (EY) N:o 1488/96.

2. Kumottuja asetuksia sovelletaan edelleen vuotta 2007 edeltävien vuosien talousarvioihin liittyviin oikeudellisiin asiakirjoihin ja maksusitoumuksiin.

32 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 200731 päivään joulukuuta 2013.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 24 päivänä lokakuuta 2006.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

J. BORRELL FONTELLES

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

P. LEHTOMÄKI

(1) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 6. heinäkuuta 2006 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 17. lokakuuta 2006.

(2) EUVL C 46, 24.2.2006, s. 1.

(3) EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

(4) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY (EUVL L 200, 22.7.2006, s. 11).

(5) EYVL L 181, 1.7.1992, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 2112/2005 (EUVL L 344, 27.12.2005, s. 23).

(6) EYVL L 182, 16.7.1994, s. 4, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 2110/2005 (EUVL L 344, 27.12.2005, s. 1).

(7) EYVL L 189, 30.7.1996, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2112/2005.

(8) EYVL L 12, 18.1.2000, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 2112/2005.

(9) EUVL L 210, 31.7.2006, s. 25.

(10) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

(11) EUVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

(12) EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1.

(13) EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

(14) EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.

(15) EUVL L 210, 31.7.2006, s. 82.

LIITE

Asetuksen 1 artiklassa tarkoitetut kumppanimaat

Algeria

Armenia

Azerbaidžan

Egypti

Georgia

Israel

Jordania

Libanon

Libya

Länsirannan ja Gazan alueen palestiinalaishallinto

Marokko

Moldova

Syyria

Tunisia

Ukraina

Valko-Venäjä

Venäjän federaatio

9.11.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 310/15

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS N:o 1639/2006/EY,

tehty 24 päivänä lokakuuta 2006,

kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (2007–2013) perustamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 156 artiklan, 157 artiklan 3 kohdan ja 175 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Lissabonissa 23 ja 24 päivänä maaliskuuta 2000 kokoontunut Eurooppa-neuvosto asetti tavoitteeksi, että Euroopan unionista on tultava maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous. Eurooppa-neuvosto korosti, että on tärkeää luoda suotuisa ympäristö pk-yrityksille, levittää hyviä toimintatapoja ja varmistaa mahdollisimman suuri lähentyminen jäsenvaltioiden välillä. Göteborgissa 15 ja 16 päivänä kesäkuuta 2001 kokoontunut Eurooppa-neuvosto määritteli kestävää kehitystä koskevan unionin strategian, jolla varmistetaan, että taloudellista kasvua, sosiaalista osallisuutta ja ympäristönsuojelua ei eroteta toisistaan. Yritysten tuotantotavat ovat tärkeitä kestävän kehityksen kannalta.

(2)	Jotta voidaan edistää yhteisön kilpailukykyä ja innovointikapasiteettia, kehittää osaamisyhteiskuntaa ja varmistaa tasapainoiseen talouskasvuun perustuva kestävä kehitys, olisi perustettava kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma, jäljempänä ’puiteohjelma’.

(3)

Tämä on komission kevään Eurooppa-neuvostolle 2 päivänä helmikuuta 2005 antaman tiedonannon ”Kasvua ja työtä Euroopan tulevaisuuden hyväksi — Uusi alku Lissabonin strategialle” mukaista; tiedonannossa vaaditaan toimia, joilla varmistetaan kasvu ja kilpailukyky ja saadaan Eurooppa houkuttelevammaksi investoijille ja työntekijöille, ja korostetaan, että yrittäjyyttä koskevia aloitteita on kannustettava, yritysten perustamiseen on houkuteltava riittävästi riskipääomaa ja vahva eurooppalainen teollisuuspohja on säilytettävä, ja että innovointia, erityisesti ekoinnovointia, tieto- ja viestintätekniikan käyttöönottoa ja resurssien kestävää käyttöä olisi edistettävä. Vaikka kilpailukyky perustuu suureksi osaksi avoimilla ja kilpailukykyisillä markkinoilla toimivaan elinvoimaiseen liike-elämään ja sitä tuetaan sopivilla puitteilla, erityisesti innovaatioita tukevalla sääntelykehyksellä, yhteisö voi vaikuttaa markkinoiden puutteiden poistamiseen myöntämällä tukea ja lisärahoitusta.

(4)

Eurooppa-neuvoston Santa Maria da Feirassa 19. ja 20. kesäkuuta 2000 hyväksymässä pienyrityksiä koskevassa eurooppalaisessa peruskirjassa, jäljempänä ’peruskirja’, pienyrityksiä kuvataan ”Euroopan talouden perustaksi”. Pienten yritysten ja käsiteollisuusyritysten erityisluonne, vaatimukset ja odotukset olisi otettava tehokkaammin huomioon kansallisissa ja eurooppalaisissa politiikoissa. Pk-yritysten hyväksi toteutettavissa yhteisön toimissa, kuten komission 10 päivänä marraskuuta 2005 antamassa tiedonannossa ”Yhteisön Lissabon-ohjelman täytäntöönpano — kasvuun ja työllisyyteen tähtäävä nykyaikainen pk-yrityspolitiikka”, olisi otettava huomioon kyseisessä peruskirjassa vahvistetut tavoitteet, ja puiteohjelman avulla olisi pyrittävä etenemään kohti kyseisiä tavoitteita.

(5)

Puiteohjelma olisi kohdistettava erityisesti mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä 6 päivänä toukokuuta 2003 annetussa komission suosituksessa 2003/361/EY (4) olevan määritelmän mukaisiin pk-yrityksiin. Siinä olisi kiinnitettävä huomiota varsinkin erittäin nopean kasvun yritysten (niin sanottujen gaselliyritysten) sekä mikro- ja käsiteollisuusyritysten erityispiirteisiin ja -vaatimuksiin ja erityisiin kohderyhmiin, muun muassa naisyrittäjiin.

(6)

Puiteohjelman tarkoituksena on koota yhteen yrittäjyyttä, pk-yrityksiä, teollisuuden kilpailukykyä, innovointia, tieto- ja viestintätekniikkaa, ympäristöteknologioita ja älykästä energiahuoltoa koskevat yhteisön toimet, joista on tähän saakka säädetty seuraavissa säädöksissä: Euroopan teollisuuden kilpailukykyä edistävän yhteisön toimintaohjelman täytäntöönpanosta 25 päivänä kesäkuuta 1996 tehty neuvoston päätös 96/413/EY (5), Euroopan laajuisia televerkkoja koskevista suuntaviivoista 17 päivänä kesäkuuta 1997 tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1336/97/EY (6), ympäristöalan rahoitusvälineestä (LIFE) 17 päivänä heinäkuuta 2000 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1655/2000 (7), monivuotisesta ohjelmasta yritysten ja yrittäjyyden, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset), hyväksi (2001–2005) 20 päivänä joulukuuta 2000 tehty neuvoston päätös 2000/819/EY (8), yhteisön monivuotisen ohjelman hyväksymisestä maailmanlaajuisten verkkojen eurooppalaisen digitaalisen sisällön kehittämisen ja käytön sekä tietoyhteiskunnan kielellisen monimuotoisuuden edistämiseksi 22 päivänä joulukuuta 2000 tehty neuvoston päätös 2001/48/EY (9), energia-alan toimien monivuotisesta ohjelmasta ”Älykäs energiahuolto Euroopassa” (2003–2006) 26 päivänä kesäkuuta 2003 tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1230/2003/EY (10) kestävän kehityksen tukemiseksi energia-alalla ja eEurope 2005 -toimintasuunnitelman seurantaa, hyvien toimintatapojen levittämistä sekä verkko- ja tietoturvan parantamista koskevan monivuotisen ohjelman (2003–2005) hyväksymisestä (MODINIS) 17 päivänä marraskuuta 2003 tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 2256/2003/EY (11).

(7)	Puiteohjelmassa olisi vahvistettava joukko yhteisiä tavoitteita ja rahoituspuitteet niiden toteuttamiseksi, erilaiset täytäntöönpanotoimenpiteet sekä seurantaa, arviointia ja yhteisön taloudellisten etujen suojaamista koskevat järjestelyt.

(8)

Komission 11 päivänä maaliskuuta 2003 antaman tiedonannon ”Innovaatiopolitiikka: unionin Lissabonin strategiaa koskevan lähestymistavan päivittäminen” mukaisesti ja OECD:ssä laadittuun Oslon käsikirjaan viitaten innovointi ymmärretään siten, että siihen kuuluvat tuotteiden ja palvelujen valikoiman ja niihin liittyvien markkinoiden uudistaminen ja laajentaminen, suunnittelu-, tuotanto-, toimitus- ja jakelumenetelmien uudistaminen, muutosten aikaansaaminen hallinnossa, työn järjestämisessä sekä työoloissa ja työntekijöiden pätevyydessä. Se kattaa teknologiset, muut kuin teknologiset ja organisatoriset innovaatiot.

(9)

Tutkimuksen ja teknologian kehittämisen alalla perustamissopimuksen 166 artiklan mukaisesti toteutettu toiminta ei kuulu puiteohjelmaan. Sillä pitäisi täydentää yhteisön tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin seitsemättä puiteohjelmaa (2007–2013) (12) (jäljempänä ’seitsemäs TTK-puiteohjelma’) käsittelemällä innovointia, johon kuuluu sekä teknologinen että muu kuin teknologinen innovointi, joka on jo käynyt läpi lopullisen demonstroinnin vaiheen ja on valmis saatettavaksi markkinoille (innovaatioiden sovellustestaus markkinoilla). On varmistettava rahoituksen jatkuminen tutkimuksen, kehittämisen ja soveltamisen välillä (tekniikan siirtämistoimet, alkuvaihe mukaan lukien). Näin ollen rahoitus, joka koskee tutkimustulosten siirtämistä kaupallisiin sovellutuksiin, on koordinoitava tiiviisti seitsemännen TTK-puiteohjelman ja muiden asiaa koskevien tutkimusohjelmien kanssa.

(10)

Puiteohjelman olisi katettava myös uudella innovatiivisella tavalla käytettävien, olemassa olevien teknologioiden markkinoille saattaminen. Molemmat ohjelmat, toisin sanoen puiteohjelma ja seitsemäs TTK-puiteohjelma, kattavat tietyissä olosuhteissa teknologian demonstrointiin tarkoitetut kokeiluhankkeet. Näin on ainoastaan silloin, kun tietyt teknologiset ratkaisut (esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikan alan tekniset standardit) on validoitava muilta osin jo demonstroidun teknologian markkinoillesaattamisvaiheessa.

(11)	Puiteohjelmalla olisi täydennettävä rakennerahastoja ja muita asiaa koskevia yhteisön ohjelmia ottaen huomioon, että kunkin välineen olisi toimittava omien erityismenettelyjensä mukaisesti. Näin ollen samoja tukikelpoisia kustannuksia ei tulisi rahoittaa useammalla kuin yhdellä välineellä.

(12)	Puiteohjelman yhteisiä tavoitteita olisi toteutettava erityisohjelmilla, joita ovat ”Yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelma”, ”Tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelma” ja ”Älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelma”.

(13)	Avoimuuden sekä naisten ja miesten yhtäläisten mahdollisuuksien periaatteet olisi otettava huomioon kaikissa puiteohjelmaan kuuluvissa ohjelmissa ja toimissa.

(14)

Tässä päätöksessä vahvistetaan puiteohjelman koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (13) 37 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(15)	Kullekin erityisohjelmalle olisi laadittava erillinen alustava talousarvio.

(16)

Jotta voidaan varmistaa, että rahoitus kohdistetaan markkinoiden toimintahäiriöiden poistamiseen ja vältetään markkinavääristymiä, puiteohjelmasta myönnettävän rahoituksen olisi oltava yhteisön valtiontukisääntöjen ja asiaan liittyvien säädösten sekä voimassa olevan pk-yrityksiä koskevan yhteisön määritelmän mukaisia.

(17)	Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa, jäljempänä ’ETA-sopimus’, ja assosiaatiosopimusten pöytäkirjoissa määrätään asianomaisten maiden osallistumisesta yhteisön ohjelmiin. Muiden kolmansien maiden osallistumisen olisi oltava mahdollista, jos se on sopimusten ja menettelyjen mukaista.

(18)	Puiteohjelmaa ja erityisohjelmia olisi seurattava ja arvioitava säännöllisesti, jotta niitä voidaan tarvittaessa mukauttaa. Arviointiraporteissa olisi mahdollisuuksien mukaan tarkasteltava sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistamista ohjelmaan liittyvissä toimissa.

(19)

Olisi myös toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä sääntöjenvastaisuuksien ja petosten estämiseksi sekä ryhdyttävä tarvittaessa toimiin menetettyjen, aiheettomasti maksettujen tai väärinkäytettyjen varojen takaisinperimiseksi seuraavien asetusten mukaisesti: Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annettu neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95 (14), komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annettu neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96 (15) ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1073/1999 (16).

(20)

Teollisuuden ja palvelualojen yritysten kasvu ja kilpailukyky riippuu niiden kyvystä sopeutua muutoksiin nopeasti, hyödyntää innovatiivista potentiaaliaan ja kehittää laatutuotteita. Tämä haaste koskee kaikenkokoisia yrityksiä, mutta on erityisen tärkeä pienemmille yrityksille. Sen vuoksi on asianmukaista perustaa erityinen yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelma.

(21)

Yhteisö voi edistää ja koordinoida jäsenvaltioiden toimia. Se voi myötävaikuttaa jäsenvaltioiden saavutuksiin ja täydentää niitä erityisesti edistämällä kansallisten ja alueellisten kokemusten ja toimintatapojen vaihtoa, määrittämällä ja levittämällä hyviä toimintatapoja ja innovatiivisia ideoita ja parantamalla Euroopan laajuisten yrityksiä ja innovointia tukevien palvelujen saatavuutta erityisesti pk-yrityksille.

(22)

Komission 28 päivänä tammikuuta 2004 esittämässä tiedonannossa ”Kestävän kehityksen teknologioiden edistäminen: Ympäristöteknologioita koskeva Euroopan unionin toimintasuunnitelma” korostetaan, että ympäristöteknologioiden kehittämiseksi ja käyttöön ottamiseksi tarvitaan yhteisön ohjelmia ja että on otettava käyttöön erilaisia rahoitusvälineitä ympäristöteknologiainvestointeihin liittyvien riskien jakamiseksi.

(23)

Innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden eurooppalaisten markkinoiden toteuttamisen tukemiseksi jäsenvaltioiden ja komission on luotava innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden kannalta houkuttelevat edellytykset muun muassa asennoitumalla muutosta ennakoivasti sellaisiin julkisiin hankintoihin, joilla tuetaan edelläkävijämarkkinoiden luomista, parantaen samalla pk-yritysten osallistumismahdollisuuksia hankkeisiin ja julkisten palvelujen laatua sekä parantamalla sääntelyä ja standardeja tarpeiden varhaisen ennakoinnin pohjalta. Komission olisi annettava innovointia edistäviä julkisia hankintoja koskevaa opastusta.

(24)	Teknologisen innovoinnin osalta pk-yrityksiä olisi kannustettava osallistumaan avaruus- ja turvallisuusteknologian kaltaisille huipputeknologian aloille ja kehittämään sovelluksia, joita Galileo-satelliittipaikannusjärjestelmä tarjoaa.

(25)

Ekoinnovointi tarkoittaa kaikkea innovointia, jolla pyritään merkittävään ja osoitettavissa olevaan edistymiseen kohti tavoitteeksi asetettua kestävää kehitystä vähentämällä ympäristöön kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia tai saamalla aikaan sen, että luonnonvaroja, myös energiaa, käytetään tehokkaammin ja vastuullisemmin. Ekoinnovointi on kehittyvä konsepti, ja puiteohjelman on siksi edelleen vastattava muutoksiin. Puiteohjelman avulla tapahtuvalla ekoinnovoinnin edistämisellä pyritään osallistumaan ympäristöteknologioita koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanoon.

(26)

Life+-ympäristöohjelman toimet asianmukaisella tavalla huomioon ottaen puiteohjelmassa olisi rohkaistava ympäristöteknologioiden käyttöönottoa koe- ja markkinoillesaattamishankkeiden avulla lähentämällä innovatiivisten teknologioiden onnistunutta demonstrointia ja markkinoille ottamista ja poistamalla markkinoille pääsyn esteet sekä edistäen vapaaehtoisia lähestymistapoja, esimerkiksi ympäristöhallinnon alalla, ja asiaankuuluvien toimijoiden verkottumista. Siinä olisi tuettava yritysten ekoinnovointia hankkeiden ja riskipääomarahastoihin tehtävien yhteissijoitusten avulla, muttei kuitenkaan rahoitettava Life+-ohjelmasta rahoitusta saavia kustannuksia.

(27)

Markkinaperusteiset pk-yrityksille suunnatut yhteisön rahoitusvälineet täydentävät kansallisen tason rahoitusjärjestelyjä ja lisäävät niiden kerrannaisvaikutuksia. Niillä voidaan erityisesti edistää yksityisiä investointeja uusien innovatiivisten yritysten luomiseksi ja tukea suuren kasvupotentiaalin omaavia yrityksiä kasvuvaiheessa ja siten vähentää havaittua pääoman puutetta. Niillä voidaan parantaa olemassa olevien pk-yritysten mahdollisuuksia saada lainaa kilpailukykyä ja kasvua tukevien toimien toteuttamiseen.

(28)

Euroopan investointirahasto (EIR) on yhteisön elin, joka tarjoaa riskipääomaa ja takauksia pk-yrityksille. Se tukee erityisesti mikrorahoitusta sekä alkuvaiheen rahoitusta markkinoiden kysynnän ja parhaiden toimintatapojen mukaisesti. Se edistää osaamisyhteiskuntaan, innovointiin, kasvuun, työllisyyteen ja yrittäjähengen edistämiseen liittyvien yhteisön tavoitteiden saavuttamista. EIR varmistaa tarpeellisen jatkuvuuden yhteisön ohjelmien hallinnoinnissa ja on kerännyt siinä laajasti kokemusta. Riippumattomissa arvioinneissa onkin pidetty hyvänä käytäntönä, että EIR hallinnoi komission puolesta pk-yrityksille suunnattuja yhteisön rahoitusvälineitä. EIR:llä on lisäksi asiantuntemusta tukea jäsenvaltioiden käynnistämiä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvia uusia toimia, joiden tarkoituksena on houkutella pääomamarkkinoilta riskihakuisia sijoitusvirtoja innovatiivisten pienten yritysten käyttöön.

(29)

Rahoitusympäristöä uhkaavat muutokset ja uudet kirjanpitonormit saavat rahoituslaitokset entistä tietoisemmiksi riskeistä, johtavat luokittelukulttuuriin ja saattavat supistaa luottojen tarjontaa pk-yrityksille ainakin siirtymävaiheen ajan. Yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelmalla olisi sen vuoksi vastattava pk-yritysten muuttuviin rahoitustarpeisiin, myös lähirahoituksen tarpeeseen, ja autettava niitä sopeutumaan uuteen rahoitusympäristöön sekä samalla estettävä markkinavääristymien syntymistä. Lisäksi tarvitaan toimia, joilla parannetaan rahoituslaitosten kykyä arvioida innovointiin liittyviä riskejä ja joiden tarkoituksena on kehittää teknologialuokituksia ja parantaa pk-yritysten valmiuksia käyttää paremmin hyväkseen markkinoilla olevia rahoitusvälineitä.

(30)

Yrityksiä ja innovointia tukevilla korkealaatuisilla palveluilla on tärkeä tehtävä sen varmistamiseksi, että pk-yritykset saavat tietoa tavaroiden ja palveluiden sisämarkkinoiden toiminnasta ja mahdollisuuksista sekä innovoinnin, tiedon ja teknologian kansainvälisestä siirrosta. Lisäksi pk-yritykset saavat palvelujen välityksellä tietoa niitä koskevasta voimassa olevasta yhteisön lainsäädännöstä sekä valmisteilla olevasta lainsäädännöstä, johon ne voivat valmistautua ja jonka asettamiin vaatimuksiin ne voivat sopeutua kustannustehokkaasti. Yrityksille tarkoitettujen nykyisten eurooppalaisten tukiverkostojen, kuten euroneuvontakeskusten (EIC) ja innovaatioiden välityskeskusten (IRC), kautta on kerätty huomattava määrä kokemusta ja taitoja. Ulkoisissa arvioinneissa on korostettu, että Euroopan yrityksiä tukevien palvelujen monialaisuutta olisi lisättävä, mihin kuuluu nykyisten palvelujen ja tukiyksikköjen välisen yhteistyön optimoiminen keskitetyn palvelupisteen järjestelmän luomiseksi poistaen yritysneuvonnasta ”väärät ovet”. Tällä tarkoitetaan, että olisi levitettävä yhteisön ohjelmia koskevaa tietoa ja edistettävä pk-yritysten osallistumista näihin ohjelmiin, erityisesti seitsemänteen TTK-puiteohjelmaan. Arvioinneissa on myös korostettu komission ja pk-yritysten välisen vuorovaikutuksen helpottamisen tärkeyttä.

(31)

Yhteisön olisi luotava vankka analyyttinen perusta pk-yrityksiä, yrittäjyyttä, teollisuuden innovointia ja kilpailukykyä koskevan päätöksenteon tueksi. Tällaisen perustan olisi annettava lisäarvoa näitä aloja koskevaan kansallisen tason tietoon. Yhteisön olisi vastattava teollisuuden ja palvelualojen kilpailukykystrategioiden yhteisestä kehittämisestä ja yrittäjyysympäristöön ja kulttuuriin, mukaan luettuina taidot, yritysten sosiaalinen vastuu ja tasa-arvoasiat, liittyvien hyvien toimintatapojen edistämisestä sekä helpotettava, muun muassa koulutuksen ja jatkokoulutuksen avulla peruskoulutuksesta korkea-asteen koulutukseen, nuorten ryhtymistä yrittäjiksi.

(32)

Brysselissä 20 ja 21 päivänä maaliskuuta 2003 kokoontunut Eurooppa-neuvosto asetti innovoinnin ja yrittäjyyden etusijalle ja korosti, että Euroopan on pyrittävä nykyistä paremmin muuttamaan ideat todelliseksi lisäarvoksi. Se kehotti toteuttamaan lisätoimia, jotta voidaan luoda otolliset olosuhteet yritysten innovoinnille. Lineaarinen innovaatiomalli, jossa oletetaan että tutkimus johtaa suoraan innovaatioon, on osoittautunut riittämättömäksi selittämään innovaatiotuloksia ja luomaan asianmukaisia innovaatiopoliittisia linjauksia. Koska on tiedostettu, että yritykset ovat innovaatioprosessin ydin, yritysten innovointitoimien edistämiseen ja innovaatioiden markkinoille saattamisen valmisteluun myönnettävän rahoituksen sekä innovoinnin hallinnoinnin ja kulttuurin olisi sen vuoksi oltava osa yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelmaa. Tällä voitaisiin varmistaa, että innovointi edistää kilpailukykyä ja että sen tuloksia sovelletaan käytännön liiketoiminnassa. Brysselissä 25 ja 26 päivänä maaliskuuta 2004 kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi lisäksi, että puhtaat teknologiat ovat elintärkeitä yritysten ja ympäristön välisten synergioiden hyödyntämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla. Puhtaiden teknologioiden potentiaalia voidaan hyödyntää edistämällä ekoinnovointia, jonka piiriin innovatiiviset puhtaat teknologiat kuuluvat.

(33)

Tiedon siirron ja hyödyntämisen markkinat ovat usein vaikeaselkoiset ja markkinaesteitä syntyy sekä tiedon että yhteyksien puutteesta. Yrityksillä on usein vaikeuksia ottaa käyttöön teknologioita, jotka eivät kuulu niiden perinteiseen toimialaan, ja hyödyntää uudentyyppistä osaamista. Innovointiin liittyvät taloudelliset riskit saattavat olla suuria, voiton saanti saattaa lykkääntyä kehityksen takerrellessa ja onnistumisen ja epäonnistumisen veroseuraamukset eivät välttämättä ole tasapuolisia. Mahdollisuuksien hyödyntämiseen tarvittavasta osaamisesta saattaa olla puutetta. Institutionaaliset ja oikeudelliset esteet voivat viivästyttää tai heikentää uusien markkinoiden avautumista ja niille pääsyä. Konkurssilainsäädäntö voi olla vakavana esteenä yrittäjäriskin ottamiselle, koska pelätään epäonnistumista. Lisäksi taloudelliset olosuhteet voivat määrätä, mitkä innovaatiot toteutetaan ja mitkä jäävät toteuttamatta. Yrittäjyyttä, kilpailukykyä ja innovointia edistävien toimintaolosuhteiden luomiseen yrityksille tulisi sisältyä yrityksiin ja innovointiin liittyvien taloudellisten ja hallinnollisten uudistusten tehostaminen, jolla pyritään erityisesti lisäämään kilpailukykyä, vähentämään pk-yritysten hallinnollista taakkaa ja luomaan parempi sääntely-ympäristö yrittäjyydelle, yritysten perustamiselle ja luovutuksille sekä kasvulle ja innovoinnille.

(34)

Innovatiivisten teknologioiden markkinoille saattamista haittaavat esteet ovat erityisen huomattavia ympäristöteknologioissa. Liian usein markkinahinnat eivät täysin vastaa tuotteiden ja palvelujen ympäristökustannuksia. Markkinahintojen ulkopuolelle jäävät kustannukset lankeavat koko yhteiskunnan eivätkä saastuttajan maksettavaksi. Tämä markkinoiden toimintahäiriö sekä yhteisön tavoite säästää luonnonvaroja, estää saastumista ja suojella luontoa aiempaa kustannustehokkaammin antavat oikeutuksen ekoinnovoinnin voimakkaalle tukemiselle.

(35)

Yhteisön innovointitoimilla pyritään tukemaan jäsenvaltioiden ja niiden alueiden innovaatiopolitiikan kehittämistä ja edistämään kansallisten, alueellisten ja EU:n innovaatiopolitiikoiden synergiavaikutusten ja tukitoimien hyödyntämistä. Yhteisö pystyy edistämään rajatylittävää vaihtoa, keskinäistä oppimista ja verkostoitumista sekä innovaatiopolitiikan alalla tehtävää yhteistyötä. Sidosryhmien välinen verkostoituminen on ensiarvoisen tärkeää innovoinnille välttämättömän osaamisen ja ideoiden leviämisen helpottamiseksi.

(36)

Televiestintäneuvostossa 9 päivänä joulukuuta 2004 Brysselissä hyväksytyssä neuvoston päätöslauselmassa vahvistetaan perusteet uutta tietoyhteiskunta-aloitetta koskevalle ehdotukselle, jotta tietoyhteiskunta voisi voimakkaammin vaikuttaa Euroopan menestykseen. Edellä mainitussa, 2 päivänä helmikuuta 2005 esittämässään tiedonannossa komissio ehdottaa, että keskitytään ”varmistamaan vahvempi ja kestävä kasvu sekä luomaan enemmän ja parempia työpaikkoja”. Siinä korostetaan, että tieto- ja viestintätekniikkojen käyttöönotolla sekä yksityisellä että julkisella sektorilla on tärkeä merkitys parannettaessa innovaatioiden tuottamista ja kilpailukykyä Euroopassa. Sen vuoksi olisi perustettava erityinen tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelma.

(37)	Tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelman toimilla olisi edistettävä myös i2010-strategian tavoitteita ottaen kuitenkin huomioon muut yhteisön tieto- ja viestintätekniikan alan ohjelmat, jotta vältetään päällekkäisyydet.

(38)

Tieto- ja viestintätekniikat ovat osaamistalouden kulmakivi. Niiden osuus tuottavuuden kasvusta on nykyaikaisissa talouksissa noin puolet, ja ne tarjoavat ainutlaatuisia ratkaisuja keskeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Julkisia palveluja ja yleishyödyllisiä palveluja on parannettava läheisessä yhteistyössä asiaankuuluvien yhteisön politiikoiden kanssa, esimerkiksi kansanterveyden, koulutuksen, ympäristön ja liikenteen sekä sisämarkkinoiden kehittämisen ja kilpailun alalla.

(39)

Tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvien innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa ja hyödyntämistä parhaalla mahdollisella tavalla olisi kannustettava erityisesti yleistä etua palvelevilla aloilla, mukaan lukien heikommassa asemassa olevien ryhmien, kuten vammaisten tai vanhusten, elämänlaadun parantaminen. Lisäksi yhteisön tuella olisi helpotettava tietoyhteiskunnan kehittämiseen tähtäävien toimien koordinointia ja toteuttamista kaikissa jäsenvaltioissa.

(40)	eTEN-ohjelman (Euroopan laajuiset televerkot) väliarvioinnissa suositellaan, että yhteisön tukitoimissa otetaan huomioon kysynnän lähtökohdat hankkeissa, joilla tuetaan Euroopan laajuisia palveluja yleistä etua palvelevilla aloilla.

(41)

Sähköistä hallintoa ja sähköistä terveydenhuoltoa koskevissa komission tiedonannoissa ja asiaankuuluvissa neuvoston päätelmissä korostetaan, että ponnistuksia innovoinnissa, hyvien toimintatapojen vaihtamisessa ja yhteentoimivuudessa on lisättävä, ja todetaan, että asiaa koskevien yhteisön ohjelmien välisiä synergioita on edistettävä. Yhteentoimivuus on erittäin tärkeää tietoyhteiskunnan kehittämisen kannalta.

(42)

Lainsäädännölliset puitteet digitaalisen sisällön tuomien haasteiden ratkaisemiseksi tietoyhteiskunnassa on määritelty tietokantojen oikeudellisesta suojasta 11 päivänä maaliskuuta 1996 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 96/9/EY (17), tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa 22 päivänä toukokuuta 2001 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2001/29/EY (18) ja julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä 17 päivänä marraskuuta 2003 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/98/EY (19).

(43)	Jäsenvaltioiden erilaiset käytännöt muodostavat edelleen teknisiä esteitä, jotka haittaavat julkisen sektorin tiedon laajaa saavutettavuutta ja uudelleenkäyttöä unionissa.

(44)	Digitaaliseen sisältöön liittyvissä yhteisön toimissa olisi otettava huomioon yhteisön monikielisyyden ja monikulttuurisuuden erityispiirteet.

(45)	Luonnonvaroihin, joiden harkittu ja järkevä käyttö asetetaan tavoitteeksi perustamissopimuksen 174 artiklassa, kuuluvat uusiutuvien energialähteiden lisäksi öljy, maakaasu ja kiinteät polttoaineet, jotka ovat keskeisiä energialähteitä mutta myös pääasiallisia hiilidioksidipäästöjen lähteitä.

(46)

Komission vihreässä kirjassa ”Energiahuoltostrategia Euroopalle” todettiin, että unioni on tulossa yhä riippuvaisemmaksi ulkoisista energialähteistä ja että riippuvuus saattaa kasvaa 70 prosenttiin 20–30 vuoden kuluessa. Sen vuoksi siinä korostettiin tarvetta tasapainottaa tarjontaan liittyvää politiikkaa selkeillä kysyntään liittyvää politiikkaa edistävillä toimilla ja kehotettiin hallinnoimaan kulutusta paremmin ja ohjaamaan sitä ympäristöystävällisempään suuntaan erityisesti liikenne- ja rakennusalalla. Lisäksi siinä korostettiin, että energian tarjonnan suhteen etusijalle asetetaan uusien ja uusiutuvien energialähteiden käytön kehittäminen, jotta voitaisiin vastata ilmaston lämpenemisen asettamaan haasteeseen ja saavuttaa aikaisemmissa toimintasuunnitelmissa ja päätöslauselmissa jo asetettu tavoite kasvattaa uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta 12 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä.

(47)

Sähköntuotannon edistämisestä uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön sisämarkkinoilla 27 päivänä syyskuuta 2001 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2001/77/EY (20) säädetään, että jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että ohjeelliset kansalliset tavoitteet ovat johdonmukaisia ohjeellisen yhteisön kokonaistavoitteen kanssa, joka on 12 prosenttia kotimaisesta energian bruttokulutuksesta vuoteen 2010 mennessä sekä erityisesti ohjeellisen osuuden kanssa, jonka mukaan 22,1 prosenttia yhteisön kokonaissähkönkulutuksesta on vuoteen 2010 mennessä oltava uusiutuvista energialähteistä tuotettua sähköä. Komission 26 päivänä toukokuuta 2004 annetussa tiedonannossa ”Uusiutuvien energialähteiden osuus EU:ssa” varoitettiin, että tarvitaan merkittäviä lisätoimia, jotta tavoite uusiutuvien energialähteiden osuuden nostamisesta 12 prosenttiin energian kokonaiskulutuksesta voitaisiin saavuttaa vuoteen 2010 mennessä.

(48)

Rakennusten energiatehokkuudesta 16 päivänä joulukuuta 2002 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/91/EY (21) säädetään, että jäsenvaltioissa on sovellettava uusiin ja olemassa oleviin rakennuksiin energiatehokkuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia, suoritettava rakennusten energiasertifiointi ja tarkastettava rakennusten lämmityskattilat ja ilmastointijärjestelmät säännöllisesti.

(49)

Liikenteen biopolttoaineiden ja muiden uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä 8 päivänä toukokuuta 2003 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/30/EY (22) säädetään, että jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden markkinoille saatetaan biopolttoaineita ja muita uusiutuvia polttoaineita vähimmäisosuus.

(50)

Hyötylämmön tarpeeseen perustuvan sähkön ja lämmön yhteistuotannon edistämisestä sisämarkkinoilla ja direktiivin 92/42/ETY muuttamisesta 11 päivänä helmikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/8/EY (23) säädetään, että jäsenvaltioiden on analysoitava mahdollisuutensa tehokkaaseen yhteistuotantoon ja perustettava tukijärjestelmiä kansallisten mahdollisuuksien mukaisesti.

(51)

Jotta voitaisiin helpottaa näiden yhteisön toimien täytäntöönpanoa, lisätä uusiutuvien energialähteiden markkinaosuutta ja parantaa energiatehokkuutta, yhteisön tasolla on toteutettava erityisiä edistämisohjelmia, joilla voitaisiin luoda edellytykset kehitykselle kohti kestävien energiajärjestelmien käyttöä, erityisesti uusiutuviin energialähteisiin perustuvan energian tuottamiseen ja kuluttamiseen tarkoitettujen laitteiden standardoinnin tukemiseksi, teknologian käyttöönoton lisäämiseksi ja kysyntäpuolen hallinnointia koskevien hyvien toimintatapojen levittämiseksi. Sama koskee yhteisön toimia, jotka liittyvät sähkö- ja elektroniikkalaitteiden sekä toimisto- ja viestintälaitteiden sähköenergiatehokkuutta koskeviin merkintöihin ja valaistus-, lämmitys- ja ilmastointilaitteiden standardointiin. Sen vuoksi olisi perustettava Älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelma.

(52)

Älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelman pitäisi auttaa saavuttamaan energiansaannin monipuolistamisen ja toimitusvarmuuden parantamista koskevat yleistavoitteet ja lisäämään unionin yritysten — erityisesti pk-yritysten — kilpailukykyä samalla kun sillä suojeltaisiin ympäristöä ja täytettäisiin tämän alan kansainväliset sitoumukset. Energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävien ohjelman toimenpiteiden kohteena olisi oltava myös tuotantoprosessien tekniset parannukset ja tehokkuuden lisääminen parantamalla kuljetuslogistiikkaa.

(53)

Jotta kestävän energiahuollon strategiaa voidaan täysin hyödyntää, yhteisön on määrätietoisesti edelleen tuettava politiikoiden kehittämistä ja täytäntöönpanoa sekä poistettava olemassa olevia ei-teknisiä esteitä edistämiskampanjoilla mutta erityisesti tuettava investointien nopeuttamista ja innovatiivisten teknologioiden käyttöönoton edistämistä koko yhteisön alueella.

(54)

Uusiutuvat energialähteet ja energiatehokkuus ovat paitsi ympäristöystävällisiä myös yhteisön nopeimmin kasvavia teollisuuden aloja, jotka luovat uusia ja innovatiivisia työpaikkoja. Euroopan uusiutuviin energialähteisiin perustuva teollisuus on maailmanlaajuisesti edelläkävijä uusiutuvista energialähteistä tuotettavaan sähköön liittyvien teknologioiden kehittämisessä. Nämä teknologiat tukevat taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja vähentävät luonnonvarojen tuhlausta.

(55)	Päätöksen N:o 1230/2003/EY voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2006.

(56)

Päätöksellä N:o 1230/2003/EY perustetuista neljästä erityisalasta kolmea olisi jatkettava tällä puiteohjelmalla: i) energiatehokkuuden parantaminen ja energian järkevä käyttö (SAVE), ii) uusien ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen (ALTENER) ja iii) energiatehokkuuden sekä uusien ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen liikenteen alalla (STEER).

(57)

Päätöksellä N:o 1230/2003/EY perustettua ohjelman kansainvälistä ulottuvuutta (Coopener) olisi jatkettava yhteisön uusien ulkomaanavun välineiden puitteissa ympäristön ja luonnonvarojen — energia mukaan lukien — kestävän hallinnoinnin aihekohtaisen ohjelman osana. Aihekohtaisen ohjelman asiaa koskevien osien ja Älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelman välillä olisi kuitenkin oltava kiinteä yhteys, jotta pk-yritykset voisivat hyödyntää Euroopan ulkopuolella olevia älykkään energian markkinoita.

(58)

Hyvää hallintotapaa ja parempaa sääntelyä koskevien periaatteiden mukaisesti komissio on pyytänyt puolueettomia asiantuntijoita tekemään ennakkoarvioinnin uudistetusta monivuotisesta yhteisön energia-alan ohjelmasta, jolla on tarkoitus jatkaa tällä hetkellä voimassa olevaa Älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelmaa 31 päivän joulukuuta 2006 jälkeen. Antamassaan kertomuksessa asiantuntijat totesivat, että on tarpeellista varmistaa Älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelman jatkuminen vuoden 2006 jälkeen, ja että sitä on kehitettävä kokonaisvaltaisemmaksi ja kunnianhimoisemmaksi. Kyseinen ohjelma olisi perustettava myös siksi, että Euroopan vahvuutta ja huippuosaamista kestävien energiateknologioiden ja niiden soveltamisen alalla voitaisiin parantaa edelleen.

(59)

Tämän puiteohjelman täytäntöönpanossa olisi otettava huomioon helppokäyttöisyyden ja hallinnollisen yksinkertaistamisen tavoite. Komission olisi julkaistava ja saatettava laajaan levitykseen käyttäjän opas, jossa esitetään selkeät, yksinkertaiset ja avoimet yleisperiaatteet tuensaajien osallistumiselle puiteohjelmaan. Tämän tarkoituksena on erityisesti helpottaa pk-yritysten osallistumista. Käyttäjän oppaassa olisi esitettävä tuensaajien oikeudet ja velvollisuudet, rahoitussäännökset, kuten tukikelpoiset kustannukset ja tukiprosentit, hallinnollisia sääntöjä ja menettelyjä koskevat periaatteet, erityisesti helppokäyttöiset hakumenettelyt, tarvittaessa kaksivaiheisen hakumenettelyn soveltaminen sillä edellytyksellä, että kyseinen menettely kestää enintään sopimuksen arvioinnin ja allekirjoittamisen välisen ajan, hankkeiden tulosten käyttöä ja levittämistä koskevat säännöt sekä ehdotusten arviointia ja valintaa sekä tuen myöntämistä koskevat periaatteet.

(60)

Komissio voi kustannus-hyötyanalyysin perusteella käyttää uutta tai olemassa olevaa toimeenpanovirastoa puiteohjelman täytäntöönpanemiseksi tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 (24) mukaisesti.

(61)	Puiteohjelmalla olisi myös tuettava pohdintaa Euroopan innovointipolitiikan tulevista rakenteista ja tarpeista.

(62)

Koska jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa yhteisön kilpailukyvyn ja innovoinnin tehostamista koskevia tämän päätöksen tavoitteita sen edellyttämien monenvälisten kumppanuuksien, kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteisön laajuisen tiedonvaihdon vuoksi ja koska nämä tavoitteet voidaan toimien ja toimenpiteiden luonteen vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa tarkoitetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(63)	Tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (25) mukaisesti.

(64)

Kun otetaan huomioon erityisohjelmien yhteydessä käsiteltävien asioiden luonne, komissiota avustaa kunkin erityisohjelman täytäntöönpanossa eri komitea. Nämä komiteat tapaavat säännöllisin väliajoin samanaikaisesti, jotta näissä yhteisissä istunnoissa voitaisiin keskustella horisontaalisista tai yhteisesti merkittävistä kysymyksistä, jotka yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelman hallintokomitea kartoittaa yhteistyössä komission kanssa.

(65)	Puiteohjelman eri osien välisen johdonmukaisuuden ja ohjelman tehokkuuden lisäämiseksi kilpailukyvyn ja innovoinnin strategisen neuvoa-antavan komitean olisi neuvottava komissiota.

(66)

Digitaalisen sisällön saatavuuden, käytettävyyden ja hyödynnettävyyden parantamista Euroopassa koskevasta monivuotisesta yhteisön ohjelmasta 9 päivänä maaliskuuta 2005 tehdyllä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 456/2005/EY (26) perustetaan monivuotinen ohjelma ”eContentplus”. Kyseisen päätöksen voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2008. Sen jälkeen toimenpiteitä digitaalisen sisällön saatavuuden, käytettävyyden ja hyödynnettävyyden parantamiseksi Euroopassa olisi jatkettava tällä päätöksellä perustettavalla tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelmalla.

(67)	Päätöksen 96/413/EY mukaiset toimenpiteet olisi integroitava yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelmaan. Päätös 96/413/EY olisi sen vuoksi kumottava,

OVAT PÄÄTTÄNEET SEURAAVAA:

I OSASTO

YHTEISET SÄÄNNÖKSET

I LUKU

Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma

1 artikla

Perustaminen

1. Perustetaan kilpailukykyä ja innovointia tukevien yhteisön toimien puiteohjelma, jäljempänä ’puiteohjelma’, jossa pienet ja keskisuuret yritykset otetaan erityisesti huomioon, 1 päivän tammikuuta 2007 ja 31 päivän joulukuuta 2013 väliseksi ajaksi.

2. Puiteohjelmalla edistetään yhteisön kilpailukykyä ja innovointikapasiteettia ja tuetaan siten yhteisön toimintaa kehittyneenä osaamisyhteiskuntana, joka kykenee ylläpitämään kestävää kehitystä, jonka perustana ovat voimakas talouskasvu, erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous sekä korkeatasoinen ympäristönsuojelu ja ympäristön laadun parantaminen.

3. Tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin alalla perustamissopimuksen 166 artiklan mukaisesti toteutettu toiminta ei kuulu puiteohjelmaan. Puiteohjelmalla edistetään osaltaan tutkimuksen ja innovoinnin lähentymistä ja kaikkia innovoinnin muotoja.

2 artikla

Tavoitteet

1. Puiteohjelman tavoitteena on

a)	parantaa yritysten, varsinkin pk-yritysten, kilpailukykyä;

b)	edistää kaikkia innovoinnin muotoja, ekoinnovointi mukaan luettuna;

c)	vauhdittaa kestävän, kilpailukykyisen, innovatiivisen ja osallisuutta edistävän tietoyhteiskunnan kehittymistä;

d)	edistää energiatehokkuutta sekä uusia ja uusiutuvia energialähteitä kaikilla aloilla, liikenne mukaan luettuna.

2. Puiteohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi toteutetaan seuraavat II osastossa perustetut erityisohjelmat, jäljempänä ’erityisohjelmat’:

a)	yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelma;

b)	tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelma;

c)	Älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelma.

3 artikla

Määrärahat

1. Rahoituspuitteet puiteohjelman toteuttamiseksi ovat 3 621 300 000 euroa.

2. Erityisohjelmiin tarkoitetun rahoituksen ohjeellinen jakautuminen esitetään liitteessä I.

3. Budjettivallan käyttäjä myöntää vuotuiset määrärahat rahoituskehyksen rajoissa.

4 artikla

Kolmansien maiden osallistuminen

Puiteohjelmaan voivat osallistua

a)	Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluvat Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) maat ETA-sopimuksen ehtojen mukaisesti;

b)	liittymässä olevat maat ja ehdokasmaat, joita varten on laadittu liittymistä valmisteleva strategia, kunkin maan osalta puitesopimuksissa ja assosiaationeuvostojen päätöksissä vahvistettujen yhteisön ohjelmiin osallistumista koskevien yleisten periaatteiden sekä yleisten ehtojen mukaisesti;

c)	Länsi-Balkanin maat niiden sääntöjen mukaisesti, jotka määritellään näiden maiden kanssa tehtävien, niiden osallistumista yhteisöohjelmiin koskevien puitesopimusten johdosta;

d)	muut kolmannet maat tehtyjen sopimusten ja menettelyjen rajoissa.

II LUKU

Puiteohjelman täytäntöönpano

5 artikla

Vuotuiset työohjelmat

1. Komissio vahvistaa erityisohjelmia koskevat vuotuiset työohjelmat 46 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen ja ottaa huomioon, että ne on mukautettava tulevaan kehitykseen erityisesti väliarvioinnin jälkeen.

Komissio varmistaa vuotuisten työohjelmien täytäntöönpanon ja tiedottaa kattavasti ja viipymättä Euroopan parlamentille niiden valmistelusta ja täytäntöönpanosta.

2. Sellaiset vuotuisiin työohjelmiin tehtävät muutokset, jotka koskevat yli 1 miljoonan euron suuruisia budjettimäärärahoja, vahvistetaan 46 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

6 artikla

Puiteohjelmaa koskevat yhteiset täytäntöönpanotoimenpiteet

1. Jäljempänä II osaston I luvun 2 jaksossa, II luvun 2 jaksossa ja III luvun 2 jaksossa tarkoitetut välineet muodostavat puiteohjelman yhteisen keinovalikoiman. Niitä voidaan käyttää myös kunkin erityisohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi asianomaisen vuotuisen työohjelman mukaisesti. Kattava yksityiskohtainen luettelo välineistä esitetään 47 artiklassa tarkoitetussa käyttäjän oppaassa.

2. Myönnetyn rahoituksen on oltava kaikilta osin yhteisön valtiontukisääntöjen sekä asiaan liittyvien säädösten mukainen. Yleisön tiedonsaantioikeutta koskevia sääntöjä on noudatettava. Avoimuutta ja naisten ja miesten tasa-arvon valtavirtaistamista koskevat yhteisön säännökset on otettava huomioon.

7 artikla

Tekninen apu

Tämän päätöksen nojalla vahvistetuilla rahoituspuitteilla voidaan kattaa myös tämän päätöksen tehokkaan täytäntöönpanon ja sen tavoitteiden saavuttamisen kannalta tarpeellisiin valmistelutoimiin, seurantaan, valvontaan, tarkastukseen ja arviointiin liittyviä välttämättömiä menoja.

Tällaisia toimia voivat olla etenkin selvitykset, kokoukset, tiedotustoimet, julkaisut sekä menot, jotka aiheutuvat tietojenvaihdossa ja -käsittelyssä käytettävistä tietoteknisistä välineistä, järjestelmistä ja verkoista sekä teknisestä, tieteellisestä ja hallinnollisesta avusta ja asiantuntemuksesta, joihin komissio voi joutua turvautumaan tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi.

8 artikla

Seuranta ja arviointi

1. Komissio seuraa säännöllisesti tämän puiteohjelman ja sen erityisohjelmien täytäntöönpanoa. Se tarkastelee myös synergiaa itse puiteohjelmassa sekä muiden täydentävien yhteisön ohjelmien ja tarvittaessa unionin yhteisrahoittamien kansallisten ohjelmien kanssa. Se tarkastelee mahdollisuuksien mukaan sukupuoliulottuvuutta ja syrjimättömyysperiaatteen noudattamista ohjelmatoimissa.

Komissio laatii puiteohjelmasta ja kustakin erityisohjelmasta vuotuisen täytäntöönpanokertomuksen, joka koskee tuettuja toimia ja niiden taloudellista toteutusta, tuloksia ja, jos mahdollista, vaikutuksia. Yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelmaa koskevassa vuosikertomuksessa on selvästi eriteltävä ekoinnovointia koskevat toimet.

2. Puiteohjelmasta ja sen erityisohjelmista tehdään väli- ja loppuarvioinnit. Näissä arvioinneissa tarkastellaan muun muassa aiheellisuutta, johdonmukaisuutta ja synergiaa, vaikuttavuutta, tehokkuutta, kestävyyttä ja hyödyllisyyttä sekä tarvittaessa varojen jakautumista aloittain, mikäli mahdollista. Loppuarvioinnissa tarkastellaan myös, missä määrin koko puiteohjelman ja kunkin sen alaohjelman tavoitteet on saavutettu.

Sekä väli- että loppuarvioinnissa käytetään asianmukaisia menetelmiä, joilla mitataan puiteohjelman ja kunkin erityisohjelman vaikutusta niiden tavoitteisiin, muun muassa kilpailukyvyn, innovoinnin, yrittäjyyden, tuottavuuden kasvun, työllisyyden ja ympäristön osalta.

Näissä arvioinneissa tarkastellaan verkoston jäsenten tarjoamien 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen palvelujen laatua. Väliarviointeihin voi sisältyä myös jälkiarviointiosioita, joissa tarkastellaan edellisiä ohjelmia.

3. Erityisohjelmien väli- ja loppuarvioinnit sekä tarvittavat budjettimäärärahat sisällytetään vastaaviin vuotuisiin työohjelmiin.

Vuotuisissa työohjelmissa määritellään kullekin erityistoimelle joukko mitattavissa olevia tavoitteita sekä esitetään asianmukaiset arviointiperusteet ja joukko määrällisiä ja laadullisia indikaattoreita, joiden avulla arvioidaan suoritusten tehokkuutta koko puiteohjelman ja asiaa koskevien erityisohjelmien tavoitteiden saavuttamisen kannalta.

Puiteohjelman väli- ja loppuarviointi sekä tarvittavat budjettimäärärahat sisällytetään yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelman vuotuiseen työohjelmaan.

4. Puiteohjelman väliarviointi suoritetaan 31 päivään joulukuuta 2009 mennessä ja loppuarviointi 31 päivään joulukuuta 2011 mennessä.

Erityisohjelmien väli- ja loppuarvioinnit järjestetään niin, että niiden tulokset voidaan ottaa huomioon puiteohjelman väli- ja loppuarvioinnissa.

5. Komissio toimittaa vuotuiset täytäntöönpanokertomukset sekä puiteohjelmaa ja sen erityisohjelmia koskevien väli- ja loppuarviointien tulokset Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

9 artikla

Yhteisön taloudellisten etujen suojaaminen

1. Komissio varmistaa, että kun tämän päätöksen mukaisesti rahoitettuja toimia pannaan täytäntöön, yhteisön taloudelliset edut suojataan petoksia, korruptiota ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja perusteettomasti maksettujen varojen takaisinperinnällä ja — jos väärinkäytöksiä todetaan — soveltamalla tehokkaita, oikeasuhtaisia ja varoittavia seuraamuksia asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 ja (Euratom, EY) N:o 2185/96 sekä asetuksen (EY) N:o 1073/1999 mukaisesti.

2. Tämän päätöksen mukaisia yhteisön toimia rahoitettaessa asetusta (EY, Euratom) N:o 2988/95 ja asetusta (Euratom, EY) N:o 2185/96 sovelletaan jokaiseen yhteisön oikeuden säännösten samoin kuin puiteohjelman perusteella määrättyjen sopimusvelvoitteiden rikkomiseen, joka johtuu taloudellisen toimijan teosta tai laiminlyönnistä ja jonka tuloksena on tai voisi olla vahinko Euroopan unionin yleiselle talousarviolle tai yhteisöjen hoidossa oleville talousarvioille perusteettoman menon takia.

3. Kaikkiin tästä päätöksestä johtuviin täytäntöönpanotoimenpiteisiin on erityisesti sisällytettävä määräykset komission (tai sen valtuuttaman edustajan) suorittamasta varainhoidon ja muusta valvonnasta sekä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen suorittamista tarkastuksista, jotka voidaan tarvittaessa tehdä paikan päällä.

II OSASTO

ERITYISOHJELMAT

I LUKU

Yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelma

1 jakso

Tavoitteet ja toiminta-alat

10 artikla

Perustaminen ja tavoitteet

1. Perustetaan yrityksiä ja erityisesti pk-yrityksiä, yrittäjyyttä, innovointia, ekoinnovointi mukaan luettuna, ja teollisuuden kilpailukykyä tukeva yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelma.

2. Yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelmaan kuuluvilla toimilla tuetaan, parannetaan, rohkaistaan ja edistetään

a)	rahoituksen saantia pk-yritysten käynnistämistä ja kasvua varten sekä innovointitoimiin suuntautuvia sijoituksia;

b)	suotuisan ympäristön luomista pk-yritysten yhteistyölle, erityisesti rajatylittävän yhteistyön alalla;

c)	kaikkia yrityksissä tapahtuvan innovoinnin muotoja;

d)	ekoinnovointia;

e)	yrittäjyyttä ja innovaatiokulttuuria;

f)	yrityksiin ja innovointiin liittyviä taloudellisia ja hallinnollisia uudistuksia.

11 artikla

Rahoituksen saanti pk-yritysten käynnistämistä ja kasvua varten

Seuraavat osa-alueet voivat kuulua toimeen, jonka kohteena on rahoituksen saanti pk-yritysten käynnistämistä ja kasvua varten sekä innovointitoimiin, ekoinnovointi mukaan luettuna, suuntautuvia sijoituksia varten:

a)	lisätään sellaisten riskipääomarahastojen ja sijoitusvälineiden sijoitusvolyymejä, joihin yksityiset pääomasijoittajat (bisnesenkelit) osallistuvat;

b)	saadaan aikaan kerrannaisvaikutuksia pk-yrityksille tarkoitettujen velkarahoitusvälineiden kannalta;

c)	parannetaan pk-yritysten rahoitusympäristöä ja investointivalmiuksia.

12 artikla

Pk-yritysten yhteistyö

Seuraavat osa-alueet voivat kuulua toimeen, jonka kohteena on pk-yritysten yhteistyö:

a)	kehitetään pk-yrityksiä tukevia palveluja;

b)	osallistutaan toimenpiteisiin, joiden avulla pk-yrityksiä autetaan ja kannustetaan tekemään rajatylittävää yhteistyötä muiden yritysten ja muiden innovaatiotoimijoiden kanssa, pk-yritysten toiminta eurooppalaisessa ja kansainvälisessä standardoinnissa mukaan luettuna;

c)	edistetään ja helpotetaan yritysten kansainvälistä yhteistyötä, myös alueellisella tasolla, hyödyntäen pk-yritysten verkostoja, jotka edistävät niiden taloudellisten ja teollisten toimintojen koordinointia ja kehittämistä.

13 artikla

Innovointitoimet

Seuraavat osa-alueet voivat kuulua toimeen, jonka kohteena on innovointi:

a)	tuetaan alakohtaista innovointia, klustereita, innovointiverkostoja, julkisen ja yksityisen sektorin välisiä innovointikumppanuuksia, yhteistyötä asiaankuuluvien kansainvälisten järjestöjen kanssa sekä innovaatiojohtamista;

b)	tuetaan yritysten innovoinnin alalla toteutettavia kansallisia ja alueellisia ohjelmia;

c)	tuetaan innovatiivisten teknologioiden ja konseptien käyttöönottoa sekä nykyisten teknologioiden ja konseptien innovatiivista soveltamista;

d)	tuetaan palveluja, joita käytetään tiedon ja teknologian kansainvälisessä siirrossa sekä teollis- ja tekijänoikeuksien suojelussa ja hallinnoinnissa;

e)	kehitetään ja tutkitaan uusia innovaatiopalvelutyyppejä;

f)	edistetään teknologiaa ja tietämystä tietojen arkistoinnin ja siirron avulla.

14 artikla

Ekoinnovointitoimet

Ekoinnovaatioihin liittyvät toimet voivat sisältää:

a)	tuetaan ympäristöteknologioiden käyttöönottoa ja ekoinnovaatioiden toteuttamista;

b)	yhteissijoitetaan riskipääomarahastoihin, jotka tuottavat omaa pääomaa myös ekoinnovointiin investoiville yrityksille, liitteessä II esitetyn menettelyn mukaisesti;

c)	edistetään ekoinnovointiverkostoja ja klustereita sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia ekoinnovoinnin alalla ja kehitetään innovatiivisia yrityspalveluja sekä helpotetaan tai edistetään ekoinnovointia;

d)	edistetään ekoinnovointia koskevia uusia ja integroituja lähestymistapoja sellaisilla aloilla kuin ympäristöjohtaminen ja tuotteiden, prosessien ja palvelujen ympäristöä säästävä suunnittelu, ottaen huomioon niiden koko elinkaari.

15 artikla

Yrittäjyys ja innovaatiokulttuuri

Seuraavat osa-alueet voivat kuulua toimeen, jonka kohteena on yrittäjyys ja innovaatiokulttuuri:

a)	edistetään yrittäjähenkisyyttä ja -valmiuksia sekä yrittäjyyskulttuuria ja tasapainotetaan yrittäjyyden riskejä ja palkkioita varsinkin naisten ja nuorten rohkaisemiseksi;

b)	luodaan yrityksille toimintaolosuhteet, jotka kannustavat innovointiin, yritystoiminnan kehittämiseen ja kasvuun;

c)	tuetaan toimintalinjojen kehittämistä ja yhteistyötä toimijoiden välillä kansallisten ja alueellisten ohjelmien hallinnoijien rajatylittävä yhteistyö mukaan luettuna, erityisesti ohjelmien ja toimenpiteiden pk-yritysmyönteisyyden edistämiseksi;

d)	kannustetaan yritysten perustamista ja yritysten omistuksen siirtämistä.

16 artikla

Yrityksiin ja innovointiin liittyvät taloudelliset ja hallinnolliset uudistukset

Seuraavat osa-alueet voivat kuulua toimeen, jonka kohteena ovat yrityksiin ja innovointiin liittyvät taloudelliset ja hallinnolliset uudistukset:

a)	kerätään tietoja, analysoidaan ja seurataan tuloksia sekä kehitetään ja koordinoidaan toimintalinjoja;

b)	tuetaan teollisuus- ja palvelualoihin liittyvien kilpailukykystrategioiden määrittämistä ja edistämistä;

c)	tuetaan huippuosaamiseen tähtäävää keskinäistä oppimista valtionhallinnossa sekä alue- ja paikallishallinnossa.

2 jakso

Täytäntöönpano

17 artikla

Pk-yrityksille suunnatut yhteisön rahoitusvälineet

1. Yhteisön rahoitusvälineillä pyritään helpottamaan pk-yritysten rahoituksen saantia tietyissä yrityksen elinkaaren vaiheissa: siemen-, käynnistys- ja kasvuvaiheessa sekä liiketoiminnan luovutuksessa. Asiaankuuluvien rahoitusvälineiden piiriin sisällytetään investoinnit, joita pk-yritykset tekevät muun muassa teknologiseen kehittämiseen, innovointiin, ekoinnovointi mukaan luettuna, teknologian siirtoon ja liiketoimintansa laajentamiseen rajojen yli.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja välineitä ovat seuraavat:

a)	kasvavien ja innovatiivisten pk-yritysten rahoitustuki (High Growth and Innovative SME Facility, GIF);

b)	pk-yritysten takausjärjestelmä (SME Guarantee Facility, SMEG);

c)	valmiuksien kehittämisen järjestelmä (Capacity Building Scheme, CBS).

3. Eri välineiden täytäntöönpanoa koskevat järjestelyt vahvistetaan liitteessä II.

18 artikla

Kasvavien ja innovatiivisten pk-yritysten rahoitustuki (GIF)

1. GIF-järjestelmää hallinnoi Euroopan investointirahasto (EIR) komission puolesta.

GIF:n tehtävänä on:

a)	tukea pk-yritysten perustamista ja rahoitusta sekä pienentää osaltaan oman pääoman ja riskipääoman markkinapuutetta, joka estää pk-yrityksiä hyödyntämästä kasvumahdollisuuksiaan. Tarkoituksena on kehittää Euroopan riskipääomamarkkinoita;

b)	tukea innovatiivisia, suuren kasvupotentiaalin pk-yrityksiä, varsinkin sellaisia, jotka toteuttavat tutkimus-, kehitys- ja muita innovointitoimia.

2. GIF sisältää seuraavat kaksi osajärjestelmää:

—

Ensimmäinen osajärjestelmä eli GIF1 kattaa alkuvaiheen (siemen- ja käynnistysvaiheen) sijoitukset. Se sijoittaa varoja erikoistuneisiin riskipääomarahastoihin, kuten alkuvaiheen rahastoihin, alueellisiin rahastoihin, rahastoihin, jotka ovat keskittyneet tiettyihin aloihin tai teknologioihin tai tutkimukseen ja teknologiseen kehittämiseen, sekä yrityshautomoihin liittyviin rahastoihin, jotka puolestaan tarjoavat pääomaa pk-yrityksille. Se voi myös tehdä yhteissijoituksia sellaisiin rahastoihin ja sijoitusvälineisiin, joihin yksityiset pääomasijoittajat (bisnesenkelit) osallistuvat.

—

Toinen osajärjestelmä eli GIF2 kattaa kasvuvaiheen sijoitukset, ja se sijoittaa varoja erikoistuneisiin riskipääomarahastoihin, jotka puolestaan tekevät pääomasijoituksia tai muita oman pääoman ehtoisia sijoituksia innovatiivisiin, suuren kasvupotentiaalin pk-yrityksiin niiden kasvuvaiheessa. GIF2-sijoituksia ei tule tehdä yhtiöiden omaisuuden pilkkomiseen tarkoitettuja yritysostoja tai pääoman uudelleenrahoitusta varten.

GIF voi sijoittaa varoja välittäjärahastoihin tekemällä tarvittaessa yhteistyötä sellaisten kansallisten tai alueellisten järjestelmien kanssa, joiden tavoitteena on edistää pienyrityksiin suuntautuvia sijoituksia.

GIF:n tarjoaman rahoituksen lisäksi suurimman osan rahastoihin investoidusta pääomasta on tultava sijoittajilta, joiden toimintaolosuhteet ovat markkinataloussijoittajaa koskevan periaatteen mukaisia, siitä riippumatta, millainen oikeudellinen muoto tai omistusrakenne näillä sijoittajilla on.

19 artikla

Pk-yritysten takausjärjestelmä (SMEG)

1. Pk-yritysten takausjärjestelmää hallinnoi EIR komission puolesta.

Pk-yritysten takausjärjestelmän tehtävänä on:

a)	myöntää vastatakauksia tai tarvittaessa yhteistakauksia kelpoisuusehdot täyttävissä maissa toimiville takausjärjestelmille

b)	myöntää suoria takauksia muille soveltuville rahoituksen välittäjille.

2. Pk-yritysten takausjärjestelmässä on seuraavat neljä osajärjestelmää:

—

Ensimmäinen osajärjestelmä, a) lainoihin tai leasing-järjestelyihin perustuva velkarahoitus, pienentää pk-yritysten rahoituksen saantiin liittyviä ongelmia, jotka johtuvat joko siitä, että erikoisosaamista edellyttäviin toimintoihin, kuten teknologiseen kehittämiseen, innovointiin ja teknologian siirtoon, tehtyihin investointeihin katsotaan kytkeytyvän suurempia riskejä, tai riittävien vakuuksien puuttumisesta.

—

Toinen osajärjestelmä, b) pienluottoihin perustuva rahoitus, on järjestelmä, jonka tavoitteena on rohkaista rahoituslaitoksia tarjoamaan aktiivisemmin määrältään pienempiä lainoja, joiden lainakohtaiset kustannukset ovat yleensä suhteessa korkeammat sellaisille lainanottajille, joiden vakuudet ovat riittämättömät. Rahoituksen välittäjille voidaan takausten ja vastatakausten lisäksi myöntää lisätukea pienluotoille ominaisten suurten hallintokulujen osittaiseksi kattamiseksi.

—

Kolmas osajärjestelmä, c) takaukset pk-yrityksiin tehdyille pääomasijoituksille tai muille oman pääoman ehtoisille sijoituksille, kattaa siemenpääomaa ja/tai käynnistysvaiheen pääomaa tuottavat sijoitukset samoin kuin välirahoituksen; tavoitteena on pienentää heikosta rahoitusrakenteesta ja liiketoiminnan luovutuksista johtuvia pk-yritysten ongelmia.

—

Neljäs osajärjestelmä, d) pk-yrityslainasalkkujen arvopaperistaminen, on järjestelmä, jonka tavoitteena on saada pk-yritysten käyttöön lisää velkarahoitusta osajärjestelmän piiriin kuuluvien rahoituslaitosten kanssa tehtyjen asianmukaisten riskinjakojärjestelyjen mukaisesti. Kyseisille transaktioille myönnettävän tuen ehtona on se, että alullepanijoina toimivat laitokset myöntävät merkittävän osan käyttöön saadun pääoman perusteella syntyvästä likviditeetistä uusina luottoina pk-yrityksille kohtuullisen ajan kuluessa. Tämän uuden velkarahoituksen suuruus lasketaan suhteessa takuunalaiseen riskien kokonaisuuteen, ja siitä ja ajanjaksosta neuvotellaan tapauskohtaisesti kunkin alullepanijana toimivan laitoksen kanssa.

20 artikla

Valmiuksien kehittämisen järjestelmä (CBS)

1. CBS-järjestelmää hallinnoidaan kansainvälisten rahoituslaitosten, muun muassa Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin, Euroopan investointipankin, Euroopan investointirahaston sekä Euroopan neuvoston kehityspankin, kanssa.

CBS-järjestelmän tehtävänä on:

a)	parantaa sellaisten rahastojen ja muiden rahoituksen välittäjien sijoitus- ja teknologia-alan asiantuntemusta, jotka sijoittavat innovatiivisiin pk-yrityksiin tai pk-yrityksiin, joilla on kasvupotentiaalia;

b)	edistää luottojen tarjontaa pk-yrityksille parantamalla arviointimenettelyjä, joita sovelletaan pk-yrityksille suuntautuvassa lainanannossa.

2. CBS-järjestelmä muodostuu siemenpääomatoimesta sekä kumppanuustoimesta.

Siemenpääomatoimessa myönnetään avustuksia, joiden tavoitteena on edistää riskipääoman saatavuutta sellaisten innovatiivisten ja muiden, myös perinteisillä talouden aloilla toimivien, pk-yritysten keskuudessa, joilla on kasvupotentiaalia; avustukset kanavoidaan siemen- ja käynnistysrahastoille tai vastaaville organisaatioille. Avustusten avulla saa myös palkata pitkäaikaisesti lisähenkilöstöä, jolla on sijoitus- tai teknologia-alan erityisasiantuntemusta.

Kumppanuustoimessa rahoituksen välittäjille myönnetään avustuksia, joilla katetaan välittäjien pk-yrityksille suuntaamassa lainanannossa soveltamien arviointimenettelyjen parantamiseksi hankitun teknisen avun kustannukset; tavoitteena on edistää pk-yrityksille osoitettua rahoitustarjontaa sellaisissa maissa, joissa pankkien harjoittama rahoituksen välitystoiminta on vähäistä.

Kumppanuustoimen yhteydessä ”vähäinen välitystoiminta” koskee pankkitoimintaa sellaisissa maissa, joissa kotimaisten luottojen prosenttiosuus maan bruttokansantuotteesta on Euroopan keskuspankin tai Kansainvälisen valuuttarahaston vahvistamien asiaankuuluvien tietojen mukaisesti merkitsevästi alle yhteisön keskiarvon.

Kumppanuustoimet liittyvät limiittiluottoihin ja riskinjakojärjestelyihin, joita kansainväliset rahoituslaitokset myöntävät kelpoisuusehdot täyttävistä maista oleville yhteistyöpankeille tai -rahoituslaitoksille. Kumppanuustoimet suuntautuvat merkittävässä määrin toimenpiteisiin, joiden avulla parannetaan pankkien ja muiden rahoituslaitosten valmiuksia arvioida ekoinnovointiin painottuvien hankkeiden kaupallista kannattavuutta.

21 artikla

Yrityksiä ja innovointia tukevat palvelut

1. Ohjelmassa kannustetaan kehittämään yrityksiä ja innovointia tukevia palveluja erityisesti pk-yrityksille.

2. Ottaen huomioon yrityksille tarjottujen nykyisten eurooppalaisten tukiverkostojen vankan kokemuksen ja taidot rahoitustukea voidaan myöntää verkoston jäsenille erityisesti seuraavien palvelujen järjestämistä varten:

a)	tiedotusta, palautetta, yritysten yhteistyötä ja kansainvälistymistä koskevat palvelut;

b)	innovointiin ja sekä teknologian että tiedon siirtoon liittyvät palvelut;

c)	palvelut, joiden avulla pk-yrityksiä kannustetaan osallistumaan seitsemänteen TTK-puiteohjelmaan.

Kyseisiä palveluja koskeva erittely on liitteessä III.

3. Komissio valitsee verkoston jäsenet järjestämällä ehdotuspyyntöjä, jotka koskevat 2 kohdassa tarkoitettuja palveluja. Ehdotuspyyntöjen perusteella komissio voi tehdä valittujen verkoston jäsenten kanssa kumppanuutta koskevan puitesopimuksen, jossa eritellään tarjottavat toimet, jäsenille tarkoitettuja avustuksia myönnettäessä sovellettava menettely sekä kunkin osapuolen yleiset oikeudet ja velvollisuudet. Kumppanuutta koskeva puitesopimus voi olla voimassa ohjelman koko kestoajan.

4. Edellä 2 kohdassa tarkoitettujen palvelujen lisäksi komissio voi antaa rahoitustukea muiden toimien toteuttamiseen puiteohjelman soveltamisalalla mahdollisesti vain verkoston jäsenille suunnattujen ehdotuspyyntöjen perusteella. Näillä palveluilla varmistetaan, että asianosaiset ja mahdolliset hakijat saavat puiteohjelman mukaisia tukimahdollisuuksia koskevaa kattavaa apua.

5. Komissio tukee verkoston jäseniä koordinoimalla toimintaa ja antamalla tarvittavaa operatiivista apua. Sellaisilla organisaatioilla, joiden sijoittautumismaa ei osallistu puiteohjelmaan, voi olla mahdollisuus hyödyntää tätä koordinointia ja operatiivista apua.

6. Komissio varmistaa, että verkoston jäsenet tekevät keskenään yhteistyötä ja että jäsenet, jotka eivät pysty käsittelemään kyselyjä suoraan, toimittavat kyselyt asiasta vastaaville verkoston jäsenille.

22 artikla

Innovointi- ja ekoinnovointialan kokeiluhankkeet ja markkinoille saattamista koskevat hankkeet

Yhteisö tukee hankkeita, joissa ensi kertaa sovelletaan tai saatetaan markkinoille yhteisön kannalta merkityksellisiä innovatiivisia tai ekoinnovatiivisia tekniikoita, tuotteita tai käytäntöjä, joiden tekninen demonstrointi on jo suoritettu onnistuneesti, mutta jotka jäljellä olevan riskin vuoksi eivät ole vielä merkittävästi levinneet markkinoilla. Näiden hankkeiden on määrä edistää tällaisten tekniikoiden, tuotteiden ja käytäntöjen laajempaa käyttöä osallistujamaissa ja helpottaa niiden markkinoille pääsyä.

23 artikla

Toimintalinjojen analysointi, kehittäminen, koordinointi ja kummitoiminta

Toimintalinjojen analysointia, kehittämistä ja koordinointia osallistujamaiden kanssa voidaan tukea seuraavin toimin:

a)	selvitykset, tietojen keruu, kyselytutkimukset ja julkaisut, jotka perustuvat mahdollisuuksien mukaan virallisiin tilastotietoihin;

b)	kummitoiminta ja asiantuntijakokoukset, joissa on mukana myös julkisten elinten asiantuntijoita, pk-yritysten lähettämiä asiantuntijoita ja muita asianosaisia, konferenssit ja muut tapahtumat;

c)	tiedottaminen, verkostoituminen ja muut asiaankuuluvat toimet;

d)	kansallisten ja alueellisten tulosten vertailuanalyysi ja hyvien toimintatapojen käsittely, levittäminen ja täytäntöönpano.

24 artikla

Yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelmaa tukevat toimet

Komissio toteuttaa säännöllisesti seuraavat toimenpiteet:

a)	kilpailukykyä ja alakohtaisia kysymyksiä koskeva analysointi ja seuranta, Euroopan teollisuuden kilpailukyvystä annettava komission vuosikertomus mukaan luettuna;

vaikutustenarvioinnit sellaisista yhteisön toimenpiteistä, jotka ovat yritysten kilpailukyvyn kannalta erityisen tärkeitä, ja näiden arviointien julkaiseminen, jotta voitaisiin kartoittaa alat, joilla nykyisiä lainsäädäntötoimenpiteitä on yksinkertaistettava tai uusia lainsäädäntötoimenpiteitä valmisteltava niin, että innovoinnista yhteisössä tulisi houkuttelevampaa;

c)	yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelmaan liittyvien erityisten näkökohtien tai täytäntöönpanotoimenpiteiden arviointi;

d)	yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelmaa koskevien asianmukaisten tietojen levittäminen.

3 jakso

Vuotuinen työohjelma

25 artikla

Vuotuinen työohjelma

Vuotuisessa työohjelmassa vahvistetaan yksityiskohtaisesti 10 artiklassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti:

a)	toimenpiteet ohjelman panemiseksi täytäntöön,

b)	painopisteet,

c)	laadulliset ja määrälliset tavoitteet,

d)	asianmukaiset arviointiperusteet sekä laadulliset ja määrälliset indikaattorit, joiden avulla arvioidaan suoritusten tehokkuutta erityisohjelmien ja koko puiteohjelman tavoitteiden saavuttamisen kannalta,

e)	toimintaa koskevat aikataulut,

f)	osallistumissäännöt,

g)	perusteet toimenpiteiden valintaa ja arviointia varten.

Vuotuisessa työohjelmassa on ilmoitettava selkeästi toimenpiteet, joilla edistetään ekoinnovointia.

Vuotuiseen työohjelmaan eivät kuulu 24 artiklan nojalla toteutettavat toimet.

II LUKU

Tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelma

1 jakso

Tavoitteet ja toiminta-alat

26 artikla

Perustaminen ja tavoitteet

1. Perustetaan tieto- ja viestintätekniikkapolitiikkaa tukeva tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelma.

2. Tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelma sisältää seuraavat toimet:

a)	kehitetään yhtenäinen eurooppalainen tietoalue ja lujitetaan tieto- ja viestintätekniikan tuotteiden ja -palvelujen sekä tieto- ja viestintätekniikoihin perustuvien tuotteiden ja palvelujen sisämarkkinoita;

b)	edistetään innovointia laajentamalla tieto- ja viestintätekniikoiden käyttöä ja investoimalla niihin;

c)	kehitetään osallisuutta edistävää tietoyhteiskuntaa, parannetaan palvelujen tehokkuutta ja vaikuttavuutta yleistä etua palvelevilla aloilla sekä kohennetaan elämänlaatua.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitettuja toimia toteutettaessa kiinnitetään erityistä huomiota sellaisiin edistämis- ja tiedotustoimiin, joissa käsitellään tieto- ja viestintätekniikan kansalaisille, viranomaisille ja yrityksille, erityisesti pk-yrityksille, tarjoamia mahdollisuuksia ja etuja.

27 artikla

Yhtenäinen eurooppalainen tietoalue

Yhtenäistä eurooppalaista tietoaluetta koskevalla toimella on seuraavat tavoitteet:

taataan tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvien palvelujen ongelmaton saatavuus ja vahvistetaan tarkoituksenmukaiset perusedellytykset toisiaan lähentyvien digitaalisten viestintäyhteyksien ja palvelujen nopeaa, asianmukaista ja tehokasta käyttöönottoa varten, yhteentoimivuus, avointen standardien käyttö sekä turvallisuus- ja luotettavuusnäkökohdat mukaan luettuina;

b)	parannetaan digitaalisen sisällön kehittämisedellytyksiä ottaen huomioon kielellinen ja kulttuurinen monimuotoisuus;

seurataan eurooppalaisen tietoyhteiskunnan kehittymistä keräämällä sitä koskevia tietoja sekä analysoimalla digitaalisten viestintäpalvelujen kehittymistä, saatavuutta ja käyttöä sekä muun muassa Internetin käytön leviämistä, laajakaistayhteyksien saatavuutta ja käyttöönottoa sekä sisällön ja palvelujen kehittymistä.

28 artikla

Tieto- ja viestintätekniikan käytön laajentamiseen ja TVT-investointeihin perustuva innovointi

Tieto- ja viestintätekniikan käytön laajentamiseen ja TVT-investointeihin perustuvaa innovointia koskevalla toimella on seuraavat tavoitteet:

a)	edistetään tieto- ja viestintätekniikan mahdollistamaa innovointia prosessien, palvelujen ja tuotteiden alalla varsinkin pk-yrityksissä ja julkisissa palveluissa ottaen huomioon tarvittavia valmiuksia koskevat vaatimukset;

b)	helpotetaan julkisen ja yksityisen sektorin vuorovaikutusta sekä kumppanuuksia innovoinnin ja tieto- ja viestintätekniikkaa koskevien investointien vauhdittamiseksi;

toteutetaan edistämis- ja tiedotustoimia, joissa käsitellään tieto- ja viestintätekniikan ja sen uusien sovellusten kansalaisille ja yrityksille tarjoamia mahdollisuuksia ja etuja, mihin kuuluu myös luottamuksen ja avoimen suhtautumisen vahvistaminen uuteen tieto- ja viestintätekniikkaan, ja kannustetaan eri osapuolia käymään Euroopan tasolla keskustelua tieto- ja viestintätekniikan uusista suuntauksista ja kehityksestä.

29 artikla

Osallisuutta edistävä tietoyhteiskunta, tehokkaammat ja toimivammat palvelut yleistä etua palvelevilla aloilla ja parempi elämänlaatu

Osallisuutta edistävän tietoyhteiskunnan kehittämistä, yleistä etua palvelevilla aloilla tarjottujen palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamista sekä elämänlaadun kohentamista koskevilla toimilla on seuraavat tavoitteet:

a)	parannetaan tieto- ja viestintätekniikoiden, myös digitaalisen sisällön, saatavuutta ja tietoteknisiä taitoja;

b)	vahvistetaan luottamusta tieto- ja viestintätekniikkaan ja tuetaan sen käyttöä ottaen huomioon erityisesti yksityisyyden turvaaminen;

parannetaan sähköisten palvelujen laatua, tehokkuutta, saatavuutta ja niihin pääsyä yleistä etua palvelevilla aloilla ja edistetään tieto- ja viestintätekniikan tuomia osallistumismahdollisuuksia; tämän tavoitteen piiriin kuuluvat tarvittaessa myös yleiseurooppalaiset tai rajatylittävät julkiset palvelut samoin kuin yhteisten olennaisten osa-alueiden kehittäminen sekä hyviä toimintatapoja koskeva tiedonvaihto.

2 jakso

Täytäntöönpano

1 alajakso

Hankkeiden, parhaita toimintatapoja koskevien toimien ja aihekohtaisten verkostojen täytäntöönpano

30 artikla

Yleistä

Tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelma voidaan panna täytäntöön hankkeina, parhaita toimintatapoja koskevina toimina ja aihekohtaisina verkostoina, ja täytäntöönpanoon voi kuulua myös laajamittaisia testejä ja esittelytoimia, joiden kohteina ovat yleiseurooppalaiset innovatiiviset julkiset palvelut.

Hankkeiden, parhaita toimintatapoja koskevien toimien ja aihekohtaisten verkostojen tavoitteena on edistää tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvien innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa ja mahdollisimman tehokasta hyödyntämistä varsinkin yleistä etua palvelevilla aloilla tarjottujen palvelujen osalta sekä pk-yrityksissä. Lisäksi yhteisön tuen avulla helpotetaan tietoyhteiskunnan kehittämiseen tähtäävien toimien koordinointia ja täytäntöönpanoa kaikissa jäsenvaltioissa.

31 artikla

Hankkeet, parhaita toimintatapoja koskevat toimet ja aihekohtaiset verkostot

1. Tukea osoitetaan seuraaviin kohteisiin:

a)	täytäntöönpano- ja kokeiluhankkeet sekä markkinoille saattamista koskevat hankkeet;

b)	parhaita toimintatapoja koskevat toimet tiedon levittämiseksi ja kokemusten vaihtamiseksi koko yhteisön alueella;

c)	aihekohtaiset verkostot, jotka tuovat yhteen joukon sidosryhmiä tietyn tavoitteen pohjalta ja joiden tarkoituksena on helpottaa koordinointitoimia ja tiedon siirtoa.

2. Hankkeiden tavoitteena on edistää innovointia, teknologian siirtoa sekä sellaisten uusien teknologioiden levittämistä, jotka ovat valmiita otettaviksi käyttöön markkinoilla.

Yhteisö voi myöntää 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen hankkeiden budjettiin avustuksen.

3. Parhaita toimintatapoja koskevat toimet toteutetaan tiettyjä aiheita käsittelevinä klustereina, jotka kytkeytyvät toisiinsa aihekohtaisten verkostojen kautta.

Edellä 1 kohdan b alakohdassa mainittuihin toimiin osoitettava yhteisön rahoitusosuus rajoittuu välittömiin kustannuksiin, jotka katsotaan tarpeellisiksi tai tarkoituksenmukaisiksi toimen erityistavoitteiden saavuttamiseksi.

4. Aihekohtaiset verkostot voidaan kytkeä parhaita toimintatapoja koskeviin toimiin.

Aihekohtaisissa toimissa tukea myönnetään verkoston koordinoinnista ja toteuttamisesta aiheutuviin tukikelpoisiin lisäkustannuksiin. Yhteisön rahoitusosuus voi kattaa näiden toimenpiteiden tukikelpoiset lisäkustannukset.

2 alajakso

Muut säännökset

32 artikla

Hakemukset

Hakemuksiin, jotka tehdään yhteisön tuen saamiseksi 31 artiklassa tarkoitettuihin hankkeisiin, parhaita toimintatapoja koskeviin toimiin ja aihekohtaisiin verkostoihin, on sisällytettävä rahoitussuunnitelma, joka sisältää hankkeiden rahoituksen kaikki osatekijät, mukaan luettuina yhteisöltä pyydettävä rahoitustuki sekä kaikista muista lähteistä pyydetty tai saatu tuki. Myös hakemuksissa, jotka tehdään muun muotoisen yhteisön tuen saamiseksi, esimerkiksi palveluihin tai tutkimuksiin, voidaan tarvittaessa pyytää hakijoita antamaan tämä tieto.

33 artikla

Toimintalinjojen analysointi, kehittäminen ja koordinointi osallistujamaiden kanssa

Toimintalinjojen analysointia, kehittämistä ja koordinointia osallistujamaiden kanssa tuetaan seuraavin toimin:

a)	selvitykset, tietojen keruu, kyselytutkimukset ja julkaisut, jotka perustuvat mahdollisuuksien mukaan virallisiin tilastotietoihin;

b)	asiantuntijakokoukset, joissa on mukana myös julkisten elinten asiantuntijoita, pk-yritysten lähettämiä asiantuntijoita ja muita asianosaisia, konferenssit ja muut tapahtumat;

c)	tiedottaminen, verkostoituminen ja muut asiaankuuluvat toimet;

d)	kansallisten tulosten vertailuanalyysi ja hyvien toimintatapojen käsittely, levittäminen ja täytäntöönpano.

34 artikla

Edistämistoimet, viestintä sekä tietojen vaihto ja levittäminen

1. Tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelman toteuttamisen edistämiseksi ja tulevien toimien valmistelun tukemiseksi toteutetaan seuraavia toimia:

a)	edistämis-, levitys-, tiedotus- ja viestintätoimet;

b)	tietojen, tietämyksen ja kokemusten vaihto, konferenssit, seminaarit, työpajat tai muut kokoukset ja klusteritoiminnan hallinnointi.

2. Tuotteiden, prosessien tai palvelujen kaupallistaminen, markkinointi ja myynnin edistäminen eivät kuulu tuen piiriin.

35 artikla

Yhteisen edun mukaiset hankkeet: jäsenvaltioiden kanssa koordinoidusti laadittuihin teknisiin eritelmiin perustuvat hankinnat

Komissio voi perustaa tarvittavat tekniset ja organisatoriset tehtävät käsittäviä yhteisen edun mukaisia hankkeita, jos se on tarpeellista tieto- ja viestintätekniikan tukiohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi tai jos se on jäsenvaltioiden yhteisen edun mukaista tuotteiden, palvelujen tai ydinpalvelujen tai olennaisten osa-alueiden levittämiseksi Euroopan tasolla. Aiemmat aloitteet otetaan huomioon päällekkäisen työn välttämiseksi.

Komissio vahvistaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa yhteiset tekniset eritelmät ja toteutusaikataulut tällaisille hankkeille. Komissio esittää sovittujen yhteisten teknisten eritelmien ja toteutusaikataulujen perusteella tarjouspyyntöjä kyseisten hankkeiden toteuttamiseksi. Tarjouspyynnöt toteuttaa yksinomaan komissio yhteisön hankintoihin sovellettavien sääntöjen mukaisesti.

3 jakso

Vuotuinen työohjelma

36 artikla

Vuotuinen työohjelma

Vuotuisessa työohjelmassa vahvistetaan yksityiskohtaisesti ja 26 artiklassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti:

a)	toimenpiteet ohjelman panemiseksi täytäntöön,

b)	painopisteet,

c)	laadulliset ja määrälliset tavoitteet,

d)	asianmukaiset arviointiperusteet sekä laadulliset ja määrälliset indikaattorit, joilla voidaan analysoida tehokkuutta sellaisten tulosten saavuttamisessa, jotka edistävät erityisohjelmien ja koko puiteohjelman tavoitteiden saavuttamista,

e)	toimintaa koskevat aikataulut,

f)	osallistumissäännöt,

g)	perusteet toimenpiteiden valintaa ja arviointia varten.

III LUKU

Älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelma

1 jakso

Tavoitteet ja toiminta-alat

37 artikla

Perustaminen ja tavoitteet

1. Perustetaan energiatehokkuutta, uusiutuvia energialähteitä ja energiansaannin monipuolistamista tukeva Älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelma. Ohjelmalla edistetään energian hankintavarmuutta ja kestävyyttä Euroopassa ja parannetaan samalla Euroopan kilpailukykyä.

2. Älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelma sisältää erityisesti seuraavat toimet:

a)	tuetaan energiatehokkuutta ja energian järkevää käyttöä;

b)	edistetään uusien ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja tuetaan energiansaannin monipuolistamista;

c)	edistetään energiatehokkuutta sekä uusien ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä liikenteen alalla.

38 artikla

Toiminnalliset tavoitteet

Älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelmalla on seuraavat operatiiviset tavoitteet:

luodaan tarvittava pohja kestävyyden kehittämiselle, kaupunkien ja alueiden mahdollisuuksien kehittämiselle sekä kehittämistyöhön liittyvien strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavien lainsäädäntötoimenpiteiden valmistelulle; kehitetään tarvittavat keinot ja välineet, joita voidaan käyttää yhteisön ja sen jäsenvaltioiden ohjelmaan kuuluvilla aloilla toteuttamien toimenpiteiden vaikutusten seurantaa, tarkkailua ja arviointia varten;

edistetään jäsenvaltioissa investointeja uusiin ja tehokkaimpiin teknologioihin energiatehokkuuden, uusiutuvien energialähteiden ja energiansaannin monipuolistamisen alalla, liikenne mukaan luettuna, kaventamalla kuilua innovatiivisten teknologioiden onnistuneen esittelyn ja niiden tosiasiallisen ja laajamittaisen markkinoille saattamisen välillä, jotta vauhditettaisiin julkisen ja yksityisen sektorin investointeja, edistettäisiin strategisesti tärkeitä teknologioita, pienennettäisiin kustannuksia, saataisiin lisää markkinakokemusta ja vähennettäisiin osaltaan taloudellisia ja muita riskejä sekä ongelmia, jotka ovat tämän tyyppisten investointien esteenä;

poistetaan tehokkaiden ja älykkäiden energiantuotanto- ja kulutustapojen tiellä olevia ei-teknisiä esteitä edistämällä institutionaalisten valmiuksien luomista, myös paikallis- ja aluetasolla, lisäämällä tietoisuutta, erityisesti koulutusjärjestelmän avulla, sekä edistämällä kokemuksen ja taitotiedon vaihtoa ensisijaisten toimijoiden, yritysten ja kansalaisten keskuudessa yleensä, edistämällä hyvien toimintatapojen ja parhaiden käytettävissä olevien teknologioiden levitystä erityisesti yhteisön tasolla.

39 artikla

Energiatehokkuus ja energian järkevä käyttö (SAVE)

Seuraavat osa-alueet voivat kuulua toimeen, jolla tuetaan energiatehokkuutta ja energian järkevää käyttöä;

a)	parannetaan energiatehokkuutta ja energian järkevää käyttöä erityisesti rakennusalalla ja teollisuudessa, lukuun ottamatta 41 artiklan mukaisia toimia;

b)	tuetaan lainsäädäntötoimenpiteiden valmistelua ja täytäntöönpanoa.

40 artikla

Uudet ja uusiutuvat energialähteet (ALTENER)

Seuraavat osa-alueet voivat kuulua toimeen, jolla edistetään uusia ja uusiutuvia energialähteitä:

a)	edistetään uusien ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä sähkön, lämmön ja jäähdytyksen keskitetyssä ja hajautetussa tuotannossa ja tuetaan siten energialähteiden monipuolistamista, lukuun ottamatta 41 artiklan mukaisia toimia;

b)	integroidaan uusia ja uusiutuvia energialähteitä paikallisympäristöön ja energiajärjestelmiin;

c)	tuetaan lainsäädäntötoimenpiteiden valmistelua ja täytäntöönpanoa.

41 artikla

Liikenteen energianäkökohdat (STEER)

Seuraavat osa-alueet voivat kuulua toimeen, jolla edistetään energiatehokkuutta sekä uusia ja uusiutuvia energialähteitä liikenteen alalla:

a)	tuetaan aloitteita, jotka koskevat kaikkia liikenteen energianäkökohtia sekä polttoaineiden käytön monipuolistamista;

b)	edistetään uusiutuvista energialähteistä tuotettujen polttoaineiden käyttöä ja energiatehokkuutta liikenteessä;

c)	tuetaan lainsäädäntötoimenpiteiden valmistelua ja täytäntöönpanoa.

42 artikla

Yhdennetyt aloitteet

Seuraavat toimenpiteet voivat kuulua toimeen, jolla yhdistetään useita 39, 40 ja 41 artiklassa tarkoitettuja tai tiettyihin yhteisön ensisijaisiin tavoitteisiin liittyviä erityisaloja:

a)	integroidaan energiatehokkuusnäkökohtia sekä uusiutuvia energialähteitä talouden eri sektoreihin;

b)	yhdistetään eri välineitä, työkaluja ja toimijoita saman toimen tai hankkeen sisällä.

2 jakso

Täytäntöönpano

43 artikla

Edistämis- ja levittämishankkeet

Tukea osoitetaan seuraaviin kohteisiin:

yhteisiin analyyseihin perustuvat strategiset tutkimukset sekä markkinoiden kehityksen ja energia-alan kehityssuuntausten säännöllinen seuranta tulevien lainsäädännöllisten toimenpiteiden valmistelua tai nykyisen lainsäädännön arviointia varten, ottaen huomioon myös energian sisämarkkinoiden toiminta; energia-alan keskipitkän ja pitkän ajan kestävän kehityksen strategian täytäntöönpanoa varten, teollisuuden ja muiden sidosryhmien kanssa tehtävien pitkän aikavälin vapaaehtoisten sitoumusten valmistelua varten sekä standardien ja merkintä- ja sertifiointijärjestelmien kehittämistä varten, tarvittaessa myös yhteistyössä kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa;

kestävien energiajärjestelmien kehittämisen edellyttämien rakenteiden ja välineiden luominen, laajentaminen tai uudelleenorganisointi, mukaan luettuina paikallinen ja alueellinen energiahallinto, sekä asianmukaisten rahoitustuotteiden ja markkinainstrumenttien kehittäminen, aikaisemmista ja nykyisistä verkostoista saatuihin kokemuksiin perustuen;

kestävän energiahuollon järjestelmien ja laitteiden käytön edistäminen niiden markkinaosuuden kasvun vauhdittamiseksi ja sellaisten investointien kannustaminen, jotka helpottavat siirtymistä tehokkaimpien teknologioiden demonstroinnista niiden kaupallistamiseen; tiedotuskampanjat ja institutionaalisten valmiuksien luominen;

d)	tiedotus- ja koulutusrakenteiden kehittäminen, tulosten hyödyntäminen sekä taitotiedon ja parhaiden toimintatapojen edistäminen ja levitys muun muassa kaikkien kuluttajien keskuudessa, toimien ja hankkeiden tulosten levittäminen sekä yhteistyö jäsenvaltioiden kanssa verkostojen avulla;

e)	yhteisön lainsäädäntö- ja tukitoimenpiteiden täytäntöönpanon ja vaikutusten seuranta.

44 artikla

Markkinoille saattamista koskevat hankkeet

Yhteisö tukee hankkeita, jotka koskevat sellaisten yhteisön kannalta merkityksellisten innovatiivisten tekniikoiden, prosessien, tuotteiden tai käytäntöjen markkinoille saattamista, jotka on jo teknisellä demonstroinnilla osoitettu onnistuneiksi. Hankkeiden on määrä edistää tällaisten innovatiivisten tekniikoiden, prosessien, tuotteiden ja käytäntöjen laajempaa käyttöä osallistujamaissa sekä helpottaa niiden markkinoille pääsyä.

3 jakso

Vuotuinen työohjelma

45 artikla

Vuotuinen työohjelma

Vuotuisessa työohjelmassa vahvistetaan yksityiskohtaisesti ja 37 artiklassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti:

a)	toimenpiteet ohjelman panemiseksi täytäntöön,

b)	painopisteet,

c)	laadulliset ja määrälliset tavoitteet,

d)	asianmukaiset arviointiperusteet sekä laadulliset ja määrälliset indikaattorit, joilla voidaan analysoida tehokkuutta sellaisten tulosten saavuttamisessa, jotka edistävät erityisohjelmien ja koko puiteohjelman tavoitteiden saavuttamista,

e)	toimintaa koskevat aikataulut,

f)	osallistumissäännöt,

g)	perusteet toimenpiteiden valintaa ja arviointia varten.

III OSASTO

YLEISET JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

46 artikla

Komiteat

1. Komissiota avustavat seuraavat komiteat:

a)	yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelman komitea, nimeltään yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelman hallintokomitea (EIPC);

b)	tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelman komitea, nimeltään tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelman hallintokomitea (ICTC);

c)	Älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelman komitea, nimeltään Älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelman hallintokomitea (IEEC).

Komissio vastaa EIPC:n avustamana ja läheisessä yhteistyössä ICTC:n ja IEEC:n kanssa kokonaisvaltaisesta koordinoinnista ja yhteistyöstä koko puiteohjelman, myös sen strategisen hallinnoinnin, osalta sekä sen yhtenäisestä yleisestä täytäntöönpanosta.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen komiteoiden osalta sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut komiteat vahvistavat työjärjestyksensä.

47 artikla

Käyttäjän opas

1. Puiteohjelman tultua voimaan komissio julkaisee helppolukuisen ja helppokäyttöisen käyttäjän oppaan, jossa esitetään selkeät, yksinkertaiset ja avoimet yleisperiaatteet tuensaajien osallistumiselle puiteohjelmaan. Käyttäjän opas helpottaa erityisesti pk-yritysten osallistumista.

2. Komissio varmistaa, että hakemusten jättämisen ja arviointitulosten ilmoittamisen välinen aika on mahdollisimman lyhyt. Arviointitulokset on lähetettävä kohtuullisen ajan kuluessa.

48 artikla

Kilpailukyvyn ja innovoinnin strateginen neuvoa-antava komitea

Komissiota neuvoo kilpailukyvyn ja innovoinnin strateginen neuvoa-antava komitea, joka koostuu teollisuuden ja yritysten järjestöjen edustajista, pk-yritysten järjestöjen edustajat mukaan lukien, ja muista asiantuntijoista. Heidän asiantuntemuksensa pitäisi koskea puiteohjelmassa käsiteltäviä asioita, kuten rahoitusta, tieto- ja viestintätekniikoita, energiaa ja ekoinnovointia.

49 artikla

Kumoaminen

Kumotaan päätös 96/413/EY.

50 artikla

Siirtymätoimenpiteet

Edellä 27 artiklan b kohdassa vahvistettuun tavoitteeseen tähtääviä täytäntöönpanotoimenpiteitä toteutetaan päätöksen N:o 456/2005/EY mukaisesti 31 päivään joulukuuta 2008.

Sen jälkeen toimet, jotka on päätöksen N:o 456/2005/EY mukaisesti käynnistetty kyseisenä päivänä tai sitä ennen, hallinnoidaan kyseisen päätöksen mukaisesti; poikkeuksena tästä on se, että kyseisellä päätöksellä perustettu komitea korvataan tämän päätöksen 46 artiklan 1 kohdan b alakohdalla perustetulla ICTC:llä.

Edellä 21 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen palvelujen osalta komissio voi 31 päivään joulukuuta 2007 asti jatkaa Euro Info Centre -verkoston toimintaa ja tämän puiteohjelman mukaisesti rahoitettujen vuosittaisten erityisten avustussopimusten tekoa sen jäsenten kanssa sekä ylläpitää päätöksellä 2000/819/EY perustetun monivuotisen yritys- ja yrittäjyysohjelman toimintaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

51 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Strasbourgissa 24 päivänä lokakuuta 2006.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

J. BORRELL FONTELLES

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

P. LEHTOMÄKI

(1) EUVL C 65, 17.3.2006, s. 22.

(2) EUVL C 115, 16.5.2006, s. 17.

(3) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 1. kesäkuuta 2006 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 12. lokakuuta 2006.

(4) EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36.

(5) EYVL L 167, 6.7.1996, s. 55.

(6) EYVL L 183, 11.7.1997, s. 12, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä N:o 1376/2002/EY (EYVL L 200, 30.7.2002, s. 1).

(7) EYVL L 192, 28.7.2000, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1682/2004 (EUVL L 308, 5.10.2004, s. 1).

(8) EYVL L 333, 29.12.2000, s. 84, päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1776/2005/EY (EUVL L 289, 3.11.2005, s. 14).

(9) EYVL L 14, 18.1.2001, s. 32.

(10) EUVL L 176, 15.7.2003, s. 29, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä N:o 787/2004/EY (EUVL L 138, 30.4.2004, s. 12).

(11) EUVL L 336, 23.12.2003, s. 1, päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä N:o 2113/2005/EY (EUVL L 344, 27.12.2005, s. 34).

(12) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

(13) EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

(14) EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1.

(15) EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

(16) EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.

(17) EYVL L 77, 27.3.1996, s. 20.

(18) EYVL L 167, 22.6.2001, s. 10.

(19) EUVL L 345, 31.12.2003, s. 90.

(20) EYVL L 283, 27.10.2001, s. 33, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

(21) EYVL L 1, 4.1.2003, s. 65.

(22) EUVL L 123, 17.5.2003, s. 42.

(23) EUVL L 52, 21.2.2004, s. 50.

(24) EYVL L 11, 16.1.2003, s. 1.

(25) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY (EUVL L 200, 22.7.2006, s. 11).

(26) EUVL L 79, 24.3.2005, s. 1.

LIITE I

Rahoituksen ohjeellinen jakautuminen

Erityisohjelmiin tarkoitetut ohjeelliset budjettimäärärahat jakautuvat seuraavasti:

a)	60 prosenttia kokonaisbudjetista yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelman toteuttamiseen; kyseisestä summasta suunnataan noin viidennes ekoinnovoinnin edistämiseen;

b)	20 prosenttia kokonaisbudjetista tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelman toteuttamiseen;

c)	20 prosenttia kokonaisbudjetista Älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelman toteuttamiseen.

LIITE II

Täytäntöönpanojärjestelyt pk-yrityksille suunnatuille 17 artiklan mukaisille yhteisön rahoitusvälineille

1. PK-YRITYKSILLE SUUNNATUT YHTEISÖN RAHOITUSVÄLINEET — KAIKILLE RAHOITUSVÄLINEILLE YHTEISET JÄRJESTELYT

A. Määrärahat

Talousarviosta myönnettävät määrärahat kattavat kunkin rahoitusvälineen kustannukset kokonaisuudessaan, myös velvoitteet maksaa välittäjille, kuten takauksista aiheutuvat tappiot, EIR:n hallintopalkkiot, unionin varoja hallinnoivien kansainvälisten rahoituslaitosten hallintopalkkiot sekä kaikki muut hyväksyttävät kustannukset ja menot.

Rahoitusvälineiden välinen varainsiirto on joustavaa, jotta on mahdollista reagoida puiteohjelman aikana ilmeneviin uusiin näkökohtiin ja muuttuviin markkinaolosuhteisiin.

B. Sijoitustilit

EIR ja asianomaiset kansainväliset rahoituslaitokset perustavat sijoitustilejä, joilla kuhunkin rahoitusvälineeseen liittyvät budjettivarat pidetään. Nämä tilit voivat olla korollisia. Joulukuun 31 päivään 2013 saakka kertyneet korot voidaan lisätä vastaavan rahoitusvälineen varoihin ja käyttää välineen mukaisiin tarkoituksiin.

Maksut, jotka omaisuudenhoitaja (trustee) suorittaa rahoituksen välittäjiin nähden olevien maksuvelvoitteiden mukaisesti, veloitetaan vastaavalta sijoitustililtä. Summat, jotka omaisuudenhoitajan on maksettava takaisin Euroopan unionin yleiseen talousarvioon, sekä omaisuudenhoitajan hallintopalkkiot ja muut hyväksyttävät kustannukset ja menot veloitetaan sijoitustililtä komission ja omaisuudenhoitajan välisissä sopimuksissa määrättyjen ehtojen mukaisesti. Sijoitustilille hyvitetään komissiolta saadut suoritukset, kertyneet korot ja — rahoitusvälineen mukaan — realisoiduista sijoituksista saadut tulot (GIF), sitoumus- ja takauspalkkiot sekä muut saatavat (pk-yritysten takausjärjestelmä).

Joulukuun 31 päivän 2013 jälkeen kaikki sellaiset tilillä olevat varat, jotka ovat muita kuin sidottuja mutta vielä veloittamatta olevia varoja ja hyväksyttävien kustannusten ja menojen kattamiseen kohtuudella tarvittavia varoja, palautetaan Euroopan unionin yleiseen talousarvioon.

C. Palkkiot

Rahoitusvälineiden hoitoon sovelletaan tarkoituksenmukaisia palkkioperiaatteita. Komissio vahvistaa palkkiot markkinakäytännön mukaisesti ottaen huomioon seuraavat näkökohdat:

—	kyseisen rahoitusvälineen kokonaiskesto sekä välineeseen liittyvät seurantavaatimukset, jotka voivat jatkua vielä budjettisitoumuksen voimassaoloajan jälkeen,

—	kelpoisuusehdot täyttävät maat,

—	rahoitusvälineen uutuus ja monimutkaisuus,

—	välineeseen liittyvien toimintojen määrä, esimerkiksi markkinatutkimukset, välittäjien kartoittaminen, välittäjien kanssa käytävät neuvottelut, sopimusten työstäminen, sopimusten teko, seuranta sekä raportointi.

D. Näkyvyys ja tietoisuuden lisääminen

Kukin välittäjä huolehtii siitä, että yhteisön antama tuki saa riittävästi näkyvyyttä ja että se on riittävän avointa, mukaan lukien asianmukaiset tiedot puitesopimuksen tarjoamista rahoitusmahdollisuuksista.

On varmistettava, että tuensaajille tiedotetaan asianmukaisesti käytettävissä olevista rahoitusmahdollisuuksista.

2. KASVAVIEN JA INNOVATIIVISTEN PK-YRITYSTEN RAHOITUSTUEN (GIF) TÄYTÄNTÖÖNPANO

A. Johdanto

Komissio ja EIR sopivat omaisuudenhoitoon, hallinnointiin ja seurantaan liittyvistä näkökohdista. Komissio soveltaa erityisiä kassanhallintaohjeita.

B. Välittäjät

GIF1 ja GIF2 kohdistuvat kaupallisesti suuntautuneisiin välittäjärahastoihin, joiden hallinnoinnista vastaavilla itsenäisillä tiimeillä on sopiva pätevyys ja kokemus. Välittäjät valitaan hyvän liike- ja markkinatavan mukaisesti, avoimella ja syrjimättömällä tavalla, ja valinnassa vältetään eturistiriitoja ottaen huomioon tavoitteena oleva työskentely monenlaisten erityisrahastojen tai vastaavien rahoitusrakenteiden kautta.

C. Kelpoisuusperusteet

GIF täydentää Euroopan investointipankkiryhmän (johon EIR kuuluu) omiin varoihin perustuvia toimia, sillä GIF:n sijoituspolitiikalle on ominaista korkeampi riskiprofiili sekä välittäjärahastoihin että niiden sijoituspolitiikkaan nähden.

GIF 1

GIF 1 sijoittaa välittäjänä toimiviin riskipääomarahastoihin ja muihin sijoitusmuotoihin, jotka sijoittavat varoja enintään 10 vuotta vanhoihin pk-yrityksiin pre-A-vaiheesta (siemenvaiheesta) ja A-vaiheesta (alkuvaiheesta) lähtien ja tarjoavat tarvittaessa jatkorahoitusta. Välittäjänä toimivaan riskipääomarahastoon tehtävän sijoituksen enimmäismäärä on yleensä yhteensä 25 prosenttia kyseisen rahaston koko pääomasta, ja se voi olla yhteensä 50 prosenttia sellaisten uusien rahastojen tapauksessa, jotka todennäköisesti toimivat voimakkaina katalysaattoreina riskipääomamarkkinoiden kehityksessä jonkin erityisteknologian alalla tai jollakin tietyllä alueella tai yksityisten pääomasijoittajien (bisnesenkeleiden) sijoitusvälineiden kannalta. Välittäjänä toimivaan riskipääomarahastoon tehtävän sijoituksen enimmäismäärä on yhteensä 50 prosenttia sellaisissa tapauksissa, joissa rahaston sijoitukset painottuvat ekoinnovoinnin alalla toimiviin pk-yrityksiin. Vähintään 50 prosenttia rahastoon sijoitetusta pääomasta on oltava lähtöisin sijoittajilta, joiden toimintaolosuhteet vastaavat normaaleja markkinaehtoja (”markkinataloussijoittajaa koskeva periaate”), siitä riippumatta, millainen oikeudellinen muoto tai omistusrakenne tämän pääomaosuuden antavilla sijoittajilla on. Sitoumus yhteen rahastoon ei saa ylittää 30:tä miljoonaa euroa. GIF 1:n varoja voidaan osoittaa yhteissijoituksiin, joissa on mukana EIR:n omia varoja tai EIR:n EIP:n valtuuttamana hallinnoimia varoja tai muita EIR:n hallinnoimia varoja.

GIF 2

GIF 2 sijoittaa välittäjänä toimiviin riskipääomarahastoihin, jotka sijoittavat varoja pk-yrityksiin yleensä yritysten B- ja C-vaiheessa (kasvuvaiheessa). Välittäjänä toimivaan riskipääomarahastoon tehtävän sijoituksen enimmäismäärä on yleensä yhteensä 15 prosenttia kyseisen rahaston koko pääomasta; seuraavissa tapauksissa sijoitus voi olla enintään 25 prosenttia:

—	uudet rahastot, jotka todennäköisesti toimivat voimakkaina katalysaattoreina riskipääomamarkkinoiden kehityksessä jonkin erityisteknologian alalla tai jollakin tietyllä alueella,

—	rahastot, joiden sijoitukset painottuvat ekoinnovoinnin alalla toimiviin pk-yrityksiin,

—	uusien hallinnoijaryhmien perustamat rahastot.

Jos GIF 2:n varoja osoitetaan yhteissijoituksiin, joissa on mukana EIR:n omia varoja tai EIR:n EIP:n valtuuttamana hallinnoimia varoja tai muita EIR:n hallinnoimia varoja, GIF 2:n rahoitusosuus on enintään 15 prosenttia. Vähintään 50 prosenttia rahastoon sijoitetusta pääomasta on oltava lähtöisin sijoittajilta, joiden toimintaolosuhteet vastaavat normaaleja markkinaehtoja (”markkinataloussijoittajaa koskeva periaate”), siitä riippumatta, millainen oikeudellinen muoto tai omistusrakenne tämän pääomaosuuden antavilla sijoittajilla on. Sitoumus yhteen rahastoon ei saa ylittää 30:tä miljoonaa euroa.

D. Sijoitusten tasavertaisuus

GIF:n puitteissa välittäjinä toimiviin rahastoihin tehdyt sijoitukset ovat tasavertaisia yksityisten sijoittajien tekemien sijoitusten kanssa.

E. Keskeisen sijoittajan asema

Uusissa rahastoissa, jotka todennäköisesti toimivat voimakkaina katalysaattoreina riskipääomamarkkinoiden kehityksessä jonkin erityisteknologian alalla tai jollakin tietyllä alueella, EIR voi olla keskeisen sijoittajan (”cornerstone investor”) asemassa.

F. Ehtojen avoimuus

EIR huolehtii siitä, että GIF 1:n ja GIF 2:n nojalla tapahtuvan rahoituksen ehdot ovat avoimet ja ymmärrettävät.

G. GIF:n kesto

GIF on pitkäaikainen järjestely, jossa sijoitukset välittäjinä toimivissa rahastoissa ovat tavallisesti 5–12-vuotisia. Missään tapauksessa sijoitusten kesto ei saa ylittää yhdeksäätoista vuotta komission ja EIR:n välisen valtuutussopimuksen allekirjoittamisesta. EIR:n ja välittäjien välisissä sopimuksissa on tarpeen määrittää sopivat vetäytymisstrategiat.

H. Sijoitusten realisointi

Koska suurin osa GIF:n mukaisista sijoituksista tehdään arvopaperipörssissä noteeraamattomiin ja alhaisen maksuvalmiuden omaaviin yrityksiin, näiden sijoitusten realisointi perustuu välittäjän pk-yrityksiin tekemien sijoitusten myyntitulojen jakoon.

I. Realisoiduista sijoituksista saatujen tulojen sijoittaminen uudelleen

EIR:n 31 päivään joulukuuta 2013 saakka saamat tulot, osingot ja takaisinmaksut mukaan luettuina, lisätään GIF:n varoihin ja käytetään GIF:n mukaisiin tarkoituksiin.

3. PK-YRITYSTEN TAKAUSJÄRJESTELMÄN (SMEG) TÄYTÄNTÖÖNPANO

A. Johdanto

Komissio ja EIR sopivat omaisuudenhoitoon, hallinnointiin ja seurantaan liittyvistä näkökohdista, ja niissä noudatetaan tavanomaisia kaupallisia menettelyjä. Komissio soveltaa erityisiä kassanhallintaohjeita.

B. Välittäjät

Välittäjät valitaan kelpoisuusehdot täyttävissä maissa jo toimivista tai niihin perustettavista takausjärjestelmistä, keskinäiset takausjärjestelyt mukaan luettuina, ja mistä tahansa muista soveltuvista rahoituslaitoksista. Valintamenettelyt ovat avoimia ja syrjimättömiä, ja niissä vältetään eturistiriitoja.

Välittäjät valitaan hyvien markkinakäytäntöjen mukaisesti, ottaen huomioon seuraavat näkökohdat:

—	vaikutus pk-yritysten käyttöön asetetun rahoituksen määrään (velkarahoitus, pääomasijoitukset ja muut oman pääoman ehtoiset sijoitukset) ja/tai

—	vaikutus pk-yritysten rahoituksen saatavuuteen ja/tai

—	vaikutus kyseisen välittäjän myöntämän pk-rahoituksen riskinottoon.

C. Kelpoisuus

Rahoitusperusteet, jotka koskevat kelpoisuutta saada takaus pk-yritysten takausjärjestelmästä, määritellään kunkin välittäjän toimien mukaisesti; tällä pyritään tavoittamaan mahdollisimman monta pk-yritystä. Näiden sääntöjen on vastattava kyseisen alueen markkinaolosuhteita ja -käytäntöjä.

Aineellisen ja aineettoman käyttöomaisuuden rahoitus — innovointi, teknologinen kehittäminen ja lisenssien hankinta mukaan luettuina — täyttää kelpoisuusehdot.

Pk-yritysten takausjärjestelmän neljäs osajärjestelmä, d) pk-yrityslainasalkkujen arvopaperistaminen, käsittää yhden ja usean myyjän transaktioita sekä usean maan transaktioita. Kelpoisuus määräytyy hyvien markkinakäytäntöjen mukaisesti, varsinkin luottokelpoisuuden sekä arvopaperistetun salkun riskinhajautuksen osalta.

D. Takausehdot

EIR:n komission puolesta antamat takaukset, jotka kuuluvat pk-yritysten takausjärjestelmän a) velkarahoitusta, b) pienluottoja ja c) pääomasijoituksia ja muita oman pääoman ehtoisia sijoituksia koskeviin osajärjestelmiin, kattavat osittain rahoituksen välittäjän riskin, joka liittyy yksittäisten transaktioiden rahoitussalkkuun. Pk-yritysten takausjärjestelmän neljäs osajärjestelmä, d) arvopaperistaminen, sisältää riskinjakamisen sellaisten arvopaperistettujen etuoikeusluokkien (tranche) osalta, jotka ovat paremmassa asemassa first loss -osaan nähden; riskinjakaminen voidaan vaihtoehtoisesti järjestää niin, että first loss -osan riski jätetään merkittävältä osin alullepanijalle ja jäljelle jäävän osan riski jaetaan.

EIR:n myöntämät takaukset, jotka liittyvät pk-yritysten takausjärjestelmän a) velkarahoitusta, b) pienluottoja ja c) pääomasijoituksia ja muita oman pääoman ehtoisia sijoituksia koskeviin osajärjestelmiin, ovat tavallisesti tasavertaisia välittäjän myöntämien takauksien tai, tapauskohtaisesti, rahoituksen kanssa.

EIR voi veloittaa rahoituksen välittäjältä palkkion (”sitoumuspalkkion”), jonka laskentaperustana ovat sidotut varat, joita ei ole käytetty sovitun aikataulun mukaisesti, minkä lisäksi se voi periä takauspalkkioita. Se voi myös periä palkkioita arvopaperistamisen yksittäisistä transaktioista.

E. EIR:n yhteenlaskettujen tappioiden enimmäismäärä

Pk-yritysten takausjärjestelmästä Euroopan unionin yleiseen talousarvioon kohdistuville kustannuksille asetetaan yläraja siten, että EIR:n käyttöön pk-yritysten takausjärjestelmän nojalla annettuja budjettimäärärahoja ei missään olosuhteissa ylitetä. Lisäksi edellytetään, ettei niistä aiheudu vastuusitoumusta talousarvioon.

EIR:n velvollisuus maksaa osuus välittäjän tappioista jatkuu, kunnes tietyn rahoitussalkun tappioiden kattamiseksi suoritettujen maksujen yhteenlaskettu määrä, josta on tarvittaessa vähennetty vastaavien korvattujen tappioiden yhteenlaskettu määrä, saavuttaa ennakolta sovitun määrän, minkä jälkeen EIR:n takaus lakkautetaan ilman eri toimenpiteitä.

F. Sijoitustilille maksettavat takaisin perityt varat ja muut tulot

Välittäjältä takaisin perityt varat hyvitetään sijoitustilille, ja ne otetaan huomioon laskettaessa EIR:n yhteenlaskettujen tappioiden enimmäismäärää kyseisen välittäjän osalta. Kaikki muut tulot, kuten sitoumus- ja takauspalkkiot, hyvitetään sijoitustilille, ja jos ne saadaan ennen 31 päivää joulukuuta 2013, ne lisätään pk-yritysten takausjärjestelmän varoihin.

G. Pk-yritysten takausjärjestelmän kesto

Yksittäisten pk-yrityksille myönnettävien takausten kesto voi olla enintään 10 vuotta.

4. VALMIUKSIEN KEHITTÄMISEN JÄRJESTELMÄN (CBS) TÄYTÄNTÖÖNPANO

A. Johdanto

Siemenpääomatoimen ja kumppanuustoimen täytäntöönpanon yksityiskohdista, myös omaisuudenhoitoon, hallinnointiin ja seurantaan liittyvistä näkökohdista, määrätään komission ja EIR:n tai asianomaisten kansainvälisten rahoituslaitosten välisellä sopimuksella.

Välittäjät valitaan hyvien markkinakäytäntöjen mukaisesti.

Teknisen avun hankintaa koskevat valintamenettelyt ovat avoimia ja syrjimättömiä, ja niissä vältetään eturistiriitoja.

B. Siemenpääomatoimi

Siemenpääomatoimea hallinnoidaan toimeksiannon nojalla. Talousarviosta myönnettävät määrärahat kattavat kaikki toimesta aiheutuvat kustannukset, hallintopalkkiot ja kaikki muut hyväksyttävät kustannukset ja menot mukaan luettuina. Myönnetyillä avustuksilla tuetaan sellaisia sijoitusrahastoja, joiden kokonaissijoitusohjelmaan kuuluvat siemenpääomasijoitukset, ja avustukset kattavat osan aiheutuneista hallinnointikustannuksista.

C. Kumppanuustoimi

Kumppanuustoimen hallinnointi hoidetaan EIR:n tai asianomaisten kansainvälisten rahoituslaitosten kautta. Se kattaa teknisen avun, hallintopalkkiot ja muut hyväksyttävät kustannukset, jotka liittyvät valmiuksien kehittämiseen.

5. ARVIOINTI

Riippumattomat asiantuntijat suorittavat ulkoiset arvioinnit ottaen huomion innovatiivisille ja työpaikkoja luoville pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille) tarkoitetuista rahoitustukitoimenpiteistä — Kasvua ja työllisyyttä koskeva aloite 19 päivänä toukokuuta 1998 tehdyllä neuvoston päätöksellä 98/347/EY (1) perustetun kasvua ja työllisyyttä koskevan aloitteen ja monivuotisen ohjelman yritysten ja yrittäjyyden, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset), hyväksi. Ulkoisissa arvioinneissa tarkastellaan yhteisön rahoitusvälineiden vaikutuksia pk-yrityksiin ja tehdään sekä laadullinen että määrällinen analyysi saavutetuista tuloksista arvioimalla varsinkin kerrannaisvaikutuksia sekä kustannuksia ja hyötyjä välinekohtaisesti. Arviointikertomuksissa esitetään koko unionin osalta sekä yksittäisistä jäsenvaltioista ja muista osallistuvista maista muun muassa seuraavat tilastotiedot:

—	GIF: tuen piiriin kuuluvien pk-yritysten määrä ja perustettujen työpaikkojen määrä,

—	sijoittajien tuottoprosentti,

—	pk-yritysten takausjärjestelmä: rahoituksen välittäjien pk-yrityksille antamien lainojen määrä ja arvo sekä järjestelmän piiriin kuuluvien pk-yritysten määrä sekä maksamatta jääneiden lainojen määrä ja arvo,

—	siemenpääomatoimi: tuettujen organisaatioiden määrä ja siemenpääomasijoitusten volyymi,

—	kumppanuustoimi: tuettujen välittäjien ja toimen piiriin kuuluvien pk-yritysten määrä,

—	ekoinnovointia koskevat erillistiedot.

Ulkoisten arvioijien laatimissa kertomuksissa esitetyille tuloksille, kertomuksista saaduille kokemuksille sekä sidosryhmien väliselle parhaiden toimintatapojen vaihdolle on annettava riittävästi näkyvyyttä.

(1) EYVL L 155, 29.5.1998, s. 43.

LIITE III

Erittely 21 artiklassa vahvistetuista yrityksiä ja innovointia tukevista palveluista

Tiedotusta, palautetta, yritysten yhteistyötä ja kansainvälistämistä koskevat palvelut

—	levitetään tietoa tavaroiden ja palveluiden sisämarkkinoiden toiminnasta ja niiden tarjoamista mahdollisuuksista, tarjousmahdollisuuksia koskeva neuvonta mukaan lukien,

—	edistetään pk-yrityksille olennaisia yhteisön aloitteita, toimintalinjoja ja ohjelmia aktiivisesti ja annetaan pk-yrityksille tietoja kyseisiä ohjelmia koskevista hakumenettelyistä,

—	käytetään mittausvälineitä voimassa olevasta lainsäädännöstä johtuvien, pk-yrityksiin kohdistuvien vaikutusten kartoittamiseksi,

—	osallistutaan komission vaikutustenarviointeihin,

—	käytetään muita asianmukaisia keinoja pk-yritysten kytkemiseksi yhteisön toimintalinjojen luomiseen,

—	autetaan pk-yrityksiä rajatylittävien toimien kehittämisessä ja kansainvälisessä verkottumisessa,

—	tuetaan pk-yrityksiä asianmukaisten yksityisen tai julkisen sektorin kumppaneiden etsinnässä tarkoituksenmukaisin välinein.

Innovointiin sekä teknologian ja tiedon siirtoon liittyvät palvelut

—	levitetään tietoa ja lisätään tietoisuutta innovointiin liittyvistä politiikoista, lainsäädännöstä ja tukiohjelmista,

—	osallistutaan tutkimustulosten levittämiseen ja hyödyntämiseen,

—	tuotetaan välityspalveluita teknologian ja tiedon siirtoon sekä kumppanuuksien muodostamiseen kaikenlaisten innovaatiotoimijoiden välillä,

—	edistetään yritysten, varsinkin pk-yritysten, innovointikapasiteettia,

—	helpotetaan yhteyksiä muihin innovaatiopalveluihin, teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvät palvelut mukaan lukien.

Palvelut, joiden avulla pk-yrityksiä kannustetaan osallistumaan yhteisön seitsemänteen TTK-puiteohjelmaan

—	tiedotetaan pk-yrityksille yhteisön seitsemännestä TTK-puiteohjelmasta,

—	autetaan pk-yrityksiä kartoittamaan tutkimuksen ja teknologian kehittämistarpeensa ja löytämään sopivia kumppaneita,

—	autetaan pk-yrityksiä laatimaan ja koordinoimaan hanke-ehdotuksia seitsemättä TTK-puiteohjelmaa varten.

		ISSN 1725-261X
Euroopan unionin virallinen lehti		L 310

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	49. vuosikerta 9. marraskuuta 2006

Sisältö		I Säädökset, jotka on julkaistava	Sivu
	*	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1638/2006, annettu 24 päivänä lokakuuta 2006, eurooppalaista naapuruuden ja kumppanuuden välinettä koskevista yleisistä määräyksistä	1
	*	Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1639/2006/EY, tehty 24 päivänä lokakuuta 2006, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (2007–2013) perustamisesta	15