ISSN 1725-261X |
||
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 284 |
|
Suomenkielinen laitos |
Lainsäädäntö |
49. vuosikerta |
Sisältö |
|
II Säädökset, joita ei tarvitse julkaista |
Sivu |
|
|
Komissio |
|
|
* |
Komission päätös, tehty 28 päivänä maaliskuuta 2006, Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmää koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä (tiedoksiannettu numerolla K(2006) 964) ( 1 ) |
|
|
|
(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti. |
FI |
Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu. Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä. |
II Säädökset, joita ei tarvitse julkaista
Komissio
16.10.2006 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 284/1 |
KOMISSION PÄÄTÖS,
tehty 28 päivänä maaliskuuta 2006,
Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmää koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä
(tiedoksiannettu numerolla K(2006) 964)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
(2006/679/EY)
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon tavanomaisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta 19 päivänä maaliskuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/16/EY (1) ja erityisesti sen 6 artiklan 1 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Euroopan laajuinen tavanomainen rautatiejärjestelmä on direktiivin 2001/16/EY 2 artiklan c alakohdan mukaan jaettu rakenteellisiin ja toiminnallisiin osajärjestelmiin. Kutakin osajärjestelmää varten on laadittava yhteentoimivuuden tekninen eritelmä (YTE). |
(2) |
YTE:n laadinnan ensimmäinen vaihe on, että yhteiseksi edustuselimeksi nimetty Euroopan rautatiejärjestelmien yhteentoimivuuden liitto (AEIF) laatii YTE-esityksen. |
(3) |
AEIF:lle on annettu toimeksi laatia ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmää koskeva YTE-esitys direktiivin 2001/16/EY 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Kyseisen YTE-esityksen perusparametrit hyväksyttiin päätöksen 2002/731/EY liitteen A muuttamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2001/16/EY tarkoitettujen tavanomaisen rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmän pääominaisuuksien vahvistamisesta 29 päivänä huhtikuuta 2004 tehdyllä komission päätöksellä 2004/447/EY (2). |
(4) |
Perusparametrien pohjalta laadittuun YTE-esitykseen liittyi direktiivin 6 artiklan 5 kohdan mukaisesti kustannus-hyötyanalyysin sisältävä alustava raportti. |
(5) |
Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta 23 päivänä heinäkuuta 1996 annetulla neuvoston direktiivillä 96/48/EY (3) perustettu komitea on tutkinut kyseisen YTE-esityksen. |
(6) |
Direktiivin 2001/16/EY 1 artiklan mukaan edellytykset, jotka on täytettävä Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden toteuttamiseksi, koskevat käyttöön otettavien, järjestelmän toiminnan kannalta tärkeiden infrastruktuurien ja liikkuvan kaluston suunnittelua, valmistusta, käyttöönottoa, parantamista, uudistamista ja käyttöä. Sellaiseen infrastruktuuriin ja liikkuvaan kalustoon, jotka ovat jo käytössä tämän YTE:n tullessa voimaan, YTE:ää olisi sovellettava siitä alkaen, kun kyseistä infrastruktuuria ja liikkuvaa kalustoa koskevia töitä suunnitellaan toteutettavaksi. YTE:n soveltamisen laajuus vaihtelee kuitenkin suunniteltujen töiden kohteen ja laajuuden sekä aiotuista sovelluksista aiheutuvien kustannusten ja niillä saavutettavien hyötyjen mukaan. Jotta tällaisissa osittaisissa töissä saavutettaisiin täysi yhteentoimivuus, niiden on perustuttava johdonmukaiseen käyttöönottostrategiaan. Tässä yhteydessä olisi tehtävä ero parantamisen, uudistamisen ja kunnossapitoon liittyvän korvaamisen välillä. |
(7) |
Direktiiviä 2001/16/EY ja YTE:iä sovelletaan uudistamiseen muttei kunnossapitoon liittyvään korvaamiseen. Jäsenvaltioita olisi kuitenkin kannustettava soveltamaan mahdollisuuksiensa mukaan YTE:iä myös kunnossapitoon liittyvään korvaamisen, kun se on kunnossapitoon liittyvien töiden laajuuden vuoksi aiheellista. |
(8) |
Nykyiset tavanomaiset radat ja liikkuva kalusto on jo varustettu direktiivin 2001/16/EY olennaiset vaatimukset täyttävillä ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmillä. Tällaiset ”aiempien sukupolvien” järjestelmät on kehitetty ja otettu käyttöön kansallisten sääntöjen mukaisesti. Aiempien sukupolvien järjestelmistä esitetään perustiedot YTE:n liitteessä B. Koska aiempien sukupolvien järjestelmien yhteentoimivuus on direktiivin 2001/16/EY 16 artiklan 2 kohdan mukaan tarkastettava suhteessa YTE:n vaatimuksiin, on tarpeen vahvistaa ehdot, jotka aiempien sukupolvien järjestelmien on täytettävä YTE:ssä nimenomaan mainittujen ehtojen lisäksi tämän päätöksen julkaisemisen ja liitteenä olevan YTE:n täydellisen käyttöönoton välisenä siirtymäkautena. Jäsenvaltioiden on tiedotettava toisilleen ja komissiolle asianomaisista kansallisista teknisistä säännöistä, joita käytetään yhteentoimivuuden saavuttamiseksi ja direktiivin 2001/16/EY olennaisten vaatimusten täyttämiseksi, ja elimistä, jotka ne nimittävät suorittamaan vaatimustenmukaisuuden tai käyttöönsoveltuvuuden arviointimenettelyn, sekä käytössä olevasta, direktiivin 2001/16/EY 16 artiklan 2 kohdan mukaisesta osajärjestelmien yhteentoimivuuden tarkastusmenettelystä. |
(9) |
Tätä varten jäsenvaltioiden olisi mahdollisuuksien mukaan sovellettava direktiivissä 2001/16/EY vahvistettuja periaatteita ja perusteita 16 artiklan 2 kohdan panemiseksi täytäntöön käyttämällä direktiivin 2001/16/EY 20 artiklan mukaisesti ilmoitettuja elimiä. Komission olisi analysoitava tiedot, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet kansallisista säännöistä, menettelyistä, täytäntöönpanomenettelyistä vastaavista elimistä ja menettelyjen kestosta sekä tarvittaessa keskusteltava komitean kanssa lisätoimenpiteiden tarpeellisuudesta. |
(10) |
Samankaltaista menettelyä olisi sovellettava myös niihin kysymyksiin, jotka on luokiteltu ”avoimiksi kohdiksi” YTE:n liitteessä G. |
(11) |
YTE:ssä ei tulisi edellyttää erityisten tekniikoiden tai teknisten ratkaisujen käyttöä paitsi silloin, kun se on Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden kannalta ehdottomasti tarpeen. |
(12) |
YTE perustuu parhaisiin asiantuntijatietoihin, jotka olivat käytettävissä, kun sitä koskeva esitys laadittiin. Tätä YTE:ää voi olla tarpeen muuttaa tai täydentää tekniikan kehityksen tai toiminnallisten, turvallisuutta koskevien tai yhteiskunnallisten vaatimusten kehityksen vuoksi. Tätä varten on luotu muutostenhallinnan käsittelymenettely YTE:n liitteessä A asetettujen vaatimusten yhdenmukaistamiseksi ja ajantasaistamiseksi. Tämä ajantasaistamisprosessi, joka nykyään on yhteisenä edustuselimenä toimivan AEIF:n alainen, siirretään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 881/2004 (4) perustetulle Euroopan rautatievirastolle, kun se on aloittanut toimintansa. Tarvittaessa aloitetaan direktiivin 2001/16/EY 6 artiklan 3 kohdan mukainen perusteellisempi ja laajempi tarkistus- tai ajantasaistamisprosessi, johon sisältyy muutoksia tässä YTE:ssä määriteltyyn menettelyyn. |
(13) |
Sovellettaessa tällä päätöksellä hyväksyttyä YTE:ää olisi otettava huomioon erityisperusteet, jotka liittyvät tekniseen ja käyttöä koskevaan yhteensopivuuteen käyttöön otettavan infrastruktuurin ja liikkuvan kaluston ja sen verkon välillä, johon ne on tarkoitus liittää. Näihin yhteensopivuutta koskeviin vaatimuksiin liittyy moninainen tekninen ja taloudellinen analyysi, joka olisi tehtävä tapauskohtaisesti erityissovelluksia varten. Analyysissä olisi otettava huomioon direktiivissä 2001/16/EY tarkoitetut erilaisten osajärjestelmien väliset liitännät, kyseisessä direktiivissä tarkoitetut erilaiset rataluokat ja liikkuvan kaluston luokat sekä nykyisen verkon tekninen ja käyttöympäristö. |
(14) |
On olennaisen tärkeää, että edellä mainittu analyysi tehdään johdonmukaisten täytäntöönpanosääntöjen ja ohjeiden puitteissa. Tämä edellyttää, että jäsenvaltiot laativat tämän päätöksen kohteena olevan YTE:n kansallisen käyttöönottostrategian, jossa olisi määriteltävä vaiheet, jotka tarvitaan verkon yhteentoimivuuden saavuttamiseksi. Nämä kansalliset strategiat olisi koottava ja sovitettava yhteen EU:ta koskevan yleissuunnitelman puitteissa, jolla luodaan viitekehys YTE:n käyttöönotolle koko EU:n näkökulmasta. |
(15) |
Liitteenä olevassa YTE:ssä kuvattu tavoitejärjestelmä (luokan A järjestelmä) perustuu tietokonepohjaiseen tekniikkaan, jonka odotettu elinikä on merkittävästi lyhyempi kuin käytössä olevien tavanomaisen rautatiejärjestelmän opaste-/merkinanto- ja televiestintälaitteiden odotettu elinikä. Sen vuoksi se edellyttää pikemminkin ennakoivaa kuin korjaavaa käyttöönottostrategiaa, jotta voidaan välttää järjestelmän mahdollinen vanhentuminen ennen kuin järjestelmän käyttö saavuttaa kypsyysvaiheen. Liian epäyhtenäinen käyttöönotto Euroopan rautatieverkossa aiheuttaisi myös suuria kuluja ja käyttökustannuksia. Johdonmukaisen Euroopan laajuisen käyttöönottosuunnitelman laatiminen tavoitejärjestelmälle edistäisi omalta osaltaan koko Euroopan laajuisen rautatieverkon yhdenmukaista kehitystä Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevan EU:n strategian mukaisesti. Tällaisen suunnitelman olisi perustuttava vastaaviin kansallisiin käyttöönottosuunnitelmiin, ja sen olisi tarjottava asianmukainen tietopohja, joka tukee eri sidosryhmiä ja erityisesti komissiota niiden tehdessä päätöksiä taloudellisen tuen myöntämisestä rautatiehankkeille. Komission olisi koordinoitava tällaisen suunnitelman laatimista Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 155 artiklan 2 kohdan mukaisesti. |
(16) |
Siirtymistä YTE:ssä määriteltyyn luokan A tavoitejärjestelmään olisi helpotettava toteuttamalla asianmukaisia toimenpiteitä kansallisella tasolla. Toimenpiteillä olisi pyrittävä antamaan mahdollisuus käyttää luokan A laitteistoa, joka on yhteensopiva olemassa olevien, aiempien sukupolvien järjestelmien kanssa, tai helpottamaan sellaisten ennakoivien lähestymistapojen soveltamista, joiden tavoitteena on lyhentää luokan A laitteiden käyttöönottoaikoja. Ensiksi mainitun tavoitteen osalta on kiinnitettävä erityistä huomiota aiempien sukupolvien kansallisten luokan B ohjaus- ja hallintajärjestelmien ulkoisiin sovitustiedonsiirtomoduuleihin. |
(17) |
Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmää koskeva YTE olisi sen vuoksi hyväksyttävä. Näin ollen päätös 2004/447/EY olisi muutettava vastaavasti. |
(18) |
Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat direktiivillä 96/48/EY perustetun komitean lausunnon mukaiset, |
ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Tämän päätöksen liitteessä vahvistetaan direktiivin 2001/16/EY 6 artiklan 1 kohdan mukainen Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmää koskeva yhteentoimivuuden tekninen eritelmä (jäljempänä ’YTE’).
Jollei tämän päätöksen 2 ja 3 artiklasta muuta johdu, kyseistä YTE:ää sovelletaan kaikilta osin direktiivin 2001/16/EY liitteessä I määriteltyyn Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän infrastruktuuriin ja liikkuvaan kalustoon.
2 artikla
1. Kun on kyse YTE:n liitteessä B tarkoitetuista järjestelmistä ja YTE:n liitteessä G ”avoimiksi kohdiksi” luokitelluista kysymyksistä, ovat direktiivin 2001/16/EY 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa yhteentoimivuuden tarkastamisessa noudatettavia ehtoja ne sovellettavat tekniset säännöt, jotka ovat käytössä tämän päätöksen kohteena olevalle osajärjestelmälle käyttöönottoluvan myöntävässä jäsenvaltiossa.
2. Kunkin jäsenvaltion on annettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle tiedoksi kuuden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksi antamisesta
a) |
luettelo sovellettavista teknisistä säännöistä, jotka mainitaan YTE:n liitteessä G tarkoitetuissa ”avoimissa kohdissa”; |
b) |
vaatimustenmukaisuuden arviointi- ja tarkastusmenettelyt, joita on noudatettava 1 kohdassa tarkoitettujen sovellettavien teknisten sääntöjen soveltamisessa; |
c) |
elimet, jotka jäsenvaltio nimittää suorittamaan kyseiset vaatimustenmukaisuuden arviointi- ja tarkastusmenettelyt. |
3 artikla
Jäsenvaltioiden on laadittava YTE:ää koskeva kansallinen käyttöönottosuunnitelma liitteen luvussa 7 määriteltyjen perusteiden mukaisesti.
Niiden on toimitettava käyttöönottosuunnitelmansa muille jäsenvaltioille ja komissiolle viimeistään yhden vuoden kuluttua tämän päätöksen voimaantulopäivästä.
Komissio laatii näiden kansallisten suunnitelmien pohjalta luonnoksen EU:ta koskevaksi yleissuunnitelmaksi liitteen luvussa 7 esitettyjä periaatteita noudattaen.
4 artikla
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että YTE:n liitteessä B tarkoitettujen, aiempien sukupolvien luokan B järjestelmien toiminnot ja liitännät säilytetään alaltaan tässä määritellyn mukaisina, lukuun ottamatta muutoksia, joita voidaan pitää tarpeellisina näiden järjestelmien turvallisuuteen liittyvien puutteiden vähentämiseksi.
Jäsenvaltioiden on annettava aiempien sukupolvien järjestelmistään saataville tietoja, joita tarvitaan sellaisten laitteiden kehittämiseen ja niitä koskevien turvallisuustodistusten antamiseen, jotka mahdollistavat YTE:n liitteessä A määritellyn luokan A laitteiston ja jäsenvaltioiden aiempien sukupolvien luokan B järjestelmien yhteentoimivuuden.
5 artikla
Jäsenvaltioiden on kaikin tavoin pyrittävä siihen, että jäsenvaltioiden aiempien sukupolvien luokan B ohjaus- ja hallintajärjestelmiä varten, jotka luetellaan YTE:n liitteessä B, on saatavilla liitteen luvussa 7 määritellyn mukainen ulkoinen sovitustiedonsiirtomoduuli (jäljempänä ’STM’) viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2007.
6 artikla
Poistetaan päätöksen 2004/447/EY 2 artikla tämän päätöksen voimaantulopäivästä alkaen.
7 artikla
Tämä päätös tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona se on annettu tiedoksi.
8 artikla
Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
Tehty Brysselissä 28 päivänä maaliskuuta 2006.
Komission puolesta
Jacques BARROT
Varapuheenjohtaja
(1) EYVL L 110, 20.4.2001, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY (EUVL L 164, 30.4.2004, s. 114, oikaisu EUVL L 220, 21.6.2004, s. 40).
(2) EUVL L 155, 30.4.2004, s. 68, oikaisu EUVL L 193, 1.6.2004, s. 53.
(3) EYVL 235, 17.9.1996, s. 6. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2004/50/EY.
(4) EUVL 164, 30.4.2004, s. 1, oikaisu EUVL L 220, 21.6.2004, s. 3.
LIITE
Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmää koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä
SISÄLLYSLUETTELO
1. |
JOHDANTO |
1.1. |
ASIAKIRJAN TEKNINEN ALA |
1.2. |
ASIAKIRJAN MAANTIETEELLINEN ALA |
1.3. |
TÄMÄN YTE:N SISÄLTÖ |
2. |
OSAJÄRJESTELMÄN MÄÄRITELMÄ JA SOVELTAMISALA |
2.1. |
YLEISTÄ |
2.2. |
YLEISKATSAUS |
2.2.1. |
Yhteentoimivuus |
2.2.2. |
Ohjaus- ja hallintajärjestelmien luokat |
2.2.3. |
Soveltamistasot |
2.2.4. |
Infrastruktuuriverkon rajat |
3. |
OHJAUS- JA HALLINTAOSAJÄRJESTELMÄN OLENNAISET VAATIMUKSET |
3.1. |
YLEISTÄ |
3.2. |
OHJAUS- JA HALLINTAOSAJÄRJESTELMÄN ERITYISPIIRTEET |
3.2.1. |
Turvallisuus |
3.2.2. |
Luotettavuus ja käytettävyys |
3.2.3. |
Terveysnäkökohdat |
3.2.4. |
Ympäristönsuojelu |
3.2.5. |
Tekninen yhteensopivuus |
4. |
OSAJÄRJESTELMÄN KUVAUS |
4.1. |
JOHDANTO |
4.2. |
OSAJÄRJESTELMÄN TOIMINNALLISET JA TEKNISET ERITELMÄT |
4.2.1. |
Yhteentoimivuuden kannalta tärkeät ohjaus- ja hallintajärjestelmän turvallisuusominaisuudet |
4.2.2. |
Junan ETCS-toiminnot |
4.2.3. |
Radanvarren ETCS-toiminnot |
4.2.4. |
EIRENE-toiminnot |
4.2.5. |
ETCS:n ja EIRENE:n ilmavälin liitännät |
4.2.6. |
Veturin ohjaus- ja hallintajärjestelmän sisäiset liitännät |
4.2.7. |
Radanvarsilaitteiden sisäiset liitännät |
4.2.8. |
Avainhallinta |
4.2.9. |
ETCS-tunnuksen (ID) hallinta |
4.2.10. |
Kuumakäynti-ilmaisin (HABD) |
4.2.11. |
Yhteensopivuus radanvarren junanilmaisinjärjestelmien kanssa |
4.2.12. |
Sähkömagneettinen yhteensopivuus |
4.2.13. |
ETCS DMI (kuljettajan käyttöliittymä ETCS:ään) |
4.2.14. |
EIRENE DMI (kuljettajan käyttöliittymä EIRENE:hen) |
4.2.15. |
Liitäntä tietojen tallennukseen hallinnollisiin tarkoituksiin |
4.2.16. |
Radanvarren ohjaus- ja hallintalaitteiden näkyvyys |
4.3. |
TOISIIN OSAJÄRJESTELMIIN YHTEYDESSÄ OLEVIEN LIITÄNTÖJEN TOIMINNALLISET JA TEKNISET ERITELMÄT |
4.3.1. |
Liitäntä käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevaan osajärjestelmään |
4.3.2. |
Liitäntä liikkuva kalusto -osajärjestelmään |
4.3.3. |
Liitännät infrastruktuuriosajärjestelmään |
4.3.4. |
Liitännät energiaosajärjestelmään |
4.4. |
KÄYTTÖÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖT |
4.5. |
KUNNOSSAPITOA KOSKEVAT SÄÄNNÖT |
4.5.1. |
Laitteiden valmistajan vastuu |
4.5.2. |
Hankintayksiköiden vastuu |
4.5.3. |
Infrastruktuurin hallinnon tai rautatieyrityksen vastuu |
4.5.4. |
Huoltosuunnitelma |
4.6. |
AMMATILLINEN PÄTEVYYS |
4.7. |
TERVEYTTÄ JA TURVALLISUUTTA KOSKEVAT EHDOT |
4.8. |
INFRASTRUKTUURIN JA LIIKKUVAN KALUSTON REKISTERIT |
5. |
YHTEENTOIMIVUUDEN OSATEKIJÄT |
5.1. |
MÄÄRITELMÄT |
5.2. |
YHTEENTOIMIVUUDEN OSATEKIJÖIDEN LUETTELO |
5.2.1. |
Yhteentoimivuuden perusosatekijät |
5.2.2. |
Yhteentoimivuuden osatekijöiden ryhmittely |
5.3. |
OSATEKIJÖIDEN SUORITUSTASOT JA ERITELMÄT |
6. |
OSATEKIJÖIDEN VAATIMUSTENMUKAISUUDEN JA/TAI KÄYTTÖÖNSOVELTUVUUDEN ARVIOINTI SEKÄ OSAJÄRJESTELMÄN TARKASTUS |
6.0. |
JOHDANTO |
6.1. |
YHTEENTOIMIVUUDEN OSATEKIJÄT |
6.1.1. |
Arviointimenettelyt |
6.1.2. |
Moduulit |
6.2. |
OHJAUS- JA HALLINTAOSAJÄRJESTELMÄ |
6.2.1. |
Arviointimenettelyt |
6.2.2. |
Moduulit |
7. |
OHJAUS- JA HALLINTA -YTE:N TOTEUTTAMINEN |
7.1. |
YLEISTÄ |
7.2. |
OHJAUS- JA HALLINTA -YTE:N KÄYTTÖÖNOTTOON LIITTYVIÄ ERITYISIÄ SEIKKOJA |
7.2.1. |
Yleiset siirtymäkriteerit |
7.2.2. |
Ajoituskriteerit |
7.2.3. |
Käyttöönotto: infrastruktuuri (kiinteät laitteistot) |
7.2.4. |
Käyttöönotto: liikkuva kalusto (junalaitteistot) |
7.2.5. |
Erityiset siirtymäreitit |
7.2.6. |
Valinnaisia toimintoja edellyttävät olot |
7.3. |
MUUTOSHALLINTA |
7.3.1. |
Johdanto |
7.3.2. |
Versioiden asettelu |
7.3.3. |
ERTMS:n yhdenmukaistamisvaihe |
7.3.4. |
Version julkaiseminen |
7.3.5. |
Uusien versioiden käyttöönotto |
7.3.6. |
Muutoksenhallintaprosessi — vaatimukset |
7.3.7. |
Konfiguraationhallintasuunitelma — vaatimukset |
7.3.8. |
Hallinto |
7.4. |
ERITYISTAPAUKSIA |
7.4.1. |
Johdanto |
7.4.2. |
Erityistapausten luettelo |
7.5. |
SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET |
LIITE A |
LIITE A — LISÄYS 1 |
LIITE A — LISÄYS 2 |
LIITE B |
LIITE C |
YLEISET VAATIMUKSET |
INFRASTRUKTUURIREKISTERI |
LIIKKUVAN KALUSTON REKISTERI |
LUETTELO ERITYISOMINAISUUKSISTA JA -VAATIMUKSISTA |
LIITE D |
LIITE E |
LIITE F |
LIITE G |
LIITE H |
1. JOHDANTO
1.1. Asiakirjan tekninen ala
Tämä YTE koskee direktiivin 2001/16/EY liitteessä II olevan 1 kohdan luettelon mukaista liikenteenohjausta ja valvontaa sekä opasteita/merkinantoa koskevaa osajärjestelmää. Tässä asiakirjassa siitä käytetään nimitystä Ohjaus- ja hallintaosajärjestelmä.
Lisätietoja Ohjaus- ja hallintaosajärjestelmästä on 2 luvussa (Osajärjestelmän määritelmä ja soveltamisala).
1.2. Asiakirjan maantieteellinen ala
Tämän YTE:n maantieteellinen soveltamisala on direktiivin 2001/16/EY liitteessä I kuvattu Euroopan laajuinen tavanomainen rautatiejärjestelmä.
1.3. Tämän YTE:n sisältö
Direktiivin 2001/16/EY 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti tässä YTE:ssä
a) |
ilmoitetaan tarkoitettu soveltamisala (liitteessä I mainitun verkon tai liikkuvan kaluston osa; liitteessä II mainittu osajärjestelmä tai osajärjestelmän osa) — 2 luku (Osajärjestelmän määritelmä ja soveltamisala); |
b) |
täsmennetään olennaiset vaatimukset kyseiselle osajärjestelmälle ja sillä muiden osajärjestelmien kanssa oleville liitännöille — 3 luku (Ohjaus- ja hallintaosajärjestelmää koskevat olennaiset vaatimukset); |
c) |
määritellään toiminnalliset ja tekniset eritelmät, jotka osajärjestelmän ja sillä muiden osajärjestelmien kanssa olevien liitäntöjen on täytettävä. Tarvittaessa nämä eritelmät voivat poiketa toisistaan osajärjestelmän käytön mukaan, esimerkiksi liitteessä I mainittujen rataluokkien, solmukohtien ja/tai liikkuvan kaluston mukaan — 4 luku (Osajärjestelmän kuvaus); |
d) |
määritetään yhteentoimivuuden osatekijät ja liitännät, joita varten on oltava olemassa eurooppalaiset eritelmät, mukaan lukien eurooppalaiset standardit, jotka ovat välttämättömiä Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden toteuttamiseksi — 5 luku (Yhteentoimivuuden osatekijät); |
e) |
ilmoitetaan kussakin käsiteltävässä tapauksessa vaatimustenmukaisuuden tai käyttöönsoveltuvuuden arviointia koskevat menettelyt. Tämä tarkoittaa erityisesti päätöksessä 93/465/ETY määriteltyjä moduuleja tai tarvittaessa erityismenettelyjä, joita on käytettävä yhteentoimivuuden osatekijöiden vaatimustenmukaisuuden tai käyttöönsoveltuvuuden arvioinnissa sekä osajärjestelmien EY-tarkastuksessa — 6 luku (Osatekijöiden vaatimustenmukaisuuden ja/tai käyttöönsoveltuvuuden arviointi ja osajärjestelmän tarkastukset); |
f) |
ilmoitetaan YTE:n käyttöönottostrategia. Erityisesti täsmennetään välivaiheet, joiden kautta siirrytään asteittain nykytilanteesta sellaiseen lopulliseen tilanteeseen, jossa YTE:n noudattaminen on yleistä — 7 luku (Ohjausta ja hallintaa koskevan YTE:n käyttöönotto); |
g) |
ilmoitetaan kyseisen henkilöstön osalta ammattipätevyyttä ja työterveyttä ja -turvallisuutta koskevat edellytykset, joita tarkoitetun osajärjestelmän käyttö ja ylläpito sekä YTE:n käyttöönotto edellyttävät — 4 luku (Osajärjestelmän kuvaus). |
Lisäksi voidaan direktiivin 2001/16/EY 5 artiklan 5 kohdan mukaisesti määrittää erityistapauksia kutakin YTE:ää varten; näitä selostetaan 7 luvussa (Ohjausta ja hallintaa koskevan YTE:n käyttöönotto).
Tämän YTE:n 4 luvussa (Osajärjestelmän kuvaus) annetaan 1.1 kohdassa (Asiakirjan tekninen ala) ja 1.2 kohdassa (Asiakirjan maantieteellinen ala) tarkoitetuilla aloilla sovellettavat käyttöä ja kunnossapitoa koskevat säännöt.
2. OSAJÄRJESTELMÄN MÄÄRITELMÄ JA SOVELTAMISALA
2.1. Yleistä
Ohjaus- ja hallintaosajärjestelmän muodostavat junien turvallisen kulun mahdollistavat toiminnot ja niiden käyttöönotto.
Ohjausta ja hallintaa koskevassa YTE:ssä määritellään ne ohjaus- ja hallintaosajärjestelmän olennaiset vaatimukset, joilla on vaikutusta yhteentoimivuuteen ja joiden osalta sen vuoksi vaaditaan EY-tarkastusvakuutus.
Seuraavat tekijät määrittävät ne ohjaus- ja hallintaosajärjestelmän ominaisuudet, jotka liittyvät Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuteen:
1. |
TOIMINNOT, jotka ovat olennaisia rautatieliikenteen turvallisen ohjauksen ja liikenteen toiminnan kannalta, mukaan luettuina vajaatoimintatilanteissa tarvittavat toiminnot. |
2. |
LIITÄNNÄT. |
3. |
Olennaisten vaatimusten täyttämiseen vaadittava SUORITUSTASO. |
Nämä toiminnot, liitännät ja suoritustasovaatimukset eritellään 4 luvussa (Osajärjestelmän ominaisuudet), jossa on myös viittaukset asiaa koskeviin standardeihin.
2.2. Yleiskatsaus
Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuteen vaikuttaa osaltaan veturilaitteiden kyky toimia yhdessä erilaisten ratalaitteiden kanssa.
Koska veturilaitteet ovat liikkuvia, ohjaus- ja hallintaosajärjestelmä on jaettu kahteen osaan: veturilaitteet ja ratalaitteet (ks. liitteessä D oleva kuva 8).
2.2.1. Yhteentoimivuus
Tässä YTE:ssä määritellään teknisen yhteentoimivuuden edellyttämät toiminnot, liitännät ja suoritustasovaatimukset. Tekninen yhteentoimivuus on toiminnallisen yhteentoimivuuden edellytys, ja siinä junan kuljettaminen perustuu ohjaamossa näkyviin johdonmukaisiin tietoihin ja on tavanomaiselle rautatieverkolle määriteltyjen yhdenmukaisten käyttöä koskevien määräyksien mukaista. Tämä YTE sisältää myös toiminnallisen yhteentoimivuuden saavuttamisessa tarvittavia toimintoja (ks. 4.3.1 kohta, Liitäntä käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevaan osajärjestelmään).
2.2.2. Ohjaus- ja hallintajärjestelmien luokat
Ohjaus- ja hallintaosajärjestelmässä määritellään kaksi junakulunvalvonta- ja radioviestintäjärjestelmäluokkaa:
Luokka A: |
Yhtenäinen ohjaus- ja hallintajärjestelmä. |
Luokka B: |
Jo ennen direktiivin 2001/16/EY voimaantuloa käytössä olleet ohjaus- ja hallintajärjestelmät ja -sovellukset, jotka rajoittuvat liitteessä B kuvattuihin järjestelmiin. |
Yhteentoimivuuden saavuttamiseksi veturilaitteilla on oltava seuraavat ominaisuudet:
— |
luokan A mukaiset radio- ja dataviestinnän liitännät infrastruktuuriin, kun toimitaan luokan A mukaisen infrastruktuurin alueella, |
— |
luokan B mukaiset radio- ja dataviestinnän liitännät infrastruktuuriin, kun toimitaan luokan B mukaisen infrastruktuurin alueella. Merkinantodatan osalta tämä voidaan saada aikaan käyttämällä STM:ää (sovitustiedonsiirtomoduulia, Specific Transmission Module), jonka avulla luokan A mukaiset veturilaitteet voivat toimia luokan B mukaisten radanvarsilaitteiden kanssa käyttäen luokan B mukaista dataa. Luokan A mukaisen veturijärjestelmän ja STM:n välinen liitäntä on määritelty tässä YTE:ssä. |
Jäsenvaltioiden velvollisuus on varmistaa, että luokan B mukaisia järjestelmiä hoidetaan niiden käyttöiän ajan; erityisesti on varmistettava, etteivät niihin tehdyt muutokset vaaranna yhteentoimivuutta.
2.2.3. Soveltamistasot
Tässä YTE:ssä määriteltyjen liitäntöjen avulla siirretään tietoja junaan ja joskus myös junasta. Tässä YTE:ssä esitetyt luokan A eritelmät sisältävät eri vaihtoehtoja, joista kukin projekti voi valita vaatimuksiaan vastaavan datasiirron tyypin. Soveltamistasoja on määritelty kolme:
Taso 1: |
Tiedonsiirto tehdään joko pistemäisesti eurobaliisilla (Eurobalise) ja joissakin tapauksissa osuuksittain jatkuvana tiedonsiirtona eurosilmukan ja radion lisäajotiedon laitteilla (Euroloop, Radio In-fill) laitteilla. Junien ilmaisuun käytetään rataan sijoitettua laitteistoa, yleensä raidevirtapiirejä tai akselinlaskimia. Ajotieto siirretään kuljettajalle joko ohjaamon tai radanvarren opasteiden avulla. |
Taso 2: |
Tiedonsiirto tapahtuu jatkuvana radiolähetyksenä (GSM-R). Joidenkin toimintojen osalta radion käyttöön perustuvaa datasiirtoa on tuettava pistemäisesti toimivalla datasiirrolla (eurobaliisi). Junien ilmaisuun käytetään rataan sijoitettua laitteistoa, yleensä raidevirtapiirejä tai akselinlaskimia. Ajotieto siirretään kuljettajalle joko ohjaamon tai radanvarren opasteiden avulla. |
Taso 3: |
Tiedonsiirto tapahtuu jatkuvana radiolähetyksenä (GSM-R). Joidenkin toimintojen osalta radion käyttöön perustuvaa datasiirtoa on tuettava pistemäisesti toimivalla datasiirrolla (eurobaliisi). Junien ilmaisuun käytetään veturilaitteistoa, joka lähettää tiedot radanvarren ohjaus- ja hallintalaitteistoon. Ajotieto siirretään kuljettajalle ohjaamo-opasteiden avulla. |
Tämän YTE:n vaatimukset koskevat kaikkia soveltamistasoja. Käyttöönottoa käsitellään 7 luvussa (Ohjausta ja hallintaa koskevan YTE:n käyttöönotto). Juna, johon on asennettu luokan A mukainen tietyn soveltamistason järjestelmä, voi toimia tuolla tasolla ja kaikilla sitä alemmilla tasoilla.
2.2.4. Infrastruktuuriverkon rajat
Paikalliset tekniset liitännät kahden vierekkäisen infrastruktuurin alueella olevien radanvarren ohjaus- ja hallintalaitteistojen välillä eivät saa haitata junien esteetöntä kulkua niiden ylittäessä alueiden rajan.
Mitään suurnopeusjunia tai tavanomaisia junia, joihin on asennettu luokan A mukainen järjestelmä vastaavan YTE:n mukaisesti, ei saa kummankaan YTE:n perusteella estää toimimasta millään suurnopeusradalla tai tavanomaisella radalla, jolle on luokan A mukainen radanvarsijärjestelmä vastaavan YTE:n mukaisesti, sen jälkeen, kun kyseisen junan liikkuvan kaluston rekisteriä ja kyseisen reitin infrastruktuurin rekisteriä on verrattu toisiinsa ja kun ne on todettu yhteentoimiviksi.
3. OHJAUS- JA HALLINTAOSAJÄRJESTELMÄN OLENNAISET VAATIMUKSET
3.1. Yleistä
Yhteentoimivuutta koskevan direktiivin 2001/16/EY 4 artiklan 1 kohdan mukaan Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän, sen osajärjestelmien sekä sen yhteentoimivuuden osatekijöiden ja liitäntöjen on täytettävä direktiivin liitteessä III lyhyesti esitetyt olennaiset vaatimukset. Olennaiset vaatimukset koskevat:
— |
turvallisuutta |
— |
luotettavuutta ja käytettävyyttä |
— |
terveysnäkökohtia |
— |
ympäristönsuojelua |
— |
teknistä yhteensopivuutta. |
Direktiivin mukaan olennaiset vaatimukset voivat koskea koko Euroopan laajuista tavanomaista rautatieverkkoa tai sisältää erityispiirteitä, jotka vaihtelevat osajärjestelmän ja sen osatekijöiden mukaan.
Olennaisia vaatimuksia käsitellään yksitellen jäljempänä. Luokan B järjestelmien vaatimukset ovat kunkin jäsenvaltion vastuulla.
3.2. Ohjaus- ja hallintaosajärjestelmän erityispiirteet
3.2.1. Turvallisuus
Kaikissa tämän eritelmän sovellusalan piiriin kuuluvissa projekteissa on ryhdyttävä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin sen osoittamiseksi, että ohjaus- ja hallintajärjestelmän piiriin kuuluvat vaaratilanteet eivät ylitä palvelulle yleisesti vaadittavaa riskirajaa. Sen varmistamiseksi, että turvallisuuden saavuttamiseksi tehdyt ratkaisut eivät vaaranna yhteentoimivuutta, on 4.2.1 kohdassa (Yhteentoimivuuden kannalta tärkeät ohjaus- ja hallintajärjestelmän turvallisuusominaisuudet) määritellyn perusparametrin vaatimuksia noudatettava.
Luokan A järjestelmän osalta osajärjestelmän kokonaisvaltainen turvallisuustavoite jaetaan juna- ja radanvarsikokoonpanoa koskeviin tavoitteisiin. Vaatimukset on selostettu yksityiskohtaisesti 4.2.1 kohdassa (Yhteentoimivuuden kannalta tärkeät ohjaus- ja hallintajärjestelmän turvallisuusominaisuudet) määritellyn perusparametrin yhteydessä. Tämä turvallisuutta koskeva vaatimus on myös täytettävä 3.2.2 kohdassa (Luotettavuus ja käytettävyys) määriteltyjen käytettävyyttä koskevien vaatimusten yhteydessä.
Tavanomaisessa rautatieliikenteessä käytettävien Luokan B järjestelmien osalta kukin jäsenvaltio (määritelty liitteessä B) vastaa seuraavista asioista:
— |
järjestelmä on kansallisten turvallisuustavoitteiden mukainen, |
— |
järjestelmän käyttö on kansallisten turvallisuustavoitteiden mukaista, |
— |
järjestelmän turvallisten käyttöparametrien ja -olojen määrittely (mukaan luettuina, mutta ei niihin rajoittuen, huolto ja vajaatoimintatila). |
3.2.2. Luotettavuus ja käytettävyys
a) |
Luokan A järjestelmän osalta osajärjestelmän luotettavuutta ja käytettävyyttä koskeva kokonaistavoite jaetaan junakokoonpanoa ja radanvarsikokoonpanoa koskeviin tavoitteisiin. Vaatimukset on selostettu yksityiskohtaisesti 4.2.1 kohdassa (Yhteentoimivuuden kannalta tärkeät ohjaus- ja hallintajärjestelmän turvallisuusominaisuudet) määritellyn perusparametrin yhteydessä. |
b) |
Kaikkien hallinta- ja ohjausosajärjestelmän muodostavien järjestelmien kunnossapito-organisaation on oltava laadultaan sellainen, että osien vanhenemisen ja kulumisen vuoksi aiheutuvaa vaaraa valvotaan. Lisäksi kunnossapidon on varmistettava, että turvallisuus ei vaarannu sen toimien vuoksi. Ks. 4.5 kohta (Kunnossapitoa koskevat säännöt). |
3.2.3. Terveysnäkökohdat
EU-säädösten ja EU-lainsäädännön kanssa yhdenmukaisten kansallisten säädösten mukaan on varmistettava, ettei ohjaus- ja hallintaosajärjestelmissä eikä niiden suunnittelussa käytetä materiaaleja, jotka vaarantavat niiden kanssa tekemisiin joutuvien henkilöiden terveyden.
3.2.4. Ympäristönsuojelu
EU-säädöksissä ja EU-lainsäädännön kanssa yhdenmukaisissa kansallisissa säädöksissä säädetään seuraavaa:
— |
Ohjaus- ja hallintalaitteet eivät liialliselle kuumuudelle tai tulipalolle altistuessaan saa ylittää ympäristön kannalta haitallisten savujen tai kaasujen päästöille asetettuja raja-arvoja. |
— |
Ohjaus- ja hallintalaitteet eivät saa sisältää aineita, jotka järjestelmien normaalin käytön aikana voisivat saastuttaa ympäristöä. |
— |
Ohjaus- ja hallintalaitteisiin sovelletaan voimassa olevaa EU-lainsäädäntöä, jossa on määritelty sähkömagneettisen häiritsevyyden ja häiriytyvyyden raja-arvot rautatieverkon sisällä. |
— |
Ohjaus- ja hallintalaitteiden on täytettävä voimassa olevat melumääräykset. |
— |
Ohjaus- ja hallintalaitteet eivät saa aiheuttaa sallittua suurempaa tärinää, joka voisi vaarantaa infrastruktuurin toimintakunnon (kun infrastruktuuri on hyvässä kunnossa). |
3.2.5. Tekninen yhteensopivuus
Tekninen yhteensopivuus sisältää yhteentoimivuuden saavuttamiseksi tarvittavat toiminnot, liitännät ja suoritustasot.
Teknistä yhteensopivuutta koskevat vaatimukset jaetaan seuraaviin kolmeen ryhmään:
— |
Ensimmäisessä ryhmässä määritellään lyhyesti yhteentoimivuuden yleiset tekniset vaatimukset, eli ympäristöolot, sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) rautatiejärjestelmän sisällä sekä asennus. Nämä yhteensopivuutta koskevat vaatimukset määritellään tässä luvussa. |
— |
Toisessa ryhmässä kuvataan, miten ohjaus- ja hallintaosajärjestelmää on sovellettava ja mitä toimintoja siltä edellytetään yhteentoimivuuden saavuttamiseksi. Tämä ryhmä määritellään 4 luvussa. |
— |
Kolmannessa ryhmässä kuvataan, miten ohjaus- ja hallintaosajärjestelmää on käytettävä yhteentoimivuuden saavuttamiseksi. Tämä ryhmä määritellään 4 luvussa. |
3.2.5.1. Yhteensopivuus teknisen suunnittelun kannalta
3.2.5.1.1.
Luokan A vaatimusten mukaisten järjestelmien on pystyttävä toimimaan kyseisellä Euroopan tavanomaisen rautatieverkon osuudella vallitsevissa ilmasto- ja fyysisissä oloissa. Liitännät liikkuvaan kalustoon esitetään 4.3.2.5 kohdassa (Fyysiset ympäristöolot) ja liitännät infrastruktuuriin 4.3.3.3 kohdassa (Fyysiset ympäristöolot).
Luokan B vaatimusten mukaisten järjestelmien on oltava vähintään luokan B järjestelmiin sovellettavien fyysistä ympäristöä koskevien eritelmien mukaisia, jotta ne pystyisivät toimimaan kyseisillä tavanomaisen rautatieverkon radoilla vallitsevissa ilmasto-oloissa ja fyysisissä oloissa.
3.2.5.1.2.
Tämä perusparametri kuvaillaan 4.2.12 kohdassa (Sähkömagneettinen yhteensopivuus). Liitännät liikkuvaan kalustoon esitetään 4.3.2.6 kohdassa (Sähkömagneettinen yhteensopivuus), liitännät infrastruktuuriin 4.3.3.4 kohdassa (Sähkömagneettinen yhteensopivuus) ja liitännät energiaosajärjestelmään 4.3.4.1 kohdassa (Sähkömagneettinen yhteensopivuus).
3.2.5.2. Ohjaus- ja hallintajärjestelmän yhteensopivuus
Jäljempänä 4 luvussa sekä liitteissä A ja B määritellään ohjaus- ja hallintaosajärjestelmän yhteentoimivuutta koskevat vaatimukset.
Lisäksi tällä YTE:llä ja Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän ohjaus- ja hallintaosajärjestelmää koskevalla YTE:llä varmistetaan ohjaus- ja hallintaosajärjestelmän osalta tekninen yhteensopivuus Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän ja tavanomaisten rautatiejärjestelmien välillä silloin, kun molemmat on varustettu luokan A mukaisilla järjestelmillä.
4. OSAJÄRJESTELMÄN KUVAUS
4.1. Johdanto
Direktiivin 2001/16/EY mukainen Euroopan laajuinen tavanomainen rautatiejärjestelmä on integroitu järjestelmä, jonka osana ohjaus- ja hallintaosajärjestelmä toimii ja jonka yhtenäisyys on tarkastettava. Yhtenäisyys on tarkastettava erityisesti siltä osin kuin on kyse osajärjestelmän eritelmistä, osajärjestelmän liitännöistä integroituun järjestelmään sekä käyttö- ja kunnossapitosäännöistä.
Kaikki asiaa koskevat olennaiset vaatimukset huomioiden ohjaus- ja hallintaosajärjestelmää kuvaavat seuraavat perusparametrit:
— |
Yhteentoimivuuden kannalta tärkeät ohjaus- ja hallintajärjestelmän turvallisuusominaisuudet (4.2.1 kohta) |
— |
Veturilaitteen ETCS-toiminnot (4.2.2 kohta) |
— |
Radanvarren ETCS-toiminnot (4.2.3 kohta) |
— |
EIRENE-toiminnot (4.2.4 kohta) |
— |
ETCS:n ja EIRENE:n ilmavälin liitännät (4.2.5 kohta) |
— |
Ohjaus- ja hallintajärjestelmän junaan asennetut sisäiset liitännät (4.2.6 kohta) |
— |
Ohjaus- ja hallintajärjestelmän radanvarteen asennetut sisäiset liitännät (4.2.7 kohta) |
— |
Avaintenhallinta (4.2.8 kohta) |
— |
ETCS-tunnuksen hallinta (4.2.9 kohta) |
— |
Kuumakäynti-ilmaisin (HABD) (4.2.10 kohta) |
— |
Yhteensopivuus radanvarren junanilmaisinjärjestelmien kanssa (4.2.11 kohta) |
— |
Sähkömagneettinen yhteensopivuus (4.2.12 kohta). |
— |
ETCS DMI (kuljettajan ja koneen välinen liitäntä) (4.2.13 kohta) |
— |
EIRENE DMI (kuljettajan ja koneen välinen liitäntä) (4.2.14 kohta) |
— |
Liitäntä tietojen tallennukseen hallinnollisiin tarkoituksiin (4.2.15 kohta) |
— |
Radanvarren ohjaus- ja hallintalaitteiden näkyvyys (4.2.16 kohta). |
Seuraavien kohtien vaatimukset
— |
4.2.10 (Kuumakäynti-ilmaisin (HABD)) |
— |
4.2.11 (Yhteensopivuus radanvarren junanilmaisinjärjestelmien kanssa) |
— |
4.2.12 (Sähkömagneettinen yhteensopivuus) |
— |
4.2.16 (Radanvarren ohjaus- ja hallintalaitteiden näkyvyys) |
on aina otettava huomioon käytetyn järjestelmän luokasta riippumatta.
Kaikki muut 4.2 kohdan (Osajärjestelmän toiminnalliset ja tekniset eritelmät) vaatimukset on otettava huomioon vain luokan A mukaisten järjestelmien kohdalla. Luokan B järjestelmien vaatimukset ovat kunkin jäsenvaltion vastuulla. Liitteessä B esitetään luokan B mukaisen järjestelmän ominaisuudet ja nimetään niistä vastaavat jäsenvaltiot.
STM-moduuleihin, jotka mahdollistavat luokan A järjestelmän toiminnan luokan B infrastruktuurilla, sovelletaan luokan B järjestelmille asetettuja vaatimuksia.
Yhteentoimivuuden saavuttaminen ei kuitenkaan edellytä kaikkien ohjaus- ja hallintaosajärjestelmän toimintojen standardoimista. Automaattisen junakulunvalvonnan edellyttämät, 4 luvussa mainitut toiminnot ovat seuraavat:
— |
junan standarditoiminnot, joilla varmistetaan, että jokainen juna reagoi ratalaitteilta saamiinsa tietoihin ennakoidulla tavalla, |
— |
radanvarren standarditoiminnot, eli tietojen lukeminen maakohtaisista asetinlaite- ja opastinjärjestelmistä sekä niiden muuttaminen standardimuotoisiksi sanomiksi junille lähettämistä varten, |
— |
standardiliitännät radan ja junan välillä tapahtuvaan viestintään. |
Ohjaus- ja hallintatoiminnot jaetaan eri luokkiin esimerkiksi sen mukaan, ovatko ne valinnaisia vai pakollisia. Luokat määritellään liitteessä A olevassa 1 kohdassa ja liitteessä A olevassa 32 kohdassa, ja toimintojen luokittelu selostetaan niiden tekstissä.
Liitteessä A olevassa 3 kohdassa on liitteessä A esitettyjen eritelmien yhteydessä käytettyjen ETCS-termien ja määritelmien sanasto.
Kun otetaan huomioon 3 luvussa luetellut olennaiset vaatimukset, ohjaus- ja hallintaosajärjestelmän toiminnalliset ja tekniset eritelmät ovat seuraavat:
4.2. Osajärjestelmän toiminnalliset ja tekniset eritelmät
4.2.1. Yhteentoimivuuden kannalta tärkeät ohjaus- ja hallintajärjestelmän turvallisuusominaisuudet
Tässä perusparametrissa kuvaillaan junaan ja radanvarsilaitteiden turvallisuusvaatimukset.
Turvallisuutta (ks. 3.2.1 kohta, Turvallisuus) koskevan olennaisen vaatimuksen osalta tässä perusparametrissa asetetaan yhteentoimivuutta koskevat pakolliset vaatimukset:
— |
Sen varmistamiseksi, että turvallisuuden saavuttamiseksi tehdyt ratkaisut eivät vaaranna yhteentoimivuutta, on liitteessä A olevassa 47 kohdassa esitettyjä vaatimuksia noudatettava. |
— |
Eurooppalaisen liikenteenvalvontajärjestelmän tason 1 tai tason 2 (1) turvallisuusvaatimus yhden junakokoonpanon sekä yhden radanvarsikokoonpanon turvatoiminnoille on seuraava: sallittu varmuusvikataajuus 10-9/tunti (satunnaisviat), joka vastaa turvallisuustasoa SIL 4. Luokan A laitteiden yksityiskohtaiset vaatimukset esitetään liitteessä A olevassa 27 kohdassa. Vähemmän ankaria varmuusvikataajuuden arvoja voidaan käyttää radanvarsilaitteille edellyttäen, että palvelun turvallisuustavoitteet saavutetaan. |
— |
Liitteessä A olevassa 28 kohdassa esitettyjä käytettävyysvaatimuksia on noudatettava. |
4.2.2. Junan ETCS-toiminnot
Tämä perusparametri kuvaa junan ETCS-toiminnot. Se sisältää kaikki toiminnot, joita tarvitaan junan kuljettamiseksi turvallisesti. Eurooppalaisen liikenteenvalvontajärjestelmän (ETCS) toimintojen on oltava liitteessä A olevan 14 kohdan mukaisia. Nämä toiminnot on toteutettava liitteessä A olevan 1, 2, 4, 13, 23, 24 ja 53 kohdan ja seuraavien teknisten eritelmien mukaisesti:
— |
Viestintä radanvarsilaitteiden kanssa. ETCS:n tason 1 sovelluksiin sisältyvä lisäajotietojen lähetys on pakollista junissa vain 7 luvussa määritellyissä oloissa. Datan radiolähetystoiminnot ovat pakollisia vain ETCS:n tason 2 ja 3 sovelluksissa.
|
— |
Viestintä kuljettajan kanssa:
|
— |
Viestintä STM:ien kanssa. Ks. liitteessä A olevaa 8, 25, 26, 36 ja 52 kohtaa. Tämä toiminto sisältää seuraavat osat:
|
— |
Junakulunvalvonnan ja ohjaamoon lähetettävien signaalien tarjoaminen. Ks. liitteessä A olevaa 6, 7, 31 ja 37 kohtaa. Tämä toiminto sisältää seuraavat osat:
|
— |
Junakokonaisuuden valvonta — pakollista tasolla 3, ei vaadita tasoilla 1 ja 2. |
— |
Laitteen oikean toiminnan valvonta ja tuki vikatilanteessa. Tämä toiminto sisältää seuraavat osat:
|
— |
Hallinnollisista syistä tapahtuvan tietojen keräämisen tuki. Ks. liitteessä A olevaa 5, 41 ja 55 kohtaa. |
— |
Ajoturvatoiminto. Ks. liitteessä A olevaa 42 kohtaa. Käyttöönotto voi olla jompikumpi seuraavista:
|
4.2.3. Radanvarren ETCS-toiminnot
Tämä perusparametri kuvaa radanvarren ETCS-toiminnot. Se sisältää kaikki ETCS-toiminnot, joita junan turvallinen reitti edellyttää. Eurooppalaisen liikenteenvalvontajärjestelmän (ETCS) toimintojen on oltava liitteessä A olevan 14 kohdan mukaisia. Nämä toiminnot on toteutettava liitteessä A olevan 1, 2, 4, 13, 23, 24, 31, 37 ja 53 kohdan ja seuraavien teknisten eritelmien mukaisesti:
— |
Viestintä radanvarren turvalaitteiden kanssa (asetinlaitteet, opastimet) |
— |
Tietyn junan sijainnin määrittäminen eurobaliisi-koordinointijärjestelmässä (tasot 2 ja 3) |
— |
Ratalaitteista tulevien tietojen muuntaminen standardimuotoon veturin ohjaus- ja hallintalaitteita varten |
— |
Ajolupien luonti, mukaan luettuina radan kuvaus ja junakohtaiset määräykset |
— |
Viestintä veturin ohjaus- ja hallintalaitteiston kanssa. Tämä sisältää seuraavat osat:
|
— |
Radan suojavälitiedon välittäminen asetinlaitteille. Tämä toiminto vaaditaan vain tason 3 kohdalla. |
4.2.4. EIRENE-toiminnot
Tämä perusparametri kuvaa EIRENE-puhe- ja dataviestintätoimintoja, jotka ovat seuraavat:
— |
kuljettajan puheluihin liittyvät toiminnot |
— |
käyttöön liittyvät radiotoiminnot |
— |
tiedonsiirto. |
Nämä toiminnot on toteutettava liitteessä A olevan 32, 33 ja 48 kohdan sisältämien teknisten eritelmien mukaisesti, ja niiden toiminnan on oltava liitteessä A olevan 54 kohdan mukaista.
4.2.5. ETCS:n ja EIRENE:n ilmavälin liitännät
Näiden liitäntöjen täydellisessä eritelmässä on kaksi osaa:
— |
Niiden protokollien eritelmä, joita käytetään tiedon siirtämiseen ERTMS-toiminnoista ja ERTMS-toimintoihin sekä viestinnän turvallisuuden varmistamiseen. |
— |
Eri laitteiden välisten liitäntöjen eritelmä. Laitteiden väliset liitännät kuvaillaan seuraavissa kohdissa:
|
Tämä perusparametri kuvaa radanvarteen ja veturilaitteiden välisen ilmavälin. Se sisältää seuraavat osat:
— |
fyysiset, sähköiset ja sähkömagneettiset arvot, joiden noudattaminen on turvallisen toiminnan edellytys |
— |
käytettävä viestintäprotokolla |
— |
viestintäkanavan käytettävyys. |
Sitä koskevat seuraavat eritelmät:
— |
Radioliikenne junaan. Luokan A radioliikenteen liitäntöjen on toimittava GSM-R-taajuuskaistalla. Ks. liitteessä A olevaa 35 kohtaa. Protokollien on oltava liitteessä A olevan 10, 18, 19, 39 ja 40 kohdan mukaisia. |
— |
Eurobaliisi- ja eurosilmukkaviestintä junaan. Eurobaliisiviestinnän liitäntöjen on oltava liitteessä A olevan 3 ja 43 kohdan mukaisia. Eurosilmukkaviestinnän liitäntöjen on oltava liitteessä A olevin 16 ja 50 kohdan mukaisia. |
4.2.6. Veturin ohjaus- ja hallintajärjestelmän sisäiset liitännät
Tässä perusparametrissa on kolme osaa.
4.2.6.1. ETCS:n ja STM:n välinen liitäntä
Sovitustiedonsiirtomoduuli (STM) mahdollistaa veturin ETCS-laitteiden käytön luokan B tiedoilla radoilla, jotka on varustettu luokan B järjestelmillä.
Junan asennettujen ETCS-toimintojen ja luokan B STM:ien välinen liitäntä on määritelty liitteessä A olevan 4, 8, 25 ja 26 kohdan mukaisissa asiakirjoissa. K-liitäntä on määritelty liitteessä A olevassa 45 kohdassa. K-liitännän toteuttaminen on valinnaista, mutta jos se toteutetaan, sen täytyy tapahtua liitteessä A olevan 45 kohdan mukaisesti.
4.2.6.2. GSM-R/ETCS
Luokan A radiotoimintojen sekä junan ETCS-toimintojen välinen liitäntä. Nämä vaatimukset on määritelty liitteessä A olevissa 4, 7, 20, 22 ja 34 kohdissa.
4.2.6.3. Matkan mittaus
Matkan mittaustoiminnon ja junan ERTMS/ETCS-toimintojen välisen liitännän on oltava liitteessä A olevan 44 kohdan vaatimusten mukainen. Tämä liitäntä vaikuttaa tähän perusparametriin vain silloin, kun matkaa mittaavat laitteet on toimitettu erillisinä yhteentoimivuuden osatekijöinä (ks. 5.2.2 kohta, Yhteentoimivuuden osatekijöiden ryhmittely).
4.2.7. Radanvarsilaitteiden sisäiset liitännät
Tässä perusparametrissa on kuusi osaa.
4.2.7.1. Radiosuojastuskeskusten välinen toiminnallinen liitäntä
Tämän liitännän avulla määritellään vierekkäisten radiosuojastuskeskusten välillä vaihdettavat tiedot, joita tarvitaan junan turvalliseen kulkuun keskuksen alueelta toiselle. Siinä kuvataan seuraavat osat:
— |
Luovuttavan RBC-keskuksen vastaanottavalle RBC-keskukselle lähettämät tiedot |
— |
Vastaanottavan RBC-keskuksen luovuttavalle RBC-keskukselle lähettämät tiedot. |
Nämä vaatimukset on määritelty liitteessä A olevassa 12 kohdassa.
4.2.7.2. Radiosuojastuskeskusten välinen tekninen liitäntä
Tämä on kahden RBC-keskuksen välinen tekninen liitäntä. Nämä vaatimukset määritellään liitteessä A olevassa 58 kohdassa.
4.2.7.3. GSM-R/RBC
Tämä on luokan A radiojärjestelmän ja radanvarren ETCS-toimintojen välinen liitäntä. Nämä vaatimukset määritellään liitteessä A olevassa 4, 20, 22 ja 34 kohdassa.
4.2.7.4. Eurobaliisi/koodain (LEU)
Tämä on eurobaliisin ja radanvarteen asennetun koodaimen (LEU:n) välinen liitäntä. Nämä vaatimukset eritellään liitteessä A olevassa 9 kohdassa. Tämä liitäntä vaikuttaa tähän perusparametriin vain silloin, kun eurobaliisit ja koodaimet toimitetaan erillisinä yhteentoimivuuden osatekijöinä (ks. 5.2.2 kohta, Yhteentoimivuuden osatekijöiden ryhmittely).
4.2.7.5. Eurosilmukka/koodain (LEU)
Tämä on eurosilmukan ja koodaimen (LEU:n) välinen liitäntä. Nämä vaatimukset eritellään liitteessä A olevassa 16 kohdassa. Tämä liitäntä vaikuttaa tähän perusparametriin vain silloin, kun eurosilmukka ja koodaimet toimitetaan erillisinä yhteentoimivuuden osatekijöinä (ks. 5.2.2 kohta, Yhteentoimivuuden osatekijöiden ryhmittely).
4.2.7.6. Radanvarressa olevien ERTMS-laitteiden esiasennusta koskevat vaatimukset
Tämä on luokan A radanvarsilaitteiden ja radanvarren ohjaus- ja hallintainfrastruktuurin välinen liitäntä. Nämä vaatimukset eritellään liitteessä A olevassa 59 kohdassa. Siinä kuvataan luokan A mukaisten radanvarsilaitteiden esiasennustapa.
4.2.8. Avainhallinta
Tämä perusparametri koskee radioitse lähetettyjä turvallisuutta koskevia tietoja, jotka on suojattu salausavaimia edellyttävillä menetelmillä. Infrastruktuurin hallinnot ja rautatieyritykset laativat hallintajärjestelmän avainten valvontaa ja hallintaa varten. Avainhallintaliitäntää tarvitaan
— |
eri infrastruktuurin hallintojen avainhallintajärjestelmien välillä |
— |
rautatieyritysten ja infrastruktuurin hallintojen avainhallintajärjestelmien välillä |
— |
avainhallintajärjestelmän sekä junaan ja ETCS-radanvarsilaitteiden välillä. |
Nämä yhteentoimivien alueiden avainhallintajärjestelmien välistä avainhallintaa koskevat vaatimukset eritellään liitteessä A olevassa 11 kohdassa.
4.2.9. ETCS-tunnuksen (ID) hallinta
Tämä perusparametri koskee radanvarteen ja juniin asennettujen laitteiden yksiselitteisiä ETCS-tunnuksia. Vaatimukset on eritelty liitteessä A olevassa 23 kohdassa. Muuttujien varaaminen on määritelty liitteessä A olevassa 53 kohdassa.
Junien ohjaus- ja hallintalaitteiden toimittajat vastaavat yksiselitteisten tunnusten hallinnasta liitteessä A olevassa 53 kohdassa määritellyllä alueella. Liikkuvan kaluston haltijoilla on oltava hallintajärjestelmä, joka valvoo ja hallitsee tunnuksia laitteiden käyttöiän ajan.
Jäsenvaltioille varatut tunnusalueet on esitetty liitteessä A olevassa 53 kohdassa. Jäsenvaltiot hoitavat näiden alueiden jakamisen oman maansa hankintayksiköille.
Radanvarsilaitteiden hankintayksiköt vastaavat yksiselitteisten tunnusten hallinnasta omalla alueellaan. Infrastruktuurin hallinnon on laadittava hallintajärjestelmä, joka valvoo ja hallitsee avaimia laitteiden käyttöiän ajan.
4.2.10. Kuumakäynti-ilmaisin (HABD)
Tämä perusparametri erittelee niiden radanvarsilaitteiden vaatimukset, joita käytetään tarkistamaan, onko ohiajavan liikkuvan kaluston pyöränlaakerien lämpötila ylittänyt tietyn arvon, ja lähettämään tämän tiedon valvontakeskukseen. Vaatimukset on määritelty liitteessä A olevassa 2 kohdassa.
Junaan asennetuilla kuumakäynti-ilmaisimilla varustetun liikkuvan kaluston käsittely on myös kuvattu suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän liikkuvan kaluston YTE:n 4.2.11 kohdassa.
4.2.11. Yhteensopivuus radanvarren junanilmaisinjärjestelmien kanssa
Tämä perusparametri kuvaa niiden radalla sijaitsevien junanilmaisinjärjestelmien ominaisuudet, jotka ovat tarpeen, jotta kyseiset järjestelmät aktivoituisivat käytettäessä liikkuvan kaluston YTE:n mukaista liikkuvaa kalustoa.
Liikkuvan kaluston ominaisuuksien on mahdollistettava radanvarren junanilmaisinjärjestelmien käyttö. Kulkuneuvon ominaisuuksia koskevat vaatimukset eritellään liitteessä A olevassa lisäyksessä 1. Nämä ominaisuudet määritellään suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän liikkuvaa kalustoa koskevassa YTE:ssä ja tavaravaunuja koskevassa YTE:ssä taulukon mukaisissa kohdissa, ja ne tullaan sisällyttämään tuleviin liikkuvaa kalustoa koskeviin YTE:iin.
Parametri |
Ohjaus- ja hallinta-YTE:n liite 1 |
Suurten nopeuksien liikkuvan kaluston YTE |
Tavaravaunujen YTE |
Liikkuvan kaluston vetoyksikköjen – veturien, EMU:iden DMU:iden — ja vaunujen YTE |
Käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskeva YTE (suur. nop.) |
Käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskeva YTE (tavanomainen rv.) |
Akselivälit |
2.1 kohta, ml. kuva 6 |
Ei vielä määritelty |
4.2.3.2 |
? |
|
– |
Pyörän geometria |
2.2 kohta, ml. kuva 7 |
4.2.10 |
5.4.2.3 |
? |
|
– |
Kulkuneuvon paino (Pienin akselipaino) |
3.1 |
4.1.2 |
4.2.3.2 |
? |
|
– |
Metalliosista vapaa tila pyörien ympärillä |
3.2 |
Ei vielä määritelty |
6 luku (2) |
? |
|
– |
Kulkuneuvon metalliosien paino |
3.3 |
Ei vielä määritelty |
Avoin kysymys |
? |
|
– |
Pyörien materiaali |
3.4 |
Ei vielä määritelty |
5.4.2.3 |
? |
|
– |
Pyörien välinen impedanssi |
3.5 |
4.2.10e |
4.2.3.3.1 |
? |
|
– |
Kulkuneuvon impedanssi |
3.6 |
Ei vielä määritelty |
Ei |
? |
|
– |
Hiekoituslaitteiden käyttö |
4.1 |
Ei vielä määritelty |
Ei |
? |
|
Ei vielä käsitelty |
Komposiittimateriaaleista valmistettujen jarrukenkien käyttö |
4.2 |
Ei vielä määritelty |
Avoin kysymys |
? |
|
– |
Sähköradan ajovirta |
5.1 |
Ei vielä määritelty |
Ei |
? |
|
– |
Sähköisten/magneettijarrujen käyttö |
5.2 |
4.1.5, 4.2.15, 4.3.6 |
Ei |
? |
|
|
Sähköiset, magneettiset ja sähkömagneettiset kentät |
5.3 |
4.1.9 |
Ei |
? |
|
– |
4.2.12. Sähkömagneettinen yhteensopivuus
Tämä perusparametri on jaettu kahteen osaan.
4.2.12.1. Ohjaus- ja hallintajärjestelmän sisäinen yhteensopivuus
Ohjaus- ja hallintalaitteet eivät saa häiritä muita ohjaus- ja hallintalaiteita.
4.2.12.2. Liikkuvan kaluston ja radanvarren ohjaus- ja hallintalaitteiston välinen sähkömagneettinen yhteensopivuus.
Tämä sisältää erilaiset sähkömagneettiseen yhteensopivuuteen liittyvät häiriöiden raja-arvot (johtunut ja indusoitunut vetovirta ja muut junan synnyttämät virrat, sähkömagneettisen kentän ominaisuudet ja staattiset kentät), joita liikkuvan kaluston on noudatettava radanvarren ohjaus- ja hallintalaitteiden oikean toiminnan varmistamiseksi. Se sisältää arvojen mittauksen kuvauksen.
Radanvarren junanilmaisinjärjestelmien ominaisuuksien on oltava sellaiset, joita yhteensopivuus liikkuvan kaluston YTE:n mukaisen liikkuvan kaluston kanssa edellyttää.
Liitteessä A olevassa lisäyksessä 1 määritellään ne junien ilmaisuun käytettävien järjestelmien ominaisuudet, joita yhteensopivuus liikkuvan kaluston kanssa edellyttää. Nämä ominaisuudet sisällytetään liikkuvan kaluston YTE:iin.
4.2.13. ETCS DMI (kuljettajan käyttöliittymä ETCS:ään)
Tässä perusparametrissa kuvaillaan junassa olevan ETCS-järjestelmän kuljettajalle antamat tiedot ja tiedot, jotka kuljettaja syöttää junassa olevaan ERTMS/ETCS-järjestelmään. Ks. liitteessä A olevaa 51 kohtaa.
Se sisältää seuraavat osat:
— |
ergonomia (näkyvyys mukaan luettuna) |
— |
näytettävät ETCS-toiminnot |
— |
kuljettajan toimien käynnistämät ETCS-toiminnot. |
4.2.14. EIRENE DMI (kuljettajan käyttöliittymä EIRENE:hen)
Tässä perusparametrissa kuvaillaan junassa olevan EIRENE-järjestelmän kuljettajalle antamat tiedot ja tiedot, jotka kuljettaja syöttää junassa olevaan EIRENE-järjestelmään. Ks. liitteessä A olevaa 32, 33 ja 51 kohtaa.
Se sisältää seuraavat osat:
— |
ergonomia (näkyvyys mukaan luettuna) |
— |
näytettävät EIRENE-toiminnot |
— |
lähteviin puheluihin liittyvät tiedot |
— |
saapuviin puheluihin liittyvät tiedot. |
4.2.15. Liitäntä tietojen tallennukseen hallinnollisiin tarkoituksiin
Tässä perusparametrissa kuvaillaan seuraavia:
— |
tiedonvaihto junan mustan laatikon ja tietojen lataustyökalun välillä |
— |
viestintäprotokollat |
— |
fyysinen liitäntä |
— |
tietojen tallennuksen toiminnalliset vaatimukset ja tallennuksen käyttö. |
Jokaisen jäsenvaltion tutkimusviranomaisilla on oltava pääsy virallisista ja tutkinnallisista syistä tehtävän pakollisen tietojentallennuksen vaatimukset täyttäviin tallennettuihin tietoihin.
Ks. liitteessä A olevaa 4, 5, 41 ja 55 kohtaa.
4.2.16. Radanvarren ohjaus- ja hallintalaitteiden näkyvyys
Tässä perusparametrissa kuvaillaan seuraavia:
— |
Valoa heijastavien merkkien ominaisuudet |
— |
Kuljettajan näkökenttä ulos ohjaamosta. Radanvarren ohjaus- ja hallintalaitteet, joita kuljettajan on tarkkailtava ja jotka on sijoitettava ottaen huomioon käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevassa YTE:ssä määritelty kuljettajan näkökenttä ulos ohjaamosta. |
4.3. Toisiin osajärjestelmiin yhteydessä olevien liitäntöjen toiminnalliset ja tekniset eritelmät
4.3.1. Liitäntä käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevaan osajärjestelmään
Kaikki viittaukset tavanomaisen rautatiejärjestelmän käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevaan YTE:ään ovat avoimia kohtia ja ne on vahvistettava, kun tämä YTE hyväksytään.
4.3.1.1. Käyttöä koskevat säännöt
Euroopan laajuista tavanomaista rautatieverkkoa koskevat tietyt yhdenmukaistetut käyttöä koskevat säännöt, jotka kuvataan tavanomaisen rautatiejärjestelmän käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevassa YTE:ssä (ks. myös tämän YTE:n 4.4 kohta, Käyttöä koskevat säännöt).
Tavanomaisen rautatiejärjestelmän käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskeva YTE: 4.4 kohta (vahvistettava)
4.3.1.2. ETCS DMI (kuljettajan ja koneen välinen liitäntä)
Tämä liitäntä kuvaa junassa olevan ERTMS ETCS -järjestelmän kuljettajalle antamia tietoja ja tietoja, jotka kuljettaja syöttää junassa olevaan ERTMS ETCS -järjestelmään. Tämä ohjaus- ja hallintajärjestelmän perusparametri kuvaillaan 4.2.13 kohdassa (ETCS DIM (kuljettajan käyttöliittymä ETCS:ään)).
Tämä liitäntä koskee luokan A järjestelmiä. Kukin jäsenvaltio määrittelee luokan B järjestelmien vaatimukset (ks. liite B).
Tavanomaisen rautatiejärjestelmän käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskeva YTE: 4.4 kohta (vahvistettava)
4.3.1.3. EIRENE DMI (kuljettajan ja koneen välinen liitäntä)
Tämä liitäntä kuvaa junassa olevan EIRENE-järjestelmän kuljettajalle antamia tietoja ja tietoja, jotka kuljettaja syöttää junassa olevaan EIRENE-järjestelmään. Tämä ohjaus- ja hallintajärjestelmän perusparametri kuvaillaan 4.2.14 kohdassa (EIRENE DMI (kuljettajan käyttöliittymä EIRENE:hen)).
Tämä liitäntä koskee luokan A järjestelmiä. Kukin jäsenvaltio määrittelee vastaavat luokan B järjestelmien vaatimukset (ks. liite B).
Tavanomaisen rautatiejärjestelmän käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskeva YTE: 4.4 kohta (vahvistettava)
4.3.1.4. Liitäntä tietojen tallennukseen hallinnollisiin tarkoituksiin
Tämä liitäntä liittyy tietojen tallennuksen toiminnallisiin vaatimuksiin ja tallennuksen käyttöön. Tämä ohjaus- ja hallintajärjestelmän perusparametri kuvaillaan 4.2.15 kohdassa (Liitäntä tietojen tallennukseen hallinnollisiin tarkoituksiin).
Tämä liitäntä koskee luokan A järjestelmiä. Kukin jäsenvaltio määrittelee vastaavat luokan B järjestelmien vaatimukset (ks. liite B).
Tavanomaisen rautatiejärjestelmän käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskeva YTE: 4.2.3.5 kohta (vahvistettava)
4.3.1.5. Jarrujen varmistettu toimintataso ja jarrukäyrä
Ohjaus- ja hallintaosajärjestelmä edellyttää, että jarrujen toimintataso varmistetaan. Käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevassa YTE:ssä määritellään junan jarrujen toimintatason varmistamista koskevat säännöt. Liikkuvaa kalustoa koskevissa YTE:issä on määriteltävä menetelmät, joilla kulkuneuvojen jarrujen toimintataso määritetään.
Tämä liitäntä koskee luokan A järjestelmiä. Kukin jäsenvaltio määrittelee vastaavat luokan B järjestelmien vaatimukset (ks. liite B).
Tavanomaisen rautatiejärjestelmän käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskeva YTE: 4.2.2.4 kohta (vahvistettava)
4.3.1.6. Junan ETCS-toimintojen eristäminen
Tämä liitäntä liittyy junan ETCS-toimintojen vikatapauksissa tapahtuvaa eristämistä koskeviin toiminnallisiin vaatimuksiin. Ohjaus- ja hallintajärjestelmää koskevat vaatimukset esitetään 4.2.2 kohdassa (Junan ETCS-toiminnot).
Tämä liitäntä koskee luokan A järjestelmiä. Kukin jäsenvaltio määrittelee vastaavat luokan B järjestelmien vaatimukset (ks. liite B).
Tavanomaisen rautatiejärjestelmän käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskeva YTE: 4.4 kohta (vahvistettava)
4.3.1.7. Avainhallinta
Tämä liitäntä liittyy avainhallinnan toiminnallisiin vaatimuksiin. Tämä ohjaus- ja hallintajärjestelmän perusparametri kuvaillaan 4.2.8 kohdassa (Avainhallinta).
Tämä liitäntä koskee luokan A järjestelmiä.
Tavanomaisen rautatiejärjestelmän käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskeva YTE: kohta, joka on vahvistettava
4.3.1.8. Kuumakäynti-ilmaisimet
Tämä liitäntä liittyy kuumakäynti-ilmaisimien toiminnallisiin vaatimuksiin. Tämä ohjaus- ja hallintajärjestelmän perusparametri kuvaillaan 4.2.10 kohdassa (Kuumakäynti-ilmaisin (HABD)).
Tavanomaisen rautatiejärjestelmän käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskeva YTE: 4.2.3.5.1 kohta (vahvistettava)
4.3.1.9. Junan ajoturvatoiminto
Tämä liitäntä liittyy ajoturvatoiminnon toiminnallisiin vaatimuksiin. Tämä ohjaus- ja hallintajärjestelmän perusparametri kuvaillaan 4.2.2 kohdassa (Junan ETCS-toiminnot).
Tavanomaisen rautatiejärjestelmän käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskeva YTE: 4.3.3.7 kohta (vahvistettava)
4.3.1.10. Hiekan käyttö
Tämä liitäntä liittyy kuljettajien toimintaa koskeviin vaatimuksiin, joiden tarkoitus on estää hiekkaa vaikuttamasta haitallisesti radanvarressa oleviin junien ilmaisuun käytettäviin laitteisiin. Tämä ohjaus- ja hallintajärjestelmän perusparametri kuvaillaan 4.2.11 kohdassa (Yhteensopivuus radanvarren junanilmaisinjärjestelmien kanssa).
Tavanomaisen rautatiejärjestelmän käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskeva YTE: Tällä hetkellä asiaa ei käsitellä kyseisessä YTE:ssä, koska tietojen yksityiskohtaisuudessa on eroja; vahvistettava
4.3.1.11. Kuljettajan näkökenttä ohjaamosta
Tämä liitäntä liittyy kuljettajan näkökenttään ohjaamon tuulilasista. Tämä ohjaus- ja hallintajärjestelmän perusparametri kuvaillaan 4.2.16 kohdassa (Radanvarren ohjaus- ja hallintalaitteiden näkyvyys).
Tavanomaisen rautatiejärjestelmän käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskeva YTE: 4.3.2.2 kohta (vahvistettava)
4.3.2. Liitäntä liikkuva kalusto -osajärjestelmään
Kaikki viittaukset tavanomaisen rautatieverkon liikkuvan kaluston vetoyksikköjä koskevaan YTE:ään ovat edelleen avoimia kohtia. Vetoyksiköillä tarkoitetaan vetureita ja sähkö- ja dieselmoottorijunia.
4.3.2.1. Yhteensopivuus radanvarren junanilmaisinjärjestelmien kanssa
Radanvarren junanilmaisinjärjestelmien ominaisuuksien on mahdollistettava kyseisen järjestelmien aktivoituminen käytettäessä liikkuvan kaluston YTE:n mukaista liikkuvaa kalustoa. Tämä ohjaus- ja hallintajärjestelmän perusparametri ja viittaukset asiaa koskeviin liikkuvan kaluston YTE:iin kuvaillaan 4.2.11 kohdassa (Yhteensopivuus radanvarren junanilmaisinjärjestelmien kanssa).
4.3.2.2. Liikkuvan kaluston ja radanvarren ohjaus- ja hallintalaitteiston välinen sähkömagneettinen yhteensopivuus
Tämä liitäntä käsittää erilaiset sähkömagneettiseen yhteensopivuuteen liittyvät häiriöiden raja-arvot (johtunut ja indusoitunut vetovirta ja muut junan synnyttämät virrat, sähkömagneettisen kentän ominaisuudet ja staattiset kentät), joita liikkuvan kaluston on noudatettava radanvarren ohjaus- ja hallintalaitteiden oikean toiminnan varmistamiseksi. Tämä ohjaus- ja hallintajärjestelmän perusparametri kuvaillaan 4.2.12.2 kohdassa (Liikkuvan kaluston ja radanvarren ohjaus- ja hallintalaitteiston välinen sähkömagneettinen yhteensopivuus).
Tavaravaunujen YTE: ei liity tähän
Suurten nopeuksien liikkuvan kaluston YTE: 4.1.9 kohta
Liikkuvan kaluston vetoyksikköjen ja matkustajavaunujen YTE
4.3.2.3. Jarrujen varmistettu toimintataso ja ominaisuudet
Ohjaus- ja hallintaosajärjestelmä edellyttää, että jarrujen toimintataso varmistetaan. Liikkuvaa kalustoa koskevissa YTE:issä on määriteltävä menetelmät, joilla kulkuneuvojen jarrujen toimintataso määritetään. Käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevassa YTE:ssä määritellään junan jarrujen toimintatason varmistamista koskevat säännöt.
Tämä liitäntä koskee luokan A järjestelmiä. Kukin jäsenvaltio määrittelee vastaavat luokan B järjestelmien vaatimukset (ks. liite B).
Tavaravaunujen YTE: 4.2.4.1.2 kohta
Suurten nopeuksien liikkuvan kaluston YTE: 4.1.5, 4.3.7 ja 4.3.9 kohta
Liikkuvan kaluston vetoyksikköjen ja matkustajavaunujen YTE
4.3.2.4. Veturin ohjaus- ja hallintalaitteiston antennien sijainti
Liikkuvan kaluston eurobaliisi- ja eurosilmukka-antennien asennon on varmistettava luotettava tietojen välitys liikkuvan kaluston liikennöimän radan geometrian ääripisteissä. Tässä on otettava huomioon liikkuvan kaluston liike ja käyttäytyminen. Tämä ohjaus- ja hallintajärjestelmän perusparametri kuvaillaan 4.2.2 kohdassa (Junan ETCS-toiminnot).
Tämä liitäntä koskee luokan A järjestelmiä. Kukin jäsenvaltio määrittelee luokan B järjestelmien vaatimukset (ks. liite B).
GSM-R-antennin sijainti kulkuneuvon katolla valitaan pääasiassa niiden mittauksien perusteella, jotka on tehtävä kaikentyyppisille kulkuneuvoille ja joissa on otettava huomioon myös muiden (uusien tai jo olemassa olevien) antennien sijainti. Testioloissa antennin lähetystehon on oltava 4.2.5 kohdassa (ETCS:n ja EIRENE:n ilmavälin liitännät) kuvattujen vaatimusten mukainen. Myös testiolot kuvaillaan 4.2.5 kohdassa (ETCS:n ja EIRENE:n ilmavälin liitännät).
Tavaravaunujen YTE: ei liity tähän
Suurten nopeuksien liikkuvan kaluston YTE: liite 0 ja 0.5, kohta 4.2.4
Liikkuvan kaluston vetoyksikköjen ja matkustajavaunujen YTE
4.3.2.5. Fyysiset ympäristöolot
Junassa odotettavissa olevat ilmasto-olot ja fyysiset olot, joihin ohjaus- ja hallintalaiteet joutuvat, on määriteltävä niiden ratojen infrastruktuurirekistereissä, joilla junan on tarkoitus toimia, sekä viittauksin liitteessä A olevaan A4 kohtaan.
Suurten nopeuksien liikkuvan kaluston YTE: 4.3.12 kohta
Tavaravaunujen YTE: ei liity tähän
Liikkuvan kaluston vetoyksikköjen ja matkustajavaunujen YTE
4.3.2.6. Sähkömagneettinen yhteensopivuus
Jotta kaikkia Euroopan laajuisen tavanomaisen rataverkon alueella toimimaan hyväksyttyyn uuden liikkuvan kaluston veturien ohjaus- ja hallintalaitteita voitaisiin käyttää, junassa odotettavissa olevat sähkömagneettiset olot on määriteltävä liitteessä A olevan A6 kohdan mukaisesti. Liitteessä A olevan 9 kohdan erityismääräykset koskevat eurobaliisi-viestintäjärjestelmää.
Kukin jäsenvaltio määrittelee luokan B järjestelmien vaatimukset (ks. liite B).
Suurten nopeuksien liikkuvan kaluston YTE
Tavaravaunujen YTE: ei liity tähän
Liikkuvan kaluston vetoyksikköjen ja matkustajavaunujen YTE
4.3.2.7. Junan ETCS-toimintojen eristäminen
Tämä liitäntä liittyy junan ETCS-toimintojen eristämiseen. Ohjaus- ja hallintajärjestelmää koskevat vaatimukset esitetään 4.2.2 kohdassa (Junan ETCS-toiminnot).
Tämä liitäntä koskee luokan A järjestelmiä. Kukin jäsenvaltio määrittelee vastaavat luokan B osajärjestelmien vaatimukset (ks. liite B).
Suurten nopeuksien liikkuvan kaluston YTE: 4.2.4 kohta (lisättävä)
Tavaravaunujen YTE: ei liity tähän
Liikkuvan kaluston vetoyksikköjen ja matkustajavaunujen YTE
4.3.2.8. Dataliitännät
Junan ja veturin ohjaus- ja hallintalaitteiden välinen dataliitäntä määritellään liitteessä A olevassa 7 kohdassa.
Tämä liitäntä koskee luokan A järjestelmiä. Kukin jäsenvaltio määrittelee vastaavat luokan B järjestelmien vaatimukset (ks. liite B).
Suurten nopeuksien liikkuvan kaluston YTE: 4.2.4 ja 4.3.13 kohta
ETCS taso 1 ja taso 2 eivät koske liikkuvan kaluston tavaravaunuja koskevaa YTE:ää
Liikkuvan kaluston vetoyksikköjen ja matkustajavaunujen YTE
Radioliikenteen ja liikkuvan kaluston osajärjestelmän välisten liitäntöjen vaatimukset eritellään liitteessä A olevassa 23 kohdassa.
Tämä liitäntä koskee luokan A järjestelmiä. Kukin jäsenvaltio määrittelee vastaavat luokan B järjestelmien vaatimukset (ks. liite B).
Vastaava eritelmä esitetään seuraavissa asiakirjoissa:
— |
Tavaravaunujen YTE: ei liity tähän |
— |
Suurten nopeuksien liikkuvan kaluston YTE: kohta |
— |
Liikkuvan kaluston vetoyksikköjen ja matkustajavaunujen YTE |
4.3.2.9. Kuumakäynti-ilmaisimet
Tämä liitäntä liittyy kuumakäynti-ilmaisimien teknisiin vaatimuksiin. Tämä ohjaus- ja hallintajärjestelmän perusparametri kuvaillaan 4.2.10 kohdassa (Kuumakäynti-ilmaisin (HABD)).
Vastaava eritelmä esitetään seuraavissa asiakirjoissa:
— |
Tavaravaunujen YTE: 4.2.3.3.2 kohta |
— |
Suurten nopeuksien liikkuvan kaluston YTE: 4.2.11 ja 4.3.13 kohta |
— |
Liikkuvan kaluston vetoyksikköjen ja matkustajavaunujen YTE |
4.3.2.10. Kulkuneuvojen ajovalot
Tämä liitäntä liittyy kulkuneuvojen ajovalojen valon väriin ja voimakkuuteen, ja sillä varmistetaan radanvarteen asennettujen heijastavien merkinantolaitteiden sekä heijastavien suoja-asujen näkyvyys. Ohjaus- ja hallintajärjestelmää koskevat vaatimukset on kuvattu 4.2.16 kohdassa (Radanvarren ohjaus- ja hallintalaitteiden näkyvyys).
Tavaravaunujen YTE: ei liity tähän
Suurten nopeuksien liikkuvan kaluston YTE: 4.2.20 kohta
Liikkuvan kaluston vetoyksikköjen ja matkustajavaunujen YTE
4.3.2.11. Junan ajoturvatoiminto
Tämä liitäntä liittyy ajoturvatoiminnon teknisiin vaatimuksiin. Tämä ohjaus- ja hallintajärjestelmän perusparametri kuvaillaan 4.2.2 kohdassa (Junan ETCS-toiminnot).
Tavaravaunujen YTE: ei liity tähän
Suurten nopeuksien liikkuvan kaluston YTE: 4.2.2 kohta
Liikkuvan kaluston vetoyksikköjen ja matkustajavaunujen YTE
4.3.2.12. Matkan mittaus
Tämä on matkamittarin ja junan ETCS-toimintojen vaatiman matkan mittaustoiminnon välinen liitäntä.
Tämä liitäntä liikkuvan kaluston YTE:ään koskee vain 4.2.6.3 kohdassa (Matkan mittaus) kuvattua perusparametria, kun matkanmittauslaitteet toimitetaan erillisenä yhteentoimivuuden osatekijänä (ks. 5.2.2 kohta, Yhteentoimivuuden osatekijöiden ryhmittely).
Tämä liitäntä koskee luokan A järjestelmiä. Kukin jäsenvaltio määrittelee vastaavat luokan B järjestelmien vaatimukset (ks. liite B).
Suurten nopeuksien liikkuvan kaluston YTE: 4.2.4 kohta
Tavaravaunujen YTE: ei liity tähän
Liikkuvan kaluston vetoyksikköjen ja matkustajavaunujen YTE
4.3.2.13. Liitäntä tietojen tallennukseen hallinnollisiin tarkoituksiin
Tämä liitäntä koskee tietojen tallennuksen teknisiä vaatimuksia. Ohjeus- ja hallintajärjestelmän perusparametri kuvaillaan 4.2.15 kohdassa (Liitäntä tietojen tallennukseen hallinnollisiin tarkoituksiin).
Tämä liitäntä koskee luokan A järjestelmiä. Kukin jäsenvaltio määrittelee luokan B järjestelmien vaatimukset (ks. liite B).
Tavaravaunujen YTE: ei liity tähän
Suurten nopeuksien liikkuvan kaluston YTE: 4.3.13 kohta
Liikkuvan kaluston vetoyksikköjen ja matkustajavaunujen YTE
4.3.2.14. Esiasennus junaan
Tämä liitäntä liittyy siihen, missä mitassa luokan A laitteita asennetaan liikkuvaan kalustoon siten, kuin liitteessä A olevassa 57 kohdassa on kuvattu.
Tämä liitäntä koskee luokan A järjestelmiä.
Suurten nopeuksien liikkuvan kaluston YTE: 4.2.4 kohta
4.3.3. Liitännät infrastruktuuriosajärjestelmään
4.3.3.1. Junien ilmaisinjärjestelmät
Infrastruktuuriin tehtävän asennuksen on varmistettava, että junan ilmaisinjärjestelmä noudattaa 4.2.11 kohdassa (Yhteensopivuus radanvarren junanilmaisinjärjestelmien kanssa) esitettyjä vaatimuksia.
Infrastruktuuria koskeva YTE: viittaus ohjaus- ja hallintaosajärjestelmää koskevaan YTE:ään sisällytetään tulevaan YTE:ään, jotta infrastruktuurissa otetaan huomioon ohjaus- ja hallintajärjestelmien vaatimukset
4.3.3.2. Radanvarteen asennetut antennit
Radanvarren osajärjestelmien antennit on asennettava sellaiseen asentoon, että dataliikenne voidaan hoitaa luotettavasti liikkuvan kaluston liikennöimän radan geometrian ääripisteissä. Tässä on otettava huomioon liikkuvan kaluston liike ja käyttäytyminen. Ks. 4.2.5 kohta (ETCS:n ja EIRENE:n ilmavälin liitännät).
Tämä liitäntä koskee luokan A järjestelmiä. Kukin jäsenvaltio määrittelee vastaavat luokan B järjestelmien vaatimukset (ks. liite B).
Infrastruktuuria koskeva YTE: määritettävä suhteessa ulottumaan
4.3.3.3. Fyysiset ympäristöolot
Infrastruktuurin alueella odotettavissa olevat ilmasto-olot ja fyysiset olot on määriteltävä infrastruktuurirekisterissä sekä viittauksin liitteessä A olevaan A5 kohtaan.
4.3.3.4. Sähkömagneettinen yhteensopivuus
Infrastruktuurin alueella odotettavissa olevat sähkömagneettiset olot on määriteltävä viittauksin liitteessä A olevaan A7 kohtaan. Liitteessä A olevan 9 kohdan erityismääräykset koskevat eurobaliisi-viestintäjärjestelmää. Veturin ohjaus- ja hallintalaitteistoa, joka on liitteessä A olevan A6 kohdan mukainen ja täyttää liitteessä A olevan 9 kohdan eurobaliisia koskevat vaatimukset, on pidettävä asiaa koskevien olennaisten vaatimusten mukaisena.
4.3.4. Liitännät energiaosajärjestelmään
4.3.4.1. Sähkömagneettinen yhteensopivuus
Odotettavissa olevat kiinteiden rakenteiden aiheuttamat sähkömagneettiset olot on määriteltävä viittauksin liitteessä A olevaan A7 kohtaan. Liitteessä A olevan 9 kohdan erityismääräykset koskevat eurobaliisi-viestintäjärjestelmää. Veturin ohjaus- ja hallintalaitteistoa, joka on liitteessä A olevan A6 kohdan mukainen ja täyttää liitteessä A olevan 9 kohdan eurobaliisia koskevat vaatimukset, on pidettävä asiaa koskevien olennaisten vaatimusten mukaisena.
4.4. Käyttöä koskevat säännöt
Erityisesti ohjaus- ja hallintaosajärjestelmän käyttöä koskevat säännöt on esitetty käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevassa YTE:ssä.
4.5. Kunnossapitoa koskevat säännöt
Tämän YTE:n käsittelemän osajärjestelmän kunnossapitoa koskevilla säännöillä on varmistettava, että 4 luvussa esitettyjen perusparametrien arvot pysyvät vaadituissa rajoissa laitteiden käyttöiän ajan. Voi kuitenkin olla niin, että ennalta ehkäisevän tai korjaavan kunnossapidon aikana osajärjestelmä ei saavuta perusparametrien yhteydessä esitettyjä arvoja. Kunnossapitoa koskevien sääntöjen on varmistettava, ettei turvallisuudesta tällöin tingitä.
Näiden tulosten savuttamiseksi seuraavia sääntöjä on noudatettava.
4.5.1. Laitteiden valmistajan vastuu
Osajärjestelmään sisältyvän laitteen valmistajan on annettava seuraavat tiedot:
— |
kaikki kunnossapitoa koskevat vaatimukset ja menettelyt (mukaan luettuina oikean toiminnan valvonta, vianselvitys sekä testimenetelmät ja -välineet), jotka ovat tarpeen olennaisten vaatimusten täyttämiseksi ja tässä YTE:ssä esitettyjen pakollisten vaatimusten yhteydessä esitettyjen arvojen saavuttamiseksi koko laitteen käyttöiän ajan (kuljetus ja varastointi ennen asennusta, normaali käyttö, viat, korjaukset, tarkastukset ja muut kuin suunnitellut kunnossapitotyöt, käytöstä poistaminen jne.), |
— |
kaikki terveyttä ja turvallisuutta koskevat vaarat, joille yleisö tai kunnossapitohenkilöstö voi altistua, |
— |
ensisijaista kunnossapitoa koskevat tiedot (eli tiedot vaihtoyksiköistä (Line Replaceable Units, LRUs), tiedot hyväksytyistä yhteensopivista laitteistoista ja ohjelmistoista, vikaantuneiden vaihtoyksikköjen korvaamisesta sekä tiedot vaihtoyksikköjen varastoinnista ja vikaantuneiden vaihtoyksikköjen korjaamisesta), |
— |
tekniset vaatimukset junan kuljettamiseksi laitteiden rikkouduttua joko pääteasemalle tai korjaamolle (tekniseltä kannalta vajaatoiminnan tilassa, esim. kun toiminnot ovat osittain tai kokonaan poissa käytöstä, eristettynä muista toiminnoista jne.), |
— |
tarkastukset, jotka on tehtävä laitteiston joutuessa alttiiksi epätavalliselle kuormitukselle (esim. ylitettäessä ympäristöolojen raja-arvot tai epätavallisten iskujen tapauksessa). |
4.5.2. Hankintayksiköiden vastuu
Hankintayksikköjen tulee
— |
varmistaa, että kunnossapidon vaatimukset on kaikkien tämän YTE:n alaan kuuluvien komponenttien (olivatpa ne yhteentoimivuuden osatekijöitä tai eivät) osalta 4.5.1 kohdassa (Laitteiden valmistajan vastuu) kuvatulla tavalla määritelty, |
— |
laatia tarvittavat kunnossapitoa koskevat säännöt kaikilla tämän YTE:n alaisille komponenteille ottaen huomioon riskit, jotka aiheutuvat vuorovaikutuksista muiden osajärjestelmään kuuluvien laitteiden kanssa sekä liitännät muihin osajärjestelmiin. |
4.5.3. Infrastruktuurin hallinnon tai rautatieyrityksen vastuu
Veturi- tai radanvarsilaitteiston käytöstä vastaavan infrastruktuurin hallinnon tai rautatieyrityksen tulee
— |
laatia huoltosuunnitelma siten, kuin 4.5.4 kohdassa (Huoltosuunnitelma) on eritelty. |
4.5.4. Huoltosuunnitelma
Huoltosuunnitelman tulee perustua 4.5.1 kohdan (Laitteiden valmistajan vastuu), 4.5.2 kohdan hankintayksiköiden vastuu) ja 4.5.3 kohdan (Infrastruktuurin hallinnon tai rautatieyrityksen vastuu) määräyksiin ja sisältää vähintään seuraavat asiat:
— |
laitteiden valmistajien ilmoittamia vaatimuksia vastaavat käyttöolot, |
— |
huolto-ohjelmien eritelmä (esim. ennalta ehkäisevien ja korjaavien huoltotöiden luokittelu, enimmäisaika ennalta ehkäisevien huoltotöiden välillä ja vastaavat varotoimet, joihin osajärjestelmän ja huoltohenkilöstön turvallisuuden vuoksi on ryhdyttävä, kun otetaan huomioon huoltotöiden ohjaus- ja hallintaosajärjestelmän toiminnalle aiheuttamat häiriöt), |
— |
varaosien varastointitarpeet, |
— |
ensisijaisen huollon määritelmä, |
— |
rikkoutuneiden laitteiden hallintaa koskevat säännöt, |
— |
huoltohenkilöstön vähimmäispätevyyttä koskevat vaatimukset, jotka liittyvät terveydelle ja turvallisuudelle aiheutuviin vaaroihin, |
— |
huoltohenkilöstön vastuun ja valtuuksien määrittely (esim. laitteiden käytön, järjestelmän rajoitusten ja/tai käyttökatkosten hallinnan, vaihtoyksikköjen korvaamisen, rikkoutuneiden vaihtoyksikköjen korjaamisen ja järjestelmän normaalin toiminnan palauttamisen osalta) |
— |
ETCS-tunnusten hallintamenettelyt; ks. 4.2.9 kohta (ETCS-tunnuksen (ID) hallinta), |
— |
menettelyt, joilla valmistajille ilmoitetaan järjestelmissä esiintyvistä turvallisuuden kannalta kriittisistä ja usein toistuvista vioista. |
4.6. Ammatillinen pätevyys
Ohjaus- ja hallintaosajärjestelmän käytön edellyttämä ammatillinen pätevyys on selostettu käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevassa YTE:ssä.
Ohjaus- ja hallintaosajärjestelmän huoltotöiden edellyttämä ammatillinen pätevyys on selostettava huoltosuunnitelmassa (ks. 4.5.4 kohta, Huoltosuunnitelma).
4.7. Terveyttä ja turvallisuutta koskevat ehdot
Huoltosuunnitelmissa eriteltyjen vaatimusten lisäksi (ks. 4.5 kohta, Kunnossapitoa koskevat säännöt) on ryhdyttävä varotoimiin huolto- ja käyttöhenkilöstön terveyden ja turvallisuuden varmistamiseksi EU-säädösten ja EU-lainsäädännön kanssa yhdenmukaisten kansallisten säädösten mukaisesti.
4.8. Infrastruktuurin ja liikkuvan kaluston rekisterit
Ohjaus- ja hallintaosajärjestelmää käsitellään kahtena eri kokoonpanona:
— |
veturilaitteisto |
— |
ratalaitteisto. |
Tavanomaisen rautatiejärjestelmän infrastruktuurin ja liikkuvan kaluston rekisterien sisältö on ohjaus- ja hallintalaitteiden osalta eritelty liitteessä C (Rata- ja junakohtaiset ominaisuudet).
5. YHTEENTOIMIVUUDEN OSATEKIJÄT
5.1. Määritelmät
Direktiivin 2001/16/EY 2 artiklan d kohdan mukaan
yhteentoimivuuden osatekijät ovat ”sellaisia osajärjestelmään kuuluvia tai siihen liitettäväksi tarkoitettuja perusosia, perusosien ryhmiä, osakokonaisuuksia tai kokonaisuuksia, josta Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatieverkon yhteentoimivuus riippuu suoraan tai epäsuorasti. Osatekijän käsite kattaa aineellisten esineiden lisäksi myös aineettomat hyödykkeet kuten tietokoneohjelmat”.
Kuten 2 luvussa esitetään, ohjaus- ja hallintaosajärjestelmä on jaettu kahteen kokoonpanoon, minkä vuoksi direktiivin yleistä määritelmää voidaan mukauttaa seuraavasti:
Ohjaus- ja hallintaosajärjestelmän yhteentoimivuuden osatekijät ovat ratalaitteistossa tai veturilaitteistossa olevia tai niihin liitettäväksi tarkoitettuja perusosia, perusosien ryhmiä tai osakokonaisuuksia, joista Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatieverkon yhteentoimivuus riippuu suoraan tai epäsuorasti. Osatekijän käsite kattaa aineellisten esineiden lisäksi myös aineettomat hyödykkeet, kuten tietokoneohjelmat.
5.2. Yhteentoimivuuden osatekijöiden luettelo
5.2.1. Yhteentoimivuuden perusosatekijät
Ohjaus- ja hallintaosajärjestelmän yhteentoimivuuden osatekijät luetellaan seuraavissa kohdissa:
— |
veturilaitteiston osalta taulukossa 5.1.a |
— |
ratalaitteiston osalta taulukossa 5.2.a. |
Yhteentoimivuuden osatekijä ”turva-alusta” määritellään siten, että se on rakenneosa (yleinen tuote, sovelluksesta riippumaton), joka koostuu laitteistosta ja perusohjelmistosta (valmisohjelmisto ja/tai käyttöjärjestelmä ja/tai tukityökalut), joita voidaan käyttää monimutkaisempien järjestelmien rakentamiseen (merkittömät sovellukset eli sovellusluokat).
5.2.2. Yhteentoimivuuden osatekijöiden ryhmittely
Taulukoissa 5.1.a ja 5.2.a määriteltyjä liikenteen hallintaa ja ohjausta koskevan järjestelmän yhteentoimivuuden perusosatekijöitä voidaan yhdistellä suuremmaksi yksiköksi. Näin syntynyt ryhmä määritellään integroitujen yhteentoimivuuden osatekijöiden toimintojen ja ryhmän ulkopuolelle jäävien liitäntöjen perusteella. Näin muodostettua ryhmää on pidettävä yhteentoimivuuden osatekijänä.
— |
Taulukossa 5.1.b on luettelo veturilaitteiden yhteentoimivuuden osatekijäryhmistä. |
— |
Taulukossa 5.2.b on luettelo ratalaitteiden yhteentoimivuuden osatekijäryhmistä. |
Kun liitännän tueksi ei ole käytettävissä tässä YTE:ssä esitettyjä pakollisia eritelmiä, vaatimustenmukaisuusvakuutus saattaa olla mahdollinen yhteentoimivuuden osatekijöitä ryhmittelemällä.
5.3. Osatekijöiden suoritustasot ja eritelmät
Jokaisen yhteentoimivuuden perusosatekijän tai yhteentoimivuuden osatekijöiden ryhmän osalta taulukossa 5 esitetään seuraavat asiat:
— |
sarakkeessa 3 toiminnot ja liitännät; on huomattava, että joillain yhteentoimivuuden osatekijöillä on toimintoja ja/tai liitäntöjä, jotka ovat valinnaisia, |
— |
sarakkeessa 4 kunkin toiminnon tai liitännän vaatimustenmukaisuuden arvioinnin pakolliset eritelmät viitaten soveltuvin osin asiaa koskevaan 4 luvun kohtaan, |
— |
sarakkeessa 5 vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa sovellettavat moduulit, jotka on kuvattu tämän YTE:n 6 luvussa. |
On huomattava, että 4.5.1 kohdan (Laitteiden valmistajan vastuu) vaatimukset koskevat jokaista yhteentoimivuuden perusosatekijää tai yhteentoimivuuden osatekijöiden ryhmää.
Taulukko 5.1.a
Veturin ohjaus- ja hallintalaitteiston yhteentoimivuuden perusosatekijät
1 |
2 |
3 |
4 |
5 |
|
N |
Yhteentoimivuuden osatekijä |
Ominaisuudet |
Liitteessä A olevan n kohdan perusteella arvioitavat vaatimukset |
Moduuli |
|
1 |
Junan ERTMS/ETCS-laitteisto |
Turvallisuus |
4.2 |
|
|
Junan ETCS-toiminnot |
4.2.2 |
H2 tai B ja D tai B ja F |
|||
lukuun ottamatta seuraavia:
|
|
||||
ETCS:n ja EIRENE:n ilmavälin liitännät |
4.2.5 |
|
|||
RBC (taso 2 ja 3) |
|
||||
Radion lisäajotietoyksikkö (valinnainen tasolla 1) |
|
||||
Eurobaliisin ilmaväli |
|
||||
Eurosilmukan ilmaväli (valinnainen tasolla 1) |
|
||||
Liitännät |
|
||||
STM (K-liitännän käyttöönotto valinnainen) |
4.2.6.1 |
||||
Junan ERTMS/GSM-R-laitteisto |
4.2.6.2 |
||||
Matkan mittaus |
4.2.6.3 |
||||
Avainhallintajärjestelmä |
4.2.8 |
||||
ETCS-tunnuksen hallinta |
4.2.9 |
||||
ETCS DMI (kuljettajan ja koneen välinen liitäntä) |
4.2.13 |
||||
Avainhallinta |
4.3.1.7 |
||||
Fyysiset ympäristöolot |
4.3.2.5 |
||||
Sähkömagneettinen yhteensopivuus |
4.3.2.6 |
||||
Dataliitäntä. Tämä sisältää myös ajoturvatoiminnon (valinnainen) ja junan eheyden (vain taso 3) |
4.3.2.8 |
||||
Turvatietojen tallennin |
ei ole |
||||
2 |
Junaan asennettu turva-alusta |
Turvallisuus |
4.2.1 |
H2 tai B ja D tai B ja F |
|
3 |
Turvatietojen tallennin |
Junan ETCS-toiminnot |
4.2.2 |
H2 tai B ja D tai B ja F |
|
Vain tietojen kerääminen hallinnollisiin tarkoituksiin |
|
||||
Liitännät |
|
|
|||
Mustan laatikon tietojen purkuväline |
4.2.15 |
||||
Junan ERTMS/ETCS-laitteisto |
ei ole |
||||
Ympäristöolot |
4.3.2.5 |
||||
Sähkömagneettinen yhteensopivuus |
4.3.2.6 |
||||
4 |
Matkan mittaus |
Turvallisuus |
4.2.1 |
H2 tai B ja D tai B ja F |
|
Junan ETCS-toiminnot |
4.2.2 |
||||
Vain matkan mittaus |
|
||||
Liitännät |
|
|
|||
Junan ERTMS/ETCS-laitteisto |
4.2.6.3 |
||||
Ympäristöolot |
4.3.2.5 |
||||
Sähkömagneettinen yhteensopivuus |
4.3.2.6 |
||||
5 |
Ulkoinen STM |
Toiminnot ja turvallisuus |
ei ole |
H2 tai B ja D tai B ja F |
|
Kansallisten eritelmien mukaisesti |
|
||||
Liitännät |
|
|
|||
Junan ERTMS/ETCS-laitteisto |
4.2.6.1 |
||||
Luokan B järjestelmän ilmaväli Kansallisten eritelmien mukaisesti |
ei ole |
||||
Ympäristöolot Kansallisten eritelmien mukaisesti |
ei ole |
||||
Sähkömagneettinen yhteensopivuus Kansallisten eritelmien mukaisesti |
ei ole |
||||
6 |
Junan ERTMS/GSM-R-laitteisto |
EIRENE-toiminnot |
4.2.4 |
H2 tai B ja D tai B ja F |
|
Dataliikenne vain tasolla 2 tai 3 tai tasolla 1 radion lisäajotietojen kanssa |
|
||||
Liitännät |
|
|
|||
Junan ERTMS/ETCS-laitteisto Vain tasolla 2 tai 3 tai tasolla 1 radion lisäajotietojen kanssa |
4.2.6.2 |
||||
GSM-R |
4.2.5 |
||||
EIRENE DMI (kuljettajan ja koneen välinen liitäntä) |
4.2.14 |
||||
Ympäristöolot |
4.3.2.5 |
||||
Sähkömagneettinen yhteensopivuus |
4.3.2.6 |
Taulukko 5.1.b
Veturin ohjaus- ja hallintalaitteiston yhteentoimivuuden osatekijöiden ryhmät
Tässä taulukossa on esitetty rakenne esimerkinomaisesti. Myös muita ryhmiä voidaan muodostaa.
1 |
2 |
3 |
4 |
5 |
N |
Yhteentoimivuuden osatekijä |
Ominaisuudet |
Liitteessä A olevan n kohdan perusteella arvioitavat vaatimukset |
Moduuli |
1 |
Junaan asennettu turva-alusta Junan ERTMS/ETCS-laitteisto Turvatietojen tallennin Matkan mittaus |
Turvallisuus |
4.2.1 |
|
Junan ETCS-toiminnot |
4.2.2 |
H2 tai B ja D tai B ja F |
||
ETCS:n ja EIRENE:n ilmavälin liitännät |
4.2.5 |
|||
RBC (taso 2 ja 3) |
|
|
||
Radion lisäajotietoyksikkö (valinnainen tasolla 1) |
|
|||
Eurobaliisin ilmaväli |
|
|||
Eurosilmukan ilmaväli (valinnainen tasolla 1) |
|
|||
Liitännät |
|
|||
STM (K-liitännän käyttöönotto valinnainen) |
4.2.6.1 |
|||
Junan ERTMS/GSM-R-laitteisto |
4.2.6.2 |
|||
Avainhallintajärjestelmä |
4.2.8 |
|||
ETCS-tunnuksen hallinta |
4.2.9 |
|||
ETCS DMI (kuljettajan ETCS-käyttöliitäntä) |
4.2.13 |
|||
Fyysiset ympäristöolot |
4.3.2.5 |
|||
Sähkömagneettinen yhteensopivuus |
4.3.2.6 |
|||
Mustan laatikon tietojen purkuväline |
4.2.15 |
|||
Dataliitäntä. Tämä sisältää myös ajoturvatoiminnon (valinnainen) ja junan eheyden (vain taso 3) |
4.3.2.8 |
Taulukko 5.2.a
Radanvarsilaitteiston yhteentoimivuuden perusosatekijät
1 |
2 |
3 |
4 |
5 |
N |
Yhteentoimivuuden osatekijä |
Ominaisuudet |
4 luvun perusteella arvioitavat vaatimukset |
Moduuli |
1 |
Radiosuojastuskeskus (RBC) |
Turvallisuus |
4.2.1 |
|
Radanvarren ETCS-toiminnot |
4.2.3 |
H2 tai B ja D tai B ja F |
||
Lukuun ottamatta viestintää, joka tapahtuu eurobaliisien, radion lisäajotietojen ja eurosilmukan välityksellä |
|
|||
ETCS:n ja EIRENE:n ilmavälin liitännät |
4.2.5 |
|
||
Vain radioviestintä junan kanssa |
|
|
||
Liitännät |
|
|
||
Seuraava RBC |
4.2.7.1, 4.2.7.2 |
|
||
Radanvarren ERTMS/GSM-R-laitteisto |
4.2.7.3 |
|
||
Avainhallintajärjestelmä |
4.2.8 |
|
||
ETCS-tunnuksen hallinta |
4.2.9 |
|
||
Asetinlaitteet |
ei ole |
|
||
Ympäristöolot |
4.3.3.3 |
|
||
Sähkömagneettinen yhteensopivuus |
4.3.3.4 |
|
||
2 |
Radion lisäajotietoyksikkö |
Turvallisuus |
4.2.1 |
|
Radanvarren ETCS-toiminnot |
4.2.3 |
H2 tai B ja D tai B ja F |
||
Lukuun ottamatta viestintää, joka tapahtuu eurobaliisien, eurosilmukan ja tason 2/3 toimintojen välityksellä |
|
|||
ETCS:n ja EIRENE:n ilmavälin liitännät |
4.2.5 |
|
||
Vain radioviestintä junan kanssa |
|
|||
Liitännät |
|
|||
Radanvarren ERTMS/GSM-R-laitteisto |
4.2.7.3 |
|||
Avainhallintajärjestelmä |
4.2.8 |
|||
ETCS-tunnuksen hallinta |
4.2.9 |
|||
Asetinlaitteet ja koodain (LEU) |
4.2.3 |
|||
Ympäristöolot |
4.3.3.3 |
|||
Sähkömagneettinen yhteensopivuus |
4.3.3.4 |
|||
3 |
Eurobaliisi |
Turvallisuus |
4.2.1 |
|
ETCS:n ja EIRENE:n ilmavälin liitännät |
4.2.5 |
H2 tai B ja D tai B ja F |
||
Vain eurobaliisi-viestintä junan kanssa |
|
|||
Liitännät |
|
|
||
Eurobaliisi/koodain (LEU) |
4.2.7.4 |
|||
ETCS-tunnuksen hallinta |
4.2.9 |
|||
Ympäristöolot |
4.3.3.3 |
|||
Sähkömagneettinen yhteensopivuus |
4.3.3.4 |
|||
4 |
Eurosilmukka |
Turvallisuus |
4.2.1 |
|
ETCS:n ja EIRENE:n ilmavälin liitännät |
4.2.5 |
H2 tai B ja D tai B ja F |
||
Vain eurosilmukkaviestintä junan kanssa |
|
|||
Liitännät |
|
|
||
LEU (eurosilmukka) |
4.2.7.5 |
|||
ETCS-tunnuksen hallinta |
4.2.9 |
|||
Ympäristöolot |
4.3.3.3 |
|||
Sähkömagneettinen yhteensopivuus |
4.3.3.4 |
|||
5 |
Eurobaliisi/koodain (LEU) |
Turvallisuus |
4.2.1 |
|
Radanvarren ETCS-toiminnot |
4.2.3 |
H2 tai B ja D tai B ja F |
||
Lukuun ottamatta viestintää, joka tapahtuu radion lisäajotietojen, eurosilmukan ja tasojen 2 ja 3 toimintojen välityksellä |
|
|||
Liitännät |
|
|
||
Radanvarsisignalointi |
ei ole |
|||
Eurobaliisi |
4.2.7.4 |
|||
ETCS-tunnuksen hallinta |
4.2.9 |
|||
Ympäristöolot |
4.3.3.3 |
|||
Sähkömagneettinen yhteensopivuus |
4.3.3.4 |
|||
6 |
LEU (eurosilmukka) |
Turvallisuus |
4.2.1 |
|
Radanvarren ETCS-toiminnot |
4.2.3 |
H2 tai B ja D tai B ja F |
||
Lukuun ottamatta viestintää, joka tapahtuu radion lisäajotietojen, eurobaliisin ja tasojen 2 ja 3 toimintojen välityksellä |
|
|||
Liitännät |
|
|
||
Radanvarsisignalointi |
Néant |
|||
Eurosilmukka |
4.2.7.5 |
|||
ETCS-tunnuksen hallinta |
4.2.9 |
|||
ETCS-tunnuksen hallinta |
4.3.3.3 |
|||
Sähkömagneettinen yhteensopivuus |
4.3.3.4 |
|||
7 |
Radanvarren turva-alusta |
Turvallisuus |
4.2.1 |
H2 tai B ja D tai B ja F |
Taulukko 5.2.b
Radanvarsilaitteiston yhteentoimivuuden osatekijöiden ryhmät
Tässä taulukossa on esitetty rakenne esimerkinomaisesti. Myös muita ryhmiä voidaan muodostaa.
1 |
2 |
3 |
4 |
5 |
N |
Yhteentoimivuuden osatekijä |
Ominaisuudet |
4 luvun perusteella arvioitavat vaatimukset |
Moduuli |
1 |
Radanvarren turva-alusta Eurobaliisi Eurobaliisi/koodain (LEU) |
Turvallisuus |
4.2.1 |
|
Radanvarren ETCS-toiminnot |
4.2.3 |
H2 tai B ja D tai B ja F |
||
Lukuun ottamatta viestintää, joka tapahtuu eurosilmukan ja tasojen 2 ja 3 toimintojen välityksellä |
|
|||
ETCS:n ja EIRENE:n ilmavälin liitännät |
4.2.5 |
|
||
Vain eurobaliisi-viestintä junan kanssa |
|
|||
Liitännät |
|
|||
Radanvarsisignalointi |
ei ole |
|||
ETCS-tunnuksen hallinta |
4.2.9 |
|||
Ympäristöolot |
4.3.3.3 |
|||
Sähkömagneettinen yhteensopivuus |
4.3.3.4 |
|||
2 |
Radanvarren turva-alusta Eurosilmukka LEU (eurosilmukka) |
Turvallisuus |
4.2.1 |
|
Radanvarren ETCS-toiminnot |
4.2.3 |
H2 tai B ja D tai B ja F |
||
Lukuun ottamatta viestintää, joka tapahtuu eurobaliisin ja tasojen 2 ja 3 toimintojen välityksellä |
|
|||
ETCS:n ja EIRENE:n ilmavälin liitännät |
4.2.5 |
|
||
Vain eurosilmukkaviestintä junan kanssa |
|
|||
Liitännät |
|
|||
Radanvarsisignalointi |
ei ole |
|||
ETCS-tunnuksen hallinta |
4.2.9 |
|||
Ympäristöolot |
4.3.3.3 |
|||
Sähkömagneettinen yhteensopivuus |
4.3.3.4 |
6. OSATEKIJÖIDEN VAATIMUSTENMUKAISUUDEN JA/TAI KÄYTTÖÖNSOVELTUVUUDEN ARVIOINTI SEKÄ OSAJÄRJESTELMÄN TARKASTUS
6.0. Johdanto
Tämän YTE:n 3 luvussa mainittujen olennaisten vaatimusten täyttyminen varmistetaan noudattamalla yhteentoimivuuden osatekijöitä koskevaa, 4 luvussa ja jäljempänä 5 luvussa tarkoitettua eritelmää, mikä osoitetaan yhteentoimivuuden osatekijän vaatimustenmukaisuuden ja/tai käyttöönsoveltuvuuden arvioinnista ja osajärjestelmän tarkastuksesta saadulla positiivisella tuloksella siten kuin 6 luvussa on kuvattu.
Silloin kun osaan olennaisista vaatimuksista sovelletaan kansallisia määräyksiä seuraavista syistä:
a) |
käytössä on luokan B mukaiset järjestelmät (mukaan luettuina STM:ien kansalliset toiminnot), |
b) |
YTE:ssä on avoimia kohtia, |
c) |
direktiivin 2001/16/EY 7 artiklan nojalla myönnetyt poikkeukset, |
d) |
7.3 kohdassa kuvatut erityistapaukset, |
vastaava vaatimustenmukaisuuden arviointi on tehtävä asianomaisen jäsenvaltion vastuualueeseen kuuluvien ilmoitettujen menettelyjen mukaisesti.
6.1. Yhteentoimivuuden osatekijät
6.1.1. Arviointimenettelyt
Yhteentoimivuuden osatekijän (ja/tai yhteentoimivuuden osatekijöiden ryhmän) valmistajan tai tämän valtuutetun, yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan on laadittava EY:n vaatimustenmukaisuusvakuutus direktiivin 2001/16/EY 13 artiklan 1 kohdan ja direktiivin liitteen IV mukaisesti, ennen kuin ne saatetaan markkinoille.
Tämän YTE:n 5 luvussa määriteltyjen yhteentoimivuuden osatekijöiden ja/tai yhteentoimivuuden osatekijöiden ryhmien vaatimustenmukaisuuden arviointi on tehtävä käyttäen moduuleja siten, kuin on kuvattu 6.1.1.2 kohdassa (Moduulit).
Jotkin tämän YTE:n eritelmät sisältävät pakollisia ja/tai valinnaisia toimintoja. Ilmoitetun laitoksen on tehtävä seuraavat toimet:
— |
tarkastettava, että kaikki yhteentoimivuuden osatekijän kannalta olennaiset pakolliset toiminnot on toteutettu, |
— |
tarkastettava, mitkä valinnaiset toiminnot on toteutettu, |
ja tehtävä vaatimustenmukaisuuden arviointi.
Toimittajan on EY-vakuutuksessa ilmoitettava, mitkä valinnaiset toiminnot on toteutettu.
Ilmoitetun laitoksen on tarkastettava, etteivät mitkään osatekijässä toteutetut lisätoiminnot ole ristiriidassa toteutettujen pakollisten tai valinnaisten toimintojen kanssa.
6.1.1.1. Sovitustiedonsiirtomoduuli (STM)
STM:n on vastattava kansallisia vaatimuksia ja sen hyväksymisestä vastaa asianomainen jäsenvaltio liitteen B mukaisesti.
STM:n ja junan ERTMS/ETCS-laitteiston välisen liitännän tarkastus edellyttää ilmoitetun laitoksen tekemää vaatimustenmukaisuuden arviointia. Ilmoitetun laitoksen on varmistettava, että jäsenvaltio on hyväksynyt STM:n kansallisen osan.
6.1.1.2. EY-käyttöönsoveltuvuusvakuutus
Ohjaus- ja hallintaosajärjestelmän yhteentoimivuuden osatekijöiltä ei edellytetä EY-käyttöönsoveltuvuusvakuutusta.
6.1.2. Moduulit
Ohjaus- ja hallintaosajärjestelmän yhteentoimivuuden osatekijöiden vaatimustenmukaisuuden arviointia varten valmistaja tai tämän valtuutettu, yhteisön alueelle sijoittautunut edustaja voi valita taulukkojen 5.1.a, 5.1.b, 5.2.a ja 5.2.b mukaiset moduulit seuraavista vaihtoehdoista:
— |
joko suunnittelu- ja kehitysvaihetta koskeva tyyppitarkastusmenettely (moduuli B) yhdistettynä tuotantovaihetta koskevaan laadunhallintamenettelyyn (moduuli D), tai |
— |
suunnittelu- ja kehitysvaihetta koskeva tyyppitarkastusmenettely (moduuli B) yhdistettynä tuotteentarkastusmenettelyyn (moduuli F), tai |
— |
täydellinen laadunvarmistus ja suunnittelun katselmusmenettely (moduuli H2). |
Moduulit kuvaillaan tämän YTE:n liitteessä E.
Moduuli D (tuotantovaiheen laadunhallintamenettely) voidaan valita vain, jos valmistajalla on käytössään ilmoitetun laitoksen hyväksymä ja valvoma laatujärjestelmä, joka kattaa tuotannon, tuotteen lopullisen tarkastuksen ja testauksen.
Moduuli H2 (täydellinen laadunvarmistus ja suunnittelun katselmusmenettely) voidaan valita vain, jos valmistajalla on käytössään ilmoitetun laitoksen hyväksymä ja valvoma laatujärjestelmä, joka kattaa suunnittelun, tuotannon, tuotteen lopullisen tarkastuksen ja testauksen.
Seuraavat lisäselvitykset koskevat joidenkin moduulien käyttöä:
— |
Moduulin B (tyyppitarkastus) kuvauksen 4 kohta liitteessä E:
|
— |
Moduulin F (tuotteen tarkastus) kuvauksen 3 kohta liitteessä E: tilastollista tarkastusta ei hyväksytä eli kaikki yhteentoimivuuden osatekijät on tarkastettava yksitellen. |
— |
Moduulin H2 (täydellinen laadunvarmistus ja suunnittelun katselmusmenettely) 6.3 kohta: tyyppitesti vaaditaan. |
Riippumatta siitä, mikä moduuli valitaan, liitteessä A olevan 47, A1, A2 ja A3 kohdan määräyksiä on sovellettava myönnettäessä todistuksia niille yhteentoimivuuden osatekijöille, joihin sovelletaan turvallisuutta koskevaa perusparametria (4.2 kohta, Osajärjestelmän toiminnalliset ja tekniset eritelmät).
Riippumatta siitä, mikä moduuli valitaan, on tarkastettava, että valmistajan ilmoittamat yhteentoimivuuden osatekijän huoltoa koskevat tiedot ovat tämän YTE:n 4.5 kohdan (Kunnossapitoa koskevat säännöt) vaatimusten mukaisia.
Jos käytetään moduulia B (tyyppitarkastus), se on tehtävä teknisen dokumentaation tarkastuksen perusteella (ks. moduulin B (tyyppitarkastus) 3 ja 4.1 kohtaa).
Jos käytetään moduulia H2 (täydellinen laadunvarmistus ja suunnittelun katselmusmenettely), suunnittelun katselmusta koskevan hakemuksen tulee sisältää kaikki tarvittavat todisteet siitä, että tämän YTE:n 4.5 kohdan (Kunnossapitoa koskevat säännöt) vaatimukset on täytetty.
6.2. Ohjaus- ja hallintaosajärjestelmä
6.2.1. Arviointimenettelyt
Tässä kohdassa käsitellään ohjaus- ja hallintaosajärjestelmän EY-tarkastusvakuutusta. Kuten 2 luvussa todetaan, ohjaus- ja hallintaosajärjestelmän soveltamista käsitellään kahtena eri kokoonpanona:
— |
veturilaitteisto |
— |
ratalaitteisto. |
Molemmille kokoonpanoille tarvitaan oma EY-tarkastusvakuutus.
Ilmoitettu laitos tekee hankintayksikön tai tämän yhteisöön sijoittautuneen edustajan pyynnöstä veturi- tai radanvarsikokoonpanolle EY-tarkastuksen direktiivin 2001/16/EY liitteen VI mukaisesti.
Hankintayksikön on laadittava ohjaus- ja hallintaosajärjestelmän EY-tarkastusvakuutus direktiivin 2001/16/EY 18 artiklan 1 kohdan ja liitteen V mukaisesti.
EY-tarkastusvakuutuksen sisällön on oltava direktiivin 2001/16/EY liitteessä V esitettyjen vaatimusten mukainen. Tähän kuuluu kokoonpanon osana olevien yhteentoimivuuden osatekijöiden integraation tarkastus; taulukoissa 6.1 ja 6.2 määritellään tarkastettavat ominaisuudet ja viitataan sovellettaviin pakollisiin eritelmiin.
Jotkin tämän YTE:n eritelmät sisältävät pakollisia ja/tai valinnaisia toimintoja. Ilmoitetun laitoksen on tehtävä seuraavat toimet:
— |
tarkastettava, että kaikki kokoonpanon pakolliset toiminnot on toteutettu |
— |
tarkastettava, että kaikki rata- tai veturilaitteiden nimenomaisesti vaatimat valinnaiset toiminnot on toteutettu. |
Ilmoitetun laitoksen on tarkastettava, etteivät mitkään kokoonpanossa toteutetut lisätoiminnot ole ristiriidassa toteutettujen pakollisten tai valinnaisten toimintojen kanssa.
Tiedot kustakin radanvarteen ja junaan tehdystä kokoonpanon asennuksesta on annettava infrastruktuurirekisteriin ja liikkuvan kaluston rekisteriin liitteen C mukaisesti.
Rata- tai veturilaitteiden EY-tarkastusvakuutuksessa on annettava kaikki edellä mainittuja rekisterejä varten tarvittavat tiedot. Rekisterejä on hoidettava yhteentoimivuutta koskevan direktiivin 2001/16/EY 24 artiklan mukaisesti.
Veturi- ja ratalaitteille myönnettävä EY-tarkastusvakuutus sekä vaatimustenmukaisuusvakuutukset takaavat riittävässä määrin sen, että junakokoonpano on yhteentoimiva vastaavilla toiminnoilla varustetun ratalaitteen kanssa liikkuvan kaluston rekisterin ja infrastruktuurirekisterin määritelmien mukaisesti ilman erillistä osajärjestelmiä koskevaa EY-tarkastusvakuutusta.
6.2.1.1. Veturilaiteasennusten toiminnallinen tarkastus
Tarkastus on tehtävä veturien ohjaus- ja hallintalaiteille. Ohjaus- ja hallintalaitteille, joita ei ole luokiteltu luokkaan A kuuluviksi, on tähän YTE:ään sisällytetty vain yhteentoimivuuteen liittyvät tarkastusvaatimukset (esimerkiksi junassa olevaa STM/ERTMS- ja ETCS-liitäntää koskevat).
Ennen veturilaitteiden toiminnan tarkastusta on kokoonpanoon sisältyvät yhteentoimivuuden osatekijät arvioitava edellä olevan 6.1 kohdan mukaisesti ja EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen edellyttämällä tavalla. Ilmoitetun laitoksen on arvioitava ne sopiviksi kyseiseen käyttöön (esim. niiden valinnaiset toiminnot on toteutettu).
Yksittäisen yhteentoimivuuden osatekijän tasolla tarkastettua luokan A toiminnallisuutta ei tarvitse uudelleen tarkastaa.
Integraation tarkastukseen liittyvät testit on tehtävä sen osoittamiseksi, että kokoonpanon komponentit on yhdistetty oikein toisiinsa ja liitetty junaan siten, että saavutetaan kyseisen sovelluksen edellyttämä toiminnallisuus ja suoritustaso. Kun samanlaisiin liikkuvan kaluston osiin asennetaan samanlaisia ohjaus- ja hallintakokoonpanoja, integraation tarkastus on tehtävä vain kerran yhdelle liikkuvan kaluston edustajalle.
Seuraavat asiat on tarkastettava:
— |
junaan tehdyn ohjaus- ja hallintakokoonpanon asennuksen virheettömyys (esim. teknisten määräysten noudattaminen, toisiinsa yhdistettyjen laitteiden keskinäinen toiminta, turvallisuutta vaarantavien vuorovaikutusten puuttuminen ja tarvittaessa sovelluskohtaisten tietojen säilytys) |
— |
liikkuvaan kalustoon yhteydessä olevien liitäntöjen oikea toiminta (esim. junan jarrut, ajoturvalaite, junakokonaisuus) |
— |
kyky toimia yhdessä vastaavilla ominaisuuksilla varustettujen radanvarren ohjaus- ja hallintakokoonpanojen kanssa (esim. ETCS-sovellustaso, asennetut valinnaiset toiminnot) |
— |
kyky lukea kaikki tarvittavat tiedot ja tallentaa ne junan mustaan laatikkoon rekisteröintilaitteelle (tarvittaessa myös muiden kuin ETCS-järjestelmien antamat tiedot). |
Tämä tarkastus voidaan tehdä varikolla.
Tarkastettaessa veturilaitteiden kykyä toimia yhdessä ratalaitteiden kanssa on tarkastettava sen kyky lukea tarkastustodistuksen saaneet eurobaliisin lähettämiä tietoja ja (jos tämä toiminnallisuus on asennettu junaan) eurosilmukan lähettämiä tietoja sekä sen kyky luoda GSM-R-yhteys puheluja varten ja (jos tämä toiminnallisuus on asennettu) datansiirtoa varten.
Jos mukana on myös luokan B laitteita, ilmoitetun laitoksen on tarkastettava, että asianomaisen jäsenvaltion integraatiotestiä koskevat vaatimukset on täytetty.
6.2.1.2. Ratalaiteasennusten toiminnallinen tarkastus
Tarkastus on tehtävä radanvarren infrastruktuuriin asennetulle ohjaus- ja hallintajärjestelmän kokoonpanolle. Ohjaus- ja hallintalaitteille, joita ei ole luokiteltu luokkaan A kuuluviksi, on tähän YTE:ään sisällytetty vain yhteentoimivuuteen liittyvät tarkastusvaatimukset (esimerkiksi sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevat).
Ennen radanvarsilaitteiden toiminnan tarkastusta on kokoonpanoon sisältyvät yhteentoimivuuden osatekijät arvioitava edellä olevan 6.1 kohdan (yhteentoimivuuden osatekijät) mukaisesti, ja niillä on oltava EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus. Ilmoitetun laitoksen on tarkastettava, että ne ovat sopivia kyseiseen käyttöön (esim. niiden valinnaiset toiminnot on toteutettu).
Yksittäisen yhteentoimivuuden osatekijän tasolla tarkastettua luokan A toiminnallisuutta ei tarvitse uudelleen tarkastaa.
Radanvarren ohjaus- ja hallintakokoonpanon ERTMS/ETCS-osan suunnittelua koskevia vaatimuksia on täydennettävä kansallisilla eritelmillä, jotka koskevat muun muassa seuraavia asioita:
— |
radan kuvaus, sen ominaisuudet, kuten radan kallistukset ja mäkien jyrkkyydet, etäisyydet, reittielementtien ja eurobaliisien/eurosilmukoiden sijainti, suojeltavat kohteet jne. |
— |
signalointitiedot ja -säännöt, joita ERTMS/ETCS-järjestelmän on pystyttävä käsittelemään. |
Integraation tarkastukseen liittyvät testit on tehtävä sen osoittamiseksi, että kokoonpanon komponentit on yhdistetty oikein toisiinsa ja liitetty kansallisiin radanvarren laitteisiin siten, että saavutetaan kyseisen sovelluksen edellyttämä toiminnallisuus ja suoritustaso.
Seuraavat radanvarren liitännät on otettava huomioon:
— |
luokan A radiojärjestelmän ja ERTMS/ETCS:n välillä (RBC:n tai radion lisäajotietoyksikön välillä, jos se tulee kyseeseen) |
— |
eurobaliisin ja koodaimen (LEU) välillä |
— |
eurosilmukan ja koodaimen (LEU) välillä |
— |
vierekkäisten radiosuojastuskeskusten (RBC:iden) välillä |
— |
ERTMS/ETCS:n (RBC, LEU, Radion lisäajotietoyksikkö) ja asetinlaitteiden tai kansallisten signalointilaitteiden välillä, sikäli kuin ne tulevat kyseeseen. |
Seuraavat asiat on tarkastettava:
— |
radanvarteen tehdyn ohjaus- ja hallintakokoonpanon ERTMS/ETCS-osan asennuksen virheettömyys (esim. teknisten määräysten noudattaminen, toisiinsa yhdistettyjen laitteiden keskinäinen toiminta, turvallisuutta vaarantavien vuorovaikutusten puuttuminen ja sovelluskohtaisten tietojen säilytys edellä mainittujen tai kansallisten määräysten mukaisesti) |
— |
oikea toiminta liitännöissä kansallisten radanvarsilaitteiden kanssa |
— |
kyky toimia yhdessä vastaavilla ominaisuuksilla varustettujen veturin ohjaus- ja hallintalaitteiden kanssa (esim. ETCS-sovellustaso). |
6.2.1.3. Arviointi siirtymävaiheissa
Radanvarren tai veturin nykyisten ohjaus- ja hallintalaitteiden parantaminen voidaan tehdä vaiheittain 7.2.3 kohdan ja 7.2.4 kohdan mukaisesti. Jokaisessa vaiheessa saavutetaan vain sitä koskevien YTE:n vaatimusten mukaisuus, ei muiden.
Hankintayksikkö voi jättää ilmoitetulle laitokselle hakemuksen kokoonpanon arvioimiseksi tämän vaiheen jälkeen.
Riippumatta siitä, mitkä moduulit hankintayksikkö valitsee, ilmoitetun laitoksen on tarkastettava seuraavat asiat:
— |
tätä vaihetta koskevat YTE:n vaatimukset on otettu huomioon |
— |
aiemmin arvioituihin YTE:n vaatimuksiin liittyviin ominaisuuksiin ei ole vaikutettu haitallisesti. |
Jo arvioituja ja muuttumattomia toimintoja, joihin tämä vaihe ei vaikuta, ei tarvitse tarkastaa uudelleen.
Ilmoitetun laitoksen kokoonpanon hyväksytyn arvioinnin jälkeen antamiin todistuksiin on liitettävä varaus, joka sisältää selvityksen siitä, mitkä YTE:n vaatimukset on täytetty ja mitä vaatimuksia ei ole täytetty.
Varausten pitää näkyä liikkuvan kaluston rekisterissä ja/tai infrastruktuurirekisterissä sen mukaan, mihin ne liittyvät.
6.2.2. Moduulit
Kaikki seuraavassa mainitut moduulit eritellään tämän YTE:n liitteessä E.
6.2.2.1. Veturilaiteasennukset
Hankintayksikkö tai tämän yhteisön alueelle sijoittautunut edustaja voi valita veturilaitteiden tarkastusmenettelyksi yhden seuraavista vaihtoehdoista:
— |
suunnittelu- ja kehitysvaihetta koskeva tyyppitarkastusmenettely (moduuli SB) yhdistettynä tuotantovaihetta koskevaan laadunhallintamenettelyyn (moduuli SD), tai |
— |
suunnittelu- ja kehitysvaihetta koskeva tyyppitarkastusmenettely (moduuli SB) yhdistettynä tuotteentarkastusmenettelyyn (moduuli SF), tai |
— |
täydellinen laadunvarmistus ja suunnittelun katselmusmenettely (moduuli SH2). |
6.2.2.2. Radanvarsikokoonpano
Hankintayksikkö tai tämän yhteisön alueelle sijoittautunut edustaja voi valita radanvarsikokoonpanon tarkastusmenettelyksi yhden seuraavista vaihtoehdoista:
— |
yksikön tarkastusmenettely (moduuli SG), tai |
— |
suunnittelu- ja kehitysvaihetta koskeva tyyppitarkastusmenettely (moduuli SB) yhdistettynä tuotantovaihetta koskevaan laadunhallintamenettelyyn (moduuli SD), tai |
— |
suunnittelu- ja kehitysvaihetta koskeva tyyppitarkastusmenettely (moduuli SB) yhdistettynä tuotteentarkastusmenettelyyn (moduuli SF), tai |
— |
täydellinen laadunvarmistus ja suunnittelun katselmusmenettely (moduuli SH2). |
6.2.2.3. Ehtoja, jotka koskevat moduulien käyttöä junaan ja radanvarsikokoonpanojen yhteydessä
Moduuli SD (tuotantovaiheen laadunhallintamenettely) voidaan valita vain, jos hankintayksikkö tekee sopimuksia vain sellaisten valmistajien kanssa, joilla on käytössään ilmoitetun laitoksen hyväksymä ja valvoma laatujärjestelmä, joka kattaa tuotannon, tuotteen lopullisen tarkastuksen ja testauksen.
Moduuli SH2 (täydellinen laadunvarmistus ja suunnittelun katselmus) voidaan valita vain, jos käytössä on kaikki tarkastettavaksi esitettävään osajärjestelmään vaikuttavat toiminnot (suunnittelu, valmistus, kokoonpano, asennus) kattava tarkastuselimen hyväksymä ja valvoma laatujärjestelmä, joka kattaa suunnittelun, tuotannon, tuotteen lopullisen tarkastuksen ja testauksen.
Riippumatta siitä, mikä moduuli valitaan, suunnittelun katselmuksen yhteydessä tarkastetaan, että tämän YTE:n 4.5 kohdassa (Kunnossapitoa koskevat säännöt) esitetyt vaatimukset on täytetty.
Riippumatta siitä, mikä moduuli valitaan, on sovellettava liitteessä A olevaa 47 ja A1 kohtaa sekä soveltuvin osin A2 ja A3 kohtaa.
Viitaten moduulin SB (tyyppitarkastus) 4 kohtaan todetaan, että vaaditaan suunnittelun katselmus.
Viitaten moduulin SH2 (täydellinen laadunvarmistus ja suunnittelun katselmusmenettely) 4.3 kohtaan todetaan, että vaaditaan tyyppitesti.
Viitaten
— |
moduulin SD (tuotantovaihetta koskeva tuotannon laadunvarmistusmenettely) 5.2 kohtaan, |
— |
moduulin SF (tuotteen tarkastus) 7 kohtaan, |
— |
moduulin SG (yksikkötarkastus) 4 kohtaan, sekä |
— |
moduulin SH2 (täydellinen laadunvarmistus ja suunnittelun katselmus) 5.2 kohtaan, arviointi normaaleissa käytön aikaisissa oloissa on määritelty 0 kohdassa (Junaan asennetun kokoonpanon arviointi) ja 0 kohdassa (Radanvarsikokoonpanon arviointi). |
Junaan asennetun kokoonpanon arviointi
Arvioitaessa junaan asennettua kokoonpanoa normaaleissa käytönaikaisissa oloissa on käytettävä tyyppitestiä. On hyväksyttävää tehdä testi vain kertaalleen tälle kokoonpanolle, ja se tehdään testiajoilla, joiden avulla tarkastetaan seuraavat asiat:
— |
matkan mittaustoimintojen toiminta, |
— |
ohjaus- ja hallintakokoonpanon yhteensopivuus liikkuvan kaluston laitteiden ja ympäristön kanssa (esim. sähkömagneettinen yhteensopivuus), jotta veturilaitteiden käyttöönotto voidaan toistaa muissa samantyyppisissä vetureissa, |
— |
liikkuvan kaluston yhteensopivuus radanvarren ohjaus- ja hallintakokoonpanon kanssa (esim. sähkömagneettinen yhteensopivuus, raidevirtapiirien ja akselilaskinten toiminta). |
Nämä testiajot on tehtävä sellaisen infrastruktuurin alueella, jossa tarkastukset voidaan tehdä oloissa, jotka edustavat hyvin Euroopan laajuista tavanomaista rautatieverkkoa (esim. radan kallistuksen ja mäkien jyrkkyyden, junan nopeuden, tärinän, vetovoiman ja lämpötilan osalta).
Jos testit osoittavat, että vaadittuja tuloksia ei kaikissa tapauksissa saavuteta (esim. YTE:n vaatimukset täytetään vain tiettyyn nopeuteen saakka), sen seuraamukset tämän YTE:n vaatimustenmukaisuuden osalta on kirjattava vaatimustenmukaisuustodistukseen ja liikkuvan kaluston rekisteriin.
Radanvarsikokoonpanon arviointi
Radanvarsikokoonpanon arviointi normaaleissa käytön aikaisissa oloissa on tehtävä sarjalla testiajoja, jotka tehdään käyttäen ominaisuuksiltaan tunnettua liikkuvaa kalustoa ja joiden tarkoitus on tarkastaa liikkuvan kaluston ja radanvarren ohjaus- ja hallintakokoonpanon yhteensopivuus (esim. sähkömagneettinen yhteensopivuus, raidevirtapiirien ja akselilaskinten toiminta). Nämä testiajot on tehtävä käyttäen sopivaa liikkuvaa kalustoa, jonka ominaisuudet tunnetaan ja jonka avulla on mahdollista tehdä tarkastukset normaalikäyttöä vastaavissa oloissa (esim. junan nopeuden tai vetovoiman osalta).
Testiajoissa on myös arvioitava radanvarsikokoonpanon kuljettajalle fyysisestä reitistä antamia tietoja (esim. nopeusrajoituksia koskevia yms. tietoja).
Jos tässä YTE:ssä on ennakoitu joitain radanvarsikokoonpanon tarkastusta koskevia eritelmiä, joita ei kuitenkaan vielä ole käytettävissä, radanvarsikokoonpano on tarkastettava asianmukaisten kenttätestien avulla (jotka tämän radanvarsikokoonpanon hankintayksikkö määrittelee).
6.2.2.4. Huollon arviointi
Huollon vaatimustenmukaisuuden arvioinnista vastaa jäsenvaltion valtuuttama elin. Liitteessä F kuvaillaan menettely, jolla tämä elin varmistaa, että huoltosopimukset täyttävät tämän YTE:n vaatimukset ja että osajärjestelmä koko käyttöikänsä ajan on perusparametrien mukainen ja täyttää olennaiset vaatimukset.
Taulukko 6.1
Veturin ohjaus- ja hallintalaitteiden tarkastusta koskevat vaatimukset
1 |
2 |
2a |
3 |
4 |
5 |
N |
Kuvaus |
Huomautukset |
Liitännät ohjaus- ja hallintajärjestelmään |
Liitännät muihin osajärjestelmä-YTE:iin |
Tämän YTE:n liitteen A perusteella arvioitavat ominaisuudet |
1 |
Turvallisuus |
Ilmoitetun laitoksen on varmistettava, että turvallisuus-hyväksyntäprosessi suoritetaan kokonaisuudessaan, mukaan luettuna turvallisuuden tutkintadokumenttien laatiminen |
|
|
4.2.1 |
2 |
Junan ETCS-toiminnot |
Nämä toiminnot hoitaa junan asennettu ERTMS/ETCS -osatekijä |
|
|
4.2.2 |
Huomautuksia: |
|
|
|
||
Ajoturvavalvonta |
Jos ajoturvavalvonta on ulkoista, voi ajoturvalaitteen ja junan ERTMS/ETCS-laitteen välillä olla liitäntä signaalin sammuttamista varten |
Käyttötoiminta ja liikenteen hallinta Liikkuva kalusto |
4.3.1.9 4.3.2.11 |
||
Junakokonaisuuden valvonta: Mikäli junassa on tason 3 asetukset, junan eheyttä valvovaa toimintoa on tuettava liikkuvan kaluston ilmaisinlaitteistolla. |
Liitäntä junan ERTMS/ETCS-laitteiston ja ilmaisinlaitteiston välillä |
Liikkuva kalusto |
4.3.2.8 |
||
3 |
EIRENE-toiminnot |
Nämä toiminnot hoitaa junan asennettu ERTMS/GSM-R-osatekijä |
|
|
4.2.4 |
Dataliikenne vain tasolla 1 radion lisäajotietojen kanssa (valinnainen) tai tasolla 2 tai 3 |
|
|
|
||
4 |
ETCS:n ja EIRENE:n ilmavälin liitännät |
Nämä toiminnot hoidetaan junaan asennettujen ERTMS/ETCS- ja ERTMS/GSM-R-osatekijöiden avulla |
Radanvarren ohjaus- ja hallintakokoonpano |
|
4.2.5 |
Radioliikenne junan kanssa vain tasolla 1 radion lisäajotietojen kanssa (valinnainen) tai tasolla 2 tai 3 |
|
|
|
||
Eurosilmukkaviestintä on valinnaista |
|
|
|
||
5 |
Avainhallinta |
Avainhallinnan turvallisuuspolitiikka |
|
Käyttötoiminta ja liikenteen hallinta |
4.2.8 4.3.1.7 |
6 |
ETCS-tunnuksen hallinta |
ETCS-tunnuksen hallintapolitiikka |
|
Käyttötoiminta ja liikenteen hallinta |
4.2.9 |
7 |
Liitännät |
|
|
|
|
|
STM |
Ilmoitetun laitoksen on varmistettava, että asianomaisen jäsenvaltion integrointitestejä koskevat vaatimukset on täytetty |
Junan ERTMS/ETCS- ja ulkoiset STM-osatekijät |
|
4.2.6.1 |
|
Junan ERTMS/GSM-R-laitteisto |
|
Junan ERTMS/ETCS- ja ERTMS/GSM-R-osatekijät |
|
4.2.6.2 |
|
Matkan mittaus |
Tämä liitäntä ei ole olennainen, jos laitteet toimitetaan osatekijöiden ryhmänä |
Junan ERTMS/ETCS- ja nopeuden mittaus -osatekijät |
Liikkuva kalusto |
4.2.6.3 |
4.3.2.12 |
|||||
|
ETCS DMI |
Osa junan ERTMS/ETCS-osatekijää |
|
Käyttötoiminta ja liikenteen hallinta |
4.2.13 |
|
EIRENE DMI |
Osa junan ERTMS/ETCS-osatekijää |
|
|
4.3.1.2 4.2.14 |
|
|
|
Käyttötoiminta ja liikenteen hallinta |
4.3.1.3 |
|
|
Liitäntä tietojen tallentamiseen hallinnollisiin tarkoituksiin |
Osa turvatietojen tallennin -osatekijää |
|
|
4.2.15 |
|
|
|
Käyttötoiminta ja liikenteen hallinta Liikkuva kalusto |
4.3.1.4 4.3.2.13 |
|
|
|
|
|||
|
Junan jarrutusominaisuudet |
Asianomaiseen liikkuvaan kalustoon soveltamisen tarkastus |
|
Käyttötoiminta ja liikenteen hallinta |
4.3.1.5 |
|
Liikkuva kalusto |
4.3.2.3 |
|||
|
Eristäminen |
|
|
Käyttötoiminta ja liikenteen hallinta |
4.3.1.6 |
|
Liikkuva kalusto |
4.3.2.7 |
|||
|
Antennien asennus |
|
|
Käyttötoiminta ja liikenteen hallinta |
4.3.2.4 |
|
Ympäristöolot |
Ohjaus- ja hallintakokoonpanon virheettömän toiminnan tarkastus vallitsevissa ympäristöoloissa Tämä tarkastus on tehtävä osana normaaleissa käyttöoloissa tehtävää tarkastusta |
|
Liikkuva kalusto |
4.3.2.5 |
|
Sähkömagneettinen yhteensopivuus |
Ohjaus- ja hallintakokoonpanon virheettömän toiminnan tarkastus vallitsevissa ympäristöoloissa Tämä tarkastus on tehtävä osana normaaleissa käyttöoloissa tehtävää tarkastusta |
|
Liikkuva kalusto |
4.3.2.6 |
|
Dataliitännät |
Osa junan ERTMS/ETCS-osatekijää |
|
Liikkuva kalusto |
4.3.2.8; 4.3.2.11 |
|
Junaan tehdyn liitännän virheetön toiminta Tämä liitäntä sisältää ajoturvatoiminnon (valinnainen) ja junan eheyden (vain taso 3). |
|
Käyttötoiminta ja liikenteen hallinta |
4.3.1.9 |
Taulukko 6.2
Radanvarren ohjaus- ja hallintakokoonpanon tarkastusta koskevat vaatimukset
1 |
2 |
2a |
3 |
4 |
5 |
N |
Kuvaus |
Huomautukset |
Liitännät ohjaus- ja hallintajärjestelmään |
Liitännät muihin osajärjestelmä-YTE:iin |
Tämän YTE:n liitteen A perusteella arvioitavat ominaisuudet |
1 |
Turvallisuus |
Ilmoitetun laitoksen on varmistettava, että turvallisuus-hyväksyntäprosessi suoritetaan kokonaisuudessaan, mukaan luettuna turvallisuuden tutkintadokumenttien laatiminen |
|
|
4.2.1 |
2 |
Radanvarren ETCS-toiminnot |
Nämä toiminnot hoidetaan RBC-, LEU- ja radion lisäajotoiminto -osatekijöiden avulla toteutuksen mukaan |
|
|
4.2.3 |
3 |
EIRENE-toiminnot |
Dataliikenne vain tasolla 1 radion lisäajotietojen kanssa tai tasolla 2/3 |
|
|
4.2.4 |
4 |
ETCS:n ja EIRENE:n ilmavälin liitännät |
Nämä toiminnot hoidetaan radanvarren RBC-, radion lisäajotoiminto-, eurobaliisi-, eurosilmukka- ja GSM-R-laitteiden avulla toteutuksen mukaan |
Veturin ohjaus- ja hallintalaiteet |
|
4.2.5 |
Radioliikenne junan kanssa vain tasolla 1 radion lisäajotietojen kanssa (valinnainen) tai tasolla 2/ 3 |
|
|
|
||
Eurosilmukkaviestintä on valinnaista |
|
|
|
||
5 |
Avainhallinta |
Avainhallinnan turvallisuuspolitiikka |
|
Käyttötoiminta ja liikenteen hallinta |
4.2.8 4.3.1.7 |
6 |
ETCS-tunnuksen hallinta |
ETCS-tunnuksen hallintapolitiikka |
|
Käyttötoiminta ja liikenteen hallinta |
4.2.9 |
7 |
Kuumakäynti-ilmaisin |
|
|
Käyttötoiminta ja liikenteen hallinta |
4.2.10 |
Liikkuva kalusto |
4.3.1.8 4.3.2.9 |
||||
8 |
Liitännät Radiosuojastuskeskusten (RBC) välillä |
Vain tasolla 2/3 |
Vierekkäisten radiosuojastuskeskusten välillä |
|
4.2.7.1 |
Radanvarren GSM-R |
Vain tasolla 2/3 tai tasolla 1 radion lisäajotietojen kanssa (valinnainen) |
RBC-keskusten tai radion lisäajotietoyksikköjen ja radanvarren GSM-R-laitteiden välillä |
|
4.2.7.3 |
|
Eurobaliisi/koodain (LEU) |
Tämä liitäntä ei ole olennainen, jos laitteet toimitetaan osatekijöiden ryhmänä |
Ohjaus- ja hallintajärjestelmän osatekijöiden välillä |
|
4.2.7.4 |
|
Eurosilmukka/koodain (LEU) |
Eurosilmukka on valinnainen |
Ohjaus- ja hallintajärjestelmän osatekijöiden välillä |
|
4.2.7.5 |
|
Tämä liitäntä ei ole olennainen, jos laitteet toimitetaan osatekijöiden ryhmänä |
|
|
|
||
Antennien asennus |
|
|
Infrastruktuuri |
4.3.3.2 |
|
Ympäristöolot |
Ohjaus- ja hallintakokoonpanon virheettömän toiminnan tarkastus vallitsevissa ympäristöoloissa Tämä tarkastus on tehtävä osana normaaleissa käyttöoloissa tehtävää tarkastusta |
|
Infrastruktuuri |
4.3.3.3 |
|
Sähkömagneettinen yhteensopivuus |
Ohjaus- ja hallintakokoonpanon virheettömän toiminnan tarkastus vallitsevissa ympäristöoloissa Tämä tarkastus on tehtävä osana normaaleissa käyttöoloissa tehtävää tarkastusta |
|
Infrastruktuuri Energia |
4.3.3.4 4.3.4.1 |
|
9 |
Junien ilmaisuun käytettävien järjestelmien yhteensopivuus |
Liikkuvan kaluston käynnistämien toimintojen ominaisuudet |
|
Liikkuva kalusto |
4.2.11 4.3.1.10 |
Infrastruktuuri |
4.3.2.1 4.3.3.1 |
||||
10 |
Liikkuvan kaluston ja junien ilmaisuun käytettävien järjestelmien sähkömagneettinen yhteensopivuus |
|
|
Liikkuva kalusto |
4.2.12.2 4.3.2.2 |
Yhteensopivuus junan ajovalojen kanssa |
Radanvarren heijastavien merkkien sekä heijastavan turvavaatetuksen ominaisuudet |
|
Liikkuva kalusto |
4.2.16 4.3.2.10 |
|
Yhteensopivuus kuljettajan ohjaamosta olevan näkökentän kanssa |
Kuljettavan nähtäväksi tarkoitettujen radanvarren laitteiden asennus |
|
Käyttötoiminta ja liikenteen hallinta |
4.2.16 4.3.1.11 |
7. OHJAUS- JA HALLINTA -YTE:N TOTEUTTAMINEN
7.1. Yleistä
Tässä kohdassa käsitellään pääpiirteittäin strategiaa ja siihen liittyviä teknisiä ratkaisuja tämän YTE:n toteuttamiseksi sekä erityisesti oloja, joissa siirtyminen luokan A mukaisiin järjestelmiin on mahdollista. On otettava huomioon se, että YTE:n käyttöönottoa on joskus sovitettava yhteen muiden YTE:ien käyttöönoton kanssa.
Edellä 2–6 luvussa sekä jäljempänä 7.3 kohdassa olevat erityiset määräykset koskevat kokonaisuudessaan direktiivissä 2001/16/EY määriteltyä ohjaus- ja hallinta-osajärjestelmää.
7.2. Ohjaus- ja hallinta -YTE:n käyttöönottoon liittyviä erityisiä seikkoja
7.2.1. Yleiset siirtymäkriteerit
Ohjaus- ja hallintaosajärjestelmässä määritellään kaksi junakulunvalvonta- ja radioviestintäjärjestelmäluokkaa (A ja B).
On huomattava, että asennuksiin liittyvistä ja taloudellisista syistä luokan A järjestelmää ei voi välittömästi asentaa kaikille olemassa oleville tavanomaisen rautatieverkon reiteille. Nykyisen (ennen yhtenäistämistä vallitsevan) tilanteen (luokka B) ja luokan A käyttöönoton välisenä siirtymäkautena voidaan tämän YTE:n puitteissa toteuttaa useita erilaisia yhteentoimivuuteen liittyviä ratkaisuja. Nämä ratkaisut liittyvät sekä Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän infrastruktuuriin ja liityntäratoihin että Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän juniin. Seuraavassa on esitetty joukko havainnollisia esimerkkejä:
— |
ERTMS/ETCS-järjestelmässä on mahdollisuus STM (Specific Transmission Module) -moduulien lisäämiseen ETCS:ään, jolloin asianmukaisilla STM-moduuleilla varustetut junat voivat toimia nykyisen infrastruktuurin alueella ennen sen yhdenmukaistamistakin. Toinen ratkaisu on varustaa infrastruktuuri sekä A- että B-luokan järjestelmillä. |
— |
Koko maan kattavan GSM-R-järjestelmän toteuttaminen on jo alkanut useissa entisistä EU-15-maista. Ensimmäiset liitännät näiden kansallisten verkkojen välillä suunnitellaan toteutettavan vuonna 2004. Muut verkot liitetään pian sen jälkeen. Joillain rautateillä on valittu ratkaisu, jossa siirrettävä viestinlaitteisto on suunniteltu niin, että se voi toimia molemmissa järjestelmissä (kaksoisjärjestelmätila = GSM-R ja >=1 analoginen radio), kun taas toiset ovat valinneet ratkaisun, jossa on verkko molempia järjestelmiä varten, mutta kussakin junassa on käytössä vain toinen niistä. GSM-R-järjestelmässä ei ole STM-moduuleja. Ohjaamoradiot, joissa on lisäliitäntäyksikköjä luokan B radioyksikköjä varten (kaksoisjärjestelmätila), voivat toimia myös luokan B verkkoja käyttävillä radoilla, jos ne on varta vasten siten suunniteltu. Tämä on vain tilapäinen ratkaisu, jonka ansiosta junien kansainvälinen vaihto voidaan toteuttaa lyhyellä aikavälillä. |
7.2.1.1. Siirtymäreitit
Sekä nykyiset että tulevaisuuden yhtenäistetyt järjestelmät koostuvat sekä infrastruktuuriin että junaan asennetuista komponenteista. Tämän vuoksi on tarpeen määritellä siirtymästrategia molemmille kokoonpanoille. Tässä kohdassa käsitellään siirtymäreittejä luokasta B luokkaan A esimerkkien avulla.
Siirtymästrategioissa on erityisesti otettava huomioon seuraava jaottelu:
— |
junaradio (luokasta B luokkaan A) |
— |
junakulunvalvonta (luokasta B luokkaan A) |
— |
junien ilmaisuun käytettävä järjestelmä |
— |
kuumakäynti-ilmaisinjärjestelmä |
— |
sähkömagneettinen yhteensopivuus. |
Kukin näistä voi noudattaa erilaista siirtymäreittiä.
Seuraavilla junakulunvalvontajärjestelmää koskevilla esimerkeillä havainnollistetaan mahdollisia siirtymäreittejä luokasta B luokkaan A.
Kuva 1
Kuvassa 1 esitetään kehitys alkutilanteesta, jolloin on olemassa vain yhteensopimattomia järjestelmiä (merkitty sanalla ALKU), lopulliseen tilanteeseen (merkitty sanalla TAVOITE).
Kahdessa seuraavassa kuvassa esitetään kaksi mahdollista ääritapausta siirtymäreitiksi nykyisestä tilanteesta lopputilanteeseen.
Kuva 2
Kuvassa 2 nähdään siirtymäprosessi, jossa aluksi investoidaan vain junaan asennettaviin laitteisiin. Yksi mahdollinen tekninen ratkaisu on ns. STM-moduuli, joka voidaan yhdistää ETCS-veturilaitteistoon ja joka muuntaa nykyisten järjestelmien antamat tiedot ETCS:n ymmärtämään muotoon. Kun kaikkiin kyseeseen tuleviin vaunuihin on asennettu ETCS-veturilaitteisto ja vastaavat luokan B järjestelmät, nykyiset ratalaitteistot voidaan muuntaa ETCS-järjestelmän mukaisiksi ja uudet rakentaa valmiiksi ETCS-järjestelmään. Vanhat luokan B mukaiset järjestelmät voidaan poistaa.
Kuva 3
Kuvassa 3 nähdään toinen siirtymäprosessin ääritapaus. Tässä tapauksessa asianomainen rautatieyhtiö asentaisi entisten laitteiden rinnalle ETCS-järjestelmän. Kun kaikilla radoilla on kansallisen järjestelmän lisäksi ETCS-järjestelmä, liikkuvaan kalustoon asennetut laitteet voidaan vaihtaa ETCS-järjestelmän mukaisiksi. Kun kaikki kyseeseen tulevat vaunut on varustettu ETCS-järjestelmän laitteilla, radanvarren kansallisen järjestelmän laitteet voidaan poistaa.
Kuva 4
Kuvassa 4 nähdään edellä kuvattujen ääritapausten yhdistelmä. Siirtymäreittien on oltava näiden rajojen välissä. Käytännössä kyseeseen tulee kahden eri vaihtoehdon yhdistelmä.
Kuva 5
Kuvassa 5 nähdään esimerkki, jossa ETCS-laitteita asennetaan vuoronperään juniin ja radanvarteen. Tällä menetelmällä järjestelmän hyödyntämisen edellyttämä alkuinvestointi on pienempi (eli sitä voidaan hyödyntää siellä, missä laitteet on asennettu juniin ja radanvarteen). Toisaalta se asettaa tiettyjä rajoituksia liikkuvan kaluston käytölle rataverkon alueella.
Oikea siirtymästrategia riippuu paljolti ratojen ja liikkuvan kaluston varustelusta sekä uuden liikkuvan kaluston hankintaa ja ratojen varustamista koskevista suunnitelmista.
Myös kansainväliset kauttakulkureitit ja liikkuvan kaluston kansainvälinen käyttö on otettava huomioon. Jos rataa ei aiota muuttaa ja se on varustettu vain luokan B mukaisilla laitteilla, yhteentoimivuus voidaan varmistaa varustamalla kyseisen luokan B radalla liikennöivä kalusto STM:lla.
Siirtymävaiheiden aikana on muiden rautatieyritysten kuitenkin aina voitava käyttää rautatieverkkoa. Asianmukaisilla ETCS-laitteilla ja liitteissä B ja C kuvatuilla olemassa olevilla järjestelmillä varustetun kulkuneuvon on aina kyettävä ajamaan kyseisellä radalla.
7.2.2. Ajoituskriteerit
7.2.2.1. Johdanto
ETCS ja GSM-R ovat tietokonepohjaisia järjestelmiä, joiden tekniikka kehittyy nopeammin ja joiden käyttöikä on mahdollisesti lyhyempi kuin nykyisten rautateillä käytettävien turvalaite- ja viestintäratkaisujen. Siten ne edellyttävät aktiivista käyttöönottostrategiaa reagoivan strategian asemesta, jolloin järjestelmän mahdollinen vanheneminen ennen käyttöönottoa voidaan estää.
Lisäksi liian hajanainen käyttöönotto Euroopan rautatieverkossa ja erityisesti yleiseurooppalaisissa rautatiekäytävissä aiheuttaisi huomattavia kuluja ja toiminnallisia yleiskustannuksia, sillä tällöin pitäisi varmistaa yhteensopivuus alaspäin ja kytkettävyys vaihteleviin aiempien sukupolvien järjestelmiin. Sovittamalla yhteen erilaisten kansallisten strategioiden sisältämät yhteiset elementit voitaisiin lisäksi saavuttaa synergiaetuja vähentämällä tarvittavaa aikaa, kustannuksia ja riskejä. Kyseeseen tulevat toisin sanoen yhteiset hankinta-aloitteet ja järjestelmän kelpuutusta (validointia) ja varmentamista (sertifiointia) koskeva yhteistyö.
Vaikka tällainen proaktiivinen käyttöönottostrategia vaikuttaakin olevan välttämätön perusta koko siirtymäprosessille, tavanomaisen rautatieverkon kohdalla valittavissa toimintatavoissa on otettava huomioon näiden tekniikkojen nykyinen taso ja aiotun käyttöönoton aikataulu sekä asiaan liittyvät taloudelliset, operatiiviset, tekniset ja rahoitukselliset tekijät, joilla on vaikutusta tähän toteutukseen.
Tässä asiayhteydessä on ilmeistä, että on tehtävä selvä ero ETCS:n ja GSM-R:n välillä puhuttaessa siirtymisen nykytilasta Euroopassa sekä sen tiellä olevien esteiden koosta ja vaikuttavuudesta. Tämän takia perusteet GSM-R:n ja ETCS:n toteuttamiselle tavanomaisessa rautatieverkossa ovat erilaiset. Nämä erilaiset perusteet rajataan yksityiskohtaisemmin seuraavissa kohdissa.
7.2.2.2. GSM-R — käyttöönoton perusteet
GSM-R-tekniikan käyttöönoton nykyinen taso eri puolilla Euroopan laajuista rautatieverkkoa (joka nykyisin käsittää noin 100 000 kilometriä 11 entisessä EU-15-maassa) ja 4–5 vuoden aika, jonka tällainen käyttöönotto yleensä vaatii, osoittavat, että käyttöönoton perusteissa on otettava huomioon kolme tärkeää näkökohtaa:
— |
On varmistettava, että GSM-R-palvelun saatavuus jatkuu keskeytymättömänä yli rajojen ja ettei yhteisön alueelle synny ongelmakohtia. |
— |
On sovitettava yhteen siirtymäaikataulut eri puolilla Eurooppaa, jotta kaksinkertaisen analogisen ja digitaalisen tietoliikenneinfrastruktuurin ja vastaavien junaan asennettujen laitteiden aiheuttamia kustannuksia ja niihin liittyvää ajankäyttöä voidaan merkittävästi vähentää. |
— |
On vältettävä ”kahden nopeuden Euroopan” syntymistä, missä ero syntyy entisten EU-15-maiden ja uusien jäsenvaltioiden välille. Lähentyminen on saavutettava tavoitteena, jonka mahdollistavat käynnissä olevat tärkeät ohjelmat uusien jäsenvaltioiden rautatieverkkojen parantamiseksi. |
7.2.2.3. GSM-R — käyttöönottoa koskevat säännöt
Tätä taustaa vasten ja kun otetaan huomioon se, että GSM-R-infrastruktuuri on tietoliikenteen välineenä sekä suurten nopeuksien että tavanomaisten rautatiejärjestelmien käytössä, aiemmille sovelluksille nyt voimassa olevan käyttöönottostrategian tulisi samalla tavoin koskea myös tavanomaista rautatiejärjestelmää, eli
Radanvarsikokoonpanot:GSM-R:n asentaminen on pakollista seuraavissa tapauksissa: — uuden ohjaus- ja hallintakokoonpanoon kuuluvan radio-osan asentaminen — jo käytössä olevaan ohjaus- ja hallintakoonpanoon kuuluvan radio-osan parantaminen niin, että osajärjestelmän toiminnot tai suoritustaso muuttuvat. — uuden ohjaus- ja hallintakokoonpanoon kuuluvan radio-osan asentaminen — jo käytössä olevaan ohjaus- ja hallintakoonpanoon kuuluvan radio-osan parantaminen niin, että osajärjestelmän toiminnot tai suoritustaso muuttuvat.
Junakokoonpanot:GSM-R on asennettava liikkuvaan kalustoon, joka on tarkoitettu käyttöön radalla, johon sisältyy vähintään luokan A liitännöillä varustettu rataosuus, vaikka nämä olisikin liitetty luokan B järjestelmään) seuraavissa tapauksissa:
Erilaiset aiempien sukupolvien järjestelmät:Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän YTE:n liitteessä B mainittujen aiempien sukupolvien järjestelmien ja liitäntöjen toiminnot säilytetään niiden tämänhetkisessä tilassa lukuun ottamatta muutoksia, joita pidetään välttämättöminä näiden järjestelmien turvallisuuteen liittyvien puutteiden vähentämiseksi. Jäsenvaltioiden on annettava käyttöön ne tiedot aiempien sukupolvien järjestelmistään, joita tarvitaan sellaisten laitteiden kehittämisessä ja sertifioinnissa, joilla mahdollistetaan luokan A laitteiden yhteentoimivuus näiden valtioiden aiempien sukupolvien luokan B laitteiden kanssa.
Proaktiivisen toteutuksen mahdollistamiseksi jäsenvaltioita kehotetaan myös edistämään ja tukemaan GSM-R-laitteiden asentamista kaikkien sellaisten koko käytössä olevaa infrastruktuuria koskevien uudistus- tai kunnossapitotöiden yhteydessä, joiden vaatimat investoinnit ovat vähintään yhtä kertaluokkaa suuremmat kuin pelkkien GSM-R-laitteiden asentamiseen liittyvät.
7.2.2.4. ERTMS/ETCS — käyttöönoton perusteet
7.2.2.4.1.
Nykyisellään kysymystä ERTMS/ETCS-laitteiden asentamisesta tavanomaisen rautatiejärjestelmän sovelluksiin on tarkasteltava erilaisten käyttöönottoperusteiden valossa, joissa otetaan huomioon ne monet ongelmat, jotka liittyvät signalointijärjestelmästä toiseen siirtymiseen, siitä syntyviin kustannuksiin ja GSM-R-järjestelmää pidempään odotettavissa olevaan käyttöikään. Näiden esteiden ei kuitenkaan saa millään tavoin antaa estää 7.2.2 kohdassa esitettyjen yleisten käyttöönottoperiaatteiden noudattamista, erityisesti tarvetta pitää toteuttamisvauhti riittävänä varsinkin Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän pääväylien ja runkoratojen osalta.
7.2.2.4.2.
Jotta voidaan sovittaa yhteen ne näennäisen ristiriitaiset tavoitteet, jotka liittyvät hajautetun käyttöönottotavan välttämiseen investointeja koskevien rajoitusten vallitessa, pidetään välttämättömänä määritellä rautatieprojektien aloitusydin, missä ERTMS/ETCS:n käyttöönotto voidaan perustella alusta loppuun ulottuvan liiketoiminnallisen/palvelullisen näkökulman perusteella ilman, että törmätään mahdottomiin esteisiin käyttöönottokustannusten kohdalla. Kun oli otettu huomioon nämä muita tärkeämmät tavoitteet, ja sen jälkeen, kun alan mielipidettä oli kuultu, todettiin, että tällainen ydin tulisi rakentaa perustuen Euroopan laajuisessa rautatieverkossa olevien ensisijaisten käytävien yhdenmukaiseen joukkoon. Tällä lähestymistavalla saavutettavia tavoitteita on kolme:
i. |
On mahdollistettava sellaisen yhteentoimivan rautatierunkoverkon (jota jäljempänä kutsutaan nimellä ETCS-verkko) rakentaminen Euroopan halki, jonka avulla voidaan kehittää uusia ja laadultaan parempia rautatiepalveluja, jotka lopulta voivat kohottaa rautatiekuljetusten kilpailukykyä erityisesti niillä alueilla, joilla on eniten kasvupotentiaalia, eli kansainvälisessä tavaraliikenteessä. |
ii. |
On keskitettävä maiden väliset koordinointiponnistukset ja rahoituskeinot, jotta ERTMS/ETCS-järjestelmät voidaan ottaa käyttöön Euroopan laajuisessa rautatieverkossa entistä nopeammin ja laajemmin. |
iii. |
On siirryttävä ERTMS/ETCS:n osalta kohden ”kriittisen massan” tilannetta, jotta siitä tulisi markkinoiden luonnollinen valinta ratkaisuksi hankkeissa, joissa Euroopan laajuiseen tavanomaiseen rautatieverkkoon rakennetaan uusia tai parannettuja signalointijärjestelmiä. |
Seuraavassa kuvassa nähdään ETCS-verkon pääpiirteet. Siihen sisältyvien käytävien luettelo on liitteessä H.
Jotta varmistettaisiin se, että kehitettävä verkko tarjoaa rungon paremmille alusta loppuun ulottuville palveluille, edellä esitetty ETCS-verkko rakentuu sekä suurten nopeuksien (4) että tavanomaisten ratojen varaan. ERTMS/ETCS:n käyttöönotto ensin mainituilla radoilla perustuu päätökseen 2002/731/EY, kun taas jäljempänä esitetyt käyttöönottoperiaatteet koskevat viimeksi mainittuja ratoja.
Jotta tällainen runko voisi auttaa kansainvälisten rautatiekuljetuspalvelujen perusteellisessa uudistamisessa asiakkaan kannalta järkevässä aikataulussa, on välttämätöntä asettaa sen toteuttamiselle suhteellisen kunnianhimoinen aikataulu. Kun otetaan huomioon se, kuinka moni eri tekijä tähän vaikuttaa (esim. käytettävissä olevat varat, rautatiealan ja toimittavan teollisuuden teknisen suunnittelun / projektinjohdon mahdollisuudet ja tarve koordinoida toimia yli maiden rajojen), on tähän tarkoitukseen alustavasti varattava 10–12 vuotta.
7.2.2.4.3.
Jotta koko ETCS-verkko voitaisiin toteuttaa tällä aikataululla, on välttämätöntä antaa käyttöönottoprosessille alkusysäys nimeämällä joukko hankkeita (joita jäljempänä kutsutaan yhteisellä nimellä ”alkuydin”), joissa ETCS:n käyttöönotto on pakollista. Tällainen lähestymistapa on periaatteessa osa alla kuvattua kolmikerroksista menettelyä:
Jotta tämän pakollisen vaiheen muodostama taloudellinen rasite olisi mahdollisimman pieni, tulisi hankkeita tähän alkuytimeen valittaessa ottaa erityisesti huomioon sellainen yhteisöstä tuleva rahoitus, joka ylittää huomattavasti signalointitöihin yleisesti käytettävissä olevan tason. Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivojen (Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 884/2004/EY (5)) puitteissa perustettujen tavanomaisen rautatieverkon ensisijaisten hankkeiden sekä kaikkien suurien ratojen rakennus/parannustöiden, jotka on rahoitettu rakennerahastoja koskevien yleisten säädösten (neuvoston asetus (EY) N:o 1260/1999 (6)) nojalla ja/tai koheesiorahastoja koskevan asetuksen (neuvoston asetus (EY) N:o 1264/1999 (7)) nojalla, on katsottava muodostavan tämän alkuytimen.
Alkuytimen on tarkoitus toimia ponnahduslautana, jonka avulla edellä kuvattu koko ETCS-verkon käyttöönotto toteutetaan. Tämän viimeksi mainitun tavoitteen saavuttaminen edellyttää kuitenkin käyttöönottostrategian näkyvyyttä (töiden ajoituksen ja suunnittelun osalta), mikä tarjoaa perustan niille kansallisille osuuksille eri käytävissä, jotka eivät täytä alkuytimen valintakriteereitä. Tällaisen näkyvyyden aikaansaamiseksi jäsenvaltioiden on laadittava kansalliset ERTMS-käyttöönottosuunnitelmat, joissa käsitellään erilaisia 7.2.2.6 kohdassa mainittuja käyttöönottoon liittyviä näkökohtia.
Nykyisen ETCS-verkon alaa voidaan myöhemmin muuttaa (mahdollisesti tämän YTE:n tarkistuksen yhteydessä) ottaen huomioon sen toteutuksen edistyminen ja kuljetusmarkkinoiden alati kehittyvät tarpeet.
Liikkuvan kaluston osalta käyttöönottoperusteissa on otettava huomioon se, että ERTMS/ETCS on järjestelmä, joka koostuu infrastruktuurista ja junaan asennetuista osista. On sinänsä olennaisen tärkeää, että kaikissa laadittavissa käyttöönottoperusteissa otetaan nämä kaksi järjestelmän osaa huomioon yhdenmukaisella tavalla, koska ne molemmat yhdessä mahdollistavat järjestelmän toiminnan. Lisäksi on otettava asianmukaisesti huomioon, samoin kuin infrastruktuurin kohdalla, mahdollisuudet minimoida mahdollisesti eteen tulevien pakollisten työvaiheiden taloudellinen vaikutus.
”Marginaalisten kustannusten” lähestymistapa, jossa juniin tehtävät ERTMS/ETCS-asennukset liitetään suurempiin investointipäätöksiin, on paras käytettävissä oleva tapa saavuttaa tämä päämäärä. Tämä koskee erityisesti uuden liikkuvan kaluston hankintaa tai suuria jälkiasennushankkeita, joissa signalointilaitteiden hankinta- ja asennuskustannukset edustavat vain pientä osaa kokonaisinvestoinnista. Tällaisten suuntaviivojen omaksuminen edistää pitkällä aikavälillä tilannetta, jossa junan ETCS-laitteet ovat uuden liikkuvan kaluston käyttöä helpottava tekijä.
7.2.2.4.4.
Esiasennus sisältää kaikkien veturin tai radanvarren ERTMS/ETCS- ja GSM-R-laitteiden ja muiden niiden toimintaa mahdollistavien laitteiden (kuten kaapeloinnin ja johdotuksen, kaapelikanavien, mekaanisten kiinnikkeiden, liitäntöjen, virtalähteiden tai muiden erityisten signalointi- tai tietoliikennelaitteiden) asentamisen, jonka tarkoituksena on saavuttaa tietty ERTMS-valmiusaste ilman, että luokan A vaatimukset on täysin toteutettu.
Tämän menettelyn tarkoituksena on varmistaa mainittu ERTMS-valmius tekemällä näitä esiasennustöitä infrastruktuuriin suurten rakennus- tai parannustöiden yhteydessä tai liikkuvan kaluston tehdasasennuksen (8) yhteydessä. Tämä vähentää myöhemmin tehtävän luokan A vaatimusten mukaisen täydellisen ERTMS/ETCS- tai GSM-R-asennuksen toteuttamiskustannuksia. ERTMS-valmiusastetta on kuitenkin tarkasteltava erikseen kunkin hankkeen teknisten, toiminnallisten ja taloudellisten näkökohtien sekä luokan A mukaisten laitteistojen asennusaikataulun valossa.
Sen vuoksi pidetään välttämättömänä laatia esiasennusta koskeva hierarkkinen lähestymistapa, joka perustuu ”esiasennusvaiheiden” käsitteeseen. On odotettavissa, että nämä vaiheet vaihtelevat yksinkertaisesta tilan ja kanavien varaamisesta ja mekaanisten kiinnikkeiden asentamisesta (vaihe 1) aina kaikkien sellaisten osien asentamiseen, jotka eivät vanhene laitteiston nimellisen käyttöiän aikana (vaihe 3). Esiasennuksen yksityiskohdat on tarkoitus selostaa liitteeseen A tehtävissä lisäyksissä, jotka koskevat alijärjestelmää 57 (junaan tehdyt asennukset) ja 59 (radanvarteen tehdyt asennukset).
7.2.2.5. ERTMS/ETCS — käyttöönottoa koskevat säännöt
Kaikki edellisessä kohdassa luetellut johtopäätökset on tarkoitus lopuksi tarkentaa seuraavasti:
Radanvarsikokoonpanot:ERTMS/ETCS:n asentaminen on pakollista seuraavissa tapauksissa: — uuden ohjaus- ja hallintakokoonpanoon kuuluvan JKV-osan asentaminen, — jo käytössä olevaan ohjaus- ja hallintakoonpanoon kuuluvan JKV-osan parantaminen niin, että osajärjestelmän toiminnot tai suoritustaso muuttuvat, — hanke on osa tavanomaisen rautatiejärjestelmän ensisijaisia hankkeita, jotka on aloitettu päätöksen N:o 884/2004/EY liitteessä II esitettyjen Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämisen suuntaviivojen nojalla, — hanke saa rakennerahastoista (neuvoston asetus (EY) N:o 1260/1999) ja/tai koheesiorahastoista (neuvoston asetus (EY) N:o 1264/1999) rahallista tukea, joka ylittää 30 % hankkeen kokonaiskustannuksista. — uuden ohjaus- ja hallintakokoonpanoon kuuluvan JKV-osan asentaminen, — jo käytössä olevaan ohjaus- ja hallintakoonpanoon kuuluvan JKV-osan parantaminen niin, että osajärjestelmän toiminnot tai suoritustaso muuttuvat, — jo käytössä olevan liikkuvan kaluston suuri jälkiasennushanke (9), — uuden ohjaus- ja hallintakokoonpanoon kuuluvan JKV-osan asentaminen — jo käytössä olevaan ohjaus- ja hallintakoonpanoon kuuluvan JKV-osan parantaminen niin, että osajärjestelmän toiminnot tai suoritustaso muuttuvat,
johonkin seuraavista ryhmistä kuuluvissa rautateiden infrastruktuurihankkeissa:
Kaikissa muissa uudisrakennus- tai parannushankkeissa, jotka eivät kuulu näihin viimeksi mainittuihin ryhmiin, mutta ovat osa Euroopan laajuista tavanomaista rautatieverkkoa siten, kuin se on määritelty 7 päivänä kesäkuuta 2004 annetussa päätöksen N:o 884/2004/EY oikaisussa, on tehtävä 7.2.2.4.4 ja 7.2.3.2 kohdassa määritelty laitteiden esiasennus vaiheeseen 1 saakka. Niillä ETCS-verkon runkoon kuuluvilla radoilla, jotka eivät kuulu alkuytimeen, on esiasennuksen osalta noudatettava vaiheen 3 määräyksiä.Proaktiivisen toteutuksen mahdollistamiseksi jäsenvaltioita kehotetaan myös edistämään ja tukemaan ERTMS/ETCS-laitteiden asentamista kaikkien sellaisten infrastruktuuria koskevien uudistus- tai kunnossapitotöiden yhteydessä, joiden vaatimat investoinnit ovat vähintään yhtä kertaluokkaa suuremmat kuin pelkkien ERTMS/ETCS-laitteiden asentamiseen liittyvät.Junakokoonpanot:Jos liikkuva kalusto on tarkoitettu toimimaan sellaisten infrastruktuurien alueella, missä ERTMS/ETCS-laitteiden asentaminen on pakollista, sen varustamisen on tapahduttava kansallisen siirtymästrategian mukaisesti sitten, kun tämä strategia on sovitettu yhteen 7.2.2.6 kohdassa kuvatun EU:n yleissuunnitelman kanssa jäljempänä mainituin poikkeuksin.ERTMS/ETCS-laitteiden asentaminen ja niiden täydentäminen tarvittaessa STM-moduuleilla luokan B järjestelmien kanssa toimimista varten on pakollista seuraavissa tapauksissa:
alkuytimen puitteissa tapahtuvaan valtioiden rajat ylittävään toimintaan tarkoitetun liikkuvan kaluston osalta.ERTMS/ETCS-laitteiden esiasennus vaiheeseen 1 saakka siten, kuin se on kuvattu 7.2.2.4.4 ja 7.2.4.4 kohdassa, seuraavissa tapauksissa:
sille liikkuvalle kalustolle, joka on valittu toimimaan Euroopan laajuisessa tavanomaisessa rautatieverkossa siten, kuin on määritelty 7 päivänä kesäkuuta 2004 annetussa päätöksen N:o 884/2004/EY oikaisussa. Esiasennusvaihe 3 koskee kalustoa, joka on valittu toimimaan ETCS-verkon rungossa.Erilaiset aiempien sukupolvien järjestelmät:Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän YTE:n liitteessä B mainittujen aiempien sukupolvien järjestelmien ja liitäntöjen toiminnot säilytetään tämänhetkisessä tilassa lukuun ottamatta muutoksia, joita pidetään välttämättöminä näiden järjestelmien turvallisuuteen liittyvien puutteiden vähentämiseksi. Jäsenvaltioiden on annettava käyttöön ne tiedot aiempien sukupolvien järjestelmistään, joita tarvitaan sellaisten laitteiden kehittämisessä ja turvasertifioinnissa, joilla mahdollistetaan luokan A laitteiden yhteentoimivuus näiden valtioiden aiempien sukupolvien luokan B laitteiden kanssa.
7.2.2.6. Kansalliset ERTMS-toteuttamissuunnitelmat ja EU:n yleissuunnitelma
Edellä selostettujen käyttöönottoperusteiden sekä 7.2.2.3 ja 7.2.2.4.4 kohdassa eriteltyjen pakollisten sääntöjen nojalla jäsenvaltioiden on laadittava tavanomaista rautatieverkkoa koskeva virallinen kansallinen ERTMS-toteuttamissuunnitelma, jossa käsitellään sekä ERTMS/ETCS:n että GSM-R:n käyttöönottoa.
ERTMS/ETCS:n osalta ETCS-verkon rungon 7.2.2.4 kohdassa kuvattu käyttöönotto muodostaa viiteajankohdan tällaisen kansallisen suunnitelman laatimiselle. Lopullinen tavoite on määritellä tapauskohtaisesti mukautettu joukko ERTMS/ETCS:n käyttöönottoa koskevia velvoitteita alkuytimen nyt sisältämien yleisten määräysten sijasta noudatettaviksi. Tämä rakenteellinen joustavuus ei kuitenkaan saa estää niiden velvoitteiden (10) hoitamista, jotka jo sisältyvät alkuytimeen.
Kansallisten suunnitelmien pitää sisältää erityisesti seuraavat osat:
— |
Kohderadat: Selkeä erittely kansallisista radoista tai rataosuuksista, jotka on valittu mukaan käyttöönottoon. Tämä koskee erityisesti ETCS-verkkoa koskevassa suunnitelmassa valittuja valtioiden rajat ylittävien käytävien kansallisia osuuksia (11). Tässä yhteydessä on riittävällä tavalla otettava huomioon kansalliset ERTMS/ETCS-käyttöönottosuunnitelmat, joista on ilmoitettu päätöksen 2002/731/EY nojalla siltä osin kuin ne koskevat ECTS-verkon rungon suurten nopeuksien osuuksia. |
— |
Tekniset vaatimukset: erilaisten käyttöönottojen olennaiset tekniset ominaisuudet (esim. puhe- tai datalaatuinen verkko GSM-R-toteutuksia varten, ERTMS/ETCS:n toiminnallinen taso, pelkkä ERTMS/ETCS tai kerrostetut asennukset). |
— |
Käyttöönoton strategia ja suunnittelu: käyttöönottosuunnitelman pääkohdat (mukaan luettuina työn vaiheistus ja aikataulu). |
— |
Siirtymästrategia: strategia, joka on laadittu sekä valittujen kansallisten ratojen tai rataosuuksien infrastruktuurin että niiden liikkuvan kaluston tekniikan vaihtamista varten (esim. luokan A ja B järjestelmien päällekkäisyys, vaihtaminen luokan B laitteista luokan A laitteisiin tietyssä vaiheessa, siirtymä, joka perustuu ETCS:n avulla toteutettuihin väliaikaisratkaisuihin, kuten SCMT:hen (12) tai rajoitettu valvonta). |
— |
Mahdolliset rajoitukset: tiivistelmä mahdollisista tekijöistä, joilla saattaa olla vaikutusta käyttöönottosuunnitelmaan (esim. signalointilaitteiden työt, jotka ulottuvat suurempaan osaan infrastruktuuria, epävarmuus palvelun jatkuvuudesta rajojen yli). |
Nämä kansalliset suunnitelmat on tarkoitus lopuksi koota yhteen EU:n yleissuunnitelman kanssa kuuden kuukauden kuluessa niiden julkistamisesta. Tällaisen yleissuunnitelman tulisi pyrkiä tarjoamaan riittävästi tietoa eri sidosryhmien päätöksentekoa varten, erityisesti komissiolle sen jakaessa taloudellista tukea rautateiden projekteille, sekä tarvittaessa sovittamaan yhteen erilaisten kansallisten käyttöönottojen aikataulut tai toteuttamisstrategiat silloin, kun sitä pidetään välttämättömänä yhdenmukaisen kokonaisuuden saavuttamiseksi. Koko prosessia voidaan kuvata seuraavasti:
Lisäksi EU:n yleissuunnitelman pitää sisältää vaiheistussuunnitelman pääkohdat, jotka toimivat perustana aiotuille käyttöönottotoimille suunnittelusta toteutukseen.
EU:n yleissuunnitelma liitetään tähän YTE:ään käyttäen tarkistusmenettelyä, jossa korvataan alkuytimessä nyt määritelty pakollisten käyttöönottojen kenttä. Tämän jälkeen tapahtuu seuraavaa:
— |
Päättävien yksikköjen on kaikkien muiden voimassa olevan lainsäädännön vaatimusten lisäksi perusteltava kaikki ohjaus- ja hallintaosajärjestelmien asennukseen liittyvät toimet tämän EU:n yleissuunnitelman nojalla. |
— |
Jäsenvaltioita kehotetaan viipymättä mukauttamaan kansalliset ERTMS-käyttöönottosuunnitelmansa silloin, kun tätä pidetään välttämättömänä niiden yhteensovittamiseksi EU:n yleissuunnitelman kanssa. Erityisesti tällaisella tarkistuksella on varmistettava se, että jäsenvaltion omaksuma siirtymästrategia — erityisesti liikkuvan kaluston osalta — ei hankaloita ETCS-verkon strategisen tavoitteen saavuttamista ja uusien osapuolien liittymistä mukaan EU:n yleissuunnitelman edellyttämän aikataulun ja vaatimusten mukaisesti. |
— |
Jos kansallista suunnitelmaa ei voida sovittaa yhteen EU:n yleissuunnitelman kanssa, alkuytimen pakolliset määräykset jäävät voimaan kyseisen jäsenvaltion kohdalla. |
Näin ollen EU:n yleissuunnitelma ja ERTMS:n kansalliset käyttöönottosuunnitelmat ovat jatkuvasti kehitettäviä asiakirjoja, joita täytyy päivittää niin, että se vastaa todellista käyttöönottoa kussakin jäsenvaltiossa ja koko Euroopan laajuisessa rautatieverkossa.
7.2.3. Käyttöönotto: infrastruktuuri (kiinteät laitteistot)
Seuraavat vaatimukset koskevat direktiivissä 2001/16/EY määriteltyä kolmea rataluokkaa:
— |
henkilöliikenteeseen tarkoitetut radat |
— |
kaikkeen liikenteeseen (henkilö- ja tavaraliikenteeseen) tarkoitetut radat |
— |
erityisesti tavaraliikennettä varten suunnitellut tai parannetut radat |
— |
henkilöliikenteen solmukohdat |
— |
tavaraliikenteen solmukohdat mukaan luettuina intermodaaliset terminaalit |
— |
edellä mainittujen osien väliset liityntäradat. |
Ohjaus- ja hallintaosajärjestelmässä on kaksi junakulunvalvonta- ja radioviestintäjärjestelmäluokkaa (A ja B). Ne edellä mainitut radat, joita ei tällä hetkellä ole varustettu luokan A laitteilla, on varustettava noudattaen jotain seuraavista vaihtoehdoista:
— |
luokan A toiminnot ja liitännät liitteessä A esitettyjen eritelmien mukaisesti, tai |
— |
luokan A toiminnot ja liitännät liitteessä A esitettyjen eritelmien mukaisesti sekä luokan B toiminnot ja liitännät liitteen B mukaisesti, tai |
— |
luokan B toiminnot ja liitännät liitteen B mukaisesti sekä luokan A laitteiden esiasennus, tai |
— |
ainoastaan luokan B toiminnot ja liitännät liitteen B mukaisesti. |
Jos tämän YTE:n soveltamisalaan kuuluvia ratoja ei varusteta luokan A mukaisilla järjestelmillä, jäsenvaltion on kaikin tavoin pyrittävä saamaan käyttöön ulkoinen STM sen aiemman sukupolven tekniikkaa edustavia luokan B mukaisia järjestelmiä varten. Tässä yhteydessä on kiinnitettävä asianmukaisesti huomiota siihen, että varmistetaan STM:ien tasapuolisin kaupallisin ehdoin toimivat avoimet markkinat. Tapauksissa, joissa STM:n saatavuutta ei voida teknisistä tai kaupallisista syistä (13) varmistaa vaaditussa ajassa (14), kyseisen jäsenvaltion on ilmoitettava komitealle tämän ongelman aiheuttaneet syyt ja ne korjaavat toimet, joihin jäsenvaltio aikoo ryhtyä antaakseen — erityisesti muiden valtioiden toimijoille — mahdollisuuden käyttää infrastruktuuriaan.
7.2.3.1. Luokan B mukaiset lisälaitteet luokan A laitteilla varustetulla radalla
Luokan B mukaisia lisälaitteita voi olla ETCS- ja/tai GSM-R-laitteilla varustetulla radalla, jotta liikkuva kalusto, joka ei ole yhteensopivaa luokan A kanssa, voisi käyttää niitä siirtymävaiheen aikana. Junissa voidaan käyttää olemassa olevia luokan B laitteistoja luokan A järjestelmän varmistuksena. Tämä ei kuitenkaan oikeuta infrastruktuurin hallintoa edellyttämään kyseisellä radalla liikennöiviltä yhteentoimivilta junilta luokan B järjestelmiä.
Kun sekä luokan A että luokan B järjestelmät on asennettu ja molempia käytetään, voivat molemmat järjestelmät olla junassa käytössä edellyttäen, että kansalliset määräykset ja käyttöä koskevat säännöt sen mahdollistavat ja ettei yhteentoimivuutta vaaranneta. Kansalliset tekniset määräykset ja käyttöä koskevat säännöt antaa jäsenvaltio.
7.2.3.2. Luokan A esiasennus
Radanvarteen tehtävä esiasennus tarkoittaa erilaisten ETCS- ja GSM-R-laitteiden tai muiden ETCS- ja GSM-R-järjestelmän edellyttämien laitteiden asentamista (esim. kaapeloinnin ja johdotuksen, asetinlaitteiden liitäntöjen, LEU-koodainten tai kuituoptisten runkojen asentamista) ilman, että niitä välttämättä otetaan käyttöön. Tällä pyritään vähentämään myöhemmin tehtävän luokan A vaatimusten mukaisen täydellisen ERTMS/ETCS- tai GSM-R-asennuksen toteuttamiskustannuksia. ETCS:n osalta 7.2.2.4.4 kohdassa määritellyn esiasennusvaiheiden kolmikerroksisen rakenteen tulisi noudattaa liitteessä A olevan 59 kohdan vaatimuksia (valmisteilla).
Tehtävän esiasennuksen laajuus tulisi päättää käyttöön otettavien signalointi- ja tietoliikennelaitteiden käyttöönottoa suunnitellessa. Jo GSM-R-verkon suunnittelun alkuvaiheessa on erityisesti otettava huomioon myös kaikki tulevaisuudessa käyttöön otettaviksi suunnitellut palvelut (puhepalvelut, muu kuin turvallisuuden kannalta kriittinen data, ETCS).
7.2.3.3. Radanvarren ohjaus- ja hallintakokoonpanon tai sen osan parantaminen tai uudistaminen
Radanvarsikokoonpanon parantaminen tai uudistaminen voi koskea erikseen jotain seuraavista kohteista:
— |
radiojärjestelmä (luokan B osalta vain uudistaminen tulee kyseeseen) |
— |
JKV-järjestelmä |
— |
junien ilmaisuun käytettävän järjestelmän liitäntä |
— |
kuumakäynti-ilmaisinjärjestelmä |
— |
sähkömagneettiseen yhteensopivuuteen liittyvät ominaisuudet. |
Tämän vuoksi radanvarren ohjaus- ja hallintajärjestelmän osia voidaan parantaa tai uudistaa erikseen (jos yhteentoimivuutta ei vaaranneta), ja tämä koskee seuraavia kohtia:
— |
EIRENE-toiminnot ja liitännät (ks. 4.2.4 ja 4.2.5 kohta) |
— |
ETCS/ERTMS-toiminnot ja liitännät (ks. 4.2.1, 4.2.3, 4.2.5, 4.2.7 ja 4.2.8 kohta) |
— |
junien ilmaisuun käytettävä järjestelmä (ks. 4.2.11 kohta) |
— |
kuumakäynti-ilmaisin (ks. 4.2.10 kohta) |
— |
sähkömagneettiseen yhteensopivuuteen liittyvät ominaisuudet (ks. 4.2.12 kohta). |
Luokkaan A sopivaksi tehdyn parantamisen jälkeen olemassa olevia luokan B laitteistoja voidaan jatkossa käyttää yhdessä luokan A laitteistojen kanssa.
7.2.3.4. Infrastruktuurirekisterit
Infrastruktuurirekisterin on annettava rautatieyrityksille luokkiin A ja B liittyviä tietoja liitteen C vaatimusten mukaisesti. Infrastruktuurirekisteristä käy ilmi, onko kyseessä pakollinen vai valinnainen toiminto (15); junassa olevia laitteistokokoonpanoja koskevat rajoitukset on selvitettävä.
Jos jollekin ohjaus- ja hallintaosajärjestelmän ja muiden osajärjestelmien väliselle liitännälle ei asennusvaiheessa ole käytettävissä eurooppalaisia eritelmiä (esim. junien ilmaisun ja liikkuvan kaluston välinen sähkömagneettinen yhteensopivuus), tarvittavat tiedot ja käytetyt standardit on esitettävä infrastruktuurirekistereissä. Tämä on kuitenkin mahdollista vain liitteessä C lueteltujen artikkelien osalta.
7.2.4. Käyttöönotto: liikkuva kalusto (junalaitteistot)
Direktiivin 2001/16/EY mukaan kaikki liikkuva kalusto, joka todennäköisesti liikkuu Euroopan laajuisella tavanomaisella rautatieverkolla tai sen osalla, on jaettava seuraaviin ryhmiin:
— |
kansainvälisen liikenteen liikkuva kalusto, |
— |
kotimaan liikenteen liikkuva kalusto, |
ottaen asianmukaisesti huomioon kaluston käyttö paikallisesti, alueellisesti tai pitkillä matkoilla.
Edellä mainittu liikkuva kalusto on varustettava jotain seuraavista vaihtoehdoista noudattaen:
— |
luokan A toiminnot ja liitännät liitteessä A esitettyjen eritelmien mukaisesti, tai |
— |
luokan A toiminnot ja liitännät liitteessä A esitettyjen eritelmien mukaisesti sekä luokan B toiminnot ja liitännät liitteen B mukaisesti, tai |
— |
luokan B toiminnot ja liitännät liitteen B mukaisesti sekä luokan A laitteiden esiasennus, tai |
— |
ainoastaan luokan B toiminnot ja liitännät liitteen B mukaisesti, tai |
— |
7.2.5.2 kohdan mukaisesti, |
jotta se voi kulkea kaikilla rataosuuksilla, joilla sitä aiotaan käyttää.
7.2.4.1. Pelkästään luokan A laitteilla varustettu liikkuva kalusto
Luokan A kokoonpanon on varmistettava, että tämän YTE:n edellyttämät junan toiminnot, liittymäkohdat ja vähimmäissuoritustasot vastaavat kyseisiä ratoja siten kuin liitteessä C kuvaillaan. Luokan A laitteiden asennuksissa voidaan käyttää hyödyksi liikkuvan kaluston ja ohjaus- ja hallintajärjestelmän lisäliitäntöjen eritelmiä.
7.2.4.2. Pelkästään luokan B laitteilla varustettu liikkuva kalusto
Luokan B kokoonpanon on varmistettava, että tämän YTE:n edellyttämät junan toiminnot, liittymäkohdat ja minimisuoritustasot vastaavat kyseisiä ratoja siten, kuin liitteessä C kuvaillaan.
7.2.4.3. Sekä luokan A että luokan B laitteilla varustettu liikkuva kalusto
Liikkuva kalusto voidaan varustaa sekä luokan A että luokan B laitteilla, jotta se voi toimia eri radoilla. Luokan B järjestelmät voidaan toteuttaa
— |
käyttäen luokan A kokoonpanoon liitettävää STM:ää (ulkoinen STM), tai |
— |
sisällyttämällä ne luokan A kokoonpanoon. |
Luokan B järjestelmä voidaan myös toteuttaa erillisenä (tai parantamisen tai uudistamisen kyseessä ollessa jättää entiselleen), jos kysymyksessä ovat luokan B järjestelmät, joille STM ei ole liikkuvan kaluston omistajan kannalta taloudellisesti toteuttamiskelpoinen vaihtoehto. Jos STM:ää ei käytetä, rautatieyrityksen on kuitenkin varmistettava, että puuttuva ”kättely” (eli ETCS:n hoitama radanvarressa tapahtuva luokan A ja luokan B välillä siirtyminen) silti hoidetaan asianmukaisesti. Jäsenvaltio voi lisätä tätä koskevia vaatimuksia infrastruktuurirekisteriin.
Liikennöitäessä radalla, joka on varustettu sekä luokan A että luokan B järjestelmillä, luokan B järjestelmiä voidaan käyttää luokan A järjestelmän varmistuksena edellyttäen, että juna on varustettu molempien luokkien järjestelmillä. Tämä ei voi olla yhteentoimivuutta koskeva vaatimus, eikä se koske GSM-R:ää.
7.2.4.4. Luokan A esiasennus
Junaan tehtävä esiasennus tarkoittaa erilaisten ETCS- ja GSM-R-laitteiden tai muiden ETCS- ja GSM-R-järjestelmän edellyttämien laitteiden asentamista (esim. kaapeloinnin ja johdotuksen, antennien, anturien, virtalähteiden tai asennuskiinnikkeiden asentamista) ilman, että niitä välttämättä otetaan käyttöön. Tällä pyritään vähentämään myöhemmin tehtävän luokan A vaatimusten mukaisen täydellisen ERTMS/ETCS- tai GSM-R-asennuksen toteuttamiskustannuksia. ETCS:n osalta 7.2.2.4.4 kohdassa määritellyn esiasennusvaiheiden kolmikerroksisen rakenteen tulisi noudattaa liitteessä A olevan 57 kohdan vaatimuksia (valmisteilla).
Tehtävän esiasennuksen laajuus tulisi päättää junan signalointi- ja tietoliikennelaitteiden suunnitteluvaiheessa. Esiasennuksissa voidaan käyttää hyödyksi liikkuvan kaluston ja ohjaus- ja hallintajärjestelmän lisäliitäntöjen eritelmiä.
7.2.4.5. Käänteinen STM
Ks. 7.2.5.2 kohta.
7.2.4.6. Junaan asennetun ohjaus- ja hallintakokoonpanon tai sen osan parantaminen tai uudistaminen
Veturilaitteiden kokoonpanon parantaminen tai uudistaminen voi koskea erikseen jotain seuraavista kohteista:
— |
radiojärjestelmä (luokasta B luokkaan A) |
— |
junakulunvalvontajärjestelmä (luokasta B luokkaan A). |
Tämän vuoksi veturin ohjaus- ja hallintajärjestelmän osia voidaan tehdä tai parantaa erikseen (jos yhteentoimivuutta ei vaaranneta), ja tämä koskee seuraavia kohtia:
— |
EIRENE-toiminnot ja liitännät (ks. 4.2.4 ja 4.2.5 kohta) |
— |
ETCS/ERTMS-toiminnot ja liitännät (ks. 4.2.1, 4.2.3, 4.2.5, 4.2.7 ja 4.2.8 kohta). |
Luokkaan A sopivaksi tehdyn parantamisen jälkeen olemassa olevia luokan B laitteistoja voidaan jatkossa käyttää yhdessä luokan A laitteistojen kanssa.
7.2.4.7. Liikkuvan kaluston rekisterit
Liikkuvan kaluston rekisteristä on oltava saatavissa tietoja liitteen C vaatimusten mukaisesti.
Jos jotakin liikenteen hallintaa ja ohjausta sekä opasteita/merkinantoa koskevan osajärjestelmän ja muiden osajärjestelmien välistä liitäntää koskevia YTE:n vaatimuksia ei ole käytettävissä asennusvaiheessa (esim. junien ilmaisun ja liikkuvan kaluston välinen sähkömagneettinen yhteensopivuus, junan toiminnan sallivat ilmasto-olot ja fyysiset olot, junaan liittyvät geometriset parametrit, kuten pituus, akselien maksimietäisyys, junan ensimmäisen vaunun etuosan ja viimeisen vaunun takaosan pituus, jarruparametrit), vastaavat ominaisuudet ja käytettävät standardit on esitettävä liikkuvan kaluston rekistereissä. Tämä on mahdollista vain liitteessä C lueteltujen artikkelien osalta.
Huomautus: Liitteessä C on luettelo junalaitteistolle asetettavista vaatimuksista kutakin tietyllä radalla toteutettavaa liikenteen hallintaa ja ohjausta koskevaa osajärjestelmää varten. Vaatimukset on sisällytettävä infrastruktuurirekistereihin, joissa on myös osoitettava, ovatko nämä vaatimukset pakollisia vai valinnaisia (16) sekä kerrottava junan laitteistokokoonpanoja koskevista rajoituksista.
7.2.5. Erityiset siirtymäreitit
7.2.5.1. Luokan A järjestelmän osittaista lisäkäyttöä koskeva erityisratkaisu
Jos siirtymävaiheessa vain osa junista on varustettu laitteistolla, joka pystyy toimimaan yhdessä luokan A järjestelmän kanssa, voi olla tarpeen varustaa rata molemmilla järjestelmillä joko kokonaan tai osittain.
ETCS:n osalta nämä kaksi junajärjestelmää ovat toiminnallisesti yhteydessä toisiinsa vain siltä osin kuin on tarpeen siirryttäessä tilasta toiseen junan kulun aikana (ja siltä osin kuin on tarpeen luokan B järjestelmien STM:ien takia niitä käytettäessä).
Puhtaasti ETCS:n toiminnallisesta näkökulmasta katsottuna järjestelmä voidaan myös rakentaa yhdistämällä toisiinsa yhdenmukaistetun ja osittain yhdenmukaistetun järjestelmän komponentteja. Esimerkkinä tästä on tason 1 ETCS-järjestelmän rakentaminen käyttämällä pistekohtaiseen tietojen lähettämiseen eurobaliisia ja toteuttamalla täytetoiminto yhdenmukaistetun ratkaisun sijasta kansalliseen järjestelmään perustuvalla ratkaisulla. Tämä ratkaisu edellyttää junassa olevaa datayhteyttä yhdenmukaistetun ja osittain yhdenmukaistetun järjestelmän välillä. Tämän vuoksi ratkaisu ei ole sen paremmin luokan A kuin luokan B:kään vaatimusten mukainen eikä yhteentoimiva.
Edellä mainittua yhdistelmää voidaan kuitenkin käyttää yhteentoimivan radan kansallisen tason lisänä. Tämä sallitaan kuitenkin vain, jos junat, joissa ei ole kyseisten järjestelmien välistä datayhteyttä, voivat toimia käyttämällä joko yhdenmukaista tai osittain yhdenmukaista järjestelmää ilman, että käytettävissä olisi toisesta järjestelmästä saatuja tietoja. Mikäli tämä ei ole mahdollista, rataa ei voi julistaa ohjaus- ja hallintaosajärjestelmän kannalta yhteentoimivaksi.
7.2.5.2. ETCS:n luokan A ilmavälin osittaista vaihtoehtoista käyttöä koskeva erityisratkaisu
Direktiivin 2001/16/EY 5 artiklan 6 kohdan mukaan infrastruktuuria voidaan käyttää sellaisten junien liikennöintiin, jotka eivät vastaa tässä YTE:ssä esitettyjä vaatimuksia, edellyttäen, että tämä ei vaaranna olennaisten vaatimusten toteutumista.
Tällaiset junat vastaanottavat tietoja luokan B mukaiselta signalointi-infrastruktuurilta luokan A mukaisen radalta junaan -viestintään tarkoitetun laitteen välityksellä.
7.2.5.3. Kilpailukriteerit
Kaikissa toimissa, joilla pyritään mahdollistamaan yhteentoimivien junien liikennöinti muissa infrastruktuureissa tai ei-yhteentoimivien junien liikennöinti yhteentoimivissa infrastruktuureissa, on myös varmistettava, ettei niistä aiheudu haittaa tavarantoimittajien väliselle vapaalle kilpailulle.
Erityisesti on varmistettava, että asiasta kiinnostuneilla tavarantoimittajilla on mahdollisuus saada tietoja jo käytössä olevien ja uusien, ostettavien laitteistojen välisistä liittymäkohdista.
7.2.6. Valinnaisia toimintoja edellyttävät olot
Radanvarren ohjaus- ja hallintalaitteiden ominaisuuksien ja sen toisiin osajärjestelmiin olevien liitäntöjen ominaisuuksien mukaan joidenkin ei-pakollisiksi luokiteltujen ratalaitetoimintojen käyttöönotto saattaa olla välttämätöntä, jotta kaikki olennaiset vaatimukset täyttyvät.
Kansallisten tai valinnaisten radanvarsitoimintojen toteuttaminen ei saa estää sellaisen junan pääsyä kyseiselle infrastruktuurille, joka täyttää ainoastaan veturissa olevien luokan A järjestelmien pakolliset vaatimukset. Tämä ei kuitenkaan koske seuraavia junan valinnaisia toimintoja:
— |
ETCS-järjestelmän tason 3 radanvarsisovellus edellyttää, että junassa on junakokonaisuutta valvova laitteisto. |
— |
Lisäajotiedolla varustettu ETCS-järjestelmän tason 1 radanvarsisovellus edellyttää, että junassa on vastaavan toiminnon mahdollistava laitteisto, jos hätäjarru voidaan turvallisuussyistä vapauttaa vasta junan ollessa täysin pysähtynyt (esim. radan vaaralliset kohdat). |
— |
ETCS-järjestelmän edellyttäessä datan siirtoa radioitse, GSM-R:n datasiirtopalvelujen on täytettävä ETCS:n datasiirtoa koskevat vaatimukset. |
— |
KER STM:n sisältävissä veturilaitteissa on mahdollisesti toteutettava K-liitäntä. |
7.3. Muutoshallinta
7.3.1. Johdanto
Muutos kuuluu olennaisena osana kaikkiin tosielämässä käytettäviin tietokoneperusteisiin järjestelmiin. Muutostarpeita aiheuttavat uudet vaatimukset tai entisten vaatimusten muuttuminen joko käytön aikana havaittujen virheiden tai suorituskyvyn parantamistarpeen tai muiden kuin toiminnallisten parantamistarpeiden seurauksena.
Muutoksia on silti hallittava, koska niiden taustalla on turvallisuuden kannalta kriittisiä näkökohtia ja alaspäin yhteensopivuuteen liittyviä tavoitteita, joilla pyritään minimoimaan jo käytössä olevien ERTMS-laitteiden (17)(eli aiempia sukupolvia edustavien ERTMS-laitteiden) käyttöön liittyvä ajankäytön ja kustannusten lisääntyminen. Sen vuoksi on ratkaisevan tärkeää määritellä selkeä strategia, jonka mukaisesti muutos aiempien sukupolvien ERTMS-laitteista toteutetaan ja hallitaan vaarantamatta palvelun jatkuvuuden ja turvallisuuden ja yhteentoimivuuden takaamiseen liittyviä perustavoitteita. Tällaisen strategian määrittely perustuu kahteen tärkeään seikkaan:
— |
Järjestelmän kehityksen hallinnassa tarvittavat standardit ja menettelyt määrittelevän ominaisuuksien hallintajärjestelmän laatiminen. Tähän tulisi sisältyä se, kuinka ehdotettuja järjestelmämuutoksia merkitään muistiin ja käsitellään, sekä se, kuinka nämä muutokset vaikuttavat järjestelmän komponentteihin, ja lisäksi se, kuinka järjestelmäversioita seurataan. |
— |
Järjestelmän perusversion julkaisemisen suuntaviivat. |
7.3.2. Versioiden asettelu
Järjestelmän vakaus on sen toteuttamisen ja käyttöönoton kannalta oleellinen seikka. Tämä vakauden vaatimus koskee yhtäläisesti kaikkia osapuolia:
— |
infrastruktuurin hallintoja ja rautatieyrityksiä, joiden on käsiteltävä erilaisia ERTMS/ETCS- tai GSM-R-versioita, |
— |
alan teollisuutta, joka tarvitsee aikaa määritelläkseen, kehittääkseen ja todentaakseen jatkuvan yhteentoimivuuden. |
Versioon kuuluu toiminnaltaan ja muilta ominaisuuksiltaan (esim. RAM) (18) vakaa ydin. Aiempi kokemus tällaisista järjestelmistä on kuitenkin osoittanut, että vakaan ja toteuttamiskelpoisen lähtöpisteen saavuttamiseen tarvitaan useita versiojulkaisuja (19). Tätä prosessia voidaan havainnollistaa seuraavasti:
Palautesilmukoidensa ansiosta tällainen prosessi on erittäin kiinteä. Tämä estää useamman tällaisen prosessin samanaikaisen käytön, koska siitä olisi seurauksena epävakaita, ristiriitaisia ja toimintaa haittaavia tilanteita. Lähtöpisteitä on siten käsiteltävä peräkkäin eikä rinnan, kuten seuraavassa kuvassa on esitetty tietystä ERTMS/ETCS-tapauksesta (20):
7.3.3. ERTMS:n yhdenmukaistamisvaihe
ERTMS-eritelmien (sekä ECTS:ää että GSM-R:ää koskevien) ensimmäinen versio oli suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän ohjaus- ja hallintaosajärjestelmää koskevan YTE:n liitteenä (viite: päätös 2002/731/EY). Näiden eritelmien uusi versio julkaistiin hiljattain (päätös 2004/447/EY). Se sisälsi vähäisiä toimintaan ja järjestelmään liittyviä muutoksia ja loi pohjan ohjaus- ja hallintalaitteiden vaatimustenmukaisuuden järjestelmälliselle arvioinnille.
Nyt käynnissä oleva ERTMS:n (koskee sekä ETCS:ää että GSM-R:ää) yhdenmukaistamisprosessi keskittyy selvästi kahteen pääasiaan:
— |
nykyisen version yhdenmukaistamiseen niin, että siitä tulee entistä parempi viitekehys yhteentoimivuudelle, ja |
— |
useiden yhä avoinna olevien teknisten yksityiskohtien viimeistelyyn. |
Tässä työssä käytetään hyödyksi nyt käynnissä olevista pilottihankkeista saatavaa palautetta, varhaisia kaupallisia sovelluksia sekä eri toimittajien tuotteiden järjestelmällistä vertailutestiohjelmaa. Sen on tarkoitus johtaa lopulta uuden version julkaisemiseen. Versio on tarkoitus saada konfiguraationhallintajärjestelmään vuoden 2005 alkupuoliskolla.
Tämän vaiheen aikana saattaa olla tarpeen tehdä infrastruktuurin hallintojen ja rautatieyritysten välisiä erityissopimuksia luokan A järjestelmien käytöstä.
7.3.4. Version julkaiseminen
Nykyisen kokemuksen mukaan eri versioiden ajallisen eron voidaan arvioida ETCS:n kohdalla olevan noin neljä viisi vuotta ja GSM-R:n kohdalla noin kaksi vuotta.
Uuden lähtöpisteen tulisi periaatteessa liittyä merkittäviin järjestelmän toimintaa tai suorituskykyä koskeviin muutoksiin. Näihin voisi sisältyä seuraavia näkökohtia:
— |
nykyisten kansallisten toimintojen sisällyttäminen, jos ne voidaan yleistää yhteentoimivan ytimen puitteissa, |
— |
uusien yhteentoimivuuden osatekijöiden määrittely junaan ja radanvarren ETCS-järjestelmille, |
— |
GSM-R:ään perustuvat lisäarvopalvelut. |
Jokaisen uuden version tulisi myös sisältää edellisen version toiminnallisuus. Järjestelmän vikojen tai tietoturvapuutteiden korjaamiseksi tehtyjä version virheiden etsimisen ja poiston tuloksia tulisi käsitellä tietyn lähtöpisteen versiojulkaisuina. Elleivät tietoturvanäkökohdat sitä estä, näiden saman lähtöpisteen versiojulkaisujen tulisi myös olla alaspäin yhteensopivia.
Eri versioihin mahdollisesti sisällytettävät lisätoiminnot johtavat väkisin siihen, etteivät eri versiot ole alaspäin yhteensopivia. Siirtymisen mahdollistamiseksi, ja siinä mitassa kuin se teknisesti on mahdollista, erilaisten versioiden pitäisi kuitenkin sisältää yhteinen toimintoydin, jota varten alaspäin yhteensopivuus tulisi varmistaa. Tällaisen yhteisen ytimen tulisi tarjota vähimmäisydin, joka mahdollistaa hyväksyttävän yhteentoimivan käytön.
7.3.5. Uusien versioiden käyttöönotto
Infrastruktuurin hallinnot ja rautatieyritykset eivät koskaan kykene siirtymään versiosta toiseen yhdessä vuorokaudessa. Tämän vuoksi jokainen versio on suunniteltava asianmukaisen siirtymästrategian kanssa yhdessä. Näin on tarkoitus hoitaa ongelmia, joita ovat erilaisten ETCS- tai GSM-R-eritelmien mukaisten ETCS- ja GSM-R-toimintojen esiintyminen rinnakkain, suositeltavat siirtymätavat (kuten radanvarsiprioriteetti tai liikkuvan kaluston prioriteetti tai molemmat) sekä siirtymisen alustavat aikataulut ja prioriteetit.
7.3.6. Muutoksenhallintaprosessi — vaatimukset
Kuten edellä on mainittu, muutosten esiintyminen suurissa ohjelmistoperusteisissa järjestelmissä on tosiasia. Tämän vuoksi on suunniteltava muutoksenhallintamenettelyjä sen varmistamiseksi, että muutosten kustannukset ja edut analysoidaan asianmukaisesti ja että muutokset toteutetaan hallitusti. Tämä edellyttää määriteltyä muutoksenhallintaprosessia ja siihen liittyviä välineitä, joilla varmistetaan, että muutokset kirjataan ja tehdään kustannustehokkaasti. Olipa tällainen prosessi yksityiskohdiltaan millainen tahansa, viimeksi mainittu vaatimus voidaan yleisesti esittää seuraavanlaisena kaaviona:
Koko yllä kuvatun muutoksenhallintaprosessin perustaksi tarvitaan muutoksenhallinnan standardit ja menettelyt sisältävä konfiguraationhallintasuunnitelma. Tällaisen suunnitelman yleiset vaatimukset on esitetty jäljempänä 7.3.7 kohdassa. Hyväksyttyjen muutosten käyttöönottostrategia tulisi virallistaa (asianmukaisten prosessien ja asianmukaisen dokumentaation perusteella) muutoksenhallintasuunnitelmaksi, johon sisältyvät erityisesti seuraavat osat:
— |
muutoksen perustana olevien teknisten rajoitusten tunnistaminen |
— |
maininta siitä, kuka vastaa muutoksen toteuttamismenettelyistä |
— |
toteutettavien muutosten validointimenettely |
— |
muutostenhallinnan, versiojulkaisujen, siirtymän ja laajennuksen suuntaviivat. |
7.3.7. Konfiguraationhallintasuunitelma — vaatimukset
Konfiguraationhallintasuunnitelman tulisi kuvata muutoksenhallinnan standardit ja menettelyt, ja siihen pitäisi sisältyä erityisesti seuraavia asioita:
— |
sen määrittely, mitä kokonaisuuksia on tarkoitus hallita ja muodollinen menettely näiden kokonaisuuksien tunnistamiseksi, |
— |
maininta siitä, kenellä on vastuu konfiguraationhallintamenettelyistä ja hallittujen kokonaisuuksien sisällyttämisestä konfiguraationhallinnan päätöksentekojärjestelmään, |
— |
konfiguraationhallinnan suuntaviivat, joita on tarkoitus käyttää muutoksen hallinnassa ja versionhallinnassa, |
— |
kuvaus säilytettävistä konfiguraationhallintaprosessin tallenteista, |
— |
konfiguraationhallinnassa käytettävien välineiden ja niiden käytössä sovellettavan prosessin kuvaus, |
— |
konfiguraatiotietojen tallentamiseen käytettävän konfiguraatiotietokannan määritelmä. |
ETCS:ää ja GSM-R:ää koskevien konfiguraationhallintaprosessien tarkat tiedot on tarkoitus virallistaa tämän YTE:n liitteessä A oleviin luetteloihin sisällytettävissä eritelmissä, 60 kohdassa (ETCS:n osalta) ja 61 kohdassa (GSM-R:n osalta).
7.3.8. Hallinto
ERTMS/ETCS- ja GSM-R-eritelmien muutoshallinta on tarkoitus antaa Euroopan rautatieviraston ERA:n (joka on perustettu asetuksella (EY) N:o 881/2004) hoidettavaksi. Virasto vastaa muutoshallintaprosessin johtamisesta, ja siihen kuuluu myös eritelmien toimittaminen, laadunvarmistus ja konfiguraationhallinta.
Näin Euroopan rautatievirastolla on keskeinen asema järjestelmäviranomaisena, joka varmistaa prosessin yleisen yhdenmukaisuuden ja keskittämisen. Nykyisin tämä prosessi on hajautettu eri osapuolten hoitoon, kuten seuraavasta taulukosta ilmenee:
Vastuualue |
ERTMS/ETCS |
GSM-R |
Eritelmien toimittaminen |
ERTMS-käyttäjien ryhmä, UIC ja UNISIG |
EIRENE-ryhmä, teollisuuden ERIG- ja GSM-R-ryhmä |
Laadunvarmistus |
ERTMS-käyttäjien ryhmä |
EIRENE-ryhmä, ERIG- ja ERTMS-käyttäjien ryhmä |
Konfiguraationhallinta |
AEIF |
Järjestelmäviranomaisena Euroopan rautatievirasto huolehtii siitä, että sillä on yhteistyökumppaneinaan edustava joukko prosessin sidosryhmiä eli infrastruktuurin hallintoja, rautatieyrityksiä, toimittavan teollisuuden edustajia, ilmoitettuja laitoksia ja turvallisuusviranomaisia. Näiden osapuolien tulee erityisesti
i. |
tarjota prosessiin panosta seuraavista asioista:
|
ii. |
osallistua muutoksenhallintalautakunnan (CCB) toimintaan. Lautakunta on tarkoitus perustaa muutospyyntöjen hallintaa varten 7.3.6 kohdassa selostetulla tavalla. CCB:n tulisi omaksua järjestelmällinen näkökulma tehtäviin muutoksiin ja laatia kattava arvio niiden vaikutuksista. |
On varmistettava, että muutoksenhallintatehtävien luovuttaminen AEIF:n alaisuudesta ERA:lle tapahtuu koordinoidusti. Jotta tämä siirto tapahtuisi juoheasti, pidetään tärkeänä, että
— |
nykyinen muutoksenhallintaprosessi virallistetaan ja dokumentoidaan liitteessä A mainittujen asiakirjojen puitteissa ja luodaan näin lähtökohta, jolla muutoshallinnan jatkuvuus ja laadukkuus varmistetaan, |
— |
varataan noin 12 kuukauden pituinen siirtymäaika, jonka kuluessa molemmat organisaatiot toimivat rinnakkain noudattaen keskenään sopimaansa toimintatapaa. |
ERA aloittaa virallisen muutoksenhallinnan 7.3.3 kohdassa mainitun yhdenmukaistamisvaiheen tuloksena vuonna 2005 syntyvästä lähtökohdasta.
7.4. Erityistapauksia
7.4.1. Johdanto
Seuraavat erityismääräykset koskevat jäljempänä esitettyjä erityistapauksia.
Erityistapaukset jakaantuvat kahteen ryhmään: tapauksiin, joissa määräykset ovat voimassa pysyvästi (tapaus ”P”), ja tapauksiin, joissa määräykset ovat voimassa tilapäisesti (tapaus ”T”). Tilapäisesti voimassa olevien määräysten osalta on suositeltavaa, että asianomaiset jäsenvaltiot saattaisivat kyseisen osajärjestelmän vaatimusten mukaiseksi joko vuoteen 2010 mennessä (tapaus ”T1”) yhteisön suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi 23 päivänä heinäkuuta 1996 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1692/96/EY (21) mukaisesti tai vuoteen 2020 mennessä (tapaus ”T2”) (22).
Tässä YTE:ssä määritellään tilapäinen tapaus ”T3” koskemaan määräyksiä, jotka ovat voimassa vielä vuoden 2020 jälkeen.
7.4.2. Erityistapausten luettelo
7.4.2.1. Kunkin erityistapauksen luokka mainitaan liitteen A lisäyksessä 1.
Nro |
Erityistapaus |
Perustelu |
Voimassaolo |
1. |
Saksassa toimivien vaunujen akselivälin ja pyörän halkaisijan välinen riippuvuus esitetään liitteessä A olevan 1 lisäyksen 2.1.5 kohdassa |
Käytössä olevat akselinlaskimet, jotka mainitaan infrastruktuurirekisterissä |
P |
2. |
Puolassa käytettävän vaunun etupään enimmäisylitys esitetään liitteessä A olevan 1 lisäyksen 2.1.6 kohdassa |
Raidevirtapiirien laitteiden nykyinen geometria |
T3 |
3. |
Saksassa toimivien junien viiden ensimmäisen akselin suurin sallittu väli esitetään liitteessä A olevan 1 lisäyksen 2.1.7 kohdassa |
Koskee ratoja, joilla infrastruktuurirekisterin mukaan on tasoristeyksiä |
T3 |
4. |
Suurten nopeuksien radoilla Ranskassa ja suurten nopeuksien radalla ”L1” Belgiassa toimivien yksittäisten vaunujen tai junien ensimmäisen ja viimeisen akselin pienin sallittu väli esitetään liitteessä A olevan 1 lisäyksen 2.1.8 kohdassa |
Käytössä olevat raidevirtapiirien laitteet, jotka mainitaan infrastruktuurirekisterissä |
Ranska T3 Belgia T3 |
5. |
Belgiassa toimivien yksittäisten vaunujen tai junien ensimmäisen ja viimeisen akselin pienin sallittu väli esitetään tavanomaisen rautatieverkon ohjaus- ja hallintaosajärjestelmää koskevan YTE:n liitteessä A olevan 1 lisäyksen 2.1.9 kohdassa |
Käytössä olevat raidevirtapiirien laitteet, jotka mainitaan infrastruktuurirekisterissä |
T3 |
6. |
Ranskassa toimivien vaunujen pienin sallittu pyörän halkaisija esitetään liitteessä A olevan 1 lisäyksen 2.2.2 kohdassa |
Käytössä olevat akselinlaskimet, jotka mainitaan infrastruktuurirekisterissä |
T3 |
7. |
Saksassa, Itävallassa ja Ruotsissa toimivien vaunujen pienin sallittu akselipaino esitetään liitteessä A olevan 1 lisäyksen 3.1.3 kohdassa |
Pienin akselipaino, jolla tietyt junien ilmaisinlaitteiden virtapiirit toimivat luotettavasti, määritellään EBA:n (Eisenbahn-Bundesamt) vaatimuksissa, jotka koskevat tiettyjä Saksan pääratoja entisen DR:n (Deutsche Reichsbahn) alueella, missä on infrastruktuurirekisterin mukaan käytössä 42 Hz:n ja 100 Hz:n virtapiirit. Ei uudisteta. Kohta tullaan täydentämään Itävallan ja Ruotsin osalta. |
T3 |
8. |
Suurten nopeuksien radoilla Ranskassa ja suurten nopeuksien radalla ”L1” Belgiassa toimivien yksittäisten vaunujen tai junien pienin sallittu paino esitetään liitteessä A olevan 1 lisäyksen 3.1.4 kohdassa |
Käytössä olevat raidevirtapiirien laitteet |
Ranska T3 Belgia T3 |
9. |
Suurten nopeuksien radoilla Belgiassa (suurten nopeuksien rataa ”L1” lukuun ottamatta) toimivien yksittäisten vaunujen tai junien pienin sallittu paino esitetään tavanomaisen rautatieverkon ohjaus- ja hallintaosajärjestelmää koskevan YTE:n liitteessä A olevan 1 lisäyksen 3.1.5 kohdassa |
Suurten nopeuksien radoilla käytettävä liikkuva kalusto on homogeenisempaa. Kiskon kulkupinta on kapeampi kuin tavanomaisessa rautatieverkossa. Kiskojen välisen virtapiirin sulkeutuminen voidaan havaita yksittäisen vaunun tai junan kulkiessa tai seistessä, kun sen paino on enemmän kuin 90 tonnia. |
T3 |
10. |
Saksassa ja Puolassa toimivien vaunujen metallimassan pienimmät sallitut mitat ja hyväksymisehdot esitetään liitteessä A olevan 1 lisäyksen 3.3.1 kohdassa |
Koskee ratoja, joilla infrastruktuurirekisterin mukaan on ilmaisinsilmukoilla varustettuja tasoristeyksiä |
Saksa P Puola P |
11. |
Puolassa käytettävien vaunujen pyöräkerran kulkupintojen välinen suurin sallittu reaktanssi esitetään liitteessä A olevan 1 lisäyksen 3.5.3 kohdassa |
Käytössä olevat raidevirtapiirien laitteet |
T3 |
12. |
Ranskassa käytettävien vaunujen pyöräkerran kulkupintojen välinen suurin sallittu reaktanssi esitetään liitteessä A olevan 1 lisäyksen 3.5.4 kohdassa |
Käytössä olevat raidevirtapiirien laitteet |
T3 |
13. |
Alankomaissa käytettävän vaunun junien ilmaisinlaitteisiin liittyvät lisävaatimukset esitetään liitteessä A olevan 1 lisäyksen 3.5.5 |
Käytössä olevat radan pienjännitevirtapiirien laitteet, jotka mainitaan infrastruktuurirekisterissä. |
T3 |
14. |
Belgiassa toimivien vaunujen virroittimen ja pyörien välinen pienin sallittu impedanssi esitetään liitteessä A olevan 1 lisäyksen 3.6.1 kohdassa |
Käytössä olevat luokan B laitteet |
T3 |
15. |
Saksassa toimivan junan ensimmäisen vaunun ensimmäisessä telissä ei saa olla magneettijarrua eikä pyörrevirtajarrua. Määräys esitetään liitteessä A olevan 1 lisäyksen 5.2.3 kohdassa. |
Koskee ratoja, joilla infrastruktuurirekisterin mukaan on tasoristeyksiä |
T3 |
16. |
Junayksikköjen etummaisen akselin edessä ei saa hiekoittaa kitkan lisäämiseksi ajettaessa alle 40 km/h nopeudella Yhdistyneessä kuningaskunnassa, kuten liitteessä A olevan 1 lisäyksen 4.1.4 kohdassa esitetään |
Raidevirtapiirien toiminta ei ole luotettavaa, jos junayksikön etummaisen akselin edessä hiekoitetaan. |
T3 |
7.4.2.2. Kreikkaa koskeva erityistapaus
Luokka ”T1” eli tilapäinen: liikkuva kalusto, joka on tarkoitettu radoille, joiden raideleveys on 1 000 mm tai vähemmän, sekä radat, joiden raideleveys on 1 000 mm tai vähemmän. Näillä radoilla noudatetaan kansallisia sääntöjä.
7.4.2.3. Baltian maita (Latviaa, Liettuaa ja Viroa) koskeva erityistapaus
T-luokka on avoin kysymys — nykyisten 1 520 mm:n raideleveydellä varustetuilla radoilla käytössä olevien luokan B laitteiden toiminnallinen ja tekninen parantaminen on sallittua, jos sitä pidetään välttämättömänä, jotta Venäjän federaation ja Valko-Venäjän rautatieyritysten veturit voisivat toimia. Viimeksi mainitun maan juniin asennetuilta laitteilta ei vaadita 7.2.2.5 kohdan vaatimustenmukaisuutta. Nämä radat on mainittava infrastruktuurirekisterissä.
7.5. Siirtymäsäännökset
Tässä YTE:ssä mainitut avoimet kohdat hoidetaan tarkistusprosessissa.
(1) ERTMS/ETCS-tason 3 turvallisuusvaatimuksia ei ole vielä laadittu.
(2) Tämä vaatimus on otettava huomioon liikkuvan kaluston suunnitteluparametrina ja liikkuvan kaluston osajärjestelmän arvioinnissa.
(3) Eri eritelmätaso: tämän tulee olla osa kuljettajan koulutusta ja reitintuntemusta.
(4) Suurten nopeuksien radat on merkitty katkoviivalla.
(5) EUVL L 167, 30.4.2004, s. 1, oikaisu EUVL L 201, 7.6.2004, s. 1.
(6) EYVL L 161, 26.6.1999, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 173/2005 (EUVL L 29, 2.2.2005, s. 3).
(7) EYVL L 161, 26.6.1999, s. 57.
(8) Tämä sisältää suuriin kunnossapitotöihin liittyvät tehdasasennuksen kaltaiset työt.
(9) ETCS-laitteiden asentamisen kannalta ”suurena jälkiasennushankkeena” pidetään sellaista kunnossapitotyötä, jonka vaatima investointi on vähintään 10 kertaa suurempi kuin kustannus, joka syntyy ECTS-laitteiden asentamisesta juuri tämäntyyppiseen liikkuvaan kalustoon.
(10) Velvoitteet määräytyvät seuraavasti: i) ERTMS/ETCS-käyttöönottoon valittujen käytävien merkitys markkinoille; ii) ERTMS/ETCS-laitteilla varustettu osuus radoista.
(11) On odotettavissa, että valinta tehdään käytäväkohtaisen analyysin perusteella, jonka tekevät mukana olevat sidosryhmät eli jäsenvaltiot, infrastruktuurin hallinnot, rautatieyritykset ja mahdollisesti toimittava teollisuus.
(12) Sistema Controllo Marcia Treno. Italialainen luokan B järjestelmä, joka on rakennettu ETCS-komponentteja käyttäen.
(13) Esim. ulkoisen STM-moduulin toteuttamiskelpoisuutta ei voida teknisesti taata tai luokan B järjestelmiä koskeviin teollisoikeuksiin mahdollisesti liittyvät näkökohdat estävät STM-tuotteen kehittämisen vaaditussa aikataulussa.
(14) 31. joulukuuta 2007.
(15) Toimintojen luokitus on esitetty 4 kohdassa.
(16) Toimintojen luokitus on esitetty 4 kohdassa.
(17) Sekä ERTMS/ETCS että GSM-R.
(18) Versio on järjestelmäkehityksen hallitun hallinnan viitekohta.
(19) Versiojulkaisu on rautatieasiakkaille jaeltu käyttöönotettu versio. Järjestelmän eri versioilla voi olla erilainen toiminnallisuus tai suorituskyky, tai niillä voidaan korjata järjestelmän vikoja tai tietoturvapuutteita.
(20) Muita tätä asiaa koskevia seikkoja on jäljempänä olevissa kohdissa.
(21) EYVL L 228, 9.9.1996, s. 1. Päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä N:o 884/2004/EY (EUVL L 167, 30.4.2004, s. 1, oikaisu EUVL L 201, 7.6.2004, s. 1)
(22) Muita päivämääriä (Tx) voidaan määritellä käsillä olevan YTE:n ja erityistapauksen mukaan.
LIITE A
PAKOLLISTEN ERITELMIEN LUETTELO (1)
Index N |
Reference |
Document Name |
Version |
1 |
UIC ETCS FRS |
ERTMS/ETCS Functional Requirement Specification |
4.29 (3) |
2 |
99E 5362 |
ERTMS/ETCS Functional Statements |
2.0.0 |
3 |
UNISIG SUBSET-023 |
Glossary of Terms and Abbreviations |
2.0.0 |
4 |
UNISIG SUBSET-026 |
System Requirement Specification |
2.2.2 |
5 |
UNISIG SUBSET-027 |
FFFIS Juridical Recorder-Downloading Tool |
2.2.9 |
6 |
UNISIG SUBSET-033 |
FIS for Man-Machine Interface |
2.0.0 (2) |
7 |
UNISIG SUBSET-034 |
FIS for the Train Interface |
2.0.0 |
8 |
UNISIG SUBSET-035 |
Specific Transmission Module FFFIS |
2.1.1 |
9 |
UNISIG SUBSET-036 |
FFFIS for Eurobalise |
2.3.0 |
10 |
UNISIG SUBSET-037 |
Euroradio FIS |
2.3.0 |
11 |
Reserved 05E537 |
Off line key management FIS |
|
12 |
UNISIG SUBSET-039 |
FIS for the RBC/RBC Handover |
2.1.2 |
13 |
UNISIG SUBSET-040 |
Dimensioning and Engineering rules |
2.1.0 |
14 |
UNISIG SUBSET-041 |
Performance Requirements for Interoperability |
2.1.0 |
15 |
UNISIG SUBSET-108 |
Interoperability-related consolidation on TSI annex A documents (mainly SUBSET-026 v2.2.2) |
1.0.0 |
16 |
UNISIG SUBSET-044 |
FFFIS for Euroloop sub-system |
2.2.0 (4) |
17 |
Intentionally Deleted |
|
|
18 |
UNISIG SUBSET-046 |
Radio In-fill FFFS |
2.0.0 |
19 |
UNISIG SUBSET-047 |
Track-side-Trainborne FIS for Radio In-Fill |
2.0.0 |
20 |
UNISIG SUBSET-048 |
Trainborne FFFIS for Radio In-Fill |
2.0.0 |
21 |
UNISIG SUBSET-049 |
Radio In-fill FIS with LEU/Interlocking |
2.0.0 |
22 |
Intentionally deleted |
|
|
23 |
UNISIG SUBSET-054 |
Assignment of Values to ETCS variables |
2.0.0 |
24 |
Intentionally deleted |
|
|
25 |
UNISIG SUBSET-056 |
STM FFFIS Safe Time Layer |
2.2.0 |
26 |
UNISIG SUBSET-057 |
STM FFFIS Safe Link Layer |
2.2.0 |
27 |
UNISIG SUBSET-091 |
Safety Requirements for the Technical Interoperability of ETCS in Levels 1 & 2 |
2.2.11 |
28 |
Reserved |
Reliability — Availability Requirements |
|
29 |
UNISIG SUBSET-102 |
Test specification for Interface ”k” |
1.0.0 |
30 |
Intentionally deleted |
|
|
31 |
UNISIG SUBSET-094 |
Functional Requirements for an On-board Reference Test Facility |
2.0.0 |
32 |
EIRENE FRS |
GSM-R Functional Requirements Specification |
7 |
33 |
EIRENE SRS |
GSM-R System Requirements Specification |
15 |
34 |
A11T6001 12 |
(MORANE) Radio Transmission FFFIS for EuroRadio |
12 |
35 |
ECC/DC(02)05 |
ECC Decision of 5 July 2002 on the designation and availability of frequency bands for railway purposes in the 876-880 and 921-925 MHz bands. |
|
36a |
Intentionally deleted |
|
|
36b |
Intentionally deleted |
|
|
36c |
UNISIG SUBSET-074-2 |
FFFIS STM Test cases document |
1.0.0 |
37a |
Intentionally deleted |
|
|
37b |
UNISIG SUBSET-076-5-2 |
Test cases related to features |
2.2.2 |
37c |
UNISIG SUBSET-076-6-3 |
Test sequences |
2.0.0 |
37d |
UNISIG SUBSET-076-7 |
Scope of the test specifications |
1.0.0 |
37e |
Intentionally deleted |
|
|
38 |
Reserved |
Marker boards |
|
39 |
UNISIG SUBSET-092-1 |
ERTMS EuroRadio Conformance Requirements |
2.2.5 |
40 |
UNISIG SUBSET-092-2 |
ERTMS EuroRadio Test cases Safety Layer |
2.2.5 |
41 |
Reserved UNISIG SUBSET 028 |
JRU Test Specification |
|
42 |
Intentionally deleted |
|
|
43 |
UNISIG SUBSET 085 |
Test Specification for Eurobalise FFFIS |
2.1.2 |
44 |
Reserved |
Odometry FIS |
|
45 |
UNISIG SUBSET-101 |
Interface ”K” Specification |
1.0.0 |
46 |
UNISIG SUBSET-100 |
Interface ”G” specification |
1.0.1 |
47 |
Intentionally deleted |
|
|
48 |
Reserved |
Test specification for mobile equipment GSM-R |
|
49 |
UNISIG SUBSET-059 |
Performance requirements for STM |
2.1.1 |
50 |
Reserved |
Test specification for EUROLOOP |
|
51 |
Reserved UNISIG |
Ergonomic aspects of the DMI |
|
52 |
UNISIG SUBSET-058 |
FFFIS STM Application Layer |
2.1.1 |
53 |
Reserved AEIF-ETCS-Variables-Manual |
AEIF-ETCS-Variables-Manual |
|
54 |
Intentionally deleted |
|
|
55 |
Reserved |
Juridical recorder baseline requirements |
|
56 |
Reserved 05E538 |
ERTMS Key Management Conformance Requirements |
|
57 |
Reserved UNISIG SUBSET-107 |
Requirements on pre-fitting of ERTMS on-board equipment |
|
58 |
Reserved UNISIG SUBSET-097 |
Requirements for RBC-RBC Safe Communication Interface |
|
59 |
Reserved UNISIG SUBSET-105 |
Requirements on pre-fitting of ERTMS track side equipment |
|
60 |
Reserved UNISIG SUBSET-104 |
ETCS version management |
|
61 |
Reserved |
GSM-R version management |
|
62 |
Reserved UNISIG SUBSET-099 |
RBC-RBC Test specification for Safe Communication Interface |
|
63 |
Reserved UNISIG SUBSET-098 |
RBC-RBC Safe Communication Interface |
|
PAKOLLISTEN EN-STANDARDIEN LUETTELO
Index N |
Reference |
Document Name and comments |
Version |
A1 |
EN 50126 |
Railway applications — The specification and demonstration of reliability, availability, maintainability and safety (RAMS) |
1999 |
A2 |
EN 50128 |
Railway applications — Communication, signalling and processing systems — Software for railway control and protection systems |
2001 |
A3 |
EN 50129 |
Railway applications — Communication, signalling and processing systems — Safety related electronic systems for signalling |
2003 |
A4 |
EN 50125-1 |
Railway applications — Environmental conditions for equipment — Part 1: equipment on board rolling stock |
1999 |
A5 |
EN 50125-3 |
Railway applications — Environmental conditions for equipment — Part 3: equipment for signalling and telecommunications |
2003 |
A6 |
EN 50121-3-2 |
Railway applications — Electromagnetic compatibility — Part 3-2: Rolling stock — Apparatus |
2000 |
A7 |
EN 50121-4 |
Railway applications — Electromagnetic compatibility — Part 4: Emission and immunity of the signalling and telecommunications apparatus |
2000 |
A8 |
EN 50238 |
Railway applications — Compatibility between rolling stock and train detection systems |
2003 |
LISÄTIETOJA SISÄLTÄVIEN ERITELMIEN LUETTELO
Huom:
Tyypin 1 eritelmät edustavat pakollisten eritelmien laatimisen nykyistä vaihetta, johon vielä sisältyy varauksia.
Tyypin 2 eritelmät sisältävät lisätietoja sekä pakollisten eritelmien vaatimusten perusteluja ja ovat avuksi niiden soveltamisessa.
Luettelon B32 kohdan tarkoitus on antaa yksiselitteiset viitteet liitteen A asiakirjoille. Koska sitä käytetään vain asiakirjan laatimisessa ja asiakirjojen tulevien muutosten hallinnassa, sitä ei ole luokiteltu ”tyypiksi” eikä siihen ole liitetty viittausta mihinkään liitteen A pakolliseen asiakirjaan.
Index N |
Reference |
Document Name |
Version |
Type |
B1 |
EEIG 02S126 |
RAM requirements (chapter 2 only) |
6 |
2 (index 28) |
B2 |
EEIG 97S066 |
Environmental conditions |
5 |
2 (index A5) |
B3 |
UNISIG SUBSET-074-1 |
Methodology for testing FFFIS STM |
1.0.0 |
2 (index 36) |
B4 |
EEIG 97E267 |
ODOMETER FFFIS |
5 |
1 (Index 44) |
B5 |
O_2475 |
ERTMS GSM-R QoS Test Specification |
1.0.0 |
2 |
B6 |
UNISIG SUBSET-038 |
Off-line Key Management FIS |
1 (Index 11) |
1 |
B7 |
Reserved UNISIG SUBSET-074-3 |
FFFIS STM test specification traceability of test cases with Specific Transmission Module FFFIS |
1.0.0 |
2 (Index 36) |
B8 |
UNISIG SUBSET-074-4 |
FFFIS STM Test Specification Traceability of testing the packets specified in the FFFIS STM Application Layer |
1.0.0 |
2 (Index 36) |
B9 |
UNISIG SUBSET 076_0 |
ERTMS/ETCS Class 1, Test plan |
2.2.3 |
2 (Index 37) |
B10 |
UNISIG SUBSET 076_2 |
Methodology to prepare features |
2.2.1 |
2 (Index 37) |
B11 |
UNISIG SUBSET 076_3 |
Methodology of testing |
2.2.1 |
2 (Index 37) |
B12 |
UNISIG SUBSET 076_4_1 |
Test sequence generation: Methodology and Rules |
1.0.0 |
2 (Index 37) |
B13 |
UNISIG SUBSET 076_4_2 |
ERTMS ETCS Class 1 States for Test Sequences |
1.0.0 |
2 (Index 37) |
B14 |
UNISIG SUBSET 076_5_3 |
On-Board Data Dictionary |
2.2.0 |
2 (Index 37) |
B15 |
UNISIG SUBSET 076_5_4 |
SRS v.2.2.2 Traceability |
2.2.2 |
2 (Index 37) |
B16 |
UNISIG SUBSET 076_6_1 |
UNISIG test data base |
2.2.2. |
2 (Index 37) |
B17 |
UNISIG SUBSET 076_6_4 |
Test Cases Coverage |
2.0.0 |
2 (Index 37) |
B18 |
|
|
|
|
B19 |
UNISIG SUBSET 077 |
UNISIG Causal Analysis Process |
2.2.2 |
2 (Index 27) |
B20 |
UNISIG SUBSET 078 |
RBC interface: Failure modes and effects analysis |
2.2.2 |
2 (Index 27) |
B21 |
UNISIG SUBSET 079 |
MMI: Failure Modes and Effects Analysis |
2.2.2 |
2 (Index 27) |
B22 |
UNISIG SUBSET 080 |
TIU: Failure Modes and Effects Analysis |
2.2.2 |
2 (Index 27) |
B23 |
UNISIG SUBSET 081 |
Transmission system: Failure Modes and Effects Analysis |
2.2.2 |
2 (Index 27) |
B24 |
UNISIG SUBSET 088 |
ETCS Application Levels 1&2 — Safety Analysis |
2.2.10 |
2 (Index 27) |
B25 |
TS50459-1 |
Railway applications — European Rail Traffic Management System — Driver Machine Interface part 1 — Ergonomic principles of ERTMS/ETCS/GSM-R Information |
2005 |
2 (Index 51) |
B26 |
TS50459-2 |
Railway applications — Communication, signalling and processing systems — European Rail Traffic Management System — Driver Machine Interface part 2 — Ergonomic arrangements of ERTMS/ETCS Information |
2005 |
2 (Index 51) |
B27 |
TS50459-3 |
Railway applications — Communication, signalling and processing systems — European Rail Traffic Management System — Driver Machine Interface part 3 — Ergonomic arrangements of ERTMS/GSM-R Information |
2005 |
2 (Index 51) |
B28 |
TS50459-4 |
Railway applications — Communication, signalling and processing systems — European Rail Traffic Management System — Driver Machine Interface part 4 — Data entry for the ERTMS/ETCS/GSM-R systems |
2005 |
2 (Index 51) |
B29 |
TS50459-5 |
Railway applications — Communication, signalling and processing systems — European Rail Traffic Management System — Driver Machine Interface part 5 — Symbols |
2005 |
2 (Index 51) |
B30 |
TS50459-6 |
Railway applications — Communication, signalling and processing systems — European Rail Traffic Management System — Driver Machine Interface part 6 — Audible Information |
2005 |
2 (Index 51) |
B31 |
EN50xxx |
Railway applications — European Rail Traffic Management System — Driver Machine Interface part 7 — Specific Transmission Modules |
|
2 (Index 51) |
B32 |
Reserved |
Guideline for references |
|
Non |
B33 |
EN 310515 |
Global System for Mobile communication (GSM); Requirements for GSM operation in railways. |
2.1.0 |
|
B34 |
05E466 |
Operational DMI information |
1 |
1 (Index 51) |
B35 |
Reserved UNISIG SUBSET-069 |
ERTMS Key Management Conformance Requirements |
|
1 (Index 56) |
B36 |
04E117 |
ETCS/GSM-R Quality of Service user requirements — Operational Analysis |
|
2 (Index 22) |
B37 |
UNISIG SUBSET-093 |
GSM-R Interfaces — Class 1 requirements |
2..3.0 |
1 (Index 32, 33) |
B38 |
UNISIG SUBSET-107A |
Requirements on pre-fitting of ERTMS on-board equipment |
1.0.0 |
2 (Index 57) |
B39 |
UNISIG SUBSET-076-5-1 |
ERTMS ETCS Class 1 Feature List |
2.2.2 |
2 (Index 37) |
B40 |
UNISIG SUBSET-076-6-7 |
Test Sequences Evaluation and Validation |
1.0.0 |
2 (Index 37) |
B41 |
UNISIG SUBSET-076-6-8 |
Generic train data for test Sequences |
1.0.0 |
2 (Index 37) |
B42 |
UNISIG SUBSET-076-6-10 |
Test Sequence Viewer (TSV) |
2.10 |
2 (Index 37) |
B43 |
04E083 |
Safety Requirements and Requirements to Safety Analysis for Interoperability for the Control-Command and Signalling Sub-System |
1.0 |
1 |
B44 |
04E084 |
Justification Report for the Safety Requirements and Requirements to Safety Analysis for Interoperability for the Control-Command and Signalling Sub-System. |
1.0 |
2 (Index B43) |
(1) ERTMS-järjestelmää koskevat viittaukset on tarkistettava yhdenmukaistamisvaiheen jälkeen.
(2) Tämän asiakirjan sisältö on voimassa vain siltä osin kuin se ei ole ristiriidassa 51 kohdan kanssa.
(3) Versio on tarkoitus päivittää (tavanomaisen rautatiejärjestelmän ohjaus- ja hallintaosajärjestelmä-YTE:ää koskevat muutospyynnöt on toimitettu muutoksenhallintaan).
(4) Edellyttäen, että CEPT hyväksyy taajuuden.
Lisäys 1
JUNIEN ILMAISUUN KÄYTETTÄVIEN JÄRJESTELMIEN OMINAISUUDET, JOITA YHTEENTOIMIVUUS LIIKKUVAN KALUSTON KANSSA EDELLYTTÄÄ
1. YLEISTÄ
1.1. |
Junien ilmaisuun käytettävät järjestelmät on suunniteltava niin, että ne kykenevät havaitsemaan junan turvallisesti ja luotettavasti tässä liitteessä esitettyjen raja-arvojen välissä. YTE OHM:n 4.3 kohta (toisiin osajärjestelmiin yhteydessä olevien liitäntöjen toiminnalliset ja tekniset eritelmät) takaa yhteensopivuuden. |
1.2. |
Vaunun pituussuuntaiset mitat määritellään seuraavasti: Kuva 6
Kuvassa 6 on esimerkki vaunusta, jossa on kaksi kolmiakselista teliä (n = 6). |
Kuvassa 6
1.3. |
Sanalla pyöräkerta tarkoitetaan tässä yhteydessä millaista vastakkaisten pyörien paria tahansa riippumatta siitä, onko niillä yhteistä akselia. Kaikki pyöräkertojen suhteen ilmoitetut mitat on mitattu pyörien keskikohdasta. |
1.4. |
Pyörän mittoja esittää kuva 7, missä:
Muut tässä kuvassa (kuva 7) esiintyvät mitat eivät ole tämän YTE:n kannalta oleellisia. |
1.5. |
Ilmoitetut arvot ovat ehdottomia raja-arvoja ja sisältävät kaikki mittaustoleranssit. |
1.6. |
Infrastruktuurin hallinto voi sallia väljempien rajojen käytön. Siitä on tehtävä merkintä infrastruktuurirekisteriin. |
Kuva 7
2. KULKUNEUVON GEOMETRIA
2.1. Akselivälit
2.1.1. |
Mitta a i (kuva 6) saa nykyisillä radoilla olla enintään 17 500 mm ja uusilla radoilla enintään 20 000 mm. |
2.1.2. |
Mitta b x (kuva 6) saa olla enintään 4 200 mm. |
2.1.3. |
Mitta a i (kuva 6) ei saa olla pienempi kuin a i = v x 7,2 missä v on kulkuneuvon enimmäisnopeus kilometreinä tunnissa ja mitta a i on millimetreinä mikäli kulkuneuvon suurin nopeus ei ole suurempi kuin 350 km/h; suuremmille nopeuksille raja-arvot on määriteltävä tarvittaessa. |
2.1.4. |
Mitta L — (b 1 + b 2 ) (kuva 6) ei saa olla pienempi kuin 3 000 mm. |
2.1.5. Saksaa koskeva erityistapaus
Akselivälin (ai, kuva 1) ja pyörän halkaisijan suhteen rajoituksia ei vielä ole määritelty.
— Avoin kysymys —
2.1.6. Puolaa ja Belgiaa koskeva erityistapaus
Mitta b × (kuva 6) saa olla enintään 3 500 mm.
2.1.7. Saksaa koskeva erityistapaus
Junan viiden ensimmäisen akselin (tai kaikkien akselien, jos niitä on vähemmän) väliltä otettu mitta a i (kuva 6) ei saa olla vähemmän kuin 1 000 mm, jos nopeus ei ylitä 140:tä km/h; suuremmille nopeuksille sovelletaan 2.1.3 kohtaa.
2.1.8. Ranskan suurten nopeuksien rautatieverkkoa ja Belgian suurten nopeuksien rautatieverkon rataa L1 koskeva erityistapaus
Yksittäisen vaunun tai junan ensimmäisen ja viimeisen akselin väli ei saa olla vähempää kuin 15 000 mm.
2.1.9. Belgiaa koskeva erityistapaus
Mitta L — (b1 + b2) (kuva 6) ei saa olla pienempi kuin 6 000 mm.
2.2. Pyörän geometria
2.2.1. |
Mitta B R (kuva 7) ei saa olla pienempi kuin 133 mm. |
2.2.2. |
Mitta D (kuva 7) ei saa olla pienempi kuin
|
2.2.3. |
Mitta S d (kuva 7) ei saa olla pienempi kuin 20 mm. |
2.2.4. |
Mitan S h (kuva 7) on oltava välillä 27,5–36 mm.
|
3. KULKUNEUVON RAKENNE
3.1. Kulkuneuvon paino
3.1.1. |
Akselipainon on oltava vähintään 5 t, paitsi jos kulkuneuvon jarrutusvoima synnytetään jarrukengillä, missä tapauksessa akselipainon on oltava vähintään 3,5 t toimittaessa nykyisillä radoilla. |
3.1.2. |
Akselipainon on oltava vähintään 3,5 t toimittaessa uusilla tai parannetuilla radoilla. |
3.1.3. Itävaltaa, Saksaa, Ruotsia ja Belgiaa koskeva erityistapaus
Akselipainon on oltava vähintään 5 t toimittaessa tietyillä infrastruktuurirekisterissä mainituilla radoilla.
3.1.4. Ranskan suurten nopeuksien rautatieverkkoa ja Belgian suurten nopeuksien rautatieverkon rataa L1 koskeva erityistapaus
Jos yksittäisen vaunun tai junan ensimmäisen ja viimeisen akselin väli on vähintään 16 000 mm, yksittäisen vaunun tai junan painon on oltava suurempi kuin 90 t. Jos mainittu väli on pienempi kuin 16 000 mm, mutta kuitenkin vähintään 15 000 mm, junan painon on oltava pienempi kuin 90 t, mutta vähintään 40 t, ja kulkuneuvo on varustettava kahdella kiskojarruparilla, joiden sähköinen tarttumapinta on vähintään 16 000 mm.
3.1.5. Belgian suurten nopeuksien rautatiejärjestelmää (rataa L1 lukuun ottamatta) koskeva erityistapaus
Yksittäisen vaunun tai junan painon on oltava vähintään 90 t.
3.2. Metalliosista vapaa tila pyörien ympärillä
3.2.1. |
Tila, johon saa asentaa vain pyörän, sen osat (vaihdelaatikot, jarrujen osat, hiekoitusputket) tai muita kuin ferromagneettisista aineista tehtyjä osia, on vielä määrittelemättä. — Avoin kysymys — |
3.3. Kulkuneuvon metalliosien paino
3.3.1. Saksaa ja Puolaa koskeva erityistapaus
Kulkuneuvon on joko täytettävä tarkkaan määritellyn testisilmukan vaatimukset, kun se ajaa ohi, tai sillä on oltava tietyn vähimmäispainon ylittävä, tietynmuotoinen metallimassa, joka on tietyllä korkeudella kiskojen yläpuolella ja jolla on tietty johtokyky.
— Avoin kysymys —
3.4. Pyörien materiaali
3.4.1. |
Pyörien on oltava ferromagneettiset. |
3.5. Pyörien välinen impedanssi
3.5.1. |
Vastakkaisten pyörien kulkupintojen välinen sähkövastus ei saa ylittää seuraavia arvoja:
|
3.5.2. |
Vastus mitataan käyttäen tasajännitettä, jonka suuruus on 1,8–2,0 VDC (virtapiirin ollessa avoin) |
3.5.3. Puolaa koskeva erityistapaus
Pyöräkerran kulkupintojen välisen reaktanssin on oltava pienempi kuin f/100, kun f on välillä 500 Hz – 40 kHz ja mittaus tehdään käyttäen virtana vähintään 10 ARMS ja avoimen virtapiirin jännitteenä 2 VRMS.
3.5.4. Ranskaa koskeva erityistapaus
Pyöräkerran kulkupintojen välisen reaktanssin on oltava pienempi kuin f/100, kun f on välillä 500 Hz – 10 kHz ja mittaus tehdään käyttäen jännitteenä 2 VRMS (avoin virtapiiri.)
3.5.5. Alankomaita koskeva erityistapaus
Liitteessä A olevan 1 lisäyksen sisältämien yleisten vaatimusten lisäksi raidevirtapiirejä käyttäviä vetureita ja junayksikköjä voivat koskea tietyt lisävaatimukset. Infrastruktuurirekisterissä on tiedot niistä radoista, joita nämä vaatimukset koskevat.
— Avoin kysymys —
3.6. Kulkuneuvon impedanssi
3.6.1. |
Virroittimen ja liikkuvan kaluston pyörien välisen impedanssin on oltava vähintään seuraavien arvojen suuruinen:
|
4. ERISTEENÄ TOIMIVAT EPÄPUHTAUDET
4.1. Hiekoituslaitteiden käyttö
4.1.1. |
Kiskoja voidaan hiekoittaa jarrutus- ja vetovoiman parantamiseksi. Kiskoille 30 sekunnissa laskettavan hiekan sallittu määrä hiekoituslaitetta kohden on seuraava:
|
4.1.2. |
Käytössä olevien hiekoituslaitteiden määrä ei saa ylittää seuraavia arvoja:
|
4.1.3. Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskeva erityistapaus
Junayksikköjen etummaisen akselin edessä ei saa hiekoittaa kitkan lisäämiseksi ajettaessa nopeudella alle 40 km/h.
— Avoin kysymys —
4.2. Komposiittimateriaaleista valmistettujen jarrukenkien käyttö
4.2.1. |
Tutkimusryhmän on selvitettävä komposiittimateriaaleista valmistettujen jarrukenkien käyttöä koskevat ehdot vuoden 2005 loppuun mennessä. — Avoin kysymys — |
5. SÄHKÖMAGNEETTISET HÄIRIÖT
5.1. Sähköradan ajovirta
5.1.1. |
Rajoitukset ja niihin liittyvät selitykset on esitetty erillisessä valmisteilla olevassa asiakirjassa. — Avoin kysymys — |
5.2. Sähköisten/magneettijarrujen käyttö
5.2.1. |
Magneetti- ja pyörrevirtajarrujen käyttö on sallittua vain hätäjarrutuksissa tai junan seistessä. Infrastruktuurirekisterissä voidaan kieltää magneetti- ja pyörrevirtajarrujen käyttö hätäjarrutuksissa. |
5.2.2. |
Jos infrastruktuurirekisterissä niin mainitaan, voidaan pyörrevirta- ja magneettijarruja käyttää käytönaikaisessa jarrutuksessa. |
5.2.3. Saksaa koskeva erityistapaus
Junan ensimmäisen vaunun ensimmäisessä telissä ei saa olla magneettijarrua eikä pyörrevirtajarrua, ellei infrastruktuurirekisterissä toisin sanota.
5.3. Sähköiset, magneettiset ja sähkömagneettiset kentät
5.3.1. |
— Avoin kysymys — |
6. 1 520/1 524 MM:N RAIDELEVEYDELLÄ VARUSTETTUJA RATOJA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET
1. |
1 520/1 524 mm:n raideleveydellä varustetuille radoille asennetuilla junien ilmaisinjärjestelmillä on oltava aiempana mainitut ominaisuudet tässä kohdassa mainituin poikkeuksin. |
2. |
Mitta ai saa olla enintään 19 000 mm. |
3. |
Mitta BR ei saa olla pienempi kuin 130 mm. |
4. |
Vastakkaisten pyörien kulkupintojen välinen sähkövastus ei saa olla suurempi kuin 0,06 ohmia. |
5. |
Veturien vetämissä junissa ei käytössä saa olla enempää kuin kuusi hiekoituslaitetta kiskoa kohden. |
Lisäys 2
Kuumakäynti-ilmaisinten vaatimukset
— Avoin kysymys —
LIITE B
LUOKKA B
SISÄLTÖ
— |
Liitteen B käyttö |
— |
Osa 1: Signalointi |
— |
Osa 2: Radio |
— |
Osa 3: Siirtymämatriisi |
LIITTEEN B KÄYTTÖ
Tässä liitteessä käsitellään junakulunvalvonta-, ohjaus- ja radiojärjestelmiä, jotka edeltävät käyttöön otettavia luokan A junan ohjaus- ja radiojärjestelmiä ja joiden käyttö on sallittu Euroopan suurten nopeuksien rautatieverkossa ja tavanomaisessa rautatieverkossa asianomaisen jäsenvaltion määrittelemin nopeusrajoituksin. Näitä luokan B järjestelmiä ei ole kehitetty yhdenmukaisten eurooppalaisten normien mukaisesti, joten niiden toimittajilla voi olla omistusoikeus niitä koskeviin normeihin. Kyseisten normien tuottaminen ja ylläpito eivät saa olla ristiriidassa kansallisten, erityisesti patentteja koskevien määräysten kanssa.
Siirtymävaiheessa, jonka kuluessa kyseiset järjestelmät korvataan asteittain yhdenmukaisella järjestelmällä, on tarpeen varmistaa, että tekniset eritelmät vastaavat yhteentoimivuuden vaatimuksia. Tästä vastaavat jokainen vastuussa oleva jäsenvaltio tai sen edustaja yhdessä asianomaisen järjestelmätoimittajan kanssa sekä Euroopan laajuista suurten nopeuksien rautatiejärjestelmää että tavanomaista rautatiejärjestelmää koskevien YTE:ien mukaisesti.
Sellaiset rautatieyritykset, joiden on asennettava juniinsa yksi tai useampi tällainen järjestelmä, on toimittava asianomaisen jäsenvaltion määräysten mukaisesti. Liitteessä C esitetään kunkin järjestelmän maantieteellinen käyttöalue. Kutakin rataa varten on laadittava infrastruktuurirekisteri, jossa kuvataan laitteistojen tyyppi ja niihin liittyvät toiminnalliset järjestelyt. Infrastruktuurirekisterin avulla infrastruktuurin hallinto varmistaa, että radanvarren ohjaus- ja hallintakokoonpano on sen määräysvaltaan kuuluvan sääntökirjan mukainen.
Jäsenvaltion on neuvottava rautatieyritystä siinä määrin, kuin on tarpeen turvallisen, molempien YTE:ien ja liitteen C vaatimusten kanssa yhdenmukaisen asennuksen varmistamiseksi.
Luokan B asennuksiin on sisällyttävä liitteen C edellyttämät varmistusjärjestelyt.
Liitteessä C on perustiedot luokan B järjestelmistä. Asianomaisen jäsenvaltion on varmistettava kunkin luettelossa mainitun järjestelmän yhteentoimivuuden kunnossapito ja annettava kaikki järjestelmän soveltamisen edellyttämät tiedot, erityisesti sellaiset tiedot, jotka ovat olennaisia järjestelmän hyväksymisen kannalta.
Osa 1: Signalointi
SISÄLTÖ
1. |
ALSN |
2. |
ASFA |
3. |
ATB |
4. |
ATP-VR/RHK |
5. |
BACC |
6. |
CAWS ja ATP |
7. |
Crocodile |
8. |
Ebicab |
9. |
EVM |
10. |
GW ATP |
11. |
Indusi/PZB |
12. |
KVB |
13. |
LS |
14. |
LZB |
15 |
MEMOR II+ |
16. |
RETB |
17. |
RSDD/SCMT |
18. |
SELCAB |
19. |
SHP |
20. |
TBL |
21. |
TPWS |
22. |
TVM |
23. |
ZUB 123 |
Vain tiedoksi. Seuraavat järjestelmät eivät ole käytössä jäsenvaltioissa:
23. |
ZUB 121 |
ALSN
Jatkuvatoiminen automaattinen veturin signalointi
Автоматическая Локомотивная Сигнализация Непрерывного действия (alkuperäinen venäjänkielinen nimi)
Kuvaus:
ALSN on ohjaamon signalointijärjestelmä ja junan automaattinen pysäytinlaite. Se on asennettu tärkeimmille radoille Latvian rautateillä ja sen naapurimaissa Liettuassa ja Virossa. (Vain tiedoksi: se on asennettu myös Venäjän federaation ja Valko-Venäjän rautateille.)
Järjestelmään kuuluu koodatut raidevirtapiirit ja veturilaitteisto.
Raidevirtapiirit ovat rakenteeltaan melko tavanomaisia, ja niiden vastaanottimet perustuvat reletekniikkaan.
Radat on varustettu seuraavilla laitteilla:
— |
koodatut raidevirtapiirit, joissa käytetään vaihtovirtaa taajuudeltaan joko 50 (1), 75 tai 25 Hz, tai |
— |
jatkuvatoimiset raidevirtapiirit, joilla varmistetaan kytkeytyminen koodaustilaan junan lähestyessä junan kulkusuunnan mukaan:
|
Asemat on varustettu seuraavilla laitteilla:
— |
jatkuvatoimiset raidevirtapiirit, joilla varmistetaan kytkeytyminen koodaustilaan junan lähestyessä junan kulkusuunnan mukaan:
|
Veturilaitteisto sisältää elektronisen vahvistimen, reletekniikalla toteutetun dekooderin, paineilma-magneettiventtiilin, jolla jarrujärjestelmä kytketään, valo-opastimen, joka toistaa radanvarren opastinlaitteiden asennot, sekä ajoturvalaitteen kädensijan, jolla kuljettaja kuittaa saamansa tiedot.
Järjestelmä edistää turvallisuutta, joskaan se ei ole varmistetusti vikaantuessa turvallinen, koska se on vain radanvarren merkinantojen täydennys. Se on kuitenkin riittävän turvallinen kuljettajan valvonnan kannalta.
Datasiirrossa koodattujen raidevirtapiirien ja veturilaitteiston välillä käytetään kiskojen yläpuolisia induktiivisesti kytkettyjä silmukka-antenneja.
Järjestelmä on tarkoitettu toimimaan junien kulkiessa enintään nopeudella 160 km/h.
Pääominaisuudet:
— |
Datasiirto junaan:
|
— |
Junassa käytettävissä olevat tiedot (ALSN:n lisäksi): todellinen nopeus, kuljettu matka |
— |
Kuljettajalle näytettävät tiedot:
|
— |
Valvonta:
|
— |
Reagointi: Hätäjarru kytkeytyy päälle seuraavissa tapauksissa:
|
Vastuussa olevat jäsenvaltiot: Latvia, Viro ja Liettua.
ASFA
Kuvaus:
ASFA on ohjaamosignalointi- ja ATP-järjestelmä, joka on käytössä useimmilla RENFE:n radoilla (1 676 mm), FEVE:n radoilla, joissa raideleveys on 1 000 mm ja uudella eurooppalaisen raideleveyden NAFA-radalla.
ASFA on käytössä kaikilla yhteentoimivuusharkinnan piiriin kuuluvilla radoilla.
Radasta junaan päin tapahtuvassa tietoliikenteessä käytetään magneettikytkentäisiä resonanssipiirejä ja siinä voidaan välittää yhdeksää erilaista dataa. Radanvarren resonanssipiiri säädetään signaloinnin taajuudelle. Junan magneettikytkentäinen vaihelukittu silmukka lukitaan ratalaitteiston taajuudelle. Järjestelmä edistää turvallisuutta, joskaan se ei ole varmistetusti vikaantuessa turvallinen. Se on kuitenkin riittävän turvallinen kuljettajan valvonnan kannalta. Se muistuttaa kuljettajaa signalointivaatimuksista ja velvoittaa tätä vahvistamaan rajoittavat opasteet.
Radanvarsi- ja junayksiköt ovat rakenteeltaan ja mitoitukseltaan tavanomaisia.
Pääominaisuudet:
— |
9 taajuutta Taajuusalue: 55 kHz–115 kHz |
— |
Junasta käsin voidaan valita kolme eri junakategoriaa |
— |
Valvonta:
|
— |
Reagointi: Hätäjarru kytkeytyy päälle, jos valvontaa ei noudateta. Hätäjarru voidaan vapauttaa junan pysähdyttyä. |
Vastuussa oleva jäsenvaltio: Espanja.
ATB
ATB:ta on kaksi eri perusversiota: ATB:n ensimmäinen versio ja ATB:n uusi versio.
ATB:n ensimmäisen version kuvaus:
ATB:n ensimmäinen versio on käytössä useimmilla NS:n radoilla.
Järjestelmään kuuluu mitoitukseltaan suhteellisen tavanomaiset koodatut raidevirtapiirit ja tietokonepohjaiset (ACEC) tai tavalliset elektroniset (GRS) veturilaitteistot.
Datasiirrossa koodattujen raidevirtapiirien ja veturilaitteiston välillä käytetään kiskojen yläpuolisia induktiivisesti kytkettyjä silmukka-antenneja.
Pääominaisuudet:
— |
Datasiirto junaan:
|
— |
Veturilaitteistossa ei junan ominaistietoja (nopeuskoodi radan varrelta) |
— |
Kuljettajalle näytettävät tiedot:
|
— |
Valvonta:
|
— |
Reagointi: Hätäjarru kytkeytyy päälle ylinopeustilanteessa ja jos kuljettaja ei reagoi akustisiin varoitusääniin. |
Vastuussa oleva jäsenvaltio: Alankomaat.
ATB:n uuden version kuvaus:
ATC-järjestelmä on käytössä joillakin NS:n radoilla.
Järjestelmään kuuluu radanvarressa sijaitsevat baliisit ja veturilaitteisto. Saatavissa on myös silmukkakaapelilla toteutettava lisäajotieto.
Datasiirto tapahtuu aktivoituneen baliisin ja junan antennin välillä. Baliisit sijaitsevat kiskojen välissä hieman sivussa niiden välisestä keskipisteestä.
Junan ATBNG-laitteisto on täysin yhteentoimiva ATB:n ensimmäisen version ratalaitteiston kanssa.
Pääominaisuudet:
— |
Datasiirto junaan:
|
— |
Junan ominaistiedot, kuljettaja syöttää:
|
— |
Kuljettajalle näytettävät tiedot:
|
— |
Valvonta:
|
— |
Reagointi:
Hätäjarru kytkeytyy päälle, jos valvontaa ei noudateta tai jos kuljettaja ei reagoi akustiseen varoitukseen. |
Vastuussa oleva jäsenvaltio: Alankomaat.
ATP-VR/RHK
Junakulunvalvonta (JKV)
Käytetään nimitystä Junakulunvalvonta (JKV)
Kuvaus:
TP-VR/RHK-järjestelmä Suomessa on turvateknisten normien mukainen junakulunvalvontajärjestelmä, joka perustuu joko Ebicab 900:n tekniikkaan varustettuna JGA-baliiseilla tai ATSS:n tekniikkaan varustettuna Minitransponder-baliiseilla. Järjestelmä koostuu radalla olevista baliiseista ja koodaimista tai ohjaustietokoneista ja tietokonepohjaisesta veturilaitteesta.
Tiedonsiirto tapahtuu radassa olevien baliisien (2 per baliisipiste) ja veturin alle sijoitetun antennin välillä. Antenni antaa baliiseille tarvittavan lähetysenergian. Antennin ja baliisien välillä on induktiivinen kytkentä.
Tärkeimmät ominaisuudet:
— |
Energian syöttö baliiseille:
|
— |
Tiedonsiirto junaan:
|
— |
Informaatiopisteiden ketjutus:
|
— |
Veturinkuljettajan syöttämät junatiedot:
|
— |
Näytöt kuljettajalle:
|
— |
Valvonnat: Yleistä: Kaikki junan nopeutta rajoittavat tiedot tuodaan kulunvalvonnalta 2 400 tai 3 600 m (riippuen radan nopeustasosta) päähän tavoitepisteestä. Järjestelmä laskee jarrukäyrät jokaiseen tavoitepisteeseen ja näyttää kuljettajalle rajoittavimman tiedon:
|
— |
Muita toimintoja:
|
— |
Reagointi:
|
Vastuussa oleva jäsenvaltio: Suomi.
BACC
Kuvaus:
BACC on käytössä kaikilla FS-verkon radoilla, joilla junien nopeus ylittää 200 km/h sekä useimmilla yhteentoimivuusharkinnan piiriin kuuluvilla radoilla.
Järjestelmä koostuu tavallisista koodatuista raidevirtapiireistä, jotka välittävät tietoja kahden junakategorian välillä kahdella eri kantotaajuudella. Veturilaitteisto on tietokonepohjainen.
Datasiirrossa koodattujen raidevirtapiirien ja veturilaitteiston välillä käytetään kiskojen yläpuolisia induktiivisesti kytkettyjä silmukka-antenneja.
Pääominaisuudet:
— |
Datasiirto junaan:
|
— |
Veturilaitteistossa kaksi mahdollista junakategoriaa (nopeuskoodi ratalaitteistolta) |
— |
Kuljettajalle näytettävät tiedot:
|
— |
Valvonta:
|
— |
Reagointi: Hätäjarrutus ylinopeustilanteessa |
Vastuussa oleva jäsenvaltio: Italia.
CAWS JA ATP
(Asennettu Iarnród Éireannin radoille)
Järjestelmään kuuluu koodatut raidevirtapiirit ja veturilaitteisto. Koodit siirretään molempien kiskojen yläpuolelle junan etuosaan asennettujen anturikäämien välityksellä.
Koodatut raidevirtapiirit on asennettu kaikille vilkkaasti liikennöidyille Dublinin esikaupunkireiteille sekä Intercity-reiteille Corkiin, Limerickiin, Athloneen ja Belfastiin aina Yhdistyneen kuningaskunnan rajalle asti.
Dieselvetoinen kalusto on varustettu automaattisilla CAWS-varoituslaitteilla. Tähän ryhmään kuuluvat Yhdistyneestä kuningaskunnasta Irlannin tasavaltaan päivittäin liikennöivät junat. Järjestelmä muuntaa vastaanotetun koodatun signaalin kuljettajalle näkyväksi värilliseksi opastinnäytöksi.
Sähkövetoinen kalusto on varustettu automaattisilla junakulunvalvontalaitteilla. Järjestelmä muuntaa vastaanotetun koodatun signaalin kuljettajalle näkyväksi värilliseksi opastinnäytöksi. Sähkövetoinen kalusto toimii vain Dublinin sähköistetyillä esikaupunkiradoilla.
Pääominaisuudet: Dublinin sähköistetyt esikaupunkiradat (Dublin Suburban Electrified Area)
— |
83 1/3 Hz:n kantoaaltotaajuus |
— |
Pulssitetut neliöaaltokoodit nopeuksilla 50, 75, 120, 180, 270 ja 420 koodia minuutissa. JKV tulkitsee koodit nopeuksiksi 29 km/h, 30 km/h, 50 km/h, 50 km/h, 75 km/h ja 100 km/h. CAWS tulkitsee ne väreiksi keltainen, vihreä, keltainen, vihreä, kaksi keltaista, vihreä |
— |
Sallitut nopeudet näytetään myös opastimen asentona. Sallittu nopeus alenee asteittain nollaan lähestyttäessä punaista opastetta |
Pääominaisuudet: (Dublinin sähköistettyjen esikaupunkiratojen ulkopuolella)
— |
50 Hz:n kantoaaltotaajuus |
— |
Kolme pulssitettua neliöaaltokoodia nopeuksilla 50, 120 ja 180 koodia minuutissa. CAWS tulkitsee ne väreiksi keltainen, kaksi keltaista, vihreä |
Automaattinen junakulunvalvonta
— |
Kuljettajalle näytettävät tiedot:
|
— |
Kuljettajan käynnistämät toiminnot:
|
— |
Valvonta:
|
— |
Reagointi:
|
Jatkuvatoiminen automaattinen varoitusjärjestelmä
— |
Kuljettajalle näytettävät tiedot:
|
— |
Kuljettajan käynnistämät toiminnot:
|
— |
Valvonta:
|
— |
Reagointi:
|
Vastuussa oleva jäsenvaltio: Irlannin tasavalta.
Crocodile
Kuvaus:
Crocodile on käytössä kaikilla RFF:n SNCB:n ja CFL:n tärkeimmillä radoilla. Crocodile on käytössä kaikilla yhteentoimivuusharkinnan piiriin kuuluvilla radoilla.
Järjestelmä koostuu rataan sijoitettavasta rautatangosta, joka on fyysisesti yhteydessä junassa sijaitsevaan kosketusharjaan. Tangossa on +/— 20 V:n akkuvirta opastimen mukaisesti. Opastintiedot välitetään kuljettajalle, jonka on vahvistettava saamansa varoitukset. Jos näitä ei vahvisteta, automaattinen jarrutustoiminto kytkeytyy päälle. Crocodile ei valvo nopeutta tai matkaa. Se toimii vain ajoturvajärjestelmänä.
Radanvarsi- ja junayksiköt ovat rakenteeltaan ja mitoitukseltaan tavanomaisia.
Pääominaisuudet:
— |
Tasajännitteinen tanko (± 20 V) |
— |
Veturilaitteistossa ei junan ominaistietoja |
— |
Valvonta: Kuljettajan kuittaus |
— |
Reagointi: Hätäjarru kytkeytyy päälle, jos varoitusta ei kuitata. Hätäjarru voidaan vapauttaa junan pysähdyttyä. |
Vastuussa olevat jäsenvaltiot: Belgia, Ranska, Luxemburg.
Ebicab
Ebicabista on käytössä kaksi eri versiota: Ebicab 700 ja Ebicab 900
Ebicab 700:n kuvaus:
Varmistetusti vikaantuessa turvallinen standardinmukainen ATP-järjestelmä, joka on käytössä Ruotsissa, Norjassa, Portugalissa ja Bulgariassa. Ruotsi ja Norja käyttävät samaa ohjelmistoa, mikä mahdollistaa rajan ylittävän junaliikenteen ilman kuljettajien ja veturien vaihtoa, vaikka maissa onkin käytössä erilaiset opastinjärjestelmät ja määräykset. Portugalissa ja Bulgariassa on käytössä eri ohjelmistot.
Järjestelmä koostuu ratalaitteistosta, baliiseista ja koodauslaitteista, sekä tietokonepohjaisesta veturilaitteistosta. Vaihtoehtoisesti se voi perustua sarjapohjaiseen viestintään sähköisten turvalaitteiden kanssa.
Tiedot siirretään passiivista radanvarsibaliiseista (2–5 opastinta kohden) junan alapuolisiin antenneihin, jotka junan ohitushetkellä tuottavat baliiseille myös näiden tarvitseman energian. Baliisin ja veturilaitteiston välillä on induktiivinen kytkentä.
Pääominaisuudet:
— |
Energian tuottaminen baliisille:
|
— |
Datasiirto junaan:
|
— |
Linkitys:
|
— |
Kuljettaja voi syöttää järjestelmään seuraavat tiedot:
|
— |
Kuljettajalle näytettävät tiedot:
|
— |
Valvonta:
|
— |
Reagointi: Äänimerkki nopeuden ollessa > 5 km/h yli sallitun nopeuden, käyttöjarrutus nopeuden ollessa > 10 km/h yli sallitun nopeuden. Kuljettaja voi vapauttaa käyttöjarrun junan nopeuden ollessa taas sallituissa rajoissa. Ebicab tuottaa riittävän jarrutustehon kuljettajan toimista riippumatta. Hätäjarrua käytetään vain todellisissa hätätilanteissa, esimerkiksi silloin, kun käyttöjarrutus ei riitä. Hätäjarru voidaan vapauttaa vain junan ollessa pysähdyksissä. |
— |
Toteutetut vaihtoehtoiset toiminnot:
|
Vastuussa olevat jäsenvaltiot: Portugali, Ruotsi.
Ebicab 900:n kuvaus:
Järjestelmä koostuu ratalaitteistosta, baliiseista ja koodauslaitteista, sekä tietokonepohjaisesta veturilaitteistosta. Vaihtoehtoisesti se voi perustua sarjapohjaiseen viestintään sähköisten lukituslaitteiden kanssa.
Tiedot siirretään passiivista radanvarsibaliiseista (2–4 opastinta kohden) junan alapuolisiin antenneihin, jotka junan ohitushetkellä tuottavat baliiseille myös näiden tarvitseman energian. Baliisin ja veturilaitteiston välillä on induktiivinen kytkentä.
Pääominaisuudet:
— |
Energian tuottaminen baliisille:
|
— |
Datasiirto junaan:
|
— |
Linkitys:
|
— |
Kuljettaja voi syöttää järjestelmään seuraavat tiedot:
|
— |
Kuljettajalle näytettävät tiedot:
|
— |
Valvonta:
|
— |
Reagointi: Äänimerkki nopeuden ollessa > 3 km/h yli sallitun nopeuden, käyttöjarrutus nopeuden ollessa > 5 km/h yli sallitun nopeudeun. Kuljettaja voi vapauttaa käyttöjarrun junan nopeuden ollessa taas sallituissa rajoissa. Ebicab tuottaa riittävän jarrutustehon kuljettajan toimista riippumatta. |
Vastuussa oleva jäsenvaltio: Espanja.
EVM
Kuvaus:
EVM on käytössä kaikilla Unkarin rautateiden (MÁV) pääradoilla. Nämä radat kuuluvat yhteentoimivuusharkinnan piiriin. Laitteisto on käytössä useimmissa maan vetureista.
Järjestelmän ratalaitteisto koostuu koodatuista raidevirtapiireistä, jotka toimivat yhdellä tiedonsiirtoon tarkoitetulla kantotaajuudella. Tämä kantoaaltotaajuus on koodattu 100 % amplitudimodulointia käyttäen elektronisella koodaimella.
Datasiirrossa koodattujen raidevirtapiirien ja veturilaitteiston välillä käytetään kiskojen yläpuolisia induktiivisesti kytkettyjä silmukka-antenneja.
Pääominaisuudet:
— |
Datasiirto radasta junaan:
|
— |
Kuljettajalle näytettävät tiedot:
|
— |
Valvonta:
|
— |
Reagointi:
|
— |
Lisätoiminnot:
|
Vastuussa oleva jäsenvaltio: Unkari.
GW ATP -JUNAKULUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ
Kuvaus:
GW ATP on automaattinen junakulunvalvonta (JKV) -järjestelmä, joka on käytössä Yhdistyneessä kuningaskunnassa Great Western -radoilla Lontoon (Paddingtonin aseman) ja Bristolin Temple Meads-, Parkway- ja Newbury-asemien välillä. Järjestelmä perustuu samantapaiseen laitteistoon kuin Belgiassa käytössä oleva, vaikkakin niissä on käyttöön ja tekniikkaan liittyviä eroja.
Järjestelmä koskee vain junia, jotka kulkevat nopeudella yli 160 km/h.
Järjestelmässä on seuraavat ydintoiminnot:
— |
täydellinen automaattinen junakulunvalvonta silloin, kun järjestelmä on asennettu sekä junaan että infrastruktuuriin, |
— |
kulkuneuvon enimmäisnopeuden valvonta ja vierintäsuoja silloin, kun järjestelmä on asennettu junaan, mutta ei infrastruktuuriin. |
Tiedot siirretään radanvarresta opastimien viereen asennettujen baliisien avulla. Lisäajotietosilmukoita on asennettu tarpeen mukaan käyttöä tehostamaan.
Tärkeimmät ominaisuudet:
— |
Tiedonsiirto juniin:
|
— |
Junan ominaistiedot, kuljettaja syöttää:
|
— |
Kuljettajan liitäntä:
|
— |
Valvonta:
|
Vastuussa oleva jäsenvaltio: Yhdistynyt kuningaskunta.
INDUSI/PZB
(Induktive Zugsicherung / Punktförmige Zugbeeinflussung)
Kuvaus:
ATP-järjestelmä, joka on käytössä yhteentoimivuusharkinnan piiriin kuuluvilla Itävallan ja Saksan radoilla.
Magneettisesti kytketyt radanvarren ja junan resonanssipiirit siirtävät junaan kolmentyyppistä tietoa. Järjestelmää ei pidetä varmistetusti vikaantuessa turvallisena. Se on kuitenkin riittävän turvallinen kuljettajan valvonnan kannalta. Se toimii yksinomaan taustajärjestelmänä, eli se ei näytä kuljettajalle opastintietoja; ainoastaan sen, että järjestelmä valvoo junaa.
Pääominaisuudet:
— |
3 taajuutta
|
— |
Kuljettaja voi syöttää järjestelmään seuraavat tiedot: Jarrukäyrä (jarrutusprosentti, jarrutyyppi, kolme valvontakategoriaa) |
— |
Valvonta:
|
— |
Reagointi: Hätäjarru kytkeytyy päälle, jos valvontaa ei noudateta. Hätäjarru voidaan vapauttaa tietyissä oloissa. |
Vastuussa olevat jäsenvaltiot: Itävalta, Saksa.
KVB
Kuvaus:
Standardinmukainen ATP-järjestelmä, joka on käytössä Ranskan RFF-verkossa. Kaikilla sähköistetyillä tavanomaisilla radoilla on runsaasti nopeudenvalvontapisteitä, vaarallisten kohtien valvontaa ja tilapäisiä nopeusrajoituksia. Nämä on otettu käyttöön 99 %:lla tavanomaisista radoista. Järjestelmä on asennettu joillekin suurnopeusradoille, joissa sitä käytetään pistemäiseen datasiirtoon ja tilapäisten nopeusrajoitusten valvontaan silloin, kun nopeustasoja ei ole saatavissa TVM-koodeina.
Järjestelmä koostuu radanvarren baliiseista, näihin liittyvistä koodauslaitteista sekä tietokonepohjaisesta veturilaitteistosta. Järjestelmä tukee tavallisen opastinjärjestelmän toimintaa.
Tiedot siirretään passiivisista radanvarsibaliiseista (2–9 opastinta kohden) junan alapuolisiin antenneihin, jotka junan ohitushetkellä tuottavat baliiseille myös näiden tarvitseman energian. Baliisin ja veturilaitteiston välillä on induktiivinen kytkentä. Samaa datasiirtoa käytetään myös ATP:hen kuulumattomien, pistemäisten tietojen lähettämiseen (ovet, radiokanavat jne.).
Lisäksi KVB-järjestelmää voidaan täydentää jatkuvana lähetyksenä, mikä mahdollistaa lisäajotietojen lähettämisen (kuten eurosilmukka):
Lisäajotiedot lähetetään jatkuvana lähetyksenä. Tämä tehdään vaihtotaajuusmodulaatiota (FSK) käyttäen kahdella kantoaallolla, joiden Fp on 20 kHz ja 25 kHz (yksi kumpaakin raidetta varten). Siirrettävä data on binäärimuodossa 80 bitin ryhmissä (joista 64 on hyötybittejä). Lisäajotietoja sisältävä viesti lähetetään kolmessa peräkkäisessä 80 bitin kokoisessa osassa. Tämä on ns. pitkä viesti.
Yhden arvoinen bitti lähetetään taajuudella Fp + 692 Hz ja nollan arvoinen taajuudella Fp — 750 Hz.
Ominaisuudet:
— |
Energian tuottaminen baliisille:
|
— |
Datasiirto junaan:
|
— |
Junan kuljettajan on syötettävä järjestelmään seuraavat junan ominaistiedot:
|
— |
Kuljettajalle näytettävät tiedot:
|
KVB-järjestelmän uusimmassa versiossa on vain vaarasta kertovaa opastetta lähestyttäessä annettavat b- ja p-merkinannot lyhyellä ohiajovaralla (000). Nopeutta ei ilmoiteta millään tavalla.
— |
Valvonta:
|
— |
Reagointi: Tarvittaessa varoitus kuljettajalle. Hätäjarru kytkeytyy päälle, jos nopeusvalvontaa ei noudateta. Hätäjarru voidaan vapauttaa vain junan ollessa pysähdyksissä. |
Vastuussa oleva jäsenvaltio: Ranska.
LS
Kuvaus:
LS on käytössä kaikilla Tšekin rautateiden (CD) ja Slovakian rautateiden (ZSR) rataverkon pääradoilla sekä muilla radoilla, joilla junien nopeus on yli 100 km/h. Nämä radat kuuluvat yhteentoimivuusharkinnan piiriin.
Järjestelmän ratalaitteisto koostuu koodatuista, yhdellä kantotaajuudella toimivista raidevirtapiireistä. Kantotaajuuden koodauksessa käytetään 100 %:n amplitudimodulaatiota. Tarvittava veturilaitteisto on asennettu lähes kaikkiin vetureihin. Laitteisto on uusittu ja siten osittain tietokonepohjainen.
Datasiirrossa koodattujen raidevirtapiirien ja veturilaitteiston välillä käytetään kiskojen yläpuolisia induktiivisesti kytkettyjä silmukka-antenneja.
Pääominaisuudet:
— |
Datasiirto junaan:
|
— |
Kuljettajalle näytettävät tiedot:
|
— |
Valvonta:
|
— |
Reagointi: Hätäjarru kytkeytyy päälle, jos kuljettaja ei reagoi järjestelmän antamaan nopeusrajoitustietoon |
Vastuussa olevat jäsenvaltiot: Tšekki, Slovakia
LZB
(Linienförmige Zugbeeinflussung)
Kuvaus:
ATC-järjestelmä, joka on käytössä kaikilla Saksan yli 160 km/h:n radoilla. Kyseiset radat muodostavat merkittävän osan yhteentoimivuusharkinnan piiriin kuuluvista radoista. LZB on käytössä myös Itävallan ja Espanjan rautateillä.
Järjestelmän ratalaitteistolla on seuraavat ominaisuudet:
— |
laitteistoa voi käyttää turvalaitejärjestelmien ja niihin liittyvien tiedonsiirtoyhteyksien kanssa |
— |
tietojenkäsittely ja käyttöliittymä LZB-keskuksessa |
— |
datasiirto muihin LZB-keskuksiin ja datan vastaanottaminen niiltä |
— |
datasiirto junaan ja junasta |
Veturilaitteistossa on tavallisesti integroitu Indusi-toiminto.
Radanvarsi- ja veturilaitteiston välisessä datasiirrossa käytetään radan varressa sijaitsevaa induktiivista kaapelisilmukkaa ja junan ferriittiantenneja.
Pääominaisuudet:
— |
Datasiirto junaan:
|
— |
Datasiirto junasta:
|
— |
Kuljettaja voi syöttää järjestelmään seuraavat tiedot:
|
— |
Kuljettajalle näytettävät tiedot:
|
— |
Valvonta:
|
— |
Reagointi: Hätäjarru kytkeytyy päälle, jos nopeusvalvontaa ei noudateta. Ylinopeustapauksessa hätäjarru voidaan vapauttaa nopeuden ollessa taas sallituissa rajoissa. |
— |
LZB:n toimintaa koskevat säännöt: DB käyttää järjestelmää automaattisena, radan turvallisuuteen olennaisesti liittyvänä automaattisena kulunvalvontajärjestelmänä, jossa radanvarren opastimia ei tarvita. LZB:llä varustetut junat eivät siis käytä perinteisiä radanvarsiopastimia, joita edelleen tarvitaan sellaisia junia varten, joihin järjestelmää ei ole asennettu. Yleensä LZB:hen kuuluu automaattinen junan moottorin ja jarrujen ohjaus. |
Vastuussa olevat jäsenvaltiot: Espanja, Itävalta, Saksa.
MEMOR II+
Kuvaus:
Tätä kaikille Luxemburgin rautatieverkon radoille asennettua JKV-järjestelmää käytetään vaarallisista kohdista ja tilapäisistä nopeusrajoituksista ilmoittamiseen. MEMOR II+ -järjestelmä täydentää Crocodile-järjestelmää.
Järjestelmä koostuu yhdestä tai kahdesta rataan sijoitettavasta rautatangosta, jotka ovat fyysisesti yhteydessä junassa sijaitsevaan kosketusharjaan. Tangossa on +/— 12–20 V:n akkuvirta opastimen asennon mukaisesti. Järjestelmää ei pidetä varmistetusti vikaantuessa turvallisena. Se on kuitenkin riittävän turvallinen kuljettajan valvonnan kannalta. Se toimii yksinomaan taustajärjestelmänä, eli se ei näytä kuljettajalle opastintietoja; ainoastaan sen, että järjestelmä valvoo junaa.
Pääominaisuudet:
— |
radanvarteen asennetut tasajännitteiset tangot (± 12–20 V) |
— |
kuljettaja ei syötä järjestelmään mitään junan ominaisuuksiin liittyviä tietoja; junassa on tallennettuna vain yksi ennalta määritelty nopeuskäyrä |
— |
Valvonta:
|
— |
Reagointi:
|
— |
Kuljettajalle näytettävät tiedot:
|
Tulevaisuuden näkymät:
Luxemburgin rautatieinfrastruktuuria varustetaan tason I ETCS-järjestelmän mukaiseksi. ETCS-järjestelmällä korvataan vähitellen MEMOR II- ja Crocodile-järjestelmät. Tämä edellyttää siirtymäaikaa vetureissa olevien järjestelmien mukauttamiseksi ETCS:ää varten. Lopulta tason I mukainen ETCS-järjestelmä tulee olemaan ainoa Luxemburgin rautateiden infrastruktuurissa käytettävä järjestelmä.
Vastuussa oleva jäsenvaltio: Luxemburg.
RETB
Kuvaus:
RETB (Radio Electronic Token Block) on merkinantojärjestelmä, jota käytetään muutamilla vähäliikenteisillä radoilla Yhdistyneessä kuningaskunnassa tavanomaisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuutta koskevan direktiivin puitteissa (kolmella radalla Skotlannissa ja yhdellä Walesissa).
Järjestelmässä on seuraavat ydintoiminnot:
— |
ajolupien myöntäminen junille kauko-ohjauskeskuksesta radiolla junissa oleviin laitteisiin lähetettävien sähköisten koodien avulla |
— |
ajoluvan näyttäminen kuljettajalle |
— |
ajolupaa merkitsevän koodin luovuttaminen takaisin, kun juna on ajanut luvan mukaisen matkan. |
RETB-järjestelmää käytetään yhdessä kuljettajan ja junakulunvalvojan välisen viestintäprotokollan kanssa, jota käytetään ajolupakoodeja pyydettäessä, myönnettäessä ja palautettaessa.
RETB-järjestelmässä ei ole JKV-toimintoja (sen vuoksi junan RETB-laitteiden ja jarrujärjestelmän välillä ei ole liitäntää). Junakulunvalvonta opasteita vastaan ajamisen estämiseksi hoidetaan kuitenkin käyttäen tavanomaisia TPWS-laitteita, jotka on kuvattu liitteessä B. Junan TPWS-laitteissa on AWS-toiminto (myös kuvattu liitteessä B), joka antaa kuljettajalle kuuluvan ja näkyvän merkin ajoluvan loppukohdan lähestymisestä ja nopeusrajoitusten lähestymisestä.
Veturilaitteet
Veturilaitteet sisältävät radiolaitteet ja RETB-ohjaamonäyttöyksikön (CDU:n).
Ajolupakoodien siirtämiseen käytettävä radiojärjestelmä on muunnelma Yhdistyneessä kuningaskunnassa käytettävästä NRN-järjestelmästä (joka on kuvattu liitteessä B). Radiolaitteita käytetään sekä puheluihin että datasiirtoon.
Näyttölaitteessa on seuraavat osat:
— |
avaimella varustettu kytkin, jolla veturilaitteet kytketään toimintatilaan |
— |
vastaanottopainike, jonka avulla vastaanotetaan kauko-ohjauskeskuksesta lähetetyt junan kulun mahdollistavat ajolupakoodit |
— |
aakkosnumeerinen näyttö, jossa näkyy sen rataosuuden tunnus, jolle ajolupa on annettu |
— |
lähetyspainike, jonka avulla ajolupaa merkitsevän koodi luovutetaan takaisin, kun juna on ajanut luvan mukaisen matkan |
Juna on varustettava myös TPWS-laitteilla (joissa on myös AWS-toiminto) edellä kuvattuja tarkoituksia varten, mutta junassa ei ole TPWS- ja RETB-laitteiden välistä liitäntää.
Vastuussa oleva jäsenvaltio: Yhdistynyt kuningaskunta.
RSDD/SCMT
(Ripetizione Segnali Discontinua Digitale / Sistema Controllo Marcia del Treno)
Kuvaus:
RSDD/SCMT on JKV-järjestelmä, jota voidaan käyttää joko itsenäisenä tai osana BACC-infrastruktuuria.
Veturilaitteisto pystyy käsittelemään eri lähteistä tulevia tietoja koordinoidusti.
Järjestelmä koostuu radanvarren baliiseista, koodauslaitteista ja junan antennista, joka ohitushetkellä myös tuottaa baliisille tämän tarvitseman energian. Baliisin ja veturilaitteiston välillä on induktiivinen kytkentä.
Loogisesti katsoen on olemassa kahdenlaisia baliiseja: järjestelmäbaliiseja, jotka sisältävät tietoa junan edessä olevasta radasta, sekä signalointibaliiseja, jotka sisältävät erilaisia opastintietoja.
Tulevaisuudessa voitaneen ottaa käyttöön kolme baliisityyppiä, jotka käyttävät maa-satelliitti- ja satelliitti-maayhteyksiin samoja taajuuksia, mutta jotka ovat suorituskyvyltään erilaisia:
— |
Energiantuottotaajuus:
|
— |
Datasiirto junaan:
|
— |
Junan ominaistiedot: Kiinteät junan ominaistiedot syötetään järjestelmään junan huoltoon tarkoitetuissa tiloissa. Junan kuljettaja syöttää junakohtaiset kokoonpanotiedot. Junan matkanmittausjärjestelmä kalibroidaan erityisesti tätä tarkoitusta varten suunnitelluilla baliiseilla ennen kuin sitä voidaan käyttää junan valvontaan. |
— |
Kuljettajalle näytettävät tiedot:
|
— |
Valvonta: Normaalioloissa (täysi valvonta) valvotaan seuraavia ominaisuuksia:
Mikäli yhtä tai useampaa radan ominaistietoa ei saada lähetettyä junan järjestelmään (vika jne.), järjestelmää voidaan käyttää myös osittain valvottuna. Tällöin kuljettajan käyttöliittymä kytketään pois päältä ja kuljettaja ajaa radanvarren opastimien perusteella. |
— |
Reagointi:
|
Vastuussa oleva jäsenvaltio: Italia
SELCAB
Kuvaus:
ATC-järjestelmä, jota käytetään LZB:n laajennuksena Madridin-Sevillan suurnopeusradan asema-alueilla. LZB 80 -veturilaitteisto (Espanja) pystyy käsittelemään myös SELCAB:n tietoja.
Radanvarsi- ja veturilaitteiston väliseen datasiirtoon käytetään ratalaitteiston puolijatkuvaa induktiivista silmukkaa ja junan ferriittiantenneja.
Pääominaisuudet:
— |
Datasiirto junaan:
|
— |
Kuljettaja voi syöttää järjestelmään seuraavat tiedot:
|
— |
Kuljettajalle näytettävät tiedot:
|
— |
Valvonta:
|
— |
Reagointi: hätäjarru kytkeytyy päälle, jos nopeusvalvontaa ei noudateta. Ylinopeustilanteessa hätäjarru voidaan vapauttaa nopeuden ollessa taas sallituissa rajoissa. |
Vastuussa oleva jäsenvaltio: Espanja.
SHP
Samoczynne Hamowanie Pociągu
Kuvaus:
AWS-järjestelmä, joka on käytössä yhteentoimivuusharkinnan piiriin kuuluvilla radoilla Puolassa.
Magneettisesti kytketyt radanvarren ja junan resonanssipiirit siirtävät junaan yhdentyyppistä tietoa. Järjestelmää pidetään varmistetusti vikaantuessa turvallisena. Se on integroitu yhteen junan ajoturvajärjestelmän kanssa. Ajoturvajärjestelmä suojaa junaa myös hallitsemattomilta liikkeiltä (luistolta) nopeuden ollessa 10 % yli junan suurimman sallitun nopeuden. Se toimii yksinomaan taustajärjestelmänä, eli se ei näytä kuljettajalle opastintietoja; ainoastaan sen, että järjestelmä valvoo junaa.
Pääominaisuudet:
— |
Taajuus:
|
— |
Valvonta:
|
— |
Resonanssipiirin sijainti:
|
Reagointi:
Junassa oleva merkkivalo syttyy, kun juna ohittaa (radanvarren) resonanssipiirin, joka edellyttää kuljettajan kuittausta. Jos kuittausta ei saada kolmen sekunnin kuluessa, kuuluu äänimerkki. Jos kuittausta ei saada kahden sekunnin kuluessa äänimerkin alusta, järjestelmä aloittaa hätäjarrutuksen. Hätäjarru voidaan vapauttaa tietyissä oloissa.
Ajoturvajärjestelmä puuttuu asiaan, kun junan nopeus ylittää suurimman sallitun 10 %:lla. Merkkivalo syttyy 16 sekunnin kuluttua, ja kuljettajan kuittaus vaaditaan saman ajan kuluessa kuin SHP-järjestelmän kohdalla. Tämän jälkeen kuittaus vaaditaan 60 sekunnin välein. SHP-valvonta käynnistää 60 sekunnin ajoturva-ajan aina uudelleen.
Vastuussa oleva jäsenvaltio: Puola.
TBL 1/2/3
Kuvaus:
TBL on ATC-järjestelmä, joka on käytössä osalla NMBS/SNCB:n radoista (tällä hetkellä käytössä 1 200 TBL1-majakkaa ja 120 veturilaitteistoa sekä 200 TBL2-majakkaa ja 300 veturilaitteistoa. TBL2 on käytössä kaikilla radoilla, joilla junien nopeus on yli 160 km/h.)
Järjestelmä koostuu kunkin opastimen kohdalla olevasta baliisista sekä veturilaitteistosta. TBL1 on varoitusjärjestelmä ja TBL2/3 ohjaamosignalointijärjestelmä. TBL2/3:lle on saatavissa lisäajotiedolla varustettuja baliiseja ja vastaavalla toiminnolla varustettu kaapelisilmukka.
TBL2:ta käytetään liitäntänä relepohjaisiin asetinlaitteisiin ja TBL3:a sarjaliitäntänä elektronisiin asetinlaitteisiin.
Veturilaitteistoa kutsutaan TBL2:ksi. Siihen kuuluvat TBL2:n, TBL1:n ja Crocodilen toiminnot.
Tiedot siirretään aktivoituneesta baliisista veturilaitteistoon junan silmukoiden kautta. Järjestelmä on suuntaherkkä. Baliisit sijaitsevat kiskojen välissä hieman sivussa niiden välisestä keskipisteestä.
Pääominaisuudet:
— |
Datasiirto junaan:
|
— |
Kuljettaja syöttää järjestelmään seuraavat junan ominaistiedot (TBL2):
|
— |
Kuljettajalle näytettävät tiedot:
|
— |
Valvonta:
|
— |
Reagointi:
|
Vastuussa oleva jäsenvaltio: Belgia.
TPWS
Kuvaus:
TPWS:llä on tarkoitus parantaa erityisesti rautatieristeyksien turvallisuutta. Siihen kuuluu myös alla kursiivilla painettu AWS-toiminto. TPWS:ää voidaan käyttää kaikilla yhteentoimiviksi katsotuilla radoilla.
Järjestelmällä varmistetaan seuraavat toiminnot:
— |
Varoitus kuljettajalle vakiojarrutusetäisyydellä seuraavissa kulunrajoitusta edellyttävissä tapauksissa:
|
— |
Junaturvatoiminto (ennalta määritellyt junan ominaistiedot) seuraavissa tapauksissa:
|
Järjestelmä koostuu kestomagneeteista ja keloista, jotka muodostavat rataan kenttiä. Järjestelmää ei pidetä varmistetusti vikaantuessa turvallisena, joskin siihen liittyvillä toimilla ja periaatteilla voidaan pienentää kuljettajan virhetoiminnon todennäköisyyttä niin paljon kuin kohtuullisesti katsoen on mahdollista.
TPWS näyttää kuljettajalle seuraavat tiedot:
— |
viimeisen magneetin tila, eli onko se aja- vai rajoitus-asennossa (”auringonkukkaosoitin”) |
— |
sen, että jarrutus on järjestelmän aiheuttama |
— |
järjestelmän vika-/eristystilat |
TPWS:n hallintalaitteet:
— |
vahvistuspainike rajoitusta osoittavan varoituksen tullessa |
— |
painike, jota käytetään junan ohittaessa vaaraa osoittavan opastimen; painettava tietyn ajan kuluessa |
— |
erottamisen ohjaus |
TPWS:n äänimerkit:
— |
kelloääni — opastin aja-asennossa |
— |
torviääni — rajoitusopaste, joka kuljettajan on kuitattava |
TPWS-järjestelmän ja junan jarrujärjestelmän välisen liitännän avulla järjestelmä suorittaa täyden hätäjarrutuksen seuraavissa tapauksissa:
— |
kuljettaja ei vahvista torviääntä 2,5 sekunnin kuluessa |
— |
välittömästi junan ohittaessa nopeusrajoitusmerkin liian suurella nopeudella |
— |
välittömästi junan ohittaessa vaaraa osoittavan opastimen |
Käytettävä tekniikka ei ole prosessoripohjaista, joskaan tätäkään vaihtoehtoa ei ole poissuljettu.
Muut ominaisuudet:
— |
Magneettikentillä (pohjoisnapa, etelänapa) esitetään tarkat tiedot siitä, onko opastin aja-asennossa vai ei. |
— |
Yksi taajuusalueen 60 kHz sinimuotoisista sähkömagneettisista kentistä on käytössä nopeuden valvontamerkin edellyttämille toiminnoille sekä junan pysäytystoiminnoille (käytössä jopa 8 taajuutta). |
— |
Junan jarrutuskapasiteettiin liittyvät ominaistiedot asetetaan johdotusvaiheessa. Niissä on määritelty tietyt enimmäisnopeudet eri nopeusvalvontamerkkien kohdalla. Tällä hetkellä ei ole käytössä junan ominaistietojen syöttömahdollisuutta, joskin sellainen voidaan ottaa käyttöön myöhemmin. |
— |
Kuljettajan on vahvistettava rajoituksen havaitseminen 2,5 sekunnin sisällä. Muussa tapauksessa hätäjarru kytkeytyy päälle. |
— |
Hätäjarru voidaan vapauttaa minuutin kuluttua jarrutuksen alkamisesta edellyttäen, että kuljettaja on vahvistanut myös jarrutuspyynnön. |
Vastuussa oleva jäsenvaltio: Yhdistynyt kuningaskunta.
TVM
Kuvaus:
TVM on ohjaamon ohjaus- ja hallintajärjestelmä. Se on erityisesti tarkoitettu RFF:n suurnopeusradoille. Vanhempaa TVM 300 -versiota käytetään Pariisi–Lyon-radalla (LGV SE) sekä Pariisi–Tours/Le Mans (LGV A) -radoilla. Uudempi TVM 430 puolestaan on käytössä linjalla Pariisi–Lille–Calais (LGV N), SNCB:n Brysselin puoleisella osuudella, linjalla Lyon–Marseille/Nimes (LGV Mediterranée) ja Eurotunnelin reitillä sekä Channel Tunnel Rail Link -radalla Yhdistyneessä kuningaskunnassa. TVM 430 on yhteensopiva TVM 300:n kanssa.
TVM 300:ssa ja TVM 430:ssä jatkuvaan datasiirtoon käytetään koodattuja raidevirtapiirejä ja pistemäiseen datasiirtoon induktiivisilmukoita tai baliiseja (KVB- tai TBL-tyyppi).
Datasiirrossa koodattujen raidevirtapiirien ja veturilaitteiston välillä käytetään kiskojen yläpuolisia induktiivisesti kytkettyjä silmukka-antenneja.
Pääominaisuudet:
— |
Datasiirto junaan raidevirtapiirien avulla:
|
— |
Datasiirto junaan induktiivisten silmukoiden avulla:
|
— |
Eurotunnelin junissa tarvittavat tiedot syötetään veturissa sijaitsevaan veturilaitteistoon (ei koske TGV:tä, jossa käytetään kiinteitä arvoja) |
— |
Kuljettajalle näytettävät tiedot: nopeussignaaleille on omat värivalonsa |
— |
Valvonta:
|
— |
Reagointi: Hätäjarru kytkeytyy päälle ylinopeustilanteessa. |
Vastuussa olevat jäsenvaltiot: Belgia, Ranska, Yhdistynyt kuningaskunta.
ZUB 123
Kuvaus
ATC-järjestelmä, joka on käytössä useilla yhteentoimivuusharkinnan piiriin kuuluvilla radoilla Tanskassa.
Järjestelmä koostuu seuraavista osista:
— |
Ratalaitteisto:
|
— |
Veturilaitteisto:
|
ZUB 123:n veturilaitteistoa pidetään varmistetusti vikaantuessa turvallisena.
Pääominaisuudet:
— |
3 taajuutta:
|
— |
Datasiirron tilat:
|
— |
Junan tietojenkäsittelylaitteisto:
|
— |
Kuljettajalle näytettävät tiedot:
|
— |
Apuosoittimet ja näppäimet |
— |
Junatietojen syöttö:
|
— |
Valvonta:
|
— |
Reagointi:
|
Vastuussa oleva jäsenvaltio: Tanska.
ZUB 121
(Vain tiedoksi)
Kuvaus
ATC-järjestelmä, joka on laajalti käytössä yhteentoimivuusharkinnan piiriin kuuluvilla SBB:n ja BLS:n radoilla Sveitsissä.
Järjestelmä koostuu seuraavista osista:
— |
Ratalaitteisto:
|
— |
Veturilaitteisto:
|
Ominaisuudet:
— |
3 taajuutta:
|
— |
Datasiirron tilat:
|
— |
Kuljettajalle näytettävät tiedot:
|
— |
Valot ja äänimerkki:
|
— |
Painikkeet:
|
— |
Junatietojen syöttö: junan radion käyttöpaneelista |
— |
Valvonta/Käskyt:
|
— |
Reagointi:
|
Vastuussa oleva jäsenvaltio: Sveitsi.
Osa 2: Radio
SISÄLTÖ:
1. |
UIC Radio luvut 1–4 |
2. |
UIC Radio luvut 1–4 + 6 |
3. |
UIC Radio luvut 1–4 + 6 (irlantilainen järjestelmä) |
4. |
UIC Radio luvut 1–4 + 6 + 7 |
Yhdistyneessä kuningaskunnassa käytettävien järjestelmien esittely |
5. |
BR 1845 |
6. |
BR 1609 |
7. |
FS ETACS ja GSM |
8. |
UIC Radio luvut 1–4 (TTT-radiojärjestelmä käytössä Cascaisin radalla) |
9. |
TTT-radiojärjestelmä CP_N |
10. |
PKP-radiojärjestelmä |
11. |
VR-junaradio |
12. |
TRS — Tšekin tasavallan rautateiden radiojärjestelmä |
13. |
LDZ-radiojärjestelmä |
14. |
CH — Kreikan rautateiden radiojärjestelmä |
16. |
Viron radiojärjestelmä |
17. |
Liettuan radiojärjestelmä |
Nämä järjestelmät ovat käytössä jäsenvaltioissa. Järjestelmiä selostetaan yksityiskohtaisesti liitteessä C määritellyssä infrastruktuurirekisterissä.
Vain tiedoksi. Seuraavat järjestelmät eivät ole käytössä jäsenvaltioissa:
15. |
UIC Radio luvut 1–4 |
UIC Radio luvut 1–4
Kuvaus:
Tämä radanvarren ja junan väliseen viestintään tarkoitettu radiojärjestelmä vastaa teknisiä määräyksiä, jotka on esitetty UIC:n koodin 751-3 painoksessa 3, joka julkaistiin 1.7.1984. Kyseessä on kansainvälisen rautatieliikenteen edellyttämä vähimmäisvaatimukset täyttävä radiojärjestelmä.
UIC on analoginen radio, joka koostuu ratalaitteistosta ja liikkuvasta veturilaitteistosta.
Tämän alajärjestelmän mukaiset radiojärjestelmät mahdollistavat vuorosuuntaisen ja kaksisuuntaisen puheliikenteen ja toimintasignaalien (äänien) käytön, mutta eivät selektiivikutsuja tai datasiirtoa.
Tärkeimmät ominaisuudet:
— |
Taajuudet:
|
— |
Herkkyys:
|
— |
Säteilyteho:
|
— |
Antennin ominaisuudet:
|
— |
Polarisaatio:
|
— |
Taajuuspoikkeama:
|
— |
Toimintatilat:
|
— |
Veturilaitteiston kanavien vaihto:
|
— |
toimintasignaalit:
|
Vastuussa olevat jäsenvaltiot: Ranska, Saksa, Unkari, Luxemburg.
UIC Radio luvut 1–4 + 6
Kuvaus:
Tämä radanvarren ja junan väliseen viestintään tarkoitettu radiojärjestelmä vastaa teknisiä määräyksiä, jotka on esitetty UIC:n koodin 751-3 painoksessa 3, joka julkaistiin 1.7.1984.
UIC on analoginen radio, joka koostuu ratalaitteistosta ja liikkuvasta veturilaitteistosta.
Tämän alajärjestelmän mukaiset radiojärjestelmät mahdollistavat vuorosuuntaisen ja kaksisuuntaisen puheliikenteen, toimintasignaalien (äänien) käytön, selektiivikutsut ja datasiirron.
Tärkeimmät ominaisuudet:
— |
Taajuudet:
|
— |
Herkkyys:
|
— |
Säteilyteho:
|
— |
Antennin ominaisuudet:
|
— |
Polarisaatio:
|
— |
Taajuuspoikkeama:
|
— |
Toimintatilat:
|
— |
Veturilaitteiston kanavien vaihto
|
— |
Toimintasignaalit:
|
— |
Sanoman rakenne:
|
— |
Sanoman siirto:
|
— |
Sanomat (koodit heksadesimaaleina)
|
Vastuussa olevat jäsenvaltiot: Belgia, Espanja, Hollanti, Itävalta, Saksa, Tanska.
UIC Radio luvut 1–4 + 6 (irlantilainen järjestelmä)
Kuvaus:
Tämä radanvarren ja junan väliseen viestintään tarkoitettu radiojärjestelmä vastaa teknisiä määräyksiä, jotka on esitetty UIC:n koodin 751-3 painoksessa 3, joka julkaistiin 1.7.1984.
UIC on analoginen radio, joka koostuu ratalaitteistosta ja liikkuvasta veturilaitteistosta.
Tämän alajärjestelmän mukaiset radiojärjestelmät mahdollistavat vuorosuuntaisen ja kaksisuuntaisen puheliikenteen, toimintasignaalien (äänien) käytön, selektiivikutsut ja datasiirron.
Tärkeimmät ominaisuudet:
— |
Taajuudet:
|
— |
Herkkyys:
|
— |
Säteilyteho:
|
— |
Antennin ominaisuudet:
|
— |
Polarisaatio:
|
— |
Taajuuspoikkeama:
|
— |
Toimintatilat:
|
— |
Veturilaitteiston kanavien vaihto:
|
— |
Toimintasignaalit:
|
— |
Sanoman rakenne:
|
— |
Sanoman siirto:
|
— |
Sanomat:
|
Vastuussa olevat jäsenvaltiot: Irlannin tasavalta, Unkari.
Vain tiedoksi: Norjassa on käytössä sama radiojärjestelmä.
UIC Radio luvut 1–4 + 6 + 7
Kuvaus:
Tämä radanvarren ja junan väliseen viestintään tarkoitettu radiojärjestelmä vastaa teknisiä määräyksiä, jotka on esitetty UIC:n koodin 751-3 painoksessa 3, joka julkaistiin 1.7.1984. Luku 7 sisältyy 1.1.1988 julkaistuun painokseen.
UIC on analoginen radio, joka koostuu ratalaitteistosta ja liikkuvasta veturilaitteistosta.
Tämän perusalajärjestelmän mukaiset radiojärjestelmät mahdollistavat vuorosuuntaisen ja kaksisuuntaisen puheliikenteen, toimintasignaalien (äänien) käytön, selektiivikutsut ja datasiirron. Järjestelmässä on laajennetut datasiirto-ominaisuudet. UIC:n määrelehdessä tätä ominaisuutta ei pidetä pakollisena. Jos sen käyttöä ei voi varmistaa kahden- tai monenvälisin sopimuksin, sitä on käytettävä vain kansallisella tasolla.
Tärkeimmät ominaisuudet:
— |
Taajuudet:
|
— |
Herkkyys:
|
— |
Säteilyteho:
|
— |
Antennin ominaisuudet:
|
— |
Polarisaatio:
|
— |
Taajuuspoikkeama:
|
— |
Toimintatilat:
|
— |
Veturilaitteiston kanavien vaihto:
|
— |
Toimintasignaalit:
|
— |
Sanoman rakenne:
|
— |
Sanoman siirto:
|
— |
Sanomat (koodit heksadesimaaleina):
|
— |
Sanoman laajennus (vain, jos pyydetään koodilla 03):
|
Vastuussa oleva jäsenvaltio: Ranska.
Yhdistyneessä kuningaskunnassa käytettävien järjestelmien esittely
Yhdistyneen kuningaskunnan koko rautatieverkossa on käytössä NRN-järjestelmä (National Radio Network). Sitä käytetään myös suurnopeusradoilla, jotka muodostavan maan suurten nopeuksien rautatieverkon rungon. Verkon suurnopeusradat ovat:
— |
Länsirannikon päärata (Lontoo–Glasgow) |
— |
Itärannikon päärata (Lontoo–Edinburgh) |
— |
Great Western -päärata (Lontoo–Bristol/Etelä-Wales) |
Lontoon, Liverpoolin ja Glasgow'n vilkkaasti liikennöidyillä esikaupunkialueilla on käytössä Cab Secure -järjestelmä. Osa alueiden radoista kuuluu myös suurten nopeuksien rautatieverkkoon. Järjestelmä on käytössä myös kaikilla kaakkoisilla pääradoilla, kuten Kanaalin tunnelin radalla rannikolta Lontoon Waterloon asemalle.
Pääradoilla toimivat matkustaja- ja tavarajunat on varustettu NRN-laitteilla, kun taas lähijunat ja jotkin paikallisjunat on varustettu CSR-laitteilla. Yleensä juniin on asennettu vain yksi radiojärjestelmä, mutta muutamiin sekä NRN:n että CSR:n alueella toimiviin juniin on asennettu molemmat. Tämä koskee erityisesti junia, jotka on varustettu CSR-laitteilla ja jotka toimivat osan ajasta CSR-infrastruktuurin ulkopuolella.
BR 1845, kohdat G ja H (ratalaitteisto)
BR 1661, kohta A (veturilaitteisto)
Yhteisnimeltään Cab Secure Radio
Kuvaus:
Tämä ratalaitteiston ja junan väliseen viestintään tarkoitettu radiojärjestelmä vastaa rautateiden teknisessä eritelmässä kuvattuja teknisiä määräyksiä (BR-eritelmä 1845, G ja H kohta, ja BR 1661, A kohta).
Cab Secure koostuu ratalaitteistosta ja liikkuvasta veturilaitteistosta.
Tämän perusalajärjestelmän mukaiset radiojärjestelmät mahdollistavat vuorosuuntaisen ja kaksisuuntaisen puheliikenteen, toimintasignaalien (äänien) käytön, selektiivikutsut ja datasiirron.
Tärkeimmät ominaisuudet:
— |
Taajuudet:
|
— |
Herkkyys:
|
— |
Säteilyteho:
|
— |
Antennin ominaisuudet:
|
— |
Polarisaatio:
|
— |
Taajuuspoikkeama:
|
— |
Toimintatilat:
|
— |
Veturilaitteiston kanavien vaihto:
|
— |
Toimintasignaalit:
|
— |
Sanoman rakenne:
|
— |
Sanoman siirto:
|
— |
Sanomat (koodit heksadesimaaleina):
|
Vastuussa oleva jäsenvaltio: Yhdistynyt kuningaskunta.
BR 1609, 2 kohta
Yhteisnimeltään National Radio Network (NRN)
Kuvaus:
Tämä ratalaitteiston ja junan väliseen viestintään tarkoitettu radiojärjestelmä vastaa rautateiden teknisessä eritelmässä kuvattuja teknisiä määräyksiä (BR 1609, 2 kohta, elokuu 1987).
National Radio Network on analoginen radiojärjestelmä, joka koostuu ratalaitteistosta ja liikkuvasta veturilaitteistosta.
Tämän perusalajärjestelmän mukaiset radiojärjestelmät mahdollistavat kaksisuuntaisen puheliikenteen (ratalaitteisto), vuorosuuntaisen puheliikenteen (veturilaitteisto), toimintasignaalien (äänien) käytön, selektiivikutsut ja datasiirron.
Tärkeimmät ominaisuudet:
— |
Taajuudet: alakaista 2 kaistalla 174 MHz–225 MHz
|
— |
Herkkyys:
|
— |
Säteilyteho:
|
— |
Antennin ominaisuudet:
|
— |
Polarisaatio:
|
— |
Toimintatilat:
|
— |
Veturilaitteiston kanavien vaihto:
|
— |
Äänitaajuusalue:
|
— |
Taajuuspoikkeama:
|
— |
Sanoman siirto:
|
— |
Sanoman rakenne:
|
— |
Junasta lähetettävien sanomien tyypit:
|
— |
Junaan lähetettävien sanomien tyypit:
|
Vastuussa oleva jäsenvaltio: Yhdistynyt kuningaskunta.
FS ETACS ja GSM
Kuvaus:
Tällä hetkellä FS:llä käytössä oleva veturi- ja ratalaitteiston väliseen viestintään tarkoitettu ratkaisu perustuu pääasiassa teleoperaattorin analogisissa (ETACS) ja digitaalisissa (GSM) matkaviestinsolukkoverkoissa 900 MHz:n kaistalla tarjoamien palvelujen käyttöön. Kyseiset verkot on toteutettu operaattorin ja FS:n yhdessä kehittämällä ulkoisella osajärjestelmällä, jotta saadaan toteutettua myös tietyt FS:n edellyttämät lisäominaisuudet, kuten:
— |
toimintonumerojen käyttö päätenumeron sijaan juna- ja asemakutsujen yhteydessä, |
— |
suljetut ryhmätoiminnot, joissa tietyt esto-ominaisuudet, |
— |
FS:n henkilökunnalle mahdollisuus muodostaa ja käsitellä erikoistietokantoja suoraan palvelujen käyttöoikeuksien määrittelemiseksi käyttäjäryhmän mukaan jne. |
Kahden solukkojärjestelmän FS:n rautatieverkolle tarjoaman laajan radiopeiton ansiosta ratkaisua voidaan käyttää yleisten vaatimusten täyttämiseen, jotka koskevat viestintää junasta ratalaitteistolle.
FS on neuvotellut ja toteuttanut tarvitsemansa lisäominaisuudet yhteistyössä palveluntarjoajan kanssa. Ne on toteutettu erittäin luotettavissa hajautetuissa tietokonejärjestelmissä. Sen vuoksi ne ovat osa ISO/OSI-kerrosmallin sovelluskerrosta.
Vastuussa oleva jäsenvaltio: Italia.
UIC Radio luvut 1–4 (TTT-radiojärjestelmä käytössä Cascaisin radalla)
Kuvaus:
Tämä radanvarren ja junan väliseen viestintään tarkoitettu radiojärjestelmä vastaa teknisiä määräyksiä, jotka on esitetty UIC:n koodin 751-3 painoksessa 3, joka julkaistiin 1.7.1984. Kyseessä on kansainvälisen rautatieliikenteen edellyttämä vähimmäisvaatimukset täyttävä radiojärjestelmä.
UIC on analoginen radio, joka koostuu ratalaitteistosta ja liikkuvasta veturilaitteistosta.
Tämän perusalajärjestelmän mukaiset radiojärjestelmät mahdollistavat vuorosuuntaisen ja kaksisuuntaisen puheliikenteen, toimintasignaalien (äänien) käytön, mutta eivät selektiivikutsuja ja datasiirtoa:
Tärkeimmät ominaisuudet:
— |
Taajuudet:
|
— |
Herkkyys:
|
— |
Säteilyteho:
|
— |
Antennin ominaisuudet:
|
— |
Polarisaatio:
|
— |
Taajuuspoikkeama:
|
— |
Toimintatilat:
|
— |
Veturilaitteiston kanavien vaihto:
|
— |
Toimintasignaalit:
|
Vastuussa oleva jäsenvaltio: Portugali.
TTT-radiojärjestelmä CP_N
Kuvaus:
Tämä käyttäjälähtöisesti suunniteltu TTT-radiojärjestelmä on tarkoitettu puheen ja datan välittämiseen CP-vaatimusten mukaisesti.
CP_N on analoginen radio, joka koostuu ratalaitteistosta ja liikkuvasta veturilaitteistosta.
Radiojärjestelmä käyttää digitaalisia selektiivikutsuja (MPT 1 327–1 200 bittiä/s FFSK) ja siinä on 50 baudin FSK tukiasemasignalointia varten.
Järjestelmä mahdollistaa vuorosuuntaisen ja kaksisuuntaisen puheliikenteen sekä kaksisuuntaiset selektiivikutsut ja datasiirron.
Tärkeimmät ominaisuudet:
— |
Taajuudet:
|
— |
Herkkyys:
|
— |
Säteilyteho:
|
— |
Antennin ominaisuudet:
|
— |
Polarisaatio:
|
— |
RF-modulointi:
|
— |
Taajuuspoikkeama:
|
— |
Toimintatilat:
|
— |
Veturilaitteiston kanavien vaihto:
|
— |
Sanoman rakenne:
|
— |
Sanoman siirto:
|
Vastuussa oleva jäsenvaltio: Portugali.
PKP-radiojärjestelmä
Kuvaus:
Radiojärjestelmä, joka on käytössä yhteentoimivuusharkinnan piiriin kuuluvilla radoilla Puolassa.
150 MHz:n taajuuskaistaa käyttävä PKP-radio on analoginen radio, joka koostuu ratalaitteistosta, veturilaitteistosta ja kädessä pidettävistä laitteista.
Radiojärjestelmä mahdollistaa vuorosuuntaisen puheliikenteen ja toimintasignaalien (äänien) käytön, mutta ei yleensä datasiirtoa. Järjestelmässä on integroitu Radiostop-toiminto.
Tärkeimmät ominaisuudet:
— |
Taajuudet:
|
— |
Herkkyys:
|
— |
Säteilyteho:
|
— |
Antennin ominaisuudet:
|
— |
Polarisaatio:
|
— |
Toimintatilat:
|
— |
Kanavien vaihto:
|
— |
Äänitaajuusalue:
|
— |
Selektiivikutsujen toimintasignaalit:
|
— |
Taajuuspoikkeama:
|
— |
Selektiiviryhmäkutsu:
|
— |
Radiostop-toiminto:
|
— |
Automaattisilla tiedontallennuspisteillä varustettu rautatieverkko:
|
Vastuussa oleva jäsenvaltio: Puola.
VR-junaradio
Käytetään nimitystä Linjaradio.
Kuvaus:
Tämä VHF-radiojärjestelmä on suunniteltu yksinomaan rautatiekäyttöön ja noudattaa VR:n suosituksia.
Linjaradio on analoginen radioverkko, joka käsittää ratalinjoja seuraavat liikennepaikkaradiot sekä veturiradiot.
Radiojärjestelmällä voidaan olla dupleksi-yhteydessä (liikennepaikkojen ja junien välillä), puolidupleksi-yhteydessä (veturinkuljettajien välillä) sekä veturinkuljettaja voi kutsua selektiivikutsulla junasuorittajaa.
Tärkeimmät ominaisuudet:
— |
Taajuudet:
|
— |
Herkkyys:
|
— |
Säteilyteho:
|
— |
Antennin ominaisuudet:
|
— |
Polarisaatio:
|
— |
Taajuusdeviaatio:
|
— |
Toimintamoodit:
|
— |
Kanavien vaihto veturissa:
|
— |
Toimintasignaalit:
|
— |
Selektiivikutsuäänet:
|
Järjestelmästä vastaava jäsenvaltio: Suomi.
TRS — Tšekin rautateiden radiojärjestelmä
Kuvaus:
Rautateiden junaradioviestintäjärjestelmä on suunniteltu toiminnan aikana tapahtuvaan kaksipuoliseen viestintään ajossa olevan veturin kuljettajan ja junanlähettäjän tai -selvittäjän kanssa radanvarteen asennetun nauhamaisen verkon välityksellä.
Junaradiojärjestelmä mahdollistaa kaksisuuntaisen viestinnän puheluissa, rutiinitietojen välityksessä (komennot, raportit), yleisissä kutsuissa ja hätäkutsuissa sekä puolidupleksi-viestinnän kuljettajien välillä siten, että puhelut ja hätäkutsut välitetään tukiaseman kautta. Järjestelmä mahdollistaa erityisen järjestelyn, jossa yksisuuntainen viestintä kuljettajien ja muiden liittymien välillä tapahtuu simpleksiverkossa 160 MHz:n taajuuskaistalla esivalituilla kanavilla.
Selektiivikutsut junan kuusinumeroista tunnusta käyttäen lähetetään junanlähettäjältä (-selvittäjältä) kuljettajalle, ja tunnistustiedot (junan numeroon perustuvat) lähetetään junasta junanlähettäjälle (-selvittäjälle).
Rutiinitiedot (komennot ja raportit) lähetetään viesteinä. Junaradiojärjestelmässä on mahdollisuus lähettää lyhyitä koodattuja digitaalisia FFSK-viestejä nopeudella 1 200 bittiä/s molempiin suuntiin. Yksi komento on varattu junan kauko-ohjauksella tapahtuvaan pysäyttämiseen, jonka voi käynnistää junanselvittäjä tai kulunvalvoja ja joka aiheuttaa junan hätäjarrutuksen (edellyttäen, että junassa on LS 90 -tyyppinen JKV-sovitin tai ajoturvalaite).
Junaradiojärjestelmä on ohjaussignaalien osalta täysin yhteensopiva pakollisten UIC 751-3 -määräysten kanssa. Tämä tarkoittaa, että puhelut, kutsut ja hätäkutsut junaradiojärjestelmän ja toisen valmistajan järjestelmän välillä ovat mahdollisia. Viestintä tapahtuu käyttäen neljää kansainvälisesti koordinoitua taajuutta 450 MHz:n A-kaistalla UIC:n mukaisesti.
Tärkeimmät ominaisuudet:
— |
Taajuudet:
|
— |
Herkkyys:
|
— |
Säteilyteho:
|
— |
Toimintatilat:
|
— |
Toimintasignaalit:
|
Vastuussa oleva jäsenvaltio: Tšekki.
LDZ-radiojärjestelmä
Kuvaus:
Junaradiojärjestelmä on analoginen yksisuuntaiseen puheviestintään tarkoitettu järjestelmä, jota käytetään junien liikenteessä. Kaikki LDZ-rataverkon osuudet on varustettu tällä järjestelmällä. Järjestelmä on tarkoitettu ratalaitteiden (kaksijohtimisilla viestintäkaapeleilla toisiinsa kytkettyjen jakeluradioiden ja jopa 28 paikallisen radion) ja junissa olevien (kiinteästi asennettujen ja kädessä pidettävien) radiolaitteiden avulla käytettäväksi.
Kuutta kaistan 1 000–1 700 Hz taajuutta käytetään selektiivisiin yhteyksiin 28 paikallisen radion kanssa.
Tärkeimmät ominaisuudet:
— |
Taajuudet:
|
— |
Herkkyys:
|
— |
Säteilyteho:
|
— |
Antennin ominaisuudet:
|
— |
Polarisaatio:
|
— |
Toimintatilat:
|
— |
Kanavien vaihto:
|
— |
Äänitaajuusalue:
|
— |
Selektiivikutsujen toimintasignaalit:
|
— |
Lähetystaajuuden poikkeama:
|
— |
Automaattisilla tiedontallennuspisteillä varustettu rautatieverkko |
— |
LRS-antennityypit:
|
Junaradiojärjestelmän lisäksi käytössä on välitukiasemiin nojautuva radioviestintäjärjestelmä, joka on tarkoitettu vaihtotyöhön, kunnossapitoon, tekniikkaan ja hätätapauksiin liittyvään viestintään. Tämä järjestelmä perustuu vyöhykeperiaatteeseen ja toimii 150 ja 450 MHz:n taajuusalueella noin 5–10 MHz:n kaistoilla.
Vastuussa oleva jäsenvaltio: Latvia.
CH — Kreikan rautateiden radiojärjestelmä
Kuvaus:
Tämä radanvarren ja junan väliseen viestintään tarkoitettu radiojärjestelmä vastaa osittain teknisiä määräyksiä, jotka on esitetty UIC:n koodin 751-3 painoksessa 3, joka julkaistiin 1.7.1984. Kyseessä on kansallisen rautatieliikenteen edellyttämä vähimmäisalajärjestelmä. Se on analoginen järjestelmä, joka mahdollistaa puolidupleksi-puheviestinnän. Selektiivikutsuja, toimintasignaaleja tai datasiirtoa ei ole käytössä.
Tärkeimmät ominaisuudet:
— |
Taajuudet:
|
— |
Herkkyys:
|
— |
Säteilyteho:
|
— |
Antennin ominaisuudet:
|
— |
Polarisaatio:
|
— |
Taajuuspoikkeama:
|
— |
Toimintatapa:
|
— |
Veturilaitteiston kanavien vaihto:
|
Vastuussa oleva jäsenvaltio: Kreikka.
UIC Radio luku Bulgaria
(Vain tiedoksi)
Kuvaus:
Tämä radanvarren ja junan väliseen viestintään tarkoitettu radiojärjestelmä vastaa teknisiä määräyksiä, jotka on esitetty UIC:n koodin 751-3 painoksessa 3, joka julkaistiin 1.7.1984. Kyseessä on kansainvälisen rautatieliikenteen edellyttämä vähimmäisvaatimukset täyttävä radiojärjestelmä.
UIC on analoginen radio, joka koostuu ratalaitteistosta ja liikkuvasta veturilaitteistosta.
Tämän perusalajärjestelmän mukaiset radiojärjestelmät mahdollistavat vuorosuuntaisen ja kaksisuuntaisen puheliikenteen, toimintasignaalien (äänien) käytön, selektiivikutsut ja datasiirron.
Tärkeimmät ominaisuudet:
— |
Taajuudet:
|
— |
Taajuusväli 25 kHz |
— |
Dupleksi-taajuusparien väli 10 MHz |
— |
neljän kanavan ryhmittely, kansainväliselle liikenteelle suositellaan 62–65 |
— |
Herkkyys:
|
— |
Säteilyteho:
|
— |
Antennin ominaisuudet:
|
— |
Tunneleissa vuotavat kaapelit tai voimakkaasti suuntaavat antennit (ratalaitteisto) |
— |
Päätevastus 50 ohmia |
— |
Polarisaatio:
|
— |
Toimintatilat:
|
— |
Taajuuspoikkeama:
|
— |
Veturilaitteiston kanavien vaihto:
|
— |
Toimintasignaalit:
|
— |
Sanoman rakenne:
|
Vastuussa oleva jäsenvaltio: Bulgaria
Viron rautateiden junaviestintäverkko
Viron rautateiden viestintäverkko on varustettu Viron liikenne- ja viestintäministeriön rautateiden toimintaa koskevista teknisistä määräyksistä 9.7.1999 antaman julkilausuman nro 39 mukaisesti.
Rautateiden junaradioverkossa on kaksi osajärjestelmää: radanvarresta junaan tapahtuvaan viestintään tarkoitettu radiojärjestelmä ja alueelliset radiojärjestelmät.
Radanvarresta junaan tapahtuvaa viestintää varten tarkoitettu radiojärjestelmä mahdollistaa puheyhteyden kaikentyyppisiin juniin ja vetureihin maan pää- ja sivuradoille.
Alueradiojärjestelmät mahdollistavat radioyhteyden rautatieasemien ja veturien kuljettajien välillä kaikkien rautatieasemien alueella.
Integroitu junaradioverkko kattaa maan kaikki radat ja rautatieasemat.
Viron rautateiden radanvarresta junaan tapahtuvaa viestintää varten käyttämä pääjärjestelmä on hajautettu SmarTrunk II (skannaava) digitaalinen runkoverkkojärjestelmä. Tämä modulaarinen järjestelmä sisältää eri osia, kuten junalähettäjän keskuslaitteet, toistinasemat, asemanhoitajan radiopäätteet, juniin asennetut radiot ja kannettavat radiot.
Runkojärjestelmän tärkeimmät tiedot:
— |
VHF 146–174Mhz taajuuskaista |
— |
14 dupleksikanavaa |
— |
puolidupleksitoiminta |
Rautatieasemien paikallisradioyhteyksissä käytetään Motorolan GM350- ja GM Pro- tukiasemaradioita, jotka toimivat yksisuuntaisessa liikenteessä VHF-kanavilla.
Junissa olevat Motorolan GM350- ja GM160-radiot voivat olla yhteydessä maan pääradoille ja asemille asennettujen erilaisten radioinfrastruktuurien kanssa.
Rautateiden turvallisesta ja tehokkaasta toiminnasta vastaavilla henkilöillä on käytössään Motorolan GP- ja P-sarjan kannettavat radiot.
Naapurimaista Latviasta ja Liettuasta tulevien junien ohjaamiseksi on Virossa edelleen pääviestintäjärjestelmän rinnalla käytössä erityinen eri alueiden välillä toimiva junaradiojärjestelmä, jossa yksisuuntaiseen viestintään käytetään taajuusaluetta 2 130 kHz–2 150 kHz.
Vastuussa oleva jäsenvaltio: Viro
Liettuan rautateiden junaradiojärjestelmä
Kuvaus:
Junaradiojärjestelmä on analoginen yksisuuntaiseen puheviestintään tarkoitettu järjestelmä, jota käytetään junien liikenteessä. Kaikki LG-verkon rataosuudet on varustettu tällä järjestelmällä.
Järjestelmä on tarkoitettu ratalaitteiden (kaksijohtimisilla viestintäkaapeleilla toisiinsa kytkettyjen jakeluradioiden ja jopa 28 paikallisen radion) ja junissa olevien (kiinteästi asennettujen) radiolaitteiden avulla käytettäväksi.
Kuutta kaistan 1 000–1 700 Hz taajuutta käytetään selektiivisiin yhteyksiin paikallisten radioiden kanssa.
Tärkeimmät ominaisuudet:
— |
Taajuudet:
|
— |
Herkkyys:
|
— |
Säteilyteho:
|
— |
Antennin ominaisuudet:
|
— |
Päätevastus 50 tai 75 ohmia radiolaitteen tyypin mukaan |
— |
Polarisaatio:
|
— |
Toimintatilat:
|
— |
Kanavien vaihto:
|
— |
Äänitaajuusalue:
|
— |
Selektiivikutsujen toimintasignaalit:
|
— |
Lähetystaajuuden poikkeama:
|
— |
Automaattisilla tiedontallennuspisteillä varustettu rautatieverkko |
— |
LRS-antennityypit:
|
Vaihtotyössä käytettävä radiojärjestelmä
Kuvaus:
Suurilla rautatieasemilla tehtävässä vaihtotyössä käytetään yksisuuntaista analogista puheviestintää radiolla taajuudella 150 MHz. Tämän järjestelmän paikallisten verkkojen radioasemat eivät ole yhteydessä toisiinsa. Järjestelmä mahdollistaa radioviestinnän avoimella kanavalla kiinteästi asennettujen (ajojärjestelijät), juniin asennettujen (järjestelyveturit) ja kannettavien (vaihtotyöhenkilöstö) radioiden välillä.
Tärkeimmät ominaisuudet:
— |
Taajuudet:
|
— |
Herkkyys:
|
— |
Säteilyteho:
|
— |
Polarisaatio:
|
— |
Toimintatilat:
|
— |
Kanavien vaihto:
|
— |
Lähetystaajuuden poikkeama:
|
Vastuussa oleva jäsenvaltio: Liettua
Osa 3: Taulukko, joka kuvaa siirtymistä luokan A ja luokan B järjestelmien välillä (turvalaitteet)
TAULUKON MERKITYS
Tämän taulukon tarkoitus on antaa tietoja Euroopan laajuisten suurten nopeuksien ja tavanomaisten rautatieverkkojen yhteentoimivuuden kannalta merkityksellisistä siirtymisistä luokasta toiseen.
JOHDANTO
Seuraavassa taulukossa on yhteenveto mahdollisista siirtymisistä erilaisten tässä liitteessä kuvattujen luokan B järjestelmien välillä sekä luokan A ja luokan B järjestelmien välillä.
Taulukossa ei esitetä mitään teknisiä ratkaisuja tässä liitteessä määritellyille ERTMS/ETCS-järjestelmälle tai niihin liittyville STM-moduuleille. Ne on dokumentoitu joko ohjaus- ja hallintaosajärjestelmän teknisissä eritelmissä (niihin viitataan sekä Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän että tavanomaisen rautatiejärjestelmän ohjaus- ja hallintaosajärjestelmää koskevan YTE:n 5 luvussa) tai luokan B järjestelmiä tai STM-moduuleja koskevissa kansallisissa asiakirjoissa. On tärkeää huomata, että taulukossa ei määritellä mitään ERTMS/ETCS-järjestelmää tai STM-moduuleja koskevia teknisiä lisävaatimuksia. Taulukossa on tietoja vain suurten nopeuksien rautatieverkossa ja tavanomaisessa rautatieverkossa mahdollisesti tapahtuvista siirtymisistä.
Taulukkoa voidaan käyttää apuna tehtäessä teknisiä ja taloudellisia päätöksiä, jotka liittyvät direktiivien 96/48/EY ja 2001/16/EY täytäntöönpanoon.
Siirryttäessä kahden luokan B järjestelmän välillä yhteentoimivuutta koskeva vaatimus on, että siirtymiseen liittyvä tekninen ratkaisu ei ole ristiriidassa YTE:ien kanssa ja erityisesti, että se on ERTMS/ETCS-järjestelmää koskevan dokumentaation mukainen. On todettava, että luokan 1 eritelmä koskee vain STM-moduuleja käyttäviä siirtymisiä (ks. järjestelmävaatimusten eritelmän 5.10 kohta, erityisesti 5.10.3.11 kohta, sekä 7.4.2.9 kohta). Kahden luokan B järjestelmän välistä siirtymistä koskevia operatiivisia määräyksiä pidetään kansallisena asiana.
SIIRTYMÄTAULUKKO
Taulukon tulkintaohjeet
Taulukon viistolävistäjällä luetellaan Euroopan laajuisen suurten nopeuksien ja tavanomaisen rautatiejärjestelmän kannalta oleelliset luokan A järjestelmät ja kaikki luokan B järjestelmät.
Kaikki muut taulukon kentät on merkitty joko numerolla (joka merkitsee, että siirtyminen on sallittua vastaavan pysty- ja vaakarivin päässä olevien järjestelmien välillä) tai harmaalla värillä, mikä tarkoittaa, ettei siirtyminen ole mahdollista nyt eikä myöhemmin.
Numero kertoo maat, jotka vastaavat siirtymisen ja siihen liittyvien menettelyjen määrittelystä.
Siirtymiset luokan A ja luokan B järjestelmien välillä (ensimmäinen sarake) on tehtävä asiakirjassa SUBSET_035 kuvatulla tavalla.
Esimerkki:
Järjestelmän hoitamat siirtymiset
Jos siirtymisen hoitaa ETCS STM, on käytettävä asiakirjassa SUBSET_035 määriteltyjä termejä.
Järjestelmän hoitamat siirtymiset (Luokka A ja B)
Vaadittavat toiminnalliset siirtymiset selviävät taulukosta. Toiminnallinen siirtyminen on tapahtuma, jossa vastuu junan valvonnasta siirtyy järjestelmältä toiselle. Tällöin kuljettaja tavallisesti havaitsee yhden tai useampia seuraavista ilmiöistä:
— |
tapa, jolla junan kulkua valvotaan, muuttuu |
— |
tapa, jolla kuljettaja toimii vuorovaikutuksessa järjestelmän kanssa, muuttuu. |
Siirtymisestä vastaavat jäsenvaltiot
1. |
Alankomaat, Belgia |
2. |
Italia, Ranska |
3. |
Espanja, Portugali |
4. |
Alankomaat, Saksa |
5. |
Italia, Itävalta |
6. |
Ranska, Belgia, Luxemburg, Saksa |
7. |
Italia, Ranska |
8. |
Ranska, Belgia, Luxemburg |
9. |
Ranska, Saksa |
10. |
Espanja |
11. |
Saksa, Itävalta |
12. |
Italia |
13. |
Italia, Ranska |
14. |
Itävalta, Italia |
15. |
Ranska, Italia |
16. |
Espanja |
17. |
Espanja |
18. |
Alankomaat, Belgia |
19. |
Belgia |
20. |
Belgia, Saksa |
21. |
Ranska, Belgia |
22. |
Ranska |
23. |
Ranska |
24. |
Belgia, Ranska |
25. |
Ranska, Yhdistynyt kuningaskunta (siirtyminen tapahtuu Kanaalin tunnelin Englannin puoleisessa päässä) |
26. |
Ranska |
27. |
Ranska |
28. |
Ranska |
29. |
Tanska, Ruotsi |
30. |
Saksa, Tanska |
31. |
Itävalta, Unkari |
32. |
Itävalta, Tšekki, Saksa, Slovakia |
33. |
Unkari, Slovakia, Tšekki |
34. |
Ranska, Sveitsi |
35. |
Saksa, Sveitsi |
36. |
Ranska, Sveitsi |
37. |
Yhdistynyt kuningaskunta |
38. |
Yhdistynyt kuningaskunta (koskee vain junia, joiden Vmax > 160 km/h) |
39. |
Saksa, Puola |
40. |
Puola, Tšekki, Slovakia |
41. |
Irlannin tasavalta, Yhdistynyt kuningaskunta |
42. |
Liettua, Puola (siirtyminen ALSN- ja SHP-järjestelmien välillä) |
Osa 4: Jäsenvaltioissa junien ilmaisuun käytettävien järjestelmien sähkömagneettiset ominaisuudet
Jäsenvaltioissa junien ilmaisuun käytettävien järjestelmien sähkömagneettiset ominaisuudet ja vastaavat testauseritelmät on lueteltu tässä.
— Avoin kysymys —
(1) Virossa käytetään ainoastaan taajuutta 50 Hz.
LIITE C
RATAKOHTAISET OMINAISUUDET JA JUNAKOHTAISET OMINAISUUDET, JOTKA ON MERKITTÄVÄ REKISTEREIHIN DIREKTIIVIN 2001/16/EY 24 ARTIKLAN MUKAISESTI
Yleiset vaatimukset
Kuten 7 luvussa todetaan, infrastruktuurin hallinnon on merkittävä infrastruktuurirekisteriin tässä liitteessä eritellyt ratakohtaiset ominaisuudet.
Kuten 7 luvussa todetaan, rautatieyrityksen on merkittävä liikkuvan kaluston rekisteriin tässä liitteessä eritellyt junakohtaiset ominaisuudet.
Kuten 6.2 kohdassa (Ohjaus- ja hallintaosajärjestelmä) on todettu, ehtona junaliikenteen harjoittamiselle on, että asianomainen liikkuvan kaluston rekisteri ja infrastruktuurirekisteri ristiintarkistetaan yhteentoimivuuden varmistamiseksi.
Liitteessä C käsitellään niitä ohjaus- ja hallintakokokoonpanojen piirteitä, joita ei ole käsitelty liitteessä A eikä liitteessä B, sekä luokan A ja B järjestelmille ja liittymäkohdille sallittuja vaihtoehtoja (ks. liite D, kuva 8).
Liikkuvaa kalustoa koskevat erityisehdot junien ilmaisuun tarkoitettujen järjestelmien kanssa toimittaessa on merkittävä rekistereihin.
Infrastruktuurirekisteri
Tämä YTE sallii joidenkin vaihtoehtoisten laitteistojen, toimintojen ja infrastruktuuriin liittyvien arvojen käytön. Koska YTE:n vaatimukset eivät kata kaikkia ohjaus- ja hallintaosajärjestelmän ratalaitteiston osia, olemassa oleville teknisille järjestelmille ja erityisesti niiden käytölle voidaan asettaa erityisvaatimuksia, joiden laatiminen on infrastruktuurin hallintojen vastuulla.
Näitä tietoja ovat muun muassa:
— |
liitteessä A lueteltujen teknistä yhteensopivuutta koskevien vaatimusten mukaiset vaihtoehdot, |
— |
liitteessä B lueteltujen teknistä yhteensopivuutta koskevien vaatimusten mukaiset vaihtoehdot, |
— |
sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevat arvot (käytettäessä laitteita, jotka eivät ole YTE:n vaatimusten mukaisia; esimerkiksi akselinlaskinjärjestelmät), |
— |
radalla vallitsevat ilmastolliset ja fyysiset olosuhteet. |
Näiden tietojen on oltava rautatieyritysten käytettävissä erityisen ratakohtaisen käsikirjan (infrastruktuurirekisteri) muodossa, joka voi sisältää myös muita YTE:iä koskevia seikkoja ja jota junayhtiöiden on käytettävä (esimerkiksi käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevan YTE:n sääntökokoelmaan kuuluvat liitteen B järjestelmät ja vajaatoimintatilat).
Infrastruktuurirekisteri voi olla joko ratakohtainen tai se voi koskea tiettyä ratojen joukkoa, johon kuuluvilla radoilla on samat ominaisuudet.
Tavoitteena on, että infrastruktuurirekisterissä ja liikkuvan kaluston rekisterissä mainitut tavoitteet ja ominaisuudet ovat yhdenmukaisia YTE:n kanssa ja erityisesti, että ne eivät muodosta estettä yhteentoimivuuden toteuttamiselle.
Liikkuvan kaluston rekisteri
Tämän YTE:n rajoissa rautatieyritys voi käyttää joitakin junatyyppiin liittyviä vaihtoehtoisia laitteistoja, toimintoja ja arvoja. Koska YTE:n vaatimukset eivät kata kaikkia liikenteen hallintaa ja ohjausta koskevan järjestelmän junakokoonpanon osia, infrastruktuurin hallinto tarvitsee lisätietoja luokan B järjestelmien käytöstä sekä junan ominaistietoja, jotka ovat olennaisia sellaisten radanvarsijärjestelmien käytön kannalta, jotka eivät kuulu luokkaan B. Näitä tietoja ovat muun muassa:
— |
liitteessä A lueteltujen teknistä yhteensopivuutta koskevien vaatimusten mukaiset vaihtoehdot, |
— |
liitteessä B lueteltujen teknistä yhteensopivuutta koskevien vaatimusten mukaiset vaihtoehdot, |
— |
sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevat arvot (käytettäessä laitteita, jotka eivät ole YTE:n vaatimusten mukaisia), |
— |
junan geometriset ja sähköiset parametrit, kuten junan pituus, junan akseleiden välinen enimmäisetäisyys, junan ensimmäisen ja viimeisen vaunun etuosan pituus, akselin pyörien välinen suurin sallittu sähköinen resistanssi (liitteessä A olevan 1 lisäyksen (junien ilmaisuun käytettävien järjestelmien ominaisuudet, joita yhteentoimivuus liikkuvan kaluston kanssa edellyttää) mukaisesti; käytettävä raidevirtapiirityyppi edellyttää näitä tietoja), |
— |
luokkaan A kuuluvan järjestelmän jarruparametrit, |
— |
luokan B järjestelmien jarruparametrit, |
— |
yleiset jarruparametrit, |
— |
jarrutyypit, |
— |
pyörrevirtajarru käytössä, |
— |
magneettijarru käytössä, |
— |
junan toiminnalle määritellyt ilmastolliset ja fyysiset olosuhteet. |
Näiden tietojen on oltava infrastruktuurista vastaavien henkilöiden käytettävissä erityisen ratakohtaisen käsikirjan (infrastruktuurirekisterin) muodossa, joka voi sisältää myös muita YTE:iä koskevia seikkoja ja jota kyseisten henkilöiden on käytettävä. Käsikirja voi myös mahdollistaa junaa koskevat lisätoiminnot, joita voidaan käyttää ohjaus- ja hallintatoiminnoilla. Näitä ovat muun muassa ajo neutraalien osuuksien läpi sekä nopeuden pudotus tietyissä oloissa junantyypin ja radan ominaisuuksien (ajo tunneleissa) mukaan.
Liikkuvan kaluston rekisteri voi olla junakohtainen tai se voi koskea junaryhmää, johon kuuluvilla junilla on samat ominaisuudet.
Luettelo erityisominaisuuksista ja -vaatimuksista
Seuraava luettelo on pakollinen edellytys infrastruktuurirekisterille ja liikkuvan kaluston rekisterille. Sen avulla varmistetaan erityisominaisuuksien ja vaatimusten riittävä kuvaus ja edesautetaan yhteentoimivuuden toteutumista. Luettelo koskee yksinomaan teknisiä seikkoja, ja operatiiviset seikat on esitetty käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevassa YTE:ssä.
Mainitut vaatimukset voidaan täyttää standardia soveltamalla. Tässä tapauksessa käsikirjoissa on viitattava asianomaiseen standardiin.
Muussa tapauksessa liikkuvan kaluston rekisteriin ja infrastruktuurirekisteriin on lisättävä tai liitettävä mahdolliset erityisvaatimukset (mittausmenetelmät).
Luokan B järjestelmien osalta sovelletaan liitteessä B mainittuja toimenpiteitä, jotka toteuttaa vastuussa oleva jäsenvaltio. Infrastruktuurirekisteriin on sisällyttävä seuraavat tiedot:
— |
vastuussa oleva jäsenvaltio, |
— |
liitteen B osajärjestelmän nimi, |
— |
versio ja käyttöönottopäivämäärä, |
— |
nopeusrajoitukset ja muut luokan B erityisehdot/-vaatimukset, jotka johtuvat järjestelmän rajoituksista, |
— |
lisätiedot luetteloiden mukaisesti. |
Luettelo teknisistä erityisominaisuuksista ja yhteentoimivalle radalle ja yhteentoimivalle junalle asetettavista vaatimuksista.
N |
Infrastruktuurirekisteri |
Liikkuvan kaluston rekisteri |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
1 |
Kaikille ohjaus- ja hallintajärjestelmän ratalaitteille (EIRENE-toiminnot ja liitännät, ETCS/ERTMS toiminnot ja liitännät, junien ilmaisuun käytettävä järjestelmä, kuumakäynti-ilmaisin, EMC), kun ne asennetaan vaiheittain:
|
Kaikille ohjaus- ja hallintajärjestelmän junaan asennetuille osille (EIRENE-toiminnot ja liitännät, ETCS/ERTMS toiminnot ja liitännät), kun ne asennetaan vaiheittain:
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
2 |
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
3 |
Tason 1 ERTMS/ETCS:lle, jossa täytebittitoiminto: edellytettävä liikkuvan kaluston tekninen toteutus |
Tason 1 ERTMS/ETCS:lle, jossa täytebittitoiminto: käytössä oleva tekninen toteutus |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
4 |
Esitettävä jokaisen yhteentoimivalla radalla käytettävän
versiot (mukaan luettuna version voimassaoloaika ja tarvittaessa maininta siitä, että useamman kuin yhden järjestelmän on oltava aktiivisessa toiminnassa samanaikaisesti, sekä vastuussa oleva jäsenvaltio) |
Esitettävä jokaisessa yhteentoimivassa junassa käytettävän
versiot (mukaan luettuna version voimassaoloaika ja tarvittaessa maininta siitä, että useamman kuin yhden järjestelmän on oltava aktiivisessa toiminnassa samanaikaisesti, sekä vastuussa oleva jäsenvaltio) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
5 |
Tekniset erityisvaatimukset, joita sovelletaan luokkaan B kuuluvien junaturva-, ohjaus- ja varoitusjärjestelmien välillä Tekniset erityisvaatimukset, joita sovelletaan ERTMS/ETCS-järjestelmien ja luokan B järjestelmien välillä siirryttäessä |
Veturilaitteistoa koskevat erityisvaatimukset, joita sovelletaan erilaisten luokkaan B kuuluvien junaturva-, ohjaus- ja varoitusjärjestelmien välillä |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
6 |
Tekniset erityisvaatimukset, joita sovelletaan erilaisten radiojärjestelmien välillä |
Veturilaitteistoa koskevat erityisvaatimukset, joita sovelletaan erilaisten radiojärjestelmien välillä |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
7 |
Teknisen vajaatoiminnan tila:
|
Käytettävissä oleva teknisen vajaatoiminnan tila:
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
8 |
Heikentyneen jarrutustehon vuoksi sovellettavat nopeusrajoitukset, johtuen esimerkiksi käytettävissä olevasta jarrutusmatkasta ja radan kaltevuuksista:
Luokan B järjestelmien käyttöä koskevat, junien kannalta oleelliset kansalliset tekniset määräykset (esim. jarrutustehoa koskevat vaatimukset, määrelehden UIC 512 (1.1.1979 julkaistun 8. painoksen ja sen 2 muutoksen) mukaiset tiedot)) |
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
9 |
Radanvarren ohjaus- ja hallintalaitteiden herkkyys junien aiheuttamille sähkömagneettisille häiriöille ja kyky vastaanottaa junista tulevia signaaleja. Tarkennettava mahdollisuuksien mukaan eurooppalaisten normien (prEN 50238 ja muiden tulevien, myöhemmin määriteltävien standardien) mukaisesti niin, että ne vastaavat asetettuja turvallisuus- ja luotettavuus-/käytettävyystavoitteita Mahdollisuus käyttää pyörrevirtajarrua (tyypit) Mahdollisuus käyttää magneettijarrua (tyypit) |
Junan sähkömagneettinen yhteensopivuus ja kyky lähettää sähkömagneettisia signaaleja. Tarkennettava mahdollisuuksien mukaan eurooppalaisten normien (prEN 50238 ja muiden tulevien, myöhemmin määriteltävien standardien) mukaisesti niin, että ne vastaavat asetettuja turvallisuus- ja luotettavuus-/käytettävyystavoitteita Pyörrevirtajarru käytössä (tyyppi) Magneettijarru käytössä (tyyppi) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
10 |
Radalla vallitsevat ilmastolliset ja fyysiset olosuhteet. Liitteessä A olevan A5 kohdan mukaan |
Veturilaitteiston toiminnalle määritellyt ilmastolliset ja fyysiset olosuhteet. Liitteessä A olevan A4 kohdan mukaan |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
11 |
Direktiivin 96/48/EY ja 2001/16/EY mukaisia poikkeuksia koskevien teknisten ratkaisujen vaatimukset on kuvattava |
Direktiivin 96/48/EY ja 2001/16/EY mukaisia poikkeuksia koskevien teknisten ratkaisujen vaatimukset on kuvattava |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
12 |
Kuumakäynti-ilmaisin |
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
13 |
Yksittäisen rataosuuden vähimmäispituus Rataosuuden ja rajamerkin vähimmäisetäisyys Viereisten rataosuuksien ääripäiden vähimmäisetäisyys Ratavirtapiirin pienin oikosulkuherkkyys Pyörrevirtajarrujen käyttö Magneettijarrujen käyttö Hiekoittaminen sallittu ilman rajoituksia (kyllä, tai rajoitukset on kuvattava) |
Vierekkäisten pyöräkertojen enimmäisetäisyys Junan etupään ja pyöräkerran enimmäisetäisyys Telin akselien vähimmäisetäisyys Pienin akseliväli Pyörän vähimmäisleveys Pyörän vähimmäiskorkeus Laipan vähimmäisleveys Laipan vähimmäiskorkeus Pienin akselipaino Pyörien materiaali Pyöräkerran vastakkaisten pyörien välinen enimmäisvastus Kulkuneuvon vähimmäisimpedanssi Suurin hiekoitusteho Voiko kuljettaja vaikuttaa hiekoitukseen Pyörrevirtajarrujen käyttö Varustettu kahdella kiskojarruparilla, joiden sähköinen tarttumapinta on vähintään 16 000 mm. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
14 |
Erityistapauksia Akselivälin ja pyörän halkaisijan välistä suhdetta koskevia rajoituksia (Saksa) Pituussuuntaan mitattu etäisyys ensimmäisestä tai viimeisestä akselista lähimpään vaunun päätyyn ei saa ylittää 3 500 mm (Puola, Belgia) Junan kunkin viiden ensimmäisen akselin (tai kaikkien akselien, jos niitä on vähemmän kuin viisi) väli ei saa olla alle 1 000 mm (Saksa) Kulkuneuvon ensimmäisen ja viimeisen akselin väli ei saa olla vähempää kuin 6 000 mm (Belgia) Yksittäisen kulkuneuvon tai junan ensimmäisen ja viimeisen akselin välin on oltava suurempi kuin 15 000 mm (Ranska, Belgia) Pyörien halkaisijan on oltava vähintään 450 mm (Ranska) Akselipainon on oltava vähintään 5 t (Saksa, Itävalta, Ruotsi, Belgia) Kulkuneuvon vähimmäispaino on 90 t (Belgia) Kun yksittäisen vaunun tai junan ensimmäisen ja viimeisen akselin väli on vähintään 16 000 mm, yksittäisen vaunun tai junan painon on oltava suurempi kuin 90 t. Jos mainittu väli on pienempi kuin 16 000 mm, mutta kuitenkin vähintään 15 000 mm, junan painon on oltava pienempi kuin 90 t, mutta vähintään 40 t, ja kulkuneuvo on varustettava kahdella kiskojarruparilla, joiden sähköinen tarttumapinta on vähintään 16 000 mm (Ranska, Belgia) Kulkuneuvon metallisen massan vähimmäismitat (Saksa, Puola) Pyöräkerran kulkupintojen välinen enimmäisreaktanssi (Puola, Ranska) Kulkuneuvon junanilmaisinlaitteisiin liittyvät lisävaatimukset (Alankomaat) Virroittimen ja pyörien välisen impedanssin on oltava suurempi kuin 1,0 ohmia mitattuna taajuudella 50 Hz vetojärjestelmille, joiden jännite on 3 kVDC (Belgia) Hiekoitus ei ole sallittua junayksikön ensimmäisen akselin edessä, jos nopeus on alle 40 km/h (Yhdistynyt kuningaskunta) Junan ensimmäisen vaunun ensimmäisessä telissä ei saa olla magneettijarrua eikä pyörrevirtajarrua (Saksa) |
|
(1) Vain tiedoksi; tämä tulee olemaan osa kyseisen rekisterin johdanto-osaa ja poistetaan, kun rekisteri on olemassa.
LIITE D
Ohjaus- ja hallinta -YTE (tavanomainen rautatiejärjestelmä)
Tässä kuvassa esitetään vain periaate
Kuva 8
LIITE E
YHTEENTOIMIVUUDEN OSATEKIJÖITÄ KOSKEVAT MODUULIT
Moduuli B: tyyppitarkastus
1. |
Tässä moduulissa kuvaillaan se menettelyn osa, jossa ilmoitettu laitos varmistaa ja vahvistaa, että aiottua tuotantoa edustava näytekappale on sitä koskevien YTE:n määräysten mukainen. |
2. |
Valmistajan tai tämän valtuutetun, yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan on pyydettävä tätä EY-tyyppitarkastusta. Hakemukseen on sisällyttävä
Tarkastusta pyytävän on annettava ilmoitetun laitoksen käyttöön aiottua tuotantoa edustava näytekappale, jota jäljempänä kutsutaan nimellä ”tyyppi”. Tyyppi saattaa edustaa useita yhteentoimivuuden osatekijän versioita edellyttäen, että versioiden väliset erot eivät vaikuta YTE:n määräyksiin. Ilmoitettu laitos voi tarvittaessa pyytää lisänäytteitä, jos ne ovat tarpeen testiohjelman läpiviemiseksi. Mikäli tyyppitarkastusmenettely ei edellytä tyyppitestejä ja kohdassa 3 kuvattu tekninen dokumentaatio määrittelee tyypin riittävän tarkasti, voi ilmoitettu laitos päättää, ettei sen käyttöön tarvitse asettaa näytteitä. |
3. |
Teknisen dokumentaation avulla on voitava arvioida, onko yhteentoimivuuden osatekijä YTE:ssä esitettyjen vaatimusten mukainen. Dokumentaation on katettava yhteentoimivuuden suunnittelu, valmistus, kunnossapito ja käyttö niiltä osin kuin se tämän arvioinnin kannalta on oleellista. Teknisen dokumentaatioon on sisällyttävä seuraavat osat:
|
4. |
Ilmoitetun laitoksen velvollisuudet: |
4.1. |
Tarkastuselimen on tarkastettava tekninen dokumentaatio. |
4.2. |
Ilmoitetun laitoksen on todennettava, että testiä varten tarvittavat näytteet on valmistettu teknisen dokumentaation vaatimusten mukaisesti, ja tehtävä tai teetettävä tyyppitestit YTE:n ja/tai asiaa koskevien eurooppalaisten eritelmien määräysten mukaisesti. |
4.3. |
Jos YTE:ssä edellytetään suunnittelun katselmusta, ilmoitetun laitoksen on tarkastettava suunnittelumenetelmät ja -työkalut sekä suunnittelun tulokset arvioidakseen, voidaanko niiden avulla täyttää yhteentoimivuuden osatekijän vaatimustenmukaisuutta koskevat vaatimukset suunnitteluprosessin valmistuttua. |
4.4. |
Jos YTE:ssä edellytetään valmistuksen katselmusta, ilmoitetun laitoksen on tarkastettava yhteentoimivuuden osatekijän valmistusta varten luotu valmistusprosessi arvioidakseen sen vaikutusta tuotteen vaatimustenmukaisuuteen ja/tai tarkastettava valmistajan suunnitteluprosessin lopuksi suorittama katselmus. |
4.5. |
Ilmoitetun laitoksen on yksilöitävä ne elementit, jotka on suunniteltu YTE:n ja eurooppalaisten eritelmien asiaa koskevien määräysten mukaisesti, sekä ne elementit, jotka on suunniteltu soveltamatta näiden eurooppalaisten eritelmien asiaa koskevia määräyksiä. |
4.6. |
Ilmoitetun laitoksen on tehtävä tai teetettävä 4.2, 4.3 ja 4.4 kohdan mukaiset asianmukaiset tarkastukset ja tarvittavat testit selvittääkseen, onko asiaa koskevia eurooppalaisia normeja todella noudatettu tapauksissa, joissa valmistaja on päättänyt niitä soveltaa. |
4.7. |
Ilmoitetun laitoksen on tehtävä tai teetettävä 4.2, 4.3 ja 4.4 kohdan mukaiset asianmukaiset tarkastukset ja tarvittavat testit selvittääkseen, ovatko valmistajan ratkaisut YTE:n vaatimusten mukaisia tapauksissa, joissa asiaa koskevia eurooppalaisia eritelmiä ei ole sovellettu. |
4.8. |
Ilmoitetun laitoksen on sovittava hakijan kanssa paikka, jossa tarkastukset ja tarvittavat kokeet suoritetaan. |
5. |
Jos tyyppi täyttää YTE:n vaatimukset, ilmoitetun laitoksen on annettava hakijalle tyyppitarkastustodistus. Todistuksessa on oltava valmistajan nimi ja osoite, tarkastuksen päätelmät, todistuksen voimassaolon ehdot ja hyväksytyn tyypin yksilöimiseen tarvittavat tiedot. Voimassaoloaika ei saa ylittää viittä vuotta. Todistukseen on liitettävä luettelo teknisen dokumentaation oleellisista osista, ja ilmoitetun laitoksen on säilytettävä sen kopio. Jos valmistajalta tai tämän valtuutetulta, yhteisön alueelle sijoittautuneelta edustajalta evätään tyyppitarkastustodistus, ilmoitetun laitoksen on annettava yksityiskohtainen selostus epäämisen syistä. Hakijalle on varattava mahdollisuus valitusmenettelyyn. |
6. |
Hakijan on ilmoitettava sille ilmoitetulle laitokselle, jonka hallussa tyyppitarkastustodistusta koskeva tekninen dokumentaatio on, kaikista sellaisista hyväksyttyyn tuotteeseen tehtävistä muutoksista, jotka on uudelleenhyväksyttävä, mikäli niillä on vaikutusta YTE:ssä esitettyjen tuotetta koskevien vaatimusten täyttämiseen tai suunniteltuun käyttöön. Tässä tapauksessa ilmoitetun laitoksen on tehtävä vain ne tarkastukset ja testit, jotka ovat oleellisia ja välttämättömiä muutosten kannalta. Tämä lisähyväksyntä annetaan joko liitteenä alkuperäiseen tyyppitarkastustodistukseen tai kokonaan uutena todistuksena vanhan todistuksen peruuttamisen jälkeen. |
7. |
Mikäli 6 kohdassa tarkoitettuja muutoksia ei ole tehty, todistuksen voimassaoloajan päättyessä sitä voidaan jatkaa. Hakijan on pyydettävä voimassaoloajan pidentämistä vahvistamalla kirjallisesti, ettei mainitunlaisia muutoksia ole tehty, jolloin ilmoitettu laitos pidentää todistuksen voimassaoloaikaa 5 kohdan mukaisesti, mikäli sille ei ole esteitä. Tämä menettely voidaan toistaa. |
8. |
Kunkin ilmoitetun laitoksen on annettava muille ilmoitetuille laitoksille oleelliset tiedot tyyppitarkastustodistuksista ja niiden lisäyksistä, jotka se on antanut, peruuttanut tai evännyt. |
9. |
Muut ilmoitetut laitokset saavat pyynnöstä jäljennökset annetuista tyyppitarkastustodistuksista ja/tai niiden lisäyksistä. Todistusten liitteiden (ks. 5 kohta) on oltava muiden tarkastuselinten käytettävissä. |
10. |
Valmistajan tai tämän yhteisön alueelle sijoittautuneen valtuutetun edustajan on säilytettävä tyyppitarkastustodistusten ja niiden lisäysten teknisiä asiakirjoja kymmenen vuoden ajan siitä lukien, kun viimeinen yhteentoimivuuden osatekijä on valmistettu. Jos valmistaja tai tämän edustaja eivät ole sijoittautuneet yhteisön alueelle, vastuu teknisten asiakirjojen saatavilla pitämisestä on sillä, joka tuo tuotteen yhteisön markkinoille. |
Moduuli D: tuotannon laadunvarmistus
1. |
Tässä moduulissa kuvaillaan menettely, jolla 2 kohdan vaatimukset täyttänyt valmistaja tai tämän valtuutettu, yhteisön alueelle sijoittautunut edustaja varmistaa ja vakuuttaa, että kyseinen yhteentoimivuuden osatekijä on tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin mukainen ja täyttää sitä koskevat YTE:n vaatimukset. |
2. |
Valmistajalla on oltava käytössään hyväksytty tuotantoa, tuotteen lopullista tarkastusta ja testausta koskeva, kohdan 3 mukainen laatujärjestelmä, jota valvotaan kohdan 4 mukaisesti. |
3. |
Laatujärjestelmä |
3.1. |
Valmistajan on jätettävä valitsemalleen ilmoitetulle laitokselle hakemus laatujärjestelmänsä arvioinnista kyseisten yhteentoimivuuden osatekijöiden osalta. Hakemukseen on sisällyttävä:
|
3.2. |
Laatujärjestelmän on varmistettava, että yhteentoimivuuden osatekijät ovat tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin mukaiset ja täyttävät niitä koskevan YTE:n vaatimukset. Kaikki valmistajan soveltamat elementit, vaatimukset ja määräykset on dokumentoitava järjestelmällisesti kirjallisina toimintaohjeina, menettelyinä ja ohjeina. Laatujärjestelmän dokumentaation avulla on voitava tulkita yksiselitteisesti laatuohjelmia, suunnitelmaa, käsikirjoja ja tallenteita. Dokumentoinnin on erityisesti sisällettävä seuraavien seikkojen asianmukainen kuvaus:
|
3.3. |
Ilmoitetun laitoksen on arvioitava laatujärjestelmä selvittääkseen, täyttääkö se 3.2. kohdan vaatimukset. Ilmoitetun laitoksen on katsottava, että laatujärjestelmä on vaatimusten mukainen, jos valmistaja toteuttaa tuotannossa, tuotteen lopputarkastuksessa ja testauksessa standardin EN/ISO 9001:2000 mukaista laatujärjestelmää, jossa otetaan huomioon sen yhteentoimivuuden osatekijän ominaispiirteet, johon sitä sovelletaan. Jos valmistajalla on käytössä sertifioitu laatujärjestelmä, ilmoitetun laitoksen on otettava tämä huomioon arviointia tehdessään. Arvioinnin on koskettava nimenomaan sitä tuoteryhmää, joka edustaa kyseistä yhteentoimivuuden osatekijää. Arviointiryhmässä on oltava ainakin yksi jäsen, jolla on kokemusta kyseisen tuotantotekniikan arvioimisesta. Arviointimenettelyyn on sisällyttävä tarkastuskäynti valmistajan tiloihin. Arvioinnin tuloksesta on ilmoitettava valmistajalle. Ilmoitukseen on sisällyttävä tarkastuksen päätelmät ja arviointipäätöksen perustelut. |
3.4. |
Valmistajan on vastattava hyväksytystä laatujärjestelmästä ja sen pitämisestä asianmukaisena ja tehokkaana. Valmistajan tai tämän valtuutetun, yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan on ilmoitettava laatujärjestelmän hyväksyneelle ilmoitetulle laitokselle kaikista aiotuista laatujärjestelmän uudistuksista. Ilmoitetun laitoksen on arvioitava ehdotetut muutokset ja päätettävä, täyttääkö muutettu laatujärjestelmä edelleen 3.2 kohdan vaatimukset vai onko se arvioitava uudelleen. Ilmoitetun laitoksen on ilmoitettava arvioinnin tulos valmistajalle. Ilmoitukseen on sisällyttävä tarkastuksen päätelmät ja arviointipäätöksen perustelut. |
4. |
Ilmoitetun laitoksen vastuulla tapahtuva laatujärjestelmän valvonta. |
4.1. |
Valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että valmistaja täyttää asianmukaisesti hyväksytystä laatujärjestelmästä seuraavat velvollisuutensa. |
4.2. |
Valmistajan on sallittava tarkastajien pääsy tarkastusta varten tiloihin, joissa valmistus, tarkastus, testaus ja varastointi tapahtuu, sekä annettava ilmoitetulle laitokselle kaikki tarvittavat tiedot, erityisesti:
|
4.3. |
Ilmoitetun laitoksen on suoritettava säännöllisiä tarkastuksia varmistaakseen, että valmistaja ylläpitää ja käyttää laatujärjestelmää. Ilmoitetun laitoksen on myös annettava tarkastuksista raportti valmistajalle. Näitä tarkastuksia on suoritettava vähintään kerran vuodessa. Jos valmistajalla on käytössä sertifioitu laatujärjestelmä, ilmoitetun laitoksen on otettava tämä huomioon valvontaa tehdessään. |
4.4. |
Lisäksi ilmoitettu laitos voi tehdä ennalta ilmoittamatta käyntejä valmistajan luo. Tällaisten käyntien aikana ilmoitettu laitos voi tarvittaessa tehdä tai teettää testejä todentaakseen, että laatujärjestelmä toimii oikein. Ilmoitetun laitoksen on annettava valmistajalle raportti käynnistä sekä testiraportti, jos testi on suoritettu. |
5. |
Jokaisen ilmoitetun laitoksen on annettava toisille ilmoitetuille laitoksille olennaiset tiedot annetuista, perutuista tai evätyistä laatujärjestelmien hyväksynnöistä. Toiset ilmoitetut laitokset saavat pyynnöstä jäljennökset annetuista laatujärjestelmän hyväksynnöistä. |
6. |
Valmistajan on säilytettävä seuraavat asiakirjat kansallisia viranomaisia varten kymmenen vuotta sen jälkeen, kun viimeinen asiaan liittyvä tuote on valmistettu:
|
7. |
Valmistajan tai tämän valtuutetun, yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan on laadittava yhteentoimivuuden osatekijää koskeva EY:n vaatimustenmukaisuusvakuutus. Tähän vakuutukseen on sisällyttävä vähintään direktiivin 96/48/EY tai direktiivin 2001/16/EY liitteessä IV olevan 3 kohdan mukaiset tiedot. EY:n vaatimustenmukaisuusvakuutus ja sen mukana toimitettavat asiakirjat on varustettava päiväyksellä ja allekirjoituksella. Vakuutus on laadittava samalla kielellä kuin siihen liittyvä tekninen dokumentaatio, ja siihen on sisällyttävä seuraavat kohdat:
Todistukset, joihin viitataan, ovat:
|
8. |
Valmistajan tai tämän valtuutetun, yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan on säilytettävä EY:n vaatimustenmukaisuusvakuutuksen jäljennöstä kymmenen vuoden ajan siitä lukien, kun viimeinen niiden mukainen yhteentoimivuuden osatekijä on valmistettu. Jos valmistaja tai tämän valtuutettu edustaja eivät ole sijoittautuneet yhteisön alueelle, vastuu teknisten asiakirjojen saatavilla pitämisestä on sillä, joka tuo tuotteen yhteisön markkinoille. |
9. |
Jos YTE edellyttää yhteentoimivuuden osatekijälle EY:n vaatimustenmukaisuusvakuutuksen lisäksi EY:n käyttöönsoveltuvuusvakuutusta, tämä vakuutus on liitettävä oheen sitten, kun valmistaja on antanut sen moduulin V ehtojen mukaisesti. |
Moduuli F: tuotteen tarkastus
1. |
Tässä moduulissa kuvaillaan menettely, jolla valmistaja tai tämän valtuutettu, yhteisön alueelle sijoittautunut edustaja tarkastaa ja vakuuttaa, että kyseinen ja kohdan 3 määräysten alainen yhteentoimivuuden osatekijä on EY-tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin mukainen ja täyttää sitä koskevat YTE:n vaatimukset. |
2. |
Valmistajan on tehtävä kaikki tarpeellinen, jotta valmistusprosessilla varmistetaan yhteentoimivuuden osatekijöiden yhdenmukaisuus tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin kanssa sekä niitä koskevien YTE:n vaatimusten kanssa. |
3. |
Ilmoitetun laitoksen on suoritettava tarvittavat tarkastukset ja testit sen varmistamiseksi, että yhteentoimivuuden osatekijä on yhdenmukainen EY-tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin kanssa ja vastaa YTE:n vaatimuksia. Valmistaja (3) voi valita joko jokaisen yhteentoimivuuden osatekijän tarkastuksen ja testauksen 4 kohdan mukaisesti tai yhteentoimivuuden osatekijöiden tilastollisen tarkastuksen ja testauksen 5 kohdan mukaisesti. |
4. |
Tarkastus tutkimalla ja testaamalla jokainen yhteentoimivuuden osatekijä. |
4.1. |
Kaikki tuotteet on yksitellen tutkittava ja testattava sen todentamiseksi, että tuotteet ovat tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin sekä niitä koskevien YTE:n vaatimusten mukaisia. Jos testiä ei ole määritelty YTE:ssä (tai YTE:ssä mainitussa eurooppalaisessa standardissa), sovelletaan eurooppalaisia eritelmiä (4) tai vastaavia testejä. |
4.2. |
Ilmoitetun laitoksen on laadittava kirjallinen, tehtyihin testeihin liittyvä vaatimustenmukaisuustodistus. |
4.3 |
Valmistajan tai tämän valtuutetun edustajan on kyettävä vaadittaessa esittämään ilmoitetun laitoksen antamat vaatimustenmukaisuustodistukset. |
5. |
Tilastollinen tarkastus |
5.1. |
Valmistajan on luovutettava valmistamansa yhteentoimivuuden osatekijät tasalaatuisina erinä ja tehtävä kaikki tarvittava, jotta valmistusprosessi takaa kunkin valmistetun erän tasalaatuisuuden. |
5.2. |
Kaikkien yhteentoimivuuden osatekijöiden on oltava tarkastettavissa tasalaatuisina erinä. Kustakin erästä on otettava satunnaisnäyte. Kaikki näyte-erään sisältyvät yhteentoimivuuden osatekijät on yksitellen tutkittava ja testattava sen varmistamiseksi, että tuotteet ovat tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin sekä niitä koskevien YTE:n vaatimusten mukaisia, sekä sen määrittämiseksi, onko erä hyväksyttävä vai hylättävä. Jos testiä ei ole määritelty YTE:ssä (tai YTE:ssä mainitussa eurooppalaisessa standardissa), sovelletaan eurooppalaisia eritelmiä tai vastaavia testejä. |
5.3. |
Tilastollisessa menettelyssä on käytettävä asianmukaisia elementtejä (tilastollista menetelmää, näytteenottosuunnitelmaa jne.) arvioitavien ominaisuuksien mukaan, kuten YTE:ssä on määritelty. |
5.4. |
Ilmoitetun laitoksen on laadittava kirjallinen, tehtyihin testeihin liittyvä vaatimustenmukaisuustodistus hyväksytyille erille. Kaikki kyseisen erän sisältämät yhteentoimivuuden osatekijät voidaan saattaa markkinoille, paitsi ne näytteeseen sisältyneet yhteentoimivuuden osatekijät, jotka eivät olleet vaatimusten mukaisia. Jos erä hylätään, ilmoitetun laitoksen tai toimivaltaisen viranomaisen on ryhdyttävä vaadittaviin toimiin, jotta kyseisen erän markkinoille pääsy estetään. Mikäli eriä joudutaan hylkäämään usein, ilmoitettu laitos voi toistaiseksi lakkauttaa tilastolliset tarkastukset. |
5.5. |
Valmistajan tai tämän valtuutetun edustajan on kyettävä vaadittaessa esittämään ilmoitetun laitoksen antamat vaatimustenmukaisuustodistukset. |
6. |
Valmistajan tai tämän valtuutetun, yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan on laadittava yhteentoimivuuden osatekijää koskeva EY:n vaatimustenmukaisuusvakuutus. Tähän vakuutukseen on sisällyttävä vähintään direktiivin 96/48/EY tai direktiivin 2001/16/EY liitteessä IV olevan 3 kohdan mukaiset tiedot. EY:n vaatimustenmukaisuusvakuutus ja sen mukana toimitettavat asiakirjat on varustettava päiväyksellä ja allekirjoituksella. Vakuutus on laadittava samalla kielellä kuin siihen liittyvä tekninen dokumentaatio, ja siihen on sisällyttävä seuraavat kohdat:
Todistukset, joihin viitataan, ovat
|
7. |
Valmistajan tai tämän valtuutetun, yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan on säilytettävä EY:n vaatimustenmukaisuusvakuutuksen jäljennöstä kymmenen vuoden ajan siitä lukien, kun viimeinen niiden mukainen yhteentoimivuuden osatekijä on valmistettu. Jos valmistaja tai tämän valtuutettu edustaja eivät ole sijoittautuneet yhteisön alueelle, vastuu teknisten asiakirjojen saatavilla pitämisestä on sillä, joka tuo tuotteen yhteisön markkinoille. |
8. |
Jos YTE edellyttää yhteentoimivuuden osatekijälle EY:n vaatimustenmukaisuusvakuutuksen lisäksi EY:n käyttöönsoveltuvuusvakuutusta, tämä vakuutus on liitettävä oheen sitten, kun valmistaja on antanut sen moduulin V ehtojen mukaisesti. |
Moduuli H2: täydellinen laadunvarmistus ja suunnittelun katselmus
1. |
Tässä moduulissa kuvaillaan menettely, jolla ilmoitettu laitos suorittaa yhteentoimivuuden osatekijän suunnittelun katselmuksen ja jolla kohdan 2 vaatimukset täyttänyt valmistaja tai tämän valtuutettu, yhteisön alueelle sijoittautunut edustaja varmistaa ja vakuuttaa, että kyseinen yhteentoimivuuden osatekijä täyttää sitä koskevat YTE:n vaatimukset. |
2. |
Valmistajalla on oltava käytössä hyväksytty suunnittelua ja tuotantoa sekä lopullista tarkastusta ja testausta koskeva, 3 kohdan mukainen laatujärjestelmä, jota valvotaan 4 kohdan mukaisesti. |
3. |
Laatujärjestelmä. |
3.1. |
Valmistajan on jätettävä valitsemalleen ilmoitetulle laitokselle hakemus laatujärjestelmänsä arvioinnista kyseisten yhteentoimivuuden osatekijöiden osalta. Hakemukseen on sisällyttävä
|
3.2. |
Laatujärjestelmän on varmistettava, että yhteentoimivuuden osatekijät ovat niitä koskevien YTE:n vaatimusten mukaisia. Kaikki valmistajan soveltamat elementit, vaatimukset ja määräykset on dokumentoitava järjestelmällisesti kirjallisina toimintaohjeina, menettelyinä ja ohjeina. Tämän laatujärjestelmän dokumentaation avulla on voitava tulkita yksiselitteisesti laatuohjelmia, suunnitelmia, käsikirjoja ja tallenteita. Dokumentoinnin on erityisesti sisällettävä seuraavien seikkojen asianmukainen kuvaus:
Laatuun liittyvien toimintaohjeiden ja menettelyjen on käsitettävä erityisesti arviointivaiheet, kuten suunnittelun katselmus, valmistusprosessin katselmus ja tyyppitestit siten, kun ne on YTE:ssä määritelty yhteentoimivuuden osatekijän eri ominaisuuksille ja suoritustasoille. |
3.3. |
Ilmoitetun laitoksen on arvioitava laatujärjestelmä selvittääkseen, täyttääkö se 3.2 kohdan vaatimukset. Ilmoitetun laitoksen on katsottava, että laatujärjestelmä on vaatimusten mukainen, jos valmistaja toteuttaa suunnittelussa, tuotannossa, tuotteen lopputarkastuksessa ja testauksessa standardin EN/ISO 9001:2000 mukaista laatujärjestelmää, jossa otetaan huomioon sen yhteentoimivuuden osatekijän ominaispiirteet, johon sitä sovelletaan. Jos valmistajalla on käytössä sertifioitu laatujärjestelmä, ilmoitetun laitoksen on otettava tämä huomioon arviointia tehdessään. Arvioinnin on koskettava nimenomaan sitä tuoteryhmää, joka edustaa kyseistä yhteentoimivuuden osatekijää. Arviointiryhmässä on oltava ainakin yksi jäsen, jolla on kokemusta kyseisen tuotantotekniikan arvioimisesta. Arviointimenettelyyn on sisällyttävä tarkastuskäynti valmistajan tiloihin. Arvioinnin tuloksesta on ilmoitettava valmistajalle. Ilmoitukseen on sisällyttävä tarkastuksen päätelmät ja arviointipäätöksen perustelut. |
3.4. |
Valmistajan on vastattava hyväksytystä laatujärjestelmästä ja sen pitämisestä asianmukaisena ja tehokkaana. Valmistajan tai tämän valtuutetun, yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan on ilmoitettava laatujärjestelmän hyväksyneelle ilmoitetulle laitokselle kaikista aiotuista laatujärjestelmän uudistuksista. Ilmoitetun laitoksen on arvioitava ehdotetut muutokset ja päätettävä, täyttääkö muutettu laatujärjestelmä edelleen 3.2 kohdan vaatimukset vai onko se arvioitava uudelleen. Ilmoitetun laitoksen on ilmoitettava arvioinnin tulos valmistajalle. Ilmoitukseen on sisällyttävä arvioinnin johtopäätökset ja arviointipäätöksen perustelut. |
4. |
Ilmoitetun laitoksen vastuulla tapahtuva laatujärjestelmän valvonta. |
4.1. |
Valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että valmistaja täyttää asianmukaisesti hyväksytystä laatujärjestelmästä seuraavat velvollisuutensa. |
4.2. |
Valmistajan on sallittava ilmoitetun laitoksen pääsy tarkastusta varten tiloihin, joissa valmistus, tarkastus, testaus ja varastointi tapahtuu, sekä annettava ilmoitetulle laitokselle kaikki tarvittavat tiedot, mukaan luettuna
|
4.3. |
Ilmoitetun laitoksen on suoritettava säännöllisiä tarkastuksia varmistaakseen, että valmistaja ylläpitää ja käyttää laatujärjestelmää. Ilmoitetun laitoksen on myös annettava tarkastuksista raportti valmistajalle. Jos valmistajalla on käytössä sertifioitu laatujärjestelmä, ilmoitetun laitoksen on otettava tämä huomioon valvontaa tehdessään. Näitä tarkastuksia on suoritettava vähintään kerran vuodessa. |
4.4. |
Lisäksi ilmoitettu laitos voi tehdä ennalta ilmoittamatta käyntejä valmistajan luo. Tällaisten käyntien aikana ilmoitettu laitos voi tarvittaessa tehdä tai teettää testejä todentaakseen, että laatujärjestelmä toimii oikein. Sen on annettava valmistajalle raportti käynnistä sekä testiraportti, jos testi on suoritettu. |
5. |
Valmistajan on säilytettävä seuraavat asiakirjat kansallisia viranomaisia varten kymmenen vuotta sen jälkeen, kun viimeinen asiaan liittyvä tuote on valmistettu:
|
6. |
Suunnittelun tarkastus |
6.1. |
Valmistajan on jätettävä valitsemalleen ilmoitetulle laitokselle hakemus yhteentoimivuuden osatekijän suunnittelua koskevasta arvioinnista. |
6.2. |
Hakemuksen perusteella on voitava oikein tulkita yhteentoimivuuden osatekijän suunnittelua, valmistusta, kunnossapitoa ja käyttöä, ja sen tulee mahdollistaa YTE:n vaatimusten mukaisuuden arviointi. Teknisen dokumentaation on sisällettävä seuraavat tiedot:
|
6.3. |
Hakijan on esitettävä asianmukaisen laboratorion tämän puolesta tekemien testien tulokset (6) mukaan luettuina mahdollisesti vaadittujen tyyppitestien tulokset. |
6.4. |
Ilmoitetun laitoksen on tutkittava hakemus ja arvioitava testien tulokset. Jos suunnittelutulos täyttää sitä koskevat YTE:n vaatimukset, ilmoitetun laitoksen on annettava hakijalle tyyppitarkastustodistus. Todistuksessa on oltava tarkastuksen päätelmät, todistuksen voimassaolon ehdot, hyväksytyn suunnittelutuloksen yksilöimiseen tarvittavat tiedot ja tarpeen mukaan kuvaus tuotteen toiminnasta. Voimassaoloaika ei saa ylittää viittä vuotta. |
6.5. |
Hakijan on ilmoitettava EY-suunnittelutarkastustodistuksen myöntäneelle ilmoitetulle laitokselle kaikista hyväksyttyyn suunnittelutulokseen tehtävistä muutoksista. EY-suunnittelutarkastustodistuksen myöntäneen ilmoitetun laitoksen on erikseen hyväksyttävä nämä muutokset, jos niillä saattaa olla vaikutusta vaatimustenmukaisuuteen tai tuotteen määräysten mukaiseen käyttöön. Tässä tapauksessa ilmoitetun laitoksen on tehtävä vain ne tarkastukset ja testit, jotka ovat oleellisia ja välttämättömiä muutosten kannalta. Tämä lisähyväksyntä on annettava liitteenä alkuperäiseen EY-suunnittelutarkastustodistukseen. |
6.6. |
Mikäli 6.4 kohdassa tarkoitettuja muutoksia ei ole tehty, todistuksen voimassaoloajan päättyessä sitä voidaan jatkaa. Hakijan on pyydettävä voimassaoloajan pidentämistä vahvistamalla kirjallisesti, ettei mainitunlaisia muutoksia ole tehty, jolloin ilmoitettu laitos pidentää todistuksen voimassaoloaikaa 6.3 kohdan mukaisesti, mikäli sille ei ole esteitä. Tämä menettely voidaan toistaa. |
7. |
Jokaisen ilmoitetun laitoksen on annettava toisille ilmoitetuille laitoksille olennaiset tiedot antamistaan, perumistaan tai eväämistään laatujärjestelmien hyväksynnöistä ja suunnittelun EY-tarkastustodistuksista. Toiset ilmoitetut laitokset saavat pyynnöstä jäljennökset seuraavista asiakirjoista:
|
8. |
Valmistajan tai tämän valtuutetun, yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan on laadittava yhteentoimivuuden osatekijää koskeva EY:n vaatimustenmukaisuusvakuutus. Tähän vakuutukseen on sisällyttävä vähintään direktiivin 96/48/EY tai direktiivin 2001/16/EY liitteessä IV olevan 3 kohdan mukaiset tiedot. EY:n vaatimustenmukaisuusvakuutus ja sen mukana toimitettavat asiakirjat on varustettava päiväyksellä ja allekirjoituksella. Vakuutus on laadittava samalla kielellä kuin siihen liittyvä tekninen dokumentaatio, ja siihen on sisällyttävä seuraavat kohdat:
Todistukset, joihin viitataan, ovat
|
9. |
Valmistajan tai tämän valtuutetun, yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan on säilytettävä EY:n vaatimustenmukaisuusvakuutuksen jäljennöstä kymmenen vuoden ajan siitä lukien, kun viimeinen niiden mukainen yhteentoimivuuden osatekijä on valmistettu. Jos valmistaja tai tämän valtuutettu edustaja eivät ole sijoittautuneet yhteisön alueelle, vastuu teknisten asiakirjojen saatavilla pitämisestä on sillä, joka tuo tuotteen yhteisön markkinoille. |
10. |
Jos YTE edellyttää yhteentoimivuuden osatekijälle EY:n vaatimustenmukaisuusvakuutuksen lisäksi EY:n käyttöönsoveltuvuusvakuutusta, tämä vakuutus on liitettävä oheen sitten, kun valmistaja on antanut sen moduulin V ehtojen mukaisesti. |
OSAJÄRJESTELMIEN EY-TARKASTUKSEN MODUULIT
Moduuli SB: tyyppitarkastus
1. |
Tässä moduulissa kuvaillaan EY-tarkastusmenettely, jota noudattaen tarkastuselin hankintayksikön tai tämän valtuutetun, yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan pyynnöstä tarkastaa ja todistaa, että aiottua tuotantoa edustavan ohjaus- ja hallintaosajärjestelmän tyyppi
Tässä moduulissa määriteltyyn tyyppitarkastukseen voi sisältyä erityisiä arviointivaiheita, kuten suunnittelun katselmus, tyyppitesti tai valmistuksen katselmus, jotka on eritelty asiaa koskevassa YTE:ssä. |
2. |
Hankintayksikön (9) on jätettävä valitsemalleen ilmoitetulle laitokselle (tyyppitarkastuksena tehtävää) EY-tarkastusta koskeva hakemus. Hakemukseen on sisällyttävä
|
3. |
Tarkastusta pyytävän on annettava ilmoitetun laitoksen käyttöön aiottua tuotantoa edustava osajärjestelmän (10) näytekappale, jota jäljempänä kutsutaan nimellä ”tyyppi”. Tyyppi saattaa edustaa useita osajärjestelmän versioita edellyttäen, että versioiden väliset erot eivät vaikuta YTE:n määräyksiin. Ilmoitettu laitos voi tarvittaessa pyytää lisänäytteitä, jos ne ovat tarpeen testiohjelman läpiviemiseksi. Mikäli testi- ja tarkastusmenetelmät, YTE:n määräykset tai YTE:ssä mainittu eurooppalainen eritelmä (11) niin edellyttävät, ilmoitetulle laitokselle on toimitettava näyte tai näytteitä osajärjestelmän osakokoonpanosta tai kokoonpanosta tai näyte osajärjestelmän esikokoonpanosta. Teknisen dokumentaation ja näytteiden avulla on voitava tulkita oikein osajärjestelmän suunnittelua, valmistusta, asennusta, kunnossapitoa ja käyttöä sekä pystyttävä arvioimaan, onko osajärjestelmä tässä YTE:ssä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tekniseen dokumentaatioon on sisällyttävä seuraavat osat:
Mikäli YTE edellyttää, että tekninen dokumentaatio sisältää muita tietoja, ne on lisättävä. |
4. |
Ilmoitetun laitoksen velvollisuudet: |
4.1. |
Ilmoitetun laitoksen on tarkastettava tekninen dokumentaatio. |
4.2. |
Ilmoitetun laitoksen on todennettava, että osajärjestelmästä tai osajärjestelmän kokoonpanoista tai osakokoonpanoista toimitetut näytteet on valmistettu teknisen dokumentaation vaatimusten mukaisesti, ja tehtävä tai teetettävä tyyppitestit YTE:n ja asiaa koskevien eurooppalaisten eritelmien määräysten mukaisesti. Kyseinen valmistus on todennettava asianmukaista arviointimoduulia käyttäen. |
4.3. |
Jos YTE:ssä edellytetään suunnittelun katselmusta, ilmoitetun laitoksen on tarkastettava suunnittelumenetelmät ja -työkalut sekä suunnittelun tulokset arvioidakseen, voidaanko niiden avulla täyttää osajärjestelmän vaatimustenmukaisuutta koskevat vaatimukset suunnitteluprosessin valmistuttua. |
4.4. |
Ilmoitetun laitoksen on yksilöitävä ne elementit, jotka on suunniteltu YTE:n ja eurooppalaisten eritelmien asiaa koskevien määräysten mukaisesti, sekä ne elementit, jotka on suunniteltu soveltamatta näiden eurooppalaisten eritelmien asiaa koskevia määräyksiä. |
4.5. |
Ilmoitetun laitoksen on tehtävä tai teetettävä kohtien 4.2 ja 4.3 mukaiset asianmukaiset tarkastukset ja tarvittavat testit selvittääkseen, onko asiaa koskevia eurooppalaisia eritelmiä todella noudatettu tapauksissa, joissa valmistaja on päättänyt niitä soveltaa. |
4.6. |
Ilmoitetun laitoksen on tehtävä tai teetettävä kohtien 4.2 ja 4.3 mukaiset asianmukaiset tarkastukset ja tarvittavat testit selvittääkseen, ovatko valmistajan ratkaisut YTE:n vaatimusten mukaisia tapauksissa, joissa YTE:ssä mainittuja asiaa koskevia eurooppalaisia eritelmiä ei ole sovellettu. |
4.7. |
Ilmoitetun laitoksen on sovittava hakijan kanssa paikka, jossa tarkastukset ja tarvittavat kokeet suoritetaan. |
5. |
Jos tyyppi on YTE:n määräysten mukainen, ilmoitetun laitoksen on annettava hakijalle tyyppitarkastustodistus. Todistuksessa on mainittava teknisessä dokumentaatiossa mainitut hankintayksikön ja valmistajan/valmistajien nimi ja osoite, tarkastuksen tulos, todistuksen voimassaolon ehdot sekä tarvittavat tiedot hyväksytyn tyypin yksilöimiseksi. Todistukseen on liitettävä luettelo teknisen dokumentaation oleellisista osista, ja ilmoitetun laitoksen on säilytettävä sen kopio. Jos hankintayksiköltä evätään tyyppitarkastustodistus, ilmoitetun laitoksen on annettava yksityiskohtainen selostus epäämisen syistä. Hakijalle on varattava mahdollisuus valitusmenettelyyn. |
6. |
Kunkin ilmoitetun laitoksen on annettava muille ilmoitetuille laitoksille oleelliset tiedot tyyppitarkastustodistuksista, jotka se on antanut, peruuttanut tai evännyt. |
7. |
Muut ilmoitetut laitokset saavat pyynnöstä jäljennökset annetuista tyyppitarkastustodistuksista ja/tai niiden lisäyksistä. Todistusten liitteiden on oltava muiden tarkastuselinten käytettävissä. |
8. |
Hankintayksikön on säilytettävä tyyppitarkastustodistusten ja niiden lisäysten jäljennöksiä yhdessä teknisen dokumentaation kanssa osajärjestelmän koko käyttöiän ajan. Asiakirjat on toimitettava muille jäsenvaltioille, jos nämä pyytävät sitä. |
9. |
Hakijan on ilmoitettava tyyppitarkastustodistukseen liittyvää teknistä dokumentaatiota hallussaan pitävälle ilmoitetulle laitokselle kaikista sellaisista hyväksyttyyn osajärjestelmään tehtävistä muutoksista, joilla saattaa olla vaikutusta osajärjestelmän YTE:n mukaiseen vaatimuksenmukaisuuteen tai määräysten mukaiseen käyttöön. Tällaisissa tapauksissa osajärjestelmän on saatava lisähyväksyntä. Tämä lisähyväksyntä annetaan joko liitteenä alkuperäiseen tyyppitarkastustodistukseen tai kokonaan uutena todistuksena vanhan todistuksen peruuttamisen jälkeen. |
Moduuli SD: tuotannon laadunvarmistus
1. |
Tässä moduulissa kuvaillaan EY-tarkastusmenettely, jota noudattaen tarkastuselin hankintayksikön tai tämän valtuutetun, yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan pyynnöstä tarkastaa ja todistaa, että ohjaus- ja hallintaosajärjestelmä, jolle tarkastuselin jo on myöntänyt tyyppitarkastustodistuksen,
ja voidaan ottaa käyttöön. |
2. |
Ilmoitettu laitos tekee tämän tarkastuksen edellyttäen, että
|
3. |
EY-tarkastusmenettelyn alaista osajärjestelmää varten hankintayksiköllä tai pääurakoitsijalla, jos sellaista käytetään, on oltava 5 kohdan mukainen valmistusta, tuotteen lopputarkastusta ja testausta koskeva hyväksytty laatujärjestelmä, jota on valvottava 6 kohdan mukaisesti. Mikäli hankintayksikkö on itse vastuussa koko osajärjestelmähankkeesta (erityisesti osajärjestelmän integroinnista) tai hankintayksikkö suoranaisesti osallistuu tuotantoon (mukaan luettuna kokonpano ja asennus), sillä on oltava käytössä näitä toimintoja koskeva hyväksytty laatujärjestelmä, jota on valvottava 6 kohdan mukaisesti. Koko osajärjestelmähankkeesta vastaavalla pääurakoitsijalla (jolla on erityisesti vastuu osajärjestelmän integroinnista) on joka tapauksessa oltava valmistusta, tuotteen lopputarkastusta ja testausta koskeva hyväksytty laatujärjestelmä, jota on valvottava 6 kohdan mukaisesti. |
4. |
EY-tarkastusmenettely |
4.1. |
Hankintayksikön on jätettävä valitsemalleen ilmoitetulle laitokselle osajärjestelmän EY-tarkastushakemus, joka koskee tuotannon laadunvarmistusta ja johon sisältyy 5.3 ja 6.5 kohdan mukainen laatujärjestelmien valvonnan koordinaatio. Hankintayksikön on ilmoitettava hankkeessa mukana oleville valmistajille valitsemastaan ilmoitetusta laitoksesta ja hakemuksesta. |
4.2. |
Hakemuksen perusteella on voitava tulkita oikein osajärjestelmän suunnittelua, valmistusta, kokoonpanoa, asennusta, kunnossapitoa ja käyttöä, ja sen on mahdollistettava tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin mukaisuuden ja YTE:n vaatimusten mukaisuuden arviointi. Hakemukseen on sisällyttävä
ja, mikäli ne eivät sisälly tähän tekniseen dokumentaatioon,
|
4.3. |
Ilmoitetun laitoksen on ensiksi tarkastettava hakemus siltä osin, ovatko tyyppitarkastus ja tyyppitarkastustodistus voimassa. Jos ilmoitettu laitos katsoo, ettei tyyppitarkastustodistus enää ole voimassa tai asianmukainen ja että uusi tyyppitarkastus on välttämätön, sen on perusteltava päätöksensä. |
5. |
Laatujärjestelmä |
5.1. |
Hankkeessa mahdollisesti mukana olevan hankintayksikön ja siinä mahdollisesti käytettävien pääurakoitsijoiden on jätettävä valitsemalleen ilmoitetulle laitokselle laatujärjestelmänsä arvioimista koskeva hakemus. Hakemukseen on sisällyttävä
Osapuolista, jotka ovat mukana vain osassa osajärjestelmähanketta, vaaditaan vain tätä osaa koskevat tiedot. |
5.2. |
Koko osajärjestelmähankkeesta vastaavan pääurakoitsijan tai hankintayksikön osalta laatujärjestelmän on varmistettava, että osajärjestelmä on kokonaisuudessaan tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin mukainen ja että osajärjestelmä kokonaisuudessaan täyttää YTE:n vaatimukset. Muiden pääurakoitsijoiden laatujärjestelmiltä edellytetään, että ne varmistavat, että näiden panos osajärjestelmään on tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin ja YTE:n vaatimusten mukainen. Kaikki hakijoiden soveltamat elementit, vaatimukset ja määräykset on dokumentoitava järjestelmällisesti kirjallisina toimintaohjeina, menettelyinä ja ohjeina. Tämän laatujärjestelmän dokumentaation avulla on voitava tulkita yksiselitteisesti laatuohjelmia, suunnitelmia, käsikirjoja ja tallenteita. Dokumentoinnin on kaikkien hakijoiden osalta erityisesti sisällettävä seuraavien seikkojen:
Tutkimusten, testien ja tarkastusten on koskettava kaikkia seuraavia osa-alueita:
|
5.3. |
Hankintayksikön valitseman ilmoitetun laitoksen on tutkittava, kattaako hakijoiden laatujärjestelmän hyväksyntä ja valvonta riittävästi ja asianmukaisesti kaikki osajärjestelmään liittyvät 5.2 kohdan mukaiset vaiheet (15). Jos osajärjestelmän vaatimusten sekä tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin mukaisuus ja osajärjestelmän YTE:n vaatimustenmukaisuus perustuu useampaan kuin yhteen laatujärjestelmään, ilmoitetun laitoksen on erityisesti tutkittava seuraavat seikat:
|
5.4. |
5.1 kohdassa mainitun ilmoitetun laitoksen on arvioitava laatujärjestelmä selvittääkseen, täyttääkö se 5.2. kohdassa esitetyt vaatimukset. Ilmoitetun laitoksen on katsottava, että laatujärjestelmä on vaatimusten mukainen, jos valmistaja toteuttaa tuotannossa, tuotteen lopputarkastuksessa ja testauksessa standardin EN/ISO 9001:2000 mukaista laatujärjestelmää, jossa otetaan huomioon sen yhteentoimivuuden osatekijän ominaispiirteet, johon sitä sovelletaan. Jos hakijalla on käytössä sertifioitu laatujärjestelmä, ilmoitetun laitoksen on otettava tämä huomioon arviointia tehdessään. Tarkastus on tehtävä nimenomaan kyseiselle osajärjestelmälle, ja hakijan panos siihen on otettava huomioon. Arviointiryhmässä on oltava ainakin yksi jäsen, jolla on kokemusta kyseisen tuotantotekniikan arvioimisesta. Arviointimenettelyyn on sisällyttävä tarkastuskäynti hakijan tiloihin. Arvioinnin tuloksesta on ilmoitettava hakijalle. Ilmoitukseen on sisällyttävä tarkastuksen päätelmät ja arviointipäätöksen perustelut. |
5.5. |
Hankintayksikön, mikäli se on mukana hankkeessa, ja pääurakoitsijoiden on vastattava hyväksytyn laatujärjestelmän mukaisista velvoitteista sekä järjestelmän pitämisestä asianmukaisena ja tehokkaana. Niiden on ilmoitettava laatujärjestelmän hyväksyneelle ilmoitetulle laitokselle kaikista merkittävistä muutoksista, jotka vaikuttavat siihen, täyttääkö osajärjestelmä YTE:n vaatimukset. Ilmoitetun laitoksen on arvioitava ehdotetut muutokset ja päätettävä, täyttääkö muutettu laatujärjestelmä edelleen 5.2 kohdan vaatimukset vai onko se arvioitava uudelleen. Ilmoitetun laitoksen on ilmoitettava päätöksestään hakijalle. Ilmoitukseen on sisällyttävä tutkimuksen johtopäätökset ja arviointipäätöksen perustelut. |
6. |
Ilmoitetun laitoksen vastuulla tapahtuva laatujärjestelmien valvonta |
6.1. |
Valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että hankintayksikkö, mikäli se on mukana hankkeessa, ja pääurakoitsijat täyttävät hyväksytystä laatujärjestelmästä seuraavat velvoitteensa. |
6.2. |
Hankintayksikön, mikäli se on mukana hankkeessa, ja pääurakoitsijoiden on lähetettävä (tai annettava lähettää) 5.1 kohdassa mainitulle ilmoitetulle laitokselle kaikki vaadittavat asiakirjat, varsinkin osajärjestelmää koskevat toteutussuunnitelmat ja tekniset tiedot (sikäli kuin ne hakijan osajärjestelmähankkeeseen antaman panoksen kannalta ovat oleellisia) ja erityisesti seuraavat tiedot:
|
6.3. |
Ilmoitetun laitoksen on suoritettava säännöllisiä tarkastuksia varmistaakseen, että hankintayksikkö, mikäli se on mukana hankkeessa, ja pääurakoitsijat ylläpitävät ja käyttävät laatujärjestelmää, sekä annettava näille tarkastuksista raportti. Kun näillä on käytössä sertifioitu laatujärjestelmä, ilmoitetun laitoksen on otettava tämä valvonnassa huomioon. Näitä tarkastuksia on suoritettava vähintään kerran vuodessa siten, että vähintään yksi 8 kohdan mukaisen EY-tarkastuksen alaisen osajärjestelmän tarkastus tehdään kunkin vaiheen (valmistus, kokoonpano ja asennus) aikana. |
6.4. |
Lisäksi ilmoitettu laitos voi tehdä ennalta ilmoittamatta käyntejä hakijan (hakijoiden) asiaan liittyviin tiloihin. Tällaisten käyntien aikana ilmoitettu laitos voi tarvittaessa tehdä täydellisiä tai osittaisia tarkastuksia sekä tehdä tai teettää testejä todentaakseen, että laatujärjestelmä toimii oikein. Ilmoitetun laitoksen on annettava hakijalle (hakijoille) raportti käynnistä, tarkastusraportti, jos tarkastus on suoritettu, sekä testiraportti, jos testi on suoritettu. |
6.5. |
Mikäli hankintayksikön valitsema ja EY-tarkastuksesta vastaava ilmoitettu laitos ei itse valvo kaikkia asiaan liittyviä laatujärjestelmiä, sen on koordinoitava kaikkien muiden tästä tehtävästä vastaavien ilmoitettujen laitosten valvontaa siten, että
Tähän koordinointiin sisältyvät seuraavat ilmoitetun laitoksen oikeudet:
|
7. |
Edellä 5.1 kohdassa mainitun ilmoitetun laitoksen on aina päästävä tarkastuksia ja valvontaa varten rakennustyömaille, tuotanto- ja kokoonpanotiloihin, asennustyömaille ja varastotiloihin sekä tarvittaessa esivalmistus- ja testaustiloihin ja yleensä kaikkiin tiloihin, joihin pääsyä se pitää tehtäviensä kannalta välttämättömänä hakijan osajärjestelmähankkeeseen antaman panoksen mukaan. |
8. |
Hankintayksikön, mikäli se on mukana hankkeessa, ja pääurakoitsijoiden on säilytettävä seuraavat asiakirjat kansallisia viranomaisia varten kymmenen vuotta sen jälkeen, kun viimeinen osajärjestelmä on valmistettu:
|
9. |
Jos osajärjestelmä täyttää YTE:n vaatimukset, ilmoitetun laitoksen on tyyppitarkastuksen sekä laatujärjestelmän (-järjestelmien) hyväksynnän ja valvonnan perusteella laadittava hankintayksikölle tarkoitettu vaatimustenmukaisuustodistus. Hankintayksikkö puolestaan laatii EY-tarkastusvakuutuksen, joka on tarkoitettu sen jäsenvaltion valvontaviranomaiselle, jonka alueella osajärjestelmä sijaitsee ja/tai toimii. EY-tarkastusvakuutus ja sen liitteenä olevat asiakirjat on varustettava allekirjoituksella ja päiväyksellä. Vakuutus on kirjoitettava samalla kielellä kuin tekniset asiakirjat, ja siinä on oltava vähintään direktiivin liitteen V mukaiset tiedot. |
10. |
Hankintayksikön valitseman ilmoitetun laitoksen on laadittava EY-tarkastusvakuutukseen liitettävät tekniset asiakirjat. Niihin on sisällyttävä vähintään direktiivin 18 artiklan 3 kohdan mukaiset tiedot ja erityisesti seuraavat tiedot:
|
11. |
Jokaisen ilmoitetun laitoksen on annettava toisille ilmoitetuille laitoksille olennaiset tiedot annetuista, perutuista tai evätyistä laatujärjestelmien hyväksynnöistä. Toiset ilmoitetut laitokset saavat pyynnöstä jäljennökset annetuista laatujärjestelmän hyväksynnöistä. |
12. |
Kaikki vaatimustenmukaisuustodistuksen liitteenä olevat tallenteet on annettava hankintayksikölle. Yhteisön alueelle sijoittautuneen hankintayksikön on säilytettävä mainittujen teknisten asiakirjojen jäljennöksiä niin kauan kuin osajärjestelmä on käytössä sekä lähetettävä jäljennös sitä pyytävälle jäsenvaltiolle. |
Moduuli SF: tuotteen tarkastus
1. |
Tässä moduulissa kuvaillaan EY-tarkastusmenettely, jota noudattaen tarkastuselin hankintayksikön tai tämän valtuutetun, yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan pyynnöstä tarkastaa ja todistaa, että ohjaus- ja hallintaosajärjestelmä, jolle tarkastuselin jo on myöntänyt tyyppitarkastustodistuksen,
|
2. |
Hankintayksikön (18) on jätettävä valitsemalleen ilmoitetulle laitokselle osajärjestelmän (tuotteen tarkastuksena tehtävää) EY-tarkastusta koskeva hakemus. Hakemukseen on sisällyttävä seuraavat tiedot ja asiakirjat:
|
3. |
Tällä menettelyn osalla hankintayksikkö varmistaa ja vakuuttaa, että kyseinen osajärjestelmä on tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin mukainen ja täyttää sitä koskevan YTE:n vaatimukset. Ilmoitettu laitos tekee tämän tarkastuksen edellyttäen, että hakemuksen mukaisella osajärjestelmällä on voimassa oleva ennen arviointia annettu tyyppitarkastustodistus. |
4. |
Hankintayksikön on ryhdyttävä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että valmistusprosessin (myös pääurakoitsijoiden (19), silloin kun niitä käytetään, tekemä yhteentoimivuuden osatekijöiden kokoonpano ja integrointi) avulla voidaan varmistaa, että osajärjestelmä on yhdenmukainen tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin kanssa ja vastaa sitä koskevan YTE:n vaatimuksia. |
5. |
Hakemuksen avulla on voitava arvioida osajärjestelmän suunnittelua, valmistusta, asentamista, kunnossapitoa ja käyttöä, yhdenmukaisuutta tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin kanssa sekä sitä, miten se täyttää YTE:n vaatimukset. Hakemukseen on sisällyttävä:
ja, mikäli ne eivät sisälly tähän tekniseen dokumentaatioon,
Mikäli YTE edellyttää, että tekninen dokumentaatio sisältää muita tietoja, ne on lisättävä. |
6. |
Ilmoitetun laitoksen on ensiksi tarkastettava hakemus siltä osin, ovatko tyyppitarkastus ja tyyppitarkastustodistus voimassa. Jos ilmoitettu laitos katsoo, ettei tyyppitarkastustodistus enää ole voimassa tai asianmukainen ja että uusi tyyppitarkastus on välttämätön, sen on perusteltava päätöksensä. Ilmoitetun laitoksen on suoritettava tarvittavat tarkastukset ja testit sen varmistamiseksi, että osajärjestelmä on yhdenmukainen tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin kanssa ja vastaa YTE:n vaatimuksia. Ilmoitetun laitoksen on tarkastettava ja testattava jokainen sarjatuotantona valmistettava, 4 kohdan mukainen osajärjestelmä. |
7. |
Tarkastus, joka tehdään tarkastamalla ja testaamalla jokainen (sarjatuotantona valmistettu) osajärjestelmä |
7.1. |
Ilmoitetun laitoksen on tehtävä testit, tarkastukset ja todennukset varmistuakseen siitä, että sarjatuotantona valmistetut osajärjestelmät ovat YTE:n vaatimusten mukainen. Tutkimukset, testit ja tarkastukset on ulotettava YTE:n mukaisiin vaiheisiin. |
7.2. |
Kaikki (sarjatuotantona valmistetut) osajärjestelmät on yksitellen tutkittava, testattava ja todennettava (20) sen todentamiseksi, että osajärjestelmät ovat tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin sekä niitä koskevien YTE:n vaatimusten mukaisia. Jos testiä ei ole määritelty YTE:ssä (tai YTE:ssä mainitussa eurooppalaisessa standardissa), sovelletaan eurooppalaisia eritelmiä tai vastaavia testejä. |
8. |
Ilmoitettu laitos voi sopia hankintayksikön (ja pääurakoitsijoiden) kanssa siitä, missä testit tehdään, sekä siitä, että hankintayksikkö tekee itse osajärjestelmän lopputestit ja YTE:n edellyttämät testit normaaleissa käytönaikaisissa oloissa ilmoitetun laitoksen valvonnassa ja edustajien sen läsnä ollessa. Ilmoitetun laitoksen on aina päästävä testauksia ja tarkastuksia varten tuotanto- ja kokoonpanotiloihin sekä asennustyömaille sekä tarvittaessa esivalmistus- ja testaustiloihin, jotta se voi suorittaa sille YTE:ssä määrätyt tehtävät. |
9. |
Jos osajärjestelmä täyttää YTE:n vaatimukset, ilmoitetun laitoksen on laadittava hankintayksikölle tarkoitettu vaatimustenmukaisuustodistus. Hankintayksikkö puolestaan laatii EY-tarkastusvakuutuksen, joka on tarkoitettu sen jäsenvaltion valvontaviranomaiselle, jonka alueella osajärjestelmä sijaitsee ja/tai toimii. Näiden ilmoitetun laitoksen toimien on perustuttava tyyppitarkastukseen ja kaikille sarjavalmistetuille tuotteille 7 kohdassa mainittuihin ja YTE:ssä ja/tai asiaa koskevissa eurooppalaisissa eritelmissä vaadittuihin testeihin, todennuksiin ja tarkastuksiin. EY-tarkastusvakuutus ja sen liitteenä olevat asiakirjat on varustettava allekirjoituksella ja päiväyksellä. Vakuutus on kirjoitettava samalla kielellä kuin tekniset asiakirjat, ja siinä on oltava vähintään direktiivin liitteen V mukaiset tiedot. |
10. |
Ilmoitetun laitoksen on laadittava EY-tarkastusvakuutukseen liitettävät tekniset asiakirjat. Niihin on sisällyttävä vähintään direktiivin 18 artiklan 3 kohdan mukaiset tiedot ja erityisesti seuraavat tiedot:
|
11. |
Kaikki vaatimustenmukaisuustodistuksen liitteenä olevat tallenteet on annettava hankintayksikölle. Hankintayksikön on säilytettävä mainittujen teknisten asiakirjojen jäljennöksiä niin kauan kuin osajärjestelmä on käytössä sekä lähetettävä jäljennös sitä pyytävälle jäsenvaltiolle. |
Moduuli SH2: täydellinen laadunvarmistus ja suunnittelun katselmus
1. |
Tässä moduulissa kuvaillaan EY-tarkastusmenettely, jota noudattaen ilmoitettu laitos hankintayksikön tai tämän valtuutetun, yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan pyynnöstä tarkastaa ja todistaa, että hallintaa ja ohjausta koskeva osajärjestelmä
|
2. |
Ilmoitettu laitos tekee tämän tarkastuksen, johon sisältyy osajärjestelmän suunnitteluvaiheen tarkastus, edellyttäen, että hankintayksikkö (23) ja mukana olevat pääurakoitsijat täyttävät 3 kohdan vaatimukset. Sanalla ’pääurakoitsijat’ tarkoitetaan yrityksiä, joiden toiminta edesauttaa YTE:n olennaisten vaatimusten täyttämistä. Näitä ovat
Sanalla ei tarkoiteta valmistajan alihankkijoita, jotka toimittavat komponentteja ja yhteentoimivuuden osatekijöitä. |
3. |
EY-tarkastusmenettelyn alaista osajärjestelmää varten hankintayksiköllä tai pääurakoitsijalla, jos sellaista käytetään, on oltava 5 kohdan mukainen suunnittelua, valmistusta, tuotteen lopputarkastusta ja testausta koskeva hyväksytty laatujärjestelmä, jota on valvottava 6 kohdan mukaisesti. Koko osajärjestelmähankkeesta vastaavalla pääurakoitsijalla (jolla on erityisesti vastuu osajärjestelmän integroinnista) on joka tapauksessa oltava suunnittelua ja valmistusta sekä tuotteen lopputarkastusta ja testausta koskeva hyväksytty laatujärjestelmä, jota on valvottava 6 kohdan mukaisesti. Mikäli hankintayksikkö on itse vastuussa koko osajärjestelmähankkeesta (erityisesti osajärjestelmän integroinnista) tai hankintayksikkö suoranaisesti osallistuu suunniteluun ja/tai tuotantoon (mukaan luettuna kokonpano ja asennus), sillä on oltava käytössä näitä toimintoja koskeva hyväksytty laatujärjestelmä, jota on valvottava 6 kohdan mukaisesti. Hakijoilta, jotka ovat mukana vain kokoonpanossa ja asennuksessa, vaaditaan ainoastaan valmistusta, tuotteen lopputarkastusta ja testausta koskeva hyväksytty laatujärjestelmä. |
4. |
EY-tarkastusmenettely |
4.1. |
Hankintayksikön on jätettävä valitsemalleen ilmoitetulle laitokselle osajärjestelmän EY-tarkastushakemus, joka koskee täydellistä laadunvarmistusta ja suunnittelun tarkastusta ja johon sisältyy 5.4 ja 6.6 kohdan mukainen laatujärjestelmien valvonnan koordinaatio. Hankintayksikön on ilmoitettava hankkeessa mukana oleville valmistajille valitsemastaan ilmoitetusta laitoksesta ja hakemuksesta. |
4.2. |
Hakemuksen avulla on voitava arvioida osajärjestelmän valmistusta, kokoonpanoa, asentamista, kunnossapitoa ja käyttöä sekä sitä, miten se täyttää YTE:n vaatimukset. Hakemukseen on sisällyttävä
|
4.3. |
Hankintayksikön on esitettävä asianmukaisen laboratorion tämän puolesta tekemien tutkimusten, tarkastusten ja testien tulokset (24), mukaan luettuina mahdollisesti vaadittujen tyyppitestien tulokset. |
4.4. |
Ilmoitetun laitoksen on tutkittava hakemus suunnittelun tarkastuksen osalta ja arvioitava testien tulokset. Jos suunnittelun tulos on sitä koskevan YTE:n ja direktiivin vaatimusten mukainen, sen on annettava hakijalle suunnittelun tarkastusraportti. Raportin on sisällettävä suunnittelutarkastuksen päätelmät, voimassaoloehdot, suunnittelukohteen tunnistetiedot sekä tarpeen mukaan kuvaus osajärjestelmän toiminnasta. Jos suunnittelun tarkastusraportti evätään hankintayksiköltä, ilmoitetun laitoksen on kerrottava tämän epäämisen yksityiskohtaiset syyt. Hakijalle on varattava mahdollisuus valitusmenettelyyn. |
5. |
Laatujärjestelmä |
5.1. |
Hankkeessa mahdollisesti mukana olevan hankintayksikön ja siinä mahdollisesti käytettävien pääurakoitsijoiden on jätettävä valitsemalleen ilmoitetulle laitokselle laatujärjestelmänsä arvioimista koskeva hakemus. Hakemukseen on sisällyttävä
Osapuolista, jotka ovat mukana vain osassa osajärjestelmähanketta, vaaditaan vain tätä osaa koskevat tiedot. |
5.2. |
Koko osajärjestelmähankkeesta vastaavan pääurakoitsijan tai hankintayksikön osalta laatujärjestelmän on varmistettava, että osajärjestelmä kokonaisuudessaan täyttää YTE:n vaatimukset. Muiden pääurakoitsijoiden laatujärjestelmiltä edellytetään, että ne varmistavat, että näiden panos osajärjestelmään on YTE:n vaatimusten mukainen. Kaikki hakijoiden soveltamat elementit, vaatimukset ja määräykset on dokumentoitava järjestelmällisesti kirjallisina toimintaohjeina, menettelyinä ja ohjeina. Tämän laatujärjestelmän dokumentaation avulla on voitava tulkita yksiselitteisesti laatuohjelmia, suunnitelmia, käsikirjoja ja tallenteita. Järjestelmän on erityisesti sisällettävä seuraavien seikkojen asianmukainen kuvaus:
Tutkimusten, testien ja tarkastusten on koskettava kaikkia seuraavia osa-alueita:
|
5.3. |
Hankintayksikön valitseman ilmoitetun laitoksen on tutkittava, kattaako hakijoiden laatujärjestelmän hyväksyntä ja valvonta riittävästi ja asianmukaisesti kaikki osajärjestelmään liittyvät 5.2 kohdan mukaiset vaiheet (26). Jos osajärjestelmän YTE:n vaatimusten mukaisuus perustuu useampaan kuin yhteen laatujärjestelmään, ilmoitetun laitoksen on erityisesti tutkittava seuraavat seikat:
|
5.4. |
Edellä 5.1 kohdassa mainitun ilmoitetun laitoksen on arvioitava laatujärjestelmä selvittääkseen, täyttääkö se 5.2 kohdassa esitetyt vaatimukset. Ilmoitetun laitoksen on katsottava, että laatujärjestelmä on vaatimusten mukainen, jos valmistaja toteuttaa suunnittelussa, tuotannossa, tuotteen lopputarkastuksessa ja testauksessa yhdenmukaistetun standardin EN/ISO 9001:2000 mukaista laatujärjestelmää, jossa otetaan huomioon sen yhteentoimivuuden osatekijän ominaispiirteet, johon sitä sovelletaan. Jos hakijalla on käytössä sertifioitu laatujärjestelmä, ilmoitetun laitoksen on otettava tämä huomioon arviointia tehdessään. Tarkastus on tehtävä nimenomaan kyseiselle osajärjestelmälle, ja hakijan panos siihen on otettava huomioon. Arviointiryhmässä on oltava ainakin yksi jäsen, jolla on kokemusta kyseisen tuotantotekniikan arvioimisesta. Arviointimenettelyyn on sisällyttävä tarkastuskäynti hakijan tiloihin. Arvioinnin tuloksesta on ilmoitettava hakijalle. Ilmoitukseen on sisällyttävä tarkastuksen päätelmät ja arviointipäätöksen perustelut. |
5.5. |
Hankintayksikön, mikäli se on mukana hankkeessa, ja pääurakoitsijoiden on vastattava hyväksytyn laatujärjestelmän mukaisista velvoitteista sekä järjestelmän pitämisestä asianmukaisena ja tehokkaana. Niiden on ilmoitettava laatujärjestelmän hyväksyneelle ilmoitetulle laitokselle kaikista merkittävistä muutoksista, jotka vaikuttavat siihen, täyttääkö osajärjestelmä annetut vaatimukset. Ilmoitetun laitoksen on arvioitava ehdotetut muutokset ja päätettävä, täyttääkö muutettu laatujärjestelmä edelleen 5.2 kohdan vaatimukset vai onko se arvioitava uudelleen. Ilmoitetun laitoksen on ilmoitettava päätöksestään hakijalle. Ilmoitukseen on sisällyttävä tutkimuksen johtopäätökset ja arviointipäätöksen perustelut. |
6. |
Ilmoitetun laitoksen vastuulla tapahtuva laatujärjestelmien valvonta |
6.1. |
Valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että hankintayksikkö, mikäli se on mukana hankkeessa, ja pääurakoitsijat täyttävät hyväksytystä laatujärjestelmästä seuraavat velvoitteensa. |
6.2. |
Hankintayksikön, mikäli se on mukana hankkeessa, ja pääurakoitsijoiden on lähetettävä (tai annettava lähettää) 5.1 kohdassa mainitulle ilmoitetulle laitokselle kaikki tähän tarvittavat asiakirjat sekä erityisesti osajärjestelmää koskevat toteutussuunnitelmat ja tekniset tiedot (sikäli kuin ne hakijan osajärjestelmähankkeeseen antaman panoksen kannalta ovat oleellisia), mukaan luettuna seuraavat tiedot:
|
6.3. |
Ilmoitetun laitoksen on suoritettava säännöllisiä tarkastuksia varmistaakseen, että hankintayksikkö, mikäli se on mukana hankkeessa, ja pääurakoitsijat ylläpitävät ja käyttävät laatujärjestelmää, sekä annettava näille tarkastuksista raportti. Kun näillä on käytössä sertifioitu laatujärjestelmä, ilmoitetun laitoksen on otettava tämä valvonnassa huomioon. Näitä tarkastuksia on suoritettava vähintään kerran vuodessa siten, että vähintään yksi 7 kohdan mukaisen EY-tarkastuksen alaisen osajärjestelmän tarkastus tehdään kunkin vaiheen (suunnittelu, valmistus, kokoonpano tai asennus) aikana. |
6.4. |
Lisäksi ilmoitettu laitos voi tehdä ennalta ilmoittamatta käyntejä hakijan (hakijoiden) 5.2 kohdassa mainittuihin tiloihin. Tällaisten käyntien aikana ilmoitettu laitos voi tarvittaessa tehdä täydellisiä tai osittaisia tarkastuksia sekä tehdä tai teettää testejä todentaakseen, että laatujärjestelmä toimii oikein. Ilmoitetun laitoksen on annettava hakijalle (hakijoille) asianmukainen raportti käynnistä, tarkastusraportti, ja/tai testiraportti. |
6.5. |
Mikäli hankintayksikön valitsema ja EY-tarkastuksesta vastaava ilmoitettu laitos ei itse valvo kaikkia 5 kohdassa mainittuja asiaan liittyviä laatujärjestelmiä, sen on koordinoitava kaikkien muiden tästä tehtävästä vastaavien ilmoitettujen laitosten valvontaa siten, että
Tähän koordinointiin sisältyvät seuraavat ilmoitetun laitoksen oikeudet:
|
7. |
Kohdassa 5.1 mainitun ilmoitetun laitoksen on aina päästävä tarkastuksia ja valvontaa varten suunnittelutiloihin, rakennustyömaille, tuotanto- ja kokoonpanotiloihin, asennustyömaille ja varastotiloihin sekä tarvittaessa esivalmistus- ja testaustiloihin ja yleensä kaikkiin tiloihin, jonne pääsyä se pitää tehtäviensä kannalta välttämättömänä hakijan osajärjestelmähankkeeseen antaman panoksen mukaan. |
8. |
Hankintayksikön, mikäli se on mukana hankkeessa, ja pääurakoitsijoiden on säilytettävä seuraavat asiakirjat kansallisia viranomaisia varten kymmenen vuotta sen jälkeen, kun viimeinen osajärjestelmä on valmistettu:
|
9. |
Jos osajärjestelmä täyttää YTE:n vaatimukset, ilmoitetun laitoksen on suunnittelun tarkastuksen sekä laatujärjestelmän (-järjestelmien) hyväksynnän ja valvonnan perusteella laadittava hankintayksikölle tarkoitettu vaatimustenmukaisuustodistus. Hankintayksikkö puolestaan laatii EY-tarkastusvakuutuksen, joka on tarkoitettu sen jäsenvaltion valvontaviranomaiselle, jonka alueella osajärjestelmä sijaitsee ja/tai toimii. EY-tarkastusvakuutus ja sen liitteenä olevat asiakirjat on varustettava allekirjoituksella ja päiväyksellä. Vakuutus on kirjoitettava samalla kielellä kuin tekniset asiakirjat, ja siinä on oltava vähintään direktiivin liitteen V mukaiset tiedot. |
10. |
Hankintayksikön valitseman ilmoitetun laitoksen on laadittava EY-tarkastusvakuutukseen liitettävät tekniset asiakirjat. Niihin on sisällyttävä vähintään direktiivin 18 artiklan 3 kohdan mukaiset tiedot ja erityisesti seuraavat tiedot:
|
11. |
Jokaisen ilmoitetun laitoksen on annettava toisille ilmoitetuille laitoksille olennaiset tiedot antamistaan, perumistaan tai eväämistään laatujärjestelmien hyväksynnöistä ja suunnittelun EY-tarkastusraporteista. Toiset ilmoitetut laitokset saavat pyynnöstä jäljennökset seuraavista asiakirjoista:
|
12. |
Kaikki vaatimustenmukaisuustodistuksen liitteenä olevat tallenteet on annettava hankintayksikölle. Hankintayksikön on säilytettävä mainittujen teknisten asiakirjojen jäljennöksiä niin kauan kuin osajärjestelmä on käytössä sekä lähetettävä jäljennös sitä pyytävälle jäsenvaltiolle. |
Moduuli SG: yksikkötarkastus
1. |
Tässä moduulissa kuvaillaan EY-tarkastusmenettely, jota noudattaen ilmoitettu laitos hankintayksikön tai tämän valtuutetun, yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan pyynnöstä tarkastaa ja todistaa, että hallintaa ja ohjausta koskeva osajärjestelmä:
ja voidaan ottaa käyttöön. |
2. |
Hankintayksikön (29) on jätettävä valitsemalleen ilmoitetulle laitokselle osajärjestelmän (yksikkötarkastuksena tehtävää) EY-tarkastusta koskeva hakemus. Hakemukseen on sisällyttävä seuraavat tiedot ja asiakirjat:
|
3. |
Teknisen dokumentaation avulla on voitava arvioida osajärjestelmän suunnittelua, valmistusta, asentamista ja käyttöä sekä sitä, miten se täyttää YTE:n vaatimukset. Tekniseen dokumentaatioon on sisällyttävä seuraavat osat:
Mikäli YTE edellyttää, että tekninen dokumentaatio sisältää muita tietoja, ne on lisättävä. |
4. |
Ilmoitetun laitoksen on tarkastettava hakemus ja tekninen dokumentaatio sekä yksilöitävä ne elementit, jotka on suunniteltu YTE:n ja eurooppalaisten eritelmien asiaa koskevien määräysten mukaisesti, sekä ne elementit, jotka on suunniteltu soveltamatta näiden eurooppalaisten eritelmien asiaa koskevia määräyksiä. Ilmoitetun laitoksen on tarkastettava osajärjestelmä ja ryhdyttävä (tai osallistuttava) asianmukaisiin ja välttämättömiin testeihin sen selvittämiseksi, että milloin asiaa koskevat eurooppalaiset eritelmät on valittu, niitä on todella sovellettu, ja että valitut ratkaisut ovat YTE:n vaatimusten mukaisia tapauksissa, joissa asianmukaisia eurooppalaisia eritelmiä ei ole sovellettu. YTE:n mukaan tehtävät tutkimukset, testit ja tarkastukset koskevat seuraavia osa-alueita:
Ilmoitetun laitoksen on otettava huomioon muiden itsenäisten ja valtuutettujen elinten aiemmin vastaavissa oloissa tekemät hyväksyttävät tarkastukset tai testit (31). Ilmoitettu laitos päättää sitten, käyttääkö se näiden tarkastusten tai testien tuloksia. Jos se hyväksyy tulokset, ilmoitetun laitoksen on tutkittava näiden aiemmin tehtyjen tarkastusten tai testien tuloksia ja päätettävä, ovatko ne YTE:n vaatimusten mukaisia. Kaikissa tapauksissa lopullinen vastuu niistä kuuluu ilmoitetulle laitokselle. |
5. |
Ilmoitettu laitos voi sopia hankintayksikön kanssa siitä, missä testit tehdään, sekä siitä, että hankintayksikkö tekee itse osajärjestelmän lopputestit ja YTE:n edellyttämät testit normaaleissa käytön aikaisissa oloissa ilmoitetun laitoksen valvonnassa ja sen läsnä ollessa. |
6. |
Ilmoitetun laitoksen on päästävä testauksia ja tarkastuksia varten suunnitteluosastoille, rakennustyömaille, tuotanto- ja kokoonpanotiloihin sekä asennustyömaille sekä tarvittaessa esivalmistus- ja testaustiloihin, jotta se voi suorittaa sille YTE:ssä määrätyt tehtävät. |
7. |
Jos osajärjestelmä täyttää YTE:n vaatimukset, ilmoitetun laitoksen on YTE:n ja/tai asiaa koskevien eurooppalaisten eritelmien vaatimusten mukaisesti tehtyjen testien, tarkastuksien ja tarkistusten perusteella laadittava hankintayksikölle tarkoitettu vaatimustenmukaisuustodistus. Hankintayksikkö puolestaan laatii EY-tarkastusvakuutuksen, joka on tarkoitettu sen jäsenvaltion valvontaviranomaiselle, jonka alueella osajärjestelmä sijaitsee ja/tai toimii. EY-tarkastusvakuutus ja sen liitteenä olevat asiakirjat on varustettava allekirjoituksella ja päiväyksellä. Vakuutus on kirjoitettava samalla kielellä kuin tekniset asiakirjat, ja siinä on oltava vähintään direktiivin liitteen V mukaiset tiedot. |
8. |
Ilmoitetun laitoksen on laadittava EY-tarkastusvakuutukseen liitettävät tekniset asiakirjat. Niihin on sisällyttävä vähintään direktiivin 18 artiklan 3 kohdan mukaiset tiedot ja erityisesti seuraavat tiedot:
|
9. |
Kaikki vaatimustenmukaisuustodistuksen liitteenä olevat tallenteet on annettava hankintayksikölle. Hankintayksikön on säilytettävä mainittujen teknisten asiakirjojen jäljennöksiä niin kauan kuin osajärjestelmä on käytössä sekä lähetettävä jäljennös sitä pyytävälle jäsenvaltiolle. |
(1) Eurooppalainen eritelmä määritellään direktiiveissä 96/48/EY ja 2001/16/EY. Suurten nopeuksien rautatiejärjestelmää koskevien YTE:ien soveltamisohjeessa selostetaan, kuinka eurooppalaisia eritelmiä käytetään.
(2) Eurooppalainen eritelmä määritellään direktiiveissä 96/48/EY ja 2001/16/EY. Suurten nopeuksien rautatiejärjestelmää koskevien YTE:ien soveltamisohjeessa selostetaan, kuinka eurooppalaisia eritelmiä käytetään.
(3) Valmistajan valinnanvapaus saattaa tiettyjen YTE:ien kohdalla olla rajoitettu.
(4) Eurooppalainen eritelmä määritellään direktiiveissä 96/48/EY ja 2001/16/EY. Suurten nopeuksien rautatiejärjestelmää koskevien YTE:ien soveltamisohjeessa selostetaan, kuinka eurooppalaisia eritelmiä käytetään.
(5) Eurooppalainen eritelmä määritellään direktiiveissä 96/48/EY ja 2001/16/EY. Suurten nopeuksien rautatiejärjestelmää koskevien YTE:ien soveltamisohjeessa selostetaan, kuinka eurooppalaisia eritelmiä käytetään.
(6) Tulokset voidaan esittää hakemusta jätettäessä tai myöhemmin.
(7) Olennaiset vaatimukset käyvät ilmi teknisistä parametreista, liitynnöistä ja suorituskykyvaatimuksista, jotka esitetään YTE:n 4 luvussa.
(8) Tätä moduulia voidaan käyttää tulevaisuudessa, kun suurten nopeuksien rautatiejärjestelmää koskevan direktiivin 96/48/EY YTE:t päivitetään.
(9) Tässä moduulissa ’hankintayksiköllä’ tarkoitetaan ”osajärjestelmän hankintayksikköä siten kuin se on direktiivissä määritelty, tai tämän yhteisöön sijoittautunutta edustajaa”.
(10) Asiaa koskevassa YTE:n osassa mahdollisesti määritellään erityisiä vaatimuksia tämän osalta.
(11) Eurooppalainen eritelmä määritellään direktiiveissä 96/48/EY ja 2001/16/EY. Suurten nopeuksien rautatiejärjestelmää koskevien YTE:ien soveltamisohjeessa selostetaan, kuinka eurooppalaisia eritelmiä käytetään.
(12) Olennaiset vaatimukset käyvät ilmi teknisistä parametreista, liitynnöistä ja suorituskykyvaatimuksista, jotka esitetään YTE:n 4 luvussa.
(13) Tätä moduulia voidaan käyttää tulevaisuudessa, kun suurten nopeuksien rautatiejärjestelmää koskevan direktiivin 96/48/EY YTE:t päivitetään.
(14) Tässä moduulissa ’hankintayksiköllä’ tarkoitetaan ”osajärjestelmän hankintayksikköä siten kuin se on direktiivissä määritelty, tai tämän yhteisöön sijoittautunutta edustajaa”.
(15) Liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n osalta ilmoitettu laitos voi osallistua veturien tai junien YTE:n asiaa koskevassa luvussa määritellyissä oloissa tehtävään käytönaikaiseen lopputestiin.
(16) Olennaiset vaatimukset käyvät ilmi teknisistä parametreista, liitynnöistä ja suorituskykyvaatimuksista, jotka esitetään YTE:n 4 luvussa.
(17) Tätä moduulia voidaan käyttää tulevaisuudessa, kun suurten nopeuksien rautatiejärjestelmää koskevan direktiivin 96/48/EY YTE:t päivitetään.
(18) Tässä moduulissa ’hankintayksiköllä’ tarkoitetaan ”osajärjestelmän hankintayksikköä siten kuin se on direktiivissä määritelty, tai tämän yhteisöön sijoittautunutta edustajaa”.
(19) Sanalla ’pääurakoitsijat’ tarkoitetaan yrityksiä, joiden toiminta edesauttaa YTE:n olennaisten vaatimusten täyttämistä. Näitä ovat yritykset, jotka vastaavat koko osajärjestelmähankkeesta sekä muut yritykset, jotka ovat mukana vain osassa osajärjestelmähanketta (esimerkiksi osajärjestelmän kokoonpanossa tai asennuksessa).
(20) Ilmoitettu laitos osallistuu liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n osalta erityisesti liikkuvan kaluston tai junan käytönaikaisiin lopputesteihin. Tämä käy ilmi YTE:n vastaavasta kohdasta.
(21) Olennaiset vaatimukset käyvät ilmi teknisistä parametreista, liitynnöistä ja suorituskykyvaatimuksista, jotka esitetään YTE:n 4 luvussa.
(22) Tätä moduulia voidaan käyttää tulevaisuudessa, kun suurten nopeuksien rautatiejärjestelmää koskevan direktiivin 96/48/EY YTE:t päivitetään.
(23) Tässä moduulissa ’hankintayksiköllä’ tarkoitetaan ”osajärjestelmän hankintayksikköä siten kuin se on direktiivissä määritelty, tai tämän yhteisöön sijoittautunutta edustajaa”.
(24) Tulokset voidaan esittää hakemusta jätettäessä tai myöhemmin.
(25) Eurooppalainen eritelmä määritellään direktiiveissä 96/48/EY ja 2001/16/EY. Suurten nopeuksien rautatiejärjestelmää koskevien YTE:ien soveltamisohjeessa selostetaan, kuinka eurooppalaisia eritelmiä käytetään.
(26) Liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n osalta ilmoitettu laitos voi osallistua liikkuvan kaluston tai junan YTE:n asiaa koskevassa luvussa määritellyissä oloissa tehtävään käytönaikaiseen lopputestiin.
(27) Olennaiset vaatimukset käyvät ilmi teknisistä parametreista, liitynnöistä ja suorituskykyvaatimuksista, jotka esitetään YTE:n 4 luvussa.
(28) Tätä moduulia voidaan käyttää tulevaisuudessa, kun suurten nopeuksien rautatiejärjestelmää koskevan direktiivin 96/48/EY YTE:t päivitetään.
(29) Tässä moduulissa ’hankintayksiköllä’ tarkoitetaan ”osajärjestelmän hankintayksikköä siten kuin se on direktiivissä määritelty, tai tämän yhteisöön sijoittautunutta edustajaa”.
(30) Eurooppalainen eritelmä määritellään direktiiveissä 96/48/EY ja 2001/16/EY. Suurten nopeuksien rautatiejärjestelmää koskevien YTE:ien soveltamisohjeessa selostetaan, kuinka eurooppalaisia eritelmiä käytetään.
(31) Aiempien tarkastusten ja testien luotettavuuteen olisi sovellettava samoja edellytyksiä kuin ilmoitettu laitos itse noudattaa alihankinnan osalta (ks. uutta lähestymistapaa koskevan sinisen kirjan 6.5 kohta); erityisesti ilmoitettu laitos saa ottaa nämä asianmukaiset todisteet huomioon vain siinä tapauksessa, että mainitut elimet noudattavat samoja itsenäisyyttä ja valtuutusta koskevia kriteerejä kuin ilmoitetut laitokset.
LIITE F
VAATIMUSTENMUKAISUUDEN ARVIOINTIMENETTELY
Kunnossapitojärjestelyjen arviointi
1. |
Tämä vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely koskee menettelyn sitä osaa, jolla ilmoitettu laitos varmistaa, että aiottua kunnossapitoa edustavat tehdyt kunnossapitojärjestelyt täyttävät asiaa koskevan YTE:n vaatimukset ja että niillä varmistetaan se, että osajärjestelmä koko elinikänsä ajan on perusparametrien mukainen ja täyttää olennaiset vaatimukset. |
2. |
Kunnossapitojärjestelyjä ehdottavan hankintayksikön (tai tämän valtuutetun, yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan) on jätettävä kunnossapitojärjestelyjen arviointia koskeva hakemus ilmoitetulle laitokselle. Hakemukseen on sisällyttävä seuraavat tiedot ja asiakirjat:
Hakemukseen liitettävän kunnossapitojärjestelyjä koskevan dokumentaation on oltava hakijan hyväksymä lopullinen versio. Ilmoitettu laitos voi pyytää lisäkappaleita, jos niitä tarvitaan arvioinnissa. |
3. |
Kunnossapitojärjestelyjä koskevan dokumentaation on sisällettävä vähintään seuraavat osat:
|
4. |
Teknisen dokumentaation avulla on voitava arvioida sitä, kuinka kunnossapitojärjestelyt täyttävät YTE:n vaatimukset. Dokumentaation on katettava kunnossapitojärjestelyjen kehittämisen eri vaiheet niiltä osin kuin se tämän arvioinnin kannalta on oleellista. Kunnossapitojärjestelyjen perusteluna toimivan teknisen dokumentaation on sisällettävä seuraavat tiedot:
|
5. |
Ilmoitetun laitoksen velvollisuudet:
|
6. |
Jos kunnossapitojärjestelyt ovat YTE:n määräysten mukaisia, ilmoitetun laitoksen on annettava hakijalle kunnossapitojärjestelyjen tarkastustodistus. Todistuksessa on oltava hankintayksikön nimi ja osoite, tarkastuksen päätelmät, todistuksen voimassaolon ehdot, kunnossa pidettävän osajärjestelmän viitetiedot ja hyväksyttyjen kunnossapitojärjestelyjen yksilöimiseen tarvittavat tiedot. Teknisen dokumentaation oleelliset osat, mukaan luettuna kunnossapitojärjestelyjen kuvaus ja niiden käyttöönoton ehdot, on liitettävä todistukseen, ja ilmoitetun laitoksen on säilytettävä niiden jäljennöstä. Jos hankintayksiköltä evätään kunnossapitojärjestelyjen tarkastustodistus, ilmoitetun laitoksen on kerrottava tämän epäämisen yksityiskohtaiset syyt. Hakijalle on varattava mahdollisuus valitusmenettelyyn. |
(1) Tämän vuoksi kunnossapitojärjestelyissä on määriteltävä esimerkiksi seuraavat seikat:
— |
käyttöönottoa koskevat menettelyt ja ohjeet |
— |
koulutus- tai pätevyysvaatimukset |
— |
kunnossapitojärjestelyjen eri vaiheiden toteuttamisen yhteydessä tehtävät tarkistukset, kelpuutukset, valvonta, tarkastukset, testit ja muistiinpanot sekä osajärjestelmän hyväksyntäkriteerit |
— |
kunnossapitotöissä tai testeissä käytettävien erityisten työkalujen tai tarvikkeiden käyttöä koskevat ehdot. |
LIITE G
AVOIMET KYSYMYKSET
AVOIMEN KYSYMYKSEN KIIREELLISYYS
On tehtävä ero kahden eri kiireellisyysasteen välillä:
Kiireellisyysaste 1 (P1): kiireellisin osa
Kiireellisyysaste 2 (P2): vähemmän kiireellinen osa
Liitännät
4.3 kohta
Tasoristeyksien toiminnallisuus (P1)
Liitännät käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevaan YTE:ään (P1)
Liitännät liikkuvan kaluston vetoyksikköjen ja matkustajavaunujen YTE:ään (P1)
Liite A
1 kohta |
Teknisen toiminnallisuuden eritelmä (FRS) (tasoristeyksiä koskeva) (P1, joka liittyy tasoristeyksiin) |
16 kohta |
Eurosilmukkaa koskeva FFFIS-eritelmä on tällä hetkellä luonnosvaiheessa (UNISIG SUBSET-044 versio 2.1.0) taajuuskaistan muuttumisen takia. Siitä tulee laillisesti sitova sitten, kun avoimet kysymykset (esim. taajuuksien jakaminen, yhteensopivuus entisten järjestelmien kanssa, ristiintestaus) on ratkaistu ja lopullinen versio laadittu. Kaikki mukana olevat osapuolet ovat sitoutuneet tukemaan ponnistuksia lopullisen version laatimiseksi vuoden 2005 puoliväliin mennessä. |
24 kohta |
Heräämistä koskeva selvennys- ja muutoseritelmä (P1) |
B32 kohta |
Viitteitä koskevat ohjeet (P1) |
36 kohta |
STM:n testausta koskeva eritelmä (P1) |
28 kohta |
Luotettavuus- ja käytettävyysvaatimukset (P1) |
41 kohta |
55 kohtaan liittyvä rekisteröintilaitteen testauseritelmä (P1) |
42 kohta |
Ajoturvatoiminnon vaatimukset (P2) |
44 kohta |
Matkan mittauksen FIS-eritelmä (P2) |
45 kohta |
K-liitäntä (P1) |
47 kohta |
Yhteentoimivuuden edellyttämän riski- ja vaara-analyysin vaatimukset (P1) |
48 kohta |
Siirrettävien GSM-R-laitteiden testieritelmä (P1) |
50 kohta |
Eurosilmukan testieritelmä (P1) |
51 kohta |
Kuljettajan käyttöliittymän ergonomiset näkökohdat (P1) |
53 kohta |
UIC:n valvomat ETCS-muuttujien arvot (P1) |
54 kohta |
Palvelujen laatu, käyttäjän vaatimukset (alustavasti) (P1) |
55 kohta |
Veturitietojen rekisteröintilaitteen versiovaatimukset (kokonaisuuden osalta P1) |
57 kohta |
Junan ERTMS-laitteiden esiasennusta koskevat vaatimukset (P1) |
58 kohta |
Radiosuojastuskeskusten välinen liitäntä (P1) |
59 kohta |
Radanvarressa olevien ERTMS-laitteiden esiasennusta koskevat vaatimukset (P1) |
60 kohta |
ETCS-versionhallinta (P1) |
61 kohta |
GSM-R-versionhallinta (P1) |
GSM-R:
GSM-R-verkkojen välinen yhdysliikenne ja verkkovierailut (P1)
Rajojen ylittäminen (P1)
GSM-R-laitteiden käyttöä koskevat säännöt (P1)
GPRS ja ASCI (P2)
GSM-R-versionhallinta (muutoksenhallinta) (P1)
Liite A — lisäys 1: (P1)
2.1.5. |
Akselivälin ja pyörän halkaisijan suhde |
3.2.1. |
Metalliton tila pyörien ympärillä |
3.3.1. |
Kulkuneuvon metalliosien paino |
3.5.5. |
Vetureita ja junayksikköjä koskevat lisävaatimukset |
4.1. |
Hiekoituslaitteiden käyttö |
4.2.1. |
Komposiittimateriaaleista valmistettujen jarrukenkien käyttö |
5.1.1. |
Sähkömagneettiset häiriöt (sähköradan ajovirta) |
5.3.1. |
Sähkömagneettiset häiriöt (sähköiset, magneettiset ja sähkömagneettiset kentät) |
Liite A — lisäys 2: (P1)
Kuumakäynti-ilmaisin
Liite B, osa 4
ETCS luokan 1 ohjaus- ja hallintalaitteisiin liittyvät avoimet kysymykset
Eräiden ETCS-muuttujien arvot (P1)
Lisäliitännät
Henkilökunnan turvajärjestelmien toiminnot ja liitännät merkinantojärjestelmän kanssa (P2)
Liitäntä käyttöjarruun. Tätä asiaa on tutkittava liikkuvaan kalustoa koskevan YTE:n käsittelyn yhteydessä.
LIITE H
ETCS-VERKKOKÄYTÄVIEN YHDISTELMÄ
Päätöksen N:o 884/2004/EY liitteen II mukaiset ETCS-verkon tavanomaiset rataosuudet (1)
Rautatiereitti Berliini–Verona/Milano–Bologna–Napoli–Messina–Palermo
— |
Halle/Leipzig–Nürnberg |
— |
Nürnberg–München |
— |
München–Kufstein |
— |
Kufstein–Innsbruck |
— |
Brenner–tunneli, rajan ylitttävä osuus |
— |
Verona–Napoli |
— |
Milano–Bologna |
Betuwen rata
Rautatiereitti Lyon–Trieste–Divača/Koper–Divača–Ljubljana–Budapest–Ukrainan raja
— |
Lyon–St Jean de Maurienne |
— |
Mont–Cenisin tunneli, rajan ylittävä osuus |
— |
Bussoleno–Torino |
— |
Torino–Venetsia |
— |
Venezia–Ronchi Sud–Trieste Divača |
— |
Koper–Divača–Ljubljana |
— |
Ljubljana–Budapest |
Monimuotoliikennereitti Portugali/Espanja–muu Eurooppa
— |
La Coruña–Porto |
— |
Porto–Valladolid |
Pohjoismaiden kolmio, rautatie-/maantiereitti
— |
Rautatiehankeet Ruotsissa, mukaan luettuna Tukholma–Malmö, Tukholma–Charlottenberg (Norjan raja) ja Kornsjö (Norjan raja)–Göteborg–Malmö. |
— |
Kerava–Lahti |
— |
Helsinki–Vainikkala (Venäjän raja) |
Tavaraliikenteen rautatiereitti Sines–Madrid–Pariisi
— |
Uusi suuren kapasiteetin omaava rautatiereitti Pyreneiden yli |
— |
Sines–Badajoz |
— |
Algeciras–Bobadilla |
Rautatiereitti Pariisi–Strasbourg–Stuttgart–Wien–Bratislava
— |
Baudrecourt–Strasbourg–Stuttgart, raja ylittävänä osuutena Kehlin silta |
— |
Stuttgart–Ulm |
— |
München–Salzburg, rajan ylittävä osuus |
— |
Salzburg–Wien |
— |
Wien–Bratislava, rajan ylittävä osuus |
Fehmarninsalmen rautatiereitti
— |
Fehmarninsalmen kiinteä rautatie-/maantieyhteys |
— |
Juutinraumasta lähtevä liityntärautatie Tanskassa |
— |
Hampurista lähtevä liityntärautatie Saksassa |
— |
Rautatie Hannover–Hampuri/Bremen |
Rautatiereitti Ateena–Sofia–Budapest–Wien–Praha–Nürnberg/Dresden
— |
Kreikan/Bulgarian raja–Kulata–Sofia–Vidin/Calafat |
— |
Curtici–Brasov (kohti Bukarestia ja Constantaa) |
— |
Budapest–Wien, rajan ylittävä osuus |
— |
Břeclav–Praha–Nürnberg, rajan ylittävä osuus Nürnberg–Praha |
— |
Rautatiereitti Praha–Linz |
Rautatiereitti Gdansk–Varsova–Brno/Bratislava–Wien
— |
Rautatie Gdansk–Varsova–Katowice |
— |
Rautatie Katowice–Břeclav |
— |
Rautatie Katowice–Žilina–Nové Město n.V. |
Rautatiereitti Lyon/Genova–Basel–Duisburg–Rotterdam/Antwerpen
— |
Lyon–Mulhouse–Mülheim (2), rajan ylittävänä osuutena Mulhouse–Mülheim |
— |
Genova–Milano/Novara–Sveitsin raja |
— |
Basel–Karlsruhe |
— |
Frankfurt (tai Mainz)–Mannheim |
— |
Duisburg–Emmerich |
— |
”Rautateiden Rein” Rheidt–Antwerpen, rajan ylittävä osuus |
Rautatie-/maantiereitti Irlanti/Yhdistynyt kuningaskunta/Manner-Eurooppa
— |
Felixstowe–Nuneaton |
— |
Crewe–Holyhead |
”Rail Baltica”, rautatiereitti Varsova–Kaunas–Riika–Tallinna–Helsinki
— |
Varsova–Kaunas–Vilna |
— |
Kaunas–Riika |
— |
Riika–Tallinna |
”Eurocaprail”, rautatiereitti Bryssel–Luxemburg–Strasbourg
— |
Bryssel–Luxemburg–Strasburg (2012) |
Päätöksen N:o 884/2004/EY liitteeseen II sisältymättömät ETCS-verkon tavanomaiset rataosuudet Ryhmä I (3)
Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän liikennekäytävä II — E20 Berliini–Warsova-reitillä Puolassa
Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän liikennekäytävä III — E30 länsirajan (Zgorzelec) ja Krakovan välillä Puolassa
TINA/AGTC-kaksiraiteinen rata CE-59 — pohjois-eteläsuuntainen liikenne Skandinaviasta Balkanin maihin ja Puolaan
Budapest–Bukarest–Constanta (osa yleiseurooppalaista liikennekäytävää IV)
Ljubljana–Zagreb/Belgrad/Bar/Skopje–Tessalonika (osa yleiseurooppalaista liikennekäytävää X)
Päätöksen N:o 884/2004/EY liitteeseen II sisältymättömät ETCS-verkon tavanomaiset rataosuudet Ryhmä II
Antwerpen–Athus/Bettembourg–Basel–Milano
Hallsberg/Mjölby, Ruotsi
ETCS Juutinrauman reitillä läpi Tanskan käyttäen Ison Beltin yhteyttä
Aachen–Horka/Frankfurt (O), Saksa
Saksa
— |
Kehl–Salzburg |
— |
Flensburg–Kufstein |
— |
Emmerich–Basel, osia Saksan läpi kulkevasta rietistä |
— |
Hampuri–Bad Schandau |
— |
Darmstart–Passau |
Ranska
— |
Metz–Dijon–Lion–Avignon–Perpignan (Espanjan raja) |
— |
Le Havre–Rouen–Amien–Arras |
— |
Pariisi–Tours–Bordeaux–Dax |
— |
Pariisi–Remis–Metz (TGV EST) |
— |
Pariisi–Macon–Lion (TGV Sud-Est) |
— |
Calais–Metz |
Tukholma–Nyland–Uumaja
ETCS-verkon suurten nopeuksien rataosuudet (4)
Suurnopeuksinen rautatiereitti Pariiisi–Bryssel–Köln–Amsterdam–Lontoo
— |
Kanaalin tunneli–Lontoo |
— |
Bryssel–Liège–Köln |
— |
Bryssel–Rotterdam–Amsterdam |
Lounais-Euroopan suurnopeuksinen rautatiereitti
— |
Lissabon/Porto–Madrid |
— |
Madrid–Barcelona |
— |
Cordoba–Sevilla |
— |
Barcelona–Figueras–Perpignan |
— |
Perpignan–Montpellier |
— |
Montpellier–Nîmes |
— |
Madrid–Vitoria–Irún/Hendaye |
— |
Irún/Hendaye–Dax, rajan ylittävä osuus |
— |
Dax–Bordeaux |
— |
Bordeaux–Tours |
Itäinen rautatiereitti
— |
Pariisi–Baudrecourt |
— |
Metz–Luxemburg |
— |
Saarbrücken–Mannheim |
Länsirannikon päärata
Suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän yhteentoimivuus Pyreneiden niemimaalla
— |
Madrid–Andalusia |
— |
Koillinen |
— |
Madrid–Levante ja Välimeri |
— |
Pohjoinen/kaakkoinen liikennekäytävä, mukaan luettuna Vigo–Porto |
— |
Extremadura |
(1) ERTMS/ETCS-järjestelmän käyttöönottoa tähän luetteloon sisältyvien hankkeiden suurten nopeuksien rataosuuksilla koskee päätös 2002/731/EY.
(2) Sisältää suurnopeusjunayhteyden Rein–Rhône ilman sen läntistä haaraa.
(3) Kokonaan tai osittain jäsenvaltioiden alueella olevat hankkeet, joita asetus (EY) N:o 1260/1999 ja (EY) N:o 1260/1999 (koheesiorahastot) koskevat.
(4) Käyttöönottoa koskee päätös 2002/731/EY.