13.10.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 282/1

(1)

Neuvosto otti heinäkuussa 2000 asetuksella (EY) N:o 1522/2000 (2) käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Australiasta, Indonesiasta ja Thaimaasta peräisin olevien polyesteriä olevien synteettikatkokuitujen, jäljempänä ’polyesterikatkokuidut’, tuonnissa. Tutkimus, joka johti näihin toimenpiteisiin, on jäljempänä ’alkuperäinen tutkimus 1’.

(2)

Neuvosto otti joulukuussa 2000 asetuksella (EY) N:o 2852/2000 (3) käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Intiasta ja Korean tasavallasta peräisin olevien polyesterikatkokuitujen tuonnissa. Tutkimus, joka johti näihin toimenpiteisiin, on jäljempänä ’alkuperäinen tutkimus 2’.

(3)

Asetuksella (EY) N:o 2852/2000 käyttöön otetut toimenpiteet käsittivät arvotullin lukuun ottamatta tuontia, joka on peräisin yhdeltä intialaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta, jonka sitoumus hyväksyttiin komission päätöksellä 2000/818/EY (4). Sekä polkumyyntiä että vahinkoa koskeneen välivaiheen tarkastelun jälkeen Korean tasavallasta peräisin olevassa tuonnissa käyttöön otettuja toimenpiteitä on muutettu, ja niiden voimassaoloa on jatkettu neuvoston asetuksella (EY) N:o 428/2005 (5) viiden vuoden ajaksi.

(4)

Sen jälkeen, kun toimenpiteiden voimassaolon lähestyvästä päättymisestä oli julkaistu kaksi ilmoitusta, joista toinen koski Australiasta, Indonesiasta ja Thaimaasta peräisin olevien polyesterikatkokuitujen tuonnissa sovellettavia polkumyyntitoimenpiteitä (6) ja toinen Intiasta peräisin olevien polyesterikatkokuitujen tuonnissa sovellettavia polkumyyntitoimenpiteitä (7), komissio otti vastaan 13 päivänä huhtikuuta 2005 ja 23 päivänä syyskuuta 2005 perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaiset pyynnöt toimenpiteiden tarkastelusta.

(5)

Pyynnöt esitti kansainvälinen raion- ja synteettikuitukomitea CIRFS (Comité International de la Rayonne et des Fibres Synthétiques) edustaen tuottajia, joiden tuotanto muodostaa pääosan eli tässä tapauksessa yli 50 prosenttia yhteisön koko polyesterikatkokuitujen tuotannosta. Pyynnöt perustuivat siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon toistumiseen.

(6)

Lisäksi otettiin vastaan asetuksen (EY) N:o 1522/2000 osittaista välivaiheen tarkastelua koskeva pyyntö, jonka esitti voimassa olevien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden kohteena oleva thaimaalainen polyesterikatkokuitujen tuottaja Tuntex (Thailand) Public Company Limited (jäljempänä ’Tuntex’).

(7)

Tuntex toimitti perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisessa pyynnössä alustavaa näyttöä väitteilleen, joiden mukaan toimenpiteiden käyttöönoton perusteena olleet olosuhteet ovat sen osalta muuttuneet ja muutokset ovat pysyviä. Tuntex toimitti näytön siitä, että sen omiin kustannuksiin / kotimarkkinahintoihin perustuvan normaaliarvon ja kolmanteen maahan suuntautuvan viennin hintojen vertailu johtaisi polkumyynnin vähenemiseen huomattavasti alle voimassa olevan toimenpiteen tason (27,7 prosenttia). Tuntex väitti, että polkumyynnin vaikutusten tasaaminen ei tästä syystä enää edellytä nykyisen tasoisten, aiemmin määritettyyn polkumyynnin tasoon perustuvien toimenpiteiden soveltamista.

(8)

Kuultuaan neuvoa-antavaa komiteaa komissio päätti, että perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisten kahden tarkastelun sekä perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisen, polkumyyntiin rajatun tarkastelun vireille panemiseksi oli olemassa riittävä näyttö, mistä syystä se pani kyseiset kolme tarkastelua vireille Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistuilla ilmoituksilla (8).

(9)

Komissio ilmoitti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevien tarkastelujen vireillepanosta virallisesti niille Australiassa, Intiassa, Indonesiassa ja Thaimaassa toimiville tuottajille sekä yhteisön tuojille, käyttäjille ja näiden järjestöille, joita asian tiedettiin koskevan, samoin kuin kyseisten viejämaiden edustajille, CIRFS:lle ja tiedossa olleille yhteisön tuottajille. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi tarkastelujen vireillepanoa koskevissa ilmoituksissa asetetussa määräajassa.

(10)

Komissio ilmoitti osittaisen välivaiheen tarkastelun vireillepanosta virallisesti Tuntexille ja viejämaan edustajille. Asianomaisille osapuolille annettiin myös tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi tarkastelun vireillepanoa koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(11)

Koska toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevia tarkasteluja käsittelevissä pyynnöissä oli lueteltu lukuisia Intiassa, Indonesiassa ja Thaimaassa toimivia tuottajia ja yhteisön tuottajia ja koska yhteisössä toimii lukuisia polyesterikatkokuitujen tuojia, joita asian tiedettiin koskevan, komissio katsoi asianmukaiseksi tutkia perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti, oliko tässä tapauksessa syytä käyttää otantamenetelmää. Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi edellä mainittuja osapuolia ilmoittautumaan perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti 15 päivän kuluessa tarkastelujen vireillepanosta ja toimittamaan komissiolle vireillepanoa koskevissa ilmoituksissa pyydetyt tiedot.

(12)

Toimitettujen tietojen tarkastelun perusteella, ja ottaen huomioon yhteistyössä toimineiden ja yhteistyöhalustaan ilmoittaneiden intialaisten, indonesialaisten ja thaimaalaisten tuottajien vähäisen määrän, päätettiin, ettei otanta ollut kyseisten maiden tuottajien osalta tarpeen.

(13)

Yksikään tuoja ei toimittanut komissiolle vireillepanoa koskevissa ilmoituksissa pyydettyjä tietoja, minkä vuoksi tuojia koskeva otanta ei ollut tarpeen. Yksikään tuoja ei toiminut yhteistyössä näissä tarkasteluissa.

(14)

Kymmenen yhteisön tuottajaa toimitti täytetyt otantalomakkeet ja suostui virallisesti jatkamaan yhteistyötä tutkimuksessa. Kyseisistä kymmenestä yrityksestä valittiin otokseen viisi yritystä, joiden todettiin edustavan yhteisön tuotannonalaa polyesterikatkokuitujen tuotannon määrän ja yhteisössä tapahtuvan myynnin suhteen. Otos käsitti suurimman mahdollisen yhteisön polyesterikatkokuitujen tuottajien tuotanto- ja myyntimäärän, joka voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa.

(15)

Kyselylomakkeet lähetettiin viidelle otokseen kuuluvalle yhteisön tuottajalle, Australiassa toimiville tuottajille ja otannassa oman maansa osalta yhteistyössä toimineille tuottajille sekä tiedossa oleville käyttäjille. Viittä otokseen kuulumatonta yhteisön tuottajaa pyydettiin toimittamaan tietoja tietyistä vahingon indikaattoreista ja esittämään näkemyksensä polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden kumoamisen tai jatkamisen vaikutuksista.

(16)

Vastaukset saatiin neljältä viidestä otokseen valitulta yhteisön tuottajalta (otos edusti 38:aa prosenttia yhteisön tuotannosta ja myynnistä), yhdeltä Australiassa toimivalta tuottajalta, kolmelta Intiassa toimivalta tuottajalta, neljältä Indonesiassa toimivalta tuottajalta, neljältä Thaimaassa toimivalta tuottajalta (kaksi niistä oli etuyhteydessä) ja kahdeksalta käyttäjältä. Kaksi käyttäjien järjestöä esitti huomioita. Lisäksi neljä viidestä otokseen kuulumattomasta yhteisön tuottajasta toimitti pyydetyt tiedot (yhteistyössä toimineet tuottajat edustivat 60:tä prosenttia yhteisön tuotannosta).

(17)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki tutkimuksensa kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot ja teki tarkastuskäyntejä seuraavien yritysten toimitiloihin:

(18)

Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevissa tarkasteluissa polkumyynnin ja vahingon jatkumista ja/tai toistumista koskeva tutkimus käsitti 1. heinäkuuta 2004 ja 30. kesäkuuta 2005 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittävien kehityssuuntien tarkastelu käsitti 1. tammikuuta 2002 ja tutkimusajanjakson lopun välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’. Osittaisessa välivaiheen tarkastelussa polkumyynnin tutkimiseen käytetty tutkimusajanjakso on sama kuin toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevien tarkastelujen tutkimusajanjakso.

(19)

Tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmä vastaa edellä 1 ja 2 kappaleessa mainituissa alkuperäisissä tutkimuksissa käytettyä määritelmää.

(20)

Tarkasteltavana oleva tuote on Australiasta, Intiasta, Indonesiasta ja Thaimaasta peräisin olevat karstaamattomat, kampaamattomat tai muuten kehruuta varten käsittelemättömät polyesteriä olevat synteettikatkokuidut, jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodiin 5503 20 00. Niistä käytetään yleisesti nimitystä polyesterikatkokuidut.

(21)

Polyesterikatkokuituja käytetään perusmateriaalina tekstiilituotteiden valmistuksen eri vaiheissa. Polyesterikatkokuituja käytetään joko kehruuseen eli tekstiilien tuotannossa käytettävän filamentin valmistukseen, jolloin niihin voidaan yhdistää myös muita kuituja kuten puuvillaa tai villaa, tai kuitukangastarkoituksiin (nk. non-woven) esimerkiksi täyteaineena (täytekuitu) eli tiettyjen tekstiilituotteiden kuten tyynyjen, auton istuinten ja takkien pehmusteina tai toppauksina.

(22)

Tuotetta myydään eri lajeina, jotka voidaan erottaa toisistaan erilaisten ominaisuuksien perusteella (esimerkiksi denier tai desitex, vetolujuus, kiilto ja silikonikäsittely). Tuotannon näkökulmasta voidaan erottaa toisistaan ensiöraaka-aineista valmistetut polyesterikatkokuidut sekä kierrätetystä polyesteristä valmistetut uusiopolyesterikatkokuidut. Lisäksi tuote voi olla ykköslaatua tai kuulua alempaan laatuluokkaan.

(23)

Tutkimus osoitti, että kaikki edellä 20 kappaleessa määritellyn tarkasteltavana olevan tuotteen lajit ovat edellisessä kappaleessa määritellyistä eroista huolimatta fyysisiltä ja kemiallisilta perusominaisuuksiltaan ja käyttötarkoituksiltaan samanlaisia. Tämän vuoksi tarkasteltavana olevan tuotteen kaikkia lajeja pidetään näissä tarkasteluissa yhtenä ja samana tuotteena.

(24)

Kyseessä olevat tarkastelut osoittivat, että tarkasteltavana olevalla tuotteella ja tarkasteltavina olevien maiden tuottamilla ja niiden kotimarkkinoilla myydyillä polyesterikatkokuiduilla sekä yhteisön tuottajien tuottamilla ja yhteisön markkinoilla myymillä polyesterikatkokuiduilla on samat fyysiset ja kemialliset perusominaisuudet ja samat käyttötarkoitukset. Tämän vuoksi kyseisten tuotteiden katsotaan olevan perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

(25)

Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevissa tarkasteluissa tutkittiin perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, esiintyikö polkumyyntiä kyseisellä hetkellä ja johtaisiko toimenpiteiden voimassaolon päättyminen todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen tai toistumiseen.

(26)

Tutkimusajanjakson aikana yhteisöön vietiin vain vähäisiä määriä Australiasta, Intiasta, Indonesiasta ja Thaimaasta (’tarkasteltavina olevat maat’) peräisin olevia polyesterikatkokuituja. Eurostatin mukaan tuonti tarkasteltavina olevista maista oli tutkimusajanjakson aikana vain 1 056 tonnia (0,1 prosenttia yhteisön kulutuksesta), kun taas alkuperäisten tutkimusten tutkimusajanjaksojen aikana tuonnin määrä oli yli 69 000 tonnia.

(27)

Yhteistyössä toimineilla tuottajilla ei joko ollut polyesterikatkokuitujen yhteisöön suuntautuvaa vientimyyntiä ollenkaan tutkimusajanjakson aikana tai se oli vähäistä, minkä vuoksi edustavien polkumyyntilaskelmien tekeminen polkumyynnin jatkumisen todennäköisyyden määrittämistä varten oli mahdotonta.

(28)

Polkumyynnin jatkumisen todennäköisyyttä määritettäessä otettiin sen vuoksi huomioon muun muassa vientihinnat muihin kolmansiin maihin.

(29)

Ottaen huomioon jäljempänä esitetyt toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevien tarkastelujen päätelmät katsottiin, että on tarpeetonta jatkaa Tuntexin pyytämää välivaiheen tarkastelua.

(30)

Ainoa australialainen polyesterikatkokuitujen tuottaja on vuonna 2003 lopettanut polyesterikatkokuitujen viennin kaikille markkinoille, yhteisö mukaan luettuna. Yritys on investoinut uuteen joustavaan tuotantolinjaan, jonka avulla on ilmeisesti tarkoitus kattaa vain yksi maantieteellinen alue Australian polyesterikatkokuitujen markkinoista; kyseessä on lähinnä Victorian osavaltio, jossa yritys sijaitsee.

(31)

Koska tutkimusajanjakson aikana ei ollut polyesterikatkokuitujen vientiä mihinkään maahan, Australian kotimarkkinahintoja verrattiin yhteisön tuottajien keskihintaan tutkimusajanjakson aikana ja niiden havaittiin olevan huomattavasti alhaisemmat kuin kyseinen keskihinta; Australian kotimarkkinahinnat olivat tappiollisia mutta ylittivät muuttuvat kustannukset. Tämä tarkoittaa, että yrityksellä saattaa olla kannustin käynnistää yhteisöön suuntautuva vienti jossain määrin uudelleen siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumotaan. Kuten jäljempänä 32 kappaleessa todetaan, yrityksellä ei kuitenkaan ole kapasiteettia alkaa jälleen viedä merkittäviä määriä yhteisöön.

(32)

Vaikka australialaisen tuottajan kapasiteetin käyttöaste ei tutkimusajanjakson aikana ollut kovin korkea, on todettava, että käytettävissä ollut vapaa kapasiteetti on yhteisön kulutukseen verrattuna pieni (huomattavasti alle 0,5 prosentin). Vaikka tämä vapaa kapasiteetti myytäisiin kokonaisuudessaan polkumyyntihintaan yhteisöön voimassa olevien toimenpiteiden kumoamisen jälkeen, vaikutukset yhteisön markkinoilla olisivat vähäiset. Varastojen suuruus ei ole tarkoituksenmukainen indikaattori Australiassa tuotettujen polyesterikatkokuitujen tapauksessa, sillä tuotetta myydään pääasiassa asiakastilausten perusteella.

(33)

On myös muistettava, että yritys ei ole vuoden 2003 jälkeen vienyt polyesterikatkokuituja mihinkään kolmanteen maahan siitä huolimatta, että kyseisenä aikana on ollut käytettävissä vastaavaa vapaata kapasiteettia. Näin ollen päätellään, että on epätodennäköistä, että Australiasta yhteisöön tapahtunut polyesterikatkokuitujen polkumyynti alkaisi merkittävissä määrin uudelleen, mikäli voimassa olevat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet kumottaisiin.

(34)

Kolme intialaista polyesterikatkokuitujen tuottajaa toimi tutkimuksessa yhteistyössä. Kahdella niistä oli vähäistä vientimyyntiä yhteisöön tutkimusajanjakson aikana; kolmannella ei ollut vientiä yhteisöön. On huomattava, että yhdellä näistä yhteistyössä toimineista tuottajista oli kolme etuyhteydessä olevaa yritystä, jotka tuottivat polyesterikatkokuituja Intiassa. Kyseisiä etuyhteydessä olevia tuottajia ei kuitenkaan tutkittu erikseen, sillä vain yhdellä niistä oli tutkimusajanjakson aikana polyesterikatkokuitujen – varsin vähäistä – suoraa myyntiä, joka suuntautui kokonaisuudessaan kotimarkkinoille.

(35)

On tiedossa, että Intiassa oli tutkimusajanjakson aikana ainakin yksi pieni polyesterikatkokuitujen tuottaja, joka ei toiminut yhteistyössä tutkimuksessa. Yhteistyöhön osallistumattomien tuottajien tapauksessa käytiin läpi tiedot, joita oli saatavilla Eurostatista ja muista lähteistä. Kun niiden perusteella tarkasteltiin polyesterikatkokuitujen vientiä Intiasta yhteisöön, havaittiin, että muiden kuin yhteistyössä toimineiden intialaisten tuottajien vienti oli myös vähäistä tutkimusajanjakson aikana. Yhteistyöhön osallistumattomien yritysten tuotantokapasiteetista, tuotantomääristä, varastoista ja myynnistä ei kuitenkaan ollut saatavilla luotettavia tietoja. Koska päinvastaisesta kehityksestä ei ollut viitteitä, katsottiin, että kaikkia yhteistyöhön osallistumattomia yrityksiä koskevat päätelmät ovat yhdenmukaiset yhteistyössä toimineita yrityksiä koskevien päätelmien kanssa.

(36)

Koska tutkimusajanjakson aikainen vienti yhteisöön oli riittämätön edustavan polkumyyntianalyysin tekemiseen ja koska haluttiin määrittää, alkaisiko polkumyynti todennäköisesti uudelleen, mikäli toimenpiteet kumottaisiin, tutkittiin yhteistyössä toimineiden tuottajien hinnoittelukäytäntöjä muilla vientimarkkinoilla sekä niiden tuotantokapasiteettia ja varastoja. Analyysi perustui edellä 17 kappaleessa mainittujen yhteistyössä toimineiden tuottajien toimittamiin tietoihin.

(37)

Kolmelta yhteistyössä toimineelta intialaiselta tuottajalta saadut tiedot osoittivat, että kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hinnat olivat alhaisemmat kuin Intian kotimarkkinahinnat. Tutkimuksessa kävi nimittäin ilmi, että tutkimusajanjakson aikana hintaero oli kaiken kaikkiaan 15–27 prosenttia. Tämä saattaa merkitä polkumyynnin todennäköistä toistumista yhteisöön suuntautuvassa viennissä siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumotaan.

(38)

Todettiin, että yhteisön tuottajien myyntihinnat yhteisössä olivat keskimäärin huomattavasti korkeammat kuin yhteistyössä toimineiden intialaisten tuottajien vientihinnat muihin kolmansiin maihin tutkimusajanjakson aikana. Tämä saattaa tarkoittaa, että tarkasteltavana olevan tuotteen yhteisössä vallitseva hintataso voi tehdä yhteisön markkinoista houkuttelevat intialaisille tuottajille. Näin ollen katsottiin, että mikäli voimassa olevat toimenpiteet kumottaisiin, viennin siirtämiseen muista kolmansista maista yhteisön korkeamman hintatason markkinoille olisi taloudellinen kannustin. Koska yhteisössä vallitsevat hinnat ovat huomattavasti korkeammat kuin vientihinnat muihin kolmansiin maihin, on kuitenkin epätodennäköistä, että yhteisöön suuntautuisi vientiä polkumyyntihintaan, mikäli toimenpiteet kumottaisiin.

(39)

Yhteistyössä toimineissa kolmessa intialaisessa yrityksessä ei ollut merkittävässä määrin vapaata kapasiteettia tutkimusajanjakson aikana. Kaksi näistä suurista tuottajista oli kuitenkin jo tekemässä huomattavia investointeja polyesterikatkokuitujen tuotantoonsa, minkä tuloksena niiden tuotantokapasiteetti kasvaa vuonna 2007 yhteensä 361 000 tonnilla vuodessa. Yritysten mukaan kyseiset investoinnit perustuvat Intian polyesterikatkokuitujen markkinoiden kehittymiseen: markkinoiden odotetaan kasvavan voimakkaasti tänä vuonna ja lähitulevaisuudessa. Käytettävissä olevat tiedot osoittavat, että Intian polyesterikatkokuitujen markkinat ovat nykyisin suuruudeltaan noin 610 000 tonnia vuodessa. On huomattava, että edellä mainittu tuotantokapasiteetin lisäys vastaa yli 50:tä prosenttia kyseisten kolmen yhteistyössä toimineen intialaisen tuottajan kokonaistuotantokapasiteetista tutkimusajanjaksolla. On myös huomattava, että käytettävissä olevien tietojen mukaan Intiassa oli tutkimusajanjakson aikana ainakin yksi uusi polyesterikatkokuitujen tuottaja, joka oli käynnistämässä kyseisen tuotteen tuotantoa. Toisaalta Intian suurin tuottaja osti äskettäin erään yhteisössä sijaitsevan tuottajan, joka ei toiminut yhteistyössä tutkimuksessa. Kyseisellä intialaisella viejällä ei siis saata olla intressiä viedä tulevaisuudessa yhteisöön huomattavia määriä polyesterikatkokuituja. Yhteistyössä toimineilta tuottajilta saadut tiedot osoittavat lisäksi, että kyseisten tuottajien kotimarkkinamyynti on lisääntynyt tarkastelujakson aikana ja että sama kehitys jatkuu. Uusi kapasiteetti vastaa näin ollen kasvavaa kotimaista kysyntää, joskaan ajoittaisen liikakapasiteetin mahdollisuutta ei voida sulkea pois.

(40)

Kyseisten kolmen intialaisen tuottajan varastot eivät muuttuneet merkittävästi tarkastelujakson aikana. On kuitenkin syytä huomata, että varastojen suuruus ei ole tarkoituksenmukainen indikaattori Intian tapauksessa, sillä yhden yhteistyössä toimineen tuottajan tuotanto perustuu asiakkailta saatuihin tilauksiin ja yksi yhteistyössä toiminut tuottaja valmistaa merkittäviä määriä polyesterikatkokuituja kytkösmarkkinakäyttöön.

(41)

Kaiken kaikkiaan voidaan pitää epätodennäköisenä, että yhteisöön suuntautuva vienti alkaisi merkittävissä määrin uudelleen, ja vaikka osa Intian uudesta tuotantokapasiteetista päätyisi yhteisöön mahdollisen toimenpiteiden kumoamisen yhteydessä, on epätodennäköistä, että vienti tapahtuisi polkumyyntihintaan (ks. edellä oleva 38 kappale).

(42)

Neljä indonesialaista polyesterikatkokuitujen tuottajaa toimi tutkimuksessa yhteistyössä. Yhdelläkään näistä tuottajista ei ollut polyesterikatkokuituja tuottavia etuyhteydessä olevia yrityksiä Indonesiassa. Kolmella niistä oli vähäistä vientimyyntiä yhteisöön tutkimusajanjakson aikana; neljännellä ei ollut vientiä yhteisöön.

(43)

On tiedossa, että Indonesiassa oli tutkimusajanjakson aikana toiminnassa ainakin viisi polyesterikatkokuitujen tuottajaa, jotka eivät toimineet yhteistyössä tutkimuksessa. Kyseisten yhteistyöhön osallistumattomien tuottajien tapauksessa käytiin läpi tiedot, joita oli saatavilla Eurostatista ja muista lähteistä. Kun niiden perusteella tarkasteltiin polyesterikatkokuitujen vientiä Indonesiasta yhteisöön, havaittiin, että muiden kuin yhteistyössä toimineiden indonesialaisten tuottajien vienti oli myös vähäistä tutkimusajanjakson aikana. Kyseisten yhteistyöhön osallistumattomien yritysten tuotantokapasiteetista, tuotantomääristä, varastoista ja myynnistä ei ollut saatavilla luotettavia tietoja. Koska päinvastaisesta kehityksestä ei ollut viitteitä, katsottiin, että kaikkia yhteistyöhön osallistumattomia yrityksiä koskevat päätelmät ovat yhdenmukaiset yhteistyössä toimineita yrityksiä koskevien päätelmien kanssa. Sen tarkastelu, alkaisiko polkumyynti todennäköisesti uudelleen, mikäli toimenpiteet kumottaisiin, perustui näin ollen saatavilla olevaan tietoon eli edellä 17 kappaleessa mainittujen yhteistyössä toimineiden tuottajien toimittamiin tietoihin.

(44)

Sen määrittämiseksi, alkaisiko polkumyynti todennäköisesti uudelleen, mikäli toimenpiteet kumottaisiin, tutkittiin yhteistyössä toimineiden tuottajien hinnoittelukäytäntöjä muilla vientimarkkinoilla sekä viejien tuotantokapasiteettia ja varastoja.

(45)

Kyseisten neljän yhteistyössä toimineen tuottajan joukossa oli yksi, josta ei ollut mahdollista saada vientihintoihin liittyviä tietoja, sillä kyseisellä yrityksellä ei ollut lainkaan polyesterikatkokuitujen vientiä tutkimusajanjakson aikana. Kolmea muuta yhteistyössä toiminutta tuottajaa koskevat tiedot osoittivat, että kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hinnat olivat kahden tuottajan tapauksessa yleensä hieman alhaisemmat kuin Indonesian kotimarkkinahinnat. Tutkimuksessa kävi nimittäin ilmi, että tutkimusajanjakson aikana hintaero oli keskimäärin noin 4 prosenttia. Kolmannen tuottajan tapauksessa todettiin, että kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hinnat olivat kaiken kaikkiaan hieman korkeammat kuin Indonesian kotimarkkinahinnat. Ei siis vaikuta todennäköiseltä, että polkumyynti alkaisi huomattavassa määrin uudelleen yhteisöön suuntautuvassa viennissä, mikäli toimenpiteet kumottaisiin.

(46)

Todettiin, että yhteisön tuottajien myyntihinnat yhteisössä olivat keskimäärin huomattavasti korkeammat kuin yhteistyössä toimineiden indonesialaisten tuottajien vientihinnat kolmansiin maihin tutkimusajanjakson aikana. Tämä saattaa tarkoittaa, että tarkasteltavana olevan tuotteen yhteisössä vallitseva hintataso voi tehdä yhteisön markkinoista houkuttelevat indonesialaisille tuottajille. Näin ollen katsotaan, että mikäli voimassa olevat toimenpiteet kumottaisiin, viennin siirtämiseen kolmansista maista yhteisön korkeamman hintatason markkinoille on taloudellinen kannustin. Koska yhteisössä vallitsevat hinnat ovat huomattavasti korkeammat kuin vientihinnat muihin kolmansiin maihin, on kuitenkin epätodennäköistä, että yhteisöön suuntautuisi vientiä polkumyyntihintaan, mikäli toimenpiteet kumottaisiin.

(47)

Yhteistyössä toimineiden indonesialaisten tuottajien kapasiteetin käyttö ei noudattanut mitään yhtenäistä kaavaa tutkimusajanjakson aikana. Osa yrityksistä pystyi käyttämään tuotantokapasiteettinsa lähes kokonaan, kun taas joillakin yrityksillä oli huomattavasti vapaata kapasiteettia. Vapaan kapasiteetin osuus niiden kokonaiskapasiteetista oli kuitenkin kaikkiaan alle 20 prosenttia. Yksikään yhteistyössä toimineista indonesialaisista tuottajista ei nähtävästi ollut suunnittelemassa huomattavia investointeja lisätäkseen polyesterikatkokuitujen tuotantokapasiteettia tulevaisuudessa. Yhteistyöhön osallistumattomien indonesialaisten tuottajien kapasiteetin käyttöastetta tarkasteltaessa vapaa kapasiteetti arvioitiin yhteistyössä toimineiden yritysten sekä Indonesian polyesterikatkokuitujen tuottajien järjestön toimittamien tietojen perusteella. Tiedoista kävi ilmi, että yhteistyössä toimineiden tuottajien tuotantokapasiteetti on alle puolet Indonesian polyesterikatkokuitujen kokonaistuotantokapasiteetista. Tämän perusteella arvioitiin, että vapaan tuotantokapasiteetin määrä on Indonesiassa enintään noin 90 000 tonnia. Yhteistyössä toimineilta tuottajilta saadut tiedot osoittavat lisäksi, että kokonaismyynti kotimarkkinoilla on lisääntynyt tarkastelujakson aikana ja että sama kehitys jatkuu. Indonesialaisten tuottajien vapaa kapasiteetti käytettäisiinkin todennäköisesti pikemminkin kotimarkkinamyyntiin kuin yhteisöön suuntautuvaan vientimyyntiin.

(48)

Kyseisten kolmen indonesialaisen tuottajan varastot eivät muuttuneet merkittävästi tarkastelujakson aikana. On kuitenkin syytä huomata, että varastojen suuruus ei ole tarkoituksenmukainen indikaattori, sillä polyesterikatkokuitujen tuotanto perustuu lähinnä asiakkailta saatuihin tilauksiin ja/tai kytkösmarkkinakäyttöön.

(49)

Kaiken kaikkiaan voidaan pitää epätodennäköisenä, että yhteisöön suuntautuva vienti alkaisi merkittävissä määrin uudelleen, ja vaikka osa Indonesian vapaasta tuotantokapasiteetista päätyisi yhteisöön mahdollisen toimenpiteiden kumoamisen yhteydessä, edellä 45 ja 46 kappaleessa esitettyjen syiden vuoksi on varsin epätodennäköistä, että vienti tapahtuisi polkumyyntihintaan.

(50)

Komission tietojen mukaan Thaimaassa on kahdeksan polyesterikatkokuitujen tuottajaa. Neljä niistä toimi yhteistyössä tässä tutkimuksessa. Vain yksi niistä vei tutkimusajanjakson aikana pienen määrän polyesterikatkokuituja yhteisöön.

(51)

Varastoja ja muille kuin yhteisön markkinoille suuntautuvaa myyntiä kuvaavat tiedot koskevat ainoastaan yhteistyössä toimineita tuottajia. Oli kuitenkin mahdollista saada Thaimaan tuotantokapasiteettia koskevia tietoja Thai Synthetic Fiber Manufacturer’s Association -yhdistykseltä ja arvioida kaikkien thaimaalaisten tuottajien tuotantomäärä. Arvion lähtökohtana oli oletus, jonka mukaan yhteistyöhön osallistumattomilla tuottajilla oli sama kapasiteetin käyttöaste kuin yhteistyössä toimineilla tuottajilla. Koska päinvastaisesta kehityksestä ei ollut viitteitä, katsottiin, että yhteistyöhön osallistumattomia yrityksiä koskevat päätelmät ovat yhdenmukaiset yhteistyössä toimineita yrityksiä koskevien päätelmien kanssa.

(52)

Sen määrittämiseksi, alkaisiko polkumyynti todennäköisesti uudelleen, mikäli toimenpiteet kumottaisiin, tutkittiin yhteistyössä toimineiden tuottajien muille kuin yhteisön markkinoille suuntautuvan viennin hinnoittelukäytäntöjä, tuotantokapasiteettia Thaimaassa sekä yhteistyössä toimineiden tuottajien varastoja.

(53)

Thaimaasta peräisin oleva tuonti oli Eurostatin mukaan määrältään vähäistä tutkimusajanjakson aikana.

(54)

Neljältä yhteistyössä toimineelta tuottajalta saadut tiedot osoittivat, että kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hinnat olivat kotimarkkinahintoja tai tuotantokustannuksia alhaisemmat – erot olivat kaiken kaikkiaan 10–15 prosenttia. Tämä saattaa merkitä polkumyynnin todennäköistä toistumista yhteisöön suuntautuvassa viennissä siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumotaan.

(55)

Yhteistyössä toimineiden thaimaalaisten tuottajien kolmansiin maihin suuntautuvassa viennissä veloittamat hinnat olivat keskimäärin huomattavasti alhaisemmat kuin yhteisön tuottajien myyntihinnat yhteisössä, mikä saattaa tarkoittaa, että yhteisön markkinoilla vallitseva polyesterikatkokuitujen hintataso tekee yhteisön markkinoista houkuttelevat thaimaalaisille tuottajille, mikäli polkumyynnin vastaiset toimenpiteet kumottaisiin. Näin ollen katsotaan, että mikäli voimassa olevat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet kumottaisiin, viennin siirtämiseen kolmansista maista yhteisön korkeamman hintatason markkinoille on taloudellinen kannustin. Koska yhteisössä vallitsevat hinnat ovat huomattavasti korkeammat kuin vientihinnat muihin kolmansiin maihin, on kuitenkin epätodennäköistä, että yhteisöön suuntautuisi vientiä polkumyyntihintaan, mikäli toimenpiteet kumottaisiin.

(56)

Yhteistyössä toimineiden tuottajien kapasiteetin käyttöaste on tarkastelujakson aikana ollut melko korkea, keskimäärin noin 92 prosenttia. Jos lähtökohtana on tämä kapasiteetin käyttöaste ja jos oletetaan, että yhteistyöhön osallistumattomilla tuottajilla oli sama kapasiteetin käyttöaste, thaimaalaisten tuottajien vapaa kapasiteetti oli enintään 50 000 tonnia tutkimusajanjakson aikana. Vaikka osa vapaasta kapasiteetista voitaisiin käyttää yhteisöön suuntautuvan vientimyynnin uudelleen aloittamiseen, mikäli toimenpiteet kumottaisiin, on epätodennäköistä, että yhteisön markkinoille päätyisi merkittäviä määriä polyesterikatkokuituja, sillä kotimarkkinamyynnin osuus on huomattava ja yhteistyössä toimineiden tuottajien vientimarkkinoiden määrä suuri.

(57)

Varastojen suuruus ei ole tarkoituksenmukainen indikaattori Thaimaassa tuotettujen polyesterikatkokuitujen tapauksessa. Tuotanto perustuu lähinnä asiakkailta saatuihin tilauksiin, ja varastot käsittävät pääasiassa sellaisia polyesterikatkokuitueriä, jotka odottavat lähettämistä jo tiedossa oleville ostajille.

(58)

Kaiken kaikkiaan voidaan pitää epätodennäköisenä, että yhteisöön suuntautuva vienti alkaisi merkittävissä määrin uudelleen, ja vaikka osa Thaimaan vapaasta tuotantokapasiteetista päätyisi yhteisöön mahdollisen toimenpiteiden kumoamisen yhteydessä, edellä 55 kappaleessa esitetyn syyn vuoksi on varsin epätodennäköistä, että vienti tapahtuisi polkumyyntihintaan.

(59)

Sen tutkimiseksi, alkaisiko polkumyynti todennäköisesti uudelleen, mikäli polkumyynnin vastaiset toimenpiteet kumottaisiin, analysoitiin vapaata kapasiteettia ja käyttämättömiä varastoja sekä hinnoittelu- ja vientistrategioita eri markkinoilla.

(60)

Vaikka Australiassa, Intiassa, Indonesiassa ja Thaimaassa saattaa olla jossain määrin vapaata tuotantokapasiteettia, joka voisi johtaa yhteisöön suuntautuvan viennin uudelleen aloittamiseen, jos toimenpiteiden voimassaolon annettaisiin päättyä, tutkimuksen perusteella ei ole syytä uskoa, että viennin määrä olisi merkittävä, eikä varsinkaan ole odotettavissa, että vienti tapahtuisi polkumyyntihintaan, kuten alkuperäisissä tutkimuksissa todettiin.

(61)

Vahingon toistumisen todennäköisyyttä ja yhteisön etuun liittyviä näkökohtia ei siis ole tarpeen arvioida, sillä on epätodennäköistä, että tarkasteltavina olevista maista polkumyyntihintaan tapahtunut vienti alkaisi uudelleen aiheuttaen mahdollisesti vahinkoa. Australiasta, Intiasta, Indonesiasta ja Thaimaasta peräisin olevien polyesterikatkokuitujen tuontia koskevat toimenpiteet olisi näin ollen kumottava ja menettelyt päätettävä.

(62)

Edellä olevan kohdan mukaisesti Thaimaata koskevat toimenpiteet olisi kumottava ja menettely päätettävä, minkä vuoksi olisi päätettävä myös Tuntexia koskeva osittainen välivaiheen tarkastelu.

(63)

Asianomaisille osapuolille ilmoitettiin niistä keskeisistä tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella aiottiin ehdottaa, että Australiaa, Intiaa, Indonesiaa ja Thaimaata koskevat voimassa olevat toimenpiteet kumotaan ja menettelyt päätetään. Kaikille osapuolille annettiin mahdollisuus esittää huomautuksensa. Tarkasteltavina olevien maiden tuottajat ja yhteisössä toimivat käyttäjät kannattivat edellä olevia päätelmiä. CIRFS ja tietyt yhteisön tuottajat kuitenkin vastustivat päätelmiä, mutta saadut huomautukset eivät kaiken kaikkiaan antaneet aihetta muuttaa päätelmiä.

(64)

CIRFS ja tietyt yhteisön tuottajat väittivät, että vahingollisen polkumyynnin todennäköinen toistuminen on vapaasta kapasiteetista ja polkumyynnistä tehtyjen komission omien päätelmien perusteella selvää.

(65)

Ainoan australialaisen tuottajan osalta ne katsoivat, että oli jäänyt selvittämättä, onko yhteisöön suuntautuneeseen vientiin aiemmin käytetty tuotantokapasiteetti edelleen käytettävissä, ja jos kyseinen kapasiteetti on edelleen käytettävissä, otetaanko se todennäköisesti takaisin käyttöön, jos tullien voimassaolon annetaan päättyä. Ne totesivat, että kotimarkkinamyynti tapahtui alle normaaliarvon, ja päättelivät, että vahingollisen polkumyynnin toistuminen on todennäköistä, kun otetaan huomioon alkuperäisessä tutkimuksessa sekä polyeteenitereftalaattia (polyesterikatkokuituihin läheisesti liittyvä tuote) käsitelleessä tutkimuksessa todettu yhteisöön suuntautunutta vientiä koskeva vahingollinen polkumyynti.

(66)

CIRFS ja tietyt yhteisön tuottajat katsoivat, että kahden suuren intialaisen tuottajan kapasiteetin nostaminen 361 000 tonnilla vuonna 2007 sekä käynnistysvaiheessa oleva uusi polyesterikatkokuitujen tuottaja, jonka tuotantokapasiteetti on arviolta 180 000 tonnia, tarkoittavat, että Intian kokonaiskapasiteetti ylittää polyesterikuitujen kotimaisen kysynnän yli 300 000 tonnilla vuoteen 2010 ulottuvalla ajanjaksolla. Kun tämän lisäksi otetaan huomioon kolmansiin maihin suuntautuneessa viennissä tutkimusajanjaksolla todetut 15–27 prosentin polkumyyntimarginaalit sekä komission oma toteamus, jonka mukaan yhteisössä vallitseva hintataso voi tehdä yhteisön markkinoista houkuttelevat intialaisille tuottajille, CIRFS:n ja tiettyjen yhteisön tuottajien mukaan ei ole epäilystä, etteikö vahingollinen polkumyynnillä tapahtuva tuonti toistuisi, mikäli toimenpiteet kumotaan.

(67)

Indonesian osalta ne korostivat sitä seikkaa, että komissio tekee päätelmiä ainoastaan neljän yhteistyössä toimineen tuottajan tarkastelun perusteella, kun yhteistyöhön osallistumattomien tuottajien – joiden osuus Indonesian kokonaistuotantokapasiteetista on komission arvion mukaan yli puolet – taloudellinen ja markkinatilanne on huomattavasti heikompi. Lisäksi niiden mukaan vapaata kapasiteettia on yli 140 000 tonnia eli 50 000 tonnia enemmän kuin komissio arvioi, ja liikakapasiteettia on vielä useiden vuosien ajan yli 100 000 tonnia. Jo komission arvioima 90 000 tonnin vapaa kapasiteetti tekee todennäköiseksi sen, että indonesialaiset tuottajat, joilla on jo yhteisössä kaupallisia yhteyksiä polyesterifilamenttikauppaa varten, lisäävät huomattavasti vientiään yhteisöön, kun toimenpiteet on kumottu. Koska kyseisten tuottajien kolmansiin maihin suuntautuvan viennin marginaalit ovat edelleen vähimmäistasoa suuremmat, Indonesiasta peräisin oleva tuonti tapahtuisi vahingollisin polkumyyntihinnoin.

(68)

CIRFS ja tietyt yhteisön tuottajat huomauttivat, että mahdollinen toimenpiteiden kumoaminen selvästikin johtaisi siihen, että Thaimaasta peräisin oleva polkumyynnillä tapahtuva tuonti alkaisi todennäköisesti pian uudelleen, sillä yhteistyössä toimineiden thaimaalaisten tuottajien kolmansiin maihin suuntautuvan viennin polkumyyntimarginaalit ovat 10–15 prosenttia, vapaata kapasiteettia on huomattavasti ja thaimaalaiset polyesterikatkokuitujen tuottajat vievät jo polyesteritekstiilifilamenttia yhteisöön.

(69)

Lisäksi ne väittivät, että esimerkiksi Kiina, Intia ja Vietnam, jotka ovat viime aikoihin saakka olleet polyesterikatkokuitujen nettotuojia sekä tärkeitä vientimarkkinoita tarkasteltavina oleville maille, ovat lisänneet kapasiteettia siinä määrin, että ne ovat pian nettoviejiä ja asettavat tarkasteltavina oleville maille lisäpaineita alkaa uudelleen viedä merkittäviä määriä yhteisöön vahingollisin polkumyyntihinnoin.

(70)

Lisäksi eräs yhteisön tuottaja painotti alhaisemman jalostusasteen kierrätysteollisuuden huomattavaa merkitystä ja totesi, että yhteisön polyesterikatkokuitujen tuottajien toiminnan supistaminen tai jopa lopettaminen voisi vaikuttaa kielteisesti kyseiseen teollisuuteen.

(71)

Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevissa tarkasteluissa polkumyynnin ja vahingon jatkumista tai toistumista koskevat päätelmät ovat ennusteita, joissa on mukana arvioituja tietoja. Tarkasteltavina olevien maiden kapasiteettia ja kapasiteetin käyttöastetta koskevia, tutkimuksessa todettuja tietoja ei kaiken kaikkiaan kiistetty. CIRFS ja tietyt yhteisön tuottajat ovat yksinkertaisesti tehneet erilaisen ennusteen yhteisöön tapahtuneen polyesterikatkokuitujen polkumyynnin toistumisen todennäköisyydestä tarkasteltavina olevien maiden osalta. Ennustetta on yritetty tukea tuomalla esiin muita tuotteita kuin polyesterikatkokuidut. Tietyt tarkasteltavina olevien maiden tuottajat saattavat viedä yhteisöön muita tuotteita, mutta se ei sinänsä kuitenkaan osoita, että yhteisöön tapahtunut polyesterikatkokuitujen polkumyynti alkaisi todennäköisesti merkittävissä määrin uudelleen, mikäli polkumyynnin vastaiset toimenpiteet kumottaisiin.

(72)

Intiasta, Indonesiasta ja Thaimaasta kolmansiin maihin suuntautuvan viennin ja kyseisten maiden kotimarkkinamyynnin välinen hintaero oli tutkimusajanjakson aikana merkittävästi pienempi kuin kyseisten maiden yhteisöön tapahtunutta vientiä koskevissa alkuperäisissä tutkimuksissa todettu ero, mikä tässä tapauksessa osoittaa markkinoiden hintatilanteen muuttuneen. Hinnat yhteisössä ovat huomattavasti korkeammat kuin myyntihinnat kolmansiin maihin, joten tällaiset hintaerot voivat olla vielä pienempiä, tai jopa miinusmerkkisiä, jos vienti kyseisistä maista yhteisöön alkaa uudelleen huomattavan suurena. Näissä olosuhteissa ei siis ole odotettavissa, että vienti näistä maista yhteisöön voisi tapahtua polkumyynnillä. Australiasta ei ollut lainkaan polyesterikatkokuitujen vientiä tutkimusajanjakson aikana, joten Australian osalta tällaisia toteamuksia ei voida tehdä.

(73)

Lisäksi kapasiteetin käyttöaste oli yleisesti korkea Intiassa, Indonesiassa ja Thaimaassa, ja niiden kotimarkkinat olivat merkittävät ja joissakin tapauksissa nopeasti kasvavat. Intiassa yhteistyössä toimineiden tuottajien myynnistä 90 prosenttia suuntautui kotimarkkinoille tutkimusajanjakson aikana. Indonesiassa kotimarkkinamyynnin osuus oli 80 prosenttia. Thaimaassa, missä vastaava osuus oli noin 40 prosenttia, arvioitu vapaa kapasiteetti oli melko pieni ja joka tapauksessa huomattavasti pienempi kuin Intiassa ja Indonesiassa. Ei toimitettu näyttöä siitä, että yhteistyöhön osallistumattomien tuottajien tilanne olisi erilainen kyseisissä maissa. Australian tapauksessa ei ole merkkejä siitä, että ainoan tuottajan vanha kapasiteetti voitaisiin helposti ottaa uudelleen käyttöön ja että sen avulla voitaisiin aloittaa yhteisöön suuntautuva vienti uudelleen siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumotaan. Kuten edellä todetaan, Australiassa oleva kapasiteetti ei voisi ylittää yhden prosentin osuutta yhteisön markkinoista eli vähimmäistasoa, vaikka se käytettäisiin kokonaisuudessaan yhteisöön suuntautuvaan vientiin. Näin ollen katsotaan, ettei ole merkkejä siitä, että vapaata kapasiteettia voitaisiin käyttää yhteisöön suuntautuvan huomattavan viennin uudelleen aloittamiseen siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumotaan.

(74)

Väite, jonka mukaan tietyt kolmannet maat ovat hankkineet uutta kapasiteettia ja voivat tulevaisuudessa vähentää tuontia tai lopettaa sen, jolloin syntyy lisää vapaata kapasiteettia yhteisöön suuntautuvaa vientiä varten, antaa aiheen huomauttaa, ettei ole merkkejä siitä, että polyesterikatkokuitujen nopeasti kasvava maailmanlaajuinen kysyntä loppuisi lähiaikoina. On myös syytä huomata, että yhteisön kapasiteetilla voitiin tutkimusajanjakson aikana kattaa enintään 60 prosenttia polyesterikatkokuitujen kasvavasta kysynnästä yhteisössä. Näin ollen ei voida odottaa, että edessä olisi maailmanlaajuinen ylikapasiteetti tai että se voisi vaikuttaa merkittävästi yhteisön markkinoihin.

(75)

Alhaisemman jalostusasteen kierrätysteollisuus voisi kieltämättä kärsiä, jos yhteisön polyesterikatkokuitujen tuottajat supistaisivat toimintaa tai jopa lopettaisivat sen, sillä viimeksi mainitut ovat suurimpia pulloista tehdyn rouheen kuluttajia. Tämä näkökohta ei kuitenkaan ole asiaankuuluva määritettäessä, alkaisiko yhteisöön tapahtunut polkumyynti todennäköisesti uudelleen tarkasteltavina olevista maista. Näin ollen katsotaan, että CIRFS:n ja tiettyjen yhteisön tuottajien esittämät näkökohdat eivät voi muuttaa sitä päätelmää, jonka mukaan on epätodennäköistä, että polkumyynnillä tapahtunut vienti yhteisöön alkaisi tarkasteltavina olevista maista merkittävissä määrin uudelleen, minkä vuoksi toimenpiteet olisi kumottava ja menettelyt päätettävä,

13.10.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 282/11

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 3223/94 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)

Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

13.10.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 282/13

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 30 artiklassa säädetään mahdollisuudesta toteuttaa erityinen tislaustoimenpide, jos huomattavat ylijäämät aiheuttavat poikkeuksellisia häiriöitä markkinoilla. Kyseinen toimenpide voidaan rajoittaa tiettyihin viiniluokkiin ja/tai tiettyihin tuotantoalueisiin, ja sitä voidaan jäsenvaltion pyynnöstä soveltaa tma-laatuviineihin.

(2)

Espanja on pyytänyt erityisen tislaustoimenpiteen aloittamista määritellyllä alueella tuotettujen laatupunaviinien (tma-laatuviinien) osalta. Kyse on erityisesti Jumillan määritellyllä alueella tuotetuista laatupunaviineistä sekä Conca de Barberàn, Costers del Segren, Empordàn, Penedèsin, Tarragonan ja Terra Altan määritellyillä alueilla tuotetuista laatupunaviineistä. Laatupunaviinien (tma-laatuviinien) markkinoilla on todettu huomattavia ylijäämiä. Se aiheuttaa huolestuttavaa hintojen laskua ja varastojen kasvua kuluvan viinivuoden lopussa. Tämän negatiivisen kehityssuunnan oikaisemiseksi ja vaikean markkinatilanteen tervehdyttämiseksi tma-laatuviinien varastot olisi palautettava tasolle, jota voidaan pitää markkinoiden tarpeiden kattamisen kannalta normaalina.

(3)

Koska asetuksen (EY) N:o 1493/1999 30 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut edellytykset täyttyvät, olisi säädettävä sellaisen erityisen tislaustoimenpiteen aloittamisesta, joka koskee enintään 100 000 hehtolitran määrää Jumillan laatupunaviinejä ja enintään 85 000 hehtolitran määrää Conca de Barberàn, Costers del Segren, Empordàn, Penedèsin, Tarragonan ja Terra Altan määritellyllä alueella tuotetuista laatupunaviineistä (tma-laatuviineistä).

(4)

Tällä asetuksella aloitettavan erityisen tislaustoimenpiteen on oltava niiden asetuksen (EY) N:o 1493/1999 30 artiklassa säädettyä tislaustoimenpidettä koskevien edellytysten mukainen, jotka vahvistetaan viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä markkinamekanismien osalta 25 päivänä heinäkuuta 2000 annetussa asetuksessa (EY) N:o 1623/2000 (2). Olisi noudatettava myös muita asetuksen (EY) N:o 1623/2000 säännöksiä, erityisesti säännöksiä alkoholin toimittamisesta interventioelimelle sekä säännöksiä ennakon maksamisesta.

(5)

On tarpeen vahvistaa tislaajan tuottajalle maksama ostohinta siten, että markkinoiden häiriintyminen voidaan korjata ja tuottajat voivat hyödyntää tätä toimenpidettä.

(6)

Jotta ei häirittäisi juotavaksi tarkoitetun alkoholin markkinoita, joille toimitetaan lähinnä asetuksen (EY) N:o 1493/1999 29 artiklassa säädetyn tislauksen tuotteita, erityisellä tislaustoimenpiteellä saa voida tuottaa vain raakaa tai neutraalia alkoholia, joka on ehdottomasti toimitettava interventioelimelle.

(7)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viinin hallintokomitean lausunnon mukaiset,

13.10.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 282/15

(1)

Liitteessä tarkoitettuihin perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietäviin tuotteisiin 29 päivästä syyskuuta 2006 sovellettavat tukien määrät vahvistetaan komission asetuksessa (EY) N:o 1431/2006 (2).

(2)

Asetuksessa (EY) N:o 1431/2006 annettujen sääntöjen ja perusteiden soveltamisesta komission käytettävissä oleviin tietoihin seuraa, että nykyisin voimassa olevat tuen määrät olisi muutettava tämän asetuksen liitteen mukaisesti,

13.10.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 282/17

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 13 artiklan 1 kohdan ja asetuksen (EY) N:o 1785/2003 14 artiklan 1 kohdan mukaan kummankin mainitun asetuksen 1 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden maailmanmarkkinoiden noteerausten tai hintojen ja yhteisön markkinoiden hintojen välinen erotus voidaan kattaa vientituella.

(2)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 3448/93 täytäntöönpanosta tiettyjen perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietävien maataloustuotteiden vientituen myöntämisjärjestelmän ja tuen määrän vahvistamisperusteiden osalta 30 päivänä kesäkuuta 2005 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1043/2005 (3) täsmennetään ne tuotteet, joille olisi vahvistettava tuen määrä, jota sovelletaan vietäessä niitä joko asetuksen (EY) N:o 1784/2003 liitteessä III tai asetuksen (EY) N:o 1785/2003 liitteessä IV lueteltuina tavaroina.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1043/2005 14 artiklan ensimmäisen kohdan mukaan tuen määrä vahvistetaan kuukausittain 100 kilogrammalle kutakin kyseistä perustuotetta.

(4)

Perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomiin tavaroihin sisältyville maataloustuotteille myönnettävän vientituen osalta tehdyt maksusitoumukset saattavat vaarantua, jos tuen määrät vahvistetaan ennakolta suuriksi. Tämän vuoksi olisi kyseisissä tapauksissa toteutettava varotoimenpiteitä estämättä kuitenkaan pitkäaikaisten sopimusten tekoa. Erityisen tuen määrän vahvistaminen niitä tapauksia varten, joissa tuen ennakkovahvistusta käytetään, on toimenpide, jolla näiden eri tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista.

(5)

Neuvoston päätöksellä 87/482/ETY (4) hyväksytyn Euroopan yhteisön ja Amerikan yhdysvaltojen välillä tehdyn makaronivalmisteiden vientiä yhteisöstä Yhdysvaltoihin koskeva sopimus huomioon ottaen on tarpeen eritellä CN-koodeihin 1902 11 00 ja 1902 19 kuuluvien tavaroiden tuki niiden määräpaikan mukaan.

(6)

Asetuksen (EY) N:o 1043/2005 15 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti on tarpeen vahvistaa alennetun tuen määrä ottaen huomioon kyseiseen perustuotteeseen sovellettava komission asetuksen (ETY) N:o 1722/93 (5) mukainen tuotantotuen määrä, joka on ollut voimassa tavaroiden oletettuna valmistusajankohtana.

(7)

Alkoholijuomia ei pidetä erityisen herkkinä niiden valmistamiseen käytettävien viljojen hinnanvaihteluille. Yhdistyneen kuningaskunnan, Irlannin ja Tanskan liittymisasiakirjan pöytäkirjassa N:o 19 kuitenkin määrätään, että on säädettävä tarpeellisista toimenpiteistä, joilla helpotetaan yhteisön viljojen käyttöä viljoista valmistettavien alkoholijuomien tuotannossa. Alkoholijuomien muodossa vietyihin viljoihin sovellettavaa vientitukea on syytä mukauttaa vastaavasti.

(8)

Viljan hallintokomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa,

13.10.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 282/21

(1)

Valkoisen sokerin, raakasokerin ja tiettyjen siirappien edustavien hintojen ja niiden tuonnissa sovellettavien lisätullien määrät markkinointivuodeksi 2006/2007 vahvistetaan komission asetuksessa (EY) N:o 1002/2006 (3). Kyseiset hinnat ja tullien määrät on viimeksi muutettu komission asetuksella (EY) N:o 1509/2006 (4).

(2)

Tällä hetkellä komission käytettävissä olevien tietojen perusteella mainittuja määriä on muutettava asetuksessa (EY) N:o 951/2006 säädettyjen sääntöjen mukaisesti,

13.10.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 282/23

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1255/1999 31 artiklan 1 kohdassa säädetään, että mainitun asetuksen 1 artiklassa lueteltujen tuotteiden maailmanmarkkinahintojen ja yhteisön markkinahintojen välinen ero voidaan kattaa vientituella.

(2)

Maidon ja maitotuotteiden markkinoiden nykytilanne huomioon ottaen vientituet olisi vahvistettava asetuksen (EY) N:o 1255/1999 31 artiklassa säädettyjen sääntöjen ja tiettyjen perusteiden mukaisesti.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1255/1999 31 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa säädetään, että maailmanmarkkinatilanne tai tiettyjen markkinoiden erityistarpeet voivat edellyttää tuen mukauttamista määräpaikan mukaan.

(4)

Neuvoston päätöksellä 98/486/EY (2) hyväksytyn maitojauheen tuontisuojaa Dominikaanisessa tasavallassa koskevan Euroopan yhteisön ja Dominikaanisen tasavallan (3) yhteisymmärryspöytäkirjan mukaisesti tiettyyn määrään Dominikaaniseen tasavaltaan vietäviä yhteisön maitotuotteita voidaan soveltaa tullinalennusta. Tämän vuoksi kyseisen järjestelyn mukaisesti vietäviin tuotteisiin sovellettavan vientituen määrää olisi alennettava tietyllä prosenttimäärällä.

(5)

Maidon ja maitotuotteiden hallintokomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa,

13.10.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 282/27

(1)

Eräiden voilaatujen vientitukia koskevan pysyvän tarjouskilpailun avaamisesta 26 päivänä maaliskuuta 2004 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 581/2004 (2) säädetään pysyvästä tarjouskilpailusta.

(2)

Eräiden maitotuotteiden vientitukia koskevasta tarjouskilpailusta 26 päivänä maaliskuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 580/2004 (3) 5 artiklan mukaisesti ja tarjouskilpailussa jätettyjen tarjousten tutkinnan perusteella on aiheellista vahvistaa vientituen enimmäismäärä 26 päivänä lokakuuta 2006 päättyvälle tarjouskilpailujaksolle.

(3)

Maidon ja maitotuotteiden hallintokomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa,

13.10.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 282/29

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 13 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 1785/2003 14 artiklan mukaan kyseisten asetusten 1 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden maailmanmarkkinahintojen tai -noteerausten ja kyseisten tuotteiden yhteisön hintojen välinen erotus voidaan korvata vientituella.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1785/2003 14 artiklan nojalla tuet on vahvistettava ottaen huomioon toisaalta viljojen, riisin ja rikkoutuneiden riisinjyvien saatavuutta sekä niiden yhteisön markkinoiden hintoja ja toisaalta viljojen, riisin, rikkoutuneiden riisinjyvien ja vilja-alan tuotteiden maailmanmarkkinahintoja koskeva tilanne ja niiden kehitysnäkymät; näiden samojen artiklojen nojalla on myös varmistettava vilja- ja riisimarkkinoiden tasapainoinen tilanne sekä hintojen ja kaupan luonnollinen kehitys ja lisäksi otettava huomioon suunnitellun viennin taloudelliset seikat ja tarve välttää häiriöitä yhteisön markkinoilla.

(3)

Vilja- ja riisijalosteiden tuonti- ja vientijärjestelmästä annetun komission asetuksen (EY) N:o 1518/95 (3) 4 artiklassa määritellään näiden tuotteiden tuen laskemisessa huomioon otettavat erityisperusteet.

(4)

Tietyille jalostetuille tuotteille myönnettävä tuki olisi porrastettava tuotteiden tuhka-, raakakuitu-, kuoriaine-, valkuaisaine-, rasva- tai tärkkelyspitoisuuden mukaan, koska tämä pitoisuus osoittaa erityisen hyvin jalostettuun tuotteeseen tosiasiallisesti sisältyvän perustuotteen määrän.

(5)

Maniokkijuurten ja muiden trooppisten juurten ja mukuloiden sekä niistä valmistettujen jauhojen suunniteltavissa olevan viennin taloudelliset seikat eivät, erityisesti kyseisten tuotteiden luonteen ja alkuperän huomioon ottaen, tällä hetkellä edellytä vientituen vahvistamista; tiettyjen viljajalosteiden osalta yhteisön maailmankauppaan osallistumisen vähäinen merkitys ei tällä hetkellä edellytä vientituen vahvistamista.

(6)

Maailmanmarkkinatilanne tai tiettyjen markkinoiden erityisvaatimukset voivat edellyttää tiettyjen tuotteiden tuen eriyttämistä niiden määräpaikan mukaan.

(7)

Tuki on vahvistettava kerran kuukaudessa; sitä voidaan muuttaa muuna aikana.

(8)

Tietyt maissijalosteet voivat olla lämpökäsiteltyjä, ja tämä saattaa johtaa sellaisen tuen myöntämiseen, joka ei vastaa tuotteen laatua; olisi tarkennettava, että tällaiset esihyytelöityä tärkkelystä sisältävät tuotteet eivät voi saada vientitukea.

(9)

Viljan hallintokomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa,

13.10.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 282/32

(1)

Yhteisön vesialueilla ja yhteisön aluksiin sellaisilla muilla vesialueilla, joilla sovelletaan saalisrajoituksia, sovellettavien eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien ja niihin liittyvien edellytysten vahvistamisesta vuodeksi 2006 22 päivänä joulukuuta 2005 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 51/2006 (3) säädetään kiintiöistä vuodeksi 2006.

(2)

Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai siinä maassa rekisteröityjen aluksien kyseisen kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2006 kiintiön.

(3)

Tämän vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus, sen hallussa pitäminen aluksessa, sen uudelleenlastaus ja purku,

13.10.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 282/34

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 13 artiklan mukaan mainitun asetuksen 1 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden maailmanmarkkinahintojen tai -noteerausten ja kyseisten tuotteiden yhteisön hintojen välinen erotus voidaan korvata vientituella.

(2)

Tuet on vahvistettava ottaen huomioon neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1766/92 soveltamista koskevista tietyistä yksityiskohtaisista säännöistä vientitukien myöntämisen ja häiriötilanteessa toteutettavien toimenpiteiden osalta vilja-alalla 29 päivänä kesäkuuta 1995 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1501/95 (2).

(3)

Vehnän ja rukiin hienoihin jauhoihin, rouheisiin ja karkeisiin jauhoihin sovellettava tuki on laskettava ottaen huomioon kyseisten tuotteiden valmistukseen tarvittava viljamäärä. Nämä määrät vahvistetaan asetuksessa (EY) N:o 1501/95.

(4)

Maailmanmarkkinatilanne tai tiettyjen markkinoiden erityisvaatimukset voivat edellyttää tiettyjen tuotteiden tuen eriyttämistä niiden määräpaikan mukaan.

(5)

Tuki on vahvistettava kerran kuukaudessa. Sitä voidaan muuttaa muuna aikana.

(6)

Näiden yksityiskohtaisten sääntöjen soveltamisesta vilja-alan nykyiseen markkinatilanteeseen ja erityisesti näiden tuotteiden noteerauksiin ja hintoihin yhteisössä ja maailmanmarkkinoilla seuraa, että tuki olisi vahvistettava liitteessä mainitun suuruiseksi.

(7)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viljan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

13.10.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 282/36

(1)

Tiettyihin kolmansiin maihin vietävän ohran vientitukea koskeva tarjouskilpailu on avattu komission asetuksella (EY) N:o 935/2006 (2).

(2)

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1766/92 soveltamista koskevista tietyistä yksityiskohtaisista säännöistä vientitukien myöntämisen ja häiriötilanteessa toteutettavien toimenpiteiden osalta vilja-alalla 29 päivänä kesäkuuta 1995 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1501/95 (3) 7 artiklan mukaan komissio voi toimitettujen tarjousten perusteella päättää tarjouskilpailun ratkaisematta jättämisestä.

(3)

Erityisesti asetuksen (EY) N:o 1501/95 1 artiklassa säädetyt perusteet huomioon ottaen ei ole aiheellista vahvistaa enimmäistukea.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viljan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

13.10.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 282/37

(1)

Tiettyihin kolmansiin maihin vietävän tavallisen vehnän vientitukea koskeva tarjouskilpailu on avattu komission asetuksella (EY) N:o 936/2006 (2).

(2)

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1766/92 soveltamista koskevista tietyistä yksityiskohtaisista säännöistä vientitukien myöntämisen ja häiriötilanteessa toteutettavien toimenpiteiden osalta vilja-alalla 29 päivänä kesäkuuta 1995 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1501/95 (3) 7 artiklan mukaan komissio voi toimitettujen tarjousten perusteella päättää tarjouskilpailun ratkaisematta jättämisestä.

(3)

Erityisesti asetuksen (EY) N:o 1501/95 1 artiklassa säädetyt perusteet huomioon ottaen ei ole aiheellista vahvistaa enimmäistukea.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viljan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

13.10.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 282/38

(1)

Komission asetuksella (EY) N:o 1421/2006 (2) on avattu tarjouskilpailu, joka koskee enimmäisalennusta kolmansista maista Espanjaan tuotavan maissin tuontitullista.

(2)

Komission asetuksen (EY) N:o 1839/95 (3) 7 artiklan mukaisesti komissio voi asetuksen (EY) N:o 1784/2003 25 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen päättää tarjouskilpailun ratkaisematta jättämisestä toimitettujen tarjousten osalta.

(3)

Erityisesti asetuksen (EY) N:o 1839/95 6 ja 7 artiklassa säädetyt perusteet huomioon ottaen ei ole aiheellista vahvistaa tuontitullin enimmäisalennusta.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viljan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

13.10.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 282/39

(1)

Vilja-alan tuontitullit vahvistetaan komission asetuksessa (EY) N:o 1442/2006 (3).

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1249/96 2 artiklan 1 kohdassa säädetään, että jos tuontitullien laskettu keskiarvo soveltamiskauden aikana poikkeaa 5 euroa/tonni vahvistetusta tullin määrästä, tulleja tarkistetaan vastaavasti. Mainittu poikkeaminen on tapahtunut. Tämän vuoksi on tarpeen tarkistaa asetuksessa (EY) N:o 1442/2006 vahvistettuja tuontitulleja,

13.10.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 282/42

13.10.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 282/43

13.10.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 282/44

(1)

Komission päätöksessä 2003/634/EY (2) hyväksytään ja luetellaan eri jäsenvaltioiden esittämät ohjelmat. Ohjelmien tarkoituksena on auttaa jäsenvaltioita käynnistämään menettely, jolla vyöhyke voi saada hyväksytyn vyöhykkeen aseman tai ei-hyväksytyllä vyöhykkeellä sijaitseva tila voi saada ei-hyväksytyllä vyöhykkeellä sijaitsevan hyväksytyn tilan aseman yhden tai useamman seuraavan kalataudin osalta: virusperäinen verenvuotoseptikemia (VHS) ja tarttuva verta muodostavan kudoksen kuolio (IHN).

(2)

Italia pyysi 22 päivänä marraskuuta 2005 päivätyssä kirjeessä, että ohjelmaa sovellettaisiin Bacino del torrente Taveronen vyöhykkeellä. Esitetyn hakemuksen on todettu olevan direktiivin 91/67/ETY 10 artiklan mukainen, ja näin ollen ohjelma olisi hyväksyttävä.

(3)

Italia pyysi 2 päivänä helmikuuta 2006 päivätyssä kirjeessä, että ohjelmaa sovellettaisiin Valle Sesseran vyöhykkeellä. Esitetyn hakemuksen on todettu olevan direktiivin 91/67/ETY 10 artiklan mukainen, ja näin ollen ohjelma olisi hyväksyttävä.

(4)

Italia pyysi 21 päivänä helmikuuta 2006 päivätyssä kirjeessä, että ohjelmaa sovellettaisiin Valle del torrente Bondon vyöhykkeellä. Esitetyn hakemuksen on todettu olevan direktiivin 91/67/ETY 10 artiklan mukainen, ja näin ollen ohjelma olisi hyväksyttävä.

(5)

Italia pyysi 22 päivänä toukokuuta 2006 päivätyssä kirjeessä, että ohjelmaa sovellettaisiin Fosso Melgan vyöhykkeellä. Esitetyn hakemuksen on todettu olevan direktiivin 91/67/ETY 10 artiklan mukainen, ja näin ollen ohjelma olisi hyväksyttävä.

(6)

Kyproksen koko alueella sovellettava ohjelma on saatu päätökseen. Se olisi näin ollen poistettava päätöksen 2003/634/EY liitteestä I.

(7)

Veneton alueella Azienda agricola Bassan Antonio -nimisellä tilalla sovellettava ohjelma on saatu päätökseen. Se olisi näin ollen poistettava päätöksen 2003/634/EY liitteestä II.

(8)

Sen vuoksi päätöstä 2003/634/EY olisi muutettava.

(9)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

1)

Korvataan liite I tämän päätöksen liitteellä I.

2)

Korvataan liite II tämän päätöksen liitteellä II.