30.9.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 271/9

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1442/2006,

annettu 29 päivänä syyskuuta 2006,

vilja-alalla 1 päivästä lokakuuta 2006 sovellettavien tuontitullien vahvistamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon vilja-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1784/2003 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1766/92 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä vilja-alan tuontitullien osalta 28 päivänä kesäkuuta 1996 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1249/96 (2) ja erityisesti sen 2 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 10 artiklassa säädetään, että tuotaessa mainitun asetuksen 1 artiklassa tarkoitettuja tuotteita kannetaan yhteisen tullitariffin mukaiset tullit. Kyseisen artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden osalta tuontitulli on kuitenkin yhtä suuri kuin näiden tuotteiden interventiohinta tuonnin tapahtuessa korotettuna 55 prosentilla, josta on vähennetty kyseessä olevaan toimitukseen sovellettava cif-tuotantohinta. Tuontitulli ei saa kuitenkaan ylittää yhteisen tullitariffin mukaista tullimaksua.

(2)	Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 10 artiklan 3 kohdan mukaan cif-tuontihinnat lasketaan kyseessä olevan tuotteen edustavien maailmanmarkkinahintojen perusteella.

(3)	Asetuksessa (EY) N:o 1249/96 vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1784/2003 soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt vilja-alan tuontitullien osalta.

(4)	Tuontitulleja sovelletaan uusien tullien vahvistamisen voimaantuloon asti.

(5)	Tuontitullijärjestelmän moitteettoman toiminnan vuoksi olisi tullien laskemisessa käytettävä kelluvien valuuttojen osalta viiteajanjakson aikana edustavia markkinakursseja.

(6)	Asetuksen (EY) N:o 1249/96 soveltamisesta seuraa, että tuontitullit vahvistetaan tämän asetuksen liitteen I mukaisesti,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tuontitullit vilja-alalla vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä I liitteessä II annettujen tekijöiden perusteella.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2006.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä syyskuuta 2006.

Komission puolesta

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EUVL L 270, 21.10.2003, s. 78. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1154/2005 (EUVL L 187, 19.7.2005, s. 11).

(2) EYVL L 161, 29.6.1996, s. 125. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1110/2003 (EUVL L 158, 27.6.2003, s. 12).

LIITE I

Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden 1 päivästä lokakuuta 2006 sovellettavat tuontitullit

CN-koodi	Tavaran kuvaus	Tuontitulli (1) (EUR/t)
1001 10 00	Durumvehnä korkealaatuinen	0,00
	keskilaatuinen	0,00
	heikkolaatuinen	0,00
1001 90 91	Tavallinen vehnä, siemenvilja	0,00
ex 1001 90 99	Tavallinen vehnä, korkealaatuinen, muu kuin siemenvilja	0,00
1002 00 00	Ruis	4,19
1005 10 90	Maissi, siemenvilja, muu kuin hybridimaissi	34,02
1005 90 00	Maissi, muu kuin siemenvilja (2)	34,02
1007 00 90	Durra, muut kuin kylvämiseen tarkoitetut hybridit	4,19

(1) Atlantin valtameren tai Suezin kanavan kautta yhteisöön tulevien tavaroiden osalta (asetuksen (EY) N:o 1249/96 2 artiklan 4 kohta) tuoja voi päästä osalliseksi tullinalennuksesta, joka on:

—	3 EUR/t, jos purkamissatama sijaitsee Välimerellä, tai

—	2 EUR/t, jos purkamissatama sijaitsee Irlannissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Tanskassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Suomessa, Ruotsissa tai Iberian niemimaan Atlantin valtameren puoleisella rannikolla.

(2) Tuoja voi päästä osalliseksi kiinteämääräisestä alennuksesta, jonka määrä on 24 EUR/t, jos asetuksen (EY) N:o 1249/96 2 artiklan 5 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät.

LIITE II

Tullien laskentatekijät

(15.9.2006–28.9.2006)

Asetuksen (EY) N:o 1249/96 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun viitekauden keskiarvot:

Pörssinoteeraukset	Minneapolis	Chicago	Minneapolis	Minneapolis	Minneapolis	Minneapolis
Tuote (valkuais-%, kun kosteus on 12 %)	HRS2	YC3	HAD2	keskilaatuinen (1)	heikkolaatuinen (2)	US barley 2
Noteeraus (EUR/t)	146,20 (3)	78,36	163,76	153,76	133,76	120,05
Lisä/Meksikonlahti (EUR/t)	—	19,25	—			—
Lisä/Suuret järvet (EUR/t)	14,83	—	—			—

2)	Asetuksen (EY) N:o 1249/96 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun viitekauden keskiarvot: Maksut: Meksikonlahti–Rotterdam: 25,40 EUR/t; Suuret järvet–Rotterdam: 32,80 EUR/t.

Asetuksen (EY) N:o 1249/96 4 artiklan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetut tukipalkkiot:

0,00 EUR/t (HRW2)

0,00 EUR/t (SRW2).

(1) Vähennys 10 EUR/t (asetuksen (EY) N:o 1249/96 4 artiklan 3 kohta).

(2) Vähennys 30 EUR/t (asetuksen (EY) N:o 1249/96 4 artiklan 3 kohta).

(3) Lisäys 14 EUR/t mukaan lukien (asetuksen (EY) N:o 1249/96 4 artiklan 3 kohta).

30.9.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 271/12

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1443/2006,

annettu 29 päivänä syyskuuta 2006,

tiettyjen rehun lisäaineiden pysyvästä hyväksymisestä ja erään kokkidiostaatin hyväksymisestä kymmeneksi vuodeksi

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon rehujen lisäaineista 23 päivänä marraskuuta 1970 annetun neuvoston direktiivin 70/524/ETY (1) ja erityisesti sen 3 ja 9 artiklan sekä 9 d artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon eläinten ruokinnassa käytettävistä lisäaineista 22 päivänä syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1831/2003 (2) ja erityisesti sen 25 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksessa (EY) N:o 1831/2003 säädetään eläinten ruokinnassa käytettävien lisäaineiden hyväksymisestä.

(2)	Asetuksen (EY) N:o 1831/2003 25 artiklassa vahvistetaan siirtymäsäännökset rehun lisäaineiden hyväksymistä koskeville hakemuksille, jotka on jätetty direktiivin 70/524/ETY mukaisesti ennen asetuksen (EY) N:o 1831/2003 soveltamispäivää.

(3)	Tämän asetuksen liitteissä lueteltujen lisäaineiden hyväksymistä koskevat hakemukset on jätetty ennen asetuksen (EY) N:o 1831/2003 soveltamispäivää.

(4)	Direktiivin 70/524/ETY 4 artiklan 4 kohdan mukaiset hakemuksia koskevat alustavat huomautukset toimitettiin komissiolle ennen asetuksen (EY) N:o 1831/2003 soveltamispäivää. Siksi nämä hakemukset käsitellään edelleen direktiivin 70/524/ETY 4 artiklan mukaisesti.

(5)

On toimitettu tietoja, jotka tukevat hakemusta entsyymivalmisteen 3-fytaasi, jota tuottaa Hansenula polymorpha (DSM 15087), hyväksymisestä käytettäväksi ilman määräaikaa broilerien, lihakalkkunoiden, munivien kanojen, porsaiden, lihasikojen ja emakkojen ruokinnassa. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen antoi 7 päivänä maaliskuuta 2006 kyseisen valmisteen käytöstä lausunnon, jonka mukaan valmiste ei aiheuta riskiä kuluttajalle, käyttäjälle, kyseiselle eläinryhmälle eikä ympäristölle. Arviointi osoittaa, että direktiivin 70/524/ETY 3 a artiklassa tällaiselle hyväksymiselle säädetyt edellytykset täyttyvät. Sen vuoksi kyseisen entsyymivalmisteen käyttö olisi hyväksyttävä ilman määräaikaa tämän asetuksen liitteessä I vahvistetuin edellytyksin.

(6)

Entsyymivalmisteen endo-1,4-beeta-ksylanaasi, jota tuottaa Trichoderma longibrachiatum (ATCC 2105), käyttö hyväksyttiin väliaikaisesti ensimmäisen kerran porsaiden ruokinnassa komission asetuksella (EY) N:o 1411/1999 (3). On toimitettu uusia tietoja, jotka tukevat hakemusta kyseisen entsyymivalmisteen hyväksymiseksi ilman määräaikaa. Arviointi osoittaa, että direktiivin 70/524/ETY 3 a artiklassa tällaiselle hyväksymiselle säädetyt edellytykset täyttyvät. Sen vuoksi kyseisen entsyymivalmisteen käyttö olisi hyväksyttävä ilman määräaikaa tämän asetuksen liitteessä I vahvistetuin edellytyksin.

(7)

Semduramisiininatriumista (AVIAX 5 %) koostuvan kokkidiostaattivalmisteen käyttö broilerien ruokinnassa hyväksyttiin väliaikaisesti ensimmäisen kerran komission asetuksella (EY) N:o 1041/2002 (4). On toimitettu uusia tietoja, jotka tukevat hakemusta tämän kokkidiostaatin hyväksymiseksi kymmeneksi vuodeksi. Arviointi osoittaa, että direktiivin 70/524/ETY 3 a artiklassa tällaiselle hyväksymiselle säädetyt edellytykset täyttyvät. Sen vuoksi kyseisen aineen käyttö olisi hyväksyttävä kymmeneksi vuodeksi liitteessä II vahvistetuin edellytyksin.

(8)

On toimitettu tietoja, jotka tukevat hakemusta 25-hydroksikolekalsiferolin, joka kuuluu ryhmään ”Vitamiinit, provitamiinit ja kemiallisesti tarkkaan määritellyt aineet, joilla on samankaltainen vaikutus”, hyväksymisestä käytettäväksi ilman määräaikaa broilerien, munivien kanojen ja kalkkunoiden ruokinnassa. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen antoi 26 päivänä toukokuuta 2005 kyseisen valmisteen käytöstä lausunnon, jonka mukaan valmiste ei aiheuta riskiä kuluttajalle, käyttäjälle, kyseiselle eläinryhmälle eikä ympäristölle. Arviointi osoittaa, että direktiivin 70/524/ETY 3 a artiklassa tällaiselle hyväksymiselle säädetyt edellytykset täyttyvät. Sen vuoksi kyseisen vitamiinivalmisteen käyttö olisi hyväksyttävä ilman määräaikaa liitteessä III vahvistetuin edellytyksin.

(9)

Hakemusasiakirjojen arvioinnin perusteella voidaan todeta, että joitakin menettelyitä olisi vaadittava työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta liitteissä mainituille lisäaineille. Tällaisen suojan pitäisi olla taattu sovellettaessa toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä 12 päivänä kesäkuuta 1989 annettua neuvoston direktiiviä 89/391/ETY (5).

(10)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Hyväksytään liitteen I mukaisesti entsyymien ryhmään kuuluvien valmisteiden käyttö lisäaineina eläinten ruokinnassa ilman määräaikaa kyseisessä liitteessä vahvistetuin edellytyksin.

2 artikla

Hyväksytään liitteen II mukaisesti kokkiodiostaattien ja muiden lääkeaineiden ryhmään kuuluvan valmisteen käyttö lisäaineena eläinten ruokinnassa kymmeneksi vuodeksi kyseisessä liitteessä vahvistetuin edellytyksin.

3 artikla

Hyväksytään liitteen III mukaisesti ryhmään ”Vitamiinit, provitamiinit ja kemiallisesti tarkkaan määritellyt aineet, joilla on samankaltainen vaikutus” kuuluvan valmisteen käyttö lisäaineena eläinten ruokinnassa ilman määräaikaa kyseisessä liitteessä vahvistetuin edellytyksin.

4 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä syyskuuta 2006.

Komission puolesta

Markos KYPRIANOU

Komission jäsen

(1) EYVL L 270, 14.12.1970, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1800/2004 (EUVL L 317, 16.10.2004, s. 37).

(2) EUVL L 268, 18.10.2003, s. 29. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 378/2005 (EUVL L 59, 5.3.2005, s. 8).

(3) EYVL L 164, 30.6.1999, s. 56.

(4) EYVL L 157, 15.6.2002, s. 41.

(5) EYVL L 183, 29.6.1989, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).

LIITE I

EY-nro

Lisäaine

Kemiallinen kaava, kuvaus

Eläinlaji tai -ryhmä

Enimmäisikä

Vähimmäispitoisuus

Enimmäispitoisuus

Muut määräykset

Hyväksynnän voimassaolo päättyy

Aktiivisuusyksikköä/kg täysrehua

Entsyymit

E 1639

3-fytaasi

EC 3.1.3.8

3-fytaasivalmiste, jota tuottaa Hansenula polymorpha (DSM 15087) ja jonka vähimmäisaktiivisuus on:

Päällystetty: 2 500 U (1)/g

Neste: 5 000 U/g

Broilerit

—

250 U

—

1.	Lisäaineen ja esiseoksen käyttöohjeissa on ilmoitettava varastointilämpötila ja -aika sekä stabiilisuus rehua rakeistettaessa.

2.	Suositeltava annostus/kg täysrehua: 250–1 000 U/kg

3.	Käytetään rehuseoksissa, jotka sisältävät runsaasti fytiiniin sitoutunutta fosforia, esim. maissi, soija, vehnä, ohra ja ruis.

Ei määräaikaa

Lihakalkkunat

—

250 U

—

1.	Lisäaineen ja esiseoksen käyttöohjeissa on ilmoitettava varastointilämpötila ja -aika sekä stabiilisuus rehua rakeistettaessa.

2.	Suositeltava annostus/kg täysrehua: 250–1 000 U/kg

3.	Käytetään rehuseoksissa, jotka sisältävät runsaasti fytiiniin sitoutunutta fosforia, esim. maissi, soija, vehnä, ohra ja ruis.

Ei määräaikaa

Munivat kanat

—

250 U

—

1.	Lisäaineen ja esiseoksen käyttöohjeissa on ilmoitettava varastointilämpötila ja -aika sekä stabiilisuus rehua rakeistettaessa.

2.	Suositeltava annostus/kg täysrehua: 250–1 000 U/kg

3.	Käytetään rehuseoksissa, jotka sisältävät runsaasti fytiiniin sitoutunutta fosforia, esim. maissi, soija, vehnä, ohra ja ruis.

Ei määräaikaa

Porsaat

4 kuukautta

500 U

—

1.	Lisäaineen ja esiseoksen käyttöohjeissa on ilmoitettava varastointilämpötila ja -aika sekä stabiilisuus rehua rakeistettaessa.

2.	Suositeltava annostus/kg täysrehua: 500–1 000 U/kg

3.	Käytetään rehuseoksissa, jotka sisältävät runsaasti fytiiniin sitoutunutta fosforia, esim. maissi, soija, vehnä, ohra ja ruis.

Ei määräaikaa

Lihasiat

—

250 U

—

1.	Lisäaineen ja esiseoksen käyttöohjeissa on ilmoitettava varastointilämpötila ja -aika sekä stabiilisuus rehua rakeistettaessa.

2.	Suositeltava annostus/kg täysrehua: 250–1 000 U/kg

3.	Käytetään rehuseoksissa, jotka sisältävät runsaasti fytiiniin sitoutunutta fosforia, esim. maissi, soija, vehnä, ohra ja ruis.

Ei määräaikaa

Emakot

—

500 U

—

1.	Lisäaineen ja esiseoksen käyttöohjeissa on ilmoitettava varastointilämpötila ja -aika sekä stabiilisuus rehua rakeistettaessa.

2.	Suositeltava annostus/kg täysrehua: 500–1 000 U/kg

3.	Käytetään rehuseoksissa, jotka sisältävät runsaasti fytiiniin sitoutunutta fosforia, esim. maissi, soija, vehnä, ohra ja ruis.

Ei määräaikaa

E 1628

Endo-1,4-beeta-ksylanaasi

EC 3.2.1.8

Valmiste, joka sisältää endo-1,4-beeta-ksylanaasia, jota tuottaa Trichoderma longibrachiatum (ATCC 2105); valmisteen vähimmäisaktiivisuus on:

Jauhe:

Endo-1,4-beeta-ksylanaasi: 8 000 U (2)/g

Neste:

Endo-1,4-beeta-ksylanaasi: 8 000 U/ml

Porsaat (vieroitetut)

—

endo-1,4-beeta-ksylanaasi: 4 000 U

—

1.	Lisäaineen ja esiseoksen käyttöohjeissa on ilmoitettava varastointilämpötila ja -aika sekä stabiilisuus rehua rakeistettaessa.

2.	Suositeltava annostus/kg täysrehua: endo-1,4-beeta-ksylanaasi: 4 000 U.

3.	Käytetään rehuseoksissa, joissa on paljon muita polysakkarideja kuin tärkkelystä (pääasiassa arabinoksylaaneja), esim. jotka sisältävät yli 35 % vehnää.

4.	Käytetään vieroitetuille porsaille noin 35 kg:aan asti.

Ei määräaikaa

(1) 1 U on entsyymimäärä, joka vapauttaa fytaatista 1 mikromoolin epäorgaanista fosfaattia minuutissa (pH 5,5; 37 °C).

(2) 1 U on entsyymimäärä, joka vapauttaa kauran ksylaanista 1 mikromoolin pelkistäviä sokereita (ksyloosiekvivalentteina) minuutissa (pH 5,3; 50 °C).

LIITE II

Lisäaineen rekisterinumero

Lisäaineen liikkeeseen laskemisesta vastaavan henkilön nimi ja rekisterinumero

Lisäaine

(kauppanimi)

Koostumus, kemiallinen kaava, kuvaus

Eläinlaji tai -ryhmä

Enimmäisikä

Vähimmäispitoisuus

Enimmäispitoisuus

Muut määräykset

Hyväksynnän voimassaolo päättyy

mg tehoainetta/kg täysrehua

Kokkiodiostaatit ja muut lääkeaineet

E 773

Phibro Animal Health, s.a.

Semduramisiininatrium

(Aviax 5 %)

Lisäaineen koostumus:

Semduramisiininatrium: 51,3 g/kg

Natriumkarbonaatti: 40 g/kg

Mineraaliöljy: 30–50 g/kg

Natriumalumiinisilikaatti: 20 g/kg

Soijapavun kuori: 838,7–858,7 g/kg

Tehoaine:

Semduramisiini

C45H76O16

CAS-numero: 113378-31-7

Semduramisiininatrium

C45H75O16Na

CAS-numero: 119068-77-8

monokarboksyylihapon polyeetteri-ionoforin natriumsuola, jota tuottaa Actinomadura roseorufa (ATCC 53664)

Kemiallisesti samantyyppiset epäpuhtaudet:

Dekarboksyylisemduramisiini, ≤ 2 %

Demetoksyylisemduramisiini, ≤ 2 %

Hydroksisemduramisiini, ≤ 2 %

Yhteensä ≤ 5 %

Broilerit

—

Käyttö kielletty vähintään 5 vrk ennen teurastusta.

Semduramisiinin ja tiamuliinin samanaikainen käyttö voi tilapäisesti vähentää rehun ja veden kulutusta.

10 vuotta asetuksen voimaantulosta

LIITE III

EY-nro	Lisäaine	Kemiallinen kaava, kuvaus	Eläinlaji tai -ryhmä	Enimmäisikä	Enimmäispitoisuus (1)/kg täysrehua	Muut määräykset	Hyväksynnän voimassaolo päättyy
Vitamiinit, provitamiinit ja kemiallisesti tarkkaan määritellyt aineet, joilla on samankaltainen vaikutus
	2.D-vitamiini
E 670a	25-hydroksikolekalsiferoli	25-hydroksikolekalsiferoli (väh. 94 % puhtausaste)	Broilerit	—	0,100 mg	25-hydroksikolekalsiferolin ja vitamiini D3:n (kolekalsiferoli) seos sallitaan edellyttäen, että seoksen kokonaismäärä ei ylitä 0,125 mg:aa/kg täysrehua.	Ei määräaikaa
			Munivat kanat	—	0,080 mg	25-hydroksikolekalsiferolin ja vitamiini D3:n (kolekalsiferoli) seos sallitaan edellyttäen, että seoksen kokonaismäärä ei ylitä 0,080 mg:aa/kg täysrehua.	Ei määräaikaa
			Kalkkunat	—	0,100 mg	25-hydroksikolekalsiferolin ja vitamiini D3:n (kolekalsiferoli) seos sallitaan edellyttäen, että seoksen kokonaismäärä ei ylitä 0,125 mg:aa/kg täysrehua.	Ei määräaikaa

(1) 40 IU kolekalsiferolia (vitamiini D3) = 0,001 mg kolekalsiferolia (vitamiini D3).

30.9.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 271/19

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1444/2006,

annettu 29 päivänä syyskuuta 2006,

Bacillus subtilis C-3102:n (Calsporin) hyväksymisestä rehun lisäaineena

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon eläinten ruokinnassa käytettävistä lisäaineista 22 päivänä syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1831/2003 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksessa (EY) N:o 1831/2003 säädetään eläinten ruokinnassa käytettävien lisäaineiden hyväksymisestä ja vahvistetaan perustelut ja menettelyt hyväksynnän myöntämiselle.

(2)	Asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan mukaisesti on esitetty liitteessä mainitun valmisteen hyväksyntää koskeva hakemus. Hakemuksen mukana toimitettiin kyseisen asetuksen 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti vaadittavat tiedot ja asiakirjat.

(3)	Hakemus koskee Bacillus subtilis C-3102:n (Calsporin) hyväksymistä broilerien rehun lisäaineena, joka luokitellaan lisäaineluokkaan ”eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet”.

(4)

Hyväksyntää koskevaan hakemukseen asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisältyvä määritysmenetelmä koskee rehun lisäaineen tehoaineen määrittämistä. Käsillä olevan asetuksen liitteessä tarkoitetun määritysmenetelmän ei tämän vuoksi pidä käsittää olevan rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 882/2004 (2) 11 artiklassa tarkoitettu yhteisön analyysimenetelmä.

(5)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (jäljempänä ’viranomainen’) totesi 8 päivänä maaliskuuta 2006 antamassaan lausunnossa (3), että Bacillus subtilis C-3102:lla (Calsporin) ei ole haitallisia vaikutuksia eläinten terveyteen, ihmisten terveyteen tai ympäristöön. Se totesi myös, ettei Bacillus subtilis C-3102 (Calsporin) aiheuta muita riskejä, joiden vuoksi hyväksyntää ei voitaisi myöntää asetuksen (EY) N:o 1831/2003 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Lausunnon mukaan kyseisen valmisteen käytöllä voidaan parantaa broilerien jalostukseen liittyviä parametreja. Sen mukaan erityiset markkinoille saattamisen jälkeistä seurantaa koskevat vaatimukset eivät ole tarpeen. Viranomaisen lausunnossa suositellaan käyttäjien turvallisuutta koskevia asianmukaisia toimenpiteitä. Lausunnossa vahvistetaan myös asetuksella (EY) N:o 1831/2003 perustetun yhteisön vertailulaboratorion toimittama rehun lisäaineen analyysimenetelmää koskeva raportti. Valmisteen arviointi osoittaa, että asetuksen (EY) N:o 1831/2003 5 artiklassa säädetyt hyväksymisen edellytykset täyttyvät. Sen vuoksi kyseisen valmisteen käyttö olisi hyväksyttävä tämän asetuksen liitteessä kuvatulla tavalla.

(6)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Hyväksytään lisäaineluokkaan ”eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet” ja funktionaaliseen ryhmään ”suolistoflooran stabiloimiseen tarkoitetut aineet” kuuluva, liitteessä tarkoitettu valmiste eläinten ruokinnassa käytettävänä lisäaineena kyseisessä liitteessä vahvistetuin edellytyksin.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä syyskuuta 2006.

Komission puolesta

Markos KYPRIANOU

Komission jäsen

(1) EUVL L 268, 18.10.2003, s. 29. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 378/2005 (EUVL L 59, 5.3.2005, s. 8).

(2) EUVL L 165, 30.4.2004, s. 1, oikaisu EUVL L 191, 28.5.2004, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 776/2006 (EUVL L 136, 24.5.2006, s. 3).

(3) Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiseen kuuluvan eläinten rehuissa käytettäviä lisäaineita, tuotteita tai aineita käsittelevän tiedelautakunnan lausunto Bacillus subtilis C-3102 -valmisteen (Calsporin-tuote) turvallisuudesta ja tehosta broilerien rehun lisäaineena asetuksen (EY) N:o 1831/2003 mukaisesti. Hyväksytty 8 päivänä maaliskuuta 2006. The EFSA Journal (2006) 336, s. 1-15.

LIITE

Lisäaineen tunnistenumero

Hyväksynnän haltijan nimi

Lisäaine

(kauppanimi)

Koostumus, kemiallinen kaava, kuvaus, määritysmenetelmä

Eläinlaji tai ryhmä

Enimmäisikä

Vähimmäispitoisuus

Enimmäispitoisuus

Muut määräykset

Hyväksynnän voimassaolon päättyminen

PMY/kg täysrehua, jonka kosteuspitoisuus on 12 %

Luokka: eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet. Funktionaalinen ryhmä: suolistoflooran stabiloimiseen tarkoitetut aineet.

4b1820

Calpis Co. Ltd,

jota edustaa yhteisössä Orffa International Holding BV

Bacillus subtilis C-3102 (DSM 15544)

(Calsporin)

Lisäaineen koostumus:

Bacillus subtilis C-3102 (DSM 15544) – valmiste (25–30 %), joka sisältää vähintään 1,15 × 1010 PMY/g lisäainetta

Kalsiumkarbonaatti (70–75 %)

Vaikuttavan aineen ominaispiirteiden kuvaus:

Bacillus subtilis C-3102 (DSM 15544) elinkykyiset itiöt (PMY)

Määritysmenetelmä (1):

Määrittäminen pintaviljelynä tryptoni-soija-agarilla esikuumennetuista rehunäytteistä

Broilerit

—

1 × 109

Käyttäjien turvallisuus: Käsittelyn aikana on käytettävä hengityssuojaa ja suojalaseja.

Lisäaineen ja esiseoksen käyttöohjeissa on ilmoitettava varastointilämpötila ja aika sekä stabiilisuus rehua rakeistettaessa.

Käyttö sallittu seuraavia sallittuja kokkidiostaatteja sisältävissä rehuseoksissa: monensiininatrium, salinomysiininatrium, semduramitsiininatrium, lasalosidinatrium, maduramisiiniammoniumnarasiini–nikarbatsiini, diklatsuriili

20. lokakuuta 2016

(1) Määritysmenetelmistä löytyy lisätietoja seuraavassa yhteisön vertailulaboratorion Internet-osoitteessa: www.irmm.jrc.be/html/crlfaa/

30.9.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 271/22

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1445/2006,

annettu 29 päivänä syyskuuta 2006,

asetuksen (EY) N:o 1200/2005 muuttamisesta mikro-organismien ryhmään kuuluvan rehun lisäaineen ”Bacillus cereus var. toyoi” hyväksynnän osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksessa (EY) N:o 1831/2003 säädetään eläinten ruokinnassa käytettävien lisäaineiden hyväksymisestä ja vahvistetaan perustelut ja menettelyt hyväksynnän myöntämiselle.

(2)

Mikro-organismien ryhmään kuuluva Bacillus cereus var. toyoi -valmiste (NCIMB 40112/CNCM I-1012) hyväksyttiin neuvoston direktiivin 70/524/ETY (2) mukaisesti käytettäväksi rehun lisäaineena broilerien ja broilerkaniinien ruokinnassa ilman määräaikaa komission asetuksella (EY) N:o 1200/2005 (3). Kyseinen lisäaine kirjattiin sen jälkeen rehujen lisäaineita koskevaan yhteisön rekisteriin olemassa olevana tuotteena asetuksen (EY) N:o 1831/2003 10 artiklan mukaisesti.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan mukaisesti toimitettiin kyseisen valmisteen hyväksynnän muuttamista koskeva hakemus, jossa haettiin sen käytön sallimista broilereiden osalta rehussa, joka sisältää seuraavia kokkidiostaatteja: diklatsuriili (Clinacox 0,5 % ja Clinacox 0,2 %), narasiini-nikarbatsiini (Maxiban G160) ja maduramisiiniammonium (Cygro 1 %). Hakemuksen mukana toimitettiin kyseisen asetuksen 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti vaadittavat tiedot ja asiakirjat.

(4)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’viranomainen’, totesi 5 päivänä marraskuuta 2005 antamassaan lausunnossa, että Bacillus cereus var. toyoi -lisäaineen (NCIMB 40112/CNCM I-1012) yhteensopivuus diklatsuriilin (Clinacox 0,5 % ja Clinacox 0,2 %), narasiini-nikarbatsiinin (Maxiban G160) ja maduramisiiniammoniumin (Cygro 1 %) kanssa oli vahvistettu (4). Viranomaisen lausunnossa vahvistetaan myös asetuksella (EY) N:o 1831/2003 perustetun yhteisön vertailulaboratorion toimittama rehun lisäaineen analyysimenetelmää koskeva raportti.

(5)	Valmisteen arviointi osoittaa, että asetuksen (EY) N:o 1831/2003 5 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät.

(6)	Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1200/2005 olisi muutettava.

(7)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1200/2005 liite II tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä syyskuuta 2006.

Komission puolesta

Markos KYPRIANOU

Komission jäsen

(1) EUVL L 268, 18.10.2003, s. 29. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 378/2005 (EUVL L 59, 5.3.2005, s. 8).

(2) EYVL L 270, 14.12.1970, s. 1. Direktiivi kumottu asetuksella (EY) N:o 1831/2003.

(3) EUVL L 195, 27.7.2005, s. 6.

(4) Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiseen kuuluvan eläinten rehuissa käytettäviä lisäaineita, tuotteita tai aineita käsittelevän tiedelautakunnan lausunto neuvoston direktiivin 70/524/ETY mukaisesti rehun lisäaineena hyväksytyn mikro-organismivalmisteen Bacillus cereus var. toyoi (NCIMB 40112/CNCM I-1012) (Toyocerin®) hyväksynnän muuttamisesta. Hyväksytty 30 päivänä marraskuuta 2005. The EFSA Journal (2005) 288, s. 1–7.

LIITE

Korvataan asetuksen (EY) N:o 1200/2005 liitteessä II oleva merkintä E 1701, Bacillus cereus var. toyoi (NCIMB 40112/CNCM I-1012) seuraavasti:

EY N:o	Lisäaine	Kemiallinen kaava, kuvaus	Eläinlaji tai -ryhmä	Enimmäisikä	Vähimmäispitoisuus	Enimmäispitoisuus	Muut määräykset	Hyväksynnän voimassaolo päättyy
					PMY/kg täysrehua
Mikro-organismit
”E 1701	Bacillus cereus var. toyoi NCIMB 40112/CNCM I-1012	Bacillus cereus var. toyoi -valmiste, joka sisältää vähintään 1 × 1010 PMY/g lisäainetta	Broilerkaniinit	—	0,1 × 109	5 × 109	Lisäaineen ja esiseoksen käyttöohjeissa on ilmoitettava varastointilämpötila ja -aika sekä stabiilisuus rehua rakeistettaessa. Voidaan käyttää rehuseoksissa, jotka sisältävät sallittuja kokkidiostaatteja: robenidiini, salinomysiininatrium.	Ei määräaikaa
			Broilerit	—	0,2 × 109	1 × 109	Lisäaineen ja esiseoksen käyttöohjeissa on ilmoitettava varastointilämpötila ja -aika sekä stabiilisuus rehua rakeistettaessa. Voidaan käyttää rehuseoksissa, jotka sisältävät sallittuja kokkidiostaatteja: monensiininatrium, lasalosidinatrium, salinomysiininatrium, dekokinaatti, robenidiini, narasiini, halofuginoni, diklatsuriili, narasiini-nikarbatsiini, maduramisiiniammonium.	Ei määräaikaa”

30.9.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 271/25

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1446/2006,

annettu 29 päivänä syyskuuta 2006,

Enterococcus faecium (Biomin IMB52) -valmisteen käytön hyväksymisestä rehun lisäaineena

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksessa (EY) N:o 1831/2003 säädetään eläinten ruokinnassa käytettävien lisäaineiden hyväksymisestä ja vahvistetaan perustelut ja menettelyt hyväksynnän myöntämiselle.

(2)	Asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan mukaisesti on esitetty liitteessä mainitun valmisteen hyväksyntää koskeva hakemus. Hakemuksen mukana toimitettiin kyseisen asetuksen 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti vaadittavat tiedot ja asiakirjat.

(3)	Hakemus koskee Enterococcus faecium (Biomin IMB52) -valmisteen hyväksymistä broilerien rehun lisäaineena, joka luokitellaan lisäaineluokkaan ”eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet”.

(4)

(5)

Enterococcus faecium DSM 3530 -valmisteen käyttö on jo hyväksytty uusien rehun lisäaineiden ja lisäaineiden uusien käyttötapojen hyväksymisestä 1 päivänä maaliskuuta 2001 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 418/2001 (3) enintään kuusikuisten vasikoiden ruokinnassa. On toimitettu uusia tietoja, jotka tukevat hakemusta valmisteen hyväksymiseksi broilerien ruokinnassa. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (jäljempänä ”viranomainen”) totesi arvioinnissaan, että kyseisen lisäaineen turvallisuus kuluttajalle, käyttäjälle ja ympäristölle on jo vahvistettu eikä ehdotettu uusi käyttö vaikuta siihen. Lisäksi se totesi, että valmisteen käytöllä ei ole haitallisia vaikutuksia kyseiselle uudelle eläinten ryhmälle ja että kyseisen valmisteen käyttö voi parantaa broilerien eläintuotannollisia parametrejä. Viranomaisen mukaan erityiset markkinoille saattamisen jälkeistä seurantaa koskevat vaatimukset eivät ole tarpeen. Viranomaisen lausunnossa suositellaan käyttäjien turvallisuutta koskevia asianmukaisia toimenpiteitä. Lausunnossa vahvistetaan myös asetuksella (EY) N:o 1831/2003 perustetun yhteisön vertailulaboratorion toimittama rehun lisäaineen analyysimenetelmää koskeva raportti. Valmisteen arviointi osoittaa, että asetuksen (EY) N:o 1831/2003 5 artiklassa säädetyt hyväksymisen edellytykset täyttyvät. Sen vuoksi kyseisen valmisteen käyttö olisi hyväksyttävä tämän asetuksen liitteessä kuvatulla tavalla.

(6)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä syyskuuta 2006.

Komission puolesta

Markos KYPRIANOU

Komission jäsen

(1) EUVL L 268, 18.10.2003, s. 29. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 378/2005 (EUVL L 59, 5.3.2005, s. 8).

(2) EUVL L 165, 30.4.2004, oikaisu EUVL L 191, 28.5.2004, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 776/2006 (EUVL L 136, 24.5.2006, s. 3).

(3) EYVL L 62, 2.3.2001, s. 3.

LIITE

Lisäaineen tunnistenumero

Hyväksynnän haltijan nimi

Lisäaine

(kauppanimi)

Koostumus, kemiallinen kaava, kuvaus, määritysmenetelmä

Eläinlaji tai ryhmä

Enimmäisikä

Vähimmäispitoisuus

Enimmäispitoisuus

Muut määräykset

Hyväksynnän voimassaolo päättyy

PMY/kg täysrehua, jonka kosteuspitoisuus on 12 %

Luokka: eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet. Funktionaalinen ryhmä: suolistoflooran stabiloimiseen tarkoitetut aineet.

4b1850

Biomin GmbH

Enterococcus faecium DSM 3530

(Biomin IMB52)

Lisäaineen koostumus:

Enterococcus faecium DSM 3530, vähimmäispitoisuus 1,0 × 1011 PMY/g lisäainevalmistetta

Rasvaton maitojauhe (elintarvikekäyttöön) 10 +/– 5 %

Glukoosi 15 +/– 5 %

Hydratut rasvat (elintarvikekäyttöön) 50 +/– 5 %

Vaikuttavan aineen ominaispiirteiden kuvaus:

Elävien mikro-organismien (maitohappobakteerin Enterococcus faecium DSM 3530) puhdasviljely

Määritysmenetelmä (1)

Määrittäminen pintaviljelynä sappi-eskuliini-atsidiagarilla.

Broilerit

—

5 × 108

2,5 × 109

Lisäaineen ja esiseoksen käyttöohjeissa on ilmoitettava varastointilämpötila ja aika sekä stabiilisuus rehua rakeistettaessa.

Käyttö sallittu seuraavia sallittuja kokkidiostaatteja sisältävässä rehussa: monensiininatrium tai narasiini-nikarbatsiini.

Käyttäjien turvallisuus: hengityssuojain käsittelyn aikana ja suojalasit.

10 vuotta tämän asetuksen voimaantulopäivästä.

(1) Määritysmenetelmistä löytyy lisätietoja seuraavassa yhteisön vertailulaboratorion www-osoitteessa: www.irmm.jrc.be/html/crlfaa/

30.9.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 271/28

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1447/2006,

tehty 29 päivänä syyskuuta 2006,

Saccharomyces cerevisiae (Biosaf SC 47) -valmisteen uuden käyttötavan hyväksymisestä rehun lisäaineena

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksessa (EY) N:o 1831/2003 säädetään eläinten ruokinnassa käytettävien lisäaineiden hyväksymisestä ja vahvistetaan perustelut ja menettelyt hyväksynnän myöntämiselle.

(2)	Asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan mukaisesti on esitetty liitteessä mainitun valmisteen hyväksyntää koskeva hakemus. Hakemuksen mukana toimitettiin kyseisen asetuksen 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti vaadittavat tiedot ja asiakirjat.

(3)	Hakemus koskee Saccharomyces cerevisiae (NCYC Sc 47) (Biosaf SC 47) -valmisteen uuden käyttötavan hyväksymistä lihakaritsoiden rehun lisäaineena, joka luokitellaan lisäaineluokkaan ”eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet”.

(4)

(5)

Saccharomyces cerevisiae (NCYC Sc 47) -valmisteen käyttö on hyväksytty tiettyjen rehun lisäaineiden väliaikaisesta ja pysyvästä hyväksymisestä ja tietyn jo hyväksytyn rehun lisäaineen uuden käyttötavan väliaikaisesta hyväksymisestä 4 päivänä marraskuuta 2005 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1811/2005 (3) lypsylehmien ruokinnassa, rehujen lisäaineen pysyvästä hyväksymisestä ja jo hyväksytyn rehujen lisäaineen uuden käyttötavan väliaikaisesta hyväksymisestä 19 päivänä helmikuuta 2003 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 316/2003 (4) lihanautojen ruokinnassa, tiettyjen lisäaineiden pysyvästä ja väliaikaisesta hyväksymisestä sekä jo hyväksyttyjen rehun lisäaineiden uusien käyttötapojen hyväksymisestä 16 päivänä joulukuuta 2004 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 2148/2004 (5) vieroitettujen porsaiden ruokinnassa, tiettyjen lisäaineiden pysyvästä hyväksymisestä ja tietyn rehuissa jo hyväksytyn lisäaineen uuden käyttötavan väliaikaisesta hyväksymisestä 14 päivänä heinäkuuta 2004 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1288/2004 (6) emakkojen ruokinnassa sekä kokkidiostaatin uudesta hyväksymisestä kymmeneksi vuodeksi rehun lisäaineena, rehun lisäaineen väliaikaisesta hyväksymisestä ja tiettyjen rehun lisäaineiden pysyvästä hyväksymisestä 18 päivänä huhtikuuta 2005 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 600/2005 (7) broilerikaniinien ruokinnassa. On toimitettu uusia tietoja, jotka tukevat hakemusta valmisteen hyväksymiseksi lihakaritsoiden ruokinnassa. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (jäljempänä ’viranomainen’) totesi arvioinnissaan, että kyseisen organismin (ja sen kasvatusalustan) turvallisuus kuluttajalle, käyttäjälle ja ympäristölle on jo vahvistettu eikä ehdotettu uusi käyttö vaikuta siihen. Lisäksi se totesi, että valmisteen käyttö ei aiheuta riskiä kyseiselle uudelle eläinten ryhmälle ja että kyseisen valmisteen käyttö voi kasvattaa lihakaritsoiden keskimääräistä päivittäistä painonlisäystä. Viranomaisen mukaan erityiset markkinoille saattamisen jälkeistä seurantaa koskevat vaatimukset eivät ole tarpeen. Lausunnossa vahvistetaan myös asetuksella (EY) N:o 1831/2003 perustetun yhteisön vertailulaboratorion toimittama rehun lisäaineen analyysimenetelmää koskeva raportti. Valmisteen arviointi osoittaa, että asetuksen (EY) N:o 1831/2003 5 artiklassa säädetyt hyväksymisen edellytykset täyttyvät. Sen vuoksi kyseisen valmisteen käyttö olisi hyväksyttävä tämän asetuksen liitteessä kuvatulla tavalla.

(6)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä syyskuuta 2006.

Komission puolesta

Markos KYPRIANOU

Komission jäsen

(1) EUVL L 268, 18.10.2003, s. 29. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 378/2005 (EUVL L 59, 5.3.2005, s. 8).

(2) EUVL L 165, 30.4.2004. Oikaisu EUVL L 191, 28.5.2004, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 776/2006 (EUVL L 136, 24.5.2006, s. 3).

(3) EUVL L 291, 5.11.2005, s. 12.

(4) EUVL L 46, 20.2.2003, s. 15.

(5) EUVL L 370, 17.12.2004, s. 24. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1980/2005 (EUVL L 318, 6.12.2005, s. 3).

(6) EUVL L 243, 15.7.2004, s. 10. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1812/2005 (EUVL L 291, 5.11.2005, s. 18).

(7) EUVL L 99, 19.4.2005, s. 5.

LIITE

Lisäaineen tunnistenumero

Hyväksynnän haltijan nimi

Lisäaine

(kauppanimi)

Koostumus, kemiallinen kaava, kuvaus, määritysmenetelmä

Eläinlaji tai ryhmä

Enimmäisikä

Vähimmäispitoisuus

Enimmäispitoisuus

Muut määräykset

Hyväksynnän voimassaolo päättyy

PMY/kg täysrehua, jonka kosteuspitoisuus on 12 %

Luokka: eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet. Funktionaalinen ryhmä: suolistoflooran stabiloimiseen tarkoitetut aineet.

E 1702

LFA Lesaffre Feed Lisäaineet

Saccharomyces cerevisiae (NCYC Sc 47)

(Biosaf Sc 47)

Lisäaineen koostumus:

Saccharomyces cerevisiae (NCYC Sc 47)

Valmiste sisältää vähintään 5 × 109 CFU/g lisäainetta

Määritysmenetelmät (1)

Maljavalumenetelmä käyttäen klooriamfenikoli-hiivauuteagaria, perustuu ISO 7954 -menetelmään

Polymeraasiketjureaktio (PCR) -menetelmä

Lihakaritsat

—

1,4 × 109

1,4 × 1010

Lisäaineen ja esiseoksen käyttöohjeissa on ilmoitettava varastointilämpötila ja -aika sekä stabiilisuus rehua rakeistettaessa. (Oltava pysyvä rakeistuslämpötilaan 83 °C asti)

10 vuotta tämän asetuksen voimaantulopäivästä

(1) Määritysmenetelmistä löytyy lisätietoja seuraavassa yhteisön vertailulaboratorion www-osoitteessa: www.irmm.jrc.be/html/crlfaa/

30.9.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 271/35

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1450/2006,

annettu 29 päivänä syyskuuta 2006,

asetuksen (EY) N:o 1555/96 muuttamisesta sen määrän osalta, josta alkaen tomaateista aletaan kantaa lisätullia

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon hedelmä- ja vihannesalan yhteisestä markkinajärjestelystä 28 päivänä lokakuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2200/96 (1) ja erityisesti sen 33 artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Lisätuontitullien soveltamista hedelmä- ja vihannesalalla koskevan järjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 30 päivänä heinäkuuta 1996 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1555/96 (2) säädetään sen liitteessä mainittujen tuotteiden tuonnin valvonnasta. Valvonta tapahtuu tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä 2 päivänä heinäkuuta 1993 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 (3) 308 d artiklassa säädettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

(2)	Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen yhteydessä tehdyn maataloussopimuksen (4) 5 artiklan 4 kohdan soveltamiseksi ja vuosilta 2003, 2004 ja 2005 saatavilla olevien viimeisimpien tietojen perusteella on aiheellista muuttaa määrää, josta alkaen tomaateista aletaan kantaa lisätullia.

(3)	Sen vuoksi on syytä muuttaa asetus (EY) N:o 1555/96.

(4)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat hedelmien ja vihannesten hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan asetuksen (EY) N:o 1555/96 liite tämän asetuksen liitteessä olevalla tekstillä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä lokakuuta 2006.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä syyskuuta 2006.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen

(1) EYVL L 297, 21.11.1996, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 47/2003 (EYVL L 7, 11.1.2003, s. 64).

(2) EYVL L 193, 3.8.1996, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1242/2006 (EUVL L 226, 18.8.2006, s. 7).

(3) EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 402/2006 (EUVL L 70, 9.3.2006, s. 35).

(4) EYVL L 336, 23.12.1994, s. 22.

LIITE

”LIITE

Tavaran kuvauksen sanamuotoa on pidettävä ainoastaan ohjeellisena, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhdistetyn nimikkeistön tulkintasääntöjä. Lisätullien soveltamisala määräytyy tässä liitteessä CN-koodien sisällön mukaan, sellaisena kuin ne ovat tämän asetuksen antamishetkellä.

Järjestysnumero

CN-koodi

Tavaran kuvaus

Soveltamisjakso

Määrä, josta alkaen kannetaan lisätullia

(tonnia)

78.0015

0702 00 00

Tomaatit

—	1. lokakuuta–31. toukokuuta

260 852

78.0020

—	1. kesäkuuta–30. syyskuuta

18 281

78.0065

0707 00 05

Kurkut

—	1. toukokuuta–31. lokakuuta

9 278

78.0075

—	1. marraskuuta–30. huhtikuuta

11 060

78.0085

0709 10 00

Latva-artisokat

—	1. marraskuuta–30. kesäkuuta

90 600

78.0100

0709 90 70

Kesäkurpitsat

—	1. tammikuuta–31. joulukuuta

68 401

78.0110

0805 10 20

Appelsiinit

—	1. joulukuuta–31. toukokuuta

271 073

78.0120

0805 20 10

Klementiinit

—	1. marraskuuta alkaen helmikuun loppuun

150 169

78.0130

0805 20 30

0805 20 50

0805 20 70

0805 20 90

Mandariinit (myös tangeriinit ja satsumat); wilkingit ja muut niiden kaltaiset sitrushedelmähybridit

—	1. marraskuuta alkaen helmikuun loppuun

94 492

78.0155

0805 50 10

Sitruunat

—	1. kesäkuuta–31. joulukuuta

301 899

78.0160

—	1. tammikuuta–31. toukokuuta

34 287

78.0170

0806 10 10

Syötäviksi tarkoitetut viinirypäleet

—	21. heinäkuuta–20. marraskuuta

189 604

78.0175

0808 10 80

Omenat

—	1. tammikuuta–31. elokuuta

922 228

78.0180

—	1. syyskuuta–31. joulukuuta

51 920

78.0220

0808 20 50

Päärynät

—	1. tammikuuta–30. huhtikuuta

263 711

78.0235

—	1. heinäkuuta–31. joulukuuta

33 052

78.0250

0809 10 00

Aprikoosit

—	1. kesäkuuta–31. heinäkuuta

4 569

78.0265

0809 20 95

Kirsikat (muut kuin hapankirsikat)

—	21. toukokuuta–10. elokuuta

46 088

78.0270

0809 30

Persikat (myös nektariinit)

—	11. kesäkuuta–30. syyskuuta

17 411

78.0280

0809 40 05

Luumut

—	11. kesäkuuta–30. syyskuuta

11 155”

30.9.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 271/40

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1452/2006,

annettu 29 päivänä syyskuuta 2006,

väliaikaisista toimenpiteistä Uuden-Seelannin voin tariffikiintiön hallinnoimiseksi lokakuusta joulukuuhun 2006 ja asetuksesta (EY) N:o 2535/2001 poikkeamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maito- ja maitotuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 (1) ja erityisesti sen 29 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission asetuksen (EY) N:o 1255/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä maito- ja maitotuotealan tuontijärjestelmän ja tariffikiintiöiden avaamisen osalta 14 päivänä joulukuuta 2001 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 2535/2001 (2) vahvistetaan erityisesti mainitun asetuksen 25 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua Uuden-Seelannin voita koskevat säännöt.

(2)

Jotta noudatettaisiin asetuksen (EY) N:o 1255/1999 26 ja 29 artiklaa, joissa säädetään, että komission on varmistettava, että tuontilisenssit annetaan kaikille hakijoille riippumatta näiden sijoittautumispaikasta yhteisössä ja että toimijoiden välistä syrjintää vältetään, siten kuin asia tulkitaan Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen 11 päivänä heinäkuuta 2006 asiassa C-313/04 Franz Egenberger GmbH Molkerei und Trockenwerk v. Bundesanstalt für Landwirtschaft und Ernährung antamassa tuomiossa, komission asetuksessa (EY) N:o 1118/2006 (3) säädetään, että tuontitodistusten myöntäminen Uuden-Seelannin voin nykyisessä kiintiössä on keskeytettävä 12 päivästä heinäkuuta 2006.

(3)

Tariffikiintiön hallinnointiin tarvittavien välineiden vahvistamista ei voida tehdä riittävän ajoissa vuoden 2006 jäljellä olevien määrien tuonnin sallimiseksi. Sen vuoksi olisi vahvistettava väliaikaisia toimenpiteitä tuontilisenssien myöntämiseksi 31 päivänä joulukuuta 2006 päättyväksi ajaksi kauppavirran jatkuvuuden turvaamiseksi Uuden-Seelannin kanssa, kunnes tariffikiintiön hallinnointia 1 päivästä tammikuuta 2007 koskevat lopulliset järjestelyt, jotka turvaavat tuojien syrjimättömän oikeuden käyttää kiintiötä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen asiassa C-313/04 antaman tuomion mukaisesti, saadaan käyttöön.

(4)

Väliaikaisten toimenpiteiden tehokkaan toiminnan ja kullekin toimijalle myönnettävien määrien taloudellisen kannattavuuden varmistamiseksi on aiheellista vaatia, että kunkin hakemuksen on koskettava tiettyä vähimmäismäärää, koska toimituksiin käytettävissä oleva aika on rajallinen. Tuontilisenssihakemusten aitouden varmistamiseksi ja kiintiön maksimaalisen käytön turvaamiseksi on aiheellista säätää, että tuontilisenssihakemusten liitteenä on oltava sopimus viejän kanssa ja ettei tuontilisenssejä saa siirtää.

(5)

Kiintiön moitteettoman ja tasapuolisen hallinnoinnin varmistamiseksi on tarpeen säätää, että jos hakemuksia ei jätetä tiettyä vähimmäismäärää, uusi lisenssien hakukierros olisi aloitettava niin pian kuin mahdollista, ja jos sopimuksia ei lopultakaan ole vähintään kuutta, siirtymäkauden järjestelmässä ei myönnetä lisenssejä lainkaan.

(6)	Uuden-Seelannin voin tuonnissa on noudatettava tiettyjä asetuksessa (EY) N:o 2535/2001 säädettyjä laatuvaatimuksia. Tuotaessa olisi esitettävä IMA 1 -todistus, jolla osoitetaan mainittujen vaatimusten noudattaminen ja voin alkuperä.

(7)

Asetuksen (EY) N:o 2535/2001 liitteessä III A tarkoitetussa kiintiössä nro 09.4589 vuonna 2006 tuotavien jäljellä olevien määrien osalta on sen vuoksi tarpeen peruuttaa tuontilisenssien myöntämistä koskeva keskeytys kumoamalla asetus (EY) N:o 1118/2006 ja poikkeamalla asetuksen (EY) N:o 2535/2001 tietyistä säännöksistä.

(8)	Maidon ja maitotuotteiden hallintokomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Uuden-Seelannin voin tuonti

Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, asetuksen (EY) N:o 2535/2001 2 osaston III lukua sovelletaan 14 294,6 tonnin voimäärän tuontiin vuonna 2006 mainitun asetuksen liitteessä III A tarkoitetussa kiintiössä numero 09.4589, jäljempänä ’Uuden-Seelannin voi’, jonka osalta lisenssien myöntäminen oli keskeytetty asetuksella (EY) N:o 1118/2006.

2 artikla

Tuontilisenssien hakuedellytykset

1. Tämän asetuksen mukaisesti Uuden-Seelannin voin tuontilisenssien hakemukset voidaan ottaa käsiteltäviksi ainoastaan, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)	tuojien on oltava asetuksen (EY) N:o 2535/2001 8 artiklan mukaisesti hyväksyttyjä ja, poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 2535/2001 35 artiklan 2 kohdassa säädetään, jätettävä lisenssihakemuksensa siinä jäsenvaltiossa, jossa tuojat on hyväksytty;

b)	tuojien on liitettävä hakemukseen ostosopimus, joka on tehty uusiseelantilaisen viejän kanssa asetuksen (EY) N:o 2535/2001 liitteessä III A kuvatun voin tuomiseksi vähintään hakemuksessa mainittua määrää vastaavan määrän osalta, tai sen oikeaksi todistettu jäljennös;

c)	tuojat saavat jättää ainoastaan yhden hakemuksen; jos tuoja jättää useampia hakemuksia, kaikki hakemukset hylätään;

d)	hakemusten on koskettava vähintään 1 000 tonnin määrää mutta enintään 30:tä prosenttia 1 artiklassa tarkoitetusta määrästä.

2. Lisenssihakemukset on jätettävä 16–18 päivänä lokakuuta 2006.

3 artikla

Lisenssien myöntäminen

1. Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle viimeistään 20 päivänä lokakuuta 2006 faksia tai sähköpostia käyttäen tiedoksi tämän asetuksen mukaisesti jätetyt lisenssihakemukset ja ilmoitettava hakijoiden nimet ja kunkin hakijan hakemat määrät.

2. Komissio päättää kolmen työpäivän kuluessa 1 kohdassa tarkoitetusta päivämäärästä, missä laajuudessa lisenssihakemukset voidaan hyväksyä, ja ilmoittaa päätöksestään jäsenvaltioille. Jos edellytykset täyttäviä hakemuksia jätetään vähemmän kuin kuusi, hakemuksia ei hyväksytä lainkaan vaan sovelletaan 4 artiklaa.

3. Jos määrät, joille todistuksia on haettu, ylittävät 1 artiklassa tarkoitetun määrän, komissio soveltaa haettuihin määriin jakokerrointa. Tällöin myöntämättömiä määriä vastaava vakuuden osa vapautetaan.

4. Lisenssit myönnetään ainoastaan sellaisille hakijoille, joiden lisenssihakemukset on annettu tiedoksi 1 kohdan mukaisesti. Tällaiset lisenssit myönnetään kahden työpäivän kuluessa siitä, kun jäsenvaltioille on ilmoitettu 2 kohdassa tarkoitetusta päätöksestä.

4 artikla

Uusi lisenssien hakukierros

1. Jos komissio on päättänyt 3 artiklan 2 kohdan nojalla, ettei lisenssihakemuksia hyväksytä lainkaan, aloitetaan tämän asetuksen mukaisesti uusi lisenssien hakukierros, jota varten:

a)	2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuksi ajaksi vahvistetaan 2–6 päivä marraskuuta 2006; ja

b)	3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi päivämääräksi vahvistetaan 8 päivä marraskuuta 2006.

2. Jos 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuna aikana jätetään vähemmän kuin kuusi edellytykset täyttävää hakemusta, tuontilisenssejä ei 1 artiklassa tarkoitetussa kiintiössä myönnetä lainkaan.

5 artikla

Hakemuksissa ja lisensseissä olevat tiedot

Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 2535/2001 28 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetään, lisenssihakemusten 16 kohdassa voi olla yksi tai useampi mainitun asetuksen liitteessä III A tarkoitetussa kiintiössä nro 09.4589 luetelluista CN-koodeista. Jos lisenssihakemuksessa mainitaan useampi kuin yksi CN-koodi, kunkin koodin osalta haettu määrä on täsmennettävä, ja kullekin koodille myönnetään erillinen lisenssi.

Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 2535/2001 28 artiklan 1 kohdan d alakohdassa säädetään, lisenssihakemuksissa ja lisensseissä on 20 kohdassa oltava viittaus tähän asetukseen.

6 artikla

Lisenssit

1. Tämän asetuksen mukaisesti myönnetyt tuontilisenssit ovat voimassa 31 päivään joulukuuta 2006.

2. Poiketen siitä, mitä komission asetuksen (EY) N:o 1291/2000 (4) 9 artiklassa säädetään, tämän asetuksen mukaisesti myönnettyjä tuontilisenssejä ei saa siirtää.

3. Asetuksen (EY) N:o 2535/2001 35 artiklan 3 kohtaa ei sovelleta.

4. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 2535/2001 36 artiklan toisessa kohdassa säädetään, jos voierä ei täytä mainitun asetuksen liitteessä III A vahvistettuja koostumusta koskevia vaatimuksia, tulliviranomaiset eivät lähetä lisenssiä tuontilisenssejä myöntävälle viranomaiselle.

Määrää ei vähennetä tuontilisenssistä.

7 artikla

IMA 1 -todistukset

1. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 2535/2001 25 artiklan 1 kohdassa säädetään, asetuksen (EY) N:o 2535/2001 liitteessä III A vahvistettua tullia sovelletaan tämän asetuksen mukaisesti tuotuun Uuden-Seelannin voihin ainoastaan, jos tuoja esittää vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevan ilmoituksen ja IMA 1 -todistuksen, jotka osoittavat kyseisen ilmoituksen kattaman voin kelpoisuusvaatimusten noudattamisen ja alkuperän.

2. IMA 1 -todistuksen kelpoisuusaika ei saa ulottua 31 päivää joulukuuta 2006 kauemmaksi.

3. Asetuksen (EY) N:o 2535/2001 33 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettua sitoumusta, jonka mukaan IMA 1 -todistus on myönnettävä koko sen kattamalle määrälle ennen kuin asianomainen tuote poistuu todistuksen myöntävän maan alueelta, ei sovelleta.

8 artikla

Ilmoittaminen komissiolle

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään 28 päivänä helmikuuta 2007 tämän asetuksen mukaisesti tuodun ja vapaaseen liikkeeseen luovutetun Uuden-Seelannin voin määrä, jonka osalta vakuus on vapautettu, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 2535/2001 39 artiklan soveltamista.

9 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1118/2006 kumoaminen

Kumotaan asetus (EY) N:o 1118/2006.

10 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä syyskuuta 2006.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen

(1) EYVL L 160, 26.6.1999, s. 48. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1913/2005 (EUVL L 307, 25.11.2005, s. 2).

(2) EYVL L 341, 22.12.2001, s. 29. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 926/2006 (EUVL L 170, 23.6.2006, s. 8).

(3) EUVL L 199, 21.7.2006, s. 11.

(4) EYVL L 152, 24.6.2000, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 410/2006 (EUVL L 71, 10.3.2006, s. 7).

30.9.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 271/43

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1453/2006,

annettu 29 päivänä syyskuuta 2006,

viljojen sekä vehnän ja rukiin hienojen jauhojen, rouheiden ja karkeiden jauhojen vientiin sovellettavien tukien vahvistamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon vilja-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1784/2003 (1), ja erityisesti sen 13 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 13 artiklan mukaan mainitun asetuksen 1 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden maailmanmarkkinahintojen tai -noteerausten ja kyseisten tuotteiden yhteisön hintojen välinen erotus voidaan korvata vientituella.

(2)

Tuet on vahvistettava ottaen huomioon neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1766/92 soveltamista koskevista tietyistä yksityiskohtaisista säännöistä vientitukien myöntämisen ja häiriötilanteessa toteutettavien toimenpiteiden osalta vilja-alalla 29 päivänä kesäkuuta 1995 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1501/95 (2).

(3)	Vehnän ja rukiin hienoihin jauhoihin, rouheisiin ja karkeisiin jauhoihin sovellettava tuki on laskettava ottaen huomioon kyseisten tuotteiden valmistukseen tarvittava viljamäärä. Nämä määrät vahvistetaan asetuksessa (EY) N:o 1501/95.

(4)	Maailmanmarkkinatilanne tai tiettyjen markkinoiden erityisvaatimukset voivat edellyttää tiettyjen tuotteiden tuen eriyttämistä niiden määräpaikan mukaan.

(5)	Tuki on vahvistettava kerran kuukaudessa. Sitä voidaan muuttaa muuna aikana.

(6)	Näiden yksityiskohtaisten sääntöjen soveltamisesta vilja-alan nykyiseen markkinatilanteeseen ja erityisesti näiden tuotteiden noteerauksiin ja hintoihin yhteisössä ja maailmanmarkkinoilla seuraa, että tuki olisi vahvistettava liitteessä mainitun suuruiseksi.

(7)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viljan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 1 artiklan a, b ja c kohdassa tarkoitettujen sellaisenaan vietävien tuotteiden, maltaita lukuun ottamatta, vientituet vahvistetaan liitteessä mainitun suuruisiksi.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2006.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä syyskuuta 2006.

Komission puolesta

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EUVL L 270, 21.10.2003, s. 78. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1154/2005 (EUVL L 187, 19.7.2005, s. 11).

(2) EYVL L 147, 30.6.1995, s. 7. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 777/2004 (EUVL L 123, 27.4.2004, s. 50).

LIITE

viljojen sekä vehnän ja rukiin hienojen jauhojen, rouheiden ja karkeiden jauhojen vientiin sovellettavien tukien vahvistamisesta 29 päivänä syyskuuta 2006 annettuun komission asetukseen

Tuotekoodi

Määräpaikka

Mittayksikkö

Tuen määrä

1001 10 00 9200

—

EUR/t

—

1001 10 00 9400

A00

EUR/t

1001 90 91 9000

—

EUR/t

—

1001 90 99 9000

A00

EUR/t

1002 00 00 9000

A00

EUR/t

1003 00 10 9000

—

EUR/t

—

1003 00 90 9000

A00

EUR/t

1004 00 00 9200

—

EUR/t

—

1004 00 00 9400

A00

EUR/t

1005 10 90 9000

—

EUR/t

—

1005 90 00 9000

A00

EUR/t

1007 00 90 9000

—

EUR/t

—

1008 20 00 9000

—

EUR/t

—

1101 00 11 9000

—

EUR/t

—

1101 00 15 9100

C01

EUR/t

1101 00 15 9130

C01

EUR/t

1101 00 15 9150

C01

EUR/t

1101 00 15 9170

C01

EUR/t

1101 00 15 9180

C01

EUR/t

1101 00 15 9190

—

EUR/t

—

1101 00 90 9000

—

EUR/t

—

1102 10 00 9500

A00

EUR/t

1102 10 00 9700

A00

EUR/t

1102 10 00 9900

—

EUR/t

—

1103 11 10 9200

A00

EUR/t

1103 11 10 9400

A00

EUR/t

1103 11 10 9900

—

EUR/t

—

1103 11 90 9200

A00

EUR/t

1103 11 90 9800

—

EUR/t

—

Huom. Tuotekoodit sekä A-sarjan määräpaikkakoodit on määritelty komission asetuksessa (ETY) N:o 3846/87 (EYVL L 366, 24.12.1987, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna.

C01

Kaikki kolmannet maat, ei kuitenkaan Albania, Bulgaria, Romania, Kroatia, Bosnia ja Hertsegovina, Montenegroa, Serbiaa, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Liechtenstein ja Sveitsi.

30.9.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 271/45

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1454/2006,

annettu 29 päivänä syyskuuta 2006,

viljojen tukeen sovellettavan korjauskertoimen vahvistamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon vilja-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1784/2003 (1) ja erityisesti sen 15 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 14 artiklan 2 kohdan nojalla lupahakemuksen jättöpäivänä sovellettavaa vientitukea on sovellettava hakemuksesta tämän luvan voimassaoloaikana toteutuvaan vientiin. Tässä tapauksessa tukeen on sovellettava korjauskerrointa.

(2)

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1766/92 soveltamista koskevista tietyistä yksityiskohtaisista säännöistä vientitukien myöntämisen ja häiriötilanteessa toteutettavien toimenpiteiden osalta vilja-alalla 29 päivänä kesäkuuta 1995 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1501/95 (2) sallitaan asetuksen (EY) N:o 1784/2003 1 artiklan a, b ja c alakohdassa tarkoitettuja tuotteita koskevan korjauskertoimen vahvistaminen. Tämä kerroin on laskettava ottaen huomioon asetuksen (EY) N:o 1501/95 1 artiklassa esitetyt tekijät.

(3)	Maailmanmarkkinatilanne tai tiettyjen markkinoiden erityisvaatimukset voivat edellyttää korjauskertoimen eriyttämistä määräpaikan mukaan.

(4)	Korjauskerroin ja tuki on vahvistettava samaa menettelyä noudattaen. Kerrointa voidaan muuttaa kahden vahvistamisen välisenä aikana.

(5)	Edellä mainituista säännöksistä seuraa, että korjauskerroin on vahvistettava tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

(6)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viljan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 1 artiklan a, b ja c alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden, lukuun ottamatta maltaita, ennakolta vahvistettuihin vientitukiin sovellettava korjauskerroin vahvistetaan liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2006.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä syyskuuta 2006.

Komission puolesta

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EUVL L 270, 21.10.2003, s. 78. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1154/2005 (EUVL L 187, 19.7.2005, s. 11).

(2) EYVL L 147, 30.6.1995, s. 7. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 777/2004 (EUVL L 123, 27.4.2004, s. 50).

LIITE

viljojen tukeen sovellettavan korjauskertoimen vahvistamisesta 29 päivänä syyskuuta 2006 annettuun komission asetukseen

(EUR/t)

Tuotekoodi

Määräpaikka

Kuluva

1. jakso

2. jakso

3. jakso

4. jakso

5. jakso

6. jakso

1001 10 00 9200

—

1001 10 00 9400

A00

—

1001 90 91 9000

—

1001 90 99 9000

C01

—

1002 00 00 9000

A00

—

1003 00 10 9000

—

1003 00 90 9000

C02

—

1004 00 00 9200

—

1004 00 00 9400

C03

—

1005 10 90 9000

—

1005 90 00 9000

A00

—

1007 00 90 9000

—

1008 20 00 9000

—

1101 00 11 9000

—

1101 00 15 9100

C01

—

1101 00 15 9130

C01

—

1101 00 15 9150

C01

—

1101 00 15 9170

C01

—

1101 00 15 9180

C01

—

1101 00 15 9190

—

1101 00 90 9000

—

1102 10 00 9500

A00

—

1102 10 00 9700

A00

—

1102 10 00 9900

—

1103 11 10 9200

A00

—

1103 11 10 9400

A00

—

1103 11 10 9900

—

1103 11 90 9200

A00

—

1103 11 90 9800

—

Huom. Tuotekoodit sekä A-sarjan määräpaikkakoodit on määritelty komission asetuksessa (ETY) N:o 3846/87 (EYVL L 366, 24.12.1987, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna.

Määräpaikkojen numerokoodit on määritelty asetuksessa (EY) N:o 2081/2003 (EUVL L 313, 28.11.2003, s. 11).

C01	:	Kaikki kolmannet maat, ei kuitenkaan Albania, Bulgaria, Romania, Kroatia, Bosnia ja Hertsegovina, Montenegro, Serbia, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Liechtenstein ja Sveitsi.
C02	:	Algeria, Saudi-Arabia, Bahrain, Egypti, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Iran, Irak, Israel, Jordania, Kuwait, Libanon, Libya, Marokko, Mauritania, Oman, Qatar, Syyria, Tunisia ja Jemen.
C03	:	Kaikki kolmannet maat, ei kuitenkaan Bulgaria, Norja, Romania, Sveitsi eikä Liechtenstein.

30.9.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 271/49

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1456/2006,

annettu 29 päivänä syyskuuta 2006,

maltaiden tukeen sovellettavan korjauskertoimen vahvistamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon vilja-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1784/2003 (1) ja erityisesti sen 15 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 14 artiklan 2 kohdan nojalla lupahakemuksen jättöpäivänä sovellettavaa vientitukea on sovellettava hakemuksesta tämän luvan voimassaoloaikana toteutuvaan vientiin. Tässä tapauksessa tukeen on sovellettava korjauskerrointa.

(2)

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1766/92 soveltamista koskevista tietyistä yksityiskohtaisista säännöistä vientitukien myöntämisen ja häiriötilanteessa toteutettavien toimenpiteiden osalta vilja-alalla 29 päivänä kesäkuuta 1995 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1501/95 (2) sallitaan asetuksen (EY) N:o 1784/2003 1 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja tuotteita koskevan korjauskertoimen vahvistaminen. Tämä kerroin on laskettava ottaen huomioon asetuksen (EY) N:o 1501/95 1 artiklassa esitetyt tekijät.

(3)	Edellä mainituista säännöksistä seuraa, että korjauskerroin olisi vahvistettava tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

(4)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viljan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu maltaiden ennakolta vahvistettuihin vientitukiin sovellettava korjauskerroin vahvistetaan liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2006.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä syyskuuta 2006.

Komission puolesta

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EUVL L 270, 21.10.2003, s. 78. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1154/2005 (EUVL L 187, 19.7.2005, s. 11).

(2) EYVL L 147, 30.6.1995, s. 7. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 777/2004 (EUVL L 123, 27.4.2004, s. 50).

LIITE

maltaiden tukeen sovellettavan korjauskertoimen vahvistamisesta 29 päivänä syyskuuta 2006 annettuun komission asetukseen

Huom. Tuotekoodit sekä A-sarjan määräpaikkakoodit on määritelty komission asetuksessa (ETY) N:o 3846/87 (EYVL L 366, 24.12.1987, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna.

Määräpaikkojen numerokoodit on määritelty komission asetuksessa (EY) N:o 2081/2003 (EUVL L 313, 28.11.2003, s. 11).

(EUR/t)
Tuotekoodi	Määräpaikka	Kuluva 10	1. jakso 11	2. jakso 12	3. jakso 1	4. jakso 2	5. jakso 3
1107 10 11 9000	A00	0	0	0	0	0	0
1107 10 19 9000	A00	0	0	0	0	0	0
1107 10 91 9000	A00	0	0	0	0	0	0
1107 10 99 9000	A00	0	0	0	0	0	0
1107 20 00 9000	A00	0	0	0	0	0	0

(EUR/t)
Tuotekoodi	Määräpaikka	6. jakso 4	7. jakso 5	8. jakso 6	9. jakso 7	10. jakso 8	11. jakso 9
1107 10 11 9000	A00	0	0	0	0	0	0
1107 10 19 9000	A00	0	0	0	0	0	0
1107 10 91 9000	A00	0	0	0	0	0	0
1107 10 99 9000	A00	0	0	0	0	0	0
1107 20 00 9000	A00	0	0	0	0	0	0

30.9.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 271/51

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1457/2006,

annettu 29 päivänä syyskuuta 2006,

yhteisön elintarvikeapuna ja kansallisena elintarvikeapuna toimitettuihin vilja- ja riisialan tuotteisiin sovellettavien tukien vahvistamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon vilja-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1784/2003 (1) ja erityisesti sen 13 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon riisin yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1785/2003 (2) ja erityisesti sen 14 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Elintarvikeapuna toimitettavista maataloustuotteista aiheutuvien menojen yhteisörahoituksesta 21 päivänä lokakuuta 1974 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2681/74 (3) 2 artiklassa säädetään, että asiaa koskevien yhteisön sääntöjen mukaisesti vahvistettuja vientitukia vastaava osa menoista kuuluu Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosastoon.

(2)	Yhteisön elintarvikeaputoimia koskevan talousarvion laatimisen ja hallinnon helpottamiseksi ja jotta jäsenvaltiot saisivat tietoonsa kansallisia elintarvikeaputoimia koskevan yhteisön rahoitusosuuden, olisi määriteltävä näille toimille myönnettävien tukien taso.

(3)	Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 13 artiklassa ja asetuksen (EY) N:o 1785/2003 13 artiklassa säädettyjä vientitukea koskevia yleisiä sääntöjä ja sen soveltamista koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä sovelletaan soveltuvin osin edellä mainittuihin toimiin.

(4)	Riisin vientituen laskemisessa huomioon otettavat erityisperusteet määritellään asetuksen (EY) N:o 1785/2003 14 artiklassa.

(5)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viljan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kansainvälisissä yleissopimuksissa tai muissa täydentävissä ohjelmissa sekä muissa yhteisön veloituksetonta toimittamista koskevissa toimenpiteissä määrättyjen yhteisön elintarvikeaputoimien ja kansallisten elintarvikeaputoimien osalta vilja- ja riisialan tuotteisiin sovellettavat tuet vahvistetaan liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2006.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä syyskuuta 2006.

Komission puolesta

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EUVL L 270, 21.10.2003, s. 78. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1154/2005 (EUVL L 187, 19.7.2005, s. 11).

(2) EUVL L 270, 21.10.2003, s. 96. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 797/2006 (EUVL L 144, 31.5.2006, s. 1).

(3) EYVL L 288, 25.10.1974, s. 1.

LIITE

yhteisön elintarvikeapuna ja kansallisena elintarvikeapuna toimitettuihin vilja- ja riisialan tuotteisiin sovellettavien tukien vahvistamisesta 29 päivänä syyskuuta 2006 annettuun komission asetukseen

(EUR/t)
Tuotekoodi	Tuen määrä
1001 10 00 9400	0,00
1001 90 99 9000	0,00
1002 00 00 9000	0,00
1003 00 90 9000	0,00
1005 90 00 9000	0,00
1006 30 92 9100	0,00
1006 30 92 9900	0,00
1006 30 94 9100	0,00
1006 30 94 9900	0,00
1006 30 96 9100	0,00
1006 30 96 9900	0,00
1006 30 98 9100	0,00
1006 30 98 9900	0,00
1006 30 65 9900	0,00
1007 00 90 9000	0,00
1101 00 15 9100	0,00
1101 00 15 9130	0,00
1102 10 00 9500	0,00
1102 20 10 9200	37,67
1102 20 10 9400	32,29
1103 11 10 9200	0,00
1103 13 10 9100	48,44
1104 12 90 9100	0,00
Huom. Tuotekoodit määritellään komission asetuksessa (ETY) N:o 3846/87 (EYVL L 366, 24.12.1987, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna.

30.9.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 271/53

KOMISSION DIREKTIIVI 2006/77/EY,

annettu 29 päivänä syyskuuta 2006,

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/32/EY liitteen I muuttamisesta eläinten rehuissa sallittavien orgaanisten klooriyhdisteiden enimmäispitoisuuksien osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon haitallisista aineista eläinten rehuissa 7 päivänä toukokuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/32/EY (1) ja erityisesti sen 8 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Direktiivissä 2002/32/EY kielletään sellaisten rehuksi tarkoitettujen tuotteiden käyttö, jotka sisältävät direktiivin liitteessä I vahvistetut enimmäismäärät ylittävän määrän haitallisia aineita.

(2)

Kun direktiivi 2002/32/EY hyväksyttiin, komissio totesi, että kyseisen direktiivin liitteessä I vahvistettuja säännöksiä tarkistettaisiin ajan tasalle saatetun tieteellisen riskinarvioinnin pohjalta ja ottaen huomioon kielto laimentaa millään lailla sellaisia eläinten rehuksi tarkoitettuja saastuneita tuotteita, jotka eivät ole säännösten mukaisia.

(3)	Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) antoi 9 päivänä marraskuuta 2005 komission pyynnöstä aldriinia ja dieldriiniä koskevan lausunnon (2).

(4)	Koostumukseltaan suhteellisen runsaasti kalaöljyä sisältävässä kalanrehussa todettiin huomattavia aldriini/dieldriinipitoisuuksia. Näin ollen on aiheellista muuttaa nykyisiä säännöksiä tieteellisessä lausunnossa esitettyjen päätelmien ja käytettävissä olevien seurantatietojen perusteella.

(5)	EFSA antoi 20 päivänä kesäkuuta 2005 komission pyynnöstä endosulfaania koskevan lausunnon (3).

(6)

Tieteellisessä lausunnossa esitettyjen päätelmien ja käytettävissä olevien seurantatietojen perusteella on aiheellista muuttaa endosulfaanin enimmäispitoisuuksia raa’assa kasviöljyssä, jotta otetaan jossain määrin huomioon kyseisen aineen pitoisuus raa’assa kasviöljyssä verrattuna sen pitoisuuteen öljynsiemenessä.

(7)	EFSA antoi 4 päivänä heinäkuuta 2005 komission pyynnöstä heksakloorisykloheksaaneja (4) (α-, β-, γ-HCH) koskevan lausunnon sekä 9 päivänä marraskuuta 2005 endriiniä (5) koskevan lausunnon.

(8)	Tieteellisissä lausunnoissa esitettyjen päätelmien ja käytettävissä olevien seurantatietojen perusteella ei ole aiheellista muuttaa nykyisiä heksakloorisykloheksaanien ja endriinin enimmäispitoisuuksia.

(9)

Aldriinin, dieldriinin, klordaanin, DDT:n, endriinin, heptakloorin, heksaklooribentseenin ja heksakloorisykloheksaanin (HCH) yhteydessä termi ”rasvat” olisi korvattava ilmaisulla ”rasvat ja öljyt”, jotta käy selvästi ilmi, että määritelmä kattaa kaikki rasvat ja öljyt, mukaan luettuina eläinrasva, kasviöljy ja kalaöljy.

(10)	Sen vuoksi direktiiviä 2002/32/EY olisi muutettava.

(11)	Tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Muutetaan direktiivin 2002/32/EY liite I tämän direktiivin liitteen mukaisesti.

2 artikla

Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään kahdentoista kuukauden kuluttua voimaantulosta. Niiden on toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säännökset sekä kyseisiä säännöksiä ja tätä direktiiviä koskeva vastaavuustaulukko viipymättä.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

3 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 29 päivänä syyskuuta 2006.

Komission puolesta

Markos KYPRIANOU

Komission jäsen

(1) EYVL L 140, 30.5.2002, s. 10. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 2006/13/EY (EUVL L 32, 4.2.2006, s. 44).

(2) Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen alainen elintarvikeketjun vierasaineita käsittelevä tiedelautakunta antoi 9 päivänä marraskuuta 2005 komission pyynnöstä lausunnon, joka koski aldriinia ja dieldriiniä haitallisina aineina eläinten rehussa.

http://www.efsa.europa.eu/etc/medialib/efsa/science/contam/contam_opinions/1251.Par.0001.File.dat/contam_op_ej285_aldrinanddieldrin_en1.pdf

(3) Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen alainen elintarvikeketjun vierasaineita käsittelevä tiedelautakunta antoi 20 päivänä kesäkuuta 2005 komission pyynnöstä lausunnon, joka koski endosulfaania haitallisena aineena eläinten rehussa.

http://www.efsa.europa.eu/etc/medialib/efsa/science/contam/contam_opinions/1025.Par.0001.File.dat/contam_op_ej234_endosulfan_en_updated21.pdf

(4) Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen alainen elintarvikeketjun vierasaineita käsittelevä tiedelautakunta antoi 4 päivänä heinäkuuta 2005 komission pyynnöstä lausunnon, joka koski gamma-HCH:ta ja muita heksakloorisykloheksaaneja haitallisina aineina eläinten rehussa.

http://www.efsa.europa.eu/etc/medialib/efsa/science/contam/contam_opinions/1039.Par.0001.File.dat/contam_op_ej250_hexachlorocyclohexanes_en2.pdf

(5) Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen alainen elintarvikeketjun vierasaineita käsittelevä tiedelautakunta antoi 9 päivänä marraskuuta 2005 komission pyynnöstä lausunnon, joka koski endriiniä haitallisena aineena eläinten rehussa.

http://www.efsa.europa.eu/etc/medialib/efsa/science/contam/contam_opinions/1252.Par.0001.File.dat/contam_op_ej286_endrin_en1.pdf

LIITE

Korvataan direktiivin 2002/32/EY liitteessä I olevat rivit 17–26 seuraavasti:

Haitalliset aineet

Eläinten rehuksi tarkoitetut tuotteet

Enimmäispitoisuus mg/kg (ppm) rehussa, jonka kosteuspitoisuus on 12 %

(1)

(2)

(3)

”17.	Aldriini (1)

Kaikki rehut, paitsi

0,01 (2)

18.	Dieldriini (1)

—	rasvat ja öljyt

0,1 (2)

—

kalanrehu

0,02 (2)

19.	Kamfeklori (toksafeeni) – indikaattoriyhdisteiden CHB 26, 50 ja 62 (3) summa

—	Kala, muut vesieläimet, niistä saatavat tuotteet ja sivutuotteet, kalaöljyä lukuun ottamatta

0,02

—	kalaöljy (4)

0,2

—	kalanrehu (4)

0,05

20.	Klordaani (cis- ja trans-isomeerien ja oksiklordaanin summa, ilmaistuna klordaanina)

Kaikki rehut, paitsi

0,02

—	rasvat ja öljyt

0,05

21.	DDT (DDT-, TDE- ja DDE-isomeerien summa, ilmaistuna DDT:nä)

Kaikki rehut, paitsi

0,05

—	rasvat ja öljyt

0,5

22.	Endosulfaani (alfa- ja beeta-isomeerien ja endosulfaanisulfaatin summa, ilmaistuna endosulfaanina)

Kaikki rehut, paitsi

0,1

—	maissi ja sen valmistuksesta saadut maissituotteet

0,2

—	öljynsiemenet ja niiden valmistuksesta saadut tuotteet lukuun ottamatta raakaa kasviöljyä

0,5

—	raaka kasviöljy

1,0

—	kalojen täysrehut

0,005

23.	Endriini (endriinin ja deltaketoendriinin summa, ilmaistuna endriininä)

Kaikki rehut, paitsi

0,01

—	rasvat ja öljyt

0,05

24.	Heptaklori (heptaklorin ja heptakloriepoksidin summa, ilmaistuna heptakloorina)

Kaikki rehut, paitsi

0,01

—	rasvat ja öljyt

0,2

25.	Heksaklooribentseeni (HCB)

Kaikki rehut, paitsi

0,01

—	rasvat ja öljyt

0,2

26.

Heksakloorisykloheksaani (HCH)

26.1	alfa-isomeerit

Kaikki rehut, paitsi

0,02

—	rasvat ja öljyt

0,2

26.2	beeta-isomeerit

Kaikki rehuaineet, paitsi

0,01

—	rasvat ja öljyt

0,1

Kaikki rehuseokset, paitsi

0,01

—	lypsykarjan rehuseokset

0,005

26.3	gamma-isomeerit

Kaikki rehut, paitsi

0,2

—	rasvat ja öljyt

2,0

(1) Yksin tai yhdessä, ilmaistuna dieldriininä.

(2) Aldriinin ja dieldriinin enimmäispitoisuudet yksin tai yhdessä, ilmaistuna dieldriininä.

(3) Parlar-järjestelmän mukainen numerointi, numeron edessä joko ’CHB’ tai ’Parlar’.

—	CHB 26: 2-endo,3-ekso,5-endo, 6-ekso, 8,8,10,10-oktoklorobornaani

—	CHB 50: 2-endo,3-ekso,5-endo, 6-ekso, 8,8,9,10,10-nonaklorobornaani

—	CHB 62: 2,2,5,5,8,9,9,10,10-nonaklorobornaani.

(4) Määriä tarkastellaan 31 päivään joulukuuta 2007 mennessä, ja tavoitteena on alentaa enimmäismääriä.”

30.9.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 271/58

EY–TURKKI-ASSOSIAATIONEUVOSTON PÄÄTÖS N:o 1/2006,

tehty 15 päivänä toukokuuta 2006,

tulliliiton viimeisen vaiheen aloittamisesta tehdyn EY–Turkki-assosiaationeuvoston päätöksen N:o 1/95 9 artiklan täytäntöönpanosta

(2006/654/EY)

EY–TURKKI-ASSOSIAATIONEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön ja Turkin välisestä assosiaatiosta 12 päivänä syyskuuta 1963 tehdyn sopimuksen (1) ja erityisesti sen 22 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Tulliliiton viimeisen vaiheen aloittamisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 tehdyn EY–Turkki-assosiaationeuvoston päätöksen N:o 1/95 9 artiklalla (2) säädellään tiettyä tuotetta koskevien kaupan teknisten esteiden poistamiseen tarvittavien yhteisön säädösten säännösten voimaanpanoon liittyviä oikeusvaikutuksia Turkissa, mutta siinä ei vahvisteta artiklan soveltamiseen tarvittavia menettelyjä ja sääntöjä.

(2)

Turkki ja yhteisö (”osapuolet”) ovat yhtä mieltä siitä, että päätöksen N:o 1/95 9 artiklan täytäntöönpano edellyttää kyseessä olevien yhteisön säädösten voimaanpanemiseen tarvittavan hallinnollisen infrastruktuurin kehittämistä sekä tämän infrastruktuurin jatkuvan, täysimittaisen toimivuuden varmistamisen.

(3)	Osapuolet ovat sopineet päätöksen N:o 1/95 9 artiklan täytäntöönpanoon liittyviä menettelyjä koskevista säännöistä.

(4)

Kaupan teknisten esteiden poistamista koskevien yhteisön säädösten luettelon vahvistamisesta ja edellytyksistä ja järjestelyistä, joiden mukaisesti Turkki soveltaa niitä 4 päivänä kesäkuuta 1997 tehdyssä EY–Turkki-assosiaationeuvoston päätöksessä N:o 2/97 (3) sekä päätöksen N:o 1/95 8, 54, 55 ja 56 artiklassa määrätyt periaatteet olisi pantava tosiasiallisesti täytäntöön tulliliiton moitteettoman toiminnan varmistamiseksi.

(5)	Yhteisön ja Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen sopimuspuolten välisten tiiviiden suhteiden vuoksi olisi asianmukaista tarkastella mahdollisuutta tehdä tätä päätöstä vastaavia vaatimustenmukaisuuden arviointia koskevia rinnakkaissopimuksia Turkin ja kyseisten maiden välillä,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Teknisen lainsäädännön arviointi

1. Päätöksen N:o 1/95 52 artiklalla perustetulla tulliliiton sekakomitealla on toimivalta varmistaa, että Turkki on pannut tosiasiallisesti täytäntöön tiettyä tuotetta koskevan kaupan teknisten esteiden poistamiseen tarvittavat yhteisön säädösten säännökset. Tätä varten tulliliiton sekakomitea antaa asiaa koskevan julistuksen.

2. Tulliliiton sekakomitea voi käyttää kaikkia saatavilla olevia tietoja, myös ulkopuolisten toimeksisaajien tekemiä arviointeja, jotka koskevat tiettyjä Turkin täytäntöönpanoinfrastruktuurin osatekijöitä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sekakomitean mahdollisuutta asettaa toimikuntia tai työryhmiä päätöksen N:o 1/95 53 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

2 artikla

Turkin vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksista ilmoittaminen

1. Kun 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu julistus on annettu, Turkki ilmoittaa komissiolle ja jäsenvaltioille kaikkien nimittämiensä vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten nimet ja yksityiskohtaiset tiedot, joihin kuuluu tieto laitokselle osoitetusta tehtäväalueesta sekä menettelyistä, joita se vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa käyttää.

2. Jäsenvaltioihin sovellettavia vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten nimittämistä koskevia sääntöjä sovelletaan myös Turkkiin. Komissio toimittaa Turkille yksityiskohtaiset tiedot kyseisistä säännöistä sekä menettelystä, jolla kyseisistä laitoksista ilmoitetaan komissiolle.

3. Kun ilmoittamisprosessi on saatu päätökseen, yhteisön laitosten ja Turkin laitosten tekemät vaatimustenmukaisuuden arvioinnit tunnustetaan vastavuoroisesti ilman, että menettelyjä tarvitsisi uusia tai mitään lisäedellytyksiä tarvitsisi täyttää.

3 artikla

Viranomaisiin ja laitoksiin liittyvä sopimuspuolten velvoite

1. Sopimuspuolten on varmistettava, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvat viranomaiset, jotka vastaavat yhteisön lainsäädännön ja kansallisen lainsäädännön tosiasiallisesta täytäntöönpanosta, soveltavat kyseistä lainsäädäntöä jatkuvasti. Niiden on varmistettava, että viranomaisilla on toimivalta ilmoittaa vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset, peruuttaa väliaikaisesti niitä koskevat ilmoitukset, kumota peruuttamiset ja peruuttaa ilmoitukset pysyvästi sekä taata se, että teollisuustuotteet vastaavat yhteisön lainsäädännön tai kansallisen lainsäädännön vaatimuksia, ja vaatia tarvittaessa tuotteiden poistamista markkinoilta.

2. Sopimuspuolten on huolehdittava siitä, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvat laitokset, joiden on ilmoitettu olevan toimivaltaisia arvioimaan vaatimustenmukaisuutta yhteisön lainsäädännön tai kansallisen lainsäädännön vaatimusten osalta, täyttävät jatkuvasti yhteisön lainsäädännön tai kansallisen lainsäädännön vaatimukset. Niiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että näillä laitoksilla on jatkuvasti niille osoitettuihin tehtäviin tarvittavat valmiudet.

3. Jos jokin sopimuspuoli päättää peruuttaa pysyvästi lainkäyttövaltaansa kuuluvan laitoksen ilmoituksen, sen on ilmoitettava asiasta toiselle sopimuspuolelle kirjallisesti. Kyseisen laitoksen on lopetettava vaatimustenmukaisuuden arviointi viimeistään päivänä, jona sitä koskeva ilmoitus peruutetaan. Ennen kyseistä päivää suoritettu vaatimustenmukaisuuden arviointi pysyy voimassa, ellei tulliliiton sekakomitea päätä toisin.

4 artikla

Ilmoitettujen laitosten tarkastaminen

1. Kumpikin sopimuspuoli voi pyytää toista sopimuspuolta tarkastamaan toisen sopimuspuolen lainkäyttövaltaan tai jonkin yhteisön jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvan laitoksen tekniset valmiudet ja sen, että laitos vastaa asianomaisen lainsäädännön vaatimuksia. Tällainen pyyntö on perusteltava, jotta ilmoittamisesta vastuussa oleva sopimuspuoli voisi suorittaa pyydetyn tarkastuksen ja ilmoittaa sen tuloksista toiselle sopimuspuolelle nopeasti. Sopimuspuolet voivat myös yhdessä tarkastaa laitoksen tekniset valmiudet ja vaatimustenmukaisuuden. Tätä varten sopimuspuolten on varmistettava, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvat laitokset toimivat täysimääräisesti yhteistyössä. Sopimuspuolten on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet ja hyödynnettävä tarvittaessa kaikki käytettävissä olevat keinot todettujen ongelmien ratkaisemiseksi.

2. Jos ongelmia ei pystytä ratkaisemaan molempia sopimuspuolia tyydyttävällä tavalla, sopimuspuolet voivat ilmoittaa erimielisyydestään ja sen syistä tulliliiton sekakomitealle. Tulliliiton sekakomitea päättää asianmukaisista toimista kahden kuukauden kuluessa.

3. Ellei tulliliiton sekakomitea päätä toisin 2 kohdassa asetetun määräajan kuluessa, laitoksen ilmoitus ja sen yhteisön tai kansallisen lainsäädännön vaatimustenmukaisuuden tarkastamista koskevien valmiuksien tunnustaminen peruutetaan väliaikaisesti osittain tai kokonaan kyseisen määräajan lopussa.

4. Kumpi tahansa sopimuspuoli voi saattaa asian päätöksen nro 1/95 V luvun III jaksossa tarkoitettuun riitojenratkaisumenettelyyn, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan soveltamista.

5. Mikäli uusia asiaan vaikuttavia tekijöitä tulee esiin 2 kohdassa asetetun määräajan umpeuduttua, sopimuspuoli voi pyytää tulliliiton sekakomiteaa tekemään päätöksen 3 kohdan mukaisen peruuttamisen asettamisesta uudelleen tarkasteltavaksi. Tällöin molempien sopimuspuolien asiantuntijat yhdessä tarkastavat kyseessä olevan vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen. Ilmoituksen peruuttamisesta päättänyt sopimuspuoli tarkastelee päätöstään uudelleen asiantuntijoiden tekemän selonteon perusteella. Se voi päättää peruuttamisen jatkamisesta perustellusta syystä.

5 artikla

Tietojenvaihto ja yhteistyö

Tämän päätöksen asianmukaisen ja yhtenäisen soveltamisen ja tulkinnan varmistamiseksi sopimuspuolet varmistavat, että niiden viranomaiset ja niiden ilmoittamat laitokset:

1)	vaihtavat keskenään kaikki 1 artiklassa tarkoitetut tiettyä tuotetta koskevan kaupan teknisten esteiden poistamiseen tarvittavien yhteisön säädösten voimaanpanoon liittyvät asiaan kuuluvat tiedot, etenkin tiedot menetelmistä, joilla ilmoitetut laitokset varmistavat vaatimustenmukaisuuden;

2)	osallistuvat tarpeen mukaan sopimuspuolten tiedotus- ja koordinointijärjestelmiin ja muihin vastaaviin toimiin;

3)	täyttävät kutakin alaa koskevissa säädöksissä säädetyt tietoja ja tiedotusta koskevat velvollisuudet;

4)	toimivat yhteistyössä vapaaehtoisuuteen perustuvaa vastavuoroista tunnustamista koskevien järjestelyjen määrittelemiseksi.

6 artikla

Hallinnointi

Tulliliiton sekakomitealla on vastuu tämän päätöksen tehokkaan toiminnan varmistamisesta. Se voi tehdä päätöksiä, jotka koskevat erityisesti seuraavia asioita:

a)	asiantuntijaryhmän nimittäminen ilmoitetun laitoksen teknisten valmiuksien ja sen vaatimustenmukaisuuden selvittämiseksi;

b)	tietojen vaihtaminen yhteisön lainsäädäntöön ja kansalliseen lainsäädäntöön tehdyistä ehdotetuista ja tosiasiallisista muutoksista, mukaan luettuina päätöksen N:o 1/95 54 ja 55 artiklassa säädettyjen periaatteiden mukaisesti kolmansien maiden kanssa tehdyt sopimukset;

c)	tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi mahdollisesti tarvittavien toimenpiteiden toteuttaminen, mukaan luettuina arviointimenettelyä koskevat yksityiskohtaiset säännöt;

d)	tämän päätöksen säädösten laajentaminen koskemaan muita kuin 2 artiklassa mainittuja menettelyjä ja todistuksia sekä päätöksen N:o 1/95 9 artiklan täytäntöönpanemisessa mahdollisesti syntyvien vaikeuksien varalta tarvittavien täytäntööpanoa helpottavien sääntöjen antaminen;

e)	mikä tahansa muu tämän päätöksen täytäntöönpanoa koskeva kysymys.

7 artikla

Sopimukset muiden maiden kanssa

1. Sopimuspuolen muun kuin tämän päätöksen osapuolena olevan maan kanssa tekemät vaatimustenmukaisuuden arviointia koskevat sopimukset eivät velvoita toista sopimuspuolta hyväksymään kyseisessä kolmannessa maassa suoritettujen vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen tuloksia, elleivät sopimuspuolet ole assosiaationeuvostossa nimenomaan niin sopineet.

2. Sopimuspuoli, jolla on vaatimustenmukaisuuden arviointia koskevia sopimuksia kolmansien osapuolten kanssa, toimii yhteistyössä toisen sopimuspuolen kanssa, jos viimeksi mainittu aikoo tehdä rinnakkaisia sopimuksia samojen kolmansien osapuolten kanssa, sekä antaa tälle tarvittaessa asianmukaista teknistä ja hallinnollista apua.

8 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se tehdään.

Tehty Brysselissä 15 päivänä toukokuuta 2006.

Assosiaationeuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. GÜL

(1) EYVL 217, 29.12.1964, s. 3687/64.

(2) EYVL L 35, 13.2.1996, s. 1.

(3) EYVL L 191, 21.7.1997, s. 1.

30.9.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 271/61

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 19 päivänä kesäkuuta 2006,

vuoden 1991 Alppeja koskevan yleissopimuksen soveltamisesta vuoristoalueiden maatalouden alalla tehdyn pöytäkirjan hyväksymisestä Euroopan yhteisön puolesta

(2006/655/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 37 artiklan yhdessä 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen virkkeen ja 3 kohdan ensimmäisen alakohdan kanssa,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Alppialueella on runsaat luonnonvarat, erityisesti vesivarat, maatalouden harjoittamismahdollisuudet, sillä on huomattava historiallinen ja kulttuurinen merkitys, ja se on arvokas elinympäristö ja taloudellisen toiminnan ja vapaa-ajan ympäristö sekä paikalliselle että muiden alueiden väestölle. Viljelijät joutuvat kuitenkin alppialueen pinnanmuotojen ja ilmaston vuoksi toimimaan epäsuotuisissa elin- ja tuotanto-olosuhteissa.

(2)

Alppien suojelua koskeva yleissopimus, jäljempänä ’Alppeja koskeva yleissopimus’, on allekirjoitettu yhteisön puolesta 7 päivänä marraskuuta 1991 ja hyväksytty 26 päivänä helmikuuta 1996 tehdyllä neuvoston päätöksellä 96/191/EY (2), ja se on tullut voimaan 4 päivänä huhtikuuta 1998. Alppeja koskevan yleissopimuksen 2 artiklan 2 ja 3 kappaleen mukaisesti konkreettisista toimenpiteistä sen tavoitteiden saavuttamiseksi määrätään sen pöytäkirjoissa, muun muassa vuoristoalueiden maataloutta koskevassa pöytäkirjassa.

(3)

Euroopan yhteisöjen komissio on osallistunut vuoristoalueiden maataloutta koskevasta pöytäkirjasta käytyihin neuvotteluihin, ja pöytäkirja on saanut paljon vaikutteita yhteisön politiikoista ja lainsäädännöstä. Euroopan yhteisö allekirjoitti vuoden 1991 Alppeja koskevan yleissopimuksen soveltamisesta vuoristoalueiden maatalouden alalla tehdyn pöytäkirjan, jäljempänä ’vuoristoalueiden maatalouspöytäkirja’, Chambéryssä 20 päivänä joulukuuta 1994.

(4)

Vuoristoalueiden maatalouspöytäkirjan tarkoituksena on sen 1 artiklassa esitetyllä tavalla kestävän kehityksen yleistavoitteen mukaisesti säilyttää ja edistää paikallisiin oloihin sopivaa ja ympäristöystävällistä vuoristoalueiden maataloutta, jotta voidaan varmistaa sillä oleva olennaisen tärkeä vaikutus asutuksen ylläpitämiseen ja kestävien taloudellisten toimintojen säilyttämiseen, muun ohessa tyypillisten korkealaatuisten tuotteiden tuotannolla, luonnollisen elinympäristön säilyttämisellä, luonnon aiheuttamien vaarojen ehkäisemisellä sekä perinteisen maaseudun kauneuden ja arvon säilyttämisellä. Sopimuspuolten olisi pyrittävä optimoimaan vuoristoalueiden maatalouden moninaisuus.

(5)

Vuoristoalueiden maatalouspöytäkirjassa määrätyt tavoitteet ja toimenpiteet, kuten vuoristoalueiden maatalouden edistäminen ja elinolojen parantaminen, maankäyttö, ympäristöystävällinen maa- ja metsätalous, myynninedistäminen ja markkinointi tai metsäalan toimenpiteet, ovat yhteisön maatalouslainsäädännön ja -politiikan sekä erityisesti Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen 20 päivänä syyskuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 (3) mukaiset.

(6)	Vuoristoalueiden maatalouspöytäkirja muodostaa kehyksen, jonka puitteissa voidaan toteuttaa rajat ylittävää strategiaa, joka sisältää yhteiset tavoitteet ja toimet Alppialueen erityisongelmien ratkaisemiseksi.

(7)	Alppeja koskeva yleissopimus ja vuoristoalueiden maatalouspöytäkirja koskettavat 13:a miljoonaa asukasta ja lähes 6 000:ta yhteisöä 19 miljoonan hehtaarin suuruisella alueella. Alpeilla on suuri merkitys myös muiden alueiden asukkaille.

(8)	Alppeja koskeva yleissopimus ja sen soveltamista koskevat pöytäkirjat, joihin myös vuoristoalueiden maatalouspöytäkirja kuuluu, ovat ensimmäisiä vuoristoalueita koskevia kansainvälisiä sopimuksia, jotka toimivat malleina muille alueille.

(9)	Vuoristoalueiden maatalouspöytäkirjan ratifioiminen varmistaa Euroopan yhteisön sitoutumisen, on vahva poliittinen signaali ja edistää tämän Euroopalle arvokkaan alueen ekologista kehitystä.

(10)	Vuoristoalueiden maatalouspöytäkirja olisi siten hyväksyttävä yhteisön puolesta,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Hyväksytään yhteisön puolesta vuoden 1991 Alppeja koskevan yleissopimuksen soveltamisesta vuoristoalueiden maatalouden alalla tehty pöytäkirja, ’vuoristoalueiden maatalouspöytäkirja’.

Pöytäkirjan ja siihen liittyvien julistusten teksti on tämän päätöksen liitteenä.

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja oikeutetaan nimeämään yksi tai useampi henkilö, jolla on valtuudet tallettaa hyväksymisasiakirja Euroopan yhteisön puolesta pöytäkirjan 24 artiklan mukaisesti sekä tallettaa liitteenä oleva julistus.

3 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Luxemburgissa 19 päivänä kesäkuuta 2006.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. PRÖLL

(1) Lausunto annettu 13. päivänä kesäkuuta 2006 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2) EYVL L 61, 12.3.1996, s. 31.

(3) EUVL L 277, 21.10.2005, s. 1.

KÄÄNNÖS

PÖYTÄKIRJA

vuonna 1991 tehdyn Alppeja koskevan yleissopimuksen soveltamisesta vuoristoalueiden maatalouden alalla

Pöytäkirja vuoristoalueiden maataloudesta

Johdanto-osa

ITALIAN TASAVALTA,

ITÄVALLAN TASAVALTA,

LIECHTENSTEININ RUHTINASKUNTA,

MONACON RUHTINASKUNTA

RANSKAN TASAVALTA,

SAKSAN LIITTOTASAVALTA,

SLOVENIAN TASAVALTA,

SVEITSIN VALALIITTO

EUROOPAN YHTEISÖ,

jotka

NOUDATTAVAT 7 päivänä marraskuuta 1991 tehdystä Alppien suojelua koskevasta yleissopimuksesta (Alppeja koskeva yleissopimus) johtuvaa tehtäväänsä varmistaa alppialueen suojelua ja kestävää kehitystä koskevat yleiset toimintalinjat,

NOUDATTAVAT Alppeja koskevan yleissopimuksen 2 artiklan 2 ja 3 kohdasta johtuvia velvollisuuksiaan,

OVAT TIETOISIA, että niiden tehtävänä on yleisen edun mukaisesti turvata perinteisen kulttuurimaiseman hoito sekä paikallisiin oloihin sopivan ja ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavan maatalouden harjoittaminen sekä edistää niitä ottaen huomioon epäsuotuisat taloudelliset olosuhteet,

OVAT TIETOISIA, että runsaiden luonnonvarojensa, vesivarojensa, maatalouden harjoittamismahdollisuuksiensa, historiallisen ja kulttuurisen merkityksensä ja aluetta halkovien liikennereittien ansiosta sekä arvokkaana eurooppalaisena elinympäristönä ja taloudellisen toiminnan ja vapaa-ajan ympäristönä alppialueella tulee jatkossakin olemaan olennainen merkitys ennen kaikkea paikalliselle mutta myös muiden alueiden väestölle,

OVAT VAKUUTTUNEITA, että paikallisen väestön on voitava määrittää oma sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen kehityssuunnitelmansa ja osallistua sen toteuttamiseen nykyisissä institutionaalisissa puitteissa,

OVAT VAKUUTTUNEITA, että taloudelliset edut on sovitettava yhteen ympäristövaatimusten kanssa ottaen huomioon kunkin alueen erityispiirteet ja maatalouden keskeinen asema,

OTTAVAT HUOMIOON merkityksen, joka maataloudella on aina ollut alppialueella, ja sen olennaisen tärkeän vaikutuksen, joka tällä talouden sektorilla on nyt ja jatkossakin erityisesti vuoristoalueilla; maatalous on näillä alueilla keskeinen voimavara, joka ylläpitää riittävää väestötiheyttä, tarjoaa elintarvikkeita väestölle, tuottaa tyypillisiä korkealaatuisia tuotteita, säilyttää ja ylläpitää kulttuurimaisemaa etenkin matkailukäyttöä varten ja suojelee maaperää eroosiolta, lumivyöryiltä ja tulvilta,

OVAT TIETOISIA, että maataloudessa käytetyillä menetelmillä ja niiden tehokkuudella on määräävä vaikutus luontoon ja maisemaan ja että laajamittaisessa viljelykäytössä olevan maaseutuympäristön on toimittava myös Alppien kasviston ja eläimistön elinympäristönä,

TUNNUSTAVAT, että vuoristoalueiden pinnanmuotojen ja ilmaston vuoksi viljelijät joutuvat toimimaan epäsuotuisissa elin- ja tuotanto-olosuhteissa,

OVAT VAKUUTTUNEITA, että tietyt ongelmat voidaan ratkaista vain rajat ylittävällä tasolla ja ne edellyttävät yhteisiä toimenpiteitä alppialueen valtioilta sekä että on erityisesti syytä toteuttaa kansallisella ja Euroopan tasolla taloudellisia ja sosiaalisia mukauttamis- ja liitännäistoimenpiteitä, jotta vuoristoalueiden viljelijöiden ja heidän tilojensa tulevaisuutta ei vaarannettaisi soveltamalla pelkästään taloudellisia parametreja,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

I LUKU

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 artikla

Tavoitteet

1. Tässä pöytäkirjassa vahvistetaan kansainvälisen tason toimenpiteet paikallisiin oloihin sopivan ja ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavan vuoristoalueiden maatalouden säilyttämiseksi ja edistämiseksi; pöytäkirjan tarkoituksena on tunnustaa ja turvata jatkossakin vuoristoalueiden maataloudella oleva olennaisen tärkeä vaikutus asutuksen ylläpitämiseen ja kestävien taloudellisten toimintojen säilyttämiseen, erityisesti tuottamalla tyypillisiä korkealaatuisia tuotteita, sekä sen vaikutus luonnollisen elinympäristön säilyttämiseen, luonnon aiheuttamien vaarojen ehkäisemiseen sekä luonnon- ja kulttuurimaiseman kauneuden ja virkistysarvon ja alppialueen elämäntavan säilyttämiseen.

2. Sopimuspuolet pyrkivät tätä pöytäkirjaa täytäntöön pannessaan optimoimaan kaikki vuoristoalueiden maatalouden toiminnot.

2 artikla

Tavoitteiden huomioon ottaminen muiden alojen politiikassa

Sopimuspuolet sitoutuvat ottamaan huomioon tämän pöytäkirjan tavoitteet myös muiden alojen politiikassa.

3 artikla

Perusvelvoitteet yleisissä taloudellisissa puitteissa

Sopimuspuolet ovat yhtä mieltä siitä, että maatalouspolitiikka on yleisen talouspolitiikan puitteissa mukautettava kaikilla tasoillaan kestävän ja tasapainoisen kehityksen vaatimuksiin, jotta annetuissa finanssipoliittisissa olosuhteissa voidaan:

a)	edistää erityisesti vuoristoalueilla ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavaa maataloutta ja sen yleisen edun mukaisia toimintoja tämän pöytäkirjan 7 artiklan mukaisesti;

b)	toteuttaa merkityksellisiä toimia vuoristoalueiden autioitumisen ehkäisemiseksi takaamalla siellä riittävät elinolosuhteet sosiaali- ja rakennepoliittisilla toimenpiteillä, jotka liittyvät maatalous- ja ympäristöpolitiikan toimenpiteiden kokonaisuuteen.

4 artikla

Viljelijöiden asema

Sopimuspuolet ovat yhtä mieltä siitä, että erityisesti vuoristoalueilla maatalous on vuosisatojen saatossa muovannut maisemaa ja antanut sille sen historiallisen luonteen ja kulttuurisen arvon. Siksi on syytä tunnustaa se keskeinen asema, joka viljelijöillä on luonnon- ja kulttuurimaiseman säilyttämisessä nyt ja tulevaisuudessa toteuttamiensa monipuolisten tehtävien kautta; tästä syystä viljelijöiden on voitava osallistua vuoristoalueita koskevaan päätöksentekoon ja toimenpiteisiin.

5 artikla

Alue- ja paikallisviranomaisten osallistuminen

1. Jokainen sopimuspuoli määrittelee nykyisissä institutionaalisissa puitteissaan parhaan yhteensovittamis- ja yhteistyötason instituutioiden sekä niiden alue- ja paikallisviranomaisten välillä, joita asia suoraan koskee, jotta voidaan edistää yhteisvastuullisuutta erityisesti synergian hyödyntämiseksi ja kehittämiseksi vuoristoalueiden maataloutta koskevan politiikan soveltamisessa ja siitä johtuvien toimenpiteiden toteuttamisessa.

2. Alue- ja paikallisviranomaiset, joita asia suoraan koskee, osallistuvat tämän politiikan ja näiden toimenpiteiden eri valmistelu- ja toteutusvaiheisiin toimivaltansa mukaisesti nykyisissä institutionaalisissa puitteissa.

6 artikla

Kansainvälinen yhteistyö

Sopimuspuolet sopivat:

a)	tekevänsä yhteisiä arviointeja maatalouspolitiikan kehittämisestä ja varmistavansa vastavuoroisen kuulemisen ennen kaikkien maatalouspolitiikkaan liittyvien merkittävien päätösten tekemistä tämän pöytäkirjan täytäntöön panemiseksi;

b)	varmistavansa tässä pöytäkirjassa vahvistettujen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamisen rajat ylittävällä yhteistyöllä, johon osallistuvat kaikki toimivaltaiset viranomaiset ja erityisesti aluehallinnot ja paikallisviranomaiset;

c)	edistävänsä tietämyksen ja asiantuntemuksen vaihtoa ja yhteisiä aloitteita tutkimus- ja koulutuslaitosten, maatalous- ja ympäristöjärjestöjen sekä tiedotusvälineiden välisen kansainvälisen yhteistyön kautta.

II LUKU

ERITYISTOIMENPITEET

7 artikla

Vuoristoalueiden maatalouden edistäminen

1. Sopimuspuolet pyrkivät eriyttämään maatalouspolitiikan toimenpiteet niiden kaikilla tasoilla erilaisten paikallisten olosuhteiden mukaan ja edistämään vuoristoalueiden maataloutta ottaen huomioon paikalliset luonnonhaitat. Tukea on annettava erityisesti tiloille, jotka takaavat maataloustoiminnan vähimmäistason ylläpitämisen erittäin syrjäisillä seuduilla.

2. Vuoristoalueiden maatalouden vaikutus luonnon- ja kulttuurimaisemien säilyttämiseen ja hoitoon sekä luonnon aiheuttamien vaarojen ehkäisemiseen yleisen edun mukaisesti on korvattava asianmukaisesti sellaisten määrättyihin hankkeisiin ja palveluihin liittyvien sopimusten puitteissa, joissa mennään yleisiä velvoitteita pidemmälle.

8 artikla

Yhdyskuntasuunnittelu ja kulttuurimaisema

1. Sopimuspuolet sitoutuvat ottamaan huomioon vuoristoalueiden erityisolosuhteet luonnon- ja kulttuurimaisemaa kunnioittaen yhdyskuntasuunnittelussa, maankäytössä, maankäytön uudelleenjärjestelyissä ja maaperän parannuksessa.

2. Jotta vuoristoalueiden maatalous voi täyttää moninaiset tehtävänsä, sen käytössä on ensinnäkin oltava riittävästi maata paikallisiin oloihin sopivan ja ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavan maataloustoiminnan harjoittamiseen.

3. Tässä yhteydessä on tarpeellista varmistaa kulttuurimaiseman perinteisten elementtien (metsät, metsäkaistaleet, pensasaidat, pensaikot, kosteat, kuivat ja karut niityt sekä vuoristoniityt) säilyttäminen tai palauttaminen sekä käyttö.

4. Erityisiä toimenpiteitä on toteutettava maaseudun perinteisten rakennusten ja arkkitehtonisten rakenteiden säilyttämiseksi sekä kullekin seudulle ominaisten rakennusmenetelmien ja materiaalien käytön ylläpitämiseksi.

9 artikla

Ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavat viljelymenetelmät. Tyypilliset tuotteet

Sopimuspuolet sitoutuvat hyväksymään kaikki yhteisten vaatimusten soveltamiseksi tarvittavat toimenpiteet, jotta vuoristoalueilla voidaan edistää laajaperäisten, ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavien ja alueelle luonteenomaisten viljelymenetelmien käyttöä ja levittämistä sekä suojella ja edistää tyypillisiä maataloustuotteita, joille ovat ominaisia maatieteellisesti rajatut, ainutlaatuiset ja ympäristöä vähän kuormittavat tuotantotavat.

10 artikla

Paikallisiin olosuhteisiin mukautettu karjankasvatus ja geeniperimän moninaisuus

1. Sopimuspuolet ovat yhtä mieltä siitä, että paikallisiin olosuhteisiin ja käytössä olevaan pinta-alaan mukautettu karjankasvatus on vuoristoalueiden maatalouden olennainen osa sekä tulonlähteenä että maaseudun identiteetin ja kulttuurin määräävänä tekijänä. Tästä syystä on pidettävä yllä karjataloutta, perinteisten kotieläinten kasvatus mukaan luettuna, sekä vuoristoalueille ominaista rotujen kirjoa ja tyypillisiä tuotteita; tällainen karjankasvatus on mukautettava paikallisiin olosuhteisiin ja käytettävissä olevaan pinta-alaan ja sen on kuormitettava ympäristöä mahdollisimman vähän.

2. Tätä varten on säilytettävä tarvittavat maatalousrakenteet sekä laidun- ja metsäalueet, jotta paikallisiin olosuhteisiin mukautettu tasapaino laidunten ja karjan välillä voidaan säilyttää osana mukautettua laajaperäistä laiduntaloutta.

3. Lisäksi on hyväksyttävä tarvittavat toimenpiteet karjaeläinten ja viljelykasvien geeniperimän monimuotoisuuden säilyttämiseksi; näitä toimenpiteitä on toteutettava erityisesti maataloustutkimuksen ja -neuvonnan aloilla.

11 artikla

Kaupan edistäminen

1. Sopimuspuolet pyrkivät luomaan suotuisat olosuhteet vuoristoalueiden maataloustuotteiden kaupan pitämiselle niiden myynnin lisäämiseksi paikan päällä ja niiden kilpailukyvyn parantamiseksi kansallisilla ja kansainvälisillä markkinoilla.

2. Myynnin edistäminen tapahtuu muun muassa sellaisten alkuperämerkintöjen ja laatutakuiden avulla, jotka mahdollistavat sekä tuottajien että kuluttajien etujen puolustamisen.

12 artikla

Tuotannon rajoittaminen

Jos maataloustuotantoa rajoitetaan, sopimuspuolet pyrkivät ottamaan huomioon vuoristoalueiden erityisvaatimukset, jotka koskevat tuotannon mukauttamista paikallisiin olosuhteisiin ja mahdollisimman vähäisen kuormituksen aiheuttamista ympäristölle.

13 artikla

Maa- ja metsätalouden toisiaan täydentävä luonne

Sopimuspuolet ovat yhtä mieltä siitä, että maa- ja metsätalouden keskinäinen täydentävyys ja osittainen keskinäinen riippuvuus vuoristoalueilla edellyttää niiden yhdennettyä suunnittelua. Tästä syystä ne edistävät:

a)	ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavaa metsätaloutta sekä tilojen täydentävänä tulonlähteenä että maataloustyöntekijöiden sivutoimena;

b)	sellaista metsien suojaavien, tuotannollisten ja virkistyskäyttöön liittyvien tehtävien sekä ekologisten ja biogeneettisten toimintojen huomioon ottamista suhteessa maatalousmaahan, jossa otetaan huomioon paikalliset olosuhteet ja joka on sopusoinnussa maiseman kanssa;

c)	laiduntalouden ja riistakannan sääntelyä siten, että ehkäistään kestämättömät vahingot metsille ja viljelylle.

14 artikla

Täydentävät tulonlähteet

Sopimuspuolet tunnustavat perhetilojen perinteisesti tärkeän merkityksen vuoristoalueiden maataloudessa, ja tukeakseen tällaisia tiloja taloudellisena toimintana – joko pääasiallisena, täydentävänä tai sivutoimena – ne edistävät täydentävien tulonlähteiden luomista ja kehittämistä vuoristoalueilla, erityisesti paikallisväestön aloitteesta ja sen hyödyksi ja etenkin maatalouteen sidoksissa olevilla aloilla kuten metsätaloudessa, matkailussa ja käsiteollisuudessa sopusoinnussa luonnon- ja kulttuurimaiseman säilyttämisen kanssa.

15 artikla

Elin- ja työolojen parantaminen

Sopimuspuolet edistävät sellaisten palvelujen vahvistamista ja laadun parantamista, jotka ovat välttämättömiä vuoristoalueiden maa- ja metsätaloustyöntekijöiden epäsuotuisien olosuhteiden parantamiseksi, jotta heidän elin- ja työolojensa parantaminen voidaan sitoa muilla aloilla ja alppialueen muissa osissa tapahtuvaan taloudellisen ja sosiaaliseen kehitykseen. Tässä yhteydessä tehtävät päätökset eivät saa perustua pelkästään taloudellisiin näkökohtiin. Tämä koskee pääasiassa yhteyksiä, asuin- ja maatalousrakennusten rakentamista ja uudistamista sekä teknisten laitteiden ja välineiden ostoa ja huoltoa.

16 artikla

Täydentävät toimenpiteet

Sopimuspuolet voivat toteuttaa tässä pöytäkirjassa tarkoitettuja toimenpiteitä täydentäviä toimenpiteitä vuoristoalueiden maatalouden alalla.

III LUKU

TUTKIMUS, KOULUTUS JA TIEDOTUS

17 artikla

Tutkimus ja seuranta

1. Sopimuspuolet edistävät ja yhdenmukaistavat tiiviissä yhteistyössä kaikkea sellaista tutkimusta ja järjestelmällistä seurantaa, joka vaikuttaa hyödylliseltä tämän pöytäkirjan tavoitteiden saavuttamiseksi.

2. Sopimuspuolet edistävät erityisesti vuoristoalueiden maatalouteen keskittyvää maataloustutkimusta, jota on kehitettävä siten, että se vastaa mahdollisimman hyvin konkreettisia paikallisia olosuhteista. Tämä tutkimus on liitettävä maatalouspolitiikan toimenpiteiden määrittely- ja varmentamisprosessiin, ja siitä saatuja tuloksia on sovellettava maatalouteen liittyvään koulutukseen ja teknisiin tukitoimiin.

3. Sopimuspuolet huolehtivat siitä, että tutkimustoiminnasta ja järjestelmällisestä seurannasta kansallisella tasolla saadut tulokset yhdistetään yhteiseen jatkuvan seurannan ja tiedotuksen järjestelmään ja että ne annetaan yleiseen käyttöön nykyisissä institutionaalisissa puitteissa.

4. Sopimuspuolet laativat vertailun vuoristoalueiden maatalouden taloudellisesta ja sosiaalisesta tilanteesta eri vuoristoalueilla ottaen huomioon tässä pöytäkirjassa vahvistetut tavoitteet ja toimenpiteet.

5. Vertailu on saatettava säännöllisesti ajan tasalle ja siinä on käsiteltävä erityisiä ongelmia aiheuttavia aiheita ja alueita, toteutettujen toimenpiteiden tehokkuutta ja tarvittavia toimenpiteitä. Siinä on ensisijaisesti käsiteltävä tietoja, jotka liittyvät väestönkehitykseen ja sosiaaliseen ja taloudelliseen kehitykseen. Näiden yhteydessä on käsiteltävä eri alueiden maantieteellisiä, taloudellisia ja infrastruktuureihin liittyviä indikaattoreita sekä Alppeja koskevassa yleissopimuksessa ja tässä pöytäkirjassa tarkoitettua kestävää ja tasapainoista kehitystä vastaavien arviointiperusteiden määrittelyä.

6. Ensisijaisina on pidettävä myös liitteessä lueteltuja aiheita.

18 artikla

Koulutus ja tiedotus

1. Sopimuspuolet edistävät perus- ja jatkokoulutusta sekä tämän pöytäkirjan tavoitteita, siihen liittyviä toimenpiteitä ja niiden toteuttamista koskevaa tiedottamista yleisölle.

2. Sopimuspuolet edistävät erityisesti:

perus- ja jatkokoulutuksen, maatalousalan teknisen tuen sekä liikkeenjohtoon ja taloushallintoon liittyvän avunannon tehokkaampaa kehittämistä unohtamatta luonnon- ja ympäristönsuojelua. Yleinen koulutustarjonta on jäsennettävä siten, että sillä edistetään suuntautumista ja valmistautumista muihin vaihtoehtoisiin tai täydentäviin ammatteihin maatalouteen liittyvillä aloilla;

laajaa ja objektiivista tiedottamista, joka ei rajoitu ainoastaan niihin henkilöihin ja hallintoihin, joita asia suoraan koskee, vaan joka saavuttaa – etenkin tiedotusvälineiden kautta – laajimman mahdollisen yleisön alppialueella ja sen ulkopuolella tietoisuuden lisäämiseksi vuoristoalueiden maatalouden toiminnoista ja niitä koskevan mielenkiinnon herättämiseksi.

3. Ensisijaisina on pidettävä myös liitteessä lueteltuja aiheita.

IV LUKU

TÄYTÄNTÖÖNPANO, VALVONTA JA ARVIOINTI

19 artikla

Täytäntöönpano

Sopimuspuolet sitoutuvat huolehtimaan tämän pöytäkirjan täytäntöönpanosta toteuttamalla asianmukaiset toimenpiteet nykyisissä institutionaalisissa puitteissa.

20 artikla

Velvoitteiden noudattamisen valvonta

1. Sopimuspuolet antavat pysyvälle komitealle säännöllisesti kertomuksia tämän pöytäkirjan nojalla toteutetuista toimenpiteistä. Kertomuksissa käsitellään myös toteutettujen toimenpiteiden tehokkuutta. Sopimuspuolten konferenssissa määritetään, kuinka usein kertomuksia laaditaan.

2. Pysyvä komitea tarkastelee kertomuksia varmistuakseen siitä, että sopimuspuolet ovat täyttäneet tästä pöytäkirjasta johtuvat velvoitteensa. Pysyvä komitea voi myös pyytää asianomaisilta sopimuspuolilta täydentäviä tietoja tai käyttää muita tietolähteitä.

3. Pysyvä komitea laatii sopimuspuolten konferenssille kertomuksen siitä, kuinka sopimuspuolet ovat noudattaneet tästä pöytäkirjasta johtuvia velvoitteitaan.

4. Sopimuspuolten konferenssi ottaa tämän kertomuksen huomioon. Jos se toteaa, että velvoitteita on laiminlyöty, se voi antaa suosituksia.

21 artikla

Määräysten toimivuuden arviointi

1. Sopimuspuolet tarkastelevat ja arvioivat säännöllisesti tämän pöytäkirjan määräysten toimivuutta. Jos se on tarpeen tavoitteiden toteuttamiseksi, ne tekevät tähän pöytäkirjaan asianmukaiset muutokset.

2. Alue- ja paikallisviranomaiset osallistuvat tähän arviointiin nykyisissä institutionaalisissa puitteissa. Myös tällä alalla toimivia valtioista riippumattomia järjestöjä voidaan kuulla.

V LUKU

LOPPUMÄÄRÄYKSET

22 artikla

Alppeja koskevan yleissopimuksen ja pöytäkirjan välinen suhde

1. Tämä pöytäkirja on Alppeja koskevan yleissopimuksen 2 artiklassa ja muissa asian kannalta merkityksellisissä yleissopimuksen artikloissa tarkoitettu yleissopimuksen pöytäkirja.

2. Tämän pöytäkirjan sopimuspuolia voivat olla ainoastaan Alppeja koskevan yleissopimuksen sopimuspuolet. Irtisanoutuminen Alppeja koskevasta yleissopimuksesta merkitsee myös irtisanoutumista tästä pöytäkirjasta.

3. Kun sopimuspuolten konferenssi käsittelee tähän pöytäkirjaan liittyviä kysymyksiä, vain tämän pöytäkirjan sopimuspuolet voivat osallistua äänestykseen.

23 artikla

Allekirjoittaminen ja ratifiointi

1. Tämä pöytäkirja avataan Alppeja koskevan yleissopimuksen allekirjoittajavaltioiden ja Euroopan yhteisön allekirjoitettavaksi 20 päivänä joulukuuta 1994 ja se on avoinna allekirjoitettavaksi 15 päivästä tammikuuta 1995 alkaen tallettajavaltiossa Itävallan tasavallassa.

2. Tämä pöytäkirja tulee voimaan niiden sopimuspuolten osalta, jotka ovat ilmaisseet suostumuksensa tulla tämän pöytäkirjan sitomiksi, kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun kolme valtiota on tallettanut ratifiointi- tai hyväksymisasiakirjansa.

3. Sellaisten sopimuspuolten osalta, jotka ilmaisevat myöhemmin suostumuksensa tulla tämän pöytäkirjan sitomiksi, pöytäkirja tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua ratifiointi- tai hyväksymisasiakirjan tallettamisesta. Sen jälkeen kun pöytäkirjaan tehty muutos tulee voimaan, kyseisen pöytäkirjan uusista sopimuspuolista tulee sopimuspuolia pöytäkirjaan sellaisena kuin se on muutettuna.

24 artikla

Ilmoitukset

Tallettaja ilmoittaa jokaiselle johdanto-osassa tarkoitetulle valtiolle ja Euroopan yhteisölle tämän pöytäkirjan:

a)	allekirjoittamisen;

b)	ratifiointi- tai hyväksymisasiakirjan tallettamisen;

c)	voimaantulopäivän;

d)	sopimuspuolen tai allekirjoittajan antaman julistuksen;

e)	sopimuspuolen esittämän irtisanomisilmoituksen ja sen voimaantulopäivän.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, ovat allekirjoittaneet tämän pöytäkirjan.

Tehty Chambéryssä 20 päivänä joulukuuta 1994, yhtenä italian-, ranskan-, saksan- ja sloveeninkielisenä kappaleena, jonka neljä tekstiä ovat yhtä todistusvoimaiset ja joka talletetaan Itävallan tasavallan valtionarkistoon. Tallettaja lähettää oikeaksi todistetun jäljennöksen kaikille allekirjoittaneille osapuolille.

17 JA 18 ARTIKLASSA TARKOITETUT TUTKIMUKSEN JA KOULUTUKSEN ENSISIJAISET AIHEALUEET

Tutkimus

Vuoristoalueiden määrittely ja luokittelu niiden korkeuden ja eri seutujen ilmastollisten, geomorfologisten, taloudellisten ja infrastruktuuriolosuhteiden pohjalta.

Erilaisilla poliittisen päätöksenteon tasoilla (EU / yhteinen maatalouspolitiikka, valtiot, alueet, paikallisviranomaiset) hyväksyttyjen vuoristoalueiden maataloutta koskevien toimenpiteiden vaikutusten sekä ekologisten toimintojen (yhteensopivuus sosiaalisten ja ympäristönäkökohtien kanssa) todentaminen.

Maa- ja metsätalouden taloudellisten, ekologisten, sosiaalisten ja kulttuuristen toimintojen ja niiden kehitysmahdollisuuksien arviointi suhteessa eri vuoristoalueiden erityisiin paikallisiin olosuhteisiin.

Vuoristoalueiden maataloustuotteiden tuotanto- ja valmistusmenetelmät sekä niiden parantamisen ja laadun arviointiperusteet.

Geenitutkimus ja tekninen tuki karjaeläinrotujen ja viljelykasvilajien monimuotoisuuden säilyttämiseksi paikallisiin oloihin sopivalla ja ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavalla tavalla.

Koulutus

Maatiloille ja niiden tuotteita jalostaville elintarvikeyrityksille annettava tekninen, tieteellinen ja sosioekonominen tuki ja koulutus.

Tekninen ja taloudellinen liikkeenjohto, jonka tavoitteena on erityisesti tuotteiden tarjonnan monipuolistaminen sekä vaihtoehtoisten tuotantomahdollisuuksien ja tulolähteiden löytäminen maataloudesta ja muilta aloilta.

Luonnonmukaisten ja ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavien viljely- ja tuotantomenetelmien soveltamisen tekniset ja taloudelliset olosuhteet ja vaikutukset.

Tiedotusvälineet ja tiedon esittäminen ja levittäminen julkisen mielipiteen, politiikan ja talouden suuntausten mukaan alppialueella ja sen ulkopuolella.

EUROOPAN YHTEISÖN PUOLESTA ANNETUT JULISTUKSET

EUROOPAN YHTEISÖN JULISTUS VUORISTOALUEIDEN MAATALOUTTA KOSKEVAN PÖYTÄKIRJAN 8 JA 9 ARTIKLASTA

Euroopan yhteisö tunnustaa rinnakkaiselon periaatteen, jonka mukaan viljelijällä on mahdollisuus valita tavanomaisten, luonnonmukaisten ja muuntogeenisten viljelykasvien tuotantotapojen välillä noudattaen muuntogeenisten organismien merkintöjä ja/tai puhtautta koskevia lainsäädännöllisiä vaatimuksia. Vuoristoalueiden maataloutta koskevan pöytäkirjan asianomaisia artikloja olisi tulkittava tässä valossa.

EUROOPAN YHTEISÖN JULISTUS VUORISTOALUEIDEN MAATALOUTTA KOSKEVAN PÖYTÄKIRJAN 7, 9, 10, 11, 13, 14 JA 16 ARTIKLASTA

Euroopan yhteisö katsoo, että yrityksille myönnettävien julkisten tukitoimenpiteiden on oltava EY:n perustamissopimuksen 36 ja 87–89 artiklan mukaisesti vahvistettujen kilpailusääntöjen mukaisia, eivätkä ne saa vääristää tai uhata vääristää kilpailua eivätkä vaikuttaa sopimuspuolten väliseen kauppaan.

30.9.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 271/71

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 20 päivänä syyskuuta 2006,

koristekalojen tuontiin liittyvistä eläinten terveyttä koskevista edellytyksistä ja todistuksiin liittyvistä vaatimuksista

(tiedoksiannettu numerolla K(2006) 4149)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2006/656/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon eläinten terveyttä koskevista edellytyksistä saatettaessa vesiviljeltyjä eläimiä ja tuotteita markkinoille 28 päivänä tammikuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/67/ETY (1) ja erityisesti sen 19 artiklan 3 kohdan, 20 artiklan 3 kohdan ja 21 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Luettelo kolmansista maista tai niiden osista, joista jäsenvaltiot voivat tuoda eläviä kaloja sekä niiden mätimunia ja sukusoluja niiden viljelemiseksi yhteisössä, sekä kyseisiin kuljetuksiin liittyvät eläinten terveyttä koskevat edellytykset ja todistuksiin liittyvät vaatimukset on vahvistettu viljeltäviksi tarkoitettujen elävien kalojen sekä niiden mätimunien ja sukusolujen sekä ihmisravinnoksi tarkoitettujen vesiviljelystä peräisin olevien elävien kalojen sekä niistä saatavien tuotteiden tuontiin liittyvistä eläinten terveyttä koskevista edellytyksistä ja todistuksiin liittyvistä vaatimuksista 21 päivänä marraskuuta 2003 tehdyssä komission päätöksessä 2003/858/EY (2).

(2)	Päätöstä 2003/858/EY ei sovelleta akvaarioissa pysyvästi pidettävien trooppisiin koristekaloihin, ja näin ollen koristekalojen terveyttä koskevista edellytyksiä ja todistuksiin liittyviä vaatimuksia ei ole yhdenmukaistettu yhteisön tasolla.

(3)	Kolmansien maiden kanssa käydään merkittävää koristekalojen kauppaa, ja on otettu esiin, voidaanko päätöstä 2003/858/EY soveltaa koristekaloihin.

(4)	Osa kolmansista maista sisällytettiin päätöksen 2003/858/EY liitteeseen I vain kylmänveden koristekalojen viennin osalta. Kyseisten maiden olisi sen vuoksi sisällyttävä myös tämän päätöksen liitteeseen I.

(5)

Tällä hetkellä 14 jäsenvaltiota on laatinut kansallisia eläinten terveyttä koskevia todistuksia, joihin liittyy erilaisia eläinten terveyttä koskevia edellytyksiä koristekaloja varten. Kyseiset eläinten terveyttä koskevat edellytykset ja mallitodistukset olisi yhdenmukaistettava menettelyjen yksinkertaistamiseksi yhteisön rajatarkastusasemia, Euroopan koristekalateollisuutta ja kolmansien maiden kauppakumppaneita varten.

(6)

On tarpeen vahvistaa erityiset koristekalojen terveyttä koskevat edellytykset ja mallitodistukset päätöksessä 2003/858/EY vahvistettujen edellytysten ja todistusten mukaisesti ja ottaen huomioon näiden eläinten erityinen käyttö yhteisössä sekä kyseisen kolmannen valtion eläinten terveystilanne, jotta voidaan estää sellaisen taudin leviäminen, jolla voisi olla merkittävä vaikutus vesiviljeltyihin kaloihin tai luonnonvaraisiin kantoihin yhteisössä, jos tauti kulkeutuisi yhteisöön ja pääsisi leviämään.

(7)

Todistuksiin liittyvät vaatimukset vahvistetaan eläimiä ja eläintuotteita koskevien todistusten laadinnasta 17 päivänä joulukuuta 1996 annetussa neuvoston direktiivissä 96/93/EY (3). Kolmannen maan todistuksen myöntävien viranomaisten soveltamien sääntöjen ja periaatteiden antamien takeiden olisi vastattava kyseisessä direktiivissä vahvistettuja takeita.

(8)	Tätä päätöstä olisi sovellettava rajoittamatta lajien säilyttämistä koskevien yhteisön tai kansallisten säännösten soveltamista.

(9)	Jäsenvaltiot ja kolmannet maat tarvitsevat aikaa sopeutuakseen tuontitodistuksiin liittyviin uusiin vaatimuksiin. Sen vuoksi tätä päätöstä ei voida soveltaa välittömästi.

(10)	Tämä päätös on annettu tiedoksi kolmansille maille niiden huomautuksia varten eläinten ja kasvien terveyteen liittyviä toimenpiteitä koskevan WTO:n sopimuksen mukaisesti.

(11)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Soveltamisala

1. Tässä päätöksessä vahvistetaan yhdenmukaistetut eläinten terveyttä koskevat säännöt koristekalojen tuonnissa yhteisöön.

2. Tätä päätöstä sovelletaan

a)	luonnossa pyydystettyihin kaloihin, jotka tuodaan koristekaloina käytettäviksi;

b)	jälleenlaivaajien ja tukkukauppiaiden tuomiin koristekaloihin;

c)	koristekaloihin, jotka on tuotu sijoitettavaksi eläinkauppoihin, puutarhamyymälöihin, puutarhalampiin, näyttelyakvaarioihin ja muihin kaupallisiin tiloihin, joista ei ole suoraa yhteyttä yhteisön vesistöihin.

2 artikla

Määritelmät

Tässä päätöksessä käytetään direktiivin 91/67/ETY 2 artiklassa tarkoitettujen määritelmien lisäksi seuraavia määritelmiä:

a)	”koristekaloilla” tarkoitetaan kaloja, joita pidetään, kasvatetaan tai sijoitetaan markkinoille vain koristetarkoituksessa;

”kylmänveden koristekaloilla” tarkoitetaan koristekaloja, jotka ovat alttiita yhdelle tai useammalle seuraavista taudeista: epitsoottinen vertamuodostavan kudoksen kuolio (EHN), lohen tarttuva anemia (ISA), virusperäinen verenvuotoseptikemia (VHS), tarttuva vertamuodostavan kudoksen kuolio (IHN), karpin kevätviremia (SVC), bakteeriperäinen munuaistauti (BKD), kalojen tarttuva haimakuoliotauti (IPN), koikarpin herpesvirus (KHV) ja gyrodactylus salaris -tartunta;

c)	”trooppisilla koristekaloilla” tarkoitetaan muita koristekaloja kuin kylmänveden koristekaloja;

d)	”jälleenlaivaajilla” tarkoitetaan yrityksiä tai henkilöitä, jotka toimittavat koristekaloja jälleenmyyjille tai tukkukauppiaille, tuovat lähetykset niiden puolesta maahan ja toimittavat yksittäiset tilaukset suoraan asiakkaille yhteisön alueella.

3 artikla

Edellytykset kylmänveden koristekalojen tuonnille

Jäsenvaltiot voivat antaa luvan tuoda kylmänveden koristekaloja alueelleen vain, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

kalat ovat peräisin valtiosta, joka on mainittu

i)	päätöksen 2003/858/EY liitteessä I, tai

ii)	tämän päätöksen liitteessä I olevassa I osassa;

b)	lähetys on liitteen II mallin mukaisesti laaditussa eläinten terveystodistuksessa mainittujen takeiden mukainen, joihin kuuluvat myös pakkaamista ja merkitsemistä koskevat takeet ja asianmukaiset erityiset lisävaatimukset, ottaen huomioon liitteen III selittävät huomautukset; ja

c)	kalat on kuljetettu olosuhteissa, jotka eivät muuta niiden terveysasemaa.

4 artikla

Edellytykset trooppisten koristekalojen tuonnille

Jäsenvaltiot voivat antaa luvan tuoda trooppisia koristekaloja alueelleen vain, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)	kalat ovat peräisin valtiosta, joka on mainittu tämän päätöksen liitteessä I olevassa II osassa;

b)	lähetys on liitteen IV mallin mukaisesti laaditussa eläinten terveystodistuksessa mainittujen takeiden mukainen, joihin kuuluvat myös pakkaamista ja merkitsemistä koskevat takeet ja asianmukaiset erityiset lisävaatimukset, ottaen huomioon liitteen III selittävät huomautukset; ja

c)	kalat on kuljetettu olosuhteissa, jotka eivät muuta niiden terveysasemaa.

5 artikla

Valvontamenettelyt

Kolmansista maista tuotaville koristekaloille on tehtävä eläinlääkinnälliset tarkastukset tulojäsenvaltion rajatarkastusasemalla neuvoston direktiivin 91/496/ETY (4) 8 artiklan mukaisesti, ja vastaavasti on täytettävä komission asetuksessa (EY) N:o 282/2004 (5) säädetty yhteinen eläinlääkinnällinen tuloasiakirja.

6 artikla

Luonnonvesien saastumisen ehkäiseminen

1. Tämän päätöksen mukaisesti tuotuja koristekaloja ei saa vapauttaa kalanviljelylaitoksiin tai muihin altaisiin, mistä ne voisivat karata yhteisön luonnonvesiin tai muuten saastuttaa niitä.

2. On varmistettava, että tuontilähetysten kuljetusvesi käsitellään niin, että se ei aiheuta luonnonvesien saastumista yhteisön alueella.

7 artikla

Soveltamisen alkamispäivä

Tätä päätöstä aletaan soveltaa kuusi kuukautta sen jälkeen, kun se on julkaistu.

8 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 20 päivänä syyskuuta 2006.

Komission puolesta

Markos KYPRIANOU

Komission jäsen

(1) EYVL L 46, 19.2.1991, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 806/2003 (EUVL L 122, 16.5.2003, s. 1).

(2) EUVL L 324, 11.12.2003, s. 37. Päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 2005/742/EY (EUVL L 279, 22.10.2005, s. 71).

(3) EYVL L 13, 16.1.1997, s. 28.

(4) EYVL L 268, 24.9.1991, s. 58.

(5) EUVL L 49, 19.2.2004, s. 11.

LIITE I

I OSA

Luettelo alueista, joilta on luvallista tuoda kylmänveden koristekaloja Euroopan yhteisöön

Maa		Alue		Lisähuomautuksia (1)
ISO-koodi	Nimi	Koodi	Kuvaus
BR	Brasilia			Ainoastaan särkikalat (cyprinidae)
CO	Kolumbia			Ainoastaan särkikalat (cyprinidae)
CG	Kongon tasavalta			Ainoastaan särkikalat (cyprinidae)
MK (2)	Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia			Ainoastaan särkikalat (cyprinidae)
JM	Jamaika			Ainoastaan särkikalat (cyprinidae)
SG	Singapore			Ainoastaan särkikalat (cyprinidae)
LK	Sri Lanka			Ainoastaan särkikalat (cyprinidae)
TH	Thaimaa			Ainoastaan särkikalat (cyprinidae)

II OSA

Luettelo alueista, joilta on luvallista tuoda trooppisia koristekaloja Euroopan yhteisöön

Kaikki valtiot, jotka ovat Maailman eläintautijärjestön (OIE) jäseniä.

(Luettelo valtioista on saatavilla osoitteessa http://www.oie.int/eng/OIE/PM/en_PM.htm)

(1) Jos kohta on tyhjä, rajoituksia ei ole. Jos maalla tai alueella on lupa viedä vain tiettyjä lajeja ja/tai mätimunia tai sukusoluja, lajit on täsmennettävä ja/tai sarakkeeseen merkittävä kommentti, kuten ”vain mätimunat”.

(2) Väliaikainen koodi, joka ei vaikuta maan lopulliseen Yhdistyneissä Kansakunnissa meneillään olevien neuvottelujen päätteeksi annettavaan nimeen.

LIITE II

LIITE III

Lisätiedot

Yleisiä ohjeita

a)	Todistuksen myöntävät viejämaan toimivaltaiset viranomaiset.

b)	Kunkin todistuksen alkuperäiskappaleen on oltava yksisivuinen ja kaksipuolinen, tai jos tarvitaan enemmän kuin yksi sivu, sen on oltava sellainen, että kahdesta tai useammasta sivusta muodostuu yhtenäinen kokonaisuus siten, että sivut eivät ole erillisiä.

c)	Kunkin sivun oikeanpuoleisessa yläkulmassa on oltava merkintä ”alkuperäiskappale” ja toimivaltaisen viranomaisen antama erityinen viitenumero. Todistuksen kaikki sivut on numeroitava seuraavasti: sivunumero/kokonaissivumäärä.

Todistuksen alkuperäiskappale ja mallitodistuksessa tarkoitetut merkinnät on laadittava vähintään yhdellä sen EY:n jäsenvaltion virallisista kielistä, jonka rajatarkastusasemalla tarkastus tehdään, sekä vähintään yhdellä määräpaikkana olevan EY:n jäsenvaltion virallisista kielistä. Kyseiset jäsenvaltiot voivat kuitenkin tarvittaessa sallia muiden kielien käytön, jolloin mukaan on liitettävä virallinen käännös.

Todistuksen alkuperäiskappale on varustettava virallisella leimalla päivänä, jona lähetys lastataan EY:öön vientiä varten, ja toimivaltaisen viranomaisen nimeämän virallisen tarkastajan on allekirjoitettava se. Viejämaan toimivaltaisen viranomaisen on tässä yhteydessä varmistettava, että neuvoston direktiivissä 96/93/EY vahvistettuja todistusten myöntämistä koskevia periaatteita vastaavia periaatteita noudatetaan.

f)	Leiman (jollei se ole kohokuvioinen) ja allekirjoituksen on oltava erivärisiä kuin todistuksen muut merkinnät.

g)	Todistuksen alkuperäiskappaleen on seurattava lähetyksen mukana EY:n rajatarkastusasemalle asti.

h)	Todistus on voimassa 10 päivää sen myöntämispäivästä. Jos kuljetus tapahtuu laivalla, voimassaoloaikaa pidennetään merimatkan keston mukaan.

Ohjeita todistusten I osan täyttämiseksi

a)	I.8 kohta, alkuperäalue, jos tarpeen: sovelletaan vain, jos kyse on aluejakotoimenpiteistä tai tämän päätöksen tai päätöksen 2003/858/EY mukaisesta hyväksytyn vyöhykkeen määrittelystä. Alueet ja hyväksytyt vyöhykkeet on ilmoitettava sellaisina kuin ne esiintyvät EUVL:ssä.

b)	I.10 kohta, määränpääalue: vertaa I.8 kohta.

c)	I.13 kohta, lastauspaikka: Jos ei ole sama kuin I.11 kohta, ilmoitetaan paikka, jossa eläimet lastataan, varsinkin jos ne kerätään jossain ennen lähettämistä.

d)	I.20 kohta, lukumäärä/paino: ilmoitetaan kilogrammoina kokonaisbruttopaino ja kokonaisnettopaino.

e)	I.22 kohta, pakkausten lukumäärä: ilmoitetaan niiden pakkausten lukumäärä, joissa eläimet kuljetetaan.

I.25 kohta, tavaralle annettu todistus seuraavaan tarkoitukseen: ilmoitetaan kalojen yksinomainen määränpää. (Ainoastaan mahdolliset vaihtoehdot merkitään kuhunkin todistukseen)

—	karanteeni: tällä viitataan karanteeniin sellaisena kuin sitä asiaa koskevassa yhteisön lainsäädännössä edellytetään,

—	lemmikkieläimet: sovelletaan myös, jos koristevesieläimiä on tarkoitus asettaa edelleen kaupan eläinkauppaan tai muuhun liikkeeseen,

—	sirkus/näyttely: sovelletaan myös, jos koristevesieläimiä on tarkoitus asettaa näyttelyakvaarioon tai vastaavaan liiketilaan, mutta ei edelleen kaupattavaksi,

—	muu: sovelletaan kun tarkoitusta ei ole luetteloitu muualla tässä luokituksessa, kuten jos kyse on yksityisestä maahantuojasta tai jälleenlaivaajasta.

g)	I.28 kohta, lajin yleinen nimi voidaan esittää yhdessä tieteellisen nimen kanssa.

LIITE IV

30.9.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 271/81

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 29 päivänä syyskuuta 2006,

Bulgariassa toteutettavien maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskevien liittymistä edeltävien toimenpiteiden tuen hallinnoinnin siirtämisestä täytäntöönpanovirastoille liittymistä edeltävänä aikana

(2006/657/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin jäsenyyttä hakeneille valtioille osana liittymistä edeltävää strategiaa annettavan tuen yhteensovittamisesta ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3906/89 muuttamisesta 21 päivänä kesäkuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1266/1999 (1) ja erityisesti sen 12 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon yhteisön tuesta maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskeville liittymistä valmisteleville toimenpiteille jäsenyyttä hakeneissa Keski- ja Itä-Euroopan maissa liittymistä edeltävänä aikana 21 päivänä kesäkuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1268/1999 (2) ja erityisesti sen 4 artiklan 5 ja 6 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Bulgarian tasavallan maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskeva erityisohjelma, jäljempänä ’Sapard’, hyväksyttiin 20 päivänä lokakuuta 2000 tehdyllä komission päätöksellä (3), ja sitä muutettiin 5 päivänä heinäkuuta 2006 tehdyllä komission päätöksellä, annetun asetuksen (EY) N:o 1268/1999 4 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

(2)

Bulgarian tasavallan hallitus ja komissio, yhteisön puolesta, allekirjoittivat 18 päivänä joulukuuta 2000 monivuotisen rahoitussopimuksen Sapard-ohjelman toteutuksen teknisestä, oikeudellisesta ja hallinnollisesta kehyksestä. Monivuotista rahoitussopimusta muutettiin vuosien 2000, 2001, 2002, 2003, 2004 ja 2005 vuotuisilla rahoitussopimuksilla, jotka allekirjoitettiin 12 päivänä helmikuuta 2001, 19 päivänä helmikuuta 2002, 4 päivänä huhtikuuta 2003, 23 päivänä heinäkuuta 2003, 14 päivänä huhtikuuta 2005 ja 11 päivänä tammikuuta 2006.

(3)

Bulgarian tasavallan toimivaltainen viranomainen on nimennyt joidenkin Sapard-ohjelmassa määriteltyjen toimenpiteiden täytäntöönpanijaksi Sapard-viraston. Sapard-ohjelman täytäntöönpanoon liittyvien rahoitustoimintojen hoitajaksi on nimetty valtiovarainministeriön kansallisesta rahastosta vastaava osasto.

(4)

Asetuksen (EY) N:o 1266/1999 12 artiklan 2 kohdan mukaisen ohjelmien/hankkeiden kansallisen ja alakohtaisen hallinnointikyvyn, varainhoidon valvontamenettelyjen ja julkistalouden rakenteiden tapauskohtaisen analyysin perusteella komissio teki eräiden Sapard-ohjelmaan kuuluvien toimenpiteiden osalta 14 päivänä toukokuuta 2001 päätöksen 2001/380/EY (4) ja 14 päivänä elokuuta 2003 päätöksen 2003/614/EY (5) Bulgarian tasavallassa toteutettavien maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskevien liittymistä edeltävien toimenpiteiden tuen hallinnoinnin siirtämisestä liittymistä edeltävänä aikana.

(5)

Komissio on sen jälkeen tehnyt asetuksen (EY) N:o 1266/1999 12 artiklan 2 kohdan nojalla lisänalyysin Sapard-ohjelman toimenpiteestä 1.3 ”Ympäristöystävällisen maatalouskäytännön ja -toiminnan kehittäminen”. Komissio katsoo, että Bulgarian tasavalta täyttää myös tämän toimenpiteen osalta yhteisön tuesta maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskeville liittymistä valmisteleville toimenpiteille jäsenyyttä hakeneissa Keski- ja Itä-Euroopan maissa liittymistä edeltävänä aikana annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1268/1999 soveltamista koskevista rahoitussäännöistä 7 päivänä kesäkuuta 2000 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2222/2000 (6) 4, 5 ja 6 artiklan ja liitteen säännökset sekä asetuksen (EY) N:o 1266/1999 liitteessä vahvistetut vähimmäisedellytykset.

(6)

Tästä syystä on aiheellista luopua asetuksen (EY) N:o 1266/1999 12 artiklan 1 kohdassa säädetystä ennakkohyväksyntää koskevasta vaatimuksesta ja siirtää tuen hallinnointi toimenpiteen 1.3 osalta hajautetulta pohjalta Bulgarian tasavallan maatalousalan valtionrahastolle ja valtiovarainministeriön kansallisesta rahastosta vastaavalle osastolle.

(7)

Koska toimenpiteeseen 1.3 liittyvät komission tarkastukset perustuvat järjestelmään, jonka kaikki olennaiset osat eivät ole vielä täysin toimivia, Sapard-ohjelman hallinnointi on kuitenkin aiheellista siirtää maatalousalan valtionrahastolle ja valtiovarainministeriön kansallisesta rahastosta vastaavalle osastolle asetuksen (EY) N:o 2222/2000 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti väliaikaisesti.

(8)	Menojen tukikelpoisuutta koskevat säännöt vahvistetaan Sapard-ohjelmassa.

(9)

Sapard-ohjelman hallinnoinnin siirto tapahtuu vasta järjestelmän moitteetonta toimivuutta koskevien lisätarkastusten ja tuen hallinnoinnin siirtämisestä maatalousalan valtionrahastolle ja valtiovarainministeriön kansallisesta rahastosta vastaavalle osastolle mahdollisesti annettavien komission suositusten täytäntöönpanon jälkeen,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Luovutaan asetuksen (EY) N:o 1266/1999 12 artiklan 1 kohdassa säädetystä hankkeiden valintaa ja sopimuksia koskevasta komission ennakkohyväksyntävaatimuksesta Bulgarian tasavallassa toimenpiteen 1.3 (”Ympäristöystävällisen maatalouskäytännön ja -toiminnan kehittäminen”) osalta.

2 artikla

Sapard-ohjelman hallinnointi siirretään väliaikaisesti:

maatalousalan valtionrahastolle (Sapard-virasto), 136 Tzar Boris III Boulevard, 1618 Sofia, Bulgaria, Sapard-ohjelman, sellaisena kuin se on määritelty 20 päivänä lokakuuta 2000 tehdyllä komission päätöksellä hyväksytyssä maatalouden ja maaseudun kehittämisohjelmassa, toimenpiteen 1.3 täytäntöönpanemiseksi; sekä

2)	valtiovarainministeriön kansalliselle rahastolle, 102 Rakovski Street, 1040 Sofia, Bulgaria, Sapard-ohjelmaan kuuluvan toimenpiteen 1.3 täytäntöönpanoon Bulgarian tasavallassa liittyvien rahoitustoimintojen hoitamisen osalta.

3 artikla

Sovelletaan Sapard-ohjelmassa täsmennettyjä menojen tukikelpoisuutta koskevia sääntöjä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Sapard-ohjelmassa tehtävien, tuen myöntämistä yksittäisille tuensaajille koskevien päätösten soveltamista.

Tehty Brysselissä 29 päivänä syyskuuta 2006.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen

(1) EYVL L 161, 26.6.1999, s. 68.

(2) EYVL L 161, 26.6.1999, s. 87. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2112/2005 (EUVL L 344, 27.12.2005, s. 23).

(3) K(2000) 3058 lopullinen.

(4) EYVL L 102, 18.4.2002, s. 32.

(5) EUVL L 213, 23.8.2003, s. 10.

(6) EYVL L 253, 7.10.2000, s. 5. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1052/2006 (EUVL L 189, 12.7.2006, s. 3).

30.9.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 271/83

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 29 päivänä syyskuuta 2006,

Kroatiassa toteutettavien maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskevien liittymistä edeltävien toimenpiteiden tuen hallinnoinnin siirtämisestä liittymistä edeltävänä aikana

(2006/658/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan unionin jäsenyyttä hakeneille valtioille osana liittymistä edeltävää strategiaa annettavan tuen yhteensovittamisesta ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3906/1989 muuttamisesta 21 päivänä kesäkuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1266/1999 (1) ja erityisesti sen 12 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Kroatian maaseudun kehittämisohjelma hyväksyttiin 8 päivänä helmikuuta 2006 tehdyllä komission päätöksellä C(2006) 301 asetuksen (EY) N:o 1268/1999 4 artiklan 5 ja 6 kohdan mukaisesti.

(2)	Kroatian hallitus ja komissio, Euroopan yhteisön puolesta, allekirjoittivat 29 päivänä joulukuuta 2005 monivuotisen rahoitussopimuksen Sapard-ohjelman toteutuksen teknisestä, oikeudellisesta ja hallinnollisesta kehyksestä.

(3)	Kroatian tasavalta ilmoitti komissiolle 6 päivänä huhtikuuta 2006, joka on monivuotisen rahoitussopimuksen voimaantulopäivä, että kaikki mainitun sopimuksen tekemiseksi tarvittavat sisäiset menettelyt oli saatettu päätökseen.

(4)

Asetuksessa (EY) N:o 1266/1999 säädetään, että sen 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta ennakkohyväksynnän vaatimuksesta voidaan luopua ohjelmien/hankkeiden kansallisen ja alakohtaisen hallinnointikyvyn, varainhoidon valvontamenettelyjen ja julkistalouden rakenteiden tapauskohtaisen analyysin perusteella. Komission asetuksessa (EY) N:o 2222/2000 (3) säädetään tällaisten analyysien tekemisen yksityiskohtaisista säännöistä.

(5)

Kroatian toimivaltainen viranomainen on nimennyt Sapard-virastoksi maatalous-, metsätalous- ja vesihuoltoministeriön alaisen maatalousalan markkina- ja rakennetuesta vastaavan osaston. Kyseinen virasto vastaa seuraavien toimenpiteiden täytäntöönpanosta: toimenpide nro 1 ”Maatilainvestoinnit” ja toimenpide nro 2 ”Maatalous- ja kalastustuotteiden jalostuksen ja kaupan pitämisen parantaminen”, sellaisina kuin ne on määritelty 8 päivänä helmikuuta 2006 tehdyllä päätöksellä C(2006) 301 hyväksytyssä maaseudun kehittämisohjelmassa. Sapard-ohjelman täytäntöönpanoon liittyvien rahoitustoimintojen hoitajaksi on nimetty valtiovarainministeriön kansallinen rahasto.

(6)

Asetuksen (EY) N:o 1266/1999 ja asetuksen (EY) N:o 2222/2000 mukaisesti komissio totesi ohjelmien/hankkeiden kansallisen ja alakohtaisen hallinnointikyvyn, varainhoidon valvontamenettelyjen ja julkistalouden rakenteiden analyysin perusteella, että Kroatia täyttää mainittujen toimenpiteiden täytäntöönpanon osalta asetuksen (EY) N:o 2222/2000 4, 5 ja 6 artiklassa sekä sen liitteessä säädetyt säännökset ja asetuksen (EY) N:o 1266/1999 liitteessä säädetyt vähimmäisvaatimukset.

(7)	Sapard-virasto täyttää tyydyttävästi erityisesti seuraavat keskeiset hyväksyntäperusteet: kirjalliset menettelyt, tehtävien jako, ennen hankkeiden valintaa ja ennen maksujen suorittamista tehtävät tarkastukset, maksumenettelyt, kirjanpitomenettelyt ja sisäinen tarkastus.

(8)

Kroatian viranomaiset toimittivat 14 päivänä maaliskuuta 2006 luettelon tukikelpoisista menoista monivuotisen rahoitussopimuksen 4 artiklan 1 kohdan B jakson mukaisesti. Tätä luetteloa muutettiin osittain 11 päivänä heinäkuuta 2006 päivätyllä kirjeellä. Komissiolta pyydetään asiaa koskevaa päätöstä.

(9)	Valtiovarainministeriön kansallinen rahasto täyttää tyydyttävästi seuraavat perusteet Sapard-ohjelman täytäntöönpanoon Kroatiassa liittyvien rahoitustoimintojen hoidon osalta: kirjausketju, varainhoito, varojen vastaanotto, varainsiirrot Sapard-virastolle ja sisäinen tarkastus.

(10)	Tästä syystä on aiheellista luopua neuvoston asetuksen (EY) N:o 1266/1999 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta ennakkohyväksyntää koskevasta vaatimuksesta ja siirtää tuen hallinnointi hajautetulta pohjalta Sapard-virastolle ja Kroatian kansalliselle rahastolle.

(11)

Koska toimenpiteisiin nro 1 (”Maatilainvestoinnit”) ja nro 2 (”Maatalous- ja kalastustuotteiden jalostuksen ja kaupan pitämisen parantaminen”) liittyvät komission tarkastukset perustuvat järjestelmään, jonka kaikki olennaiset osat eivät ole vielä täysin toimivia, Sapard-ohjelman hallinnointi on aiheellista siirtää Sapard-virastolle ja valtionvarainministeriön kansalliselle rahastolle asetuksen (EY) N:o 2222/2000 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti väliaikaisesti.

(12)

Sapard-ohjelman hallinnoinnin täydellinen siirto tapahtuu vasta järjestelmän moitteetonta toimivuutta koskevien lisätarkastusten ja tuen hallinnoinnin siirtämisestä maatalous-, metsätalous- ja vesihuoltoministeriön alaiselle Sapard-virastolle ja valtiovarainministeriön kansalliselle rahastolle mahdollisesti annettavien komission suositusten täytäntöönpanon jälkeen.

(13)

Monivuotisen rahoitussopimuksen A jakson 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan vaatimusten huomioon ottamiseksi tämän päätöksen perusteella aiheutuvat menot voivat saada yhteisön rahoitusosuuden ainoastaan, jos ne ovat aiheutuneet tuensaajille tämän päätöksen tekopäivän jälkeen tai, jos sen välineen, jonka perusteella kyseisen hankkeen tuensaajat on nimetty, vahvistamispäivä on myöhempi kuin tämän päätöksen tekopäivä, kyseisen vahvistamispäivän jälkeen, lukuun ottamatta toteutettavuustutkimusten ja vastaavien tutkimusten tekopäivää. Kaikissa tapauksissa edellytyksenä on, että Sapard-virasto ei suorita maksuja ennen tämän päätöksen tekopäivää,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Luovutaan asetuksen (EY) N:o 1266/1999 12 artiklan 1 kohdassa säädetystä hankkeiden valintaa ja sopimuksia koskevasta komission ennakkohyväksyntävaatimuksesta Kroatiassa toimenpiteiden 1 (”Maatilainvestoinnit”) ja 2 (”Maatalous- ja kalastustuotteiden jalostuksen ja kaupan pitämisen parantaminen”) osalta.

2 artikla

Sapard-ohjelman hallinnointi siirretään väliaikaisesti:

Sapard-virastona toimivalle maatalous-, metsätalous- ja vesihuoltoministeriön alaiselle maatalousalan markkina- ja rakennetuesta vastaavalle osastolle, Avenija grada Vukovara 269D, 10000 Zagreb, toimenpiteen 1 (”Maatilainvestoinnit”) ja toimenpiteen 2 (”Maatalous- ja kalastustuotteiden jalostuksen ja kaupan pitämisen parantaminen”), sellaisina kuin ne on määritelty tehdyllä päätöksellä C(2006) 301 hyväksytyssä maaseudun kehittämisohjelmassa, täytäntöönpanemiseksi;

2)	valtiovarainministeriön kansalliselle rahastolle, Katančičeva 5, 10000 Zagreb, Sapard-ohjelman täytäntöönpanoon Kroatiassa liittyvien rahoitustoimintojen hoitamisenosalta.a.

3 artikla

Tämän päätöksen perusteella aiheutuville menoille voidaan myöntää yhteisön osarahoitusta ainoastaan, jos ne ovat aiheutuneet tuensaajille tämän päätöksen tekopäivän jälkeen, tai jos sen välineen, jonka perusteella kyseisen hankkeen tuensaajat on nimetty, vahvistamispäivä on myöhempi kuin tämän päätöksen tekopäivä, kyseisen vahvistamispäivän jälkeen, lukuun ottamatta toteutettavuustutkimusten ja vastaavien tutkimusten tekopäivää. Kaikissa tapauksissa edellytyksenä on, että Sapard-virasto ei suorita maksuja ennen tämän päätöksen tekopäivää.

4 artikla

Sovelletaan Kroatian 14 päivänä maaliskuuta 2006 päivätyssä kirjeessä nro ”Klasa: 910-01/05-01/8, Urbroj: 513-05-06/06-28” , joka kirjattiin komissiossa 21 päivänä maaliskuuta 2006 numerolla 08347 ja jota muutettiin 23 päivänä kesäkuuta 2006 päivätyllä kirjeellä nro ”Klasa: 910-01/06-01/221, Urbroj: 513-05-06/06-9”, joka kirjattiin komissiossa 11 päivänä heinäkuuta 2006 numerolla 20627, ehdottamia menojen tukikelpoisuutta koskevia sääntöjä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Sapard-ohjelmassa tehtävien, tuen myöntämistä yksittäisille tuensaajille koskevien päätösten soveltamista.

Tehty Brysselissä 29 päivänä syyskuuta 2006.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen

(1) EYVL L 161, 26.6.1999, s. 68.

(2) EYVL L 161, 26.6.1999, s. 87. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2112/2005 (EUVL L 344, 27.12.2005, s. 23).

(3) EYVL L 253, 7.10.2000, s. 5.

		ISSN 1725-261X
Euroopan unionin virallinen lehti		L 271

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	49. vuosikerta 30. syyskuu 2006

Sisältö		I Säädökset, jotka on julkaistava	Sivu
		Komission asetus (EY) N:o 1437/2006, annettu 29 päivänä syyskuuta 2006, tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	1
		Komission asetus (EY) N:o 1438/2006, annettu 29 päivänä syyskuuta 2006, voin vähimmäismyyntihintojen vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 1898/2005 säädetyn pysyvän tarjouskilpailun mukaista 17. yksittäistä tarjouskilpailua varten	3
		Komission asetus (EY) N:o 1439/2006, annettu 29 päivänä syyskuuta 2006, kermalle, voille ja voiöljylle myönnettävän tuen enimmäismäärän vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 1898/2005 säädetyn pysyvän tarjouskilpailun mukaista 17. yksittäistä tarjouskilpailua varten	5
		Komission asetus (EY) N:o 1440/2006, annettu 29 päivänä syyskuuta 2006, voiöljyn tuen enimmäismäärän vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 1898/2005 säädetyn pysyvän tarjouskilpailun osana järjestetyssä 17. yksittäisessä tarjouskilpailussa	7
		Komission asetus (EY) N:o 1441/2006, annettu 29 päivänä syyskuuta 2006, voin vähimmäismyyntihinnan vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 2771/1999 tarkoitetun pysyvän tarjouskilpailun mukaista 49. yksittäistä tarjouskilpailua varten	8
		Komission asetus (EY) N:o 1442/2006, annettu 29 päivänä syyskuuta 2006, vilja-alalla 1 päivästä lokakuuta 2006 sovellettavien tuontitullien vahvistamisesta	9
	*	Komission asetus (EY) N:o 1443/2006, annettu 29 päivänä syyskuuta 2006, tiettyjen rehun lisäaineiden pysyvästä hyväksymisestä ja erään kokkidiostaatin hyväksymisestä kymmeneksi vuodeksi ( 1 )	12
	*	Komission asetus (EY) N:o 1444/2006, annettu 29 päivänä syyskuuta 2006, Bacillus subtilis C-3102:n (Calsporin) hyväksymisestä rehun lisäaineena ( 1 )	19
	*	Komission asetus (EY) N:o 1445/2006, annettu 29 päivänä syyskuuta 2006, asetuksen (EY) N:o 1200/2005 muuttamisesta mikro-organismien ryhmään kuuluvan rehun lisäaineen Bacillus cereus var. toyoi hyväksynnän osalta ( 1 )	22
	*	Komission asetus (EY) N:o 1446/2006, annettu 29 päivänä syyskuuta 2006, Enterococcus faecium (Biomin IMB52) -valmisteen käytön hyväksymisestä rehun lisäaineena ( 1 )	25
	*	Komission asetus (EY) N:o 1447/2006, tehty 29 päivänä syyskuuta 2006, Saccharomyces cerevisiae (Biosaf SC 47) -valmisteen uuden käyttötavan hyväksymisestä rehun lisäaineena ( 1 )	28
	*	Komission asetus (EY) N:o 1448/2006, annettu 29 päivänä syyskuuta 2006, toimenpiteistä ilmailun turvaamista koskevien yhteisten perusvaatimusten täytäntöönpanemiseksi annetun asetuksen (EY) N:o 622/2003 muuttamisesta ( 1 )	31
	*	Komission asetus (EY) N:o 1449/2006, annettu 29 päivänä syyskuuta 2006, eräiden sitrushedelmien tuottajille markkinointivuonna 2006/2007 maksettavien tukimäärien alentamisesta eräissä jäsenvaltioissa tapahtuneen jalostuskynnyksen ylittymisen vuoksi	33
	*	Komission asetus (EY) N:o 1450/2006, annettu 29 päivänä syyskuuta 2006, asetuksen (EY) N:o 1555/96 muuttamisesta sen määrän osalta, josta alkaen tomaateista aletaan kantaa lisätullia	35
	*	Komission asetus (EY) N:o 1451/2006, annettu 29 päivänä syyskuuta 2006, yhteisön menettelystä eläinlääkejäämien enimmäismäärien vahvistamiseksi eläinperäisissä elintarvikkeissa annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2377/90 liitteiden I ja II muuttamisesta fluatsuronin, natriumnitriitin ja peforeliinin osalta ( 1 )	37
	*	Komission asetus (EY) N:o 1452/2006, annettu 29 päivänä syyskuuta 2006, väliaikaisista toimenpiteistä Uuden-Seelannin voin tariffikiintiön hallinnoimiseksi lokakuusta joulukuuhun 2006 ja asetuksesta (EY) N:o 2535/2001 poikkeamisesta	40
		Komission asetus (EY) N:o 1453/2006, annettu 29 päivänä syyskuuta 2006, viljojen sekä vehnän ja rukiin hienojen jauhojen, rouheiden ja karkeiden jauhojen vientiin sovellettavien tukien vahvistamisesta	43
		Komission asetus (EY) N:o 1454/2006, annettu 29 päivänä syyskuuta 2006, viljojen tukeen sovellettavan korjauskertoimen vahvistamisesta	45
		Komission asetus (EY) N:o 1455/2006, annettu 29 päivänä syyskuuta 2006, maltaiden vientiin sovellettavien tukien vahvistamisesta	47
		Komission asetus (EY) N:o 1456/2006, annettu 29 päivänä syyskuuta 2006, maltaiden tukeen sovellettavan korjauskertoimen vahvistamisesta	49
		Komission asetus (EY) N:o 1457/2006, annettu 29 päivänä syyskuuta 2006, yhteisön elintarvikeapuna ja kansallisena elintarvikeapuna toimitettuihin vilja- ja riisialan tuotteisiin sovellettavien tukien vahvistamisesta	51
	*	Komission direktiivi 2006/77/EY, annettu 29 päivänä syyskuuta 2006, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/32/EY liitteen I muuttamisesta eläinten rehuissa sallittavien orgaanisten klooriyhdisteiden enimmäispitoisuuksien osalta ( 1 )	53
	*	Komission direktiivi 2006/78/EY, annettu 29 päivänä syyskuuta 2006, kosmeettisia valmisteita koskevan neuvoston direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen II mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen ( 1 )	56

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmannen maan koodi (1)	Tuonnin kiinteä arvo
0702 00 00	052	65,6
	096	42,0
	999	53,8
0707 00 05	052	107,1
0707 00 05	999	107,1
0709 90 70	052	85,4
0709 90 70	999	85,4
0805 50 10	052	52,2
	388	64,5
	524	55,3
	528	52,8
	999	56,2
0806 10 10	052	83,1
	400	179,3
	624	139,2
	999	133,9
0808 10 80	388	88,2
	400	91,4
	508	72,4
	512	81,4
	720	72,4
	800	133,2
	804	100,0
	999	91,3
0808 20 50	052	115,7
	388	89,9
	999	102,8
0809 30 10, 0809 30 90	052	100,0
0809 30 10, 0809 30 90	999	100,0
0809 40 05	052	111,4
	066	66,6
	624	114,6
	999	97,5

(EUR/100 kg)
Kaava			A		B
Käyttötapa			Merkkiaineilla	Ilman merkkiaineita	Merkkiaineilla	Ilman merkkiaineita
Vähimmäismyyntihinta	Voi ≥ 82 %	Sellaisenaan	206	210	—	—
Vähimmäismyyntihinta	Voi ≥ 82 %	Voiöljy	204,1	—	—	—
Jalostusvakuus		Sellaisenaan	45	45	—	—
Jalostusvakuus		Voiöljy	45	—	—	—

(euroa/100 kg)
	Monivuotiset sopimukset	Markkinointivuosisopimukset	Yksittäiset tuottajat
Italia	8,04	6,99	6,30
Portugali	8,94	7,77	7,00

	II Säädökset, joita ei tarvitse julkaista
	Neuvosto
*	EY–Turkki-assosiaationeuvoston päätös N:o 1/2006, tehty 15 päivänä toukokuuta 2006, tulliliiton viimeisen vaiheen aloittamisesta tehdyn EY–Turkki-assosiaationeuvoston päätöksen N:o 1/95 9 artiklan täytäntöönpanosta	58
*	Neuvoston päätös, tehty 19 päivänä kesäkuuta 2006, vuoden 1991 Alppeja koskevan yleissopimuksen soveltamisesta vuoristoalueiden maatalouden alalla tehdyn pöytäkirjan hyväksymisestä Euroopan yhteisön puolesta	61
	Pöytäkirja vuonna 1991 tehdyn Alppeja koskevan yleissopimuksen soveltamisesta vuoristoalueiden maatalouden alalla – Pöytäkirja vuoristoalueiden maataloudesta	63
	Komissio
*	Komission päätös, tehty 20 päivänä syyskuuta 2006, koristekalojen tuontiin liittyvistä eläinten terveyttä koskevista edellytyksistä ja todistuksiin liittyvistä vaatimuksista (tiedoksiannettu numerolla K(2006) 4149) ( 1 )	71
*	Komission päätös, tehty 29 päivänä syyskuuta 2006, Bulgariassa toteutettavien maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskevien liittymistä edeltävien toimenpiteiden tuen hallinnoinnin siirtämisestä täytäntöönpanovirastoille liittymistä edeltävänä aikana	81
*	Komission päätös, tehty 29 päivänä syyskuuta 2006, Kroatiassa toteutettavien maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskevien liittymistä edeltävien toimenpiteiden tuen hallinnoinnin siirtämisestä liittymistä edeltävänä aikana	83

Farmakologisesti vaikuttava(t) aine(et)	Merkkijäämä	Eläinlajit	JEM	Kohdekudos
”Fluatsuroni	Fluatsuroni	Nautaeläimet (1)	200 μg/kg	Lihas
			7 000 μg/kg	Rasva
			500 μg/kg	Maksa
			500 μg/kg	Munuaiset

Farmakologisesti vaikuttava(t) aine(et)	Eläinlajit
”Natriumnitriitti	Nautaeläimet (2)

Farmakologisesti vaikuttava(t) aine(et)	Eläinlajit
”Peforeliini	Sikaeläimet”