25.8.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 232/1

(1)

Asetuksen (ETY) N:o 2423/88 (2) 14 ja 15 artiklan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen antamallaan asetuksella (EY) N:o 821/94 (3) neuvosto jatkoi käyttöön otettujen lopullisten polkumyyntitullien soveltamista Kiinan kansantasavallasta (jäljempänä ’Kiina’), Puolasta, Venäjän federaatiosta (jäljempänä ’Venäjä’) ja Ukrainasta peräisin olevan piikarbidin tuonnissa. Samalla komissio hyväksyi päätöksellä 94/202/EY (4) Venäjän hallituksen yhdessä V/O Stankoimportin (Moskova, Venäjä) kanssa tarjoaman sitoumuksen.

(2)

Toukokuussa 2000 antamallaan asetuksella (EY) N:o 1100/2000 (5) neuvosto jatkoi uudestaan lopullisen polkumyyntitullin soveltamista Kiinasta, Venäjältä ja Ukrainasta peräisin olevan piikarbidin tuonnissa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen sekä jatkoi komission päätöksellä 94/202/EY hyväksyttyä, Venäjän hallituksen yhdessä V/O Stankoimportin (Moskova, Venäjä) kanssa tarjoamaa sitoumusta.

(3)

Edellä 1 kappaleessa mainittua tutkimusta, jonka perusteella otettiin käyttöön lopulliset polkumyyntitullit ja hyväksyttiin tiettyjen tämän tutkimuksen piiriin kuuluvien viejien sitoumukset, sekä edellä 1 ja 2 kappaleessa mainittuja vuonna 1994 ja 2000 päätettyjä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevia tarkasteluja kutsutaan jäljempänä ’alkuperäisiksi tutkimuksiksi’.

(4)

Vuonna 2004 neuvosto vapautti asetuksella (EY) N:o 991/2004 Euroopan unioniin 1 päivänä toukokuuta 2004 liittyneisiin uusiin jäsenvaltioihin, jäljempänä ’kymmenen uutta jäsenvaltiota’, suuntautuvan erityisten sitoumustarjousten, jäljempänä ’laajentumissitoumukset’, mukaisen tuonnin polkumyyntitulleista ja antoi komissiolle valtuudet hyväksyä kyseiset laajentumissitoumukset. Näin ollen komissio hyväksyi päätöksillä 2004/498/EY (6) ja 2004/782/EY (7) Open Joint Stock Company Zaporozhsky Abrasivny Combinat -nimisen ukrainalaisen vientiä harjoittavan tuottajan tarjoamat sitoumukset. Kyseisten sitoumusten voimassaolo päättyi 20 päivänä toukokuuta 2005.

(5)

Tammikuussa 2004 komissio pani vireille osittaisen välivaiheen tarkastelun (8), jota oli pyytänyt ukrainalainen vientiä harjoittava tuottaja, Zaporozhsky Abrasivny Combinat. Pyynnön esittäjä väitti, että merkittävästi muuttuneiden olosuhteiden vuoksi sille pitäisi myöntää markkinatalouskohtelu ja että sen polkumyyntimarginaali oli huomattavasti alhaisempi kuin voimassa olevilla toimenpiteillä vahvistettu marginaali. Asiaa tutkittaessa kävi kuitenkin ilmi, että yritys ei täyttänyt markkinatalouskohtelun myöntämisedellytyksiä (asetuksen (EY) N:o 384/96 2 artiklan 7 kohdan c alakohta), ja tästä syystä tutkimus päätettiin asetuksella (EY) N:o 779/2005 (9).

(6)

Komissio aloitti 30 päivänä kesäkuuta 2005 (10) Romaniasta peräisin olevan piikarbidin tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn Euroopan kemianteollisuuden järjestön (European Chemical Industry Council), jäljempänä ’CEFIC’, yhteisön koko piikarbidin tuotantoa edustavien tuottajien puolesta tekemän valituksen perusteella. Koska CEFIC kuitenkin perui valituksen 1 päivänä maaliskuuta 2006, tutkimus päätettiin komission päätöksellä 2006/423/EY (11).

(7)

Kiinasta, Venäjältä ja Ukrainasta peräisin olevan piikarbidin tuontiin sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon lähestyvää päättymistä koskevan ilmoituksen (12) julkaisemisen jälkeen komissio vastaanotti 24 päivänä helmikuuta 2005 perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen pyynnön tarkastella näitä toimenpiteitä. Samaan aikaan komissio vastaanotti myös perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisen pyynnön tarkastella Venäjältä peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa sovellettavien toimenpiteiden muotoa.

(8)

Pyynnöt esitti Euroopan kemianteollisuuden järjestö yhteisön koko piikarbidin tuotantoa edustavien tuottajien puolesta. Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevaa tarkastelupyyntöä perusteltiin sillä, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon jatkumiseen tai toistumiseen. Välivaiheen tarkastelua koskevaa pyyntöä perusteltiin sillä, että toimenpiteiden muoto ei ole asianmukainen eikä poista polkumyynnistä aiheutuvaa vahinkoa.

(9)

Komissio tuli neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan siihen tulokseen, että perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun ja 11 artiklan 3 kohdan mukaisen välivaiheen tarkastelun vireillepanoon oli olemassa riittävä näyttö, mistä syystä se pani molemmat tarkastelut vireille samana päivänä (13).

(10)

Komissio ilmoitti virallisesti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta vientiä harjoittaville tuottajille, tuojille, raaka-aineen tuottajille, käyttäjille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä näiden järjestöille, viejämaiden edustajille ja yhteisön tuottajille. Intressitahoille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää kuulemista menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(11)

Kiinalaisten tuottajien ja sellaisten yhteisön tuojien, jotka eivät ole etuyhteydessä jossakin asianomaisista maista toimivaan vientiä harjoittavaan tuottajaan, suuren määrän vuoksi katsottiin asianmukaiseksi tutkia perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti, olisiko tässä tapauksessa syytä käyttää otantamenetelmää. Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi edellä mainittuja osapuolia ilmoittautumaan perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti kahden viikon kuluessa menettelyn aloittamisesta ja toimittamaan komissiolle menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa pyydetyt tiedot.

(12)

Yksikään kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja ei toimittanut pyydettyjä tietoja eikä toiminut yhteistyössä tässä menettelyssä. Tästä syystä päätettiin, että otantamenetelmän käyttäminen ei ollut tarpeellista kiinalaisten tuottajien osalta.

(13)

Kuusi etuyhteyttä vailla olevaa yhteisön tuojaa toimitti menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa pyydetyt tiedot ja ilmaisi halukkuutensa toimia yhteistyössä jatkotutkimuksissa. Mainituista kuudesta tuojasta valittiin kolme yritystä otantaa varten. Nämä tuojat edustivat tiedossa olevien yhteisön tuojien suurinta edustavaa tuontia (98 prosenttia), joka pystyttiin tutkimaan käytettävissä olevassa ajassa.

(14)

Näin ollen kyselylomakkeet lähetettiin kolmelle otokseen valitulle yhteisön tuojalle, kahdelle yhteisön tuottajalle, kahdeksalletoista yhteisön käyttäjälle, kuudelletoista raaka-aineen toimittajalle ja kahdelle tiedossa olevalle Ukrainassa ja Venäjän federaatiossa toimivalle vientiä harjoittavalle tuottajalle. Lisäksi mahdolliseksi vertailumaaksi valitussa Brasiliassa toimiviin kahteen tuottajaan otettiin yhteyttä ja niille lähetettiin kyselylomakkeet.

(15)

Kattavat vastaukset kyselyyn saatiin kolmelta otokseen valitulta yhteisön tuojalta, seitsemältä käyttäjältä, kahdelta raaka-aineen tuottajalta ja kahdelta asianomaisissa maissa toimivalta vientiä harjoittavalta tuottajalta sekä kahdelta vertailumaassa toimivalta tuottajalta.

(16)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki tutkimuksensa kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot ja teki tarkastuskäyntejä seuraavien yritysten toimitiloihin:

(17)

Polkumyynnin ja vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä koskeva tutkimus käsitti 1 päivän huhtikuuta 2004 ja 31 päivän maaliskuuta 2005 välisen ajan, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittävien kehityssuuntien tarkastelu kattoi ajanjakson 1 päivästä tammikuuta 2001 tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(18)

Kaikille asianomaisille osapuolille ilmoitettiin niistä oleellisista seikoista ja huomioista, joiden perusteella tämän tarkastelun päätelmät on tehty. Niille annettiin myös määräaika, jonka kuluessa oli mahdollista tehdä huomautuksia ilmoitettujen tietojen johdosta. Määräajan kuluessa saatuja huomautuksia tarkasteltiin huolellisesti, ja ne otettiin huomioon päätelmiä laadittaessa, mikäli ne katsottiin aiheellisiksi.

(19)

Tarkasteltavana oleva tuote on sama kuin alkuperäisissä tutkimuksissa, joiden perusteella tällä hetkellä voimassa olevat toimenpiteet otettiin käyttöön, eli piikarbidi. Piikarbidi luokitellaan tällä hetkellä CN-koodiin 2849 20 00.

(20)

Piikarbidia tuotetaan kuumentamalla piitä ja koksia (tai maaöljykoksia) korkeassa lämpötilassa (enimmillään 2 000 °C). Prosessin tuloksena saadaan raakapiikarbidia, jota tavallisesti jatkojalostetaan lopullisia käyttötarkoituksia varten. Piikarbidin valmistusprosessin tuloksena syntyy automaattisesti useita eri laatuja piipitoisuuden mukaan jaoteltuna. Eri laadut voidaan jaotella kahteen pääryhmään, kiteiseen ja metallurgiseen piikarbidiin. Kiteistä piikarbidia pidetään korkeampilaatuisena, koska sen piipitoisuus on suurempi. Kiteinen piikarbidi jaotellaan edelleen mustaan ja vihreään lajiin.

(21)

Kiteistä piikarbidia käytetään tavanomaisesti hiomatyökalujen, hiomalaikkojen, korkealaatuisten tulenkestävien tuotteiden ja teknisten keraamien valmistuksessa, kun taas metallurgista piikarbidia käytetään tavallisesti piin tukiaineena valimoissa ja sulattamoissa. Kuten aiemmissakin tutkimuksissa, näiden kahden laaturyhmän on katsottava muodostavan yhden tuotteen tässä tutkimuksessa.

(22)

Tässä tutkimuksessa vahvistui alkuperäisissä tutkimuksissa tehty päätelmä, jonka mukaan tarkasteltavana oleva tuote ja vientiä harjoittavien tuottajien valmistamat ja kotimarkkinoilla myymät ja yhteisön tuottajien valmistamat ja yhteisön markkinoilla myymät tuotteet sekä vertailumaan tuottajan valmistamat ja kotimarkkinoilla myymät tuotteet ovat perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita, koska niiden fyysiset ja kemialliset perusominaisuudet ja käyttötarkoitukset ovat samat.

(23)

Tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa Ukrainassa ja Venäjän federaatiossa toimivat kaksi tiedossa olevaa tuottajaa toimivat täydessä yhteistyössä. Kuten 12 kappaleessa todetaan, Kiinasta ei ilmoittautunut yhtään tuottajaa.

(24)

Koska Ukrainaa (14) ja Kiinaa ei pidetty markkinatalousmaina tutkimusajanjakson (ja aikaisempien tutkimusten) aikana, niitä koskeva normaaliarvo oli määritettävä perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti sellaisesta markkinataloutta toteuttavasta kolmannesta maasta saatujen tietojen perusteella, jossa kyseistä tuotetta tuotettiin ja myytiin kotimaan markkinoilla. Lisäksi huomautetaan, että Ukrainassa toimivalle vientiä harjoittavalle tuottajalle ei ollut myönnetty markkinatalouskohtelua välivaiheen tarkastelussa, joka saatettiin päätökseen juuri ennen tämän toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun aloittamista (katso 5 kappale).

(25)

Tätä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevaa tarkastelua aloitettaessa aiottiin käyttää vertailumaana Brasiliaa, jonka tuotantokustannuksista ja kotimaan myynnistä oli mahdollista saada tietoja. Brasiliaa oli käytetty vertailumaana myös edellisessä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa.

(26)

Tutkimuksessa on varmistunut, että Brasilia on edelleen sopiva vertailumaa seuraavista syistä:

(27)

Brasilian kotimaanmarkkinoiden koko tekee siitä edustavan maan tutkimuksen kohteena olevien kahden maan normaaliarvon määrittämisen kannalta, ja Brasilian kotimaanhintoja sääntelevät tavanomaiset markkinoiden kysyntään ja tuottajien kilpailuun perustuvat markkinavoimat. Lisäksi Brasiliassa tuotettavaa samankaltaista tuotetta ja kyseessä olevista kahdesta maasta tuotavaa tuotetta voidaan pitää fyysisiltä ja kemiallisilta perusominaisuuksiltaan vastaavina. Brasilian käyttämiselle vertailumaana ei esitetty vastustusta.

(28)

Tämän perusteella pääteltiin, että Brasilia on hyväksyttävä ja soveltuva valinta vertailumaaksi Kiinasta ja Ukrainasta peräisin olevan piikarbidin tuontia koskevan normaaliarvon määrittämiseksi.

(29)

Ensiksi tutkittiin, oliko brasilialaisten tuottajien kotimarkkinamyynti kokonaisuutena ja tuotelajeittain määrältään edustavaa suhteessa sekä Kiinan että Ukrainan vientimääriin.

(30)

Brasilialaisten tuottajien kotimaan myyntimäärien todettiin olevan huomattavasti suurempia kuin Kiinassa ja Ukrainassa toimivien vientiä harjoittavien tuottajien vientimyynti yhteisöön sekä kokonaisuutena että tuotelajeittain.

(31)

Tämän jälkeen tutkittiin, oliko kummankin yhteistyössä toimivan brasilialaisen tuottajan, Saint-Gobain Materials Cerámicas Ltda:n ja Treibacher Schleifmittel Brasil Ltda:n kotimaan myynti riippumattomille asiakkaille tapahtunut tavanomaisessa kaupankäynnissä perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

(32)

Molempien yritysten painotetun keskimääräisen myyntihinnan todettiin tutkimusajanjaksolla ylittäneen kokonaismyynnin osalta painotetut keskimääräiset yksikkökohtaiset tuotantokustannukset. Tästä syystä kaikkea kotimarkkinamyyntiä pidettiin tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtuneena. Jotta Brasiliassa veloitettujen hintojen ja Kiinan ja Ukrainan normaaliarvon vertailu olisi tasapuolinen, tehtiin oikaisuja erilaisten tuotevalvontakoodien ja kaupan portaiden huomioon ottamiseksi.

(33)

Perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti normaaliarvon perusteena käytettiin kyseisten kahden brasilialaisen tuottajan kotimarkkinoilla riippumattomille asiakkaille tapahtuneen myynnin painotettuja keskimääräisiä hintoja.

(34)

Lopullisen ilmoittamisen jälkeen CEFIC asetti kyseenalaiseksi määritetyn normaaliarvon oikeellisuuden ja väitti, että sillä käytettävissä olevien tietojen mukaan Brasilian kotimarkkinoiden myyntihinnat olivat korkeampia kuin vientihinta Ukrainasta yhteisön markkinoille. Väitteen tueksi ei kuitenkaan esitetty perusteltua kirjallista näyttöä ja se oli hylättävä. Edellä 32 kappaleessa mainitut oikaisut takasivat sen, että normaaliarvo voitiin laskea oikeudenmukaisesti.

(35)

Ensiksi tutkittiin, oliko venäläisen vientiä harjoittavan tuottajan kotimarkkinamyynti kokonaisuudessaan ja tuotetyypeittäin määrältään edustavaa eli vähintään 5 prosenttia yhteisöön viedystä määrästä.

(36)

Todettiin, että myynnin kokonaismäärään verrattuna ja joidenkin tuotelajien osalta kotimarkkinamyynti oli vähintään 5 prosenttia yhteisöön viedystä määrästä. Niiden tuotelajien osalta, joiden kotimarkkinamyynti oli alle 5 prosenttia yhteisöön viedystä määrästä, normaaliarvo oli muodostettava perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(37)

Niiden tuotelajien osalta, joiden kotimarkkinamyynti oli 5 prosenttia yhteisöön viedystä määrästä, tutkittiin, oliko venäläisen tuottajan kotimarkkinamyynti riippumattomille asiakkaille tapahtunut tavanomaisessa kaupankäynnissä perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Tätä varten määritettiin riippumattomille asiakkaille tapahtuneen tappiottoman kotimarkkinamyynnin osuus tutkimusajanjaksolla tarkasteltavana olevan tuotteen kunkin vientiin myytävän lajin osalta.

(38)

Normaaliarvot muodostettiin perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan mukaisesti asianomaisen tuotelajin valmistuskustannusten perusteella, ja tähän lisättiin myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voittomarginaali. Myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten määräksi määritettiin vientiä harjoittavalle tuottajalle samankaltaisen tuotteen viennistä aiheutuneet kustannukset ja voiton määräksi vientiä harjoittavan tuottajan keskimääräinen voitto samankaltaisen tuotteen myynnistä tavanomaisessa kaupankäynnissä.

(39)

Kuten 12 kappaleessa todetaan, yksikään Kiinassa toimiva vientiä harjoittava tuottaja ei toiminut yhteistyössä tutkimuksessa. Tämän vuoksi vientihinnat oli määritettävä perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti käytettävissä olevien tietojen eli valitukseen sisältyvien tietojen perusteella.

(40)

Ukrainalla ja Venäjällä toimivien vientiä harjoittavien tuottajien vientihinnat määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti eli yhteisön riippumattomilta asiakkailta veloitettujen tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien vientihintojen perusteella.

(41)

Laskettaessa vientihintaa venäläiselle viejälle niiden liiketoimien osalta, joita on hoitanut Stankoimport (ilman arvotullia määrällisten rajoitusten puitteissa tapahtuva tuonti), kaikki Stankoimportin osallistumisesta aiheutuneet menot on vähennetty, jotta on saatu vapaasti tehtaalla -tasoinen vientihinta.

(42)

CEFIC kiisti Ukrainan osalta määritettyjä vientihintoja koskevat päätelmät ja väitti, että Ukrainasta peräisin olevassa tuonnissa perityt hinnat ovat paljon alhaisempia. Väitteensä tueksi CEFIC toimitti eräitä hintatarjouksia. Väite oli kuitenkin hylättävä, sillä hintatarjouksia ei voida ottaa huomioon ilman näyttöä siitä, että kyseiset liiketoimet ovat toteutuneet. Joka tapauksessa, kuten edellä 40 kappaleessa mainitaan, polkumyyntitulleja laskettaessa käytettiin vientihintana kyseessä olevan vientiä harjoittavan tuottajan veloittamia hintoja. Nämä hinnat varmistettiin kyseisessä yrityksessä paikalla tehdyn tarkistuskäynnin aikana.

(43)

Normaaliarvoja ja vientihintoja verrattiin vapaasti tehtaalla -tasolla. Jotta normaaliarvon ja vientihinnan vertailu olisi tasapuolinen, tehtiin perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti oikaisuja, joilla otettiin huomioon kuljetuskustannukset, kaupan porras ja pakkauskustannukset, joiden väitettiin ja osoitettiin vaikuttavan hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen.

(44)

Polkumyyntimarginaali määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti vertaamalla kunkin tuotelajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa vastaavan tuotelajin vientihintojen painotettuun keskiarvoon.

(45)

Perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti polkumyyntimarginaali määritettiin käytettävissä olevien eli valitukseen sisältyvien tietojen perusteella suunnilleen samansuuruiseksi kuin aiemmassa tutkimuksessa eli noin 50 prosentiksi.

(46)

Ukrainasta peräisin olevan piikarbidin tuontiin tutkimusajanjaksolla sovelletun polkumyyntimarginaalin todettiin olevan alle perusasetuksen 9 artiklan 3 kohdassa säädetyn vähimmäiskynnyksen.

(47)

Määrälliset rajoitukset ovat olleet Venäjän osalta voimassa vuodesta 1986. Määrällisten rajoitusten puitteissa yksi venäläinen tuoja, Stankoimport, on voinut tuoda tuotetta yhteisöön ilman polkumyyntitullia tietyn rajallisen määrän (rajoitus prosentteina yhteisön kulutuksesta). Kynnyksen ylittävän määrän osalta tuontiin on sovellettu polkumyyntitulleja. Polkumyyntiä laskettaessa ei ole tehty eroa määrällisten rajoitusten puitteissa tuotujen (77 prosenttia) ja polkumyyntitullien alaisten määrien (23 prosenttia) välillä.

(48)

Venäjältä peräisin olevan piikarbidin tuontiin tutkimusajanjaksolla sovelletun polkumyyntimarginaalin todettiin olevan alle perusasetuksen 9 artiklan 3 kohdassa säädetyn vähimmäiskynnyksen.

(49)

Kuten edellä todettiin, yksikään vientiä harjoittava tuottaja ei tässä tutkimuksessa toiminut yhteistyössä. Näin ollen arvio siitä, mitä todennäköisesti tapahtuisi, jos toimenpiteiden voimassaolon annettaisiin päättyä, perustuu käytettävissä oleviin tietoihin, joita ovat etenkin valitukseen sisältyvät sekä Comext:ista saadut tiedot (Comext on Euroopan yhteisöjen ulkomaankauppaa koskeva sähköinen tietokanta).

(50)

Tärkeimmät kolmannet maat, joihin tutkimusajanjaksolla suuntautui vientiä Kiinasta, olivat Amerikan yhdysvallat ja Japani. Valitukseen sisältyvien tietojen perusteella näyttää siltä, että kiinalaiset CIF-hinnat Amerikan yhdysvaltoihin suuntautuvassa viennissä ”Macro Black” -laadun osalta olivat euroina ilmaistuna noin 650 euroa tonnilta. Lisäksi Kiinasta Japaniin suuntautuvassa viennissä CIF-hinnat ”Macro Green” -laadun osalta olivat euroina ilmaistuna noin 770 euroa tonnilta. Talouslehtien julkaisemat hintatilastot tukevat näitä kiinalaisten viejien hintatietoja.

(51)

Lisäksi todettiin, että Comext-tietokannasta saadut Kiinasta Amerikan yhdysvaltoihin suuntautuvan viennin keskimääräiset hinnat olivat merkittävästi alhaisemmat kuin tämän tutkimuksen vertailumaasta saatu normaaliarvo, mikä viittaa siihen, että kyseinen vienti on myös saattanut tapahtua polkumyynnillä tutkimusajanjaksolla.

(52)

Koska yhteisön tuotannonalan keskihinta (”Macro Black” noin 1 000 euroa ja ”Macro Green” noin 1 500 euroa) on huomattavasti korkeampi, kiinalaisilla vientiä harjoittavilla tuottajilla olisi toimenpiteiden puuttuessa suuri houkutus ohjata merkittäviä vientimääriä niiden nykyisiltä kolmansien maiden markkinoilta yhteisön markkinoille.

(53)

On myös syytä huomata, että tarkasteltavana olevan tuotteen viennin Kiinasta EU:iin todettiin alkuperäisessä tutkimuksessa tapahtuneen polkumyynnillä ja että polkumyynti jatkui samalla korkealla tasolla tämän tutkimuksen tutkimusajanjaksolla. Ei ole mitään syytä olettaa, että tämä toimintatapa muuttuisi.

(54)

Tämän lisäksi edellä esitetyt normaalihintaa ja kolmansiin maihin myynnissä veloitettavia hintoja koskevat käytettävissä olevat tiedot tukevat päätelmää, jonka mukaan kiinalaiset viejät todennäköisesti jatkavat polkumyyntiä siinä tapauksessa, että toimenpiteiden voimassaolon annetaan päättyä.

(55)

Jos toimenpiteet kumotaan, on todennäköistä, että Kiinasta nykyisin kolmansien maiden markkinoille vietäväksi tarkoitettuja määriä ohjataankin yhteisöön. Jos toimenpiteet kumotaan, on lisäksi olemassa selvä vaara vientimäärien myymisestä polkumyyntihinnoin.

(56)

Tätä tarkastelua koskevassa pyynnössään CEFIC arvioi (talouslehtien keräämiin ja julkaisemiin tietoihin viitaten) Kiinan koko tuotantokapasiteetin olevan 600 000–700 000 tonnia. Tosiasiallisen tuotannon on arvioitu olevan noin 440 000 tonnia eli käyttämätöntä kapasiteettia olisi 160 000–260 000 tonnia. Varastojen suuruudesta ei ole tietoa.

(57)

Edellä mainitun perusteella on ilmeistä, että kiinalaisilla vientiä harjoittavilla tuottajilla on merkittävästi varakapasiteettia käytettäväksi tuotannon lisäämiseen. Jos toimenpiteet kumotaan, vientiä harjoittavat tuottajat hyvin todennäköisesti alkaisivat hyödyntää huomattavaa käyttämätöntä kapasiteettiaan lisätäkseen vientiä yhteisöön.

(58)

Koska ainoa tiedossa oleva venäläinen vientiä harjoittava tuottaja toimi yhteistyössä tässä tutkimuksessa, arvio siitä, mitä todennäköisesti tapahtuisi jos toimenpiteiden voimassaolon annettaisiin päättyä, perustuu pääasiassa vientiä harjoittavan tuottajan kyselylomakkeella antamista vastauksista saatuihin tarkistettuihin tietoihin.

(59)

Aluksi on todettava, että Venäjältä tuleva tuonti vaikuttaa jo nyt merkittävästi yhteisössä vallitsevaan hintatasoon käytössä olevien määrällisten rajoitusten vuoksi, sillä venäläinen tuoja tyydyttää tällä hetkellä noin 10 prosenttia yhteisön kulutuksesta.

(60)

Venäjän kotimarkkinoilla vallitseva hintataso on yleisesti ottaen yhteisössä vallitsevaa hintatasoa matalampi. Kun kuitenkin otetaan huomioon, että venäläisen tuottajan ilman polkumyyntitulleja määrällisten rajoitusten puitteissa vietäväksi sallitut määrät oli ennalta vahvistettu, venäläisellä tuottajalla on ollut kannustin viedä kiteistä tuotelaatua (josta saadaan parempi hinta tonnia kohti) yhteisöön ja jättää metallurgiset laadut kotimarkkinoille ja muille vientimarkkinoille. Tästä syystä mahdolliset saman laaturyhmän tuotteiden väliset todelliset hintaerot olisivat pienempiä kuin keskimääräisten hintatasojen vertailun perusteella voisi päätellä.

(61)

Lopuksi todetaan, että vaikka yhteisön yleisesti ottaen korkeampi hintataso normaalisti lisäisi vientiä yhteisöön, jos toimenpiteiden voimassaolon annettaisiin päättyä, se ei vaikuta todennäköiseltä tässä tapauksessa. Koska määrälliset rajoitukset ovat käytössä, erityisesti korkealaatuisen piikarbidin tuontimäärän mahdollista kasvua ei pidä yliarvioida, sillä venäläiselle viejälle on jo ollut mahdollista viedä piikarbidia merkittäviä määriä ja sillä on ollut kannustin viedä korkealuokkaista piikarbidia. Siksi piikarbidin tuonnin lisäys olisi todennäköisesti pientä sekä määrällisesti että piikarbidiluokan osalta (metallurginen laatu) ja todennäköisesti se ei ainakaan tapahtuisi polkumyynnillä.

(62)

Yli 75 prosenttia venäläisten tuottajien viennistä kolmansiin maihin suuntautuu Amerikan yhdysvaltoihin. Kun verrataan kotimarkkinahintoja Amerikan yhdysvaltoihin suuntautuvan viennin hintoihin, jälkimmäiset ovat keskimäärin korkeampia. Olisi kuitenkin huomattava, että vientiin ja kotimarkkinoille myytävien tuotelaatujen valikoima on todennäköisesti erilainen (kuljetuskustannusten kattamiseksi todennäköisesti viedään laatuja, joiden arvo tonnia kohti on korkeampi), minkä vuoksi tällaisesta vertailusta on vaikea tehdä mitään päätelmiä. On syytä kuitenkin huomata, että tähän vientiin ei sovelleta polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä eikä mikään viittaa siihen, että vienti tapahtuisi polkumyynnillä.

(63)

Kun verrataan venäläisen viejän tärkeimmillä kolmansien maiden markkinoillaan Amerikan yhdysvalloissa veloittamia vientihintoja venäläisen viejän yhteisön markkinoilla veloittamiin vientihintoihin, on syytä ottaa huomioon voimassa olevat määrälliset rajoitukset. Kuten edellä todetaan, ennalta vahvistettujen yhteisöön tuotavaksi sallittujen määrien soveltaminen on toiminut kannustimena venäläiselle viejälle viedä tonnia kohti korkeampiarvoisia tuotelaatuja yhteisön markkinoille.

(64)

Samoin voidaan olettaa, kuten edellä 62 kappaleessa selitetään, että kuljetuskustannusten vuoksi myös Amerikan yhdysvaltoihin suuntautuva vienti koostuu pääasiassa tonnia kohti korkeampiarvoisista tuotelaaduista. Näin ollen yhteisön markkinoille ja Yhdysvaltain markkinoille myynnissä veloitetut keskimääräiset hinnat ovat suhteellisen vertailukelpoisia.

(65)

Kun verrattiin yhteisön markkinoille suuntautuvan viennin keskimääräisiä myyntihintoja Amerikan yhdysvaltojen markkinoille suuntautuvan viennin keskimääräisiin myyntihintoihin, jälkimmäisten todettiin olevan keskimäärin korkeampia.

(66)

Lopuksi todetaan, että venäläisellä tuottajalla ei näytä olevan ilmeistä kannustinta ohjata nykyisin tärkeimmillä vientimarkkinoillaan Yhdysvalloissa myytäviä määriä yhteisön markkinoille siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumottaisiin.

(67)

Venäjällä toimivan vientiä harjoittavan tuottajan kapasiteetti rajoittuu 62 000 tonniin. Tutkimusajanjaksolla sen tuotantokapasiteetin todettiin olevan lähes kokonaan käytössä ja se oli nostanut käyttöastettaan vertailuajanjaksolla. Varastojen todettiin olevan samaa kokoluokkaa kuin muissakin vastaavissa yrityksissä.

(68)

Venäläisen tuottajan käyttämästä teknologiasta johtuen (teknologia, jossa käsittely tapahtuu ”junan vaunuissa”, joita siirrellään sähkölaitteistojen ja purku- ja lajittelupisteiden välillä) on epätodennäköistä, että vientiä harjoittava tuottaja pystyisi laajentamaan tuotantoaan lähitulevaisuudessa.

(69)

Lopuksi todetaan, että ei ole merkkejä siitä, että venäläinen tuottaja pystyisi lisäämään tuotantoaan kasvattaakseen vientiä yhteisön markkinoille siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumottaisiin.

(70)

Koska ainoa tiedossa oleva ukrainalainen vientiä harjoittava tuottaja toimi yhteistyössä tässä tutkimuksessa, arvio siitä, mitä todennäköisesti tapahtuisi jos toimenpiteiden voimassaolon annettaisiin päättyä, perustuu pääasiassa vientiä harjoittavan tuottajan kyselylomakkeella antamista vastauksista saatuihin tarkistettuihin tietoihin.

(71)

Ukrainassa toimivan vientiä harjoittavan tuottajan kapasiteetti rajoittuu 23 000 tonniin. Tutkimusajanjaksolla sen tuotantokapasiteetin todettiin olevan lähes kokonaan käytössä ja se oli nostanut käyttöastettaan vertailuajanjaksolla. Varastojen todettiin olevan samaa kokoluokkaa kuin muissakin vastaavissa yrityksissä.

(72)

Ukrainalaisen tuottajan käyttämästä teknologiasta johtuen (sama kuin 68 kappaleessa selitetty venäläisen tuottajan käyttämä teknologia) on epätodennäköistä, että vientiä harjoittava tuottaja pystyisi laajentamaan tuotantoaan lähitulevaisuudessa.

(73)

CEFIC:in esittämän väitteen mukaan vientiä harjoittavan tuottajan kapasiteetti olisi jopa 32 000 tonnia. Kyseinen väite perustuu kuitenkin olettamiin eikä siinä ole otettu huomioon ylläpidon ja korjausten vaatimia tuotantotaukoja eikä kyseisen tuottajayrityksen erityispiirteitä, jotka johtuvat sen sijainnista kaupunkialueella ja sitä koskevista ympäristövelvoitteista. Tästä syystä vahvistettiin 71 kappaleessa määritetty kapasiteetti ja CEFIC:in esittämä väite oli hylättävä.

(74)

Lopuksi todetaan, että ei ole merkkejä siitä, että ukrainalainen tuottaja pystyisi lisäämään tuotantoaan kasvattaakseen vientiä yhteisön markkinoille siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumottaisiin.

(75)

Kun verrataan Ukrainan kotimarkkinoilla vallitsevaa hintatasoa yhteisössä vallitsevaan hintatasoon ja kolmansilta mailta veloitettaviin hintoihin, Ukrainan sisäinen sekä kolmansiin maihin myynnissä sovellettava hintataso on keskimäärin matalampi.

(76)

Ukrainan markkinoiden, kolmansien maiden markkinoiden ja yhteisön markkinoiden merkityksellinen vertailu ei kuitenkaan ollut mahdollista, koska tuotevalikoimat poikkeavat paljon toisistaan ja keskihinnat eivät siksi ole vertailukelpoisia. Lisäksi Ukrainan kotimarkkinat ovat kooltaan pienet eikä ukrainalainen tuottaja pysty tuottamaan kaikkia erilaisia (arvokkaampia) laatuja, kuten yhteisön tuottajat.

(77)

Siksi ei voitu määrittää, olisiko ukrainalaisella tuottajalla kannustin siirtää tuotantomääriä sen kotimarkkinoilta tai vientimarkkinoilta yhteisön markkinoille siinä tapauksessa, että toimenpiteiden voimassaolon annettaisiin päättyä. Polkumyyntiä koskevien päätelmien ja yhteisössä vallitsevan yleisesti ottaen korkeamman hintatason perusteella päätellään kuitenkin, että vaikka vienti yhteisön markkinoille lisääntyisi, se ei todennäköisesti tapahtuisi polkumyynnillä. Viennin lisäys olisi joka tapauksessa vähäistä (arviolta alle 10 000 tonnia) ukrainalaisen viejän rajallisen tuotantokapasiteetin vuoksi.

(78)

On huomattava, että yksikään Kiinassa toimiva vientiä harjoittava tuottaja ei toiminut yhteistyössä tutkimuksessa.

(79)

Käytettävissä olevien tietojen perusteella todettiin, että kiinalaiset viejät harjoittavat yhä polkumyyntiä ja todennäköisesti jatkavat polkumyyntikäytäntöä yhteisön markkinoille viennissä, jos toimenpiteiden voimassaolon annetaan päättyä.

(80)

Siksi todettiin, että kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien polkumyynnin jatkuminen on todennäköistä, jos toimenpiteiden voimassaolon annetaan päättyä.

(81)

Muistutettakoon, että ukrainalaisen viejän ei tutkimusajanjaksolla todettu harjoittavan vientiä polkumyynnillä eikä ole merkkejä siitä, että tilanne muuttuisi, jos toimenpiteiden voimassaolon annettaisiin päättyä.

(82)

Lisäksi todettiin, että vaikka tuonti Ukrainasta yhteisöön saattaa lisääntyä, jos toimenpiteiden voimassaolon annetaan päättyä, lisäys on oletettavasti vähäinen. Kun otetaan huomioon ukrainalaisen tuottajan rajallinen kapasiteetti, yhteisöön viennin oletettava lisäys olisi alle 10 000 tonnia eikä se todennäköisesti tapahtuisi polkumyynnillä.

(83)

Tämän vuoksi katsotaan, että Ukrainasta peräisin oleva polkumyynnillä tapahtunut tuonti ei todennäköisesti toistu.

(84)

Muistutettakoon, että venäläisen tuottajan ei tutkimusajanjaksolla todettu harjoittavan vientiä polkumyynnillä eikä ole merkkejä siitä, että tilanne muuttuisi, jos toimenpiteiden voimassaolon annettaisiin päättyä.

(85)

Lisäksi on huomattava, että venäläinen vientiä harjoittava tuottaja on pystynyt toimittamaan yhteisön markkinoille kiinteän määrän piikarbidia määrällisten rajoitusten puitteissa useiden vuosien ajan. Tällä tavalla viety kokonaismäärä on ollut tutkimusajanjaksolla noin 17 prosenttia venäläisen tuottajan kokonaiskapasiteetista. Näin ollen venäläisellä vientiä harjoittavalla tuottajalla on jo vakaa asema markkinoilla, joten Venäjältä peräisin olevan tuonnin äkillinen lisäys on erittäin epätodennäköistä.

(86)

Koska lisäksi todettiin, että venäläinen vientiä harjoittava tuottaja on myynyt tuotetta kolmansiin maihin korkeammalla hinnalla kuin yhteisöön, on melko epätodennäköistä, että kauppaa ohjataan merkittävässä määrin uudelleen yhteisön markkinoille.

(87)

Lisäksi venäläisen vientiä harjoittavan tuottajan tuotantokapasiteetin todettiin olevan lähes kokonaan käytössä, ja se pystyy lisäämään kapasiteettiaan vain vähän.

(88)

Tämän vuoksi katsotaan, että Venäjän federaatiosta peräisin oleva polkumyynnillä tapahtunut tuonti ei todennäköisesti toistu.

(89)

Ukrainan ja Venäjän osalta tehtyjen päätelmien vuoksi kyseisiä maita koskeva menettely olisi päätettävä.

(90)

Yhteisön tuotannonalan rakenne on muuttunut edellisen toimenpiteiden päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen, kun entinen saksalainen tuottaja Elektroschmelzwerk Kempten GmbH, München, jakautui kahdeksi toisiinsa etuyhteydessä olevaksi yritykseksi, joista toinen sijaitsee Alankomaissa ja toinen Saksassa. Niistä vain ensiksi mainittu tuottaa ja jalostaa raakapiikarbidia, kun taas viimeksi mainittu jatkojalostaa Kollo Silicon carbide B.V. -yrityksen tuottamaa piikarbidia, mutta sen valmis tuote on silti samankaltaista tuotetta. Lisäksi ESK-SIC GmbH myy paitsi omaa piikarbidiaan myös Kollo Silicon carbide B.V.:n tuottamaa piikarbidia. Siksi yritysten katsotaan muodostavan yhden ryhmän.

(91)

Samankaltaista tuotetta valmistaa yhteisössä kaksi tuottajaa, jotka muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yhteisön koko tuotannon.

(92)

Seuraavat Euroopan yhteisön tuottajat tukivat pyyntöä:

(93)

Koska näiden yhteisön tuottajien tuotanto muodostaa samankaltaisen tuotteen koko tuotannon yhteisössä, valituksen tehneiden tuottajien katsotaan muodostavan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa ja 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun yhteisön tuotannonalan.

(94)

Tutkittaessa tarkasteltavana olevan tuonnin vaikutusta yhteisön tuotannonalaan arvioitiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa luetellut taloudelliset tekijät ja osoittimet, jotka vaikuttavat tuotannonalan tilanteeseen.

(95)

Todettavissa oleva yhteisön kulutus määritettiin asianomaisista maista ja kaikista muista kolmansista maista peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin määrän sekä yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoille suuntautuneen myynnin määrän perusteella.

(96)

Tuonnin määrä määritettiin tarkastelujakson aikaisten asianomaista CN-koodia koskevien Eurostatin tietojen perusteella.

(97)

Tällä perusteella yhteisön kulutus on lisääntynyt hieman 217 137 tonnista vuonna 2001 tutkimusajanjakson 226 450 tonniin eli tarkastelujaksolla tapahtui kasvua 4 prosenttia. Suuntaus käy ilmi taulukosta 1.

(98)

Kulutus ei kuitenkaan ole kasvanut tasaisesti. Ensin se väheni vuosien 2001 ja 2003 välillä 10 prosenttia. Vuodesta 2003 lähtien kulutus kuitenkin lisääntyi jälleen yli 10 prosenttia tutkimusajanjaksoon asti, jolloin se ylitti vuoden 2001 tason.

(99)

Tarkastelujakson alkupuolella tapahtunut kulutuksen pieneneminen voidaan pitkälti selittää piikarbidin korvaamisella muilla tuotteilla kuten ferropiillä ja teollisuustimantilla, jotka tuolloin olivat hinnaltaan edullisempia.

(100)

Vuodesta 2003 lähtien piikarbidin hinta laski, ja kulutus kääntyi uudestaan kasvuun.

Taulukko 1

(101)

Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin määrät ja markkinaosuudet kehittyivät jäljempänä taulukossa 2 esitetyllä tavalla. Koska kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja ei toiminut yhteistyössä, hintojen ja myynnin kehitystä koskeva arvio perustuu käytettävissä oleviin tietoihin perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Koska muita luotettavampia tietoja ei ollut saatavilla, myyntimäärän kehittyminen arvioitiin Eurostatin tilastojen perusteella.

(102)

Kiinasta peräisin olevan tuonnin kokonaismäärä oli 1 205 tonnia ja sen markkinaosuus vuonna 2001 oli 0,6 prosenttia. Vuonna 2002 tuonti lisääntyi hieman ja oli yhteensä 1 467 tonnia, mikä vastaa 0,7 prosentin markkinaosuutta. Tutkimusajanjaksolla tuonti laski 651 tonniin, mikä vastaa 0,3 prosentin markkinaosuutta.

(103)

Kiinasta peräisin olevan tuonnin hinnat laskivat hieman. On kuitenkin huomattava, että Kiinan vähäisistä vientimääristä johtuen vientihintoja ei voitu pitää edustavina, sillä ne saattavat koskea vain tiettyjä tuotelajeja tai vain tiettyjä asiakkaita. Tästä syystä Eurostatin lukujen pohjalta ei voitu tehdä merkittäviä päätelmiä hintojen kehittymisestä. Valituksessa annettujen hintoja koskevien tietojen perusteella voitiin kuitenkin päätellä, että kiinalaiset hinnat (624–1 814 euroa/tonni tuoteryhmästä ja laadusta riippuen) olivat yli 30 prosenttia yhteisön hintoja alemmat.

Taulukko 2

(104)

Kokonaiskuvan saamiseksi yhteisön markkinoilla vallitsevasta tilanteesta tarkasteltiin myös muista maista peräisin olevan piikarbidin tuonnin kehitystä. On kuitenkin syytä huomata, että hintojen osalta tiedot eivät ole vertailukelpoisia, koska tuotevalikoiman eroista johtuen hintaerot ovat valtavan suuria.

(105)

Venäjältä peräisin oleva tuonti on kehittynyt seuraavasti:

Taulukko 3

(106)

Venäjältä peräisin oleva tuonti vähentyi hieman 21 901 tonnista vuonna 2001, mikä vastaa 10,1 prosentin markkinaosuutta, tutkimusajanjakson 21 810 tonniin, mikä vastaa 9,6 prosentin markkinaosuutta. Venäjältä peräisin olevan tuonnin keskihinnat nousivat 6,0 prosenttia vuoden 2001 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana eli 453 eurosta tonnilta 480 euroon tonnilta. Merkittävä määrä Venäjältä peräisin olevaa tuontia tapahtui 2 kappaleessa mainitun määrällisen sitoumuksen ulkopuolella. On syytä huomata, että kaikkeen edellä mainitun sitoumuksen mukaisen polkumyyntitullittoman määrän ylittävään tuontiin sovellettiin 23,3 prosentin polkumyyntitullia.

(107)

Ukrainasta peräisin oleva tuonti on kehittynyt seuraavasti:

Taulukko 4

(108)

Ukrainasta peräisin oleva tuonti lisääntyi 4 956 tonnista vuonna 2001, mikä vastaa 2,3 prosentin markkinaosuutta, tutkimusajanjakson 7 718 tonniin, mikä vastaa 3,4 prosentin markkinaosuutta. Ukrainasta peräisin olevan tuonnin keskihinnat laskivat 3,0 prosenttia vuoden 2001 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana eli 504 eurosta tonnilta 489 euroon tonnilta. Lukuun ottamatta vuosien 2004–2005 merkittävää tuontiosuutta, johon sovellettiin 4 kappaleessa mainittua määrällistä sitoumusta, Ukrainasta peräisin olevassa tuonnissa sovellettiin tarkastelujaksolla 24 prosentin polkumyyntitullia.

(109)

Kuten edellä 6 kappaleessa todetaan, komissio aloitti 30 päivänä kesäkuuta 2005 Romaniasta peräisin olevan kyseisen tuotteen tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn CEFIC:in tekemän valituksen perusteella. Koska valituksen tekijänä ollut yhteisön tuotannonala kuitenkin perui valituksen, tutkimus päätettiin.

(110)

Romaniasta peräisin oleva tuonti on kehittynyt seuraavasti:

Taulukko 5

(111)

Romaniasta peräisin oleva tuonti lisääntyi 14 173 tonnista vuonna 2001, mikä vastaa 6,5 prosentin markkinaosuutta, tutkimusajanjakson 42 387 tonniin, mikä vastaa 18,7 prosentin markkinaosuutta. Romaniasta peräisin olevan tuonnin keskihinnat nousivat 3,9 prosenttia vuoden 2001 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana eli 439 eurosta tonnilta 456 euroon tonnilta.

(112)

Norjasta peräisin oleva tuonti on kehittynyt seuraavasti:

Taulukko 6

(113)

Norjasta peräisin oleva tuonti vähentyi 60 496 tonnista vuonna 2001, mikä vastaa 27,9 prosentin markkinaosuutta, tutkimusajanjakson 38 550 tonniin, mikä vastaa 17,0 prosentin markkinaosuutta. Norjasta peräisin olevan tuonnin keskihinnat pysyivät vakaina vuoden 2001 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana: vuonna 2001 keskihinta oli 971 euroa tonnilta ja tutkimusajanjaksolla 973 euroa tonnilta.

(114)

Muista kuin edellä mainituista kolmansista maista peräisin oleva tuonti on kehittynyt seuraavasti:

Taulukko 7

(115)

Muista kolmansista maista peräisin oleva tuonti lisääntyi hieman 44 473 tonnista vuonna 2001, mikä vastaa 20,5 prosentin markkinaosuutta, tutkimusajanjakson 48 271 tonniin, mikä vastaa 21,3 prosentin markkinaosuutta. Muista kuin edellä mainituista kolmansista maista peräisin olevan tuonnin keskihinta laski vuoden 2001 630 eurosta tonnilta tutkimusajanjakson 552 euroon tonnilta.

(116)

Tutkimus osoitti, että Venäjältä ja Ukrainasta peräisin oleva tuonti pysyi melko vakaana sekä markkinaosuuksina että keskihintojen osalta tarkasteltuna. Lisäksi se osoitti, että kiinalaisen piikarbidin tuontimäärät olivat liian pieniä, jotta niiden perusteella voitaisiin tehdä merkityksellisiä päätelmiä mihinkään ryhmään kuuluvan piikarbidin hintakehityksestä. Tämän vuoksi käytettiin komission käytettävissä olevia eli valitukseen sisältyviä tietoja, jotka osoittivat Kiinan veloittamien hintojen olevan merkittävästi yhteisön hintoja alhaisemmat.

(117)

Tutkimuksesta kävi myös ilmi, että tuonti Romaniasta käytännöllisesti katsoen korvasi tuonnin Norjasta määrällisesti mitattuna, sillä Romaniasta tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi saman verran kuin Norjasta tulevan tuonnin osuus pieneni. Norjasta tulevan tuonnin keskihinnat olivat korkeampia kuin yhteisön tuotannonalan veloittamat keskihinnat (973 euroa tonnilta), mikä johtuu todennäköisesti korkealaatuisista tuoteryhmistä; Romaniasta tulevan tuonnin keskihinnat olivat sen sijaan huomattavasti alhaisempia (456 euroa tonnilta). Tältä osin on kuitenkin huomattava, että Romaniasta tuotiin lähes yksinomaan halvempaa metallurgista piikarbidia, joten tuonnin keskihintoja ei voida verrata muiden maiden veloittamiin keskihintoihin.

(118)

Muista kolmansista maista peräisin olevan tuonnin kehityksen osalta voidaan todeta, että keskihinnat olivat laskussa samaan aikaan kun yhteisöön tuodut määrät ja markkinaosuus pysyivät vakaina tarkastelujaksolla.

(119)

Yksi yhteisön tuottaja myi osan tuotannostaan etuyhteydessä olevalle tuottajalle, joka jatkojalosti piikarbidia ja myi sitä samankaltaisena tuotteena vapailla markkinoilla. Jäljempänä esitettävässä analyysissä ei kuitenkaan ole otettu huomioon kyseisten toisiinsa etuyhteydessä olevien osapuolten välistä kauppaa. Kytkösmarkkinoilla ja vapailla markkinoilla tapahtuvan kaupan samanaikaista analyysiä ei pidetty tarpeellisena etenkään siitä syystä, että myös jatkojalostetun tavaran myynti on samankaltaisen tuotteen myyntiä. Näin ollen kytkösmarkkinamyynnin huomioon ottaminen johtaisi kaksinkertaiseen laskentaan. Sama koskee jatkojalostetun piikarbidin myynnistä vapailla markkinoilla jälkimmäiselle tuottajalle syntyneitä voittoja tai tappioita, jotka korvautuisivat ensimmäisen tuottajan kytkösmarkkinoilla saamilla voitoilla tai tappioilla, sillä tuottajien katsotaan muodostavan yksi taloudellinen yksikkö.

(120)

Yhteisön tuotannonalan tuotantomäärä kasvoi tarkastelujakson aikana 4 prosenttia. Tuotanto laski vuonna 2002 kulutuksen vähenemisen myötä. Vuodesta 2002 lähtien tuotantomäärä kehittyi myönteisesti.

(121)

Kapasiteetin käyttöaste aleni vuodesta 2001 vuoteen 2002, mutta on sen jälkeen kasvanut hieman; tarkastelujaksolla se kasvoi 3 prosenttiyksikköä. Tuotantokapasiteetti pysyi muuttumattomana koko tarkastelujakson ajan, mikä on linjassa tuotantomäärän kehityksen kanssa. Kapasiteetin käyttöaste pysyi koko tarkastelujakson ajan yli 75 prosentissa.

(122)

Yhteisön tuotannonalan yksikkömyyntihinnat nousivat hieman vuoden 2001 ja tarkasteluajanjakson välillä (alle 5 prosenttia). Ne nousivat poikkeuksellisen korkealle vuonna 2002, mutta laskivat sen jälkeen ja pysyivät suhteellisen vakaasti hieman vuoden 2001 hintoja korkeammalla tasolla. Yhteisön myyntihintojen piikki vuonna 2002 johtui kyseisenä ajankohtana tapahtuneesta tuotantokustannusten noususta, joka yhteisön tuotannonalan oli otettava huomioon myyntihinnoissa. Sen jälkeen yhteisön tuotannonalan myyntihinnat kääntyivät taas laskuun, mikä johtui osittain yhteisön tuotannonalan pienentyneistä tuotantokustannuksista ja osittain yhteisön markkinoilla jatkuneesta hintapaineesta.

(123)

Varastot pienenivät hieman eli 1 prosentin tarkastelujakson aikana, vaikka ne olivat kasvaneet merkittävästi vuosien 2002 ja 2003 välillä ennen kuin laskivat vuoden 2001 tasolle tutkimusajanjaksolla. Kyseisen kasvun selittää 124 kappaleessa selvitetty myyntimäärän pieneneminen. Vuoden 2003 jälkeen varastot pienenivät sekä yhteisön markkinoilla tapahtuneen myynnin kasvun että yhteisön tuotannonalan lisääntyneen vientimyynnin ansiosta. Tästä kehityksestä huolimatta katsottiin, että varastojen suuruus on pidetty hyvin kohtuullisena koko tarkastelujakson ajan.

(124)

Yhteisön tuotannonalan myymän samankaltaisen tuotteen myynti yhteisön markkinoilla väheni kaikkiaan 4 prosenttia tarkastelujakson aikana. Koska yhteisön kulutus kasvoi tarkastelujakson aikana 4 prosenttia, kyseinen myynnin väheneminen on näkynyt yhteisön tuotannonalan markkinaosuuden pienenemisenä 2,6 prosentilla.

(125)

Investoinnit olivat kasvussa ja kaksinkertaistuivat tarkastelujakson aikana. Investointien todettiin kohdistuvan laitteistojen uusimiseen ja ylläpitoon ja sen lisäksi tuotteiden kehittämiseen uusia sovelluksia varten.

(126)

Kokonaisuutena on huomattava, että yhteisön tuotannonalan osuus vapailla markkinoilla käydystä kaupasta laski (katso 124 kappale) samalla kun kokonaismarkkinat kasvoivat 4 prosenttia. Näin ollen yhteisön tuotannonala ei ole pystynyt hyötymään markkinoiden kasvusta.

(127)

Työpaikat vähenivät 7 prosenttia tarkastelujaksolla. Palkkojen kokonaismäärä pieneni 2 prosenttia tarkastelujaksolla. Toisaalta painotettu keskipalkka nousi, sillä irtisanotuille työntekijöille oli maksettava erorahaa. Lisäksi oli palkattava ammattitaitoisia työntekijöitä, jotta laitteistoinvestoinneista saataisiin täysimääräinen hyöty, mikä kasvatti työvoimakuluja.

(128)

Tuottavuus mitattuna työntekijäkohtaisena tuotoksena kasvoi tarkastelujaksolla 12 prosenttia. Tuottavuuden paraneminen johtuu koneistoinvestoinneista ja työntekijöiden määrän vähenemisestä.

(129)

Kassavirta kasvoi tarkastelujaksolla 10 prosenttia.

(130)

Yhteisön tuottajilla ei ollut vaikeuksia pääoman saannissa. Ne rahoittivat toimintaansa etuyhteydessä olevien yritysten ja pankkien myöntämillä lainoilla. Myös omarahoitusta käytettiin.

(131)

Nettovarallisuuden tuotto laskettiin ilmaisemalla yhteisössä myydyn samankaltaisen tuotteen nettovoitto ennen veroja prosenttiosuutena yhteisössä myydyn samankaltaisen tuotteen tuotannossa käytetyn käyttöomaisuuden nettokirjanpitoarvosta. Se kehittyi samansuuntaisesti kuin tuottavuus (katso jäljempänä 132 kappale).

(132)

Yhteisön tuotannonalan kannattavuus ilmaistuna prosenttiosuutena nettomyynnistä oli jyrkässä laskussa vuodesta 2001 vuoteen 2003, jolloin jo ennestään pieni tuottomarginaali hupeni alle puoleen. Sen jälkeen kannattavuus nousi, mutta ei kuitenkaan saavuttanut vuoden 2001 tasoa. Tutkimusajanjaksolla yhteisön tuotannonalan saama voitto oli hieman yli puolet vuonna 2001 saadusta voitosta. Vuoden 2002 hintojen nousu ei ollut riittävä kattamaan tuotantokustannusten kasvun ja pienentyneiden myyntimäärien aiheuttamia tappioita. Vuoden 2003 luvut ovat vielä pienempiä, koska hinnat laskivat samalla kun myyntimäärät pienenivät entisestään. Vuonna 2004 ja tutkimusajanjaksolla yhteisön tuotannonalan kannattavuus parani, kun myyntimäärät kasvoivat merkittävästi hintatason pysyessä vakaana.

(133)

Tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin suuruuden vaikutuksesta yhteisön tuotannonalaan ei voida tehdä merkittäviä johtopäätöksiä, koska Kiinasta tulevan tuonnin määrä oli pieni.

(134)

Vaikka edellä tarkastellut indikaattorit osoittavat yhteisön tuotannonalan tilanteen jonkin verran kohentuneen vuonna 2000 käyttöön otettujen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden johdosta, tiettyjen indikaattoreiden epäedullinen kehitys osoittaa yhteisön tuotannonalan tilanteen olevan edelleen herkkä ja haavoittuva.

(135)

Vuoden 2001 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana seuraavat indikaattorit kehittyivät myönteisesti: yhteisön tuotannonalan myyntihinnat, kapasiteetin käyttöaste ja tuotantomäärät kasvoivat ja loppuvarastot pienenivät hieman. Tuottavuus kasvoi merkittävästi. Myös investointien ja kassavirran kehityssuunta oli myönteinen.

(136)

Toisaalta seuraavien indikaattoreiden kehitys oli laskusuuntaista: myyntimäärät vähenivät ja tuotantokustannukset tonnia kohti sekä keskimääräiset työntekijäkohtaiset työvoimakustannukset kasvoivat samalla kun työllisyys heikkeni. Myös kannattavuus ja nettovarallisuuden tuotto heikkenivät.

(137)

Kaiken kaikkiaan yhteisön tuotannonalan tilanne vaihtelee: jotkin indikaattorit osoittavat myönteistä kehitystä ja toisten suunta on kielteinen. Kun mainittuja kehityssuuntauksia verrataan asetuksessa (EY) N:o 1100/2000 kuvattuihin, on selvää, että vuonna 2000 aloitettujen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden ansiosta yhteisön tuotannonala on pystynyt vakauttamaan tilanteensa, mutta se ei ole täysin toipunut sille aiheutuneesta vahingosta. Vaikka yhteisön tuotannonalalla on myönteisen kehityksen myötä alettu investoida uusien sovellusten edellyttämiin uusiin laitteistoihin, on syytä korostaa tuotannonalan markkinaosuuden ja kannattavuuden pienentyneen hintavaihtelulle erittäin alttiilla markkinoilla.

(138)

Yhteisön tuotannonala on hyötynyt piikarbidin yksikköhintojen noususta vuodesta 2001 tutkimusajanjakson loppuun. Alkuperäisen hintojennousun olisi pitänyt korvata uudelleenjärjestelyistä ja tehokkuuden parantamiseen liittyvistä menoista johtuva tuotantokustannusten nousu. Myyntihintojen nousu ei kuitenkaan riittänyt korvaamaan tuotantokustannusten kasvua, minkä vuoksi voittomarginaalit pienenivät.

(139)

Vaikka yhteisön kulutus kasvoi 4 prosenttia tarkastelujakson aikana, yhteisön tuotannonalan markkinaosuus pieneni 2,6 prosenttia eli yhteisön tuotannonala ei hyötynyt kulutuksen kasvusta.

(140)

Toisaalta yhteisön tuotannonalan vientitulos parani tarkastelujaksolla vientiin myytyjen määrien kasvaessa merkittävästi: lisäys tarkastelujaksolla oli yli 25 prosenttia. Tällainen kehitys osoittaa, että yhteisön tuotannonalalla tuotetaan kilpailukykyistä tuotetta, joka menestyy kolmansien maiden markkinoilla, vaikka se kilpailee muualta tulevan tuonnin kanssa.

(141)

Kun verrataan yhteisön tuotannonalan tilannetta tarkastelujakson alussa ja lopussa, monet vahingon osoittimet, esimerkiksi kapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste, varastot ja markkinaosuus, ovat samalla tasolla. Jotkin muut osoittimet kuten myyntimäärät, tuotantokustannukset, kannattavuus, sijoitetun pääoman tuotto ja työllisyys kertovat kielteisestä kehityssuuntauksesta, ja vain muutamat osoittimet eli yksikkömyyntihinnat, tuottavuus, investoinnit ja kassavirta osoittavat myönteistä kehityssuuntausta. Näin ollen päätellään, että yhteisön tuotannonalan tilanne on edelleen herkkä, vaikka se on tarkastelujakson aikana vakiintunut verrattuna ajanjaksoon ennen toimenpiteiden käyttöönottoa vuonna 2000. Varsinkin selvästi heikentynyt kannattavuus, joka ei palautunut hyväksyttävälle tasolle vielä tutkimusajanjakson aikana, sekä yhteisön tuotannonalan kutistunut markkinaosuus osoittavat, että se ei ole pystynyt täysin toipumaan vahingollisen polkumyynnin vaikutuksista.

(142)

Kuten 56 ja 57 kappaleessa selvitetään, kiinalaisilla vientiä harjoittavilla tuottajilla on mahdollisuus lisätä yhteisöön vientiään merkittävästi ohjaamalla osan nykyisestä kolmansiin maihin suuntautuvasta viennistään houkuttelevammille yhteisön markkinoille ja/tai ottamalla huomattavan käyttämättömän kapasiteettinsa käyttöön. Niillä on todellakin käytettävissään huomattavan paljon kapasiteettia, jolla ne voivat lisätä tuotantoaan yli 200 000 tonnilla, mikä lähestulkoon vastaa yhteisön koko kulutusta. Tästä syystä on todennäköistä, että yhteisön markkinoille tulee huomattavia määriä kiinalaista piikarbidia valtaamaan menetettyä markkinaosuutta takaisin ja kasvattamaan sitä entisestään siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumotaan.

(143)

Pohjois-Amerikan markkinat pysyivät koko tarkasteltavana olevan ajanjakson ajan erittäin tärkeänä alueena Kiinan kannalta. Pohjois-Amerikassa on jäljellä vain yksi raakapiikarbidin tuottaja, jonka kapasiteetti on 50 000 tonnia, mutta alueen kulutus on 250 000 tonnin suuruusluokkaa. Kiina toimittaa 80 prosenttia Yhdysvaltojen tuomasta raakapiikarbidista ja 57 prosenttia piikarbidirakeiden tuonnista. Seuraavaksi tärkeimmät toimittajat ovat Brasilia (12 prosenttia), Norja (10 prosenttia) ja Saksa (6 prosenttia). Vaikka Kiina pystyisi valtaamaan Yhdysvaltojen tuontiosuuksia muilta kolmansilta mailta, Kiinassa oleva käyttämätön kapasiteetti riittäisi sen lisäksi tuomaan yhteisön markkinoille runsaasti halpaa piikarbidia, jos toimenpiteet kumotaan. Yhdysvaltojen markkinoilla, missä polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä ei ollut käytössä, tapahtunut kehitys hyvin todennäköisesti toistuisi yhteisön markkinoilla, jos toimenpiteet kumottaisiin.

(144)

Koska yksikään kiinalaisista vientiä harjoittavista tuottajista ei toiminut yhteistyössä, arvio hinnoista, joita ne mahdollisesti veloittaisivat jos toimenpiteet kumottaisiin, tehtiin käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Näin ollen käytettiin valituksessa annettuja tietoja, tuontitilastoja ja muita saatavilla olevia markkinatietoja. Valituksessa esitettyjen tietojen mukaan, kuten edellä 56 kappaleessa todetaan, Yhdysvaltoihin ja Japaniin viennissä veloitetut hinnat korkealaatuisten tuoteryhmien osalta olivat huomattavasti alhaisempia kuin yhteisön tuotannonalan samanlaisista tuoteryhmistä veloittamat hinnat.

(145)

Tämän suuntauksen vahvistavat muista lähteistä saadut tiedot, jotka osoittavat kiinalaisten tuottajien muihin kolmansiin maihin kuten Yhdysvaltoihin ja Etelä-Afrikkaan viennissä veloittamien hintojen olevan huomattavasti Eurostatin tilastoimia yhteisöön viennissä veloitettuja hintoja alhaisemmat eli 540 euroa tonnilta kiteisen piikarbidin (vähintään 97 prosenttia) ja 123 euroa tonnilta metallurgisen piikarbidin osalta. On aiheellista huomata, että kiinalaiset viejät pystyvät tuottamaan ja viemään yhteisöön kaikkia korkealaatuista piikarbidilajeja. Tutkimus paljasti, että erään kaikkein arvokkaimpiin ja kustannusintensiivisimpiin kuuluvan piikarbidin myyntihinta yhteisöön oli 1 500 euroa tonnilta ilman tulleja, jolloin hinta tuontitulli ja polkumyyntitulli mukaan luettuna on 2 400 euroa tonnilta. Jopa jälkimmäinen hinta on huomattavasti alle yhteisön tuottajien tarjoaman hinnan. Yleisesti ottaen Eurostatin tilastot osoittavat, että vientihinnat Kiinasta yhteisöön olivat aikaisemmin hyvin alhaiset eli suunnilleen 250–500 euroa tonnilta. Siksi voidaan olettaa, että erittäin matalahintaista kiinalaista piikarbidia tulee uudestaan markkinoille, jos toimenpiteet raukeavat.

(146)

Oletusta vahvistaa myös se, että kun Kiinan viranomaiset vuonna 2006 olivat laskeneet merkittävästi vientilisenssimaksuja – entisestä 125–208 eurosta tonnilta 25,8 euroon tonnilta – tarkasteltavana olevan tuotteen muihin kolmansiin maihin suuntautuvassa viennissä veloitetut hinnat putosivat tasolle, joka alittaa vielä enemmän yhteisön tuotannonalan nykyisen hintatason.

(147)

On lisäksi todennäköistä, että voidakseen lisätä myyntiään merkittävästi valtavan käyttämättömän kapasiteettinsa turvin ja saadakseen itselleen huomattavan osuuden yhteisön markkinoista kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien on laskettava hinnat myös kolmansista maista peräisin olevan tuonnin hintoja alemmiksi. Tämä lisää hintapainetta ja paitsi estää yhteisön tuotannonalaa toipumasta täysin aiemmasta vahingosta myös huonontaa vakavasti sen yhä herkkää tilannetta.

(148)

Edellisissä kappaleissa esitetyistä syistä pääteltiin olevan todennäköistä, että kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat aloittavat uudelleen määrältään merkittävän tuonnin yhteisöön huomattavasti yhteisön hinnat alittavalla polkumyynnillä saadakseen takaisin menettämänsä markkinaosuudet, jos Kiinan vastaisten toimenpiteiden voimassaolon annetaan raueta.

(149)

Siksi pääteltiin, että kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien vahingollisen polkumyynnin toistuminen on todennäköistä, jos Kiinasta peräisin olevan piikarbidin tuonnissa sovellettavien toimenpiteiden voimassaolon annetaan raueta.

(150)

Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti tarkasteltiin, olisiko nykyisten polkumyyntitoimenpiteiden voimassa pitäminen kokonaisuudessaan yhteisön edun vastaista. Yhteisön etua arvioitaessa otettiin huomioon kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat.

(151)

On muistettava, että toimenpiteiden voimassaolon jatkamisen ei edellisessä tutkimuksessa katsottu olevan yhteisön edun vastaista. Alkuperäisessä tutkimuksessa suuri osa yhteistyössä toimineista käyttäjistä ja tuojista kannatti toimenpiteiden voimassaolon jatkamista.

(152)

Tässä menettelyssä ei yksikään yhteistyössä toiminut käyttäjä, yksikään tuoja eikä yksikään raaka-aineen tuottaja vastustanut Kiinan vastaisten toimenpiteiden voimassaolon jatkamista jäljempänä 153, 159, 160 ja 171 kappaleessa esitetyistä syistä.

(153)

Vaikka yhteisön tuotannonala on osittain elpynyt sen jälkeen, kun polkumyynnin vastaiset toimenpiteet vuonna 2000 otettiin käyttöön, kyseisillä toimenpiteillä ei selvästikään vielä ole ollut täysin odotuksia vastaavaa parantavaa vaikutusta yhteisön tuotannonalaan.

(154)

Jos Kiinasta peräisin olevan piikarbidin tuontiin sovellettavat toimenpiteet pidetään voimassa, vältetään hintojen putoaminen entisestään yhteisön markkinoilla, jolloin yhteisön tuotannonala pystyy pääsemään kohtuulliselle hintatasolle ja parantamaan taloudellista tilannettaan. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että yhteisön tuotannonala on investoinut voimakkaasti parantaakseen joidenkin sellaisten piikarbidilajien jalostuskapasiteettiaan, joita käytetään uusilla soveltamisaloilla kuten dieselhiukkassuodattimissa. Tämän vuoksi yhteisön tuotannonala voi hyvin todennäköisesti nostaa myyntihintoja ja määriä tulevaisuudessa ja saada menetettyjä markkinaosuuksia takaisin.

(155)

Yhteisön tuotannonala on osoittautunut rakenteellisesti elinkelpoiseksi tuotannonalaksi. Tämän vahvistavat parantunut vientisuoritus ja ponnistelut rakenneuudistusten aikaan saamiseksi.

(156)

Edellä esitetyistä syistä voidaan kohtuudella odottaa, että yhteisön tuotannonala edelleen hyötyy toimenpiteistä ja sen toipuminen jatkuu, kun voittomarginaalit nousevat kohtuulliselle tasolle. Tällä perusteella pääteltiin, että Kiinasta peräisin olevan piikarbidin tuonnissa sovellettavien toimenpiteiden voimassa pitäminen olisi yhteisön edun mukaista.

(157)

Jos Kiinasta peräisin olevan piikarbidin tuonnissa sovellettavien toimenpiteiden voimassaolo sen sijaan lakkaa, yhteisön markkinoille voidaan odottaa tulevan valtavia määriä polkumyyntihintaista kiinalaista piikarbidia, mistä aiheutuu merkittäviä hintapaineita yhteisön markkinoilla. Tässä tilanteessa on todennäköistä, että yhteisön tuotannonala alkaa taas kärsiä polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin lisääntymisen aiheuttamasta vahingosta, jolloin sen markkinaosuudet pienenevät ja sen yhä herkkä taloudellinen tilanne huonontuu. Mikäli näin kävisi, yhteisön tuotannonalan toiminta saattaisi loppua kokonaan.

(158)

Näin ollen pääteltiin, että Kiinasta peräisin olevan piikarbidin tuonnissa sovellettavien toimenpiteiden voimassa pitäminen olisi yhteisön edun mukaista.

(159)

Kuten edellä 13 kappaleessa todetaan, kyselylomakkeeseen vastasi kolme otokseen valittua yhteisön tuojaa, jotka eivät ole etuyhteydessä vientiä harjoittavaan tuottajaan. Kyseiset tuojat vastasivat 98 prosentista tiedossa olevien tuojien yhteisöön tuonnin määrästä. Tuojat vastustivat voimassa olevien Venäjän ja Ukrainan vastaisten polkumyyntitoimenpiteiden jatkamista, mutta eivät varsinaisesti ottaneet kantaa voimassa oleviin Kiinan vastaisiin polkumyyntitoimenpiteisiin.

(160)

Muistutettakoon, että alkuperäisessä tutkimuksessa toimenpiteiden käyttöönotolla ei todettu olevan merkittävää vaikutusta tuojiin. Tämä tutkimus vahvisti asian. Toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen tuojien taloudellisen tilanteen ei tosiaan ole havaittu merkittävästi muuttuneen eikä niin odoteta käyvän, mikäli toimenpiteet pidetään voimassa. Myös tuojien toimittamat todennetut tiedot ovat osoittaneet, että tuojien voittomarginaalit ovat olleet kohtuulliset voimassa olevista polkumyyntitulleista huolimatta.

(161)

Edellä esitetyn perusteella pääteltiin, että Kiinasta peräisin olevan piikarbidin tuonnissa sovellettavien toimenpiteiden jatkamisella ei olisi merkittävää vaikutusta tuojien tilanteeseen.

(162)

Kuten edellä 14–16 kappaleessa todetaan, 18 yhteisössä sijaitsevaa käyttäjää, joiden osuus koko yhteisön kulutuksesta on noin 30 prosenttia, toimitti tarkasteltavana olevan tuotteen ostojaan koskevat perustiedot ja ilmaisi yhteistyöhalukkuutensa. Käyttäjistä seitsemän toimitti vastaukset kaikkiin kyselylomakkeen kysymyksiin, ja niistä kahden tiloissa tehtiin tarkastukset paikan päällä. Tässä yhteydessä on huomattava, että enemmistö yhteistyössä toimineista käyttäjistä oli jalostajia ja vain yksi loppukäyttäjä. Yksikään yhteistyössä toimineista käyttäjistä ei ottanut varsinaisesti kantaa voimassa oleviin Kiinan vastaisiin polkumyyntitoimenpiteisiin.

(163)

Piikarbidia käytetään useisiin eri tarkoituksiin, minkä vuoksi asia koskee lukuisia tuotetta käyttäviä tuotannonaloja kuten hioma- ja kiillotussovellusten sekä kiteisen materiaalin osalta tulenkestävien tuotteiden aloja. Metallurgisella alalla piikarbidia käytetään seosaineena.

(164)

Kun alkuperäisessä tutkimuksessa tarkasteltiin toimenpiteiden käyttöönoton mahdollisia vaikutuksia käyttäjiin, yhteistyössä toimineiden yritysten ja jätettyjen vastausten pienen määrän vuoksi pääteltiin, että voimassa olevilla toimenpiteillä ei ollut merkittävää kielteistä vaikutusta käyttäjien liiketoimintaan.

(165)

Päätelmät vahvistuivat tässä tarkastelua koskevassa tutkimuksessa Kiinasta peräisin olevan piikarbidin osalta. Kyselylomakevastauksista tehdyn analyysin mukaan käyttäjillä ei ole syytä odottaa kustannusten nousua, jos toimenpiteet pidetään voimassa. Koska saman tasoiset toimenpiteet ovat olleet voimassa jo vuodesta 1986, toimenpiteiden jatkaminen ei muuttaisi käyttäjien nykytilannetta. Käyttäjien asema päinvastoin pikemminkin paranee, kun Venäjän ja Ukrainan vastaiset toimenpiteet päätetään, jolloin käyttäjät saavat lisää hankintalähteitä.

(166)

Lisäksi huomautetaan, että Kiinasta peräisin olevan piikarbidin tuonnissa sovellettavien toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen käyttäjien taloudellisessa tilanteessa ei ole havaittu tapahtuneen merkittäviä muutoksia.

(167)

Muutamat intressitahot esittivät, että Kiinasta peräisin olevan piikarbidin tuonnissa sovellettavien toimenpiteiden jatkaminen johtaisi siihen, että kiinalaisesta piikarbidista valmistettujen valmiiden tuotteiden tuonti lisääntyisi. Tällaisen tuonnin ei kuitenkaan ole havaittu lisääntyneen tarkastelujaksolla, vaikka Kiinan vastaiset polkumyyntitoimenpiteet olivat voimassa. Mikään ei viittaa siihen, että valmiiden tuotteiden tuonnin lisäys olisi lähitulevaisuudessa ennakoitavissa oleva uhka. Näin ollen tämä väite on hylättävä.

(168)

Joidenkin käyttäjien näkemys oli, että kaikkien kolmen tämän tutkimuksen kohteena olevan maan vastaisten toimenpiteiden jatkaminen aiheuttaisi tarjonnan riittämättömyyden. Tältä osin huomautetaan kuitenkin, että nykyisin voimassa olevat toimenpiteet eivät ole johtaneet tarjonnan riittämättömyyteen. Lisäksi yhteisöön voi tulla uusia, polkumyyntitullittomia hankintalähteitä, kun Venäjän ja Ukrainan vastaiset polkumyyntitoimenpiteet päätetään. Lopuksi huomautetaan vielä, että polkumyyntitullien tarkoituksena ei ole estää Kiinasta peräisin olevan piikarbidin tuontia yhteisön markkinoille, vaan varmistaa kaupankäynnin tasapuoliset edellytykset. Näin ollen tämä väite on hylättävä.

(169)

Edellä esitetyn perusteella pääteltiin, että Kiinasta peräisin olevan piikarbidin tuonnissa sovellettavien toimenpiteiden jatkamisella ei olisi merkittävää vaikutusta käyttäjien tilanteeseen.

(170)

Komissio sai vastaukset kyselylomakkeeseen kahdelta yhteisön tuotannonalalle raaka-ainetta toimittavalta yritykseltä. Molemmissa todettiin, että polkumyynnin vastaisilla toimenpiteillä olisi melko vähän vaikutusta yritysten liiketoimintaan.

(171)

Tutkimus vahvisti nämä arviot. Tämän vuoksi päätellään, että varhaisemman jalostusasteen teollisuuden kannalta ei ole pakottavia syitä, jotka estäisivät Kiinasta peräisin olevan piikarbidin tuontiin kohdistuvien toimenpiteiden jatkamisen.

(172)

Edellä esitetyn perusteella pääteltiin, että jos toimenpiteiden voimassaolo päättyisi, yhteisön tuotannonalan tilanne huononisi ja sen toiminta voisi jopa loppua kokonaan.

(173)

Piikarbidin tuojien, käyttäjien ja raaka-aineen tuottajien osalta todettiin, ettei Kiinasta peräisin olevan piikarbidin tuonnissa sovellettavien toimenpiteiden käyttöönotolla ollut kohtuuttomia kielteisiä vaikutuksia niiden taloudelliseen tilanteeseen.

(174)

Tämän vuoksi päätellään, että yhteisön edun kannalta ei ole pakottavia syitä, jotka estäisivät Kiinasta peräisin olevan piikarbidin tuontiin kohdistuvien toimenpiteiden jatkamisen.

(175)

Venäjää koskevat päätelmät ja edellä 84–89 kappaleessa esitetyt seikat huomioon ottaen kyseiseen maahan kohdistuvat polkumyynnin vastaiset menettelyt päätetään ja voimassa olevat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet kumotaan.

(176)

Tämän seurauksena olisi päätettävä myös tämän asetuksen johdanto-osan 7 kappaleessa mainittu välivaiheen tarkastelu, joka koski vain Venäjää vastaan voimassa olevien toimenpiteiden muotoa.

(177)

Kaikille osapuolille ilmoitettiin niistä oleellisista seikoista ja huomioista, joihin voimassa olevien toimenpiteiden voimassa pitäminen perustuu. Osapuolille myönnettiin määräaika, jonka kuluessa niiden oli mahdollista tehdä huomautuksia ilmoitettujen tietojen johdosta. Huomautuksia, jotka olisivat antaneet aihetta muuttaa edellä mainittuja päätelmiä, ei esitetty.

(178)

Edellä esitetyn perusteella Kiinasta peräisin olevan piikarbidin tuontiin sovellettavat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet olisi pidettävä voimassa perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(179)

Kuten edellä todetaan, Venäjän federaatiosta ja Ukrainasta peräisin olevan piikarbidin tuontiin liittyvät menettelyt olisi päätettävä ja toimenpiteet kumottava,

25.8.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 232/21

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 3223/94 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)

Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

25.8.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 232/23

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1255/1999 31 artiklan 1 kohdassa säädetään, että mainitun asetuksen 1 artiklassa lueteltujen tuotteiden maailmanmarkkinahintojen ja yhteisön markkinahintojen välinen ero voidaan kattaa vientituella.

(2)

Maidon ja maitotuotteiden markkinoiden nykytilanne huomioon ottaen vientituet olisi vahvistettava asetuksen (EY) N:o 1255/1999 31 artiklassa säädettyjen sääntöjen ja tiettyjen perusteiden mukaisesti.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1255/1999 31 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa säädetään, että maailmanmarkkinatilanne tai tiettyjen markkinoiden erityistarpeet voivat edellyttää tuen mukauttamista määräpaikan mukaan.

(4)

Neuvoston päätöksellä 98/486/EY (2) hyväksytyn maitojauheen tuontisuojaa Dominikaanisessa tasavallassa koskevan Euroopan yhteisön ja Dominikaanisen tasavallan (3) yhteisymmärryspöytäkirjan mukaisesti tiettyyn määrään Dominikaaniseen tasavaltaan vietäviä yhteisön maitotuotteita voidaan soveltaa tullinalennusta. Tämän vuoksi kyseisen järjestelyn mukaisesti vietäviin tuotteisiin sovellettavan vientituen määrää olisi alennettava tietyllä prosenttimäärällä.

(5)

Vientituen käytöllä ei tiettyjen tuotteiden osalta ole merkitystä. Tällaisille tuotteille ei pitäisi enää vahvistaa vientitukea.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maidon ja maitotuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

25.8.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 232/27

(1)

Eräiden voilaatujen vientitukia koskevan pysyvän tarjouskilpailun avaamisesta 26 päivänä maaliskuuta 2004 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 581/2004 (2) säädetään pysyvästä tarjouskilpailusta.

(2)

Eräiden maitotuotteiden vientitukia koskevasta tarjouskilpailusta 26 päivänä maaliskuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 580/2004 (3) 5 artiklan mukaisesti ja tarjouskilpailussa jätettyjen tarjousten tutkinnan perusteella on aiheellista vahvistaa vientituen enimmäismäärä 22 päivänä elokuuta 2006 päättyvälle tarjouskilpailujaksolle.

(3)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maidon ja maitotuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

25.8.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 232/29

(1)

Rasvattoman maitojauheen vientitukia koskevan pysyvän tarjouskilpailun avaamisesta 26 päivänä maaliskuuta 2004 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 582/2004 (2) säädetään pysyvästä tarjouskilpailusta.

(2)

Eräiden maitotuotteiden vientitukia koskevasta tarjouskilpailusta 26 päivänä maaliskuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 580/2004 (3) 5 artiklan mukaisesti ja tarjouskilpailussa jätettyjen tarjousten tutkinnan perusteella on aiheellista olla myöntämättä vientitukea 22 päivänä elokuuta 2006 päättyvällä tarjouskilpailujaksolla.

(3)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maidon ja maitotuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

25.8.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 232/30

(1)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä kerman, voin ja voiöljyn myyntiä yhteisön markkinoilla koskevien toimenpiteiden osalta 9 päivänä marraskuuta 2005 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1898/2005 (2) mukaisesti interventioelimet voivat myydä pysyvällä tarjouskilpailulla tiettyjä hallussaan olevia interventiovoimääriä ja myöntää kermalle, voille ja voiöljylle tukea. Mainitun asetuksen 25 artiklassa säädetään, että jokaisessa yksittäisessä tarjouskilpailussa saadut tarjoukset huomioon ottaen on vahvistettava vähimmäismyyntihinta voille sekä tuen enimmäismäärä kermalle, voille ja voiöljylle. Lisäksi säädetään, että hinta tai tuki voi vaihdella voin aiotun käyttötarkoituksen, rasva-ainepitoisuuden ja käyttötavan mukaisesti. Asetuksen (EY) N:o 1898/2005 28 artiklassa tarkoitetun jalostusvakuuden määrä olisi vahvistettava tämän mukaisesti.

(2)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maidon ja maitotuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

25.8.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 232/32

(1)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä kerman, voin ja voiöljyn myyntiä yhteisön markkinoilla koskevien toimenpiteiden osalta 9 päivänä marraskuuta 2005 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1898/2005 (2) mukaisesti interventioelimet voivat myydä pysyvällä tarjouskilpailulla tiettyjä hallussaan olevia interventiovoimääriä ja myöntää kermalle, voille ja voiöljylle tukea. Mainitun asetuksen 25 artiklassa säädetään, että jokaisessa yksittäisessä tarjouskilpailussa saadut tarjoukset huomioon ottaen on vahvistettava vähimmäismyyntihinta voille sekä tuen enimmäismäärä kermalle, voille ja voiöljylle. Lisäksi säädetään, että hinta tai tuki voi vaihdella voin aiotun käyttötarkoituksen, rasva-ainepitoisuuden ja käyttötavan mukaisesti. Asetuksen (EY) N:o 1898/2005 28 artiklassa tarkoitetun jalostusvakuuden määrä olisi vahvistettava tämän mukaisesti.

(2)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maidon ja maitotuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

25.8.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 232/34

(1)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä voin ja kerman markkinoiden interventiotoimenpiteiden osalta 16 päivänä joulukuuta 1999 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2771/1999 (2) 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistiin tarjouskilpailuilmoitus voin ostamiseksi komission asetuksessa (EY) N:o 796/2006 (3) avatussa pysyvässä tarjouskilpailussa.

(2)

Yksittäisissä tarjouskilpailuissa saadut tarjoukset huomioon ottaen on asetuksen (EY) N:o 2771/1999 17 a artiklan mukaisesti vahvistettava enimmäisostohinta tai tehtävä päätös tarjousten hyväksymättä jättämisestä.

(3)

Saatujen tarjousten tutkiminen johtaa tarjouskilpailun jättämiseen ratkaisematta.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maidon ja maitotuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

25.8.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 232/35

(1)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä kerman, voin ja voiöljyn myyntiä yhteisön markkinoilla koskevien toimenpiteiden osalta 9 päivänä marraskuuta 2005 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1898/2005 (2) 47 artiklan mukaisesti interventioelimet avaavat pysyvän tarjouskilpailun tuen myöntämiseksi voiöljylle. Saman asetuksen 54 artiklassa säädetään, että kunkin yksittäisen tarjouskilpailun osalta saatujen tarjousten perusteella vahvistetaan tuen enimmäismäärä voiöljylle, jonka vähimmäisrasvapitoisuus on 96 prosenttia.

(2)

Olisi asetettava asetuksen (EY) N:o 1898/2005 53 artiklan 4 kohdassa säädetty käyttötarkoitusvakuus sen varmistamiseksi, että voiöljy siirtyy vähittäiskaupan haltuun.

(3)

Saatujen tarjousten perusteella tuen enimmäismäärä olisi vahvistettava asianmukaiselle tasolle, ja käyttötarkoitusvakuus olisi määritettävä sen mukaisesti.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maidon ja maitotuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

25.8.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 232/36

(1)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä voin ja kerman markkinoiden interventiotoimenpiteiden osalta 16 päivänä joulukuuta 1999 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2771/1999 (2) 21 artiklan mukaisesti interventioelimet ovat saattaneet pysyvällä tarjouskilpailulla myyntiin tietyt hallussaan olleet voin määrät.

(2)

Kussakin yksittäisessä tarjouskilpailussa saadut tarjoukset huomioon ottaen on asetuksen (EY) N:o 2771/1999 24 a artiklan mukaisesti vahvistettava vähimmäismyyntihinta tai tehtävä päätös tarjouskilpailun ratkaisematta jättämisestä.

(3)

Saadut tarjoukset huomioon ottaen olisi vahvistettava vähimmäismyyntihinta.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maidon ja maitotuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

25.8.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 232/37

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1255/1999 31 artiklan 1 kohdan mukaan kyseisen asetuksen 1 artiklan a–e ja g kohdassa tarkoitettujen tuotteiden kansainvälisten kauppahintojen ja yhteisön hintojen välinen erotus voidaan kattaa vientituella.

(2)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 3448/93 täytäntöönpanosta tiettyjen perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietävien maataloustuotteiden vientituen myöntämisjärjestelmän ja tuen määrän vahvistamisperusteiden osalta 30 päivänä kesäkuuta 2005 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1043/2005 (2) täsmennetään kyseisistä tuotteista ne, joille on tarkoitus vahvistaa niitä asetuksen (EY) N:o 1255/1999 liitteessä II mainittuina tavaroina vietäessä sovellettava tuen määrä.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1043/2005 14 artiklan ensimmäisen kohdan mukaan tuen määrä vahvistetaan kuukausittain 100 kilogrammalle kutakin kyseistä perustuotetta.

(4)

Kuitenkin tiettyjen perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietävien maitotuotteiden tapauksessa korkeiden tukimäärien vahvistaminen etukäteen voi vaarantaa kyseisiin tukiin liittyvät maksusitoumukset. Vaaran välttämiseksi on tarpeen toteuttaa asiaankuuluvia varotoimenpiteitä sulkematta kuitenkaan pois mahdollisuutta pitkäaikaisten sopimusten tekemiseen. Nämä kaksi tavoitetta ovat saavutettavissa, jos kyseisille tuotteille vahvistetaan erityiset tukimäärät niitä tapauksia varten, joissa käytetään tukien ennakkovahvistusta.

(5)

Asetuksen (EY) N:o 1043/2005 15 artiklan 2 kohdassa säädetään, että tuen määrää vahvistettaessa otetaan soveltuvissa tapauksissa huomioon asetuksen (EY) N:o 1043/2005 liitteessä I lueteltujen perustuotteiden tai niihin rinnastettavien tuotteiden osalta kaikissa jäsenvaltioissa sovellettavat tuotantotuet, avustukset tai muut vaikutukseltaan vastaavat toimenpiteet kyseisen alan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen säännösten mukaisesti.

(6)

Asetuksen (EY) N:o 1255/1999 12 artiklan 1 kohdan mukaan yhteisössä tuotetulle ja kaseiiniksi muutetulle rasvattomalle maidolle myönnetään tukea, jos tämä maito ja tästä maidosta valmistettu kaseiini täyttävät tietyt edellytykset.

(7)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä kerman, voin ja voiöljyn myyntiä yhteisön markkinoilla koskevien toimenpiteiden osalta 9 päivänä marraskuuta 2005 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1898/2005 (3) sallitaan voin ja kerman toimittaminen alennettuun hintaan tiettyjä tavaroita valmistavalle teollisuudelle.

(8)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maidon ja maitotuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

25.8.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 232/40

(1)

Yhteisö voi päätöksen 90/424/ETY 4 artiklan 2 kohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti osallistua jäsenvaltiolle aiheutuvien tukikelpoisten kulujen rahoitukseen edistääkseen Newcastlen taudin nopeaa hävittämistä.

(2)

Newcastlen taudin torjumiseksi toteutettuihin hätätoimenpiteisiin myönnettävään yhteisön rahoitusosuuteen sovelletaan neuvoston päätöksessä 90/424/ETY tarkoitettuihin hätätapauksissa toteutettaviin toimenpiteisiin ja eläintautien torjuntatoimenpiteisiin myönnettävää yhteisön rahoitusta koskevista säännöistä 28 päivänä helmikuuta 2005 annettua komission asetusta (EY) N:o 349/2005 (2).

(3)

Tanskassa todettiin vuonna 2005 Newcastlen taudin taudinpurkauksia. Taudin puhkeaminen aiheuttaa vakavan vaaran yhteisön karjalle.

(4)

Tanska on esittänyt 24 päivänä huhtikuuta 2006 viimeisimmän arvionsa taudin hävittämistoimenpiteiden aiheuttamista kokonaiskuluista.

(5)

Tanskan viranomaiset ovat täyttäneet kaikilta osin päätöksen 90/424/ETY 3 artiklassa ja asetuksen (EY) N:o 349/2005 6 artiklassa säädetyt tekniset ja hallinnolliset velvoitteet.

(6)

Yhteisön rahoitusosuuden maksamiseksi on edellytettävä, että suunnitellut toimet on tosiasiallisesti toteutettu ja että viranomaiset toimittavat kaikki tarvittavat tiedot asetettujen määräaikojen puitteissa.

(7)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

25.8.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 232/42

1)

Sivulla 15, liitteessä olevan 4 alakohdan toinen alakohta:

2)

Sivulla 15, liitteessä olevan 5 alakohdan toinen alakohta:

3)

Sivulla 16, liitteessä olevan 9 alakohdan toinen alakohta:

4)

Sivulla 16, liitteessä olevan 10 alakohdan toinen alakohta:

5)

Sivulla 16, liitteessä olevan 11 alakohdan toinen alakohta:

6)

Sivulla 17, liitteessä olevan 12 alakohdan toinen alakohta:

7)

Sivulla 17, liitteessä olevan 13 alakohdan toinen alakohta:

8)

Sivulla 17, liitteessä olevan 14 alakohdan toinen alakohta:

9)

Sivulla 17, liitteessä olevan 15 alakohdan toinen alakohta:

10)

Sivulla 17, liitteessä olevan 16 alakohdan toinen alakohta:

11)

Sivulla 17, liitteessä olevan 17 alakohdan toinen alakohta:

12)

Sivulla 18, liitteessä olevan 18 alakohdan toinen alakohta:

13)

Sivulla 18, liitteessä olevan 19 alakohdan toinen alakohta:

14)

Sivulla 18, liitteessä olevan 20 alakohdan toinen alakohta:

15)

Sivulla 18, 21 alakohdan toinen alakohta:

16)

Sivulla 18, liitteessä olevan 22 alakohdan toinen alakohta:

17)

Sivulla 18, liitteessä olevan 23 alakohdan toinen alakohta:

18)

Sivulla 19, liitteessä olevan 24 alakohdan toinen alakohta:

ja

19)

Sivulla 19, liitteessä olevan 25 alakohdan toinen alakohta:

20)

Sivulla 19, liitteessä olevan 26 alakohdan toinen alakohta:

ja

21)

Sivulla 19, liitteessä olevan 27 alakohdan toinen alakohta:

22)

Sivulla 19, liitteessä olevan 28 alakohdan toinen alakohta: