20.7.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 198/6

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1111/2006,

annettu 19 päivänä heinäkuuta 2006,

sokerialan tuotteiden tuontitodistusten myöntämiseen tariffikiintiöissä ja etuuskohtelusopimusten mukaisesti sovellettavasta myöntämiskertoimesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä 20 päivänä helmikuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 318/2006 (1),

ottaa huomioon eräissä tariffikiintiöissä tai eräiden etuuskohtelusopimusten mukaisesti tapahtuvaa sokerialan tuotteiden tuontia ja puhdistusta koskevista yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä markkinointivuosiksi 2006/2007, 2007/2008 ja 2008/2009 28 päivänä kesäkuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 950/2006 (2) ja erityisesti sen 5 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian välisen vakautus- ja assosiaatiosopimuksen muuttamista koskevan pöytäkirjan tekemisestä tariffikiintiön vahvistamiseksi entisestä Jugoslavian tasavallasta Makedoniasta peräisin olevien sokerin ja sokerialan tuotteiden tuonnille yhteisöön 21 päivänä marraskuuta 2005 tehdyn neuvoston päätöksen 2005/914/EY (3),

ottaa huomioon entisestä Jugoslavian tasavallasta Makedoniasta peräisin olevien sokerialan tuotteiden Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian välisessä vakautus- ja assosiaatiosopimuksessa määrätyn tariffikiintiön avaamista ja hallinnointia koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 23 päivänä joulukuuta 2005 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2151/2005 (4) ja erityisesti sen 6 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Toimivaltaisille viranomaisille on esitetty 10 ja 14 päivänä heinäkuuta 2006 välisellä viikolla asetuksen (EY) N:o 950/2006 mukaisesti tuontitodistushakemuksia, joissa haettu kokonaismäärä on samansuuruinen tai suurempi kuin järjestysnumeroille 09.4341 (2005–2006); 09.4317; 09.4319 käytettävissä oleva määrä.

(2)	Sen vuoksi komission on vahvistettava myöntämiskerroin, jotta todistukset voidaan myöntää suhteessa käytettävissä olevaan määrään, ja ilmoitettava tapauksen mukaan jäsenvaltioille kyseisen määrän täyttymisestä,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tuontitodistukset, joita on haettu asetuksen (EY) N:o 950/2006 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti 10 ja 14 päivänä heinäkuuta 2006 välisenä aikana, myönnetään tämän asetuksen liitteessä mainittujen määrien rajoissa.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 20 päivänä heinäkuuta 2006.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 19 päivänä heinäkuuta 2006.

Komission puolesta

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EUVL L 58, 28.2.2006, s. 1.

(2) EUVL L 178, 1.7.2006, s. 1.

(3) EUVL L 333, 20.12.2005, s. 44.

(4) EUVL L 342, 24.12.2005, s. 26.

LIITE

Etuuskohteluun oikeutettu AKT–maista/Intiasta peräisin oleva sokeri

Asetuksen (EY) N:o 950/2006 IV osasto

Markkinointivuosi 2005/2006

Järjestysnumero	Maa	Haetuista määristä myönnettävä prosenttiosuus 10 ja 14 päivänä heinäkuuta 2006 välisellä viikolla	Raja
09.4331	Barbados	100
09.4332	Belize	0	Saavutettu
09.4333	Norsunluurannikko	100
09.4334	Kongo	100
09.4335	Fidži	0	Saavutettu
09.4336	Guyana	0	Saavutettu
09.4337	Intia	0	Saavutettu
09.4338	Jamaika	0	Saavutettu
09.4339	Kenia	0	Saavutettu
09.4340	Madagaskar	100
09.4341	Malawi	100	Saavutettu
09.4342	Mauritius	0	Saavutettu
09.4343	Mosambik	0	Saavutettu
09.4344	Saint Kitts ja Nevis	0	Saavutettu
09.4345	Suriname	—
09.4346	Swazimaa	0	Saavutettu
09.4347	Tansania	100
09.4348	Trinidad ja Tobago	100
09.4349	Uganda	—
09.4350	Sambia	0	Saavutettu
09.4351	Zimbabwe	0	Saavutettu

Etuuskohteluun oikeutettu AKT–maista/Intiasta peräisin oleva sokeri

Asetuksen (EY) N:o 950/2006 IV osasto

Markkinointivuosi 2006/2007

Järjestysnumero	Maa	Haetuista määristä myönnettävä prosenttiosuus 10 ja 14 päivänä heinäkuuta 2006 välisellä viikolla	Raja
09.4331	Barbados	100
09.4332	Belize	100
09.4333	Norsunluurannikko	100
09.4334	Kongo	100
09.4335	Fidži	100
09.4336	Guyana	100
09.4337	Intia	100
09.4338	Jamaika	100
09.4339	Kenia	100
09.4340	Madagaskar	100
09.4341	Malawi	100
09.4342	Mauritius	100
09.4343	Mosambik	100
09.4344	Saint Kitts ja Nevis	100
09.4345	Suriname	100
09.4346	Swazimaa	100
09.4347	Tansania	100
09.4348	Trinidad ja Tobago	100
09.4349	Uganda	100
09.4350	Sambia	100
09.4351	Zimbabwe	100

CXL-myönnytyksiin oikeutettu sokeri

Asetuksen (EY) N:o 950/2006 VI osasto

Markkinointivuosi 2006/2007

Järjestysnumero	Maa	Haetuista määristä myönnettävä prosenttiosuus 10 ja 14 päivänä heinäkuuta 2006 välisellä viikolla	Raja
09.4317	Australia	50	Saavutettu
09.4318	Brasilia	0	Saavutettu
09.4319	Kuuba	50	Saavutettu
09.4320	Muut kolmannet maat	0	Saavutettu

Balkanin maista peräisin oleva sokeri

Asetuksen (EY) N:o 950/2006 VII osasto

Markkinointivuosi 2006/2007

Järjestysnumero	Maa	Haetuista määristä myönnettävä prosenttiosuus 10 ja 14 päivänä heinäkuuta 2006 välisellä viikolla	Raja
09.4324	Albania	100
09.4325	Bosnia ja Hertsegovina	0	Saavutettu
09.4326	Serbia, Montenegro ja Kosovo	100

Markkinointivuosi 2006

Järjestysnumero	Maa	Haetuista määristä myönnettävä prosenttiosuus10 ja 14 päivänä heinäkuuta 2006 välisellä viikolla	Raja
09.4327	entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia	100

20.7.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 198/15

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 29 päivänä toukokuuta 2006,

energiayhteisön perustamissopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta

(2006/500/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 47 artiklan 2 kohdan sekä 55, 83, 89, 95, 133 ja 175 artiklan yhdessä 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen virkkeen ja 3 kohdan toisen alakohdan kanssa,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin puoltavan lausunnon (1),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komissio on neuvotellut 17 päivänä toukokuuta 2004 tehdyn neuvoston päätöksen mukaisesti energiayhteisön perustamissopimuksen, jäljempänä ’energiayhteisön perustamissopimuksen’, Albanian tasavallan, Bulgarian tasavallan, Bosnia ja Hertsegovinan, Kroatian tasavallan, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian, Montenegron tasavallan, Romanian, Serbian tasavallan ja (Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 mukaisen) Yhdistyneiden Kansakuntien väliaikaisen Kosovon-siviilioperaation kanssa yhdentyneiden energiamarkkinoiden järjestön luomiseksi Kaakkois-Eurooppaan.

(2)	Energiayhteisön perustamissopimus allekirjoitettiin yhteisön puolesta 25 päivänä lokakuuta 2005 neuvoston 17 päivänä lokakuuta 2005 tekemän päätöksen mukaisesti.

(3)

Energiayhteisön perustamissopimuksessa määrätään, että Kaakkois-Eurooppaan perustetaan yhdentyneet maakaasu- ja sähkömarkkinat, millä luodaan vakaat sääntely- ja markkinapuitteet, jotka houkuttelevat investoimaan kaasuverkkoihin, sähköntuotantoon ja siirtoverkkoihin. Tavoitteena on, että kaikki osapuolet voivat saada vakaita ja jatkuvia kaasu- ja sähkötoimituksia, mikä on olennaista talouden kehitykselle ja yhteiskunnan vakaudelle. Sopimuksen avulla voidaan perustaa sääntelyjärjestelmä, joka mahdollistaa energiamarkkinoiden tehokkaan toiminnan kyseisellä alueella muun muassa silloin, kun on kyse ylikuormituksen hallinnasta, rajatylittävistä virroista, sähköpörsseistä ja muista vastaavista kysymyksistä. Sen vuoksi sopimuksella pyritään edistämään korkeatasoista kaasun ja sähkön toimitusta kaikille kansalaisille julkisen palvelun velvoitteiden pohjalta sekä saavuttamaan taloudellista ja sosiaalista edistystä ja korkea työllisyystaso.

(4)

Eurooppa-neuvoston kesäkuussa 2003 hyväksymä ”Länsi-Balkania koskeva Thessalonikin toimintasuunnitelma: kohti yhdentyvää Eurooppaa” pyrkii lujittamaan edelleen Euroopan unionin ja Länsi-Balkanin erityissuhteita. Luomalla suotuisat taloudelliset olosuhteet ja velvoittamalla panemaan täytäntöön asiaa koskeva yhteisön säännöstö, energiayhteisön perustamissopimus myötävaikuttaa sen muiden osapuolten taloudelliseen yhdentymiseen.

(5)	Energiayhteisön perustamissopimuksella parannetaan sopimuksen osapuolten toimitusvarmuutta liittämällä Kreikka Euroopan unionin mantereella oleviin sähkö- ja kaasumarkkinoihin sekä tarjoamalla kannustimia Balkanin liittämiseen Kaspian, Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän kaasuvaroihin.

(6)	Energiayhteisön perustamissopimus antaa mahdollisuuden laajentaa energiamarkkinoilla käytävää kilpailua ja hyödyntää mittakaavaetuja.

(7)	Energiayhteisön perustamissopimuksella parannetaan ympäristötilannetta sähkön ja kaasun osalta sekä edistetään energiatehokkuutta ja uusiutuvia energialähteitä.

(8)	Toimitusvarmuus energiayhteisössä poikkeustilanteissa, kuten verkkoenergian toimitusten keskeytyessä, on varmistettava. Energiayhteisön perustamissopimuksen mukainen keskinäinen apu voi auttaa lieventämään keskeytysten vaikutuksia, erityisesti sopimuksessa tarkoitetuilla sen osapuolten alueilla.

(9)	Sopimus antaa asiasta kiinnostuneille valtioille, kuten Moldovalle, mahdollisuuden tulla energiayhteisön tarkkailijoiksi.

(10)	Energiayhteisön perustamissopimus olisi sen vuoksi hyväksyttävä.

(11)

Energiayhteisöllä on itsenäinen päätösvalta. Euroopan yhteisöllä on kaksi edustajaa energiayhteisön perustamissopimuksella perustetussa ministerineuvostossa ja pysyvässä korkean tason ryhmässä. Sen vuoksi olisi säädettävä asianmukaisista säännöistä ja menettelyistä, joiden mukaan organisoidaan Euroopan yhteisön edustus energiayhteisön toimielimissä sekä määritellään ja ilmaistaan Euroopan yhteisön kanta.

(12)	Jos energiayhteisön päätöksillä on oikeudellisia vaikutuksia, neuvosto määrittelee Euroopan yhteisön kannan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 300 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti.

(13)

Jäsenvaltioilla, joihin sopimuksen III osasto vaikuttaa suoraan, on oltava keskeinen rooli energiayhteisön tavoitteiden täytäntöönpanossa. Sen vuoksi on tarpeen varmistaa niiden aktiivinen osallistuminen päätöksentekoprosessiin ja niiden täysi tuki III osaston mukaisesti toteutetuille täytäntöönpanotoimille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan yhteisön perustamissopimuksen asianomaisten menettelyjen soveltamista.

(14)	On aiheellista vahvistaa säännöt, joilla määrätään, missä tapauksissa neuvoston tai komission edustaja ilmaisee Euroopan yhteisön kannat.

(15)	On aiheellista vahvistaa erityismenettely energiayhteisön perustamissopimuksen 100 artiklan i, iii ja iv kohdassa määrätyn sisäistä tarkistusta koskevan lausekkeen soveltamiseksi,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

1. Hyväksytään energiayhteisön perustamissopimus Euroopan yhteisön puolesta.

2. Energiayhteisön perustamissopimus on tämän päätöksen liitteenä.

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja valtuutetaan nimeämään henkilö, jolla on valtuudet antaa 1 artiklan 1 kohdan mukainen hyväksymisasiakirja energiayhteisön perustamissopimuksen tallettajana sen 105 artiklan mukaisesti toimivalle neuvoston pääsihteerille, tarkoituksin ilmaista yhteisön suostumus tulla sopimuksen sitomaksi.

3 artikla

1. Euroopan yhteisöä edustaa energiayhteisön perustamissopimuksen mukaisesti perustetuissa ministerineuvostossa ja pysyvässä korkean tason ryhmässä:

neuvoston puheenjohtajana toimivan jäsenvaltion nimeämä neuvoston edustaja; kun kyseinen jäsenvaltio nimeää neuvoston edustajaksi sellaisen jäsenvaltion edustaja, johon energiayhteisön perustamissopimuksen III osasto suoraan vaikuttaa, sen on noudatettava jäsenvaltioiden keskinäistä vuorotteluperiaatetta, ja

b)	komission edustaja.

2. Komission edustaja toimii ministerineuvoston ja pysyvän korkean tason ryhmän varapuheenjohtajana.

3. Komission edustaja edustaa Euroopan yhteisöä energiayhteisön perustamissopimuksen mukaisesti perustetussa sääntelyneuvostossa ja foorumissa.

4 artikla

1. Neuvosto hyväksyy Euroopan yhteisön perustamissopimuksen asianomaisten määräysten mukaisesti kannan, jonka Euroopan yhteisö omaksuu ministerineuvostossa, pysyvässä korkean tason ryhmässä ja sääntelyneuvostossa energiayhteisön perustamissopimuksen 76 artiklassa määriteltyihin päätöksiin, jotka energiayhteisö on tehnyt kyseisen perustamissopimuksen 82, 84, 91, 92, 96 ja 100 artiklan mukaisesti ja joilla on oikeudellisia vaikutuksia.

2. Kun on kyse energiayhteisön perustamissopimuksen III osaston soveltamisalaan kuuluvista energiayhteisön päätöksistä, joita voidaan soveltaa yhden tai useamman jäsenvaltion alueeseen, 1 kohdan mukaisesti hyväksytyt kannat eivät saa koskea kysymyksiä, jotka jäävät yhteisön voimassa olevan säännöstön ulkopuolelle.

3. Kun on kyse energiayhteisön perustamissopimuksen IV osaston soveltamisalaan kuuluvista energiayhteisön päätöksistä, joita voidaan soveltaa niihin alueisiin, joihin sovelletaan Euroopan yhteisön perustamissopimusta siinä mainituin edellytyksin, 1 kohdan mukaisesti hyväksytyt kannat eivät saa koskea kysymyksiä, jotka jäävät yhteisön voimassa olevan säännön ulkopuolelle. Edellä 1 kohdan mukaisesti hyväksytyt kannat voivat kuitenkin mainitun IV osaston IV luvun osalta erityisissä olosuhteissa koskea kysymyksiä, jotka jäävät yhteisön voimassa olevan säännöstön ulkopuolelle.

4. Ennen kuin komissio tekee ehdotuksen energiayhteisön perustamissopimuksen III osaston mukaiseksi toimenpiteeksi, se kuulee asiamukaisesti niitä jäsenvaltioita, joihin ehdotus vaikuttaa suoraan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan yhteisön perustamissopimuksen asianomaisten menettelyjen soveltamista.

5. Euroopan parlamentille on viipymättä annettava täydelliset tiedot 1 kohdan mukaisista neuvoston päätöksistä, jotka koskevat yhteisön kannan määrittelyä ministerineuvostossa, pysyvässä korkean tason ryhmässä ja sääntelyneuvostossa.

6. Energiayhteisön toimielimissä omaksuttavissa Euroopan yhteisön kannoissa on varmistettava, ettei energiayhteisö toteuta toimenpiteitä, joilla on oikeudellisia vaikutuksia, jos ne

—	ovat joltain osin ristiriidassa yhteisön säännöstön kanssa

—	aiheuttavat syrjintää jäsenvaltioiden välillä, tai

—	vaikuttavat Euroopan unionin jäsenvaltion toimivaltaan ja oikeuksiin, kun on kyse jäsenvaltion energiavarojen hyödyntämistä koskevien ehtojen määräämisestä, energiavarojen valinnasta ja jäsenvaltion energiahuollon yleisestä rakenteesta.

7. Sääntelyneuvostossa omaksuttavat Euroopan yhteisön kannat määritellään sen jälkeen, kun asiasta on kuultu Euroopan sähkö- ja kaasualan sääntelyviranomaisten ryhmää (ERGEG) Euroopan sähkö- ja kaasualan sääntelyviranomaisten ryhmän perustamisesta 11 päivänä marraskuuta 2003 tehdyn komission päätöksen 2003/796/EY (2) mukaisesti.

5 artikla

1. Ennen kuin Euroopan yhteisö voi omaksua 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti kannan energiayhteisön sen perustamissopimuksen 100 artiklan i, iii ja iv kohdan mukaisesti tekemiin päätöksiin, sovelletaan 2 kohdassa vahvistettua menettelyä.

2. Neuvosto valtuuttaa komission Euroopan yhteisön perustamissopimuksen asianomaisten määräysten mukaisesti ja komission suosituksesta käymään neuvotteluja energiayhteisön toimielimissä. Komissio käy nämä neuvottelut kuullen erityiskomiteaa, jonka neuvosto nimeää avustamaan komissiota tässä tehtävässä, sekä noudattaen neuvoston komissiolle mahdollisesti antamia neuvotteluohjeita.

6 artikla

1. Komission edustaja ilmaisee Euroopan yhteisön kannan energiayhteisön toimielimissä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan soveltamista.

2. Neuvoston edustaja ilmaisee ministerineuvostossa Euroopan yhteisön kannan energiayhteisön perustamissopimuksen 92 artiklan mukaisesti tehtäviin päätöksiin.

7 artikla

Komissio toimittaa kolme vuotta tämän päätöksen voimaantulon jälkeen Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen päätöksen täytäntöönpanosta saaduista kokemuksista sekä tarvittaessa jatkotoimia koskevan ehdotuksen.

8 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 29 päivänä toukokuuta 2006.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. BARTENSTEIN

(1) Lausunto annettu 18 päivänä toukokuuta 2005 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2) EUVL L 296, 14.11.2003, s. 34.

KÄÄNNÖS

ENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUS

Osapuolet:

EUROOPAN YHTEISÖ

SEURAAVAT SOPIMUSPUOLET:

—	Albanian tasavalta, Bulgarian tasavalta, Bosnia ja Hertsegovina, Kroatian tasavalta, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Montenegron tasavalta, Romania, Serbian tasavalta, jäljempänä ’liittyvät osapuolet’, ja

—	Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 mukainen Yhdistyneiden Kansakuntien väliaikainen Kosovon-siviilioperaatio, jotka

VAHVISTAVAT Ateenan prosessin sekä vuosina 2002 ja 2003 tehdyt Ateenan yhteisymmärryspöytäkirjat,

TOTEAVAT, että Bulgarian tasavalta, Romania, ja Kroatian tasavalta ovat Euroopan unionin jäsenehdokasvaltioita ja että jäsenyyttä on hakenut myös entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia,

TOTEAVAT, että Kööpenhaminassa joulukuussa 2002 kokoontunut Eurooppa-neuvosto vahvisti Albanian tasavallan, Bosnia ja Hertsegovinan sekä Serbia ja Montenegron lähentyvän Euroopan unionia sen mahdollisina jäsenehdokasvaltioina ja tähdensi aikovansa tukea vakaasti niiden pyrkimyksiä lähentyä Euroopan unionia,

PALAUTTAVAT MIELIIN, että Thessalonikissa kesäkuussa 2003 kokoontunut Eurooppa-neuvosto hyväksyi ”Länsi-Balkania koskevan Thessalonikin toimintasuunnitelman: kohti yhdentyvää Eurooppaa”, jonka tavoitteena on lujittaa edelleen Euroopan unionin ja Länsi-Balkanin erityissuhteita ja jossa Euroopan unioni kannustaa alueen maita tekemään oikeudellisesti sitovan sopimuksen Kaakkois-Euroopan energiamarkkinoista,

PALAUTTAVAT MIELIIN Euro–Välimeri-kumppanuusprosessin ja Euroopan naapuruuspolitiikan,

PALAUTTAVAT MIELIIN myötävaikutuksen, joka on ollut Kaakkois-Euroopan vakaussopimuksella, jonka ytimenä on tarve vahvistaa Kaakkois-Euroopan valtioiden ja kansakuntien yhteistyötä ja edistää rauhan, vakauden ja talouskehityksen edellytyksiä,

OVAT PÄÄTTÄNEET perustaa osapuolten kesken yhdentyneet maakaasu- ja sähkömarkkinat, jotka perustuvat yhteiseen etuun ja yhteisvastuullisuuteen,

KATSOVAT, että nämä yhdentyneet markkinat voivat myöhemmin käsittää muita energiatuotteita ja energian kantajia, joita voivat olla esimerkiksi nesteytetty maakaasu, bensiini ja vety, tai muita keskeisiä verkkoinfrastruktuureja,

OVAT VAKAASTI PÄÄTTÄNEET perustaa vakaan sääntely- ja markkinajärjestelmän, joka kykenee houkuttelemaan investointeja kaasuverkkoihin, sähköntuotantoon ja siirtoverkkoihin, jotta kaikilla osapuolilla on mahdollisuus saada vakaita ja jatkuvia kaasu- ja sähkötoimituksia, mikä vaikuttaa olennaisesti talouden kehitykseen ja yhteiskunnan vakauteen,

OVAT VAKAASTI PÄÄTTÄNEET luoda kaasu- ja sähkökauppaa varten yhtenäisen sääntelyalueen, jota kyseisten tuotemarkkinoiden maantieteellinen laajuus edellyttää,

TUNNUSTAVAT että Itävallan tasavallan, Kreikan tasavallan, Unkarin tasavallan, Italian tasavallan ja Slovenian tasavallan alueet ovat luonnollisella tavalla yhdentyneet sopimuspuolten kaasu- ja sähkömarkkinoihin tai näiden markkinoiden toiminta vaikuttaa niihin suoranaisesti,

OVAT VAKAASTI PÄÄTTÄNEET edistää korkeatasoista kaasun ja sähkön toimitusta kaikille kansalaisille julkisen palvelun velvoitteiden pohjalta ja saavuttaa taloudellista ja sosiaalista edistystä, korkea työllisyystaso sekä tasapainoinen ja kestävä kehitys luomalla kaasua ja sähköä varten alueen, jolla ei ole sisäisiä rajoja,

HALUAVAT lisätä toimitusvarmuutta yhtenäisellä sääntelyalueella perustamalla vakaan sääntelyjärjestelmän, jota tarvitaan alueella, jolla voidaan kehittää yhteyksiä Kaspian, Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän kaasuvaroihin ja hyödyntää omia maakaasu-, hiili- ja vesivoimavaroja,

OVAT SITOUTUNEET parantamaan ympäristötilannetta kaasun ja sähkön osalta, niihin liittyvää energiatehokkuutta sekä uusiutuvia energialähteitä,

OVAT VAKAASTI PÄÄTTÄNEET kehittää kaasu- ja sähkömarkkinoilla käytävää kilpailua nykyistä laaja-alaisemmin sekä hyödyntää mittakaavaetuja,

KATSOVAT, että näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on otettava käyttöön laaja-alainen, yhdennetty markkinoiden sääntelyrakenne, jota tuetaan vahvoilla toimielimillä ja tehokkaalla valvonnalla ja johon yksityinen sektori osallistuu asianmukaisesti,

KATSOVAT, että kaasu- ja sähkökauppaa olisi helpotettava ottamalla käyttöön erityissäännöt, jotta voidaan vähentää valtiollisiin kaasu- ja sähköjärjestelmiin kohdistuvaa rasitusta ja edistää paikallisten kaasu- ja sähköpulien korjaamista; tällaisia sääntöjä tarvitaan luomaan yhtenäinen sääntelyalue, joka kattaa maantieteellisesti kyseiset tuotemarkkinat,

OVAT PÄÄTTÄNEET perustaa energiayhteisön.

I OSASTO

PERIAATTEET

1 artikla

1. Tällä sopimuksella osapuolet perustavat keskenään energiayhteisön.

2. Euroopan yhteisön jäsenvaltioista voi tulla energiayhteisön osanottajia tämän sopimuksen 95 artiklan mukaisesti.

2 artikla

1. Energiayhteisön tehtävänä on järjestää osapuolten väliset suhteet ja luoda oikeudellinen ja taloudellinen kehys 2 kohdassa määritellyn verkkoenergian osalta, millä pyritään seuraaviin tavoitteisiin:

luomaan vakaa sääntely- ja markkinajärjestelmä, joka kykenee houkuttelemaan investointeja kaasuverkkoihin, sähköntuotantoon sekä siirto- ja jakeluverkkoihin, jotta kaikilla osapuolilla on mahdollisuus vakaaseen ja jatkuvaan energiansaantiin, joka vaikuttaa olennaisesti talouden kehitykseen ja yhteiskunnan vakauteen,

b)	luomaan verkkoenergiakauppaa varten yhtenäinen sääntelyalue, jota kyseisten tuotemarkkinoiden maantieteellinen laajuus edellyttää,

c)	lisäämään toimitusvarmuutta yhtenäisellä sääntelyalueella luomalla vakaa investointiympäristö, jossa voidaan kehittää yhteyksiä Kaspian, Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän kaasuvaroihin ja hyödyntää omia energialähteitä, kuten maakaasua, hiiltä ja vesivoimaa,

d)	parantamaan ympäristötilannetta verkkoenergian osalta sekä siihen liittyvää energiatehokkuutta, edistämään uusiutuvan energian käyttöä ja asettamaan yhtenäisellä sääntelyalueella käytävän energiakaupan ehdot,

e)	kehittämään verkkoenergiamarkkinoilla käytävää kilpailua maantieteellisesti laajemmalla alueella ja hyödyntämään mittakaavaetuja.

2. ’Verkkoenergia’ käsittää sähkö- ja kaasualat, jotka kuuluvat Euroopan yhteisön direktiivien 2003/54/EY ja 2003/55/EY (1) soveltamisalaan.

3 artikla

Sovellettaessa 2 artiklaa energiayhteisölle kuuluvat seuraavat toimet:

sopimuspuolet panevat täytäntöön jäljempänä olevan II osaston mukaisesti energiaa, ympäristöä, kilpailua ja uusiutuvia energialähteitä koskevan yhteisön säännöstön, joka on mukautettu II osaston mukaisesti sekä energiayhteisön toimielinjärjestelmään että kunkin sopimuspuolen erityistilanteeseen, jäljempänä ’yhteisön säännöstön laajennus’;

perustetaan erityinen sääntelyjärjestelmä, joka mahdollistaa verkkoenergiamarkkinoiden tehokkaan toiminnan sopimuspuolten alueilla ja osittain Euroopan yhteisön alueella ja johon kuuluu myös yhtenäisen mekanismin luominen verkkoenergian rajatylittävää siirtoa ja/tai kuljetusta varten sekä yksipuolisten suojatoimenpiteiden valvonta, jäljempänä ’verkkoenergiamarkkinoiden toimintamekanismi’ III osaston mukaisesti;

osapuolia varten luodaan IV osaston mukaisesti verkkoenergiamarkkinat, joilla ei ole sisäisiä rajoja; siihen kuuluu keskinäisen avun yhteensovittaminen, kun on kyse energiaverkkojen vakavista häiriöistä tai ulkoisista häiriöistä, ja siihen voi kuulua energia-alan yhteisen ulkomaankauppapolitiikan toteuttaminen, jäljempänä ’energian yhtenäismarkkinoiden luominen’.

4 artikla

Euroopan yhteisöjen komissio, jäljempänä ’Euroopan komissio’ toimii 3 artiklassa kuvattujen kolmen toimen koordinaattorina.

5 artikla

Energiayhteisö noudattaa II osastossa kuvattua yhteisön säännöstöä, joka on mukautettu sekä tämän sopimuksen toimielinjärjestelmään että kunkin sopimuspuolen erityistilanteeseen investointiturvallisuuden korkean tason ja optimaalisten investointien varmistamiseksi.

6 artikla

Osapuolet toteuttavat kaikki yleis- ja erityistoimenpiteet, jotka ovat aiheellisia tästä sopimuksesta johtuvien velvoitteiden täyttämisen varmistamiseksi. Osapuolet helpottavat energiayhteisön tehtävien suorittamista. Osapuolet pidättyvät kaikista toimenpiteistä, jotka voivat vaarantaa tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamisen.

7 artikla

Kielletään kaikenlainen syrjintä tämän sopimuksen soveltamisalalla.

8 artikla

Tämä sopimus ei vaikuta mitenkään osapuolen oikeuksiin määritellä energiavarojensa käyttöehdot, sen eri energialähteiden välillä tekemään valintaan eikä sen energiahuollon yleiseen rakenteeseen.

II OSASTO

YHTEISÖN SÄÄNNÖSTÖN LAAJENNUS

I LUKU

Maantieteellinen soveltamisala

9 artikla

Tämän osaston määräyksiä ja sen mukaan toteutettuja toimenpiteitä sovelletaan liittyvien osapuolten alueisiin ja Yhdistyneiden Kansakuntien väliaikaisen Kosovon-siviilioperaation lainkäyttövaltaan kuuluvaan alueeseen.

II LUKU

Energiaa koskeva säännöstö

10 artikla

Kukin sopimuspuoli panee energiaa koskevan yhteisön säännöstön täytäntöön kyseisten toimenpiteiden täytäntöönpanoaikataulun mukaisesti, joka esitetään liitteessä I.

11 artikla

Tässä sopimuksessa tarkoitetaan ’energiaa koskevalla yhteisön säännöstöllä’ i) sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä 26 päivänä kesäkuuta 2003 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2003/54/EY, ii) maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä 26 päivänä kesäkuuta 2003 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2003/55/EY ja iii) verkkoon pääsyä koskevista edellytyksistä rajat ylittävässä sähkön kaupassa 26 päivänä kesäkuuta 2003 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1228/2003 (2).

III LUKU

Ympäristöä koskeva säännöstö

12 artikla

Kukin sopimuspuoli panee ympäristöä koskevan yhteisön säännöstön täytäntöön kyseisten toimenpiteiden täytäntöönpanoaikataulun mukaisesti, joka esitetään liitteessä II.

13 artikla

Osapuolet tunnustavat Kioton pöytäkirjan merkityksen. Kukin sopimuspuoli pyrkii liittymään kyseiseen pöytäkirjaan.

14 artikla

Osapuolet tunnustavat ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi 24 päivänä syyskuuta 1996 annetussa neuvoston direktiivissä 96/61/EY vahvistettujen sääntöjen merkityksen. Kukin sopimuspuoli pyrkii panemaan kyseisen direktiivin täytäntöön.

15 artikla

Tämän sopimuksen tultua voimaan uusien voimaloiden rakentamisessa ja toiminnassa on noudatettava ympäristöä koskevaa yhteisön säännöstöä.

16 artikla

Tässä sopimuksessa tarkoitetaan ’ympäristöä koskevalla yhteisön säännöstöllä’ i) tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista 27 päivänä kesäkuuta 1985 annettua neuvoston direktiiviä 85/337/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna 3 päivänä maaliskuuta 1997 annetulla neuvoston direktiivillä 97/11/EY ja 26 päivänä toukokuuta 2003 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/35/EY, ii) tiettyjen nestemäisten polttoaineiden rikkipitoisuuden vähentämisestä ja direktiivin 93/12/ETY muuttamisesta 26 päivänä huhtikuuta 1999 annettua neuvoston direktiiviä 1999/32/EY, iii) tiettyjen suurista polttolaitoksista ilmaan joutuvien epäpuhtauspäästöjen rajoittamisesta 23 päivänä lokakuuta 2001 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2001/80/EY ja iv) luonnonvaraisten lintujen suojelusta 2 päivänä huhtikuuta 1979 annetun neuvoston direktiivin 79/409/ETY 4 artiklan 2 kohtaa.

17 artikla

Tämän luvun määräyksiä ja sen mukaisesti toteutettuja toimenpiteitä sovelletaan ainoastaan verkkoenergiaan.

IV LUKU

Kilpailua koskeva säännöstö

18 artikla

1. Seuraavat ovat tämän sopimuksen moitteettoman toiminnan kannalta soveltumattomia, jos ne ovat omiaan vaikuttamaan sopimuspuolten väliseen verkkoenergiakauppaan:

a)	sellaiset yritysten väliset sopimukset, yritysten yhteenliittymien päätökset sekä yritysten yhdenmukaistetut menettelytavat, joiden tarkoituksena on estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua tai joista seuraa, että kilpailu estyy, rajoittuu tai vääristyy,

b)	yhden tai useamman yrityksen määräävän aseman väärinkäyttö sopimuspuolten koko markkinoilla tai niiden merkittävällä osalla,

c)	julkinen tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla joitakin yrityksiä tai joitakin energiavaroja.

2. Tämän artiklan vastaisia käytäntöjä arvioidaan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 81, 82 ja 87 artiklan sääntöjen soveltamisesta johtuvien arviointiperusteiden mukaisesti (kyseiset artiklat on oheistettu liitteeseen III).

19 artikla

Kukin sopimuspuoli varmistaa julkisten yritysten ja sellaisten yritysten osalta, joille on myönnetty erityisoikeuksia tai yksinoikeuksia, että Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 86 artiklan 1 ja 2 kohdan periaatteita (kyseiset kohdat on oheistettu liitteeseen III) noudatetaan kuudennesta tämän sopimuksen voimaantulopäivää seuraavasta kuukaudesta alkaen.

V LUKU

Uusiutuvia energialähteitä koskeva säännöstö

20 artikla

Kukin sopimuspuoli toimittaa Euroopan komissiolle vuoden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta suunnitelman, jonka tavoitteena on panna täytäntöön sähköntuotannon edistämisestä uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön sisämarkkinoilla 27 päivänä syyskuuta 2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/77/EY ja liikenteen biopolttoaineiden ja muiden uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä 8 päivänä toukokuuta 2003 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/30/EY. Euroopan komissio esittää kunkin sopimuspuolen suunnitelman ministerineuvoston hyväksyttäväksi.

VI LUKU

Euroopan yhteisön yleisesti sovellettavien teknisten standardien noudattaminen

21 artikla

Sihteeristö laati vuoden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulopäivästä Euroopan yhteisön yleisesti sovellettavia teknisiä standardeja koskevan luettelon, joka toimitetaan ministerineuvoston hyväksyttäväksi.

22 artikla

Sopimuspuolet hyväksyvät vuoden kuluessa kyseisen luettelon hyväksymisestä kehittämissuunnitelmat, joiden tavoitteena on saattaa sopimuspuolten verkkoenergia-alat näiden Euroopan yhteisön yleisesti sovellettavien standardien mukaisiksi.

23 artikla

’Euroopan yhteisön yleisesti sovellettavilla standardeilla’ tarkoitetaan teknisiä järjestelmiä koskevia standardeja, joita sovelletaan Euroopan yhteisössä ja joita verkkojärjestelmien turvallinen ja tehokas toiminta edellyttävät, mukaan luettuina siirtoon, rajatylittäviin yhteyksiin ja modulointiin liittyvät näkökohdat ja teknisiä järjestelmiä koskevat yleiset turvallisuusstandardit, jotka on tarvittaessa annettu Euroopan standardointikomitean (CEN), Euroopan sähkötekniikan standardointikomitean (CENELEC) ja vastaavien standardointielinten välityksellä tai jotka on antanut Sähkönsiirron koordinointiliitto (UCTE) ja European Association for the Streamlining of Energy Exchanges (Easeegas) yhteisten sääntöjen ja liiketoimintatapojen vahvistamiseksi.

VII LUKU

Säännöstön mukauttaminen ja kehitys

24 artikla

Energiayhteisö toteuttaa tämän osaston täytäntöön panemiseksi toimenpiteitä, joilla mukautetaan tässä osastossa kuvattua yhteisön säännöstöä, ottaen huomioon sekä tämän sopimuksen toimielinjärjestelmän että kunkin sopimuspuolen erityistilanteen.

25 artikla

Energiayhteisö voi Euroopan yhteisön oikeuden kehityksen mukaisesti toteuttaa toimenpiteitä, joilla tässä osastossa kuvattuun yhteisön säännöstöön tehdyt muutokset pannaan täytäntöön.

III OSASTO

VERKKOENERGIAMARKKINOIDEN TOIMINTAMEKANISMI

I LUKU

Maantieteellinen soveltamisala

26 artikla

Tämän osaston määräyksiä ja sen mukaan toteutettuja toimenpiteitä sovelletaan liittyvien osapuolten alueisiin, Yhdistyneiden Kansakuntien väliaikaisen Kosovon-siviilioperaation lainkäyttövaltaan kuuluvaan alueeseen ja 27 artiklassa tarkoitettuihin Euroopan yhteisön alueisiin.

27 artikla

Tämän osaston määräyksiä ja sen mukaan toteutettuja toimenpiteitä sovelletaan Euroopan yhteisössä Itävallan tasavallan, Kreikan tasavallan, Unkarin tasavallan, Italian tasavallan ja Slovenian tasavallan alueisiin. Kun liittyvästä osapuolesta on tullut Euroopan unionin jäsen, tämän osaston määräyksiä ja sen mukaan toteutettuja toimenpiteitä sovelletaan ilman muita muodollisuuksia myös kyseisen uuden jäsenvaltion alueeseen.

II LUKU

Verkkoenergian pitkän matkan kuljetuksia koskeva mekanismi

28 artikla

Energiayhteisö toteuttaa lisätoimenpiteitä, joilla perustetaan yhtenäinen mekanismi verkkoenergian rajatylittävää siirtoa ja/tai kuljetusta varten.

III LUKU

Toimitusvarmuus

29 artikla

Osapuolet antavat vuoden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulopäivästä toimitusvarmuutta koskevat lausumat, joissa käsitellään erityisesti energianhankinnan monipuolisuutta, teknistä turvallisuutta ja tuontipolttoaineiden maantieteellistä alkuperää. Lausumat annetaan sihteeristölle tiedoksi, ja ne ovat kaikkien tämän sopimuksen osapuolten saatavilla. Ne päivitetään joka toinen vuosi. Sihteeristö antaa lausumiin liittyvää ohjausta ja apua.

30 artikla

Edellä oleva 29 artikla ei edellytä energiapolitiikan tai hankintakäytäntöjen muuttamista.

IV LUKU

Energian toimittaminen kansalaisille

31 artikla

Energiayhteisö edistää korkeatasoista verkkoenergian toimitusta kaikille kansalaisilleen niiden julkisen palvelun velvoitteiden rajoissa, jotka sisältyvät asianomaiseen energiaa koskevaan yhteisön säännöstöön.

32 artikla

Tätä varten energiayhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä:

a)	yleisten sähkötoimitusten mahdollistamiseksi;

b)	tehokkaan kysynnänhallintapolitiikan edistämiseksi;

c)	terveen kilpailun varmistamiseksi.

33 artikla

Energiayhteisö voi myös antaa suosituksia tukeakseen osapuolten verkkoenergia-alojen tehokasta uudistusta, muun muassa maksavien energia-asiakkaiden osuuden lisäämistä, ja edistääkseen kuluttajien kannalta kohtuullisia verkkoenergian hintoja.

V LUKU

Yhdenmukaistaminen

34 artikla

Energiayhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä, jotka koskevat verkkoenergiamarkkinoiden toimintaa koskevien markkinamallien yhdenmukaisuutta ja toimilupien vastavuoroista tunnustamista, sekä toimenpiteitä, joilla edistetään verkkoenergiayritysten vapaata sijoittautumista.

VI LUKU

Uusiutuvat energialähteet ja energiatehokkuus

35 artikla

Energiayhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä kehityksen edistämiseksi uusiutuvien energialähteiden ja energiatehokkuuden aloilla ottaen huomioon näiden tuottamat edut, jotka liittyvät toimitusvarmuuteen, ympäristönsuojeluun, sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja aluekehitykseen.

VII LUKU

Suojatoimenpiteet

36 artikla

Jos liittyvän osapuolen alueen, Yhdistyneiden Kansakuntien väliaikaisen Kosovon-siviilioperaation lainkäyttövaltaan kuuluvan alueen tai 27 artiklassa tarkoitetun Euroopan yhteisön alueen verkkoenergiamarkkinoilla ilmenee äkillinen kriisi, jossa ihmisten tai verkkoenergialaitteiden tai -laitosten turvallisuus tai verkon toiminta vaarantuu mainitulla alueella, kyseinen osapuoli voi tilapäisesti toteuttaa tarpeellisia suojatoimenpiteitä.

37 artikla

Näiden toimenpiteiden on aiheutettava mahdollisimman vähän häiriötä osapuolten verkkoenergiamarkkinoiden toiminnalle, eivätkä ne saa ulottua laajemmalle kuin on ehdottoman välttämätöntä äkillisesti ilmenneiden vaikeuksien poistamiseksi. Ne eivät saa vääristää kilpailua tai vaikuttaa kauppaan haitallisesti yhteisen edun vastaisella tavalla.

38 artikla

Kyseisen osapuolen on viipymättä ilmoitettava näistä suojatoimenpiteistä sihteeristölle, jonka on välittömästi ilmoitettava niistä muille osapuolille.

39 artikla

Energiayhteisö voi päättää, että kyseisen osapuolen toteuttamat suojatoimenpiteet eivät ole tämän luvun määräysten mukaisia, ja vaatia kyseistä osapuolta lopettamaan nämä suojatoimenpiteet tai muuttamaan niitä.

IV OSASTO

ENERGIAN YHTENÄISMARKKINOIDEN LUOMINEN

I LUKU

Maantieteellinen soveltamisala

40 artikla

Tämän osaston määräyksiä ja sen mukaan toteutettuja toimenpiteitä sovelletaan alueisiin, joihin sovelletaan Euroopan yhteisön perustamissopimusta kyseisen sopimuksen määräysten mukaisesti, sekä liittyvien osapuolten alueisiin ja Yhdistyneiden Kansakuntien väliaikaisen Kosovon-siviilioperaation lainkäyttövaltaan kuuluvaan alueeseen.

II LUKU

Energian sisämarkkinat

41 artikla

1. Verkkoenergian tuontiin ja vientiin kohdistuvat tullit ja määrälliset rajoitukset sekä muut vaikutukseltaan vastaavat toimenpiteet kielletään jäsenvaltioiden väliltä. Tämä koskee myös fiskaalisia tulleja.

2. Edellä 1 kohta ei estä soveltamasta määrällisiä rajoituksia tai muita vaikutukseltaan vastaavia toimenpiteitä, jotka ovat perusteltuja yleisen järjestyksen ja turvallisuuden kannalta, ihmisten ja eläinten terveyden ja elämän suojelemiseksi tai kasvien suojelemiseksi taikka teollisen tai kaupallisen omaisuuden suojelemiseksi. Nämä rajoitukset tai toimenpiteet eivät kuitenkaan saa olla keino mielivaltaiseen syrjintään tai osapuolten välisen kaupan peiteltyyn rajoittamiseen.

42 artikla

1. Energiayhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä, joiden tavoitteena on luoda verkkoenergian yhtenäismarkkinat, joilla ei ole sisäisiä rajoja.

2. Mitä 1 kohdassa määrätään, ei sovelleta veroja, henkilöiden vapaata liikkuvuutta eikä palkattujen työntekijöiden oikeuksia tai etuja koskeviin toimenpiteisiin.

III LUKU

Energia-alan ulkomaankauppapolitiikka

43 artikla

Energiayhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä, joita tarvitaan sääntelemään verkkoenergian tuontia kolmansista maista ja vientiä kolmansiin maihin, varmistaakseen perusluonteisten ympäristövaatimusten osalta yhtäläisen pääsyn kolmansien maiden markkinoille ja kolmansien maiden markkinoilta tai varmistaakseen energian sisämarkkinoiden turvallisen toiminnan.

IV LUKU

Keskinäinen apu toimitusten keskeytyessä

44 artikla

Jos verkkoenergian toimittaminen keskeytyy ja keskeytys vaikuttaa osapuoleen ja koskee myös toista osapuolta tai kolmatta maata, osapuolet pyrkivät löytämään nopean ratkaisun tämän luvun määräysten mukaisesti.

45 artikla

Ministerineuvosto kokoontuu sen osapuolen pyynnöstä, johon keskeytys suoranaisesti vaikuttaa. Ministerineuvosto voi toteuttaa keskeytyksen edellyttämät toimenpiteet.

46 artikla

Ministerineuvosto hyväksyy yhden vuoden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulopäivästä tämän luvun mukaisen keskinäistä apua koskevan velvollisuuden suorittamista koskevan menettelyasiakirjan, johon voi sisältyä väliaikaisten toimenpiteiden toteuttamista koskevan toimivallan siirtäminen pysyvälle korkean tason ryhmälle.

V OSASTO

ENERGIAYHTEISÖN TOIMIELIMET

I LUKU

Ministerineuvosto

47 artikla

Ministerineuvosto varmistaa tässä sopimuksessa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen. Se:

a)	antaa yleiset poliittiset suuntaviivat;

b)	toteuttaa toimenpiteitä;

c)	hyväksyy menettelyasiakirjoja, joihin voi sisältyä tarkoilla ehdoilla tapahtuva erityistehtävien, toimivallan ja velvollisuuksien siirtäminen pysyvälle korkean tason ryhmälle, sääntelyneuvostolle tai sihteeristölle energiayhteisön politiikan toteuttamista varten.

48 artikla

Ministerineuvosto muodostuu yhdestä kunkin sopimuspuolen ja kahdesta Euroopan yhteisön edustajasta. Ministerineuvoston kokouksiin voi osallistua kunkin osanottajan yksi edustaja, jolla ei ole äänioikeutta.

49 artikla

Ministerineuvosto vahvistaa työjärjestyksensä menettelyasiakirjalla.

50 artikla

Kukin sopimuspuoli toimii vuorotellen kuuden kuukauden ajan puheenjohtajana ministerineuvoston menettelyasiakirjassa päätetyssä järjestyksessä. Puheenjohtaja kutsuu ministerineuvoston koolle määräämäänsä paikkaan. Ministerineuvosto kokoontuu vähintään joka kuudes kuukausi. Kokoukset valmistelee sihteeristö.

51 artikla

Puheenjohtajana toimiva sopimuspuoli toimii ministerineuvoston puheenjohtajana avustajinaan varapuheenjohtajina toimivat yksi Euroopan yhteisön edustaja ja yksi sen sopimuspuolen edustaja, joka toimii seuraavaksi puheenjohtajana. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat laativat alustavan esityslistan.

52 artikla

Ministerineuvosto antaa vuosittain Euroopan parlamentille sekä liittyvien osapuolten ja osanottajien parlamenteille kertomuksen energiayhteisön toimista.

II LUKU

Pysyvä korkean tason ryhmä

53 artikla

Pysyvä korkean tason ryhmä:

a)	valmistelee ministerineuvoston työn;

b)	hyväksyy kansainvälisten rahoittajaorganisaatioiden, kansainvälisten rahoituslaitosten ja kahdenvälisten rahoittajien esittämät teknistä apua koskevat pyynnöt;

c)	tiedottaa ministerineuvostolle edistymisestä tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamisessa;

d)	toteuttaa toimenpiteitä, jos ministerineuvosto on antanut siihen valtuudet;

e)	antaa menettelyasiakirjoja, joihin ei liity tehtävien, toimivallan tai velvollisuuksien siirtämistä energiayhteisön muille toimielimille;

f)	neuvottelee II osastossa kuvatun yhteisön säännöstön kehityksestä Euroopan komission säännöllisesti antamien kertomusten pohjalta.

54 artikla

Pysyvä korkean tason ryhmä muodostuu yhdestä kunkin sopimuspuolen ja kahdesta Euroopan yhteisön edustajasta. Ryhmän kokouksiin voi osallistua kunkin osanottajan yksi edustaja, jolla ei ole äänioikeutta.

55 artikla

Pysyvä korkean tason ryhmä vahvistaa työjärjestyksensä menettelyasiakirjalla.

56 artikla

Puheenjohtaja kutsuu pysyvän korkean tason ryhmän koolle määräämäänsä paikkaan. Kokoukset valmistelee sihteeristö.

57 artikla

Puheenjohtajana toimiva sopimuspuoli toimii myös pysyvän korkean tason ryhmän puheenjohtajana avustajinaan varapuheenjohtajina toimivat yksi Euroopan yhteisön edustaja ja yksi sen sopimuspuolen edustaja, joka toimii seuraavaksi puheenjohtajana. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat laativat alustavan esityslistan.

III LUKU

Sääntelyneuvosto

58 artikla

Sääntelyneuvosto:

a)	neuvoo ministerineuvostoa tai pysyvää korkean tason ryhmää lakisääteisten, teknisten ja sääntelyä koskevien sääntöjen yksityiskohdissa;

b)	antaa suosituksia rajatylittävissä riita-asioissa, joissa on mukana vähintään kaksi sääntelyviranomaista, kun jokin niistä sitä pyytää;

c)	toteuttaa toimenpiteitä, jos ministerineuvosto on antanut siihen valtuudet;

d)	antaa menettelyasiakirjoja.

59 artikla

Sääntelyneuvosto muodostuu energiaa koskevan yhteisön säännöstön asianomaisten osien mukaisesti energia-alan sääntelyviranomaisten edustajista, joita on yksi sopimuspuolta kohden. Euroopan yhteisöä edustaa Euroopan komissio, jota avustaa yksi sääntelyviranomainen osanottajaa kohden ja yksi Euroopan sähkö- ja kaasualan sääntelyviranomaisten ryhmän (ERGEG) edustaja. Jos sopimuspuolella tai osanottajalla on yksi kaasualan ja yksi sähköalan sääntelyviranomainen, sopimuspuoli tai osanottaja päättää ottaen huomioon kokouksen esityslistan, kumpi sääntelyviranomainen osallistuu sääntelyneuvoston kokoukseen.

60 artikla

Sääntelyneuvosto vahvistaa työjärjestyksensä menettelyasiakirjalla.

61 artikla

Sääntelyneuvosto valitsee puheenjohtajan määräämäkseen kaudeksi. Euroopan komissio toimii varapuheenjohtajana. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja laativat alustavan esityslistan.

62 artikla

Sääntelykomitea kokoontuu Ateenassa.

IV LUKU

Foorumit

63 artikla

Energiayhteisöä neuvoo kaksi foorumia, jotka koostuvat kaikkien asianomaisten sidosryhmien, kuten teollisuuden, sääntelyviranomaisten, teollisuuden eturyhmien ja kuluttajien edustajista.

64 artikla

Foorumeiden puheenjohtajana toimii Euroopan yhteisön edustaja.

65 artikla

Foorumeiden päätelmät hyväksytään yhteisymmärryksessä. Ne toimitetaan pysyvälle korkean tason ryhmälle.

66 artikla

Sähköalan foorumi kokoontuu Ateenassa. Kaasualan foorumi kokoontuu ministerineuvoston menettelyasiakirjassa määrätyssä paikassa.

V LUKU

Sihteeristö

67 artikla

Sihteeristö:

a)	antaa hallinnollista tukea ministerineuvostolle, pysyvälle korkean tason ryhmälle, sääntelyneuvostolle ja foorumeille;

b)	tarkastaa, että osapuolet täyttävät tämän sopimuksen mukaiset velvollisuutensa asianmukaisesti, ja antaa ministerineuvostolle vuosittaisia tilannekatsauksia;

c)	tarkastelee rahoittajien toimintaa liittyvien osapuolten alueilla ja Yhdistyneiden Kansakuntien väliaikaisen Kosovon-siviilioperaation lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella, avustaa Euroopan komissiota tämän toiminnan yhteensovittamisessa ja antaa hallinnollista tukea rahoittajille;

d)	suorittaa muita tehtäviä, jotka annetaan sille tämän sopimuksen mukaisesti tai ministerineuvoston menettelyasiakirjalla, lukuun ottamatta valtuuksia toimenpiteiden toteuttamiseen; ja

e)	hyväksyy menettelyasiakirjoja.

68 artikla

Sihteeristöön kuuluvat johtaja ja energiayhteisön tarvitsema henkilöstö.

69 artikla

Sihteeristön johtaja nimitetään ministerineuvoston menettelyasiakirjalla. Ministerineuvosto vahvistaa menettelyasiakirjalla palvelukseen ottamista, työehtoja ja sihteeristön henkilöstön maantieteellistä tasapainoa koskevat säännöt. Johtaja valitsee ja nimittää henkilöstön.

70 artikla

Tehtäviään suorittaessaan johtaja ja henkilöstö eivät saa pyytää tai vastaanottaa ohjeita miltään tämän sopimuksen osapuolelta. Heidän on toimittava puolueettomasti ja edistettävä energiayhteisön etuja.

71 artikla

Sihteeristön johtaja tai nimetty sijainen osallistuu ministerineuvoston, pysyvän korkean tason ryhmän, sääntelyneuvoston ja foorumeiden kokouksiin.

72 artikla

Sihteeristön toimipaikka on Wienissä.

VI LUKU

Talousarvio

73 artikla

Kukin osapuoli osallistuu energiayhteisön talousarvion rahoitukseen liitteen IV mukaisesti. Rahoitusosuuksien suuruutta voidaan joka viides vuosi jonkin osapuolen pyynnöstä tarkistaa ministerineuvoston menettelyasiakirjalla.

74 artikla

Ministerineuvosto hyväksyy energiayhteisön talousarvion menettelyasiakirjalla joka toinen vuosi. Talousarvio käsittää energiayhteisön toimintamenot, joita tarvitaan sen toimielinten toimintaan. Kunkin toimielimen menot vahvistetaan eri osassa talousarviota. Ministerineuvosto hyväksyy menettelyasiakirjan, jossa määrätään tarkemmin menettelystä, jota noudatetaan talousarvion toteuttamisessa, tilinpäätöksen esittämisessä ja tilintarkastuksessa sekä valvonnassa.

75 artikla

Sihteeristön johtaja toteuttaa talousarvion 74 artiklan mukaisesti hyväksyttyä menettelyasiakirjaa noudattaen ja tiedottaa talousarvion toteuttamisesta vuosittain ministerineuvostolle. Ministerineuvosto voi tarvittaessa päättää menettelyasiakirjalla antaa talousarvion moitteettoman toteutuksen todentamisen riippumattomien tilintarkastajien tehtäväksi.

VI OSASTO

PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY

I LUKU

Yleiset määräykset

76 artikla

Toimenpiteet voivat olla päätöksiä tai suosituksia.

Päätös sitoo oikeudellisesti kaikilta osiltaan niitä, joille se on osoitettu.

Suositus ei ole sitova. Osapuolet pyrkivät parhaansa mukaan noudattamaan suosituksia.

77 artikla

Jollei 80 artiklassa toisin määrätä, kullakin osapuolella on yksi ääni.

78 artikla

Ministerineuvosto, pysyvä korkean tason ryhmä tai sääntelyneuvosto voivat toimia vain, jos kaksi kolmasosaa osapuolista on edustettuina. Läsnä olevien osapuolten pidättymistä äänestyksestä ei lasketa annetuiksi ääniksi.

II LUKU

II osaston mukaiset toimenpiteet

79 artikla

Ministerineuvosto, pysyvä korkean tason ryhmä tai sääntelyneuvosto toteuttavat II osaston mukaiset toimenpiteet Euroopan komission ehdotuksesta. Euroopan komissio voi muuttaa ehdotustaan tai peruuttaa sen milloin tahansa toimenpiteiden toteuttamiseen johtavan menettelyn aikana.

80 artikla

Kullakin sopimuspuolella on yksi ääni.

81 artikla

Ministerineuvosto, pysyvä korkean tason ryhmä tai sääntelyneuvosto tekee päätöksensä annettujen äänten enemmistöllä.

III LUKU

III osaston mukaiset toimenpiteet

82 artikla

Ministerineuvosto, pysyvä korkean tason ryhmä tai sääntelyneuvosto toteuttavat III osaston mukaiset toimenpiteet osapuolen tai sihteeristön ehdotuksesta.

83 artikla

Ministerineuvosto, pysyvä korkean tason ryhmä tai sääntelyneuvosto tekee päätöksensä kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä, mukaan luettuna Euroopan komission puoltava ääni.

IV LUKU

IV osaston mukaiset toimenpiteet

84 artikla

Ministerineuvosto, pysyvä korkean tason ryhmä tai sääntelyneuvosto toteuttavat IV osaston mukaiset toimenpiteet osapuolen ehdotuksesta.

85 artikla

Ministerineuvosto, pysyvä korkean tason ryhmä ja sääntelyneuvosto toteuttavat toimenpiteet yksimielisesti.

V LUKU

Menettelyasiakirjat

86 artikla

Menettelyasiakirjalla säännellään organisaatiota, talousarviota ja avoimuutta koskevia kysymyksiä, mukaan luettuna toimivallan siirtäminen ministerineuvostolta pysyvälle korkean tason ryhmälle, sääntelyneuvostolle tai sihteeristölle, ja sillä on sitova vaikutus energiayhteisön toimielimiin ja, jos menettelyasiakirjassa niin määrätään, osapuoliin.

87 artikla

Jollei 88 artiklassa toisin määrätä, menettelyasiakirjat annetaan tämän osaston III luvussa vahvistetun päätöksentekomenettelyn mukaisesti.

88 artikla

Menettelyasiakirja, jolla sihteeristön johtaja nimitetään 69 artiklan mukaisesti, hyväksytään yksinkertaisella enemmistöllä Euroopan komission ehdotuksen pohjalta. Talousarviokysymyksiä koskevat 73 ja 74 artiklan mukaiset menettelyasiakirjat hyväksytään yksimielisesti Euroopan komission ehdotuksen pohjalta. Menettelyasiakirjat, jolla toimivaltaa siirretään sääntelyneuvostolle 47 artiklan c alakohdan mukaisesti, hyväksytään yksimielisesti osapuolen tai sihteeristön ehdotuksen pohjalta.

VII OSASTO

PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO JA RIITOJENRATKAISU

89 artikla

Osapuolet panevat niille osoitetut päätökset täytäntöön kansallisessa oikeusjärjestelmässään kyseisessä päätöksessä vahvistetun ajan kuluessa.

90 artikla

1. Jos osapuoli ei noudata sopimuksessa asetettua velvoitetta tai ei pane sille osoitettua päätöstä täytäntöön vaaditussa ajassa, asia voidaan saattaa ministerineuvoston käsiteltäväksi jonkin osapuolen, sihteeristön tai sääntelyneuvoston perustellusta pyynnöstä. Yksityiset tahot voivat esittää sihteeristölle kanteluja.

2. Asianomainen osapuoli voi esittää huomautuksia vastauksena vaatimukseen tai kanteluun.

91 artikla

1. Ministerineuvosto voi todeta, että osapuoli on laiminlyönyt velvoitteensa. Ministerineuvosto tekee päätöksensä:

a)	yksinkertaisella enemmistöllä, jos rikkominen liittyy II osastoon;

b)	kahden kolmasosan enemmistöllä, jos rikkominen liittyy III osastoon;

c)	yksimielisesti, jos rikkominen liittyy IV osastoon.

2. Ministerineuvosto voi myöhemmin päättää yksinkertaisella enemmistöllä kumota tämän artiklan mukaisesti tehdyn päätöksen.

92 artikla

1. Ministerineuvosto voi osapuolen, sihteeristön tai sääntelyneuvoston pyynnöstä yksimielisellä päätöksellä todeta, että osapuoli on laiminlyönyt vakavasti ja jatkuvasti tämän sopimuksen mukaiset velvoitteensa, ja se voi pidättää väliaikaisesti tietyt tästä sopimuksesta johtuvat asianomaiselle osapuolelle kuuluvat oikeudet, kuten äänestysoikeuden ja oikeuden osallistua kokouksiin tai tässä sopimuksessa määrättyihin mekanismeihin.

2. Ministerineuvosto voi myöhemmin päättää yksinkertaisella enemmistöllä kumota tämän artiklan mukaisesti tehdyn päätöksen.

93 artikla

Tehdessään 91 ja 92 artiklassa tarkoitettuja päätöksiä ministerineuvosto ei ota huomioon asianomaisen osapuolen edustajan ääntä.

VIII OSASTO

TULKINTA

94 artikla

Toimielimet tulkitsevat tässä sopimuksessa käytetyt termit ja muut käsitteet, jotka on johdettu Euroopan yhteisön oikeudesta, Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tai ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti. Jos näiden tuomioistuinten tulkintaa ei ole saatavissa, ministerineuvosto opastaa tämän sopimuksen tulkinnassa. Se voi siirtää tämän tehtävän pysyvälle korkean tason ryhmälle. Opastus ei sido yhteisöjen tuomioistuimen tai ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen myöhempää tulkintaa yhteisön säännöstöstä.

IX OSASTO

OSANOTTAJAT JA TARKKAILIJAT

95 artikla

Mikä tahansa Euroopan yhteisön jäsenvaltio voi ministerineuvoston pyynnöstä olla osanottajana edustettuna ministerineuvostossa, pysyvässä korkean tason ryhmässä ja sääntelyneuvostossa 48, 54 ja 59 artiklassa vahvistetuilla ehdoilla, ja sillä on oikeus osallistua ministerineuvoston, pysyvän korkean tason ryhmän, sääntelyneuvoston ja foorumien keskusteluihin.

96 artikla

1. Ministerineuvosto voi naapurimaana olevan kolmannen maan perustellusta pyynnöstä yksimielisesti hyväksyä kyseisen maan tarkkailijaksi. Moldova hyväksytään pyynnöstä tarkkailijaksi, jos pyyntö esitetään ministerineuvostolle kuuden kuukauden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulopäivästä.

2. Tarkkailijat voivat osallistua ministerineuvoston, pysyvän korkean tason ryhmän, sääntelyneuvoston ja foorumien kokouksiin osallistumatta kuitenkaan keskusteluihin.

X OSASTO

SOPIMUKSEN KESTO

97 artikla

Tämä sopimus on tehty kymmeneksi vuodeksi sen voimaantulopäivästä lukien. Ministerineuvosto voi yksimielisellä päätöksellä pidentää sen kestoa. Jos tällaista päätöstä ei tehdä, sopimus voi edelleen olla voimassa niiden osapuolten välillä, jotka ovat äänestäneet sopimuksen pidentämisen puolesta, jos niiden lukumäärä oli vähintään kaksi kolmasosaa energiayhteisön osapuolista.

98 artikla

Osapuoli voi vetäytyä tästä sopimuksesta ilmoittamalla siitä kuusi kuukautta etukäteen sihteeristölle.

99 artikla

Kun liittyvästä osapuolesta tulee Euroopan yhteisön jäsen, kyseisestä osapuolesta tulee osanottaja 95 artiklan mukaisesti.

XI OSASTO

TARKISTAMINEN JA LIITTYMINEN

100 artikla

Ministerineuvosto voi jäsentensä yksimielisellä päätöksellä:

i)	muuttaa I–VII osaston määräyksiä;

ii)	päättää panna täytäntöön muita verkkoenergiaan liittyviä yhteisön säännöstön osia;

iii)	ulottaa tämän sopimuksen koskemaan muita energiatuotteita ja energian kantajia tai muita keskeisiä verkkoinfrastruktuureja;

iv)	hyväksyä uuden osapuolen liittymisen energiayhteisöön.

XII OSASTO

LOPPU- JA SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSET

101 artikla

Tämän sopimuksen määräykset eivät vaikuta sellaisiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin, jotka johtuvat sopimuspuolen ennen tämän sopimuksen allekirjoittamista tekemistä sopimuksista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 102 ja 103 artiklan soveltamista. Siltä osin kuin tällaiset sopimukset eivät ole sopusoinnussa tämän sopimuksen kanssa, asianomainen sopimuspuoli toteuttaa viimeistään yhden vuoden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulopäivästä kaikki aiheelliset toimenpiteet todettujen ristiriitojen poistamiseksi.

102 artikla

Mitkään tämän sopimuksen mukaiset velvollisuudet eivät rajoita Maailman kauppajärjestön perustamissopimuksen mukaan voimassa olevia osapuolten oikeudellisia velvollisuuksia.

103 artikla

Tämä sopimus ei vaikuta sellaisen sopimuksen mukaisiin velvollisuuksiin, jonka Euroopan yhteisö ja sen jäsenvaltiot ovat tehneet jonkin sopimuspuolen kanssa. Tämä sopimus ei vaikuta sitoumuksiin, jotka on tehty Euroopan unionin jäsenyyttä koskevien neuvottelujen yhteydessä.

104 artikla

Puheenjohtajana toimimisen vuorojärjestys määritellään vuonna 2003 tehdyn Ateenan yhteisymmärryspöytäkirjan (3) mukaisesti siihen asti, kun 50 artiklassa tarkoitettu menettelyasiakirja on hyväksytty.

105 artikla

Osapuolet hyväksyvät tämän sopimuksen sisäisten menettelyjensä mukaisesti.

Tämä sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona Euroopan yhteisö ja kuusi sopimuspuolta ovat ilmoittaneet tätä varten tarvittavien menettelyjen saattamisesta päätökseen.

Ilmoitus lähetetään Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristölle, joka on tämän sopimuksen tallettaja.

Asianmukaisesti valtuutetut edustajat ovat tämän VAKUUDEKSI allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Tehty Ateenassa kahdentenakymmenentenäviidentenä päivänä lokakuuta vuonna kaksituhattaviisi.

(1) Sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä 26 päivänä kesäkuuta 2003 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/54/EY, Euroopan unionin virallinen lehti L 176, 15.7.2003, s. 37–56, ja maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä 26 päivänä kesäkuuta 2003 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/55/EY, Euroopan unionin virallinen lehti L 176, 15.7.2003, s. 57–78.

(2) Euroopan unionin virallinen lehti L 176, 15.7.2003, s. 1–10.

(3) Kaakkois-Euroopan alueellisia energiamarkkinoita ja niiden integroimista Euroopan yhteisön energian sisämarkkinoihin koskeva yhteisymmärryspöytäkirja, joka allekirjoitettiin Ateenassa 8 päivänä joulukuuta 2003.

Ateena, 25. lokakuuta 2005

Minčo Jordanov

Entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian

Varapääministeri

Arvoisa varapääministeri

Euroopan yhteisö panee merkille tänä päivänä päivätyn kirjeenne ja vahvistaa, että kirjeenne ja tämä vastaus korvaavat yhdessä energiayhteisön perustamissopimuksen allekirjoittamista entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa. Tätä ei voida kuitenkaan tulkita siten, että Euroopan yhteisö hyväksyisi tai tunnustaisi muuta nimitystä, oli se muodoltaan tai sisällöltään millainen tahansa, kuin ’entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia’.

Kunnioittavasti

Euroopan yhteisön puolesta

Ateena, 25. lokakuuta 2005

Arvoisa puheenjohtaja

Ilmoitan täten, että Makedonian tasavallan hallitus hyväksyy energiayhteisön perustamissopimuksen tekstin.

Tämän kirjeen myötä Makedonian tasavallan hallitus pitää itseään energiayhteisön perustamissopimuksen allekirjoittajana.

Ilmoitan kuitenkin, että Makedonian tasavalta ei hyväksy edellä mainitussa sopimuksessa maastani käytettyä nimitystä, koska maani perustuslaissa oleva nimi on Makedonian tasavalta.

Kunnioittavasti

Minčo Jordanov

LIITE I

Kesäkuun 26 päivänä 2003 annettujen EY:n direktiivien 2003/54 ja 2003/55 ja EY:n asetuksen N:o 1228/2003 täytäntöönpanoaikataulu

Jollei jäljempänä olevasta 2 kohdasta ja tämän sopimuksen 24 artiklasta muuta johdu, kukin sopimuspuoli panee kahdentoista kuukauden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta täytäntöön:

i)	sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä 26 päivänä kesäkuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/54/EY;

ii)	maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä 26 päivänä kesäkuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/55/EY;

iii)	verkkoon pääsyä koskevista edellytyksistä rajat ylittävässä sähkön kaupassa 26 päivänä kesäkuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1228/2003.

Kunkin sopimuspuolen on varmistettava, että Euroopan yhteisön direktiiveissä 2003/54/EY ja 2003/55/EY tarkoitettuja vaatimukset täyttäviä asiakkaita ovat:

i)	1 päivästä tammikuuta 2008 alkaen kaikki muut kuin kotitalousasiakkaat; ja

ii)	1 päivästä tammikuuta 2015 alkaen kaikki asiakkaat.

LIITE II

Ympäristöä koskevan yhteisön säännöstön täytäntöönpanoaikataulu

Tämän sopimuksen tullessa voimaan kukin sopimuspuoli panee täytäntöön tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista 27 päivänä kesäkuuta 1985 annetun neuvoston direktiivin 85/337/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna 3 päivänä maaliskuuta 1997 annetulla neuvoston direktiivillä 97/11/EY ja 26 päivänä toukokuuta 2003 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/35/EY.

2.	Kukin sopimuspuoli panee viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2011 täytäntöön tiettyjen nestemäisten polttoaineiden rikkipitoisuuden vähentämisestä ja direktiivin 93/12/ETY muuttamisesta 26 päivänä huhtikuuta 1999 annetun neuvoston direktiivin 1999/32/EY.

3.	Kukin sopimuspuoli panee viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2017 täytäntöön tiettyjen suurista polttolaitoksista ilmaan joutuvien epäpuhtauspäästöjen rajoittamisesta 23 päivänä lokakuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/80/EY.

4.	Tämän sopimuksen tullessa voimaan kukin sopimuspuoli panee täytäntöön luonnonvaraisten lintujen suojelusta 2 päivänä huhtikuuta 1979 annetun neuvoston direktiivin 79/409/ETY 4 artiklan 2 kohdan.

LIITE III

EY:n perustamissopimuksen 81 artikla

Yhteismarkkinoille soveltumattomia ja kiellettyjä ovat sellaiset yritysten väliset sopimukset, yritysten yhteenliittymien päätökset sekä yritysten yhdenmukaistetut menettelytavat, jotka ovat omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja joiden tarkoituksena on estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua yhteismarkkinoilla tai joista seuraa, että kilpailu estyy, rajoittuu tai vääristyy yhteismarkkinoilla, ja erityisesti sellaiset sopimukset, päätökset ja menettelytavat:

a)	joilla suoraan tai välillisesti vahvistetaan osto- tai myyntihintoja taikka muita kauppaehtoja;

b)	joilla rajoitetaan tai valvotaan tuotantoa, markkinoita, teknistä kehitystä taikka investointeja;

c)	joilla jaetaan markkinoita tai hankintalähteitä;

d)	joiden mukaan eri kauppakumppaneiden samankaltaisiin suorituksiin sovelletaan erilaisia ehtoja kauppakumppaneita epäedulliseen kilpailuasemaan asettavalla tavalla;

e)	joiden mukaan sopimuksen syntymisen edellytykseksi asetetaan se, että sopimuspuoli hyväksyy lisäsuoritukset, joilla niiden luonteen vuoksi tai kauppatavan mukaan ei ole yhteyttä sopimuksen kohteeseen.

2.	Tämän artiklan mukaan kielletyt sopimukset ja päätökset ovat mitättömiä.

Voidaan kuitenkin julistaa, että 1 kohdan määräykset eivät koske:

—	yritysten välistä sopimusta tai yritysten välisten sopimusten ryhmää,

—	yritysten yhteenliittymän päätöstä tai yritysten yhteenliittymien päätösten ryhmää,

—	yhdenmukaistettua menettelytapaa tai yhdenmukaistettujen menettelytapojen ryhmää,

joka osaltaan tehostaa tuotantoa tai tuotteiden jakelua taikka edistää teknistä tai taloudellista kehitystä jättäen kuluttajille kohtuullisen osuuden näin saatavasta hyödystä:

a)	asettamatta asianomaisille yrityksille rajoituksia, jotka eivät ole välttämättömiä mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi;

b)	antamatta näille yrityksille mahdollisuutta poistaa kilpailua merkittävältä osalta kysymyksessä olevia tuotteita.

EY:n perustamissopimuksen 82 artikla

Yhteismarkkinoille soveltumatonta ja kiellettyä on yhden tai useamman yrityksen määräävän aseman väärinkäyttö yhteismarkkinoilla tai niiden merkittävällä osalla, jos se on omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

Tällaista väärinkäyttöä voi olla erityisesti:

a)	kohtuuttomien osto- tai myyntihintojen taikka muiden kohtuuttomien kauppaehtojen suora tai välillinen määrääminen;

b)	tuotannon, markkinoiden tai teknisen kehityksen rajoittaminen kuluttajien vahingoksi;

c)	erilaisten ehtojen soveltaminen eri kauppakumppaneiden samankaltaisiin suorituksiin kauppakumppaneita epäedulliseen kilpailuasemaan asettavalla tavalla;

d)	sen asettaminen sopimuksen syntymisen edellytykseksi, että sopimuspuoli hyväksyy lisäsuoritukset, joilla niiden luonteen vuoksi tai kauppatavan mukaan ei ole yhteyttä sopimuksen kohteeseen.

EY:n perustamissopimuksen 86 artiklan 1 ja 2 kohta

1.	Jäsenvaltiot eivät toteuta eivätkä pidä voimassa mitään toimenpidettä, joka koskee julkisia yrityksiä taikka yrityksiä, joille jäsenvaltiot myöntävät erityisoikeuksia tai yksinoikeuksia ja joka on ristiriidassa tämän sopimuksen, etenkin sen 12 ja 81-89 artiklan määräysten kanssa.

Yrityksiin, jotka tuottavat yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja, sekä fiskaalisiin monopoleihin sovelletaan tämän sopimuksen määräyksiä ja varsinkin kilpailusääntöjä siltä osin kuin ne eivät oikeudellisesti tai tosiasiallisesti estä yrityksiä hoitamasta niille uskottuja erityistehtäviä. Kaupan kehitykseen ei saa vaikuttaa tavalla, joka olisi ristiriidassa yhteisön etujen kanssa.

EY:n perustamissopimuksen 87 artikla

Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu yhteismarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

Yhteismarkkinoille soveltuu:

a)	yksittäisille kuluttajille myönnettävä sosiaalinen tuki, joka myönnetään harjoittamatta syrjintää tuotteiden alkuperän perusteella;

b)	tuki luonnonmullistusten tai muiden poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttaman vahingon korvaamiseksi;

c)	tuki sellaisille Saksan liittotasavallan alueille, joihin Saksan jako on vaikuttanut, jos tuki on tarpeen jaosta aiheutuneen taloudellisen haitan korvaamiseksi.

Yhteismarkkinoille soveltuvana voidaan pitää:

a)	tukea taloudellisen kehityksen edistämiseen alueilla, joilla elintaso on poikkeuksellisen alhainen tai joilla vajaatyöllisyys on vakava ongelma;

b)	tukea Euroopan yhteistä etua koskevan tärkeän hankkeen edistämiseen tai jäsenvaltion taloudessa olevan vakavan häiriön poistamiseen;

c)	tukea tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityksen edistämiseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla;

d)	tukea kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin ja kilpailun edellytyksiä yhteisössä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla;

e)	muuta tukea, josta neuvosto päättää määräenemmistöllä komission ehdotuksesta.

LIITE IV

Osallistuminen talousarvioon

Osapuolet	Rahoitusosuus prosentteina
Euroopan yhteisö	94,9 %
Albanian tasavalta	0,1 %
Bulgarian tasavalta	1 %
Bosnia ja Hertsegovina	0,3 %
Kroatian tasavalta	0,5 %
Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia	0,1 %
Montenegron tasavalta	0,1 %
Romania	2,2 %
Serbian tasavalta	0,7 %
Yhdistyneiden Kansakuntien väliaikainen Kosovon-siviilioperaatio	0,1 %

20.7.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 198/41

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 11 päivänä toukokuuta 2006,

jäsenvaltioiden velvoittamisesta toteuttamaan toimia markkinoille saatettavien savukkeensytyttimien lapsiturvallisuuden varmistamiseksi ja muiden kuin savukkeensytytintä muistuttavien savukkeensytyttimien markkinoille saattamisen kieltämiseksi

(tiedoksiannettu numeroilla K(2006) 1887 ja K(2006) 1887 COR)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(Tämä teksti kumoaa ja korvaa Euroopan unionin virallisessa lehdessä L 197, 19. heinäkuuta 2006, s. 9, julkaistun tekstin)

(2006/502/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon yleisestä tuoteturvallisuudesta 3 päivänä joulukuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/95/EY (1) ja erityisesti sen 13 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Direktiivin 2001/95/EY mukaan tuottajat saavat saattaa markkinoille vain turvallisia tuotteita.

(2)

Direktiivin 2001/95/EY 13 artiklassa säädetään, että saatuaan tietoonsa, että jokin tuote aiheuttaa vakavan vaaran kuluttajien terveydelle tai turvallisuudelle, komissio voi tiettyjä ehtoja noudattaen tehdä päätöksen, jonka nojalla jäsenvaltiot velvoitetaan toteuttamaan väliaikaisia toimenpiteitä, joilla pyritään etenkin rajoittamaan tällaisten tuotteiden markkinoille saattamista tai asettamaan markkinoille saattamiselle erityisehtoja, kieltämään tuotteiden saattaminen markkinoille ja toteuttamaan tarvittavia lisätoimenpiteitä sen varmistamiseksi, että kieltoa noudatetaan, taikka vaatimaan tuotteiden palauttamista tai poistamista markkinoilta.

(3)

Tällainen päätös tehdään, kun ilmenee, että jäsenvaltioiden toimintatavat ovat ilmeisen erilaisia sen osalta, kuinka kyseessä oleva vaara poistetaan tai tullaan poistamaan, kun vaaraa ei voida turvallisuusongelman luonteen vuoksi ja ongelman kiireellisyyden edellyttämällä tavalla käsitellä kyseiseen tuotteeseen sovellettavassa yhteisön erityislainsäädännössä säädettyjen muiden menettelyjen mukaisesti ja kun vaara voidaan tehokkaasti torjua ainoastaan toteuttamalla asianmukaisia toimenpiteitä yhteisön tasolla, jotta varmistetaan yhtenäinen ja korkeatasoinen kuluttajien terveyden ja turvallisuuden suoja sekä sisämarkkinoiden asianmukainen toiminta.

(4)

Savukkeensytyttimet ovat jo itsessään vaarallisia tuotteita, koska ne saavat aikaan liekin tai lämpöä ja sisältävät tulenarkaa polttoainetta. Ne aiheuttavat vakavan vaaran lasten käsissä, mistä voi olla seurauksena tulipaloja, vammoja ja jopa kuolemantapauksia. Kun otetaan huomioon savukkeensytyttimien vaarallisuus, markkinoille saatettujen tuotteiden suuri määrä ja ennakoitavat käyttöolosuhteet, savukkeensytyttimien lasten turvallisuudelle aiheuttaman vaaran vakavuutta olisi tarkasteltava suhteessa mahdollisuuteen, että lapset käyttävät niitä leikeissään.

(5)

Saatavilla olevat tiedot savukkeensytyttimillä leikkiviin lapsiin liittyvistä tulipaloista EU:ssa vahvistavat myös, että sytyttimet aiheuttavat vakavia vaaroja. Yhdistyneen kuningaskunnan kauppa- ja teollisuusministeriön helmikuussa 1997 julkaiseman raportin (European research – accidents caused by children under 5 playing with cigarette lighters and matches) mukaan savukkeensytyttimillä ja tulitikuilla leikkivät alle 5-vuotiaat lapset aiheuttivat EU:ssa vuonna 1997 yhteensä noin 1 200 tulipaloa, 260 vammaa ja 20 kuolemantapausta. Tuoreimmat tiedot vahvistavat, että huomattavan suuri osa EU:ssa tapahtuvista vakavista onnettomuuksista ja myös kuolemista johtuu edelleen siitä, että lapset leikkivät savukkeensytyttimillä, jotka eivät ole lapsiturvallisia.

(6)

Australiassa, Kanadassa, Uudessa-Seelannissa ja Amerikan yhdysvalloissa on jo annettu lainsäädäntöä savukkeensytyttimien lapsiturvallisuusvaatimuksista, jotka vastaavat tässä päätöksessä esitettyjä vaatimuksia. Yhdysvalloissa aiheesta tehtiin tutkimus ennen lainsäädännön antamista. Yhdysvaltain kulutustavaroiden turvallisuutta käsittelevän komitean vuonna 1993 esittämän sytyttimiä koskevan säädösehdotuksen mukaan lasten käsiin joutuneet savukkeensytyttimet aiheuttavat Yhdysvalloissa vuosittain yli 5 000 tulipaloa, 1 150 vammaa ja 170 kuolemantapausta.

(7)	Lapsiturvallisuusvaatimus otettiin Yhdysvalloissa käyttöön vuonna 1994. Yhdysvalloissa vuonna 2002 tehty lapsiturvallisuusvaatimuksen tehokkuutta koskeva tutkimus osoitti tulipalojen, vammojen ja kuolemantapausten vähentyneen 60 prosenttia.

(8)	Direktiivin 2001/95/EY 15 artiklalla perustetussa komiteassa jäsenvaltioiden kanssa käydyt neuvottelut ovat osoittaneet, että jäsenvaltioiden toimintatavat ovat ilmeisen erilaisia sen osalta, miten sellaisten savukkeensytyttimien aiheuttama vaara poistetaan, jotka eivät ole lapsiturvallisia.

(9)

Savukkeensytyttimien turvallisuuteen liittyy kaksi teknistä standardia: toinen on eurooppalainen ja kansainvälinen standardi EN ISO 9994:2002 ”Savukkeensytyttimet. Turvallisuusvaatimukset”, jossa määritellään vaatimukset savukkeensytyttimien laadulle, luotettavuudelle ja turvallisuudelle sekä asianmukaiset valmistuksen aikana suoritettavat testimenettelyt mutta joka ei kuitenkaan sisällä lapsiturvallisuusvaatimusta, ja toinen on eurooppalainen standardi EN 13869:2002 ”Savukkeensytyttimet. Lapsiturvallisuus. Turvallisuusvaatimukset ja testausmenetelmät”, jossa määritellään lapsiturvallisuusvaatimukset.

(10)

Komissio julkaisi standardin EN ISO 9994:2002 viitetiedot Euroopan unionin virallisessa lehdessä (2) direktiivin 2001/95/EY 4 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti, minkä pohjalta kyseiseen direktiiviin sisältyvän yleisen turvallisuusvaatimuksen voidaan katsoa täyttyvän tämän standardin kattamien vaarojen osalta. Muutamat jäsenvaltiot katsovat, että komission olisi julkaistava virallisessa lehdessä myös standardin EN 13869:2002 viitetiedot, jotta lapsiturvallisuus voitaisiin ottaa huomioon. Toiset jäsenvaltiot taas katsovat, että standardia EN 13869:2002 olisi ensin tarkistettava perusteellisesti.

(11)

Savukkeensytyttimien lapsiturvallisuutta ja viihteellisten sytyttimien kieltämistä koskevien yhteisön toimenpiteiden puuttuessa jotkin jäsenvaltiot saattavat toteuttaa poikkeavia kansallisia toimenpiteitä. Tällaisten toimenpiteiden käyttöönotto johtaisi kuitenkin väistämättä eritasoiseen suojaan jäsenvaltioissa ja aiheuttaisi esteitä yhteisön sisäiselle savukkeensytytinkaupalle.

(12)

Yhteisössä ei ole annettu erityistä savukkeensytyttimiin sovellettavaa lainsäädäntöä. Kyseessä olevaa vaaraa ei voida turvallisuusongelman luonteen vuoksi ja ongelman kiireellisyyden edellyttämällä tavalla käsitellä tehokkaasti yhteisön erityislainsäädännössä säädettyjen muiden menettelyiden mukaisesti. Sen vuoksi on tehtävä päätös direktiivin 2001/95/EY 13 artiklan mukaisesti.

(13)

Jotta voidaan ottaa huomioon savukkeensytyttimien aiheuttama vakava vaara, varmistaa yhtenäinen ja korkeatasoinen kuluttajien terveyden ja turvallisuuden suoja kaikkialla EU:ssa sekä välttää kaupan esteet, olisi tehtävä väliaikainen päätös direktiivin 2001/95/EY 13 artiklan mukaisesti. Väliaikaisella päätöksellä voitaisiin markkinoille saatettaville savukkeensytyttimille asettaa nopeasti edellytykseksi, että ne ovat lapsiturvallisia. Tällaisella päätöksellä voitaisiin välttää useat vahingot ja kuolemantapaukset odotettaessa pysyvää ratkaisua, jonka olisi perustuttava kansainväliseen yhteisymmärrykseen.

(14)

Tässä päätöksessä esitetyn lapsiturvallisuusvaatimuksen olisi katettava kertakäyttöiset savukkeenkäyttösytyttimet, koska joutuessaan lasten käsiin ne aiheuttavat erityisen suuren väärinkäyttövaaran. Vuonna 1987 Yhdysvalloissa tehty tutkimus (”Harwood-study”) osoittaa, että keskimäärin 96 prosentissa lasten savukkeensytytinleikeistä aiheutuneista onnettomuuksista oli kyse kertakäyttöisistä savukkeensytyttimistä. Vain hyvin harvoissa onnettomuuksissa oli kyse muista kuin kertakäyttöisistä savukkeensytyttimistä eli niin sanotuista luksusluokan ja kalliimman hintaluokan savukkeensytyttimistä: ne on muotoiltu, valmistettu ja saatettu markkinoille tavalla, jolla varmistetaan jatkuva odotettu turvallinen käyttö pitkällä aikavälillä, niillä on kirjallinen takuu ja ne kuuluvat myynninjälkeisten palvelujen piiriin savukkeensytyttimien osien korjaamiseksi tai vaihtamiseksi savukkeensytyttimien käyttöiän ajan, niille on luonteenomaista hienostunut muotoilu ja kalliiden materiaalien käyttö, luksusimago ja alhainen korvattavuus muihin savukkeensytyttimiin nähden sekä jakelu tuotenimen laadun ja luksusimagon mukaisissa myyntipisteissä. Nämä tulokset ovat myös yhdenmukaisia sen tosiseikan kanssa, että arvokkaampia savukkeensytyttimiä, joiden käyttöikä on pidempi, käsitellään huolellisemmin.

(15)

Kaikki savukkeensytyttimet, jotka jollain tavalla muistuttavat yleisesti lapsiin vetoavia tai lasten käyttöön tarkoitettuja esineitä, olisi kiellettävä. Tällaisia savukkeensytyttimiä ovat muun muassa savukkeensytyttimet, jotka muotoilultaan muistuttavat piirroshahmoja, leluja, ampuma-aseita, kelloja, puhelimia, soittimia, ajoneuvoja, ihmiskehoa tai sen osia, eläimiä, elintarvikkeita tai juomia, tai jotka soivat tai joissa on vilkkuvia valoja, liikkuvia esineitä taikka muita tehosteita, eli muuta kuin savukkeensytytintä muistuttavat savukkeensytyttimet, joilla on suuri riski päätyä lasten käsiin.

(16)

Jotta tuottajat voivat helpommin soveltaa savukkeensytyttimien lapsiturvallisuusvaatimusta, on aiheellista viitata eurooppalaisen standardin EN 13869:2002 asianomaisiin eritelmiin, jotta eurooppalaisen standardin täytäntöönpanemiseksi vahvistettujen kansallisten standardien eritelmien mukaisten savukkeensytyttimien voidaan katsoa täyttävän tässä päätöksessä vahvistettava lapsiturvallisuusvaatimus. Myös savukkeensytyttimien, jotka vastaavat asianmukaisia sääntöjä niissä kolmansissa maissa, joissa on voimassa tällä päätöksellä vahvistettavia vaatimuksia vastaavat lapsiturvallisuusvaatimukset, pitäisi katsoa täyttävän tässä päätöksessä vahvistettava lapsiturvallisuusvaatimus.

(17)

Tässä päätöksessä vahvistettavan lapsiturvallisuusvaatimuksen yhdenmukainen ja tehokas täytäntöönpano edellyttää, että tuottaja toimittaa toimivaltaisille viranomaisille pyynnöstä lapsiturvallisuustestiraportit, jotka on laatinut sellaisten akkreditointilaitosten hyväksymä testausviranomainen, jotka ovat kansainvälisten akkreditointiorganisaatioiden jäseniä tai muulla tavoin viranomaisten hyväksymiä kyseisen tehtävän suorittamista varten, tai jotka on laatinut testausviranomainen, joka on tällä päätöksellä vahvistettavia turvallisuusvaatimuksia vastaavia vaatimuksia soveltavan maan viranomaisten hyväksymä tämäntyyppisen testin suorittamista varten. Savukkeensytyttimien tuottajien olisi pyydettäessä toimitettava viipymättä kaikki tarvittavat asiakirjat direktiivin 2001/95/EY 6 artiklalla perustetuille toimivaltaisille viranomaisille. Jos tuottaja ei pysty toimittamaan tällaista asiakirja-aineistoa toimivaltaiselle viranomaiselle tämän asettamassa määräajassa, savukkeensytyttimet olisi vedettävä pois markkinoilta.

(18)

Direktiivin 2001/95/EY 5 artiklan 2 kohdan mukaan jakelijoiden olisi varmistettava osaltaan, että niiden kuluttajille toimittamat savukkeensytyttimet ovat tässä päätöksessä vahvistettavan lapsiturvallisuusvaatimuksen mukaisia. Erityisesti niiden olisi tehtävä yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten kanssa toimittamalla niille pyydettäessä tarvittava asiakirja-aineisto savukkeensytyttimien alkuperän selvittämiseksi.

(19)

Tuottajille olisi myönnettävä tässä päätöksessä säädettyjen toimenpiteiden toteuttamiseksi mahdollisimman lyhyitä siirtymäkausia, jotta voidaan välttää uudet onnettomuudet, minkä yhteydessä otetaan huomioon tekniset rajoitteet ja varmistetaan suhteellisuus. Myös jäsenvaltiot tarvitsevat siirtymäkausia voidakseen varmistaa, että toimenpiteet toteutetaan tehokkaasti, sillä EU:ssa myydään vuosittain suuria määriä savukkeensytyttimiä ja niiden myynnissä käytetään useita erilaisia jakelukanavia. Siksi tuottajien velvoitetta saattaa markkinoille ainoastaan lapsiturvallisia savukkeensytyttimiä olisi alettava soveltaa 10 kuukauden kuluttua tämän päätöksen tiedoksiantamispäivästä, kun taas velvoitetta toimittaa kuluttajille ainoastaan lapsiturvallisia savukkeensytyttimiä olisi alettava soveltaa vuoden kuluttua tällaisten savukkeensytyttimien markkinoille saattamista koskevan kiellon voimaantulosta. Näin ollen jälkimmäinen velvoite otetaan käyttöön, kun tätä päätöstä tarkistetaan vuoden kuluttua sen hyväksymisestä.

(20)

Direktiivin 2001/95/EY 13 artiklan 3 kohdassa kielletään sellaisten vaarallisten tuotteiden vienti yhteisöstä, joista on tehty päätös. Kun savukkeensytytinmarkkinoiden rakennetta tarkastellaan tuottajien maailmanlaajuisen lukumäärän, viennin ja tuonnin määrän sekä markkinoiden maailmanlaajuistumisen näkökulmasta, vientikielto ei parantaisi kuluttajansuojaa kolmansissa maissa, jotka eivät sovella lapsiturvallisuusvaatimusta, koska EU:n vientituotteet korvattaisiin EU:n ulkopuolella valmistetuilla savukkeensytyttimillä, jotka eivät ole lapsiturvallisia. Siksi 13 artiklan 3 kohdan soveltamista olisi lykättävä, kunnes hyväksytään lapsiturvallisuutta koskeva kansainvälinen standardi. Tämän ei kuitenkaan pitäisi rajoittaa toimien toteuttamista kolmansissa maissa, joissa on voimassa lapsiturvallisuusvaatimuksia.

(21)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 2001/95/EY 15 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Tässä päätöksessä tarkoitetaan

’savukkeensytyttimellä’ käsikäyttöistä liekin aikaan saavaa laitetta, joka toimii polttoaineella ja jota käytetään tavallisesti savukkeiden, sikarien ja piippujen tarkoitukselliseen sytyttämiseen ja jota voidaan oletettavasti käyttää sellaisten materiaalien kuin paperin, kynttilöiden ja lyhtyjen sytyttämiseen ja jossa on sisäänrakennettu polttoainesäiliö, olipa se uudelleentäytettävä tai ei.

Rajoittamatta tämän päätöksen 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua muiden kuin savukkeensytytintä muistuttavien savukkeensytyttimien markkinoille saattamisen kieltämistä tämä määritelmä ei kata uudelleentäytettäviä savukkeensytyttimiä, joiden osalta tuottajat pyydettäessä toimittavat viipymättä toimivaltaisille viranomaisille tarvittavan asiakirja-aineiston sen osoittamiseksi, että savukkeensytyttimet on muotoiltu, valmistettu ja saatettu markkinoille tavalla, jolla varmistetaan jatkuva odotettu turvallinen käyttö vähintään viiden vuoden käyttöiän ajan, ja että ne ovat korjattavissa ja täyttävät kaikki seuraavat vaatimukset:

—	tuottajalta on saatu kirjallinen takuu vähintään kahdeksi vuodeksi kullekin savukkeensytyttimelle Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/44/EY (3) mukaisesti,

—	savukkeensytyttimet voidaan käytännössä korjata ja täyttää turvallisesti uudelleen koko käyttöiän ajan, mukaan luettuna erityisesti sytytysjärjestelmä, joka on korjattavissa,

—	osat, jotka eivät ole kuluvia osia mutta jotka todennäköisesti kuluvat loppuun tai menevät rikki jatkuvassa käytössä takuuajan jälkeen, voidaan vaihtaa tai korjata hyväksytyssä tai erikoistuneessa myynninjälkeisten palvelujen keskuksessa Euroopan unionissa;

2.	’muulla kuin savukkeensytytintä muistuttavalla savukkeensytyttimellä’ kaikkia savukkeensytyttimiä, jotka määritellään eurooppalaisen standardin EN 13869:2002 kohdan 3.2 eritelmissä;

’lapsiturvallisella savukkeensytyttimellä’ sytytintä, joka on muotoiltu ja valmistettu niin, ettei alle 51 kuukauden ikäinen lapsi tavallisissa tai kohtuudella ennakoitavissa käyttöolosuhteissa pysty käyttämään sitä, esimerkiksi käyttöön tarvittavan voiman, savukkeensytyttimen muotoilun, sytytysjärjestelmän suojan tai sytyttämisen edellyttämien toimintojen monimutkaisuuden tai järjestyksen vuoksi;

Lapsiturvallisiksi katsotaan savukkeensytyttimet, jotka noudattavat

a)	kansallisia standardeja, joilla pannaan täytäntöön eurooppalainen standardi EN 13869:2002, siltä osin kuin se koskee muita kuin kyseisen standardin kohdissa 3.1, 3.4 ja 5.2.3 mainittuja eritelmiä;

b)	tässä päätöksessä vahvistettavia lapsiturvallisuusvaatimuksia vastaavia vaatimuksia soveltavien kolmansien maiden asianmukaisia sääntöjä;

4.	’kertakäyttöisen savukkeensytyttimen mallilla’ saman tuottajan savukkeensytyttimiä, jotka eivät eroa toisistaan muotoilun tai muun ominaisuuden suhteen tavalla, joka voi vaikuttaa lapsiturvallisuuteen;

’lapsiturvallisuustestillä’ tietynmallisten savukkeensytyttimien lapsiturvallisuutta mittaavaa järjestelmällistä testiä savukkeensytyttimien näytekappaleelle, ja erityisesti testiä, joka suoritetaan noudattaen kansallisia standardeja, joilla otetaan käyttöön standardi EN 13869:2002, siltä osin kuin se koskee muita kuin kyseisen standardin kohdissa 3.1, 3.4 ja 5.2.3 mainittuja eritelmiä, tai noudattaen testivaatimuksia, jotka sisältyvät tässä päätöksessä vahvistettavia lapsiturvallisuusvaatimuksia vastaavia vaatimuksia soveltavien kolmansien maiden asianmukaisiin sääntöihin;

6.	’tuottajalla’ direktiivin 2001/95/EY 2 artiklan e kohdassa annettua määritelmää;

7.	’jakelijalla’ direktiivin 2001/95/EY 2 artiklan f kohdassa annettua määritelmää.

2 artikla

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki savukkeensytyttimet, jotka saatetaan markkinoille kymmenen kuukauden kuluttua tämän päätöksen tiedoksiantamispäivästä, ovat lapsiturvallisia.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetusta päivästä alkaen jäsenvaltioiden on kiellettävä muiden kuin savukkeensytytintä muistuttavien savukkeensytyttimien saattaminen markkinoille.

3 artikla

1. Jäsenvaltiot on vaadittava kymmenen kuukauden kuluttua tämän päätöksen tiedoksiantamispäivästä, että tuottajat savukkeensytyttimien markkinoille saattamisen ehtona

säilyttävät kunkin savukkeensytyttimen mallin osalta lapsiturvallisuustestiraportin ja testatun savukkeensytyttimen mallin näytekappaleet ja toimittavat ne pyynnöstä viipymättä direktiivin 2001/95/EY 6 artiklassa tarkoitetuille toimivaltaisille viranomaisille todisteina siitä, että markkinoille saatettava savukkeensytyttimen malli on lapsiturvallinen;

b)	todistavat pyynnöstä toimivaltaisille viranomaisille, että kunkin markkinoille saatettavan erän kaikki savukkeensytyttimet ovat testatun mallin mukaisia, ja toimittavat pyynnöstä viranomaisille todistamista tukevan testaus- ja valvontaohjelmaa koskevan asiakirja-aineiston;

valvovat jatkuvasti asianmukaisten testimenetelmien avulla, että savukkeensytyttimet ovat lapsiturvallisuuden varmistamiseksi käyttöön otettujen teknisten ratkaisujen mukaisia, sekä pitävät toimivaltaisten viranomaisten saatavilla tuotantorekisterit, joiden avulla voidaan osoittaa, että kaikki valmistetut savukkeensytyttimet ovat testatun mallin mukaisia;

d)	säilyttävät ja toimittavat pyynnöstä toimivaltaisille viranomaisille viipymättä uuden lapsiturvallisuustestiraportin, jos savukkeensytyttimen malliin tehdään muutoksia, joiden vuoksi malli ei enää täytä tämän päätöksen vaatimuksia.

2. Jotta savukkeensytyttimien tuottajien jäljitettävyys voidaan varmistaa kautta jakeluketjun, jäsenvaltioiden on vaadittava kymmenen kuukauden kuluttua tämän päätöksen tiedoksiantamispäivästä jakelijoita säilyttämään ja toimittamaan pyynnöstä viipymättä viranomaisille asiakirja-aineiston, jonka avulla voidaan selvittää niiden kaikkien henkilöiden henkilötiedot, joilta ne ovat vastaanottaneet savukkeensytyttimiä markkinoille saatettavaksi.

3. Savukkeensytyttimet, joiden osalta tuottajat ja jakelijat eivät toimita toimivaltaisille viranomaisille 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua asiakirja-aineistoa näiden asettamassa määräajassa, on vedettävä pois markkinoilta.

4 artikla

1. Edellä 3 artiklassa tarkoitettuihin lapsiturvallisuustestiraportteihin on sisällyttävä muun muassa

a)	tuottajan – savukkeensytyttimiä maahan tuotaessa myös tuojan – nimi, osoite ja päätoimipaikka tämän sijaintipaikasta riippumatta;

täydellinen kuvaus savukkeensytyttimestä, mukaan luettuina koko, muoto, paino, polttoaine, polttoainesäiliön vetoisuus, sytytysmekanismi, lapsiturvalliset osat, muotoilu, tekniset ratkaisut ja muut ominaisuudet, jotka tekevät savukkeensytyttimestä lapsiturvallisen tämän päätöksen määritelmien ja vaatimusten mukaisesti. Erityisesti on annettava yksityiskohtainen kuvaus kaikista mitoista, savukkeensytyttimen käyttämiseen tarvittavasta voimasta tai muista ominaisuuksista, jotka voivat vaikuttaa savukkeensytyttimen lapsiturvallisuuteen, mukaan luettuna tuottajan hyväksymät toleranssirajat kullekin tällaiselle ominaisuudelle;

c)	yksityiskohtainen kuvaus testeistä ja saaduista tuloksista, testipäivämäärät, testien suorituspaikka, testit suorittaneen organisaation nimi sekä kyseisen organisaation kelpoisuus ja valtuudet suorittaa kyseiset testit;

d)	sen paikan osoite, jossa savukkeensytyttimiä valmistetaan tai on valmistettu;

e)	paikka, jossa tässä päätöksessä edellytettyä asiakirja-aineistoa säilytetään;

f)	viitetiedot testausviranomaisen hyväksymisestä tai tunnustamisesta.

2. Edellä 3 artiklassa tarkoitettujen lapsiturvallisuustestiraporttien laatimisesta vastaavat

testausviranomaiset, jotka täyttävät standardissa EN ISO/IEC 17025:2005 ”Testaus- ja kalibrointilaboratorioiden pätevyys. Yleiset vaatimukset” vahvistetut vaatimukset ja jotka kansainvälinen akkreditointiorganisaatio ILAC (International Laboratory Accreditation Cooperation) on hyväksynyt suorittamaan savukkeensytyttimien lapsiturvallisuustestejä tai jotka muulla tavoin ovat saaneet jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten hyväksynnän kyseistä tehtävää varten; tai

b)	testausviranomaiset, joiden lapsiturvallisuustestiraportit on hyväksynyt sellainen maa, jossa savukkeensytyttimiin sovelletaan lapsiturvallisuusvaatimuksia, jotka vastaavat tässä päätöksessä vahvistettuja vaatimuksia.

Komissio julkaisee tiedoksi luettelon a ja b alakohdassa tarkoitetuista testausviranomaisista sekä saattaa luettelon tarvittaessa ajan tasalle.

5 artikla

Direktiivin 2001/95/EY 13 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua kieltoa ei sovelleta.

6 artikla

1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tämän päätöksen noudattamisen edellyttämät toimenpiteet neljän kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksiantamispäivästä ja julkaistava kyseiset toimenpiteet. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

2. Tätä päätöstä sovelletaan kaksitoista kuukautta päätöksen tiedoksiantamispäivästä.

3. Komissio päättää pysyvän toimenpiteen laatimisesta saatavan kokemuksen ja aikaansaadun edistyksen perusteella, onko tarpeen pidentää tämän päätöksen voimassaoloa lisäkausien ajaksi tai muuttaa tätä päätöstä, erityisesti 1 artiklan 1 kohtaa, 1 artiklan 3 kohtaa ja 4 artiklaa, tai poistaa 5 artiklassa tarkoitettu keskeyttäminen. Varsinkin 1 artiklan 3 kohdan osalta komissio päättää, voidaanko muita kansainvälisiä standardeja, kansallisia sääntöjä tai standardeja taikka muita teknisiä eritelmiä – erityisesti sellaisia eritelmiä, jotka koskevat vaihtoehtoisia menetelmiä tai savukkeensytyttimien lapsiturvallisuuden määrittelykriteereitä – tunnustaa tässä päätöksessä vahvistettavaa lapsiturvallisuusvaatimusta vastaaviksi. Tässä kohdassa tarkoitetut päätökset tehdään direktiivin 2001/95/EY 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

4. Komissio antaa yleisestä tuoteturvallisuudesta annetun direktiivin 2001/95/EY 10 artiklassa tarkoitetun toimintakehyksen puitteissa ohjeita tämän päätöksen käytännön soveltamisen helpottamiseksi ennen määräaikaa, johon mennessä jäsenvaltioiden on pantava tämä päätös täytäntöön.

7 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 11 päivänä toukokuuta 2006.

Komission puolesta

Markos KYPRIANOU

Komission jäsen

(1) EYVL L 11, 15.1.2002, s. 4.

(2) EUVL C 100, 24.4.2004, s. 20.

(3) EYVL L 171, 7.7.1999, s. 12.

		ISSN 1725-261X
Euroopan unionin virallinen lehti		L 198

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	49. vuosikerta 20. heinäkuu 2006

Sisältö		I Säädökset, jotka on julkaistava	Sivu
		Komission asetus (EY) N:o 1108/2006, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2006, tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	1
	*	Komission asetus (EY) N:o 1109/2006, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2006, asetuksesta (EY) N:o 1623/2000 poikkeamisesta viinivuonna 2005/2006 viinien toimittamista tislaamoihin ja viinien tislausta koskevien määräaikojen osalta	3
		Komission asetus (EY) N:o 1110/2006, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2006, Botswanasta, Keniasta, Madagaskarista, Swazimaasta, Zimbabwesta ja Namibiasta peräisin olevien naudanliha-alan tuotteiden tuontitodistuksista	4
		Komission asetus (EY) N:o 1111/2006, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2006, sokerialan tuotteiden tuontitodistusten myöntämiseen tariffikiintiöissä ja etuuskohtelusopimusten mukaisesti sovellettavasta myöntämiskertoimesta	6
		Komission asetus (EY) N:o 1112/2006, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2006, valkosipulin tuontitodistusten myöntämisestä 1 päivän syyskuuta ja 30 päivän marraskuuta 2006 väliseksi vuosineljännekseksi	9
	*	Komission direktiivi 2006/65/EY, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2006, kosmeettisia valmisteita koskevan neuvoston direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteiden II ja III mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen ( 1 )	11

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmannen maan koodi (1)	Tuonnin kiinteä arvo
0702 00 00	096	42,0
0702 00 00	999	42,0
0707 00 05	052	115,6
0707 00 05	999	115,6
0709 90 70	052	85,2
0709 90 70	999	85,2
0805 50 10	052	61,1
	388	60,0
	524	53,9
	528	54,8
	999	57,5
0808 10 80	388	89,0
	400	100,3
	404	83,4
	508	90,8
	512	86,8
	524	45,3
	528	72,4
	720	103,6
	804	107,1
	999	86,5
0808 20 50	388	95,5
	512	92,8
	528	84,6
	720	37,7
	804	120,7
	999	86,3
0809 10 00	052	118,8
0809 10 00	999	118,8
0809 20 95	052	296,1
	400	457,9
	404	426,8
	999	393,6
0809 30 10, 0809 30 90	052	167,7
0809 30 10, 0809 30 90	999	167,7
0809 40 05	052	60,3
	624	135,5
	999	97,9

Botswana:	16 759 t,
Kenia:	142 t,
Madagaskar:	7 579 t,
Swazimaa:	3 363 t,
Zimbabwe:	9 100 t,
Namibia:	8 802 t.

	II Säädökset, joita ei tarvitse julkaista
	Neuvosto
*	Neuvoston päätös, tehty 29 päivänä toukokuuta 2006, energiayhteisön perustamissopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta	15
	Energiayhteisön perustamissopimus	18
	Komissio
*	Komission päätös, tehty 14 päivänä heinäkuuta 2006, Newcastlen tautiin liittyvistä suojatoimenpiteistä Romaniassa tehdyn päätöksen 2006/264/EY muuttamisesta (tiedoksiannettu numerolla K(2006) 3167) ( 1 )	38
*	Komission päätös, tehty 11 päivänä toukokuuta 2006, jäsenvaltioiden velvoittamisesta toteuttamaan toimia markkinoille saatettavien savukkeensytyttimien lapsiturvallisuuden varmistamiseksi ja muiden kuin savukkeensytytintä muistuttavien savukkeensytyttimien markkinoille saattamisen kieltämiseksi (tiedoksiannettu numeroilla K(2006) 1887 ja K(2006) 1887 COR) (Tämä teksti kumoaa ja korvaa Euroopan unionin virallisessa lehdessä L 197, 19. heinäkuuta 2006, s. 9, julkaistun tekstin) ( 1 )	41