ISSN 1725-261X

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 139

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

49. vuosikerta
25. toukokuu 2006


Sisältö

 

II   Säädökset, joita ei tarvitse julkaista

Sivu

 

 

EUROOPAN TALOUSALUE

 

 

EFTAn valvontaviranomainen

 

*

EFTAn valvontaviranomaisen päätös N:o 262/02/KOL, tehty 18 päivänä joulukuuta 2002, kolmannestakymmenennestäviidennestä muutoksesta menettelysääntöihin ja aineellisiin sääntöihin valtiontukien alalla ottamalla käyttöön hukkakustannuksiin liittyvien valtiontukien analysointimenetelmien uudet suuntaviivat

1

 

*

EFTAn valvontaviranomaisen päätös N:o 263/02/KOL, tehty 18 päivänä joulukuuta 2002, valtiontukea koskevien menettelysääntöjen ja aineellisten sääntöjen muuttamisesta 36. kerran lisäämällä uusi luku 26A: Monialaiset puitteet alueellisesta tuesta suurille investointihankkeille

8

 

*

EFTAn valvontaviranomaisen päätös N:o 264/02/KOL, tehty 18 päivänä joulukuuta 2002, valtiontukea koskevien menettelysääntöjen ja aineellisten sääntöjen muuttamisesta 37. kerran lisäämällä uusi luku 22: Pelastamis- ja rakenneuudistustuki sekä sulkemistuki terästeollisuudelle

24

 

*

EFTAn valvontaviranomaisen päätös N:o 196/03/KOL, tehty 5 päivänä marraskuuta 2003, valtiontukea koskevien menettelysääntöjen ja aineellisten sääntöjen muuttamisesta 38. kerran lisäämällä uusi luku 9B: Kantelut – lomake oletettua sääntöjenvastaista valtiontukea koskevien kantelujen tekemiseksi

28

 

*

EFTAn valvontaviranomaisen päätös N:o 197/03/KOL, tehty 5 päivänä marraskuuta 2003, valtiontukea koskevien menettelysääntöjen ja aineellisten sääntöjen muuttamisesta 39. kerran lisäämällä uusi luku 34: Sääntöjenvastaisesti myönnetyn tuen takaisinperinnässä sovellettavat viite- ja diskonttokorot sekä korkotaso

33

 

*

EFTAn valvontaviranomaisen päätös N:o 195/04/KOL, tehty 14 päivänä heinäkuuta 2004, valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamisesta tehdyn EFTA-valtioiden sopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan II osan 27 artiklassa tarkoitetuista täytäntöönpanosäännöksistä

37

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


II Säädökset, joita ei tarvitse julkaista

EUROOPAN TALOUSALUE

EFTAn valvontaviranomainen

25.5.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 139/1


EFTAN VALVONTAVIRANOMAISEN PÄÄTÖS

N:o 262/02/KOL,

tehty 18 päivänä joulukuuta 2002,

kolmannestakymmenennestäviidennestä muutoksesta menettelysääntöihin ja aineellisiin sääntöihin valtiontukien alalla ottamalla käyttöön hukkakustannuksiin liittyvien valtiontukien analysointimenetelmien uudet suuntaviivat

EFTAN VALVONTAVIRANOMAINEN, joka

OTTAA HUOMIOON Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (1) ja erityisesti sen 61—63 artiklan,

OTTAA HUOMIOON Eftan jäsenvaltioiden välisen, valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamista koskevan sopimuksen (2) ja erityisesti sen pöytäkirjassa 3 olevan 24 ja 1 artiklan,

SEKÄ KATSOO SEURAAVAA:

Eftan valvontaviranomainen varmistaa valvontaviranomaisesta ja tuomioistuimesta tehdyn sopimuksen 24 artiklan nojalla valtiontukea koskevien ETA-sopimuksen määräysten soveltamisen.

Valvontaviranomaisesta ja tuomioistuimesta tehdyn sopimuksen 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla Eftan valvontaviranomainen antaa tiedonantoja ja suuntaviivoja asioista, joita ETA-sopimus koskee, jos valvontaviranomaisesta ja tuomioistuimesta tehdyssä sopimuksessa nimenomaisesti näin määrätään tai jos Eftan valvontaviranomainen pitää sitä tarpeellisena.

Eftan valvontaviranomainen (3) palauttaa mieleen 19 päivänä tammikuuta 1994 hyväksymänsä valtiontukea koskevat menettelysäännöt ja aineelliset säännöt (4).

Euroopan komissio antoi 26 päivänä heinäkuuta 2001 tiedonannon periaatteista, joiden mukaisesti komissio analysoi hukkakustannuksiin liittyvää valtiontukea sähköalalla (5).

Kyseinen tiedonanto on merkityksellinen myös Euroopan talousalueen kannalta.

ETA:n valtiontukisääntöjen yhtenäinen soveltaminen on taattava koko Euroopan talousalueella.

ETA-sopimuksen liitteen XV lopussa olevaan lukuun ”Yleistä” kuuluvan II kohdan mukaan Eftan valvontaviranomaisen on tasapuolisten kilpailuedellytysten säilyttämiseksi ja Euroopan yhteisöjen komissiota kuultuaan hyväksyttävä oikeudellisia asiakirjoja, jotka vastaavat komission antamia asetuksia.

Eftan valvontaviranomainen on kuullut Euroopan komissiota.

Eftan valvontaviranomainen on kuullut Eftan jäsenvaltioita 19 päivänä lokakuuta 2001 järjestetyssä monenvälisessä kokouksessa,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1.

Muutetaan valtiontuen suuntaviivoja lisäämällä niihin uusi luku 21, Hukkakustannuksiin liittyvien valtiontukien analysointimenetelmät. Uusi luku on tämän päätöksen liitteessä I.

2.

Päätös annetaan tiedoksi Eftan jäsenvaltioille lähettämällä niille jäljennös tästä päätöksestä ja sen liitteestä I. Kyseisiä valtioita pyydetään ilmaisemaan ehdotettujen aiheellisten toimenpiteiden hyväksyntä (21.4 kohdan 5 alakohdan c alakohdan raportointivelvollisuus) liitteen I mukaisesti 20 työpäivän kuluessa kirjeen vastaanottamisesta.

3.

Päätös annetaan tiedoksi Euroopan komissiolle ETA-sopimuksen pöytäkirjassa 27 olevan d alakohdan mukaisesti lähettämällä sille jäljennös tästä päätöksestä ja sen liitteestä I.

4.

Päätös ja sen liite I julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisen lehden ETA-osastossa ja ETA-täydennysosassa, kun Eftan jäsenvaltiot ovat ilmaisseet hyväksyntänsä ehdotetuille aiheellisille toimenpiteille.

5.

Tämä päätös on todistusvoimainen englannin kielellä.

Tehty Brysselissä, 18 päivänä joulukuuta 2002.

Eftan valvontaviranomaisen puolesta

Einar M. BULL

Puheenjohtaja

Hannes HAFSTEIN

Kollegion Jäsen


(1)  Jäljempänä ”ETA-sopimus”.

(2)  Jäljempänä ”valvontaviranomaisesta ja tuomioistuimesta tehty sopimus”.

(3)  Julkaistu EYVL:ssä L 231, 3.9.1994, ETA-täydennysosa N:o 32.

(4)  Jäljempänä ”valtiontuen suuntaviivat”.

(5)  Tiedonanto on komission verkkosivuilla osoitteessa:

http://europa.eu.int/comm/competition/state_aid/legislation/stranded_costs/en.pdf


LIITE

”21.   HUKKAKUSTANNUKSIIN LIITTYVIEN VALTIONTUKIEN ANALYSOINTIMENETELMÄT

21.1.   JOHDANTO

(1)

Sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä 19 päivänä joulukuuta 1996 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 96/92/EY (1) (jäljempänä ’direktiivi’ tai ’direktiivi 96/92/EY’) säädetään periaatteet Euroopan sähköteollisuuden kilpailulle avaamiselle.

(2)

Edellä mainittu direktiivi sisällytettiin ETA-sopimukseen tehdyllä ETA:n sekakomitean päätöksellä N:o 168/1999 (2).

(3)

Asteittaisen siirtymisen erittäin rajoitetusta kilpailusta todelliseen kilpailuun ETA:n tasolla tulee tapahtua hyväksytyin taloudellisin edellytyksin, jolloin otetaan huomioon sähköteollisuuden erityispiirteet. Tämä on otettu jo laajalti huomioon itse direktiivissä.

(4)

Joihinkin erikoistapauksiin liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi Eftan jäsenvaltioille annetaan direktiivin 24 artiklassa mahdollisuus siirtää tiettyjen direktiivin säännösten täytäntöönpano tilapäisesti myöhempään ajankohtaan. Valtiontukijärjestelmät, joiden tarkoituksena on tarjota sähköalan yrityksille hyvät lähtökohdat totuttautua kilpailun aloittamiseen, eivät kuulu 24 artiklassa säädettyjen poikkeusten soveltamisalaan.

(5)

Näiden suuntaviivojen tarkoituksena on määritellä tapa, jolla valvontaviranomainen aikoo soveltaa direktiivin 96/92/EY nojalla ETA-sopimuksen määräyksiä näihin valtiontukiin. Suuntaviivoilla ei rajoiteta muihin puitteisiin, suuntaviivoihin tai tiedonantoihin perustuvien valtiontukisääntöjen soveltamista. Valvontaviranomainen hyväksyy myös jatkossa aluetuet ja ympäristönsuojeluun myönnettävät tuet voimassa olevien suuntaviivojen mukaisesti. Lisäksi tukia, joita ei voida hyväksyä ETA-sopimuksen 61 artiklan nojalla, voidaan tarvittaessa tarkastella ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdan kannalta.

21.2.   SIIRTYMÄKAUDEN TOIMENPITEET JA VALTIONTUET

(1)

Direktiivin 96/92/EY 24 artiklassa, sellaisena kuin se on mukautettuna 26 päivänä marraskuuta 1999 tehdyn ETA:n sekakomitean päätöksen N:o 168/1999 1 artiklan i alakohdalla, säädetään, että valvontaviranomainen voi sallia väliaikaiset poikkeukset direktiivistä siirtymäkauden ajan (3):

’Efta-valtiot, joissa ennen 26 päivää marraskuuta 1999 tehdyn ETA:n sekakomitean päätöksen N:o 168/1999 voimaantuloa annettuja sitoumuksia tai toimintaa koskevia takeita ei voida täyttää kyseisen päätöksen säännösten vuoksi, voivat hakea siirtymäkausijärjestelyitä 24 artiklan 1 ja 2 kohdan nojalla. Siirtymäkautta koskevista hakemuksista on ilmoitettava Eftan valvontaviranomaiselle kuuden kuukauden kuluessa 26 päivänä marraskuuta 1999 tehdyn ETA:n sekakomitean päätöksen N:o 168/1999 voimaantulosta.’

(2)

Valvontaviranomainen katsoo, että päätöksillä, jotka se tekee direktiivin 24 artiklan nojalla, voidaan myöntää lupa siirtymäkauden järjestelyiden soveltamiseen vain siinä tapauksessa, että komissio on havainnut, että Eftan jäsenvaltioiden kyseisen artiklan mukaisesti ilmoittamat toimenpiteet ovat ristiriidassa direktiivin IV, V, VI ja VII luvun säännösten kanssa. Valvontaviranomaisella on direktiivin 24 artiklan nojalla oikeus myöntää poikkeuksia vain kyseisten lukujen säännöksistä.

(3)

Eftan jäsenvaltion luomat maksujärjestelmät, joiden tarkoituksena on korvata rahaston välityksellä sellaisista sitoumuksista ja takeista aiheutuvat kustannukset, joita ei voida täyttää päätöksen N:o 168/1999 säännösten vuoksi, eivät näin ollen ole toimenpiteitä, joihin sisältyvät siirtymäkauden järjestelyt valvontaviranomainen voisi hyväksyä direktiivin 96/92/EY 24 artiklan nojalla, sillä ne eivät edellytä poikkeuksen myöntämistä kyseisistä direktiivin luvuista. Tällaiset toimenpiteet saatetaan sitä vastoin luokitella ETA-sopimuksen 61 artiklan sekä valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamisesta tehdyn Eftan jäsenvaltioiden sopimuksen 3 pöytäkirjan mukaiseksi valtiontueksi.

(4)

Suuntaviivoissa selostetaan, kuinka valvontaviranomainen aikoo soveltaa ETA-sopimuksen valtiontukisääntöjä tukitoimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on korvata siitä aiheutuvat kustannukset, että sitoumuksia tai takeita ei voida enää täyttää päätöksen N:o 168/1999 vuoksi. Suuntaviivoissa ei käsitellä toimenpiteitä, joita ei voida luokitella ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa mielessä valtiontueksi.

21.3.   TUKIKELPOISTEN HUKKAKUSTANNUSTEN MÄÄRITELMÄ

(1)

Tällaisia sitoumuksia tai toimintaa koskevia takeita kutsutaan yleensä hukkakustannuksiksi (stranded costs). Sitoumuksia ja toimintaa koskevia takeita voidaan antaa monissa eri muodoissa: pitkäaikaisina ostosopimuksina, investointeina, jotka on toteutettu markkinoita koskevien epäsuorien tai suorien takeiden turvin, muuhun kuin tavanomaiseen toimintaan kohdistettuina investointeina jne. Jotta sitoumukset tai takeet luokiteltaisiin tukikelpoisiksi hukkakustannuksiksi, jotka valvontaviranomainen voi hyväksyä, on varmistuttava siitä, että ne täyttävät seuraavat vaatimukset:

(a)

Sitoumukset tai toimintaa koskevat takeet, jotka saattavat aiheuttaa hukkakustannuksia, on annettu ennen kuin päätös N:o 168/1999 tuli voimaan 27 päivänä marraskuuta 1999.

(b)

Sitoumusten tai takeiden todellinen määrä ja voimassaoloaika määritetään niiden säännösten ja sopimusten mukaisesti, joiden perusteella ne on myönnetty, sekä sen sääntelykehyksen mukaisesti, jonka soveltamisalaan ne kuuluivat myöntämishetkellä.

(c)

Sitoumusten ja toimintaa koskevien takeiden on oltava sellaisia, ettei niitä enää voida täyttää direktiivin 96/92/EY säännösten takia. Jotta sitoumukset tai takeet katsottaisiin hukkakustannuksiksi, niiden on siten muututtava direktiivin vaikutuksesta taloudellisesti epäedullisiksi ja vaikutettava tuntuvasti kohdeyrityksen kilpailukykyyn. Tällaisessa tilanteessa yrityksen on tehtävä kirjanpitoon vientejä (esimerkiksi varauksia) sitoumusten tai takeiden vaikutusten ennakoimiseksi.

Sitäkin suuremmalla syyllä voidaan todeta, että kun kyseiset sitoumukset tai takeet voisivat vaarantaa kyseisten yritysten elinkelpoisuuden ilman tukea tai siirtymäkauden toimenpiteitä, sitoumusten tai takeiden katsotaan täyttävän edellisessä kappaleessa mainitut ehdot.

Sitoumusten tai takeiden vaikutuksia kyseessä olevien yritysten kilpailukykyyn ja elinkelpoisuuteen arvioidaan konsernintasolla. Jotta sitoumukset tai takeet katsottaisiin hukkakustannuksiksi, on voitava osoittaa, että päätöksen N:o 168/1999 voimaantulon ja vaikeuksien, joita kyseisillä yrityksillä on sitoumusten tai takeiden täyttämisessä tai niistä kiinni pitämisessä, välillä on syy-seuraus-suhde. Osoittaakseen tämän syy-seuraus-suhteen valvontaviranomainen ottaa huomioon varsinkin sähkön hinnan laskun tai kyseisten yritysten markkinaosuuden supistumisen. Sitoumuksia tai takeita, joiden täyttäminen ei riipu päätöksen N:o 168/1999 voimaantulosta, ei katsota hukkakustannuksiksi.

(d)

Sitoumusten tai takeiden on oltava peruuttamattomia. Jos yrityksellä on mahdollisuus peruuttaa sitoumukset tai takeet maksua vastaan tai muuttaa niitä, se on otettava huomioon tukikelpoisten hukkakustannusten laskemisessa.

(e)

Sitoumuksia tai takeita, jotka annetaan samaan konserniin kuuluvien yritysten välillä, ei voida periaatteessa katsoa hukkakustannuksiksi.

(f)

Hukkakustannukset ovat taloudellisia kustannuksia, joiden on vastattava niiden lähtökohtana olevien sitoumusten tai takeiden mukaisesti tehtyjä tai tehtäviä todellisia investointeja. Kiinteämääräisten arvioiden esittämistä ei siten periaatteessa voida hyväksyä, paitsi jos voidaan osoittaa, että arviot vastaavat todellista taloudellista tilannetta.

(g)

Hukkakustannuksiin ei saa laskea mukaan niiden aiheuttajina oleviin sitoumuksiin tai takeisiin liittyviä tuloja, voittoja tai arvonnousua.

(h)

Hukkakustannusten arvioinnissa ei saa ottaa huomioon maksettuja tai myöhemmin maksettavia tukia niiden omaisuuserien osalta, joita hukkakustannukset koskevat. Erityisesti silloin, kun sitoumus tai toimintaa koskeva tae koskee investointia, johon on myönnetty valtiontukea, tuen arvo on vähennettävä kyseisestä sitoumuksesta tai takeesta mahdollisesti aiheutuvista hukkakustannuksista.

(i)

Jos hukkakustannukset aiheutuvat sitoumuksista tai takeista, joita on vaikea täyttää päätöksen N:o 168/1999 takia, tukikelpoisten hukkakustannusten laskennassa on otettava huomioon kansallisten ja yhteisten sähkömarkkinoiden talouden ja kilpailuolosuhteiden todellinen kehittyminen. Erityisesti silloin, kun sitoumukset tai takeet voisivat aiheuttaa hukkakustannuksia sähkön hintojen odotettavissa olevan laskun takia, kyseisten hukkakustannusten laskentaperusteena on käytettävä sähkön hintakehitystä.

(j)

Kustannukset, jotka on katettu ennen päätöksen N:o 168/1999 saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, eivät voi muodostaa hukkakustannuksia. Varaukset tai omaisuuseriä koskevat poistot, jotka on kirjattu yritysten taseeseen päätöksen odotettavissa olevien vaikutusten ottamiseksi huomioon, voivat kuitenkin vastata hukkakustannuksia.

(k)

Tukikelpoiset hukkakustannukset eivät saa ylittää vähimmäismäärää, joka on tarpeen, jotta kyseiset yritykset voisivat myös jatkossa täyttää sitoumukset tai takeet, joiden täyttämisen päätös N:o 168/1999 (4) vaaransi, tai pitää niistä kiinni. Hukkakustannukset on tästä syystä laskettava kyseisten yritysten kannalta taloudellisimman ratkaisun perusteella (lähtökohdaksi otetaan tilanne, jossa tukea ei myönnetä). Tämä voidaan toteuttaa erityisesti jättämällä hukkakustannuksia aiheuttavat sitoumukset tai takeet laskelmien ulkopuolelle tai luopumalla kokonaan tai osittain hukkakustannuksia aiheuttavista omaisuuseristä (jos tämä ei ole ristiriidassa kyseisten sitoumusten tai takeiden periaatteiden kanssa).

(l)

Kustannuksia, joita joillekin yrityksille voi aiheutua direktiivin 26/92/EY 26 artiklassa säädetyn määräajan (26.11.2006) jälkeen, ei periaatteessa voida katsoa käytettyjen analysointimenetelmien mukaisiksi hukkakustannuksiksi (5). Mikäli tarpeen, valvontaviranomainen voi kuitenkin ottaa nämä sitoumukset tai takeet tarkoituksenmukaisena ajankohtana huomioon ja katsoa ne tarvittaessa yhteisten sähkömarkkinoiden avaamisen seuraavan vaiheen mukaisiksi hukkakustannuksiksi.

(m)

Niiden Eftan jäsenvaltioiden osalta, jotka avaavat markkinansa kilpailulle ETA:n sekakomitean päätöksessä N:o 168/1999 säädettyä aikataulua nopeammin, komissio voi hyväksyä tämän analysointimenetelmän mukaisiksi hukkakustannuksiksi kustannukset, joita joillekin yrityksille voi aiheutua direktiivin 96/92/EY 26 artiklassa säädetyn määräajan jälkeen, jos kyseiset kustannukset aiheutuvat sitoumuksista tai takeista, jotka vahvistavat 21.3 kohdan a—l alakohdissa mainitut perusteet, ja kustannukset rajoittuvat viimeistään 31.12.2010 päättyvään jaksoon.

21.4.   HUKKAKUSTANNUKSET JA VALTIONTUET

(1)

ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan mukaisena yleisperiaatteena on, että valtiontuet ovat kiellettyjä. Kyseisen artiklan 2 ja 3 kohdassa määrätään kuitenkin tietyistä poikkeuksista tähän yleissääntöön. Lisäksi ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdan nojalla yrityksiin, jotka tuottavat yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja, ja fiskaalisiin monopoleihin sovelletaan ETA-sopimuksen määräyksiä ja varsinkin kilpailusääntöjä siltä osin kuin ne eivät oikeudellisesti tai tosiasiallisesti estä yrityksiä hoitamasta niille uskottuja erityistehtäviä. Valtiontuilla ei missään tapauksessa saa vaikuttaa kaupan kehittymiseen sopimuspuolten edun kanssa ristiriitaisella tavalla.

(2)

Näissä suuntaviivoissa määriteltyihin tukikelpoisiin hukkakustannuksiin myönnettävien valtiontukien tarkoituksena on helpottaa sähköalan yritysten sopeutumista sähkömarkkinoihin, joilla on kilpailua. Valvontaviranomainen voi ottaa myönteisen kannan näihin tukiin, jos niiden aiheuttaman kilpailun vääristymisen oikeuttaa tai vääristymiä tasapainottaa se, että tuet edistävät markkinavoimien saavuttamattomissa olevien yhteisten tavoitteiden toteuttamista. Sellaisista tuista aiheutuva kilpailun vääristyminen, joiden tavoitteena on helpottaa sähköalan yritysten siirtymistä suhteellisen suljetuilta markkinoilta osittain kilpailulle avatuille markkinoille, ei ole ristiriidassa yhteisen edun kanssa, jos vääristyminen on ajallisesti ja vaikutuksiltaan rajoitettua, sillä sähkömarkkinoiden vapauttaminen on ETA-markkinoiden yleisen edun mukainen tavoite, joka täydentää sisämarkkinoiden luomista. Valvontaviranomainen katsoo lisäksi, että hukkakustannuksiin myönnetyt tuet antavat sähköalan yrityksille mahdollisuuden pienentää perinteisiin sitoumuksiinsa tai investointeihinsa liittyviä riskejä ja kannustavat siten yrityksiä jatkamaan pitkäaikaisten investointien tekemistä. Jos hukkakustannuksia ei korvata, on olemassa suurempi riski, että yritykset maksattavat vakituisilla asiakkaillaan kaikki kannattamattomista sitoumuksistaan tai takeistaan aiheutuvat kustannukset.

(3)

Hukkakustannusten korvaamiseen tarkoitetuille tuille on vahvemmat perusteet sähköalalla kuin muilla vapautetuilla aloilla siitä syystä, että sähkömarkkinoiden vapauttamiseen ei liittynyt teknisen kehityksen vauhdittumista eikä kysynnän kasvua. Sitä paitsi ympäristönsuojeluun, toimitusvarmuuteen ja ETA-maiden talouden toimintakykyyn liittyvien vaatimusten vuoksi ei voida odottaa, että alan yritykset joutuvat vaikeuksiin, ennen kuin valtio voi harkita myöntävänsä tukia niiden hyväksi.

(4)

Valvontaviranomainen katsoo näin ollen, että hukkakustannusten korvaamiseen myönnettäviin tukiin voidaan periaatteessa soveltaa ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaista poikkeusta, jos ne edistävät tietyn taloudellisen toiminnan kehitystä muuttamatta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla.

(5)

Rajoittamatta ETA:n valtiontukisääntöjen soveltamista koskevien valvontaviranomaisen suuntaviivojen — mukaan luettuna ympäristönsuojeluun myönnettävää valtiontukea koskevien suuntaviivojen (6) — nojalla annettujen erityismääräysten soveltamista valvontaviranomainen voi periaatteessa hyväksyä sellaiset ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaiset tuet, joiden tarkoituksena on korvata seuraavat vaatimukset täyttävät tukikelpoiset hukkakustannukset:

(a)

Tukea on käytettävä selkeästi määritettyjen ja yksilöityjen tukikelpoisten hukkakustannusten korvaamiseen. Tuki ei saa missään tapauksessa ylittää tukikelpoisten hukkakustannusten määrää.

(b)

Tuen maksamisessa on otettava huomioon kilpailun todellinen tuleva kehitys. Kehitystä voidaan mitata erityisesti määrällisillä tekijöillä (hinnat, markkinaosuudet ja muut Eftan jäsenvaltion ilmoittamat merkitykselliset seikat). Koska kilpailuolosuhteiden kehitys vaikuttaa suoraan tukikelpoisten hukkakustannusten määrään, tuen määrä riippuu siitä, kehittyykö todellista kilpailua, ja eri aikoina maksettujen tukien kokonaismäärää laskettaessa on otettava huomioon kilpailun voimakkuuteen vaikuttavien tekijöiden kehitys.

(c)

Eftan jäsenvaltioiden on sitouduttava toimittamaan valvontaviranomaiselle vuosikertomus, jossa esitellään tarkemmin kyseisen maan sähkömarkkinoiden kilpailuolosuhteiden kehittymistä ja etenkin muutoksia, jotka on havaittu kilpailuun vaikuttavissa määrällisissä tekijöissä. Vuosikertomuksessa on eriteltävä kyseisen vuoden aikana huomioon otetut hukkakustannukset ja ilmoitettava maksettujen tukien tarkka määrä.

(d)

Valvontaviranomainen pitää arviossaan hukkakustannusten korvaamiseen tarkoitettujen tukien asteittaista alenevuutta myönteisenä seikkana, sillä tukien alenevuus mahdollistaa yritysten valmistautumisen sähkömarkkinoiden vapautumiseen nopeammassa aikataulussa.

(e)

Yrityksen hukkakustannusten korvaamiseen mahdollisesti myönnettävien tukien enimmäismäärä on ilmoitettava ennakkoon. Tukien määrässä on otettava huomioon yrityksen tuottavuuden mahdollinen kohentuminen.

Myös hukkakustannusten korvaamiseen myönnettävien tukien laskentaa ja rahoitusta koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja sen jakson enimmäiskestosta, jonka aikana tukia voidaan myöntää, on annettava tarkka ennakkoselvitys. Tukia koskevassa ilmoituksessa on erityisesti tarkennettava, millä tavoin hukkakustannusten laskennassa otetaan huomioon b alakohdassa mainittujen tekijöiden kehitys.

(f)

Eftan jäsenvaltioiden on annettava ennakkoon sitoumus, jonka mukaan ne lupaavat olla maksamatta hukkakustannuksiin tarkoitettua tukea saaville yrityksille vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen myönnettäviä tukia tukien kasautumisen välttämiseksi. Valvontaviranomainen katsoo, että korvausten maksaminen hukkakustannuksista, jotka liittyvät sellaisiin omaisuuseriin tehtyihin investointeihin, joilla ei ole pitkän aikavälin elinkelpoisuusmahdollisuuksia, ei edistä sähköalan siirtymistä vapautettuihin markkinoihin eikä sille siitä syystä voida myöntää ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaista poikkeusta.

(6)

Valvontaviranomainen suhtautuu sitä vastoin erittäin varauksellisesti sellaisiin hukkakustannusten korvaamiseen myönnettäviin tukiin, joiden osalta edellä mainittujen vaatimusten täyttymisestä ei olla varmoja ja jotka saattavat aiheuttaa yhteisen edun kanssa ristiriidassa olevia kilpailun vääristymiä seuraavista syistä:

(a)

Tuki ei liity edellä esitetyn määritelmän mukaisiin tukikelpoisiin hukkakustannuksiin tai tarkoin määriteltyihin ja yksilöityihin hukkakustannuksiin taikka ylittää tukikelpoisten hukkakustannusten määrän.

(b)

Tuen tarkoituksena on säilyttää tulot kokonaan tai osittain päätöksen N:o 168/1999 voimaantuloa edeltävällä tasolla ottamatta yksityiskohtaisesti huomioon niitä tukikelpoisia hukkakustannuksia, jotka kilpailun aikaansaaminen saattaa aiheuttaa.

(c)

Tuen määrää ei ole tarkoitus mukauttaa siten, että hukkakustannusten arviointia ja niiden todellisen kehityksen tarkastelua varten alun perin valittujen taloutta ja markkinoita koskevien oletusten väliset todelliset erot voitaisiin ottaa asianmukaisesti huomioon.

21.5.   HUKKAKUSTANNUSTEN KORVAAMISEEN TARKOITETTUJEN TUKIEN RAHOITUSJÄRJESTELYT

(1)

Eftan jäsenvaltiot voivat vapaasti valita parhaiksi katsomansa tavat rahoittaa hukkakustannusten korvaamiseen tarkoitettuja tukia. Ennen tällaisten tukien hyväksymistä valvontaviranomainen tarkistaa kuitenkin, etteivät rahoitusjärjestelyt aiheuta direktiivin 96/92/EY mukaisten tavoitteiden tai sopimuspuolten edun vastaisia vaikutuksia. Sopimuspuolten edussa otetaan huomioon erityisesti kuluttajansuoja, tavaroiden ja palvelujen vapaa liikkuvuus ja kilpailu.

(2)

Rahoitusjärjestelyt eivät siten saa estää kyseisten markkinoiden ulkopuolelta tulevia yrityksiä tai uusia yrityksiä pääsemästä kansallisille tai alueellisille markkinoille. Hukkakustannusten korvaamiseen tarkoitettuja tukia ei varsinkaan saa rahoittaa maksuilla, joita peritään sähkönsiirroista ETA-valtioiden välillä, tai tuottajan ja kuluttajan väliseen etäisyyteen perustuvilla maksuilla.

(3)

Valvontaviranomainen huolehtii siitä, että hukkakustannusten korvaamiseen tarkoitettujen tukien rahoitusmekanismit johtavat oikeudenmukaiseen kohteluun vaatimukset täyttävien ja täyttämättömien kuluttajien välillä. Edellä 21.4 kohdan c alakohdassa tarkoitetussa vuosikertomuksessa kuvataan hukkakustannusten korvaamiseen tarkoitettujen rahoituslähteiden jakautumista vaatimukset täyttävien ja täyttämättömien kuluttajien välillä. Jos vaatimukset täyttämättömät kuluttajat osallistuvat hukkakustannusten rahoittamiseen suoraan sähkön ostohintojen kautta, tästä on ilmoitettava selkeästi. Kyseisille kuluttajaryhmille (vaatimukset täyttävät ja vaatimukset täyttämättömät kuluttajat) osoitettu rahoitusosuus ei saa ylittää heidän markkinaosuuttaan vastaavien hukkakustannusten määrää.

(4)

Kun yksityiset yritykset keräävät varoja hukkakustannusten korvaamiseen tarkoitettujen tukimekanismien rahoittamiseen, kyseisten varojen hallinta on erotettava selvästi yritysten tavanomaisten resurssien hallinnasta. Nämä varat eivät saa hyödyttää niiden hallinnasta vastaavia yrityksiä.

21.6.   MUUT ARVIOINTIIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

(1)

Tarkastellessaan hukkakustannusten korvaamiseen tarkoitettuja valtiontukia valvontaviranomainen ottaa huomioon erityisesti kyseisen verkon koon ja liitännäisyystason sekä sähköalan rakenteen. On todennäköisempää, että sellaiselle pienelle verkolle myönnetty tuki, joka on liitetty vain erittäin harvoihin ETA-alueen verkkoihin, ei aiheuta huomattavia kilpailun vääristymiä.

(2)

Tämä hukkakustannuksiin sovellettava analysointimenetelmä ei rajoita alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen (7) soveltamista ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan a alakohdan soveltamisalaan kuuluvilla alueilla. ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdan mukaisesti valtiontukisäännöistä voidaan poiketa, jos niiden soveltaminen hukkakustannuksiin estää oikeudellisesti tai tosiasiallisesti yrityksiä, jotka tuottavat yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja, ja fiskaalisia monopoleja hoitamasta niille uskottuja erityistehtäviä. Poikkeamisen ehtona on, että se ei vaikuta kaupan kehittymiseen sopimusosapuolten edun kanssa ristiriitaisella tavalla.

(3)

Sääntöjä, jotka perustuvat näihin päätöksen N:o 168/1999 mukaisten hukkakustannusten korvaamiseen tarkoitettujen valtiontukien analysointimenetelmiin, sovelletaan sekä julkisiin että yksityisiin yrityksiin.”


(1)  EYVL L 27, 30.1.1997, s. 20.

(2)  EYVL L 61, 1.3.2001, s. 23, ja ETA-täydennysosa N:o 11, 1.3.2001, s. 221.

(3)  Päätöksen N:o 168/1999 3 artiklassa säädetään päätöksen tulevan voimaan 27 päivänä marraskuuta 1999 edellyttäen, että sopimuksen 103 artiklan 1 kohdan mukaiset ilmoitukset on tehty ETA:n sekakomitealle.

(4)  Pitkäaikaisen osto- tai myyntisopimuksen osalta hukkakustannukset lasketaan näin ollen vertaamalla sopimusta ehtoihin, joilla vapailla markkinoilla toimiva yritys olisi yleensä voinut myydä tai ostaa kyseisen tavaran muiden tekijöiden säilyessä ennallaan.

(5)  On selvää, että investoinnit, joita ei saada takaisin tai jotka eivät ole taloudellisesti kannattavia sähkön sisämarkkinoiden vapauttamisen takia, voidaan katsoa näiden analysointimenetelmien mukaisiksi hukkakustannuksiksi mukaan luettuina tapaukset, joissa investointien odotettavissa oleva kesto ulottuu vuoden 2006 jälkeiselle ajalle. Sitoumukset tai takeet, joiden voimassaoloa joudutaan jatkamaan 26.11.2006 jälkeen ympäristönsuojeluun, henkilöiden turvallisuuteen, työntekijöiden sosiaaliseen suojeluun tai sähköverkon turvallisuuteen liittyvien huomattavien riskien takia, voidaan kuitenkin katsoa näiden analysointimenetelmien mukaisiksi hukkakustannuksiksi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa.

(6)  EYVL L 237, 6.9.2001, s. 16.

(7)  EYVL L 111, 29.4.1999, ja ETA-täydennysosa N:o 18. Ks. myös valtiontuen suuntaviivojen kohta 25.


25.5.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 139/8


EFTAN VALVONTAVIRANOMAISEN PÄÄTÖS

N:o 263/02/KOL,

tehty 18 päivänä joulukuuta 2002,

valtiontukea koskevien menettelysääntöjen ja aineellisten sääntöjen muuttamisesta 36. kerran lisäämällä uusi luku 26A: Monialaiset puitteet alueellisesta tuesta suurille investointihankkeille

EFTAN VALVONTAVIRANOMAINEN, joka

ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (1), ja erityisesti sen 61–63 artiklan,

ottaa huomioon EFTA-valtioiden välisen, valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamista koskevan sopimuksen (2), ja erityisesti sen 24 artiklan sekä sen pöytäkirjassa 3 olevan 1 artiklan,

SEKÄ KATSOO SEURAAVAA:

EFTAn valvontaviranomainen varmistaa valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen 24 artiklan nojalla ETA-sopimuksen valtiontukea koskevien määräysten soveltamisen,

Valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla EFTAn valvontaviranomainen antaa ilmoituksia ja suuntaviivoja asioista, joita ETA-sopimus koskee, jos kyseisessä sopimuksessa taikka valvonta- ja tuomioistuinsopimuksessa nimenomaisesti näin määrätään tai jos EFTAn valvontaviranomainen pitää sitä tarpeellisena,

EFTAn valvontaviranomainen palauttaa mieleen 19 päivänä tammikuuta 1994 hyväksymänsä valtiontukea koskevat menettelysäännöt ja aineelliset säännöt (3)  (4), erityisesti niiden 26 luvun sisältämät määräykset (monialaiset puitteet alueellisesta tuesta suurille investointihankkeille),

Euroopan komissio antoi 7 päivänä maaliskuuta 2002 tiedonannon (5) periaatteista, joiden perusteella se arvioi suurille investointihankkeille myönnettävän alueellisen tuen yhteensopivuutta EY:n perustamissopimuksen kanssa,

Kyseinen tiedonanto on merkityksellinen myös Euroopan talousalueen kannalta,

ETA:n valtiontukisääntöjen yhtenäinen soveltaminen on taattava koko Euroopan talousalueella,

ETA-sopimuksen liitteen XV lopussa olevassa luvussa ”Yleistä” olevan II kohdan mukaan EFTAn valvontaviranomaisen on tasapuolisten kilpailuedellytysten säilyttämiseksi annettava Euroopan komissiota kuultuaan oikeudelliset säädökset, jotka vastaavat komission antamia säädöksiä,

EFTAn valvontaviranomainen on kuullut Euroopan komissiota,

EFTAn valvontaviranomainen on kuullut EFTA-valtioita asiasta 19 päivänä lokakuuta 2001 pidetyssä monenvälisessä kokouksessa,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1.

Valtiontuen suuntaviivoja muutetaan lisäämällä niihin uusi luku 26 A ”Monialaiset puitteet alueellisesta tuesta suurille investointihankkeille”, joka on tämän päätöksen liitteessä I.

2.

Nykyisistä valtiontuen suuntaviivoista poistetaan synteettikuituteollisuudelle myönnettävää tukea koskeva 22 luku ja moottoriajoneuvoalan valtiontukea koskeva 23 luku.

3.

Päätös annetaan tiedoksi EFTA-valtioille lähettämällä niille kirjeitse jäljennös tästä päätöksestä ja sen liitteestä I. EFTA-valtioita pyydetään ilmaisemaan suostumuksensa liitteen I mukaisiin ehdotettuihin aiheellisiin toimenpiteisiin 20 työpäivän sisällä, katso myös liitteessä I oleva 26A.9 kohta.

4.

Päätös annetaan tiedoksi Euroopan komissiolle ETA-sopimuksen pöytäkirjassa 27 olevan d kohdan mukaisesti lähettämällä sille jäljennös tästä päätöksestä ja sen liitteestä I.

5.

Päätös ja liite I julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden ETA-osastossa ja ETA-täydennysosassa sen jälkeen, kun EFTA-valtiot ovat ilmoittaneet suostumuksensa aiheellisiin toimenpiteisiin.

6.

Tämä päätös on todistusvoimainen englannin kielellä.

Tehty Brysselissä 18 päivänä joulukuuta 2002.

Eftan valvontaviranomaisen puolesta

Einar M. BULL

Puheenjohtaja

Hannes HAFSTEIN

Kollegion Jäsen


(1)  Jäljempänä ETA-sopimus.

(2)  Jäljempänä valvonta- ja tuomioistuinsopimus.

(3)  Jäljempänä valtiontuen suuntaviivat.

(4)  Julkaistu alun perin Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä L 231, 3.9.1994 ja sen ETA- täydennysosassa N:o 32.

(5)  EYVL C 70, 19.3.2002, s. 8.


LIITE

”26A   MONIALAISET PUITTEET ALUEELLISESTA TUESTA SUURILLE INVESTOINTIHANKKEILLE

26A.1   JOHDANTO: TOIMENPITEEN SOVELTAMISALA

(1)

Valvontaviranomainen hyväksyi 4 päivänä marraskuuta 1998 monialaiset puitteet alueellisesta tuesta suurille investointihankkeille (1). Monialaisia puitteita alettiin soveltaa 1. tammikuuta 1999, aluksi kolmen vuoden kokeilujakson ajan. Vuonna 2001 niiden voimassaoloaikaa jatkettiin 31 päivään joulukuuta 2002.

(2)

Näitä puitteita sovelletaan ainoastaan aluetukeen, sellaisena kuin se määritellään alueellisia valtiontukia koskevissa suuntaviivoissa (2), jonka tavoitteena on edistää alkuinvestointeja, mukaan lukien alkuinvestointeihin liittyvä työpaikkojen luominen, ja joka myönnetään ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan a ja c alakohdan perusteella. Nämä puitteet eivät rajoita tukiehdotusten arviointia ETA-sopimuksen muiden määräysten, esimerkiksi 61 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla. Teräs- ja synteettikuituteollisuuden aloilla puitteita sovelletaan myös suurten yksittäisten tukien myöntämiseen pienille ja keskisuurille yrityksille, joita eivät koske muilla säännöksillä säädetyt poikkeukset. Puitteet eivät koske rakenneuudistustukea, johon sovelletaan jatkossakin vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi tarkoitettua valtiontukea koskevia valvontaviranomaisen suuntaviivoja (3). Nämä puitteet eivät myöskään vaikuta jo annettujen horisontaalisten sääntöjen soveltamiseen, kuten valvontaviranomaisen puitteet tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävälle valtiontuelle (4) ja ympäristönsuojeluun myönnettävää valtiontukea koskevat valvontaviranomaisen suuntaviivat (5).

(3)

Sellaisten alueellisten investointitukien, joita ei ole vapautettu valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan 1 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta, tuki-intensiteetti määritellään näissä puitteissa vahvistettujen kriteereiden mukaan.

(4)

Nämä puitteet eivät edellytä ennakkoilmoitusta suurille investointihankkeille myönnettävästä tuesta, joka ei ylitä tiettyjä raja-arvoja edellyttäen, että tuki myönnetään valvontaviranomaisen hyväksymän tukiohjelman mukaisesti. Nämä puitteet eivät kuitenkaan vaikuta EFTA-valtioiden velvollisuuteen ilmoittaa uudesta yksittäisestä (tapauskohtaisesta) tuesta, jota ei ole vapautettu valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan 1 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta. Näissä puitteissa vahvistetut säännöt koskevat myös tällaisten yksittäisten (tapauskohtaisten) valtiontukien arviointia.

26A.2   TOIMENPITEEN TARPEELLISUUS

(1)

Valvontaviranomainen vahvistaa yleensä kaikille aluetukeen oikeutetuille alueille sellaiset enimmäistukimäärät, että ne luovat asianmukaisen kannustimen investoida tukialueiden kehitykseen. Koska niissä annetaan yhtenäinen enimmäismäärä, suurten hankkeiden tapauksessa ne yleensä ylittävät alueelliset haitat. Näiden puitteiden tarkoituksena on rajoittaa suurille hankkeille myönnettävä kannustin tasolle, jolla estetään mahdollisimman hyvin kilpailun tarpeeton vääristyminen.

(2)

Suuret investoinnit voivat edistää tehokkaasti alueellista kehitystä muun muassa houkuttelemalla muita yrityksiä alueelle ja ottamalla käyttöön kehittynyttä tekniikkaa sekä parantamalla työntekijöiden koulutusta. Epäsuotuisille alueille tyypillisillä vaikeilla ongelmilla on kuitenkin vähemmän vaikutusta näihin investointeihin. Ensiksi suuriin investointeihin liittyy mittakaavaetuja, jotka vähentävät sijoituspaikasta riippuvia alkukustannuksia. Toiseksi ne ovat monessa suhteessa riippumattomia alueesta, jolla investointi toteutetaan. Suurille investoinneille on helppo saada pääomaa ja luottoa maailmanmarkkinoilla eikä tietyn epäsuotuisan alueen rajoitetumpi rahoituspalvelujen tarjonta siten haittaa niitä. Suuria investointeja tekevät yritykset voivat lisäksi hankkia työvoimansa maantieteellisesti laajemmalta alueelta ja niiden on helpompi siirtää ammattitaitoista työvoimaa valitulle paikkakunnalle.

(3)

Jos suuret investoinnit hyötyvät täysimääräisistä alueellisista enimmäismääristä ja saavat siten runsaasti valtiontukea, kasvaa samaan aikaan riski kauppaan kohdistuvista vaikutuksista samoin kuin vääristävä vaikutus suhteessa muissa ETA-maissa toimiviin kilpailijoihin. Tämä johtuu siitä, että tuensaaja on todennäköisemmin merkittävä toimija asianomaisilla markkinoilla ja siten investointi, johon tukea myönnetään, voi muuttaa kilpailuedellytyksiä markkinoilla.

(4)

Lisäksi suuria investointeja tekevillä yrityksillä on yleensä huomattavaa neuvotteluvoimaa tuen myöntävien viranomaisten suhteen. Suuria hankkeita toteuttavat investoijat harkitsevatkin usein vaihtoehtoisia investointipaikkakuntia eri ETA-valtioissa, mikä voi johtaa aina vain suurempien tukilupausten kierteeseen, ja tukitaso voi lopulta olla paljon korkeampi kuin alueellisten haittojen korvaaminen edellyttäisi.

(5)

Tällaisten ’tukihuutokauppojen’ todennäköinen seuraus on, että suurten investointien tuki-intensiteetit ylittävät lisäkustannukset, joita aiheutuu investoinnin toteuttamisesta epäsuotuisalla alueella.

(6)

Tuki, joka ylittää vähimmäismäärän alueellisten haittojen korvaamiseksi, hyvin todennäköisesti johtaa kielteisiin vaikutuksiin (tehottomaan paikkakuntien valintaan), suurempaan kilpailun vääristymiseen ja hyvinvoinnin nettomenetyksiin, koska tuki on kallis tulonsiirto veronmaksajilta tuensaajille.

(7)

Viimeaikainen kokemus on osoittanut, että alueellista investointitukea saavat suuret investointihankkeet ovat pääomavaltaisempia kuin pienet investointihankkeet. Tämän vuoksi pienten investointihankkeiden suotuisampi kohtelu merkitsisi tukialueilla sellaisten hankkeiden suotuisampaa kohtelua, jotka ovat työvoimavaltaisempia ja siten edistävät työpaikkojen luomista ja työttömyyden vähentämistä.

(8)

Tietyt investointimuodot ovat omiaan aiheuttamaan vakavaa kilpailun vääristymistä ja niiden hyödyllinen vaikutus alueen kannalta on kyseenalainen. Tämä pätee erityisesti investointeihin aloilla, joilla yhdellä yrityksellä on suuri markkinaosuus tai joilla alan tuotantokapasiteetti kasvaa merkittävästi kyseisten tuotteiden kysynnän pysyessä samana. Yleisesti ottaen kilpailun vääristyminen on todennäköistä rakenteellisista ongelmista kärsivillä aloilla, joilla jo nykyinen tuotantokapasiteetti ylittää tuotteen kysynnän markkinoilla tai joilla kyseisten tuotteiden kysyntä laskee jatkuvasti.

26A.3   SUURTEN INVESTOINTIHANKKEIDEN TUKITASOJEN ALENTAMINEN

(1)

Rajoittamatta alueellisia valtiontukia koskevissa suuntaviivoissa vahvistettuja soveltuvuusperusteita ja 26A.3 luvun 4 kohdassa vahvistettua ilmoitusvelvollisuutta sekä 26A.8 luvussa vahvistettuja siirtymävaiheen sääntöjä, tukikelpoisia kustannuksia sisältäville investoinneille myönnettävään alueelliseen investointitukeen (6) sovelletaan alempaa aluetuen enimmäismäärää seuraavan asteikon mukaisesti:

Tukikelpoiset kustannukset

Tarkistettu tuen enimmäismäärä

enintään 50 miljoonaa euroa

100 % alueellisesta enimmäismäärästä

50–100 miljoonaa euroa

50 % alueellisesta enimmäismäärästä

yli 100 miljoonaa euroa

34 % alueellisesta enimmäismäärästä

(2)

Näin ollen sallitun tuen määrä yli 50 miljoonan euron hankkeelle lasketaan seuraavalla laskentakaavalla: tuen enimmäismäärä = R × (50 + 0,50 B + 0,34 C). Tässä kaavassa R on mukauttamaton alueellinen enimmäismäärä, B on 50–100 miljoonan euron suuruiset tukikelpoiset investoinnit ja C on 100 miljoonaa euroa ylittävät tukikelpoiset kustannukset, jos sellaisia on (7).

(3)

Esimerkiksi suuren yrityksen investoidessa 80 miljoonaa euroa tukialueelle, jolla tarkistamaton aluetuen enimmäismäärä on 25 prosenttia nettoavustusekvivalenttia (NAE), suurin sallittu tukimäärä olisi 16,25 miljoonaa euroa NAE, jolloin tuki-intensiteetti olisi 20,3 prosenttia NAE. Suuren yrityksen tehdessä 160 miljoonan euron investoinnin samalla alueella, suurin sallittu tukimäärä olisi 23,85 miljoonaa euroa NAE, jolloin tuki-intensiteetti olisi 14,9 prosenttia NAE.

(4)

EFTA-valtioiden on kuitenkin ilmoitettava erikseen alueellisesta investointituesta investoinneille, jos ehdotettu tuki ylittää 26A.3 luvun 1 kohdassa (8) vahvistetun asteikon ja siinä vahvistettujen sääntöjen nojalla 100 miljoonan euron investoinnille sallitun enimmäismäärän. Erikseen ilmoitettavat hankkeet eivät ole oikeutettuja investointitukeen, jos toinen seuraavista ehdoista täyttyy:

(a)

tuensaajan osuus kyseisen tuotteen myynnistä on yli 25 prosenttia ennen investointia tai sen osuus on investoinnin jälkeen yli 25 prosenttia,

tai

(b)

hankkeella luotu kapasiteetti on yli 5 prosenttia markkinoiden koosta mitattuna asianomaisen tuotteen todettavissa olevana kulutuksena, jollei todettavissa olevan kulutuksen keskimääräinen vuotuinen kasvu viiden edellisen vuoden aikana ylitä Euroopan talousalueen BKT:n keskimääräistä vuotuista kasvua.

EFTA-valtiolla on todistustaakka osoittaa, että a ja b alakohtien mukaisia tilanteita ei esiinny (9). Sovellettaessa a ja b alakohtaa todettavissa oleva kulutus määritellään Prodcom-luokittelun (10) soveltuvalla tasolla Euroopan talousalueella tai, jos tällaisia tietoja ei ole saatavilla, muun asianomaisille tuotteille yleisesti hyväksytyn markkinasegmentoinnin perusteella, jota koskevia tilastotietoja on saatavilla.

26A.4   TUKI TERÄSTEOLLISUUDEN INVESTOINTIHANKKEILLE KIELLETÄÄN

(1)

Näiden puitteiden liitteessä B määritellyn terästeollisuuden osalta (11) valvontaviranomainen toteaa, että EHTY:n teräsalan yritykset ovat toimineet suhteellisen kauan ilman investointitukea, jota on ollut muiden teollisuuden alojen saatavilla. Teräsyritykset ovat ottaneet tämän tosiasian huomioon strategioissaan ja tottuneet siihen. Ottaen huomioon teräsalan erityispiirteet (erityisesti alan rakenne, ylikapasiteetti sekä Euroopan laajuisesti että maailmanlaajuisesti, pääomavaltaisuus, useimpien terästehtaiden sijainti aluetukeen oikeutetuilla alueilla, teräsalan rakenneuudistukseen ja terästeollisuusalueiden talouden muuntamiseen käytettyjen julkisten varojen runsaus) ja löyhempien valtiontukisääntöjen soveltamisesta saadut aiemmat kokemukset tuntuu perustellulta jatkaa investointituen kieltämistä teräsalalla investoinnin koosta riippumatta. Näin ollen valvontaviranomainen katsoo, että aluetuki terästeollisuudelle ei sovellu yhteismarkkinoille. Yhteismarkkinoille soveltumatonta ovat myös suuret yksittäiset tukierät pienille ja keskisuurille yrityksille, joille ei myönnetä poikkeuslupaa muissa säännöksissä.

26A.5   INVESTOINTIHANKKEET RAKENTEELLISISTA ONGELMISTA KÄRSIVILLÄ ALOILLA LUKUUN OTTAMATTA TERÄSTEOLLISUUTTA

(1)

Valvontaviranomainen on aina katsonut johdonmukaisesti, että investoinnit aloilla, joilla jo on runsaasti ylikapasiteettia tai ylikapasiteetin riski taikka joilla kysyntä laskee jatkuvasti, lisäävät kilpailun vääristymisen vaaraa eikä niihin liity tarvittavaa tasapainottavaa hyötyä kohdealueelle. Asianmukainen tapa ottaa huomioon, että tällaisista investoinneista on vähemmän alueellista hyötyä, on laskea investointituki rakenteellisista ongelmista kärsivillä aloilla muilla aloilla sallittua tukea pienemmäksi.

(2)

Tähän saakka moniin herkkiin teollisuusaloihin on sovellettu erityisiä tiukempia valtiontukisääntöjä (12). Edellisten monialaisten puitteiden 26.1 luvun 3 kohdan mukaisesti näiden erityisten alakohtaisten sääntöjen soveltamista jatketaan.

(3)

Yhtenä aikaisempien monialaisten puitteiden tavoitteena oli mahdollistaa voimassa olevien alakohtaisten sääntöjen korvaaminen yhtenäisellä välineellä. Jollei jäljempänä 26A.8 luvussa vahvistetuista siirtymävaiheen säännöistä muuta johdu, valvontaviranomainen aikoo tällä tarkistuksella sisällyttää kyseiset herkät teollisuusalat näihin puitteisiin.

(4)

Joulukuun 31 päivään 2003 mennessä alat, joilla on vakavia rakenteellisia ongelmia, määritellään puitteiden liitteenä olevassa alaluettelossa. Näillä aloilla ei hyväksytä alueellista investointitukea, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tässä luvussa vahvistettujen määräysten soveltamista.

(5)

Alaluetteloa laadittaessa vakavat rakenteelliset ongelmat määritetään periaatteessa todettavissa olevaa kulutusta koskevien tietojen perusteella CPA-luokituksen soveltuvalla tasolla (13) Euroopan talousalueella, tai jos tällaisia tietoja ei ole saatavilla, muun asianomaisille tuotteille yleisesti hyväksytyn markkinasegmentoinnin perusteella, jota koskevia tilastotietoja on saatavilla. Vakavia rakenteellisia ongelmia katsotaan olevan, jos kyseinen ala on taantuva ala (14). Alaluetteloa päivitetään määräajoin. Päivitysajankohdat määritellään alaluettelosta päätettäessä.

(6)

Valvontaviranomaiselle on ilmoitettava 1 päivästä tammikuuta 2004 erikseen kaikista alaluettelossa mainituilla vakavista rakenteellisista ongelmista kärsivillä aloilla myönnetyistä alueellisista investointituista investointihankkeille, joiden tukikelpoiset kustannukset ylittävät määrän, jonka valvontaviranomainen vahvistaa alaluettelon laatimisen yhteydessä (15). Valvontaviranomainen tutkii ilmoitukset seuraavien sääntöjen mukaisesti: tukihankkeen on ensinnäkin noudatettava alueellisia valtiontukia koskevissa suuntaviivoissa vahvistettuja yleisiä arviointiperusteita; toiseksi 26A.11 luvun 3 kohdassa määritellyt tukikelpoiset kustannukset, jotka ylittävät valvontaviranomaisen alaluettelon laatimisajankohtana määrittelemän määrän, eivät ole oikeutettuja investointitukeen muissa kuin 26A.5 luvun 7 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa.

(7)

Poiketen 26A.5 luvun 6 kohdasta valvontaviranomainen voi sallia investointituen alaluettelossa mainituille aloille näiden puitteiden 26A.3 luvussa vahvistettujen tuki-intensiteettien mukaisesti, jos EFTA-valtio osoittaa, että asianomaisen tuotteen markkinat kasvavat nopeasti, vaikka alan katsotaan olevan taantuva (16).

26A.6   JÄLKIKÄTEISVALVONTA

(1)

Laatiessaan näitä puitteita valvontaviranomainen on pyrkinyt varmistamaan, että ne ovat mahdollisimman selkeät ja yksiselitteiset, ennustettavat ja tehokkaat eivätkä rasita hallintoa enemmän kuin on tarpeen.

(2)

Avoimuuden ja tehokkaan valvonnan varmistamiseksi on aiheellista laatia malli (ks. liite A), jonka mukainen yhteenveto EFTA-valtioiden on toimitettava valvontaviranomaiselle aina myöntäessään tukea yli 50 miljoonan euron investoinneille näiden puitteiden nojalla. Pannessaan täytäntöön näiden puitteiden soveltamisalaan kuuluvia tukia EFTA-valtioiden on toimitettava tämä yhteenveto valvontaviranomaiselle 20 työpäivän kuluessa päivästä, jona toimivaltainen viranomainen myönsi tuen.

(3)

EFTA-valtioiden on laadittava yksityiskohtaiset asiakirjat näiden puitteiden soveltamisalaan kuuluvan yksittäisen tuen myöntämisestä. Kyseisten asiakirjojen on sisällettävä kaikki tarvittavat tiedot sen varmistamiseksi, että näissä puitteissa määrättyjä tuen enimmäisintensiteettejä on noudatettu. EFTA-valtioiden on säilytettävä tiedot yksittäisestä tuesta 10 vuotta tuen myöntämisestä. Kirjallisesta pyynnöstä asianomaisen EFTA-valtion on toimitettava valvontaviranomaiselle 20 työpäivän kuluessa tai pyynnössä mahdollisesti vahvistetun pidemmän ajan kuluessa kaikki tiedot, joita valvontaviranomainen pitää tarpeellisina sen arvioimiseksi, onko näiden puitteiden säännöksiä noudatettu.

26A.7   PUITTEIDEN VOIMASSAOLOAIKA

(1)

Näitä puitteita sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2009 asti. Valvontaviranomainen arvioi puitteet ennen 31 päivää joulukuuta 2009. Valvontaviranomainen voi muuttaa näitä puitteita ennen 31 päivää joulukuuta 2009 kilpailupolitiikkaan liittyvistä merkittävistä syistä tai ottaakseen huomioon muut ETA-politiikan alat taikka kansainväliset sitoumukset. Puitteiden tarkistus ei kuitenkaan vaikuta investointitukien kieltoon terästeollisuuden alalla.

(2)

Liitteessä B määritellyn terästeollisuuden alan osalta näitä puitteita sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2003. Voimassa olevia tiettyjä EHTY:n soveltamisalan ulkopuolisia terästeollisuuden aloja (17) koskevia alakohtaisia sääntöjä ei enää sovelleta tästä päivästä alkaen. Liitteessä C määriteltyyn moottoriajoneuvoalaan ja liitteessä D määriteltyyn synteettikuitualaan näitä puitteita sovelletaan 1 päivästä tammikuuta. Kuitenkin ilmoitukset, jotka valvontaviranomainen on kirjannut ennen 1 päivää tammikuuta 2003 moottoriajoneuvoalalle ja synteettikuitualalle, tarkastetaan ilmoitusten tekoaikana voimassa olleiden perusteiden mukaan.

(3)

Muilla kuin 26A.7 luvun 2 kohdassa mainituilla aloilla puitteiden sääntöjä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2004. Aikaisempia monialaisia puitteita sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2003. Kuitenkin ilmoitukset, jotka valvontaviranomainen on kirjannut ennen 1 päivää tammikuuta 2004, tarkastetaan ilmoitusten tekoaikana voimassa olleiden perusteiden mukaan.

(4)

Valvontaviranomainen tutkii ilman sen hyväksyntää myönnettyä investointitukea ETA-sopimuksen kannalta:

(a)

näissä puitteissa vahvistettujen perusteiden mukaan, jos tuki on myönnetty

1 päivänä tammikuuta 2003 tai sen jälkeen investointitukena teräsalalle,

1 päivänä tammikuuta 2003 tai sen jälkeen investointitukena moottoriajoneuvoalalle ja synteettikuitualalle,

1 päivänä tammikuuta 2004 tai sen jälkeen investointitukena muille näiden puitteiden soveltamisalaan kuuluville aloille,

(b)

tuen myöntämishetkellä voimassa olevien perusteiden mukaan kaikissa muissa tapauksissa.

26A.8   SIIRTYMÄVAIHEEN MÄÄRÄYKSET

(1)

Edellä 26A.5 luvun 4 kohdassa tarkoitetun alaluettelon soveltamisen alkamispäivään saakka:

(a)

myönnettävän alueellisen investointituen enimmäisintensiteetti liitteessä C määritellyllä moottoriajoneuvoalalla hyväksytyn tukiohjelman perusteella hankkeille, joiden tukikelpoiset kustannukset ovat yli 50 miljoonaa euroa tai tukisumma yli 5 miljoonaa euroa bruttoavustusekvivalenttina ilmaistuna, on 30 prosenttia vastaavan aluetuen enimmäismäärästä (18);

(b)

liitteessä D määritellyn synteettikuituteollisuuden investointihankkeiden yhteydessä syntyneet kustannukset eivät ole oikeutettuja investointitukeen.

(2)

Ennen 26A.5 luvun 4 kohdassa tarkoitetun alaluettelon voimaantulopäivää valvontaviranomainen päättää, missä laajuudessa liitteessä C määritelty moottoriajoneuvoala ja liitteessä D määritelty synteettikuituala on sisällytettävä alaluetteloon.

(3)

Laivanrakennusteollisuudessa ETA:n sekakomitean päätöksessä N:o 12/99 vahvistetut nykyiset säännöt ovat voimassa 31 päivään joulukuuta 2003. Ennen tätä päivää valvontaviranomainen päättää, tuleeko laivanrakennusteollisuudelle myönnettävä tuki kuulumaan näiden puitteiden soveltamisalaan ja sisällytetäänkö se alaluetteloon.

26A.9   AIHEELLISET TOIMENPITEET

(1)

Näissä puitteissa vahvistettujen sääntöjen täytäntöönpanon varmistamiseksi valvontaviranomainen ehdottaa valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan 1 artiklan 1 kohdan mukaisia aiheellisia toimenpiteitä. Näihin aiheellisiin toimenpiteisiin sisältyy seuraavaa:

(a)

nykyisten aluetukikarttojen muuttaminen mukauttamalla:

1 päivästä tammikuuta 2003 nykyisiä aluetuen enimmäismääriä tuki-intensiteetteihin, jotka johtuvat näiden puitteiden 26A.4 luvussa vahvistetuista säännöistä,

1 päivästä tammikuuta 2003 nykyisiä aluetuen enimmäismääriä tuki-intensiteetteihin, jotka johtuvat näiden puitteiden 26A.8 luvussa vahvistetuista säännöistä,

1 päivästä tammikuuta 2004 nykyisiä aluetuen enimmäismääriä tuki-intensiteetteihin, jotka johtuvat näiden puitteiden 26A.3 luvussa vahvistetuista säännöistä,

(b)

tarkistetaan kaikkia alueellisia tukiohjelmia, sellaisina kuin ne määritellään alueellisia valtiontukia koskevissa suuntaviivoissa, mukaan lukien ryhmäpoikkeusasetuksen nojalla ilmoitusvelvollisuudesta vapautettuja, jotta varmistettaisiin myönnettyjen alueellisten investointitukien osalta, että

(i)

ohjelmat noudattavat 1 päivästä tammikuuta 2004 aluetuen enimmäismääriä, jotka on vahvistettu a alakohdan mukaisesti muutetuissa aluetukikartoissa siltä osin kuin on kyse muista kuin 26.A.7 luvun 2 kohdassa mainituista aloista,

(ii)

niissä edellytetään erillistä ilmoitusta alueellisesta investointituesta, kun tuki ylittää 100 miljoonan euron investoinnille näiden puitteiden 26A.3 luvun 1 kohdan asteikon nojalla sallitun enimmäismäärän 1 päivästä tammikuuta 2004,

(iii)

niiden soveltamisalan ulkopuolelle jää tuki terästeollisuudelle 1 päivästä tammikuuta 2003,

(iv)

niiden soveltamisalan ulkopuolelle jää tuki synteettikuituteollisuudelle 1 päivästä tammikuuta 2003 siihen asti kunnes alaluetteloa aletaan soveltaa,

(v)

niissä rajoitetaan 1 päivästä tammikuuta 2003 alkaen ja alaluettelon voimaantuloon saakka liitteessä C määritellyllä moottoriajoneuvoalalla alueellinen investointituki hankkeille, joiden tukikelpoiset kustannukset ovat yli 50 miljoonaa euroa tai tukisumma yli 5 miljoonaa euroa bruttoavustusekvivalenttina ilmaistuna, 30 prosenttiin vastaavasta aluetuen enimmäismäärästä,

(c)

varmistetaan, että edellä 26A.6 luvun 2 kohdassa mainitut yhteenvedot toimitetaan valvontaviranomaiselle heti näiden puitteiden voimaantulosta alkaen,

(d)

varmistetaan, että 26A.6 luvun 3 kohdassa tarkoitettuja arkistoja aletaan pitää heti näiden puitteiden voimaantulosta alkaen,

(e)

noudatetaan 31 päivään joulukuuta 2003 suurille investointihankkeille myönnettävää alueellista tukea koskevien aikaisempien monialaisten puitteiden sääntöjä ja erityisesti niissä vahvistettuja ilmoitusvaatimuksia.

(2)

EFTA-valtioiden on tehtävä tarpeelliset muutokset 31 päivään joulukuuta 2003 mennessä lukuun ottamatta terästeollisuuden alaa, synteettikuitualaa ja moottoriajoneuvoalaa, joilla tehtäviä muutoksia on alettava soveltaa 1 päivästä tammikuuta 2003 lähtien. EFTA-valtioita kehotetaan ilmoittamaan erikseen suostumuksensa ehdotettuihin aiheellisiin toimenpiteisiin 20 työpäivän kuluessa siitä, kun niille on annettu toimenpiteitä koskeva kirje tiedoksi. Jos EFTA-valtio ei vastaa kirjeeseen, valvontaviranomainen olettaa, että asianomainen valtio ei hyväksy ehdotettuja toimenpiteitä.

26A.10   ILMOITUSVELVOLLISUUS

(1)

EFTA-valtioita kehotetaan käyttämään näiden puitteiden liitteenä (liite E) olevaa ilmoituslomaketta ilmoittaessaan tukiehdotuksista näiden puitteiden nojalla.

26A.11   KÄYTETTYJEN KÄSITTEIDEN MÄÄRITELMÄT

(1)

Näissä puitteissa käytetyt käsitteet määritellään seuraavasti:

Investointihanke

(2)

’Investointihankkeella’ tarkoitetaan alueellista valtiontukea koskevien suuntaviivojen 25.4 luvussa määriteltyä alkuinvestointia. Investointihanketta ei saa jakaa keinotekoisesti alahankkeisiin näiden puitteiden soveltamisen välttämiseksi. Sovellettaessa näitä puitteita investointihanke käsittää kaikki yhden tai useamman yrityksen tietyllä investointipaikalla kolmen vuoden aikana tekemät kiinteät investoinnit. Näissä puitteissa tuotantopaikalla tarkoitetaan fyysisen tai toiminnallisen yhteyden yhdistämää kiinteiden omaisuuserien muodostamaa kokonaisuutta, jota taloudelliselta kannalta ei voida jakaa ja jolla on tarkoin määritelty tekninen tehtävä ja selvät tavoitteet, kuten tietyn tuotteen tuotanto. Jos kahta tai useampaa tuotetta valmistetaan samoista raaka-aineista, näiden tuotteiden tuotantoyksiköiden katsotaan muodostavan yhden ainoan tuotantopaikan.

Tukikelpoiset kustannukset

(3)

’Tukikelpoiset kustannukset’ määritellään alueellista valtiontukea koskevissa suuntaviivoissa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.

Aluetuen enimmäismäärä

(4)

’Aluetuen enimmäismäärällä’ tarkoitetaan suurille yrityksille sallittua tuen enimmäisintensiteettiä kyseisellä tukialueella tuen myöntämishetkellä.

Tuen enimmäisintensiteetit määritetään alueellista valtiontukea koskevien suuntaviivojen mukaisesti valvontaviranomaisen hyväksymän aluetukikartan perusteella.

Asianomainen tuote

(5)

’Asianomaisella tuotteella’ tarkoitetaan investointihankkeessa tarkoitettua tuotetta ja soveltuvissa tapauksissa sitä kuluttajan mielestä (tuotteiden ominaisuuksien, hintojen ja käyttötarkoituksen vuoksi) korvaavaa tuotetta taikka tuottajan kannalta (tuotantolaitteiden joustavuuden vuoksi) korvaavaa tuotetta. Kun hanke koskee välituotetta, jota ei juurikaan myydä markkinoilla, asianomaisen tuotteen katsotaan käsittävän myös tuotantoketjun jälkipään tuotteet.

Todettavissa oleva kulutus

(6)

Asianomaisen tuotteen ’todettavissa oleva kulutus’ on tuotanto plus tuonti miinus vienti.

(7)

Kun valvontaviranomainen määrittelee asianomaisen tuotteen todettavissa olevan kulutuksen keskimääräisen vuotuisen kasvun näiden puitteiden mukaisesti, se ottaa huomioon kehityssuuntauksen merkittävän muutoksen.

(8)

Kun investointihanke koskee palvelualaa, valvontaviranomainen käyttää markkinoiden koon ja kehityksen arvioinnissa todettavissa olevan kulutuksen asemasta kyseessä olevista palveluista kertynyttä liikevaihtoa kyseisille tuotteille yleisesti hyväksytyllä markkinasegmentillä, jota koskevia tilastotietoja on saatavilla.

MONIALAISTEN PUITTEIDEN LIITE A

[JÄLKIKÄTEISVALVONTAAN KÄYTETTÄVÄ MALLI]

Tukiohjelman nimike (tai maininta siitä, että kyseessä on tapauskohtainen tuki)

Tukea myöntävä viranomainen

Jos tuen oikeusperusta on valvontaviranomaisen hyväksymä tukiohjelma, on ilmoitettava hyväksymispäivä ja valtiontukiasian viitenumero

Alue ja kunta

Yrityksen nimi, onko kyse pk-yrityksestä vai suuresta yrityksestä ja mahdollisten emoyhtiöiden nimet

Hankkeen laatu: onko kyseessä uusi tuotantolaitos vai kapasiteetin laajentaminen tai muu hanke

Hankkeen kestoaikana investoitavien pääomamenojen kokonaismäärä ja tukikelpoisten kustannusten määrä

Tuen nimellismäärä ja sen brutto- ja nettoavustusekvivalentti

Tuen maksamiselle mahdollisesti asetetut edellytykset

Kyseessä olevat tuotteet tai palvelut ja niiden Prodcom-luokitus tai CPA-luokitus palvelualan hankkeiden osalta

MONIALAISTEN PUITTEIDEN LIITE B

TERÄSTEOLLISUUDEN MÄÄRITELMÄ MONIALAISTEN PUITTEIDEN KANNALTA

Monialaisissa puitteissa terästeollisuuden alalle lasketaan yritykset, jotka harjoittavat seuraavassa taulukossa lueteltujen terästuotteiden tuotantoa:

Tuote

Yhdistetyn nimikkeistön alanimike (19)

Harkkorauta

7201

Ferroseokset

7202 11 20; 7202 11 80; 7202 99 11

Rautamalmista suoraan pelkistämällä saadut rautapohjaiset tuotteet sekä muut huokoiset rautapohjaiset tuotteet

7203

Rauta ja seostamaton teräs

7206

Välituotteet, rautaa tai seostamatonta terästä

7207 11 11; 7207 11 14; 7207 11 16; 7207 12 10; 7207 19 11; 7207 19 14; 7207 19 16; 7207 19 31; 7207 20 11; 7207 20 15; 7207 20 17; 7207 20 32; 7207 20 51; 7207 20 55; 7207 20 57; 7207 20 71

Levyvalmisteet, rautaa tai seostamatonta terästä

7208 10 00; 7208 25 00; 7208 26 00; 7208 27 00; 7208 36 00; 7208 37; 7208 38; 7208 39; 7208 40; 7208 51; 7208 52; 7208 53; 7208 54; 7208 90 10; 7209 15 00; 7209 16; 7209 17; 7209 18; 7209 25 00; 7209 26; 7209 27; 7209 28; 7209 90 10; 7210 11 10; 7210 12 11; 7210 12 19; 7210 20 10; 7210 30 10; 7210 41 10; 7210 49 10; 7210 50 10; 7210 61 10; 7210 69 10; 7210 70 31; 7210 70 39; 7210 90 31; 7210 90 33; 7210 90 38; 7211 13 00; 7211 14; 7211 19; 7211 23 10; 7211 23 51; 7211 29 20; 7211 90 11; 7212 10 10; 7212 10 91; 7212 20 11; 7212 30 11; 7212 40 10; 7212 40 91; 7212 50 31; 7212 50 51; 7212 60 11; 7212 60 91

Tangot, kuumavalssatut, säännöttömästi kiepitetyt, rautaa tai seostamatonta terästä

7213 10 00; 7213 20 00; 7213 91; 7213 99

Muut tangot, rautaa tai seostamatonta terästä

7214 20 00; 7214 30 00; 7214 91; 7214 99; 7215 90 10

Profiilit, rautaa tai seostamatonta terästä

7216 10 00; 7216 21 00; 7216 22 00; 7216 31; 7216 32; 7216 33; 7216 40; 7216 50; 7216 99 10

Ruostumaton teräs

7218 10 00; 7218 91 11; 7218 91 19; 7218 99 11; 7218 99 20

Levyvalmisteet, ruostumatonta terästä

7219 11 00; 7219 12; 7219 13; 7219 14; 7219 21; 7219 22; 7219 23 00; 7219 24 00; 7219 31 00; 7219 32; 7219 33; 7219 34; 7219 35; 7219 90 10; 7220 11 00; 7220 12 00; 7220 20 10; 7220 90 11; 7220 90 31

Tangot, ruostumatonta terästä

7221 00; 7222 11; 7222 19; 7222 30 10; 7222 40 10; 7222 40 30

Levyvalmisteet, muuta seosterästä

7225 11 00; 7225 19; 7225 20 20; 7225 30 00; 7225 40; 7225 50 00; 7225 91 10; 7225 92 10; 7225 99 10; 7226 11 10; 7226 19 10; 7226 19 30; 7226 20 20; 7226 91; 7226 92 10; 7226 93 20; 7226 94 20; 7226 99 20

Tangot, muuta seosterästä

7224 10 00; 7224 90 01; 7224 90 05; 7224 90 08; 7224 90 15; 7224 90 31; 7224 90 39; 7227 10 00; 7227 20 00; 7227 90; 7228 10 10; 7228 10 30; 7228 20 11; 7228 20 19; 7228 20 30; 7228 30 20; 7228 30 41; 7228 30 49; 7228 30 61; 7228 30 69; 7228 30 70; 7228 30 89; 7228 60 10; 7228 70 10; 7228 70 31; 7228 80

Ponttirauta ja -teräs

7301 10 00

Kiskot ja ratapölkyt

7302 10 31; 7302 10 39; 7302 10 90; 7302 20 00; 7302 40 10; 7302 10 20

Saumattomat putket ja profiiliputket

7303; 7304

Hitsatut rauta- ja teräsputket, joiden ulkoläpimitta on suurempi kuin 406,4 mm

7305

MONIALAISTEN PUITTEIDEN LIITE C

MOOTTORIAJONEUVOTEOLLISUUDEN MÄÄRITELMÄ MONIALAISTEN PUITTEIDEN KANNALTA

’Moottoriajoneuvoalalla’ tarkoitetaan joko valmistajan suoraan tai ’ensisijaisen alihankkijan’’kokonaishankkeen’ osana toteuttamaa ’moottoriajoneuvojen’, moottoriajoneuvoihin tarkoitettujen ’moottorien’, moottoriajoneuvoihin tai moottoreihin tarkoitettujen ’moduulien tai alajärjestelmien’ kehittämistä, valmistamista ja asentamista.

(a)

Moottoriajoneuvot

’Moottoriajoneuvolla’ tarkoitetaan henkilöautoja, pakettiautoja, kuorma-autoja, vetoautoja, linja-autoja ja muita hyötyajoneuvoja. Tähän ryhmään eivät kuulu kilpa-autot, tieverkon ulkopuoliseen käyttöön tarkoitetut ajoneuvot (esimerkiksi lumiaurat tai henkilökuljetukseen golfkentillä tarkoitetut ajoneuvot), moottoripyörät, perävaunut, maa- ja metsätaloustraktorit, asuntovaunut, erikoismoottoriajoneuvot (paloautot tai työpaja-autot), dumpperit, itseliikkuvat trukit (esimerkiksi haarukkatrukit, haaratrukit, lavatrukit) ja armeijan käyttöön tarkoitetut sotilasajoneuvot.

(b)

Moottoriajoneuvoihin tarkoitetut moottorit

’Moottoriajoneuvoihin tarkoitetuilla moottoreilla’ tarkoitetaan diesel- ja ottomoottoreita sekä sähkö-, turbiini-, kaasu-, sekamoottoreita tai muita edellä määriteltyihin ’moottoriajoneuvoihin’ tarkoitettuja moottoreita.

(c)

Moduulit ja alajärjestelmät

’Moduulilla’ tai ’alajärjestelmällä’ tarkoitetaan moottoriajoneuvoon tai moottoriin tarkoitettujen tärkeimpien osien kokonaisuutta, jonka ensisijainen alihankkija on valmistanut, koonnut tai asentanut ja toimittanut tietokoneistetun tilauksen perusteella tai JOT-periaatteella. Hankintaan ja varastointiin liittyvät logistiikkapalvelut sekä yhteensopivien työvaiheiden alihankinta (esimerkiksi osien maalaus), jotka tapahtuvat valmistusprosessin aikana, on myös katsottava sisältyväksi moduuliin tai alajärjestelmään.

(d)

Ensisijaiset alihankkijat

’Ensisijaisella alihankkijalla’ tarkoitetaan valmistajasta riippumatonta tai riippuvaista toimittajaa, joka jakaa tutkimusta ja kehitystä koskevan vastuun (12) ja joka valmistaa, asentaa ja/tai toimittaa moottoriajoneuvoteollisuuden yritykselle alajärjestelmiä tai moduuleja tuotanto- tai asennusvaiheessa. Tämä yritys toimii yleensä yhteistyössä valmistajan kanssa mallin elinaikaa kestoltaan vastaavan sopimuksen perusteella (sopimus on esimerkiksi voimassa mallin uudistamiseen asti). Ensisijainen alihankkija voi myös toimittaa palveluja, erityisesti hankintakeskuksen hallintoon liittyviä logistiikkapalveluja.

(e)

Kokonaishanke

Valmistaja voi sisällyttää samaan investointikohteeseen tai yhdelle taikka useammalle tietyllä läheisellä maantieteellisellä etäisyydellä (13) sijaitsevalle teollisuusalueelle yhden tai useamman ensisijaisen alihankintaprojektin, jonka tarkoituksena on varmistaa valmistajan hankkeeseen kuuluviin ajoneuvoihin tai moottoreihin tarkoitettujen moduulien tai alajärjestelmien toimittaminen. ’Kokonaishankkeella’ tarkoitetaan kaikkien näiden hankkeiden kokonaisuutta. Kokonaishankkeen kesto on sama kuin moottoriajoneuvon valmistajan investointihankkeen kesto. Jotta ensisijaisen alihankkijan investointi voi kuulua kokonaishankkeen määritelmään, ainakin puolet tästä investoinnista aiheutuvasta tuotannosta on toimitettava kyseiselle valmistajalle kyseiseen tehtaaseen.

MONIALAISTEN PUITTEIDEN LIITE D

SYNTEETTIKUITUTEOLLISUUDEN MÄÄRITELMÄ MONIALAISTEN PUITTEIDEN KANNALTA

Näissä monialaisissa puitteissa synteettikuituteollisuus määritellään seuraavasti:

polyesteriin, polyamidiin, akryyliin tai polypropyleeniin perustuvien kuitujen ja lankojen yleistyyppien valmistaminen suulakepuristuksella/teksturoinnilla niiden loppukäytöstä riippumatta,

tai

polymerisaatio (mukaan lukien polykondensaatio) sen ollessa integroitu suulakepuristuksella valmistamiseen käytettyjen koneiden osalta,

taikka

mikä tahansa teollinen prosessi, joka liittyy mahdollisen tuensaajan tai muun sen kanssa samaan yhtymään kuuluvan yrityksen nykyiseen asennettuun suulakepuristusvalmistus-/teksturointikapasiteettiin, ja joka kyseisessä liiketoiminnassa on tavallisesti integroitu tällaiseen kapasiteettiin käytettyjen koneiden osalta.

MONIALAISTEN PUITTEIDEN LIITE E

ILMOITUSLOMAKE (20)

1 OSA — EFTA-VALTIO

Tiedot ilmoituksen tekevästä viranomaisesta

1.1.2   Ilmoituksen tekevän viranomaisen nimi ja osoite

1.1.3   Lisätietoja antavan henkilön (tai henkilöiden) nimi, puhelinnumero, faksinumero, sähköpostiosoite ja asema

Tiedot yhteyshenkilöstä pysyvässä edustustossa

1.2.1   Lisätietoja antavan henkilön nimi, puhelinnumero, faksinumero, sähköpostiosoite ja asema

2 OSA — TUENSAAJA

Hankkeeseen investoivan yhtiön (yhtiöiden) rakenne

2.1.1   Tuensaajan yksilöinti

2.1.2   Jos tuensaaja on eri oikeushenkilö kuin yritys, joka rahoittaa hanketta tai jolle tuki maksetaan, selvitys myös näistä eroista

2.1.3   Tuensaajan emokonsernin yksilöinti, konsernirakenne ja kunkin emoyhtiön omistussuhteet

Hankkeeseen investoivasta yrityksestä tai investoivista yrityksistä seuraavat tiedot viimeiseltä kolmelta tilivuodelta:

2.2.1   Maailmanlaajuinen liikevaihto, liikevaihto Euroopan talousalueella, liikevaihto kyseisessä EFTAn jäsenvaltiossa

2.2.2   Voitto verojen jälkeen ja kassavirta (konsolidoidusti laskettuna)

2.2.3   Työntekijöiden lukumäärä maailmanlaajuisesti, Euroopan talousalueella ja kyseisessä EFTAn jäsenvaltiossa

2.2.4   Myyntiä ja markkinaosuuksia koskeva erittely kyseessä olevassa jäsenvaltiossa, muualla Euroopan talousalueella ja Euroopan talousalueen ulkopuolella

2.2.5   Tarkastetut tilinpäätösasiakirjat ja vuosikertomus kolmelta viime vuodelta

Jos investointi tehdään ennestään olemassa olevalla tuotantopaikalla, seuraavat tiedot kyseisen tuotantopaikan kolmelta viimeiseltä tilivuodelta:

2.3.1   Liikevaihto yhteensä

2.3.2   Voitto verojen jälkeen ja kassavirta

2.3.3   Työllistäminen

2.3.4   Myyntiä ja markkinaosuuksia koskeva erittely kyseessä olevassa EFTAn jäsenvaltiossa, muualla Euroopan talousalueella ja Euroopan talousalueen ulkopuolella

3 OSA — JULKINEN TUKI

Jokaisesta ehdotetusta julkista tukea koskevasta toimenpiteestä on toimitettava seuraavat tiedot:

Yksityiskohdat

3.1.1   Tukiohjelman nimike (tai maininta siitä, että kyseessä on tapauskohtainen tuki)

3.1.2   Oikeusperusta (laki tai asetus jne.)

3.1.3   Tukea myöntävä viranomainen

3.1.4   Jos tuen oikeusperusta on valvontaviranomaisen hyväksymä tukiohjelma, on ilmoitettava hyväksymispäivä ja valtiontukiasian viitenumero

Ehdotetun tuen muoto

3.2.1   Onko ehdotettu tuki avustus, korkotuki, sosiaaliturvamaksujen alennus, verohelpotus, pääomaosakkuus, velkojen konvertointi tai poisto, edullinen laina, veronmaksun lykkäys tai takausjärjestelyin katettu määrä jne.

3.2.2   Ehdotetun tuen maksamiselle asetetut edellytykset

Ehdotetun tuen määrä

3.3.1   Tuen nimellismäärä ja sen brutto- ja nettoavustusekvivalentti

3.3.2   Onko tukitoimenpide yhtiöverotuksen (tai muun välittömän verotuksen) alaista? Jos on osittain, missä laajuudessa?

3.3.3   Ehdotetun tuen täydellinen maksuaikataulu. Ehdotetun julkisen tukikokonaisuuden osalta on toimitettava seuraavat tiedot:

Tukitoimenpiteiden kuvaus

3.4.1   Kuuluuko tukikokonaisuuteen tukitoimenpiteitä, joita ei vielä ole tarkemmin määritelty? Jos näin on, antakaa lisätietoja.

3.4.2   Mitä edellä mainittuja toimenpiteitä ei katsota valtiontueksi? Perustelkaa.

3.5   Haetaanko samaan hankkeeseen tukea myös toisesta Euroopan yhteisön tai kansainvälisestä rahoituslaitoksesta? Jos haetaan, kuinka paljon?

Julkisen tuen kasautuminen

3.6.1   Tukitoimenpiteiden arvioitu bruttoavustusekvivalentti yhteensä (ennen veroja)

3.6.2   Tukitoimenpiteiden arvioitu nettoavustusekvivalentti yhteensä (verojen jälkeen)

4 OSA — TUETTU HANKE

Hankkeen sijainti

4.1.1   Tarkka alue, kunta ja osoite

Hankkeen kesto

4.2.1   Investointihankkeen aloituspäivämäärä ja investoinnin lopetuspäivämäärä

4.2.2   Uuden tuotannon suunniteltu aloituspäivämäärä ja vuosi, jona tuotannon odotetaan olevan käynnissä koko kapasiteetilla

Hankkeen kuvaus

4.3.1   Hankkeen laatu: onko kyseessä uusi tuotantolaitos vai kapasiteetin laajentaminen tai muu hanke

4.3.2   Lyhyt yleiskuvaus hankkeesta

Hankkeen kustannusten erittely

4.4.1   Hankkeen kestoaikana investoitavien ja poistettavien pääomamenojen kokonaismäärä

4.4.2   Yksityiskohtainen selvitys hankkeeseen liittyvistä pääomamenoista ja muista menoista

Hankkeen kokonaiskustannusten rahoitus

4.5.1   Investointihankkeen kokonaiskustannusten rahoitustapa

5 OSA — TUOTTEEN JA MARKKINOIDEN OMINAISPIIRTEET

Tuotteet, joihin suunniteltu hanke kohdistuu

5.1.1   Tuettavan tuotantolaitoksen valmistamat tuotteet, kun investointi on saatettu loppuun, ja toimiala tai alatoimiala, johon tuotteet kuuluvat (Prodcom-numero tai CPA-luokitus palvelualan hankkeiden osalta)

5.1.2   Mitkä tuotteet niillä korvataan? Jos korvattuja tuotteita ei tuoteta samassa paikassa, on ilmoitettava niiden tämänhetkinen tuotantopaikka.

5.1.3   Mitä muita tuotteita voidaan tuottaa samalla tuotantokoneistolla vähäisin lisäkustannuksin tai kokonaan ilman lisäkustannuksia?

Kapasiteetti

5.2.1   Määrälliset tiedot hankkeen vaikutuksista tuensaajan kokonaiskapasiteettiin Euroopan talousalueella (myös konsernitasolla) jokaisen tuotteen osalta (yksikköinä vuodessa aloitusvuotta edeltävänä vuonna ja hankkeen päätyttyä).

5.2.2   Arvio Euroopan talousalueen kaikkien tuottajien kokonaiskapasiteetista jokaisen tuotteen osalta.

Tiedot markkinoista

5.3.1   Jokaista kuutta viimeistä tilivuotta koskevat tiedot kyseessä olevien tuotteiden todettavissa olevasta kulutuksesta. Jos saatavilla on ulkopuolisten laatimia tilastotietoja, ne on liitettävä vastaukseen.

5.3.2   Jokaista kolmea seuraavaa tilivuotta koskeva ennuste kyseessä olevien tuotteiden todettavissa olevasta kulutuksesta. Jos saatavilla on ulkopuolisten laatimia tilastotietoja, ne on liitettävä vastaukseen.

5.3.3   Ovatko asian kannalta merkitykselliset markkinat taantumassa ja mistä syystä?

5.3.4   Arvio tuensaajan tai sen konsernin, johon tuensaaja kuuluu, markkinaosuudesta (arvon mukaan) hankkeen aloitusvuotta edeltävänä vuonna ja hankkeen päätyttyä.


(1)  EYVL L 111, 29.4.1999 ja samana päivänä julkaistu ETA-täydennysosa N:o 18.

(2)  Katso näiden suuntaviivojen 25 luku.

(3)  Katso näiden suuntaviivojen 16 luku.

(4)  Katso näiden suuntaviivojen 14 luku.

(5)  Katso näiden suuntaviivojen 15 luku.

(6)  Alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen mukaan alueelliseen investointitukeen oikeutetut kustannukset voidaan määritellä joko suuntaviivojen 25.4 luvun 8–12 kohdassa määrättyjen sääntöjen mukaan (vaihtoehto 1) tai 25.4 luvun 24 kohdassa määrättyjen sääntöjen mukaan (vaihtoehto 2). Suuntaviivojen 25.4 luvun 30 kohdan mukaisesti vaihtoehdon 1 perusteella laskettu tuki (investointituki) voidaan yhdistää vaihtoehdon 2 perusteella laskettuun tukeen (tuki työpaikkojen luomiseen) sillä edellytyksellä, että tuen yhteenlaskettu määrä ei ylitä aluetuen enimmäismäärää kerrottuna niillä tukikelpoisilla kustannuksilla, jotka ovat näistä kahdesta suuremmat. Tämän säännön mukaisesti näissä puitteissa tietyn investointihankkeen tukikelpoiset kustannukset määritellään sen vaihtoehdon perusteella, joka johtaa suurempaan määrään. Tukikelpoisten kustannusten määrä määritellään siten, että ne eivät ylitä suurempaa niistä kahdesta investointimäärästä, jotka ovat seurausta työpaikkojen luomiseen perustuvasta menetelmästä ja alkuinvestointeihin perustuvasta menetelmästä, alueelle vahvistetun enimmäisintensiteetin rajoissa.

(7)  Seuraava taulukko osoittaa, kuinka suuret tuki-intensiteetit olisivat sallittuja vähennysasteikon mukaan tukikelpoisten kustannusten ja alueellisten enimmäismäärien eri tasoilla.

Tukikelpoiset kustannukset

Aluetuen enimmäismäärä

15 %

20 %

25 %

30 %

35 %

40 %

50 miljoonaa euroa

15,00 %

20,00 %

25,00 %

30,00 %

35,00 %

40,00 %

100 miljoonaa euroa

11,25 %

15,00 %

18,75 %

22,50 %

26,25 %

30,00 %

200 miljoonaa euroa

8,18 %

10,90 %

13,63 %

16,35 %

19,08 %

21,80 %

500 miljoonaa euroa

6,33 %

8,44 %

10,55 %

12,66 %

14,77 %

16,88 %

(8)  Ehdotuksista myöntää tapauskohtaista tukea on joka tapauksessa ilmoitettava ja niitä arvioidaan puitteiden 26.3 luvussa vahvistettujen sääntöjen perusteella ja alueellisia valtiontukia koskevissa suuntaviivoissa vahvistettujen yleisten arviointiperusteiden mukaisesti.

(9)  Jos EFTAn jäsenvaltio osoittaa, että tuensaaja luo todellisella innovaatiolla uudet tuotemarkkinat, a ja b alakohtien mukaista arviointia ei tarvitse suorittaa ja tuki hyväksytään 26A.3 luvun 1 kohdassa vahvistetun asteikon mukaan.

(10)  Teollista tuotantoa koskevan yhteisön tietojen keruun aikaansaamisesta 19 päivänä joulukuuta 1991 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 3924/91 (EYVL L 374, 31.12.1991, s. 1). Asetus sisällytettiin ETA-sopimukseen (liite XXI) ETA:n sekakomitean päätöksellä 7/94.

(11)  Sisältää EHTY:n perustamissopimuksen soveltamisalaan aiemmin kuuluneet teräsalat sekä saumattomien putkien ja suurten hitsattujen putkien alasektorit, jotka eivät kuuluneet EHTY:n perustamissopimuksen soveltamisalaan mutta jotka ovat osa integroitua tuotantoprosessia ja ovat piirteiltään samanlaiset kuin EHTY:n perustamissopimuksen soveltamisalaan kuuluva terästeollisuus.

(12)  Laivanrakennusteollisuudelle myönnettyä tukea koskee laivanrakennusteollisuudelle myönnettävän tuen uusien sääntöjen vahvistamisesta annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1540/98 sellaisena kuin se on mukautettuna ETA:n sekakomitean tekemää ETA-päätöstä N:o 12/99 varten, jäljempänä laivanrakennusasetus (katso myös valtiontukisuuntaviivojen 31 luku).

(13)  Neuvoston asetus (ETY) N:o 3696/93, annettu 29 päivänä lokakuuta 1993, Euroopan talousyhteisön tilastollisesta toimialoittaisesta tuoteluokituksesta (CPA) (EYVL L 342, 31.12.1993, s. 1) sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 204/2002 (EYVL L 36, 6.2.2002, s. 1). Teollista tuotantoa koskevan yhteisön tietojen keruun aikaansaamisesta 19 päivänä joulukuuta 1991 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 3924/91 (EYVL L 374, 31.12.1991, s. 1). Asetus (ETY) N:o 3696/93 sisällytettiin ETA-sopimukseen (liite XXI) ETA:n sekakomitean päätöksellä N:o 7/94.

(14)  Voidaan hyvällä syyllä olettaa, että ala on taantuva, jos todettavissa olevan kulutuksen keskimääräinen vuotuinen kasvuvauhti Euroopan talousalueella on viitenä edellisenä vuotena ollut negatiivinen.

(15)  Määräksi voidaan periaatteessa asettaa 25 miljoonaa euroa, mutta se voi vaihdella aloittain.

(16)  Kyseessä olevan tuotteen markkinoiden katsotaan olevan nopeasti kasvavat, jos kulutus viiden viime vuoden aikana Prodcom-luokituksen soveltuvalla tasolla Euroopan talousalueella tai jos tällaisia tietoja ei ole saatavilla, muun kyseessä oleville tuotteille yleisesti hyväksytyn markkinasegmentoinnin perusteella, jota koskevia tilastotietoja on saatavilla, on kasvanut arvon mukaan ilmoitettuna keskimääräisesti samaan tahtiin Euroopan talousalueen BKT:n keskimääräisen kasvun kanssa tai sitä nopeammin.

(17)  Katso näiden suuntaviivojen 24 luku.

(18)  Ehdotuksista myöntää tapauskohtaista tukea on joka tapauksessa ilmoitettava ja niitä arvioidaan tämän säännön perusteella ja alueellisia tukia koskevissa suuntaviivoissa vahvistettujen yleisten arviointiperusteiden mukaisesti.

(19)  EYVL L 279, 23.10.2001, s. 1.

(20)  Hyväksyttyjen tukiohjelmien ulkopuolella myönnetystä tuesta EFTAn jäsenvaltioiden on toimitettava tiedot, joissa yksilöidään tuen myönteiset vaikutukset kyseessä olevalla tukialueella.


25.5.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 139/24


EFTAN VALVONTAVIRANOMAISEN PÄÄTÖS

N:o 264/02/KOL,

tehty 18 päivänä joulukuuta 2002,

valtiontukea koskevien menettelysääntöjen ja aineellisten sääntöjen muuttamisesta 37. kerran lisäämällä uusi luku 22: Pelastamis- ja rakenneuudistustuki sekä sulkemistuki terästeollisuudelle

EFTAN VALVONTAVIRANOMAINEN, joka

ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (1) ja erityisesti sen 61–63 artiklan,

ottaa huomioon EFTA-valtioiden välisen, valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamista koskevan sopimuksen (2) ja erityisesti sen 24 artiklan ja sen pöytäkirjassa 3 olevan 1 artiklan,

SEKÄ KATSOO SEURAAVAA:

EFTAn valvontaviranomainen varmistaa valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen 24 artiklan nojalla ETA-sopimuksen valtiontukea koskevien määräysten soveltamisen.

Valvontaviranomaisesta ja tuomioistuimesta tehdyn sopimuksen 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla EFTAn valvontaviranomainen antaa ilmoituksia ja suuntaviivoja asioista, joita ETA-sopimus koskee, jos kyseisessä sopimuksessa taikka valvonta- ja tuomioistuinsopimuksessa nimenomaisesti näin määrätään tai jos EFTAn valvontaviranomainen pitää sitä tarpeellisena.

EFTAn valvontaviranomainen palauttaa mieleen 19 päivänä tammikuuta 1994 hyväksymänsä valtiontukea koskevat menettelysäännöt ja aineelliset säännöt (3)  (4).

Euroopan yhteisöjen komissio antoi 7 päivänä maaliskuuta 2002 tiedonannon (5), jossa määritellään periaatteet terästeollisuudelle tarkoitetun pelastamis- ja rakenneuudistustuen sekä sulkemistuen arviointia varten.

Kyseinen tiedonanto on merkityksellinen myös Euroopan talousalueen kannalta.

ETAn valtiontukisääntöjen yhtenäinen soveltaminen on taattava koko Euroopan talousalueella.

ETA-sopimuksen liitteen XV lopussa olevaan lukuun ”Yleistä” kuuluvan II kohdan mukaan EFTAn valvontaviranomaisen on tasapuolisten kilpailuedellytysten säilyttämiseksi annettava Euroopan yhteisöjen komissiota kuultuaan oikeudelliset säädökset, jotka vastaavat komission antamia säädöksiä.

EFTAn valvontaviranomainen on kuullut Euroopan yhteisöjen komissiota.

EFTAn valvontaviranomainen on kuullut EFTA-valtioita asiasta 19 päivänä lokakuuta 2001 pidetyssä monenvälisessä kokouksessa,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1.

Valtiontuen suuntaviivoja muutetaan lisäämällä niihin uusi luku 22 ”Pelastamis- ja rakenneuudistustuki sekä sulkemistuki terästeollisuudelle”, jonka teksti on tämän päätöksen liitteenä I.

2.

Päätös annetaan tiedoksi EFTA-valtioille lähettämällä niille kirjeitse jäljennös tästä päätöksestä ja sen liitteestä I. Kyseisiä valtioita pyydetään ilmaisemaan ehdotettujen aiheellisten toimenpiteiden hyväksyntä liitteen I mukaisesti 20 työpäivän kuluessa (ks. myös liitteessä I oleva 22.4 kohta).

3.

Päätös annetaan tiedoksi Euroopan yhteisöjen komissiolle ETA-sopimuksen pöytäkirjassa 27 olevan d kohdan mukaisesti lähettämällä sille jäljennös tästä päätöksestä ja sen liitteestä I.

4.

Tämä päätös ja sen liite I julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden ETA-osastossa ja ETA-täydennysosassa, kun EFTA-valtiot ovat ilmaisseet hyväksyvänsä ehdotetut aiheelliset toimenpiteet.

5.

Tämä päätös on todistusvoimainen englannin kielellä.

Tehty Brysselissä 18 päivänä joulukuuta 2002.

EFTAn valvontaviranomaisen puolesta

Einar M. BULL

Puheenjohtaja

Hannes HAFSTEIN

Kollegion jäsen


(1)  Jäljempänä ”ETA-sopimus”.

(2)  Jäljempänä ”valvonta- ja tuomioistuinsopimus”.

(3)  Jäljempänä ”valtiontuen suuntaviivat”.

(4)  Julkaistu alun perin Euroopan yhteisöjen virallisen lehden L 231, 3.9.1994, ETA- täydennysosassa nro 32.

(5)  EYVL C 70, 19.3.2002, s. 8.


LIITE

”22.   PELASTAMIS- JA RAKENNEUUDISTUSTUKI SEKÄ SULKEMISTUKI TERÄSTEOLLISUUDELLE

22.1.   PELASTAMIS- JA RAKENNEUUDISTUSTUKI VAIKEUKSISSA OLEVILLE YRITYKSILLE

Pelastamis- ja rakenneuudistustuki vaikeuksissa oleville yrityksille sellaisella terästeollisuuden alalla, joka on määritelty alueellisesta tuesta suurille investointihankkeille annettujen monialaisten puitteiden liitteessä B, ei sovellu yhteismarkkinoille.

22.2.   SULKEMISTUKI

(1)

Yhteismarkkinoille soveltuvana voidaan pitää tukea tietyn taloudellisen toiminnan edistämiseen. Seuraavat tuet monialaisten puitteiden liitteessä B määritellyllä terästeollisuuden alalla toimiville yrityksille voidaan katsoa yhteismarkkinoille soveltuviksi:

(2)

Tuki, jolla katetaan teräsalan yritysten irtisanotuille tai varhaiseläkkeelle jääville työntekijöilleen maksamat korvaukset, jos

maksut ovat seurausta terästehtaiden sulkemisesta osittain tai kokonaan, eikä sulkemisen perusteella ole aikaisemmin hyväksytty tukea,

maksut eivät ylitä EFTA-valtioissa voimassa olevia sääntöjä sovellettaessa tavanomaisesti maksettavia määriä

ja

tuen määrä on enintään 50 prosenttia kyseisistä maksuista.

(3)

Tuki terästuotteiden tuotannon pysyvästi lopettaville teräsalan yrityksille, jos

yrityksistä on tullut oikeushenkilöitä ennen 1. tammikuuta 2002,

ne ovat tuottaneet säännöllisesti terästuotteita kyseessä olevan tuen ilmoituspäivämäärään asti,

ne eivät ole muuttaneet tuotantonsa ja tuotantolaitostensa rakennetta 1. tammikuuta 2002 jälkeen,

ne sulkevat ja hävittävät terästuotteiden valmistukseen tarkoitetut laitoksensa kuuden kuukauden kuluessa tuotannon lakkauttamisesta tai siitä, kun valvontaviranomainen on hyväksynyt tuen, jos se tapahtuu myöhemmin,

tuotantolaitosten sulkemista ei ole jo otettu huomioon tukia hyväksyttäessä

ja

tuen määrä ei ylitä suljettavien laitosten kirjanpidollista jäännösarvoa (lukuun ottamatta kansallisen inflaatiotason ylittävää osuutta uudelleenarvostuksesta, joka on tehty 1. tammikuuta 2002 jälkeen).

(4)

Tukea, jota myönnetään 22.2 kohdan 3 alakohdassa esitetyt ehdot täyttävälle teräsalan yritykselle, joka on välittömästi tai välillisesti toisen teräsalan yrityksen määräysvallassa tai joka käyttää itse välitöntä tai välillistä määräysvaltaa toisessa teräsalan yrityksessä, voidaan pitää yhteismarkkinoille soveltuvana, jos

suljettava yritys on ollut oikeudellisesti ja tosiasiallisesti yhtymän organisaatiossa erillinen yksikkö vähintään kuusi kuukautta ennen tuen maksamista,

valvontaviranomaisen hyväksymä riippumaton tilintarkastaja on vahvistanut, että suljettavan yrityksen kirjanpito antaa totuudenmukaisen ja tarkan kuvan kyseisen yrityksen varoista ja veloista

ja

kyseessä on todellinen ja todistettavissa oleva tuotantokapasiteetin vähentäminen, josta on huomattavaa pitkäaikaista hyötyä koko alalle, kun tuotantolaitoksen valmistamien terästuotteiden tuotantokapasiteetti vähenee niiden viiden vuoden aikana, jotka seuraavat tuettua sulkemista tai tämän kohdan perusteella hyväksytyn tuen viimeistä maksupäivää, jos se on myöhäisempi. EFTA-valtioita kehotetaan käyttämään monialaisten puitteiden liitteenä (liite E) olevaa ilmoituslomaketta ilmoittaessaan tukiehdotuksista näiden puitteiden nojalla.

22.3.   ILMOITUSVELVOLLISUUS

Kaikista suunnitelmista myöntää tukea vaikeuksissa olevien teräsalan yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen sekä sulkemistukea kyseiselle alalle on ilmoitettava erikseen.

22.4.   AIHEELLISET TOIMENPITEET

(1)

Valvontaviranomainen ehdottaa valvontaviranomaisesta ja tuomioistuimesta tehdyn sopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan 1 artiklan 1 kohdan mukaisena aiheellisena toimenpiteenä, että vaikeuksissa oleville yrityksille, jotka täyttävät vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi tarkoitettua valtiontukea koskevissa valvontaviranomaisen suuntaviivoissa annetun määritelmän (luku 16), myönnettävää pelastamis- ja rakenneuudistustukea koskevien voimassa olevien tukiohjelmien soveltamisalan ulkopuolelle jätetään 1. tammikuuta 2003 alkaen tuki yrityksille, jotka kuuluvat terästeollisuuden alalle, sellaisena kuin se määritellään monialaisten puitteiden liitteessä B.

(2)

EFTA-valtioita pyydetään ilmoittamaan erikseen suostumuksensa ehdotettuihin aiheellisiin toimenpiteisiin 20 työpäivän kuluessa kirjeen vastaanottamispäivästä. Jos EFTA-valtio ei vastaa kirjeeseen, valvontaviranomainen olettaa, että kyseinen valtio ei ole samaa mieltä ehdotetuista toimenpiteistä.

22.5.   PUITTEIDEN SOVELTAMINEN

Näitä puitteita sovelletaan 1. tammikuuta 2003 alkaen 31. joulukuuta 2009 saakka.

22.6.   TERÄSTEOLLISUUDELLE MYÖNNETTY ILMOITTAMATON TUKI

Valvontaviranomainen tutkii terästeollisuudelle ilman sen hyväksyntää myönnetyn tuen soveltuvuuden yhteismarkkinoille niiden kriteereiden perusteella, jotka olivat voimassa tuen myöntämisajankohtana.”


25.5.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 139/28


EFTAN VALVONTAVIRANOMAISEN PÄÄTÖS

N:o 196/03/KOL,

tehty 5 päivänä marraskuuta 2003,

valtiontukea koskevien menettelysääntöjen ja aineellisten sääntöjen muuttamisesta 38. kerran lisäämällä uusi luku 9B: Kantelut – lomake oletettua sääntöjenvastaista valtiontukea koskevien kantelujen tekemiseksi

EFTAN VALVONTAVIRANOMAINEN, joka

ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (1) ja erityisesti sen 61–63 artiklan ja pöytäkirjan 26,

ottaa huomioon EFTAn jäsenvaltioiden välisen, valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamista koskevan sopimuksen (2) ja erityisesti sen 24 artiklan ja 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan sekä sen pöytäkirjassa 3 (3) olevan I osan 1 artiklan,

SEKÄ KATSOO SEURAAVAA:

EFTAn valvontaviranomainen varmistaa valvontaviranomaisesta ja tuomioistuimesta tehdyn sopimuksen 24 artiklan nojalla ETA-sopimuksen valtiontukea koskevien määräysten soveltamisen,

valvontaviranomaisesta ja tuomioistuimesta tehdyn sopimuksen 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla EFTAn valvontaviranomainen antaa ilmoituksia ja suuntaviivoja asioista, joita ETA-sopimus koskee, jos kyseisessä sopimuksessa taikka valvontaviranomaisesta ja tuomioistuimesta tehdyssä sopimuksessa nimenomaisesti näin määrätään tai jos EFTAn valvontaviranomainen pitää sitä tarpeellisena,

EFTAn valvontaviranomainen palauttaa mieleen 19 päivänä tammikuuta 1994 hyväksymänsä valtiontukea koskevat menettelysäännöt ja aineelliset säännöt (4)  (5),

Euroopan komissio julkaisi 16 päivänä toukokuuta 2003 uuden lomakkeen oletettua sääntöjenvastaista valtiontukea koskevien kantelujen tekemiseksi (6),

kyseinen lomake on merkityksellinen myös Euroopan talousalueen kannalta,

ETAn valtiontukisääntöjen yhtenäinen soveltaminen on taattava koko Euroopan talousalueella,

ETA-sopimuksen liitteen XV lopussa olevaan lukuun ”Yleistä” kuuluvan II kohdan mukaan EFTAn valvontaviranomaisen on Euroopan yhteisöjen komissiota kuultuaan hyväksyttävä oikeudelliset asiakirjat, jotka vastaavat komission antamia säädöksiä,

EFTAn valvontaviranomainen on kuullut Euroopan yhteisöjen komissiota,

EFTAn valvontaviranomainen on kuullut EFTAn jäsenvaltioita 20 päivänä kesäkuuta 2003 asiasta pidetyssä monenvälisissä kokouksissa,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1.

Valtiontuen suuntaviivoja muutetaan lisäämällä uusi luku 9 B ”Kantelut – lomake oletettua sääntöjenvastaista valtiontukea koskevien kantelujen tekemiseksi”.

2.

Valtiontuen suuntaviivojen liitteeseen I lisätään uusi jakso III ”Lomake oletettua sääntöjenvastaista valtiontukea koskevien kantelujen tekemiseksi”.

3.

Valtiontuen suuntaviivojen uusi luku 9 B ja liitteen I uusi jakso III esitetään tämän päätöksen liitteessä.

4.

Päätös annetaan kirjeitse tiedoksi EFTAn jäsenvaltioille lähettämällä niille jäljennös tästä päätöksestä ja sen liitteestä.

5.

Päätös annetaan tiedoksi Euroopan komissiolle ETA-sopimuksen pöytäkirjassa 27 olevan d kohdan mukaisesti lähettämällä sille jäljennös tästä päätöksestä ja sen liitteestä.

6.

Tämä päätös ja sen liite julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden ETA-osastossa ja ETA-täydennysosassa.

7.

Päätös on todistusvoimainen englannin kielellä.

Tehty Brysselissä 5 päivänä marraskuuta 2003.

EFTAn valvontaviranomaisen puolesta

Einar M. BULL

Puheenjohtaja

Hannes HAFSTEIN

Kollegion jäsen


(1)  Jäljempänä ”ETA-sopimus”.

(2)  Jäljempänä ”valvontaviranomaisesta ja tuomioistuimesta tehty sopimus”.

(3)  Valvontaviranomaisesta ja tuomioistuimesta tehdyn sopimuksen pöytäkirja 3 EFTAn jäsenvaltioiden 10 päivänä joulukuuta 2001 muuttamassa muodossa. Muutokset tulivat voimaan 28 päivänä elokuuta 2003.

(4)  Jäljempänä ”valtiontuen suuntaviivat”.

(5)  Julkaistu alun perin EYVL:ssä L 231, 3.9.1994 ja sen ETA-täydennysosassa N:o 32 samana päivänä, muutettu viimeksi 18 päivänä joulukuuta 2002 tehdyllä kollegion päätöksellä N:o 264/02/KOL (ei vielä julkaistu).

(6)  Lomake oletettua sääntöjenvastaista valtiontukea koskevien kantelujen tekemiseksi (EUVL C 116, 16.5.2003, s. 3).


LIITE

”9 B KANTELUT – LOMAKE OLETETTUA SÄÄNTÖJENVASTAISTA VALTIONTUKEA KOSKEVIEN KANTELUJEN TEKEMISEKSI

Valvontaviranomaisesta ja tuomioistuimesta tehdyn sopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdassa ja II osan 2 artiklan 1 kohdassa määrätään, että EFTAn valvontaviranomaiselle on ilmoitettava tuen myöntämistä tai muuttamista koskevasta suunnitelmasta niin ajoissa, että se voi esittää huomautuksensa. Asianomainen EFTAn jäsenvaltio ei saa panna ehdottamiaan toimenpiteitä täytäntöön ennen kuin menettelyn tuloksena on saatu aikaan lopullinen päätös.

Tuki, joka on pantu täytäntöön edellä mainittujen määräysten vastaisesti, on ’sääntöjenvastaista tukea’.

Valvontaviranomaisesta ja tuomioistuimesta tehdyn sopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan II osan 10 artiklan 1 kohdassa määrätään, että jos EFTAn valvontaviranomaisella on miltä hyvänsä taholta saatuja tietoja oletetusta sääntöjenvastaisesta tuesta, se tutkii tiedot viipymättä.

Lisäksi edellä mainitun pöytäkirjan II osan 20 artiklan 2 kohdan mukaan asianomaiset osapuolet voivat toimittaa EFTAn valvontaviranomaiselle tietoja oletetuista sääntöjenvastaisista tuista ja tuen väärinkäytöstä (jäljempänä ’kantelu’).

Kuka tahansa henkilö tai mikä tahansa yritys voi tehdä kantelun EFTAn valvontaviranomaiselle. Menettely on maksuton. Kanteluja tutkiessaan EFTAn valvontaviranomaisen on kuitenkin noudatettava valvontaviranomaisesta ja tuomioistuimesta tehdyn sopimuksen pöytäkirjassa 3 määrättyjä menettelysääntöjä ja erityisesti asianomaisen EFTAn jäsenvaltion puolustautumisoikeutta.

Vaihtoehtoisesti tai EFTAn valvontaviranomaiselle tehtävän kantelun lisäksi kolmannet osapuolet, joiden etuihin sääntöjenvastaisesti myönnetty tuki on vaikuttanut kielteisesti, voivat yleensä panna asian vireille kansallisessa tuomioistuimessa.

EFTAn valvontaviranomainen ei kuitenkaan voi antaa neuvoja kansallisista menettelyistä yksittäisissä tapauksissa.

Näiden suuntaviivojen liitteessä I olevan III jakson kantelua koskevassa lomakkeessa on esitetty tiedot, joita EFTAn valvontaviranomainen tarvitsee voidakseen tutkia oletettua sääntöjenvastaista tai väärinkäytettyä tukea koskevan kantelun. Jos kaikkia lomakkeen kohtia ei voida täyttää, tämä on perusteltava.

Lomake on saatavissa EFTAn valvontaviranomaisen Internet-sivuilla osoitteessa: http://www.eftasurv.int

EFTAn valvontaviranomaisen Internet-sivuilla on myös runsaasti hyödyllisiä tietoja Euroopan talousalueella sovellettavista valtiontukisäännöistä. Niistä voi olla apua lomaketta täytettäessä.

Lomake lähetetään seuraavaan osoitteeseen:

EFTA Surveillance Authority

Competition and State Aid Directorate

74, Rue de Trèves

B-1040 Brussels

III JAKSO

Lomake oletettua sääntöjenvastaista valtiontukea koskevien kantelujen tekemiseksi

Lomake lähetetään seuraavaan osoitteeseen:

EFTA Surveillance Authority

Competition and State Aid Directorate

74, Rue de Trèves

B-1040 Brussels

I.A.   Tiedot kantelun tekijästä

I.1.   Kantelun tekijän etu- ja sukunimi tai yrityksen nimi:

I.2   Osoite tai rekisteröity kotipaikka:

I.3.   Puhelin, faksi ja sähköpostiosoite:

I.4.   Yhteyshenkilön nimi, osoite, puhelin, faksi ja sähköpostiosoite:

I.5.   Jos kantelun tekijä on yritys, lyhyt kuvaus kantelijasta ja sen toimialasta/toimialoista ja toimipaikasta/toimipaikoista:

I.6.   Ilmoittakaa lyhyesti, kuinka oletetun tuen myöntäminen vaikuttaa kantelun tekijän etuihin.

I.B.   Tiedot kantelun tekijän edustajasta

I.7.   Jos kantelu tehdään jonkun toisen (henkilön tai yrityksen) puolesta, ilmoittakaa edustajan nimi, osoite, faksi ja sähköpostiosoite ja liittäkää mukaan kirjallinen vahvistus edustajan valtuutuksesta.

II.   Tiedot EFTAn jäsenvaltiosta

II.1.   EFTAn jäsenvaltio:

II.2.   Hallintotaso, jolla oletettu sääntöjenvastainen tuki on myönnetty:

keskushallinto

aluehallinto (ilmoittakaa tarkemmin)

muu (ilmoittakaa tarkemmin)

III.   Tiedot kantelun kohteena olevista oletetuista tukitoimenpiteistä

III.1.   Onko kantelun kohteena oletettu tukijärjestelmä vai oletettu yksittäinen tuki?

III.2.   Milloin oletettu tuki myönnettiin tai oletettu tukijärjestelmä pantiin täytäntöön? Mikä on oletetun tukijärjestelmän kesto, jos se on tiedossa?

III.3.   Millä toimialalla/toimialoilla oletettua tukea sovelletaan?

III.4.   Mikä on oletetun tuen määrä? Missä muodossa tuki myönnetään (laina, avustus, takaus, verokannustin, verovapautus tms.)?

III.5.   Kuka on tuensaaja? Oletetun tukijärjestelmän osalta mainitkaa, ketkä ovat tukikelpoisia.

Antakaa mahdollisimman paljon tietoja, mukaan lukien kuvaus tukea saavien yritysten päätoiminnoista.

III.6.   Mihin tarkoitukseen oletettua tukea myönnetään (jos tiedossa)?

IV.   Kantelun perusteet

Perustelkaa kantelunne yksityiskohtaisesti ja mainitkaa muun muassa syyt kantelun tekemiseen, mitä Euroopan talousalueen oikeuden säännöksiä oletetun tuen myöntäminen mielestänne rikkoo ja kuinka tämä on vaikuttanut kilpailuedellytyksiin ETA-alueella ja sopimuspuolten väliseen kauppaan.

Jos oletettu tuki on haitannut omia liiketaloudellisia etujanne, selittäkää miten.

V.   Tiedot muista menettelyistä

V.1.   Mahdolliset yhteydenotot EFTAn valvontaviranomaiseen (jos mahdollista, liittäkää mukaan jäljennökset kirjeenvaihdosta):

V.2.   Mahdolliset yhteydenotot komission yksiköihin (jos mahdollista, liittäkää mukaan jäljennökset kirjeenvaihdosta):

V.3.   Yhteydenotot kansallisiin viranomaisiin (esim. keskus-, alue- tai paikallishallinnon edustajat, oikeusasiamies jne.; jos mahdollista, liittäkää mukaan jäljennökset kirjeenvaihdosta):

V.4.   Asian vireillepano kansallisessa tuomioistuimessa tai muut menettelyt (esim. välimies- tai sovittelumenettely). (Ilmoittakaa, jos asiassa on jo tehty päätös, ja liittäkää mukaan jäljennös mahdollisesta päätöksestä):

VI.   Kantelua tukevat asiakirjat

Luetelkaa kantelua mahdollisesti tukevat asiakirjat tai todisteet ja liittäkää mukaan niiden jäljennökset. Jos mahdollista, liittäkää mukaan jäljennös kansallisesta laista tai muista toimenpiteistä, jotka ovat oletetun tuen maksamisen oikeusperustana.

VII.   Luottamuksellisuus

Voidakseen suojella kyseisen EFTAn jäsenvaltion puolustautumisoikeutta EFTAn valvontaviranomaisen on mahdollisesti paljastettava henkilöllisyytenne ja kantelua mahdollisesti tukevat asiakirjat tai niiden sisältö kyseiselle EFTAn jäsenvaltiolle. Jos ette halua, että henkilöllisyyttänne tai joitain asiakirjoja tai tietoja paljastetaan, ilmoittakaa tästä selvästi ja mainitkaa, mitkä osat asiakirjoista ovat luottamuksellisia, ja perustelkaa pyyntönne.

Paikka, aika ja kantelun tekijän allekirjoitus”


25.5.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 139/33


EFTAN VALVONTAVIRANOMAISEN PÄÄTÖS

N:o 197/03/KOL,

tehty 5 päivänä marraskuuta 2003,

valtiontukea koskevien menettelysääntöjen ja aineellisten sääntöjen muuttamisesta 39. kerran lisäämällä uusi luku 34: Sääntöjenvastaisesti myönnetyn tuen takaisinperinnässä sovellettavat viite- ja diskonttokorot sekä korkotaso

EFTAN VALVONTAVIRANOMAINEN, joka

ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (1) ja erityisesti sen 61—63 artiklan ja pöytäkirjan 26,

ottaa huomioon EFTA-valtioiden välisen, valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamista koskevan sopimuksen (2) ja erityisesti sen 24 artiklan, 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan ja sen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan (3),

SEKÄ KATSOO SEURAAVAA:

EFTAn valvontaviranomainen varmistaa valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen 24 artiklan nojalla ETA-sopimuksen valtiontukea koskevien määräysten soveltamisen.

Valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla EFTAn valvontaviranomainen antaa ilmoituksia ja suuntaviivoja asioista, joita ETA-sopimus koskee, jos kyseisessä sopimuksessa taikka valvonta- ja tuomioistuinsopimuksessa nimenomaisesti näin määrätään tai jos EFTAn valvontaviranomainen pitää sitä tarpeellisena.

EFTAn valvontaviranomainen palauttaa mieleen 19 päivänä tammikuuta 1994 hyväksymänsä valtiontukea koskevat menettelysäännöt ja aineelliset säännöt (4)  (5).

Euroopan komissio julkaisi 8 päivänä toukokuuta 2003 tiedonannon sääntöjenvastaisesti myönnetyn tuen takaisinperinnässä sovellettavasta korkotasosta (6).

Kyseinen tiedonanto on merkityksellinen myös Euroopan talousalueen kannalta.

ETAn valtiontukisääntöjen yhtenäinen soveltaminen on taattava koko Euroopan talousalueella.

ETA-sopimuksen liitteen XV lopussa olevaan lukuun ”Yleistä” kuuluvan II kohdan mukaan EFTAn valvontaviranomaisen on annettava Euroopan komissiota kuultuaan oikeudelliset säädökset, jotka vastaavat komission antamia säädöksiä.

Aiemmassa 33.2 luvussa, joka koskee viitekorkoihin sovellettavia valtiontuen suuntaviivoja, käsitellään myös korkotasoa, joten se olisi liitettävä osaksi samaa lukua kuin sääntöjenvastaisesti myönnetyn tuen takaisinperinnässä sovellettavaa korkotasoa koskevat määräykset.

EFTAn valvontaviranomainen on kuullut Euroopan komissiota.

EFTAn valvontaviranomainen on kuullut EFTA-valtioita asiasta 20 päivänä kesäkuuta 2003 pidetyssä monenvälisessä kokouksessa,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1.

Valtiontuen suuntaviivoja muutetaan lisäämällä niihin uusi luku 34 ”Sääntöjenvastaisesti myönnetyn tuen takaisinperinnässä sovellettavat viite- ja diskonttokorot sekä korkokanta”.

2.

Valtiontuen suuntaviivojen 33.2 luku muutetaan 34.1 luvuksi. Poistetaan 33.2 luku.

3.

Korvataan 33 luvun otsikko ”Muut määräykset” 33.1 luvun otsikolla ”Muuntaminen kansallisten valuuttojen ja euron välillä”. Kaikki tässä luvussa olevat ecuihin liittyvät maininnat korvataan ”euroilla”. Poistetaan 33.1 luvun otsikko.

4.

Uusi 34 luku on tämän päätöksen liitteenä.

5.

Päätös annetaan tiedoksi EFTA-valtioille lähettämällä niille kirjeitse jäljennös tästä päätöksestä ja sen liitteestä.

6.

Päätös annetaan tiedoksi Euroopan komissiolle ETA-sopimuksen pöytäkirjassa 27 olevan d kohdan mukaisesti lähettämällä sille jäljennös tästä päätöksestä ja sen liitteestä.

7.

Tämä päätös ja sen liite julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden ETA-osastossa ja ETA-täydennysosassa.

8.

Tämä päätös on todistusvoimainen englannin kielellä.

Tehty Brysselissä 5 päivänä marraskuuta 2003.

EFTAn valvontaviranomaisen puolesta

Einar M. BULL

Puheenjohtaja

Hannes HAFSTEIN

Kollegion jäsen


(1)  Jäljempänä ”ETA-sopimus”.

(2)  Jäljempänä ”valvonta- ja tuomioistuinsopimus”.

(3)  Valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirja 3 EFTA-valtioiden 10 päivänä joulukuuta 2001 muuttamassa muodossa. Muutokset tulivat voimaan 28 päivänä elokuuta 2003.

(4)  Jäljempänä ”valtiontuen suuntaviivat”.

(5)  Julkaistu alun perin Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä L 231, 3.9.1994 ja sen samana päivänä julkaistussa ETA-täydennysosassa N:o 32, muutettu viimeksi 5 päivänä marraskuuta 2003 tehdyllä (vielä julkaisemattomalla) kollegion päätöksellä N:o 196/03/COL.

(6)  Komission tiedonanto sääntöjenvastaisesti myönnetyn tuen takaisinperinnässä sovellettavasta korkotasosta (EUVL C 110, 8.5.2003, s. 21 oikaistu EUVL:ssä C 150, 27.6.2003, s. 3).


LIITE

”34.   SÄÄNTÖJENVASTAISESTI MYÖNNETYN TUEN TAKAISINPERINNÄSSÄ SOVELLETTAVAT VIITE- JA DISKONTTOKOROT SEKÄ KORKOKANTA

34.1.   VIITEKOROT (1)

(1)

EFTAn valvontaviranomainen käyttää ETA-sopimuksen mukaisessa valtiontukien valvontatehtävässään eri parametrejä, joihin kuuluvat viite- ja diskonttokorot.

(2)

Näitä korkoja käytetään useassa erässä maksetun tuen avustusekvivalentin arvioimiseen ja korkotukiohjelmista myönnettyjen tukien määrän laskemiseen. Niitä käytetään myös vähämerkityksistä tukea koskevan säännön ja laittomien tukien takaisinmaksun yhteydessä.

(3)

Viitekorkojen tulisi heijastaa ETA-sopimuksen allekirjoittaneissa EFTA-valtioissa tavanomaisin vakuuksin myönnettyihin keskipitkiin ja pitkiin (5–10 vuotta) lainoihin sovellettavaa keskimääräistä korkotasoa.

(4)

Viitekorot ovat 1 päivästä huhtikuuta 2000 alkaen seuraavat:

Korkoindikaattoriksi määritellään viiden vuoden joukkovelkakirjalainojen tuottoaste kyseisessä kansallisessa valuutassa korotettuna 25 pisteen preemiolla.

Viitekorko vastaa edellisen vuoden syys-, loka- ja marraskuun ajalta kirjattujen korkoindikaattoreiden keskiarvoa.

Viitekorko vahvistetaan (vuodesta 2001 alkaen) siten, että se tulee voimaan 1 päivästä tammikuuta.

Viitekorkoa tarkistetaan vuoden aikana, kun se poikkeaa edellisen kolmen kuukauden korkoindikaattoreiden keskiarvosta enemmän kuin 15 prosenttia.

LISÄKSI ON OTETTAVA HUOMIOON, ETTÄ

viitekorko, joka on tällä tavoin määritelty, on alin käytetty korko ja sitä voidaan korottaa tilanteissa, joissa on erityinen riski (jos kyseessä on esimerkiksi vaikeuksissa oleva yritys tai jos pankkien yleensä vaatimat vakuudet puuttuvat).

EFTAn valvontaviranomainen varaa mahdollisuuden käyttää viiden vuoden joukkovelkakirjalainojen tuottoasteen tasoa lyhyempää (esimerkiksi 1 vuoden Libor) tai pidempää (10 vuoden joukkovelkakirjojen korot) peruskorkoa, jos tämä on tarpeen joidenkin tapausten tarkastelussa.

(5)

EFTAn valvontaviranomainen tiedottaa viitekoron seuraavassa Internet-osoitteessa: www.eftasurv.int

34.2.   SÄÄNTÖJENVASTAISESTI MYÖNNETYN TUEN TAKAISINPERINNÄSSÄ SOVELLETTAVA KORKOTASO (2)

(1)

Valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamista koskevan sopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan II osan 14 artiklassa määrätään, että sääntöjenvastaista tukea koskevissa kielteisissä päätöksissä EFTAn valvontaviranomainen päättää, että asianomaisen EFTA-valtion on toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet tuen perimiseksi takaisin tuensaajalta. Takaisin perittävään tukeen lisätään korko, jonka suuruuden EFTAn valvontaviranomainen vahvistaa. Korkoa maksetaan siitä päivästä alkaen, jolloin sääntöjenvastainen tuki on ollut tuensaajan käytössä, sen takaisinperimispäivään asti.

(2)

Euroopan komissio totesi EU:n jäsenvaltioille 22 päivänä helmikuuta 1995 lähettämässään kirjeessä, että käyttämällä käyvän korkotason mukaista korkoa lainsäädännössä määritetyn koron sijaan voidaan sääntöjenvastaisesta tuesta tuensaajalle koituva aiheeton etu laskea tarkemmin tilanteen palauttamiseksi ennalleen. Komissio ilmoitti jäsenvaltioille, että se käyttää sääntöjenvastaisen tuen takaisinperimistä koskevissa päätöksissään käyvän korkotason mukaisen koron perustana viitekorkoa, jota käytetään aluetukien nettoavustusekvivalenttia laskettaessa. Komission vakiintuneena käytäntönä on jo vuosien ajan ollut lisätä takaisinperimistä koskeviin päätöksiin lauseke, jossa edellytetään, että takaisinperittävään tukeen lisättävä korko määritetään aluetukien nettoavustusekvivalentin laskemiseen käytettävän viitekoron perusteella. Komissio antoi 9 päivänä syyskuuta 1997 tiedonannon (3), jossa esiteltiin yksityiskohtaisemmin laittomien tukien takaisinmaksun laskemiseen ja muihin tarkoituksiin sovellettavia viitekorkoja ja jonka EFTAn valvontaviranomainen sisällytti osittain valtiontuen suuntaviivoihin (ks. nykyinen 34.1 luku (4)). On herännyt kysymys, sovelletaanko yksinkertaista korkoa vai lasketaanko korkoa korolle (5).

(3)

Yhteisön laajan oikeuskäytännön perusteella (6) takaisinperintä on looginen seuraus tuen sääntöjenvastaisuudesta. Takaisinperinnän tarkoituksena on palauttaa aikaisemmin vallinnut tilanne. Maksamalla tuen takaisin tuensaaja menettää edun, jonka se sai markkinoilla kilpailijoihinsa verrattuna, ja samalla ennen tuen maksua vallinnut markkinatilanne palautuu ennalleen. Markkinakäytännön mukaan yksinkertaista korkoa sovelletaan tavallisesti silloin, kun varojen saaja ei voi käyttää korkosummaa ennen tietyn kauden loppua (esim. jos korkoa maksetaan vasta tietyn ajan jälkeen). Korkoa korolle sovelletaan yleensä silloin, kun voidaan katsoa, että korkoa on maksettu saajalle jokaisena vuonna (tai jokaisella kaudella) ja se on kasvattanut näin alkuperäisen pääoman määrää. Tällöin varojen saaja saa korkoa myös kultakin kaudelta maksetusta korosta.

(4)

Käytännössä myönnetyn tuen muoto ja kunkin tuensaajan tilanne voi vaihdella. Jos tuki on johtanut liiallisiin korvauksiin, yrityksen tuesta saamaa hyötyä voidaan verrata talletukseen, josta yleensä maksetaan korkoa korolle. Jos tuki on investointitukea tietyille tukikelpoisille kustannuksille, tuella on voitu korvata vaihtoehtoinen rahoituslähde, joka yleensä myös edellyttäisi markkinaehtoista korkoa korolle. Jos tuki on toimintatukea, se vaikuttaa suoraan tuloslaskelmaan ja taseeseen ja sitä kautta talletettavina olevien varojen määrään. Vaikka tilanteet voivat vaihdella, näyttää kuitenkin siltä, että sääntöjenvastaisen tuen vaikutukset ovat samankaltaiset. Se tarjoaa tuensaajalle rahoitusta samanlaisin ehdoin kuin keskipitkän ajan koroton laina. Näin ollen vaikuttaa tarpeelliselta lasketa korkoa korolle, jotta voidaan varmistaa tilanteesta koituvien taloudellisten etujen täydellinen kompensointi.

(5)

Näin ollen EFTAn valvontaviranomainen ilmoittaa EFTA-valtioille ja asianomaisille osapuolille, että se soveltaa kaikissa sääntöjenvastaisesti myönnetyn tuen takaisinperintää koskevissa tulevissa päätöksissään aluetukien nettoavustusekvivalentin laskemisessa käytettävää viitekorkoa laskemalla korkoa korolle. Yleisen markkinakäytännön mukaan korkoa korolle lasketaan vuositasolla. EFTAn valvontaviranomainen odottaa, että EFTA-valtiot laskevat korkoa korolle myös parhaillaan täytäntöönpanon kohteena olevien päätösten osalta, ellei se ole ETA:n lainsäädännön yleisten periaatteiden vastaista.”


(1)  Tämä luku vastaa osittain komission tiedonantoa viite- ja diskonttokorkojen vahvistamismenetelmästä (EYVL C 273, 9.9.1997, s. 3), joka oli aiemmin valtiontuen suuntaviivojen 33.2 luku.

(2)  Tämä luku vastaa komission tiedonantoa sääntöjenvastaisesti myönnetyn tuen takaisinperinnässä sovellettavasta korkotasosta (EUVL C 110, 8.5.2003, s. 21 oikaistu EUVL:ssä C 150, 27.6.2003, s. 3).

(3)  Komission tiedonanto viite- ja diskonttokorkojen vahvistamismenetelmästä, ks. alaviite 1.

(4)  Komission myöhemmin julkaisema tiedonanto viite- ja diskonttokorkojen vahvistamismenetelmiin tehtävistä teknisistä mukautuksista (EYVL C 241, 26.8.1999, s. 9) liittyi siirtymiseen talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen 1 päivänä tammikuuta 1999 eikä ollut Euroopan talousalueen kannalta merkittävä.

(5)  Yksinkertainen korko lasketaan seuraavalla kaavalla: korko = (pääoma × korkokanta × vuosien lukumäärä).

Koronkorko lasketaan seuraavalla kaavalla (kun korkoa korolle lasketaan vuosittain): korko = (pääoma (1 + korkokanta) vuosien lukumäärä) – pääoma.

(6)  Ks. erityisesti asia C-24/95, Land Rheinland-Pfalz v. Alcan, tuomio 20.3.1997 (Kok. 1997, sivu I-1591) ja asia T-459/93, Siemens v. Euroopan yhteisöjen komissio, tuomio 8.6.1995 (Kok. 1995, sivu II-1675).


25.5.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 139/37


EFTAN VALVONTAVIRANOMAISEN PÄÄTÖS

N:o 195/04/KOL,

tehty 14 päivänä heinäkuuta 2004,

valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamisesta tehdyn EFTA-valtioiden sopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan II osan 27 artiklassa tarkoitetuista täytäntöönpanosäännöksistä

EFTAN VALVONTAVIRANOMAINEN, joka

OTTAA HUOMIOON Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (1) ja erityisesti sen 61–63 artiklan sekä pöytäkirjan 26,

OTTAA HUOMIOON valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamisesta tehdyn EFTA-valtioiden sopimuksen (2) ja erityisesti sen 5 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 24 artiklan sekä valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 (3) olevan II osan 27 artiklan,

ON KUULLUT neuvoa-antavaa valtiontukikomiteaa 8 päivänä heinäkuuta 2004 noudattaen valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan II osan 29 artiklassa määrättyä menettelyä,

SEKÄ KATSOO SEURAAVAA:

(1)

Euroopan komissio antoi 21 päivänä huhtikuuta 2004 asetuksen (EY) N:o 794/2004 (4) Euroopan yhteisön perustamissopimuksen [entisen] 93 artiklan [nykyisen 88 artiklan] soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 (5) täytäntöönpanosta.

(2)

Euroopan komissio julkaisi 30 päivänä huhtikuuta 2004 tiedonannon tiettyjen sellaisten valtiontukiasioita koskevien asiakirjojen vanhentumisesta, joita se ei aio enää soveltaa (6).

(3)

ETA:n valtiontukisääntöjen yhtenäinen soveltaminen olisi varmistettava koko Euroopan talousalueella.

(4)

Jotta helpotetaan EFTA-valtioissa valtiontuki-ilmoitusten laatimista ja valvontaviranomaisen suorittamaa valtiontuki-ilmoitusten arviointia, on tarpeen laatia pakollinen ilmoituslomake.

(5)

Vakioilmoituslomakkeen samoin kuin tiivistelmälomakkeen ja lisätietolomakkeiden olisi katettava kaikki olemassa olevat valtiontukien suuntaviivat.

(6)

Voimassa olevaan tukeen tehtävistä tietyistä muutoksista olisi voitava ilmoittaa yksinkertaistetulla ilmoitusjärjestelmällä. Tällaiset yksinkertaistetut järjestelyt olisi hyväksyttävä ainoastaan, jos valvontaviranomaiselle on ilmoitettu säännöllisesti kyseisen voimassa olevan tuen täytäntöönpanosta.

(7)

Oikeusvarmuuden vuoksi on aiheellista tarkentaa, että pienistä lisäyksistä, jotka ovat enintään 20 prosenttia tukiohjelman alkuperäisestä talousarviosta ja jotka johtuvat ennen kaikkea inflaatiovaikutuksista, ei tarvitse ilmoittaa valvontaviranomaiselle, koska ne eivät todennäköisesti vaikuta valvontaviranomaisen alkuperäiseen arviointiin ohjelman soveltuvuudesta yhteismarkkinoille, edellyttäen, että muut tukiohjelman edellytykset säilyvät muuttumattomina.

(8)

Valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan II osan 21 artiklan mukaan EFTA-valtioiden on toimitettava valvontaviranomaiselle vuosittaiset kertomukset kaikista voimassa olevista tukiohjelmista tai hyväksytyn tukiohjelman ulkopuolella myönnetyistä yksittäisistä tuista, joiden osalta ehdollisessa päätöksessä ei ole asetettu erityisiä raportointivelvollisuuksia.

(9)

Jotta valvontaviranomainen voi täyttää tuen valvontaa koskevat velvollisuutensa, sen on saatava EFTA-valtioilta tarkat tiedot voimassa olevien tukiohjelmien perusteella myönnettävien tukien lajeista ja määristä.

(10)

Vuosittaisten kertomusten tietojen tarkoituksena on auttaa valvontaviranomaista valvomaan tukien kokonaismääriä ja muodostamaan yleiskuva eri tukilajien vaikutuksista kilpailuun. Tämän vuoksi valvontaviranomainen voi pyytää EFTA-valtioita myös toimittamaan tapauskohtaisesti lisätietoja valituista aiheista. Aiheista keskustellaan etukäteen EFTA-valtioiden kanssa.

(11)

Tässä päätöksessä vahvistettuja ilmoitus- ja raportointisäännöksiä sovelletaan ainoastaan niiden alojen tukeen, jotka kuuluvat ETA-sopimuksen piiriin ja valvontaviranomaisen toimivaltaan.

(12)

Valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 tarkoitetut määräajat olisi laskettava noudattaen ETA-sopimuksen liitteessä XVI olevassa 6 kohdassa tarkoitettua säädöstä (jäljempänä ”määräaikasäädös”) (7), jota tässä päätöksessä vahvistetut erityissäännökset täydentävät. Erityisesti on tarpeen täsmentää tekijät, joiden perusteella valtiontukimenettelyissä sovellettavien määräaikojen katsotaan alkavan. Tässä päätöksessä vahvistettuja sääntöjä olisi sovellettava määräaikoihin, jotka eivät ole umpeutuneet tämän päätöksen voimaantulopäivänä.

(13)

Takaisinperinnän tavoitteena on palauttaa tilanne, joka vallitsi ennen kuin tuki myönnettiin sääntöjenvastaisesti. Tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi etu olisi arvioitava puolueettomasti siitä hetkestä, jona tuki on ollut tuensaajayrityksen käytettävissä, kyseisen yrityksen myöhemmin tekemistä kaupallisista päätöksistä riippumatta.

(14)

Yleisen rahoituskäytännön mukaisesti takaisinperintäkorko on aiheellista vahvistaa vuotuisena korkoprosenttina.

(15)

Pankkienvälisten liiketoimien määrään ja tiheyteen perustuva korko on johdonmukaisesti mitattavissa ja tilastollisesti merkittävä, ja näin ollen takaisinperintäkoron olisi perustuttava siihen. Pankkienvälistä swap-korkoa olisi kuitenkin mukautettava niin, että se heijastaa suuremman kaupallisen riskin yleistä tasoa pankkialan ulkopuolella. Valvontaviranomaisen olisi vahvistettava yksi ainoa takaisinperintäkorko kullekin EFTA-valtiolle pankkienvälistä swap-korkoa koskevien tietojen perusteella. Oikeusvarmuuden ja tasapuolisen kohtelun vuoksi on aiheellista vahvistaa tarkka menetelmä koron määrittelemiseksi ja säätää kullakin hetkellä sovellettavien takaisinmaksukorkojen sekä asiaankuuluvien aiemmin sovellettujen korkojen julkaisemisesta.

(16)

Valtiontuen voidaan katsoa alentavan tuensaajayrityksen keskipitkän aikavälin rahoitustarpeita. Tässä tarkoituksessa ja yleisen rahoituskäytännön mukaisesti keskipitkä aikaväli voidaan katsoa viideksi vuodeksi. Sen vuoksi takaisinperintäkorkona olisi käytettävä viideksi vuodeksi vahvistettavaa vuosikorkoa.

(17)

Koska tavoitteena on palauttaa tilanne, joka vallitsi ennen kuin tuki myönnettiin sääntöjenvastaisesti, valvontaviranomaisen vahvistamalle takaisinperintäkorolle olisi yleisen rahoituskäytännön mukaisesti laskettava vuosittain korkoa korolle. Samasta syystä ensimmäisenä takaisinperintävuonna sovellettavaa korkoa olisi käytettävä kaikkina viitenä ensimmäisenä takaisinperintävuonna, kuudentena takaisinperintävuonna sovellettavaa korkoa olisi käytettävä seuraavat viisi vuotta ja niin edelleen.

(18)

Tätä päätöstä olisi sovellettava takaisinperintäpäätöksiin, joista ilmoitetaan tämän päätöksen voimaantulopäivän jälkeen,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Soveltamisala

1.   Tässä päätöksessä vahvistetaan yksityiskohtaiset säännökset, jotka koskevat valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevassa II osassa tarkoitettujen ilmoitusten ja vuosittaisten kertomusten muotoa, sisältöä ja muita yksityiskohtia. Siinä vahvistetaan myös kaikissa valtiontukimenettelyissä sovellettavien määräaikojen ja sääntöjenvastaisen tuen takaisinperintäkoron laskemista koskevat säännökset.

2.   Tätä päätöstä sovelletaan niiden alojen tukeen, jotka kuuluvat ETA-sopimuksen piiriin ja valvontaviranomaisen toimivaltaan.

2 artikla

Ilmoituslomakkeet

Jollei toisin säädetä, valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan II osan 2 artiklan 1 kohdan mukaiset ilmoitukset on tehtävä tämän päätöksen liitteessä I olevalla ilmoituslomakkeella. Lisätiedot, joita tarvitaan valtiontukeen sovellettavien muiden sääntöjen mukaisesti suoritettavaan toimenpiteen arviointiin, on annettava liitteessä I olevassa III osassa olevilla lisätietolomakkeilla. Kun asiaan liittyviä suuntaviivoja muutetaan tai ne korvataan, valvontaviranomainen mukauttaa liitteessä I olevassa III osassa olevia vastaavia tietolomakkeita.

3 artikla

Ilmoitusten toimittaminen

1.   Ilmoituksen toimittaa valvontaviranomaiselle kyseisen EFTA-valtion edustusto Euroopan unionissa. Ilmoitus on osoitettava valvontaviranomaisen kilpailu- ja valtiontukiosastolle. Valvontaviranomaisen kilpailu- ja valtiontukiosasto voi nimetä yhteyspisteitä ilmoitusten vastaanottoa varten.

2.   Kaikki myöhempi kirjeenvaihto on myös osoitettava asiasta vastaavalle kilpailu- ja valtiontukiosastolle tai nimetylle yhteyspisteelle.

3.   Valvontaviranomainen osoittaa kirjeenvaihtonsa asianomaisen EFTA-valtion edustustolle Euroopan unionissa tai muuhun kyseisen EFTA-valtion ilmoittamaan osoitteeseen.

4.   Ilmoitukset lähetetään valvontaviranomaiselle paperilla 31 päivään joulukuuta 2005 asti. EFTA-valtion on mahdollisuuksien mukaan toimitettava ilmoitus myös sähköisesti. Ilmoitukset on toimitettava sähköisesti 1 päivästä tammikuuta 2006 alkaen, elleivät valvontaviranomainen ja ilmoituksen tekevä EFTA-valtio sovi toisin. Myös kirjeenvaihto, joka koskee 1 päivän tammikuuta 2006 jälkeen sähköisesti toimitettuja ilmoituksia, on käytävä sähköisessä muodossa.

5.   Jos ilmoitus lähetetään faksilla vastaanottajan ilmoittamaan numeroon, faksin lähetyspäivä katsotaan paperikopion lähetyspäiväksi, jos allekirjoitettu alkuperäinen ilmoitus vastaanotetaan viimeistään kymmenen päivää sen jälkeen.

6.   EFTA-valtioita kuultuaan valvontaviranomainen julkaisee viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2005Euroopan unionin virallisen lehden ETA-osastossa ja ETA-täydennysosassa tarkemmat tiedot ilmoitusten sähköisestä toimittamisesta, mukaan luettuna osoitteet sekä luottamuksellisten tietojen suojaa koskevat tarpeelliset järjestelyt.

4 artikla

Tiettyjä voimassa olevaan tukeen tehtäviä muutoksia koskeva yksinkertaistettu ilmoitusmenettely

1.   Valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan II osan 1 artiklan c alakohtaa sovellettaessa voimassa olevan tuen muutoksella tarkoitetaan mitä tahansa muutosta, lukuun ottamatta pelkästään muodollista tai hallinnollista muutosta, joka ei vaikuta tukitoimenpiteen yhteismarkkinoille soveltuvuudesta tehtyyn arviointiin. Voimassa olevan tukiohjelman alkuperäisen talousarvion kasvua enintään 20 prosentilla ei pidetä voimassa olevan tuen muutoksena.

2.   Poiketen siitä, mitä 2 artiklassa säädetään, seuraavista muutoksista voimassa olevaan tukeen on ilmoitettava tämän päätöksen liitteessä II olevalla yksinkertaistetulla ilmoituslomakkeella:

a)

hyväksytyn tukiohjelman talousarvion korottaminen yli 20 prosentilla;

b)

voimassa olevan hyväksytyn tukiohjelman jatkaminen enintään kuudella vuodella talousarviota korottamalla tai korottamatta;

c)

hyväksytyn tukiohjelman soveltamisperiaatteiden tiukentaminen, tuki-intensiteetin tai tukikelpoisten kustannusten alentaminen.

Valvontaviranomainen yrittää parhaansa mukaan tehdä yksinkertaistetulla ilmoituslomakkeella ilmoitettua tukea koskevan päätöksen yhden kuukauden kuluessa.

3.   Yksinkertaistettua ilmoitusmenettelyä ei käytetä ilmoitettaessa muutoksista sellaisiin tukiohjelmiin, joista EFTA-valtiot eivät ole toimittaneet 5, 6 ja 7 artiklan mukaisia vuosittaisia kertomuksia, ellei kyseisiä kertomuksia tuen myöntämisvuosilta toimiteta ilmoituksen yhteydessä.

5 artikla

Vuosittaisten kertomusten muoto ja sisältö

1.   Rajoittamatta valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan II osan 7 artiklan 4 kohdan mukaisessa ehdollisessa päätöksessä vahvistettujen erityisten lisäraportointivaatimusten tai asianomaisen EFTA-valtion tekemien tuen hyväksymispäätökseen liittyvien sitoumusten soveltamista, EFTA-valtioiden on laadittava valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan II osan 21 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut vuosittaiset kertomukset voimassa olevista tukiohjelmista kultakin kalenterivuodelta tai sen osalta, jona ohjelmaa sovelletaan, tämän päätöksen liitteessä III olevan vakioidun kertomusmallin mukaisesti.

2.   Valvontaviranomainen voi pyytää EFTA-valtioita toimittamaan lisätietoja valituista aiheista, joista keskustellaan etukäteen EFTA-valtioiden kanssa.

6 artikla

Vuosittaisten kertomusten toimittaminen ja julkaiseminen

1.   Kunkin EFTA-valtion on toimitettava vuosittaiset kertomuksensa valvontaviranomaiselle sähköisessä muodossa viimeistään 30 päivänä kesäkuuta vuonna, joka seuraa kertomuksessa käsiteltyä vuotta. Perustelluissa tapauksissa EFTA-valtiot voivat lähettää arviot, edellyttäen, että varsinaiset luvut toimitetaan viimeistään seuraavaa vuotta koskevien tietojen yhteydessä.

2.   Valvontaviranomainen julkaisee vuosittain valtiontuen tulostaulun, joka sisältää tiivistelmän edellisenä vuonna toimitetuissa vuosittaisissa kertomuksissa annetuista tiedoista.

7 artikla

Vuosittaisten kertomusten asema

Vuosittaisten kertomusten toimittaminen ei muodosta tukitoimenpiteen ilmoittamisvelvollisuuden täyttämistä ennen kuin toimenpiteet on pantu täytäntöön valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan mukaisesti eikä toimittaminen vaikuta valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan II osan III luvussa määrätyn menettelyn mukaisesti tehtävän väitettyä sääntöjenvastaista tukea koskevan tutkimuksen tulokseen.

8 artikla

Määräaikojen laskeminen

1.   Valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevassa II osassa määrätyt ja tässä päätöksessä säädetyt määräajat sekä valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan soveltamiseksi valvontaviranomaisen vahvistamat määräajat lasketaan noudattaen määräaikasäädöstä (8) ja tämän artiklan 2–5 kohdan erityissäännöksiä. Ristiriitatilanteissa sovelletaan tämän päätöksen säännöksiä.

2.   Määräajat täsmennetään kuukausina tai työpäivinä.

3.   Määräaikasäädöksen 3 artiklan 1 kohtaa sovellettaessa valvontaviranomaisen toiminnalle asetettavat määräajat lasketaan alkavaksi siitä, kun tämän päätöksen 3 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti toimitettu ilmoitus tai myöhempi kirjeenvaihto tosiasiallisesti vastaanotetaan. Joulukuun 31 päivän joulukuuta 2005 jälkeen toimitettujen ilmoitusten ja niihin liittyvän kirjeenvaihdon osalta määräaika lasketaan alkavaksi siitä, kun Euroopan unionin virallisen lehden ETA-osastossa ja ETA-täydennysosassa julkaistuun osoitteeseen lähetetty sähköinen ilmoitus tai tiedonanto tosiasiallisesti vastaanotetaan.

4.   Määräaikasäädöksen 3 artiklan 1 kohtaa sovellettaessa EFTA-valtioiden toiminnalle asetettavat määräajat lasketaan alkavaksi siitä, kun tämän päätöksen 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti toimitettu asiaankuuluva valvontaviranomaisen ilmoitus tai kirjeenvaihto tosiasiallisesti vastaanotetaan.

5.   Määräaikasäädöksen 3 artiklan 1 kohtaa sovellettaessa määräaika kolmansien osapuolten ja niiden EFTA-valtioiden, joita menettely ei suoraan koske, huomautusten esittämiselle valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan II osan 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisen jälkeen lasketaan alkavaksi siitä, kun menettelyn aloittamista koskeva ilmoitus julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden ETA-osastossa ja ETA-täydennysosassa.

6.   Kaikki määräaikojen pidentämistä koskevat pyynnöt on perusteltava, ja ne on toimitettava kirjallisina määräajan vahvistavan osapuolen nimeämään osoitteeseen vähintään kaksi työpäivää ennen määräajan umpeutumista.

9 artikla

Korkoprosentin vahvistamismenetelmä

1.   Valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan vastaisesti myönnetyn valtiontuen takaisinperinnässä käytettävä vuotuinen korkoprosentti vahvistetaan kalenterivuosittain, ellei erityisessä päätöksessä toisin säädetä. Se on laskettava edellisen vuoden syys-, loka- ja marraskuun pankkienvälisten viiden vuoden swap-korkojen keskiarvon perusteella 75 peruspisteellä korotettuna. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa valvontaviranomainen voi korottaa korkoprosenttia yli 75 peruspisteellä yhden tai useamman EFTA-valtion osalta.

2.   Jos pankkienvälisten viiden vuoden swap-korkojen kolmen viimeisimmän kuukauden keskiarvo 75 peruspisteellä korotettuna eroaa yli 15 prosenttia voimassa olevasta valtiontuen takaisinperintäkorosta, valvontaviranomainen laskee valtiontuen takaisinperinnässä käytettävän koron uudelleen. Uutta korkoa sovelletaan valvontaviranomaisen suorittamaa uudelleenlaskentaa seuraavan kuukauden ensimmäisestä päivästä lähtien. Valvontaviranomainen ilmoittaa EFTA-valtioille kirjeitse uudelleenlaskennasta ja sen voimaantulopäivästä.

3.   Korkoprosentti vahvistetaan kullekin EFTA-valtiolle erikseen tai kahdelle tai useammalle EFTA-valtiolle yhdessä.

4.   Luotettavien tai samanarvoisten tietojen puuttuessa tai poikkeusoloissa valvontaviranomainen voi läheisessä yhteistyössä kyseisten EFTA-valtioiden kanssa vahvistaa valtiontuen takaisinperintäkoron yhdelle tai useammalle EFTA-valtiolle eri menetelmällä käytettävissään olevien tietojen perusteella.

10 artikla

Julkaiseminen

Valvontaviranomainen julkaisee voimassa olevat ja asiaankuuluvat aiemmat valtiontuen takaisinperintäkorot Euroopan unionin virallisen lehden ETA-osastossa ja ETA-täydennysosassa ja tiedotustarkoituksessa Internetissä.

11 artikla

Koron laskentamenetelmä

1.   Korko on sinä päivänä, jona sääntöjenvastainen tuki ensimmäistä kertaa saatettiin tuensaajan käyttöön, sovellettu korko.

2.   Korolle lasketaan korkoa tuen takaisinmaksuun saakka. Vuoden aikana kertyneelle korolle lasketaan korkoa kunakin seuraavana vuonna.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettua korkoa peritään keskeytyksettä tuen takaisinmaksuun saakka. Jos on kuitenkin kulunut yli viisi vuotta siitä, kun sääntöjenvastainen tuki ensimmäistä kertaa saatettiin tuensaajan käyttöön, korko lasketaan uudelleen viiden vuoden välein tuen takaisinperintään saakka ja perusteena käytetään koron uudelleenlaskennan yhteydessä voimassa olevaa korkoprosenttia.

12 artikla

Uudelleentarkastelu

Valvontaviranomainen tarkastelee EFTA-valtioita kuultuaan tämän päätöksen soveltamista uudelleen neljän vuoden kuluessa sen voimaantulosta.

13 artikla

Valtiontukea koskevien valvontaviranomaisen suuntaviivojen osittainen vanhentuminen

Valtiontukea koskevien valvontaviranomaisen suuntaviivojen määräyksiä (erityisesti 3–8 lukua sekä 32 ja 34 lukua (9)), jotka voivat poiketa tämän päätöksen säännöksistä, ei enää sovelleta tämän päätöksen tultua voimaan.

14 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

1.   Tämä päätös on osoitettu Islannin tasavallalle, Liechtensteinin ruhtinaskunnalle ja Norjan kuningaskunnalle.

2.   Tämä valvontaviranomaisen päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se tehdään.

3.   Edellä 2–4 artiklaa sovelletaan ilmoituksiin, jotka on toimitettu valvontaviranomaiselle viiden kuukauden kuluttua tämän päätöksen tekemisestä.

4.   Edellä 5–7 artiklaa sovelletaan vuosittaisiin kertomuksiin, jotka koskevat 1 päivästä tammikuuta 2003 alkaen myönnettyä tukea.

5.   Edellä 8 artiklaa sovelletaan kaikkiin määräaikoihin, jotka oli vahvistettu mutta jotka eivät olleet umpeutuneet ennen tämän päätöksen voimaantuloa.

6.   Edellä 9 ja 11 artiklaa sovelletaan kaikkiin takaisinperintäpäätöksiin, joista ilmoitetaan tämän päätöksen voimaantulon jälkeen.

7.   Tämä päätös on todistusvoimainen englannin kielellä.

Tehty Brysselissä 14 päivänä heinäkuuta 2004.

EFTAn valvontaviranomaisen puolesta

Hannes HAFSTEIN

Puheenjohtaja

Einar M. BULL

Kollegion jäsen


(1)  Jäljempänä ”ETA-sopimus”.

(2)  Jäljempänä ”valvonta- ja tuomioistuinsopimus”.

(3)  Valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirja 3 EFTA-valtioiden 10 päivänä joulukuuta 2001 muuttamassa muodossa. Muutokset tulivat voimaan 28 päivänä elokuuta 2003.

(4)  EUVL L 140, 30.4.2004, s. 1.

(5)  EYVL L 83, 27.3.1999, s. 1.

(6)  EUVL C 115, 30.4.2004, s. 1.

(7)  Neuvoston asetus (ETY, Euratom) N:o 1182/71, annettu 3 päivänä kesäkuuta 1971, määräaikoihin, päivämääriin ja määräpäiviin sovellettavista säännöistä (EYVL L 124, 8.6.1971, s. 1).

(8)  Neuvoston asetus (ETY, Euratom) N:o 1182/71. Asetus on liitetty osaksi ETA-sopimusta viittaamalla siihen ETA-sopimuksen liitteessä XVI olevassa 6 kohdassa.

(9)  Kuitenkin siltä osin kuin tämän päätöksen 9–11 artiklaa sovelletaan ainoastaan päätöksiin, joissa määrätään EFTA-valtioille ilmoitetun sääntöjenvastaisen tuen takaisinperinnästä tämän päätöksen voimaantulon jälkeen, valtiontukea koskevien valvontaviranomaisen suuntaviivojen 34 luku, joka koskee sääntöjenvastaisesti myönnetyn tuen takaisinperintään sovellettavia korkoja, säilyy voimassa silloin, kun EFTA-valtiot panevat täytäntöön ennen kyseistä ajankohtaa ilmoitettuja perintämääräyksiä.


LIITE I

VAKIOLOMAKE VALTIONTUESTA ILMOITTAMISEEN VALVONTA- JA TUOMIOISTUINSOPIMUKSEN PÖYTÄKIRJAN N:o 3 OSASSA I OLEVAN 1 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI JA TIETOJEN TOIMITTAMISEEN SÄÄNTÖJENVASTAISESTA TUESTA

EFTA-valtioiden on käytettävä tätä lomaketta, kun ne ilmoittavat valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjan N:o 3 osassa I olevan 1 artiklan 3 kohdan mukaisesti uusista tukiohjelmista ja yksittäisistä tuista. Sitä on myös käytettävä, kun EFTAn valvontaviranomaiselle ilmoitetaan oikeusvarmuuden vuoksi toimenpiteestä, joka ei ole tukea.

EFTA-valtioiden on myös käytettävä tätä lomaketta, jos EFTAn valvontaviranomainen pyytää kattavia tietoja sääntöjenvastaiseksi väitetystä tuesta.

Lomake on kolmiosainen:

I

Yleistiedot: täytetään aina

II

Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistava tiivistelmä

III

Lisätietolomake tukilajista riippuen

Jos lomaketta ei täytetä asianmukaisesti, ilmoitus saatetaan palauttaa epätäydellisenä. Asianomaisen EFTA-valtion ulkomaanedustuston tai ETA-asioiden koordinointiyksikön on toimitettava täytetty lomake paperiversiona EFTAn valvontaviranomaiselle. Ilmoitus on osoitettava EFTAn valvontaviranomaisen kilpailu- ja valtiontukiosastolle.

Jos EFTA-valtio aikoo käyttää hyväkseen muissa valtiontukeen sovellettavissa säännöissä vahvistettua erityismenettelyä, jäljennös ilmoituksesta on osoitettava myös EFTAn valvontaviranomaisen kilpailu- ja valtiontukiosaston johtajalle.

OSA I

YLEISTÄ

ILMOITUKSEN ASEMA

Mitä seuraavista lomake koskee?

Valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjan N:o 3 osassa I olevan 1 artiklan 3 kohdan mukainen ilmoitus

Mahdollinen sääntöjenvastainen tuki (1)

Tässä tapauksessa on ilmoitettava tuen täytäntöönpanopäivä sekä täytettävä tämä lomake ja asianmukaiset lisätietolomakkeet.

Toimenpide, joka ei ole tukea ja josta ilmoitetaan EFTAn valvontaviranomaiselle oikeusvarmuuden vuoksi

Jäljempänä on esitettävä perustelut sille, miksi ilmoituksen tekevä EFTA-valtio katsoo, ettei toimenpide ole ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan mukaista valtiontukea. Asianmukaiset lomakeosat on täytettävä ja kaikki tarvittavat todistusasiakirjat toimitettava.

Toimenpide ei ole valtiontukea, kun jokin ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan edellytyksistä ei täyty. Toimenpiteestä on esitettävä täydellinen arvio seuraavien perusteiden mukaisesti ja keskityttävä erityisesti perusteeseen, jonka ei katsota täyttyvän:

Ei julkisten varojen siirtoa (Jos esimerkiksi katsotte, ettei kyseessä ole valtion toimenpide tai että käyttöön otetaan sääntelytoimenpiteitä ilman julkisten varojen siirtoa)

Ei etua (Jos esimerkiksi periaatetta markkinatalouden olosuhteissa toimivasta yksityisestä sijoittajasta noudatetaan)

Ei valikoivuutta/erityisyyttä (Toimenpide on esimerkiksi kaikkien yritysten käytettävissä kaikilla talouden aloilla eikä alueellisia rajoituksia eikä harkinnanvaraisuutta sovelleta)

Ei kilpailun vääristymistä/ei vaikutuksia Euroopan talousalueen sisäiseen kauppaan (Toiminta ei esimerkiksi ole luonteeltaan taloudellista tai taloudellinen toiminta on puhtaasti paikallista)

1.   Tiedot tuen myöntäjästä

1.1.   EFTAn jäsenvaltio …

1.2.   Asianomaiset alueet (tarvittaessa) …

1.3.   Vastaava viranomainen …

Yhteyshenkilö:

Nimi: …

Osoite: …

Puhelin: …

Faksi: …

S-posti: …

1.4.   Vastaava yhteyshenkilö ulkomaanedustustossa tai ETA-asioiden koordinointiyksikössä

Nimi: …

Puhelin: …

Faksi: …

S-posti: …

1.5.   Jos EFTAn valvontaviranomaisen EFTA-valtiolle lähettämästä virallisesta kirjeenvaihdosta on toimitettava jäljennös myös muille kansallisille viranomaisille, kyseisten viranomaisten yhteystiedot on ilmoitettava:

Nimi: …

Osoite:

1.6.   Jos EFTA-valtio haluaa EFTAn valvontaviranomaisen kirjeenvaihdossa käytettävän erityistä viitettä, tämä viite on ilmoitettava.

2.   Tiedot tuesta

2.1.   Tuen nimike (tai tuensaajayrityksen nimi, jos kyseessä on yksittäinen tuki)

2.2.   Lyhyt kuvaus tuen tarkoituksesta.

Ensisijainen tavoite ja tarvittaessa toissijainen tavoite/toissijaiset tavoitteet:

 

Ensisijainen tavoite

(Rasti vain yhteen ruutuun)

Toissijainen tavoite (2)

Aluekehitys

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Ympäristönsuojelu

Vaikeuksissa olevien yritysten pelastaminen

Vaikeuksissa olevien yritysten rakenneuudistus

Pk-yritykset

Työllisyys

Koulutus

Riskipääoma

Viennin tai kansainvälistymisen edistäminen

Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvät palvelut

Alakohtainen kehitys (3)

Sosiaalinen tuki yksittäisille kuluttajille

Luonnonmullistusten tai poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttaman tuhon korvaaminen

Yleistä eurooppalaista etua ajavan tärkeän hankkeen toteuttaminen

Vakavien taloushäiriöiden korjaaminen

Kulttuuriperinnön säilyttäminen

Kulttuuri

Ohjelma — Yksittäinen tuki (4)

2.3.1.   Koskeeko ilmoitus tukiohjelmaa?  Kyllä  Ei

Jos koskee, muutetaanko ohjelmalla voimassa olevaa tukiohjelmaa?  Kyllä  Ei

Jos muutetaan, täyttyvätkö täytäntöönpanosta annetun EFTAn valvontaviranomaisen päätöksen N:o 195/04/KOL 4 artiklan 2 kohdan mukaisen yksinkertaistetun ilmoituksen edellytykset?

Kyllä

Ei

Jos täyttyvät, käyttäkää yksinkertaistettua ilmoituslomaketta ja täyttäkää siinä vaaditut tiedot (ks. liite II).

Jos näin ei ole, täyttäkää tämä lomake loppuun ja mainitkaa, ilmoitettiinko nyt muutettavasta alkuperäisestä ohjelmasta EFTAn valvontaviranomaiselle.

Kyllä

Ei

Jos näin on, antakaa lisätietoja:

Tuen numero: …

Päivämäärä, jona EFTAn valvontaviranomainen hyväksyi tuen (päätös N:o …/…/…): …

Alkuperäisen ohjelman kesto: …

Mitä alkuperäisen ohjelman edellytyksiä muutetaan ja miksi:

2.3.2.   Koskeeko ilmoitus yksittäistä tukea?  Kyllä  Ei

Jos koskee, merkitkää tukilaji rastilla:

Ohjelmaan perustuva tuki, josta on ilmoitettava erikseen

Tiedot hyväksytystä ohjelmasta:

Nimike: …

Tuen numero: …

Päätös, jolla EFTAn valvontaviranomainen hyväksyi tuen: …

Yksittäinen tuki, joka ei perustu mihinkään ohjelmaan

2.3.3.   Koskeeko ilmoitus yksittäistä tukea tai ohjelmaa, josta ilmoitetaan poikkeusasetuksen nojalla? Jos koskee, merkitkää kyseinen asetus rastilla:

Komission asetus (EY) N:o 70/2001, annettu 12 päivänä tammikuuta 2001, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettyyn valtiontukeen (5), sellaisena kuin se on sisällytettynä ETA-sopimukseen 25 päivänä kesäkuuta 2002 tehdyllä ETA-sekakomitean päätöksellä N:o 88/2002 (6). Käyttäkää lisätietolomaketta (osa III, 1).

Komission asetus (EY) N:o 68/2001, annettu 12 päivänä tammikuuta 2001, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta koulutustukeen (7), sellaisena kuin se on sisällytettynä ETA-sopimukseen 25 päivänä kesäkuuta 2002 tehdyllä ETA-sekakomitean päätöksellä N:o 88/2002 (8). Käyttäkää lisätietolomaketta (osa III, 2).

Komission asetus (EY) N:o 2204/2002, annettu 12 päivänä joulukuuta 2002, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta työllisyystukeen (9), sellaisena kuin se on sisällytettynä ETA-sopimukseen 20 päivänä kesäkuuta 2003 tehdyllä ETA-sekakomitean päätöksellä N:o 83/2003 (10). Käyttäkää lisätietolomaketta (osa III, 3).

3.   Kansallinen oikeusperusta

3.1.   Esittäkää kansallinen oikeusperusta, myös täytäntöönpanosäännökset, ja kaikki asianmukaiset viitetiedot:

Nimike:

Viite (tarvittaessa)

3.2.   Mitä asiakirjoja tähän ilmoitukseen on liitetty?

Jäljennös aiheellisista otteista oikeusperustan lopullisista teksteistä (ja mahdollinen Internet-linkki)

Jäljennös aiheellisista otteista oikeusperustan luonnosteksteistä (ja mahdollinen Internet-linkki)

3.3.   Jos kyseessä on lopullinen teksti, sisältääkö se lausekkeen, jonka mukaan tuki voidaan myöntää vasta EFTAn valvontaviranomaisen hyväksyttyä sen (täytäntöönpanoa lykkäävä lauseke)?

Kyllä

Ei

4.   Tuensaajat

4.1.   Tuensaajien sijaintipaikka

Tukea saamaton alue/saamattomat alueet

ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla tukeen oikeutettu alue/oikeutetut alueet (NUTS 3 -taso tai sitä alhaisempi taso)

ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan a alakohdan nojalla tukeen oikeutettu alue/oikeutetut alueet (NUTS 2 -taso tai sitä alhaisempi taso)

Muu: tarkentakaa …

4.2.   Tuensaajien toimiala(t)

Ei erityistä toimialaa

B

Kaivostoiminta ja louhinta

10.1

Kivihiiliteollisuus

C

Tehdasteollisuus

 

17

Tekstiiliteollisuus

 

21

Selluloosa ja paperi

 

24

Kemian- ja farmasianteollisuus

 

24.7

Tekokuidut

 

27.1

Teräs (11)

 

29

Koneteollisuus

 

DL

Sähkötekniset tuotteet ja optiset laitteet

 

34.1

Moottoriajoneuvot

 

35.1

Laivanrakennus

 

Muu tehdasteollisuus, tarkennettava: …

D

Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto

E

Rakentaminen

52

Vähittäispalvelut

F

Hotellit ja ravintolat (matkailu)

G

Kuljetus

 

60

Maaliikenne ja putkijohtokuljetukset

 

60.1

Rautatiet

 

60.2

Muu maaliikenne

 

61.1

Meri- ja rannikkovesiliikenne

 

61.2

Sisävesiliikenne

 

62

Lentoliikenne

64

Posti ja teleliikenne

H

Rahoituksen välitys

72

Tietokoneet ja niihin liittyvät palvelut

92

Virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminta

Muu, tarkennettava NACE rev. 1.1 -luokituksen mukaan (12): …

4.3.   Jos kyseessä on yksittäinen tuki:

Tuensaajan nimi: …

Tuensaajan tyyppi: …

Pk-yritykset

Henkilöstön määrä: …

Vuotuinen liikevaihto: …

Vuotuinen tase: …

Organisaation riippumattomuus …

(mukaan on liitettävä pk-yrityksiä koskevan EY:n komission suosituksen (13) mukainen ilmoitus tai muut todisteet edellä mainittujen perusteiden noudattamisesta):

Suuret yritykset

Vaikeuksissa olevat yritykset (14)

4.4.   Jos kyseessä on tukiohjelma:

Tuensaajien tyyppi:

Kaikki yritykset (suuret yritykset ja pk-yritykset)

Ainoastaan suuret yritykset

Pienet ja keskisuuret yritykset

Keskisuuret yritykset

Pienet yritykset

Mikroyritykset

Tuensaajia ovat: …

Tuensaajien arvioitu määrä:

Alle 10

11–50

51–100

101–500

501–1 000

Yli 1 000

5.   Tuen määrä/vuosikustannukset

Jos kyseessä on yksittäinen tuki, on esitettävä kunkin asianomaisen toimenpiteen kokonaismäärä: …

Ohjelman osalta on esitettävä suunniteltu vuotuinen talousarvio ja kokonaismäärä (kansallisessa valuutassa): …

Jos kyseessä ovat verotukselliset toimenpiteet, on esitettävä niiden aiheuttama arvioitu vuotuinen tulonmenetys ja kokonaistulonmenetys ilmoitusjaksolta: …

Jos talousarviota ei laadita vuosittain, on ilmoitettava sen kattama ajanjakso: …

Jos ilmoitus koskee jonkin voimassa olevan ohjelman muutoksia, on esitettävä ilmoitettujen muutosten talousarviovaikutukset ohjelmaan:

6.   Tukimuoto ja rahoituslähteet

Tukimuoto (tarvittaessa kunkin toimenpiteen osalta):

Suora avustus

Edullinen laina (myös yksityiskohtaiset tiedot lainan vakuuksista)

Korkotuki

Veroetu (esim. verohuojennus, veropohjan supistaminen, veroprosentin pienennys, verolykkäys). Tarkennettava: …

Sosiaaliturvamaksujen alennus

Riskipääoman tarjoaminen

Velkojen poistaminen kirjanpidosta

Takaus (myös tiedot lainasta sekä takauksen kattamista muista rahoitustapahtumista, vaaditusta vakuudesta ja perittävästä palkkiosta)

Muut Tarkennettava: …

Kunkin tukivälineen soveltamissääntöjä ja -edellytyksiä, erityisesti tuen tasoa ja verokohtelua, on kuvattava tarkasti. Lisäksi on ilmoitettava, myönnetäänkö tuki automaattisesti, kun tietyt puolueettomat perusteet täyttyvät (nämä perusteet on tarkennettava), vai käyttävätkö viranomaiset harkintavaltaa.

Tuen rahoitus. Kuinka tuki rahoitetaan, jos sitä ei rahoiteta valtion/alueen/kunnan yleisestä talousarviosta?

Veroluonteiset maksut tai verot, jotka maksetaan muulle edunsaajalle kuin valtiolle. Esittäkää kaikki tiedot maksuista sekä tuotteista/toiminnoista, joista ne peritään. Tarkentakaa erityisesti, peritäänkö maksuja muista ETA-valtioista tuotavista tuotteista. Liittäkää mukaan jäljennös maksujen määräytymistä koskevasta oikeusperustasta

Kertyneet ylijäämät

Julkiset yritykset

Muu (mikä): …

7.   Kesto

7.1.   Jos kyseessä on yksittäinen tuki:

Päivämäärä, jona tuki otetaan käyttöön (Jos tuki myönnetään erissä, kaikki maksupäivät on ilmoitettava):

Tuen kohteena olevan toimenpiteen kesto on tarvittaessa tarkennettava

7.2.   Jos kyseessä on ohjelma:

Päivämäärä, josta lähtien tukea voidaan myöntää: …

Päivämäärä, johon saakka tukea voidaan myöntää: …

Jos ohjelma kestää yli kuusi vuotta, on esitettävä syyt siihen, miksi näin pitkä ajanjakso on tarpeen ohjelmatavoitteen/-tavoitteiden saavuttamiseksi: …

8.   Erilaisten tukilajien kasautuminen

Voiko tuki kasautua muista paikallisista, alueellisista, kansallisista tai yhteisön ohjelmista samojen tukikelpoisten kustannusten kattamiseksi myönnettävän tuen kanssa?

Kyllä

Ei

Jos voi, millaisia mekanismeja on otettu käyttöön sen varmistamiseksi, että kasautumista koskevia sääntöjä noudatetaan:

9.   Luottamuksellisuus

Sisältääkö ilmoitus luottamuksellisia tietoja, joita ei saa paljastaa kolmansille osapuolille?

Kyllä

Ei

Jos sisältää, mitkä osat ovat luottamuksellisia ja miksi?

Jos luottamuksellisia tietoja ei ole, EFTAn valvontaviranomainen julkaisee päätöksensä kysymättä asiaa enää EFTA-valtiolta.

10.   Tuen soveltuvuus yhteismarkkinoille

Esittäkää voimassa olevat valtiontukeen sovellettavat säännöt, jotka muodostavat selkeän oikeusperustan tuen myöntämiselle (tarvittaessa kunkin toimenpiteen osalta), ja täyttäkää osan III asianomaiset lisätietolomakkeet.

Pk-yritysten tuki

Ilmoitus yksittäisestä tuesta asetuksen (EY) N:o 70/2001 6 artiklan mukaisesti, sellaisena kuin se on sisällytettynä ETA-sopimukseen 25 päivänä kesäkuuta 2002 tehdyllä ETA-sekakomitean päätöksellä N:o 88/2002 (15)

Ilmoitus oikeusvarmuuden vuoksi

Koulutustuki

Ilmoitus yksittäisestä tuesta asetuksen (EY) N:o 68/2001 5 artiklan mukaisesti, sellaisena kuin se on sisällytettynä ETA-sopimukseen 25 päivänä kesäkuuta 2002 tehdyllä ETA-sekakomitean päätöksellä N:o 88/2002 (16)

Ilmoitus oikeusvarmuuden vuoksi

Työllisyystuki

Ilmoitus yksittäisestä tuesta asetuksen (EY) N:o 2204/2002 9 artiklan mukaisesti, sellaisena kuin se on sisällytettynä ETA-sopimukseen 20 päivänä kesäkuuta 2003 tehdyllä ETA-sekakomitean päätöksellä N:o 83/2003 (17).

Ilmoitus tukiohjelmasta asetuksen (EY) N:o 2204/2002 9 artiklan mukaisesti, sellaisena kuin se on sisällytettynä ETA-sopimukseen 20 päivänä kesäkuuta 2003 tehdyllä ETA-sekakomitean päätöksellä N:o 83/2003 (17).

Ilmoitus oikeusvarmuuden vuoksi

Aluetuet

Tuki myönnetään alueellisesta tuesta suurille investointihankkeille annettujen monialaisten puitteiden perusteella

Tutkimus- ja kehitystuki

Tuki vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi

Tuki vaikeuksissa olevien yritysten rakenneuudistukseksi

Audiovisuaalisen tuotannon tuki

Ympäristönsuojelutuki

Riskipääomatuki

Liikennealan tuki

Laivanrakennusalan tuki

Jos voimassa olevat valtiontukeen sovellettavat säännöt eivät muodosta selkeää oikeusperustaa tässä lomakkeessa käsitellyn tuen myöntämiselle, esittäkää täydelliset perustelut, miksi tuen pitäisi katsoa olevan ETA-sopimuksen mukainen, ja viitatkaa ETA-sopimuksen asianomaiseen poikkeuslausekkeeseen (59 artiklan 2 kohta, 61 artiklan 2 kohdan a tai b alakohta, 61 artiklan 3 kohdan a, b tai c alakohta sekä muut liikennettä koskevat erityissäännökset).

11.   Perintämääräykset

Jos kyseessä on yksittäinen tuki, onko jokin tukea mahdollisesti saava taho saanut valtiontukea, josta EFTAn valvontaviranomainen on antanut perintämääräyksen?

Kyllä

Ei

Jos on, asiasta on esitettävä yksityiskohtaiset tiedot:

12.   Muut tiedot

Esittäkää kaikki muut tiedot, jotka katsotte olennaisiksi arvioitaessa asianomaisia toimenpiteitä valtiontukisääntöjen mukaisesti.

13.   Liitteet

Luetelkaa kaikki ilmoitukseen liitetyt asiakirjat ja toimittakaa kyseisistä asiakirjoista paperijäljennökset tai esittäkää niiden suorat Internet-linkit.

14.   Julistus

Vakuutan, että tässä lomakkeessa, sen liitteissä ja siihen liitetyissä asiakirjoissa esitetyt tiedot ovat parhaan tietämykseni mukaan oikeat ja täydelliset.

Allekirjoituspäivä ja -paikka …

Allekirjoitus

Allekirjoittajan nimi ja asema

OSA II

VIRALLISESSA LEHDESSÄ JULKAISTAVA TIIVISTELMÄ

Tuen numero

(EFTAn valvontaviranomaisen täytettävä)

EFTAn jäsenvaltio

 

Alue

 

Tukiohjelman nimike ja tarkoitus taikka yksittäistä tukea saavan tuensaajayrityksen nimi (ohjelmaan perustuva tuki, josta on ilmoitettava erikseen, ja tuki, joka ei perustu mihinkään ohjelmaan)

 

Oikeusperusta

 

Suunnitellut vuosikustannukset tai myönnettävän yksittäisen tuen kokonaismäärä

(kansallisena valuuttana)

Tukiohjelma

Suunnitellut vuosikustannukset:

… milj. euroa

 

Kokonaismäärä:

… milj. euroa

Yksittäinen tuki

Kunkin toimenpiteen kokonaismäärä:

… milj. euroa

Kesto

 

 

Yksittäisen tuen tai tukiohjelman enimmäisintensiteetti

 

 

Toimialat

Kaikki toimialat

 

tai rajattu yleistiedoissa mainituille erityisille toimialoille (osa I, 4.2 kohta)

 

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite

Nimi:

OSA III

LISÄTIETOLOMAKKEET

Täytetään tarpeen mukaan asianomaisesta tukilajista riippuen:

1.

Pk-yritysten tuki

2.

Koulutustuki

3.

Työllisyystuki

4.

Aluetuet

5.

Monialaisten puitteiden soveltamisalaan kuuluva tuki

6.

Tutkimus- ja kehitystuki

a)

Jos kyseessä on ohjelma

b)

Jos kyseessä on yksittäinen tuki

7.

Tuki vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi

a)

Jos kyseessä on ohjelma

b)

Jos kyseessä on yksittäinen tuki

8.

Tuki vaikeuksissa olevien yritysten rakenneuudistukseksi

a)

Jos kyseessä on ohjelma

b)

Jos kyseessä on yksittäinen tuki

9.

Audiovisuaalisen tuotannon tuki

10.

Ympäristönsuojelutuki

11.

Riskipääomatuki

12.

Liikennealan tuki

a)

Yksittäinen tuki ilmailualan vaikeuksissa olevien yritysten rakenneuudistukseksi

b)

Liikenteen infrastruktuurien tuki

c)

Merikuljetusten tuki

d)

Yhdistettyjen kuljetusten tuki

OSA III.1

LISÄTIETOLOMAKE – PK-YRITYSTEN TUKI

Tätä lisätietolomaketta on käytettävä ilmoitettaessa kaikista asetuksen (EY) N:o 70/2001  (18) 6 artiklan mukaisista yksittäisistä tuista, jotka on sisällytetty ETA-sopimukseen 25 päivänä kesäkuuta 2002 tehdyllä ETA-sekakomitean päätöksellä N:o 88/2002  (19) . Sitä on myös käytettävä, jos EFTAn valvontaviranomaiselle ilmoitetaan oikeusvarmuuden vuoksi yksittäisestä tuesta tai ohjelmasta.

1.   Yksittäisen tuen tai ohjelman laji

Mitä seuraavista yksittäinen tuki tai ohjelma koskee?

Investointituki

Neuvonta, muut palvelut ja toimet, myös messuille osallistuminen

T&K-menot (20)

Kyllä:

pk-yrityksille myönnettävän T&K-tuen osalta on täytettävä seuraavat:

lisätietolomake T&K 6a tukiohjelmien osalta

lisätietolomake T&K 6b yksittäisten tukien osalta

2.   Alkuinvestointituki

2.1.   Kattaako tuki investoinnit kiinteään pääomaan jonkin seuraavista osalta?

Uuden laitoksen perustamiseen?

Olemassaolevan laitoksen laajentamiseen?

Toimivan yrityksen tuotteen tai tuotantomenetelmän perusteelliseen muuttamiseen (rationalisoinnilla, monipuolistamisella tai nykyaikaistamisella)?

Laitoksen, joka on suljettu tai olisi suljettu, jollei sitä olisi ostettu, hankinta

Onko korvausinvestoinnit suljettu ohjelman ulkopuolelle?  Kyllä  Ei

2.2.   Lasketaanko tuki prosenttiosuutena jostakin seuraavista?

Investoinnin tukikelpoiset kustannukset

Investoinnin avulla luotujen työpaikkojen palkkakustannukset (tuki työpaikkojen luomiseksi)

Investointi aineelliseen omaisuuteen: …

Lasketaanko investoinnin arvo prosenttiosuutena jostakin seuraavista?

Maa

Rakennukset

Laitteet?

Lyhyt kuvaus asiasta:

Jos yrityksen päätoimialana on liikenne, onko kuljetusvälineet ja -laitteet suljettu tukikelpoisten kustannusten ulkopuolelle (rautateiden liikkuvaa kalustoa lukuun ottamatta)?

Kyllä

Ei

Jos näin ei ole, on tarkennettava, mitkä kuljetusvälineet ja -laitteet ovat tukikelpoisia:

Laitoksen, joka on suljettu tai olisi suljettu, jollei sitä olisi ostettu, hankintahinta

Investointi aineettomaan omaisuuteen

Aineettoman omaisuuden investointien tukikelpoisiksi kustannuksiksi katsotaan teknologian hankintaan liittyvät kustannukset:

Patenttioikeudet

Käyttöluvat tai patentoitu tekninen taitotieto

Patentoimaton taitotieto (tekninen tietämys)

Lyhyt kuvaus (21):

Palkkakustannukset: …

Ilmaistaanko tuen määrä prosentteina luotujen työpaikkojen kahden vuoden palkkakustannuksista?

Kyllä

Ei

Tuen intensiteetti

2.4.1.   EY:n perustamissopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan ja 61 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaista tukea saavien alueiden ulkopuolella toteutettavat investointihankkeet, joiden kohteena ovat:

pienet yritykset

keskisuuret yritykset

Mitkä ovat investointihankkeisiin myönnetyn tuen bruttointensiteetit? …

Tarkennettava: …

2.4.2.   EY:n perustamissopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan ja 61 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaista tukea saavilla alueilla toteutettavat investointihankkeet, joiden kohteena ovat:

pienet yritykset

keskisuuret yritykset

Mitkä ovat investointihankkeiden bruttointensiteetit? …

Tarkennettava: …

3.   Tuen kasautuminen

3.1.   Mikä on tuen kasautumisen enimmäismäärä? …

Tarkennettava: …

4.   Työpaikkojen luomiseksi myönnettävän tuen erityisedellytykset

4.1.   Onko takeet siitä, että työpaikkojen luomiseen myönnettävä tuki liittyy aineelliseen tai aineettomaan omaisuuteen tehtävään alkuinvestointihankkeeseen?

Kyllä

Ei

4.2.   Onko takeet siitä, että työpaikkojen luomiseen myönnettävä tuki liittyy työpaikkoihin, jotka luodaan kolmen vuoden kuluessa koko investoinnin loppuun saattamisesta?

Kyllä

Ei

Jos jompaankumpaan edellisistä kysymyksistä on vastattu kielteisesti, on selvitettävä, kuinka viranomaiset aikovat täyttää nämä vaatimukset:

4.3.   Ovatko luodut työpaikat johtaneet kyseisen laitoksen työntekijöiden nettomäärän lisääntymiseen 12 viime kuukauden keskiarvoon verrattuna?

Kyllä

Ei

4.4.   Onko takeet siitä, että työpaikat säilyvät tukea saavalla alueella vähintään viisi vuotta?

Kyllä

Ei

Millaiset takeet tästä on annettu? …

4.5.   Onko takeet siitä, että viiteaikana hävinneet työpaikat vähennetään samalla ajanjaksolla luotujen työpaikkojen määrästä?

Kyllä

Ei

5.   Korotettua aluetukea saavilla tukialueilla toteutettujen investointien erityisedellytykset

5.1.   Sisältyykö tukeen lauseke, jonka mukaan tuensaajan sijoittaman rahoitusosuuden on oltava vähintään 25 prosenttia kokonaisinvestoinnista ja että tätä vähimmäispanosta ei saa rahoittaa tuella?

Kyllä

Ei

5.2.   Millaiset takeet on siitä, että alkuinvestointituen (sekä aineelliset että aineettomat investoinnit) edellytyksenä on investoinnin säilyminen vähintään viiden vuoden ajan?

6.   Neuvontapalveluiden ja muiden palveluiden tuki

6.1.   Rajoittuvatko tukikelpoiset kustannukset seuraaviin:

Ulkopuolisten konsulttien ja muiden palveluntarjoajien tarjoamista palveluista aiheutuvat kustannukset.

Tarkentakaa, etteivät kyseiset palvelut ole jatkuvia tai määräaikaisia eivätkä liity yrityksen tavanomaisen toiminnan kustannuksiin, kuten tavanomaiseen veroneuvontaan tai säännöllisiin oikeudellisiin palveluihin taikka mainontaan.

Yritysten osallistumisesta messuihin ja näyttelyihin aiheutuvat kustannukset. Tarkentakaa, liittyykö tuki messu- tai näyttelyosaston vuokraamisesta, pystyttämisestä ja hoitamisesta aiheutuviin lisäkustannuksiin: …

Onko tuki rajattu messuihin tai näyttelyyn ensimmäistä kertaa osallistumiseen?

Kyllä

Ei

Muut kustannukset (erityisesti jos tukea myönnetään suoraan palveluntarjoajalle tai konsultille). Tuen myöntämisedellytykset on tarkennettava: …

6.2.   Mikä on tuen bruttomääräinen enimmäisintensiteetti? …

Jos tuen bruttointensiteetti ylittää 50 %, on selvitettävä yksityiskohtaisesti, miksi tällainen tuki-intensiteetti on tarpeen:

6.3.   Mikä on tuen kasautumisen enimmäismäärä? …

7.   Tuen tarpeellisuus

7.1.   Onko tukihakemus tehtävä ennen hankkeen aloittamista?

Kyllä

Ei

7.2.   Jos näin ei ole, onko EFTA-valtio antanut säännöksiä, joilla vahvistetaan laillinen oikeus tukeen objektiivisin perustein ja ilman EFTA-valtion harkintavaltaa?

Kyllä

Ei

8.   Muut tiedot

Esittäkää kaikki muut tiedot, jotka katsotte olennaisiksi arvioitaessa asianomaisia toimenpiteitä asetuksen (EY) N:o 70/2001 mukaisesti, sellaisena kuin se on sisällytettynä ETA-sopimukseen 25 päivänä kesäkuuta 2002 tehdyllä ETA-sekakomitean päätöksellä N:o 88/2002 (22).

OSA III.2

LISÄTIETOLOMAKE – KOULUTUSTUKI

Tätä lisätietolomaketta on käytettävä ilmoitettaessa asetuksen (EY) N:o 68/2001  (23) 5 artiklan mukaisesta yksittäisestä tuesta, joka on sisällytetty ETA-sopimukseen 25 päivänä kesäkuuta 2002 tehdyllä ETA-sekakomitean päätöksellä N:o 88/2002  (24) . Sitä on myös käytettävä, jos EFTAn valvontaviranomaiselle ilmoitetaan oikeusvarmuuden vuoksi yksittäisestä tuesta tai ohjelmasta.

1.   Yksittäisen tuen tai ohjelman soveltamisala

1.1.   Aiotaanko tukea myöntää merenkulkualalla?

Kyllä

Ei

Jos aiotaan, seuraaviin kysymyksiin on vastattava:

Onko koulutettava aluksella varsinaisen miehistön lisäksi sen sijaan, että hän olisi miehistön varsinainen jäsen?

Kyllä

Ei

Toteutetaanko koulutus yhteisön ETA-valtioiden rekistereissä olevilla aluksilla?

Kyllä

Ei

1.2.   Mitkä ovat tuen bruttointensiteetit?

2.   Ohjelman tai yksittäisen tuen laji

Mitä seuraavista ohjelma tai yksittäinen tuki koskee?

2.1.   Erityiskoulutus:  Kyllä  Ei

Kuvaus erityiskoulutukseen liittyvästä toimenpiteestä: …

2.2.   Yleiskoulutus:  Kyllä  Ei

Kuvaus yleiskoulutukseen liittyvästä toimenpiteestä: …

2.3.   Epäedullisessa asemassa oleville työntekijöille myönnettävä koulutustuki:  Kyllä  Ei

Kuvaus epäedullisessa asemassa oleville työntekijöille myönnettävään tukeen liittyvästä toimenpiteestä: …

Tuen intensiteetti

Yleiskoulutukseen myönnettävä tuki

Tuki myönnetään ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan a alakohdan ja 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti tukea saavien alueiden ulkopuolella:

Jos tällaista tukea myönnetään, tuen bruttointensiteetit on esitettävä seuraavien osalta:

suuret yritykset: …

pienet ja keskisuuret yritykset: …

Jos tällaista tukea myönnetään, on ilmoitettava tuki-intensiteetit, jos koulutusta annetaan epäedullisessa asemassa oleville työntekijöille: …

Tuki myönnetään ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan a alakohdan ja 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti tukea saavilla alueilla:

Jos tällaista tukea myönnetään, tuen bruttointensiteetit on esitettävä seuraavien osalta:

suuret yritykset: …

pienet ja keskisuuret yritykset: …

Jos tällaista tukea myönnetään, on ilmoitettava tuki-intensiteetit, jos koulutusta annetaan epäedullisessa asemassa oleville työntekijöille: …

Erityiskoulutukseen myönnettävä tuki

Tuki myönnetään ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan a alakohdan ja 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti tukea saavien alueiden ulkopuolella:

Jos tällaista tukea myönnetään, tuen bruttointensiteetit on esitettävä seuraavien osalta:

suuret yritykset: …

pienet ja keskisuuret yritykset: …

Jos tällaista tukea myönnetään, on ilmoitettava tuki-intensiteetit, jos koulutusta annetaan epäedullisessa asemassa oleville työntekijöille …

Tuki myönnetään ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan a alakohdan ja 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti tukea saavilla alueilla:

Jos tällaista tukea myönnetään, tuen bruttointensiteetit on esitettävä seuraavien osalta:

suuret yritykset: …

pienet ja keskisuuret yritykset: …

Jos tällaista tukea myönnetään, on ilmoitettava tuki-intensiteetit, jos koulutusta annetaan epäedullisessa asemassa oleville työntekijöille: …

3.   Tukikelpoiset kustannukset

Mitkä ovat ohjelman tai yksittäisen tuen suunnitellut tukikelpoiset kustannukset?

Kouluttajista aiheutuvat henkilöstökustannukset

Kouluttajien ja koulutettavien matkakulut

Muut juoksevat kulut, kuten tarvikkeista johtuvat kulut jne.

Poistot koneista ja kalustosta siinä laajuudessa kuin niitä käytetään yksinomaan koulutushankkeessa

Koulutushankkeen opastus- ja neuvontapalvelukustannukset

Koulutettavan henkilön kustannukset

Välilliset kustannukset (hallintokulut, vuokra, yleiskustannukset, kuljetuskustannukset ja kurssimaksut)

Jos kyseessä on ohjelman perusteella myönnettävä tapauskohtainen tuki, kaikkien tukikelpoisten kustannusten osalta on esitettävä avoimet ja yksilöidyt asiakirjatodisteet

4.   Tuen kasautuminen

Voiko ohjelmassa tai yksittäisessä tuessa myönnettävä tuki kasautua?

Kyllä

Ei

Jos tuki voi kasautua, voivatko asetuksen (EY) N:o 68/2001 4 artiklassa säädetyt tuki-intensiteetit ylittyä tämän vuoksi, sellaisena kuin asetus on sisällytettynä ETA-sopimukseen 25 päivänä kesäkuuta 2002 tehdyllä ETA-sekakomitean päätöksellä N:o 88/2002 (25)?

Kyllä

Ei

5.   Muut tiedot

Esittäkää kaikki muut tiedot, jotka katsotte olennaisiksi arvioitaessa asianomaisia toimenpiteitä asetuksen (EY) N:o 68/2001 mukaisesti, sellaisena kuin se on sisällytettynä ETA-sopimukseen 25 päivänä kesäkuuta 2002 tehdyllä ETA-sekakomitean päätöksellä N:o 88/2002 (25).

OSA III.3

LISÄTIETOLOMAKE – TYÖLLISYYSTUKI

Tätä lisätietolomaketta on käytettävä ilmoitettaessa kaikista asetuksen (EY) N:o 2204/2002  (26) 9 artiklan mukaisista yksittäisistä tuista, sellaisena kuin asetus on sisällytettynä ETA-sopimukseen 20 päivänä kesäkuuta 2003 tehdyllä ETA-sekakomitean päätöksellä N:o 83/2003  (27) . Sitä on myös käytettävä, jos EFTAn valvontaviranomaiselle ilmoitetaan oikeusvarmuuden vuoksi yksittäisestä tuesta tai ohjelmasta. Lomaketta on lisäksi käytettävä ilmoitettaessa liikennealan työllisyystuesta (jota myönnetään pk-yrityksistä annetun asetuksen  (28) 4 artiklan 6 kohdan mukaisesti tai EFTAn valvontaviranomaisen alueellisten suuntaviivojen mukaisesti).

1.   Työpaikkojen luominen

1.1.   Lasketaanko tuki-intensiteetit luoduista työpaikoista kahden vuoden aikana aiheutuneiden palkkakustannusten perusteella?

Kyllä

Ei

Syntyvätkö pk-yritysten työpaikat ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan a alakohdan ja 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti tukea saavien alueiden tai toimialojen ulkopuolella?

Kyllä

Ei

Jos tällaista tukea myönnetään, tuen bruttointensiteetit on esitettävä seuraavien osalta:

Syntyvätkö työpaikat ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan a alakohdan ja 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti tukea saavilla alueilla tai toimialoilla?

Kyllä

Ei

1.2.1.   Onko tuki-intensiteetti määritelty suhteessa vakiomuotoisiin viitekustannuksiin?

Kyllä

Ei

Peritäänkö tuesta veroa?

Kyllä

Ei

Mikä on tuen nettointensiteetti?

Korotetaanko enimmäismäärää, koska ohjelma tai tuki on tarkoitettu myös pk-yrityksille?

Kyllä

Ei

Jos näin on, suunnitellut bruttomääräiset korotukset on esitettävä: …

1.2.2.   Onko tuensaajan osallistuttava vähimmäisosuudella, josta tukea ei makseta ja joka on vähintään 25 % tukikelpoisista kustannuksista?

Kyllä

Ei

1.2.3.   Onko tuen edellytyksenä, että suuriin yrityksiin luodut työpaikat säilyvät vähintään kolme vuotta?

Kyllä

Ei

Onko tuen edellytyksenä, että pk-yrityksiin luodut työpaikat säilyvät aluetukeen oikeutetuilla alueilla tai toimialoilla vähintään kaksi vuotta?

Kyllä

Ei

Jos näin on, millaiset takeet on siitä, että alkuinvestointiin liittyvän tai liittymättömän tuen edellytyksenä on työpaikkojen säilyminen vähintään kaksi tai kolme vuotta?

1.2.4.   Ovatko luodut työpaikat johtaneet sekä kyseisen toimipaikan että yrityksen työntekijöiden nettomäärän lisääntymiseen 12 viime kuukauden keskiarvoon verrattuna?

Kyllä

Ei

1.2.5.   Onko palvelukseen otettu uusia työntekijöitä, joilla ei ole koskaan ollut työpaikkaa tai jotka ovat menettäneet tai menettämässä edellisen työpaikkansa?

Kyllä

Ei

1.2.6.   Määrätäänkö ohjelmassa, että tukea on haettava ennen asianomaisten työpaikkojen luomista?

Kyllä

Ei

Jos ei määrätä, onko EFTA-valtio antanut säännöksiä, joilla vahvistetaan laillinen oikeus tukeen objektiivisin perustein ja ilman EFTA-valtioiden harkintavaltaa?

Kyllä

Ei

1.2.7.   Onko tuen edellytyksenä, että tukihakemus on jätettävä ennen investointihankkeiden aloittamista, jos työpaikkojen luominen liittyy aineelliseen tai aineettomaan omaisuuteen tehtävän investointihankkeen toteuttamiseen ja jos pk-yritysten työpaikat luodaan kolmen vuoden sisällä investoinnin loppuun saattamisesta ja säilytetään vähintään kolme vuotta?

Kyllä

Ei

2.   Epäedullisessa asemassa olevien ja alentuneesti työkykyisten työntekijöiden palkkaaminen

2.1   Lasketaanko tuki-intensiteetit luoduista työpaikoista vuoden aikana aiheutuneiden palkkakustannusten perusteella?

Kyllä

Ei

Ylittääkö työllistämistuen bruttointensiteetti 50 % epäedullisessa asemassa olevien työntekijöiden ja 60 % alentuneesti työkykyisten työntekijöiden palkkakustannuksista?

Kyllä

Ei

2.2   Johtaako palkkaaminen asianomaisen toimipaikan työntekijämäärän nettokasvuun?

Kyllä

Ei

Jos näin ei käy, onko toimi tai toimia vapautunut vapaaehtoisen poistuman, iästä johtuvan eläkkeelle siirtymisen, vapaaehtoisen työajan lyhentämisen tai työntekijän virheestä johtuvan laillisen erottamisen vuoksi eikä irtisanomisten seurauksena?

Kyllä

Ei

2.3   Rajoittuuko tuki asetuksen 2 artiklan f kohdassa tarkoitettuihin epäedullisessa asemassa oleviin työntekijöihin?

Kyllä

Ei

2.4   Rajoittuuko tuki asetuksen 2 artiklan g kohdassa tarkoitettuihin alentuneesti työkykyisiin työntekijöihin?

Kyllä

Ei

Jos tuki ei rajoitu 2 artiklan f tai g kohdassa tarkoitettuihin epäedullisessa asemassa oleviin ja alentuneesti työkykyisiin työntekijöihin, on selitettävä yksityiskohtaisesti, miksi kohteena olevia työntekijäryhmiä olisi pidettävä epäedullisessa asemassa olevina: …

3.   Alentuneesti työkykyisten työllistämisestä aiheutuvat ylimääräiset kustannukset

3.1   Onko tuki suunnattu yksittäisten alentuneesti työkykyisten työntekijöiden palkkaamiseen ja tästä aiheutuviin lisäkustannuksiin?

Kyllä

Ei

Jos näin on, on osoitettava, että 6 artiklan 2 kohdan edellytykset täyttyvät: …

3.2   Onko tuki suunnattu tuettuihin työpaikkoihin?

Kyllä

Ei

Jos on, on osoitettava, ettei tuki ylitä asianomaisen laitoksen rakennus-, käyttöönotto- tai laajennuskustannuksia ja alentuneesti työkykyisten työntekijöiden palkkaamisesta aiheutuvia hallinto- ja kuljetuskustannuksia: …

4.   Tuen kasautuminen

4.1   Sovelletaanko asetuksen 4, 5 ja 6 artiklassa vahvistettuja tuen enimmäismääriä riippumatta siitä, rahoitetaanko tuki kokonaisuudessaan valtion varoista vai rahoitetaanko sitä osittain Euroopan yhteisön ohjelmiin osallistumista varten EFTA-valtioille myönnetyn rahoituksen kautta?

Kyllä

Ei

4.2   Voiko uusien työpaikkojen luomiseen tarkoitettu tuki, josta ilmoitetaan, kasautua samoihin palkkakustannuksiin myönnettyjen muiden ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen valtiontukien tai Euroopan yhteisön ohjelmiin osallistumista varten EFTA-valtioille myönnetyn muun rahoituksen kanssa?

Kyllä

Ei

Jos näin on, voiko kasautuminen johtaa 4 artiklan 2 ja 3 kohdassa vahvistetun tuki-intensiteetin ylittymiseen (epäedullisessa asemassa olevien ja alentuneesti työkykyisten työntekijöiden tukea lukuun ottamatta)?

Kyllä

Ei

4.3   Voiko työpaikkojen luomiseen asetuksen 4 artiklan mukaisesti tarkoitettu tuki, josta ilmoitetaan, kasautua muiden ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen valtiontukien kanssa suhteessa sellaisen investoinnin kustannuksiin, johon luodut työpaikat liittyvät ja jota ei ole toteutettu työpaikkojen luomisen ajankohtana, taikka joka toteutettiin työpaikkojen luomista edeltäneiden kolmen vuoden aikana?

Kyllä

Ei

Jos näin on, voiko tuki kasautumisen seurauksena ylittää alueellisen investointituen enimmäisintensiteetin, joka on vahvistettu alueellisia investointitukia koskevissa suuntaviivoissa ja EFTAn valvontaviranomaisen kullekin EFTA-valtiolle hyväksymässä kartassa tai ryhmäpoikkeusasetuksessa (EY) N:o 70/2001, sellaisena kuin se on sisällytettynä ETA-sopimukseen 25 päivänä kesäkuuta 2002 tehdyllä ETA-sekakomitean päätöksellä N:o 88/2002 (29)?

Kyllä

Ei

4.4   Voiko asetuksen 5 ja 6 artiklan mukainen, epäedullisessa asemassa olevien tai alentuneesti työkykyisten työntekijöiden palkkaamiseen tarkoitettu tuki kasautua asetuksen 4 artiklan mukaisten työpaikkojen luomiseen tarkoitetun tuen ja/tai Euroopan yhteisön ohjelmiin osallistumista varten EFTA-valtioille myönnetyn rahoituksen kanssa samojen palkkakustannusten osalta?

Kyllä

Ei

Jos voi, onko varmistettu, ettei tällainen kasautuminen johda bruttointensiteettiin, joka on yli 100 prosenttia palkkakustannuksista ajalta, jolloin yksi tai useampi työntekijä on työllistetty?

4.5   Voiko epäedullisessa asemassa olevien tai alentuneesti työkykyisten työntekijöiden palkkaamiseen tarkoitettu asetuksen 5 ja 6 artiklan mukainen tuki kasautua muihin tarkoituksiin kuin työpaikkojen luomiseen 4 artiklan mukaisesti tarkoitetun muun valtiontuen ja/tai Euroopan yhteisön ohjelmiin osallistumista varten EFTA-valtioille myönnetyn muun rahoituksen kanssa samojen palkkakustannusten osalta?

Kyllä

Ei

Jos voi, on selitettävä, mitä tarkoitetaan ”muilla tarkoituksilla”: …

Jos voi, onko varmistettu, ettei tällainen kasautuminen johda bruttointensiteettiin, joka on yli 100 prosenttia palkkakustannuksista ajalta, jolloin yksi tai useampi työntekijä on työllistetty?

Kyllä

Ei

5.   Muut tiedot

Esittäkää kaikki muut tiedot, jotka katsotte olennaisiksi arvioitaessa asianomaisia toimenpiteitä asetuksen (EY) N:o 2204/2002 mukaisesti, sellaisena kuin se on sisällytettynä ETA-sopimukseen 20 päivänä kesäkuuta 2003 tehdyllä ETA-sekakomitean päätöksellä N:o 83/2003 (30).

OSA III.4

LISÄTIETOLOMAKE — ALUETUKI

Tätä lisätietolomaketta on käytettävä kaikista kansallista aluetukea koskevien EFTAn valvontaviranomaisen valtiontukisuuntaviivojen soveltamisalaan kuuluvista tukiohjelmista tai yksittäisistä tuista ilmoittamiseen  (31) .

Sitä ei kuitenkaan voida käyttää uusista aluetukikartoista ilmoittamiseen. Pk-yrityksiä  (32) ja työllisyystukea  (33) koskevien poikkeusasetusten soveltamisalaan kuuluvat yksittäiset tuet ja tukiohjelmat on luonnollisestikin vapautettu ilmoitusvelvollisuudesta. EFTA-valtioita pyydetään esittämään tältä osin selvästi ilmoituksensa kohde. Siinä erityistapauksessa, että ilmoitus koskee sekä suuryrityksille että pk-yrityksille myönnettävää tukea, jäsenvaltioiden on mahdollista hakea hyväksyntää ainoastaan ensimmäisen ryhmän osalta.

Kuten suuntaviivoissa todetaan, aluetuki on erityinen tuen muoto, sillä se on varattu tietyille erityisalueille. Aluetuen tarkoituksena on kehittää muita heikommassa asemassa olevia alueita tukemalla investointeja ja uusien työpaikkojen luomista kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti.

ETA-sopimuksessa esitetystä tuen yhteismarkkinoille soveltumattomuuden periaatteesta voidaan poiketa aluetuen suhteen vain, jos voidaan taata tasapaino tuen aiheuttamien kilpailun vääristymien ja alueen kehittämiseen osoitetusta tuesta aiheutuvien etujen välillä.

1.   Ohjelman tai yksittäisen tuen laji

Tukiohjelma tai yksittäinen tuki liittyy

Alkuinvestointiin

Tuki lasketaan prosenttiosuutena investoinnin arvosta.

Tuki lasketaan prosenttiosuutena palvelukseen otettujen henkilöiden palkkakustannuksista.

Toimintatukeen

Molempiin.

1.4.   Tuki myönnetään

Automaattisesti, jos ohjelman edellytykset täyttyvät.

Harkinnanvaraisesti viranomaisten päätösten perusteella.

Jos tuki myönnetään tapauskohtaisesti, kuvailkaa lyhyesti sovellettavia arviointiperusteita ja liittäkää vastaukseen jäljennös hallinnollisista määräyksistä, joita tuen myöntämiseen sovelletaan.

1.5.   Noudatetaanko tuen kohdalla sen myöntämishetkellä sovellettavan aluetukikartan mukaisia aluetuen enimmäismääriä sekä monialaisten puitteiden mukaisesti hyväksyttävistä aiheellisista toimenpiteistä seuraavia enimmäismääriä? (34)

Kyllä

Ei

Sisältyykö tukiohjelmaan viittaus sovellettaviin aluetukikarttoihin?

Kyllä

Ei

Jos sisältyy, esittäkää tarkempia tietoja: …

2.   Alkuinvestointituki (35)

2.1.   Kattaako tuki kiinteään käyttöomaisuuteen tai uusien työpaikkojen luomiseen tehtävät investoinnit, jotka liittyvät

Uuden laitoksen perustamiseen?

Olemassa olevan laitoksen laajentamiseen?

Toimivan yrityksen tuotteen tai tuotantomenetelmän perusteelliseen muuttamiseen (rationalisoinnilla, monipuolistamisella tai nykyaikaistamisella)?

Sellaisen laitoksen ostamiseen, joka on suljettu tai olisi suljettu ilman ostamista?

2.2.   Sisältyykö tukeen lauseke, jonka mukaan tuensaajan sijoittaman rahoitusosuuden on oltava vähintään 25 prosenttia kokonaisinvestoinnista ja että tätä vähimmäispanosta ei saa rahoittaa tuella?

Kyllä

Ei

2.3.   Vaaditaanko tuen yhteydessä, että tukihakemus on jätettävä ennen kuin hanketta aletaan toteuttaa?

Kyllä

Ei

Jos jonkin edellä esitetyn kohdan edellytykset eivät täyty, selvittäkää, miksi näin on ja miten viranomaiset aikovat huolehtia näiden pakollisten edellytysten noudattamisesta.

Määritelläänkö tukiohjelmassa tuki-intensiteetti tuen suhteena vakioituihin viitekustannuksiin?

Kyllä

Ei

Peritäänkö tuesta veroa?

Kyllä

Ei

Mitkä ovat tukien intensiteetit bruttomääräisinä?

Mitkä perusteet mahdollistavat tuki-intensiteetin laskemisen?

Avustukset:

Poistoja koskevat voimassa olevat järjestelyt: …

Yrityksen saamaan etuun sovellettava veroprosentin alennus: …

Matalakorkoinen laina ja korkotuki:

korkotuen enimmäismäärä: …

enimmäislaina-aika: …

enimmäisosuus (36): …

lyhennysvapaan ajan enimmäispituus: …

Matalakorkoisten lainojen vähimmäiskorkotaso: …

Jos kyseessä on valtion laina:

Onko sillä tavanomaiset vakuudet? …

Mikä on odotettu luottotappioriski? …

Sovelletaanko erityisen riskin sisältävissä tilanteissa korkeampaa viitekorkoa? …

Takausohjelmat:

Minkätyyppisille lainoille voidaan myöntää takaus? Mitä maksuja tässä yhteydessä peritään (vrt. edellinen kohta)?

Mikä on odotettu luottotappioriski? …

Esittäkää tiedot, joiden perusteella takausten tuki-intensiteetti voidaan laskea, mukaan luettuna takauksen kesto, osuus ja määrä:

2.5.   Onko korvaavat investoinnit suljettu tukiohjelman ulkopuolelle? (37):

Kyllä

Ei

Ellei asia ole näin, täyttäkää toimintatukea koskeva osuus.

2.6.   Onko tuki vaikeuksissa oleville yrityksille (38) ja/tai tuki vaikeuksissa olevien yritysten taloudelliseen rakenneuudistukseen suljettu ohjelman ulkopuolelle?

Kyllä

Ei

Jos vastaus kysymykseen on kielteinen, ilmoitetaanko suuryrityksille rakenneuudistuskauden aikana myönnetystä investointituesta erikseen?

Kyllä

Ei

Liittyvätkö ohjelman mukaiset tukikelpoiset menot

Aineellisiin investointeihin

Mitä seuraavista käytetään perusteena määriteltäessä investoinnin arvoa prosentteina (39)?

Maa

Rakennukset

Koneet/laitteet

Lyhyt kuvaus asiasta (40):

Jos investointituki on tarkoitettu tällaisen laitoksen hankintaan, onko minkäänlaisia takeita siitä, ettei kyseinen laitos kuulu vaikeuksissa olevalle yritykselle?

Kyllä

Ei

Onko riittävät takeet siitä, että omaisuuden hankintaan aikaisemmin myönnetty tuki on otettu huomioon/vähennetty ennen nyt kyseessä olevaa hankintaa aluetukea koskevien suuntaviivojen 4.5 kohdan mukaisesti?

Kyllä

Ei

Onko riittävät takeet siitä, että liiketoimet toteutetaan markkinaolosuhteissa?

Kyllä

Ei

Jos johonkin kolmesta edellisestä kysymyksestä on vastattu kielteisesti, selvittäkää, millä tavoin viranomaiset aikovat noudattaa pakollisia edellytyksiä:

Aineettomat investoinnit

Investoinnin arvo määritellään niiden kustannusten perusteella, jotka liittyvät tekniikan siirtoon hankittaessa

Patentteja

Käyttölupia tai patentoitua teknistä taitotietoa

Patentoimatonta teknistä taitotietoa.

Lyhyt kuvaus asiasta (41)

Sisältyykö tukiohjelmaan lauseke, jossa määrätään, että tukikelpoisen aineettoman investoinnin kustannukset eivät saa suuryritysten kohdalla ylittää 25:tä prosenttia vakioperusteesta?

Kyllä

Ei

Ellei lauseketta ole, miksi se puuttuu ja miten viranomaiset aikovat noudattaa kyseistä vaatimusta? …

Sisältyykö tukiohjelmaan takeet siitä, että tukikelpoinen omaisuus täyttää suuryritysten osalta seuraavat edellytykset?

Sitä hyödynnetään ainoastaan tukea saavassa laitoksessa.

Se katsotaan poistokelpoiseksi omaisuudeksi.

Se hankitaan kolmannelta markkinaehdoin.

Jos jostakin näistä edellytyksistä ei ole tukiohjelmassa nimenomaisesti huolehdittu, selvittäkää syyt tähän sekä tapa, jolla viranomaiset aikovat varmistaa, että tukikelpoinen aineeton omaisuus pysyy aluetukeen oikeutetulla alueella eikä sitä siirretä toisten alueiden hyväksi.

Millä tavoin taataan, että alkuinvestointitukien (sekä aineellisen että aineettoman investoinnin) myöntämisen ehtona on kyseisen investoinnin säilyttäminen vähintään viiden vuoden ajan?

2.8.   Jos tuki alkuinvestointiin liittyy työllisyystukeen, voivatko viranomaiset taata, että tuen kasautumista koskevia sääntöjä noudatetaan?

Uusien työpaikkojen luomiseen tarkoitettu tuki, joka liittyy alkuinvestointiin

2.9.1.   Sisältyykö toimenpiteeseen takeet siitä, että uusien työpaikkojen luomiseen tarkoitettu tuki liittyy alkuinvestointihankkeen toteuttamiseen?

Kyllä

Ei

Sisältyykö toimenpiteeseen takeet siitä, että työpaikat syntyvät kolmen vuoden kuluessa investoinnin loppuunsaattamisesta?

Kyllä

Ei

Jos johonkin edellisistä kysymyksistä on vastattu kielteisesti, selvittäkää, millä tavoin viranomaiset aikovat noudattaa kyseisiä vaatimuksia.

Jos investointi ei liity uuden laitoksen perustamiseen, selvittäkää, millaista viiteajanjaksoa käytetään syntyneiden työpaikkojen laskemiseen.

2.9.2.   Sisältyykö toimenpiteeseen takeet siitä, että työpaikkojen syntyminen merkitsee tietyn yrityksen työpaikkojen määrän nettolisäystä suhteessa viiteajan keskiarvoon?

Kyllä

Ei

Sisältyykö toimenpiteeseen takeet siitä, että kyseisenä aikana luotujen työpaikkojen lukumäärästä vähennetään samana ajanjaksona menetetyt työpaikat? (42):

Kyllä

Ei

Jos johonkin edellisistä kohdista on vastattu kielteisesti, selvittäkää, millä tavoin viranomaiset aikovat noudattaa kyseisiä vaatimuksia.

2.9.3.   Lasketaanko tuki jotakin seuraavista perusteista käyttäen?

Prosenttiosuus palkkakustannuksista syntynyttä työpaikkaa kohti

Kiinteä määrä syntynyttä työpaikkaa kohti

Muu peruste (esim. tuki kasvaa luotujen työpaikkojen lukumäärän mukaan). Tarkennettava: …

Selvittäkää tuki-intensiteetin laskennassa käytettäviä perusteita.

2.9.4.   Sisältyykö toimenpiteeseen takeet siitä, että luodut työpaikat säilytetään vähintään viiden vuoden ajan?

3.   Toimintatuki

3.1.   Miten toimintatuella edistetään suoraan alueellista kehitystä?

3.2.   Mitä rakenteellisia haittatekijöitä toimintatuella pyritään poistamaan?

3.3.   Millä tavoin taataan, että tuen luonne ja taso on suhteessa haittoihin, joita sillä pyritään vähentämään?

3.4.   Millaisilla järjestelyillä varmistetaan, että tuki on alenevaa ja ajallisesti rajoitettua?

4.   Syrjäisimpiä tai harvaan asuttuja alueita koskevia erityiskysymyksiä

Ellei tuki ole alenevaa ja ajallisesti rajoitettua, täyttyvätkö seuraavat edellytykset?

4.1.1.   Onko tuen kohteena erityisen syrjäinen tai harvaan asuttu alue?

Kyllä

Ei

4.1.2.   Onko tuki tarkoitettu lisäkuljetuskustannusten osittaiseen korvaamiseen?

Kyllä

Ei

Esittäkää todisteet tällaisten lisäkustannusten olemassaolosta ja niiden suuruuden määrittelyssä käytetty laskentamenetelmä (43):

Mikä on tuen enimmäismäärä (tuki ajokilometriä kohti tai tuki ajokilometriä ja kuljetettua painoyksikköä kohti) ja tuen kattamien lisäkustannusten prosenttiosuus:

5.   Järjestelmän soveltamisala

5.1.   Sovelletaanko toimenpidettä liikennealalla?

Kyllä

Ei

Jos tähän kysymykseen on vastattu myönteisesti, sisältyykö tukiohjelmaan määräys, jonka mukaan kuljetuskalustoa (irtain omaisuus) ei voida sisällyttää tukikelpoisiin investointikustannuksiin (44)?

Kyllä

Ei

6.   Alakohtaisten ja monialaisten puitteiden asiaa koskevien määräysten noudattaminen

6.1.   Noudatetaanko toimenpiteen yhteydessä erityismääräyksiä, kuten kieltoa myöntää tukea terästeollisuudelle (45) ja/tai synteettikuituteollisuudelle (46)?

Kyllä

Ei

6.2.   Vuoden 1 päivää tammikuuta 2003 jälkeen myönnetyn tuen osalta: määrätäänkö tukiohjelmassa vuoden 2002 monialaisia puitteita koskevan 26A.3. jakson 1 kohdan mukaisten, erillisen ilmoituksen tekemistä koskevien velvoitteiden noudattamisesta (47)?

Kyllä

Ei

6.3.   Ennen 1 päivää tammikuuta 2004 myönnetyn tuen osalta: sisältyykö tukiohjelmaan määräys, jonka mukaan tuesta suurille investointihankkeille on ilmoitettava erikseen?

Kyllä

Ei

Jos johonkin näistä kysymyksistä on vastattu kielteisesti, selvittäkää, millä tavoin viranomaiset aikovat noudattaa pakollisia edellytyksiä.

7.   Muut tiedot

Esittäkää kaikki muut tiedot, jotka katsotte olennaisiksi arvioitaessa asianomaisia toimenpiteitä alueellisia valtiontukia koskevien EFTAn valvontaviranomaisen suuntaviivojen mukaisesti.

OSA III.5

LISÄTIETOLOMAKE — MONIALAISTEN PUITTEIDEN SOVELTAMISALAAN KUULUVA TUKI (48)

Tätä lisätietolomaketta on käytettävä ilmoitettaessa kaikesta valtiontuesta, joka kuuluu alueellisesta tuesta suurille investointihankkeille annettujen monialaisten puitteiden soveltamisalaan  (49) .

1.   Lisätietoja tuensaajista

Hankkeeseen investoivan yhtiön (yhtiöiden) rakenne

1.1.1.   Tuensaajan yksilöinti

1.1.2.   Jos tuensaaja on eri oikeushenkilö kuin yritys, joka rahoittaa hanketta tai jolle tuki maksetaan, selvitys myös näistä eroista:

1.1.3.   Tuensaajan emokonsernin yksilöinti, konsernirakenne ja kunkin emoyhtiön omistussuhteet:

Hankkeeseen investoivasta yrityksestä tai investoivista yrityksistä seuraavat tiedot viimeiseltä kolmelta tilikaudelta

1.2.1.   Maailmanlaajuinen liikevaihto, liikevaihto Euroopan talousalueella, liikevaihto kyseisessä EFTA-valtiossa: …

1.2.2.   Voitto verojen jälkeen ja kassavirta (konsolidoidusti laskettuna): …

1.2.3.   Työntekijöiden lukumäärä maailmanlaajuisesti, Euroopan talousalueella ja kyseisessä EFTA-valtiossa: …

1.2.4.   Myyntiä ja markkinaosuuksia koskeva erittely kyseisessä EFTAn jäsenvaltiossa, muualla Euroopan talousalueella ja Euroopan talousalueen ulkopuolella: …

1.2.5.   Tarkastetut tilinpäätösasiakirjat ja toimintakertomus kolmelta viime vuodelta: …

Jos investointi tehdään ennestään olemassa olevalla tuotantopaikalla, seuraavat tiedot kyseisen tuotantopaikan viimeiseltä kolmelta tilikaudelta:

1.3.1.   Liikevaihto yhteensä: …

1.3.2.   Voitto verojen jälkeen ja kassavirta: …

1.3.3.   Työllistäminen: …

1.3.4.   Myyntiä ja markkinaosuuksia koskeva erittely: kyseisessä EFTAn jäsenvaltiossa, muualla Euroopan talousalueella ja Euroopan talousalueen ulkopuolella: …

2.   Tuki

Kaikista tuista on toimitettava seuraavat tiedot:

Määrä

2.1.1.   Tuen nimellismäärä ja sen brutto- ja nettoavustusekvivalentti: …

2.1.2.   Onko tukitoimenpide yhtiöverotuksen (tai muun välittömän verotuksen) alaista? Jos on osittain, missä laajuudessa? …

2.1.3.   Ehdotetun tuen täydellinen maksuaikataulu. Ehdotetun julkisen tukikokonaisuuden osalta on toimitettava seuraavat tiedot:

Tuen kuvaus

2.2.1.   Kuuluuko tukikokonaisuuteen tukitoimenpiteitä, joita ei vielä ole tarkemmin määritelty?

Kyllä

Ei

Jos näin on, antakaa lisätietoja: …

2.2.2.   Mitä edellä mainittuja toimenpiteitä ei katsota valtiontueksi? Perustelkaa.

Rahoitus yhteisön välineistä (EIP, EHTY:n välineet, sosiaalirahasto, aluerahasto, muut):

2.3.1.   Rahoitetaanko joitakin edellä mainituista toimenpiteistä myös yhteisön ohjelmista? Tarkentakaa.

2.3.2.   Haetaanko samaan hankkeeseen tukea myös toisesta Euroopan yhteisön tai kansainvälisestä rahoituslaitoksesta?

Kyllä

Ei

Jos haetaan, kuinka paljon? …

3.   Tuettu hanke

3.1.   Hankkeen kesto (uuden tuotannon suunniteltu aloituspäivämäärä ja vuosi, jona tuotannon odotetaan olevan käynnissä koko kapasiteetilla): …

Hankkeen kuvaus

3.2.1.   Hankkeen laatu: onko kyseessä uusi tuotantolaitos vai kapasiteetin laajentaminen tai muu hanke?

3.2.2.   Lyhyt yleiskuvaus hankkeesta

Hankkeen kustannusten erittely

3.3.1.   Hankkeen kestoaikana investoitavien ja poistettavien pääomamenojen kokonaismäärä:

3.3.2.   Yksityiskohtainen selvitys hankkeeseen liittyvistä pääomamenoista ja muista menoista:

3.4.   Hankkeen kokonaiskustannusten rahoitus

4.   Tuotteen ja markkinoiden ominaispiirteet

Tuotteet, joihin suunniteltu hanke kohdistuu

4.1.1.   Tuettavan tuotantolaitoksen valmistamat tuotteet, kun investointi on saatettu loppuun, ja toimiala tai alatoimiala, johon tuotteet kuuluvat (Prodcom-numero tai CPA-luokitus palvelualan hankkeiden osalta):

4.1.2.   Mitkä tuotteet niillä korvataan? Jos korvattuja tuotteita ei tuoteta samassa paikassa, on ilmoitettava niiden tämänhetkinen tuotantopaikka.

4.1.3.   Mitä muita tuotteita voidaan tuottaa samalla tuotantokoneistolla vähäisin lisäkustannuksin tai kokonaan ilman lisäkustannuksia?

Kapasiteetti

4.2.1.   Määrälliset tiedot hankkeen vaikutuksista tuensaajan kokonaiskapasiteettiin Euroopan talousalueella (myös konsernitasolla) jokaisen tuotteen osalta (yksikköinä vuodessa aloitusvuotta edeltävänä vuonna ja hankkeen päätyttyä)

4.2.2.   Arvio Euroopan talousalueen kaikkien tuottajien kokonaiskapasiteetista jokaisen tuotteen osalta.

Tiedot markkinoista

4.3.1.   Jokaista kuutta viimeistä tilikautta koskevat tiedot kyseessä olevien tuotteiden todettavissa olevasta kulutuksesta. Jos saatavilla on ulkopuolisten laatimia tilastotietoja, ne on liitettävä vastaukseen.

4.3.2.   Jokaista kolmea seuraavaa tilikautta koskeva ennuste kyseessä olevien tuotteiden todettavissa olevasta kulutuksesta. Jos saatavilla on ulkopuolisten laatimia tilastotietoja, ne on liitettävä vastaukseen.

4.3.3.   Ovatko asian kannalta merkitykselliset markkinat taantumassa ja mistä syystä?

4.3.4.   Arvio tuensaajan tai sen konsernin, johon tuensaaja kuuluu, markkinaosuudesta (arvon mukaan) hankkeen aloitusvuotta edeltävänä vuonna ja hankkeen päätyttyä.

5.   Muut tiedot

Esittäkää kaikki muut tiedot, jotka katsotte olennaisiksi arvioitaessa asianomaisia toimenpiteitä monialaisten puitteiden mukaisesti.

OSA III.6.a

LISÄTIETOLOMAKE — TUTKIMUS- JA KEHITYSTUET (TUKIOHJELMAT)

Tätä lisätietolomaketta on käytettävä ilmoitettaessa tukiohjelmista, jotka kuuluvat tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävää tukea koskevien EFTAn valvontaviranomaisen valtiontukisuuntaviivojen soveltamisalaan  (50) . Sitä on myös käytettävä sellaisten pk-yrityksille myönnettävän tutkimus- ja kehitystuen tukiohjelmien osalta, jotka eivät kuulu pk-yrityksiä koskevan ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisalaan  (51) .

1.   Tutkimusvaihe

Tutkimus- ja kehitysvaiheet, joille tukea myönnetään

1.1.   Toteutettavuustutkimukset:  Kyllä  Ei

Jos toteutettavuustutkimuksia tehdään, mihin tutkimusvaiheeseen ne liittyvät?

Perustutkimus

Teollinen tutkimus

Kilpailua edeltävä kehittämistoiminta

Huomattavista hankkeista on annettava esimerkkejä: …

1.2.   Perustutkimus:  Kyllä  Ei

Huomattavista hankkeista on annettava esimerkkejä: …

1.3.   Teollinen tutkimus:  Kyllä  Ei

Huomattavista hankkeista on annettava esimerkkejä: …

1.4.   Kilpailua edeltävä kehittämistoiminta:  Kyllä  Ei

Huomattavista hankkeista on annettava esimerkkejä: …

1.5.   PK-yrityksiä hyödyttävät, patenttien myöntämiseen ja voimassapitämiseen myönnettävät tuet:  Kyllä  Ei

Jos tällaisia tukia myönnetään, mihin tutkimusvaiheeseen ne liittyvät?

Perustutkimus

Teollinen tutkimus

Kilpailua edeltävä kehittämistoiminta

2.   Tuensaajaa koskevat lisätiedot

2.1.   Ovatko kyseessä korkeakoulut tai tutkimuslaitokset?

Kyllä

Ei

Jos tukea myönnetään näille tahoille, niiden lukumäärästä on esitettävä arvio: …

Tällöin on myös tarkennettava, myönnetäänkö tukea muille yrityksille:  Kyllä  Ei

Ovatko kyseessä julkiset korkeakoulut tai tutkimuslaitokset?

Kyllä

Ei

2.2.   Muut (tarkennettava): …

3.   Yhteistyönä tehtävä tutkimus

Jotta EFTAn valvontaviranomainen voisi tarkastaa, onko julkisten tutkimuslaitosten T&K-hankkeisiin saama rahoitus tukea, pyydämme toimittamaan seuraavat tiedot:

3.1.   Onko hankkeiden edellytyksenä, että voittoa tavoittelemattomat julkiset tutkimuslaitokset tai korkeakoulut harjoittavat tutkimustyötä yritysten hyväksi tai yhteistyössä niiden kanssa?

Kyllä

Ei

Jos näin on:

saavatko voittoa tavoittelemattomat julkiset tutkimuslaitokset tai korkeakoulut palveluistaan markkinahintaisen korvauksen?

Kyllä

Ei

tai

vastaavatko yritykset kaikista hankkeen kustannuksista?

Kyllä

Ei

tai

annetaanko kaikki mahdollisesti myöhemmin saatavat immateriaalioikeudet voittoa tavoittelemattomille julkisille laitoksille, jos ne tulokset, joihin ei liity immateriaalioikeuksia, voidaan saattaa laajaan jakeluun?

Kyllä

Ei

tai

saavatko voittoa tavoittelemattomat julkiset laitokset teollisuutta edustavilta osapuolilta markkinahintaisen korvauksen niistä tutkimushankkeesta seuraavista immateriaalioikeuksista, joiden haltijoita nämä teollisuutta edustavat osapuolet ovat, sekä niistä hankkeen tuloksista, joihin ei liity immateriaalioikeuksia mutta jotka voidaan saattaa laajaan jakeluun asiasta kiinnostuneille kolmansille osapuolille?

Kyllä

Ei

3.2.   Toteutetaanko hankkeet useiden yritysten kesken yhteistyönä?

Kyllä

Ei

Jos toteutetaan, mitkä ovat tämän yhteistyön edellytykset? …

4.   Valtion tilaamat tutkimukset

4.1.   Edellytetäänkö hankkeissa, että julkiset viranomaiset pyytävät yrityksiä harjoittamaan tutkimus- ja kehitystoimintaa?

Kyllä

Ei

Jos edellytetään, onko tarkoitus järjestää avoin tarjouspyyntömenettely?  Kyllä  Ei

4.2.   Edellytetäänkö hankkeissa, että julkiset viranomaiset ostavat yrityksiltä tutkimus- ja kehitystoiminnan tuloksia?

Kyllä

Ei

Jos edellytetään, onko tarkoitus järjestää avoin tarjouspyyntömenettely?  Kyllä  Ei

5.   Tukilaji

Tuet liittyvät teollisuusyritysten kanssa tehtyihin tutkimus- ja kehityssopimuksiin (tarkennettava): …

Ennakko on korvauskelpoinen, jos tutkimustoiminta on tuloksellista (määrä ja korvaukseen liittyvät yksityiskohtaiset säännöt on esitettävä, erityisesti se, millä perustein ”tuloksellisuutta” mitataan): …

Muuta (tarkennettava): …

6.   Tukikelpoiset kustannukset

Yksinomaan tutkimustoimintaa harjoittavasta henkilöstöstä aiheutuvat kustannukset: …

Yksinomaan pysyvää tutkimustoimintaa varten käytetyistä kestohyödykkeistä aiheutuvat kustannukset (välineet ja laitteet): …

Yksinomaisesti ja pysyvästi tutkimustoiminnassa käytetyistä maa-alueista ja rakennuksista aiheutuvat kustannukset (lukuun ottamatta kaupallisista syistä aiheutuneita keskeytyksiä): …

Yksinomaan tutkimustoimintaa, mukaan luettuna ulkopuolisista lähteistä ostettu tutkimustieto, tekninen tietämys, patentit jne, varten käytetyn konsultoinnin ja vastaavien palveluiden kustannukset: …

Tutkimustoiminnasta suoraan aiheutuvat yleiset lisämenot

Tarvittaessa on esitettävä tutkimuskustannusten jakautuminen tukea saavaan ja saamattomaan tutkimus- ja kehitystoimintaan:

Talousarvion jakautuminen yritysten, tutkimuskeskusten ja yliopistojen kesken:

Muut toimintakustannukset (materiaalien, tarvikkeiden ja muiden vastaavien tuotteiden kustannukset, jotka aiheutuvat suoraan tutkimustoiminnasta)

7.   Tuen intensiteetti

7.1.   Tuen bruttointensiteetti:

Määritelmävaihe tai kannattavuustutkimukset: …

Perustutkimus: …

Teollinen tutkimus: …

Kilpailua edeltävä kehittämistoiminta: …

7.2.   Jos kyseessä ovat pk-yrityksiä hyödyttävät, patenttien myöntämiseen ja/tai voimassapitämiseen myönnettävät tuet, millainen tutkimustoiminta on johtanut patenttien myöntämiseen: …

Suunnitellut tuki-intensiteetit on esitettävä: …

7.3.   Kuuluuko tutkimus- ja kehitystoimintaan useita tutkimusvaiheita?

Kyllä

Ei

Jos kuuluu, mitkä nämä vaiheet ovat? …

Sovellettava tuki-intensiteetti: …

7.4.   Intensiteetin mahdolliset korotukset

Jos tukea myönnetään pk-yrityksille, kuinka paljon tukea voidaan korottaa: …

Kuuluuko tutkimustoiminta yhteisön tutkimusta ja teknologian kehittämistä koskevan sovellettavan puiteohjelman yhteydessä kehitetyn erityisen hankkeen tai ohjelman tavoitteisiin?

Kyllä

Ei

Suunniteltu tuki-intensiteetin korotus on tällöin tarkennettava: …

Yhteisön tutkimusta ja teknologian kehittämistä koskevan sovellettavan puiteohjelman yhteydessä kehitetyn erityisen hankkeen tai ohjelman tarkka nimike on esitettävä. Mahdollisuuksien mukaan on ilmoitettava ehdotuspyynnön tunniste (”call identifier”, ks. Cordiksen verkkosivut, www.cordis.lu)

Turvaudutaanko yhteisön tutkimusta ja teknologian kehittämistä koskevan puiteohjelman yhteydessä kehitetyn erityisen hankkeen tai ohjelman tavoitteisiin kuuluvassa tutkimushankkeessa rajat ylittävään yhteistoimintaan, johon osallistuu yrityksiä ja julkisia tutkimusjärjestöjä tai vähintään kaksi itsenäistä kumppania kahdesta valtiosta, jolloin hankkeeseen liittyy tulosten laaja levittäminen ja julkaiseminen?

Kyllä

Ei

Suunniteltu tuki-intensiteetin korotus on tällöin tarkennettava: …

Toteutetaanko tukea saava tutkimus- ja kehitystoiminta alueella, joka oli tuen myöntämishetkellä tukikelpoinen ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan a tai c alakohdan mukaisesti?

Kyllä

Ei

Suunniteltu tuki-intensiteetin korotus on tarkennettava: …

Jos tutkimustoiminta ei kuulu yhteisön tutkimusta ja teknologian kehittämistä koskevan sovellettavan puiteohjelman yhteydessä kehitetyn erityisen hankkeen tai ohjelman tavoitteisiin, on tarkennettava, täyttyykö vähintään yksi seuraavista edellytyksistä:

hankkeessa turvaudutaan rajat ylittävään yhteistoimintaan, joka edellyttää vähintään kahdesta valtiosta olevan kahden itsenäisen kumppanin välistä tosiasiallista yhteistyötä, erityisesti tutkimuksen ja teknologian kehittämisen (TTK) alan kansallisten politiikkojen yhteensovittamisen yhteydessä

Kyllä

Ei

hankkeessa turvaudutaan yritysten ja julkisten tutkimusjärjestöjen väliseen tosiasialliseen yhteistoimintaan, erityisesti TTK:n alan kansallisten politiikkojen yhteensovittamisen yhteydessä

Kyllä

Ei

hankkeeseen liittyy tulosten laaja levittäminen ja julkaiseminen, patenttilisenssien tai muiden vastaavien välineiden myöntäminen samoilla ehdoilla kuin mitä määrätään yhteisön tutkimukseen ja teknologian kehittämiseen liittyvien tulosten levittämiseksi

Kyllä

Ei

Jos vähintään yksi edellä mainituista perusteista täyttyy, suunniteltu tuki-intensiteetin korotus on esitettävä: …

7.5.   Korotusten ja tuki-intensiteettien kasautuessa on esitettävä kuhunkin tutkimusvaiheeseen sovellettava enimmäisintensiteetti: …

8.   Tuen kannustava vaikutus

8.1.   Pyydämme esittämään tekijät, joiden perusteella voidaan arvioida tuen kannustavaa vaikutusta suurten yritysten osalta

8.2.   Sisältyykö ohjelmaan lauseke, jonka perusteella tukien soveltamista koskevan vuosittaisen kertomuksen on sisällettävä kuvaus tuen kannustavasta vaikutuksesta, jos ohjelmaa sovelletaan yksittäisesti suuriin yrityksiin?

Kyllä

Ei

9.   Monikansalliset näkökohdat

9.1.   Onko hankkeessa (kun kyseessä on järjestelmä/ohjelma) monikansallisia näkökohtia?

Kyllä

Ei

Jos on, mitä ne ovat? …

9.2.   Sisältyykö tutkimus- ja kehityshankkeisiin yhteistyötä muunmaalaisten osapuolien kanssa?

Kyllä

Ei

Myönteisessä tapauksessa pyydetään täsmentämään

a)

minkä ETA-valtioiden kanssa: …

b)

minkä kolmansien maiden kanssa: …

c)

minkä muunmaalaisten yritysten kanssa: …

9.3.   Kokonaiskustannusten jakautuminen eri kumppaneiden kesken: …

10.   Tulosten saatavuus

Kenelle kyseisen tutkimus- ja kehitystoiminnan tulokset kuuluvat?

10.1.   Onko tuloksia koskevien lisenssien myöntämiselle asetettu joitakin edellytyksiä?

10.2.   Onko tutkimus- ja kehitystoiminnan tulosten yleisestä julkaisemisesta/jakelusta annettu määräyksiä?

Kyllä

Ei

10.3.   Mitkä ovat tulosten myöhemmän käytön/kehittämisen varmistamiseksi suunnitellut toimenpiteet: …

10.4.   Onko tarkoituksena antaa valtion rahoittaman tutkimus- ja kehitystoiminnan tulokset Euroopan talousalueen yritysten käyttöön ketään syrjimättä?

Kyllä

Ei

11.   Tiedotus- ja valvontatoimenpiteet

11.1.   Millaisia tiedotus- ja valvontatoimenpiteitä on suunniteltu sen varmistamiseksi, että valitut hankkeet noudattavat asianomaisia oikeudellisia säännöksiä:

11.2.   Millaisilla määräyksillä on varmistettu, että EFTAn valvontaviranomaiselle tiedotetaan ohjelman soveltamisesta:

11.3.   Muita hyödyllisiä tietoja, esimerkiksi arvio luotujen tai säilytettyjen työpaikkojen määrästä:

12.   Lisätietoja

Esittäkää kaikki muut tiedot, jotka katsotte olennaisiksi arvioitaessa asianomaisia toimenpiteitä tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävää tukea koskevien EFTAn valvontaviranomaisen valtiontukisuuntaviivojen mukaisesti.

OSA III.6.b

LISÄTIETOLOMAKE — TUTKIMUS- JA KEHITYSTUET (YKSITTÄISET TUET)

Tätä lisätietolomaketta on käytettävä ilmoitettaessa tukiohjelmista, jotka kuuluvat tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävää tukea koskevien EFTAn valvontaviranomaisen valtiontukisuuntaviivojen soveltamisalaan  (52) . Sitä on myös käytettävä sellaisten pk-yrityksille myönnettävän tutkimus- ja kehitystuen yksittäisten tukien osalta, jotka eivät kuulu pk-yrityksiä koskevan ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisalaan  (53) .

1.   Tutkimusvaihe

Tutkimus- ja kehitysvaiheet, joille tukea myönnetään

1.1.   Toteutettavuustutkimukset:  Kyllä  Ei

Jos toteutettavuustutkimuksia tehdään, mihin tutkimusvaiheeseen ne liittyvät?

Perustutkimus

Teollinen tutkimus

Kilpailua edeltävä kehittämistoiminta

Huomattavista hankkeista on annettava esimerkkejä: …

1.2.   Perustutkimus:  Kyllä  Ei

Huomattavista hankkeista on annettava esimerkkejä: …

1.3.   Teollinen tutkimus:  Kyllä  Ei

Huomattavista hankkeista on annettava esimerkkejä: …

1.4.   Kilpailua edeltävä kehittämistoiminta:  Kyllä  Ei

Huomattavista hankkeista on annettava esimerkkejä: …

1.5.   PK-yrityksiä hyödyttävät, patenttien myöntämiseen ja voimassapitämiseen myönnettävät tuet:  Kyllä  Ei

Jos tällaisia tukia myönnetään, mihin tutkimusvaiheeseen ne liittyvät?

Perustutkimus

Teollinen tutkimus

Kilpailua edeltävä kehittämistoiminta

2.   Tuensaajaa koskevat lisätiedot

2.1.   Ovatko kyseessä korkeakoulut tai tutkimuslaitokset?

Kyllä

Ei

Jos tukea myönnetään näille tahoille, niiden lukumäärästä on esitettävä arvio: …

Tällöin on myös tarkennettava, myönnetäänkö tukea muille yrityksille:  Kyllä  Ei

Ovatko kyseessä julkiset korkeakoulut tai tutkimuslaitokset?

Kyllä

Ei

2.2.   Muut (tarkennettava): …

3.   Yhteistyönä tehtävä tutkimus

Jotta EFTAn valvontaviranomainen voisi tarkastaa, onko julkisten tutkimuslaitosten T&K-hankkeisiin saama rahoitus tukea, pyydämme toimittamaan seuraavat tiedot:

3.1.   Onko hankkeiden edellytyksenä, että voittoa tavoittelemattomat julkiset tutkimuslaitokset tai korkeakoulut harjoittavat tutkimustyötä yritysten hyväksi tai yhteistyössä niiden kanssa?

Kyllä

Ei

Jos näin on:

saavatko voittoa tavoittelemattomat julkiset tutkimuslaitokset tai korkeakoulut palveluistaan markkinahintaisen korvauksen?

Kyllä

Ei

tai

vastaavatko yritykset kaikista hankkeen kustannuksista?

Kyllä

Ei

tai

annetaanko kaikki mahdollisesti myöhemmin saatavat immateriaalioikeudet voittoa tavoittelemattomille julkisille laitoksille, jos ne tulokset, joihin ei liity immateriaalioikeuksia, voidaan saattaa laajaan jakeluun?

Kyllä

Ei

tai

saavatko voittoa tavoittelemattomat julkiset laitokset teollisuutta edustavilta osapuolilta markkinahintaisen korvauksen niistä tutkimushankkeesta seuraavista immateriaalioikeuksista, joiden haltijoita nämä teollisuutta edustavat osapuolet ovat, sekä niistä hankkeen tuloksista, joihin ei liity immateriaalioikeuksia mutta jotka voidaan saattaa laajaan jakeluun asiasta kiinnostuneille kolmansille osapuolille?

Kyllä

Ei

3.2.   Toteutetaanko hankkeet useiden yritysten kesken yhteistyönä?

Kyllä

Ei

Jos toteutetaan, mitkä ovat tämän yhteistyön edellytykset? …

4.   Valtion tilaamat tutkimukset

4.1.   Edellytetäänkö hankkeissa, että julkiset viranomaiset pyytävät yrityksiä harjoittamaan tutkimus- ja kehitystoimintaa?

Kyllä

Ei

Jos edellytetään, onko tarkoitus järjestää avoin tarjouspyyntömenettely?  Kyllä  Ei

4.2.   Edellytetäänkö hankkeissa, että julkiset viranomaiset ostavat yrityksiltä tutkimus- ja kehitystoiminnan tuloksia?

Kyllä

Ei

Jos edellytetään, onko tarkoitus järjestää avoin tarjouspyyntömenettely?

Kyllä

Ei

5.   Tukilaji

Tuet liittyvät teollisuusyritysten kanssa tehtyihin tutkimus- ja kehityssopimuksiin (tarkennettava): …

Ennakko on korvauskelpoinen, jos tutkimustoiminta on tuloksellista (määrä ja korvaukseen liittyvät yksityiskohtaiset säännöt on esitettävä, erityisesti se, millä perustein ”tuloksellisuutta” mitataan) …

Muuta (tarkennettava): …

6.   Tukikelpoiset menot

Yksinomaan tutkimustoimintaa harjoittavasta henkilöstöstä aiheutuvat kustannukset: …

Yksinomaan pysyvää tutkimustoimintaa varten käytetyistä kestohyödykkeistä aiheutuvat kustannukset (välineet ja laitteet): …

Yksinomaan ja pysyvästi tutkimustoiminnassa käytetyistä maa-alueista ja rakennuksista aiheutuvat kustannukset (lukuun ottamatta kaupallisista syistä aiheutuneita keskeytyksiä): …

Yksinomaan tutkimustoimintaa, mukaan lukien ulkopuolisista lähteistä ostettu tutkimustieto, tekninen tietämys, patentit jne., varten käytetyn konsultoinnin ja vastaavien palveluiden kustannukset: …

Tutkimustoiminnasta suoraan aiheutuvat yleiset lisämenot. …

Tarvittaessa on esitettävä tutkimuskustannusten jakautuminen tukea saavaan ja saamattomaan tutkimus- ja kehitystoimintaan:

Talousarvion jakautuminen yritysten, tutkimuskeskusten ja yliopistojen kesken:

7.   Tuen intensiteetti

7.1.   Tuen bruttointensiteetti

Määritelmävaihe tai toteutettavuustutkimukset: …

Perustutkimus: …

Teollinen tutkimus: …

Kilpailua edeltävä kehittämistoiminta: …

7.2.   Jos kyseessä ovat pk-yrityksiä hyödyttävät, patenttien myöntämiseen ja/tai voimassapitämiseen myönnettävät tuet, millainen tutkimustoiminta on johtanut patenttien myöntämiseen: …

Suunnitellut tuki-intensiteetit on esitettävä: …

7.3.   Kuuluuko tutkimus- ja kehitystoimintaan useita tutkimusvaiheita?

Kyllä

Ei

Jos kuuluu, mitkä nämä vaiheet ovat? …

Sovellettava tuki-intensiteetti: …

7.4.   Intensiteetin mahdolliset korotukset

Jos tukea myönnetään pk-yrityksille, kuinka paljon tukea voidaan korottaa?: …

Kuuluuko tutkimustoiminta yhteisön tutkimusta ja teknologian kehittämistä koskevan sovellettavan puiteohjelman yhteydessä kehitetyn erityisen hankkeen tai ohjelman tavoitteisiin?

Kyllä

Ei

Suunniteltu tuki-intensiteetin korotus on tällöin tarkennettava: …

Yhteisön tutkimusta ja teknologian kehittämistä koskevan sovellettavan puiteohjelman yhteydessä kehitetyn erityisen hankkeen tai ohjelman tarkka nimike on esitettävä. Mahdollisuuksien mukaan on ilmoitettava ehdotuspyynnön tunniste (”call identifier”, ks. Cordiksen verkkosivut, www.cordis.lu)

Turvaudutaanko yhteisön tutkimusta ja teknologian kehittämistä koskevan puiteohjelman yhteydessä kehitetyn erityisen hankkeen tai ohjelman tavoitteisiin kuuluvassa tutkimushankkeessa rajat ylittävään yhteistoimintaan, johon osallistuu yrityksiä ja julkisia tutkimusjärjestöjä tai vähintään kaksi itsenäistä kumppania kahdesta valtiosta, ja hankkeeseen liittyy tulosten laaja levittäminen ja julkaiseminen?

Kyllä

Ei

Suunniteltu tuki-intensiteetin korotus on tällöin tarkennettava: …

Toteutetaanko tukea saava tutkimus- ja kehitystoiminta alueella, joka oli tuen myöntämishetkellä tukikelpoinen ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan a tai c alakohdan mukaisesti?

61(3)(a)

61(3)(c)

Suunniteltu tuki-intensiteetin korotus on tarkennettava: …

Jos tutkimustoiminta ei kuulu yhteisön tutkimusta ja teknologian kehittämistä koskevan sovellettavan puiteohjelman yhteydessä kehitetyn erityisen hankkeen tai ohjelman tavoitteisiin, on tarkennettava, täyttyykö vähintään yksi seuraavista edellytyksistä:

hankkeessa turvaudutaan rajat ylittävään yhteistoimintaan, joka edellyttää vähintään kahdesta valtiosta olevan kahden itsenäisen kumppanin välistä tosiasiallista yhteistyötä, erityisesti tutkimuksen ja teknologian kehittämisen (TTK) alan kansallisten politiikkojen yhteensovittamisen yhteydessä

Kyllä

Ei

hankkeessa turvaudutaan yritysten ja julkisten tutkimusjärjestöjen väliseen tosiasialliseen yhteistoimintaan, erityisesti TTK:n alan kansallisten politiikkojen yhteensovittamisen yhteydessä

Kyllä

Ei

hankkeeseen liittyy tulosten laaja levittäminen ja julkaiseminen, patenttilisenssien tai muiden vastaavien välineiden myöntäminen samoilla ehdoilla kuin mitä määrätään yhteisön tutkimukseen ja teknologian kehittämiseen liittyvien tulosten levittämiseksi

Kyllä

Ei

Jos vähintään yksi edellä mainituista perusteista täyttyy, suunniteltu tuki-intensiteetin korotus on esitettävä: …

Korotusten ja tuki-intensiteettien kasautuessa on esitettävä kuhunkin tutkimusvaiheeseen sovellettava enimmäisintensiteetti: …

8.   Tuen kannustava vaikutus

8.1.   Miten tutkimus- ja kehitystoimintaan sidotut menot kehittyvät?

8.2.   Myönnetäänkö tukea tuensaajan/tuensaajien perinteisen toiminnan ylittävään tutkimus- ja kehitystoimintaan?

Kyllä

Ei

8.3.   Liittyykö tutkimus- ja kehitystoimintaan luonteeltaan tieteellisen ja/tai teknologisen toiminnan luomista?

Kyllä

Ei

8.4.   Miten tutkimus- ja kehitystoimintaa harjoittavan henkilöstön määrä kehittyy?

8.5.   Luodaanko tutkimus- ja kehitystoimintaan liittyviä työpaikkoja?

Kyllä

Ei

Kuinka suureksi näiden työpaikkojen määrä arvioidaan? …

8.6.   Säilytetäänkö tutkimus- ja kehitystoiminnan ansiosta työpaikkoja?

Kyllä

Ei

8.7.   Mikä on yrityksen liikevaihto? …

8.8.   Liittyykö rajat ylittävään yhteistoimintaan lisäkustannuksia?

Kyllä

Ei

8.9.   Millaisia toimenpiteitä on suunnitteilla tutkimustulosten osittaiseksi tai täydelliseksi hyödyntämiseksi?

8.10.   Onko suunnitteilla toimenpiteitä pk-yritysten osallistumisen mahdollistamiseksi?

Kyllä

Ei

Jos näin on, mitä nämä toimenpiteet ovat? …

8.11.   Muut tuen kannustavaan vaikutukseen liittyvät osatekijät, kuten taloudelliset ja teknologiset riskit: …

8.12.   Jos kyseessä ovat suurten yritysten markkinaläheiset tutkimushankkeet, on tarkennettava, millaisilla osatekijöillä varmistetaan, että tuella kannustetaan tutkimukseen ja kehitykseen.

8.13.   On osoitettava, että tukihakemus on esitetty ennen tutkimus- ja kehitystoiminnan käynnistämistä:

9.   Monikansalliset näkökohdat

9.1.   Onko hankkeessa (kun kyseessä on järjestelmä/ohjelma) monikansallisia näkökohtia?

Kyllä

Ei

Jos on, mitä ne ovat? …

9.2.   Sisältyykö tutkimus- ja kehityshankkeisiin yhteistyötä muunmaalaisten osapuolien kanssa?

Kyllä

Ei

Jos sisältyy, seuraavat seikat on tarkennettava:

a)

minkä ETA-valtioiden kanssa? …

b)

minkä kolmansien maiden kanssa? …

c)

minkä muunmaalaisten yritysten kanssa? …

9.3.   Kokonaiskustannusten jakautuminen eri kumppaneiden kesken: …

10.   Tulosten saatavuus

10.1.   Kenelle kyseisen tutkimus- ja kehitystoiminnan tulokset kuuluvat?

10.2.   Onko tuloksia koskevien lisenssien myöntämiselle asetettu joitakin edellytyksiä?

10.3.   Onko tutkimus- ja kehitystoiminnan tulosten yleisestä julkaisemisesta/jakelusta annettu määräyksiä?

Kyllä

Ei

10.4.   Mitkä ovat tulosten myöhemmän käytön/kehittämisen varmistamiseksi suunnitellut toimenpiteet? …

10.5.   Onko tarkoituksena antaa valtion rahoittaman tutkimus- ja kehitystoiminnan tulokset Euroopan talousalueen yritysten käyttöön ketään syrjimättä?

Kyllä

Ei

11.   Tiedotus- ja valvontatoimenpiteet

11.1.   Millaisia tiedotus- ja valvontatoimenpiteitä on suunniteltu sen varmistamiseksi, että valitut hankkeet noudattavat asianomaisia oikeudellisia säännöksiä:

11.2.   Millaisilla määräyksillä on varmistettu, että EFTAn valvontaviranomaiselle tiedotetaan ohjelman soveltamisesta:

Muita hyödyllisiä tietoja, esimerkiksi arvio luotujen tai säilytettyjen työpaikkojen määrästä:

12.   Lisätietoja

Esittäkää kaikki muut tiedot, jotka katsotte olennaisiksi arvioitaessa asianomaisia toimenpiteitä tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävää tukea koskevien EFTAn valvontaviranomaisen valtiontukisuuntaviivojen mukaisesti.

OSA III.7.a

LISÄTIETOLOMAKE — TUKI VAIKEUKSISSA OLEVIEN YRITYSTEN PELASTAMISEKSI (TUKIOHJELMAT)

Tätä lisätietolomaketta on käytettävä ilmoitettaessa pelastamistukiohjelmista, jotka kuuluvat vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi myönnettävää tukea koskevien EFTAn valvontaviranomaisen valtiontukisuuntaviivojen soveltamisalaan  (54) .

1.   Tukikelpoisuus

Rajoittuuko tukiohjelman soveltaminen yrityksiin, jotka täyttävät vähintään yhden seuraavista tukikelpoisuusperusteista?

1.1.1.   Onko kyse yrityksistä, jotka ovat menettäneet yli puolet merkitystä omasta pääomastaan ja yli neljännes omasta pääomasta on menetetty viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana?

Kyllä

Ei

1.1.2.   Onko kyse yrityksistä, joiden osakkaiden vastuuta ei ole rajattu ja jotka ovat menettäneet yli puolet tilinpäätöksen mukaisesta omasta pääomastaan ja yli neljännes omasta pääomasta on menetetty viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana?

Kyllä

Ei

1.1.3.   Täyttävätkö yritykset kansallisessa lainsäädännössä vahvistetut edellytykset yritysten asettamiselle yleistäytäntöönpanomenettelyyn maksukyvyttömyyden vuoksi?

Kyllä

Ei

1.2.   Rajoittuuko tukiohjelma sellaisten pienten ja keskisuurten yritysten pelastamiseen, jotka ovat Euroopan talousalueella annetun määritelmän mukaisia vaikeuksissa olevia pk-yrityksiä?

Kyllä

Ei

2.   Tukimuoto

2.1.   Myönnetäänkö tukiohjelmasta tukea lainana tai lainatakauksena?

Kyllä

Ei

2.2.   Jos vastaus on myönteinen, onko lainasta perittävä korko vähintään verrattavissa vakaassa taloudellisessa asemassa olevilta yrityksiltä perittävään korkoon ja EFTAn valvontaviranomaisen vahvistamaan viitekorkoon?

Kyllä

Ei

Esittäkää asiasta yksityiskohtaiset tiedot.

2.3.   Liittyykö tuki lainoihin, jotka on maksettava takaisin viimeistään 12 kuukauden kuluessa siitä, kun viimeinen lainaerä on siirretty kyseiselle yritykselle?

Kyllä

Ei

3.   Muut seikat

3.1.   Voidaanko tukiohjelmasta myönnettävää tukea perustella vakavilla sosiaalisilla vaikeuksilla? Tarkentakaa.

3.2.   Onko tukiohjelmasta myönnettävällä tuella huomattavia kielteisiä heijastusvaikutuksia muihin valtioihin? Tarkentakaa.

3.3.   Millä perusteella katsotte, että tuki on rajattu välttämättömään (toisin sanoen määrään, joka tarvitaan yrityksen liiketoiminnan ylläpitämiseksi sen ajanjakson, jolle tuki on myönnetty? Aika ei saa olla kuutta kuukautta pidempi.)

3.4.   Sitoudutteko kuuden kuukauden kuluessa tuen myöntämisestä joko hyväksymään rakenneuudistus- tai selvitystilasuunnitelman taikka vaatimaan tuensaajalta lainan ja riskipreemiota vastaavan tuen takaisinmaksua?

Kyllä

Ei

Ilmoittakaa pelastamistoimessa yhdelle yritykselle myönnettävän tuen sallittu enimmäismäärä: …

3.5.   Esittäkää kaikki olennaiset tiedot kaikesta tuesta, jota voidaan myöntää pelastamistukeen oikeutetuille yrityksille samalla ajanjaksolla.

4.   Vuosikertomus

4.1   Sitoudutteko antamaan vähintään kerran vuodessa kertomuksen tukiohjelman täytäntöönpanosta? Kertomuksiin on sisällytettävä kaikki ne tiedot, jotka määritellään vakiomuotoisia kertomuksia koskevissa EFTAn valvontaviranomaisen ohjeissa.

Kyllä

Ei

4.2   Sitoudutteko sisällyttämään tällaiseen kertomukseen luettelon tuensaajayrityksistä ja ilmoittamaan niistä vähintään seuraavat tiedot:

a)

yrityksen nimi

b)

alakoodi (NACE-luokituksen (55) kaksinumeroista alakohtaista luokittelukoodia käyttäen)

c)

työntekijöiden lukumäärä

d)

vuosiliikevaihto ja taseen loppusumma

e)

myönnetyn tuen määrä

f)

tarvittaessa tiedot siitä, onko yritykselle aikaisemmin myönnetty rakenneuudistustukea tai vastaavaa tukea

g)

tiedot siitä, onko tuensaaja lopettanut toimintansa tai asetettu maksukyvyttömyyden vuoksi yleistäytäntöönpanomenettelyn kohteeksi ennen kuin rakenneuudistussuunnitelma on saatettu loppuun.

Kyllä

Ei

5.   Muut tiedot

Tämä kohta on varattu muille tiedoille, joilla voi olla merkitystä, kun kyseisiä toimenpiteitä arvioidaan vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi myönnettävää tukea koskevien EFTAn valvontaviranomaisen valtiontukisuuntaviivojen mukaisesti.

OSA III.7.b

LISÄTIETOLOMAKE – TUKI VAIKEUKSISSA OLEVIEN YRITYSTEN PELASTAMISEKSI (YKSITTÄINEN TUKI)

Tätä lisätietolomaketta on käytettävä ilmoitettaessa yksittäisestä pelastamistuesta, joka kuuluu vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi myönnettävää tukea koskevien EFTAn valvontaviranomaisen valtiontukisuuntaviivojen soveltamisalaan  (56) .

1.   Tukikelpoisuus

1.1.   Onko kyse yrityksestä, jonka osakkaiden vastuu on rajattu ja joka on menettänyt yli puolet merkitystä omasta pääomastaan ja yli neljännes omasta pääomasta on menetetty viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana?

Kyllä

Ei

1.2.   Onko kyse yrityksestä, jonka osakkaiden vastuuta ei ole rajattu ja joka on menettänyt yli puolet tilinpäätöksen mukaisesta omasta pääomastaan ja yli neljännes omasta pääomasta on menetetty viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana?

Kyllä

Ei

1.3.   Täyttääkö yhtiö kansallisessa lainsäädännössä vahvistetut edellytykset yhtiön asettamiselle yleistäytäntöönpanomenettelyyn maksukyvyttömyyden vuoksi?

Kyllä

Ei

Jos yhteenkin edellä esitetyistä kysymyksistä on vastattu myönteisesti, mukaan on liitettävä asian kannalta olennaiset asiakirjat (viimeisin tuloslaskelma ja tase tai tuomioistuimen päätös käynnistää kansallisen yhtiöoikeuden mukainen tutkimus yrityksestä).

Jos kaikkiin edellä esitettyihin kysymyksiin on vastattu kielteisesti, mukaan on liitettävä todisteet yrityksen vaikeuksista, jotta pelastamistuen tukikelpoisuusperusteiden täyttyminen voidaan osoittaa.

1.4.   Milloin yritys on perustettu? …

1.5.   Mistä lähtien yritys on toiminut? …

1.6.   Kuuluuko yritys johonkin yhtymään?

Kyllä

Ei

Jos kuuluu, yhtymästä on toimitettava täydelliset tiedot (organisaatiokaavio, josta käyvät ilmi yhtymän jäsenten väliset yhteydet sekä yksityiskohtaiset tiedot pääomasta ja äänioikeuksista) ja liitettävä mukaan todisteet siitä, että yritys itse on vaikeuksissa eivätkä vaikeudet johdu kustannusten mielivaltaisesta jakamisesta yhtymän sisällä ja että vaikeudet ovat niin vakavia, ettei yhtymä itse voi selvittää niitä.

1.7.   Onko yritys (tai yhtymä, johon se kuuluu) saanut aikaisemmin pelastamistukea?

Kyllä

Ei

Jos on, mukaan on liitettävä täydelliset tiedot asiasta (päivämäärä, summa, tarvittaessa viittaus EFTAn valvontaviranomaisen aikaisempaan päätökseen, jne.):

2.   Tukimuoto

2.1.   Myönnetäänkö tuki lainatakauksena tai lainoina? Mukaan on liitettävä jäljennökset olennaisista asiakirjoista.

Kyllä

Ei

2.2.   Jos vastaus on myönteinen, onko lainasta perittävä korko verrattavissa vakaassa taloudellisessa asemassa olevilta yrityksiltä perittävään korkoon ja EFTAn valvontaviranomaisen vahvistamaan viitekorkoon?

Kyllä

Ei

Esittäkää asiasta yksityiskohtaiset tiedot.

2.3.   Liittyykö tuki lainoihin, jotka on maksettava takaisin viimeistään 12 kuukauden kuluessa siitä, kun viimeinen lainaerä on siirretty kyseiselle yritykselle?

Kyllä

Ei

3.   Muut seikat

3.1.   Voidaanko tukea perustella vakavilla sosiaalisilla syillä? Tarkentakaa.

3.2.   Onko tuella huomattavia kielteisiä heijastusvaikutuksia muihin valtioihin? Tarkentakaa.

3.3.   Millä perusteella katsotte, että tuki on rajattu välttämättömään (toisin sanoen määrään, joka tarvitaan yrityksen liiketoiminnan ylläpitämiseksi sen ajanjakson, jolle tuki on myönnetty)? Perusteluna on esitettävä yrityksen seuraavan kuuden kuukauden rahoitussuunnitelma sekä sen vertailu toiminta- ja rahoituskustannuksiin kahdentoista viime kuukauden ajalta.

3.4.   Sitoudutteko toimittamaan EFTAn valvontaviranomaiselle kuuden kuukauden kuluessa pelastamistuen hyväksymisestä rakenneuudistussuunnitelman tai selvitystilasuunnitelman tai todisteet siitä, että laina on maksettu kokonaan takaisin ja/tai että takaus on lakkautettu?

Kyllä

Ei

4.   Muut tiedot

Tämä kohta on varattu muille tiedoille, joilla voi olla merkitystä, kun kyseisiä toimenpiteitä arvioidaan vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi myönnettävää tukea koskevien EFTAn valvontaviranomaisen valtiontukisuuntaviivojen mukaisesti.

OSA III.8.a

LISÄTIETOLOMAKE — TUKI VAIKEUKSISSA OLEVIEN YRITYSTEN RAKENNEUUDISTUKSEEN (TUKIOHJELMAT)

Tätä lisätietolomaketta on käytettävä ilmoitettaessa rakenneuudistustukiohjelmista, jotka kuuluvat vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi myönnettävää tukea koskevien EFTAn valvontaviranomaisen valtiontukisuuntaviivojen soveltamisalaan  (57) .

1.   Tukikelpoisuus

Rajoittuuko tukiohjelman soveltaminen yrityksiin, jotka täyttävät vähintään yhden seuraavista tukikelpoisuusperusteista?

1.1.1.   Onko kyse yrityksistä, jotka ovat menettäneet yli puolet merkitystä omasta pääomastaan ja yli neljännes omasta pääomasta on menetetty viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana?

Kyllä

Ei

1.1.2.   Onko kyse yrityksistä, joiden osakkaiden vastuuta ei ole rajattu ja jotka ovat menettäneet yli puolet tilinpäätöksen mukaisesta omasta pääomastaan ja yli neljännes omasta pääomasta on menetetty viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana?

Kyllä

Ei

1.1.3.   Täyttävätkö yritykset kansallisessa lainsäädännössä vahvistetut edellytykset yritysten asettamiselle yleistäytäntöönpanomenettelyyn maksukyvyttömyyden vuoksi?

Kyllä

Ei

1.2.   Rajoittuuko tukiohjelma sellaisten pienten ja keskisuurten yritysten rakenneuudistukseen, jotka ovat Euroopan talousalueella annetun määritelmän mukaisia vaikeuksissa olevia pk-yrityksiä?

Kyllä

Ei

2.   Elinkelpoisuuden palauttaminen

Kohdeyritysten on pantava täytäntöön elinkelpoisuuden palauttava rakenneuudistussuunnitelma. Tarkasteluun olisi sisällyttävä vähintään seuraavat tiedot:

2.1.   Markkinaselvitykseen perustuvat markkinoiden kehitysoletukset.

2.2.   Analyysi tekijöistä, joiden takia yritys on joutunut vaikeuksiin.

2.3.   Yritykselle seuraaviksi vuosiksi ehdotettu toimintastrategia ja selvitys siitä, kuinka se parantaa yrityksen elinkelpoisuutta.

2.4.   Yksityiskohtainen kuvaus ja selostus suunnitelluista rakenneuudistustoimenpiteistä ja niistä aiheutuvat kustannukset.

2.5.   Toimenpiteiden toteuttamisaikataulu ja määräaika koko rakenneuudistussuunnitelman loppuunsaattamiselle.

2.6.   Tiedot yrityksen tuotantokapasiteetista ja erityisesti sen käytöstä ja mahdollisesta supistamisesta.

2.7.   Yksityiskohtainen kuvaus rakenneuudistuksen rahoitusjärjestelyistä, muun muassa seuraavista seikoista:

jäljellä olevan pääoman käyttö,

omaisuuden tai tytäryhtiöiden myynti rakenneuudistuksen rahoittamiseksi,

osakkeenomistajien ja kolmansien (velkojat, pankit jne.) taloudelliset sitoumukset,

julkisen avun määrä ja osoitus tämän määrän välttämättömyydestä.

2.8.   Arvioidut tuloslaskelmat seuraavien viiden vuoden ajalta, arvioitu oman pääoman tuottoprosentti ja erilaisiin strategioihin perustuva herkkyysanalyysi.

2.9.   Rakenneuudistussuunnitelman laatijan nimi tai laatijoiden nimet ja laatimispäivä.

3.   Kilpailun kohtuuttoman vääristymisen välttäminen

Määrätäänkö tukiohjelmassa, että tuensaajayritykset eivät saa kasvattaa tuotantokapasiteettiaan rakenneuudistussuunnitelman täytäntöönpanoaikana?

Kyllä

Ei

4.   Tuen rajaaminen välttämättömään

Kuvailkaa, kuinka tukiohjelmasta myönnettävän tuen rajaaminen välttämättömään aiotaan varmistaa.

5.   Tuen ainutkertaisuuden periaate (”One time, Last time”)

Sovelletaanko tuensaajayrityksiin periaatetta, jonka mukaan niille voidaan myöntää rakenneuudistustukea vain kerran kymmenessä vuodessa?

Kyllä

Ei

Kaikista tapauksista, joissa tätä periaatetta ei noudateta, on annettava erillinen ilmoitus.

6.   Tuen määrä

6.1.   Ilmoittakaa rakenneuudistukseen yhdelle yritykselle myönnettävän tuen sallittu enimmäismäärä: …

6.2.   Esittäkää kaikki asian kannalta merkitykselliset tiedot kaikesta muusta tuesta, jota voidaan myöntää rakenneuudistustuen tukikelpoisuusperusteet täyttäville yrityksille.

7.   Vuosikertomus

7.1.   Sitoudutteko antamaan vähintään kerran vuodessa kertomuksen tukiohjelman täytäntöönpanosta? Kertomuksiin on sisällytettävä kaikki ne tiedot, jotka määritellään vakiomuotoisia kertomuksia koskevissa EFTAn valvontaviranomaisen ohjeissa.

Kyllä

Ei

7.2.   Sitoudutteko sisällyttämään kyseisiin kertomuksiin luettelon kaikista tuensaajayrityksistä ja antamaan kustakin yrityksestä vähintään seuraavat tiedot?

a)

yrityksen nimi

b)

alakoodi (NACE-luokituksen (58) kaksinumeroista alakohtaista luokittelukoodia käyttäen)

c)

työntekijöiden lukumäärä

d)

vuosiliikevaihto ja taseen loppusumma

e)

myönnetyn tuen määrä

f)

tarvittaessa tiedot siitä, onko yritykselle aikaisemmin myönnetty rakenneuudistustukea tai vastaavaa tukea

g)

tiedot siitä, onko tuensaaja lopettanut toimintansa tai asetettu maksukyvyttömyyden vuoksi yleistäytäntöönpanomenettelyn kohteeksi ennen kuin rakenneuudistussuunnitelma on saatettu loppuun.

Kyllä

Ei

8.   Muut tiedot

Tämä kohta on varattu muille tiedoille, joilla voi olla merkitystä, kun kyseisiä toimenpiteitä arvioidaan vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi myönnettävää tukea koskevien EFTAn valvontaviranomaisen valtiontukisuuntaviivojen mukaisesti.

OSA III.8.b

LISÄTIETOLOMAKE — TUKI VAIKEUKSISSA OLEVIEN YRITYSTEN RAKENNEUUDISTUKSEEN (YKSITTÄINEN TUKI)

Tätä lisätietolomaketta on käytettävä ilmoitettaessa yksittäisestä rakenneuudistustuesta, joka kuuluu vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi myönnettävää tukea koskevien EFTAn valvontaviranomaisen valtiontukisuuntaviivojen soveltamisalaan  (59).

1.   Tukikelpoisuus

1.1.   Onko kyse yrityksestä, jonka osakkaiden vastuu on rajattu ja joka on menettänyt yli puolet merkitystä omasta pääomastaan ja yli neljännes omasta pääomasta on menetetty viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana?

Kyllä

Ei

1.2.   Onko kyse yrityksestä, jonka osakkaiden vastuuta ei ole rajattu ja joka on menettänyt yli puolet tilinpäätöksen mukaisesta omasta pääomastaan ja yli neljännes omasta pääomasta on menetetty viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana?

Kyllä

Ei

1.3.   Täyttääkö yhtiö kansallisessa lainsäädännössä vahvistetut edellytykset yhtiön asettamiselle yleistäytäntöönpanomenettelyyn maksukyvyttömyyden vuoksi?

Kyllä

Ei

Jos yhteenkin edellä esitetyistä kysymyksistä on vastattu myönteisesti, mukaan on liitettävä asian kannalta olennaiset asiakirjat (viimeisin tuloslaskelma ja tase tai tuomioistuimen päätös käynnistää kansallisen yhtiöoikeuden mukainen tutkimus yrityksestä).

Jos kaikkiin edellä esitettyihin kysymyksiin on vastattu kielteisesti, mukaan on liitettävä todisteet yrityksen vaikeuksista rakenneuudistustukikelpoisuuden osoittamiseksi.

1.4.   Milloin yritys on perustettu? …

1.5.   Mistä lähtien yritys on toiminut? …

1.6.   Kuuluuko yritys johonkin yhtymään?

Kyllä

Ei

Jos kuuluu, yhtymästä on toimitettava täydelliset tiedot (organisaatiokaavio, josta käyvät ilmi yhtymän jäsenten väliset yhteydet sekä yksityiskohtaiset tiedot pääomasta ja äänioikeuksista) ja liitettävä mukaan todisteet siitä, että yritys itse on vaikeuksissa eivätkä vaikeudet johdu kustannusten mielivaltaisesta jakamisesta yhtymän sisällä ja että vaikeudet ovat niin vakavia, ettei yhtymä itse voi selvittää niitä.

1.7.   Onko yritys (tai yhtymä, johon se kuuluu) saanut aikaisemmin rakenneuudistustukea?

Kyllä

Ei

Jos on, mukaan on liitettävä täydelliset tiedot asiasta (päivämäärä, summa, tarvittaessa viittaus EFTAn valvontaviranomaisen aikaisempaan päätökseen N:o xx/xx/KOL, jne.): …

2.   Rakenneuudistussuunnitelma

Toimittakaa jäljennös selvityksestä, joka koskee kaikkia niitä markkinoita, joilla vaikeuksissa oleva yritys toimii, ja ilmoittakaa kyseisen selvityksen toteuttaja. Markkinaselvitykseen on sisällyttävä muun muassa seuraavat tiedot:

2.1.1.   Tarkka määritelmä tuote- ja maantieteellisistä markkinoista.

2.1.2.   Yrityksen tärkeimpien kilpailijoiden nimet ja niiden markkinaosuudet tapauksesta riippuen maailman, Euroopan talousalueen tai kotimaan markkinoilla.

2.1.3.   Yrityksen markkinaosuuden kehittyminen viime vuosina.

2.1.4.   Arvio Euroopan talousalueen kokonaistuotantokapasiteetista suhteessa kysyntään ja päätelmä ylikapasiteetin mahdollisesta esiintymisestä markkinoilla.

2.1.5.   Kysynnän, markkinoiden kokonaiskapasiteetin ja markkinahintojen kehitysnäkymät Euroopan talousalueella seuraavien viiden vuoden aikana.

Liittäkää ilmoitukseen rakenneuudistussuunnitelma. Tarkasteluun olisi sisällyttävä vähintään seuraavat tiedot:

2.2.1.   Markkinaselvitykseen perustuvat markkinoiden kehitysoletukset.

2.2.2.   Analyysi tekijöistä, joiden takia yritys on joutunut vaikeuksiin.

2.2.3.   Yritykselle seuraaviksi vuosiksi ehdotettu toimintastrategia ja selvitys siitä, kuinka se parantaa yrityksen elinkelpoisuutta.

2.2.4.   Yksityiskohtainen kuvaus ja selostus suunnitelluista rakenneuudistustoimenpiteistä ja niistä aiheutuvat kustannukset.

2.2.5.   Toimenpiteiden toteuttamisaikataulu ja määräaika koko rakenneuudistussuunnitelman loppuunsaattamiselle.

2.2.6.   Tiedot yrityksen tuotantokapasiteetista ja erityisesti sen käytöstä ja mahdollisesta supistamisesta.

2.2.7.   Yksityiskohtainen kuvaus rakenneuudistuksen rahoitusjärjestelyistä, muun muassa seuraavista seikoista:

jäljellä olevan pääoman käyttö,

omaisuuden tai tytäryhtiöiden myynti rakenneuudistuksen rahoittamiseksi,

osakkeenomistajien ja kolmansien (velkojat, pankit jne.) taloudelliset sitoumukset,

julkisen avun määrä ja osoitus tämän määrän välttämättömyydestä.

2.2.8.   Arvioidut tuloslaskelmat seuraavien viiden vuoden ajalta, arvioitu oman pääoman tuottoprosentti ja erilaisiin strategioihin perustuva herkkyysanalyysi.

2.2.9.   Rakenneuudistussuunnitelman laatijan nimi tai laatijoiden nimet ja laatimispäivä.

2.3.   Ehdotetut vastasuoritteet kilpailun vääristymien lieventämiseksi Euroopan talousalueella.

2.4.   Antakaa kaikki asian kannalta merkitykselliset tiedot rakenneuudistustukea saavalle yritykselle rakenneuudistusjakson päättymiseen saakka mahdollisesti myönnettävästä tuesta riippumatta siitä, myönnetäänkö tuki tukiohjelmasta vai ei.

3.   Muut tiedot

Tämä kohta on varattu muille tiedoille, joilla voi olla merkitystä, kun kyseisiä toimenpiteitä arvioidaan vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi myönnettävää tukea koskevien EFTAn valvontaviranomaisen valtiontukisuuntaviivojen mukaisesti.

OSA III.9

LISÄTIETOLOMAKE — ELOKUVIEN JA AUDIOVISUAALISTEN TEOSTEN HYVÄKSI TOTEUTETTAVAT TUKIOHJELMAT

Tätä lisätietolomaketta on käytettävä elokuviin ja muihin audiovisuaalisiin teoksiin liittyvissä ilmoituksissa  (60) .

1.   Tukijärjestelmä

1.1.   Tuen tarkoitusta ja soveltamisalaa on kuvattava mahdollisimman tarkasti tarvittaessa erikseen jokaisen toimen osalta.

1.2.   Onko tarkoituksena tukea suoraan kulttuuriteoksen tuotantoa (elokuva- tai televisioalalla)?

Kyllä

Ei

1.3.   Millä tavoin tuen käyttö kulttuuritarkoituksiin on tarkoitus varmistaa?

1.4.   Tuetaanko samalla teollisia investointeja?

Kyllä

Ei

2.   Tukikelpoisuusedellytykset

2.1.   Mitkä ovat suunniteltujen tukien tukikelpoisuusedellytykset?: …

Tuensaajat

2.2.1.   Erotellaanko tukiohjelmassa erityisiä tuensaajaryhmiä (esimerkiksi luonnolliset henkilöt/oikeushenkilöt, epäitsenäiset/itsenäiset tuottajat/yleisradiotoiminnan harjoittajat, jne.)?

2.2.2.   Erotellaanko tukiohjelmassa kansalaisuuden tai asuinpaikan perusteella?

2.2.3.   Jos tuensaajat ovat asettumassa ETA-valtion alueelle, onko niiden täytettävä muitakin edellytyksiä kuin hankkia asianajotoimisto itseään edustamaan? Huomionarvoista on, että asettautumisedellytykset on määriteltävä ETA-valtion koko alueen eikä jonkin osa-alueen mukaan.

2.2.4.   Jos kyseisessä tuessa on verotuksellinen osatekijä, onko tuensaajan täytettävä muita velvoitteita tai edellytyksiä sen lisäksi, että sillä on oltava verotettavaa tuloa kyseisen ETA-valtion alueella?

3.   Alueellistaminen

3.1.   Liittyykö tukeen jonkinlainen velvoite käyttää rahavaroja ETA-valtion alueella yleensä tai jollakin sen maantieteellisellä osa-alueella.

3.2.   Onko tukikelpoisuuden edellytyksenä alueellistamisen vähimmäistason noudattaminen?

Kyllä

Ei

3.3.   Määritelläänkö alueellistamisvaatimukset suhteessa elokuvan kokonaisbudjettiin vai tuen määrään?

Kyllä

Ei

3.4.   Sovelletaanko alueellistamisvaatimusta joihinkin erityisiin budjettikohtiin?

Kyllä

Ei

3.5.   Voidaanko tuen absoluuttista kokonaismäärää mukauttaa suhteessa alueella toteutuneisiin menoihin?

Kyllä

Ei

3.6.   Onko tuen intensiteetti suoraan suhteessa alueellistamisen tosiasialliseen tasoon?

Kyllä

Ei

3.7.   Voidaanko tukea mukauttaa suhteessa vaadittuun alueellistamistasoon?

Kyllä

Ei

4.   Tukikelpoiset kustannukset

4.1.   Mitä kustannuksia voidaan ottaa huomioon tuen määrää laskettaessa: …

4.2.   Liittyvätkö tukikelpoiset kustannukset suoraan elokuvateoksen tai audiovisuaalisen teoksen tekemiseen?

Kyllä

Ei

5.   Tuen intensiteetti

5.1.   Voiko tuen intensiteetti ohjelmassa nousta yli 50 prosenttiin tuotantobudjetista, jos elokuva määritellään pienellä budjetilla toteutetuksi vaikeaksi elokuvaksi?

5.2.   Jos näin on, millaisiin elokuvaluokkiin tätä määritelmää voidaan soveltaa?

5.3.   Voiko tuki kasautua muiden tukiohjelmien tai tuen myöntämisen perusteena olevien säännösten kanssa? Tarvittaessa on tarkennettava, millaisia säännöksiä on tällaisen kasautumisen estämiseksi ja sen varmistamiseksi, että tuen sallittu enimmäisintensiteetti ei ylity tuen kasautuessa.

6.   Tukien soveltuvuus yhteismarkkinoille

6.1.   On esitettävä asianmukaiset perustelut sille, että tuki soveltuu yhteismarkkinoille tietyistä elokuviin ja muihin audiovisuaalisiin teoksiin liittyvistä oikeudellisista näkökohdista annetussa komission tiedonannossa esitettyjen periaatteiden mukaisesti.

7.   Muut tiedot

Esittäkää kaikki muut tiedot, jotka katsotte olennaisiksi arvioitaessa asianomaisia toimenpiteitä tietyistä elokuviin ja muihin audiovisuaalisiin teoksiin liittyvistä oikeudellisista näkökohdista annetun komission tiedonannon mukaisesti.

OSA III.10

LISÄTIETOLOMAKE — YMPÄRISTÖNSUOJELUTUKI

Tätä lisätietolomaketta on käytettävä ilmoitettaessa tuesta, joka kuuluu ympäristönsuojeluun myönnettävää tukea koskevien EFTAn valvontaviranomaisen valtiontukisuuntaviivojen soveltamisalaan  (61) .

1.   Tuen tavoite

1.1.   Mitkä ovat toimenpiteen ympäristönsuojelulliset tavoitteet? Kutakin ohjelmaosaa on kuvattava yksityiskohtaisesti.

Jos kyseistä toimenpidettä on jo sovellettu aikaisemmin, millaisia tuloksia sillä on saavutettu ympäristönsuojelun kannalta?

1.2.   Jos toimenpide on uusi, mitä tuloksia sillä on tarkoitus saavuttaa ympäristöalalla ja missä ajassa?

2.   Investointituki, jonka tavoitteena on uusiin normeihin sopeutuminen tai nykyisten normien ylittyminen

Tuki, jonka tavoitteena on yhteisön uusiin normeihin sopeutuminen

2.1.1.   Onko tuen tavoitteena saavuttaa tuen ilmoitusajankohtana jo voimassa olleet yhteisön normit?

Kyllä

Ei

Jos on, mitkä yhteisön normit ovat kyseessä?

Ilmoittakaa päivämäärä, jona toimivaltaiset ETA:n toimielimet hyväksyivät normit muodollisesti: …

Vahvistakaa, ettei tukea myönnetä suurille yrityksille jo hyväksyttyjen muttei vielä voimassa olevien yhteisön normien saavuttamiseksi:

Kyllä

Ei

Jos yhteisön normit vahvistetaan direktiivissä, milloin ne on viimeistään saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä?

2.1.2.   Mitkä ovat tukikelpoiset kustannukset?

Kuinka varmistetaan, että tukikelpoiset kustannukset ovat ainoastaan ylimääräisiä kustannuksia, joita tarvitaan ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi, ja kuinka otetaan huomioon investointiajan ensimmäisen viiden vuoden kustannussäästöt?

Missä määrin huomioon on otettu kapasiteetin lisäyksestä ja ylimääräisistä oheistuotteista mahdollisesti aiheutuneet edut?

2.1.3.   Mikä on tuen enimmäisintensiteetti suunnitellun tuen bruttomääränä ilmaistuna? …

Valtiontuet, joiden tarkoituksena on yhteisön normien ylittyminen tai joiden myöntämistä suunnitellaan yhteisön normien puuttuessa.

2.2.1.   Jos yhteisön normit on annettu, kuvatkaa niitä:

Jos yhteisön normeja ei ole annettu, onko olemassa kansallisia normeja?

Kyllä

Ei

Jos on, liittäkää mukaan jäljennökset asianomaisista teksteistä.

Vahvistakaa, että yritykselle voidaan myöntää tukea sen toiminnan saattamiseen sellaisten kansallisten normien mukaiseksi, jotka ovat yhteisön normeja tiukempia tai jotka on annettu yhteisön normien puuttuessa, ainoastaan jos kyseinen yritys on alkanut noudattaa kyseisiä kansallisia normeja niiden edellyttämästä ajankohdasta alkaen:

Esimerkkejä tukikelpoisista investoinneista: …

Jos kansallisia normeja on annettu, ovatko ne yhteisön normeja tiukemmat?

Kyllä

Ei

Jos sisältyy, esittäkää tarkempia tietoja: …

2.2.2.   Mitkä ovat tukikelpoiset kustannukset?: …

Millä tavalla varmistetaan, että tukikelpoiset kustannukset ovat ainoastaan ylimääräisiä kustannuksia, joita tarvitaan ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi, ja kuinka otetaan huomioon investointiajan ensimmäisen viiden vuoden kustannussäästöt?

Missä määrin huomioon on otettu kapasiteetin mahdollisesta lisäyksestä ja ylimääräisistä oheistuotteista aiheutuneet edut?

2.2.3.   Mikä on suunnitellun toimenpiteen bruttomääräinen enimmäisintensiteetti: …

Mikä on suunnitellun toimenpiteen vakiomääräinen bruttomääräinen enimmäisintensiteetti?: …

Myönnetäänkö tukiohjelmassa lisätukea yrityksille, jotka sijaitsevat alueellisia valtiontukia saavilla alueilla?

Kyllä

Ei

Minkälaista lisätukea aiotaan myöntää? …

Myönnetäänkö ohjelmassa lisätukea pk-yrityksille?

Kyllä

Ei

Missä määrin ja miten? …

Voiko lisätuki kasautua tukialueilla sijaitsevien yritysten saaman lisätuen kanssa?

Kyllä

Ei

Jos voi, asiaa koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä on kuvattava: …

3.   Energia-alan investointituki

Energiansäästöön tähtäävien investointien tukeminen

3.1.1.   Millaiseen energiansäästöön tapauskohtaisen tuen tai tukiohjelman odotetaan johtavan?

Arvioiko riippumaton asiantuntija odotettujen säästöjen määrän? Esimerkkejä tukikelpoisista investoinneista.

3.1.2.   Miten hiilidioksidipäästöjen odotetaan vähenevän tapauskohtaisen tuen tai tukiohjelman vuoksi?

3.1.3.   Mitkä ovat tukikelpoiset kustannukset? …

Millä tavalla varmistetaan, että tukikelpoiset kustannukset ovat ainoastaan ylimääräisiä kustannuksia, joita tarvitaan ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi, ja kuinka otetaan huomioon investointiajan ensimmäisen viiden vuoden kustannussäästöt?

Missä määrin huomioon on otettu kapasiteetin mahdollisesta lisäyksestä ja ylimääräisistä oheistuotteista aiheutuneet edut?

Mikä on suunnitellun tuen bruttomääräinen enimmäisintensiteetti? …

Myönnetäänkö hankkeessa lisätukea yrityksille, jotka sijaitsevat alueellisten valtiontukiohjelmien kohdealueilla?

Kyllä

Ei

Minkälaista lisätukea aiotaan myöntää?…

Myönnetäänkö suunnitellussa ohjelmassa lisätukea pk-yrityksille?

Kyllä

Ei

Minkälaista lisätukea aiotaan myöntää? …

Voiko lisätuki kasautua tukialueilla sijaitsevien yritysten mahdollisesti saaman lisätuen kanssa?

Kyllä

Ei

Jos voi, millaisin edellytyksin? …

Sähkön ja lämmön yhteistuotannon tukeminen

3.2.1.   Mitä primaarienergialähdettä käytetään tuotantoprosessissa?

3.2.2.   Mitä hyötyä kyseisestä toimenpiteestä on ympäristön kannalta?

Jos energian muuntamisen hyötysuhde on poikkeuksellisen korkea, verrannollinen keskiarvo on esitettävä.

Mikä on energian muuntamisen vähimmäishyötysuhde tukikelpoisissa lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksissa?

Jos energiankulutus vähenee toimenpiteen vuoksi, niin missä suhteessa?

Onko riippumaton asiantuntija laatinut määräykset?

Missä mielessä ja missä määrin tuotantoprosessi on ympäristön kannalta vähemmän haitallinen vai vähenevätkö haitat lainkaan?

3.2.3.   Mitkä ovat tukikelpoiset kustannukset? …

Kuinka suuret investointikustannukset aiheutuisivat sähkön (tai lämmön) tuotantoyksiköstä, jolla olisi sama kapasiteetti tehokkaan energiantuotannon kannalta?

Missä määrin lämmön myynnillä (jos laitoksen päätarkoitus on energiantuotanto) tai sähkön myynnillä (jos päätarkoituksena on sähköntuotanto) voidaan vähentää korkeampia investointikustannuksia?

Jos tarkoituksena on korvata jokin nykyinen laitos, saadaanko kapasiteetin lisäyksestä tai kustannussäästöistä etua?

Kuinka nämä edut lasketaan?

3.2.4.   Mikä on suunnitellun tuen bruttomääräinen enimmäisintensiteetti? …

Mikä on tuen vakiomääräinen bruttomääräinen enimmäisintensiteetti? …

Myönnetäänkö suunnitellussa ohjelmassa lisätukea tukialueilla sijaitseville yrityksille?

Kyllä

Ei

Minkälaista lisätukea aiotaan myöntää? …

Onko pk-yrityksille tarkoitus myöntää lisätukea?

Kyllä

Ei

Missä määrin ja miten: …

Voiko lisätuki kasautua tukialueilla sijaitsevien yritysten saaman lisätuen kanssa?

Kyllä

Ei

Jos voi, millaisin edellytyksin? …

Uusiutuvan energian investointituet

3.3.1.   Mitkä energiamuodot ovat kyseessä?

Jos investoinneilla on tarkoitus tuottaa energiaa kokonaiselle yhteisölle, kyseisen yhteisön rajoja ja käytettyjä energiamuotoja on kuvattava.

3.3.2.   Mitkä ovat tukikelpoiset kustannukset? …

Kuinka suuret investointikustannukset aiheutuisivat sähkön tuotantoyksiköstä, jolla olisi sama kapasiteetti tehokkaan energiantuotannon kannalta?

3.3.3.   Mikä on suunnitellun tuen bruttomääräinen enimmäisintensiteetti? …

Jos tuella voidaan kattaa kaikki tukikelpoiset kustannukset, miksi tällainen tukitaso on välttämätön?

Kuinka tuotettua energiaa myytäisiin, minkä jakelijoiden kautta ja millä hinnoin samankaltaisissa olosuhteissa?

Myönnetäänkö suunnitellussa tukiohjelmassa lisätukea yrityksille, jotka sijaitsevat alueellisia valtiontukia saavilla alueilla?

Kyllä

Ei

Jos näin on, kuinka paljon lisätukea myönnetään? …

Onko pk-yrityksille tarkoitus myöntää lisätukea?

Kyllä

Ei

Missä määrin ja miten? …

Voiko lisätuki kasautua tukialueilla sijaitsevien yritysten saaman lisätuen kanssa?

Kyllä

Ei

Jos voi, millaisin edellytyksin? …

Voiko ilmoitettu investointituki kasautua muiden ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen valtiontukien tai Euroopan yhteisön ohjelmiin osallistumista varten EFTA-valtioille myönnetyn muun rahoituksen kanssa?

Kyllä

Ei

Jos voi, on annettava sitoumus noudattaa ympäristönsuojeluun myönnettävästä valtiontuesta annetuissa suuntaviivoissa vahvistettuja tuen enimmäisintensiteettejä. Jos tarkoituksena on myöntää tukea eri tarkoituksiin samojen tukikelpoisten kustannusten perusteella, on sitouduttava noudattamaan suotuisinta tuen enimmäismäärää: …

4.   Saastuneiden teollisuusalueiden puhdistamiseen tarkoitettu tuki

4.1.   Mikä alue (alueen kuvaus) ja minkä luonteinen saastuminen ovat kyseessä?

Onko riippumaton asiantuntija arvioinut saastumisen luonnetta ja laajuutta sekä ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvaa riskiä?

Kyllä

Ei

Mitä alueita on arvioitu? Mukaan on liitettävä jäljennökset raporteista.

4.2.   Jos kyseessä on tapauskohtainen tuki, seuraaviin kysymyksiin on vastattava:

Onko alue nykyään julkisessa vai yksityisessä omistuksessa?

Jos alue on nykyään julkisessa omistuksessa, hankkiko julkishallinto sen kunnostus- tai puhdistustoimia varten?

Kyllä

Ei

Onko selvitetty, kuka on vastuussa alueen saastumisesta?

Kyllä

Ei

Jos ei ole, kuvatkaa lyhyesti poikkeuksellisia olosuhteita, joiden vuoksi saastuttaja ei ole vastuussa.

Onko riippumaton asiantuntija arvioinut saastuneen alueen arvon (ennen puhdistusta)?

Kyllä

Ei

Mikä on alueen markkina-arvo ennen puhdistusta?

Mitkä ovat arvioidut puhdistuskustannukset? …

Mitkä ovat julkisten viranomaisten tekemiin maa-alueita ja rakennuksia koskeviin kauppoihin sisältyviä tukia käsittelevissä EFTAn valvontaviranomaisen suuntaviivoissa tarkoitetut hankintakustannukset?

Onko riippumaton asiantuntija arvioinut alueen arvon puhdistuksen jälkeen?

Kyllä

Ei

Mikä on puhdistetun alueen arvioitu markkina-arvo?

Aikooko julkishallinto myydä maa-alueen kolmen vuoden sisällä hankintapäivästä?

Mihin maa-aluetta käytetään puhdistuksen jälkeen?

Mikä on suunnitellun tuen laajuus?

Mikä on suunnitellun tuen bruttomääräinen enimmäisintensiteetti?

4.3.   Jos kyseessä on tukiohjelma, on selvitettävä seuraavat:

Mikä on suunnitellun tuen laajuus?

Mikä on suunnitellun tuen bruttomääräinen enimmäisintensiteetti? …

Onko samankaltaisia tukiohjelmia käytetty muiden saastuneiden alueiden puhdistuksen rahoitukseen Suomessa? Kuinka monta aluetta on puhdistettu samanlaisten ohjelmien tuella ja kuinka paljon rahoitusta näille ohjelmille on myönnetty?

5.   Yrityksen uudelleensijoitustuki

5.1.   Missä uudelleensijoitustuen saajaksi suunniteltu yritys sijaitsee?

Jos yritys sijaitsee Natura 2000 -alueella, minkä säädöksen perusteella se on tukikelpoinen?

5.2.   Miksi yritys uudelleensijoitetaan?

Kuvatkaa perusteellisesti ympäristöllisiä, sosiaalisia tai kansanterveyteen liittyviä olosuhteita, joiden vuoksi uudelleensijoittaminen on tarpeen. Onko yrityksen omistaja vastuussa saastumisesta/ympäristöongelmasta (kansallisen tai Euroopan talousalueen lainsäädännön nojalla)?

5.3.   Onko yrityksen uudelleensijoituksesta tehty hallinnollinen tai oikeudellinen päätös?

Kyllä

Ei

Jos on, liittäkää mukaan jäljennös asiaa koskevasta päätöksestä.

Vahvistakaa, että tuensaajayrityksen on noudatettava tiukimpia uudella toimialueellaan sovellettavia ympäristönormeja.

5.4.   Minkälaista voittoa yritys voi odottaa saavansa vanhojen maa-alueiden tai laitosten myynnistä, pakkolunastuksesta tai vuokraamisesta?

5.5.   Minkälaisia kustannuksia voidaan olettaa aiheutuvan uudesta laitoksesta, jolla on sama tuotantokapasiteetti kuin vanhalla laitoksella?

Aiheutuuko uudelleensijoituksesta seuraamuksia, jos maa-alueen tai rakennusten vuokrasopimus joudutaan purkamaan?

Aiheutuuko uuden teknologian käytöstä etua uudelleensijoituksen jälkeen?

Aiheutuuko uudelleensijoituksen jälkeen laitosten tehokkaammasta hyödyntämisestä kirjanpidollista arvonnousua?

Mikä on suunnitellun tuen bruttomääräinen enimmäisintensiteetti? …

6.   Pk-yrityksille ympäristöalan neuvontapalveluihin myönnettävä tuki

6.1.   Ketkä ovat mahdollisia tuensaajia?

Täyttävätkö ne Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettyyn valtiontukeen 12 päivänä tammikuuta 2001 annetun komission asetuksen (EY) N:o 70/2001 liitteessä I olevat kaikki edellytykset (62)?

Kyllä

Ei

6.2.   Ovatko neuvontapalvelujen tarjoajina ulkopuoliset yritykset?

Kyllä

Ei

Onko ulkopuolisilla yrityksillä taloudellisia siteitä tuensaajayrityksiin?

Kyllä

Ei

Minkälaisia neuvontapalveluita on tarkoitus tarjota:

7.   Jätehuoltoon ja energiansäästöön myönnettävä toimintatuki

7.1.   Mitkä ovat ylimääräiset tuotantokustannukset ja kuinka suuren osuuden niistä tuki kattaa?

Jos tuki laskee vähitellen, yksityiskohtaiset säännöt on esitettävä.

7.2.   Kuinka kauan ilmoitettua tukiohjelmaa aiotaan soveltaa?

7.3.   Jätehuollon edistämiseen tarkoitettua tukea koskevia erityiskysymyksiä:

Kuinka varmistetaan, että tarjotun palvelun rahoituskustannukset ovat suhteessa tuotettuun jätemäärään ja/tai käsittelykustannuksiin?

Jos kyseessä on teollisuuden jätehuollon tuki, onko asiasta annettu ETA:n säännöksiä?

Kyllä

Ei

Jos on, niitä on kuvattava: …

Onko ETA:n säännösten puuttuessa annettu kansalliset säännökset?

Kyllä

Ei

Jos on, niitä on kuvattava: …

Ovatko kansalliset säännökset ETA:n säännöksiä tiukemmat?

Kyllä

Ei

Jos on, niitä on kuvattava: …

8.   Verohuojennuksina tai verovapautuksina myönnettävät toimintatuet

Uuden veron käyttöönotto

8.1.1.   EFTA-valtion myöntämät verovapautukset johtavat yhteisön lainsäädännössä asetetun vähimmäisverokannan alittumiseen.

Mitä veroa verohuojennus tai -vapautus koskee?

Kuinka veron määrääminen vaikuttaa ympäristönsuojeluun?

Minkälaisia välittömiä vaikutuksia verolla on ollut tai odotetaan olevan?

Miksi on tarpeen soveltaa yhteisön lainsäädännössä asetetun vähimmäisverokannan alittavaa verokantaa?

Esiintyykö verohuojennuksista hyötyvillä toimialoilla huomattavaa Euroopan talousalueen sisäistä ja/tai kansainvälistä kilpailua?

Kuinka moni yritys voi hyötyä tästä toimenpiteestä?

Joutuvatko nämä yritykset maksamaan muita ympäristönsuojeluun liittyviä maksuja?

8.1.2.   EFTA-valtion myöntämät verohuojennukset johtavat yhteisön lainsäädännössä asetetun vähimmäisverokannan alittumiseen.

Mitä veroa verohuojennus tai -vapautus koskee?

Kuinka veron määrääminen vaikuttaa ympäristönsuojeluun?

Minkälaisia välittömiä vaikutuksia verolla on ollut tai odotetaan olevan?

Onko poikkeusten edellytyksenä tuensaajayritysten ja EFTA-valtion välisten sopimusten tekeminen tavoitteena parantaa ympäristönsuojelua?

Kyllä

Ei

Millaisia nämä sopimukset ovat?

Voidaanko sopimuksia tehdä kaikilla talouden aloilla, jotka voivat hyötyä verotoimenpiteestä?

Jos sopimuksen tekeminen on vapaaehtoista eikä edellytyksenä veroetuuden saamiseksi, kuinka moni veroetuudesta hyötyvä tekee (tai kuinka monen odotetaan tekevän) sopimuksen? …

Kuka varmistaa yritysten tekemien sopimusten valvonnan?

Millaisia seuraamuksia on määrätty, jos sopimukseen sisältyviä velvoitteita ei noudateta?

Mukaan on liitettävä jäljennös tällaisista sopimuksista tai kuvattava niitä yksityiskohtaisesti.

Jos kansallisilla säännöksillä on sama vaikutus kuin edellä mainituilla sopimuksilla, niistä on liitettävä mukaan jäljennös.

Jos yritykset ja EFTA-valtiot eivät tee sopimuksia, mikä on yritysten tosiasiallisesti maksama verokanta verohuojennuksen jälkeen ja kuinka paljon tämä kanta eroaa yhteisön lainsäädännössä asetetusta vähimmäisverokannasta?

8.1.3.   Yhteisön veron puuttuessa käyttöön otettuun uuteen veroon sovellettava poikkeus

Onko poikkeusten edellytyksenä yritysten ja EFTA-valtion välisten vapaaehtoisten tai pakollisten sopimusten tekemisen tavoitteena ympäristönsuojelun tason parantaminen?

Kyllä

Ei

Millaisia tällaiset sopimukset ovat?

Voidaanko niitä tehdä kaikilla talouden aloilla, jotka voivat hyötyä verotoimenpiteestä?

Kyllä

Ei

Jos sopimuksen tekeminen on vapaaehtoista eikä edellytyksenä veroetuuden saamiseksi, kuinka moni veroetuudesta hyötyvä tekee sopimuksen?

Kuka varmistaa yritysten tekemien sitoumusten noudattamisen?

Millaisia seuraamuksia sovelletaan, jos sopimukseen sisältyviä sitoumuksia ei noudateta?

Mukaan on liitettävä mahdollisuuksien mukaan jäljennös sopimusluonnoksista tai kuvattava niiden sisältöä.

Jos on annettu kansallisia säännöksiä, joilla on sama vaikutus kuin edellä mainituilla sopimuksilla, niistä on liitettävä mukaan jäljennös.

Jos yritykset ja EFTA-valtiot eivät tee sopimuksia, mikä on yritysten tosiasiallisesti maksama verokanta verohuojennuksen jälkeen ja kuinka paljon tämä kanta eroaa yleisestä kansallisesta verokannasta?

Esittäkää luvut, joiden perusteella EFTAn valvontaviranomainen voi arvioida tosiasiallisesti maksetun veron osuutta.

Kuinka kauan suunniteltua ilmoitettua tukiohjelmaa aiotaan soveltaa?

8.1.4.   Nykyisiin veroihin sovellettavat poikkeukset

Mikä on toimenpiteen kohteena olevan veron ympäristövaikutus?

Milloin vero otettiin käyttöön? …

Ketkä ovat edunsaajina?

Tehtiinkö päätös myöntää verohuojennus tämän ilmoituksen kohteena oleville edunsaajille huomattavan veronkorotuksen yhteydessä?

Kyllä

Ei

Jos tehtiin, asianomaisen verokannan kehitys absoluuttisesti mitattuna on esitettävä.

Onko taloudellisten olosuhteiden merkittävä muutos tehnyt poikkeukset tarpeellisiksi?

Kuvatkaa muutosta: …

Koskeeko tämä muutos yhtä EFTA-valtiota vai niitä kaikkia?

Mikä osuus maksujen noususta johtuu taloudellisten olosuhteiden muutoksesta?

Kuinka kauan suunniteltua ilmoitettua tukiohjelmaa aiotaan soveltaa?

8.1.5.   Verovapautus on tarpeen energiantuotannon nykyaikaistamiseksi, jotta päästäisiin parempaan energiatehokkuuteen.

Mitä perinteisiä energialähteitä energiantuotannossa käytetään?

Mikä on energiatehokkuuden ero perinteisiin tuotantomenetelmiin verrattuna?

Mitä lisäkustannuksia suunnitellusta tuotannosta on?

9.   Uusiutuvan energian hyväksi myönnettävät toimintatuet

9.1.   Mitkä energialuokat ovat kyseessä?

9.2.   Tuet uusiutuvan energian tuotantokustannusten ja tällaisen energian markkinahinnan välisen erotuksen korvaamiseksi

Ovatko kyseessä uudet laitokset?  Kyllä  Ei

Mitkä ovat kunkin uusiutuvan energialähteen keskimääräiset tuotantokustannukset ja erotus keskimääräiseen markkinahintaan?

Tarkkaa tukimekanismia ja erityisesti tuen määrän laskentamenetelmää on kuvattava

Kuinka kauan laitoksista arvioidaan tehtävän poistoja?

On osoitettava, ettei tuen nykyarvo ylitä kokonaisinvestointikustannusten nykyarvoa tukea saavan voimalaitoksen tai voimalaitostyypin osalta

Jos tukea aiotaan myöntää usean vuoden ajan, minkälaiset yksityiskohtaiset säännöt on annettu tuotantokustannusten ja markkinahintojen tarkistamiseksi?

Voivatko uusiutuvan energian tuotantolaitokset saada myös investointitukea?

Kyllä

Ei

Jos tuetaan, kuinka paljon? …

Kuinka investointituki otetaan huomioon toimintatuen tarpeesta päätettäessä?

Tuetaanko pääoman tuottoa?

Kyllä

Ei

Jos tuetaan, kuinka paljon? Miksi tätä pidetään tarpeellisena? Voidaanko tuella kattaa biomassa-alalla muutakin kuin investoinnit?

9.3.   Markkinamekanismien muodossa myönnetyt tuet

Ovatko kyseessä uudet laitokset?  Kyllä  Ei

Mitkä ovat kyseisen uusiutuvan energian keskimääräiset tuotantokustannukset ja erotus energian keskimääräiseen markkinahintaan?

Kuinka mekanismi toimii?

Kuinka varmistetaan, etteivät uusiutuvan energian tuottajat luovu pyrkimyksistään parantaa kilpailukykyään tämän mekanismin vuoksi?

Kuinka sähkön tuonti ja vienti otetaan mekanismissa huomioon?

Jos kyseessä ovat vihreät sertifikaatit, puuttuuko EFTA-valtio suoraan tai epäsuorasti hinnanmuodostukseen?

Voiko EFTA-valtio halutessaan tuoda uusia sertifikaatteja markkinoille tai ostaa niitä?

Kyllä

Ei

Täytyykö järjestelmässä maksaa jonkin velvoitteen täyttämättömyydestä?

Kyllä

Ei

Jos täytyy, kuinka tämä maksu kerätään, sitä hallinnoidaan ja se käytetään?

Kuinka valvotaan, etteivät järjestelmään osallistuvat yritykset saa ylisuuria korvauksia?

9.4.   Vältettyjen ulkoisten kustannusten perusteella laskettava toimintatuki

Ovatko kyseessä uudet laitokset?  Kyllä  Ei

Kuinka vältetyt ulkoiset kustannukset on laskettu ja kuka tämän laskutoimituksen on tehnyt? On esitettävä perusteltu ja määrällinen vertaileva kustannusanalyysi sekä arvio kilpailevien energiantuottajien ulkoisista kustannuksista

Mikä on tuen enimmäismäärä kilowattituntia kohden? …

Kuinka varmistetaan, että vaihtoehtoa 1 soveltamalla saadun tuen ylittävä osa tuesta tosiasiallisesti uudelleensijoitetaan alalle tai uusiutuviin energialähteisiin?

10.   Lämmön ja sähkön yhteistuotannon toimintatuki

10.1.   Mitä primaarienergialähdettä käytetään tuotantoprosessissa?

Mitä etua suunnitellusta toimenpiteestä on ympäristön kannalta?

Jos energian muuntamisen hyötysuhde on poikkeuksellisen korkea, mikä on verrannollinen keskiarvo?

Mikä on energian muuntamisen vähimmäishyötysuhde tukikelpoisissa lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksissa?

Missä määrin, jos lainkaan, toimenpiteellä voidaan pienentää energiankulutusta?

Onko riippumaton asiantuntija arvioinut toimenpiteet?

Missä mielessä ja missä määrin tuotantoprosessi on ympäristön kannalta vähemmän haitallinen vai vähenevätkö haitat lainkaan?

Mitkä ovat suunnitellun tuen yksityiskohtaiset säännöt?

Mitkä ovat tuotetun energian keskimääräiset tuotantokustannukset ja keskimääräinen markkinahinta?

Mikä on perinteisen energiayksikön keskimääräinen markkinahinta?

Mitkä ovat lämmöntuotannon mahdolliset edut lämmön ja sähkön yhteistuotannon käytössä teollisuudessa?

Jos tukea aiotaan myöntää usean vuoden ajan, millaisin edellytyksin tuotantokustannuksia ja markkinahintoja tarkistetaan?

11.   Muut tiedot

Esittäkää kaikki muut tiedot, jotka katsotte olennaisiksi arvioitaessa asianomaisia toimenpiteitä ympäristönsuojeluun myönnettävää tukea koskevien EFTAn valvontaviranomaisen valtiontukisuuntaviivojen mukaisesti.

OSA III.11

LISÄTIETOLOMAKE — RISKIPÄÄOMAN RAHOITTAMISEEN MYÖNNETTÄVÄ TUKI

Tätä lisätietolomaketta on käytettävä ilmoitettaessa tukiohjelmista, jotka kuuluvat valtiontukea ja riskipääomaa koskevien EFTAn valvontaviranomaisen valtiontukisuuntaviivojen soveltamisalaan  (63) . Jos kyseinen ohjelma kuuluu muiden suuntaviivojen soveltamisalaan, tämän lomakkeen sijaan on käytettävä kyseisiin suuntaviivoihin liittyvää vakioilmoituslomaketta.

1.   Tuensaaja

Keneen/keihin tukiohjelmaa sovelletaan? (merkitkää rasti asianmukaiseen kohtaan/asianmukaisiin kohtiin):

Rahaston perustaviin tai yritykseen tai yritysryhmään pääomaa tarjoaviin sijoittajiin.

Tarkemmat valintaperusteet:

Sijoitusrahastoon tai muuhun välittäjänä toimivaan välineeseen.

Tarkemmat valintaperusteet:

Investoinnin kohteena oleviin yrityksiin.

Tarkemmat valintaperusteet:

2.   Tukimuoto

2.1.   Ohjelma sisältää seuraavat toimenpiteet ja/tai välineet (merkitkää rasti yhteen tai useampaan kohtaan):

Sellaisen sijoitusrahaston (ts. pääomasijoitusrahaston) muodostaminen, jossa viranomaiset ovat osakkaana, sijoittajana tai jäsenenä.

Tarkennettava:

Sijoitusrahastolle (ts. pääomasijoitusrahastolle) myönnettävät avustukset, joilla katetaan osa sen hallintokustannuksista.

Tarkennettava:

Riskipääomasijoittajille tai pääomasijoitusrahastoille myönnettävät takaukset, joilla katetaan osa investoinnin tappioista, taikka sijoittajille tai rahastoille riskipääomainvestointeihin myönnettävien lainojen takaukset.

Tarkennettava:

Riskipääomasijoittajille tai pääomasijoitusrahastoille perustettavat muut rahoitusvälineet, joilla tarjotaan lisäpääomaa sijoituksia varten.

Tarkennettava:

Riskipääomasijoitusten tekemiseen sijoittajille myönnettävät veroedut.

Tarkennettava:

2.2.   Mainittujen toimenpiteiden ja/tai välineiden yhdistäminen ei merkitse sitä, että pääomaa tarjottaisiin investoinnin kohteena olevalle yritykselle/oleville yrityksille ainoastaan sellaisten lainojen (huonommassa etuoikeusasemassa olevien lainojen tai pääomalainojen) tai muiden sellaisten välineiden muodossa, joilla sijoittajalle/lainanantajalle taataan kiinteä vähimmäistuotto.

Tarkennettava:

3.   Markkinoiden riittämätön toiminta

Kohdeyrityksille tukiohjelmasta myönnettävät rahoituserät ovat suuruudeltaan enintään:

500 000 euroa

750 000 euroa (ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisella tukialueella sijaitsevat yritykset)

1 miljoona euroa (ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisella tukialueella sijaitsevat yritykset)

Jos kohdeyrityksille tukiohjelmasta myönnettävien rahoituserien enimmäismäärät ylittyvät, ohjelma on perusteltava markkinoiden riittämättömällä toiminnalla sijoituksen kohdealueella/-alueilla.

Tarkentakaa taustatiedoilla:

4.   Tuen pääpiirteet

4.1.   Valtion varojen käyttö rajataan yksinomaan tai pääasiassa pääomasijoitusten tekemiseen

ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan a ja/tai c alakohdan mukaisilla tukialueilla sijaitseviin yrityksiin;

Mikro- tai pienyrityksiin;

Käynnistys- tai muussa alkuvaiheessa oleviin tai tukialueilla sijaitseviin keskisuuriin yrityksiin;

Käynnistys- tai muun alkuvaiheen ohittaneiden tai tukialueiden ulkopuolella sijaitsevien keskikokoisten yritysten rahoitukseen sovelletaan yrityskohtaista enimmäismäärää koko toimenpiteen ajan.

Tarkennettava:

4.2.   Tukiohjelma kohdistetaan riskipääomamarkkinoiden toiminnan riittämättömyyteen ja rahoituksen tarjoamiseen yrityksille pääasiassa pääoma- tai välirahoituksen muodossa.

Tarkentakaa tarvittaessa:

Sijoituspäätökset perustuvat voitto-odotuksiin ja sijoituksen tuoton ja sijoituspäätöksistä vastuussa olevien saaman palkkion välillä on yhteys, mistä ovat osoituksena seuraavat seikat:

Kohdeyrityksiin sijoitettava pääoma on peräisin yksinomaan markkinataloussijoittajilta;

Kohdeyrityksiin on sijoitettu merkittävä määrä markkinataloussijoittajien pääomaa.

Tarkennettava:

4.3.1.   Sijoitusrahastojen tapauksessa sijoitusten perustumisesta voitto-odotuksiin on osoituksena (merkitkää rasti yhteen tai useampaan kohtaan):

Vähintään 50 prosenttia rahaston pääomasta on peräisin yksityisiltä sijoittajilta

ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan a tai c alakohdan mukaisilla tukialueilla toteutettavien toimenpiteiden osalta vähintään 30 prosenttia rahaston pääomasta on peräisin yksityisiltä sijoittajilta

Muita seikkoja, jotka tekevät tästä poikkeavan yksityisen pääoman määrän perustelluksi.

Esittäkää täsmälliset tiedot:

Ammattimaisen sijoitusrahaston hoitajan ja rahaston osakkaiden välillä on sopimus, jossa määrätään, että hoitajan saama palkkio riippuu tuloksesta, ja jossa määritetään selkeästi rahaston tavoitteet ja sijoitusten suunniteltu kesto

Yksityiset sijoittajat ovat edustettuina päätöksenteossa

Rahaston hoitoon sovelletaan parhaita käytänteitä ja viranomaisvalvontaa.

Sijoittajien ja sijoitusrahastojen välisen kilpailun vääristyminen on minimoitu, mistä on osoituksena

Sijoittajiin sovellettavien edullisten ehtojen määrittelemiseksi järjestettävä tarjouskilpailu

Sijoitusrahaston käynnistämisen yhteydessä sijoittajille suunnattu julkinen tarjouskilpailu

Ohjelma (esim. takausohjelma), joka pidetään avoinna uusille markkinoilletulijoille.

Kukin sijoitus perustuu yksityiskohtaiseen liiketoimintasuunnitelmaan, jossa arvioidaan hankkeen elinkelpoisuutta.

Tukiohjelma sisältää selkeän irtautumismahdollisuuden.

Tarkennettava:

Antaako ohjelma mahdollisuuden varojen kierrätykseen?

Alakohtainen näkökulma. Kohdeyritykset toimivat tietyllä/tietyillä talouden alalla/aloilla. Tarkentakaa ala(t) ja taustalla vaikuttavat kaupalliset ja julkisen politiikan tavoitteet: …

5.   Tuen kasautuminen

Jos tukiohjelmasta myönnetään tukea investoinnin kohteena oleville yrityksille, saavatko kyseiset yritykset jo tukea muiden ohjelmien nojalla, muut hyväksytyt tukiohjelmat mukaan luettuina?

Tarkennettava.

Kun yritykselle tällaisella riskipääomaohjelmalla myönnettyä pääomaa käytetään alkuinvestointien, tutkimus- tai kehityskustannusten taikka muiden suuntaviivojen nojalla tukikelpoisiksi todettujen kustannusten rahoittamiseen, otetaanko tapaukseen sovellettavissa tuen enimmäismäärissä huomioon riskipääomaohjelmaan sisältyvä tukielementti?

Tarkennettava.

6.   Muut tiedot

Esittäkää kaikki muut tiedot, jotka katsotte olennaisiksi arvioitaessa asianomaisia toimenpiteitä valtiontukea ja riskipääomaa koskevien EFTAn valvontaviranomaisen valtiontukisuuntaviivojen mukaisesti.

OSA III.12.a. LISÄTIETOLOMAKE (64)

RAKENNEUUDISTUSTUKI VAIKEUKSISSA OLEVILLE ILMAILUALAN YRITYKSILLE

Tätä liitettä on käytettävä ilmoitettaessa ilmailualan yrityksille myönnettävästä yksittäisestä rakenneuudistustuesta, joka kuuluu vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi myönnettävää valtiontukea  (65) sekä ilmailualan valtiontukea  (66) koskevien EFTAn valvontaviranomaisen suuntaviivojen soveltamisalaan.

1.   Tukikelpoisuus

1.1.   Onko kyse yrityksestä, jonka osakkaiden vastuu on rajattu ja joka on menettänyt yli puolet merkitystä omasta pääomastaan ja yli neljännes omasta pääomasta on menetetty viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana?

Kyllä

Ei

1.2.   Onko kyse yrityksestä, jonka osakkaiden vastuuta ei ole rajattu ja joka on menettänyt yli puolet tilinpäätöksen mukaisesta omasta pääomastaan ja yli neljännes omasta pääomasta on menetetty viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana?

Kyllä

Ei

1.3.   Täyttääkö yhtiö kansallisessa lainsäädännössä vahvistetut edellytykset yhtiön asettamiselle yleistäytäntöönpanomenettelyyn maksukyvyttömyyden vuoksi?

Kyllä

Ei

Jos yhteenkin edellä esitetyistä kysymyksistä on vastattu myönteisesti, mukaan on liitettävä asian kannalta olennaiset asiakirjat (viimeisin tuloslaskelma ja tase tai tuomioistuimen päätös käynnistää kansallisen yhtiöoikeuden mukainen tutkimus yrityksestä).

Jos kaikkiin edellä esitettyihin kysymyksiin on vastattu kielteisesti, mukaan on liitettävä todisteet yrityksen vaikeuksista, jotta pelastamistuen tukikelpoisuusperusteiden täyttyminen voidaan osoittaa.

1.4.   Milloin yritys on perustettu? …

1.5.   Mistä lähtien yritys on toiminut? …

1.6.   Kuuluuko yritys johonkin yhtymään?

Kyllä

Ei

Jos kuuluu, yhtymästä on toimitettava täydelliset tiedot (organisaatiokaavio, josta käyvät ilmi yhtymän jäsenten väliset yhteydet sekä yksityiskohtaiset tiedot pääomasta ja äänioikeuksista) ja liitettävä mukaan todisteet siitä, että yritys itse on vaikeuksissa eivätkä vaikeudet johdu kustannusten mielivaltaisesta jakamisesta yhtymän sisällä ja että vaikeudet ovat niin vakavia, ettei yhtymä itse voi selvittää niitä.

1.7.   Onko yritys (tai yhtymä, johon se kuuluu) saanut aikaisemmin rakenneuudistustukea?

Kyllä

Ei

Jos on, mukaan on liitettävä täydelliset tiedot asiasta (päivämäärä, summa, tarvittaessa viittaus EFTAn valvontaviranomaisen aikaisempaan päätökseen N:o xx/xx/KOL, jne.): …

2.   Rakenneuudistussuunnitelma

Toimittakaa jäljennös selvityksestä, joka koskee kaikkia niitä markkinoita, joilla vaikeuksissa oleva yritys toimii, ja ilmoittakaa kyseisen selvityksen toteuttaja. Markkinaselvitykseen on sisällyttävä muun muassa seuraavat tiedot:

2.1.1.   Tarkka määritelmä tuote- ja maantieteellisistä markkinoista.

2.1.2.   Yrityksen tärkeimpien kilpailijoiden nimet ja niiden markkinaosuudet tapauksesta riippuen maailman, Euroopan talousalueen tai kotimaan markkinoilla.

2.1.3.   Yrityksen markkinaosuuden kehittyminen viime vuosina.

2.1.4.   Arvio Euroopan talousalueen kokonaistuotantokapasiteetista suhteessa kysyntään ja päätelmä ylikapasiteetin mahdollisesta esiintymisestä markkinoilla.

2.1.5.   Kysynnän, markkinoiden kokonaiskapasiteetin ja markkinahintojen kehitysnäkymät Euroopan talousalueella seuraavan viiden vuoden aikana.

Liittäkää ilmoitukseen rakenneuudistussuunnitelma. Koska tuen on oltava osa kattavaa rakenneuudistusohjelmaa, suunnitelmaan on sisällytettävä ainakin seuraavat tiedot:

2.2.1.   Markkinaselvitykseen perustuvat markkinoiden kehitysoletukset.

2.2.2.   Analyysi tekijöistä, joiden takia yritys on joutunut vaikeuksiin.

2.2.3.   Yritykselle seuraaviksi vuosiksi ehdotettu toimintastrategia ja selvitys siitä, kuinka se parantaa yrityksen elinkelpoisuutta.

2.2.4.   Yksityiskohtainen kuvaus ja selostus suunnitelluista rakenneuudistustoimenpiteistä ja niistä aiheutuvat kustannukset.

2.2.5.   Toimenpiteiden toteuttamisaikataulu ja määräaika koko rakenneuudistussuunnitelman loppuunsaattamiselle.

2.2.6.   Tiedot yrityksen tuotantokapasiteetista ja erityisesti sen käytöstä ja mahdollisesta supistamisesta, varsinkin kun yrityksen taloudellisen elinkelpoisuuden ja/tai markkinatilanteen palauttaminen edellyttää tätä.

2.2.7.   Yksityiskohtainen kuvaus rakenneuudistuksen rahoitusjärjestelyistä, muun muassa seuraavista seikoista:

jäljellä olevan pääoman käyttö,

omaisuuden tai tytäryhtiöiden myynti rakenneuudistuksen rahoittamiseksi,

osakkeenomistajien ja kolmansien (velkojat, pankit jne.) rahoitussitoumukset,

julkisen avun määrä ja osoitus tämän määrän välttämättömyydestä.

2.2.8.   Arvioidut tuloslaskelmat seuraavien viiden vuoden ajalta, arvioitu oman pääoman tuottoprosentti ja erilaisiin strategioihin perustuva herkkyysanalyysi.

2.2.9.   EFTA-valtion viranomaisten sitoumus olla myöntämättä yritykselle lisää tukea.

2.2.10.   EFTA-valtion viranomaisten sitoumus olla puuttumatta yrityksen toimintaan muuten kuin omistusoikeuden perusteella ja antaa yrityksen toimia kaupallisten periaatteiden mukaisesti.

2.2.11.   EFTA-valtioiden viranomaisten sitoumukset rajoittaa tuki rakenneuudistusohjelman tarkoituksiin ja estää yritystä hankkimasta osakkuuksia muissa lentoyhtiöissä rakenneuudistusajanjakson aikana.

2.2.12.   Rakenneuudistussuunnitelman laatijan nimi tai laatijoiden nimet ja laatimispäivä.

2.3.   Kuvailkaa ehdotettuja vastasuoritteita, joilla lievennetään tuesta Euroopan talousalueen tasolla aiheutuvia kilpailua vääristäviä vaikutuksia ja erityisesti niitä vaikutuksia, joita rakenneuudistussuunnitelmaan sisältyvällä yrityksen kapasiteetin ja tarjonnan vähentämisellä on yrityksen kilpailijoihin.

2.4.   Antakaa kaikki asian kannalta merkitykselliset tiedot rakenneuudistustukea saavalle yritykselle rakenneuudistusjakson päättymiseen saakka mahdollisesti myönnettävästä tuesta riippumatta siitä, myönnetäänkö tuki tukiohjelmasta vai ei.

2.5.   Antakaa kaikki asian kannalta merkitykselliset tiedot siitä, miten varmistetaan ilmoitetun tuen avoimuus ja valvonta.

OSA III.12.b. LISÄTIETOLOMAKE (67)

TUKI LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURILLE

Tätä lomaketta on käytettävä ilmoitettaessa liikenneinfrastruktuurin yksittäisestä tuesta tai tukiohjelmasta. Sitä olisi myös käytettävä, kun kyseessä on yksittäinen tuki tai ohjelma, josta ilmoitetaan EFTAn valvontaviranomaiselle oikeusvarmuuden vuoksi.

1.   Infrastruktuurin tyyppi

1.1.   Ilmoittakaa tukikelpoisen infrastruktuurin tyyppi.

1.2.   Onko kyseinen infrastruktuuri avoin ja syrjimättömästi kaikkien potentiaalisten käyttäjien käytettävissä vai onko se tarkoitettu yhden tai useamman yksittäisen yrityksen käyttöön?

1.3.   Onko infrastruktuuri julkishallinnon alainen ja ylläpitämä vai pitääkö sitä yllä/hallinnoiko sitä julkishallinnosta erillinen taho?

1.4.   Mainitkaa ehdot, joiden mukaisesti infrastruktuuria käytetään.

1.5.   Koskeeko kyseinen tukiohjelma tai yksittäinen tuki uutta infrastruktuuria vai jo käytössä olevan infrastruktuurin laajennus- tai parannustöitä?

2.   Tuen intensiteetti ja tukikelpoiset kustannukset

2.1.   Mitä seuraavista ohjelma tai yksittäinen toimenpide koskee?

Investointikustannukset

Toimintakustannukset

Muu (mikä) …

2.2.   Mitkä ovat kyseisen hankkeen kokonaiskustannukset ja missä määrin tuensaaja itse vastaa näistä kustannuksista?

2.3.   Millä tavoin tukimäärä on määritetty (tarjouskilpailu, markkinatutkimukset jne.)

2.4.   Perustelkaa julkisen tuen tarve ja selittäkää, miten taataan julkisen tuen rajoittaminen vähimpään tarvittavaan.

3.   Tuensaaja

3.1.   Miten tuensaaja on valittu?

3.2.   Onko tuensaaja myös infrastruktuurin ylläpitäjä?

Kyllä

Ei

Jos ei, selittäkää, miten ylläpitäjä on valittu: …

OSA III.12.C. LISÄTIETOLOMAKE (68)

TUKI MERILIIKENTEELLE

Tätä lomaketta on käytettävä ilmoitettaessa tukiohjelmista, jotka kuuluvat meriliikenteelle myönnettävää tukea koskevien EFTAn valvontaviranomaisen suuntaviivojen  (69) soveltamisalaan.

1.   Tukiohjelman tyyppi

Onko tukiohjelma tai sisältyykö tukiohjelmaan jokin seuraavista:

a)

Tonnistovero

b)

Sosiaaliturvamaksujen alentaminen

c)

Merenkulkijoiden tuloveron alentaminen

d)

Paikallisverojen alentaminen

e)

Rekisteröintimaksujen alentaminen

f)

Koulutustuki

g)

Tuki maantiekuljetusten siirtämiseksi meriväylille

h)

Julkisen palvelun sopimus tai sen myöntämismenettely

i)

Sosiaalituki

j)

Muu, (mikä): …

2.   Tukikelpoisuus

Kohdat a), b), c), d), e), f) ja g):

2.1.   Mitkä ovat yritysten tukikelpoisuusperusteet?

2.2.   Mitkä ovat alusten tukikelpoisuusperusteet ja sovelletaanko erityisesti lippuun liittyviä velvoitteita?

2.3.   Mitkä ovat mahdolliset merenkulkijoihin sovellettavat tukikelpoisuusperusteet?

2.4.   Luetelkaa tukikelpoiset toimet.

2.5   Erityisesti: koskeeko tukiohjelma

hinausta?

ruoppausta?

2.6.   Millä rajoittavilla toimenpiteillä estetään vaikutukset saman yrityksen muihin toimintoihin?

2.7.   Kohta h): Mitkä ovat julkisen palvelun velvoitteet? Miten palvelusta maksettavat korvaukset lasketaan? Mainitkaa saadut eri tarjoukset ja valintaperusteet.

2.8.   Kohta i): Mitä reittejä ja käyttäjäryhmiä tuki koskee ja mitä ehtoja yksittäisten tukien myöntämiseen liittyy?

3.   Tuen intensiteetti

Kohta a):

3.1.   Miten määritetään verotettava tulo sataa nettotonnia kohti?

1 000 nettotonniin saakka: …

välillä 1 001–10 000 nettotonnia: …

välillä 10 001–20 000 nettotonnia: …

20 001 nettotonnista ylöspäin: …

3.2.   Velvoitetaanko yritykset pitämään erillistä kirjanpitoa, jos niillä on sekä tukikelpoisia että ei-tukikelpoisia toimintoja?

3.3.   Mitä sääntöjä sovelletaan yritysten yhtymiin ja niiden sisäisiin transaktioihin?

Kohdat b), c), d) ja e):

3.4.   Mikä on tuen intensiteetti prosenttiosuutena sosiaaliturvamaksuista ja veroista taikka niistä veroista ja maksuista, jotka olisi normaalisti peritty merenkulkijalta tai aluksen omistajalta? … %

3.5.   Tai mikä on enimmäismäärä, johon nämä maksut ja verot on rajoitettu?

3.6.   Kohta f): Mikä on tuen intensiteetti koulutuskustannuksissa ja koulutettavan palkassa?

3.7.   Kohta g): Mikä on tuen määrä siirrettyä tonnikilometriä kohden? …

3.8.   Kohta i): Mikä on yksittäisten tukien suuruus? …

OSA III.12.d. LISÄTIETOLOMAKE (70)

TUKI YHDISTETYILLE KULJETUKSILLE

Tätä lomaketta on käytettävä ilmoitettaessa yhdistettyjen kuljetusten yksittäisestä tuesta tai tukiohjelmasta. Sitä olisi myös käytettävä, kun kyseessä on yksittäinen tuki tai ohjelma, josta ilmoitetaan EFTAn valvontaviranomaiselle oikeusvarmuuden vuoksi.

1.   Ohjelman tai toimenpiteen tyyppi

Mitä seuraavista ohjelma tai yksittäinen toimenpide koskee?

1.1.   Yhdistettyjen kuljetusten kaluston hankkiminen

Kyllä

Ei

Jos kyllä, kuvatkaa tukikelpoinen omaisuus:

1.2.   Yhdistettyihin kuljetuksiin liittyvän infrastruktuurin rakentaminen

Kyllä

Ei

Jos kyllä, kuvatkaa tuki:

1.3.   Avustusten myöntäminen yhdistettyjen kuljetusten palvelujen käyttökustannusten vähentämiseksi

Kyllä

Ei

Jos kyllä, mainitkaa tuen perusteena oleva tutkimus:

1.4.   Muut:

2.   Tukikelpoiset kustannukset

2.1.   Ovatko merikontit (ISO 1) tukikelpoisia ohjelmassa?

Kyllä

Ei

2.2.   Ovatko junanvaunut ja veturit tukikelpoisia ohjelmassa?

Kyllä

Ei

Jos kyllä, tarkentakaa tuensaajat:

2.3.   Käytetäänkö tukikelpoista kalustoa yksinomaan yhdistettyihin kuljetuksiin?

Kyllä

Ei

2.4.   Muut tukikelpoiset kustannukset ohjelmassa tai yksittäisessä tukitoimenpiteessä:

3.   Tuen intensiteetti

3.1.   Onko yhdistettyjen kuljetusten kalustolle myönnettävän tuen intensiteetti suurempi kuin 30 % tukikelpoisista kustannuksista?

Kyllä

Ei

3.2.   Onko yhdistettyjen kuljetusten kalustolle myönnettävän tuen intensiteetti suurempi kuin 50 % tukikelpoisista kustannuksista?

Kyllä

Ei

Jos kyllä, mihin asiakirjanäyttöön tämä perustuu:

Jos on kyse avustuksista yhdistettyjen kuljetusten palvelujen käyttökustannusten vähentämiseksi, ilmoittakaa tuen aiotun intensiteetin perustana oleva tutkimus.


(1)  Valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjan N:o 3 osassa II olevan 1 artiklan f alakohdan mukaan sääntöjenvastaisella tuella tarkoitetaan valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjan N:o 3 osassa I olevan 1 artiklan 3 kohdan vastaisesti käyttöönotettua tukea.

(2)  Kyseessä on tavoite, johon tuki ensisijaisen tavoitteen lisäksi on yksinomaan suunnattu. Esimerkiksi ohjelman, jonka ensisijainen tavoite on tutkimus- ja kehitystoiminta, toissijaisena tavoitteena voivat olla pk-yritykset, jos tuki on suunnattu yksinomaan niille. Toissijainen tavoite voi myös olla alakohtainen, jos kyseessä on esimerkiksi terästeollisuuden tutkimus- ja kehitysohjelma.

(3)  Toimiala on esitettävä kohdassa 4.2.

(4)  Valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjan N:o 3 osassa II olevan 1 artiklan e alakohdan mukaan yksittäisellä tuella tarkoitetaan tukia, joita ei ole myönnetty tukiohjelman osana, sekä niitä tukiohjelman osana myönnettyjä tukia, joista on ilmoitettava.

(5)  EYVL L 10, 13.1.2001, s. 33. Komission asetuksen (EY) N:o 70/2001 muuttamisesta sen soveltamisalan laajentamiseksi koskemaan tukea tutkimus- ja kehitystyöhön annettua komission asetusta (EY) N:o 364/2004 (EUVL L 63, 28.2.2004, s. 22) sovelletaan vasta, kun kyseinen asetus on sisällytetty ETA-sopimukseen.

(6)  EYVL L 266, 3.10.2002, s. 56, ja ETA-täydennysosa N:o 49, ks. ETA-sopimuksen liitteessä XV olevan 1 kohdan f alakohta.

(7)  EYVL L 10, 13.1.2001, s. 20. Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta koulutustukeen annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 363/2004 (EUVL L 63, 28.2.2004, s. 20) esitettyjä muutoksia sovelletaan vasta, kun kyseinen asetus on sisällytetty ETA-sopimukseen.

(8)  EYVL L 266, 3.10.2002, s. 56, ja ETA-täydennysosa N:o 49, ks. ETA-sopimuksen liitteessä XV olevan 1 kohdan d alakohta.

(9)  EYVL L 337, 13.12.2002, s. 3 ja EYVL L 349, 24.12.2002, s. 126.

(10)  EUVL L 257, 9.10.2003, s. 39, ja ETA-täydennysosa N:o 51, ks. ETA-sopimuksen liitteessä XV olevan 1 kohdan g alakohta.

(11)  EFTAn valvontaviranomaisen suuntaviivojen liitteessä B oleva 26A luku ”Monialaiset puitteet alueellisesta tuesta suurille investointihankkeille” (ei vielä julkaistu).

(12)  NACE Rev.1.1 on taloudellisen toiminnan tilastollinen luokitusstandardi Euroopan unionissa.

(13)  Mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä 6 päivänä toukokuuta 2003 annettua Euroopan yhteisön komission suositusta (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36) ja asetuksen (EY) N:o 70/2001 muuttamisesta sen soveltamisalan laajentamiseksi koskemaan tukea tutkimus- ja kehitystyöhön annettua komission asetusta (EY) N:o 364/2004 (EUVL L 63, 28.2.2004, s. 22) sovelletaan vasta, kun ne on sisällytetty ETA-sopimukseen.

(14)  Sellaisina kuin ne on määritelty EFTAn valvontaviranomaisen suuntaviivoissa, 16 luku (EYVL L 274, 26.10.2000, ja ETA-täydennysosa N:o 48).

(15)  EYVL L 266, 3.10.2002, ja ETA-täydennysosa N:o 49, ks. ETA-sopimuksen liitteessä XV olevan 1 kohdan f alakohta. Komission asetuksen (EY) N:o 70/2001 muuttamisesta sen soveltamisalan laajentamiseksi koskemaan tukea tutkimus- ja kehitystyöhön annettua komission asetusta (EY) N:o 364/2004 sovelletaan vasta, kun kyseinen asetus on sisällytetty ETA-sopimukseen.

(16)  EYVL L 266, 3.10.2002, ja ETA-täydennysosa N:o 49, ks. ETA-sopimuksen liitteessä XV olevan 1 kohdan d alakohta. Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta koulutustukeen annetun komission asetuksen (EY) N:o 68/2001 muuttamisesta annettua komission asetusta (EY) N:o 363/2004 sovelletaan vasta, kun kyseinen asetus on sisällytetty ETA-sopimukseen.

(17)  EUVL L 257, 9.10.2003, ja ETA-täydennysosa N:o 51, ks. ETA-sopimuksen liitteessä XV olevan 1 kohdan g alakohta.

(18)  Komission asetus (EY) N:o 70/2001, annettu 12 päivänä tammikuuta 2001, EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettyyn valtiontukeen (EYVL L 10, 13.1.2001, s. 33). Tätä asetusta on muutettu komission asetuksella (EY) N:o 364/2004 sen soveltamisalan laajentamiseksi koskemaan tukea tutkimus- ja kehitystyöhön (EUVL L 63, 28.2.2004, s. 22). Sitä sovelletaan vasta, kun kyseinen asetus on sisällytetty ETA-sopimukseen.

(19)  EYVL L 266, 3.10.2002, ja ETA-täydennysosa N:o 49, ks. ETA-sopimuksen liitteessä XV olevan 1 kohdan f alakohta.

(20)  Tätä kohtaa sovelletaan vasta, kun komission asetus (EY) N:o 364/2004 asetuksen (EY) N:o 70/2001 muuttamisesta sen soveltamisalan laajentamiseksi koskemaan tukea tutkimus- ja kehitystyöhön on sisällytetty ETA-sopimukseen.

(21)  Kuvauksessa on selvitettävä, millä tavoin viranomaiset aikovat huolehtia EFTAn valvontaviranomaisen suuntaviivojen alueellisia valtiontukia koskevan 25 jakson (EYVL L 111, 29.4.1999, ja ETA-täydennysosa N:o 18) 25.4 kohdan 10–12 alakohdan noudattamisesta, sellaisena kuin se on muutettuna EYVL L 274, 26.10.2000, ja ETA-täydennysosassa N:o 26.

(22)  EYVL L 266, 3.10.2002, ja ETA-täydennysosa N:o 49, ks. ETA-sopimuksen liitteessä XV olevan 1 kohdan f alakohta.

(23)  Komission asetus (EY) N:o 68/2001, annettu 12 päivänä tammikuuta 2001, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta koulutustukeen (EYVL L 10, 13.1.2001, s. 20). Komission asetuksessa (EY) N:o 363/2004 (EUVL L 63, 28.2.2004, s. 20) esitettyjä muutoksia sovelletaan vasta, kun kyseinen asetus on sisällytetty ETA-sopimukseen.

(24)  EYVL L 266, 3.10.2002, ja ETA-täydennysosa N:o 49, ks. ETA-sopimuksen liitteessä XV olevan 1 kohdan d alakohta.

(25)  EYVL L 266, 3.10.2002, ja ETA-täydennysosa N:o 49, ks. ETA-sopimuksen liitteessä XV olevan 1 kohdan d alakohta.

(26)  Komission asetus (EY) N:o 2204/2002, annettu 12 päivänä joulukuuta 2002, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta työllisyystukeen (EYVL L 337, 13.12.2002, s. 3 ja EYVL L 349, 24.12.2002, s. 126).

(27)  EUVL L 257, 9.10.2003, ja ETA-täydennysosa N:o 51, ks. ETA-sopimuksen liitteessä XV olevan 1 kohdan g alakohta.

(28)  Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettyyn valtiontukeen annettu komission asetus (EY) N:o 70/2001, sellaisena kuin se on sisällytettynä ETA-sopimukseen 25 päivänä kesäkuuta 2002 tehdyllä ETA-sekakomitean päätöksellä N:o 88/2002 (EYVL L 266, 3.10.2002, ja ETA-täydennysosa N:o 49), ks. ETA-sopimuksen liitteessä XV olevan 1 kohdan f alakohta. Komission asetuksen (EY) N:o 70/2001 muuttamisesta sen soveltamisalan laajentamiseksi koskemaan tukea tutkimus- ja kehitystyöhön annettua komission asetusta (EY) N:o 364/2004 (EUVL L 63, 28.2.2004, s. 22) sovelletaan vasta, kun kyseinen asetus on sisällytetty ETA-sopimukseen.

(29)  EYVL L 266, 3.10.2002, ja ETA-täydennysosa N:o 49, ks. ETA-sopimuksen liitteessä XV olevan 1 kohdan f alakohta.

(30)  EUVL L 257, 9.10.2003, ja ETA-täydennysosa N:o 51, ks. ETA-sopimuksen liitteessä XV olevan 1 kohdan g alakohta.

(31)  EFTAn valvontaviranomaisen valtiontukisuuntaviivojen 25 jakso: kansallinen aluetuki (EYVL L 111, 29.4.1999, ja ETA-täydennysosa N:o 18, sellaisena kuin se on muutettuna EYVL L 274, 26.10.2000, ja ETA-täydennysosassa N:o 26).

(32)  Komission asetus (EY) N:o 70/2001, annettu 12 päivänä tammikuuta 2001, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettyyn valtiontukeen (EYVL L 10, 13.1.2001, s. 33), sellaisena kuin se on sisällytettynä ETA-sopimukseen 25 päivänä kesäkuuta 2002 tehdyllä ETA-sekakomitean päätöksellä N:o 88/2002 (EYVL L 266, 3.10.2002, ja ETA-täydennysosa N:o 49, ks. ETA-sopimuksen liitteessä XV olevan 1 kohdan f alakohta). Komission asetuksen (EY) N:o 70/2001 muuttamisesta sen soveltamisalan laajentamiseksi koskemaan tukea tutkimus- ja kehitystyöhön annettua komission asetusta (EY) N:o 364/2004 (EUVL L 63, 28.2.2004, s. 22) sovelletaan vasta, kun kyseinen asetus on sisällytetty ETA-sopimukseen.

(33)  Komission asetus (EY) N:o 2204/2002, annettu 12 päivänä joulukuuta 2002, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta työllisyystukeen (EYVL L 337, 13.12.2002, s. 3, ja EYVL L 349, 24.12.2002, s. 126), sellaisena kuin se on sisällytettynä ETA-sopimukseen 20 päivänä kesäkuuta 2003 tehdyllä ETA-sekakomitean päätöksellä N:o 83/2003 (EUVL L 257, 9.10.2003, ja ETA-täydennysosa N:o 51, ks. ETA-sopimuksen liitteessä XV olevan 1 kohdan g alakohta).

(34)  EFTAn valvontaviranomaisen kollegion päätös N:o 263/02/KOL, tehty 18 päivänä joulukuuta 2002, 26A luvusta: ”Monialaiset puitteet alueellisesta tuesta suurille investointihankkeille”.

(35)  Käsite on ymmärrettävä EFTAn valvontaviranomaisen suuntaviivojen alueellisia valtiontukia koskevan 25 jakson 4 kohdan 1 alakohdassa tarkoitetussa merkityksessä (EYVL L 111, 29.4.1999, ja ETA-täydennysosa N:o 18), jolloin aluetuen tavoitteena on joko tuotantoinvestointi (alkuinvestointi) tai työpaikkojen luominen, joka on sidoksissa investointiin. Etusijalle ei siten aseteta pääomaa eikä työvoimaa.

(36)  Lainan määrä prosentteina tai osuutena tukikelpoisesta investoinnista.

(37)  Korvaavat investoinnit kuuluvat toimintatuen piiriin ja jäävät näin ollen alkuinvestointien ulkopuolelle.

(38)  Sellaisina kuin ne on määritelty EFTAn valvontaviranomaisen suuntaviivojen 16 luvussa: valtiontuki vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi (EYVL L 274, 26.10.2000, ja ETA-täydennysosa N:o 48).

(39)  Liikennealalla kuljetuskaluston hankinnasta koituneita kustannuksia ei voida sisällyttää yhtenäiseen kuluperustaan. Tällaisia kustannuksia ei voida hyväksyä alkuinvestoinneiksi.

(40)  Kuvauksessa olisi kerrottava, millä tavoin viranomaiset aikovat huolehtia EFTAn valvontaviranomaisen suuntaviivojen alueellisia valtiontukia koskevan 25 jakson 25.4 kohdan 6–9 alakohdan noudattamisesta (EYVL L 111, 29.4.1999).

(41)  Kuvauksessa olisi kerrottava, millä tavoin viranomaiset aikovat huolehtia EFTAn valvontaviranomaisen suuntaviivojen alueellisia valtiontukia koskevan 25 jakson 25.4 kohdan 10–12 alakohdan noudattamisesta (EYVL L 111, 29.4.1999).

(42)  ”Työpaikkojen määrä” vastaa vuosityöyksiköiden (VTY) määrää, eli vuoden aikana kokopäivätyössä olleen henkilöstön määrää; osa-aikatyö sekä kausityö ovat osia VTY:stä.

(43)  Selvityksestä on käytävä ilmi, miten viranomaiset aikovat varmistaa, että tukea myönnetään vain niihin lisäkuljetuskustannuksiin, jotka aiheutuvat tavaroiden kuljettamisesta kyseisen jäsenvaltion kansallisten rajojen sisäpuolella, että se lasketaan taloudellisimman kuljetusvälineen ja tuotanto- tai jalostuspaikasta markkinoille vievän lyhimmän reitin perusteella ja ettei sitä myönnetä sellaisten yritysten tuotteiden kuljetukseen, joilla ei ole vaihtoehtoista sijaintipaikkaa.

(44)  Lukuun ottamatta rautateiden liikkuvaa kalustoa komission asetuksen (EY) N:o 70/2001 4 artiklan 5 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä (EYVL L 10, 13.1.2001, s. 33), sellaisena kuin se on sisällytettynä ETA-sopimukseen 25 päivänä kesäkuuta 2002 tehdyllä ETA-sekakomitean päätöksellä N:o 88/2002. Komission asetuksen (EY) N:o 70/2001 muuttamisesta sen soveltamisalan laajentamiseksi koskemaan tukea tutkimus- ja kehitystyöhön annettua komission asetusta (EY) N:o 364/2004 (EUVL L 63, 28.2.2004, s. 22) sovelletaan vasta, kun kyseinen asetus on sisällytetty ETA-sopimukseen.

(45)  EFTAn valvontaviranomaisen suuntaviivojen liitteessä B oleva 26A luku: ”Monialaiset puitteet alueellisesta tuesta suurille investointihankkeille” (ei vielä julkaistu).

(46)  EFTAn valvontaviranomaisen suuntaviivojen liitteessä D oleva 26A luku: ”Monialaiset puitteet alueellisesta tuesta suurille investointihankkeille” (ei vielä julkaistu).

(47)  EFTAn valvontaviranomaisen antamien suuntaviivojen 26A luvussa ”Monialaiset puitteet alueellisesta tuesta suurille investointihankkeille” todetaan, että EFTA-valtioiden on kuitenkin ilmoitettava erikseen alueellisesta investointituesta investoinneille, jos ehdotettu tuki ylittää 26A.3. jakson 1 kohdassa vahvistetun asteikon ja siinä vahvistettujen sääntöjen nojalla investoinnille sallitun enimmäismäärän.

(48)  Hyväksyttyjen tukiohjelmien ulkopuolella myönnetystä tuesta EFTAn jäsenvaltioiden on toimitettava tiedot, joissa yksilöidään tuen myönteiset vaikutukset kyseessä olevalla tukialueella.

(49)  EFTAn valvontaviranomaisen antamien suuntaviivojen 26A luku: ”Monialaiset puitteet alueellisesta tuesta suurille investointihankkeille” (ei vielä julkaistu EYVL:ssä mutta saatavana EFTAn valvontaviranomaisen verkkosivuilla).

(50)  EFTAn valvontaviranomaisen valtiontukisuuntaviivojen 14 jakso: tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävä valtiontuki (EYVL L 245, 26.9.1996, ETA-täydennysosa N:o 43), ja kyseisten suuntaviivojen myöhemmät muutokset (EYVL C 293, 28.11.2002, ETA-täydennysosa N:o 59).

(51)  Komission asetus (EY) N:o 70/2001 EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettyyn valtiontukeen (EYVL L 10, 13.1.2001, s. 33). Tämä ryhmäpoikkeusasetus on sisällytetty ETA-sopimukseen 25 päivänä kesäkuuta 2002 tehdyllä ETA-sekakomitean päätöksellä N:o 88/2002 (EYVL L 266, 3.10.2002, s. 56). Helmikuun 25 päivänä 2004 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 364/2004 (EUVL L 63, 28.2.2004, s. 20) esitettyjä muutoksia sovelletaan vasta, kun kyseinen asetus on sisällytetty ETA-sopimukseen.

(52)  EFTAn valvontaviranomaisen valtiontukisuuntaviivojen 14 jakso: tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävä valtiontuki (EYVL L 245, 26.9.1996, ETA-täydennysosa N:o 43), ja kyseisten suuntaviivojen myöhemmät muutokset (EYVL C 293, 28.11.2002, ETA-täydennysosa N:o 59).

(53)  Komission asetus (EY) N:o/2001 EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettyyn valtiontukeen (EYVL L 10, 13.1.2001, s. 33). Tämä ryhmäpoikkeusasetus on sisällytetty ETA-sopimukseen 25 päivänä kesäkuuta 2002 tehdyllä ETA-sekakomitean päätöksellä N:o 88/2002 (EYVL L 266, 3.10.2002, s. 56). Komission asetuksessa (EY) N:o 364/2004 (EUVL L 63, 28.2.2004, s. 20) esitettyjä muutoksia sovelletaan vasta, kun se on sisällytetty ETA-sopimukseen.

(54)  EFTAn valvontaviranomaisen valtiontukisuuntaviivojen 16 luku: valtiontuki vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi (EYVL L 274, 26.10.2000, ja ETA-täydennysosa N:o 48).

(55)  Euroopan yhteisöjen tilastotoimiston julkaisema Euroopan yhteisön tilastollinen toimialaluokitus.

(56)  EFTAn valvontaviranomaisen valtiontukisuuntaviivojen 16 luku: tuki vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi (EYVL L 274, 26.10.2000, ja ETA-täydennysosa N:o 48).

(57)  EFTAn valvontaviranomaisen valtiontukisuuntaviivojen 16 luku: tuki vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi (EYVL L 274, 26.10.2000, ja ETA-täydennysosa N:o 48).

(58)  Euroopan yhteisöjen tilastotoimiston julkaisema Euroopan yhteisön tilastollinen toimialaluokitus.

(59)  EFTAn valvontaviranomaisen valtiontukisuuntaviivojen 16 luku: tuki vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi (EYVL L 274, 26.10.2000, ja ETA-täydennysosa N:o 48).

(60)  Katso komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle tietyistä elokuviin ja muihin audiovisuaalisiin teoksiin liittyvistä oikeudellisista näkökohdista (EYVL C 43, 16.2.2002, s. 6).

(61)  EFTAn valvontaviranomaisen valtiontukisuuntaviivojen 15 jakso: ympäristönsuojeluun myönnettävä tuki (EYVL L 21, 24.1.2002, ja ETA-täydennysosa N:o 6).

(62)  EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettyyn valtiontukeen annettu komission asetus (EY) N:o 70/2001 (EYVL L 10, 13.1.2001, s. 33). Tämä ryhmäpoikkeusasetus on sisällytetty ETA-sopimukseen 25 päivänä kesäkuuta 2002 tehdyllä ETA-sekakomitean päätöksellä N:o 88/2002 (EYVL L 266, 3.10.2002, s. 56). Helmikuun 2 päivänä 2004 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 364/2002 esitettyjä muutoksia sovelletaan vasta, kun kyseinen asetus on sisällytetty ETA-sopimukseen.

(63)  EFTAn valvontaviranomaisen valtiontukisuuntaviivojen 10 A luku: valtiontuki ja riskipääoma (EYVL L 140, 30.5.2002, ja ETA-täydennysosa N:o 27).

(64)  Koskee vain englantia.

(65)  EFTAn valvontaviranomaisen valtiontukea koskevien suuntaviivojen 16 luku: tuki vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi (EYVL L 274, 26.10.2000, ja ETA-täydennysosa N:o 26).

(66)  EFTAn valvontaviranomaisen valtiontukea koskevien suuntaviivojen 30 jakso: tuki ilmailualalle (EYVL L 124, 23.5.1996, ja ETA-täydennysosa N:o 48).

(67)  Koskee vain englantia.

(68)  Koskee vain englantia.

(69)  EFTAn valvontaviranomaisen valtiontukisuuntaviivojen 24A luku: meriliikenteen tuki, sellaisena kuin se on muutettuna kollegion päätöksellä 62/04/KOL (ei vielä julkaistu).

(70)  Koskee vain englantia.


LIITE II

YKSINKERTAISTETTU ILMOITUSLOMAKE

Tätä lomaketta voidaan käyttää valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjan N:o 3 osan II täytäntöönpanosta 14 päivänä heinäkuuta 2004 annetun EFTAn valvontaviranomaisen päätöksen N:o 195/04/KOL 4 artiklan 2 kohdan mukaiseen yksinkertaistettuun ilmoitukseen.

1.   Aikaisemmin hyväksytty tukiohjelma (1)

1.1.   EFTAn valvontaviranomaisen tukinumero: …

1.2.   Nimike: …

1.3.   Hyväksymispäivä [EFTAn valvontaviranomaisen kirje]: …

1.4.   Julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä: …

1.5.   Ensisijainen tarkoitus (määritelkää yksi): …

1.6.   Oikeusperusta: …

1.7.   Kokonaistalousarvio: …

1.8.   Kesto: …

2.   Ilmoitettava toimenpide

Uusi talousarvio (ilmoittakaa sekä kokonais- että vuositalousarvio kansallisessa valuutassa): …

Uusi tukikausi (ilmoittakaa päivä, josta lähtien tukea voidaan myöntää, ja päivä, johon asti tukea voidaan myöntää): …

Soveltamisperiaatteiden tiukentaminen (ilmoittakaa, alennetaanko tuki-intensiteettiä tai tukikelpoisia kustannuksia ja esittäkää täsmälliset tiedot): …

Liittäkää mukaan jäljennös aiheellisista otteista oikeusperustan lopullisista teksteistä (tai Internet-linkki teksteihin).


(1)  Jos tukiohjelmasta on ilmoitettu EFTAn valvontaviranomaiselle useammin kuin kerran, antakaa EFTAn valvontaviranomaisen viimeksi hyväksymää täydellistä ilmoitusta koskevat tiedot.


LIITE III A

VAKIOITU KERTOMUSMALLI VOIMASSA OLEVAA VALTIONTUKEA VARTEN

Nykyinen vakioitu kertomusmenettely korvataan vuotuisella päivitysmenettelyllä, sillä tavoitteena on yksinkertaistaa, sujuvoittaa ja parantaa yleistä järjestelmää valtiontukia koskevien kertomusten antamiseksi. EFTAn valvontaviranomainen lähettää EFTA-valtioille kunkin vuoden 1 päivään maaliskuuta mennessä esikäsitellyn laskentataulukon, joka sisältää yksityiskohtaiset tiedot kaikista voimassa olevista tukiohjelmista ja yksittäisistä tuista. EFTA-valtioiden on palautettava laskentataulukko sähköisessä muodossa EFTAn valvontaviranomaiselle kunkin vuoden 30 päivään kesäkuuta mennessä. EFTAn valvontaviranomainen voi näin ollen julkaista valtiontukia koskevat tiedot vuonna t kertomusjakson t–1 osalta (1).

EFTAn valvontaviranomainen esitäyttää suurimman osan esikäsitellyssä laskentataulukossa olevista tiedoista tuen hyväksymisajankohtana toimitettujen tietojen perusteella. EFTA-valtioiden on tarkastettava kutakin ohjelmaa tai yksittäistä tukea koskevat tiedot, tarvittaessa mukautettava niitä ja lisättävä vuotuiset menot viimeisimmän vuoden osalta (t–1). Lisäksi EFTA-valtioiden on ilmoitettava, mitkä ohjelmat ovat päättyneet tai minkä ohjelmien maksatus on kokonaisuudessaan loppunut sekä rahoitetaanko ohjelmaa myös Euroopan yhteisön ohjelmiin osallistumista varten EFTA-valtioille myönnetyn muun rahoituksen puitteissa.

Senkaltaisten tietojen kuten tuen tavoite ja kohteena oleva toimiala on koskettava tuen hyväksymisajankohtaa eikä lopullisia tuensaajia. Esimerkiksi sellaisen ohjelman, joka tuen hyväksymisajankohtana oli suunnattu yksinomaan pk-yrityksille, ensisijaisena tavoitteena ovat pk-yritykset. Jotakin toista ohjelmaa, jossa tuki loppujen lopuksi myönnetään pk-yrityksille, ei kuitenkaan katsota pk-yrityksille tarkoitetuksi, jos tuen hyväksymisajankohtana ohjelma oli avoin kaikille yrityksille.

Laskentataulukkoon on sisällytettävä seuraavat muuttujat. EFTAn valvontaviranomainen esitäyttää muuttujat 1–3 ja 6–12, ja EFTA-valtioiden on tarkastettava ne. EFTA-valtioiden on täytettävä muuttujat 4, 5 ja 13.

(1)

Nimike

(2)

Tuen numero

(3)

Kaikki aiemmat tukinumerot (esim. ohjelman uudistamisen jälkeen)

(4)

Päättymisajankohta

EFTA-valtioiden on ilmoitettava, mitkä ohjelmat ovat päättyneet tai minkä osalta maksatus on kokonaisuudessaan loppunut.

(5)

Osarahoitus

Vaikka Euroopan yhteisön ohjelmiin osallistumista varten EFTA-valtioille myönnetyn rahoituksen osuutta ei tarvitsekaan esittää, kunkin EFTA-valtion on sisällytettävä valtiontuen kokonaismäärään Euroopan yhteisön ohjelmiin osallistumista varten EFTA-valtioille myönnettyä rahoitusta saavat tukitoimenpiteet. Jotta tiedettäisiin, mitä ohjelmia osarahoitetaan, ja voitaisiin arvioida osarahoituksen osuus suhteessa valtiontuen kokonaismäärään, EFTA-valtioiden on ilmoitettava, osarahoitetaanko ohjelmaa ja mikä on osarahoituksen prosenttiosuus. Jos tämä ei ole mahdollista, on esitettävä arvio osarahoituksen kokonaismäärästä.

(6)

Toimiala

Toimialaluokituksen on suurimmalta osin perustuttava NACE-standardiin (2) [kolminumerotasolla].

(7)

Ensisijainen tavoite

(8)

Toissijainen tavoite

Kyseessä on tavoite, johon tuki (tai jokin sen selkeä osa) oli ensisijaisen tavoitteen lisäksi yksinomaan suunnattu sen hyväksymisajankohtana. Esimerkiksi ohjelman, jonka ensisijainen tavoite on tutkimus- ja kehitystoiminta, toissijaisena tavoitteena voivat olla pk-yritykset, jos tuki on suunnattu yksinomaan niille. Jossain toisessa ohjelmassa ensisijaisena tavoitteena voivat olla pk-yritykset ja toissijaisina tavoitteina koulutus ja työllisyys, jos tuen hyväksymisajankohtana tuesta oli varattu x prosenttia koulutukseen ja y prosenttia työllisyyteen.

(9)

Alue/alueet

Tuki voi hyväksymisajankohtana olla suunnattu yksinomaan tietylle alueelle tai alueryhmälle. Tarvittaessa on tehtävä ero perustamissopimuksen 61 artiklan 3 kohdan a alakohdan ja 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisten alueiden välillä. Jos tuki on suunnattu jollekin tietylle alueelle, tämä alue on täsmennettävä NUTS (3) II -tasolla.

(10)

Tukivälineiden ryhmittely

On erotettava kuusi ryhmää (avustus, veronalennus/verovapautus, pääomaosakkuus, edullinen laina, verolykkäys, takaus).

(11)

Tukivälineen suomenkielinen kuvaus

(12)

Tukimuoto

On erotettava kolme ryhmää: ohjelma, ohjelman tuensaajakohtainen soveltaminen ja ohjelman ulkopuolella myönnetty yksittäinen tuki (tapauskohtainen tuki).

(13)

Menot

Arvioinnissa käytettyjen lukujen olisi yleensä kuvattava toteutuneita menoja (tai tulojen menetystä, kun on kyse veroista). Jos maksatusta ei ole tapahtunut, on esitettävä maksusitoumukset tai budjettimäärärahat ja niiden kohteet. Kustakin ohjelman tai yksittäisen tuen tukivälineestä (esim. avustus, edullinen laina) on esitettävä erilliset luvut kertomusjaksona käytetyssä kansallisessa valuutassa. Menot on esitettävä vuosille t–1, t–2, t–3, t–4 ja t–5.


(1)  t on vuosi, jona tietoja pyydetään.

(2)  NACE Rev.1.1 on taloudellisen toiminnan tilastollinen luokitusstandardi Euroopan unionissa.

(3)  NUTS on EY:ssä käytettävä tilastollinen alueluokitus.


LIITE III B

EFTAN VALVONTAVIRANOMAISELLE TOIMITETTAVASSA VUOSIKERTOMUKSESSA ILMOITETTAVAT TIEDOT

Kertomukset on toimitettava myös sähköisessä muodossa. Niissä on oltava seuraavat tiedot:

1.

Tukiohjelman nimike, EFTAn valvontaviranomaisen antama tuen numero ja viittaus EFTAn valvontaviranomaisen päätökseen.

2.

Menot. Luvut ilmoitetaan euroina tai tarvittaessa kansallisena valuuttana. Verokustannusten osalta on ilmoitettava vuotuiset verotulojen menetykset. Jos tarkkoja lukuja ei ole tiedossa, menetykset voidaan arvioida. Jokaisesta ohjelman mukaisesta tukitoimenpiteestä (esimerkiksi avustus, edullinen laina, takaus jne.) toimitetaan tarkasteluvuodelta seuraavat tiedot:

2.1.

Maksusitoumukset, (arvioidut) verotulojen tai muiden tulojen menetykset, takauksia koskevat tiedot jne. uusista tuetuista hankkeista. Takausohjelmien osalta on ilmoitettava myönnetyt uudet ja takaukset.

2.2.

Todelliset maksut, (arvioidut) verotulojen tai muiden tulojen menetykset, takauksia koskevat tiedot jne. uusista ja käynnissä olevista tuetuista hankkeista. Takausohjelmien osalta on ilmoitettava seuraavat tiedot: takuiden ja takausten kokonaismäärä, takausmaksuista saadut tulot, tuensaajilta takautumisoikeuden perusteella perityt takaukset, suoritetut takausvastuut, ohjelman toimintatulos tarkasteltuvuotena.

2.3.

Tuettavien hankkeiden ja/tai yritysten määrä.

2.4.

Seuraavien arvioitu kokonaismäärä:

kalastusalusten toiminnan lopulliseen lakkauttamiseen siirtämällä ne kolmansiin maihin myönnetty tuki,

kalastustoiminnan väliaikaiseen lopettamiseen myönnetty tuki,

kalastusalusten uusimiseen myönnetty tuki,

kalastusalusten nykyaikaistamiseen myönnetty tuki,

käytettyjen kalastusalusten ostamiseen myönnetty tuki,

sosioekonomisiin toimenpiteisiin myönnetty tuki,

luonnonmullistusten tai muiden poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttaman vahingon korvaamiseen myönnetty tuki,

syrjäisimmille alueille myönnetty tuki,

veroluonteisilla maksuilla rahoitettu tuki;

2.5.

Edellä 2.1 kohdassa ilmoitettujen määrien alueellinen jakautuminen jaoteltuna tavoite 1 -alueiden ja muiden alueiden mukaisesti.

3.

Muut tiedot ja huomautukset.