ISSN 1725-261X

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 80

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

49. vuosikerta
17. maaliskuu 2006


Sisältö

 

I   Säädökset, jotka on julkaistava

Sivu

 

 

Komission asetus (EY) N:o 436/2006, annettu 16 päivänä maaliskuuta 2006, tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

1

 

*

Komission asetus (EY) N:o 437/2006, annettu 16 päivänä maaliskuuta 2006, tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön

3

 

*

Komission asetus (EY) N:o 438/2006, annettu 16 päivänä maaliskuuta 2006, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1493/1999 30 artiklassa tarkoitetun erityisen tislaustoimenpiteen aloittamisesta Italiassa pöytäviinien osalta annetun asetuksen (EY) N:o 1530/2005 muuttamisesta

6

 

*

Komission asetus (EY) N:o 439/2006, annettu 16 päivänä maaliskuuta 2006, väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien säämiskänahkojen tuonnissa

7

 

*

Komission asetus (EY) N:o 440/2006, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2006, Puolan lipun alla purjehtivien alusten pohjankatkaravun kalastuksen kieltämisestä NAFO 3L -alueella

23

 

 

Komission asetus (EY) N:o 441/2006, annettu 16 päivänä maaliskuuta 2006, perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietäviin tiettyihin maitotuotteisiin sovellettavien tukien määrien muuttamisesta

25

 

 

Komission asetus (EY) N:o 442/2006, annettu 16 päivänä maaliskuuta 2006, maito- ja maitotuotealan vientitukien vahvistamisesta

27

 

 

Komission asetus (EY) N:o 443/2006, annettu 16 päivänä maaliskuuta 2006, voin vientituen enimmäismäärän vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 581/2004 säädetyssä pysyvässä tarjouskilpailussa

35

 

 

Komission asetus (EY) N:o 444/2006, annettu 16 päivänä maaliskuuta 2006, rasvattoman maitojauheen vientituen myöntämättä jättämisestä asetuksessa (EY) N:o 582/2004 säädetyssä pysyvässä tarjouskilpailussa

37

 

 

Komission asetus (EY) N:o 445/2006, annettu 16 päivänä maaliskuuta 2006, melassin 17 päivästä maaliskuuta 2006 sovellettavien edustavien hintojen ja lisätuontitullien vahvistamisesta sokerialalla

38

 

 

Komission asetus (EY) N:o 446/2006, annettu 16 päivänä maaliskuuta 2006, sellaisenaan vietävän valkoisen sokerin ja raakasokerin vientitukien vahvistamisesta

40

 

 

Komission asetus (EY) N:o 447/2006, annettu 16 päivänä maaliskuuta 2006, tiettyihin kolmansiin maihin vietävän valkoisen sokerin vientituen enimmäismäärän vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 1138/2005 tarkoitetun pysyvän tarjouskilpailun osana järjestettävää 21. osittaista tarjouskilpailua varten

42

 

 

Komission asetus (EY) N:o 448/2006, annettu 16 päivänä maaliskuuta 2006, asetuksessa (EY) N:o 1809/2005 tarkoitetun maissin tuontia koskevan tarjouskilpailun osana toimitettujen tarjousten osalta

43

 

 

Komission asetus (EY) N:o 449/2006, annettu 16 päivänä maaliskuuta 2006, asetuksessa (EY) N:o 1058/2005 tarkoitetun ohran vientiä koskevan tarjouskilpailun osana toimitettujen tarjousten osalta

44

 

 

Komission asetus (EY) N:o 450/2006, annettu 16 päivänä maaliskuuta 2006, asetuksessa (EY) N:o 1059/2005 tarkoitetun tavallisen vehnän vientiä koskevan tarjouskilpailun osana toimitettujen tarjousten osalta

45

 

 

II   Säädökset, joita ei tarvitse julkaista

 

 

Komissio

 

*

Komission päätös, tehty 7 päivänä maaliskuuta 2006, tarttuvan vertamuodostavan kudoksen kuolion (IHN) ja/tai virusperäisen verenvuotoseptikemian (VHS) osalta hyväksyttyjen vyöhykkeiden ja kalanviljelylaitosten luetteloista tehdyn päätöksen 2002/308/EY liitteiden I ja II muuttamisesta (tiedoksiannettu numerolla K(2006) 683)  ( 1 )

46

 

*

Komission päätös, tehty 15 päivänä maaliskuuta 2006, korkean tason asiantuntijaryhmän perustamisesta i2010-strategian täytäntöönpanoa ja kehittämistä koskevan neuvonnan antamiseksi Euroopan komissiolle

74

 

*

Komission päätös, tehty 16 päivänä maaliskuuta 2006, standardin EN 143:2000 Hengityksensuojaimet – Hiukkassuodattimet – Vaatimukset, testaus, merkintä viitetietojen julkaisemisesta neuvoston direktiivin 89/686/ETY (henkilönsuojaimet) mukaisesti (tiedoksiannettu numerolla K(2006) 777)  ( 1 )

76

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


I Säädökset, jotka on julkaistava

17.3.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 80/1


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 436/2006,

annettu 16 päivänä maaliskuuta 2006,

tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon hedelmien ja vihannesten tuontijärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 21 päivänä joulukuuta 1994 annetun komission asetuksen (EY) N:o 3223/94 (1) ja erityisesti sen 4 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 3223/94 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)

Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 3223/94 4 artiklassa tarkoitetut tuonnin kiinteät arvot vahvistetaan liitteessä olevassa taulukossa merkityllä tavalla.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 17 päivänä maaliskuuta 2006.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 16 päivänä maaliskuuta 2006.

Komission puolesta

J. L. DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EYVL L 337, 24.12.1994, s. 66. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 386/2005 (EUVL L 62, 9.3.2005, s. 3).


LIITE

tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi 16 päivänä maaliskuuta 2006 annettuun komission asetukseen

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Kolmannen maan koodi (1)

Tuonnin kiinteä arvo

0702 00 00

052

111,7

204

59,2

212

102,0

624

120,2

999

98,3

0707 00 05

052

144,9

068

143,9

204

36,3

999

108,4

0709 90 70

052

130,9

204

52,2

999

91,6

0805 10 20

052

66,1

204

42,8

212

50,4

220

49,7

400

60,5

448

37,8

512

33,1

624

62,2

999

50,3

0805 50 10

052

74,2

624

63,9

999

69,1

0808 10 80

388

94,2

400

118,7

404

102,0

512

75,7

524

76,3

528

84,9

720

91,5

999

91,9

0808 20 50

388

82,4

400

74,8

512

70,0

528

67,0

720

60,4

999

70,9


(1)  Komission asetuksessa (EY) N:o 750/2005 (EUVL L 126, 19.5.2005, s. 12) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”999” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.


17.3.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 80/3


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 437/2006,

annettu 16 päivänä maaliskuuta 2006,

tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23 päivänä heinäkuuta 1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteenä olevan yhdistetyn nimikkeistön yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi on tarpeen antaa tämän asetuksen liitteessä esitettyjen tavaroiden luokittelua koskevia säännöksiä.

(2)

Asetuksessa (ETY) N:o 2658/87 säädetään yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt. Näitä sääntöjä sovelletaan myös kaikkiin muihin nimikkeistöihin, jotka perustuvat kokonaan tai osittain yhdistettyyn nimikkeistöön tai joissa siihen lisätään alajakoja ja jotka vahvistetaan yhteisön erityissäännöksillä tavaroiden kauppaa koskevien tariffimääräysten tai muiden toimenpiteiden soveltamiseksi.

(3)

Mainittujen yleisten tulkintasääntöjen mukaan on tämän asetuksen liitteen taulukossa olevassa sarakkeessa 1 esitetty tavara luokiteltava sarakkeen 2 CN-koodiin sarakkeesta 3 ilmenevin perustein.

(4)

Jollei muuta johdu yhteisössä voimassa olevista toimenpiteistä, jotka liittyvät tekstiilituotteiden kaksinkertaiseen tarkastukseen ja yhteisön valvontaan etu- ja jälkikäteen yhteisöön tuonnin, on asianmukaista, että jäsenvaltioiden tulliviranomaisten tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön antamiin sitoviin tariffitietoihin, jotka eivät ole tällä asetuksella vahvistettujen säännösten mukaisia, voi haltija edelleen vedota yhteisön tullikoodeksista 12 päivänä lokakuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (2) 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti 60 päivän ajan.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tullikoodeksikomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Liitteessä olevan taulukon sarakkeessa 1 esitetty tavara on luokiteltava kyseisen taulukon sarakkeessa 2 mainittuun yhdistetyn nimikkeistön koodiin.

2 artikla

Jollei muuta johdu yhteisössä voimassa olevista toimenpiteistä, jotka liittyvät tekstiilituotteiden kaksinkertaiseen tarkastukseen ja yhteisön valvontaan etu- ja jälkikäteen yhteisöön tuonnin, voidaan jäsenvaltioiden tulliviranomaisten antamiin sitoviin tariffitietoihin, jotka eivät ole tässä asetuksessa vahvistettujen säännösten mukaisia, vedota asetuksen (ETY) N:o 2913/92 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti vielä 60 päivän ajan.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 16 päivänä maaliskuuta 2006.

Komission puolesta

László KOVÁCS

Komission jäsen


(1)  EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 267/2006 (EUVL L 47, 17.2.2006, s. 1).

(2)  EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 648/2005 (EUVL L 117, 4.5.2005, s. 13).


LIITE

Tavaran kuvaus

CN-koodi

Perustelut

(1)

(2)

(3)

Tekokuituneuloksesta (90 prosenttia polyamidia, 10 prosenttia elastomeerilankaa) valmistettu kevyt yksivärinen vaate, joka on tarkoitettu peittämään vartalon alaosa vyötäröltä reiden keskiosan yläpuolelle saakka. Vaate peittää erikseen molemmat jalat ja sen etuosassa on halkio, mutta ei kiinnitystä eikä vaate ole auki vyötäröltä. Vyötäröllä on kuminauha ja lahkeensuut on päärmätty.

Vaatteen kummallakin puolella on paikkataskut, jotka suljetaan vetoketjulla, ja joissa on massatuotantona valmistettu irrotettava soikea lisäkappale. Lisäkappaleiden ulkopuoli on valmistettu kovasta muovista ja niiden sisäpuoli on pehmustettu vaahtomuovilla. Ne on tarkoitettu suojaamaan lantiota kaatumisen aiheuttamilta vammoilta. Ne vaimentavat lantion alueelle kohdistuvia iskuja.

(miesten alushousut)

(Ks. kuvat 636 A, B ja C) (1)

6107 12 00

Luokittelu määräytyy yhdistetyn nimikkeistön 1 yleisen tulkintasäännön, 3 yleisen tulkintasäännön b alakohdan, 6 yleisen tulkintasäännön, 61 ryhmän 9 huomautuksen ensimmäisen kohdan sekä CN-koodien 6107 ja 6107 12 00 nimiketekstien mukaan.

Lisäkappaleet on tarkoitettu suojaamaan lantiota kaatumisen aiheuttamilta vammoilta. Sen vuoksi vaatetta ei voida luokitella nimikkeeseen 9021”ortopediset välineet”, koska lisäkappaleet eivät ehkäise kehon epämuodostumia eikä niillä tueta tai kannatella kehon osaa 90 ryhmän 6 huomautuksen ensimmäisen kohdan mukaisesti.

Tavaralta puuttuu 90 ryhmän tavaroiden olennainen luonne eli ”korkeatasoinen viimeistely ja suuri tarkkuus” (ks. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen yhdistetyissä asioissa C-260/00–C-263/00 7. marraskuuta 2002 antaman tuomion 37 kohta, sekä harmonoidun järjestelmän 90 ryhmän selitykset, yleisohjeiden I osan ensimmäinen kappale).

Lisäkappaleita ei myöskään tehdä mittatilaustyönä eikä niitä voi säätää henkilön mittojen mukaan, minkä vuoksi vaate on ”tavallinen tuote” ja sellaisena sitä ei luokitella nimikkeeseen 9021 edellä mainitun tuomion 37 kohdan mukaisesti.

Tavara on yhdistelmätuote, joka koostuu tekstiilistä valmistetuista alushousuista ja muovisista lisäkappaleista. Se on suunniteltu käytettäväksi alushousuina, jotka myös suojaavat tietyiltä vammoilta. Näin ollen alushousut, eivätkä lisäkappaleet, antavat tavaralle sen olennaisen luonteen 3 yleisen tulkintasäännön b alakohdan mukaisesti.

Vaate luokitellaan 61 ryhmän 9 huomautuksen ensimmäisen kohdan mukaan miesten ja poikien vaatteeksi, koska sen leikkaus (etenkin edessä olevan halkion erityinen muoto) osoittaa selvästi, että vaate on suunniteltu miehille.

Image

Image

Image


(1)  Valokuvat ovat ainoastaan ohjeellisia.


17.3.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 80/6


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 438/2006,

annettu 16 päivänä maaliskuuta 2006,

neuvoston asetuksen (EY) N:o 1493/1999 30 artiklassa tarkoitetun erityisen tislaustoimenpiteen aloittamisesta Italiassa pöytäviinien osalta annetun asetuksen (EY) N:o 1530/2005 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon viinin yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1493/1999 (1) ja erityisesti sen 33 artiklan 1 kohdan f alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission asetuksella (EY) N:o 1530/2005 (2) aloitettiin asetuksen (EY) N:o 1493/1999 30 artiklassa tarkoitettu erityinen tislaustoimenpide Italiassa pöytäviinien osalta.

(2)

Koska useita tislaustoimenpiteitä on käynnissä samaan aikaan, Italian viranomaiset ovat joutuneet toteamaan, että tislaamoiden ja valvontaviranomaisten kapasiteetti ei riitä takaamaan, että tislaukset sujuvat moitteettomasti. Jotta asetuksessa (EY) N:o 1530/2005 säädetyn toimenpiteen tehokkuus voitaisiin taata, on tarpeen jatkaa mainitussa asetuksessa säädettyä alkoholin toimitusaikaa interventioelimelle 31 päivään toukokuuta 2006.

(3)

Asetus (EY) N:o 1530/2005 olisi sen vuoksi muutettava.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viinin hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan asetuksen (ETY) N:o 1530/2005 4 artiklan 1 kohdan toinen virke seuraavasti:

”Tuotettu alkoholi on toimitettava interventioelimelle 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti viimeistään 31 päivänä toukokuuta 2006.”

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 16 päivänä maaliskuuta 2006.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EYVL L 179, 14.7.1999, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2165/2005 (EUVL L 345, 28.12.2005, s. 1).

(2)  EUVL L 246, 22.9.2005, s. 9.


17.3.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 80/7


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 439/2006,

annettu 16 päivänä maaliskuuta 2006,

väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien säämiskänahkojen tuonnissa

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 7 artiklan,

on kuullut neuvoa-antavaa komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

A.   MENETTELY

1.   Menettelyn aloittaminen

(1)

Komissio ilmoitti Euroopan unionin virallisessa lehdessä25 päivänä kesäkuuta 2005 julkaistulla ilmoituksella (2), jäljempänä ’menettelyn aloittamista koskeva ilmoitus’, polkumyynnin vastaisen menettelyn aloittamisesta Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevien säämiskänahkojen tuonnissa yhteisöön.

(2)

Menettely aloitettiin, koska British Leather Confederation, jäljempänä ’valituksen tekijä’, teki toukokuussa 2005 valituksen sellaisten tuottajien puolesta, joiden tuotanto muodostaa pääosan eli tässä tapauksessa yli 70 prosenttia säämiskänahkojen kokonaistuotannosta yhteisössä. Valituksessa esitetty alustava näyttö kyseisen tuotteen polkumyynnistä ja siitä johtuvasta merkittävästä vahingosta katsottiin riittäväksi perusteeksi menettelyn aloittamiselle.

2.   Menettelyn osapuolet

(3)

Komissio ilmoitti tutkimuksen vireillepanosta virallisesti valituksen tekijälle, valituksessa mainituille yhteisön tuottajille, muille tiedossa oleville yhteisön tuottajille, Kiinan viranomaisille, vientiä harjoittaville tuottajille, tuojille ja järjestöille, joita asian tiedettiin koskevan. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa. Yksi Kiinan viejä sekä yhteisön tuottajat ja tuojat esittivät näkökantansa kirjallisesti. Mahdollisuus tulla kuulluiksi myönnettiin kaikille asianomaisille osapuolille, jotka olivat sitä edellä mainitun määräajan kuluessa pyytäneet ja osoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä.

(4)

Koska tutkimukseen otaksuttiin liittyvän suuri määrä vientiä harjoittavia tuottajia ja tuojia, menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa ilmoitettiin mahdollisuudesta käyttää otantaa perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

(5)

Jotta komissio pystyisi päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen, vientiä harjoittavia tuottajia ja tuojia pyydettiin ilmoittautumaan komissiolle ja toimittamaan menettelyn aloittamista koskevan ilmoituksen mukaiset tiedot. Yksikään vientiä harjoittava tuottaja ei ilmoittautunut kommentoimaan mahdollista otantaa.

(6)

Seitsemän tuojaa ilmoittautui ja toimitti pyydetyt tiedot määräajassa, mutta ainoastaan kolme yritystä oli valmiita yhteistyöhön tutkimuksessa. Otantaa koskevaan kyselyyn vastanneita, yhteistyöhaluisia tuojia oli niin vähän, että otantaa ei niiden tapauksessa pidetty tarpeellisena. Kaikille kolmelle tuojalle lähetettiin kyselylomakkeet. Yksikään näistä tuojista ei kuitenkaan toiminut yhteistyössä tutkimuksessa eikä palauttanut kyselylomaketta asianmukaisesti täytettynä. Kaksi tuojaa ilmoitti, että kyseinen tuote ei ole keskeinen osa niiden toimintaa ja ettei niillä käytettävissä olevien henkilöstö- tai rahoitusresurssien ja tutkimuksen taloudellisen merkityksen vuoksi ollut mahdollisuutta toimia yhteistyössä tutkimuksessa.

(7)

Jotta kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat voisivat halutessaan esittää perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaista markkinatalouskohtelua tai perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdan mukaista yksilöllistä kohtelua koskevan pyynnön, komissio lähetti lomakkeet pyyntöjen esittämistä varten niille kiinalaisille yrityksille, joita asian tiedettiin koskevan. Yksikään vientiä harjoittava tuottaja ei tässä yhteydessä pyytänyt markkinatalouskohtelua tai yksilöllistä kohtelua.

(8)

Koska yhdeltäkään vientiä harjoittavalta Kiinan tuottajalta ei saatu vastauksia, ei ollut tarpeen valita otosta vientiä harjoittavista tuottajista. Koska yksikään vientiä harjoittava Kiinan tuottaja ei antanut tarvittavia tietoja tai esittänyt markkinatalouskohtelua tai yksilöllistä kohtelua koskevaa pyyntöä, päätettiin lisäksi, että polkumyynnin määrittämistä koskevat päätelmät tehtäisiin perusasetuksen 18 artiklan perusteella. Kiinan viranomaisille ilmoitettiin tästä, eivätkä ne esittäneet vastaväitteitä.

(9)

Komissio lähetti kyselylomakkeen kaikille osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan, ja kaikille muille yrityksille, jotka ilmoittautuivat menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa. Vastaus saatiin kolmelta valituksessa mainitulta yhteisön tuottajalta.

(10)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki polkumyynnin, siitä johtuvan vahingon ja yhteisön edun alustavaa määrittämistä varten tarpeellisina pitämänsä tiedot. Seuraaviin yrityksiin tehtiin tarkastuskäynnit:

Yhteisön tuottajat

Marocchinerie e Scamoscerie Italiane (MESI), Italia,

Hutchings & Harding Ltd, Yhdistynyt kuningaskunta,

Beaven Ltd, Yhdistynyt kuningaskunta.

(11)

Koska markkinatalouskohtelua tai yksilöllistä kohtelua koskevia pyyntöjä ei esitetty ja koska vientiä harjoittaville Kiinan tuottajille on tarpeen vahvistaa normaaliarvo vertailumaata koskevien tietojen perusteella, seuraavan yrityksen toimitiloihin tehtiin tarkastuskäynti tässä tarkoituksessa:

Acme Sponge & Chamois Co., Inc., Yhdysvallat.

(12)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän huhtikuuta 2004 ja 31 päivän maaliskuuta 2005 välisen ajan, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttava kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2001 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

B.   TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

1.   Yleistä

(13)

Säämiskänahka ja yhdistelmäparkittu säämiskänahka valmistetaan yleensä lampaiden ja karitsojen nahasta, mutta niitä voidaan valmistaa myös muiden eläinten nahoista. Ne valmistetaan nahoista, joista on poistettu martiopinta ja jotka on tämän jälkeen parkittu käyttäen ainoastaan kalaöljyä tai muuta eläinperäistä öljyä, kun kyseessä ovat säämiskänahat, tai jotka on parkittu osittain käyttäen aldehydejä tai muita parkitusaineita ja tämän jälkeen kalaöljyä tai muuta eläinperäistä öljyä, kun kyseessä ovat yhdistelmäparkitut säämiskänahat. Parkituksen jälkeen saatava nahka on crust-käsiteltyä säämiskänahkaa, jota yleensä käsitellään edelleen viimeistelyprosessissa, johon kuuluu hiominen, jolloin nahkaan saadaan pehmeä, mokkanahkaa muistuttava pinta. Tuotteen tärkeimmät ominaisuudet ovat vedenimevyys ja pehmeys, jotka johtuvat parkitsemisesta tai osittaisesta parkitsemisesta kalaöljyllä tai muulla eläinperäisellä öljyllä ja joiden ansiosta tuote soveltuu erinomaisesti tärkeimpiin käyttötarkoituksiinsa eli puhdistukseen ja kiillottamiseen.

2.   Tarkasteltavana oleva tuote

(14)

Tarkasteltavana oleva tuote on Kiinasta peräisin oleva säämiskänahka tai yhdistelmäparkittu säämiskänahka, myös määrämuotoon leikattu, crust-käsitelty säämiskänahka ja yhdistelmäparkittu säämiskänahka (jäljempänä ’säämiskänahka’), joka tällä hetkellä luokitellaan CN-koodeihin 4114 10 10 ja 4114 10 90. Koska kaikilla näillä tuotemuodoilla on samat peruskäyttötarkoitukset ja fyysiset perusominaisuudet, ne todettiin riittävän samankaltaisiksi, jotta niitä voidaan tätä menettelyä varten pitää yhtenä tuotteena.

3.   Samankaltainen tuote

(15)

Valituksen tekijältä saatavilla olevien tietojen pohjalta ei havaittu eroja tarkasteltavana olevan tuotteen ja Yhdysvalloissa tuotetun ja myydyn säämiskänahan välillä; Yhdysvaltoja käytettiin vertailumaana normaaliarvon määrittämiseksi Kiinan osalta.

(16)

Valituksen tekijältä saatavilla olevien tietojen pohjalta ei havaittu eroja tarkasteltavana olevan tuotteen ja yhteisön tuotannonalan tuottaman ja yhteisössä myymän säämiskänahan välillä.

(17)

Tämän vuoksi todettiin alustavasti, että perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdan mukaisesti ja tämän tutkimuksen osalta Kiinassa tuotetulla ja Kiinan kotimaan markkinoilla myydyllä säämiskänahalla, Yhdysvalloissa tuotetulla ja myydyllä säämiskänahalla sekä yhteisön tuotannonalan tuottamalla ja yhteisön markkinoilla myydyllä säämiskänahalla on samat fyysiset perusominaisuudet ja -käyttötarkoitukset ja että niitä voidaan tämän vuoksi pitää tarkasteltavana olevan tuotteen kaltaisina.

C.   POLKUMYYNTI

1.   Otanta

(18)

Kuten edellä 6 kappaleessa todetaan, yhdeltäkään vientiä harjoittavista Kiinan tuottajista ei saatu vastausta, joten ei ollut tarpeen soveltaa otantaa vientiä harjoittaviin Kiinan tuottajiin.

2.   Markkinatalouskohtelu ja yksilöllinen kohtelu

(19)

Kuten edellä 7 kappaleessa todetaan, vastauksia tai markkinatalouskohtelua tai yksilöllistä kohtelua koskevia pyyntöjä ei saatu, joten yhdellekään vientiä harjoittavalle Kiinan tuottajalle ei myönnetty markkinatalouskohtelua tai yksilöllistä kohtelua.

3.   Normaaliarvo

3.1   Vertailumaa

(20)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti normaaliarvo määritettiin vertailumaassa sovellettavien hintojen tai vastaavan laskennallisen arvon perusteella. Menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa Yhdysvaltojen katsottiin soveltuvan vertailumaaksi määritettäessä normaaliarvoa Kiinalle ja asianomaisia osapuolia pyydettiin esittämään huomautuksensa valinnan asianmukaisuudesta. Huomautuksia tai vastaväitteitä ei tältä osin saatu yhdeltäkään osapuolelta.

(21)

Kolmansissa maissa toimiviin yhdistyksiin tai kauppakamareihin otettiin kuitenkin yhteyksiä, kun tarkasteltiin muiden sellaisten maiden soveltuvuutta, joissa mahdollisesti on säämiskänahan tuotantoa. Todettiin että Brasiliassa ja Intiassa ei joko ollut lainkaan säämiskänahan tuottajia tai yksikään tuottajista ei harjoittanut myyntiä näiden maiden kotimarkkinoilla. Turkin osalta todettiin erään turkkilaisen tuottajan toimittamien tietojen pohjalta, että Turkin kotimarkkinat olivat hyvin pienet. Edellä esitetyn perusteella päätettiin pitää Yhdysvallat valittuna vertailumaana. Komissio pyysi täyttä yhteistyötä yhdeltä Yhdysvaltojen tuottajalta, ja tällainen yhteistyö myös toteutui.

(22)

Yhdysvalloissa on verrattain suuret ja avoimet säämiskänahan kotimaan markkinat (tullisuoja 3,2 prosenttia), joilla toimii useita toimittajia ja joilla tuonnin taso on huomattava. Tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannossa käytetään lisäksi samanlaisia prosesseja kuin Kiinassakin.

3.2   Normaaliarvon määrittäminen

(23)

Normaaliarvo määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti markkinataloutta toteuttavassa kolmannessa maassa toimivalta tuottajalta saatujen varmennettujen tietojen perusteella eli Yhdysvaltojen kotimarkkinoilla sellaisista tuotelajeista maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella, joiden myynnin todettiin tapahtuneen tavanomaisessa kaupankäynnissä.

(24)

Tämän vuoksi normaaliarvoksi vahvistettiin tutkimuksessa yhteistyössä toimineen yhdysvaltalaisen tuottajan etuyhteydettömiltä asiakkailtaan kotimarkkinoilla veloittamien hintojen painotettu keskiarvo.

4.   Vientihinta

(25)

Koska vientiä harjoittavat Kiinan tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, vientihinta määritettiin perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti parhaiden saatavilla olevien tietojen eli tässä tapauksessa Eurostatin tietojen pohjalta, jotka koskivat Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen yhteisöön suuntautuneen tuonnin määrää ja arvoa. Käytetyt tiedot tarkastettiin vertaamalla niitä yhden kiinalaisen kauppayrityksen toimittamiin tietoihin. Kauppayrityksen toimittamat tiedot vastasivat tilastotietoja, joita oli käytetty vientihinnan määritysperusteena.

5.   Vertailu

(26)

Normaaliarvoa ja vientihintoja verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla. Jotta vertailu olisi tasapuolinen, hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot otettiin asianmukaisesti huomioon tekemällä oikaisuja perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Asianmukaiset oikaisut tehtiin fyysisten ominaisuuksien, alennusten, kuljetus- ja vakuutuskustannusten, pakkauskustannusten sekä luottokustannusten ja myynnin jälkeisten kustannusten erojen huomioon ottamiseksi, kun tämä katsottiin tarpeelliseksi ja vahvistettu näyttö tuki oikaisujen tekemistä.

6.   Polkumyyntimarginaali

(27)

Polkumyyntimarginaali määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti vertaamalla painotettua keskimääräistä normaaliarvoa vientihintojen painotettuun keskiarvoon. Koko maata koskeva polkumyyntimarginaali, ilmaistuna prosentteina CIF-hinnasta yhteisön rajalla tullaamattomana, on 73,5 prosenttia.

D.   VAHINKO

1.   Yhteisön tuotanto

(28)

Tutkimuksessa todettiin, että samankaltaista tuotetta valmistaa yhteisössä tällä hetkellä pääasiassa kahdeksan tuottajaa, jotka vastaavat 95 prosentista yhteisön tuotannosta; loput 5 prosenttia tuotetaan joukossa erittäin pieniä parkituslaitoksia kaikkialla yhteisön alueella.

2.   Yhteisön tuotannonalan määritelmä

(29)

Valitusta tuki kahdeksan yhteisön tuottajaa (kuusi valituksen tekijää ja kaksi valitusta tukevaa yritystä), joista kolme valituksen tehnyttä yritystä toimi täysimääräisesti yhteistyössä tutkimuksessa. Yksi valituksen tehneistä yrityksistä ei toimittanut täyttä vastausta kyselylomakkeeseen, minkä vuoksi katsottiin, että se ei toiminut yhteistyössä, vaikka se myöhemmin vahvisti tukevansa valitusta. Eräs muu valituksen tekijä ja yksi valitusta tukeva yritys toimittivat ainoastaan vähäisiä tietoja tuotannostaan. Katsottiin, että kumpikin näistä yrityksistä kieltäytyi yhteistyöstä menettelyssä. Jäljelle jääneet kaksi yritystä eivät toimineet yhteistyössä tässä tutkimuksessa.

(30)

Yhteistyössä toimineet kolme yritystä vastaavat yli 56 prosentista tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannosta yhteisössä. Niiden katsotaan tämän vuoksi muodostavan yhteisön tuotannonalan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

3.   Yhteisön kulutus

(31)

Kulutus määritettiin siten, että yhteistyössä toimineiden tuottajien myyntiin yhteisössä lisättiin muiden yhteisön tuottajien arvioidun myynnin määrä yhteisössä sekä Eurostatin määrittämä tuonnin kokonaismäärä asianmukaisesti mukautettuna, jos joidenkin maiden virheellisistä tuontitilastoista oli näyttöä. Koska muita tietolähteitä ei ollut, yhteistyöhön osallistumattomien tuottajien osalta myynti perustui valituksen lisäksi tietoihin, joita yhteistyöhön osallistuneet kolme tuottajaa olivat toimittaneet. Eurostatin luvut ilmaisivat tuonnin tonneina, ja muuntokertoimen avulla nämä määrät muunnettiin neliöjaloiksi. Näin käy ilmi, että tarkasteltavana olevan tuotteen kysyntä kasvoi yhteisössä 5 prosenttia tarkastelukaudella, mikä vastaa noin 1 prosentin vuosikasvua.

Todettavissa oleva kulutus yhteisössä

2001

2002

2003

2004

Tutkimusajanjakso

Neliöjalkaa (tuhatta)

19 872

20 424

21 565

20 582

20 873

Indeksi 2001 = 100

100

103

109

104

105

Lähde: yhteisön tuottajien tarkastetut kyselyvastaukset, valitus, Eurostat, yhteistyöhön osallistumattomien tuottajien toimittamat tiedot.

4.   Asianomaisesta maasta peräisin olevan tuonnin määrä ja markkinaosuus

(32)

Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuontimäärä, joka on saatu Eurostatin tiedoista ja ilmaistu neliöjalkoina 31 kappaleessa kuvattua menetelmää käyttäen, kasvoi vuoden 2001 noin 2,1 miljoonasta neliöjalasta tutkimusajanjakson 6,6 miljoonaan neliöjalkaan.

 

2001

2002

2003

2004

Tutkimusajanjakso

Tuonnin määrä (tuhatta neliöjalkaa)

2 130

1 627

5 037

6 273

6 607

Indeksi 2001 = 100

100

76

236

295

310

(33)

Tarkasteltavana olevan tuonnin osuus yhteisön markkinoilla kasvoi 10,7 prosentista vuonna 2001 31,7 prosenttiin tutkimusajanjakson aikana. Markkinaosuuden nopea kasvu tapahtui samalla, kun kulutus kasvoi verrattain vähän.

 

2001

2002

2003

2004

Tutkimusajanjakso

Markkinaosuus

10,7 %

8,0 %

23,4 %

30,5 %

31,7 %

i)   Tuontihinnat

(34)

Tarkasteltavana olevan tuonnin hintatiedot perustuivat Eurostatin tietoihin tuonnin määrästä, johon on sovellettu johdanto-osan 31 kappaleessa kuvattuja menetelmiä. Tietojen mukaan Kiinasta peräisin olevan tuonnin keskimääräiset CIF-hinnat vaihtelivat tarkastelujakson aikana. Vuonna 2002 hinnat nousivat aluksi 25 prosenttia, ja vuonna 2003 ne laskivat 20 prosenttia. Vuonna 2004 nousua oli 9 prosenttia, mutta tutkimusajanjaksona hinnat taas laskivat.

 

2001

2002

2003

2004

Tutkimusajanjakso

Hinta euroa/neliöjalka säämiskänahkaa

0,63

0,79

0,50

0,69

0,66

Indeksi

100

125

80

109

104

Lähde: Eurostat.

ii)   Hinnan alittavuus ja hintojen aleneminen

(35)

Tutkimusajanjakson hintojen alittavuuden tason laskemiseksi yhteisön tuotannonalan tuottajien myymän tarkasteltavana olevan tuotteen hintoja verrattiin tuontihintoihin yhteisön markkinoilla tutkimusajanjaksona säämiskänahan kaikkien eri tuotetyyppien hintojen painotetun keskiarvon perusteella Eurostatin toimittamien tietojen pohjalta. Yhteisön tuotannonalan hinnat oli oikaistu noudettuna lähettäjältä -tasolle. Tarkasteltavana olevan tuonnin hinnat määritettiin CIF-hintoina, joihin oli tehty asianmukaiset oikaisut todettujen laatuerojen, tullien ja tuonnin jälkeisten kustannusten huomioon ottamiseksi.

(36)

Vertailusta kävi ilmi, että Kiinasta peräisin olevia tarkasteltavana olevia tuotteita myytiin tutkimusajanjakson aikana yhteisössä hinnoilla, jotka alittivat yhteisön tuotannonalan hinnat niistä prosentteina ilmaistuina 30 prosentilla.

5.   Yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne

(37)

Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutusta yhteisön tuotannonalaan koskevan tarkastelun yhteydessä arvioitiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki taloudelliset tekijät, jotka vaikuttavat yhteisön tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksona.

i)   Tuotantokapasiteetti, tuotanto ja kapasiteetin käyttöaste

(38)

Yhteisön tuotannonalan tuotantokapasiteetti pysyi vakaana tarkastelujakson aikana. Saman jakson aikana yhteisön tuotannonala vähensi jatkuvasti tuotantoaan yhteensä 20 prosenttia, ja sen kapasiteetin käyttöaste laski 71,2 prosentista vuonna 2001 57 prosenttiin tutkimusajanjaksona.

 

2001

2002

2003

2004

Tutkimusajanjakso

Tuotantokapasiteetti, tuhatta neliöjalkaa säämiskänahkaa

16 754

16 754

16 754

16 754

16 754

Indeksi 2001 = 100

100

100

100

100

100

Tuotanto, tuhatta neliöjalkaa säämiskänahkaa

11 934

11 583

11 262

10 469

9 554

Indeksi 2001 = 100

100

97

94

88

80

Tuotantokapasiteetin käyttöaste

71,2 %

69,1 %

67,2 %

62,5 %

57,0 %

Lähde: Yhteisön tuotannonalan tarkastetut kyselyvastaukset.

ii)   Myynnin määrä ja markkinaosuus

(39)

Yhteisön tuotannonalan myynti yhteisössä laski tarkastelujakson aikana jyrkästi, 17 prosenttiyksikköä, vuoden 2001 8,1 miljoonasta neliöjalasta noin 6,7 miljoonaan neliöjalkaan tutkimusajanjakson aikana, vaikka kulutus samana kautena kasvoi. Tämä kuvastuu täysimittaisesti myös markkinaosuudessa, joka supistui jatkuvasti vuoden 2001 41,1 prosentista 32,3 prosenttiin tutkimusajanjaksona.

 

2001

2002

2003

2004

Tutkimusajanjakso

Yhteisön tuotannonalan myynti (tuhatta neliöjalkaa)

8 163

8 166

7 478

6 423

6 746

Indeksi 2001 = 100

100

100

92

79

83

Markkinaosuus

41,1 %

40,0 %

34,7 %

31,2 %

32,3 %

iii)   Varastot

(40)

Seuraavassa taulukossa esitetään varastojen suuruus kunkin kauden lopussa.

 

2001

2002

2003

2004

Tutkimusajanjakso

Varastot (tuhatta neliöjalkaa)

4 508

3 321

3 157

4 298

4 243

Indeksi 2001 = 100

100

74

70

95

94

(41)

Varastot supistuivat voimakkaasti, 26 prosenttiyksikköä vuonna 2002, ja tämän jälkeen ne kasvoivat jatkuvasti tutkimusajanjaksoon asti. Tällainen kehitys johtuu yhteistyötä tekevien yhteisön tuottajien vientitoiminnasta, joka vuonna 2002 kasvoi merkittävästi Yhdysvaltojen markkinoille tehtyjen suurten myyntisopimusten myötä ja supistui vuonna 2004 ja tutkimusajanjaksona, kuten jäljempänä olevat luvut osoittavat.

 

2001

2002

2003

2004

Tutkimusajanjakso

Yhteisön tuotannonalan vientimyynti (tuhatta neliöjalkaa)

3 068

5 273

4 817

3 825

3 283

Indeksi 2001 = 100

100

172

157

125

107

(42)

Yhteisön tuotannonala väitti, että sen vientitoiminnan supistuminen johtui osittain Kiinan viennin kilpailusta Yhdysvaltojen markkinoilla. Tässä yhteydessä onkin syytä panna merkille, että Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen vienti Yhdysvaltoihin kasvoi merkittävästi, 780 000 neliöjalasta vuonna 2002 jopa 1 209 000 neliöjalkaan vuonna 2004.

iv)   Kasvu

(43)

Yhteistyössä toimineiden yhteisön tuotannonalan tuottajien tuotanto supistui 20 prosenttiyksikköä tarkastelujaksolla, mutta yhteisön kulutus kasvoi samalla jaksolla 5 prosenttia, minkä rinnalla tarkasteltavana olevan tuotteen tuontimäärät kasvoivat yli kolminkertaisiksi. Näin ollen yhteisön tuotannonala menetti osan markkinaosuudestaan, kun taas tarkasteltavana olevan tuonnin markkinaosuus kasvoi.

v)   Työllisyys ja tuottavuus

(44)

Yhteisön tuotannonalan työllisyystaso laski 6 prosenttia tarkastelujaksona. Kyseisenä aikana yhteisön tuotannonalan tuottavuus (työntekijäkohtainen suorite vuodessa) laski 15 prosenttia.

 

2001

2002

2003

2004

Tutkimusajanjakso

Henkilöstön määrä

128

129

127

124

120

Indeksi 2001 = 100

100

101

99

97

94

Tuottavuus (tuhatta neliöjalkaa / henkilö): tuotanto/työntekijä

93

90

89

84

79

Indeksi 2001 = 100

100

96

95

91

85

Lähde: Yhteisön tuotannonalan tarkastetut kyselyvastaukset.

vi)   Myyntihinnat ja kotimarkkinahintoihin vaikuttavat tekijät

(45)

Yhteisön tuotannonalan tuottajien keskimääräinen nettomyynti laski 8 prosenttiyksikköä vuosina 2001–2003 ja kasvoi vain hiukan (1 prosenttiyksikön) vuonna 2004. Tutkimusajanjaksona hinnat laskivat jälleen 3 prosenttiyksikköä. Kehitys osoittaa, että yhteisön tuotannonala toimi selvästi lamassa olevissa markkinaolosuhteissa tarkastelujakson aikana.

 

2001

2002

2003

2004

Tutkimusajanjakso

Keskimääräinen myyntihinta (euroa/neliöjalka)

1,24

1,22

1,15

1,16

1,13

Indeksi 2001 = 100

100

98

92

93

90

Lähde: Yhteisön tuotannonalan tarkastetut kyselyvastaukset.

vii)   Kannattavuus

(46)

Yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla tapahtuneesta nettomyynnistä saama tuotto ennen veroja heikentyi merkittävästi tarkastelujaksolla, kuten seuraavassa osoitetaan.

 

2001

2002

2003

2004

Tutkimusajanjakso

Kannattavuus

4,2 %

5,5 %

1,3 %

–7,6 %

–6,1 %

Lähde: Yhteisön tuotannonalan tarkastetut kyselyvastaukset.

(47)

Yhteisön tuotannonala oli kannattava vuosina 2001 ja 2002. Vuodesta 2003 kannattavuus heikkeni rajusti, ja vuonna 2004 ja tutkimusajanjaksona kirjattiin ennätystappiot.

viii)   Investoinnit ja sijoitetun pääoman tuotto

(48)

Yhteistyössä toimineiden yhteisön tuotannonalan tuottajien tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon tekemien investointien taso kasvoi tarkastelujaksona noin 354 000 eurosta noin 407 000 euroon. Investoinnit keskittyivät pääasiassa olemassa olevan kaluston korvaamiseen ja lisävarusteiden ja/tai uusien varusteiden hankkimiseen tuotannon käsittelyn parantamiseksi.

(49)

Yhteistyössä toimineiden yhteisön tuotannonalan tuottajien sijoitetun pääoman tuotto, joka ilmaisee niiden prosenttimääräisen tuloksen tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon sijoitettujen varojen keskimääräisestä nettokirjanpitoarvosta tilikauden alussa ja lopussa ennen veroja, oli vuosina 2001–2003 positiivinen, mikä osoitti niiden tilanteen olevan kannattava. Vuonna 2004 ja tutkimusajanjaksona niiden sijoitetun pääoman tuotto oli negatiivinen, mikä osoitti niiden tilanteen olleen tappiollinen.

 

2001

2002

2003

2004

Tutkimusajanjakso

Investoinnit, euroa

354 626

691 087

558 887

423 142

407 456

Indeksi 2001 = 100

100

195

158

119

115

Sijoitetun pääoman tuotto

40 %

32 %

10 %

–28 %

–37 %

Lähde: Yhteisön tuotannonalan kyselyvastaukset.

ix)   Pääoman saanti

(50)

Yhteisön tuotannonala ei esittänyt väitteitä siitä, että sillä olisi ollut vaikeuksia saada toimintaansa pääomaa, eikä siitä myöskään havaittu merkkejä. On kuitenkin huomattava, että vuonna 2004 ja tutkimusajanjaksona koituneet tappiot loivat näiltä osin epäsuotuisan ympäristön. Lisäksi on huomionarvoista, että pienyrityksillä ja perheyrityksillä, joita yhteistyössä toimineet yhteisön tuotannonalan tuottajatkin ovat, on ainoastaan ulkopuolisia rahoittajia. Ne eivät yleensä halua ottaa sellaisia riskejä, joita suurempien yritysryhmien emoyhtiöt todennäköisemmin voivat ottaa, kun yritykset katsovat voivansa luottaa siihen, että tuotannonala pidemmällä aikavälillä toipuu vaikeasta tilanteestaan.

x)   Kassavirta

(51)

Yhteistyössä toimineiden yhteisön tuotannonalan tuottajien liiketoiminnan nettokassavirta oli ylijäämäinen vuosina 2001–2003. Se muuttui kuitenkin alijäämäiseksi vuonna 2004 ja tutkimusajanjaksona, mikä kuvastaa näinä vuosina kirjattuja merkittäviä tappioita. Tämä näkyy myös silloin, kun kassavirta ilmaistaan prosentteina liikevaihdosta. Tarkastelujaksolla oli huomattavia lyhytaikaisia kassavirran vaihteluja, jotka johtuivat varaston koon vaihteluista (ks. 41 kappale edellä).

 

2001

2002

2003

2004

Tutkimusajanjakso

Kassavirta, tuhatta euroa

988

2 608

839

–1 650

–1 567

Indeksi 2001 = 100

100

264

85

– 167

– 159

Lähde: Yhteistyössä toimineiden yhteisön tuotannonalan tuottajien tarkastetut kyselyvastaukset.

xi)   Palkat

(52)

Yhteistyössä toimineiden yhteisön tuotannonalan tuottajien kokonaispalkkasumma pysyi melko vakaana tutkimusajanjaksona, lukuun ottamatta vuonna 2003 tapahtunutta 7 prosentin laskua. Palkkojen muutokset olivat elinkustannusten muutoksia pienempiä.

 

2001

2002

2003

2004

Tutkimusajanjakso

Palkka työntekijää kohti (euroina)

27 081

27 375

25 093

27 402

27 373

Indeksi 2001 = 100

100

101

93

101

101

Lähde: Yhteisön tuotannonalan kyselyvastaukset.

xii)   Polkumyyntimarginaalin suuruus

(53)

Tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin suuruuden vaikutuksen yhteisön tuotannonalaan voidaan todeta olevan huomattava, kun otetaan huomioon Kiinasta peräisin olevan tuonnin määrä ja hinnat.

xiii)   Toipuminen aiemmasta polkumyynnistä

(54)

Yhteisön tuotannonala ei ollut toipumassa aiemman vahingollisen polkumyynnin vaikutuksista.

6.   Vahinkoa koskevat päätelmät

(55)

Edellä mainittuja tekijöitä tutkittaessa käy ilmi, että vuoden 2001 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä ja markkinaosuus kasvoivat huomattavasti. Itse asiassa tuonnin määrä kasvoi lähes kolminkertaiseksi tarkastelujaksolla, ja näin ollen sen markkinaosuus tutkimusajanjaksona oli 31,7 prosenttia. On huomattava, että tutkimusajanjaksona tällaisen tuonnin osuus oli 72,7 prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaistuonnista yhteisöön. Lisäksi tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin hinnat alittivat yhteisön tuotannonalan myyntihinnat tutkimusajanjaksona huomattavasti (30 prosentilla).

(56)

Lähes kaikki vahingon osoittimet kehittyivät negatiivisesti tarkastelujaksolla. Tuotanto ja kapasiteetin käyttöaste laskivat (– 20 ja – 14 prosenttia), mutta kun otetaan huomioon, että yhteisön kulutus kasvoi 5 prosenttia kyseisenä aikana, olisi voitu olettaa, että näiden osoittimien kehitys olisi positiivisempaa. Myös myynnin määrä ja myyntihinnat laskivat huomattavasti (– 17 ja – 10 prosenttia).

(57)

Yhteisön tuotannonala menetti merkittävästi markkinaosuuttaan tarkastelujaksona samalla, kun yhteisön kokonaiskulutus kasvoi noin 19,8 miljoonasta neliöjalasta lähes 20,9 miljoonaan neliöjalkaan. Yhteisön tuotannonalan kannattavuus (– 10 prosenttiyksikköä), kassavirta (– 20,6 prosenttia liikevaihdosta) ja sijoitetun pääoman tuotto (– 37 prosenttiyksikköä) heikkenivät jyrkästi.

(58)

Edellä sanotun perusteella päätellään alustavasti, että yhteisön tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa, jolle on ominaista jyrkkä hintojen aleneminen, heikentynyt kannattavuus ja sijoitetun pääoman tuoton väheneminen.

E.   SYY-YHTEYS

1.   Johdanto

(59)

Perusasetuksen 3 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti tutkittiin, onko Kiinasta peräisin oleva polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheuttanut vahinkoa yhteisön tuotannonalalle siinä määrin, että sitä voidaan pitää merkittävänä. Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin lisäksi muita tiedossa olevia tekijöitä tutkittiin sen varmistamiseksi, ettei näiden yhteisön tuotannonalalle mahdollisesti aiheuttaman vahingon katsota johtuvan polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista.

2.   Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutukset

(60)

Tarkastelujakson aikana Kiinasta tulevan tuonnin määrä kasvoi huomattavasti eli määrältään 4,5 miljoonaa neliöjalkaa, ja sen markkinaosuus kasvoi 21 prosenttia. Kiinasta peräisin olevan tuonnin hinnat alittivat yhteisön tuotannonalan hinnat 30 prosentilla.

(61)

Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutuksia osoittaa se, että tarkastelujakson aikana Kiinan tuottajat kasvattivat markkinaosuuttaan yhteisön tuotannonalan kustannuksella.

(62)

Yhteisön tuotannonalan markkinaosuus supistui vuodesta 2001 tutkimusajanjaksoon 8,8 prosenttia, minkä Kiinasta peräisin olevan tuonnin markkinaosuuden kasvu kattoi täysin.

(63)

Yhteisön tuotannonalan markkinaosuuden supistuminen ja riittämätön hintataso osuivat yhteen tuotannonalan heikon tilanteen kanssa, josta ovat merkkinä huomattavat tappiot, kassavirran ja sijoitetun pääoman tuoton jyrkkä heikentyminen sekä epäsuotuisa työllisyyskehitys.

(64)

Nämä tekijät ja se, että yhteisön tuotannonala ei pystynyt hyödyntämään yhteisön markkinoiden lievää kasvua alentuneiden hintojensa vuoksi, johtivat siihen, että yhteisön tuotannonala kärsi tänä aikana merkittävää vahinkoa tuotantolaitosten nykyaikaistamiseen tähtäävistä investoinneista huolimatta. Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin markkinaosuuden kasvu ja tuontihintojen aleneminen tapahtuivat samaan aikaan, kun yhteisön tuotannonalan olosuhteet muuttuivat huomattavasti.

3.   Muiden tekijöiden vaikutus

3.1   Tuonti muista maista

(65)

Muista merkittävää tuontia harjoittavista maista peräisin olevan tuonnin määrä ja hinnat esitetään seuraavassa taulukossa.

Tärkeimmistä kolmansista maista tuleva tuonti

2001

2002

2003

2004

Tutkimusajanjakso

Turkki (tuhatta neliöjalkaa)

353

380

237

893

1 677

Keskimääräiset hinnat (euroa/neliöjalka)

1,01

0,73

0,33

0,81

0,52

Muut maat edellä mainittuja lukuun ottamatta: Määrä (tuhatta neliöjalkaa)

1 732

2 078

1 933

1 825

2 485

Keskimääräiset hinnat (euroa/neliöjalka)

1,14

0,93

0,79

0,91

0,60

(66)

Tuonti Turkista kasvoi merkittävästi koko tarkastelujakson ja vastasi markkinaosuuden 6,2 prosentin kasvua. Tutkimus osoitti kuitenkin, että merkittävä osa tästä vuosina 2003 ja 2004 ja tutkimusajanjaksona tapahtuneesta tuonnista oli yhden yhteistyössä toimineen yhteisön tuottajan toteuttamaa. Pieni osa näistä tuoduista tuotteista käytettiin tuottajan tuotevalikoiman täydentämiseen ja loput tuotteet vietiin edelleen kolmansiin maihin sen jälkeen, kun ne oli viimeistelty ja pakattu uudelleen. Tästä syystä nämä tuontimäärät eivät ole voineet aiheuttaa vahinkoa yhteisön tuotannonalalle. Muu tuonti Turkista oli määrältään vähäistä ja sen markkinaosuus pysyi vakaana (noin 2 prosenttia) tarkastelujaksolla, lukuun ottamatta tutkimusajanjaksoa, jolloin tuonnin määrä nousi 6 prosenttiin. Näiden tuontimäärien hinnat olivat matalammat kuin Kiinasta peräisin olevan tuonnin hinnat vuosina 2002 ja 2003 sekä tutkimusajanjaksona mutta korkeammat vuosina 2001 ja 2004. Edellä esitetyn pohjalta päätellään, että tämä tuonti on osaltaan voinut vaikuttaa yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen merkittävään vahinkoon, mutta vaikutus ei ole merkityksellinen.

(67)

Muista maista kuin Turkista peräisin olevan tuonnin hinnat olivat tarkastelujaksolla matalammat kuin yhteisön tuotannonalan hinnat, mutta ne olivat koko tarkastelujakson merkittävästi korkeammat kuin Kiinasta peräisin olevan tuonnin hinnat, tutkimusajanjaksoa lukuun ottamatta. Tuonnin määrä kasvoi vuoden 2001 1,7 miljoonasta neliöjalasta tutkimusajanjakson 2,5 miljoonaan neliöjalkaan; tämä vastaa markkinaosuuden 3,2 prosentin kasvua tarkastelujaksolla, mitä voidaan verrata Kiinasta peräisin olevan tuonnin 21 prosentin kasvuun samalla jaksolla. Edellä esitetyn perusteella päätellään alustavasti, että muista kolmansista maista peräisin olevalla tuonnilla ei voinut olla merkittävää vaikutusta yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon.

3.2   Muiden yhteisön tuottajien toiminta

(68)

Muiden yhteisön tuottajien markkinaosuus tarkasteltavana olevasta tuotteesta oli tutkimusajanjaksona noin 24 prosenttia, mikä tarkoittaa lähes 40 prosentin laskua vuodesta 2001. Tarkastelujaksolla niiden myynnin määrä supistui merkittävästi (36 prosenttia). Muiden yhteisön tuottajien keskihinnat olivat lisäksi samantasoisia kuin valituksen tehneiden tuottajien keskihinnat. Tämä näyttö viittaa siihen, että näiden tuottajien tilanne on samanlainen kuin yhteisön tuotannonalan tilanne eli että niille on aiheutunut vahinkoa polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin johdosta. Tästä syystä ei voida päätellä, että muut yhteisön tuottajat olisivat aiheuttaneet yhteisön tuotannonalalle merkittävää vahinkoa.

3.3   Yhteisön tuotannonalan vienti

(69)

Kuten 41 kappaleen taulukosta ilmenee, yhteisön tuotannonalan vienti kasvoi tarkastelujaksolla 7 prosenttia, mutta EU:n markkinoiden myynti supistui samalla jaksolla 17 prosenttia. Vientihinnat olivat tarkastelujaksolla keskimäärin kannattavalla tai juuri ja juuri kannattavalla tasolla. Tämän vuoksi päätellään alustavasti, että yhteisön tuotannonalan vientitulokset eivät vaikuttaneet yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon.

(70)

Asianomaiset osapuolet eivät tuoneet esille eikä tutkimuksen aikana havaittu muita tekijöitä, jotka olisivat voineet vahingoittaa yhteisön tuotannonalaa tänä aikana.

4.   Syy-yhteyttä koskeva päätelmä

(71)

On syytä korostaa, että tässä tapauksessa vahinko tarkoitti ennen kaikkea yhteisön tuotannonalan hintojen alenemista ja supistuvaa myyntiä, mikä johti merkittäviin tappioihin yhteisön tuotannonalalla. Samaan aikaan Kiinasta peräisin oleva tuonti kasvoi nopeasti ja tapahtui polkumyyntihinnoilla, jotka alittivat oleellisesti yhteisön tuotannonalan hinnat. Mitään näyttöä ei ole siitä, että edellä mainitut muut tekijät olisivat voineet merkittävästi vaikuttaa yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen merkittävään vahinkoon.

(72)

Ottaen huomioon edellä kuvattu tarkastelu, jossa kaikkien tiedossa olevien tekijöiden vaikutus yhteisön tuotannonalan tilanteeseen on erotettu asianmukaisesti polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin haitallisesta vaikutuksesta, vahvistetaan alustavasti, että Kiinasta tulleen, polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon välillä on syy-yhteys.

F.   YHTEISÖN ETU

(73)

Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti komissio tarkasteli, olisiko polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotto vastoin yhteisön kokonaisetuja vahingollista polkumyyntiä koskevista päätelmistä huolimatta. Yhteisön edun määrittäminen perustuu kaikista asiaan liittyvistä etunäkökohdista kuten tarkasteltavana olevaa tuotetta tuottavan yhteisön tuotannonalan sekä tuotteen tuojien ja kauppiaiden eduista tehtyyn arviointiin.

(74)

Arvioidakseen yhteisön etua komissio tutki, mitä todennäköisiä vaikutuksia polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotolla tai käyttöönotosta luopumisella olisi asianomaisiin taloudellisiin toimijoihin.

1.   Yhteisön tuotannonalan etu

(75)

Yhteisön tuotannonala muodostuu pääosin pienyrityksistä. Tuotantotoimintaan käytetään tällä hetkellä ainoastaan 57 prosenttia tuotantokapasiteetista.

(76)

Toimenpiteiden käyttöönoton odotetaan ehkäisevän markkinoiden vääristymisen jatkumista ja hintojen alenemista. Toimenpiteiden ansiosta yhteisön tuotannonala voisi lisätä myyntiään ja saada takaisin menettämäänsä markkinaosuutta ja harjoittaa myyntiä kustannukset kattavin ja voiton mahdollistavin hinnoin. Ennen kaikkea yksikkökustannusten alenemisen (joka johtuu kasvavan myynnin myötä nousevasta kapasiteetin käyttöasteesta ja näin ollen paremmasta tuottavuudesta) ja vähemmässä määrin hintojen lievän nousun myötä yhteisön tuotannonalan odotetaan voivan parantaa taloudellista tilannettaan.

(77)

Toisaalta, jos polkumyyntitoimenpiteitä ei otettaisi käyttöön, on todennäköistä, että yhteisön tuotannonalan taloudellisen tilanteen kielteinen kehitys jatkuisi. Yhteisön tuotannonalaa haittaavat erityisesti alentuneista hinnoista johtuva tulonmenetys, markkinaosuuden pienentyminen sekä merkittävät tappiot. Kun otetaan huomioon yhteisön tuotannonalan alentuneet tulot ja sille tutkimusajanjaksona aiheutunut merkittävä vahinko, on mitä todennäköisintä, että yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne heikkenee entisestään, jos toimenpiteitä ei toteuteta. Tämä johtaisi lopulta tuotannon supistamiseen ja tuotantolaitosten sulkemiseen, mikä uhkaisi yhteisön työllisyyttä ja investointeja.

(78)

Tämän vuoksi päätellään alustavasti, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotto antaisi yhteisön tuotannonalalle mahdollisuuden elpyä vahingollisesta polkumyynnistä ja olisi sen edun mukaista.

2.   Yhteisön etuyhteydettömien tuojien/kauppiaiden etu

(79)

Kuten edellä 6 kappaleessa todettiin, kolme maahantuojaa ilmoittautui tutkimuksen aloittamisen jälkeen, mutta myöhemmin ne kaikki kieltäytyivät yhteistyöstä tutkimuksessa. Yksikään niistä ei ilmaissut näkemyksiä toimenpiteiden käyttöönotosta. Näin ollen ei voitu täysin arvioida toimenpiteiden käyttöönoton tai niiden käyttöönotosta luopumisen mahdollisia vaikutuksia. On kuitenkin syytä muistaa, että toimenpiteiden tarkoitus ei ole estää tuontia yhteisöön vaan varmistaa, että tuonti ei tapahdu vahingolliseen polkumyyntihintaan. Koska tuonti yhteisön markkinoille on edelleen sallittua käypään hintaan ja koska myös tuonti kolmansista maista jatkuu, on todennäköistä, etteivät mahdolliset polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vastaiset toimenpiteet vaikuta suuresti tuojien perinteiseen liiketoimintaan. On myös huomattava, että tuojilta saadut toimenpiteiden käyttöönottoa vastustavat huomautukset eivät olleet perusteltuja, minkä vuoksi ne hylättiin.

(80)

Näin ollen voidaan päätellä alustavasti, että etuyhteydettömiin tuojiin/kauppiaihin sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton todennäköiset vaikutukset eivät olisi merkittäviä.

3.   Käyttäjien ja kuluttajien etu

(81)

Yksikään käyttäjä tai kuluttajajärjestö ei ilmoittautunut menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa. Koska nämä osapuolet kieltäytyivät yhteistyöstä, pääteltiin alustavasti, että polkumyyntitoimenpiteen käyttöönotto ei vaikuttaisi niiden tilanteeseen kohtuuttomasti. Koska tämän lisäksi yhteisössä on lukuisia tuottajia ja kolmansista maista tuodaan tuotetta runsaasti, käyttäjillä ja vähittäismyyjillä on jatkossakin runsas valikoima tarkasteltavana olevan tuotteen eri toimittajia kohtuullisin hinnoin. Toimenpiteiden uskotaan panevan liikkeelle yhteisön tuotannonalaa hyödyttävän hintojen nousun, jotta tuotannonalan tila voi myöhemmin palautua kohtuullisen kannattavaksi. Hintojen nousu ei todennäköisesti kuitenkaan ole suurta, koska muista maista on merkittävää tuontia kilpailukykyisin hinnoin, mikä estää yhteisön tuotannonalaa nostamasta hintojaan liiaksi.

4.   Yhteisön etua koskevat päätelmät

(82)

Edellä esitetyn perusteella päätellään alustavasti, että pakottavia syitä polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotosta luopumiselle ei tässä tapauksessa ole ja että toimenpiteiden toteuttaminen ei olisi yhteisön etujen vastaista.

G.   VÄLIAIKAISET POLKUMYYNNIN VASTAISET TOIMENPITEET

1.   Vahingon korjaava taso

(83)

Polkumyyntiä, vahinkoa, syy-yhteyttä ja yhteisön etua koskevat päätelmät huomioon ottaen olisi otettava käyttöön väliaikaiset toimenpiteet, jotta polkumyynnillä tapahtuva tuonti ei pääsisi aiheuttamaan lisävahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

(84)

Väliaikaisten toimenpiteiden tason olisi oltava riittävä poistamaan polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista yhteisön tuotannonalalle aiheutunut vahinko ylittämättä todettuja polkumyyntimääriä. Vahingollisen polkumyynnin vaikutukset poistavaa tullin määrää laskettaessa katsottiin, että toimenpiteiden olisi aina mahdollistettava se, että yhteisön tuotannonala kattaa kustannuksensa ja saavuttaa yleisesti sellaisen ennen veroja lasketun voiton, jonka se voisi kohtuudella saavuttaa tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa eli ilman polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutusta.

(85)

Yhteisön markkinoilla todettiin vallinneen vuosina 2001 ja 2002 tavanomainen kilpailutilanne, jossa yhteisön tuotannonala saavutti ilman vahingollista polkumyyntiä tavanomaisen voittomarginaalin, joka keskimäärin saavutti 5 prosentin tason. Käytettävissä olevien tietojen perusteella todettiin alustavasti, että 5 prosentin osuutta liikevaihdosta vastaavan voittomarginaalin voidaan katsoa soveltuvan arvoksi, jonka yhteisön tuotannonalan voidaan kohtuudella odottaa saavuttavan, mikäli vahingollista polkumyyntiä ei esiintyisi.

(86)

Vaadittava hinnankorotus määritettiin tämän jälkeen vertaamalla hinnan alittavuuden laskemisen yhteydessä määritettyä painotettua keskimääräistä tuontihintaa samassa kaupan portaassa yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla myymien tuotteiden vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan. Vahinkoa aiheuttamaton hinta saatiin mukauttamalla kunkin yhteisön tuotannonalan tuottajan myyntihinta kannattavuuden takaavalle tasolle ja lisäämällä siihen edellä mainittu voittomarginaali. Tästä vertailusta ilmenevät erot ilmaistiin prosentteina CIF-kokonaistuontiarvosta.

(87)

Tältä pohjalta vahingon korvaavaksi marginaaliksi todettiin 62 prosenttia.

2.   Väliaikaiset toimenpiteet

(88)

Edellä esitetyn perusteella katsotaan, että perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti väliaikaiset polkumyyntitullit olisi otettava käyttöön Kiinasta peräisin olevassa säämiskänahkojen tuonnissa vahingon korvaavan marginaalin tasoisina, koska nämä olivat todettuja polkumyyntimarginaaleja alhaisempia.

H.   LOPPUSÄÄNNÖKSET

(89)

Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi olisi vahvistettava määräaika, jonka kuluessa ne asianomaiset osapuolet, jotka ilmoittautuivat menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa, voivat esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi. Lisäksi olisi huomattava, että kaikki tätä asetusta varten tehdyt tullien käyttöönottoa koskevat päätelmät ovat väliaikaisia ja niitä voidaan joutua tarkastelemaan uudelleen mahdollisista lopullisista tulleista päätettäessä,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Otetaan käyttöön väliaikainen polkumyyntitulli Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan, CN-koodeihin 4114 10 10 ja 4114 10 90 kuuluvan, myös määrämuotoon leikatun säämiskänahan tai yhdistelmäparkitun säämiskänahan tuonnissa, crust-käsitelty säämiskänahka ja yhdistelmäparkittu säämiskänahka mukaan luettuna.

2.   Yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava väliaikainen polkumyyntitulli on kaikkien Kiinan kansantasavallan yritysten tuottamien tuotteiden osalta 62 prosenttia.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun tuotteen luovutus vapaaseen liikkeeseen yhteisössä edellyttää väliaikaisen tullin määrää vastaavan vakuuden antamista.

4.   Jollei toisin säädetä, sovelletaan voimassa olevia tulleja koskevia säännöksiä ja määräyksiä.

2 artikla

Asianomaiset osapuolet voivat kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta pyytää, että niille ilmoitetaan niistä olennaisista tosiseikoista ja huomioista, joiden perusteella tämä asetus annettiin, ja ne voivat saman ajan kuluessa esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla komission kuulemiksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 384/96 20 artiklan soveltamista.

Asianomaiset osapuolet voivat asetuksen (EY) N:o 384/96 21 artiklan 4 kohdan mukaisesti esittää huomautuksiaan tämän asetuksen soveltamisesta yhden kuukauden kuluessa sen voimaantulosta.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämän asetuksen 1 artiklaa sovelletaan kuuden kuukauden ajan.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 16 päivänä maaliskuuta 2006.

Komission puolesta

Peter MANDELSON

Komission jäsen


(1)  EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2117/2005 (EUVL L 340, 23.12.2005, s. 17).

(2)  EUVL C 154, 25.6.2005, s. 12.


17.3.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 80/23


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 440/2006,

annettu 15 päivänä maaliskuuta 2006,

Puolan lipun alla purjehtivien alusten pohjankatkaravun kalastuksen kieltämisestä NAFO 3L -alueella

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa 20 päivänä joulukuuta 2002 annetun asetuksen (EY) N:o 2371/2002 (1) ja erityisesti sen 26 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon yhteiseen kalastuspolitiikkaan sovellettavasta valvontajärjestelmästä 12 päivänä lokakuuta 1993 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2847/93 (2) ja erityisesti sen 21 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Yhteisön vesialueilla ja yhteisön aluksiin sellaisilla muilla vesialueilla, joilla sovelletaan saalisrajoituksia, sovellettavien eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien ja niihin liittyvien edellytysten vahvistamisesta vuodeksi 2006 22 päivänä joulukuuta 2005 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 51/2006 (3) vahvistetaan kiintiöt vuodeksi 2006.

(2)

Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai siinä maassa rekisteröityjen aluksien kyseisen kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2006 kiintiön.

(3)

Tämän vuoksi on tarpeen kieltää kannan kalastus, sen hallussa pitäminen aluksessa, sen uudelleenlastaus ja purku,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kiintiön täyttyminen

Tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion kalastuskiintiö vuodeksi 2006 kyseisessä liitteessä tarkoitetulle kannalle katsotaan kokonaan käytetyksi liitteessä säädetystä päivämäärästä alkaen.

2 artikla

Kiellot

Tämän asetuksen liitteessä mainitun kannan kalastus kielletään siinä mainitun jäsenvaltion lipun alla purjehtivilta tai siinä maassa rekisteröidyiltä aluksilta liitteessä säädetystä päivämäärästä alkaen. Kielletään aluksilta tuon päivämäärän jälkeen pyydetyn kannan hallussa pitäminen aluksessa, sen uudelleenlastaus ja purku.

3 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 15 päivänä maaliskuuta 2006.

Komission puolesta

Jörgen HOLMQUIST

Kalastuksen ja meriasioiden pääosaston pääjohtaja


(1)  EYVL L 358, 31.12.2002, s. 59.

(2)  EYVL L 261, 20.10.1993, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 768/2005 (EUVL L 128, 21.5.2005, s. 1).

(3)  EUVL L 16, 20.1.2006, s. 1.


LIITE

Nro

02

Jäsenvaltio

Puola

Kanta

PRA/3NL

Laji

Pohjankatkarapu (Pandalus borealis)

Alue

NAFO 3L

Päiväys

24. helmikuuta 2006


17.3.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 80/25


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 441/2006,

annettu 16 päivänä maaliskuuta 2006,

perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietäviin tiettyihin maitotuotteisiin sovellettavien tukien määrien muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maidon ja maitotuotteiden alan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 (1) ja erityisesti sen 31 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Liitteessä tarkoitettuihin perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietäviin tuotteisiin 17 päivästä helmikuuta 2006 sovellettavat tukien määrät vahvistetaan komission asetuksessa (EY) N:o 271/2006 (2).

(2)

Asetuksessa (EY) N:o 271/2006 annettujen sääntöjen ja perusteiden soveltamisesta komission käytettävissä oleviin tietoihin seuraa, että nykyisin voimassa olevat tuen määrät olisi muutettava tämän asetuksen liitteen mukaisesti,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksessa (EY) N:o 271/2006 vahvistetut tukien määrät tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 17 päivänä maaliskuuta 2006.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 16 päivänä maaliskuuta 2006.

Komission puolesta

Günter VERHEUGEN

Varapuheenjohtaja


(1)  EYVL L 160, 26.6.1999, s. 48. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1913/2005 (EUVL L 307, 25.11.2005, s. 2).

(2)  EUVL L 47, 17.2.2006, s. 10.


LIITE

Perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietäviin tiettyihin maitotuotteisiin sovellettavien tukien määrät 17 päivästä maaliskuuta 2006 (1)

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Tavaroiden kuvaus

Tuen määrä

tuen ennakkovahvistusta käytettäessä

muissa tapauksissa

ex 0402 10 19

Maito jauheena, rakeina tai muussa kiinteässä muodossa, lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältämätön, rasvapitoisuus enintään 1,5 painoprosenttia (TJ 2):

 

 

a)

vietäessä CN-koodiin 3501 kuuluvia tavaroita

b)

vietäessä muita tavaroita

4,72

5,00

ex 0402 21 19

Maito jauheena, rakeina tai muussa kiinteässä muodossa, lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältämätön, rasvapitoisuus 26 painoprosenttia (TJ 3):

 

 

a)

vietäessä TJ 3:n kaltaisina tuotteina voita tai kermaa sisältäviä tavaroita alennetulla hinnalla asetuksen (EY) N:o 1898/2005 mukaisesti

20,25

21,93

b)

vietäessä muita tavaroita

46,72

50,00

ex 0405 10

Voi, jossa on rasvaa 82 painoprosenttia (TJ 6):

 

 

a)

vietäessä alennetulla hinnalla toimitettua voita tai kermaa sisältäviä tavaroita, jotka on valmistettu asetuksessa (EY) N:o 1898/2005 annettujen edellytysten mukaisesti

52,84

57,50

b)

vietäessä CN-koodiin 2106 90 98 kuuluvia tavaroita, joiden maitorasvapitoisuus on vähintään 40 painoprosenttia

95,92

103,75

c)

vietäessä muita tavaroita

88,67

96,50


(1)  Tässä liitteessä vahvistettuja määriä ei sovelleta Bulgariaan suuntautuvaan vientiin 1 päivästä lokakuuta 2004, Romaniaan suuntautuvaan vientiin 1 päivästä joulukuuta 2005 eikä Sveitsin valaliiton tai Liechtensteinin ruhtinaskunnan alueelle 1 päivästä helmikuuta 2005 vietyihin tavaroihin, jotka luetellaan 22 päivänä heinäkuuta 1972 tehdyn Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen pöytäkirjan N:o 2 taulukoissa I ja II.


17.3.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 80/27


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 442/2006,

annettu 16 päivänä maaliskuuta 2006,

maito- ja maitotuotealan vientitukien vahvistamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maito- ja maitotuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 (1) ja erityisesti sen 31 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1255/1999 31 artiklan nojalla mainitun asetuksen 1 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden kansainvälisten kauppahintojen ja kyseisten tuotteiden yhteisön hintojen välinen erotus on mahdollista kattaa vientituella, liittymisasiakirjan 300 artiklan mukaisesti solmittujen sopimusten määrittämissä rajoissa.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1255/1999 mukaan kyseisen asetuksen 1 artiklassa tarkoitettujen sellaisenaan vietävien tuotteiden tukia vahvistettaessa on otettava huomioon:

maidon ja maitotuotteiden hinta- ja saatavuustilanne ja kehitysnäkymät yhteisön markkinoilla sekä maidon ja maitotuotteiden hintatilanne ja kehitysnäkymät kansainvälisessä kaupassa,

kaupan pitämisestä aiheutuvat kustannukset sekä edullisimmat kuljetuskustannukset yhteisön markkinoilta yhteisön satamiin tai muihin vientipaikkoihin, samoin kuin määrämaihin kuljettamisesta aiheutuvat kustannukset,

maito- ja maitotuotealan yhteisen markkinajärjestelyn tavoitteet, joita ovat hintojen ja kaupan tasapainoisen tilanteen ja luonnollisen kehityksen turvaaminen kyseisillä markkinoilla,

liittymisasiakirjan 300 artiklan mukaisesti solmittujen sopimusten määrittämät rajat,

häiriöiden välttämisestä yhteisön markkinoilla saatava etu,

suunniteltuihin vientitoimiin liittyvät taloudelliset seikat.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1255/1999 31 artiklan 5 kohdan mukaan on yhteisön hintoja vahvistettaessa otettava noudatetuista hinnoista huomioon ne, jotka osoittautuvat viennin kannalta edullisimmiksi, koska kansainvälisessä kaupassa hinnat on vahvistettava ottaen erityisesti huomioon:

a)

kolmansien maiden markkinoilla noudatetut hinnat;

b)

kolmansista maista lähtöisin olevien tavaroiden kolmansiin määrämaihin suuntautuvan tuonnin edullisimmat hinnat;

c)

kolmansissa viejämaissa noteeratut tuottajahinnat ottaen tarvittaessa huomioon näiden maiden myöntämät tuet;

d)

vapaasti yhteisön rajalla -tarjoushinnat;

(4)

Asetuksen (EY) N:o 1255/1999 31 artiklan 3 kohdan mukaan maailmanmarkkinatilanteen tai tiettyjen markkinoiden erityisvaatimusten vuoksi voi olla tarpeen eriyttää kyseisen asetuksen 1 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden tuki niiden määräpaikan mukaan.

(5)

Asetuksen (EY) N:o 1255/1999 31 artiklan 3 kohdassa säädetään vientitukea saavien tuotteiden luettelon sekä kyseisen tuen määrän vahvistamisesta vähintään joka neljäs viikko. Tuen määrä on kuitenkin mahdollista pysyttää samantasoisena yli neljän viikon ajan.

(6)

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 804/68 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista erityissäännöistä maito- ja maitotuotealan vientitodistusten ja vientitukien osalta 26 päivänä tammikuuta 1999 annetun komission asetuksen (EY) N:o 174/1999 (2) 16 artiklan mukaan lisättyä sokeria sisältäville maitotuotteille myönnettävä vientituki on kahden osan summa. Ensimmäisen osan tarkoituksena on ottaa huomioon maitotuotteiden määrä, ja se lasketaan kertomalla perusmäärä kyseisen tuotteen maitotuotteiden pitoisuudella. Toisen osan tarkoituksena on ottaa huomioon lisätyn sakkaroosin määrä, ja se lasketaan kertomalla koko tuotteen sakkaroosipitoisuus sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä 19 päivänä kesäkuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/2001 (3) 1 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden vientipäivänä sovellettavalla vientituen perusmäärällä. Viimeksi mainittu osa otetaan huomioon ainoastaan, jos lisätty sakkaroosi on saatu yhteisössä korjatusta sokerijuurikkaasta tai -ruo'osta.

(7)

Komission asetuksessa (ETY) N:o 896/84 (4) annetaan täydentäviä säännöksiä tukien myöntämisestä markkinointivuoden vaihtuessa. Näissä säännöksissä annetaan mahdollisuus eriyttää tuet tuotteiden valmistuspäivän mukaan.

(8)

Sulatejuustoille myönnettävän tuen laskemiseksi on tarpeen säätää, että jos niihin lisätään kaseiinia ja/tai kaseinaatteja, kyseistä määrää ei saa ottaa huomioon.

(9)

Vahvistettaessa tuotteiden ja vientialueiden vientitukia, on toisaalta huomattava että yhteisön joidenkin tuotteiden kilpailutilanne ei vaadi niiden viennin rohkaisemista ja toisaalta että joidenkin vientikohteiden maantieteellinen läheisyys voi johtaa tuotteiden kiertoon maasta toiseen ja väärinkaytöksiin.

(10)

Näiden yksityiskohtaisten sääntöjen soveltamisesta maito- ja maitotuotealan nykyiseen markkinatilanteeseen sekä erityisesti kyseisten tuotteiden hintoihin yhteisössä ja maailmanmarkkinoilla seuraa, että tämän asetuksen liitteessä mainittujen tuotteiden tuki olisi vahvistettava siinä mainitun suuruiseksi.

(11)

Maidon ja maitotuotteiden hallintokomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1255/1999 31 artiklassa tarkoitetut sellaisenaan vietävien tuotteiden vientituet vahvistetaan liitteessä mainitun suuruisiksi.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 17 päivänä maaliskuuta 2006.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 16 päivänä maaliskuuta 2006.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EYVL L 160, 26.6.1999, s. 48. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1913/2005 (EUVL L 307, 25.11.2005, s. 2).

(2)  EYVL L 20, 27.1.1999, s. 8. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2107/2005 (EUVL L 337, 22.12.2005, s. 20).

(3)  EYVL L 178, 30.6.2001, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 39/2004 (EUVL L 6, 10.1.2004, s. 16).

(4)  EYVL L 91, 1.4.1984, s. 71. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 222/88 (EYVL L 28, 1.2.1988, s. 1).


LIITE

maito- ja maitotuotealan vientitukien vahvistamisesta 16 päivänä maaliskuuta 2006 annettuun komission asetukseen

Tuotekoodi

Määräpaikka

Mittayksikkö

Tuen määrä

0401 30 31 9100

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

13,20

A01

EUR/100 kg

18,86

0401 30 31 9400

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

20,62

A01

EUR/100 kg

29,47

0401 30 31 9700

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

22,75

A01

EUR/100 kg

32,49

0401 30 39 9100

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

13,20

A01

EUR/100 kg

18,86

0401 30 39 9400

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

20,62

A01

EUR/100 kg

29,47

0401 30 39 9700

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

22,75

A01

EUR/100 kg

32,49

0401 30 91 9100

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

25,92

A01

EUR/100 kg

37,04

0401 30 99 9100

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

25,92

A01

EUR/100 kg

37,04

0401 30 99 9500

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

38,10

A01

EUR/100 kg

54,43

0402 10 11 9000

L01

EUR/100 kg

068

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

4,14

A01

EUR/100 kg

5,00

0402 10 19 9000

L01

EUR/100 kg

068

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

4,14

A01

EUR/100 kg

5,00

0402 10 91 9000

L01

EUR/kg

068

EUR/kg

L02

EUR/kg

0,0414

A01

EUR/kg

0,0500

0402 10 99 9000

L01

EUR/kg

068

EUR/kg

L02

EUR/kg

0,0414

A01

EUR/kg

0,0500

0402 21 11 9200

L01

EUR/100 kg

068

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

4,14

A01

EUR/100 kg

5,00

0402 21 11 9300

L01

EUR/100 kg

068

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

35,03

A01

EUR/100 kg

44,94

0402 21 11 9500

L01

EUR/100 kg

068

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

36,55

A01

EUR/100 kg

46,92

0402 21 11 9900

L01

EUR/100 kg

068

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

38,94

A01

EUR/100 kg

50,00

0402 21 17 9000

L01

EUR/100 kg

068

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

4,14

A01

EUR/100 kg

5,00

0402 21 19 9300

L01

EUR/100 kg

068

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

35,03

A01

EUR/100 kg

44,94

0402 21 19 9500

L01

EUR/100 kg

068

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

36,55

A01

EUR/100 kg

46,92

0402 21 19 9900

L01

EUR/100 kg

068

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

38,94

A01

EUR/100 kg

50,00

0402 21 91 9100

L01

EUR/100 kg

068

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

39,19

A01

EUR/100 kg

50,30

0402 21 91 9200

L01

EUR/100 kg

068

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

39,42

A01

EUR/100 kg

50,61

0402 21 91 9350

L01

EUR/100 kg

068

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

39,84

A01

EUR/100 kg

51,12

0402 21 91 9500

L01

EUR/100 kg

068

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

42,80

A01

EUR/100 kg

54,94

0402 21 99 9100

L01

EUR/100 kg

068

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

39,19

A01

EUR/100 kg

50,30

0402 21 99 9200

L01

EUR/100 kg

068

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

39,42

A01

EUR/100 kg

50,61

0402 21 99 9300

L01

EUR/100 kg

068

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

39,84

A01

EUR/100 kg

51,12

0402 21 99 9400

L01

EUR/100 kg

068

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

42,03

A01

EUR/100 kg

53,96

0402 21 99 9500

L01

EUR/100 kg

068

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

42,80

A01

EUR/100 kg

54,94

0402 21 99 9600

L01

EUR/100 kg

068

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

45,83

A01

EUR/100 kg

58,82

0402 21 99 9700

L01

EUR/100 kg

068

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

47,52

A01

EUR/100 kg

61,03

0402 21 99 9900

L01

EUR/100 kg

068

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

49,51

A01

EUR/100 kg

63,55

0402 29 15 9200

L01

EUR/kg

L02

EUR/kg

0,0414

A01

EUR/kg

0,0500

0402 29 15 9300

L01

EUR/kg

L02

EUR/kg

0,3503

A01

EUR/kg

0,4494

0402 29 15 9500

L01

EUR/kg

L02

EUR/kg

0,3655

A01

EUR/kg

0,4692

0402 29 15 9900

L01

EUR/kg

L02

EUR/kg

0,3894

A01

EUR/kg

0,5000

0402 29 19 9300

L01

EUR/kg

L02

EUR/kg

0,3503

A01

EUR/kg

0,4494

0402 29 19 9500

L01

EUR/kg

L02

EUR/kg

0,3655

A01

EUR/kg

0,4692

0402 29 19 9900

L01

EUR/kg

L02

EUR/kg

0,3894

A01

EUR/kg

0,5000

0402 29 91 9000

L01

EUR/kg

L02

EUR/kg

0,3919

A01

EUR/kg

0,5030

0402 29 99 9100

L01

EUR/kg

L02

EUR/kg

0,3919

A01

EUR/kg

0,5030

0402 29 99 9500

L01

EUR/kg

L02

EUR/kg

0,4203

A01

EUR/kg

0,5396

0402 91 11 9370

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

4,127

A01

EUR/100 kg

5,895

0402 91 19 9370

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

4,127

A01

EUR/100 kg

5,895

0402 91 31 9300

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

4,877

A01

EUR/100 kg

6,967

0402 91 39 9300

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

4,877

A01

EUR/100 kg

6,967

0402 91 99 9000

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

15,93

A01

EUR/100 kg

22,76

0402 99 11 9350

L01

EUR/kg

L02

EUR/kg

0,1055

A01

EUR/kg

0,1508

0402 99 19 9350

L01

EUR/kg

L02

EUR/kg

0,1055

A01

EUR/kg

0,1508

0402 99 31 9150

L01

EUR/kg

L02

EUR/kg

0,1095

A01

EUR/kg

0,1565

0402 99 31 9300

L01

EUR/kg

L02

EUR/kg

0,0953

A01

EUR/kg

0,1362

0402 99 39 9150

L01

EUR/kg

L02

EUR/kg

0,1095

A01

EUR/kg

0,1565

0403 90 11 9000

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

4,09

A01

EUR/100 kg

4,93

0403 90 13 9200

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

4,09

A01

EUR/100 kg

4,93

0403 90 13 9300

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

34,70

A01

EUR/100 kg

44,55

0403 90 13 9500

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

36,23

A01

EUR/100 kg

46,50

0403 90 13 9900

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

38,61

A01

EUR/100 kg

49,55

0403 90 19 9000

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

38,84

A01

EUR/100 kg

49,86

0403 90 33 9400

L01

EUR/kg

L02

EUR/kg

0,3470

A01

EUR/kg

0,4455

0403 90 33 9900

L01

EUR/kg

L02

EUR/kg

0,3861

A01

EUR/kg

0,4955

0403 90 59 9310

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

13,20

A01

EUR/100 kg

18,86

0403 90 59 9340

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

19,32

A01

EUR/100 kg

27,59

0403 90 59 9370

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

19,32

A01

EUR/100 kg

27,59

0403 90 59 9510

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

19,32

A01

EUR/100 kg

27,59

0404 90 21 9120

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

3,54

A01

EUR/100 kg

4,27

0404 90 21 9160

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

4,14

A01

EUR/100 kg

5,00

0404 90 23 9120

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

4,14

A01

EUR/100 kg

5,00

0404 90 23 9130

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

35,03

A01

EUR/100 kg

44,94

0404 90 23 9140

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

36,55

A01

EUR/100 kg

46,92

0404 90 23 9150

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

38,94

A01

EUR/100 kg

50,00

0404 90 29 9110

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

39,19

A01

EUR/100 kg

50,30

0404 90 29 9115

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

39,42

A01

EUR/100 kg

50,61

0404 90 29 9125

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

39,84

A01

EUR/100 kg

51,12

0404 90 29 9140

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

42,80

A01

EUR/100 kg

54,94

0404 90 81 9100

L01

EUR/kg

L02

EUR/kg

0,0414

A01

EUR/kg

0,0500

0404 90 83 9110

L01

EUR/kg

L02

EUR/kg

0,0414

A01

EUR/kg

0,0500

0404 90 83 9130

L01

EUR/kg

L02

EUR/kg

0,3503

A01

EUR/kg

0,4494

0404 90 83 9150

L01

EUR/kg

L02

EUR/kg

0,3655

A01

EUR/kg

0,4692

0404 90 83 9170

L01

EUR/kg

L02

EUR/kg

0,3894

A01

EUR/kg

0,5000

0404 90 83 9936

L01

EUR/kg

L02

EUR/kg

0,1055

A01

EUR/kg

0,1508

0405 10 11 9500

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

69,83

A01

EUR/100 kg

94,15

0405 10 11 9700

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

71,57

A01

EUR/100 kg

96,50

0405 10 19 9500

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

69,83

A01

EUR/100 kg

94,15

0405 10 19 9700

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

71,57

A01

EUR/100 kg

96,50

0405 10 30 9100

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

69,83

A01

EUR/100 kg

94,15

0405 10 30 9300

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

71,57

A01

EUR/100 kg

96,50

0405 10 30 9700

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

71,57

A01

EUR/100 kg

96,50

0405 10 50 9300

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

71,57

A01

EUR/100 kg

96,50

0405 10 50 9500

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

69,83

A01

EUR/100 kg

94,15

0405 10 50 9700

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

71,57

A01

EUR/100 kg

96,50

0405 10 90 9000

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

74,19

A01

EUR/100 kg

100,04

0405 20 90 9500

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

65,47

A01

EUR/100 kg

88,27

0405 20 90 9700

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

68,08

A01

EUR/100 kg

91,79

0405 90 10 9000

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

89,33

A01

EUR/100 kg

120,44

0405 90 90 9000

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

71,44

A01

EUR/100 kg

96,33

0406 10 20 9100

A00

EUR/100 kg

0406 10 20 9230

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

12,99

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

16,24

0406 10 20 9290

A00

EUR/100 kg

0406 10 20 9300

A00

EUR/100 kg

0406 10 20 9610

A00

EUR/100 kg

0406 10 20 9620

A00

EUR/100 kg

0406 10 20 9630

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

19,96

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

24,94

0406 10 20 9640

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

29,32

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

36,65

0406 10 20 9650

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

24,44

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

30,55

0406 10 20 9830

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

9,08

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

11,33

0406 10 20 9850

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

10,99

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

13,74

0406 20 90 9100

A00

EUR/100 kg

0406 20 90 9913

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

21,76

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

27,20

0406 20 90 9915

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

29,54

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

36,93

0406 20 90 9917

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

31,41

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

39,24

0406 20 90 9919

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

35,08

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

43,86

0406 30 31 9710

A00

EUR/100 kg

0406 30 31 9730

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

3,91

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

9,17

0406 30 31 9910

A00

EUR/100 kg

0406 30 31 9930

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

3,91

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

9,17

0406 30 31 9950

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

5,69

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

13,34

0406 30 39 9500

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

3,91

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

9,17

0406 30 39 9700

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

5,69

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

13,34

0406 30 39 9930

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

5,69

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

13,34

0406 30 39 9950

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

6,44

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

15,09

0406 30 90 9000

A00

EUR/100 kg

0406 40 50 9000

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

34,48

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

43,09

0406 40 90 9000

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

35,41

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

44,26

0406 90 13 9000

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

39,25

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

56,18

0406 90 15 9100

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

40,57

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

58,06

0406 90 17 9100

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

40,57

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

58,06

0406 90 21 9900

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

39,43

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

56,30

0406 90 23 9900

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

35,35

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

50,82

0406 90 25 9900

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

34,67

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

49,63

0406 90 27 9900

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

31,39

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

44,95

0406 90 31 9119

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

29,03

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

41,60

0406 90 33 9119

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

29,03

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

41,60

0406 90 33 9919

A00

EUR/100 kg

0406 90 33 9951

A00

EUR/100 kg

0406 90 35 9190

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

41,33

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

59,45

0406 90 35 9990

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

41,33

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

59,45

0406 90 37 9000

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

39,25

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

56,18

0406 90 61 9000

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

44,68

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

64,65

0406 90 63 9100

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

44,02

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

63,49

0406 90 63 9900

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

42,31

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

61,32

0406 90 69 9100

A00

EUR/100 kg

0406 90 69 9910

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

42,93

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

62,22

0406 90 73 9900

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

36,12

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

51,75

0406 90 75 9900

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

36,84

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

52,98

0406 90 76 9300

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

32,71

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

46,82

0406 90 76 9400

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

36,63

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

52,44

0406 90 76 9500

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

33,92

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

48,15

0406 90 78 9100

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

35,88

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

52,42

0406 90 78 9300

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

35,54

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

50,76

0406 90 78 9500

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

34,55

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

49,04

0406 90 79 9900

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

29,35

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

42,19

0406 90 81 9900

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

36,63

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

52,44

0406 90 85 9930

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

40,16

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

57,80

0406 90 85 9970

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

36,84

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

52,98

0406 90 86 9100

A00

EUR/100 kg

0406 90 86 9200

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

35,61

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

52,80

0406 90 86 9300

A00

EUR/100 kg

0406 90 86 9400

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

38,16

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

55,80

0406 90 86 9900

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

40,16

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

57,80

0406 90 87 9100

A00

EUR/100 kg

0406 90 87 9200

A00

EUR/100 kg

0406 90 87 9300

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

33,16

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

49,00

0406 90 87 9400

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

33,86

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

49,49

0406 90 87 9951

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

35,97

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

51,50

0406 90 87 9971

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

35,97

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

51,50

0406 90 87 9972

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

15,21

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

21,86

0406 90 87 9973

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

35,33

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

50,57

0406 90 87 9974

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

37,84

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

53,93

0406 90 87 9975

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

37,52

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

53,02

0406 90 87 9979

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

35,35

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

50,82

0406 90 88 9100

A00

EUR/100 kg

0406 90 88 9300

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

29,29

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

43,13

0406 90 88 9500

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

30,20

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

43,15

Huom. Tuotekoodit sekä A-sarjan määräpaikkakoodit on määritelty komission asetuksessa (ETY) N:o 3846/87 (EYVL L 366, 24.12.1987, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna.

Määräpaikkojen numerokoodit on määritelty komission asetuksessa (EY) N:o 750/2005 (EUVL L 126, 19.5.2005, s. 12).

Muiksi määräpaikoiksi on määritelty seuraavat:

L01

Ceuta, Melilla, Pyhä istuin, Amerikan yhdysvallat ja Kyproksen tasavallan alueet, jotka eivät kuulu Kyproksen tasavallan hallituksen tosiasialliseen hallintaan.

L02

Andorra ja Gibraltar.

L03

Ceuta, Melilla, Islanti, Norja, Sveitsi, Liechtenstein, Andorra, Gibraltar, Pyhä istuin (yleisesti käytetty nimi: Vatikaani), Turkki, Romania, Bulgaria, Kroatia, Kanada, Australia, Uusi-Seelanti ja Kyproksen tasavallan alueet, jotka eivät kuulu Kyproksen tasavallan hallituksen tosiasialliseen hallintaan.

L04

Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Kosovo, Serbia, Montenegro ja entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia.


17.3.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 80/35


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 443/2006,

annettu 16 päivänä maaliskuuta 2006,

voin vientituen enimmäismäärän vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 581/2004 säädetyssä pysyvässä tarjouskilpailussa

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maito- ja maitotuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 (1) ja erityisesti sen 31 artiklan 3 kohdan kolmannen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Eräiden voilaatujen vientitukia koskevan pysyvän tarjouskilpailun avaamisesta 26 päivänä maaliskuuta 2004 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 581/2004 (2) säädetään pysyvästä tarjouskilpailusta.

(2)

Eräiden maitotuotteiden vientitukia koskevasta tarjouskilpailusta 26 päivänä maaliskuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 580/2004 (3) 5 artiklan mukaisesti ja tarjouskilpailussa jätettyjen tarjousten tutkinnan perusteella on aiheellista vahvistaa vientituen enimmäismäärä 14 päivänä maaliskuuta 2006 päättyvälle tarjouskilpailujaksolle.

(3)

Maidon ja maitotuotteiden hallintokomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksessa (EY) N:o 581/2004 avatussa pysyvässä tarjouskilpailussa, jonka tarjouskilpailujakso päättyy 14 päivänä maaliskuuta 2006, vientituen enimmäismäärä mainitun asetuksen 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille tuotteille on tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 17 päivänä maaliskuuta 2006.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 16 päivänä maaliskuuta 2006.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EYVL L 160, 26.6.1999, s. 48. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1913/2005 (EUVL L 307, 25.11.2005, s. 2).

(2)  EUVL L 90, 27.3.2004, s. 64. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1239/2005 (EUVL L 200, 30.7.2005, s. 32).

(3)  EUVL L 90, 27.3.2004, s. 58. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1814/2005 (EUVL L 292, 8.11.2005, s. 3).


LIITE

(EUR/100 kg)

Tuote

Vientituen nimikkeistön koodi

Vientituen enimmäismäärä asetuksen (EY) N:o 581/2004 1 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuihin määräpaikkoihin suuntautuvan viennin osalta

Voi

ex ex 0405 10 19 9500

99,50

Voi

ex ex 0405 10 19 9700

102,00

Voiöljy

ex ex 0405 90 10 9000

123,90


17.3.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 80/37


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 444/2006,

annettu 16 päivänä maaliskuuta 2006,

rasvattoman maitojauheen vientituen myöntämättä jättämisestä asetuksessa (EY) N:o 582/2004 säädetyssä pysyvässä tarjouskilpailussa

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maito- ja maitotuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 (1) ja erityisesti sen 31 artiklan 3 kohdan kolmannen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Rasvattoman maitojauheen vientitukia koskevan pysyvän tarjouskilpailun avaamisesta 26 päivänä maaliskuuta 2004 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 582/2004 (2) säädetään pysyvästä tarjouskilpailusta.

(2)

Eräiden maitotuotteiden vientitukia koskevasta tarjouskilpailusta 26 päivänä maaliskuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 580/2004 (3) 5 artiklan mukaisesti ja tarjouskilpailussa jätettyjen tarjousten tutkinnan perusteella on aiheellista olla myöntämättä vientitukea 14 päivänä maaliskuuta 2006 päättyvällä tarjouskilpailujaksolla.

(3)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maidon ja maitotuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksessa (EY) N:o 582/2004 avatussa pysyvässä tarjouskilpailussa, jonka tarjouskilpailujakso päättyy 14 päivänä maaliskuuta 2006, ei myönnetä vientitukea mainitun asetuksen 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle tuotteelle eikä siinä tarkoitetuille määräpaikoille.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 16 päivänä maaliskuuta 2006.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EYVL L 160, 26.6.1999, s. 48. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1913/2005 (EUVL L 307, 25.11.2005, s. 2).

(2)  EUVL L 90, 27.3.2004, s. 67. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1239/2005 (EUVL L 200, 30.7.2005, s. 32).

(3)  EUVL L 90, 27.3.2004, s. 58. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1814/2005 (EUVL L 292, 8.11.2005, s. 3).


17.3.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 80/38


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 445/2006,

annettu 16 päivänä maaliskuuta 2006,

melassin 17 päivästä maaliskuuta 2006 sovellettavien edustavien hintojen ja lisätuontitullien vahvistamisesta sokerialalla

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä 19 päivänä kesäkuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/2001 (1) ja erityisesti sen 24 artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Melassin tuontia sokerialalla koskevista yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä ja asetuksen (ETY) N:o 785/68 muuttamisesta 23 päivänä kesäkuuta 1995 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1422/95 (2) säädetään, että edustavana hintana pidetään komission asetuksen (ETY) N:o 785/68 (3) vahvistettua melassin cif-tuontihintaa. Kyseinen hinta vahvistetaan asetuksen (ETY) N:o 785/68 1 artiklassa määritellylle vakiolaadulle.

(2)

Edustavia hintoja vahvistettaessa huomioon on otettava kaikki asetuksen (ETY) N:o 785/68 3 artiklassa säädetyt tiedot, lukuun ottamatta kyseisen asetuksen 4 artiklassa säädettyjä tapauksia, ja tarvittaessa hinnat voidaan vahvistaa asetuksen (ETY) N:o 785/68 7 artiklassa säädetyn menetelmän mukaisesti.

(3)

Jotta voitaisiin mukauttaa muuhun kuin vakiolaatuun liittyvä hinta, hintoja on syytä nostaa tai laskea tarjotun melassin laadun mukaan asetuksen (ETY) N:o 785/68 6 artiklan mukaisesti.

(4)

Jos kyseessä olevan tuotteen käynnistyshinta ja edustava hinta eroavat toisistaan, tuonnille olisi vahvistettava lisätuontitulleja asetuksen (EY) N:o 1422/95 3 artiklassa tarkoitetuin edellytyksin. Jos tuontitullien kantaminen suspendoidaan asetuksen (EY) N:o 1422/95 5 artiklan mukaisesti, näille tulleille olisi vahvistettava tietyt määrät.

(5)

On syytä vahvistaa kyseisten tuotteiden edustavat hinnat ja lisätuontitullit asetuksen (EY) N:o 1422/95 1 artiklan 2 kohdan ja 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat sokerin hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1422/95 1 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden edustavat hinnat ja lisätuontitullit vahvistetaan liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 17 päivänä maaliskuuta 2006.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 16 päivänä maaliskuuta 2006.

Komission puolesta

J. L. DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EYVL L 178, 30.6.2001, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 39/2004 (EUVL L 6, 10.1.2004, s. 16).

(2)  EYVL L 141, 24.6.1995, s. 12. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 79/2003 (EYVL L 13, 18.1.2003, s. 4).

(3)  EYVL L 145, 27.6.1968, s. 12. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1422/95.


LIITE

Melassin 17 päivästä maaliskuuta 2006 sovellettavat edustavat hinnat ja lisätuontitullit sokerialalla

(EUR)

CN-koodi

Edustava hinta 100 nettokilogrammalta kyseistä tuotetta

Lisätulli 100 nettokilogrammalta kyseistä tuotetta

Asetuksen (EY) N:o 1422/95 5 artiklassa tarkoitetun suspendoimisen vuoksi tuonnissa sovellettava tulli 100 nettokilogrammalta kyseistä tuotetta (1)

1703 10 00 (2)

11,85

0

1703 90 00 (2)

11,64

0


(1)  Tämä määrä korvaa, asetuksen (EY) N:o 1422/95 5 artiklan mukaisesti, näille tuotteille vahvistetun yhteisen tullitariffin tullin.

(2)  Vahvistetaan asetuksen (ETY) N:o 785/68, sellaisena kuin se on muutettuna, 1 artiklassa määritellylle vakiolaadulle.


17.3.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 80/40


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 446/2006,

annettu 16 päivänä maaliskuuta 2006,

sellaisenaan vietävän valkoisen sokerin ja raakasokerin vientitukien vahvistamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä 19 päivänä kesäkuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/2001 (1) ja erityisesti sen 27 artiklan 5 kohdan toisen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1260/2001 27 artiklan nojalla mainitun asetuksen 1 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja tuotteita koskevien maailmanmarkkinoiden noteerausten tai hintojen ja kyseisten tuotteiden yhteisön hintojen välinen erotus voidaan korvata vientituella.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1260/2001 mukaan denaturoimattoman ja sellaisenaan viedyn valkoisen sokerin ja raakasokerin tukea vahvistettaessa on otettava huomioon yhteisön ja maailman sokerimarkkinoiden tilanne ja erityisesti mainitun asetuksen 28 artiklassa tarkoitetut hinnat ja kustannukset. Saman artiklan mukaisesti olisi myös otettava huomioon suunniteltuun vientiin liittyvät taloudelliset näkökohdat.

(3)

Raakasokerin tuki on vahvistettava vakiolaadulle. Vakiolaatu määritellään asetuksen (EY) N:o 1260/2001 liitteessä I olevassa II kohdassa. Kyseinen tuki vahvistetaan lisäksi kyseisen asetuksen 28 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Kandisokeri määritellään sokerialan vientitukien myöntämisen soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 7 päivänä syyskuuta 1995 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 2135/95 (2). Tällä tavalla laskettua tuen määrää on lisättyjä maku- tai väriaineita sisältäviin sokereihin sovellettava niiden sakkaroosipitoisuuden perusteella, ja sen vuoksi tuki on vahvistettava tämän pitoisuuden yhtä prosenttia kohden.

(4)

Erityistapauksissa tuen määrä voidaan vahvistaa luonteeltaan tästä poikkeavilla säännöksillä.

(5)

Tuki on vahvistettava joka toinen viikko. Tukea voidaan muuttaa muuna aikana.

(6)

Asetuksen (EY) N:o 1260/2001 27 artiklan 5 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaan maailmanmarkkinatilanne tai tiettyjen markkinoiden erityisvaatimukset voivat edellyttää mainitun asetuksen 1 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden tuen eriyttämistä määräpaikan mukaan.

(7)

Vuoden 2001 alusta tapahtunut Länsi-Balkanin maista peräisin olevan etuuskohteluun oikeutetun sokerin tuonnin sekä kyseisiin maihin suuntautuvan yhteisön sokerin viennin merkittävä ja nopea kasvu näyttää hyvin keinotekoiselta.

(8)

Jotta vältettäisiin vientitukea saaneiden sokerialan tuotteiden jälleentuonnista yhteisöön aiheutuvat väärinkäytökset, on syytä olla vahvistamatta Länsi-Balkanin maille vientitukea tässä asetuksessa tarkoitetuille tuotteille.

(9)

Kun otetaan huomioon nämä tekijät ja sokerialan nykyinen markkinatilanne ja erityisesti sokerin noteeraukset tai hinta yhteisössä ja maailmanmarkkinoilla, on syytä vahvistaa tuki soveltuvien määrien mukaiseksi.

(10)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat sokerin hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1260/2001 1 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen sellaisenaan vietävien ja denaturoimattomien tuotteiden vientituet vahvistetaan liitteessä esitettyjen määrien mukaisiksi.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 17 päivänä maaliskuuta 2006.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 16 päivänä maaliskuuta 2006.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EYVL L 178, 30.6.2001, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 39/2004 (EUVL L 6, 10.1.2004, s. 16).

(2)  EYVL L 214, 8.9.1995, s. 16.


LIITE

17 PÄIVÄSTÄ MAALISKUUTA 2006 SOVELLETTAVAT SELLAISENAAN VIETÄVIEN VALKOISEN SOKERIN JA RAAKASOKERIN VIENTITUET (1)

Tuotekoodi

Määräpaikka

Mittayksikkö

Tukimäärä

1701 11 90 9100

S00

EUR/100 kg

24,99 (2)

1701 11 90 9910

S00

EUR/100 kg

24,84 (2)

1701 12 90 9100

S00

EUR/100 kg

24,99 (2)

1701 12 90 9910

S00

EUR/100 kg

24,84 (2)

1701 91 00 9000

S00

EUR/1 % sakkaroosia × 100 kg (nettopaino)

0,2717

1701 99 10 9100

S00

EUR/100 kg

27,17

1701 99 10 9910

S00

EUR/100 kg

27,00

1701 99 10 9950

S00

EUR/100 kg

27,00

1701 99 90 9100

S00

EUR/1 % sakkaroosia × 100 kg (nettopaino)

0,2717

Huom. Tuotekoodit sekä A-sarjan määräpaikkakoodit määritellään komission asetuksessa (ETY) N:o 3846/87 (EYVL L 366, 24.12.1987, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna.

Määräpaikkojen numerokoodit määritellään komission asetuksessa (EY) N:o 2081/2003 (EUVL L 313, 28.11.2003, s. 11).

Muiksi määräpaikoiksi määritellään seuraavat:

S00

:

Kaikki määräpaikat (kolmannet maat, muut alueet, muonitus ja muut määräpaikat, joihin vienti rinnastetaan vientiin yhteisön ulkopuolelle) lukuun ottamatta Albaniaa, Kroatiaa, Bosnia ja Hertsegovinaa, Serbia ja Montenegroa (mukaan luettuna Kosovo, sellaisena kuin se on määriteltynä 10 päivänä kesäkuuta 1999, annetussa Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa N:o 1244) sekä entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa paitsi muihin neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/96 1 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin tuotteisiin sisältyvä sokeri (EYVL L 297, 21.11.1996, s. 29).


(1)  Tässä liitteessä vahvistettuja määriä ei sovelleta 1 päivästä helmikuuta 2005 alkaen Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen tekemisestä 22 päivänä heinäkuuta 1972 tehdyn Euroopan talousyhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen muuttamiseksi jalostettuihin maataloustuotteisiin sovellettavien säännösten osalta ja tämän sopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta 22 päivänä joulukuuta 2004 tehdyn neuvoston päätöksen 2005/45/EY (EUVL L 23, 26.1.2005, s. 17) mukaisesti.

(2)  Tätä määrää sovelletaan raakasokeriin, jonka tuottoaste on 92 prosenttia. Jos viedyn raakasokerin tuottoaste poikkeaa 92 prosentista, vientituen määrä lasketaan asetuksen (EY) N:o 1260/2001 28 artiklan 4 kohdan mukaisesti.


17.3.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 80/42


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 447/2006,

annettu 16 päivänä maaliskuuta 2006,

tiettyihin kolmansiin maihin vietävän valkoisen sokerin vientituen enimmäismäärän vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 1138/2005 tarkoitetun pysyvän tarjouskilpailun osana järjestettävää 21. osittaista tarjouskilpailua varten

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä 19 päivänä kesäkuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/2001 (1) ja erityisesti sen 27 artiklan 5 kohdan toisen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Valkoisen sokerin vientiä koskevasta pysyvästä tarjouskilpailusta vientimaksujen ja/tai vientitukien määrittämiseksi markkinointivuodeksi 2005/2006 15 päivänä heinäkuuta 2005 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1138/2005 (2) nojalla tämän sokerin tiettyihin kolmansiin maihin vientiä varten järjestetään osittaisia tarjouskilpailuja.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1138/2005 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti kyseistä osittaista tarjouskilpailua varten vahvistetaan tarvittaessa vientituen enimmäismäärä, ottaen erityisesti huomioon yhteisön ja maailmanmarkkinoiden sokerin markkinatilanne ja sen odotettavissa oleva kehitys.

(3)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat sokerin hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Vahvistetaan vientituen enimmäismääräksi asetuksen (EY) N:o 1138/2005 nojalla järjestetyssä valkoisen sokerin 21. osittaisessa tarjouskilpailussa 29,800 EUR/100 kg.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 17 päivänä maaliskuuta 2006.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 16 päivänä maaliskuuta 2006.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EYVL L 178, 30.6.2001, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 39/2004 (EUVL L 6, 10.1.2004, s. 16).

(2)  EUVL L 185, 16.7.2005, s. 3.


17.3.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 80/43


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 448/2006,

annettu 16 päivänä maaliskuuta 2006,

asetuksessa (EY) N:o 1809/2005 tarkoitetun maissin tuontia koskevan tarjouskilpailun osana toimitettujen tarjousten osalta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon vilja-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1784/2003 (1) ja erityisesti sen 12 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission asetuksella (EY) N:o 1809/2005 (2) on avattu tarjouskilpailu, joka koskee enimmäisalennusta kolmansista maista Portugaliin tuotavan maissin tuontitullista.

(2)

Komission asetuksen (EY) N:o 1839/95 (3) 7 artiklan mukaisesti komissio voi asetuksen (EY) N:o 1784/2003 25 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen päättää tarjouskilpailun ratkaisematta jättämisestä toimitettujen tarjousten osalta.

(3)

Erityisesti asetuksen (EY) N:o 1839/95 6 ja 7 artiklassa säädetyt perusteet huomioon ottaen ei ole aiheellista vahvistaa tuontitullin enimmäisalennusta.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viljan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tarjouskilpailu jätetään ratkaisematta niiden tarjousten osalta, jotka on toimitettu 10 päivän ja 16 päivän maaliskuuta 2006 välisenä aikana osana asetuksessa (EY) N:o 1809/2005 tarkoitettua maissin tuontitullin alennusta koskevaa tarjouskilpailua.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 17 päivänä maaliskuuta 2006.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 16 päivänä maaliskuuta 2006.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EUVL L 270, 21.10.2003, s. 78. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1154/2005 (EUVL L 187, 19.7.2005, s. 11).

(2)  EUVL L 291, 5.11.2005, s. 4.

(3)  EYVL L 177, 28.7.1995, s. 4. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1558/2005 (EUVL L 249, 24.9.2005, s. 6).


17.3.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 80/44


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 449/2006,

annettu 16 päivänä maaliskuuta 2006,

asetuksessa (EY) N:o 1058/2005 tarkoitetun ohran vientiä koskevan tarjouskilpailun osana toimitettujen tarjousten osalta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon vilja-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1784/2003 (1) ja erityisesti sen 13 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Tiettyihin kolmansiin maihin vietävän ohran vientitukea koskeva tarjouskilpailu on avattu komission asetuksella (EY) N:o 1058/2005 (2).

(2)

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1766/92 soveltamista koskevista tietyistä yksityiskohtaisista säännöistä vientitukien myöntämisen ja häiriötilanteessa toteutettavien toimenpiteiden osalta vilja-alalla 29 päivänä kesäkuuta 1995 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1501/95 (3) 7 artiklan mukaan komissio voi toimitettujen tarjousten perusteella päättää tarjouskilpailun ratkaisematta jättämisestä.

(3)

Erityisesti asetuksen (EY) N:o 1501/95 1 artiklassa säädetyt perusteet huomioon ottaen ei ole aiheellista vahvistaa enimmäistukea.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viljan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tarjouskilpailu jätetään ratkaisematta niiden tarjousten osalta, jotka on toimitettu 10 päivän ja 16 päivänä maaliskuuta 2006 välisenä aikana osana asetuksessa (EY) N:o 1058/2005 tarkoitettua ohran vientitukea koskevaa tarjouskilpailua.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 17 päivänä maaliskuuta 2006.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 16 päivänä maaliskuuta 2006.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EUVL L 270, 21.10.2003, s. 78. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1154/2005 (EUVL L 187, 19.7.2005, s. 11).

(2)  EUVL L 174, 7.7.2005, s. 12.

(3)  EYVL L 147, 30.6.1995, s. 7. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 777/2004 (EUVL L 123, 27.4.2004, s. 50).


17.3.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 80/45


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 450/2006,

annettu 16 päivänä maaliskuuta 2006,

asetuksessa (EY) N:o 1059/2005 tarkoitetun tavallisen vehnän vientiä koskevan tarjouskilpailun osana toimitettujen tarjousten osalta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon vilja-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1784/2003 (1) ja erityisesti sen 13 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan.

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Tiettyihin kolmansiin maihin vietävän tavallisen vehnän vientitukea koskeva tarjouskilpailu on avattu komission asetuksella (EY) N:o 1059/2005 (2).

(2)

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1766/92 soveltamista koskevista tietyistä yksityiskohtaisista säännöistä vientitukien myöntämisen ja häiriötilanteessa toteutettavien toimenpiteiden osalta vilja-alalla 29 päivänä kesäkuuta 1995 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1501/95 (3) 7 artiklan mukaan komissio voi toimitettujen tarjousten perusteella päättää tarjouskilpailun ratkaisematta jättämisestä.

(3)

Erityisesti asetuksen (EY) N:o 1501/95 1 artiklassa säädetyt perusteet huomioon ottaen ei ole aiheellista vahvistaa enimmäistukea.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viljan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tarjouskilpailu jätetään ratkaisematta niiden tarjousten osalta, jotka on toimitettu 10 päivän ja 16 päivän maaliskuuta 2006 välisenä aikana osana asetuksessa (EY) N:o 1059/2005 tarkoitettua tavallisen vehnän vientitukea koskevaa tarjouskilpailua.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 17 päivänä maaliskuuta 2006.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 16 päivänä maaliskuuta 2006.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EUVL L 270, 21.10.2003, s. 78. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1154/2005 (EUVL L 187, 19.7.2005, s. 11).

(2)  EUVL L 174, 7.7.2005, s. 15.

(3)  EYVL L 147, 30.6.1995, s. 7. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 777/2004 (EUVL L 123, 27.4.2004, s. 50).


II Säädökset, joita ei tarvitse julkaista

Komissio

17.3.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 80/46


KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 7 päivänä maaliskuuta 2006,

tarttuvan vertamuodostavan kudoksen kuolion (IHN) ja/tai virusperäisen verenvuotoseptikemian (VHS) osalta hyväksyttyjen vyöhykkeiden ja kalanviljelylaitosten luetteloista tehdyn päätöksen 2002/308/EY liitteiden I ja II muuttamisesta

(tiedoksiannettu numerolla K(2006) 683)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2006/214/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon eläinten terveyttä koskevista edellytyksistä saatettaessa vesiviljeltyjä eläimiä ja tuotteita markkinoille 28 päivänä tammikuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/67/ETY (1) ja erityisesti sen 5 ja 6 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Päätöksessä 2002/308/EY (2) vahvistetaan hyväksyttyjen vyöhykkeiden ja hyväksymättömillä vyöhykkeillä sijaitsevien hyväksyttyjen kalanviljelylaitosten luettelot eräiden kalatautien osalta.

(2)

Italia on toimittanut perusteet hyväksytyn vyöhykkeen aseman myöntämiselle joillekin alueellaan sijaitseville vyöhykkeille tarttuvan vertamuodostavan kudoksen kuolion (IHN) ja virusperäisen verenvuotoseptikemian (VHS) osalta. Näytteenottosuunnitelmista ja taudinmääritysmenetelmistä tiettyjen kalatautien esiintymisen havaitsemiseksi ja varmistamiseksi ja päätöksen 92/532/ETY kumoamisesta 22 päivänä helmikuuta 2001 tehdyn komission päätöksen 2001/183/EY (3) mukainen näytteenotto tietyillä vyöhykkeillä on mahdotonta kyseisillä vyöhykkeillä sijaitsevien kalanviljelylaitosten erityisen tuotantosyklin vuoksi.

(3)

Tällainen tuotanto ei ollut tiedossa päätöstä 2001/183/EY laadittaessa. Toimitetuista asiakirjoista käy ilmi, että eläinten terveystilanne näillä vyöhykkeillä vastaa tilannetta vyöhykkeillä, joilla on suoritettu päätöksen 2001/183/EY mukainen näyttöönotto. Näin ollen kyseiset vyöhykkeet täyttävät direktiivin 91/67/ETY 5 artiklassa säädetyt vaatimukset. Sen vuoksi näille vyöhykkeille voidaan myöntää hyväksytyn vyöhykkeen asema, ja ne olisi lisättävä hyväksyttyjen vyöhykkeiden luetteloon.

(4)

Ranska on toimittanut perusteet hyväksytyn vyöhykkeen aseman myöntämiselle tietyille aluellaan sijaitseville vyöhykkeille tarttuvan vertamuodostavan kudoksen kuolion (IHN) ja virusperäisen verenvuotoseptikemian (VHS) osalta. Toimitetuista asiakirjoista käy ilmi, että kyseiset vyöhykkeet täyttävät direktiivin 91/67/ETY 5 artiklassa säädetyt vaatimukset. Sen vuoksi näille vyöhykkeille voidaan myöntää hyväksytyn vyöhykkeen asema, ja ne olisi lisättävä hyväksyttyjen vyöhykkeiden luetteloon.

(5)

Itävalta, Saksa ja Italia ovat toimittaneet perusteet hyväksymättömällä vyöhykkeellä sijaitsevan hyväksytyn laitoksen aseman myöntämiselle joillekin niiden alueella sijaitseville laitoksille VHS:n ja IHN:n osalta. Toimitetuista asiakirjoista käy ilmi, että kyseiset laitokset täyttävät direktiivin 91/67/ETY 6 artiklassa säädetyt vaatimukset. Sen vuoksi näille laitoksille voidaan myöntää hyväksymättömällä vyöhykkeellä sijaitsevan hyväksytyn kalanviljelylaitoksen asema, ja ne olisi lisättävä hyväksyttyjen kalanviljelylaitosten luetteloon.

(6)

Saksa on ilmoittanut IHN:n esiintymisestä kahdessa laitoksessa, joita pidettiin aiemmin taudista vapaana. Laitokset ovat kuitenkin edelleen VHS:stä vapaita. Siksi ne olisi poistettava päätöksessä 2002/308/EY olevasta luettelosta, joka koskee IHN:stä vapaita laitoksia.

(7)

Päätös 2002/308/EY olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti.

(8)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutetaan päätös 2002/308/EY seuraavasti:

1)

Korvataan liite I tämän päätöksen liitteellä I.

2)

Korvataan liite II tämän päätöksen liitteellä II.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 7 päivänä maaliskuuta 2006.

Komission puolesta

Markos KYPRIANOU

Komission jäsen


(1)  EYVL L 46, 19.2.1991, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 806/2003 (EUVL L 122, 16.5.2003, s. 1).

(2)  EYVL L 106, 23.4.2002, s. 28. Päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 2005/813/EY (EUVL L 304, 23.11.2005, s. 19).

(3)  EYVL L 67, 9.3.2001, s. 65.


LIITE I

”LIITE I

TARTTUVAN VERTAMUODOSTAVAN KUDOKSEN KUOLION (IHN) JA VIRUSPERÄISEN VERENVUOTOSEPTIKEMIAN (VHS) OSALTA HYVÄKSYTYT VYÖHYKKEET

1.A   VHS:N OSALTA HYVÄKSYTYT TANSKAN VYÖHYKKEET (1)

Hansted Å

Hovmølle Å

Grenå

Treå

Alling Å

Kastbjerg

Villestrup Å

Korup Å

Sæby Å

Elling Å

Uggerby Å

Lindenborg Å

Øster Å

Hasseris Å

Binderup Å

Vidkær Å

Dybvad Å

Bjørnsholm Å

Trend Å

Lerkenfeld Å

Vester Å

Lønnerup ja sen sivujoet

Slette Å

Bredkær Bæk

Kilenin Sivujoet

Resenkær Å

Klostermølle Å

Hvidbjerg Å

Knidals Å

Spang Å

Simested Å

Skals Å

Jordbro Å

Fåremølle Å

Flynder Å

Damhus Å

Karup Å

Gudenåen

Halkær Å

Storåen

Århus Å

Bygholm Å

Grejs Å

Ørum Å

1.B   IHN:N OSALTA HYVÄKSYTYT TANSKAN VYÖHYKKEET

Tanska (2).

2.A   VHS:N JA IHN:N OSALTA HYVÄKSYTYT SAKSAN VYÖHYKKEET

2.A.1   BADEN-WÜRTTEMBERG (3)

Isenburger Tal lähteeltä Falkensteinin tilan vedenlaskupaikalle,

Eyach ja sen sivujoet lähteiltään ensimmäiselle alajuoksulla sijaitsevalle padolle Haigerlochin kaupungin lähellä,

Lauchert ja sen sivujoet lähteiltään Sigmaringendorfin kaupungin lähellä sijaitsevalle turbiinipadolle,

Grosse Lauter ja sen sivujoet lähteiltään Lauterachin lähellä sijaitsevalle vesiputouspadolle,

Wolfegger Ach ja sen sivujoet lähteiltään Baienfurth lähellä sijaitsevalle vesiputouspadolle,

Enzin valuma-alue, jonka muodostavat Grosse Enz, Kleine Enz ja Eyach, lähteiltään keskellä Neuenbürgiä sijaitsevalle padolle,

Erms lähteeltä alajuoksulla sijaitsevalle padolle 200 metrin päähän Strobelin tilalta, Anlage Seeburg,

Obere Nagold lähteeltä Neumühlen lähellä sijaitsevalle padolle.

2.B   VHS:N OSALTA HYVÄKSYTYT SAKSAN VYÖHYKKEET

2.B.1   BADEN-WÜRTTEMBERG

Andelsbach ja sen sivujoet lähteiltään Krauchenwiesin kaupungin lähellä sijaitsevaan turbiinipatoon asti.

3.   VHS:N JA IHN:N OSALTA HYVÄKSYTYT ESPANJAN VYÖHYKKEET

3.1   ALUE: ASTURIAN AUTONOMINEN ALUE

Manneralueet

Kaikki Asturian valuma-alueet.

Rannikkoalueet

Koko Asturian rannikko.

3.2   ALUE: GALICIAN AUTONOMINEN ALUE

Manneralueet

Galician valuma-alueet:

mukaan luettuina Eojoen valuma-alue, Siljoen valuma-alue Léonin maakunnassa sijaitsevalta lähteeltään alkaen, Miñojoen valuma-alue lähteeltään Frieiran padolle ja Limiajoen valuma-alue lähteeltään Das Conchasin padolle,

lukuun ottamatta Tamegajoen valuma-aluetta.

Rannikkoalueet

Galician rannikko-alue Eojoen suulta (Isla Pancha) Punta Picosiin (Miñojoen suulle).

3.3   ALUE: ARAGONIAN AUTONOMINEN ALUE

Manneralueet

Ebrojoen valuma-alue lähteeltään Aragónin kunnassa sijaitsevalle Mequinenzan padolle,

Isuelajoki lähteeltään Arguisin padolle,

Flúmenjoki lähteeltään Santa María de Belsuen padolle,

Guatizalemajoki lähteeltään Vadiellon padolle,

Cincajoki lähteeltään Gradon padolle,

Eserajoki lähteeltään Barasonan padolle,

Noguera-Ribagorzanajoki lähteeltään Santa Anan padolle,

Matarrañajoki lähteeltään Aguas de Penan padolle,

Penajoki lähteeltään Penan padolle,

Guadalaviar-Turiajoki lähteeltään Valencian maakunnassa sijaitsevalle Generalísimon padolle,

Mijaresjoki lähteeltään Castellónin maakunnassa sijaitsevalle Arenósin padolle.

Muut Aragónin kunnan vesistöt katsotaan puskurivyöhykkeiksi.

3.4   ALUE: NAVARRAN AUTONOMINEN ALUE

Manneralueet

Ebrojoen valuma-alue lähteeltään Aragónin kunnassa sijaitsevalle Mequinenzan padolle,

Bidasoajoki lähteeltään joen suulle,

Leizaránjoki lähteeltään Leizarán (Muga) padolle.

Muut Navarran kunnan vesistöt katsotaan puskurivyöhykkeiksi.

3.5   ALUE: KASTILIA JA LEÓNIN AUTONOMINEN ALUE

Manneralueet

Ebrojoen valuma-alue lähteeltään Aragónin kunnassa sijaitsevalle Mequinenzan padolle,

Duerojoki lähteeltään Aldeávilan padolle,

Siljoki,

Tiétarjoki lähteeltään Rosariton padolle,

Alberchejoki lähteeltään Burguillon padolle.

Muut Kastilia ja Léonin autonomisen alueen vesistöt katsotaan puskurivyöhykkeiksi.

3.6   ALUE: KANTABRIAN AUTONOMINEN ALUE

Manneralueet

Ebrojoen valuma-alue lähteeltään Aragónin kunnassa sijaitsevalle Mequinenzan padolle,

seuraavien jokien valuma-alueet niiden lähteeltä mereen:

Devajoki,

Nansajoki,

Saja-Besayajoki,

Pas-Pisueñajoki,

Asónjoki,

Agüerajoki.

Gandarillas-, Escudo- ja Miera y Campiazo -jokien valuma-alueet katsotaan puskurivyöhykkeiksi.

Rannikkoalueet

Koko Kantabrian rannikko Devajoen suulta Ontónin lahteen.

3.7   ALUE: LA RIOJAN AUTONOMINEN ALUE

Manneralueet

Ebrojoen valuma-alue lähteiltään Aragónin kunnassa sijaitsevalle Mequinenzan padolle.

3.8   ALUE: KASTILIA-LA MANCHAN AUTONOMINEN ALUE

Manneralueet

Tajojoen valuma-alue lähteeltään Estremeran padolle,

Tajuñajoen valuma-alue lähteeltään La Tajeran padolle,

Júcarjoen valuma-alue lähteeltään La Toban padolle,

Cabrieljoen valuma-alue lähteeltään Bujioson padolle.

4.A   VHS:N JA IHN:N OSALTA HYVÄKSYTYT RANSKAN VYÖHYKKEET

4.A.1   ADOUR-GARONNE

Valuma-alueet

Charente,

Seudre,

Gironden suistoalueen rannikkojokien valuma-alueet Charente-Maritimen departementissa,

Niven ja Nivellesin valuma-alueet (Pyrénées Atlantiques),

Forges (Landes),

Dronnen (Dordogne) valuma-alue veden lähteeltä Monfouratissa sijaitsevalle Eglisottesin padolle,

Beauronnen (Dordogne) valuma-alue veden lähteeltä Fayen padolle,

Valousen (Dordogne) valuma-alue veden lähteeltä Etang des Roches Noiresin padolle,

Paillassen (Gironde) valuma-alue veden lähteeltä Grand Forgen padolle,

Cironin (Garonne, Gironde ja Lot) valuma-alue veden lähteeltä Moulin de Castaingin padolle,

Petite Leyren (Landes) valuma-alue veden lähteeltä Argelousessa sijaitsevalle Pont de l'Espine -padolle,

Paven (Landes) valuma-alue veden lähteeltä Paven padolle,

Escourcen (Landes) valuma-alue veden lähteeltä Moulin de Barben padolle,

Geloux'n (Landes) valuma-alue veden lähteeltä Saint Martin d'Oneyssa sijaitsevalle padolle D38,

Estrigonin (Landes) valuma-alue veden lähteeltä Campet et Lamolèren padolle,

Estamponin (Landes) valuma-alue veden lähteeltä Roquefortissa sijaitsevalle Ancienne Minoterien padolle,

Gélisen (Garonne, Landes ja Lot) valuma-alue veden lähteeltä alajuoksulla Gélise- ja Ossejokien yhtymäkohdassa sijaitsevalle padolle,

Magescqin (Landes) valuma-alue veden lähteeltä joen suulle,

Luysin (Pyrénées Atlantiques) valuma-alue veden lähteeltä Moulin d'Oro -padolle,

Neezin (Pyrénées Atlantiques) valuma-alue veden lähteeltä Jurançonin padolle,

Beezin (Pyrénées Atlantiques) valuma-alue veden lähteeltä Nayn padolle,

Gave de Cauterets’n (Hautes Pyrénées) valuma-alue veden lähteeltä Soulomin vesivoimalan Calypson padolle.

Rannikkoalueet

Koko Atlantin rannikko Vendéen departementin rannikon pohjoisrajalta Charente-Maritimen departementin rannikon etelärajalle.

4.A.2   LOIRE-BRETAGNE

Manneralueet

Kaikki Bretagnen alueella sijaitsevat valuma-alueet lukuun ottamatta seuraavia:

Vilaine,

Élornin alajuoksu,

Sèvre Niortaise,

Lay,

seuraavat Viennen valuma-alueet:

Viennejoen valuma-alue veden lähteeltä Châtellerault'n padolle Viennen departementissa,

Gartempejoen valuma-alue veden lähteeltä Saint Pierre de Maillén padolle Viennen departementissa,

Creusejoen valuma-alue veden lähteeltä Bénavent'n padolle Indren departementissa,

Suinjoen valuma-alue veden lähteeltä Douadicin padolle Indren departementissa,

Claisejoen valuma-alue veden lähteeltä Bossay-sur-Claisen padolle Indre et Loiren departementissa,

Velleches- ja Des Trois Moulins -purojen valuma-alue veden lähteeltä Des Trois Moulinsin padoille Viennen departementissa,

Atlantin rannikon jokien valuma-alueet Vendéen departementissa.

Rannikkoalueet

Koko Bretagnen rannikko lukuun ottamatta seuraavia osia:

Rade de Brest,

Anse de Camaret,

rannikkovyöhyke Trévignonin kärjestä Laïtajoen suulle,

rannikkovyöhyke Tohonjoen suulta departementin rajalle.

4.A.3   SEINE-NORMANDIE

Manneralueet

Sélune.

4.A.4   AQUITAINE

Valuma-alueet

Vignacjoen valuma-alue lähteeltään La Forgen padolle,

Gouaneyrejoen valuma-alue lähteeltään Maillières'n padolle,

Susselguejoen valuma-alue lähteeltään de Susselguen padolle,

Luzoujoen valuma-alue lähteeltään de Laluquen kalanviljelylaitoksen padolle,

Gouadasjoen valuma-alue lähteeltään l'Etange de la Glacière à Saint Vincent de Paulin padolle,

Baysejoen valuma-alue lähteeltään Moulin de Lartia et de Manobren padolle,

Rancezjoen valuma-alue lähteeltään Rancezin padolle,

Eyrejoen valuma-alue lähteeltään Aracachonin suistoalueelle,

Onessejoen valuma-alue lähteeltään Courant de Contisin suistoalueelle.

4.A.5   MIDI-PYRENEES

Valuma-alueet

Cernonjoen valuma-alue lähteeltään Saint-George de Luzençonin padolle,

Dourdoujoen valuma-alue Dourdou- ja Grauzonjokien lähteiltä Vabres-l’Abbayen padolle.

4.A.6   L'AIN

Manneralue: Domben lampialue.

4.A.7   ARTOIS-PICARDIE

Manneralue: Sellejoen valuma-alue La Poix -joen lähteeltä Evoissons-joen yhtymäkohdalle.

4.A.8   AUVERGNE

Manneralue: la Couze Pavin lähteiltään Besse-en-Chandesse padolle.

4.B   VHS:N OSALTA HYVÄKSYTYT RANSKAN VYÖHYKKEET

4.B.1   LOIRE-BRETAGNE

Manneralueet

Loiren valuma-alueen osa, joka muodostuu Huisnen valuma-alueen yläjuoksusta veden lähteeltä Ferté-Bernardin padolle.

4.C   IHN:N OSALTA HYVÄKSYTYT RANSKAN VYÖHYKKEET

4.C.1   LOIRE-BRETAGNE

Manneralueet

Seuraava Viennen valuma-alue:

Anglinin valuma-alue lähteeltään seuraaville padoille:

Châtellerault'n voimalaitos Viennejoen varrella, Viennen departementissa,

Saint Pierre de Maillé Gartempejoen varrella, Viennen departementissa,

Bénavent Creusejoen varrella, Indren departementissa,

Douadic Suinjoen varrella, Indren departementissa,

Bossau-sur-Claise Claisejoen varrella, Indre et Loiren departementissa.

5.A   VHS:N OSALTA HYVÄKSYTYT IRLANNIN VYÖHYKKEET

Irlanti (2), lukuun ottamatta Cape Clear Islandia.

5.B   IHN:N OSALTA HYVÄKSYTYT IRLANNIN VYÖHYKKEET

Irlanti.

6.A   VHS:N JA IHN:N OSALTA HYVÄKSYTYT ITALIAN VYÖHYKKEET

6.A.1   TRENTINO ALTO ADIGEN ALUE, TRENTON AUTONOMINEN MAAKUNTA

Manneralueet

Zona Val di Fiemme, Fassa e Cembra: Avisiojoen valuma-alue lähteeltään Giovon kunnassa sijaitsevalle Serra San Giorgion padolle,

Zona Valle della Sorna: Sornajoen valuma-alue lähteeltään Chizzolan (Ala) alueella sijaitsevalle vesivoimalan muodostamalle padolle, ennen laskemistaan Adigejokeen,

Zona Torrente Adanà: Adanàjoen valuma-alue lähteeltään Armani Cornelio-Lardaron tilalta alajuoksulla sijaitseville padoille,

Zona Rio Manes: Rio Manesin vedet La Zinquantinan alueella sijaitsevalta Troticoltura Giovanellin tilalta 200 metriä alajuoksulle olevalle padolle keräävä vyöhyke,

Zona Val di Ledro: Massangla- ja Ponalejokien valuma-alueet lähteiltään Molina di Ledron kunnassa sijaitsevan Centralen vesivoimalan muodostamalle padolle,

Zona Valsugana: Brentajoen valuma-alue lähteeltään Mantincellissa Grignon kunnassa sijaitsevalle Marzotton padolle,

Zona Val del Fersina: Fersinajoen valuma-alue lähteeltään Ponte Alton padolle.

6.A.2   LOMBARDIAN ALUE, BRESCIAN MAAKUNTA

Manneralueet

Zona Ogliolo: valuma-alue Ogliolojoen lähteeltä padolle, joka sijaitsee Adamellon kalanviljelylaitokselta alajuoksulle, jolla Ogliolo- ja Ogliojoet yhtyvät,

Zona Fiume Caffaro: Cafarrojoen valuma-alue lähteeltään 1 kilometrin päässä kalanviljelylaitoksesta joen alajuoksua sijaitsevalle padolle,

Zona Val Brembana: Brembojoen valuma-alue lähteeltään Ponte S. Pietron kunnassa sijaitsevalle padolle.

6.A.3   UMBRIAN ALUE

Manneralueet

Fosso di Terrìa: Terrìajoen valuma-alue lähteeltään Ditta Mountain Fish -kalanviljelylaitoksen alapuolella sijaitsevalle padolle, jolla Terrìajoki yhtyy Nerajokeen.

6.A.4   VENETON ALUE

Manneralueet

Zona Belluno: Ardojoen lähteeltä sen alajuoksulla sijaitsevalle Centro Sperimentale di Acquacolturan padolle (ennen kuin Ardo virtaa Piavejokeen) ulottuva valuma-alue Bellunon maakunnassa (Valli di Bolzano Bellunese, Belluno),

Bacino del torrente Lucido: Tegorzo-joen lähteiltä Tegorzo-joen sillan padolle Faverin kylässä ulottuva valuma-alue.

6.A.5   TOSCANAN ALUE

Manneralueet

Zona Valle del fiume Serchio: Serchiojoen valuma-alue lähteeltään Piaggionen padolle,

Bacino del torrente Lucido: Lucidojoen valuma-alue lähteeltään Ponte del Bertolin padolle,

Bacino del torrente Osca: Oscajoen valuma-alue lähteeltään sen alajuoksulla sijaitsevalle padolle Il Giardino -kalanviljelylaitoksen lähellä,

Bacino del fiume Staggia: Staggiajoen valuma-alue lähteeltään Calcinaian padolle.

6.A.6   PIEMONTEN ALUE

Manneralueet

Sorgenti della Gerbola: Granajoen valuma-alue Cavo C:n ja Canale del Molino della Gerbolan lähteiltä Azienda Agricola Canali Cavour S.S. -kalanviljelylaitoksen alapuolella sijaitsevalle padolle,

Bacino del Besante: Besantejoen valuma-alue lähteeltään sen alajuoksulla sijaitsevalle padolle 500 metrin päähän Pastorino Giovanni -kalanviljelylaitoksesta,

Valle di Duggia: Duggiajoki lähteeltään padolle, joka sijaitsee 100 metriä sen kohdan yläpuolella, jossa Varallon ja Locarnon välisen tien silta ylittää joen,

Zona del rio Valdigoja: Valdigojapuro lähteeltään kohtaan, jossa se virtaa Duggiajokeen hyväksytyn vyöhykkeen Valle di Duggia -padon yläpuolella,

Zona Sorgente dei Paschi: Pesiojoen valuma-alue lähteeltään padolle, joka sijaitsee alajuoksulla Azienda dei Paschi -kalanviljelylaitoksen lähellä,

Zona Stura Valgrande: Stura Valgrande -joen valuma-alue lähteeltään padolle, joka sijaitsee alajuoksulla Troticoltura delle Sorgenti -kalanviljelylaitoksen lähellä,

Valle Elvo: Elvojoen valuma-alue lähteeltään Occhioppo Inferiore -kunnassa sijaitsevalle Tintoria Europa -padolle,

Valle Strona: Stronajoen valuma-alue Camandonan kunnassa sijaitsevalta lähteeltään padolle, joka sijaitsee Vallemosson lähellä Rovellan kunnassa,

Valle Cervo: Cervojoen valuma-alue Sagliano Micca -kunnassa sijaitsevalta lähteeltään padolle, joka sijaitsee Biella-kunnan maantien SS nro 142 sillan lähellä,

Vyöhyke Lanca del Boschetto: Tocejoen osa Mittage Federico -laitoksen tiloissa sijaitsevilta lähteiltään Moretti Renzo -laitoksen alajuoksulla olevalle padolle.

6.A.7   EMILIA ROMAGNAN ALUE

Manneralueet

Bacino Fontanacce-Valdarno: Fontanacce- ja Valdarnojokien valuma-alue lähteiltään alajuoksulla sijaitsevalle padolle 100 metrin päähän S.V.A. s.r.l. fish farm -kalanviljelylaitoksesta.

6.A.8   LIGURIAN ALUE

Manneralueet

Pennajoen valuma-alue lähteiltään padolle, jonka kohdalla Pennajoki yhtyy Borzonejokeen.

6.B   VHS:N OSALTA HYVÄKSYTYT ITALIAN VYÖHYKKEET

6.B.1   TRENTINO ALTO ADIGEN ALUE, TRENTON AUTONOMINEN MAAKUNTA

Manneralueet

Zona Valle dei Laghi: San Massenza-, Toblino- ja Cavedinejärvien valuma-alue Cavedinejärven eteläosan alajuoksulla sijaitsevalle padolle; valuma-alue johtaa Torbolen kunnassa sijaitsevaan vesivoimalaan.

6.C   IHN:N OSALTA HYVÄKSYTYT ITALIAN VYÖHYKKEET

6.C.1   UMBRIAN ALUE, PERUGIAN MAAKUNTA

Zona Lago Trasimeno: Trasimeno-järvi.

6.C.2   TRENTINO ALTO ADIGEN ALUE, TRENTON AUTONOMINEN MAAKUNTA

Val Rendenan vyöhyke: Sarcajoen valuma-alue lähteeltään Villa Rendenan kunnassa sijaitsevalle Oltresarcan padolle.

7.A   VHS:N OSALTA HYVÄKSYTYT RUOTSIN VYÖHYKKEET

Ruotsi (2)

lukuun ottamatta länsirannikolla olevaa puoliympyrän muotoista, halkaisijaltaan 20 km:n aluetta Björkön saarella sijaitsevan kalanviljelylaitoksen ympärillä sekä Göta- ja Sävejokien suisto- ja valuma-alueita niiden ensimmäisiin vaellusesteisiin Trollhättanissa sekä Aspenjärven tuloaukolla.

7.B   IHN:N OSALTA HYVÄKSYTYT RUOTSIN VYÖHYKKEET

Ruotsi (2).

8.   VHS:N JA IHN:N OSALTA HYVÄKSYTYT YHDISTYNEEN KUNINGASKUNNAN, KANAALISAARTEN JA MANSAAREN VYÖHYKKEET

Iso-Britannia (2),

Pohjois-Irlanti (2),

Guernesey (2),

Mansaari (2).

9.A   VHS:N OSALTA HYVÄKSYTYT SUOMEN VYÖHYKKEET

Suomi (4).

9.B   IHN:N OSALTA HYVÄKSYTYT SUOMEN VYÖHYKKEET

Suomi (2).


(1)  Valuma- ja rannikkoalueet mukaan luettuina.

(2)  Kaikki sen alueella sijaitsevat manner- ja rannikkoalueet mukaan luettuina.

(3)  Osia valuma-alueista.

(4)  Kaikki sen alueella sijaitsevat manneralueet.”


LIITE II

”LIITE II

TARTTUVAN VERTAMUODOSTAVAN KUDOKSEN KUOLION (IHN) JA VIRUSPERÄISEN VERENVUOTOSEPTIKEMIAN (VHS) OSALTA HYVÄKSYTYT KALANVILJELYLAITOKSET

1.   IHN:N JA VHS:N OSALTA HYVÄKSYTYT BELGIAN KALANVILJELYLAITOKSET

1.

La Fontaine aux truites

B-6769 Gérouville

2.   IHN:N JA VHS:N OSALTA HYVÄKSYTYT TANSKAN KALANVILJELYLAITOKSET

1.

Vork Dambrug

DK-6040 Egtved

2.

Egebæk Dambrug

DK-6880 Tarm

3.

Bækkelund Dambrug

DK-6950 Ringkøbing

4.

Borups Geddeopdræt

DK-6950 Ringkøbing

5.

Bornholms Lakseklækkeri

DK-3730 Nexø

6.

Langes Dambrug

DK-6940 Lem St.

7.

Brænderigaardens Dambrug

DK-6971 Spjald

8.

Siglund Fiskeopdræt

DK-4780 Stege

9.

Ravning Fiskeri

DK-7182 Bredsten

10.

Ravnkaer Dambrug

DK-7182 Bredsten

11.

Hulsig Dambrug

DK-7183 Randbøl

12.

Ligård Fiskeri

DK-7183 Randbøl

13.

Grønbjerglund Dambrug

DK-7183 Randbøl

14.

Danish Aquaculture

DK-6040 Egtved

3.A   IHN:N JA VHS:N OSALTA HYVÄKSYTYT SAKSAN KALANVILJELYLAITOKSET

3.A.1   NIEDERSACHSEN

1.

Jochen Moeller

Fischzucht Harkenbleck

D-30966 Hemmingen-Harkenbleck

2.

Versuchsgut Relliehausen der Universität Göttingen

(vain hautomo)

D-37586 Dassel

3.

Dr. R. Rosengarten

Forellenzucht Sieben Quellen

D-49124 Georgsmarienhütte

4.

Klaus Kröger

Fischzucht Klaus Kröger

D-21256 Handeloh Wörme

5.

Ingeborg Riggert-Schlumbohm

Forellenzucht W. Riggert

D-29465 Schnega

6.

Volker Buchtmann

Fischzucht Nordbach

D-21441 Garstedt

7.

Sven Kramer

Forellenzucht Kaierde

D-31073 Delligsen

8.

Hans-Peter Klusak

Fischzucht Grönegau

D-49328 Melle

9.

F. Feuerhake

Forellenzucht Rheden

D-31039 Rheden

10.

Horst Pöpke

Fischzucht Pöpke

Hauptstraße 14

D-21745 Hemmoor

3.A.2   THÜRINGEN

1.

Firma Tautenhahn

D-98646 Trostadt

2.

Fischzucht Salza GmbH

D-99734 Nordhausen-Salza

3.

Fischzucht Kindelbrück GmbH

D-99638 Kindelbrück

4.

Reinhardt Strecker

Forellenzucht Orgelmühle

D-37351 Dingelstadt

3.A.3   BADEN-WÜRTTEMBERG

1.

Walter Dietmayer

Forellenzucht Walter Dietmayer

Hettingen

D-72501 Gammertingen

2.

Heiner Feldmann

Bergatreute

D-88630 Pfullendorf

3.

Oliver Fricke

Anlage Wuchzenhofen

Boschenmühle 131/2

D-87764 Mariasteinbach-Legau

4.

Peter Schmaus

Fischzucht Schmaus, Steinental

D-88410 Steinental/Hauerz

5.

Josef Schnetz

Fenkenmühle

D-88263 Horgenzell

6.

Falko Steinhart

Quellwasseranlage Steinhart

Hettingen

D-72513 Hettingen

7.

Hugo Strobel

Quellwasseranlage Otterswang

Sägmühle

D-72505 Hausen am Andelsbach

8.

Reinhard Lenz

Forsthaus

Gaimühle

D-64759 Sensbachtal

9.

Stephan Hofer

Sulzbach

D-78727 Aisteig/Oberndorf

10.

Stephan Hofer

Oberer Lautenbach

D-78727 Aisteig/Oberndorf

11.

Stephan Hofer

Unterer Lautenbach

D-78727 Aisteig/Oberndorf

12.

Stephan Hofer

Schelklingen

D-78727 Aistaig/Oberndorf

13.

Stephan Schuppert

Brutanlage: Obere Fischzucht

Mastanlage: Untere Fischzucht

D-88454 Unteressendorf

14.

Anton Jung

Brunnentobel

D-88299 Leutkirch/Hebrazhofen

15.

Peter Störk

Wagenhausen

D-88348 Saulgau

16.

Erwin Steinhart

Geislingen/St.

D-73312 Geislingen/St.

17.

Joachim Schindler

Forellenzucht Lohmühle

D-72275 Alpirsbach

18.

Georg Sohnius

Forellenzucht Sohnius

D-72160 Horb-Diessen

19.

Claus Lehr

Forellenzucht Reinerzau

D-72275 Alpirsbach-Reinerzau

20.

Hugo Hager

Bruthausanlage

D-88639 Walbertsweiler

21.

Hugo Hager

Waldanlage

D-88639 Walbertsweiler

22.

Gumpper und Stoll GmbH

Forellenhof Rössle

Honau

D-72805 Liechtenstein

23.

Hans Schmutz

Brutanlage 1, Brutanlage 2, Brut- und Setzlingsanlage 3 (Hausanlage)

D-89155 Erbach

24.

Wilhelm Drafehn

Obersimonswald

D-77960 Seelbach

25.

Wilhelm Drafehn

Brutanlage Seelbach

D-77960 Seelbach

26.

Franz Schwarz

Oberharmersbach

D-77784 Oberharmersbach

27.

Meinrad Nuber

Langenenslingen

D-88515 Langenenslingen

28.

Walter Dietmayer

Höhmühle

D-88353 Kißlegg

29.

Fischbrutanstalt des Landes Baden-Württemberg

Argenweg 50

D-88085 Langenargen

Anlage Osterhofen

30.

Kreissportfischereiverein Biberach

Warthausen

D-88400 Biberach

31.

Hans Schmutz

Gossenzugen

D-89155 Erbach

32.

Reinhard Rösch

Haigerach

D-77723 Gengenbach

33.

Rainer Tress

Unterlauchringen

D-79787 Unterlauchringen

34.

Andreas Tröndle

Tiefenstein

D-79774 Albbruck

35.

Andreas Tröndle

Unteralpfen

D-79774 Unteralpfen

36.

Stephan Hofer

Schenkenbach

D-78727 Aisteig/Oberndorf

37.

Heiner Feldmann

Bainders

D-88630 Pfullendorf

38.

Andreas Zordel

Fischzucht Im Gänsebrunnen

D-75305 Neuenbürg

39.

Thomas Fischböck

Forellenzucht am Kocherursprung

D-73447 Oberkochen

40.

Reinhold Bihler

Dorfstraße 22

D-88430 Rot a. d. Rot Haslach

Anlage: Einöde

41.

Josef Dürr

Forellenzucht Igersheim

D-97980 Bad Mergentheim

42.

Andreas Zordel

Anlage Berneck

D-72297 Seewald

43.

Fischzucht Anton Jung

Anlage Rohrsee

D-88353 Kißlegg

44.

Staatliches Forstamt Ravensburg

Anlage Karsee

D-88239 Wangen i. A.

45.

Simon Phillipson

Anlage Weissenbronnen

D-88364 Wolfegg

46.

Hans Klaiber

Anlage Bad Wildbad

D-75337 Enzklösterle

47.

Josef Hönig

Forellenzucht Hönig

D-76646 Bruchsal-Heidelsheim

48.

Werner Baur

Blitzenreute

D-88273 Fronreute-Blitzenreute

49.

Gerhard Weihmann

Mägerkingen

D-72574 Bad Urach-Seeburg

50.

Hubert Belser GBR

Dettingen

D-72401 Haigerloch-Gruol

51.

Staatliche Forstämter Ravensburg und Wangen

Altdorfer Wald

D-88214 Ravensburg

52.

Anton Jung

Bunkhoferweiher, Schanzwiesweiher und Häcklerweiher

D-88353 Kißlegg

53.

Hildegart Litke

Holzweiher

D-88480 Achstetten

54.

Werner Wägele

Ellerazhofer Weiher

D-88319 Aitrach

55.

Ernst Graf

Hatzenweiler

Osterbergstr. 8

D-88239 Wangen-Hatzenweiler

56.

Fischbrutanstalt des Landes Baden-Württemberg

Argenweg 50

D-88085 Langenargen

Anlage Obereisenbach

57.

Forellenzucht Kunzmann

Heinz Kunzmann

Unterer Steinweg 64

D-75438 Knittlingen

58.

Meinrad Nuber

Ochsenhausen

Obere Wiesen 1

D-88416 Ochsenhausen

59.

Bezirksfischereiverein Nagoldtal e.V.

Kentheim

Lange Steige 34

D-75365 Calw

60.

Bernd und Volker Fähnrich

Neumühle

D-88260 Ratzenried-Argenbühl

61.

Klaiber ’An der Tierwiese”

Hans Klaiber

Rathausweg 7

D-75377 Enzklösterle

62.

Parey, Bittigkoffer — Unterreichenbach

Klaus Parey

Mörikeweg 17

D-75331 Engelsbran 2

63.

Farm Sauter

Anlage Pflegelberg

Gerhard Sauter

D-88239 Wangen-Pflegelberg 6

64.

Krattenmacher

Anlage Osterhofen

Krattenmacher, Hittelhofen Gasthaus

D-88339 Bad Waldsee

65.

Fähnrich

Anlage Argenmühle

D-88260 Ratzenried-Argenmühle

Bernd und Volker Fähnrich

Von Rütistraße

D-88339 Bad Waldsee

66.

Gumpper und Stoll

Anlage Unterhausen

Gumpper und Stoll GmbH und Co. KG

Heerstr. 20

D-72805 Lichtenstein-Honau

67.

Durach

Anlage Altann

Antonie Durach

Panoramastr. 23

D-88346 Wolfegg-Altann

68.

Städler

Anlage Raunsmühle

Paul Städler

Raunsmühle

D-88499 Riedlingen-Pfummern

69.

König

Anlage Erisdorf

Sigfried König

Helfenstr. 2/1

D-88499 Riedlingen-Neufra

70.

Forellenzucht Drafehn

Anlage Wittelbach

Wilhelm Drafehn

Schuttertalsstraße 1

D-77960 Seelbach-Wittelbach

71.

Wirth

Anlage Dengelshofen

Günther Wirth

D-88316 Isny-Dengelshofen 219

72.

Krämer, Bad Teinach

Sascha Krämer

Poststr. 11

D-75385 Bad Teinach-Zavelstein

73.

Muffler

Anlage Eigeltingen

Emil Muffler

Brielholzer Hof

D-78253 Eigeltingen

74.

Karpfenteichwirtschaft Mönchsroth

Karl Uhl Fischzucht

D-91614 Mönchsroth

75.

Krattenmacher

Anlage Dietmans

Krattenmacher, Hittelhofen Gasthaus

D-88339 Bad Waldsee

76.

Bruthaus Fischzucht

Anselm-Schneider

Dagmar Anselm-Schneider

Grabenköpfel 1

D-77743 Neuried

77.

Matthias Grassmann

Fischzucht Grassmann

D-75203 Königsbach-Stein

3.A.4   NORDRHEIN-WESTFALEN

1.

Wolfgang Lindhorst-Emme

Hirschquelle

D-33758 Schloss Holte-Stukenbrock

2.

Wolfgang Lindhorst-Emme

Am Oelbach

D-33758 Schloss Holte-Stukenbrock

3.

Hugo Rameil und Söhne

Sauerländer Forellenzucht

D-57368 Lennestadt-Gleierbrück

4.

Peter Horres

Ovenhausen, Jätzer Mühle

D-37671 Höxter

5.

Wolfgang Middendorf

Fischzuchtbetrieb Middendorf

D-46348 Raesfeld

6.

Michael und Guido Kamp

Lambacher Forellenzucht und Räucherei

Lambachtalstr. 58

D-51766 Engelskirchen-Oesinghausen

7.

Thomas Rameil

Broodhouse Am Gensenberg

Saalhauser Str. 8

D-57368 Lennestadt

8.

Ignaz Brands

Forellenzucht Brands

Völmeder Str. 110

D-59590 Geseke

3.A.5   BAIJERI

1.

Gerstner Peter

(Forellenzuchtbetrieb Juraquell)

Wellheim

D-97332 Volkach

2.

Werner Ruf

Fischzucht Wildbad

D-86925 Fuchstal-Leeder

3.

Rogg

Fisch Rogg

D-87751 Heimertingen

4.

Fischzucht Graf

Anlage D-87737 Reichau

Fischzucht Graf GbR

Engishausen 64

D-87743 Egg an der Günz

5.

Fischzucht Graf

Anlage D-87727 Klosterbeuren

Fischzucht Graf GbR

Engishausen 64

D-87743 Egg an der Günz

6.

Fischzucht Graf

Anlage D-87743 Egg an der Günz

Fischzucht Graf GbR

Engishausen 64

D-87743 Egg an der Günz

7.

Anlage Am Großen Dürrmaul

D-95671 Bärnau

Andreas Rösch

Am großen Dürrmaul 2

D-95671 Bärnau

8.

Andreas Hofer

Anlage D-84524 Mitterhausen

Andreas Hofer

Vils 6

D-84149 Velden

9.

Fischzucht Graf

Anlage D-87743 Engishausen I

Fischzucht Graf GbR

Engishausen 64

D-87743 Egg an der Günz

10.

Fischzucht Graf

Anlage D-87743 Engishausen II

Fischzucht Graf GbR

Engishausen 64

D-87743 Egg an der Günz

3.A.6   SACHSEN

1.

Anglerverband Südsachsen ’Mulde/Elster” e.V.

Forellenanlage Schlettau

D-09487 Schlettau

2.

H. und G. Ermisch GbR

Forellen- und Lachszucht

D-01844 Langburkersdorf

3.

Teichwirtschaft Weissig

Helga Bräuer

Am Teichhaus 1

D-01920 Ossling OT Weissig

4.

Teichwirtschaft Zeisholz

Hagen Haedicke

Grüner Weg 39

D-01936 Schwepnitz OT Grüngräbchen

3.A.7   HESSEN

1.

Hermann Rameil

Fischzuchtbetriebe Hermann Rameil

D-34311 Naumburg OT Altendorf

3.A.8   SCHLESWIG-HOLSTEIN

1.

Hubert Mertin

Forellenzucht Mertin

Mühlenweg 6

D-24247 Roderbek

3.B   IHN:N OSALTA HYVÄKSYTYT SAKSAN KALANVILJELYLAITOKSET

3.B.1   THÜRINGEN

1.

Thüringer Forstamt Leinefelde

Fischzucht Worbis

D-37327 Leinefelde

3.C   VHS:N OSALTA HYVÄKSYTYT SAKSAN KALANVILJELYLAITOKSET

3.C.1   BADEN-WÜRTTEMBERG

1.

Heiner Feldmann

Riedlingen/Neufra

D-88630 Pfullendorf

2.

Heiner Feldmann

Bad Waldsee

D-88630 Pfullendorf

4.   IHN:N JA VHS:N OSALTA HYVÄKSYTYT ESPANJAN KALANVILJELYLAITOKSET

4.1   ALUE: ARAGONIAN AUTONOMINEN ALUE

1.

Truchas del Prado

Sijainti: Alcala de Ebro, Zaragozan maakunta (Aragón).

4.2   ALUE: ANDALUSIAN AUTONOMINEN ALUE

1.

Piscifactoria de Riodulce

D. Julio Domezain Fran. ’Piscifactoria de Sierra Nevada S.L.”

Camino de la Piscifactoria no 2. Loja-Granada.

E-18313

2.

Piscifactoria Manzanil

D. Julio Domezain Fran. ’Piscifactoria de Sierra Nevada S.L.”

Camino de la Piscifactoria no 2. Loja-Granada.

E-18313

4.3   ALUE: KASTILIA-LA-MANCHAN AUTONOMINEN ALUE

1.

Piscifactoria Rincón de Uña

Junta de Comunidades de Castilla-La-Mancha

S191100ID, Delegación de Medio Ambiente.

C/ Colón no 2-Cuenca

E-16071 V-16-219-094

5.A   VHS:N JA IHN:N OSALTA HYVÄKSYTYT RANSKAN KALANVILJELYLAITOKSET

5.A.1   ADOUR-GARONNE

1.

Pisciculture de Sarrance

F-64490 Sarrance (Pyrénées-Atlantiques)

2.

Pisciculture des Sources

F-12540 Cornus (Aveyron)

3.

Pisciculture de Pissos

F-40410 Pissos (Landes)

4.

Pisciculture de Tambareau

F-40000 Mont-de-Marsan (Landes)

5.

Pisciculture ’Les Fontaines d’Escot”

F-64490 Escot (Pyrénées-Atlantiques)

6.

Pisciculture de la Forge

F-47700 Casteljaloux (Lot-et-Garonne)

5.A.2   ARTOIS-PICARDIE

1.

Pisciculture du Moulin du Roy

F-62156 Rémy (Pas-de-Calais)

2.

Pisciculture du Bléquin

F-62380 Seninghem (Pas-de-Calais)

3.

Pisciculture d’Earls Feldmann

76340 Hodeng-au-Bosc

F-80580 Bray-Lès-Mareuil

4.

Pisciculture Bonnelle, à Ponthoile

Bonnelle 80133 Ponthoile

M. Sohier

26, rue Georges-Deray

F-80100 Abbeville

5.

Pisciculture Bretel, à Gézaincourt

Bretel 80600 Gézaincourt-Doullens

M. Sohier

26 rue Georges-Deray

F-80100 Abbeville

6.

Pisciculture de Moulin Est

Earl Pisciculture Gobert

18, rue Pierre-à-l’Huile

F-80150 Machiel

5.A.3   AQUITAINE

1.

SARL Salmoniculture de la Ponte — Station d’Alevinage du Ruisseau Blanc

Le Meysout

F-40120 Arue

2.

L’EPST-INRA Pisciculture, à Lées-Athas

Saillet et Esquit

F-64490 Lées-Athas

INRA — BP 3

F-64310 Saint-Pée-sur-Nivelle

3.

Truites de Haut Baretous

Route de la Pierre-Saint-Martin

64570 Arette

reg 64040154

Mme Estournes Françoise

Maison Ménin

F-64570 Aramits

5.A.4   DRÔME

1.

Pisciculture ’Sources de la Fabrique”