8.3.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 66/7

KOMISSION DIREKTIIVI 2006/27/EY,

annettu 3 päivänä maaliskuuta 2006,

kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen jarrulaitteista annetun neuvoston direktiivin 93/14/ETY, kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen lakisääteisistä merkinnöistä annetun neuvoston direktiivin 93/34/ETY, kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen suurimmasta rakenteellisesta nopeudesta, moottorin suurimmasta vääntömomentista ja suurimmasta nettotehosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/1/EY sekä kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen tietyistä osista ja ominaisuuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/24/EY muuttamisesta niiden mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä ja neuvoston direktiivin 92/61/ETY kumoamisesta 18 päivänä maaliskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/24/EY (1) ja erityisesti sen 17 artiklan,

ottaa huomioon kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen jarrulaitteista 5 päivänä huhtikuuta 1993 annetun neuvoston direktiivin 93/14/ETY (2) ja erityisesti sen 4 artiklan,

ottaa huomioon kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen lakisääteisistä merkinnöistä 14 päivänä kesäkuuta 1993 annetun neuvoston direktiivin 93/34/ETY (3) ja erityisesti sen 3 artiklan,

ottaa huomioon kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen suurimmasta rakenteellisesta nopeudesta, moottorin suurimmasta vääntömomentista ja suurimmasta nettotehosta 2 päivänä helmikuuta 1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/1/EY (4) ja erityisesti sen 4 artiklan,

ottaa huomioon kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen tietyistä osista ja ominaisuuksista 17 päivänä kesäkuuta 1997 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/24/EY (5) ja erityisesti sen 7 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Direktiivit 93/14/ETY, 93/34/ETY, 95/1/EY ja 97/24/EY ovat direktiivillä 2002/24/EY perustettua EY-tyyppihyväksyntämenettelyä koskevia erityisdirektiivejä.

(2)	Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission sääntöön nro 78 tehdyt viimeisimmät muutokset on sisällytettävä EY-tyyppihyväksyntävaatimuksiin, jotta direktiivin 93/14/ETY ja YK:n Euroopan talouskomission säännön nro 78 vaatimukset vastaisivat toisiaan.

(3)	Direktiiveihin 93/34/ETY ja 95/1/EY sisältyviä vaatimuksia, jotka koskevat kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen lakisääteisiä merkintöjä ja suurinta nopeutta, voidaan yksinkertaistaa sääntelyn parantamiseksi.

(4)	Tyyppihyväksyntäjärjestelmän asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi on tarpeen selkeyttää sitä, mitä ulkonevia osia, turvavöiden kiinnitystä ja turvavöitä koskevia säännöksiä sovelletaan korillisiin ja korittomiin ajoneuvoihin.

(5)	Direktiiviin 97/24/EY sisältyviä vaatimuksia, jotka koskevat alkuperäisten katalysaattoreiden ja alkuperäisten äänenvaimentimien merkintöjä, on tarpeen selkeyttää ja täydentää.

(6)	Direktiivit 93/14/ETY, 93/34/ETY, 95/1/EY sekä 97/24/EY olisi tämän vuoksi muutettava vastaavasti.

(7)	Tämän direktiivin säännökset ovat tekniikan kehitykseen mukauttamista käsittelevän komitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Muutetaan direktiivin 93/14/ETY liite tämän direktiivin liitteen I mukaisesti.

2 artikla

Muutetaan direktiivin 93/34/ETY liite tämän direktiivin liitteen II mukaisesti.

3 artikla

Muutetaan direktiivin 95/1/EY liite tämän direktiivin liitteen III mukaisesti.

4 artikla

Muutetaan direktiivin 97/24/EY 1 luvun liite III, 3 luvun liitteet I ja II, 4 luvun liite I, 5 luvun liitteet I, II, VI ja VII, 7 luvun liite, 9 luvun liitteet II, III ja IV, 11 luvun otsikko ja liite I sekä 12 luvun liitteet I ja II tämän direktiivin liitteen IV mukaisesti.

5 artikla

1. Alkaen 1 päivästä tammikuuta 2007 jäsenvaltiot eivät saa direktiivien 93/14/ETY, 93/34/ETY, 95/1/EY ja 97/24/EY soveltamisalaan liittyvin perustein evätä EY-tyyppihyväksyntää tai kieltää rekisteröintiä, myyntiä tai käyttöönottoa sellaisen kaksi- tai kolmipyöräisen ajoneuvon osalta, joka vastaa mainituissa direktiiveissä, sellaisina kuin ne ovat muutettuina tällä direktiivillä, vahvistettuja vaatimuksia.

2. Alkaen 1 päivästä heinäkuuta 2007 jäsenvaltioiden on direktiivien 93/14/ETY, 93/34/ETY, 95/1/EY ja 97/24/EY soveltamisalaan liittyvin perustein evättävä EY-tyyppihyväksyntä sellaisilta uusilta kaksi- tai kolmipyöräisten ajoneuvojen tyypeiltä, jotka eivät vastaa mainituissa direktiiveissä, sellaisina kuin ne ovat muutettuina tällä direktiivillä, vahvistettuja vaatimuksia.

6 artikla

1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2006. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kyseiset säädöstekstit sekä mainittujen säädösten ja tämän direktiivin säännösten välinen vastaavuustaulukko.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

7 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

8 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 3 päivänä maaliskuuta 2006.

Komission puolesta

Günter VERHEUGEN

Varapuheenjohtaja

(1) EYVL L 124, 9.5.2002, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 2005/30/EY (EUVL L 106, 27.4.2005, s. 17).

(2) EYVL L 121, 15.5.1993, s. 1.

(3) EYVL L 188, 29.7.1993, s. 38. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 1999/25/EY (EYVL L 104, 21.4.1999, s. 19).

(4) EYVL L 52, 8.3.1995, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiivillä 2002/41/EY (EYVL L 133, 18.5.2002, s. 17).

(5) EYVL L 226, 18.8.1997, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2005/30/EY.

LIITE I

Muutetaan direktiivin 93/14/ETY liite seuraavasti:

Lisätään 2.1.1.3 kohta seuraavasti:

”2.1.1.3.

Jarrupäällysteissä ei saa olla asbestia.”

Muutetaan lisäys 1 seuraavasti:

Korvataan 1.1.1 ja 1.1.2 kohta seuraavasti:

”1.1.1.

Jarrulaitteiden tehovaatimuksien on perustuttava ajoneuvon pysähtymismatkaan ja/tai keskimääräiseen täysin kehittyneeseen hidastuvuuteen. Jarrulaitteen teho on määriteltävä mittaamalla pysähtymismatka suhteessa ajoneuvon jarrutuksen alkunopeuteen ja/tai mittaamalla keskimääräinen täysin kehittynyt hidastuvuus testin aikana.

1.1.2.

Pysähtymismatka on ajoneuvon kulkema matka jarrun käyttölaitteen käytön aloitushetkestä ajoneuvon pysähtymishetkeen. Ajoneuvon alkunopeus v1 on ajoneuvon nopeus jarrun käyttölaitteen käytön aloitushetkellä; alkunopeuden on oltava vähintään 98 prosenttia kyseessä olevalle testille määrätystä nopeudesta. Keskimääräinen täysin kehittynyt hidastuvuus (dm) on laskettava keskimääräisenä hidastuvuutena suhteessa matkaan välillä Vb – Ve seuraavan kaavan mukaisesti:

Formula

jossa:

dm	=	keskimääräinen hidastuvuus
v1	=	kuten määritelty edellä
vb	=	ajoneuvon nopeus arvolla 0,8 v1 (km/h)
ve	=	ajoneuvon nopeus arvolla 0,1 v1 (km/h)
sb	=	v1:n ja vb:n välillä kuljettu matka metreinä
se	=	v1:n ja ve:n välillä kuljettu matka metreinä

Nopeus ja etäisyys on määriteltävä testivälineillä, joiden tarkkuus on ± 1 prosentti testille määrätyllä nopeudella. Arvo dm voidaan määritellä muilla menetelmillä kuin nopeuden ja etäisyyden mittauksella; siinä tapauksessa arvon tarkkuuden poikkeama saa olla enintään ±3 prosenttia.”.

b)	Korvataan 1.1.3 kohdassa sana ”Osan” sanalla ”Ajoneuvon”.

Korvataan 1.2.1.1 kohta seuraavasti:

”1.2.1.1.

Vähimmäistehoa koskevat vaatimukset ovat kullekin ajoneuvoluokalle jäljempänä määrätyt. Ajoneuvon on täytettävä kyseiselle ajoneuvoluokalle vahvistetut pysähtymismatkaa ja keskimääräistä täysin kehittynyttä hidastuvuutta koskevat vaatimukset, mutta molempien parametrien mittaaminen ei ehkä ole välttämätöntä.”

Korvataan 1.4.2.1 kohta seuraavasti:

”1.4.2.1.

Ajoneuvon ja testattavien jarrujen on oltava käytännössä kuivat ja jarrujen kylmät. Jarrun katsotaan olevan kylmä, kun jarrulevystä tai jarrurummun ulkopinnalta mitattu lämpötila on alle 100 °C.”.

LIITE II

Muutetaan direktiivin 93/34/ETY liite seuraavasti:

Korvataan 3.1.1.2 kohta seuraavasti:

”3.1.1.2.

Toisessa osassa on oltava kuusi merkkiä (kirjaimia tai numeroita), joiden tarkoituksena on ilmoittaa ajoneuvon yleiset ominaisuudet (tyyppi, vaihtoehto ja mopedien osalta muunnos). Kukin ominaisuus voidaan esittää usealla merkillä. Jos valmistaja ei käytä yhtä tai useampaa näistä merkeistä, käyttämättömät merkkipaikat on täytettävä aakkos- tai numeromerkeillä valmistajan valinnan mukaan.”

LIITE III

Muutetaan direktiivin 95/1/EY liite I seuraavasti:

Muutetaan 7 kohta seuraavasti:

”7. SUURIN NOPEUS

Ajoneuvon suurin nopeus ilmaistaan kilometreinä tunnissa luvulla, joka vastaa kahdessa peräkkäisessä testissä mitattujen nopeuksien, joiden ero ei saa olla yli 3 %, aritmeettista keskiarvoa lähinnä olevaa kokonaislukua. Jos aritmeettinen keskiarvo on tarkalleen kahden kokonaisluvun puolivälissä, se pyöristetään seuraavaan suurempaan kokonaislukuun. Jos ajoneuvon suurinta nopeutta ei ole rajoitettu direktiivin 2002/24/EY 1 artiklan 2 ja 3 kohdassa olevilla määritelmillä, tyyppihyväksyntätestiä ei tarvitse tehdä, ja suurimmaksi nopeudeksi hyväksytään nopeus, jonka valmistaja on ilmoittanut direktiivin 2002/24/EY liitteessä II annetulla ilmoituslomakkeella.”

LIITE IV

Muutetaan direktiivi 97/24/EY seuraavasti:

1)	Poistetaan 1 luvun liitteen III lisäyksessä 2 olevan II osan 1 kohdasta viides luetelmakohta.

Muutetaan 3 luku seuraavasti:

Muutetaan liite I seuraavasti:

i)	Korvataan otsikko seuraavasti:

ii)

Lisätään 3.6 kohta seuraavasti:

”3.6.

Jos kaksipyöräinen ajoneuvo on varustettu rakenteilla tai osilla, joiden tarkoituksena on suojata tai osittain suojata kuljettajaa tai matkustajia tai peittää ajoneuvon osia, tyyppihyväksyntäviranomainen tai tekninen tutkimuslaitos voi harkintansa mukaan ja neuvoteltuaan ajoneuvon valmistajan kanssa soveltaa tämän liitteen tai liitteen II vaatimuksia ajoneuvoon tai ajoneuvon osaan huonoimman mahdollisen tilanteen mukaisen arvioinnin perusteella.”

iii)

Muutetaan 6.2 kohta seuraavasti:

”6.2.

Kytkin- ja jarruvipujen päiden on oltava havaittavasti pyöreät ja niiden kaarevuussäteen tulee olla vähintään 7 mm. Kyseisten vipujen ulkoreunojen kaarevuussäteen on oltava vähintään 2 mm. Mitat tarkastetaan vipujen ollessa vapaa-asennossa.”

Korvataan liitteen II otsikko ja kohta ”YLEISTÄ” seuraavasti:

”KOLMIPYÖRÄISTEN MOOTTORIAJONEUVOJEN, KEVYIDEN NELIPYÖRIEN JA NELIPYÖRIEN ULKONEVIA OSIA KOSKEVAT VAATIMUKSET

YLEISTÄ

Direktiivissä 74/483/ETY (1) vahvistettuja (luokan M1) moottoriajoneuvojen ulkoneviin osiin liittyviä vaatimuksia sovelletaan kolmipyöräisiin moottoriajoneuvoihin, jotka on tarkoitettu matkustajien kuljettamiseen.

Koska nämä ajoneuvot ovat rakenteeltaan hyvin erilaisia, tyyppihyväksyntäviranomainen tai tekninen tutkimuslaitos voi harkintansa mukaan ja neuvoteltuaan ajoneuvon valmistajan kanssa soveltaa tämän liitteen tai liitteen I vaatimuksia ajoneuvoon tai sen osaan huonoimman mahdollisen tilanteen mukaisen arvioinnin perusteella.

Tämä koskee myös jäljempänä esitettyjä vaatimuksia, jotka liittyvät kolmipyöräisiin ajoneuvoihin, kevyisiin nelipyöriin ja nelipyöriin.

Seuraavia vaatimuksia sovelletaan kolmipyöräisiin moottoriajoneuvoihin, kevyisiin nelipyöriin ja nelipyöriin, jotka on tarkoitettu tavaroiden kuljettamiseen.

Lisätään 4 luvun liitteeseen I kohdat 14 ja 15 seuraavasti:

”14)	’Korittomalla ajoneuvolla’ tarkoitetaan ajoneuvoa, jonka matkustajatilaa ei rajaa vähintään neljä seuraavista osista: tuulilasi, lattia, katto ja sivu- ja takaseinät tai ovet.

15)	’Korillisella ajoneuvolla’ tarkoitetaan ajoneuvoa, jonka matkustajatilaa rajaa tai voi rajata vähintään neljä seuraavista osista: tuulilasi, lattia, katto ja sivu- ja takaseinät tai ovet.”

Muutetaan 5 luku seuraavasti:

Muutetaan liite I seuraavasti:

Korvataan 2.3.2 kohta seuraavasti:

”2.3.2.

Kaikissa alkuperäisissä katalysaattoreissa on oltava ainakin seuraavat tunnistusmerkinnät:

—	e-merkki sekä tyyppihyväksynnän myöntäneen maan tunnus,

—	ajoneuvonvalmistajan nimi tai tavaramerkki,

—	merkki ja osan tunnistusnumero.

Tämän merkinnän on oltava selvästi luettavissa ja pysyvä sekä näkyvä myös silloin, kun osa on asennettuna paikalleen.”

ii)

Korvataan 5.2.1 kohta seuraavasti ja poistetaan 5.2.1.1 ja 5.2.1.2 kohta:

”5.2.1. Merkinnät

Alkuperäisissä varaosakatalysaattoreissa on oltava ainakin seuraavat tunnistusmerkinnät:

—	e-merkki sekä tyyppihyväksynnän myöntäneen maan tunnus,

—	ajoneuvonvalmistajan nimi tai tavaramerkki,

—	merkki ja osan tunnistusnumero.

Tämän merkinnän on oltava selvästi luettavissa ja pysyvä sekä näkyvä myös silloin, kun osa on asennettuna paikalleen.”

Muutetaan liite II seuraavasti:

Korvataan 2.4.2 kohta seuraavasti:

”2.4.2.

Kaikissa alkuperäisissä katalysaattoreissa on oltava ainakin seuraavat tunnistusmerkinnät:

—	e-merkki sekä tyyppihyväksynnän myöntäneen maan tunnus,

—	ajoneuvonvalmistajan nimi tai tavaramerkki,

—	merkki ja osan tunnistusnumero.

Tämän merkinnän on oltava selvästi luettavissa ja pysyvä sekä näkyvä myös silloin, kun osa on asennettuna paikalleen.”

ii)

Korvataan 5.2.1 kohta seuraavasti ja poistetaan 5.2.1.1 ja 5.2.1.2 kohta:

”5.2.1. Merkinnät

Alkuperäisissä varaosakatalysaattoreissa on oltava ainakin seuraavat tunnistusmerkinnät:

—	e-merkki sekä tyyppihyväksynnän myöntäneen maan tunnus,

—	ajoneuvonvalmistajan nimi tai tavaramerkki,

—	merkki ja osan tunnistusnumero.

Tämän merkinnän on oltava selvästi luettavissa ja pysyvä sekä näkyvä myös silloin, kun osa on asennettuna paikalleen.”

Korvataan liitteessä VI oleva 4a kohta seuraavasti:

”4a. Katalysaattorit

4a.1. Alkuperäinen katalysaattori, joka on testattu kaikkien tämän direktiivin vaatimusten mukaisesti

4a.1.1. Alkuperäisen katalysaattorin merkki ja tyyppi liitteessä V olevan 3.2.12.2.1 kohdan mukaisesti (ilmoituslomake)

4a.2. Alkuperäinen varaosakatalysaattori, joka on testattu kaikkien tämän direktiivin vaatimusten mukaisesti

4a.2.1. Alkuperäisten varaosakatalysaattorien merkit ja tyypit liitteessä V olevan 3.2.12.2.1 kohdan mukaisesti (ilmoituslomake).”

5)	Korvataan 7 luvun liitteessä oleva kuva 1 seuraavasti: Kuva 1

Muutetaan 9 luku seuraavasti:

Korvataan liitteessä II oleva 2.3.2.2 kohta seuraavasti:

”2.3.2.2.

Kaikissa alkuperäisissä äänenvaimentimissa on oltava ainakin seuraavat tunnistusmerkinnät:

—	e-merkki sekä tyyppihyväksynnän myöntäneen maan tunnus,

—	ajoneuvonvalmistajan nimi tai tavaramerkki,

—	merkki ja osan tunnistusnumero.

Tämän merkinnän on oltava selvästi luettavissa ja pysyvä sekä näkyvä myös silloin, kun osa on asennettuna paikalleen.”;

Korvataan liitteessä III oleva 2.3.2.2 kohta seuraavasti:

”2.3.2.2.

Kaikissa alkuperäisissä äänenvaimentimissa on oltava ainakin seuraavat tunnistusmerkinnät:

—	e-merkki sekä tyyppihyväksynnän myöntäneen maan tunnus,

—	ajoneuvonvalmistajan nimi tai tavaramerkki,

—	merkki ja osan tunnistusnumero.

Tämän merkinnän on oltava selvästi luettavissa ja pysyvä sekä näkyvä myös silloin, kun osa on asennettuna paikalleen.”

Korvataan liitteessä IV oleva 2.4.2.2 kohta seuraavasti:

”2.4.2.2.

Kaikissa alkuperäisissä äänenvaimentimissa on oltava ainakin seuraavat tunnistusmerkinnät:

—	e-merkki sekä tyyppihyväksynnän myöntäneen maan tunnus,

—	ajoneuvonvalmistajan nimi tai tavaramerkki,

—	merkki ja osan tunnistusnumero.

Tämän merkinnän on oltava selvästi luettavissa ja pysyvä sekä näkyvä myös silloin, kun osa on asennettuna paikalleen.”

Muutetaan 11 luku seuraavasti:

a)	Korvataan otsikko seuraavasti:

Muutetaan liite I seuraavasti:

Korvataan 1.6 kohta ja lisätään 1.6a kohta seuraavasti:

1.6. ’istuimella’täysikasvuiselle henkilölle istuma-asennon mahdollistavaa rakennetta sekä sen verhoilua, joka muodostaa tai ei muodosta ajoneuvon rakenteeseen kiinteästi kuuluvan osan; tällä ilmaisulla tarkoitetaan sekä yksittäistä istuinta että yhtä istumapaikkaa vastaavaa penkin osaa. Satulaa ei pidetä 2.1 kohdassa tarkoitettuna istuimena;

1.6a. ’satulalla’istumapaikkaa, jossa ajaja tai matkustaja istuu hajareisin;”

ii)

Korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. YLEISET VAATIMUKSET

2.1. Asennettujen turvavyökiinnitysten on oltava tämän luvun säännösten mukaiset.

2.1.1. Turvavöiden kiinnityspisteet on asennettava kolmipyöräisten mopedien, kolmipyörien, kevyiden nelipyörien ja nelipyörien kaikille istuimille.

2.1.1.1. Kolmipistevöille soveltuvat kiinnityspisteet on asennettava istuimille, jotka täyttävät molemmat seuraavat ehdot:

—	Istuimessa on selkänoja taikka tuki, jonka avulla voidaan määritellä testinuken selkäkulma ja jota voidaan pitää selkänojana, ja

—	H-pisteen takana yli 450 mm:n korkeudella mitattuna H-pisteen vaakatasosta on pitkittäis- tai poikittaissuuntainen rakenneosa.

2.1.1.2. Muilla istuimilla hyväksytään lantiovöille soveltuvat kiinnityspisteet.

2.1.2. Turvavöiden kiinnityspisteet eivät ole pakollisia kolmipyöräisissä mopedeissa tai nelipyörissä, joiden oma paino on enintään 250 kg.”

Muutetaan 12 luku seuraavasti:

a)	Lisätään seuraava virke 12 luvussa olevan liitteen I otsikon jälkeen: ”Tässä luvussa ’korillisella ajoneuvolla’tarkoitetaan ajoneuvoa, jonka matkustajatilaa rajaa tai voi rajata vähintään neljä seuraavista osista: tuulilasi, lattia, katto ja sivu- ja takaseinät tai ovet.”

Korvataan liitteessä II oleva 2.3.1 kohta seuraavasti:

”2.3.1.

Kaikissa ajoneuvoissa on oltava tuulilasin jään- ja huurteenpoistolaite, jonka avulla tuulilasiin muodostuva jää tai kuura taikka lasin sisäpintaan tiivistyvä huuru saadaan poistetuksi.

Tällaista laitetta ei kuitenkaan vaadita korillisissa kolmipyöräisissä mopedeissa, joiden moottoriteho on enintään 4 kW, eikä ajoneuvoissa, joissa tuulilasi on asennettu siten, että mikään tuulilasissa kiinni oleva tuki- tai muu rakenne tai paneeli ei ulotu taaksepäin enempää kuin 100 mm. Laite on oltava kaikissa ajoneuvoissa, joissa on kiinteä, irrotettava tai kokoontaitettava katto.”

(1) EYVL L 266, 2.10.1974, s. 4.”

8.3.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 66/16

AKT–EY-SUURLÄHETTILÄSKOMITEAN PÄÄTÖS N:o 8/2005,

tehty 20 päivänä heinäkuuta 2005,

yritysten kehittämiskeskuksen perussäännöistä ja työjärjestyksestä

(2006/186/EY)

AKT–EY-SUURLÄHETTILÄSKOMITEA, joka

ottaa huomioon Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen Cotonoussa 23 päivänä kesäkuuta 2000 allekirjoitetun kumppanuussopimuksen (1) (jäljempänä ’sopimus’) ja erityisesti sen liitteessä III olevan 2 artiklan 6 kohdan a alakohdan,

ottaa huomioon neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien 12 päivänä syyskuuta 2000 tekemän sisäisen sopimuksen rahoituspöytäkirjan mukaisesta yhteisön tukien rahoituksesta ja hoidosta,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen suurlähettiläskomitean on laadittava yritysten kehittämiskeskuksen, jäljempänä ’keskus’, ja erityisesti sen valvontaelinten perussäännöt ja työjärjestys sopimuksen liitteessä III olevan 2 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

(2)	Sopimukseen liitettyä erioikeuksia ja vapauksia koskevaa pöytäkirjaa 2 sovelletaan keskuksen henkilöstöön kyseisen pöytäkirjan 1 artiklan toisen kohdan mukaisesti.

(3)	Keskuksen valvontaelimeksi on perustettava hallintoneuvosto sopimuksen liitteessä III olevan 2 artiklan 6 kohdan a alakohdassa tarkoitetussa merkityksessä,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Tarkoitus

1. Keskus on AKT:n ja EY:n yhteinen tekninen elin sopimuksen liitteessä III tarkoitetussa merkityksessä. Keskuksella on oikeushenkilön asema ja sopimuksen kaikkien osapuolten alueella laajin mahdollinen samanlaisille oikeushenkilöille myönnettävä oikeudellinen toimivalta.

2. Keskuksen henkilöstö nauttii erioikeuksista, vapauksista ja muista eduista, jotka käyvät ilmi erioikeuksia ja vapauksia koskevasta pöytäkirjasta 2 ja jotka on mainittu sopimuksen liitteenä olevissa VI ja VII julistuksessa.

3. Keskus ei tavoittele taloudellista voittoa. Sen toimipaikka on Brysselissä ja sillä on hajasijoitettu toimisto kullakin AKT-alueella hallintoneuvoston päätöksen mukaisesti.

2 artikla

Tavoitteet

1. Keskus toimii sopimuksen määräysten ja periaatteiden mukaisesti. Keskuksen tavoitteet on määritelty sen liitteessä III olevassa 2 artiklassa.

2. Keskus määrittää yksityiskohtaiset tavoitteensa strategisessa viiteasiakirjassa.

3 artikla

Toimielinten välinen yhteistyö

1. Keskuksen yhteistyö muiden tahojen kanssa perustuu yhteensovittamisen, täydentävyyden ja lisäarvon periaatteisiin kaikissa julkisten tai yksityisten tahojen tekemissä aloitteissa yksityissektorin kehittämiseksi. Keskus harjoittaa valikoivuutta tehtäviään suorittaessaan.

2. Asianomaiset maat tai alueet voivat pyytää keskusta osallistumaan yksityissektoriin liittyvien maaohjelmien tai alueohjelmien valmistelemiseen ja toteuttamiseen.

3. Keskusta voidaan pyytää toteuttamaan ja hallinnoimaan yksin tai yhteistyössä muiden kanssa Euroopan yhteisöjen komission, jäljempänä ’komissio’, erityisohjelmia AKT-maiden hyväksi.

4 artikla

Rahoitus

1. Keskus rahoitetaan Euroopan kehitysrahastosta (EKR) sopimuksen liitteessä I esitettyjen sääntöjen mukaisesti sekä erilaisista sisäistä varoista, jotka määritetään keskuksen varainhoitosäännöissä.

2. Keskus voi vastaanottaa ylimääräistä rahoitusapua muilta osapuolilta sopimuksessa esitettyjen keskuksen tavoitteiden saavuttamiseksi ja itse määrittelemänsä strategian toteuttamiseksi.

3. Keskus voi näiden tavoitteiden puitteissa hoitaa kolmansien osapuolten puolesta resursseja, joilla on tarkoitus toteuttaa sopimuksen mukaisia toimia ja joiden edunsaajat on määritetty sen liitteessä III.

5 artikla

Suurlähettiläskomitea

1. Sopimuksen liitteessä III olevan 2 artiklan 6 kohdassa määrätään seuraavaa:

”Suurlähettiläskomitea toimii keskuksen valvontaviranomaisena. Tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen se

a)	vahvistaa keskuksen, myös sen valvontaelinten, perussäännöt ja työjärjestyksen;

b)	vahvistaa henkilöstöä koskevat perussäännöt sekä varainhoitoa ja henkilöstöä koskevat säännöt ja määräykset;

c)	valvoo keskuksen eri elinten työskentelyä; ja

d)	vahvistaa toimintasäännöt ja keskuksen talousarvion hyväksymismenettelyt.”

2. Komitea hyväksyy keskuksen yleisen strategian hallintoneuvoston ehdotuksen pohjalta.

6 artikla

Keskuksen elimet

Hallintoneuvosto ja hallitus toimivat keskuksen valvontaviranomaisina.

7 artikla

Hallitus

1. Keskusta johtaa johtaja. Johtajaa avustaa varajohtaja, joka toimii johtajan päätäntävallan alaisena ja jolla on operatiivisia tehtäviä.

Johtaja ja varajohtaja valitaan heidän johtamis- ja ammattitaitonsa perusteella, joiden avulla he voivat toteuttaa keskuksen sopimuksessa määritellyt yleiset ja liitteessä III olevassa 2 artiklassa määritellyt erityiset tavoitteet ja tehtävät.

2. Johtajan ja varajohtajan nimittää AKT–EY-suurlähettiläskomitea, jäljempänä ’komitea’, etukäteen hyväksymiensä työhönottovaatimusten ja -menettelyjen mukaisesti. Johtajan ja varajohtajan toimikaudet osuvat yksiin EKR:n varainhoitoasetuksen viisivuotiskauden kanssa. Johtaja ja varajohtaja nimitetään korkeintaan viideksi vuodeksi eikä toimikausia voi uusia. Keskuksen johtajan ja varajohtajan toimiin valitaan vuorotellen AKT-valtioiden ja EU:n kansalaisia.

3. Komitean puheenjohtajat allekirjoittavat johtajan ja varajohtajan nimityskirjat.

4. Johtaja raportoi keskuksen hallintoneuvostolle 7 artiklassa vahvistetun menettelyn mukaisesti.

5. Hallintoneuvosto voi tarvittaessa, ja kun henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen mukainen menettely on käyty, pyytää johtajan palvelussuhteen peruuttamista komitealle osoitetulla asianmukaisesti perustellulla ehdotuksella.

6. Hallintoneuvosto voi tarvittaessa, johtajan ehdotuksesta ja kun henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen mukainen menettely on käyty, pyytää varajohtajan palvelussuhteen peruuttamista komitealle osoitetulla asianmukaisesti perustellulla ehdotuksella. Hallintoneuvosto voi aloittaa varajohtajan palvelussuhteen peruuttamisprosessin myös ilman, että johtaja tekee siitä ehdotuksen.

8 artikla

Johtajan tehtävät ja velvollisuudet

1. Johtaja on vastuussa keskuksen oikeudellisesta ja institutionaalisesta edustamisesta sekä sen toimeksiantojen ja tehtävien suorittamisesta siten, kuin ne määritellään sopimuksessa ja sen liitteessä III.

2. Johtaja on vastuussa seuraavien asiakirjojen toimittamisesta hallintoneuvostolle niiden hyväksymistä varten:

—	vuosittaiset ja monivuotiset toimintaohjelmat,

—	keskuksen vuosittaiset talousarviot,

—	vuosikertomukset,

—	organisaatiorakenne, henkilöstöpolitiikka ja organisaatiokaavio.

3. Johtaja vastaa siitä, että vuositilinpäätökset toimitetaan hallintoneuvostolle hyväksyttäväksi ja siirretään sen jälkeen komitealle lopullista hyväksymistä varten. Komitea myöntää johtajalle vastuuvapauden vuosittaisten talousarvioiden toteuttamisesta.

4. Johtaja laatii keskuksen operatiivista toimintaa koskevan työjärjestyksen ja ilmoittaa siitä hallintoneuvostolle.

9 artikla

Hallintoneuvosto

1. Hallintoneuvostoon, sopimuksen liitteessä III olevan 2 artiklan 6 kohdan a alakohdan ja 7 kohdan mukaisesti perustettuun valvontaelimeen, kuuluu kuusi yksityisen sektorin jäsentä, joista kolme on AKT-valtioiden ja kolme yhteisön kansalaisia.

Komitea nimittää nämä kuusi jäsentä itse vahvistamiensa menettelyjen mukaisesti viiden vuoden toimikaudeksi, jonka puolivälissä tehdään tilannekatsaus.

2. Komission, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristön, AKT-valtioiden sihteeristön, Euroopan investointipankin edustajat ja yksityisestä yritystoiminnasta todistettavasti kokemusta omaava alueellisen AKT-järjestön edustaja voivat osallistua hallintoneuvoston toimintaan tarkkailijoina.

3. Hallintoneuvoston jäsenet valitsevat puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan enintään viiden vuoden toimikaudeksi hallintoneuvoston työjärjestyksessä esitettyjen säännösten mukaisesti. Puheenjohtajan toimeen valitaan sen osapuolen (AKT:n tai EY:n) kansalainen, jonka kansalaista ei ole valittu keskuksen johtajan toimeen.

4. Hallintoneuvoksen päätökset tehdään läsnä olevien jäsenten tai heidän edustajiensa yksinkertaisella enemmistöllä hallintoneuvoston työjärjestyksen säännösten mukaisesti. Jokaisella jäsenellä on yksi ääni.

5. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee.

6. Jokaisen kokouksen päätökset on kirjattava pöytäkirjaan ja ne ovat luottamuksellisia.

7. Hallintoneuvoston jäsenet eivät saa ilmaista salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja toimikautensa aikana eivätkä sen jälkeen. Jäsenet eivät saa pyytää tai ottaa ohjeita kolmansilta osapuolilta.

Hallintoneuvosto laatii työjärjestyksensä.

10 artikla

Hallintoneuvoston jäsenet

1. Hallintoneuvoston jäseniksi valitaan henkilöitä, joilla on todistettavasti vahva ammattipätevyys ja perusteellinen tuntemus AKT:n ja EU:n väliseen kehitysyhteistyöhön liittyvistä tavoitteista ja kysymyksistä sekä sopimuksessa laadituista järjestelmistä ja välineistä.

2. Jäsenillä on myös oltava todistettavasti kokemusta yritystoiminnasta. Jäsenet toimivat omien vastuualojensa ja keskuksen tavoitteiden mukaisesti.

3. Jäsenillä on oltava vahva englannin tai ranskan kielen taito.

4. Hallintoneuvoston jäseninä toimivat henkilöt eivät voi vastaanottaa muita keskuksen palkallisia tehtäviä.

5. Yritykset, joissa hallintoneuvoston jäsenillä on omistusosuuksia, eivät voi osallistua keskuksen rahoittamiin ohjelmiin ja toimiin.

11 artikla

Hallintoneuvoston tehtävät

1. Hallintoneuvosto vastaa keskuksen tiukasta seurannasta. Hallintoneuvosto kokoontuu korkeintaan neljä kertaa vuodessa. Se voi myös kokoontua aina, kun sen tehtävien suorittaminen sitä edellyttää, tai komitean, puheenjohtajan tai keskuksen johtajan kutsusta.

2. Hallintoneuvosto

a)	neuvoo ja tukee johtajaa keskuksen hallinnossa ja vastaa komitean määrittelemien sääntöjen ja tavoitteiden noudattamisesta;

vastaa keskuksen johtajan ehdotuksesta

1)	keskuksen yleisen strategian laatimisesta ja sen toimittamisesta komitealle lopullista hyväksymistä varten;

2)	vuosittaisten ja monivuotisten toimintaohjelmien hyväksymisestä;

3)	organisaatiorakenteen, henkilöstöpolitiikan ja organisaatiokaavion hyväksymisestä;

4)	uusien työntekijöiden työhönotosta ja voimassa olevien työsopimusten uusimisesta, jatkamisesta ja purkamisesta;

5)	komitean hyväksyttäväksi toimitettavien keskuksen vuosittaisten talousarvioiden vahvistamisesta;

6)	komitean hyväksyttäväksi toimitettavien vuositilinpäätösten vahvistamisesta;

7)	vuosikertomusten hyväksymisestä ja niiden toimittamisesta komitealle, jotta se voi tarkastaa keskuksen toimien yhdenmukaisuuden sille sopimuksessa asetettujen tavoitteiden ja hyväksytyn yleisen strategian kanssa;

c)	raportoi tarvittaessa komitealle kaikki toimintansa yhteydessä ilmenevät merkitykselliset seikat.

3. Hallintoneuvosto toimittaa vuositilinpäätökset komitealle niiden lopullista hyväksymistä varten. Komitea myöntää johtajalle vastuuvapauden vuosittaisen talousarvion toteuttamisesta.

4. Keskuksen johtaja osallistuu hallintoneuvoston toimintaan neuvonantajana. Keskus toimii hallintoneuvoston sihteeristönä.

5. Hallintoneuvosto voi pyytää keskuksen johtoa tai henkilöstöä taikka ulkopuolisia asiantuntijoita antamaan lausuntonsa yksittäisistä kysymyksistä.

6. Hallintoneuvosto vastaa toiminnastaan komitealle.

7. Hallintoneuvosto valitsee vähintään kolmelta yritykseltä saamiensa kilpailutettujen tarjousten perusteella pätevän kansainvälisesti tunnetun tilintarkastusyrityksen jokaiseksi kolmen varainhoitovuoden kaudeksi. Tilintarkastusyritys varmistaa, että tilinpäätökset laaditaan kansainvälisten kirjanpitonormien mukaisesti ja että ne antavat todenmukaisen kuvan keskuksen taloudellisesta tilanteesta. Tilintarkastusyritys varmistaa myös, että keskuksen taloutta hoidetaan asianmukaisesti.

12 artikla

AKT-valtioiden, jäsenvaltioiden ja yhteisön on kunkin osaltaan toteutettava tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavat toimenpiteet siltä osin kuin asia niitä koskee.

13 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se tehdään.

Tehty Brysselissä 20 päivänä heinäkuuta 2005.

AKT–EY-suurlähettiläskomitean puolesta

F. J. WAHNON FERREIRA

Puheenjohtaja

(1) EYVL L 317, 15.12.2000, s. 3. Sopimus sellaisena kuin se on muutettuna AKT–EY-ministerineuvoston päätöksellä N:o 1/2003 (EUVL L 141, 7.6.2003, s. 25).

8.3.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 66/21

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 21 päivänä joulukuuta 2005,

Euroopan yhteisön sekä Bulgarian tasavallan ja Romanian välisten eräiden viinien kaupassa sovellettavia vastavuoroisia etuusmyönnytyksiä koskevien sopimusten tekemisestä kirjeenvaihtona ja asetuksen (EY) N:o 933/95 muuttamisesta

(2006/187/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 133 artiklan yhdessä sen 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen virkkeen kanssa

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Euroopan yhteisön ja Bulgarian tasavallan välinen eräiden viinien vastavuoroista tariffikiintiöiden käyttöönottoa koskeva kirjeenvaihtona tehty sopimus (1) allekirjoitettiin 29 päivänä marraskuuta 1993.

(2)	Euroopan yhteisön ja Romanian välinen eräiden viinien vastavuoroista tariffikiintiöiden käyttöönottoa koskeva kirjeenvaihtona tehty sopimus (2) allekirjoitettiin 26 päivänä marraskuuta 1993.

(3)

Neuvoston antamien neuvotteluohjeiden mukaisesti komissio ja asianomaiset kaksi assosioitunutta maata saattoivat päätökseen neuvottelut tiettyjen viinien kaupassa sovellettavista uusista myönnytyksistä. Neuvotteluiden tulokset olisi ajan mittaan sisällytettävä Eurooppa-sopimuksiin lisäpöytäkirjoina, jotka sisältävät määräyksiä viinien ja väkevien alkoholijuomien nimitysten vastavuoroisesta suojasta.

(4)

Lisäpöytäkirjojen tekemistä ja hyväksymistä odotettaessa ja tiettyjen viinien kaupassa sovellettavia uusia myönnytyksiä koskevien neuvottelujen tulosten täytäntöön panemiseksi tiettyjen viinien kaupassa sovellettavia vastavuoroisia etuusmyönnytyksiä koskevat sopimukset olisi tehtävä Euroopan yhteisön ja kyseisten kahden assosioituneen maan välisenä kirjeenvaihtona. Näissä kahdessa sopimuksessa määrättyjen myönnytysten olisi oltava samat kuin suunniteltuihin Eurooppa-sopimusten lisäpöytäkirjoihin sisältyvät myönnytykset. Lisäpöytäkirjat korvaavat voimaan tullessaan nämä kaksi sopimusta.

(5)	Bulgariasta, Unkarista ja Romaniasta peräisin olevia tiettyjä viinejä koskevien yhteisön tariffikiintiöiden avaamisesta ja hallinnoinnista 10 päivänä huhtikuuta 1995 (3) annettu neuvoston asetus (EY) N:o 933/95 olisi muutettava kyseessä olevien sopimusten mukaisesti.

(6)

Näiden sopimusten eräiden määräysten täytäntöönpanon helpottamiseksi komissiolle olisi annettava valtuudet antaa sopimusten täytäntöön panemiseksi tarvittavat säädökset viinin yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1493/1999 (4) 75 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

(7)	Kyseiset kaksi sopimusta olisi hyväksyttävä,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Hyväksytään yhteisön puolesta Euroopan yhteisön ja Bulgarian tasavallan välinen eräiden viinien kaupassa sovellettavia vastavuoroisia etuusmyönnytyksiä koskeva kirjeenvaihtona tehty sopimus, jonka teksti on liitetty tähän päätökseen.

2 artikla

Hyväksytään yhteisön puolesta Euroopan yhteisön ja Romanian välinen eräiden viinien kaupassa sovellettavia vastavuoroisia etuusmyönnytyksiä koskeva kirjeenvaihtona tehty sopimus, jonka teksti on liitetty tähän päätökseen.

3 artikla

Neuvoston puheenjohtaja valtuutetaan nimeämään henkilö(t), jo(i)lla on oikeus allekirjoittaa nämä kaksi sopimusta yhteisöä sitovasti.

4 artikla

Komissiolla on oikeus antaa näiden sopimusten täytäntöön panemiseksi tarvittavat säädökset asetuksen (EY) N:o 1493/1999 75 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

5 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 933/95 seuraavasti:

Korvataan 1 artikla seuraavasti:

”1 artikla

1. Suspendoidaan 1 päivästä tammikuuta 2005 seuraavien Bulgarian ja Romanian alkuperätuotteiden tuontitullit kullekin tuotteelle vahvistettujen tariffikiintiöiden tasolle ja rajoissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan soveltamista:

Bulgariasta peräisin olevat viinit:

Järjestysnumero	CN-koodi (5)	Tavaran kuvaus (6)	Vuotuinen määrä 1.1.2005 alkaen (hl)	Vuotuinen lisäys 1.1.2006 alkaen (hl)	Kiintiötulli
09.7001	ex 2204 10	Kuohuviini enintään 2 litraa vetävissä astioissa	4 000	200	vapaa
09.7003	ex 2204 21	Tuoreista rypäleistä valmistettu viini	510 000	25 500	vapaa
09.7005	ex 2204 29	Tuoreista rypäleistä valmistettu viini	195 000	0	vapaa

Romaniasta peräisin olevat viinit:

Järjestysnumero

CN-koodi (7)

Tavaran kuvaus (8)

Vuotuinen määrä 1.1.2005 alkaen (hl)

Kiintiötulli

09.7013

ex 2204 10

ex 2204 21

ex 2204 29

Tuoreista rypäleistä valmistettu viini

345 000

Vapaa

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tariffikiintiöt on varattu viineille, joiden mukana on neuvoston asetuksen (EY) N:o 1493/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä kolmansien maiden kanssa käytävän viinialan tuotteiden kaupan osalta 24 päivänä huhtikuuta 2001 annetun komission asetuksen (EY) N:o 883/2001 (9) mukaisesti täytetty VI 1 -asiakirja tai VI 2 -asiakirjaote.

2)	Korvataan liite tämän päätöksen liitteessä olevalla tekstillä.

Tehty Brysselissä 21 päivänä joulukuuta 2005.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

B. BRADSHAW

(1) EYVL L 337, 31.12.1993, s. 3. Sopimus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna kirjeenvaihtona tehdyllä sopimuksella Euroopan yhteisön ja Bulgarian tasavallan välisen eräiden viinien vastavuoroista tariffikiintiöiden käyttöönottoa koskevan kirjeenvaihtona tehdyn sopimuksen muuttamisesta (EYVL L 49, 22.2.2000, s. 7).

(2) EYVL L 337, 31.12.1993, s. 173. Sopimus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna kirjeenvaihtona tehdyllä sopimuksella Euroopan yhteisön ja Romanian välisen eräiden viinien vastavuoroista tariffikiintiöiden käyttöönottoa koskevan kirjeenvaihtona tehdyn sopimuksen muuttamisesta (EYVL L 49, 22.2.2000, s. 15).

(3) EYVL L 96, 28.4.1995, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 678/2001 (EYVL L 94, 4.4.2001, s. 1).

(4) EYVL L 179, 14.7.1999, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2165/2005 (EUVL L 345, 28.12.2005, s. 1).

(5) Ks. Taric-koodit liitteessä III

(6) Sen estämättä, mitä yhdistetyn nimikkeistön tulkintasäännöissä määrätään, etuusmenettely määritetään 1 artiklan 1 kohdan osalta CN-koodien sisällön perusteella, ja tavaran kuvauksena olevaa nimiketekstiä pidetään ainoastaan ohjeellisena. Kun CN-koodin edellä on ex, sovellettava etuusmenettely määritetään sekä CN-koodin että sitä vastaavan kuvauksen perusteella.

(7) Ks. Taric-koodit liitteessä III.

(8) Sen estämättä, mitä yhdistetyn nimikkeistön tulkintasäännöissä määrätään, etuusmenettely määritetään 1 artiklan 1 kohdan osalta CN-koodien sisällön perusteella, ja tavaran kuvauksena olevaa nimiketekstiä pidetään ainoastaan ohjeellisena. Kun CN-koodin edellä on ex, sovellettava etuusmenettely määritetään sekä CN-koodin että sitä vastaavan kuvauksen perusteella.

(9) EYVL L 128, 10.5.2001, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2079/2005 (EUVL L 333, 20.12.2005, s. 6).”.

Euroopan yhteisön ja Bulgarian tasavallan välinen eräiden viinien kaupassa sovellettavia vastavuoroisia etuusmyönnytyksiä koskeva kirjeenvaihtona tehty

SOPIMUS

Arvoisa Herra

Minulla on kunnia viitata Euroopan yhteisön ja Bulgarian tasavallan väliseen eräiden viinien ja väkevien alkoholijuomien vastavuoroista tariffikiintiöiden käyttöönottoa koskevaan 20 päivänä maaliskuuta 2001 kirjeenvaihtona tehtyyn sopimukseen, jolla muutettiin 29 päivänä marraskuuta 1993 tehtyä sopimusta, sekä Euroopan yhteisön ja Bulgarian tasavallan välillä vuoden 2004 aikana päätökseen saatettuihin viinien kauppamyönnytyksiä koskeneisiin neuvotteluihin.

Vahvistan täten, että neuvottelujen perusteella sekä viinit ja väkevät alkoholijuomat kattavan Eurooppa-sopimuksen lisäpöytäkirjan hyväksyntä- ja voimaantulomenettelyn päätökseen saattamista odotettaessa ja eräiden viinien uusia kahdenvälisiä kauppamyönnytyksiä koskevien neuvottelujen tulosten täytäntöön panemiseksi 1 päivästä tammikuuta 2005, Euroopan yhteisö ja Bulgarian tasavalta ovat sopineet korvaavansa vuoden 2001 kirjeenvaihtona tehdyn sopimuksen viinejä koskevat myönnytykset seuraavasti:

Seuraavien yhteisön alkuperätuotteiden tuonnissa Bulgariaan sovelletaan jäljempänä mainittuja myönnytyksiä.

Bulgarian tariffinimike

Kuvaus

Vuotuinen määrä 1.1.2005 alkaen

(hl)

Kannettava tulli

ex ex 2204 10

ex ex 2204 21

ex ex 2204 29

Kuohuviini enintään 2 litraa vetävissä astioissa

Tuoreista rypäleistä valmistettu viini

73 100

vapaa

Seuraavien Bulgarian alkuperätuotteiden tuonnissa yhteisöön sovelletaan jäljempänä mainittuja myönnytyksiä.

CN-koodi	Kuvaus	Vuotuinen määrä 1.1.2005 alkaen (hl)	Vuotuinen kasvu 1.1.2006 alkaen (hl)	Kannettava tulli
ex 2204 10	Kuohuviini enintään 2 litraa vetävissä astioissa	4 000	200	vapaa
ex 2204 21	Tuoreista rypäleistä valmistettu viini	510 000	25 500	vapaa
ex 2204 29	Tuoreista rypäleistä valmistettu viini	195 000	0	vapaa

3)	Tätä sopimusta sovellettaessa noudatetaan Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Bulgarian tasavallan välisestä assosiaatiosta tehdyn Eurooppa-sopimuksen pöytäkirjassa nro 4 vahvistettuja alkuperäsääntöjä.

Tässä sopimuksessa sovelletaan viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä I olevassa 10 kohdassa olevaa viinin määritelmää, ja viinin on oltava tuotettu mainitun asetuksen V osastossa sekä liitteissä IV ja V tarkoitettujen enologisia menetelmiä ja -käsittelyjä koskevien sääntöjen sekä viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä sekä viininvalmistusmenetelmiä ja -käsittelyjä koskevista yhteisön säännöistä annetun komission asetuksen (EY) N:o 1622/2000 mukaisesti.

5)	Tässä sopimuksessa määrättyjen myönnytysten mukaisesti tapahtuva viinin tuonti edellyttää yhteisesti laadittavalla listalla mainittavan molempien sopimuspuolien tunnustaman virallisen elimen antaman sellaisen todistuksen esittämistä, jonka mukaan kyseinen viini täyttää 4 alakohdan vaatimukset.

6)	Sopimuspuolten on varmistettava, että muut toimenpiteet eivät vaaranna vastavuoroisesti annettuja myönnytyksiä.

7)	Sopimuspuolen pyynnöstä aloitetaan neuvottelut tämän sopimuksen toimintaa koskevista ongelmista.

8)	Tätä sopimusta sovelletaan toisaalta alueisiin, joilla sovelletaan Euroopan yhteisön perustamissopimusta kyseisessä sopimuksessa määrättyjä edellytyksiä noudattaen, sekä toisaalta Bulgarian tasavallan alueeseen.

9)	Sopimuspuolet hyväksyvät tämän sopimuksen omia menettelyjään noudattaen.

Tämä sopimus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005. Sopimuksen voimassaolo päättyy päivänä, jona viinejä ja väkeviä alkoholijuomia koskeva Eurooppa-sopimuksen lisäpöytäkirja tulee voimaan.

Olisin kiitollinen, jos voisitte vahvistaa, että hallituksenne hyväksyy tämän kirjeen sisällön.

Vastaanottakaa, Arvoisa Herra, korkeimman kunnioitukseni vakuutus.

Hecho en Bruselas, el

V Bruselu dne

Udfærdiget i Bruxelles, den

Geschehen zu Brüssel am

Brüssel,

Έγινε στις Βρυξέλλες, στις

Done at Brussels,

Fait à Bruxelles, le

Fatto a Bruxelles, addì

Briselē,

Priimta Briuselyje,

Kelt Brüsszelben,

Gedaan te Brussel,

Sporządzono w Brukseli, dnia

Feito em Bruxelas,

V Bruseli

V Bruslju,

Tehty Brysselissä

Utfärdat i Bryssel den

Съставено в Брюксел

Por la Comunidad Europea

Za Evropské společenství

For Det Europæiske Fællesskab

Für die Europäische Gemeinschaft

Euroopa Ühenduse nimel

Για την Ευρωπαϊκή Κοινότητα

For the European Community

Pour la Communauté européenne

Per la Comunità europea

Eiropas Kopienas vārdā

Europos bendrijos vardu

az Európai Közösség részéről

Voor de Europese Gemeenschap

W imieniu Wspólnoty Europejskiej

Pela Comunidade Europeia

Za Európske spoločenstvo

za Evropsko skupnost

Euroopan yhteisön puolesta

På Europeiska gemenskapens vägnar

За Европейската общност

Arvoisa Herra

Minulla on kunnia ilmoittaa saaneeni seuraavan, tänään päivätyn kirjeenne:

”Minulla on kunnia viitata Euroopan yhteisön ja Bulgarian tasavallan väliseen eräiden viinien ja väkevien alkoholijuomien vastavuoroista tariffikiintiöiden käyttöönottoa koskevaan 20 päivänä maaliskuuta 2001 kirjeenvaihtona tehtyyn sopimukseen, jolla muutettiin 29 päivänä marraskuuta 1993 tehtyä sopimusta, sekä Euroopan yhteisön ja Bulgarian tasavallan välillä vuoden 2004 aikana päätökseen saatettuihin viinien kauppamyönnytyksiä koskeneisiin neuvotteluihin.

Seuraavien yhteisön alkuperätuotteiden tuonnissa Bulgariaan sovelletaan jäljempänä mainittuja myönnytyksiä.

Bulgarian tariffinimike

Kuvaus

Vuotuinen määrä 1.1.2005 alkaen

(hl)

Kannettava tulli

ex ex 2204 10

ex ex 2204 21

ex ex 2204 29

Kuohuviini enintään 2 litraa vetävissä astioissa

Tuoreista rypäleistä valmistettu viini

73 100

vapaa

Seuraavien Bulgarian alkuperätuotteiden tuonnissa yhteisöön sovelletaan jäljempänä mainittuja myönnytyksiä.

CN-koodi	Kuvaus	Vuotuinen määrä 1.1.2005 alkaen (hl)	Vuotuinen lisäys 1.1.2006 alkaen (hl)	Kannettava tulli
ex 2204 10	Kuohuviini enintään 2 litraa vetävissä astioissa	4 000	200	vapaa
ex 2204 21	Tuoreista rypäleistä valmistettu viini	510 000	25 500	vapaa
ex 2204 29	Tuoreista rypäleistä valmistettu viini	195 000	0	vapaa

3)	Tätä sopimusta sovellettaessa noudatetaan Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Bulgarian tasavallan välisestä assosiaatiosta tehdyn Eurooppa-sopimuksen pöytäkirjassa nro 4 vahvistettuja alkuperäsääntöjä.

5)	Tässä sopimuksessa määrättyjen myönnytysten mukaisesti tapahtuva viinin tuonti edellyttää yhteisesti laadittavalla listalla mainittavan molempien sopimuspuolien tunnustaman virallisen elimen antaman sellaisen todistuksen esittämistä, jonka mukaan kyseinen viini täyttää 4 alakohdan vaatimukset.

6)	Sopimuspuolten on varmistettava, että muut toimenpiteet eivät vaaranna vastavuoroisesti annettuja myönnytyksiä.

7)	Sopimuspuolen pyynnöstä aloitetaan neuvottelut tämän sopimuksen toimintaa koskevista ongelmista.

8)	Tätä sopimusta sovelletaan toisaalta alueisiin, joilla sovelletaan Euroopan yhteisön perustamissopimusta kyseisessä sopimuksessa määrättyjä edellytyksiä noudattaen, sekä toisaalta Bulgarian tasavallan alueeseen.

9)	Sopimuspuolet hyväksyvät tämän sopimuksen omia menettelyjään noudattaen.

Olisin kiitollinen, jos voisitte vahvistaa, että hallituksenne hyväksyy tämän kirjeen sisällön.”

Minulla on kunnia vahvistaa hallitukseni olevan yhtä mieltä kirjeenne sisällöstä.

Vastaanottakaa, Arvoisa Herra, korkeimman kunnioitukseni vakuutus.

Съставено в Брюксел

Hecho en Bruselas, el

V Bruselu dne

Udfærdiget i Bruxelles, den

Geschehen zu Brüssel am

Brüssel,

Έγινε στις Βρυξέλλες, στις

Done at Brussels,

Fait à Bruxelles, le

Fatto a Bruxelles, addì

Briselē,

Priimta Briuselyje,

Kelt Brüsszelben,

Gedaan te Brussel,

Sporządzono w Brukseli, dnia

Feito em Bruxelas,

V Bruseli

V Bruslju,

Tehty Brysselissä

Utfärdat i Bryssel den

За правителството на Република България

Por el Gobierno de la República de Bulgaria

Za vládu Bulharské republiky

For regeringen for Republikken Bulgarien

Für die Regierung der Republik Bulgarien

Bulgaaria Vabariigi Valitsuse nimel

Για την Κυβέρνηση της Δημοκρατίας της Βουλγαρίας

For the Government of the Republic of Bulgaria

Pour le gouvernement de la République de Bulgarie

Per il Governo della Repubblica di Bulgaria

Bulgārijas Republikas valdības vārdā

Bulgarijos Vyriausybės vardu

a Bolgár Köztársaság kormánya részéről

Voor de regering van de Republiek Bulgarije

W imieniu Rzadu Republiki Bulgarii

Pelo Governo da República da Bulgária

Za vládu Bulharskej republiky

Za Vlado Republike Bolgarije

Bulgarian tasavallan hallituksen puolesta

På Republiken Bulgariens regerings vägnar

Euroopan yhteisön ja Romanian välinen eräiden viinien kaupassa sovellettavia vastavuoroisia etuusmyönnytyksiä koskeva kirjeenvaihtona tehty

SOPIMUS

Arvoisa Herra

Minulla on kunnia viitata Euroopan yhteisön ja Romanian väliseen eräiden viinien ja väkevien alkoholijuomien vastavuoroista tariffikiintiöiden käyttöönottoa koskevaan 22 päivänä maaliskuuta 2001 kirjeenvaihtona tehtyyn sopimukseen, jolla muutettiin 26 päivänä marraskuuta 1993 tehtyä sopimusta, sekä Euroopan yhteisön ja Romanian välillä vuoden 2004 aikana päätökseen saatettuihin viinien kauppamyönnytyksiä koskeneisiin neuvotteluihin.

Vahvistan täten, että neuvottelujen perusteella sekä viinit ja väkevät alkoholijuomat kattavan Eurooppa-sopimuksen lisäpöytäkirjan hyväksyntä- ja voimaantulomenettelyn päätökseen saattamista odotettaessa ja eräiden viinien uusia kahdenvälisiä kauppamyönnytyksiä koskevien neuvottelujen tulosten täytäntöön panemiseksi, Euroopan yhteisö ja Romania ovat sopineet korvaavansa vuoden 2001 kirjeenvaihtona tehdyn sopimuksen viinejä koskevat myönnytykset seuraavasti:

Seuraavien yhteisön alkuperätuotteiden tuonnissa Romaniaan sovelletaan jäljempänä mainittuja myönnytyksiä:

Romanian tariffinimike

Kuvaus

Vuotuinen määrä

(hl)

Kannettava tulli

(% suosituimmuustullista)

ex ex 2204 10

ex ex 2204 21

ex ex 2204 29

Tuoreista rypäleistä valmistettu viini

60 000

vapaa

Seuraavien Romanian alkuperätuotteiden tuonnissa yhteisöön sovelletaan jäljempänä mainittuja myönnytyksiä:

CN-koodi

Kuvaus

Vuotuinen määrä

(hl)

Kannettava tulli

ex 2204 10

ex 2204 21

ex 2204 29

Tuoreista rypäleistä valmistettu viini

345 000

vapaa

3)	Tätä sopimusta sovellettaessa noudatetaan Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Romanian välisestä assosiaatiosta tehdyn Eurooppa-sopimuksen pöytäkirjassa nro 4 vahvistettuja alkuperäsääntöjä.

5)	Tässä sopimuksessa määrättyjen myönnytysten mukaisesti tapahtuva viinin tuonti edellyttää yhteisesti laadittavalla listalla mainittavan molempien sopimuspuolien tunnustaman virallisen elimen antaman sellaisen todistuksen esittämistä, jonka mukaan kyseinen viini täyttää 4 alakohdan vaatimukset.

6)	Sopimuspuolten on varmistettava, että muut toimenpiteet eivät vaaranna vastavuoroisesti annettuja myönnytyksiä.

7)	Sopimuspuolen pyynnöstä aloitetaan neuvottelut tämän sopimuksen toimintaa koskevista ongelmista.

8)	Tätä sopimusta sovelletaan toisaalta alueisiin, joilla sovelletaan Euroopan yhteisön perustamissopimusta kyseisessä sopimuksessa määrättyjä edellytyksiä noudattaen, sekä toisaalta Romanian alueeseen.

9)	Sopimuspuolet hyväksyvät tämän sopimuksen omia menettelyjään noudattaen.

Tämä sopimus tulee voimaan yhteisön puolelta 1 päivänä tammikuuta 2005: Romanian puolelta se tulee voimaan sitä päivää seuraavan ensimmäisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona Romania on ilmoittanut yhteisölle hyväksymistä koskevien sisäisten menettelyjensä saattamisesta päätökseen. Sopimuksen voimassaolo päättyy päivänä, jona viinejä ja väkeviä alkoholijuomia koskeva Eurooppa-sopimuksen lisäpöytäkirja tulee voimaan.

Olisin kiitollinen, jos voisitte vahvistaa, että hallituksenne hyväksyy tämän kirjeen sisällön.

Vastaanottakaa, Arvoisa Herra, korkeimman kunnioitukseni vakuutus.

Hecho en Bruselas, el

V Bruselu dne

Udfærdiget i Bruxelles, den

Geschehen zu Brüssel am

Brüssel,

Έγινε στις Βρυξέλλες, στις

Done at Brussels,

Fait à Bruxelles, le

Fatto a Bruxelles, addì

Briselē,

Priimta Briuselyje,

Kelt Brüsszelben,

Gedaan te Brussel,

Sporządzono w Brukseli, dnia

Feito em Bruxelas,

V Bruseli

V Bruslju,

Tehty Brysselissä

Utfärdat i Bryssel den

Adoptat la Bruxelles

Por la Comunidad Europea

Za Evropské společenství

For Det Europæiske Fællesskab

Für die Europäische Gemeinschaft

Euroopa Ühenduse nimel

Για την Ευρωπαϊκή Κοινότητα

For the European Community

Pour la Communauté européenne

Per la Comunità europea

Eiropas Kopienas vārdā

Europos bendrijos vardu

az Európai Közösség részéről

Voor de Europese Gemeenschap

W imieniu Wspólnoty Europejskiej

Pela Comunidade Europeia

Za Európske spoločenstvo

za Evropsko skupnost

Euroopan yhteisön puolesta

På Europeiska gemenskapens vägnar

pentru Comunitatea Europeană

Arvoisa Herra

Minulla on kunnia ilmoittaa saaneeni seuraavan, tänään päivätyn kirjeenne:

”Minulla on kunnia viitata Euroopan yhteisön ja Romanian väliseen eräiden viinien ja väkevien alkoholijuomien vastavuoroista tariffikiintiöiden käyttöönottoa koskevaan 22 päivänä maaliskuuta 2001 kirjeenvaihtona tehtyyn sopimukseen, jolla muutettiin 26 päivänä marraskuuta 1993 tehtyä sopimusta, sekä Euroopan yhteisön ja Romanian välillä vuoden 2004 aikana päätökseen saatettuihin viinien kauppamyönnytyksiä koskeneisiin neuvotteluihin.

Vahvistan täten, että neuvottelujen perusteella sekä viinit ja väkevät alkoholijuomat kattavan Eurooppa-sopimuksen lisäpöytäkirjan hyväksyntä- ja voimaantulomenettelyn päätökseen saattamista odotettaessa ja eräiden viinien uusia kahdenvälisiä kauppamyönnytyksiä koskevien neuvottelujen tulosten täytäntöön panemiseksi, Euroopan yhteisö ja Romania ovat sopineet korvaavansa vuoden 2001 kirjeenvaihtona tehdyn sopimuksen viinejä koskevat myönnytykset seuraavasti:

Seuraavien yhteisön alkuperätuotteiden tuonnissa Romaniaan sovelletaan jäljempänä mainittuja myönnytyksiä:

Romanian tariffinimike

Kuvaus

Vuotuinen määrä

(hl)

Kannettava tulli

(% suosituimmuustullista)

ex ex 2204 10

ex ex 2204 21

ex ex 2204 29

Tuoreista rypäleistä valmistettu viini

60 000

vapaa

Seuraavien Romanian alkuperätuotteiden tuonnissa yhteisöön sovelletaan jäljempänä mainittuja myönnytyksiä:

CN-koodi

Kuvaus

Vuotuinen määrä

(hl)

Kannettava tulli

ex 2204 10

ex 2204 21

ex 2204 29

Tuoreista rypäleistä valmistettu viini

345 000

vapaa

3)	Tätä sopimusta sovellettaessa noudatetaan Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Romanian välisestä assosiaatiosta tehdyn Eurooppa-sopimuksen pöytäkirjassa nro 4 vahvistettuja alkuperäsääntöjä.

5)	Tässä sopimuksessa määrättyjen myönnytysten mukaisesti tapahtuva viinin tuonti edellyttää yhteisesti laadittavalla listalla mainittavan molempien sopimuspuolien tunnustaman virallisen elimen antaman sellaisen todistuksen esittämistä, jonka mukaan kyseinen viini täyttää 4 alakohdan vaatimukset.

6)	Sopimuspuolten on varmistettava, että muut toimenpiteet eivät vaaranna vastavuoroisesti annettuja myönnytyksiä.

7)	Sopimuspuolen pyynnöstä aloitetaan neuvottelut tämän sopimuksen toimintaa koskevista ongelmista.

8)	Tätä sopimusta sovelletaan toisaalta alueisiin, joilla sovelletaan Euroopan yhteisön perustamissopimusta kyseisessä sopimuksessa määrättyjä edellytyksiä noudattaen, sekä toisaalta Romanian alueeseen.

9)	Sopimuspuolet hyväksyvät tämän sopimuksen omia menettelyjään noudattaen.

Tämä sopimus tulee voimaan yhteisön puolelta 1 päivänä tammikuuta 2005; Romanian puolelta se tulee voimaan sitä päivää seuraavan ensimmäisen kuukauden ensimmäisenä päivänä jona Romania on ilmoittanut yhteisölle hyväksymistä koskevien sisäisten menettelyjensä saattamisesta päätökseen. Sopimuksen voimassaolo päättyy päivänä, jona viinejä ja väkeviä alkoholijuomia koskeva Eurooppa-sopimuksen lisäpöytäkirja tulee voimaan.

Olisin kiitollinen, jos voisitte vahvistaa, että hallituksenne hyväksyy tämän kirjeen sisällön.”

Minulla on kunnia vahvistaa, että hallitukseni hyväksyy kirjeenne sisällön.

Vastaanottakaa, Arvoisa Herra, korkeimman kunnioitukseni vakuutus.

Adoptat la Bruxelles

Hecho en Bruselas, el

V Bruselu dne

Udfærdiget i Bruxelles, den

Geschehen zu Brüssel am

Brüssel,

Έγινε στις Βρυξέλλες, στις

Done at Brussels,

Fait à Bruxelles, le

Fatto a Bruxelles, addì

Briselē,

Priimta Briuselyje,

Kelt Brüsszelben,

Gedaan te Brussel,

Sporządzono w Brukseli, dnia

Feito em Bruxelas,

V Bruseli

V Bruslju,

Tehty Brysselissä

Utfärdat i Bryssel den

În numele Guvernului României

Por el Gobierno de Rumanía

Za vládu Rumunska

For regeringen for Rumænien

Für die Regierung Rumäniens

Rumeenia valitsuse nimel

Για την Κυβέρνηση της Ρουμανίας

For the Government of Romania

Pour le gouvernement de la Roumanie

Per il Governo della Romania

Rumānijas valdības vārdā

Rumunijos Vyriausybės vardu

Románia kormánya részéről

Voor de regering van Roemenië

W imieniu Rządu Rumunii

Pelo Governo da Roménia

Za vládu Rumunska

Za Vlado Romunije

Romanian hallituksen puolesta

På Rumäniens regerings vägnar

LIITE

”LIITE

TARIC-KOODIT

Järjestysnumero	CN-koodi	Taric-koodi
09.7001	ex 2204 10	2204101991 2204109991
09.7003	ex 2204 21	2204217979 2204217980 2204218079 2204218080 2204218459 2204218470 2204218579 2204218580 2204219420 2204219820 2204219910
09.7005	ex 2204 29	2204296500 2204297510 2204298310 2204298380 2204298420 2204299420 2204299820 2204299910
09.7013	ex 2204 10	2204101991 2204101999 2204109991 2204109999
	ex 2204 21	2204217979 2204217980 2204218079 2204218080 2204218459 2204218470 2204218579 2204218580 2204219420 2204219820 2204219910
	ex 2204 29	2204296500 2204297510 2204298310 2204298380 2204298420 2204299420 2204299820 2204299910”

8.3.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 66/37

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 21 päivänä helmikuuta 2006,

Euroopan yhteisön ja Tanskan kuningaskunnan välisen sopimuksen tekemisestä siitä, että niiden perusteiden ja menettelyjen vahvistamisesta, joiden mukaisesti määritetään kolmannen maan kansalaisen johonkin jäsenvaltioon jättämän turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio, annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 343/2003 ja Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten Dublinin yleissopimuksen tehokkaaksi soveltamiseksi annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2725/2000 säännökset ulotetaan koskemaan Tanskaa

(2006/188/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 63 artiklan 1 kohdan a alakohdan yhdessä sen 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen virkkeen ja 3 kohdan ensimmäisen alakohdan kanssa,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Komissio on neuvotellut Euroopan yhteisön puolesta Tanskan kuningaskunnan kanssa sopimuksen, jolla neuvoston asetuksen (EY) N:o 343/2003 (2) ja asetuksen (EY) N:o 2725/2000 (3) säännökset ulotetaan koskemaan Tanskaa.

(2)	Sopimus allekirjoitettiin 13 päivänä kesäkuuta 2005 tehdyn neuvoston päätöksen mukaisesti Euroopan yhteisön puolesta 13 päivänä maaliskuuta 2005, edellyttäen että sopimus lopullisesti tehdään.

(3)	Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemaa koskevan pöytäkirjan 3 artiklan mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti osallistuvat tämän päätöksen tekemiseen ja soveltamiseen.

(4)	Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän päätöksen tekemiseen eikä se siten sido Tanskaa eikä sitä sovelleta siihen.

(5)	Sopimus olisi hyväksyttävä,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Hyväksytään yhteisön puolesta Euroopan yhteisön ja Tanskan kuningaskunnan välinen sopimus, jolla niiden perusteiden ja menettelyjen vahvistamisesta, joiden mukaisesti määritetään kolmannen maan kansalaisen johonkin jäsenvaltioon jättämän turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio, annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 343/2003 ja Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten Dublinin yleissopimuksen tehokkaaksi soveltamiseksi annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2725/2000 säännökset ulotetaan koskemaan Tanskaa.

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja tekee sopimuksen 10 artiklassa 2 kohdassa edellytetyn ilmoituksen (4).

3 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 21 päivänä helmikuuta 2006.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

K. GASTINGER

(1) Lausunto annettu 13. joulukuuta 2005 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2) EUVL L 50, 25.2.2003, s. 1.

(3) EYVL L 316, 15.12.2000, s. 1.

(4) Sopimus tulee voimaan sopimuspuolten ilmoitusta seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä.

Euroopan yhteisön ja Tanskan kuningaskunnan välinen

SOPIMUS

niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan Tanskassa tai jossakin muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio, sekä Eurodac-järjestelmästä sormenjälkien vertailua varten Dublinin yleissopimuksen tehokkaaksi soveltamiseksi

EUROOPAN YHTEISÖ,

jäljempänä ’yhteisö’, ja

TANSKAN KUNINGASKUNTA,

jäljempänä ’Tanska’, jotka

VIITTAAVAT siihen, että Tanska on Euroopan yhteisöjen jäsenvaltioon jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa olevan valtion ratkaisemisesta tehdyn, Dublinissa 15 päivänä kesäkuuta 1990 allekirjoitetun yleissopimuksen, jäljempänä ’Dublinin yleissopimus’, sopimuspuoli,

VIITTAAVAT Euroopan yhteisön sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa tai Islannissa tai Norjassa jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio, tehdyn sopimuksen 12 artiklaan,

OTTAVAT HUOMIOON, että Dublinin yleissopimus on korvattu niiden perusteiden ja menettelyjen vahvistamisesta, joiden mukaisesti määritetään kolmannen maan kansalaisen johonkin jäsenvaltioon jättämän turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio, 18 päivänä helmikuuta 2003 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 343/2003, jäljempänä ’Dublin II -asetus’,

PANEVAT MERKILLE, että komissio on antanut 2 päivänä syyskuuta 2003 asetuksen (EY) N:o 1560/2003 niiden perusteiden ja menettelyjen vahvistamisesta, joiden mukaisesti määritetään kolmannen maan kansalaisen johonkin jäsenvaltioon jättämän turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio, annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 343/2003 soveltamista koskevista säännöistä,

OTTAVAT HUOMIOON Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten Dublinin yleissopimuksen tehokkaaksi soveltamiseksi 11 päivänä joulukuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2725/2000, jäljempänä ’Eurodac-asetus’, merkityksen. Eurodac-asetukseen ja Dublin II -asetukseen viitataan jäljempänä ilmaisulla ’asetukset’,

PANEVAT MERKILLE, että neuvosto on antanut 28 päivänä helmikuuta 2002 asetuksen (EY) N:o 407/2002 tietyistä säännöistä Eurodac-asetuksen täytäntöönpanemiseksi,

VIITTAAVAT Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitettyyn, Tanskan asemasta tehtyyn pöytäkirjaan, jäljempänä ’Tanskan asemasta tehty pöytäkirja’, jonka mukaan Dublin II -asetus ja Eurodac-asetus eivät sido Tanskaa eikä niitä sovelleta Tanskassa,

HALUAVAT, että asetusten säännöksiä, niihin myöhemmin tehtäviä muutoksia ja niihin liittyviä täytäntöönpanotoimenpiteitä olisi kansainvälisen oikeuden mukaisesti sovellettava yhteisön ja Tanskan välisiin suhteisiin, koska Tanska on jäsenvaltio, jolla on erityisasema suhteessa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen IV osastoon,

KOROSTAVAT, että yhteisön ja Tanskan välillä on tärkeää koordinoida asianmukaisella tavalla sellaisten kansainvälisten sopimusten neuvottelemista ja tekemistä, jotka saattavat vaikuttaa asetusten soveltamisalaan tai muuttaa sitä,

KOROSTAVAT, että Tanskan olisi pyrittävä liittymään sellaisiin kansainvälisiin sopimuksiin, joissa yhteisö on sopimuspuolena ja joiden osalta Tanskan osallistuminen on tarpeen asetusten ja tämän sopimuksen johdonmukaisen soveltamisen vuoksi,

TOTEAVAT, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuimella olisi oltava toimivalta varmistaa tämän sopimuksen sekä asetusten säännösten ja tähän sopimukseen kuuluvien yhteisön täytäntöönpanotoimenpiteiden yhdenmukainen soveltaminen ja tulkinta,

VIITTAAVAT Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelle Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 68 artiklan 1 kohdassa osoitettuun toimivaltaan ratkaista ennakkoratkaisukysymykset, jotka koskevat yhteisön toimielinten perustamissopimuksen IV osaston nojalla antamien säädösten pätevyyttä ja tulkintaa, ja myös tämän sopimuksen pätevyyttä ja tulkintaa, sekä siihen, että tämä määräys ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskassa Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan nojalla,

KATSOVAT, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuimella olisi samoin edellytyksin oltava toimivalta ratkaista Tanskan tuomioistuinten esittämiä, tämän sopimuksen pätevyyttä ja tulkintaa koskevia ennakkoratkaisukysymyksiä, ja että Tanskan tuomioistuinten olisi tämän vuoksi voitava esittää asetusten ja niiden täytäntöönpanotoimenpiteiden tulkintaa koskevia ennakkoratkaisukysymyksiä samoin edellytyksin kuin muiden jäsenvaltioiden tuomioistuimet,

VIITTAAVAT määräykseen, jonka mukaan Euroopan unionin neuvosto, Euroopan komissio ja jäsenvaltiot voivat Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 68 artiklan 3 kohdan nojalla pyytää Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta ratkaisua perustamissopimuksen IV osastoon perustuvan, yhteisön toimielinten antaman säädöksen ja myös tämän sopimuksen tulkinnasta, sekä siihen, että tämä määräys ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskassa Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan nojalla,

KATSOVAT, että Tanskalle olisi myönnettävä mahdollisuus pyytää Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta ratkaisua tämän sopimuksen tulkintaa koskevista kysymyksistä samoin edellytyksin kuin muut jäsenvaltiot voivat pyytää Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta ratkaisua asetuksia ja niiden täytäntöönpanotoimenpiteitä koskevista kysymyksistä,

KOROSTAVAT, että Tanskan lain mukaan Tanskan tuomioistuinten olisi tätä sopimusta sekä asetusten säännöksiä ja tähän sopimukseen kuuluvia yhteisön täytäntöönpanotoimenpiteitä tulkitessaan otettava asianmukaisella tavalla huomioon Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ja Euroopan yhteisöjen jäsenvaltioiden tuomioistuinten oikeuskäytäntöön sisältyvät ennakkoratkaisut, jotka koskevat asetusten säännöksiä ja niiden täytäntöönpanoa koskevia yhteisön toimenpiteitä,

KATSOVAT, että olisi voitava pyytää Euroopan yhteisöjen tuomioistuinta ratkaisemaan kysymyksiä, jotka liittyvät tämän sopimuksen mukaisten velvoitteiden noudattamiseen, niiden Euroopan yhteisön perustamissopimuksen määräysten nojalla, jotka koskevat tuomioistuimessa käytäviä menettelyjä,

KATSOVAT, että tämä sopimus sitoo jäsenvaltioita Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 300 artiklan 7 kohdan nojalla; sen vuoksi on aiheellista, että jos jokin jäsenvaltio ei noudata sopimusta, Tanskan olisi voitava tehdä asiasta kantelu komissiolle, joka toimii perustamissopimuksen valvojana,

KATSOVAT, että Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan 3 artiklan nojalla Tanska ei osallistu sellaisten toimenpiteiden aiheuttamien rahoitusvaikutusten kantamiseen, jotka eivät sido Tanskaa ja joita ei sovelleta Tanskassa, hallintomenoja lukuun ottamatta, ja että tämän vuoksi on määritettävä Tanskan osuus Eurodacin keskusyksikön perustamiseen ja käyttöön liittyvistä toimintakustannuksista Eurodac-asetuksen 3 artiklan mukaisesti,

KOROSTAVAT, että Euroopan yhteisön sekä Islannin ja Norjan välillä niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa tai Islannissa tai Norjassa jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio, tehdyn sopimuksen 12 artiklassa tarkoitetussa pöytäkirjassa olisi määrättävä Islannin ja Norjan sekä Tanskan keskinäisistä suhteista siltä osin kuin ne liittyvät Dublin II -asetuksen ja Eurodac-asetusten säännöksiin,

HALUAVAT, että Euroopan yhteisö sekä Islanti ja Norja määrittävät Tanskan suostumuksen perusteella kyseisen pöytäkirjan sisällön samanaikaisesti tämän sopimuksen kanssa,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 artikla

Tarkoitus

1. Tämän sopimuksen tarkoituksena on soveltaa 2 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti yhteisön ja Tanskan väliseen suhteeseen säännöksiä, jotka sisältyvät niiden perusteiden ja menettelyjen vahvistamisesta, joiden mukaisesti määritetään kolmannen maan kansalaisen Tanskaan tai johonkin muuhun jäsenvaltioon jättämän turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio, 18 päivänä helmikuuta 2003 annettuun neuvoston asetukseen (EY) N:o 343/2003 (”Dublin II -asetus”) ja Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten Dublinin yleissopimuksen tehokkaaksi soveltamiseksi 11 päivänä joulukuuta 2000 annettuun neuvoston asetukseen (EY) N:o 2725/2000 (”Eurodac-asetus”) sekä niiden täytäntöönpanotoimenpiteisiin.

2. Sopimuspuolten tavoitteena on, että asetusten säännöksiä ja niiden täytäntöönpanotoimenpiteitä sovelletaan ja tulkitaan yhdenmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa.

3. Tämän sopimuksen 3 artiklan 1 kohdan, 4 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan 1 kohdan määräykset perustuvat Tanskan asemasta tehtyyn pöytäkirjaan.

2 artikla

Dublin II -asetus ja Eurodac-asetus

1. Tähän sopimukseen liitetyn ja siihen osana kuuluvan Dublin II -asetuksen säännöksiä ja sen täytäntöönpanotoimenpiteitä, jotka on annettu Dublin II -asetuksen 27 artiklan 2 kohdan nojalla ja jotka Tanska panee tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen annettavien täytäntöönpanotoimenpiteiden osalta täytäntöön tämän sopimuksen 4 artiklassa tarkoitetulla tavalla, sovelletaan yhteisön ja Tanskan välisissä suhteissa kansainvälisen oikeuden mukaisesti.

2. Tähän sopimukseen liitetyn ja siihen osana kuuluvan Eurodac-asetuksen säännöksiä ja sen täytäntöönpanotoimenpiteitä, jotka on annettu Eurodac-asetuksen 22 artiklan tai 23 artiklan 2 kohdan nojalla ja jotka Tanska panee tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen annettavien täytäntöönpanotoimenpiteiden osalta täytäntöön tämän sopimuksen 4 artiklassa tarkoitetulla tavalla, sovelletaan yhteisön ja Tanskan välisissä suhteissa kansainvälisen oikeuden mukaisesti.

3. Dublin II -asetuksen 29 artiklassa ja Eurodac-asetuksen 27 artiklassa tarkoitetun päivämäärän sijasta sovelletaan tämän sopimuksen voimaantulopäivämäärää.

3 artikla

Dublin II -asetuksen ja Eurodac-asetuksen muutokset

1. Tanska ei osallistu Dublin II -asetuksen ja Eurodac-asetuksen muutosten hyväksymiseen eivätkä nämä muutokset sido Tanskaa eikä niitä sovelleta Tanskassa.

2. Kun näitä asetuksia muutetaan, Tanskan on ilmoitettava komissiolle, onko se päättänyt soveltaa muutosten sisältöä vai ei. Ilmoitus on annettava samaan aikaan kun muutokset annetaan tai 30 päivän kuluessa sen jälkeen.

3. Jos Tanska päättää panna täytäntöön muutosten sisällön, ilmoituksessa on todettava, voidaanko täytäntöönpanosta päättää hallinnollisesti vai vaatiiko se parlamentin hyväksymisen.

4. Jos ilmoituksessa todetaan, että täytäntöönpanosta voidaan päättää hallinnollisesti, ilmoituksessa on lisäksi todettava, että tarvittavat hallinnolliset toimenpiteet tulevat voimaan samana päivänä kuin asetusten muutokset tai että ne ovat tulleet voimaan ilmoittamispäivänä, sen mukaan kumpi päivämäärä on myöhempi.

5. Jos ilmoituksessa todetaan, että täytäntöönpano edellyttää Tanskassa parlamentin hyväksymisen, sovelletaan seuraavia sääntöjä:

a)	Tanskan lainsäädäntötoimenpiteet tulevat voimaan samana päivänä kuin asetusten muutokset tai kuuden kuukauden kuluessa ilmoituksesta, sen mukaan kumpi päivämäärä on myöhempi;

b)	jos Tanskan lainsäädäntötoimenpiteet eivät ole tulleet voimaan samana päivänä kuin asetusten muutokset, Tanskan on sovellettava muutosten sisältöä väliaikaisesti siinä määrin kuin se on mahdollista kansallisen lain nojalla;

c)	Tanskan on ilmoitettava komissiolle päivämäärä, jolloin täytäntöönpanoon liittyvät lainsäädäntötoimenpiteet tulevat voimaan, sekä mahdollista väliaikaista soveltamista varten annetut erityistoimenpiteet.

6. Tanskan ilmoitus siitä, että muutosten sisältö on pantu täytäntöön Tanskassa 4 tai 5 kohdan mukaisesti, luo Tanskan ja yhteisön välille kansainvälisen oikeuden mukaisia keskinäisiä velvoitteita. Asetusten muutoksia pidetään tällöin muutoksina tähän sopimukseen ja ne katsotaan liitetyiksi tähän sopimukseen.

7. Siinä tapauksessa, että

a)	Tanska ilmoittaa, että se on päättänyt olla soveltamatta muutosten sisältöä, tai

b)	Tanska ei anna ilmoitusta 2 kohdassa asetetun 30 päivän määräajan kuluessa, tai

c)	Tanskassa annetut lainsäädäntötoimenpiteet eivät tule voimaan 5 kohdassa asetetun määräajan kuluessa,

tämän sopimuksen voimassaolon katsotaan päättyvän, paitsi jos sopimuspuolet päättävät toisin 90 päivän kuluessa tai, c alakohdassa tarkoitetussa tilanteessa, jos Tanskassa annetut lainsäädäntötoimenpiteet tulevat voimaan saman määräajan kuluessa. Sopimuksen voimassaolon päättyminen tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua mainitun 90 päivän ajanjakson päättymisestä.

8. Tämä ei vaikuta pyyntöihin, jotka on toimitettu Dublin II -asetuksen mukaisesti ennen 7 kohdassa tarkoitettua sopimuksen voimassaolon päättymistä.

4 artikla

Täytäntöönpanotoimenpiteet

1. Tanska ei osallistu Dublin II -asetuksen 27 artiklan 2 kohdassa ja Eurodac-asetuksen 23 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun komitean lausuntojen antamiseen eikä Eurodac-asetuksen 22 artiklan nojalla annettujen täytäntöönpanotoimenpiteiden hyväksymiseen. Täytäntöönpanotoimenpiteet, jotka on annettu Dublin II -asetuksen 27 artiklan 2 kohdan tai Eurodac-asetuksen 23 artiklan 2 kohdan nojalla tai Eurodac-asetuksen 22 artiklan nojalla, eivät sido Tanskaa eikä niitä sovelleta Tanskassa.

2. Kun täytäntöönpanotoimenpiteitä annetaan Dublin II -asetuksen 27 artiklan 2 kohdan ja Eurodac-asetuksen 22 artiklan tai 23 artiklan 2 kohdan nojalla, ne annetaan tiedoksi Tanskalle. Tanska ilmoittaa komissiolle, onko se päättänyt panna täytäntöönpanotoimenpiteiden sisällön täytäntöön vai ei. Tämä ilmoitus on annettava heti täytäntöönpanotoimenpiteiden vastaanottamisen jälkeen tai viimeistään 30 päivän kuluessa siitä.

3. Ilmoituksessa on todettava, että tarvittavat hallinnolliset toimenpiteet tulevat voimaan Tanskassa samana päivänä kuin täytäntöönpanotoimenpiteet tai että ne ovat tulleet voimaan ilmoittamispäivänä, sen mukaan kumpi päivämäärä on myöhempi.

4. Tanskan ilmoitus siitä, että täytäntöönpanotoimenpiteiden sisältö on pantu täytäntöön Tanskassa, luo Tanskan ja yhteisön välille kansainvälisen oikeuden mukaisia keskinäisiä velvoitteita. Tämän jälkeen täytäntöönpanotoimenpiteet ovat osa tätä sopimusta.

5. Siinä tapauksessa, että

a)	Tanska ilmoittaa, että se on päättänyt olla soveltamatta täytäntöönpanotoimenpiteiden sisältöä, tai

b)	Tanska ei anna ilmoitusta 2 kohdassa asetetun 30 päivän määräajan kuluessa,

tämän sopimuksen voimassaolon katsotaan päättyvän, paitsi jos osapuolet päättävät toisin 90 päivän kuluessa. Sopimuksen voimassaolon päättyminen tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua mainitun 90 päivän ajanjakson päättymisestä.

6. Tämä ei vaikuta pyyntöihin, jotka on toimitettu Dublin II -asetuksen mukaisesti ennen 5 kohdassa tarkoitettua sopimuksen voimassaolon päättymistä.

7. Jos täytäntöönpano edellyttää poikkeuksellisesti parlamentin hyväksyntää Tanskassa, tämä on mainittava 2 kohdan mukaan tehtävässä Tanskan ilmoituksessa, ja tällöin sovelletaan 3 artiklan 5–8 kohdan määräyksiä.

5 artikla

Dublin II -asetukseen ja Eurodac-asetukseen vaikuttavat kansainväliset sopimukset

1. Kansainväliset sopimukset, joihin yhteisö liittyy Dublin II -asetuksen ja Eurodac-asetuksen sääntöjen mukaisesti, eivät sido Tanskaa eikä niitä sovelleta Tanskassa.

2. Tanska pidättyy liittymästä kansainvälisiin sopimuksiin, jotka saattavat vaikuttaa turvapaikkahakemuksen käsittelyvastuun määrittämisestä ja Eurodac-asetuksen soveltamisalaan kuuluvien kolmansien maiden kansalaisten sormenjälkien vertailua koskevista toimenpiteistä annettuihin asetuksiin, sellaisina kuin ne ovat tähän sopimukseen liitettyinä, tai muuttaa niiden soveltamisalaa, paitsi jos sopimuksiin liittyminen tapahtuu yhteisön suostumuksella ja tämän sopimuksen ja kyseisen kansainvälisen sopimuksen suhde on järjestetty asianmukaisella tavalla.

3. Kun Tanska neuvottelee kansainvälisistä sopimuksista, jotka saattavat vaikuttaa asetuksiin, sellaisina kuin ne ovat tähän sopimukseen liitettyinä, tai muuttaa niiden soveltamisalaa, se sovittaa kantansa yhteen yhteisön kanssa ja pidättyy toteuttamasta toimia, jotka saattaisivat vaarantaa yhteisön kannan tavoitteet, kyseisiin neuvotteluihin liittyvän toimivaltansa puitteissa.

6 artikla

Sopimuksen tulkintaa koskeva Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen toimivalta

1. Kun jossakin Tanskan tuomioistuimessa vireillä olevassa asiassa otetaan esille tämän sopimuksen pätevyyttä ja tulkintaa koskeva kysymys, asianomaisen tuomioistuimen on pyydettävä yhteisöjen tuomioistuinta ratkaisemaan tämä kysymys, jos jonkin toisen Euroopan unionin jäsenvaltion tuomioistuimen olisi vastaavassa tilanteessa tehtävä samoin Dublin II -asetuksen ja Eurodac-asetuksen sekä niiden tämän sopimuksen 2 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen täytäntöönpanotoimenpiteiden osalta.

2. Tanskan lain mukaan Tanskan tuomioistuinten on tätä sopimusta tulkitessaan otettava asianmukaisella tavalla huomioon yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöön sisältyvät ennakkoratkaisut, jotka koskevat Dublin II -asetuksen ja Eurodac-asetuksen säännöksiä ja niiden täytäntöönpanoa koskevia yhteisön toimenpiteitä.

3. Tanska voi, samoin kuin neuvosto, komissio ja mikä tahansa jäsenvaltio, pyytää yhteisöjen tuomioistuimelta ratkaisua tämän sopimuksen tulkintaa koskevaan kysymykseen. Tällaisen pyynnön perusteella annettua yhteisöjen tuomioistuimen ennakkoratkaisua ei sovelleta jäsenvaltioiden tuomioistuinten antamiin lainvoimaisiin tuomioihin.

4. Tanska voi esittää yhteisöjen tuomioistuimelle huomautuksia asioissa, joissa jonkin jäsenvaltion tuomioistuin on esittänyt yhteisöjen tuomioistuimelle ennakkoratkaisukysymyksen, joka koskee jotakin 2 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua säännöstä.

5. Sovelletaan Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen perussäännöstä tehtyä pöytäkirjaa ja tuomioistuimen työjärjestystä.

6. Jos Euroopan yhteisön perustamissopimuksen määräyksiä, jotka koskevat yhteisöjen tuomioistuimen antamia ennakkoratkaisuja, muutetaan niin, että tämä vaikuttaa Dublin II -asetusta ja Eurodac-asetusta koskeviin ennakkoratkaisuihin, Tanska voi ilmoittaa komissiolle päätöksestään olla soveltamatta näitä muutoksia tämän sopimuksen osalta. Ilmoitus on annettava samaan aikaan kuin muutokset tulevat voimaan tai 60 päivän kuluessa sen jälkeen.

Tässä tapauksessa sopimuksen voimassaolon katsotaan päättyvän. Voimassaolon päättyminen tulee voimaan kolme kuukautta ilmoituksen jälkeen.

7. Tämä ei vaikuta pyyntöihin, jotka on toimitettu Dublin II -asetuksen mukaisesti ennen 6 kohdassa tarkoitettua sopimuksen voimassaolon päättymistä.

7 artikla

Sopimuksen noudattamista koskeva Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen toimivalta

1. Komissio voi nostaa yhteisöjen tuomioistuimessa kanteen Tanskaa vastaan asioissa, jotka koskevat tämän sopimuksen mukaisten velvoitteiden noudattamatta jättämistä.

2. Tanska voi esittää komissiolle kantelun, jos jokin jäsenvaltio ei noudata tähän sopimukseen perustuvia velvoitteitaan.

3. Sovelletaan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen määräyksiä, jotka koskevat menettelyjä yhteisöjen tuomioistuimessa, sekä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen perussäännöstä tehtyä pöytäkirjaa ja tuomioistuimen työjärjestystä.

8 artikla

Alueellinen soveltaminen

Tätä sopimusta sovelletaan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 299 artiklassa tarkoitetuilla alueilla Eurodac-asetuksen 26 artiklan ja Dublin II -asetuksen 26 artiklan mukaisesti.

9 artikla

Eurodac-järjestelmän rahoitusosuudet

Eurodac-järjestelmän keskusyksikön perustamiseen ja käyttöön liittyvien hallinnollisten ja toimintakustannusten kattamiseksi Tanska maksaa EU:n yleiseen talousarvioon vuosittain määrän, joka lasketaan tähän tarkoitukseen kohdennettujen talousarviomäärärahojen perusteella sen mukaan, mikä on Tanskan bruttokansantulo suhteessa kaikkien järjestelmän toimintaan osallistuvien jäsenvaltioiden yhteenlaskettuun bruttokansantuloon.

Tätä määräystä sovelletaan siitä vuodesta alkaen, jolloin Tanska saa yhteyden keskusyksikköön.

Tanskan osuus keskusyksikön perustamiskustannuksista on kiinteämääräinen summa, joka vastaa sitä määrää, joka Tanskalle on palautettu sen Euroopan unionin yleiseen talousarvioon suorittamasta maksuosuudesta sen vuoksi, että se ei alun perin osallistunut Eurodac-asetukseen.

10 artikla

Sopimuksen voimassaolon päättyminen

1. Tämän sopimuksen voimassaolo päättyy, jos Tanska ilmoittaa muille jäsenvaltioille, että se ei halua enää käyttää Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan I osan määräyksiä, vrt. pöytäkirjan 7 artikla.

2. Kumpikin sopimuspuoli voi irtisanoa tämän sopimuksen toiselle sopimuspuolelle antamallaan ilmoituksella. Irtisanominen tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua ilmoituksen päivämäärästä.

3. Tämä ei vaikuta pyyntöihin, jotka on toimitettu ennen 1 tai 2 kohdassa tarkoitettua sopimuksen voimassaolon päättymistä.

11 artikla

Voimaantulo

1. Sopimuspuolet hyväksyvät tämän sopimuksen omien menettelyjensä mukaisesti.

2. Sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona sopimuspuolet ovat ilmoittaneet toisilleen tätä varten tarvittavien menettelyjen päätökseen saattamisesta.

12 artikla

Kielitoisintojen todistusvoimaisuus

Tämä sopimus on laadittu kahtena kappaleena englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, ranskan, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin ja viron kielellä, ja jokainen teksti on yhtä todistusvoimainen.

LIITE

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 343/2003, annettu 18 päivänä helmikuuta 2003, niiden perusteiden ja menettelyjen vahvistamisesta, joiden mukaisesti määritetään kolmannen maan kansalaisen johonkin jäsenvaltioon jättämän turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 2725/2000, annettu 11 päivänä joulukuuta 2000, Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten Dublinin yleissopimuksen tehokkaaksi soveltamiseksi

8.3.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 66/44

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 28 päivänä helmikuuta 2006,

Itävallan pyytämän poikkeuksen myöntämisestä vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta annetun neuvoston direktiivin 91/676/ETY mukaisesti

(tiedoksiannettu numerolla K(2006) 590)

(Ainoastaan saksankielinen teksti on todistusvoimainen)

(2006/189/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta 12 päivänä joulukuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/676/ETY (1) ja erityisesti sen liitteessä III olevan 2 kohdan kolmannen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Jos jäsenvaltio aikoo sallia direktiivin 91/676/ETY liitteessä III olevan 2 kohdan toisen alakohdan ensimmäisessä virkkeessä ja a alakohdassa mainituista määristä poikkeavan karjanlantamäärän käytön hehtaaria kohti vuodessa, kyseinen määrä on asetettava sellaiseksi, ettei se vaaranna kyseisen direktiivin 1 artiklassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista, ja määrä on voitava perustella puolueettomin perustein, kyseessä olevassa tapauksessa esimerkiksi pitkillä kasvukausilla ja suuria typpimääriä kuluttavilla kasvustoilla.

(2)	Itävalta on pyytänyt komissiolta direktiivin 91/676/ETY liitteessä III olevan 2 kohdan kolmannen alakohdan mukaista poikkeusta.

(3)

Pyydetyn poikkeuksen mukaan Itävallan sallima määrä olisi 230 kilogrammaa karjanlannasta peräisin olevaa typpeä hehtaaria kohden vuodessa tietyillä karjatiloilla, joiden lannan käyttöön soveltuvalla maatalousmaalla viljellään nurmea, kerääjäkasvina toimivia nurmikasveja, juurikkaita tai muita viljelykasveja, joiden aluskasvina käytetään nitraatin huuhtoutumista hyvin estäviä nurmikasveja. Poikkeuksen soveltamisalaan kuuluu enimmillään noin 2 000 karjatilaa (3 prosenttia kaikista karjatiloista) ja 60 000 kotieläinyksikköä (4 prosenttia kaikista kotieläinyksiköistä).

(4)	Direktiivi 91/676/ETY on pantu täytäntöön Itävallan lainsäädännöllä, ja kyseistä lainsäädäntöä sovelletaan myös pyydettyyn poikkeukseen.

(5)

Nitraattidirektiivin täytäntöönpanoa Itävallassa kaudella 2000–2003 koskevasta kolmannesta kertomuksesta käy ilmi, että nitraatin keskimääräiset talvipitoisuudet pintavesissä olivat kaikissa seurantapisteissä alle 25 mg/l. Kaikkien seurantapisteiden keskimääräinen pitoisuus oli 5,8 mg/l NO3. Pohjavesien keskimääräinen pitoisuus oli 19,6 mg/l. Seurantapisteistä 74 prosentissa pitoisuus oli alle 25 mg/l. Itävallassa ei ole rehevöityneitä järviä. Kehityssuunnan analyysi osoittaa, että vedenlaatu on useimmissa näytteenottopisteissä vakaa.

(6)

Karjan lukumäärä sekä mineraalilannoitteiden käyttö vähenivät merkittävästi kaudella 1990–2003; nautakarjan lukumäärä laski 21 prosenttia, sikakarjan 12 prosenttia ja siipikarjan 6 prosenttia. Kaudella 2000–2002 lannoitteista peräisin olevaa typpeä käytettiin keskimäärin 47,8 kilogrammaa (karjanlanta) ja 35,4 kilogrammaa (kemialliset lannoitteet) hehtaaria kohden vuodessa. Nämä määrät, jotka ovat EU:n alhaisimpia, ovat laskusuunnassa ja kauteen 1996–1999 verrattuna karjalannan osalta 7 prosenttia ja kemiallisten lannoitteiden osalta 5 prosenttia pienemmät.

(7)	Itävalta soveltaa toimintaohjelmaa direktiivin 91/676/ETY 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti koko alueellaan.

(8)	Itävallan ilmoitukseen liitetyistä asiakirjoista käy ilmi, että ehdotettu 230 kilogramman määrä karjanlannasta peräisin olevaa typpeä hehtaaria kohden on puolueettomasti perusteltavissa esimerkiksi pitkillä kasvukausilla ja suuria typpimääriä kuluttavilla kasvustoilla.

(9)	Tutkittuaan Itävallan pyynnön komissio katsoo, että ehdotettu 230 kilogramman määrä karjanlannasta peräisin olevaa typpeä hehtaaria kohden vuodessa ei estä direktiivin 91/676/ETY tavoitteiden saavuttamista, jos eräitä tiukkoja edellytyksiä noudatetaan.

(10)	Tätä päätöstä olisi sovellettava nykyisen, vuoden 2007 lopussa päättyvän toimintaohjelman yhteydessä.

(11)	Tämä päätös on direktiivin 91/676/ETY 9 artiklalla perustetun nitraattikomitean lausunnon mukainen,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Myönnetään tässä päätöksessä säädetyin edellytyksin Itävallan 3 päivänä marraskuuta 2005 päivätyllä kirjeellä pyytämä poikkeus, jonka tarkoituksena on sallia direktiivin 91/676/ETY liitteessä III olevan 2 kohdan toisen alakohdan ensimmäisessä virkkeessä ja a alakohdassa mainittuja määriä suuremman karjanlannan määrän käyttö.

2 artikla

Määritelmät

Tässä päätöksessä tarkoitetaan

a)	’karjatiloilla’ tiloja, joilla on enemmän kuin kolme kotieläinyksikköä, joista vähintään kaksi kolmasosaa on nautakarjaa;

b)	’nurmella’ pitkä- tai lyhytikäistä nurmea (lyhytikäisen nurmen kesto on yleensä vähemmän kuin neljä vuotta);

c)	’viljelykasveilla, joiden aluskasvina käytetään nurmikasveja’ säilörehuviljaa ja säilörehumaissia, joiden aluskasviksi kylvetään ennen (maissi) tai jälkeen sadonkorjuun kerääjäkasvina toimivia nurmikasveja, jotka talven aikana pidättävät biologisesti jäännöstypen;

d)	’juurikkailla’ rehujuurikkaita.

3 artikla

Soveltamisala

Tätä poikkeusta sovelletaan tapauskohtaisesti ja 4, 5 ja 6 artiklassa säädetyin edellytyksin karjatiloihin, joiden viljelykierrossa on enemmän kuin 70 prosenttia erityisen paljon typpeä kuluttavia, pitkän kasvukauden vaativia viljelykasveja.

4 artikla

Vuosittainen lupa ja sitoumus

1. Viljelijöiden, jotka haluavat käyttää poikkeusta hyväkseen, on tehtävä toimivaltaisille viranomaisille vuosittain hakemus.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun vuosittaisen hakemuksen yhteydessä viljelijöiden on kirjallisesti sitouduttava täyttämään 5 ja 6 artiklassa säädetyt edellytykset.

5 artikla

Lannan ja muiden lannoitteiden levittäminen

1. Nurmitiloilla vuosittain maahan levitettävän karjanlannan määrä, eläinten omat jätökset mukaan luettuina, ei saa olla suurempi kuin 230 kilogrammaa typpeä sisältävän lannan määrä hehtaaria kohden, ja lisäksi on noudatettava 2–8 kohdassa säädettyjä edellytyksiä.

2. Typen kokonaismäärän on vastattava kyseessä olevan kasvuston ravinnetarvetta, maaperästä saatu ravinnemäärä huomioon ottaen. Lannoitteista peräisin olevan typen käyttö ei saa ylittää 280:a kilogrammaa hehtaaria kohden vuodessa.

3. Kullakin tilalla on laadittava lannoitussuunnitelma, jossa esitetään viljelymaan viljelykierto sekä suunniteltu lannan ja typpi- ja fosfaattilannoitteiden käyttö. Lannoitussuunnitelman on oltava tilalla viimeistään kunkin vuoden 1 päivänä maaliskuuta.

Lannoitussuunnitelmaan on sisällyttävä seuraavat tiedot:

a)	karjan lukumäärä, kuvaus säilytys- ja varastointijärjestelmistä, mukaan luettuna käytettävissä olevat lannanvarastointitilat;

b)	laskelma tilalla tuotetun lannan sisältämän typen määrästä (josta on vähennetty säilytyksen ja varastoinnin aikainen hävikki) sekä fosforin määrästä;

c)	viljelykierto ja kunkin kasvuston pinta-ala, mukaan luettuna luonnoskartta yksittäisten peltojen sijainnista;

d)	arvio kasvustojen tarvitseman typen ja fosforin määristä;

e)	tiedot muualle toimitettavasta lannasta (määrä ja laji);

f)	lannasta peräisin oleva typen ja fosforin määrä kullakin pellolla (kasvuston ja maaperätyypin suhteen yhtenevillä lohkoilla);

g)	typen ja fosforin käyttö kemiallisissa ja muissa lannoitteissa kullakin pellolla.

Suunnitelmia on tarkistettava viimeistään seitsemän päivän kuluttua viljelykäytäntöjen muuttumisesta sen varmistamiseksi, että suunnitelmat ja tosiasialliset käytännöt vastaavat toisiaan.

4. Kullakin tilalla on pidettävä lannoitekirjanpitoa. Tämä kirjanpito on toimitettava kalenterivuosittain toimivaltaiselle viranomaiselle.

5. Jokaisen poikkeusta hyväkseen käyttävän nurmitilan on hyväksyttävä se, että 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu lannoitteiden käyttö, lannoitussuunnitelma sekä lannoitekirjanpito voidaan tarkastaa.

6. Kullakin poikkeusta hyväkseen käyttävällä tilalla on tehtävä säännöllisiä maaperän typpi- ja fosforianalyysejä, joita on toteutettava vähintään neljän vuoden välein kullakin viljelykierron ja maaperän ominaisuuksien suhteen yhtenevällä tilan osalla. Analyyseja on tehtävä vähintään yksi kutakin viiden hehtaarin alaa kohden.

7. Lantaa ei saa levittää syksyllä ennen nurmen kylvöä.

8. Lannoitteita ei saa levittää 30:ä metriä lähemmäksi järven vesirajaa.

6 artikla

Maapeite

Asianomaisella karjatilalla on lannan käyttöön soveltuvasta maa-alasta vähintään 70 prosentilla viljeltävä nurmea, kerääjäkasvina toimivia nurmikasveja tai juurikkaita sekä muita viljelykasveja, joiden aluskasvina käytetään nitraatin huuhtoutumista hyvin estäviä nurmikasveja. Poikkeusta hyväkseen käyttävien viljelijöiden on toteutettava seuraavat toimenpiteet:

a)	kerääjäkasvina toimivia nurmikasveja ei saa kyntää peltoon ennen 1 päivää maaliskuuta, millä varmistetaan, että pelloilla on pysyvä kasvipeite, joka ottaa talteen syksyllä alempiin maakerroksiin vapautuvat nitraatit ja vähentää hävikkiä talven aikana;

b)	lyhytikäiset nurmet kynnetään keväällä;

c)	viljelykiertoon ei saa sisältyä ilmakehän typpeä sitovia palko- tai muita kasveja. Tämä ei kuitenkaan koske apilaa nurmessa, jossa apilan osuus on alle 50 prosenttia, eikä ohraa ja hernettä, jonka aluskasvina käytetään nurmikasveja.

7 artikla

Seuranta

1. Toimivaltaisen viranomaisen on laadittava kartat, joista käy ilmi tilojen ja karjan sekä kussakin kunnassa poikkeuksen soveltamisalaan kuuluvan maatalousmaan prosenttimäärä, ja ajantasaistettava nämä kartat vuosittain.

Kartat on toimitettava komissiolle vuosittain.

2. Jotta poikkeuksen vaikutuksia vedenlaatuun voidaan arvioida, on perustettava pintavesiä ja matalia pohjavesiä edustavista näytteenottopaikoista koostuva seurantaverkosto, jota on pidettävä yllä. Olemassa olevaa seurantaverkostoa on tehostettava niillä alueilla, joilla vähintään 3 prosenttia kaikista maatiloista käyttää hyväkseen poikkeusta.

3. Tutkimusten ja ravinneanalyysien on tuotettava tietoa poikkeusta hyväkseen käyttävien tilojen paikallisesta maankäytöstä, viljelykierroista ja -käytännöistä. Tätä tietoa voidaan käyttää mallipohjaisissa laskelmissa, joilla selvitetään nitraatin huuhtoutumista ja fosforin hävikkiä pelloilta, joille levitetään hehtaarille enintään 230 kilogrammaa typpeä sisältävä määrä karjanlantaa vuodessa.

4. Juuristovyöhykkeestä pohjaveteen valuvan veden typpipitoisuutta sekä typen pinta- ja pohjavesivaluntaa koskevien tietojen saamiseksi sekä poikkeuksen mukaisissa että tavanomaisissa olosuhteissa on valittava seurantakohteita.

8 artikla

Raportointi

1. Toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava vuosittain komissiolle seurannan tulokset sekä tiivistetty kertomus vedenlaadun kehityksestä sekä arviointimenetelmistä. Kertomuksessa on selvitettävä, miten poikkeusta koskevien edellytysten noudattamista on arvioitu tiloilla suoritettavin tarkastuksin, sekä annettava tietoja hallinnollisissa tarkastuksissa ja peltotarkastuksissa todetuista tiloista, jotka eivät täytä edellytyksiä.

2. Komissio ottaa näin saadut tulokset huomioon mahdollisen uuden pyynnön yhteydessä.

9 artikla

Soveltaminen

Tätä päätöstä sovelletaan Itävallan kaudeksi 2004–2007 vahvistaman kolmannen toimintaohjelman yhteydessä. Sen voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2007.

10 artikla

Tämä päätös on osoitettu Itävallan tasavallalle.

Tehty Brysselissä 28 päivänä helmikuuta 2006.

Komission puolesta

Stavros DIMAS

Komission jäsen

(1) EYVL L 375, 31.12.1991, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).

		ISSN 1725-261X
Euroopan unionin virallinen lehti		L 66

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	49. vuosikerta 8. maaliskuu 2006

Sisältö		I Säädökset, jotka on julkaistava	Sivu
		Komission asetus (EY) N:o 395/2006, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2006, tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	1
		Komission asetus (EY) N:o 396/2006, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2006, asetuksessa (EY) N:o 1011/2005 markkinointivuodeksi 2005/2006 vahvistettujen tiettyjen sokerialan tuotteiden edustavien hintojen ja tuonnissa sovellettavien lisätullien määrien muuttamisesta	3
		Komission asetus (EY) N:o 397/2006, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2006, asetuksessa (EY) N:o 373/2006 vahvistettujen sellaisenaan vietävän valkoisen sokerin ja raakasokerin vientitukien muuttamisesta	5
	*	Komission direktiivi 2006/27/EY, annettu 3 päivänä maaliskuuta 2006, kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen jarrulaitteista annetun neuvoston direktiivin 93/14/ETY, kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen lakisääteisistä merkinnöistä annetun neuvoston direktiivin 93/34/ETY, kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen suurimmasta rakenteellisesta nopeudesta, moottorin suurimmasta vääntömomentista ja suurimmasta nettotehosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/1/EY sekä kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen tietyistä osista ja ominaisuuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/24/EY muuttamisesta niiden mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen ( 1 )	7

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmannen maan koodi (1)	Tuonnin kiinteä arvo
0702 00 00	052	100,4
	204	46,6
	212	139,7
	624	92,6
	999	94,8
0707 00 05	052	100,8
	204	47,9
	628	155,5
	999	101,4
0709 10 00	220	57,6
	624	102,5
	999	80,1
0709 90 70	052	127,9
	204	71,5
	999	99,7
0805 10 20	052	56,6
	204	46,1
	212	44,2
	220	40,4
	400	61,1
	448	41,1
	512	33,1
	624	64,3
	999	48,4
0805 50 10	052	76,5
	624	64,0
	999	70,3
0808 10 80	400	139,0
	404	106,0
	512	79,5
	524	62,6
	528	79,4
	720	78,2
	999	90,8
0808 20 50	388	82,6
	400	74,8
	512	70,1
	528	71,9
	720	45,0
	999	68,9

(EUR)
CN-koodi	Edustava hinta 100 kilogrammalta kyseistä tuotetta	Lisätulli 100 kilogrammalta kyseistä tuotetta
1701 11 10 (1)	36,22	0,42
1701 11 90 (1)	36,22	4,04
1701 12 10 (1)	36,22	0,29
1701 12 90 (1)	36,22	3,74
1701 91 00 (2)	37,34	6,56
1701 99 10 (2)	37,34	3,14
1701 99 90 (2)	37,34	3,14
1702 90 99 (3)	0,37	0,30

Tuote (tuotteet)	Käyttötarkoitus (käyttötarkoitukset)	Taso(t) tai luokka (luokat) Palotekninen käyttäytyminen	Vaatimustenmukaisuuden osoittamismenettely(t)
Jäykät päällysteet (A) Osat Käytäväpäällysteet; tiililaatat; mosaiikit; parketti; verkkojen tai levyjen päällysteet; säleiköt; jäykät laminaattilattiat; puupohjaiset tuotteet (B) Asennussarjoina markkinoille tuotetut kantavat järjestelmät Korotetut asennuslattiat; ontelolattiat	Sisäkäyttöön, julkisen liikenteen käyttöön liittyvät tilat mukaan lukien	A1FL (1) – A2FL (1) – BFL (1) – CFL (1)	1 (2)
		A1FL (3) – A2FL (3) – BFL (3) – CFL (3) – DFL – EFL	3 (4)
		(A1FL – EFL) (5), FFL	4 (6)
Joustavat päällysteet ja tekstiilipäällysteet Joko laattoina, levyinä tai rullina toimitettavat homogeeniset ja heterogeeniset joustavat lattiapäällysteet (tekstiililattiapinnoitteet mukaan lukien laatat; muovi- ja kumilevyt (amino-kertamuoviset lattiapäällysteet); linoleumi ja korkki; antistaattiset levyt; irtoasennetut lattialaatat; joustavat laminaattilattiat)	Sisäkäyttöön	A1FL (1) – A2FL (1) – BFL (1) – CFL (1)	1 (2)
		A1FL (3) – A2FL (3) – BFL (3) – CFL (3) – DFL – EFL	3 (4)
		(A1FL – EFL) (5), FFL	4 (6)
Joustavat päällysteet ja tekstiilipäällysteet Joko laattoina, levyinä tai rullina toimitettavat homogeeniset ja heterogeeniset joustavat lattiapäällysteet (tekstiililattiapinnoitteet mukaan lukien laatat; muovi- ja kumilevyt (amino-kertamuoviset lattiapäällysteet); linoleumi ja korkki; antistaattiset levyt; irtoasennetut lattialaatat; joustavat laminaattilattiat)	Ulkokäyttöön	—	4 (6)
Lattian tasoitusmateriaalit	Sisäkäyttöön	A1FL (1) – A2FL (1) – BFL (1) – CFL (1)	1 (2)
		A1FL (3) – A2FL (3) – BFL (3) – CFL (3) – DFL – EFL	3 (4)
		(A1FL – EFL) (5), FFL	4 (6)
	Ulkokäyttöön	—	4 (6)

	II Säädökset, joita ei tarvitse julkaista
	Neuvosto
*	AKT–EY-suurlähettiläskomitean päätös N:o 8/2005, tehty 20 päivänä heinäkuuta 2005, yritysten kehittämiskeskuksen perussäännöistä ja työjärjestyksestä	16
*	Neuvoston päätös, tehty 21 päivänä joulukuuta 2005, Euroopan yhteisön sekä Bulgarian tasavallan ja Romanian välisten eräiden viinien kaupassa sovellettavia vastavuoroisia etuusmyönnytyksiä koskevien sopimusten tekemisestä kirjeenvaihtona ja asetuksen (EY) N:o 933/95 muuttamisesta	21
	Euroopan yhteisön ja Bulgarian tasavallan välinen eräiden viinien kaupassa sovellettavia vastavuoroisia etuusmyönnytyksiä koskeva kirjeenvaihtona tehty sopimus	24
	Euroopan yhteisön ja Romanian välinen eräiden viinien kaupassa sovellettavia vastavuoroisia etuusmyönnytyksiä koskeva kirjeenvaihtona tehty sopimus	30
*	Neuvoston päätös, tehty 21 päivänä helmikuuta 2006, Euroopan yhteisön ja Tanskan kuningaskunnan välisen sopimuksen tekemisestä siitä, että niiden perusteiden ja menettelyjen vahvistamisesta, joiden mukaisesti määritetään kolmannen maan kansalaisen johonkin jäsenvaltioon jättämän turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio, annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 343/2003 ja Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten Dublinin yleissopimuksen tehokkaaksi soveltamiseksi annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2725/2000 säännökset ulotetaan koskemaan Tanskaa	37
	Euroopan yhteisön ja Tanskan kuningaskunnan välinen sopimus niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan Tanskassa tai jossakin muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio, sekä Eurodac-järjestelmästä sormenjälkien vertailua varten Dublinin yleissopimuksen tehokkaaksi soveltamiseksi	38
	Komissio
*	Komission päätös, tehty 28 päivänä helmikuuta 2006, Itävallan pyytämän poikkeuksen myöntämisestä vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta annetun neuvoston direktiivin 91/676/ETY mukaisesti (tiedoksiannettu numerolla K(2006) 590)	44
*	Komission päätös, tehty 1 päivänä maaliskuuta 2006, rakennusalan tuotteiden vaatimustenmukaisuuden osoittamismenettelystä neuvoston direktiivin 89/106/ETY 20 artiklan 2 kohdan mukaisesti lattian ja pihan päällysteiden osalta tehdyn päätöksen 97/808/EY muuttamisesta (tiedoksiannettu numerolla K(2006) 553) ( 1 )	47
*	Komission päätös, tehty 1 päivänä maaliskuuta 2006, yhteisen kalastuspolitiikan alalla toimivan Itämeren alueellisen neuvoa-antavan toimikunnan toimintavalmiudesta	50