ISSN 1725-261X |
||
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 64 |
|
![]() |
||
Suomenkielinen laitos |
Lainsäädäntö |
49. vuosikerta |
|
|
II Säädökset, joita ei tarvitse julkaista |
|
|
|
Euroopan parlamentti ja neuvosto |
|
|
* |
|
|
|
(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti. |
FI |
Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu. Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä. |
I Säädökset, jotka on julkaistava
4.3.2006 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 64/1 |
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 336/2006,
annettu 15 päivänä helmikuuta 2006,
kansainvälisen turvallisuusjohtamissäännöstön täytäntöönpanosta yhteisössä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 3051/95 kumoamisesta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 80 artiklan 2 kohdan,
ottavat huomioon komission ehdotuksen,
ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),
ovat kuulleet alueiden komiteaa,
noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2),
sekä katsovat seuraavaa:
(1) |
Kansainvälinen merenkulkujärjestö (IMO) hyväksyi vuonna 1993 alusten turvallista toimintaa sekä ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskevan kansainvälisen johtamissäännöstön, jäljempänä ’ISM-säännöstö’. Säännöstön noudattaminen tuli vähitellen pakolliseksi useimmille kansainvälisillä reiteillä liikennöiville aluksille, kun toukokuussa 1994 hyväksyttiin ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen (SOLAS) IX luku ”Alusten turvallisuusjohtaminen”. |
(2) |
IMO muutti ISM-säännöstöä 5 päivänä joulukuuta 2000 antamallaan päätöslauselmalla MSC.104(73). |
(3) |
Hallinnoille tarkoitetut ohjeet ISM-säännöstön täytäntöönpanosta annettiin 23 päivänä marraskuuta 1995 IMOn päätöslauselmalla A.788(19). Ohjeita muutettiin 29 päivänä marraskuuta 2001 annetulla päätöslauselmalla A.913(22). |
(4) |
Ro-ro-matkustaja-alusten turvallisuusjohtamisesta 8 päivänä joulukuuta 1995 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 3051/95 (3) ISM-säännöstön noudattaminen tehtiin yhteisössä pakolliseksi 1 päivästä heinäkuuta 1996 kaikille jäsenvaltioiden satamiin tai satamista säännöllisesti liikennöiville ro-ro-matkustaja-aluksille sekä kotimaanmatkoilla että kansainvälisillä matkoilla ja lippuvaltiosta riippumatta. Tämä oli ensimmäinen vaihe sen varmistamiseksi, että ISM-säännöstöä sovelletaan yhdenmukaisesti ja johdonmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa. |
(5) |
ISM-säännöstön noudattaminen tuli SOLAS-yleissopimuksen IX luvun määräysten nojalla pakolliseksi 1 päivänä heinäkuuta 1998 yhtiöille, jotka liikennöivät kansainvälisillä matkoilla sellaisilla matkustaja-aluksilla, mukaan lukien suurnopeusmatkustaja-alukset, öljysäiliöaluksilla, kemikaalisäiliöaluksilla, kaasusäiliöaluksilla, irtolastialuksilla ja suurnopeuslastialuksilla, joiden bruttovetoisuus on vähintään 500. |
(6) |
ISM-säännöstön noudattaminen tuli pakolliseksi 1 päivänä heinäkuuta 2002 yhtiöille, jotka liikennöivät kansainvälisillä matkoilla sellaisilla muilla lastialuksilla ja rannikon ulkopuolella toimivilla liikkuvilla porausyksiköillä, joiden bruttovetoisuus on vähintään 500. |
(7) |
Ihmishengen turvallisuutta merellä ja ympäristönsuojelua voidaan tehokkaasti parantaa soveltamalla ISM-säännöstöä tiukasti ja tekemällä sen soveltamisesta pakollista. |
(8) |
On toivottavaa, että ISM-säännöstöä sovelletaan välittömästi jäsenvaltion lipun alla purjehtiviin aluksiin sekä lippuvaltiosta riippumatta aluksiin, jotka liikennöivät yksinomaan kotimaanmatkoilla tai säännöllisessä alusliikenteessä jäsenvaltioiden satamiin tai satamista. |
(9) |
Uuden, sellaisenaan sovellettavan asetuksen antamisella olisi varmistettava ISM-säännöstön täytäntöönpano, mutta siten, että jäsenvaltiot voivat itse päättää, sovelletaanko säännöstöä myös ainoastaan satama-alueella liikennöiviin aluksiin niiden lippuvaltiosta riippumatta. |
(10) |
Näin ollen asetus (EY) N:o 3051/95 olisi kumottava. |
(11) |
Jos jäsenvaltio katsoo, että yhtiöiden on käytännössä vaikeaa noudattaa ISM-säännöstön osan A erityisiä säännöksiä tiettyjen kyseisessä jäsenvaltiossa yksinomaan kotimaanmatkoilla liikennöivien alusten tai alustyyppien osalta, se voi poiketa kokonaan tai osittain näistä säännöksistä säätämällä toimenpiteitä, joilla varmistetaan säännöstön tavoitteiden toteutuminen vastaavalla tavalla. Se voi toteuttaa vaihtoehtoisia todistus- ja tarkastusmenettelyjä tällaisia aluksia ja yhtiöitä varten. |
(12) |
On tarpeen ottaa huomioon satamavaltioiden suorittamasta alusten valvonnasta 19 päivänä kesäkuuta 1995 annettu neuvoston direktiivi 95/21/EY (4). |
(13) |
Lisäksi on tarpeen ottaa huomioon alusten tarkastamiseen ja katsastamiseen valtuutettuja laitoksia sekä merenkulun viranomaisten asiaan liittyviä toimia koskevista yhteisistä säännöistä ja standardeista 22 päivänä marraskuuta 1994 annettu neuvoston direktiivi 94/57/EY (5) tässä asetuksessa tarkoitettujen hyväksyttyjen laitosten määrittelemiseksi ja matkustaja-alusten turvallisuussäännöistä ja -määräyksistä 17 päivänä maaliskuuta 1998 annettu neuvoston direktiivi 98/18/EY (6) tämän asetuksen soveltamisalan määrittämiseksi kotimaanmatkoilla liikennöivien matkustaja-alusten osalta. |
(14) |
Toimenpiteistä liitteen II muuttamiseksi olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (7) mukaisesti. |
(15) |
Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän asetuksen tavoitteita, joita ovat alusten turvallisuusjohtamisen ja turvallisen toiminnan sekä aluksista aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen parantaminen, vaan ne voidaan sen vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen, |
OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Tavoite
Tämän asetuksen tavoitteena on parantaa 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen alusten turvallisuusjohtamista ja turvallista toimintaa sekä aluksista aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä varmistamalla, että kyseisiä aluksia liikennöivät yhtiöt noudattavat ISM-säännöstöä siten, että:
a) |
yhtiöt perustavat, panevat täytäntöön sekä ylläpitävät asianmukaisesti turvallisuusjohtamisjärjestelmiä sekä aluksilla että maissa; ja |
b) |
lippu- ja satamavaltioiden hallinnot valvovat tätä. |
2 artikla
Määritelmät
Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä:
1) |
’ISM-säännöstöllä’ tarkoitetaan tämän asetuksen liitteenä I olevaa Kansainvälisen merenkulkujärjestön yleiskokouksensa 4 päivänä marraskuuta 1993 antamalla päätöslauselmalla A.741(18) hyväksymää alusten turvallista toimintaa ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskevaa kansainvälistä johtamissäännöstöä, sellaisena kuin se on muutettuna 5 päivänä joulukuuta 2000 annetulla meriturvallisuuskomitean päätöslauselmalla MSC.104(73) ja ajantasaistettuna toisintona; |
2) |
’hyväksytyllä laitoksella’ tarkoitetaan direktiivin 94/57/EY mukaisesti hyväksyttyä elintä; |
3) |
’yhtiöllä’ tarkoitetaan aluksen omistajaa tai muuta organisaatiota tai henkilöä, kuten liikenteen harjoittajaa tai ilman miehistöä rahdatun aluksen rahtaajaa, joka on varustamolta ottanut vastuulleen aluksen toiminnan ja joka on vastuun otettuaan suostunut hoitamaan kaikki ISM-säännöstöstä johtuvat velvoitteet ja vastuut; |
4) |
’matkustaja-aluksella’ tarkoitetaan alusta, myös suurnopeusalusta, joka kuljettaa useampaa kuin kahtatoista matkustajaa, tai vedenalaista matkustaja-alusta; |
5) |
’matkustajalla’ tarkoitetaan kaikkia muita henkilöitä kuin:
|
6) |
’suurnopeusaluksella’ SOLAS-yleissopimuksen ajantasaistetun toisinnon X luvun 1/2 säännössä määriteltyä suurnopeusalusta. Suurnopeusmatkustaja-aluksiin sovelletaan direktiivin 98/18/EY 2 artiklan f alakohdassa säädettyjä rajoituksia; |
7) |
’lastialuksella’ tarkoitetaan alusta, mukaan luettuna suurnopeusalus, joka ei ole matkustaja-alus; |
8) |
’kansainvälisellä matkalla’ tarkoitetaan merimatkaa jäsenvaltion tai muun valtion satamasta kyseisen valtion ulkopuoliseen satamaan tai päinvastoin; |
9) |
’kotimaanmatkalla’ tarkoitetaan matkaa merialueilla jostakin jäsenvaltion satamasta samaan tai johonkin toiseen saman jäsenvaltion satamaan; |
10) |
’säännöllisellä alusliikenteellä’ tarkoitetaan sarjaa alusmatkoja, joita liikennöidään samojen kahden tai useamman kohteen välillä joko
|
11) |
’ro-ro-matkustaja-aluksella’ tarkoitetaan SOLAS-yleissopimuksen ajantasaistetun toisinnon II-1 luvussa määriteltyä meriliikenteeseen tarkoitettua matkustaja-alusta; |
12) |
’vedenalaisella matkustaja-aluksella’ tarkoitetaan matkustajia kuljettavaa, liikkuvaa alusta, joka liikennöi pääasiallisesti veden alla ja on riippuvainen pinnalta annettavasta tuesta, esimerkiksi pinta-aluksesta tai maissa sijaitsevista laitteista, valvonnan ja seuraavista yhden tai useamman osalta:
|
13) |
’rannikon ulkopuolella toimivalla liikkuvalla porausyksiköllä’ tarkoitetaan alusta, joka pystyy suorittamaan poraustoimintoja merenpohjan alla olevien luonnonvarojen, kuten nestemäisten tai kaasumaisten hiilivetyjen, rikin tai suolan, etsimiseksi tai hyödyntämiseksi; |
14) |
’bruttovetoisuudella’ tarkoitetaan vuonna 1969 tehdyn kansainvälisen aluksenmittausyleissopimuksen mukaisesti määritettyä aluksen bruttovetoisuutta tai, alusten osalta, jotka liikennöivät yksinomaan kotimaanmatkoilla ja joita ei ole mitattu edellä mainitun sopimuksen mukaisesti, kansallisten aluksenmittaussäännösten mukaisesti määritettyä aluksen bruttovetoisuutta. |
3 artikla
Soveltamisala
1. Tätä asetusta sovelletaan seuraaviin alustyyppeihin ja niitä liikennöiviin yhtiöihin:
a) |
lastialukset ja matkustaja-alukset, jotka purjehtivat jonkin jäsenvaltion lipun alla ja liikennöivät kansainvälisillä matkoilla; |
b) |
lastialukset ja matkustaja-alukset, jotka liikennöivät yksinomaan kotimaanmatkoilla, riippumatta siitä, minkä lipun alla ne purjehtivat; |
c) |
lastialukset ja matkustaja-alukset, jotka liikennöivät jäsenvaltioiden satamista tai satamiin säännöllisessä alusliikenteessä, riippumatta siitä, minkä lipun alla ne purjehtivat; |
d) |
rannikon ulkopuolella toimivat liikkuvat porausyksiköt, jotka toimivat jonkin jäsenvaltion määräysvallassa. |
2. Tätä asetusta ei sovelleta seuraaviin alustyyppeihin eikä niitä liikennöiviin yhtiöihin:
a) |
sota- ja joukkojenkuljetusalukset sekä muut alukset, jotka ovat jäsenvaltion omistuksessa tai käytössä ja joilla liikennöidään yksinomaan valtion palveluksessa ei-kaupallisissa tarkoituksissa; |
b) |
alukset, jotka eivät kulje konevoimalla, rakenteeltaan alkeelliset puualukset, huvialukset ja ‐veneet, paitsi jos niillä on tai on määrä olla miehistöä ja niillä kuljetetaan useampaa kuin kahtatoista matkustajaa kaupallisessa tarkoituksessa; |
c) |
kalastusalukset; |
d) |
lastialukset ja rannikon ulkopuolella toimivat liikkuvat porausyksiköt, joiden bruttovetoisuus on alle 500; |
e) |
matkustaja-alukset, jotka eivät ole ro-ro-matkustaja-aluksia, direktiivin 98/18/EY 4 artiklassa määritetyillä luokkien C ja D merialueilla. |
4 artikla
Vaatimustenmukaisuus
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki tämän asetuksen soveltamisalan piiriin kuuluvia aluksia liikennöivät yhtiöt noudattavat tämän asetuksen säännöksiä.
5 artikla
Turvallisuusjohtamisvaatimukset
Edellä 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen alusten ja niitä liikennöivien yhtiöiden on noudatettava ISM-säännöstön osan A vaatimuksia.
6 artikla
Todistuskirjojen antaminen ja tarkastukset
Todistuskirjojen antamisen ja tarkastusten osalta jäsenvaltioiden on noudatettava ISM-säännöstön osan B määräyksiä.
7 artikla
Poikkeus
1. Jos jäsenvaltio katsoo, että yhtiöiden on käytännössä vaikeaa noudattaa ISM-säännöstön osan A kohtia 6, 7, 9, 11 ja 12 tiettyjen yksinomaan kyseisessä jäsenvaltiossa kotimaanmatkoilla liikennöivien alusten tai alustyyppien osalta, se voi poiketa kokonaan tai osittain näistä määräyksistä säätämällä toimenpiteitä, joilla varmistetaan säännöstön tavoitteiden toteutuminen vastaavalla tavalla.
2. Jos jäsenvaltio katsoo niiden alusten ja yhtiöiden osalta, joille on 1 kohdan nojalla myönnetty poikkeus, että 6 artiklassa säädettyjä vaatimuksia on käytännössä vaikeaa soveltaa, se voi toteuttaa vaihtoehtoisia todistus- ja tarkastusmenettelyjä.
3. Edellä 1 kohdassa ja soveltuvissa tapauksissa 2 kohdassa esitetyissä olosuhteissa on sovellettava seuraavaa menettelyä:
a) |
Asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle poikkeuksesta, jonka se aikoo myöntää, ja toimenpiteistä, joita se aikoo toteuttaa. |
b) |
Jos kuuden kuukauden kuluessa ilmoittamisesta päätetään 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti, että ehdotettu poikkeus ei ole perusteltu tai että ehdotetut toimenpiteet eivät ole riittäviä, kyseisen jäsenvaltion on muutettava tai oltava antamatta ehdotettuja säännöksiä. |
c) |
Kyseisen jäsenvaltion on julkistettava toteutettavat toimenpiteet viitaten suoraan 1 kohtaan ja soveltuvissa tapauksissa 2 kohtaan. |
4. Soveltaessaan 1 kohdan ja soveltuvissa tapauksissa 2 kohdan mukaista poikkeusta kyseisen jäsenvaltion on annettava liitteen II osassa B olevan 5 kohdan toisen alakohdan mukainen todistuskirja, jossa ilmoitetaan sovellettavat toiminnalliset rajoitukset.
8 artikla
Todistusten voimassaolo, hyväksyminen ja tunnustaminen
1. Vaatimustenmukaisuusasiakirja on voimassa enintään viisi vuotta sen antamispäivästä. Turvallisuusjohtamistodistus on voimassa enintään viisi vuotta sen antamispäivästä.
2. Vaatimustenmukaisuusasiakirjaa ja turvallisuusjohtamistodistusta uusittaessa on sovellettava ISM-säännöstön osan B asiaa koskevia määräyksiä.
3. Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä toisen jäsenvaltion hallinnon tai tämän hallinnon puolesta toimivan hyväksytyn laitoksen antamat vaatimustenmukaisuusasiakirjat, väliaikaiset vaatimustenmukaisuusasiakirjat, turvallisuusjohtamistodistukset ja väliaikaiset turvallisuusjohtamistodistukset.
4. Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä kolmansien maiden hallintojen antamat tai niiden puolesta annetut vaatimustenmukaisuusasiakirjat, väliaikaiset vaatimustenmukaisuusasiakirjat, turvallisuusjohtamistodistukset ja väliaikaiset turvallisuusjohtamistodistukset.
Säännöllisessä alusliikenteessä liikennöivien alusten osalta kyseisen jäsenvaltion tai kyseisten jäsenvaltioiden tai kyseisen jäsenvaltion tai kyseisten jäsenvaltioiden puolesta on kuitenkin asianmukaisin keinoin tarkistettava, että kolmansien maiden hallintojen puolesta annetut vaatimustenmukaisuusasiakirjat, väliaikaiset vaatimustenmukaisuusasiakirjat, turvallisuusjohtamistodistukset ja väliaikaiset turvallisuusjohtamistodistukset ovat ISM-säännöstön mukaiset, paitsi jos asiakirjat on antanut jonkin jäsenvaltion hallinto tai hyväksytty laitos.
9 artikla
Seuraamukset
Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän asetuksen rikkomiseen sovellettavia seuraamuksia koskevat säännöt ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ne pannaan täytäntöön. Säädettyjen seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.
10 artikla
Raportointi
1. Jäsenvaltioiden on toimitettava joka toinen vuosi komissiolle kertomus tämän asetuksen täytäntöönpanosta.
2. Komissio laatii 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti yhdenmukaisen mallilomakkeen tällaisten kertomusten antamista varten.
3. Komissio laatii Euroopan meriturvallisuusviraston avustuksella kuuden kuukauden kuluessa jäsenvaltioiden kertomusten vastaanottamisesta koostekertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanosta ja ehdottaa tarvittaessa toimenpiteitä. Koostekertomus osoitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
11 artikla
Muutokset
1. ISM-säännöstön muutokset voidaan jättää tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle meriturvallisuutta ja alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemistä käsittelevän komitean (COSS-komitea) perustamisesta 5 päivänä marraskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2099/2002 (8) 5 artiklan nojalla.
2. Mahdolliset muutokset liitteeseen II on tehtävä 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
12 artikla
Komitea
1. Komissiota avustaa asetuksen (EY) N:o 2099/2002 3 artiklalla perustettu meriturvallisuutta ja alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemistä käsittelevä komitea (COSS-komitea).
2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.
Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kahdeksi kuukaudeksi.
3. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.
13 artikla
Kumoaminen
1. Kumotaan asetus (EY) N:o 3051/95 24 päivästä maaliskuuta 2006 alkaen.
2. Väliaikaiset vaatimustenmukaisuusasiakirjat ja väliaikaiset turvallisuusjohtamistodistukset sekä vaatimustenmukaisuusasiakirjat ja turvallisuusjohtamistodistukset, jotka on annettu ennen 24 päivää maaliskuuta 2006, ovat edelleen päteviä niiden voimassaoloajan päättymiseen asti tai niiden seuraavan hyväksymismerkinnän ajankohtaan asti.
14 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sellaisiin lasti- ja matkustaja-aluksiin, joilta ei vielä ole edellytetty ISM-säännöstön noudattamista, tätä asetusta sovelletaan 24 päivästä maaliskuuta 2008 alkaen.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Strasbourgissa 15 päivänä helmikuuta 2006.
Euroopan parlamentin puolesta
Puhemies
J. BORRELL FONTELLES
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
H. WINKLER
(1) EUVL C 302, 7.12.2004, s. 20.
(2) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 10. maaliskuuta 2004 (EUVL C 102 E, 28.4.2004, s. 565), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 18. heinäkuuta 2005 (EUVL C 264 E, 25.10.2005, s. 28) ja Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 13. joulukuuta 2005 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).
(3) EYVL L 320, 30.12.1995, s. 14, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 2099/2002 (EYVL L 324, 29.11.2002, s. 1).
(4) EYVL L 157, 7.7.1995, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2002/84/EY (EYVL L 324, 29.11.2002, s. 53).
(5) EYVL L 319, 12.12.1994, s. 20, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2002/84/EY.
(6) EYVL L 144, 15.5.1998, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 2003/75/EY (EUVL L 190, 30.7.2003, s. 6).
(7) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.
(8) EYVL L 324, 29.11.2002, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 415/2004 (EUVL L 68, 6.3.2004, s. 10).
LIITE I
Alusten turvallista toimintaa ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskeva kansainvälinen turvallisuusjohtamissäännöstö (ISM-säännöstö)
Osa A |
Täytäntöönpano |
1. |
Yleistä |
1.1 |
Määritelmät |
1.2 |
Tavoitteet |
1.3 |
Soveltaminen |
1.4 |
Turvallisuusjohtamisjärjestelmän (sms) toimintaan liittyvät vaatimukset |
2. |
Turvallisuus- ja ympäristönsuojeluohjelma |
3. |
Yhtiöiden vastuu ja määräysvalta |
4. |
Nimetty henkilö tai nimetyt henkilöt |
5. |
Aluksen päällikön vastuu ja määräysvalta |
6. |
Voimavarat ja henkilöstö |
7. |
Aluksen toimintoja koskevien suunnitelmien laatiminen |
8. |
Hätävalmius |
9. |
Vaatimustenvastaisuudesta, onnettomuuksista ja vaaratilanteista ilmoittaminen ja niiden analysointi |
10. |
Aluksen ja laitteistojen kunnossapito |
11. |
Asiakirjat |
12. |
Yhtiön suorittamat tarkastukset ja arvioinnit |
Osa B |
Todistuskirjojen antaminen ja tarkastukset |
13. |
Todistuskirjojen antaminen ja määräaikaiset tarkastukset |
14. |
Väliaikaiset todistuskirjat |
15. |
Tarkastukset |
16. |
Todistuskirjamallit |
ALUSTEN TURVALLISTA TOIMINTAA JA YMPÄRISTÖN PILAANTUMISEN EHKÄISEMISTÄ KOSKEVA KANSAINVÄLINEN TURVALLISUUSJOHTAMISSÄÄNNÖSTÖ
(ISM-SÄÄNNÖSTÖ)
OSA A — TÄYTÄNTÖÖNPANO
1. Yleistä
1.1 Määritelmät
Seuraavia määritelmiä sovelletaan tämän säännöstön osissa A ja B:
1.1.1 |
’Kansainvälisellä turvallisuusjohtamissäännöstöllä (ISM)’ tarkoitetaan alusten turvallista toimintaa ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskevaa kansainvälistä johtamissäännöstöä, sellaisena kuin yleiskokous sen on hyväksynyt ja sellaisena kuin se on järjestön mahdollisesti muuttamana. |
1.1.2 |
’Yhtiöllä’ tarkoitetaan aluksen omistajaa tai muuta järjestöä tai henkilöä, kuten liikenteen harjoittajaa tai ilman miehistöä rahdatun aluksen rahtaajaa, joka on varustamolta ottanut vastuulleen aluksen toiminnan ja joka on vastuun otettuaan suostunut hoitamaan kaikki säännöstöstä johtuvat velvoitteet ja vastuut. |
1.1.3 |
’Hallinnolla’ tarkoitetaan sen valtion hallitusta, jonka lipun alla aluksella on oikeus purjehtia. |
1.1.4 |
’Turvallisuusjohtamisjärjestelmällä’ tarkoitetaan jäsennettyä ja dokumentoitua järjestelmää, jonka avulla yhtiön henkilöstö voi toteuttaa tehokkaasti yhtiön turvallisuus- ja ympäristönsuojeluohjelmaa. |
1.1.5 |
’Vaatimustenmukaisuusasiakirjalla’ tarkoitetaan tämän säännöstön vaatimukset täyttävälle yhtiölle annettua asiakirjaa. |
1.1.6 |
’Turvallisuusjohtamistodistuksella’ tarkoitetaan alukselle annettua asiakirjaa, joka osoittaa, että yhtiö ja sen aluksen päällystö toimivat hyväksytyn turvallisuusjohtamisjärjestelmän mukaisesti. |
1.1.7 |
’Objektiivisella näytöllä’ tarkoitetaan turvallisuuteen tai jonkin turvallisuusjohtamisjärjestelmän osatekijän olemassaoloon ja soveltamiseen liittyviä määrällisiä tai laadullisia tietoja, asiakirjoja tai lausuntoja, jotka perustuvat havaintoihin, mittauksiin tai testeihin ja jotka voidaan todentaa. |
1.1.8 |
’Havainnolla’ tarkoitetaan turvallisuusjohtamistarkastuksessa tehtyä toteamusta asiasta, josta on objektiivista näyttöä. |
1.1.9 |
’Vaatimustenvastaisuudella’ tarkoitetaan havaittua tilannetta, jossa objektiivinen näyttö osoittaa, ettei tiettyä vaatimusta noudateta. |
1.1.10 |
’Merkittävällä vaatimustenvastaisuudella’ tarkoitetaan yksilöitävissä olevaa poikkeamaa, joka aiheuttaa vakavan vaaran henkilöstön tai aluksen turvallisuudelle tai vakavan ympäristöriskin ja vaatii välittömiä korjaustoimia ja sisältää jonkin tämän säännöstön vaatimuksen tosiasiallisen ja järjestelmällisen soveltamisen laiminlyönnin. |
1.1.11 |
’Vuosipäivällä’ tarkoitetaan sitä päivää kunakin vuonna, joka on sama kuin kyseisen asiakirjan tai todistuskirjan voimassaoloajan päättymispäivä. |
1.1.12 |
’Yleissopimuksella’ tarkoitetaan ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehtyä kansainvälistä yleissopimusta, sellaisena kuin se on muutettuna. |
1.2 Tavoitteet
1.2.1 |
Säännöstön tavoitteena on taata turvallisuus merellä, estää ihmisten loukkaantuminen tai ihmishenkien menetys sekä välttää ympäristölle, erityisesti meriympäristölle, ja omaisuudelle aiheutuvat vahingot. |
1.2.2 |
Yhtiön turvallisuusjohtamisen tavoitteisiin olisi kuuluttava muun muassa: |
1.2.2.1 |
aluksen toimintojen turvallinen toteuttaminen sekä turvallisen työympäristön luominen, |
1.2.2.2 |
suojatoimenpiteiden kehittäminen kaikkien yksilöityjen vaaratekijöiden varalle ja |
1.2.2.3 |
aluksessa ja maissa työskentelevän henkilökunnan turvallisuusjohtamistaitojen jatkuva parantaminen, johon kuuluu valmistautuminen hätätilanteisiin niin turvallisuus- kuin ympäristönsuojelun osalta. |
1.2.3 |
Turvallisuusjohtamisjärjestelmän avulla on määrä varmistaa, että |
1.2.3.1 |
pakollisia sääntöjä ja määräyksiä noudatetaan ja |
1.2.3.2 |
IMOn, hallintojen, luokituslaitosten ja merenkulkualan järjestöjen suosittelemat sovellettavat säännöstöt, ohjeet ja standardit otetaan huomioon. |
1.3 Soveltaminen
Tämän säännöstön vaatimuksia voidaan soveltaa kaikkiin aluksiin.
1.4 Turvallisuusjohtamisjärjestelmän (SMS) toimintaan liittyvät vaatimukset
Jokaisen yhtiön olisi kehitettävä ja toteutettava sekä pidettävä yllä turvallisuusjohtamisjärjestelmä (SMS), johon sisältyvät seuraavat toimintaan liittyvät vaatimukset:
1.4.1 |
turvallisuus- ja ympäristönsuojeluohjelma, |
1.4.2 |
ohjeet ja menettelyt alusten turvallisen toiminnan ja ympäristönsuojelun varmistamiseksi asiaa koskevan kansainvälisen ja lippuvaltion lainsäädännön mukaisesti, |
1.4.3 |
määritellyt vastuutasot ja tiedonvälityskanavat maissa ja aluksella työskentelevän henkilöstön välillä sekä näiden kesken, |
1.4.4 |
menettelyt onnettomuuksista ja tämän säännöstön määräysten vastaisuudesta ilmoittamista varten, |
1.4.5 |
menettelyt hätätilanteisiin valmistautumista ja niissä toimimista varten ja |
1.4.6 |
menettelyt sisäisiä tarkastuksia sekä johtamisen arviointia varten. |
2. Turvallisuus- ja ympäristönsuojeluohjelma
2.1 |
Yhtiön olisi laadittava turvallisuus- ja ympäristönsuojeluohjelma, jossa selostetaan, kuinka 1.2 kohdassa määritellyt tavoitteet saavutetaan. |
2.2 |
Yhtiön olisi varmistettava, että ohjelma toteutetaan ja sitä ylläpidetään kaikilla organisaatiotasoilla sekä aluksella että maissa. |
3. Yhtiön vastuu ja määräysvalta
3.1 |
Jos aluksen toiminnasta vastaava yritys on muu kuin aluksen omistaja, omistajan on ilmoitettava tällaisen yrityksen täydellinen nimi ja muut tiedot hallinnolle. |
3.2 |
Yhtiön olisi määriteltävä ja dokumentoitava kaikkien niiden henkilöstön jäsenten vastuu, määräysvalta ja keskinäiset suhteet, jotka johtavat, suorittavat tai tarkastavat turvallisuuteen ja ympäristön pilaantumisen ehkäisyyn liittyvää tai niihin vaikuttavaa työtä. |
3.3 |
Yhtiön on tarjottava riittävästi voimavaroja sekä maista annettavaa tukea, jotta nimetty henkilö tai nimetyt henkilöt voivat hoitaa tehtävänsä. |
4. Nimetty henkilö tai nimetyt henkilöt
Jokaisen aluksen turvallisen toiminnan varmistamiseksi sekä yhteyden luomiseksi yhtiön ja aluksella olevien henkilöiden välille jokaisen yhtiön olisi asiaankuuluvalla tavalla nimettävä henkilö tai henkilöt maissa, jolla tai joilla on suora yhteys ylimpään johtoon. Nimetyn henkilön tai nimettyjen henkilöiden vastuulle ja määräysvaltaan olisi kuuluttava kunkin aluksen toiminnan turvallisuuteen ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen liittyvien näkökohtien seuranta sekä sen varmistaminen, että käytettävissä on vaatimusten mukaisesti riittävästi voimavaroja ja maista annettavaa tukea.
5. Aluksen päällikön vastuu ja määräysvalta
5.1 |
Yhtiön olisi määriteltävä selvästi ja dokumentoitava aluksen päällikön vastuu seuraavien asioiden osalta: |
5.1.1 |
yhtiön turvallisuus- ja ympäristönsuojeluohjelman toteuttaminen, |
5.1.2 |
miehistön motivointi noudattamaan kyseistä ohjelmaa, |
5.1.3 |
asianmukaisten käskyjen ja ohjeiden antaminen selkeällä ja yksinkertaisella tavalla, |
5.1.4 |
määriteltyjen vaatimusten noudattamisen tarkastaminen ja |
5.1.5 |
turvallisuusjohtamisjärjestelmän arviointi sekä sen puutteista ilmoittaminen maissa toimivalle johdolle. |
5.2 |
Yhtiön olisi varmistettava, että aluksella käytettävässä turvallisuusjohtamisjärjestelmässä korostetaan selvästi aluksen päällikön määräysvaltaa. Yhtiön olisi turvallisuusjohtamisjärjestelmässään vahvistettava, että aluksen päälliköllä on ensisijainen määräysvalta ja vastuu turvallisuuteen ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen liittyvässä päätöksenteossa ja että aluksen päällikkö voi tarvittaessa pyytää yhtiön apua. |
6. Voimavarat ja henkilöstö
6.1 |
Yhtiön olisi varmistettava, että aluksen päällikkö |
6.1.1 |
on täysin pätevä johtamaan alusta, |
6.1.2 |
on täysin perehtynyt yhtiön turvallisuusjohtamisjärjestelmään ja |
6.1.3 |
saa tarvittavaa tukea voidakseen hoitaa päällikön tehtävät turvallisesti. |
6.2 |
Yhtiön olisi varmistettava, että kunkin aluksen miehistö täyttää pätevyyttä, todistuksia ja terveydentilaa koskevat kansalliset ja kansainväliset vaatimukset. |
6.3 |
Yhtiön olisi laadittava menettelyt sen varmistamiseksi, että uusi henkilöstö ja henkilöstö, joka on siirretty turvallisuuteen ja ympäristönsuojeluun liittyviin uusiin tehtäviin, perehdytetään asianmukaisesti tehtäviinsä. Ohjeet, jotka on olennaisen tärkeää antaa ennen merelle lähtöä, olisi yksilöitävä, dokumentoitava ja annettava. |
6.4 |
Yhtiön olisi varmistettava, että kaikilla yhtiön turvallisuusjohtamisjärjestelmän kanssa tekemisissä olevilla henkilöstön jäsenillä on riittävät tiedot asiaankuuluvista säännöistä, määräyksistä, säännöstöistä ja ohjeista. |
6.5 |
Yhtiön olisi luotava ja ylläpidettävä menettelyjä sellaisen koulutuksen määrittelemiseksi, jota voidaan tarvita turvallisuusjohtamisjärjestelmän tueksi, ja varmistettava, että tällaista koulutusta annetaan kaikille sitä tarvitseville henkilöille. |
6.6 |
Yhtiön olisi luotava menettelyt, joiden avulla aluksen henkilöstö saa asiaankuuluvaa tietoa turvallisuusjohtamisjärjestelmästä työkielellään tai ymmärtämillään kielillä. |
6.7 |
Yhtiön olisi varmistettava, että aluksen henkilöstö pystyy kommunikoimaan tehokkaasti hoitaessaan turvallisuusjohtamisjärjestelmään liittyviä tehtäviään. |
7. Aluksen toimintoja koskevien suunnitelmien laatiminen
Yhtiön olisi vahvistettava menettelyt, joiden mukaisesti laaditaan aluksen turvallisuuteen ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen liittyviä keskeisiä toimintoja koskevat suunnitelmat ja ohjeet sekä tarvittaessa tarkistuslistat. Niihin liittyvät erilaiset tehtävät olisi määriteltävä ja niiden hoitaminen annettava päteville henkilöstön jäsenille.
8. Hätävalmius
8.1 |
Yhtiön olisi luotava menettelyt mahdollisten aluksella tapahtuvien hätätilanteiden yksilöimistä ja kuvaamista ja niissä toimimista varten. |
8.2 |
Yhtiön olisi laadittava ohjelmia harjoituksista, joiden avulla valmistaudutaan toimimaan hätätilanteissa. |
8.3 |
Turvallisuusjohtamisjärjestelmään olisi sisällyttävä toimenpiteitä, joiden avulla varmistetaan, että yhtiön organisaatio pystyy milloin tahansa reagoimaan sen aluksia kohdanneisiin vaaroihin, onnettomuuksiin ja hätätilanteisiin. |
9. Vaatimustenvastaisuudesta, onnettomuuksista ja vaaratilanteista ilmoittaminen ja niiden analysointi
9.1 |
Turvallisuusjohtamisjärjestelmään olisi sisällyttävä menettelyjä, joiden avulla varmistetaan, että vaatimustenvastaisuuksista, onnettomuuksista ja vaaratilanteista ilmoitetaan yhtiölle ja että ne tutkitaan ja analysoidaan siten, että pyritään parantamaan turvallisuutta ja edistämään ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä. |
9.2 |
Yhtiön olisi luotava menettelyjä korjaavien toimien toteuttamiseksi. |
10. Aluksen ja laitteistojen kunnossapito
10.1 |
Yhtiön olisi luotava menettelyjä, joiden avulla varmistetaan, että alus pidetään kunnossa asiaa koskevien sääntöjen ja määräysten ja muiden yhtiön mahdollisesti asettamien lisävaatimusten mukaisesti. |
10.2 |
Näiden vaatimusten täyttämiseksi yhtiön olisi huolehdittava, että |
10.2.1 |
tarkastukset suoritetaan asianmukaisin väliajoin, |
10.2.2 |
kaikista vaatimustenvastaisuuksista ilmoitetaan ja niiden syyt kerrotaan, jos ne ovat tiedossa, |
10.2.3 |
asianmukaiset korjaavat toimet toteutetaan ja |
10.2.4 |
tästä toiminnasta pidetään kirjaa. |
10.3 |
Yhtiön olisi vahvistettava turvallisuusjohtamisjärjestelmässään menettelyt, joiden avulla voidaan määritellä sellaiset laitteet ja tekniset järjestelmät, joiden äkillinen vikaantuminen voi aiheuttaa vaaratilanteita. Turvallisuusjohtamisjärjestelmään on sisällyttävä erityisiä toimenpiteitä, jotka on tarkoitettu parantamaan tällaisten laitteiden ja järjestelmien luotettavuutta. Näihin toimenpiteisiin on kuuluttava sellaisten valmiusjärjestelyjen ja laitteiden tai teknisten järjestelmien säännöllinen testaus, joita ei käytetä jatkuvasti. |
10.4 |
Edellä 10.2 kohdassa mainitut tarkastukset sekä 10.3 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet olisi otettava osaksi aluksen toimintaan liittyvää kunnossapitoa ja tavanomaista käyttöä. |
11. Asiakirjat
11.1 |
Yhtiön olisi luotava ja ylläpidettävä menettelyjä kaikkien turvallisuusjohtamisjärjestelmän kannalta oleellisten asiakirjojen ja tietojen hallintaa varten. |
11.2 |
Yhtiön olisi huolehdittava, että |
11.2.1 |
voimassa olevat asiakirjat ovat saatavilla kaikissa asianmukaisissa paikoissa, |
11.2.2 |
asiakirjoihin tehdyt muutokset tarkastaa ja hyväksyy siihen valtuutettu henkilö, ja |
11.2.3 |
vanhentuneet asiakirjat poistetaan viipymättä. |
11.3 |
Turvallisuusjohtamisjärjestelmän kuvaamisessa ja toteuttamisessa käytettäviä asiakirjoja voidaan kutsua ”turvallisuusjohtamiskäsikirjaksi”. Asiakirjat olisi säilytettävä yhtiön tarkoituksenmukaisimmaksi katsomassaan muodossa. Kussakin aluksessa olisi oltava kaikki kyseistä alusta koskevat asiakirjat. |
12. Yhtiön suorittamat tarkastukset ja arvioinnit
12.1 |
Yhtiön olisi tehtävä sisäisiä turvallisuustarkastuksia, jotta se voi todeta, ovatko turvallisuuteen ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen liittyvät toimet turvallisuusjohtamisjärjestelmän mukaisia. |
12.2 |
Yhtiön olisi määräajoin arvioitava turvallisuusjohtamisjärjestelmän toimivuutta ja tarvittaessa tarkistettava sitä yhtiön luomien menettelyjen mukaisesti. |
12.3 |
Tarkastukset ja mahdolliset korjaavat toimet olisi toteutettava dokumentoituja menettelyjä noudattaen. |
12.4 |
Tarkastuksia tekevän henkilöstön olisi oltava riippumatonta suhteessa tarkastettaviin alueisiin, jollei tämä ole mahdotonta yhtiön koon ja luonteen vuoksi. |
12.5 |
Tarkastusten ja arviointien tulokset olisi saatettava koko kyseisestä alueesta vastaavan henkilöstön tietoon. |
12.6 |
Kyseisestä alueesta vastaavan johtohenkilöstön olisi pikaisesti toteutettava toimet havaittujen puutteiden korjaamiseksi. |
OSA B — TODISTUSKIRJOJEN ANTAMINEN JA TARKASTUKSET
13. Todistuskirjojen antaminen ja määräaikaiset tarkastukset
13.1 |
Alusta liikennöivällä yhtiöllä olisi oltava kyseistä alusta koskeva vaatimustenmukaisuusasiakirja tai väliaikainen vaatimustenmukaisuusasiakirja 14.1 kohdan mukaisesti. |
13.2 |
Hallinnon, hallinnon hyväksymän laitoksen tai hallinnon pyynnöstä yleissopimuksen jonkin toisen sopimushallituksen olisi annettava vaatimustenmukaisuusasiakirja jokaiselle tämän säännöstön vaatimuksia noudattavalle yhtiölle hallinnon määräämäksi ajaksi, joka saa olla enintään viisi vuotta. Tällainen asiakirja olisi hyväksyttävä todisteeksi siitä, että yhtiö pystyy noudattamaan tämän säännöstön vaatimuksia. |
13.3 |
Vaatimustenmukaisuusasiakirja on voimassa ainoastaan siinä nimenomaisesti mainittujen alustyyppien osalta. Tällaisen maininnan olisi perustuttava niihin alustyyppeihin, joiden pohjalta alkutarkastus on tehty. Muita alustyyppejä voidaan lisätä vasta sen jälkeen, kun on tarkastettu yhtiön kyky noudattaa tämän säännöstön vaatimuksia, joita sovelletaan kyseisiin alustyyppeihin. Tässä yhteydessä alustyypeillä tarkoitetaan yleissopimuksen IX/1 säännössä mainittuja tyyppejä. |
13.4 |
Hallinnon, hallinnon hyväksymän laitoksen tai hallinnon pyynnöstä yleissopimuksen jonkin toisen sopimushallituksen olisi tarkastettava vaatimustenmukaisuusasiakirjan voimassaolo vuosittain kolmen kuukauden kuluessa ennen tai jälkeen vuosipäivän. |
13.5 |
Hallinnon tai sen pyynnöstä asiakirjan antaneen sopimushallituksen olisi peruutettava vaatimustenmukaisuusasiakirja, jos 13.4 kohdassa vaadittua vuositarkastusta ei pyydetä tai on olemassa näyttöä merkittävästä vaatimustenvastaisuudesta suhteessa tähän säännöstöön. |
13.5.1 |
Jos vaatimustenmukaisuusasiakirja peruutetaan, myös kaikki siihen liittyvät turvallisuusjohtamistodistukset ja/tai väliaikaiset turvallisuusjohtamistodistukset olisi peruutettava. |
13.6 |
Vaatimustenmukaisuusasiakirjasta olisi pidettävä jäljennös aluksella, jotta aluksen päällikkö voi pyydettäessä esittää sen hallinnon tai sen hyväksymän laitoksen tarkastettavaksi tai yleissopimuksen IX/6.2 säännössä tarkoitettua tarkastusta varten. Asiakirjan jäljennöksen ei tarvitse olla oikeaksi todistettu. |
13.7 |
Hallinnon, hallinnon hyväksymän laitoksen tai hallinnon pyynnöstä yleissopimuksen jonkin toisen sopimushallituksen olisi annettava alukselle turvallisuusjohtamistodistus enintään viideksi vuodeksi. Ennen turvallisuusjohtamistodistuksen antamista olisi tarkastettava, että yhtiö ja sen aluksen päällystö toimivat hyväksytyn turvallisuusjohtamisjärjestelmän mukaisesti. Tällainen todistus olisi hyväksyttävä todisteeksi siitä, että alus noudattaa tämän säännöstön vaatimuksia. |
13.8 |
Hallinnon, hallinnon hyväksymän laitoksen tai hallinnon pyynnöstä yleissopimuksen jonkin toisen sopimushallituksen olisi tarkastettava turvallisuusjohtamistodistuksen voimassaolo vähintään kerran. Jos turvallisuusjohtamistodistus on voimassa viisi vuotta ja tällaisia välitarkastuksia tehdään vain yksi, tarkastus olisi tehtävä turvallisuusjohtamistodistuksen toisen ja kolmannen vuosipäivän välisenä aikana. |
13.9 |
Edellä olevan 13.5.1 kohdan vaatimusten lisäksi hallinnon tai sen pyynnöstä todistuksen antaneen sopimushallituksen olisi peruutettava turvallisuusjohtamistodistus, jos 13.8 kohdassa vaadittua välitarkastusta ei pyydetä tai on olemassa näyttöä merkittävästä vaatimustenvastaisuudesta suhteessa tähän säännöstöön. |
13.10 |
Riippumatta 13.2 ja 13.7 kohdan vaatimuksista, jos todistuskirjojen uusintaan liittyvä tarkastus tehdään alle kolme kuukautta ennen nykyisen vaatimustenmukaisuusasiakirjan tai turvallisuusjohtamistodistuksen voimassaoloajan päättymistä, uuden vaatimustenmukaisuusasiakirjan tai uuden turvallisuusjohtamistodistuksen olisi oltava voimassa uusintatarkastuksen loppuunsaattamispäivästä alkaen ajan, joka on enintään viisi vuotta nykyisen vaatimustenmukaisuusasiakirjan tai turvallisuusjohtamistodistuksen voimassaolon päättymispäivästä. |
13.11 |
Jos uusintatarkastus tehdään yli kolme kuukautta ennen nykyisen vaatimustenmukaisuusasiakirjan tai turvallisuusjohtamistodistuksen voimassaoloajan päättymistä, uuden vaatimustenmukaisuusasiakirjan tai uuden turvallisuusjohtamistodistuksen olisi oltava voimassa uusintatarkastuksen loppuunsaattamispäivästä alkaen ajan, joka on enintään viisi vuotta uusintatarkastuksen loppuunsaattamispäivästä. |
14. Väliaikaiset todistuskirjat
14.1 |
Tämän säännöstön täytäntöönpanon helpottamiseksi voidaan aluksi antaa väliaikainen vaatimustenmukaisuustodistus, kun
|
14.2 |
Väliaikainen turvallisuusjohtamistodistus voidaan antaa
Hallinnon, hallinnon hyväksymän laitoksen tai hallinnon pyynnöstä yleissopimuksen jonkin toisen sopimushallituksen olisi annettava tällainen väliaikainen turvallisuusjohtamistodistus enintään kuudeksi kuukaudeksi. |
14.3 |
Hallinto tai hallinnon pyynnöstä yleissopimuksen jokin toinen sopimushallitus voi erityistapauksissa jatkaa väliaikaisen turvallisuusjohtamistodistuksen voimassaoloaikaa enintään kuudella kuukaudella sen voimassaolon päättymispäivästä lukien. |
14.4 |
Väliaikainen turvallisuusjohtamistodistus voidaan antaa sen jälkeen, kun on tarkastettu, että
|
15. Tarkastukset
15.1 |
Kaikki tässä säännöstössä vaaditut tarkastukset olisi suoritettava hallinnon hyväksymiä menettelyjä käyttäen ottaen huomioon IMOn laatimat ohjeet (1). |
16. Todistuskirjamallit
16.1 |
Vaatimustenmukaisuusasiakirja, turvallisuusjohtamistodistus, väliaikainen vaatimustenmukaisuusasiakirja ja väliaikainen turvallisuusjohtamistodistus olisi laadittava tämän säännöstön lisäyksessä annettujen mallien mukaisesti. Jos käytetty kieli on jokin muu kuin englanti tai ranska, tekstissä olisi oltava käännös toiselle näistä kielistä. |
16.2 |
Edellä 13.3 kohdassa esitettyjen vaatimusten lisäksi vaatimustenmukaisuusasiakirjassa ja väliaikaisessa vaatimustenmukaisuusasiakirjassa mainitut alustyypit voidaan hyväksyä siten, että otetaan huomioon turvallisuusjohtamisjärjestelmässä mahdollisesti kuvatut alusten toimintarajoitukset. |
(1) Viitataan IMOn päätöslauselmalla A.913(22) hallinnoille annettuihin tarkistettuihin ohjeisiin kansainvälisen turvallisuusjohtamissäännöstön (ISM-säännöstön) täytäntöönpanosta.
Lisäys
Vaatimustenmukaisuusasiakirjan, turvallisuusjohtamistodistuksen, väliaikaisen vaatimustenmukaisuusasiakirjan ja väliaikaisen turvallisuusjohtamistodistuksen mallit
VAATIMUSTENMUKAISUUSASIAKIRJA
(Virallinen leima) (Valtio)
Todistuskirjan numero
Annettu
IHMISHENGEN TURVALLISUUDESTA MERELLÄ VUONNA 1974 TEHDYN KANSAINVÄLISEN YLEISSOPIMUKSEN, sellaisena kuin se on muutettuna, määräysten nojalla
… hallituksen valtuuttamana
(valtion nimi)
…
(valtuutettu henkilö tai laitos)
Yhtiön nimi ja osoite:
…
…
(katso ISM-säännöstön 1.1.2 kohta)
TÄLLÄ ASIAKIRJALLA TODISTETAAN, ETTÄ yhtiön turvallisuusjohtamisjärjestelmä on tarkastettu ja että se täyttää alusten turvallista toimintaa sekä ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskevan kansainvälisen turvallisuusjohtamissäännöstön (ISM-säännöstön) vaatimukset seuraavien alustyyppien osalta (tarpeeton yliviivataan):
|
Matkustaja-alus |
|
Suurnopeusmatkustaja-alus |
|
Suurnopeuslastialus |
|
Irtolastialus |
|
Öljysäiliöalus |
|
Kemikaalisäiliöalus |
|
Kaasusäiliöalus |
|
Rannikon ulkopuolella toimiva liikkuva porausyksikkö |
|
Muu lastialus |
Tämä vaatimustenmukaisuusasiakirja on voimassa ……… asti edellyttäen, että sen pätevyys tarkastetaan määräajoin.
Annettu …
(asiakirjan antamispaikka)
Antamispäivä …
…
(Asiakirjan antavan asianmukaisesti valtuutetun viranomaisen allekirjoitus)
(Asiakirjan antavan viranomaisen sinetti tai leima)
Todistuskirjan numero
VUOSITARKASTUKSEN HYVÄKSYNTÄ
TÄLLÄ ASIAKIRJALLA TODISTETAAN, ETTÄ yleissopimuksen IX luvun 6.1 säännön ja ISM-säännöstön 13.4 kohdan mukaisessa määräaikaistarkastuksessa turvallisuusjohtamisjärjestelmän on todettu täyttävän ISM-säännöstön vaatimukset.
ENSIMMÄINEN VUOSITARKASTUS |
Allekirjoitus: … |
|
(valtuutetun viranomaisen allekirjoitus) |
|
Paikka: … |
|
Päiväys: … |
TOINEN VUOSITARKASTUS |
Allekirjoitus: … |
|
(valtuutetun viranomaisen allekirjoitus) |
|
Paikka: … |
|
Päiväys: … |
KOLMAS VUOSITARKASTUS |
Allekirjoitus: … |
|
(valtuutetun viranomaisen allekirjoitus) |
|
Paikka: … |
|
Päiväys: … |
NELJÄS VUOSITARKASTUS |
Allekirjoitus: … |
|
(valtuutetun viranomaisen allekirjoitus) |
|
Paikka: … |
|
Päiväys: … |
TURVALLISUUSJOHTAMISTODISTUS
(Virallinen leima) (Valtio)
Todistuskirjan numero
Annettu
IHMISHENGEN TURVALLISUUDESTA MERELLÄ VUONNA 1974 TEHDYN KANSAINVÄLISEN YLEISSOPIMUKSEN, sellaisena kuin se on muutettuna, määräysten nojalla
… hallituksen valtuuttamana
(valtion nimi)
…
(valtuutettu henkilö tai laitos)
Aluksen nimi: …
Rekisterinumero tai tunnuskirjaimet: …
Rekisteröintisatama: …
Alustyyppi (1) …
Bruttovetoisuus: …
IMO-numero: …
Yhtiön nimi ja osoite: …
(katso ISM-säännöstön 1.1.2 kohta)
TÄLLÄ ASIAKIRJALLA TODISTETAAN, ETTÄ aluksen turvallisuusjohtamisjärjestelmä on tarkastettu ja että se täyttää alusten turvallista toimintaa sekä ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskevan kansainvälisen turvallisuusjohtamissäännöstön (ISM-säännöstön) vaatimukset. Lisäksi on tarkastettu, että yhtiön vaatimustenmukaisuusasiakirja pätee tähän alustyyppiin.
Tämä turvallisuusjohtamistodistus on voimassa ……… asti edellyttäen, että sen pätevyys tarkastetaan määräajoin ja vaatimustenmukaisuusasiakirja on edelleen voimassa.
Annettu …
(asiakirjan antamispaikka)
Antamispäivä …
(Asiakirjan antavan asianmukaisesti valtuutetun viranomaisen allekirjoitus)
(Asiakirjan antavan viranomaisen sinetti tai leima)
Todistuskirjan numero
VÄLITARKASTUKSEN HYVÄKSYNTÄ JA (TARVITTAESSA) LISÄTARKASTUKSEN HYVÄKSYNTÄ
TÄLLÄ ASIAKIRJALLA TODISTETAAN, ETTÄ yleissopimuksen IX luvun 6.1 säännön ja ISM-säännöstön 13.8 kohdan mukaisessa määräaikaistarkastuksessa turvallisuusjohtamisjärjestelmän on todettu täyttävän ISM-säännöstön vaatimukset.
VÄLITARKASTUS (tehtävä toisen ja kolmannen vuosipäivän välillä) |
Allekirjoitus: … |
(valtuutetun viranomaisen allekirjoitus) |
|
Paikka: … |
|
Päiväys: … |
|
LISÄTARKASTUS (2) |
Allekirjoitus: … |
|
(valtuutetun viranomaisen allekirjoitus) |
|
Paikka: … |
|
Päiväys: … |
LISÄTARKASTUS (2) |
Allekirjoitus: … |
|
(valtuutetun viranomaisen allekirjoitus) |
|
Paikka: … |
|
Päiväys: … |
LISÄTARKASTUS (2) |
Allekirjoitus: … |
|
(valtuutetun viranomaisen allekirjoitus) |
|
Paikka: … |
|
Päiväys: … |
VÄLIAIKAINEN VAATIMUSTENMUKAISUUSASIAKIRJA
(Virallinen leima) (Valtio)
Todistuskirjan numero
Annettu
IHMISHENGEN TURVALLISUUDESTA MERELLÄ VUONNA 1974 TEHDYN KANSAINVÄLISEN YLEISSOPIMUKSEN, sellaisena kuin se on muutettuna, määräysten nojalla
… hallituksen valtuuttamana
(valtion nimi)
…
(valtuutettu henkilö tai laitos)
Yhtiön nimi ja osoite: …
(katso ISM-säännöstön 1.1.2 kohta)
TÄLLÄ ASIAKIRJALLA TODISTETAAN, ETTÄ yhtiön turvallisuusjohtamisjärjestelmän on todettu vastaavan alusten turvallista toimintaa sekä ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskevan kansainvälisen turvallisuusjohtamissäännöstön (ISM-säännöstön) 1.2.3 kohdan tavoitteita seuraavien alustyyppien osalta (tarpeeton yliviivataan):
|
Matkustaja-alus |
|
Suurnopeusmatkustaja-alus |
|
Suurnopeuslastialus |
|
Irtolastialus |
|
Öljysäiliöalus |
|
Kemikaalisäiliöalus |
|
Kaasusäiliöalus |
|
Rannikon ulkopuolella toimiva liikkuva porausyksikkö |
|
Muu lastialus |
Tämä väliaikainen vaatimustenmukaisuusasiakirja on voimassa ……… asti.
Annettu …
(asiakirjan antamispaikka)
Antamispäivä: …
(Asiakirjan antavan asianmukaisesti valtuutetun viranomaisen allekirjoitus)
(Asiakirjan antavan viranomaisen sinetti tai leima)
VÄLIAIKAINEN TURVALLISUUSJOHTAMISTODISTUS
(Virallinen leima) (Valtio)
Todistuskirjan numero
Annettu
IHMISHENGEN TURVALLISUUDESTA MERELLÄ VUONNA 1974 TEHDYN KANSAINVÄLISEN YLEISSOPIMUKSEN,
sellaisena kuin se on muutettuna, määräysten nojalla
… hallituksen valtuuttamana
(valtion nimi)
…
(valtuutettu henkilö tai laitos)
Aluksen nimi: …
Rekisterinumero tai tunnuskirjaimet: …
Rekisteröintisatama: …
Alustyyppi (3): …
Bruttovetoisuus: …
IMO-numero: …
Yhtiön nimi ja osoite: …
…
(katso ISM-säännöstön 1.1.2 kohta)
TÄLLÄ ASIAKIRJALLA TODISTETAAN, ETTÄ ISM-säännöstön 14.4 kohdan vaatimukset on täytetty ja että yhtiön vaatimustenmukaisuusasiakirja / väliaikainen vaatimustenmukaisuusasiakirja (4) koskee tätä alusta.
Tämä väliaikainen turvallisuusjohtamistodistus on voimassa …
asti edellyttäen, että vaatimustenmukaisuusasiakirja / väliaikainen vaatimustenmukaisuusasiakirja (4) on edelleen voimassa.
Annettu …
(asiakirjan antamispaikka)
Antamispäivä: …
(Asiakirjan antavan asianmukaisesti valtuutetun viranomaisen allekirjoitus)
(Asiakirjan antavan viranomaisen sinetti tai leima)
Todistuskirjan numero
Tämän väliaikaisen turvallisuusjohtamistodistuksen voimassaoloaikaa jatketaan ……… asti.
Jatkamispäivä: …
(Voimassaoloaikaa jatkavan asianmukaisesti valtuutetun viranomaisen allekirjoitus)
(Asiakirjan antavan viranomaisen sinetti tai leima)
(1) Alustyyppi valitaan seuraavista: matkustaja-alus, suurnopeusmatkustaja-alus, suurnopeuslastialus, irtolastialus, öljysäiliöalus, kemikaalisäiliöalus, kaasusäiliöalus, rannikon ulkopuolella toimiva liikkuva porausyksikkö, muu lastialus.
(2) Tarvittaessa. Katso hallinnoille annetut ohjeet kansainvälisen turvallisuusjohtamissäännöstön (ISM-säännöstön) täytäntöönpanosta, 3.4.1 kohta (päätöslauselma A.913 (22)).
(3) Alustyyppi valitaan seuraavista: matkustaja-alus, suurnopeusmatkustaja-alus, suurnopeuslastialus, irtolastialus, öljysäiliöalus, kemikaalisäiliöalus, kaasusäiliöalus, rannikon ulkopuolella toimiva liikkuva porausyksikkö, muu lastialus.
(4) Tarpeeton yliviivataan.
LIITE II
HALLINNOILLE TARKOITETUT SÄÄNNÖKSET KANSAINVÄLISEN TURVALLISUUSJOHTAMISSÄÄNNÖSTÖN (ISM-SÄÄNNÖSTÖN) TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA
Osa A |
Yleiset säännökset |
Osa B |
Todistuskirjojen antaminen ja vaatimukset |
2. |
Todistuskirjojen antaminen |
3. |
Tarkastajia koskevat vaatimukset |
4. |
Tarkastajien pätevyysvaatimukset |
5. |
Vaatimustenmukaisuusasiakirjojen ja turvallisuusjohtamistodistusten mallit |
OSA A — YLEISET SÄÄNNÖKSET
1.1 |
Suorittaessaan ISM-säännöstön vaatimusten mukaisia tarkastuksia ja antaessaan kyseisten vaatimusten mukaisia todistuksia tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluville aluksille jäsenvaltioiden on noudatettava tämän osaston osassa B esitettyjä vaatimuksia. |
1.2 |
Jäsenvaltioiden on myös otettava asianmukaisesti huomioon IMOn 29 päivänä marraskuuta 2001 antamalla päätöslauselmalla A.913 (22) hyväksymät tarkistetut hallinnoille annetut ohjeet kansainvälisen turvallisuusjohtamissäännöstön (ISM-säännöstön) täytäntöönpanosta siltä osin kuin tämän osaston osa B ei niitä kata. |
OSA B — TODISTUSKIRJOJEN ANTAMINEN JA VAATIMUKSET
2. Todistuskirjojen antaminen
2.1 |
Kun yhtiöille annetaan vaatimustenmukaisuusasiakirjoja ja kullekin alukselle turvallisuusjohtamistodistuksia, on otettava huomioon seuraavat säännökset. |
2.2 |
Todistuskirjojen antaminen sisältää yleensä seuraavat vaiheet:
Tarkastukset tehdään pyynnöstä, jonka yhtiö osoittaa hallinnolle tai hallinnon puolesta toimivalle hyväksytylle laitokselle. |
2.3 |
Tarkastuksiin sisältyy turvallisuusjohtamistarkastus. |
2.4 |
Tarkastuksen tekijäksi on nimettävä johtava tarkastaja ja tarvittaessa tarkastusryhmä. |
2.5 |
Johtavaksi tarkastajaksi nimetyn henkilön on pidettävä yhteyttä yhtiöön ja laadittava tarkastussuunnitelma. |
2.6 |
Johtavan tarkastajan johdolla on laadittava tarkastuskertomus, jonka oikeellisuudesta ja kattavuudesta johtava tarkastaja vastaa. |
2.7 |
Tarkastuskertomuksessa on oltava tarkastussuunnitelma, tiedot tarkastusryhmän jäsenistä, tarkastuspäivät, tiedot yhtiöstä, merkinnät mahdollisista havainnoista ja vaatimustenvastaisuuksista sekä havainnot siitä, miten tehokkaasti turvallisuusjohtamisjärjestelmä vastaa määriteltyjä tavoitteita. |
3. Tarkastajia koskevat vaatimukset
3.1 |
ISM-säännöstön vaatimusten noudattamista tarkastavilla tarkastajilla tai tarkastusryhmällä on oltava pätevyys seuraavissa asioissa:
|
3.2 |
Kun ISM-säännöstön vaatimusten noudattamista tarkastetaan, on varmistettava, että konsultointipalveluja tarjoava henkilöstö ja todistuksen antamisessa mukana oleva henkilöstö ovat toisistaan riippumattomia. |
4. Tarkastajien pätevyysvaatimukset
4.1 |
Peruspätevyys tarkastusten suorittamiseen |
4.1.1 |
Henkilöstön, jonka on määrä osallistua ISM-säännöstön vaatimusten noudattamisen tarkastamiseen, on täytettävä tarkastajia koskevat vähimmäisvaatimukset, joista säädetään direktiivin 95/21/EY liitteessä VII olevassa 2 kohdassa. |
4.1.2 |
Heillä on oltava koulutus, joka takaa riittävän pätevyyden ja riittävät taidot ISM-säännöstön vaatimusten noudattamisen tarkastamiseen erityisesti seuraavilta osin:
|
4.2 |
Pätevyys alkutarkastuksen ja todistuskirjan uusintaa koskevan tarkastuksen suorittamiseen |
4.2.1 |
Jotta henkilöstö, jonka on määrä suorittaa alkutarkastus tai uusintatarkastus vaatimustenmukaisuusasiakirjaa tai turvallisuusjohtamistodistusta varten, voisi kaikilta osin arvioida, täyttääkö yhtiö tai alustyyppi kaikki ISM-säännöstön vaatimukset, henkilöstöllä on edellä mainitun peruspätevyyden lisäksi oltava pätevyys
|
4.2.2 |
Pätevyysvaatimusten täyttämiseksi voidaan muodostaa ryhmiä, joilla yhdessä on tarvittava pätevyys. |
5. Vaatimustenmukaisuusasiakirjojen ja turvallisuusjohtamistodistusten mallit
Jos alukset liikennöivät ainoastaan yhdessä jäsenvaltiossa, jäsenvaltioiden on käytettävä joko ISM-säännöstön liitteenä olevia mallilomakkeita tai jäljempänä olevien mallien mukaisesti laadittuja vaatimustenmukaisuusasiakirjoja, turvallisuusjohtamistodistuksia, väliaikaisia vaatimustenmukaisuusasiakirjoja ja väliaikaisia turvallisuusjohtamistodistuksia.
Jos sovelletaan 7 artiklan 1 kohdassa ja soveltuvissa tapauksissa 7 artiklan 2 kohdassa säädettyä poikkeusta, myönnettävä todistus on erilainen kuin edellä tarkoitettu, ja siinä on selvästi ilmoitettava poikkeuksen myöntämisestä tämän asetuksen 7 artiklan 1 kohdan ja soveltuvissa tapauksissa 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Todistuksen on sisällettävä myös sovellettavat toiminnalliset rajoitukset.
VAATIMUSTENMUKAISUUSASIAKIRJA
(Virallinen leima)/(Valtio)
Todistuskirjan numero
Annettu [IHMISHENGEN TURVALLISUUDESTA MERELLÄ VUONNA 1974 TEHDYN KANSAINVÄLISEN YLEISSOPIMUKSEN, sellaisena kuin se on muutettuna, määräysten ja] (1) ISM-säännöstön täytäntöönpanosta yhteisössä annetun asetuksen (EY) N:o 336/2006 säännösten nojalla
… hallituksen valtuuttamana
(valtion nimi)
…
(valtuutettu henkilö tai laitos)
Yhtiön nimi ja osoite: …
(katso asetuksen (EY) N:o 336/2006 liitteen I osan A kohta 1.1.2)
TÄLLÄ ASIAKIRJALLA TODISTETAAN, ETTÄ yhtiön turvallisuusjohtamisjärjestelmä on tarkastettu ja että se täyttää alusten turvallista toimintaa sekä ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskevan kansainvälisen turvallisuusjohtamissäännöstön (ISM-säännöstön) vaatimukset seuraavien alustyyppien osalta (tarpeeton yliviivataan):
|
Matkustaja-alus |
|
Suurnopeusmatkustaja-alus |
|
Suurnopeuslastialus |
|
Irtolastialus |
|
Öljysäiliöalus |
|
Kemikaalisäiliöalus |
|
Kaasusäiliöalus |
|
Rannikon ulkopuolella toimiva liikkuva porausyksikkö |
|
Muu lastialus |
|
Ro-ro-matkustaja-alus |
Tämä vaatimustenmukaisuusasiakirja on voimassa ……… asti edellyttäen, että sen pätevyys tarkastetaan määräajoin.
Annettu: …
(asiakirjan antamispaikka)
Antamispäivä: …
(Asiakirjan antavan asianmukaisesti valtuutetun viranomaisen allekirjoitus)
(Asiakirjan antavan viranomaisen sinetti tai leima)
Todistuskirjan numero
VUOSITARKASTUKSEN HYVÄKSYNTÄ
TÄLLÄ ASIAKIRJALLA TODISTETAAN, ETTÄ [yleissopimuksen IX luvun 6.1 säännön ja ISM-säännöstön 13.4 kohdan ja] (2) ISM-säännöstön täytäntöönpanosta yhteisössä annetun asetuksen (EY) N:o 336/2006 6 artiklan mukaisessa määräaikaistarkastuksessa turvallisuusjohtamisjärjestelmän on todettu täyttävän ISM-säännöstön vaatimukset.
ENSIMMÄINEN VUOSITARKASTUS |
Allekirjoitus: … |
|
(valtuutetun viranomaisen allekirjoitus) |
|
Paikka: … |
|
Päiväys: … |
TOINEN VUOSITARKASTUS |
Allekirjoitus: … |
|
(valtuutetun viranomaisen allekirjoitus) |
|
Paikka: … |
|
Päiväys: … |
KOLMAS VUOSITARKASTUS |
Allekirjoitus: … |
|
(valtuutetun viranomaisen allekirjoitus) |
|
Paikka: … |
|
Päiväys: … |
NELJÄS VUOSITARKASTUS |
Allekirjoitus: … |
|
(valtuutetun viranomaisen allekirjoitus) |
|
Paikka: … |
|
Päiväys: … |
TURVALLISUUSJOHTAMISTODISTUS
(Virallinen leima)/(Valtio)
Todistuskirjan numero
Annettu [IHMISHENGEN TURVALLISUUDESTA MERELLÄ VUONNA 1974 TEHDYN KANSAINVÄLISEN YLEISSOPIMUKSEN, sellaisena kuin se on muutettuna, määräysten ja] (3) ISM-säännöstön täytäntöönpanosta yhteisössä annetun asetuksen (EY) N:o 336/2006 säännösten nojalla
… hallituksen valtuuttamana
(valtion nimi)
…
(valtuutettu henkilö tai laitos)
Aluksen nimi: …
Rekisterinumero tai tunnuskirjaimet: …
Rekisteröintisatama: …
Alustyyppi: (4) …
Bruttovetoisuus: …
IMO-numero: …
Yhtiön nimi ja osoite: …
(katso asetuksen (EY) N:o 336/2006 liitteen I osan A kohta 1.1.2)
TÄLLÄ ASIAKIRJALLA TODISTETAAN, ETTÄ aluksen turvallisuusjohtamisjärjestelmä on tarkastettu ja että se täyttää alusten turvallista toimintaa sekä ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskevan kansainvälisen turvallisuusjohtamissäännöstön (ISM-säännöstön) vaatimukset. Lisäksi on tarkastettu, että yhtiön vaatimustenmukaisuusasiakirja pätee tähän alustyyppiin.
Tämä turvallisuusjohtamistodistus on voimassa ……… asti edellyttäen, että sen pätevyys tarkastetaan määräajoin ja vaatimustenmukaisuusasiakirja on edelleen voimassa.
Annettu: …
(asiakirjan antamispaikka)
Antamispäivä: …
(Asiakirjan antavan asianmukaisesti valtuutetun viranomaisen allekirjoitus)
(Asiakirjan antavan viranomaisen sinetti tai leima)
Todistuskirjan numero
VÄLITARKASTUKSEN HYVÄKSYNTÄ JA (TARVITTAESSA) LISÄTARKASTUKSEN HYVÄKSYNTÄ
TÄLLÄ ASIAKIRJALLA TODISTETAAN, ETTÄ [yleissopimuksen IX luvun 6.1 säännön ja ISM-säännöstön 13.8 kohdan ja] (5) ISM-säännöstön täytäntöönpanosta yhteisössä annetun asetuksen (EY) N:o 336/2006 6 artiklan mukaisessa määräaikaistarkastuksessa turvallisuusjohtamisjärjestelmän on todettu täyttävän ISM-säännöstön vaatimukset.
VÄLITARKASTUS (tehtävä toisen ja kolmannen vuosipäivän välillä) |
Allekirjoitus: … |
(valtuutetun viranomaisen allekirjoitus) |
|
Paikka: … |
|
Päiväys: … |
|
LISÄTARKASTUS (6) |
Allekirjoitus: … |
|
(valtuutetun viranomaisen allekirjoitus) |
|
Paikka: … |
|
Päiväys: … |
LISÄTARKASTUS (6) |
Allekirjoitus: … |
|
(valtuutetun viranomaisen allekirjoitus) |
|
Paikka: … |
|
Päiväys: … |
LISÄTARKASTUS (6) |
Allekirjoitus: … |
|
(valtuutetun viranomaisen allekirjoitus) |
|
Paikka: … |
|
Päiväys: … |
VÄLIAIKAINEN VAATIMUSTENMUKAISUUSASIAKIRJA
(Virallinen leima)/(Valtio)
Todistuskirjan numero
Annettu [IHMISHENGEN TURVALLISUUDESTA MERELLÄ VUONNA 1974 TEHDYN KANSAINVÄLISEN YLEISSOPIMUKSEN, sellaisena kuin se on muutettuna, määräysten ja] (7) ISM-säännöstön täytäntöönpanosta yhteisössä annetun asetuksen (EY) N:o 336/2006 säännösten nojalla
… hallituksen valtuuttamana
(valtion nimi)
…
(valtuutettu henkilö tai laitos)
Yhtiön nimi ja osoite: …
(katso asetuksen (EY) N:o 336/2006 liitteen I osan A kohta 1.1.2)
TÄLLÄ ASIAKIRJALLA TODISTETAAN, ETTÄ yhtiön turvallisuusjohtamisjärjestelmän on katsottu vastaavan asetuksen (EY) N:o 336/2006 liitteen I osan A kohdan 1.2.3 tavoitteita seuraavien alustyyppien osalta (tarpeeton yliviivataan):
|
Matkustaja-alus |
|
Suurnopeusmatkustaja-alus |
|
Suurnopeuslastialus |
|
Irtolastialus |
|
Öljysäiliöalus |
|
Kemikaalisäiliöalus |
|
Kaasusäiliöalus |
|
Rannikon ulkopuolella toimiva liikkuva porausyksikkö |
|
Muu lastialus |
|
Ro-ro-matkustaja-alus |
Tämä väliaikainen vaatimustenmukaisuusasiakirja on voimassa … asti.
Annettu: …
(asiakirjan antamispaikka)
Antamispäivä: …
(Asiakirjan antavan asianmukaisesti valtuutetun viranomaisen allekirjoitus)
(Asiakirjan antavan viranomaisen sinetti tai leima)
VÄLIAIKAINEN TURVALLISUUSJOHTAMISTODISTUS
(Virallinen leima)/(Valtio)
Todistuskirjan numero
Annettu [IHMISHENGEN TURVALLISUUDESTA MERELLÄ VUONNA 1974 TEHDYN KANSAINVÄLISEN YLEISSOPIMUKSEN, sellaisena kuin se on muutettuna, määräysten ja] (8) ISM-säännöstön täytäntöönpanosta yhteisössä annetun asetuksen (EY) N:o 336/2006 säännösten nojalla
… hallituksen valtuuttamana
(valtion nimi)
…
(valtuutettu henkilö tai laitos)
Aluksen nimi: …
Rekisterinumero tai tunnuskirjaimet: …
Rekisteröintisatama: …
Alustyyppi (9) …
Bruttovetoisuus: …
IMO-numero: …
Yhtiön nimi ja osoite: …
(katso asetuksen (EY) N:o 336/2006 liitteen I osan A kohta 1.1.2)
TÄLLÄ ASIAKIRJALLA TODISTETAAN, ETTÄ asetuksen (EY) N:o 336/2006 liitteen I osan A kohdan 14.4 vaatimukset on täytetty ja että yhtiön vaatimustenmukaisuusasiakirja / väliaikainen vaatimustenmukaisuusasiakirja (10) koskee tätä alusta.
Tämä väliaikainen turvallisuusjohtamistodistus on voimassa ……… asti edellyttäen, että vaatimustenmukaisuusasiakirja / väliaikainen turvallisuusjohtamistodistus (10) on edelleen voimassa.
Annettu …
(asiakirjan antamispaikka)
Antamispäivä: …
(Asiakirjan antavan asianmukaisesti valtuutetun viranomaisen allekirjoitus)
(Asiakirjan antavan viranomaisen sinetti tai leima)
Todistuskirjan numero
Tämän väliaikaisen turvallisuusjohtamistodistuksen voimassaoloaikaa jatketaan ……… asti.
Jatkamispäivä: …
(Voimassaoloaikaa jatkavan asianmukaisesti valtuutetun viranomaisen allekirjoitus)
(Asiakirjan antavan viranomaisen sinetti tai leima)
(1) Voidaan poistaa, jos kyse on ainoastaan yhdessä jäsenvaltiossa liikennöivistä aluksista.
(2) Voidaan poistaa, jos kyse on ainoastaan yhdessä jäsenvaltiossa liikennöivistä aluksista.
(3) Voidaan poistaa, jos kyse on ainoastaan yhdessä jäsenvaltiossa liikennöivistä aluksista.
(4) Alustyyppi valitaan seuraavista: matkustaja-alus, suurnopeusmatkustaja-alus, suurnopeuslastialus, irtolastialus, öljysäiliöalus, kemikaalisäiliöalus, kaasusäiliöalus, rannikon ulkopuolella toimiva liikkuva porausyksikkö, muu lastialus, ro-ro-matkustaja-alus.
(5) Voidaan poistaa, jos kyse on ainoastaan yhdessä jäsenvaltiossa liikennöivistä aluksista.
(6) Soveltuvissa tapauksissa. Viitataan ISM-säännöstön kohtaan 13.8 ja kansainvälisen turvallisuusjohtamissäännöstön (ISM-säännöstön) täytäntöönpanoa varten hallinnoille annettujen ohjeiden kohtaan 3.4.1 (päätöslauselma A.913(22)).
(7) Voidaan poistaa, jos kyse on ainoastaan yhdessä jäsenvaltiossa liikennöivistä aluksista.
(8) Voidaan poistaa, jos kyse on ainoastaan yhdessä jäsenvaltiossa liikennöivistä aluksista.
(9) Alustyyppi valitaan seuraavista: matkustaja-alus, suurnopeusmatkustaja-alus, suurnopeuslastialus, irtolastialus, öljysäiliöalus, kemikaalisäiliöalus, kaasusäiliöalus, rannikon ulkopuolella toimiva liikkuva porausyksikkö, muu lastialus, ro-ro-matkustaja-alus.
(10) Tarpeeton yliviivataan.
4.3.2006 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 64/37 |
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2006/7/EY,
annettu 15 päivänä helmikuuta 2006,
uimaveden laadun hallinnasta ja direktiivin 76/160/ETY kumoamisesta
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan 1 kohdan,
ottavat huomioon komission ehdotuksen (1),
ottavat huomioon Euroopan talous‐ ja sosiaalikomitean lausunnon (2),
ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (3),
noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (4) ja ottavat huomioon sovittelukomitean 8 päivänä joulukuuta 2005 hyväksymän yhteisen tekstin,
sekä katsovat seuraavaa:
(1) |
Eurooppa-neuvosto on määritellyt kestävää kehitystä koskevan komission tiedonannon perusteella tavoitteita, joiden pohjalta tulevaa kehitystä olisi suunniteltava esimerkiksi luonnonvarojen ja kansanterveyden kaltaisilla ensisijaisilla alueilla. |
(2) |
Vesi on luonnonvara, jonka laatua olisi suojeltava, puolustettava ja hoidettava ja jonka niukkuus olisi otettava huomioon. Erityisesti pintavedet ovat uusiutuvia luonnonvaroja, joiden kapasiteetti selviytyä ihmistoiminnan haittavaikutuksista on rajallinen. |
(3) |
Yhteisön ympäristöpolitiikan tavoitteena olisi oltava korkea suojelun taso, ja sen olisi myötävaikutettava ympäristön laadun säilyttämistä, suojelemista ja parantamista sekä ihmisten terveyden suojelua koskevien tavoitteiden saavuttamiseen. |
(4) |
Komissio antoi joulukuussa 2000 Euroopan parlamentille ja neuvostolle tiedonannon uuden uimavesipolitiikan laatimisesta ja aloitti kaikkien niiden tahojen laajan kuulemisen, joiden etu on kysymyksessä ja joita asia koskee. Tämä kuuleminen osoitti ennen kaikkea, että uuden direktiivin laatimista viimeisimmän tieteellisen näytön perusteella ja kiinnittäen erityistä huomiota kansalaisten aiempaa laajempaan osallistumiseen tuettiin yleisesti. |
(5) |
Kuudennesta ympäristöä koskevasta yhteisön toimintaohjelmasta 22 päivänä heinäkuuta 2002 tehdyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 1600/2002/EY (5) sitoudutaan varmistamaan uimavesien suojelun korkea taso muun muassa tarkistamalla uimaveden laadusta 8 päivänä joulukuuta 1975 annettua neuvoston direktiiviä 76/160/ETY (6). |
(6) |
Perustamissopimuksen mukaisesti yhteisö ottaa ympäristöpolitiikkaansa valmistellessaan huomioon muun muassa saatavilla olevat tieteelliset ja tekniset tiedot. Tässä direktiivissä olisi hyödynnettävä tieteellistä näyttöä, jotta mikrobiologisten terveysriskien arvioinnissa käytettäisiin kaikkein luotettavimpia osoitinmuuttujia ja jotta saavutettaisiin suojelun korkea taso. Olisi tehtävä kiireellisesti epidemiologisia lisätutkimuksia erityisesti makeassa vedessä uimiseen liittyvistä terveysriskeistä. |
(7) |
Jotta voimavaroja käytettäisiin tehokkaammin ja viisaammin, tämä direktiivi on koordinoitava tiiviisti yhteisön muun vesilainsäädännön, kuten yhdyskuntajätevesien käsittelystä 21 päivänä toukokuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/271/ETY (7), vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta 12 päivänä joulukuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/676/ETY (8) ja yhteisön vesipolitiikan puitteista 23 päivänä lokakuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY (9) kanssa. |
(8) |
Sidosryhmille olisi annettava asianmukaista tietoa suunnitelluista toimenpiteistä ja täytäntöönpanossa tapahtuneesta edistymisestä. Yleisön olisi saatava hyvissä ajoin asianmukaista tietoa uimaveden laadun seurannan tuloksista ja riskinhallintatoimenpiteistä terveysriskien estämiseksi erityisesti ennustettavissa olevan lyhytkestoisen pilaantumisen tai epätavallisen tilanteen ollessa kyseessä. Tässä olisi käytettävä uusia tekniikoita, joiden avulla yleisölle voidaan tiedottaa tehokkaasti ja vertailukelpoisella tavalla koko yhteisön uimavesistä. |
(9) |
Seurantatarkoituksiin on sovellettava yhdenmukaistettuja analyysimenetelmiä ja käytäntöjä. Realistisen luokituksen mahdollistamiseksi uimavesiä on seurattava ja niiden laatua arvioitava pitkän ajanjakson kuluessa. |
(10) |
Vaatimustenmukaisuuden olisi perustuttava asianmukaisiin hallintatoimenpiteisiin ja laadunvarmistukseen, ei ainoastaan mittauksiin ja laskentaan. Sen vuoksi on tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön uimavesiprofiilien järjestelmä, jonka avulla voidaan parantaa riskien ymmärtämistä ja näin luoda perusta hallintatoimenpiteille. Samalla olisi kiinnitettävä erityistä huomiota laatuvaatimusten täyttymiseen ja johdonmukaiseen siirtymiseen direktiivistä 76/160/ETY uuteen direktiiviin. |
(11) |
Yhteisö ratifioi 17 päivänä helmikuuta 2005 tiedon saannista, kansalaisten osallistumisoikeudesta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku‐ ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission yleissopimuksen (Århusin yleissopimus). Näin ollen tässä direktiivissä on oltava tiedon saatavuutta ja yleisön osallistumista sen täytäntöönpanoon koskevat säännökset, joilla täydennetään ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta 28 päivänä tammikuuta 2003 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2003/4/EY (10) sekä yleisön osallistumisesta tiettyjen ympäristöä koskevien suunnitelmien ja ohjelmien laatimiseen 26 päivänä toukokuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2003/35/EY (11). |
(12) |
Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa suunnitellun toiminnan tavoitteita eli saavuttaa jäsenvaltioiden yhteisin normein koko yhteisössä uimaveden hyvä laatu ja suojelun korkea taso, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen. |
(13) |
Tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (12) mukaisesti. |
(14) |
Uimaveden laatua koskevien yhteisön toimenpiteiden jatkuva merkitys käy selväksi kunkin uintikauden aikana, koska toimenpiteillä suojellaan kansalaisia sekä satunnaispäästöistä aiheutuvalta että pitkäaikaiselta veden pilaantumiselta yhteisön uimarannoilla tai niiden lähellä. Uimaveden laatu on yleisesti ottaen parantunut huomattavasti direktiivin 76/160/ETY voimaantulon jälkeen. Kyseinen direktiivi kuvastaa kuitenkin 1970-luvun alussa käytettävissä olleita tietoja ja kokemuksia. Uimaveden käytön muodot samoin kuin tieteellisen ja teknisen tietämyksen taso ovat sittemmin muuttuneet. Siksi kyseinen direktiivi olisi kumottava, |
OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:
I LUKU
YLEISET SÄÄNNÖKSET
1 artikla
Tarkoitus ja soveltamisala
1. Tässä direktiivissä säädetään
a) |
uimaveden laadun seurannasta ja luokituksesta; |
b) |
uimaveden laadun hallinnasta; ja |
c) |
uimaveden laatua koskevasta tiedottamisesta yleisölle. |
2. Tämän direktiivin tarkoituksena on ympäristön laadun säilyttäminen, suojelu ja parantaminen sekä ihmisten terveyden suojelu täydentämällä direktiiviä 2000/60/EY.
3. Tätä direktiiviä sovelletaan mihin tahansa pintaveden osaan, jossa toimivaltainen viranomainen odottaa huomattavan määrän ihmisiä uivan ja jossa uimista tämä viranomainen ei ole pysyvästi kieltänyt tai antanut pysyvää ohjetta, jonka mukaan uiminen ei ole suositeltavaa, jäljempänä ’uimavesi’. Sitä ei sovelleta
a) |
uima- ja porealtaisiin; |
b) |
rajattuun vesitilaan, jota on tarkoitus käsitellä tai jota käytetään hoitotarkoituksiin; eikä |
c) |
keinotekoisesti aikaansaatuun rajattuun vesitilaan, joka on erotettu pinta- ja pohjavedestä. |
2 artikla
Määritelmät
Tässä direktiivissä käytetään seuraavia määritelmiä:
1) |
Ilmaisuilla ’pintavesi’, ’pohjavesi’, ’sisämaan vesi’, ’jokisuiden vaihettumisalueet’, ’rannikkovesi’ ja ’vesistöalue’ on sama merkitys kuin direktiivissä 2000/60/EY. |
2) |
’Toimivaltaisella viranomaisella’ tarkoitetaan viranomaista tai viranomaisia, jonka tai jotka jäsenvaltio on nimennyt huolehtimaan tämän direktiivin vaatimusten noudattamisesta, tai muuta viranomaista tai elintä, jolle tämä tehtävä on annettu. |
3) |
Sanalla ’pysyvä’ tarkoitetaan uintikiellon tai ohjeen, jonka mukaan uiminen ei ole suositeltavaa, yhteydessä vähintään yhtä kokonaista uintikautta. |
4) |
’Huomattavalla määrällä’ tarkoitetaan uimareista puhuttaessa määrää, jonka toimivaltainen viranomainen katsoo olevan huomattava ottaen erityisesti huomioon aikaisemmat kehityssuuntaukset tai käytettävissä oleva infrastruktuuri tai käytettävissä olevat tilat tai muut uinnin edistämiseksi toteutetut toimenpiteet. |
5) |
’Pilaantumisella’ tarkoitetaan sellaisten mikrobiologisen saastumisen tai muiden organismien tai jätteiden esiintymistä, jotka vaikuttavat veden laatuun ja aiheuttavat uimareiden terveydelle 8 ja 9 artiklassa ja liitteessä I olevassa A sarakkeessa tarkoitettuja riskejä. |
6) |
’Uintikaudella’ tarkoitetaan kautta, jonka aikana on odotettavissa huomattava määrä uimareita. |
7) |
’Hallintatoimenpiteillä’ tarkoitetaan seuraavia uimavettä koskevia toimenpiteitä:
|
8) |
’Lyhytkestoisella pilaantumisella’ tarkoitetaan liitteessä I olevassa A sarakkeessa tarkoitettua mikrobiologista saastumista, jolla on selvästi tunnistettavat syyt ja jonka ei yleensä odoteta vaikuttavan uimaveden laatuun kauemmin kuin arviolta 72 tunnin ajan sen jälkeen, kun se on ensi kerran vaikuttanut uimaveden laatuun, ja jonka osalta toimivaltainen viranomainen on vahvistanut ennakointi- ja käsittelymenettelyt liitteessä II esitetyn mukaisesti. |
9) |
’Epätavanomaisella tilanteella’ tarkoitetaan tapahtumaa tai tapahtumasarjaa, joka vaikuttaa uimaveden laatuun kyseisellä paikalla ja joka ei todennäköisesti satu keskimäärin useammin kuin kerran neljässä vuodessa. |
10) |
’Uimaveden laatua koskevilla tiedoilla’ tarkoitetaan tietoja, jotka on saatu 3 artiklan mukaisesti. |
11) |
’Uimaveden laadun arvioinnilla’ tarkoitetaan uimaveden laadun arviointiprosessia, jossa käytetään liitteessä II kuvattua arviointimenetelmää. |
12) |
’Syanobakteerien nopealla lisääntymisellä’ tarkoitetaan syanobakteerien kasautumista kukintona, kettona tai vaahtona. |
13) |
Ilmaisulla ’yleisö, jota asia koskee’ on sama merkitys kuin tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista 27 päivänä kesäkuuta 1985 annetussa neuvoston direktiivissä 85/337/ETY (13). |
II LUKU
UIMAVEDEN LAATU JA HALLINTA
3 artikla
Seuranta
1. Jäsenvaltioiden on määritettävä vuosittain kaikki uimavedet ja määriteltävä uintikauden pituus. Niiden on tehtävä näin ensimmäisen kerran ennen 24 päivää maaliskuuta 2008 seuraavan ensimmäisen uintikauden alkua.
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että liitteessä I olevassa A sarakkeessa esitettyjen muuttujien seuranta tapahtuu liitteen IV mukaisesti.
3. Seurantakohdan on sijaittava uimavedessä sellaisessa paikassa, jossa
a) |
on odotettavissa huomattava määrä uimareita; tai |
b) |
uimavesiprofiilin mukaan on oletettavasti suurin pilaantumisriski. |
4. Kaikille uimavesille on laadittava seurantakalenteri ennen kunkin uintikauden alkua, ensimmäisen kerran ennen kolmannen kokonaisen uintikauden alkua tämän direktiivin voimaantulon jälkeen. Seuranta on toteutettava viimeistään neljän päivän kuluessa seurantakalenterissa esitetyn päivän jälkeen.
5. Jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön liitteessä I olevassa A sarakkeessa esitettyjen muuttujien seurannan tämän direktiivin voimaantulon jälkeisenä ensimmäisenä kokonaisena uintikautena. Tässä tapauksessa seurannan on tapahduttava liitteessä IV esitetyllä tiheydellä. Kyseisen seurannan tuloksia voidaan käyttää 4 artiklan mukaisten uimaveden laatua koskevien tietojen keräämiseen. Heti kun jäsenvaltiot ottavat käyttöön seurannan tämän direktiivin mukaisesti, ne voivat lopettaa direktiivin 76/160/ETY liitteessä esitettyjen muuttujien seurannan.
6. Lyhytkestoisen pilaantumisen aikana otetut näytteet voidaan jättää ottamatta huomioon. Ne on korvattava liitteen IV mukaisesti otettavilla näytteillä.
7. Edellä 4 kohdassa tarkoitetun seurantakalenterin aikataulun noudattaminen voidaan epätavanomaisissa tilanteissa keskeyttää toistaiseksi. Aikatauluun palataan niin pian kuin se on mahdollista epätavanomaisen tilanteen päätyttyä. Uusia näytteitä on otettava niin pian kuin se on mahdollista epätavanomaisen tilanteen päätyttyä niiden näytteiden korvaamiseksi, jotka puuttuvat kyseisen tilanteen vuoksi.
8. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava seurantakalenterin noudattamisen väliaikaisista keskeytyksistä komissiolle ja selvitettävä keskeytyksen syyt. Niiden on toimitettava kyseiset ilmoitukset viimeistään 13 artiklassa säädetyn seuraavan vuosikertomuksen yhteydessä.
9. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että uimaveden laadun analysointi tapahtuu liitteessä I esitettyjen vertailumenetelmien ja liitteessä V vahvistettujen sääntöjen mukaisesti. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin sallia muiden menetelmien tai sääntöjen käytön, jos ne voivat osoittaa, että saadut tulokset vastaavat liitteessä I esitettyjä menetelmiä ja liitteessä V vahvistettuja sääntöjä käyttäen saatuja tuloksia. Jäsenvaltioiden, jotka sallivat tällaisten vastaavien menetelmien tai sääntöjen käytön, on toimitettava komissiolle kaikki asiaankuuluvat tiedot käytetyistä menetelmistä ja säännöistä ja niiden vastaavuudesta.
4 artikla
Uimaveden laadun arviointi
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että uimaveden laatua koskevat tiedot kootaan liitteessä I olevassa A sarakkeessa esitettyjen muuttujien seurannan perusteella.
2. Uimaveden laadun arviointi on suoritettava
a) |
kunkin uimaveden osalta; |
b) |
kunkin uintikauden päätyttyä; |
c) |
uimaveden laatua koskevien tietojen perusteella, jotka on koottu kyseiseltä ja kolmelta edelliseltä uintikaudelta; ja |
d) |
liitteessä II vahvistetun menettelyn mukaisesti. |
Jäsenvaltio voi kuitenkin päättää suorittaa uimaveden laatua koskevia arviointeja ainoastaan kolmelta edelliseltä uintikaudelta koottujen uimaveden laatua koskevien tietojen pohjalta. Jos se tekee tällaisen päätöksen, sen on ilmoitettava asiasta komissiolle etukäteen. Sen on myös ilmoitettava komissiolle, jos se päättää myöhemmin palata neljän uintikauden perusteella tehtäviin arviointeihin. Jäsenvaltiot saavat muuttaa sovellettavaa arviointijaksoa enintään kerran joka viides vuosi.
3. Uimaveden laadun arviointeihin käytettävien uimavettä koskevien tietojen on käsitettävä aina vähintään 16 näytettä tai liitteessä IV olevassa 2 kohdassa tarkoitetuissa erityisolosuhteissa 12 näytettä.
4. Kuitenkin edellyttäen, että joko
— |
3 kohdan vaatimus täyttyy, tai |
— |
arviointiin käytettävät uimavettä koskevat tiedot käsittävät vähintään 8 näytettä sellaisten uimavesien ollessa kyseessä, joilla uintikausi on enintään 8 viikkoa, |
uimaveden laadun arviointi voidaan suorittaa sellaisten uimaveden laatua koskevien tietojen perusteella, jotka koskevat vähempää kuin neljää uintikautta, jos
a) |
uimavesi on hiljattain määritetty uimavedeksi; |
b) |
on tapahtunut muutoksia, jotka voivat todennäköisesti vaikuttaa uimaveden 5 artiklan mukaiseen luokitukseen, jolloin arviointi suoritetaan niiden veden laatua koskevien tietojen perusteella, jotka koostuvat pelkästään muutosten tapahtumisen jälkeen koottujen näytteiden tuloksista; tai |
c) |
uimavesi on jo arvioitu direktiivin 76/160/ETY mukaisesti, jolloin on käytettävä vastaavia kyseisen direktiivin mukaisesti kerättyjä tietoja ja tätä varten direktiivin 76/160/ETY liitteen muuttujien 2 ja 3 on katsottava vastaavan tämän direktiivin liitteessä I olevassa A sarakkeessa olevia muuttujia 2 ja 1. |
5. Jäsenvaltiot voivat jakaa alaryhmiin tai ryhmitellä yhteen nykyisiä uimavesiä uimaveden laadun arvioinnin perusteella. Ne voivat ryhmitellä nykyisiä uimavesiä samaan ryhmään ainoastaan, jos
a) |
uimavedet ovat vierekkäisiä; |
b) |
niiden arvioinnit ovat olleet samanlaiset neljänä edellisenä vuonna 2 ja 3 kohdan sekä 4 kohdan c alakohdan mukaisesti; ja |
c) |
niiden uimavesiprofiileissa on tunnistettu yhteisiä riskitekijöitä tai niiden puuttuminen. |
5 artikla
Uimavesien luokitus ja laatu
1. Edellä olevan 4 artiklan mukaisen uimaveden laadun arvioinnin perusteella jäsenvaltioiden on luokiteltava uimavesi liitteessä II olevien perusteiden mukaisesti seuraavasti:
a) |
”huono”; |
b) |
”riittävä”; |
c) |
”hyvä”; tai |
d) |
”erinomainen”. |
2. Ensimmäinen tämän direktiivin vaatimusten mukainen luokitus on saatava valmiiksi vuoden 2015 uintikauden päättyessä.
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että vuoden 2015 uintikauden päättyessä kaikki uimavedet ovat laadultaan vähintään ”riittäviä”. Niiden on toteutettava tarkoituksenmukaisiksi katsomiaan realistisia ja oikeasuhteisia toimenpiteitä, jotta ”erinomaisiksi” tai ”hyviksi” luokiteltujen uimavesien lukumäärää pystyttäisiin lisäämään.
4. Huolimatta 3 kohdan yleisvaatimuksesta uimavesi voidaan tilapäisesti luokitella ”huonoksi”, mutta se voi silti olla edelleen tämän direktiivin vaatimusten mukainen. Tällaisissa tapauksissa jäsenvaltioiden on varmistettava, että seuraavat edellytykset täyttyvät:
a) |
Kunkin ”huonoksi” luokitellun uimaveden osalta on toteutettava seuraavat toimenpiteet sen luokituksen jälkeisestä uintikaudesta alkaen:
|
b) |
Jos uimavesi luokitellaan ”huonoksi” viitenä peräkkäisenä vuotena, määrätään pysyvä uintikielto tai annetaan pysyvä ohje, ettei uiminen ole suositeltavaa. Jäsenvaltio voi kuitenkin määrätä pysyvän uimakiellon tai antaa pysyvän ohjeen, ettei uiminen ole suositeltavaa, ennen viiden vuoden jakson loppua, jos se katsoo, että ”riittävän” laadun saavuttaminen olisi käytännössä mahdotonta tai suhteettoman kallista. |
6 artikla
Uimavesiprofiilit
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että uimavesiprofiilit laaditaan liitteen III mukaisesti. Kukin uimavesiprofiili voi kattaa yhden ainoan uimaveden tai useampia vierekkäisiä uimavesiä. Uimavesiprofiilit laaditaan ensimmäisen kerran viimeistään 24 päivänä maaliskuuta 2011.
2. Uimavesiprofiilit on tarkistettava ja saatettava ajan tasalle liitteen III mukaisesti.
3. Kun uimavesiprofiileja laaditaan, tarkistetaan ja saatetaan ajan tasalle, on käytettävä asianmukaisella tavalla direktiivin 2000/60/EY nojalla suoritetuista arvioinneista ja seurannasta saatuja tietoja, jotka ovat keskeisiä tämän direktiivin kannalta.
7 artikla
Hallintatoimenpiteet poikkeustilanteissa
Kun jäsenvaltioiden tietoon tulee odottamattomia tilanteita, joilla on tai joilla voidaan todennäköisesti odottaa olevan haitallisia vaikutuksia uimaveden laatuun ja uimareiden terveyteen, niiden on varmistettava, että toteutetaan oikea-aikaisia ja riittäviä hallintatoimenpiteitä. Tällaisiin toimenpiteisiin on kuuluttava yleisölle tiedottaminen ja tarvittaessa tilapäinen uintikielto.
8 artikla
Syanobakteeririskit
1. Jos uimavesiprofiili osoittaa, että syanobakteerien nopea lisääntyminen on mahdollista, tilannetta on seurattava asianmukaisesti, jotta terveysriskit havaittaisiin ajoissa.
2. Jos syanobakteerien nopea lisääntyminen todetaan ja terveysriski on havaittu tai sen otaksutaan olevan olemassa, altistumisen estämiseksi on toteutettava välittömästi asianmukaisia hallintatoimenpiteitä, yleisölle tiedottaminen mukaan lukien.
9 artikla
Muut muuttujat
1. Jos uimavesiprofiili osoittaa, että makrolevän ja/tai kasviplanktonin nopean lisääntymisen uhka on olemassa, on ryhdyttävä tutkimuksiin niiden hyväksyttävän tason ja terveysriskien määrittämiseksi sekä toteutettava asianmukaisia hallintatoimenpiteitä, yleisölle tiedottaminen mukaan lukien.
2. Uimavesiä on tarkasteltava silmämääräisesti pilaantumisen, esimerkiksi tervamaisten jäämien sekä lasin, muovin, kumin tai muiden jätteiden toteamiseksi. Kun pilaantumista havaitaan, on toteutettava asianmukaisia hallintatoimenpiteitä, tarvittaessa yleisölle tiedottaminen mukaan lukien.
10 artikla
Yhteistyö rajat ylittävillä vesillä
Kun vesistöalue aiheuttaa rajat ylittäviä vaikutuksia uimaveden laatuun, jäsenvaltioiden, joita asia koskee, on tehtävä asianmukaista yhteistyötä tämän direktiivin täytäntöönpanossa, mukaan lukien asianmukainen tietojenvaihto ja yhteinen toiminta kyseisten vaikutusten rajoittamiseksi.
III LUKU
TIETOJEN VAIHTO
11 artikla
Yleisön osallistuminen
Jäsenvaltioiden on kannustettava yleisön osallistumista tämän direktiivin täytäntöönpanoon ja varmistettava, että yleisölle, jota asia koskee, tarjotaan mahdollisuudet
— |
saada tietoja osallistumistavoista, ja |
— |
tehdä ehdotuksia, huomautuksia tai valituksia. |
Tämä koskee erityisesti uimavesien luetteloiden laatimista, tarkistamista ja ajan tasalle saattamista 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Toimivaltaisten viranomaisten on otettava kaikki saadut tiedot asianmukaisesti huomioon.
12 artikla
Yleisölle tiedottaminen
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että seuraavia tietoja levitetään aktiivisesti ja että ne asetetaan uintikauden aikana viivytyksettä saataville helppopääsyiseen paikkaan uimaveden välittömään läheisyyteen
a) |
uimaveden voimassa oleva luokitus ja tässä artiklassa tarkoitettu uintikielto sekä ohje, jonka mukaan uiminen ei ole suositeltavaa, käyttäen selvää ja yksinkertaista merkkiä tai symbolia; |
b) |
yleiskuvaus uimavedestä yleistajuisella kielellä liitteen III mukaisesti laaditun uimavesiprofiilin perusteella; |
c) |
jos kyseessä on uimavesien lyhytkestoinen pilaantuminen:
|
d) |
tiedot epätavanomaisten tilanteiden luonteesta ja arvioidusta kestosta kyseisten tapahtumien aikana; |
e) |
jos uiminen on kielletty tai se ei ole suositeltavaa, yleisölle osoitettu tiedote, jossa ilmoitetaan syyt tähän; ja |
f) |
jos määrätään pysyvä uintikielto tai annetaan ohje, jonka mukaan uiminen ei ole suositeltavaa, maininta siitä, ettei kyseinen alue enää ole uimavettä, ja sitä koskevan luokituksen poiston syyt; ja |
g) |
viittaus lähteisiin, joista saa tarkempia tietoja 2 kohdan mukaisesti. |
2. Jäsenvaltioiden on käytettävä asianmukaisia viestintävälineitä ja teknologiaa, Internet mukaan luettuna, levittääkseen aktiivisesti ja viivytyksettä 1 kohdassa tarkoitettuja uimavesiä koskevia tietoja sekä myös seuraavia tietoja, tarpeen mukaan eri kielillä:
a) |
luettelo uimavesistä; |
b) |
kunkin uimaveden luokitus viimeisten kolmen vuoden aikana sekä sen uimavesiprofiili ja viimeisen luokituksen jälkeen tämän direktiivin mukaisesti suoritetun seurannan tulokset; |
c) |
jos uimavesi on luokiteltu ”huonoksi”, tiedot pilaantumisen syistä ja niistä toimenpiteistä, joita on toteutettu sen ehkäisemiseksi, että uimarit altistuisivat veden pilaantumiselle, ja pilaantumisen syiden käsittelemiseksi 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti; |
d) |
jos kyseessä on uimavesien lyhytkestoinen pilaantuminen, yleisiä tietoja:
|
Edellä a alakohdassa tarkoitetun luettelon on oltava saatavilla jokaisena vuonna ennen uintikauden alkua. Edellä b alakohdassa tarkoitetun seurannan tulokset on asetettava saataville Internetissä analyysin tultua loppuun suoritetuksi.
3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja tietoja on levitettävä heti, kun ne ovat saatavilla, ja 24 päivää maaliskuuta 2008 seuraavan viidennen uintikauden alusta alkaen.
4. Jäsenvaltioiden ja komission on mahdollisuuksien mukaan toimitettava yleisölle tietoja käyttäen paikkatietotekniikkaa ja esitettävä ne selkeällä ja johdonmukaisella tavalla, erityisesti merkkejä ja symboleja hyödyntäen.
13 artikla
Kertomukset
1. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kunkin uimaveden seurannan ja uimaveden laadun arvioinnin tulokset sekä kuvaus merkittävistä hallintatoimenpiteistä, joita on toteutettu. Jäsenvaltioiden on toimitettava nämä tiedot vuosittain viimeistään 31 päivänä joulukuuta edeltävän uintikauden osalta. Niiden on aloitettava tietojen toimittaminen sitten, kun ensimmäinen uimaveden laadun arviointi on toteutettu 4 artiklan mukaisesti.
2. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava vuosittain komissiolle ennen uintikauden alkua kaikista uimavesiksi määritetyistä vesistä sekä syyt kaikkiin muutoksiin edellisvuoteen verrattuna. Niiden on toimitettava nämä tiedot ensimmäisen kerran ennen 24 päivää maaliskuuta 2008 seuraavan ensimmäisen uintikauden alkua.
3. Kun uimaveden seuranta on aloitettu tämän direktiivin mukaisesti, 1 kohdassa tarkoitettu vuosittainen raportointi komissiolle toteutetaan edelleen direktiivin 76/160/ETY nojalla, kunnes ensimmäinen arviointi voidaan suorittaa tämän direktiivin mukaisesti. Kyseisen kauden aikana vuosikertomuksessa ei oteta huomioon direktiivin 76/160/ETY liitteessä olevaa muuttujaa 1, ja direktiivin 76/160/ETY liitteessä olevien muuttujien 2 ja 3 oletetaan vastaavan tämän direktiivin liitteessä I olevan A sarakkeen muuttujia 2 ja 1.
4. Komissio julkaisee vuosittain yhteisön uimaveden laatua koskevan yhteenvetokertomuksen, jossa tarkastellaan uimavesien luokitusta, direktiivin vaatimusten täyttämistä ja toteutettuja huomattavia hallintatoimenpiteitä. Komissio julkaisee tämän kertomuksen vuosittain 30 päivään huhtikuuta mennessä, myös Internetissä. Kertomusta laatiessaan komissio käyttää mahdollisuuksien mukaan parhaalla mahdollisella tavalla hyväksi asiaa koskevassa yhteisön lainsäädännössä, erityisesti direktiivissä 2000/60/EY, säädettyjä tietojen keräämistä, arviointia ja esittämistä koskevia järjestelmiä.
IV LUKU
LOPPUSÄÄNNÖKSET
14 artikla
Kertomus ja tarkistaminen
1. Komissio toimittaa viimeistään vuonna 2008 kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Kertomuksessa otetaan erityisesti huomioon
a) |
tulokset, jotka on saatu komission yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tekemästä soveltuvasta eurooppalaisesta epidemiologisesta tutkimuksesta; |
b) |
uimaveden laatua koskevien muuttujien muu tieteellinen, analyyttinen ja epidemiologinen kehitys, myös virusten osalta; ja |
c) |
Maailman terveysjärjestön suositukset. |
2. Jäsenvaltioiden on vuoden 2014 loppuun mennessä toimitettava komissiolle kirjalliset huomautuksensa kertomuksen johdosta, myös tarpeesta suorittaa uusi tutkimus tai arviointi, joka voi olla tarpeen komission avustamiseksi sen suorittaessa 3 kohdan mukaista tämän direktiivin arviointia.
3. Komissio arvioi tätä direktiiviä kertomuksen, jäsenvaltioiden kirjallisten huomautusten ja laajan vaikutusarvioinnin perusteella viimeistään vuonna 2020 kiinnittäen erityistä huomiota uimaveden laatua koskeviin kokemuksiin ja myös siihen, onko tarkoituksenmukaista poistaa luokitus ”riittävä” tai muuttaa soveltuvia vaatimuksia, sekä tekee tarvittaessa asianmukaisia lainsäädäntöehdotuksia perustamissopimuksen 251 artiklan mukaisesti.
15 artikla
Tekninen mukauttaminen ja täytäntöönpanotoimenpiteet
1. Jäljempänä 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti päätetään
a) |
mikrobiologisten tutkimusmenetelmien vastaavuutta koskevan EN/ISO-standardin määrittämisestä 3 artiklan 9 kohtaa varten; |
b) |
8 artiklan 1 kohdan ja 12 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 4 kohdan täytäntöönpanoa koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen antamisesta; |
c) |
liitteen I muuttujien analysointimenetelmien mukauttamisesta tieteellisen ja teknisen kehityksen perusteella; |
d) |
liitteen V mukauttamisesta tieteellisen ja teknisen kehityksen perusteella; |
e) |
niiden suuntaviivojen vahvistamisesta, jotka koskevat yhteistä menetelmää yksittäisten näytteiden arviointia varten. |
2. Komissio esittää luonnoksen 12 artiklan 1 kohdan a alakohdan osalta 1 kohdan b alakohdan mukaisesti toteutettaviksi toimenpiteiksi viimeistään 24 päivänä maaliskuuta 2010. Sitä ennen komissio kuulee jäsenvaltioiden, alue- ja paikallisviranomaisten, asianomaisten matkailu- ja kuluttajajärjestöjen sekä muiden asianomaisten osapuolten edustajia. Hyväksyttyään asianomaiset säännöt se julkaisee ne Internetin välityksellä.
16 artikla
Komiteamenettely
1. Komissiota avustaa komitea.
2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.
Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.
3. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.
17 artikla
Kumoaminen
1. Kumotaan direktiivi 76/160/ETY 31 päivästä joulukuuta 2014 alkaen. Jollei 2 kohdasta muuta johdu, kumoaminen ei vaikuta niitä määräaikoja koskeviin jäsenvaltioiden velvollisuuksiin, jotka kumotussa direktiivissä asetetaan direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen soveltamiselle.
2. Tätä direktiiviä sovelletaan ja se korvaa direktiivin 76/160/ETY heti, kun jäsenvaltio on toteuttanut kaikki tämän direktiivin vaatimusten noudattamiseksi tarvittavat lainsäädännölliset, hallinnolliset ja käytännön toimenpiteet.
3. Viittauksia kumottuun direktiiviin 76/160/ETY pidetään viittauksina tähän direktiiviin.
18 artikla
Täytäntöönpano
1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 24. päivänä maaliskuuta 2008. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.
Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.
2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.
19 artikla
Voimaantulo
Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
20 artikla
Osoitus
Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
Tehty Strasbourgissa 15 päivänä helmikuuta 2006.
Euroopan parlamentin puolesta
Puhemies
J. BORRELL FONTELLES
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
H. WINKLER
(1) EUVL C 45 E, 25.2.2003, s. 127.
(2) EUVL C 220, 16.9.2003, s. 39.
(3) EUVL C 244, 10.10.2003, s. 31.
(4) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 21. lokakuuta 2003 (EUVL C 82 E, 1.4.2004, s. 115), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 20. joulukuuta 2004 (EUVL C 111 E, 11.5.2005, s. 1), ja Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 10. toukokuuta 2005 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma, annettu 18. tammikuuta 2006 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 20. joulukuuta 2005.
(5) EYVL L 242, 10.9.2002, s. 1.
(6) EYVL L 31, 5.2.1976, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 807/2003 (EUVL L 122, 16.5.2003, s. 36).
(7) EYVL L 135, 30.5.1991, s. 40, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).
(8) EYVL L 375, 31.12.1991, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2003.
(9) EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä N:o 2455/2001/EY (EYVL L 331, 15.12.2001, s. 1).
(10) EUVL L 41, 14.2.2003, s. 26.
(11) EUVL L 156, 25.6.2003, s. 17.
(12) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.
(13) EYVL L 175, 5.7.1985, s. 40, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/35/EY (EUVL L 156, 25.6.2003, s. 17).
LIITE I
Sisämaan vedet
|
A |
B |
C |
D |
E |
|
Muuttuja |
Erinomainen laatu |
Hyvä laatu |
Riittävä laatu |
Analyysin vertailumenetelmät |
1 |
Suolistoperäiset enterokokit, (pmy/100 ml) |
200 (1) |
400 (1) |
330 (2) |
ISO 7899-1 tai ISO 7899-2 |
2 |
Escherichia coli, (pmy/100 ml) |
500 (1) |
1 000 (1) |
900 (2) |
ISO 9308-3 tai ISO 9308-1 |
Rannikkovedet ja jokisuiden vaihettumisalueet
|
A |
B |
C |
D |
E |
|
Muuttuja |
Erinomainen laatu |
Hyvä laatu |
Riittävä laatu |
Analyysin vertailumenetelmät |
1 |
Suolistoperäiset enterokokit, (pmy/100 ml) |
100 (3) |
200 (3) |
185 (4) |
ISO 7899-1 tai ISO 7899-2 |
2 |
Escherichia coli, (pmy/100 ml) |
250 (3) |
500 (3) |
500 (4) |
ISO 9308-3 tai ISO 9308-1 |
(1) Perustuu 95‐prosenttipisteen arvioon. Ks. liite II.
(2) Perustuu 90‐prosenttipisteen arvioon. Ks. liite II.
(3) Perustuu 95‐prosenttipisteen arvioon. Ks. liite II.
(4) Perustuu 90‐prosenttipisteen arvioon. Ks. liite II.
LIITE II
Uimaveden arviointi ja luokitus
1. Huono laatu
Uimavedet on luokiteltava ”huonoiksi”, jos viimeisen arviointijakson (1) uimaveden laatua koskevissa tiedoissa mikrobiologisten laskentatulosten prosenttipisteet (2) ovat huonommat (3) kuin liitteessä I olevan D sarakkeen ”riittävää laatua” osoittavat arvot.
2. Riittävä laatu
Uimavedet on luokiteltava ”riittäviksi”
1) |
jos viimeisen arviointijakson uimaveden laatua koskevien tietojen perusteella mikrobiologisten laskentatulosten prosenttipisteet ovat samat tai paremmat (4) kuin liitteessä I olevan D sarakkeen ”riittävää laatua” osoittavat arvot; ja |
2) |
jos uimavesi on alttiina lyhytkestoiselle pilaantumiselle edellyttäen, että
|
3. Hyvä laatu
Uimavedet on luokiteltava ”hyviksi”
1) |
jos viimeisen arviointijakson uimaveden laatua koskevien tietojen perusteella mikrobiologisten laskentatulosten prosenttipisteet ovat samat tai paremmat (4) kuin liitteessä I olevan C sarakkeen ”hyvää laatua” osoittavat arvot; ja |
2) |
jos uimavesi on alttiina lyhytkestoiselle pilaantumiselle edellyttäen, että
|
4. Erinomainen laatu
Uimavedet on luokiteltava ”erinomaisiksi”
1) |
jos viimeisen arviointijakson uimaveden laatua koskevien tietojen perusteella mikrobiologisten laskentatulosten prosenttipisteet ovat samat tai paremmat kuin liitteessä I olevan B sarakkeen ”erinomaista laatua” osoittavat arvot; ja |
2) |
jos uimavesi on alttiina lyhytkestoiselle pilaantumiselle edellyttäen, että
|
HUOMAUTUKSET
(1) ”Viimeisellä arviointijaksolla” tarkoitetaan neljää viimeistä uintikautta tai tarvittaessa 4 artiklan 2 tai 4 kohdassa määritettyä ajanjaksoa.
(2) Prosenttipiste perustuu tietystä uimavedestä saatujen mikrobiologisten tietojen log10-arvon normaalin todennäköisyystiheysfunktion prosenttipisteen arviointiin, ja se johdetaan seuraavasti:
i) |
otetaan log10-arvo kaikista arvioitavien mittaustietojen bakteerilaskentatuloksista (jos arvoksi saadaan nolla, log10-arvo otetaan kuitenkin käytetyn analyyttisen menetelmän havaitsemisrajan vähimmäisarvosta); |
ii) |
lasketaan log10-arvojen aritmeettinen keskiarvo (μ); |
iii) |
lasketaan log10-arvojen standardipoikkeama (σ). |
Tietojen todennäköisyystiheysfunktion ylempi 90. prosenttipiste saadaan seuraavasta yhtälöstä: ylempi 90. prosenttipiste = antilog (μ + 1,282 σ).
Tietojen todennäköisyystiheysfunktion ylempi 95. prosenttipiste saadaan seuraavasta yhtälöstä: ylempi 95. prosenttipiste = antilog (μ + 1,65 σ).
(3) ”Huonommat” tarkoittaa suurempia pitoisuusarvoja, jotka on ilmaistu pesäkkeitä muodostavina yksikköinä (pmy)/100 ml.
(4) ”Paremmat” tarkoittaa pienempiä pitoisuusarvoja, jotka on ilmaistu pesäkkeitä muodostavina yksikköinä (pmy)/100 ml.
LIITE III
Uimavesiprofiili
1. |
Edellä 6 artiklassa tarkoitetun uimavesiprofiilin osat ovat seuraavat:
|
2. |
Jos uimavesi on luokiteltu ”hyväksi”, ”riittäväksi” tai ”huonoksi”, uimavesiprofiili on tarkistettava säännöllisesti sen arvioimiseksi, onko mikään 1 kohdassa luetelluista seikoista muuttunut. Profiili on tarvittaessa saatettava ajan tasalle. Tarkistusten tiheys ja laajuus on määritettävä pilaantumisen luonteen ja vakavuuden perusteella. Kyseisten tarkistusten on kuitenkin oltava ainakin säännösten mukaisia, ja ne on suoritettava vähintään jäljempänä olevassa taulukossa määritetyllä tiheydellä.
Jos uimavesi on aiemmin luokiteltu ”erinomaiseksi”, uimavesiprofiilit on tarkistettava ja tarvittaessa saatettava ajan tasalle ainoastaan, jos luokitus muuttuu ”hyväksi”, ”riittäväksi” tai ”huonoksi”. Tarkistuksen on katettava kaikki 1 kohdassa mainitut seikat. |
3. |
Jos uimaveden alueella tai sen läheisyydessä on merkittäviä rakennustöitä tai infrastruktuurimuutoksia, uimavesiprofiili on saatettava ajan tasalle ennen seuraavan uintikauden alkua. |
4. |
Edellä 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut tiedot on esitettävä yksityiskohtaisen kartan muodossa aina kun se on käytännössä mahdollista. |
5. |
Muita asiaan kuuluvia tietoja voidaan liittää tai lisätä, jos toimivaltainen viranomainen katsoo sen tarpeelliseksi. |
LIITE IV
Uimaveden seuranta
1. |
Otetaan yksi näyte vähän ennen kunkin uintikauden alkua. Tämä ylimääräinen näyte mukaan laskettuna, ja jollei 2 kohdasta muuta johdu, on aina otettava ja analysoitava yhteensä vähintään neljä näytettä uintikautta kohti. |
2. |
Uintikautta kohti tarvitsee ottaa ja analysoida kuitenkin ainoastaan kolme näytettä, mikäli kyseessä on uimavesi
|
3. |
Näytteenottopäivät on jaettava koko uintikauden ajalle siten, että kyseisten päivien väli ei ylitä koskaan yhtä kuukautta. |
4. |
Lyhytkestoisen pilaantumisen sattuessa otetaan yksi lisänäyte sen varmistamiseksi, että tilanne on päättynyt. Tämä näyte ei ole uimaveden laatua koskevien tietojen osana. Jos on tarpeen korvata huomioon ottamatta jätetty näyte, otetaan lisänäyte 7 päivän kuluessa lyhytkestoisen pilaantumisen päättymisestä. |
LIITE V
Mikrobiologisia analyysejä varten otettavien näytteiden käsittelyä koskevat säännöt
1. Seurantakohta
Jos mahdollista, näytteet on otettava 30 cm:n syvyydeltä veden pinnasta veden syvyyden ollessa ainakin 1 m.
2. Näytepullojen sterilointi
On
— |
steriloitava näytepullot autoklaavissa vähintään 15 minuutin ajan lämpötilassa 121 oC, tai |
— |
steriloitava näytepullot kuumailmasteriloinnilla lämpötilassa 160–170 oC vähintään 1 tunnin ajan, tai |
— |
käytettävä suoraan valmistajalta saatuja säteilytettyjä näyteastioita. |
3. Näytteenotto
Näytepullon/‐astian tilavuus määräytyy kutakin testattavaa muuttujaa varten tarvittavan vesimäärän mukaan. Vähimmäistilavuus on yleensä 250 ml.
Näyteastioiden on oltava läpinäkyvää ja väritöntä materiaalia (lasi, polyeteeni tai polypropeeni).
Jotta näyte ei saastuisi vahingossa, näytteenottajan on käytettävä aseptista tekniikkaa näytepullojen pitämiseksi steriileinä. Jos tämä tehdään oikein, muita steriilejä varusteita (esimerkiksi kirurgisia käsineitä tai pihtejä tai näytesauvaa) ei tarvita.
Näytteen tiedot on merkittävä selvästi lähtemättömällä musteella näytteeseen ja näytteenottolomakkeeseen.
4. Näytteiden säilytys ja kuljetus ennen analysointia
Vesinäytteet on kuljetuksen kaikissa vaiheissa suojattava valolta ja erityisesti suoralta auringonvalolta.
Näyte on säilytettävä noin 4 oC:n lämpötilassa kylmälaukussa tai jääkaapissa (ilmastosta riippuen) laboratorioon asti. Jos kuljetus laboratorioon kestää todennäköisesti yli neljä tuntia, näyte on säilytettävä kuljetuksen ajan jääkaapissa.
Näytteenoton ja analysoinnin välisen ajan on oltava mahdollisimman lyhyt. On suositeltavaa analysoida näytteet saman työpäivän aikana. Jos tämä ei ole mahdollista käytännön syistä, näytteet on käsiteltävä 24 tunnin kuluessa. Tällä välin näytteet on säilytettävä pimeässä lämpötilan ollessa 4 oC ± 3 oC.
4.3.2006 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 64/52 |
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2006/11/EY,
annettu 15 päivänä helmikuuta 2006,
tiettyjen yhteisön vesiympäristöön päästettyjen vaarallisten aineiden aiheuttamasta pilaantumisesta
(kodifioitu toisinto)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan 1 kohdan,
ottavat huomioon komission ehdotuksen,
ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),
ovat kuulleet alueiden komiteaa,
noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2),
sekä katsovat seuraavaa:
(1) |
Tiettyjen yhteisön vesiympäristöön päästettyjen vaarallisten aineiden aiheuttamasta pilaantumisesta 4 päivänä toukokuuta 1976 annettua neuvoston direktiiviä 76/464/ETY (3) on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osin (4). Mainittu direktiivi olisi siten selkeyden ja järkeistämisen takia kodifioitava. |
(2) |
Yleiset ja samanaikaiset jäsenvaltioiden toimenpiteet ovat tarpeen yhteisön vesiympäristön suojelemiseksi erityisesti sellaiselta pilaantumiselta, jota tietyt pysyvät, myrkylliset ja biokertyvät aineet aiheuttavat. |
(3) |
Useat yleissopimukset on suunniteltu suojelemaan kansainvälisiä vesistöjä ja meriympäristöä pilaantumiselta. On tärkeää varmistaa näiden yleissopimusten täytäntöönpanon yhdenmukaistaminen. |
(4) |
Eroavuudet jäsenvaltioissa sovellettavien, tiettyjen vaarallisten aineiden vesiympäristöön päästämistä koskevien säännösten välillä voivat aiheuttaa erilaisia kilpailun edellytyksiä ja siten vaikuttaa suoraan sisämarkkinoiden toimintaan. |
(5) |
Kuudennesta ympäristöä koskevasta toimintaohjelmasta 22 päivänä heinäkuuta 2002 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 1600/2002/EY (5) määrätään useista toimenpiteistä makean veden ja meriveden suojelemiseksi tietyiltä saasteilta. |
(6) |
Yhteisön vesiympäristön tehokkaan suojelemisen varmistamiseksi on tarpeen laatia ensimmäinen luettelo, jäljempänä ’luettelo I’, tietyistä yksittäisistä aineista, jotka on valittu pääasiassa niiden myrkyllisyyden, pysyvyyden ja biokertyvyyden perusteella, lukuun ottamatta niitä, jotka ovat biologisesti vaarattomia tai jotka muuttuvat nopeasti biologisesti vaarattomiksi aineiksi, sekä toinen luettelo, jäljempänä ’luettelo II’, aineista, joilla on vesiympäristön kannalta haitallisia vaikutuksia, mutta jotka kuitenkin voidaan rajoittaa tietylle alueelle ja jotka ovat riippuvaisia päästön kohteena olevan veden ominaisuuksista ja sijainnista. Kaikkia näiden aineiden päästöjä varten olisi oltava ennakkolupa, jossa vahvistetaan päästöstandardit. |
(7) |
Pilaaminen luettelon I mukaisten vaarallisten aineiden päästöillä olisi saatava lopetetuksi. Päästöjen raja-arvot on määritetty yhteisön vesipolitiikan puitteista 23 päivänä lokakuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY (6) liitteessä IX tarkoitetuilla direktiiveillä. Direktiivin 2000/60/EY 16 artiklassa säädetään menettelystä, jota noudatetaan vahvistettaessa prioriteettiaineisiin sovellettavat hallintatoimet ja ympäristönlaatunormit. |
(8) |
On tarpeen vähentää luettelon II aineiden aiheuttamaa veden pilaantumista. Tätä varten jäsenvaltioiden olisi laadittava ohjelmia, jotka sisältävät mahdollisten neuvoston direktiivien mukaisesti vahvistetut vettä koskevat ympäristönlaatunormit. Näihin aineisiin sovellettavat päästöstandardit olisi laskettava näiden ympäristönlaatunormien mukaisesti. |
(9) |
Yhden tai useamman jäsenvaltion olisi voitava yksinään tai yhdessä muiden kanssa antaa tässä direktiivissä säädettyä tiukempia määräyksiä. |
(10) |
Tiettyjen erityisen vaarallisten aineiden päästöt yhteisön vesiympäristöön olisi inventoitava niiden alkuperän selville saamiseksi. |
(11) |
Saattaa olla välttämätöntä saatujen kokemusten valossa tarkistaa ja tarvittaessa täydentää liitteessä I olevaa luetteloa I ja II, myös siirtämällä tiettyjä aineita luettelosta II luetteloon I. |
(12) |
Tämä direktiivi ei vaikuta liitteessä II olevassa B osassa mainittuihin jäsenvaltioita velvoittaviin määräaikoihin, joiden kuluessa jäsenvaltioiden on saatettava direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä, |
OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:
1 artikla
Jollei 7 artiklasta muuta johdu, tätä direktiiviä sovelletaan:
a) |
sisämaan pintavesiin; |
b) |
aluevesiin; |
c) |
sisäisiin rannikkovesiin. |
2 artikla
Tässä direktiivissä:
a) |
’sisämaan pintavesillä’ tarkoitetaan kaikkia paikallaan pysyviä tai virtaavia pintavesiä, jotka sijaitsevat yhden tai useamman jäsenvaltion alueella; |
b) |
’sisäisillä rannikkovesillä’ tarkoitetaan vesiä, jotka ovat aluevesien leveyden mittauksen perusviivasta katsoen maan puolella ja jotka ulottuvat vesistöjen kohdalla makean veden rajaan asti; |
c) |
’makeanveden rajalla’ tarkoitetaan kohtaa vesistössä, jossa laskuveden aikana ja makeanveden alivirtaaman aikana suolapitoisuus kohoaa huomattavasti meriveden johdosta; |
d) |
’päästämisellä’ tarkoitetaan liitteessä I olevan luettelon I tai II jonkin aineen johtamista 1 artiklassa tarkoitettuihin vesiin, lukuun ottamatta:
|
e) |
’pilaamisella’ tarkoitetaan aineen tai energian päästämistä ihmisen toimesta suoraan tai epäsuorasti vesiympäristöön siten, että sen seuraukset ovat omiaan aiheuttamaan vaaraa ihmisten terveydelle, haittaa elollisille luonnonvaroille ja veden ekosysteemeille, vahinkoa viihtyisyydelle, tai haittaa veden muulle oikeutetulle käyttämiselle. |
3 artikla
Jäsenvaltioiden on toteutettava tämän direktiivin mukaisesti aiheelliset toimenpiteet lopettaakseen 1 artiklassa tarkoitettujen vesien pilaamisen liitteessä I olevan luettelon I aineiden luokkiin ja ryhmiin kuuluvilla vaarallisilla aineilla, jäljempänä ’luettelon I aineet’, ja vähentääkseen mainittujen vesien pilaamista liitteessä I olevan luettelon II aineiden luokkiin ja ryhmiin kuuluvilla vaarallisilla aineilla, jäljempänä ’luettelon II aineet’.
4 artikla
Luettelon I aineiden osalta:
a) |
kaikkiin 1 artiklassa tarkoitettuihin vesiin tapahtuviin päästöihin, joiden voidaan epäillä sisältävän jotakin tällaista ainetta, on vaadittava asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen ennakkolupa; |
b) |
luvassa on määrättävä päästöstandardit, jotka koskevat minkä tahansa sellaisen aineen päästöjä 1 artiklassa tarkoitettuihin vesiin, sekä mikäli tarpeen tämän direktiivin täytäntöön panemiseksi, minkä tahansa sellaisen aineen päästöjä viemäreihin; |
c) |
luvat voidaan antaa vain rajoitetuksi ajaksi. Ne voidaan uusia ottaen huomioon kaikki direktiivin 2000/60/EY liitteessä IX tarkoitettuihin direktiiveissä vahvistettujen päästöraja-arvojen muutokset. |
5 artikla
1. Luvissa, jotka myönnetään 4 artiklan mukaisesti, on päästöstandardein määriteltävä:
a) |
aineen suurin sallittu pitoisuus päästössä. Kun on kyse laimennoksesta, direktiivin 2000/60/EY liitteessä IX tarkoitetuissa direktiiveissä vahvistettu päästöraja-arvo jaetaan laimennuskertoimella; |
b) |
aineen suurin sallittu määrä päästössä yhden tai useamman rajatun ajanjakson aikana ilmoitettuna tarvittaessa pilaavan aineen painoyksikkönä suhteessa pilaavan toiminnan luonteenomaiseen elementtiin (esimerkiksi painoyksikkönä suhteessa raaka-aineeseen tai tuoteyksikköön). |
2. Kutakin lupaa varten kyseisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi tarvittaessa asettaa tiukemmat päästöstandardit kuin ne, jotka saadaan direktiivin 2000/60/EY liitteessä IX tarkoitetuissa direktiiveissä vahvistettujen päästöraja-arvojen soveltamisen tuloksena, ottaen huomioon erityisesti kyseisen aineen myrkyllisyys, pysyvyys ja biokertyvyys ympäristössä, johon se päästetään.
3. Lupa on evättävä, jos päästäjä ilmoittaa, ettei kykene noudattamaan vaadittuja päästöstandardeja, tai jos tämä asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen mielestä on ilmeistä.
4. Jos päästöstandardeja ei noudateta, asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on toteutettava kaikki aiheelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että lupaehdot täytetään ja tarvittaessa päästö kielletään.
6 artikla
1. Jotta 1 artiklassa tarkoitettujen vesien pilaamista luettelon II aineisiin kuuluvilla aineilla voidaan vähentää, jäsenvaltioiden on vahvistettava ohjelmat, joiden täytäntöönpanossa niiden on sovellettava erityisesti 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja menetelmiä.
2. Kaikkiin sellaisiin 1 artiklassa tarkoitettuihin vesiin tehtäviin päästöihin, joiden voidaan epäillä sisältävän jotakin luettelon II ainetta, on oltava asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen etukäteen antama lupa, jossa vahvistetaan päästöstandardit. Tällaisten standardien on perustuttava ympäristönlaatunormeihin, jotka määrätään 3 kohdassa säädetyllä tavalla.
3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa ohjelmissa on oltava veden laatua koskevat ympäristönlaatunormit, jotka on vahvistettava olemassa olevien neuvoston direktiivien mukaisesti.
4. Ohjelmat voivat myös sisältää erityissäännöksiä aineiden tai aineryhmien ja tuotteiden koostumuksesta ja käytöstä, ja niissä on otettava huomioon viimeisin taloudellisesti toteuttamiskelpoinen tekniikka.
5. Ohjelmissa on asetettava määräajat niiden täytäntöönpanoa varten.
6. Ohjelmat ja tulokset niiden toteuttamisesta on ilmoitettava komissiolle.
7. Komissio vertailee säännöllisesti yhdessä jäsenvaltioiden kanssa ohjelmia varmistaakseen, että niiden toteuttaminen on riittävän yhdenmukaista. Pitäessään sitä tarpeellisena komissio tekee Euroopan parlamentille ja neuvostolle tätä varten aiheelliset ehdotukset.
7 artikla
Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki aiheelliset toimenpiteet tämän direktiivin mukaisesti hyväksymiensä toimenpiteiden panemiseksi täytäntöön siten, että vesien, joita ei ole mainittu 1 artiklassa, pilaaminen ei lisäänny. Niiden on lisäksi kiellettävä kaikki toimenpiteet, joiden tarkoituksena on tai joista seuraa tämän direktiivin säännöksien kiertäminen.
8 artikla
Tämän direktiivin mukaisesti toteutetut toimenpiteet eivät missään tapauksessa saa suoraan tai välillisesti johtaa 1 artiklassa tarkoitettujen vesien pilaantumisen lisääntymiseen.
9 artikla
Yksi tai useampi jäsenvaltio voi tilanteen vaatiessa yksin tai yhdessä muiden kanssa antaa tässä direktiivissä säädettyjä tiukempia määräyksiä.
10 artikla
Toimivaltaisen viranomaisen on kartoitettava 1 artiklassa tarkoitettuihin vesiin tehdyt päästöt, jotka saattavat sisältää luettelossa I tarkoitettuja päästöstandardein rajoitettavia aineita.
11 artikla
1. Jäsenvaltioiden on kolmen vuoden määräajoin ja ensimmäisen kerran vuoden 1993 alusta vuoden 1995 loppuun ulottuvan kauden osalta toimitettava komissiolle tietoja tämän direktiivin täytäntöönpanosta sektorikohtaisessa kertomuksessa, joka kattaa myös muut asiaa koskevat yhteisön direktiivit. Tämä kertomus on laadittava eräiden ympäristöä koskevien direktiivien täytäntöönpanoon liittyvien kertomusten standardoinnista ja järkeistämisestä 23 päivänä joulukuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/692/ETY (7) 6 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti komission valmistaman kyselylomakkeen tai kaavan pohjalta. Kyselylomake tai kaava lähetetään jäsenvaltioille kuusi kuukautta ennen sen jakson alkamista, jolta kertomus laaditaan. Kertomus on toimitettava komissiolle yhdeksän kuukauden kuluessa sen kolmivuotiskauden päättymisestä, jota kertomus koskee.
Komissio julkaisee yhteisön kertomuksen direktiivin täytäntöönpanosta yhdeksän kuukauden kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut jäsenvaltioiden kertomukset.
2. Edellä 1 kohtaa sovellettaessa saatuja tietoja saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, jota varten ne on pyydetty.
3. Komissio, jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset, niiden virkamiehet ja muu henkilöstö eivät saa paljastaa mitään tämän direktiivin mukaisesti saamiaan tietoja, joita koskee salassapitovelvollisuus.
4. Edellä 2 ja 3 kohdan säännöksillä ei estetä yleisten tietojen tai katsausten julkaisemista, jos ne eivät sisällä tiettyä yritystä tai yritysten muodostamia yhteenliittymiä koskevia tietoja.
12 artikla
Euroopan parlamentti ja neuvosto tarkastelevat ja tarvittaessa täydentävät, komission aloitteesta, joka toimii omasta aloitteestaan tai jäsenvaltion pyynnöstä, liitteessä I olevaa luetteloa I ja II saadun kokemuksen perusteella siirtämällä tarvittaessa tiettyjä luetteloon II kuuluvia aineita luetteloon I.
13 artikla
Kumotaan direktiivi 76/464/ETY, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioita velvoittavia liitteessä II olevassa B osassa asetettuja määräaikoja, joiden kuluessa niiden on saatettava mainitut direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä.
Viittauksia kumottuun direktiiviin pidetään viittauksina tähän direktiiviin liitteessä III olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.
14 artikla
Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
15 artikla
Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
Tehty Strasbourgissa 15 päivänä helmikuuta 2006.
Euroopan parlamentin puolesta
Puhemies
J. BORRELL FONTELLES
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
H. WINKLER
(1) EUVL C 117, 30.4.2004, s. 10.
(2) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 26. lokakuuta 2004 (EUVL C 174 E, 14.7.2005, s. 39) ja neuvoston päätös, tehty 30. tammikuuta 2006.
(3) EYVL L 129, 18.5.1976, s. 23, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2000/60/EY (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1).
(4) Katso liitteessä II oleva A osa.
(5) EYVL L 242, 10.9.2002, s. 1.
(6) EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä N:o 2455/2001/EY (EYVL L 331, 15.12.2001, s. 1).
(7) EYVL L 377, 31.12.1991, s. 48, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).
LIITE I
Luettelo I aineiden luokista ja ryhmistä
Tämä luettelo I sisältää tiettyjä yksittäisiä myrkyllisyyden, pysyvyyden ja biokertyvyyden perusteella valittuja aineita, jotka kuuluvat seuraavien aineiden luokkiin ja ryhmiin, lukuun ottamatta niitä, jotka ovat biologisesti vaarattomia tai jotka nopeasti muuttuvat biologisesti vaarattomiksi aineiksi:
1. |
organohalogeeniyhdisteet ja aineet, jotka vesiympäristössä voivat muodostaa sellaisia yhdisteitä; |
2. |
organofosforiyhdisteet; |
3. |
orgaaniset tinayhdisteet; |
4. |
aineet, joilla on osoitettu olevan karsinogeenisia ominaisuuksia vesiympäristössä tai sen välityksellä (1); |
5. |
elohopea ja sen yhdisteet; |
6. |
kadmium ja sen yhdisteet; |
7. |
pysyvät mineraaliöljyt ja öljyperäiset hiilivedyt; |
ja 3, 7, 8 ja 12 artiklan täytäntöönpanoa varten:
8. |
pysyvät synteettiset aineet, jotka voivat kellua, liettyä veteen tai upota, ja jotka voivat haitata vesien käyttöä. |
Luettelo II aineiden luokista ja ryhmistä
Tämä luettelo II sisältää:
— |
luettelon I aineiden luokkiin ja ryhmiin kuuluvat aineet, joiden osalta direktiivin 2000/60/EY liitteessä IX tarkoitetuissa direktiiveissä vahvistettuja päästöraja-arvoja ei ole määritelty mainituilla direktiiveillä, |
— |
tietyt yksittäiset aineet ja aineiden luokat, jotka kuuluvat alla lueteltuihin aineiden luokkiin ja ryhmiin, |
ja joilla on vesiympäristön kannalta haitallisia vaikutuksia, jotka kuitenkin voidaan rajoittaa tietylle alueelle ja ovat riippuvaisia päästön kohteena olevan veden ominaisuuksista ja sijainnista.
Toisessa luetelmakohdassa tarkoitetut aineiden luokat ja ryhmät
1. |
Seuraavat metalloidit ja metallit ja niiden yhdisteet:
|
2. |
Eliöntorjunta-aineet ja niiden johdannaiset, jotka eivät sisälly luetteloon I. |
3. |
Aineet, joilla on haitallinen vaikutus vesiympäristöstä saatavien ihmisravinnoksi tarkoitettujen tuotteiden hajuun tai makuun, ja yhdisteet, joiden voidaan epäillä vedessä muodostavan tällaisia aineita. |
4. |
Myrkylliset tai pysyvät orgaaniset silikoniyhdisteet ja aineet, jotka saattavat vedessä muodostaa tällaisia yhdisteitä, ei kuitenkaan ne, jotka ovat biologisesti vaarattomia tai muuttuvat vedessä nopeasti vaarattomiksi. |
5. |
Fosforin epäorgaaniset yhdisteet ja alkuainefosfori. |
6. |
Pysymättömät mineraaliöljyt ja öljypohjaiset hiilivedyt. |
7. |
Syanidit, fluoridit. |
8. |
Aineet, joilla on kielteinen vaikutus happitasapainoon, erityisesti: ammoniakki ja nitriitit. |
7 artiklaan liittyvä julistus
Jäsenvaltiot sitoutuvat asettamaan putkistoja myöten tapahtuvalle jätevesien päästämiselle aavalle merelle vähintään yhtä tiukat vaatimukset kuin tässä direktiivissä säädetyt.
(1) Jos jotkin luettelon II aineista ovat karsinogeenisia, ne sisällytetään tämän luettelon 4 luokkaan.
LIITE II
A OSA
KUMOTTU DIREKTIIVI JA SEN MUUTOKSET
(13 artiklassa tarkoitetut)
Neuvoston direktiivi 76/464/ETY (EYVL L 129, 18.5.1976, s. 23) |
|
Neuvoston direktiivi 91/692/ETY (EYVL L 377, 31.12.1991, s. 48) |
Ainoastaan liitteessä I oleva a alakohta |
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1) |
Ainoastaan direktiivin 76/464/ETY 6 artiklaan sisältyvä viittaus sen 22 artiklan 2 kohdan neljänteen luetelmakohtaan |
B OSA
MÄÄRÄAJAT KANSALLISEN LAINSÄÄDÄNNÖN OSAKSI SAATTAMISELLE
(13 artiklassa tarkoitetut)
Direktiivi |
Määräaika kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiselle |
74/464/ETY |
– |
91/692/ETY |
1 päivä tammikuuta 1993 |
2000/60/EY |
22 päivä joulukuuta 2003 |
LIITE III
VASTAAVUUSTAULUKKO
Direktiivi 76/464/ETY |
Tämä direktiivi |
1 artiklan 1 kohdan johdantolause |
1 artiklan johdantolause |
1 artiklan 1 kohdan ensimmäinen luetelmakohta |
1 artiklan a alakohta |
1 artiklan 1 kohdan toinen luetelmakohta |
1 artiklan b alakohta |
1 artiklan 1 kohdan kolmas luetelmakohta |
1 artiklan c alakohta |
1 artiklan 1 kohdan neljäs luetelmakohta |
– |
1 artiklan 2 kohdan johdantolause |
2 artiklan johdantolause |
1 artiklan 2 kohdan a, b ja c alakohta |
2 artiklan a, b ja c alakohta |
1 artiklan 2 kohdan d alakohdan ensimmäinen luetelmakohta |
2 artiklan d alakohdan i alakohta |
1 artiklan 2 kohdan d alakohdan toinen luetelmakohta |
2 artiklan d alakohdan ii alakohta |
1 artiklan 2 kohdan d alakohdan kolmas luetelmakohta |
2 artiklan d alakohdan iii alakohta |
1 artiklan 2 kohdan e alakohta |
2 artiklan e alakohta |
2 artikla |
3 artikla |
3 artiklan johdantolause |
4 artiklan johdantolause |
3 artiklan 1 kohta |
4 artiklan a alakohta |
3 artiklan 2 kohta |
4 artiklan b alakohta |
3 artiklan 3 kohta |
– |
3 artiklan 4 kohta |
4 artiklan c alakohta |
4 artikla |
– |
5 artikla |
5 artikla |
7 artikla |
6 artikla |
8 artikla |
7 artikla |
9 artikla |
8 artikla |
10 artikla |
9 artikla |
11 artikla |
10 artikla |
12 artikla |
– |
13 artikla |
11 artikla |
14 artikla |
12 artikla |
– |
13 artikla |
– |
14 artikla |
15 artikla |
15 artikla |
Liite |
Liite I |
– |
Liite II |
– |
Liite III |
II Säädökset, joita ei tarvitse julkaista
Euroopan parlamentti ja neuvosto
4.3.2006 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 64/60 |
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON SUOSITUS,
annettu 15 päivänä helmikuuta 2006,
eurooppalaisen yhteistyön jatkamisesta korkea-asteen koulutuksen laadun varmistamisessa
(2006/143/EY)
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 149 artiklan 4 kohdan ja 150 artiklan 4 kohdan,
ottavat huomioon komission ehdotuksen,
ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),
ovat kuulleet alueiden komiteaa,
noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2),
sekä katsovat seuraavaa:
(1) |
Vaikka eurooppalaisesta yhteistyöstä korkeakouluopetuksen laadun arvioinnissa 24 päivänä syyskuuta 1998 annetun neuvoston suosituksen 98/561/EY (3) täytäntöönpano on ollut merkittävä saavutus, mikä käy ilmi 30 päivänä syyskuuta 2004 annetusta komission kertomuksesta, on vielä aihetta parantaa Euroopan korkea-asteen koulutuksen suorituskykyä ja varsinkin sen laatua, jotta koulutus muodostuisi entistä avoimemmaksi ja luotettavammaksi Euroopan kansalaisille ja muiden maanosien opiskelijoille ja akateemisille henkilöille. |
(2) |
Suosituksessa 98/561/EY kehotetaan tukemaan ja tarpeen vaatiessa ottamaan käyttöön avoimia laadunarviointijärjestelmiä. Melkein kaikki jäsenvaltiot ovat luoneet kansallisia järjestelmiä ja panneet alulle tai mahdollistaneet yhden tai useamman laadunvarmistus- tai akkreditointielimen perustamisen. |
(3) |
Suosituksessa 98/561/EY kehotetaan luomaan laadunarviointijärjestelmiä, jotka perustuvat tiettyihin pääpiirteisiin, joihin kuuluvat ohjelmien tai laitosten sisäinen itsearviointi, ulkopuolisten suorittama tarkastelu sekä opiskelijoiden osallistuminen, tulosten julkaiseminen ja kansainvälinen osallistuminen. Laadunarvioinnin tuloksilla on huomattava merkitys autettaessa korkeakoululaitoksia parantamaan suorituskykyään. |
(4) |
Edellä johdanto-osan 3 kappaleessa tarkoitetut pääpiirteet on yleisesti pantu täytäntöön kaikissa laadunvarmistusjärjestelmissä, ja Berliinissä syyskuussa 2003 Euroopan opetusministerit vahvistivat ne osana Bolognan prosessia, jossa pyritään kohti Euroopan korkeakoulutusalueen toteutumista. |
(5) |
Eurooppalainen korkeakoulutuksen laadunvarmistusyhdistys (ENQA) perustettiin vuonna 2000, ja sen kasvavaan jäsenistöön kuuluu kaikkien jäsenvaltioiden laadunvarmistus- ja akkreditointielimiä. |
(6) |
Bergenissä 19 ja 20 päivänä toukokuuta 2005 pitämässään kokouksessa ja jatkona Berliinissä syyskuussa 2003 pidetylle kokoukselle 45 maan opetusministerit hyväksyivät osana Bolognan prosessia ENQA:n ehdotuksen mukaiset laadunvarmistuksen standardit ja ohjeistot Euroopan korkeakoulutusalueella. He myös panivat tyytyväisenä merkille periaatteen Euroopan laadunvarmistuselinten rekisteristä, joka perustuu kansalliseen arviointiin, ja pyysivät, että ENQA kehittäisi täytäntöönpanokäytäntöjä edelleen yhteistyössä Euroopan yliopistoliiton (EUA), Korkea-asteen oppilaitosten eurooppalaisen liiton (EURASHE) ja Opiskelijaliittojen kattojärjestön (ESIB) kanssa ja raportoisi ministereille Bolognan seurantaryhmän kautta. He myös korostivat yhteistyön tärkeyttä kansallisesti tunnustettujen elinten välillä, jotta tehostettaisiin akkreditointi- tai laadunvarmistuspäätösten vastavuoroista tunnustamista. |
(7) |
Euroopan unionin toimia laadunvarmistuksen tukemiseksi olisi kehitettävä yhdenmukaisesti osana Bolognan prosessia toteutettavien toimien kanssa. |
(8) |
On suotavaa laatia rekisteri riippumattomista ja luotettavista Euroopassa toimivista laadunvarmistuselimistä, jotka voivat olla alueellisia tai kansallisia, yleisiä tai erikoistuneita, julkisia tai yksityisiä, ja jotka edistävät korkea-asteen koulutuksen avoimuutta ja auttavat ulkomailla suoritettujen tutkintojen ja opintojen tunnustamisessa. |
(9) |
Lissabonin strategian yhteydessä Barcelonassa maaliskuussa 2002 kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi päätelmänään, että Euroopan koulutusjärjestelmistä olisi tultava ”laatunsa puolesta maailmanlaajuisia esikuvia”, |
SUOSITTELEVAT, ETTÄ JÄSENVALTIOT:
1. |
kannustavat kaikkia alueellaan toimivia korkeakoululaitoksia ottamaan käyttöön tai kehittämään tiukat sisäiset laadunvarmistusjärjestelmät Bergenissä osana Bolognan prosessia Euroopan korkeakoulutusalueelle hyväksyttyjen laadunvarmistuksen standardien ja ohjeistojen mukaisesti; |
2. |
kannustavat kaikkia alueellaan toimivia laadunvarmistus- tai akkreditointielimiä noudattamaan arvioinneissaan riippumattomuutta, soveltamaan suosituksessa 98/561/EY esitettyjä laadunarvioinnin pääpiirteitä ja soveltamaan arvioinneissaan yhteisiä ja yleisiä standardeja ja ohjeistoja, jotka hyväksyttiin Bergenissä. Näitä standardeja olisi edelleen kehitettävä yhteistyössä korkea-asteen koulutuksen edustajien kanssa. Niitä olisi sovellettava siten, että monipuolisuutta ja innovaatiota suojellaan ja edistetään; |
3. |
kannustavat kansallisten viranomaisten, korkea-asteen koulutuksen sekä laadunvarmistus- ja akkreditointielinten edustajia yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa perustamaan ”Euroopan laadunvarmistuselinten rekisterin”, jäljempänä ”Euroopan rekisteri”, joka perustuu liitteessä vahvistetut periaatteet huomioon ottavaan kansalliseen arviointiin, ja määrittelemään rekisteröintiedellytykset ja säännöt rekisterin hallinnoimiseksi; |
4. |
mahdollistavat sen, että niiden alueella toimivat korkeakoululaitokset voivat valita Euroopan rekisteriin merkittyjen laadunvarmistus- ja akkreditointielinten joukosta sen, joka parhaiten vastaa niiden tarpeita ja profiilia edellyttäen, että menettely on niiden kansallisen lainsäädännön mukaista tai saanut hyväksynnän kansallisilta viranomaisilta; |
5. |
sallivat korkea-asteen oppilaitosten toimet, joilla pyritään saamaan täydentävä arviointi toiselta Euroopan rekisteriin merkityltä elimeltä esimerkiksi oppilaitoksen kansainvälisen arvostuksen vahvistamiseksi; |
6. |
edistävät elinten yhteistyötä vastavuoroisen luottamuksen lisäämiseksi ja laadunvarmistusta ja akkreditointia koskevien arviointien tunnustamiseksi ja siten helpottavat tutkintojen tunnustamista toisessa maassa tehtäviä opintoja tai työtä varten; |
7. |
varmistavat, että Euroopan rekisterissä olevat laadunvarmistus- ja akkreditointielinten tekemät arvioinnit ovat yleisön saatavilla, |
KEHOTTAVAT KOMISSIOTA:
1. |
jatkamaan tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa korkeakoululaitosten, laadunvarmistus- ja akkreditointielinten, toimivaltaisten viranomaisten ja muiden alalla toimivien elinten välisen yhteistyön tukemista; |
2. |
esittämään joka kolmas vuosi Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle kertomuksen laadunvarmistusjärjestelmien kehittämisestä eri jäsenvaltioissa ja alan eurooppalaisesta yhteistyöstä, sekä myös edellä mainittujen tavoitteiden suhteen tapahtuneesta kehityksestä. |
Tehty Strasbourgissa 15 päivänä helmikuuta 2006.
Euroopan parlamentin puolesta
Puhemies
J. BORRELL FONTELLES
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
H. WINKLER
(1) EUVL C 255, 14.10.2005, s. 72.
(2) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 13. lokakuuta 2005 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä) ja neuvoston päätös, tehty 30. tammikuuta 2006.
(3) EYVL L 270, 7.10.1998, s. 56.
LIITE
”Euroopan laadunvarmistuselinten rekisteri”
Rekisterin olisi pidettävä luetteloa luotettavista elimistä, joiden arviointeihin jäsenvaltiot (ja niiden viranomaiset) voivat tukeutua. Se perustuu seuraaviin pääperiaatteisiin:
1. |
Elinten luettelo olisi laadittava kansallisten viranomaisten, korkea-asteen koulutuksen (korkeakoululaitokset, opiskelijat, opettajat ja tutkijat) sekä jäsenvaltioissa toimivien laadunvarmistus- ja akkreditointielinten edustajien sekä työmarkkinaosapuolten välisenä yhteistyönä. |
2. |
Elinten rekisteröintiedellytyksiin voisi sisältyä muun muassa:
|
3. |
Tapauksissa, joissa rekisteröinti hylätään ensimmäisellä kerralla, on mahdollista suorituttaa uusi arvio tehtyjen parannusten jälkeen. |