ISSN 1725-261X

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 42

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

49. vuosikerta
14. helmikuu 2006


Sisältö

 

I   Säädökset, jotka on julkaistava

Sivu

 

*

Neuvoston asetus (EY) N:o 247/2006, annettu 30 päivänä tammikuuta 2006, unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä

1

 

 

Komission asetus (EY) N:o 248/2006, annettu 13 päivänä helmikuuta 2006, tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

20

 

*

Komission asetus (EY) N:o 249/2006, annettu 13 päivänä helmikuuta 2006, asetusten (EY) N:o 2430/1999, (EY) N:o 937/2001, (EY) N:o 1852/2003 ja (EY) N:o 1463/2004 muuttamisesta tietyille kokkidiostaattien ja muiden lääkkeenkaltaisten aineiden ryhmään kuuluville rehun lisäaineille annettavan hyväksymisen ehtojen osalta ( 1 )

22

 

*

Komission asetus (EY) N:o 250/2006, annettu 13 päivänä helmikuuta 2006, tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvien rajoittavien erityistoimenpiteiden toteuttamisesta Norsunluurannikon tilanteen vuoksi annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 560/2005 muuttamisesta

24

 

 

II   Säädökset, joita ei tarvitse julkaista

 

 

Komissio

 

*

Komission suositus, annettu 6 päivänä helmikuuta 2006, dioksiinien, furaanien ja PCB:iden vähentämisestä rehuissa ja elintarvikkeissa (tiedoksiannettu numerolla K(2006) 235)  ( 1 )

26

 

*

Komission päätös, tehty 10 päivänä helmikuuta 2006, yhteisön kansanterveysalan toimintaohjelman (2003–2008) toteuttamista koskevan vuoden 2006 työsuunnitelman ja avustuksia koskevan vuosittaisen työohjelman hyväksymisestä ( 1 )

29

 

*

Komission päätös, tehty 13 päivänä helmikuuta 2006, erittäin patogeenisen lintuinfluenssan epäiltyihin tautitapauksiin Italian luonnonvaraisissa linnuissa liittyvistä tietyistä väliaikaisista suojatoimenpiteistä (tiedoksiannettu numerolla K(2006) 491)

46

 

*

Komission päätös, tehty 13 päivänä helmikuuta 2006, erittäin patogeenisen lintuinfluenssan epäiltyihin tautitapauksiin Slovenian luonnonvaraisissa linnuissa liittyvistä tietyistä väliaikaisista suojatoimenpiteistä (tiedoksiannettu numerolla K(2006) 492)

52

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


I Säädökset, jotka on julkaistava

14.2.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 42/1


NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 247/2006,

annettu 30 päivänä tammikuuta 2006,

unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 36 ja 37 artiklan sekä 299 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon (3),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Kuljetuskustannukset ovat syrjäisimmillä alueilla korkeat ihmisravinnoksi, jalostukseen ja maatalouden tuotantopanoksina käytettävien välttämättömien tuotteiden hankintalähteiden kannalta poikkeuksellisen maantieteellisen sijainnin vuoksi. Tämän lisäksi saaristoluonteeseen ja syrjäisimpien alueiden asemaan liittyvät objektiiviset tekijät aiheuttavat toimijoille ja tuottajille syrjäisimmillä alueilla lisärajoitteita, jotka haittaavat vakavasti heidän toimintaansa. Jotkut toimijat ja tuottajat joutuvat kärsimään saaristoluonteesta kaksinkertaisesti. Näitä haittoja voidaan vähentää alentamalla mainittujen välttämättömien tuotteiden hintoja. Näin ollen on aiheellista ottaa käyttöön erityinen hankintajärjestelmä syrjäisimpien alueiden hankintojen varmistamiseksi ja näiden alueiden syrjäisestä sijainnista, saaristoluonteesta ja syrjäisimpien alueiden asemasta johtuvien lisäkustannusten vähentämiseksi.

(2)

Tätä tarkoitusta varten on sen estämättä, mitä perustamissopimuksen 23 artiklassa säädetään, syytä vapauttaa eräiden maataloustuotteiden kolmansista maista tuleva tuonti sovellettavista tuontitulleista. Jotta voitaisiin ottaa huomioon kyseisten tuotteiden alkuperä ja niille yhteisön säännöksillä tunnustettu tullikohtelu, suoraan tuotaviksi tuotteiksi olisi katsottava erityisen hankintajärjestelmän etujen myöntämistarkoituksessa myös tuotteet, jotka ovat olleet yhteisön tullialueella sisäisessä jalostuksessa tai tullivarastossa.

(3)

Jotta hintojen alentamista syrjäisimmillä alueilla sekä syrjäisestä sijainnista, saaristoluonteesta ja syrjäisimpien alueiden asemasta johtuvien lisäkustannusten vähentämistä koskeva tavoite saavutettaisiin tehokkaasti ja samalla säilytettäisiin yhteisön tuotteiden kilpailukyky, yhteisön tuotteiden hankintaan syrjäisimmillä alueilla olisi myönnettävä tukia. Näissä tuissa olisi otettava huomioon syrjäisimmille alueille suuntautuvien kuljetusten lisäkustannukset ja hinnat kolmansiin maihin suuntautuvassa viennissä sekä maatalouden tuotantopanosten tai jalostukseen tarkoitettujen tuotteiden osalta saaristoluonteesta ja syrjäisimpien alueiden asemasta johtuvat lisäkustannukset.

(4)

Koska erityiseen hankintajärjestelmään kuuluvat määrät rajoittuvat syrjäisimpien alueiden hankintatarpeisiin, järjestelmä ei haittaa sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa. Erityisen hankintajärjestelmän taloudellisista hyödyistä ei lisäksi saisi aiheutua kaupan vääristymiä kyseisten tuotteiden osalta. Tästä syystä näiden tuotteiden lähettäminen tai vienti syrjäisimmiltä alueilta olisi kiellettävä. Kyseisten tuotteiden lähettäminen tai vienti olisi kuitenkin sallittava, kun erityisestä hankintajärjestelmästä aiheutuva hyöty palautetaan; jalostettujen tuotteiden lähettäminen tai vienti olisi lisäksi sallittava alueellisen kaupankäynnin tai Portugalin kahden syrjäisimmän alueen välisen kaupankäynnin mahdollistamiseksi. Lisäksi olisi otettava huomioon kaikkien syrjäisimpien alueiden perinteiset kauppavirrat kolmansiin maihin ja sen vuoksi sallittava perinteistä vientiä vastaavien jalostettujen tuotteiden vienti kaikilta syrjäisimmiltä alueilta. Tätä rajoitusta ei sovelleta myöskään jalostettujen tuotteiden perinteiseen lähettämiseen. Selkeyden vuoksi on syytä täsmentää viitekausi kyseisten perinteisesti vietyjen tai lähetettyjen määrien määrittelemiseksi.

(5)

Asianmukaisia toimenpiteitä olisi kuitenkin toteutettava, jotta sokerinjalostusalan tarpeellinen rakenneuudistus Azoreilla voitaisiin toteuttaa. Näissä toimenpiteissä olisi otettava huomioon, että Azorien sokerialan elinkelpoisuus edellyttää jonkinlaajuisen tuotanto- ja jalostustoiminnan varmistamista. Lisäksi Portugalilla on tämän asetuksen nojalla keinot tukea paikallista sokerijuurikkaan tuotantoa. Näin ollen tulisi sallia poikkeuksena, että sokerin lähetykset Azoreilta muualle yhteisöön ylittävät perinteiset kauppavirrat rajoitetun neljän vuoden ajan edellyttäen, että vuosittaisia enimmäismääriä vähennetään asteittain. Koska määrät, jotka voidaan jälleenlähettää, ovat suhteellisia ja rajoittuvat siihen, mikä on välttämätöntä paikallisen sokerintuotannon ja -jalostuksen elinkelpoisuudelle, väliaikainen sokerin lähettäminen Azoreilta ei haittaa yhteisön sisämarkkinoita.

(6)

Olisi jatkettava Azorien, Madeiran ja Kanariansaarten sokerin erityisen hankintajärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 30 päivänä heinäkuuta 1992 annetussa komission asetuksessa (ETY) N:o 2177/92 (4) tarkoitetun tuontitullivapautusjärjestelmän soveltamista C-sokerin hankintaan Azoreilla, Madeiralla ja Kanariansaarilla sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä 19 päivänä kesäkuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/2001 (5) 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna kautena.

(7)

Kanariansaarilla hankintaan on tähän asti sovellettu erityistä hankintajärjestelmää CN-koodeihin 1901 90 99 ja 2106 90 92 kuuluvien jalostettaviksi tarkoitettujen maitovalmisteiden osalta. Näiden tuotteiden hankinta olisi sallittava siirtymäkauden ajan, kunnes paikallisen teollisuuden uudelleenjärjestely on tehty.

(8)

Hankintajärjestelmän tavoitteiden saavuttamiseksi erityisen hankintajärjestelmän taloudellisten hyötyjen on alennettava tuotantokustannuksia, ja niiden on siirryttävä loppukuluttajalle alhaisempina kuluttajahintoina. Tästä syystä niiden myöntämisen perusteena pitäisi käyttää sitä, että tuesta saatava hyöty tosiasiassa siirtyy eteenpäin. Lisäksi olisi otettava käyttöön tarvittavat valvontatoimenpiteet.

(9)

Syrjäisimpien alueiden paikallistuotantoa suosivaa yhteisön politiikkaa on sovellettu moniin tuotteisiin ja sitä on toteutettu monin toimenpitein, joilla edistetään näiden tuotteiden tuotantoa, kaupan pitämistä ja jalostusta. Toimenpiteet ovat osoittautuneet tehokkaiksi, ja niiden avulla on pystytty varmistamaan maataloustoiminnan jatkaminen ja kehittäminen. Yhteisön on jatkossakin myönnettävä tukea kyseiseen tuotantoon, jolla on keskeinen merkitys syrjäisimpien alueiden ympäristölliselle, sosiaaliselle ja taloudelliselle tasapainolle. Esimerkiksi maaseudun kehittämisen alalta saatu kokemus on osoittanut, että paikallisten viranomaisten kanssa harjoitettava tiiviimpi kumppanuus voi auttaa käsittelemään kyseisten alueiden erityisongelmia entistä kohdennetummalla tavalla. Näin ollen on syytä jatkaa paikallistuotannon tukemista yleisin ohjelmin, jotka laaditaan soveltuvimmalla maantieteellisellä tasolla ja jotka jäsenvaltion on toimitettava komissiolle.

(10)

Paikallisen maataloustuotannon kehittämistä ja maataloustuotteiden hankintaa koskevien tavoitteiden saavuttamisen helpottamiseksi on syytä yhdenmukaistaa kyseisten alueiden hankintojen suunnittelua ja soveltaa järjestelmällisesti komission ja jäsenvaltioiden väliseen kumppanuuteen perustuvaa lähestymistapaa. Sen vuoksi on aiheellista säätää, että hankintaohjelman laatijoiden on oltava jäsenvaltion nimeämiä viranomaisia, jotka se on esittänyt komission hyväksyttäviksi.

(11)

Syrjäisimpien alueiden maataloustuottajia olisi kannustettava toimittamaan laatutuotteita, joiden kaupan pitämistä olisi edistettävä. Yhteisön käyttöön ottaman graafisen tunnuksen käyttö voisi olla tässä hyödyksi.

(12)

Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tuesta maaseudun kehittämiseen 17 päivänä toukokuuta 1999 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1257/1999 (6) määritellään ne maaseudun kehittämistoimenpiteet, jotka voivat saada yhteisön tukea, sekä edellytykset tuen saamiseen. Joidenkin syrjäisimmillä alueilla sijaitsevien maatilojen tai jalostusta ja kaupan pitämistä harjoittavien yritysten rakenteet ovat selkeästi riittämättömät, ja ne kärsivät erityisongelmista. Tästä syystä olisi joidenkin investointityyppien osalta voitava poiketa tiettyjen asetuksessa (EY) N:o 1257/1999 säädettyjen rakenteellisten tukien myöntämistä rajoittavista säännöksistä.

(13)

Asetuksen (EY) N:o 1257/1999 29 artiklan 3 kohdassa metsätaloustuen myöntäminen rajoitetaan metsiin ja metsäaloihin, jotka ovat yksityisten omistajien tai heidän yhdistystensä tai kuntien tai kuntayhtymien omistuksessa. Osa syrjäisimmillä alueilla sijaitsevista metsistä ja metsäaloista on muiden julkisviranomaisten kuin kuntien omistuksessa. Näin ollen on aiheellista säätää mainitussa artiklassa säädettyjen edellytysten lieventämisestä.

(14)

Asetuksen (EY) N:o 1257/1999 24 artiklan 2 kohdassa sekä liitteessä määritetään maatalouden ympäristöohjelman nojalla myönnettävän yhteisön tuen vuotuiset enimmäismäärät. Azorien tiettyjen hyvin herkkien laidunalueiden ympäristöllisesti erityisten olosuhteiden sekä maiseman ja maatalousmaan perinteisten ominaispiirteiden, erityisesti Madeiran pengerviljelmien, säilyttämisen huomioon ottamiseksi olisi säädettävä mahdollisuudesta korottaa näitä määriä enintään kaksinkertaisiksi eräiden määriteltyjen toimenpiteiden osalta.

(15)

Komission pysyvään käytäntöön, jonka mukaan valtiontukia ei saa myöntää toimintatukina perustamissopimuksen liitteeseen I kuuluvien maataloustuotteiden tuotantoon, jalostukseen tai kaupan pitämiseen, voidaan myöntää poikkeus, jotta voidaan lieventää syrjäisimpien alueiden maataloustuotannon erityisrajoitteita, jotka aiheutuvat syrjäisestä sijainnista, saaristoluonteesta, syrjäisimpien alueiden asemasta, viljelyalan vähäisyydestä, pinnanmuodostuksesta, ilmasto-oloista ja riippuvuudesta vähäisestä määrästä tuotteita.

(16)

Syrjäisimpien alueiden maataloustuotannon kasvinsuojelutilanne kärsii erityisistä ilmastollisiin olosuhteisiin sekä kyseessä olevissa departementeissa tähän asti käytettyjen torjuntamenetelmien riittämättömyyteen liittyvistä vaikeuksista. Siksi on tarpeen ottaa käyttöön myös biologisia menetelmiä käyttäviä haitallisten organismien torjuntaohjelmia ja täsmentää yhteisön rahoitusosuus näiden ohjelmien toteutuksessa.

(17)

Viininviljely on yleisin viljelymuoto Madeiralla ja Kanariansaarilla ja erittäin tärkeä Azorien alueille, joten sen jatkuminen on taloudellisista ja ympäristösyistä välttämätöntä. Tuotannon tukemiseksi kyseisillä alueilla ei pitäisi soveltaa luopumispalkkioita eikä markkinoiden sääntelymekanismeja lukuun ottamatta erityistä tislaustoimenpidettä, jota olisi voitava soveltaa Kanariansaarilla laatuongelmista aiheutuvien poikkeuksellisten markkinahäiriöiden ilmaantuessa. Lisäksi tekniset ja sosiaalis-taloudelliset ongelmat ovat estäneet sen, että kaikilla niillä Madeiran ja Azorien viljelyaloilla, joille on istutettu viinialan yhteisessä markkinajärjestelyssä kiellettyjä hybridiviiniköynnöslajikkeita, siirrytään käyttämään toisia lajikkeita määräajan kuluessa. Näillä viljelmillä tuotettu viini on tarkoitettu yksinomaan paikalliseen perinteiseen kulutukseen. Määräajan pidentämisen myötä kyseisillä viljelmillä olisi mahdollista siirtyä uusiin lajikkeisiin ja säilyttää samalla kyseisten alueiden voimakkaasti viininviljelyyn perustuva talousrakenne. Portugalin olisi ilmoitettava joka vuosi komissiolle, miten uusiin lajikkeisiin siirtyminen kyseisillä viljelyaloilla edistyy.

(18)

Maitoalan uudelleenjärjestelyä ei ole vielä saatettu päätökseen Azoreilla. Ottaen huomioon Azorien suuri riippuvuus maitoalasta sekä muut haitat, jotka liittyvät alueen syrjäiseen sijaintiin ja vaihtoehtoisten kannattavien tuotantosuuntien puuttumiseen, on tarpeen vahvistaa poikkeus, jota on sovellettu maito- ja maitotuotealan maksun vahvistamisesta 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1788/2003 (7) eräisiin säännöksiin. Kyseinen poikkeus, joka otettiin käyttöön tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityistoimenpiteistä Azorien ja Madeiran hyväksi (Poseima) 28 päivänä kesäkuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1453/2001 (8) 23 artiklalla ja jonka soveltamista jatkettiin neuvoston asetuksella (EY) N:o 55/2004 (9), olisi vahvistettava edelleen siltä osin kuin se koskee maito- ja maitotuotealan lisämaksun soveltamista Azoreilla.

(19)

Madeiralla lehmänmaidon tuotantoon myönnetty tuki ei ole ollut riittävä kotimaisten ja ulkomaisten hankintojen tasapainon säilyttämiseksi erityisesti siitä syystä, että alan raskaat rakenteet aiheuttavat vaikeuksia ja alalla on heikot valmiudet sopeutua uudenlaisiin yritysympäristöihin. Sen vuoksi on syytä sallia edelleen iskukuumennetun maidon tuotanto yhteisön alkuperää olevasta maitojauheesta, jotta paikallinen kulutustarve voitaisiin kattaa laajemmin.

(20)

Koska paikallista tuotantoa on tarpeen ylläpitää kannustavalla tavalla, on perusteltua olla soveltamatta asetusta (EY) N:o 1788/2003 Ranskan merentakaisissa departementeissa ja Madeiralla. Tämä poikkeus olisi vahvistettava Madeiralla 4 000 tonnin rajoissa siten, että 2 000 tonnia siitä on tarkoitettu nykyistä tuotantoa varten ja enintään 2 000 tonniksi tällä hetkellä arvioitu määrä tuotannon järkevää kehittämistä varten.

(21)

Perinteistä karjankasvatusta olisi tuettava. Merentakaisten departementtien ja Madeiran paikallisten kulutustarpeiden tyydyttämiseksi olisi vuotuisen enimmäismäärän rajoissa sallittava lihotettavaksi tarkoitettujen urospuolisten nautaeläinten tullivapaa tuonti kolmansista maista. Olisi jatkettava yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1782/2003 (10) Portugalin osalta käyttöön otettua mahdollisuutta siirtää emolehmäpalkkio-oikeuksia mannermaalta Azoreille ja mukautettava kyseistä välinettä uusiin syrjäisimpien alueiden tukea koskeviin sääntöihin.

(22)

Tupakanviljely on perinteisesti ollut hyvin tärkeässä osassa Kanariansaarilla. Taloudellisesti ajateltuna se on jalostuselinkeinona edelleen yksi alueen merkittävimmistä teollisuustuotannon aloista. Yhteiskunnalliselta näkökannalta pienviljelijöiden harjoittama tupakanviljely on hyvin työvoimavaltaista. Tämä viljelymuoto ei ole kuitenkaan tarpeeksi kannattavaa ja on vaarassa kadota. Itse asiassa tupakkaa tuotetaan nykyään pienellä viljelyalalla La Palman saarella, jossa tuotetaan sikareita käsiteollisesti. Espanjalle olisi sen vuoksi annettava lupa jatkaa yhteisön tukea täydentävän tuen myöntämistä tämän perinteisen viljelymuodon ja siihen perustuvan käsiteollisuuden säilyttämiseksi. Tupakkatuotteiden teollisen tuotannon ylläpitämiseksi Kanariansaarille tuotava raakatupakka ja osittain valmistettu tupakka olisi edelleen vapautettava tulleista 20 000 tonnia riivittyä raakatupakkaa vastaavan vuosittaisen tuonnin rajoissa.

(23)

Tämän asetuksen täytäntöönpanon ei pitäisi vaikuttaa syrjäisimmille alueille tähän asti myönnetyn erityistuen tasoon. Jäsenvaltioilla olisi tästä syystä oltava tarvittavien toimenpiteiden toteuttamista varten käytettävissään sitä tukea vastaavat määrät, jota yhteisö on jo myöntänyt yhteisön tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityistoimenpiteistä Ranskan merentakaisten departementtien hyväksi (Poseidom) 28 päivänä kesäkuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1452/2001 (11), asetuksen (EY) N:o 1453/2001 ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityistoimenpiteistä Kanariansaarten hyväksi (Poseican) 28 päivänä kesäkuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1454/2001 (12) nojalla, sekä määrät, jotka myönnetään kyseisille alueille sijoittautuneille karjankasvattajille naudanliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1254/1999 (13) lampaan- ja vuohenliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 19 päivänä joulukuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2529/2001 (14) ja viljan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1784/2003 (15) nojalla, ja määrät, jotka myönnetään Ranskan merentakaisen Réunionin departementin riisin hankintaan riisin yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1785/2003 (16) 5 artiklan nojalla. Tällä asetuksella perustetun syrjäisimpien alueiden maataloustuotantoa koskevan uuden tukijärjestelmän mukainen tuki olisi sovitettava yhteen muualla yhteisössä samoihin tuotantosuuntiin myönnettävän tuen kanssa.

(24)

On syytä kumota asetukset (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001 ja (EY) N:o 1454/2001. Tämän lisäksi on järjestelmien yhteensovittamisen varmistamiseksi syytä muuttaa asetus (EY) N:o 1782/2003 ja asetus (EY) N:o 1785/2003.

(25)

Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (17) mukaisesti.

(26)

Tässä asetuksessa säädettyjä ohjelmia olisi sovellettava siitä lähtien, kun niitä koskevasta komission antamasta hyväksynnästä on saatu ilmoitus. Jotta ohjelmia voitaisiin soveltaa mainitusta ajankohdasta, on syytä säätää, että jäsenvaltiot ja komissio voivat tämän asetuksen voimaantulopäivän ja ohjelmien soveltamispäivän välisenä aikana toteuttaa valmistelevia toimenpiteitä,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I OSASTO

KOHDE

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa säädetään erityistoimenpiteistä perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen unionin alueiden, jäljempänä syrjäisimmät alueet, syrjäisestä sijainnista, saaristoluonteesta, syrjäisempien alueiden asemasta, viljelyalan vähäisyydestä, pinnanmuodostuksesta, vaikeista ilmasto-oloista ja taloudellisesta riippuvuudesta vähäisestä määrästä tuotteita aiheutuvien ongelmien ratkaisemiseksi.

II OSASTO

ERITYINEN HANKINTAJÄRJESTELMÄ

2 artikla

Arvioitu hankintatase

1.   Otetaan käyttöön erityinen hankintajärjestelmä, joka koskee perustamissopimuksen liitteessä I lueteltuja ihmisravinnoksi, muiden tuotteiden valmistukseen tai maatalouden tuotantopanoksina käytettäviä välttämättömiä maataloustuotteita syrjäisimmillä alueilla.

2.   Arvioidussa hankintataseessa ilmoitetaan määrällisesti 1 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden vuotuiset hankintatarpeet. Paikallisille markkinoille tarkoitettuja tai perinteisesti muualle yhteisöön lähetettäviä taikka alueellisen tai perinteisen kaupankäynnin osana kolmansiin maihin vietäviä tuotteita pakkaavan tai jalostavan teollisuuden tarpeista voidaan tehdä erillinen arvioitu tase.

3 artikla

Järjestelmän toiminta

1.   Kolmansista maista tulevista erityiseen hankintajärjestelmään kuuluvista tuotteista, jotka tuodaan suoraan syrjäisimmille alueille, ei kanneta tullia arvioidussa hankintataseessa ilmoitettujen määrien rajoissa.

Tämän osaston soveltamiseksi yhteisön tullialueella sisäisessä jalostuksessa tai tullivarastossa olleita tuotteita pidetään suoraan kolmansista maista tuotuina.

2.   Syrjäisimmille alueille myönnetään tukea yhteisön interventiotoimenpiteiden osana julkisiin varastoihin varastoitujen tai yhteisön markkinoilla saatavilla olevien tuotteiden hankintaa varten 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti määritettävien tarpeiden tyydyttämisen takaamiseksi hintojen ja laadun osalta ja yhteisöstä tulevien hankintojen osuuden säilyttämiseksi.

Tuen määrä vahvistetaan kunkin tuotetyypin osalta ottaen huomioon syrjäisimmille alueille suuntautuvien kuljetusten lisäkustannukset ja hinnat kolmansiin maihin suuntautuvassa viennissä sekä jalostukseen tarkoitettujen tuotteiden tai maatalouden tuotantopanosten osalta saaristoluonteesta ja syrjäisimpien alueiden asemasta johtuvat lisäkustannukset.

3.   Erityinen hankintajärjestelmä pannaan täytäntöön ottaen huomioon erityisesti:

a)

syrjäisimpien alueiden erityistarpeet ja, kun kyseessä ovat jalostukseen tarkoitetut tuotteet tai maatalouden tuotantopanokset, edellytetyt laatuvaatimukset;

b)

muun yhteisön kanssa käytävä kauppa;

c)

suunniteltujen tukien taloudelliset näkökohdat.

4.   Erityisen hankintajärjestelmän soveltaminen edellyttää tuontitullista vapautuksesta tai yhteisön tuesta johtuvan taloudellisen edun tosiasiallista siirtämistä loppukäyttäjälle.

4 artikla

Vienti kolmansiin maihin ja lähettäminen muualle yhteisöön

1.   Erityiseen hankintajärjestelmään kuuluvia tuotteita voidaan viedä kolmansiin maihin tai lähettää muualle yhteisöön ainoastaan edellytyksin, jotka komissio vahvistaa 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

Kyseisiin edellytyksiin kuuluvat erityisesti tuontitullien maksaminen 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista tuotteista tai 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista tuotteista erityisen hankintajärjestelmän osana saatujen tukien palauttaminen.

Edellytyksiä ei sovelleta Ranskan merentakaisten departementtien väliseen kauppaan.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettua rajoitusta ei sovelleta erityiseen hankintajärjestelmään kuuluneista tuotteista syrjäisimmillä alueilla jalostettuihin tuotteisiin, jotka:

a)

viedään kolmansiin maihin tai lähetetään muualle yhteisöön perinteistä lähettämistä tai perinteistä vientiä vastaavien määrien rajoissa. Komissio vahvistaa nämä määrät 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen vuosien 1989, 1990 ja 1991 lähetysten tai viennin keskiarvon perusteella;

b)

viedään kolmansiin maihin osana alueellista kauppaa 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen vahvistettujen määräpaikkojen ja edellytysten mukaisesti;

c)

lähetetään Azoreilta Madeiralle tai Madeiralta Azoreille;

d)

lähetetään Madeiralta Kanariansaarille tai päinvastoin.

Kyseisten tuotteiden vientiin ei myönnetä tukea.

3.   Poiketen 2 kohdan a alakohdasta seuraavat sokerin (CN-koodi 1701) enimmäismäärät voidaan lähettää Azoreilta muualle yhteisöön seuraavina vuosina:

:

2006

:

3 000 tonnia

:

2007

:

2 285 tonnia

:

2008

:

1 570 tonnia

:

2009

:

855 tonnia.

5 artikla

Sokeri

1.   Asetuksen (EY) N:o 1260/2001 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna kautena asetuksen 13 artiklassa tarkoitettuun C-sokeriin, joka viedään kiintiötä suuremman tuotannon soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä sokerialalla 14 päivänä syyskuuta 1981 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2670/81 (18) asianmukaisten säännösten mukaisesti kulutettavaksi Madeiralla ja Kanariansaarilla CN-koodiin 1701 kuuluvana valkoisena sokerina ja jalostettavaksi ja kulutettavaksi Azoreilla CN-koodiin 1701 12 10 kuuluvana raakasokerina, sovelletaan tämän asetuksen edellytysten mukaisesti tuontitullivapautusjärjestelmää tämän asetuksen 2 artiklassa tarkoitettujen arvioitujen hankintataseiden rajoissa.

2.   Azorien raakasokerin hankinnassa tarpeet arvioidaan ottaen huomioon alueen sokerijuurikkaan tuotannon kehitys. Hankintajärjestelmään kuuluvat määrät määritetään siten, että Azoreilla vuosittain puhdistettavan sokerin kokonaismäärä on enintään 10 000 tonnia.

6 artikla

Maitovalmisteet

Poiketen 2 artiklasta Kanariansaaret voivat 1 päivän tammikuuta 2006 ja 31 päivän joulukuuta 2009 välisenä kautena edelleen hankkia CN-koodeihin 1901 90 99 ja 2106 90 92 kuuluvia maitovalmisteita, jotka on tarkoitettu jalostettaviksi enintään 800 tonnia vuodessa ensin mainitun tuotteen osalta ja 45 tonnia vuodessa toiseksi mainitun osalta. Näiden kahden tuotteen hankinnalle yhteisöstä maksettava tuki saa olla enintään 210 euroa tonnilta ensin mainitun tuotteen osalta tai 59 euroa tonnilta toiseksi mainitun osalta, ja se sisältyy 23 artiklassa tarkoitettuun enimmäismäärään.

7 artikla

Riisin tuonti Réunionille

Ranskan merentakaiseen Réunionin departementtiin tuoduista, siellä kulutettaviksi tarkoitetuista CN-koodeihin 1006 10, 1006 20 ja 1006 40 00 kuuluvista tuotteista ei kanneta tullia.

8 artikla

Järjestelmän soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt

Tämän osaston soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Niissä määritellään erityisesti, millä edellytyksillä jäsenvaltiot voivat muuttaa tuotteiden määriä ja erityiseen hankintajärjestelmään kuuluville eri tuotteille vuosittain myönnettävien varojen kohdentamista ja ottaa tarvittaessa käyttöön tuonti- tai toimitustodistusjärjestelmiä.

III OSASTO

PAIKALLISTA MAATALOUSTUOTANTOA KOSKEVAT TUKITOIMENPITEET

9 artikla

Tukiohjelmat

1.   Syrjäisimmillä alueilla otetaan käyttöön yhteisön tukiohjelmia, jotka sisältävät perustamissopimuksen kolmannen osan II osaston soveltamisalaan kuuluvaa paikallista maataloustuotantoa edistäviä erityistoimenpiteitä.

2.   Yhteisön tukiohjelmia laaditaan kyseisen jäsenvaltion soveltuvimmaksi katsomalla maantieteellisellä tasolla. Niiden laatimisesta vastaavat jäsenvaltion nimeämät toimivaltaiset viranomaiset, ja jäsenvaltio toimittaa ne komissiolle sen jälkeen, kun se on neuvotellut toimivaltaisten viranomaisten ja järjestöjen kanssa tarkoituksenmukaisella alueellisella tasolla.

3.   Kunkin syrjäisimmän alueen osalta voidaan esittää vain yksi yhteisön tukiohjelma.

10 artikla

Toimenpiteet

Yhteisön tukiohjelmat sisältävät toimenpiteet, jotka ovat tarpeen paikallisen maataloustuotannon jatkuvuuden ja kehittämisen varmistamiseksi kullakin syrjäisimmällä alueella.

11 artikla

Yhteensopivuus ja johdonmukaisuus

1.   Tukiohjelmien osana toteutettavien toimenpiteiden on noudatettava yhteisön lainsäädäntöä ja oltava johdonmukaisia muun yhteisön politiikan ja sen mukaisesti sovellettavien toimenpiteiden kanssa.

2.   On varmistettava tukiohjelmien osana toteutettavien toimenpiteiden johdonmukaisuus niiden toimenpiteiden kanssa, jotka toteutetaan osana yhteisen maatalouspolitiikan muita välineitä ja erityisesti yhteisiin markkinajärjestelyihin, maaseudun kehittämiseen, tuotteiden laatuun, eläinten hyvinvointiin ja ympäristön suojeluun liittyviä välineitä.

Erityisesti säädetään, että tämän asetuksen mukaisia toimenpiteitä ei voi rahoittaa:

a)

yhteisen markkinajärjestelyn mukaisesti käyttöön otettujen palkkio- tai tukijärjestelmien lisätukena, lukuun ottamatta puolueettomin kriteerein perusteltuja poikkeustapauksia;

b)

tukena tutkimushankkeisiin, tutkimushankkeita tukeviin toimenpiteisiin tai toimenpiteisiin, joille voidaan myöntää yhteisön rahoitusta tietyistä eläinlääkintäalan kustannuksista 26 päivänä kesäkuuta 1990 annetun neuvoston päätöksen 90/424/ETY (19) nojalla;

c)

tukena asetuksen (EY) N:o 1257/1999 ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen 20 päivänä syyskuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 (20) soveltamisalaan kuuluviin toimenpiteisiin.

12 artikla

Yhteisön tukiohjelmien sisältö

Yhteisön tukiohjelman on sisällettävä:

a)

kyseisen maataloustuotannon tilanteen määrällinen kuvaus, josta käyvät ilmi kehityserot, -kuilut ja -mahdollisuudet, käytetyt määrärahat ja asetusten (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001 ja (EY) N:o 1454/2001 nojalla toteutettujen toimien tärkeimmät tulokset käytettävissä olevat arviot huomioon ottaen;

b)

ehdotetun strategian kuvaus, valitut toimintalinjat ja määrälliset tavoitteet sekä arvio odotettavissa olevista taloudellisista, ympäristöllisistä ja sosiaalisista vaikutuksista, työllisyysvaikutukset mukaan luettuina;

c)

suunniteltujen toimenpiteiden ja erityisesti ohjelman täytäntöönpanemiseksi käyttöön otettavien tukijärjestelmien kuvaus ja tarvittaessa tiedot tutkimusten, esittelyhankkeiden, koulutuksen tai teknisen avun toimien tarpeesta kyseisten toimenpiteiden valmistelussa, toteuttamisessa tai mukauttamisessa;

d)

toimenpiteiden toteuttamisaikataulu ja alustava kokonaisrahoitustaulukko, jossa esitetään käytettävissä olevat määrärahat;

e)

ohjelmien eri toimenpiteiden yhteensopivuutta ja johdonmukaisuutta koskevat perustelut sekä seurantaa ja arviointia varten käytettävien määrällisten kriteerien ja indikaattorien määritelmä;

f)

järjestelyt ohjelmien tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi, mukaan luettuina tiedotus, seuranta ja arviointi, määrällisten arviointi-indikaattoreiden määritteleminen sekä tarkastuksia ja seuraamuksia koskevat järjestelyt;

g)

toimivaltaisten viranomaisten ja ohjelmien täytäntöönpanosta vastaavien elinten nimeäminen sekä asiaan liittyvien viranomaisten tai elinten sekä talouselämän osapuolten ja työmarkkinaosapuolten nimeäminen sopivilla tasoilla samoin kuin käytyjen neuvottelujen tulokset.

13 artikla

Seurantatoimenpiteet

Menettelyt sekä fyysiset ja taloudelliset indikaattorit, joilla varmistetaan yhteisön tukiohjelmien täytäntöönpanon tehokas seuranta, vahvistetaan 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

IV OSASTO

LIITÄNNÄISTOIMENPITEET

14 artikla

Graafinen tunnus

1.   Otetaan käyttöön graafinen tunnus, jonka tarkoituksena on parantaa syrjäisimpien alueiden laadukkaiden jalostettujen tai jalostamattomien tyypillisten maataloustuotteiden tuntemusta ja lisätä niiden kulutusta.

2.   Ammattialan järjestöt tekevät ehdotuksen 1 kohdassa säädetyn graafisen tunnuksen käyttöedellytyksistä. Kansallisten viranomaisten on toimitettava kyseiset ehdotukset ja lausuntonsa komission hyväksyttäviksi.

Tunnuksen käyttöä valvoo julkinen viranomainen tai kansallisten toimivaltaisten viranomaisten hyväksymä elin.

15 artikla

Maaseudun kehittäminen

1.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1257/1999 7 artiklassa säädetään, syrjäisimpien alueiden tuen kokonaisarvo rajoitetaan 75 prosenttiin tukikelpoisten investointien enimmäismäärästä niiden investointien osalta, joilla pyritään erityisesti tuotannon monipuolistamiseen, uudelleenjärjestelyihin tai kestävään maatalouteen suuntautumiseen rakennerahastoja koskevista yleisistä säännöksistä 21 päivänä kesäkuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/1999 (21) 18 artiklan 3 kohdassa ja 19 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuissa ohjelma-asiakirjan täydennyksissä määriteltävillä taloudelliselta kooltaan erittäin pienillä maatiloilla.

2.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1257/1999 28 artiklan 2 kohdassa säädetään, syrjäisimpien alueiden tuen kokonaisarvo rajoitetaan 65 prosenttiin tukikelpoisten investointien enimmäismäärästä niiden investointien osalta, jotka suunnataan pääasiassa paikallisia maataloustuotteita jalostaviin ja kaupan pitäviin yrityksiin asetuksen (EY) N:o 1260/1999 18 artiklan 3 kohdassa ja 19 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuissa ohjelma-asiakirjan täydennyksissä määriteltävillä aloilla. Kyseisen, pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettävän tuen kokonaisarvo rajoitetaan samoin edellytyksin 75 prosenttiin.

3.   Asetuksen (EY) N:o 1257/1999 29 artiklan 3 kohdassa säädettyä rajoitusta ei sovelleta merentakaisten departementtien, Azorien ja Madeiran alueella sijaitseviin trooppisiin tai subtrooppisiin metsiin ja metsäaloihin.

4.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1257/1999 24 artiklan 2 kohdassa säädetään, mainitun asetuksen liitteessä säädettyjä yhteisön tuen vuotuisia enimmäismääriä voidaan korottaa enintään kaksinkertaisiksi Azorien järvien suojelutoimenpiteiden sekä maiseman ja maatalousmaan perinteisten ominaispiirteiden säilyttämistoimenpiteiden, erityisesti Madeiran pengerviljelmiä tukevien kivimuurien säilyttämisen, osalta.

5.   Tämän artiklan mukaisesti suunniteltuja toimenpiteitä on tarvittaessa kuvailtava lyhyesti näitä alueita koskevissa asetuksen (EY) N:o 1260/1999 18 ja 19 artiklassa tarkoitetuissa ohjelmissa.

16 artikla

Valtiontuet

1.   Komissio voi hyväksyä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen liitteeseen I kuuluvien maataloustuotteiden, joihin sovelletaan mainitun perustamissopimuksen 87, 88 ja 89 artiklan määräyksiä, tuotannon, jalostuksen ja kaupan pitämisen aloilla toimintatukia, joilla pyritään vähentämään syrjäisimpien alueiden syrjäisestä sijainnista, saaristoluonteesta ja syrjäisempien alueiden asemasta johtuvia maataloustuotannon erityisrajoitteita.

2.   Jäsenvaltiot voivat myöntää täydentävää rahoitusta tämän asetuksen III osastossa tarkoitettujen yhteisön tukiohjelmien täytäntöönpanemiseksi. Jäsenvaltioiden on tällöin annettava tiedoksi valtiontuki, jonka komissio hyväksyy tämän asetuksen mukaisesti kyseisten ohjelmien osana. Näin tiedoksiannettu tuki katsotaan perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan ensimmäisen virkkeen mukaisesti tiedoksiannetuksi.

17 artikla

Kasvien terveyttä koskevat ohjelmat

1.   Ranskan ja Portugalin on esitettävä komissiolle ohjelmia kasveille tai kasviperäisille tuotteille haitallisten organismien torjumiseksi merentakaisissa departementeissa sekä Azoreilla ja Madeiralla. Kyseisissä ohjelmissa on täsmennettävä erityisesti asetetut tavoitteet, toteutettavat toimet sekä niiden kesto ja kustannukset. Tämän artiklan mukaisesti esitetyt ohjelmat eivät koske banaanien kasvinsuojelua.

2.   Yhteisö osallistuu 1 kohdassa säädettyjen ohjelmien rahoitukseen alueiden tilannetta koskevan teknisen selvityksen perusteella.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitetusta yhteisön rahoitusosuudesta ja tuen määrästä päätetään 26 artiklan 1 ja 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Toimenpiteet, joihin voidaan myöntää yhteisön rahoitusta, määritellään samaa menettelyä noudattaen.

Rahoitusosuus voi kattaa enintään 60 prosenttia tukikelpoisista menoista merentakaisissa departementeissa ja enintään 75 prosenttia tukikelpoisista menoista Azoreilla ja Madeiralla. Maksu suoritetaan Ranskan ja Portugalin toimittamien asiakirjojen perusteella. Tarvittaessa komissio voi järjestää tutkimuksia, jotka kasvien ja kasvituotteiden haitallisten organismien jäsenvaltioihin kulkeutumisen estämiseen liittyvistä suojatoimenpiteistä 8 päivänä toukokuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/29/EY (22) 21 artiklassa tarkoitetut asiantuntijat toteuttavat komission lukuun.

18 artikla

Viini

1.   Azoreilla ja Madeiralla ei sovelleta viinin yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1493/1999 (23) II osaston II luvun ja III osaston I ja II luvun eikä viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1493/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä erityisesti tuotantokyvyn osalta 31 päivänä toukokuuta 2000 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1227/2000 (24) III luvun säännöksiä.

2.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1493/1999 19 artiklan 1 kohdassa säädetään, viinirypäleitä, jotka ovat peräisin kielletyistä hybridiviiniköynnöslajikkeista (Noah, Othello, Isabelle, Jacquez, Clinton, Herbemont) ja joita korjataan Azoreiden ja Madeiran alueilla, saa käyttää sellaisen viinin tuotantoon, joka jää mainittujen alueiden sisälle.

Portugali lopettaa asteittain 31 päivään joulukuuta 2013 mennessä viljelyn sellaisilla aloilla, joille on istutettu kiellettyjä hybridiviiniköynnöslajikkeita, asetuksen (EY) N:o 1493/1999 II osaston III luvussa säädettyjä järjestelmiä tarvittaessa hyödyntäen.

Portugali ilmoittaa joka vuosi komissiolle, miten uusiin lajikkeisiin siirtyminen ja rakenneuudistus edistyvät niillä viljelyaloilla, joille on istutettu kiellettyjä hybridiviiniköynnöslajikkeita.

3.   Kanariansaarilla ei sovelleta asetuksen (EY) N:o 1493/1999 II osaston II luvun ja III osaston eikä asetuksen (EY) N:o 1227/2000 III luvun säännöksiä lukuun ottamatta asetuksen (EY) N:o 1493/1999 30 artiklassa säädettyä erityistä tislaustoimenpidettä laatuongelmista aiheutuvien poikkeuksellisten markkinahäiriöiden esiintyessä.

19 artikla

Maito

1.   Markkinointivuodesta 1999/2000 alkaen lisämaksun jakamiseksi asetuksen (EY) N:o 1788/2003 4 artiklassa tarkoitettujen tuottajien kesken ainoastaan kyseisen asetuksen 5 artiklan c alakohdan määritelmän mukaisten tuottajien, jotka ovat sijoittuneet Azoreille, harjoittavat tuotantoa Azoreilla ja pitävät kaupan tämän kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti määritetyllä prosenttiosuudella korotetun viitemääränsä ylittäviä määriä, katsotaan vaikuttaneen ylitykseen.

Lisämaksu peritään määriltä, jotka ylittävät edellä mainitulla prosenttimäärällä korotetun viitemäärän sen jälkeen, kun tämän korotuksen rajoissa käyttämättä jääneet määrät on jaettu uudelleen asetuksen (EY) N:o 1788/2003 5 artiklan c alakohdassa tarkoitettujen kaikkien Azoreille sijoittautuneiden ja Azoreilla tuotantoa harjoittavien tuottajien kesken suhteessa kunkin tällaisen tuottajan käytössä olevaan viitemäärään.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu prosenttiosuus vastaa markkinointivuosien 1999/2000–2004/2005 osalta 73 000 tonnin määrän ja markkinointivuodesta 2005/2006 alkaen 23 000 tonnin määrän sekä kullakin maatilalla 31 päivänä maaliskuuta 2000 käytettävissä olleiden viitemäärien summan välistä suhdetta. Sitä sovelletaan ainoastaan maatilalla 31 päivänä maaliskuuta 2000 käytettävissä olleisiin viitemääriin.

2.   Kaupan pidettyjä maito- tai maitoekvivalenttimääriä, jotka ylittävät viitemäärät mutta eivät 1 kohdassa tarkoitettua prosenttimäärää kyseisessä kohdassa säädetyn uudelleenjaon jälkeen, ei oteta huomioon asetuksen (EY) N:o 1788/2003 1 artiklan mukaisesti laskettavaa Portugalin viitemäärän mahdollista ylitystä todettaessa.

3.   Asetuksessa (EY) N:o 1788/2003 säädettyä lehmänmaidontuottajia koskevaa lisämaksujärjestelmää ei sovelleta merentakaisiin departementteihin 4 000 tonnin paikallisen maidontuotannon rajoissa eikä Madeiraan.

4.   Poiketen siitä, mitä maito- ja maitotuotealan yhteistä markkinajärjestelyä koskevista lisäsäännöistä kulutukseen tarkoitetun maidon osalta 18 päivänä joulukuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2597/97 (25) 2 ja 3 artiklassa säädetään ja paikallisten kulutustarpeiden rajoissa Madeiralle annetaan lupa tuottaa iskukuumennettua maitoa yhteisön alkuperää olevasta maitojauheesta edellyttäen, että toimenpiteellä turvataan paikallisesti tuotetun maidon keräys ja menekki. Tämä tuote on tarkoitettu ainoastaan paikalliseen kulutukseen.

Tämän kohdan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Yksityiskohtaisissa säännöissä määritetään erityisesti paikallisesti tuotetun tuoreen maidon määrä, joka on käytettävä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun iskukuumennetun maidon tuottamiseen.

20 artikla

Karjankasvatus

1.   Siihen asti kun paikallisten nuorten urospuolisten nautaeläinten määrä on riittävä varmistamaan paikallisen lihantuotannon ylläpitämisen ja kehittymisen merentakaisissa departementeissa ja Madeiralla, on mahdollista tuoda ilman asetuksen (EY) N:o 1254/1999 30 artiklassa tarkoitettuja tulleja paikan päällä lihotettaviksi sellaisia nautaeläimiä, jotka ovat peräisin kolmansista maista ja tarkoitettu kulutukseen merentakaisissa departementeissa ja Madeiralla.

Edellä olevan 3 artiklan 4 kohtaa ja 4 artiklan 1 kohtaa sovelletaan niihin eläimiin, joihin sovelletaan tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua vapautusta.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun vapautuksen piiriin kuuluvien eläinten määrät vahvistetaan, jos tuontitarve on paikallisen tuotannon kehityksen mukaan perusteltu. Kyseiset määrät ja tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt, erityisesti lihotuskauden vähimmäispituus, vahvistetaan 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Kyseiset eläimet on tarkoitettu ensisijaisesti tuottajille, joiden pitämistä eläimistä vähintään 50 prosenttia on paikallista alkuperää olevia lihotuseläimiä.

3.   Sovellettaessa asetuksen (EY) N:o 1782/2003 67 artiklaa ja 68 artiklan 2 kohdan a alakohdan i alakohtaa Portugali voi alentaa lammas-, vuohi- sekä emolehmäpalkkio-oikeuksien kansallista enimmäismäärää. Edellä mainittujen säännösten mukaisesti vahvistetuista enimmäismääristä siirretään tällaisessa tapauksessa 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen vastaava määrä 23 artiklan 2 kohdan toisessa luetelmakohdassa säädettyihin rahoitusvaroihin.

21 artikla

Valtiontuki tupakan tuotantoon

Espanja saa myöntää Kanariansaarilla raakatupakka-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 30 päivänä kesäkuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2075/92 (26) I osastossa säädetyn palkkion lisäksi tupakan tuotantotukea. Tämän tuen myöntäminen ei saa johtaa syrjintään saaristoalueen tuottajien välillä.

Tuki saa olla enintään 2 980,62 euroa tonnilta. Täydentävää tukea voidaan myöntää enintään 10 tonnille vuodessa.

22 artikla

Vapautus tupakasta kannettavasta tullista

1.   Tulleja ei kanneta tuotaessa suoraan Kanariansaarille raakatupakkaa ja osittain valmistettua tupakkaa, jotka kuuluvat:

a)

CN-koodiin 2401,

b)

seuraaviin alanimikkeisiin:

2401 10 riipimätön raakatupakka,

2401 20 riivitty raakatupakka,

ex 2401 20 sikarien peitelehdet, alustoissa, rullissa, tupakan valmistukseen,

2401 30 tupakanjätteet,

ex 2402 10 sikarit, käärityt tai käärimättömät,

ex 2403 10 leikattu tupakka (valmiit tupakkasekoitukset savukkeiden, pikkusikarien ja sikarien valmistukseen),

ex 2403 91”homogenoitu” tai ”rekonstruoitu” tupakka, myös levyinä tai nauhoina,

ex 2403 99 paisutettu tupakka.

Ensimmäisessä alakohdassa säädettyä vapautusta sovelletaan tupakkatuotteiden paikalliseen valmistukseen tarkoitettuihin tuotteisiin 20 000 tonnia riivittyä raakatupakkaa vastaavan vuosittaisen tuonnin rajoissa.

2.   Tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

V OSASTO

RAHOITUSSÄÄNNÖKSET

23 artikla

Rahoitusvarat

1.   Edellä 15 artiklassa säädettyjä toimenpiteitä lukuun ottamatta tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1258/1999 (27) 2 artiklan 2 kohdan mukaisia maatalousmarkkinoiden vakauttamiseen tarkoitettuja interventioita 31 päivään joulukuuta 2006 saakka. 1 päivästä tammikuuta 2007 alkaen samat toimenpiteet ovat yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 21 päivänä kesäkuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1290/2005 (28) 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisia maatalousmarkkinoiden sääntelemiseksi tehtäviä interventioita.

2.   Yhteisö rahoittaa tämän asetuksen II ja III osastossa säädettyjä toimenpiteitä seuraavia määriä vastaavalla vuosittaisella enimmäismäärällä:

:

merentakaiset departementit

:

84,7 miljoonaa euroa

:

Azorit ja Madeira

:

77,3 miljoonaa euroa

:

Kanariansaaret

:

127,3 miljoonaa euroa

3.   Tämän asetuksen II osastossa säädettyihin ohjelmiin vuosittain myönnettävät määrät eivät voi olla suurempia kuin seuraavat määrät:

:

merentakaiset departementit

:

20,7 miljoonaa euroa

:

Azorit ja Madeira

:

17,7 miljoonaa euroa

:

Kanariansaaret

:

72,7 miljoonaa euroa

4.   Vuoden 2006 osalta 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja vuotuisia määriä vähennetään niiden menojen määrillä, jotka aiheutuvat niistä toimenpiteistä, jotka on pantu täytäntöön 29 artiklassa tarkoitettujen asetusten mukaisesti.

VI OSASTO

YLEISET SÄÄNNÖKSET JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

24 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle 23 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen rahoitusvarojen rajoissa kokonaishankintaohjelmaa koskeva luonnos viimeistään 14 päivänä huhtikuuta 2006.

Siinä on hahmoteltava 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu arvioitu hankintatase, yksilöitävä tuotteet, niiden määrät ja niiden hankintaan yhteisöstä annettavan tuen määrät sekä luonnosteltava 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu paikallisen tuotannon tukemista koskeva tukiohjelma.

2.   Komissio arvioi ehdotetut kokonaisohjelmat ja päättää niiden hyväksymisestä viimeistään neljän kuukauden kuluessa niiden esittämisestä 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

3.   Kutakin ohjelmaa sovelletaan siitä päivästä lähtien, kun komissio on ilmoittanut hyväksynnästään asianomaiselle jäsenvaltiolle.

25 artikla

Täytäntöönpanosäännökset

Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä päätetään 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Tällaisia toimenpiteitä ovat erityisesti

edellytykset, joiden mukaisesti jäsenvaltiot voivat muuttaa määriä ja hankintatuen tasoja, ja tukitoimenpiteet tai paikallisen tuotannon tukemiseen myönnettyjen varojen kohdentaminen,

tarkastusten ja seuraamusten vähimmäisominaisuuksia koskevat järjestelyt, joita jäsenvaltioiden on noudatettava,

toimenpiteiden ja määrien vahvistaminen, joille voidaan 23 artiklan 1 kohdan nojalla myöntää yhteisön rahoitusta 12 artiklan c kohdassa tarkoitettuja tutkimuksia, esittelyhankkeita, koulutusta ja teknisen avun toimia varten, sekä tällaisten toimenpiteiden rahoittamista koskevan enimmäisprosenttiosuuden määrittäminen laskettuna kunkin ohjelman kokonaismäärästä.

26 artikla

Hallintokomitea

1.   Komissiota avustaa asetuksen (EY) N:o 1782/2003 144 artiklalla perustettu suorien tukien hallintokomitea lukuun ottamatta tämän asetuksen 15 artiklan täytäntöönpanoa, jossa komissiota avustaa asetuksen (EY) N:o 1260/1999 50 artiklalla perustettu maatalouden rakenteiden ja maaseudun kehittämisen komitea, ja lukuun ottamatta tämän asetuksen 17 artiklan täytäntöönpanoa, jossa komissiota avustaa päätöksellä 76/894/ETY (29) perustettu pysyvä kasvinsuojelukomitea.

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklaa.

Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan yhdeksi kuukaudeksi.

3.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.

27 artikla

Kansalliset toimenpiteet

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tämän asetuksen noudattamisen varmistamiseksi erityisesti valvontatoimenpiteiden ja hallinnollisten seuraamusten osalta ja ilmoitettava niistä komissiolle.

28 artikla

Tiedotukset ja kertomukset

1.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle vuosittain viimeistään 15 päivänä helmikuuta niiden käyttöön annetut määrärahat, jotka ne aikovat käyttää tässä asetuksessa säädettyjen ohjelmien toteuttamiseen seuraavan vuoden aikana.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viimeistään kunkin vuoden 31 päivänä heinäkuuta kertomus tässä asetuksessa säädettyjen toimenpiteiden täytäntöönpanosta edellisenä vuonna.

3.   Komissio esittää viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2009 ja sen jälkeen joka viides vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle yleiskertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi toteutettujen toimien vaikutuksesta sekä tarvittaessa asianmukaisia ehdotuksia.

29 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetukset (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001 ja (EY) N:o 1454/2001.

Viittauksia kumottuihin asetuksiin pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä I olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

30 artikla

Siirtymätoimenpiteet

Komissio voi vahvistaa 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti tarvittavat siirtymätoimenpiteet, jotta voimassaolevasta järjestelmästä siirryttäisiin juohevasti vuonna 2005 tämän asetuksen mukaiseen järjestelmään.

31 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 muuttaminen

Muutetaan asetus (EY) N:o 1782/2003 seuraavasti:

1)

Muutetaan 70 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan 1 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b)

kaikki muut liitteessä VI luetellut suorat tuet, jotka myönnettiin viitekaudella Ranskan merentakaisten departementtien, Azoreiden, Madeiran, Kanariansaarten ja Egeanmeren saarten viljelijöille, sekä viitekaudella asetuksen (ETY) N:o 2019/93 6 artiklan nojalla myönnetyt suorat tuet.”

b)

Korvataan 2 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”2.   Jäsenvaltioiden on myönnettävä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua suoraa tukea tämän asetuksen 64 artiklan 2 kohdan mukaisesti vahvistettujen enimmäismäärien rajoissa edellytyksin, jotka vahvistetaan tämän asetuksen IV osaston 3, 6 ja 7–13 luvussa sekä asetuksen (ETY) N:o 2019/93 6 artiklassa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (ETY) N:o 2019/93 6 artiklan 2 kohdan soveltamista.”

2)

Korvataan 71 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”2.   Siirtymäkauden aikana kyseisen jäsenvaltion on sovellettava liitteessä VI tarkoitettuja suoria tukia edellytyksin, jotka vahvistetaan tämän asetuksen IV osaston 3, 6 ja 7–13 luvussa sekä asetuksen (ETY) N:o 2019/93 6 artiklassa, ylittämättä enimmäismääriä, jotka vastaavat kyseisten suorien tukien osuutta tämän asetuksen 41 artiklassa tarkoitetusta kansallisesta enimmäismäärästä, jonka komissio vahvistaa tämän asetuksen 2 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 144 artiklan 2 kohdan soveltamista.”

3)

Muutetaan liitteet I ja VI tämän asetuksen liitteen II mukaisesti.

32 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1785/2003 muuttaminen

Muutetaan asetus (EY) N:o 1785/2003 seuraavasti:

1)

Poistetaan 5 artikla.

2)

Poistetaan 11 artiklan 3 kohta.

33 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan kuitenkin kuhunkin asianomaiseen jäsenvaltioon siitä päivästä lähtien, jolloin komissio ilmoittaa hyväksyneensä 24 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kokonaisohjelman, lukuun ottamatta 24, 25, 26, 27 ja 30 artiklaa, joita sovelletaan asetuksen voimaantulopäivästä, ja 4 artiklan 3 kohtaa, jota sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2006.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 30 päivänä tammikuuta 2006.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

U. PLASSNIK


(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

(2)  Ks. alaviite 1.

(3)  EUVL C 231, 20.9.2005, s. 75.

(4)  EYVL L 217, 31.7.1992, s. 71. Asetus kumottu asetuksella (EY) N:o 21/2002 (EYVL L 8, 11.1.2002, s. 15).

(5)  EYVL L 178, 30.6.2001, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 39/2004 (EUVL L 6, 10.1.2004, s. 16).

(6)  EYVL L 160, 26.6.1999, s. 80. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2223/2004 (EUVL L 379, 24.12.2004, s. 1).

(7)  EUVL L 270, 21.10.2003, s. 123. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2217/2004 (EUVL L 375, 23.12.2004, s. 1).

(8)  EYVL L 198, 21.7.2001, s. 26. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1690/2004 (EUVL L 305, 1.10.2004, s. 1).

(9)  EUVL L 8, 14.1.2004, s. 1.

(10)  EUVL L 270, 21.10.2003, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 2183/2005 (EUVL L 347, 30.12.2005, s. 56).

(11)  EYVL L 198, 21.7.2001, s. 11. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1690/2004 (EUVL L 305, 1.10.2004, s. 1).

(12)  EYVL L 198, 21.7.2001, s. 45. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1690/2004.

(13)  EYVL L 160, 26.6.1999, s. 21. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1913/2005 (EUVL L 307, 25.11.2005, s. 2).

(14)  EYVL L 341, 22.12.2001, s. 3. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1913/2005.

(15)  EUVL L 270, 21.10.2003, s. 78. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1154/2005 (EUVL L 187, 19.7.2005, s. 11).

(16)  EUVL L 270, 21.10.2003, s. 96.

(17)  EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(18)  EYVL L 262, 16.9.1981, s. 14. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 95/2002 (EYVL L 17, 19.1.2002, s. 37).

(19)  EYVL L 224, 18.8.1990, s. 19. Päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 806/2003 (EUVL L 122, 16.5.2003, s. 1).

(20)  EUVL L 277, 21.10.2005, s. 1.

(21)  EYVL L 161, 26.6.1999, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 173/2005 (EUVL L 29, 2.2.2005, s. 3).

(22)  EYVL L 169, 10.7.2000, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2005/77/EY (EUVL L 296, 12.11.2005, s. 17).

(23)  EYVL L 179, 14.7.1999, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2165/2005 (EUVL L 345, 28.12.2005, s. 1).

(24)  EYVL L 143, 16.6.2000, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1216/2005 (EUVL L 199, 29.7.2005, s. 32).

(25)  EYVL L 351, 23.12.1997, s. 13. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1602/1999 (EYVL L 189, 22.7.1999, s. 43).

(26)  EYVL L 215, 30.7.1992, s. 70. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1679/2005 (EUVL L 271, 15.10.2005, s. 1).

(27)  EYVL L 160, 26.6.1999, s. 103. Asetus sellaisena kuin se on kumottuna asetuksella (EY) N:o 1290/2005 (EUVL L 209, 11.8.2005, s. 1).

(28)  EUVL L 209, 11.8.2005, s. 1.

(29)  EYVL L 340, 9.12.1976, s. 25.


LIITE I

VASTAAVUUSTAULUKKO

Asetus (EY) N:o 1452/2001

Asetus (EY) N:o 1453/2001

Asetus (EY) N:o 1454/2001

Asetus (EY) N:o 1785/2003

Tämä asetus

1 artikla

1 artikla

1 artikla

 

1 artikla

2 artikla

2 artikla

2 artikla

 

2 artikla

3 artiklan 1–4 kohta

3 artiklan 1–4 kohta

3 artiklan 1–4 kohta

 

3 artikla

3 artiklan 5 kohta

3 artiklan 5 kohta

3 artiklan 5 kohta

 

4 artikla

 

3 artiklan 6 kohdan kolmas alakohta

 

 

5 artikla

 

 

 

11 artiklan 3 kohta

7 artikla

3 artiklan 6 kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta

3 artiklan 6 kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta

3 artiklan 6 kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta

 

8 artikla

5 artikla

 

 

 

6 artikla

 

 

 

8 artikla

 

 

 

9 artikla

 

 

 

11 artikla

 

 

 

12 artikla

 

 

 

13 artikla

 

 

 

14 artikla

 

 

 

15 artikla

 

 

 

16 artikla

 

 

 

17 artikla

 

 

 

18 artikla

 

 

 

 

5 artikla

 

 

 

6 artikla

 

 

 

7 artikla

 

 

 

9 artikla

 

 

19 artikla

11 artikla

18 artikla

 

14 artikla

 

13 artikla

 

 

 

14 artikla

 

 

 

15 artikla

 

 

 

16 artikla

 

 

 

17 artikla

 

 

 

18 artikla

 

 

 

19 artikla

 

 

 

20 artikla

 

 

 

22 artiklan 1 ja 2 kohta, 3 kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta, 4 ja 5 kohta

 

 

 

24 artikla

 

 

 

25 artikla

 

 

 

26 artikla

 

 

 

27 artikla

 

 

 

28 artikla

 

 

 

30 artikla

 

 

 

 

4 artikla

 

 

 

5 artikla

 

 

 

7 artikla

 

 

 

8 artikla

 

 

 

9 artikla

 

 

 

10 artikla

 

 

 

11 artikla

 

 

 

13 artikla

 

 

 

14 artikla

 

 

 

17 artikla

 

 

31 artikla

 

 

21 artiklan 1 ja 2 kohta

33 artiklan 1 ja 2 kohta

19 artiklan 1 ja 2 kohta

 

15 artiklan 1 ja 2 kohta

21 artiklan 3 kohta

33 artiklan 3 kohta

 

 

15 artiklan 3 kohta

 

33 artiklan 5 kohta

 

 

15 artiklan 4 kohta

21 artiklan 5 kohta

33 artiklan 6 kohta

19 artiklan 4 kohta

 

15 artiklan 5 kohta

24 artikla

36 artikla

22 artikla

 

16 artiklan 1 kohta

 

 

 

 

16 artiklan 2 kohta

20 artikla

32 artikla

 

 

17 artikla

 

8 artikla

 

 

18 artiklan 1 kohta

 

10 artikla

 

 

18 artiklan 2 kohta

 

 

12 artikla

 

18 artiklan 3 kohta

 

23 artikla

 

 

19 artiklan 1 ja 2 kohta

10 artiklan 2 kohta

15 artiklan 3 kohta

 

 

19 artiklan 3 kohta

 

15 artiklan 4 kohta

 

 

19 artiklan 4 kohta

7 artikla

12 artikla

 

 

20 artiklan 1 ja 2 kohta

 

22 artiklan 3 kohdan kolmas alakohta

 

 

20 artiklan 3 kohta

 

 

15 artikla

 

21 artikla

 

 

16 artikla

 

22 artikla

25 artikla

37 artikla

23 artikla

 

23 artiklan 1 kohta

 

 

 

 

23 artiklan 2, 3 ja 4 kohta

22 artikla

34 artikla

20 artikla

 

25 artikla

23 artikla

35 artikla

21 artikla

 

26 artikla

26 artikla

38 artikla

24 artikla

 

27 artikla

27 artikla

39 artikla

25 artikla

 

28 artikla

 

 

 

 

29 artikla

 

 

 

 

31 artikla

 

 

 

 

32 artikla

29 artikla

41 artikla

27 artikla

 

33 artikla


LIITE II

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1782/2003 liitteet I ja VI seuraavasti:

1)

Korvataan liite I seuraavasti:

”LIITE I

Luettelo 1 artiklan mukaiset perusteet täyttävistä tukijärjestelmistä

Ala

Oikeusperusta

Huomautukset

Tilatuki

Tämän asetuksen III osasto

Tuotantomääristä irrotettu tuki (ks. liite VI) (1)

Yhtenäinen pinta-alatuki

Tämän asetuksen IV a osaston 143 b artikla

Tuotantomääristä irrotettu tuki, joka korvaa kaikki tässä liitteessä tarkoitetut suorat tuet

Durumvehnä

Tämän asetuksen IV osaston 1 luku

Pinta-alatuki (laatupalkkio)

Valkuaiskasvit

Tämän asetuksen IV osaston 2 luku

Pinta-alatuki

Riisi

Tämän asetuksen IV osaston 3 luku

Pinta-alatuki

Pähkinät

Tämän asetuksen IV osaston 4 luku

Pinta-alatuki

Energiakasvit

Tämän asetuksen IV osaston 5 luku

Pinta-alatuki

Tärkkelysperuna

Tämän asetuksen IV osaston 6 luku

Tuotantotuki

Maito ja maitotuotteet

Tämän asetuksen IV osaston 7 luku

Lypsylehmäpalkkio ja lisätuet

Peltokasvit Suomessa ja Ruotsin tietyillä alueilla

Tämän asetuksen IV osaston 8 luku (2)  (5)

Peltokasvien erityinen aluetuki

Siemenet

Tämän asetuksen IV osaston 9 luku (2)  (5)

Tuotantotuki

Suurviljelmät

Tämän asetuksen IV osaston 10 luku (3)  (5)

Pinta-alatuki, myös kesannointituet, nurmisäilörehutuet, lisätuet (2), durumvehnän lisätuki ja erityistuki

Lampaat ja vuohet

Tämän asetuksen IV osaston 11 luku (3)  (5)

Uuhista ja naaraspuolisista vuohista maksettava palkkio, lisäpalkkio ja tiettyjä lisätukia

Naudanliha

Tämän asetuksen IV osaston 12 luku (5)

Erityispalkkio (3), kausiporrastuspalkkio, emolehmäpalkkio (myös hiehoista maksettava emolehmäpalkkio sekä kansallinen täydentävä emolehmäpalkkio osarahoitustapauksissa) (3), teurastuspalkkio (3), laajaperäistämispalkkio, lisätuet

Palkoviljat

Tämän asetuksen IV osaston 13 luku (5)

Pinta-alatuki

Erityiset viljelymuodot ja laatutuotanto

Tämän asetuksen 69 artikla (4)

 

Kuivattu rehu

Tämän asetuksen 71 artiklan 2 kohdan toinen alakohta (5)

 

Pienviljelijöiden tukijärjestelmä

2 a artikla

Asetus (EY) N:o 1259/1999

Siirtymäkauden pinta-alatuki: alle 1 250 euroa saaville viljelijöille

Oliiviöljy

Tämän asetuksen IV osaston 10 luku

Pinta-alatuki

Silkkiäistoukat

1 artikla

Asetus (ETY) N:o 845/72

Kasvatukseen kannustava tuki

Banaanit

12 artikla

Asetus (ETY) N:o 404/93

Tuotantotuki

Kuivatut viinirypäleet

7 artiklan 1 kohta

Asetus (EY) N:o 2201/96

Pinta-alatuki

Tupakka

Tämän asetuksen IV osaston 10 c luku

Tuotantotuki

Humala

Tämän asetuksen IV osaston 10 d luku (3)  (5)

Pinta-alatuki

Posei-ohjelma

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 247/2006 III osasto (6)

2 artiklassa tarkoitetut suorat tuet, jotka maksetaan ohjelmissa vahvistettujen toimenpiteiden nojalla

Egeanmeren saaret

6, 8, 11 ja 12 artikla (2)  (5)

Asetus (ETY) N:o 2019/93

Alat: naudanliha; perunat; oliivit; hunaja

Puuvilla

Tämän asetuksen IV osaston 10 a luku

Pinta-alatuki

2)

Korvataan liite VI seuraavasti:

”LIITE VI

Luettelo 33 artiklassa tarkoitettuun tilatukeen liittyvistä suorista tuista

Ala

Oikeusperusta

Huomautukset

Suurviljelmät

2, 4 ja 5 artikla

Asetus (EY) N:o 1251/1999

Pinta-alatuki, myös kesannointituet, nurmisäilörehutuet, lisätuet (7), durumvehnän lisätuki ja erityistuki

Perunatärkkelys

8 artiklan 2 kohta

Asetus (ETY) N:o 1766/92

Perunatärkkelyksen tuotantoon tarkoitettujen perunoiden viljelijöille tarkoitettu tuki

Palkoviljat

1 artikla

Asetus (EY) N:o 1577/96

Pinta-alatuki

Riisi

6 artikla

Asetus (EY) N:o 3072/95

Pinta-alatuki

Siemenet (7)

3 artikla

Asetus (ETY) N:o 2358/71

Tuotantotuki

Naudanliha

4, 5, 6, 10, 11, 13 ja 14 artikla

Asetus (EY) N:o 1254/1999

Erityispalkkio, kausiporrastuspalkkio, emolehmäpalkkio (myös hiehoista maksettava emolehmäpalkkio sekä kansallinen täydentävä emolehmäpalkkio osarahoitustapauksissa), teurastuspalkkio, laajaperäistämispalkkio, lisätuet

Maito ja maitotuotteet

Tämän asetuksen IV osaston 7 luku

Lypsylehmäpalkkio ja lisätuet (8)

Lampaan- ja vuohenliha

5 artikla

Asetus (EY) N:o 2467/98

1 artikla

Asetus (ETY) N:o 1323/90

4 ja 5 artikla, 11 artiklan 1 kohta ja 11 artiklan 2 kohdan ensimmäinen, toinen ja neljäs luetelmakohta

Asetus (EY) N:o 2529/2001

Uuhista ja naaraspuolisista vuohista maksettava palkkio, lisäpalkkio ja tiettyjä lisätukia

Egeanmeren saaret (7)

6 artiklan 2 ja 3 kohta

Asetus (ETY) N:o 2019/93

Ala: naudanliha

Kuivattu rehu

3 artikla

Asetus (EY) N:o 603/95

Jalostetuista tuotteista maksettu tuki (tämän asetuksen liitteessä VII olevan D kohdan mukaisesti sovellettuna)

Puuvilla

Kreikan liittymisasiakirjaan liitetyssä puuvillaa koskevassa pöytäkirjassa nro 4 oleva 3 kohta

Tuki puuvillalle, josta siemeniä ei ole poistettu

Oliiviöljy

Asetuksen N:o 136/66/ETY 5 artikla

Tuotantotuki

Tupakka

Asetuksen (ETY) N:o 2075/92 3 artikla

Tuotantotuki

Humala

Asetuksen (ETY) N:o 1696/71 12 artikla

Pinta-alatuki

Asetuksen (EY) N:o 1098/98 2 artikla

Väliaikaisesta kesannoinnista maksettava tuki


(1)  Alkaen 1 päivästä tammikuuta 2005 tai myöhemmin, kun sovelletaan 71 artiklaa. Vuoden 2004 osalta tai myöhemmin sovellettaessa 71 artiklaa liitteessä VI luetellut suorat tuet sisältyvät liitteeseen I lukuun ottamatta kuivattua rehua.

(2)  Kun sovelletaan 70 artiklaa.

(3)  Kun sovelletaan 66, 67, 68 tai 68 a artiklaa.

(4)  Kun sovelletaan 69 artiklaa.

(5)  Kun sovelletaan 71 artiklaa.

(6)  EUVL L 42, 14.2.2006, s. 1.”

(7)  Paitsi silloin kun sovelletaan 70 artiklaa.

(8)  Vuodesta 2007 alkaen paitsi silloin kun sovelletaan 62 artiklaa.”


14.2.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 42/20


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 248/2006,

annettu 13 päivänä helmikuuta 2006,

tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon hedelmien ja vihannesten tuontijärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 21 päivänä joulukuuta 1994 annetun komission asetuksen (EY) N:o 3223/94 (1) ja erityisesti sen 4 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 3223/94 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)

Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 3223/94 4 artiklassa tarkoitetut tuonnin kiinteät arvot vahvistetaan liitteessä olevassa taulukossa merkityllä tavalla.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 14 päivänä helmikuuta 2006.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 13 päivänä helmikuuta 2006.

Komission puolesta

J. L. DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EYVL L 337, 24.12.1994, s. 66. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 386/2005 (EUVL L 62, 9.3.2005, s. 3).


LIITE

tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi 13 päivänä helmikuuta 2006 annettuun komission asetukseen

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Kolmannen maan koodi (1)

Tuonnin kiinteä arvo

0702 00 00

052

81,1

204

42,1

212

94,2

624

106,4

999

81,0

0707 00 05

052

153,9

204

101,2

999

127,6

0709 10 00

220

57,6

624

101,9

999

79,8

0709 90 70

052

123,6

204

76,1

999

99,9

0805 10 20

052

55,1

204

52,4

212

41,4

220

46,7

448

47,7

624

79,5

999

53,8

0805 20 10

204

91,9

999

91,9

0805 20 30, 0805 20 50, 0805 20 70, 0805 20 90

052

61,8

204

113,2

464

131,1

624

76,2

999

95,6

0805 50 10

052

43,1

999

43,1

0808 10 80

400

113,6

404

105,2

528

80,3

720

66,0

999

91,3

0808 20 50

388

96,2

400

86,9

512

67,9

528

85,9

720

73,7

999

82,1


(1)  Komission asetuksessa (EY) N:o 750/2005 (EUVL L 126, 19.5.2005, s. 12) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”999” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.


14.2.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 42/22


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 249/2006,

annettu 13 päivänä helmikuuta 2006,

asetusten (EY) N:o 2430/1999, (EY) N:o 937/2001, (EY) N:o 1852/2003 ja (EY) N:o 1463/2004 muuttamisesta tietyille kokkidiostaattien ja muiden lääkkeenkaltaisten aineiden ryhmään kuuluville rehun lisäaineille annettavan hyväksymisen ehtojen osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon eläinten ruokinnassa käytettävistä lisäaineista 22 päivänä syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1831/2003 (1) ja erityisesti sen 13 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1831/2003 13 artiklan 3 kohdassa säädetään mahdollisuudesta muuttaa lisäaineen hyväksymisen ehtoja hyväksynnän haltijan hakemuksesta.

(2)

Komission asetuksessa (EY) N:o 2430/1999 (2) hyväksyttiin kymmeneksi vuodeksi kokkidiostaattien ja muiden lääkkeenkaltaisten aineiden ryhmään kuuluvan lisäaineen halofuginonihydrobromidi 6 g/kg (”Stenorol”) käyttö kananuorikkojen rehuissa. Hyväksymisen edellytyksenä oli lisäaineen liikkeeseen laskemisesta vastuussa oleva henkilö.

(3)

Komission asetuksella (EY) N:o 937/2001 (3) hyväksyttiin kymmeneksi vuodeksi kokkidiostaattien ja muiden lääkkeenkaltaisten aineiden ryhmään kuuluvan lisäaineen salinomysiininatriumin 120 g/kg (”Sacox 120”) käyttö broilerkaniinien rehuissa. Hyväksymisen edellytyksenä oli lisäaineen liikkeeseen laskemisesta vastuussa oleva henkilö.

(4)

Komission asetuksella (EY) N:o 1852/2003 (4) hyväksyttiin kymmeneksi vuodeksi kokkidiostaattien ja muiden lääkkeenkaltaisten aineiden ryhmään kuuluvan lisäaineen salinomysiininatriumin 120 g/kg (”Sacox 120 microGranulate”) käyttö kananuorikkojen rehuissa. Hyväksymisen edellytyksenä oli lisäaineen liikkeeseen laskemisesta vastuussa oleva henkilö.

(5)

Komission asetuksella (EY) N:o 1463/2004 (5) hyväksyttiin kymmeneksi vuodeksi kokkidiostaattien ja muiden lääkkeenkaltaisten aineiden ryhmään kuuluvan lisäaineen salinomysiininatriumin 120 g/kg (”Sacox 120 microGranulate”) käyttö broilerien rehuissa. Hyväksyminen edellytti lisäaineen liikkeeseen laskemisesta vastuussa olevaa henkilöä, ja se korvasi kyseiselle lisäaineelle aikaisemmin annetun hyväksynnän, joka ei edellyttänyt tällaista henkilöä.

(6)

Hyväksyntien haltijat Hoechst Roussel Vet GmbH ja Intervet International bv ovat tehneet asetuksen (EY) N:o 1831/2003 13 artiklan 3 kohdan mukaiset hakemukset ja ehdottaneet edellä johdanto-osan 2–5 kappaleessa tarkoitettujen lisäaineiden liikkeeseen laskemisesta vastuussa olevan henkilön nimen muuttamista. Hakemuksissa toimitettujen tietojen mukaan kyseisten aineiden markkinoille saattamista koskevat oikeudet on siirretty Huvepharma nv:lle 1 päivästä elokuuta 2005 alkaen.

(7)

Liikkeeseen laskevaa henkilöä edellyttävän lisäaineen hyväksymisen ehtona olevan henkilön uudelleen nimeäminen on puhtaasti hallinnollinen menettely eikä vaadi lisäaineen uutta arviointia. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle on ilmoitettu hakemuksesta.

(8)

Jotta Huvepharma nv voi hyödyntää omistusoikeuksiaan, on tarpeen muuttaa lisäaineen liikkeeseen laskemisesta vastuussa olevan henkilön nimi.

(9)

Sen vuoksi asetukset (EY) N:o 2430/1999, (EY) N:o 937/2001, (EY) N:o 1852/2003 ja (EY) N:o 1463/2004 olisi muutettava vastaavasti.

(10)

On aiheellista säätää siirtymäkaudesta, jonka aikana nykyiset varastot voidaan käyttää loppuun.

(11)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan asetuksen (EY) N:o 2430/1999 liitteessä I olevan E 764 kohdan sarakkeessa 2 olevat sanat ”Hoechst Roussel Vet GmbH” sanoilla ”Huvepharma nv”.

2 artikla

Korvataan asetuksen (EY) N:o 937/2001 liitteessä IV olevan E 766 kohdan sarakkeessa 2 olevat sanat ”Intervet International bv” sanoilla ”Huvepharma nv”.

3 artikla

Korvataan asetuksen (EY) N:o 1852/2003 liitteessä olevan E 766 kohdan sarakkeessa 2 olevat sanat ”Intervet International bv” sanoilla ”Huvepharma nv”.

4 artikla

Muutetaan seuraavasti: Korvataan asetuksen (EY) N:o 1463/2004 liitteessä olevan E 766 kohdan sarakkeessa 2 olevat sanat ”Intervet International bv” sanoilla ”Huvepharma nv”.

5 artikla

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa sovellettujen säädösten mukaisia nykyisiä varastoja voidaan saattaa markkinoille ja käyttää 31 päivään heinäkuuta 2006 asti.

6 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 13 päivänä helmikuuta 2006.

Komission puolesta

Markos KYPRIANOU

Komission jäsen


(1)  EUVL L 268, 18.10.2003, s. 29. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 378/2005 (EUVL L 59, 5.3.2005, s. 8).

(2)  EYVL L 296, 17.11.1999, s. 3. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 1756/2002 (EYVL L 265, 3.10.2002, s. 1).

(3)  EYVL L 130, 12.5.2001, s. 25.

(4)  EUVL L 271, 22.10.2003, s. 13.

(5)  EUVL L 270, 18.8.2004, s. 5.


14.2.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 42/24


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 250/2006,

annettu 13 päivänä helmikuuta 2006,

tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvien rajoittavien erityistoimenpiteiden toteuttamisesta Norsunluurannikon tilanteen vuoksi annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 560/2005 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvien rajoittavien erityistoimenpiteiden toteuttamisesta Norsunluurannikon tilanteen vuoksi 12 päivänä huhtikuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 560/2005 (1) ja erityisesti sen 11 artiklan a alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 560/2005 liitteessä I on luettelo luonnollisista henkilöistä, oikeushenkilöistä ja yhteisöistä, joita asetuksessa tarkoitettu varojen ja muiden taloudellisten resurssien jäädyttäminen koskee.

(2)

Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston pakotekomitea päätti 7 päivänä helmikuuta 2006 ottaa luetteloon ensimmäiset kolme luonnollista henkilöä, joita varojen ja muiden taloudellisten resurssien jäädyttäminen koskee. Sen vuoksi liite I olisi muutettava vastaavasti.

(3)

Tässä asetuksessa säädettyjen toimenpiteiden tehokkuuden varmistamiseksi tämän asetuksen on tultava voimaan viipymättä,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 560/2005 liite I tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 13 päivänä helmikuuta 2006.

Komission puolesta

Eneko LANDÁBURU

Ulkosuhteiden pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 95, 14.4.2005, s. 1.


LIITE

Muutetaan neuvoston asetuksen (EY) N:o 560/2005 liite I seuraavasti:

Lisätään seuraavat luonnolliset henkilöt:

a)

Charles Blé Goudé. Syntymäaika: 1.1.1972. Kansalaisuus: Norsunluurannikko. Passin numero: PD. AE/088 DH 12.

b)

Eugène Ngoran Kouadio Djué. Syntymäaika: 20.12.1969 tai 1.1.1966. Kansalaisuus: Norsunluurannikko.

c)

Martin Kouakou Fofie. Syntymäaika: 1.1.1968. Kansalaisuus: Norsunluurannikko.


II Säädökset, joita ei tarvitse julkaista

Komissio

14.2.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 42/26


KOMISSION SUOSITUS,

annettu 6 päivänä helmikuuta 2006,

dioksiinien, furaanien ja PCB:iden vähentämisestä rehuissa ja elintarvikkeissa

(tiedoksiannettu numerolla K(2006) 235)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2006/88/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 211 artiklan toisen luetelmakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Dioksiinien, furaanien ja PCB:iden vähentämisestä rehuissa ja elintarvikkeissa 4 päivänä maaliskuuta 2002 annettu komission suositus 2002/201/EY (1) on osa kokonaisstrategiaa, jonka tarkoitus on vähentää dioksiinien, furaanien ja PCB:iden esiintymistä ympäristössä, rehuissa ja elintarvikkeissa. Siinä suositetaan toimintarajojen ja myöhemmin tavoitetasojen asettamista rehuille ja elintarvikkeille.

(2)

Vaikka toksikologiselta kannalta raja-arvoja olisi sovellettava sekä dioksiineihin että dioksiinin kaltaisiin PCB:isiin, elintarvikkeita koskevat enimmäismäärät asetettiin vuonna 2001 tiettyjen elintarvikkeissa olevien vieraiden aineiden enimmäismäärien vahvistamisesta 8 päivänä maaliskuuta 2001 annetulla asetuksella (EY) N:o 466/2001 (2) ainoastaan dioksiineille eikä dioksiinin kaltaisille PCB:ille, koska jälkimmäisten esiintymisestä oli tuolloin saatavilla vain hyvin vähän tietoa. Samoin rehuja koskevat enimmäismäärät asetettiin vuonna 2001 haitallisista aineista eläinten rehuissa 7 päivänä toukokuuta 2002 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2002/32/EY (3) vain dioksiineille eikä dioksiinin kaltaisille PCB:ille.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 466/2001 mukaan komission olisi tarkistettava elintarvikkeissa esiintyviä dioksiineja koskevia säännöksiä dioksiinien ja dioksiinin kaltaisten PCB:iden esiintymisestä saatujen uusien tietojen perusteella ensi kerran vuoden 2004 loppuun mennessä pyrkien erityisesti siihen, että asetettavat raja-arvot kattaisivat myös dioksiinin kaltaiset PCB:t. Direktiivi 2002/32/EY sisältää samankaltaisen rehuissa esiintyviä dioksiineja koskevan tarkistuslausekkeen.

(4)

Tämän jälkeen on saatu lisätietoja dioksiinin kaltaisten PCB:iden esiintymisestä rehuissa ja elintarvikkeissa. Tämän vuoksi on asetettu enimmäismäärät dioksiinien ja dioksiinin kaltaisten PCB:iden summalle Maailman terveysjärjestön WHO:n toksisuusekvivalentteina käyttäen WHO:n toksisuusekvivalenssikertoimia (WHO-TEF), koska tämä on toksikologiselta kannalta kaikkein asianmukaisin toimintamalli. Jotta uuteen järjestelyyn siirtyminen sujuisi helposti, olemassa olevia dioksiinin enimmäismääriä olisi siirtymäkauden ajan sovellettava rinnakkain dioksiinien ja dioksiinin kaltaisten PCB:iden summalle asetettujen uusien enimmäismäärien kanssa.

(5)

Suosituksessa 2002/201/EY vahvistetaan dioksiineihin sovellettavat toimintarajat, jotta voidaan edistää aktiivista toimintamallia dioksiinien ja dioksiinin kaltaisten PCB:iden vähentämiseksi rehuissa ja elintarvikkeissa. Toimintarajojen avulla toimivaltaiset viranomaiset ja alan toimijat voivat kartoittaa tapaukset, joissa on tärkeää tunnistaa saastumislähde ja toteuttaa toimia saastumisen vähentämiseksi tai poistamiseksi. Koska dioksiinien ja dioksiinin kaltaisten PCB:iden lähteet ovat erilaiset, dioksiineille ja dioksiinin kaltaisille PCB:ille on asianmukaista määritellä eri toimintarajat. Siksi on syytä korvata komission suositus 2002/201/EY.

(6)

Lisäksi toimintarajoja olisi säännöllisesti tarkistettava, jotta ne vastaavat dioksiinien ja dioksiinin kaltaisten PCB:iden esiintymisen laskusuuntausta ja sitä aktiivista toimintamallia, jolla näiden aineiden esiintymistä rehuissa ja elintarvikkeissa pyritään asteittain vähentämään.

(7)

Direktiivi 2002/32/EY mahdollistaa toimintarajojen asettamisen. Siksi on asianmukaista siirtää rehuissa esiintyviin dioksiineihin ja dioksiinin kaltaisiin PCB:ihin sovellettavat toimintarajat direktiiviin 2002/32/EY.

(8)

Tavoitetasot osoittavat ne saastumistasot, joihin rehuissa ja elintarvikkeissa on päästävä, jotta suurimmalle osalle yhteisön väestöä aiheutuva altistus saadaan laskemaan elintarvikealan tiedekomitean dioksiineille ja dioksiinien kaltaisille PCB:ille asettamaan siedettävään viikkosaantiin. Tavoitetasoja asetettaessa olisi otettava huomioon tarkemmat tiedot siitä, mitä vaikutuksia ympäristötoimenpiteillä ja saastumislähteisiin kohdistuvilla rehuja ja elintarvikkeita koskevilla toimilla on dioksiinien ja niiden kaltaisten PCB:iden vähentämiseen erilaisista rehuaineista, rehuista ja elintarvikkeista. Koska tavoitetasojen asettamisessa on otettava huomioon useita erilaisia tekijöitä, tavoitetasojen asettaminen olisi lykättävä vuoden 2008 loppuun,

SUOSITTAA:

(1)

Jäsenvaltioiden olisi suhteessa tuottamiensa, käyttämiensä ja kuluttamiensa rehuaineiden, rehujen ja elintarvikkeiden määriin seurattava satunnaisesti dioksiinien ja dioksiinin kaltaisten PCB:iden sekä – mikäli mahdollista – muiden kuin dioksiinin kaltaisten PCB:iden esiintymistä rehuaineissa, rehuissa ja elintarvikkeissa. Tämä seuranta olisi toteutettava rehuissa esiintyvien dioksiinien ja dioksiinin kaltaisten PCB-yhdisteiden aiheuttaman taustakuormituksen seurannasta 11 päivänä lokakuuta 2004 annetun komission suosituksen 2004/704/EY (4) ja elintarvikkeissa esiintyvien dioksiinien ja dioksiinin kaltaisten PCB-yhdisteiden aiheuttaman taustakuormituksen valvonnasta 11 päivänä lokakuuta 2004 annetun komission suosituksen 2004/705/EY (5) mukaisesti.

(2)

Tapauksissa, joissa direktiivin 2002/32/EY tai asetuksen (EY) N:o 466/2001 säännökset eivät toteudu, ja joissa (3 kohdan mukaisesti) dioksiinien ja/tai dioksiinin kaltaisten PCB:iden tasot ylittävät elintarvikkeiden osalta tämän suosituksen liitteessä I ja rehujen osalta direktiivin 2002/32/EY liitteessä II asetetut toimintarajat, jäsenvaltioiden olisi yhteistyössä alan toimijoiden kanssa

a)

aloitettava tutkimukset saastumislähteen selvittämiseksi;

b)

toteutettava toimenpiteitä saastumislähteen vähentämiseksi tai poistamiseksi;

c)

tehtävä tarkastuksia muiden kuin dioksiinin kaltaisten PCB:iden esiintymisen varalta.

(3)

Jäsenvaltioiden, joissa dioksiinin ja dioksiinin kaltaisten PCB:iden taustakuormitus on erityisen suuri, olisi asetettava kansalliset toimintarajat kotimaiselle rehuaineiden, rehujen ja elintarvikkeiden tuotannolleen. Toimintarajat olisi asetettava siten, että noin 5 prosentissa 1 kohdassa tarkoitetussa seurannassa saaduista löydöksistä tehdään tutkimus saastumislähteen tunnistamiseksi.

(4)

Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille löydöksistään, tutkimustensa tuloksista sekä saastumislähteiden vähentämiseksi tai poistamiseksi toteutetuista toimenpiteistä.

(5)

Jäsenvaltioiden olisi toimitettava 4 kohdassa tarkoitetut tiedot elintarvikkeiden osalta kunkin vuoden maaliskuun 31 päivään mennessä ja rehujen osalta osana neuvoston direktiivin 95/53/EY (6) 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua komissiolle toimitettavaa vuosikertomusta, paitsi jos muut jäsenvaltiot tarvitsevat tietoja välittömästi, jolloin ne olisi toimitettava välittömästi. Rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 882/2004 (7) 41 ja 42 artiklassa tarkoitettujen monivuotisten kansallisten valvontasuunnitelmien täytäntöönpanon jälkeen kyseiset tiedot voidaan toimittaa osana komissiolle asetuksen (EY) N:o 882/2004 44 artiklan mukaisesti esitettävää vuosiraporttia.

Kumotaan komission suositus 2002/201/EY 14 päivästä marraskuuta 2006 alkaen.

Tehty Brysselissä 6 päivänä helmikuuta 2006.

Komission puolesta

Markos KYPRIANOU

Komission jäsen


(1)  EYVL L 67, 9.3.2002, s. 69.

(2)  EYVL L 77, 16.3.2001, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1822/2005 (EUVL L 293, 9.11.2005, s. 11).

(3)  EYVL L 140, 30.5.2002, s. 10. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 2005/87/EY (EUVL L 318, 6.12.2005, s. 19).

(4)  EUVL L 321, 22.10.2004, s. 38.

(5)  EUVL L 321, 22.10.2004, s. 45.

(6)  EYVL L 265, 8.11.1995, s. 17. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2001/46/EY (EYVL L 234, 2.9.2001, s. 55).

(7)  EUVL L 165, 30.4.2004, s. 1. Oikaisu EUVL L 191, 28.5.2004, s. 1.


LIITE

Dioksiinit (polykloorattujen dibentso-para-dioksiinien – PCDD:t – ja polykloorattujen dibentsofuraanien – PCDF:t – summa Maailman terveysjärjestön WHO:n toksisuusekvivalentteina käyttäen WHO:n toksisuusekvivalenssikertoimia – TEF, 1997) ja dioksiinin kaltaiset PCB:t (polykloorattujen bifeenyylien summa Maailman terveysjärjestön WHO:n toksisuusekvivalentteina käyttäen WHO:n toksisuusekvivalenssikertoimia – TEF, 1997).

Elintarvikkeet

Toimintaraja: dioksiinit + furaanit (WHO-TEQ) (1)

Toimintaraja: dioksiinin kaltaiset PCB:t (WHO-TEQ) (1)

Tavoitetaso (dioksiinien, furaanien ja dioksiinin kaltaisten PCB:iden summa, (WHO-TEQ)) (1)

Liha ja lihatuotteet (2)

märehtijöistä (nautaeläimistä, lampaista)

1,5 pg/g rasvaa (3)

1,0 pg/g rasvaa (3)

 (4)

siipikarjasta tai tarhatusta riistasta

1,5 pg/g rasvaa (3)

1,5 pg/g rasvaa (3)

 (4)

sioista

0,6 pg/g rasvaa (3)

0,5 pg/g rasvaa (3)

 (4)

Maaeläinten maksa ja maksatuotteet

4,0 pg/g rasvaa (3)

4,0 pg/g rasvaa (3)

 (4)

Kalanliha ja kalastustuotteet sekä niistä saatavat tuotteet, lukuun ottamatta ankeriasta (5)  (6)  (7)

3,0 pg/tuorepainogramma

3,0 pg/tuorepainogramma

 (4)

Ankeriaan (Anguilla anguilla) liha ja siitä saatavat tuotteet (5)  (6)  (7)

3,0 pg/tuorepainogramma

6,0 pg/tuorepainogramma

 (4)

Maito (8) ja maitotuotteet, myös voirasva

2,0 pg/g rasvaa (3)

2,0 pg/g rasvaa (3)

 (4)

Kananmunat ja munatuotteet (9)

2,0 pg/g rasvaa (3)

2,0 pg/g rasvaa (3)

 (4)

Öljyt ja rasvat

–   

Eläinrasvat

– –

märehtijöistä

1,5 pg/g rasvaa

1,0 pg/g rasvaa

 (4)

– –

siipikarjasta ja tarhatusta riistasta

1,5 pg/g rasvaa

1,5 pg/g rasvaa

 (4)

– –

sioista

0,6 pg/g rasvaa

0,5 pg/g rasvaa

 (4)

– –

eläimistä saatava sekarasva

1,5 pg/g rasvaa

0,75 pg/g rasvaa

 (4)

Kasvirasvat

0,5 pg/g rasvaa

0,5 pg/g rasvaa

 (4)

Meren eliöistä saatava öljy (kalaöljy, kalanmaksaöljy ja muista meren eliöistä saatava öljy, joka on tarkoitettu ihmisravinnoksi)

1,5 pg/g rasvaa

6,0 pg/g rasvaa

 (4)

Hedelmät, vihannekset ja viljat

0,4 ng/kg tuotetta

0,2 ng/kg tuotetta

 (4)


(1)  Suurimmat pitoisuudet: suurimmat pitoisuudet lasketaan antamalla kaikille määritysrajan alapuolelle jääville yhdisteille määritysrajaa vastaava arvo.

(2)  Nautaeläinten, lampaiden, sikojen, siipikarjan ja tarhatun riistan liha, sellaisena kuin se on määritelty eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I (EUVL L 139, 30.4.2004, oikaisu EUVL L 226, 25.6.2004, s. 22), joka ei kuitenkaan kata syötäväksi soveltuvia muita eläimen osia, sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä kyseisessä liitteessä.

(3)  Toimintarajoja ei sovelleta elintarviketuotteisiin, jotka sisältävät alle 1 prosenttia rasvaa.

(4)  Tavoitetasot asetetaan vuoden 2008 loppuun mennessä.

(5)  Kalanliha ja kalataloustuotteet sellaisina kuin ne on määritelty neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 1 artiklan luettelon a, b, c, e ja f alakohdassa (EYVL L 17, 21.1.2000, s. 22, asetus sellaisena kuin se on muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla). Toimintarajaa sovelletaan äyriäisiin, lukuun ottamatta taskuravun ruskeaa lihaa sekä hummerin ja vastaavien isojen äyriäisten (Nephropidae ja Palinuridae) pään ja rintakehän lihaa.

(6)  Kokonaisina syötäviksi tarkoitettujen kalojen osalta toimintarajaa sovelletaan koko kalaan.

(7)  Kun toimintaraja ylittyy, aina ei ole tarpeen tutkia saastumislähdettä, koska taustataso on joillakin alueilla joidenkin kalalajien osalta lähellä toimintarajaa tai ylittää sen. Tällöin on kuitenkin asianmukaista kirjata ylös kaikki tiedot, esimerkiksi näytteenottokausi, maantieteellinen alkuperä, kalalaji, jotta jatkossa voidaan toteuttaa toimia kaloissa ja kalatuotteissa esiintyvien dioksiinien ja dioksiinin kaltaisten yhdisteiden esiintyvyyden osalta.

(8)  Maito (raakamaito, maitopohjaisten tuotteiden valmistukseen tarkoitettu maito ja lämpökäsitelty maito, sellaisina kuin ne on määritelty asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I).

(9)  Kananmunat ja munatuotteet, sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I.


14.2.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 42/29


KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 10 päivänä helmikuuta 2006,

yhteisön kansanterveysalan toimintaohjelman (2003–2008) toteuttamista koskevan vuoden 2006 työsuunnitelman ja avustuksia koskevan vuosittaisen työohjelman hyväksymisestä

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2006/89/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoito-asetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (1) ja erityisesti sen 110 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 (2) ja erityisesti sen 166 artiklan,

ottaa huomioon yhteisön kansanterveysalan toimintaohjelman (2003–2008) hyväksymisestä 23 päivänä syyskuuta 2002 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1786/2002/EY (3) ja erityisesti sen 8 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon kansanterveysalalla toteutettavaa yhteisön toimintaa hallinnoivan toimeenpanoviraston ”kansanterveysalan toimintaohjelman toimeenpanovirasto” perustamisesta neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesti 15 päivänä joulukuuta 2004 tehdyn komission päätöksen 2004/858/EY (4) ja erityisesti sen 6 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 110 artiklassa säädetään, että avustusten on perustuttava varainhoitovuoden alussa julkaistavaan vuotuiseen ohjelmaan.

(2)

Asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 166 artiklan mukaisesti avustuksia koskevassa vuosittaisessa työohjelmassa mainitaan perussäädös, tavoitteet, ehdotuspyyntöjen aikataulu ja niiden alustava arvo sekä odotetut tulokset.

(3)

Euroopan yhteisöjen yleisen talousarvion toteuttamista koskevista sisäisistä säännöistä (komissiota koskeva jakso) 15 päivänä maaliskuuta 2005 tehdyn komission päätöksen 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti varainhoitoasetuksen 110 artiklassa tarkoitettua päätöstä vuosittaisen työohjelman hyväksymisestä voidaan pitää varainhoitoasetuksen 75 artiklassa tarkoitettuna rahoituspäätöksenä edellyttäen, että se muodostaa riittävän täsmällisen kehyksen.

(4)

Päätöksen N:o 1786/2002/EY 8 artiklassa säädetään, että komissio hyväksyy ohjelman toteuttamista koskevan vuosittaisen työsuunnitelman, jossa esitetään painotusalueet ja toteutettavat toimet, myös määrärahojen jako.

(5)

Vuoden 2006 työsuunnitelma olisi siksi hyväksyttävä.

(6)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat ohjelmakomitean antaman lausunnon mukaiset.

(7)

Kansanterveysalan toimintaohjelman toimeenpanovirasto saa komission päätöksen 2004/858/EY 6 artiklan mukaisesti Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sisältyvän avustuksen,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

Ainoa artikla

Hyväksytään vuoden 2006 työsuunnitelma yhteisön kansanterveysalan toimintaohjelman (2003–2008) toteuttamiseksi sellaisena kuin se on liitteessä.

Terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosaston pääjohtaja varmistaa tämän ohjelman täytäntöönpanon.

Tehty Brysselissä 10 päivänä helmikuuta 2006.

Komission puolesta

Markos KYPRIANOU

Komission jäsen


(1)  EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

(2)  EYVL L 357, 31.12.2002, s. 1.

(3)  EYVL L 271, 9.10.2002, s. 1.

(4)  EUVL L 369, 16.12.2004, s. 73.


LIITE

YHTEISÖN KANSANTERVEYSALAN TOIMINTAOHJELMA

(2003–2008)

VUODEN 2006 TYÖSUUNNITELMA

1.   YLEISTÄ

1.1.   Poliittinen ja lainsäädännöllinen tausta

Perustamissopimuksen 152 artiklan 1 kohdassa määrätään, että kaikkien yhteisön politiikkojen määrittelyssä ja toteuttamisessa varmistetaan ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu.

Euroopan parlamentti ja neuvosto tekivät 23. syyskuuta 2002 päätöksen yhteisön kansanterveysalan toimintaohjelman perustamisesta (2003–2008) (1) (jäljempänä ’ohjelmasta tehty päätös’).

Ohjelman kolmen ensimmäisen toteuttamisvuoden aikana päätavoitteena oli luoda perusta kokonaisvaltaiselle ja johdonmukaiselle lähestymistavalle siten, että keskitytään kolmeen painopistealueeseen eli terveystietoihin, terveysuhkiin ja terveyttä määrittäviin tekijöihin. Yhdessä nämä kolme toimintalinjaa pyrkivät osaltaan parantamaan fyysisen terveyden ja mielenterveyden sekä hyvinvoinnin tasoa Euroopan unionin alueella. Ohjelman toimilla oli tarkoitus luoda itseään ylläpitäviä mekanismeja, joiden ansiosta jäsenvaltiot voisivat koordinoida terveyteen liittyvää toimintaansa.

Tämän tuloksena on jo valittu yli 200 rahoitettavaa hanketta (2), jotka muodostavat vahvan perustan tulevia toimia varten. Vuosien 2003–2005 työsuunnitelmien täytäntöönpanon analysointi on johtanut toiminnan selkeyttämiseen vuonna 2006, jotta voitaisiin kattaa myös ne alueet, joita ei aikaisemmin ole käsitelty. Tavoitteena on ohjelman toimien synergia ja täydentävyys sen työn kanssa, jota tekevät asiaan liittyvät terveysalalla toimivat kansainväliset järjestöt, esimerkiksi Maailman terveysjärjestö (WHO), Euroopan neuvosto ja taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD). Yhteistyötä tämänkaltaisten organisaatioiden kanssa pyritään edelleen tehostamaan vuonna 2006.

1.2.   Vuoden 2006 uudet painopistealueet

Vuoden 2006 työsuunnitelmassa nimettiin uusia painopistealueita jo aikaisemmissa työohjelmissa mainittujen painopisteiden perusteella. Vuoden 2006 painopisteisiin sisältyy joitakin tärkeitä toimia, jotka on jo aloitettu, sekä seuraavat uudet alueet:

(1)

Terveystiedot:

Uudet painotukset: Euroopan yhteisön terveysindikaattorit aluetasolla, henkilövahinkojen tietokannan saaminen valmiiksi ja eurooppalainen kansanterveysportaali

Uudet painopistealueet: sukupuolisidonnaiset terveysongelmat, harvinaisten sairauksien potilasryhmät ja eurooppalaisten vertailukeskusten verkostot.

(2)

Terveysuhat:

Uusi painopistealue: valmistautuminen ja reagointi influenssapandemiaan

Uudet painotukset: riskinhallinta sekä terveysuhista ja sairaalainfektioista tiedottaminen nyt, kun tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalainen keskus (3) on aloittanut toimintansa ja ottaa hoitaakseen terveysuhkien riskinarvioinnin.

(3)

Terveyttä määrittävät tekijät:

Uusina painotuksina ravitsemus, HIV/AIDS, tupakoinnin tekeminen sosiaalisten normien vastaiseksi, huumeenkäytön haittojen vähentäminen erityisesti nuorten osalta.

EU:n uusien puheenjohtajamaiden painopistealueet: Yhdistynyt kuningaskunta (eriarvoisuus), Itävalta (diabetes) (4) ja Suomi (terveys kaikkien politiikkojen osana).

1.3.   Yhteistyömekanismit kansainvälisten järjestöjen kanssa

Ohjelmasta tehdyn päätöksen (1) 11 artiklan mukaisesti ohjelmaa täytäntöönpantaessa tuetaan yhteistyötä kansanterveysalalla toimivien kansainvälisten järjestöjen kanssa.

Yhteistyö Maailman terveysjärjestön kanssa

Yhteistyössä Maailman terveysjärjestön kanssa otetaan huomioon seuraavat sopimukset:

9. elokuuta 1999 voimaan tullut ”Yhdistyneiden Kansakuntien ja Euroopan yhteisön sopimus periaatteista, joita sovelletaan Yhdistyneiden Kansakuntien hallinnoimiin ohjelmiin ja hankkeisiin myönnettävään yhteisön rahoitukseen tai yhteisrahoitukseen” ja 1. tammikuuta 1995 voimaan tullut Euroopan yhteisön ja Yhdistyneiden Kansakuntien välillä sovittu tarkastuslauseke, sellaisena kuin se on muutettuna.

Kirjeenvaihto Maailman terveysjärjestön ja Euroopan yhteisöjen komission välisen yhteistyön vahvistamisesta ja tehostamisesta (myös kirjeenvaihtona tehtyyn sopimukseen sisältyvä Maailman terveysjärjestön ja Euroopan yhteisöjen komission välinen muistio yhteistyötä koskevista puitteista ja järjestelyistä) (5).

Jollei asiasta poikkeuksellisesti toisin sovita, Maailman terveysjärjestön toimintaan myönnetään Euroopan komission rahoitustukea Euroopan yhteisön ja Yhdistyneiden Kansakuntien välisen, taloudellisia ja hallinnollisia asioita koskevan puitesopimuksen mukaisesti. Puitesopimus tuli voimaan 29. huhtikuuta 2003, ja Maailman terveysjärjestö liittyi siihen 11. joulukuuta 2003.

Maailman terveysjärjestön kanssa tehtävä yhteistyö perustuu vuonna 2006 kahden järjestön välillä käynnissä oleviin aloitteisiin, ja sitä voidaan laajentaa koskemaan tähän työohjelmaan sisältyviä lisäalueita, mikäli näitä aloitteita voidaan parhaiten edistää Maailman terveysjärjestön kautta. Yhteistyöalat määritellään komission erityispäätöksessä.

Yhteistyö taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD:n) kanssa

Euroopan komission ja OECD:n suorien avustussopimusten on tarkoitus kattaa ne kansanterveysohjelman alat, jotka vastaavat OECD:n kansanterveysalan työsuunnitelmaa vuosille 2005–2006, ja erityisesti niitä, jotka liittyvät

terveystilinpitojärjestelmän (System of Health Accounts) kehittämisen parantamiseen tai tukemiseen niillä aloilla, jotka eivät kuulu tai joilta ei kerätä tietoja yhteisön tilasto-ohjelmaan (6), erityisesti terveydenhuoltokustannuksiin, jotka on ryhmitelty tautiluokituksen, sukupuolen ja iän (tämän ryhmittelyn yhteydessä olisi huomioitava käynnissä olevat pilottitutkimukset) perusteella,

kysymyksiin, jotka koskevat muuta kuin Euroopan unionin parhaillaan käynnissä oleviin toimiin kuuluvaa terveydenhuoltoalan ammattilaisten kansainvälistä liikkuvuutta.

Yhteistyö tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalaisen keskuksen kanssa (ECDC)

Tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalainen keskus on täysin toimintakunnossa vuonna 2006. Toiminnallista yhteistyötä jatketaan ja vahvistetaan. Tartuntatautien alalla sen vastuualueisiin kuuluvat riskinarviointi, tieteellinen ja tekninen neuvonanto, tartuntatautien seuranta, laboratorioiden välinen yhteistyö ja kapasiteetin rakentaminen. Tieteellisessä tehtävässään ECDC antaa välitöntä tukea komissiolle ja jäsenvaltioille. Näin komissio ja jäsenvaltiot voivat keskittyä riskienhallintaan. ECDC:n toiminta-ala kuvastuu myös tässä työohjelmassa. Painopistealueella ”Nopea ja koordinoitu reagoiminen terveysuhkiin” (kohta 2.2) hankkeissa keskitytään aiheisiin, jotka täydentävät ECDC:n toimia: erityisten uhkien hallinta, yleisen valmiuden suunnittelu, terveysturva ja ihmisperäisten aineiden turvallisuus.

1.4.   Resurssien jako

1.4.1.   Budjettilinjaukset

Tämän ohjelman toimien on edistettävä korkeatasoista terveyden suojelua ja parannettava kansanterveyttä. Rahoitusta voidaan myöntää hankeavustuksina. Komissio voi myös tehdä sopimuksia yhteisön toimien täytäntöönpanosta tämän työohjelman piiriin kuuluvilla aloilla julkisia hankintoja koskevia menettelyitä noudattaen (tarjouspyynnöt). Tässä työsuunnitelmassa luodaan yleiskatsaus vuonna 2006 käynnistettäviin toimiin.

Toimintamäärärahojen budjettikohta on 17 03 01 01 – Kansanterveys (2003–2008).

Hallintomäärärahojen budjettikohta on 17 01 04 02 – Kansanterveys (2003–2008) – Hallintomenot.

Kansanterveysalan toimintaohjelman toimeenpanovirastoon liittyvien hallintomäärärahojen budjettikohta on 17 01 04 30.

Ohjelman kokonaismääräraha kaudella 2003–2008 on 353,77 miljoonaa euroa. Vuonna 2006 käytettävissä olevaksi talousarvioksi (maksusitoumukset) arvioidaan 53 400 000 euroa (7) (kansanterveysalan toimintaohjelman toimeenpanovirastoon liittyviä hallintomäärärahoja ei ole otettu tässä huomioon). Tähän talousarvioon olisi lisättävä

ETA-/Efta-maiden rahoitusosuus: arviolta 1 100 040 euroa (7)

Kahden unioniin liittyvän maan (Bulgarian ja Romanian) ja yhden hakijamaan (Turkin) rahoitusosuus: arviolta 1 317 621 euroa (8).

Vuoden 2006 kokonaisbudjetiksi on näin ollen arvioitu 55 817 661 euroa (7)  (8).

Tähän sisältyvät sekä toimintabudjetin resurssit (avustukset ja tarjouspyynnöt) että teknisen ja hallinnollisen avun resurssit:

toimintabudjetin kokonaismääräksi on arvioitu 53 863 521 euroa (7)  (8)

hallinnollisen budjetin kokonaismääräksi on arvioitu 1 954 140 euroa (7)  (8).

Resurssien jaossa säilytetään ohjelman eri painopistealueiden välinen tasapaino, joten kokonaismäärärahat jaetaan tasaisesti (9), ellei resurssien uudelleenjakoon oikeuttavia erityisiä kansanterveysalan hätätilanteita (esim. influenssapandemia) ilmene.

1.4.2.   Avustukset

Avustukset olisi rahoitettava budjettikohdasta 17 03 01 01.

Avustusten suuntaa-antavaksi kokonaismääräksi – kansainvälisille järjestöille myönnettävät suorat avustukset mukaan luettuina – arvioidaan 47 798 344 euroa (7)  (8).

Yksi ehdotuspyyntö ”Kansanterveys – 2006” on tarkoitus julkaista Euroopan unionin virallisessa lehdessä tammikuussa 2006.

Kansanterveysalan toimintaohjelmaan kuuluvien toimien valintaa ja rahoitusta koskevat yleiset periaatteet ja kriteerit, jotka komissio hyväksyi 14. tammikuuta 2005, on julkaistu erillisessä asiakirjassa (10). Yleisperiaatteita (1 artikla), poissulkemisperusteita (2 artikla), valintaperusteita (3 artikla) ja myöntämisperusteita (4 artikla) sovelletaan vuoden 2006 ehdotuspyyntöihin.

Ehdotuspyyntöjen suuntaa-antavaksi kokonaismääräksi on arvioitu 43 018 510 euroa (7)  (8).

Kaikki tässä vuoden 2006 työsuunnitelmassa tarkoitetut toimet ovat avustuskelpoisia.

Kun ehdotuspyyntö on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, hakijoilla on kolme kuukautta aikaa jättää ehdotus. Arvioidaan, että ehdotusten jättämisen jälkeen tarvitaan vielä viisi kuukautta, jotta kaikki rahoitustukipäätöksen tekemiseen johtavat menettelyt voidaan toteuttaa.

Koska yhteisön rahoitus on täydentävää ja kannustavaa, vähintään 40 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista on rahoitettava muista rahoituslähteistä. Rahoitusosuus voi siis olla enintään 60 prosenttia kyseisten hankkeiden tukikelpoisista kustannuksista tuensaajaa kohden (eli pääasiallista tuensaajaa kohden sekä muita tuensaajia kohden). Komissio määrittää kussakin yksittäisessä tapauksessa myönnettävän enimmäismäärän.

Enimmäismääränä on mahdollista myöntää 80 prosenttia yhteisrahoitusta tukikelpoisista kustannuksista tuensaajaa kohden (eli pääasiallista tuensaajaa ja muita tuensaajia kohden) silloin, kun hankkeella on todellista Euroopan laajuisen toiminnan tuomaa lisäarvoa. Rahoitusta saavista hankkeista enintään 10 prosenttia (lukumääränä ilmaistuna) voi saada yhteisrahoitusta, jonka osuus on enemmän kuin 60 prosenttia.

Yhteisrahoitettavien hankkeiden kesto saisi yleensä olla enintään kolme vuotta.

Kustannusten tukikelpoisuutta koskevat yksityiskohtaiset tiedot annetaan tämän työsuunnitelman liitteessä.

1.4.3.   Avustukset kansainvälisille järjestöille

Avustukset kansainvälisille järjestöille olisi rahoitettava budjettikohdasta 17 03 01 01. Niiden tehtävät on toteutettava suoran ja keskitetyn hallinnon kautta.

Enintään 4 779 834 euroa (7)  (8) voidaan käyttää suoriin, kansainvälisten järjestöjen (WHO, OECD jne.) kanssa tehtäviin avustussopimuksiin. Suorilla avustussopimuksilla parannetaan Euroopan komission toiminnan synergiaa ja reagointivalmiutta suhteessa kansainvälisiin järjestöihin, kun toimet ovat yhteisesti hoidettuja. Tällaisilla järjestöillä on tiettyjä valmiuksia, jotka liittyvät niiden erityistehtäviin ja -vastuisiin ja joiden ansiosta ne ovat erityisen päteviä hoitamaan joitakin tässä työohjelmassa kuvatuista toimista. Näiden osalta suoria avustussopimuksia pidetään sopivimpana menettelynä.

Kesäkuuhun mennessä on tarkoitus tehdä lisäpäätöksiä suorien avustussopimusten myöntämisestä kansainvälisille järjestöille (WHO:lle ja OECD:lle). Sekä WHO:n että OECD:n on määrä saada nämä avustukset käyttöönsä syyskuuhun mennessä.

Näihin suoriin avustussopimuksiin sovelletaan yleisperiaatteita, poissulkemisperusteita, valintaperusteita ja myöntämisperusteita, jotka komissio hyväksyi 14. tammikuuta 2005 (10).

1.4.4.   Kansanterveysalan toimintaohjelman toimeenpanoviraston avustus

Kansanterveysalan toimintaohjelman toimeenpanoviraston avustus olisi rahoitettava budjettikohdasta 17 01 04 30.

Kansanterveysalan toimintaohjelman toimeenpanoviraston perustamispäätös tehtiin 15. joulukuuta 2004 (11), ja sen hallintomäärärahoihin olisi osoitettava yhteensä 5 800 000 euroa.

Toimeenpanoviraston työohjelma on tarkoitus hyväksyä tammikuuhun 2006 mennessä.

1.4.5.   Tarjouspyynnöt

Palveluhankinnat olisi rahoitettava budjettikohdista 17 01 04 02 ja 17 03 01 01.

Ehdotuksen mukaan toimintabudjetista käytetään tarjouspyyntöihin alle 10 prosenttia. Tarjouspyyntöjen suuntaa-antava kokonaismäärä olisi enintään 5 310 927 euroa (7)  (8).

Tarjouspyyntöjä julkaistaan työsuunnitelman erityisaloista.

Helmikuuhun 2006 mennessä on määrä tehdä hankintasopimusten lisärahoitusta koskeva päätös.

1.4.6.   Tiedekomiteat

Kansanterveysohjelman kannalta merkityksellisiä tiedekomiteoita olisi rahoitettava budjettikohdasta 17 03 01 01.

Yhteensä 254 250 euroa osoitetaan korvausten maksamiseen henkilöille, jotka ovat tiedekomiteoiden puitteissa osallistuneet kokouksiin, jotka liittyvät tiedekomiteoiden tai esittelijöiden työhön tiedekomiteoiden lausuntoja valmisteltaessa (12). Korvaukset kattavat kaikki kansanterveysalan toimintaohjelmaan liittyvät alat: terveys- ja ympäristöriskejä käsittelevän tiedekomitean (SCHER:in) kustannuksista korvataan 100 % ja kehittymässä olevia ja vastikään havaittuja terveysriskejä käsittelevän tiedekomitean (SCENIHR) kustannuksista sekä koordinointikustannuksista puolestaan 50 % (ohjeellinen määrä).

1.4.7.   Edelleenvaltuutus Eurostat-pääosastolle

Edelleenvaltuutus olisi sisällytettävä budjettikohtaan 17 03 01 01.

Eurostatille myönnetään enintään 500 000 euron edelleenvaltuutus. Eurostat toteuttaa seuraavat toimet rahoittamalla avustuksia:

(1)

tuki kansallisille tilastoviranomaisille Euroopan terveyshaastattelututkimuksen (ECHIS) moduulien (sellaisina kuin ne on määritelty vuoden 2006 tilasto-ohjelmassa) toteuttamiseksi vuosina 2006–2008,

(2)

tuki kansallisille tilastoviranomaisille joidenkin erityis- tai lisämoduulien toteuttamiseksi (kuten Terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosaston ja Eurostatin Euroopan terveystutkimusjärjestelmän (EHSS) ohjauskomitea on määritellyt) edellä mainittua terveyshaastattelututkimusta varten,

(3)

tuki kansallisille tilastoviranomaisille terveystilinpitojärjestelmän toteuttamiseksi ja laajentamiseksi Euroopan unionin alueella (yhteistyössä OECD:n ja WHO:n kanssa),

(4)

tuki terveystilinpitojärjestelmän kehittämiseksi aloilla, jotka eivät kuulu OECD:n kanssa tehtyjen suorien sopimusten soveltamisalaan.

Toimiin, jotka liittyvät edellä mainittuihin toimiin, sovelletaan Eurostatin toteuttamien ehdotuspyyntöjen osalta niitä yleisperiaatteita, poissulkemisperusteita, valintaperusteita ja myöntämisperusteita, jotka komissio hyväksyi 14. tammikuuta 2005 (10). Edellä 1), 2) ja 3) kohdassa tarkoitettujen toimien osalta avustuksia myönnetään kuitenkin enintään 80 prosentille tukikelpoisista kustannuksista tuensaajaa kohti ja niitä saatetaan myöntää vain yhdelle tukikelpoiselle maalle.

Ehdotettujen avustustoimien tuloksena voi olla

terveystutkimuksen moduulien kääntäminen, testaus ja valmistelu, jotta niitä voitaisiin käyttää kansallisia tutkimuksia toteutettaessa vuosina 2006–2008 jäsenvaltioista riippuen. Nämä moduulit on hyväksytty vuonna 2006 sekä yhteisön tilastojärjestelmässä (terveyteen vaikuttavia tekijöitä koskevat tärkeimmät moduulit, terveydenhuoltopalveluiden käyttö ja taustamoduuli) että Euroopan terveystutkimusjärjestelmän ohjauskomiteassa (erityismoduulit),

tuki terveystilinpitojärjestelmän yhteisen tiedonkeruun (Eurostat–OECD–WHO) toteuttamiseksi. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi kartoittamalla tiedonlähteitä ja laskentamenetelmiä siten, että käytetään etenemissuunnitelmaa, koulutusta, kehitetään tiedonkeruuta sellaisilta aloilta, jotka eivät joissakin maissa vielä kuulu terveystilinpitojärjestelmän piiriin (esim. yksityinen terveydenhuolto), ja välineitä tiedon saamiseksi erilaisista hallinnollisista lähteistä jne.

Näiden toimien lopullisena tavoitteena on laatia Euroopan terveystutkimuksen moduulien ja terveystilinpitojärjestelmän avulla korkealaatuiset kansalliset tilastotietokokoelmat. Nämä tiedot esitetään Eurostatille, joka vastaa niiden levittämisestä (välineinään verkkosivustot, julkaisut ja asiaankuuluvien Euroopan yhteisön terveysindikaattoreiden laskeminen).

2.   PAINOPISTEALUEET VUODELLE 2006

Kaikissa ehdotuksissa on tarvittaessa osoitettava, että niiden avulla voidaan luoda synergiaa asiaan liittyvien tutkimukseen perustuvien toimien kanssa. Tämä koskee erityisesti yhteisön politiikoille annettavaa tieteellistä tukea. On varmistettava synergiaedut Euroopan yhteisön kuudennen tutkimuksen puiteohjelman (13) ja sen toimintojen (14) kanssa. Kansanterveyden kannalta merkittävät tehtävät sisältyvät Tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja esittelyn erityisohjelmaan ”Eurooppalaisen tutkimusalueen integrointi ja lujittaminen (2000–2006)” (15) kuuluvan toimen ”Politiikan tarpeita palveleva tutkimus” lohkoon 1 ”Euroopan luonnonvarojen kestävä hallinta” ja lohkoon 2 ”Terveyttä, turvallisuutta ja mahdollisuuksia Euroopan kansalaisille”. Lisäksi synergiaetuja on todennäköisesti niiden nykyhankkeiden tai hanke-ehdotusten kanssa, joista neuvotellaan ensisijaisella aihealueella 1 ”Terveysalan biotieteet, genomiikka ja bioteknologia” (16) 5 ”Elintarviketurvallisuus” ja 6 ”Kestävä kehitys, maailmanlaajuiset muutokset ja ekosysteemit”.

2.1.   Terveystiedot

Kansanterveysohjelmalla pyritään tuottamaan vertailukelpoista tietoa terveydestä ja terveyteen liittyvästä käyttäytymisestä. Tähän toimintalinjaan kuuluvissa hankkeissa pyritään edistämään indikaattoreiden määrittelyä, tiedon keruuta, analysointia ja levittämistä sekä parhaiden toimintatapojen vaihtoa (terveysvaikutuksen arviointi, terveysteknologian arviointi). Saatuja tietoja hyödynnetään säännöllisissä yleis- tai erityisraporteissa, ja niitä myös levitetään laajalti kansanterveysportaalin kautta, jossa lisäksi tuodaan yhteen eri tietolähteitä.

Terveyttä koskevia tietoja kuvaavia tilastoja kootaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa käyttäen tarvittaessa apuna yhteisön tilasto-ohjelmaa (6).

2.1.1.   Terveystietojärjestelmän kehittäminen ja koordinointi (3 artiklan 2 kohdan d alakohta ja liitteen 1.1 ja 1.3 kohta)

Tiiviissä yhteistyössä Eurostatin kanssa on toteutettava

Euroopan yhteisön terveysindikaattoreiden (ns. ECHI short list) nykyisen esittelytyökalun tekninen kehittäminen

Painopisteiden määrittäminen EU:n terveysindikaattoreita koskevalle tekniselle ja tieteelliselle työlle niillä aloilla, joita ei vielä ole katettu

ECHI-järjestelmän toteuttaminen alueiden välisellä tai alueellisella tasolla avoimessa tietokannassa web-sovellusta käyttämällä.

2.1.2.   Terveystietojärjestelmän käyttö (3 artiklan 2 kohdan d alakohta ja liitteen 1.1 ja 1.4 kohta)

Tällä toimella on tarkoitus tukea verkostoja ja työryhmiä, jotka kehittävät terveystietoja erityisillä painopistealoilla.

Erityishuomiota olisi kiinnitettävä seuraavia aiheita käsittelevien raporttien laadintaan:

sukupuolisidonnaiset terveysongelmat (myös lapsettomuus)

muut aihealueet, kuten nuoret, ikääntyneet, maahanmuuttajat, etniset vähemmistöt sekä elintasoltaan alhaisten sosiaaliryhmien erityisongelmat

seksuaali- ja lisääntymisterveys.

2.1.3.   Mekanismien kehittäminen terveyskysymysten raportointia ja analysointia ja kansanterveysraporttien laatimista varten (3 artiklan 2 kohdan d alakohta ja liitteen 1.3 ja 1.4 kohta)

Jotta voidaan taata tiedoilta vaadittava laatu ja vertailtavuus, terveyskysymysten raportointimekanismien kehittämisessä asetetaan etusijalle seuraavat:

Kuolinsyytilastojen syvällisen analyysin tuki, jotta kuolleisuussuuntauksista saataisiin uutta tietoa ja jotta muutoksia voitaisiin seurata kaikkialla EU:ssa.

Euroopan terveystutkimusjärjestelmän kehittäminen. Tutkimusmoduulien toteuttaminen ja kehittäminen Euroopan yhteisön terveysindikaattoreihin tarvittavien tietojen keräämistä varten. Tästä voitaisiin toteuttaa pilottitutkimus.

On pidettävä yllä, päivitettävä ja laajennettava terveystietolähteiden luettelojärjestelmää, ja keskipitkän aikavälin tavoitteena on oltava perustilastotiedon rutiinikeruun toteuttaminen.

Kattavan tietojärjestelmän luominen yhdistämällä henkilövahinkojen tietokanta (IDB) muihin kuolemantapaus- ja vammautumistietoja sisältäviin lähteisiin, levittämällä tämä järjestelmä kaikkiin jäsenvaltioihin, ETA-maihin ja ehdokasmaihin, vakiinnuttamalla henkilövahinkoja koskeva tietojen keruu IDB:n osalta niissä maissa, jotka jo nyt toimittavat tietoja, ja käsittelemällä tuote- ja palveluturvallisuuteen liittyvän riskinarvioinnin tarpeellisuutta IDB:ssä.

Tietojen keruu terveyttä määrittävistä tekijöistä, erityisesti edustavien väestötutkimusten pohjalta.

Välineiden kehittäminen eri väestöryhmien liikuntatasojen arviointia varten.

Ympäristöön liittyvien terveystietojen keruun, analysoinnin, raportoinnin ja levittämisen parantaminen, erityisesti keskittymällä Euroopan ympäristöterveystoimintasuunnitelman (2004–2010) (17) täytäntöönpanoon sekä luomalla mahdollisuuksien mukaan synergiaa kansanterveysohjelman ympäristöä ja terveyttä käsittelevän työryhmän sekä Euroopan ympäristökeskuksen (18) kanssa.

Tuki aloitteille, joilla pannaan täytäntöön väestön sähkömagneettisille kentille (0 Hz–300 GHz) altistumisen rajoittamisesta annettu neuvoston suositus, sekä tiedotusraporttien ja tarkistuksen valmistelu.

2.1.4.   Strategioiden ja mekanismien luominen muiden kuin tarttuvien tautien riskien, myös sukupuoleen liittyvien terveysriskien ja harvinaisten sairauksien, ehkäisemiseksi, niitä koskevien tietojen vaihtamiseksi ja niiden torjumiseksi (3 artiklan 2 kohdan d alakohta ja liitteen 2.3 kohta).

Muita kuin tarttuvia tauteja koskevat indikaattorit ja tiedot on kerättävä pitkän aikavälin kestävä tiedonkeruu mielessä pitäen ja ottaen huomioon ECHI-strategia ja Eurostatin standardit. Ehdotuksissa olisi määriteltävä rutiinirekisterin ja tutkimusperustan ylläpitämiseksi tarvittavia ehdotuksia ja menetelmiä tai niiden olisi pohjauduttava Euroopan terveystutkimusjärjestelmän tuleviin moduuleihin tai lähteiden yhdistelmään.

Painopistealoja, joita on käsiteltävä tai joihin on kiinnitettävä erityistä huomiota, ovat seuraavat: Sellaisia sairauksia varten, joihin on vakaa indikaattoriperusta, on luotava kestävä tietojen rutiinikeruu tai sitä on parannettava (19). Tällaisen tiedon käyttäminen kansanterveysohjelmien arviointiin

Tautitiedon alat, joita ei ole vielä katettu (20)

Neurodegeneratiivisten, aivojen kehitykseen liittyvien ja muiden kuin psykiatristen aivosairauksien esiintymiseen, hoitoon, riskitekijöihin, riskien pienentämisstrategioihin, sairauskustannuksiin ja sosiaaliseen tukeen liittyvät tiedot ja indikaattoreiden määrittely (21)

Sisäeritystoiminnan häiriöiden terveysvaikutuksia koskevat tiedot ja indikaattoreiden määrittely

Tiedot ja indikaattorien määrittely, jotta voidaan parantaa gynekologista ja vaihdevuosien terveyttä (esim. endometrioosi) koskevaa erityistietoa

Edellä mainittuja kohtia koskevien raporttien ja yhteisymmärryksen luomisen tukeminen

Ehdotukset, joilla tuetaan EU:n mielenterveysstrategiaa, joka muotoillaan mielenterveyttä käsittelevän komission vihreän kirjan pohjalta (14)  (22):

(a)

Lisätietoja mielenterveyttä määrittävistä erilaisista tekijöistä EU:n väestössä ja mielenterveyden indikaattoreiden kansainvälinen yhdenmukaistaminen

(b)

Lisätietoja (terveydentilasta, sosiaalisesta ja taloudellisesta tilanteesta) Euroopan unionin alueelta niistä heikoimmassa asemassa olevien ryhmistä, joille saattaa kehittyä mielenterveyden ongelmia ja/tai jotka saattavat tehdä itsemurhan (esimerkiksi työttömät, siirtolaiset, pakolaiset sekä seksuaaliset ja muut vähemmistöt). Saatuja tietoja olisi käsiteltävä datan tuottamisen kannalta.

Harvinaisten sairauksien osalta etusija on annettava yleislääkärien verkostoille tietojen, seurannan ja valvonnan parantamiseksi. Etusijalle asetetaan seuraavat toimet:

(a)

tiedonvaihdon tehostaminen siten, että käytetään harvinaisia tauteja koskevia nykyisiä eurooppalaisia tietoverkkoja ja edistetään parempaa luokittelua ja määrittelyä

(b)

tiedonvaihtostrategioiden ja -mekanismien kehittäminen harvinaisista sairauksista kärsiviä tai vapaaehtoistyöntekijöitä ja kyseisten sairauksien kanssa tekemisissä olevia ammattiryhmiä varten

(c)

relevanttien terveysindikaattoreiden määrittely ja vertailukelpoisten epidemiologisten tietojen kehittäminen EU:n tasolla

(d)

toisen harvinaisia sairauksia käsittelevän Euroopan konferenssin järjestäminen vuonna 2007 tai 2008

(e)

harvinaisten sairauksien eurooppalaisten vertailukeskusten verkostojen kehittäminen

(f)

parhaiden toimintatapojen vaihdon ja potilasryhmiä koskevien toimenpiteiden kehittämisen tekninen tuki.

Kuolleisuuden osalta kuolinsyyn kirjaamiskäytäntöjen kehittäminen ja analysointi, jos kansallisissa käytännöissä on eroja tai jos riittävä aggregointi (esim. tupakointiin liittyvät kuolemantapaukset) on ongelmallista.

2.1.5.   Verkkovälitteinen terveydenhuolto (3 artiklan 2 kohdan d alakohta ja liitteen 1.7 ja 1.8 kohta)

Aiempien tapahtumien päätelmiin pohjautuvia verkkovälitteisen terveydenhuollon konferenssiehdotuksia tuetaan, jos ne johtaisivat konkreettisiin www-aloitteisiin tai -ohjelmiin. Tällaisiin ehdotuksiin voitaisiin sisällyttää asiantuntijatason valmistelutyötä, ja niissä olisi otettava huomioon se, että kaikkien sidosryhmien tuominen mukaan prosessiin on politiikalle eduksi. Olisi myös käsiteltävä tiedonvaihdon luottamuksellisuuteen liittyviä kysymyksiä.

Tarkastelemalla parhaita toimintatapoja ja ehdottamalla yhteisiä ratkaisuja pyritään varmistamaan, että yleisölle verkkosivustoilla tarjotun tiedon luotettavuus parantuu.

Tuetaan parhaita toimintatapoja selvittävien hankkeiden arviointia ja jatkokehitystä, kun aiheena ovat kansalliset ja rajatylittävät sähköiset potilastiedot, sähköiset konsultaatiot ja lähetteet (23) ja sähköiset lääkemääräykset.

Tuetaan toimintaa, jossa keskitytään EU:n kansanterveysportaalin esille tuomiseen, myös linkkien luomiseen merkittäviin tietolähteisiin, ja pyritään näin parantamaan näyttöön perustuvan terveystiedon saatavuutta sekä alan ammattiryhmien että aiheesta kiinnostuneiden kansalaisten keskuudessa.

Parannetaan oikea-aikaisten ja luotettavien kuolinsyytietojen tarjontaa. Toteutetaan toimia, joilla tarkastellaan mahdollisuuksia ottaa EU:n laajuisesti käyttöön sähköinen kuolintodistus.

Tuetaan terveysalan tietoteknisissä välineissä käytettäväksi tarkoitettujen, semanttisten terveyden edistämis- ja sairauden ennaltaehkäisyontologioiden kehittämistyötä, erityisesti kun tavoitteena on mahdollistaa ”älytiedon” tarjoaminen alalla työskenteleville ja kansalaisille.

Tuetaan nykyaloitteita seurannan edistämiseksi ja verkkovälitteistä terveydenhuoltoa koskevien jäsenvaltioiden etenemissuunnitelmien kehittämiseksi sekä tutkimalla mm. työpajoissa niitä keinoja, joilla jäsenvaltiot voivat löytää rahoituslähteitä sekä tukea ja tehostaa omia investointejaan verkkovälitteiseen terveydenhuoltoon.

2.1.6.   Hyviä toimintatapoja koskevan tiedon- ja kokemustenvaihdon tukeminen (3 artiklan 2 kohdan d alakohta ja liitteen 1.7 kohta)

Etusijalla ovat seuraavat aiheet:

Tuetaan toimia sairaalatietoja koskevien toimintatapojen yhdenmukaistamiseksi, erityisesti lääkinnällisten toimenpiteiden kirjaustietojen vertailukelpoisuuden ja laadun parantamiseksi sekä soveltuvien rahoitusmekanismien (esim. diagnoosiin sidottu ryhmä – DRG) käytön arvioimiseksi ja kartoittamiseksi EU:ssa.

Perusterveydenhuollon kansainvälisen luokituksen käytön tutkiminen EU:ssa. Jos ehdotuksissa käsitellään myös terveysmenoja, yhteyksiä terveystilinpitojärjestelmään olisi tarkasteltava.

Parhaiden toimintatapojen vaihto, potilaiden ja hoitajien verkostoituminen sekä tähän liittyvä koulutus, kun kyseessä ovat kohdassa 2.1.4 mainitut sairaudet (esim. multippeliskleroosi ja Parkinsonin tauti). Olisi luotava yhteyksiä työhön, jota sosiaalisen suojelun komiteassa tehdään käyttämällä avointa koordinointimenetelmää terveydenhuollon sekä ikääntymisen osalta pitkäaikaisen hoidon alalla.

2.1.7.   Terveysvaikutusten arviointi (3 artiklan 2 kohdan c alakohta ja liitteen 1.5 kohta)

Komissio on jo aiemmin kehittänyt yhteisön tasoisia terveysvaikutusten arviointimenetelmiä, ja näiden pohjalta tehtävässä työssä keskitytään kehittämään ja soveltamaan menetelmiä tiettyjä ehdotuksia ja politiikan aloja varten sekä rakentamaan tarvittavat tukikehykset, jotka tarjoavat näyttöä ja tietoa vaikutustenarviointia varten.

2.1.8.   Jäsenvaltioiden välinen yhteistyö (3 artiklan 2 kohdan d alakohta ja liitteen 1.5 kohta)

Tehtävässä työssä otetaan huomioon potilaiden liikkuvuutta ja terveydenhuollon kehittämistä Euroopan unionissa koskeva korkean tason pohdinta ja sillä tuetaan terveyspalveluja ja sairaanhoitoa käsittelevän korkean tason ryhmän työtä. Työssä käsitellään erityisesti puitteiden luomista rajatylittävälle terveydenhoidon hankinnalle ja tarjonnalle; eurooppalaisten vertailukeskusten verkostojen pilottihankkeita; terveysalan ammattilaisten liikkumiseen liittyviä näkökohtia; terveysjärjestelmien vaikutustenarviointimenetelmien kehittämistä ja pilottihankkeita; parhaiden toimintatapojen ja asiantuntemuksen jakamista potilasturvallisuuden alalla sekä muita Euroopan mahdollisia yhteistyöaloja koskevaa työtä, kuten lievittävää hoitoa ja lääkkeiden asianmukaista käyttöä. Toteutettavilla toimilla voidaan myös varmistaa potilaiden ja alalla toimivien liikkuvuutta sekä terveydenhoito- ja pitkäaikaishoitojärjestelmiä yleisemmin koskevien tukitietojen ja -osaamisen tarjonta. Tässä vaiheessa käsitellään seuraavia painopistealoja:

Terveysjärjestelmien laatua koskevan tiedon ja osaamisen vahvistaminen siten, että erityiskohteena on potilasturvallisuus; tämä tarkoittaa soveltuvien mekanismien luomista potilasturvallisuuden tehostamiseksi EU:ssa myös verkostoitumista vahvistamalla ja jakamalla alan hyviä toimintatapoja.

Potilaiden liikkuvuuden aiheuttamien rahoitusvaikutusten analysointi lähtö- ja tulomaiden kannalta sekä vaikutusten analysointi liikkuvuuteen osallistuvien terveydenhoitojärjestelmien rahoituksen kestävyyden kannalta. Potilaiden liikkuvuutta koskevien tutkimusten tukeminen; näissä keskitytään tekijöihin, jotka motivoivat potilaita siirtymään yli rajojen, ja selvitetään laitosten tarvetta hankkia hoitoa potilailleen ulkomailta (24).

Rajatylittävää hoitoa koskevan tiedon keruu ja tarjoaminen, erityisesti laatuun, turvallisuuteen, arkaluontoisuuteen, hoidon jatkuvuuteen, potilaiden oikeuksiin sekä vastuuseen ja velvoitteisiin liittyvissä kysymyksissä.

Vertailukeskusten pilottihankkeiden kartoitus, analysointi ja tuki; nämä hankkeet perustuvat korkean tason ryhmän vertailukeskuksia koskevan työryhmän määrittämiin suuntaviivoihin, kriteereihin ja kohdealoihin.

Tuki EU:n terveysteknologian arviointiverkostolle.

Tiedonvaihto uusien lääkkeiden terapeuttisesta lisäarvosta ja sellaisen mallin kehittäminen, johon sisältyy eurooppalainen tietokanta lääkkeiden ja lääketieteellisen teknologian tehokasta priorisointia varten (25). Harvinaislääkkeitä koskevan tiedon tehostaminen (lääkemääräykset, vaikuttavuus, teho ja hinta), myös suhteessa harvinaisiin sairauksiin (26).

Talouden ja terveyden välisten yhteyksien arviointi; terveyteen investoiminen ja kohentuneen terveyden vaikutus talouskasvuun.

Perusterveydenhoitoa koskevien tietojen keruu ja tarjonta sekä resurssitietojärjestelmä, jolla vahvistetaan tietojen vertailukelpoisuutta ja luodaan perusta rutiinitiedonkeruulle.

Koti- ja laitoshoidon käyttöä ja resursseja koskevien tietojen keruu ja tarjonta tietojen vertailukelpoisuuden vahvistamiseksi ja aikasarjatietojen saamiseksi.

Tietojen keruu ja tarjonta lievittävän hoidon parhaista toimintatavoista.

2.2.   Nopea ja koordinoitu reagoiminen terveysuhkiin

Tämän jakson toimilla on tarkoitus parantaa toimintaedellytyksiä kansanterveysuhkiin ja kansanterveysalan hätätilanteisiin liittyviä valmiusjärjestelyitä ja nopeita vastatoimia varten. Toimilla tuettaisiin erityisesti tartuntatauteja koskevan yhteisön verkoston (27) ja Euroopan yhteisön muun kansanterveyslainsäädännön puitteissa toteutettavaa yhteistyötä, ja niillä voitaisiin täydentää Euroopan yhteisön tutkimuksen puiteohjelman toimintoja.

Tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalainen keskus (ECDC) (3) aloitti toimintansa vuonna 2005. Tämän seurauksena riskinarviointitoiminta, jota aikaisemmin tuettiin kansanterveysohjelmasta ja joka nyt kuuluu ECDC:n toiminta-alaan (esim. valvonta), ei enää saa tukea tämän ehdotuspyynnön puitteissa. Tätä ehdotuspyyntöä laadittaessa on kuultu ECDC:tä, ja sen tarkoituksena onkin edistää toimintaa, jolla tuetaan riskinhallintaa. Komissio ja ECDC varmistavat, ettei toiminnassa esiinny päällekkäisyyksiä.

Biologisten tekijöiden tahallisesta levittämisestä aiheutuvien uhkien torjuntaan liittyvien toimien toteutus nivoutuu kiinteästi tartuntatauteja koskevien meneillään olevien toimien toteutukseen. Näitä ja kemiallisten tekijöiden tahalliseen levittämiseen liittyviä toimia kehitetään noudattaen terveysministerien 15. marraskuuta 2001 pitämän kokouksen päätelmiä ja niiden perusteella laadittua ohjelmaa, joka koskee yhteistä valmiutta torjua biologisia ja kemiallisia iskuja (terveysturva) (28).

2.2.1.   Toimintaedellytykset influenssapandemian käsittelyyn ja erityisten terveysuhkien kohtaamiseen (3 artiklan 2 kohdan a alakohta ja liitteen 2.1, 2.2, 2.3, 2.4 ja 2.8 kohta)

Tämän toimen tarkoituksena on edistää toimintaedellytyksiä ja strategioita, joilla voidaan auttaa jäsenvaltioita, hakijamaita, ETA/EFTA-maita ja koko yhteisöä käsittelemään erityisiä terveysuhkia. Ensisijaisesti huomiota on kiinnitettävä influenssapandemian uhkaan sekä toimintaan influenssan ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi, yhteiseen tiedotusstrategiaan ja valmiuteen hätätilanteessa sekä pandemian ja siihen liittyvien vastatoimien terveys- ja sosioekonomista vaikutusta koskevien tietojen ja laadukkaiden työkalujen jakamiseen ja kehittämiseen koordinoidusti Euroopan yhteisön tutkimuksen puiteohjelman toimintojen kanssa (29). Muina painopisteinä ovat seuraavat:

muiden kuin tarttuvien tautien aiheuttamat uhkat, jotka liittyvät esimerkiksi kemiallisiin ja ympäristötekijöihin ja edellyttävät nopeaa toimintaa;

kemiallisia tekijöitä koskevan varhaisvaroitusjärjestelmän jatkokehitys ja jäljitettävyyttä koskeva työ kansanterveyden kannalta merkittävien vaarallisten aineiden rajatylittävien kuljetusten yhteydessä;

tarttuvien tautien hallinta siirtolaisten terveyden ja rajatylittävien kysymysten osalta;

uusien infektiotautien, myös zoonoosien aiheuttajien, riski- ja uhka-analyysi, jolla täydennetään ECDC:n työtä.

2.2.2.   Yleinen valmius ja reagointi (3 artiklan 2 kohdan a alakohta ja liitteen 2.1, 2.2, 2.3 ja 2.4 kohta)

Toimilla pitäisi pyrkiä parantamaan terveysalan valmistautumista kriisitilanteisiin ja tukea alojen välistä yhteistyötä (esim. pelastustoimi, elintarvikeala, eläintuotantoala), jotta varmistettaisiin johdonmukainen reagointi kriisitilanteessa. Toimissa olisi erityisesti keskityttävä riskin- ja kriisinhallinnan tukeen sekä kriisitiedotuksen kysymyksiin. Näistä ovat erityisen tärkeitä seuraavat:

toimet, joilla tuetaan yleisen valmiussuunnitelman täytäntöönpanoa. Tämä voi tarkoittaa sairaaloiden välisiä yhteyksiä massatapahtumien varalta, hallintasuunnitelmaa onnettomuuksille, joissa suuri määrä ihmisiä on saanut palovammoja, koulutus- ja viestintäperustan luomista ja kriisinhallintaa ja lääketieteellistä tietoa koskevia aloitteita. Lisäksi tarvitaan toimia, joilla tuetaan jäljitettävyyttä, logistiikkaa ja jakelua, kuljetuskysymyksiä, kriisien psykologista vaikutusta sekä uuden diagnostiikan soveltamista;

toimet, joilla tuetaan valmiuksien rakentamista poliisi- ja terveysviranomaisten yhteistoimia varten;

toimet, joilla tuetaan sellaisten valmiuksien rakentamista ja täytäntöönpanoa, joita maailman terveyskokouksen (30) hyväksymän kansainvälisen terveyssäännöstön noudattaminen edellyttää;

innovatiivisten tieto- ja viestintäteknisten välineiden käyttö terveysuhkien analysointiin; näitä ovat esim. paikkatietojärjestelmät, spatiotemporaalinen analyysi, uudet varhaisvaroitus- ja ennakointijärjestelmät, diagnoositietojen automaattinen analyysi ja vaihto.

2.2.3.   Terveysturva ja tartuntatautien valvonnan kannalta merkitykselliset strategiat (3 artiklan 2 kohdan a alakohta ja liitteen 2.2, 2.4, 2.5 ja 2.9 kohta)

Useita hankkeita on käynnistetty biologisten ja kemiallisten tekijöiden tahallisen levittämisen mallintamista ja seurantaa varten. Tiedot ja osaaminen ovat kuitenkin edelleen epätäydellisiä terveysturvan hätätilanteisiin vastaavan politiikan ja suunnitelmien tarkastelun, kehittämisen ja arvioinnin osalta, ja näihin liittyviä ehdotuksia voitaisiinkin tukea.

Tarttuvien tautien valvonta edellyttää tarvittavien strategioiden ja rakenteiden luomista. Tällä toimella pyritään edistämään toimintaa, jolla pannaan täytäntöön tartuntatautivalmiuteen (esim. ennalta ehkäisevät rokotukset tai rokotevarastot) ja näiden tautien valvontaan tai hävittämiseen liittyvää politiikkaa ja strategioita. Tukea voitaisiin myöntää myös toimille, joilla edistetään viestintää erilaisten ulkopuolisten ammattialojen suuntaan (esim. yleislääkärit, farmaseutit, eläinlääkärit ja tässä yhteydessä merkittävät ei-lääketieteelliset ammattialat) sekä helpotetaan yhteistyötä perusrakenteiden ja verkostojen kautta. Muina painopisteinä ovat seuraavat:

toimet, joilla edistetään rokotus- ja immunisaatiostrategioita koskevien parhaiden toimintatapojen vaihtoa;

potilasturvakysymyksiin liittyvien parhaiden toimintatapojen jakaminen, erityisesti terveydenhoitoon liittyvien infektioiden ja mikrobilääkeresistenssin hallinta ja valvonta;

toimet (rokotteiden, kemikaalien, viruslääkkeiden ja muiden lääkeaineiden ja lääkinnällisten laitteiden) haittavaikutusten valvomiseksi yhteistyössä EMEA:n kanssa;

toteutettavuusanalyysi Euroopan viitelaboratorioiden perustamisesta ihmisten terveyden alalle.

2.2.4.   Veren, kudosten, sekä solujen ja elinten turvallisuus (3 artiklan 2 kohdan a alakohta ja liitteen 2.6 ja 2.7 kohta)

Ihmisperäisiin aineisiin liittyvillä toimilla pyritään edistämään laatua, turvallisuutta ja riittävyyttä sekä sairaustartuntojen torjumiseksi että näiden aineiden terapeuttisen käytön tukemiseksi potilaiden eduksi.

Tässä on saavutettu merkittävää edistymistä, kun verta koskevaa uutta lainsäädäntöä on tullut voimaan (31)  (32). Nyt tarvitaan uutta panosta, jotta voitaisiin varmistaa verta käsitteleviä laitoksia koskevien tarkastusten tunnustaminen samanarvoisiksi kaikissa jäsenvaltioissa. Tämä toteutetaan laatimalla ja panemalla täytäntöön yhteisesti hyväksytyt kriteerit ja standardit.

Aiemmissa toimissa, joilla on tuettu veren mahdollisimman hyvää käyttöä, on saavutettu sangen vähäistä menestystä. Jotta voitaisiin varmistaa ihmisperäisten aineiden parempi terapeuttinen käyttö, on tuettava sellaisten työkalujen kehitystä, joilla edistetään näyttöön pohjautuvia parhaita toimintatapoja.

Vaikka kudoksia ja soluja koskeva direktiivi (33) on hyväksytty, niiden nimityksiin ja terapeuttiseen käyttöön liittyvät määritykset eivät ole EU:ssa riittävän yhtenäisiä. Jotta voitaisiin helpottaa ihmisperäisten aineiden vaihtoa ja seurata elävien luovuttajien terveyttä, tarvitaan toimia toimenpiteiden ja menettelyiden parantamiseksi; näitä ovat esim. yhtenäinen terminologia ja rekistereiden kehittäminen  (14).

Verituotteiden luovuttamista ja optimaalista käyttöä on rohkaistava. Toimet olisi kohdistettava luovuttajien hankkimista sekä veren komponenttien käyttöön liittyvää koulutusta koskevien parhaiden toimintatapojen ja tiedon jakamiseen.

2.3.   Terveyteen vaikuttavat tekijät

Tämän alan hankkeilla ja toimilla pyritään tukemaan ja pönkittämään EU:n toimintalinjoja ja toimia, jotka koskevat terveyteen vaikuttavia tekijöitä, tukemaan sellaisten toimien suunnittelua, joilla tarjotaan ja vaihdetaan hyviä toimintatapoja, edistämään monialaisia ja yhteenkokoavia, useiden terveyteen vaikuttavien tekijöiden välisiä toimintatapoja sekä tukemaan ja kannustamaan eri maiden ponnisteluja.

Vuoden 2006 hankkeista asetetaan etusijalle ne, joissa

toimet liitetään politiikan painopisteisiin: Hanke-ehdotusten pitäisi liittyä EU:n toimintalinjoihin ja strategioihin kansanterveysalalla (erityisesti alkoholin, ravinnon ja liikunnan osalta) ja niistä pitäisi ilmetä näiden tuntemus. Erityiskohteena ovat hankkeet, joissa käsitellään terveyden epätasa-arvoa ja laajempia sosioekonomisia terveyteen vaikuttavia tekijöitä;

käsitellään lapsia ja nuoria erityisenä kansanterveystoimien kohderyhmänä useiden terveyteen vaikuttavien tekijöiden osalta. Tällöin keskitytään ikävuosiin, jolloin nuoret ”muodostavat” elintapojaan, ja käsitellään sekä riskitekijöitä että riskikausia ja suojaavia tekijöitä, jotka vaikuttavat elintapoihin ja käyttäytymiseen.

Vuodelle 2006 on nimetty seuraavat painopisteet:

2.3.1.   Riippuvuutta aiheuttavia aineita koskevien yhteisön keskeisten strategioiden tukeminen

(1)

Hanke-ehdotuksissa olisi tuettava tupakointia koskevan toiminnan kehittämistä ja keskityttävä seuraaviin aiheisiin:

Kartoitetaan, arvioidaan ja levitetään tupakoinnin valvontaan liittyviä tuoreimpia uudistuksia ja parhaita toimintatapoja jäsenvaltioissa, erityisesti kun kohteena ovat nuoret ja naiset, tupakoinnin torjuntaan ja tupakoinnin lopettamiseen liittyviä viestintästrategioita sekä sosioekonomisten kysymysten käsittelyä.

Kehitetään ja verkotetaan ehkäisy- ja lopettamistoimia siten, että keskitytään innovatiivisiin toimintatapoihin, joilla tupakoinnista voidaan tehdä sosiaalisten normien vastaista ja joilla voidaan vähentää altistumista tupakansavulle.

Muut EU:n toimet ja kansainväliset toimet, joilla pannaan täytäntöön tupakoinnin torjuntaa koskevasta puitesopimuksesta johtuvia vaatimuksia (34), kuten tupakan ainesosia koskeva työ ja tupakkatuotteiden laittoman kaupan seuranta.

(2)

Alkoholia koskevat toimet liitetään yleiseen strategiseen toimintatapaan alkoholiin liittyvien haittojen vähentämiseksi. Etusijalla on sellaisten verkostojen tukeminen, joihin yhdistyy koordinoidusti ja kattavasti useiden, esimerkiksi tutkimus-, tiedotus-, kuluttajansuoja- ja kuljetusalan, kaupallisen viestinnän ja muiden sisämarkkinakysymyksiin liittyvien alojen toimintaa ja jotka pohjautuvat maakohtaisiin kokemuksiin. Tähän voi liittyä mm:

Maakohtaisten kokemusten luetteloinnin ja seurannan kehittäminen.

Erilaisten toimintavaihtoehtojen talous- ja terveysvaikutusten arviointi.

Valmiuksien rakentaminen tehokasta ohjelman ja politiikan täytäntöönpanoa varten.

(3)

Huumausaineiden osalta etusija annetaan EU:n huumausainestrategian (35) ja toimintasuunnitelman (36) sekä huumausaineita koskevan neuvoston suosituksen (37) mukaisesti ehdotuksille, jotka koskevat seuraavia aiheita:

Haittojen vähentämiseen tähtäävät toimet psykoaktiivisiin aineisiin liittyvissä uusissa kehityssuuntauksissa, huomion kohteena erityisesti ekstaasin, kokaiinin/crackin ja kannabiksen käyttö.

Julkisen sektorin elinten, koulutusalan ja alalla toimivien kansalaisjärjestöjen yhteisten ehkäisyohjelmien suunnittelu tai kehittäminen ja täytäntöönpano siten, että kohteena ovat sosiaalisesti epäsuotuisassa asemassa olevat ryhmät.

Luettelon laatiminen hyvistä toimintatavoista huumausainehoitojen ja niiden vaikutusten, myös yhteiskuntaan sopeuttamisen osalta, jotta toimintasuunnitelmassa kaavailluille toimille saadaan seurantaa.

2.3.2.   Elintapoja sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyttä koskevat yhteenkokoavat toimintatavat

(1)

Ravinnon ja liikunnan osalta työssä keskitytään hyvien toimintatapojen tunnistamiseen ja verkostojen rakentamiseen seuraavista aiheista (14):

kouluruokailun ja ravitsemusta koskevien koulutusohjelmien hyvät toimintatavat

terveitä elämäntapoja yhteisöissä käsitteleville useiden sidosryhmien yhteistyöaloitteille tarjottava pilottituki ja tällaisten aloitteiden arviointi, kun kohteena ovat erityisen heikossa asemassa olevat ryhmät, kuten lapset

elintarviketeollisuuden, vähittäiskaupan, kuluttajajärjestöjen jne. toteuttamien terveellistä ruokavaliota edistävien koulutusohjelmien ja tiedotuskampanjoiden teho

tutkimus käytännön toimista, jotka johtavat todellisiin muutoksiin kuluttajien elintarvikevalinnoissa ja liikuntatavoissa

hyvät toimintatavat, jotka liittyvät rakennusarkkitehtuuriin ja kaupunkisuunnitteluun ja joilla rohkaistaan liikuntaa ja terveitä elintapoja.

(2)

Seksuaali- ja lisääntymisterveyttä koskevassa työssä keskitytään kehittämään innovatiivisia strategioita, joilla pyritään edistämään turvaseksiä ja puuttumaan riskikäyttäytymisen yleistymiseen nuorten keskuudessa.

(3)

HIV:n/AIDSin vastaiset toimet jatkuvat yleisstrategioiden (38)  (39) suuntaisina ja niissä keskitytään kansanterveystoimiin, joissa kehitetään strategioita ja tunnistetaan parhaita toimintatapoja, joiden aiheena ovat:

Hivin/aidsin ehkäisy väestöryhmissä, joissa riski on suuri, erityisesti vankiloissa;

Sen tiedostaminen, että ehkäisy on edelleen tarpeen myös ryhmissä, joissa riski on pienempi, sekä koko väestön keskuudessa;

Kattavan palvelupaketin kehittäminen, myös standardit ja kustannuslaskentamalli.

(4)

Mielenterveyden osalta tuetaan seuraavia toimia:

Valmistellaan ja toteutetaan alojen välisiä parhaita toimintatapoja mielenterveyden edistämiseksi ja mielisairauden ehkäisemiseksi heikossa asemassa olevissa ryhmissä, kuten luonnon- tai muiden katastrofien uhrien, lasten ja nuorten sekä sosiaalisesti syrjäytyneiden keskuudessa (14).

Tunnistetaan ja levitetään parhaita toimintatapoja, joilla parannetaan terveys- tai sosiaalihoitolaitoksissa asuvien mielisairaiden, henkisesti kyvyttömien tai huollettavien ihmisoikeuksien suojaa, ihmisarvoa ja yleistä terveydentilaa (14).

Luodaan yhteisön laajuinen traumaperäisen stressin hoitoa käsittelevä osaamisverkosto luonnon- ja muiden katastrofien uhreja varten ja rakennetaan valmiuksia ja organisoidaan ja vahvistetaan alueellisten ja paikallisten viranomaisten mielenterveyspalveluita tällaisia tilanteita varten. Tiedot olisi tarjottava sovellettujen toimintatapojen tiivistelminä.

2.3.3.   Terveyteen laajemmin vaikuttavia tekijöitä koskevat kansanterveystoimet

(1)

Terveyteen vaikuttavia sosiaalisia tekijöitä koskevassa työssä keskitytään sellaisten toimien kehittämiseen, joiden aiheina ovat politiikan suunnittelu, innovatiiviset toimintatavat sekä arviointi:

Tunnistetaan ja arvioidaan kattavien poliittisten toimintatapojen tehokkuutta terveyden epätasa-arvon korjaamisessa – yhteiskunnallinen ja taloudellinen ulottuvuus mukaan luettuina – kansallisella ja alueiden välisellä tasolla.

Tunnistetaan, arvioidaan ja levitetään hyviä toimintatapoja, joilla sosiaaliset tekijät otetaan painopisteiksi strategioihin, joissa käsitellään ravinnon ja liikunnan, tupakoinnin, huumausaineiden, alkoholin, asumisen, kaupunkisuunnittelun ja terveyden kaltaisia terveyteen vaikuttavia tekijöitä, kun varmistetaan terveys- ja sosiaalipalveluiden saatavuus ja kehitetään terveitä elintapoja.

Hyvät toimintatavat, joilla parannetaan terveys- ja sosiaalipalveluiden saatavuutta, laatua ja soveltuvuutta siirtolaisten, maahanmuuttajien ja vähemmistöryhmien keskuudessa.

Talousanalyysit, joilla selvitetään terveyden epätasa-arvoon puuttumisen kustannukset ja edut määrällisesti.

(2)

Ympäristöterveystoimintasuunnitelman (40) mukaisesti ympäristötekijöitä koskevassa työssä keskitytään verkostojen kehittämiseen sekä hyviin toimintatapoihin, jotka koskevat

Kansanterveysalan toimia ja toimintaa, joissa käsitellään sisäilman laatua ja otetaan huomioon rakennusmateriaalien, kodin kemikaalien, palamisen ja päästökaupan yhteisvaikutukset

Kansanterveysalan toimia ja toimintaa, joissa käsitellään häiritsevää melua

Ympäristö- ja terveyskysymysten valtavirtaistamista terveydenhuoltoalan perus- ja jatkokoulutussuunnitelmiin

Riskiviestintää ja tiedottamista ympäristö- ja terveyskysymyksissä koskevan parhaan toimintatavan kehittäminen ja levittäminen.

2.3.4.   Sairauksien ja henkilövahinkojen ehkäisy

(1)

Nykyisen työn pohjalta tuetaan suuntaviivojen ja parhaita toimintatapoja koskevien suositusten laadintaa, jotta voidaan käsitellä keskeisimpiä kansanterveyden kannalta merkittäviä sairauksia, esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksia, syöpää, diabetesta ja keuhkosairauksia.

(2)

Tuetaan kaikissa jäsenvaltioissa, ETA-maissa ja ehdokasmaissa lasten turvallisuutta koskevien parhaiden käytäntöjen vaihtoa ja lasten turvallisuuden edistämistä eurooppalaisen konferenssin avulla. Erityisesti kiinnitetään huomiota fyysisen väkivallan torjuntaan ja riskiviestintään järjestämällä henkilövahinkojen ehkäisemistä käsittelevää käytännön toimintaa.

2.3.5.   Valmiuksien kehittäminen

(1)

Etusijalle asetetaan koulutusalan laitosten yhteistyön edistäminen, kun suunnitellaan yhteisten eurooppalaisten kurssien ja koulutusmoduulien sisältöä keskeisillä kansanterveysaloilla. Ensisijaisena pidetään myös räätälöityjen opetusohjelmien laatimista terveydenhuoltoalalla toimivalle ja muulle henkilöstölle, joka osallistuu hiv/aids-potilaiden ja muiden hiville/aidsille erityisen alttiiden väestöryhmien (kuten suonensisäisten huumeiden käyttäjien ja siirtolaisten) kanssa tehtävään työhön.

(2)

Yksi painopisteistä on lyhyen aikavälin tuki, jolla rakennetaan kansanterveysalalta valittujen Euroopan laajuisten verkostojen valmiuksia. Näillä verkostoilla on oltava erittäin suuri kansanterveydellinen merkitys ja niiden on tuotettava merkittävää Euroopan tasoista lisäarvoa erityisten alueellisten ja kehitysongelmien voittamiseksi. Erityishuomiota annetaan hiv/aids-alalla toimivien kansalaisjärjestöjen valmiuksien kehittämiseen, jotta ne voivat osaltaan tukea potilaita, jotka jatkavat retrovirushoitoa.


(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1786/2002/EY, tehty 23 päivänä syyskuuta 2002, yhteisön kansanterveysalan toimintaohjelman (2003–2008) hyväksymisestä (EYVL L 271, 9.10.2002).

(2)  Katso http://europa.eu.int/comm/health/ph_projects/project_en.htm

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 851/2004, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalaisen keskuksen perustamisesta (EUVL L 142, 30.4.2004, s. 1).

(4)  http://www.diabeteskonferenz.at/

(5)  http://europa.eu.int/comm/health/ph_international/int_organisations/who_en.htm

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 2367/2002/EY, tehty 16 päivänä joulukuuta 2002, yhteisön tilasto-ohjelmasta vuosiksi 2003–2007 (EYVL L 358, 31.12.2002, s. 1).

(7)  Ohjeellinen määrä, budjettiviranomaisen hyväksyttävä.

(8)  Ohjeellinen määrä: kyseessä on enimmäismäärä, ja todellinen määrä riippuu hakijamaiden maksaman tosiasiallisen rahoitusosuuden määrästä.

(9)  Kukin osuus voi vaihdella enintään 20 prosentilla.

(10)  Komission päätös (C/2005 29), tehty 14 päivänä tammikuuta 2005, yhteisön kansanterveysalan toimintaohjelman (2003–2008) toteuttamista koskevan vuoden 2005 työsuunnitelman sekä avustuksia koskevan vuosittaisen työohjelman hyväksymisestä ja kansanterveysalan toimintaohjelman toimien valintaa ja rahoitusta koskevista yleisistä periaatteista ja kriteereistä.

(11)  2004/858/EY: Komission päätös, tehty 15 päivänä joulukuuta 2004, kansanterveysalalla toteutettavaa yhteisön toimintaa hallinnoivan toimeenpanoviraston ”kansanterveysalan toimintaohjelman toimeenpanovirasto” perustamisesta neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesti (EUVL L 369, 16.12.2004, s. 73).

(12)  Komission päätös 2004/210/EY, tehty 3 päivänä maaliskuuta 2004, tiedekomiteoiden perustamisesta kuluttajien turvallisuuden, kansanterveyden ja ympäristön aloilla (EUVL L 66, 4.3.2004, s. 45).

(13)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1513/2002/EY, tehty 27 päivänä kesäkuuta 2002 (EYVL L 232, 29.8.2002, s. 1).

(14)  Vrt. myös kuudennen tutkimuksen puiteohjelman tieteellinen tuki yhteisön politiikoille, viides pyyntö, SSP-5A alat 2.1 ja 2.2.

Ks: http://fp6.cordis.lu/index.cfm?fuseaction=UserSite.FP6ActivityCallsPage&ID_ACTIVITY=500

(15)  Neuvoston päätös, tehty 30 päivänä syyskuuta 2002, tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja esittelyn erityisohjelmasta ”Eurooppalaisen tutkimusalueen integrointi ja lujittaminen” (2002–2006) (EYVL L 294, 29.10.2002, s. 1).

(16)  Cordiksen www-linkki kuudennen tutkimuksen puiteohjelman painopisteeseen nro 1 on http://www.cordis.lu/lifescihealth/ssp.htm

(17)  Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle – Euroopan ympäristöterveystoimintasuunnitelma (2004–2010) [SEK(2004) 729] – KOM/2004/416 Vol. I lopullinen.

(18)  Neuvoston asetus (ETY) N:o 1210/90, annettu 7 päivänä toukokuuta 1990, Euroopan ympäristökeskuksen sekä ympäristöä koskevan Euroopan tieto- ja seurantaverkoston perustamisesta (EYVL L 120, 11.5.1990, s. 1).

(19)  Tällaisia ovat mielisairaudet, suun terveys, astma ja krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet (erityishuomion kohteena osteoporoosi sekä niveltulehdukset ja reumaattiset sairaudet) sekä sydän- ja verisuonitaudit.

(20)  Tähän sisältyvät lähdeluetteloja ja indikaattoreiden määrittelyjä koskevat ECHI-strategian mukaiset tehtävät seuraavista aiheista: veren sairaudet (myös hemofilia), immuunijärjestelmän häiriöt, allergiat astmaa lukuun ottamatta, virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet sekä munuaissairaudet, gastroenterologiset sairaudet, endokrinologiset sairaudet, korvan, nenän ja kurkun sairaudet, silmäsairaudet ja ihosairaudet sekä ympäristötekijöihin liittyvät sairaudet.

(21)  Tähän kuuluvat toistaiseksi kansanterveysohjelman ulkopuolella olevat sairaudet, kuten Parkinsonin tauti, multippeliskleroosi, epilepsia, amyotrofinen lateraaliskleroosi, tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö (ADHD), kognitiivinen jälkeenjääneisyys sekä motoristen, havainto-, kieli- ja sosioemotionaalisten toimintojen häiriöt. Siihen tulevat kuulumaan myös aivohalvaus, päänsärkyhäiriöt ja krooninen kipu (esim. krooninen väsymysoireyhtymä ja pehmytkudoskipuilu).

(22)  KOM(2005) 484, 14. lokakuuta 2005 – Vihreä kirja: Väestön mielenterveyden parantaminen: Tavoitteena Euroopan unionin mielenterveysstrategia. Ks: http://europa.eu.int/comm/health/ph_determinants/life_style/mental/green_paper/mental_gp_fi.pdf

(23)  Erikoislääkärien välinen sähköinen lähetejärjestely, myös valtioiden rajat ylittävät lähetteet ().

(24)  Vrt. tutkimustyö, joka on parhaillaan käynnissä potilaiden liikkuvuuden ja laadun parantamisstrategioiden alalla.

Ks: http://www.iese.edu/en/events/Projects/Health/Home/Home.asp ja http://www.marquis.be/Main/wp1114091605/wp1119867442

Ks. myös kuudennen tutkimuksen puiteohjelman tieteellinen tuki yhteisön politiikoille, viides pyyntö, SSP-5A alat 2.1 ja 2.2. Ks: http://fp6.cordis.lu/index.cfm?fuseaction=UserSite.FP6ActivityCallsPage&ID_ACTIVITY=500

(25)  Vrt. teknologinen perusta innovatiivisia lääkkeitä varten. Ks: http://europa.eu.int/comm/research/fp6/index_en.cfm?p=1_innomed

(26)  Ottaen huomioon työ, jota on tehty harvinaislääkkeistä 16. joulukuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 141/2000 puitteissa, sekä Euroopan lääkeviraston harvinaislääkkeitä käsittelevän komitean (COMP) työ.

(27)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 2119/98/EY, tehty 24 päivänä syyskuuta 1998, tartuntatautien epidemiologisen seurannan ja valvonnan verkoston perustamisesta yhteisöön (EYVL L 268, 3.10.1998, s. 1).

2000/57/EY: Komission päätös 2000/57/EY, tehty 22 päivänä joulukuuta 1999, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 2119/98/EY säädetystä varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmästä (tiedoksiannettu numerolla K(1999) 4016) (EYVL L 21, 26.1.2000, s. 32).

2000/96/EY: Komission päätös 2000/96/EY, tehty 22 päivänä joulukuuta 1999, yhteisön verkoston piiriin Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 2119/98/EY mukaisesti asteittain otettavista tartuntataudeista (tiedoksiannettu numerolla K(1999) 4015) (EYVL L 28, 3.2.2000, s. 50).

2002/253/EY: Komission päätös 2002/253/EY, tehty 19 päivänä maaliskuuta 2002, tapausmäärittelyjen vahvistamisesta tartuntatautien ilmoittamiseksi yhteisön verkostolle Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 2119/98/EY mukaisesti (tiedoksiannettu numerolla K(2002) 1043) (EYVL L 86, 3.4.2002, s. 44).

(28)  Katso http://europa.eu.int/comm/health/ph_threats/Bioterrorisme/bioterrorism01_en.pdf

(29)  Vrt. myös kuudennen tutkimuksen puiteohjelman tieteellinen tuki yhteisön politiikoille, viides pyyntö, SSP-5B INFLUENZA.

Ks: http://fp6.cordis.lu/index.cfm?fuseaction=UserSite.FP6ActivityCallsPage&ID_ACTIVITY=500

(30)  Ks. http://www.who.int/gb/ebwha/pdf_files/WHA58/WHA58_3-en.pdf

(31)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/98/EY, annettu 27 päivänä tammikuuta 2003, laatu- ja turvallisuusvaatimusten asettamisesta ihmisveren ja veren komponenttien keräämistä, tutkimista, käsittelyä, säilytystä ja jakelua varten sekä direktiivin 2001/83/EY muuttamisesta (EUVL L 33, 8.2.2003, s. 30).

(32)  Komission direktiivi 2004/33/EY, annettu 22 päivänä maaliskuuta 2004, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/98/EY täytäntöönpanosta veren ja sen komponenttien tiettyjen teknisten vaatimusten osalta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (EUVL L 91, 30.3.2004, s. 25).

(33)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/23/EY, annettu 31 päivänä maaliskuuta 2004, ihmiskudosten ja -solujen luovuttamista, hankintaa, testausta, käsittelyä, säilömistä, säilytystä ja jakelua koskevien laatu- ja turvallisuusvaatimusten vahvistamisesta (EUVL L 102, 7.4.2004, s. 48).

(34)  Neuvoston päätös 2004/513/EY, tehty 2 päivänä kesäkuuta 2004, Maailman terveysjärjestön (WHO) tupakoinnin torjuntaa koskevan puitesopimuksen tekemisestä (EUVL L 213, 15.6.2004, s. 8).

(35)  EU:n huumausainestrategia [2005–2012]. Ks. http://europa.eu.int/comm/health/ph_determinants/life_style/keydo_drug_en.htm

(36)  Huumausaineita koskeva EU:n toimintasuunnitelma [2005–2008] ks. http://europa.eu.int/comm/health/ph_determinants/life_style/keydo_drug_en.htm

(37)  Huumausaineiden väärinkäyttöön liittyvien terveyshaittojen ehkäisemisestä ja vähentämisestä 18 päivänä kesäkuuta 2003 annettu neuvoston suositus (EUVL L 165, 3.7.2003, s. 31).

(38)  Euroopan unionin ja sen naapurimaiden välinen koordinoitu ja yhtenäinen lähestymistapa HIV/aidsin torjuntaan

http://europa.eu.int/comm/health/ph_threats/com/aids/docs/ev_20040916_rd01_en.pdf

(39)  Komission tiedonanto: Hivin/aidsin torjunta Euroopan unionissa ja sen naapurimaissa vuosina 2006–2009 (annetaan).

(40)  Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle – Euroopan ympäristöterveystoimintasuunnitelma (2004–2010), KOM(2004) 416 lopullinen, 9. kesäkuuta 2004.

Työsuunnitelman 2006 liite:

matka- ja oleskelukulujen tukikelpoisuus

Näitä suuntaviivoja olisi sovellettava seuraavien matka- ja oleskelukulujen korvaamiseen:

avustuksia saavan edunsaajan palveluksessa oleva henkilöstö (sekä pääedunsaaja että muut edunsaajat) ja edunsaajan kutsusta työryhmien työskentelyyn osallistuvat asiantuntijat

kustannukset, joista on erikseen määräyksiä palvelusopimuksissa.

(1)   Oleskelukustannusten kiinteä päiväraha kattaa kaikki matkojen oleskelukustannukset, myös hotelli- ja ravintolalaskut sekä paikalliskuljetuksen kulut (taksi ja/tai julkinen liikenne). Niitä sovelletaan jokaisena matkapäivänä, kun etäisyys tavanomaiseen työpaikkaan on vähintään 100 km. Päiväraha vaihtelee sen mukaan, mihin maahan matka suuntautuu. Päiväkorvaus vastaa päivärahan ja komission päätöksessä C(2004) 1313 (1), sellaisena kuin se on muutettuna, ennakoidun hotellimajoituksen enimmäishinnan yhteenlaskettua määrää.

(2)   Muihin kuin EU:n 25 jäsenvaltioon, unioniin liittyviin maihin ja hakijamaihin tai Efta-ETA-maihin suuntautuville matkoille on haettava etukäteen hyväksyntä komission yksiköiltä. Hyväksynnän saaminen määräytyy matkan tavoitteiden sekä sen kustannusten ja perusteluiden mukaan.

(3)   Matkakulut ovat tukikelpoisia, jos ne täyttävät seuraavat edellytykset:

matka tehdään suorinta ja taloudellisinta reittiä

kokouspaikan ja tavanomaisen työpaikan välisen etäisyyden on oltava vähintään 100 km

juna: matkalipun hinta ensimmäisessä luokassa

lentokone: turistiluokka, ellei edullisempaa tariffia voida käyttää (esim. Apex); lentokoneen käyttö sallitaan ainoastaan yli 800 km:n edestakaisilla matkoilla

henkilöauto: korvausperusteena käytetään vastaavan ensimmäisen luokan junamatkan hintaa.


(1)  Komission päätös C(2004) 1313, 7.4.2004: General implementing provisions adopting the Guide to missions for officials and other servants of the European Commission.


14.2.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 42/46


KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 13 päivänä helmikuuta 2006,

erittäin patogeenisen lintuinfluenssan epäiltyihin tautitapauksiin Italian luonnonvaraisissa linnuissa liittyvistä tietyistä väliaikaisista suojatoimenpiteistä

(tiedoksiannettu numerolla K(2006) 491)

(Ainoastaan italiankielinen teksti on todistusvoimainen)

(2006/90/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon eläinlääkärintarkastuksista yhteisön sisäisessä kaupassa sisämarkkinoiden toteuttamista varten 11 päivänä joulukuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/662/ETY (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon eläinlääkärin- ja kotieläinjalostustarkastuksista yhteisön sisäisessä tiettyjen elävien eläinten ja tuotteiden kaupassa 26 päivänä kesäkuuta 1990 annetun neuvoston direktiivin 90/425/ETY (2) ja erityisesti sen 10 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon lemmikkieläinten muihin kuin kaupallisiin kuljetuksiin sovellettavista eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista ja neuvoston direktiivin 92/65/ETY muuttamisesta 26 päivänä toukokuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 998/2003 (3) ja erityisesti sen 18 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Lintuinfluenssa on siipikarjan ja lintujen tarttuva virustauti, joka aiheuttaa kuolleisuutta ja häiriöitä, jotka voivat nopeasti saavuttaa epitsoottiset mittasuhteet ja aiheuttaa siten vakavan uhan eläinten terveydelle ja kansanterveydelle sekä vähentää jyrkästi siipikarjankasvatuksen kannattavuutta. On olemassa vaara, että taudinaiheuttaja leviää luonnonvaraisista linnuista kotieläiminä pidettäviin lintuihin, erityisesti siipikarjaan, ja yhdestä jäsenvaltiosta muihin jäsenvaltioihin ja kolmansiin maihin elävien lintujen tai niistä saatavien tuotteiden kansainvälisen kaupan välityksellä.

(2)

Italia on ilmoittanut komissiolle luonnonvaraisten lintujen kliinisestä tapauksesta kerätyn H5-lintuinfluenssaviruksen eristämisestä. Odotettaessa neuraminidaasin (N) tyypin ja patogeenisyysindeksin määrittelyä on kliinisen kuvan ja epidemiologisten seikkojen perusteella syytä epäillä influenssa A -viruksen H5N1-alatyypin aiheuttamaa erittäin patogeenistä lintuinfluenssaa.

(3)

Italia on viipymättä toteuttanut tietyt yhteisön toimenpiteistä avian-influenssan torjumiseksi 19 päivänä toukokuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/40/ETY (4) puitteissa vahvistetut toimenpiteet.

(4)

Tautiriski huomioon ottaen väliaikaisia suojatoimenpiteitä olisi otettava käyttöön eri alueilla olemassa olevien erityisten riskien torjumiseksi.

(5)

Johdonmukaisuuden vuoksi tässä päätöksessä on aiheellista soveltaa tiettyjä määritelmiä, jotka on vahvistettu yhteisön toimenpiteistä lintuinfluenssan torjumiseksi ja direktiivin 92/40/ETY kumoamisesta 20 päivänä joulukuuta 2005 annetussa neuvoston direktiivissä 2005/94/EY (5), eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista yhteisön sisäisessä siipikarjan ja siitosmunien kaupassa ja tuonnissa kolmansista maista 15 päivänä lokakuuta 1990 annetussa neuvoston direktiivissä 90/539/ETY (6), eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 853/2004 (7) sekä lemmikkieläinten muihin kuin kaupallisiin kuljetuksiin sovellettavista eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista ja neuvoston direktiivin 92/65/ETY muuttamisesta 26 päivänä toukokuuta 2003 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 998/2003 (8).

(6)

Suoja- ja valvontavyöhykkeet olisi muodostettava sen paikan ympärille, jossa tautitapaus havaittiin luonnonvaraisissa linnuissa. Kyseiset vyöhykkeet olisi rajoitettava laajuuteen, joka on tarpeen, jotta estetään viruksen leviäminen kaupallisiin ja muihin kuin kaupallisiin siipikarjaparviin.

(7)

On syytä valvoa ja rajoittaa erityisesti elävien lintujen ja siitosmunien kuljetuksia sallien kuitenkin tietyin ehdoin tällaisten lintujen ja linnuista peräisin olevien tuotteiden valvotut lähetykset kyseisiltä alueilta.

(8)

Bioturvallisuustoimenpiteistä influenssavirus A:n alatyypin H5N1 aiheuttaman erittäin patogeenisen lintuinfluenssan tarttumisvaaran vähentämiseksi luonnonvaraisista linnuista siipikarjaan ja muihin vankeudessa pidettäviin lintuihin sekä varhaisen havaitsemisen järjestelmästä erityisen vaaralle alttiilla alueilla 19 päivänä lokakuuta 2005 tehdyssä komission päätöksessä 2005/734/EY (9) vahvistetut toimenpiteet olisi pantava täytäntöön suoja- ja valvontavyöhykkeillä riippumatta siitä, mikä riskistatus on määritelty kyseiselle alueelle, jossa erittäin patogeenisen lintuinfluenssan esiintymistä luonnonvaraisissa linnuissa epäillään tai jossa on luonnonvaraisissa linnuissa vahvistettuja tautitapauksia.

(9)

Muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä 3 päivänä lokakuuta 2002 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1774/2002 (10) sallitaan eläinten terveyttä koskevien rajoitusten kohteena olevilta yhteisön alueilta peräisin olevien eläinten erilaisten sivutuotteiden, kuten teknisiin tarkoituksiin käytettävän gelatiinin sekä muun muassa farmaseuttiseen käyttöön tarkoitettujen tuotteiden markkinoille saattaminen, koska näiden tuotteiden katsotaan olevan turvallisia tuotantoa, käsittelyä ja käyttöä koskevien erityisedellytysten vuoksi, joilla inaktivoidaan taudinaiheuttajat tehokkaasti tai ehkäistään kosketukset taudille alttiisiin eläimiin. Siksi on aiheellista sallia käsittelemättömän, käytetyn pehkun tai lannan kuljettaminen suojavyöhykkeiltä käsittelyä varten mainitun asetuksen mukaisesti sekä samassa asetuksessa vahvistettujen ehtojen mukaisten eläimistä saatavien sivutuotteiden kuljettaminen.

(10)

Eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista eläinten, siemennesteen, munasolujen ja alkioiden yhteisön sisäisessä kaupassa ja yhteisöön tuonnissa siltä osin, kuin niitä eivät koske direktiivin 90/425/ETY liitteessä A olevassa I jaksossa mainittujen erityisten yhteisön säädösten eläinten terveyttä koskevat vaatimukset, 13 päivänä heinäkuuta 1992 annetussa neuvoston direktiivissä 92/65/ETY (11) säädetään virallisesti hyväksytyistä yhteisöistä, laitoksista ja keskuksista sekä mallitodistuksesta, jonka on oltava eläinten tai niiden sukusolujen mukana, kun niitä siirretään eri jäsenvaltioissa olevien hyväksyttyjen yhteisöjen, laitosten tai keskusten välillä. Kuljetusrajoituksia koskevasta poikkeuksesta olisi säädettävä niiden lintujen osalta, joita kuljetetaan mainitun direktiivin mukaisesti hyväksyttyihin yhteisöihin, laitoksiin ja keskuksiin tai niistä pois.

(11)

Siitosmunien kuljettaminen suojavyöhykkeiltä olisi sallittava tietyin edellytyksin. Siitosmunien lähettäminen muihin maihin voidaan sallia erityisesti direktiivissä 2005/95/EY tarkoitettujen ehtojen mukaisesti. Tällaisissa tapauksissa direktiivin 90/539/ETY mukaisesti annetuissa eläinten terveystodistuksissa olisi viitattava tähän päätökseen.

(12)

Lihan, jauhetun lihan, raakalihavalmisteiden ja lihavalmisteiden lähettäminen suojavyöhykkeiltä olisi sallittava tietyin edellytyksin erityisesti siltä osin kuin kyse on niiden tiettyjen vaatimusten noudattamisesta, jotka on vahvistettu asetuksessa (EY) N:o 853/2004 sekä ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan järjestämistä koskevista erityissäännöistä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 854/2004 (12).

(13)

Ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden tuotantoon, jalostukseen, jakeluun ja yhteisön alueelle tuomiseen liittyvistä eläinten terveyttä koskevista säännöistä 16 päivänä joulukuuta 2002 annetussa neuvoston direktiivissä 2002/99/EY (13) vahvistetaan niiden käsittelyjen luettelo, joilla rajoitusten piiriin kuuluvilta alueilta tuleva liha tehdään turvalliseksi, ja säädetään mahdollisuudesta ottaa käyttöön erityinen terveysmerkki sekä säädetään terveysmerkistä, joka vaaditaan lihalle, jota ei ole lupa saattaa markkinoille eläinten terveydestä johtuvista syistä. On aiheellista sallia kyseisessä direktiivissä vahvistetulla terveysmerkillä merkityn lihan lähettäminen suojavyöhykkeiltä sekä sellaisten lihavalmisteiden lähettäminen suojavyöhykkeiltä, joille on tehty samassa direktiivissä tarkoitettu käsittely.

(14)

Komission olisi elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean seuraavaa kokousta odotettaessa toteutettava yhteistyössä kyseisen jäsenvaltion kanssa erittäin patogeenista lintuinfluenssaa luonnonvaraisissa linnuissa koskevia väliaikaisia suojatoimenpiteitä.

(15)

Tässä direktiivissä säädettyjä toimenpiteitä olisi tarkasteltava uudelleen elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean seuraavassa kokouksessa,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Kohde, soveltamisala ja määritelmät

1.   Tällä päätöksellä säädetään tietyistä väliaikaisista suojatoimenpiteistä, jotka liittyvät sellaisen influenssa A -viruksen H5-alatyypin aiheuttaman erittäin patogeenisen lintuinfluenssan esiintymiseen Italian luonnonvaraisissa linnuissa, jonka epäillään olevan neuraminidaasin tyyppiä N1, jotta estetään lintuinfluenssan leviäminen luonnonvaraisista linnuista siipikarjaan tai muihin vankeudessa pidettäviin lintuihin sekä niistä saatavien tuotteiden saastuminen.

2.   Ellei toisin säädetä, on sovellettava direktiivissä 2005/94/EY vahvistettuja määritelmiä. Lisäksi on sovellettava seuraavia määritelmiä:

a)

’siitosmunilla’ tarkoitetaan munia sellaisina kuin ne on määritelty direktiivin 90/539/ETY 2 artiklan 2 kohdassa;

b)

’luonnonvaraisilla riistalinnuilla’ tarkoitetaan riistaa sellaisena kuin se on määritelty asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevan 1.5 kohdan toisessa luetelmakohdassa ja 1.7 kohdassa;

c)

’muilla vankeudessa pidettävillä linnuilla’ tarkoitetaan lintuja sellaisina kuin ne on määritelty direktiivin 2005/94/ETY 2 artiklan 6 kohdassa, mukaan luettuina:

i)

lintulajeihin kuuluvat lemmikkieläimet sellaisina kuin ne on määritelty asetuksen (EY) N:o 998/2003 3 artiklan a alakohdassa, sekä

ii)

eläintarhoissa, sirkuksissa, huvipuistoissa ja tutkimuslaboratorioissa pidettävät linnut.

2 artikla

Suoja- ja valvontavyöhykkeiden muodostaminen

1.   Italian on muodostettava sen alueen ympärille, jolla influenssa A -viruksen H5-alatyypin aiheuttaman erittäin patogeenisen lintuinfluenssan esiintyminen on varmistunut luonnonvaraisissa linnuissa ja neuraminidaasin tyyppiä N1 joko epäillään tai sen esiintyminen on varmistunut:

a)

suojavyöhyke, jonka säde on vähintään kolme kilometriä, ja

b)

valvontavyöhyke, jonka säde on vähintään kymmenen kilometriä, suojavyöhyke mukaan luettuna.

2.   Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettujen suoja- ja valvontavyöhykkeiden muodostamisessa on otettava huomioon lintuinfluenssaan liittyvät maantieteelliset, hallinnolliset, ekologiset ja epitsootologiset tekijät sekä valvontamahdollisuudet.

3.   Jos suoja- tai valvontavyöhykkeet kattavat toisen jäsenvaltion alueita, Italian on tehtävä yhteistyötä kyseisen jäsenvaltion viranomaisten kanssa kyseisten vyöhykkeiden muodostamiseksi.

4.   Italian on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille tämän artiklan nojalla muodostettuja suoja- ja valvontavyöhykkeitä koskevat yksityiskohtaiset tiedot.

3 artikla

Suojavyöhykkeellä toteutettavat toimenpiteet

1.   Italian on varmistettava, että suojavyöhykkeellä toteutetaan ainakin seuraavat toimenpiteet:

a)

kaikkien vyöhykkeellä sijaitsevien tilojen tunnistaminen;

b)

määräaikaiset dokumentoidut tarkastuskäynnit kaikilla kaupallisilla tiloilla, siipikarjojen kliininen tarkastus, joka käsittää tarvittaessa näytteenoton laboratoriotutkimuksia varten;

c)

asianmukaisten tilalla toteutettavien bioturvallisuustoimenpiteiden täytäntöönpano, mukaan luettuna tilan sisään- ja uloskäyntien desinfiointi, siipikarjarakennukset tai siipikarjan pitäminen paikoissa, joissa voidaan estää suora ja epäsuora kosketus muuhun siipikarjaan ja muihin vankeudessa pidettäviin lintuihin;

d)

päätöksessä 2005/734/EY vahvistettujen bioturvallisuustoimenpiteiden täytäntöönpano;

e)

siipikarjasta saatavien tuotteiden kuljetusten valvonta 9 artiklan mukaisesti;

f)

aktiivinen taudin seuranta luonnonvaraisessa lintukannassa ja erityisesti vesilinnuissa, tarvittaessa yhteistyössä sellaisten metsästäjien ja lintuharrastajien kanssa, joita on nimenomaisesti opastettu toimenpiteistä, joiden avulla he voivat suojautua virustartunnalta ja estää viruksen leviämisen sille alttiisiin eläimiin;

g)

tiedotuskampanjat, joilla lisätään tautia koskevaa tietoisuutta omistajien, metsästäjien ja lintuharrastajien keskuudessa.

2.   Italian on varmistettava, että suojavyöhykkeellä kielletään seuraavat toimenpiteet:

a)

siipikarjan ja muiden vankeudessa pidettävien lintujen siirtäminen tilalta, jossa niitä pidetään;

b)

siipikarjan ja muiden vankeudessa pidettävien lintujen kokoaminen näyttelyihin, markkinoille ja muihin tapahtumiin;

c)

siipikarjan ja muiden vankeudessa pidettävien lintujen kuljettaminen vyöhykkeen läpi, lukuun ottamatta kauttakulkua pääväyliä pitkin tai rautateitse sekä kuljetusta teurastamoon välittömästi teurastettaviksi;

d)

siitosmunien lähettäminen alueelta;

e)

siipikarjasta ja muista vankeudessa pidettävistä linnuista sekä luonnonvaraisista riistalinnuista saatavan tuoreen lihan, jauhetun lihan, raakalihavalmisteiden ja lihavalmisteiden lähettäminen vyöhykkeeltä;

f)

käsittelemättömän, käytetyn pehkun tai lannan kuljettaminen tai levittäminen vyöhykkeen ulkopuolelle lukuun ottamatta kuljetusta käsittelyä varten asetuksen (EY) N:o 1774/2002 mukaisesti;

g)

luonnonvaraisten lintujen metsästys.

4 artikla

Valvontavyöhykkeellä toteutettavat toimenpiteet

1.   Italian on varmistettava, että valvontavyöhykkeellä toteutetaan ainakin seuraavat toimenpiteet:

a)

kaikkien vyöhykkeellä sijaitsevien tilojen tunnistaminen;

b)

asianmukaisten tilalla toteutettavien bioturvallisuustoimenpiteiden täytäntöönpano, mukaan luettuna tilan sisään- ja uloskäyntien desinfiointi asianmukaisin menetelmin;

c)

päätöksessä 2005/734/EY vahvistettujen bioturvallisuustoimenpiteiden täytäntöönpano;

d)

siipikarjan ja muiden vankeudessa pidettävien lintujen sekä siitosmunien kuljetusten valvonta alueella.

2.   Italian on varmistettava, että valvontavyöhykkeellä kielletään seuraavat toimenpiteet:

a)

siipikarjan ja muiden vankeudessa pidettävien lintujen siirtäminen alueelta vyöhykkeen muodostamista seuraavien ensimmäisten 15 päivän aikana;

b)

siipikarjan ja muiden lintujen kokoaminen näyttelyihin, markkinoille ja muihin tapahtumiin;

c)

luonnonvaraisten lintujen metsästys.

5 artikla

Toimenpiteiden voimassaoloaika

Jos neuraminidaasin tyyppi vahvistetaan muuksi kuin N1, 3 ja 4 artiklassa vahvistetut toimenpiteet on kumottava.

Jos influenssa A -viruksen H5N1-alatyypin esiintyminen luonnonvaraisissa linnuissa vahvistetaan, 3 ja 4 artiklassa säädettyjä toimenpiteitä sovelletaan niin pitkään kuin on tarpeellista ottaen huomioon lintuinfluenssaan liittyvät maantieteelliset, hallinnolliset, ekologiset ja epitsootologiset tekijät, ja suojavyöhykkeen osalta vähintään 21 päivän ja valvontavyöhykkeen osalta vähintään 30 päivän ajan sen päivän jälkeen, kun H5-lintuinfluenssavirus on eristetty luonnonvaraisen lintulajin kliinisestä tapauksesta kerätystä näytteestä.

6 artikla

Eläviä lintuja ja untuvikkoja koskevat poikkeukset

1.   Edellä olevan 3 artiklan 2 kohdan a alakohdasta poiketen Italia voi sallia kananuorikoiden ja lihakalkkunoiden kuljettamisen tiloille, jotka ovat virallisen valvonnan piirissä ja sijaitsevat joko suoja- tai valvontavyöhykkeellä.

2.   Edellä olevan 3 artiklan 2 kohdan a alakohdasta ja 4 artiklan 2 kohdan a alakohdasta poiketen Italia voi sallia seuraavat kuljetustoimenpiteet:

a)

välittömästi teurastettavaksi tarkoitetun siipikarjan, myös munintansa lopettaneiden kanojen, kuljettaminen suoja- tai valvontavyöhykkeellä sijaitsevaan teurastamoon tai, jos tämä ei ole mahdollista, toimivaltaisen viranomaisen nimeämään vyöhykkeiden ulkopuolella sijaitsevaan teurastamoon;

b)

untuvikkojen kuljettaminen suojavyöhykkeeltä tiloille, jotka ovat virallisen valvonnan piirissä Italian alueella ja joilla ei ole muuta siipikarjaa tai vankeudessa pidettäviä lintuja, lukuun ottamatta 1 artiklan 2 kohdan c alakohdan i alakohdassa tarkoitettuja lemmikkilintuja, jotka pidetään erillään siipikarjasta;

c)

untuvikkojen kuljettaminen valvontavyöhykkeeltä tiloille, jotka ovat virallisen valvonnan piirissä Italian alueella;

d)

kananuorikoiden ja lihakalkkunoiden kuljettaminen valvontavyöhykkeeltä tiloille, jotka ovat virallisen valvonnan piirissä ja sijaitsevat Italian alueella;

e)

edellä olevan 1 artiklan 2 kohdan c alakohdan i alakohdassa tarkoitettujen lemmikkilintujen kuljettaminen Italian alueella sijaitseviin tiloihin, joissa ei pidetä siipikarjaa, jos erä sisältää enintään viisi häkissä olevaa lintua, sen estämättä, mitä direktiivin 92/65/ETY 1 artiklan kolmannessa kohdassa tarkoitetuissa kansallisissa määräyksissä määrätään;

f)

edellä olevan 1 artiklan 2 kohdan c alakohdan ii alakohdassa tarkoitettujen lintujen kuljettaminen yhteisöistä, laitoksista tai keskuksista yhteisöihin, laitoksiin tai keskuksiin, jotka on hyväksytty direktiivin 92/65/ETY 13 artiklan mukaisesti.

7 artikla

Siitosmunia koskevat poikkeukset

1.   Edellä olevan 3 artiklan 2 kohdan d alakohdasta poiketen Italia voi sallia seuraavat toimenpiteet:

a)

siitosmunien kuljettaminen suojavyöhykkeeltä nimettyyn hautomoon, joka sijaitsee Italian alueella;

b)

siitosmunien lähettäminen suojavyöhykkeeltä hautomoihin, jotka sijaitsevat Italian alueen ulkopuolella edellyttäen, että

i)

siitosmunat on kerätty parvista,

joissa ei epäillä lintuinfluenssatartuntaa, ja

jotka ovat saaneet negatiivisen tuloksen sellaisesta lintuinfluenssan serologisesta tutkimuksesta, jolla voidaan osoittaa viiden prosentin esiintyvyys vähintään 95 prosentin luotettavuustasolla, ja

ii)

direktiivin 2005/94/EY 26 artiklan 1 kohdan b, c ja d alakohdassa vahvistetut edellytykset täyttyvät.

2.   Edellä olevan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen, muihin jäsenvaltioihin lähetettävien siitosmunalähetysten mukana olevissa, neuvoston direktiivin 90/539/ETY liitteessä IV olevan mallin 1 mukaisissa eläinlääkärintodistuksissa on oltava seuraava maininta:

”Lähetys täyttää komission päätöksen 2006/90/EY mukaiset eläinlääkinnälliset edellytykset”.

8 artikla

Lihaa, jauhettua lihaa, raakalihavalmisteita ja lihavalmisteita koskevat poikkeukset

1.   Edellä olevan 3 artiklan 2 kohdan e alakohdasta poiketen Italia voi sallia suojavyöhykkeeltä seuraavat kuljetustoimenpiteet:

a)

sellaisen siipikarjan tuoreen lihan lähetykset, sileälastaisten lintujen liha mukaan luettuna, joka on peräisin kyseiseltä vyöhykkeeltä tai sen ulkopuolelta, on tuotettu asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteen II sekä liitteessä III olevan II ja III jakson mukaisesti ja joka on tarkastettu asetuksen (EY) N:o 854/2004 liitteessä I olevan I, II ja III jakson sekä IV jakson V ja VII luvun mukaisesti;

b)

sellaisen jauhetun lihan, raakalihavalmisteiden ja lihavalmisteiden lähetykset, jotka sisältävät edellä a alakohdassa tarkoitettua lihaa ja jotka on tuotettu asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan V ja VI jakson mukaisesti;

c)

kyseiseltä vyöhykkeeltä peräisin olevan, luonnonvaraisista riistalinnuista saadun tuoreen lihan lähetykset, jos tällainen liha on merkitty direktiivin 2002/99/EY liitteessä II säädetyllä terveysmerkillä ja se on tarkoitettu kuljetettavaksi laitokseen, jossa sille tehdään lintuinfluenssan takia vaadittu käsittely kyseisen direktiivin liitteen III mukaisesti;

d)

sellaisten lihavalmisteiden lähetykset, jotka on valmistettu luonnonvaraisista riistalinnuista saadusta lihasta, jolle on tehty lintuinfluenssan takia vaadittu käsittely direktiivin 2002/99/EY liitteen III mukaisesti;

e)

sellaisen luonnonvaraisesta riistasta saadun tuoreen lihan lähetykset, joka on peräisin suojavyöhykkeen ulkopuolelta, on tuotettu suojavyöhykkeellä sijaitsevissa laitoksissa asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan IV jakson mukaisesti ja joka on tarkastettu asetuksen (EY) N:o 854/2004 liitteessä I olevan IV jakson VIII luvun mukaisesti;

f)

sellaisen jauhetun lihan, raakalihavalmisteiden ja lihavalmisteiden lähettäminen, jotka sisältävät edellä e alakohdassa tarkoitettua lihaa ja jotka on tuotettu suojavyöhykkeellä sijaitsevissa laitoksissa asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan V ja VI jakson mukaisesti.

2.   Italian on varmistettava, että 1 kohdan e ja f alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden mukana on kaupallinen asiakirja, jossa todetaan seuraavaa:

”Lähetys täyttää komission päätöksen 2006/90/EY mukaiset eläinlääkinnälliset edellytykset”.

9 artikla

Eläimistä saatavia sivutuotteita koskevat ehdot

1.   Italia voi sallia 3 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisesti seuraavien tuotteiden lähettämisen:

a)

eläimistä saatavat sivutuotteet, jotka täyttävät edellytykset, joista säädetään asetuksen (EY) N:o 1774/2002 liitteessä VII olevan II luvun A kohdassa, III luvun B kohdassa, IV luvun A kohdassa, VI luvun A ja B kohdassa, VII luvun A kohdassa, VIII luvun A kohdassa, IX luvun A kohdassa ja X luvun A kohdassa sekä liitteessä VIII olevan II luvun B kohdassa ja III luvun II kohdan A alakohdassa;

b)

asetuksen (EY) N:o 1774/2002 liitteessä VIII olevan VIII luvun A kohdan 1 alakohdan a alakohdan mukaiset käsittelemättömät sulat tai höyhenet tai niiden osat, jotka on tuotettu suojavyöhykkeen ulkopuolelta tulevasta siipikarjasta;

c)

käsitellyt siipikarjan sulat ja höyhenet ja niiden osat, jotka on käsitelty vesihöyryllä tai muulla tavalla, jolla varmistetaan, että taudinaiheuttajia ei ole jäljellä;

d)

sellaisesta siipikarjasta ja muista vankeudessa pidettävistä linnuista saatavat tuotteet, joita yhteisön lainsäädännön mukaisesti eivät koske eläinten terveyttä koskevat vaatimukset tai eläinten terveyteen liittyvät kiellot tai rajoitukset, mukaan luettuna asetuksen (EY) N:o 1774/2002 liitteessä VIII olevan VII luvun A kohdan 1 alakohdan a alakohdassa tarkoitetut tuotteet.

2.   Italian on varmistettava, että 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden mukana on asetuksen (EY) N:o 1774/2002 liitteessä II olevan X luvun mukainen kaupallinen asiakirja, jonka 6.1 kohdassa todetaan, että kyseiset tuotteet on käsitelty vesihöyryllä tai muulla tavalla, jolla varmistetaan, että taudinaiheuttajia ei ole jäljellä.

Kyseistä kaupallista asiakirjaa ei kuitenkaan vaadita, kun kyse on käsitellyistä koristesulista ja koristehöyhenistä, matkustajien mukanaan tuomista, yksityiskäyttöön tarkoitetuista käsitellyistä sulista ja höyhenistä taikka käsiteltyjä sulkia ja höyheniä sisältävistä tavaraeristä, jotka on lähetetty yksityishenkilöille muuhun kuin teolliseen tarkoitukseen.

10 artikla

Siirtoja koskevat ehdot

1.   Jos tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluvien eläinten tai niistä saatavien tuotteiden siirrot ovat sallittuja 6–9 artiklan nojalla, on toteutettava kaikki tarvittavat bioturvallisuustoimenpiteet lintuinfluenssan leviämisen estämiseksi.

2.   Jos 1 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden lähettäminen, siirto ja kuljetus ovat sallittuja 7, 8 ja 9 artiklan nojalla, niiden on oltava saatu, esikäsitelty, käsitelty, varastoitu ja kuljetettu erillään muista tuotteista, jotka täyttävät kaikki kauppaan, markkinoille saattamiseen ja kolmansiin maihin vientiin liittyvät eläinten terveyttä koskevat vaatimukset.

11 artikla

Noudattaminen

Italian on viipymättä toteutettava tämän päätöksen noudattamiseksi tarvittavat toimenpiteet ja julkaistava kyseiset toimenpiteet. Sen on ilmoitettava niistä komissiolle viipymättä.

12 artikla

Osoitus

Tämä päätös on osoitettu Italian tasavallalle.

Tehty Brysselissä 13 päivänä helmikuuta 2006.

Komission puolesta

Markos KYPRIANOU

Komission jäsen


(1)  EYVL L 395, 30.12.1989, s. 13. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2004/41/EY (EUVL L 157, 30.4.2004, s. 33).

(2)  EYVL L 224, 18.8.1990, s. 29. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2002/33/EY (EYVL L 315, 19.11.2002, s. 14).

(3)  EUVL L 146, 13.6.2003, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 18/2006 (EUVL L 4, 7.1.2006, s. 3).

(4)  EYVL L 167, 22.6.1992, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 806/2003.

(5)  EUVL L 10, 14.1.2006, s. 16.

(6)  EYVL L 303, 31.10.1990, s. 6. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

(7)  EUVL L 139, 30.4.2004, s. 206; oikaisu EUVL L 226, 25.6.2004, s. 83. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 2076/2005 (EUVL L 338, 22.12.2005, s. 83).

(8)  EUVL L 146, 13.6.2003, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 18/2006 (EUVL L 4, 7.1.2006, s. 3).

(9)  EUVL L 274, 20.10.2005, s. 105. Päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 2005/855/EY (EUVL L 316, 2.12.2005, s. 21).

(10)  EYVL L 273, 10.10.2002, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 416/2005 (EUVL L 66, 12.3.2005, s. 10).

(11)  EYVL L 268, 14.9.1992, s. 54. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2004/68/EY (EUVL L 139, 30.4.2004, s. 321).

(12)  EUVL L 139, 30.4.2004, s. 55; oikaisu EUVL L 226, 25.6.2004, s. 22. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 2076/2005 (EUVL L 338, 22.12.2005, s. 83).

(13)  EYVL L 18, 23.1.2003, s. 11.


14.2.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 42/52


KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 13 päivänä helmikuuta 2006,

erittäin patogeenisen lintuinfluenssan epäiltyihin tautitapauksiin Slovenian luonnonvaraisissa linnuissa liittyvistä tietyistä väliaikaisista suojatoimenpiteistä

(tiedoksiannettu numerolla K(2006) 492)

(Ainoastaan sloveniankielinen teksti on todistusvoimainen)

(2006/91/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon eläinlääkärintarkastuksista yhteisön sisäisessä kaupassa sisämarkkinoiden toteuttamista varten 11 päivänä joulukuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/662/ETY (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon eläinlääkärin- ja kotieläinjalostustarkastuksista yhteisön sisäisessä tiettyjen elävien eläinten ja tuotteiden kaupassa 26 päivänä kesäkuuta 1990 annetun neuvoston direktiivin 90/425/ETY (2) ja erityisesti sen 10 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon lemmikkieläinten muihin kuin kaupallisiin kuljetuksiin sovellettavista eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista ja neuvoston direktiivin 92/65/ETY muuttamisesta 26 päivänä toukokuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 998/2003 (3) ja erityisesti sen 18 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Lintuinfluenssa on siipikarjan ja lintujen tarttuva virustauti, joka aiheuttaa kuolleisuutta ja häiriöitä, jotka voivat nopeasti saavuttaa epitsoottiset mittasuhteet ja aiheuttaa siten vakavan uhan eläinten terveydelle ja kansanterveydelle sekä vähentää jyrkästi siipikarjankasvatuksen kannattavuutta. On olemassa vaara, että taudinaiheuttaja leviää luonnonvaraisista linnuista kotieläiminä pidettäviin lintuihin, erityisesti siipikarjaan, ja yhdestä jäsenvaltiosta muihin jäsenvaltioihin ja kolmansiin maihin elävien lintujen tai niistä saatavien tuotteiden kansainvälisen kaupan välityksellä.

(2)

Slovenia on ilmoittanut komissiolle luonnonvaraisten lintujen kliinisestä tapauksesta kerätyn H5-lintuinfluenssaviruksen eristämisestä. Odotettaessa neuraminidaasin (N) tyypin ja patogeenisyysindeksin määrittelyä on kliinisen kuvan ja epidemiologisten seikkojen perusteella syytä epäillä influenssa A -viruksen H5N1-alatyypin aiheuttamaa erittäin patogeenistä lintuinfluenssaa.

(3)

Slovenia on viipymättä toteuttanut tietyt yhteisön toimenpiteistä avian-influenssan torjumiseksi 19 päivänä toukokuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/40/ETY (4) puitteissa vahvistetut toimenpiteet.

(4)

Tautiriski huomioon ottaen väliaikaisia suojatoimenpiteitä olisi otettava käyttöön eri alueilla olemassa olevien erityisten riskien torjumiseksi.

(5)

Johdonmukaisuuden vuoksi tässä päätöksessä on aiheellista soveltaa tiettyjä määritelmiä, jotka on vahvistettu yhteisön toimenpiteistä lintuinfluenssan torjumiseksi ja direktiivin 92/40/ETY kumoamisesta 20 päivänä joulukuuta 2005 annetussa neuvoston direktiivissä 2005/94/EY (5), eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista yhteisön sisäisessä siipikarjan ja siitosmunien kaupassa ja tuonnissa kolmansista maista 15 päivänä lokakuuta 1990 annetussa neuvoston direktiivissä 90/539/ETY (6), eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 853/2004 (7) sekä lemmikkieläinten muihin kuin kaupallisiin kuljetuksiin sovellettavista eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista ja neuvoston direktiivin 92/65/ETY muuttamisesta 26 päivänä toukokuuta 2003 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 998/2003 (8).

(6)

Suoja- ja valvontavyöhykkeet olisi muodostettava sen paikan ympärille, jossa tautitapaus havaittiin luonnonvaraisissa linnuissa. Kyseiset vyöhykkeet olisi rajoitettava laajuuteen, joka on tarpeen, jotta estetään viruksen leviäminen kaupallisiin ja muihin kuin kaupallisiin siipikarjaparviin.

(7)

On syytä valvoa ja rajoittaa erityisesti elävien lintujen ja siitosmunien kuljetuksia sallien kuitenkin tietyin ehdoin tällaisten lintujen ja linnuista peräisin olevien tuotteiden valvotut lähetykset kyseisiltä alueilta.

(8)

Bioturvallisuustoimenpiteistä influenssavirus A:n alatyypin H5N1 aiheuttaman erittäin patogeenisen lintuinfluenssan tarttumisvaaran vähentämiseksi luonnonvaraisista linnuista siipikarjaan ja muihin vankeudessa pidettäviin lintuihin sekä varhaisen havaitsemisen järjestelmästä erityisen vaaralle alttiilla alueilla 19 päivänä lokakuuta 2005 tehdyssä komission päätöksessä 2005/734/EY (9) vahvistetut toimenpiteet olisi pantava täytäntöön suoja- ja valvontavyöhykkeillä riippumatta siitä, mikä riskistatus on määritelty kyseiselle alueelle, jossa erittäin patogeenisen lintuinfluenssan esiintymistä luonnonvaraisissa linnuissa epäillään tai jossa on luonnonvaraisissa linnuissa vahvistettuja tautitapauksia.

(9)

Muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä 3 päivänä lokakuuta 2002 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1774/2002 (10) sallitaan eläinten terveyttä koskevien rajoitusten kohteena olevilta yhteisön alueilta peräisin olevien eläinten erilaisten sivutuotteiden, kuten teknisiin tarkoituksiin käytettävän gelatiinin sekä muun muassa farmaseuttiseen käyttöön tarkoitettujen tuotteiden markkinoille saattaminen, koska näiden tuotteiden katsotaan olevan turvallisia tuotantoa, käsittelyä ja käyttöä koskevien erityisedellytysten vuoksi, joilla inaktivoidaan taudinaiheuttajat tehokkaasti tai ehkäistään kosketukset taudille alttiisiin eläimiin. Siksi on aiheellista sallia käsittelemättömän, käytetyn pehkun tai lannan kuljettaminen suojavyöhykkeiltä käsittelyä varten mainitun asetuksen mukaisesti sekä samassa asetuksessa vahvistettujen ehtojen mukaisten eläimistä saatavien sivutuotteiden kuljettaminen.

(10)

Eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista eläinten, siemennesteen, munasolujen ja alkioiden yhteisön sisäisessä kaupassa ja yhteisöön tuonnissa siltä osin, kuin niitä eivät koske direktiivin 90/425/ETY liitteessä A olevassa I jaksossa mainittujen erityisten yhteisön säädösten eläinten terveyttä koskevat vaatimukset, 13 päivänä heinäkuuta 1992 annetussa neuvoston direktiivissä 92/65/ETY (11) säädetään virallisesti hyväksytyistä yhteisöistä, laitoksista ja keskuksista sekä mallitodistuksesta, jonka on oltava eläinten tai niiden sukusolujen mukana, kun niitä siirretään eri jäsenvaltioissa olevien hyväksyttyjen yhteisöjen, laitosten tai keskusten välillä. Kuljetusrajoituksia koskevasta poikkeuksesta olisi säädettävä niiden lintujen osalta, joita kuljetetaan mainitun direktiivin mukaisesti hyväksyttyihin yhteisöihin, laitoksiin ja keskuksiin tai niistä pois.

(11)

Siitosmunien kuljettaminen suojavyöhykkeiltä olisi sallittava tietyin edellytyksin. Siitosmunien lähettäminen muihin maihin voidaan sallia erityisesti direktiivissä 2005/95/EY tarkoitettujen ehtojen mukaisesti. Tällaisissa tapauksissa direktiivin 90/539/ETY mukaisesti annetuissa eläinten terveystodistuksissa olisi viitattava tähän päätökseen.

(12)

Lihan, jauhetun lihan, raakalihavalmisteiden ja lihavalmisteiden lähettäminen suojavyöhykkeiltä olisi sallittava tietyin edellytyksin erityisesti siltä osin kuin kyse on niiden tiettyjen vaatimusten noudattamisesta, jotka on vahvistettu asetuksessa (EY) N:o 853/2004 sekä ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan järjestämistä koskevista erityissäännöistä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 854/2004 (12).

(13)

Ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden tuotantoon, jalostukseen, jakeluun ja yhteisön alueelle tuomiseen liittyvistä eläinten terveyttä koskevista säännöistä 16 päivänä joulukuuta 2002 annetussa neuvoston direktiivissä 2002/99/EY (13) vahvistetaan niiden käsittelyjen luettelo, joilla rajoitusten piiriin kuuluvilta alueilta tuleva liha tehdään turvalliseksi, ja säädetään mahdollisuudesta ottaa käyttöön erityinen terveysmerkki sekä säädetään terveysmerkistä, joka vaaditaan lihalle, jota ei ole lupa saattaa markkinoille eläinten terveydestä johtuvista syistä. On aiheellista sallia kyseisessä direktiivissä vahvistetulla terveysmerkillä merkityn lihan lähettäminen suojavyöhykkeiltä sekä sellaisten lihavalmisteiden lähettäminen suojavyöhykkeiltä, joille on tehty samassa direktiivissä tarkoitettu käsittely.

(14)

Komission olisi elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean seuraavaa kokousta odotettaessa toteutettava yhteistyössä kyseisen jäsenvaltion kanssa erittäin patogeenista lintuinfluenssaa luonnonvaraisissa linnuissa koskevia väliaikaisia suojatoimenpiteitä.

(15)

Tässä direktiivissä säädettyjä toimenpiteitä olisi tarkasteltava uudelleen elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean seuraavassa kokouksessa,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Kohde, soveltamisala ja määritelmät

1.   Tällä päätöksellä säädetään tietyistä väliaikaisista suojatoimenpiteistä, jotka liittyvät sellaisen influenssa A -viruksen H5-alatyypin aiheuttaman erittäin patogeenisen lintuinfluenssan esiintymiseen Slovenian luonnonvaraisissa linnuissa, jonka epäillään olevan neuraminidaasin tyyppiä N1, jotta estetään lintuinfluenssan leviäminen luonnonvaraisista linnuista siipikarjaan tai muihin vankeudessa pidettäviin lintuihin sekä niistä saatavien tuotteiden saastuminen.

2.   Ellei toisin säädetä, on sovellettava direktiivissä 2005/94/EY vahvistettuja määritelmiä. Lisäksi on sovellettava seuraavia määritelmiä:

a)

’siitosmunilla’ tarkoitetaan munia sellaisina kuin ne on määritelty direktiivin 90/539/ETY 2 artiklan 2 kohdassa;

b)

’luonnonvaraisilla riistalinnuilla’ tarkoitetaan riistaa sellaisena kuin se on määritelty asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevan 1.5 kohdan toisessa luetelmakohdassa ja 1.7 kohdassa;

c)

’muilla vankeudessa pidettävillä linnuilla’ tarkoitetaan lintuja sellaisina kuin ne on määritelty direktiivin 2005/94/ETY 2 artiklan 6 kohdassa, mukaan luettuina:

i)

lintulajeihin kuuluvat lemmikkieläimet sellaisina kuin ne on määritelty asetuksen (EY) N:o 998/2003 3 artiklan a alakohdassa, sekä

ii)

eläintarhoissa, sirkuksissa, huvipuistoissa ja tutkimuslaboratorioissa pidettävät linnut.

2 artikla

Suoja- ja valvontavyöhykkeiden muodostaminen

1.   Slovenian on muodostettava sen alueen ympärille, jolla influenssa A -viruksen H5-alatyypin aiheuttaman erittäin patogeenisen lintuinfluenssan esiintyminen on varmistunut luonnonvaraisissa linnuissa ja neuraminidaasin tyyppiä N1 joko epäillään tai sen esiintyminen on varmistunut:

a)

suojavyöhyke, jonka säde on vähintään kolme kilometriä, ja

b)

valvontavyöhyke, jonka säde on vähintään kymmenen kilometriä, suojavyöhyke mukaan luettuna.

2.   Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettujen suoja- ja valvontavyöhykkeiden muodostamisessa on otettava huomioon lintuinfluenssaan liittyvät maantieteelliset, hallinnolliset, ekologiset ja epitsootologiset tekijät sekä valvontamahdollisuudet.

3.   Jos suoja- tai valvontavyöhykkeet kattavat toisen jäsenvaltion alueita, Slovenian on tehtävä yhteistyötä kyseisen jäsenvaltion viranomaisten kanssa kyseisten vyöhykkeiden muodostamiseksi.

4.   Slovenian on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille tämän artiklan nojalla muodostettuja suoja- ja valvontavyöhykkeitä koskevat yksityiskohtaiset tiedot.

3 artikla

Suojavyöhykkeellä toteutettavat toimenpiteet

1.   Slovenian on varmistettava, että suojavyöhykkeellä toteutetaan ainakin seuraavat toimenpiteet:

a)

kaikkien vyöhykkeellä sijaitsevien tilojen tunnistaminen;

b)

määräaikaiset dokumentoidut tarkastuskäynnit kaikilla kaupallisilla tiloilla, siipikarjojen kliininen tarkastus, joka käsittää tarvittaessa näytteenoton laboratoriotutkimuksia varten;

c)

asianmukaisten tilalla toteutettavien bioturvallisuustoimenpiteiden täytäntöönpano, mukaan luettuna tilan sisään- ja uloskäyntien desinfiointi, siipikarjarakennukset tai siipikarjan pitäminen paikoissa, joissa voidaan estää suora ja epäsuora kosketus muuhun siipikarjaan ja muihin vankeudessa pidettäviin lintuihin;

d)

päätöksessä 2005/734/EY vahvistettujen bioturvallisuustoimenpiteiden täytäntöönpano;

e)

siipikarjasta saatavien tuotteiden kuljetusten valvonta 9 artiklan mukaisesti;

f)

aktiivinen taudin seuranta luonnonvaraisessa lintukannassa ja erityisesti vesilinnuissa, tarvittaessa yhteistyössä sellaisten metsästäjien ja lintuharrastajien kanssa, joita on nimenomaisesti opastettu toimenpiteistä, joiden avulla he voivat suojautua virustartunnalta ja estää viruksen leviämisen sille alttiisiin eläimiin;

g)

tiedotuskampanjat, joilla lisätään tautia koskevaa tietoisuutta omistajien, metsästäjien ja lintuharrastajien keskuudessa.

2.   Slovenian on varmistettava, että suojavyöhykkeellä kielletään seuraavat toimenpiteet:

a)

siipikarjan ja muiden vankeudessa pidettävien lintujen siirtäminen tilalta, jossa niitä pidetään;

b)

siipikarjan ja muiden vankeudessa pidettävien lintujen kokoaminen näyttelyihin, markkinoille ja muihin tapahtumiin;

c)

siipikarjan ja muiden vankeudessa pidettävien lintujen kuljettaminen vyöhykkeen läpi, lukuun ottamatta kauttakulkua pääväyliä pitkin tai rautateitse sekä kuljetusta teurastamoon välittömästi teurastettaviksi;

d)

siitosmunien lähettäminen alueelta;

e)

siipikarjasta ja muista vankeudessa pidettävistä linnuista sekä luonnonvaraisista riistalinnuista saatavan tuoreen lihan, jauhetun lihan, raakalihavalmisteiden ja lihavalmisteiden lähettäminen vyöhykkeeltä;

f)

käsittelemättömän, käytetyn pehkun tai lannan kuljettaminen tai levittäminen vyöhykkeen ulkopuolelle lukuun ottamatta kuljetusta käsittelyä varten asetuksen (EY) N:o 1774/2002 mukaisesti;

g)

luonnonvaraisten lintujen metsästys.

4 artikla

Valvontavyöhykkeellä toteutettavat toimenpiteet

1.   Slovenian on varmistettava, että valvontavyöhykkeellä toteutetaan ainakin seuraavat toimenpiteet:

a)

kaikkien vyöhykkeellä sijaitsevien tilojen tunnistaminen;

b)

asianmukaisten tilalla toteutettavien bioturvallisuustoimenpiteiden täytäntöönpano, mukaan luettuna tilan sisään- ja uloskäyntien desinfiointi asianmukaisin menetelmin;

c)

päätöksessä 2005/734/EY vahvistettujen bioturvallisuustoimenpiteiden täytäntöönpano;

d)

siipikarjan ja muiden vankeudessa pidettävien lintujen sekä siitosmunien kuljetusten valvonta alueella.

2.   Slovenian on varmistettava, että valvontavyöhykkeellä kielletään seuraavat toimenpiteet:

a)

siipikarjan ja muiden vankeudessa pidettävien lintujen siirtäminen alueelta vyöhykkeen muodostamista seuraavien ensimmäisten 15 päivän aikana;

b)

siipikarjan ja muiden lintujen kokoaminen näyttelyihin, markkinoille ja muihin tapahtumiin;

c)

luonnonvaraisten lintujen metsästys.

5 artikla

Toimenpiteiden voimassaoloaika

Jos neuraminidaasin tyyppi vahvistetaan muuksi kuin N1, 3 ja 4 artiklassa vahvistetut toimenpiteet on kumottava.

Jos influenssa A -viruksen H5N1-alatyypin esiintyminen luonnonvaraisissa linnuissa vahvistetaan, 3 ja 4 artiklassa säädettyjä toimenpiteitä sovelletaan niin pitkään kuin on tarpeellista ottaen huomioon lintuinfluenssaan liittyvät maantieteelliset, hallinnolliset, ekologiset ja epitsootologiset tekijät, ja suojavyöhykkeen osalta vähintään 21 päivän ja valvontavyöhykkeen osalta vähintään 30 päivän ajan sen päivän jälkeen, kun H5-lintuinfluenssavirus on eristetty luonnonvaraisen lintulajin kliinisestä tapauksesta kerätystä näytteestä.

6 artikla

Eläviä lintuja ja untuvikkoja koskevat poikkeukset

1.   Edellä olevan 3 artiklan 2 kohdan a alakohdasta poiketen Slovenia voi sallia kananuorikoiden ja lihakalkkunoiden kuljettamisen tiloille, jotka ovat virallisen valvonnan piirissä ja sijaitsevat joko suoja- tai valvontavyöhykkeellä.

2.   Edellä olevan 3 artiklan 2 kohdan a alakohdasta ja 4 artiklan 2 kohdan a alakohdasta poiketen Slovenia voi sallia seuraavat kuljetustoimenpiteet:

a)

välittömästi teurastettavaksi tarkoitetun siipikarjan, myös munintansa lopettaneiden kanojen, kuljettaminen suoja- tai valvontavyöhykkeellä sijaitsevaan teurastamoon tai, jos tämä ei ole mahdollista, toimivaltaisen viranomaisen nimeämään vyöhykkeiden ulkopuolella sijaitsevaan teurastamoon;

b)

untuvikkojen kuljettaminen suojavyöhykkeeltä tiloille, jotka ovat virallisen valvonnan piirissä Slovenian alueella ja joilla ei ole muuta siipikarjaa tai vankeudessa pidettäviä lintuja, lukuun ottamatta 1 artiklan 2 kohdan c alakohdan i alakohdassa tarkoitettuja lemmikkilintuja, jotka pidetään erillään siipikarjasta;

c)

untuvikkojen kuljettaminen valvontavyöhykkeeltä tiloille, jotka ovat virallisen valvonnan piirissä Slovenian alueella;

d)

kananuorikoiden ja lihakalkkunoiden kuljettaminen valvontavyöhykkeeltä tiloille, jotka ovat virallisen valvonnan piirissä ja sijaitsevat Slovenian alueella;

e)

edellä olevan 1 artiklan 2 kohdan c alakohdan i alakohdassa tarkoitettujen lemmikkilintujen kuljettaminen Slovenian alueella sijaitseviin tiloihin, joissa ei pidetä siipikarjaa, jos erä sisältää enintään viisi häkissä olevaa lintua, sen estämättä, mitä direktiivin 92/65/ETY 1 artiklan kolmannessa kohdassa tarkoitetuissa kansallisissa määräyksissä määrätään;

f)

edellä olevan 1 artiklan 2 kohdan c alakohdan ii alakohdassa tarkoitettujen lintujen kuljettaminen yhteisöistä, laitoksista tai keskuksista yhteisöihin, laitoksiin tai keskuksiin, jotka on hyväksytty direktiivin 92/65/ETY 13 artiklan mukaisesti.

7 artikla

Siitosmunia koskevat poikkeukset

1.   Edellä olevan 3 artiklan 2 kohdan d alakohdasta poiketen Slovenia voi sallia seuraavat toimenpiteet:

a)

siitosmunien kuljettaminen suojavyöhykkeeltä nimettyyn hautomoon, joka sijaitsee Slovenian alueella;

b)

siitosmunien lähettäminen suojavyöhykkeeltä hautomoihin, jotka sijaitsevat Slovenian alueen ulkopuolella edellyttäen, että

i)

siitosmunat on kerätty parvista,

joissa ei epäillä lintuinfluenssatartuntaa, ja

jotka ovat saaneet negatiivisen tuloksen sellaisesta lintuinfluenssan serologisesta tutkimuksesta, jolla voidaan osoittaa viiden prosentin esiintyvyys vähintään 95 prosentin luotettavuustasolla, ja

ii)

direktiivin 2005/94/EY 26 artiklan 1 kohdan b, c ja d alakohdassa vahvistetut edellytykset täyttyvät.

2.   Edellä olevan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen, muihin jäsenvaltioihin lähetettävien siitosmunalähetysten mukana olevissa, neuvoston direktiivin 90/539/ETY liitteessä IV olevan mallin 1 mukaisissa eläinlääkärintodistuksissa on oltava seuraava maininta:

”Lähetys täyttää komission päätöksen 2006/91/EY mukaiset eläinlääkinnälliset edellytykset”.

8 artikla

Lihaa, jauhettua lihaa, raakalihavalmisteita ja lihavalmisteita koskevat poikkeukset

1.   Edellä olevan 3 artiklan 2 kohdan e alakohdasta poiketen Slovenia voi sallia suojavyöhykkeeltä seuraavat kuljetustoimenpiteet:

a)

sellaisen siipikarjan tuoreen lihan lähetykset, sileälastaisten lintujen liha mukaan luettuna, joka on peräisin kyseiseltä vyöhykkeeltä tai sen ulkopuolelta, on tuotettu asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteen II sekä liitteessä III olevan II ja III jakson mukaisesti ja joka on tarkastettu asetuksen (EY) N:o 854/2004 liitteessä I olevan I, II ja III jakson sekä IV jakson V ja VII luvun mukaisesti;

b)

sellaisen jauhetun lihan, raakalihavalmisteiden ja lihavalmisteiden lähetykset, jotka sisältävät edellä a alakohdassa tarkoitettua lihaa ja jotka on tuotettu asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan V ja VI jakson mukaisesti;

c)

kyseiseltä vyöhykkeeltä peräisin olevan, luonnonvaraisista riistalinnuista saadun tuoreen lihan lähetykset, jos tällainen liha on merkitty direktiivin 2002/99/EY liitteessä II säädetyllä terveysmerkillä ja se on tarkoitettu kuljetettavaksi laitokseen, jossa sille tehdään lintuinfluenssan takia vaadittu käsittely kyseisen direktiivin liitteen III mukaisesti;

d)

sellaisten lihavalmisteiden lähetykset, jotka on valmistettu luonnonvaraisista riistalinnuista saadusta lihasta, jolle on tehty lintuinfluenssan takia vaadittu käsittely direktiivin 2002/99/EY liitteen III mukaisesti;

e)

sellaisen luonnonvaraisesta riistasta saadun tuoreen lihan lähetykset, joka on peräisin suojavyöhykkeen ulkopuolelta, on tuotettu suojavyöhykkeellä sijaitsevissa laitoksissa asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan IV jakson mukaisesti ja joka on tarkastettu asetuksen (EY) N:o 854/2004 liitteessä I olevan IV jakson VIII luvun mukaisesti;

f)

sellaisen jauhetun lihan, raakalihavalmisteiden ja lihavalmisteiden lähettäminen, jotka sisältävät edellä e alakohdassa tarkoitettua lihaa ja jotka on tuotettu suojavyöhykkeellä sijaitsevissa laitoksissa asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan V ja VI jakson mukaisesti.

2.   Slovenian on varmistettava, että 1 kohdan e ja f alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden mukana on kaupallinen asiakirja, jossa todetaan seuraavaa:

”Lähetys täyttää komission päätöksen 2006/91/EY mukaiset eläinlääkinnälliset edellytykset”.

9 artikla

Eläimistä saatavia sivutuotteita koskevat ehdot

1.   Slovenia voi sallia 3 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisesti seuraavien tuotteiden lähettämisen:

a)

eläimistä saatavat sivutuotteet, jotka täyttävät edellytykset, joista säädetään asetuksen (EY) N:o 1774/2002 liitteessä VII olevan II luvun A kohdassa, III luvun B kohdassa, IV luvun A kohdassa, VI luvun A ja B kohdassa, VII luvun A kohdassa, VIII luvun A kohdassa, IX luvun A kohdassa ja X luvun A kohdassa sekä liitteessä VIII olevan II luvun B kohdassa ja III luvun II kohdan A alakohdassa;

b)

asetuksen (EY) N:o 1774/2002 liitteessä VIII olevan VIII luvun A kohdan 1 alakohdan a alakohdan mukaiset käsittelemättömät sulat tai höyhenet tai niiden osat, jotka on tuotettu suojavyöhykkeen ulkopuolelta tulevasta siipikarjasta;

c)

käsitellyt siipikarjan sulat ja höyhenet ja niiden osat, jotka on käsitelty vesihöyryllä tai muulla tavalla, jolla varmistetaan, että taudinaiheuttajia ei ole jäljellä;

d)

sellaisesta siipikarjasta ja muista vankeudessa pidettävistä linnuista saatavat tuotteet, joita yhteisön lainsäädännön mukaisesti eivät koske eläinten terveyttä koskevat vaatimukset tai eläinten terveyteen liittyvät kiellot tai rajoitukset, mukaan luettuna asetuksen (EY) N:o 1774/2002 liitteessä VIII olevan VII luvun A kohdan 1 alakohdan a alakohdassa tarkoitetut tuotteet.

2.   Slovenian on varmistettava, että 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden mukana on asetuksen (EY) N:o 1774/2002 liitteessä II olevan X luvun mukainen kaupallinen asiakirja, jonka 6.1 kohdassa todetaan, että kyseiset tuotteet on käsitelty vesihöyryllä tai muulla tavalla, jolla varmistetaan, että taudinaiheuttajia ei ole jäljellä.

Kyseistä kaupallista asiakirjaa ei kuitenkaan vaadita, kun kyse on käsitellyistä koristesulista ja koristehöyhenistä, matkustajien mukanaan tuomista, yksityiskäyttöön tarkoitetuista käsitellyistä sulista ja höyhenistä taikka käsiteltyjä sulkia ja höyheniä sisältävistä tavaraeristä, jotka on lähetetty yksityishenkilöille muuhun kuin teolliseen tarkoitukseen.

10 artikla

Siirtoja koskevat ehdot

1.   Jos tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluvien eläinten tai niistä saatavien tuotteiden siirrot ovat sallittuja 6–9 artiklan nojalla, on toteutettava kaikki tarvittavat bioturvallisuustoimenpiteet lintuinfluenssan leviämisen estämiseksi.

2.   Jos 1 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden lähettäminen, siirto ja kuljetus ovat sallittuja 7, 8 ja 9 artiklan nojalla, niiden on oltava saatu, esikäsitelty, käsitelty, varastoitu ja kuljetettu erillään muista tuotteista, jotka täyttävät kaikki kauppaan, markkinoille saattamiseen ja kolmansiin maihin vientiin liittyvät eläinten terveyttä koskevat vaatimukset.

11 artikla

Noudattaminen

Slovenian on viipymättä toteutettava tämän päätöksen noudattamiseksi tarvittavat toimenpiteet ja julkaistava kyseiset toimenpiteet. Sen on ilmoitettava niistä komissiolle viipymättä.

12 artikla

Osoitus

Tämä päätös on osoitettu Slovenian tasavallalle.

Tehty Brysselissä 13 päivänä helmikuuta 2006.

Komission puolesta

Markos KYPRIANOU

Komission jäsen


(1)  EYVL L 395, 30.12.1989, s. 13. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2004/41/EY (EUVL L 157, 30.4.2004, s. 33).

(2)  EYVL L 224, 18.8.1990, s. 29. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2002/33/EY (EYVL L 315, 19.11.2002, s. 14).

(3)  EUVL L 146, 13.6.2003, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 18/2006 (EUVL L 4, 7.1.2006, s. 3).

(4)  EYVL L 167, 22.6.1992, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 806/2003.

(5)  EUVL L 10, 14.1.2006, s. 16.

(6)  EYVL L 303, 31.10.1990, s. 6. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

(7)  EUVL L 139, 30.4.2004, s. 206; oikaisu EUVL L 226, 25.6.2004, s. 83. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 2076/2005 (EUVL L 338, 22.12.2005, s. 83).

(8)  EUVL L 146, 13.6.2003, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 18/2006 (EUVL L 4, 7.1.2006, s. 3).

(9)  EUVL L 274, 20.10.2005, s. 105. Päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 2005/855/EY (EUVL L 316, 2.12.2005, s. 21).

(10)  EYVL L 273, 10.10.2002, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 416/2005 (EUVL L 66, 12.3.2005, s. 10).

(11)  EYVL L 268, 14.9.1992, s. 54. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2004/68/EY (EUVL L 139, 30.4.2004, s. 321).

(12)  EUVL L 139, 30.4.2004, s. 55; oikaisu EUVL L 226, 25.6.2004, s. 22. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 2076/2005 (EUVL L 338, 22.12.2005, s. 83).

(13)  EYVL L 18, 23.1.2003, s. 11.