30.12.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

L 348/1

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 8 päivänä joulukuuta 2005,

Euroopan talousyhteisön ja Seychellien tasavallan välisessä Seychellien rannikon edustalla harjoitettavaa kalastusta koskevassa sopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamisesta 18 päivän tammikuuta 2005 ja 17 päivän tammikuuta 2011 väliseksi ajaksi tehdyn pöytäkirjan väliaikaista soveltamista koskevan sopimuksen tekemisestä kirjeenvaihtona

(2005/937/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, JOKA

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 37 artiklan yhdessä sen 300 artiklan 2 kohdan kanssa,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Yhteisö ja Seychellit ovat käyneet neuvotteluja sopiakseen muutoksista tai lisäyksistä, joita on tehtävä Euroopan talousyhteisön ja Seychellien tasavallan välisen Seychellien rannikon edustalla harjoitettavasta kalastuksesta tehdyn sopimuksen (1) liitteenä olevaan pöytäkirjaan voimassaolevan pöytäkirjan soveltamisajan päättyessä.

(2)	Näiden neuvottelujen tuloksena parafoitiin 23 päivänä syyskuuta 2004 uusi pöytäkirja.

(3)	Tämän pöytäkirjan mukaan yhteisön kalastajilla on kalastusmahdollisuudet Seychellien tasavallan suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesialueilla 18 päivän tammikuuta 2005 ja 17 päivän tammikuuta 2011 välisenä aikana.

(4)

Yhteisön kalastusalusten toiminnan jatkumisen varmistamiseksi on välttämätöntä, että kyseinen pöytäkirja hyväksytään mahdollisimman pian. Tämän vuoksi sopimuspuolet ovat parafoineet kirjeenvaihtona tehdyn sopimuksen, jossa määrätään parafoidun pöytäkirjan väliaikaisesta soveltamisesta 18 päivästä tammikuuta 2005 alkaen. Kirjeenvaihtona tehty sopimus olisi allekirjoitettava, jollei sopimuksen tekemistä koskevasta neuvoston päätöksestä muuta johdu.

(5)	Kalastusmahdollisuuksien jakoperusteet jäsenvaltioiden välillä olisi vahvistettava kalastussopimuksessa määrätyn kalastusmahdollisuuksien perinteisen jaon perusteella,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Hyväksytään yhteisön puolesta Euroopan talousyhteisön ja Seychellien tasavallan välisessä Seychellien rannikon edustalla harjoitettavasta kalastuksesta tehdyssä sopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamista 18 päivän tammikuuta 2005 ja 17 päivän tammikuuta 2011 väliseksi ajaksi koskevan pöytäkirjan väliaikaisesta soveltamisesta kirjeenvaihtona tehty sopimus.

Kirjeenvaihtona tehdyn sopimuksen ja pöytäkirjan tekstit ovat tämän päätöksen liitteenä.

2 artikla

Pöytäkirjassa vahvistetut kalastusmahdollisuudet jaetaan jäsenvaltioiden kesken seuraavasti:

—	nuottaa käyttävät tonnikala-alukset:

Espanja:

Ranska:

Italia:

22 alusta,

17 alusta,

1 alus,

—	pintasiima-alukset:

Espanja:

Ranska:

Portugali:

2 alusta,

5 alusta,

5 alusta.

Jos näiden jäsenvaltioiden lisenssihakemukset eivät kata pöytäkirjassa vahvistettuja kalastusmahdollisuuksia kokonaan, komissio voi ottaa huomioon minkä tahansa muun jäsenvaltion lisenssihakemukset.

3 artikla

Neuvoston puheenjohtajalla on oikeus nimetä henkilöt, joilla on valtuudet allekirjoittaa pöytäkirja yhteisöä sitovasti.

Tehty Brysselissä 8 päivänä joulukuuta 2005.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. HUTTON

(1) EYVL L 119, 7.5.1987, s. 26.

KIRJEENVAIHTONA TEHTY SOPIMUS

Arvoisa Herra

Viitaten 23 päivänä syyskuuta 2004 parafoituun, kalastusmahdollisuudet ja taloudellisen korvauksen 18 päivän tammikuuta 2005 ja 17 päivän tammikuuta 2011 väliseksi ajaksi määrittelevään pöytäkirjaan ilmoitan kunnioittavasti, että Seychellien hallitus on valmis soveltamaan tätä pöytäkirjaa väliaikaisesti 18 päivästä tammikuuta 2005 alkaen sen 13 artiklan mukaiseen voimaantuloon saakka edellyttäen, että Euroopan yhteisö on valmis tekemään samoin.

On sovittu, että ensimmäinen erä pöytäkirjan 2 artiklassa määrätystä taloudellisesta korvauksesta on suoritettava ennen 30 päivää syyskuuta 2005.

Olisin kiitollinen, jos voisitte vahvistaa, että Euroopan yhteisö hyväksyy pöytäkirjan väliaikaisen soveltamisen.

Vastaanottakaa, Arvoisa Herra, korkeimman kunnioitukseni vakuutus.

Seychellien tasavallan hallituksen puolesta

Arvoisa Herra

Minulla on kunnia ilmoittaa vastaanottaneeni seuraavan tänään päivätyn kirjeenne:

”Viitaten 23 päivänä syyskuuta 2004 parafoituun, kalastusmahdollisuudet ja taloudellisen korvauksen 18 päivän tammikuuta 2005 ja 17 päivän tammikuuta 2011 väliseksi ajaksi määrittelevään pöytäkirjaan ilmoitan kunnioittavasti, että Seychellien hallitus on valmis soveltamaan tätä pöytäkirjaa väliaikaisesti 18 päivästä tammikuuta 2005 alkaen sen 13 artiklan mukaiseen voimaantuloon saakka edellyttäen, että Euroopan yhteisö on valmis tekemään samoin.

On sovittu, että ensimmäinen erä pöytäkirjan 2 artiklassa määrätystä taloudellisesta korvauksesta on suoritettava ennen 30 päivää syyskuuta 2005.

Olisin kiitollinen, jos voisitte vahvistaa, että Euroopan yhteisö hyväksyy pöytäkirjan väliaikaisen soveltamisen.”

Minulla on ilo vahvistaa, että Euroopan yhteisö hyväksyy pöytäkirjan väliaikaisen soveltamisen.

Vastaanottakaa, Arvoisa Herra, korkeimman kunnioitukseni vakuutus.

Euroopan unionin neuvoston puolesta

PÖYTÄKIRJA

1 artikla

Soveltamiskausi ja kalastusmahdollisuudet

1. Sopimuksen 2 artiklan nojalla myönnetyt kalastusmahdollisuudet ovat 18 päivän tammikuuta 2005 ja 17 päivän tammikuuta 2011 välisellä kuuden vuoden kaudella seuraavat:

a)	40 nuottaa käyttävää tonnikala-alusta; ja

b)	12 pintasiima-alusta.

2. Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan, jollei 4 ja 5 artiklassa toisin määrätä.

3. Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden lipun alla purjehtivat alukset voivat sopimuksen 4 artiklan mukaisesti harjoittaa kalastusta Seychellien vesillä ainoastaan, jos niillä on tämän pöytäkirjan nojalla ja liitteessä kuvailtuja yksityiskohtaisia sääntöjä noudattaen myönnetty kalastuslisenssi.

2 artikla

Taloudellinen korvaus — maksamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt

1. Sopimuksen 6 artiklassa tarkoitetuksi taloudelliseksi korvaukseksi 1 artiklassa tarkoitetuksi kaudeksi vahvistetaan 24 750 000 euroa.

2. Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan, jollei 4, 6 ja 8 artiklassa toisin määrätä.

3. Yhteisö maksaa 1 kohdassa tarkoitettua taloudellista korvausta 4 125 000 euroa vuodessa tämän pöytäkirjan soveltamiskauden ajan.

4. Jos yhteisön alusten Seychellien vesillä pyytämien tonnikalasaaliiden kokonaismäärä ylittää 55 000 tonnia vuodessa, vuosittaisen taloudellisen korvauksen kokonaismäärää korotetaan 75 eurolla kutakin ylimääräistä pyydettyä tonnia kohden. Yhteisön maksama vuosittaisen korvauksen kokonaismäärä voi kuitenkin olla enintään 8 250 000 euroa.

5. Maksu on suoritettava ensimmäisen vuoden osalta viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2005 ja seuraavien vuosien osalta viimeistään pöytäkirjan vuosipäivänä.

6. Seychelleillä on yksinomainen toimivalta päättää kyseisen korvauksen käyttötarkoituksesta, jollei jäljempänä 6 artiklassa toisin määrätä.

7. Taloudellinen korvaus maksetaan enintään kahdelle Seychellien keskuspankkiin avatulle valtionkassan tilille.

3 artikla

Yhteistyö vastuullisen kalastuksen alalla

1. Sopimuspuolet sitoutuvat edistämään vastuullista kalastusta Seychellien vesillä noudattaen periaatetta, joka kieltää kyseisillä vesillä kalastavien eri laivastojen syrjimisen.

2. Sopimuspuolet voivat tarvittaessa kuulla toisiaan Intian valtameren tonnikalatoimikunnan (IOTC) antamien suositusten ja päätöslauselmien sekä parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen perusteella ja tarvittaessa tutkijoiden yhteiskokouksen jälkeen sopimuksen 7 artiklassa määrätyssä sekakomiteassa sopiakseen kalavarojen kestävää hoitoa edistävistä toimenpiteistä.

4 artikla

Kalastusmahdollisuuksien tarkistaminen

1. Edellä 1 artiklassa tarkoitettuja kalastusmahdollisuuksia voidaan yhteisestä sopimuksesta lisätä, jos tämä lisäys ei 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tutkijoiden yhteiskokouksen päätelmien mukaan vaaranna Seychellien kalavarojen kestävää hoitoa. Tällöin 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua taloudellista korvausta korotetaan vastaavasti kyseisen ajan mukaan suhteutettuna. Euroopan yhteisön maksaman taloudellisen korvauksen kokonaismäärä ei kuitenkaan voi olla enempää kuin kaksinkertainen 2 artiklan 1 kohdassa mainittuun määrään verrattuna. Jos yhteisön kalastusalusten pyytämät määrät ylittävät taloudellisen korvauksen kokonaismäärää vastaavan määrän, sopimuspuolet kuulevat toisiaan mahdollisimman pian vahvistaakseen kyseisen rajan ylittävän määrän osalta maksettavan korvauksen määrän.

2. Jos sopimuspuolet puolestaan sopivat 1 artiklassa tarkoitettujen kalastusmahdollisuuksien vähentämisestä, taloudellista korvausta alennetaan vastaavasti kyseisen ajan mukaan suhteutettuna.

3. Kalastusmahdollisuuksien jakautumista eri alusluokkien kesken voidaan niin ikään tarkistaa sopimuspuolten yhteisestä sopimuksesta edellyttäen, että muutokset noudattavat IOTC:n antamia suosituksia tai päätöslauselmia sellaisten kantojen hoidon suhteen, joihin tällainen uudelleenjako voisi vaikuttaa. Sopimuspuolet sopivat taloudellisen korvauksen vastaavasta mukautuksesta, jos se on perusteltua kalastusmahdollisuuksien uudelleenjaon vuoksi.

5 artikla

Uudet kalastusmahdollisuudet

1. Jos yhteisön alukset haluaisivat harjoittaa muuta kuin 1 artiklassa säädettyä kalastustoimintaa, sopimuspuolten on kuultava toisiaan ennen luvan myöntämistä tällaiseen toimintaan ja tarvittaessa sovittava tällaisen kalastuksen ehdoista, joihin kuuluu vastaavien muutosten tekeminen tähän pöytäkirjaan ja sen liitteeseen.

2. Sopimuspuolten olisi kannustettava koekalastusta, erityisesti Seychellien vesillä esiintyvien syvänmeren lajien osalta. Sopimuspuolten on tätä tarkoitusta varten ja toisen sopimuspuolen pyynnöstä kuultava toisiaan ja määriteltävä tapauskohtaisesti asiaankuuluvat lajit, ehdot ja muut muuttujat.

Sopimuspuolten on harjoitettava koekalastusta molempien sopimuspuolten tarvittaessa hallinnollisin järjestelyin hyväksymiä muuttujia noudattaen. Koekalastusta koskevat luvat voidaan hyväksyä enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Jos sopimuspuolet katsovat, että koekalastuskampanjoiden tulokset ovat positiivisia, Seychellien hallitus voi myöntää yhteisön aluksille uusien lajien kalastusmahdollisuuksia tämän pöytäkirjan jäljellä olevaksi voimassaolokaudeksi. Tällöin 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua taloudellista korvausta korotetaan.

6 artikla

Taloudellisen korvauksen maksamisen keskeyttäminen ja tarkistaminen

1. Jos kalastustoimintaa Seychellien vesillä ei voida harjoittaa yksinomaan Seychellien syyksi katsottavan virheen tai laiminlyönnin vuoksi, Euroopan yhteisö voi Seychellien kanssa neuvoteltuaan keskeyttää taloudellisen korvauksen maksamisen edellyttäen, että yhteisö on keskeyttämishetkellä suorittanut kaikki sen maksettavina olleet maksut.

2. Taloudellisen korvauksen maksamista jatketaan kun tilanne on normalisoitunut ja sopimuspuolet ovat sopineet, että kalastustoimintaa voidaan jatkaa.

7 artikla

Vastuullisen ja kestävän kalastuksen edistäminen Seychellien vesillä

1. Edellä 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun taloudellisen korvauksen määrästä vähintään 36 prosenttia suunnataan Seychellien alakohtaisen kalastuspolitiikan kehittämiseen ja täytäntöönpanoon vastuullisen ja kestävän kalastuksen edistämiseksi Seychellien vesillä. Tämän korvauksen hallinnointi perustuu sopimuspuolten yhdessä määrittelemiin tavoitteisiin ja niihin liittyviin vuosittaisiin ja monivuotisiin ohjelmiin.

2. Edellä olevan 1 kohdan määräysten täytäntöönpanemiseksi yhteisö ja Seychellit hyväksyvät sopimuksen 7 artiklassa määrätyssä sekakomiteassa pöytäkirjan tultua voimaan ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua sen voimaantulosta monivuotisen alakohtaisen ohjelman ja sen soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt, jotka sisältävät erityisesti:

a)	vuosittaiset ja monivuotiset suuntaviivat, joiden mukaisesti 1 kohdassa tarkoitettu taloudellisen korvauksen prosenttiosuus käytetään;

vuosittain ja useamman vuoden aikana saavutettavat tavoitteet, joilla pyritään ottamaan tietyn ajan kuluttua käyttöön vastuullinen ja kestävä kalastus ottaen huomioon prioriteetit, jotka on esitetty Seychellien kansallisessa kalastuspolitiikassa tai muussa politiikassa, joka liittyy tai vaikuttaa vastuullisen ja kestävän kalastuksen edistämiseen;

c)	käytettävät kriteerit ja menettelyt, jotka mahdollistavat saavutettujen tulosten vuosittaisen arvioinnin.

3. Sopimuspuolten on hyväksyttävä sekakomiteassa kaikki monivuotiseen alakohtaiseen ohjelmaan ehdotetut muutokset.

4. Seychellit päättää vuosittain 1 kohdassa tarkoitetun taloudellisen korvauksen prosenttiosuuden käyttötarkoituksesta monivuotisen ohjelman täytäntöönpanemiseksi. Kyseinen käyttötarkoitus on pöytäkirjan ensimmäisen voimassaolovuoden osalta ilmoitettava yhteisölle, kun monivuotinen alakohtainen ohjelma hyväksytään sekakomiteassa. Seychellien on ilmoitettava tämä käyttötarkoitus yhteisölle kunkin seuraavan vuoden osalta viimeistään edeltävän vuoden 1 päivänä joulukuuta.

5. Mikäli se on monivuotisen alakohtaisen ohjelman täytäntöönpanon tulosten vuotuisen arvioinnin nojalla perusteltua, Euroopan yhteisö voi pyytää sekakomitean hyväksynnällä 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun taloudellisen korvauksen muuttamista, jotta ohjelman täytäntöönpanoon sidottujen varojen tosiasiallista määrää voitaisiin mukauttaa kyseisiin tuloksiin.

8 artikla

Erimielisyydet — pöytäkirjan soveltamisen keskeyttäminen

1. Sopimuspuolten väliset erimielisyydet, jotka liittyvät tämän pöytäkirjan määräysten tulkintaan ja soveltamiseen, edellyttävät sopimuspuolten kuulemista sopimuksen 7 artiklassa määrätyssä sekakomiteassa, joka kutsutaan tarvittaessa koolle ylimääräiseen istuntoon.

2. Pöytäkirjan soveltaminen voidaan toisen sopimuspuolen aloitteesta keskeyttää, jos sopimuspuolten välinen erimielisyys katsotaan vakavaksi ja jos siitä ei ole päästy sovintoon sekakomiteassa 1 kohdan mukaisesti käydyissä kuulemisissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 9 artiklan määräysten soveltamista.

3. Pöytäkirjan soveltamisen keskeyttäminen edellyttää, että asianomainen sopimuspuoli ilmoittaa aikeestaan kirjallisesti viimeistään kolme kuukautta ennen päivää, jona kyseinen keskeytys tulisi voimaan.

4. Jos pöytäkirjan soveltaminen keskeytetään, sopimuspuolet jatkavat toistensa kuulemista löytääkseen erimielisyyteen sovintoratkaisun. Kun ratkaisu löydetään, pöytäkirjaa aletaan jälleen soveltaa, ja taloudellisen korvauksen määrää alennetaan vastaavasti suhteessa pöytäkirjan soveltamisen keskeytymisen kestoon.

9 artikla

Pöytäkirjan soveltamisen keskeyttäminen maksun laiminlyönnin vuoksi

Jos yhteisö jättää suorittamatta 2 artiklassa määrätyt maksut, Seychellit voi keskeyttää tämän pöytäkirjan soveltamisen, jollei 3 artiklassa toisin määrätä.

10 artikla

Kansallinen lainsäädäntö

Yhteisön kalastusalusten toimintaan sovelletaan kansallisia lakeja ja asetuksia, jollei tässä pöytäkirjassa ja sen liitteessä toisin määrätä.

11 artikla

Tarkastelulauseke

Sopimuspuolet voivat tämän pöytäkirjan ja sen liitteen kolmannen vuosipäivän jälkeen tarkastella pöytäkirjan ja sen liitteen soveltamista ja tarvittaessa neuvotella niiden määräyksiin tehtävistä muutoksista. Muutokset voivat koskea viitesaalismäärää ja lisensseistä maksettavia kiinteämääräisiä summia sekä 2 artiklan 4 kohdassa vahvistetun tonnimäärän ja liitteen 2 jakson 2 kohdassa ilmoitetun määrän välistä suhdetta.

12 artikla

Kumoaminen

Kumotaan 28 päivänä lokakuuta 1987 voimaan tulleen Euroopan talousyhteisön ja Seychellien tasavallan välisen Seychellien rannikon edustalla harjoitettavaa kalastusta koskevan sopimuksen 17 päivänä tammikuuta 2002 päivätty pöytäkirja ja sen liite I, ja korvataan ne tällä pöytäkirjalla ja sen liitteellä.

13 artikla

Voimaantulo

1. Tämä pöytäkirja ja sen liite tulevat voimaan päivänä, jona sopimuspuolet ilmoittavat toisilleen tätä varten tarvittavien menettelyjen saattamisesta päätökseen.

2. Sitä sovelletaan 18 päivästä tammikuuta 2005.

LIITE

EDELLYTYKSET YHTEISÖN ALUSTEN SEYCHELLIEN VESIALUEILLA HARJOITTAMALLE KALASTUKSELLE

I LUKU

LISENSSIEN HAKEMINEN JA MYÖNTÄMINEN

1 JAKSO

Lisenssien myöntäminen

Seychellien rannikon edustalla harjoitettavaa kalastusta koskevassa sopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamisesta 18 päivän tammikuuta 2005 ja 17 päivän tammikuuta 2011 väliseksi ajaksi tehdyn pöytäkirjan mukaisesti lisenssi Seychellien vesillä harjoitettavaa kalastusta varten voidaan myöntää ainoastaan kelpoisuusehdot täyttäville yhteisön aluksille.

Jotta yhteisön alus täyttäisi kelpoisuusehdot, aluksen varustajalla, kapteenilla tai aluksella itsellään ei saa olla kalastuskieltoa Seychelleillä. Sen tilanteen Seychellien viranomaisiin nähden on oltava järjestyksessä niin, että sen on täytynyt täyttää kaikki aikaisemmat sen Seychelleillä tapahtuneeseen kalastustoimintaan liittyvät velvollisuutensa yhteisön kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti.

3.	Kaikilla kalastuslisenssiä hakevilla yhteisön aluksilla on oltava Seychelleille sijoittautunut edustaja. Tämän edustajan nimi ja osoite on mainittava lisenssihakemuksessa.

Yhteisön toimivaltaiset viranomaiset toimittavat Seychellien kalastusviranomaiselle (SFA) vähintään 20 päivää ennen lisenssille haetun voimassaoloajan alkamista hakemuksen jokaisesta aluksesta, joka haluaa harjoittaa tämän sopimuksen nojalla kalastustoimintaa. Varustajat, jotka eivät ole jättäneet lisenssihakemusta ennen voimassaolokautta, voivat kuitenkin jättää sen voimassaolokauden aikana viimeistään 20 päivää ennen kalastustoiminnan alkamista. Tällöin varustajien on maksettava koko vuodelta suoritettavat maksut kokonaisuudessaan.

5.	Seychellien toimivaltaiselle viranomaiselle jätettävät hakemukset on tehtävä lomakkeille, joiden malli on lisäyksessä 1.

Jokaiseen lisenssihakemukseen on liitettävä seuraavat asiakirjat:

—	todistus lisenssimaksun maksamisesta lisenssin voimassaoloajalta,

—	muu asiakirja tai todistus, jota tämän pöytäkirjan nojalla vaaditaan alustyypin mukaisesti sovellettavissa erityismääräyksissä.

7.	Lisenssimaksu on suoritettava Seychellien viranomaisten osoittamalle tilille.

8.	Maksuihin sisältyvät kaikki kansalliset ja paikalliset kulut, lukuun ottamatta satamamaksuja ja palveluista aiheutuvia kustannuksia.

9.	Lisenssit myönnetään varustajille tai heidän edustajilleen kaikkien alusten osalta 15 päivän kuluessa päivästä, jona Seychellien toimivaltainen viranomainen on saanut kaikki 6 kohdassa tarkoitetut asiakirjat. Lisenssin jäljennös lähetetään Seychelleistä vastaavalle Euroopan komission lähetystölle.

10.	Lisenssi myönnetään tietylle alukselle, eikä sitä voi siirtää toiselle alukselle.

11.

Euroopan yhteisön pyynnöstä ja todistettavan ylivoimaisen esteen johdosta aluksen lisenssi kuitenkin korvataan sen jäljellä olevan voimassaoloajan osalta uudella sellaiselle toiselle alukselle myönnettävällä lisenssillä, jolla on samanlaiset ominaisuudet kuin edellisellä aluksella, eikä uutta lisenssimaksua tarvitse maksaa. Jos korvaavan aluksen bruttovetoisuus (brt) on kuitenkin suurempi kuin korvattavan aluksen, maksujen erotus on maksettava ajanjakson pituuden mukaisesti.

12.	Edellisen aluksen varustajan tai hänen edustajansa on palautettava peruutettu lisenssi Seychellien toimivaltaiselle viranomaiselle Seychelleistä vastaavan Euroopan komission lähetystön välityksellä.

13.	Uusi lisenssi tulee voimaan päivänä, jona laivanvarustaja palauttaa peruutetun lisenssin Seychellien toimivaltaiselle viranomaiselle. Seychelleistä vastaavalle Euroopan komission lähetystölle on ilmoitettava lisenssin siirtämisestä.

14.	Lisenssi on säilytettävä aluksella koko ajan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän liitteen IX luvun 2 kohdan määräysten soveltamista.

2 JAKSO

Lisenssiehdot — maksut ja ennakot

1.	Lisenssit ovat voimassa yhden vuoden, ja ne voidaan uusia.

2.	Maksu vahvistetaan 25 euroksi Seychellien vesillä pyydettyä tonnia kohti.

Lisenssit myönnetään sen jälkeen, kun toimivaltaisille kansallisille viranomaisille on maksettu seuraavat kiinteämääräiset summat:

—	15 000 euroa nuottaa käyttävää tonnikala-alusta kohti; tämä maksu vastaa Seychellien vesiltä vuosittain pyydettyä 600 tonnin saalista tonnikalaa ja sen lähilajeja,

—	3 000 euroa yli 150 bruttorekisteritonnin vetoista pintasiima-alusta kohti; tämä maksu vastaa Seychellien vesiltä vuosittain pyydettyä 120 tonnin saalista tonnikalaa ja sen lähilajeja,

—	2 250 euroa enintään 150 bruttorekisteritonnin vetoista pintasiima-alusta kohti; tämä maksu vastaa Seychellien vesiltä vuosittain pyydettyä 90 tonnin saalista tonnikalaa ja sen lähilajeja.

4.	Seychellien kalastusviranomainen (SFA) laatii kunkin kalenterivuoden lopussa selvityksen kalenterivuodelta suoritettavista maksuista yhteisön alusten saalisilmoitusten ja SFA:n saamien muiden tietojen perusteella.

5.	Selvitys lähetetään komissiolle ennen kunkin vuoden 31 päivää maaliskuuta. Komissio toimittaa sen ennen 15 päivää huhtikuuta samanaikaisesti varustajille ja kyseisten jäsenvaltioiden kansallisille viranomaisille.

Jos varustajat kiistävät SFA:n esittämän selvityksen, he voivat kysyä neuvoa saalistietojen tarkistamista varten sellaisilta toimivaltaisilta tieteellisiltä laitoksilta kuin IRD (Institut de Recherche pour le Développement), IEO (Instituto Español de Oceanografia) ja IPIMAR (Instituto de Investigação das Pescas e do Mar) ja neuvotella sen jälkeen Seychellien viranomaisten kanssa lopullisen selvityksen laatimisesta ennen kyseisen vuoden 31 päivää toukokuuta. Jos varustajilta ei tule huomautuksia tähän päivään mennessä, SFA:n laatima tilitys katsotaan lopulliseksi.

7.	Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle omaa laivastoaan koskeva lopullinen selvitys.

8.	Varustajien on maksettava kaikki Seychellien toimivaltaisille viranomaisille suoritettavat lisämaksut Seychellien viranomaisten osoittamalle pankkitilille viimeistään saman vuoden 30 päivänä kesäkuuta pöytäkirjan 2 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

9.	Jos lopullisessa tilityksessä vahvistettu summa on pienempi kuin 3 kohdassa tarkoitettu ennakkomaksu, erotusta ei palauteta varustamoille.

II LUKU

KALASTUSVYÖHYKKEET

Seychellien vesillä harjoitettavalle pienimuotoiselle kalastukselle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi yhteisön alukset eivät saa kalastaa Seychellien lainsäädännössä määritellyillä vyöhykkeillä eivätkä kolmen peninkulman säteellä Seychellien viranomaisten asettamista kalaparvien kokoamiseen käytettävistä laitteista, joiden maantieteelliset sijainnit on annettu tiedoksi laivanvarustajien edustajille tai asiamiehille.

III LUKU

SAALISILMOITUSTEN JÄRJESTELMÄ

Yhteisön aluksen kalastusmatkan kestolla tarkoitetaan tässä liitteessä seuraavaa:

—	aikaa, joka kuluu Seychellien vesille tulon ja niiltä poistumisen välillä, tai

—	aikaa, joka kuluu Seychellien vesille tulon ja jälleenlaivauksen välillä, tai

—	aikaa, joka kuluu Seychellien vesille tulon ja Seychelleillä toteutetun saaliin purkamisen välillä.

Kaikkien alusten, joilla on tämän sopimuksen mukainen lupa kalastaa Seychellien vesillä, on ilmoitettava saaliinsa Seychellien toimivaltaiselle viranomaiselle seuraavien menettelyjen mukaisesti:

2.1.	Yhteisön alusten, joilla on lupa kalastaa Seychellien vesillä, on täytettävä jokaisesta Seychellien vesille tehdystä matkasta lisäyksissä 2 ja 3 olevan mallin mukainen kalastuslomake. Kalastusselvitykset täytetään, vaikka saalista ei ole saatu.

2.2.

Edellä 2.1 ja jäljempänä 2.3 kohdassa tarkoitettujen kalastuslomakkeiden toimittamisen osalta yhteisön alusten on:

—	Victorian satamassa poiketessaan jätettävä asianmukaisesti täytetyt lomakkeet Seychellien viranomaisille viiden päivän kuluessa satamaan saapumisesta, tai jos satamasta lähtö tapahtuu aikaisemmin, ennen lähtöä,

—	kaikissa muissa tapauksissa lähetettävä täytetyt lomakkeet Seychellien viranomaisille 14 päivän kuluessa muuhun kuin Victorian satamaan saapumisesta.

Näiden kalastuslomakkeiden jäljennökset on myös lähetettävä I luvun 2 jakson 6 kohdassa tarkoitetuille tieteellisille laitoksille.

2.3	Niiden ajanjaksojen osalta, joina alus ei ole Seychellien vesillä, kalastuspöytäkirjaan on merkittävä maininta ”Seychellien vesien ulkopuolella”.

2.4	Lomakkeet on täytettävä selkeästi, ja aluksen päällikön tai hänen edustajansa on allekirjoitettava ne.

Jos tämän luvun määräyksiä ei noudateta, Seychellien hallituksella on oikeus peruuttaa määräyksiä rikkoneen aluksen lisenssi, kunnes muodollisuudet on täytetty, ja soveltaa Seychelleillä voimassa olevassa lainsäädännössä säädettyjä seuraamuksia. Asiasta on ilmoitettava lippujäsenvaltiolle ja Euroopan komissiolle.

IV LUKU

MERIMIESTEN OTTAMINEN PALVELUKSEEN

1.	Kunkin nuottaa käyttävän tonnikala-aluksen on otettava Seychellien vesillä tehtävän kalastusmatkan ajaksi palvelukseensa vähintään kaksi seychelliläistä merimiestä, jotka aluksen edustaja on varustajan hyväksynnällä nimennyt Seychellien toimivaltaisen viranomaisen toimittamasta luettelosta.

2.	Laivanvarustajien on pyrittävä ottamaan palvelukseen enemmän seychelliläisiä merimiehiä.

3.	Varustajan tai hänen edustajansa on ilmoitettava Seychellien toimivaltaiselle viranomaiselle asianomaiselle alukselle palvelukseen otettujen seychelliläisten merimiesten nimet ja yhteystiedot ja mainittava näiden asema miehistössä.

Kansainvälisen työjärjestön (ILO) julistusta työelämän perusperiaatteista ja ‐oikeuksista sovelletaan täysimääräisesti EU:n aluksille otettuihin merimiehiin. Erityisesti kysymykseen tulevat järjestäytymisvapaus ja työntekijöiden kollektiivisen neuvotteluoikeuden tosiasiallinen tunnustaminen sekä syrjimättömyys työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä.

Seychelliläisten merimiesten työsopimukset, joista yksi kappale annetaan sopimuksen allekirjoittajille, laaditaan laivanvarustajien edustajan/edustajien ja merimiesten ja/tai heidän ammattiyhdistystensä taikka edustajiensa välillä yhdessä Seychellien toimivaltaisen viranomaisen kanssa. Nämä sopimukset takaavat merimiehille heihin sovellettavan sosiaaliturvajärjestelmän edut, joihin kuuluvat henki-, sairaus- ja tapaturmavakuutus sekä heihin sovellettavat eläke-etuudet.

Laivanvarustajat maksavat seychelliläisten merimiesten palkan. Se on vahvistettava varustajien tai heidän edustajiensa ja Seychellien toimivaltaisten viranomaisten välisellä yhteisellä sopimuksella ennen lisenssien myöntämistä. Seychelliläisten merimiesten palkkausehdot eivät voi kuitenkaan olla huonommat kuin ne, joita sovelletaan vastaavia tehtäviä suorittaviin Seychellien miehistöihin, eivätkä missään tapauksessa ILO:n vaatimuksia huonommat.

Työllisyyslainsäädännön täytäntöönpanoa ja soveltamista varten varustajan asiamiestä on pidettävä varustajan paikallisena edustajana. Edustajan ja merimiesten välillä tehtävässä sopimuksessa on määriteltävä myös kotimaahan kuljettamista koskevat edellytykset ja merimiehiin sovellettavat eläke-etuudet.

Jokaisen yhteisön alukselle palvelukseen otetun merimiehen on ilmoittauduttava kyseisen aluksen päällikölle hänen aiottua miehistöön tuloaan edeltävänä päivänä. Jos merimies ei ole paikalla hänen miehistöön tulolleen sovittuna päivänä ja aikana, laivanvarustaja vapautuu ilman eri toimenpiteitä velvoitteestaan ottaa kyseinen merimies miehistöön.

Jos alukselle ei oteta seychelliläisiä merimiehiä muista kuin 8 kohdassa tarkoitetuista syistä, varustajien on maksettava kiinteämääräinen maksu niiden päivien lukumäärän perusteella, joina alus harjoitti kalastustoimintaa Seychellien vesillä, kerrottuna päiväkohtaisella maksulla, joka on 20 dollaria. Kyseinen kiinteämääräinen maksu on maksettava Seychellien viranomaisille viimeistään I luvun 2 jakson 8 kohdassa vahvistettuna päivänä.

10.	Tämä summa käytetään Seychellien merimiesten ja kalastajien koulutukseen, ja se on maksettava Seychellien viranomaisten osoittamalle tilille.

V LUKU

TEKNISET TOIMENPITEET

Alusten on noudatettava pyydyksiä ja niiden teknisiä määritelmiä koskevia Intian valtameren tonnikalatoimikunnan (IOTC:n) vahvistamia toimenpiteitä ja suosituksia sekä voimassa olevia kansallisia toimenpiteitä ja kaikkia muita niiden kalastustoimintaan sovellettavia teknisiä toimenpiteitä.

VI LUKU

TARKKAILIJAT

Aluksille, joilla on tämän sopimuksen mukainen lupa kalastaa Seychellien vesillä, on päästettävä Seychellien nimeämiä tarkkailijoita seuraavien edellytysten mukaisesti:

1.1	Yhteisön kalastusalusten on Seychellien viranomaisten pyynnöstä otettava alukselle yksi, ja jos Seychellien viranomaiset katsovat sen tarpeelliseksi, kaksi mainittujen viranomaisten nimeämää tarkkailijaa.

1.2

Seychellien toimivaltaisen viranomaisen on laadittava luettelo aluksista, joille on tarkoitus lähettää tarkkailija, sekä luettelo aluksille sijoitettavista tarkkailijoista. Luetteloja on päivitettävä. Ne on toimitettava Euroopan komissiolle heti kun ne on laadittu, ja sen jälkeen joka kolmas kuukausi, jos niitä on päivitetty.

1.3	Seychellien toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava asianomaisille laivanvarustajille tai heidän edustajilleen alukselle sijoitettavan tarkkailijan nimi viimeistään 15 päivää ennen tarkkailijan suunniteltua alukselle saapumista.

Seychellien toimivaltainen viranomainen vahvistaa tarkkailijan aluksellaoloajan; tämä aika ei kuitenkaan yleensä saa kestää kauemmin kuin tarkkailijan tehtävien suorittaminen edellyttää. Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava aluksellaoloaika varustajalle tai hänen edustajalleen ilmoittaessaan näille alukselle sijoitettavan tarkkailijan nimen.

3.	Laivanvarustaja tai hänen edustajansa ja Seychellien viranomaiset sopivat yhdessä tarkkailijan alukselle ottamista koskevista edellytyksistä.

4.	Tarkkailijat on otettava alukselle laivanvarustajan valitsemalla tavalla nimettyjen alusten luettelosta ilmoittamisen jälkeen.

5.	Kyseisten varustajien on ilmoitettava kahden viikon kuluessa ja kymmenen päivän varoitusajalla tarkkailijoiden alukselle nousemista varten suunnitellut Seychellien satamat ja päivämäärät.

Jos tarkkailija nousee alukselle muussa kuin kotimaassaan, varustajan on vastattava tarkkailijan matkakuluista. Jos alus poistuu Seychellien vesiltä seychelliläisen tarkkailijan ollessa aluksella, on kaikin keinoin pyrittävä varmistamaan tarkkailijan paluu Seychelleille niin pian kuin mahdollista varustajan kustannuksella.

7.	Jos tarkkailija ei ilmesty sovittuun paikkaan sovittuna aikana tai sitä seuraavien kahdentoista tunnin kuluessa, varustaja vapautuu ilman eri toimenpiteitä velvollisuudestaan ottaa kyseinen tarkkailija alukselle.

Tarkkailijaa on kohdeltava kuten aluksen päällystöä. Hänen tehtävänään on:

8.1	tehdä havaintoja alusten kalastustoiminnasta;

8.2	tarkistaa kalastusta harjoittavien alusten sijainti;

8.3	ottaa näytteitä biologisiin tarkoituksiin tieteellisten ohjelmien mukaisesti;

8.4	laatia luettelo käytetyistä pyydyksistä;

8.5	tarkastaa Seychellien vesillä pyydettyjä saaliita koskevat tiedot kalastuspäiväkirjasta;

8.6	tarkastaa sivusaaliiden prosenttiosuudet ja tehdä arvio poisheitetyistä määristä;

8.7	ilmoittaa kerran viikossa kalastustiedot, mukaan luettuna aluksella olevien Seychellien vesiltä pyydettyjen pääasiallisten ja sivusaaliiden määrä, faksilla, sähköpostilla tai muulla viestintävälineellä.

9.	Aluksen päällikön on kaikin hänen vastuulleen kuuluvin tavoin huolehdittava tarkkailijan fyysisestä ja henkisestä turvallisuudesta tämän suorittaessa tehtäviään.

10.

Tarkkailijalle on tarjottava kaikki mahdollisuudet tehtävänsä suorittamiseen. Aluksen päällikön on annettava hänen käyttöönsä tehtävän suorittamiseen tarvittavat viestintävälineet, kalastustoimintaan suoraan liittyvät asiakirjat eli kalastuspäiväkirja ja lokikirja sekä mahdollistettava pääsy aluksen eri osiin tehtävien helpottamiseksi.

11.

Aluksella olonsa aikana tarkkailijan on:

11.1	kaikin mahdollisin tavoin huolehdittava siitä, että hänen alukselle tulonsa ja siellä olonsa ei keskeytä tai haittaa kalastustoimintaa;

11.2	kunnioitettava aluksella olevia varusteita ja laitteistoja sekä aluksen kaikkien asiakirjojen luottamuksellisuutta.

12.

Tarkkailujakson lopussa ennen alukselta poistumista tarkkailija laatii ja allekirjoittaa toimintakertomuksen, joka toimitetaan Seychellien toimivaltaisille viranomaisille ja jonka jäljennös toimitetaan Euroopan komissiolle. Tarkkailija antaa aluksen päällikölle jäljennöksen kertomuksesta poistuessaan alukselta.

13.	Tarkkailijoille järjestetään aluksella olevien mahdollisuuksien mukaan laivanvarustajan kustannuksella samantasoinen ruokailu ja majoitus kuin päällystöllekin.

14.	Tarkkailijan palkan ja sosiaalimaksut maksaa Seychellien toimivaltainen viranomainen.

VII LUKU

SAALIIN PURKAMINEN

Victorian satamassa saaliinsa purkavien nuottaa käyttävien tonnikala-alusten on saatettava sivusaaliinsa Seychellien viranomaisten käyttöön paikallisilla markkinoilla vallitsevaan hintaan. Yhteisön nuottaa käyttävien tonnikala-alusten on lisäksi toimitettava tonnikalaa Seychellien säilyketehtaille kansainväliseen markkinahintaan.

VIII LUKU

SATAMALAITTEISTO SEKÄ TARVIKKEIDEN JA PALVELUJEN KÄYTTÖ

Yhteisön alusten on pyrittävä hankkimaan Seychelleiltä kaikki toimintaansa varten tarvitsemansa tarvikkeet ja palvelut. Seychellien viranomaiset vahvistavat yhteisymmärryksessä laivanvarustajien kanssa edellytykset satamalaitteiden sekä tarvittaessa tarvikkeiden ja palvelujen käytölle.

IX LUKU

SEURANTA

Alusluettelo

Euroopan yhteisö pitää ajan tasalla olevaa luetteloa aluksista, joille on myönnetty tämän pöytäkirjan määräysten mukainen kalastuslisenssi. Luettelo annetaan tiedoksi kalastuksen valvonnasta vastaaville Seychellien viranomaisille heti kun se on laadittu, ja sen jälkeen aina kun sitä päivitetään.

2.	Alusten satelliittiseurantajärjestelmä Yhteisön aluksiin sovelletaan muun muassa satelliittiseurantaa tasapuolisesti ja lisäyksessä 4 vahvistettujen määräysten mukaisesti.

Seychellien vesille saapuminen ja niiltä poistuminen

3.1	Yhteisön alusten on ilmoitettava vähintään kolme (3) tuntia aikaisemmin Seychellien toimivaltaisille viranomaisille aikomuksestaan saapua Seychellien vesille tai poistua niiltä, ja niiden on kalastustoimintaa Seychellien vesillä harjoittaessaan ilmoitettava saaliinsa joka kolmas päivä.

3.2

Saapumis- tai poistumisilmoituksen yhteydessä kunkin aluksen on ilmoitettava myös sijaintinsa sekä aluksella olevien saaliiden määrä ja lajit ilmoituksentekohetkellä. Nämä ilmoitukset on toimitettava lisäyksessä 5 esitetyssä muodossa faksilla tai sähköpostilla mainitussa lisäyksessä annettuihin osoitteisiin. Seychellien toimivaltaiset viranomaiset voivat kuitenkin vapauttaa tästä velvoitteesta pintasiima-alukset, joilla ei ole asianmukaisia viestintälaitteita, myöntämällä niille luvan radiolla tehtäviin ilmoituksiin.

3.3	Ilman Seychellien toimivaltaiselle viranomaiselle tehtyä ennakkoilmoitusta kalastamasta yllätetty yhteisön alus katsotaan ilman lisenssiä kalastavaksi alukseksi. Tällöin sovelletaan X luvun 1 kohdassa määrättyjä seuraamuksia.

Valvontamenettely

4.1	Seychellien vesillä kalastustoimintaa harjoittavien yhteisön kalastusalusten päälliköiden on tehtävä yhteistyötä kaikkien kalastustoiminnan tarkastus- ja valvontatehtäviä suorittavien Seychellien viranomaisten kanssa.

4.2	Näiden viranomaisten läsnäolo aluksella ei saa ylittää aikaa, joka on tarpeellinen tehtävien suorittamiseksi.

4.3	Tarkastuksen jälkeen aluksen päällikölle annetaan tarkastuskertomuksen jäljennös.

Jälleenlaivaus

5.1	Yhteisön alusten, jotka haluavat jälleenlaivata saaliitaan Seychellien vesillä, on tehtävä se Seychellien satamien alueella.

5.2

Kyseisten alusten varustajien on annettava Seychellien toimivaltaiselle viranomaiselle vähintään 24 tuntia aikaisemmin seuraavat tiedot:

—	jälleenlaivausta aikovien alusten nimet,

—	rahtialusten nimet,

—	jälleenlaivattavien lajien määrä tonneissa,

—	jälleenlaivauspäivä.

5.3	Jälleenlaivaus rinnastetaan Seychellien vesiltä poistumiseen. Alusten on sen vuoksi toimitettava Seychellien toimivaltaisille viranomaisille saalisilmoituksensa.

5.4	Muut kuin edellä olevissa kohdissa tarkoitetut saaliiden jälleenlaivaustoimenpiteet ovat kiellettyjä Seychellien vesillä. Tämän määräyksen rikkominen johtaa Seychellien voimassa olevan lainsäädännön mukaisiin seuraamuksiin.

5.5	Saaliin purkamista tai jälleenlaivausta Seychellien satamassa harjoittavien yhteisön alusten päälliköiden on sallittava Seychellien tarkastajien toiminta ja helpotettava sitä. Kunkin tarkastuksen jälkeen aluksen päällikölle annetaan todistus.

X LUKU

TÄYTÄNTÖÖNPANO

Seuraamukset

Jos edellä olevia säännöksiä, kalavarojen hoito- ja säilyttämistoimenpiteitä tai Seychellien lainsäädäntöä ei noudateta, seuraamuksena voi olla kyseisen aluksen kalastuslisenssin voimassaolon keskeyttäminen, lisenssin peruuttaminen tai sen uusimatta jättäminen.

Lippujäsenvaltiolle ja Euroopan komissiolle on ilmoitettava viipymättä kaikista keskeyttämisistä tai peruuttamisista sekä kaikista niihin liittyvistä asiaan kuuluvista seikoista. Euroopan komissio voi lisenssin keskeyttämisaikana tai peruutetun lisenssin jäljellä olevana voimassaoloaikana pyytää I luvun 1 jakson 11 kohdassa vahvistettua menettelyä noudattaen toisen varustajan alukselle uutta lisenssiä, joka olisi muutoin ollut voimassa.

Kalastusaluksen pysäyttäminen

Seychellien viranomaisten on ilmoitettava 48 tunnin kuluessa Seychelleistä vastaavalle komission lähetystölle ja lippuvaltiolle kalastussopimuksen mukaisesti kalastavien, jäsenvaltion lipun alla purjehtivien yhteisön kalastusalusten jokaisesta pysäyttämisestä Seychellien kalastusvyöhykkeellä sekä toimitettava lyhyt selvitys pysäyttämiseen johtaneista olosuhteista ja syistä. Lähetystölle ja lippuvaltiolle tiedotetaan myös aloitetuista menettelyistä ja toteutetuista seuraamuksista.

Lisäys 1

ULKOMAISTA KALASTUSALUSTA KOSKEVA LISENSSIHAKEMUS

Hakijan nimi: …

Hakijan osoite: …

Aluksen rahtaajan nimi ja osoite, jos eri kuin yllä mainittu:

…

Muun laillisen edustajan osoite Seychelleillä:

…

Aluksen päällikön nimi ja osoite:

…

Aluksen nimi: …

Aluksen tyyppi: …

Aluksen pituus ja rekisteröity nettovetoisuus: …

Konetyyppi, hevosvoimat ja rekisteröity bruttovetoisuus: …

Rekisteröintisatama ja -maa: …

Rekisterinumero: …

Kalastusaluksen ulkoinen tunnus: …

Radiokutsutunnus/tunnuskirjaimet: …

Taajuus:…

Tiedot laitteistosta:…

Miehistön lukumäärä ja kansallisuus:…

Aiottu kalastusalue ja kalalajit:…

…

Kuvaus kalastustoimista, yhteisyrityksistä ja sopimusjärjestelyistä:

…

Vakuutan, että edellä olevat tiedot ovat oikeita.

Päiväys: …

Allekirjoitus: …

Lisäys 2

NUOTTAA KÄYTTÄVÄN TONNIKALA-ALUKSEN SAALISILMOITUS

Lisäys 3

PINTASIIMA-ALUSTEN SAALISILMOITUS

Lisäys 4

Määräykset EY:n ja Seychellien välisen kalastussopimuksen nojalla kalastavien EY:n alusten satelliittiseurantaa koskevien tietojen välitysmenetelmän laatimisesta

Koska Seychellien tasavalta on ottanut käyttöön alusten satelliittiseurantajärjestelmän (VMS), jota sovelletaan syrjimättömyysperiaatetta noudattaen kaikkiin Seychellien vesillä kalastaviin ulkomaisiin aluksiin, ja koska se on laajentanut VMS-valvonnan koskemaan omaa saman luokan kansallista laivastoaan, ja

koska EY:n kalastusaluksiin on tammikuusta 2000 alkaen yhteisön lainsäädännön mukaisesti sovellettu satelliittiseurantaa,

suositetaan, että lippuvaltiot ja Seychellien tasavallan viranomaiset toteuttavat Euroopan talousyhteisön ja Seychellien tasavallan välisen Seychellien rannikon edustalla harjoitettavaa kalastusta koskevan sopimuksen nojalla kalastavien yhteisön alusten satelliittiseurannan seuraavin edellytyksin:

1.	Seychellien viranomaisten on ilmoitettava Seychellien vesien koordinaatit (leveys- ja pituusasteet) lippuvaltioiden kalastuksenvalvontakeskuksille satelliittiseurantaa varten. Seychellien viranomaiset toimittavat nämä tiedot atk-muodossa Wgs-84 datum ‐järjestelmän mukaisina desimaaliasteina.

Seychellien viranomaiset ja kansalliset kalastuksenvalvontakeskukset vaihtavat X.25-muodossa olevia sähköpostiosoitteitaan tai tarvittaessa muita turvallisia viestintäprotokollia sekä kalastuksenvalvontakeskuksissa käytettäviä määritelmiä koskevat tiedot 4 ja 6 kohdassa määrättyjen edellytysten mukaisesti. Nämä tiedot sisältävät mahdollisuuksien mukaan nimet, puhelin- ja faksinumerot sekä sähköpostiosoitteet (Internet), joita voidaan käyttää kalastuksenvalvontakeskusten välisissä yleisissä viesteissä.

3.	Aluksen maantieteellinen sijainti määritetään siten, että virhemarginaali on alle 500 metriä ja luotettavuusväli 99 prosenttia.

Kun Euroopan talousyhteisön ja Seychellien tasavallan välisen Seychellien rannikon edustalla harjoitettavaa kalastusta koskevan sopimuksen nojalla kalastava alus, johon sovelletaan yhteisön lainsäädännön mukaisesti satelliittiseurantaa, saapuu Seychellien vesille, lippuvaltion kalastuksenvalvontakeskus ilmoittaa automaattisesti sitä seuraavat sijaintiraportit Seychellien kalastuksenvalvontakeskukselle reaaliajassa vähintään yhden tunnin välein (taajuus). Näitä viestejä pidetään sijaintiraportteina.

Edellä 4 kohdassa tarkoitetut viestit on välitettävä sähköisesti X.25-muodossa tai käyttäen muita turvallisia viestintäprotokollia, joista asianomaisten kalastuksenvalvontakeskusten välillä on ennakolta sovittu. Kaikki viestit toimitetaan automaattisesti ja reaaliajassa, liiteasiakirjassa 1 annettuja määritelmiä noudattaen.

Kun alus harjoittaa kalastustoimintaa Seychellien vesillä, sen satelliittiseurantalaitetta ei saa kytkeä pois päältä.

Kalastusalukselle asennetun satelliittiseurantalaitteen teknisen ongelman tai toimintahäiriön tapauksessa kyseisen aluksen päällikön on toimitettava ajoissa asianomaisen lippuvaltion kalastuksenvalvontakeskukselle 4 kohdassa täsmennetyt tiedot faksilla tai sähköpostilla. Vähintään yksi kokonaissijaintiraportti joka neljäs tunti on tällaisessa tilanteessa riittävä niin kauan, kun alus pysyy Seychellien vesillä. Tämän kokonaissijaintiraportin on sisällettävä kyseisen aluksen päällikön näiden neljän tunnin aikana rekisteröimät tuntikohtaiset sijainnit. Lippuvaltion kalastuksenvalvontakeskus tai itse kalastusalus välittää nämä viestit viipymättä Seychellien kalastuksenvalvontakeskukselle. Jos tarvetta tai epäilyjä ilmenee, Seychellien kalastusviranomainen (SFA) voi pyytää määrättyä alusta toimittamaan sijaintiraportin tunnin välein. Viallinen laite on korjattava tai korvattava toisella heti kun alus päättää kalastusmatkansa tai viimeistään kuukauden määräajassa. Uutta kalastusmatkaa ei voida tämän määräajan jälkeen aloittaa ennen kuin laite on korjattu tai korvattu toisella.

Aluksen satelliittiseurantajärjestelmän laitteistojen ja ohjelmistojen on oltava luotettavia siten, että niihin ei voida syöttää eikä niistä voida tulostaa vääriä sijainteja eikä niiden tietoja voida manuaalisesti muuttaa. Järjestelmän on oltava täysin automaattinen ja toimintakykyinen kaikkina aikoina ympäristöoloista riippumatta. Satelliittiseurantalaitteiden tuhoaminen, vahingoittaminen, toimintakyvyttömäksi tekeminen tai muunlainen häirintä on kiellettyä.

Päällikön on erityisesti huolehdittava siitä, että

—	tietoja ei muuteta millään tavoin,

—	satelliittiseurantalaitteiden antennin tai antennien toimintaa ei estetä millään lailla,

—	satelliittiseurantalaitteiden voiman saanti ei keskeydy millään tavoin.

Edellä mainittujen velvollisuuksien rikkominen voi johtaa siihen, että aluksen päällikkö joutuu Seychellien lakien ja asetusten nojalla toiminnastaan vastuuseen, jos alus harjoittaa toimintaa Seychellien vesillä.

Lippuvaltioiden kalastuksenvalvontakeskusten on seurattava alustensa liikkumista Seychellien vesillä tunnin välein. Jos alusten seurantaa ei toteuteta suunniteltujen edellytysten mukaisesti, Seychellien kalastuksenvalvontakeskukselle on ilmoitettava viipymättä asiasta ja sovellettava 6 kohdassa määrättyä menettelyä.

Asianomaisten kalastuksenvalvontakeskusten ja Seychellien valvontakeskuksen on toimittava yhteistyössä varmistaakseen näiden määräysten täytäntöönpanon. Jos Seychellien valvontakeskus näyttää toteen, että lippuvaltio ei toimita edellä 4 kohdan mukaisia tietoja, siitä on ilmoitettava viipymättä toiselle sopimuspuolelle. Ilmoituksen saatuaan viimeksi mainitun osapuolen on vastattava 24 tunnin kuluessa ilmoittamalla Seychellien valvontakeskukselle syyt tietojen toimittamatta jäämiseen sekä kohtuullinen määräaika kyseisten määräysten noudattamiseksi. Jos tätä määräaikaa ei noudateta, osapuolten on ratkaistava asiaan liittyvät ongelmat kirjallisesti tai 13 kohdan mukaisesti.

10.

Näiden määräysten mukaisesti toimitetut seurantatiedot on tarkoitettu käytettäviksi yksinomaan Seychellien viranomaisten harjoittamaan, Euroopan talousyhteisön ja Seychellien tasavallan välisen Seychellien rannikon edustalla harjoitettavaa kalastusta koskevan sopimuksen nojalla kalastavan yhteisön laivaston valvontaan, hallintaan ja seurantaan. Tietoja ei missään tapauksessa saa toimittaa muille osapuolille, paitsi tapauskohtaisesti asianomaisen lippuvaltion kirjallisella suostumuksella tai Seychellien tuomioistuimen määräyksellä.

11.	Sopimuspuolet sopivat vaihtavansa toisen sopimuspuolen pyynnöstä satelliittiseurannassa käytettäviä laitteita koskevia tietoja sen tarkistamiseksi, että kaikki laitteet ovat täysin yhteensopivia toisen sopimuspuolen laitteiden kanssa tässä esitettyjen määräysten noudattamiseksi.

12.

Sopimuspuolet sopivat näiden määräysten uudelleen tarkastelusta tarpeen vaatiessa, mukaan luettuina kaikki yksittäisiin aluksiin liittyvät toimintahäiriöt tai poikkeustapaukset. Seychellien kalastusviranomaisen on ilmoitettava kaikista tällaisista tapauksista EY:n lippujäsenvaltioille vähintään 15 päivää ennen tarkastelukokousta.

13.	Näiden määräysten tulkintaan tai soveltamiseen liittyvät erimielisyydet edellyttävät sopimuspuolten kuulemista Euroopan yhteisön ja Seychellien tasavallan välisessä, Seychellien vesillä harjoitettavaa kalastusta koskevan sopimuksen 7 artiklassa määrätyssä sekakomiteassa.

14.	Nämä määräykset tulevat voimaan 18 päivänä tammikuuta 2005.

Liiteasiakirja 1

Vms-viestien välittäminen seychelleissä

Sijaintiraportti

Tietoyksikkö	Koodi	Pakollinen (P) / vapaaeh-toinen (V)	Huomautuksia
Tietueen alku	SR	P	Järjestelmää koskeva tieto; ilmoittaa tietueen alun
Osoite	AD	P	Viestiä koskeva tieto; vastaanottava sopimuspuoli — kolmikirjaiminen ISO-maakoodi
Mistä	FR	P	Viestiä koskeva tieto; lähettävä sopimuspuoli — kolmikirjaiminen ISO-maakoodi
Viestityyppi	TM	P	Viestiä koskeva tieto; viestityyppi, ”POS”
Radiokutsutunnus	RC	P	Alusta koskeva tieto; aluksen kansainvälinen radiokutsutunnus
Sisäinen viitenumero	IR	V	Alusta koskeva tieto; sopimuspuolen ainutkertainen alusnumero, joka muodostuu lippuvaltion kolmikirjaimisesta ISO-maakoodista ja numerosta
Ulkoinen rekisterinumero	XR	V	Alusta koskeva tieto; aluksen kylkinumero
Leveyspiiri	LA	P	Yksityiskohtainen sijainti; aluksen sijaintia koskeva tieto — sijainti asteina ja minuutteina N/S AAMM (WGS-84)
Pituuspiiri	LO	P	Yksityiskohtainen sijainti; aluksen sijaintia koskeva tieto — sijainti asteina ja minuutteina E/W AAMM (WGS-84)
Nopeus	SP	P	Yksityiskohtainen sijainti; aluksen nopeus solmun kymmenesosan tarkkuudella
Kurssi	CO	P	Yksityiskohtainen sijainti; aluksen kurssi 360o:n asteikolla
Päivämäärä	DA	P	Yksityiskohtainen sijainti; sijainnin kirjaamisen päivämäärä UTC (VVVVKKPP)
Kellonaika	TI	P	Yksityiskohtainen sijainti; sijainnin kirjaamisen kellonaika UTC (TTMM)
Tietueen loppu	ER	P	Järjestelmää koskeva tieto; ilmoittaa tietueen lopun

Kirjainvalikoima: ISO 8 859,1

Tietojen välittämisessä käytetään seuraavaa rakennetta:

—	lähetyksen alku ilmoitetaan kaksoisvinoviivalla (//) ja kentän koodimerkillä,

—	koodi ja tietoyksikkö erotetaan toisistaan yksinkertaisella vinoviivalla (/).

Vapaaehtoiset tiedot on lisättävä kirjaamisen alkamisen ja lopettamisen väliin.

Lisäys 5

ILMOITUSTEN MUODOT

1. Saapumisilmoituksen muoto (toimitetaan vähintään kolme tuntia ennen saapumista)

(Sisältö)	(Lähetys)
Vastaanottaja	SFA
Toiminnan koodi	IN
Aluksen nimi
Kansainvälinen radiokutsutunnus
Saapumissijainti
Saapumispäivä ja -kellonaika (UTC)
Aluksella oleva kalamäärä (Mt)
keltaevätonnikala	(Mt)
isosilmätonnikala	(Mt)
boniitti	(Mt)
muut (mitkä)	(Mt)

2. Poistumisilmoituksen muoto (toimitetaan vähintään kolme tuntia ennen poistumista)

(Sisältö)	(Lähetys)
Vastaanottaja	SFA
Toiminnan koodi	OUT
Aluksen nimi
Kansainvälinen radiokutsutunnus
Poistumissijainti
Poistumispäivä ja -kellonaika (UTC)
Aluksella oleva kalamäärä (Mt)
keltaevätonnikala	(Mt)
isosilmätonnikala	(Mt)
boniitti	(Mt)
muut (mitkä)	(Mt)

3. Viikoittaisen saalisilmoituksen muoto (toimitetaan joka kolmas päivä aluksen harjoittaessa toimintaa Seychellien vesillä)

(Sisältö)	(Lähetys)
Vastaanottaja	SFA
Toiminnan koodi	WCRT
Aluksen nimi
Kansainvälinen radiokutsutunnus
Aluksella oleva kalamäärä (Mt)
keltaevätonnikala	(Mt)
isosilmätonnikala	(Mt)
boniitti	(Mt)
muut (mitkä)	(Mt)
Pyydysten laskujen lukumäärä edellisen ilmoituksen jälkeen

Kaikki ilmoitukset on toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle seuraavaan faksinumeroon tai sähköpostiosoitteeseen: faksi + 248 225957; sähköposti fmcsc@sfa.sc

Seychelles Fishing Authority, P.O. Box 449, Fishing Port, Mahé, Seychelles

30.12.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

L 348/26

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 8 päivänä joulukuuta 2005,

kansainvälistä delfiinien suojeluohjelmaa koskevan sopimuksen

hyväksymisestä Euroopan yhteisön puolesta

(2005/938/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, JOKA

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 37 artiklan yhdessä 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen virkkeen ja 3 kohdan ensimmäisen alakohdan kanssa,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Yhteisöllä on toimivalta toteuttaa kalavarojen säilyttämistä ja hoitoa koskevia toimenpiteitä sekä tehdä sopimuksia kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa.

(2)	Yhteisö on sopimuspuolena Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksessa, joka velvoittaa kaikki kansainvälisen yhteisön jäsenet toimimaan yhteistyössä meren elollisten luonnonvarojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi.

(3)	Yhteisö on sopimuspuolena sopimuksessa hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa koskevien 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen määräysten täytäntöönpanosta.

(4)

Itäisen Tyynenmeren tonnikalojen ja delfiinien suojelua käsitellyt 35. hallitustenvälinen kokous hyväksyi helmikuussa 1998 kansainvälistä delfiinien suojeluohjelmaa koskevan sopimuksen (jäljempänä ”sopimus”). Sopimus allekirjoitettiin Washingtonissa 21 päivänä toukokuuta 1998, ja se tuli voimaan 15 päivänä helmikuuta 1999.

(5)	Sopimuksessa on nykyään 15 sopimuspuolta: Bolivia, Kolumbia, Costa Rica, Ecuador, El Salvador, Guatemala, Honduras, Meksiko, Nicaragua, Panama, Peru, Espanja, Yhdysvallat, Vanuatu ja Venezuela.

(6)

Sopimuksen tavoitteisiin kuuluu itäisellä Tyynellämerellä harjoitettavan tonnikalan kurenuottakalastuksen yhteydessä esiintyvän tahattoman delfiinikuolleisuuden asteittainen vähentäminen lähelle nollatasoa vahvistamalla vuosittaiset rajat tonnikalakantojen kestävälle hyödyntämiselle sopimusalueella.

(7)	Yhteisö tunnustaa sopimuksen tärkeyden kestävän kalastuksen suojelemisessa keinona taata lajien, erityisesti delfiinien, ekologinen säilyttäminen.

(8)	Yhteisön kalastajat kalastavat tonnikalaa sopimusalueella, ja on yhteisön edun mukaista osallistua aktiivisesti sopimuksen täytäntöönpanoon.

(9)	Yhteisö allekirjoitti sopimuksen (2) ja päätti soveltaa sopimusta väliaikaisesti, (3) kunnes sen Amerikan trooppisten tonnikalojen suojelukomissioon (IATTC) liittymiseksi vaadittavat menettelyt on saatu päätökseen.

(10)	IATTC:lle on sopimuksen XIV artiklan nojalla varattu keskeinen tehtävä sopimuksen täytäntöönpanon koordinoinnissa, ja monet täytäntöönpanotoimenpiteet toteutetaan IATTC:n puitteissa.

(11)	Samanaikaisesti Espanjan kuningaskunta sai luvan liittyä väliaikaisesti IATTC:n perustamista koskevaan yleissopimukseen. (4)

(12)	Espanjan kuningaskunta liittyi IATTC:hen kesäkuussa 2003.

(13)	Yhteisön virallinen liittyminen IATTC:hen tapahtuu, kun IATTC:n perustamisesta Amerikan yhdysvaltojen ja Costa Rican tasavallan välillä vuonna 1949 tehdyn yleissopimuksen vahvistamisesta tehty yleissopimus (Antiguan yleissopimus), jonka yhteisö on allekirjoittanut (5), tulee voimaan.

(14)	Kunnes Antiguan yleissopimus tulee voimaan, yhteisön aktiivinen osallistuminen IATTC:n työhön ja sitä kautta kaikkiin sopimuksen nojalla päätettäviin toimiin ja toimenpiteisiin on varmistettu sillä, että Espanjan kuningaskunta on IATTC:n jäsen yhteisön puolesta.

(15)	Sen vuoksi yhteisön asema on nyt sellainen, että se voi hyväksyä sopimuksen ja huolehtia sekä sopimuksen että IATTC:n perustamista koskevan yleissopimuksen mukaisista velvollisuuksistaan ja vastuistaan täysimääräisesti,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Hyväksytään kansainvälistä delfiinien suojeluohjelmaa koskeva sopimus yhteisön puolesta.

Sopimuksen teksti on tämän päätöksen liitteenä.

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja valtuutetaan nimeämään henkilö(t), jo(i)lla on valtuus antaa hyväksymiskirja talletettavaksi yhteisön puolesta sopimuksen tallettajana olevan Amerikan yhdysvaltojen hallituksen haltuun mainitun sopimuksen XXXII artiklan mukaisesti.

Tehty Brysselissä 8 päivänä joulukuuta 2005.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. HUTTON

(1) Lausunto annettu 9. kesäkuuta 2005 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2) EYVL L 132, 27.5.1999, s. 1.

(3) EYVL L 147, 12.6.1999, s. 23.

(4) EYVL L 155, 22.6.1999, s. 37.

(5) EUVL L 15, 19.1.2005, s. 9.

KÄÄNNÖS

KANSAINVÄLISTÄ DELFIINIEN SUOJELUOHJELMAA KOSKEVA

Sopimus

JOHDANTO-OSA

TÄMÄN SOPIMUKSEN OSAPUOLET, jotka

OVAT TIETOISIA SIITÄ, että Yhdistyneiden Kansakuntien vuoden 1982 merioikeusyleissopimuksessa (UNCLOS) ilmaistujen, asiaan liittyvien kansainvälisen oikeuden säännösten mukaisesti kaikki valtiot ovat velvollisia joko yksin tai yhteistyössä muiden valtioiden kanssa toteuttamaan meren elollisten luonnonvarojen säilyttämisessä ja hoidossa tarvittavat toimenpiteet,

MUISTAVAT vuonna 1992 annetun ympäristöä ja kehitystä koskevan Rion julkilausuman periaatteet ja halun panna täytäntöön vuoden 1995 FAO:n yleiskokouksessa hyväksytyn vastuullista kalataloutta koskevan toimintaohjeen periaatteet ja vaatimukset,

KOROSTAVAT kansainvälisen yhteisön poliittista tahtoa lisätä kalavarojen säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden tehokkuutta vuoden 1993 FAO:n yleiskokouksessa hyväksytyn sopimuksen mukaisesti, jolla edistetään avomerellä kalastavien alusten kansainvälisten kalavarojen säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden noudattamista,

TOTEAVAT, että Yhdistyneiden Kansakuntien 50. yleiskokouksessa on hyväksytty päätöslauselman A/RES/50/24 mukaisesti sopimus 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa koskevien määräysten täytäntöönpanosta (’hajallaan olevia kalakantoja ja laajasti vaeltavia kalakantoja koskeva Yhdistyneiden Kansakuntien sopimus’),

VAHVISTAVAT La Jollan sopimuksella vuonna 1992 ja Panaman julistuksella vuonna 1995 tehdyt sitoumukset,

PAINOTTAVAT tavoitetta poistaa delfiinikuolleisuus tonnikalan kurenuottakalastuksessa itäisellä Tyynellämerellä ja löytää ekologisesti järkeviä tapoja pyydystää suuria keltaevätonnikaloja ilman delfiinisivusaaliita,

OTTAVAT HUOMIOON tonnikalan pyytämisen merkityksen ravinto- ja tulolähteenä osapuolten väestöille sekä sen, että säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden on vastattava näitä tarpeita ja niiden yhteydessä on otettava huomioon kyseisten toimenpiteiden taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset,

TUNNUSTAVAT La Jollan sopimuksen ansiosta saavutetun tahattoman delfiinikuolleisuuden jyrkän vähenemisen,

OVAT VAKUUTTUNEITA siitä, että tieteellisen näytön perusteella La Jollan sopimuksessa määrättyjen ja Panaman julistuksessa mainittujen asetusten ja menettelyjen mukaisesti toteutettu delfiinien yhteydessä esiintyvien tonnikalojen pyyntitekniikka on osoittautunut tehokkaaksi menetelmäksi suojella delfiinejä ja käyttää järkevästi itäisen Tyynenmeren tonnikalavaroja,

VAHVISTAVAT, että monenvälinen yhteistyö on tehokkain keino saavuttaa meren elollisten luonnonvarojen säilyttämiseen ja kestävään käyttöön tähtäävät tavoitteet, ja

OVAT SITOUTUNEET varmistamaan itäisen Tyynenmeren tonnikalavarojen kestävyyden ja vähentämään asteittain itäisen Tyynenmeren tonnikalan kalastuksessa esiintyvää tahatonta delfiinikuolleisuutta tavoitteena sen poistaminen kokonaan; välttämään ja vähentämään mahdollisimman hyvin nuorten tonnikalojen tahatonta pyyntiä ja pois heittämistä sekä tahatonta muiden kuin kohdelajien pyyntiä, ottaen huomioon lajien väliset vuorovaikutussuhteet ekosysteemissä,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

I artikla

Määritelmät

Tässä sopimuksessa:

1.	”Tonnikalalla” tarkoitetaan Scombroidei-alalahkon lajeja (Klawe, 1980) Scomber-sukua lukuun ottamatta.

2.	”Delfiineillä” tarkoitetaan Delphinidae-heimon lajeja, joita esiintyy keltaevätonnikalan kalastuksen yhteydessä sopimusalueella.

3.	”Aluksella” tarkoitetaan alusta, jota käytetään tonnikalan kurenuottakalastuksessa.

4.	”Osapuolilla” tarkoitetaan valtioita tai alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestöjä, jotka ovat suostuneet sitoutumaan tähän sopimukseen ja joiden osalta tämä sopimus on voimassa.

”Alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestöllä” tarkoitetaan alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestöä, jolle sen jäsenvaltiot ovat siirtäneet toimivallan tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa osioissa mukaan lukien valtuudet tehdä näitä asioita koskevia kyseisen järjestön jäsenvaltioita sitovia päätöksiä.

6.	”IATTC:llä” tarkoitetaan Amerikan trooppisten tonnikalojen suojelukomissiota (Inter-American Tropical Tuna Commission).

7.	”La Jollan sopimuksella” tarkoitetaan oikeudellista asiakirjaa, joka on hyväksytty kesäkuussa 1992 pidetyssä hallitustenvälisessä kokouksessa.

8.	”Kansainvälisellä delfiinien suojeluohjelmalla” tarkoitetaan kansainvälistä ohjelmaa, joka on laadittu tämän sopimuksen nojalla ja joka perustuu La Jollan sopimukseen sellaisena kuin se on virallistettuna, muutettuna ja laajennettuna Panaman julistuksella.

9.	”Aluksella toimivia tarkkailijoita koskevalla ohjelmalla” tarkoitetaan liitteessä II määritettyä ohjelmaa.

10.	”Panaman julistuksella” tarkoitetaan Panama Cityssä Panaman tasavallassa 4 päivänä lokakuuta 1995 allekirjoitettua julistusta.

11.	”Johtajalla” tarkoitetaan IATTC:n tutkimusjohtajaa.

II artikla

Tavoitteet

Tämän sopimuksen tavoitteena on

1.	vuotuiset ylärajat asettamalla vähentää asteittain tahatonta delfiinikuolleisuutta sopimusalueella tapahtuvassa tonnikalan kurenuottakalastuksessa tavoitteena sen poistaminen kokonaan;

2.	pyrkiä poistamaan delfiinikuolleisuus tässä kalastuksessa etsimällä ekologisia tapoja pyydystää suuria keltaevätonnikaloja ilman delfiinisivusaaliita; ja

varmistaa tonnikalavarojen pitkän aikavälin kestävyys sopimusalueella ja tähän kalastukseen liittyvien meren elollisten luonnonvarojen kestävyys ottaen huomioon lajien väliset vuorovaikutussuhteet ekosysteemissä, ja erityisesti muun muassa se, että nuorten tonnikalojen sekä muiden kuin kohdelajien sivusaaliita ja pois heittämistä vältetään, vähennetään ja minimoidaan.

III artikla

Sopimuksen soveltamisalue

Tämän sopimuksen soveltamisalue (”sopimusalue”) määritellään liitteessä I.

IV artikla

Yleiset toimenpiteet

IATTC:n puitteissa osapuolet

toteuttavat toimenpiteitä ekosysteemien säilyttämisen varmistamiseksi sekä säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä tonnikalavarojen ja sopimusalueella tapahtuvaan tonnikalan kurenuottakalastukseen liittyvien muiden meren elollisten luonnonvarojen kestävyyden varmistamiseksi pitkällä aikavälillä, ja käyttävät tämän toimintansa perustana parasta käytettävissä olevaa tieteellistä tietoa sekä noudattavat FAO:n vastuullista kalataloutta koskevan toimintaohjeen asiaa koskevien säädösten sekä hajallaan olevia kalakantoja ja laajasti vaeltavia kalakantoja koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien sopimuksen mukaista ennalta varautuvaa lähentymistapaa. Kyseiset toimenpiteet toteutetaan niin, että niillä kyetään pitämään pyydettävien kantojen biomassa vähintään sellaisella tasolla tai palauttamaan se vähintään sellaiselle tasolle, että se voi tuottaa mahdollisimman suuren kestävän saaliin, ja toimenpiteiden tavoitteena on pyydettäviin kantoihin yhteydessä olevien kantojen biomassan pitäminen vähintään sellaisella tasolla tai palauttaminen vähintään sellaiselle tasolle, että se takaa mahdollisimman suuren kestävän saaliin; ja

toteuttavat mahdollisuuksiensa mukaan toimenpiteet, joilla voidaan arvioida nuorten keltaevätonnikalojen ja muiden meren elollisiin luonnonvaroihin kuuluvien kantojen pyyntiä saaliina ja sivusaaliina sopimusalueella tapahtuvassa kurenuottakalastuksessa ja päättävät VI artiklan mukaisista toimista, joilla muun muassa vältetään ja vähennetään mahdollisimman paljon nuorten keltaevätonnikalojen ja muiden kuin saalislajien pyyntiä sivusaaliina kaikkien kyseisten lajien säilymisen takaamiseksi pitkällä aikavälillä ottaen huomioon lajien väliset vuorovaikutussuhteet ekosysteemissä.

V artikla

Kansainvälinen delfiinien suojeluohjelma

Kansainvälisen delfiinien suojeluohjelman mukaisesti ja tämän sopimuksen tavoitteet huomioon ottaen osapuolet sitoutuvat muun muassa

rajoittamaan tahatonta delfiinikuolleisuutta sopimusalueella tapahtuvassa kurenuottakalastuksessa korkeintaan 5 000 vuosittaiseen tapaukseen ottamalla käyttöön ja toteuttamalla toimenpiteitä, joita ovat

a)	sellaisen järjestelmän luominen, jolla kannustetaan alusten päälliköitä edelleen alentamaan tahatonta delfiinikuolleisuutta tavoitteena poistaa kokonaan tämän kalastuksen yhteydessä esiintyvä delfiinikuolleisuus,

b)	sellaisen IATTC:n piirissä alusten päälliköille ja miehistölle toteutettavan koulutus- ja todistusjärjestelmän luominen, jossa käsitellään pyydyksiä ja niiden käyttöä sekä menetelmiä delfiinien pelastamiseksi ja turvaamiseksi,

c)	pyydysten, laitteiden ja kalastusmenetelmien parantamiseksi tehtävän tutkimuksen edistäminen ja tukeminen IATTC:n piirissä, ja erityisesti sellaisten, joita käytetään delfiinien yhteydessä esiintyvien tonnikalojen pyynnissä,

d)	tasapuolisen järjestelmän laatiminen delfiinikuolleisuuden vuotuisia ylärajoja vastaavien delfiinikuolleisuuden enimmäisrajojen vahvistamiseksi liitteiden III ja IV mukaisesti,

e)	osapuolten alusten, joille on vahvistettu delfiinien kuolleisuuden enimmäisraja tai jotka toimivat muuten sopimusalueella, velvoittaminen noudattamaan liitteessä VIII määrättyjä toimintaehtoja,

f)	järjestelmän luominen sekä sellaisten tonnikalasaaliiden jäljittämiseksi ja tarkastamiseksi, jotka on pyydystetty aiheuttamalla delfiineille kuolemia tai vakavia vammoja että sellaisten, joille tällaisia vahinkoja ei ole aiheutettu, liitteessä IX määrättyjen perusteiden mukaisesti,

g)	osapuolten tämän sopimuksen nojalla keräämien täydellisten ja ajankohtaisten tieteellisten tutkimustietojen vaihto, ja

h)	suurten keltaevätonnikalojen sellaisten ekologisten pyyntimenetelmien tutkimus, joilla vältetään delfiinisivusaaliit;

2.	vuotuisten kantakohtaisten delfiinikuolleisuuden ylärajojen vahvistaminen ja kyseisten ylärajojen vaikutusten uudelleen tarkastelu ja arviointi liitteen III mukaisesti; ja

3.	toimenpiteiden uudelleen tarkastelu osapuolten kokouksessa.

VI artikla

Meren elollisten luonnonvarojen kestävyys

Osapuolet sitoutuvat IV artiklan mukaisesti kehittämään ja panemaan täytäntöön IATTC:n piirissä toteutettavia toimenpiteitä, joilla varmistetaan pitkällä aikavälillä sellaisten meren elollisten luonnonvarojen kestävyys, jotka liittyvät sopimusalueella tapahtuvaan tonnikalan kurenuottakalastukseen, ottaen huomioon lajien välinen vuorovaikutus ekosysteemissä. Tätä tarkoitusta varten osapuolet sitoutuvat muun muassa

1.	kehittämään ja toteuttamaan ohjelman, jolla nuorten tonnikalojen ja muiden kuin saalislajien pyyntiä sivusaaliina sopimusalueella arvioidaan ja seurataan ja jolla pyynti saatetaan mahdollisimman vähäiseksi;

2.	niin laajalti kuin mahdollista kehittämään valikoivia, ympäristön kannalta turvallisia ja kustannustehokkaita kalastuspyydyksiä ja ‐menetelmiä sekä vaatimaan niiden käyttöä;

3.	vaatimaan sopimusalueella toimivia aluksiaan vapauttamaan elävinä tahattomasti pyydetyt merikilpikonnat ja muut vaarassa olevat tai uhanalaiset lajit aina kun se on mahdollista; ja

pyytämään IATTC:ltä tutkimusten aloittamista sen arvioimiseksi, vaarantaako sopimusalueella toimivien alusten kalastuskapasiteetti tonnikalakantojen ja muiden kalastukseen liittyvien meren elollisten luonnonvarojen kestävyyden ja mikäli näin on, tutkimaan mahdollisia toimenpiteitä ja suosittelemaan niiden käyttöönottoa aina, kun se on tarpeellista.

VII artikla

Täytäntöönpano kansallisella tasolla

Kukin osapuoli ottaa omien lakiensa ja menettelyjensä mukaisesti käyttöön tarpeelliset toimenpiteet, joilla varmistetaan tämän sopimuksen täytäntöönpano ja noudattaminen mukaan lukien tarvittaessa asiaa koskevien lakien ja asetusten säätäminen.

VIII artikla

Osapuolten kokoukset

1. Osapuolet kokoontuvat säännöllisesti käsittelemään tämän sopimuksen täytäntöönpanoon liittyviä asioita ja tekemään kaikki niitä koskevat päätökset.

2. Osapuolten varsinainen kokous pidetään vähintään kerran vuodessa ja mieluimmin IATTC:n kokouksen yhteydessä.

3. Osapuolet voivat pitää myös ylimääräisiä kokouksia aina kun se katsotaan tarpeelliseksi. Nämä kokoukset kutsutaan koolle minkä tahansa osapuolen pyynnöstä, jos enemmistö osapuolista antaa pyynnölle tukensa.

4. Osapuolten kokous pidetään, jos kokous on päätösvaltainen. Päätösvaltaisuus saavutetaan, kun osapuolten enemmistö on läsnä. Tätä sääntöä sovelletaan myös tämän sopimuksen mukaisesti perustettujen avustavien elinten kokouksiin.

5. Kokoukset pidetään espanjan ja englannin kielellä ja osapuolten kokouksen asiakirjat laaditaan kummallakin mainitulla kielellä.

IX artikla

Päätöksenteko

Kaikki VIII artiklan mukaisesti koolle kutsutuissa osapuolten kokouksissa tehdyt päätökset on tehtävä yksimielisesti.

X artikla

Neuvoa-antava tieteellinen lautakunta

La Jollan sopimuksen mukaisesti perustetun neuvoa-antavan tieteellisen lautakunnan tehtävät on lueteltu liitteessä V. Neuvoa-antavan tieteellisen lautakunnan kokoonpanossa ja toiminnassa noudatetaan liitteen V määräyksiä.

XI artikla

Kansalliset neuvoa-antavat tieteelliset komiteat

1. Kukin osapuoli perustaa lakiensa ja menettelyjensä mukaisesti kansallisen neuvoa-antavan tieteellisen komitean, joka koostuu yksityishenkilöinä toimivista pätevistä asiantuntijoista, muun muassa pätevistä tiedemiehistä, jotka tulevat julkiselta ja yksityiseltä sektorilta sekä valtioista riippumattomista järjestöistä.

2. Kansallisten neuvoa-antavien tieteellisten komiteoiden toimintaan kuuluvat muun muassa liitteessä VI määrätyt tehtävät.

3. Osapuolet varmistavat, että kansalliset neuvoa-antavat tieteelliset komiteat toimivat yhteistyössä pitämällä hyvissä ajoin säännöllisiä kokouksia tarkastellessaan hankittuja tietoja ja kalakantojen tilaa sekä antaessaan neuvoja tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Mainitut kokoukset pidetään vähintään kerran vuodessa osapuolten varsinaisen kokouksen yhteydessä.

XII artikla

Kansainvälinen arviointiryhmä

La Jollan sopimuksen mukaisesti perustetun kansainvälisen arviointiryhmän tehtävistä määrätään liitteessä VII. Kansainvälisen arviointiryhmän kokoonpanossa ja toiminnassa noudatetaan liitteen VII määräyksiä.

XIII artikla

Aluksella toimivien tarkkailijoiden ohjelma

La Jollan sopimuksen mukaisesti perustettua aluksella olevia tarkkailijoita koskevaa ohjelmaa toteutetaan liitteen II määräysten mukaisesti.

XIV artikla

IATTC:n tehtävä

Koska IATTC:lle on varattu keskeinen tehtävä tämän sopimuksen täytäntöönpanon koordinoinnissa, osapuolet pyytävät IATTC:tä antamaan muun muassa sihteeristönsä tukea ja hoitamaan muita toimintoja, jotka on mainittu tässä sopimuksessa tai joista on sovittu tämän sopimuksen nojalla.

XV artikla

Rahoitus

Osapuolet osallistuvat tämän sopimuksen tavoitteiden kannalta tarpeellisiin kustannuksiin ottamalla käyttöön ja keräämällä aluksilta maksuja, joiden tasosta osapuolet päättävät, tämän kuitenkaan rajoittamatta muiden vapaaehtoisten rahoitusmuotojen käyttöä.

XVI artikla

Päätöksen noudattaminen

1. Kukin osapuoli varmistaa toimivaltaansa kuuluvien alusten osalta, että ne noudattavat tehokkaasti tässä sopimuksessa määrättyjä tai tämän sopimuksen nojalla käyttöön otettuja toimenpiteitä. Kukin osapuoli varmistaa erityisesti muun muassa vuosittaisen todistus- ja tarkastusohjelman avulla, että sen lainkäyttövaltaan kuuluvat alukset noudattavat

a)	liitteessä VIII määrättyjä toimintaa koskevia vaatimuksia; ja

b)	liitteessä II määrättyjä aluksella oleviin tarkkailijoihin liittyviä vaatimuksia.

2. Sopimuksen rikkomustapauksissa kukin osapuoli soveltaa kansainvälisen arviointiryhmän suositukset huomioon ottaen ja kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti vaikutukseltaan riittävän ankaria rangaistuksia varmistaakseen tämän sopimuksen määräysten ja niiden nojalla käyttöön otettujen toimenpiteiden noudattamisen sekä estääkseen sopimuksen rikkojia saamasta lainvastaisesta toiminnastaan hyötyä. Kyseisiin rangaistuksiin kuuluu vakavien rikkomusten osalta kalastusoikeuden epääminen taikka sen tilapäinen tai lopullinen peruuttaminen.

3. Osapuolet ottavat käyttöön alusten päälliköille ja miehistöille suunnattuja kannustimia, jotka edistävät tämän sopimuksen noudattamista ja sen tavoitteiden saavuttamista.

4. Osapuolet toteuttavat yhdessä La Jollan sopimuksen mukaisiin päätöksiin perustuvia toimenpiteitä tämän sopimuksen noudattamisen varmistamiseksi.

5. Kukin osapuoli ilmoittaa viipymättä kansainväliselle arviointiryhmälle tämän sopimuksen nojalla päättämistään täytäntöönpanotoimista ja niiden tuloksista.

XVII artikla

Avoimuus

1. Osapuolet edistävät tämän sopimuksen täytäntöönpanossa avoimuutta, tarvittaessa julkisella osallistumisella.

2. Hallitustenvälisten järjestöjen edustajille ja tämän sopimuksen täytäntöönpanoon osallistuvista valtioista riippumattomien järjestöjen edustajille annetaan mahdollisuus osallistua VIII artiklan mukaisesti koolle kutsuttuihin osapuolten kokouksiin tarkkailijoina tai tarpeen mukaan muulla tavoin liitteessä X määrättyjen ohjeiden ja perusteiden mukaisesti. Kyseiset hallitustenväliset järjestöt ja valtioista riippumattomat järjestöt saavat asiaa koskevat tiedot nopeasti käytettäväkseen noudattaen tällaisen tiedon saatavuutta koskevia menettelyohjeita, joita osapuolet voivat hyväksyä.

XVIII artikla

Luottamuksellisuus

1. Osapuolten kokouksessa laaditaan luottamuksellisuutta koskevat säännöt kaikkien niiden elinten osalta, joille on myönnetty pääsy tähän sopimukseen liittyviin tietoihin.

2. Mahdollisista 1 kohdan mukaisesti määrätyistä luottamuksellisuutta koskevista säännöistä huolimatta kaikilla henkilöillä, joilla on pääsy kyseisiin luottamuksellisiin tietoihin, on asianomaisen osapuolen toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä oikeus paljastaa kyseisiä tietoja oikeudellisen tai hallinnollisen menettelyn yhteydessä.

XIX artikla

Yhteistyö muiden järjestöjen kanssa tai muiden järjestelyjen yhteydessä

Osapuolet toimivat yhteistyössä osa-alueellisten, alueellisten ja maailmanlaajuisten kalavarojen suojelu- ja hoitojärjestöjen kanssa ja vastaavien järjestelyjen yhteydessä edistääkseen tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamista.

XX artikla

Riitojen ratkaisu

1. Osapuolet toimivat yhteistyössä estääkseen riitojen syntymistä. Jokainen osapuoli voi neuvotella yhden tai useamman toisen osapuolen kanssa mistä tahansa riidasta, joka liittyy tämän sopimuksen määräysten tulkintaan tai soveltamiseen, saavuttaakseen mahdollisimman pian kaikkia osapuolia tyydyttävän ratkaisun.

2. Jos riita ei ratkea tällaisten neuvottelujen tuloksena kohtuullisessa ajassa, kyseiset osapuolet neuvottelevat keskenään mahdollisimman pian riidan ratkaisemiseksi millä tahansa osapuolten yhteisesti sopimalla rauhanomaisella keinolla, joka on sopusoinnussa kansainvälisen oikeuden kanssa.

XXI artikla

Valtioiden oikeudet

Mitään tämän sopimuksen määräystä ei saa tulkita tavalla, joka heikentää tai horjuttaa jonkin valtion kansainvälisen oikeuden mukaista riippumattomuutta, itsemääräämisoikeutta tai lainkäyttövaltaa taikka sen asemaa tai näkökantoja kansainväliseen merioikeuteen liittyvissä asioissa.

XXII artikla

Muut kuin osapuolet

1. Osapuolet kehottavat kaikkia valtioita ja tämän sopimuksen XXIV artiklassa tarkoitettuja alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestöjä, jotka eivät ole sopimuksen osapuolia, liittymään tähän sopimukseen tai hyväksymään sen kanssa yhdenmukaiset lait ja asetukset.

2. Osapuolet toimivat yhteistyössä tämän sopimuksen ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti estääkseen sellaisia aluksia, jotka purjehtivat muiden valtioiden kuin tämän sopimuksen osapuolten lipun alla, harjoittamasta toimintaa, joka heikentää tämän sopimuksen tehokasta toteutumista. Tässä tarkoituksessa osapuolet kiinnittävät muiden toimien ohella muiden kuin osapuolten huomiota niiden alusten harjoittamaan kyseiseen toimintaan.

3. Osapuolet vaihtavat keskenään tietoja joko suoraan tai johtajan välityksellä muiden kuin osapuolten lipun alla purjehtivien alusten toiminnasta, joka heikentää tämän sopimuksen tehokasta toteutumista.

XXIII artikla

Liitteet

Liitteet ovat erottamaton osa tätä sopimusta ja jollei toisin nimenomaan määrätä, viittaus tähän sopimukseen sisältää viittauksen myös sen liitteisiin.

XXIV artikla

Allekirjoittaminen

Tämän sopimuksen voivat allekirjoittaa Washingtonissa 21 päivän toukokuuta 1998 ja 14 päivän toukokuuta 1999 välisenä aikana sellaiset valtiot, joiden rannikko rajoittuu sopimusalueeseen, ja sellaiset valtioiden ja alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestöt, jotka ovat IATTC:n jäseniä tai joiden alukset harjoittavat tonnikalan pyyntiä sopimusalueella aikana, jona sopimus on avoinna allekirjoitettavaksi.

XXV artikla

Ratifiointi, hyväksyminen tai vahvistaminen

Tämän sopimuksen allekirjoittajien on ratifioitava tai hyväksyttävä se omien lakiensa ja menettelyjensä mukaisesti.

XXVI artikla

Liittyminen

Tähän sopimukseen voi liittyä mikä tahansa sellainen valtion tai alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestö, joka täyttää XXIV artiklassa määrätyt ehdot tai joka muuten osapuolten tekemän päätöksen mukaisesti kutsutaan liittymään sopimukseen.

XXVII artikla

Voimaantulo

1. Tämä sopimus tulee voimaan, kun neljäs sen ratifiointia tai hyväksymistä tai liittymistä merkitsevä asiakirja talletetaan tallettajan haltuun.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun ajankohdan jälkeen tämä sopimus tulee kunkin sellaisen valtion tai alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön osalta, joka täyttää XXVI artiklassa määrätyt ehdot, voimaan sillä hetkellä, kun asianomainen valtio tallettaa ratifiointia, hyväksymistä tai liittymistä merkitsevän asiakirjansa.

XXVIII artikla

Varaumat

Tähän sopimukseen ei voida tehdä varaumia.

XXIX artikla

Väliaikainen soveltaminen

1. Tätä sopimusta soveltavat väliaikaisesti ne valtiot tai alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestöt, jotka antavat suostumuksensa sen väliaikaiseen soveltamiseen ilmoittamalla tästä tallettajalle kirjallisesti. Tällainen väliaikainen soveltaminen tulee voimaan ilmoituksen vastaanottopäivänä.

2. Valtion tai alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön sopimuksen väliaikainen soveltaminen päättyy tämän sopimuksen tullessa voimaan asianomaisen valtion tai alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön osalta tai asianomaisen valtion tai alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön ilmoitettua tallettajalle kirjallisesti aikomuksestaan päättää väliaikainen soveltaminen.

XXX artikla

Muutokset

1. Mikä tahansa osapuoli voi ehdottaa tämän sopimuksen muuttamista toimittamalla ehdotetun muutostekstin tallettajalle vähintään kuusikymmentä päivää ennen osapuolten kokousta. Tallettaja toimittaa kaikille muille osapuolille jäljennöksen tästä tekstistä.

2. Tämän sopimuksen muutokset, jotka on hyväksytty osapuolten kokouksessa yksimielisesti, tulevat voimaan päivänä, jona kaikki osapuolet ovat tallettaneet tallettajalle ratifiointia tai hyväksymistä merkitsevän asiakirjansa.

3. Jolleivät osapuolet toisin päätä, tämän sopimuksen liitteitä voidaan muuttaa yksimielisellä päätöksellä missä tahansa osapuolten kokouksessa. Jollei toisin päätetä, liitteen muutokset tulevat voimaan kaikkien osapuolten osalta silloin, kun ne on hyväksytty.

XXXI artikla

Irtisanominen

Mikä tahansa osapuoli voi sanoa tämän sopimuksen irti milloin tahansa sen jälkeen, kun sopimus on asianomaisen osapuolen osalta ollut voimassa 12 kuukautta, antamalla tallettajalle kirjallisen irtisanomisilmoituksen. Tallettaja ilmoittaa irtisanomisesta muille osapuolille 30 päivän kuluessa siitä, kun irtisanomisilmoitus on vastaanotettu. Irtisanominen tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua sitä koskevan ilmoituksen vastaanottamisesta.

XXXII artikla

Tallettaja

Tämän sopimuksen alkuperäiset tekstit talletetaan Amerikan yhdysvaltojen hallituksen haltuun, joka lähettää oikeaksi todistetut jäljennökset niistä sopimuksen allekirjoittajille ja osapuolille sekä Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille rekisteröitäväksi ja julkaistavaksi Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 102 artiklan mukaisesti.

TÄMÄN VAKUUDEKSI allekirjoittaneet täysivaltaiset edustajat ovat kukin hallituksensa asianmukaisesti valtuuttamina allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

TEHTY Washingtonissa kahdentenakymmenentenäensimmäisenä päivänä toukokuuta 1998 englannin ja espanjan kielellä, molempien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaisia.

LIITE I

SOPIMUSALUE

Sopimusalue käsittää Tyynenmeren alueen, jota rajoittaa Pohjois-, Keski- ja Etelä-Amerikan rannikko sekä seuraavat linjat:

a)	40o pohjoista leveyttä oleva leveyspiiri Pohjois-Amerikan rannikolta pisteeseen, jossa se leikkaa 150o läntistä pituutta olevan pituuspiirin;

b)	150o läntistä pituutta oleva pituuspiiri paikkaan, jossa se leikkaa 40o eteläistä leveyttä olevan leveyspiirin; ja

c)	40o eteläistä leveyttä oleva leveyspiiri Etelä-Amerikan rannikkoon saakka.

LIITE II

ALUKSELLA TOIMIVIA TARKKAILIJOITA KOSKEVA OHJELMA

1.	Osapuolet pitävät yllä tämän liitteen määräysten mukaista aluksella toimivia tarkkailijoita koskevaa ohjelmaa. Osana tätä ohjelmaa kukin osapuoli voi myös pitää yllä omaa tämän liitteen määräysten mukaista kansallista tarkkailijaohjelmaansa.

Kukin osapuoli edellyttää, että sen sopimusalueella toimivilla aluksilla, joiden kantavuus ylittää 363 metristä tonnia (400 lyhyttä tonnia), on oltava mukana tarkkailija jokaisella sopimusalueelle tehtävällä kalastusmatkalla. Vähintään 50 prosenttia kunkin osapuolen aluksilla olevista tarkkailijoista on oltava IATTC:n tarkkailijoita; loput voivat kuulua osapuolen kansalliseen tarkkailijaohjelmaan, joka perustuu tässä liitteessä esitettyihin perusteisiin tai mihin tahansa muihin osapuolten kokouksessa määritettyihin perusteisiin.

Kaikkien tarkkailijoiden on

a)	oltava osapuolten määräämissä ohjeissa vaaditun teknisen koulutuksen saaneita;

b)	oltava jonkin osapuolen kansalaisia tai kuuluttava IATTC:n tieteelliseen henkilöstöön;

c)	kyettävä suorittamaan tämän liitteen 4 kohdassa luetellut tehtävät; ja

d)	kuuluttava IATTC:n ylläpitämään tarkkailijoiden luetteloon tai, jos he kuuluvat kansalliseen tarkkailijaohjelmaan, asianomaisen osapuolen ylläpitämään tarkkailijoiden luetteloon.

Tarkkailijoiden tehtäviä ovat muun muassa

a)	kerätä kaikki tarkkailun kohteena olevan aluksen kalastustoimintaan liittyvät tämän sopimuksen täytäntöönpanon kannalta olennaiset tiedot;

b)	antaa tarkkailun kohteena olevan aluksen päällikön käytettäväksi kaikki osapuolten tämän sopimuksen nojalla määräämät toimenpiteet;

c)	antaa tarkkailun kohteena olevan aluksen päällikön käytettäväksi kyseistä alusta koskevat delfiinikuolleisuustilastot;

d)	laatia kertomukset tämän kohdan mukaisesti kerätyistä tiedoista ja antaa aluksen päällikölle mahdollisuus sisällyttää kyseisiin kertomuksiin kaikki tämän aiheellisiksi katsomat tiedot;

e)	toimittaa kyseiset kertomukset asianomaisen maan kansallisen ohjelman johtajalle käytettäväksi tämän sopimuksen liitteen VII 1 kohdan mukaisesti; ja

f)	suorittaa muut vastaavat tehtävät, joista osapuolet ovat sopineet.

Tarkkailijoiden on

muissa kuin tämän liitteen 4 kohdan d ja e alakohdan vaatimuksiin liittyvissä tapauksissa käsiteltävä luottamuksellisena kaikkia tietoja, jotka liittyvät alusten ja alusten omistajien kalastustoimintaan sekä sitouduttava kirjallisesti noudattamaan tätä vaatimusta ehtona tarkkailijaksi nimittämiselle;

b)	noudatettava sen osapuolen lainsäädännössä vahvistettuja vaatimuksia, jonka toimivaltaan tarkkailun kohteena oleva alus kuuluu, jolleivät kyseiset vaatimukset ole ristiriidassa tämän liitteen määräysten kanssa;

c)	pidättäydyttävä antamasta tai vahvistamasta kyseisen aluksen kalastustoimintaan liittyvää todistusta tai muuta asiakirjaa, jolleivät osapuolet ole sellaista hyväksyneet; ja

d)	noudatettava aluksen koko henkilökuntaa koskevaa arvojärjestystä ja yleistä säännöstöä, jolleivät kyseiset säännöt vaikeuta tarkkailijoiden tässä liitteessä kuvattujen tehtävien hoitoa tai tämän liitteen 6 kohdassa lueteltujen laivan henkilökuntaa koskevien velvoitteiden noudattamista.

Osapuolten ja alusten päälliköiden on noudatettava muun muassa seuraavia tarkkailijoihin liittyviä velvoitteita:

a)	tarkkailijoille on sallittava yhteys aluksen henkilökuntaan ja liitteessä VIII määritellyt pyydykset ja laitteet on saatettava heidän saatavilleen;

jotta tarkkailijat voivat suorittaa 4 kohdassa luetellut tehtävänsä, heidän saatavilleen on pyynnöstä saatettava myös seuraavat laitteet, mikäli niitä on tarkkailtavana olevalla aluksella:

i)	satelliittinavigointilaitteet,

ii)	tutkan näyttöruudut silloin, kun ne ovat käytössä,

iii)	tehokkaat kiikarit myös delfiinien takaa-ajon ja saartamisen aikana niiden tunnistamisen helpottamiseksi, jolleivät kyseiset laitteet ole tuolloin aluksen miehistön käytössä, ja

iv)	sähköiset viestintälaitteet;

tarkkailijoilla on oltava pääsy aluksen työskentelykannelle verkkoja ja kaloja nostettaessa ja heidän ulottuvilleen on saatettava kaikki pyynnin aikana alukseen nostetut elävät tai kuolleet yksilöt biologisten näytteiden keräämistä varten aluksella toimivia tarkkailijoita koskevan ohjelman mukaisesti tai toimivaltaisten kansallisten viranomaisten osana kansallista tarkkailijaohjelmaa muuten asettamien vaatimusten mukaisesti;

d)	tarkkailijoille on tarjottava ylläpito mukaan lukien majoitus, ruoka ja asianmukaiset saniteettitilat, joiden taso vastaa miehistön käytettävissä olevaa tasoa;

e)	tarkkailijoille on tarjottava riittävät tilat aluksen komentosillalta tai ohjaushytistä kirjallista työskentelyä varten sekä tarkkailutehtävän suorittamiseksi riittävä tila aluksen kannelta; ja

f)	osapuolten on varmistettava, etteivät alusten päälliköt, miehistö tai omistajat tarkkailijan suorittaessa tehtäviään estä eivätkä uhkaile häntä, sekaannu hänen toimintaansa tai vaikuta siihen eivätkä lahjo tai yritä lahjoa häntä.

Sopimuspuolten on

a)	varmistettava, että kaikki niiden asianomaisiin kansallisiin ohjelmiin kuuluvat tarkkailijat keräävät tietoja samojen vaatimusten mukaisesti kuin IATTC:n tarkkailijat; ja

toimitettava sen matkan päätyttyä, jonka aikana tiedot on kerätty, johtajalle pikaisesti jäljennökset kaikista käsittelemättömistä tiedoista, jotka vastaaviin kansallisiin ohjelmiin kuuluvat tarkkailijat ovat keränneet, yhdessä yhteenvetojen ja kertomusten kanssa, jotka vastaavat IATTC:n tarkkailijoiden toimittamia yhteenvetoja ja kertomuksia.

Hyvissä ajoin jokaisen matkan jälkeen, jolla on ollut mukana IATTC:n tarkkailija, johtajan on toimitettava kyseisen matkan osalta jäljennökset kaikista käsittelemättömistä tiedoista sekä yhteenvedot ja kertomukset sille osapuolelle, jonka lainkäyttövallan alaisena alus matkan aikana kalasti, ottaen samalla huomioon kaikki asianmukaiset tietojen luottamuksellisuutta koskevat vaatimukset.

Tämän liitteen muista määräyksistä poiketen, jos johtaja päättää, että aluksella toimivia tarkkailijoita koskevaan ohjelmaan kuuluvan tarkkailijan sijoittaminen alukselle ei ole järkevää, voi sopimusalueella kalastava osapuolen lainkäyttövaltaan kuuluva alus, joka ei pyydystä delfiinejä, käyttää muuhun osapuolten hyväksymään kansainväliseen ohjelmaan kuuluvaa koulutettua tarkkailijaa, joka kerää aluksella toimivia tarkkailijoita koskevan ohjelman kannalta tarpeelliset tiedot ja vahvistaa johtajalle, että kyseinen alus ei pyydystä delfiinejä.

10.	Tarkkailijaa ei sijoiteta alukselle, jonka osalta on vahvistettu delfiinien kuolleisuuden enimmäisraja, ellei aluksen kalastuspäällikköä ole kirjattu liitteessä VII olevan 1 kohdan e alakohdan mukaisesti pidettyyn pätevien päälliköiden luetteloon.

11.

Aluksella toimivia tarkkailijoita koskevaan ohjelmaan kuuluvia tarkkailijoita voidaan johtajan harkinnan mukaan sijoittaa muiden kuin osapuolten aluksille, jos alus ja sen päällikkö täyttävät kaikki tämän liitteen vaatimukset ja kaikki muut tämän sopimuksen niitä koskevat vaatimukset. Johtajan on ilmoitettava osapuolille pikaisesti kaikista tällaisista tarkkailijoiden sijoittamisista.

12.

Maksut

a)	Osapuolet päättävät aluksille asetettavien vuotuisten maksujen suuruudesta, joilla aluksella toimivia tarkkailijoita koskeva ohjelma rahoitetaan. Maksut lasketaan kunkin aluksen kantavuuden mukaan tai millä tahansa muulla osapuolten määrittelemällä perusteella.

b)	Samanaikaisesti kun osapuoli toimittaa johtajalle luettelon tämän sopimuksen liitteen IV mukaisista aluksista, se maksaa myös tämän liitteen 11 kohdan a alakohdassa määrättyjen maksujen mukaisen määrän Yhdysvaltain dollareissa ja toimittaa erittelyn siitä, mitä aluksia maksu koskee.

c)	Tarkkailijaa ei sijoiteta alukselle, jonka osalta tämän liitteen 11 kohdan b alakohdassa vaadittuja maksuja ei ole suoritettu.

13.

Tarkkailutiedot

Tarkkailutietojen perusteella määritetään

i)	onko alus saavuttanut tai ylittänyt sille vahvistetun delfiinien enimmäiskuolleisuusrajan;

ii)	onko osapuoli saavuttanut tai ylittänyt sille vahvistetun kansallisen delfiinien enimmäiskuolleisuusrajan; tai

iii)	onko laivasto saavuttanut tai ylittänyt vuotuisen kantakohtaisen delfiinikuolleisuuden ylärajan.

b)	Jos jokin osapuoli haluaa esittää tarkkailutietoja koskevan vastalauseen, sen on toimitettava kansainväliselle arviointiryhmälle vastalauseen syyt ja vastalausetta tukevat todisteet.

c)	Kansainvälinen arviointiryhmä tutkii osapuolen toimittamat todisteet ja antaa osapuolten kokouksen harkittavaksi suosituksen.

d)	Osapuolet tutkivat todisteet ja kansainvälisen arviointiryhmän suosituksen ja tekevät päätöksen vastalauseesta ja tarkkailijatietojen mahdollisesta muuttamisesta.

LIITE III

VUOTUISET JA KANTAKOHTAISET DELFIINIKUOLLEISUUDEN YLÄRAJAT

Osapuolet päättävät tämän sopimuksen VIII artiklan mukaisesti koolle kutsutussa kokouksessa vuotuisista kantakohtaisista delfiinikuolleisuuden ylärajoista, jotka määritetään osapuolten kokouksessa parhaaseen käytettävissä olevaan tieteelliseen tietoon perustuen ja jotka vaihtelevat 0,2 prosentista 0,1 prosenttiin arvioidusta vähimmäismäärästä (Nmin), joka perustuu Yhdysvaltain kansallisen merikalastuspalvelun (U.S. National Marine Fisheries Service) arvioon tai muuhun vastaavaan neuvoa-antavan tieteellisen lautakunnan mahdollisesti kehittämään tai suosittelemaan laskentamenetelmään, kuitenkin niin, että tämän sopimuksen määräysten mukainen vuotuinen tarkoitukseton delfiinien kokonaiskuolleisuus ei saa missään oloissa ylittää 5 000:ta yksilöä. Vuodesta 2001 alkaen delfiinikantakohtainen vuotuinen yläraja on 0,1 prosenttia arvioidusta vähimmäismäärästä (Nmin).

Osapuolet tekevät vuonna 1998 tai mahdollisimman pian sen jälkeen tieteellisen katsauksen ja arvion vuoden 2001 tavoitteeseen saakka tapahtuvasta kehityksestä ja harkitsevat tarvittavia suosituksia. Jos vuotuinen kuolleisuus vuoteen 2001 saakka ylittää jonkin delfiinikannan osalta 0,2 prosenttia Nmin:stä, kaikki kyseiseen kantaan ja mahdollisiin kyseistä kantaa sisältäviin sekaparviin kohdistuva pyynti lopetetaan sen vuoden osalta. Jos vuotuinen kuolleisuus vuodesta 2001 alkaen ylittää jonkin delfiinikannan osalta 0,1 prosenttia Nmin:stä, kaikki kyseiseen kantaan ja mahdollisiin kyseistä kantaa sisältäviin sekaparviin kohdistuva pyynti lopetetaan sen vuoden osalta. Jos vuotuinen kuolleisuus ylittää 0,1 prosenttia Nmin:stä itäisen pitkäkuonodelfiinin tai koillisen täplädelfiinin kantojen osalta, osapuolet tekevät tieteellisen katsauksen ja arvion sekä harkitsevat uusia suosituksia.

Tätä sopimusta soveltaessaan osapuolet käyttävät nykyisiä itäisen Tyynenmeren delfiinikantojen kokonaismääriä koskevia Yhdysvaltain kansallisen merikalastuspalvelun tutkimusaluksen ajanjaksona 1986–1990 keräämiin tietoihin perustuva arvioita, jotka Wade ja Gerrodette ovat esittäneet kansainväliselle valaanpyyntikomissiolle vuonna 1992, kunnes osapuolet sopivat ajan tasalle saatetuista luvuista. Luvut voidaan saattaa ajan tasalle analysoimalla tulevilla tutkimusristeilyillä kerättyjä tietoja sekä osapuolten, IATTC:n ja muiden tieteellisten järjestöjen hallussa olevia, määriä ja muita asiaa koskevia tieteellisiä tietoja.

4.	Osapuolet luovat ajantasaisiin tarkkailijoiden kertomuksiin perustuvan järjestelmän, jolla voidaan varmistaa vuotuisten kantakohtaisten delfiinikuolleisuuden ylärajojen tehokas täytäntöönpano ja noudattaminen.

Osapuolet luovat kuuden kuukauden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta järjestelmän, jolla vuotuinen kantakohtainen delfiinikuolleisuuden yläraja jaotellaan kunkin kannan osalta seuraavalle vuodelle ja sen jälkeisille vuosille. Kyseisessä järjestelmässä määrätään tämän liitteen 1 kohdassa tarkoitetun kuolleisuusrajan jakamisesta osapuolten niiden alusten kesken, jotka ovat liitteen IV mukaisesti oikeutettuja saamaan delfiinien enimmäiskuolleisuusrajan. Tätä järjestelmää luodessaan osapuolet ottavat huomioon parhaat käytettävissä olevat tieteelliset tiedot kyseisten kantojen jakautumisesta ja määristä sekä muista muuttujista, jotka päätetään myöhemmin pidettävässä osapuolten kokouksessa.

LIITE IV

DELFIINIEN ENIMMÄISKUOLLEISUUSRAJAT

I ENIMMÄISKUOLLEISUUSRAJOJEN ASETTAMINEN

Kukin osapuoli toimittaa johtajan välityksellä muille osapuolille vuosittain ennen 1 päivää lokakuuta luettelon lainkäyttövaltaansa kuuluvista aluksista, joiden kantavuus ylittää 363 metristä tonnia (400 lyhyttä tonnia) ja jotka ovat pyytäneet koko seuraavalle vuodelle enimmäiskuolleisuusrajaa, ja ilmoittaa, mitkä muut alukset tulevat todennäköisesti toimimaan sopimusalueella seuraavana vuonna.

Kukin osapuoli toimittaa johtajan välityksellä muille osapuolille vuosittain ennen 1 päivää huhtikuuta luettelon lainkäyttövaltaansa kuuluvista aluksista, joiden kantavuus ylittää 363 metristä tonnia (400 lyhyttä tonnia) ja jotka ovat pyytäneet saman vuoden toiselle vuosipuoliskolle enimmäiskuolleisuusrajaa.

Kansainvälinen arviointiryhmä toimittaa vuosittain 1 päivään marraskuuta mennessä tai päätöksensä mukaan myöhemmin osapuolille luettelon koko seuraavan vuoden enimmäiskuolleisuusrajan osalta kelpoisuusehdot täyttävistä aluksista. Toisen vuosipuoliskon osalta kansainvälinen arviointiryhmä toimittaa vuosittain 1 päivään toukokuuta mennessä tai päätöksensä mukaan myöhemmin osapuolille luettelon saman vuoden toisen vuosipuoliskon enimmäiskuolleisuusrajan osalta kelpoisuusehdot täyttävistä aluksista.

Tätä sopimusta sovellettaessa aluksen katsotaan täyttävän kelpoisuusehdot, jos

a)	asianomaiset kansalliset viranomaiset ovat todistaneet, että sillä on kaikki VIII artiklan mukaiset delfiinien turvaksi tarkoitetut pyydykset ja laitteet;

b)	sen päällikkö ja miehistö ovat saaneet hyväksytyn koulutuksen delfiinien vapauttamis- ja pelastamistekniikassa, joka vastaa osapuolten kokouksen vahvistamia normeja;

c)	sen kantavuus ylittää 363 metristä tonnia (400 lyhyttä tonnia);

d)	sen päällikkö katsotaan aikaisemman toimintansa perusteella päteväksi; ja

e)	alusta ei katsota tämän liitteen II jakson perusteella hylättäväksi.

Alusta ei katsota 2 kohdan mukaisia kelpoisuusehtoja täyttäväksi, jos se toimii tämän liitteen 1 kohdan mukaisen pyynnön esittämishetkellä sellaisen osapuolen lainkäyttövallan alaisena, jonka voimassa olevat lait ja asetukset kieltävät osapuolen lainkäyttövallan alaisena olevia aluksia pyytämästä delfiinien yhteydessä esiintyviä tonnikaloja, eikä enimmäiskuolleisuusrajoja osoiteta osapuolelle, jos tämän tarkoituksena on antaa kalastuslupia sopimusalueella sellaisen toisen valtion lipun alla purjehtiville aluksille, jonka voimassa olevat lait ja asetukset kieltävät kyseisen valtion lainkäyttövallan alaisina olevia aluksia pyytämästä delfiinien yhteydessä esiintyviä tonnikaloja.

Keskimääräisen aluskohtaisen enimmäiskuolleisuusrajan (keskimääräinen kuolleisuusraja) laskemisessa käytetään 98:aa prosenttia tai muuta vastaavaa osapuolten mahdollisesti päättämää vapaana olevaa osuutta kalastukseen liittyvän delfiinikuolleisuuden kokonaismäärästä (5 000 yksilöä tai muu tätä alhaisempi osapuolten mahdollisesti päättämä määrä), ja kyseinen keskimääräinen kuolleisuusraja jaetaan osapuolten kesken seuraavalle vuodelle tämän jakson 5 kohdassa esitetyllä tavalla.

Keskimääräinen kuolleisuusraja lasketaan jakamalla 4 kohdassa määrätty kalastukseen liittyvän delfiinikuolleisuuden kokonaismäärän vapaana oleva osuus niiden kelpoisuusehdot täyttävien alusten määrällä, jotka pyytävät enimmäiskuolleisuusrajaa koko vuodelle. Enimmäiskuolleisuusrajojen jako osapuolten kesken määritetään kertomalla keskimääräinen kuolleisuusraja niiden kunkin osapuolen lainkäyttövallan alaisena toimivien kelpoisuusehdot täyttävien alusten määrällä, jotka pyytävät enimmäiskuolleisuusrajaa koko vuodelle.

Jäljelle jäävät kaksi prosenttia kalastukseen liittyvän delfiinikuolleisuuden kokonaismäärästä tai vastaava muu osuus, jonka osapuolet voivat mahdollisesti määrittää, pidetään erillisenä varalla olevana delfiinikuolleisuusmääränä, jonka käytöstä johtaja päättää. Mikä tahansa osapuoli voi pyytää, että johtaja osoittaa tästä varalla olevasta delfiinikuolleisuusmäärästä enimmäiskuolleisuusrajoja aluksille, jotka kalastavat asianomaisen osapuolen lainkäyttövallan alaisena ja jotka eivät tavallisesti pyydä tonnikaloja sopimusalueella, mutta voivat toisinaan haluta rajoitetusti osallistua sopimusalueella tapahtuvaan kalastukseen edellyttäen, että kyseiset alukset sekä niiden päälliköt ja miehistö täyttävät tämän sopimuksen liitteessä VIII määrätyt toimintaa ja koulutusta koskevat vaatimukset ja että tämän jakson 2 ja 3 kohdassa määrätyt vaatimukset täyttyvät.

Alukselle ei osoiteta enimmäiskuolleisuusrajaa, ellei enimmäiskuolleisuusrajahakemusta koskevaa vuotta edeltävänä viimeisenä sellaisena vuonna, jona sille oli osoitettu enimmäiskuolleisuusraja, vähintään viisi prosenttia aluksen pyyntikertojen kokonaismäärästä kohdistunut delfiineihin ja ellei sen delfiininpyyntikertojen keskimääräinen keltaevätonnikalasaalis ollut vähintään kolme metristä tonnia pyyntikertaa kohti. Muussa tapauksessa alus ei voi saada enimmäiskuolleisuusrajaa seuraavana vuonna, ellei ole olemassa tämän sopimuksen liitteen IV mukaisesti hyväksyttyjä ylivoimaisia esteitä, jotka ovat estäneet sitä noudattamasta näitä vaatimuksia. Ensimmäistä kertaa enimmäiskuolleisuusrajaa hakevaan alukseen ei sovelleta tätä säännöstä.

Enimmäiskuolleisuusrajaa ei osoiteta alukselle, jonka osapuolet ovat todenneet harjoittaneen sääntöjä rikkovaa toimintatapaa, joka vähentää kansainvälisen delfiinien suojeluohjelman tehokkuutta, ja asianomainen osapuoli, jonka lainkäyttövallan alaisena kyseinen alus toimii, on varmistanut tämän kyseistä alusta vastaan toteutettuja seuraamustoimenpiteitä soveltamalla.

10.

Yksittäiset osapuolet, joilla on delfiinien yhteydessä esiintyviä tonnikaloja kalastavia kelpoisuusehdot täyttäviä aluksia, hoitavat niille osoitetut enimmäiskuolleisuusrajat vastuullisesti edellyttäen, että yhdellekään yksittäiselle alukselle ei osoiteta kokonaisuudessaan suurempaa vuotuista enimmäiskuolleisuusrajaa kuin se, jonka kansainvälinen arviointiryhmä on vahvistanut vuodelle 1997 ja joka on kirjattu La Jollan sopimuksen mukaisesti 19–20 päivänä helmikuuta 1997 pidetyn kansainvälisen arviointiryhmän 14. kokouksen pöytäkirjaan. Mikään osapuoli ei saa osoittaa kaikille kelpoisuusehdot täyttäville aluksilleen yhteensä korkeampaa enimmäiskuolleisuusrajaa kuin asianomaiselle osapuolelle on osoitettu tämän liitteen I ja III jakson mukaisesti. Enimmäiskuolleisuusrajoja ensimmäistä kertaa osoitettaessa yhdellekään alukselle ei saa osoittaa keskimääräistä kuolleisuusrajaa korkeampaa enimmäiskuolleisuusrajaa, ellei sen delfiinikuolleisuuden vähentämistä edistävä toiminta ole osoittautunut kansainvälisen arviointiryhmän kahta edellistä vuotta koskevan mittauksen mukaan koko kansainvälisen laivaston keskimääräistä toimintaa menestyksekkäämmäksi. Enimmäiskuolleisuusrajoja ensimmäistä kertaa osoitettaessa yhdellekään alukselle ei saa osoittaa keskimääräistä kuolleisuusrajaa korkeampaa enimmäiskuolleisuusrajaa, jos se on syyllistynyt edellisten kahden vuoden aikana johonkin tämän liitteen III jakson 4 kohdassa luetelluista rikkomuksista kyseisen kohdan nojalla määrättyjen ehtojen mukaisesti.

11.	Jos delfiinien kokonaiskuolleisuus jonkin osapuolen kaikkien laivojen osalta saavuttaa tai ylittää sille tämän liitteen perusteella osoitetun enimmäiskuolleisuusrajan, kaikki kyseisen osapuolen lainkäyttövaltaan kuuluvat alukset lopettavat delfiinien yhteydessä esiintyvien tonnikalojen pyytämisen.

12.	Kukin osapuoli ilmoittaa johtajalle vuosittain viimeistään 1 päivänä helmikuuta sille osoitetun enimmäiskuolleisuusrajan jakamisesta osapuolen aluksille. Mikään alus ei saa aloittaa delfiinien yhteydessä esiintyvien tonnikalojen pyytämistä ennen kuin johtaja on vastaanottanut kyseisen ilmoituksen.

II ENIMMÄISKUOLLEISUUSRAJOJEN KÄYTTÖ

Jos jollekin alukselle on osoitettu koko vuodelle tarkoitettu enimmäiskuolleisuusraja, eikä se pyydystä delfiinejä ennen kyseisen vuoden 1 päivää huhtikuuta, tai jos sille on osoitettu toiselle vuosipuoliskolle tarkoitettu enimmäiskuolleisuusraja, eikä se pyydystä delfiinejä kyseisen vuoden 1 päivään lokakuuta mennessä, tai jos sille on osoitettu varalla olevasta delfiinikuolleisuusmäärästä kalastusmatkakohtainen enimmäiskuolleisuusraja, eikä se pyydystä delfiinejä kyseisen kalastusmatkan aikana, se menettää enimmäiskuolleisuusrajansa eikä saa pyydystää delfiinejä enää kyseisen vuoden aikana, ellei tilanteen syynä ole kansainvälisen arviointiryhmän hyväksymä ylivoimainen este tai sen hyväksymät poikkeukselliset olosuhteet. Sen estämättä, mitä liitteessä VII olevassa 9 kohdassa määrätään, kun on kyse kansainvälisen arviointiryhmän päätöksenteosta, arviointiryhmän katsotaan hyväksyneen jonkin osapuolen mitä tahansa sen alusta koskevan ylivoimaisesta esteestä tai poikkeuksellisista olosuhteista johtuvan poikkeuspyynnön, ellei enemmistö arviointiryhmän hallituksen jäsenistä kannata jonkin toisen osapuolen tällaisesta pyynnöstä tekemää virallista ja perusteltua vastalausetta. Poikkeuspyynnöt on lähetettävä sihteeristölle 1 päivään huhtikuuta mennessä ja viralliset vastalauseet on lähetettävä sihteeristölle 20 päivään huhtikuuta mennessä. Jos jokin tällainen alus menettää enimmäiskuolleisuusrajansa kaksi kertaa peräkkäin, se ei täytä enimmäiskuolleisuusrajan myöntämisehtoja seuraavalle vuodelle.

Kuuden kuukauden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta kansainvälinen arviointiryhmä kehittää yhteistyössä IATTC:n tieteellisen henkilöstön kanssa menetelmän, jota se suosittelee käytettäväksi enimmäiskuolleisuusrajojen käytön mittaamiseen niin, että niiden hakeminen riittämättömin perustein voidaan ehkäistä. Tällainen suositeltu järjestelmä esitetään osapuolten kokouksen harkittavaksi.

III MENETETTYJEN TAI KÄYTTÄMÄTTÖMIEN ENIMMÄISKUOLLEISUUSRAJOJEN KÄYTTÖ

1.	Enimmäiskuolleisuusrajat, jotka jätetään johtajan II jakson perusteella tekemällä päätöksellä käyttämättä tai jotka on muulla tavoin menetetty, jaetaan vuosittain ennen 1 päivää huhtikuuta tämän jakson mukaisesti uudelleen osapuolille.

Viimeistään kunkin vuoden 1 päivänä toukokuuta johtaja jakaa I jakson 5 kohdan mukaisesti laadittua menetelmää noudattaen uudelleen osapuolille koko vuodelle tarkoitetut enimmäiskuolleisuusrajat, jotka on osoitettu ne II jakson mukaisesti käyttämättä jättäneille tai ne muulla tavoin menettäneille aluksille, mutta kuitenkin vasta sen jälkeen, kun kyseistä jakomenetelmää on ensin tarkistettu jäljempänä olevan a, b ja c alakohdan mukaisesti. Yksittäiset osapuolet voivat jakaa niille näin lisäksi osoitetut enimmäiskuolleisuusrajat lainkäyttövaltaansa kuuluville kelpoisuusehdot täyttäville aluksille ottaen huomioon tämän jakson 3, 4, 5, 6 ja 7 kohdassa määrätyt rajoitukset ja ehdot.

Uudelleenjakoa suoritettaessa ei oteta huomioon sellaisia aluksia, joilta enimmäiskuolleisuusrajat on otettu pois tai jotka ovat ne muulla tavoin tämän kohdan mukaisesti menettäneet, eikä sellaisia aluksia, jotka pyytävät enimmäiskuolleisuusrajoja toista vuosipuoliskoa varten I jakson 1 kohdassa määrätyn määräajan jälkeen.

Ennen kuin tämän jakson mukaista uudelleenjakoa varten käytettävissä olevien enimmäiskuolleisuusrajojen määrä määritetään, kyseistä määrää on tarkistettava vähentämällä siitä sellaiset mahdollisesti havaitut delfiinien kuolemat, jotka II jakson 1 kohdan mukaisesti enimmäiskuolleisuusrajansa menettäneet alukset ovat aiheuttaneet.

Ennen kuin tämän mukaista uudelleenjakoa varten käytettävissä olevien enimmäiskuolleisuusrajojen määrä määritetään, johtaja vähentää I jakson 5 kohdan mukaisesti lasketusta keskimääräisestä kuolleisuusrajasta yhden kolmasosan jaettavaksi kaikkien niiden alusten kesken, jotka pyytävät toiselle vuosipuoliskolle tarkoitettua enimmäiskuolleisuusrajaa I jakson 1 kohdassa määrätyn määräajan kuluessa. Johtaja jakaa nämä toiselle vuosipuoliskolle tarkoitetut enimmäiskuolleisuusrajat osapuolten kesken suhteellisesti kyseisten osapuolten lainkäyttövallan alaisena purjehtivia tässä alakohdassa tarkoitettuja aluksia vastaavasti. Osapuolten lainkäyttövaltansa alaisena toimiville kyseisille aluksille osoittamat toiselle vuosipuoliskolle tarkoitetut enimmäiskuolleisuusrajat eivät saa ylittää yhtä kolmasosaa I jakson 5 kohdan mukaisesti lasketusta keskimääräisestä kuolleisuusrajasta. Kyseiset alukset saavat aloittaa delfiinien pyytämisen aikaisintaan kyseisen vuoden heinäkuun 1 päivänä.

Kukin osapuoli saa korottaa tai alentaa tämän liitteen I jakson 2 kohdassa määrätyt kelpoisuusehdot täyttävien alustensa enimmäiskuolleisuusrajoja edellyttäen, että yhdellekään alukselle osoitettu muutettu enimmäiskuolleisuusraja ei ylitä sen alkuperäistä enimmäiskuolleisuusrajaa yli 50 prosentilla muussa kuin siinä tapauksessa, että kansainvälisen arviointiryhmän edellisvuoden perusteella arvioima kyseisen aluksen toiminta delfiinikuolleisuuden vähentämiseksi sijoittuu 60 prosentin joukkoon koko kansainvälisen laivaston parhaiten menestyneistä aluksista. Tällaisen muutoksen tekevä osapuoli ilmoittaa siitä johtajalle viimeistään 20 päivänä toukokuuta, ja tällainen muutos tulee voimaan vasta sen jälkeen, kun siitä on ilmoitettu johtajalle.

Osapuoli ei saa korottaa aluksen alkuperäistä enimmäiskuolleisuusrajaa, jos kansainvälinen arviointiryhmä on asianomaisen osapuolen ollessa asiasta samaa mieltä todennut, että saman tai edellisten kahden vuoden aikana

a)	alus on kalastanut ilman tarkkailijaa;

b)	alus on pyytänyt delfiinejä ilman sille osoitettua enimmäiskuolleisuusrajaa;

c)	alus on pyytänyt delfiinejä saavutettuaan sille osoitetun enimmäiskuolleisuusrajan;

d)	alus on tietoisesti pyytänyt kiellettyä delfiinikantaa;

e)	aluksen päällikkö, miehistö tai omistaja on syyllistynyt johonkin tämän sopimuksen liitteen II 6 kohdan f alakohdassa tarkoitetuista toimista;

f)	alus on syyllistynyt rangaistavaan yöllä tapahtuvaan pyyntiin; tai

g)	alus on käyttänyt räjähdysaineita missä tahansa sellaisen kalastuksen vaiheessa, johon liittyy delfiinejä.

Edellä a, b, c, d, f ja g alakohdassa kuvattujen rikkomusten osalta osapuolen katsotaan ilmaisseen olevansa kansainvälisen arviointiryhmän kanssa samaa mieltä, jos se ei ole esittänyt tälle vastalausettaan kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun kansainvälinen arviointiryhmä on ilmoittanut sille mahdollisesta rikkomuksesta. Edellä e alakohdassa kuvatun rikkomuksen osalta osapuolen katsotaan ilmaisseen olevansa kansainvälisen arviointiryhmän kanssa samaa mieltä, jos se ei ole esittänyt tälle vastalausettaan 12 kuukauden kuluessa asiaa koskevasta ilmoituksesta.

Osapuolen antamaa ilmoitusta siitä, että mahdollista rikkomusta tutkitaan, pidetään tässä kohdassa tarkoitettuna vastalauseena edellyttäen, että sihteeristö saa ilmoituksen ennen kyseessä olevan 6 kuukauden tai 12 kuukauden määräajan päättymistä.

Tällaisissa tapauksissa sopimuspuolen katsotaan olleen rikkomuksesta samaa mieltä, jos se ei saata tutkimusta loppuun ja raportoi sen lopputuloksista kansainväliselle arviointiryhmälle kahden vuoden kuluessa siitä päivästä, jona mahdollinen rikkomus saatettiin ensimmäisen kerran osapuolen tietoon, ellei seuraavasta kohdasta muuta johdu.

Jos kyseisen osapuolen ei ole mahdollista saattaa tutkimusta loppuun edellä tarkoitetussa kahden vuoden ajassa, osapuolen on toimitettava kansainväliselle arviointiryhmälle selvitys tutkimuksen edistymisestä ja sen arvioitu päättymispäivä. Osapuolen on toimitettava tällainen raportti jokaisessa kansainvälisen arviointiryhmän seuraavassa kokouksessa, kunnes tapaus on ratkaistu. Jos raporttia ei laadita, osapuolen katsotaan olevan mahdollisesta rikkomuksesta samaa mieltä. Sihteeristö ilmoittaa asianomaiselle osapuolelle tapauksista, joiden määräaika on päättymässä ja joita koskevat tiedot on saatettava ajan tasalle.

Alus ei täytä kelpoisuusehtoja, joiden perusteella osapuoli voisi korottaa sille osoitettua enimmäiskuolleisuusrajaa, ellei sillä ole ympärivuotisessa käytössä kaikkia vaadittuja delfiinien turvallisuutta lisääviä pyydyksiä ja laitteita, eikä tällaista korotusta saa osoittaa alukselle, joka on ylittänyt sille alun perin osoitetun enimmäiskuolleisuusrajan ennen huhtikuun 1 päivää, ellei tilanteen syynä ole osapuolten kokouksen kansainvälistä arviointiryhmää kuultuaan tekemän päätöksen mukainen ylivoimainen este tai poikkeukselliset olosuhteet.

Jos alus ylittää tiettynä vuotena sille osoitetun, tämän liitteen nojalla mahdollisesti muutetun enimmäiskuolleisuusrajan ja jos kansainvälinen arviointiryhmä ei esitä muuta ratkaisua, sen osapuolen, jonka lainkäyttövallan alaisena asianomainen alus toimii seuraavina vuosina, sille osoittamasta enimmäiskuolleisuusrajasta vähennetään tapahtunut ylitys 50 prosentilla korotettuna kansainvälisen arviointiryhmän määräämällä tavalla.

7.	Jos alus jossain vaiheessa saavuttaa tai ylittää sille osoitetun, tämän liitteen nojalla mahdollisesti muutetun enimmäiskuolleisuusrajan, sen on välittömästi lopetettava kokonaan delfiinien yhteydessä esiintyvien tonnikalojen pyytäminen.

IV TÄYTÄNTÖÖNPANO

1.	Osapuolet varmistavat, että tällä sopimuksella vahvistettua enimmäiskuolleisuusrajajärjestelmää sovellettaessa ei ylitetä liitteessä III määriteltyjä vuotuisia kantakohtaisia delfiinikuolleisuuden ylärajoja.

Tapauksissa, joissa on kysymys epätavallisista tai poikkeuksellisista tässä liitteessä ennakoimattomista olosuhteista, osapuolet voivat toteuttaa kansainvälisen arviointiryhmän suosittelemat enimmäiskuolleisuusrajajärjestelmän soveltamiseksi tarpeelliset tämän liitteen määräysten mukaiset toimenpiteet.

Jos kuolleisuus ylittää jonakin vuonna edellä mainitut tasot kansainvälisen arviointiryhmän mielestä merkittävällä tavalla, tämä suosittelee, että osapuolet pitävät kokouksen, jossa tarkastellaan kuolleisuuden syitä ja todetaan ne sekä kehitetään vaihtoehtoisia toimintatapoja näihin syihin puuttumiseksi.

LIITE V

NEUVOA-ANTAVA TIETEELLINEN LAUTAKUNTA

Osapuolet pitävät yllä La Jollan sopimuksen mukaisesti perustettua teknisistä asiantuntijoista koostuvaa neuvoa-antavaa tieteellistä lautakuntaa, joka avustaa johtajaa seuraavia aiheita koskevaan tutkimukseen liittyvissä asioissa:

a)	nykyisen kurenuottatekniikan muuttaminen niin, että siitä aiheutuvaa delfiinikuolleisuutta voitaisiin vähentää; ja

b)	vaihtoehtoisten keinojen etsiminen suurten keltaevätonnikalojen pyytämiseksi.

Lautakunnan tehtävänä ja vastuulla on

a)	kokoontua vähintään kerran vuodessa;

b)	tarkastella IATTC:n suunnitelmia, ehdotuksia ja tutkimusohjelmia edellä 1 kohdassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi;

c)	antaa johtajalle neuvoja edellä 1 kohdassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettavan tutkimuksen suunnittelussa, mahdollistamisessa ja ohjaamisessa; ja

d)	auttaa johtajaa löytämään kyseisen tutkimuksen suorittamiseen tarvittavia rahoituslähteitä.

Lautakunnassa on enintään kymmenen jäsentä, joista enintään kaksi voi olla samasta maasta, ja jotka valitaan tiedemiesten, pyydysasiantuntijoiden, kalastusalan ja ympäristöasiantuntijoiden kansainvälisestä yhteisöstä. Johtaja ehdottaa jäseniksi valittavia henkilöitä heidän teknisen asiantuntemuksensa perusteella ja osapuolten on hyväksyttävä kaikki jäsenet.

LIITE VI

KANSALLISET NEUVOA-ANTAVAT TIETEELLISET KOMITEAT

Tämän sopimuksen XI artiklan mukaisesti perustettujen kansallisten neuvoa-antavien tieteellisten komiteoiden tehtävänä on muun muassa

—	ottaa vastaan ja tarkastella asiaan liittyviä tietoja mukaan lukien johtajan kansallisille viranomaisille toimittamat tiedot,

—	antaa hallituksilleen neuvoja ja suositella niille toimenpiteitä ja toimia, joita olisi toteutettava meren elollisiin luonnonvaroihin kuuluvien kantojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi sopimusalueella,

—

tehdä hallituksilleen suosituksia tarpeellisista tutkimuskohteista mukaan lukien tutkimus, joka koskee ekosysteemejä, ilmastollisten, ympäristöllisten ja sosiaalis-taloudellisten tekijöiden vaikutuksia ja kalastuksen vaikutuksia, sekä tässä sopimuksessa käsitellyistä toimenpiteistä, kalastustekniikoista ja käytännöistä sekä pyydystekniikkaa koskevasta tutkimuksesta, mukaan lukien valikoivien ympäristön kannalta turvallisten ja hinnaltaan edullisten pyydysten kehittäminen ja käyttö, sekä koordinoida ja helpottaa tällaista tutkimusta,

—

tehdä tieteellisiä katsauksia ja arvioita vuoteen 1998 mennessä tai mahdollisimman pian sen jälkeen koskien edistymistä kohti vuoden 2001 tavoitetta supistaa vuotuinen delfiinikantakohtainen kuolleisuuden yläraja 0,1 prosenttiin Nmin:stä, tehdä hallituksilleen näihin katsauksiin ja arvioihin liittyviä asianmukaisia suosituksia sekä tehdä vuonna 2001 tämän sopimuksen mukaisia lisäsuosituksia,

—

varmistaa osapuolten ja kansallisten neuvoa-antavien tieteellisten komiteoiden välinen säännöllinen ja nopea tietojenvaihto tonnikalojen sekä niihin yhteydessä olevien lajien pyytämisestä ja sivusaaliista mukaan lukien delfiinikuolleisuustiedot, jotta ne voivat laatia hallituksilleen säilyttämistä ja hoitoa koskevia sekä määräysten täytäntöönpanoa ja tieteellistä tutkimusta koskevia suosituksia, loukkaamatta kuitenkaan liiketoimintaan liittyvien tietojen luottamuksellisuutta,

—	neuvotella tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa mahdollisimman suuren tietomäärän keräämiseksi, josta voi olla hyötyä tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamisessa, ja

—	suorittaa muita vastaavia tehtäviä, joita niiden hallitukset voivat niille osoittaa.

2.	Kansallisten neuvoa-antavien tieteellisten komiteoiden kertomukset, niiden yhteistyökokouksista tehdyt kertomukset mukaan lukien, annetaan osapuolten ja yleisön käytettäväksi niin, että mahdolliset asiaankuuluvat luottamuksellisuutta koskevat vaatimukset otetaan huomioon.

3.	Johtaja voi kutsua koolle XI artiklan 3 kohdan mukaisten kokousten lisäksi kokouksia, joiden tarkoituksena on antaa kansallisille neuvoa-antaville tieteellisille komiteoille mahdollisuus neuvotella keskenään.

Kansallisten neuvoa-antavien tieteellisten komiteoiden kokouksella on seuraavat tehtävät:

—	tietojen vaihto,

—	tämän sopimuksen tavoitteisiin pyrkivän IATTC:n tutkimustoiminnan tarkastelu, ja

—	tämän sopimuksen tavoitteisiin pyrkivää tulevaa tutkimusohjelmaa koskevien suositusten tekeminen johtajalle.

5.	Kukin osapuoli nimeää kokoukseen osallistuvat asianomaisten kansallisten neuvoa-antavien tieteellisten komiteoiden jäsenet.

LIITE VII

KANSAINVÄLINEN ARVIOINTIRYHMÄ

Tämän sopimuksen XII artiklan mukaisesti kansainvälisen arviointiryhmän tehtävät ovat

a)	koota vuosittain luettelo aluksista, jotka täyttävät kelpoisuusehdot enimmäiskuolleisuusrajojen saamiseksi liitteen IV mukaisesti sovitulla tavalla;

b)	analysoida kansainväliselle arviointiryhmälle toimitetut kertomukset kaikista tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien alusten tonnikalanpyyntimatkoista;

c)	todeta mahdolliset rikkomukset osapuolten kokouksen hyväksymän mahdollisten rikkomusten luettelon perusteella;

d)	ilmoittaa jokaiselle osapuolelle johtajan välityksellä asianomaisen osapuolen lipun alla purjehtivien tai sen lainkäyttövallan alaisena toimivien alusten mahdollisesti tekemistä rikkomuksista ja ottaa vastaan asianomaisen osapuolen antamat tiedot toteutetuista toimenpiteistä;

pitää yllä ajan tasalla olevaa kertomusta osapuolten toteuttamista toimenpiteistä asianmukaisen koulutuksen antamiseksi kalastusalusten päälliköille ja pitää yllä kunkin osapuolen toimittamiin tietoihin perustuvaa luetteloa niistä kalastusalusten päälliköistä, joiden on todettu täyttävän vahvistetut toimintaedellytykset;

suositella osapuolten kokoukselle tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavia toimenpiteitä, erityisesti sellaisia, jotka liittyvät pyydysten, laitteiden ja kalastustekniikoiden käyttöön, ottaen huomioon tekniset parannukset, sekä alusten päälliköille ja miehistöille suunnattujen sopivien ja tämän sopimuksen tavoitteiden mukaisten kannustimien käyttöönottoa;

g)	laatia ja toimittaa osapuolten kokoukselle vuosikertomus alusten toimintaa koskevista tämän sopimuksen soveltamiseen liittyvistä näkökohdista, mukaan lukien yhteenveto osapuolten mahdollisesti havaitsemista rikkomuksista ja niiden toteuttamista toimenpiteistä;

h)	suositella osapuolille tapoja vähentää asteittain sopimusalueella harjoitettavaan kalastukseen liittyviä delfiinien kuolemia; ja

i)	suorittaa muita tehtäviä, joita osapuolten kokous sille osoittaa.

Kansainvälinen arviointiryhmä kootaan osapuolten edustajista («hallituksia edustavat jäsenet»), kolmesta valtioista riippumattomien sellaisten ympäristöjärjestöjen edustajasta, joilla on tunnustetusti kokemusta tähän sopimukseen liittyvistä asioista ja joiden toimipaikat sijaitsevat jonkin osapuolen alueella, ja kolmesta sellaisten tonnikala-alan yksikköjen edustajasta, jotka toimivat jonkin osapuolen lainkäyttövallan alaisena sopimusalueella («valtioista riippumattomat jäsenet»).

3.	Valtioista riippumattomien jäsenten toimikausi on kaksi vuotta alkaen ensimmäisestä heidän valintaansa välittömästi seuraavasta kansainvälisen arviointiryhmän kokouksesta.

Valtioista riippumattomat jäsenet valitaan seuraavan menettelyn mukaisesti:

Asianomaiset valtioista riippumattomat järjestöt voivat esittää johtajalle 60 päivää ennen valtioista riippumattoman jäsenen toimikauden päättymistä jäsenehdokkaiksi nimettyjä henkilöitä. Jokaisesta nimetystä ehdokkaasta esitetään ansioluettelo. Valtioista riippumattomina jäseninä olevat voidaan nimittää jäseneksi toistuvasti.

Kun johtaja on vastaanottanut tiedot nimetyistä ehdokkaista, hän toimittaa ne kymmenen päivän kuluessa kirjallisesti osapuolille. Osapuolten on toimitettava johtajalle äänensä 20 päivän kuluessa siitä, kun tämä on toimittanut tiedot nimetyistä ehdokkaista. Tässä vaalissa tulevat valituiksi kummankin valtioista riippumattoman alan kolme eniten ääniä saanutta ehdokasta ja neljänneksi eniten ääniä saanut ehdokas nimetään varajäseneksi. Jos äänet menevät tasan, johtajan on pyydettävä jäsenen ja varajäsenen nimeämiseksi osapuolilta uudet äänet.

Jos valtioista riippumattoman jäsenen paikka vapautuu pysyvästi kuoleman, eroamisen tai kolmesta peräkkäisestä kansainvälisen arviointiryhmän kokouksesta poissaolon vuoksi, varajäsen nimetään jäljellä olevan kauden ajaksi tähän tehtävään. Edellä a ja b alakohdassa mainitussa vaalissa viidenneksi eniten ääniä saanut ehdokas nimetään varajäseneksi. Jos useampia paikkoja vapautuu, johtaja ilmoittaa tästä asianomaisille valtioista riippumattomille järjestöille, jotta ne voivat toimittaa tiedot uusista ehdokkaista alakohdissa a ja b kuvatun menettelyn mukaisen vaalin järjestämiseksi.

d)	Varajäsenet voivat olla läsnä kansainvälisen arviointiryhmän kokouksissa, mutta varajäsenellä ei ole puheoikeutta, jos kaikki hänen alaansa edustavat jäsenet ovat paikalla.

5.	Kansainvälinen arviointiryhmä pitää vuodessa vähintään kolme kokousta, joista yksi suositellaan pidettäväksi osapuolten varsinaisen kokouksen yhteydessä.

6.	Kansainvälinen arviointiryhmä voi kutsua koolle lisäkokouksia, jos vähintään kaksi osapuolta sitä pyytää ja osapuolten enemmistö kannattaa pyyntöä.

Kansainvälisen arviointiryhmän kokouksissa puhetta johtaa hallituksia edustavien jäsenten kunkin kokouksen alussa valitsema puheenjohtaja, joka päättää työjärjestykseen kuuluvista asioista. Jokaisella jäsenellä on oikeus pyytää, että mistä tahansa puheenjohtajan päätöksestä tehdään ratkaisu tämän liitteen 9 kohdan mukaisesti.

8.	Kokoukset pidetään espanjan ja englannin kielillä ja kansainvälisen arviointiryhmän asiakirjat laaditaan myös molemmilla kielillä.

9.	Kansainvälisen arviointiryhmän kokouksissa tehtävät päätökset hyväksytään hallituksia edustavien jäsenten yksimielisyydellä.

10.

Osallistumiseen kansainvälisen arviointiryhmän kokouksiin sovelletaan seuraavia perusteita:

a)	Kansainvälisen arviointiryhmän kokoukseen osallistuvaan osapuolen nimeämään valtuuskuntaan kuuluvien henkilöiden lukumäärää ei ole rajoitettu.

b)	Kaikki IATTC:n jäsenvaltiot ja tämän sopimuksen allekirjoittajat saavat osallistua kokoukseen tarkkailijana.

Valtiot, jotka eivät ole IATTC:n jäseniä ja valtiot tai alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestöt, jotka eivät ole allekirjoittaneet tätä sopimusta, saavat osallistua kokoukseen tarkkailijana ilmoitettuaan asiasta ennalta kansainvälisen arviointiryhmän hallituksia edustaville jäsenille, jollei yksikään näistä hallituksia edustavista jäsenistä vastusta sitä kirjallisesti.

d)	Johtaja voi kutsua valtioista riippumattomien järjestöjen edustajia osallistumaan tarkkailijoina ilmoitettuaan asiasta ennalta kansainvälisen arviointiryhmän hallituksia edustaville jäsenille, jollei yksikään näistä hallituksia edustavista jäsenistä vastusta sitä kirjallisesti.

e)	Edellä c ja d kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa johtaja ei saa paljastaa, mikä osapuolista on esittänyt vastalauseen.

f)	Kunkin tarkkailijan edustajiksi voidaan valtuuttaa enintään kaksi henkilöä, mutta kansainvälisen arviointiryhmän hallitusta edustavien jäsenten kahden kolmasosan suostumuksella kyseisiä henkilöitä voi olla useampia.

11.

Kiireellisissä tapauksissa ja noudattaen tämän liitteen 9 kohdan määräyksiä, kansainvälinen arviointiryhmä voi tehdä seuraavan menettelyn mukaisesti päätöksiä hallituksia edustavien jäsenten äänestäessä kirjeitse:

ehdotus lähetetään kaikille kansainvälisen arviointiryhmän jäsenille kirjallisena kaikkine asiaan liittyvine asiakirjoineen vähintään 14 päivää ennen päätöslauselman, toiminnan tai toimenpiteen esitettyä voimaantuloa, ja annetut äänet toimitetaan johtajalle viimeistään seitsemän päivää ennen esitettyä voimaantulopäivää;

b)	ehdotusta pidetään kiireellisenä, jollei yksinkertainen enemmistö hallituksia edustavista jäsenistä vastusta sitä kirjallisesti, ja ehdotus hyväksytään, jollei yksikään hallituksia edustavista jäsenistä vastusta sitä kirjallisesti; ja

c)	johtaja lähettää ehdotuksen liiteasiakirjoineen, vastaanottaa äänet ja laskee ne sekä ilmoittaa kansainvälisen arviointiryhmän jäsenille äänestyksen tulokset heti äänestysajan päätyttyä.

12.

Johtaja hoitaa sihteerin tehtävät, joita ovat

a)	avustaminen kansainvälisen arviointiryhmän kokousten koollekutsumisessa ja järjestämisessä;

kansainvälisen arviointiryhmän tehtäviensä hoitamisessa tarvitsemien tietojen esittäminen mukaan lukien tarkkailijoiden arviointiryhmää varten laatimat lomakkeet ja alusten toiminnasta, delfiinikuolleisuudesta ja delfiinien turvallisuutta parantavien laitteiden ja pyydysten aluksella olosta, kunnosta ja käytöstä kentältä kerättäviä tietoja sisältävät lomakkeet;

c)	pöytäkirjojen laatiminen kaikista kokouksista sekä kansainvälisen arviointiryhmän toimintaa koskevien erityiskertomusten ja asiakirjojen valmistaminen;

d)	kansainvälisen arviointiryhmän havaitsemia kunkin osapuolen lainkäyttövallan alaisena toimivien alusten tekemiä mahdollisia rikkomuksia koskevien suositusten ja tietojen toimittaminen asianomaisten osapuolten harkittavaksi;

e)	kansainvälisen arviointiryhmän havaitsemien mahdollisten rikkomusten johdosta toteutettuja toimenpiteitä koskevien, osapuolilta saatujen tietojen jakaminen kansainväliselle arviointiryhmälle;

f)	kansainvälisen arviointiryhmän vuosikertomuksen julkaiseminen ja sen toimittaminen yleisön saataville osapuolten kokouksen antamien ohjeiden mukaisesti;

g)	tämän liitteen 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettujen, osapuolilta saatujen tietojen esittäminen kansainvälisen arviointiryhmän jäsenille; ja

h)	kansainvälisen arviointiryhmän tehtävien täyttämiseksi tarvittavien osapuolten antamien muiden tehtävien suorittaminen.

13.	Osapuolten kokous voi muuttaa kansainvälisen arviointiryhmän työjärjestystä. Kansainvälinen arviointiryhmä voi suositella muutoksien tekemistä.

14.	Kansainvälisen arviointiryhmän jäsenet ja sen kokouksiin mahdollisesti tarkkailijoina kutsutut muut henkilöt käsittelevät kaikkia kyseisessä kokouksessa esitettyjä tietoja tämän sopimuksen XVIII artiklassa määrättyjen luottamuksellisuutta koskevien säännösten mukaisesti.

LIITE VIII

ALUSTEN TOIMINTAA KOSKEVAT VAATIMUKSET

Tässä liitteessä tarkoitetaan

a)	”kaistaleella” sellaista verkon osuutta, jonka syvyys on noin 11 metriä;

b)	”peruuttamisella” menettelyä, jolla pyydykseen joutuneet delfiinit vapautetaan kytkemällä aluksen moottori(t) verkkoja nostettaessa peruutusvaihteelle, minkä tuloksena vielä vedessä oleva verkko muodostaa kourun ja yläpaula painuu kourun yläreunassa pinnan alle;

c)	”kimpulla” yläpaulan yhteen koottua osaa;

d)	”pussittamisella” kalastuksen vaihetta, jossa saalis kerätään lähelle veden pintaa sen nostamiseksi alukseen.

Delfiinien turvallisuuden takaavia pyydyksiä ja laitteita koskevat vaatimuksetSopimusalueella toimivalla aluksella, jonka kantavuus ylittää 363 metristä tonnia (400 lyhyttä tonnia), on oltava

kurenuotta, joka on varustettu seuraavanlaisella delfiinien suojaverkolla:

pituus vähintään 330 metriä (mitattuna ennen paikoilleen asettamista) paitsi verkoissa, jotka ovat yli 18 kaistaletta syviä, jolloin suhteellinen pituus on määritettävä kertomalla 18 metrin pituus nuotan syvyyden kaistalemäärällä. Delfiinien suojaverkko on asetettava paikalleen niin, että se kattaa peruuttamiskourun yläpaulaa pitkin alkaen viimeisen vedetyn keulanpuoleisen kimpun uloimmasta reunasta ja jatkuu vähintään kahden kolmanneksen matkan peruuttamiskourun yläreunasta kohtaan, jossa nuotta kiinnittyy aluksen perään. Delfiinien suojaverkko on tiheäsilmäistä verkkoa, jonka silmukat eivät saa venytettyinä olla suurempia kuin 1 1/4 tuumaa (3,2 cm) ja joka ulottuu yläpaulasta vähintään kahden kaistaleen syvyyteen,

ii)	sen kumpikin pää on merkittävä selvästi näkyvällä merkillä,

iii)	kohojen tai yläpaulan ja tiheän verkon väliin mahdollisesti jäävä tila ei saa olla leveydeltään suurempi kuin 1 3/8 tuumaa (3,5 cm);

b)	vähintään kolme käyttökelpoista pikavenettä, jotka on varustettu käyttökelpoisilla hinauslenkeillä tai ‐pylväillä sekä hinausköysillä;

c)	käyttökelpoinen lautta, joka soveltuu delfiinien tarkkailuun ja pelastamiseen;

d)	vähintään kaksi käyttökelpoista maskia, jotka soveltuvat vedenalaiseen tarkkailuun; ja

e)	käyttökelpoinen kaukovalonheitin, jonka teho on vähintään 140 000 lumenia.

Delfiinien suojelua ja vapauttamista koskevat vaatimukset ja kiellotSopimusalueella toimivan aluksen, jonka kantavuus ylittää 363 metristä tonnia (400 lyhyttä tonnia), on

a)	suoritettava peruuttaminen jokaisen pyynnin aikana, jossa delfiinejä jää pyydykseen, kunnes elävien delfiinien poistaminen verkosta ei näin toimien enää ole mahdollista. Peruuttamisen aikana on sijoitettava vähintään yksi miehistön jäsen auttamaan delfiinien vapauttamisessa;

b)	jatkettava peruuttamisen jälkeen yrityksiä vapauttaa mahdollisesti verkkoon jääneet elävät delfiinit niin, että kaikki elävät delfiinit on vapautettu ennen pussituksen aloittamista;

c)	oltava pussittamatta tai nostamatta alukseen eläviä delfiinejä;

d)	vältettävä kalastuksen yhteydessä pyydystettyjen delfiinien vahingoittamista tai tappamista;

e)	suoritettava peruuttaminen viimeistään 30 minuuttia auringonlaskun jälkeen, mikä todetaan osapuolten hyväksymän tarkan ja luotettavan lähteen avulla. Pyynti, jossa ei noudateta tätä vaatimusta, on yöpyyntiä;

f)	oltava käyttämättä minkäänlaisia räjähdysaineita delfiineihin liittyvän kalastuksen missään vaiheessa (vedenalaisesti käytettäviä valoraketteja ei katsota räjähdysaineiksi);

g)	lopetettava delfiinien pyynti, kun aluksen enimmäiskuolleisuusraja on saavutettu;

h)	oltava tarkoituksellisesti pyytämättä delfiinejä, jos aluksella ei ole enimmäiskuolleisuusrajaa;

i)	suoritettava säännöllisesti nuotan tasaus delfiinien suojaverkon oikean sijainnin varmistamiseksi peruuttamisen aikana kansainvälisen arviointiryhmän vahvistamien perusteiden mukaisesti.

Edellä esitettyjen vaatimusten noudattamista korostetaan suoritettavaksi niin, että miehistön jäsenet eivät joudu tilanteisiin, jossa heidän henkilökohtainen turvallisuutensa vaarantuu tarpeettomasti.

Poikkeukset

a)	Tämän liitteen 2 kohdan vaatimukset ja 3 kohdassa mainittu peruuttamisvelvoite eivät koske alusta, jolla ei ole enimmäiskuolleisuusrajaa, ellei se valtio, jonka lainkäyttövallan alaisena kyseinen alus purjehtii, toisin päätä.

b)	Tällaisen aluksen on delfiinejä vahingossa pyydystettyään yritettävä niiden vapauttamista kaikin käytettävissä olevin keinoin, mukaan lukien saaliin vapauttaminen ja ottaen huomioon tämän liitteen 3 kohdassa mainitut vaatimukset.

5.	Tarkkailijoiden kohtelu Alusten päälliköiden, miehistöjen ja muun henkilökunnan on noudatettava aluksella toimiviin tarkkailijoihin liittyviä liitteen II 6 kohdassa määrättyjä velvoitteitaan.

6.	Alukset, joiden kantavuus on alle 363 metristä tonnia (400 lyhyttä tonnia) Alukset, joiden kantavuus on enintään 363 metristä tonnia (400 lyhyttä tonnia), eivät saa tarkoituksellisesti pyytää delfiinejä.

LIITE IX

TONNIKALOJEN JÄLJITTÄMIS- JA TARKISTAMISOHJELMAN PERUSTEET

Tämän sopimuksen V artiklan 1 kohdan f alakohdan mukaisesti osapuolet luovat sopimusalueella tonnikaloja pyytävien alusten pyytämien tonnikalojen jäljittämisen ja tarkistamisen todentamista varten ohjelman, jonka perusteet ovat seuraavat:

a)	painolaskelman käyttö pyydystetyn, aluksesta puretun, jalostetun ja maasta viedyn tonnikalan jäljittämiseksi;

b)	lisätoimenpiteet nykyisen tarkkailijajärjestelmän kattavuuden parantamiseksi, mukaan lukien perusteiden laatiminen koulutusta sekä tarkkailu- ja raportointimahdollisuuksien ja ‐menettelyjen parantamista varten;

c)	lastitilan sijainnin määrittäminen, ruumatilojen sinetöintimenettelyt, tarkkailu- ja vahvistamismenettelyt sekä aluksen kannella että kannen alla tai muiden yhtä tehokkaiden menettelyjen noudattaminen;

d)	aluksilta tulevia kyseisten tonnikalojen jäljittämiseen ja todentamiseen liittyviä radio- ja telekopiosanomia koskeva raportointi, niiden vastaanotto ja tallentaminen tietokantoihin;

e)	näiden tonnikalojen maissa tapahtuva tarkistaminen ja jäljittäminen koko kalastuksen, edelleenkuljetuksen ja purkituskäsittelyn aikana käyttämällä aluksella toimivia tarkkailijoita koskevaan ohjelmaan kuuluvilla matkoilla kerättyjä tietoja;

f)	pyydettyjen, aluksesta purettujen ja jalostettujen tonnikalatuotteiden säännölliset tarkastukset ja pistokokeet; ja

g)	asiaa koskevien tietojen nopea saatavuus.

2.	Kukin osapuoli toteuttaa tätä ohjelmaa omalla alueellaan lainkäyttövaltaansa kuuluvilla aluksilla ja merialueilla, jotka kuuluvat sen suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan.

LIITE X

OHJEET JA PERUSTEET TARKKAILIJOIDEN OSALLISTUMISELLE OSAPUOLTEN KOKOUKSEEN

1.	Johtaja kutsuu VIII artiklan mukaisesti koolle kutsuttuun osapuolten kokoukseen hallitustenvälisiä järjestöjä, joiden toiminta on tämän sopimuksen täytäntöönpanon kannalta merkityksellistä sekä muita kuin osapuolia, joiden osallistuminen voi edistää tämän sopimuksen täytäntöönpanoa.

Valtioista riippumattomat järjestöt, joilla on tunnustettua kokemusta tähän sopimukseen liittyvistä asioista, hyväksytään osallistumaan tarkkailijoina osapuolten kaikkiin VIII artiklan mukaisesti koolle kutsuttuihin kokouksiin, paitsi jos kokous on vain päätöksentekijöille tai valtuuskuntien johtajille tarkoitettu.

3.	Kaikkien valtioista riippumattomien järjestöjen, jotka haluavat osallistua osapuolten kokoukseen, on ilmoitettava tästä johtajalle viimeistään 50 päivää ennen kokousta. Johtaja ilmoittaa osapuolille tällaisten valtioista riippumattomien järjestöjen nimet viimeistään 45 päivää ennen kokouksen alkua.

4.	Jos osapuolten kokous pidetään alle 50 päivän varoitusajalla, johtajalla on suurempi mahdollisuus joustaa kutsujen lähettämisaikojen suhteen.

5.	Valtioista riippumaton järjestö, joka haluaa osallistua tarkkailijana, voi tehdä niin, jollei osapuolten enemmistö esitä perusteltua vastalausetta kirjallisesti viimeistään 30 päivää ennen kyseisen kokouksen alkua.

Kaikki kokoukseen osallistuvat tarkkailijat voivat

a)	olla läsnä kokouksessa tämän liitteen 2 kohdan mukaisesti, mutta eivät saa äänestää;

b)	antaa kokouksen aikana puheenjohtajan pyynnöstä suullisia lausuntoja;

c)	jakaa puheenjohtajan suostumuksella kokouksessa asiakirjoja; ja

d)	osallistua muihin toimintoihin, jos se on tarkoituksenmukaista ja jos puheenjohtaja sen hyväksyy.

7.	Puheenjohtaja voi edellyttää, että valtioista riippumattomat järjestöt suorittavat kohtuullisia maksuja ja kattavat osallistumisestaan johtuvat kustannukset (esimerkiksi kopiointikustannukset).

8.	Kaikille osapuolten kokoukseen hyväksytyille tarkkailijoille lähetetään tai toimitetaan muulla tavoin samat asiakirjat, jotka ovat tavallisesti osapuolten saatavilla, jolleivät asiakirjat sisällä luottamuksellisia liiketoimintaan liittyviä tietoja.

9.	Kaikki osapuolten kokoukseen hyväksytyt tarkkailijat noudattavat kaikkia sääntöjä ja menettelyjä, jotka koskevat kokouksen muita osanottajia.

30.12.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

L 348/54

AKT–EY-SUURLÄHETTILÄSKOMITEAN PÄÄTÖS N:o 9/2005,

tehty 27 päivänä heinäkuuta 2005,

yritystoiminnan kehittämiskeskuksen (YKK) henkilöstösäännöistä

(2005/939/EY)

AKT–EY-SUURLÄHETTILÄSKOMITEA, JOKA

ottaa huomioon Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen Cotonoussa 23 päivänä kesäkuuta 2000 allekirjoitetun kumppanuussopimuksen (1), jäljempänä ”Cotonoun sopimus”, ja erityisesti sen liitteessä III olevan 2 artiklan 6 kohdan,

ottaa huomioon neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien 12 päivänä syyskuuta 2000 tekemän sisäisen sopimuksen Cotonoun sopimuksen rahoituspöytäkirjan mukaisesta yhteisön tukien rahoituksesta ja hoidosta,

ottaa huomioon komission ehdotuksen, jonka se on laatinut yhdessä yritystoiminnan kehittämiskeskuksen kanssa,

sekä katsoo, että Cotonoun sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen suurlähettiläskomitean olisi vahvistettava yritystoiminnan kehittämiskeskuksen henkilöstösäännöt,

ON ANTANUT SEURAAVAT YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISKESKUKSEN HENKILÖSTÖSÄÄNNÖT:

I OSASTO

YLEISET SÄÄDÖKSET

1 artikla

1. Nämä henkilöstösäännöt, jäljempänä ”nämä säännöt”, vahvistetaan ottaen huomioon yritystoiminnan kehittämiskeskuksen toiminnan kansainvälisyys ja julkisuus. Niissä säännellään erityisesti henkilöstön oikeuksia ja velvollisuuksia, palvelukseenottoedellytyksiä, palkkaluokkia ja palvelusuhteen päättämistä, työehtoja, palkkoja ja sosiaalietuuksia, kurinpitojärjestelyjä ja valitusmenettelyjä.

2. Kehittämiskeskuksen hallintoneuvosto, jäljempänä ”hallintoneuvosto”, voi näiden sääntöjen rajoissa hyväksyä kehittämiskeskuksen johtajan, jäljempänä ”johtaja”, tekemiä sisäisiä sääntöjä koskevia ehdotuksia tai sisäisten sääntöjen muutoksia täsmentääkseen näihin sääntöihin sisältyviä periaatteita. Tämä koskee erityisesti seikkoja, joista nimenomaisesti säädetään näissä säännöissä.

3. Hallintoneuvoston on ilmoitettava AKT–EY-suurlähettiläskomitealle, jäljempänä ”komitea”, ja komissiolle hyväksymistään sisäisiä sääntöjä koskevista ehdotuksista tai sisäisten sääntöjen muutoksista mahdollisimman pian ja viimeistään 30 työpäivän kuluessa niiden hyväksymispäivästä.

Hallintoneuvosto voi, jos se pitää tätä tarpeellisena, väliaikaisesti ja tietyin ehdoin soveltaa hyväksymiään sisäisiä sääntöjä koskevia ehdotuksia tai sisäisten sääntöjen muutoksia.

Varsinainen soveltaminen voi alkaa vasta siitä päivästä, jona hallintoneuvosto on hyväksynyt ne.

4. Cotonoun sopimus, Belgian ja kehittämiskeskuksen välinen toimipaikkaa koskeva sopimus, kehittämiskeskuksen perussäännöt ja työjärjestys, nämä säännöt ja niiden liitteet, jotka ovat erottamaton osa näitä sääntöjä, kehittämiskeskuksen varainhoitosäännöt, näiden sääntöjen voimaantulon jälkeen tämän artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti hyväksytyt sisäiset säännöt, johtajan antamat sisäiset soveltamissäännöt ja joko palvelukseenottohetkellä tai sen jälkeen kirjallisesti asetetut yksittäiset ehdot, molemmissa tapauksissa hallintoneuvoston hyväksyminä, muodostavat yhdessä johtajaan, varajohtajaan ja 2 artiklassa tarkoitettuun kehittämiskeskuksen henkilöstöön sovellettavat oikeussäännöt.

5. Henkilöstön jäsenet, joilla oli edellisiin yleissopimuksiin perustuvien sääntöjen mukaan oikeus korvauksiin ja veronalennuksiin, säilyttävät nämä oikeutensa.

2 artikla

1. Näissä säännöissä asetettuja ehtoja sovelletaan:

—	kehittämiskeskuksen johtajaan ja varajohtajaan,

—	kehittämiskeskuksen henkilöstöön,

—	kehittämiskeskuksen paikalliseen henkilöstöön.

2. Näissä säännöissä tarkoitettuja kehittämiskeskuksen henkilöstön jäseniä ovat henkilöt, jotka on otettu työhön johtajan allekirjoittamalla sopimuksella 6 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuksi määräajaksi tässä vahvistetulla tavalla ja tässä vahvistetuin rajoituksin.

3. Näissä säännöissä paikallisen henkilöstön jäsenellä tarkoitetaan henkilöitä, jotka on paikallisten käytänteiden mukaisesti otettu kehittämiskeskukseen määräaikaiseen työsuhteeseen suorittamaan ruumiillista työtä tai palvelutehtäviä, joita ei ole eritelty 7 artiklassa.

4. Näissä säännöissä viittauksella miespuoliseen henkilöön tarkoitetaan myös viittausta naispuoliseen henkilöön ja päinvastoin, jollei yhteydestä käy selvästi toisin ilmi.

3 artikla

1. Hallintoneuvosto vastaa 2.A- ja 2.B-palkkaluokan henkilöstön hankinnasta johtajan ehdotusten perusteella sekä työsopimusten uusimisesta, jatkamisesta tai päättämisestä ja yhtä tai useampaa henkilöstön jäsentä koskevista erityisehdoista.

Johtaja päättää paikallisen henkilöstön hankinnasta ja heidän työsopimustensa uusimisesta, jatkamisesta tai päättämisestä tavanomaisia menettelyjä noudattaen sisäisten sääntöjen mukaisesti, jotka hallintoneuvosto hyväksyy johtajan ehdotuksen perusteella.

2. Johtajan on pyydettävä hallintoneuvoston hyväksyntä kaikissa asioissa, jotka liittyvät henkilöstön hankintaan ja työsuhteiden uusimiseen, jatkamiseen tai päättämiseen. Tällaisia asioita ovat muun muassa avoimet toimet, avoimista toimista ilmoittaminen, saadut hakemukset sekä hakijoiden valintamenettelyt ja -perusteet.

4 artikla

1. Perustetaan:

—	henkilöstökomitea,

—	henkilöstön hankinta-/ylennyskomitea,

jotka hoitavat niille näissä säännöissä asetettuja tehtäviä.

Näiden komiteoiden kokoonpano ja menettelyt määritetään liitteessä V olevien säännösten mukaisesti.

2. Henkilöstökomitea edustaa henkilöstön etuja kehittämiskeskuksessa ja huolehtii kehittämiskeskuksen ja henkilöstön välisistä yhteyksistä. Se varmistaa osaltaan toiminnan sujumisen tarjoamalla kanavan mielipiteenilmaisuun henkilöstöasioissa.

Henkilöstökomitea voi tehdä johtajalle ehdotuksia henkilöstön työehtojen tai yleisten olosuhteiden parantamiseksi.

3. Johtajalle tiedotetaan henkilöstökomitean vaalista, ehdolla olevista ehdokkaista ja äänestysten tuloksista.

Johtaja ilmoittaa hallintoneuvostolle henkilöstökomitean jäsenten nimet.

Johtajan on annettava henkilöstökomitealle asianmukaiset mahdollisuudet sen tehtävien hoitamiseen.

4. Johtaja nimittää henkilöstön hankinta-/ylennyskomitean kutakin talousarviossa olevaa henkilösääntöjen alaista (6 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettua toistaiseksi voimassa olevaa työsopimusta koskevaa) tointa tai ylennystä varten.

5 artikla

Kehittämiskeskus voi käyttää työkomennuksella olevia asiantuntijoita tai kolmansien osapuolten palkkaamia asiantuntijoita. Näihin asiantuntijoihin sovelletaan sisäisiä sääntöjä, jotka hallintoneuvosto hyväksyy johtajan ehdotuksen perusteella.

Kansallista tai kansainvälistä virkamiestä taikka yksityissektorilla toimivaa johtajaa, jonka pätevyys ja kokemus vastaavat kehittämiskeskuksen henkilöstön jäseniltä vaadittavaa tasoa ja joka on väliaikaisesti siirretty kehittämiskeskukseen tai vaihdettu toisen henkilöstön jäsenen kanssa 1 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen mukaisesti, pidetään työkomennuksella olevana asiantuntijana.

II OSASTO

HENKILÖSTÖ

I LUKU

Nimittäminen — Palkkaluokat — Henkilöstötaulukko

6 artikla

1. Henkilöstönimitysten ainoa tarkoitus saa olla talousarvioon 10 artiklan mukaisesti liitetyssä henkilöstötaulukossa olevan avoimen toimen täyttäminen näissä säännöissä vahvistetuin edellytyksin.

2. Henkilöstösääntöjen alainen henkilöstö palkataan jollakin seuraavista työsopimuksista:

Toistaiseksi voimassa olevat sopimukset

Hallintoneuvoston hyväksymä sopimus, joka edellyttää seuraavaa:

—	rahoitus on käytettävissä,

—	työsuoritus on 30 artiklan mukaisesti jatkuvasti tyydyttävä,

—	henkilöstön jäsenen tehtävät ovat jatkuvia,

—	henkilö on kykenevä hoitamaan sopimukseen kuuluvat tehtävät.

Se, että sopimus on voimassa ”toistaiseksi”, ei tarkoita, että työpaikka on pysyvä.

Sopimukset voidaan irtisanoa kurinpitomenettelyn seurauksena.

Määräaikaiset sopimukset

—

Johtajan hyväksymä sopimus henkilöstölle, joka palkataan kehittämiskeskuksen talousarvion asianomaiseen pääluokkaan liitettyyn henkilöstöluetteloon mainittuun toimeen, jonka budjettivallankäyttäjät ovat määrittäneet määräaikaiseksi. Tällaiset sopimukset tehdään enintään kahdeksi vuodeksi, ja ne voidaan uusia vain kahdesti siten, että niiden kokonaiskesto on enintään viisi vuotta.

—	Johtajan hyväksymä sopimus henkilöstölle, joka palkataan kehittämiskeskuksen hallinnoimiin ohjelmiin tai varoihin liittyvän toimen täyttämiseksi.

Lyhytaikaiset sopimukset

Johtajan hyväksymä sopimus henkilöstölle, joka palkataan hoitamaan kokopäiväisiä tai osa-aikaisia tehtäviä mutta jota ei nimitetä kehittämiskeskuksen talousarvioon liitetyssä henkilöstötaulukossa mainittuun toimeen. Lyhytaikaiset sopimukset tehdään enintään yhdeksi vuodeksi, ja ne voidaan uusia vain kahdesti siten, että niiden kokonaiskesto on enintään kaksi vuotta.

Henkilöstön jäseneksi palkkaamisesta tehdyssä sopimuksessa, joka on laadittava liitteessä I olevan mallin mukaan, on mainittava päivämäärä, jona toistaiseksi voimassa oleva sopimus tulee voimaan, ura-alue, palkkaluokka ja -taso sekä henkilöstön jäsenen velvoite noudattaa näitä sääntöjä. Sopimusta tehtäessä otetaan huomioon aikaisemmat palvelusuhteet kehittämiskeskuksen henkilöstön jäsenenä.

7 artikla

1. Näiden sääntöjen soveltamisalaan kuuluvat toimet on luokiteltava niiden luonteen ja niihin liittyvien tehtävien tason mukaan neljään ura-alueeseen, jotka nimetään laskevassa hierarkkisessa järjestyksessä seuraavasti: ”johtajat”, ”ammattihenkilöstö”, ”toimistohenkilöstö” ja ”avustava henkilöstö”.

2. Kukin ura-alue sisältää palkkaluokkia ja kukin palkkaluokka tasoja.

Ura-alueet, palkkaluokat (ja niitä vastaavat tavanomaiset tehtävät) ja tasot esitetään lisätietoineen liitteessä II tarkoitetussa taulukossa. Tämän taulukon perusteella johtaja määrittää kuhunkin kehittämiskeskuksen toimeen liittyvät tehtävät ja toimivaltuudet.

3. ”Ammattihenkilöstön” ura-alue koskee henkilöstöä, joka hoitaa yliopistokoulutusta vaativia kehittämisalan hallinto- ja neuvontatehtäviä. Ura-alueessa on seuraavat neljä palkkaluokkaa:

2.A- ja 2.B-palkkaluokan henkilöstö hoitaa ”pääasiantuntijan” tehtäviä, joihin vaaditaan yliopistotutkinto tai vastaava tutkinto, joka oikeuttaa jatkotutkintoon johtaviin opintoihin, sekä 2.A-luokassa vähintään 20 vuoden ja 2.B-luokassa vähintään 15 vuoden ammattikokemus vastaavista tehtävistä tutkinnon saamisen jälkeen;

2.C- ja 2.D-palkkaluokan henkilöstö hoitaa ”asiantuntijan” tehtäviä, joihin vaaditaan yliopistotutkinto tai vastaava tutkinto, joka oikeuttaa jatkotutkintoon johtaviin opintoihin, sekä 2.C-luokassa vähintään kymmenen vuoden ja 2.D-luokassa vähintään viiden vuoden ammattikokemus vastaavista tehtävistä tutkinnon saamisen jälkeen.

Hallintoneuvosto määrittää johtajan ehdotuksen perusteella 2.A-palkkaluokan toimien lukumäärän.

4. ”Toimistohenkilöstön” ura-alueessa on kolme palkkaluokkaa:

kaksi palkkaluokkaa henkilöstölle, joka hoitaa ”pääavustajan” tehtäviä ja ”toimistoavustajan” tehtäviä:

—	3.A-palkkaluokkaan vaaditaan korkea-asteen tutkinto tai vastaava pätevyys asianomaisella alalla sekä vähintään viiden vuoden ammattikokemus vastaavista tehtävistä ammattipätevyyden saamisen jälkeen;

—	3.B-palkkaluokkaan vaaditaan keskiasteen tutkinto tai vastaava pätevyys, tutkinto hyväksytystä sihteeriopistosta sekä vähintään viiden vuoden ammattikokemus vastaavista tehtävistä ammattipätevyyden saamisen jälkeen;

b)	3.C-palkkaluokka henkilöstölle, joka hoitaa ”sihteerin” tai ”virkailijan” tehtäviä, jotka edellyttävät keskiasteen tutkintoa tai vastaavaa pätevyyttä sekä vähintään kolmen vuoden ammattikokemusta vastaavista tehtävistä ammattipätevyyden saamisen jälkeen.

5. ”Avustavan henkilöstön” ura-alueessa on 4.A-palkkaluokka henkilöstölle, joka hoitaa ”teknisiä tehtäviä”, joita ovat ruumiillinen työ ja palvelutehtävät ja jotka edellyttävät peruskoulun suorittamista ja mahdollisesti teknistä osaamista sekä vähintään kahden vuoden ammattikokemusta.

8 artikla

1. Johtaja vahvistaa nimityksen yhteydessä henkilöstön jäsenen luokituksen ura-alue, palkkaluokka ja -taso eriteltynä talousarvion mukaan ja noudattaen sisäisiä sääntöjä, jotka hallintoneuvosto hyväksyy johtajan ehdotuksen perusteella.

2. Henkilöstön jäsen olisi otettava palvelukseen palkkaluokkansa ensimmäiseen tasoon.

Koulutuksen ja erityisen ammattikokemuksen huomioon ottamiseksi johtaja voi kuitenkin siirtää henkilöstön jäsenen yhden palkkatason yli ottamalla hänet palvelukseen palkkaluokan toiseen tasoon.

3. Jos henkilöstön jäsen nimitetään toimeen, joka on korkeammassa palkkaluokassa kuin mihin hänet otettiin, hänen sopimustaan on muutettava.

9 artikla

1. Johtaja siirtää kunkin henkilöstön jäsenen ura-aluettaan ja palkkaluokkaansa vastaaviin tehtäviin ainoastaan kehittämiskeskuksen edun mukaisesti ja ottamatta huomioon jäsenen kansalaisuutta.

2. Missä tahansa palkkaluokassa henkilöstön jäsen nimitetään yksikön päällikön tai yksikön varapäällikön toimeen ainoastaan toiminnallisin perustein.

3. Henkilöstön jäsenten nimityksissä olisi otettava mahdollisimman hyvin huomioon kehittämiskeskuksen luonne AKT- ja EY-maiden yhteisenä keskuksena.

4. Muualla kuin Brysselissä sijaitsevaan toimipaikkaan nimittämiseen sovelletaan sisäisiä sääntöjä, jotka hallintoneuvosto hyväksyy johtajan ehdotuksen perusteella.

10 artikla

Kehittämiskeskuksen vuotuiseen talousarvioon liitettävässä taulukossa vahvistetaan kunkin ura-alueen ja palkkaluokan toimien lukumäärä ja eritellään vapaat toimet.

II LUKU

Oikeudet ja velvollisuudet

11 artikla

1. Henkilöstön on hoidettava tehtävänsä ja meneteltävä yksinomaan kehittämiskeskuksen edun mukaisesti. Henkilöstö ei saa pyytää eikä vastaanottaa neuvoja miltään kehittämiskeskuksen ulkopuoliselta hallitukselta, viranomaiselta, järjestöltä tai henkilöltä.

2. Henkilöstö ei saa ilman johtajan lupaa hyväksyä hallitukselta tai muulta kehittämiskeskuksen ulkopuoliselta taholta palveluksia, lahjoja tai minkäänlaisia maksuja muuten kuin joko ennen nimitystä tai erityisloman aikana suoritetuista palveluista.

12 artikla

1. Henkilöstön on pidättäydyttävä toimista ja varsinkin julkisista mielipiteen ilmauksista, jotka voivat vaikuttaa kielteisesti heidän asemaansa tai kehittämiskeskuksen maineeseen.

2. Henkilöstö ei saa osallistua korvausta vastaan tai ilman korvausta tapahtuvaan toimintaan, joka voi haitata heidän riippumattomuuttaan tai olla kehittämiskeskuksen etujen vastaista.

13 artikla

Henkilöstön jäsenen on ilmoitettava johtajalle, jos hänen puolisonsa tai henkilö, jonka kanssa hän asuu avioliiton omaisissa olosuhteissa, on ansiotyössä.

Jos työn luonne on ristiriidassa henkilöstön jäsenen toimen tai kehittämiskeskuksen etujen kanssa, eikä henkilöstön jäsen pysty sitovasti vahvistamaan, että työ päättyy määrätyn ja kohtuullisen ajan kuluessa, hallintoneuvosto päättää johtajan ehdotuksesta, voiko henkilöstön jäsen jatkaa toimessaan, irtisanotaanko hänen sopimuksensa vai pidätetäänkö hänet virantoimituksesta.

14 artikla

Henkilöstön jäsenen on ilmoitettava johtajalle, jos hän tehtäviään hoitaessaan joutuu päättämään asiasta, jonka käsittely tai tulos on hänelle henkilökohtaisesti merkityksellinen niin, että se haittaa hänen riippumattomuuttaan.

15 artikla

Henkilöstön jäsenen on senkin jälkeen, kun palvelus kehittämiskeskuksessa on päättynyt, noudatettava edelleen kunniallisuutta ja pidättyvyyttä hyväksyessään tiettyjä nimityksiä tai etuja, jotka liittyvät suoraan tai välillisesti kehittämiskeskukseen.

16 artikla

1. Henkilöstön on noudatettava ehdotonta pidättyvyyttä sellaisten asioiden ja tietojen osalta, jotka he saavat tietoonsa tehtäviään hoitaessaan tai niiden yhteydessä. Henkilöstö ei saa missään muodossa ilmaista asiaankuulumattomille luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille asiakirjoja tai tietoja, jotka eivät ole julkisia. Tämä velvoite sitoo henkilöstöä kymmenen vuoden ajan palveluksen päättymisen jälkeen.

2. Henkilöstö ei saa yksin eikä yhdessä muiden kanssa julkaista eikä antaa julkaistavaksi kehittämiskeskuksen toimintaan liittyvää tekstiä ilman johtajan lupaa. Lupa voidaan evätä ainoastaan, jos suunniteltu julkaisu saattaa olla kehittämiskeskuksen etujen vastaista.

17 artikla

Oikeudet, tekijänoikeudet ja muut henkisen omaisuuden oikeudet, jotka liittyvät henkilöstön kirjoituksiin tai muuhun työhön työtehtävien osana, ovat kehittämiskeskuksen omaisuutta.

18 artikla

Henkilöstön on asuttava asemapaikassaan tai sellaisen välimatkan päässä siitä, ettei välimatka häiritse tehtävien hoitamista.

19 artikla

1. Hierarkkisesta asemastaan riippumatta henkilöstön jäsenten on avustettava ja neuvottava esimiehiään. Henkilöstön jäsen on vastuussa hänelle annettujen tehtävien hoitamisesta.

2. Kehittämiskeskuksen jonkin osaston johdossa oleva henkilöstön jäsen on vastuussa esimiehilleen hänelle myönnetyistä valtuuksista ja antamiensa ohjeiden noudattamisesta. Hänen alaistensa vastuullisuus ei vapauta häntä hänen omasta vastuustaan.

3. Jos henkilöstön jäsen saa ohjeita, joita hän pitää sääntöjen vastaisina tai joiden hän arvelee aiheuttavan vakavia ongelmia, hänen on ilmoitettava tästä välittömästi lähimmälle esimiehelleen tarvittaessa kirjallisesti. Jos esimies tämän jälkeen vahvistaa ohjeet kirjallisesti, jäsenen on noudatettava niitä edellyttäen, että ne eivät merkitse rikoslain rikkomista eivätkä aiheuta kohtuutonta henkilökohtaista turvallisuusriskiä. Jos ohjeet merkitsevät lain rikkomista, henkilöstön jäsenen on saatettava asia johtajan käsittelyyn.

20 artikla

1. Henkilöstön jäsenen on korvattava kokonaan tai osittain vahinko, joka aiheutuu kehittämiskeskukselle henkilöstön jäsenen vakavasta virheestä tehtäviä hoidettaessa tai niiden yhteydessä.

2. Hallintoneuvosto tekee johtajan ehdotuksen perusteella perustellun päätöksen kurinpitoasioita varten vahvistettua menettelyä noudattaen.

21 artikla

1. Kehittämiskeskuksen henkilöstön jäsenten erioikeudet ja vapaudet myönnetään yksinomaan kehittämiskeskuksen edun mukaisesti. Jollei kehittämiskeskukseen ja sen henkilöstöön sovellettavista Cotonoun sopimukseen liitetyn erioikeuksia ja vapauksia koskevan pöytäkirjan ja joissakin tapauksissa toimipaikkaa koskevan sopimuksen asiaa koskevista määräyksistä muuta johdu, henkilöstön jäsenten on hoidettava henkilökohtaiset velvoitteensa ja noudatettava voimassa olevia lakeja ja järjestyssääntöjä.

2. Henkilöstön jäsenen on välittömästi ilmoitettava johtajalle tällaisia erioikeuksia ja vapauksia koskevista riita-asioista.

22 artikla

1. Kehittämiskeskus avustaa henkilöstön jäseniä oikeudellisissa menettelyissä uhkailuja, loukkaavia tai halventavia tekoja tai ilmaisuja esittäneitä vastaan tai henkilöön tai omaisuuteen kohdistuneissa hyökkäyksissä, jotka on tehty henkilöstön jäsentä tai hänen perheenjäsentään kohtaan henkilöstön jäsenen aseman tai tehtävien vuoksi. Kehittämiskeskus korvaa yhteisvastuullisesti tästä henkilöstön jäsenelle aiheutuneet vahingot edellyttäen, ettei henkilöstön jäsen aiheuttanut vahinkoa tahallisesti tai törkeällä laiminlyönnillään eikä hän ole saanut korvausta vahingon aiheuttaneelta henkilöltä.

2. Kehittämiskeskus helpottaa kaikkien henkilöstön jäsenten kouluttautumista edellyttäen, että koulutus on kehittämiskeskuksen asianmukaisen toiminnan vaatimusten ja kehittämiskeskuksen edun mukaista.

23 artikla

Henkilöstön jäsenillä on oikeus järjestäytyä. He voivat etenkin olla ammattiliittojen tai henkilöstöjärjestöjen jäseniä. Toimimisesta tällaisissa ammattiliitoissa tai henkilöstöjärjestöissä ei saa olla asianomaiselle haittaa.

24 artikla

1. Henkilöstö voi esittää johtajalle tehtäviään koskevan vetoomuksen.

2. Yksittäistä henkilöä koskevat päätökset, jotka tehdään näiden sääntöjen mukaan, on ilmoitettava kyseiselle henkilöstön jäsenelle kirjallisesti.

3. Henkilöstön jäsenen edun vastaisissa päätöksissä on esitettävä päätöksen perusteet.

25 artikla

1. Kustakin henkilöstön jäsenestä pidetään vain yhtä henkilökansiota. Kansion tulee sisältää:

—	kaikki henkilön hallinnollista asemaa koskevat asiakirjat ja kaikki henkilön työkykyyn, tehokkuuteen ja käytökseen liittyvät raportit,

—	henkilöstön jäsenen kommentit tällaisista asiakirjoista.

Henkilöstön jäsenellä on oikeus tutustua kaikkiin kansiossaan oleviin asiakirjoihin. Tämä oikeus hänellä on enintään kahden vuoden ajan sen jälkeen, kun työsuhde on päättynyt.

Henkilökansio on luottamuksellinen, ja siihen voi tutustua ainoastaan hallintotiloissa. Jos Kansainvälisen työjärjestön hallintotuomioistuimen käsiteltäväksi saatetaan henkilöstön jäsentä koskeva kanne, tuomioistuimelle toimitetaan pyynnöstä jäljennökset tarvittavista asiakirjoista.

2. Henkilöstön jäsenen henkilökansiossa oleva 55 artiklan 2 kohdan mukaista ensimmäisen vakavuusasteen kurinpitotoimenpidettä koskeva asiakirja on poistettava kolmen vuoden kuluttua, jos henkilöstön jäseneen ei ole kohdistettu muita kurinpitotoimenpiteitä tuona aikana.

III LUKU

Palvelukseen ottaminen — Määräaikainen arviointi — Uralla eteneminen — Palvelussuhteen päättyminen / Työsopimuksen irtisanominen — Siirtäminen pois toimesta

1 jakso

Palvelukseen ottaminen

26 artikla

1. Henkilöstön palvelukseen ottamisen tarkoituksena on varmistaa, että kehittämiskeskuksella on palveluksessaan kyvyiltään, tehokkuudeltaan ja kunniallisuudeltaan mahdollisimman korkeat vaatimukset täyttäviä henkilöitä.

2. Henkilöstön jäsenet valitaan kilpailulla sisäisten sääntöjen mukaisesti, jotka hallintoneuvosto hyväksyy johtajan ehdotuksen perusteella.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitetuissa säännöissä vahvistetun palvelukseenottomenettelyn on oltava avoin ja läpinäkyvä ja tarjottava samat osallistumis- ja työllistymismahdollisuudet kaikille Cotonoun sopimuksen allekirjoittajavaltioiden kansalaisille.

Rotu, uskonto tai sukupuoli eivät saa vaikuttaa henkilöstön jäsenten valintaan.

Mitään toimia ei saa varata tietyn jäsenvaltion kansalaisille.

Kun toimeen nimittämiseksi vaadittu ammattipätevyys ja kokemus ovat samat, palvelukseenotossa on pyrittävä mahdollisimman laajaan maantieteelliseen jakaumaan Cotonoun sopimuksen allekirjoittajavaltioiden kansalaisten välillä.

Henkilöstön jäsenten palvelukseenotossa olisi otettava mahdollisimman hyvin huomioon kehittämiskeskuksen luonne AKT- ja EY-maiden yhteisenä keskuksena.

27 artikla

1. Henkilöstön jäseneksi voidaan ottaa ainoastaan henkilö:

a)	joka on Cotonoun sopimuksen jonkin allekirjoittajavaltion kansalainen;

b)	joka on täyttänyt häneen sovellettavan asevelvollisuutta koskevan lainsäädännön mukaiset velvollisuutensa;

c)	joka täyttää tehtäviensä hoitamisen edellyttämät hyvää mainetta koskevat vaatimukset;

d)	joka on otettu palvelukseen 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua kilpailuun perustuvaa menettelyä noudattaen;

e)	jolla on terveydelliset edellytykset tehtäviensä hoitamiseen, ja kehittämiskeskuksen nimeämä lääkäri on vahvistanut tämän lääkärintutkimuksessa;

f)	joka toimittaa näytön siitä, että hänellä on perusteelliset tiedot yhdessä kehittämiskeskuksen kahdesta päätyökielestä (ranska tai englanti) ja toisessa kehittämiskeskuksen työkielessä hänelle uskottujen tehtävien hoitamiseen riittävät tiedot.

2. Ennen tehtäviensä vastaanottamista jokaisen henkilöstön jäsenen on toimitettava kehittämiskeskukselle seuraavat asiakirjat:

a)	lääkärintodistus siitä, että hän kykenee hoitamaan tehtävät, joita varten hänet otetaan palvelukseen;

b)	todistus asevelvollisuuden suorittamisesta;

c)	asiakirjatodisteet siitä, että hän on Cotonoun sopimuksen jonkin allekirjoittajavaltion kansalainen ja että hänellä on täydet kansalaisoikeudet;

d)	asiakirjat hänen ja hänen puolisonsa ja huollettavina olevien lastensa siviilisäädystä.

3. Henkilöstön jäsenet lupautuvat käymään kehittämiskeskuksen pyynnöstä kehittämiskeskuksen asiantuntijalääkärin tutkimuksessa ennen koeajan päättymistä.

28 artikla

1. Vapaiden toimien täyttämiseksi johtaja aloittaa kilpailuun perustuvan ulkoisen palvelukseenottomenettelyn 4 artiklan 1 kohdassa ja 26 artiklan 2 kohdassa sekä liitteessä V tarkoitettujen sääntöjen mukaisesti sen jälkeen, kun hän on tarkastellut mahdollisuutta nimittää kyseisiin toimiin kehittämiskeskuksen henkilöstön jäseniä siirtämällä tai 32 artiklan ja 33 artiklan ehtojen mukaisesti palkkaluokkaa tai ura-aluetta ylentämällä.

2. Palvelukseenottomenettely voidaan myös aloittaa varallaololuettelon laatimiseksi myöhempää palvelukseenottoa varten.

29 artikla

1. Henkilöstön jäsenellä on palvelukseenotosta kuusi kuukautta kestävä koeaika.

2. Jos henkilöstön jäsen ei ole osoittanut riittävää ammattikelpoisuutta, hänet irtisanotaan koeajan päättyessä. Johtaja voi kuitenkin poikkeustapauksissa jatkaa koeaikaa enintään toiset kuusi kuukautta.

3. Jos henkilöstön jäsen ei koeajan ja sen jatkoaikojen aikana pysty sairauden, äitiysloman tai onnettomuuden vuoksi hoitamaan tehtäviään vähintään kuukauden jatkuvana ajanjaksona, johtaja voi jatkaa hänen koeaikaansa vastaavanpituisella ajanjaksolla.

4. Koeajan kokonaispituus ei missään tapauksessa saa olla pidempi kuin 12 kuukautta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan soveltamista.

5. Koeajalla oleva henkilöstön jäsen voi erota palveluksesta koska tahansa koeaikana kuukauden irtisanomisajan jälkeen, jollei asiasta ole muuta sovittu.

2 jakso

Määräaikainen arviointi — Uralla eteneminen

30 artikla

1. Esimiehet laativat henkilöstön jäsenten kyvyistä, tehokkuudesta ja käytöksestä arviointiraportin joka 12. kuukausi aina kalenterivuoden lopussa johtajan antamien sisäisten soveltamissääntöjen mukaisesti.

2. Arviointiraportti annetaan tiedoksi henkilöstön jäsenelle. Hänellä on oikeus esittää siitä aiheellisiksi katsomiaan huomioita.

31 artikla

1. Henkilöstön jäsen, joka on hoitanut tehtäviään hyvin ja joka on vähintään kahden vuoden ajan toiminut samassa palkkaluokassa ja samalla tasolla ja jonka sopimus jatkuu vielä vähintään kuukauden, voi edetä palkkaluokkansa seuraavalle tasolle.

2. Edellä mainittu tasokorotus ei ole automaattinen, vaan siitä päättää johtaja henkilöstön jäsenen kykyjä, tehokkuutta ja käytöstä koskevan esimiesten antaman arvion, sekä henkilöstön jäsenen tehtävien vaikeuden perusteella.

32 artikla

1. Henkilöstön jäsenen palkkaluokkaa korotetaan ainoastaan vapaiden paikkojen täyttämiseksi niin, että johtaja siirtää jäsenen seuraavaan lähimpään palkkaluokkaan sisäisten sääntöjen mukaisesti, jotka hallintoneuvosto hyväksyy johtajan ehdotuksen perusteella.

2. Henkilöstön jäsen, joka on ollut palveluksessa palkkaluokassaan vähimmäisajan, voidaan siirtää hänen nykyistä ura-aluettaan seuraavaan lähimpään ura-alueeseen henkilöstön jäsenten ansioiden vertailun ja lähimpien esimiesten raporttien tarkastelun jälkeen.

3. Henkilöstön jäsen voidaan siirtää seuraavaan ura-alueeseen ainoastaan sen jälkeen, kun henkilöstön jäsenten keskuudessa on tehty vertailu siitä, kenellä on tarvittava koulutus ja vaatimus ja kuka on ollut täyden vähimmäisajan palveluksessa samassa palkkaluokassa. Henkilöstön jäsen nimitetään uuden ura-alueen alimpaan palkkaluokkaan.

4. Palkkaluokan tai ura-alueen korottaminen edellyttää vähintään kahden vuoden palvelusta samassa palkkaluokassa.

33 artikla

1. Henkilöstön jäsen luokitellaan sille tasolle, jossa palkka on lähinnä hänen edellisessä palkkaluokassaan maksettua palkkaa.

2. Henkilöstön jäsenen peruspalkka uudessa palkkaluokassa ei missään tapauksessa saa olla alhaisempi kuin hänen edellisessä palkkaluokassa saamansa palkka.

3. Henkilöstön jäsenelle ei missään tapauksessa saa aiheutua rahallista haittaa siinä tapauksessa, että hän olisi ilman ylennystä saanut edellisessä palkkaluokassaan tasokorotuksen ansioiden vuoksi. Tässä tapauksessa henkilöstön jäsen saa ylimääräisen tasokorotuksen päivänä, jona tasokorotus olisi tullut voimaan hänen edellisessä palkkaluokassaan.

3 jakso

Palvelussuhteen päättäminen — Työsopimuksen irtisanominen

34 artikla

Henkilöstön jäsenen palvelussuhde päättyy hänen kuollessaan sekä seuraavissa tapauksissa:

1.	Irtisanomisajan päättyessä, jos henkilöstön jäsen irtisanoutuu. Irtisanomisaika on vähintään kolme kuukautta ja enintään kuusi kuukautta, jos yhteisesti ei sovita lyhyemmästä ajasta.

Irtisanomisajan päättyessä, jos kehittämiskeskus irtisanoo henkilöstön jäsenen.

Irtisanomisaika on yksi kuukausi jokaista täyttä palvelusvuotta kohti, kuitenkin vähintään kolme kuukautta ja enintään yhdeksän kuukautta. Irtisanomisaika ei kuitenkaan voi alkaa äitiys- eikä sairausloman aikana, paitsi jos sairausloma kestää yli kolme kuukautta. Irtisanomisaika myös keskeytyy edellä mainituin rajoituksin äitiys- ja sairauslomien ajaksi.

3.	Sen kuukauden viimeisenä päivänä, jonka kuluessa henkilöstön jäsen täyttää 65 vuotta.

4.	Kehittämiskeskuksen työn toimivuuden vuoksi henkilöstön jäsenen sopimus voidaan irtisanoa näiden sääntöjen 55 artiklan mukaisen epäpätevyyden tai epätyydyttävän suorituksen perusteella.

5.	Jos kehittämiskeskus suljetaan etenkin rahoituksen puuttuessa, henkilöstön jäsenelle maksetaan korvauksena yhden kuukauden perusbruttopalkka täyttä palvelusvuotta kohden enintään kahdeltatoista kuukaudelta. Laskelma tehdään henkilöstön jäsenen viimeisen perusbruttopalkan perusteella.

6.	Jos toimi poistetaan, siinä toiminut henkilöstön jäsen saa irtisanomisilmoituksen 2 kohdassa säädetyn mukaisesti sekä 5 kohdassa määritetyn korvauksen.

35 artikla

Henkilöstön jäsenen sopimus voidaan johtajan aloitteesta irtisanoa ilman irtisanomisaikaa:

a)	koeajan aikana tai sen päätyttyä 29 artiklan 2 kohdassa vahvistetuin edellytyksin;

b)	jos henkilöstön jäsen ei enää täytä 27 artiklan 1 kohdassa vahvistettuja edellytyksiä;

c)	36 artiklassa säädetyssä tapauksessa;

d)	37 artiklassa säädetyssä tapauksessa.

36 artikla

1. Tämän osaston VI luvussa säädetyn kurinpitomenettelyn päättyessä henkilöstön jäsenen sopimus voidaan irtisanoa ilman irtisanomisaikaa kurinpidollisista syistä, jos kyseessä on vakava velvoitteiden täyttämättä jättäminen joko tahallisesti tai laiminlyönnin vuoksi. Päätöksen sopimuksen irtisanomisesta tekee johtaja sen jälkeen, kun asianomaiselle on annettu tilaisuus puolustaa itseään.

2. Henkilöstön jäsen voidaan pidättää toimestaan 57 artiklassa vahvistetuin edellytyksin ennen sopimuksen irtisanomista.

3. Jos tehtävät lakkautetaan tämän artiklan 1 kohdan perusteella, johtaja voi ehdottaa, että hallintoneuvosto päättää pidättää asianomaiselta hänen oikeutensa 46 artiklassa ja 52 artiklassa tarkoitettujen sääntöjen mukaiseen korvaukseen ja kulukorvauksiin kokonaan tai osittain.

37 artikla

1. Kehittämiskeskuksen on irtisanottava henkilöstön jäsenen sopimus ilman irtisanomisaikaa, jos johtaja saa selville, että asianomainen antoi palvelukseen otettaessa tahallisesti vääriä tietoja ammattitaidostaan tai 27 artiklan 1 kohdassa vahvistetuista edellytyksistä.

2. Tässä tapauksessa hallintoneuvosto julistaa johtajan ehdotuksesta sopimuksen irtisanotuksi sen jälkeen, kun asianomaista on kuultu ja tämän osaston VI luvussa vahvistettu kurinpitomenettely on saatettu päätökseen.

3. Henkilöstön jäsen voidaan pidättää toimestaan 57 artiklassa vahvistetuin edellytyksin ennen sopimuksen irtisanomista.

Tällöin sovelletaan, mitä 36 artiklan 3 kohdassa säädetään.

IV LUKU

Työehdot

1 jakso

Työn kesto

38 artikla

1. Työtehtävissä toimivan henkilöstön on jatkuvasti oltava kehittämiskeskuksen käytettävissä.

Tavanomainen työviikko on kuitenkin enintään 37,5 tuntia. Tavanomaisen työpäivän tuntimäärä määritetään johtajan antamien sisäisten sääntöjen mukaan.

2. Johtaja voi perustelluista syistä antaa henkilöstön jäsenelle luvan työskennellä osa-aikaisesti, jos johtaja arvioi, että se on sopusoinnussa kehittämiskeskuksen edun kanssa.

Menettelyt tällaisen luvan myöntämiseksi vahvistetaan johtajan antamissa soveltamissäännöissä.

39 artikla

1. Henkilöstön voidaan vaatia tekevän ylitöitä kiireellisissä tapauksissa tai työmäärän ollessa poikkeuksellisen suuri. Yötyö ja kaikki sunnuntaisin tai yleisinä vapaapäivinä tehtävä työ voidaan sallia ainoastaan johtajan antamien sisäisten soveltamissääntöjen mukaisesti.

2. Henkilöstön jäsen saa kuudessa kuukaudessa tehdä ylitöitä yhteensä enintään 150 tuntia.

3. Ammattihenkilöstön ja toimistohenkilöstön ura-alueella ylitöistä ei makseta korvausta eikä palkkaa.

Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa sisäisissä soveltamissäännöissä vahvistettujen edellytysten perusteella avustavan henkilöstön ura-alueella työskenteleville annetaan ylitöistä korvauksena vapaa-aikaa tai, jos vapaata ei keskuksen tarpeiden vuoksi voida ottaa kuuden kuukauden kuluessa siitä kun ylityö tehtiin, ylityötunneista maksetaan automaattisesti tuntipalkka mainittujen sääntöjen mukaan.

2 jakso

Lomat ja poissaolot

40 artikla

1. Henkilöstöllä on oikeus vähintään 24 työpäivän ja enintään 30 työpäivän pituiseen vuosilomaan kalenterivuosittain johtajan antamien sisäisten soveltamissääntöjen mukaisesti. Näissä säännöissä täsmennetään edellytykset, joilla lomapäiviä voi siirtää kalenterivuodesta toiseen.

2. Johtaja voi tämän vuosiloman lisäksi poikkeuksellisesti myöntää pyynnöstä erityislomaa. Tällaisen loman myöntämistä koskevat järjestelyt vahvistetaan sisäisissä säännöissä, jotka hallintoneuvosto hyväksyy johtajan ehdotuksen perusteella.

41 artikla

Naispuolisilla henkilöstön jäsenillä on 40 artiklassa säädetyn loman lisäksi lääkärintodistuksen perusteella oikeus äitiyslomaan, jonka ajalta maksetaan täysi palkka ja joka alkaa tavallisesti kuusi viikkoa ennen todistuksessa olevaa synnytyksen laskettua aikaa ja päättyy tavallisesti 10 viikkoa synnytyksen jälkeen. Äitiysloman on oltava vähintään 16 viikkoa.

Lääkärin suostumuksella henkilöstön jäsen voi kuitenkin aloittaa äitiyslomansa myöhemmin kuin 6 viikkoa ennen synnytyksen laskettua aikaa, jolloin loma päättyy synnytyksen laskettua aikaa seuraavan kymmenen viikon ajanjakson ja sen ajanjakson, jonka henkilöstön jäsen työskenteli synnytyksen tosiasiallista päivää edeltävän kuuden viikon aikana, pituisen ajanjakson jälkeen.

Miespuolisilla henkilöstön jäsenillä on oikeus viisi työpäivää kestävään isyyslomaan kymmenen viikon kuluessa lapsen syntymästä.

42 artikla

Henkilöstön jäsenellä, joka esittää todisteet työkyvyttömyydestä sairauden tai onnettomuuden vuoksi, on ilman muuta oikeus sairauslomaan sisäisten sääntöjen mukaisesti, jotka hallintoneuvosto hyväksyy johtajan ehdotuksen perusteella. Oman harkintansa mukaan kehittämiskeskus voi päättää pyytää lausunnon asiantuntijalääkäriltä.

43 artikla

Henkilöstön jäsenen, jolla on lupa tehdä osa-aikatyötä, vuosiloman kestoa lyhennetään tältä ajalta työaikaa vastaavasti. Vähennettävät osapäivät lasketaan määräsuhteessa johtajan antamien sisäisten soveltamissääntöjen mukaisesti.

44 artikla

1. Sairaustapausta tai onnettomuutta lukuun ottamatta henkilöstön jäsen ei saa olla poissa ilman lähimmän esimiehen antamaa ennakkolupaa. Mahdollisesti sovellettavia kurinpitomenettelyjä rajoittamatta kaikki asianmukaisesti todetut luvattomat poissaolot vähennetään kyseisen henkilöstön jäsenen vuosilomasta. Jos hän on käyttänyt kaikki vuosilomapäivänsä, aika vähennetään automaattisesti hänen palkastaan.

2. Jos henkilöstön jäsen haluaa viettää sairauslomaa muualla kuin asemapaikallaan, hänen on pyydettävä siihen ennakkoon johtajalta lupa.

3. Poikkeustapauksissa henkilöstön jäsenelle voidaan hänen pyynnöstään myöntää henkilökohtaisista syistä palkatonta lomaa johtajan harkinnan mukaan. Tällainen loma saa viidentoista vuoden aikana kestää enintään yhden vuoden.

Tänä aikana henkilöstön jäsenen palkkatasoa ei koroteta, eikä palkattomalla lomalla oloaikaa oteta huomioon 31 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti vahvistettavassa vähimmäisajassa.

Palkatonta lomaa koskevat säännöt täsmennetään sisäisissä säännöissä, jotka hallintoneuvosto hyväksyy johtajan ehdotuksen perusteella.

4. Aina 18 kuukauden jatkuvan palvelusjakson päätyttyä henkilöstön jäsenet, heidän puolisonsa ja huollettavina olevat lapsensa ovat oikeutettuja edestakaiseen matkaan lähtöpaikkakunnalleen sisäisten sääntöjen mukaisesti, jotka hallintoneuvosto hyväksyy johtajan ehdotuksen perusteella.

3 jakso

Yleiset vapaapäivät

45 artikla

Johtaja laatii luettelon yleisistä vapaapäivistä.

V LUKU

Palkka ja kulukorvaukset

46 artikla

1. Jollei toisin säädetä, sisäisissä säännöissä, jotka hallintoneuvosto hyväksyy johtajan ehdotuksen perusteella, vahvistettujen edellytysten mukaan henkilöstön jäsenellä on oikeus ura-aluettaan, palkkaluokkaansa ja tasoaan vastaavaan palkkaan jo pelkästään palvelussuhteensa johdosta.

Hän ei voi luopua tästä oikeudesta.

2. Palkka muodostuu peruspalkasta sekä perhe- ja muista lisistä.

47 artikla

Palkka ilmoitetaan ja maksetaan euroina.

48 artikla

Johtajan ehdotuksen perusteella hallintoneuvosto hyväksyy vuosittaiset palkan mukautukset Euroopan unionin neuvoston yhteisön henkilöstöä varten hyväksymän menettelytavan perusteella.

49 artikla

Kuukausittaiset peruspalkat vahvistetaan ura-alueittain, palkkaluokittain ja -tasoittain näiden sääntöjen liitteessä II olevan taulukon mukaisesti.

50 artikla

1. Perhelisät, joihin henkilöstön jäsenillä on oikeus, vahvistetaan 46 artiklassa mainituissa sisäisissä säännöissä, ja niihin kuuluu

a)	kotitalouslisä;

b)	huollettavasta lapsesta maksettava lisä;

c)	koulutuslisä.

2. Henkilöstön jäsenten, jotka saavat tässä artiklassa tarkoitettuja perhelisiä, on ilmoitettava muualta saadut samanluontoiset lisät, jotka vähennetään näiden sääntöjen perusteella maksettavista lisistä.

3. Huollettavana olevasta lapsesta maksettava lisä voidaan kaksinkertaistaa johtajan erityisellä perustellulla päätöksellä, joka perustuu kehittämiskeskuksen nimeämän lääkärin laatimiin lääkärintodistuksiin, joissa vahvistetaan, että kyseisen lapsen henkisen tai ruumiillisen vamman vuoksi lapsesta aiheutuu henkilöstön jäsenelle huomattavia kustannuksia.

51 artikla

Jos henkilöstön jäsen kuolee palvelussuhteensa kestäessä, eloonjäävä puoliso tai huollettavina olevat lapset saavat edesmenneen henkilöstön jäsenen palkan kokonaisuudessaan kuolinkuukautta seuraavan kuudennen kuukauden loppuun saakka.

52 artikla

Henkilöstön jäsenellä on 46 artiklassa tarkoitetuissa sisäisissä säännöissä vahvistettujen edellytysten mukaisesti oikeus saada korvaus kuluista, joita hänelle aiheutuu hänen aloittaessaan tehtävänsä tai tilapäisen muihin tehtäviin siirron tai palvelussuhteen päättymisen yhteydessä, sekä kuluista, joita hänelle aiheutuu hänen hoitaessaan tehtäviään tai niiden vuoksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 36 artiklan 3 kohdan soveltamista.

53 artikla

1. Jos henkilöstön jäsen, hänen puolisonsa tai huollettavana oleva lapsi kuolee, kehittämiskeskus korvaa kulut, jotka aiheutuvat ruumiin kuljettamisesta henkilöstön jäsenen asemapaikasta lähtöpaikkakunnalle. Kehittämiskeskus voi myöntää tätä varten ennakkoa.

Kehittämiskeskus korvaa myös kuolleen henkilöstön jäsenen lähtöpaikkakunnalle palaavien, edellisessä alakohdassa mainittujen eloonjääneiden henkilöiden matkakustannukset sekä henkilökohtaisen irtaimiston ja matkatavaroiden kuljetuksesta aiheutuneet kustannukset.

2. Jos henkilöstön jäsen kuolee virkamatkalla, kehittämiskeskus korvaa kulut, jotka aiheutuvat ruumiin kuljettamisesta kuolinpaikasta henkilöstön jäsenen lähtöpaikkakunnalle.

54 artikla

Liikaa maksetut summat peritään takaisin, jos niiden saaja tiesi maksujen olevan sääntöjen vastaisia tai sääntöjenvastaisuus oli niin selkeää, ettei sitä voinut olla tietämättä. Johtaja vahvistaa perintämenettelyt.

VI LUKU

Kurinpitotoimenpiteet

55 artikla

1. Jos henkilöstön jäsen tahallisesti tai huolimattomuudesta jättää täyttämättä näiden sääntöjen mukaiset velvollisuutensa, häntä vastaan voidaan aloittaa kurinpitomenettely.

2. Kurinpitotoimenpiteitä ovat

—

ensimmäisen vakavuusasteen toimenpiteet:

a)	kirjallinen huomautus;

varoitus;

—

toisen vakavuusasteen toimenpiteet:

a)	ikälisien vähentäminen;

b)	palkkaluokan tai ura-alueen alentaminen;

c)	siirto pois toimesta.

3. Yksi virhe voi johtaa vain yhteen kurinpitotoimenpiteeseen.

56 artikla

1. Johtaja voi kurinpitolautakuntaa kuulematta antaa työntekijälle huomautuksen tai varoituksen työntekijän lähimmän esimiehen ehdotuksesta tai omasta aloitteestaan. Asianomaista on kuultava tätä ennen. Henkilöstön jäsen voi halutessaan antaa vastineensa varoitukseen tai huomautukseen. Tämä vastaus säilytetään hänen henkilökansiossaan.

2. Muut toimenpiteet toteuttaa hallintoneuvosto sen jälkeen, kun 58 artiklassa säädetty kurinpitomenettely on saatettu loppuun. Tämän menettelyn voi käynnistää johtaja tai hallintoneuvosto asianomaisen kuulemisen jälkeen.

57 artikla

1. Jos henkilöstön jäsenen väitetään tehneen vakavan virheen, johtaja voi pidättää työntekijän toimensa hoitamisesta riippumatta siitä, onko kyse työntekijän asemaan liittyvien velvollisuuksien laiminlyömisestä vai lain rikkomisesta. Päätös henkilöstön jäsenen pidättämisestä tehtäviensä hoitamisesta tehdään ennaltaehkäisevänä toimena neljän työpäivän kuluessa siitä, kun syytteeseen johtaneet teot havaittiin.

2. Päätöksessä henkilöstön jäsenen pidättämisestä tehtäviensä hoitamisesta on mainittava, saako hän täyden palkan tehtävien hoidosta pidättämisen aikana vai pidätetäänkö siitä kyseisessä päätöksessä vahvistettava määrä. Pidätettävä määrä saa olla enintään puolet henkilöstön jäsenen peruspalkasta.

3. Jos henkilökunnan jäsentä koskevaa päätöstä ei ole tehty kahden kuukauden kuluessa siitä, kun päätös hänen pidättämisestään tehtävien hoitamisesta tuli voimaan, hallintoneuvoston on vahvistettava tehtävien hoitamisesta pidättämisen jatkuminen.

4. Jos henkilökunnan jäsentä koskevaa päätöstä ei ole tehty neljän kuukauden kuluessa siitä, kun päätös hänen pidättämisestään tehtävien hoitamisesta tuli voimaan, henkilöstön jäsenelle on taas maksettava täysi palkka.

5. Jos henkilökunnan jäseneen ei kurinpitomenettelyn päätyttyä ole kohdistettu kurinpitoseuraamuksia tai muita toimenpiteitä kuin kirjallinen varoitus tai huomautus, henkilöstön jäsenellä on oikeus pidätetyn palkan korvaukseen.

6. Jos henkilöstön jäsen kuitenkin joutuu syytteeseen samasta teosta, lopullinen päätös tehdään vasta, kun asiaa käsittelevän tuomioistuimen tuomio asiassa on tullut lainvoimaiseksi.

58 artikla

1. Kurinpitomenettely aloitetaan johtajan aloitteesta, ja siihen kuuluu tilapäinen tutkintakomitea, jonka on annettava johtajalle raportti, jossa selvitetään tarkasti väitetyt teot ja tarvittaessa niiden tapahtumisolosuhteet.

Raportti toimitetaan hallintoneuvoston puheenjohtajalle, joka antaa sen kirjallisesti tiedoksi henkilöstön jäsenelle.

Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen, jos tiedoksiantoa ei saada toimitettua henkilöstön jäsenelle hänestä riippuvista syistä tai henkilöstön jäsen kieltäytyy allekirjoittamasta vastaanottotodistusta.

2. Tilapäisen tutkintakomitean kokoonpanoa ja menettelyjä koskevat järjestelyt vahvistetaan sisäisissä säännöissä, jotka hallintoneuvosto hyväksyy johtajan ehdotuksen perusteella.

III OSASTO

JOHTAJA JA VARAJOHTAJA

59 artikla

1. Näitä henkilöstön oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia sääntöjä sovelletaan soveltuvin osin johtajaan ja varajohtajaan.

2. Jos johtajan on näiden sääntöjen mukaan tehtävä henkilöstöä ja paikallista henkilöstöä koskevia päätöksiä, hallintoneuvosto tekee vastaavat johtajaa ja varajohtajaa koskevat päätökset.

Jos henkilöstön ja paikallisen henkilöstön on vastaavasti annettava tietoja johtajalle, johtajan ja varajohtajan on annettava nämä tiedot hallintoneuvostolle.

IV OSASTO

SOSIAALITURVAA, VEROTUSTA JA MUUTOKSENHAKUA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET

I LUKU

Sosiaaliset säännökset

1 jakso

Sosiaaliturva

60 artikla

1. Henkilöstön jäsenet, varajohtaja, johtaja ja tarvittavissa määrin myös heidän kehittämiskeskuksen hyväksymät lailliset perheenjäsenensä voivat valita sosiaaliturvajärjestelmäkseen joko sen valtion järjestelmän, jonka alueella kehittämiskeskuksen päätoimipaikka sijaitsee, viimeisimmän asuinvaltionsa tai sen valtion järjestelmän, jonka kansalaisia he ovat, taikka minkä tahansa yksityisen järjestelmän, jota koskevan sopimuksen kehittämiskeskus on allekirjoittanut.

Valinta voidaan kuitenkin tehdä vain kerran ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua palvelukseentulosta. Se tulee voimaan päivänä, jona tehtävät vastaanotetaan.

2. Henkilöstön jäsenet, varajohtaja, johtaja ja heidän lailliset puolisonsa, jotka eivät voi saada samankaltaisia ja yhtä suuria etuuksia minkään muun lakisääteisen järjestelmän mukaan, sekä sisäisten sääntöjen mukaisesti heidän huollettavanaan olevat lapset on vakuutettu sairauden varalta. Vakuutuksen kattavuus täsmennetään sisäisissä säännöissä, jotka hallintoneuvosto hyväksyy johtajan ehdotuksen perusteella.

3. Henkilöstön jäsenet ja kehittämiskeskus maksavat tähän sairausvakuutukseen tarvittavat varat 2 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen mukaisesti.

61 artikla

1. Henkilöstön jäsenet, varajohtaja ja johtaja ovat vakuutettuja palvelukseentulopäivästään työtapaturmien ja onnettomuuksien varalta, jollei 60 artiklassa tarkoitetuista sisäisistä säännöistä muuta johdu. He osallistuvat nämä riskit kattavan vakuutuksen maksamiseen.

2. Vakuutuksen ulkopuolelle jäävät riskit, maksettavat etuudet ja korvaukset eritellään 1 kohdassa tarkoitetuissa sisäisissä säännöissä.

62 artikla

1. Kun henkilöstön jäsenelle, varajohtajalle tai johtajalle syntyy lapsi, henkilölle, joka tosiasiassa huolehtii tästä lapsesta, maksetaan kiinteämääräinen kertalisä 60 artiklassa tarkoitettujen sisäisten sääntöjen mukaisesti.

2. Lapsen syntymän johdosta maksettavan lisän saajan on ilmoitettava saman lapsen osalta muualta saadut samanluonteiset lisät, jotka vähennetään 1 kohdassa tarkoitetusta lisästä. Tämä lisä maksetaan vain kerran, vaikka molemmat vanhemmat olisivat kehittämiskeskuksen henkilöstön jäseninä oikeutettuja siihen.

2 jakso

Eläkerahasto

63 artikla

1. Kehittämiskeskus perustaa henkilöstön jäseniä, varajohtajaa ja johtajaa varten eläkerahaston sisäisten sääntöjen mukaisesti, jotka hallintoneuvosto hyväksyy johtajan ehdotuksen perusteella. Näissä säännöissä vahvistetaan menettelyt henkilöstön jäsenten ja kehittämiskeskuksen pakollisten ja vapaaehtoisten maksujen maksamiseksi sekä rahastosta kehittämiskeskuksen palveluksesta lähteville henkilöille maksettavien määrien maksamiseksi.

2. Henkilöstön jäsenet ja kehittämiskeskus maksavat tähän eläkerahaston perustamiseen tarvittavat varat 1 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen mukaisesti.

3 jakso

Lopullinen ja vapaaehtoinen eroraha

64 artikla

1. Kehittämiskeskuksen palveluksessa vähintään viisi vuotta ollut henkilöstön jäsen, jonka sopimus irtisanotaan henkilöstön jäsenen ja keittämiskeskuksen välisestä sopimuksesta, voi saada hallintoneuvoston päätöksellä ja johtajan laatiman raportin perusteella lopullisen ja vapaaehtoisen erorahan sisäisten sääntöjen mukaisesti, jotka hallintoneuvosto hyväksyy johtajan ehdotuksesta.

2. Erorahaa ei saa ilman muuta, vaan sen myöntämisessä otetaan huomioon kehittämiskeskuksen edut ja tavoitteet. Maksatus tapahtuu hallintoneuvoston vahvistamin edellytyksin johtajan ehdotuksesta 1 kohdassa tarkoitettujen sisäisten sääntöjen mukaisesti.

3. Erorahaa ei makseta, jos sopimus irtisanotaan 36 ja 37 artiklan säännösten mukaisesti.

4. Johtaja ja varajohtaja eivät saa erorahaa.

5. Erorahaa ei voida maksaa yhdessä 34 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun korvauksen kanssa.

II LUKU

Verosäännökset

65 artikla

1. Kehittämiskeskuksen johtajan, varajohtajan ja henkilöstön on maksettava kehittämiskeskuksen maksamasta palkasta veroa kehittämiskeskukselle.

Veronkantoa koskevat edellytykset ja menettelyt vahvistetaan liitteessä III. Komitealla on valta tarvittaessa muuttaa kyseistä liitettä.

2. Kehittämiskeskus kantaa veron ennakkopidätyksenä. Kannettu vero kirjataan tuloksi kehittämiskeskuksen talousarvioon.

III LUKU

Muutoksenhakusäännökset

66 artikla

1. Henkilöstön jäsenet, varajohtaja ja johtaja voivat esittää toimivaltaiselle viranomaiselle pyynnön tehdä heitä koskeva päätös. Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava asianomaiselle perustellusta päätöksestään kahden kuukauden kuluessa pyynnön esittämispäivästä. Jos pyyntöön ei tämän määräajan kuluessa ole vastattu, pyynnön katsotaan tulleen hylätyksi hiljaisella päätöksellä, jota koskevan valituksen voi tehdä seuraavan kohdan mukaisesti.

2. Henkilöstön jäsen, varajohtaja tai johtaja voivat tehdä toimivaltaiselle viranomaiselle valituksen heitä vastaan kohdistetusta toimenpiteestä, joko toimivaltaisen viranomaisen tekemästä päätöksestä tai siitä, että tämä on jättänyt toteuttamatta jonkin näihin sääntöihin sisältyvän toimenpiteen. Valitus on kirjallinen asiakirja, jossa pyydetään kyseisen riidan sovintoratkaisua. Valitus on jätettävä kahden kuukauden kuluessa tai valitus jätetään huomiotta. Tämä määräaika alkaa:

—

päivänä, jona päätös annetaan asianomaiselle tiedoksi, ja joka tapauksessa viimeistään sinä päivänä, jolloin asianomainen sai tiedon asiasta, jos on kyse määrättyyn henkilöön kohdistuvasta toimenpiteestä; jos määrättyyn henkilöön kohdistuvaan toimenpiteeseen kuitenkin liittyy myös toinen henkilö, määräaika alkaa asianomaisen toisen henkilön osalta päivänä, jona hän saa tiedon asiasta,

—	vastauksen antamiselle asetetun määräajan päättymispäivänä, jos valitus koskee 1 kohdassa säädettyä hiljaista päätöstä, jolla pyynnön katsotaan tulleen hylätyksi.

Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava asianomaiselle perustellusta päätöksestään kahden kuukauden kuluessa valituksen esittämispäivästä. Jos valitukseen ei ole vastattu tämän määräajan kuluessa, sen katsotaan tulleen hylätyksi hiljaisella päätöksellä, johon voi hakea muutosta 67 artiklan mukaisesti.

Menettelyt, joilla toimivaltainen viranomainen tekee perustellun päätöksensä, vahvistetaan sisäisissä säännöissä, jotka hallintoneuvosto hyväksyy johtajan ehdotuksen perusteella.

Tässä artiklassa toimivaltaisella viranomaisella tarkoitetaan:

—	johtajaa henkilöstön jäsenten osalta,

—	hallintoneuvostoa johtajan ja varajohtajan sekä johtajan toteuttamia kurinpitotoimenpiteitä koskevien valitusten osalta,

—	komiteaa johtajaan tai varajohtajaan kohdistuneita hallintoneuvoston kurinpitotoimenpiteitä koskevien valitusten osalta.

67 artikla

1. Henkilöstön jäsenten ja kehittämiskeskuksen samoin kuin johtajan ja varajohtajan sekä kehittämiskeskuksen väliset riidat voidaan ratkaista sovittelumenettelyllä näiden sääntöjen liitteessä IV vahvistettuja menettelyjä noudattaen. Jos sopimukseen ei kuitenkaan päästä, henkilöstön jäsenellä on oikeus viedä asia Kansainvälisen työjärjestön hallintotuomioistuimeen.

2. Kansainvälisen työjärjestön hallintotuomioistuimella, jäljempänä ”hallintotuomioistuin”, on toimivalta ratkaista kaikki kehittämiskeskuksen ja sen henkilöstön jäsenen väliset riidat, jotka koskevat tällaista henkilöä vastaan 66 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla kohdistuvan toimenpiteen laillisuutta.

3. Kanne otetaan hallintotuomioistuimen käsiteltäväksi ainoastaan, jos

—	toimivaltaiselle viranomaiselle on ennen kanteen nostamista tehty valitus 66 artiklan 2 kohdan mukaisesti siinä säädetyssä määräajassa,

—	tämä valitus on hylätty nimenomaisella tai hylkääväksi katsottavalla päätöksellä,

—	sovittelussa ei ole onnistuttu tai sopimukseen ei ole päästy neljän kuukauden kuluessa siitä kun sovittelija määrättiin.

4. Edellä 2 kohdassa tarkoitettu kanne on pantava vireille kolmen kuukauden kuluessa. Tämä määräaika alkaa päivänä, jona sovittelun epäonnistuminen on annettu tiedoksi kummallekin asianosaiselle, tai, jos sopimukseen ei ole päästy, sovittelijan määräämisestä laskettavan neljän kuukauden määräajan kuluttua umpeen.

V OSASTO

PAIKALLINEN HENKILÖSTÖ

68 artikla

1. Johtaja palkkaa paikallisen henkilöstön työsopimuksilla määräajaksi.

2. Paikalliseen henkilöstöön sovelletaan soveltuvin osin II osastoa lukuun ottamatta 6–10, 29, 31–37, 40–43, 46–50 artiklaa sekä VI lukua.

69 artikla

Johtaja määrittää paikallisen henkilöstön työehdot ja erityisesti:

a)	palvelukseenottotavan ja työsopimuksen irtisanomistavan,

lomat, ja

c)	palkkaluokituksen ja palkan

nykyisten sääntöjen ja tehtävänsuorituspaikassa voimassa olevien käytäntöjen mukaisesti.

70 artikla

Kehittämiskeskus maksaa työnantajan osuuden paikallisen henkilöstön tehtävänsuorituspaikalla voimassa olevien säännösten mukaisista sosiaaliturvamaksuista.

71 artikla

Paikallinen henkilöstön jäsen voi pyytää johtajaa tekemään häntä koskevan päätöksen. Johtajan on ilmoitettava asianomaiselle perustellusta päätöksestään yhden kuukauden kuluessa pyynnön esittämispäivästä. Erimielisyystapauksissa paikallinen henkilöstön jäsen voi tehdä valituksen 72 artiklan mukaisesti.

72 artikla

Kehittämiskeskuksen ja paikallisen henkilöstön väliset riidat ratkaistaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa paikallisen henkilöstön tehtävänsuorituspaikalla voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.

VI OSASTO

ULKOMAILLA PALVELUKSESSA OLEVA HENKILÖSTÖ

73 artikla

Ulkomailla palveluksessa olevaa henkilöstöä koskevat säännöt täsmennetään sisäisissä säännöissä, jotka hallintoneuvosto hyväksyy johtajan ehdotuksesta.

VII OSASTO

KEHITTÄMISKESKUKSEEN VÄLIAIKAISESTI SIIRRETTYYN HENKILÖSTÖÖN SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖT

74 artikla

Organisaatioista tai yrityksistä kehittämiskeskukseen erityisten yhteistyö- tai vaihtojärjestelyjen osana väliaikaisesti siirrettyihin henkilöihin sovellettavat säännöt sisältyvät sisäisiin sääntöihin, jotka hallintoneuvosto hyväksyy johtajan ehdotuksesta.

VIII OSASTO

LOPPUSÄÄNNÖKSET

75 artikla

Nämä säännöt tulevat voimaan samaan aikaan kuin AKT–EY-ministerineuvoston päätös niiden hyväksymisestä.

76 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se tehdään.

Tehty Brysselissä 27 päivänä heinäkuuta 2005.

Suurlähettiläskomitean puolesta

Puheenjohtaja

F. J. WAHNON FERREIRA

(1) EYVL L 317, 15.12.2000, s. 3, sopimus sellaisena kuin se on muutettuna AKT–EY-ministerineuvoston päätöksellä N:o 1/2003 (EUVL L 141, 7.6.2003, s. 25).

HENKILÖSTÖSÄÄNTÖJEN LIITE I

YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISKESKUS (YKK)

SOPIMUKSEN (1) TEKIJÄ:

Nimi

Syntymäaika

Kansalaisuus

Henkilökortin numero

Myöntämispäivä

Hakuasiakirjoissa esittämienne tietojen ja kilpailuun perustuvan palvelukseenottomenettelyn perusteella yritystoiminnan kehittämiskeskus (YKK), jota edustaa sen johtaja, ................................., kehittämiskeskuksen henkilöstösäännöistä annetun AKT–EY-suurlähettiläskomitean päätöksen N:o 9/2005 6 artiklan mukaisesti, on päättänyt ottaa Teidät kehittämiskeskuksen palvelukseen henkilöstön jäsenenä.

Työehdot ovat seuraavat:

1. KESTO

Sopimus tulee voimaan ................ ja on voimassa toistaiseksi Cotonoun sopimuksen liitteen III puitteissa.

2. KOEAIKA

Koeaika kestää työsuhteen ensimmäiset kuusi kuukautta. Kumpi tahansa sopimuspuolista voi tänä aikana irtisanoa tämän sopimuksen kirjatulla kirjeellä ilman ennakkovaroitusta. Koeaika koskee ainoastaan uusina jäseninä palvelussuhteeseen otettuja henkilöitä.

3. PAIKKA

Asemapaikkanne on tällä hetkellä ........ Henkilöstön jäsen voidaan kuitenkin siirtää johonkin toiseen asemapaikkaan kehittämiskeskuksen edun niin vaatiessa.

4. LUOKITTELU

Ura-alue:

Palkkaluokka:

Palkkataso:

Sopimuksen allekirjoittaminen tarkoittaa sen hyväksymistä, että johtaja voi, aina kun se johtajan mielestä on kehittämiskeskuksen edun mukaista, nimittää allekirjoittaneen henkilöstön jäsenen hänen ura-aluettaan ja palkkaluokkaansa vastaavaan toimeen, joka voi johtaa työtehtävien muuttumiseen.

5. TYÖAIKA

Työaika on 37,5 tuntia viikossa.

6. PALVELUSSUHTEEN PÄÄTTÄMINEN IRTISANOMISAJAN JÄLKEEN

Kehittämiskeskuksen nykyisten henkilöstösääntöjen 34 artiklan mukaisesti kumpi tahansa sopimuspuoli voi irtisanoa tämän sopimuksen kirjatulla kirjeellä.

7. HENKILÖSTÖSÄÄNNÖT

Sopimuspuolet tunnustavat seuraavien sitovuuden itseensä nähden:

a)	kehittämiskeskuksen perussäännöt ja työjärjestys, kehittämiskeskuksen henkilöstösäännöt ja toimipaikkaa koskeva sopimus;

b)	erilaiset kehittämiskeskuksen laatimat sisäiset säännöt edellä mainittujen henkilöstösääntöjen, jotka allekirjoittanut vahvistaa tuntevansa, mukaisesti; edellä mainittuihin sääntöihin ei voida tehdä mitään jäsenen vastaisia muutoksia, ellei niistä ilmoiteta etukäteen;

c)	mahdolliset yksilölliset ehdot, joista allekirjoittanut on sopinut kehittämiskeskuksen kanssa edellä mainittujen henkilöstösääntöjen 1 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

Tämän sopimuksen allekirjoittaminen tarkoittaa nimenomaisesti luopumista sellaisista kehittämiskeskuksen kanssa aiemmin voimassa olleeseen sopimukseen liittyneistä eduista, joista säädetään henkilöstösäännöissä palvelukseen tultaessa.

Sopimusta tehdessä otetaan huomioon aikaisemmat palvelussuhteet kehittämiskeskuksen henkilöstön jäsenenä.

8. RIIDAT

Henkilöstön jäsenen ja kehittämiskeskuksen väliset riidat ratkaistaan sovittelumenettelyllä tai saatetaan Kansainvälisen työjärjestön hallintotuomioistuimeen henkilöstösääntöjen 67 artiklan mukaisesti.

Riitoja ei voida ratkaista millään muulla tavalla.

9. SELVITYKSET

Liite A (Hallinnollinen selvitys) ja liite B (Perheselvitys) ovat erottamaton osa tätä sopimusta.

Yritystoiminnan kehittämiskeskuksen puolesta

Bryssel

Johtaja

Kehittämiskeskuksen johtajalle

Hyväksyn edellä olevan sopimuksen ja siihen liitetyt ehdot.

Olen saanut kehittämiskeskuksen perussäännöt ja työjärjestyksen, kehittämiskeskuksen henkilöstösäännöt sekä kehittämiskeskuksen sisäiset säännöt, ja olen tutustunut niihin.

Suostun noudattamaan henkilöstösääntöjä riitatapauksien ratkaisemiseksi kehittämiskeskuksen kanssa, ja kieltäydyn nimenomaisesti turvautumasta muihin ratkaisukeinoihin muut oikeuslaitokset mukaan luettuina.

Päiväys

Henkilöstön jäsenen allekirjoitus

(1) Mallisopimusta on mukautettava näiden sääntöjen 6 artiklassa tarkoitettuja määräaikaisia ja lyhytaikaisia sopimuksia varten niihin sovellettavien sääntöjen huomioon ottamiseksi ja yksilöllisten ehtojen lisäämisen mahdollistamiseksi sopimusta tehdessä.

LIITTEEN I LIITE A

HALLINNOLLINEN SELVITYS

Sukunimi:

Etunimi/etunimet:

Syntymäaika:

Perhesuhteet:

Sopimuksen päiväys:

Sopimuksen voimaantulopäivä:

Sopimuksen kesto:

Lähtöpaikkakunta:

Asunpaikkakunta työtehtäviä varten:

Ura-alue, palkkaluokka ja taso:

Peruskuukausipalkka:

Erityislausekkeet:

Henkilöstön jäsenen allekirjoitus

Johtaja

LIITTEEN I LIITE B

PERHESELVITYS

Sukunimi:

Etunimi/etunimet:

Syntymäpaikka ja -aika:

HUOLLETTAVAT

Sukunimi ja etunimi/etunimet

Syntymäpaikka ja -aika

Perheside

Siviilisääty

Kansalaisuus

Allekirjoittanut vahvistaa, että yllä olevat tiedot ovat oikeita.

Henkilöstön jäsenen allekirjoitus

Johtaja

Päiväys:

HENKILÖSTÖSÄÄNTÖJEN LIITE II

TAULUKKO BRUTTOMÄÄRÄSISTÄ PERUSKUUKAUSIPALKOISTA (EUROINA)

Voimassa 1. heinäkuuta 2003 alkaen (indeksi: kesäkuu 2003)

Ura-alue

Palkkaluokka

Perustoimi

Palkkataso

JOHTAJAT

1. A

Johtaja

12 016,80

12 737,81

1. B

Varajohtaja

10 643,46

11 282,07

2.	AMMATTIHENKILÖST

2. A

Pääasiantuntija

8 583,47

9 098,43

9 613,46

10 190,27

2. B

Pääasiantuntija

6 866,75

7 278,71

7 725,10

8 171,43

8 652,13

9 171,26

2. C

Asiantuntija

6 008,44

6 386,08

6 763,77

7 141,47

7 553,38

8 006,58

2. D

Asiantuntija

4 806,73

5 098,55

5 407,56

5 733,75

6 077,09

6 441,72

3.	TOIMISTOHENKILÖS

3. A

Pääavustaja

4 017,11

4 257,35

4 497,75

4 789,59

5 081,39

5 386,27

3. B

Toimistoavustaja

3 090,01

3 261,68

3 467,71

3 673,74

3 879,42

4 112,19

3. C

Sihteeri/virkailija

2 231,71

2 369,02

2 506,39

2 643,72

2 815,35

2 984,27

4.	AVUSTAVAÉ HENKIL;

4. A

Tekninen henkilöstö

1 819,66

1 922,67

2 025,70

2 128,73

2 266,02

2 401,98

Henkilöstön määrä kunkin palkkaluokan korkeimmalla tasolla saa 1.A- ja 1.B-luokkaa lukuun ottamatta olla enintään 25 prosenttia henkilöstösääntöjen alaisten toimien määrästä kussakin palkkaluokassa.

HENKILÖSTÖSÄÄNTÖJEN LIITE III

Kehittämiskeskuksen kantamaa veroa koskevat ehdot ja menettelyt

Seuraavien on maksettava kehittämiskeskuksen kantama vero, johon viitataan henkilöstösääntöjen 65 artiklassa: johtaja, varajohtaja ja kehittämiskeskuksen henkilöstö paikallista henkilöstöä lukuun ottamatta.

Vero maksetaan kuukausittain kehittämiskeskuksen kullekin verovelvolliselle maksamista palkoista ja palkkioista.

Yhdessä tai useammassa erässä maksettavat määrät ja korvaukset, jotka ovat korvausta toimen hoitamisen yhteydessä aiheutuneista kuluista, eivät kuitenkaan kuulu veronalaiseen perusmäärään.

2.	Perhelisät ja sosiaaliturvaetuudet vähennetään veronalaisesta perusmäärästä.

Ammatillisten ja henkilökohtaisten kustannusten perusteella vähennetään 10 prosenttia tämän liitteen 1 ja 2 kohdan mukaisesti saatavasta määrästä.

Kustakin huollettavana olevasta lapsesta tai henkilöstä tehdään ylimääräinen vähennys, joka on suuruudeltaan kaksi kertaa verovelvolliselle huollettavana olevasta lapsesta maksettava lisä.

Veronalaista perusmäärää laskettaessa vähennetään lisäksi 16 prosenttia kunkin kotimaastaan siirtyneen henkilöstön jäsenen bruttopalkasta. Tämän säännön mukaan tehdyn vähennyksen on oltava vähintään 200 euroa.

Kaikki asianomaisen oman sosiaaliturvajärjestelmänsä osana maksamat määrät vähennetään veronalaisesta perusmäärästä 60–63 artiklassa ja vastaavissa sisäisissä säännöissä täsmennetyn mukaisesti.

Vero lasketaan 3 kohdan mukaisesti saadusta veronalaisesta määrästä 84,96 euroa ylittävältä määrältä soveltaen alla olevaa verokantaa:

—	0 %	kun määrä on enintään	84,96
—	8 %	kun määrä on	84,97	–	1 501,99 EUR
—	10 %	kun määrä on	1 502,00	–	2 068,75 EUR
—	12,5 %	kun määrä on	2 068,76	–	2 370,93 EUR
—	15 %	kun määrä on	2 370,94	–	2 692,21 EUR
—	17,5 %	kun määrä on	2 692,22	–	2 994,41 EUR
—	20 %	kun määrä on	2 994,42	–	3 287,26 EUR
—	22,5 %	kun määrä on	3 287,27	–	3 588,08 EUR
—	25 %	kun määrä on	3 588,09	–	3 882,46 EUR
—	27,5 %	kun määrä on	3 882,47	–	4 184,60 EUR
—	30 %	kun määrä on	4 184,61	–	4 477,50 EUR
—	32,5 %	kun määrä on	4 477,51	–	4 779,78 EUR
—	35 %	kun määrä on	4 779,79	–	5 072,72 EUR
—	40 %	kun määrä on	5 072,73	–	5 374,80 EUR
—	45 %	kun määrä on enemmän kuin	5 374,81 EUR

Veron määrä pyöristetään alaspäin lähimpään seuraavaan yksikköön.

Edellä vahvistettuja veronalaisia määriä sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2003 alkaen.

Poiketen siitä, mitä 3 ja 4 kohdassa säädetään, niitä määriä, jotka maksetaan ylityökorvauksena, verotetaan sen verokannan mukaan, jota sovellettiin maksua edeltävänä kuukautena henkilöstön jäsenen palkan korkeimpaan veronalaiseen määrään.

Palvelussuhteen päättymisen vuoksi suoritettavista maksuista pidätetään veroa 3 kohdan kolmessa ensimmäisessä alakohdassa vahvistettujen vähennysten jälkeen määrä, joka vastaa kahta kolmasosaa siitä suhteesta, joka viimeistä palkkaa maksettaessa oli:

—	maksettavan veron määrän ja

—	1, 2 ja 3 kohdan mukaisen veronalaisen perusmäärän välillä.

Jos verotettava maksu on suoritettu lyhyemmältä kuin yhden kuukauden ajalta, verokanta on vastaavaan kuukausittaiseen maksuun sovellettava verokanta.

Jos verotettava maksu on suoritettu pidemmältä kuin kuukauden ajalta, vero lasketaan niin kuin tämä maksu olisi ollut jaettuna tasan niille kuukausille, joilta se on maksettu.

Korjauksena suoritetut maksut, jotka eivät koske sitä kuukautta, jonka aikana ne maksetaan, ovat sen veron alaisia, jota olisi sovellettu, jos ne olisi suoritettu tavanomaisena ajankohtana.

Komitea antaa kaikki tämän liitteen säännösten soveltamiseen mahdollisesti tarvittavat säännöt.

Kehittämiskeskuksen johtaja varmistaa, että näitä sääntöjä noudatetaan.

Tarvittaessa johtaja soveltaa soveltuvin osin Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavia vastaavia asetuksia ja erityisesti Euroopan yhteisöille suoritettavaan veroon sovellettavien edellytysten ja menettelyn vahvistamisesta 29 päivänä helmikuuta 1968 annettua neuvoston asetusta (ETY, Euratom, EHTY) N:o 260/68 (1).

(1) EYVL L 56, 4.3.1968, s. 8, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1750/2002 (EYVL L 264, 2.10.2002, s. 15).

HENKILÖSTÖSÄÄNTÖJEN LIITE IV

SOVITTELUMENETTELY

1 artikla

Soveltamisala

Kehittämiskeskuksen henkilöstön, johtajan tai varajohtajan ja kehittämiskeskuksen väliset riidat voidaan sovitella näiden menettelysääntöjen mukaan.

2 artikla

Määritelmät

Näissä säännöissä, jollei asiayhteydestä muuta johdu, seuraavien nimien ja ilmaisujen merkitys on seuraavanlainen:

—	AKT-valtio: Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmään kuuluvat Cotonoun sopimuksen allekirjoittajavaltiot.

—	Jäsenvaltio: Euroopan unionin jäsenvaltio.

—	Tuomioistuin: Kansainvälisen työjärjestön hallintotuomioistuin.

—	Sopimus: Cotonoun AKT–EY-kumppanuussopimus.

—	Ministerineuvosto: Cotonoun sopimuksessa tarkoitettu AKT–EY-ministerineuvosto.

—	Komitea: AKT–EY-suurlähettiläskomitea.

—	Hallintoneuvosto: yritystoiminnan kehittämiskeskuksen hallintoneuvosto.

—	Kehittämiskeskus: yritystoiminnan kehittämiskeskus.

—	Henkilöstösäännöt: Cotonoun sopimuksen mukaisen yritystoiminnan kehittämiskeskuksen henkilöstösäännöt.

—	Kantaja: asianosainen, joka aloittaa sovittelumenettelyn antamalla toiselle asianosaiselle tiedoksi sovittelukanteen ja siinä olevat vaatimukset.

—	Vastaaja: sovittelumenettelyn asianosainen, jota kohtaan vaatimukset osoitetaan.

—	Asianosainen: jos tätä ilmaisua käytetään sovittelumenettelyn yhteydessä, sillä tarkoitetaan sovittelumenettelyn kantajaa tai vastaajaa.

3 artikla

Määräaikojen tiedoksi antaminen ja laskeminen

1. Näissä säännöissä tarkoitetut tiedoksiannot on lähetettävä kirjattuna kirjeenä tai toimitettava henkilökohtaisesti vastaanottajalle, ja siinä on oltava mukana päivätty pyyntö tiedoksiannon vastaanottamisen vahvistamisesta. Tiedoksianto katsotaan vastaanotetuksi sinä päivänä, jona tiedoksianto on tällä tavalla toimitettu. Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen, jos tiedoksiantoa ei saada annettua vastaanottajalle tästä riippuvista syistä tai vastaanottaja kieltäytyy allekirjoittamasta vastaanottotodistusta.

2. Laskettaessa näiden sääntöjen mukaista määräaikaa kyseinen määräaika alkaa sitä seuraavana päivänä, kun tiedoksianto, yhteydenotto tai ehdotus on saapunut vastaanottajalle. Jos määräajan viimeinen päivä on kyseiseen tiedoksiantoon, yhteydenottoon tai ehdotukseen merkityssä määränpäässä juhlapäivä tai vapaapäivä, määräaikaa lykätään seuraavaan arkipäivään. Ne juhla- ja vapaapäivät, jotka sijoittuvat määräajalle, otetaan kuitenkin huomioon.

4 artikla

Sovittelu

1. Henkilön, jolla on oikeus hakea sovittelumenettelyä, on ennen Kansainvälisen työjärjestön hallintotuomioistuimelle tehtyä sovittelukannetta pyydettävä riidan ratkaisemista näiden sääntöjen mukaisesti sovittelumenettelyllä. Sovittelijan määräämistä koskeva pyyntö on tehtävä kahden kuukauden kuluessa. Tämä määräaika alkaa:

—	päivästä, jona valituksen johdosta tehty päätös on annettu tiedoksi,

—

päivästä, jona vastauksen antamiselle asetettu määräaika päättyy, jos valitus koskee hiljaista päätöstä, jolla 66 artiklan 2 kohdan mukaisesti tehdyn pyynnön katsotaan tulleen hylätyksi. Kuitenkin, jos valitus on hylätty nimenomaisella päätöksellä sen jälkeen kun sen on katsottu tulleen hylätyksi hiljaisella päätöksellä mutta ennen kuin sovittelun pyytämistä varten säädetty määräaika on kulunut umpeen, sovittelun pyytämistä koskeva määräaika alkaa kulua uudelleen.

2. Jos riidan asianosaisina ovat johtaja tai varajohtaja ja kehittämiskeskus, kantajan on pyydettävä komiteaa asettamaan sovittelijan.

Komitea nimittää sovittelijan 60 päivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta.

3. Jos riidan asianosaisina ovat henkilöstön jäsen ja kehittämiskeskus, kantajan on pyydettävä hallintoneuvostoa asettamaan sovittelijan. Nimitys on tehtävä 45 päivän kuluessa.

4. Jotta henkilö voitaisiin nimetä sovittelijaksi, hänen on oltava sopimuksen allekirjoittaneen valtion kansalainen.

5. Sovittelua hakevan asianosaisen on annettava hakemuksensa tiedoksi toiselle asianosaiselle ja sovittelijalle 30 päivän kuluessa sitä, kun sovittelijan nimitys on annettu tiedoksi.

Hakemus koostuu hakijan sovitteluhakemuskirjelmästä, jossa on mukana asiaankuuluvat jäljennökset ja asiakirjat.

6. Toisella asianosaisella on hakemusta koskevan tiedoksiannon vastaanottamisesta 30 päivää aikaa antaa sovittelijalle ja hakijalle vastaus tämän sovitteluhakemuskirjelmään.

7. Sovittelijan tehtävä täytetään niin epämuodollisesti ja nopeasti kuin se riidan oikeudenmukaisen ja puolueettoman ratkaisemisen kannalta on mahdollista ja se perustuu kummankin asianosaisen oikeudenmukaiseen kuulemiseen. Kumpaakin asianosaista voi edustaa tai avustaa asianosaisen valitsema avustaja.

8. Tutkittuaan asian sovittelija esittää asianosaisille ehdot riidan ratkaisemiseksi.

9. Jos riita ratkaistaan, sovittelija laatii ja allekirjoittaa ratkaisua koskevan pöytäkirjan. Asianosaiset allekirjoittavat tämän pöytäkirjan sekä ilmoittavat hyväksyvänsä sen. Allekirjoitettu pöytäkirja on asianosaisia sitova.

10. Allekirjoitetun, riidan ratkaisua koskevan pöytäkirjan jäljennökset luovutetaan asianosaisille.

11. Jos sovittelu epäonnistuu tai sopimukseen ei ole päästy neljän kuukauden kuluessa sovittelijan nimittämisestä, asianosaiset saavat antaa riitansa Kansainvälisen työjärjestön hallintotuomioistuimen käsiteltäväksi; tällöin mikään, mitä on saavutettu sovittelijan käsittelyssä, ei vaikuta kummankaan asianosaisen oikeuksiin tuomioistuimessa.

12. Asia voidaan kolmen kuukauden kuluessa antaa Kansainvälisen työjärjestön hallintotuomioistuimen käsiteltäväksi. Tämä määräaika alkaa siitä päivästä, jona sovittelun epäonnistuminen on annettu tiedoksi asianosaisille, tai jos sopimukseen ei ole päästy, päivästä, jona sovittelijan määräämispäivästä laskettava neljän kuukauden määräaika on kulunut umpeen.

HENKILÖSTÖSÄÄNTÖJEN LIITE V

Henkilöstösääntöjen 4 artiklassa säädettyjen elinten kokoonpano ja menettelyt

1 JAKSO

Henkilöstökomitea

Henkilöstökomitea muodostuu henkilöstön jäsenistä, joiden toimikausi on kolme vuotta. Jokaisella henkilöstön jäsenellä on äänioikeus ja he ovat vaalikelpoisia salaisissa lippuäänestyksissä.

Henkilöstön jäsenten yleiskokous vahvistaa henkilöstökomitean vaalia koskevat edellytykset ja komitean toimintatavat henkilöstöjärjestön työjärjestyksessä.

Henkilöstökomitea on muodostettava siten, että kaikkien 7 artiklassa säädettyjen ura-alueiden edustus turvataan, ja siinä on otettava mahdollisimman hyvin huomioon kehittämiskeskuksen luonne AKT- ja EY-maiden yhteisenä keskuksena.

Henkilöstökomitean vaali on pätevä vain, jos kaksi kolmasosaa äänioikeutetuista henkilöstön jäsenistä osallistuu vaaliin. Jos äänestäjien määrä jää kuitenkin tätä alhaisemmaksi, toinen vaali on pätevä, jos enemmistö äänioikeutetuista osallistuu vaaliin.

Henkilöstökomitean jäsenten ja henkilöstökomitean tai kehittämiskeskuksen henkilöstösääntöjen mukaisesti perustamiin elimiin nimitettyjen jäsenten hoitamat tehtävät katsotaan osaksi heidän tavanomaisia tehtäviään. Asianomaisille ei saa aiheutua haitallisia seuraamuksia näiden tehtävien hoitamisesta.

2 JAKSO

Henkilöstön hankinta- / ylennyskomitea

Johtaja nimittää kutakin talousarviossa olevaa vapaata tointa tai ylennystä varten henkilöstön hankinta- / ylennyskomitean.

Henkilöstökomitean edustaja osallistuu siihen tarkkailijana.

Henkilöstön hankinta- / ylennyskomitean kokoonpano ja toimintatavat määritetään sisäisissä säännöissä.

		ISSN 1725-261X
Euroopan unionin virallinen lehti		L 348

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	48. vuosikerta 30. joulukuuta 2005

Sisältö		II Säädökset, joita ei tarvitse julkaista	Sivu
		Neuvosto
	*	Neuvoston päätös, tehty 8 päivänä joulukuuta 2005, Euroopan talousyhteisön ja Seychellien tasavallan välisessä Seychellien rannikon edustalla harjoitettavaa kalastusta koskevassa sopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamisesta 18 päivän tammikuuta 2005 ja 17 päivän tammikuuta 2011 väliseksi ajaksi tehdyn pöytäkirjan väliaikaista soveltamista koskevan sopimuksen tekemisestä kirjeenvaihtona	1
		Kirjeenvaihtona tehty sopimus Euroopan talousyhteisön ja Seychellien tasavallan välisessä Seychellien rannikon edustalla harjoitettavaa kalastusta koskevassa sopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamisesta 18 päivän tammikuuta 2005 ja 17 päivän tammikuuta 2011 väliseksi ajaksi tehdyn pöytäkirjan väliaikaisesta soveltamisesta	3
		Pöytäkirja Euroopan talousyhteisön ja Seychellien tasavallan välisessä Seychellien rannikon edustalla harjoitettavaa kalastusta koskevassa sopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamisesta 18 päivän tammikuuta 2005 ja 17 päivän tammikuuta 2011 väliseksi ajaksi	4
	*	Neuvoston päätös, tehty 8 päivänä joulukuuta 2005, kansainvälistä delfiinien suojeluohjelmaa koskevan sopimuksen hyväksymisestä Euroopan yhteisön puolesta	26
		Kansainvälistä delfiinien suojeluohjelmaa koskeva sopimus	28
	*	AKT–EY-suurlähettiläskomitean päätös N:o 9/2005, tehty 27 päivänä heinäkuuta 2005, yritystoiminnan kehittämiskeskuksen (YKK) henkilöstösäännöistä	54