ISSN 1725-261X

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 347

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

48. vuosikerta
30. joulukuuta 2005


Sisältö

 

I   Säädökset, jotka on julkaistava

Sivu

 

*

Neuvoston asetus (EY) N:o 2173/2005, annettu 20 päivänä joulukuuta 2005, Euroopan yhteisöön suuntautuvaa puutavaran tuontia koskevan FLEGT-lupajärjestelmän perustamisesta

1

 

*

Neuvoston asetus (EY) N:o 2174/2005, annettu 21 päivänä joulukuuta 2005, vuoden 1994 tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT-sopimus) XXIV artiklan 6 kohdan ja XXVIII artiklan mukaisen, Euroopan yhteisön ja Japanin välillä kirjeenvaihtona tehdyn sopimuksen täytäntöönpanosta

7

 

*

Neuvoston asetus (EY) N:o 2175/2005, annettu 21 päivänä joulukuuta 2005, vuoden 1994 tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT-sopimus) XXIV artiklan 6 kohdan ja XXVIII artiklan mukaisen Euroopan yhteisön ja Uuden-Seelannin välillä kirjeenvaihtona tehdyn, Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan myönnytysluetteloissa mainittavien myönnytysten muuttamista niiden Euroopan unioniin liittymisen myötä koskevan sopimuksen täytäntöönpanosta sekä tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista annetun asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteen I täydentämisestä

9

 

*

Komission asetus (EY) N:o 2176/2005, annettu 23 päivänä joulukuuta 2005, neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 liitteessä I lueteltujen kalastustuotteiden yhteisön vetäytymis- ja myyntihinnoista kalastusvuonna 2006

11

 

*

Komission asetus (EY) N:o 2177/2005, annettu 23 päivänä joulukuuta 2005, neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 liitteessä II lueteltujen kalastustuotteiden yhteisön myyntihinnoista kalastusvuonna 2006

19

 

*

Komission asetus (EY) N:o 2178/2005, annettu 23 päivänä joulukuuta 2005, eräille kalastustuotteille kalastusvuodeksi 2006 vahvistettavista viitehinnoista

21

 

*

Komission asetus (EY) N:o 2179/2005, annettu 23 päivänä joulukuuta 2005, tietyille kalastustuotteille kalastusvuonna 2006 myönnettävän siirtotuen ja kiinteän tuen määrästä

25

 

*

Komission asetus (EY) N:o 2180/2005, annettu 23 päivänä joulukuuta 2005, eräiden kalastustuotteiden yksityisen varastoinnin tuen määrästä kalastusvuonna 2006

27

 

*

Komission asetus (EY) N:o 2181/2005, annettu 23 päivänä joulukuuta 2005, kalastusvuoden 2006 aikana markkinoilta vedettyjen kalastustuotteiden taloudellisen korvauksen ja sen ennakon laskennassa käytettävistä kiinteistä arvoista

28

 

*

Komission asetus (EY) N:o 2182/2005, annettu 22 päivänä joulukuuta 2005, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat mainitun asetuksen IV ja IV a osastossa säädettyjä tukijärjestelmiä sekä kesannoidun maan käyttöä raaka-aineiden tuottamiseen, annetun asetuksen (EY) N:o 1973/2004 muuttamisesta

31

 

*

Komission asetus (EY) N:o 2183/2005, annettu 22 päivänä joulukuuta 2005, yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 muuttamisesta ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 säädetyn tilatukijärjestelmän täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun asetuksen (EY) N:o 795/2004 muuttamisesta

56

 

*

Komission asetus (EY) N:o 2184/2005, annettu 23 päivänä joulukuuta 2005, yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annettujen asetusten (EY) N:o 796/2004 ja (EY) N:o 1973/2004 muuttamisesta

61

 

*

Komission asetus (EY) N:o 2185/2005, annettu 27 päivänä joulukuuta 2005, yhteisön tariffikiintiöiden avaamisesta lampaille ja vuohille sekä lampaan- ja vuohenlihalle vuodeksi 2006

70

 

*

Komission asetus (EY) N:o 2186/2005, annettu 27 päivänä joulukuuta 2005, korkealaatuista tuoretta, jäähdytettyä tai jäädytettyä naudanlihaa ja jäädytettyä puhvelinlihaa koskevien tariffikiintiöiden avaamisesta ja hallinnoinnista annetun asetuksen (EY) N:o 936/97 muuttamisesta

74

 

 

II   Säädökset, joita ei tarvitse julkaista

 

 

Neuvosto

 

*

Neuvoston päätös, tehty 21 päivänä joulukuuta 2005, vuoden 1994 tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT-sopimus) XXIV artiklan 6 kohdan ja XXVIII artiklan mukaisen sopimuksen tekemisestä kirjeenvaihtona Euroopan yhteisön ja Japanin välillä

75

 

*

Neuvoston päätös, tehty 21 päivänä joulukuuta 2005, vuoden 1994 tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT-sopimus) XXIV artiklan 6 kohdan ja XXVIII artiklan mukaisen, Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan myönnytysluetteloissa mainittavien myönnytysten muuttamista niiden Euroopan unioniin liittymisen vuoksi koskevan sopimuksen tekemisestä kirjeenvaihtona Euroopan yhteisön ja Uuden-Seelannin välillä

78

Vuoden 1994 tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT-sopimus) XXIV artiklan 6 kohdan ja XXVIII artiklan mukainen kirjeenvaihtona tehtävä sopimus Euroopan yhteisön ja Uuden-Seelannin välillä Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan myönnytysluetteloissa mainittavien myönnytysten muuttamisesta niiden liittyessä Euroopan unioniin

80

 

 

Komissio

 

*

Komission päätös, tehty 15 päivänä marraskuuta 2005, komission työjärjestyksen muuttamisesta

83

 

*

Yhteisön ja Sveitsin lentoliikennekomitean päätös N:o 2/2005, tehty 25 päivänä marraskuuta 2005, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton lentoliikennettä koskevan sopimuksen liitteen muuttamisesta

91

 

*

Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisellä maataloustuotteiden kauppaa koskevalla sopimuksella perustetun eläinlääkintäalan sekakomitean päätös N:o 1/2005, tehty 21 päivänä joulukuuta 2005, sopimuksen liitteen 11 lisäyksen 6 muuttamisesta

93

 

 

Euroopan unionin yleiseen talousarvioon liitetyt asiakirjat

 

*

Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston tulo- ja menotaulukko varainhoitovuodelle 2005

97

 

 

Oikaisuja

 

 

Oikaistaan komission asetus (EY) N:o 2163/2005, annettu 22 päivänä joulukuuta 2005, naudanliha-alan tuotteiden vientitodistushakemusten hylkäämisestä (EUVL L 342, 24.12.2005)

99

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


I Säädökset, jotka on julkaistava

30.12.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 347/1


NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 2173/2005,

annettu 20 päivänä joulukuuta 2005,

Euroopan yhteisöön suuntautuvaa puutavaran tuontia koskevan FLEGT-lupajärjestelmän perustamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 133 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto ja Euroopan parlamentti ovat ilmaisseet tyytyväisyytensä komission neuvostolle ja Euroopan parlamentille antamaan tiedoksiantoon metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja puukauppaa (Forest Law Enforcement, Governance and Trade – FLEGT) koskevasta Euroopan unionin toimintasuunnitelmasta pitäen sitä ensimmäisenä toimenpiteenä laittomaan puunkorjuuseen ja puukauppaan puuttumisessa.

(2)

Toimintasuunnitelmassa keskitytään hallinnon uudistamiseen ja valmiuksien kehittämiseen. Näitä toimia tuetaan monenvälisen yhteistyön kehittämiseen tähtäävillä toimilla ja kysyntäpuolella toteutettavilla täydentävillä toimenpiteillä, joilla vähennetään laittomasti korjatun puutavaran kulutusta, sekä toimilla, joilla edistetään laajempana tavoitteena olevaan kestävään metsätalouteen siirtymistä puutavaraa tuottavissa maissa.

(3)

Toimintasuunnitelmassa määritetään sellaisen lupajärjestelmän käyttöönotto, jolla varmistetaan, että yhteisöön tuodaan vain tuottajamaan lainsäädännön mukaisesti laillisesti tuotettua puutuotteita, ja korostetaan, että tämä lupajärjestelmä ei saisi haitata laillista kauppaa.

(4)

Lupajärjestelmän täytäntöönpano edellyttää, että asianomaisten puutuotteiden tuontiin yhteisön alueelle sovelletaan tarkastus- ja valvontajärjestelmää, jolla pyritään varmistamaan tällaisten tuotteiden laillisuus.

(5)

Yhteisön olisi tätä silmällä pitäen tehtävä maiden ja alueellisten järjestöjen kanssa vapaaehtoisuuteen perustuvia kumppanuussopimuksia, joilla kumppanimaalle tai alueelliselle järjestölle asetetaan oikeudellisesti sitova velvollisuus panna lupajärjestelmä täytäntöön kussakin kumppanuussopimuksessa määrätyn aikataulun mukaisesti.

(6)

Lupajärjestelmän mukaisesti olisi tietyillä kumppanimaasta tuotavilla puutuotteilla, jotka saapuvat yhteisön alueelle minkä tahansa tullitoimipaikan kautta luovutettaviksi vapaaseen liikkeeseen, oltava kumppanimaan myöntämä lupa, jossa todetaan, että kyseiset puutuotteet on tuotettu laillisesti korjatusta kumppanimaan puutavarasta tai kumppanimaahan kansallisen lainsäädännön mukaisesti laillisesti tuodusta puutavarasta siten kuin asianomaisessa kumppanuussopimuksessa määrätään. Kolmannen osapuolen olisi vastattava näiden sääntöjen noudattamisen seurannasta.

(7)

Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi tarkistettava, että kullakin tavaraerällä on asianmukainen lupa ennen tämän luvan kattaman lähetyksen luovuttamista vapaaseen liikkeeseen yhteisössä.

(8)

Kunkin jäsenvaltion olisi määrättävä tämän asetuksen rikkomisesta aiheutuvat seuraamukset.

(9)

Lupajärjestelmän olisi aluksi koskettava rajattua määrää puutuotteita. Tuotteiden valikoimaa voidaan sopimuksella laajentaa muihin tuoteryhmiin.

(10)

Tarvittaessa on liitteitä, joissa määritetään lupajärjestelmän piiriin kuuluvat maat ja tuotteet, tarkistettava viipymättä. Tarkistukset olisi tehtävä ottamalla huomioon kumppanuussopimusten täytäntöönpanon edistyminen. Kumppanimaa voidaan lisätä liitteeseen I, jos se on ilmoittanut komissiolle suorittaneensa kaikki lupien myöntämiseksi tarvittavat tarkastukset kaikille liitteessä II luetelluille tuotteille, ja komissio on vahvistanut tämän. Kumppanimaa voidaan poistaa liitteestä I joko siinä tapauksessa, että se on tehnyt vuotta aiemmin ilmoituksen aikeestaan päättää kumppanuussopimus, tai välittömästi, jos sitä koskevan kumppanuussopimuksen soveltaminen keskeytetään.

(11)

Liitettä II voidaan muuttaa, kun komissio ja kaikki kumppanimaat ovat sopineet muutoksesta. Liitettä III voidaan muuttaa, kun komissio ja kyseinen kumppanimaa ovat sopineet muutoksesta.

(12)

Liitteiden I, II ja III muutosten on tarkoitus olla teknisluonteisia täytäntöönpanotoimenpiteitä, ja niiden hyväksyminen olisi menettelyn yksinkertaistamiseksi ja jouduttamiseksi annettava komission tehtäväksi. Näiden muutosten olisi sisällettävä harmonoidun tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmän liitteessä I, sellaisena kuin se on voimassa, olevat tavarakoodit nelinumeroisella nimikkeiden tasolla tai kuusinumeroisella alanimikkeiden tasolla.

(13)

Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (1) mukaisesti siten, että tehdään ero sääntelykomitea- ja hallintokomiteamenettelyllä päätettävien toimenpiteiden välillä, koska hallintokomiteamenettely on joissain tapauksissa sopivin tehokkuuden lisäämiseksi,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I   LUKU

KOHDE JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

1.   Tällä asetuksella otetaan käyttöön tiettyjen puutuotteiden tuontia koskevat yhteisön säännöt, joiden tarkoituksena on panna täytäntöön FLEGT-lupajärjestelmä.

2.   Lupajärjestelmä pannaan täytäntöön puutavaraa tuottavien maiden kanssa tehtävillä kumppanuussopimuksilla.

3.   Tätä asetusta sovelletaan liitteessä II ja III lueteltujen puutuotteiden tuontiin liitteessä I luetelluista kumppanimaista.

2 artikla

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)

’metsälainsäädännön noudattamista, metsähallintoa ja puukauppaa koskevalla lupajärjestelmällä’, jäljempänä ’FLEGT-lupajärjestelmä’, (Forest Law Enforcement, Governance and Trade licensing scheme), lupien myöntämistä puutuotteille niiden tuomiseksi yhteisöön kumppanimaista ja järjestelmän täytäntöönpanoa yhteisössä, erityisesti rajatarkastuksia koskevien yhteisön säännösten osalta;

2)

’kumppanimaalla’ liitteessä I lueteltua valtiota tai alueellista järjestöä, joka tekee kumppanuussopimuksen;

3)

’kumppanuussopimuksella’ yhteisön ja kumppanimaan sopimusta, jolla yhteisö ja asianomainen kumppanimaa sitoutuvat toimimaan yhdessä tukeakseen FLEGT-toimintasuunnitelmaa ja pannakseen täytäntöön FLEGT-lupajärjestelmän;

4)

’alueellisella järjestöllä’ järjestöä, joka muodostuu liitteessä I luetelluista riippumattomista valtioista, jotka ovat siirtäneet kyseiselle järjestölle toimivallan tehdä niiden puolesta kumppanuussopimus FLEGT-lupajärjestelmään liittyvissä kysymyksissä;

5)

’FLEGT-luvalla’ tavaraerä- tai markkinatoimijakohtaista vakiomuotoista, todennettavissa olevaa asiakirjaa, jota ei voida väärentää tai luvatta muuttaa, jossa tarkoitetun lähetyksen todistetaan olevan FLEGT-lupajärjestelmän vaatimusten mukainen ja jonka kumppanimaan lupaviranomainen on myöntänyt ja vahvistanut. Lupien myöntämistä, kirjaamista tai ilmoittamista koskevat järjestelmät voivat tarpeen mukaan perustua paperilla tai sähköisesti toteutettaviin toimiin;

6)

’markkinatoimijalla’ metsätalouden, puutuotteiden jalostuksen tai puutuotteiden kaupan parissa toimivaa yksityistä tai julkista toimijaa;

7)

’lupaviranomaisella’ tai ’lupaviranomaisilla’ kumppanimaan nimeämää yhtä tai useampaa viranomaista, joka voi antaa ja vahvistaa FLEGT-lupia;

8)

’toimivaltaisella viranomaisella tai toimivaltaisilla viranomaisilla’ EU:n jäsenvaltioiden nimeämää yhtä tai useampaa viranomaista, joka voi todentaa FLEGT-lupia;

9)

’puutuotteilla’ liitteessä II ja III tarkoitettuja tuotteita, joihin sovelletaan FLEGT-lupajärjestelmää ja joita, kun niitä tuodaan yhteisön alueelle, ei voida pitää tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä 2 päivänä heinäkuuta 1993 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 (2) 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuina ’luonteeltaan muina kuin kaupallisina tavaroina’;

10)

’laillisesti tuotetulla puutavaralla’ puutuotteita, jotka on tuotettu laillisesti korjatusta kumppanimaan puutavarasta, tai joka on tuotu laillisesti kumppanimaahan asianomaisen kumppanimaan määrittelemän lainsäädännön mukaisesti siten kuin kumppanuussopimuksessa määrätään;

11)

’tuonnilla’ puutuotteiden luovutusta vapaaseen liikkeeseen yhteisön tullikoodeksista 12 päivänä lokakuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/1992 (3) 79 artiklan mukaisesti;

12)

’tavaraerällä’ puutuote-erää;

13)

’viennillä’ puutuotteiden fyysistä lähtemistä tai poisviemistä kumppanimaan maantieteellisen alueen mistä tahansa osasta niiden tuomiseksi yhteisöön.

14)

’kolmannen osapuolen toteuttamalla seurannalla’ järjestelmää, jonka avulla kumppanimaan hallintoviranomaisista ja sen metsä- ja puualasta riippumaton järjestö seuraa FLEGT-lupajärjestelmän toimintaa ja raportoi siitä.

II   LUKU

FLEGT-LUPAJÄRJESTELMÄ

3 artikla

1.   FLEGT-lupajärjestelmää sovelletaan ainoastaan tuontiin kumppanimaista.

2.   Asianomaisen kumppanuussopimuksen nojalla tehtyjen sitoumusten täytäntöönpanon aikataulusta määrätään erikseen kussakin sopimuksessa.

4 artikla

1.   Kumppanimaista vietyjen puutuotteiden tuonti yhteisöön on kiellettyä, jollei lähetys kuulu FLEGT-luvan piiriin.

2.   Jo olemassa olevia kumppanimaista vietyjen puutuotteiden laillisuuden ja luotettavan seurannan takaavia järjestelmiä voidaan käyttää FLEGT-luvan perustana edellyttäen, että näitä järjestelmiä on arvioitu ja ne on hyväksytty 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, jotta asianomaisten puutuotteiden laillisuudesta voidaan saada tarvittavat takeet.

3.   Tämän artiklan 1 kohdassa asetettuja vaatimuksia ei sovelleta luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta niiden kauppaa sääntelemällä 9 päivänä joulukuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 338/97 (4) liitteessä A, B ja C luetelluista lajeista valmistettuihin puutuotteisiin. Komissio tarkastelee tätä poikkeusta 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen viimeistään 30 päivänä joulukuuta 2010.

5 artikla

1.   Kunkin tavaraerän kattavan FLEGT-luvan on oltava toimivaltaisen viranomaisen saatavilla silloin, kun esitetään kyseistä lähetystä koskeva tulli-ilmoitus yhteisössä tapahtuvaa vapaaseen liikkeeseen luovutusta varten. Toimivaltaisten viranomaisten on kirjattava alkuperäinen FLEGT-lupa yhdessä asianomaisen tulli-ilmoituksen kanssa sähköiseen tai paperimuodossa olevaan rekisteriin.

Puutuotteiden tuonti markkinatoimijalle myönnetyn FLEGT-luvan nojalla on sallittua markkinatoimijan luvan voimassaoloaikana.

2.   Toimivaltaisten viranomaisten on sallittava komission tai tämän nimeämien henkilöiden tai elinten tutustua asiaa koskeviin asiakirjoihin ja tietoihin, jos ilmenee ongelmia, jotka haittaavat FLEGT-lupajärjestelmän tehokasta toimintaa.

3.   Toimivaltaisten viranomaisten on sallittava henkilöiden ja elinten, jotka kumppanimaat ovat nimenneet kolmannen osapuolen toteuttamasta FLEGT-lupajärjestelmän seurannasta vastaaviksi, tutustua asiaa koskeviin asiakirjoihin ja tietoihin, mutta toimivaltaisten viranomaisten ei edellytetä antavan tietoja, joita ne eivät kansallisen lainsäädäntönsä mukaan saa antaa.

4.   Toimivaltaisten viranomaisten on päätettävä tavaraerien lisätarkastuksen tarpeesta käyttämällä riskeihin perustuvaa lähestymistapaa.

5.   Jos luvan pätevyydestä on epäilyjä, toimivaltaiset viranomaiset voivat pyytää lupaviranomaisilta lisätarkastusta ja hankkia lisäselvityksiä asianomaisen vientimaan kanssa tehdyn kumppanuussopimuksen määräysten mukaisesti.

6.   Jäsenvaltiot voivat periä maksuja toimivaltaisten viranomaisten tämän artiklan mukaista valvontaa varten suorittamista virkatoimista aiheutuneiden välttämättömien kustannusten kattamiseksi.

7.   Tulliviranomaiset voivat lykätä puutuotteiden luovuttamista tai pidättää ne, jos niillä on aihetta uskoa, ettei lupa mahdollisesti ole voimassa. Tuoja vastaa tarkastuksen loppuun saattamisen aikana aiheutuneista kustannuksista, jollei asianomainen jäsenvaltio toisin määrää.

8.   Kunkin jäsenvaltion on määrättävä tämän asetuksen säännösten rikkomisesta aiheutuvat rangaistukset. Niiden on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

9.   Komissio hyväksyy tätä artiklaa koskevat yksityiskohtaiset vaatimukset 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

6 artikla

1.   Jos toimivaltaiset viranomaiset toteavat, ettei 4 artiklan 1 kohdassa säädetty edellytys täyty, niiden on toimittava voimassa olevan kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

2.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikki tiedot, joiden mukaan tämän asetuksen säännöksiä kierretään tai on kierretty.

7 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on nimettävä toimivaltaiset viranomaiset, jotka vastaavat tämän asetuksen täytäntöönpanosta ja yhteydenpidosta komission kanssa.

2.   Komissio toimittaa kaikille jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille kumppanimaiden nimeämien lupaviranomaisten nimet ja muut asiaankuuluvat tiedot, oikeaksi todistetut näytteet lupien lainmukaista antamista osoittavista leimoista ja allekirjoituksista sekä saamansa muut lupia koskevat asiaankuuluvat tiedot.

8 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on vuosittain viimeistään 30 päivänä huhtikuuta toimitettava edellistä kalenterivuotta koskeva kertomus, joka sisältää seuraavat seikat:

a)

jäsenvaltioon FLEGT-lupajärjestelmän mukaisesti tuotujen puutuotteiden määrät liitteissä II ja III yksilöityjen HS-nimikkeiden ja kumppanimaiden mukaan ryhmiteltyinä;

b)

vastaanotettujen FLEGT-lupien lukumäärä liitteessä II ja III tarkoitettujen HS-nimikkeiden ja kumppanimaiden mukaan ryhmiteltynä;

c)

niiden tapausten lukumäärä ja puutuotteiden määrä, joiden osalta on sovellettu 6 artiklan 1 kohtaa.

2.   Komissio vahvistaa vuosittaisen kertomuksen mallin helpottaakseen FLEGT-lupajärjestelmän toiminnan seurantaa.

3.   Komissio laatii vuosittain viimeistään 30 päivänä kesäkuuta yhteenvetokertomuksen, joka perustuu jäsenvaltioiden antamiin, edellistä kalenterivuotta koskevaan vuotuiseen kertomukseen sisältyviin tietoihin, ja se saattaa laatimansa kertomuksen yleisön saataville Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttaviksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (5) mukaisesti.

III   LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

9 artikla

Kahden vuoden kuluttua ensimmäisen kumppanuussopimuksen voimaantulosta komissio toimittaa neuvostolle tämän asetuksen täytäntöönpanoa koskevan kertomuksen, joka perustuu erityisesti 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin yhteenvetokertomuksiin ja kumppanuussopimusten tarkasteluihin. Tähän kertomukseen liitetään tarvittaessa FLEGT-lupajärjestelmää koskevia parannusehdotuksia.

10 artikla

1.   Komissio voi 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen muuttaa liitteessä I olevaa kumppanimaiden ja niiden nimettyjen lupaviranomaisten luetteloa.

2.   Komissio voi 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen muuttaa liitteessä II olevaa niiden puutuotteiden luetteloa, joihin FLEGT-lupajärjestelmää sovelletaan. Komissio tekee nämä muutokset ottaen huomioon FLEGT-kumppanuussopimusten täytäntöönpanon. Muutosten on sisällettävä harmonoidun tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmän liitteessä I, sellaisena kuin se on voimassa, olevat tavarakoodit nelinumeroisella nimikkeiden tasolla tai kuusinumeroisella alanimikkeiden tasolla.

3.   Komissio voi 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen muuttaa liitteessä III olevaa niiden puutuotteiden luetteloa, joihin FLEGT-lupajärjestelmää sovelletaan. Komissio tekee nämä tarkistukset ottaen huomioon FLEGT-kumppanuussopimusten täytäntöönpanon. Näiden muutosten on sisällettävä harmonoidun tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmän liitteessä 1, sellaisena kuin se on voimassa, olevat tavarakoodit nelinumeroisella nimikkeiden tasolla tai kuusinumeroisella alanimikkeiden tasolla, ja niitä sovelletaan ainoastaan asianomaiseen liitteessä III mainittuun kumppanimaahan.

11 artikla

1.   Komissiota avustaa metsälainsäädännön noudattamista, metsähallintoa ja puukauppaa käsittelevä komitea (FLEGT-komitea), jäljempänä ’komitea’.

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklaa.

Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.

3.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.

4.   Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

12 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 20 päivänä joulukuuta 2005.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. BECKETT


(1)  EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(2)  EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 883/2005 (EUVL L 148, 11.6.2005, s. 5).

(3)  EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 648/2005 (EUVL L 117, 4.5.2005, s. 13).

(4)  EYVL L 61, 3.3.1997, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1332/2005 (EUVL L 215, 19.8.2005, s. 1).

(5)  EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43.


LIITE I

KUMPPANIMAAT JA NIIDEN NIMETYT LUPAVIRANOMAISET


LIITE II

Puutuotteet, joihin FLEGT-lupajärjestelmää sovelletaan siitä riippumatta, mistä kumppanimaasta on kyse

HS-nimike

Kuvaus

4403

Raakapuu, myös jos siitä on poistettu kuori tai pintapuu, tai karkeasti syrjätty puu

4406

Puiset rata- ja raitiotiepölkyt

4407

Puu, sahattu tai veistetty (chipped) pituussuunnassa, tasoleikattu tai viiluksi sorvattu, myös höylätty, hiottu tai päistään jatkettu, paksuus suurempi kuin 6 mm

4408

Viilut vanerointia (myös kerrostettua puuta tasoleikkaamalla saadut), ristiinliimattua vaneria tai muuta niiden kaltaista kerrostettua puuta varten ja muu puu, sahattu pituussuunnassa, tasoleikattu tai viiluksi sorvattu, myös höylätty, hiottu, saumattu tai päistään jatkettu, paksuus enintään 6 mm

4412

Ristiinliimattu vaneri, vaneroidut puulevyt ja niiden kaltainen kerrostettu puu


LIITE III

Puutuotteet, joihin FLEGT-lupajärjestelmää sovelletaan ainoastaan asianomaisten kumppanimaiden osalta

Kumppanimaa

HS-nimike

Kuvaus

 

 

 


30.12.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 347/7


NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 2174/2005,

annettu 21 päivänä joulukuuta 2005,

vuoden 1994 tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT-sopimus) XXIV artiklan 6 kohdan ja XXVIII artiklan mukaisen, Euroopan yhteisön ja Japanin välillä kirjeenvaihtona tehdyn sopimuksen täytäntöönpanosta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 133 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

Vuoden 1994 tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT-sopimus) XXIV artiklan 6 kohdan ja XXVIII artiklan mukaisen, Euroopan yhteisön ja Japanin välisen sopimuksen tekemisestä kirjeenvaihtona 21 päivänä joulukuuta 2005 tehdyllä päätöksellä 2005/958/EY (1) neuvosto hyväksyi yhteisön puolesta kyseisen sopimuksen tarkoituksenaan saattaa päätökseen GATT 1994 -sopimuksen XXIV artiklan 6 kohdan mukaisesti käynnistetyt neuvottelut,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tämän asetuksen liitteessä esitettyjä tulleja sovelletaan ilmoitettuna ajanjaksona.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 21 päivänä joulukuuta 2005.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

B. BRADSHAW


(1)  Ks. tämän virallisen lehden s. 75.


LIITE

Sen estämättä, mitä yhdistetyn nimikkeistön tulkintasäännöissä määrätään, tavaran kuvauksen sanamuotoa on pidettävä ainoastaan ohjeellisena, ja myönnytykset määräytyvät tämän liitteen osalta CN-koodien sisällön mukaan, sellaisina kuin ne ovat tämän asetuksen antamishetkellä. Kun CN-koodin edellä on ”ex”, myönnytykset määritetään sekä CN-koodin että sitä vastaavan kuvauksen sisällön perusteella.

Toinen osa

Tullitaulukko

CN-koodi

Tavaran kuvaus

Tulli

3702 32 19

Valokuvausfilmit rullissa; värivalokuvausta varten, muut

Alennettu tulli 1,3 prosenttia (1)

8525 40 19

Yksittäisiä kuvia ottavat videokamerat; muut

Alennettu tulli 1,2 prosenttia (1)

8525 40 99

Yksittäisiä kuvia ottavat videokamerat; muut videokameranauhurit; muut

Alennettu tulli 12,5 prosenttia (1)


(1)  Edellä mainittuja alennettuja tulleja on määrä soveltaa neljän vuoden ajan tai siihen saakka, kun Dohan neuvottelukierroksen perusteella otetaan käyttöön vastaavan suuruiset tullit, riippuen siitä, kumpi ajankohdista on aikaisempi.


30.12.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 347/9


NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 2175/2005,

annettu 21 päivänä joulukuuta 2005,

vuoden 1994 tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT-sopimus) XXIV artiklan 6 kohdan ja XXVIII artiklan mukaisen Euroopan yhteisön ja Uuden-Seelannin välillä kirjeenvaihtona tehdyn, Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan myönnytysluetteloissa mainittavien myönnytysten muuttamista niiden Euroopan unioniin liittymisen myötä koskevan sopimuksen täytäntöönpanosta sekä tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista annetun asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteen I täydentämisestä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 133 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksella (ETY) N:o 2658/87 (1) otettiin käyttöön tavaranimikkeistö, jäljempänä ’yhdistetty nimikkeistö’, ja samassa asetuksessa vahvistettiin myös yhteisen tullitariffin sopimustullit.

(2)

Vuoden 1994 tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT-sopimus) XXIV artiklan 6 kohdan ja XXVIII artiklan mukaisen, Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan myönnytysluetteloissa mainittavien myönnytysten muuttamista niiden Euroopan unioniin liittymisen myötä koskevan sopimuksen tekemisestä kirjeenvaihtona Euroopan yhteisön ja Uuden-Seelannin välillä 21 päivänä joulukuuta 2005 tehdyllä päätöksellä 2005/959/EY (2) neuvosto hyväksyi yhteisön puolesta kyseisen sopimuksen tarkoituksenaan saattaa päätökseen GATT 1994 -sopimuksen XXIV artiklan 6 kohdan mukaisesti käynnistetyt neuvottelut.

(3)

Asetusta (ETY) N:o 2658/87 olisi siksi täydennettävä vastaavasti,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Täydennetään asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteen I osan kolme jakson III liitettä 7 (WTO-kiintiöt, jotka toimivaltaiset viranomaiset avaavat) tämän asetuksen liitteessä esitetyillä määrillä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 21 päivänä joulukuuta 2005.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

B. BRADSHAW


(1)  EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 493/2005 (EUVL L 82, 31.3.2005, s. 1).

(2)  EUV L 347, 30.12.2005, s 78.


LIITE

Sen estämättä, mitä yhdistetyn nimikkeistön tulkintasäännöissä määrätään, tavaran kuvauksen sanamuotoa on pidettävä ainoastaan ohjeellisena, ja myönnytykset määräytyvät tämän liitteen osalta CN-koodien sisällön mukaan, sellaisina kuin ne ovat tämän asetuksen antamishetkellä. Kun CN-koodin edellä on ”ex”, myönnytykset määritetään sekä CN-koodin että sitä vastaavan kuvauksen sisällön perusteella.

CN-koodi

Kuvaus

Muut ehdot

Tullinimikkeiden numerot

 

ex 0201 20 90

 

ex 0201 30 00

 

ex 0202 20 90

 

ex 0202 30

 

ex 0206 10 95

 

ex 0206 29 91

”korkealaatuinen” liha; ”valikoitu, paloiteltu, jäähdytetty tai jäädytetty naudanliha, joka on saatu naudoista, jotka on kasvatettu yksinomaan laitumella ja joilla on enintään neljä pysyvää etuhammasta; ruhon paino enintään 325 kilogrammaa, ulkonäöltään kiinteää, leikkausjälki siisti, liha väriltään vaaleaa ja yhtenäistä, selkeä, muttei liian paksu rasvapeite. Kaikki palat pakataan tyhjiöpakkauksiin ja niistä käytetään luokittelunimeä korkealaatuinen liha”

lisätään 1 000 tonnia

Tullinimikkeen numero 0204

Lampaanlihaa koskeva kiintiö; ”lampaan- ja vuohenliha, tuore, jäähdytetty tai jäädytetty”

lisätään 1 154 tonnia (teuraspaino) Uudelle-Seelannille varattuun osuuteen

Tullinimikkeen numero ex 0405 10

”Uudesta-Seelannista peräisin oleva voi, vähintään kuusi viikkoa vanha, rasvapitoisuus vähintään 80 mutta alle 82 painoprosenttia, valmistettu suoraan maidosta tai kermasta ilman varastoituja aineksia soveltamalla yksittäistä, itsenäistä ja keskeytymätöntä menettelyä”

lisätään 735 tonnia Uudelle-Seelannille varattuun osuuteen


30.12.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 347/11


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 2176/2005,

annettu 23 päivänä joulukuuta 2005,

neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 liitteessä I lueteltujen kalastustuotteiden yhteisön vetäytymis- ja myyntihinnoista kalastusvuonna 2006

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon kalastus- ja vesiviljelyalan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä joulukuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 (1) ja erityisesti sen 20 artiklan 3 kohdan ja 22 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 104/2000 säädetään, että jokaisen mainitun asetuksen liitteessä I luetellun tuotteen yhteisön vetäytymis- ja myyntihintojen määräksi vahvistetaan tuotteen tuoreuden, koon tai painon ja tarjontamuodon perusteella enintään 90 prosenttia ohjehinnasta kyseisen tuoteryhmän muuntokerrointa soveltaen.

(2)

Vetäytymishintoihin voidaan hyvin kaukana yhteisön merkittävimmistä kulutuskeskuksista sijaitsevilla purkamisalueilla soveltaa mukautuskertoimia. Kalastusvuoden 2006 ohjehinnat kaikkien kyseisten tuotteiden osalta vahvistetaan neuvoston asetuksessa (EY) N:o …/… (2).

(3)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat kalastustuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 104/2000 20 ja 22 artiklassa tarkoitettujen yhteisön vetäytymishintojen ja myyntihintojen laskemisessa käytettävät muuntokertoimet mainitun asetuksen liitteessä I luetelluille tuotteille vahvistetaan kalastusvuodeksi 2006 tämän asetuksen liitteessä I.

2 artikla

Kalastusvuonna 2006 sovellettavat yhteisön vetäytymis- ja myyntihinnat sekä tuotteet, joihin ne liittyvät, vahvistetaan liitteessä II.

3 artikla

Kalastusvuonna 2006 hyvin kaukana yhteisön merkittävimmistä kulutuskeskuksista sijaitsevilla purkamisalueilla sovellettavat vetäytymishinnat sekä tuotteet, joihin ne liittyvät, vahvistetaan liitteessä III.

4 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2006 alkaen.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 23 päivänä joulukuuta 2005.

Komission puolesta

Joe BORG

Komission jäsen


(1)  EYVL L 17, 21.1.2000, s. 22. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

(2)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.


LIITE I

Asetuksen (EY) N:o 104/2000 liitteessä I olevissa A, B ja C kohdissa lueteltujen tuotteiden muuntokertoimet

Laji

Koko (1)

Muuntokerroin

Perattu kala, päätä ei poistettu (1)

Kokonainen kala (1)

Ekstra, A (1)

Ekstra, A (1)

Clupea harengus

-lajin sillit

1

0,00

0,47

2

0,00

0,72

3

0,00

0,68

4a

0,00

0,43

4b

0,00

0,43

4c

0,00

0,90

5

0,00

0,80

6

0,00

0,40

7a

0,00

0,40

7b

0,00

0,36

8

0,00

0,30

Sardina pilchardus

-lajin sardiinit

1

0,00

0,51

2

0,00

0,64

3

0,00

0,72

4

0,00

0,47

Piikkihai

Squalus acanthias

1

0,60

0,60

2

0,51

0,51

3

0,28

0,28

Punahai

Scyliorhinus-suvun lajit

1

0,64

0,60

2

0,64

0,56

3

0,44

0,36

Punasimppu

Sebastes-suvun lajit

1

0,00

0,81

2

0,00

0,81

3

0,00

0,68

Gadus morhua

-lajin turskat

1

0,72

0,52

2

0,72

0,52

3

0,68

0,40

4

0,54

0,30

5

0,38

0,22

Seiti

Pollachius virens

1

0,72

0,56

2

0,72

0,56

3

0,71

0,55

4

0,61

0,30

Kolja

Melanogrammus aeglefinus

1

0,72

0,56

2

0,72

0,56

3

0,62

0,43

4

0,52

0,36

Valkoturska

Merlangius merlangus

1

0,66

0,50

2

0,64

0,48

3

0,60

0,44

4

0,41

0,30

Molva

Molva-suvun lajit

1

0,68

0,56

2

0,66

0,54

3

0,60

0,48

Scomber scombrus

-lajin makrillit

1

0,00

0,72

2

0,00

0,71

3

0,00

0,69


Laji

Koko (2)

Muuntokerroin

Perattu kala, päätä ei poistettu (2)

Kokonainen kala (2)

Ekstra, A (2)

Ekstra, A (2)

Scomber japonicus

-lajin makrillit

1

0,00

0,77

2

0,00

0,77

3

0,00

0,63

4

0,00

0,47

Sardelli

Engraulis-suvun lajit

1

0,00

0,68

2

0,00

0,72

3

0,00

0,60

4

0,00

0,25

Punakampela

Pleuronectes platessa

1

0,75

0,41

2

0,75

0,41

3

0,72

0,41

4

0,52

0,34

Merluccius merluccius

-lajin kummeliturskat

1

0,90

0,71

2

0,68

0,53

3

0,68

0,52

4

0,56

0,43

5

0,52

0,41

Lasikampela

Lepidorhombus-suvun lajit

1

0,68

0,64

2

0,60

0,56

3

0,54

0,49

4

0,34

0,29

Hietakampela

Limanda limanda

1

0,71

0,58

2

0,54

0,42

Kampela

Platichthys flesus

1

0,66

0,58

2

0,50

0,42

Valkotonnikala

Thunnus alalunga

1

0,90

0,81

2

0,90

0,77

Seepia

Sepia officinalis ja Rossia macrosoma

1

0,00

0,64

2

0,00

0,64

3

0,00

0,40


Laji

Koko (3)

Muuntokerroin

 

Kokonainen tai perattu kala päätä ei poistettu (3)

Pää poistettu (3)

Ekstra, A (3)

Ekstra, A (3)

Merikrotit

Lophius-suvun lajit

1

0,61

0,77

 

2

0,78

0,72

 

3

0,78

0,68

 

4

0,65

0,60

 

5

0,36

0,43

 

 

 

Kaikissa jalostusasteissa

 

Ekstra, A

Crangon crangon

-lajin katkaravut

1

0,59

 

2

0,27

 

 

 

Vedessä keitetyt

Tuoreet tai jäähdytetyt

 

Ekstra, A (3)

Ekstra, A (3)

Pohjankatkaravut

Pandalus borealis

1

0,77

0,68

 

2

0,27

 

 

 

Kokonaiset (3)

 

Isotaskurapu

Cancer pagurus

1

0,72

 

2

0,54

 

 

 

Kokonaiset (3)

Pyrstöt (3)

E' (3)

Ekstra, A (3)

Ekstra, A (3)

Keisarihummeri

Nephrops norvegicus

1

0,86

0,86

0,81

2

0,86

0,59

0,68

3

0,77

0,59

0,50

4

0,50

0,41

0,41

 

 

Perattu kala, päätä ei poistettu (3)

Kokonainen kala (3)

 

Ekstra, A (3)

Ekstra, A (3)

Kielikampela

Solea-suvun lajit

1

0,75

0,58

 

2

0,75

0,58

 

3

0,71

0,54

 

4

0,58

0,42

 

5

0,50

0,33

 


(1)  Tuoreus-, koko- ja tarjontamuotoryhmät on määritelty asetuksen (EY) N:o 104/2000 2 artiklan mukaisesti.

(2)  Tuoreus-, koko- ja tarjontamuotoryhmät on määritelty asetuksen (EY) N:o 104/2000 2 artiklan mukaisesti.

(3)  Tuoreus-, koko- ja tarjontamuotoryhmät on määritelty asetuksen (EY) N:o 104/2000 2 artiklan mukaisesti.


LIITE II

Yhteisön vetäytymis- ja myyntihinnat asetuksen (EY) N:o 104/2000 liitteessä I olevissa A, B ja C kohdissa luetelluille tuotteille

Laji

Koko (1)

Vetäytymishinta (euroa tonnia kohti)

Perattu kala, päätä ei poistettu (1)

Kokonainen kala (1)

Ekstra, A (1)

Ekstra, A (1)

Clupea harengus -lajin sillit

1

0

125

2

0

191

3

0

180

4a

0

114

4b

0

114

4c

0

239

5

0

212

6

0

106

7a

0

106

7b

0

95

8

0

80

Sardina pilchardus -lajin sardiinit

1

0

292

2

0

366

3

0

412

4

0

269

Piikkihai

Squalus acanthias

1

647

647

2

550

550

3

302

302

Punahai

Scyliorhinus-suvun lajit

1

488

458

2

488

427

3

336

275

Punasimppu

Sebastes-suvun lajit

1

0

920

2

0

920

3

0

772

Gadus morhua -lajin turskat

1

1 180

852

2

1 180

852

3

1 115

656

4

885

492

5

623

361

Seiti

Pollachius virens

1

538

418

2

538

418

3

530

411

4

456

224

Kolja

Melanogrammus aeglefinus

1

719

559

2

719

559

3

619

429

4

519

359


Laji

Koko (2)

Vetäytymishinta (euroa tonnia kohti)

Perattu kala, päätä ei poistettu (2)

Kokonainen kala (2)

Ekstra, A (2)

Ekstra, A (2)

Valkoturska

Merlangius merlangus

1

618

469

2

600

450

3

562

412

4

384

281

Molva

Molva-suvun lajit

1

813

670

2

789

646

3

718

574

Scomber scombrus -lajin makrillit

1

0

233

2

0

229

3

0

223

Scomber japonicus -lajin makrillit

1

0

226

2

0

226

3

0

185

4

0

138

Sardelli

Engraulis-suvun lajit

1

0

889

2

0

942

3

0

785

4

0

327

Punakampela

Pleuronectes platessa

— 1 päivästä tammikuuta 200630 päivään huhtikuuta 2006

1

806

440

2

806

440

3

773

440

4

558

365

— 1 päivästä toukokuuta 200631 päivään joulukuuta 2006

1

1 113

608

2

1 113

608

3

1 068

608

4

772

505

Merluccius merluccius -lajin

kummeliturskat

1

3 308

2 609

2

2 499

1 948

3

2 499

1 911

4

2 058

1 580

5

1 911

1 507

Lasikampela

Lepidorhombus-suvun lajit

1

1 694

1 594

2

1 495

1 395

3

1 345

1 221

4

847

722

Hietakampela

Limanda limanda

1

626

511

2

476

370


Laji

Koko (3)

Vetäytymishinta (euroa tonnia kohti)

Perattu kala, päätä ei poistettu (3)

Kokonainen kala (3)

Ekstra, A (3)

Ekstra, A (3)

Kampela

Platichthys flesus

1

343

301

2

260

218

Valkotonnikala

Thunnus alalunga

1

2 229

1 798

2

2 229

1 709

Seepia

Sepia officinalis ja Rossia macrosoma

1

0

1 037

2

0

1 037

3

0

648

 

 

Kokonainen tai perattu kala, päätä ei poistettu (3)

Pää poistettu (3)

Ekstra, A (3)

Ekstra, A (3)

Merikrotit

Lophius-suvun lajit

1

1 749

4 565

2

2 236

4 268

3

2 236

4 031

4

1 864

3 557

5

1 032

2 549

 

 

Kaikissa jalostusasteissa

Ekstra, A (3)

Crangon crangon -lajin katkaravut

1

1 432

2

655

 

 

Vedessä keitetyt

Tuoreet tai jäähdytetyt

Ekstra, A (3)

Ekstra, A (3)

Pohjankatkaravut

Pandalus borealis

1

4 911

1 087

2

1 722


Laji

Koko (4)

Myyntihinta (euroa tonnia kohti)

 

Kokonaiset (4)

 

Isotaskurapu

Cancer pagurus

1

1 246

 

 

2

935

 

 

 

 

Kokonaiset (4)

Pyrstöt (4)

E' (4)

Ekstra, A (4)

Ekstra, A (4)

Keisarihummeri

Nephrops norvegicus

1

4 590

4 590

3 432

2

4 590

3 149

2 881

3

4 109

3 149

2 119

4

2 669

2 188

1 737

 

 

Perattu kala, päätä ei poistettu (4)

Kokonainen kala (4)

 

Ekstra, A (4)

Ekstra, A (4)

Kielikampela

Solea-suvun lajit

1

5 009

3 874

 

2

5 009

3 874

 

3

4 742

3 607

 

4

3 874

2 805

 

5

3 340

2 204

 


(1)  Tuoreus-, koko- ja tarjontamuotoryhmät on määritelty asetuksen (EY) N:o 104/2000 2 artiklan mukaisesti.

(2)  Tuoreus-, koko- ja tarjontamuotoryhmät on määritelty asetuksen (EY) N:o 104/2000 2 artiklan mukaisesti.

(3)  Tuoreus-, koko- ja tarjontamuotoryhmät on määritelty asetuksen (EY) N:o 104/2000 2 artiklan mukaisesti.

(4)  Tuoreus-, koko- ja tarjontamuotoryhmät on määritelty asetuksen (EY) N:o 104/2000 2 artiklan mukaisesti.


LIITE III

Vetäytymishinnat hyvin kaukana yhteisön merkittävimmistä kulutuskeskuksista sijaitsevilla purkausalueilla

Laji

Purkamisalue

Kerroin

Koko (1)

Vetäytymishinta (euroa tonnia kohti)

Perattu kala päätä ei poistettu (1)

Kokonainen kala (1)

Extra, A (1)

Extra, A (1)

Clupea harengus

-lajin sillit

Irlannin rannikkoalueet ja saaret

0,90

1

0

112

2

0

172

3

0

162

4a

0

103

Itä-Englannin rannikkoalueet Berwickstä Doveriin

Skotlannin rannikkoalueet Portpatrickistä Eyemouthiin sekä näiden alueiden länsi- ja pohjoispuolella sijaitsevat saaret

Downin kreivikunnan rannikkoalueet (Pohjois-Irlanti)

0,90

1

0

112

2

0

172

3

0

162

4a

0

103

Scomber scombrus

-lajin makrillit

Irlannin rannikkoalueet ja saaret

0,96

1

0

223

2

0

220

3

0

214

Yhdistyneessä kuningaskunnassa sijaitsevien Cornwallin ja Devonin kreivikuntien rannikkoalueet ja saaret

0,95

1

0

221

2

0

218

3

0

212

Merluccius merluccius

-lajin kummeliturskat

Rannikkoalueet Luoteis-Skotlannissa sijaitsevasta Troonista Koillis-Skotlannissa sijaitsevaan Wickiin sekä näiden alueiden länsi- ja pohjoispuolella sijaitsevat saaret

0,75

1

2 481

1 957

2

1 874

1 461

3

1 874

1 433

4

1 544

1 185

5

1 433

1 130

Valkotonnikala

Thunnus alalunga

Azorien saaret ja Madeira

0,48

1

1 070

863

2

1 070

821

Sardina pilchardus

-lajin sardiinit

Kanariansaaret

0,48

1

0

140

2

0

176

3

0

198

4

0

129

Yhdistyneessä kuningaskunnassa sijaitsevien Cornwallin ja Devonin kreivikuntien rannikkoalueet ja saaret

0,74

1

0

216

2

0

271

3

0

305

4

0

199

Atlantin rannikkoalueet Portugalissa

0,93

2

0

340

0,81

3

0

334


(1)  Tuoreus-, koko- ja tarjontamuotoryhmät on määritelty asetuksen (EY) N:o 104/2000 2 artiklan mukaisesti.


30.12.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 347/19


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 2177/2005,

annettu 23 päivänä joulukuuta 2005,

neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 liitteessä II lueteltujen kalastustuotteiden yhteisön myyntihinnoista kalastusvuonna 2006

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä joulukuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 (1) ja erityisesti sen 25 artiklan 1 ja 6 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Jokaiselle asetuksen (EY) N:o 104/2000 liitteessä II luetelluista tuotteista vahvistetaan ennen kalastusvuoden alkua yhteisön myyntihinta, joka on vähintään 70 prosenttia ja enintään 90 prosenttia ohjehinnasta.

(2)

Kaikkien kyseisten tuotteiden kalastusvuoden 2006 ohjehinnat vahvistetaan neuvoston asetuksessa (EY) N:o …./… (2).

(3)

Markkinahinnat vaihtelevat suuresti lajin ja tuotteiden kaupallisen tarjontamuodon mukaan, erityisesti kalmareiden ja kummeliturskan osalta.

(4)

Sen vuoksi yhteisön alueella aluksesta purettujen jäädytettyjen tuotteiden eri lajeille ja tarjontamuodoille olisi vahvistettava muuntokertoimet, jotta voitaisiin määrittää taso, jolla neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu interventiotoimenpide voidaan käynnistää.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat kalastustuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 104/2000 25 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut yhteisön myyntihinnat, joita sovelletaan mainitun asetuksen liitteessä II lueteltuihin tuotteisiin kalastusvuonna 2006, sekä niihin liittyvät jalostusasteet ja muuntokertoimet vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2006 alkaen.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 23 päivänä joulukuuta 2005.

Komission puolesta

Joe BORG

Komission jäsen


(1)  EYVL L 17, 21.1.2000, s. 22. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

(2)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.


LIITE

MYYNTIHINNAT JA MUUNTOKERTOIMET

Laji

Tarjontamuoto

Muuntokerroin

Interventiotaso

Myyntihinta

(euroa tonnilta)

Grönlanninpallas (Reinhardtius hippoglossoides)

Kokonaiset tai joista on poistettu sisälmykset, päättömät tai päineen

1,0

0,85

1 629

Kummeliturska (Merluccius spp.)

Kokonaiset tai joista on poistettu sisälmykset, päättömät tai päineen

1,0

0,85

1 043

Yksittäiset fileet

 

 

 

— nahkoineen

1,0

0,85

1 261

— nahattomat

1,1

0,85

1 388

Hammasahvenet ja pagellit

(Dentex dentex ja Pagellus spp.)

Kokonaiset tai joista on poistettu sisälmykset, päättömät tai päineen

1,0

0,85

1 362

Miekkakala (Xiphias gladius)

Kokonaiset tai joista on poistettu sisälmykset, päättömät tai päineen

1,0

0,85

3 467

Katkaravut Penaeidae

Jäädytetyt

 

 

 

a)

Parapenaeus Longirostris

1,0

0,85

3 464

b)

Muut Penaeidae

1,0

0,85

6 886

Seepiat (Sepia officinalis, Rossia macrosoma ja Sepiola rondeletti)

Jäädytetyt

1,0

0,85

1 654

Kalmarit (Loligo spp.)

 

 

 

 

a)

Loligo patagonica

— kokonaiset perkaamattomat

1,00

0,85

993

— peratut

1,20

0,85

1 191

b)

Loligo vulgaris

— kokonaiset perkaamattomat

2,50

0,85

2 482

— peratut

2,90

0,85

2 879

Meritursaat (Octopus spp.)

Jäädytetyt

1,00

0,85

1 819

Illex argentinus

— kokonaiset perkaamattomat

1,00

0,80

696

— putket

1,70

0,80

1 183

Kaupalliset tarjontamuodot:

:

kokonainen, perkaamaton

:

käsittelemätön kala

:

perattu

:

tuote, josta on poistettu vähintään sisälmykset

:

putki

:

kalmarin ruumis, josta on poistettu vähintään pää ja sisälmykset.


30.12.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 347/21


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 2178/2005,

annettu 23 päivänä joulukuuta 2005,

eräille kalastustuotteille kalastusvuodeksi 2006 vahvistettavista viitehinnoista

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä joulukuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 (1) ja erityisesti sen 29 artiklan 1 ja 5 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 104/2000 säädetään mahdollisuudesta vahvistaa yhteisössä voimassa olevat viitehinnat vuosittain tuoteluokittain niiden tuotteiden osalta, joihin sovelletaan mainitun asetuksen 28 artiklan 1 kohdan mukaisesti tariffien suspendoimista koskevaa järjestelyä. Samasta mahdollisuudesta säädetään niiden tuotteiden osalta, joihin on sovellettava viitehintaa joko WTO:n säännöissä määrättävän tariffien alentamista koskevan järjestelyn tai jonkin muun tullietuusmenettelyn nojalla.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 104/2000 liitteessä I olevassa A ja B kohdassa lueteltujen tuotteiden osalta viitehinta on yhtä suuri kuin mainitun asetuksen 20 artiklan 1 kohdan mukaisesti vahvistettu vetäytymishinta.

(3)

Kyseisten tuotteiden yhteisön vetäytymishinnat sekä myyntihinnat kalastusvuodeksi 2006 vahvistetaan komission asetuksessa (EY) N:o 2176/2005 (2).

(4)

Muiden kuin asetuksen (EY) N:o 104/2000 liitteissä I ja II lueteltujen tuotteiden osalta viitehinta vahvistetaan erityisesti niiden tullausarvojen painotetun keskiarvon perusteella, jotka on todettu jäsenvaltioiden tuontimarkkinoilla tai tuontisatamissa viitehinnan vahvistamista edeltävien kolmen vuoden aikana.

(5)

Viitehintoja ei ole tarpeen vahvistaa kaikkien niiden lajien osalta, joihin sovelletaan asetuksessa (EY) N:o 104/2000 vahvistettuja perusteita, eikä erityisesti sellaisten lajien osalta, joiden kolmansista maista tulevat vientimäärät ovat vähämerkityksisiä.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat kalastustuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 104/2000 29 artiklassa tarkoitetut kalastustuotteiden viitehinnat vahvistetaan kalastusvuodeksi 2006 tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2006 alkaen.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 23 päivänä joulukuuta 2005.

Komission puolesta

Joe BORG

Komission jäsen


(1)  EYVL L 17, 21.1.2000, s. 22. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

(2)  Ks. tämän virallisen lehden sivu 11.


LIITE (1)

1.   Asetuksen (EY) N:o 104/2000 29 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden viitehinnat

Laji

Koko (2)

Viitehinta (euroa tonnilta)

Perattu kala päineen (2)

Kokonainen kala (2)

Taricin lisäkoodi

Ekstra, A (2)

Taricin lisäkoodi

Ekstra, A (2)

Clupea harengus -lajin sillit

ex 0302 40 00

1

 

F011

125

2

F012

191

3

F013

180

4a

F016

114

4b

F017

114

4c

F018

239

5

F015

212

6

F019

106

7a

F025

106

7b

F026

95

8

F027

80

Punasimput (puna-ahvenet) (Sebastes spp.)

ex 0302 69 31 ja ex 0302 69 33

1

 

F067

920

2

F068

920

3

F069

772

Gadus morhua -lajin turskat

ex 0302 50 10

1

F073

1 180

F083

852

2

F074

1 180

F084

852

3

F075

1 115

F085

656

4

F076

885

F086

492

5

F077

623

F087

361

 

 

Vedessä keitetyt

Tuoreet tai jäähdytetyt

Taricin lisäkoodi

Ekstra, A (2)

Taricin lisäkoodi

Ekstra, A (2)

Pohjankatkaravut (Pandalus borealis)

ex 0306 23 10

1

F317

4 911

F321

1 087

2

F318

1 722

2.   Asetuksen (EY) N:o 104/2000 29 artiklan 3 kohdan d alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden viitehinnat

Tuote

Taricin lisäkoodi

Tarjontamuoto

Viitehinta

(euroa tonnilta)

1.   

Punasimppu (puna-ahven) (Sebastes spp.)

 

 

Kokonaisina:

 

ex 0303 79 35

ex 0303 79 37

F411

päineen tai päättöminä

941

ex 0304 20 35

ex 0304 20 37

 

Fileinä:

 

F412

ruotoineen (”standard”)

1 915

F413

ilman ruotoja

2 075

F414

pakattuina harkkoina, joiden paino on enintään 4 kg

2 262

2.   

Turska (Gadus morhua, Gadus ogac ja Gadus macrocephalus) ja Boreogadus saida -lajin kalat

ex 0303 60 11, ex 0303 60 19, ex 0303 60 90, ex 0303 79 41

F416

Kokonaisina, päineen tai päättöminä

1 095

ex 0304 20 29

 

Fileinä:

 

F417

fileet limittäisinä (”interleaved”) tai teollisuusharkkoina, ruotoineen (”standard”)

2 428

F418

fileet limittäisinä (”interleaved”) tai teollisuusharkkoina, ilman ruotoja

2 664

F419

fileet yksittäisinä tai kokonaan limittäisinä (”fully interleaved”), nahkoineen

2 602

F420

fileet yksittäisinä tai kokonaan limittäisinä (”fully interleaved”), ilman nahkoja

2 943

F421

pakattuina harkkoina, joiden paino on enintään 4 kg

2 903

ex 0304 90 38

F422

Palat ja muu kalanliha, lukuun ottamatta teollisuusharkkoja (jauhettuja)

1 406

3.   

Seiti (Pollachius virens)

ex 0304 20 31

 

Fileinä:

 

F424

fileet limittäisinä (”interleaved”) tai teollisuusharkkoina, ruotoineen (”standard”)

1 488

F425

fileet limittäisinä (”interleaved”) tai teollisuusharkkoina, ilman ruotoja

1 639

F426

fileet yksittäisinä tai kokonaan limittäisinä (”fully interleaved”), nahkoineen

1 476

F427

fileet yksittäisinä tai kokonaan limittäisinä (”fully interleaved”), ilman nahkoja

1 647

F428

pakattuina harkkoina, joiden paino on enintään 4 kg

1 733

ex 0304 90 41

F429

Palat ja muu kalanliha, lukuun ottamatta teollisuusharkkoja (jauhettuja)

967

4.   

Kolja (Melanogrammus aeglefinus)

ex 0304 20 33

 

Fileinä:

 

F431

fileet limittäisinä (”interleaved”) tai teollisuusharkkoina, ruotoineen (”standard”)

2 264

F432

fileet limittäisinä (”interleaved”) tai teollisuusharkkoina, ilman ruotoja

2 632

F433

fileet yksittäisinä tai kokonaan limittäisinä (”fully interleaved”), nahkoineen

2 512

F434

fileet yksittäisinä tai kokonaan limittäisinä (”fully interleaved”), ilman nahkoja

2 683

F435

pakattuina harkkoina, joiden paino on enintään 4 kg

2 960

5.   

Tyynenmerenseiti (Theragra chalcogramma)

 

 

Fileinä:

 

ex 0304 20 85

F441

fileet limittäisinä (”interleaved”) tai teollisuusharkkoina, ruotoineen (”standard”)

1 136

F442

fileet limittäisinä (”interleaved”) tai teollisuusharkkoina, ilman ruotoja

1 298

6.   

Silli ja silakka (Clupea harengus, Clupea pallasii)

 

 

Sillifileinä

 

ex 0304 10 97

ex 0304 90 22

F450

joiden kappalepaino on yli 80 g

510

F450

joiden kappalepaino on yli 80 g

464


(1)  Tuoreus-, koko- ja tarjontamuotoluokat on määritelty asetuksen (EY) N:o 104/2000 2 artiklan mukaisesti.

(2)  Kaikkien muiden luokkien, joita ei ole erityisesti mainittu liitteessä olevissa 1 ja 2 kohdissa, ilmoitettava lisäkoodi on ”F499: Muut”.


30.12.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 347/25


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 2179/2005,

annettu 23 päivänä joulukuuta 2005,

tietyille kalastustuotteille kalastusvuonna 2006 myönnettävän siirtotuen ja kiinteän tuen määrästä

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä joulukuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä tiettyjen kalastustuotteiden siirtotuen myöntämisen osalta 21 päivänä joulukuuta 2000 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2814/2000 (2) ja erityisesti sen 5 artiklan,

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä tiettyjen kalastustuotteiden kiinteän tuen myöntämisen osalta 14 päivänä toukokuuta 2001 annetun komission asetuksen (EY) N:o 939/2001 (3) ja erityisesti sen 5 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 104/2000 säädetään tuista tietyille tuoreille markkinoilta vedetyille tuotteille, jotka joko jalostetaan niiden stabiloimiseksi ja varastoidaan tai säilytetään.

(2)

Näiden tukien olisi tyydyttävällä tavalla kannustettava tuottajajärjestöjä jalostamaan tai säilyttämään markkinoilta vedetyt tuotteet niiden hävittämisen estämiseksi.

(3)

Tuen määrä on vahvistettava siten, ettei kyseisten tuotteiden markkinoiden tasapainoa järkytetä eikä kilpailuedellytyksiä vääristetä.

(4)

Tuen määrä ei saisi ylittää stabiloinnin ja varastoinnin kannalta välttämättömistä toimista aiheutuneita teknisiä kuluja ja rahoituskuluja, jotka on todettu yhteisössä asianomaista kalastusvuotta edeltäneen kalastusvuoden aikana.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat kalastustuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 104/2000 23 artiklassa tarkoitetun siirtotuen määrät ja 24 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun kiinteän tuen määrät vahvistetaan kalastusvuodeksi 2006 tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2006 alkaen.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 23 päivänä joulukuuta 2005.

Komission puolesta

Joe BORG

Komission jäsen


(1)  EYVL L 17, 21.1.2000, s. 22. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

(2)  EYVL L 326, 22.12.2000, s. 34.

(3)  EYVL L 132, 15.5.2001, s. 10.


LIITE

1.   Siirtotuen määrä asetuksen (EY) N:o 104/2000 liitteessä I olevan A ja B kohdan tuotteiden sekä liitteessä I olevan C kohdan kielikampelan (Solea-suvun lajit) osalta.

Asetuksen (ETY) N:o 104/2000 23 artiklassa tarkoitetut jalostusmenetelmät

Tuen määrä

(euroa/tonni)

1

2

I.   

Kokonaisten, perattujen ja päineen olevien tai paloiteltujen tuotteiden jäädytys ja varastointi

— Sardina pilchardus -lajin sardiinit

330

— Muut lajit

270

II.

Fileoiminen, jäädytys ja varastointi

350

III.

Kokonaisten, perattujen päineen olevien, paloiteltujen tai fileoitujen tuotteiden suolaaminen ja/tai kuivaaminen ja varastointi

260

IV.

Marinointi ja varastointi

240

2.   Siirtotuen määrä asetuksen (EY) N:o 104/2000 liitteessä I olevan C kohdan muiden tuotteiden osalta

Asetuksen (EY) N:o 104/2000 23 artiklassa tarkoitetut jalostus- ja/tai säilytysmenetelmät

Tuote

Tuen määrä

(euroa/tonni)

1

2

3

I.

Jäädytys ja varastointi

Keisarihummeri

Nephrops norvegicus

300

Keisarihummerin pyrstöt

Nephrops norvegicus

225

II.

Pään poistaminen, jäädytys ja varastointi

Keisarihummeri

Nephrops norvegicus

280

III.

Keittäminen, jäädytys ja varastointi

Keisarihummeri

Nephrops norvegicus

300

Isotaskurapu

Cancer pagurus

225

IV.

Pastörointi ja varastointi

Isotaskurapu

Cancer pagurus

360

V.

Altaissa tai häkeissä

Isotaskurapu

Cancer pagurus

210

3.   Asetuksen (EY) N:o 104/2000 liitteessä IV olevien tuotteiden kiinteän tuen määrä

Jalostusmenetelmät

Tuen määrä

(euroa/tonni)

I.

Kokonaisten, perattujen ja päineen olevien tai paloiteltujen tuotteiden jäädytys ja varastointi

270

II.

Fileoiminen, jäädytys ja varastointi

350


30.12.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 347/27


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 2180/2005,

annettu 23 päivänä joulukuuta 2005,

eräiden kalastustuotteiden yksityisen varastoinnin tuen määrästä kalastusvuonna 2006

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä joulukuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä tiettyjen kalastustuotteiden yksityisen varastoinnin tuen myöntämisen osalta 21 päivänä joulukuuta 2000 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2813/2000 (2) ja erityisesti sen 1 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Tuen määrä ei saisi ylittää kyseistä kalastusvuotta edeltävänä kalastusvuonna yhteisössä todettujen teknisten kulujen ja rahoituskulujen määrää.

(2)

Yksityisen varastoinnin tuki olisi myönnettävä yhtenä eränä pitkäaikaisvarastoinnin välttämiseksi, maksuaikojen lyhentämiseksi sekä valvonnan helpottamiseksi.

(3)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat kalastustuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 104/2000 25 artiklassa tarkoitettu yksityisen varastoinnin tuen määrä mainitun asetuksen liitteessä II luetelluille tuotteille on kalastusvuonna 2006 seuraava:

:

ensimmäinen kuukausi

:

200 euroa tonnilta

:

toinen kuukausi

:

0 euroa tonnilta.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2006 alkaen.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 23 päivänä joulukuuta 2005.

Komission puolesta

Joe BORG

Komission jäsen


(1)  EYVL L 17, 21.1.2000, s. 22. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

(2)  EYVL L 326, 22.12.2000, s. 30.


30.12.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 347/28


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 2181/2005,

annettu 23 päivänä joulukuuta 2005,

kalastusvuoden 2006 aikana markkinoilta vedettyjen kalastustuotteiden taloudellisen korvauksen ja sen ennakon laskennassa käytettävistä kiinteistä arvoista

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä joulukuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 (1) ja erityisesti sen 21 artiklan 5 ja 8 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 104/2000 säädetään taloudellisen korvauksen myöntämisestä tuottajajärjestöille, jotka tietyin edellytyksin toteuttavat mainitun asetuksen liitteessä I olevissa A ja B kohdassa tarkoitettujen tuotteiden osalta markkinoiltavetämistoimenpiteitä. Tämän taloudellisen korvauksen arvosta on vähennettävä muihin tarkoituksiin kuin ihmisravinnoksi käytettäviksi tarkoitetuille tuotteille vahvistettava kiinteä arvo.

(2)

Markkinoilta vedettyjen tiettyjen kalastustuotteiden myynnistä 19 päivänä joulukuuta 2001 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 2493/2001 (2) säädetään vaihtoehdoista markkinoilta vedettyjen tuotteiden käyttämiseksi. On tarpeen vahvistaa kyseisille tuotteille kiinteä arvo jokaisen vaihtoehdon osalta ottaen huomioon tällaisesta myynnistä eri jäsenvaltioissa mahdollisesti saatavat keskimääräiset tulot.

(3)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä tiettyjen kalastustuotteiden markkinoilta vetämistä koskevan taloudellisen korvauksen myöntämisen osalta 15 päivänä marraskuuta 2000 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2509/2000 (3) 7 artiklan erityissäännöissä säädetään, että taloudellisen korvauksen myöntämisestä vastaavalle elimelle on annettava tieto myyntiin saattamisesta silloin kun tuottajajärjestö tai sen jäsen saattaa tuotteitansa myyntiin jossain muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa se on hyväksytty. Edellä mainittu elin on sen jäsenvaltion elin, jossa tuottajajärjestö on hyväksytty. Tämän vuoksi vähennettävän kiinteän arvon olisi oltava viimeksi mainitussa jäsenvaltiossa sovellettava arvo.

(4)

Samaa laskentamenetelmää olisi sovellettava myös asetuksen (EY) N:o 2509/2000 6 artiklassa säädetyn taloudellisen korvauksen ennakon laskemiseen.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat kalastustuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tuottajajärjestöjen markkinoilta vetämien ja muihin tarkoituksiin kuin elintarvikkeena käytettäväksi tarkoitettujen kalastustuotteiden taloudellisen korvauksen ja sen ennakon laskennassa käytettävät kiinteät arvot, siten kuin asetuksen (EY) N:o 104/2000 21 artiklan 5 kohdassa tarkoitetaan, vahvistetaan kalastusvuodeksi 2006 tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Taloudellisesta korvauksesta ja sen ennakosta vähennettävä kiinteä arvo on siinä jäsenvaltiossa sovellettava kiinteä arvo, jossa tuottajajärjestö on hyväksytty.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2006 alkaen.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 23 päivänä joulukuuta 2005.

Komission puolesta

Joe BORG

Komission jäsen


(1)  EYVL L 17, 21.1.2000, s. 22. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

(2)  EYVL L 337, 20.12.2001, s. 20.

(3)  EYVL L 289, 16.11.2000, s. 11.


LIITE

Kiinteät arvot

Markkinoilta vedettyjen tuotteiden käyttötarkoitus

Euroa/tonni

1.   

Käyttö kalajauhoksi jalostamisen jälkeen (rehuksi):

a)   

Clupea harengus -lajin sillit sekä Scomber scombrus- ja Scomber japonicus -lajien makrillit:

Tanska ja Ruotsi

70

Yhdistynyt kuningaskunta

50

muut jäsenvaltiot

17

Ranska

1

b)   

Crangon crangon -lajin katkaravut ja pohjankatkaravut (Pandalus borealis):

Tanska ja Ruotsi

0

muut jäsenvaltiot

10

c)   

muut tuotteet:

Tanska

40

Ruotsi, Portugali ja Irlanti

17

Yhdistynyt kuningaskunta

28

muut jäsenvaltiot

1

2.   

Käyttö tuoreena tai säilöttynä (rehuksi)

a)   

Sardina pilchardus -lajin sardiinit ja sardellit (Engraulis spp.):

kaikki jäsenvaltiot

8

b)   

muut tuotteet:

Ruotsi

0

Ranska

30

muut jäsenvaltiot

38

3.   

Käyttö syöttinä:

Ranska

45

muut jäsenvaltiot

10

4.

Käyttö muihin tarkoituksiin kuin rehuksi

0


30.12.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 347/31


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 2182/2005,

annettu 22 päivänä joulukuuta 2005,

neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat mainitun asetuksen IV ja IV a osastossa säädettyjä tukijärjestelmiä sekä kesannoidun maan käyttöä raaka-aineiden tuottamiseen, annetun asetuksen (EY) N:o 1973/2004 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (ETY) N:o 2019/93, (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001, (EY) N:o 1454/2001, (EY) N:o 1868/94, (EY) N:o 1251/1999, (EY) N:o 1254/1999, (EY) N:o 1673/2000, (ETY) N:o 2358/71 ja (EY) N:o 2529/2001 muuttamisesta 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 (1) ja erityisesti sen 145 artiklan ja 155 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 99 artiklan 3 kohdassa säädetään, että haetun tuen määrä ei saa ylittää komission vahvistamaa enimmäismäärää. Kun haetun tuen kokonaismäärä ylittää vahvistetun enimmäismäärän, viljelijäkohtaista tukea olisi vähennettävä samassa suhteessa.

(2)

Komission asetuksen (EY) N:o 1973/2004 (2) 10 luvussa vahvistetaan siementukien saamisedellytykset. Kyseisen asetuksen 49 artiklassa säädetään, että siementukea myönnetään vain sillä edellytyksellä, että tuensaaja on pitänyt siemeniä kaupan kylvämistä varten satovuotta seuraavaan 15 päivään kesäkuuta mennessä.

(3)

Koska samana vuonna on mahdollisesti tarpeen soveltaa vähennyskerrointa, uuden järjestelmän täytäntöönpanossa voi syntyä vakavia vaikeuksia. Ainoa tapa välttää vähennyskertoimen soveltamista olisi myöntää kaikki tuet pääasiassa silloin kun kaikki siemenet on saatettu markkinoille eli siementen kokonaismäärä on tiedossa. Tämä kuitenkin viivästyttäisi merkittävästi tuen maksupäivää ja saattaisi aiheuttaa viljelijöille taloudellisia vaikeuksia. Tällaisen tilanteen välttämiseksi siemenalalla olisi otettava käyttöön ennakkomaksujärjestelmä.

(4)

Komission asetuksessa (EY) N:o 1782/2003, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 864/2004 (3), vahvistetaan puuvillan, oliiviöljyn ja raakatupakan tuotantoon sidottua tukea koskevat säännöt.

(5)

Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 IV osastossa olevassa 10 a luvussa säädetään mahdollisuudesta myöntää puuvillatuotannolle suoraa tukea. Sen vuoksi on tarpeen vahvistaa kyseisen tuen myöntämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

(6)

Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 110 b artiklan 1 kohdassa säädetään, että viljelijän on käytettävä hyväksyttyjä lajikkeita ja viljeltävä puuvillaa jäsenvaltion hyväksymällä maatalousmaalla, jotta puuvillan hehtaarikohtaista tukea voitaisiin myöntää. Sen vuoksi olisi vahvistettava lajikkeita ja puuvillan viljelyyn soveltuvaa maatalousmaata koskevat hyväksymisperusteet.

(7)

Puuvillan hehtaaritukea saadakseen viljelijän on kylvettävä hyväksytylle maatalousmaalle. Olisi vahvistettava kylvön määritelmä. Jotta voitaisiin määritellä puolueettomin perustein, onko kylvö tehty asianmukaisesti, jäsenvaltion olisi vahvistettava näille aloille kasvien vähimmäistiheys ottaen huomioon maaperä ja ilmasto-olosuhteet sekä alueelliset erityispiirteet.

(8)

Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 110 c artiklan 1 kohdassa vahvistettujen kansallisten perusalojen ylittäminen johtaa tukikelpoisesta hehtaarista maksettavan tuen vähentämiseen. Kreikan osalta olisi kuitenkin täsmennettävä alennetun määrän laskutapa ottaen huomioon, että kansallinen pinta-ala on jaettu osa-aloihin, joihin sovelletaan erilaisia tukimääriä.

(9)

Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä puuvillan toimialakohtaiset tuottajaorganisaatiot puolueettomin perustein, jotka liittyvät näiden tuottajaorganisaatioiden suuruuteen, tehtäviin ja sisäiseen organisaatioon. Toimialakohtaisen tuottajaorganisaation suuruus olisi vahvistettava ottaen huomioon, että jäsenenä olevan siementenpoistajan on voitava ottaa vastaan riittävä määrä siemenellistä puuvillaa. Koska toimialakohtaisen tuottajaorganisaation päätavoite on parantaa toimitettavan puuvillan laatua, sen olisi toteutettava tähän liittyviä toimia jäsentensä hyväksi.

(10)

Jotta vältettäisiin vaikeudet tukijärjestelmän hallinnon tasolla, tuottaja voi kuulua vain yhteen toimialakohtaiseen tuottajaorganisaatioon. Samasta syystä silloin kun toimialakohtaisen tuottajaorganisaation jäsenenä oleva tuottaja sitoutuu toimittamaan tuottamansa puuvillan, hän voi toimittaa sen ainoastaan saman organisaation jäsenenä olevalle siementenpoistajalle.

(11)

Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 110 e artiklan mukaan toimialakohtainen tuottajaorganisaatio voi päättää eriyttää tuen, johon sen jäsenet ovat oikeutettuja. Tuen eriyttämistä koskevan asteikon on oltava sellaisten perusteiden mukainen, jotka liittyvät toimitettavan puuvillan laatuun; tuotannon lisäämistä koskevat perusteet on jätettävä huomiotta. Toimialakohtaisten tuottajaorganisaatioiden olisi tässä tarkoituksessa määriteltävä lohkoluokat erityisesti kyseisillä lohkoilla tuotetun puuvillan laatuun liittyvien perusteiden mukaan.

(12)

Puuvillan toimialakohtaisten tuottajaorganisaatioiden tuottajajäsenille maksettavan tuen määrän vahvistamiseksi asteikossa olisi otettava huomioon eriytetyn tuen kokonaismäärän jakamismenetelmä eri lohkoluokille, arviointimenettelyt ja menettelyt lohkojen luokittelemiseksi eri luokkiin sekä tuen määrän laskeminen tukikelpoista hehtaaria kohden kullekin luokalle käytettävissä olevien määrärahojen mukaan sekä kuhunkin luokkaan sisältyvä kokonaishehtaarimäärä.

(13)

Toimitettu puuvilla voidaan analysoida kaikkien asianomaisten osapuolten läsnä ollessa lohkojen luokittelemiseksi johonkin asteikon mukaisesti määriteltyyn luokkaan.

(14)

Koska tuottajajäsenellä ei ole velvollisuutta toimittaa puuvillaansa, hänellä olisi oltava oikeus ainakin osaan eriyttämättömästä tuesta, jos toimituksia ei ole. Eriyttämisasteikossa olisi otettava tällainen tilanne huomioon ja vahvistettava tuen vähimmäismäärä tukikelpoista hehtaaria kohden, jos toimituksia ei ole.

(15)

Asteikon soveltamiseksi ja menettelyjen yksinkertaistamiseksi saman tuottajan kaikkia lohkoja olisi pidettävä samaan, samanlaatuista puuvillaa tuottavaan lohkoluokkaan kuuluvina.

(16)

Maksajaviraston olisi toimialakohtaisen tuottajaorganisaation tuottajajäsenille maksettavia tukimääriä koskevan ilmoituksen saatuaan tehtävä tarvittavat varmistukset ja maksettava tuet.

(17)

Asteikon on oltava jäsenvaltion hyväksymä. Olisi vahvistettava määräpäivä, johon mennessä jäsenvaltion on päätettävä, hyväksyykö se toimialakohtaisen organisaation asteikon ja siihen myöhemmin mahdollisesti tehdyt muutokset, jotta tuottajajäsenet saisivat tiedot ajoissa. Koska toimialakohtaisella organisaatiolla ei ole velvollisuutta soveltaa eriyttämisasteikkoa, sen olisi voitava päättää asteikon soveltamisen keskeyttämisestä ja ilmoitettava siitä jäsenvaltiolle.

(18)

Puuvillan tukijärjestelmä edellyttää, että jäsenvaltiot toimittavat tuottajilleen eräitä puuvillan viljelyyn liittyviä tietoja, joita ovat esimerkiksi hyväksytyt lajikkeet, maatalousmaan puolueettomat hyväksymisperusteet ja kasvien vähimmäistiheys. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava kyseiset tiedot viljelijöille tiettyyn määräpäivään mennessä, jotta viljelijät saisivat tiedot ajoissa.

(19)

Koska komissio vastaa puuvillan alakohtaisen tuen soveltamista koskevien säännösten moitteettoman soveltamisen valvonnasta, jäsenvaltioiden olisi toimitettava sille kyseiset tiedot sekä toimialakohtaisia organisaatioita koskevat tiedot.

(20)

Asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 säädetyn puuvillan tukijärjestelmän soveltaminen tekee puuvillan tukijärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 2 päivänä elokuuta 2001 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1591/2001 (4) säännökset tarpeettomiksi. Kyseinen asetus olisi sen vuoksi kumottava.

(21)

Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 IV osastossa olevassa 10 b luvussa säädetään mahdollisuudesta myöntää suoraa tukea oliivitarhoille. Sen vuoksi on tarpeen vahvistaa kyseisen tuen myöntämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

(22)

Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 110 i artiklassa säädetään, että jäsenvaltioiden on määriteltävä enintään viisi oliivitarhaluokkaa ja vahvistettava kullekin luokalle tuki oliivialan paikkatietojärjestelmään kuuluvaa hehtaaria kohden. Komission olisi tässä tarkoituksessa määriteltävä yhteinen ympäristöllinen ja sosiaalinen kehys ottaen huomioon oliivinviljelymaisemaan ja sosiaalisiin perinteisiin liittyvät näkökohdat.

(23)

Valvonnan parantamiseksi tiedot kunkin viljelijän kuulumisesta eri oliivitarhaluokkiin on tarpeen kirjata oliivialan paikkatietojärjestelmään. Jos ympäristölliset ja sosiaaliset edellytykset muuttuvat, luokkia olisi voitava mukauttaa kerran vuodessa.

(24)

Tuki oliivitarhoille myönnetään oliivialan paikkatietojärjestelmään kuuluvaa hehtaaria kohden. Sen vuoksi on tarpeen laskea kunkin viljelijän osalta tukikelpoinen pinta-ala noudattaen yhteistä menetelmää, jossa pinta-alayksikkö ilmoitetaan oliivialan paikkatietojärjestelmään kuuluvina hehtaareina. Hallinnollisten menettelyjen helpottamiseksi olisi säädettävä poikkeuksellisista toimenpiteistä, joita sovelletaan jäsenvaltion määrittelemää vähimmäiskokoa oleviin lohkoihin ja oliivinviljelylohkoihin, jotka sijaitsevat sellaisilla hallinnollisilla alueilla, joille jäsenvaltio on vahvistanut muun järjestelmän kuin oliivialan paikkatietojärjestelmän.

(25)

Jotta viljelijät saisivat tiedot ajoissa, jäsenvaltion olisi tuen maksamiseksi oliivialan paikkatietojärjestelmään kuuluvien hehtaarien perusteella vahvistettava jokaisen vuoden alussa kullekin oliivitarhaluokalle alustava tukimäärä oliivialan paikkatietojärjestelmään kuuluvaa hehtaaria kohden. Kyseinen alustava määrä olisi laskettava oliivitarhoille myönnettävää tukea saavien viljelijöiden ja pinta-alojen lukumäärää koskevien tietojen perusteella. Jäsenvaltion olisi myöhemmin vahvistettava tuen lopullinen määrä tarkempien tietojen perusteella.

(26)

Oliivitarhoille myönnettävän tuen yhtenä myöntämisedellytyksenä on, että oliivipuiden määrä oliivitarhassa ei saa poiketa yli 10:tä prosenttia 1 päivänä tammikuuta 2005 kirjatusta lukumäärästä. Jäsenvaltioiden olisi kyseisen säännöksen noudattamisen valvomiseksi määriteltävä asianomaisen lohkon tunnistamiseksi tarvittavat tiedot ennen kyseistä päivämäärää. Ranskan ja Portugalin osalta on tarpeen säätää, että asianomaisia lohkoja koskevien tietojen määrittäminen voidaan tehdä myöhemmin niiden pinta-alojen huomioon ottamiseksi, joille on istutettu oliivipuita rasva-alan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen 136/66/ETY muuttamisesta 20 päivänä heinäkuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1638/98 (5) 4 artiklan mukaisesti hyväksytyissä ohjelmissa.

(27)

Jotta komissio voisi valvoa oliivitarhoille myönnettävää tukea koskevien säännösten moitteetonta soveltamista, jäsenvaltioiden olisi toimitettava sille säännöllisesti tiedot tukea saavista oliivinviljelyaloista ja kullekin oliivitarhalohkolle myönnettävän tuen suuruudesta.

(28)

Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 IV osaston 10 c luvussa säädetään mahdollisuudesta myöntää suoraa tukea tupakantuotannolle. Sen vuoksi on tarpeen vahvistaa kyseisen tuen myöntämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

(29)

Selkeyden vuoksi on asianmukaista säätää tietyistä määritelmistä.

(30)

Eri tupakkalajikkeet olisi luokiteltava ryhmiin kuivausmenetelmien ja tuotantokustannusten perusteella ottaen huomioon kansainvälisessä kaupassa käytetyt nimitykset.

(31)

Koska ensimmäiset jalostajat toimivat sopimuspuolina, olisi säädettävä niiden yritysten hyväksymisestä, joilla on lupa allekirjoittaa viljelysopimuksia. Tällainen hyväksyntä olisi peruutettava, jos sääntöjä ei noudateta, ja jäsenvaltioiden olisi vahvistettava tupakan jalostusta koskevat erityisedellytykset.

(32)

Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 110 k artiklan mukaisesti jokaiselle tupakkalajikeryhmälle olisi vahvistettava hyväksytyt tuotantoalueet tuen myöntämiseksi perinteisten tuotantoalueiden perusteella. Jäsenvaltioille olisi kuitenkin annettava valtuudet supistaa näitä alueita erityisesti tuotannon laadun parantamiseksi.

(33)

Tarkastusten mahdollistamiseksi ja tuen maksamisen tehokkaan hallinnon varmistamiseksi tupakka olisi tuotettava viljelijöiden ja ensimmäisten jalostajien välisten viljelysopimusten mukaisesti. Olisi vahvistettava tärkeimmät tiedot, jotka kunkin satovuoden viljelysopimusten on sisällettävä. Sopimusten tekemisen ja rekisteröinnin määräpäivät olisi lisäksi vahvistettava kyllin aikaisiksi, jotta jo satovuoden alussa tuottajille voitaisiin taata tulevan sadon vakaa menekki ja jalostusyrityksille säännöllinen raaka-aineen saanti.

(34)

Moitteettoman valvonnan varmistamiseksi jokaisesta yksittäisestä tuottajasta olisi myös toimitettava olennaiset tiedot silloin, kun viljelysopimus tehdään tuottajaryhmittymän kanssa. Kilpailun vääristymisen ja valvonnan vaikeutumisen välttämiseksi tuottajaryhmittymien osallistumista ensimmäiseen jalostukseen ei pitäisi sallia. Markkinoiden rakenteen noudattamiseksi olisi täsmennettävä, että viljelijä voi kuulua ainoastaan yhteen tuottajaryhmittymään.

(35)

Tukikelpoisen raakatupakan olisi oltava laadultaan virheetöntä, kunnollista ja myyntikelpoista, eikä sillä saisi olla sellaisia tiettyjä ominaisuuksia, jotka estäisivät sen tavanomaisen kaupan pitämisen.

(36)

Tukijärjestelmän erityisominaisuuksien vuoksi olisi annettava säännös mahdollisten riitojen ratkaisemisesta sekakomiteamenettelyllä.

(37)

Raakatupakan määrärahojen moitteettoman hallinnoinnin varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi vahvistettava tuen alustava määrä lajiketta tai lajikeryhmää kohden aikaisin satovuonna ja tuen lopullinen määrä sen jälkeen, kun kaikki toimitukset on toteutettu. Tuen lopullinen määrä ei saa ylittää vuoden 2005 palkkiotasoa.

(38)

Tupakantuotannon laadun ja arvon lisäämiseksi jäsenvaltioiden olisi sallittava eriyttää kullekin lajikkeelle tai lajikeryhmälle vahvistetun tuen määrää toimitetun tupakan laadun mukaan.

(39)

Jos vähimmäislaatuvaatimukset täyttyvät, tuki olisi maksettava viljelijän ensimmäiselle jalostajalle toimittamien tupakanlehtien määrästä. Tukea olisi mukautettava, jos toimitetun tupakan kosteuspitoisuus poikkeaa kullekin lajikeryhmälle kohtuullisten laatuvaatimusten perusteella vahvistetusta kosteuspitoisuudesta. Toimitusvaiheessa tehtävien tarkastusten yksinkertaistamiseksi olisi vahvistettava näytteenottotaso ja -tiheys sekä mukautetun painon laskentamenetelmä kosteuspitoisuuden määrittelemiseksi.

(40)

Olisi rajattava ajanjakso, jolloin tupakka on toimitettava jalostusyrityksille, jotta estetään sen vilpillinen siirtäminen yhdeltä satovuodelta toiselle. Useassa jäsenvaltiossa tehdään tarkastuksia tupakan jalostuspaikan asemesta siinä paikassa, johon tupakka toimitetaan. Olisi määriteltävä paikat, joihin tupakka on toimitettava, ja täsmennettävä toteutettavat tarkastukset. Jäsenvaltioiden tehtävänä on hyväksyä tällaiset ostokeskukset.

(41)

Olisi vahvistettava tuen maksamista koskevat edellytykset petosten torjumiseksi. Hallintoon ja valvontaan liittyvien lisäjärjestelyjen vahvistaminen on kuitenkin jäsenvaltion vastuulla.

(42)

Sen varmistamiseksi, että asianomaiset toimet on tosiasiallisesti toteutettu, tuki voidaan maksaa vasta kun kaiken jäsenvaltiossa tuotetun tupakan toimitukset on tarkastettu. Olisi kuitenkin säädettävä ennakoiden maksamisesta tuottajille 50 prosenttiin asti maksettavasta alustavasta tukimäärästä, jos riittävä vakuus asetetaan.

(43)

Tuki olisi hallinnollisista syistä myönnettävä kussakin jäsenvaltiossa vain sen alueella tuotetuista tuotteista. Olisi vahvistettava säännöksiä, jotka mahdollistavat muussa kuin tuottajajäsenvaltiossa tapahtuvan tupakan jalostamisen huomioon ottamisen. Tällaisissa tapauksissa kyseinen raakatupakkamäärä olisi otettava haltuun tuottajajäsenvaltiossa kyseisen jäsenvaltion tuottajien hyväksi.

(44)

Tupakka-alan uudistuksen myötä tupakkakiintiöiden takaisinosto-ohjelmien soveltaminen lakkaa. Ohjelmaan vuosina 2002 tai 2003 osallistuneille tuottajille maksetaan kuitenkin takaisinostohinta vuoteen 2007 tai 2008 saakka. Nykyisellään takaisinostohinta vahvistetaan tietyksi prosenttiosuudeksi tupakkapalkkiosta tiettynä satovuonna. Nykyisen tupakkapalkkiojärjestelmän voimassaolo lakkaa 1 päivänä tammikuuta 2006, minkä vuoksi on tarpeen vahvistaa siirtymätoimenpiteenä uusi perusta tulevan takaisinostohinnan laskemiselle. Raakatupakan palkkiotaso on pysynyt muuttumattomana satovuosina 2002–2005. Jatkuvuuden varmistamiseksi takaisinostohinnan laskuperusteena on asianmukaista käyttää vuoden 2005 palkkiotasoa.

(45)

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2075/92 (6) soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä raakatupakka-alan palkkiojärjestelmän, tuotantokiintiöiden sekä tuottajaryhmittymille myönnettävän erityistuen osalta 22 päivänä joulukuuta 1998 annettu komission asetus (EY) N:o 2848/98 (7) voidaan kumota neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 2075/92 säädetyn takuukynnyksen ja palkkiojärjestelmän poistamisen vuoksi. Tupakka-alan valvontaelimistä 19 päivänä tammikuuta 1993 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 85/93 (8) säännökset ovat vanhentuneet, joten ne voidaan kumota.

(46)

Asetus (EY) N:o 1973/2004 olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti.

(47)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat suorien tukien hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 1973/2004 seuraavasti:

1)

Lisätään 1 artiklan 1 kohtaan alakohdat seuraavasti:

”q)

mainitun asetuksen IV osaston 10 a luvussa säädetty puuvillan lajikohtainen tuki;

r)

mainitun asetuksen IV osaston 10 b luvussa säädetty tuki oliivitarhoille;

s)

mainitun asetuksen IV osaston 10 c luvussa säädetty tupakkatuki.”

2)

Korvataan 3 artiklan a alakohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”a)

viimeistään kyseisen vuoden 15 päivänä syyskuuta: niistä pinta-aloista saatavilla olevat tiedot tai asetuksen (EY) N:o 1782/2003 95, 96, 99 ja 110 k artiklassa säädetyn lypsylehmäpalkkion, lisätuen, siementuen ja tupakkatuen tapauksessa määrät, joille on haettu tukea kyseisenä kalenterivuonna, tarvittaessa osaperusalan mukaan eriteltyinä;”

3)

Korvataan 21 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 1782/2003 28 artiklan soveltamista jäsenvaltion, jonka alueella perunatärkkelystä valmistava yritys sijaitsee, on maksettava tärkkelysperunan tuki viljelijälle, kun tämä on toimittanut kaiken kyseisen markkinointivuoden määränsä perunatärkkelystä tuottavaan yritykseen, neljän kuukauden kuluessa päivästä, jona toimitettiin tämän asetuksen 20 artiklassa tarkoitetut todisteet, ja edellyttäen, että tämän asetuksen 19 artiklassa tarkoitettuja edellytyksiä on noudatettu.”

4)

Lisätään 49 a artikla seuraavasti:

”49 a artikla

Ennakkomaksut

Jäsenvaltiot voivat myöntää siementuottajille ennakkoa markkinointivuoden 1 päivästä joulukuuta. Ennakkomaksujen on oltava oikeassa suhteessa 49 artiklassa tarkoitettujen kylvämistä varten jo kaupan pidettyjen siementen määrään, sillä edellytyksellä, että kaikki 10 luvun edellytykset täyttyvät.”

5)

Lisätään 17 a luku seuraavasti:

”17 a LUKU

PUUVILLAN LAJIKOHTAINEN TUKI

171 a artikla

Maatalousmaan hyväksyminen puuvillan tuotantoa varten

Jäsenvaltioiden on vahvistettava puolueettomat perusteet, joiden perusteella maatalousmaa hyväksytään asetuksen (EY) N:o 1782/2003 110 a artiklassa säädettyä puuvillan lajikohtaista tukea varten.

Perusteiden pohjana on oltava yksi tai useampi seuraavista seikoista:

a)

niiden alueiden maatalousekonomia, joilla puuvillan tuotanto on tärkeää;

b)

kyseisten pinta-alojen maaperä ja ilmasto;

c)

keinokastelujärjestelmät;

d)

ympäristöystävälliset viljelykierrot ja viljelytekniikat.

171 a a artikla

Kylvämistä varten tarkoitettujen lajikkeiden hyväksyminen

Jäsenvaltioiden tehtävänä on hyväksyä yhteisön lajikeluetteloon merkityt lajikkeet, jotka soveltuvat markkinoiden tarpeisiin.

171 a b artikla

Tukikelpoisuusedellytykset

Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 110 b artiklan 1 kohdassa tarkoitettu alojen kylvö katsotaan tehdyksi, jos tuloksena on kasvien vähimmäistiheys, jonka jäsenvaltio vahvistaa maaperä- ja ilmasto-olosuhteiden mukaan ja tarvittaessa alueellisten erityispiirteiden mukaan.

171 a c artikla

Maatalouskäytännöt

Jäsenvaltiot voivat vahvistaa maatalouskäytäntöjä koskevia erityissääntöjä, jotka ovat tarpeen viljelysten säilyttämiseksi tavanomaisissa kasvuolosuhteissa, sadonkorjuutoimia lukuun ottamatta.

171 a d artikla

Tuen määrän laskeminen tukikelpoisen hehtaarin mukaan

1.   Jos tukikelpoisen puuvillan pinta-ala ylittää Espanjassa tai Portugalissa asetuksen (EY) N:o 1782/2003 100 c artiklan 1 kohdassa vahvistetun kansallisen perusalan, kyseisen artiklan 2 kohdassa säädetty tukimäärä kerrotaan vähennyskertoimella, joka saadaan jakamalla perusala tukikelpoisella pinta-alalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 171 a g artiklan soveltamista.

2.   Jos tukikelpoisen puuvillan pinta-ala ylittää Kreikassa 300 000 hehtaaria, hehtaarituen määrää saadaan laskemalla yhteen tulo, joka saadaan kertomalla 594 euroa 300 000 hehtaarilla, ja tulo, joka saadaan kertomalla lisämäärä pinta-alalla, joka ylittää 300 000 hehtaaria, ja jakamalla kyseinen summa tukikelpoisella kokonaispinta-alalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 171 a g artiklan soveltamista.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu lisämäärä on:

342,85 euroa, jos tukikelpoinen pinta-ala on suurempi kuin 300 000 hehtaaria mutta enintään 370 000 hehtaaria,

342,85 euroa kerrottuna vähennyskertoimella, joka saadaan kun 70 000 jaetaan 300 000 hehtaaria ylittävien tukikelpoisten hehtaarien lukumäärällä, jos tukikelpoinen pinta-ala on suurempi kuin 370 000 hehtaaria.

171 a e artikla

Toimialakohtaisten organisaatioiden hyväksyminen

Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä vuosittain ennen 31 päivää joulukuuta seuraavan vuoden kylvöjä varten jokainen puuvillan toimialakohtainen tuottajaorganisaatio, joka jättää hakemuksen ja täyttää seuraavat edellytykset:

a)

sen kokonaispinta-ala, joka täyttää 171 a artiklassa tarkoitetut hyväksymisedellytykset, on suurempi kuin jäsenvaltion vahvistama 10 000 hehtaarin vähimmäisala, ja siihen kuuluu vähintään yksi siementenpoistoyritys;

b)

se toteuttaa tarkoin määriteltyjä toimia, joilla pyritään etenkin:

kehittämään tuotetun siemenellisen puuvillan hyödyntämistä,

parantamaan siemenellisen puuvillan laatua siementenpoistajan tarpeita vastaavaksi,

käyttämään ympäristön huomioon ottavia tuotantomenetelmiä;

c)

se on vahvistanut työjärjestyksensä erityisesti seuraavien seikkojen osalta:

liittymisedellytykset ja jäsenmaksuja koskevat vaatimukset, jotka ovat kansallisen ja yhteisön lainsäädännön mukaiset,

tarvittaessa erityisesti toimitettavan siemenellisen puuvillan laadun perusteella vahvistettu asteikko tuen eriyttämiseksi lohkoluokkien mukaan.

Vuonna 2006 jäsenvaltioiden on kuitenkin hyväksyttävä puuvillan toimialakohtaiset tuottajaorganisaatiot ennen 28 päivää helmikuuta 2006.

171 a f artikla

Tuottajien velvollisuudet

1.   Tuottaja voi kuulua vain yhteen toimialakohtaiseen organisaatioon.

2.   Toimialakohtaisen organisaation tuottajajäsenellä on velvollisuus toimittaa tuottamansa puuvilla samaan organisaatioon kuuluvalle siementenpoistajalle.

3.   Tuottajien kuuluminen toimialakohtaiseen organisaatioon on vapaaehtoista.

171 a g artikla

Tuen eriyttäminen

1.   Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 110 e artiklassa tarkoitetussa asteikossa, jäljempänä ’asteikko’, on otettava kyseisen asetuksen 110 f artiklassa tarkoitetun korotuksen lisäksi huomioon:

a)

hehtaarituen määrä, joka tuottajajäsenelle maksetaan sen mukaan, miten tämän lohkot on luokiteltu 2 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin;

b)

tuen eriyttämiseksi varatun kokonaismäärän jakautuminen lohkoluokittain 2 kohdan mukaisesti.

Edellä olevan a alakohdan soveltamiseksi perusmäärän on oltava vähintään yhtä suuri kuin asetuksen (EY) N:o 1782/2003 110 c artiklan 2 kohdassa säädetty tukikelpoisesta hehtaarista maksettava eriyttämätön tuki, jota mukautetaan tarvittaessa kyseisen artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Edellä a alakohdassa tarkoitetussa laskutoimituksessa on otettava huomioon myös tilanne, jossa tuottaja ei toimita puuvillaa siementenpoistajalle. Tällöin vähimmäismäärän, joka asianomaiselle jäsentuottajalle voidaan maksaa tukena tukikelpoista hehtaaria kohden, on oltava vähintään yhtä suuri kuin asetuksen (EY) N:o 1782/2003 110 c artiklan 2 kohdassa säädetty tukikelpoisesta hehtaarista maksettava eriyttämätön tuki, jota mukautetaan tarvittaessa kyseisen artiklan 3 kohdan mukaisesti.

2.   Lohkot luokitellaan useaan luokkaan, jotka toimialakohtainen organisaatio määrittelee ottaen huomioon ainakin yhden seuraavista laatuperusteista:

a)

tuotetun puuvillan kuidun pituus;

b)

tuotetun puuvillan kosteuspitoisuus;

c)

tuotetun puuvillan keskimääräinen epäpuhtauspitoisuus.

Asteikossa on otettava huomioon menettelyt, joiden avulla jokainen lohko voidaan arvioida suhteessa perusteisiin ja luokitella.

Asteikko ei saa missään tapauksessa sisältää perusteita, jotka liittyvät puuvillan tuotannon lisäämiseen ja markkinoille saattamiseen.

Asteikon soveltamiseksi saman tuottajan kaikkia lohkoja voidaan pitää samaan, samanlaatuista puuvillaa tuottavaan lohkoluokkaan kuuluvina.

3.   Jotta lohko voitaisiin luokitella asteikon perusteella johonkin lohkoluokkaan, siemenellinen puuvilla voidaan tarvittaessa analysoida kaikkien asianomaisten osapuolten läsnä ollessa edustavien näytteiden perusteella siinä vaiheessa, kun se toimitetaan siementenpoistoyritykselle.

4.   Toimialakohtaisen organisaation on ilmoitettava maksajavirastolle asteikon soveltamisesta johtuva, kullekin jäsentuottajalle maksettava määrä. Maksajavirasto suorittaa maksun varmistettuaan, että asianomaiset tukimäärät ovat vaatimustenmukaiset ja hyväksyttävissä olevat.

171 a h artikla

Asteikon hyväksyminen ja muuttaminen

1.   Asteikko on toimitettava ensimmäisen kerran asianomaiselle jäsenvaltiolle hyväksyttäväksi ennen 28 päivää helmikuuta 2006 vuoden 2006 kylvön osalta.

Jäsenvaltion on hyväksyttävä tai jätettävä hyväksymättä asteikko kuukauden kuluessa sen toimittamisesta.

2.   Hyväksyttyjen toimialakohtaisten organisaatioiden on toimitettava asteikkoon kuluvan vuoden kylvön osalta tehdyt muutokset asianomaiselle jäsenvaltiolle ennen 31 päivää tammikuuta.

Asteikkoon tehdyt muutokset katsotaan hyväksytyiksi, jollei asianomainen jäsenvaltio ilmoita vastustavansa niitä kuukauden kuuluessa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta päivämäärästä.

Jos asteikon muutoksia ei hyväksytä, maksettavan tuen määrä on muuttamattoman hyväksytyn asteikon mukaisesti lasketun tuen määrä.

3.   Jos toimialakohtainen organisaatio päättää keskeyttää asteikon soveltamisen, sen on ilmoitettava siitä jäsenvaltiolle. Keskeytys tulee voimaan seuraavan vuoden kylvöjä varten.

171 a i artikla

Komissiolle ja tuottajille toimitettavat ilmoitukset

1.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava puuvillaa tuottaville viljelijöille ja komissiolle ennen asianomaisen vuoden 31 päivää tammikuuta seuraavat tiedot:

a)

hyväksytyt lajikkeet; kyseisen päivämäärän jälkeen 171 a a artiklan mukaisesti hyväksytyt lajikkeet on kuitenkin ilmoitettava viljelijöille ennen saman vuoden 15 päivää maaliskuuta;

b)

maatalousmaan hyväksymisperusteet;

c)

171 a b artiklassa tarkoitettu puuvillakasvien vähimmäistiheys;

d)

vaaditut maatalouskäytännöt.

2.   Jos jonkin lajikkeen hyväksyntä peruutetaan, jäsenvaltion on ilmoitettava siitä viljelijöille seuraavan vuoden kylvön osalta viimeistään 31 päivänä tammikuuta.

3.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle seuraavat tiedot:

a)

viimeistään asianomaisen vuoden 30 päivänä huhtikuuta: hyväksyttyjen toimialakohtaisten organisaatioiden nimet, pinta-alat, tuotantopotentiaalit, jäsentuottajien lukumäärät, siementenpoistajien lukumäärät ja siementenpoistokapasiteetit;

b)

viimeistään asianomaisen vuoden 15 päivänä syyskuuta: kylvetyt pinta-alat, joista on jätetty puuvillan alakohtaista tukea koskeva hakemus;

c)

viimeistään seuraavan vuoden 31 päivänä heinäkuuta: lopulliset tiedot kylvetyistä pinta-aloista, joista puuvillan alakohtainen tuki on kyseisenä vuonna tosiasiallisesti maksettu sen jälkeen kun tarvittavat asetuksen (EY) N:o 796/2004 II osaston IV osaston I luvussa säädetyt pinta-alan vähennykset on tehty.”

6)

Lisätään 17 b luku seuraavasti:

”17 b LUKU

TUKI OLIIVITARHOILLE

171 b artikla

Oliivitarhaluokat

1.   Jäsenvaltioiden on vahvistettava oliivitarhat, joille voidaan myöntää asetuksen (EY) N:o 1782/2003 110 g artiklassa säädettyä tukea ja luokiteltava ne enintään viiteen luokkaan seuraavien perusteiden joukosta valitseminsa perustein:

a)

ympäristöperusteet:

i)

vaikea pääsy lohkoille;

ii)

riski maatalousmaan fyysisestä heikkenemisestä;

iii)

oliivitarhojen erityisominaisuudet: vanhat, kulttuurisesti ja maisemallisesti arvokkaat oliivipuut; rinteessä kasvavat oliivipuut; perinteiset, harvinaiset tai suojelluilla alueilla kasvavat lajikkeet;

b)

sosiaaliset perusteet:

i)

alueet, jotka ovat suuresti riippuvaisia oliivinviljelystä;

ii)

perinteiset oliivinviljelyalueet;

iii)

alueet, joilla talouden indikaattorit ovat epäsuotuisat;

iv)

tilat, joilla esiintyy oliivinviljelyn lopettamisriski;

v)

tilan oliivitarhojen koko;

vi)

alueet, joilla harjoitetaan esimerkiksi SAN- tai SMM-tuotteiden tuotantoa taikka luonnonmukaista tai integroitua tuotantoa.

2.   Jäsenvaltion on määriteltävä jokaisen asianomaisen viljelijän osalta se, mihin 1 kohdassa tarkoitettuun luokkaan kukin tukikelpoinen oliivinviljelylohko kuuluu. Tiedot on kirjattava oliivialan paikkatietojärjestelmään.

3.   Jäsenvaltiot voivat mukauttaa 1 kohdan mukaisesti määriteltyjä oliivitarhaluokkia kerran vuodessa.

Jos oliivitarhoja luokitellaan uudelleen luokkien mukauttamisen vuoksi, uutta luokitusta sovelletaan mukauttamista seuraavan vuoden alusta.

171 b aartikla

Pinta-alojen laskeminen

1.   Jäsenvaltion on laskettava kunkin tuottajan tukikelpoinen pinta-ala liitteessä XXIV vahvistetun yhteisen menetelmän mukaisesti.

Pinta-alat on ilmoitettava oliivialan paikkatietojärjestelmään kuuluvina hehtaareina kahden desimaalin tarkkuudella.

2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, liitteessä XXIV vahvistettua yhteistä menetelmää ei sovelleta, jos:

a)

oliivinviljelylohko on jäsenvaltion määrittämää vähimmäiskokoa, joka ei voi olla suurempi kuin 0,1 hehtaaria;

b)

oliivinviljelylohko sijaitsee hallinnollisella alueella, jota ei ole oliivialan paikkatietojärjestelmän graafisessa hakutietokannassa.

Edellä mainituissa tapauksissa jäsenvaltion on vahvistettava tukikelpoinen pinta-ala puolueettomin perustein ja tavalla, jolla varmistetaan viljelijöiden tasapuolinen kohtelu.

171 b b artikla

Tuen määrä

1.   Jäsenvaltioiden on ennen kunkin vuoden 31 päivää tammikuuta vahvistettava jokaiselle oliivitarhaluokalle alustava tukimäärä oliivialan paikkatietojärjestelmään kuuluvaa hehtaaria kohden.

2.   Jäsenvaltioiden on ennen kunkin vuoden 31 päivää lokakuuta vahvistettava jokaiselle oliivitarhaluokalle lopullinen tukimäärä oliivialan paikkatietojärjestelmään kuuluvaa hehtaaria kohden.

Kyseinen määrä lasketaan kertomalla 1 kohdassa tarkoitettu alustava määrä kertoimella, joka vastaa asetuksen (EY) N:o 1782/2003 110 i artiklan 3 kohdassa vahvistettua tuen enimmäismäärää, ottaen huomioon tarvittaessa kyseisen artiklan 4 kohdassa säädetty vähennys, jaettuna summalla, joka saadaan laskemalla yhteen tulot, jotka saadaan kertomalla tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu kullekin luokalle vahvistettu alustava määrä vastaavalla pinta-alalla.

3.   Jäsenvaltiot voivat soveltaa 1 ja 2 kohtaa alueellisella tasolla.

171 b c artikla

Perustietojen määrittäminen

1.   Jäsenvaltioiden on asetuksen (EY) N:o 1782/2003 110 h artiklan c alakohdan soveltamiseksi määriteltävä oliivialan paikkatietojärjestelmän tietojen ja viljelijöiden ilmoitusten perusteella kullekin oliivinviljelylohkolle tukikelpoisten ja tukeen kelpaamattomien oliivipuiden lukumäärä ja sijainti, oliivinviljelypinta-ala ja oliivinviljelylohkon tukikelpoinen pinta-ala sekä asianomaisen oliivinviljelylohkon 171 b artiklan mukainen luokka, sellaisina kuin kyseiset tiedot ovat 1 päivänä tammikuuta 2005.

2.   Kun kyseessä ovat pinta-alat, joille on Ranskassa ja Portugalissa istutettu oliivipuita uusia istutuksia koskevissa ohjelmissa, jotka komissio on hyväksynyt neuvoston asetuksen (EY) N:o 1638/98 (9) 4 artiklan mukaisesti ja jotka on kirjattu oliivialan paikkatietojärjestelmään ennen 1 päivää tammikuuta 2007, jäsenvaltioiden on määriteltävä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tiedot vuonna 2005 istutettujen lohkojen osalta sellaisina kuin ne ovat 1 päivänä tammikuuta 2006 ja vuonna 2006 istutettujen lohkojen osalta sellaisina kuin ne ovat 1 päivänä tammikuuta 2007. Kyseiset tiedot on toimitettava viljelijöille viimeistään vuoden 2007 yhtenäishakemuksessa.

171 b d artikla

Tiedonannot

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle vuosittain:

a)

viimeistään 15 päivänä syyskuuta: luokittain eriteltyinä tiedot, jotka koskevat oliivitarhojen pinta-aloja, joille on haettu tukea kuluvana vuonna;

b)

viimeistään 31 päivänä lokakuuta:

i)

tiedot, jotka koskevat a alakohdassa tarkoitettuja pinta-aloja, joita pidetään tukikelpoisina ottaen huomioon asetuksen (EY) N:o 796/2004 51 artiklassa säädetyt vähennykset ja oikaisut;

ii)

kullekin oliivitarhaluokalle myönnetyn tuen taso;

c)

viimeistään 31 päivänä heinäkuuta: luokittain eriteltyinä lopulliset tiedot, jotka koskevat oliivitarhojen pinta-aloja, joista tuki on tosiasiallisesti maksettu edellisenä vuonna.

7)

Lisätään 17 c luku seuraavasti:

”17 c LUKU

TUPAKKATUKI

171 c artikla

Määritelmät

Tämän luvun soveltamiseksi:

a)

’toimituksella’ tarkoitetaan mitä tahansa jonakin päivänä toteutettavaa toimea, jolla viljelijä tai tuottajaryhmittymä siirtää raakatupakan jalostusyritykselle viljelysopimuksen mukaisesti;

b)

’tarkastustodistuksella’ tarkoitetaan toimivaltaisen valvontaviranomaisen antamaa asiakirjaa, jossa todistetaan, että ensimmäinen jalostaja on ottanut haltuunsa asianomaisen raakatupakkamäärän, että kyseinen määrä on toimitettu rekisteröidyn sopimuksen mukaisesti ja että toimet on toteutettu tämän asetuksen 171 c j ja 171 c k artiklan mukaisesti;

c)

’ensimmäisellä jalostajalla’ tarkoitetaan hyväksyttyä luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka suorittaa raakatupakan ensimmäisen jalostuksen omiin nimiinsä ja omaan lukuunsa yhdessä tai useammassa tupakan ensimmäisen jalostusasteen laitoksessa, joka on varustettu asianmukaisesti kyseistä tarkoitusta varten;

d)

’ensimmäisellä jalostuksella’ tarkoitetaan viljelijän toimittaman raakatupakan jalostamista vakaaksi ja varastointikelpoiseksi tuotteeksi, joka pakataan yhdenmukaisiksi paaleiksi tai loppukäyttäjän (valmistajan) vaatimusten mukaisiin pakkauksiin;

e)

’tuottajaryhmittymällä’ tarkoitetaan tupakkaa tuottavia viljelijöitä edustavaa ryhmittymää.

171 c a artikla

Raakatupakan lajikeryhmät

Raakatupakkalajikkeet luokitellaan seuraaviin ryhmiin:

a)

flue-cured: uunikuivattu tupakka; ilmankiertoa, lämpötilaa ja kosteuspitoisuutta valvotaan kuivauksen aikana;

b)

light air cured: suojakatoksen alla ilmakuivattu tupakka;

c)

dark air cured: suojakatoksen alla ilmakuivattu tupakka; fermentoidaan ennen markkinoille saattamista;

d)

fire-cured: savustamalla kuivattu tupakka;

e)

sun-cured: aurinkokuivattu tupakka;

f)

Basmas (aurinkokuivattu);

g)

Katerini (aurinkokuivattu);

h)

Perinteinen Kaba Koulak ja vastaavanlaiset lajikkeet (aurinkokuivattu).

Eri ryhmiin kuuluvat lajikkeet on lueteltu liitteessä XXV.

171 c d artikla

Ensimmäiset jalostajat

1.   Jäsenvaltioiden tehtävänä on hyväksyä alueelleen sijoittautuneet ensimmäiset jalostajat ja vahvistaa niiden hyväksymistä koskevat asianmukaiset edellytykset.

Hyväksytty ensimmäinen jalostaja voi allekirjoittaa viljelysopimuksia, jos se myy vähintään 60 prosenttia kaupan pidetystä yhteisön alkuperää olevasta tupakastaan tupakantuotantolaitokselle joko suoraan tai välillisesti ilman lisäjalostusta.

2.   Jäsenvaltion on peruutettava hyväksyntä, jos jalostaja tahallisesti tai vakavan laiminlyönnin vuoksi jättää noudattamatta raakatupakkaa koskevia säännöksiä yhteisön tai kansallisella tasolla.

171 c c artikla

Tuotantoalueet

Asetuksen (ETY) N:o 1782/2003 110 k artiklan a alakohdassa tarkoitetut tuotantoalueet vahvistetaan kullekin lajikeryhmälle tämän asetuksen liitteessä XXVI.

Jäsenvaltiot voivat vahvistaa suppeampia tuotantoalueita erityisesti laadullisin perustein. Rajatun tuotantoalueen pinta-ala ei saa ylittää hallinnollisen yksikön tai Ranskan osalta kantonin pinta-alaa.

171 c d artikla

Viljelysopimukset

1.   Asetuksen (ETY) N:o 1782/2003 110 k artiklan c alakohdassa tarkoitettu viljelysopimus on tehtävä tupakan ensimmäisen jalostajan ja viljelijän tai häntä edustavan tuottajaryhmittymän välillä edellyttäen, että kyseinen tuottajaryhmittymä on asianomaisen jäsenvaltion hyväksymä.

2.   Viljelysopimus on tehtävä lajikkeittain tai lajikeryhmittäin. Se velvoittaa ensimmäisen jalostajan ottamaan vastaan sopimuksessa säädetyn määrän tupakanlehtitoimituksia ja viljelijän tai häntä edustavan tuottajaryhmittymän toimittamaan kyseisen määrän ensimmäiselle jalostajalle tosiasiallisen tuotantonsa rajoissa.

3.   Viljelysopimukseen on sisällytettävä kultakin satovuodelta vähintään seuraavat tiedot:

a)

sopimuspuolten nimi ja osoite;

b)

tupakkalajike tai -lajikeryhmä, jota sopimus koskee;

c)

toimitettava enimmäismäärä;

d)

tupakan tarkka tuotantopaikka 171 c c artiklassa tarkoitettu tuotantoalue, provinssi, kunta ja lohkon tunnistetiedot yhdennetyn valvontajärjestelmän mukaisesti;

e)

kyseisen lohkon pinta-ala kulkuteitä ja aitauksia lukuun ottamatta;

f)

ostohinta laatuluokittain lukuun ottamatta tukea, mahdollisia palveluja ja veroja;

g)

sovitut vähimmäislaatuvaatimukset laatuluokittain vähintään kolmeen laatuluokkaan luokiteltuna lehtikerroksen mukaan sekä viljelijän sitoumus toimittaa jalostusyritykselle vähintään näitä laatuvaatimuksia vastaavaa raakatupakkaa laatuluokittain;

h)

ensimmäisen jalostajan sitoumus maksaa viljelijälle laatuluokan mukainen ostohinta;

i)

ostohinnan maksuaika, joka saa olla enintään 30 päivää kunkin toimituksen päättymisestä;

j)

viljelijän sitoumus uudelleenistuttaa tupakantaimet kyseiselle lohkolle viimeistään satovuoden 20 päivänä kesäkuuta.

4.   Jos uudelleenistutusta lykätään pidemmälle kuin 20 päivään kesäkuuta, viljelijän on ilmoitettava ennen kyseistä päivämäärää jalostajalle ja jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle kirjatulla kirjeellä uudelleenistutuksen lykkäämisestä ja lykkäämisen syistä sekä tarvittaessa lohkon muuttumisesta.

5.   Viljelysopimuksen sopimuspuolet voivat lisätä sopimuksessa alun perin vahvistettuja määriä kirjallisella sopimusehtojen muutoksella. Sopimusehtojen muutos on toimitettava toimivaltaisen viranomaisen rekisteröitäväksi neljänkymmenen päivän kuluessa 171 c e artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta viljelysopimusten viimeisestä tekopäivästä.

171 c e artikla

Sopimusten tekeminen ja rekisteröiminen

1.   Ylivoimaista estettä lukuun ottamatta viljelysopimukset on tehtävä viimeistään satovuoden 30 päivänä huhtikuuta. Jäsenvaltiot voivat vahvistaa aikaisemman päivämäärän.

2.   Tehdyt viljelysopimukset on jätettävä toimivaltaisen viranomaisen rekisteröitäviksi 15 päivän kuluessa niiden 1 kohdassa tarkoitetusta viimeisestä tekopäivästä, lukuun ottamatta ylivoimaista estettä.

Toimivaltainen viranomainen on jalostusjäsenvaltion toimivaltainen viranomainen.

Kun jalostus tapahtuu muussa kuin siinä jäsenvaltiossa, jonka alueella tupakka on viljelty, jalostusjäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on välittömästi lähetettävä jäljennös rekisteröidystä sopimuksesta tuottajajäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle. Jos kyseinen viranomainen ei itse valvo tukijärjestelmää, sen on toimitettava rekisteröidyn sopimuksen jäljennös toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle.

3.   Jos 1 kohdassa sopimuksen allekirjoittamiselle tai 2 kohdassa viljelysopimuksen toimittamiselle säädetty määräaika ylittyy enintään 15 päivällä, maksettavaa tukea on alennettava 20 prosenttia.

171 c f artikla

Tuottajaryhmittymien kanssa tehtävät sopimukset

1.   Kun viljelysopimus tehdään ensimmäisen jalostajan ja tuottajaryhmittymän välillä, siihen on liitettävä luettelo asianomaisten viljelijöiden nimistä, toimitettavasta enimmäismäärästä, asianomaisten lohkojen tarkasta sijainnista ja pinta-alasta 171 c d artiklan 3 kohdan c, d ja e alakohdan mukaisesti.

Luettelo on toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle rekisteröintiä varten viimeistään satovuoden 15 päivänä toukokuuta.

2.   Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettu tuottajaryhmittymä ei saa suorittaa tupakan ensimmäistä jalostusta.

3.   Tupakkaa tuottava viljelijä voi kuulua vain yhteen tuottajaryhmittymään.

171 c g artikla

Vähimmäislaatuvaatimukset

Jalostajalle toimitettavan tupakan on oltava laadultaan virheetöntä, kunnollista ja myyntikelpoista, eikä sillä saa olla liitteessä XXVII esitettyjä ominaisuuksia. Jäsenvaltio voi vahvistaa tiukempia laatuvaatimuksia tai niistä voidaan sopia sopimuspuolten kesken.

171 c h artikla

Riita-asiat

Jäsenvaltiot voivat säätää, että ensimmäiselle jalostajalle toimitetun tupakan laatua koskevat riita-asiat on annettava sovitteluelimen ratkaistavaksi. Jäsenvaltioiden on vahvistettava näiden elinten kokoonpanoa ja niiden käsittelemiä asioita koskevat säännöt. Niissä on oltava yhtä monta – yksi tai useampia – tuottajien ja jalostajien edustajaa.

171 c i artikla

Tuen määrä

Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 110 k artiklan d alakohdan mukaisesti jäsenvaltioiden on vahvistettava tuen alustava määrä tupakkalajiketta tai lajikeryhmää kohden ennen satovuoden 15 päivää maaliskuuta. Jäsenvaltiot voivat eriyttää tuen toimitetun tupakan laadun mukaan. Lajikkeen tai lajikeryhmän tuen määrä ei saa ylittää neuvoston asetuksessa (EY) N:o 546/2002 lajikkeen tai lajikeryhmän mukaan vahvistettua palkkiota (10).

Jäsenvaltioiden on vahvistettava tupakkatuen lopullinen tuki kiloa kohden tupakkalajikkeittain tai lajikeryhmittäin 15 työpäivän kuluessa päivästä, jona kaikki asianomaisen sadon tupakka on toimitettu. Jos jäsenvaltiossa sovelletun tuen kokonaismäärä ylittää asetuksen (EY) N:o 1782/203 110 l artiklassa vahvistetun kansallisen enimmäismäärän, jota on mukautettu kyseisen asetuksen 110 m artiklan mukaisesti, jäsenvaltion on alennettava kullekin viljelijälle maksetun tuen määrää lineaarisesti.

171 c j artikla

Tukimäärän laskeminen

1.   Viljelijöille maksettava tuki lasketaan ensimmäisen jalostajan haltuunottamien asianomaiseen lajikeryhmään kuuluvien, vaadittua vähimmäislaatua vastaavien tupakanlehtien painon perusteella.

2.   Jos kosteuspitoisuus on korkeampi tai alhaisempi kuin liitteessä XXVIII kyseiselle lajikkeelle vahvistettu pitoisuus, painoa on mukautettava jokaiselta prosenttiyksikön suuruiselta poikkeamalta kyseisessä liitteessä vahvistettujen suurimpien sallittujen poikkeamien rajoissa.

3.   Kosteuspitoisuuden määritysmenetelmät, näytteidenoton määrä ja tiheys sekä mukautetun painon laskentamenetelmä vahvistetaan liitteessä XXIX.

171 c k artikla

Toimitukset

1.   Ylivoimaista estettä lukuun ottamatta viljelijän on toimitettava koko tuotantonsa ensimmäiselle jalostajalle viimeistään satovuotta seuraavan vuoden 30 päivänä huhtikuuta, tai viljelijä menettää tukioikeutensa. Jäsenvaltiot voivat vahvistaa aikaisemman päivämäärän.

2.   Tupakka on toimitettava joko suoraan paikkaan, jossa sen jalostus tapahtuu, tai jos jäsenvaltio antaa luvan, hyväksyttyyn ostokeskukseen. Näiden ostokeskusten on oltava toimivaltaisen valvontaviranomaisen hyväksymiä, ja niillä on oltava käytössään asianmukaiset laitteistot, punnitsemisvälineet ja tilat.

3.   Jos jalostamatonta tupakkaa ei ole toimitettu 2 kohdassa tarkoitettuihin paikkoihin tai jos tupakkamääriä ostokeskuksesta jalostuslaitokseen kuljettavalla kuljettajalla ei ole kuljetuslupaa, tupakan vastaanottaneen ensimmäisen jalostajan on maksettava jäsenvaltiolle kyseisestä tupakkamäärästä maksettavaa tukea vastaava rahasumma. Tämä summa kirjataan Euroopan maatalouden tuki- ja ohjausrahaston (EMOTR) hyväksi.

171 c l artikla

Tuen maksaminen

Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on maksettava tuki viljelijälle tupakan toimittamisen todistavan toimivaltaisen valvontaviranomaisen antaman tarkastustodistuksen perusteella.

171 c m artikla

Ennakot

1.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 796/2004 10 artiklan 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat soveltaa viljelijöille myönnettävään tupakkatukeen ennakkojärjestelmää.

2.   Viljelijät voivat jättää ennakkohakemuksen satovuoden 16 päivän syyskuuta jälkeen. Siihen on liitettävä seuraavat asiakirjat, paitsi jos jäsenvaltio on antanut muita säännöksiä siitä syystä, että sillä on jo mainitut asiakirjat hallussaan:

a)

jäljennös viljelysopimuksesta tai sen rekisterinumero;

b)

asianomaisen viljelijän kirjallinen ilmoitus tupakkamääristä, jotka hän pystyy toimittamaan kuluvan satovuoden aikana.

3.   Ennakkomaksu, jonka enimmäismäärä on 50 prosenttia maksettavasta tuesta 171 c i artiklan mukaisesti vahvistetun tuen alustavan määrän perusteella määriteltynä, edellyttää sellaisen vakuuden asettamista, jonka suuruus on ennakkomaksu 15 prosentilla korotettuna.

Vakuus vapautetaan sen jälkeen, kun tuki on kokonaisuudessaan maksettu asetuksen (ETY) N:o 2220/85 19 artiklan mukaisesti.

4.   Ennakko maksetaan satovuoden 16 päivästä lokakuuta alkaen 30 päivän kuluessa 2 kohdassa tarkoitetun hakemuksen ja 3 kohdassa tarkoitetun vakuuden asettamista koskevan todisteen esittämisestä.

Maksettu ennakko vähennetään 171 c l artiklan mukaisesti maksettavan tupakkatuen määrästä.

5.   Jäsenvaltioiden on määriteltävä ennakkojen myöntämistä koskevat lisäehdot ja erityisesti määräaika hakemusten jättämiselle. Viljelijä ei voi jättää ennakkohakemusta, jos hän on jo aloittanut toimitukset.

171 c n artikla

Rajat ylittävä jalostus

1.   Tuen tai ennakon suorittaa se jäsenvaltio, jonka alueella tupakka on tuotettu.

2.   Kun tupakka jalostetaan muussa kuin siinä jäsenvaltiossa, jonka alueella se on tuotettu, jalostusjäsenvaltion on tarvittavien tarkastusten jälkeen ilmoitettava tuottajajäsenvaltiolle kaikki tuen maksamiseksi tai vakuuden vapauttamiseksi tarvittavat tiedot.

171 c o artikla

Tiedonannot komissiolle

1.   Jokaisen asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle viimeistään satovuoden 31 päivänä tammikuuta seuraavat tiedot:

a)

viljelysopimusten rekisteröinnistä vastaavien viranomaisten nimet ja osoitteet;

b)

hyväksyttyjen ensimmäisten jalostajien nimet ja osoitteet.

Komissio julkaisee viljelysopimusten rekisteröinnistä vastaavien viranomaisten ja hyväksyttyjen ensimmäisten jalostajien luettelon Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa.

2.   Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle viipymättä tämän luvun soveltamiseksi toteutetuista kansallisista toimenpiteistä.

171 c p artikla

Siirtymätoimenpide

Tuottajalla, jonka tupakan tuotantokiintiöt on ostettu takaisin satovuosina 2002 ja 2003 asetuksen (ETY) N:o 2075/92 14 artiklan mukaisesti, on oikeus sitä satovuotta, jona hänen kiintiönsä ostettiin takaisin, seuraavien viiden perättäisen satovuoden aikana saada joka vuosi määrä, joka on tietty prosenttiosuus liitteessä XXX olevissa taulukoissa esitetystä satovuoden 2005 tuesta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta myöhempiä muutoksia. Nämä määrät on maksettava vuosittain 31 päivään toukokuuta mennessä.

8)

Muutetaan 172 artikla seuraavasti:

a)

Lisätään 3 a ja 3 b kohta seuraavasti:

”3 a.   Kumotaan asetus (EY) N:o 1591/2001. Sitä sovelletaan kuitenkin edelleen markkinointivuoteen 2005/2006.

3 b.   Asetukset (ETY) N:o 85/93 ja (EY) N:o 2848/98 kumotaan 1 päivästä tammikuuta 2006. Niitä sovelletaan kuitenkin edelleen satovuoteen 2005.”

b)

Korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4.   Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen, asetusta (ETY) N:o 85/93 lukuun ottamatta.”

9)

Lisätään tämän asetuksen liitteenä oleva teksti liitteiksi XXIV–XXX.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2006 lukuun ottamatta 1 artiklan 4 kohtaa, jota sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2005.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 22 päivänä joulukuuta 2005.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EUVL L 270, 21.10.2003, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 118/2005 (EUVL L 24, 27.1.2005, s. 15).

(2)  EUVL L 345, 20.11.2004, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1044/2005 (EUVL L 172, 5.7.2005, s. 76).

(3)  EUVL L 161, 30.4.2004, s. 48. Oikaisu EUVL L 206, 9.6.2004, s. 20.

(4)  EYVL L 210, 3.8.2001, s. 10. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1486/2002 (EYVL L 223, 20.8.2002, s. 3).

(5)  EYVL L 210, 28.7.1998, s. 32. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 865/2004 (EUVL L 161, 30.4.2004, s. 97, oikaisu EUVL L 206, 9.6.2004, s. 37).

(6)  EYVL L 215, 30.7.1992, s. 70. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1679/2005 (EUVL L 271, 15.10.2005, s. 1).

(7)  EYVL L 358, 31.12.1998, s. 17. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1809/2004 (EUVL L 318, 19.10.2004, s. 18).

(8)  EYVL L 12, 20.1.1993, s. 9.

(9)  EYVL L 210, 28.7.1998, s. 32. Asetus kumottu asetuksella (EY) N:o 865/2004 (EUVL L 161, 30.4.2004, s. 97, oikaistu toisinto EUVL L 206, 9.6.2004, s. 37).”

(10)  EYVL L 84, 28.3.2002, s. 4.”


LIITE

LIITE XXIV

Yhteinen menetelmä oliivinviljelyalan laskemiseksi oliivialan paikkatietojärjestelmään kuuluvina hehtaareina

Yhteinen menetelmä perustuu algoritmiin (1), jolla oliivinviljelyala määritellään tukikelpoisten oliivipuiden sijainnin mukaan automaattisesti paikkatietojärjestelmän avulla.

1.   MÄÄRITELMÄT

Tämän liitteen soveltamiseksi:

a)

’oliivinviljelylohkolla’ tarkoitetaan yhtenäistä maa-alaa, jolla kasvaa tuotannossa olevia tukikelpoisia oliivipuita, joiden kaikkien läheisyydessä tietyn enimmäisetäisyyden päässä on tukikelpoinen oliivipuu;

b)

’tukikelpoisella oliivipuulla’ tarkoitetaan oliivialan paikkatietojärjestelmään rekisteröityä, ennen 1 päivää toukokuuta 1998 tai Kyproksessa ja Maltassa ennen 31 päivää joulukuuta 2001 istutettua oliivipuuta, korvaavaa oliivipuuta tai komission asetuksen (EY) N:o 1638/98 4 artiklan mukaisesti hyväksymässä ohjelmassa istutettua oliivipuuta;

c)

’yksinäisellä tukikelpoisella oliivipuulla’ tarkoitetaan tuotannossa olevaa tukikelpoista oliivipuuta, joka ei täytä vaadittavia edellytyksiä, jotta se voitaisiin katsoa oliivinviljelylohkoon kuuluvaksi;

d)

’tuotannossa olevalla tukikelpoisella oliivipuulla’ tarkoitetaan oliivitarhaan pysyvästi istutettua, viljelylajikkeen missä tahansa kunnossa olevaa elävää oliivipuuta, jolla voi olla useita tyvestään alle kahden metrin etäisyydellä toisistaan sijaitsevia runkoja.

2.   OLIIVITARHOILLE MYÖNNETTÄVÄN TUEN MÄÄRITTELEMISEKSI KÄYTETTÄVÄN ALGORITMIN VAIHEET

Vaihe 1: Lähekkäisyysanalyysi

Lähekkäisyysanalyysiparametri P1 määrittää tukikelpoisten oliivipuiden välisen enimmäisetäisyyden ja osoittaa, ovatko oliivipuut yksinäisiä vai kuuluvatko ne samaan oliivinviljelylohkoon. P1 on säde, jonka lähtöpiste on tukikelpoisessa oliivipuussa ja joka määrittää kehän, jonka sisällä muiden oliivipuiden on oltava, jotta niitä voidaan pitää samaan oliivipuupiiriin kuuluvina.

Parametrin P1 arvoksi on vahvistettu 20 metriä, joka vastaa puiden välistä suurinta etäisyyttä useimmilla viljelyalueilla. Eräillä alueilla, joilla viljely on laajaperäistä jäsenvaltion vahvistaman määritelmän mukaisesti ja joilla puiden välinen keskietäisyys on yli 20 metriä, jäsenvaltio voi vahvistaa P1:n arvoksi puiden välisen alueellisen keskietäisyyden kaksinkertaisena. Jäsenvaltion on säilytettävä todisteet tällaisen poikkeuksen soveltamisesta.

Oliivinviljelylohkoihin kuuluvia tukikelpoisia oliivipuita, joiden etäisyys muista puista on suurempi kuin P1, pidetään yksinäisinä tukikelpoisina oliivipuina.

Parametria P1 soveltamalla määritellään tukikelpoisten oliivipuiden lähekkäisyys. Kaikkien pisteiden ympärille luodaan puskurivyöhyke (oliivipuiden painopisteet). Näin muodostuneet polygonit yhdistetään ja niiden koon perusteella määritetään yksinäiset tukikelpoiset oliivipuut.

Vaihe 2: Vakiopinta-alan vahvistaminen yksinäisille tukikelpoisille oliivipuille

Kun parametria P1 on sovellettu, tukikelpoiset oliivipuut jaetaan kahteen luokkaan:

tukikelpoiset oliivipuut, jotka kuuluvat oliivipuupiiriin,

yksinäiset tukikelpoiset oliivipuut.

Yksinäisen tukikelpoisen oliivipuun pinta-alaksi P2 vahvistetaan 100 m2 eli ympyrä, jonka kehä on 5,64 metriä ja keskipiste yksinäinen tukikelpoinen oliivipuu.

Vaihe 3: Sisäisen puskurivyöhykkeen P3 soveltaminen

Oliivipuupiirin pinta-ala on määriteltävä ja luotava oliivitarhan muotoinen polygoni.

Ensiksi luodaan linjojen verkko, joka yhdistää ryhmän kaikki tukikelpoiset oliivipuut, joiden välinen välimatka on pienempi kuin P1.

Jokaiselle linjalle luodaan sisäinen puskurivyöhyke. Sisäinen puskurivyöhyke on pisteiden joukko, joiden etäisyys verkon linjoista on enintään yhtä suuri kuin sisäisen puskurivyöhykkeen leveydeksi määritetty arvo. Jotta yhtenäiseen oliivitarhaan ei syntyisi saarekkeita, jotka luokiteltaisiin oliivinviljelypinta-alaan kuulumattomiksi, sisäisen puskurivyöhykkeen leveyden on oltava puolet P1:n pituudesta.

Kaikki sisäiset puskurivyöhykkeet yhdistämällä saadaan alustava arvio oliivipuuryhmälle kuuluvasta pinta-alasta eli oliivitarhan pinta-alasta.

Vaihe 4: Ulkoisen puskurivyöhykkeen P4 soveltaminen

Oliivitarhan lopullinen pinta-ala ja kyseistä pinta-alaa edustavan polygonin lopullinen muoto määritetään käyttämällä toista puskurivyöhykettä eli ulkoista puskurivyöhykettä.

Ulkoinen puskurivyöhyke kulkee kaikki tukikelpoiset oliivipuut yhdistävän linjaverkon ulkopuolella oliivitarhan ulkorajoja pitkin. Ulkoinen puskurivyöhyke on sarja pisteitä, joiden etäisyys verkon reunassa sijaitsevasta linjasta on enintään yhtä suuri kuin ulkoisen puskurivyöhykkeen leveydeksi määritetty arvo. Ulkoista puskurivyöhykettä sovelletaan ainoastaan verkon reunassa sijaitsevan kunkin linjan ulkoreunaan, ja sisäreunaan sovelletaan sisäistä puskurivyöhykettä.

Ulkoinen puskurivyöhyke on puolet oliivinviljelylohkon puiden välisestä keskietäisyydestä (δ) ja sen vähimmäisarvo on 2,5 m.

Tukikelpoisten oliivipuiden välinen keskietäisyys lasketaan seuraavalla kaavalla:

Puiden välinen keskietäisyys Formula

jossa A = oliivipuuryhmän pinta-ala ja N = oliivipuiden lukumäärä.

Keskietäisyys lasketaan seuraavasti:

Ensimmäinen keskietäisyys δ1 lasketaan käyttämällä pinta-alaa (A1) joka on saatu soveltamalla yksinomaan arvoa P3 (sisäinen puskuriarvo).

Sen jälkeen lasketaan uusi pinta-ala A2 antamalla ulkoiselle puskurivyöhykkeelle arvo δ2= δ1/2.

Näin saadaan arvo An, kun arvojen An-1 ja An välinen erotus ei ole enää merkitsevä.

P4 lasketaan tällöin seuraavasti:

P4 = max [2,5 m; 1/2 δn]

jossa Formula

Vaihe 5: Oliivinviljelyalan määrittäminen

—   Vaihe 5 a: Voronoin polygonin määrittäminen

Sisäinen ja ulkoinen puskurivyöhyke (P3 ja P4) yhdistetään lopullisen tuloksen saamiseksi. Tulos on graafinen esitys, josta oliivipuupiiri ja oliivinviljelyala on kirjattava oliivialan paikkatietojärjestelmän tietokantaan.

Tulos voidaan muuttaa Voronoin polygoneiksi, jotka määrittävät kunkin tukikelpoisen oliivipuun pinta-alan. Voronoin polygonissa rajatun alueen jokainen kohta on lähempänä valittua pistettä kuin mitään toista joukon pistettä.

—   Vaihe 5 b: Viitelohkon ylittävien osien hylkääminen

Oliivipuupiirit asetetaan viitelohkojen päälle.

Viitelohkon rajat ylittävät oliivipuupiirin osat hylätään.

—   Vaihe 5 c: Alle 100 m2:n saarekkeiden sisällyttäminen oliivinviljelyalaan

Saarekkeiden (lohkon alat, joilla ei ole tukikelpoisia oliivipuita sen jälkeen kun menetelmää on sovellettu) kokoon on sovellettava tiettyä sallittua poikkeamaa. Näin estetään merkityksettömien saarekkeiden syntyminen. Kaikki alle 100 m2:n saarekkeet voidaan sisällyttää oliivinviljelyalaan. Huomioon otettavat saarekkeet ovat seuraavat:

ns. sisäsaarekkeet (sijaitsevat OLIAREA-menetelmällä määritetyn oliivipuupiirin sisällä), jotka johtuvat parametrien P1 ja P3 soveltamisesta,

ns. ulkosaarekkeet (sijaitsevat viitelohkon sisällä mutta oliivinviljelylohkon ulkopuolella), jotka johtuvat parametrin P4 soveltamisesta ja siitä, että viitelohkot ja oliivipuupiirit leikkaavat toisensa.

Vaihe 6: Tukeen kelpaamattomien oliivipuiden hylkääminen

Jos oliivinviljelylohkolla on tukeen kelpaamattomia oliivipuita, vaiheessa 5 saatu pinta-ala on kerrottava oliivinviljelylohkon tukikelpoisten oliivipuiden lukumäärällä ja jaettava oliivipuiden kokonaispinta-alalla. Näin laskettu pinta-ala on oliivitarhoille myönnettävään tukeen kelpaava oliivinviljelypinta-ala.

3.   TILATUEN MÄÄRITTÄMISEKSI KÄYTETTÄVÄN ALGORITMIN VAIHEET

Niiden hehtaarimäärien vahvistamiseksi, jotka otetaan huomioon asetuksen (EY) N:o 1782/2003 43 artiklan 1 kohdan ja liitteessä VII olevan H kohdan soveltamiseksi (tukioikeuksien määrääminen), sovelletaan edellä kuvatun algoritmin vaiheita 1–5 muttei vaihetta 6. Vaiheessa 2 tarkoitettua yksinäisten oliivipuiden pinta-alaa ei kuitenkaan saa ottaa huomioon.

Tällöin jäsenvaltiot voivat vaiheen 5 päätteeksi päättää sisällyttää oliivinviljelyalaan maatalousmaasaarekkeet, joiden koko on yli 100 m2 ja jotka eivät olleet viitejaksolla kelpoisia suoriin tukiin, jotka on lueteltu asetuksen (EY) N:o 1782/2003 liitteessä VI olevassa luettelossa, lukuun ottamatta pinta-aloja, jotka ovat pysyvillä kasveilla tai metsänä. Jos jäsenvaltio valitsee tämän vaihtoehdon, sitä on sovellettava kaikkiin kyseisen jäsenvaltion viljelijöihin.

Jäsenvaltioiden on säilytettävä todisteet tämän poikkeuksen soveltamisesta ja toteutetuista tarkastuksista oliivialan paikkatietojärjestelmässä.

Samaa lähestymistapaa sovelletaan laskettaessa tukikelpoisten hehtaarien lukumäärää asetuksen (EY) N:o 1782/2003 44 artiklan mukaisesti (tukioikeuksien käyttö).

4.   TÄYTÄNTÖÖNPANO

Jäsenvaltioiden on otettava tämä algoritmi käyttöön osana oliivialan paikkatietojärjestelmää mukauttamalla sitä atk-ympäristöönsä. Algoritmin jokaisen vaiheen tulokset on tallennettava jokaisen lohkon osalta oliivialan paikkatietojärjestelmään.

LIITE XXV

TUPAKKALAJIKKEIDEN LUOKITTELU

171 c a artiklassa tarkoitettu

I   FLUE-CURED

 

Virginia

 

Virginia D ja sen hybridit

 

Bright

 

Wiślica

 

Virginia SCR IUN

 

Wiktoria

 

Wiecha

 

Wika

 

Wala

 

Wisła

 

Wilia

 

Waleria

 

Watra

 

Wanda

 

Weneda

 

Wenus

 

DH 16

 

DH 17

II.   LIGHT AIR-CURED

 

Burley

 

Badischer Burley ja sen hybridit

 

Maryland

 

Bursan

 

Bachus

 

Bożek

 

Boruta

 

Tennessee 90

 

Baca

 

Bocheński

 

Bonus

 

NC 3

 

Tennessee 86

III   DARK AIR-CURED

 

Badischer Geudertheimer, Pereg, Korso

 

Paraguay ja sen hybridit

 

Dragon Vert ja sen hybridit

 

Philippin

 

Petit Grammont (Flobecq)

 

Semois

 

Appelterre

 

Nijkerk

 

Misionero ja sen hybridit

 

Rio Grande ja sen hybridit

 

Forchheimer Havanna IIc

 

Nostrano del Brenta

 

Resistente 142

 

Goyano

 

Geudertheimerin hybridit

 

Beneventano

 

Brasile Selvaggio ja vastaavat lajikkeet

 

Fermented Burley

 

Havanna

 

Prezydent

 

Mieszko

 

Milenium

 

Małopolanin

 

Makar

 

Mega

IV   FIRE-CURED

 

Kentucky ja sen hybridit

 

Moro di Cori

 

Salento

 

Kosmos

V   SUN-CURED

 

Xanthi-Yaka

 

Perustitza

 

Samsun

 

Erzegovina ja vastaavanlaiset lajikkeet

 

Myrodata Smyrnis, Trapezous ja Phi I

 

Kaba Koulak (ei-perinteinen)

 

Tsebelia

 

Mavra

VI   BASMAS

VII   KATERINI JA VASTAAVANLAISET LAJIKKEET

VIII   KABA KOULAK (PERINTEINEN)

 

Elassona

 

Myrodata Agrinion

 

Zichnomyrodata

LIITE XXVI

HYVÄKSYTYT TUOTANTOALUEET

171 c c artiklassa tarkoitetut

Liitteen I mukainen lajikeryhmä

Jäsenvaltio

Tuotantoalueet

I

Flue cured

Saksa

Schleswig-Holstein, Niedersachsen, Baijeri, Rheinland-Pfalz, Baden-Württemberg, Hessen, Saarland, Brandenburg, Mecklenburg-Vorpommern, Sachsen, Sachsen-Anhalt, Thüringen

Kreikka

 

Ranska

Aquitaine, Midi-Pyrénées, Auvergne, Limousin, Champagne-Ardenne, Alsace, Lorraine, Rhône-Alpes, Franche-Comté, Provence-Alpes-Côte d'Azur, Loiren alue, Centre, Poitou-Charentes, Bretagne, Languedoc-Roussillon, Normandie, Bourgogne, Nord-pas-de-Calais, Picardie, Île-de-France

Italia

Friuli, Veneto, Lombardia, Piemonte, Toscana, Marche, Umbria, Lazio, Abruzzo, Molise, Campania, Basilicata, Calabria

Espanja

Extremadura, Andalusia, Kastilia ja León, Kastilia-La Mancha

Portugali

Beiras, Ribatejo Oeste, Alentejo, Azorien itsehallintoalue

Itävalta

 

II

Light air-cured

Belgia

 

Saksa

Rheinland-Pfalz, Baden-Württemberg, Hessen, Saarland, Baijeri, Brandenburg, Mecklenburg-Vorpommern, Sachsen, Sachsen-Anhalt, Thüringen

Kreikka

 

Ranska

Aquitaine, Midi-Pyrénées, Languedoc-Roussillon, Auvergne, Limousin, Poitou-Charentes, Bretagne, Loiren alue, Centre, Rhône-Alpes, Provence-Alpes-Côte d'Azur, Franche-Comté, Alsace, Lorraine, Champagne-Ardenne, Picardie, Nord-Pas-de-Calais, Haute-Normandie, Basse-Normandie, Bourgogne, Réunion, Île-de-France

Italia

Veneto, Lombardia, Piemonte, Umbria, Emilia-Romagna, Lazio, Abruzzo, Molise, Campania, Basilicata, Sicilia, Friuli, Toscana, Marche

Espanja

Extremadura, Andalusia, Kastilia ja León, Kastilia-La Mancha

Portugali

Beiras, Ribatejo Oeste, Entre Douro e Minho, Trás-os-Montes, Azorien itsehallintoalue

Itävalta

 

III

Dark air-cured

Belgia

 

Saksa

Rheinland-Pfalz, Baden-Württemberg, Hessen, Saarland, Baijeri, Brandenburg, Mecklenburg-Vorpommern, Sachsen, Sachsen-Anhalt, Thüringen

Ranska

Aquitaine, Midi-Pyrénées, Languedoc-Roussillon, Auvergne, Limousin, Poitou-Charentes, Bretagne, Loiren alue, Centre, Rhône-Alpes, Provence-Alpes-Côte d'Azur, Franche-Comté, Alsace, Lorraine, Champagne-Ardenne, Picardie, Nord-Pas-de-Calais, Haute-Normandie, Basse-Normandie, Bourgogne, Réunion

Italia

Friuli, Trentino, Veneto, Toscana, Lazio, Molise, Campania, Sicily

Espanja

Extremadura, Andalusia, Kastilia ja León, Kastilia-La Mancha, Valencia (autonominen alue), Navarra, La Rioja, Katalonia, Madrid, Galicia, Asturia, Kantabria, Compezon alue Baskimaalla, La Palma (Kanariansaaret).

Itävalta

 

IV

Fire-cured

Italia

Veneto, Toscana, Umbria, Lazio, Campania, Marche

Espanja

Extremadura, Andalusia

V

Sun-cured

Kreikka

 

Italia

Lazio, Abruzzo, Molise, Campania, Basilicata, Sicilia

VI

Basmas

Kreikka

 

VII

Katerini ja vastaavanlaiset lajikkeet

Kreikka

 

Italia

Lazio, Abruzzo, Campania, Basilicata

VIII

Perinteinen Kaba Koulak,

Elassona, Myrodata Agrinion,Zichnomyrodata

Kreikka

 

LIITE XXVII

VÄHIMMÄISLAATUVAATIMUKSET

171 c g artiklassa tarkoitetut

Asetuksen 171 c i artiklassa tarkoitetun tukikelpoisen tupakan on oltava laadultaan virheetöntä, kunnollista ja myyntikelpoista ottaen huomion asianomaisen lajikkeen tyypilliset ominaisuudet, eikä se saa sisältää mitään seuraavista:

a)

lehtien palasia;

b)

lehdissä pahoja raesateiden aiheuttamia vaurioita;

c)

lehtiä, joissa vakavia virheellisyyksiä ja joiden pinta-alasta yli kolmasosa on vahingoittunut;

d)

lehtiä, joiden pinta-alasta taudit tai hyönteiset ovat vaurioittaneet yli 25 prosenttia;

e)

lehtiä, joissa on torjunta-aineiden jäämiä;

f)

lehtiä, jotka eivät ole kypsiä tai jotka ovat selvästi vihreitä;

g)

jäätyneitä lehtiä;

h)

homehtuneita tai mädäntyneitä lehtiä;

i)

lehtiä, joiden suonet eivät ole kuivuneet, ovat kosteat tai mädäntyneet tai joiden lehtiruodit ovat liian paksut tai voimakkaat;

j)

versoista lähtöisin olevia lehtiä;

k)

lehdissä lajikkeelle epätavallista hajua;

l)

lehdissä maata;

m)

lehtiä, joiden kosteuspitoisuus ylittää liitteessä XXVIII vahvistetut sallitut poikkeamat.

LIITE XXVIII

KOSTEUSPITOISUUS

171 c j artiklassa tarkoitettu

Lajikeryhmä

Kosteuspitoisuus (%)

Sallitut poikkeamat (%)

I

Flue-cured

16

4

II   

Light air-cured

Saksa, Ranska, Belgia, Itävalta, Portugali – Azorien itsehallintoalue

22

4

Muut jäsenvaltiot ja muut Portugalin hyväksytyt tuotantoalueet

20

6

III   

Dark air-cured

Belgia, Saksa, Ranska, Itävalta

 

 

Muut jäsenvaltiot

26

4

IV

Fire-cured

22

6

V

Sun-cured

22

4

VI

Basmas

16

4

VII

Katerini

16

4

VIII.   

Perinteinen Kaba Koulak,

Elassona, Myrodata

16

4

Agrinion, Zichnomyrodata

16

4

LIITE XXIX

YHTEISÖN MENETELMÄT RAAKATUPAKAN KOSTEUSPITOISUUDEN MÄÄRITTÄMISEKSI

171 c j artiklassa tarkoitetut

I   KÄYTETTÄVÄT MENETELMÄT

A.   Beaudesson-menetelmä

1.   Välineistö

Beaudesson EM 10 -uuni

Sähköinen kuivain kuumailmalla, jossa ilma läpäisee kuivattavan näytteen pakotetulla konvektiolla erityisen jäähdytintuulettimen avulla. Kosteuspitoisuus määritetään punnitsemalla ennen ja jälkeen kuivauksen, vaaka kalibroituna siten, että käytetty 10 gramman massa antaa lukeman, joka vastaa suoraan kosteuspitoisuuden arvoa prosentteina (%).

2.   Menettely

Punnitaan 10 gramman annos astiassa, jonka pohjassa on reikiä, laitetaan sitten kuivauskolonniin, jossa sitä kannattelee spiraalimainen rengas. Uuni kytketään päälle viideksi minuutiksi, minkä aikana kuuma ilma kuivattaa näytteen noin 100 °C:n lämpötilassa.

Viiden minuutin jälkeen automaattiajastin pysäyttää prosessin. Kuivausprosessin lopussa sisäänrakennetun lämpömittarin antama ilman lämpötila kirjataan ylös. Näyte punnitaan: sen kosteuspitoisuus luetaan suoraan ja korjataan tarvittaessa lisäämällä tai vähentämällä prosentin kymmenesosia lämpötilalukeman mukaisesti käyttäen laitteen kiinteää asteikkoa.

B.   Brabender-menetelmä

1.   Välineistö

Brabender-uuni

Sähköinen kuivain, joka koostuu termostoidusta sylinterinmuotoisesta kammiosta, jota tuuletetaan pakotetulla konvektiolla ja johon laitetaan samanaikaisesti 10 metalliastiaa, joista kukin sisältää 10 grammaa tupakkaa. Nämä astiat asetetaan levylle, jota voidaan pyörittää keskeltä käsipyörällä kymmeneen eri asentoon siten, että kukin astia voidaan kuivaamisen jälkeen siirtää peräjälkeen laitteen sisällä sijaitsevalle punnituspaikalle: vipujärjestelmän avulla astiat voidaan asettaa peräkkäin sisäänrakennettuun vaakavarteen ilman, että näytteitä tarvitsee poistaa kammiosta. Vaaka on varustettu optisella mittarilla, ja se antaa suoran lukeman kosteuspitoisuudelle.

Laitteeseen kiinnitettyä toista vaakaa käytetään ainoastaan alkuannosten valmistukseen.

2.   Menettely

Termostaatti säädetään 110 °C:een.

Kammioon säädetään vähintään 15 minuutin esilämmitys.

Punnitaan 10 annosta 10 gramman määrinä.

Täytetään uuni.

Näytteitä kuivataan 50 minuuttia.

Luetaan punnitustulokset karkeiden kosteusarvojen määrittämiseksi.

C.   Muut menetelmät

Jäsenvaltiot voivat käyttää muita mittausmenetelmiä, jotka perustuvat erityisesti kyseisen erän sähkövastuksen tai dielektristen ominaisuuksien määritykseen, sillä edellytyksellä että tulokset kalibroidaan edustavan näytteen tutkimukseen perustuen A ja B kohdassa tarkoitettuja menetelmiä käyttäen.

II   NÄYTTEENOTTO

Tupakanlehtien näytteenotossa noudatetaan seuraavaa menettelyä niiden kosteusarvojen määrittämiseksi käyttäen yhtä I.A ja B kohdassa tarkoitetuista menetelmistä.

1.   Näytteiden valinta

Jokaisesta paalista valitaan suhteessa sen painoon oleva määrä lehtiä. Lehtien määrän on oltava riittävä edustaakseen asianmukaisesti koko paalia.

Näytteen on sisällettävä yhtä suuret määrät lehtiä paalin ulko-osasta, keskeltä ja näiden välistä.

2.   Sekoittaminen

Kaikki valitut lehdet sekoitetaan keskenään muovisäkissä, ja muutama kilogramma niitä silputaan (leikeleveys 0,4–2 mm).

3.   Näytteenoton esikäsittely

Silppuamisen jälkeen tupakka sekoitetaan huolellisesti ja otetaan edustava näyte.

4.   Mittaus

Mittaukset on suoritettava kokonaisuudessaan näin esikäsitellystä näytteestä ja varotoimenpiteitä on noudatettava, jotta:

kosteuspitoisuus ei muutu (ilma- ja vesitiivis säkki tai astia),

näytteen tasakoosteisuus ei kärsi jätteiden laskeutumisesta.

III.   NÄYTTEENOTON MÄÄRÄ JA TIHEYS SEKÄ MUKAUTETUN PAINON LASKUTAPA

Raakatupakan kosteuspitoisuuden määrittämiseksi otettavien näytteiden määrän on oltava kustakin erästä vähintään 3 näytettä lajikeryhmää kohti. Viljelijä ja ensimmäinen jalostaja voivat pyytää tupakan toimituksen yhteydessä, että näytteitä otetaan enemmän.

Saman päivän aikana lajikeryhmää kohti toimitetun tupakan painoa mukautetaan mitatun kosteuspitoisuuden keskiarvon perusteella. Tukikelpoisen tupakan painoa ei mukauteta, jos mitattu kosteuspitoisuuden keskiarvo poikkeaa enemmän kuin yhden pisteen ylös- tai alaspäin viitekosteuspitoisuudesta.

Mukautettu paino on: lajikeryhmää kohti yhden päivän aikana toimitetun tupakan kokonaisnettopaino × (100 – kosteuspitoisuuden keskiarvo)/(100 – kyseisen lajikkeen viitekosteuspitoisuus). Kosteuspitoisuuden keskiarvon on oltava kokonaisluku, jota on pyöristetty alaspäin seuraavaan kokonaislukuun silloin kun desimaalin arvo on 0,01–0,49 tai ylöspäin seuraavaan kokonaislukuun silloin kun desimaalin arvo on 0,50–0,99.

LIITE XXX

KIINTIÖIDEN TAKAISINOSTO SATOVUOSILTA 2002 JA 2003

171 c p artiklassa tarkoitettu

Tuottajat, joiden tuotantokiintiö on alle 10 tonnia

Lajikeryhmä

Vuosi

1.

2.

3.

4.

5.

Ryhmän I kiintiöt

25 %

25 %

25 %

15 %

10 %

Ryhmän II kiintiöt

25 %

25 %

25 %

15 %

10 %

Ryhmän III kiintiöt

— 2002 sato

40 %

40 %

25 %

25 %

20 %

— 2003 sato

75 %

75 %

50 %

25 %

25 %

Ryhmän IV kiintiöt

25 %

25 %

25 %

15 %

10 %

Ryhmän V kiintiöt

100 %

100 %

75 %

50 %

50 %

Ryhmän VI kiintiöt

25 %

25 %

25 %

15 %

10 %

Ryhmän VII kiintiöt

25 %

25 %

25 %

15 %

10 %

Ryhmän VIII kiintiöt

25 %

25 %

25 %

15 %

10 %


Tuottajat, joiden tuotantokiintiö on vähintään 10 tonnia mutta alle 40 tonnia

Lajikeryhmä

Vuosi

1.

2.

3.

4.

5.

Ryhmän I kiintiöt

25 %

25 %

20 %

10 %

10 %

Ryhmän II kiintiöt

25 %

25 %

20 %

10 %

10 %

Ryhmän III kiintiöt

— 2002 sato

35 %

35 %

20 %

20 %

20 %

— 2003 sato

75 %

50 %

40 %

20 %

20 %

Ryhmän IV kiintiöt

25 %

25 %

20 %

10 %

10 %

Ryhmän V kiintiöt

90 %

90 %

50 %

50 %

50 %

Ryhmän VI kiintiöt

25 %

25 %

20 %

10 %

10 %

Ryhmän VII kiintiöt

25 %

25 %

20 %

10 %

10 %

Ryhmän VIII kiintiöt

25 %

25 %

20 %

10 %

10 %


Tuottajat, joiden tuotantokiintiö on vähintään 40 tonnia

Lajikeryhmä

Vuosi

1.

2.

3.

4.

5.

Ryhmän I kiintiöt

20 %

20 %

20 %

10 %

10 %

Ryhmän II kiintiöt

20 %

20 %

20 %

10 %

10 %

Ryhmän III kiintiöt

— 2002 sato

30 %

30 %

20 %

15 %

15 %

— 2003 sato

65 %

65 %

20 %

20 %

20 %

Ryhmän IV kiintiöt

20 %

20 %

20 %

10 %

10 %

Ryhmän V kiintiöt

75 %

75 %

40 %

40 %

40 %

Ryhmän VI kiintiöt

20 %

20 %

20 %

10 %

10 %

Ryhmän VII kiintiöt

20 %

20 %

20 %

10 %

10 %

Ryhmän VIII kiintiöt

20 %

20 %

20 %

10 %

10 %


(1)  Euroopan komission yhteisen tutkimuskeskuksen kehittämä OLIAREA-menetelmä.


30.12.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 347/56


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 2183/2005,

annettu 22 päivänä joulukuuta 2005,

yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 muuttamisesta ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 säädetyn tilatukijärjestelmän täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun asetuksen (EY) N:o 795/2004 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

vottaa huomioon yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (ETY) N:o 2019/93, (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001, (EY) N:o 1454/2001, (EY) N:o 1868/94, (EY) N:o 1251/1999, (EY) N:o 1254/1999, (EY) N:o 1673/2000, (ETY) N:o 2358/71 ja (EY) N:o 2529/2001 muuttamisesta 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 (1) ja erityisesti sen 145 artiklan c, h, i ja s alakohdan ja 155 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission asetuksessa (EY) N:o 795/2004 (2) otetaan käyttöön tilatukijärjestelmän täytäntöönpanoa koskevat säännöt vuodesta 2005.

(2)

Asetuksessa (EY) N:o 1782/2003, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 864/2004 (3), määritellään puuvillan, oliiviöljyn, raakatupakan ja humalan tuotantomääriin sidottua tukea, tuotantomääristä irrotettua tukea sekä kyseisten alojen sisällyttämistä tilatukijärjestelmään koskevat säännöt.

(3)

Tupakan, oliiviöljyn, puuvillan ja humalan tukien sisällyttämistä tilatukijärjestelmään koskevien tukioikeuksien määrän vahvistamiseksi ja määrittelemiseksi olisi vahvistettava erityissäännöt, jotka koskevat asetuksen (EY) N:o 1782/2003 41 artiklassa tarkoitettuja kansallisia enimmäismääriä ja mainitun asetuksen 42 artiklan 1 ja 8 kohdassa tarkoitetun kansallisen varannon eri näkökohtia.

(4)

Tilatukijärjestelmää vuonna 2005 soveltaneissa jäsenvaltioissa olisi niille viljelijöille, joille myönnettiin tai jotka ostivat tai saivat tukioikeuksia vuoden 2006 tukioikeuksien vahvistamista koskevaan viimeiseen hakupäivään mennessä, laskettava uudelleen heidän tukioikeuksiensa arvo ja lukumäärä tupakan, oliiviöljyn ja puuvillan tukien sisällyttämisestä tilatukijärjestelmään saatujen viitemäärien ja hehtaarien perusteella. Kyseisessä laskennassa ei tulisi ottaa huomioon kesannointitukioikeuksia.

(5)

Olisi sallittava se, että asetuksen (EY) N:o 795/2004 27 artiklassa tarkoitettu vuokrasopimusta koskeva lauseke lisätään vuokrasopimukseen tai että sitä muutetaan vuokrasopimuksessa tilatukijärjestelmän mukaisen vuotta 2006 koskevan hakemuksen viimeiseen jättöpäivään mennessä.

(6)

Jäsenvaltioiden, jotka soveltavat asetuksen (EY) N:o 1782/2003 59 artiklan 1 ja 3 kohdassa vahvistettua alueellista mallia, kaikkia tukioikeuksia olisi korotettava lisämäärällä tupakan, oliiviöljyn, puuvillan ja humalan tukien sisällyttämisestä tilatukijärjestelmään saatujen viitemäärien perusteella.

(7)

Malta ja Slovenia ovat päättäneet soveltaa asetuksen (EY) N:o 1782/2003 71 artiklan 1 kohdan mukaisesti tilatukijärjestelmää vuonna 2007. Mainitun asetuksen 71 artiklan 1 kohdan kolmannessa alakohdassa säädetään, että puuvillaan, oliiviöljyyn, syötäviin oliiveihin eikä tupakkaan ei sovelleta siirtymäkautta ja että sitä sovelletaan humalaan ainoastaan 31 päivään joulukuuta 2005. Sen vuoksi Maltan ja Slovenian olisi sovellettava tilatukijärjestelmää ainoastaan kyseisiin aloihin ja sisällytettävä muut alat tukijärjestelmään vuonna 2007. Tilatukijärjestelmään siirtymisen helpottamiseksi on sen vuoksi aiheellista säätää siirtymäsäännöistä, joilla voidaan jatkaa voimassa olevien järjestelmien soveltamista vuonna 2006 oliivitarhoihin Maltalla ja Sloveniassa ja humalaan Sloveniassa. Siirtymäsäännöt koskevat ainoastaan kyseisiä aloja kyseisissä jäsenvaltioissa. Malta ja Slovenia voisivat sen vuoksi edetä tilatukijärjestelmän täytäntöönpanemiseksi vuonna 2007 kaikilla aloilla.

(8)

Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 37 artiklassa, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 864/2004, säädetään, että oliiviöljyalan osalta yksittäisiä viljelijöitä koskeva viitemäärä on oliiviöljyn tuotantotuen mukaisesti viljelijälle markkinointivuosina 1999/2000, 2000/2001, 2001/2002 ja 2002/2003 myönnettyjen tukien kokonaismäärien neljän vuoden keskiarvo, joka lasketaan ja jota mukautetaan mainitun asetuksen liitteen VII mukaisesti. Asetusta (EY) N:o 864/2004 hyväksyttäessä komissio ei ollut vahvistanut tuen lopullista määrää markkinointivuodeksi 2002/2003. On aiheellista muuttaa asetuksen (EY) N:o 1782/2003 liitteessä VII olevaa H kohtaa komission asetuksessa (EY) N:o 1299/2004 (4) vahvistetun, markkinointivuotta 2002/2003 koskevan oliivien tuotantotuen yksikkömäärän huomioon ottamiseksi.

(9)

Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 43 artiklassa säädetään, että tukioikeuksien kokonaismäärä on yhtä suuri kuin niiden hehtaarien keskiarvo, joille on myönnetty suoria tukia viitekaudella. Oliiviöljyalalla hehtaarien lukumäärä lasketaan mainitun asetuksen liitteessä VII olevassa H kohdassa tarkoitetun yleismenetelmän mukaisesti. On tarpeen määritellä yleismenetelmä hehtaarien lukumäärän ja tukioikeuksien vahvistamiseksi sekä tukioikeuksien käyttämiseksi oliiviöljyalalla.

(10)

Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 44 ja 51 artiklan mukaisesti tilatukijärjestelmän mukaiseen tukeen oikeutetuksi katsotaan pinta-alat, joille on istutettu oliivipuita 1 päivän toukokuuta 1998 jälkeen hyväksyttyjen istutusjärjestelmien mukaisesti. Kyseiset istutukset voidaan katsoa investoinneiksi asetuksen (EY) N:o 795/2004 21 artiklan mukaisesti. Hyväksyttyjen istutusten lopulliseksi päivämääräksi kyseisissä järjestelmissä on vahvistettu 31 päivä joulukuuta 2006. Oliivipuiden istutusten investointeja koskeva päivämäärä olisi vahvistettava kyseistä päivämäärää myöhäisemmäksi.

(11)

Asetukset (EY) N:o 1782/2003 ja (EY) N:o 795/2004 olisi muutettava vastaavasti.

(12)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat suorien tukien hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 1782/2003 seuraavasti:

1)

Muutetaan liite I seuraavasti:

a)

Korvataan oliiviöljyä koskeva rivi seuraavasti:

Ala

Oikeusperusta

Huomautuksia

”Oliiviöljy

Tämän asetuksen IV osaston 10 b luku

Pinta-alatuki

Komission asetuksen (EY) N:o 795/2004 (5) 48 a artiklan 10 kohta

Koskee Maltaa ja Sloveniaa vuonna 2006

b)

Korvataan humalaa koskeva rivi seuraavasti:

Ala

Oikeusperusta

Huomautuksia

”Humala

Tämän asetuksen IV osaston 10 d luku (***) (*****)

Pinta-alatuki

Asetuksen (EY) N:o 795/2004 48 a artiklan 11 kohta

Koskee Sloveniaa vuonna 2006”

2)

Korvataan liitteessä VII olevan H kohdan ensimmäisessä kohdassa ilmaisu ”(EY) N:o 1794/2003” ja siihen liittyvä alaviite seuraavasti:

”(EY) N:o 1299/2004 (6)

2 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 795/2004 seuraavasti:

1)

Lisätään 21 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu päivämäärä on kuitenkin 31 päivä joulukuuta 2006 investoinneille, joihin sisältyy oliivipuiden istuttaminen komission hyväksymien ohjelmien osana.”

2)

Lisätään 21 artiklan 2 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Edellä 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettujen investointien suunnitelman tai ohjelman täytäntöönpanon on kuitenkin päätyttävä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2006.”

3)

Lisätään 4 lukuun 31 b artikla seuraavasti:

”31 b artikla

Oikeuksien vahvistaminen ja käyttäminen oliiviöljyalalla

1.   Jäsenvaltiot laskevat asetuksen (EY) N:o 1782/2003 43 artiklassa ja liitteessä VII olevassa H kohdassa tarkoitetun tukioikeuksien lukumäärän vahvistamiseksi huomioon otettavien hehtaarien lukumäärän oliivialan paikkatietojärjestelmään kuuluvina hehtaareina asetuksen (EY) N:o 1973/2004 liitteessä XXIV määritellyn yleismenetelmän mukaisesti.

2.   Viljelylohkojen, joilla viljellään osittain oliivipuita ja osittain muita tilatukijärjestelmään kuuluvia kasveja, kesannoidut maat mukaan luettuina, oliivipuilla viljellyn pinta-alan laskentamenetelmä on 1 kohdassa tarkoitettu menetelmä. Viljelylohkon sen osuuden pinta-ala, jolla viljellään tilatukijärjestelmään kuuluvia muita kasveja, vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1782/2003 II osaston 4 luvussa tarkoitetun yhdennetyn järjestelmän mukaisesti.

Näiden kahden laskentamenetelmän soveltaminen ei saa johtaa siihen, että pinta-ala on suurempi kuin viljelylohkon maatalousmaa.

3.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, liitteessä XXIV määriteltyä yleismenetelmää ei sovelleta, jos

a)

oliivinviljelylohko on vähimmäiskokoa, jonka jäsenvaltio vahvistaa ja joka saa olla enintään 0,1 hehtaaria;

b)

oliivinviljelylohko sijaitsee hallinnollisella alueella, jolle jäsenvaltio on vahvistanut muun järjestelmän kuin oliivialan paikkatietojärjestelmän.

Tällöin jäsenvaltio vahvistaa tukikelpoisen pinta-alan objektiivisin perustein ja sellaisella tavalla, että varmistetaan viljelijöiden tasapuolinen kohtelu.

4.   Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 44 artiklan mukaisten tukioikeuksien käyttämiseksi huomioon otettava pinta-ala on tämän artiklan 1, 2 ja 3 kohdan mukaisesti laskettu pinta-ala.”

4)

Lisätään 48 a artiklaan kohdat seuraavasti:

”10.   Malta ja Slovenia saavat vuonna 2006 myöntää tukea asetuksen (EY) N:o 1782/2003 110 i artiklan 2 kohdan mukaisesti enintään viidelle oliivitarhaluokalle oliivitarhoille oliivialan paikkatietojärjestelmään kuuluvaa hehtaaria kohden ja mainitun artiklan 3 kohdassa vahvistetun enimmäismäärän rajoissa objektiivisin perustein ja sellaisella tavalla, että varmistetaan viljelijöiden tasapuolinen kohtelu.

11.   Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1696/71 (7) 12 ja 13 artiklaa sekä neuvoston asetusta (EY) N:o 1098/98 (8) sovelletaan edelleen Sloveniassa vuoden 2006 satoon ja 31 päivään joulukuuta 2006 asti.

5)

Lisätään luku seuraavasti:

”6 b LUKU

TUPAKAN, PUUVILLAN, OLIIVIÖLJYN JA HUMALAN SISÄLLYTTÄMINEN TILATUKIJÄRJESTELMÄÄN

48 c artikla

Yleiset säännöt

1.   Jos jäsenvaltio on käyttänyt asetuksen (EY) N:o 1782/2003 71 artiklassa säädettyä mahdollisuutta ja päättänyt soveltaa tilatukijärjestelmää vuonna 2006, sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1782/2003 III osastossa ja tämän asetuksen 1–6 luvussa vahvistettuja sääntöjä.

2.   Jos jäsenvaltio on soveltanut tilatukijärjestelmää vuonna 2005 ja rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 1782/2003 71 artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan soveltamista, tukioikeuksien määrän vahvistamiseksi ja määrittelemiseksi vuonna 2006 osana tupakan, oliiviöljyn ja puuvillan tukien sisällyttämistä tilatukijärjestelmään sovelletaan mainitun asetuksen 37 ja 43 artiklaa, jollei tämän asetuksen 48 d artiklassa vahvistetuista säännöistä muuta johdu, ja jos jäsenvaltio on käyttänyt asetuksen (EY) N:o 1782/2003 59 artiklassa säädettyä mahdollisuutta, jollei tämän asetuksen 48 e artiklassa vahvistetuista säännöistä muuta johdu.

3.   Jos jäsenvaltio on soveltanut tilatukijärjestelmää vuonna 2005, jäsenvaltion on varmistettava, että asetuksen (EY) N:o 1782/2003 liitteessä VIII vahvistettua kansallista enimmäismäärää noudatetaan.

4.   Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 41 artiklan 2 kohtaa sovelletaan tarvittaessa kaikkien vuonna 2006 voimassa olevien tukioikeuksien arvoon ennen tupakan, oliiviöljyn ja puuvillan tukien ja/tai lypsylehmäpalkkioiden sisällyttämistä tilatukijärjestelmään sekä tupakan, oliiviöljyn ja puuvillan tuille ja/tai lypsylehmäpalkkioille laskettuihin viitemääriin.

5.   Jos jäsenvaltio on soveltanut tilatukijärjestelmää vuonna 2005, jäsenvaltioiden asetuksen (EY) N:o 1782/2003 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti vahvistamaa vähennysprosenttia sovelletaan vuonna 2006 tilatukijärjestelmään sisällytettävien tupakan, oliiviöljyn ja puuvillan viitemääriin.

6.   Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 42 artiklan 8 kohdassa säädetty viiden vuoden jakso ei ala alusta kansallisesta varannosta peräisin oleville tukioikeuksille, joiden määrä on laskettu uudelleen tai jota on korotettu tämän asetuksen 48 d ja 48 e artiklan mukaisesti.

7.   Puuvillaan, tupakkaan ja oliiviöljyyn liittyvien tukioikeuksien vahvistamiseksi 7 artiklan 1 kohdassa, 12–17 artiklassa ja 20 artiklassa tarkoitetun tilatukijärjestelmän ensimmäinen soveltamisvuosi on vuosi 2006.

48 d artikla

Erityissäännöt

1.   Jos viljelijälle ei ole myönnetty tai hän ei ole ostanut tukioikeuksia vuoden 2006 tukioikeuksien vahvistamista koskevaan viimeiseen hakupäivään mennessä, hän saa asetuksen (EY) N:o 1782/2003 37 ja 43 artiklan mukaisesti tupakan, oliiviöljyn ja puuvillan tuille lasketut tukioikeudet.

Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan myös silloin, kun viljelijä on vuokrannut itselleen tukioikeuksia vuodeksi 2005 ja/tai vuodeksi 2006.

2.   Jos viljelijälle on myönnetty tai hän on ostanut tai saanut tukioikeuksia vuoden 2006 tukioikeuksien vahvistamista koskevaan viimeiseen hakupäivään mennessä, hänen tukioikeuksiensa arvo ja määrä lasketaan uudelleen seuraavasti:

a)

tukioikeuksien lukumäärä vastaa hänen hallussaan olevien tukioikeuksien lukumäärää, korotettuna niillä hehtaarimäärillä, jotka on vahvistettu asetuksen (EY) N:o 1782/2003 43 artiklan mukaisesti tupakalle, oliiviöljylle ja puuvillalle viitekaudella myönnettyjä tukia varten;

b)

arvo saadaan jakamalla viljelijän hallussa olevien tukioikeuksien arvo ja asetuksen (EY) N:o 1782/2004 37 artiklan mukaisesti pinta-aloille, joille myönnettiin viitekaudella tupakan, oliiviöljyn tai puuvillan tukia, lasketun viitemäärän summa tämän kohdan a alakohdan mukaisesti vahvistetulla lukumäärällä.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetussa laskennassa ei oteta huomioon kesannointitukioikeuksia.

3.   Poiketen siitä, mitä 27 artiklassa säädetään, mainitussa artiklassa tarkoitettu sopimusta koskeva lauseke voidaan lisätä tai sitä voidaan muuttaa vuokrasopimuksessa tilatukijärjestelmän mukaisen vuotta 2006 koskevan hakemuksen jättöpäivään mennessä.

4.   Tilatukijärjestelmän mukaisen vuotta 2006 koskevan hakemuksen jättöpäivää ennen toisille vuokratut tukioikeudet otetaan huomioon 2 kohdassa tarkoitetussa laskennassa. Tukioikeudet, jotka on vuokrattu toisille 27 artiklassa tarkoitetun sopimuslausekkeen perusteella ennen 15 päivää toukokuuta 2004, on kuitenkin otettava huomioon tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa laskennassa ainoastaan, jos vuokraedellytyksiä voidaan muuttaa.

48 e artikla

Alueellinen täytäntöönpano

1.   Jos jäsenvaltio on käyttänyt asetuksen (EY) N:o 1782/2003 59 artiklan 1 kohdassa säädettyä mahdollisuutta, kaikkia tukioikeuksia korotetaan lisämäärällä, joka vastaa alueellisen enimmäismäärän korotusta vuonna 2006, jaettuna vuonna 2005 myönnettyjen tukioikeuksien kokonaismäärällä.

2.   Jos jäsenvaltio on käyttänyt asetuksen (EY) N:o 1782/2003 59 artiklan 1 ja 3 kohdassa tarkoitettua mahdollisuutta, rajoittamatta mainitun asetuksen 48 artiklan soveltamista, viljelijälle myönnetään lisämäärä tukioikeutta kohden.

Lisämäärä koostuu seuraavien summasta:

a)

alueellisen enimmäismäärän vastaava korotus jaettuna vuonna 2005 myönnettyjen tukioikeuksien kokonaismäärällä;

b)

viitemäärä, jonka vastaa kunkin viljelijän osalta alueellisen enimmäismäärän korotuksen jäljellä olevaa osaa, jaettuna viljelijän tilatukijärjestelmän mukaisen vuotta 2006 koskevan hakemuksen jättöpäivään mennessä hallussa olevien tukioikeuksien määrällä.

Kesannointioikeuksien osalta viljelijälle myönnetään kuitenkin ainoastaan a alakohdan mukaisesti kesannointioikeutta kohden laskettu lisämäärä.”

6)

Lisätään 49 a artikla seuraavasti:

”49 a artikla

Tupakan, puuvillan, oliiviöljyn ja humalan sisällyttäminen tukijärjestelmään

1.   Jos jäsenvaltio on käyttänyt asetuksen (EY) N:o 1782/2003 59 artiklan 1 ja 3 kohdassa säädettyä mahdollisuutta, sen on ilmoitettava komissiolle 1 päivään lokakuuta 2005 mennessä perustelut enimmäismäärän korotuksen osittaiseen jakamiseen.

2.   Jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle 1 päivään lokakuuta 2005 mennessä päätös, jonka se on tehnyt tupakan, oliiviöljyn ja humalan osalta 1 päivään elokuuta mennessä asetuksen (EY) N:o 1782/2003 68 a artiklassa, mainitun asetuksen liitteessä VII olevassa H ja I kohdassa sekä mainitun asetuksen 69 artiklassa säädetyistä mahdollisuuksista.”

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2006.

Tämän asetuksen 2 artiklan 6 kohtaa ja asetuksen (EY) N:o 795/2004 48 c artiklan 7 kohtaa, sellaisena kuin se on lisättynä tämän asetuksen 2 artiklan 5 kohdalla, sovelletaan kuitenkin 1 päivästä lokakuuta 2005.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 22 päivänä joulukuuta 2005.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EUVL L 270, 21.10.2003, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 118/2005 (EUVL L 24, 27.1.2005, s. 15).

(2)  EUVL L 141, 30.4.2004, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1701/2005 (EUVL L 273, 19.10.2005, s. 6).

(3)  EUVL L 161, 30.4.2004, s. 48. Oikaisu EUVL:ssä L 206, 9.6.2004, s. 20.

(4)  EUVL L 244, 16.7.2004, s. 16.

(5)  EUVL L 141, 30.4.2004, s. 1.”

(6)  EUVL L 244, 16.7.2004, s. 16.”

(7)  EYVL L 175, 4.8.1971, s. 1.

(8)  EYVL L 157, 30.5.1998, s. 7.”


30.12.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 347/61


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 2184/2005,

annettu 23 päivänä joulukuuta 2005,

yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annettujen asetusten (EY) N:o 796/2004 ja (EY) N:o 1973/2004 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (ETY) N:o 2019/93, (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001, (EY) N:o 1454/2001, (EY) N:o 1868/94, (EY) N:o 1251/1999, (EY) N:o 1254/1999, (EY) N:o 1673/2000, (ETY) N:o 2358/71 ja (EY) N:o 2529/2001 muuttamisesta 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 (1) ja erityisesti sen 7 artiklan 1 kohdan, 24 artiklan 1 kohdan, 145 artiklan c, l, m, n, p ja r alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Puuvillan, oliiviöljyn ja tupakan tukijärjestelmien sisällyttäminen maatilan tulotukijärjestelmään edellyttää yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 säädettyjen täydentävien ehtojen, tuen mukauttamisen ja yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 21 päivänä huhtikuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 796/2004 (2) muuttamista useilta osin, erityisesti tuenhakumenettelyn ja kyseisiin tukijärjestelmiin liittyvien valvontatoimenpiteiden osalta. Lisäksi kyseisen asetuksen säännöksiä on eräiltä osin tarpeen selkeyttää.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 769/2004 soveltamiseksi on tarpeen selkeyttää ”viljelylohkon” käsitettä määrittelemällä se yhtenäiseksi maa-alaksi, jolla yksi viljelijä viljelee yhtä viljelykasviryhmää. Tästä määritelmästä yhdessä kyseisen asetuksen 49 artiklan 3 kohdan kanssa tulkittuna pitäisi kuitenkin käydä ilmi, että eri viljelykasviryhmiin kuuluvia kasveja voidaan viljellä samalla yhtenäisellä alalla, jos se on tukijärjestelmissä sallittua. Tällöin sama ala olisi otettava huomioon useana eri viljelylohkona.

(3)

Oliivinviljelylohkojen erityispiirteiden vuoksi niiden osalta on tarpeen säätää erityisestä määritelmästä.

(4)

Asetuksen (EY) N:o 796/2004 66 artiklan 2 kohdan mukaisesti mainitun asetuksen 2 artiklan 31 kohdassa tarkoitettuun samaan täydentävien ehtojen alaan liittyvien velvollisuuksien useampaa kuin yhtä säännösten noudattamatta jättämisen tapausta olisi seuraamusten määräämiseksi pidettävä yhtenä noudattamatta jättämisenä. Olisi selvennettävä, että mainitun asetuksen 4 artiklassa viljelijöille asetetun maan säilyttämistä pysyvänä laitumena koskevan velvollisuuden noudattamatta jättäminen liittyy samaan täydentävien ehtojen alaan kuin ”hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksen” noudattaminen. Kyseisiä määritelmiä olisi mukautettava vastaavasti.

(5)

Puuvillan, oliiviöljyn ja tupakan tuotantoa koskevat erityiset tiedot olisi liitettävän yhtenäishakemukseen.

(6)

Viljelijöille toimitetaan esipainettu hakemuslomake sekä graafista aineistoa. Jos esipainetussa aineistossa on pinta-alaan liittyviä virheitä, viljelijöiden tulisi ilmoittaa oikea ala. Tämä voi kuitenkin olla vaikeaa, jos pinta-alojen ero johtuu oliivipuiden sijainnin muutoksista. Tässä yhteydessä viljelijälle asetetulla velvollisuudella ilmoittaa oliivipuiden sijainnin muutoksista varmistetaan, että toimivaltainen viranomainen saa tarvittavat tiedot oikean pinta-alan uudelleen laskemiseksi.

(7)

Asetuksen (EY) N:o 796/2004 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti jäsenvaltiot voivat poiketa tietyistä yhtenäishakemusta koskevista säännöksistä maatilan tulotukijärjestelmän ensimmäisenä soveltamisvuonna. Tätä poikkeusta olisi voitava soveltaa myös silloin kun tulotukijärjestelmään sisällytetään uusia osioita.

(8)

Yhtenäishakemusten ristiintarkastusten olisi katettava myös tietyt erityiset tarkastukset siltä osin kuin kyseessä ovat edellytykset, joita puuvillan lajikohtaista tukea hakevan viljelijän on noudatettava.

(9)

Ristiintarkastuksissa usein esiin tuleva virhe on viitealan kokonaisviljelyalan ilmoittaminen hieman liian suureksi. Jos kaksi tai useampi viljelijä tekee samasta viitelohkosta samaa tukijärjestelmää koskevan tukihakemuksen ja ilmoitettu kokonaispinta-ala ylittää viljelyalan asetuksen (EY) N:o 796/2004 30 artiklan 1 kohdassa määritellyn mittapoikkeaman rajoissa, jäsenvaltioiden olisi yksinkertaisuuden vuoksi voitava säätää kyseisten alojen suhteellisesta vähentämisestä. Asianomaisilla viljelijöillä olisi tietyissä tilanteissa kuitenkin oltava mahdollisuus valittaa tällaisista päätöksistä.

(10)

Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 IV osaston 10 c luvussa säädetyn tupakan tukijärjestelmän tehokkaan valvonnan varmistamiseksi olisi paikalla tehtäviä tarkastuksia varten säädettävä erityisestä tarkastusotoksesta.

(11)

Kokemus on osoittanut, että asetuksen (EY) N:o 1782/2003 IV osaston 4 luvussa säädettyä pähkinöiden pinta-alatukea hakeneiden viljelijöiden paikalla tehtävien tarkastusten vähimmäisotokseen saatetaan tehdä joitakin mukautuksia.

(12)

Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 IV osaston 10 c luvussa säädetyn tupakan tuen osalta on tarpeen säätää erityisestä tarkastusotoksesta ensimmäisten jalostajien valitsemiseksi ensimmäisen asteen jalostusvaiheen ja kauppakunnostustoimenpiteiden paikalla tehtäviin tarkastuksiin.

(13)

Koska asetuksen (EY) N:o 796/2004 tarkastusotosta koskevat säännökset eivät koske pelkästään viljelijöitä, mainitun asetuksen 27 artikla olisi muutettava vastaavasti.

(14)

Paikalla tehtävien tarkastusten otosten valitsemiseen käytettävässä riskianalyysissä huomioon otettavia näkökohtia olisi sovellettava myös uusiin, asetuksen (EY) N:o 796/2004 mukaisesti valvottaviin tukijärjestelmiin.

(15)

Kunkin paikalla tehtävän tarkastuksen jälkeen laadittavassa tarkastuskertomuksessa olisi annettava tarvittavat tiedot oliivipuista.

(16)

Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 IV osaston 10 a, 10 b ja 10 c luvussa säädettyjen puuvillan, oliiviöljyn ja tupakan tukijärjestelmien erityispiirteiden vuoksi olisi vahvistettava erityiset tarkastusta koskevat säännökset.

(17)

Puuvillantuotannon hyväksyttyjen toimialakohtaisten organisaatioiden perustamisen vuoksi olisi vahvistettava paikalla tehtäviä tarkastuksia koskevat erityiset edellytykset.

(18)

Asetuksen (ETY) N:o 1782/2003 110 k artiklan a ja c kohdan mukaisesti tupakkatuen myöntämisen ehtona on, että raakatupakka on peräisin määrätyltä tuotantoalueelta ja että se toimitetaan viljelysopimuksen perusteella. Sen varmistamiseksi, että asianomaiset toimet on tosiasiallisesti toteutettu, tupakantuotannon tuki voidaan maksaa vasta kun tupakan toimitukset on tarkastettu. Useassa jäsenvaltiossa tehdään tarkastuksia tupakan jalostuspaikan asemesta siinä paikassa, johon tupakka toimitetaan. Sääntöjenvastaisuuksien välttämiseksi olisi määriteltävä kyseisissä paikoissa tehtävät tarkastukset sekä raakatupakan siirtämistä koskevat edellytykset.

(19)

Jotta varmistetaan tehokkaat tarkastukset ensimmäisen asteen jalostusvaiheen ja kauppakunnostustoimenpiteiden aikana, raakatupakka olisi tarkastettava siinä vaiheessa, kun viljelijä toimittaa sen ensimmäisen jalostusasteen yritykselle. Tästä syystä sekä yhteisössä että kolmansissa maissa tuotetun tupakan olisi oltava valvonnanalaisena, kunnes sille on suoritettu jalostus- ja kauppakunnostustoimenpiteet.

(20)

Ilmoitettujen alojen laskuperusteiden sekä vähennysten ja poissulkemisten osalta on tarpeen vahvistaa erityiset säännökset tupakan ja puuvillan tukijärjestelmissä tehtävien tukihakemusten erityispiirteiden huomioon ottamiseksi.

(21)

On tarpeen säätää lisätuen myöntämistä koskevista erityisistä säännöksistä, kun kyseessä on vapaaehtoinen täytäntöönpano tiettyjen maatalouden muotojen ja laatutuotannon osalta.

(22)

Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 III tai IV osastoon kuulumattomat tukijärjestelmät, jotka luetellaan mainitun asetuksen liitteessä I, kuuluvat myös suoran tuen järjestelmiin. Näihin tukijärjestelmiin sovelletaan niin ikään täydentäviä ehtoja, minkä vuoksi niissä esitetyt tukihakemukset olisi otettava tarkastusotokseen.

(23)

Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 IV osaston 10 a, 10 b ja 10 c luvussa säädettyjen puuvillan ja tupakan tukijärjestelmien erityispiirteiden vuoksi olisi vahvistettava erityiset seuraamukset.

(24)

Saatu kokemus osoittaa, että komissiolle toimitettavia tietoja on tarpeen selkeyttää ja täsmentää.

(25)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat mainitun asetuksen IV ja IV a osastossa säädettyjä tukijärjestelmiä sekä kesannoidun maan käyttöä raaka-aineiden tuottamiseen 29 päivänä lokakuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1973/2004 (3) 171 a e artiklassa vahvistetaan menettely asetuksen (EY) N:o 1782/2003 110 d artiklassa tarkoitettujen puuvillantuottajien toimialakohtaisten organisaatioiden hyväksymiseksi. Olisi vahvistettava säännökset, joita sovelletaan silloin kun toimialakohtainen organisaatio ei enää täytä hyväksymisperusteita.

(26)

Tämän vuoksi asetukset (EY) N:o 796/2004 ja (EY) N:o 1973/2004 olisi muutettava vastaavasti.

(27)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat suorien tukien hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 796/2004 seuraavasti:

1)

Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

a)

Lisätään 1 kohdan jälkeen kohdat seuraavasti:

”1 a)

’Viljelylohko’ tarkoittaa yhtenäistä maa-alaa, jolla yksi viljelijä viljelee yhtä viljelykasviryhmää;

1 b)

’Oliivinviljelylohko’ tarkoittaa viljelylohkoa, jolla kasvaa oliivipuita komission asetuksen (EY) N:o 1973/2004 (4) liitteessä XXIV olevan 1 a kohdan määritelmän mukaisesti;

b)

Korvataan 31 kohta seuraavasti:

”31)

’Täydentävien ehtojen alat’ tarkoittaa asetuksen (EY) N:o 1782/2003 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen lakisääteisten hoitovaatimusten eri aloja ja kyseisen asetuksen 5 artiklan mukaista hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusta;”

c)

Korvataan 33 kohta seuraavasti:

”33)

’Standardi’ tarkoittaa jäsenvaltioiden asetuksen (EY) N:o 1782/2003 5 artiklan ja liitteen IV mukaisesti määrittelemiä standardeja sekä tämän asetuksen 4 artiklassa säädettyjä pysyvään laitumeen liittyviä velvollisuuksia;”

d)

Korvataan 35 kohta seuraavasti:

”35)

’Säännösten noudattamatta jättäminen’ tarkoittaa vaatimusten ja standardien noudattamatta jättämistä;”

2)

Muutetaan 12 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan 1 kohdan e alakohta seuraavasti:

”e)

tarvittaessa oliivinviljelyala oliivialan paikkatietojärjestelmään kuuluvina hehtaareina asetuksen (EY) N:o 1973/2004 liitteessä XXIV olevan 2 ja 3 kohdan mukaisesti;

f)

viljelijän ilmoitus siitä, että tämä tuntee kyseisiin tukijärjestelmiin liittyvät edellytykset.”

b)

Poistetaan 2 kohdan toinen alakohta.

c)

Korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Edellä olevan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettujen tilan kaikkien viljelylohkojen tunnistamiseksi viljelijöille asetuksen (EY) N:o 1782/2003 22 artiklan 2 kohdan mukaisesti jaettavissa esipainetuissa lomakkeissa on tilatukijärjestelmän soveltamiseksi mainittava viitelohkojen tukikelpoisten alojen enimmäisala. Lisäksi viljelijälle kyseisen säännöksen mukaisesti toimitettavassa graafisessa aineistossa on esitettävä viitelohkojen rajat ja tunnisteet, ja viljelijän on ilmoitettava kunkin viljelylohkon sijainti.

Oliivinviljelylohkojen osalta viljelijälle toimitettavassa graafisessa aineistossa on esitettävä kunkin lohkon tukikelpoisten oliivipuiden lukumäärä ja niiden sijainti lohkolla sekä oliivinviljelyala oliivialan paikkatietojärjestelmään kuuluvina hehtaareina asetuksen (EY) N:o 1973/2004 liitteessä XXIV olevan 3 kohdan mukaisesti.

Kun kyseessä on asetuksen (EY) N:o 1782/2003 IV osaston 10 b luvussa säädettyä oliivitarhojen tukea koskeva hakemus, viljelijälle toimitettavassa graafisessa aineistossa on esitettävä kunkin oliivinviljelylohkon osalta

a)

tukeen kelpaamattomien oliivipuiden lukumäärä ja niiden sijainti lohkolla;

b)

oliivinviljelyala oliivialan paikkatietojärjestelmään kuuluvina hehtaareina asetuksen (EY) N:o 1973/2004 liitteessä XXIV olevan 2 kohdan mukaisesti;

c)

asetuksen (EY) N:o 1782/2003 110 i artiklan 2 kohdan mukaisesti vahvistettu oliivitarhaluokka, jonka osalta tukea haetaan;

d)

tarvittaessa maininta siitä, että lohko kuuluu neuvoston asetuksen (EY) N:o 1638/98 (5) 4 artiklassa tarkoitettuun komission hyväksymään ohjelmaan, sekä kyseessä olevien oliivipuiden lukumäärä ja sijainti lohkolla.

4.   Hakemusta tehdessään viljelijän on korjattava 2 ja 3 kohdassa tarkoitetun esipainetun lomakkeen merkinnät, jos muutoksia on tapahtunut, erityisesti jos tukioikeuksia on siirretty asetuksen (EY) N:o 1782/2003 46 artiklan mukaisesti tai jos esipainetussa lomakkeessa on virheellisiä tietoja.

Jos korjaus liittyy viljelyalan kokoon, viljelijän on ilmoitettava kyseisen viljelyalan tosiasiallinen koko. Jos graafisessa aineistossa esitetty oliivipuiden sijainti on virheellinen, viljelijän ei kuitenkaan tarvitse ilmoittaa viljelyalan oikeaa kokoa oliivialan paikkatietojärjestelmään kuuluvina hehtaareina vaan pelkästään puiden tosiasiallinen sijainti.

3)

Lisätään 13 artiklaan kohdat seuraavasti:

”10.   Kun kyseessä on asetuksen (EY) N:o 1782/2003 IV osaston 10 a luvussa säädettyä puuvillan lajikohtaista tukea koskeva hakemus, yhtenäishakemuksen on sisällettävä

a)

käytetyn siemenlajikkeen nimi;

b)

tarvittaessa sen hyväksytyn toimialakohtaisen organisaation nimi ja osoite, jonka jäsen viljelijä on.

11.   Kun kyseessä on asetuksen (EY) N:o 1782/2003 IV osaston 10 b luvussa säädettyä oliivitarhojen tukea koskeva hakemus, yhtenäishakemuksen on sisällettävä kunkin oliivinviljelylohkon osalta

a)

raivattujen ja korvattujen oliivipuiden lukumäärä ja sijainti lohkolla;

b)

raivattujen mutta ei korvattujen oliivipuiden lukumäärä ja sijainti lohkolla;

c)

lisäoliivipuiden lukumäärä ja sijainti lohkolla.

12.   Kun kyseessä on asetuksen (EY) N:o 1782/2003 IV osaston 10 c luvussa säädettyä tupakkatukea koskeva hakemus, yhtenäishakemuksen on sisällettävä

a)

jäljennös asetuksen (EY) N:o 1782/2003 110 k artiklan c alakohdassa tarkoitetusta viljelysopimuksesta tai viittaus sen rekisterinumeroon;

b)

maininta kullakin viljelylohkolla viljellystä tupakkalajikkeesta;

c)

jäljennös toimivaltaisen viranomaisen antamasta tarkastustodistuksesta, josta käy ilmi ensimmäiselle jalostajalle toimitettu kuivattujen tupakanlehtien määrä kilogrammoina.

Jäsenvaltiot voivat säätää, että c alakohdassa tarkoitetut tiedot voidaan toimittaa erikseen myöhemmin mutta kuitenkin viimeistään satoa seuraavana 15 päivänä toukokuuta.”

4)

Lisätään 14 artiklan 2 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Ensimmäisessä alakohdassa säädettyä poikkeusta sovelletaan myös uusien alojen maatilan tulotukijärjestelmään sisällyttämisen ensimmäisenä vuonna, jolloin niiden viljelijöiden, joita tämä sisällyttäminen koskee, tukioikeuksia ei ole vielä lopullisesti vahvistettu.”

5)

Muutetaan 24 artikla seuraavasti:

a)

Lisätään 1 kohtaan alakohdat seuraavasti:

”i)

yhtenäishakemuksessa ilmoitettujen viljelylohkojen ja jäsenvaltion asetuksen (EY) N:o 1782/2003 110 b artiklan mukaisesti puuvillan tuotantoon hyväksymien lohkojen välillä;

j)

viljelijän yhtenäishakemuksessa hyväksyttyyn toimialakohtaiseen organisaatioon kuulumisesta antaman ilmoituksen, tämän asetuksen 13 artiklan 10 kohdan b alakohdan mukaisten tietojen sekä asianomaisten hyväksyttyjen toimialakohtaisten organisaatioiden välittämien tietojen välillä asetuksen (EY) N:o 1782/2003 110 f artiklan 2 kohdassa säädetyn tuen korotuksen myöntämiseen liittyvän tukikelpoisuuden varmistamiseksi.”

b)

Lisätään 2 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Jos kaksi tai useampi viljelijä tekee samasta viitelohkosta samaa tukijärjestelmää koskevan tukihakemuksen ja ilmoitettu kokonaispinta-ala ylittää viljelyalan 30 artiklan 1 kohdassa määritellyn mittapoikkeaman rajoissa, jäsenvaltiot voivat säätää kyseisten alojen suhteellisesta vähentämisestä. Tällöin asianomaiset viljelijät voivat valittaa vähentämispäätöksestä sillä perusteella, että jokin toinen viljelijä on ilmoittanut alansa liian suureksi siten, että sallittu poikkeama ylittyy heitä haittaavalla tavalla.”

6)

Muutetaan 26 artiklan 1 kohta seuraavasti:

a)

Korvataan c alakohta seuraavasti:

”c)

viittä prosenttia kaikista asetuksen (EY) N:o 1782/2003 IV osaston 10 c luvussa säädettyä tupakkatukea hakevista viljelijöistä;

d)

kymmentä prosenttia kaikista asetuksen (EY) N:o 1782/2003 IV osaston 4 luvussa säädettyä pähkinöiden pinta-alatukea hakeneista viljelijöistä, jos jäsenvaltio on soveltanut mahdollisuutta olla ottamatta käyttöön tämän asetuksen 6 artiklan 3 kohdan mukaista paikkatietojärjestelmän lisätietokokonaisuutta.

Kaikissa muissa jäsenvaltioissa vuoden 2006 osalta vähintään kymmentä prosenttia kaikista asetuksen (EY) N:o 1782/2003 IV osaston 4 luvussa säädettyä pähkinöiden pinta-alatukea hakeneista viljelijöistä, jos tämän asetuksen 6 artiklan 3 kohdan mukainen paikkatietojärjestelmän lisätietokokonaisuus ei tarjoa tukijärjestelmän asianmukaisen hallinnoinnin edellyttämää varmuus- ja täytäntöönpanotasoa.”

b)

Korvataan viimeinen alakohta seuraavasti:

”Jos ensimmäisen alakohdan mukainen tarkastusotos jo sisältää toisen alakohdan a–d alakohdassa tarkoitettujen tukien hakijoita, kyseiset hakijat voidaan ottaa huomioon näissä alakohdissa säädetyissä tarkastusmäärissä.”

c)

Lisätään 2 kohtaan alakohdat seuraavasti:

”f)

kahtakymmentä prosenttia asetuksen (EY) N:o 1782/2003 110 d artiklan mukaisesti hyväksytyistä toimialakohtaisista järjestöistä, joiden jäsenyydestä viljelijät ovat ilmoittaneet yhtenäishakemuksissaan, kun kyseessä ovat mainitun asetuksen IV osaston 10 a luvussa tarkoitettua puuvillan lajikohtaista tukea koskevat hakemukset;

g)

viittä prosenttia ensimmäisistä jalostajista tupakan ensimmäisen asteen jalostusvaiheen ja kauppakunnostustoimenpiteiden tarkastuksen osalta, kun kyseessä ovat asetuksen (EY) N:o 1782/2003 IV osaston 10 c luvussa tarkoitettua tupakkatukea koskevat hakemukset.”

7)

Muutetaan 27 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Toimivaltaisen viranomaisen on valittava tämän asetuksen mukaisten paikalla tehtävien tarkastusten otokset riskianalyysin ja jätettyjen tukihakemusten edustavuuden perusteella. Aiempina vuosina käytettyjen riskianalyysiparametrien tehokkuus on arvioitava vuosittain.”

b)

Korvataan 2 kohdan k alakohta seuraavasti:

”k)

raakatupakan lajikekohtaiset määrät suhteessa pinta-aloihin, joilla ilmoitetaan viljeltävän tupakkaa, kun kyseessä ovat asetuksen (EY) N:o 1782/2003 IV osaston 10 c luvussa säädettyä tupakkatukea koskevat hakemukset;

l)

yritysten eri koot, kun kyseessä ovat asetuksen (EY) N:o 1782/2003 IV osaston 10 c luvussa tarkoitettua tupakkatukea koskeviin hakemuksiin liittyvät ensimmäisen jalostusvaiheen yritysten tarkastukset;

m)

muut jäsenvaltioiden määrittelemät tekijät.”

8)

Korvataan 28 artiklan 1 kohdan c alakohta seuraavasti:

”c)

tarkastetut viljelylohkot, mitatut viljelylohkot, tarvittaessa oliivipuiden lukumäärä ja niiden sijainti lohkolla mukaan luettuina, mittaustulokset mitattua viljelylohkoa kohden ja käytetyt mittausmenetelmät;”

9)

Korvataan 30 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Viljelylohkot on määritettävä toimivaltaisen viranomaisen vahvistamilla asianmukaisilla keinoilla, jotka takaavat mittaukselle vähintään vastaavan tarkkuuden kuin kansallisissa säännöissä vaaditaan virallisilta mittauksilta. Toimivaltainen viranomainen voi määritellä sallitun mittapoikkeaman, joka saa olla:

a)

0,1:tä hehtaaria pienempien lohkojen osalta enintään 1,5 metrin levyinen vyöhyke, jota sovelletaan viljelylohkon ympärysmittaan;

b)

muiden lohkojen osalta enintään 5 prosenttia viljelylohkon pinta-alasta tai enintään 1,5 metrin levyinen vyöhyke, jota sovelletaan viljelylohkon ympärysmittaan. Kuhunkin viljelylohkoon sovellettava suurin sallittu poikkeama voi kuitenkin olla absoluuttisesti enintään 1,0 hehtaaria.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua sallittua poikkeamaa ei sovelleta oliivinviljelylohkoihin, joiden ala ilmoitetaan oliivialan paikkatietojärjestelmään kuuluvina hehtaareina asetuksen (EY) N:o 1973/2004 liitteessä XXIV olevan 2 ja 3 kohdan mukaisesti.”

10)

Lisätään 31 artiklan jälkeen artikla seuraavasti:

”31 a artikla

Hyväksyttyjen toimialakohtaisten organisaatioiden paikalla tehtävät tarkastukset

Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 IV osaston 10 a luvussa tarkoitettua puuvillan lajikohtaista tukea koskeviin hakemuksiin liittyvillä hyväksyttyjen toimialakohtaisten organisaatioiden paikalla tehtävillä tarkastuksilla on tarkastettava hyväksyntäperusteiden noudattaminen, jäsenluettelot sekä mainitun asetuksen 110 e artiklassa tarkoitettu asteikko.”

11)

Lisätään III osaston II luvun II jaksoon alajakso seuraavasti:

”II B   Alajakso

Tupakkatukea koskevien hakemusten paikalla tehtävät tarkastukset

33 b artikla

Toimitusten tarkastukset

1.   Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 IV osaston 10 c luvussa tarkoitettua tupakkatukea koskevien hakemusten osalta tarkastetaan kaikki toimitukset. Jokaiseen toimitukseen on oltava toimivaltaisen viranomaisen lupa, ja asiasta on ilmoitettava ennakolta, jotta viranomainen voi tarkistaa toimituspäivämäärän. Kyseisessä tarkastuksessa on varmistettava, että toimivaltainen viranomainen on ennakolta antanut luvan toimitukseen.

2.   Kun toimitus tapahtuu asetuksen (EY) N:o 1973/2004 171 c k artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun hyväksyttyyn ostokeskukseen, jalostamatonta tupakkaa ei saa tarkastuksen jälkeen siirtää ostokeskuksesta muualle kuin jalostuslaitokseen. Tarkastuksen jälkeen tupakka on kerättävä erillisiin eriin.

Erien siirtämiselle jalostuslaitokseen on oltava toimivaltaisen viranomaisen kirjallinen lupa, ja kyseisen viranomaisen on saatava siitä ennakolta tieto, jotta voidaan täsmällisesti tunnistaa siirtoon käytettävä kuljetusväline, sen reitti, lähtö- ja saapumisajankohta sekä kuljetettavat erilliset tupakkaerät.

3.   Kyseistä tupakkaa jalostuslaitokseen vastaanotettaessa toimivaltaisen tarkastuselimen on todennettava erityisesti punnitsemalla, että toimitetut erät ovat tosiasiallisesti samat kuin ostokeskuksissa tarkastetut erilliset erät.

Toimivaltainen viranomainen voi vahvistaa toimien valvonnan kannalta tarpeellisina pitämänsä erityisedellytykset.

33 c artikla

Tarkastukset ensimmäisen asteen jalostusvaiheen ja kauppakunnostustoimenpiteiden aikana

1.   Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että raakatupakka tarkastetaan siinä vaiheessa, kun tuottaja toimittaa sen ensimmäisen jalostusasteen yritykselle.

Tarkastuksella on varmistettava, ettei raakatupakkaa siirretä pois ennen kuin ensimmäisen asteen jalostusvaihe ja kauppakunnostustoimenpiteet on suoritettu ja ettei mitään raakatupakkaerää esitetä tarkastettavaksi useita kertoja.

2.   Tupakan ensimmäisen asteen jalostusvaiheen ja kauppakunnostustoimenpiteiden tarkastuksissa on tarkastettava asetuksen (EY) N:o 1973/2004 171 c b artiklan noudattaminen, erityisesti kunkin tarkastettavan yrityksen tuottamien määrien osalta ja sen mukaan eritellen, onko raakatupakka yhteisössä tuotettu vai kolmansista maista peräisin tai lähtöisin. Tarkastuksiin on tätä varten sisällyttävä

a)

jalostusyrityksen varastojen tarkastus;

b)

tarkastukset siinä vaiheessa, kun tupakka siirretään pois tarkastuspaikalta ensimmäisen jalostusasteen ja kauppakunnostustoimenpiteiden jälkeen;

c)

kaikki jäsenvaltion tarpeellisiksi katsomat lisätoimenpiteet, erityisesti sen välttämiseksi, että palkkiota ei makseta kolmansista maista peräisin tai lähtöisin olevasta raakatupakasta.

3.   Tämän artiklan mukaiset tarkastukset on suoritettava paikassa, jossa raakatupakka jalostetaan. Asianomaisten yritysten on ilmoitettava kirjallisesti jäsenvaltion asettamassa määräajassa toimivaltaisille elimille paikat, joissa jalostus tapahtuu. Tätä varten jäsenvaltiot voivat määritellä tiedot, jotka ensimmäisen jalostusasteen yritysten on toimitettava toimivaltaisille elimille.

4.   Tämän asetuksen mukaisesti tehtävät tarkastukset on aina tehtävä ennalta ilmoittamatta.”

12)

Korvataan 38 artikla seuraavasti:

”38 artikla

Lisätukea koskevat erityissäännökset

Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 69 artiklassa säädetyille tietyille maatalouden muodoille tai laatutuotannolle myönnettävän lisätuen sekä mainitun asetuksen 119 ja 133 artiklassa säädetyn lisätuen osalta jäsenvaltioiden on tarvittaessa sovellettava tämän osaston säännöksiä. Jos tämä ei ole tarkoituksenmukaista asianomaisen tukijärjestelmän rakenteen vuoksi, jäsenvaltion on säädettävä tarkastuksista, joilla varmistetaan tässä osastossa säädettyä valvontatasoa vastaava taso.”

13)

Korvataan 44 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Toimivaltaisen valvontaviranomaisen on vastuualaansa kuuluvien vaatimusten tai standardien osalta tehtävä tarkastuksia vähintään yhdelle prosentille kaikista viljelijöistä, jotka jättävät tukihakemuksia asetuksen (EY) N:o 1782/2003 2 artiklan d alakohdassa tarkoitetuissa suoran tuen järjestelmissä, joista asianomainen toimivaltainen viranomainen on vastuussa.”

14)

Muutetaan 50 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Jos pinta-alatukijärjestelmien mukaisissa tukihakemuksissa, lukuun ottamatta asetuksen (EY) N:o 1782/2003 IV osaston 6, 9 ja 10 c luvussa säädettyä tärkkelysperunan, siementen ja tupakan tukea, havaitaan, että jonkin viljelykasviryhmän määritetty pinta-ala on suurempi kuin tukihakemuksessa ilmoitettu pinta-ala, tuen määrän laskemisessa on otettava huomioon ilmoitettu pinta-ala.”

b)

Korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Jos pinta-alatukijärjestelmien mukaisten tukihakemusten osalta, lukuun ottamatta asetuksen (EY) N:o 1782/2003 IV osaston 6, 9 ja 10 c luvussa säädettyä tärkkelysperunan, siementen ja tupakan tukea, yhtenäishakemuksessa ilmoitettu pinta-ala on suurempi kuin kyseiselle viljelykasviryhmälle määritetty ala, tuki on laskettava kyseiselle viljelykasviryhmälle määritetyn pinta-alan perusteella, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 51 ja 53 artiklan mukaisten vähennysten ja poissulkemisten soveltamista.”

15)

Muutetaan 51 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Jos pinta-alatukijärjestelmien, lukuun ottamatta asetuksen (EY) N:o 1782/2003 IV osaston 6, 9 ja 10 c luvussa säädettyjä tärkkelysperunan, siementen ja tupakan tukijärjestelmiä, soveltamiseksi ilmoitettu pinta-ala on jonkin viljelykasviryhmän osalta suurempi kuin tämän asetuksen 50 artiklan 3–5 kohdan mukaisesti määritetty pinta-ala, tuki on laskettava määritetyn pinta-alan perusteella siten, että tuesta vähennetään havaittu erotus kaksinkertaisena, jos ero on yli kolme prosenttia tai yli kaksi hehtaaria mutta enintään 20 prosenttia määritetystä pinta-alasta.”

b)

Korvataan 2 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Jos yhtenäishakemuksen kattaman määritetyn kokonaisalan osalta, lukuun ottamatta tärkkelysperunaa, siemeniä ja tupakkaa, joista säädetään asetuksen (EY) N:o 1782/2003 IV osaston 6, 9 ja 10 c luvussa, määritetty pinta-ala on yli 30 prosenttia suurempi kuin tämän asetuksen 50 artiklan 3–5 kohdan mukaisesti määritetty pinta-ala, tuki, joka viljelijälle olisi voitu maksaa tämän asetuksen 50 artiklan 3–5 kohdan mukaisesti, on evättävä kyseisenä kalenterivuonna asianomaisissa tukijärjestelmissä.”

16)

Muutetaan 52 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan otsikko seuraavasti:

”52 artikla

Tärkkelysperunan, siementen ja tupakan tuen maksamiseksi ilmoitettujen pinta-alojen kokoon liittyvien sääntöjenvastaisuuksien tapauksessa sovellettavat vähennykset”

b)

Korvataan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

”1.   Jos havaitaan, että perunan tai tupakan tosiasiallisesti viljelty pinta-ala on yli 10 prosenttia pienempi kuin asetuksen (EY) N:o 1782/2003 IV osaston 6 ja 10 c luvussa säädetyn tärkkelysperunan tai tupakan tuen maksamiseksi ilmoitettu pinta-ala, maksettavasta tuesta on vähennettävä havaittu erotus kaksinkertaisena.

2.   Jos havaitaan, että siementen tosiasiallisesti viljelty pinta-ala on yli 10 prosenttia suurempi kuin asetuksen (EY) N:o 1782/2003 IV osaston 9 luvussa säädetyn siementuen maksamiseksi ilmoitettu pinta-ala, maksettavasta tuesta on vähennettävä havaittu erotus kaksinkertaisena.”

17)

Lisätään 54 artiklan jälkeen artiklat seuraavasti:

”54 a artikla

Tupakkatukihakemuksiin liittyvät vähennykset ja poissulkemiset

Jos todetaan, että tupakantaimia ei ole siirtoistutettu viljelysopimuksessa ilmoitettuun lohkoon satovuoden 20 päivään kesäkuuta mennessä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 51 tai 52 artiklan mukaisesti sovellettavia vähennyksiä ja poissulkemisia

a)

evätään 50 prosenttia palkkiosta kuluvan satovuoden ajalta, jos siirtoistutus tapahtuu viimeistään 30 päivänä kesäkuuta;

b)

evätään tukioikeus kuluvan satovuoden ajalta, jos siirtoistutus tapahtuu 30 päivän kesäkuuta jälkeen.

Ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuja vähennyksiä ja poissulkemisia ei kuitenkaan sovelleta tapauksissa, joissa viljelijä perustelee viivästymisen asetuksen (EY) N:o 1973/2004 171 c d artiklan 4 kohdan mukaisesti toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä tavalla.

Jos lohko, jolla tupakkaa viljellään, poikkeaa viljelysopimuksessa ilmoitetusta lohkosta, asianomaiselle viljelijälle kuluvalta satovuodelta maksettavaa palkkiota alennetaan viisi prosenttia.

54 b artikla

Puuvillan lajikohtaiseen tukeen liittyvät vähennykset ja poissulkemiset

Jos todetaan, että viljelijä ei täytä asetuksen (EY) N:o 1973/2004 171 a f artiklan 1 ja 2 kohdasta johtuvia velvoitteita, viljelijä menettää oikeutensa asetuksen (EY) N:o 1782/2003 110 f artiklan 2 kohdassa säädettyyn tuen korotukseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 51 tai 53 artiklan mukaisesti sovellettavia vähennyksiä ja poissulkemisia. Lisäksi asianomaisen viljelijän osalta vähennetään asetuksen (EY) 1782/2003 110 c artiklassa säädetystä puuvillan tukikelpoista hehtaaria kohden maksettavasta tuesta mainitun asetuksen 110 f artiklan 2 kohdassa säädetty korotus.”

18)

Korvataan 63 artikla seuraavasti:

”63 artikla

Lisätukea koskevat havainnot

Kun kyseessä ovat asetuksen (EY) N:o 1782/2003 69 artiklassa säädetty tietyille maatalouden muodoille tai laatutuotannolle myönnettävä lisätuki sekä mainitun asetuksen 119 ja 133 artiklassa säädetty lisätuki, jäsenvaltioiden on säädettävä vähennyksistä ja poissulkemisista, joiden on asiallisesti vastattava tämän osaston säännöksiä.”

19)

Korvataan 64 artiklan toinen kohta seuraavasti:

”Jos asianomainen henkilö ei asetuksen (EY) N:o 1973/2004 22 artiklassa tarkoitetussa tapauksessa aloita tuotantoa tukihakemuksen määräaikaan mennessä, määritetyn tilakohtaisen viitemäärän katsotaan olevan nolla. Tällöin asianomaisen henkilön tukihakemus on hylättävä kyseisen vuoden osalta. Hylätyssä hakemuksessa ilmoitettua määrää vastaava määrä on vähennettävä asetuksen (EY) N:o 1782/2003 III ja IV osastossa vahvistetuissa tukijärjestelmissä maksettavista tuista, jotka hakijalle voitaisiin myöntää niiden hakemusten yhteydessä, jotka hän jättää havainnon tekovuotta seuraavana kalenterivuonna.”

20)

Muutetaan 76 artiklan 1 kohta seuraavasti:

a)

Korvataan b ja c alakohta seuraavasti:

”b)

hakemusten määrä sekä kokonaispinta-ala, eläinten kokonaislukumäärä ja tuotteiden kokonaismäärät tukijärjestelmäkohtaisesti;

c)

tarkastettu hakemusten määrä sekä tarkastetut kokonaispinta-ala, eläinten kokonaislukumäärä sekä tuotteiden kokonaismäärät;”

b)

Korvataan toinen alakohta seuraavasti:

”Jäsenvaltioiden on ilmoitettava samanaikaisesti ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen eläinpalkkioita koskevien komissiolle lähetettävien tiedonantojen kanssa niiden tuensaajien kokonaismäärä, jotka ovat saaneet tukea yhdennetyn järjestelmän soveltamisalaan kuuluvissa tukijärjestelmissä, sekä täydentäviin ehtoihin liittyvien tarkastusten tulokset III osaston III luvun mukaisesti.”

2 artikla

Korvataan asetuksen (ETY) N:o 1973/2004 171 a e seuraavasti:

”171 a e artikla

Toimialakohtaisten organisaatioiden hyväksyminen

1.   Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä vuosittain ennen 31 päivää joulukuuta seuraavan vuoden kylvöjä varten jokainen puuvillan toimialakohtainen tuottajaorganisaatio, joka jättää hakemuksen ja joka täyttää seuraavat edellytykset:

a)

sen kokonaispinta-ala on suurempi kuin jäsenvaltion vahvistama 10 000 hehtaarin vähimmäisala, se täyttää 171 a artiklassa tarkoitetut hyväksymisperusteet ja siihen kuuluu vähintään yksi siementenpoistoyritys;

b)

se toteuttaa tarkoin määriteltyjä toimia, joilla pyritään etenkin

kehittämään tuotetun siemenellisen puuvillan hyödyntämistä,

parantamaan siemenellisen puuvillan laatua siementenpoistajan tarpeita vastaavaksi,

käyttämään ympäristön huomioon ottavia tuotantomenetelmiä;

c)

se on vahvistanut työjärjestyksensä erityisesti seuraavien seikkojen osalta:

liittymisedellytykset ja jäsenmaksuja koskevat vaatimukset, jotka ovat kansallisen ja yhteisön lainsäädännön mukaiset,

tarvittaessa erityisesti toimitettavan siemenellisen puuvillan laadun perusteella vahvistettu asteikko tuen eriyttämiseksi lohkoluokkien mukaan.

Vuonna 2006 jäsenvaltioiden on kuitenkin hyväksyttävä puuvillan toimialakohtaiset tuottajaorganisaatiot ennen 28 päivää helmikuuta 2006.

2.   Jos havaitaan, että toimialakohtainen organisaatio ei täytä 1 kohdassa säädettyjä hyväksymisperusteita, jäsenvaltion on peruttava hyväksyntä, ellei kyseisten perusteiden noudattamatta jättämisen aiheuttaneita syitä korjata kohtuullisen ajan kuluessa. Jos hyväksyntä aiotaan perua, jäsenvaltion on ilmoitettava toimialakohtaiselle organisaatiolle siitä ja perumisen syistä. Jäsenvaltion on annettava toimialakohtaiselle organisaatiolle mahdollisuus esittää huomautuksensa tietyssä määräajassa. Hyväksynnän perumistapauksessa jäsenvaltion on säädettävä asianmukaisten seuraamusten soveltamisesta.

Sellaiseen hyväksyttyyn toimialakohtaiseen järjestöön, jonka hyväksyntä perutaan ensimmäisen alakohdan mukaisesti, kuuluvat viljelijät menettävät oikeutensa asetuksen (EY) N:o 1782/2003 110 f artiklan 2 kohdassa säädettyyn tuen korotukseen.”

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan tukihakemuksiin, jotka liittyvät 1 päivästä tammikuuta 2006 alkaviin vuosiin tai palkkiokausiin.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 23 päivänä joulukuuta 2005.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EUVL L 270, 21.10.2003, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 118/2005 (EUVL L 24, 27.1.2005, s. 15).

(2)  EUVL L 141, 30.4.2004, s. 18. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1954/2005 (EUVL L 314, 30.11.2005, s. 10).

(3)  EUVL L 345, 20.11.2004, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2182/2005 (Katso tämän virallisen lehden sivu 31).

(4)  EUVL L 345, 20.11.2004, s. 1.”

(5)  EYVL L 210, 28.7.1998, s. 32.”


30.12.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 347/70


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 2185/2005,

annettu 27 päivänä joulukuuta 2005,

yhteisön tariffikiintiöiden avaamisesta lampaille ja vuohille sekä lampaan- ja vuohenlihalle vuodeksi 2006

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon lampaan- ja vuohenliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 19 päivänä joulukuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2529/2001 (1) ja erityisesti sen 16 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Lampaan- ja vuohenlihaa koskevat yhteisön tariffikiintiöt olisi avattava vuodeksi 2006. Asetuksessa (EY) N:o 2529/2001 tarkoitetut tullit ja määrät olisi vahvistettava niiden asiaa koskevien kansainvälisten sopimusten mukaisesti, jotka ovat voimassa vuonna 2006.

(2)

Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Chilen tasavallan välisestä assosiaatiosta tehdyn sopimuksen tariffimääräysten täytäntöönpanosta yhteisön osalta 18 päivänä helmikuuta 2003 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 312/2003 (2) avataan 1 päivästä helmikuuta 2003 CN-koodiin 0204 kuuluvalle tuotteelle ylimääräinen 2 000 tonnin kahdenvälinen tariffikiintiö, jonka määrää lisätään 10 prosentilla alkuperäisestä määrästä vuosittain. Kyseinen kiintiö lisättiin Chilen GATT/WTO-kiintiöön, ja kumpaakin kiintiötä olisi hallinnoitava edelleen samalla tavoin vuonna 2006. Lisäksi kyseisen kiintiön osalta tapahtui laskuvirhe, kun yhteisön tariffikiintiöiden avaamisesta lampaille ja vuohille sekä lampaan- ja vuohenlihalle vuodeksi 2005 21 päivänä joulukuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2202/2004 (3) mukainen kiintiö vahvistettiin vuodeksi 2005 ja kiintiöksi vahvistettiin 5 417 tonnia 5 400 tonnin asemesta. Vuonna 2006 käytettävissä olevasta määrästä olisi sen vuoksi vähennettävä 17 tonnia.

(3)

Yhteisön tariffikiintiöiden avaamisesta ja hoidosta Norjasta peräisin olevien tiettyjen maatalous- ja kalastustuotteiden osalta 10 päivänä huhtikuuta 1995 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 992/95 (4), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1329/2003 (5), säädetään maataloustuotteiden kauppaa koskevista kahdenvälisistä lisämyönnytyksistä.

(4)

EY:n GATT 1994 -sopimuksen XXIV artiklan 6 kohdan mukaisten neuvottelujen perusteella tekemien, tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteen I muuttamista koskevien sopimusten täytäntöönpanosta 21 päivänä joulukuuta 2005 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2175/2005 (6) avataan Uudelle-Seelannille 1 päivästä tammikuuta 2006 ylimääräinen 1 154 tonnin tariffikiintiö, joka olisi lisättävä vuoden 2006 käytettävissä olevaan määrään.

(5)

AKT-maille myönnetään Cotonoun sopimuksessa (7) lampaan- ja vuohenlihatuotteiden tariffikiintiöitä.

(6)

Jotkin kiintiöt on määritelty tietyn vuoden 1 päivästä heinäkuuta seuraavan vuoden 30 päivään kesäkuuta ulottuvaksi kaudeksi. Koska tämän asetuksen mukaista tuontia olisi hallinnoitava kalenterivuosittain, vastaavat kyseisiä kiintiöitä koskevat vuodeksi 2006 vahvistettavat määrät saadaan laskemalla yhteen puolet 1 päivän heinäkuuta 2005 ja 30 päivän kesäkuuta 2006 välisen kauden määrästä ja puolet 1 päivän heinäkuuta 2006 ja 30 päivän kesäkuuta 2007 välisen kauden määrästä.

(7)

Yhteisön tariffikiintiöiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi on tarpeen vahvistaa teuraspainona ilmaistut määrät. Koska tietyissä tariffikiintiöissä saadaan lisäksi tuoda joko eläviä eläimiä tai niiden lihaa, tarvitaan muuntokerroin.

(8)

Yhteisön tariffikiintiöiden hallinnoinnista ”ensiksi tullutta palvellaan ensin” -järjestelmän mukaisesti lampaanliha- ja vuohenlihatuotteiden osalta vuonna 2005 saatu kokemus on ollut myönteistä. Sen vuoksi näitä tuotteita koskevia kiintiöitä olisi hallinnoitava asetuksen (EY) N:o 2529/2001 16 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti poiketen siitä, mitä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3013/89 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä lampaan- ja vuohenliha-alan tuotteiden tuonnin ja viennin osalta 26 päivänä kesäkuuta 1995 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1439/95 (8) säädetään. Lisäksi olisi noudatettava tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä 2 päivänä heinäkuuta 1993 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 (9) 308 a ja 308 b artiklaa ja 308 c artiklan 1 kohtaa.

(9)

Jotta vältettäisiin mahdollinen syrjintä viejämaiden välillä ja koska vastaavia tariffikiintiöitä ei ole edellisten kahden vuoden aikana käytetty nopeasti loppuun, tämän asetuksen mukaisia tariffikiintiöitä ei ole aluksi syytä pitää asetuksen (ETY) N:o 2454/93 308 c artiklan mukaisesti kriittisinä, kun niitä hallinnoidaan ”ensiksi tullutta palvellaan ensin” -järjestelmällä. Sen vuoksi tulliviranomaisten olisi voitava poiketa vakuuden vaatimisesta tavaroilta, jotka on alun perin tuotu näissä kiintiöissä, asetuksen (ETY) N:o 2454/93 308 c artiklan 1 kohdan ja 248 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Niiden erityispiirteiden vuoksi, joita liittyy siirtymiseen yhdestä hallinnointijärjestelmästä toiseen, kyseisen asetuksen 308 c artiklan 2 ja 3 kohtaa ei ole syytä soveltaa.

(10)

Olisi selvennettävä, millaisia tuotteiden alkuperätodistuksia toimijoiden on toimitettava saadakseen oikeuden tariffikiintiöiden käyttöön ”ensiksi tullutta palvellaan ensin” -järjestelmässä.

(11)

Kun toimijat esittävät lampaanlihatuotteita tuontitarkoituksessa tulliviranomaisille, näiden on vaikeaa määritellä, ovatko kyseiset tuotteet peräisin kotieläiminä pidettävistä lampaista vai muista lampaista. Tullin määrä määräytyy kuitenkin tällä perusteella. Sen vuoksi on aiheellista säätää, että kyseisestä seikasta on annettava selvitys alkuperätodistuksessa.

(12)

Ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden tuotantoon, jalostukseen, jakeluun ja yhteisön alueelle tuomiseen liittyvistä eläinten terveyttä koskevista säännöistä 16 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston direktiivin 2002/99/EY (10) II luvun ja kolmansista maista yhteisöön tuotavien tuotteiden eläinlääkinnällisten tarkastusten järjestämistä koskevista periaatteista 18 päivänä joulukuuta 1997 annetun neuvoston direktiivin 97/78/EY (11) mukaan ainoastaan sellaisia tuotteita voidaan tuoda, jotka täyttävät yhteisön voimassa olevat vaatimukset elintarvikeketjua koskevista menettelyistä, säännöistä ja tarkastuksista.

(13)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat lampaiden ja vuohien hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tässä asetuksessa avataan yhteisön tariffikiintiöt lampaille ja vuohille sekä lampaan- ja vuohenlihalle 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2006 väliseksi ajaksi.

2 artikla

CN-koodeihin 0104 10 30, 0104 10 80, 0104 20 90, 0210 99 21, 0210 99 29 ja 0204 kuuluvien liitteessä mainituista maista peräisin olevien lampaiden ja vuohien sekä lampaanlihan ja vuohenlihan tuonnissa kannettavat tullit on suspendoitava tai alennettava tämän asetuksen mukaisesti.

3 artikla

1.   CN-koodiin 0204 kuuluvan lihan teuraspainona ilmaistut määrät ja CN-koodeihin 0104 10 30, 0104 10 80 ja 0104 20 90 kuuluvien elävien eläinten määrät ja kannettavat tullit vahvistetaan liitteessä.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen teuraspainona ilmaistujen määrien laskemiseksi lampaan- ja vuohenlihatuotteiden nettopainoon sovelletaan seuraavia kertoimia:

a)

elävät eläimet: 0,47;

b)

luuton karitsan- ja vohlanliha: 1,67;

c)

luuton lampaanliha ja luuton muu vuohenliha kuin vohlanliha ja näiden sekoitukset: 1,81;

d)

luulliset tuotteet: 1,00.

”Vohlalla” tarkoitetaan enintään vuoden ikäistä vuohta.

4 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1439/95 II A ja B osastosta poiketen tämän asetuksen liitteessä vahvistettuja tariffikiintiöitä on hallinnoitava ”ensiksi tullutta palvellaan ensin” -periaatteella asetuksen (ETY) N:o 2454/93 308 a ja 308 b artiklan sekä 308 c artiklan 1 kohdan mukaisesti 1 päivästä tammikuuta31 päivään joulukuuta 2006. Kyseisen asetuksen 308 c artiklan 2 ja 3 kohtaa ei sovelleta. Tuontitodistusta ei vaadita

5 artikla

1.   Liitteessä vahvistettujen tariffikiintiöiden käyttöoikeus edellyttää, että yhteisön tulliviranomaisille esitetään asianomaisen kolmannen maan toimivaltaisten viranomaisten antama voimassa oleva alkuperätodistus sekä kyseisten tuotteiden vapaaseen liikkeeseen luovuttamista koskeva tulli-ilmoitus. Muiden kuin tullietuussopimuksiin perustuvien tariffikiintiöiden alaisten tuotteiden alkuperä on määriteltävä yhteisössä voimassa olevien säännösten mukaisesti.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja alkuperätodistuksia ovat seuraavat:

a)

tullietuussopimukseen kuuluvan tariffikiintiön tapauksessa kyseisessä sopimuksessa määrätty alkuperätodistus;

b)

muiden tariffikiintiöiden osalta asetuksen (ETY) N:o 2454/93 47 artiklan mukaisesti laadittu todistus, jossa ilmoitetaan kyseisessä artiklassa säädettyjen tietojen lisäksi seuraavat tiedot:

CN-koodi (ainakin ensimmäiset neljä numeroa),

kyseisen tariffikiintiön järjestysnumero tai järjestysnumerot,

nettopaino yhteensä tämän asetuksen 3 artiklan 2 kohdassa säädettyjä kertoimia varten määriteltyjen luokkien mukaisesti;

c)

sellaisen maan osalta, jonka a ja b alakohtaan kuuluvat kiintiöt on sulautettu yhteen, a kohdassa tarkoitettu todistus.

Jos b alakohdassa tarkoitettu alkuperätodistus esitetään vain yhden vapaaseen liikkeeseen luovuttamista koskevan ilmoituksen yhteydessä, siinä voi olla useita järjestysnumeroita. Kaikissa muissa tapauksissa siinä saa olla vain yksi järjestysnumero.

3.   Oikeus käyttää tariffikiintiötä, joka vahvistetaan liitteessä maaryhmän nro 4 kohdalla CN-koodeihin ex 0204, ex 0210 99 21 ja ex 0210 99 29 kuuluville tuotteille, edellyttää alkuperätodistuksen tuotekuvauskohdassa jompaakumpaa seuraavista maininnoista:

a)

”kotieläminä pidettävistä lammaslajeista saatuja lampaanlihatuotteita”;

b)

”muista kuin kotieläminä pidettävistä lammaslajeista saatuja tuotteita”.

Merkintöjen on vastattava kyseisten tuotteiden mukana seuraavan eläinlääkärintodistuksen merkintöjä.

6 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2006.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 27 päivänä joulukuuta 2005.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EYVL L 341, 22.12.2001, s. 3. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1913/2005 (EUVL L 307, 25.11.2005, s. 2).

(2)  EUVL L 46, 20.2.2003, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 305/2005 (EUVL L 52, 25.2.2005, s. 6).

(3)  EUVL L 374, 22.12.2004, s. 31.

(4)  EYVL L 101, 4.5.1995, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1920/2004 (EUVL L 331, 5.11.2004, s. 1).

(5)  EUVL L 187, 26.7.2003, s. 1.

(6)  Ks. tämän virallisen lehden s. 9.

(7)  EYVL L 317, 15.12.2000, s. 3.

(8)  EYVL L 143, 27.6.1995, s. 7. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 272/2001 (EYVL L 41, 10.2.2001, s. 3).

(9)  EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 883/2005 (EUVL L 148, 11.6.2005, s. 5).

(10)  EYVL L 18, 23.1.2003, s. 11.

(11)  EYVL L 24, 30.1.1998, s. 9. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 882/2004 (EUVL L 165, 30.4.2004, s. 1. Oikaisu EUVL L 191, 28.5.2004, s. 1).


LIITE

LAMPAAN- JA VUOHENLIHA (tonnia (t) teuraspainona) YHTEISÖN TARIFFIKIINTIÖT VUODEKSI 2006

Maaryhmän nro

CN-koodit

Arvo tulli %

Paljoustulli

EUR/100 kg

Järjestysnumero ”ensiksi tullutta palvellaan ensin” -järjestelmässä

Alkuperä

Vuotuinen määrä (tonnia teuraspainona)

Elävät eläimet

(kerroin 0,47)

Luuton karitsanliha (1)

(kerroin 0,47)

Luuton lampaanliha (2)

(kerroin 1,81)

Luullinen liha ja ruhot

(kerroin 1,00)

1

0204

Nolla

Nolla

09.2101

09.2102

09.2011

Argentiina

23 000

09.2105

09.2106

09.2012

Australia

18 650

09.2109

09.2110

09.2013

Uusi-Seelanti

227 854

09.2111

09.2112

09.2014

Uruguay

5 800

09.2115

09.2116

09.1922

Chile

5 600

09.2119

09.2120

09.0790

Islanti

1 350

2

0204

Nolla

Nolla

09.2121

09.2122

09.0781

Norja

300

3

0204

Nolla

Nolla

09.2125

09.2126

09.0693

Grönlanti

100

09.2129

09.2130

09.0690

Färsaaret

20

09.2131

09.2132

09.0227

Turkki

200

4

0104 10 30, 0104 10 80 ja 0104 20 90.

Ainoastaan muiden kuin kotieläiminä pidettävien lammaslajien osalta: ex 0204, ex 0210 99 21 ja ex 0210 99 29.

Nolla

Nolla

09.2141

09.2145

09.2149

09.1622

AKT-valtiot

100

Ainoastaan kotieläiminä pidettävien lammaslajien osalta: ex 0204, ex 0210 99 21 ja ex 0210 99 29

Nolla

Alennus 65 % paljoustulleista

09.2161

09.2165

09.1626

AKT-valtiot

500

5 (3)

0204

Nolla

Nolla

09.2171

09.2175

09.2015

Muut

200

0104 10 30

0104 10 80

0104 20 90

10 %

Nolla

09.2181

09.2019

Muut

49


(1)  Ja vohlanliha.

(2)  Ja muu vuohenliha kuin vohlanliha.

(3)  ”Muut” tarkoittaa kaikkia muita alkuperämaita, myös AKT-valtioita, joita ei mainita tässä taulukossa.


30.12.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 347/74


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 2186/2005,

annettu 27 päivänä joulukuuta 2005,

korkealaatuista tuoretta, jäähdytettyä tai jäädytettyä naudanlihaa ja jäädytettyä puhvelinlihaa koskevien tariffikiintiöiden avaamisesta ja hallinnoinnista annetun asetuksen (EY) N:o 936/97 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon sopimusten tekemisestä kirjeenvaihtona Euroopan yhteisön ja Japanin välillä sekä Euroopan yhteisön ja Uuden-Seelannin välillä 21 päivänä joulukuuta 2005 tehdyn päätöksen 2005/959/EY (1) ja erityisesti sen 2 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission asetuksessa (EY) N:o 936/97 (2) säädetään useiden korkealaatuista naudanlihaa koskevien monivuotisten kiintiöiden avaamisesta ja hallinnoinnista.

(2)

Yhteisön ja Uuden-Seelannin GATT 1994 -sopimuksen XXIV artiklan 6 kohdan ja XXVIII artiklan mukaisesti käymien, Tšekin, Viron, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Unkarin, Maltan, Puolan, Slovenian ja Slovakian luetteloissa olevien myönnytysten muuttamista koskevien neuvottelujen tuloksena yhteisö sopi lisäävänsä kaikkien jäsenvaltioiden luetteloon korkealaatuisen naudanlihan 1 000 tonnin vuotuisen tuontitariffikiintiön.

(3)

Asetus (EY) N:o 936/97 olisi muutettava vastaavasti.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat naudanliha-alan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 936/97 seuraavasti:

1)

Muutetaan 1 artiklan 1 kohta seuraavasti:

a)

korvataan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan ilmaisu ”59 100 tonnia” ilmaisulla ”60 100 tonnia”;

b)

korvataan toinen alakohta seuraavasti:

”Tariffikiintiöiden kokonaismäärä tuontivuodeksi 2005/2006 on kuitenkin 59 600 tonnia.”

2)

Muutetaan 2 artiklan e alakohta seuraavasti:

a)

korvataan ensimmäisen alakohdan ilmaisu ”300 tonnia” ilmaisulla ”1 300 tonnia”;

b)

lisätään kolmas alakohta seuraavasti:

”Tuontivuodeksi 2005/2006 tariffikiintiö on kuitenkin 800 tuotepainotonnia, joka vastaa ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitettuja CN-koodeja ja määritelmää.”

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2006.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 27 päivänä joulukuuta 2005.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  Ks. tämän virallisen lehden s. 78.

(2)  EYVL L 137, 28.5.1997, s. 10. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1118/2004 (EUVL L 217, 17.6.2004, s. 10).


II Säädökset, joita ei tarvitse julkaista

Neuvosto

30.12.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 347/75


NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 21 päivänä joulukuuta 2005,

vuoden 1994 tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT-sopimus) XXIV artiklan 6 kohdan ja XXVIII artiklan mukaisen sopimuksen tekemisestä kirjeenvaihtona Euroopan yhteisön ja Japanin välillä

(2005/958/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 133 artiklan yhdessä sen 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen virkkeen kanssa,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto valtuutti 22 päivänä maaliskuuta 2004 komission aloittamaan vuoden 1994 tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT-sopimus) XXIV artiklan 6 kohdan mukaiset neuvottelut eräiden muiden WTO:n jäsenten kanssa Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen myötä.

(2)

Komissio on käynyt neuvotteluja perustamissopimuksen 133 artiklalla perustettua komiteaa kuullen ja neuvoston antamien neuvotteluohjeiden mukaisesti.

(3)

Komissio on saattanut päätökseen neuvottelut Euroopan yhteisön ja Japanin välisestä kirjeenvaihtona tehtävästä, vuoden 1994 GATT-sopimuksen XXIV artiklan 6 kohdan ja XXVIII artiklan mukaisesta sopimuksesta. Tämä sopimus olisi sen vuoksi hyväksyttävä,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Hyväksytään yhteisön puolesta kirjeenvaihtona tehty, vuoden 1994 GATT-sopimuksen XXIV artiklan 6 kohdan ja XXVIII artiklan mukainen sopimus Euroopan yhteisön ja Japanin välillä erityismyönnytysten peruuttamisesta Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan myönnytysluetteloiden kumoamisen yhteydessä niiden liittyessä Euroopan unioniin.

Kirjeenvaihtona tehdyn sopimuksen teksti on tämän päätöksen liitteenä.

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja oikeutetaan nimeämään henkilö(t), jo(i)lla on valtuudet allekirjoittaa 1 artiklassa tarkoitettu kirjeenvaihtona tehtävä sopimus yhteisöä sitovasti (1).

Tehty Brysselissä 21 päivänä joulukuuta 2005.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

B. BRADSHAW


(1)  Sopimuksen voimaantulopäivä julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.


KÄÄNNÖS

GATT-sopimuksen XXIV artiklan 6 kohdan mukaiset neuvottelut Euroopan yhteisön ja Japanin välillä Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan myönnytysluetteloissa mainittavien myönnytysten muuttamisesta niiden Euroopan unioniin liittymisen myötä.

Brysselissä joulukuun 21 päivänä 2005

Arvoisa Herra

Minulla on kunnia viitata Euroopan yhteisöjen (EY) ja Japanin hallituksen välillä hiljattain käytyihin GATT 1994 -sopimuksen XXIV artiklan 6 kohdan mukaisiin neuvotteluihin Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan myönnytysluetteloissa mainittavien myönnytysten muuttamisesta niiden Euroopan unioniin liittymisen vuoksi. Neuvottelut käynnistettiin sen jälkeen, kun EY oli antanut GATT-sopimuksen XXIV artiklan 6 kohdan mukaisen ilmoituksen 19. tammikuuta 2004.

Minulla on myös kunnia ilmoittaa teille Euroopan yhteisön kanta kyseisissä neuvotteluissa saavutetuista seuraavista tuloksista:

 

85254099: Tulli alennettu 12,5 prosenttiin

 

37023219: Tulli alennettu 1,3 prosenttiin

 

85254019: Tulli alennettu 1,2 prosenttiin

Edellä mainittuja tullinalennuksia on määrä soveltaa neljän vuoden ajan tai siihen saakka, kun Dohan neuvottelukierroksen perusteella otetaan käyttöön niiden suuruiset tullit, riippuen siitä, kumpi ajankohdista on aikaisempi. Edellä mainittu neljän vuoden määräaika alkaa päivänä, jona tässä kirjeessä kuvatut toimenpiteet toteutetaan.

EY lisää 25 jäsenvaltion muodostamaa tullialuetta koskevaan myönnytysluetteloonsa myönnytykset, jotka sisältyivät sen aiempaan luetteloon.

Kun EY ja Japanin hallitus ovat omia menettelyjään noudattaen vahvistaneet olevansa yhtä mieltä edellä mainituista neuvottelujen tuloksista, EY panee tulokset täytäntöön sisäisiä menettelyjään noudattaen mahdollisimman pian ja joka tapauksessa viimeistään 1. tammikuuta 2006.

Pyydämme teitä vahvistamaan, että Japanin hallitus on yhtä mieltä edellä sanotusta.

Vastaanottakaa, Arvoisa Herra, korkeimman kunnioitukseni vakuutus.

Euroopan yhteisön puolesta

Brysselissä joulukuun 21 päivänä 2005

Arvoisa vastaanottaja

Viittaan seuraavaan kirjeeseenne:

”GATT-sopimuksen XXIV artiklan 6 kohdan mukaiset neuvottelut Euroopan yhteisön ja Japanin välillä Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan myönnytysluetteloissa mainittavien myönnytysten muuttamisesta niiden Euroopan unioniin liittymisen myötä.

Arvoisa Herra

Minulla on kunnia viitata Euroopan yhteisöjen (EY) ja Japanin hallituksen välillä hiljattain käytyihin GATT 1994 -sopimuksen XXIV artiklan 6 kohdan mukaisiin neuvotteluihin Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan myönnytysluetteloissa mainittavien myönnytysten muuttamisesta niiden Euroopan unioniin liittymisen vuoksi. Neuvottelut käynnistettiin sen jälkeen, kun EY oli antanut GATT-sopimuksen XXIV artiklan 6 kohdan mukaisen ilmoituksen 19. tammikuuta 2004.

Minulla on myös kunnia ilmoittaa teille Euroopan yhteisön kanta kyseisissä neuvotteluissa saavutetuista seuraavista tuloksista:

 

85254099: Tulli alennettu 12,5 prosenttiin

 

37023219: Tulli alennettu 1,3 prosenttiin

 

85254019: Tulli alennettu 1,2 prosenttiin

Edellä mainittuja tullinalennuksia on määrä soveltaa neljän vuoden ajan tai siihen saakka, kun Dohan neuvottelukierroksen perusteella otetaan käyttöön niiden suuruiset tullit, riippuen siitä, kumpi ajankohdista on aikaisempi. Edellä mainittu neljän vuoden määräaika alkaa päivänä, jona tässä kirjeessä kuvatut toimenpiteet toteutetaan.

EY lisää 25 jäsenvaltion muodostamaa tullialuetta koskevaan myönnytysluetteloonsa myönnytykset, jotka sisältyivät sen aiempaan luetteloon.

Kun EY ja Japanin hallitus ovat omia menettelyjään noudattaen vahvistaneet olevansa yhtä mieltä edellä mainituista neuvottelujen tuloksista, EY panee tulokset täytäntöön sisäisiä menettelyjään noudattaen mahdollisimman pian ja joka tapauksessa viimeistään 1. tammikuuta 2006.”

Minulla on kunnia ilmoittaa hallitukseni yhteisymmärrys Euroopan yhteisön kanssa, eivätkä muut sisäiset menettelyt Japanin hallituksen taholta ole tarpeen.

Vastaanottakaa, Arvoisa Herra, korkeimman kunnioitukseni vakuutus.

Japanin hallituksen puolesta


30.12.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 347/78


NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 21 päivänä joulukuuta 2005,

vuoden 1994 tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT-sopimus) XXIV artiklan 6 kohdan ja XXVIII artiklan mukaisen, Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan myönnytysluetteloissa mainittavien myönnytysten muuttamista niiden Euroopan unioniin liittymisen vuoksi koskevan sopimuksen tekemisestä kirjeenvaihtona Euroopan yhteisön ja Uuden-Seelannin välillä

(2005/959/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 133 artiklan yhdessä sen 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen virkkeen kanssa,

ottaa huomioon komission ehdotuksen:

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto valtuutti 22 päivänä maaliskuuta 2004 komission aloittamaan vuoden 1994 tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT-sopimus) XXIV artiklan 6 kohdan mukaiset neuvottelut eräiden muiden WTO:n jäsenten kanssa Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen myötä.

(2)

Komissio on käynyt neuvotteluja perustamissopimuksen 133 artiklalla perustettua komiteaa kuullen ja neuvoston antamien neuvotteluohjeiden mukaisesti.

(3)

Komissio on saattanut päätökseen neuvottelut Euroopan yhteisön ja Uuden-Seelannin välisestä kirjeenvaihtona tehtävästä, vuoden 1994 GATT-sopimuksen XXIV artiklan 6 kohdan ja XXVIII artiklan mukaisesta sopimuksesta. Tämä sopimus olisi sen vuoksi hyväksyttävä.

(4)

Tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (1) mukaisesti,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Hyväksytään yhteisön puolesta kirjeenvaihtona tehty, vuoden 1994 tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT-sopimus) XXIV artiklan 6 kohdan ja XXVIII artiklan mukainen sopimus Euroopan yhteisön ja Uuden-Seelannin välillä Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan myönnytysluetteloissa mainittavien myönnytysten muuttamisesta niiden liittyessä Euroopan unioniin.

Kirjeenvaihtona tehdyn sopimuksen teksti on tämän päätöksen liitteenä.

2 artikla

Komissio antaa tämän kirjeenvaihtona tehtävän sopimuksen täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt tämän päätöksen 3 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

3 artikla

1.   Komissiota avustaa viljan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1784/2003 (2) 25 artiklalla perustettu viljan hallintokomitea tai kyseessä olevan tuotteen yhteistä markkinajärjestelyä koskevan asetuksen vastaavalla artiklalla perustettu asianomainen komitea.

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklaa.

Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuksi määräajaksi vahvistetaan yksi kuukausi.

3.   Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

4 artikla

Neuvoston puheenjohtaja oikeutetaan nimeämään henkilö(t), joilla on valtuudet allekirjoittaa 1 artiklassa tarkoitettu kirjeenvaihtona tehtävä sopimus yhteisöä sitovasti (3).

Tehty Brysselissä 21 päivänä joulukuuta 2005.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

B. BRADSHAW


(1)  EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(2)  EUVL L 270, 21.10.2003, s. 78. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1154/2005 (EUVL L 187, 19.7.2005, s. 11).

(3)  Sopimuksen voimaantulopäivä julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.


Vuoden 1994 tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT-sopimus) XXIV artiklan 6 kohdan ja XXVIII artiklan mukainen

KIRJEENVAIHTONA TEHTÄVÄ SOPIMUS

Euroopan yhteisön ja Uuden-Seelannin välillä Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan myönnytysluetteloissa mainittavien myönnytysten muuttamisesta niiden liittyessä Euroopan unioniin

Bryssel

Arvoisa vastaanottaja,

Euroopan yhteisöjen (EY) ja Uuden-Seelannin välillä käynnistettiin GATT 1994 -sopimuksen XXIV artiklan 6 kohdan mukaiset neuvottelut Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan myönnytysluetteloissa mainittavien myönnytysten muuttamisesta niiden Euroopan unioniin liittymisen vuoksi. Neuvottelut käynnistettiin EY:n annettua GATT-sopimuksen XXIV artiklan 6 kohdan mukaisen ilmoituksen 19. tammikuuta 2004, ja niiden saattamiseksi päätökseen on EY:n ja Uuden-Seelannin välillä sovittu seuraavaa:

 

EY suostuu lisäämään 25 jäsenvaltion muodostamaa tullialuetta koskevaan myönnytysluetteloonsa myönnytykset, jotka sisältyivät sen aiempaan luetteloon.

 

EY suostuu lisäämään 25 jäsenvaltiota koskevaan myönnytysluetteloonsa tämän sopimuksen liitteessä mainittavat myönnytykset.

 

Uusi-Seelanti hyväksyy periaatteet, joita noudattaen EY pyrkii mukauttamaan 15 jäsenvaltion EY:n velvoitteet sekä Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan velvoitteet EY:n hiljattain tapahtuneen laajentumisen vuoksi: vientisitoumusten ja tariffikiintiöiden laskeminen nettoarvon perusteella sekä kotimaista tukea koskevien sitoumusten yhteenliittäminen. Täytäntöönpanoa koskevat lainsäädännölliset yksityiskohdat perustuvat EU:n viimeisimmän laajentumisen yhteydessä sovellettuun lähestymistapaan.

Kun sopimuspuolet ovat hyväksyneet edellä sanotun omia menettelyjään noudattaen, tämä sopimus tulee voimaan päivänä, jona Uuden-Seelannin myöntymistä osoittava vastauskirje lähetetään. EY sitoutuu tekemään kaikkensa varmistaakseen, että asianomaiset täytäntöönpanotoimenpiteet toteutetaan mahdollisimman pian ja joka tapauksessa viimeistään 1. tammikuuta 2006.

Neuvotteluja voidaan käydä milloin tahansa jommankumman sopimuspuolen pyynnöstä mistä tahansa sopimuksen kohdasta.

Vastaanottakaa, Arvoisa Herra, korkeimman kunnioitukseni vakuutus.

Euroopan yhteisön puolesta

Image

LIITE

lisätään 1 154 tonnia (teuraspaino) lampaanlihaa koskevassa EY:n tariffikiintiössä Uudelle-Seelannille varattuun osuuteen (”lampaan- ja vuohenliha, tuore, jäähdytetty tai jäädytetty”),

lisätään 735 tonnia voita koskevassa EY:n tariffikiintiössä Uudelle-Seelannille varattuun osuuteen (”Uudesta-Seelannista peräisin oleva voi, joka on vähintään kuusi viikkoa vanhaa ja jonka rasvapitoisuus on vähintään 80 prosenttia mutta vähemmän kuin 82 prosenttia ja joka on valmistettu suoraan maidosta tai kermasta”),

lisätään 1 000 tonnia korkealaatuista lihaa koskevaan tariffikiintiöön (”valikoitu, paloiteltu, jäähdytetty tai jäädytetty naudanliha, joka on saatu naudoista, jotka on kasvatettu yksinomaan laitumella ja joilla on enintään neljä pysyvää etuhammasta; ruhon paino enintään 325 kilogrammaa, ulkonäöltään kiinteää, leikkausjälki siisti, liha väriltään vaaleaa ja yhtenäistä, selkeä, muttei liian paksu rasvapeite. Kaikki palat pakataan tyhjiöpakkauksiin ja niitä kutsutaan korkealaatuiseksi lihaksi”).

Bryssel

Arvoisa vastaanottaja

Viittaan seuraavaan kirjeeseenne:

”Euroopan yhteisöjen (EY) ja Uuden-Seelannin välillä käynnistettiin GATT 1994 -sopimuksen XXIV artiklan 6 kohdan mukaiset neuvottelut Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan myönnytysluetteloissa mainittavien myönnytysten muuttamisesta niiden Euroopan unioniin liittymisen vuoksi. Neuvottelut käynnistettiin EY:n annettua GATT-sopimuksen XXIV artiklan 6 kohdan mukaisen ilmoituksen 19. tammikuuta 2004, ja niiden saattamiseksi päätökseen on EY:n ja Uuden-Seelannin välillä sovittu seuraavaa:

 

EY suostuu lisäämään 25 jäsenvaltion muodostamaa tullialuetta koskevaan myönnytysluetteloonsa myönnytykset, jotka sisältyivät sen aiempaan luetteloon.

 

EY suostuu lisäämään 25 jäsenvaltiota koskevaan myönnytysluetteloonsa tämän sopimuksen liitteessä mainittavat myönnytykset.

 

Uusi-Seelanti hyväksyy periaatteet, joita noudattaen EY pyrkii mukauttamaan 15 jäsenvaltion EY:n velvoitteet sekä Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan velvoitteet EY:n hiljattain tapahtuneen laajentumisen vuoksi: vientisitoumusten ja tariffikiintiöiden laskeminen nettoarvon perusteella sekä kotimaista tukea koskevien sitoumusten yhteenliittäminen. Täytäntöönpanoa koskevat lainsäädännölliset yksityiskohdat perustuvat EU:n viimeisimmän laajentumisen yhteydessä sovellettuun lähestymistapaan.

Kun sopimuspuolet ovat hyväksyneet edellä sanotun omia menettelyjään noudattaen, tämä sopimus tulee voimaan päivänä, jona Uuden-Seelannin myöntymistä osoittava vastauskirje lähetetään. EY sitoutuu tekemään kaikkensa varmistaakseen, että asianomaiset täytäntöönpanotoimenpiteet toteutetaan mahdollisimman pian ja joka tapauksessa viimeistään 1. tammikuuta 2006.

Neuvotteluja voidaan käydä milloin tahansa jommankumman sopimuspuolen pyynnöstä mistä tahansa sopimuksen kohdasta.”

Minulla on kunnia ilmoittaa hallitukseni yhteisymmärrys.

Vastaanottakaa, Arvoisa Herra, korkeimman kunnioitukseni vakuutus.

Uuden-Seelannin hallituksen puolesta

Image


Komissio

30.12.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 347/83


KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 15 päivänä marraskuuta 2005,

komission työjärjestyksen muuttamisesta

(2005/960/EY, Euratom)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 218 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 131 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 28 artiklan 1 kohdan sekä 41 artiklan 1 kohdan,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Korvataan komission työjärjestyksen (1) 1–28 artikla tämän päätöksen liitteessä olevalla tekstillä.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006.

3 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 15 päivänä marraskuuta 2005.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja


(1)  EYVL L 308, 8.12.2000, s. 26. Työjärjestys sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission päätöksellä 2004/563/EY, Euratom (EUVL L 251, 27.7.2004, s. 9).


LIITE

”I   LUKU

KOMISSIO

1   JAKSO

Yleiset säännökset

1 artikla

Kollegisuus

Komissio toimii kollegiona tämän työjärjestyksen säännöstön mukaisesti ja puheenjohtajansa määrittelemiä poliittisia suuntaviivoja noudattaen.

2 artikla

Painopisteet ja työohjelma

Komissio vahvistaa puheenjohtajansa määrittelemien poliittisten suuntaviivojen mukaisesti monivuotiset strategiset tavoitteensa ja vuosittaisen toimintastrategiansa, joiden pohjalta se hyväksyy vuosittain työohjelmansa sekä alustavan talousarvioesityksen seuraavaksi vuodeksi.

3 artikla

Puheenjohtaja

1.   Puheenjohtaja voi osoittaa komission jäsenille erityisiä tehtäväalueita, joiden osalta he ovat nimenomaisesti vastuussa komission toimien valmistelusta ja päätösten täytäntöönpanosta.

Puheenjohtaja voi milloin tahansa muuttaa näin päätettyä tehtävien jakoa.

2.   Puheenjohtaja voi perustaa komission jäsenistä koostuvia pysyviä tai tilapäisiä työryhmiä, joiden puheenjohtajan hän nimeää ja joiden kokoonpanon hän määrää. Hän vahvistaa työryhmien toimeksiannon ja hyväksyy niiden toimintamuodot.

3.   Puheenjohtaja edustaa komissiota. Hän nimeää ne komission jäsenet, jotka auttavat häntä tässä tehtävässä.

4 artikla

Päätöksentekomenettelyt

Komissio tekee päätöksensä:

a)

komission kokouksessa suullisessa käsittelyssä;

tai

b)

kirjallisella menettelyllä 12 artiklan säännösten mukaisesti;

tai

c)

valtuutusmenettelyllä tämän 13 artiklan säännösten mukaisesti;

taikka

d)

toimivallansiirtomenettelyllä 14 artiklan säännösten mukaisesti.

2   JAKSO

Komission kokoukset

5 artikla

Koollekutsuminen

1.   Komission kokoukset kutsuu koolle puheenjohtaja.

2.   Komissio kokoontuu yleensä vähintään kerran viikossa. Ylimääräisiä kokouksia järjestetään aina tarvittaessa.

3.   Komission jäsenten on osallistuttava kaikkiin kokouksiin. Puheenjohtaja arvioi tapauskohtaisesti tilanteet, joissa tästä velvollisuudesta voidaan poiketa.

6 artikla

Komission kokousten esityslista

1.   Puheenjohtaja vahvistaa kunkin komission kokouksen esityslistan.

2.   Rajoittamatta puheenjohtajan oikeutta vahvistaa esityslista ehdotukset, joista aiheutuu huomattavia menoja, on esitettävä yhteisymmärryksessä talousarviosta vastaavan komission jäsenen kanssa.

3.   Komission jäsenten ehdotukset esityslistalle merkittävistä asioista on toimitettava puheenjohtajalle komission vahvistamalla tavalla 28 artiklassa tarkoitettujen soveltamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen, jäljempänä ’soveltamissääntöjen’, mukaisesti.

4.   Esityslista ja tarvittavat asiakirjat toimitetaan komission jäsenille komission vahvistamalla tavalla soveltamissääntöjen mukaisesti.

5.   Komission jäsen voi esittää asian poistamista esityslistalta, jolloin asia siirretään puheenjohtajan suostumuksella seuraavaan kokoukseen.

6.   Komissio voi puheenjohtajan ehdotuksesta ottaa käsiteltäväksi asian, jota ei ole esityslistalla tai jonka käsittelyssä tarvittavia valmisteluasiakirjoja ei ole toimitettu määräajassa. Komissio voi päättää jättää käsittelemättä esityslistalla olevan asian.

7 artikla

Päätösvaltaisuus

Komissio on päätösvaltainen, kun perustamissopimuksessa määrätystä jäsenmäärästä enemmistö on läsnä.

8 artikla

Päätöksenteko

1.   Komissio tekee päätöksensä yhden tai useamman jäsenensä ehdotuksesta.

2.   Komissio järjestää äänestyksen jäsenensä pyynnöstä. Äänestys voi koskea alkuperäistä ehdotusta tai ehdotusta, johon yksi tai useampi asiasta vastaava jäsen tai puheenjohtaja on tehnyt muutoksia.

3.   Komissio tekee päätöksensä perustamissopimuksessa määrätyn jäsenmääränsä enemmistöllä.

4.   Puheenjohtaja toteaa käsittelyn tuloksen, joka merkitään kokouksen pöytäkirjaan 11 artiklassa säädetyllä tavalla.

9 artikla

Luottamuksellisuus

Komission kokoukset eivät ole julkisia. Keskustelut ovat luottamuksellisia.

10 artikla

Virkamiesten ja muiden henkilöiden läsnäolo

1.   Jollei komissio toisin päätä, pääsihteeri ja puheenjohtajan kabinettipäällikkö osallistuvat kokouksiin. Soveltamissäännöissä vahvistetaan muiden henkilöiden kokouksiin osallistumisen edellytykset.

2.   Komission jäsenen poissaollessa hänen kabinettipäällikkönsä voi osallistua kokoukseen ja puheenjohtajan pyynnöstä esittää poissaolevan jäsenen kannan.

3.   Komissio voi päättää kuulla myös muita henkilöitä.

11 artikla

Pöytäkirja

1.   Jokaisesta komission kokouksesta laaditaan pöytäkirja.

2.   Pöytäkirjaluonnos esitetään myöhemmässä kokouksessa komission hyväksyttäväksi. Puheenjohtaja ja pääsihteeri vahvistavat hyväksytyn pöytäkirjan nimikirjoituksillaan.

3   JAKSO

Muut päätöksentekomenettelyt

12 artikla

Päätökset kirjallisella menettelyllä

1.   Komission jäsenet voivat hyväksyä yhden tai useamman jäsenen tekemän ehdotuksen kirjallisella menettelyllä edellyttäen, että ehdotukselle on saatu sekä puoltava lausunto oikeudelliselta yksiköltä että hyväksyntä komission yksiköiltä, joita on asianmukaisesti kuultu 23 artiklassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti.

Kyseinen puoltava lausunto ja/tai kyseiset hyväksynnät voidaan korvata soveltamissäännöissä määritellyn kirjallisen viimeistelymenettelyn yhteydessä tehtävällä kabinettipäällikköjen välisellä sopimuksella.

2.   Ehdotus on annettava kirjallisena tiedoksi kaikille komission jäsenille edellytyksin, jotka komissio on vahvistanut soveltamissääntöjen mukaisesti, ja ilmoitettava määräaika, jonka kuluessa jäsenten on esitettävä ehdotusta koskevat varaumat ja muutokset.

3.   Komission jäsen voi kirjallisen menettelyn kuluessa pyytää, että ehdotuksesta järjestetään keskustelu. Hänen on tehtävä asiasta perusteltu pyyntö puheenjohtajalle.

4.   Jos yksikään komission jäsenistä ei ole esittänyt tai pitänyt voimassa pyyntöä käsittelyn keskeyttämisestä kirjallisessa menettelyssä asetetun määräajan päättymiseen mennessä, ehdotus katsotaan komission hyväksymäksi.

13 artikla

Päätökset valtuutusmenettelyllä

1.   Komissio voi valtuuttaa, edellyttäen, että sen kollegisen vastuun periaatetta täysin noudatetaan, yhden tai useamman jäsenistään toteuttamaan puolestaan hallinnointi- ja hallintotoimenpiteitä komission asettamin rajoituksin ja edellytyksin.

2.   Komissio voi myös puheenjohtajan suostumuksella antaa yhden tai useamman jäsenensä tehtäväksi vahvistaa säädöksen tai muille toimielimille esitettävän ehdotuksen lopullisen tekstin, jonka asiasisällön se on hyväksynyt käsittelyssään.

3.   Näin luovutetut toimivaltuudet voidaan siirtää edelleen pääjohtajalle tai toimialajohtajalle, jollei tätä nimenomaisesti kielletä valtuutuspäätöksessä.

4.   Mitä säädetään 1, 2 ja 3 kohdassa, ei rajoita toimivallan siirtoa rahoitusasioissa koskevien sääntöjen soveltamista tai nimittävän viranomaisen ja palvelussopimusten tekemiseen oikeutetun viranomaisen valtuuksia.

14 artikla

Päätökset toimivallansiirtomenettelyllä

Komissio voi siirtää toimivaltaansa, edellyttäen, että sen kollegisen vastuun periaatetta täysin noudatetaan, hallinnointi- ja hallintotoimenpiteiden hyväksymisessä komission puolesta pääjohtajille ja toimialajohtajille komission asettamin rajoituksin ja edellytyksin.

15 artikla

Toimivallan siirtäminen edelleen yksittäisten avustus- ja hankintapäätösten osalta

Jos pääjohtajalle tai toimialajohtajalle on siirretty rahoituspäätösten tekemistä koskeva toimivalta 13 tai 14 artiklan mukaisesti, hän voi päättää soveltamissäännöissä vahvistetuin rajoituksin ja edellytyksin siirtää edelleen toimivallan tehdä tiettyjä yksittäisiä päätöksiä avustusten myöntämisestä tai julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekemisestä toimivaltaiselle johtajalle tai, asiasta vastaavan komission jäsenen suostumuksella, toimivaltaiselle yksikönpäällikölle.

16 artikla

Päätösten kirjaaminen

Kirjallisella menettelyllä, valtuutusmenettelyllä ja toimivallansiirtomenettelyllä tehdyt päätökset kirjataan päivittäiseen asialuetteloon, josta tehdään merkintä komission seuraavan kokouksen pöytäkirjaan.

4   JAKSO

Päätöksentekomenettelyjä koskevat yhteiset säännökset

17 artikla

Komission hyväksymien säädösten varmentaminen

1.   Kokouksessa hyväksytyt säädökset liitetään todistusvoimaisella kielellä tai todistusvoimaisilla kielillä erottamattomasti tiivistelmään, joka laaditaan sen komission kokouksen jälkeen, jossa ne on hyväksytty. Nämä säädökset varmennetaan puheenjohtajan ja pääsihteerin allekirjoituksilla tiivistelmän viimeisellä sivulla.

2.   Kirjallisella menettelyllä ja valtuutusmenettelyllä 12 artiklan ja 13 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti hyväksytyt säädökset liitetään todistusvoimaisella kielellä tai todistusvoimaisilla kielillä erottamattomasti 16 artiklassa mainittuun päivittäiseen asialuetteloon. Nämä säädökset varmennetaan pääsihteerin allekirjoituksella päivittäisen asialuettelon viimeisellä sivulla.

3.   Toimivallansiirtomenettelyllä tai toimivaltaa edelleen siirtäen hyväksytyt säädökset liitetään todistusvoimaisella kielellä tai todistusvoimaisilla kielillä erottamattomasti 16 artiklassa mainittuun päivittäiseen asialuetteloon. Nämä säädökset varmennetaan sen virkamiehen, jolle toimivalta on siirretty 13 artiklan 3 kohdan, 14 artiklan tai 15 artiklan nojalla, allekirjoittamalla omavarmenteisella todistuksella.

4.   Tässä työjärjestyksessä ’säädöksillä’ tarkoitetaan EY:n perustamissopimuksen 249 artiklassa ja Euratomin perustamissopimuksen 161 artiklassa määrättyjä säädöksiä.

5.   Tässä työjärjestyksessä ’todistusvoimaisilla kielillä’ tarkoitetaan yhteisöjen kaikkia virallisia kieliä, kun kyseessä on yleisesti sovellettava säädös, ja muun säädöksen osalta niiden kieliä, joille se on osoitettu, sanotun kuitenkaan rajoittamatta neuvoston asetuksen (EY) N:o 930/2004 (1) soveltamista.

5   JAKSO

Komission päätösten valmistelu ja täytäntöönpano

18 artikla

Komission jäsenten ryhmät

Komission jäsenten ryhmät osallistuvat komission työskentelyn koordinointiin ja valmisteluun komission vahvistamien strategisten tavoitteiden ja painopisteiden sekä puheenjohtajan antaman toimeksiannon ja hänen vahvistamiensa poliittisten suuntaviivojen mukaisesti.

19 artikla

Kabinetit ja suhteet komission yksiköihin

1.   Kullakin komission jäsenellä on käytettävissään kabinetti, joka avustaa häntä hänen tehtäviensä hoitamisessa ja komission päätösten valmistelussa. Puheenjohtaja vahvistaa kabinetin kokoonpanoa koskevat säännöt.

2.   Komission jäsen hyväksyy työskentelytavat yhdessä hänen vastuullaan olevien yksiköiden kanssa. Erityisesti täsmennetään, millä tavoin komission jäsen antaa ohjeensa kyseisille yksiköille, joilta hän saa säännöllisesti kaiken toimialaansa liittyvän ja velvollisuuksiensa täyttämiseksi tarvitsemansa tiedon.

20 artikla

Pääsihteeri

1.   Pääsihteeri avustaa puheenjohtajaa komission työskentelyn valmistelemisessa ja sen kokousten järjestämisessä. Pääsihteeri avustaa myös 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti perustettujen työryhmien puheenjohtajia työryhmien kokousten valmistelemisessa ja järjestämisessä.

2.   Pääsihteeri huolehtii päätöksentekomenettelyjen noudattamisesta ja valvoo 4 artiklassa tarkoitettujen päätösten täytäntöönpanoa.

3.   Pääsihteeri huolehtii osaltaan yksiköiden välillä työskentelyn valmisteluvaiheessa tarvittavasta koordinoinnista 23 artiklan säännösten mukaisesti ja valvoo komission käsiteltäväksi toimitettavien asiakirjojen sisällön laatua ja niiden muotoa koskevien sääntöjen noudattamista.

4.   Erityistapauksia lukuun ottamatta pääsihteeri varmistaa tarvittavin toimenpitein, että komission säädökset annetaan tiedoksi ja julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja että komission ja sen yksiköiden asiakirjat toimitetaan Euroopan yhteisöjen muille toimielimille.

5.   Pääsihteeri huolehtii virallisista yhteyksistä muihin Euroopan yhteisöjen toimielimiin paitsi tilanteissa, joissa komissio päättää käyttää toimivaltaa itse tai luovuttaa sen komission jäsenille tai yksiköille. Pääsihteeri seuraa Euroopan yhteisöjen muiden toimielinten työskentelyä ja pitää komission siitä ajan tasalla.

II   LUKU

KOMISSION YKSIKÖT

21 artikla

Yksiköiden rakenne

Komissiolla on toimintansa valmistelua ja toteuttamista varten pääosastoja ja niihin verrattavia toimialoja, jotka muodostavat komission hallintokokonaisuuden.

Pääosastot ja niihin verrattavat toimialat on yleensä jaettu linjoiksi ja linjat edelleen yksiköiksi.

22 artikla

Erityistoimintojen ja erityisrakenteiden perustaminen

Komissio voi erityistapauksissa perustaa tiettyjä tehtäviä hoitamaan erityistoimintoja ja erityisrakenteita, joille se määrittää toimivaltuudet ja toimintasäännöt.

23 artikla

Yksiköiden yhteistyö ja koordinointi

1.   Jotta komission toiminta olisi tehokasta, sen yksiköt työskentelevät kiinteässä yhteistyössä ja koordinoidusti päätösten valmistelusta ja täytäntöönpanotoimien aloittamisesta lähtien.

2.   Aloitteen valmistelusta vastaava yksikkö huolehtii alusta alkaen siitä, että kaikki yksiköt, joita aloite perustellusti koskee niiden toimivallan tai tehtävien jaon taikka asian luonteen perusteella, todella toimivat koordinoidusti keskenään.

3.   Ennen kuin asiakirja toimitetaan komission käsittelyyn, asiasta vastaava yksikkö kuulee hyvissä ajoin soveltamissääntöjen mukaisesti kaikkia yksiköitä, joita asia perustellusti koskee.

4.   Oikeudellista yksikköä on kuultava kaikista säädösluonnoksista tai säädösehdotuksista sekä kaikista sellaisista asiakirjoista, joilla voi olla oikeudellista merkitystä.

Oikeudellista yksikköä on aina kuultava ennen 12, 13 ja 14 artiklassa säädettyjen päätöksentekomenettelyjen aloittamista, paitsi kun on kyse vakiosäädöksiä koskevista päätöksistä, joita oikeudellinen yksikkö on puoltanut aiemmin (toistuvat säädökset). Kuuleminen ei ole tarpeen, kun on kyse 15 artiklassa tarkoitetuista päätöksistä.

5.   Pääsihteeriä on kuultava kaikista sellaisista aloitteista,

a)

jotka ovat poliittisesti merkittäviä;

tai

b)

jotka mainitaan komission vuotuisessa työohjelmassa sekä rakennerahastojen voimassa olevassa ohjelmasuunnittelun välineessä;

tai

c)

joihin liittyy institutionaalisia näkökohtia;

taikka

d)

joille tehdään vaikutusarviointi tai joista järjestetään julkinen kuuleminen.

6.   Talousarviosta, henkilöstöstä ja hallinnosta vastaavia pääosastoja on kuultava kaikista sellaisista asiakirjoista, 15 artiklassa tarkoitettuja päätöksiä lukuun ottamatta, joilla voi olla vaikutusta talousarvioon, varainhoitoon, henkilöstöön tai hallintoon. Myös petostentorjunnasta vastaavaa yksikköä on tarvittaessa kuultava.

7.   Asiasta vastaava yksikkö pyrkii laatimaan ehdotuksen, josta kuultavina olevat yksiköt voivat päästä yksimielisyyteen. Jos yksimielisyyteen ei päästä, asiasta vastaavan yksikön on liitettävä ehdotukseen edellä tarkoitettujen yksiköiden eriävät lausunnot, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 12 artiklan soveltamista.

III   LUKU

SIJAISUUDET

24 artikla

Viranhoidon jatkuvuus

Komission jäsenet ja yksiköt huolehtivat, että kaikki asianmukaiset toimenpiteet toteutetaan viranhoidon jatkuvuuden varmistamiseksi noudattaen komission tai puheenjohtajan tätä varten antamia säännöksiä.

25 artikla

Puheenjohtajan sijainen

Jos puheenjohtaja on estynyt hoitamasta tehtäviään, hänen sijaisenaan toimii varapuheenjohtaja tai muu komission jäsen puheenjohtajan määräämän järjestyksen mukaisesti.

26 artikla

Pääsihteerin sijainen

Jos pääsihteeri on estynyt hoitamasta tehtäviään, hänen sijaisenaan toimii virkaiältään vanhin paikalla oleva apulaispääsihteeri tai, jos yhtä pitkään virassa olleita on useita, näistä iältään vanhin, tai muu komission nimeämä virkamies.

Jos paikalla ei ole apulaispääsihteeriä eikä komissio ole nimennyt sijaiseksi muuta virkamiestä, sijaisena toimii ura-alueeltaan ja palkkaluokaltaan korkeimmassa asemassa oleva virkaiältään vanhin paikalla oleva virkamies tai, jos yhtä pitkään virassa olleita on useita, näistä iältään vanhin.

27 artikla

Esimiesten sijaiset

1.   Jos pääjohtaja on estynyt hoitamasta tehtäviään, hänen sijaisenaan toimii virkaiältään vanhin paikalla oleva varapääjohtaja tai, jos yhtä pitkään virassa olleita on useita, näistä iältään vanhin tai komission nimeämä muu virkamies.

Jos paikalla ei ole varapääjohtajaa eikä komissio ole nimennyt sijaiseksi muuta virkamiestä, sijaisena toimii ura-alueeltaan ja palkkaluokaltaan korkeimmassa asemassa oleva virkaiältään vanhin paikalla oleva virkamies tai, jos yhtä pitkään virassa olleita on useita, näistä iältään vanhin.

2.   Jos yksikönpäällikkö on estynyt hoitamasta tehtäviään, hänen sijaisenaan toimii apulaisyksikönpäällikkö tai muu pääjohtajan nimeämä virkamies.

Jos paikalla ei ole apulaisyksikönpäällikköä eikä pääjohtaja ole nimennyt sijaiseksi muuta virkamiestä, sijaisena toimii ura-alueeltaan ja palkkaluokaltaan korkeimmassa asemassa oleva virkaiältään vanhin paikalla oleva virkamies tai, jos yhtä pitkään virassa olleita on useita, näistä iältään vanhin.

3.   Tehtäviensä hoitamisesta estyneen muun esimiehen sijaisena toimii pääjohtajan nimeämä virkamies, joka on valittu kyseisestä pääosastosta vastaavan komission jäsenen suostumuksella. Jos sijaista ei ole nimetty, sijaisena toimii ura-alueeltaan ja palkkaluokaltaan korkeimmassa asemassa oleva virkaiältään vanhin paikalla oleva virkamies tai, jos yhtä pitkään virassa olleita on useita, näistä iältään vanhin.

IV   LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

28 artikla

Soveltamissäännöt ja täydentävät toimenpiteet

Komissio antaa tarvittaessa tämän työjärjestyksen soveltamissäännöt.

Komissio voi hyväksyä toimintatapojaan ja yksiköidensä toimintatapoja koskevia täydentäviä toimenpiteitä ottaen huomioon tekniikan ja tietotekniikan kehityksen.

29 artikla

Voimaantulo

Tämä työjärjestys tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006.”


(1)  EUVL L 169, 1.5.2004, s. 1.


30.12.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 347/91


YHTEISÖN JA SVEITSIN LENTOLIIKENNEKOMITEAN PÄÄTÖS N:o 2/2005,

tehty 25 päivänä marraskuuta 2005,

Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton lentoliikennettä koskevan sopimuksen liitteen muuttamisesta

(2005/961/EY)

YHTEISÖN JA SVEITSIN LENTOLIIKENNEKOMITEA, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton sopimuksen lentoliikenteestä, jäljempänä ’sopimus’, ja erityisesti sen 23 artiklan 4 kohdan,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

1.   Lisätään seuraava ilmaus sopimuksen liitteessä olevassa 1 kohdassa (Kolmas lentoliikenteen vapauttamista koskeva lainsäädäntökokonaisuus ja muut siviili-ilmailua koskevat säännöt) olevan, neuvoston direktiiviä 93/104/EY koskevan viittauksen jälkeen, sellaisena kuin mainittu viittaus on lisättynä yhteisön ja Sveitsin lentoliikennekomitean päätöksen N:o 3/2004 (1) 1 artiklan 3 kohdalla:

”437/2003

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 437/2003, annettu 27 päivänä helmikuuta 2003, matkustajien, rahdin ja postin lentokuljetuksia koskevista tilastotiedoista”.

2.   Lisätään seuraava ilmaus sopimuksen liitteessä olevassa 1 kohdassa (Kolmas lentoliikenteen vapauttamista koskeva lainsäädäntökokonaisuus ja muut siviili-ilmailua koskevat säännöt) olevan, tämän päätöksen 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun lisäyksen jälkeen:

”1358/2003

Komission asetus (EY) N:o 1358/2003, annettu 31 päivänä heinäkuuta 2003, matkustajien, rahdin ja postin lentokuljetuksia koskevista tilastotiedoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 437/2003 täytäntöönpanosta sekä liitteiden I ja II muuttamisesta”.

3.   Lisätään seuraava ilmaus sopimuksen liitteessä olevassa 1 kohdassa (Kolmas lentoliikenteen vapauttamista koskeva lainsäädäntökokonaisuus ja muut siviili-ilmailua koskevat säännöt) olevan, tämän päätöksen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lisäyksen jälkeen:

”785/2004

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 785/2004, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, lentoliikenteen harjoittajia ja ilma-alusten käyttäjiä koskevista vakuutusvaatimuksista”.

2 artikla

1.   Lisätään seuraava ilmaus sopimuksen liitteessä olevassa 1 kohdassa (Kolmas lentoliikenteen vapauttamista koskeva lainsäädäntökokonaisuus ja muut siviili-ilmailua koskevat säännöt) olevan, neuvoston asetusta (ETY) N:o 2408/92 koskevan viittauksen jälkeen:

”(Sovelletaan Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan liittymisehtoja ja niiden sopimusten mukautuksia, joihin Euroopan unioni perustuu, koskevan asiakirjan liitteen I muutoksia, jotka johtuvat liitteessä II olevan 8 luvun (Liikennepolitiikka) G jakson (Ilmaliikenne) 1 kohdasta)”.

2.   Lisätään seuraava ilmaus sopimuksen liitteessä olevassa 3 kohdassa (Tekninen yhdenmukaistaminen) olevan, neuvoston direktiiviä 93/65/ETY koskevan viittauksen jälkeen:

”(Sovelletaan Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan liittymisehtoja ja niiden sopimusten mukautuksia, joihin Euroopan unioni perustuu, koskevan asiakirjan liitteen II muutoksia, jotka johtuvat liitteessä II olevan 8 luvun (Liikennepolitiikka) G jakson (Ilmaliikenne) 2 kohdasta)”.

3.   Lisätään seuraava ilmaus sopimuksen liitteessä olevassa 1 kohdassa (Kolmas lentoliikenteen vapauttamista koskeva lainsäädäntökokonaisuus ja muut siviili-ilmailua koskevat säännöt) olevan, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2002/30/EY koskevan viittauksen jälkeen, sellaisena kuin mainittu viittaus on lisättynä yhteisön ja Sveitsin lentoliikennekomitean päätöksen N:o 3/2004 1 artiklan 1 kohdalla:

”(Sovelletaan Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan liittymisehtoja ja niiden sopimusten mukautuksia, joihin Euroopan unioni perustuu, koskevan asiakirjan liitteen I muutoksia, jotka johtuvat liitteessä II olevan 8 luvun (Liikennepolitiikka) G jakson (Ilmaliikenne) 2 kohdasta)”.

3 artikla

Lisätään seuraava ilmaus sopimuksen liitteessä olevassa 4 kohdassa (Lentoturvallisuus) olevan, komission asetusta (EY) N:o 2042/2003 koskevan viittauksen jälkeen:

”36/2004

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/36/EY, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, yhteisön lentoasemia käyttävien kolmansien maiden ilma-alusten turvallisuudesta

(1–9 artikla ja 11–14 artikla)”

4 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä sekä Sveitsin virallisessa säädöskokoelmassa. Se tulee voimaan sitä päivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona se on tehty.

Tehty Brysselissä 25 päivänä marraskuuta 2005.

Sekakomitean puolesta

Yhteisön valtuuskunnan johtaja

Daniel CALLEJA CRESPO

Sveitsin valtuuskunnan johtaja

Raymond CRON


(1)  EUVL L 151, 30.4.2004, s. 9. Oikaisu EUVL L 208, 10.6.2004, s. 7.


30.12.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 347/93


EUROOPAN YHTEISÖN JA SVEITSIN VALALIITON VÄLISELLÄ MAATALOUSTUOTTEIDEN KAUPPAA KOSKEVALLA SOPIMUKSELLA PERUSTETUN ELÄINLÄÄKINTÄALAN SEKAKOMITEAN PÄÄTÖS N:o 1/2005,

tehty 21 päivänä joulukuuta 2005,

sopimuksen liitteen 11 lisäyksen 6 muuttamisesta

(2005/0000/EY)

KOMITEA, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen maataloustuotteiden kauppaa koskevan sopimuksen (jäljempänä ’maataloussopimus’) ja erityisesti sen liitteen 11 19 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Maataloussopimus tuli voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2002.

(2)

Maataloussopimuksen liitteen 11 lisäyksiä 1, 2, 3, 4, 5, 6 ja 11 muutettiin ensimmäisen kerran sopimuksen liitteessä 11 olevien lisäysten 1, 2, 3, 4, 5, 6 ja 11 muuttamisesta 25 päivänä marraskuuta 2003 tehdyllä Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisellä maataloustuotteiden kauppaa koskevalla sopimuksella perustetun eläinlääkintäalan sekakomitean päätöksellä N:o 2/2003 (1).

(3)

Maataloussopimuksen liitteen 11 lisäyksiä 1, 2, 3, 4, 5, 6 ja 11 muutettiin viimeksi sopimuksen liitteessä 11 olevien lisäysten 1, 2, 3, 4, 5, 6 ja 11 muuttamisesta 9 päivänä joulukuuta 2004 tehdyllä Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisellä maataloustuotteiden kauppaa koskevalla sopimuksella perustetun eläinlääkintäalan sekakomitean päätöksellä N:o 2/2004 (2).

(4)

Sveitsin valaliitto sitoutuu sisällyttämään kansalliseen lainsäädäntöönsä elintarvikehygieniasta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 852/2004 (3), eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 853/2004 (4), ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan järjestämistä koskevista erityissäännöistä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 854/2004 (5) ja rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 882/2004 (6) säännökset.

(5)

Sveitsin lainsäädännössä säädetyt terveystoimenpiteet on tunnustettu vastaaviksi kaupankäynnin tarkoituksiin ihmisravinnoksi tarkoitetun nautaeläinten maidon ja maitotuotteiden osalta.

(6)

Eläinlääkintäalan sekakomitea tarkastelee uudelleen maataloussopimuksen liitteen 11 lisäyksen 6 määräyksiä ja niiden vaikutuksia tarkastuksiin viimeistään vuoden kuluttua tämän päätöksen voimaantulosta, jotta voidaan käsitellä kysymystä kaikkien muiden ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden kuin nautaeläinten maidon ja maitotuotteiden vastaavuudesta liitteen 11 lisäyksessä 6 olevan III luvun määräysten mukaisesti.

(7)

On asianmukaista muuttaa maataloussopimuksen liitteen 11 lisäyksen 6 teksti, jotta voidaan ottaa huomioon yhteisön ja Sveitsin lainsäädäntöön tehdyt muutokset, jotka tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Korvataan maataloussopimuksen liitteen 11 lisäyksessä 6 olevan 1 luvun ensimmäinen taulukko (Tuotteet: Ihmisravinnoksi tarkoitettu nautaeläinten maito ja maitotuotteet) tämän päätöksen liitteen tekstillä.

2 artikla

Eläinlääkintäalan sekakomitea tarkastelee Sveitsin lainsäädännössä säädettyjen terveystoimenpiteiden vastaavuutta kaikkien ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden osalta, lukuun ottamatta nautaeläinten maitoa ja maitotuotteita, jotta lainsäädännön vastaavuus voidaan tunnustaa kaupankäynnin tarkoituksiin viimeistään vuoden kuluttua tämän päätöksen voimaantulosta.

3 artikla

Tämän kahtena kappaleena tehdyn päätöksen allekirjoittavat molemmat puheenjohtajat tai muut henkilöt, jotka on valtuutettu toimimaan sopimuspuolten puolesta.

4 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006.

Allekirjoitettu Brysselissä 21 päivänä joulukuuta 2005.

Eläinlääkintäalan sekakomitean puolesta

Sveitsin valaliiton valtuuskunnan päällikkö

Hans WYSS

Euroopan yhteisön valtuuskunnan päällikkö

Jaana HUSU-KALLIO


(1)  EUVL L 23, 28.1.2004, s. 27.

(2)  EUVL L 17, 20.1.2005, s. 1.

(3)  EUVL L 139, 30.4.2004, s. 1. Oikaistu EUVL L 226, 25.6.2004, s. 3.

(4)  EUVL L 139, 30.4.2004, s. 55. Oikaistu EUVL L 226, 25.6.2004, s. 22.

(5)  EUVL L 139, 30.4.2004, s. 206. Oikaistu EUVL L 226, 25.6.2004, s. 83.

(6)  EUVL L 165, 30.4.2004, s. 1. Oikaistu EUVL L 191, 28.5.2004, s. 1.


LIITE

”Tuotteet: Ihmisravinnoksi tarkoitetut eläinperäiset tuotteet

 

Vienti Euroopan yhteisöstä Sveitsiin ja vienti Sveitsistä Euroopan yhteisöön

Kauppaa koskevat edellytykset

Vastaavuus

Erityiset edellytykset

EY:n säännöstö

Sveitsin säännöstö

 

Asetukset (EY) N:o 852/2004 853/2004 854/2004 882/2004

Liittovaltion laki elintarvikkeista ja hyödykkeistä, annettu 9 päivänä lokakuuta 1992 (elintarvikelaki), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 18 päivänä kesäkuuta 2004 (RS 817.0).

Asetus eläinsuojelusta (OPAn), annettu 27 päivänä toukokuuta 1981, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 27 päivänä kesäkuuta 2001 (RS 455.1).

Asetus lihahygienian valvonnasta vastaavien elinten kouluttamisesta (OFHV), annettu 1 päivänä maaliskuuta 1995 (RS 817.191.54).

Asetus eläinkulkutaudeista (OFE), annettu 27 päivänä kesäkuuta 1995, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 18 päivänä elokuuta 2004 (RS 916.401).

Asetus alkutuotannosta, annettu 23 päivänä marraskuuta 2005 (RS 916.020).

Asetus eläinten teurastuksesta ja lihan valvonnasta (OAbCV), annettu 23 päivänä marraskuuta 2005 marraskuuta 2005 (RS 817.190).

Asetus elintarvikkeista ja hyödykkeistä (ODAlOUs), annettu 23 päivänä marraskuuta 2005 (RS 817.02).

Sisäministeriön asetus elintarvikelainsäädännön täytäntöönpanosta, annettu 23 päivänä marraskuuta 2005 (RS 817.025.21).

Talousministeriön asetus alkutuotannon hygieniasta, annettu 23 päivänä marraskuuta 2005 (RS 916.020.1).

Sisäministeriön asetus hygieniasta, annettu 23 päivänä marraskuuta 2005 (RS 817.024.1).

Talousministeriön asetus hygieniasta eläinten teurastuksen yhteydessä (OhyAb), annettu 23 päivänä marraskuuta 2005 (RS 817.190.1).

Sisäministeriön asetus eläinperäisistä elintarvikkeista, annettu 23 päivänä marraskuuta 2005 (RS 817.022.108).

kyllä

erityisin edellytyksin

Tämän lisäyksen yhteydessä ja ottaen huomioon yhteisön säännöstön (täytäntöönpanosäännösten) tätä alaa koskevan sekä kolmansista maista tulevaa tuontia koskevista tarkastuksista annetun yhteisön säännöstön kehitys Sveitsin viranomaiset sitoutuvat muuttamaan lainsäädäntöään, jotta voidaan antaa vastaavaa lainsäädäntöä kaupallisia tarkoituksia varten. Tätä varten Sveitsin viranomaiset ovat laatineet asetusehdotuksia, jotka ovat lausuntokierroksella.

Tämän lisäyksen säännöksiä tarkastellaan uudelleen eläinlääkintäalan sekakomiteassa viimeistään vuoden kuluttua tämän muutoksen voimaantulosta, jotta voidaan käsitellä kysymystä kaikkien muiden ihmisravinnoksi tarkoitettujen tuotteiden kuin nautaeläinten maidon ja maitotuotteiden vastaavuudesta tässä lisäyksessä olevan III luvun mukaisesti.

Niin kauan kuin tämän lisäyksen mukaista muutosta ei ole pantu täytäntöön, tässä lisäyksessä olevaa II lukua sovelletaan edelleen kaikkiin ihmisravinnoksi tarkoitettuihin eläinperäisiin tuotteisiin, lukuun ottamatta nautaeläinten maitoa ja maitotuotteita sekä muuksi kuin ihmisravinnoksi tarkoittuja eläimistä saatavia sivutuotteita, myös muuksi kuin ihmisravinnoksi tarkoitettu nautaeläinten maito ja maitotuotteet.

Nautaeläinten maito ja maitotuotteet

Eläinten terveys

Nautaeläimet

Direktiivi 64/432/ETY

Asetus eläinkulkutaudeista (OFE), annettu 27 päivänä kesäkuuta 1995, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä kesäkuuta 2004 (RS 916.401), ja erityisesti sen 47, 61, 65, 101, 155, 163, 169, 173, 177, 224 ja 295 artikla.

kyllä

 

Kansanterveys

Nautaeläimet

Asetukset (EY) N:o 852/2004 853/2004 854/2004 882/2004

Asetus elintarvikkeista ja hyödykkeistä (ODAlOUs), annettu 23 päivänä marraskuuta 2005 (RS 817.02).

Asetus maitotalouden laadun valvonnasta ja turvaamisesta, annettu 23 päivänä marraskuuta 2005 (asetus maidon laadusta, OQL) (RS 916.351.0).

Sisäministeriön asetus eläinperäisistä elintarvikkeista, annettu 23 päivänä marraskuuta 2005 (RS 817.022.108).

Sisäministeriön asetus hygieniasta,