ISSN 1725-261X

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 344

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

48. vuosikerta
27. joulukuuta 2005


Sisältö

 

I   Säädökset, jotka on julkaistava

Sivu

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2110/2005, annettu 14 päivänä joulukuuta 2005, yhteisön ulkoisen avun saatavuudesta

1

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2111/2005, annettu 14 päivänä joulukuuta 2005, yhteisössä toimintakieltoon asetettuja lentoliikenteen harjoittajia koskevan yhteisön luettelon laatimisesta ja lennon suorittavan lentoliikenteen harjoittajan ilmoittamisesta lentomatkustajille sekä direktiivin 2004/36/EY 9 artiklan kumoamisesta ( 1 )

15

 

*

Neuvoston asetus (EY) N:o 2112/2005, annettu 21 päivänä marraskuuta 2005, yhteisön ulkoisen avun saatavuudesta

23

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 2113/2005/EY, tehty 14 päivänä joulukuuta 2005, päätöksen N:o 2256/2003/EY muuttamisesta hyvien toimintatapojen levittämistä ja tieto- ja viestintätekniikan käyttöönoton seurantaa koskevan ohjelman pidentämiseksi vuoteen 2006 ( 1 )

34

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/82/EY, annettu 14 päivänä joulukuuta 2005, taajuusalueista, jotka on tarkoitettu yleiseurooppalaisen maanpäällisen yleisen kaukohakujärjestelmän yhteen sovitettua käyttöönottoa varten yhteisössä, annetun neuvoston direktiivin 90/544/ETY kumoamisesta ( 1 )

38

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/84/EY, annettu 14 päivänä joulukuuta 2005, tiettyjen vaarallisten aineiden ja valmisteiden markkinoille saattamisen ja käytön rajoituksia koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 76/769/ETY muuttamisesta 22. kerran (lelujen ja lastenhoitotarvikkeiden sisältämät ftalaatit)

40

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/88/EY, annettu 14 päivänä joulukuuta 2005, ulkona käytettävien laitteiden melupäästöjä ympäristöön koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun direktiivin 2000/14/EY muuttamisesta ( 1 )

44

 

 

II   Säädökset, joita ei tarvitse julkaista

 

 

Komissio

 

*

Komission päätös, tehty 20 päivänä joulukuuta 2005, taajuusalueen 169,4-169,8125 MHz käytön yhdenmukaistamisesta yhteisössä (tiedoksiannettu numerolla K(2005) 5503)  ( 1 )

47

 

 

Oikaisuja

 

*

Oikaistaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/44/EY, annettu 7 päivänä syyskuuta 2005, yhdenmukaistetuista jokitiedotuspalveluista (RIS) Euroopan yhteisön sisävesillä (EUVL L 255, 30.9.2005)

52

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


I Säädökset, jotka on julkaistava

27.12.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 344/1


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 2110/2005,

annettu 14 päivänä joulukuuta 2005,

yhteisön ulkoisen avun saatavuudesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 179 ja 181a artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat EY:n perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Avun suora tai välillinen sitominen avunantajamaasta kyseistä apua käyttäen hankittujen tavaroiden tai palvelujen ostamiseen vähentää avun tehokkuutta, eikä tällainen käytäntö ole köyhien maiden tukemiseksi harjoitettavan kehitysyhteistyöpolitiikan mukaista. Avun sidonnaisuuden purkaminen ei ole itsetarkoitus, vaan sitä olisi käytettävä välineenä, jolla edistetään muita omavastuun, alueellisen yhdentymisen ja valmiuksien kehittämisen kaltaisia köyhyyden vähentämiseen tähtääviä tekijöitä ja joka suuntautuu kehitysmaiden paikallisten ja alueellisten tavaroiden ja palvelujen toimittajien aseman vahvistamiseen.

(2)

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kehitysapukomitea (DAC) antoi maaliskuussa 2001 suosituksen ”Vähiten kehittyneille maille annettavan avun sidonnaisuuksien purkaminen” (3). Jäsenvaltiot hyväksyivät tämän suosituksen, ja komissio tunnusti suosituksen ohjenuoraksi yhteisön avulle.

(3)

Valmistauduttaessa Monterreyssa 18–22 päivänä maaliskuuta 2002 pidettyyn kehitysavun rahoitusta koskevaan kansainväliseen konferenssiin Barcelonassa pidetyn Eurooppa-neuvoston kokouksen rinnalla kokoontunut yleisten asioiden neuvosto totesi 14 päivänä maaliskuuta 2002, että Euroopan unioni ”panee täytäntöön DAC:n suosituksen, joka koskee vähiten kehittyneille maille annettavan avun sidonnaisuuden purkamista, ja jatkaa keskusteluja kahdenvälisen avun sidonnaisuuden purkamiseksi entistä enemmän. EU harkitsee myös yhteisön avun sidonnaisuuden purkamista entistä enemmän samalla kun se jatkaa EU:n ja AKT-maiden välillä sovellettavan hintaetuusjärjestelmän soveltamista.”

(4)

Komissio antoi 18 päivänä marraskuuta 2002 Euroopan parlamentille ja neuvostolle tiedonannon ”Sidonnaisuuksien purkaminen: Kehitysavun tehokkuuden parantaminen”. Siinä esitetään komission näkemykset ja mahdolliset vaihtoehdot edellä mainitun Barcelonan sitoumuksen täytäntöönpanolle EU:n tukijärjestelmässä.

(5)

Neuvosto painotti 20 päivänä toukokuuta 2003 päätelmissään kehitysapua koskevien sidonnaisuuksien purkamisesta, että yhteisön avun sidonnaisuutta on purettava entistä enemmän. Se hyväksyi edellä mainitussa tiedonannossa mainitut seikat ja teki päätöksen ehdotetuista ratkaisuista.

(6)

Edellä mainitusta komission tiedonannosta 4 päivänä syyskuuta 2003 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa (4) todetaan, että yhteisön avun sidonnaisuutta on purettava edelleen. Siinä tuetaan kyseisessä tiedonannossa mainittuja seikkoja ja hyväksytään ehdotetut ratkaisut. Siinä painotetaan tarvetta keskustella avun sidonnaisuuden purkamisesta lisätutkimusten ja esitettyjen ehdotusten perusteella ja vaaditaan nimenomaisesti suosimaan paikallista ja alueellista yhteistyötä, jossa on asetettava – tärkeysjärjestyksessä – etusijalle toimittajat vastaanottajamaista, naapurikehitysmaista ja muista kehitysmaista, jolloin tavoitteena on tukea vastaanottajamaiden ponnisteluja parantaa omaa elintarviketuotantoaan kansallisella, alueellisella, paikallisella ja perhekohtaisella tasolla, sekä toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan elintarvikkeiden ja peruspalveluiden tarjontaa ja saatavuutta sopusoinnussa paikallisten tapojen ja tuotanto- ja kaupankäyntijärjestelmien kanssa.

(7)

Useat kysymykset on ratkaistava, jotta yhteisön ulkoisen avun saatavuus voidaan määrittää. Henkilöiden kelpoisuusehdot määritellään 3 artiklassa. Osallistumiskelpoisen henkilön palkkaamia asiantuntijoita ja hänen ostamiensa hyödykkeiden ja materiaalien alkuperää koskevat säännöt määritellään 4 ja 5 artiklassa. Vastavuoroisuuden osalta sovellettavat määritelmä ja täytäntöönpanosäännöt ovat 6 artiklassa. Poikkeuksista ja niiden täytäntöönpanosta säädetään 7 artiklassa. Kansainvälisten ja alueellisten järjestöjen rahoittamia toimia tai kolmannen maan kanssa yhteisrahoitettuja toimia koskevat erityissäännökset ovat 8 artiklassa. Humanitaarisen avun osalta sovellettavat erityissäännökset ovat 9 artiklassa.

(8)

Ulkoista apua koskevissa perussäädöksissä ja Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetussa neuvoston asetuksessa (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (5) (jäljempänä ”varainhoitoasetus”) määritellään yhteisön ulkoisen avun saatavuus. Tällä asetuksella yhteisön avun saatavuuteen tehdyt muutokset edellyttävät muutosten tekemistä kaikkiin näihin välineisiin. Kaikki perussäädöksiä koskevat muutokset luetellaan tämän asetuksen liitteessä I.

(9)

Tehtäessä hankintasopimuksia yhteisön välineen mukaisesti kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että noudatetaan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) tärkeimpiä kansainvälisesti hyväksyttyjä työelämän perusnormeja, esimerkiksi järjestymisvapautta ja työehtosopimusneuvotteluja, pakkotyön kieltämistä, työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tapahtuvan syrjinnän kieltämistä ja lapsityövoiman käytön kieltämistä koskevia yleissopimuksia.

(10)

Tehtäessä hankintasopimuksia yhteisön välineen mukaisesti kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että noudatetaan seuraavia kansainvälisiä ympäristöä koskevia yleissopimuksia: yleissopimus biologisesta monimuotoisuudesta vuodelta 1992, Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirja vuodelta 2000 ja Yhdistyneiden Kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen Kioton pöytäkirja vuodelta 1997,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Soveltamisala

Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt asianomaisten osapuolten osallistumiselle kaikkiin liitteessä I mainittuihin yhteisön ulkoisen avun välineisiin, jotka rahoitetaan Euroopan unionin yleisestä talousarviosta.

2 artikla

Määritelmä

Tässä asetuksessa käytettävien termien tulkinnan osalta viitataan varainhoitoasetukseen ja Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annettuun komission asetukseen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 (6).

3 artikla

Kelpoisuussäännöt

1.   Jostakin yhteisön välineestä rahoitettavien hankinta- tai avustussopimusten tarjouskilpailu on avoin kaikille oikeushenkilöille, jotka ovat sijoittautuneet Euroopan yhteisön jäsenvaltioon, Euroopan yhteisön tunnustamaan ehdokasmaahan tai Euroopan talousalueen jäsenvaltioon.

2.   Jostakin liitteessä I olevassa A osassa määritellystä alakohtaisesta yhteisön välineestä rahoitettavien hankinta- tai avustussopimusten tarjouskilpailu on avoin niiden oikeushenkilöiden lisäksi, jotka ovat jo osallistumiskelpoisia kyseessä olevan välineen perusteella, kaikille oikeushenkilöille, jotka ovat sijoittautuneet liitteessä II olevassa OECD:n kehitysapukomitean luettelossa mainittuihin kehitysmaihin.

3.   Jostakin liitteessä I olevassa B osassa määritellystä maantieteellisesti rajatusta yhteisön välineestä rahoitettavien hankinta- tai avustussopimusten tarjouskilpailu on avoin niiden lisäksi, jotka on jo mainittu osallistumiskelpoisiksi kyseessä olevassa välineessä, kaikille oikeushenkilöille, jotka ovat sijoittautuneet liitteessä II olevassa OECD:n kehitysapukomitean luettelossa mainittuihin kehitysmaihin ja jotka on nimenomaisesti mainittu osallistumiskelpoisiksi.

4.   Jostakin yhteisön välineestä rahoitettavien hankinta- tai avustussopimusten tarjouskilpailu on avoin kaikille oikeushenkilöille, jotka ovat sijoittautuneet muihin kuin tämän artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuihin maihin, jos niiden myöntämän ulkoisen avun vastavuoroinen saatavuus on vahvistettu 6 artiklan mukaisesti.

5.   Jostakin yhteisön välineestä rahoitettavien hankinta- tai avustussopimusten tarjouskilpailu on avoin myös kansainvälisille järjestöille.

6.   Edellä sanottu ei kuitenkaan estä minkä tahansa sopimuksen tarjouskilpailuun osallistumiskelpoisia järjestöluokkia osallistumasta eikä estä soveltamasta varainhoitoasetuksen 114 artiklan 1 kohdassa säädettyä poikkeusta.

4 artikla

Asiantuntijat

Kaikki 3 ja 8 artiklassa määriteltyjen tarjoajien palkkaamat asiantuntijat voivat olla minkä tahansa maan kansalaisia. Tämä artikla ei kuitenkaan rajoita yhteisön julkisia hankintoja koskevissa säännöissä vahvistettujen laadullisten ja taloudellisten edellytysten soveltamista.

5 artikla

Alkuperäsäännöt

Kaikkien jostakin yhteisön välineestä rahoitetun sopimuksen nojalla ostettujen hyödykkeiden ja materiaalien on oltava peräisin yhteisöstä tai 3 ja 7 artiklassa määritellystä osallistumiskelpoisesta maasta. Tässä asetuksessa alkuperällä tarkoitetaan tullitarkoituksia varten säädettyä alkuperäsääntöjen määritelmää asiaankuuluvassa yhteisön lainsäädännössä.

6 artikla

Vastavuoroisuus kolmansien maiden kanssa

1.   Yhteisön ulkoisen avun saatavuus vastavuoroisesti suodaan 3 artiklan 4 kohdan soveltamisalaan kuuluvalle maalle, jos se myöntää kelpoisuuden vastaavin ehdoin jäsenvaltioille ja asianomaiselle vastaanottajamaalle.

2.   Se, suodaanko mahdollisuus saada vastavuoroisesti yhteisön ulkoista apua, perustuu EU:n ja muiden avunantajien vertailuun OECD:n kehitysapukomitean luokituksen mukaisella alaa koskevalla tasolla tai joko avunantaja- tai vastaanottajamaan tasolla. Päätös vastavuoroisuuden myöntämisestä avunantajamaalle perustuu kyseisen avunantajan antaman avun avoimuuteen, johdonmukaisuuteen ja suhteellisuuteen sekä avun laatuun ja määrään.

3.   Yhteisön ulkoisen avun vastavuoroinen saatavuus vahvistetaan erillisellä päätöksellä, joka koskee tiettyä maata tai maaryhmää. Tällainen päätös tehdään menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (7) mukaisesti kyseistä säädöstä käsittelevää komiteaa ja sitä koskevia menettelyjä noudattaen. Mainitun päätöksen 7 artiklan 3 kohdan mukaista Euroopan parlamentin oikeutta saada säännöllisesti tietoja on noudatettava täysimääräisesti. Tällaisen päätöksen on oltava voimassa vähintään yhden vuoden ajan.

4.   Yhteisön ulkoisen avun vastavuoroinen saatavuus vähiten kehittyneissä maissa, jotka on lueteltu liitteessä II, suodaan ilman muuta liitteessä III luetelluille kolmansille maille.

5.   Vastaanottajamaita on kuultava 1, 2 ja 3 kohdassa kuvatun menettelyn aikana.

7 artikla

Poikkeukset kelpoisuus- ja alkuperäsäännöistä

1.   Asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa komissio voi ulottaa kelpoisuuden koskemaan myös sellaisten maiden oikeushenkilöitä, jotka eivät ole 3 artiklan nojalla kelpoisia.

2.   Asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa komissio voi sallia sellaisesta maasta peräisin olevien hyödykkeiden ja materiaalien ostamisen, joka ei ole 3 artiklan nojalla kelpoinen.

3.   Edellä 1 ja 2 kohdassa säädettyjen poikkeusten perusteena voi olla se, että tuotteita ja palveluita ei ole saatavilla kyseessä olevien maiden markkinoilla, tilanne on äärimmäisen kiireellinen tai että kelpoisuussääntöjen noudattaminen tekisi hankkeen, ohjelman tai toimenpiteen toteuttamisen mahdottomaksi tai erittäin vaikeaksi.

8 artikla

Toimet, joihin osallistuu kansainvälisiä järjestöjä tai joihin sisältyy yhteisrahoitusta

1.   Aina, kun yhteisön rahoitukseen sisältyy jonkin kansainvälisen järjestön toteuttama toimi, asianomaisiin sopimusmenettelyihin voivat osallistua kaikki oikeushenkilöt, jotka ovat osallistumiskelpoisia 3 artiklan nojalla tai kyseisen järjestön sääntöjen nojalla, mutta kaikkien avunantajien tasavertainen kohtelu on varmistettava. Samoja sääntöjä sovelletaan hankintoihin, materiaaleihin ja asiantuntijoihin.

2.   Aina, kun yhteisön rahoitukseen sisältyy jonkin kolmannen maan – vastavuoroisuusedellytyksin 6 artiklan mukaisesti – tai alueellisen järjestön taikka jäsenvaltion kanssa yhteisrahoitettava toimi, asianomaisiin sopimusmenettelyihin voivat osallistua kaikki oikeushenkilöt, jotka ovat osallistumiskelpoisia 3 artiklan nojalla, sekä kaikki oikeushenkilöt, jotka ovat kyseisen kolmannen maan, alueellisen järjestön tai jäsenvaltion sääntöjen mukaisesti osallistumiskelpoisia. Samoja sääntöjä sovelletaan hankintoihin, materiaaleihin ja asiantuntijoihin.

3.   Elintarvikeavun osalta tätä artiklaa on sovellettava vain hätäapuun.

9 artikla

Humanitaarinen apu ja valtioista riippumattomat järjestöt

1.   Tämän asetuksen 3 artiklaa ei sovelleta edunsaajien valinnassa käytettäviin kelpoisuusehtoihin humanitaarisesta avusta 20 päivänä kesäkuuta 1996 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1257/96 (8) tarkoitetun humanitaarisen avun osalta eikä kehitysmaita koskevilla aloilla toteutettavista toimista yhdessä eurooppalaisten valtioista riippumattomien kehitysyhteistyöjärjestöjen (NGO) kanssa suoritettavasta rahoituksesta 17 päivänä heinäkuuta 1998 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1658/98 (9) tarkoitetun valtioista riippumattomien järjestöjen kautta suoraan kanavoitavan avun osalta.

2.   Edunsaajien on noudatettava tässä asetuksessa säädettyjä vaatimuksia silloin, kun humanitaarisen avun ja asetuksessa (EY) N:o 1658/98 tarkoitetun valtioista riippumattomien järjestöjen kautta suoraan kanavoitavan avun täytäntöönpano edellyttää hankintasopimusten tekemistä.

10 artikla

Keskeisimpien periaatteiden noudattaminen ja paikallisten markkinoiden vahvistaminen

1.   Köyhyyden kitkemisen jouduttamiseksi kehitetään paikallisia valmiuksia, markkinoita ja ostoja kiinnittämällä erityistä huomiota kumppanimaista tapahtuviin paikallisiin ja alueellisiin hankintoihin.

2.   Tarjoajien, joiden kanssa on tehty hankintasopimuksia, on noudatettava tärkeimpiä kansainvälisesti hyväksyttyjä työelämän perusnormeja, kuten ILOn työelämän perusnormeja, sekä järjestymisvapautta ja työehtosopimusneuvotteluja, pakkotyön kieltämistä, työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tapahtuvan syrjinnän kieltämistä ja lapsityövoiman käytön kieltämistä koskevia yleissopimuksia.

3.   Kehitysmaiden mahdollisuuksia saada yhteisön ulkoista apua on tuettava kaikella asianmukaiseksi katsotulla teknisellä avulla.

11 artikla

Asetuksen täytäntöönpano

Tällä asetuksella muutetaan ja säännellään kaikkien liitteessä I lueteltujen voimassa olevien yhteisön välineiden asianomaiset osat. Komissio muuttaa ajoittain tämän asetuksen liitteitä II, III ja IV, jotta otettaisiin huomioon muutokset OECD:n teksteissä.

12 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 14 päivänä joulukuuta 2005.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

J. BORRELL FONTELLES

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

C. CLARKE


(1)  EUVL C 157, 28.6.2005, s. 99.

(2)  Euroopan parlamentin lausunto, annettu 23. kesäkuuta 2005 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 21. marraskuuta 2005.

(3)  OECD/DAC 2001 Report, 2002, Volume 3, No 1, s. 46.

(4)  EUVL C 76 E, 25.3.2004, s. 474.

(5)  EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

(6)  EYVL L 357, 31.12.2002, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY, Euratom) N:o 1261/2005 (EUVL L 201, 2.8.2005, s. 3).

(7)  EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(8)  EYVL L 163, 2.7.1996, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).

(9)  EYVL L 213, 30.7.1998, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2003.


LIITE I

Seuraavat muutokset tehdään jäljempänä lueteltuihin yhteisön välineisiin.

A OSA — Alakohtaiset yhteisön välineet

1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1568/2003, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2003, avusta köyhyyteen liittyvien sairauksien (HIV/aids, tuberkuloosi ja malaria) torjumiseksi kehitysmaissa (1):

Lisätään 5 artiklan 3 kohtaan seuraavaa:

”Osallistuminen kansainvälisen järjestön kautta täytäntöönpantuihin tai kolmannen maan kanssa yhteisrahoitettuihin sopimusmenettelyihin määritellään yhteisön ulkoisen avun saatavuudesta 14 päivänä joulukuuta 2005 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2110/2005 (2).

Korvataan 8 artikla seuraavasti:

”8 artikla

1.   Kelpoisuus osallistua tämän asetuksen mukaisiin tarjouskilpailuihin määritellään asetuksessa (EY) N:o 2110/2005 säädettyjen kelpoisuussääntöjen ja niiden poikkeusten mukaisesti.

2.   Tämän asetuksen mukaisesti ostettujen hyödykkeiden ja materiaalien alkuperä määritellään asetuksessa (EY) N:o 2110/2005 säädettyjen alkuperäsääntöjen ja niiden poikkeusten mukaisesti.”

2)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1567/2003, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2003, avusta lisääntymis- ja seksuaaliterveyteen ja lisääntymistä ja seksuaalisuutta koskeviin oikeuksiin liittyville politiikoille ja toimille kehitysmaissa (3):

Lisätään 5 artiklan 3 kohtaan seuraavaa:

”Osallistuminen kansainvälisen järjestön kautta täytäntöönpantuihin tai kolmannen maan kanssa yhteisrahoitettuihin sopimusmenettelyihin määritellään yhteisön ulkoisen avun saatavuudesta 14 päivänä joulukuuta 2005 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2110/2005 (4).

Korvataan 8 artikla seuraavasti:

”8 artikla

1.   Kelpoisuus osallistua tämän asetuksen mukaisiin tarjouskilpailuihin määritellään asetuksessa (EY) N:o 2110/2005 säädettyjen kelpoisuussääntöjen ja niiden poikkeusten mukaisesti.

2.   Tämän asetuksen mukaisesti ostettujen hyödykkeiden ja materiaalien alkuperä määritellään asetuksessa (EY) N:o 2110/2005 säädettyjen alkuperäsääntöjen ja niiden poikkeusten mukaisesti.”

3)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1724/2001, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2001, jalkaväkimiinojen vastaisesta toiminnasta kehitysmaissa (5):

Korvataan 4 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Kelpoisuus osallistua tämän asetuksen mukaisiin tarjouskilpailuihin määritellään yhteisön ulkoisen avun saatavuudesta 14 päivänä joulukuuta 2005 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2110/2005 (6) säädettyjen kelpoisuussääntöjen ja niiden poikkeusten mukaisesti.

Lisätään 8 artiklan 2 kohtaan seuraavaa:

”Osallistuminen kansainvälisen järjestön kautta täytäntöönpantuihin tai kolmannen maan kanssa yhteisrahoitettuihin sopimusmenettelyihin määritellään asetuksessa (EY) N:o 2110/2005.”

4)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2493/2000, annettu 7 päivänä marraskuuta 2000, ympäristöulottuvuuden sisällyttämisestä täysimääräisesti kehitysmaiden kehitysprosessiin (7):

Lisätään 5 artiklan 3 kohtaan seuraavaa:

”Osallistuminen kansainvälisen järjestön kautta täytäntöönpantuihin tai kolmannen maan kanssa yhteisrahoitettuihin sopimusmenettelyihin määritellään yhteisön ulkoisen avun saatavuudesta 14 päivänä joulukuuta 2005 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2110/2005 (8).

Korvataan 8 artiklan 8 kohta seuraavasti:

”8.   Kelpoisuus osallistua tämän asetuksen mukaisiin tarjouskilpailuihin määritellään asetuksessa (EY) N:o 2110/2005 säädettyjen kelpoisuussääntöjen ja niiden poikkeusten mukaisesti.”

Korvataan 8 artiklan 9 kohta seuraavasti:

”9.   Tämän asetuksen mukaisesti ostettujen hyödykkeiden ja materiaalien alkuperä määritellään asetuksessa (EY) N:o 2110/2005 säädettyjen alkuperäsääntöjen ja niiden poikkeusten mukaisesti.”

5)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2494/2000, annettu 7 päivänä marraskuuta 2000, toimenpiteistä kehitysmaissa olevien trooppisten ja muiden metsien säilyttämisen ja kestävän hoidon edistämiseksi (9):

Lisätään 6 artiklan 3 kohtaan seuraavaa:

”Osallistuminen kansainvälisen järjestön kautta täytäntöönpantuihin tai kolmannen maan kanssa yhteisrahoitettuihin sopimusmenettelyihin määritellään 14 päivänä joulukuuta 2005 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2110/2005 (10).

Korvataan 9 artiklan 8 kohta seuraavasti:

”8.   Kelpoisuus osallistua tämän asetuksen mukaisiin tarjouskilpailuihin määritellään asetuksessa (EY) N:o 2110/2005 säädettyjen kelpoisuussääntöjen ja niiden poikkeusten mukaisesti.”

Korvataan 9 artiklan 9 kohta seuraavasti:

”9.   Tämän asetuksen mukaisesti ostettujen hyödykkeiden ja materiaalien alkuperä määritellään asetuksessa (EY) N:o 2110/2005 säädettyjen kansalaisuutta ja alkuperäsääntöjen ja niiden poikkeusten mukaisesti.”

6)

Neuvoston asetus (EY) N:o 975/1999, annettu 29 päivänä huhtikuuta 1999, demokratian ja oikeusvaltion kehittämisen ja lujittamisen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen yleistavoitetta edistävien kehitysyhteistyötoimien täytäntöönpanoa koskevista vaatimuksista (11):

Korvataan 5 artikla seuraavasti:

”5 artikla

Sopimuksentekokelpoisuus määritellään yhteisön ulkoisen avun saatavuudesta 14 päivänä joulukuuta 2005 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2110/2005 (12) säädettyjen kelpoisuussääntöjen ja niiden poikkeusten mukaisesti.

Korvataan 8 artikla seuraavasti:

”8 artikla

1.   Kelpoisuus osallistua tämän asetuksen mukaisiin tarjouskilpailuihin määritellään asetuksessa (EY) N:o 2110/2005 säädettyjen kelpoisuussääntöjen ja niiden poikkeusten mukaisesti.

2.   Tämän asetuksen mukaisesti ostettujen hyödykkeiden ja materiaalien alkuperä määritellään asetuksessa (EY) N:o 2110/2005 säädettyjen alkuperäsääntöjen ja niiden poikkeuksien mukaisesti.”

7)

Neuvoston asetus (EY) N:o 2836/98, annettu 22 päivänä joulukuuta 1998, sukupuolten tasa-arvoon liittyvien kysymysten sisällyttämisestä kehitysyhteistyöhön (13):

Lisätään 5 artiklan 4 kohtaan seuraavaa:

”Osallistuminen kansainvälisen järjestön kautta täytäntöönpantuihin tai kolmannen maan kanssa yhteisrahoitettuihin sopimusmenettelyihin määritellään yhteisön ulkoisen avun saatavuudesta 14 päivänä joulukuuta 2005 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2110/2005 (14).

Korvataan 7 artiklan 6 kohta seuraavasti:

”6.   Kelpoisuus osallistua tämän asetuksen mukaisiin tarjouskilpailuihin määritellään asetuksessa (EY) N:o 2110/2005 säädettyjen kelpoisuussääntöjen ja niiden poikkeusten mukaisesti.”

Korvataan 7 artiklan 7 kohta seuraavasti:

”7.   Tämän asetuksen mukaisesti ostettujen hyödykkeiden ja materiaalien alkuperä määritellään asetuksessa (EY) N:o 2110/2005 säädettyjen alkuperäsääntöjen ja niiden poikkeuksien mukaisesti.”

8)

Neuvoston asetus (EY) N:o 1658/98, annettu 17 päivänä heinäkuuta 1998, kehitysmaita koskevilla aloilla toteutettavien toimien yhdessä eurooppalaisten valtioista riippumattomien kehitysyhteistyöjärjestöjen (NGO) kanssa suoritettavasta rahoituksesta (15):

Korvataan 3 artiklan 1 kohdan toinen luetelmakohta seuraavasti:

”—

Niiden päätoimipaikan on sijaittava maassa, joka voi saada yhteistä rahoitusta, ja päätoimipaikan on oltava yhteisön ulkoisen avun saatavuudesta 14 päivänä joulukuuta 2005 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2110/2005 (16) määriteltyjen yhteisrahoitettavien toimien pääasiallinen päätöksentekopaikka.

Korvataan 3 artiklan 1 kohdan kolmas luetelmakohta seuraavasti:

”—

Suurimman osan niiden rahoituksesta on tultava asetuksessa (EY) N:o 2110/2005 määritellystä maasta, joka voi saada yhteistä rahoitusta.”

Lisätään 3 artiklaan kohta seuraavasti:

”3.   Tämän asetuksen mukaisesti ostettujen hyödykkeiden ja materiaalien alkuperä määritellään asetuksessa (EY) N:o 2110/2005 säädettyjen alkuperäsääntöjen ja niiden poikkeusten mukaisesti.”

9)

Neuvoston asetus (EY) N:o 2046/97, annettu 13 päivänä lokakuuta 1997, pohjoinen–etelä-yhteistyöstä huumausaineiden ja niiden väärinkäytön vastaisessa toiminnassa (17):

Korvataan 5 artikla seuraavasti:

”5 artikla

Tämän asetuksen mukaista rahallista tukea voivat saada seuraavat yhteistyökumppanit: alueelliset ja kansainväliset järjestöt ja erityisesti UNDCP, valtiosta riippumattomat järjestöt, kansalliset, alueelliset ja paikalliset hallintoelimet ja virastot, käyttäjäyhteisölliset järjestöt, laitokset sekä julkiset ja yksityiset toimijat. Sopimuksentekokelpoisuus määritellään yhteisön ulkoisen avun saatavuudesta 14 päivänä joulukuuta 2005 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2110/2005 (18) säädettyjen kelpoisuussääntöjen ja niiden poikkeusten mukaisesti.

Lisätään 6 artiklan 5 kohtaan seuraavaa:

”Osallistuminen kansainvälisen järjestön kautta täytäntöönpantuihin tai kolmannen maan kanssa yhteisrahoitettuihin sopimusmenettelyihin määritellään asetuksessa (EY) N:o 2110/2005.”

Korvataan 9 artiklan 7 kohta seuraavasti:

”7.   Kelpoisuus osallistua tämän asetuksen mukaisiin tarjouskilpailuihin määritellään asetuksessa (EY) N:o 2110/2005 säädettyjen kelpoisuussääntöjen ja niiden poikkeusten mukaisesti.”

Korvataan 9 artiklan 8 kohta seuraavasti:

”8.   Tämän asetuksen mukaisesti ostettujen hyödykkeiden ja materiaalien alkuperä määritellään asetuksessa (EY) N:o 2110/2005 säädettyjen alkuperäsääntöjen ja niiden poikkeusten mukaisesti.”

10)

Neuvoston asetus (EY) N:o 2258/96, annettu 22 päivänä marraskuuta 1996, kehitysmaissa toteutettavista kunnostamis- ja jälleenrakennustoimista (19):

Lisätään 4 artiklan 4 kohtaan seuraavaa:

”Osallistuminen kansainvälisen järjestön kautta täytäntöönpantuihin tai kolmannen maan kanssa yhteisrahoitettuihin sopimusmenettelyihin määritellään yhteisön ulkoisen avun saatavuudesta 14 päivänä joulukuuta 2005 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2110/2005 (20).

Korvataan 6 artiklan 7 kohta seuraavasti:

”7.   Kelpoisuus osallistua tämän asetuksen mukaisiin tarjouskilpailuihin määritellään asetuksessa (EY) N:o 2110/2005 säädettyjen kelpoisuussääntöjen ja niiden poikkeusten mukaisesti.”

Korvataan 6 artiklan 8 kohta seuraavasti:

”8.   Tämän asetuksen mukaisesti ostettujen hyödykkeiden ja materiaalien alkuperä määritellään asetuksessa (EY) N:o 2110/2005 säädettyjen alkuperäsääntöjen ja niiden poikkeusten mukaisesti.”

11)

Neuvoston asetus (EY) N:o 1292/96, annettu 27 päivänä kesäkuuta 1996, elintarvikeapupolitiikasta ja elintarvikeavun hallinnosta sekä elintarviketurvaan liittyvistä erityisistä tukitoimista (21):

Korvataan 9 artikla seuraavasti:

”9 artikla

1.   Maat, jotka voivat saada yhteisön tukea tämän asetuksen mukaisiin toimiin, luetellaan liitteessä. Tässä yhteydessä etusijalle asetetaan köyhimmät väestöryhmät ja matalan tulotason maat, joissa on vakava elintarvikepula.

Neuvosto voi määräenemmistöllä komission ehdotuksesta muuttaa kyseistä luetteloa.

Sopimuksentekokelpoisuus määritellään yhteisön ulkoisen avun saatavuudesta 14 päivänä joulukuuta 2005 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2110/2005 (22) säädettyjen kelpoisuussääntöjen ja niiden poikkeusten mukaisesti.

2.   Voittoa tavoittelemattomien valtiosta riippumattomien järjestöjen on täytettävä seuraavat vaatimukset, jotta niille voidaan myöntää yhteisön rahoitusta suoraan tai välillisesti tämän asetuksen mukaisia toimia varten:

a)

niiden on oltava yhteisön tukeen oikeutetussa maassa sijaitsevia kyseisen maan lakien alaisia autonomisia järjestöjä;

b)

niiden päätoimipaikan on sijaittava maassa, jolle voidaan myöntää yhteisön tukea. Päätoimipaikan on oltava kaikkien yhteisrahoitettavien toimien tosiasiallinen päätöksentekopaikka;

c)

niiden on osoitettava, että ne voivat menestyksekkäästi toteuttaa elintarvikeaputoiminnot erityisesti seuraavien arviointiperusteiden osalta:

niiden hallinto- ja varainhoitovalmiudet,

niiden tekniset ja logistiset valmiudet suorittaa ehdotetut toimet,

asianomaisten valtiosta riippumattomien järjestöjen yhteisön tai jäsenvaltioiden rahoituksella toteuttamien toimien tulokset,

niiden asiantuntemus elintarvikeavun ja elintarviketurvan aloilla,

niiden läsnäolo vastaanottajamaassa ja niiden tietämys kyseisestä maasta tai kehitysmaista;

d)

niiden on sitouduttava noudattamaan komission säätämiä elintarvikeavun jakamista koskevia vaatimuksia.

Lisätään 10 artiklan 2 kohtaan seuraavaa:

”Osallistuminen kansainvälisen järjestön kautta täytäntöönpantuihin tai kolmannen maan kanssa yhteisrahoitettuihin sopimusmenettelyihin määritellään asetuksessa (EY) N:o 2110/2005.”

Korvataan 11 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Tuotteet on hankittava vastaanottajamaasta tai jostakin kehitysmaasta (luettelo liitteessä), joka sijaitsee, mikäli mahdollista, samalla maantieteellisellä alueella kuin vastaanottajamaa. Tämän asetuksen mukaisesti ostettujen hyödykkeiden ja materiaalien alkuperä määritellään asetuksessa (EY) N:o 2110/2005 säädettyjen alkuperäsääntöjen ja niiden poikkeusten mukaisesti.”

Poistetaan 11 artiklan 3 kohta.

Muutetaan 11 artiklan 4 kohta 11 artiklan 3 kohdaksi.

Korvataan 17 artiklan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Kelpoisuus osallistua tämän asetuksen mukaisiin tarjouskilpailuihin määritellään asetuksessa (EY) N:o 2110/2005 säädettyjen kelpoisuussääntöjen ja niiden poikkeusten mukaisesti.”

B OSA — Maantieteellisesti rajatut yhteisön välineet

12)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 257/2001, annettu 22 päivänä tammikuuta 2001, Turkin taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen edistämiseksi toteutettavien toimien täytäntöönpanosta (23):

Lisätään 5 artiklan 5 kohtaan seuraavaa:

”Osallistuminen kansainvälisen järjestön kautta täytäntöönpantuihin tai kolmannen maan kanssa yhteisrahoitettuihin sopimusmenettelyihin määritellään myös yhteisön ulkoisen avun saatavuudesta 14 päivänä joulukuuta 2005 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2110/2005 (24).

Lisätään 6 artiklan 7 kohtaan seuraavaa:

”Kelpoisuus osallistua tämän asetuksen mukaisiin tarjouskilpailuihin määritellään lisäksi asetuksessa (EY) N:o 2110/2005 säädettyjen kelpoisuussääntöjen ja niiden poikkeusten mukaisesti.”

Lisätään 6 artiklan 8 kohtaan seuraavaa:

”Tämän asetuksen mukaisesti ostettujen hyödykkeiden ja materiaalien alkuperä määritellään lisäksi asetuksessa (EY) N:o 2110/2005 säädettyjen alkuperäsääntöjen ja niiden poikkeusten mukaisesti.”

13)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2130/2001, annettu 29 päivänä lokakuuta 2001, toimista, jotka koskevat kotiseudultaan siirtymään joutuneiden väestöryhmien avustamista Aasian ja Latinalaisen Amerikan kehitysmaissa (25):

Lisätään 7 artiklan 3 kohtaan seuraavaa:

”Osallistuminen kansainvälisen järjestön kautta täytäntöönpantuihin tai kolmannen maan kanssa yhteisrahoitettuihin sopimusmenettelyihin määritellään myös yhteisön ulkoisen avun saatavuudesta 14 päivänä joulukuuta 2005 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2110/2005 (26).

Korvataan 10 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Yhteisön tukea voidaan myöntää kumppaneille, joiden päätoimipaikka sijaitsee maassa, jolle voidaan tämän asetuksen ja asetuksen (EY) N:o 2110/2005 mukaisesti myöntää yhteisön tukea, jos kyseinen toimipaikka on niiden liiketoiminnan tosiasiallinen keskuspaikka. Poikkeustapauksissa tämä toimipaikka voi sijaita jossain muussa kolmannessa maassa.”

Lisätään 13 artiklan 1 kohtaan seuraavaa:

”Kelpoisuus osallistua tämän asetuksen mukaisiin tarjouskilpailuihin määritellään lisäksi asetuksessa (EY) N:o 2110/2005 säädettyjen kelpoisuussääntöjen ja niiden poikkeusten mukaisesti.”

Lisätään 13 artiklan 2 kohtaan seuraavaa:

”Tämän asetuksen mukaisesti ostettujen hyödykkeiden ja materiaalien alkuperä määritellään lisäksi asetuksessa (EY) N:o 2110/2005 säädettyjen alkuperäsääntöjen ja niiden poikkeusten mukaisesti.”

14)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1726/2000, annettu 29 päivänä kesäkuuta 2000, kehitysyhteistyöstä Etelä-Afrikan kanssa (27):

Korvataan 7 artiklan 6 kohta seuraavasti:

”6.   Kelpoisuus osallistua tämän asetuksen mukaisiin tarjouskilpailuihin määritellään yhteisön ulkoisen avun saatavuudesta 14 päivänä joulukuuta 2005 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2110/2005 (28) säädettyjen kelpoisuussääntöjen ja niiden poikkeusten mukaisesti.

Korvataan 7 artiklan 7 kohta seuraavasti:

”7.   Tämän asetuksen mukaisesti ostettujen hyödykkeiden ja materiaalien alkuperä määritellään asetuksessa (EY) N:o 2110/2005 säädettyjen alkuperäsääntöjen ja niiden poikkeusten mukaisesti.”

15)

Neuvoston asetus (EY) N:o 1734/94, annettu 11 päivänä heinäkuuta 1994, rahoitus- ja teknisestä yhteistyöstä Länsirannan ja Gazan alueen kanssa (29):

Lisätään 2 artiklan 4 kohtaan seuraavaa:

”Osallistuminen kansainvälisen järjestön kautta täytäntöönpantuihin tai kolmannen maan kanssa yhteisrahoitettuihin sopimusmenettelyihin määritellään lisäksi yhteisön ulkoisen avun saatavuudesta 14 päivänä joulukuuta 2005 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2110/2005 (30).


(1)  EUVL L 224, 6.9.2003, s. 7.

(2)  EUVL L 344, 27.12.2005, s. 1.”

(3)  EUVL L 224, 6.9.2003, s. 1.

(4)  EUVL L 344, 27.12.2005, s. 1.”

(5)  EYVL L 234, 1.9.2001, s. 1.

(6)  EUVL L 344, 27.12.2005, s. 1.”

(7)  EYVL L 288, 15.11.2000, s. 1.

(8)  EUVL L 344, 27.12.2005, s. 1.”

(9)  EYVL L 288, 15.11.2000, s. 6.

(10)  EUVL L 344, 27.12.2005, s. 1.”

(11)  EYVL L 120, 8.5.1999, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 2240/2004 (EUVL L 390, 31.12.2004, s. 3).

(12)  EUVL L 344, 27.12.2005, s. 1.”

(13)  EYVL L 354, 30.12.1998, s. 5, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2003.

(14)  EUVL L 344, 27.12.2005, s. 1.”

(15)  EYVL L 213, 30.7.1998, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2003.

(16)  EUVL L 344, 27.12.2005, s. 1.”

(17)  EYVL L 287, 21.10.1997, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2003.

(18)  EUVL L 344, 27.12.2005, s. 1.”

(19)  EYVL L 306, 28.11.1996, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2003.

(20)  EUVL L 344, 27.12.2005, s. 1.”

(21)  EYVL L 166, 5.7.1996, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2003.

(22)  EUVL L 344, 27.12.2005, s. 1.”

(23)  EYVL L 39, 9.2.2001, s. 1.

(24)  EUVL L 344, 27.12.2005, s. 1.”

(25)  EYVL L 287, 31.10.2001, s. 3, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 107/2005 (EUVL L 23, 26.1.2005, s. 1).

(26)  EUVL L 344, 27.12.2005, s. 1.”

(27)  EYVL L 198, 4.8.2000, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1934/2004 (EUVL L 338, 13.11.2004, s. 1).

(28)  EUVL L 344, 27.12.2005, s. 1.”

(29)  EYVL L 182, 16.7.1994, s. 4, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 669/2004 (EUVL L 105, 14.4.2004, s. 1).

(30)  EUVL L 344, 27.12.2005, s. 1.”


LIITE II

Kehitysapukomitean luettelo tuensaajista – tilanne 1. tammikuuta 2003

Osa I: Kehitysmaat ja -alueet

(julkinen kehitysapu)

Osa II: Siirtymävaiheessa olevat maat ja alueet

(julkinen apu)

Vähiten kehittyneet maat

Muut matalan tulotason maat (BKTL/asukas alle 745 dollaria vuonna 2001)

Alemman keskitulotason maat (BKTL/asukas 746–2 975 dollaria vuonna 2001)

Ylemmän keskitulotason maat (BKTL/asukas 2 976–9 205 dollaria vuonna 2001)

Korkean tulotason maat (BKTL/asukas yli 9 206 dollaria vuonna 2001)

Keski- ja Itä-Euroopan maat sekä entisen Neuvostoliiton uudet itsenäiset valtiot

Edistyneemmät kehitysmaat ja -alueet

Afganistan

Angola

Bangladesh

Benin

Bhutan

Burkina Faso

Burundi

Kambodža

Kap Verde

Keski-Afrikan tasavalta

Tšad

Komorit

Kongon demokraattinen tasavalta

Djibouti

Päiväntasaajan Guinea

Eritrea

Etiopia

Gambia

Guinea

Guinea-Bissau

Haiti

Kiribati

Laos

Lesotho

Liberia

Madagaskar

Malawi

Malediivit

Mali

Mauritania

Mosambik

Myanmar

Nepal

Niger

Ruanda

Samoa

São Tomé ja Príncipe

Senegal

Sierra Leone

Salomonsaaret

Somalia

Sudan

Tansania

Itä-Timor

Togo

Tuvalu

Uganda

Vanuatu

Jemen

Sambia

Armenia (1)

Azerbaidžan (1)

Kamerun

Kongo

Norsunluurannikko

Georgia (1)

Ghana

Intia

Indonesia

Kenia

Korean demokraattinen kansantasavalta

Kirgistan (1)

Moldova (1)

Mongolia

Nicaragua

Nigeria

Pakistan

Papua-Uusi-Guinea

Tadžikistan (1)

Uzbekistan (1)

Vietnam

Zimbabwe

Albania (1)

Algeria

Belize

Bolivia

Bosnia ja Hertsegovina

Kiina

Kolumbia

Kuuba

Dominikaaninen tasavalta

Ecuador

Egypti

El Salvador

Fidži

Guatemala

Guyana

Honduras

Iran

Irak

Jamaika

Jordania

Kazakstan (1)

entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia

Marshallinsaaret

Mikronesia

Marokko

Namibia

Niue

Palestiinan itsehallintoalueet

Paraguay

Peru

Filippiinit

Serbia ja Montenegro

Etelä-Afrikka

Sri Lanka

Saint Vincent ja Grenadiinit

Suriname

Swazimaa

Syyria

Thaimaa

Tokelau (2)

Tonga

Tunisia

Turkki

Turkmenistan (1)

Wallis ja Futuna (2)

Botswana

Brasilia

Chile

Cookinsaaret

Costa Rica

Kroatia

Dominica

Gabon

Grenada

Libanon

Malesia

Mauritius

Mayotte (2)

Nauru

Panama

Saint Helena (2)

Saint Lucia

Venezuela

Bahrain

Valko-Venäjä (1)

Bulgaria (1)

Tšekki (1)

Viro (1)

Unkari (1)

Latvia (1)

Liettua (1)

Puola (1)

Romania (1)

Venäjä (1)

Slovakia (1)

Ukraina (1)

Aruba (1)

Bahama

Bermuda (2)

Brunei

Caymansaaret (2)

Taiwan

Kypros

Falklandinsaaret (2)

Ranskan Polynesia (2)

Gibraltar (2)

Hongkong (2)

Israel

Korean tasavalta

Kuwait

Libya

Macao (2)

Malta

Alankomaiden Antillit (2)

Uusi-Kaledonia (2)

Qatar

Singapore

Slovenia

Arabiemiirikunnat

Brittiläiset Neitsytsaaret (2)

Maailmanpankin luottokynnys (5 185 dollaria vuonna 2001)

Anguilla (2)

Antigua ja Barbuda

Argentiina

Barbados

Meksiko

Montserrat (2)

Oman

Palau

Saudi-Arabia

Saint Kitts ja Nevis

Seychellit

Trinidad ja Tobago

Turks- ja Caicossaaret (2)

Uruguay


(1)  Keski- ja Itä-Euroopan maat sekä entisen Neuvostoliiton uudet itsenäiset valtiot.

(2)  Alue.


LIITE III

LUETTELO OECD:N KEHITYSAPUKOMITEAN JÄSENISTÄ

Australia, Itävalta, Belgia, Kanada, Tanska, Euroopan komissio, Suomi, Ranska, Saksa, Kreikka, Irlanti, Italia, Japani, Luxemburg, Alankomaat, Uusi-Seelanti, Norja, Portugali, Espanja, Ruotsi, Sveitsi, Yhdistynyt kuningaskunta, Yhdysvallat.


LIITE IV

Otteita Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kehitysapukomitean (DAC) maaliskuussa 2001 antamasta vähiten kehittyneille maille annettavan avun sidonnaisuuksien purkamista koskevasta suosituksesta

II.   Täytäntöönpano

a)   Soveltamisala

7.

Avun sidonnaisuuksien purkaminen on monimutkainen prosessi. Julkisen kehitysavun eri luokkien osalta on noudatettava erilaista lähestymistapaa. Lisäksi jäsenten välillä on eroja suosituksen täytäntöönpanon soveltamisalan ja ajoituksen osalta. Edellä sanottu huomioon ottaen DAC:n jäsenten on purettava vähiten kehittyneille maille myönnettävän julkisen kehitysavun sidonnaisuus mahdollisimman laajalti ja tässä suosituksessa vahvistettuja arviointiperusteita ja menettelyjä noudattaen.

i)

DAC:n jäsenet sopivat purkavansa vähiten kehittyneille maille myöntämänsä julkisen kehitysavun sidonnaisuuden 1. tammikuuta 2002 mennessä seuraavilla aloilla: maksutaseet ja rakennesopeutustuki, velkojen anteeksiantaminen, alakohtaisia ja monialaisia ohjelmia varten annettava apu, investointihankkeiden tuki, tuontituki ja perushyödykkeitä varten annettava tuki, kaupallisia palveluita koskevat sopimukset sekä valtiosta riippumattomille järjestöille hankintoihin liittyviä toimia varten myönnettävä julkinen kehitysapu.

ii)

Investointeihin liittyvän teknisen yhteistyön ja erillisen teknisen yhteistyön osalta tunnustetaan, että DAC:n jäsenten toimintatapoja saattaa ohjata se, että on tärkeätä säilyttää avunantajamaiden kansallisen mukanaolon tunne samalla kun kumppanimailta pyydetään asiantuntija-apua, mutta joka tapauksessa tämän suosituksen tavoitteet ja periaatteet on pidettävä mielessä. Erillinen tekninen yhteistyö ei kuulu suosituksen soveltamisalaan.

iii)

Elintarvikeavun osalta tunnustetaan, että DAC:n jäsenten toimintatapoja saattaa ohjata muilla kansainvälisillä foorumeilla elintarvikeavusta käytävät keskustelut ja siellä tehdyt sopimukset, mutta joka tapauksessa tämän suosituksen tavoitteet ja periaatteet on pidettävä mielessä.

8.

Tämä suositus ei koske toimia, joiden arvo on alle 700 000 erityisnosto-oikeutta (investointeihin liittyvässä teknisessä avussa 130 000 erityisnosto-oikeutta).


27.12.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 344/15


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 2111/2005,

annettu 14 päivänä joulukuuta 2005,

yhteisössä toimintakieltoon asetettuja lentoliikenteen harjoittajia koskevan yhteisön luettelon laatimisesta ja lennon suorittavan lentoliikenteen harjoittajan ilmoittamisesta lentomatkustajille sekä direktiivin 2004/36/EY 9 artiklan kumoamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 80 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Lentoliikenteen alalla toteutettavalla yhteisön toiminnalla olisi ensi sijassa pyrittävä varmistamaan matkustajien tehokas suojaaminen turvallisuusriskeiltä. Lisäksi olisi otettava kaikilta osin huomioon kuluttajansuojelun yleiset vaatimukset.

(2)

Sellaisten lentoliikenteen harjoittajien, jotka eivät täytä turvallisuusvaatimuksia, luettelo olisi parhaan mahdollisen avoimuuden varmistamiseksi ilmoitettava matkustajille. Tämän yhteisön luettelon tulisi perustua yhteisön tasolla laadittuihin yhteisiin perusteisiin.

(3)

Yhteisön luetteloon sisällytetyt lentoliikenteen harjoittajat olisi asetettava toimintakieltoon. Yhteisön luetteloon merkittyä toimintakieltoa olisi sovellettava kaikkialla perustamissopimuksen piiriin kuuluvalla jäsenvaltioiden alueella.

(4)

Lentoliikenteen harjoittajat, joilla ei ole liikennöintioikeuksia yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa, voivat kuitenkin lentää yhteisön alueelle ja yhteisön alueelta, jos ne vuokraavat ilma-aluksiaan miehistöineen tai ilman miehistöä yhtiöille, joilla on liikennöintioikeudet. Olisi säädettävä, että yhteisön luetteloon merkityn toimintakiellon olisi koskettava myös tällaisia lentoliikenteen harjoittajia, sillä muutoin ne voisivat toimia yhteisön alueella, vaikka ne eivät noudata asianmukaisia turvallisuusnormeja.

(5)

Toimintakieltoon asetetulle lentoliikenteen harjoittajalle voitaisiin sallia liikennöintioikeuksien käyttäminen käyttämällä sellaiselta lentoliikenteen harjoittajalta vuokrattua konetta miehistöineen, jota ei ole asetettu toimintakieltoon, edellyttäen, että asianmukaisia turvallisuusnormeja noudatetaan.

(6)

Yhteisön luettelon ajan tasalle saattamista koskevassa menettelyssä olisi kyettävä ripeään päätöksentekoon, jotta lentomatkustajille voidaan antaa asianmukaisia ja ajan tasalla olevia turvallisuustietoja ja jotta varmistetaan, että turvallisuuspuutteet korjanneet lentoliikenteen harjoittajat poistetaan luettelosta mahdollisimman pian. Menettelyissä olisi lisäksi otettava huomioon lentoliikenteen harjoittajan oikeus tulla kuulluksi, eikä menettelyjen tulisi vaikuttaa sellaisten sopimusten ja yleissopimusten soveltamiseen, joissa jäsenvaltiot tai yhteisö ovat osapuolina, eikä etenkään Chicagossa vuonna 1944 tehdyn kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen soveltamiseen. Menettelyn osalta komission toteuttamien täytäntöönpanotoimien tulisi erityisesti ottaa huomioon nämä vaatimukset.

(7)

Kun lentoliikenteen harjoittaja on asetettu toimintakieltoon, olisi toteutettava asianmukaisia toimia, joilla autetaan kyseistä lentoliikenteen harjoittajaa korjaamaan toimintakieltoon johtaneet puutteet.

(8)

Jäsenvaltioiden olisi voitava toteuttaa poikkeuksellisissa tapauksissa yksipuolisia toimia. Jäsenvaltioiden olisi kiireellisissä ja yllättäviä turvallisuusongelmia koskevissa tapauksissa voitava saattaa toimintakielto välittömästi voimaan omalla alueellaan. Ja vaikka komissio olisi päättänyt, että jotakin lentoliikenteen harjoittajaa ei sisällytetä yhteisön luetteloon, jäsenvaltioiden olisi voitava asettaa kyseinen lentoliikenteen harjoittaja toimintakieltoon tai pitää voimassa toimintakielto sellaisen turvallisuusongelman perusteella, joka ei ilmene muissa jäsenvaltioissa. Jäsenvaltioiden olisi sovellettava näitä mahdollisuuksia rajoitetusti, ottaen huomioon yhteisön edut ja jotta lentoliikenteen turvallisuuteen sovelletaan yhteistä lähestymistapaa. Tämä ei saisi vaikuttaa teknisten sääntöjen ja hallinnollisten menettelyjen yhdenmukaistamisesta siviili-ilmailun alalla 16 päivänä joulukuuta 1991 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3922/91 (3) 8 artiklan eikä yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta 15 päivänä heinäkuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1592/2002 (4) 10 artiklan soveltamiseen.

(9)

Lentoliikenteen harjoittajien turvallisuutta koskevat tiedot olisi julkaistava tehokkaasti esimerkiksi Internetin avulla.

(10)

Jotta lentoliikenteen alan kilpailusta koituisi yrityksille ja matkustajille mahdollisimman paljon hyötyä, on tärkeää, että kuluttajat saavat tarvittavat tiedot pystyäkseen tekemään tietoon perustuvia valintoja.

(11)

On olennaista tietää, mikä lentoliikenteen harjoittaja varsinaisesti suorittaa kunkin lennon. Tehdessään sopimusta mahdollisesti sekä meno- että paluulennon käsittävästä ilmakuljetuksesta kuluttajat eivät saa kuitenkaan aina tietää, mikä lentoliikenteen harjoittaja varsinaisesti suorittaa kunkin lennon.

(12)

Matkapaketeista, pakettilomista ja pakettikiertomatkoista 13 päivänä kesäkuuta 1990 annetussa neuvoston direktiivissä 90/314/ETY (5) edellytetään kuluttajille annettavan tiettyjä tietoja, mutta niihin ei sisälly tietoa siitä, mikä lentoliikenteen harjoittaja suorittaa lennon.

(13)

Tietokonepohjaisten paikanvarausjärjestelmien käyttöä koskevista käyttäytymissäännöistä 24 päivänä heinäkuuta 1989 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 2299/89 (6) säädetään, että kuluttajilla, jotka varaavat lennon tietokonepohjaisen paikanvarausjärjestelmän kautta, on oikeus saada tietoonsa, mikä lentoliikenteen harjoittaja suorittaa lennon. Säännöllisessäkin lentoliikenteessä sovelletaan kuitenkin sellaisia alan käytänteitä, joissa lennon omalla nimellään myynyt lentoyhtiö ei varsinaisesti suorita lentoa ja joissa matkustajalla ei ole tällä hetkellä lakisääteistä oikeutta saada tietää, mikä lentoliikenteen harjoittaja palvelun varsinaisesti suorittaa; tällaisia ovat koneen vuokraaminen miehistöineen tai yhteistunnuksen käyttö tapauksissa, joissa varaus tehdään ilman tietokonepohjaista varausjärjestelmää.

(14)

Nämä käytänteet lisäävät joustavuutta ja mahdollistavat palvelujen paremman tarjonnan matkustajille. Ei voida myöskään välttyä etenkään teknisistä syistä johtuvista viime hetken muutoksista, jotka vaikuttavat lentoturvallisuuteen. Tätä joustavuutta olisi kuitenkin tasapainotettava todentamalla, että lennon todella suorittavat yhtiöt täyttävät turvallisuusvaatimukset, ja tiedottamalla kuluttajille avoimesti, jotta he varmasti voivat tehdä tietoon perustuvia valintoja. Olisi löydettävä kohtuullinen tasapaino matkustajien tiedonsaantioikeuden ja sen välillä, mikä on lentoliikenteen harjoittajien toteutettavissa kaupalliselta kannalta.

(15)

Lentoliikenteen harjoittajien olisi tiedotettava matkustajille avoimesti turvallisuutta koskevista seikoista. Tällaisten tietojen julkaisemisen olisi edistettävä matkustajien tietoisuutta lentoliikenteen harjoittajien luotettavuudesta turvallisuuskysymyksissä.

(16)

Lentoliikenteen harjoittajat ovat velvollisia ilmoittamaan turvallisuutta koskevista puutteista lentoturvallisuudesta vastaaville kansallisille viranomaisille ja puuttumaan tällaisiin puutteisiin viipymättä. Ilma-aluksen miehistön ja lentoasemahenkilöstön edellytetään toteuttavan asianmukaisia toimia havaittuaan puutteita turvallisuudessa. Henkilöstön rankaiseminen tällaisten toimien toteuttamisen perusteella olisi vastoin lentoturvallisuuden etuja, kuten poikkeamien ilmoittamisesta siviili-ilmailun alalla 13 päivänä kesäkuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/42/EY (7) 8 artiklan 4 kohdan nojalla voidaan päätellä.

(17)

Matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä 11 päivänä helmikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 261/2004 (8) piiriin kuuluvien tilanteiden lisäksi matkustajilla olisi oltava oikeus korvaukseen tai mahdollisuus reitin vaihtoon tietyissä muissa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa erityisissä tilanteissa, jos yhteisöön on riittävän läheinen yhteys.

(18)

Tässä asetuksessa vahvistettujen sääntöjen lisäksi lennon suorittavan lentoliikenteen harjoittajan vaihtumisen vaikutuksia kuljetussopimuksen täytäntöönpanoon olisi säänneltävä jäsenvaltioiden sopimuslainsäädännöllä sekä asianmukaisilla yhteisön säännöksillä, erityisesti neuvoston direktiivillä 90/314/ETY sekä kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista 5 päivänä huhtikuuta 1993 annetulla neuvoston direktiivillä 93/13/ETY (9).

(19)

Tämä asetus on osa lainsäädäntöprosessia, jolla pyritään kehittämään tehokas ja johdonmukainen lähestymistapa yhteisön lentoturvallisuuden parantamiseksi, missä Euroopan lentoturvallisuusvirastolla on tärkeä tehtävä. Kyseisen viraston toimivaltuuksia laajentamalla – esimerkiksi suhteessa kolmansien maiden ilma-aluksiin – sen asemaa tämän asetuksen yhteydessä voitaisiin vahvistaa entisestään. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä ilma-alusten turvallisuustarkastusten jatkuvaan laadun parantamiseen ja määrän lisäämiseen sekä näiden tarkastusten yhdenmukaistamiseen.

(20)

Kun on olemassa turvallisuusriski, jota asianomainen jäsenvaltio ei ole ratkaissut tai asianomaiset jäsenvaltiot eivät ole ratkaisseet, komission olisi voitava toteuttaa välittömiä väliaikaisia toimenpiteitä. Tällaisessa tapauksessa komissiota tämän asetuksen täytäntöönpanossa avustavan komitean olisi toimittava menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 annetun neuvoston päätöksen 1999/468/EY (10) 3 artiklassa säädettyä neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

(21)

Kaikissa muissa tapauksissa komissiota tämän asetuksen täytäntöönpanossa avustavan komitean olisi toimittava päätöksen 1999/468/EY 5 artiklassa säädettyä sääntelymenettelyä noudattaen.

(22)

Koska tämän asetuksen ja yhteisön lentoasemia käyttävien kolmansien maiden ilma-alusten turvallisuudesta 21 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/36/EY (11) 9 artiklan välinen suhde olisi muutoin epäselvä, kyseinen artikla olisi kumottava oikeusvarmuuden turvaamiseksi.

(23)

Jäsenvaltioiden olisi annettava säännöt seuraamuksista, joita sovelletaan tämän asetuksen III luvun säännösten rikkomisiin, ja varmistettava, että kyseisiä seuraamuksia sovelletaan. Seuraamusten, jotka voivat olla luonteeltaan siviilioikeudellisia tai hallinnollisia, olisi oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

(24)

Komission olisi tarkasteltava tämän asetuksen soveltamista ja laadittava riittävän ajan kuluttua kertomus sen säännösten tehokkuudesta.

(25)

Mikä tahansa toimivaltainen siviili-ilmailuviranomainen yhteisössä voi päättää, että lentoliikenteen harjoittajat – mukaan luettuina ne, jotka eivät toimi perustamissopimuksen soveltamisalaan kuuluvalla jäsenvaltioiden alueella – voisivat esittää kyseiselle viranomaiselle pyynnön kohdistaa pyynnön esittävään lentoliikenteen harjoittajaan järjestelmällisiä tarkastuksia sen varmistamiseksi, että se todennäköisesti noudattaa asianmukaisia turvallisuusnormeja.

(26)

Tämän asetuksen ei tulisi estää jäsenvaltioita ottamassa käyttöön lentoliikenteen harjoittajia koskevaa kansallista laatumerkintäjärjestelmää, johon saattaa sisältyä muitakin kuin vähimmäisturvallisuusvaatimuksia koskevia arviointiperusteita, yhteisön lainsäädännön mukaisesti.

(27)

Espanjan kuningaskunta ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat Lontoossa 2 päivänä joulukuuta 1987 sopineet ulkoministereidensä yhteisellä julkilausumalla Gibraltarin lentoaseman käyttöä koskevista tiiviimmän yhteistyön järjestelyistä. Näitä järjestelyjä ei ole vielä otettu käyttöön,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

LUKU I

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 artikla

Aihe

1.   Tällä asetuksella vahvistetaan säännöt, jotka koskevat

a)

yhteisiin arviointiperusteisiin perustuvan yhteisön luettelon laatimista ja julkaisemista lentoliikenteen harjoittajista, joita on turvallisuussyistä kielletty harjoittamasta lentoliikennettä yhteisön alueella;

ja

b)

lennon suorittavan lentoliikenteen harjoittajan ilmoittamista lentomatkustajille.

2.   Tämän asetuksen soveltamisen Gibraltarin lentoasemaan ei katsota rajoittavan Espanjan kuningaskunnan tai Yhdistyneen kuningaskunnan oikeudellista asemaa, kun on kyse erimielisyydestä sen alueen suvereeniudesta, jolla lentoasema sijaitsee.

3.   Tämän asetuksen soveltamista Gibraltarin lentoasemaan lykätään, kunnes Espanjan kuningaskunnan ja Yhdistyneen kuningaskunnan ulkoministereiden 2 päivänä joulukuuta 1987 esittämän yhteisen julkilausuman mukaiset järjestelyt on otettu käyttöön. Espanjan ja Yhdistyneen kuningaskunnan hallitukset ilmoittavat neuvostolle järjestelyjen käyttöönottopäivästä.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

a)

”lentoliikenteen harjoittajalla” lentoliikenneyritystä, jolla on voimassa oleva liikennelupa tai vastaava;

b)

”kuljetussopimuksella” sopimusta lentoliikennepalveluista tai sopimusta, johon sisältyy lentoliikennepalveluja, myös silloin, kun kuljetus koostuu kahdesta tai useammasta saman tai eri lentoliikenteen harjoittajan suorittamasta lennosta;

c)

”lentokuljetuksesta vastaavalla sopimuspuolella” lentoliikenteen harjoittajaa, joka on tehnyt matkustajan kanssa kuljetussopimuksen, tai matkanjärjestäjää, jos sopimus käsittää valmismatkan. Myös lipun myyjä katsotaan lentokuljetuksesta vastaavaksi sopimuspuoleksi;

d)

”lipun myyjällä” tarkoitetaan lentolipun myyjää, joka järjestää kuljetussopimuksen matkustajan kanssa joko pelkkää lentoa varten tai osana valmismatkaa ja joka ei ole lentoliikenteen harjoittaja eikä matkanjärjestäjä;

e)

”lennon suorittavalla lentoliikenteen harjoittajalla” lentoliikenteen harjoittajaa, joka suorittaa tai aikoo suorittaa lennon joko matkustajan kanssa tekemänsä kuljetussopimuksen mukaisesti tai sellaisen toisen oikeushenkilön tai luonnollisen henkilön puolesta, joka on tehnyt matkustajan kanssa kuljetussopimuksen;

f)

”toimiluvalla tai teknisellä luvalla” tarkoitetaan jonkin jäsenvaltion toteuttamaa lainsäädännöllistä tai hallinnollista toimenpidettä, jolla määrätään, että lentoliikenteen harjoittaja voi liikennöidä sen lentoasemille tai sen lentoasemilta tai että lentoliikenteen harjoittaja voi liikennöidä sen ilmatilassa tai että lentoliikenteen harjoittaja voi käyttää liikennöintioikeuksia;

g)

”toimintakiellolla” tarkoitetaan lentoliikenteen harjoittajan toimiluvan tai teknisen luvan epäämistä, peruuttamista määräajaksi tai kokonaan tai rajoittamista turvallisuussyistä tai muita vastaavia turvallisuustoimenpiteitä sellaiseen lentoliikenteen harjoittajaan nähden, jolla ei ole liikennöintioikeuksia yhteisössä mutta jonka ilma-alukset voisivat muussa tapauksessa liikennöidä yhteisössä vuokrasopimuksen nojalla;

h)

”valmismatkalla” direktiivin 90/314/ETY 2 artiklan 1 kohdassa määriteltyjä palveluja;

i)

”varauksella” sitä, että matkustajalla on lippu tai muu todiste, joka osoittaa, että lentokuljetuksesta vastaava sopimuspuoli on hyväksynyt ja rekisteröinyt varauksen;

j)

”asianmukaisilla turvallisuusnormeilla” tarkoitetaan Chicagon yleissopimukseen ja sen liitteisiin sekä soveltuvin osin asiaa koskevaan yhteisön lainsäädäntöön sisältyviä kansainvälisiä turvallisuusmääräyksiä.

LUKU II

YHTEISÖN LUETTELO

3 artikla

Yhteisön luettelon laatiminen

1.   Lentoliikenteen turvallisuuden parantamiseksi laaditaan luettelo lentoliikenteen harjoittajista, jotka on asetettu yhteisössä toimintakieltoon (jäljempänä ”yhteisön luettelo”). Kunkin jäsenvaltion on saatettava alueellaan voimaan yhteisön luetteloon sisältyvät toimintakiellot kyseisten toimintakieltojen kohteena olevien lentoliikenteen harjoittajien osalta.

2.   Lentoliikenteen harjoittajien asettamista toimintakieltoon koskevat yhteiset perusteet, jotka perustuvat asianmukaisiin turvallisuusnormeihin, luetellaan liitteessä (jäljempänä ”yhteiset perusteet”). Komissio voi muuttaa liitettä varsinkin tieteen ja tekniikan kehityksen huomioon ottamiseksi 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

3.   Yhteisön luettelon laatimiseksi ensimmäisen kerran kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle viimeistään 16 päivänä helmikuuta 2006, mitkä lentoliikenteen harjoittajat on asetettu toimintakieltoon sen alueella, sekä ilmoitettava myös toimintakieltoihin johtaneet syyt sekä muut tarvittavat tiedot. Komissio ilmoittaa kyseisistä toimintakielloista muille jäsenvaltioille.

4.   Komissio päättää yhden kuukauden kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut jäsenvaltioiden toimittamat tiedot, yhteisten perusteiden nojalla kyseessä olevien lentoliikenteen harjoittajien asettamisesta toimintakieltoon ja laatii yhteisön luettelon lentoliikenteen harjoittajista, jotka se on asettanut toimintakieltoon, 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

4 artikla

Yhteisön luettelon ajantasaistaminen

1.   Yhteisön luettelo ajantasaistetaan

a)

jonkin lentoliikenteen harjoittajan asettamiseksi toimintakieltoon ja kyseisen lentoliikenteen harjoittajan sisällyttämiseksi yhteisön luetteloon yhteisten perusteiden nojalla;

b)

jonkin lentoliikenteen harjoittajan poistamiseksi yhteisön luettelosta, jos kyseisen lentoliikenteen harjoittajan sisällyttämiseen yhteisön luetteloon johtanut turvallisuuspuute tai johtaneet turvallisuuspuutteet on korjattu ja jos yhteisten perusteiden nojalla ei ole muuta syytä pitää kyseinen lentoliikenteen harjoittaja yhteisön luettelossa;

c)

muuttaa yhteisön luetteloon sisällytetylle lentoliikenteen harjoittajalle asetetun toimintakiellon ehtoja.

2.   Komissio päättää omasta aloitteestaan tai jonkin jäsenvaltion pyynnöstä ajantasaistaa yhteisön luetteloa heti, kun se on 1 kohdan nojalla välttämätöntä, 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti ja yhteisten perusteiden nojalla. Komissio tarkistaa vähintään joka kolmas kuukausi, onko yhteisön luettelon ajantasaistaminen tarpeen.

3.   Kunkin jäsenvaltion ja Euroopan lentoturvallisuusviraston on toimitettava komissiolle kaikki tiedot, jotka voivat olla olennaisia yhteisön luettelon ajantasaistamiseksi. Komissio toimittaa kaikki olennaiset tiedot eteenpäin muille jäsenvaltioille.

5 artikla

Tilapäistoimenpiteet yhteisön luettelon ajantasaistamiseksi

1.   Jos on selvää, että jonkin lentoliikenteen harjoittajan liikennöinnin jatkuminen yhteisössä saattaa todennäköisesti aiheuttaa vakavan turvallisuusriskin ja että kyseistä riskiä ei ole ratkaistu tyydyttävällä tavalla asianomaisen jäsenvaltion tai asianomaisten jäsenvaltioiden 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti toteuttamin kiireellisin toimenpitein, komissio voi ottaa tilapäisesti käyttöön 4 artiklan 1 kohdan a tai c alakohdassa tarkoitetut toimet 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

2.   Komissio toimittaa heti, kun se on mahdollista, ja enintään kymmenen työpäivän kuluessa asian 15 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun komitean käsiteltäväksi ja päättää tämän artiklan 1 kohdan nojalla toteuttamansa toimenpiteen vahvistamisesta, muuttamisesta, peruuttamisesta tai laajentamisesta 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

6 artikla

Poikkeustoimenpiteet

1.   Kiireellisissä tapauksissa tämä asetus ei estä jäsenvaltiota reagoimasta odottamattomaan turvallisuusongelmaan asettamalla sen omaa aluetta koskevan välittömän toimintakiellon yhteiset perusteet huomioon ottaen.

2.   Komission päätös olla sisällyttämättä jotakin lentoliikenteen harjoittajaa yhteisön luetteloon 3 artiklan 4 kohdassa tai 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti ei estä jäsenvaltiota asettamasta kyseistä lentoliikenteen harjoittajaa toimintakieltoon tai pitämästä toimintakielto voimassa kyseistä jäsenvaltiota erityisesti koskettavan turvallisuusongelman takia.

3.   Sekä 1 että 2 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa kyseisen jäsenvaltion on välittömästi ilmoitettava asiasta komissiolle, joka ilmoittaa asiasta muille jäsenvaltioille. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa kyseisen jäsenvaltion on viipymättä esitettävä komissiolle pyyntö ajantasaistaa yhteisön luettelo 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

7 artikla

Oikeus tulla kuulluksi

Komissio varmistaa, että kun se tekee 3 artiklan 4 kohdassa, 4 artiklan 2 kohdassa ja 5 artiklassa tarkoitettuja päätöksiä, kyseiselle lentoliikenteen harjoittajalle suodaan mahdollisuus tulla kuulluksi, ottaen huomioon, että joissakin tapauksissa tarvitaan kiireellistä menettelyä.

8 artikla

Täytäntöönpanotoimet

1.   Komissio toteuttaa 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti tarvittaessa täytäntöönpanotoimia yksityiskohtaisten sääntöjen laatimiseksi tässä luvussa tarkoitettuja menettelyjä varten.

2.   Päättäessään näistä toimista komissio ottaa asianmukaisesti huomioon tarpeen tehdä ripeästi päätöksiä yhteisön luetteloa ajantasaistettaessa ja mahdollistaa tarvittaessa kiireellisen menettelyn.

9 artikla

Julkistaminen

1.   Yhteisön luettelo ja muutokset siihen julkaistaan välittömästi Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.   Komissio ja jäsenvaltiot toteuttavat tarvittavat toimenpiteet helpottaakseen yleisön tutustumista yhteisön luettelon viimeisimpään ajantasaistettuun versioon erityisesti Internetin käytön avulla.

3.   Lentokuljetuksesta vastaavien sopimuspuolten, kansallisten siviili-ilmailuviranomaisten, Euroopan lentoturvallisuusviraston ja jäsenvaltioiden alueella sijaitsevien lentoasemien on saatettava yhteisön luettelo matkustajien tutustuttavaksi sekä verkkosivustoillaan että tarvittaessa toimitiloissaan.

LUKU III

MATKUSTAJILLE TIEDOTTAMINEN

10 artikla

Soveltamisala

1.   Tämän luvun säännöksiä sovelletaan matkustajien lentokuljetukseen silloin, kun lento on osa kuljetussopimusta ja kuljetus alkoi yhteisössä ja kun

a)

lento lähtee perustamissopimuksen soveltamisalaan kuuluvalla jäsenvaltion alueella sijaitsevalta lentoasemalta;

tai

b)

lento lähtee kolmannessa maassa sijaitsevalta lentoasemalta ja saapuu perustamissopimuksen soveltamisalaan kuuluvalla jäsenvaltion alueella sijaitsevalle lentoasemalle;

tai

c)

lento lähtee kolmannessa maassa sijaitsevalta lentoasemalta ja saapuu toiselle tällaiselle lentoasemalle.

2.   Tämän luvun säännöksiä sovelletaan riippumatta siitä, onko kyseessä reittilento vai tilauslento, ja siitä, onko lento osa valmismatkaa vai ei.

3.   Tämän luvun säännökset eivät vaikuta direktiivin 90/314/ETY ja asetuksen (ETY) N:o 2299/89 mukaisiin matkustajien oikeuksiin.

11 artikla

Tieto lennon suorittavasta lentoliikenteen harjoittajasta

1.   Varauksen tekemisen yhteydessä lentokuljetuksesta vastaavan sopimuspuolen on ilmoitettava matkustajalle, mikä lentoliikenteen harjoittaja suorittaa lennon tai mitkä lentoliikenteen harjoittajat suorittavat lennot, riippumatta siitä, miten varaus tehdään.

2.   Kun varausta tehtäessä ei vielä tiedetä täsmällisesti lennon suorittavaa lentoliikenteen harjoittajaa tai lennot suorittavia lentoliikenteen harjoittajia, on lentokuljetuksesta vastaavan sopimuspuolen varmistettava, että matkustajalle ilmoitetaan, minkä lentoliikenteen harjoittajan tai lentoliikenteen harjoittajien on määrä suorittaa kyseinen lento tai kyseiset lennot. Tällaisessa tapauksessa lentokuljetuksesta vastaavan sopimuspuolen on varmistettava, että matkustajalle ilmoitetaan lennon suorittava lentoliikenteen harjoittaja heti kun se on tiedossa.

3.   Kun lennon suorittava lentoliikenteen harjoittaja vaihtuu varauksen tekemisen jälkeen, on lentokuljetuksesta vastaavan sopimuspuolen vaihtumisen syystä riippumatta ryhdyttävä välittömästi kaikkiin aiheellisiin toimiin varmistaakseen, että matkustaja saa tiedon vaihtumisesta mahdollisimman pian. Matkustajille on kaikissa tapauksessa ilmoitettava asiasta lähtöselvityksessä tai, mikäli jatkolentoa varten ei tarvita uutta lähtöselvitystä, lentokoneeseen noustaessa.

4.   Tapauksesta riippuen lentoliikenteen harjoittajan tai matkanjärjestäjän on varmistettava, että asianomaiselle lentokuljetuksesta vastaavalle sopimuspuolelle ilmoitetaan lennon suorittava lentoliikenteen harjoittaja heti kun se on tiedossa ja erityisesti jos se vaihtuu.

5.   Jos lennon suorittavaa lentoliikenteen harjoittajaa ei ole ilmoitettu lipun myyjälle, tämä ei ole vastuussa tässä artiklassa säädettyjen velvollisuuksien noudattamatta jättämisestä.

6.   Lentokuljetuksesta vastaavan sopimuspuolen velvollisuus ilmoittaa matkustajille lennon suorittava lentoliikenteen harjoittaja on määritettävä kuljetussopimukseen sovellettavissa yleisissä myyntiehdoissa.

12 artikla

Oikeus palautukseen tai uudelleenreititykseen

1.   Tällä asetuksella ei ole vaikutusta asetuksessa (EY) N:o 261/2004 säädettyyn oikeuteen saada hinnanpalautusta tai uudelleenreititys.

2.   Tapauksissa, joissa asetusta (EY) N:o 261/2004 ei sovelleta ja joissa

a)

matkustajalle ilmoitettu lennon suorittava lentoliikenteen harjoittaja on mainittu yhteisön luettelossa ja asetettu toimintakieltoon, mikä on johtanut kyseisen lennon peruuttamiseen, tai mikä olisi johtanut lennon peruuttamiseen, jos kyseinen lento olisi suoritettu yhteisössä,

tai

b)

matkustajalle ilmoitettu lennon suorittava lentoliikenteen harjoittaja on vaihtunut toiseen lennon suorittavaan lentoliikenteen harjoittajaan, joka on mainittu yhteisön luettelossa ja asetettu toimintakieltoon, mikä on johtanut kyseisen lennon peruuttamiseen, tai mikä olisi johtanut lennon peruuttamiseen, jos kyseinen lento olisi suoritettu yhteisössä,

lentokuljetuksesta vastaavan sopimuspuolen on annettava matkustajalle oikeus hinnanpalautukseen tai uudelleenreititykseen asetuksen (EY) N:o 261/2004 8 artiklan mukaisesti edellyttäen, että kun lentoa ei ole peruutettu, matkustaja on päättänyt olla lentämättä kyseisellä lennolla.

3.   Tämän artiklan 2 kohdan soveltaminen ei vaikuta asetuksen (EY) N:o 261/2004 13 artiklan soveltamiseen.

13 artikla

Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on varmistettava tämän luvun mukaisten sääntöjen noudattaminen, ja niiden on säädettävä seuraamukset näiden sääntöjen rikkomisesta. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

LUKU IV

LOPPUSÄÄNNÖKSET

14 artikla

Tiedottaminen ja muuttaminen

Komissio esittää viimeistään 16 päivänä tammikuuta 2009 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta. Kertomukseen liitetään tarvittaessa asetuksen muuttamista koskevia ehdotuksia.

15 artikla

Komitea

1.   Komissiota avustaa asetuksen (ETY) N:o 3922/91 12 artiklassa tarkoitettu komitea (jäljempänä ”komitea”).

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 3 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

3.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdan mukaiseksi määräajaksi vahvistetaan kolme kuukautta.

4.   Komissio voi kuulla komiteaa kaikissa muissa tämän asetuksen soveltamista koskevissa kysymyksissä.

5.   Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

16 artikla

Kumoaminen

Kumotaan direktiivin 2004/36/EY 9 artikla.

17 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Asetuksen 10, 11 ja 12 artiklaa sovelletaan 16 päivästä heinäkuuta 2006 ja 13 artiklaa 16 päivästä tammikuuta 2007 alkaen.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 14 päivänä joulukuuta 2005.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

J. BORRELL FONTELLES

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

C. CLARKE


(1)  Lausunto annettu 28. syyskuuta 2005 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  Euroopan parlamentin lausunto, annettu 16. marraskuuta 2005 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 5. joulukuuta 2005.

(3)  EYVL L 373, 31.12.1991, s. 4, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 2871/2000 (EYVL L 333, 29.12.2000, s. 47).

(4)  EYVL L 240, 7.9.2002, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1701/2003 (EUVL L 243, 27.9.2003, s. 5).

(5)  EYVL L 158, 23.6.1990, s. 59.

(6)  EYVL L 220, 29.7.1989, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 323/1999 (EYVL L 40, 13.2.1999, s. 1).

(7)  EUVL L 167, 4.7.2003, s. 23.

(8)  EUVL L 46, 17.2.2004, s. 1.

(9)  EYVL L 95, 21.4.1993, s. 29.

(10)  EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(11)  EUVL L 143, 30.4.2004, s. 76.


LIITE

Yhteiset perusteet harkittaessa toimintakieltoon asettamista turvallisuussyistä yhteisön tasolla

Yhteisön tason toimia koskevat päätökset on tehtävä kuhunkin tapaukseen liittyvät näkökohdat huomioon ottaen. Tapaukseen liittyvistä näkökohdista riippuen voidaan lentoliikenteen harjoittajaan tai kaikkiin samassa valtiossa luvan saaneisiin lentoliikenteen harjoittajiin kohdistaa yhteisön tason toimia.

Harkittaessa, olisiko lentoliikenteen harjoittaja asetettava täydelliseen tai osittaiseen toimintakieltoon, on arvioitava, täyttääkö kyseinen lentoliikenteen harjoittaja asianmukaiset turvallisuusnormit, ottaen huomioon seuraavat seikat:

1.

Todennettu näyttö lentoliikenteen harjoittajaa koskevista vakavista turvallisuuspuutteista:

raportit osoittavat vakavia puutteita turvallisuudessa, tai lentoliikenteen harjoittaja lyö jatkuvasti laimin sellaisten puutteiden korjaamisen, jotka on havaittu SAFA-ohjelman mukaisissa asematasotarkastuksissa ja jotka on ilmoitettu aiemmin lentoliikenteen harjoittajalle,

kolmansien maiden ilma-alusten turvallisuudesta annetun direktiivin 2004/36/EY 3 artiklassa vahvistettujen tiedonkeruuta koskevien säännösten puitteissa havaitut vakavat puutteet turvallisuudessa,

kansainvälisiä turvallisuusmääräyksiä koskevien toteennäytettyjen puutteiden vuoksi kolmannessa maassa lentoliikenteen harjoittajalle asetettu toimintakielto,

toteennäytetyt onnettomuutta tai vakavaa vaaratilannetta koskevat tiedot, jotka viittaavat piileviin ja järjestelmällisiin puutteisiin turvallisuudessa.

2.

Lentoliikenteen harjoittajan kyvyttömyys ja/tai haluttomuus korjata turvallisuutta koskevat puutteet, mikä ilmenee

avoimuuden tai asianmukaisen ja oikea-aikaisen tiedottamisen puutteena lentoliikenteen harjoittajan vastauksessa jäsenvaltion siviili-ilmailuviranomaisen lähettämään tiedusteluun, joka koskee lentoliikenteen harjoittajan toiminnan turvallisuusnäkökohtia,

epäasianmukaisena tai puutteellisena korjaussuunnitelmana, joka on esitetty todetun vakavan turvallisuuspuutteen vuoksi.

3.

Lentoliikenteen harjoittajan valvonnasta vastaavien viranomaisten kyvyttömyys ja/tai haluttomuus puuttua turvallisuutta koskeviin puutteisiin, mikä ilmenee

toisen valtion toimivaltaisten viranomaisten haluttomuutena tehdä yhteistyötä jäsenvaltion siviili-ilmailuviranomaisten kanssa, kun kyseisessä maassa luvan saaneen tai kelpuutetun lentoliikenteen harjoittajan toiminnan turvallisuus on kyseenalaistettu;

lentoliikenteen harjoittajaa lakisääteisesti valvovien toimivaltaisten viranomaisten kyvyttömyytenä panna täytäntöön asianmukaiset turvallisuusnormit ja valvoa niiden noudattamista. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä seuraaviin seikkoihin:

a)

Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) yleisen turvallisuusvalvonnan arviointiohjelman tai sovellettavan yhteisön oikeuden mukaiset tarkastukset ja niihin liittyvät korjaussuunnitelmat,

b)

onko kyseisen valtion valvonnan alaisuuteen kuuluvan lentoliikenteen harjoittajan toimilupa tai tekninen lupa evätty tai peruutettu aiemmin toisessa valtiossa,

c)

lentotoiminnan harjoittajan ansiolentolupa ei ole sen valtion toimivaltaisen viranomaisen myöntämä, jossa lentotoiminnan harjoittajan päätoimipaikka sijaitsee;

sen valtion, jossa lentoliikenteen harjoittajan käyttämä ilma-alus on rekisteröity, toimivaltaisten viranomaisten kyvyttömyytenä valvoa lentoliikenteen harjoittajan käyttämää ilma-alusta niille Chicagon yleissopimuksen perusteella kuuluvien velvollisuuksien mukaisesti.


27.12.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 344/23


NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 2112/2005,

annettu 21 päivänä marraskuuta 2005,

yhteisön ulkoisen avun saatavuudesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 181 a artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Avun suora tai välillinen sitominen avunantajamaasta kyseistä apua käyttäen hankittujen tavaroiden tai palvelujen ostamiseen vähentää avun tehokkuutta, eikä tällainen käytäntö ole köyhien maiden tukemiseksi harjoitettavan kehitysyhteistyöpolitiikan mukaista. Avun sidonnaisuuden purkaminen ei ole itsetarkoitus, vaan sitä olisi käytettävä välineenä, jolla edistetään muita omavastuun, alueellisen yhdentymisen ja valmiuksien kehittämisen kaltaisia köyhyyden vähentämiseen tähtääviä tekijöitä ja joka suuntautuu kehitysmaiden paikallisten ja alueellisten tavaroiden ja palvelujen toimittajien aseman vahvistamiseen.

(2)

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kehitysapukomitea (DAC) antoi maaliskuussa 2001 suosituksen ”Vähiten kehittyneille maille annettavan avun sidonnaisuuksien purkaminen” (2). Jäsenvaltiot hyväksyivät tämän suosituksen, ja komissio tunnusti suosituksen ohjenuoraksi yhteisön avulle.

(3)

Valmistauduttaessa Monterreyssa 18–22 päivänä maaliskuuta 2002 pidettyyn kehitysavun rahoitusta koskevaan kansainväliseen konferenssiin Barcelonassa pidetyn Eurooppa-neuvoston kokouksen rinnalla kokoontunut yleisten asioiden neuvosto totesi 14 päivänä maaliskuuta 2002, että Euroopan unioni ”panee täytäntöön DAC:n suosituksen, joka koskee vähiten kehittyneille maille annettavan avun sidonnaisuuden purkamista, ja jatkaa keskusteluja kahdenvälisen avun sidonnaisuuden purkamiseksi entistä enemmän. EU harkitsee myös yhteisön avun sidonnaisuuden purkamista entistä enemmän samalla kun se jatkaa EU:n ja AKT-maiden välillä sovellettavan hintaetuusjärjestelmän soveltamista.”.

(4)

Komissio antoi 18 päivänä marraskuuta 2002 Euroopan parlamentille ja neuvostolle tiedonannon ”Sidonnaisuuksien purkaminen: Kehitysavun tehokkuuden parantaminen”. Siinä esitetään komission näkemykset ja mahdolliset vaihtoehdot edellä mainitun Barcelonan sitoumuksen täytäntöönpanolle EU:n tukijärjestelmässä.

(5)

Neuvosto painotti 20 päivänä toukokuuta 2003 päätelmissään kehitysapua koskevien sidonnaisuuksien purkamisesta, että yhteisön avun sidonnaisuutta on purettava entistä enemmän. Se hyväksyi edellä mainitussa tiedonannossa mainitut seikat ja teki päätöksen ehdotetuista ratkaisuista.

(6)

Edellä mainitusta komission tiedonannosta 4 päivänä syyskuuta 2003 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa (3) todetaan, että yhteisön avun sidonnaisuutta on purettava edelleen. Siinä tuetaan kyseisessä tiedonannossa mainittuja seikkoja ja hyväksytään ehdotetut ratkaisut. Siinä painotetaan tarvetta keskustella avun sidonnaisuuden purkamisesta lisätutkimusten ja esitettyjen ehdotusten perusteella ja vaaditaan nimenomaisesti suosimaan paikallista ja alueellista yhteistyötä, jossa on asetettava – tärkeysjärjestyksessä – etusijalle toimittajat vastaanottajamaista, naapurikehitysmaista ja muista kehitysmaista, jolloin tavoitteena on tukea vastaanottajamaiden ponnisteluja parantaa omaa elintarviketuotantoaan kansallisella, alueellisella, paikallisella ja perhekohtaisella tasolla, sekä toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan elintarvikkeiden ja peruspalveluiden tarjontaa ja saatavuutta sopusoinnussa paikallisten tapojen ja tuotanto- ja kaupankäyntijärjestelmien kanssa.

(7)

Useat kysymykset on ratkaistava, jotta yhteisön ulkoisen avun saatavuus voidaan määrittää. Henkilöiden kelpoisuusehdot määritellään 3 artiklassa. Osallistumiskelpoisen henkilön palkkaamia asiantuntijoita ja hänen ostamiensa hyödykkeiden ja materiaalien alkuperää koskevat säännöt määritellään 4 ja 5 artiklassa. Vastavuoroisuuden osalta sovellettavat määritelmä ja täytäntöönpanosäännöt ovat 6 artiklassa. Poikkeuksista ja niiden täytäntöönpanosta säädetään 7 artiklassa. Kansainvälisten ja alueellisten järjestöjen rahoittamia toimia tai kolmannen maan kanssa yhteisrahoitettuja toimia koskevat erityissäännökset ovat 8 artiklassa. Humanitaarisen avun osalta sovellettavat erityissäännökset ovat 9 artiklassa.

(8)

Ulkoista apua koskevissa perussäädöksissä ja Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetussa neuvoston asetuksessa (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (4) (jäljempänä ”varainhoitoasetus”) määritellään yhteisön ulkoisen avun saatavuus. Tällä asetuksella yhteisön avun saatavuuteen tehdyt muutokset edellyttävät muutosten tekemistä kaikkiin näihin välineisiin. Kaikki perussäädöksiä koskevat muutokset luetellaan tämän asetuksen liitteessä I.

(9)

Tehtäessä hankintasopimuksia yhteisön välineen mukaisesti kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että noudatetaan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) tärkeimpiä kansainvälisesti hyväksyttyjä työelämän perusnormeja, esimerkiksi järjestymisvapautta ja työehtosopimusneuvotteluja, pakkotyön kieltämistä, työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tapahtuvan syrjinnän kieltämistä ja lapsityövoiman käytön kieltämistä koskevia yleissopimuksia.

(10)

Tehtäessä hankintasopimuksia yhteisön välineen mukaisesti kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että noudatetaan seuraavia kansainvälisiä ympäristöä koskevia yleissopimuksia: yleissopimus biologisesta monimuotoisuudesta vuodelta 1992, Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirja vuodelta 2000 ja Yhdistyneiden Kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen Kioton pöytäkirja vuodelta 1997,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Soveltamisala

Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt asianomaisten osapuolten osallistumiselle kaikkiin liitteessä I mainittuihin yhteisön ulkoisen avun välineisiin, jotka rahoitetaan Euroopan unionin yleisestä talousarviosta.

2 artikla

Määritelmä

Tässä asetuksessa käytettävien termien tulkinnan osalta viitataan varainhoitoasetukseen ja Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annettuun komission asetukseen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 (5).

3 artikla

Kelpoisuussäännöt

1.   Jostakin yhteisön välineestä rahoitettavien hankinta- tai avustussopimusten tarjouskilpailu on avoin kaikille oikeushenkilöille, jotka ovat sijoittautuneet Euroopan yhteisön jäsenvaltioon, Euroopan yhteisön tunnustamaan ehdokasmaahan tai Euroopan talousalueen jäsenvaltioon.

2.   Jostakin liitteen I A osassa määritellystä alakohtaisesta yhteisön välineestä rahoitettavien hankinta- tai avustussopimusten tarjouskilpailu on avoin niiden oikeushenkilöiden lisäksi, jotka ovat jo osallistumiskelpoisia kyseessä olevan välineen perusteella, kaikille oikeushenkilöille, jotka ovat sijoittautuneet liitteessä II olevassa OECD:n kehitysapukomitean luettelossa mainittuihin kehitysmaihin.

3.   Jostakin liitteen I B osassa määritellystä maantieteellisesti rajatusta yhteisön välineestä rahoitettavien hankinta- tai avustussopimusten tarjouskilpailu on avoin niiden lisäksi, jotka on jo mainittu osallistumiskelpoisiksi kyseessä olevassa välineessä, kaikille oikeushenkilöille, jotka ovat sijoittautuneet liitteessä II olevassa OECD:n kehitysapukomitean luettelossa mainittuihin kehitysmaihin ja jotka on nimenomaisesti mainittu osallistumiskelpoisiksi.

4.   Jostakin yhteisön välineestä rahoitettavien hankinta- tai avustussopimusten tarjouskilpailu on avoin kaikille oikeushenkilöille, jotka ovat sijoittautuneet muihin kuin tämän artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuihin maihin, jos niiden myöntämän ulkoisen avun vastavuoroinen saatavuus on vahvistettu 6 artiklan mukaisesti.

5.   Jostakin yhteisön välineestä rahoitettavien hankinta- tai avustussopimusten tarjouskilpailu on avoin myös kansainvälisille järjestöille.

6.   Edellä sanottu ei kuitenkaan estä minkä tahansa sopimuksen tarjouskilpailuun osallistumiskelpoisia järjestöluokkia osallistumasta eikä estä soveltamasta varainhoitoasetuksen 114 artiklan 1 kohdassa säädettyä poikkeusta.

4 artikla

Asiantuntijat

Kaikki 3 ja 8 artiklassa määriteltyjen tarjoajien palkkaamat asiantuntijat voivat olla minkä tahansa maan kansalaisia. Tämä artikla ei kuitenkaan rajoita yhteisön julkisia hankintoja koskevissa säännöissä vahvistettujen laadullisten ja taloudellisten edellytysten soveltamista.

5 artikla

Alkuperäsäännöt

Kaikkien jostakin yhteisön välineestä rahoitetun sopimuksen nojalla ostettujen hyödykkeiden ja materiaalien on oltava peräisin yhteisöstä tai 3 ja 7 artiklassa määritellystä osallistumiskelpoisesta maasta. Tässä asetuksessa alkuperällä tarkoitetaan tullitarkoituksia varten säädettyä alkuperäsääntöjen määritelmää asiaankuuluvassa yhteisön lainsäädännössä.

6 artikla

Vastavuoroisuus kolmansien maiden kanssa

1.   Yhteisön ulkoisen avun saatavuus vastavuoroisesti suodaan 3 artiklan 4 kohdan soveltamisalaan kuuluvalle maalle, jos se myöntää kelpoisuuden vastaavin ehdoin jäsenvaltioille ja asianomaiselle vastaanottajamaalle.

2.   Se, suodaanko mahdollisuus saada vastavuoroisesti yhteisön ulkoista apua, perustuu EU:n ja muiden avunantajien vertailuun OECD:n kehitysapukomitean luokituksen mukaisella alaa koskevalla tasolla tai joko avunantaja- tai vastaanottajamaan tasolla. Päätös vastavuoroisuuden myöntämisestä avunantajamaalle perustuu kyseisen avunantajan antaman avun avoimuuteen, johdonmukaisuuteen ja suhteellisuuteen sekä avun laatuun ja määrään.

3.   Yhteisön ulkoisen avun vastavuoroinen saatavuus vahvistetaan erillisellä päätöksellä, joka koskee tiettyä maata tai maaryhmää. Tällainen päätös tehdään menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (6) mukaisesti kyseistä säädöstä käsittelevää komiteaa ja sitä koskevia menettelyjä noudattaen. Mainitun päätöksen 7 artiklan 3 kohdan mukaista Euroopan parlamentin oikeutta saada säännöllisesti tietoja on noudatettava täysimääräisesti. Tällaisen päätöksen on oltava voimassa vähintään yhden vuoden ajan.

4.   Yhteisön ulkoisen avun vastavuoroinen saatavuus vähiten kehittyneissä maissa, jotka on lueteltu liitteessä II, suodaan ilman muuta liitteessä III luetelluille kolmansille maille.

5.   Vastaanottajamaita on kuultava 1, 2 ja 3 kohdassa kuvatun menettelyn aikana.

7 artikla

Poikkeukset kelpoisuus- ja alkuperäsäännöistä

1.   Asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa komissio voi ulottaa kelpoisuuden koskemaan myös sellaisten maiden oikeushenkilöitä, jotka eivät ole 3 artiklan nojalla kelpoisia.

2.   Asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa komissio voi sallia sellaisesta maasta peräisin olevien hyödykkeiden ja materiaalien ostamisen, joka ei ole 3 artiklan nojalla kelpoinen.

3.   Edellä 1 ja 2 kohdassa säädettyjen poikkeusten perusteena voi olla se, että tuotteita ja palveluita ei ole saatavilla kyseessä olevien maiden markkinoilla, tilanne on äärimmäisen kiireellinen tai että kelpoisuussääntöjen noudattaminen tekisi hankkeen, ohjelman tai toimenpiteen toteuttamisen mahdottomaksi tai erittäin vaikeaksi.

8 artikla

Toimet, joihin osallistuu kansainvälisiä järjestöjä tai joihin sisältyy yhteisrahoitusta

1.   Aina, kun yhteisön rahoitukseen sisältyy jonkin kansainvälisen järjestön toteuttama toimi, asianomaisiin sopimusmenettelyihin voivat osallistua kaikki oikeushenkilöt, jotka ovat osallistumiskelpoisia 3 artiklan nojalla tai kyseisen järjestön sääntöjen nojalla, mutta kaikkien avunantajien tasavertainen kohtelu on varmistettava. Samoja sääntöjä sovelletaan hankintoihin, materiaaleihin ja asiantuntijoihin.

2.   Aina, kun yhteisön rahoitukseen sisältyy jonkin kolmannen maan – vastavuoroisuusedellytyksin 6 artiklan mukaisesti – tai alueellisen järjestön taikka jäsenvaltion kanssa yhteisrahoitettava toimi, asianomaisiin sopimusmenettelyihin voivat osallistua kaikki oikeushenkilöt, jotka ovat osallistumiskelpoisia 3 artiklan nojalla, sekä kaikki oikeushenkilöt, jotka ovat kyseisen kolmannen maan, alueellisen järjestön tai jäsenvaltion sääntöjen mukaisesti osallistumiskelpoisia. Samoja sääntöjä sovelletaan hankintoihin, materiaaleihin ja asiantuntijoihin.

3.   Elintarvikeavun osalta tätä artiklaa on sovellettava vain hätäapuun.

9 artikla

Humanitaarinen apu ja valtioista riippumattomat järjestöt

1.   Tämän asetuksen 3 artiklaa ei sovelleta edunsaajien valinnassa käytettäviin kelpoisuusehtoihin humanitaarisesta avusta 20 päivänä kesäkuuta 1996 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1257/96 (7) tarkoitetun humanitaarisen avun osalta eikä kehitysmaita koskevilla aloilla toteutettavista toimista yhdessä eurooppalaisten valtioista riippumattomien kehitysyhteistyöjärjestöjen (NGO) kanssa suoritettavasta rahoituksesta 17 päivänä heinäkuuta 1998 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1658/98 (8) tarkoitetun valtioista riippumattomien järjestöjen kautta suoraan kanavoitavan avun osalta.

2.   Edunsaajien on noudatettava tässä asetuksessa säädettyjä vaatimuksia silloin, kun humanitaarisen avun ja asetuksessa (EY) N:o 1658/98 tarkoitetun valtioista riippumattomien järjestöjen kautta suoraan kanavoitavan avun täytäntöönpano edellyttää hankintasopimusten tekemistä.

10 artikla

Keskeisimpien periaatteiden noudattaminen ja paikallisten markkinoiden vahvistaminen

1.   Köyhyyden kitkemisen jouduttamiseksi kehitetään paikallisia valmiuksia, markkinoita ja ostoja kiinnittämällä erityistä huomiota kumppanimaista tapahtuviin paikallisiin ja alueellisiin hankintoihin.

2.   Tarjoajien, joiden kanssa on tehty hankintasopimuksia, on noudatettava tärkeimpiä kansainvälisesti hyväksyttyjä työelämän perusnormeja, kuten ILOn työelämän perusnormeja sekä järjestymisvapautta ja työehtosopimusneuvotteluja, pakkotyön kieltämistä, työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tapahtuvan syrjinnän kieltämistä ja lapsityövoiman käytön kieltämistä koskevia yleissopimuksia.

3.   Kehitysmaiden mahdollisuuksia saada yhteisön ulkoista apua on tuettava kaikella asianmukaiseksi katsotulla teknisellä avulla.

11 artikla

Asetuksen täytäntöönpano

Tällä asetuksella muutetaan ja säännellään kaikkien liitteessä I lueteltujen voimassa olevien yhteisön välineiden asianomaiset osat. Komissio muuttaa ajoittain tämän asetuksen liitteitä II, III ja IV, jotta otettaisiin huomioon muutokset OECD:n teksteissä.

12 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 21 päivänä marraskuuta 2005.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. STRAW


(1)  EUVL C 157, 28.6.2005, s. 99.

(2)  OECD/DAC 2001 Report, 2002, Volume 3, nro1, s. 46.

(3)  EUVL C 76 E, 25.3.2004, s. 474.

(4)  EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

(5)  EYVL L 357, 31.12.2002, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY, Euratom) N:o 1261/2005 (EUVL L 201, 2.8.2005, s. 3).

(6)  EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(7)  EYVL L 163, 2.7.1996, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).

(8)  EYVL L 213, 30.7.1998, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2003.


LIITE I

Seuraavat muutokset tehdään jäljempänä lueteltuihin yhteisön välineisiin.

A OSA — Alakohtaiset yhteisön välineet

1)

Neuvoston asetus (EY) N:o 1725/2001, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2001, jalkaväkimiinojen vastaisesta toiminnasta muissa kolmansissa maissa kuin kehitysmaissa (1)

Korvataan 4 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Kelpoisuus osallistua tämän asetuksen mukaisiin tarjouskilpailuihin määritellään yhteisön ulkoisen avun saatavuudesta 21 päivänä marraskuuta 2005 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2112/2005 (2) säädettyjen kelpoisuussääntöjen ja niiden poikkeusten mukaisesti.

Lisätään 7 artiklan 3 kohtaan seuraavaa:

”Osallistuminen kansainvälisen järjestön kautta täytäntöönpantuihin tai kolmannen maan kanssa yhteisrahoitettuihin sopimusmenettelyihin määritellään asetuksessa (EY) N:o 2112/2005.”

2)

Neuvoston asetus (EY) N:o 976/1999, annettu 29 päivänä huhtikuuta 1999, demokratian ja oikeusvaltion kehittämisen ja lujittamisen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen yleistavoitetta kolmansissa maissa yhteisön yhteistyöpolitiikan puitteissa edistävien yhteisön toimien, jotka ovat muita kuin kehitysyhteistyötoimia, täytäntöönpanoa koskevista vaatimuksista (3)

Lisätään 5 artiklan 1 kohtaan seuraavaa:

”Kelpoisuus osallistua tämän asetuksen mukaisiin avustussopimusten hakumenettelyihin määritellään lisäksi yhteisön ulkoisen avun saatavuudesta 21 päivänä marraskuuta 2005 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2112/2005 (4) säädettyjen kelpoisuussääntöjen ja niiden poikkeusten mukaisesti.

Korvataan 6 artikla seuraavasti:

”6 artikla

Yhteisön tukea voivat hakea 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut kumppanit, joiden päätoimipaikka on maassa, jolle tämän asetuksen ja asetuksen (EY) N:o 2112/2005 nojalla voidaan myöntää yhteisön tukea. Tällaisen päätoimipaikan on oltava kaikkien tämän asetuksen nojalla rahoitettavien toimien tosiasiallinen päätöksentekopaikka. Poikkeustapauksessa päätoimipaikka voi olla jossakin muussa kolmannessa maassa.”

Korvataan 9 artikla seuraavasti:

”9 artikla

1.   Kelpoisuus osallistua tämän asetuksen mukaisiin tarjouskilpailuihin määritellään tässä asetuksessa ja asetuksessa (EY) N:o 2112/2005 säädettyjen kelpoisuussääntöjen ja niiden poikkeusten mukaisesti.

2.   Tämän asetuksen mukaisesti ostettujen hyödykkeiden ja materiaalien alkuperä määritellään lisäksi asetuksessa (EY) N:o 2112/2005 säädettyjen alkuperäsääntöjen ja niiden poikkeusten mukaisesti.”

B OSA — Maantieteellisesti rajatut yhteisön välineet

3)

Neuvoston asetus (EY) N:o 2500/2001, annettu 17 päivänä joulukuuta 2001, liittymistä valmistelevasta rahoitustuesta Turkille (5)

Lisätään 8 artiklan 7 kohdan ensimmäiseen luetelmakohtaan seuraavaa:

”Kelpoisuus osallistua tämän asetuksen mukaisiin tarjouskilpailuihin määritellään lisäksi yhteisön ulkoisen avun saatavuudesta 21 päivänä marraskuuta 2005 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2112/2005 (6) säädettyjen kelpoisuussääntöjen ja niiden poikkeusten mukaisesti.

Lisätään 8 artiklan 7 kohdan toiseen alakohtaan seuraavaa:

”Osallistuminen kansainvälisen järjestön kautta täytäntöönpantuihin tai kolmannen maan kanssa yhteisrahoitettuihin sopimusmenettelyihin määritellään lisäksi asetuksessa (EY) N:o 2112/2005.”

Lisätään 8 artiklaan seuraavaa:

”8.   Tämän asetuksen mukaisesti ostettujen hyödykkeiden ja materiaalien alkuperä määritellään lisäksi asetuksessa (EY) N:o 2112/2005 säädettyjen alkuperäsääntöjen ja niiden poikkeusten mukaisesti.”

4)

Neuvoston asetus (EY) N:o 2666/2000, annettu 5 päivänä joulukuuta 2000, Albanialle, Bosnia ja Hertsegovinalle, Kroatialle, Jugoslavian liittotasavallalle ja entiselle Jugoslavian tasavallalle Makedonialle annettavasta avusta (7)

Lisätään 7 artiklan 3 kohtaan seuraavaa:

”Kelpoisuus osallistua tämän asetuksen mukaisiin tarjouskilpailuihin määritellään lisäksi yhteisön ulkoisen avun saatavuudesta 21 päivänä marraskuuta 2005 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2112/2005 (8) säädettyjen kelpoisuussääntöjen ja niiden poikkeusten mukaisesti.

Korvataan 7 artiklan 4 kohta seuraavasti:

”4.   Osallistuminen kansainvälisen järjestön kautta täytäntöönpantuihin tai kolmannen maan kanssa yhteisrahoitettuihin sopimusmenettelyihin määritellään asetuksessa (EY) N:o 2112/2005.”

5)

Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 99/2000, annettu 29 päivänä joulukuuta 1999, avun toimittamisesta Itä-Euroopan ja Keski-Aasian kumppanivaltioille (9)

Lisätään 11 artiklan 3 kohtaan seuraavaa:

”Tämän asetuksen mukaisesti ostettujen hyödykkeiden ja materiaalien alkuperä määritellään lisäksi yhteisön ulkoisen avun saatavuudesta 21 päivänä marraskuuta 2005 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2112/2005 (10) säädettyjen alkuperäsääntöjen ja niiden poikkeusten mukaisesti.

Lisätään 11 artiklan 4 kohtaan seuraavaa:

”Kelpoisuus osallistua tämän asetuksen mukaisiin tarjouskilpailuihin määritellään lisäksi asetuksessa (EY) N:o 2112/2005 säädettyjen kelpoisuussääntöjen ja niiden poikkeusten mukaisesti.”

Lisätään 11 artiklan 5 kohtaan seuraavaa:

”Osallistuminen kansainvälisen järjestön kautta täytäntöönpantuihin tai kolmannen maan kanssa yhteisrahoitettuihin sopimusmenettelyihin määritellään lisäksi asetuksessa (EY) N:o 2112/2005.”

6)

Neuvoston asetus (EY) N:o 1267/1999, annettu 21 päivänä kesäkuuta 1999, liittymistä edeltävästä rakennepolitiikan välineestä (11)

Lisätään 6 a artiklan 1 kohtaan seuraavaa:

”Kelpoisuus osallistua tämän asetuksen mukaisiin tarjouskilpailuihin määritellään lisäksi yhteisön ulkoisen avun saatavuudesta 21 päivänä marraskuuta 2005 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2112/2005 (12) säädettyjen kelpoisuussääntöjen ja niiden poikkeusten mukaisesti.

Lisätään 6 a artiklan 2 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Osallistuminen kansainvälisen järjestön kautta täytäntöönpantuihin tai kolmannen maan kanssa yhteisrahoitettuihin sopimusmenettelyihin määritellään lisäksi asetuksessa (EY) N:o 2112/2005.”

7)

Neuvoston asetus (EY) N:o 1268/1999, annettu 21 päivänä kesäkuuta 1999, yhteisön tuesta maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskeville liittymistä valmisteleville toimenpiteille jäsenyyttä hakeneissa Keski- ja Itä-Euroopan maissa liittymistä edeltävänä aikana (13)

Lisätään 3 artiklan 3 kohtaan seuraavaa:

”Kelpoisuus osallistua tämän asetuksen mukaisiin tarjouskilpailuihin määritellään tässä ja yhteisön ulkoisen avun saatavuudesta 21 päivänä marraskuuta 2005 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2112/2005 (14) säädettyjen kelpoisuussääntöjen ja niiden poikkeusten mukaisesti.

8)

Neuvoston asetus (EY) N:o 1488/96, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1996, rahoituksellisista ja teknisistä toimenpiteistä (MEDA) taloudellisen ja yhteiskunnallisen rakenneuudistuksen tukemiseksi Euro–Välimeri-yhteistyökumppanuuden puitteissa (15)

Lisätään 8 artiklan 1 kohtaan seuraavaa:

”Kelpoisuus osallistua tämän asetuksen mukaisiin tarjouskilpailuihin määritellään tässä ja yhteisön ulkoisen avun saatavuudesta 21 päivänä marraskuuta 2005 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2112/2005 (16) säädettyjen kelpoisuussääntöjen ja niiden poikkeusten mukaisesti.

Lisätään 8 artiklan 8 kohtaan seuraavaa:

”Osallistuminen kansainvälisen järjestön kautta täytäntöönpantuihin tai kolmannen maan kanssa yhteisrahoitettuihin sopimusmenettelyihin määritellään asetuksessa (EY) N:o 2112/2005.”

9)

Neuvoston asetus (ETY) N:o 1762/92, annettu 29 päivänä kesäkuuta 1992, yhteisön ja Välimeren kolmansien maiden rahoitusalan ja teknisen alan yhteistyötä koskevien pöytäkirjojen soveltamisesta (17)

Lisätään 2 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Osallistuminen kansainvälisen järjestön kautta täytäntöönpantuihin tai kolmannen maan kanssa yhteisrahoitettuihin sopimusmenettelyihin määritellään lisäksi myös yhteisön ulkoisen avun saatavuudesta 21 päivänä marraskuuta 2005 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2112/2005 (18).

10)

Neuvoston asetus (ETY) N:o 443/92, annettu 25 päivänä helmikuuta 1992, rahoitusavusta ja teknisestä avusta Aasian ja Latinalaisen Amerikan kehitysmaille sekä taloudellisesta yhteistyöstä näiden maiden kanssa (19)

Lisätään 9 artiklaan alakohta seuraavasti:

”Osallistuminen kansainvälisen järjestön kautta täytäntöönpantuihin tai kolmannen maan kanssa yhteisrahoitettuihin sopimusmenettelyihin määritellään lisäksi myös yhteisön ulkoisen avun saatavuudesta 21 päivänä marraskuuta 2005 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2112/2005 (20).

Lisätään 13 artiklaan alakohta seuraavasti:

”Kelpoisuus osallistua tämän asetuksen mukaisiin tarjouskilpailuihin määritellään lisäksi asetuksessa (EY) N:o 2112/2005 säädettyjen kelpoisuussääntöjen ja niiden poikkeusten mukaisesti.”


(1)  EYVL L 234, 1.9.2001, s. 6.

(2)  EYVL L 344, 27.12.2005, s. 23.”

(3)  EYVL L 120, 8.5.1999, s. 8, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2242/2004 (EUVL L 390, 31.12.2004, s. 21).

(4)  EYVL L 344, 27.12.2005, s. 23.”

(5)  EYVL L 342, 27.12.2001, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 850/2005 (EUVL L 141, 4.6.2005, s. 1).

(6)  EYVL L 344, 27.12.2005, s. 23.”

(7)  EYVL L 306, 7.12.2000, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2257/2004 (EUVL L 389, 30.12.2004, s. 1).

(8)  EYVL L 344, 27.12.2005, s. 23.”

(9)  EYVL L 12, 18.1.2000, s. 1.

(10)  EYVL L 344, 27.12.2005, s. 23.”

(11)  EYVL L 161, 26.6.1999, s. 73, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2257/2004.

(12)  EYVL L 344, 27.12.2005, s. 23.”

(13)  EYVL L 161, 26.6.1999, s. 87, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2257/2004.

(14)  EYVL L 344, 27.12.2005, s. 23.”

(15)  EYVL L 189, 30.7.1996, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2698/2000 (EYVL L 311, 12.12.2000, s. 1).

(16)  EYVL L 344, 27.12.2005, s. 23.”

(17)  EYVL L 181, 1.7.1992, s. 1.

(18)  EYVL L 344, 27.12.2005, s. 23.”

(19)  EYVL L 52, 27.2.1992, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 807/2003 (EUVL L 122, 16.5.2003, s. 36).

(20)  EYVL L 344, 27.12.2005, s. 23.”


LIITE II

Kehitysapukomitean luettelo tuensaajista – tilanne 1. tammikuuta 2003

Osa I: Kehitysmaat ja -alueet

(julkinen kehitysapu)

Osa II: Siirtymävaiheessa olevat maat ja alueet

(julkinen apu)

Vähiten kehittyneet maat

Muut matalan tulotason maat (BKTL/asukas alle 745 dollaria vuonna 2001)

Alemman keskitulotason maat (BKTL/asukas 746–2 975 dollaria vuonna 2001)

Ylemmän keskitulotason maat (BKTL/asukas 2 976–9 205 dollaria vuonna 2001)

Korkean tulotason maat (BKTL/asukas yli 9 206 dollaria vuonna 2001)

Keski- ja Itä-Euroopan maat sekä entisen Neuvostoliiton uudet itsenäiset valtiot

Edistyneemmät kehitysmaat ja -alueet

Afganistan

Angola

Bangladesh

Benin

Bhutan

Burkina Faso

Burundi

Kambodža

Kap Verde

Keski-Afrikan tasavalta

Tšad

Komorit

Kongon demokraattinen tasavalta

Djibouti

Päiväntasaajan Guinea

Eritrea

Etiopia

Gambia

Guinea

Guinea-Bissau

Haiti

Kiribati

Laos

Lesotho

Liberia

Madagaskar

Malawi

Malediivit

Mali

Mauritania

Mosambik

Myanmar

Nepal

Niger

Ruanda

Samoa

São Tomé ja Príncipe

Senegal

Sierra Leone

Salomonsaaret

Somalia

Sudan

Tansania

Itä-Timor

Togo

Tuvalu

Uganda

Vanuatu

Jemen

Sambia

Armenia (1)

Azerbaidžan (1)

Kamerun

Kongo

Norsunluurannikko

Georgia (1)

Ghana

Intia

Indonesia

Kenia

Korean demokraattinen kansantasavalta

Kirgistan (1)

Moldova (1)

Mongolia

Nicaragua

Nigeria

Pakistan

Papua-Uusi-Guinea

Tadžikistan (1)

Uzbekistan (1)

Vietnam

Zimbabwe

Albania (1)

Algeria

Belize

Bolivia

Bosnia ja Hertsegovina

Kiina

Kolumbia

Kuuba

Dominikaaninen tasavalta

Ecuador

Egypti

El Salvador

Fidži

Guatemala

Guyana

Honduras

Iran

Irak

Jamaika

Jordania

Kazakstan (1)

entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia

Marshallinsaaret

Mikronesia

Marokko

Namibia

Niue

Palestiinan itsehallintoalueet

Paraguay

Peru

Filippiinit

Serbia ja Montenegro

Etelä-Afrikka

Sri Lanka

Saint Vincent ja Grenadiinit

Suriname

Swazimaa

Syyria

Thaimaa

Tokelau (2)

Tonga

Tunisia

Turkki

Turkmenistan (1)

Wallis ja Futuna (2)

Botswana

Brasilia

Chile

Cookinsaaret

Costa Rica

Kroatia

Dominica

Gabon

Grenada

Libanon

Malesia

Mauritius

Mayotte (2)

Nauru

Panama

Saint Helena (2)

Saint Lucia

Venezuela

Bahrain

Valko-Venäjä (1)

Bulgaria (1)

Tšekki (1)

Viro (1)

Unkari (1)

Latvia (1)

Liettua (1)

Puola (1)

Romania (1)

Venäjä (1)

Slovakia (1)

Ukraina (1)

Aruba (1)

Bahama

Bermuda (2)

Brunei

Caymansaaret (2)

Taiwan

Kypros

Falklandinsaaret (2)

Ranskan Polynesia (2)

Gibraltar (2)

Hongkong (2)

Israel

Korean tasavalta

Kuwait

Libya

Macao (2)

Malta

Alankomaiden Antillit (2)

Uusi-Kaledonia (2)

Qatar

Singapore

Slovenia

Arabiemiirikunnat

Brittiläiset Neitsytsaaret (2)

Maailmanpankin luottokynnys (5 185 dollaria vuonna 2001)

Anguilla (2)

Antigua ja Barbuda

Argentiina

Barbados

Meksiko

Montserrat (2)

Oman

Palau

Saudi-Arabia

Saint Kitts ja Nevis

Seychellit

Trinidad ja Tobago

Turks- ja Caicossaaret (2)

Uruguay


(1)  Keski- ja Itä-Euroopan maat sekä entisen Neuvostoliiton uudet itsenäiset valtiot.

(2)  Alue.


LIITE III

LUETTELO OECD:N KEHITYSAPUKOMITEAN JÄSENISTÄ

Alankomaat, Australia, Belgia, Espanja, Euroopan komissio, Irlanti, Italia, Itävalta, Japani, Kanada, Kreikka, Luxemburg, Norja, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska, Uusi-Seelanti, Yhdistynyt kuningaskunta, Yhdysvallat.


LIITE IV

Otteita Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kehitysapukomitean (DAC) maaliskuussa 2001 antamasta vähiten kehittyneille maille annettavan avun sidonnaisuuksien purkamista koskevasta suosituksesta

II.   Täytäntöönpano

a)   Soveltamisala

7.

Avun sidonnaisuuksien purkaminen on monimutkainen prosessi. Julkisen kehitysavun eri luokkien osalta on noudatettava erilaista lähestymistapaa. Lisäksi jäsenten välillä on eroja suosituksen täytäntöönpanon soveltamisalan ja ajoituksen osalta. Edellä sanottu huomioon ottaen DAC:n jäsenten on purettava vähiten kehittyneille maille myönnettävän julkisen kehitysavun sidonnaisuus mahdollisimman laajalti ja tässä suosituksessa vahvistettuja arviointiperusteita ja menettelyjä noudattaen.

i)

DAC:n jäsenet sopivat purkavansa vähiten kehittyneille maille myöntämänsä julkisen kehitysavun sidonnaisuuden 1. tammikuuta 2002 mennessä seuraavilla aloilla: maksutaseet ja rakennesopeutustuki, velkojen anteeksiantaminen, alakohtaisia ja monialaisia ohjelmia varten annettava apu, investointihankkeiden tuki, tuontituki ja perushyödykkeitä varten annettava tuki, kaupallisia palveluita koskevat sopimukset sekä valtiosta riippumattomille järjestöille hankintoihin liittyviä toimia varten myönnettävä julkinen kehitysapu.

ii)

Investointeihin liittyvän teknisen yhteistyön ja erillisen teknisen yhteistyön osalta tunnustetaan, että DAC:n jäsenten toimintatapoja saattaa ohjata se, että on tärkeätä säilyttää avunantajamaiden kansallisen mukanaolon tunne samalla kun kumppanimailta pyydetään asiantuntija-apua, mutta joka tapauksessa tämän suosituksen tavoitteet ja periaatteet on pidettävä mielessä. Erillinen tekninen yhteistyö ei kuulu suosituksen soveltamisalaan.

iii)

Elintarvikeavun osalta tunnustetaan, että DAC:n jäsenten toimintatapoja saattaa ohjata muilla kansainvälisillä foorumeilla elintarvikeavusta käytävät keskustelut ja siellä tehdyt sopimukset, mutta joka tapauksessa tämän suosituksen tavoitteet ja periaatteet on pidettävä mielessä.

8.

Tämä suositus ei koske toimia, joiden arvo on alle 700 000 erityisnosto-oikeutta (investointeihin liittyvässä teknisessä avussa 130 000 erityisnosto-oikeutta).


27.12.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 344/34


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS N:o 2113/2005/EY,

tehty 14 päivänä joulukuuta 2005,

päätöksen N:o 2256/2003/EY muuttamisesta hyvien toimintatapojen levittämistä ja tieto- ja viestintätekniikan käyttöönoton seurantaa koskevan ohjelman pidentämiseksi vuoteen 2006

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 157 artiklan 3 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Päätöksellä N:o 2256/2003/EY (3) hyväksyttiin eEurope 2005 -toimintasuunnitelman seurantaa, hyvien toimintatapojen levittämistä sekä verkko- ja tietoturvan parantamista koskeva MODINIS-ohjelma 1 päivän tammikuuta 2003 ja 31 päivän joulukuuta 2005 väliseksi ajaksi.

(2)

Päätöstä N:o 2256/2003/EY on muutettu päätöksellä N:o 787/2004/EY rahoitusohjeiden mukauttamiseksi Euroopan unionin laajentumisen johdosta.

(3)

Tieto- ja viestintätekniikan tulevaisuudennäkymistä 9 päivänä joulukuuta 2004 antamassaan päätöslauselmassa (4) neuvosto kehotti komissiota aloittamaan eEurope 2005 -toimintasuunnitelman jatkotoimien valmistelutyöt tärkeänä osana uutta vuoden 2005 jälkeistä tietoyhteiskuntaa koskevaa toimintaohjelmaa.

(4)

Komission 19 päivänä marraskuuta 2004 antamassa tiedonannossa ”Eurooppalaisen tietoyhteiskunnan haasteet vuoden 2005 jälkeen” analysoidaan haasteita, joihin eurooppalaisen tietoyhteiskuntastrategian on vastattava vuoteen 2010 mennessä. Siinä esitetään perusteita tieto- ja viestintätekniikan käytön laajentamiselle sekä jatkuvan poliittisen huomion kiinnittämiselle tieto- ja viestintätekniikkaa koskeviin kysymyksiin, mikä edellyttää seurantaa ja hyvien toimintatapojen vaihtoa. Tiedonanto tarjosi lähtökohdan pohdinnalle, joka johti vuonna 2005 hyväksyttyyn uuteen tietoyhteiskunta-aloitteeseen, joka käynnistyy vuonna 2006.

(5)

Uusi aloite ”i2010: eurooppalainen tietoyhteiskunta” esiteltiin kevään Eurooppa-neuvostolle annetussa komission 2 päivänä helmikuuta 2005 päivätyssä tiedonannossa ”Kasvua ja työtä Euroopan tulevaisuuden hyväksi – Uusi alku Lissabonin strategialle”, ja sen tavoitteena on edistää tieto- ja viestintätekniikan käyttöönottoa.

(6)

Komission 1 päivänä kesäkuuta 2005 antamassa tiedonannossa ”i2010 – kasvua ja työllisyyttä edistävä eurooppalainen tietoyhteiskunta” määritellään keskeiset poliittiset painopisteet viisivuotisstrategiassa, jonka pyrkimyksenä on edistää avointa ja kilpailuun perustuvaa digitaalista taloutta. Hyvien toimintatapojen vaihdon edistäminen sekä tieto- ja viestintätekniikan mahdollistamien palvelujen käyttöönoton seuranta tukee jatkossakin sidosryhmien ja jäsenvaltioiden välistä vuoropuhelua nimenomaan avoimen koordinointimenetelmän kautta.

(7)

Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (2007–2013) perustamista koskevassa ehdotuksessa Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi tehdään esitys kilpailukykyä ja innovointia tukevien yhteisön toimien puiteohjelmasta vuosiksi 2007–2013. Puiteohjelman piiriin kuuluvat erityiset yhteisön toimenpiteet, joilla tuetaan yrittäjyyttä, pk-yrityksiä, teollisuuden kilpailukykyä, innovointia, tieto- ja viestintätekniikkaa, ympäristöteknologiaa ja älykästä energiahuoltoa, mukaan luettuina päätöksessä N:o 2256/2003/EY vahvistetut toimenpiteet.

(8)

Tietoyhteiskuntaa koskevista yhteisön tilastoista 21 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 808/2004 (5) luodaan yhteinen kehys tietoyhteiskuntaa koskevien yhteisön tilastojen järjestelmälliselle tuottamiselle. Nämä tilastot sisältävät eEurope-vertailuanalyyseihin tarvittavia tietoja, ja ne ovat merkityksellisiä jäsenvaltioiden edistymisen seurantaan käytettävien rakenteellisten indikaattorien kannalta ja välttämättömiä yhtenäisen perustan luomiseksi tietoyhteiskunnan analysointia varten.

(9)

eEurope 2005 –toimintasuunnitelman päättymisen ja puiteohjelman vuoden 2007 alussa tapahtuvaksi suunnitellun käynnistämisen väliin jäävien 12 kuukauden aikana on tieto- ja viestintätekniikan käyttöönottoa taloudessa seurattava ja tuettava jatkamalla vertailu- ja tilastoanalyysejä rakenteellisten indikaattorien pohjalta ja vaihtamalla hyviä toimintatapoja. Ohjelman mukaisesti vuonna 2006 toteutettavilla vertailuanalyysejä, hyviä toimintatapoja ja politiikan yhteensovittamista koskevilla toimilla tuetaan yllä mainittujen 2 päivänä helmikuuta 2005 ja 1 päivänä kesäkuuta 2005 annettujen komission tiedonantojen mukaisia tavoitteita.

(10)

Seurantaa, kokemusten vaihtoa, vertailuanalyysejä, hyvien toimintatapojen levittämistä sekä talouteen ja yhteiskuntaan kohdistuvien tietoyhteiskunnan vaikutusten analyysiä olisi jatkettava vuonna 2006, jotta saavutetaan 2 helmikuuta 2005 annetun komission tiedonannon mukaiset tavoitteet, jotka tähtäävät tieto- ja viestintätekniikan käyttöönoton edistämiseen eEurope-toimintasuunnitelman jatkotoimina, sekä ne, jotka on asetettu komission 1 päivänä kesäkuuta 2005 antamassa tiedonannossa.

(11)

Päätös N:o 2256/2003/EY olisi siten muutettava,

OVAT TEHNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutetaan päätös N:o 2256/2003/EY seuraavasti:

1)

Lisätään artikla seuraavasti:

”1 a artikla

1.   Ohjelmassa jatketaan vuodeksi 2006 tieto- ja viestintätekniikan käyttöönoton ja käytön seurantaa taloudessa sekä hyvien toimintatapojen levittämistä seuraavin tavoittein:

a)

eri jäsenvaltioissa ja niiden toimesta tapahtuvan edistymisen seuranta ja vertaaminen maailman parhaisiin käyttämällä virallisia tilastoja, mikäli mahdollista;

b)

jäsenvaltioiden kansallisesti, alueellisesti tai paikallisesti toteuttamien, tieto- ja viestintätekniikan käyttöönottoon tähtäävien pyrkimysten tukeminen analysoimalla hyviä toimintatapoja ja kehittämällä mekanismeja kokemusten vaihtoa varten keskinäisesti täydentävän kanssakäymisen puitteissa;

c)

talouteen ja yhteiskuntaan kohdistuvien tietoyhteiskunnan vaikutusten analysointi poliittisten keskustelujen helpottamiseksi erityisesti kilpailukyvyn, kasvun ja työllisyyden sekä sosiaalisen osallisuuden kannalta.

2.   Ohjelman toimet ovat alojen rajat ylittäviä, ja ne täydentävät muilla aloilla toteutettavia yhteisön toimia. Toimet eivät saa olla päällekkäisiä kyseisillä aloilla muissa yhteisön ohjelmissa toteutettavien toimien kanssa. Ohjelman mukaisesti toteutetuilla vertailevaa arviointia, hyviä toimintatapoja ja politiikan koordinointia koskevilla toimilla on pyrittävä saavuttamaan kevään Eurooppa-neuvostolle annetussa 2 päivänä helmikuuta 2005 päivätyssä komission tiedonannossa ’Kasvua ja työtä Euroopan tulevaisuuden hyväksi – Uusi alku Lissabonin strategialle’ asetetut tavoitteet, jotka tähtäävät tieto- ja viestintätekniikan käyttöönoton edistämiseen eEurope-toimintasuunnitelman jatkotoimina sekä erityisesti laajakaistan käytön lisäämiseen ja sähköisen hallinnon, verkkoliiketoiminnan, sähköisen terveydenhuollon ja tietotekniikkaa hyödyntävän opiskelun edistämiseen, sekä komission 1 päivänä kesäkuuta 2005 annetussa tiedonannossa ’i2010 – kasvua ja työllisyyttä edistävä eurooppalainen tietoyhteiskunta’ asetetut tavoitteet, jotka tähtäävät avoimen ja kilpailuun perustuvan digitaalisen talouden edistämiseen.

3.   Ohjelmalla luodaan myös yhteinen kehys kansallisten, alueellisten ja paikallisten tasojen Euroopan laajuiselle keskinäisesti täydentävälle kanssakäymiselle.”

2)

Lisätään artikla seuraavasti:

”2 a artikla

Edellä 1 a artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi toteutetaan seuraavanlaisia toimia:

a)

Toimi 1

Toiminnan seuranta ja vertailu

tietojen keruu ja analysointi eEurope 2005 -toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta 18 päivänä helmikuuta 2003 annetussa neuvoston päätöslauselmassa määriteltyjen vertailuindikaattorien, tarvittaessa myös alueellisten indikaattorien perusteella, ja tietoyhteiskuntaa koskevista yhteisön tilastoista 21 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 808/2004 (6) mukaisesti.

b)

Toimi 2

Hyvien toimintatapojen levittäminen

suoritetaan tutkimuksia, joilla yksilöidään kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla tieto- ja viestintätekniikan menestyksekästä käyttöönottoa taloudessa edistävät hyvät toimintatavat,

tuetaan kohdennettuja konferensseja, seminaareja tai työryhmätapaamisia sekä levitys-, tiedotus- ja viestintätoimia, joilla edistetään kevään Eurooppa-neuvostolle annetussa komission 2 päivänä helmikuuta 2005 päivätyssä tiedonannossa ’Kasvua ja työtä Euroopan tulevaisuuden hyväksi – Uusi alku Lissabonin strategialle’ asetettuja tavoitteita, jotka tähtäävät tieto- ja viestintätekniikan käyttöönoton edistämiseen eEurope-toimintasuunnitelman jatkotoimina, ja 1 päivänä kesäkuuta 2005 annetussa komission tiedonannossa ’i2010 – kasvua ja työllisyyttä edistävä eurooppalainen tietoyhteiskunta’ asetettuja avoimen ja kilpailuun perustuvan digitaalisen talouden edistämiseen tähtääviä tavoitteita yhteistyön edistämiseksi sekä kokemusten vaihtamiseksi ja hyvien toimintatapojen levittämiseksi 1 a artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti.

c)

Toimi 3

Analyysi ja strateginen keskustelu

tuetaan yhteiskunnan ja talouden asiantuntijoiden työtä, jotta komissiolle voidaan tarjota tietoja politiikan tulevaisuutta koskevaa analyysia varten.

3)

Korvataan 4 artiklan ensimmäinen kohta seuraavasti:

”Ohjelma alkaa 1 päivänä tammikuuta 2003 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2006.

Rahoituspuitteet tämän ohjelman toteuttamiseksi ovat 30 160 000 EUR.”

4)

Korvataan liite tämän päätöksen liitteenä olevalla tekstillä.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu jäsenvaltioille.

Tehty Strasbourgissa 14 päivänä joulukuuta 2005.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

J. BORRELL FONTELLES

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

C. CLARKE


(1)  Lausunto annettu 27. lokakuuta 2005 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  Euroopan parlamentin lausunto annettu 15. marraskuuta 2005 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä) ja neuvoston päätös, tehty 1. joulukuuta 2005.

(3)  EUVL L 336, 23.12.2003, s. 1, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä N:o 787/2004/EY (EUVL L 138, 30.4.2004, s. 12).

(4)  EUVL C 62, 12.3.2005, s. 1.

(5)  EUVL L 143, 30.4.2004, s. 49.

(6)  EUVL L 143, 30.4.2004, s. 49.”


LIITE

”LIITE

eEurope-toimintasuunnitelman seurantaa, hyvien toimintatapojen levittämistä sekä verkko- ja tietoturvallisuuden parantamista koskeva monivuotinen ohjelma (MODINIS)

Rahoituksen ohjeellinen jakautuminen 2003–2005

Prosentuaaliset osuudet kokonaistalousarviosta tointa ja vuotta kohden

 

2003

2004

2005

Yhteensä 2003–2005

Toimi 1 – toiminnan seuranta ja vertailu

12 %

14 %

14 %

40 %

Toimi 2 – hyvien toimintatapojen levittäminen

8 %

10 %

12 %

30 %

Toimi 3 – analyysi ja strateginen keskustelu

2 %

3 %

3 %

8 %

Toimi 4 – verkko- ja tietoturvallisuuden parantaminen

17 %

5 %

0 %

22 %

Prosentuaalinen osuus kokonaismäärästä

39 %

32 %

29 %

100 %


Rahoituksen ohjeellinen jakautuminen 2006

Prosentuaaliset osuudet kokonaistalousarviosta tointa ja vuotta kohden

 

2006

Toimi 1 – toiminnan seuranta ja vertailu

55 %

Toimi 2 – hyvien toimintatapojen levittäminen

30 %

Toimi 3 – analyysi ja strateginen keskustelu

15 %

Toimi 4 – verkko- ja tietoturvallisuuden parantaminen

0 %

Prosentuaalinen osuus kokonaismäärästä

100 %”


27.12.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 344/38


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2005/82/EY,

annettu 14 päivänä joulukuuta 2005,

taajuusalueista, jotka on tarkoitettu yleiseurooppalaisen maanpäällisen yleisen kaukohakujärjestelmän yhteen sovitettua käyttöönottoa varten yhteisössä, annetun neuvoston direktiivin 90/544/ETY kumoamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 95 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Direktiivissä 90/544/ETY (4) edellytettiin jäsenvaltioiden osoittavan 31 päivään joulukuuta 1992 mennessä 169,4–169,8 MHz:n taajuusalueella neljä kanavaa yleiseurooppalaiselle maanpäälliselle yleiselle kaukohakujärjestelmälle, jäljempänä ”ERMES”, ja valmistelevan mahdollisimman nopeasti suunnitelmat, jotka mahdollistavat, että yleiseurooppalainen maanpäällinen yleinen kaukohakujärjestelmä voi käyttää koko 169,4–169,8 MHz:n taajuusaluetta kaupallisen kysynnän mukaisesti.

(2)

169,4–169,8 MHz:n taajuusalueen käyttö ERMESiin yhteisössä on vähentynyt tai jopa lakannut kokonaan, joten tätä taajuusaluetta ei tällä hetkellä käytetä tehokkaasti, ja sitä voitaisiin käyttää paremmin palvelemaan muita yhteisön poliittisia tavoitteita.

(3)

Euroopan yhteisön radiotaajuuspolitiikan sääntelyjärjestelmästä 7 päivänä maaliskuuta 2002 tehdyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 676/2002/EY (5) (radiotaajuuspäätös) vahvistettiin yhteisön politiikka ja lainsäädäntökehys, joiden tarkoituksena on varmistaa poliittisten lähestymistapojen yhteensovittaminen ja tarvittaessa yhdenmukaiset edellytykset taajuusalueen saatavuudelle ja tehokkaalle käytölle sisämarkkinoiden luomiseksi ja niiden toimimisen varmistamiseksi. Mainittu päätös antaa komissiolle mahdollisuuden laatia teknisiä täytäntöönpanotoimenpiteitä, joilla varmistetaan yhdenmukaiset edellytykset taajuusalueen saatavuudelle ja tehokkaalle käytölle.

(4)

Koska 169,4–169,8 MHz:n taajuusalue soveltuu vammaisia hyödyttäville sovelluksille ja koska tällaisten sovellusten edistäminen on yhteisön poliittisena tavoitteena yleisen sisämarkkinoiden toiminnan varmistamistavoitteen ohella, komissio antoi radiotaajuuspäätöksen 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti Euroopan posti- ja telehallintojen konferenssille, jäljempänä ”CEPT”, toimeksiannon tarkastella muun muassa vammaisten auttamiseen liittyviä sovelluksia.

(5)

Toimeksiannon mukaisesti CEPT laati uuden taajuussuunnitelman ja kanavajärjestelyn, jonka mukaan kuusi sovellustyyppiä jakaa taajuusalueen useiden yhteisön poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

(6)

Näistä syistä ja radiotaajuuspäätöksen tavoitteiden mukaisesti direktiivi 90/544/ETY olisi kumottava,

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Kumotaan direktiivi 90/544/ETY 27 päivästä joulukuuta 2005.

2 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

3 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Strasbourgissa 14 päivänä joulukuuta 2005.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

J. BORRELL FONTELLES

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

C. CLARKE


(1)  Lausunto annettu 27. lokakuuta 2005 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  Lausunto annettu muun kuin pakollisen kuulemisen johdosta 17. marraskuuta 2005 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(3)  Euroopan parlamentin lausunto, annettu 15. marraskuuta 2005 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä) ja neuvoston päätös, tehty 1. joulukuuta 2005.

(4)  EYVL L 310, 9.11.1990, s. 28.

(5)  EYVL L 108, 24.4.2002, s. 1.


27.12.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 344/40


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2005/84/EY,

annettu 14 päivänä joulukuuta 2005,

tiettyjen vaarallisten aineiden ja valmisteiden markkinoille saattamisen ja käytön rajoituksia koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 76/769/ETY muuttamisesta 22. kerran (lelujen ja lastenhoitotarvikkeiden sisältämät ftalaatit)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 95 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen (1),

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Perustamissopimuksen 14 artiklalla luodaan alue, jolla ei ole sisäisiä rajoja ja jolla taataan tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääomien vapaa liikkuvuus.

(2)

Sisämarkkinoita koskevilla toimenpiteillä olisi parannettava elämänlaatua, terveyden suojelemista ja kuluttajansuojaa. Tämä direktiivi vastaa niitä vaatimuksia, joiden mukaan kaikkien yhteisön politiikkojen ja toimenpiteiden määrittelyssä ja täytäntöönpanossa on varmistettava terveyden suojelun ja kuluttajansuojan korkea taso.

(3)

Tiettyjen ftalaattien käyttö leluissa ja lastenhoitotarvikkeissa, jotka tai joiden osat on valmistettu pehmitetystä materiaalista, olisi kiellettävä, koska tietyt ftalaatit aiheuttavat tai saattavat aiheuttaa lapsille terveysriskejä. Lelut ja lastenhoitotarvikkeet, jotka voidaan panna suuhun, vaikkei niitä ole siihen tarkoitettu, erityisesti silloin, kun ne on tarkoitettu alle kolmivuotiaille lapsille, voivat tietyissä tapauksissa vaarantaa pienten lasten terveyden, jos ne on valmistettu tiettyjä ftalaatteja sisältävästä pehmitetystä materiaalista tai jos ne sisältävät tällaisesta materiaalista valmistettuja osia.

(4)

Komission kysyttyä neuvoa myrkyllisyyttä, ekomyrkyllisyyttä ja ympäristöä käsittelevältä tiedekomitealta (CSTEE) tämä on antanut lausuntoja kyseisten ftalaattien aiheuttamista terveysriskeistä.

(5)

Alle kolmivuotiaille tarkoitetuista suuhunpantavista lastenhoitotarvikkeista ja leluista, jotka on valmistettu tiettyjä ftalaatteja sisältävästä pehmeästä PVC:stä, 1 päivänä heinäkuuta 1998 annetussa komission suosituksessa 98/485/EY (4) jäsenvaltioita kehotetaan toteuttamaan toimenpiteitä lasten terveyden suojelun korkean tason varmistamiseksi näiden tuotteiden osalta.

(6)

Vuodesta 1999 lähtien kuuden ftalaatin käyttö alle kolmivuotiaille lapsille tarkoitetuissa suuhunpantavissa leluissa ja lastenhoitotarvikkeissa on Euroopan unionin tasolla väliaikaisesti kielletty yleisestä tuoteturvallisuudesta 29 päivänä kesäkuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/59/ETY (5) puitteissa komission päätöksen 1999/815/EY (6) nojalla. Päätöksen voimassaoloa on jatkettu säännöllisesti.

(7)

Ftalaatteja sisältävien lelujen ja lastenhoitotarvikkeiden markkinoille saattamista koskevat rajoitukset, joita eräät jäsenvaltiot ovat jo ottaneet käyttöön, vaikuttavat suoraan sisämarkkinoiden toteutumiseen ja toimintaan. Siksi on tarpeen lähentää jäsenvaltioiden lainsäädäntöä tällä alalla ja näin ollen muuttaa direktiivin 76/769/ETY (7) liitettä I.

(8)

Ennalta varautumisen periaatetta olisi sovellettava silloin, kun tieteellisellä arvioinnilla ei pystytä määrittelemään riskiä riittävän varmasti terveyden korkeatasoisen suojelun varmistamiseksi erityisesti lasten osalta.

(9)

Lapset kehittyvine elimistöineen ovat erityisen herkkiä lisääntymiselle vaarallisille aineille. Tästä syystä olisi estettävä, sikäli kuin mahdollista, lasten altistuminen kaikille käytännössä vältettävissä oleville näiden aineiden päästölähteille, erityisesti tuotteista, joita lapset panevat suuhunsa.

(10)

Riskianalyyseissa ja/tai vaarallisten aineiden luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä 27 päivänä kesäkuuta 1967 annetun neuvoston direktiivin 67/548/ETY (8) puitteissa di(2-etyyliheksyyli)ftalaatti (DEHP), dibutyyliftalaatti (DBP) ja butyylibentsyyliftalaatti (BBP) on määritelty lisääntymiselle vaarallisiksi aineiksi ja ne on tämän vuoksi luokiteltu lisääntymiselle vaarallisten aineiden toiseen luokkaan.

(11)

Di-isonyyliftalaattia (DINP), di-isodekyyliftalaattia (DIDP) ja di-n-oktyyliftalaattia (DNOP) koskevia tietoja ei joko ole tai ne ovat ristiriitaisia; ei voida kuitenkaan sulkea pois sitä, että näiden aineiden käyttö leluissa ja lastenhoitotarvikkeissa, jotka siis on valmistettu nimenomaan lapsia varten, voi olla vaaraksi.

(12)

Koska näille ftalaateille altistumista, esimerkiksi suussapitämisaikaa ja altistumista päästöille muista lähteistä, ei voida luotettavasti arvioida, ennalta varautumiseen liittyvät seikat olisi otettava huomioon. Tämän takia olisi otettava käyttöön rajoituksia, jotka koskevat ftalaattien käyttöä leluissa ja lastenhoitotarvikkeissa sekä näiden tuotteiden markkinoille saattamista. DINP:tä, DIDP:tä ja DNOP:tä koskevien rajoitusten olisi kuitenkin suhteellisuussyistä oltava lievempiä kuin DEHP:tä, DBP:tä ja BBP:tä koskevien rajoitusten.

(13)

Komission olisi tarkasteltava uudelleen niiden pehmitetystä materiaalista valmistettujen tai siitä valmistettuja osia sisältävien tuotteiden muita sovelluksia, jotka voivat aiheuttaa ihmiselle vaaraa, erityisesti niitä, joita käytetään lääkintälaitteissa.

(14)

Ennalta varautumisen periaatetta koskevan komission tiedonannon mukaisesti tähän periaatteeseen perustuvia toimenpiteitä olisi arvioitava uuden tieteellisen tiedon perusteella.

(15)

Komission olisi valvottava ftalaattien ja muiden aineiden käyttöä pehmittiminä leluissa ja lastenhoitotarvikkeissa yhteistyössä markkinoiden valvonnasta lelujen ja lastenhoitotarvikkeiden osalta vastaavien jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa sekä neuvotellen asiaankuuluvien tuottaja- ja maahantuojajärjestöjen kanssa.

(16)

Direktiiviä 76/769/ETY varten olisi määriteltävä käsite ”lastenhoitotarvike”.

(17)

Paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (9) 34 kohdan mukaisesti jäsenvaltioita kannustetaan laatimaan itseään varten ja yhteisön edun vuoksi omia taulukoitaan, joista ilmenee mahdollisuuksien mukaan tämän direktiivin ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamista koskevien toimenpiteiden välinen vastaavuus, ja julkaisemaan ne.

(18)

Komissio tarkistaa direktiivin 76/769/ETY liitteessä I mainittujen ftalaattien käyttöä muissa tuotteissa, kun olemassa olevien aineiden vaarojen arvioinnista ja valvonnasta 23 päivänä maaliskuuta 1993 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93 (10) mukainen riskien arviointi on saatettu päätökseen.

(19)

Tämän direktiivin soveltaminen ei vaikuta työsuojelun vähimmäisvaatimuksista annettuun yhteisön lainsäädäntöön, joka sisältyy toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä 12 päivänä kesäkuuta 1989 annettuun neuvoston direktiiviin 89/391/ETY (11) sekä siihen perustuviin yksittäisiin direktiiveihin, erityisesti työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta 28 päivänä kesäkuuta 1990 annettuun neuvoston direktiiviin 90/394/ETY (12) ja työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemisesta työpaikalla esiintyviin kemiallisiin tekijöihin liittyviltä riskeiltä 7 päivänä huhtikuuta 1998 annettuun neuvoston direktiiviin 98/24/EY (13),

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Muutetaan direktiivi 76/769/ETY seuraavasti:

1)

Lisätään 1 artiklan 3 kohtaan seuraava alakohta:

”c)

’lastenhoitotarvikkeella’ kaikkia sellaisia tuotteita, joiden tarkoitus on helpottaa lapsen nukkumista, rentoutumista, hygieniaa ja syöttämistä tai auttaa lasta imemään.”

2)

Muutetaan liite I tämän direktiivin liitteen mukaisesti.

2 artikla

Komissio arvioi viimeistään 16 päivänä tammikuuta 2010 uudelleen direktiivissä 76/769/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna tällä direktiivillä, säädettyjä toimenpiteitä tämän direktiivin liitteessä kuvattuja aineita ja niiden korvikeaineita koskevan uuden tieteellisen tiedon perusteella, ja näitä toimenpiteitä muutetaan tarvittaessa vastaavasti.

3 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 16 päivänä heinäkuuta 2006. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

Jäsenvaltioiden on sovellettava näitä säännöksiä 16 päivästä tammikuuta 2007 alkaen.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säädökset kirjallisina.

4 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

5 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Strasbourgissa 14 päivänä joulukuuta 2005.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

J. BORRELL FONTELLES

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

C. CLARKE


(1)  EYVL C 116 E, 26.4.2000, s. 14.

(2)  EYVL C 117, 26.4.2000, s. 59.

(3)  Euroopan parlamentin lausunto, annettu 6. heinäkuuta 2000 (EYVL C 121, 24.4.2001, s. 410), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 4. huhtikuuta 2005 (EUVL C 144 E, 14.6.2005, s. 24), Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 5. heinäkuuta 2005 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä) ja neuvoston päätös, tehty 23. marraskuuta 2005.

(4)  EYVL L 217, 5.8.1998, s. 35.

(5)  EYVL L 228, 11.8.1992, s. 24, direktiivi kumottu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2001/95/EY (EYVL L 11, 15.1.2002, s. 4).

(6)  EYVL L 315, 9.12.1999, s. 46, päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 2004/781/EY (EUVL L 344, 20.11.2004, s. 35).

(7)  EYVL L 262, 27.9.1976, s. 201, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 2004/98/EY (EUVL L 305, 1.10.2004, s. 63).

(8)  EYVL 196, 16.8.1967, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 2004/73/EY (EUVL L 152, 30.4.2004, s. 1).

(9)  EUVL C 321, 31.12.2003, s. 1.

(10)  EYVL L 84, 5.4.1993, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).

(11)  EYVL L 183, 29.6.1989, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2003.

(12)  EYVL L 196, 26.7.1990, s. 1, direktiivi kumottu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2004/37/EY (EUVL L 158, 30.4.2004, s. 50).

(13)  EYVL L 131, 5.5.1998, s. 11.


LIITE

Lisätään direktiivin 76/769/ETY liitteeseen I seuraavat kohdat:

”[XX] Seuraavia ftalaatteja (tai muita tämän aineen kattavia CAS- ja Einecs-numeroita):

 

di(2-etyyliheksyyli)ftalaatti (DEHP)

CAS-nro 117–81–7

Einecs nro-204–211–0

 

dibutyyliftalaatti (DBP)

CAS-nro 84–74–2

Einecs-nro 201–557–4

 

butyylibentsyyliftalaatti (BBP)

CAS-nro 85–68–7

Einecs-nro 201–622–7

Ei saa käyttää aineena eikä valmisteen ainesosana yli 0,1 %:n konsentraationa pehmitetyn materiaalin massasta leluissa ja lastenhoitotarvikkeissa.

Leluja tai lastenhoitotarvikkeita, joiden ftalaattipitoisuus ylittää edellä mainitun konsentraatiotason, ei saa saattaa markkinoille.

[XXa] Seuraavia ftalaatteja (tai muita tämän aineen kattavia CAS- ja Einecs-numeroita):

 

di-isononyyliftalaatti (DINP)

CAS-nrot 28553–12–0 ja 68515–48–0

Einecs-nrot 249–079–5 ja 271–090–9

 

di-isodekyyliftalaatti (DIDP)

CAS-nrot 26761–40–0 ja 68515–49–1

Einecs-nrot 247–977–1 ja 271–091–4

 

di-n-oktyyliftalaatti (DNOP)

CAS-nro 117–84–0

Einecs-nro 204–214–7

Ei saa käyttää aineena eikä valmisteen ainesosana yli 0,1 %:n konsentraationa pehmitetyn materiaalin massasta leluissa ja lastenhoitotarvikkeissa, jotka lapset voivat panna suuhun.

Leluja tai lastenhoitotarvikkeita, joiden ftalaattipitoisuus ylittää edellä mainitun konsentraatiotason, ei saa saattaa markkinoille.”


27.12.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 344/44


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2005/88/EY,

annettu 14 päivänä joulukuuta 2005,

ulkona käytettävien laitteiden melupäästöjä ympäristöön koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun direktiivin 2000/14/EY muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 95 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Komission asettama ulkona käytettäviä laitteita käsittelevä työryhmä on tarkastellut Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2000/14/EY (3).

(2)

Kyseinen työryhmä esitti 8 päivänä heinäkuuta 2004 päivätyssä kertomuksessaan, että eräitä II vaiheen raja-arvoja, joiden pakollisen soveltamisen oli määrä alkaa 3 päivänä tammikuuta 2006, ei voitu teknisistä syistä noudattaa. Tarkoituksena ei kuitenkaan missään vaiheessa ole ollut rajoittaa laitteiden saattamista markkinoille tai ottamista käyttöön pelkästään teknisen toteuttamiskelpoisuuden perusteella.

(3)

Siksi on tarpeen säätää, että tiettyjä direktiivin 2000/14/EY 12 artiklassa lueteltuja laitetyyppejä, jotka eivät pelkästään teknisistä syistä täytä II vaiheen vaatimuksia 3 päivään tammikuuta 2006 mennessä, voidaan sen jälkeen edelleen saattaa markkinoille ja/tai ottaa käyttöön.

(4)

Direktiivin 2000/14/EY ensimmäisten viiden soveltamisvuoden aikana saadut kokemukset ovat osoittaneet, että sen 16 ja 20 artiklan säännösten panemiseksi täytäntöön tarvitaan lisää aikaa ja että kyseistä direktiiviä on tarpeen tarkastella uudelleen sen mahdollista muuttamista varten varsinkin siinä esitettyjen II vaiheen raja-arvojen osalta. Siksi on tarpeen pidentää kahdella vuodella määräaikaa, joka koskee Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitettavaa kertomusta komission saamista kokemuksista direktiivin 2000/14/EY täytäntöönpanossa ja hallinnoinnissa. Kertomuksesta säädetään kyseisen direktiivin 20 artiklan 1 kohdassa.

(5)

Direktiivin 2000/14/EY 20 artiklan 3 kohdassa säädetään, että komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen siitä, salliiko tekniikan kehitys ja jos sallii, missä määrin, raja-arvojen alentamisen ruohonleikkureiden sekä nurmikon viimeistelyleikkureiden ja nurmikon reunojen viimeistelyleikkureiden osalta. Koska direktiivin 20 artiklan 1 kohdan velvoitteet ovat laajemmat kuin 20 artiklan 3 kohdan ja jotta vältetään päällekkäinen työ, on asianmukaista sisällyttää mainitut laitetyypit direktiivin 20 artiklan 1 kohdan mukaiseen kertomukseen. Siksi direktiivin 20 artiklan 3 kohdan säännös erillisestä kertomuksesta olisi kumottava.

(6)

Koska jäsenvaltiot eivät pysty riittävän tehokkaasti täyttämään tämän direktiivin tavoitetta, joka on varmistaa sisämarkkinoiden toiminnan jatkuminen vaatimalla, että ulkona käytettävät laitteet ovat melua koskevien yhdenmukaistettujen ympäristösäännösten mukaisia, vaan se voidaan suunnitellun toiminnan laajuuden ja vaikutusten takia paremmin saavuttaa yhteisön tasolla, yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen, sillä se koskee vain sellaisia laitetyyppejä, joiden osalta II vaiheen raja-arvojen noudattaminen ei ole tällä hetkellä teknisesti mahdollista.

(7)

Paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (4) 34 kohdassa jäsenvaltioita kannustetaan laatimaan itseään varten ja yhteisön edun vuoksi omia taulukoitaan, joista ilmenee mahdollisuuksien mukaan tämän direktiivin ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamista koskevien toimenpiteiden välinen vastaavuus, ja julkaisemaan ne.

(8)

Tämän vuoksi direktiivi 2000/14/EY olisi muutettava vastaavasti,

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Muutetaan direktiivi 2000/14/EY seuraavasti:

1)

Korvataan 12 artiklassa oleva taulukko seuraavasti:

”Laitetyyppi

Asennettu nettoteho P (kW)

Sähkövoima Pel  (5) kW

Laitteen massa m (kg)

Leikkuuleveys L (cm)

Sallittu äänitehotaso dB/1 pW

 

 

I vaihe alkaen 3. tammikuuta 2002

II vaihe alkaen 3. tammikuuta 2006

Tiivistyslaitteet (täryjyrät, tärylevyt, täryjuntat)

P ≤ 8

108

105 (6)

8 < P ≤ 70

109

106 (6)

P > 70

89 + 11 lg P

86 + 11 lg P (6)

Telaketjupuskutraktorit, -kuormaajat, -kaivurikuormaajat

P ≤ 55

106

103 (6)

P > 55

87 + 11 lg P

84 + 11 lg P (6)

Pyörillä varustetut puskutraktorit, pyörillä varustetut kuormaajat, pyörillä varustetut kaivurikuormaajat, dumpperit, tiehöylät, kuormaajatyyppiset piikkipyöräjyrät, polttomoottorikäyttöiset vastapainotrukit, ajoneuvonosturit, tiivistyslaitteet (muut kuin täryttävät jyrät), asfalttilevittimet, hydrauliaggregaatit

P ≤ 55

104

101 (6)  (7)

P > 55

85 + 11 lg P

82 + 11 lg P (6)  (7)

Kaivukoneet, tavaroiden siirtoon rakennustyömailla tarkoitetut nostimet, vintturit, puutarhajyrsimet

P ≤ 15

96

93

P > 15

83 + 11 lg P

80 + 11 lg P

Käsinkannateltavat betonimurskaimet ja kivihakut

m ≤ 15

107

105

15 < m < 30

94 + 11 lg m

92 + 11 lg m (6)

m ≥ 30

96 + 11 lg m

94 + 11 lg m

Torninosturit

 

98 + lg P

96 + lg P

Hitsausgeneraattorit ja generaattorit

Pel ≤ 2

97 + lg Pel

95 + lg Pel

2 < Pel ≤ 10

98 + lg Pel

96 + lg Pel

10 > Pel

97 + lg Pel

95 + lg Pel

Kompressorit

P ≤ 15

99

97

P > 15

97 + 2 lg P

95 + 2 lg P

Ruohonleikkurit, nurmikon viimeistelyleikkurit, nurmikon reunojen viimeistelyleikkurit

L ≤ 50

96

94 (6)

50 < L ≤ 70

100

98

70 < L ≤ 120

100

98 (6)

L > 120

105

103 (6)

Sallittu äänitasoteho pyöristetään lähimpään kokonaislukuun (alle 0,5, pyöristetään pienempään lukuun; suurempi tai yhtä suuri kuin 0,5, pyöristetään suurempaan lukuun).”

2)

Muutetaan 20 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan 1 kohdan ensimmäisessä virkkeessä teksti ”viimeistään 3. tammikuuta 2005” tekstillä ”viimeistään 3. tammikuuta 2007”.

b)

Kumotaan 3 kohta.

2 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2005. Niiden on viipymättä ilmoitettava komissiolle siitä.

Jäsenvaltioiden on sovellettava näitä säännöksiä 3 päivästä tammikuuta 2006.

Jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

3 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Strasbourgissa 14 päivänä joulukuuta 2005.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

J. BORRELL FONTELLES

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

C. CLARKE


(1)  Lausunto annettu 27. lokakuuta 2005 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  Euroopan parlamentin lausunto, annettu 26. lokakuuta 2005 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 8. joulukuuta 2005.

(3)  EYVL L 162, 3.7.2000, s. 1.

(4)  EUVL C 321, 31.12.2003, s. 1.

(5)  Pel hitsausgeneraattoreiden osalta: tavanomainen hitsausvirta kerrottuna tavanomaisella työjännitteellä valmistajan ilmoittaman toimintakertoimen alimman arvon osalta.

Pel generaattoreiden osalta: ISO 8528-1:1993 -standardin 13.3.2 lausekkeen mukainen pääteho.

(6)  II vaiheen luvut ovat vain ohjeellisia seuraavien laitetyyppien osalta:

aisaohjatut täryjyrät,

tärylevyt (> 3 kW),

täryjuntat,

puskutraktorit (terästelaketjuilla varustetut),

kuormaajat (terästelaketjuilla varustetut, > 55 kW),

polttomoottorikäyttöiset vastapainotrukit,

asfalttilevittimet (tiivistävällä perälevyllä varustetut),

käsinkannateltavat betonimurskaimet ja kivihakut (15 < m < 30),

ruohonleikkurit, nurmikon viimeistelyleikkurit, nurmikon reunojen viimeistelyleikkurit.

Lopulliset luvut riippuvat direktiivin tarkistamisesta 20 artiklan 1 kohdassa vaaditun kertomuksen perusteella. Jos tarkistusta ei tehdä, I vaiheen lukuja sovelletaan edelleen II vaiheessa.

(7)  Yksimoottorisiin ajoneuvonostureihin sovelletaan I vaiheen lukuja 3 päivään tammikuuta 2008 saakka. Tämän päivämäärän jälkeen sovelletaan II vaiheen lukuja.

Sallittu äänitasoteho pyöristetään lähimpään kokonaislukuun (alle 0,5, pyöristetään pienempään lukuun; suurempi tai yhtä suuri kuin 0,5, pyöristetään suurempaan lukuun).”


II Säädökset, joita ei tarvitse julkaista

Komissio

27.12.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 344/47


KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 20 päivänä joulukuuta 2005,

taajuusalueen 169,4-169,8125 MHz käytön yhdenmukaistamisesta yhteisössä

(tiedoksiannettu numerolla K(2005) 5503)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2005/928/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan yhteisön radiotaajuuspolitiikan sääntelyjärjestelmästä 7 päivänä maaliskuuta 2002 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 676/2002/EY (radiotaajuuspäätös) (1) ja erityisesti sen 4 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvoston direktiivi 90/544/ETY, joka annettiin 9 päivänä lokakuuta 1990 taajuusalueista, jotka on tarkoitettu yleiseurooppalaisen maanpäällisen yleisen kaukohakujärjestelmän yhteen sovitettua käyttöönottoa varten yhteisössä (ERMES-direktiivi) (2), kumottiin 27 päivänä joulukuuta 2005 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2005/82/EY (3). Direktiivissä edellytettiin, että jäsenvaltiot osoittavat taajuusalueelta 169,4–169,8 MHz neljä kanavaa yleiseurooppalaista maanpäällistä yleistä kaukohakupalvelua (jäljempänä ”ERMES”) varten ja huolehtivat siitä, että koko taajuusalue 169,4–169,8 MHz varataan ERMES-palveluille mahdollisimman pian kaupallisen kysynnän mukaan.

(2)

Taajuusalueen 169,4–169,8 MHz käyttö ERMESiä varten yhteisössä on vähentynyt olennaisesti tai jopa lakannut kokonaan, joten sitä ei tällä hetkellä käytetä tehokkaasti. Sitä voitaisiinkin käyttää paremmin palvelemaan yhteisön muita politiikan tarpeita.

(3)

Komissio antoi radiotaajuuspäätöksen 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti 7 päivänä heinäkuuta 2003 Euroopan posti- ja telehallintojen konferenssille (jäljempänä ”CEPT”) toimeksiannon kerätä tietoja taajuusalueen 169,4–169,8 MHz nykyisistä ja mahdollisista tulevista käyttösovelluksista sekä laatia luettelo taajuusalueen käytön vaihtoehdoista ja erityisesti sellaisista vaihtoehdoista, jotka eivät liity pelkästään perinteiseen sähköiseen viestintään. CEPTiä pyydettiin arvioimaan kunkin mahdollisen käyttösovelluksen osalta rinnakkainkäyttöä muiden erityyppisten sovellusten kanssa ja mahdollisuutta käyttää vaihtoehtoisia taajuusalueita puitedirektiivin periaatteiden mukaisesti. Kyseinen taajuusalue, jonka käyttö on jo osittain yhdenmukaistettu, soveltuu tietyille sovelluksille, jotka liittyvät sisämarkkinoiden perustamiseen ja toimintaan useilla yhteisön politiikan aloilla. Joitakin näistä sovelluksista voitaisiin todennäköisesti käyttää vammaisten apuna tai Euroopan unionissa tehtävän oikeus- ja sisäasioiden yhteistyön tukena.

(4)

Sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä 7 päivänä maaliskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY (puitedirektiivi) (4) 8 artiklan 4 kohdassa säädetään, että jäsenvaltioiden on edistettävä Euroopan unionin kansalaisten etuja muun muassa siten, että ne ottavat huomioon erityisryhmien ja etenkin kuulovammaisten ja pikaista apua tarvitsevien käyttäjien tarpeet.

(5)

Teknisten selvitysten ja keräämiensä tietojen perusteella CEPT totesi, että kyseisen taajuusalueen käyttö ERMESiä varten on direktiivin 90/544/ETY antamisesta huolimatta jäänyt hyvin rajalliseksi ja että henkilö- tai kaukohakujärjestelmien tarve Euroopassa on muuttunut, koska näiden järjestelmien toimintojen tilalle on tullut uusia teknologioita, kuten GSM-verkon lyhytsanomajärjestelmät (SMS).

(6)

Sen vuoksi taajuusalueen 169,4–169,8 MHz ERMESille varattuja osia pitäisi muuttaa yhteisössä, jotta taajuusalueen käyttöä voitaisiin tehostaa ja säilyttää samalla sen yhdenmukaisuus.

(7)

Toimeksiannon mukaisesti CEPT on laatinut uuden taajuussuunnitelman ja kanavajärjestelyn, jonka mukaan taajuusalue 169,4–169,8125 MHz voidaan jakaa kuuden sovellustyypin kesken useita yhteisön käyttötarpeita varten. Näitä tarpeita ovat: kuunteluapuvälineiden käyttö kuulovammaisten apuna, mikä merkitsisi kuulovammaisille parempia matkustusmahdollisuuksia jäsenvaltioiden välillä ja alentuneita laitehintoja mittakaavaetujen myötä; sisämarkkinoiden luominen turvapuhelinjärjestelmille (joiden avulla vanhukset tai vammaiset voivat lähettää hätä- ja avunpyyntöviestejä), seuranta- tai omaisuuden jäljityslaitteille, joilla voidaan tehostaa varastettujen tavaroiden jäljitystä ja takaisin saamista yhteisössä, vesi- ja sähköyhtiöiden käyttämille mittarinlukujärjestelmille sekä nykyisille kaukohakujärjestelmille, kuten ERMES, ja tilapäisesti käytettäville yksityisille radioverkkojärjestelmille (PMR), joita käytettäisiin erikoistapahtumissa muutamasta päivästä muutamaan kuukauteen.

(8)

CEPT:n toimeksiantonsa mukaisen työn tuloksia, joita komissio pitää tyydyttävinä, olisi sovellettava yhteisössä ja toteutettava jäsenvaltioiden toimesta. Sellaiset jäljelle jäävät ERMES- ja/tai PMR-luvat, joka eivät ole uuden taajuussuunnitelman ja kanavajärjestelyn mukaisia, pitäisi säilyttää muuttumattomina kunnes niiden voimassaolo päättyy tai kunnes ERMES- ja/tai PMR-sovellukset voidaan siirtää sopiville taajuusalueille ilman kohtuutonta vaivaa.

(9)

Käyttövaltuuksia annettaessa on käytettävä mahdollisimman kevyttä järjestelmää sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja koskevista valtuutuksista 7 päivänä maaliskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/20/EY (valtuutusdirektiivi) (5) mukaisesti ja ilman, että annettaisiin yksittäisiä käyttöoikeuksia.

(10)

Vaikka joidenkin käyttötarkoitusten asettamat taajuusvaatimukset saattavat edellyttää taajuuksien yksinomaista osoittamista, on yleisesti ottaen tarkoituksenmukaista lähteä siitä, että taajuusalueita koskevat valtuutukset ovat mahdollisimman yleisluonteisia ja että niiden käyttöä ohjataan ainoastaan määrittelemällä erityisiä käyttörajoituksia, kuten toimintasuhdetta tai tehotasoja, ja varmistaa radio- ja telepäätelaitteista ja niiden vaatimustenmukaisuuden vastavuoroisesta tunnustamisesta 9 päivänä maaliskuuta 1999 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 1999/5/EY (6) tunnustettujen yhdenmukaisten standardien avulla, että varatulla taajuudella toimivat laitteet aiheuttavat mahdollisimman haitallisia häiriöitä.

(11)

Taajuusalueen 169,4–169,8125 MHz suurteho-osassa sijaitsevien kanavien koordinointi naapurimaiden välillä varmistetaan kahden- tai monenvälisin sopimuksin.

(12)

Jotta taajuusalueen 169,4–169,8125 MHz tehokas käyttö varmistettaisiin myös pitkällä aikavälillä, viranomaisten olisi tehtävä lisää selvityksiä, joiden avulla voidaan lisätä tehokkuutta ja erityisesti yksilöidyn suojakaistan käyttöä.

(13)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat radiotaajuuskomitean lausunnon mukaisia,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Kohde

Tämä päätös koskee taajuusalueen 169,4–169,8125 MHz saatavuuden ja tehokkaan käytön edellytysten yhdenmukaistamista yhteisössä.

2 artikla

Määritelmät

Tässä päätöksessä tarkoitetaan

a)

”kuunteluapuvälineellä” radioviestintäjärjestelmää, johon kuuluu yleensä yksi tai useampi radiolähetin ja yksi tai useampi radiovastaanotin, joiden avulla kuulovammasta kärsivät henkilöt voivat parantaa kuulemiskykyään;

b)

”turvapuhelinjärjestelmällä” luotettavaa radioviestintäjärjestelmää ja -verkkoa, johon sisältyy kannettavia laitteita, joiden avulla rajallisella alueella oleva henkilö voi hätätilanteessa lähettää avunpyynnön yksinkertaisella käyttötoimenpiteellä;

c)

”mittarinlukujärjestelmällä” järjestelmää, joka mahdollistaa laitteiden tilaan liittyvät etävalvonta-, mittaus- ja palvelukomennot radioviestintälaitteiden välityksellä;

d)

”seuranta- ja omaisuuden jäljitysjärjestelmällä” järjestelmää, jonka avulla voidaan seurata ja jäljittää tavaroita ja saada ne takaisin, ja johon yleensä kuuluu suojattavaan esineeseen kiinnitettävä radiolähetin, vastaanotin ja mahdollisesti hälytin;

e)

”kaukohakujärjestelmällä” järjestelmää, joka mahdollistaa yhdensuuntaisen radioviestinnän lähettäjän ja vastaanottajan välillä tukiaseman ja liikkuvan vastaanottimen avulla;

f)

”yksityisellä radioverkkojärjestelmällä (PMR)” maanpäällistä matkaviestintäpalvelua, jossa käytetään simpleksi-, semidupleksi- tai mahdollisesti dupleksi-toimintatiloja päätelaitetasolla suljetun käyttäjäryhmän sisäiseen viestintään.

3 artikla

Yhdenmukaistetut sovellukset

1.   Taajuusalue 169,4–169,8125 MHz jaetaan pienteho- ja suurteho-osaan. Sen taajuussuunnitelma ja kanavajärjestelyt esitetään tämän päätökseen liitteessä.

2.   Taajuusalueen 169,4–169,8125 MHz pienteho-osaan sijoitetaan seuraavat ensisijaiset sovellukset:

a)

yksinomainen käyttö kuunteluapuvälineitä varten;

b)

yksinomainen käyttö turvapuhelinjärjestelmiä varten;

c)

ei-yksinomainen käyttö mittarinlukujärjestelmiä varten;

d)

ei-yksinomainen käyttö seuranta- ja omaisuuden jäljitysjärjestelmien pienitehoisia lähettimiä varten.

3.   Taajuusalueen 169,4–169,8125 MHz suurteho-osaan sijoitetaan seuraavat ensisijaiset sovellukset:

a)

seuranta- ja omaisuuden jäljitysjärjestelmien suuritehoiset lähettimet;

b)

nykyiset kaukohakujärjestelmät tai kaukohakujärjestelmät, jotka sijoitetaan uudelleen taajuusalueen muilta kanavilta.

4.   Taajuusalueella 169,4–169,8125 MHz voidaan toteuttaa vaihtoehtoisia sovelluksia, jos ne eivät haittaa ensisijaisten sovellusten yhdenmukaistettua toteuttamista. Näitä vaihtoehtoisia sovelluksia ovat

a)

kuunteluapuvälineet taajuusalueen ei-yksinomaisessa pienteho-osassa;

b)

jäljitys, kaukohaku, tilapäinen käyttö tai yksityiset radioverkkojärjestelmät kansallisella tasolla alueen suurteho-osassa.

5.   Suurin sallittu säteilyteho taajuusalueen 169,4–169,8125 MHz pienteho-osassa on 0,5 wattia e.r.p. Suurimmat sallitut toimintasuhteet taajuusalueen 169,4–169,8125 MHz pienteho-osassa ovat mittarinlukujärjestelmien osalta < 10 % ja seuranta- ja omaisuuden jäljitysjärjestelmien osalta < 1 %.

6.   Taajuusalueen 169,4–169,8125 MHz sellainen käyttö kaukohakujärjestelmiä ja yksityisiä radioverkkojärjestelmiä varten, joka on luvallista tämän päätöksen tiedoksiantamispäivänä mutta joka ei ole 3 artiklan 1–5 kohdan mukaista, saa jatkua niin kauan kuin näitä palveluja koskevat, tämän päätöksen tiedoksiantamispäivänä olemassa olevat luvat ovat voimassa.

4 artikla

3 artiklan täytäntöönpano

3 artiklaa sovelletaan 27 päivästä joulukuuta 2005.

5 artikla

Tarkastelu

Jäsenvaltiot pitävät taajuusalueen 169,4–169,8125 MHz käytön tarkastelun alaisena varmistaakseen sen tehokkaan käytön ja raportoivat havainnoistaan komissiolle.

6 artikla

Osoitus

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 20 päivänä joulukuuta 2005.

Komission puolesta

Viviane REDING

Komission jäsen


(1)  EYVL L 108, 24.4.2002, s. 1.

(2)  EYVL L 310, 9.11.1990, s. 28.

(3)  EUVL L 344, 27.12.2005, s. 38.

(4)  EYVL L 108, 24.4.2002, s. 33.

(5)  EYVL L 108, 24.4.2002, s. 21.

(6)  EYVL L 91, 7.4.1999, s. 10. Direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).


LIITE

Taajuusalueen 169,4–169,8125 MHz taajuussuunnitelma

Pienitehoiset sovellukset

”Suojakaista”

Suuritehoiset sovellukset

Erityiset pienitehoiset sovellukset

Turvapuhelinjärjestelmät

Kuunteluapuvälineet

Turvapuhelinjärjestelmät

Seuranta- ja jäljitysjärjestelmät

Kaukohaku

Kaukohaku

Kaukohaku

Seuranta- ja jäljitysjärjestelmät

Seuranta- ja jäljitysjärjestelmät

Kaukohakujärjestelmät

Seuranta- ja jäljitysjärjestelmät

Kuunteluapuväline

Yksinomainen käyttö

Näitä kanavia voidaan käyttää kansallisella tasolla suuritehoisiin sovelluksiin, kuten kaukohakuun, jäljitykseen, tilapäiseen käyttöön tai PMR-järjestelmiin

12,5

12,5

50

12,5

12,5 (1)

1a

1b

2a

2b

3a

3b

4a

4b+5+6a

6b+7+8a

8b

9a

9b

10a

10b

11a

11b

12a

12b

13a

13b

14a

14b

15a

15b

16a

16b

Selitykset:

1. rivi: sovelluksen luokka eli pienitehoinen tai suuritehoinen sovellus

2. rivi: ensisijaiset sovellukset:

Erityiset pienitehoiset sovellukset: katso 3 artiklan 2 kohdan c ja d alakohta.

Turvapuhelinjärjestelmät: katso 3 artiklan 2 kohdan b alakohta.

Kuunteluapuvälineet: katso 3 artiklan 2 kohdan a alakohta.

Seuranta- ja jäljityslaitteet: (suurteho-osa): katso 3 artiklan 3 kohdan a alakohta.

Kaukohakujärjestelmät: katso 3 artiklan 3 kohdan b alakohta.

3. rivi: vaihtoehtoiset sovellukset: katso 3 artiklan 4 kohta.

4. ja 5. rivit: kanavarasteri (kHz) ja kanavan numero.


Taajuusalueen 169,4–169,8125 MHz kanavajärjestely

12,5 kHz kaistanleveys

25 kHz kaistanleveys

50 kHz kaistanleveys

Kanavan numero

Keskitaajuus

Kanavan numero

Keskitaajuus

Kanavan numero

Keskitaajuus

1a

169,406250

1

169,412500

 

 

1b

169,418750

”0”

169,437500

2a

169,431250

2

169,437500

2b

169,443750

3a

169,456250

3

169,462500

3b

169,468750

 

 

4a

169,481250

4

169,487500

4b

169,493750

”1”

169,512500

5a

169,506250

5

169,512500

5b

169,518750

6a

169,531250

6

169,537500

6b

169,543750

”2”

169,562500

7a

169,556250

7

169,562500

7b

169,568750

8a

169,581250

8

169,587500

8b

169,593750

 

 

12,5 kHz ”suojakaista”

9a

169,618750

9

169,62500

9b

169,631250

10a

169,643750

10

169,65000

10b

169,656250

11a

169,668750

11

169,67500

11b

169,681250

12a

169,693750

12

169,70000

12b

169,706250

13a

169,718750

13

169,72500

13b

169,731250

14a

169,743750

14

169,75000

14b

169,756250

15a

169,768750

15

169,77500

15b

169,781250

16a

169,793750

16

169,80000

16b

169,806250


(1)  Koska on mahdollista käyttää mitä tahansa suurtehoalueen kanavaa tilapäiseen sovellukseen. Rajojen koordinoinnin helpottamiseksi 25 kHz:n kanavia käyttävissä järjestelmissä on kuitenkin noudatettava kanavan 9 alareunasta alkavaa kanavarasteria.


Oikaisuja

27.12.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 344/52


Oikaistaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/44/EY, annettu 7 päivänä syyskuuta 2005, yhdenmukaistetuista jokitiedotuspalveluista (RIS) Euroopan yhteisön sisävesillä

( Euroopan unionin virallinen lehti L 255, 30. syyskuuta 2005 )

Sivulla 155, 5 artiklan 2 kohdan a ja c alakohdassa:

korvataan:

”2.

(…) Komissio laatii ohjeet seuraavan aikataulun mukaisesti:

a)

jokitiedotuspalveluja koskevat ohjeet viimeistään 20 päivänä kesäkuuta 2006;

b)

(…)

c)

tekniset eritelmät, jotka koskevat paikannus- ja seurantajärjestelmiä, viimeistään 20 päivänä joulukuuta 2006.”

seuraavasti:

”2.

(…) Komissio laatii ohjeet seuraavan aikataulun mukaisesti:

a)

jokitiedotuspalveluja koskevat ohjeet viimeistään 20 päivänä heinäkuuta 2006;

b)

(…)

c)

tekniset eritelmät, jotka koskevat paikannus- ja seurantajärjestelmiä, viimeistään 20 päivänä tammikuuta 2007.”