ISSN 1725-261X

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 337

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

48. vuosikerta
22. joulukuuta 2005


Sisältö

 

I   Säädökset, jotka on julkaistava

Sivu

 

*

Neuvoston asetus (EY) N:o 2103/2005, annettu 12 päivänä joulukuuta 2005, asetuksen (EY) N:o 3605/93 muuttamisesta liiallisia alijäämiä koskevaan menettelyyn liittyvien tilastotietojen laadun osalta

1

 

*

Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2104/2005, annettu 20 päivänä joulukuuta 2005, Euroopan yhteisöjen virkamiesten ja muun henkilöstön palkkojen ja eläkkeiden sekä näihin palkkoihin ja eläkkeisiin liittyvien korjauskertoimien mukauttamisesta 1 päivästä heinäkuuta 2005

7

 

 

Komission asetus (EY) N:o 2105/2005, annettu 21 päivänä joulukuuta 2005, tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

14

 

*

Komission asetus (EY) N:o 2106/2005, annettu 21 päivänä joulukuuta 2005, tiettyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien hyväksymisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 mukaisesti annetun asetuksen (EY) N:o 1725/2003 muuttamisesta kansainvälisen tilinpäätösstandardin (IAS) 39 osalta ( 1 )

16

 

*

Komission asetus (EY) N:o 2107/2005, annettu 21 päivänä joulukuuta 2005, maitoalalla annettujen asetusten (EY) N:o 174/1999, (EY) N:o 2771/1999, (EY) N:o 2707/2000, (EY) N:o 214/2001 ja (EY) N:o 1898/2005 muuttamisesta

20

 

*

Komission asetus (EY) N:o 2108/2005, annettu 21 päivänä joulukuuta 2005, Unkarin interventioelimen hallussa olevan 80000 vehnätonnin, 80000 maissitonnin ja 40000 ohratonnin siirrosta Portugalin markkinoille ja myynnistä siellä annetun asetuksen (EY) N:o 923/2005 muuttamisesta

23

 

*

Komission asetus (EY) N:o 2109/2005, annettu 21 päivänä joulukuuta 2005, naudanliha-alan poikkeuksellisista markkinatukitoimenpiteistä Yhdistyneessä kuningaskunnassa annetun asetuksen (EY) N:o 716/96 muuttamisesta

25

 

 

II   Säädökset, joita ei tarvitse julkaista

 

 

Neuvosto

 

*

Neuvoston päätös, tehty 2 päivänä joulukuuta 2005, Alppeja koskevaan yleissopimukseen liitettävien maaperän suojelua, energiaa ja matkailua koskevien pöytäkirjojen allekirjoittamisesta Euroopan yhteisön puolesta

27

Pöytäkirja vuonna 1991 tehdyn Alppeja koskevan yleissopimuksen soveltamisesta maaperän suojelun alalla

29

Pöytäkirja vuonna 1991 tehdyn Alppeja koskevan yleissopimuksen soveltamisesta energian alalla

36

Pöytäkirja vuonna 1991 tehdyn Alppeja koskevan yleissopimuksen soveltamisesta matkailun alalla

43

 

 

Komissio

 

*

Komission päätös, tehty 21 päivänä joulukuuta 2005, yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 980/2005 26 artiklan e alakohdassa säädetystä kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa koskevan erityisen kannustusmenettelyn edunsaajamaiden luettelosta

50

 

*

Komission suositus, annettu 14 päivänä joulukuuta 2005, neuvoston direktiivin 95/53/EY mukaisesta rehujen yhteensovitetusta tarkastusohjelmasta vuodeksi 2006

51

 

*

Komission päätös, tehty 21 päivänä joulukuuta 2005, Italiassa esiintyvän heikosti patogeenisen lintuinfluenssan valvontaa koskevien lisätoimenpiteiden käyttöönotosta ja päätöksen 2004/666/EY kumoamisesta (tiedoksiannettu numerolla K(2005) 5566)  ( 1 )

60

 

 

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osastoa soveltamalla annetut säädökset

 

*

Neuvoston päätös 2005/927/YUTP, tehty 21 päivänä joulukuuta 2005, entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen toimeksiannon tehokasta täytäntöönpanoa tukevista lisätoimenpiteistä hyväksytyn yhteisen kannan 2004/694/YUTP täytäntöönpanosta

71

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


I Säädökset, jotka on julkaistava

22.12.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 337/1


NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 2103/2005,

annettu 12 päivänä joulukuuta 2005,

asetuksen (EY) N:o 3605/93 muuttamisesta liiallisia alijäämiä koskevaan menettelyyn liittyvien tilastotietojen laadun osalta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 104 artiklan 14 kohdan kolmannen alakohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon, (1)

ottaa huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon, (2)

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission on toimitettava tilastotiedot, joita käytetään Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä laaditun pöytäkirjan soveltamiseksi. Komissio ei kerää näitä tietoja suoraan, vaan toimii niiden tietojen varassa, jotka kansalliset viranomaiset keräävät ja toimittavat pöytäkirjan 3 artiklan nojalla.

(2)

Komission tehtävää tilastoviranomaisena hoitaa kyseisessä asiayhteydessä komission puolesta Eurostat. Komission tehtävistä yhteisön tilastojen tuottamisessa vastaavana komission yksikkönä Eurostatin on voitava suorittaa tehtävänsä puolueettomuuden, luotettavuuden, olennaisuuden, kustannustehokkuuden, tilastosalaisuuden ja avoimuuden periaatteiden mukaisesti, kuten Eurostatin asemasta yhteisön tilastojen tuottamisessa 21 päivänä huhtikuuta 1997 tehdyssä komission päätöksessä 97/281/EY (3) säädetään. Pannessaan täytäntöön kansallisten ja yhteisön tilastoviranomaisten riippumattomuudesta, rehellisyydestä ja vastuuvelvollisuudesta 25 päivänä toukokuuta 2005 annettua komission suositusta kansallisten ja yhteisön tilastoviranomaisten olisi vahvistettava ammatillista riippumattomuutta, resurssien riittävyyttä ja tilastotietojen laatua koskevan periaatteen toteutumista.

(3)

Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyn pöytäkirjan soveltamisesta 22 päivänä marraskuuta 1993 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 3605/93 (4) sisältää tarpeelliset liiallisia alijäämiä koskevaan menettelyyn liittyvät määritelmät ja siinä vahvistetaan aikataulu, jonka mukaan komissiolle toimitetaan tiedot vuotuisesta julkistalouden alijäämästä ja julkisesta velasta sekä muut vuosittaiset julkista taloutta koskevat tiedot. Nykymuotoisessa asetuksessa ei kuitenkaan ole säännöksiä jäsenvaltioiden toimittamien tietojen laadun arvioimisesta eikä komission antamista tiedoista.

(4)

Neuvosto (Ecofin) hyväksyi 18 päivänä helmikuuta 2003 komission ehdotuksesta liiallisia alijäämiä koskevaan menettelyyn liittyvien tietojen keräämistä ja toimittamista koskevat menettelyohjeet, joilla pyritään selkeyttämään ja sujuvoittamaan menettelyjä, joiden mukaisesti jäsenvaltiot ja komissio keräävät ja toimittavat liiallisia alijäämiä koskevaan menettelyyn liittyvät Euroopan tilinpitojärjestelmän 1995 (EKT 95) (5) mukaiset julkista taloutta koskevat tiedot ja etenkin tiedot julkistalouden alijäämästä ja julkisesta velasta.

(5)

Liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn yhteydessä toimitettavien tietojen määräaikojen tarkistamisella olisi varmistettava, että kyseiset määräajat ovat täysin yhdenmukaiset EKT-lähettämisohjelman (6) määräaikojen kanssa julkisyhteisöjen menoja ja tuloja, rahoitustasetta, rahoitustoimia ja velkaa koskevien neljännesvuosittain ja vuosittain toimitettavien tietojen osalta. Määräaikojen tarkistamisella pyritään rationalisoimaan jäsenvaltioiden ilmoitusvelvollisuuksia, ja tarkistaminen edellyttää EKT 95 -lähettämisohjelman muuttamista tulevaisuudessa komission asetuksella.

(6)

Finanssipolitiikan valvonnan uskottavuus perustuu ratkaisevasti luotettaviin julkisen talouden tilastoihin. On äärimmäisen tärkeää, että tiedot, jotka jäsenvaltiot toimittavat asetuksen (EY) N:o 3605/93 mukaisesti ja jotka komissio toimittaa neuvostolle pöytäkirjan mukaisesti, ovat laadukkaita.

(7)

On tarpeen vahvistaa liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn yhteydessä toimitettavien toteutuneiden julkistalouden tietojen laadun parantamiseksi toimenpiteet, jotka perustuvat olemassa oleviin parhaisiin käytäntöihin ja joiden ansiosta neuvosto ja komissio voivat suorittaa perustamissopimuksen mukaiset tehtävänsä. Keskeiset laadunarvioinnin osatekijät vahvistetaan yhteisön tilastojärjestelmän laatulausumassa, jonka tilasto-ohjelmakomitea antoi syyskuussa 2001.

(8)

Perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa säädetyillä toimenpiteillä, joita liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn yhteydessä toimitettujen tietojen laadun tilastollisen valvonnan tehostamista koskevan tavoitteen saavuttaminen edellyttää, ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(9)

Julkisen talouden tilastojen laadinnassa sovelletaan yhteisön tilastoista 17 päivänä helmikuuta 1997 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 322/97 (7) vahvistettuja periaatteita, jotka koskevat etenkin puolueettomuutta, luotettavuutta, olennaisuutta ja avoimuutta.

(10)

Eurostatin tehtävänä on komission päätöksen 97/281/EY mukaisesti arvioida komission puolesta liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä käytettävien tietojen laatua ja toimittaa nämä tiedot.

(11)

Komission ja jäsenvaltioiden tilastoviranomaisten olisi käytävä jatkuvaa vuoropuhelua, jotta voitaisiin varmistaa sekä jäsenvaltioiden toimittamien toteutuneiden tietojen että niiden perustana olevien EKT 95:n mukaisesti laadittujen sektorikohtaisten julkistalouden tilien laatu. Tätä varten komissio voi tehdä säännöllisiä konsultointikäyntejä ja mahdollisia menetelmiä koskevia tarkastuskäyntejä, joilla tehostetaan toimitettujen tietojen seurantaa ja huolehditaan tietojen laadun jatkuvasta varmistamisesta. Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle viipymättä pääsy kyseisiin tietoihin. Konsultointikäyntien olisi oltava yleisenä käytäntönä. Menetelmiä koskevia tarkastuskäyntejä olisi suoritettava ainoastaan, jos komissio (Eurostat) havaitsee niiden tietojen, jotka jäsenvaltioiden on toimitettava, laadussa merkittäviä riskejä tai mahdollisia ongelmia etenkin sovellettavien menetelmien, käsitteiden ja luokitusten osalta. Näiden mahdollisten menetelmiä koskevien tarkastuskäyntien suorittaminen perustuu tietojen vaihtoon kaikkien asianmukaisten foorumien ja erityisesti talous- ja rahoituskomitean kanssa.

(12)

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle seikkaperäiset kuvaukset toteutunutta alijäämää ja velkaa koskevien tietojen keräämiseen käytettävistä menetelmistä, menettelyistä ja lähteistä sekä niiden taustalla olevista EKT 95:n mukaisesti laadituista sektorikohtaisista julkistalouden tileistä sekä ajantasaistettava nämä kuvaukset ja julkistettava ne.

(13)

Jos johonkin julkisen talouden taloustoimeen sovellettavasta asianmukaisesta tilinpitokäsittelystä on epäselvyyttä tai jos tapaus on joko mutkikas tai yleisesti merkittävä, komission (Eurostatin) olisi tehtävä viipymättä päätös neuvoston asetuksen (EY) N:o 2223/96 mukaisesta taloustoimen asianmukaisesta tilinpitokäsittelystä.

(14)

Komission (Eurostatin) toimittamia tietoja koskevia sääntöjä on selkeytettävä tietojen toimittamisen määräajan sekä tietoihin mahdollisesti liittyvien varausten ja muutosten osalta.

(15)

Toimitettavien tietojen laajuus on sovitettava yhteen jäsenvaltioiden nykyisin toimittamien tietojen kanssa. Yleisemmin on tarpeen ajantasaistaa asetus (EY) N:o 3605/93 menettelyohjeiden soveltamisesta saatujen kokemusten perusteella.

(16)

Asetus (EY) N:o 3605/93 olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 3605/93 seuraavasti:

1)

Korvataan 3 artikla seuraavasti:

”3 artikla

1.   Ennakoitua julkistalouden alijäämää ja julkista velkaa koskevilla luvuilla tarkoitetaan lukuja, jotka jäsenvaltiot ovat vahvistaneet kuluvan vuoden osalta. Niiden on oltava tuoreimpia virallisia ennusteita, joissa on otettu huomioon viimeisimmät julkista taloutta koskevat päätökset sekä talouskehitys ja tulevaisuudennäkymät. Ne olisi laadittava niin vähän ennen tietojen toimittamisen määräaikaa kuin mahdollista.

2.   Toteutunutta julkistalouden alijäämää ja julkista velkaa koskevilla luvuilla tarkoitetaan kuluneen vuoden arvioituja, alustavia, osittain valmiita tai lopullisia tuloksia. Ennakoitujen ja toteutuneiden tietojen on määritelmiensä ja käsitteidensä puolesta muodostettava johdonmukainen aikasarja.”

2)

Korvataan 4 artiklan 1, 2 ja 3 kohta seuraavasti:

”1.   Jäsenvaltioiden on vuoden 1994 alusta alkaen toimitettava komissiolle tiedot ennakoiduista ja toteutuneista julkistalouden alijäämistään ja julkisen velan tasoistaan kahdesti vuodessa, ensimmäisen kerran ennen 1 päivää huhtikuuta kuluvana vuonna (vuosi n) ja toisen kerran ennen 1 päivää lokakuuta vuonna n.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kansalliset viranomaiset, jotka vastaavat liiallista alijäämää koskevaan menettelyyn liittyvien tietojen toimittamisesta.

2.   Jäsenvaltioiden on ennen 1 päivää huhtikuuta vuonna n

toimitettava komissiolle tiedot ennakoidusta julkistalouden alijäämästään vuoden n osalta, ajantasainen arvio toteutuneesta julkistalouden alijäämästään vuoden n-1 osalta ja tiedot toteutuneista julkistalouden alijäämistään vuosien n-2, n-3 ja n-4 osalta,

toimitettava samanaikaisesti komissiolle ennakoidut tiedot vuoden n osalta ja toteutuneet tiedot vuosien n-1, n-2, n-3 ja n-4 osalta julkisten tilien budjettialijäämistään jäsenvaltion tavallisimman määritelmän mukaisesti sekä luvut, jotka selittävät eron julkisten tilien budjettialijäämän ja niiden julkistalouden alijäämän välillä alasektorin S1311 osalta,

toimitettava samanaikaisesti komissiolle toteutuneet tiedot vuosien n-1, n-2, n-3 ja n-4 osalta vastaavista tasapainoeristään sekä luvut, jotka selittävät erot niiden julkistalouden kunkin alasektorin tasapainoerien ja niiden julkistalouden alijäämän välillä alasektorien S1312, S1313 ja S1314 osalta,

toimitettava komissiolle tiedot ennakoidusta julkisen velan tasostaan vuoden n lopussa ja toteutuneesta julkisesta velastaan vuosien n-1, n-2, n-3 ja n-4 lopussa,

toimitettava samanaikaisesti komissiolle vuosien n-1, n-2, n-3 ja n-4 osalta luvut, jotka selittävät julkistalouden alijäämän ja muiden merkityksellisten tekijöiden vaikutuksen niiden julkisen velan tason vaihteluun alasektoreittain.

3.   Jäsenvaltioiden on ennen 1 päivää lokakuuta vuonna n raportoitava komissiolle

ajantasainen ennakoitu julkistalouden alijäämänsä vuoden n osalta sekä toteutunut julkistalouden alijäämänsä vuosina n-1, n-2, n-3 ja n-4 ja noudatettava 2 kohdan toisen ja kolmannen luetelmakohdan vaatimuksia,

ajantasainen ennakoitu julkisen velan tasonsa vuoden n lopussa sekä toteutunut julkisen velan tasonsa vuosien n-1, n-2, n-3 ja n-4 lopussa ja noudatettava 2 kohdan viidennen luetelmakohdan vaatimuksia.”

3)

Korvataan 7 ja 8 artikla seuraavasti:

”7 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle mahdollisista merkittävistä tarkistuksista jo toimitettuihin toteutunutta ja ennakoitua julkistalouden alijäämää ja julkista velkaa koskeviin lukuihinsa heti kun ne ovat saatavilla.

2.   Jo toimitettuihin toteutunutta alijäämää ja velkaa koskeviin lukuihin tehtyjen merkittävien oikaisujen tueksi on esitettävä asianmukaiset asiakirjat. Oikaisuista, joiden johdosta asianomaisessa perustamissopimuksen pöytäkirjassa vahvistetut viitearvot ylittyvät, tai oikaisuista, jotka merkitsevät sitä, etteivät jäsenvaltiota koskevat tiedot enää ylitä viitearvoja, on joka tapauksessa toimitettava tiedot ja esitettävä asianmukaiset asiakirjat.

8 artikla

Jäsenvaltioiden on julkistettava aiempia vuosia koskevat toteutunutta alijäämää ja velkaa koskevat tiedot sekä muut tiedot, jotka on toimitettu komissiolle 4, 5, 6 ja 7 artiklan mukaisesti.”

4)

Lisätään 8 artiklan jälkeen jaksot seuraavasti:

”2 A   JAKSO

TIETOJEN LAATU

8 a artikla

1.   Komissio (Eurostat) arvioi säännöllisesti sekä jäsenvaltioiden toimittamien toteutuneiden tietojen että niiden perustana olevien EKT 95:n mukaisesti laadittujen sektorikohtaisten julkistalouden tilien (jäljempänä ’julkisyhteisöjen tilit’) laadun. Toteutuneiden tietojen laadulla tarkoitetaan sitä, että tilastotiedot ovat kirjaussääntöjen mukaisia, täydellisiä, luotettavia, oikea-aikaisia ja yhtenäisiä. Arvioinnissa keskitytään jäsenvaltioiden kuvauksissa määritettyihin aloihin, kuten julkisen sektorin rajaamiseen, julkisyhteisöjen taloustoimien ja velkojen luokitteluun sekä kirjausaikaan.

2.   Jäsenvaltioiden on mahdollisimman ripeästi toimitettava komissiolle (Eurostatille) asiaankuuluvat tilastotiedot, joita on pyydetty laadunarviointia varten, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 322/97 tilastosalaisuutta koskevien säännösten soveltamista.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuilla ’tilastotiedoilla’ tarkoitetaan ainoastaan tietoja, jotka ovat ehdottoman tarpeen, jotta voidaan tarkistaa, että Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän sääntöjä noudatetaan. Tilastotiedoilla tarkoitetaan erityisesti seuraavia:

kansantalouden tilinpidosta saatavat tiedot,

kuvaukset,

liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn lukuja koskevat taulukot,

liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn puitteissa toimitettavia tietoja koskevat lisäkyselyt ja selvennykset.

Komissio (Eurostat) määrittää kyselylomakkeen muodon kuultuaan neuvoston päätöksellä 91/115/ETY (8) perustettua raha-, rahoitus- ja maksutasetilastokomiteaa (jäljempänä ’CMFB-komitea’).

3.   Komissio (Eurostat) antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle säännöllisesti selvityksen jäsenvaltioiden toimittamien toteutuneiden tietojen laadusta. Selvityksessä arvioidaan yleisesti jäsenvaltioiden toimittamia toteutuneita tietoja siltä osin, ovatko ne kirjaussääntöjen mukaisia, täydellisiä, luotettavia, oikea-aikaisia ja yhtenäisiä.

8 b artikla

1.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle (Eurostatille) seikkaperäiset kuvaukset toteutunutta alijäämää ja velkaa koskevien tietojen keräämiseen käytettävistä menetelmistä, menettelyistä ja lähteistä sekä tietojen perustana olevista julkisyhteisöjen tileistä.

2.   Kuvaukset on laadittava niiden ohjeiden mukaisesti, jotka komissio (Eurostat) on antanut kuultuaan CMFB-komiteaa.

3.   Kuvaukset on ajantasaistettava jäsenvaltioiden tehtyä muutoksia tilastotietojensa laadintaan käyttämiinsä menetelmiin, menettelyihin tai lähteisiin.

4.   Jäsenvaltioiden on julkistettava kuvauksensa.

5.   Edellä 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja kysymyksiä voidaan tarkastella 8 d artiklassa mainittujen konsultointikäyntien yhteydessä.

8 c artikla

1.   Jos EKT 95 -kirjaussääntöjen asianmukaisesta soveltamisesta on epäselvyyttä, asianomaisen jäsenvaltion on pyydettävä selvitys komissiolta (Eurostatilta). Komissio (Eurostat) tutkii asian viipymättä ja toimittaa selvityksensä asianomaiselle jäsenvaltiolle ja tarvittaessa CMFB-komitealle.

2.   Jos komissio tai asianomainen jäsenvaltio katsoo tapauksen olevan joko monimutkainen tai yleisesti merkittävä, komissio (Eurostat) tekee päätöksen CMFB-komiteaa kuultuaan. Komissio (Eurostat) julkistaa päätökset yhdessä CMFB-komitean lausunnon kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 322/97 tilastosalaisuutta koskevien säännösten soveltamista.

8 d artikla

Komissio (Eurostat) varmistaa pysyvän vuoropuhelun jäsenvaltioiden tilastoviranomaisten kanssa. Tätä varten komissio (Eurostat) tekee kaikkiin jäsenvaltioihin säännöllisiä konsultointikäyntejä ja ehkä myös menetelmiä koskevia tarkastuskäyntejä. Menetelmiä koskevia tarkastuskäyntejä olisi suoritettava ainoastaan, jos niiden tietojen, jotka jäsenvaltioiden on toimitettava, laadussa havaitaan merkittäviä riskejä tai mahdollisia ongelmia etenkin sovellettavien menetelmien, käsitteiden ja luokitusten osalta.

Konsultointikäynneillä tarkastellaan toimitettuja tietoja ja menetelmällisiä kysymyksiä, keskustellaan tilastollisista prosesseista ja kuvauksissa kuvatuista lähteistä sekä arvioidaan kirjaussääntöjen noudattamista. Konsultointikäyntejä olisi käytettävä toimitettujen tietojen laatua koskevien riskien tai mahdollisten ongelmien havaitsemiseen. Menetelmiä koskevilla tarkastuskäynneillä valvotaan toimitettujen toteutuneiden tietojen perustana olevia prosesseja ja julkisyhteisöjen tilejä sekä selvitetään seikkaperäisesti toimitettujen tietojen laatua 8 a artiklan 1 kohdassa määritellyn mukaisesti. Menetelmiä koskevien tarkastuskäyntien olisi koskettava pelkästään tilastoalaa. Tämän tulisi ilmetä 8 e artiklassa tarkoitettujen valtuuskuntien kokoonpanossa.

Konsultointikäyntejä ja menetelmiä koskevia tarkastuskäyntejä järjestäessään komissio (Eurostat) toimittaa alustavat tuloksensa asianomaisille jäsenvaltioille huomautuksia varten.

8 e artikla

1.   Kun komissio (Eurostat) tekee menetelmiä koskevia tarkastuskäyntejä jäsenvaltioihin, se voi pyytää apua muiden jäsenvaltioiden vapaaehtoisuuden pohjalta ehdottamilta kansantalouden tilinpidon asiantuntijoilta ja komission muiden yksiköiden virkamiehiltä.

Luettelo kansantalouden tilinpidon asiantuntijoista, joilta komissio voi pyytää apua, laaditaan liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn raportoinnista vastaavien kansallisten viranomaisten komissiolle toimittamien ehdotusten pohjalta.

2.   Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet menetelmiä koskevien tarkastuskäyntien sujumisen helpottamiseksi. Nämä tarkastuskäynnit olisi rajoitettava kansallisiin viranomaisiin, jotka osallistuvat liiallista alijäämää koskevaan menettelyyn liittyvien tietojen toimittamiseen. Jäsenvaltioiden on kuitenkin varmistettava, että niiden yksiköt, jotka suoraan tai välillisesti osallistuvat julkisyhteisöjen tilien ja velkatietojen tuottamiseen, sekä tarvittaessa niiden kansalliset viranomaiset, jotka vastaavat operatiivisesti julkisten tilien valvonnasta, avustavat komission virkamiehiä tai muita 1 kohdassa tarkoitettuja asiantuntijoita heidän tehtäviensä täyttämisessä muun muassa antamalla heidän käyttöönsä asiakirjoja, joilla perustellaan toimitetut tiedot toteutuneesta alijäämästä ja velasta sekä niiden taustalla olevat julkisyhteisöjen tilit. Kansallisten tilastojärjestelmien salassapidettävät tiedot olisi toimitettava ainoastaan komissiolle (Eurostatille).

Eurostatin yhteyskumppani ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin menetelmiä koskeviin tarkastuskäynteihin liittyvissä asioissa on kussakin jäsenvaltiossa se viranomainen, joka vastaa liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn raportoinnista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden yleistä velvollisuutta toteuttaa kaikki toimenpiteet, joita tarvitaan menetelmiä koskevien tarkastuskäyntien helpottamiseksi.

3.   Komissio (Eurostat) varmistaa, että näihin tarkastuskäynteihin osallistuvat virkamiehet ja asiantuntijat täyttävät kaikki tekniseen asiantuntemukseen, ammatilliseen riippumattomuuteen sekä luottamuksellisuuteen liittyvät vaatimukset.

8 f artikla

Komissio (Eurostat) raportoi talous- ja rahoituskomitealle konsultointikäyntien ja menetelmiä koskevien tarkastuskäyntien tuloksista, myös niihin liittyneistä asianomaisten jäsenvaltioiden mahdollisista huomautuksista. Kyseiset raportit ja asianomaisen jäsenvaltion mahdollisesti tekemät huomautukset julkistetaan sen jälkeen kun ne on toimitettu talous- ja sosiaalikomitealle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 322/97 tilastosalaisuutta koskevien säännösten soveltamista.

2 B   JAKSO

KOMISSION TOIMITTAMAT TIEDOT

8 g artikla

1.   Komissio (Eurostat) toimittaa tiedot toteutuneesta julkistalouden alijäämästä ja velasta liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä laaditun pöytäkirjan soveltamista varten kolmen viikon kuluessa 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista ilmoittamisen määräajoista tai 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista tarkistuksista. Tiedot toimitetaan julkaisemalla ne.

2.   Komissio (Eurostat) ei viivytä jäsenvaltioiden toteutunutta julkistalouden alijäämää ja velkaa koskevien tietojen toimittamista, vaikka jokin jäsenvaltio ei olisi toimittanut omia tietojaan.

8 h artikla

1.   Komissio (Eurostat) voi esittää varauksen jäsenvaltioiden toimittamien toteutuneitten tietojen laadusta. Jos komissio (Eurostat) aikoo tehdä ja julkistaa tietoja koskevan varauksen, se ilmoittaa siitä asianomaiselle jäsenvaltiolle sekä talous- ja rahoituskomitean puheenjohtajalle viimeistään kolme työpäivää ennen suunniteltua julkistamispäivää. Jos asiassa päästään ratkaisuun tietojen ja varauksen julkistamisen jälkeen, tieto varauksen peruuttamisesta julkistetaan välittömästi.

2.   Jos on näyttöä siitä, että jäsenvaltioiden toimittamat toteutuneet tiedot eivät ole 8 a artiklan 1 kohdan mukaisia, komissio (Eurostat) voi tehdä muutoksia jäsenvaltioiden toimittamiin toteutuneisiin tietoihin ja esittää muutetut tiedot muutosta koskevine perusteluineen. Komissio (Eurostat) ilmoittaa muutetut tiedot muutosta koskevine perusteluineen asianomaiselle jäsenvaltiolle sekä talous- ja rahoituskomitean puheenjohtajalle viimeistään kolme työpäivää ennen suunniteltua julkistamispäivää.

2 C   JAKSO

YLEISET SÄÄNNÖKSET

8 i artikla

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että komissiolle toimitetut toteutuneet tiedot on tuotettu asetuksen (EY) N:o 322/97 10 artiklassa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Kansallisten tilastoviranomaisten vastuulla on tältä osin huolehtia siitä, että toimitetut tiedot ovat 1 ja 2 artiklan säännösten sekä tietojen taustalla olevien EKT 95 -kirjaussääntöjen mukaisia.

2.   Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki asiaankuuluvat toimenpiteet varmistaakseen, että ne virkamiehet, jotka vastaavat toteutuneiden tietojen toimittamisesta komissiolle ja niiden perustana olevien julkisyhteisöjen tilien toimittamisesta, toimivat asetuksen (EY) N:o 322/97 10 artiklassa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

8 j artikla

Jos EKT 95 -järjestelmää tarkistetaan tai sen menetelmään tehdään muutoksia Euroopan parlamentin ja neuvoston tai komission päätöksellä perustamissopimuksessa ja asetuksessa (EY) N:o 2223/96 vahvistettujen toimivaltaa ja menettelyä koskevien sääntöjen mukaisesti, komissio sisällyttää uudet EKT 95 -viittaukset 1, 2 ja 4 artiklaan.

2 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 12 päivänä joulukuuta 2005.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. STRAW


(1)  Lausunto annettu 23. kesäkuuta 2005 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  EUVL C 116, 18.5.2005, s. 11.

(3)  EYVL L 112, 29.4.1997, s. 56.

(4)  EYVL L 332, 31.12.1993, s. 7. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 351/2002 (EYVL L 55, 26.2.2002, s. 23).

(5)  Neuvoston asetus (EY) N:o 2223/96, annettu 25 päivänä kesäkuuta 1996, Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä yhteisössä (EYVL L 310, 30.11.1996, s. 1). Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1267/2003 (EUVL L 180, 18.7.2003, s. 1).

(6)  

Komission asetus (EY) N:o 264/2000, annettu 3 päivänä helmikuuta 2000, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2223/96 täytäntöönpanosta julkisen rahoituksen lyhyen aikavälin tilastojen osalta (EYVL L 29, 4.2.2000, s. 4).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1221/2002, annettu 10 päivänä kesäkuuta 2002, muita kuin rahoitustilejä koskevasta julkisyhteisöjen neljännesvuositilinpidosta (EYVL L 179, 9.7.2002, s. 1).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 501/2004, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2004, rahoitustilejä koskevasta julkisyhteisöjen neljännesvuositilinpidosta (EUVL L 81, 19.3.2004, s. 1).

Neuvoston asetus (EY) N:o 1222/2004, annettu 28 päivänä kesäkuuta 2004, neljännesvuosittaista julkista velkaa koskevien tietojen laatimisesta ja toimittamisesta (EUVL L 233, 2.7.2004, s. 1).

Komission asetus (EY) N:o 1500/2000, annettu 10 päivänä heinäkuuta 2000, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2223/96 täytäntöönpanosta julkisyhteisöjen menojen ja tulojen osalta (EYVL L 172, 12.7.2000, s. 3).

Neuvoston asetus (EY) N:o 2223/96.

(7)  EYVL L 52, 22.2.1997, s. 1.

(8)  EYVL L 59, 6.3.1991, s. 19.”


22.12.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 337/7


NEUVOSTON ASETUS (EY, EURATOM) N:o 2104/2005,

annettu 20 päivänä joulukuuta 2005,

Euroopan yhteisöjen virkamiesten ja muun henkilöstön palkkojen ja eläkkeiden sekä näihin palkkoihin ja eläkkeisiin liittyvien korjauskertoimien mukauttamisesta 1 päivästä heinäkuuta 2005

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan ja erityisesti sen 13 artiklan,

ottaa huomioon asetuksella (ETY, Euratom, EHTY) n:o 259/68 (1) vahvistetut Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavat henkilöstösäännöt ja muuta henkilöstöä koskevat palvelussuhteen ehdot, ja erityisesti henkilöstösääntöjen 63, 64, 65 ja 82 artiklan sekä liitteet VII, XI ja XIII ja palvelussuhteen ehtojen 20 artiklan 1 kohdan, 64 artiklan ja 92 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

jotta Euroopan yhteisöjen virkamiehille ja muulle henkilöstölle voidaan taata jäsenvaltioiden kansallisten virkamiesten ostovoiman kehitystä vastaava kehitys, on paikallaan mukauttaa Euroopan yhteisöjen virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoja ja eläkkeitä vuoden 2005 tarkistuksen yhteydessä,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan 1 päivästä heinäkuuta 2005 henkilöstösääntöjen 63 artiklan toisessa kohdassa oleva päivämäärä ”1 päivästä heinäkuuta 2004” päivämäärällä ”1 päivästä heinäkuuta 2005”.

2 artikla

Korvataan 1 päivästä heinäkuuta 2005 henkilöstösääntöjen 66 artiklassa oleva taulukko, joka koskee palkkojen ja eläkkeiden laskemiseen sovellettavia kuukausittaisia peruspalkkoja, seuraavalla taulukolla:

1.7.2005

Palkkataso

Palkkaluokka

1

2

3

4

5

16

15 255,00

15 896,04

16 564,01

 

 

15

13 482,88

14 049,45

14 639,82

15 047,12

15 255,00

14

11 916,61

12 417,36

12 939,16

13 299,15

13 482,88

13

10 532,30

10 974,88

11 436,06

11 754,22

11 916,61

12

9 308,79

9 699,96

10 107,56

10 388,77

10 532,30

11

8 227,42

8 573,15

8 933,40

9 181,94

9 308,79

10

7 271,67

7 577,23

7 895,64

8 115,30

8 227,42

9

6 426,94

6 697,01

6 978,42

7 172,57

7 271,67

8

5 680,34

5 919,04

6 167,76

6 339,36

6 426,94

7

5 020,47

5 231,44

5 451,27

5 602,93

5 680,34

6

4 437,26

4 623,72

4 818,01

4 952,06

5 020,47

5

3 921,80

4 086,60

4 258,32

4 376,79

4 437,26

4

3 466,22

3 611,87

3 763,65

3 868,36

3 921,80

3

3 063,56

3 192,29

3 326,43

3 418,98

3 466,22

2

2 707,67

2 821,45

2 940,01

3 021,81

3 063,56

1

2 393,13

2 493,69

2 598,48

2 670,77

2 707,67

3 artikla

Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2005 henkilöstösääntöjen 64 artiklan nojalla virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoihin sovellettavat korjauskertoimet jäljempänä olevan taulukon sarakkeen 2 mukaisesti.

Vahvistetaan 1 päivästä tammikuuta 2006 henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 17 artiklan 3 kohdan nojalla virkamiesten ja muun henkilöstön palkansiirtoihin sovellettavat korjauskertoimet jäljempänä olevan taulukon sarakkeen 3 mukaisesti.

Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2005 henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 20 artiklan 2 kohdan nojalla eläkkeisiin sovellettavat korjauskertoimet jäljempänä olevan taulukon sarakkeen 4 mukaisesti.

Vahvistetaan 1 päivästä toukokuuta 2006 henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 20 artiklan 2 kohdan nojalla eläkkeisiin sovellettavat korjauskertoimet jäljempänä olevan taulukon sarakkeen 5 mukaisesti.

1

2

3

4

5

Maa/paikka

Palkka

1.7.2005

Siirto

1.1.2006

Eläke

1.7.2005

Eläke

1.5.2006

Tsekki

90,6

78,6

100,0

100,0

Tanska

135,9

130,8

133,9

132,8

Saksa

100,2

102,1

101,0

101,3

Bonn

96,0

 

 

 

Karlsruhe

95,0

 

 

 

München

106,4

 

 

 

Viro

80,3

78,1

100,0

100,0

Kreikka

93,0

91,2

100,0

100,0

Espanja

101,2

95,3

100,0

100,0

Ranska

119,0

106,3

113,9

111,4

Irlanti

122,4

116,3

120,0

118,7

Italia

111,8

107,6

110,1

109,3

Varese

99,0

 

 

 

Kypros

92,0

97,2

100,0

100,0

Latvia

76,1

72,9

100,0

100,0

Liettua

77,1

73,6

100,0

100,0

Unkari

90,0

73,0

100,0

100,0

Malta

89,6

92,3

100,0

100,0

Alankomaat

109,7

101,3

106,3

104,7

Itävalta

107,1

107,0

107,1

107,0

Puola

81,4

74,9

100,0

100,0

Portugali

91,5

90,1

100,0

100,0

SIovenia

83,0

80,8

100,0

100,0

SIovakia

92,9

82,1

100,0

100,0

Suomi

117,7

112,8

115,7

114,8

Ruotsi

112,4

105,1

109,5

108,0

Yhdistynyt kuningaskunta

143,8

117,4

133,2

128,0

Culham

115,4

 

 

 

4 artikla

Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2005 henkilöstösääntöjen 42 a artiklassa tarkoitetun vanhempainloman aikaisen lisän määräksi 822,06 euroa ja yksinhuoltajavanhemmille 1 096,07 euroa.

5 artikla

Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2005 henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kotitalouslisän perusosaksi 153,75 euroa.

Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2005 henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun huollettavasta lapsesta maksettavan lisän määräksi 335,96 euroa.

Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2005 henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun koulutuslisän määräksi 227,96 euroa.

Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2005 henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun koulutuslisän määräksi 82,07 euroa.

Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2005 henkilöstösääntöjen 69 artiklassa ja sen liitteessä VII olevan 4 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun ulkomaankorvauksen vähimmäismääräksi 455,69 euroa.

6 artikla

Mukautetaan 1 päivästä tammikuuta 2006 henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevassa 8 artiklassa tarkoitettu kilometrikorvaus seuraavasti:

:

0 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on

:

0–200 km

:

0,3417 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on

:

201–1 000 km

:

0,5695 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on

:

1 001–2 000 km

:

0,3417 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on

:

2 001–3 000 km

:

0,1139 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on

:

3 001–4 000 km

:

0,0548 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on

:

4 001–10 000 km

:

0 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus ylittää

:

10 000 km.

Edellä oleviin lisätään kiinteämääräinen lisäkorvaus seuraavasti:

170,84 euroa, jos asemapaikan ja lähtöpaikkakunnan välinen etäisyys rautateitse on 725–1 450 kilometriä,

341,66 euroa, jos asemapaikan ja lähtöpaikkakunnan välinen etäisyys rautateitse on vähintään 1 450 kilometriä.

7 artikla

Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2005 henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun päivärahan määräksi

35,31 euroa virkamiehelle, jolla on oikeus kotitalouslisään,

28,47 euroa virkamiehelle, jolla ei ole oikeutta kotitalouslisään.

8 artikla

Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2005 muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 24 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun asettautumiskorvauksen vähimmäismääräksi

1 005,33 euroa henkilölle, jolla on oikeus kotitalouslisään,

597,77 euroa henkilölle, jolla ei ole oikeutta kotitalouslisään.

9 artikla

Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2005 muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 28 a artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun työttömyyskorvauksen vähimmäismääräksi 1 205,67 euroa, enimmäismääräksi 2 411,35 euroa ja kiinteämääräiseksi vähennykseksi 1 096,07 euroa.

10 artikla

Korvataan muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 63 artiklassa oleva kuukausittaisia peruspalkkoja koskeva taulukko 1 päivästä heinäkuuta 2005 seuraavasti:

1.7.2005

Palkkaluokka

Ura-Alue

Ryhmä

1

2

3

4

A

I

6 144,76

6 905,90

7 667,04

8 428,18

II

4 459,77

4 894,34

5 328,91

5 763,48

III

3 747,74

3 914,68

4 081,62

4 248,56

B

IV

3 600,20

3 952,65

4 305,10

4 657,55

V

2 827,89

3 014,30

3 200,71

3 387,12

C

VI

2 689,53

2 847,87

3 006,21

3 164,55

VII

2 407,22

2 489,13

2 571,04

2 652,95

D

VIII

2 175,76

2 303,90

2 432,04

2 560,18

IX

2 095,34

2 124,53

2 153,72

2 182,91

11 artikla

Korvataan muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 93 artiklassa oleva kuukausittaisia peruspalkkoja koskeva taulukko 1 päivästä heinäkuuta 2005 seuraavasti:

Tehtävä- Ryhmä

1.7.2005

Palkkataso

Palkkaluokka

1

2

3

4

5

6

7

IV

18

5 258,78

5 368,14

5 479,78

5 593,73

5 710,06

5 828,81

5 950,02

17

4 647,85

4 744,50

4 843,17

4 943,89

5 046,70

5 151,65

5 258,78

16

4 107,89

4 193,31

4 280,52

4 369,53

4 460,40

4 553,16

4 647,85

15

3 630,66

3 706,16

3 783,23

3 861,91

3 942,22

4 024,20

4 107,89

14

3 208,87

3 275,60

3 343,72

3 413,25

3 484,23

3 556,69

3 630,66

13

2 836,08

2 895,06

2 955,26

3 016,72

3 079,46

3 143,50

3 208,87

III

12

3 630,61

3 706,10

3 783,17

3 861,84

3 942,14

4 024,12

4 107,80

11

3 208,85

3 275,57

3 343,69

3 413,22

3 484,19

3 556,65

3 630,61

10

2 836,08

2 895,06

2 955,26

3 016,71

3 079,44

3 143,48

3 208,85

9

2 506,62

2 558,74

2 611,95

2 666,27

2 721,71

2 778,31

2 836,08

8

2 215,43

2 261,50

2 308,53

2 356,53

2 405,53

2 455,56

2 506,62

II

7

2 506,55

2 558,69

2 611,90

2 666,23

2 721,69

2 778,29

2 836,08

6

2 215,31

2 261,39

2 308,42

2 356,44

2 405,45

2 455,48

2 506,55

5

1 957,91

1 998,64

2 040,21

2 082,64

2 125,96

2 170,17

2 215,31

4

1 730,42

1 766,41

1 803,15

1 840,66

1 878,94

1 918,02

1 957,91

I

3

2 131,74

2 175,98

2 221,14

2 267,24

2 314,29

2 362,32

2 411,35

2

1 884,55

1 923,66

1 963,58

2 004,33

2 045,93

2 088,39

2 131,74

1

1 666,02

1 700,60

1 735,89

1 771,92

1 808,69

1 846,23

1 884,55

12 artikla

Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2005 muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 94 artiklassa tarkoitetun asettautumiskorvauksen vähimmäismääräksi

756,18 euroa henkilölle, jolla on oikeus kotitalouslisään,

448,32 euroa henkilölle, jolla ei ole oikeutta kotitalouslisään.

13 artikla

Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2005 muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 96 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun työttömyyskorvauksen vähimmäismääräksi 904,26 euroa, enimmäismääräksi 1 808,51 euroa ja kiinteämääräiseksi vähennykseksi 822,06 euroa.

14 artikla

Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2005 asetuksen (EHTY, ETY, Euratom) N:o 300/76 (2) 1 artiklassa säädetyiksi korvauksiksi keskeytyksettä tai vuorotyössä tehtäviään hoitaville virkamiehille 344,58 euroa, 520,10 euroa, 568,66 euroa ja 775,27 euroa.

15 artikla

Korjataan 1 päivästä heinäkuuta 2005 asetuksen (ETY, Euratom, EHTY) N:o 260/68 (3) 4 artiklassa esitettyjä määriä kertoimella 4,974173.

16 artikla

Korvataan 1 päivästä heinäkuuta 2005 henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevassa 8 artiklassa esitetty sovellettavia määriä koskeva taulukko seuraavalla taulukolla:

1.7.2005

Palkkataso

Palkkaluokka

1

2

3

4

5

6

7

8

16

15 255,00

15 896,04

16 564,01

16 564,01

16 564,01

16 564,01

 

 

15

13 482,88

14 049,45

14 639,82

15 047,12

15 255,00

15 896,04

 

 

14

11 916,61

12 417,36

12 939,16

13 299,15

13 482,88

14 049,45

14 639,82

15 255,00

13

10 532,30

10 974,88

11 436,06

11 754,22

11 916,61

 

 

 

12

9 308,79

9 699,96

10 107,56

10 388,77

10 532,30

10 974,88

11 436,06

11 916,61

11

8 227,42

8 573,15

8 933,40

9 181,94

9 308,79

9 699,96

10 107,56

10 532,30

10

7 271,67

7 577,23

7 895,64

8 115,30

8 227,42

8 573,15

8 933,40

9 308,79

9

6 426,94

6 697,01

6 978,42

7 172,57

7 271,67

 

 

 

8

5 680,34

5 919,04

6 167,76

6 339,36

6 426,94

6 697,01

6 978,42

7 271,67

7

5 020,47

5 231,44

5 451,27

5 602,93

5 680,34

5 919,04

6 167,76

6 426,94

6

4 437,26

4 623,72

4 818,01

4 952,06

5 020,47

5 231,44

5 451,27

5 680,34

5

3 921,80

4 086,60

4 258,32

4 376,79

4 437,26

4 623,72

4 818,01

5 020,47

4

3 466,22

3 611,87

3 763,65

3 868,36

3 921,80

4 086,60

4 258,32

4 437,26

3

3 063,56

3 192,29

3 326,43

3 418,98

3 466,22

3 611,87

3 763,65

3 921,80

2

2 707,67

2 821,45

2 940,01

3 021,81

3 063,56

3 192,29

3 326,43

3 466,22

1

2 393,13

2 493,69

2 598,48

2 670,77

2 707,67

 

 

 

17 artikla

Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2005 henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevassa 14 artiklassa tarkoitetun huollettavasta lapsesta maksettavan lisän määriksi:

1.7.2005–31.12.2005

:

282,04 euroa

1.1.2006–31.12.2006

:

295,52 euroa

1.1.2007–31.12.2007

:

309,00 euroa

1.1.2008–31.12.2008

:

322,47 euroa

18 artikla

Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2005 henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevassa 15 artiklassa tarkoitetun koulutuslisän määriksi:

1.7.2005–31.8.2005

:

16,41 euroa

1.9.2005–31.8.2006

:

32,83 euroa

1.9.2006–31.8.2007

:

49,23 euroa

1.9.2007–31.8.2008

:

65,65 euroa.

19 artikla

Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2005 henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 18 artiklan soveltamiseksi ennen 1 päivää toukokuuta 2004 voimassaolevassa henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevassa 4 a artiklassa mainitun kiinteämääräisen korvauksen määräksi

118,88 euroa kuukaudessa virkamiehille, joiden palkkaluokka on C 4 tai C 5,

182,26 euroa kuukaudessa virkamiehille, joiden palkkaluokka on C 1, C 2 tai C 3.

20 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 20 päivänä joulukuuta 2005.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. BECKETT


(1)  EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY, Euratom) N:o 723/2004 (EUVL L 124, 27.4.2004, s. 1).

(2)  Neuvoston asetus (EHTY, ETY, Euratom) N:o 300/76, annettu 9 päivänä helmikuuta 1976, edunsaajaryhmien, korvausten antamista koskevien edellytysten ja sellaisten korvausmäärien määrittämisestä, jotka voidaan myöntää keskeytyksettä tai vuorotyössä tehtäviään hoitaville virkamiehille (EYVL L 38, 13.2.1976, s. 1). Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY, Euratom) N:o 860/2004 (EUVL L 161, 30.4.2004, s. 26).

(3)  Neuvoston asetus (ETY, Euratom, EHTY) N:o 260/68, annettu 29 päivänä helmikuuta 1968, Euroopan yhteisöille suoritettavaan veroon sovellettavien edellytysten ja menettelyjen vahvistamisesta (EYVL L 56, 4.3.1968, s. 8). Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (Euratom, EY) N:o 1750/2002 (EYVL L 264, 2.10.2002, s. 15).


22.12.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 337/14


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 2105/2005,

annettu 21 päivänä joulukuuta 2005,

tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon hedelmien ja vihannesten tuontijärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 21 päivänä joulukuuta 1994 annetun komission asetuksen (EY) N:o 3223/94 (1) ja erityisesti sen 4 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 3223/94 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)

Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 3223/94 4 artiklassa tarkoitetut tuonnin kiinteät arvot vahvistetaan liitteessä olevassa taulukossa merkityllä tavalla.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 22 päivänä joulukuuta 2005.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 21 päivänä joulukuuta 2005.

Komission puolesta

J. M. SILVA RODRÍGUEZ

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EYVL L 337, 24.12.1994, s. 66. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 386/2005 (EUVL L 62, 9.3.2005, s. 3).


LIITE

tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi 21 päivänä joulukuuta 2005 annettuun komission asetukseen

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Kolmannen maan koodi (1)

Tuonnin kiinteä arvo

0702 00 00

052

71,2

204

51,0

212

87,2

999

69,8

0707 00 05

052

128,1

204

59,9

220

196,3

628

155,5

999

135,0

0709 90 70

052

109,0

204

112,3

999

110,7

0805 10 20

052

59,8

204

62,5

220

65,0

388

22,5

624

59,8

999

53,9

0805 20 10

052

60,4

204

53,0

999

56,7

0805 20 30, 0805 20 50, 0805 20 70, 0805 20 90

052

77,0

220

36,7

400

81,3

464

143,9

624

83,2

999

84,4

0805 50 10

052

44,9

999

44,9

0808 10 80

096

18,3

400

87,8

404

96,7

528

48,0

720

74,2

999

65,0

0808 20 50

052

125,5

400

103,9

720

63,3

999

97,6


(1)  Komission asetuksessa (EY) N:o 750/2005 (EUVL L 126, 19.5.2005, s. 12) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”999” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.


22.12.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 337/16


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 2106/2005,

annettu 21 päivänä joulukuuta 2005,

tiettyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien hyväksymisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 mukaisesti annetun asetuksen (EY) N:o 1725/2003 muuttamisesta kansainvälisen tilinpäätösstandardin (IAS) 39 osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta 19 päivänä heinäkuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 (1), ja erityisesti sen 3 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Tietyt kansainväliset tilinpäätösstandardit ja tulkinnat, jotka olivat voimassa 14 päivänä syyskuuta 2002, hyväksyttiin komission asetuksella (EY) N:o 1725/2003 (2).

(2)

Komissio hyväksyi kansainvälisen tilinpäätösstandardin (IAS) 39 lukuun ottamatta tiettyjä rajoituksettomaan käyvän arvon vaihtoehtoon ja suojauslaskentaan liittyviä määräyksiä tiettyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien hyväksymisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 mukaisesti annetun komission asetuksen (EY) N:o 1725/2003 muuttamisesta IAS 39:n sisällyttämiseksi siihen 19 päivänä marraskuuta 2004 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 2086/2004 (3). Komissio hyväksyi parannetun IAS 39 -standardin rajoitetun käyvän arvon vaihtoehdon osalta komission asetuksella (EY) N:o 1864/2005 (4).

(3)

International Accounting Standards Board (IASB) julkaisi 14 päivänä huhtikuuta 2005 IAS 39:ään tehtäviä muutoksia, joiden nojalla yhteisöt voivat erityisesti tietyissä olosuhteissa määrittää ulkomaan rahan määräisenä ilmaistun ennakoidun konsernin sisäisen liiketoimen suojauskohteeksi konsernitilinpäätöksessä. Yleisen riskinhallintakäytännön mukaan ennakoidun konsernin sisäisen liiketoimen valuuttariski määritetään suojauskohteeksi, eikä siihen voida nykyisen IAS 39:n mukaisesti soveltaa suojauslaskentaa. Nykyisen IAS 39:n mukaisesti vain yhteisön ulkopuolinen liiketoimi voidaan määrittää suojauskohteeksi.

(4)

Alan teknisten asiantuntijoiden kanssa käydyt keskustelut ovat vahvistaneet, että IAS 39:ään tehtävät muutokset täyttävät asetuksen (EY) N:o 1606/2002 3 artiklassa säädetyt tekniset hyväksymisperusteet.

(5)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1725/2003 olisi muutettava vastaavasti.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tilinpäätöskysymysten sääntelykomitean lausunnon mukaisia,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1725/2003 liitteessä olevaa kansainvälistä tilinpäätösstandardia (IAS) 39 muutetaan tämän asetuksen liitteessä säädetyllä tavalla.

2 artikla

Kunkin yrityksen on sovellettava tämän asetuksen liitteessä säädettyjä IAS 39:ään tehtäviä muutoksia viimeistään sen vuoden 2006 tilikauden aloituspäivästä.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 21 päivänä joulukuuta 2005.

Komission puolesta

Charlie McCREEVY

Komission jäsen


(1)  EYVL L 243, 11.9.2002, s. 1.

(2)  EUVL L 261, 13.10.2003, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1910/2005 (EUVL L 305, 24.11.2005, s. 4).

(3)  EUVL L 363, 9.12.2004, s. 1.

(4)  EUVL L 299, 16.11.2005, s. 45.


LIITE

Kansainvälistä tilinpäätösstandardia (IAS) 39 muutetaan seuraavasti:

KANSAINVÄLISET TILINPÄÄTÖSSTANDARDIT

IAS nro

Nimi

IAS 39

Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen

Jäljentäminen sallittu Euroopan talousalueella. Kaikki oikeudet pidätetään Euroopan talousalueen ulkopuolella, lukuun ottamatta oikeutta jäljentää omaa käyttöä tai muuta kohtuullista tarkoitusta varten. Lisätietoja saatavilla IASB:ltä tai sen Internet-sivustosta osoitteesta www.iasb.org

1)

Korvataan kappale 80 seuraavasti:

”80.

Suojauslaskennassa voidaan suojauskohteiksi määrittää vain sellaiset varat, velat, kiinteäehtoiset sitoumukset tai erittäin todennäköiset ennakoidut liiketoimet, joissa on yhteisön ulkopuolinen vastapuoli. Näin ollen suojauslaskentaa voidaan soveltaa samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen tai segmenttien välisiin liiketoimiin vain kyseisten yhteisöjen tai segmenttien omissa tilinpäätöksissä tai erillistilinpäätöksissä, ei konsernitilinpäätöksessä. Poikkeuksellisesti konsernin sisäisen monetaarisen erän (esimerkiksi kahden tytäryrityksen välisen saamisen/velan) valuuttariski saattaa kelvata suojauskohteeksi konsernitilinpäätöksessä, jos sen seurauksena altistutaan sellaisille kurssivoitoille tai -tappioille, jotka eivät konsernitilinpäätöstä laadittaessa eliminoidu kokonaan IAS 21:n ’Valuuttakurssien muutosten vaikutukset’ mukaisesti. IAS 21:n mukaisesti konsernin sisäisistä monetaarisista eristä johtuvat kurssivoitot ja -tappiot eivät eliminoidu kokonaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa silloin, kun monetaarinen erä on kahden eri toimintavaluuttoja käyttävän, konserniin kuuluvan yhteisön välinen. Lisäksi erittäin todennäköisen ennakoidun konsernin sisäisen liiketoimen valuuttariski voi kelvata suojauskohteeksi konsernitilinpäätöksessä edellyttäen, että liiketoimi ilmaistaan muuna valuuttana kuin kyseisen liiketoimen toteuttavan yhteisön toimintavaluuttana ja että valuuttariski vaikuttaa konsernivoittoon tai -tappioon.”

2)

Lisätään kappaleet 108A ja 108B seuraavasti:

”108A.

Yhteisön on sovellettava kappaleen 80 viimeistä virkettä sekä kappaleita AG99A ja AG99B 1.1.2006 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Aikaisempi soveltaminen on suositeltavaa. Jos yhteisö on määrittänyt suojauskohteeksi sellaisen ulkopuolisen ennakoidun liiketoimen, joka

a)

ilmaistaan liiketoimen toteuttavan yhteisön toimintavaluuttana,

b)

altistaa siten, että se vaikuttaa konsernivoittoon tai -tappioon (eli ilmaistaan muuna valuuttana kuin konsernin esittämisvaluuttana), ja

c)

olisi täyttänyt suojauslaskennan soveltamisedellytykset, ellei sitä olisi ilmaistu sen toteuttavan yhteisön toimintavaluuttana,

se voi soveltaa suojauslaskentaa konsernitilinpäätöksessä kappaleen 80 viimeisen virkkeen sekä kappaleiden AG99A ja AG99B soveltamispäivää edeltävällä kaudella tai edeltävillä kausilla.

108B.

Yhteisön ei tarvitse soveltaa kappaletta AG99B vertailutietoihin, jotka liittyvät kappaleen 80 viimeisen virkkeen sekä kappaleen AG99A soveltamispäivää edeltäviin kausiin.”

3)

Liitteessä A Soveltamisohjeistus olevat kappaleet AG99A ja AG99B numeroidaan uudelleen kappaleiksi AG99C ja AG99D, ja siihen lisätään seuraavat kappaleet AG99A, AG99B ja AG133:

”AG99A.

Kappaleessa 80 todetaan, että konsernitilinpäätöksessä erittäin todennäköisen ennakoidun konsernin sisäisen liiketoimen valuuttariski voi kelvata suojauskohteeksi rahavirran suojauksessa edellyttäen, että liiketoimi ilmaistaan muuna valuuttana kuin kyseisen liiketoimen toteuttavan yhteisön toimintavaluuttana ja että valuuttariski vaikuttaa konsernivoittoon tai -tappioon. Tässä yhteisö voi olla emo-, tytär-, osakkuus- tai yhteisyritys tai sivuliike. Jos ennakoidun konsernin sisäisen liiketoimen valuuttariski ei vaikuta konsernivoittoon tai -tappioon, konsernin sisäinen liiketoimi ei kelpaa suojauskohteeksi. Tämä koskee yleensä saman konsernin jäsenten välisiä rojaltimaksuja, koronmaksuja tai hoitomaksuja, ellei niihin liity ulkopuolista liiketointa. Jos ennakoidun konsernin sisäisen liiketoimen valuuttariski kuitenkin vaikuttaa konsernivoittoon tai -tappioon, konsernin sisäinen liiketoimi voi kelvata suojauskohteeksi. Esimerkkinä on ennakoitu vaihto-omaisuuden myynti tai osto saman konsernin jäsenten välillä, jos vaihto-omaisuus myydään edelleen konsernin ulkopuoliselle vastapuolelle. Vastaavasti ennakoitu konsernin sisäinen aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti ne valmistaneelta konserniin kuuluvalta yhteisöltä niitä toiminnoissaan käyttävälle konserniin kuuluvalle yhteisölle voi vaikuttaa konsernivoittoon tai -tappioon. Näin voi käydä esimerkiksi siksi, että ostava yhteisö tekee aineettomista käyttöomaisuushyödykkeistä poistot ja niille alun perin kirjattu arvo voi muuttua, jos ennakoitu konsernin sisäinen liiketoimi ilmaistaan muuna valuuttana kuin ostavan yhteisön toimintavaluuttana.

AG99B.

Jos ennakoidun konsernin sisäisen liiketoimen suojaus täyttää suojauslaskennan soveltamisedellytykset, kaikki kappaleen 95(a) mukaisesti suoraan omaan pääomaan kirjatut voitot tai tappiot on siirrettävä tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana, tai niillä kausilla, joiden aikana suojatun liiketoimen valuuttariski vaikuttaa konsernivoittoon tai -tappioon.

AG133.

AG133. Yhteisö on saattanut määrittää ennakoidun konsernin sisäisen liiketoimen suojauskohteeksi 1.1.2005 tai sen jälkeen alkavan tilikauden alussa (tai vertailutietojen oikaisemiseksi aikaisemman vertailukauden alussa) suojauksessa, joka täyttää suojauslaskennan soveltamisedellytykset tämän standardin (sellaisena kuin se on muutettuna kappaleen 80 viimeisellä virkkeellä) mukaisesti. Tällöin yhteisö voi käyttää kyseistä määritystä suojauslaskennan soveltamiseksi konsernitilinpäätöksessä 1.1.2005 tai sen jälkeen alkavan tilikauden alusta (tai aikaisemman vertailukauden alusta). Tässä tapauksessa yhteisön on myös sovellettava kappaleita AG99A ja AG99B 1.1.2005 tai sen jälkeen alkavan tilikauden alusta. Kappaleen 108B mukaisesti sen ei kuitenkaan tarvitse soveltaa kappaletta AG99B aikaisempien kausien vertailutietoihin.”


22.12.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 337/20


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 2107/2005,

annettu 21 päivänä joulukuuta 2005,

maitoalalla annettujen asetusten (EY) N:o 174/1999, (EY) N:o 2771/1999, (EY) N:o 2707/2000, (EY) N:o 214/2001 ja (EY) N:o 1898/2005 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maito- ja maitotuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 (1) ja erityisesti sen 10 artiklan, 15 artiklan, 31 artiklan 14 kohdan ja 40 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Raakamaidon, lämpökäsitellyn maidon ja maitopohjaisten tuotteiden tuotantoa ja markkinoille saattamista koskevista terveyssäännöistä 16 päivänä kesäkuuta 1992 annettu neuvoston direktiivi 92/46/ETY (2) kumotaan 1 päivästä tammikuuta 2006 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2004/41/EY (3) ja korvataan elintarvikehygieniasta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 852/2004 (4) sekä eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 853/2004 (5).

(2)

Selkeyden vuoksi olisi mukautettava vastaavasti viittaukset direktiiviin 92/46/ETY, jotka sisältyvät neuvoston asetuksen (ETY) N:o 804/68 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista erityissäännöistä maito- ja maitotuotealan vientitodistusten ja vientitukien osalta 26 päivänä tammikuuta 1999 annettuun komission asetukseen (EY) N:o 174/1999 (6), neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä voin ja kerman markkinoiden interventiotoimenpiteiden osalta 16 päivänä joulukuuta 1999 annettuun komission asetukseen (EY) N:o 2771/1999 (7), neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä maidon ja tiettyjen maitotuotteiden toimittamiseksi koulujen oppilaille myönnettävän yhteisön tuen osalta 11 päivänä joulukuuta 2000 annettuun komission asetukseen (EY) N:o 2707/2000 (8), neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä rasvattoman maitojauheen markkinoilla toteutettavien interventiotoimenpiteiden osalta 12 päivänä tammikuuta 2001 annettuun komission asetukseen (EY) N:o 214/2001 (9) sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä kerman, voin ja voiöljyn myyntiä yhteisön markkinoilla koskevien toimenpiteiden osalta 9 päivänä marraskuuta 2005 annettuun komission asetukseen (EY) N:o 1898/2005 (10).

(3)

Asetuksen (EY) No 1898/2005 1 artiklan a kohdan mukaan asetuksen (EY) N:o 1255/1999 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti ostetun ja alennettuun hintaan myytävän interventiovoin on pitänyt saapua varastoon ennen 1 päivää tammikuuta 2003. Saatavilla olevat määrät ja markkinatilanne huomioon ottaen kyseinen päivämäärä olisi muutettava 1 päiväksi tammikuuta 2004. Tämän vuoksi mainitun asetuksen 1 artiklan a kohta olisi muutettava.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maidon ja maitotuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan asetuksen (EY) N:o 174/1999 1 artiklan 4 kohta seuraavasti:

”4.   Tuen saamiseksi asetuksen (EY) N:o 1255/1999 1 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden on täytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 852/2004 (11) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 853/2004 (12) asiaa koskevat vaatimukset, erityisesti hyväksytyssä laitoksessa valmistamisen ja asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä II olevassa I jaksossa tarkoitettujen tunnistusmerkintävaatimusten noudattamisen osalta.

2 artikla

Korvataan asetuksen (EY) N:o 2771/1999 5 artiklan 1 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a)

se on hyväksytty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 853/2004 (13) 4 artiklan mukaisesti ja sen käytettävissä on asianmukainen tekninen laitteisto;

3 artikla

Korvataan asetuksen (EY) N:o 2707/2000 3 artiklan 6 kohta seuraavasti:

”6.   Tukea myönnetään ainoastaan tämän asetuksen liitteessä I luetelluille tuotteille, jos tuotteet vastaavat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 852/2004 (14) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 853/2004 (15) vaatimuksia, ja erityisesti hyväksytyssä laitoksessa valmistamista sekä asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä II olevassa I jaksossa täsmennettyjä tunnistusmerkintää koskevia vaatimuksia.

4 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 214/2001 seuraavasti:

1)

Korvataan 3 artiklan 1 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a)

se on hyväksytty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 853/2004 (16) 4 artiklan mukaisesti, ja sen käytettävissä on asianmukainen tekninen laitteisto;

2)

Korvataan liitteessä I oleva alaviite 5 seuraavasti:

”(5)

Rasvattoman maitojauheen valmistuksessa käytettävän raakamaidon on täytettävä asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevassa IX jaksossa säädetyt edellytykset.”

5 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 1898/2005 seuraavasti:

1)

Korvataan 1 artiklan a alakohdassa ilmaisu ”1 päivää tammikuuta 2003” ilmaisulla ”1 päivää tammikuuta 2004”.

2)

Korvataan 5 artiklan 1 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Edellä 1 kohdassa tarkoitetun voin, voiöljyn, kerman ja välituotteiden on täytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 852/2004 (17) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 853/2004 (18) vaatimukset erityisesti hyväksytyssä laitoksessa valmistamisen ja asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä II olevassa I jaksossa tarkoitettujen tunnistusmerkintävaatimusten noudattamisen osalta.

3)

Korvataan 13 artiklan 1 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b)

se on tarvittaessa hyväksytty asetuksen (EY) N:o 853/2004 4 artiklan mukaisesti;”

4)

Korvataan 47 artiklan 1 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Voiöljyn on täytettävä asetuksen (EY) N:o 852/2004 ja asetuksen (EY) N:o 853/2004 vaatimukset erityisesti hyväksytyssä laitoksessa valmistamisen ja asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä II olevassa I jaksossa tarkoitettujen tunnistusmerkintävaatimusten noudattamisen osalta.”

5)

Korvataan 63 artiklan 2 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a)

se on hyväksytty asetuksen (EY) N:o 853/2004 4 artiklan mukaisesti;”

6)

Korvataan 72 artiklan b alakohdan ii alakohta seuraavasti:

”ii)

asetuksen (EY) N:o 852/2004 ja asetuksen (EY) N:o 853/2004 vaatimukset erityisesti hyväksytyssä laitoksessa valmistamisen ja asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä II olevassa I jaksossa tarkoitettujen tunnistusmerkintävaatimusten noudattamisen osalta.”

7)

Korvataan 81 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Voi toimitetaan edunsaajalle pakkauksissa, joissa on selvästi ja pysyvästi merkittynä 72 artiklan b kohdan mukainen kansallinen laatuluokka ja tunnistusmerkintä sekä yksi tai useampi liitteessä XVI olevassa 1 kohdassa luetelluista maininnoista.”

6 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2006 lukuun ottamatta 5 artiklan 1 kohtaa, jota sovelletaan 16 päivästä joulukuuta 2005.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 21 päivänä joulukuuta 2005.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EYVL L 160, 26.6.1999, s. 48. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1913/2005 (EUVL L 307, 25.11.2005, s. 2).

(2)  EYVL L 268, 14.9.1992, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 806/2003 (EUVL L 122, 16.5.2003, s. 1).

(3)  EUVL L 157, 30.4.2004, s. 33.

(4)  EUVL L 139, 30.4.2004, s. 1. Oikaisu EUVL:ssä L 226, 25.6.2004, s. 3.

(5)  EUVL L 139, 30.4.2004, s. 55. Oikaisu EUVL:ssä L 226, 25.6.2004, s. 22.

(6)  EYVL L 20, 27.1.1999, s. 8. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1513/2005 (EUVL L 241, 17.9.2005, s. 45).

(7)  EYVL L 333, 24.12.1999, s. 11. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1802/2005 (EUVL L 290, 4.11.2005, s. 3).

(8)  EYVL L 311, 12.12.2000, s. 37. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 865/2005 (EUVL L 144, 8.6.2005, s. 41).

(9)  EYVL L 37, 7.2.2001, s. 100. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1195/2005 (EUVL L 194, 26.7.2005, s. 8).

(10)  EUVL L 308, 25.11.2005, s. 1.

(11)  EUVL L 139, 30.4.2004, s. 1. Oikaisu EUVL:ssä L 226, 25.6.2004, s. 3.

(12)  EUVL L 139, 30.4.2004, s. 55. Oikaisu EUVL:ssä L 226, 25.6.2004, s. 22.”

(13)  EUVL L 139, 30.4.2004, s. 55. Oikaisu EUVL:ssä L 226, 25.6.2004, s. 22.”

(14)  EUVL L 139, 30.4.2004, s. 1. Oikaisu EUVL:ssä L 226, 25.6.2004, s. 3.

(15)  EUVL L 139, 30.4.2004, s. 55. Oikaisu EUVL:ssä L 226, 25.6.2004, s. 22.”

(16)  EUVL L 139, 30.4.2004, s. 55. Oikaisu EUVL:ssä L 226, 25.6.2004, s. 22.”

(17)  EUVL L 139, 30.4.2004, s. 1. Oikaisu EUVL:ssä L 226, 25.6.2004, s. 3.

(18)  EUVL L 139, 30.4.2004, s. 55. Oikaisu EUVL:ssä L 226, 25.6.2004, s. 22.”


22.12.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 337/23


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 2108/2005,

annettu 21 päivänä joulukuuta 2005,

Unkarin interventioelimen hallussa olevan 80 000 vehnätonnin, 80 000 maissitonnin ja 40 000 ohratonnin siirrosta Portugalin markkinoille ja myynnistä siellä annetun asetuksen (EY) N:o 923/2005 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon vilja-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1784/2003 (1) ja erityisesti sen 6 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Portugalissa markkinointivuonna 2004/2005 vallinneiden sääolosuhteiden aiheuttaman vakavan kuivuuden vuoksi komissio antoi asetuksen (EY) N:o 923/2005 (2) Unkarin interventioelimen hallussa olevan 80 000 vehnätonnin, 80 000 maissitonnin ja 40 000 ohratonnin siirrosta Portugalin markkinoille ja myynnistä siellä.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 923/2005 1 artiklassa säädetään, että tuotteiden kuljetuksen Portugaliin ja niiden myynnin eläinten rehuksi on tapahduttava ennen 31 päivää joulukuuta 2005.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 923/2005 7 artiklassa säädetään, että myynti on tarkoitettu yksinomaan nautojen, lampaiden ja vuohien tuottajien yhdistyksille tai osuuskunnille taikka jalostusyksiköille, jotka ovat tehneet kyseisten yhdistysten tai osuuskuntien kanssa yhteistyösopimuksia.

(4)

Kuljetussopimuksen järjestämiseen liittyvien hallinnollisten viipeiden vuoksi Portugalin viranomaiset ovat pyytäneet tuotteiden siirrolle ja Portugalin markkinoilla myynnille asetetun määräajan pidentämistä 30 päivään huhtikuuta 2006. Portugalin viranomaiset ovat lisäksi pyytäneet, että myynti ulotettaisiin koskemaan kaikkia aloja, joihin Portugalin maatalousmarkkinoita koetellut kuivuus on vaikuttanut.

(5)

Ottaen huomioon Portugalin markkinoiden tilanne ja erityisesti se, että kuivuudella on pidempiaikaisia vaikutuksia Portugalin maatalousmarkkinoihin sekä talouden toimijoiden mahdollisuuksiin hankkia viljaa tyydyttävin edellytyksin, olisi Portugalin viranomaisten esittämä pyyntö hyväksyttävä ja sallittava viljan toimittaminen kaikille asianomaisille talouden toimijoille.

(6)

Tämän vuoksi asetus (EY) N:o 923/2005 olisi muutettava vastaavasti.

(7)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viljan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 923/2005 seuraavasti:

1)

Korvataan 1 artiklan 2 kohdassa päivämäärä ”31 päivää joulukuuta 2005” päivämäärällä ”30 päivää huhtikuuta 2006”.

2)

Korvataan 7 artiklan toinen alakohta seuraavasti:

”Asetuksen (ETY) N:o 2131/93 4 artiklan mukaisesti vilja on myytävä yksinomaan Portugalissa käytettäväksi.”

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 21 päivänä joulukuuta 2005.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EUVL L 270, 21.10.2003, s. 78. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1154/2005 (EUVL L 187, 19.7.2005, s. 11).

(2)  EUVL L 156, 18.6.2005, s. 8.


22.12.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 337/25


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 2109/2005,

annettu 21 päivänä joulukuuta 2005,

naudanliha-alan poikkeuksellisista markkinatukitoimenpiteistä Yhdistyneessä kuningaskunnassa annetun asetuksen (EY) N:o 716/96 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon naudanliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1254/1999 (1) ja erityisesti sen 39 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission asetuksessa (EY) N:o 716/96 (2) säädetään yhteisön osarahoittamasta järjestelmästä, jossa Yhdistynyt kuningaskunta voi ostaa yli 30 kuukauden ikäiset nautaeläimet ja teurastaa ne erikseen nimetyissä teurastamoissa.

(2)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) biologisia vaaroja käsittelevä tiedelautakunta antoi 21 päivänä huhtikuuta 2004 Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sovellettavaa päivämäärään perustuvaa vientijärjestelmää ja yli 30 kuukauden ikäsääntöä koskevien muutosehdotusten tieteellisistä perusteista lausunnon, jossa se totesi, että Yhdistyneessä kuningaskunnassa ennen 1 päivää elokuuta 1996 syntynyt tai kasvatettu karja olisi pidettävä poissa ravinto- ja rehuketjusta, koska nautojen spongiformisen enkefalopatian (BSE) esiintyminen on yleisempää tässä ryhmässä. Lausunnossa todetaan, että kuluttajille aiheutuva BSE-riski on kyseisen päivämäärän jälkeen syntyneen karjan osalta verrattavissa BSE-riskiin muissa jäsenvaltioissa.

(3)

EFSA:n mukaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa ennen 1 päivää elokuuta 1996 syntyneistä tai kasvatetuista nautaeläimistä saatavien tuotteiden markkinoille saattamisen kieltämisestä ja asetuksessa (EY) N:o 999/2001 vahvistettujen tiettyjen valvonta- ja hävittämistoimenpiteiden soveltamista koskevasta poikkeuksesta tällaisten eläinten osalta 2 päivänä elokuuta 2005 tehdyssä komission päätöksessä 2005/598/EY (3) vahvistetaan, että Yhdistyneessä kuningaskunnassa ennen 1 päivää elokuuta 1996 syntyneistä tai kasvatetuista nautaeläimistä saaduista aineksista koostuvien tai tällaisia aineksia sisältävien kaikkien tuotteiden saattaminen markkinoille olisi kiellettävä maitoa lukuun ottamatta.

(4)

Asetuksen (EY) N:o 716/96 2 artiklan 1 ja 3 kohdassa vahvistetaan kyseisessä asetuksessa säädettyyn ohjelmaan sisältyvistä eläimistä kilogrammaa kohti maksettava hinta ja eläinkohtainen maksu, jolla yhteisö osallistuu eläinten ostoon. Päätöksen 2005/598/EY perusteella on tarpeen rajoittaa asetuksessa (EY) N:o 716/96 säädetyt ostot ja yhteisön osarahoitus eläimiin, jotka ovat syntyneet tai jotka on kasvatettu Yhdistyneessä kuningaskunnassa ennen 1 päivää elokuuta 1996.

(5)

Yksinkertaistamisen vuoksi olisi vahvistettava kiinteämääräinen ostohinta eläintä kohti kaikille järjestelmän mukaisesti hankittaville eläimille. Jotta tuottajia kannustettaisiin olemaan lykkäämättä kyseisten eläinten hävittämistä, ostohintaa olisi asteittain alennettava seuraavina vuosina.

(6)

Yhteisön olisi rahoitettava 50 prosenttia järjestelmässä tehtävistä ostoista.

(7)

Jotta voitaisiin siirtyä joustavasti voimassa olevasta yli 30 kuukauden ikäisiä eläimiä koskevasta järjestelmästä Yhdistyneessä kuningaskunnassa ennen 1 päivää elokuuta 1996 syntyneitä ja kasvatettuja eläimiä koskevaan järjestelmään, on tarpeen täsmentää päivämäärä, josta alkaen viimeksi mainittua järjestelmää sovelletaan.

(8)

Koska Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset ovat päättäneet soveltaa 1 päivästä tammikuuta 2005 alkaen tilatukijärjestelmää, josta säädetään yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (ETY) N:o 2019/93, (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001, (EY) N:o 1454/2001, (EY) N:o 1868/94, (EY) N:o 1251/1999, (EY) N:o 1254/1999, (EY) N:o 1673/2000, (ETY) N:o 2358/71 ja (EY) N:o 2529/2001 muuttamisesta 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 (4) III osastossa, asetuksen (EY) N:o 716/96 2 artiklan 4 kohdan säännökset eivät ole enää tarpeellisia ja ne olisi sen vuoksi poistettava.

(9)

Asetus (EY) N:o 716/96 olisi muutettava vastaavasti.

(10)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat naudanlihan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 716/96 seuraavasti:

1)

Korvataan 1 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Yhdistyneen kuningaskunnan toimivaltainen viranomainen valtuutetaan ostamaan kaikki kenen tahansa tuottajan tai hänen edustajansa toimivaltaiselle viranomaiselle esittämät ennen 1 päivää elokuuta 1996 Yhdistyneessä kuningaskunnassa syntyneet tai kasvatetut nautaeläimet, joissa ei ilmene BSE-taudin kliinisiä oireita ja jotka ovat olleet vähintään kuusi kuukautta ennen myyntiä Yhdistyneen kuningaskunnan alueella sijaitsevalla tilalla.”

2)

Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Edellä 1 artiklan 1 kohdan perusteella Yhdistyneen kuningaskunnan toimivaltaisen viranomaisen tuottajille tai heidän edustajilleen maksama hinta on seuraava:

360 euroa 31 päivään joulukuuta 2006 asti ostettua eläintä kohti,

324 euroa 1 päivän tammikuuta 2007 ja 31 päivän joulukuuta 2007 välisenä aikana ostettua eläintä kohti,

292 euroa 1 päivän tammikuuta 2008 ja 31 päivän joulukuuta 2008 välisenä aikana ostettua eläintä kohti.”

b)

Poistetaan 2 kohta.

c)

Korvataan 3 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Kunkin 1 artiklan säännösten mukaisesti ostetun hävitetyn eläimen osalta yhteisö osallistuu Yhdistyneelle kuningaskunnalle 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista ostoista aiheutuvien menojen rahoitukseen seuraavasti:

180 euroa 31 päivään joulukuuta 2006 asti ostettua eläintä kohti,

162 euroa 1 päivän tammikuuta 2007 ja 31 päivän joulukuuta 2007 välisenä aikana ostettua eläintä kohti,

146 euroa 1 päivän tammikuuta 2008 ja 31 päivän joulukuuta 2008 välisenä aikana ostettua eläintä kohti.”

d)

Poistetaan 4 kohta.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 23 päivästä tammikuuta 2006.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 21 päivänä joulukuuta 2005.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EYVL L 160, 26.6.1999, s. 21. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1913/2005 (EUVL L 307, 25.11.2005, s. 2).

(2)  EYVL L 99, 20.4.1996, s. 14. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 667/2003 (EUVL L 96, 12.4.2003, s. 13).

(3)  EUVL L 204, 5.8.2005, s. 22.

(4)  EUVL L 270, 21.10.2003, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 118/2005 (EUVL L 24, 27.1.2005, s. 15).


II Säädökset, joita ei tarvitse julkaista

Neuvosto

22.12.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 337/27


NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 2 päivänä joulukuuta 2005,

Alppeja koskevaan yleissopimukseen liitettävien maaperän suojelua, energiaa ja matkailua koskevien pöytäkirjojen allekirjoittamisesta Euroopan yhteisön puolesta

(2005/923/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan 1 kohdan yhdessä 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen virkkeen kanssa,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Alppien suojelua koskeva yleissopimus (Alppeja koskeva yleissopimus) solmittiin yhteisön puolesta päätöksellä 96/191/EY (1).

(2)

Maaperän suojelua koskeva pöytäkirja, energiaa koskeva pöytäkirja ja matkailua koskeva pöytäkirja ovat tärkeä vaihe Alppeja koskevan yleissopimuksen täytäntöönpanossa, ja Euroopan yhteisö on sitoutunut yleissopimuksen tavoitteisiin.

(3)

Rajat ylittävät taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset ongelmat Alpeilla muodostavat edelleen suuren haasteen, johon on puututtava tällä erittäin herkällä alueella.

(4)

Yhteisön politiikkoja, erityisesti kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman (2) ensisijaisia toiminta-alueita, olisi edistettävä ja vahvistettava Alppien alueella.

(5)

Nämä pöytäkirjat olisi allekirjoitettava ja oheen liitetyt selitykset hyväksyttävä,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Hyväksytään Salzburgissa 7 päivänä marraskuuta 1991 tehty Alppeja koskevaan yleissopimukseen liitettävien maaperän suojelua, energiaa ja matkailua koskevien pöytäkirjojen allekirjoittaminen yhteisön puolesta edellyttäen, että nämä pöytäkirjat tehdään.

Pöytäkirjojen ja niiden selitysten teksti on liitetty tähän päätökseen.

2 artikla

Valtuutetaan neuvoston puheenjohtaja nimeämään yksi tai useampi henkilö, jolla tai joilla on oikeus allekirjoittaa 1 artiklassa tarkoitetut pöytäkirjat yhteisön puolesta edellyttäen, että pöytäkirjat tehdään, sekä tallettamaan niiden selitykset.

Tehty Brysselissä 2 päivänä joulukuuta 2005.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. BECKETT


(1)  EYVL L 61, 12.3.1996, s. 31.

(2)  EYVL L 242, 10.9.2002, s. 1.


EUROOPAN YHTEISÖN SELITYKSET

Euroopan yhteisön selitys Alppeja koskevaan yleissopimukseen liitettävän maaperän suojelua koskevan pöytäkirjan 12 artiklan 3 kohdasta

Euroopan yhteisö huomauttaa, että maaperän suojelua koskevan pöytäkirjan 12 artiklan 3 kohtaa olisi tulkittava nykyisen EY:n lainsäädännön ja erityisesti ympäristön, erityisesti maaperän, suojelusta käytettäessä puhdistamolietettä maanviljelyssä 12 päivänä kesäkuuta 1986 annetun neuvoston direktiivin 86/278/ETY (1) mukaisesti. Euroopan yhteisö katsoo, että lietteellä voi olla maanviljelyn kannalta arvokkaita ominaisuuksia ja sitä voidaan käyttää maataloudessa edellyttäen, että sitä käytetään asianmukaisella tavalla. Sen käyttö ei saa heikentää maaperän eikä maataloustuotteiden laatua, kuten kyseisen direktiivin johdanto-osan 7 kappaleessa todetaan, eikä aiheuttaa haittoja ihmisille (suoria tai välillisiä vaikutuksia ihmisten terveyteen), eläimille, kasveille eikä ympäristölle, kuten kyseisen direktiivin johdanto-osan 5 kappaleessa ja 1 artiklassa todetaan. Lietettä voidaan käyttää, jos siitä on hyötyä maaperälle, tai viljelmien ja kasvien ravinteena.

Euroopan yhteisön selitys Alppeja koskevaan yleissopimukseen liitettävän maaperän suojelua koskevan pöytäkirjan 17 artiklan 2 kohdasta

Maaperän suojelua koskevan pöytäkirjan 17 artiklan 2 kohtaa olisi tulkittava EY:n lainsäädännön mukaisesti ja tavalla, jolla varmistetaan jätteiden esikäsittelyä, käsittelyä ja hävittämistä koskevien jätehuoltosuunnitelmien laatiminen ja toteutus, jotta vältetään maaperän pilaantuminen ja varmistetaan sopivuus sekä ympäristön että ihmisten terveyden kannalta.

Euroopan yhteisön selitys Alppeja koskevaan yleissopimukseen liitettävän maaperän suojelua koskevan pöytäkirjan 19 artiklan 2 kohdasta ja 21 artiklan 2 kohdasta

Maaperän suojelua koskevan pöytäkirjan 19 artiklan 2 kohdan ja 21 artiklan 2 kohdan osalta yhteisen seurantajärjestelmän olisi oltava soveltuvilta osiltaan yhteensopiva GEOSS-järjestelmän (maailmanlaajuinen maanhavainnointijärjestelmä) kanssa, ja siinä olisi otettava huomioon se tietokanta, jonka jäsenvaltiot ovat perustaneet tarkkailua, tiedonkeruuta ja metatietoa koskevan EY:n lainsäädännön mukaisesti.

Selitys Euroopan yhteisön varaumalle Alppeja koskevaan yleissopimukseen liitettävän energiaa koskevan pöytäkirjan 9 artiklaan

Energiaa koskevan pöytäkirjan 9 artikla koskee ydinvoima-asioita. Yhteisön osalta tähän liittyvät vaatimukset ovat Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) perustamissopimuksessa. Alppeja koskevan yleissopimuksen ratifioinnista tehty päätös ei perustunut Euratomin perustamissopimukseen vaan ainoastaan Euroopan yhteisön perustamissopimukseen. Pöytäkirjan allekirjoittamista koskevalla päätöksellä on sama oikeusperusta. Näin ollen energiaa koskevan pöytäkirjan tullessa voimaan yhteisön osalta sen 9 artikla ei sido yhteisöä.


(1)  EYVL L 181, 4.7.1986, s. 6.


KÄÄNNÖS

PÖYTÄKIRJA

vuonna 1991 tehdyn Alppeja koskevan yleissopimuksen soveltamisesta maaperän suojelun alalla

Pöytäkirja maaperän suojelusta

Johdanto-osa

SAKSAN LIITTOTASAVALTA,

ITÄVALLAN TASAVALTA,

RANSKAN TASAVALTA,

ITALIAN TASAVALTA,

LIECHTENSTEININ RUHTINASKUNTA,

MONACON RUHTINASKUNTA,

SLOVENIAN TASAVALTA,

SVEITSIN VALALIITTO

ja

EUROOPAN YHTEISÖ, jotka

NOUDATTAVAT 7 päivänä marraskuuta 1991 tehdystä Alppien suojelua koskevasta yleissopimuksesta (Alppeja koskeva yleissopimus) johtuvaa tehtäväänsä varmistaa alppialueen suojelua ja kestävää kehitystä koskevat yleiset toimintalinjat,

NOUDATTAVAT Alppeja koskevan yleissopimuksen 2 artiklan 2 ja 3 kohdasta johtuvia velvollisuuksiaan,

PYRKIVÄT vähentämään maaperän määrällistä ja laadullista vahingoittumista erityisesti soveltamalla maa- ja metsätaloudessa maaperää mahdollisimman vähän vahingoittavia tuotantomenetelmiä, käyttämällä maaperää säästeliäästi sekä rajoittamalla eroosiota ja maaperän tiivistymistä,

TUNNUSTAVAT, että Alppien maaperän suojelu, sen kestävä hallinta ja sen luontaisten toimintojen palauttaminen vahingoittuneilla alueille on yleisen edun mukaista,

TUNNUSTAVAT, että Alpeille, jotka muodostavat yhden Euroopan suurimmista yhtenäisistä luonnonalueista, on luonteenomaista ekologinen monimuotoisuus ja erittäin herkät ekosysteemit, joiden toimintamahdollisuudet on säilytettävä,

OVAT VAKUUTTUNEITA, että paikallisen väestön on voitava määrittää oma sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen kehityssuunnitelmansa ja osallistua sen toteuttamiseen nykyisissä institutionaalisissa puitteissa,

OVAT TIETOISIA SIITÄ, että Alpit ovat tärkeä elinympäristö ja taloudellisen toiminnan ympäristö siellä asuvalle väestölle ja virkistysalue muiden seutujen asukkaille, mutta myös siitä, että ahtaalle alppialueelle keskittyvät erilaiset käyttövaatimukset voivat vaarantaa maaperän toimintojen säilyttämisen, minkä vuoksi taloudelliset edut on sovitettava yhteen ympäristövaatimusten kanssa,

OVAT TIETOISIA SIITÄ, että maaperällä on erityinen merkitys ekosysteemeissä, että maaperän muodostuminen ja vahingoittuneen maaperän uudistuminen tapahtuvat erittäin hitaasti, että alppialueen topografisten erityispiirteiden vuoksi maaperän eroosio saattaa lisääntyä ja että maaperään kertyy epäpuhtauksia ja saastuneesta maaperästä saattaa päästä epäpuhtauksia ympäröiviin ekosysteemeihin, mikä voi aiheuttaa vaaraa ihmisille, eläimille ja kasveille,

OVAT TIETOISIA SIITÄ, että maaperän käyttö erityisesti rakentamiseen, teollisuuden ja kotiteollisuuden kehittämiseen, infrastruktuurien rakentamiseen, kaivostoimintaan ja louhintaan, matkailuun, maa- ja metsätalouteen sekä liikenteeseen saattaa aiheuttaa maaperän laadullista tai määrällistä vahingoittumista, mistä syystä maaperän suojelemiseksi olisi ehdotettava asianmukaisia ja yhdennettyjä toimenpiteitä, joilla ehkäistään, rajoitetaan ja korjataan vahinkoja,

OTTAVAT HUOMIOON, että maaperän suojelulla on moninaisia vaikutuksia muihin politiikkoihin alppialueella ja että se on näin ollen sovitettava yhteen muiden alojen toimien kanssa,

OVAT VAKUUTTUNEITA, että tietyt ongelmat voidaan ratkaista vain rajat ylittävällä tasolla ja edellyttävät alppialueen valtioilta yhteisiä toimenpiteitä, jotka allekirjoittajavaltiot toteuttavat käytössä olevin keinojen mukaisesti,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

I   LUKU

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 artikla

Tavoitteet

1.   Tämän pöytäkirjan tarkoituksena on panna täytäntöön Alppeja koskevan yleissopimuksen sopimuspuolten maaperän suojelun alalla tekemät sitoumukset.

2.   Maaperä kaikkine osatekijöineen on säilytettävä kestävällä tavalla, jotta

1)

se voi toimia luontaisissa tehtävissään, muun muassa

a)

ihmisten, eläinten, kasvien ja mikro-organismien elämän perustana ja elinympäristönä;

b)

luonnon ja maisemien merkittävänä osana;

c)

ekosysteemien osana, erityisesti veden ja ravinteiden kierrossa;

d)

aineiden leviämiseen vaikuttavana muunnos- ja säätely-ympäristönä etenkin suodatus-, puskurointi- ja varastointiominaisuuksiensa ansiosta, varsinkin pohjavesien suojelemiseksi;

e)

geenivarantona;

2)

se voi toimia luonnonhistorian ja kulttuurihistorian arkistona; ja

3)

voidaan turvata sen käyttö:

a)

maatalouden harjoittamiseen, myös laidun- ja metsätalouteen;

b)

rakentamiseen ja matkailuun;

c)

muun taloudellisen toiminnan harjoittamiseen, liikenteeseen, tavaratoimituksiin ja jakeluun sekä jätevesien ja jätteiden käsittelyyn;

d)

luonnonvarojen lähteenä.

Erityisesti maaperän ekologiset toiminnot, jotka ovat olennaisen tärkeitä ekosysteemeille, on taattava ja säilytettävä pitkällä aikavälillä sekä laadullisesti että määrällisesti. Vahingoittuneen maaperän palauttamista luonnontilaan on edistettävä.

3.   Toteutettavien toimenpiteiden tavoitteina ovat erityisesti maaperän käytön mukauttaminen sijaintiin, maan säästeliäs käyttö, eroosion ja maaperän rakenteen vahingollisten muutosten ehkäiseminen sekä maaperään joutuvien epäpuhtauksien minimointi.

4.   Alppialueelle luonteenomainen maaperän monimuotoisuus ja sen tyypilliset esiintymispaikat on myös säilytettävä ja tätä monimuotoisuutta on edistettävä.

5.   Tämän pyrkimyksen kannalta erityisen tärkeä on ennaltaehkäisyn periaate, jonka puitteissa taataan maaperän toimintaedellytykset ja mahdollisuudet käyttää maaperää erilaisiin tarkoituksiin sekä maaperän säilyminen tuleville sukupolville kestävän kehityksen mukaisesti.

2 artikla

Perusvelvoitteet

1.   Sopimuspuolet sitoutuvat toteuttamaan tarvittavat oikeudelliset ja hallinnolliset toimenpiteet alppialueen maaperän suojelun varmistamiseksi. Toimenpiteiden toteuttamisen valvonnasta vastaavat kansalliset viranomaiset.

2.   Jos maaperän toimintaedellytyksille uhkaa aiheutua vakavaa ja pitkäaikaista vahinkoa, yleisenä sääntönä on, että suojelunäkökohtien on mentävä käyttöön liittyvien näkökohtien edelle.

3.   Sopimuspuolet tarkastelevat mahdollisuuksia tukea tässä pöytäkirjassa tarkoitettuja alppialueen maaperän suojelutoimenpiteitä verotukseen liittyvillä ja/tai muilla taloudellisilla toimenpiteillä. Erityistä tukea olisi annettava toimenpiteille, jotka sopivat yhteen maaperän suojelun ja maaperän säästeliästä ja ympäristön kannalta kestävää käyttöä koskevien tavoitteiden kanssa.

3 artikla

Tavoitteiden huomioon ottaminen muiden alojen politiikassa

Sopimuspuolet sitoutuvat ottamaan huomioon tämän pöytäkirjan tavoitteet myös muiden alojen politiikassa. Alppialueella tämä tarkoittaa erityisesti seuraavia aloja: yhdyskuntasuunnittelu, rakentaminen ja liikenne, energia, maa- ja metsätalous, raaka-aineiden hyödyntäminen, teollisuus, kotiteollisuus, matkailu, luonnonsuojelu ja maisemien hoito, vesi- ja jätehuolto sekä ilman laatu.

4 artikla

Alue- ja paikallisviranomaisten osallistuminen

1.   Jokainen sopimuspuoli määrittelee nykyisissä institutionaalisissa puitteissaan parhaan koordinointi- ja yhteistyötason instituutioiden sekä niiden alue- ja paikallisviranomaisten välillä, joita asia suoraan koskee, jotta voidaan edistää yhteisvastuullisuutta erityisesti synergian hyödyntämiseksi ja kehittämiseksi maaperän suojelua koskevan politiikan soveltamisessa ja siitä johtuvien toimenpiteiden toteuttamisessa alppialueella.

2.   Alue- ja paikallisviranomaiset, joita asia suoraan koskee, osallistuvat tämän politiikan ja näiden toimenpiteiden eri valmistelu- ja toteutusvaiheisiin toimivaltansa mukaisesti nykyisissä institutionaalisissa puitteissa.

5 artikla

Kansainvälinen yhteistyö

1.   Sopimuspuolet tukevat tiiviimpää kansainvälistä yhteistyötä asianomaisten toimivaltaisten elinten välillä erityisesti seuraavilla aloilla: maaperärekisterien laatiminen, maaperän seuranta, suojeltujen maaperäalueiden sekä pilaantuneiden ja vaarassa olevien alueiden määrittely ja seuranta, tietokantojen käyttöönantaminen ja yhdenmukaistaminen, Alppien maaperän suojelua koskevan tutkimuksen koordinointi sekä vastavuoroinen tiedottaminen.

2.   Sopimuspuolet sitoutuvat poistamaan alppialueen alue- ja paikallisviranomaisten välisen kansainvälisen yhteistyön esteet ja edistämään ratkaisujen löytämistä yhteisiin ongelmiin sopivimmalla tasolla.

3.   Jos maaperän suojelua koskevien toimenpiteiden määrittely kuuluu kansalliseen tai kansainväliseen toimivaltaan, alue- ja paikallisviranomaisille on annettava mahdollisuus edustaa tehokkaasti paikallisväestön etuja.

II   LUKU

ERITYISTOIMENPITEET

6 artikla

Alueiden määrittely

Sopimuspuolet huolehtivat siitä, että myös suojelun arvoiset maaperäalueet otetaan huomioon suojelualueita määriteltäessä. Erityisesti on säilytettävä maaperä- ja kalliomuodostumat, joilla on erityisiä ominaispiirteitä tai erityinen merkitys Maan historian tuntemisen kannalta.

7 artikla

Maaperän säästeliäs ja harkittu käyttö

1.   Yhdyskuntasuunnittelua ja kestävää kehitystä koskevan pöytäkirjan 9 artiklan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitettujen suunnitelmien ja/tai ohjelmien laadinnassa ja toteuttamisessa on otettava huomioon maaperän suojeluun liittyvät tarpeet, erityisesti maaperän ja maa-alan säästeliäs käyttö.

2.   Maaperän tiivistymisen ja käytön rajoittamiseksi sopimuspuolet huolehtivat siitä, että rakentamisessa käytetään menetelmiä, joilla minimoidaan maa-alan käyttö ja vahingoitetaan maaperää mahdollisimman vähän. Rakentamisessa ne pyrkivät suosimaan jo rakennettuja alueita ja rajoittamaan taajamien kasvua.

3.   Teollisuuden, rakentamisen ja infrastruktuurien ja erityisesti liikenteen, energian ja matkailun aloilla toteutettavien suurten hankkeiden ympäristö- ja alueellisten vaikutusten arviointiin liittyvissä kansallisissa menettelyissä on otettava huomioon maaperän suojelu ja maaperän niukka saatavuus alppialueella.

4.   Jos luonnonolosuhteet sallivat, käytöstä poistunut tai vahingoittunut maaperä, etenkin kaatopaikat, kuonakasat, infrastruktuurit ja laskettelurinteet, on palautettava luonnontilaan tai viljelymaaksi.

8 artikla

Raaka-aineiden säästeliäs käyttö ja maaperää mahdollisimman vähän vahingoittava louhinta

1.   Sopimuspuolet huolehtivat siitä, että maaperästä louhittuja raaka-aineita käytetään säästeliäästi. Ne pyrkivät ensisijaisesti käyttämään korvaavia tuotteita sekä käyttämään maksimaalisesti hyödyksi kierrätysmahdollisuuksia tai edistämään niiden kehittämistä.

2.   Maaperästä louhittujen raaka-aineiden hyödyntämisessä, jalostamisessa ja käytössä on pyrittävä minimoimaan maaperän muille toiminnoille aiheutuvia vahinkoja niin pitkälle kuin mahdollista. Raaka-aineiden louhinnasta on luovuttava alueilla, joilla on erityistä merkitystä maaperän toimintojen suojelun kannalta tai joita käytetään juomaveden ottoon.

9 artikla

Kosteikkojen ja soiden maaperän suojelu

1.   Sopimuspuolet sitoutuvat säilyttämään keidassuot ja mutasuot. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi turpeen käytöstä on pyrittävä luopumaan kokonaan keskipitkällä aikavälillä.

2.   Kuivaustoimet on kosteikoissa ja soilla rajoitettava olemassa olevien verkkojen ylläpitoon perusteltuja poikkeustapauksia lukuun ottamatta. Kuivattujen alueiden palauttamista luonnontilaan olisi edistettävä.

3.   Yleisenä sääntönä on, ettei suomaata tulisi käyttää tai, jos sitä käytetään maatalouteen, sitä olisi hoidettava siten, että sen erityispiirteet säilyvät.

10 artikla

Vaarassa olevien alueiden määrittely ja hoito

1.   Sopimuspuolet sopivat kartoittavansa ne Alppien alueet, joita uhkaavat geologiset, hydrogeologiset ja hydrologiset vaarat, erityisesti maaperän liikkeet (liukusortumat, mutavyöryt ja maanvyöryt), lumivyöryt ja tulvat, kyseisten alueiden rekisteröimiseksi ja tarvittaessa vaarassa olevien alueiden määrittelemiseksi. Tarvittaessa on otettava huomioon myös seismiset vaarat.

2.   Sopimuspuolet huolehtivat siitä, että vaarassa olevilla alueilla sovelletaan mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavia rakennustekniikoita käyttämällä alueen olosuhteisiin soveltuvia paikallisia ja perinteisiä materiaaleja. Näitä toimenpiteitä on tuettava sopivilla metsänhoitotoimilla.

11 artikla

Eroosion uhkaamien Alppien alueiden määrittely ja hoito

1.   Sopimuspuolet sopivat kartoittavansa pintaeroosion uhkaamat Alppien alueet ja merkitsevänsä ne maaperärekisteriin maaperän eroosiota kvantifioivien vertailukelpoisten kriteerien pohjalta, jos tämä on välttämätöntä aineellisen omaisuuden suojelemiseksi.

2.   Maaperän eroosio on rajoitettava pienimpään mahdolliseen. Eroosion ja maan liukumien vahingoittamat alueet on kunnostettava siinä määrin kuin se on tarpeen ihmisten ja aineellisen omaisuuden suojelemiseksi.

3.   Ihmisten ja aineellisen omaisuuden suojelemiseksi vesieroosion hillitsemiseen ja valumavesien vaikutuksen vähentämiseen on ensisijaisesti käytettävä mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavia vesirakennus-, rakennus- ja metsänhoitotekniikoita.

12 artikla

Maa-, laidun- ja metsätalous

1.   Eroosion ja maaperän haitallisen tiivistymisen rajoittamiseksi sopimuspuolet sitoutuvat soveltamaan paikallisiin olosuhteisiin mukautettuja hyviä maa-, laidun- ja metsätalouskäytäntöjä.

2.   Lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käytöstä aiheutuvien päästöjen osalta sopimuspuolet pyrkivät laatimaan hyvää teknistä käytäntöä koskevat yhteiset kriteerit ja soveltamaan niitä. Lannoitteiden tyyppi ja määrä sekä niiden levitysajankohta on mukautettava kasvien tarpeisiin ottamalla huomioon maaperässä olevat ravinteet ja orgaaninen aines sekä viljelyolosuhteet ja paikka. Tätä voidaan osaltaan edistää soveltamalla luonnonmukaisia ja yhdennettyjä viljelymenetelmiä ja määrittämällä laiduntavien eläinten enimmäismäärä paikallisten luonnonolosuhteiden ja kasvien kasvun mukaan.

3.   Alppien laidunmailla on erityisesti minimoitava kivennäislannoitteiden ja synteettisten kasvinsuojeluaineiden käyttö. Puhdistamolietteen käytöstä olisi luovuttava.

13 artikla

Metsänhoito- ja muut toimenpiteet

1.   Niiden vuoristometsien osalta, jotka suurelta osin suojaavat omaa kasvupaikkaansa ja ennen kaikkea asutuksia, liikenneinfrastruktuureja, maatalousmaita ja muita alueita, sopimuspuolet sitoutuvat pitämään ensisijaisena näiden metsien suojaavaa tehtävää ja suuntaamaan metsänhoitotoimensa tämän suojaustavoitteen mukaisesti. Nämä vuoristometsät on säilytettävä niiden alkuperäisellä kasvupaikalla.

2.   Metsiä on erityisesti hyödynnettävä ja hoidettava siten, että vältetään maaperän eroosio ja haitallinen tiivistyminen. Tätä varten olisi edistettävä paikallisiin olosuhteisiin mukautettua metsänhoitoa ja metsän luontaista uudistumista.

14 artikla

Matkailuinfrastruktuurien vaikutukset

1.   Sopimuspuolet toimivat sopivimmalla tavalla sen varmistamiseksi, että

matkailutoimintojen haitalliset vaikutukset Alppien maaperään voidaan välttää,

voimakkaassa matkailukäytössä vahingoittuneen maaperän tilan heikkeneminen estetään erityisesti palauttamalla kasvipeite siinä määrin kuin se on mahdollista ja käyttämällä mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavia rakennustekniikoita; maaperän myöhempää käyttöä on pyrittävä ohjaamaan siten, etteivät tällaiset vahingot uusiudu,

lupia laskettelurinteiden rakentamiseen ja tasoittamiseen metsissä, joilla on suojaava tehtävä, myönnetään ainoastaan poikkeustapauksissa ja sillä edellytyksellä, että korvaavia toimenpiteitä on toteutettu, eikä tällaisia lupia saa myöntää lainkaan epävakailla alueilla.

2.   Laskettelurinteiden hoitoon saa käyttää kemiallisia ja biologisia lisäaineita ainoastaan, jos voidaan osoittaa, ettei niistä ole haittaa ympäristölle.

3.   Jos havaitaan, että maaperälle ja kasvillisuudelle on aiheutunut vakavia vahinkoja, sopimuspuolet toteuttavat viipymättä korjaavia toimenpiteitä.

15 artikla

Epäpuhtauspäästöjen rajoittaminen

1.   Sopimuspuolet toteuttavat kaikki mahdolliset toimet vähentääkseen mahdollisimman laajasti ja ennaltaehkäisevästi epäpuhtauksien joutumista maaperään ilmasta, vesistä, jätteistä ja ympäristölle haitallisista aineista. Ensisijaisina pidetään toimia, joilla vähennetään päästöjä niiden lähteessä.

2.   Jotta voitaisiin välttää vaarallisten aineiden käytöstä aiheutuva maaperän pilaantuminen, sopimuspuolet antavat teknisiä määräyksiä, järjestävät valvontaa sekä toteuttavat tutkimusohjelmia ja tiedotustoimia.

16 artikla

Mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittava suolaus ja hiekoitus

Sopimuspuolet sitoutuvat minimoimaan suolan käytön ja käyttämään liukkauden ehkäisyyn mahdollisuuksien mukaan muita vähemmän saastuttavia tuotteita kuten soraa ja hiekkaa.

17 artikla

Pilaantunut maaperä, vanhat ympäristövahingot ja jätehuolto-ohjelmat

1.   Sopimuspuolet sitoutuvat kartoittamaan ja kuvaamaan vanhat ympäristövahinkoalueensa sekä alueet, joilla epäillään esiintyvän epäpuhtauksia (ympäristövahinkorekisteri), sekä analysoimaan näiden alueiden tilan ja arvioimaan niiden aiheuttamia vaaroja vertailukelpoisilla menetelmillä.

2.   On laadittava ja toteutettava jätehuolto-ohjelmia, jotta voidaan välttää maaperän pilaantuminen ja varmistaa, että jätteet esikäsitellään, käsitellään ja hävitetään mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavalla tavalla.

18 artikla

Täydentävät toimenpiteet

Sopimuspuolet voivat toteuttaa tässä pöytäkirjassa tarkoitettuja toimenpiteitä täydentäviä toimenpiteitä maaperän suojelemiseksi.

III   LUKU

TUTKIMUS, KOULUTUS JA TIEDOTUS

19 artikla

Tutkimus ja seuranta

1.   Sopimuspuolet edistävät ja yhdenmukaistavat tiiviissä yhteistyössä kaikkea sellaista tutkimusta ja järjestelmällistä seurantaa, joka vaikuttaa hyödylliseltä tämän pöytäkirjan tavoitteiden saavuttamiseksi.

2.   Sopimuspuolet huolehtivat siitä, että tutkimustoiminnasta ja järjestelmällisestä seurannasta kansallisella tasolla saadut tulokset yhdistetään yhteiseen jatkuvan seurannan ja tiedotuksen järjestelmään ja että ne annetaan yleiseen käyttöön nykyisissä institutionaalisissa puitteissa.

3.   Sopimuspuolet koordinoivat Alppien maaperän suojeluun liittyviä tutkimushankkeitaan ottaen huomioon muussa kansallisessa ja kansainvälisessä tutkimuksessa saavutetun edistyksen ja suunnittelevat yhteisiä tutkimustoimia.

4.   Erityistä huomiota kiinnitetään tutkimuksiin, joissa arvioidaan maaperän haavoittuvuutta suhteessa ihmisen erilaisiin toimintoihin ja maaperän uusiutumiskykyä ja selvitetään vastaavia parhaiten soveltuvia tekniikoita.

20 artikla

Yhdenmukaistettujen tietokantojen luominen

1.   Sopimuspuolet sopivat luovansa Alppien tiedotus- ja seurantajärjestelmän puitteissa vertailukelpoisia tietokantoja (maaperäparametrit, näytteenotto, analyysimenetelmät, arviointi) ja järjestävänsä mahdollisuuden tietojenvaihtoon.

2.   Sopimuspuolet sopivat, mitä maaperän kannalta vaarallisia aineita olisi analysoitava ensisijaisesti, ja pyrkivät määrittelemään vertailukelpoiset arviointiperusteet.

3.   Sopimuspuolet laativat alppialueen maaperän tilasta edustavan kartoituksen, joka perustuu samoihin arviointiperusteisiin ja yhdenmukaistettuihin menetelmiin ja jossa otetaan huomioon geologinen ja hydrogeologinen tilanne.

21 artikla

Pysyvien seuranta-alojen perustaminen ja ympäristön seurannan koordinointi

1.   Sopimuspuolet sitoutuvat perustamaan alppialueelle pysyviä seuranta-aloja (valvonta ja tekninen seuranta) ja yhdistämään ne Alppien laajuiseksi maaperän seurantaverkoksi.

2.   Sopimuspuolet sopivat koordinoivansa kansallista maaperän seurantaansa ilman, veden, kasviston ja eläimistön alalla toimivien ympäristöalan elinten kanssa.

3.   Sopimuspuolet perustavat tämän seurannan yhteydessä maaperänäytetietokantoja vertailukelpoisten kriteerien pohjalta.

22 artikla

Koulutus ja tiedotus

Sopimuspuolet edistävät perus- ja jatkokoulutusta sekä tämän pöytäkirjan tavoitteita, siihen liittyviä toimenpiteitä ja niiden toteuttamista koskevaa tiedottamista yleisölle.

IV   LUKU

TÄYTÄNTÖÖNPANO, VALVONTA JA ARVIOINTI

23 artikla

Täytäntöönpano

Sopimuspuolet sitoutuvat huolehtimaan tämän pöytäkirjan täytäntöönpanosta toteuttamalla asianmukaiset toimenpiteet nykyisissä institutionaalisissa puitteissa.

24 artikla

Velvoitteiden noudattamisen valvonta

1.   Sopimuspuolet raportoivat säännöllisesti pysyvälle komitealle tämän pöytäkirjan nojalla toteutetuista toimenpiteistä. Raporteissa käsitellään myös toteutettujen toimenpiteiden tehokkuutta. Sopimuspuolten välisessä konferenssissa määritetään, kuinka usein raportit laaditaan.

2.   Pysyvä komitea tarkastelee raportit varmistuakseen siitä, että sopimuspuolet ovat täyttäneet tästä pöytäkirjasta johtuvat velvoitteensa. Pysyvä komitea voi myös pyytää asianomaisilta sopimuspuolilta täydentäviä tietoja tai käyttää muita tietolähteitä.

3.   Pysyvä komitea laatii sopimuspuolten väliselle konferenssille raportin siitä, kuinka sopimuspuolet ovat noudattaneet tästä pöytäkirjasta johtuvia velvoitteitaan.

4.   Sopimuspuolten välinen konferenssi ottaa tämän raportin huomioon. Jos se toteaa, että velvoitteita on laiminlyöty, se voi antaa suosituksia.

25 artikla

Määräysten toimivuuden arviointi

1.   Sopimuspuolet tarkastelevat ja arvioivat säännöllisesti tämän pöytäkirjan määräysten toimivuutta. Jos se on tarpeen tavoitteiden toteuttamiseksi, ne tekevät tähän pöytäkirjaan asianmukaiset muutokset.

2.   Alue- ja paikallisviranomaiset osallistuvat tähän arviointiin nykyisissä institutionaalisissa puitteissa. Myös tällä alalla toimivia valtiosta riippumattomia järjestöjä voidaan kuulla.

V   LUKU

LOPPUMÄÄRÄYKSET

26 artikla

Alppeja koskevan yleissopimuksen ja pöytäkirjan välinen suhde

1.   Tämä pöytäkirja on Alppeja koskevan yleissopimuksen 2 artiklassa ja muissa asian kannalta merkityksellisissä yleissopimuksen artikloissa tarkoitettu yleissopimuksen pöytäkirja.

2.   Tämän pöytäkirjan sopimuspuolia voivat olla ainoastaan Alppeja koskevan yleissopimuksen sopimuspuolet. Irtisanoutuminen Alppeja koskevasta yleissopimuksesta merkitsee myös irtisanoutumista tästä pöytäkirjasta.

3.   Kun sopimuspuolten välinen konferenssi käsittelee tähän pöytäkirjaan liittyviä kysymyksiä, vain tämän pöytäkirjan sopimuspuolet voivat osallistua äänestykseen.

27 artikla

Allekirjoittaminen ja ratifiointi

1.   Tämä pöytäkirja avataan Alppeja koskevan yleissopimuksen allekirjoittajavaltioiden ja Euroopan yhteisön allekirjoitettavaksi 16 päivänä lokakuuta 1998 ja se on avoinna allekirjoitettavaksi 16 päivästä marraskuuta 1998 alkaen tallettajavaltiossa Itävallan tasavallassa.

2.   Tämä pöytäkirja tulee voimaan niiden sopimuspuolten osalta, jotka ovat ilmaisseet suostumuksensa tulla tämän pöytäkirjan sitomiksi, kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun kolme valtiota on tallettanut ratifiointi- tai hyväksymisasiakirjansa.

3.   Sellaisten sopimuspuolten osalta, jotka ilmaisevat myöhemmin suostumuksensa tulla tämän pöytäkirjan sitomiksi, pöytäkirja tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua ratifiointi- tai hyväksymisasiakirjan tallettamisesta. Sen jälkeen kun pöytäkirjaan tehty muutos tulee voimaan, kyseisen pöytäkirjan uusista sopimuspuolista tulee sopimuspuolia pöytäkirjaan sellaisena kuin se on muutettuna.

28 artikla

Ilmoitukset

Tallettaja ilmoittaa jokaiselle johdanto-osassa tarkoitetulle valtiolle ja Euroopan yhteisölle tämän pöytäkirjan

a)

allekirjoittamisesta;

b)

ratifiointi- tai hyväksymisasiakirjan tallettamisesta;

c)

voimaantulopäivämäärästä;

d)

sopimuspuolen tai allekirjoittajan antamasta julistuksesta;

e)

sopimuspuolen esittämästä irtisanomisilmoituksesta ja sen voimaantulopäivästä.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, ovat allekirjoittaneet tämän pöytäkirjan.

Tehty Bledissä 16 päivänä lokakuuta 1998 yhtenä italian-, ranskan-, saksan- ja sloveeninkielisenä kappaleena, jonka neljä tekstiä ovat yhtä todistusvoimaisia ja joka talletetaan Itävallan tasavallan valtionarkistoon. Tallettaja lähettää oikeaksi todistetun jäljennöksen kaikille allekirjoittaneille osapuolille.


PÖYTÄKIRJA

vuonna 1991 tehdyn Alppeja koskevan yleissopimuksen soveltamisesta energian alalla

Energiapöytäkirja

Johdanto-osa

SAKSAN LIITTOTASAVALTA,

ITÄVALLAN TASAVALTA,

RANSKAN TASAVALTA,

ITALIAN TASAVALTA,

LIECHTENSTEININ RUHTINASKUNTA,

MONACON RUHTINASKUNTA,

SLOVENIAN TASAVALTA,

SVEITSIN VALALIITTO

ja

EUROOPAN YHTEISÖ, jotka

NOUDATTAVAT 7 päivänä marraskuuta 1991 tehdystä Alppien suojelua koskevasta yleissopimuksesta (Alppeja koskeva yleissopimus) johtuvaa tehtäväänsä varmistaa alppialueen suojelua ja kestävää kehitystä koskevat yleiset toimintalinjat,

NOUDATTAVAT Alppeja koskevan yleissopimuksen 2 artiklan 2 ja 3 kohdasta johtuvia velvollisuuksiaan,

OVAT TIETOISIA SIITÄ, kuinka tärkeää on ottaa käyttöön sellaisia energian tuotanto-, jakelu- ja käyttömuotoja, jotka säilyttävät luonnon ja maiseman, kuormittavat ympäristöä mahdollisimman vähän ja sopivat yhteen energiansäästötoimenpiteiden edistämisen kanssa,

OTTAVAT HUOMIOON tarpeen vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä myös alppialueella ja kunnioittaa näin ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen nojalla tehtyjä sitoumuksia,

OVAT VAKUUTTUNEITA, että on syytä sovittaa yhteen taloudelliset edut ja ympäristövaatimukset,

OVAT TIETOISIA SIITÄ, että alppialueella on erityinen merkitys koko Euroopalle ja että se muodostaa pinnanmuotojensa, ilmastonsa, vesistöjensä, kasvistonsa, eläimistönsä, maisemansa ja kulttuurinsa puolesta ainutlaatuisen ja moni-ilmeisen kulttuuriperinnön ja että sen vuoret, laaksot ja etumaastot ovat ympäristökokonaisuuksia, joiden säilyttäminen ei voi kuulua ainoastaan Alppien alueen valtioiden vastuulle,

OVAT TIETOISIA SIITÄ, että Alpit ovat muutakin kuin vain siellä asuvan väestön elin- ja työympäristö ja että niillä on myös erittäin suuri merkitys Alppien ulkopuolisille alueille, erityisesti siksi, että ne muodostavat kauttakulkualueen sekä Euroopan laajuiselle henkilö- ja tavaraliikenteelle että kansainvälisille energiansiirtoverkoille,

OTTAVAT HUOMIOON alppialueen ympäristön herkkyyden etenkin suhteessa energian tuotantoon, siirtoon ja käyttöön liittyviin toimintoihin, jotka ovat vuorovaikutuksessa ympäristönsuojelun, yhdyskuntasuunnittelun ja maankäytön keskeisten tekijöiden kanssa,

OTTAVAT HUOMIOON, että koska ympäristönsuojeluun kohdistuu vaaroja etenkin ihmisen toiminnasta johtuvan mahdollisen ilmastonmuutoksen vuoksi, on käynyt välttämättömäksi kiinnittää erityistä huomiota ihmisen sosiaalisen ja taloudellisen toiminnan ja ekosysteemien suojelun välisiin läheisiin sidoksiin, jotka erityisesti alppialueella edellyttävät asianmukaisten ja monitahoisten toimenpiteiden hyväksymistä yhteistyössä paikallisen väestön, poliittisten instituutioiden sekä taloudellisten ja yhteiskunnallisten organisaatioiden kesken,

OVAT VAKUUTTUNEITA, että paikallisen väestön on voitava määrittää oma sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen kehityssuunnitelmansa ja osallistua sen toteuttamiseen nykyisissä institutionaalisissa puitteissa,

OVAT VAKUUTTUNEITA, että tietyt ongelmat voidaan ratkaista vain rajat ylittävällä tasolla ja edellyttävät yhteisiä toimenpiteitä alppialueen valtioilta sekä alue- ja paikallisviranomaisilta, joita asia suoraan koskee,

OVAT VAKUUTTUNEITA, että energiatarpeen tyydyttäminen on tärkeä taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen tekijä sekä alppialueella että sen ulkopuolella,

OVAT TIETOISIA SIITÄ, kuinka tärkeää on käyttää ja kehittää edelleen sellaisia taloudellisia välineitä, joiden avulla todelliset kustannukset voitaisiin ottaa paremmin huomioon energian hinnoissa,

OVAT VAKUUTTUNEITA, että alppialue edistää kestävällä tavalla Euroopan energiatarpeiden tyydyttämistä ja että sillä itsellään on oltava riittävien juomavesivarojen lisäksi myös riittävät energiavarat paikallisen väestön elinolosuhteiden ja taloudellisen tuottavuuden parantamiseksi,

OVAT VAKUUTTUNEITA, että alppialueella on erityisen tärkeä merkitys Euroopan maiden sähköverkkojen yhteenliittämisen kannalta,

OVAT VAKUUTTUNEITA, että toimenpiteillä, joilla tähdätään järkevään energiankäyttöön ja kestävään vesi- ja puuvarojen käyttöön, voidaan alppialueilla edistää kansallisen energiatarpeen tyydyttämistä, ja että biomassan ja aurinkoenergian käytön merkitys kasvaa,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

I   LUKU

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 artikla

Tavoitteet

Sopimuspuolet sitoutuvat luomaan sellaiset perusedellytykset energian säästölle, tuotannolle, siirrolle, jakelulle ja käytölle Alppeja koskevan yleissopimuksen soveltamisalueella ja hyväksymään näillä aloilla sellaisia toimenpiteitä, joiden avulla voidaan saavuttaa kestävän kehityksen periaatteiden mukainen energiatilanne, joka sopii yhteen alppialueen erityisten sietokyvyn rajojen kanssa. Tällä tavoin sopimuspuolet voivat edistää merkittävästi väestön, ympäristön, luonnonvarojen ja ilmaston suojelua.

2 artikla

Perussitoumukset

1.   Tämän pöytäkirjan mukaisesti sopimuspuolet:

a)

sovittavat energiansäästösuunnitelmansa yhteen alppialueen yleistä kehitystä koskevien suunnitelmiensa kanssa;

b)

mukauttavat energian tuotanto-, siirto- ja jakelujärjestelmiään optimoidakseen alppialueen infrastruktuuriverkon ympäristönsuojelun tarpeet huomioon ottaen;

c)

rajoittavat energian ympäristövaikutuksia optimoimalla palvelujen tarjoamista energian loppukäyttäjille muun muassa ja niin pitkälle kuin mahdollista seuraavilla toimenpiteillä:

pienennetään energiantarvetta käyttämällä tehokkaampaa teknologiaa,

käytetään entistä enemmän uusiutuvia energialähteitä jäljelle jäävien energiatarpeiden täyttämiseen,

optimoidaan nykyiset laitokset, joissa tuotetaan energiaa uusiutumattomista energialähteistä;

d)

rajoittavat energiainfrastruktuurien kielteisiä vaikutuksia ympäristöön ja maisemaan, jätehuolto mukaan luettuna, hyväksymällä uusien infrastruktuurien osalta ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ja tarvittaessa parantamalla olemassa olevia laitoksia.

2.   Jos rakennetaan uusia suuria energiainfrastruktuureja tai kasvatetaan merkittävästi olemassa olevien infrastruktuurien kapasiteettia, sopimuspuolet arvioivat niiden vaikutuksia Alppien ympäristöön voimassa olevan lainsäädännön puitteissa ja arvioivat niiden alueellisia ja sosioekonomisia vaikutuksia 12 artiklan mukaisesti. Jos hankkeilla voi olla rajat ylittäviä vaikutuksia, sopimuspuolet tunnustavat kuulemisoikeuden kansainvälisellä tasolla.

3.   Sopimuspuolet ottavat energiapolitiikassaan huomioon, että alppialueella voidaan käyttää uusiutuvia energialähteitä, ja edistävät keskinäistä yhteistyötä tämän alan kehitysohjelmissa.

4.   Sopimuspuolet säilyttävät suojelualueet ja niiden puskurivyöhykkeet, muut suojelutoimien alueet ja hiljaiset alueet sekä luonnoltaan ja maisemaltaan koskemattomat alueet; ne optimoivat energiainfrastruktuurinsa Alppien ekosysteemin haavoittuvuuden, sietokyvyn ja nykyisen heikkenemisasteen mukaan.

5.   Sopimuspuolet ovat tietoisia siitä, että asianmukainen tutkimus- ja kehittämispolitiikka, jonka pohjalta toteutetaan ennaltaehkäiseviä ja parantavia toimenpiteitä, voi myötävaikuttaa merkittävästi Alppien suojeluun energiainfrastruktuurien ympäristövaikutuksilta. Ne edistävät tällaisia tutkimus- ja kehittämistoimia ja vaihtavat merkittäviä tuloksia.

6.   Sopimuspuolet tekevät yhteistyötä kehittääkseen menetelmiä, joilla todelliset kustannukset voidaan ottaa paremmin huomioon energia-alalla.

3 artikla

Kansainvälisen oikeuden noudattaminen ja yhteensopivuus muiden alojen politiikan kanssa

1.   Tätä pöytäkirjaa täytäntöönpantaessa on noudatettava voimassa olevan kansainvälisen lainsäädännön vaatimuksia, erityisesti Alppeja koskevan yleissopimuksen ja sen soveltamiseksi laadittujen pöytäkirjojen sekä voimassa olevien kansainvälisten sopimusten vaatimuksia.

2.   Sopimuspuolet sitoutuvat ottamaan huomioon tämän pöytäkirjan tavoitteet myös muiden alojen politiikassa ja etenkin yhdyskuntasuunnittelun ja aluekehityksen, liikenteen, maa- ja metsätalouden sekä matkailun aloilla kielteisten tai ristiriitaisten vaikutusten välttämiseksi alppialueella.

4 artikla

Alue- ja paikallisviranomaisten osallistuminen

1.   Jokainen sopimuspuoli määrittelee nykyisissä institutionaalisissa puitteissaan parhaan koordinointi- ja yhteistyötason instituutioiden sekä niiden alue- ja paikallisviranomaisten välillä, joita asia suoraan koskee, jotta voidaan edistää yhteisvastuullisuutta erityisesti synergian hyödyntämiseksi ja kehittämiseksi energiapolitiikan soveltamisessa ja siitä johtuvien toimenpiteiden toteuttamisessa alppialueella.

2.   Alue- ja paikallisviranomaiset, joita asia suoraan koskee, osallistuvat tämän politiikan ja näiden toimenpiteiden eri valmistelu- ja toteutusvaiheisiin toimivaltansa mukaisesti nykyisissä institutionaalisissa puitteissa.

3.   Sopimuspuolet edistävät kansainvälistä yhteistyötä niiden elinten välillä, joita energiaan ja ympäristöön liittyvät ongelmat suoraan koskevat, edistääkseen ratkaisujen löytämistä yhteisiin ongelmiin.

II   LUKU

ERITYISTOIMENPITEET

5 artikla

Energian säästäminen ja järkevä käyttö

1.   Alppialueella tarvitaan energian säästöön, jakeluun ja järkevään käyttöön liittyviä erityistoimenpiteitä, joissa on otettava huomioon:

a)

energiantarve, joka on jakaantunut suurelle alueelle ja vaihtelee voimakkaasti korkeuden, vuodenajan ja matkailun asettamien vaatimusten mukaan;

b)

uusiutuvien energialähteiden paikallinen saatavuus;

c)

ilmassa kulkeutuvien epäpuhtauksien maan pinnanmuodoista johtuva erityisvaikutus laaksoissa ja syvänteissä.

2.   Sopimuspuolet pyrkivät vähentämään energian käytöstä aiheutuvaa ympäristökuormitusta ja edistävät ensisijaisesti energian säästämistä ja järkevää käyttöä erityisesti tuotantoprosesseissa, julkisissa palveluissa ja suurissa hotelli-infrastruktuureissa sekä liikennelaitteissa ja urheiluun ja vapaa-aikaan liittyvissä toiminnoissa.

3.   Sopimuspuolet hyväksyvät toimenpiteitä ja antavat säännöksiä erityisesti seuraavilla aloilla:

a)

rakennusten eristyksen ja lämmitysjärjestelmien tehokkuuden parantaminen;

b)

lämmitys-, tuuletus- ja ilmastointilaitteiden suorituskyvyn optimointi;

c)

lämpövoimaloiden epäpuhtauspäästöjen säännöllinen seuranta ja tarvittaessa niiden vähentäminen;

d)

energian säästäminen energian käyttöön ja muuntamiseen liittyvien uudenaikaisten teknisten prosessien avulla;

e)

rakennusten ja veden lämmityksestä aiheutuvien kustannusten erillinen laskenta;

f)

sellaisten uusien rakennusten suunnittelu ja edistäminen, joissa käytetään vähän energiaa kuluttavaa teknologiaa;

g)

kunnallisten tai paikallisten energia- ja ilmastohankkeiden edistäminen ja toteuttaminen 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden avulla;

h)

rakennusten energiatehokkuuden parantaminen korjausten yhteydessä ja ympäristöä vähemmän kuormittavien lämmitysjärjestelmien käytön edistäminen.

6 artikla

Uusiutuvat energialähteet

1.   Sopimuspuolet sitoutuvat taloudellisten voimavarojensa rajoissa edistämään ja käyttämään ensisijaisesti uusiutuvia energialähteitä ympäristöä ja maisemaa säästävin tavoin.

2.   Ne edistävät myös hajautettujen laitosten käyttöä uusiutuvien energialähteiden kuten veden, auringon ja biomassan hyödyntämiseksi.

3.   Sopimuspuolet edistävät uusiutuvien energialähteiden käyttöä myös yhdessä nykyisten perinteisten energialähteiden kanssa.

4.   Sopimuspuolet edistävät erityisesti kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti hoidetusta vuoristometsistä peräisin olevien vesi- ja puuvarojen järkevää käyttöä energiantuotannossa.

7 artikla

Vesivoima

1.   Sopimuspuolet varmistavat uusien ja mahdollisuuksien mukaan myös olemassa olevien vesivoimaloiden osalta, että vesistöjen ekologiset toiminnot ja maiseman koskemattomuus säilytetään asianmukaisilla toimenpiteillä kuten määrittelemällä vähimmäisvirtaama, soveltamalla vedenkorkeuden keinotekoisten vaihtelujen pienentämistä koskevia normeja ja takaamalla eläimistön vaellusmahdollisuudet.

2.   Sopimuspuolet voivat hyväksyä olemassa olevien vesivoimaloiden kilpailukyvyn parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä, kunhan ne ovat turvallisuus- ja ympäristövaatimusten mukaisia.

3.   Sopimuspuolet sitoutuvat myös säilyttämään vesivarat vedenottoon käytetyillä alueilla, suojelualueilla ja niiden puskurivyöhykkeillä, muilla suojelutoimien alueilla ja hiljaisilla alueilla sekä luonnoltaan ja maisemaltaan koskemattomilla alueilla.

4.   Uusien vesivoimaloiden rakentamisen sijaan sopimuspuolet suosivat käytöstä poistettujen vesivoimaloiden ottamista uudelleen käyttöön. Edellä 1 kohdassa annettua määräystä, joka koskee vesiekosysteemien ja muiden niihin liittyvien systeemien säilyttämistä, sovelletaan myös olemassa olevien vesivoimaloiden uudelleen avaamiseen.

5.   Sopimuspuolet voivat kansallisen lainsäädäntönsä puitteissa tarkastella, kuinka ne voivat periä markkinahinnan Alppien luonnonvarojen lopullisilta kuluttajilta ja missä määrin paikallisväestölle voidaan myöntää kohtuullinen korvaus yleisen edun mukaisesti tarjotuista palveluista.

8 artikla

Fossiilisista polttoaineista tuotettu energia

1.   Sopimuspuolet varmistavat, että uusissa lämpövoimaloissa, joissa käytetään fossiilisia polttoaineita sähkön ja/tai lämmön tuotantoon, sovelletaan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Sopimuspuolet vähentävät alppialueen olemassa olevien laitosten päästöjä niin paljon kuin mahdollista käyttämällä sopivia tekniikoita ja/tai polttoaineita.

2.   Sopimuspuolet selvittävät, onko teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoista ja ympäristökuormituksen kannalta myönteistä korvata fossiilisia polttoaineita käyttävät lämpövoimalat uusiutuvia energialähteitä käyttävillä ja hajautetuilla laitoksilla.

3.   Energiankäytön järkiperäistämiseksi sopimuspuolet hyväksyvät toimenpiteitä, joilla pyritään edistämään sähkön ja lämmön yhteistuotantoa.

4.   Sopimuspuolet yhdenmukaistavat ja yhteenliittävät mahdollisuuksien mukaan päästöjen ja pitoisuuksien valvontajärjestelmänsä raja-alueilla.

9 artikla

Ydinenergia

1.   Sopimuspuolet sitoutuvat kansainvälisten yleissopimusten puitteissa vaihtamaan kaikki tiedot sellaisista ydinvoimaloista tai muista ydinlaitoksista, joilla on tai voi olla vaikutuksia alppialueella, jotta väestöä, eläimistöä, kasvistoa ja niiden eliöyhteisöjä, elinympäristöjä ja vuorovaikutusta voidaan suojella pitkällä aikavälillä.

2.   Lisäksi sopimuspuolet pyrkivät mahdollisuuksien mukaan yhdenmukaistamaan ja liittämään yhteen ympäristön radioaktiivisuuden seurantajärjestelmänsä.

10 artikla

Energian siirto ja jakelu

1.   Sopimuspuolet jatkavat olemassa olevien infrastruktuuriensa järkiperäistämistä ja optimointia ottaen huomioon ympäristönsuojelun vaatimukset ja erityisesti tarpeen säilyttää erittäin herkät ekosysteemit ja maisemat ja toteuttavat tarvittaessa toimenpiteitä alppialueen väestön ja ympäristön suojelemiseksi.

2.   Rakentaessaan sähkönsiirtojohtoja ja niihin liittyviä sähköasemia sekä öljy- ja maakaasuputkia, mukaan luettuina pumppu- ja kompressoriasemat ja laitokset, joilla on ympäristön kannalta suuri merkitys, jäsenvaltiot toteuttavat kaikki tarpeelliset toimenpiteet välttääkseen paikallisväestölle ja ympäristölle aiheutuvia haittoja muun muassa käyttämällä mahdollisuuksien mukaan jo olemassa olevia rakenteita ja linjauksia.

3.   Sähkönsiirtojohtojen osalta sopimuspuolet ottavat erityisesti huomioon suojelualueet ja niiden puskurivyöhykkeet, muut suojelutoimien alueet ja hiljaiset alueet ja luonnoltaan ja maisemaltaan koskemattomat alueet sekä linnuston.

11 artikla

Ympäristön palauttaminen luonnontilaan ja ympäristötekniikka

Sopimuspuolet vahvistavat voimassa olevan lainsäädännön mukaisissa esiselvityksissä ja ympäristövaikutusten arvioinneissa yksityiskohtaiset säännöt maisemien ja vesiympäristöjen palauttamiseksi luonnontilaan sen jälkeen, kun energia-alalla on toteutettu alppialueen ympäristöön tai ekosysteemeihin vaikuttavia julkisia tai yksityisiä töitä. Tässä on käytettävä mahdollisuuksien mukaan ympäristötekniikan menetelmiä.

12 artikla

Ympäristövaikutusten arviointi

1.   Sopimuspuolet tekevät voimassa olevan kansallisen lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten mukaisesti ympäristövaikutusten arvioinnin kaikista tämän pöytäkirjan 7, 8, 9 ja 10 artiklassa tarkoitettuja energialaitoksia koskevista suunnitelmista ja näiden laitosten merkittävistä muutoksista.

2.   Sopimuspuolet tunnustavat, että ympäristövaikutusten välttämiseksi tai lieventämiseksi olisi suotavaa soveltaa mahdollisimman laajasti parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa ja mahdollisesti purkaa käytöstä poistetut ja ympäristöä kuormittavat laitokset.

13 artikla

Kuuleminen

1.   Sopimuspuolet sitoutuvat kuulemaan toisiaan etukäteen hankkeista, joilla voi olla rajat ylittäviä vaikutuksia.

2.   Jos hankkeilla voi olla rajat ylittäviä vaikutuksia, sopimuspuolten, joita asia koskee, on voitava esittää huomautuksensa hyvissä ajoin, ja nämä huomautukset on otettava asianmukaisesti huomioon lupia myönnettäessä.

14 artikla

Täydentävät toimenpiteet

Sopimuspuolet voivat toteuttaa tässä pöytäkirjassa tarkoitettuja toimenpiteitä täydentäviä toimenpiteitä energian ja kestävän kehityksen alalla.

III   LUKU

TUTKIMUS, KOULUTUS JA TIEDOTUS

15 artikla

Tutkimus ja seuranta

1.   Sopimuspuolet edistävät ja yhdenmukaistavat tutkimusta ja järjestelmällistä seurantaa tämän pöytäkirjan tavoitteiden saavuttamiseksi tiiviissä yhteistyössä ja ottaen huomioon eri kansallisilla ja kansainvälisillä tasoilla jo saavutetut tulokset; tämä koskee erityisesti ympäristöön ja ilmastoon kohdistuvien vaikutusten analysoinnissa ja arvioinnissa käytettäviä menetelmiä ja kriteerejä sekä tekniikoita, jotka liittyvät energian säästämiseen ja järkevään käyttöön alppialueella.

2.   Sopimuspuolet ottavat tutkimuksen tulokset huomioon energiapolitiikan tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittelyssä ja varmentamisessa sekä koulutukseen ja tekniseen tukeen liittyvissä toimissa, joita toteutetaan paikallisella tasolla väestön, taloudellisten toimijoiden ja alue- ja paikallisviranomaisten tueksi.

3.   Sopimuspuolet huolehtivat siitä, että tutkimustoiminnasta ja järjestelmällisestä seurannasta kansallisella tasolla saadut tulokset yhdistetään yhteiseen jatkuvan seurannan ja tiedotuksen järjestelmään ja että ne annetaan yleiseen käyttöön nykyisissä institutionaalisissa puitteissa.

16 artikla

Koulutus ja tiedotus

1.   Sopimuspuolet edistävät perus- ja jatkokoulutusta sekä tämän pöytäkirjan tavoitteita, siihen liittyviä toimenpiteitä ja niiden toteuttamista koskevaa tiedottamista yleisölle.

2.   Ne edistävät erityisesti koulutuksen jatkokehittämistä, jatkuvaa koulutusta ja teknistä tukea energia-alalla, ympäristön-, luonnon- ja ilmastonsuojelu mukaan luettuna.

IV   LUKU

TÄYTÄNTÖÖNPANO, VALVONTA JA ARVIOINTI

17 artikla

Täytäntöönpano

Sopimuspuolet sitoutuvat huolehtimaan tämän pöytäkirjan täytäntöönpanosta toteuttamalla asianmukaiset toimenpiteet nykyisissä institutionaalisissa puitteissa.

18 artikla

Velvoitteiden noudattamisen valvonta

1.   Sopimuspuolet raportoivat säännöllisesti pysyvälle komitealle tämän pöytäkirjan nojalla toteutetuista toimenpiteistä. Raporteissa käsitellään myös toteutettujen toimenpiteiden tehokkuutta. Sopimuspuolten välisessä konferenssissa määritetään, kuinka usein raportit laaditaan.

2.   Pysyvä komitea tarkastelee raportit varmistuakseen siitä, että sopimuspuolet ovat täyttäneet tästä pöytäkirjasta johtuvat velvoitteensa. Pysyvä komitea voi myös pyytää asianomaisilta sopimuspuolilta täydentäviä tietoja tai käyttää muita tietolähteitä.

3.   Pysyvä komitea laatii sopimuspuolten väliselle konferenssille raportin siitä, kuinka sopimuspuolet ovat noudattaneet tästä pöytäkirjasta johtuvia velvoitteitaan.

4.   Sopimuspuolten välinen konferenssi ottaa tämän raportin huomioon. Jos se toteaa, että velvoitteita on laiminlyöty, se voi antaa suosituksia.

19 artikla

Määräysten toimivuuden arviointi

1.   Sopimuspuolet tarkastelevat ja arvioivat säännöllisesti tämän pöytäkirjan määräysten toimivuutta. Jos se on tarpeen tavoitteiden toteuttamiseksi, ne tekevät tähän pöytäkirjaan asianmukaiset muutokset.

2.   Alue- ja paikallisviranomaiset osallistuvat tähän arviointiin nykyisissä institutionaalisissa puitteissa. Myös tällä alalla toimivia valtiosta riippumattomia järjestöjä voidaan kuulla.

V   LUKU

LOPPUMÄÄRÄYKSET

20 artikla

Alppeja koskevan yleissopimuksen ja pöytäkirjan välinen suhde

1.   Tämä pöytäkirja on Alppeja koskevan yleissopimuksen 2 artiklassa ja muissa asian kannalta merkityksellisissä yleissopimuksen artikloissa tarkoitettu yleissopimuksen pöytäkirja.

2.   Tämän pöytäkirjan sopimuspuolia voivat olla ainoastaan Alppeja koskevan yleissopimuksen sopimuspuolet. Irtisanoutuminen Alppeja koskevasta yleissopimuksesta merkitsee myös irtisanoutumista tästä pöytäkirjasta.

3.   Kun sopimuspuolten välinen konferenssi käsittelee tähän pöytäkirjaan liittyviä kysymyksiä, vain tämän pöytäkirjan sopimuspuolet voivat osallistua äänestykseen.

21 artikla

Allekirjoittaminen ja ratifiointi

1.   Tämä pöytäkirja avataan Alppeja koskevan yleissopimuksen allekirjoittajavaltioiden ja Euroopan yhteisön allekirjoitettavaksi 16 päivänä lokakuuta 1998 ja se on avoinna allekirjoitettavaksi 16 päivästä marraskuuta 1998 alkaen tallettajavaltiossa Itävallan tasavallassa.

2.   Tämä pöytäkirja tulee voimaan niiden sopimuspuolten osalta, jotka ovat ilmaisseet suostumuksensa tulla tämän pöytäkirjan sitomiksi, kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun kolme valtiota on tallettanut ratifiointi- tai hyväksymisasiakirjansa.

3.   Sellaisten sopimuspuolten osalta, jotka ilmaisevat myöhemmin suostumuksensa tulla tämän pöytäkirjan sitomiksi, pöytäkirja tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua ratifiointi- tai hyväksymisasiakirjan tallettamisesta. Sen jälkeen kun pöytäkirjaan tehty muutos tulee voimaan, kyseisen pöytäkirjan uusista sopimuspuolista tulee sopimuspuolia pöytäkirjaan sellaisena kuin se on muutettuna.

22 artikla

Ilmoitukset

Tallettaja ilmoittaa jokaiselle johdanto-osassa tarkoitetulle valtiolle ja Euroopan yhteisölle tämän pöytäkirjan:

a)

allekirjoittamisesta;

b)

ratifiointi- tai hyväksymisasiakirjan tallettamisesta;

c)

voimaantulopäivämäärästä;

d)

sopimuspuolen tai allekirjoittajan antamasta julistuksesta;

e)

sopimuspuolen esittämästä irtisanomisilmoituksesta ja sen voimaantulopäivästä.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, ovat allekirjoittaneet tämän pöytäkirjan.

Tehty Bledissä 16 päivänä lokakuuta 1998 yhtenä italian-, ranskan-, saksan- ja sloveeninkielisenä kappaleena, jonka neljä tekstiä ovat yhtä todistusvoimaisia ja joka talletetaan Itävallan tasavallan valtionarkistoon. Tallettaja lähettää oikeaksi todistetun jäljennöksen kaikille allekirjoittaneille osapuolille.


PÖYTÄKIRJA

vuonna 1991 tehdyn Alppeja koskevan yleissopimuksen soveltamisesta matkailun alalla

Matkailupöytäkirja

Johdanto-osa

SAKSAN LIITTOTASAVALTA,

ITÄVALLAN TASAVALTA,

RANSKAN TASAVALTA,

ITALIAN TASAVALTA,

LIECHTENSTEININ RUHTINASKUNTA,

MONACON RUHTINASKUNTA,

SLOVENIAN TASAVALTA,

SVEITSIN VALALIITTO

ja

EUROOPAN YHTEISÖ, jotka

NOUDATTAVAT 7 päivänä marraskuuta 1991 tehdystä Alppien suojelua koskevasta yleissopimuksesta (Alppeja koskeva yleissopimus) johtuvaa tehtäväänsä varmistaa alppialueen suojelua ja kestävää kehitystä koskevat yleiset toimintalinjat,

NOUDATTAVAT Alppeja koskevan yleissopimuksen 2 artiklan 2 ja 3 kohdasta johtuvia velvollisuuksiaan,

OTTAVAT HUOMIOON sopimuspuolten halun sovittaa yhteen taloudelliset edut ja ympäristövaatimukset ja varmistaa kestävän kehityksen toteutuminen,

OVAT TIETOISIA SIITÄ, että Alpit ovat tärkeä elin- ja taloudellisen kehityksen ympäristö paikalliselle väestölle,

OVAT VAKUUTTUNEITA, että paikallisen väestön on voitava määrittää oma sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen kehityssuunnitelmansa ja osallistua sen toteuttamiseen nykyisissä institutionaalisissa puitteissa,

OTTAVAT HUOMIOON kaupungeissa asuville soveltuvien matkailu- ja vapaa-ajantoimintojen kasvavan tarpeen,

OTTAVAT HUOMIOON, että Alpit ovat edelleen yksi tärkeimmistä matkailu- ja vapaa-ajanalueista Euroopassa alueen tarjoamien runsaiden vapaa-ajanviettomahdollisuuksien sekä maisemien ja luonnon monimuotoisuuden takia ja että asiaan olisi panostettava myös kansallisia toimintakehyksiä laajemmin,

OTTAVAT HUOMIOON, että merkittävä osa joidenkin sopimuspuolten väestöstä asuu alppialueella ja että alueen matkailu on yleisen edun mukaista, koska se auttaa säilyttämään alueen vakituisesti asutettuna,

OTTAVAT HUOMIOON, että vuoristoseutujen matkailuelinkeinoon kohdistuva kilpailu on entistä enemmän maailmanlaajuista ja että matkailu vaikuttaa merkittävästi alppialueen taloudelliseen suorituskykyyn,

OTTAVAT HUOMIOON, että viimeaikaiset suuntaukset näyttävät lisäävän matkailuelinkeinon ja ympäristönsuojelun välistä sopusointua: asiakkaat haluavat entistä enemmän nauttia viehättävästä luonnonympäristöstä sekä kesällä että talvella, ja paikalliset päättäjät pyrkivät kehittämään matkailukohteista ympäristöä säästävämpiä,

OTTAVAT HUOMIOON, että alppialueella on kiinnitettävä erikseen huomiota kunkin kohteen ekosysteemin rajalliseen mukautumiskykyyn ja että kutakin ekosysteemiä on arvostettava sen erityispiirteiden vuoksi,

OVAT TIETOISIA SIITÄ, että luonnonperintö ja kulttuuriperintö sekä maisemat ovat oleellinen osa alppialueen matkailuelinkeinoa,

OVAT TIETOISIA SIITÄ, että alppialueen valtioiden luontoon, kulttuuriin, talouteen ja instituutioihin liittyvät ominaispiirteet eroavat toisistaan ja että näistä eroista johtuen valtiot ovat kehittyneet itsenäisesti ja niiden tarjoamat matkailumahdollisuudet ovat näin ollen hyvin monimuotoisia; näitä mahdollisuuksia ei kuitenkaan ole syytä yhdenmukaistaa kansainvälisellä tasolla, vaan niiden avulla tulisi taata erilaiset ja toisiaan täydentävät matkailutoiminnot,

OVAT TIETOISIA SIITÄ, että kestävän kehityksen mukaisen matkailuelinkeinon on perustuttava luonnonperinnön hyödyntämiseen ja korkealaatuisten palvelujen tarjoamiseen ottaen huomioon, että suurin osa alppialueesta on riippuvainen matkailusta, joka myös tuo elannon paikalliselle väestölle,

OVAT TIETOISIA SIITÄ, että on syytä rohkaista lomailijoita kunnioittamaan luontoa, auttaa heitä ymmärtämään paremmin ihmisiä, jotka asuvat ja työskentelevät matkailualueilla, ja luoda matkailijoille parhaat mahdolliset olosuhteet, jotta he voisivat todella tutustua alppialueen luontoon kaikessa monimuotoisuudessaan,

OVAT TIETOISIA SIITÄ, että ammattimaisten matkanjärjestäjien sekä alueellisten ja paikallisten viranomaisten tehtävänä on kehittää koko alppialuetta koskevissa konkreettisissa kehyksissä keinot parantaa tuotantorakenteita ja niiden tehokkuutta,

HALUAVAT VARMISTAA alppialueen kestävän kehityksen edistämällä ympäristöä kunnioittavaa matkailua, joka on myös paikallisen väestön elin- ja taloudellisten olosuhteiden oleellinen perusta,

OVAT VAKUUTTUNEITA, että tietyt ongelmat voidaan ratkaista vain kansainvälisellä tasolla ja ne edellyttävät yhteisiä toimenpiteitä alppialueen valtioilta,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

I   LUKU

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 artikla

Tavoite

Tämän pöytäkirjan tavoitteena on edistää alppialueen kestävää kehitystä nykyisissä institutionaalisissa puitteissa rohkaisemalla ympäristöä säästävää matkailua erityisillä toimenpiteillä ja suosituksilla, joissa otetaan huomioon sekä paikallisen väestön että matkailijoiden edut.

2 artikla

Kansainvälinen yhteistyö

1.   Sopimuspuolet sitoutuvat poistamaan alppialueen alue- ja paikallisviranomaisten välisen kansainvälisen yhteistyön esteet ja edistämään ratkaisujen löytämistä yhteisiin ongelmiin sopivalla alueellisella tasolla tehtävällä yhteistyöllä.

2.   Sopimuspuolet edistävät tiiviimpää kansainvälistä yhteistyötä asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten välillä. Ne huolehtivat erityisesti rajat ylittävien alueiden kehityksestä yhteensovittamalla ympäristöä säästäviä matkailu- ja vapaa-ajan toimintoja.

3.   Jos alue- ja paikallisviranomaiset eivät voi panna toimenpiteitä täytäntöön, koska ne kuuluvat kansalliseen tai kansainväliseen toimivaltaan, niille on annettava mahdollisuus edustaa tehokkaasti paikallisväestön etuja.

3 artikla

Tavoitteiden huomioon ottaminen muiden alojen politiikassa

Sopimuspuolet sitoutuvat ottamaan tämän pöytäkirjan tavoitteet huomioon myös muiden alojen politiikoissaan, erityisesti aluesuunnittelun, liikenteen, maatalouden, metsätalouden, ympäristön- ja luonnonsuojelun sekä vesi- ja energiahuollon aloilla kielteisten tai ristiriitaisten vaikutusten vähentämiseksi.

4 artikla

Alue- ja paikallisviranomaisten osallistuminen

1.   Jokainen sopimuspuoli määrittelee nykyisissä institutionaalisissa puitteissaan parhaan koordinointi- ja yhteistyötason instituutioiden sekä niiden alue- ja paikallisviranomaisten välillä, joita asia suoraan koskee, jotta voidaan edistää yhteisvastuullisuutta erityisesti synergian hyödyntämiseksi ja kehittämiseksi matkailupolitiikan soveltamisessa ja siitä johtuvien toimenpiteiden toteuttamisessa.

2.   Alue- ja paikallisviranomaiset, joita asia suoraan koskee, osallistuvat tämän politiikan ja näiden toimenpiteiden eri valmistelu- ja toteutusvaiheisiin toimivaltansa mukaisesti nykyisissä institutionaalisissa puitteissa.

II   LUKU

ERITYISTOIMENPITEET

5 artikla

Tarjonnan hallinta

1.   Sopimuspuolet sitoutuvat kehittämään kestävän kehityksen mukaista ja ympäristöä säästävää matkailua. Tästä syystä ne tukevat toimivaltaisten viranomaisten aloitteesta sopivimmalla tasolla laadittavien ja tämän pöytäkirjan tavoitteet huomioon ottavien suuntaviivojen, kehittämisohjelmien ja alakohtaisten suunnitelmien laatimista ja täytäntöönpanoa.

2.   Näiden toimien avulla suunniteltujen kehityshankkeiden edut ja haitat voidaan arvioida ja niitä voidaan vertailla erityisesti seuraavien tekijöiden osalta:

a)

sosioekonomiset vaikutukset paikalliseen väestöön;

b)

vaikutukset maaperään, veteen, ilmaan, luonnon tasapainoon ja maisemaan ottaen huomioon erityiset ekologiset tiedot, luonnonvarat ja ekosysteemien rajalliset mukautumismahdollisuudet;

c)

vaikutukset julkiseen talouteen.

6 artikla

Matkailun kehittämisen suuntaviivat

1.   Sopimuspuolet ottavat huomioon matkailua kehittäessään luonnon- ja maisemien suojelun. Ne sitoutuvat edistämään niin pitkälle kuin mahdollista hankkeita, jotka edistävät maisemansuojelua ja ovat ympäristön kannalta hyväksyttäviä.

2.   Ne sitoutuvat kestävän kehityksen politiikkaan, joka vahvistaa alppialueen luontoa lähellä olevan matkailun kilpailukykyä ja edistää näin ollen merkittävästi alppialueen sosioekonomista kehitystä. Etusija annetaan toimenpiteille, joilla edistetään matkailuun liittyvää innovaatiota ja matkailun monimuotoisuutta.

3.   Sopimuspuolet varmistavat, että alueilla, joilla vierailee suuria määriä matkailijoita, löydetään tasapaino matkailun intensiivisten ja laaja-alaisten muotojen välillä.

4.   Kannustavia toimenpiteitä toteutettaessa olisi noudatettava seuraavia vaatimuksia:

a)

intensiivisen matkailun osalta on mukautettava nykyiset matkailurakenteet ja -laitteistot ekologisiin vaatimuksiin ja kehitettävä uusia rakenteita, jotka ovat tämän pöytäkirjan tavoitteiden mukaisia;

b)

laaja-alaisen matkailun osalta on jatkettava tai kehitettävä ympäristöä säästävää matkailutarjontaa ja edistettävä matkailualueiden luonnon- ja kulttuuriperintöä.

7 artikla

Laatua koskeva tutkimus

1.   Sopimuspuolet sitoutuvat noudattamaan matkailutarjonnan laadun jatkuvaa ja järjestelmällistä tutkimusta koskevaa politiikkaa koko alppialueella ottaen huomioon erityisesti ympäristöä koskevat vaatimukset.

2.   Ne rohkaisevat kokemustenvaihtoa ja yhteisten toimintasuunnitelmien toteuttamista laadun parantamiseksi erityisesti seuraavilla aloilla:

a)

laitteistojen sijoittaminen maisema- ja luonnonalueille;

b)

taajamien kehittäminen, arkkitehtuuri (uudet rakennukset ja kylien entistäminen);

c)

majoitus- ja matkailupalvelut;

d)

alppialueen matkailun monipuolistaminen erityisesti hyödyntämällä eri alueiden kulttuuritarjontaa.

8 artikla

Matkailijamäärien hallinta

Sopimuspuolet edistävät matkailijamäärien hallintaa erityisesti suojelualueilla ottamalla käyttöön menettelyt, joiden avulla matkailijat voidaan sijoittaa ja majoittaa alueelle tasaisesti näiden alueiden kestävyyden takaamiseksi.

9 artikla

Luonnon asettamat rajoitukset kehittämiselle

Sopimuspuolet varmistavat, että matkailun kehittäminen mukautetaan kyseessä olevan kohteen tai alueen ympäristöön ja käytettävissä oleviin resursseihin. Hankkeiden, joilla on mahdollisesti merkittävä vaikutus ympäristöön, vaikutukset olisi arvioitava etukäteen nykyisissä institutionaalisissa puitteissa; arvioinnin tulokset on otettava huomioon päätöksenteossa.

10 artikla

Hiljaiset alueet

Sopimuspuolet sitoutuvat nimeämään lainsäädäntönsä ja ympäristöperusteiden mukaisesti hiljaisia alueita, joille ei rakenneta matkailupalveluja.

11 artikla

Majoituspolitiikka

Sopimuspuolet kehittävät majoituspolitiikkoja ottaen huomioon käytettävissä olevan tilan niukkuuden ja asettavat etusijalle kaupalliset majoituspalvelut, nykyisten rakennusten entistämisen ja käytön sekä nykyisen majoituskapasiteetin nykyaikaistamisen ja laadun parantamisen.

12 artikla

Hiihtohissit

1.   Sopimuspuolet sitoutuvat hiihtohissejä koskevien kansallisten hyväksymismenettelyjensä puitteissa panemaan täytäntöön toimintapolitiikan, joka menee taloudellisia ja turvallisuutta koskevia tarpeita pidemmällä ja joka on ympäristöä ja maisemaa koskevien vaatimusten mukainen.

2.   Uusille hiihtohisseille myönnetään toimilupa ainoastaan, jos käytöstä poistetut hiihtohissit puretaan ja viedään pois, ja käyttämättä jääneet alueet palautetaan luonnontilaan siten, että etusijalla ovat alueen kotoperäiset lajit.

13 artikla

Matkailuliikenne ja matkailijoiden kuljetukset

1.   Sopimuspuolet edistävät toimenpiteitä, joilla vähennetään moottoriajoneuvoliikennettä matkailukeskuksissa.

2.   Lisäksi ne edistävät sekä yksityisiä että julkisia aloitteita, joilla parannetaan pääsyä matkailukohteisiin ja -keskuksiin joukkoliikennevälineillä, ja rohkaisevat matkailijoita käyttämään näitä palveluja.

14 artikla

Erityiset suunnittelutekniikat

1.   Sopimuspuolet varmistavat, että laskettelurinteet rakennetaan ja niitä ylläpidetään ja käytetään siten, että ne sulautuvat mahdollisimman hyvin maisemaan ja että luonnon tasapaino ja biotooppien herkkyys otetaan huomioon.

2.   Maansiirtotöitä on vältettävä niin pitkälle kuin mahdollista ja jos luonnon olosuhteet mahdollistavat, alueille, joilta on siirretty maata, olisi palautettava kasvillisuus siten, että etusijalla ovat alueen kotoperäiset kasvit.

Kansallisessa lainsäädännössä voidaan sallia keinolumen käytön kullekin kohteelle ominaisina kylminä kausina, jos alueen hydrologiset, sää- ja luonnonolosuhteet sen sallivat, erityisesti paljaiden alueiden turvallisuuden lisäämiseksi.

15 artikla

Urheilutoiminnot

1.   Sopimuspuolet sitoutuvat määrittelemään politiikan, jolla valvotaan ulkotiloissa tapahtuvia urheilutoimintoja erityisesti suojelualueilla ympäristölle aiheutuvan vahingon välttämiseksi. Tämä valvonta saattaa merkitä tietyn toiminnon kieltämistä tarvittaessa.

2.   Sopimuspuolet sitoutuvat rajoittamaan niin pitkälle kuin mahdollista ja tarvittaessa kieltämään toimivaltaisten viranomaisten nimeämien alueiden ulkopuolella urheilutoiminnot, joissa käytetään moottoroituja kulkuvälineitä.

16 artikla

Laskeutuminen ilma-aluksilla

Sopimuspuolet sitoutuvat rajoittamaan mahdollisimman pitkälle ja tarvittaessa kieltämään urheilutoimintojen osana tapahtuvat ilma-alusten laskeutumiset lentokenttien ulkopuolella.

17 artikla

Taloudellisesti heikkojen alueiden sekä alue- ja paikallisviranomaisten kehittäminen

Sopimuspuolia kehotetaan etsimään asianmukaiseen aluetasoon mukautettuja ratkaisuja, joilla edistetään taloudellisesti heikkojen alueiden sekä alue- ja paikallisviranomaisten tasapainoista kehittämistä.

18 artikla

Lomien hajauttaminen ja porrastaminen

1.   Sopimuspuolet pyrkivät hajauttamaan ja porrastamaan matkailukeskusten kysyntää tehokkaammin.

2.   Tässä tarkoituksessa on asianmukaista tukea valtioiden välistä yhteistoimintaa, jonka tarkoituksena on lomien porrastaminen ja lomakausien pidentämistä koskevien kokeilujen toteuttaminen.

19 artikla

Innovaation edistäminen

Sopimuspuolia kehotetaan kehittämään kannustimia edistääkseen tämän pöytäkirjan tavoitteiden täytäntöönpanoa. Tässä tarkoituksessa ne tutkivat erityisesti alppialuetta koskevan kilpailun käynnistämistä tämän pöytäkirjan tavoitteiden mukaisten innovatiivisten matkailualoitteiden ja -tuotteiden palkitsemiseksi.

20 artikla

Matkailu-, maatalous-, metsätalous- ja kotiteollisuusalojen yhteistyö

Sopimuspuolet tukevat matkailu-, maatalous-, metsätalous- ja kotiteollisuusalojen yhteistyötä. Ne suosivat erityisesti toimintojen yhdistelmiä, joilla luodaan kestävän kehityksen mukaisia työpaikkoja.

21 artikla

Täydentävät toimenpiteet

Sopimuspuolet voivat toteuttaa tässä pöytäkirjassa tarkoitettuja toimenpiteitä täydentäviä toimenpiteitä kestävän matkailun toteuttamiseksi.

III   LUKU

TUTKIMUS, KOULUTUS JA TIEDOTUS

22 artikla

Tutkimus ja seuranta

1.   Sopimuspuolet edistävät ja yhdenmukaistavat läheisessä yhteistyössä tutkimusta ja järjestelmällistä seurantaa, joiden avulla voidaan lisätä alppialueen matkailun ja ympäristön välisen suhteen ymmärrystä, sekä tulevien kehitystoimien analysointia.

2.   Sopimuspuolet huolehtivat siitä, että tutkimustoiminnasta ja järjestelmällisestä seurannasta kansallisella tasolla saadut tulokset yhdistetään yhteiseen jatkuvan seurannan ja tiedotuksen järjestelmään ja että ne annetaan yleiseen käyttöön nykyisissä institutionaalisissa puitteissa.

3.   Sopimuspuolet sitoutuvat vaihtamaan tietoja tämän pöytäkirjan suositusten ja toimenpiteiden täytäntöönpanoon liittyvistä kokemuksistaan ja keräämään matkailun kehittämisen laatuun liittyviä tärkeitä tietoja.

23 artikla

Koulutus ja tiedotus

1.   Sopimuspuolet edistävät perus- ja jatkokoulutusta sekä tämän pöytäkirjan tavoitteita, siihen liittyviä toimenpiteitä ja niiden toteuttamista koskevaa tiedottamista yleisölle.

2.   Sopimuspuolia kehotetaan sisällyttämään välittömästi tai välillisesti matkailualaan liittyvään ammattikoulutukseen luonto- ja ympäristötietoutta. Tällä tavoin voitaisiin ottaa käyttöön uusia koulutusmuotoja, joissa matkailu ja ympäristö voidaan yhdistää. Esimerkkeinä voidaan mainita seuraavat:

”luontoon liittyvien toimintojen ohjaajat”,

”matkailukeskuksen laadunvarmistuksen vastuuhenkilöt”,

”vammaisten matkailuavustajat”.

IV   LUKU

TÄYTÄNTÖÖNPANO, VALVONTA JA ARVIOINTI

24 artikla

Täytäntöönpano

Sopimuspuolet sitoutuvat valvomaan tämän pöytäkirjan täytäntöönpanoa toteuttamalla asianmukaiset toimenpiteet nykyisissä institutionaalisissa puitteissa.

25 artikla

Velvoitteiden noudattamisen valvonta

1.   Sopimuspuolet raportoivat säännöllisesti pysyvälle komitealle tämän pöytäkirjan nojalla toteutetuista toimenpiteistä. Raporteissa käsitellään myös toteutettujen toimenpiteiden tehokkuutta. Sopimuspuolten välisessä konferenssissa määritetään, kuinka usein raportit laaditaan.

2.   Pysyvä komitea tarkastelee raportit varmistuakseen siitä, että sopimuspuolet ovat täyttäneet tästä pöytäkirjasta johtuvat velvoitteensa. Pysyvä komitea voi myös pyytää asianomaisilta sopimuspuolilta täydentäviä tietoja tai käyttää muita tietolähteitä.

3.   Pysyvä komitea laatii sopimuspuolten väliselle konferenssille raportin siitä, kuinka sopimuspuolet ovat noudattaneet tästä pöytäkirjasta johtuvia velvoitteitaan.

4.   Sopimuspuolten välinen konferenssi ottaa tämän raportin huomioon. Jos se toteaa, että velvoitteita on laiminlyöty, se voi antaa suosituksia.

26 artikla

Määräysten toimivuuden arviointi

1.   Sopimuspuolet tarkastelevat ja arvioivat säännöllisesti tämän pöytäkirjan määräysten toimivuutta. Jos se on tarpeen tavoitteiden toteuttamiseksi, ne tekevät tähän pöytäkirjaan asianmukaiset muutokset.

2.   Alue- ja paikallisviranomaiset osallistuvat tähän arviointiin nykyisissä institutionaalisissa puitteissa. Myös tällä alalla toimivia valtiosta riippumattomia järjestöjä voidaan kuulla.

V   LUKU

LOPPUMÄÄRÄYKSET

27 artikla

Alppeja koskevan yleissopimuksen ja pöytäkirjan välinen suhde

1.   Tämä pöytäkirja on Alppeja koskevan yleissopimuksen 2 artiklassa ja muissa asian kannalta merkityksellisissä yleissopimuksen artikloissa tarkoitettu yleissopimuksen pöytäkirja.

2.   Tämän pöytäkirjan sopimuspuolia voivat olla ainoastaan Alppeja koskevan yleissopimuksen sopimuspuolet. Irtisanoutuminen Alppeja koskevasta yleissopimuksesta merkitsee myös irtisanoutumista tästä pöytäkirjasta.

3.   Kun sopimuspuolten välinen konferenssi käsittelee tähän pöytäkirjaan liittyviä kysymyksiä, vain tämän pöytäkirjan sopimuspuolet voivat osallistua äänestykseen.

28 artikla

Allekirjoittaminen ja ratifiointi

1.   Tämä pöytäkirja avataan Alppeja koskevan yleissopimuksen allekirjoittajavaltioiden ja Euroopan yhteisön allekirjoitettavaksi 16 päivänä lokakuuta 1998 ja se on avoinna allekirjoitettavaksi 16 päivästä marraskuuta 1998 alkaen tallettajavaltiossa Itävallan tasavallassa.

2.   Tämä pöytäkirja tulee voimaan niiden sopimuspuolten osalta, jotka ovat ilmaisseet suostumuksensa tulla tämän pöytäkirjan sitomiksi, kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun kolme valtiota on tallettanut ratifiointi- tai hyväksymisasiakirjansa.

3.   Sellaisten sopimuspuolten osalta, jotka ilmaisevat myöhemmin suostumuksensa tulla tämän pöytäkirjan sitomiksi, pöytäkirja tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua ratifiointi- tai hyväksymisasiakirjan tallettamisesta. Sen jälkeen kun pöytäkirjaan tehty muutos tulee voimaan, kyseisen pöytäkirjan uusista sopimuspuolista tulee sopimuspuolia pöytäkirjaan sellaisena kuin se on muutettuna.

29 artikla

Ilmoitukset

Tallettaja ilmoittaa jokaiselle johdanto-osassa tarkoitetulle valtiolle ja Euroopan yhteisölle tämän pöytäkirjan

a)

allekirjoittamisesta;

b)

ratifiointi- tai hyväksymisasiakirjan tallettamisesta;

c)

voimaantulopäivämäärästä;

d)

sopimuspuolen tai allekirjoittajan antamasta julistuksesta;

e)

sopimuspuolen esittämästä irtisanomisilmoituksesta ja sen voimaantulopäivästä.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, ovat allekirjoittaneet tämän pöytäkirjan.

Tehty Bledissä 16 päivänä lokakuuta 1998 yhtenä italian-, ranskan-, saksan- ja sloveeninkielisenä kappaleena, jonka neljä tekstiä ovat yhtä todistusvoimaisia ja joka talletetaan Itävallan tasavallan valtionarkistoon. Tallettaja lähettää oikeaksi todistetun jäljennöksen kaikille allekirjoittaneille osapuolille.


Komissio

22.12.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 337/50


KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 21 päivänä joulukuuta 2005,

yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 980/2005 26 artiklan e alakohdassa säädetystä kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa koskevan erityisen kannustusmenettelyn edunsaajamaiden luettelosta

(2005/924/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamisesta 27 päivänä kesäkuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 980/2005 (1) ja erityisesti sen 11 ja 26 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 980/2005 säädetään erityisen kannustusmenettelyn soveltamisesta kehitysmaihin, jotka täyttävät tietyt kestävän kehityksen ja hyvän hallinnon vaatimukset.

(2)

Kehitysmaat, jotka haluavat päästä osallisiksi tästä erityisestä kannustusmenettelystä, ovat esittäneet komissiolle 31 päivään lokakuuta 2005 mennessä kirjallisen pyynnön, johon on liitetty kattavat tiedot tiettyjen yleissopimusten ratifioinnista, niiden määräysten asianmukaista täytäntöönpanoa koskevasta lainsäädännöstä ja toimenpiteistä sekä kyseisten maiden sitoumuksesta hyväksyä asianomaisissa yleissopimuksissa ja niihin liittyvissä asiakirjoissa vahvistettu valvonta- ja tarkastelumekanismi ja noudattaa sitä koskevia määräyksiä kaikilta osin.

(3)

Komissio on tutkinut nämä pyynnöt asetuksen (EY) N:o 980/2005 11 artiklan mukaisesti ja laatinut lopullisen luettelon säädetyt edellytykset täyttävistä edunsaajamaista. Tällä perusteella näille maille olisi myönnettävä oikeus erityiseen kannustusmenettelyyn 1 päivän tammikuuta 2006 ja 31 päivän joulukuuta 2008 väliseksi ajaksi.

(4)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat yleisten tullietuuksien komitean lausunnon mukaisia,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

Ainoa artikla

Kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa koskevaa erityistä kannustusmenettelyä, josta säädetään asetuksessa (EY) N:o 980/2005, sovelletaan seuraaviin kehitysmaihin 1 päivän tammikuuta 2006 ja 31 päivän joulukuuta 2008 välisenä aikana:

(BO)

Bolivia

(CO)

Kolumbia

(CR)

Costa Rica

(EC)

Ecuador

(GE)

Georgia

(GT)

Guatemala

(HN)

Honduras

(LK)

Sri Lanka

(MD)

Moldova

(MN)

Mongolia

(NI)

Nicaragua

(PA)

Panama

(PE)

Peru

(SV)

El Salvador

(VE)

Venezuela

Tehty Brysselissä 21 päivänä joulukuuta 2005.

Komission puolesta

Peter MANDELSON

Komission jäsen


(1)  EUVL L 169, 30.6.2005, s. 1.


22.12.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 337/51


KOMISSION SUOSITUS,

annettu 14 päivänä joulukuuta 2005,

neuvoston direktiivin 95/53/EY mukaisesta rehujen yhteensovitetusta tarkastusohjelmasta vuodeksi 2006

(2005/925/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon rehujen virallisen valvonnan järjestämistä koskevista periaatteista 25 päivänä lokakuuta 1995 annetun neuvoston direktiivin 95/53/EY (1) ja erityisesti sen 22 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Jäsenvaltiot totesivat vuonna 2005, että eräiden seikkojen osalta on tarpeen toteuttaa yhteensovitettu tarkastusohjelma vuonna 2006.

(2)

Haitallisista aineista eläinten rehuissa 7 päivänä toukokuuta 2002 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/32/EY (2) vahvistetaan aflatoksiini B1:n enimmäispitoisuus rehuissa, mutta yhteisöllä ei ole säännöksiä muista mykotoksiineista kuten okratoksiini A:sta, tsearalenonista, deoksinivalenolista, fumonisiineistä sekä T-2- ja HT-2-toksiineista. Tietojen hankkiminen pistokokeiden avulla kyseisten mykotoksiinien esiintymisestä olisi hyödyllistä tilanteen arvioimiseksi asianmukaisen lainsäädännön kehittämistä varten. Lisäksi tietyt rehuaineet, kuten viljat ja öljynsiement ovat sadonkorjuu-, varastointi- ja kuljetusolojen vuoksi erityisen alttiita mykotoksiinikontaminaatiolle. Koska mykotoksiinipitoisuudet vaihtelevat vuosittain, kaikista mainituista mykotoksiineista on aiheellista kerätä tietoa useina peräkkäisinä vuosina.

(3)

Aikaisemmat tarkastustulokset antibioottien ja kokkidiostaattien esiintymisestä tietyissä rehuissa, jotka on tarkoitettu eläinlajille tai -ryhmälle, jonka osalta mainitut vaikuttavat aineet ovat kiellettyjä, osoittavat, että tämäntyyppistä sääntöjen rikkomista esiintyy edelleen. Lisäksi eläinten ruokinnassa käytettävistä lisäaineista 22 päivänä syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1831/2003 (3) 11 artiklan 2 kohdan säännösten mukaisesti on tärkeää varmistaa, että rehun lisäaineena käytettävät antibiootit todella poistetaan vaiheittain käytöstä.

(4)

On tärkeää varmistaa, että eläinperäisten rehuaineiden käyttöä rehuissa koskevat rajoitukset, sellaisina kuin niistä säädetään asiaa koskevassa yhteisön lainsäädännössä, on pantu tosiasiallisesti täytäntöön.

(5)

On aiheellista varmistaa, ettei hivenaineisiin kuuluvien kuparin ja sinkin määrä sianrehuseoksissa ylitä hivenaineiden ryhmään kuuluvien rehun lisäaineiden hyväksymisedellytysten muuttamisesta 25 päivänä heinäkuuta 2003 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1334/2003 (4) määrättyjä enimmäispitoisuuksia.

(6)

Tässä suosituksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

SUOSITTAA, ETTÄ JÄSENVALTIOT:

1)

Toteuttavat vuonna 2006 yhteensovitetun tarkastusohjelman, jolla pyritään selvittämään seuraavaa:

a)

mykotoksiinien (alfatoksiini B1:n, okratoksiini A:n, tsearalenonin, deoksinivalenolin ja fumonisiinien sekä T-2- ja HT-2-toksiinien) pitoisuudet rehuissa sekä määritysmenetelmät; näytteidenotto olisi toteutettava sekä pistokokein että kohdennetulla otannalla; kohdennetussa otannassa näytteiden olisi oltava rehuaineita, joissa epäillään korkeita mykotoksiinipitoisuuksia, esimerkiksi vilja- tai öljykasvien siemeniä, öljyhedelmiä tai niistä tehtyjä tuotteita ja sivutuotteita sekä rehuaineita, joita on varastoitu pitkän aikaa tai kuljetettu meritse pitkiä matkoja; aflatoksiini B1:n osalta kiinnitettävä erityistä huomiota muille lypsyeläimille kuin lypsylehmille tarkoitettuihin rehuseoksiin; tarkastusten tuloksista olisi raportoitava liitteessä I esitettyä mallia käyttäen;

b)

tiettyjen eläinlajien ja -ryhmien rehun lisäaineina sallitut tai kielletyt kokkidiostaatit ja/tai histomonostaatit, joita esiintyy usein ei-lääkinnällisissä esiseoksissa ja rehuseoksissa, joissa kyseisten aineiden käyttö on kielletty; tarkastukset olisi kohdistettava kyseisten aineiden esiintymiseen esiseoksissa ja rehuseoksissa, jos toimivaltainen viranomainen arvioi säännöstenvastaisuuden todennäköisemmäksi; tarkastusten tuloksista olisi raportoitava liitteessä II esitettyä mallia käyttäen;

c)

rehun lisäaineena käytettävien antibioottien vähittäisen käytöstä poistamisen toteuttaminen liitteen II mukaisesti;

d)

eläinperäisten rehuaineiden tuotantoa ja käyttöä koskevien rajoitusten täytäntöönpano liitteen III mukaisesti;

e)

kuparin ja sinkin määrä sianrehuseoksissa liitteen IV mukaisesti.

2)

Sisällyttävät 1 kohdassa tarkoitetun yhteensovitetun tarkastusohjelman tulokset erillisenä lukuna tarkastustoimia koskevaan vuosikertomukseensa, joka on jätettävä viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 2007 yhdenmukaistetun kertomusmallin viimeisimmän version mukaisesti.

Tehty Brysselissä 14 päivänä joulukuuta 2005.

Komission puolesta

Markos KYPRIANOU

Komission jäsen


(1)  EYVL L 265, 8.11.1995, s. 17. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2001/46/EY (EYVL L 234, 1.9.2001, s. 55).

(2)  EYVL L 140, 30.5.2002, s. 10. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 2005/8/EY (EUVL L 27, 29.1.2005, s. 44).

(3)  EUVL L 268, 18.10.2003, s. 29. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 378/2005 (EUVL L 59, 5.3.2005, s. 8).

(4)  EUVL L 187, 26.7.2003, s. 11. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 2112/2003 (EUVL L 317, 2.12.2003, s. 22).


LIITE I

Tiettyjen mykotoksiinien (aflatoksiinin B1, okratoksiinin A, tsearalenonin, deoksinivalenolin, fumonisiinien sekä T-2 ja HT-2-toksiinien) pitoisuudet rehuissa

Kaikista testinäytteistä saadut yksittäiset tulokset; 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun raportoinnin malli

Rehut

Näytteiden otto

(pistokokein tai kohdennetusti)

Mykotoksiinityyppi ja -pitoisuus (μg/kg:ssa rehua, jonka suhteellinen kosteus on 12 %)

Luokka (1)

Tyyppi (2)

Alkuperämaa

Aflatoksiini B1

Okratoksiini A

Tsearaleoni

Deoksinivalenoli

Fumonisiini (3)

T-2- ja HT-2-toksiinit (4)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Toimivaltaisen viranomaisen olisi lisäksi ilmoitettava

mihin toimiin ryhdytään, jos aflatoksiini B1:n enimmäistaso ylitetään,

käytetyt määritysmenetelmät,

toteamisrajat.


(1)  Valitaan jokin seuraavista luokista: rehuaine, rehun lisäaine, esiseos, täydennysrehu, täysrehu, rehuseos.

(2)  Valitaan jokin seuraavista tyypeistä: a) rehuaineiden osalta neuvoston direktiivin 96/25/EY (EYVL L 125, 23.5.1996, s. 35) liitteessä olevassa B osassa vahvistettu rehuaineen nimi; b) muiden rehujen osalta kohdelajit.

(3)  Fumonisiinien B1 ja B2 pitoisuus voidaan raportoida molempien summana.

(4)  T-2- ja HT-2-toksiinien pitoisuus voidaan raportoida molempien summana.


LIITE II

Tiettyjen rehun lisäaineina kiellettyjen lääkeaineiden esiintyminen

Eräitä lääkeaineita voidaan käyttää laillisesti lisäaineina tietyille eläinlajeille ja -ryhmille tarkoitetuissa esiseoksissa ja rehuseoksissa, kunhan asetuksen (EY) N:o 1831/2003 10 artiklassa säädetyt vaatimukset täyttyvät.

Jos kiellettyjä aineita esiintyy tiettyjen eläinlajien ja -ryhmien rehuissa, katsotaan, että säännöksiä on rikottu.

Tarkastettavat lääkeaineet olisi valittava seuraavasta luettelosta:

1)

Vain tietyille eläinlajeille ja -ryhmille tarkoitetuissa rehuissa lisäaineina sallitut lääkeaineet:

 

dekokinaatti (Deccox)

 

diklatsuriili (Clinacox 0,2 %)

 

halofuginonihydrobromidi (Stenorol)

 

lasalosidinatrium A (Avatec 15 %)

 

maduramisiiniammonium, alfa (Cygro 1 %)

 

monensiininatrium (Elancoban G100, 100, G200, 200)

 

narasiini (Monteban)

 

narasiini – nikarbatsiini (Maxiban G160)

 

robenidiinihydrokloridi (Cycostat 66 G)

 

salinomysiini-natrium (Sacox 120G, 120)

 

semduramisiini-natrium (Aviax 5 %)

2)

Lääkeaineet, joita ei enää sallita rehun lisäaineina:

 

amproliumi

 

amproliumi/etopabaatti

 

arprinosidi

 

avilamysiini

 

avoparsiini

 

karbadoksi

 

dimetridatsoli

 

dinitolmidi

 

flavofosfolipoli

 

ipronidatsoli

 

metiklorpindoli

 

metiklorpindoli/metyylibentsokvatti

 

nikarbatsiini

 

nifursoli

 

olakvindoksi

 

ronidatsoli

 

spiramysiini

 

tetrasykliinit

 

tylosiinifosfaatti

 

virginiamysiini

 

sinkkibasitrasiini

 

muut mikrobilääkkeet

3)

Lääkeaineet, jotka eivät ole olleet milloinkaan sallittuja rehun lisäaineina:

muut aineet.

Kaikista vaatimusten vastaisista testinäytteistä saadut yksittäiset tulokset 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun raportoinnin malli

Rehutyyppi

(eläinlaji ja -ryhmä)

Todettu aine

Pitoisuus

Sääntöjenvastaisuuden syy (1)

Toteutetut toimet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Toimivaltaisen viranomaisen olisi edelleen selvitettävä seuraavaa:

testinäytteiden kokonaislukumäärä,

tutkittujen aineiden nimet,

käytetyt määritysmenetelmät,

toteamisrajat.


(1)  Syy kielletyn aineen esiintymiseen rehussa, toimivaltaisen viranomaisen suorittaman tutkimuksen perusteella.


LIITE III

Eläinperäisten rehuaineiden tuotannon ja käytön rajoitukset

Jäsenvaltioiden olisi vuoden 2006 aikana toteutettava yhteensovitettu tarkastusohjelma, jolla selvitetään, onko eläinperäisten rehuaineiden tuotantoa ja käyttöä koskevia rajoituksia noudatettu, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 882/2004 (1) 3 artiklan soveltamista.

Jotta voidaan varmistaa, että eläinproteiinin käyttöä eräiden eläinten ruokinnassa koskevaa kieltoa, sellaisena kuin se on vahvistettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 999/2001 (2) liitteessä IV, todella noudatetaan, jäsenvaltioiden olisi pantava täytäntöön kohdistettuun näytteenottoon perustuva erityinen tarkastusohjelma. Ohjelman taustalla olisi asetuksen (EY) N:o 882/2004 3 artiklan mukaisesti oltava riskiperusteinen strategia, jossa otetaan huomioon kaikki vaiheet ja tilat, joissa rehua tuotetaan, käsitellään ja hallinnoidaan. Jäsenvaltioiden olisi kiinnitettävä erityistä huomiota niiden kriteerien määrittelyyn, joihin riskin voidaan katsoa liittyvän. Kunkin perusteen painotuksen olisi oltava oikeassa suhteessa riskiin. Tarkastustiheyden ja tiloissa analysoitavien näytteiden lukumäärän olisi oltava oikeassa suhteessa kyseisille tiloille annettujen painotusten yhteenlasketun määrän kanssa.

Valvontaohjelmaa laadittaessa olisi otettava huomioon seuraavat ohjeelliset tilat ja perusteet:

Tilat

Arviointiperusteet

Painotus

Rehutehtaat

Rehutehtaat, joilla on erilliset linjat märehtijöille ja muille eläimille tarkoitettujen sellaisten rehuseosten tuotantoon, jotka sisältävät poikkeuksen saaneita prosessoituja eläinperäisiä proteiineja

Rehutehtaat, joilla sääntöjä on jätetty noudattamatta aikaisemmin tai joilla sääntöjen noudattamatta jättämistä voidaan epäillä

Rehutehtaat, joilla prosessoidaan suuria määriä maahantuotua rehua, jonka proteiinipitoisuus on korkea, esim. kalajauhoa, soijajauhoa, maissintärkkelysjauhoa ja proteiinitiivistettä

Rehutehtaat, joilla tuotetaan suuria määriä rehuseoksia

Sisäisistä operatiivisista menettelyistä johtuva ristikontaminaation riski (vakiosiilot tietyille tuotteille, linjojen erottamisen valvonta, ainesosien valvonta, omavalvontalaboratorio, näytteenottomenettelyt)

 

Rajavalvontapisteet ja muut yhteisööntuontipaikat

Suuri/pieni määrä maahantuotua rehua

Rehut, joiden proteiinipitoisuus on suuri

 

Maatilat

Tilat, jotka tekevät rehunsekoituksen itse ja käyttävät poikkeuksen saaneita prosessoituja eläinperäisiä proteiineja

Tilat, joilla pidetään sekä märehtijöitä että muita lajeja (ristiruokinnan vaarat)

Tilat, joille rehuja ostetaan irtorehuna

 

Jälleenmyyjät

Tukkuliikkeet ja välivarastot, joissa pidetään rehuja, joiden proteiinipitoisuus on suuri

Kaupattavan irtorehun suuri määrä

Ulkomailla tuotettujen rehuseosten jälleenmyyjät

 

Rahtisekoittajat

Rahtisekoittajat, jotka tuottavat rehua sekä märehtijöiden että muiden kuin märehtijöiden ruokintaa varten

Rahtisekoittajat, jotka ovat aikaisemmin jättäneet noudattamatta sääntöjä tai joiden voidaan epäillä jättävän noudattamatta niitä

Rahtisekoittajat, jotka käsittelevät rehua, jonka proteiinipitoisuus on suuri

Rahtisekoittajat, jotka tuottavat suuria määriä rehua

Palvelun kohteena olevia maatiloja on paljon, joukossa myös märehtijöitä pitäviä maatiloja

 

Kuljetusvälineet

Prosessoitujen eläinperäisten proteiinien ja rehujen kuljetukseen tarkoitetut ajoneuvot

Ajoneuvot, joiden osalta sääntöjä on jätetty noudattamatta aikaisemmin tai joiden osalta sääntöjen noudattamatta jättämistä voidaan epäillä

 

Vaihtoehtona näille ohjeellisille tiloille ja arviointiperusteille jäsenvaltiot voivat toimittaa omat riskiarvionsa komissiolle viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2006.

Näytteenotto olisi kohdennettava eriin tai tilanteisiin, joissa ristikontaminaatio kiellettyjen prosessoitujen proteiinien kanssa on todennäköisintä (ensimmäinen erä sellaisen rehukuljetuksen jälkeen, joka on sisältänyt kiellettyjä eläinproteiineja, tai tuotantolinjan teknisten ongelmien tai muutosten jälkeen tai kun irtorehun varastosäiliöissä tai siiloissa on tehty muutoksia).

Tarkastukset voidaan lisäksi ulottaa koskemaan ajoneuvojen, tuotantolaitteiston ja varastoalueiden pölyisyyttä.

Jokaisessa jäsenvaltiossa olisi suoritettava vuosittain vähintään 10 tarkastusta 100 000 tonnia tuotettua rehuseosta kohti. Jokaisessa jäsenvaltiossa olisi suoritettava vuosittain vähintään 20 virallista näytteenottoa 100 000:ta tuotettua rehuseostonnia kohti. Ennen vaihtoehtoisten menetelmien hyväksymistä näytteiden analysoinnissa olisi käytettävä komission direktiivissä 2003/126/EY (3) säädettyä mikroskooppista tutkimusta ja arviointia. Eläinperäisten proteiinien toteamisessa olisi noudatettava asetuksen (EY) N:o 999/2001 säännöksiä.

Tarkastusohjelmista saatavat tulokset olisi toimitettava komissiolle seuraavia malleja käyttäen:

Yhteenveto tarkastuksista, joiden aiheena olivat rajoitukset eläinperäisen rehun käytölle eläinten ruokinnassa (kiellettyjen prosessoitujen eläinperäisten proteiinien käyttäminen ruokinnassa)

A.   Dokumentoidut tarkastukset

Vaihe

Sellaisten tarkastusten määrä, joiden kohteena on prosessoitujen eläinperäisten proteiinien esiintyminen

Laboratoriotestien sijasta esim. asiakirjojen tarkastuksessa todettujen sääntöjen rikkomisten lukumäärä

Rehuaineiden maahantuonti

 

 

Rehuaineiden varastointi

 

 

Rehutehtaat

 

 

Tilasekoitus/rahtisekoittajat

 

 

Rehunvälittäjät

 

 

Kuljetusväline

 

 

Muita kuin märehtijöitä pitävät tilat

 

 

Märehtijöitä pitävät tilat

 

 

Muut: …

 

 

B.   Rehuaineiden ja rehuseosten näytteenotto ja testaus prosessoitujen eläinperäisten proteiinien toteamiseksi

Tilat

Prosessoitujen eläinperäisten proteiinien toteamiseksi testattujen virallisten näytteiden määrä

Vaatimustenvastaisten näytteiden määrä

Prosessoitujen maaeläinperäisten proteiinien osalta

Prosessoitujen kalaperäisten proteiinien osalta

Rehuaineet

Rehuseokset

Rehuaineet

Rehuseokset

Rehuaineet

Rehuseokset

märehtijöille

muille

märehtijöille

muille

märehtijöille

muille

Maahantuonti

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Rehutehtaat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Välittäjät/varastointi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuljetusväline

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tilasekoitus/rahtisekoittajat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Maatilalla

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Muut: …

 

 

 

 

 

 

 

 

 

C.   Tiivistelmä märehtijöille tarkoitetuissa rehuissa esiintyneistä kielletyistä prosessoiduista eläinperäisistä proteiineista

 

Näytteenottokuukausi

Kontaminaation tyyppi, aste ja alkuperä

Sovelletut seuraamukset (tai muut toimenpiteet)

1

 

 

 

2

 

 

 

3

 

 

 

4

 

 

 

5

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


(1)  EUVL L 165, 30.4.2004, s. 1.

(2)  EYVL L 147, 31.5.2001, s. 1.

(3)  EUVL L 339, 24.12.2003, s. 78.


LIITE IV

Näytekohtaiset tulokset kaikista näytteistä (sekä vaatimusten mukaisista että niiden vastaisista), jotka koskevat kuparia ja sinkkiä sianrehuseoksissa

Rehuseostyyppi

(eläinryhmä)

Hivenaine

(kupari tai sinkki)

Havaittu määrä

(mg/kg:ssa täysrehua)

Enimmäismäärän ylityksen syy (1)

Toteutetut toimet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


(1)  Toimivaltaisen viranomaisen tekemän tutkimuksen perusteella selvitetty syy.


22.12.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 337/60


KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 21 päivänä joulukuuta 2005,

Italiassa esiintyvän heikosti patogeenisen lintuinfluenssan valvontaa koskevien lisätoimenpiteiden käyttöönotosta ja päätöksen 2004/666/EY kumoamisesta

(tiedoksiannettu numerolla K(2005) 5566)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2005/926/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon eläinlääkärintarkastuksista yhteisön sisäisessä kaupassa sisämarkkinoiden toteuttamista varten 11 päivänä joulukuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/662/ETY (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon sisämarkkinoiden toteuttamista varten eläinlääkärin- ja kotieläinjalostustarkastuksista yhteisön sisäisessä tiettyjen elävien eläinten ja tuotteiden kaupassa 26 päivänä kesäkuuta 1990 annetun neuvoston direktiivin 90/425/ETY (2) ja erityisesti sen 10 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon yhteisön toimenpiteistä avian-influenssan torjumiseksi 19 päivänä toukokuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/40/ETY (3) ja erityisesti sen 16 artiklan,

ottaa huomioon ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden tuotantoon, jalostukseen, jakeluun ja yhteisön alueelle tuomiseen liittyvistä eläinten terveyttä koskevista säännöistä 16 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston direktiivin 2002/99/EY (4) ja erityisesti sen 4 artiklan 3 kohdan ja 13 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Heikosti patogeenisen lintuinfluenssan torjuntatoimenpiteitä täydentävistä rokotuksista Italiassa ja erityisistä siirtoja koskevista valvontatoimenpiteistä 12 päivänä joulukuuta 2002 tehdyn komission päätöksen 2002/975/EY (5) nojalla osissa Pohjois-Italiaa toteutettiin rokotusohjelma heikosti patogeenisen alatyypin H7N3 lintuinfluenssaviruksen aiheuttamien tartuntojen torjumiseksi. Rokotuksiin sovellettiin DIVA-strategiaa (Differentiating Infected from Vaccinated Animals) käyttämällä alatyypistä H7N1 saatua heterologista rokotetta, jolla pystytään erottamaan toisistaan tartunnan saanut ja rokotettu siipikarja.

(2)

Heikosti patogeenisen lintuinfluenssan torjuntatoimenpiteitä täydentävistä rokotuksista Italiassa ja erityisistä siirtoja koskevista valvontatoimenpiteistä sekä päätöksen 2002/975/EY kumoamisesta 29 päivänä syyskuuta 2004 tehdyllä komission päätöksellä 2004/666/EY (6) hyväksyttiin uusi rokotusohjelma, joka kohdistui pienemmälle Italian alueelle kuin päätöksen 2002/975/EY mukainen edeltävä rokotuskampanja. Uusi ohjelma toteutetaan bivalentilla rokotteella, joka sisältää lintuinfluenssan molemmat alatyypit H5 ja H7. Tällaisia rokotteita annetaan ainakin 31 päivään joulukuuta 2005 asti. Kyseisessä päätöksessä säädetään myös kiellosta, joka koskee rokotusalueelta tulevan ja/tai peräisin olevan elävän siipikarjan ja siitosmunien yhteisön sisäistä kauppaa, sekä ehdoista, joita sovelletaan yhteisön sisäiseen rokotetusta siipikarjasta saadun tuoreen lihan kauppaan komission päätöksen 2004/666/EY 3 artiklan mukaisesti.

(3)

Päätöksessä 2004/666/EY säädetyn rokotusohjelman tulokset, joista on raportoitu useissa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean kokouksissa, olivat yleisesti ottaen myönteisiä.

(4)

Päätöksessä 2004/666/EY säädetyn rokotusalueen suotuisan tilanteen ja rokotusten soveltamisesta saatujen lisäkokemusten perusteella olisi sallittava teurastetun siipikarjan, siitosmunien ja untuvikkojen tuonti Italiasta, jos tietyt edellytykset täyttyvät.

(5)

Vaikuttaa asianmukaiselta jatkaa rokotuksia alueilla, joilla tautiriski on korkein, kun otetaan huomioon lintuinfluenssan erityinen leviämisriski kyseisille Italian alueille sekä Italian 23 päivänä kesäkuuta 2005 päivätyllä kirjeellä hyväksymistä varten toimittama muutettu rokotusohjelma. Lisäksi valvontaa ja seurantaa olisi tehostettava rokotusalueella ja sitä ympäröivillä alueilla.

(6)

Teurastettavaan siipikarjaan olisi sovellettava myös erityisiä näytteenotto- ja testausmenettelyitä.

(7)

Yhteisön lainsäädännön selkeyden vuoksi on aiheellista kumota päätös 2004/666/EY ja korvata se tällä päätöksellä.

(8)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Rokotusohjelman hyväksyminen

1.   Hyväksytään lintuinfluenssaa vastaan tarkoitettu muutettu rokotusohjelma (jäljempänä ’rokotusohjelma’), jonka Italia toimitti komissiolle 23 päivänä kesäkuuta 2005.

Rokotusohjelma toteutetaan bivalentilla rokotteella liitteessä I luetelluilla alueilla (jäljempänä ’rokotusalue’). Rokotusohjelma on pantava täytäntöön tehokkaasti.

2.   Rokotusalueella ja liitteessä III luetelluilla alueilla on harjoitettava tehostettua valvontaa ja seurantaa rokotusohjelmassa esitetyllä tavalla.

2 artikla

Elävään siipikarjaan, siitosmuniin, untuvikkoihin ja tuoreeseen siipikarjanlihaan sovellettavat siirtorajoitukset

Rokotusalueelle, sieltä ja sen sisällä sekä rokotusohjelmassa vahvistetulla rajoitusalueella sijaitsevilta tiloilta tapahtuviin elävän siipikarjan, siitosmunien, untuvikkojen ja tuoreen siipikarjanlihan siirtoihin sovelletaan rajoituksia tämän päätöksen 3–9 artiklan mukaisesti.

3 artikla

Elävän siipikarjan, siitosmunien ja untuvikkojen lähetyksiin sovellettavat rajoitukset

Italiasta ei saa lähettää elävää siipikarjaa, siitosmunia eikä untuvikkoja, jotka tulevat ja/tai ovat peräisin rokotusalueella sijaitsevilta tiloilta tai rokotusohjelmassa vahvistetulla rajoitusalueella sijaitsevilta tiloilta.

4 artikla

Teurastettavan siipikarjan lähetysrajoituksiin sovellettavat poikkeukset

1.   Poiketen siitä, mitä 3 artiklassa säädetään, rokotusalueella sijaitsevilta tiloilta tulevaa ja/tai peräisin olevaa teurastettavaa siipikarjaa voidaan lähettää Italiasta, jos siipikarja

a)

tulee tiloilta, jotka eivät sijaitse rokotusohjelmassa vahvistetulla rajoitusalueella;

b)

on peräisin parvista, jotka on tarkastettu säännöllisesti ja testattu lintuinfluenssan varalta negatiivisin tuloksin kiinnittäen erityishuomiota sentinellilintuihin;

c)

on peräisin parvista, jotka virkaeläinlääkäri on tutkinut kliinisesti enintään 48 tuntia ennen lastausta kiinnittäen erityistä huomiota sentinellilintuihin;

d)

on peräisin parvista, jotka on testattu serologisesti kansallisessa laboratoriossa lintuinfluenssan varalta negatiivisin tuloksin käyttämällä tämän päätöksen liitteessä II vahvistettua näytteenotto- ja testausmenettelyä;

e)

lähetetään suoraan teurastamoon ja teurastetaan välittömästi niiden saavuttua.

2.   Parvien testaukseen 1 kohdan b kohdassa tarkoitetulla tavalla on käytettävä seuraavia testejä:

a)

rokotettujen lintujen osalta kehitettyä epäsuoraa immunofluoresenssimääritystä (iIFA-testi);

b)

rokottamattomien lintujen osalta

i)

hemagglutinaatio-inhibitiotestiä (HI),

ii)

AGID-testiä,

iii)

ELISA-testiä, tai

iv)

tarvittaessa iIFA-testiä.

5 artikla

Siitosmunien lähetysrajoituksiin sovellettavat poikkeukset

Poiketen siitä, mitä 3 artiklassa säädetään, rokotusalueella sijaitsevilta tiloilta tulevia ja/tai peräisin olevia siitosmunia voidaan lähettää Italiasta, jos ne

a)

tulevat tiloilta, jotka eivät sijaitse rokotusohjelmassa vahvistetulla rajoitusalueella;

b)

tulevat parvista, jotka on tarkastettu säännöllisesti ja testattu lintuinfluenssan varalta negatiivisin tuloksin käyttäen 4 artiklan 2 kohdassa säädettyjä testejä;

c)

on desinfioitu ennen lähtöä tilalta;

d)

kuljetetaan suoraan määräpaikkana olevaan hautomoon;

e)

määräpaikkana oleva hautomo voi varmistaa siitosmunien jäljitettävyyden siitosmunien alkuperätilan ja näistä munista haudottujen untuvikkojen määräpaikkana olevan tilan kirjanpidon avulla.

6 artikla

Untuvikkojen lähetysrajoituksiin sovellettavat poikkeukset

Poiketen siitä, mitä 3 artiklassa säädetään, rokotusalueella sijaitsevilta tiloilta tulevia ja/tai peräisin olevia untuvikkoja voidaan lähettää Italiasta, jos ne ovat peräisin siitosmunista, jotka täyttävät 5 artiklassa säädetyt ehdot.

7 artikla

Elävän siipikarjan, siitosmunien ja untuvikkojen lähetyksiin tarvittavat eläinten terveystodistukset

Italiasta tulevien elävää siipikarjaa, siitosmunia tai untuvikkoja sisältävien lähetysten mukana seuraavissa eläinten terveystodistuksissa on oltava seuraava maininta: ”Tämä lähetys on eläinten terveyttä koskevien vaatimusten osalta komission päätöksen 2005/926/EY mukainen”.

8 artikla

Tuoreen siipikarjanlihan lähetyksiin sovellettavat rajoitukset ja erityismerkinnät

1.   Edellä 2 artiklassa säädetty tuore siipikarjanliha on merkittävä 2 kohdan mukaisesti, eikä sitä saa lähettää Italiasta, jos se on saatu

a)

rokotusohjelmassa vahvistetulla rajoitusalueella sijaitsevalta tilalta peräisin olevasta siipikarjasta;

b)

lintuinfluenssaa vastaan rokotetusta siipikarjasta;

c)

lintuinfluenssan osalta seropositiivisista siipikarjaparvista, jotka on tarkoitettu teurastettaviksi virallisessa valvonnassa rokotusohjelman mukaisesti.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu tuore siipikarjanliha on merkittävä erityisellä terveys- tai tunnistusmerkillä, jota ei voi sekoittaa neuvoston direktiivin 71/118/ETY (7) liitteessä I olevassa XII luvussa säädettyyn terveysmerkkiin, eikä se saa erityisesti olla soikion muotoinen. Merkin on sisällettävä laitoksen hyväksyntänumero muttei kirjaimia CE.

9 artikla

Tuoreen siipikarjanlihan lähetysrajoituksiin sovellettavat poikkeukset

Poiketen siitä, mitä 8 artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja 2 kohdassa säädetään, Italiasta saa lähettää lintuinfluenssaa vastaan alatyypin (H7N1) ja (H5N9) heterologisella rokotteella rokotetuista kalkkunoista ja kanoista saatua tuoretta lihaa sillä edellytyksellä, että liha tulee kalkkunoista ja kanoista, jotka

a)

ovat peräisin parvista, jotka on tarkastettu säännöllisesti ja testattu lintuinfluenssan varalta negatiivisin tuloksin kiinnittäen erityishuomiota sentinellilintuihin;

b)

ovat peräisin parvista, jotka virkaeläinlääkäri on tutkinut kliinisesti enintään 48 tuntia ennen lastausta kiinnittäen erityistä huomiota sentinellilintuihin;

c)

ovat peräisin parvista, jotka on testattu serologisesti kansallisessa laboratoriossa lintuinfluenssan varalta negatiivisin tuloksin käyttämällä tämän päätöksen liitteessä II vahvistettua näytteenotto- ja testausmenettelyä;

d)

tulevat parvista, jotka on testattu lintuinfluenssan varalta negatiivisin tuloksin käyttäen 4 artiklan 2 kohdassa säädettyjä testejä;

e)

on pidetty erillään muista parvista, jotka eivät täytä tämän artiklan vaatimuksia;

f)

lähetetään suoraan teurastamoon ja teurastetaan välittömästi niiden saavuttua.

10 artikla

Terveystodistus tuoretta kalkkunan- ja kananlihaa varten

Tuoreen kalkkunan- ja kananlihan, joka täyttää 9 artiklassa säädetyt vaatimukset, mukana on oltava neuvoston direktiivin 71/118/ETY liitteessä VI säädetty terveystodistus, jonka VI kohdan a alakohdassa on oltava virkaeläinlääkärin vakuutus seuraavasti:

”Edellä kuvattu kalkkunanliha/kananliha (8) on komission päätöksen 2005/926/EY mukaista.

11 artikla

Pakkauksen ja kuljetusvälineen pesu ja desinfiointi

Italian on varmistettava, että liitteessä I kuvatulla rokotusalueella

a)

siitosmunien ja untuvikkojen keruuseen, varastointiin ja kuljetukseen käytetään vain kertakäyttöistä pakkausmateriaalia tai pakkausmateriaalia, joka on tehokkaasti puhdistettavissa ja desinfioitavissa;

b)

kaikki elävien lintujen, siitosmunien, untuvikkojen, tuoreen siipikarjanlihan ja siipikarjanrehun kuljetukseen käytetyt kuljetusvälineet puhdistetaan ja desinfioidaan desinfiointiaineilla ja toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä tavalla välittömästi ennen jokaista kuljetusta ja se jälkeen.

12 artikla

Kertomukset

Italian on toimitettava komissiolle rokotusohjelman tehokkuutta koskeva kertomus kuuden kuukauden kuluttua tämän päätöksen soveltamispäivästä ja sen jälkeen kuuden kuukauden välein.

13 artikla

Kumoamiset

Kumotaan päätös 2004/666/EY.

14 artikla

Soveltaminen

Tätä päätöstä sovelletaan kymmenennestä päivästä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

15 artikla

Osoitus

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 21 päivänä joulukuuta 2005.

Komission puolesta

Markos KYPRIANOU

Komission jäsen


(1)  EYVL L 395, 30.12.1989, s. 13. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2004/41/EY (EUVL L 157, 30.4.2004, s. 33); oikaistu toisinto (EUVL L 195, 2.6.2004, s. 12).

(2)  EYVL L 224, 18.8.1990, s. 29. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2002/33/EY (EYVL L 315, 19.11.2002, s. 14).

(3)  EYVL L 167, 22.6.1992, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

(4)  EYVL L 18, 23.1.2003, s. 11.

(5)  EYVL L 337, 13.12.2002, s. 87. Päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 2004/159/EY (EUVL L 50, 20.2.2004, s. 63).

(6)  EUVL L 303, 30.9.2004, s. 35. Päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2005/10/EY (EUVL L 4, 6.1.2005, s. 15).

(7)  EYVL L 55, 8.3.1971, s. 23.

(8)  Tarpeeton yliviivataan.”


LIITE I

ROKOTUSALUE, JOLLA ROKOTUKSET SUORITETAAN BIVALENTILLA ROKOTTEELLA

Veneto

Veronan provinssi

ALBAREDO D'ADIGE

 

ANGIARI

 

ARCOLE

 

BELFIORE

 

BONAVIGO

 

BOVOLONE

 

BUTTAPIETRA

 

CALDIERO

A4-moottoritien eteläpuolella oleva alue

CASALEONE

 

CASTEL D'AZZANO

 

CASTELNUOVO DEL GARDA

A4-moottoritien eteläpuolella oleva alue

CEREA

 

COLOGNA VENETA

 

COLOGNOLA AI COLLI

A4-moottoritien eteläpuolella oleva alue

CONCAMARISE

 

ERBÈ

 

GAZZO VERONESE

 

ISOLA DELLA SCALA

 

ISOLA RIZZA

 

LAVAGNO

A4-moottoritien eteläpuolella oleva alue

MINERBE

 

MONTEFORTE D'ALPONE

A4-moottoritien eteläpuolella oleva alue

MOZZECANE

 

NOGARA

 

NOGAROLE ROCCA

 

OPPEANO

 

PALÙ

 

PESCHIERA DEL GARDA

A4-moottoritien eteläpuolella oleva alue

POVEGLIANO VERONESE

 

PRESSANA

 

RONCO ALL'ADIGE

 

ROVERCHIARA

 

ROVEREDO DI GUÀ

 

SALIZZOLE

 

SAN BONIFACIO

A4-moottoritien eteläpuolella oleva alue

SAN GIOVANNI LUPATOTO

A4-moottoritien eteläpuolella oleva alue

SANGUINETTO

 

SAN MARTINO BUON ALBERGO

A4-moottoritien eteläpuolella oleva alue

SAN PIETRO DI MORUBIO

 

SOAVE

A4-moottoritien eteläpuolella oleva alue

SOMMACAMPAGNA

A4-moottoritien eteläpuolella oleva alue

SONA

A4-moottoritien eteläpuolella oleva alue

SORGÀ

 

TREVENZUOLO

 

VALEGGIO SUL MINCIO

 

VERONA

A4-moottoritien eteläpuolella oleva alue

VERONELLA

 

VIGASIO

 

VILLAFRANCA DI VERONA

 

ZEVIO

 

ZIMELLA

 


Lombardian alue

Brescian provinssi

ACQUAFREDDA

 

ALFIANELLO

 

BAGNOLO MELLA

 

BASSANO BRESCIANO

 

BORGOSATOLLO

 

BRESCIA

A4-moottoritien eteläpuolella oleva alue

CALCINATO

A4-moottoritien eteläpuolella oleva alue

CALVISANO

 

CAPRIANO DEL COLLE

 

CARPENEDOLO

 

CASTENEDOLO

A4-moottoritien eteläpuolella oleva alue

CIGOLE

 

DELLO

 

DESENZANO DEL GARDA

A4-moottoritien eteläpuolella oleva alue

FIESSE

 

FLERO

 

GAMBARA

 

GHEDI

 

GOTTOLENGO

 

ISORELLA

 

LENO

 

LONATO

A4-moottoritien eteläpuolella oleva alue

MANERBIO

 

MILZANO

 

MONTICHIARI

 

MONTIRONE

 

OFFLAGA

 

PAVONE DEL MELLA

 

PONCARALE

 

PONTEVICO

 

POZZOLENGO

A4-moottoritien eteläpuolella oleva alue

PRALBOINO

 

QUINZANO D'OGLIO

 

REMEDELLO

 

REZZATO

A4-moottoritien eteläpuolella oleva alue

SAN GERVASIO BRESCIANO

 

SAN ZENO NAVIGLIO

 

SENIGA

 

VEROLANUOVA

 

VEROLAVECCHIA

 

VISANO

 

Mantovan provinssi

CASTIGLIONE DELLE STIVIERE

 

CAVRIANA

 

CERESARA

 

GOITO

 

GUIDIZZOLO

 

MARMIROLO

 

MEDOLE

 

MONZAMBANO

 

PONTI SUL MINCIO

 

ROVERBELLA

 

SOLFERINO

 

VOLTA MANTOVANA

 


LIITE II

NÄYTTEENOTTO- JA TESTAUSMENETTELY

1.   Esittely ja yleinen käyttö

Kehitetyn epäsuoran immunofluoresenssimäärityksen (iIFA-testi) tarkoituksena on erottaa toisistaan rokotetut / luonnonkannalle altistuneet ja rokotetut / luonnonkannalle altistumattomat kalkkunat ja kanat DIVA-rokotusmenettelyn (Differentiating Infected from Vaccinated Animals) avulla käyttämällä luonnonkanta-alatyypistä saatua heterologista alatyyppirokotetta.

2.   Testin käyttö tuoreen kalkkunan- ja kananlihan toimittamiseksi Italian rokotusalueelta

Lintuinfluenssaa vastaan rokotetuista kalkkuna- ja kanaparvista peräisin olevaa lihaa saa lähettää Italiasta edellyttäen, että virkaeläinlääkäri on ottanut verinäytteet vähintään kymmenestä teurastettavaksi tarkoitetusta rokotetusta kalkkunasta tai kanasta enintään seitsemän päivää ennen teurastusta, jos kaikkea siipikarjaa pidetään samassa rakennuksessa.

Jos kuitenkin siipikarjaa pidetään useammassa kuin yhdessä ryhmässä tai rakennuksessa, näytteet on otettava vähintään 20 rokotetusta linnusta, jotka on valittu satunnaisotannalla kaikista tilalla olevista ryhmistä tai rakennuksista.

3.   Testin käyttö teurastettavaksi tarkoitetun siipikarjan toimittamiseksi Italian rokotusalueelta

Rokotusalueelta peräisin olevaa teurastettavaksi tarkoitettua siipikarjaa voidaan lähettää Italiasta sillä edellytyksellä, että virkaeläinlääkäri on ottanut verinäytteet vähintään 10 teurastettavaksi tarkoitetusta linnusta enintään seitsemän päivää ennen teurastusta, jos kaikki linnut on pidetty samassa rakennuksessa. Jos kuitenkin siipikarjaa pidetään useammassa kuin yhdessä ryhmässä tai rakennuksessa, näytteet on otettava vähintään 20 linnusta, jotka on valittu satunnaisotannalla kaikista tilalla olevista ryhmistä tai rakennuksista.


LIITE III

ROKOTUSALUETTA YMPÄRÖIVÄT ALUEET, JOILLA SUORITETAAN TEHOSTETTUA SEURANTAA JA VALVONTAA

Lombardian alue

Bergamon provinssi

ANTEGNATE

 

BAGNATICA

A4-moottoritien eteläpuolella oleva alue

BARBATA

 

BARIANO

 

BOLGARE

A4-moottoritien eteläpuolella oleva alue

CALCINATE

 

CALCIO

 

CASTELLI CALEPIO

A4-moottoritien eteläpuolella oleva alue

CAVERNAGO

 

CIVIDATE AL PIANO

 

COLOGNO AL SERIO

 

CORTENUOVA

 

COSTA DI MEZZATE

A4-moottoritien eteläpuolella oleva alue

COVO

 

FARA OLIVANA CON SOLA

 

FONTANELLA

 

GHISALBA

 

GRUMELLO DEL MONTE

A4-moottoritien eteläpuolella oleva alue

ISSO

 

MARTINENGO

 

MORENGO

 

MORNICO AL SERIO

 

PAGAZZANO

 

PALOSCO

 

PUMENENGO

 

ROMANO DI LOMBARDIA

 

SERIATE

A4-moottoritien eteläpuolella oleva alue

TELGATE

A4-moottoritien eteläpuolella oleva alue

TORRE PALLAVICINA

 

Brescian provinssi

AZZANO MELLA

 

BARBARIGA

 

BASSANO BRESCIANO

 

BERLINGO

 

BORGO SAN GIACOMO

 

BRANDICO

 

CASTEGNATO

A4-moottoritien eteläpuolella oleva alue

CASTEL MELLA

 

CASTELCOVATI

 

CASTREZZATO

 

CAZZAGO SAN MARTINO

A4-moottoritien eteläpuolella oleva alue

CHIARI

 

COCCAGLIO

 

COLOGNE

 

COMEZZANO-CIZZAGO

 

CORZANO

 

ERBUSCO

A4-moottoritien eteläpuolella oleva alue

LOGRATO

 

LONGHENA

 

MACLODIO

 

MAIRANO

 

ORZINUOVI

 

ORZIVECCHI

 

OSPITALETTO

A4-moottoritien eteläpuolella oleva alue

PALAZZOLO SULL'OGLIO

A4-moottoritien eteläpuolella oleva alue

POMPIANO

 

PONTOGLIO

 

ROCCAFRANCA

 

RONCADELLE

A4-moottoritien eteläpuolella oleva alue

ROVATO

A4-moottoritien eteläpuolella oleva alue

RUDIANO

 

SAN PAOLO

 

TORBOLE CASAGLIA

 

TRAVAGLIATO

 

TRENZANO

 

URAGO D'OGLIO

 

VILLACHIARA

 

Cremonan provinssi

CAMISANO

 

CASALE CREMASCO-VIDOLASCO

 

CASALETTO DI SOPRA

 

CASTEL GABBIANO

 

SONCINO

 

Mantovan provinssi

ACQUANEGRA SUL CHIESE

 

ASOLA

 

BIGARELLO

 

CANNETO SULL'OGLIO

 

CASALMORO

 

CASALOLDO

 

CASALROMANO

 

CASTEL D'ARIO

 

CASTEL GOFFREDO

 

CASTELBELFORTE

 

GAZOLDO DEGLI IPPOLITI

 

MARIANA MANTOVANA

 

PIUBEGA

 

PORTO MANTOVANO

 

REDONDESCO

 

RODIGO

 

RONCOFERRARO

 

SAN GIORGIO DI MANTOVA

 

VILLIMPENTA

 


Veneto

Padovan provinssi

CARCERI

 

CASALE DI SCODOSIA

 

ESTE

 

LOZZO ATESTINO

 

MEGLIADINO SAN FIDENZIO

 

MEGLIADINO SAN VITALE

 

MONTAGNANA

 

OSPEDALETTO EUGANEO

 

PONSO

 

SALETTO

 

SANTA MARGHERITA D’ADIGE

 

URBANA

 

Veronan provinssi

BEVILACQUA

 

BOSCHI SANT'ANNA

 

BUSSOLENGO

 

PESCANTINA

 

SOMMACAMPAGNA

A4-moottoritien pohjoispuolella oleva alue

SONA

A4-moottoritien pohjoispuolella oleva alue

Vicenzan provinssi

AGUGLIARO

 

ALBETTONE

 

ALONTE

 

ASIGLIANO VENETO

 

BARBARANO VICENTINO

 

CAMPIGLIA DEI BERICI

 

CASTEGNERO

 

LONIGO

 

MONTEGALDA

 

MONTEGALDELLA

 

MOSSANO

 

NANTO

 

NOVENTA VICENTINA

 

ORGIANO

 

POIANA MAGGIORE

 

SAN GERMANO DEI BERICI

 

SOSSANO

 

VILLAGA

 


Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osastoa soveltamalla annetut säädökset

22.12.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 337/71


NEUVOSTON PÄÄTÖS 2005/927/YUTP,

tehty 21 päivänä joulukuuta 2005,

entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen toimeksiannon tehokasta täytäntöönpanoa tukevista lisätoimenpiteistä hyväksytyn yhteisen kannan 2004/694/YUTP täytäntöönpanosta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon yhteisen kannan 2004/694/YUTP (1) ja erityisesti sen 2 artiklan yhdessä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 23 artiklan 2 kohdan toisen luetelmakohdan kanssa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto hyväksyi yhteisessä kannassa 2004/694/YUTP toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on jäädyttää kaikki entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen syytteeseen asettamille luonnollisille henkilöille kuuluvat varat ja taloudelliset resurssit.

(2)

Neuvosto hyväksyi 6 päivänä lokakuuta 2005 yhteisen kannan 2005/689/YUTP, jolla jatketaan yhteisen kannan 2004/694/YUTP voimassaoloa ja muutetaan liitteessä olevaa luetteloa.

(3)

Koska Ante GOTOVINA on siirretty entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen huostaan, hänen nimensä olisi poistettava luettelosta.

(4)

Yhteisen kannan 2004/694/YUTP liitteessä oleva luettelo olisi tämän mukaisesti muutettava,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Korvataan yhteisen kannan 2004/694/YUTP liitteessä oleva henkilöluettelo tämän päätöksen liitteessä olevalla tekstillä.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se tehdään.

3 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 21 päivänä joulukuuta 2005.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

B. BRADSHAW


(1)  EUVL L 315, 14.10.2004, s. 52. Yhteinen kanta sellaisena kuin se on voimassaoloajaltaan viimeksi jatkettuna yhteisellä kannalla 2005/689/YUTP (EUVL L 261, 7.10.2005, s. 29).


LIITE

”LIITE

LUETTELO 1 ARTIKLASSA TARKOITETUISTA HENKILÖISTÄ

1)

Nimi: DJORDJEVIC Vlastimir

Syntymäaika: 1948

Syntymäpaikka: Vladicin Han, Serbia ja Montenegro

Kansalaisuus: Serbia ja Montenegron

2)

Nimi: HADZIC Goran

Syntymäaika: 7.9.1958

Syntymäpaikka: Vinkovci, Kroatian tasavalta

Kansalaisuus: Serbia ja Montenegron

3)

Nimi: KARADZIC Radovan

Syntymäaika: 19.6.1945

Syntymäpaikka: Petnjica, Savnik, Montenegro, Serbia ja Montenegro

Kansalaisuus: Bosnia ja Hertsegovinan

4)

Nimi: LUKIC Milan

Syntymäaika: 6.9.1967

Syntymäpaikka: Visegrad, Bosnia ja Hertsegovina

Kansalaisuus: Bosnia ja Hertsegovinan

mahdollisesti Serbia ja Montenegron

5)

Nimi: MLADIC Ratko

Syntymäaika: 12.3.1942

Syntymäpaikka: Bozanovici, Kalinovikin kunta, Bosnia ja Hertsegovina

Kansalaisuus: Bosnia ja Hertsegovinan

mahdollisesti Serbia ja Montenegron

6)

Nimi: TOLIMIR Zdravko

Syntymäaika: 27.11.1948

Syntymäpaikka:

Kansalaisuus: Bosnia ja Hertsegovinan

7)

Nimi: ZELENOVIC Dragan

Syntymäaika: 12.2.1961

Syntymäpaikka: Foca, Bosnia ja Hertsegovina

Kansalaisuus: Bosnia ja Hertsegovinan

8)

Nimi: ZUPLJANIN Stojan

Syntymäaika: 22.9.1951

Syntymäpaikka: Kotor Varos, Bosnia ja Hertsegovina

Kansalaisuus: Bosnia ja Hertsegovinan”