ISSN 1725-261X

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 279
European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

48. vuosikerta
22. lokakuuta 2005

Sisältö

 

I   Säädökset, jotka on julkaistava

Sivu

 

*

Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1734/2005, annettu 17 päivänä lokakuuta 2005, neuvostojen asetuksen N:o 6/66/Euratom, 121/66/ETY, neuvostojen asetuksen N:o 7/66/Euratom, 122/66/ETY ja neuvostojen asetuksen N:o 174/65/ETY, 14/65/Euratom kumoamisesta

1

 

 

Komission asetus (EY) N:o 1735/2005, annettu 21 päivänä lokakuuta 2005, tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

3

 

 

Komission asetus (EY) N:o 1736/2005, annettu 21 päivänä lokakuuta 2005, tarjouskilpailun avaamisesta viininvalmistuksesta peräisin olevan alkoholin käyttämiseksi bioetanolina yhteisössä

5

 

*

Komission asetus (EY) N:o 1737/2005, annettu 21 päivänä lokakuuta 2005, asetuksen (EY) N:o 1726/1999 muuttamisesta työvoimakustannuksia koskevien tietojen määrittelyn ja toimittamisen osalta ( 1 )

11

 

*

Komission asetus (EY) N:o 1738/2005, annettu 21 päivänä lokakuuta 2005, asetuksen (EY) N:o 1916/2000 muuttamisesta ansioiden rakennetta koskevien tietojen määrittelyn ja toimittamisen osalta ( 1 )

32

 

*

Komission asetus (EY) N:o 1739/2005, annettu 21 päivänä lokakuuta 2005, sirkuseläinten kuljettamiseen jäsenvaltioiden välillä sovellettavista eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista ( 1 )

47

 

*

Komission direktiivi 2005/72/EY, annettu 21 päivänä lokakuuta 2005, neuvoston direktiivin 91/414/ETY muuttamisesta klooripyrifossin, klooripyrifossimetyylin, mankotsebin, manebin ja metiramin sisällyttämiseksi siihen tehoaineina ( 1 )

63

 

 

II   Säädökset, joita ei tarvitse julkaista

 

 

Neuvosto

 

*

Jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätös, tehty 14 päivänä lokakuuta 2005, julkisasiamiehen nimittämisestä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen

70

 

 

Komissio

 

*

Komission päätös, tehty 19 päivänä lokakuuta 2005, päätöksen 2003/858/EY muuttamisesta niitä alueita koskevan luettelon osalta, joilta voidaan tuoda eläviä kaloja sekä niiden mätimunia ja sukusoluja niiden viljelemiseksi Euroopan yhteisössä (tiedoksiannettu numerolla K(2005) 3964)  ( 1 )

71

 

*

Komission päätös, tehty 19 päivänä lokakuuta 2005, jäsenvaltioiden mahdollisuudesta pidentää uusien tehoaineiden boskalidin, indoksakarbin, spinosadin ja Spodoptera exigua -monisärmiöviruksen väliaikaisia lupia (tiedoksiannettu numerolla K(2005) 4002)  ( 1 )

73

 

*

Komission päätös, tehty 21 päivänä lokakuuta 2005, vaatimuksista influenssavirus A:n alatyypin H5N1 aiheuttaman erittäin patogeenisen lintuinfluenssan tarttumisen ehkäisemiseksi jäsenvaltioiden eläintarhoissa pidettäviin tartunta-alttiisiin lintuihin (tiedoksiannettu numerolla K(2005) 4197)  ( 1 )

75

 

*

Komission päätös, tehty 21 päivänä lokakuuta 2005, bioturvallisuustoimenpiteistä influenssavirus A:n alatyypin H5N1 aiheuttaman erittäin patogeenisen lintuinfluenssan tarttumisvaaran vähentämiseksi luonnonvaraisista linnuista siipikarjaan ja muihin vankeudessa pidettäviin lintuihin sekä varhaisen havaitsemisen järjestelmästä erityisen vaaralle alttiilla alueilla tehdyn komission päätöksen 2005/734/EY muuttamisesta (tiedoksiannettu numerolla K(2005) 4199)  ( 1 )

79

 

 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.

I Säädökset, jotka on julkaistava

22.10.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 279/1

NEUVOSTON ASETUS (EY, EURATOM) N:o 1734/2005,

annettu 17 päivänä lokakuuta 2005,

neuvostojen asetuksen N:o 6/66/Euratom, 121/66/ETY, neuvostojen asetuksen N:o 7/66/Euratom, 122/66/ETY ja neuvostojen asetuksen N:o 174/65/ETY, 14/65/Euratom kumoamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavat henkilöstösäännöt ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevat palvelussuhteen ehdot, jotka vahvistetaan neuvoston asetuksessa (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 (1), sellaisena kuin ne ovat viimeksi muutettuna asetuksella (EY, Euratom) N:o 31/2005 (2),

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon henkilöstösääntökomitean lausunnon,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Niitä paikkoja koskevan luettelon vahvistamisesta, joiden osalta voidaan myöntää asumiskorvaus, sekä tämän korvauksen enimmäismäärän ja sen myöntämiseen sovellettavien yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamisesta 28 päivänä heinäkuuta 1966 annetussa neuvostojen asetuksessa N:o 6/66/Euratom, 121/66/ETY (3) vahvistetaan henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 14 a artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt. Mainittu artikla on kumottu Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen muuttamisesta 22 päivänä maaliskuuta 2004 annetulla neuvoston asetuksella (EY, Euratom) N:o 723/2004 (4).

(2)

Niitä paikkoja koskevan luettelon vahvistamisesta, joiden osalta voidaan myöntää matkakorvaus, sekä tämän korvauksen enimmäismäärän ja sen myöntämiseen sovellettavien yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamisesta 28 päivänä heinäkuuta 1966 annetussa neuvostojen asetuksessa N:o 7/66/Euratom, 122/66/ETY (5) vahvistetaan henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 14 b artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt matkakorvauksen osalta. Mainittu artikla on kumottu asetuksella (EY, Euratom) N:o 723/2004.

(3)

Yhteisöjen virkamiehiin sovellettavissa henkilöstösäännöissä määrättyjen vakuutusarvojen laskemiseen käytettävien kuolleisuus- ja työkyvyttömyystaulukkojen sekä palkkojen oletetun nousun vahvistamisesta 28 päivänä joulukuuta 1965 annettu neuvostojen asetus N:o 174/65/ETY, 14/65/Euratom (6) koskee henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 39 artiklan soveltamista; myös tämä artikla on kumottu asetuksella (EY, Euratom) N:o 723/2004.

(4)

Selvyyden ja oikeusvarmuuden vuoksi on syytä selkeästi kumota tarpeettomaksi tulleet mainitut asetukset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kumotaan asetus N:o 6/66/Euratom, 121/66/ETY, asetus N:o 7/66/Euratom, 122/66/ETY ja asetus N:o 174/65/ETY, 14/65/Euratom.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Luxemburgissa 17 päivänä lokakuuta 2005.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. BECKETT

(1)  EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1.

(2)  EUVL L 8, 12.1.2005, s. 1.

(3)  EYVL 150, 12.8.1966, s. 2749/66. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EHTY, EY, Euratom) N:o 3358/94 (EYVL L 356, 31.12.1994, s. 1).

(4)  EUVL L 124, 27.4.2004, s. 1.

(5)  EYVL 150, 12.8.1966, s. 2751/66. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY, EHTY, Euratom) N:o 2460/98 (EYVL L 307, 17.11.1998, s. 4).

(6)  EYVL 226, 31.12.1965, s. 3309/65.

22.10.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 279/3

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1735/2005,

annettu 21 päivänä lokakuuta 2005,

tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon hedelmien ja vihannesten tuontijärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 21 päivänä joulukuuta 1994 annetun komission asetuksen (EY) N:o 3223/94 (1) ja erityisesti sen 4 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 3223/94 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)

Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 3223/94 4 artiklassa tarkoitetut tuonnin kiinteät arvot vahvistetaan liitteessä olevassa taulukossa merkityllä tavalla.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 22 päivänä lokakuuta 2005.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 21 päivänä lokakuuta 2005.

Komission puolesta

J. M. SILVA RODRÍGUEZ

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1)  EYVL L 337, 24.12.1994, s. 66. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 386/2005 (EUVL L 62, 9.3.2005, s. 3).

LIITE

tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi 21 päivänä lokakuuta 2005 annettuun komission asetukseen

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Kolmannen maan koodi (1)

Tuonnin kiinteä arvo

0702 00 00

052

49,2

096

30,0

204

43,1

624

421,2

999

135,9

0707 00 05

052

79,1

999

79,1

0709 90 70

052

94,0

999

94,0

0805 50 10

052

75,8

388

68,6

524

55,3

528

61,3

999

65,3

0806 10 10

052

94,5

400

200,0

508

241,7

624

178,2

999

178,6

0808 10 80

052

77,3

388

76,8

400

99,7

404

84,6

512

47,0

528

45,5

720

75,5

800

163,4

804

70,3

999

82,2

0808 20 50

052

90,4

388

57,1

720

65,1

999

70,9

(1)  Komission asetuksessa (EY) N:o 750/2005 (EUVL L 126, 19.5.2005, s. 12) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”999” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.

22.10.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 279/5

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1736/2005,

annettu 21 päivänä lokakuuta 2005,

tarjouskilpailun avaamisesta viininvalmistuksesta peräisin olevan alkoholin käyttämiseksi bioetanolina yhteisössä

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon viinin yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1493/1999 (1) ja erityisesti sen 33 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä markkinamekanismien osalta 25 päivänä heinäkuuta 2000 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1623/2000 (2) vahvistetaan muun muassa interventioelinten hallussa olevien, viinikaupan yhteisestä järjestämisestä 16 päivänä maaliskuuta 1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 822/87 (3) 35, 36 ja 39 artiklassa sekä asetuksen (EY) N:o 1493/1999 27, 28 ja 30 artiklassa tarkoitetuista tislauksista saatujen alkoholien varastojen myyntiä koskevat yksityiskohtaiset soveltamissäännöt.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1623/2000 92 artiklan mukaisesti olisi järjestettävä tarjouskilpailu viininvalmistuksesta peräisin olevan alkoholin käyttämiseksi yksinomaan polttoainealalla bioetanolina yhteisössä, jotta yhteisön viininvalmistuksesta peräisin olevan alkoholin varastot pienentyisivät ja jotta varmistettaisiin asetuksen (EY) N:o 1623/2000 92 artiklan mukaisesti hyväksyttyjen yritysten hankintojen jatkuvuus.

(3)

Myyntihinnat ja vakuudet on ilmoitettava ja maksut suoritettava euroina 1 päivästä tammikuuta 1999 alkaen maatalouden euromääräisestä valuuttajärjestelmästä 15 päivänä joulukuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2799/98 (4) mukaisesti.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viinin hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Järjestetään tarjouskilpailu nro 3/2005 EY viininvalmistuksesta peräisin olevan alkoholin käyttämiseksi bioetanolina yhteisössä.

Alkoholi on peräisin asetuksen (EY) N:o 1493/1999 27, 28 ja 30 artiklassa tarkoitetuista tislauksista, ja se on jäsenvaltioiden interventioelinten hallussa.

2.   Myytävä määrä on 676 071,378 hehtolitraa 100 tilavuusprosentin alkoholia, ja se jakautuu seuraavasti:

a)

erä, jonka numero on 20/2005 EY ja jonka määrä on 100 000 hehtolitraa 100 tilavuusprosentin alkoholia;

b)

erä, jonka numero on 21/2005 EY ja jonka määrä on 50 000 hehtolitraa 100 tilavuusprosentin alkoholia;

c)

erä, jonka numero on 22/2005 EY ja jonka määrä on 97 469 hehtolitraa 100 tilavuusprosentin alkoholia;

d)

erä, jonka numero on 23/2005 EY ja jonka määrä on 50 000 hehtolitraa 100 tilavuusprosentin alkoholia;

e)

erä, jonka numero on 24/2005 EY ja jonka määrä on 50 000 hehtolitraa 100 tilavuusprosentin alkoholia;

f)

erä, jonka numero on 25/2005 EY ja jonka määrä on 50 000 hehtolitraa 100 tilavuusprosentin alkoholia;

g)

erä, jonka numero on 26/2005 EY ja jonka määrä on 50 000 hehtolitraa 100 tilavuusprosentin alkoholia;

h)

erä, jonka numero on 27/2005 EY ja jonka määrä on 50 000 hehtolitraa 100 tilavuusprosentin alkoholia;

i)

erä, jonka numero on 28/2005 EY ja jonka määrä on 100 000 hehtolitraa 100 tilavuusprosentin alkoholia;

j)

erä, jonka numero on 29/2005 EY ja jonka määrä on 70 000 hehtolitraa 100 tilavuusprosentin alkoholia;

k)

erä, jonka numero on 30/2005 EY ja jonka määrä on 8 602,378 hehtolitraa 100 tilavuusprosentin alkoholia.

3.   Tämän asetuksen liitteessä I esitetään erät muodostavien sammioiden sijainti ja viitteet sekä kunkin sammion sisältämä alkoholimäärä, alkoholin alkoholipitoisuus ja ominaisuudet.

4.   Tarjouskilpailuun voivat osallistua ainoastaan asetuksen (EY) N:o 1623/2000 92 artiklan mukaisesti hyväksytyt yritykset.

2 artikla

Myynti tapahtuu asetuksen (EY) N:o 1623/2000 93, 94, 94 b, 94 c, 94 d, 95–98, 100 ja 101 artiklan sekä asetuksen (EY) N:o 2799/98 2 artiklan säännösten mukaisesti.

3 artikla

1.   Tarjoukset on jätettävä liitteessä II mainituille interventioelimille, joiden hallussa alkoholi on, tai lähetettävä kirjattuna kirjeenä asianomaisten interventioelinten osoitteeseen.

2.   Tarjoukset on toimitettava sinetöidyssä kirjekuoressa, jonka päällä on merkintä ”Tarjous – käyttöön bioetanolina yhteisössä liittyvä tarjouskilpailu nro 3/2005 EY”, joka on toisessa, asianomaiselle interventioelimelle osoitetussa kirjekuoressa.

3.   Tarjousten on oltava asianomaisella interventioelimellä viimeistään 21. marraskuuta 2005 kello 12.00 (Brysselin aikaa).

4 artikla

1.   Jotta tarjous voitaisiin ottaa huomioon, sen on oltava asetuksen (EY) N:o 1623/2000 94 ja 97 artiklan mukainen.

2.   Jotta tarjous voitaisiin ottaa huomioon, tarjousta jätettäessä on toimitettava:

a)

todiste siitä, että kyseisen alkoholin hallussaan pitävälle interventioelimelle on annettu osallistumisvakuus, joka on 4 euroa hehtolitralta 100 tilavuusprosentin alkoholia;

b)

ilmoitus jäsenvaltiosta tai jäsenvaltioista, jossa tai joissa alkoholi on tarkoitus lopullisesti käyttää, ja tarjouksen tekijän sitoumus noudattaa kyseistä määräpaikkaa;

c)

tarjouksen tekijän nimi ja osoite, viittaus tarjouskilpailuilmoitukseen, ehdotettu hinta euroina hehtolitralta 100 tilavuusprosentin alkoholia;

d)

tarjouksen tekijän sitoumus noudattaa kyseistä tarjouskilpailua koskevia säännöksiä;

e)

tarjouksen tekijän ilmoitus, jonka mukaan hän:

i)

luopuu kaikista mahdollisesti luovutettavan tuotteen laatua ja ominaispiirteitä koskevista vaateista;

ii)

suostuu kaikkeen alkoholin käyttöä ja määräpaikkaa koskevaan valvontaan;

iii)

suostuu esittämään todisteet siitä, että alkoholi käytetään kyseessä olevassa tarjouskilpailuilmoituksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti.

5 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1623/2000 94 a artiklassa säädetyt, tässä asetuksessa avattua tarjouskilpailua koskevat tiedonannot on toimitettava komissiolle tämän asetuksen liitteessä III ilmoitettuun osoitteeseen.

6 artikla

Näytteiden ottoa koskevat muodollisuudet on määritelty asetuksen (EY) N:o 1623/2000 98 artiklassa.

Interventioelimen on annettava tarvittavat tiedot myytävän alkoholin ominaisuuksista.

Kukin asianomainen voi ottaa yhteyttä kyseiseen interventioelimeen ja saada myyntiin tarjotusta alkoholista interventioelimen edustajan ottamia näytteitä.

7 artikla

1.   Niiden jäsenvaltioiden interventioelinten, joissa myytävä alkoholi on varastoituna, on tehtävä asianmukaiset tarkastukset varmistaakseen alkoholin laadun sen lopullisen käyttötarkoituksen yhteydessä. Tässä tarkoituksessa ne voivat:

a)

soveltaa asetuksen (EY) N:o 1623/2000 102 artiklan säännöksiä soveltuvin osin;

b)

ottaa näytteitä varmistaakseen alkoholin laadun ydinmagneettiseen resonanssiin perustuvalla määrityksellä sen lopullisen käyttötarkoituksen yhteydessä.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tarkastusten kustannuksista vastaa yritys, jolle alkoholi on myyty.

8 artikla

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tiedoksi viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2005 kutakin tarjousta vastaavan tarjouksen tekijän nimi ja osoite.

9 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 21 päivänä lokakuuta 2005.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen

(1)  EYVL L 179, 14.7.1999, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 2003 liittymissopimuksella.

(2)  EYVL L 194, 31.7.2000, s. 45. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1219/2005 (EUVL L 199, 29.7.2005, s. 45).

(3)  EYVL L 84, 27.3.1987, s. 1. Asetus kumottu asetuksella (EY) N:o 1493/1999.

(4)  EYVL L 349, 24.12.1998, s. 1.

LIITE I

Jäsenvaltio ja erän numero

Varastointipaikka

Sammioiden numero

Määrä hehtolitroina 100 tilavuusprosentin alkoholia

Viittaus asetuksen (EY) N:o 1493/1999 artiklaan

Alkoholityyppi

Espanja

Erän nro: 20/2005 EY

Tarancón

A-9

24 338

30

Raaka

A-10

24 698

30

Raaka

B-8

1 682

30

Raaka

B-9

24 568

30

Raaka

B-10

24 714

30

Raaka

 

Yhteensä

 

100 000

 

 

Espanja

Erän nro: 21/2005 EY

Tarancón

B-5

24 753

27+28

Raaka

C-3

25 247

27

Raaka

 

Yhteensä

 

50 000

 

 

Ranska

Erän nro: 22/2005 EY

Onivins – Chez Vopak

3197 XK Botlek

Rotterdam

Alankomaat

410

21 011

30

Raaka

804

18 201

30

Raaka

804

50 781

30

Raaka

804B

7 476

27

Raaka

 

Yhteensä

 

97 469

 

 

Ranska

Erän nro: 23/2005 EY

Onivins – Port-la-Nouvelle

Entrepôt d’alcool

Av. Adolphe Turrel, BP 6

11218 Port-la-Nouvelle

31

290

28

Raaka

31

12 389

30

Raaka

21

2 785

28

Raaka

20

12 315

27

Raaka

19

5 701

30

Raaka

19

6 755

28

Raaka

21

9 765

30

Raaka

 

Yhteensä

 

50 000

 

 

Ranska

Erän nro: 24/2005 EY

Onivins – Port-la-Nouvelle

Entrepôt d’alcool

Av. Adolphe Turrel, BP 6

11218 Port-la-Nouvelle

31

9 336

30

Raaka

33

18 044

27

Raaka

32

22 620

27

Raaka

 

Yhteensä

 

50 000

 

 

Ranska

Erän nro: 25/2005 EY

Deulep – PSL

13230 Port-Saint-Louis-du-Rhône

B4

33 760

27

Raaka

Deulep BD Chanzy

30800 Saint-Gilles-du-Gard

503

8 180

27

Raaka

504

8 060

30

Raaka

 

Yhteensä

 

50 000

 

 

Italia

Erän nro: 26/2005 EY

Balice-Valenzano (BA)

13A-43A-46A-48A-52A-54A

11 250

27+30

Raaka

Deta-Barberino Val d’Elsa (FI)

5A

1 625

27

Raaka

S.V.A.-Ortona (CH)

18A

1 375

30

Raaka

Bonollo-Paduni (FR)

15A-26A

 

 

 

Bonollo-Torrita di Siena (SI)

1C-3C-4C-9C-10C-11C-12C-13C-16C-17C-19C-20C-21C

27 500

27+30

Raaka

D’Auria-Ortona (CH)

8A-38A-39A-40A-61A

8 250

27

Raaka

 

Yhteensä

 

50 000

 

 

Italia

Erän nro: 27/2005 EY

Enodistil-Alcamo (PA)

22A

1 500

30

Raaka

Trapas-Petrosino (TP)

2A-24A

6 000

30

Raaka

S.V.M.-Sciacca (AG)

3A-29A-37A

1 200

27

Raaka

Gedis-Marsala (TP)

88

7 000

30

Raaka

Bertolino-Petrosino (PA)

2A-3A-34A

26 500

27+30

Raaka

De Luca-Novoli (LE)

4A-7A-18A

6 000

27

Raaka

Balice Distilli-Mottola (TA)

2A-3A

1 800

27

Raaka

 

Yhteensä

 

50 000

 

 

Italia

Erän nro: 28/2005 EY

Dister-Faenza (RA)

124A

6 975

30

Raaka

Di Lorenzo-Ponte Valleceppe (PG)

18A-26A

11 900

30

Raaka

F.lli Cipriani-Chizzola di Ala (TN)

31A-32A

8 000

27

Raaka

I.C.V.-Borgoricco (PD)

5A

1 600

27

Raaka

Mazzari-S. Agata sul Santerno (RA)

4A-5A-6A-7A

27 000

27+30

Raaka

Caviro-Faenza (RA)

2A-5A-13A-17A

30 100

27

Raaka

Villapana-Faenza (RA)

5A-8A

11 000

27

Raaka

Tampieri-Faenza (RA)

1A-3A-4A

1 800

27

Raaka

Bonollo U.-Conselve (PD)

1A

1 384

30

Raaka

Cantine Soc. Venete-Ponte di Piave (TV)

14A

241

30

Raaka

 

Yhteensä

 

100 000

 

 

Portugali

Erän nro: 29/2005 EY

Riachos

Armazém da SLD

Casal do Bernardino

2350-336 Riachos

1-C

4 775,28

27

Raaka

1-D

4 841,71

27

Raaka

1-E

4 705,93

27

Raaka

1-F

4 749,53

27

Raaka

Aveiro

Instalações da Petrogal Cais da Mó do Meio

3834-908 Gafanha da Nazaré

S 201

34 300,34

27

Raaka

S. João da Pesqueira

Armazéns da SDD

Parque de Seixas

Ervedosa do Douro

5130 S. João da Pesqueira

Inox 4

2 305,47

27

Raaka

Inox 14

9 979,42

27

Raaka

Inox 15

4 342,32

27

Raaka

 

Yhteensä

 

70 000

 

 

Saksa

Erän nro: 30/2005 EY

Papiermühle 16

D-37603 Holzminden

107

8 602,378

30

Raaka

 

Yhteensä

 

8 602,378

 

 

LIITE II

Asetuksen 3 artiklassa tarkoitetut interventioelimet, joiden hallussa alkoholi on

Onivins-Libourne – Délégation nationale, 17 avenue de la Ballastière, BP 231, F-33505 Libourne Cedex [puhelin (33) 557 55 20 00; teleksi 57 20 25; faksi (33) 557 55 20 59],

FEGA – Beneficencia 8, E-28004 Madrid [puhelin (34) 913 47 64 66; faksi (34) 913 47 64 65]

AGEA – Via Torino 45, I-00184 Roma [puhelin (39) 064 94 99 714; faksi (39) 064 94 99 761]

IVV – Instituto da Vinha e do Vinho, Rua Mouzinho da Silveira, n.o 5, P-1250-165 Lisboa [puhelin (351) 21 350 67 00; faksi (351) 21 356 12 25].

Bundesanstalt für Landwirtschaft und Ernährung (BLE) – Deichmanns Aue 29, D-53179 Bonn (puhelin (49) 228/68 45-33 86/34 79; faksi (49) 228/68 45-37 94)

LIITE III

Asetuksen 5 artiklassa tarkoitettu osoite

Commission européenne

Direction générale de l’agriculture et du développement rural, unité D-2

Rue de la Loi/Wetstraat 200

B-1049 Bruxelles

Faksi (32-2) 298 55 28

Sähköpostiosoite: agri-market-tenders@cec.eu.int

22.10.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 279/11

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1737/2005,

annettu 21 päivänä lokakuuta 2005,

asetuksen (EY) N:o 1726/1999 muuttamisesta työvoimakustannuksia koskevien tietojen määrittelyn ja toimittamisen osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon ansioita ja työvoimakustannuksia koskevista rakennetilastoista 9 päivänä maaliskuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 530/1999 (1) ja erityisesti sen 11 artiklan ii ja iii alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Ansioita ja työvoimakustannuksia koskevista rakennetilastoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 530/1999 täytäntöönpanosta työvoimakustannuksia koskevien tietojen määrittelyn ja toimittamisen osalta 27 päivänä heinäkuuta 1999 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1726/1999 (2) vahvistetaan täytäntöönpanotoimet, jotka koskevat asetuksen (EY) N:o 530/1999 11 artiklassa säädettyä vaadittavien tietojen määrittelyä ja jaottelua sekä tulosten siirtämiseen soveltuvaa teknistä muotoa.

(2)

Viitevuotta 2000 koskeva työvoimakustannustutkimus oli ensimmäinen asetukseen (EY) N:o 1726/1999 perustuva tutkimus. Siitä saatujen kokemusten perusteella asetuksen (EY) N:o 1726/1999 säännöksiä olisi parannettava, jotta ne vastaisivat ansioita ja työvoimakustannuksia koskevista rakennetilastoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 530/1999 täytäntöönpanosta ansioiden rakennetta koskevien tietojen määrittelyn ja toimittamisen osalta 8 päivänä syyskuuta 2000 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1916/2000 (3) vastaavia säännöksiä ja jotta voidaan parantaa yhteyksiä ansioita ja työvoimakustannuksia koskevista eri tutkimuksista joka toinen vuosi saatavien tietojen välillä.

(3)

Asetus (EY) N:o 1726/1999 olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tilasto-ohjelmakomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan asetuksen (EY) N:o 1726/1999 liitteet tämän asetuksen liitteissä olevalla tekstillä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 21 päivänä lokakuuta 2005.

Komission puolesta

Joaquín ALMUNIA

Komission jäsen

(1)  EYVL L 63, 12.3.1999, s. 6. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).

(2)  EYVL L 203, 3.8.1999, s. 28.

(3)  EYVL L 229, 9.9.2000, s. 3.

LIITE I

MUUTTUJIEN LUETTELO

Työvoimakustannusten rakennetilastot

Taulukko A

–

Kansalliset tiedot

Taulukko B

–

Yrityskokoluokittain eritellyt kansalliset tiedot

Taulukko C

–

Alueelliset tiedot

Jäljempänä lueteltavien muuttujien osalta on toimitettava joko ainoastaan taulukko A tai kaikki kolme taulukkoa. Pakollisesti toimitettavat tiedot on merkitty p-kirjaimella ja vapaaehtoisesti toimitettavat tiedot v-kirjaimella. Laadullisten muuttujien eri luokkia tai määrällisten muuttujien kokoluokkia vastaavat toimituskoodit vahvistetaan Eurostatin täytäntöönpanoasiakirjassa.

Muuttuja

Vain A

A-C (1)

A.   

Palkansaajien lukumäärä

A.1

Palkansaajien kokonaismäärä

 

p

A.11

Kokoaikaiset palkansaajat (lukuun ottamatta oppisopimuskoulutuksessa olevia)

 

p

A.12

Osa-aikaiset palkansaajat (lukuun ottamatta oppisopimuskoulutuksessa olevia)

 

p

A.121

Osa-aikaisten palkansaajien määrä kokoaikavastaavuudeksi muunnettuna (lukuun ottamatta oppisopimuskoulutuksessa olevia)

 

p

A.13

Oppisopimuskoulutuksessa olevat

 

p

A.131

Oppisopimuskoulutuksessa olevien määrä kokoaikavastaavuudeksi muunnettuna

 

p
B.   

Todelliset työtunnit

B.1

Todellisten työtuntien kokonaismäärä

 

p

B.11

Kokoaikaisten palkansaajien (lukuun ottamatta oppisopimuskoulutuksessa olevia) todelliset työtunnit

 

p

B.12

Osa-aikaisten palkansaajien (lukuun ottamatta oppisopimuskoulutuksessa olevia) todelliset työtunnit

 

p

B.13

Oppisopimuskoulutuksessa olevien todelliset työtunnit

 

p
C.   

Palkalliset työtunnit

C.1

Palkallisten työtuntien kokonaismäärä

p

 

C.11

Kokoaikaisten palkansaajien (lukuun ottamatta oppisopimuskoulutuksessa olevia) palkalliset työtunnit

p

 

C.12

Osa-aikaisten palkansaajien (lukuun ottamatta oppisopimuskoulutuksessa olevia) palkalliset työtunnit

p

 

C.13

Oppisopimuskoulutuksessa olevien palkalliset työtunnit

p

 
D.   

Työvoimakustannukset(ks. kaavio 1)

D.1

Palkansaajakorvaukset

 

p

D.11

Palkat ja palkkiot (ks. kaavio 2)

 

p

D.111

Palkat ja palkkiot (lukuun ottamatta oppisopimuskoulutuksessa olevia)

 

p

D.1111

Välittömät korvaukset, lisäpalkkiot ja kustannuskorvaukset

 

p

D.11111

Välittömät korvaukset, lisäpalkkiot ja kustannuskorvaukset, jotka maksetaan jokaisella palkanmaksujaksolla

p

 

D.11112

Välittömät korvaukset, lisäpalkkiot ja kustannuskorvaukset, joita ei makseta jokaisella palkanmaksujaksolla (2)

p

 

D.1112

Maksut työntekijöiden säästöjärjestelmiin

 

p

D.1113

Korvaukset vapaapäivistä

 

p

D.1114

Luontoismuotoiset palkat ja palkkiot

 

p

D.11141

Yrityksen tuotteet (vapaaehtoinen)

v

 

D.11142

Työsuhdeasunnot (3) (vapaaehtoinen)

v

 

D.11143

Työsuhdeautot (vapaaehtoinen)

v

 

D.11144

Osakeoptiot ja osakeosto-ohjelmat (vapaaehtoinen)

v

 

D.11145

Muut (vapaaehtoinen)

v

 

D.112

Oppisopimuskoulutuksessa olevien palkat ja palkkiot

 

p

D.12

Työnantajan sosiaaliturvamaksut (ks. kaavio 3)

 

p

D.121

Työnantajan todelliset sosiaaliturvamaksut (lukuun ottamatta oppisopimuskoulutuksessa olevia)

 

p

D.1211

Työnantajan lakisääteiset sosiaaliturvamaksut

p

 

D.1212

Työehtosopimuksen mukaiset, sopimusperusteiset ja vapaaehtoiset sosiaaliturvamaksut

p

 

D.122

Työnantajan laskennalliset sosiaaliturvamaksut (lukuun ottamatta oppisopimuskoulutuksessa olevia)

 

p

D.1221

Sairauden johdosta maksetut ennalta vahvistetut korvaukset (vapaaehtoinen)

v

 

D.1222

Eläkkeisiin ja terveydenhuoltoon liittyvät työnantajan laskennalliset sosiaaliturvamaksut (vapaaehtoinen)

v

 

D.1223

Korvaukset yrityksen palveluksesta lähteville työntekijöille (vapaaehtoinen)

v

 

D.1224

Muut työnantajan laskennalliset sosiaaliturvamaksut (vapaaehtoinen)

v

 

D.123

Työnantajan sosiaaliturvamaksut oppisopimuskoulutuksessa olevien osalta

 

p

D.2

Ammatillisen koulutuksen kustannukset

 

p

D.3

Työnantajan muut kustannukset

 

p

D.4

Verot

 

p

D.5

Työnantajan saamat tukipalkkiot

 

p
E.   

Tiedot yksiköistä

E.1

Paikalliset yksiköt, perusjoukko

 

p

E.2

Paikalliset yksiköt, otos

 

p

Jäsenvaltiot voivat vapaaehtoisesti kirjata yksityiskohtaisempia tietoja seuraavista muuttujista (jotka toimitetaan Eurostatille vain pyynnöstä):

A.11

Kokoaikaiset palkansaajat

A.12

Osa-aikaiset palkansaajat

D.11112

Välittömät korvaukset, lisäpalkkiot ja kustannuskorvaukset, joita ei makseta jokaisella palkanmaksujaksolla

D.1113

Korvaukset vapaapäivistä

D.1211

Työnantajan lakisääteiset sosiaaliturvamaksut

D.1212

Työehtosopimuksen mukaiset, sopimusperusteiset ja vapaaehtoiset sosiaaliturvamaksut

D.1223

Korvaukset yrityksen palveluksesta lähteville työntekijöille

Kaavio 1

Työvoimakustannukset ja niiden tärkeimmät osatekijät

Image

Kaavio 2

Osatekijän ”palkat ja palkkiot” (D.11) alajaottelu

Image

Kaavio 3

Osatekijän ”työnantajan sosiaaliturvamaksut” (D.12) alajaottelu

Image

(1)  Taulukoita käytetään vain maissa, joissa on NUTS 1 -alueita.

(2)  Lukuun ottamatta maksuja työntekijöiden säästöjärjestelmiin.

(3)  Lukuun ottamatta muuttoavustuksia.

LIITE II

MUUTTUJIEN MÄÄRITELMÄT

A.   PALKANSAAJIEN LUKUMÄÄRÄ

Palkansaajia ovat kaikki ne henkilöt, kansallisuudesta tai maassa työskentelyn kestosta riippumatta, joilla on (määrämuotoinen tai vapaamuotoinen) työsopimus suoraan yrityksen tai paikallisen yksikön kanssa ja jotka saavat työstään korvausta. Työn luonne, tehtyjen työtuntien määrä (osa- tai kokoaikaisuus) tai työsopimuksen kesto (määräaikainen tai kestoltaan määrittämätön) ei vaikuta palkansaajan määrittelyyn. Palkansaajakorvauksen muotoja ovat palkat ja palkkiot, mukaan luettuna lisäpalkkiot sekä urakka- ja vuorotyöstä maksettavat korvaukset, kustannuskorvaukset, palkkiot, juomarahat ja ylimääräiset palkkiot, provisiot ja luontoismuotoiset korvaukset.

Palkansaajien määritelmä kattaa ruumiillisen ja ei-ruumiillisen työn tekijät ja yritysjohdon henkilöstön yksityisen ja julkisen sektorin toimialoilla, jotka on luokiteltu NACE Rev. 1.1:n pääluokkiin C–K ja M–O, vähintään 10 työntekijän yrityksissä (1).

Seuraavassa luettelossa on esimerkkejä palkansaajien luokista, jotka kuuluvat palkansaajien määritelmään:

—

myyntiedustajat, edellyttäen, että he ovat päätoimisesti työnantajansa palveluksessa ja saavat työstään provisioiden lisäksi muunlaista korvausta,

—

yrityksessään palkkaa vastaan työskentelevät omistajat,

—

oppisopimuskoulutuksessa olevat,

—

opiskelijat ja harjoittelijat (tuomioistuinharjoittelua suorittavat, sairaanhoitajaopiskelijat, tutkimus- tai opetusassistentit, sairaalaharjoittelua suorittavat jne.), jotka ovat sopimuksella sitoutuneet osallistumaan yrityksen tuotantoprosessiin korvausta vastaan,

—

työvoimaa välittävien toimistojen palkkaamat usein määräaikaisesti muualla työskentelevät tilapäistyöntekijät (esim. sihteeristöön kuuluvat) (2); satunnais- ja kausityöntekijät, joilla on määrämuotoinen tai vapaamuotoinen työsopimus yrityksen tai paikallisen yksikön kanssa sekä ennalta määritellyt työajat,

—

palkansaajat, joista aiheutui työvoimakustannuksia viitevuonna mutta jotka olivat tilapäisesti poissa työpaikalta sairauden tai tapaturman, loman, lakon tai työsulun, koulutusvapaan, äitiys- tai vanhempainloman tai taloudellisen toiminnan vähentymisen vuoksi tai huonosta säästä, laitevioista tai materiaalien, polttoaineen tai käyttövirran puuttumisesta johtuvan töiden keskeytymisen vuoksi tai muun tilapäisen loman tai muun poissaolon vuoksi,

—

ulkomailla työskentelevät palkansaajat, jotka saavat edelleen työstään korvausta tilastoyksiköltä,

—

etätyöntekijät (3), myös kotoa käsin työskentelevät, olisi luokiteltava palkansaajiksi, jos on nimenomaisesti sovittu siitä, että asianomainen työntekijä saa korvauksen tehdyn työn perusteella, eli korvausperusteena on tiettyyn tuotantoprosessiin työpanokseksi tehdyn työn määrä.

Seuraavat luokat eivät kuulu palkansaajien määritelmään:

—

myyntiedustajat ja muut henkilöt, joiden työstään saama korvaus muodostuu kokonaan palkkioista tai provisioista, jotka eivät ole päätoimisesti työnantajansa palveluksessa tai jotka ovat itsenäisiä yrittäjiä,

—

omistajat tai johtajat, jotka saavat työstään maksettavan korvauksen kokonaan voitto-osuutena,

—

yrittäjän perheenjäsenet, jotka eivät ole yrityksen tai paikallisen yksikön (edellä esitetyn määritelmän mukaisia) palkansaajia,

—

elinkeinonharjoittajat,

—

palkatonta työtä tekevät vapaaehtoistyöntekijät (usein esim. voittoa tavoittelemattomissa yhteisöissä, kuten hyväntekeväisyysjärjestöissä, työskentelevät henkilöt).

Katso EKT 1995: kohdat 11.12–11.14

A.1   Palkansaajien kokonaismäärä

Muuttuja kattaa kokoaikaiset palkansaajat (A.11), osa-aikaiset palkansaajat (A.12) ja oppisopimuskoulutuksessa olevat (A.13).

Katso yritystoiminnan rakennetilastot: koodi 16130 (palkatun henkilöstön lukumäärä)

A.11   Kokoaikaiset palkansaajat (lukuun ottamatta oppisopimuskoulutuksessa olevia)

Kokoaikaisiin palkansaajiin kuuluvat ne palkansaajat (lukuun ottamatta oppisopimuskoulutuksessa olevia), joiden säännöllinen työaika on sama kuin työehtosopimuksen mukainen tai yrityksessä tai paikallisessa yksikössä tavanomaisesti noudatettava työaika, vaikka työntekijän työsopimus olisi tehty alle vuoden pituiseksi jaksoksi. Vaadittava palkansaajien lukumäärä on raportoivan yksikön palveluksessa viitevuoden aikana olleiden kokoaikaisten palkansaajien kuukausikeskimäärä.

A.12   Osa-aikaiset palkansaajat (lukuun ottamatta oppisopimuskoulutuksessa olevia)

Osa-aikaisiin palkansaajiin kuuluvat ne palkansaajat (lukuun ottamatta oppisopimuskoulutuksessa olevia), joiden säännöllinen päivittäinen, viikoittainen tai kuukausittainen työaika on lyhyempi kuin työehtosopimuksen mukainen tai yrityksessä tai paikallisessa yksikössä tavanomaisesti noudatettava työaika (puoli päivää, kolme neljäsosaa, neljä viidesosaa jne. normaalityöajasta). Vaadittava osa-aikaisten palkansaajien lukumäärä on raportoivan yksikön palveluksessa viitevuoden aikana olleiden osa-aikaisten palkansaajien kuukausikeskimäärä.

A.121   Osa-aikaisten palkansaajien määrä kokoaikavastaavuudeksi muunnettuna

Kokoaikavastaavuudeksi muuntamisen suorittavat joko tietoja ilmoittavat yritykset ja paikalliset yksiköt suoraan tai tietojen keruusta vastaavat toimistot / kansalliset tilastolaitokset. Muuntaminen tehdään yrityksessä tai paikallisessa yksikössä työskentelevien kokoaikaisten työntekijöiden normaalityöajan perusteella ja siinä käytetään menetelmää, jota muuntamisesta vastaavat pitävät tarkoituksenmukaisimpana. Vaadittava palkansaajien lukumäärä on raportoivan yksikön palveluksessa viitevuoden aikana olleiden osa-aikaisten palkansaajien kuukausikeskimäärä (kokoaikavastaavuudeksi muunnettuna).

Katso EKT 1995: kohdat 11.32–11.34

A.13   Oppisopimuskoulutuksessa olevat

Muuttuja kattaa kaikki kokoaikaiset tai osa-aikaiset palkansaajat, jotka eivät vielä osallistu täysipainoisesti tuotantoprosessiin ja jotka ovat oppisopimuskoulutuksessa tai joilla ammatillisen koulutuksen merkitys on tuottavuutta tärkeämpi. Vaadittava oppisopimuskoulutuksessa olevien lukumäärä on raportoivan yksikön palveluksessa viitevuoden aikana olleiden kuukausikeskimäärä.

A.131   Osa-aikaisessa oppisopimuskoulutuksessa olevien määrä kokoaikavastaavuudeksi muunnettuna

Muuntamisen suorittavat joko tietoja ilmoittavat yritykset ja paikalliset yksiköt suoraan tai tietojen keruusta vastaavat toimistot / kansalliset tilastolaitokset käyttäen menetelmää, jota ne pitävät tarkoituksenmukaisimpana. Muuttuja ei sisällä tunteja, jotka käytetään yrityksessä tai paikallisessa yksikössä tai oppilaitoksessa annettavaan koulutukseen. Vaadittava oppisopimuskoulutuksessa olevien lukumäärä on raportoivan yksikön palveluksessa viitevuoden aikana olleiden osa-aikaisten oppisopimuskoulutuksessa olevien kuukausikeskimäärä (kokoaikavastaavuudeksi muunnettuna) (4).

Katso EKT 1995: 11.32–11.34; yritystoiminnan rakennetilastot: koodi 16140 (A.11 + A.121 + A.131 vastaavat yritystoiminnan rakennetilastojen muuttujaa ”palkatun henkilöstön määrä kokopäivätyötä vastaavana”)

B.   TODELLISET TYÖTUNNIT

Muuttuja ilmoittaa kaikkien palkansaajien vuoden aikana tekemien työtuntien kokonaismäärän. Todellisten työtuntien (B.1) kokonaismäärä kirjataan erikseen kokoaikaisten (B.11) ja osa-aikaisten (B.12) palkansaajien sekä oppisopimuskoulutuksessa olevien (B.13) osalta.

Todellisia työtunteja ovat kaikki sellaiset ajanjaksot yhteensä, jotka on käytetty välittömiin ja aputoimintoihin tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi.

Todellisiin työtunteihin kuuluvat:

—

normaalityöaikana tehdyt työtunnit,

—

palkalliset ylityöjaksot eli normaalityöaikana tehtyjen työtuntien lisäksi tehdyt työtunnit maksetusta tuntipalkasta riippumatta (esimerkiksi kaksinkertaiseen tuntipalkkaan oikeuttava työtunti olisi kirjattava yhdeksi tunniksi),

—

palkaton ylityö (5),

—

työn ja työmaan valmisteluun, työkalujen ja laitteiden valmisteluun, huoltoon ja puhdistukseen, kuittien ja laskujen laadintaan sekä työaikakorttien täyttämiseen ja muihin vastaaviin tehtäviin käytetty aika,

—

työpaikalla vietetty aika, jona ei ole tehty työtä esimerkiksi laitevikojen, tapaturmien tai töiden tilapäisen puuttumisen takia mutta jolta työnantaja maksaa työsopimuksen nojalla palkkaa,

—

työpaikalla pidetyt lyhyet lepotauot, kuten kahvitauot,

—

tunnit, jotka käytetään yrityksessä tai paikallisessa yksikössä tai oppilaitoksessa annettavaan koulutukseen (nämä tunnit eivät kuulu oppisopimuskoulutuksessa olevien todellisiin työtunteihin).

Todellisiin työtunteihin eivät sen sijaan kuulu:

—

tunnit, joilta on maksettu palkkaa mutta joina ei ole tehty työtä, kuten palkalliset lomat, yleiset vapaapäivät, sairaspoissaolot ja äitiyslomat,

—

tunnit, joina ei ole tehty työtä ja joilta ei ole maksettu palkkaa esimerkiksi sairas- tai äitiysloman vuoksi,

—

tunnit (palkalliset ja palkattomat), joina ei ole tehty työtä lääkärintarkastuksen, häiden, hautajaisten, muuton, tapaturman tms. vuoksi myönnetyllä erityislomalla,

—

ateriatauot (ei kuitenkaan lyhyet lepotauot tai kahvitauot),

—

tunnit (palkalliset ja palkattomat), joina ei ole tehty työtä esimerkiksi lyhennetyn työajan, työriitojen tai työsulkujen vuoksi,

—

palkansaajan työpaikan ja kodin välisiin matkoihin käyttämä aika,

—

tunnit, jotka oppisopimuskoulutuksessa oleva käyttää yrityksessä tai paikallisessa yksikössä tai oppilaitoksessa annettavaan koulutukseen.

Katso EKT 1995: kohdat 11.26–11.29; yritystoiminnan rakennetilastot: koodi 16150 (palkatun henkilöstön työtuntien määrä)

C.   PALKALLISET TYÖTUNNIT

Muuttuja ilmoittaa niiden työtuntien kokonaismäärän, joilta on vuoden aikana maksettu palkkaa. Palkallisten työtuntien kokonaismäärä (C.1) kirjataan erikseen kokoaikaisten (C.11) ja osa-aikaisten (C.12) palkansaajien sekä oppisopimuskoulutuksessa olevien (C.13) osalta.

Palkallisten työtuntien vuosimäärä määritellään seuraavasti:

—

normaali- ja ylityötunnit, joilta on maksettu korvaus vuoden aikana,

—

kaikki työtunnit, joilta työntekijät ovat saaneet normaalia pienemmän korvauksen, vaikka ero olisi tasoitettu sosiaaliturvarahastoista suoritetuilla maksuilla,

—

viitejaksolle ajoittuvat tunnit, joina ei ole tehty työtä mutta joilta on maksettu palkkaa (vuosilomat, sairaspoissaolot, yleiset vapaapäivät ja muu palkallinen työaika, mukaan luettuna poissaolot lääkärintarkastuksen, syntymän, häiden, hautajaisten, muuton jne. vuoksi).

Todellisten vuosityötuntien ja palkallisten vuosityötuntien laskeminen

Laskennan suorittavat joko tietoja ilmoittavat yritykset ja paikalliset yksiköt suoraan tai tietojen keruusta vastaavat toimistot / kansalliset tilastolaitokset käyttäen menetelmää, jota ne pitävät tarkoituksenmukaisimpana. Seuraavissa malleissa havainnollistetaan, miten todelliset työtunnit ja palkalliset tunnit voidaan estimoida saatavilla olevien tietojen perusteella.

Kokoaikaisten palkansaajien todelliset vuosityötunnit (B.11)

Oletetaan, että tietoja on saatavilla seuraavista muuttujista:

(A.11)

Kokoaikaisten palkansaajien kuukausikeskimäärä

a)

Kokoaikaisten palkansaajien sopimusperusteisten normaalityötuntien vuosikeskimäärä lukuun ottamatta ylityötunteja ja ateriataukoja

b)

Kokoaikaisten palkansaajien ylityötuntien (palkallisten ja palkattomien) vuosikeskimäärä

c)

Kokoaikaisten palkansaajien sopimusperusteisten ja ylityötuntien päivittäinen keskimäärä lukuun ottamatta ateriataukoja

d)

Työnantajan myöntämien lomapäivien vuosikeskimäärä kokoaikaista palkansaajaa kohti

e)

Yleisten vapaapäivien vuosikeskimäärä kokoaikaista palkansaajaa kohti

f)

Sairas- ja äitiyslomapäivien vuosikeskimäärä kokoaikaista palkansaajaa kohti

g)

Päivien, jolloin on tehty lyhennettyä työaikaa tai ollut työriitoja, vuosikeskimäärä kokoaikaista palkansaajaa kohti

h)

Niiden työpäivien vuosikeskimäärä, joita ei ole todellisesti tehty, kokoaikaista palkansaajaa kohti (esim. erityislomat lääkärintarkastuksen, syntymän, häiden, hautajaisten, muuton, tapaturman tms. vuoksi).

Kokoaikaisten palkansaajien vuosityötunnit (ennen oikaisuja niiden työpäivien johdosta, joita ei ole todellisesti tehty) saadaan laskemalla (A.11) × (a + b). Kun vuosityötuntien kokonaismäärästä vähennetään tunnit, joita ei ole todellisesti tehty, eli (A.11) × c × (d + e + f + g + h), saadaan tulokseksi (B.11), kokoaikaisten palkansaajien todelliset vuosityötunnit

(B.11) = (A.11) × [(a + b) – c (d + e + f + g + h)].

Osa-aikaisten palkansaajien (B.12) ja oppisopimuskoulutuksessa olevien (B.13) todelliset vuosityötunnit

Samankaltaisia malleja voidaan käyttää osa-aikaisten palkansaajien ja oppisopimuskoulutuksessa olevien työtuntien laskennassa.

Kokoaikaisten palkansaajien palkalliset vuosityötunnit (C.11)

Oletetaan, että tietoja on saatavilla seuraavista muuttujista:

(A.11)

Kokoaikaisten palkansaajien kuukausikeskimäärä

(a1)

Kokoaikaisten palkansaajien sopimusperusteisten palkallisten työtuntien vuosikeskimäärä lukuun ottamatta ylityötunteja ja ateriataukoja

(b1)

Kokoaikaisten palkansaajien palkallisten ylityötuntien vuosikeskimäärä.

Kokoaikaisten palkansaajien palkalliset vuosityötunnit saadaan seuraavasta yhtälöstä:

(C.11) = (A.11) × (a1 + b1).

Osa-aikaisten palkansaajien (C.12) ja oppisopimuskoulutuksessa olevien (C.13) palkalliset vuosityötunnit

Samankaltaisia malleja voidaan käyttää osa-aikaisten palkansaajien ja oppisopimuskoulutuksessa olevien palkallisten työtuntien laskennassa.

D.   TYÖVOIMAKUSTANNUKSET

Työvoimakustannukset kattavat kaikki kustannukset, joita työnantajille aiheutuu työntekijöiden työllistämisestä, ja tämä yhteisössä käytössä oleva käsite on pääosiltaan työvoimatilastoja käsittelevän kansainvälisen konferenssin hyväksymän kansainvälisen määritelmän mukainen (International Conference of Labour Statisticians, Geneve, 1966). Työvoimakustannukset sisältävät seuraavat kustannuserät: palkansaajakorvaukset, joihin kuuluvat sekä rahamääräiset että luontoismuotoiset palkat ja palkkiot ja työnantajan sosiaaliturvamaksut (D.1); ammatillisen koulutuksen kustannukset (D.2); muut kustannukset (D.3); työvoimakustannuksiksi katsottavat työllisyyteen liittyvät verot (D.4) sekä saadut tukipalkkiot (D.5), jotka vähennetään kustannuksista. Tilapäistyövoimaa välittävien toimistojen palkkaamien työntekijöiden kustannuksia ei katsota työntekijöiden varsinaisena työpaikkana olevan yrityksen vaan työntekijät palkanneen välitystoimiston toimialan (NACE Rev. 1.1, 74.50) kustannuksiksi.

Tiivistelmä kokonaistyövoimakustannuksista ja sen osista esitetään liitteen I kaavioissa 1–3.

D.1   Palkansaajakorvaukset

Palkansaajakorvaukset määritellään työnantajan työntekijälle maksamiksi rahamääräisiksi tai luontoismuotoisiksi kokonaiskorvauksiksi viitejakson aikana tehdystä työstä. Korvaukset jaotellaan seuraavasti:

—

palkat ja palkkiot (D.11), jotka koostuvat pääasiassa palkoista ja palkkioista (lukuun ottamatta oppisopimuskoulutuksessa olevia) (D.111) sekä oppisopimuskoulutuksessa olevien palkoista ja palkkioista (D.112)

—

työnantajan sosiaaliturvamaksut (D.12), jotka koostuvat pääasiassa työnantajan todellisista sosiaaliturvamaksuista (lukuun ottamatta oppisopimuskoulutuksessa olevia) (D.121), työnantajan laskennallisista sosiaaliturvamaksuista (lukuun ottamatta oppisopimuskoulutuksessa olevia) (D.122) sekä työnantajan sosiaaliturvamaksuista oppisopimuskoulutuksessa olevien osalta (D.123).

Katso EKT 1995: 4.02 (koodi D.1); yritystoiminnan rakennetilastot: koodi 13310 (henkilöstömenot)

D.11   Palkat ja palkkiot

Palkat ja palkkiot sisältävät lisäpalkkiot, urakka- ja vuorotyöstä maksettavat korvaukset, kustannuskorvaukset, palkkiot, juomarahat ja ylimääräiset palkkiot sekä provisiot ja luontoismuotoiset korvaukset. Ne kirjataan sille ajanjaksolle, jona työ tehdään. Erityisten lisäpalkkioiden tai muiden poikkeuksellisten maksujen (kuten 13. kuukauden palkan tai jälkikäteen suoritettavien maksurästien) kirjausajankohtana käytetään kuitenkin erääntymisajankohtaa.

Palkkojen ja palkkioiden eri osatekijät esitetään liitteen I kaaviossa 2.

Katso EKT 1995: kohdat 4.03–4.07 ja 4.12 a (koodi D.11); yritystoiminnan rakennetilastot: koodi 13320 (palkat)

D.111   Palkat ja palkkiot (lukuun ottamatta oppisopimuskoulutuksessa olevia)

D.1111   Välittömät korvaukset, lisäpalkkiot ja kustannuskorvaukset

Välittömät korvaukset, lisäpalkkiot ja kustannuskorvaukset sisältävät kaikki työntekijöiltä kannettavat sosiaaliturvamaksut, tuloverot jne. myös siinä tapauksessa, että työnantaja pidättää maksut ja suorittaa ne työntekijän puolesta edelleen sosiaalivakuutusjärjestelmille, veroviranomaisille jne.

Lisäpalkkio on työnantajan myöntämä hyvitys tai tunnustus. Kun palkansaaja saa lisäpalkkion, sitä ei odoteta tai oleteta käytettävän tietyn kustannuserän kattamiseen. Lisäpalkkion arvo ja ajankohta voivat olla työnantajan päätettävissä tai niistä voidaan määrätä työpaikkakohtaisissa sopimuksissa.

Kustannuskorvaus on työnantajan työntekijälle myöntämä oikeus, joka on tarkoitettu kattamaan tietty työhön liittymätön palkansaajalle koituva kustannuserä. Siitä määrätään usein työpaikkakohtaisissa sopimuksissa, ja se maksetaan yleensä ajankohtana, jolloin oikeus korvaukseen on olemassa.

D.11111   Välittömät korvaukset, lisäpalkkiot ja kustannuskorvaukset, jotka maksetaan jokaisella palkanmaksujaksolla

Muuttuja sisältää säännöllisesti suoritettavat rahamääräiset korvaukset, jotka maksetaan vuoden jokaisella palkanmaksujaksolla. Useimpien palkansaajien palkanmaksujakso on viikko tai kuukausi. Muuttuja ei sen sijaan sisällä harvemmin suoritettuja maksuja (viikoittaisten säännöllisten maksujen suorittaminen kuukausittain tai maksut, jotka suoritetaan vuosineljänneksittäin, puolivuosittain tai vuosittain) tai tapauskohtaisesti suoritettuja maksuja. Maksuja työntekijöiden säästöjärjestelmiin ei sisällytetä tähän muuttujaan vaan kohtaan D.1112.

Muuttuja käsittää erityisesti seuraavat erät:

—

peruspalkat ja –palkkiot,

—

välittömät korvaukset, jotka lasketaan tehdyn työajan, aikaansaadun tuotoksen tai tietyn työmäärän perusteella ja jotka maksetaan työntekijöille korvauksena näiden työhön käyttämästä ajasta,

—

ylityöstä, yötyöstä, sunnuntaityöstä, yleisinä vapaapäivinä tehdystä työstä ja vuorotyöstä maksettavat korvaukset ja lisäkorvaukset,

—

säännöllisesti kullakin palkanmaksujaksolla maksettavat lisäpalkkiot ja kustannuskorvaukset, kuten

—

melun, vaarallisten tai vaikeiden työolosuhteiden, vuorotyön tai jatkuvan vuorotyön, yötyön, sunnuntaityön ja yleisinä vapaapäivinä tehdyn työn perusteella maksettavat lisäpalkkiot,

—

henkilökohtaiseen työtulokseen perustuvat lisäpalkkiot; tuotokseen, tuotantoon, tuottavuuteen, vastuuseen, ahkeruuteen tai täsmällisyyteen perustuvat lisäpalkkiot; virkaikään, pätevyyteen tai erityisasiantuntemukseen perustuvat säännöllisesti maksettavat lisäpalkkiot.

Muita esimerkkejä tähän muuttujaan kuuluvista maksueristä annetaan liitteen II lisäyksessä.

Muuttujan D.11111 korvaukset kirjataan bruttomäärinä, joista ei ole vähennetty työntekijöiden maksettaviksi tulevia veroja ja sosiaaliturvamaksuja.

D.11112   Välittömät korvaukset, lisäpalkkiot ja kustannuskorvaukset, joita ei makseta jokaisella palkanmaksujaksolla

Kaikki palkansaajille suoritetut maksut, joita ei makseta säännöllisesti jokaisella palkanmaksujaksolla (viikoittain tai kuukausittain). Tällaisia ovat lisäpalkkiot ja kustannuskorvaukset, joita maksetaan tietyiltä ajanjaksoilta (esim. viikoittaisten säännöllisten maksujen suorittaminen kuukausittain tai vuosineljänneksittäin, puolivuosittain tai vuosittain suoritettavat maksut), sekä lisäpalkkiot, jotka ovat sidoksissa yksilölliseen tai yhteiseen tulokseen. Tähän muuttujaan kuuluvat myös poikkeukselliset maksut yrityksestä lähteville työntekijöille, jos nuo maksut eivät liity työehtosopimukseen. Jos saatavilla ei ole tietoa siitä, liittyykö maksu työehtosopimukseen vai ei, tai jos sopimukseen liittymisen olemassaoloa ei tunneta, tällaisia poikkeuksellisia maksuja ei sisällytetä tähän muuttujaan vaan kohtaan D.1223. Myöskään maksuja työntekijöiden säästöjärjestelmiin ei sisällytetä tähän muuttujaan vaan kohtaan D.1112.

Esimerkkejä muuttujaan D.11112 kuuluvista maksueristä annetaan liitteen II lisäyksessä.

Myös muuttujan D.11112 korvaukset kirjataan bruttomäärinä, joista ei ole vähennetty työntekijöiden maksettaviksi tulevia veroja ja sosiaaliturvamaksuja.

D.1112   Maksut työntekijöiden säästöjärjestelmiin

Nämä ovat maksuja, jotka suoritetaan työntekijöiden säästöjärjestelmiin (kuten yhtiön säästöjärjestelmiin).

Katso EKT 1995: kohta 4.03 i

D.1113   Korvaukset vapaapäivistä

Muuttuja sisältää korvaukset, jotka maksetaan lakisääteisistä, sopimusperusteisista tai vapaaehtoisesti myönnetyistä lomista, yleisistä vapaapäivistä tai muista palkallisista vapaapäivistä. Esimerkkejä tällaisista korvauksista annetaan liitteen II lisäyksessä.

D.1114   Luontoismuotoiset palkat ja palkkiot

Muuttuja käsittää yrityksen tai paikallisen yksikön palkansaajilleen käyttöön antamien kaikkien tavaroiden ja palvelujen estimoidun arvon. Siihen kuuluvat yrityksen tuotteet, työsuhdeasunnot ja -autot sekä osakeoptiot ja osakeosto-ohjelmat. Jos saatavilla on luontoismuotoisia palkkoja ja palkkioita koskevan henkilökohtaisen tuloverotuksen tietoja, niitä voidaan käyttää tässä tarkoituksessa.

Esimerkkejä luontoismuotoisiin palkkoihin ja palkkioihin luettavista eristä annetaan liitteen II lisäyksessä.

Katso EKT 1995: kohdat 4.04, 4.05 ja 4.06 (koodi D.11)

D.11141   Yrityksen tuotteet

Tämä muuttuja sisältää tuotteet, jotka annetaan maksutta työntekijöille yksityiskäyttöön tai jotka myydään henkilökunnalle omakustannushintaa alhaisempaan hintaan. Näihin tuotteisiin kuuluvat muun muassa elintarvikkeet ja juomat (lukuun ottamatta työpaikkaruokaloista ja ateriakupongeista aiheutuvia kustannuksia), hiili, kaasu, sähkö, polttoöljy, lämmitys, jalkineet ja vaatetus (työvaatteita lukuun ottamatta) ja tietokoneet.

Yritykselle aiheutuvat kustannukset kirjataan nettomääräisinä, eli ilmoitetaan ilmaiseksi annettujen tuotteiden kustannukset tai kustannusten ja henkilökunnalta veloitettavan hinnan välinen erotus. Myös hyödyntämättömät luontoismuotoiset korvaukset ja etuudet on kirjattava.

D.11142   Työsuhdeasunnot

Muuttuja sisältää työnantajalle työntekijöiden asumisen tukemisesta aiheutuvat kustannukset. Niihin sisältyvät yrityksen omistamista asunnoista aiheutuvat kulut (rakennusten huolto- ja isännöitsijäpalvelujen kustannukset sekä asuntoihin liittyvät verot ja vakuutukset), henkilöstölle asuntorakentamista tai asunnonostoa varten myönnettävät pienikorkoiset lainat (markkinakoron ja alennetun koron välinen erotus) ja työntekijöille asumista ja asettautumista varten myönnettävät kustannuskorvaukset ja tuet, joihin ei kuitenkaan lueta muuttoavustuksia.

D.11143   Työsuhdeautot

Muuttuja kattaa työsuhdeautot eli kustannukset, joita yritykselle aiheutuu työsuhdeautojen tarjoamisesta työntekijöille yksityiskäyttöön. Muuttujan olisi sisällettävä yritykselle aiheutuneet nettomääräiset juoksevat kulut (leasingrahoituksen vuosikustannukset ja -korot, arvonalennus, vakuutukset, huolto ja korjaukset sekä pysäköintikulut). Siihen ei saisi sisällyttää kyseisten ajoneuvojen ostosta aiheutuvia pääomakustannuksia tai niiden jälleenmyynnistä saatavaa tuloa.

Estimaattien olisi perustuttava yrityksissä saatavilla oleviin tietoihin, kuten tietoihin tämäntyyppisestä ajoneuvokannasta, arvioihin ajoneuvokohtaisista keskimääräisistä kustannuksista sekä arvioihin siitä, miten paljon työntekijät käyttävät ajoneuvoja yksityiskäyttöön.

D.11144   Osakeoptiot ja osakeosto-ohjelmat

Tämä vapaaehtoinen muuttuja käsittää kaikentyyppiset osakeperusteisiin korvauksiin liittyvät luontoissuoritukset. Tähän luokkaan kuuluvat osakeoptiot, osakeosto-ohjelmat ja muut oman pääoman ehtoiset instrumentit, jotka voivat tulevaisuudessa muuttua. Tällaisille instrumenteille on tyypillistä, että ne ovat omana pääomana maksettavia eli niihin liittyy oman pääoman ehtoisten instrumenttien siirto yritykseltä tai paikalliselta yksiköltä palkansaajalle. Kohdan D.11144 kattamat korvausmuodot ovat samat kuin Kansainvälisen tilinpäätösstandardin 2 ”Osakeperusteiset maksut” kohtaan ”Omana pääomana maksettavat osakeperusteiset liiketoimet” sisältyvät korvaukset.

Osakeosto-ohjelmissa yleensä siirretään osakkeita työnantajayritykseltä palkansaajille. Siirto tapahtuu nykyajassa (myöntämispäivä) ja perustuu tämän päivän markkinahintaa alhaisempaan hintaan (lunastushinta). Yritykselle koituvat kustannukset saadaan kertomalla osakkeiden määrä markkinahinnan ja lunastushinnan erotuksella.

Osakeoptio-ohjelmissa yleensä siirretään oikeus ostaa työnantajayritykseltä osakkeita täsmällisesti määritellyn tulevan ajankohdan (oikeuden syntymispäivä) jälkeen jo nyt vahvistettavaan edulliseen lunastushintaan (myöntämispäivä). Palkansaajat käyttävät tätä oikeutta vain, jos markkinahinta on korkeampi kuin lunastushinta oikeuden syntymispäivänä tai sen jälkeen. Yritykselle koituvat kustannukset saadaan myös tällöin kertomalla osakkeiden määrä markkinahinnan ja lunastushinnan erotuksella. Sekä työvoimakustannustilastoissa että tilinpidossa kustannukset kirjataan ja jaetaan oikeuden syntymisajanjaksolle, joka on myöntämispäivän ja oikeuden syntymispäivän välinen ajanjakso. Arvot ovat epävarmoja oikeuden syntymisajanjaksolla, joten ne on estimoitava.

Muuttujan D.11144 estimaatti viitevuodelle voidaan parhaiten määritellä noudattamalla Kansainvälisen tilinpäätösstandardin 2, ”Osakeperusteiset maksut”, ohjeistusta. Jos tällaista estimaattia ei ole käytettävissä, voidaan kirjata jäsenvaltion kirjanpitostandardien tai verosäännösten mukaiset arvot edellyttäen, että ne kattavat muuttujan D.11144 oman pääoman ehtoiset instrumentit ja koskevat työvoimakustannustutkimuksen viitejaksoa.

Kun maksujen tarkoituksena on perustaa erityinen rahasto yhtiön osakkeiden hankkimiseksi työntekijöille, maksuista on vähennettävä niiden perusteella mahdollisesti myönnettävät verohelpotukset, vaikka kyseiset rahoitusvarat eivät olisikaan välittömästi työntekijöiden käytettävissä. Käteisenä maksettavat osakeperusteiset korvaukset, kuten SAR:t (stock appreciation rights), eivät sisälly muuttujaan D.11144 vaan kohtaan D.11112.

D.11145   Muut

Muuttuja kattaa etenkin työnantajan maksettaviksi tulevat epäsuorat etuudet:

—

työpaikkaruokalat ja ateriakupongit,

—

kulttuuriin, urheiluun ja vapaa-aikaan liittyvät palvelut,

—

lastentarhat ja päivähoitopalvelut,

—

henkilökuntamyymälät,

—

kodin ja tavanomaisen työpaikan välisistä kuljetuksista aiheutuvat kustannukset,

—

maksut ammattiliittojen rahastoihin ja yhteistyökomiteoiden kustannukset.

Näihin kustannuksiin sisältyy aina sosiaali-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluihin varattujen rakennusten ja rakennelmien pienet korjaustyöt ja säännöllinen huolto. Kohtaan D.11145 ei kuitenkaan sisällytetä palkkoja ja palkkioita, jotka yritys maksaa suoraan kyseisissä paikoissa työskentelevälle henkilöstölle.

D.112   Oppisopimuskoulutuksessa olevien palkat ja palkkiot

Katso kohta D.11.

D.12   Työnantajan sosiaaliturvamaksut

Muuttuja käsittää summan, joka on yhtä suuri kuin niiden sosiaaliturvamaksujen määrä, jotka työnantajat maksavat varmistaakseen työntekijöilleen oikeuden sosiaaliturvaetuuksiin. Työnantajan sosiaaliturvamaksut voivat olla todellisia tai laskennallisia.

Työnantajan sosiaaliturvamaksujen eri osatekijät esitetään liitteen I kaaviossa 3.

Katso EKT 1995: kohta 4.08 (koodi D.12); yritystoiminnan rakennetilastot: koodi 13330 (sosiaaliturvamaksut)

D.121   Työnantajan todelliset sosiaaliturvamaksut (lukuun ottamatta oppisopimuskoulutuksessa olevia)

Työnantajan todelliset sosiaaliturvamaksut koostuvat maksuista, joita työnantajat suorittavat palkansaajien hyväksi vakuutuksenantajille (sosiaaliturvarahastoihin ja yksityisesti rahastoituihin järjestelmiin, kuten ammatillisiin eläkejärjestelmiin). Nämä maksut kattavat sosiaalisten riskien tai tarpeiden varalta suoritettavat lakisääteiset, työehtosopimusten mukaiset, sopimusperusteiset ja vapaaehtoiset vakuutusmaksut. Työnantajan todelliset sosiaaliturvamaksut kirjataan sille ajanjaksolle, jona työ on tehty.

Esimerkkejä annetaan liitteen II lisäyksessä.

Katso EKT 1995: kohta 4.09 (koodi D.121) ja kohta 4.12 b

D.1211   Työnantajan lakisääteiset sosiaaliturvamaksut

Lakisääteiset sosiaaliturvamaksut ovat maksuja, jotka työnantajan on lain mukaan maksettava sosiaaliturvajärjestelmille. Nämä maksut on kirjattava nettomäärinä, joista on vähennetty mahdolliset tukipalkkiot. Tällaisia maksuja ovat:

—

vanhuuseläkettä, sairautta, äitiyttä ja työkyvyttömyyttä varten tarkoitetuille vakuutusjärjestelmille suoritetut maksut,

—

työttömyysvakuutusjärjestelmille suoritetut lakisääteiset maksut,

—

työtapaturmia ja ammattitauteja varten tarkoitetuille vakuutusjärjestelmille suoritetut lakisääteiset maksut,

—

perhetukijärjestelmille suoritetut lakisääteiset maksut,

—

kaikki muut lakisääteiset maksut, joita ei ole mainittu muualla.

D.1212   Työehtosopimuksen mukaiset, sopimusperusteiset ja vapaaehtoiset työnantajan sosiaaliturvamaksut

Näihin maksuihin kuuluvat kaikki työnantajan sosiaaliturvajärjestelmille suorittamat maksut, jotka työnantaja suorittaa lakisääteisten maksujen lisäksi. Näitä maksuja kirjattaessa olisi otettava huomioon mahdollisesti kyseeseen tulevat verohelpotukset. Tällaisia järjestelmiä ovat:

—

lisäeläkejärjestelmät, ammatilliset eläkejärjestelmät (vakuutusyhtiöiden hoitamat vakuutusjärjestelmät, työntekijöiden hoitamat vakuutusrahastot, kirjanpitovarausjärjestelmät sekä kaikki muut lisäeläkejärjestelmien rahoittamisesta aiheutuvat kustannukset),

—

vapaaehtoiset sairausvakuutusjärjestelmät,

—

vapaaehtoiset työttömyysvakuutusjärjestelmät,

—

kaikki muut vapaaehtoiset täydentävät sosiaaliturvajärjestelmät, joita ei ole mainittu muualla.

D.122   Työnantajan laskennalliset sosiaaliturvamaksut (lukuun ottamatta oppisopimuskoulutuksessa olevia)

Työnantajan laskennallisia sosiaaliturvamaksuja käytetään kokonaistyövoimakustannusten määrittämiseen työn tekemisen ajankohtana. Ne ovat havainnoitavissa olevien maksettujen rahastoimattomien sosiaalietuuksien vastine.

Työnantajat suorittavat rahastoimattomat sosiaalietuudet suoraan nykyisille tai entisille palkansaajilleen ja muille etuuksiin oikeutetuille henkilöille ilman, että tätä tarkoitusta varten käytetään sosiaaliturvarahastoa, vakuutuslaitosta tai itsenäistä eläkerahastoa tai perustetaan erillinen erityis- tai vararahasto. Etuudet maksetaan työnantajien omista varoista, joita käytetään rahastoimattomien ohjelmien hallinnointiin. Se, että työnantajat maksavat tietyt sosiaalietuudet suoraan eivätkä sosiaaliturvarahastojen tai muiden vakuutuksenantajien välityksellä, ei millään tavoin muuta etuuksien luonnetta sosiaaliturvaetuuksina. Kohta D.122 voi olla erityisen relevantti työnantajan ollessa markkinaton tuottaja (julkishallinnon sektori).

Kohtaan D.122 kirjattavan summan määrittelyssä käytetään työnantajien tulevia velvoitteita tarjota sosiaaliturvaetuuksia. Vakuutusmatemaattisin perustein lasketut estimaatit ovat parhaita lähteitä muuttujan D.122 laskennassa rahastoimattomia sosiaalivakuutusjärjestelmiä hallinnoivien työnantajien osalta. Jos tällaisia vakuutusmatemaattisia estimaatteja ei ole käytettävissä, olisi sovellettava muita estimointimenetelmiä. Joissakin maissa muuttujan D.122 estimaattina käytetään havainnoitavissa olevia maksettuja rahastoimattomia sosiaalietuuksia, joista on vähennetty mahdolliset palkansaajien sosiaaliturvamaksut.

Muuttuja D.122 sisältää etenkin eläkkeisiin ja terveydenhuoltoon liittyvät työnantajan laskennalliset sosiaaliturvamaksut. Lisäksi siihen kuuluu niiden palkkojen ja palkkioiden arvoa vastaava summa, joiden maksamista työnantajat tilapäisesti jatkavat työntekijöidensä sairauden, äitiysloman, työtapaturman, työkyvyttömyyden, irtisanomisen tai vastaavan tilanteen yhteydessä, jos kyseinen summa voidaan eritellä.

Esimerkkejä annetaan liitteen II lisäyksessä.

Katso EKT 1995: kohta 4.10 (koodi D.122) ja kohta 4.12 c

D.1221   Sairauden johdosta maksetut ennalta vahvistetut korvaukset

Tämä muuttuja koostuu summista, jotka työnantaja maksaa suoraan työntekijöille sairas- tai äitiysloman tai työtapaturman johdosta tulojen takaamiseksi ja ansionmenetyksen korvaamiseksi ja joista on vähennetty sosiaalivakuutuslaitosten työnantajille suorittamat hyvitykset.

D.1222   Eläkkeisiin ja terveydenhuoltoon liittyvät työnantajan laskennalliset sosiaaliturvamaksut

Muuttujan D.122 tämä osa sisältää laskennalliset maksut rahastoimattomiin eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmiin etenkin julkishallinnon sektorilla. Joissakin Euroopan maissa julkisyhteisöjen sektorin työnantajilla on rahastoimattomia eläkejärjestelmiä joko kaikille palkansaajille tai tietyille ryhmille (virkamiehille). Tällöin työnantaja ei perusta erityisvarantoja tai kerrytä varoja tulevien eläkkeiden maksua varten. Näiden palkansaajien osalta on otettava huomioon työnantajien maksut eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmiin.

D.1223   Korvaukset yrityksen palveluksesta lähteville työntekijöille

Tämä osa sisältää irtisanotuille työntekijöille todellisuudessa maksetut korvaukset (eroraha ja irtisanomiskorvaus), jos nämä maksut liittyvät työehtosopimukseen tai jos sopimukseen liittymisen olemassaoloa ei tunneta. Maksut, jotka eivät perustu työehtosopimukseen, kirjataan kohtaan D.11112.

Eläkkeelle siirtyville palkansaajille suoritettuja, esim. eläkeoikeuden osana olevia maksuja ei pitäisi sisällyttää kohtaan D.1223.

D.1224   Muut laskennalliset sosiaaliturvamaksut

Tähän kohtaan sisältyvät kaikki muut työnantajan laskennalliset sosiaaliturvamaksut, joita ei ole mainittu muualla, kuten koulutusavustukset palkansaajille ja heidän perheenjäsenilleen ja lyhennetyn työajan johdosta maksetut ennalta vahvistetut korvaukset. Nämä korvaukset ovat työnantajan suoria maksuja lyhennettyä työaikaa tekeville palkansaajille tulojen takaamiseksi, ja niistä on vähennetty sosiaalivakuutuslaitosten työnantajille suorittamat hyvitykset.

D.123   Työnantajan sosiaaliturvamaksut oppisopimuskoulutuksessa olevien osalta

Tämä muuttuja on oppisopimuskoulutuksessa olevien osalta todellisuudessa suoritettujen maksujen ja laskennallisten maksujen summa. Oppisopimuskoulutuksessa olevia koskevat laskennalliset sosiaaliturvamaksut ovat yleensä vähäisiä tai niitä ei ole ollenkaan.

Katso EKT 1995: kohta 4.09 (koodi D.121), kohta 4.10 (koodi D.122) ja kohta 4.12 b

D.2   Työnantajalle ammatillisesta koulutuksesta koituneet kustannukset

Näihin kuuluvat muun muassa seuraavat kustannuserät: ammatillisten koulutukseen liittyvien palvelujen kustannukset (myös oppisopimuskoulutuksessa olevien, lukuun ottamatta palkkoja ja palkkioita), rakennusten ja rakennelmien pienet korjaustyöt sekä huolto ilman henkilöstökustannuksia; kursseille osallistumisen kustannukset; yrityksen ulkopuolisten kouluttajien palkkiot; opetusvälineistä aiheutuvat kustannukset; maksut, jotka yritys suorittaa ammatillista koulutusta järjestäville organisaatioille. Kustannuksista olisi vähennettävä ammatilliseen koulutukseen liittyvät tukipalkkiot.

Katso EKT 1995: Välituotekäyttö

D.3   Työnantajan muut kustannukset

Tämä sisältää erityisesti:

—

Henkilöstöhankinnan kustannukset (näitä ovat muun muassa yksityisille työnvälitystoimistoille maksetut palkkiot, työpaikkailmoittelun kustannukset, haastatteluun kutsuttujen hakijoiden matkakustannukset ja uusille työntekijöille maksettavat asettautumiskorvaukset). Näihin kustannuksiin eivät kuitenkaan sisälly juoksevat hallintokulut (kuten toimistokulut ja henkilökunnan palkat).

—

Työnantajan tarjoamat työvaatteet.

Esimerkkejä tällaisista kustannuksista annetaan liitteen II lisäyksessä.

Katso EKT 1995: Välituotekäyttö

D.4   Työnantajan maksamat verot

Muuttuja sisältää kaikki palkkasumman tai työvoiman perusteella maksettavat verot. Nämä verot katsotaan työvoimakustannuksiksi.

Muuttuja D.4 kattaa lisäksi joissakin Euroopan maissa työnantajan maksettaviksi tulevat rangaistusverot, joiden perusteena on palvelukseen otettujen vammaisten liian pieni määrä, sekä muut vastaavat verot ja maksut.

Katso EKT 1995: kohta 4.23 c (koodi D.29)

D.5   Työnantajan saamat tukipalkkiot

Työnantajan saamiin tukipalkkioihin kuuluvat kaikki työnantajalle maksetut yleisluontoiset tukipalkkiot, joiden tarkoituksena on rahoittaa työnantajan maksamista välittömistä korvauksista aiheutuvat kustannukset joko osittain tai kokonaan mutta joita ei ole tarkoitettu sosiaaliturvan eikä koulutuskustannusten rahoittamiseen. Tukipalkkiot eivät sisällä sosiaalivakuutuslaitosten tai ylimääräisten vakuutusrahastojen työnantajalle suorittamia hyvityksiä.

Katso EKT 1995: kohta 4.37 a (koodi D.39)

(1)  NACE Rev. 1.1:n pääluokka L on vapaaehtoinen. Myös alle 10 työntekijän yritysten huomioon ottaminen on vapaaehtoista. NACE Rev. 1.1:n toimialoja vastaavat toimituskoodit, voimassaolevan NUTS-luokituksen mukainen maa tai alue sekä yritysten kokoluokat vahvistetaan Eurostatin täytäntöönpanoasiakirjassa.

(2)  Tietojen kahteen kertaan kirjaamisen välttämiseksi työvoimaa välittävien toimistojen palkkaamien työntekijöiden työtunteja ei katsota työntekijöiden varsinaisena työpaikkana olevan yrityksen vaan työntekijät palkanneen välitystoimiston toimialan työtunneiksi (NACE Rev. 1.1, 74.50).

(3)  Etätyöntekijä on henkilö, joka yrityksen kanssa etukäteen sovitun järjestelyn tai solmitun sopimuksen nojalla tekee työtä tai tuottaa tietyn määrän tavaroita tai palveluja kyseiselle yritykselle mutta joka ei työskentele kyseisen yrityksen tiloissa (katso EKT 1995: kohta 11.13 g). Etätyöntekijöiden todelliset työtunnit voidaan arvioida.

(4)  Keskimäärä voi perustua myös palkansaajien viikoittaiseen (tai päivittäiseen) lukumäärään viitevuonna. Myös neljännesvuosittaisiin tietoihin perustuva keskimäärä hyväksytään.

(5)  Tehtyjen palkattomien tuntien osuus todellisista työtunneista on usein estimoitava esimerkiksi kotitaloustutkimuksen tietojen perusteella.

Liitteen II lisäys

Esimerkkejä työvoimakustannuserien luokittelusta

D.11111:   Välittömät korvaukset, lisäpalkkiot ja kustannuskorvaukset, jotka maksetaan jokaisella palkanmaksujaksolla

Kohtaan D.11111 kuuluvilla työvoimakustannuksilla on seuraavat ominaispiirteet:

 

Ne ovat rahamääräisiä suorituksia työnantajalta palkansaajalle.

 

Ne eivät ole

—

tapauskohtaisesti maksettuja tai säännöllisesti suoritettavia korvauksia harvemmin maksettuja korvauksia (jotka kirjataan kohtaan D.11112),

—

luontoissuorituksia (jotka kirjataan kohtaan D.1114),

—

maksuja työntekijöiden säästöjärjestelmiin (jotka kirjataan kohtaan D.1112),

—

maksuja, jotka on tarkoitettu kattamaan tietty ajanjakso, jona ei ole tehty työtä (tällaiset maksut kirjataan kohtaan D.1113 tai, kun on kyse sairastumisesta, kohtaan D.1221).

 

Ne voivat olla

—

työhön liittyvien riskien tai vuorotyön perusteella maksettavia lisäpalkkioita,

—

viikoittain tai kuukausittain maksettavia korvauksia sen mukaan, mikä on normaali palkanmaksujakso,

—

palkansaajan tai palkansaajien ryhmän tulokseen sidottuja korvauksia.

Esimerkkejä muuttujaan D.11111 sisältyvistä maksuista

Kustannuserä

Kuvaus

Ulkomaankorvaus/elinkustannuskorvaus

Tavanomaisen koti- tai asuinmaan tai vakinaisen kotipaikan ulkopuolella työskenteleville palkansaajille suoritettavat maksut elinkustannusten erojen huomioon ottamiseksi

Kotitalouslisä

Asumiskustannuksia kattavat maksut

Päivystys- tai varallaolokorvaus

Normaalin työajan ulkopuolella työvalmiudessa oleville työntekijöille suoritettavat maksut

Työhön liittyvistä riskeistä tai vaarallisesta työstä maksettava lisä

Palkansaajille maksettava lisäpalkkio, kun työhön liittyy erityisiä riskejä, kuten vaarallisille kemikaaleille altistumista

Korvaus lyhennetystä työajasta

Palkansaajille maksettava (ennalta vahvistamaton) täysimääräinen tai osittainen korvaus normaalin työajan lyhentämisestä (ennalta vahvistetut maksut sisältyvät luokkaan D.1224)

Myyntiprovisiot

Myytyjen tuotteiden lukumäärään sidottu lisäpalkkio

Ylityökorvaus

Normaalityöaikana tehtyjen työtuntien lisäksi tehdyistä työtunneista maksettava lisäpalkkio

Sitoutumiskorvaus

Jatkuva korvaus, jolla palkansaajia kannustetaan jatkamaan työskentelyä nykyisen työnantajan palveluksessa tai sitoutumaan siihen

Tulospalkkio

Työntekijän prosessoimien tuotteiden lukumäärään, kuten valmistettujen vaatekappaleiden lukumäärään, sidottu lisäpalkkio

Vuorotyökorvaus

Tavanomaisen työskentelyajan ulkopuolisesta työskentelystä, kuten yötyöstä, maksettava lisäpalkkio

D.11112:   Välittömät korvaukset, lisäpalkkiot ja kustannuskorvaukset, joita ei makseta jokaisella palkanmaksujaksolla

Kohtaan D.11112 kuuluvilla työvoimakustannuksilla on seuraavat ominaispiirteet:

 

Ne ovat rahamääräisiä suorituksia työnantajalta palkansaajalle.

 

Ne eivät ole

—

jokaisella palkanmaksukaudella maksettavia korvauksia (jotka saattavat sisältyä kohtaan D.11111),

—

luontoissuorituksia (jotka kirjataan kohtaan D.1114),

—

maksuja työntekijöiden säästöjärjestelmiin (jotka kirjataan kohtaan D.1112),

—

maksuja, jotka on tarkoitettu kattamaan tietty ajanjakso, jona ei ole tehty työtä (tällaiset maksut kirjataan kohtaan D.1113 tai, kun on kyse sairastumisesta, kohtaan D.1221).

 

Ne voivat olla

—

korvauksia tietyistä kustannuksista tai menoista,

—

palkansaajan tai palkansaajien ryhmän tulokseen sidottuja korvauksia,

—

pakollisia maksuja, joista määrätään työsopimuksessa tai työehtosopimuksessa,

—

harkinnanvaraisia maksuja,

—

korvauksia, jotka maksetaan joko vaihtelevina ajankohtina tai määrättyinä ajankohtina vuoden kuluessa.

Esimerkkejä muuttujaan D.11112 sisältyvistä maksuista

Kustannuserä

Kuvaus

Poikkeuksellinen virkaikään perustuva palkkio

Kertakorvaus, joka suoritetaan palkansaajan oltua työnantajan palveluksessa tietyn vuosimäärän ajan

Irtisanoutumis- tai eläkkeelle siirtymiskorvaus

Yrityksen palveluksesta lähtemisen tai eläkkeelle jäämisen yhteydessä suoritettavat maksut, jotka eivät ole sidoksissa eläkeoikeuksiin, jos nuo maksut eivät liity työehtosopimukseen. (Jos saatavilla ei ole tietoa siitä, liittyvätkö maksut työehtosopimukseen vai eivät, nämä maksut sisällytetään kohtaan D.1223)

Eroraha

Yrityksen palveluksesta lähteville palkansaajille suoritettavat poikkeukselliset maksut, jos nuo maksut eivät liity työehtosopimukseen. (Jos saatavilla ei ole tietoa siitä, liittyvätkö maksut työehtosopimukseen vai eivät, poikkeukselliset erorahat sisällytetään kohtaan D.1223)

Rekrytointilisä

Kertakorvaus, joka maksetaan uudelle palkansaajalle työsuhteen alussa

Jälkikäteen suoritettavat maksurästit

Takautuvasti sovellettavia välittömien korvausten korotuksia vastaavat maksut

Yritysfuusioiden johdosta maksettava lisäpalkkio

Palkansaajille yritysfuusion johdosta suoritettavat kertamaksut

Työntekijöille myönnettävät tunnustuspalkinnot

Yksittäisille palkansaajille tai palkansaajien ryhmälle huomionosoituksena suoritettavat poikkeukselliset maksut

Tuottavuuteen perustuvat lisäpalkkiot/palkinnot tulostavoitteiden saavuttamisesta

Maksut, joita suoritetaan sen vuoksi, että palkansaaja tai palkansaajien ryhmä on saavuttanut ennalta asetetut, esim. myyntiin, asiakaspalveluun tai talousarvioon liittyvät tavoitteet

Juhlan kunniaksi maksettavat lisäpalkkiot

Tiettyjen juhlien ajankohtana, kuten jouluna, suoritettavat maksut

Yrityksen voitonjako ja SAR:t

Yrityksen voittoon sidotut rahamääräiset maksut. SAR:t (stock appreciation rights) ovat yrityksen voitonjaon muoto. Siinä palkansaaja saa oikeuden tulevaan rahamääräiseen maksuun, joka perustuu yrityksen osakehinnan nousuun tietystä tasosta tietyllä ajanjaksolla. SAR:t arvotetaan rahamääräisen maksun suoritusajankohtana riippumatta myöntämispäivän arvosta tai oikeuden syntymisajanjakson pituudesta

Yritysten vuosineljännesbonukset

Työnantajan voittoon tai tulokseen perustuvat vuosineljänneksittäin suoritettavat lisäpalkkiot (oletettu maksuväli ei ole joka vuosineljännes)

13. tai 14. kuukauden palkka

Vuosittaiset lisäkorvaukset

Yritysten vuosibonukset

Kerran vuodessa suoritettava maksu, joka on sidoksissa työnantajan voittoon tai tulokseen

D.1113:   Korvaukset vapaapäivistä

Esimerkkejä muuttujaan D.1113 sisältyvistä maksuista

Kustannuserä

Kuvaus

Loma-ajan palkka

Palkansaajille suoritettavat maksut vapaapäivistä, joita on pidetty vuosiloman tai kansallisten tai paikallisten lomien johdosta. (Työnantajan palkansaajille suorittamat maksut sairaspoissaolopäiviltä ja äitiyslomapäiviltä kirjataan työnantajan sosiaaliturvamaksuihin kohtaan D.1221)

Erityisloma

Palkansaajille suoritettavat maksut vapaapäivistä, joita on pidetty erityisistä syistä, kuten häiden, perheenjäsenen kuoleman, liiton edustajan tehtävien, asepalveluksen tai valamiespalvelun vuoksi. (Työnantajan palkansaajille suorittamat maksut sairaspoissaolopäiviltä ja äitiyslomapäiviltä kirjataan työnantajan sosiaaliturvamaksuihin kohtaan D.1221)

D.1114:   Luontoismuotoiset palkat ja palkkiot sekä niiden osatekijät

Esimerkkejä muuttujaan D.1114 sisältyvistä palkoista ja palkkioista

Kustannuserä

Kuvaus

Alajaottelu

Tuotealennukset

Työnantaja myy palkansaajille tuotteita alennettuun hintaan. Luontoismuotoinen tulo on markkinahinnan ja alennetun hinnan välinen ero

D.11141

Ilmainen asunto tai asuntotuki

Työnantaja maksaa palkansaajien asumiskustannukset kokonaan tai osittain. Myös tämä luontoismuotoinen tulo saadaan vertaamalla alennettua hintaa markkinahintaan

D.11142

Työnantajan omistaman auton käyttö

Työnantaja vastaa palkansaajalle työ- ja yksityiskäyttöön antamansa oman auton juoksevista kuluista. (Luontoismuotoinen tulo vastaa yksityisauton käytön arvoa)

D.11143

Ilmainen polttoaine tai polttoainekorvaus

Työnantaja maksaa omistamansa auton käyttöön liittyvät palkansaajalle aiheutuvat polttoainekulut kokonaan tai osittain. Luontoismuotoinen tulo vastaa edun rahamääräistä arvoa

D.11143

Osakeosto-ohjelmat

Osakeperusteiset luontoissuoritukset, kun palkansaajille myönnetään osakkeita osana korvauspakettia. Palkansaaja saa osakkeet välittömästi markkinahintaa alhaisempaan hintaan. (SAR:t ovat käteisenä maksettavia osakeperusteisia korvauksia, jotka kirjataan kohtaan D.11112)

D.11144

Osakeoptiot

Osakeperusteiset luontoissuoritukset, kun palkansaajille myönnetään osakkeita osana korvauspakettia. Palkansaaja saa oikeuden ostaa osakkeita täsmällisesti määriteltynä tulevana ajankohtana jo nyt vahvistettavaan hintaan. (SAR:t ovat käteisenä maksettavia osakeperusteisia korvauksia, jotka kirjataan kohtaan D.11112)

D.11144

Ilmainen tai tuettu pysäköinti työpaikalla

Työnantaja antaa palkansaajien käyttöön pysäköintipaikat alennettuun hintaan tai ilmaiseksi. Luontoismuotoinen tulo vastaa edun rahamääräistä arvoa

D.11145

Matkapuhelimen ilmainen tai tuettu käyttö

Työnantaja antaa matkapuhelimen työ- ja yksityiskäyttöön ja maksaa kaikki siihen liittyvät kustannukset. Tulo vastaa edun rahamääräistä arvoa

D.11145

Ilmaiset työmatkat tai työmatkakorvaus

Palkansaajien työmatkakustannukset korvataan kokonaan tai osittain. Luontoismuotoinen tulo vastaa edun rahamääräistä arvoa, kuten edellä

D.11145

Ilmaiset ateriat tai ateriakorvaus

Työnantaja järjestää palkansaajalle ateriat alennettuun hintaan tai ilmaiseksi. Luontoismuotoinen tulo vastaa edun rahamääräistä arvoa, kuten edellä

D.11145

D.121:   Työnantajan todelliset sosiaaliturvamaksut

Esimerkkejä muuttujaan D.121 sisältyvistä maksuista

Kustannuserä

Kuvaus

Alajaottelu

Työnantajien maksut työkyvyttömyyttä varten tarkoitetuille vakuutusjärjestelmille

Työnantajan säännölliset rahastoidut maksut vakuutusjärjestelmään

D.1211

Työnantajien lakisääteiset maksut eläkerahastoihin

Työnantaja suorittaa palkansaajan työssäoloaikana maksuja eläkejärjestelmään, jossa on mukana sosiaaliturvarahasto, vakuutuslaitos tai itsenäinen eläkerahasto

D.1211

Työnantajan korotetut eläkemaksut

Työnantaja suorittaa ylimääräisiä maksuja palkansaajan eläkejärjestelmään

D.1212

D.122:   Työnantajan laskennalliset sosiaaliturvamaksut

Esimerkkejä muuttujaan D.122 sisältyvistä maksuista

Kustannuserä

Kuvaus

Alajaottelu

Äitiyslomakorvaukset

Työnantaja suorittaa äitiysloman aikana maksuja suoraan palkansaajalle korvauksena tulonmenetyksestä

D.1221

Virkamiesten eläkkeitä vastaavat työnantajan laskennalliset sosiaaliturvamaksut

Työnantaja ei suorita maksuja eläkejärjestelmään palkansaajan työssäoloaikana. Eläkkeet maksetaan myöhemmin työnantajan omista varoista

D.1222

Osa-aikaista varhaiseläkettä koskeviin järjestelmiin suoritettavat maksut

Työnantajan suorittamat ylimääräiset maksut osa-aikaeläkejärjestelmiin

D.1222

Työehtosopimukseen perustuva eroraha

Työnantaja maksaa erorahan yrityksen palveluksesta lähtevälle palkansaajalle suoraan

D.1223

Koulutusavustukset

Työnantaja vastaa osittain tai kokonaan yrityksen ulkopuolella suoritetun työhön liittymättömän koulutuksen kustannuksista

D.1224

Avioitumisen tai lapsen syntymän yhteydessä suoritettava korvaus

Kyseisen tapahtuman johdosta palkansaajalle suoritettava maksu

D.1224

Lapsen ilmainen koulutus tai koulutustuki

Palkansaajan lasten koulutuskustannukset maksetaan kokonaan tai osittain

D.1224

Korvaus lyhennetystä työajasta

Palkansaajille maksettava ennalta vahvistettu täysimääräinen tai osittainen korvaus normaalin työajan lyhentämisestä. (Jokaisena palkanmaksukautena suoritettavat lisäkorvaukset kirjataan kohtaan D.11111)

D.1224

D.2:   Työnantajalle ammatillisesta koulutuksesta koituneet kustannukset

Esimerkkejä muuttujaan D.2 sisältyvistä maksuista

Kustannuserä

Kuvaus

Yrityksen ulkopuolisille kouluttajille maksettavat palkkiot

Yrityksessä järjestettyjen seminaarien muodossa toteutettuun ammatilliseen koulutukseen liittyvät kustannukset. (Tukipalkkioita ei oteta tässä huomioon vaan ne kirjataan kohtaan D.5)

Opetusvälineistä aiheutuvat kustannukset

Ammatilliseen koulutukseen liittyvät kustannukset. Tällaisia ovat esim. erikoistuneiden yritysten kehittämät Intranet-pohjaiset verkkokurssit. (Tukipalkkioita ei oteta tässä huomioon vaan ne kirjataan kohtaan D.5)

D.3:   Työnantajan muut kustannukset

Esimerkkejä muuttujaan D.3 sisältyvistä maksuista

Kustannuserä

Kuvaus

Työvaatekorvaus

Korvaus maksetaan ammateissa, joissa vaaditaan erityinen, muuhun kuin yksityiskäyttöön tarkoitettu vaatetus, esim. suoja- tai edustusvaatetus

Rekrytointikustannukset

Työnvälitystoimistoille maksetut palkkiot ja työpaikkailmoittelun kustannukset

Sijoittautumis- tai muuttokorvaus

Korvaus, joka maksetaan kun palkansaaja määrätään vaihtamaan asuinpaikkaa

LIITE III

TOIMIALOITTAIN, YRITYSKOKOLUOKITTAIN JA MAITTAIN TAI ALUEITTAIN ERITELTYJEN TIETOJEN TOIMITTAMINEN

Seuraavat taulukoiden A, B ja C tiedot on toimitettava:

—

Taulukko A sisältää kansalliset tiedot (yksi tietue kutakin toimialaa kohti NACE Rev. 1.1:n pääluokka- ja kaksinumerotasolla).

—

Taulukko B sisältää yrityskokoluokittain eritellyt kansalliset tiedot (jokaisen kokoluokan osalta yksi tietue kutakin toimialaa kohti NACE Rev. 1.1:n pääluokka- ja kaksinumerotasolla).

—

Taulukko C sisältää NUTS 1 -tason alueelliset tiedot (jokaisen alueen osalta yksi tietue kutakin toimialaa kohti NACE Rev. 1.1:n pääluokka- ja kaksinumerotasolla).

Maiden, joissa NUTS 1 -taso vastaa kansallista tasoa, ei tarvitse toimittaa taulukkoa C. Liitteessä I lueteltujen tiettyjen muuttujien osalta on toimitettava vain taulukko A. Tällaiset muuttujat on erikseen merkitty liitteessä I.

Tietueen tunnistetiedot

Tietueiden lajitteluun käytetään tunnistesekvenssiä, johon on merkitty seuraavat tiedot:

—

Tiedonkeruuvuosi,

—

taulukon tyyppi,

—

maa- tai aluekoodi,

—

toimiala,

—

kokoluokka.

Toimituskoodit, jotka vastaavat

—

NACE Rev. 1.1:n toimialoja,

—

yritysten kokoluokkia ja

—

maita tai alueita,

vahvistetaan Eurostatin täytäntöönpanoasiakirjassa.

Salassapitotunnus

Taulukoita A, B ja C koskevat yksittäiset tietueet koostuvat bruttotiedoista eli perusjoukkoa koskevista estimaateista. Ehdottoman välttämättömissä tapauksissa tietueet voidaan merkitä salassapidettäviksi. Tilastosalaisuutta saatetaan rikkoa taulukon A, B tai C tietojen osalta, jos yritysten tai paikallisten yksiköiden lukumäärä on pieni yksittäisessä tietueessa, joka koskee tiettyä toimialaa, kokoluokkaa tai aluetta. Riskit ovat selvästi suuremmat silloin, kun yksittäinen tietue koskee yhtä tai kahta suurta yksikköä. Lisäksi tilastosalaisuuden rikkomisen riski voi olla suurempi taulukon B kohdalla, koska se sisältää alajaottelun kokoluokittain, tai taulukon C kohdalla, koska se sisältää alajaottelun alueittain. Salassapidettävien tietueiden tunnistamiseksi käytetään kahta koodia:

 

”1”, jos taulukon A, B tai C yksittäisen tietueen tiedot ovat salassapidettäviä (1);

 

” ” (välilyönti), jos tiedot eivät ole salassapidettäviä (ei nolla eikä ajatusviiva ”–”).

Muuttujat

Vaadittavat muuttujat määritellään liitteessä I. Luvut merkitään ilman välilyöntejä, pisteitä tai pilkkuja (esimerkiksi 13967 on oikein merkitty mutta seuraavat eivät: 13 967 tai 13.967 tai 13,967).

Puuttuvat (tai arvon nolla saavat) muuttujat koodataan noudattaen seuraavia sääntöjä:

 

”NA”, kun muuttujaa ei ole saatavilla (vaikka se on varmasti olemassa ja on suurempi kuin nolla).

 

”OPT”, kun muuttuja on vapaaehtoinen eikä sitä koskevia tietoja toimiteta.

 

”0”, kun kyseessä on nolla-arvo tai muuttuja, jota ei ole olemassa kyseisessä maassa.

Palkansaajien lukumäärää sekä työaikaa ja tilastoyksiköiden lukumäärää kuvaavat muuttujat on ilmaistava absoluuttisina arvoina eli kokonaislukuina (ei desimaalilukuina, kymmeninä, tuhansina, miljoonina jne.).

Menoja koskevat muuttujat on ilmaistava asianomaisen maan kansallisena valuuttana. Euroalueen maita koskevat luvut on ilmaistava euroina. Kussakin maassa käytössä olevien yksiköiden on oltava samat kaikkien muuttujien osalta, ja ne on ilmaistava absoluuttisina arvoina eli kokonaislukuina (ei desimaalilukuina, kymmeninä, tuhansina, miljoonina jne.).

Tietojen toimittaminen

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle (Eurostatille) tässä asetuksessa vaaditut tilastotiedot ja metatiedot sähköisessä muodossa komission (Eurostatin) ehdottamaa tiedonsiirtostandardia noudattaen. Eurostat antaa yksityiskohtaiset tiedot hyväksytyistä standardeista ja toimittaa ohjeet siitä, kuinka standardeja sovelletaan tämän asetuksen edellyttämällä tavalla.

(1)  Kun yksittäinen tietue on merkitty salassapidettäväksi, Eurostat toteuttaa aiheelliset toimenpiteet varmistaakseen taulukoiden A, B ja C osalta toimitettujen tietojen salassapidon.

22.10.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 279/32

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1738/2005,

annettu 21 päivänä lokakuuta 2005,

asetuksen (EY) N:o 1916/2000 muuttamisesta ansioiden rakennetta koskevien tietojen määrittelyn ja toimittamisen osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon ansioita ja työvoimakustannuksia koskevista rakennetilastoista 9 päivänä maaliskuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 530/1999 (1) ja erityisesti sen 11 artiklan ii ja iii alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Ansioita ja työvoimakustannuksia koskevista rakennetilastoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 530/1999 täytäntöönpanosta ansioiden rakennetta koskevien tietojen määrittelyn ja toimittamisen osalta 8 päivänä syyskuuta 2000 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1916/2000 (2) vahvistetaan täytäntöönpanotoimenpiteet, jotka koskevat toimitettavien tietojen määrittelyä ja jaottelua sekä tulosten toimittamiseen soveltuvaa teknistä muotoa, siten kuin asetuksen (EY) N:o 530/1999 11 artiklassa säädetään.

(2)

Viitevuotta 2002 koskeva ansiorakennetutkimus oli ensimmäinen asetukseen (EY) N:o 1916/2000 perustuva tutkimus. Tästä tutkimuksesta saatu kokemus on osoittanut, että on tarpeen parantaa asetuksen (EY) N:o 1916/2000 säännöksiä, jotta ne saataisiin yhdenmukaisiksi ansioita ja työvoimakustannuksia koskevista rakennetilastoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 530/1999 täytäntöönpanosta työvoimakustannuksia koskevien tietojen määrittelyn ja toimittamisen osalta 27 päivänä heinäkuuta 1999 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1726/1999 (3) vastaavien säännösten kanssa, ja parantaa joka toinen vuosi suoritettavista eri ansio- ja työvoimakustannustutkimuksista saatujen tietojen välisiä yhteyksiä.

(3)

Asetus (EY) N:o 1916/2000 olisi tämän vuoksi muutettava vastaavasti.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tilasto-ohjelmakomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan asetuksen (EY) N:o 1916/2000 liitteet tämän asetuksen liitteissä olevalla tekstillä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 21 päivänä lokakuuta 2005.

Komission puolesta

Joaquín ALMUNIA

Komission jäsen

(1)  EYVL L 63, 12.3.1999, s. 6. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).

(2)  EYVL L 229, 9.9.2000, s. 3.

(3)  EYVL L 203, 3.8.1999, s. 28.

LIITE I

MUUTTUJIEN LUETTELO

1.   Tiedot paikallisesta yksiköstä, johon otokseen sisältyvät palkansaajat kuuluvat

1.1   Paikallisen yksikön maantieteellinen sijainti (NUTS-1)

1.2   Sen yrityksen koko, johon paikallinen yksikkö kuuluu

1.3   Paikallisen yksikön päätoimiala (NACE Rev. 1.1)

1.4   Taloutta ja rahoitusta koskevan määräysvallan muoto

1.5   Työehtosopimus

1.6   Paikallisessa yksikössä työskentelevien palkansaajien kokonaismäärä viitekuukautena (vapaaehtoinen)

1.7   Paikallisen yksikön kuuluminen yritysryhmään (vapaaehtoinen)

2.   Jokaisesta otokseen sisältyvästä palkansaajasta ilmoitettavat yksilölliset ominaisuudet viitekuukauden suhteen

2.1   Sukupuoli

2.2   Ikä

2.3   Ammatti (ISCO-88 (COM))

2.4   Johto- tai valvontatehtävät (vapaaehtoinen)

2.5   Korkein hyväksytysti suoritettu koulutustaso (ISCED 97)

2.6   Palvelusaika yrityksessä

2.7   Sopimuksen mukainen työaika (koko- tai osa-aikainen)

2.7.1   Osuus kokoaikaisen palkansaajan normaalityötunneista

2.8   Työsopimuksen tyyppi

2.9   Kansalaisuus (vapaaehtoinen)

3.   Tiedot jokaisen otokseen sisältyvän palkansaajan työjaksoista

3.1   Sen viitevuoden viikkojen määrä, jota bruttovuosiansiot koskevat

3.2   Viitekuukaudelta maksettujen työtuntien määrä

3.2.1   Viitekuukaudelta maksettujen ylityötuntien määrä

3.3   Vuosilomapäivät

3.4   Muut vuosittaiset palkalliset poissaolopäivät (vapaaehtoinen)

4.   Tiedot jokaisen otokseen sisältyvän palkansaajan ansioista (ks. myös jäljempänä oleva kuva)

4.1   Viitevuoden bruttovuosiansiot

4.1.1   Vuosittaiset lisäpalkkiot ja palkanlisät, joita ei ole maksettu jokaiselta maksukaudelta

4.1.2   Vuosittaiset luontoismuotoiset korvaukset (vapaaehtoinen)

4.2   Viitekuukauden bruttoansiot

4.2.1   Ylityöstä saadut ansiot

4.2.2   Vuorotyöstä maksetut erityiskorvaukset

4.2.3   Työnantajan palkansaajan puolesta suorittamat pakolliset sosiaaliturvamaksut ja verot (vapaaehtoinen)

4.2.3.1   Pakolliset sosiaaliturvamaksut (vapaaehtoinen)

4.2.3.2   Verot (vapaaehtoinen)

4.3   Viitekuukauden keskimääräiset bruttotuntiansiot

5.   Estimointikertoimet

5.1   Paikallisen yksikön estimointikerroin

5.2   Palkansaajien estimointikerroin

Jäsenvaltiot voivat vapaaehtoisesti kirjata tarkempaa tietoa muuttujan 2.8 luokista. Jäsenvaltiot voivat myös kirjata tiedot seuraavista muuttujan 3.4 osatekijöistä: vuosittaiset sairaslomapäivät ja vuosittain ammatilliseen koulutukseen käytetyt päivät (toimitetaan Eurostatille ainoastaan pyynnöstä).

Ansiorakennetutkimuksen (SES) ansioita koskevat muuttujat

Image

LIITE II

MUUTTUJIEN MÄÄRITELMÄT

1.   Tiedot paikallisesta yksiköstä, johon otokseen sisältyvät palkansaajat kuuluvat

Ansioiden rakennetta koskevien tilastojen laatiminen perustuu neuvoston asetuksen (ETY) N:o 696/93 (1) määritelmien mukaisiin paikallisiin yksiköihin ja yrityksiin, ja sen tarkoituksena on antaa tietoja koon ja päätoimialan mukaan luokitettujen, vähintään kymmenen työntekijän yritysten palveluksessa olevista työntekijöistä. Tietojen toimittaminen alle kymmenen työntekijän yritysten palveluksessa olevista työntekijöistä on vapaaehtoista. Tilastot kattavat Euroopan yhteisöjen tilastollisen teollisuuden yleisen toimialaluokituksen (jäljempänä ’Nace Rev. 1.1’) pääluokkien C–K ja M–O kaikki toimialat vähintään kymmenen työntekijän yrityksistä (2).

1.1   Paikallisen yksikön maantieteellinen sijainti (NUTS-1)

Paikallisen yksikön sijaintialue olisi luokitettava tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistön mukaan (NUTS, taso 1).

Eri NUTS-luokkien siirtokoodit annetaan Eurostatin jakamassa täytäntöönpanoa koskevassa asiakirjassa.

1.2   Sen yrityksen koko, johon paikallinen yksikkö kuuluu

Työntekijöiden lukumäärään perustuva yrityksen koko olisi ilmoitettava seuraavalla luokitteluasteikolla: 1–9, 10–49, 50–249, 250–499, 500–999 tai vähintään 1 000 työntekijää. Kokoluokan 1–9 ilmoittaminen on vapaaehtoista.

Edellä lueteltujen kokoluokkien siirtokoodit annetaan Eurostatin jakamassa täytäntöönpanoa koskevassa asiakirjassa.

1.3   Paikallisen yksikön päätoimiala (NACE Rev. 1.1)

Paikallisen yksikön päätoimiala olisi ilmoitettava NACE Rev. 1.1:n 2-numerotason koodilla (toinen taso).

Eri NACE-luokkien siirtokoodit annetaan Eurostatin jakamassa täytäntöönpanoa koskevassa asiakirjassa.

1.4   Taloutta ja rahoitusta koskevan määräysvallan muoto

Tässä muuttujassa erotetaan ainoastaan luokat ”julkinen määräysvalta” ja ”yksityinen määräysvalta”. Ensimmäinen luokka tarkoittaa yritystä, jossa viranomaiset käyttävät suoraan tai välillisesti määräysvaltaa omistuksen, rahoitukseen osallistumisen tai yrityksen sääntöjen perusteella. Viranomaisten oletetaan käyttävän määräysvaltaa (tai valvontavaltaa) yrityksessä, jos viranomaisilla on suoraan tai välillisesti:

—

enemmistö yrityksen merkitystä pääomasta (> 50 %), tai

—

enemmistö yrityksen osakkeiden tuottamasta äänimäärästä taikka mahdollisuus asettaa enemmän kuin puolet yrityksen hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä.

Toinen luokka määritellään vastaavasti. Tasavertainen julkinen ja yksityinen määräysvalta (50/50 ”jaettu määräysvalta”) on käytännössä erittäin harvinainen. Tällaisia tapauksia ei sen vuoksi ilmoiteta erillisellä koodilla, vaan ne sisällytetään luokkaan ”yksityinen määräysvalta”, jos niitä esiintyy.

Muuttujan 1.4 kahden luokan siirtokoodit annetaan Eurostatin jakamassa täytäntöönpanoa koskevassa asiakirjassa.

1.5   Työehtosopimukset

Työehtosopimukset, joiden piirissä on pääosa tilastoyksikön työntekijöistä, saattavat kuulua yhteen jäljempänä luetelluista luokista. Jos työehtosopimusta ei ole, se olisi myös ilmoitettava. Luokat ovat seuraavat:

—

valtakunnallinen tai keskusjärjestöjen välinen sopimus, jonka piiriin kuuluu useiden alojen työntekijöitä ja jonka yleensä allekirjoittavat yksi tai useampi ammattiliittojen keskusjärjestö ja yksi tai useampi valtakunnallinen työnantajajärjestö,

—

alakohtainen sopimus, jolla vahvistetaan työehdot kaikille tai suurimmalle osalle tietyllä alalla tai taloussektorilla työskentelevistä työntekijöistä ja toimihenkilöistä,

—

sopimus, joka kattaa yksittäisiä aloja yksittäisillä alueilla,

—

tietyn yrityksen tai yksittäisen työnantajan kanssa tehty sopimus, jonka piiriin kuuluvat vain kyseisen työnantajan palveluksessa olevat työntekijät yrityksen koosta riippumatta; sopimus voi kattaa vain yrityksen tietyt paikalliset yksiköt tai työntekijäryhmät,

—

sopimus, jota sovelletaan ainoastaan yhden paikallisen yksikön työntekijöihin,

—

mikä tahansa muu edellä mainitsematon sopimus,

—

työehtosopimusta ei ole.

Yksi edellä mainituista luokista on valittava (vastaus ”kyllä”), jos yli 50 prosenttia paikallisen yksikön työntekijöistä kuuluu sopimuksen piiriin. Usea luokka saattaa tulla samanaikaisesti kyseeseen.

Yksiköltä voidaan pyytää työehtosopimustyyppiä koskevien tietojen sijasta tiedot sovellettavista työehdoista, ja työehtosopimuksen tyyppi voidaan määrittää saatujen vastausten perusteella.

Edellä lueteltujen muuttujan 1.5 luokkien siirtokoodit annetaan Eurostatin jakamassa täytäntöönpanoa koskevassa asiakirjassa.

1.6   Paikallisessa yksikössä työskentelevien palkansaajien lukumäärä (vapaaehtoinen)

Tämä muuttuja edustaa työntekijöiden laskettua kokonaismäärää viitekuukautena (esim. 1. tai 31. lokakuuta) ja kattaa kaikki palkansaajat, mukaan luettuna oppisopimuskoulutuksessa olevat, palkkaa saavat harjoittelijat ja opiskelijat.

1.7   Paikallisen yksikön kuuluminen yritysryhmään (vapaaehtoinen)

Tämä muuttuja on binäärimuuttuja (”kyllä”/”ei”), joka osoittaa, kuuluuko paikallinen yksikkö yritysryhmään. Eurostat vahvistaa mainitun kahden luokan siirtokoodit täytäntöönpanoa koskevassa asiakirjassa.

Yritysryhmä on asetuksessa (ETY) N:o 696/93 määritelty tilastollinen yksikkö. Yritysryhmää olisi tarkasteltava maailmanlaajuisella tasolla. Paikallinen yksikkö kuuluu useimmissa tapauksissa yritykseen, johon kotimaisella tai ulkomaisella ryhmällä ei ole määräysvaltaa. Jos paikalliset yksiköt kuuluvat yritysryhmään, tämä on yleensä yleisesti tiedossa. Käytännön ohjeena voidaan antaa, että vastaajat voivat tutkia, onko kyseisen yrityksen tilit kokonaisuudessaan konsolidoitu sen yritysryhmän tileihin, johon yritys kuuluu.

2.   Jokaisesta otokseen sisältyvästä palkansaajasta ilmoitettavat yksilölliset ominaisuudet viitekuukauden suhteen

Palkansaajia ovat kansallisuudesta tai maassa työskennellyn ajan pituudesta riippumatta kaikki ne, joilla on työsopimus suoraan yrityksen tai paikallisen yksikön kanssa (olipa sopimus muodollinen tai vapaamuotoinen) ja jotka saavat työstään korvauksen suoritetun työn luonteesta, tehtyjen työtuntien määrästä (koko- tai osa-aikaisuus) ja työsopimuksen kestosta (määräaikainen tai kestoltaan määrittämätön) riippumatta. Palkansaajille voidaan suorittaa korvaus palkkana ja palkkioina, myös lisäpalkkioina, urakkatyö- ja vuorotyökorvauksena, palkanlisinä, palkkioina ja palvelurahoina sekä avustuksina, provisiona ja luontoismuotoisena korvauksena. Otokseen on sisällytettävä palkansaajat, jotka tosiasiassa saivat korvauksen viitekuukauden aikana. Palkansaajia, jotka eivät saaneet korvausta viitekuukaudelta, ei pidä sisällyttää otokseen.

Palkansaajan määritelmä kattaa vähintään kymmenen työntekijän yritysten työntekijät ja toimihenkilöt sekä johtotehtävissä työskentelevät henkilöt NACE Rev. 1.1:n pääluokkiin C–K ja M–O luokitetuilla toimialoilla julkisella ja yksityisellä sektorilla (3).

Seuraavassa luettelossa on havainnollisia esimerkkejä palkansaajaluokista, jotka sisältyvät otokseen:

—

myyntiedustajat edellyttäen, että he ovat yrityksen palkkalistoilla ja saavat provision lisäksi korvauksia muussa muodossa,

—

omistajatyöntekijät, joille maksetaan palkkaa,

—

oppisopimuskoulutuksessa olevat henkilöt,

—

opiskelijat ja harjoittelijat (auskultantit, sairaanhoito-opiskelijat, tutkimus- tai opetusapulaiset, lääkäriharjoittelijat jne.), jotka ovat muodollisesti sitoutuneet osallistumaan yksikön tuotantoprosessiin korvausta vastaan,

—

vuokra- tai tilapäistyöntekijät (esim. sihteerityövoima), jotka työvoiman välitystoimistot ottavat palvelukseen, työllistävät ja palkkaavat työskentelemään muualla usein määräajaksi (4),

—

kausi- ja satunnaistyöntekijät, jos heillä on muodollinen tai vapaamuotoinen sopimus yrityksen tai paikallisen yksikön kanssa ja ennalta määrätyt työajat,

—

työntekijät, joista aiheutui työvoimakustannuksia viitekaudella, mutta jotka olivat tilapäisesti pois työstä sairauden tai vamman, loman tai vapaan, lakon tai työsulun, opiskelu- tai koulutusvapaan, äitiys- tai vanhempainloman, elinkeinotoiminnan supistamisen, huonosta säästä johtuvan työn keskeyttämisen, tekniikan pettämisen, materiaalin, polttoaineen tai käyttövoiman puutteen taikka muun tilapäisen lomaan tai muuhun syyhyn liittyvän poissaolon vuoksi,

—

ulkomailla työskentelevät henkilöt, jos he saavat edelleen korvauksen työstään tiedot ilmoittavalta yksiköltä,

—

etätyöntekijät (5), mukaan luettuna koti- ja teletyöntekijät, jos on nimenomaisesti sovittu, että tällaisille työntekijöille maksetaan tehtyyn työhön perustuva korvaus eli korvataan sen työn määrä, joka sijoitetaan panoksena johonkin tuotantoprosessiin.

Seuraavia luokkia ei sisällytetä otokseen:

—

myyntiedustajat ja muut henkilöt, jotka saavat korvauksen kokonaisuudessaan palkkioina tai provisiona ja jotka eivät ole yrityksen palkkalistoilla tai jotka työllistävät itse itsensä,

—

omistajat, toimitusjohtajat tai johtajat, joille maksetaan korvaus kokonaan voitto-osuuksina,

—

yrityksessä tai paikallisessa yksikössä työskentelevät perheenjäsenet, jotka eivät ole (edellä määritellyn mukaisia) palkansaajia,

—

itsenäiset ammatinharjoittajat,

—

palkattomat vapaaehtoistyöntekijät (esim. tyypillisesti yleishyödyllisten laitosten kuten hyväntekeväisyyslaitosten piirissä työskentelevät henkilöt).

2.1   Sukupuoli

Eurostat vahvistaa kahden luokan siirtokoodit täytäntöönpanoa koskevassa asiakirjassa.

2.2   Ikä

Tässä ilmoitetaan ainoastaan syntymävuosi. Ikä lasketaan tutkimuksen viitevuoden ja syntymävuoden erotuksena.

2.3   Ammatti viitekuukautena (ISCO-88 (COM))

Ammatti koodataan kansainvälisen ammattiluokituksen (International Standard Classification of Occupations) vuoden 1988 laitoksen [ISCO-88 (COM)] kaksinumerotasolla ja mahdollisuuksien mukaan kolminumerotasolla. Ammatin määrittämisessä käytettävä olennainen tieto on yleensä palkansaajan tehtävänimike ja kuvaus toimessa suoritettavista keskeisistä työtehtävistä.

Harjoittelijat tai opiskelijat, joilla on työsopimus, ja oppisopimuskoulutuksessa olevat luokitetaan sen ammatin mukaan, jota varten he suorittavat oppisopimus- tai harjoitteluaikaa. Työnjohtajat luokitetaan niin ikään sen ammatin mukaan, jota he valvovat.

Eurostat vahvistaa muuttujan 2.3 luokkien siirtokoodit täytäntöönpanoa koskevassa asiakirjassa.

2.4   Johto- tai valvontatehtävät (vapaaehtoinen)

Tämä binäärimuuttuja (luokat ”kyllä”/”ei”) ilmoittaa, toimiiko työntekijä johto- tai valvontatehtävissä. Sana ”johto” ei ole sama kuin ”valvonta”, koska kaikki johtajat eivät valvo työntekijöitä. Lisäksi ”valvovassa” asemassa olevat työntekijät eivät kuulu yksinomaan ISCO-88 (COM):n pääluokkaan 1 (johtajat ja ylimmät virkamiehet). Monilla luokkaan 2 (erityisasiantuntijat) ja luokkaan 3 (asiantuntijat) koodatuilla työntekijöillä saattaa olla valvontavastuuta. Valvontatehtäviä saattaa esiintyä missä tahansa ISCO-88 (COM):n luokissa, ruumiillista työtä tekevät mukaan luettuna.

Johtotehtävät liittyvät yritysten tai laitosten politiikan ja toiminnan määrittelyyn, muotoiluun, toteutukseen, johtamiseen tai neuvontaan. Niihin sisältyy usein valvontavastuuta.

Henkilön katsotaan olevan valvovassa asemassa, kun hän valvoo ainakin yhden (muun kuin oppisopimuskoulutuksessa olevan) henkilön työtä. Tällaisella henkilöllä on tyypillisesti tehtävänimikkeenä/toimenkuvana ”esimies” tai ”päällikkö” varsinaisen ammattinimikkeen ohella.

Eurostat vahvistaa kahden luokan siirtokoodit täytäntöönpanoa koskevassa asiakirjassa.

2.5   Korkein hyväksytysti suoritettu koulutustaso (ISCED 97)

Tämä muuttuja koskee yleissivistävän, ammatillisen tai korkea-asteen koulutustasoa, jonka työntekijä on saavuttanut kansainvälisen koulutusluokituksen (International Standard Classification of Education) vuoden 1997 laitoksen (ISCED 97) mukaan. Ilmaisu ”hyväksytysti suoritettu taso” on miellettävä todistuksen tai tutkintotodistuksen saamiseksi, jos koulutuksen suorittamisesta annetaan todistus tai tutkintotodistus. Jos todistusta ei anneta, hyväksytty suorittaminen on miellettävä täysimittaiseksi koulutukseen osallistumiseksi.

Seuraavat ISCED 97 -tasot on erotettava toisistaan:

 

ISCED 0 ja 1 (koodi 01): Esiasteen koulutus ja peruskoulun ala-aste tai alemman perusasteen koulutus

Tämän tason ohjelmat on tavallisesti suunniteltu opetuskokonaisuuksina tai -jaksoina, joiden tarkoituksena on antaa lapsille hyvät perustaidot lukemisessa, kirjoittamisessa ja matematiikassa sekä perustaidot muissa aineissa, kuten historiassa, maantieteessä, luonnontieteissä, yhteiskuntatieteissä, taiteessa ja musiikissa. Tämä taso kattaa yleensä kuusi vuotta täysipäiväistä opetusta.

 

ISCED 2 (koodi 02): Peruskoulun yläaste tai ylemmän perusasteen koulutus

Tämän tason ohjelmat noudattavat tavallisesti oppiainekeskeisempää mallia, jossa opettajat ovat erikoistuneita tiettyihin oppiaineisiin ja oppilailla on useita opettajia, jotka opettavat luokkia omilla erikoisaloillaan. Tällä tasolla hyödynnetään kokonaisvaltaisesti hankittuja perustaitoja.

 

ISCED 3 ja 4 (koodi 03):

Keskiasteen koulutus ja keskiasteen jälkeinen koulutus, joka ei ole korkeakoulutusta

Keskiasteen koulutustason (ISCED 3) opetusohjelmat edellyttävät tyypillisesti noin yhdeksän vuoden täysipäiväisen koulutuksen suorittamista ISCED 1 -tason aloittamisesta lukien tai koulutuksen ja ammatillisen tai tietyn erityisalan kokemuksen yhdistämistä.

Keskiasteen jälkeinen koulutus, joka ei ole korkeakoulutusta (ISCED 4), käsittää ohjelmat, jotka kansainvälisestä näkökulmasta katsottuna sijoittuvat keskiasteen koulutuksen ja keskiasteen jälkeisen koulutuksen välimaastoon, vaikka ne kansallisesta näkökulmasta voitaisiin selkeästi katsoa joko keskiasteen tai keskiasteen jälkeisiksi ohjelmiksi. Näitä ohjelmia ei voida niiden sisällön perusteella pitää korkea-asteen koulutusohjelmina. Ne eivät useinkaan ole tasoltaan kovinkaan paljon ISCED 3 -tason ohjelmia vaativampia, vaan niiden tarkoituksena on laajentaa jo suoritetuissa ISCED 3 -tason ohjelmissa hankittua tietämystä. Tyypillisiä esimerkkejä ovat ohjelmat, jotka on suunniteltu valmistamaan sellaisia opiskelijoita ISCED 5 -tason opintoihin, jotka ovat suorittaneet ISCED 3 -tason, mutta joiden seuraama opetusohjelma ei oikeuta siirtymään 5-tasolle, eli tutkinto-opintoihin valmistavat peruskurssit tai lyhyet ammatilliset koulutusohjelmat. Myös vaihtoehtoisten koulutusväylien koulutusohjelmat voidaan lukea tälle tasolle.

 

ISCED 5B (koodi 04):

Korkea-asteen koulutus (ei johda suoraan tutkijakoulutusasteen tutkintoon) – Ammatillinen

Tasoon 5A verrattuna nämä ohjelmat ovat käytäntöpainotteisia ja/tai tiettyyn ammattiin valmistavia, ja niiden pääasiallisena tarkoituksena on antaa niihin osallistuville käytännön ammattitaito ja osaaminen, jota tarvitaan tietyssä ammatissa, tietyllä ammattialalla tai tietyn ammattiryhmän tai -alan toimissa. Koulutusohjelman suorittaneet saavat yleensä työmarkkinoilla tarvittavan pätevyyden.

 

ISCED 5A (koodi 05):

Korkea-asteen koulutus (ei johda suoraan tutkijakoulutusasteen tutkintoon) – Yleissivistävä

Tämän tason ohjelmat ovat korkea-asteen koulutusohjelmia, joiden opetussisältö on vaativampi kuin ISCED 3 ja 4 -tasolla tarjottujen koulutusohjelmien. Näiden koulutusohjelmien pääsyvaatimuksena on yleensä ISCED 3 -tason tai vastaavan ISCED 4 -tason tutkinnon suorittaminen. Ne eivät johda suoraan tutkijakoulutusasteen tutkintoon. Näiden ohjelmien yhteenlasketun keston on oltava vähintään kaksi vuotta. 5A-tason ohjelmat ovat yleensä teoriapainotteisia, ja niiden tarkoituksena on antaa korkea-asteen jatko-ohjelmiin ja pitkälle erikoistunutta ammattitaitoa vaativiin ammatteihin tarvittava pätevyys.

 

ISCED 6 (koodi 06): Tutkijakoulutusasteen koulutus (johtaa tutkijakoulutusasteen tutkintoon)

Tälle tasolle luokitetaan korkea-asteen koulutusohjelmat, jotka johtavat tutkijakoulutusasteen tutkintoon. Ohjelmissa keskitytään vaativaan opiskeluun ja itsenäiseen tutkimustyöhön, eivätkä ne perustu ainoastaan opintokurssien suorittamiseen. Ohjelmien suoritusvaatimuksena on yleensä sellaisen tutkielman tai tieteellisen työn laatiminen, joka täyttää julkaistavalle tutkielmalle asetetut vaatimukset, perustuu itsenäiseen tutkimustyöhön ja lisää merkittävällä tavalla alan tietämystä.

 

Eurostat vahvistaa edellä lueteltujen muuttujan 2.5 luokkien siirtokoodit täytäntöönpanoa koskevassa asiakirjassa.

2.6   Palvelusaika yrityksessä

Koko palvelusaika viitekuukautena olisi määriteltävä niiden kokonaisten vuosien määräksi, joiden ajan työntekijä on ollut työnantajan palveluksessa. Tarkasteluajankohdaksi voidaan valita mikä tahansa viitekuukauden päivä (esim. 1. tai 31. lokakuuta). Koko palvelusaika lasketaan siitä päivästä, jona työntekijä otettiin yrityksen palvelukseen, mikä on voinut tapahtua toisessa paikallisessa yksikössä. Urakatkoksia ei vähennetä. Kun yritykset ovat sulautuneet tai vaihtaneet omistajaa, palvelusajaksi merkitään yrityksen laskema aika.

Eurostat vahvistaa muuttujan 2.6 kokoluokat ja siirtokoodit täytäntöönpanoa koskevassa asiakirjassa.

2.7   Sopimuksen mukainen työaika (koko- tai osa-aikainen)

Kokoaikaiset palkansaajat ovat työntekijöitä, joiden normaali työaika on sama kuin tarkasteltavana olevassa paikallisessa yksikössä sovellettavan työehtosopimuksen mukainen työaika tai kyseisessä yksikössä tavanomaisesti noudatettava työaika, vaikka työsopimus olisi tehty vuotta lyhyemmäksi ajaksi. Osa-aikaiset palkansaajat ovat työntekijöitä, joiden työaika on lyhyempi kuin kokoaikaisten palkansaajien normaali työaika.

Eurostat vahvistaa muuttujan 2.7 kahden luokan siirtokoodit täytäntöönpanoa koskevassa asiakirjassa.

2.7.1   Osuus kokoaikaisen palkansaajan normaalityötunneista

Kokoaikaisen palkansaajan kohdalla osuus on aina 100 prosenttia. Osa-aikaisen palkansaajan työsopimuksen perusteella tekemät työtunnit olisi ilmaistava prosentteina kokoaikaisen palkansaajan paikallisessa yksikössä tekemästä normaalityötuntimäärästä (osa-aikaisen palkansaajan tehtäviä vastaavissa tehtävissä).

2.8   Työsopimuksen tyyppi

Työsopimuksen tyypistä on ilmoitettava seuraavat tiedot:

—

kestoltaan määrittämätön,

—

väli-/määräaikainen (lukuun ottamatta oppisopimuskoulutuksessa olevia ja mukaan luettuna harjoittelijat ja opiskelijat, joille maksetaan korvaus),

—

oppisopimuskoulutus.

Kestoltaan määrittämätön työsopimus on työntekijän ja työnantajan välinen sopimus, jonka todellisesta kestosta ei ole sovittu ennalta.

Työsopimusta pidetään väli- tai määräaikaisena, jos työnantajan ja työntekijän tarkoituksena on ollut sitoa sopimuksen kesto tiettyihin ehtoihin, kuten työn lopulliseen valmistumisaikatauluun, tietyn työtehtävän loppuun saattamiseen tai sellaisen työntekijän työhön paluuseen, jonka sijaiseksi työntekijä on otettu. Harjoittelijat ja opiskelijat, joille maksetaan palkkaa työstään, kuuluvat tähän luokkaan.

Oppisopimuskoulutusta koskevat sopimukset ovat erityisiä määräaikaisia sopimuksia, jotka solmitaan työnantajan ja oppisopimusopiskelijan välillä. Sopimuksen tarkoituksena on tarjota oppisopimusopiskelijalle mahdollisuus hankkia käytännön kokemusta tietyltä alalta.

Eurostat vahvistaa muuttujan 2.8 kolmen luokan siirtokoodit täytäntöönpanoa koskevassa asiakirjassa.

2.9   Kansalaisuus (vapaaehtoinen)

Kansalaisuus määritellään henkilön lainmukaiseksi kansalaisuudeksi ja kansalainen henkilöksi, joka on saanut lainmukaisen kansalaisuuden syntymän, ilmoituksen, valinnan, avioliiton tai muun syyn perusteella.

Seuraavista luokista on valittava yksi:

—

maassa asuva henkilö, jolla on kyseisen valtion kansalaisuus,

—

maassa asuva henkilö, jolla on vieraan valtion kansalaisuus,

—

toisesta maasta päivittäin työssä käyvä henkilö.

Eurostat vahvistaa muuttujan 2.9 kolmen luokan siirtokoodit täytäntöönpanoa koskevassa asiakirjassa.

3.   Tiedot jokaisen otokseen sisältyvän palkansaajan työjaksoista

Palkallisten työtuntien määrää laskettaessa käytetään seuraavia aikamuuttujia. Työtunnit määritellään seuraavasti:

—

normaalit ja ylityötunnit, joilta on maksettu korvaus viitekuukautena,

—

muut työtunnit, joilta palkansaajalle on maksettu alennettu korvaus, vaikka erotus olisi korvattu sosiaaliturvarahastoista suoritetuilla maksuilla,

—

työtunnit, joita ei ole tehty viitejaksolla, mutta joista on tästä huolimatta maksettu korvaus (vuosilomat/vapaat, sairaspoissaolot, yleiset vapaapäivät ja muut palkalliset työtunnit, mukaan luettuna lääkärintarkastuksiin, synnytyksiin, häihin, hautajaisiin, kodin muuttoon jne. käytetty aika).

3.1   Niiden viikkojen määrä, jota bruttovuosiansiot koskevat

Muuttuja 3.1 tarkoittaa palkansaajan vuoden aikana tekemää todellista palkallista työaikaa, ja sen olisi vastattava todellisia bruttovuosiansioita (muuttuja 4.1). Sitä käytetään todellisten bruttovuosiansioiden sekä vuosittaisten lisäpalkkioiden ja palkanlisien estimointiin tapauksessa, jossa palkansaaja on työskennellyt täyttä vuotta lyhyemmän ajan eli vähemmän kuin 52 viikkoa.

Osa-aikaisia palkansaajia olisi käsiteltävä samalla tavalla kuin kokoaikaisia palkansaajia, riippumatta tehdyistä työtunneista. Jos osa-aikaiselle palkansaajalle on maksettu korvausta täydeltä vuodelta, kohtaan merkitään ”52” viikkoa. Jos osa-aikaiselle palkansaajalle on maksettu korvausta kuudelta kuukaudelta, kohtaan merkitään ”26” viikkoa.

3.2   Viitekuukaudelta tosiasiassa maksettujen työtuntien määrä

Tähän kohtaan on merkittävä viitekuukauden ajalta tosiasiassa maksettujen työtuntien määrä, ei siis vakiotyökuukaudelta maksettujen työtuntien määrä. Tosiasiassa maksettuihin työtunteihin sisältyvät kaikki tehdyt normaalit ja ylityötunnit, jotka työnantaja on kuukauden aikana korvannut. Tekemättömät mutta siitä huolimatta korvatut työtunnit lasketaan ”palkallisiksi työtunneiksi” (esim. vuosiloma, yleiset vapaapäivät, palkallinen sairasloma, palkallinen ammatillinen koulutus, palkallinen erityisloma jne.).

Muuttujan 3.2 olisi vastattava viitekuukauden bruttoansioita (muuttuja 4.2). Tämä tarkoittaa sitä, että poissaoloajan työtunteja, joilta työnantaja on maksanut alennetun korvauksen, ei lasketa mukaan.

Jos työntekijän palkattomat poissaolot vaikuttavat hänen palkallisiin työtunteihinsa, niitä olisi mukautettava täyden kuukauden palkallisten työtuntien selvittämiseksi. Jos on esimerkiksi tiedossa, että työntekijällä oli palkattomia poissaoloja 20 prosenttia viitekuukauden ajasta, muuttuja 3.2 kerrotaan korjauskertoimella 1,25.

3.2.1   Viitekuukaudelta maksettujen ylityötuntien määrä

Ylityötunteihin sisältyvät normaalin tai tavanomaisen työkuukauden lisäksi tehdyt työtunnit. Jos esimerkiksi neljältä tunnilta maksetaan 1,5-kertainen korvaus, kohtaan merkitään 4 eikä 6. Ylityötunteihin olisi sisällytettävä vain ne tunnit, jotka vastaavat 4.2.1 kohtaan merkittyä ylityökorvausta. Muuttujan 3.2.1 olisi siis vastattava viitekuukauden ylityöansioita (muuttuja 4.2.1). Vapaa-ajalla korvattavaa palkatonta työaikaa ja matkustukseen käytettyä aikaa ei katsota ylityöksi.

Muuttujaan 3.2 sovellettu mukauttamismenettely tarkoittaa sitä, että estimointimenettely koskee myös muuttujaa 3.2.1, joka on muuttujan 3.2 osatekijä. Jos on esimerkiksi tiedossa, että työntekijällä oli palkattomia poissaoloja 20 prosenttia viitekuukauden ajasta, muuttuja 3.2.1 on kerrottava korjauskertoimella 1,25.

3.3   Vuosilomapäivät

Tässä kohdassa tarkoitetaan palkallisten vuosilomapäivien kokonaismäärää, lukuun ottamatta sairaslomia ja yleisiä vapaapäiviä, päivinä ilmaistuna. Se on kaikkien normaalien palkallisten vapaapäivien vuosittainen summa, johon sisältyvät työntekijälle iän, erityistehtävien suorittamisen, palvelusajan jne. perusteella myönnetyt vapaapäivät.

Tiedossa on, että monet työnantajat eivät pysty ilmoittamaan palkansaajan tosiasiassa vuoden aikana ottamien lomapäivien määrää. Tästä syystä muuttaja 3.3 viittaa vuosittaisiin lomaoikeuksiin, joita käytetään kuvaamaan tosiasiassa otettuja lomapäiviä.

Seuraavia poissaoloja ei pidetä lomapäivinä:

—

sairasloma,

—

koulutusvapaa,

—

henkilökohtaisista syistä myönnetty palkallinen vapaa,

—

työajan lyhentämistä koskevien sopimusten nojalla myönnetty lisävapaa.

Vertailusyistä jokainen lomaviikko vastaa viittä päivää. Lauantaita ja sunnuntaita ei pidä laskea mukaan. Jos esimerkiksi kokoaikaisella palkansaajalla on tavallisesti oikeus viiden viikon vuosilomaan, tämä vastaa 25:tä päivää.

Toisaalta 60 prosenttia kokoaikaisen palkansaajan normaalityötunneista (muuttuja 2.7.1) tekevän osa-aikaisen palkansaajan viiden viikon lomaoikeus vastaa ainoastaan 15:n ”täyden” päivän lomaoikeutta.

3.4   Muut vuosittaiset palkalliset poissaolopäivät (vapaaehtoinen)

Myös tämä muuttuja ilmaistaan päivinä. Kohtaan sisältyvät esimerkiksi:

—

vuoden aikana tosiasiassa otettujen palkallisten sairaslomapäivien määrä,

—

henkilökohtaisista syistä myönnetty palkallinen vapaa,

—

yleiset vapaapäivät.

Kohtaan eivät sisälly palkalliset päivät, joita käsitellään todellisten työpäivien veroisina, kuten työntekijän ammatilliseen koulutukseen käyttämät päivät, joista on maksettu korvaus.

4.   Tiedot jokaisen otokseen sisältyvän palkansaajan ansioista

Kaikkiin seuraaviin vuosi-, kuukausi- ja tuntiansioita kuvaaviin muuttujiin on sisällytettävä palkansaajat, joille tosiasiassa maksettiin korvausta viitekuukaudelta. Palkansaajia, joille ei ole maksettu korvausta viitekuukaudelta, ei pidä sisällyttää muuttujaan.

Jos palkansaajan (sairas- tai äitiyslomasta taikka opiskeluvapaasta jne. johtuvat) palkattomat poissaolot ovat lisäksi vaikuttaneet hänen viitekuukauden bruttoansioihinsa (muuttuja 4.2) eikä niitä voida sopivasti mukauttaa, jotta saataisiin tyydyttävä estimaatti palkansaajan täyden kuukauden ansioista, tällaista työntekijää ei pidä myöskään sisällyttää muuttujaan.

Palkansaajien estimointikertoimen (muuttuja 5.2) olisi kohdistuttava ainoastaan sellaisiin otokseen sisältyviin palkansaajiin, joiden osalta voidaan esittää perustellut bruttokuukausiansioiden estimaatit.

4.1   Viitevuoden bruttovuosiansiot

Bruttovuosiansiot kattavat rahapalkan ja luontoismuotoiset korvaukset viitevuodelta ennen verovähennyksiä ja sosiaaliturvamaksuja, jotka palkansaajien on maksettava ja jotka työnantaja on pidättänyt.

Vuosi- ja kuukausiansioiden pääasiallinen ero on siinä, että vuosiansiot eivät ole ainoastaan kultakin maksukaudelta maksettujen suorien korvausten, lisäpalkkioiden ja palkanlisien summa. Vuosiansiot ylittävätkin tavallisesti luvun, joka saadaan kertomalla ”vakiokuukausipaketti” 12:lla.

”Vakiokuukausipakettiin” sisältyvät jokaiselta palkanmaksukaudelta suoritetut lisäpalkkiot ja palkanlisät, vaikka näiden ”säännöllisten” lisäpalkkioiden ja palkanlisien määrä vaihtelisi, mutta siihen ei sisällytetä lisäpalkkioita ja palkanlisiä, joita ei makseta jokaiselta maksukaudelta. Kuukausiansioissa ei myöskään oteta huomioon luontoismuotoisia korvauksia. Vuosiansiot kattavat kuitenkin myös kaikki ”muut kuin vakiomaksut” eli maksut, joita ei suoriteta jokaiselta maksukaudelta, (muuttuja 4.1.1) ja luontoismuotoiset korvaukset (muuttuja 4.1.2).

Muuttujan 4.1 tiedot olisi annettava kaikista palkansaajista, joiden bruttokuukausiansiot (muuttuja 4.2) ovat toimitettavissa, eli muuttujaa 4.1 ei pidä soveltaa palkansaajiin, joiden osalta palkansaajan kuukausiansioiden estimaatti ei ole laskettavissa. Näitä palkansaajia ei sisällytetä otokseen.

Palkansaajan ansioiden ei tarvitse aina kattaa koko vuotta. Joillakin palkansaajilla on palkattomia poissaolojaksoja, tai he ovat tulleet yritykseen tai lähteneet yrityksestä kyseisenä vuonna. Viitevuoden todelliset bruttoansiot on ilmoitettava. Kun muuttuja 3.1 (niiden viikkojen lukumäärä, joita bruttovuosiansiot koskevat) on alle 52 viikkoa, muuttujaa 3.1 käytetään muuttujan 4.1 ja sen osatekijöiden estimointiin.

4.1.1   Vuosittaiset lisäpalkkiot ja palkanlisät, joita ei ole maksettu jokaiselta maksukaudelta

Tämä muuttuja kattaa korvaukset, joita ei makseta jokaiselta maksukaudelta, kuten:

—

13. tai 14. kuukauden palkka,

—

lomarahat,

—

neljännesvuosittain tai vuosittain maksettavat yrityksen kannattavuuteen perustuvat bonukset,

—

tuottavuuteen perustuvat bonukset, jotka riippuvat ennalta asetetuista tavoitteista, työntekijöille myönnettävät tunnustuspalkkiot ja palkkauskannustimet,

—

erorahat ja ylimääräiset eläkerahat,

—

takautuvat korvaukset.

4.1.2   Vuosittaiset luontoismuotoiset korvaukset (vapaaehtoinen)

Tämä muuttuja tarkoittaa niiden kaikkien tavaroiden ja palvelujen arvon estimaattia, jotka yritys tai paikallinen yksikkö on tarjonnut työntekijöilleen viitevuoden aikana. Kohtaan sisältyvät yrityksen tuotteet, henkilökunta-asunnot, yrityksen autot sekä osakeoptio- ja osakeosto-ohjelmat. Jos luontoismuotoisten palkkojen ja palkkioiden henkilötuloverotuksesta on saatavissa tietoa, sitä voidaan käyttää tämän muuttujan kuvaajana.

Kun muuttuja 3.1 on alle 52 viikkoa, muuttujaa 4.1.2 ei mukauteta.

4.2   Viitekuukauden bruttoansiot

Tämä muuttuja kattaa viitekuukaudelta maksetun rahapalkan ennen verovähennyksiä ja sosiaaliturvamaksuja, jotka palkansaajien on maksettava ja jotka työnantaja on pidättänyt. Muuttujan 4.2 olisi vastattava viitekuukaudelta maksettujen työtuntien määrää (muuttuja 3.2).

Kohtaan sisältyvät seuraavat maksut:

—

kaikki kyseiseen kauteen kohdistuvat maksut (vaikka ne olisi tosiasiassa maksettu muulloin kuin edustavan kuukauden aikana), mukaan luettuna ylityöstä maksettu palkka, vuorotyölisät, lisäpalkkio, provisio jne.,

—

ylityökorvaukset, ryhmätyölisät, yötyö- ja viikonloppulisät, provisiot jne.,

—

lisäpalkkiot ja palkanlisät, jotka maksetaan säännöllisesti kultakin maksukaudelta, vaikka niiden määrä vaihtelisi kuukausittain,

—

poissaolojaksoilta ja seisokeista maksetut korvaukset, jotka työnantaja maksaa kokonaisuudessaan,

—

perhe-etuudet ja muut raha-avustukset, jotka vahvistetaan työehtosopimuksin tai vapaaehtoisin sopimuksin,

—

maksut työntekijöiden säästöjärjestelmiin.

Kohtaan eivät sisälly seuraavat maksut:

—

kyseisellä kaudella suoritetut maksut, jotka kohdistuvat muihin kausiin, kuten maksurästit, lomaennakot tai lomakorvaukset taikka sairaspäivärahat muilta kausilta,

—

ajoittain maksetut lisäpalkkiot ja avustukset, joita ei ole maksettu säännöllisesti jokaisena palkanmaksupäivänä,

—

poissaoloajalta suoritetut maksut, jotka työnantaja on suorittanut alennetun määrän mukaan,

—

lakisääteiset perhe-etuudet,

—

työvaate- ja työvälinekorvaukset,

—

matka-, oleskelu- jne. korvaukset tai päivärahat ja työnantajan liiketoimien hoitamisesta maksetut kulukorvaukset,

—

luontoismuotoiset korvaukset.

Kun työntekijän palkattomat poissaolot ovat vaikuttaneet hänen bruttokuukausiansioihinsa (sairas- tai äitiyslomasta taikka opiskeluvapaasta johtuvista syistä tai yksinkertaisesti siitä syystä, että työntekijä tuli yritykseen tai lähti yrityksestä viitekuukauden aikana), ansiot olisi sopivasti mukautettava työntekijän täyden kuukauden ansioiden estimoimiseksi. Jos ei ole mahdollista mukauttaa palkansaajan kuukausiansioita siten, että estimoitu luku vastaa täyden kuukauden ansioita, palkansaajaa ei pidä sisällyttää otokseen.

4.2.1   Ylityöstä saadut ansiot

Ylityötunneilta maksettujen ylityöansioiden määrä. Tässä kohdassa olisi laskettava kokonaispalkka, ei siis ainoastaan normaaliin tuntipalkkaan lisätty erillinen lisä. Muuttujan 4.2.1 olisi vastattava muuttujaa 3.2.1 (viitekuukaudelta maksettujen ylityötuntien määrä).

4.2.2   Vuorotyöstä maksetut erityiskorvaukset

Kohtaan merkitään vuoro-, yö- tai viikonlopputyöstä maksetut erityislisät, jos tätä työtä ei käsitellä ylityönä. Kohdassa on otettava huomioon lisäosa tai ylimääräinen maksu, ei siis tällaisesta vuorotyöstä maksettua kokonaiskorvausta.

4.2.3   Työnantajan palkansaajan puolesta suorittamat pakolliset sosiaaliturvamaksut ja verot (vapaaehtoinen)

Tämä muuttuja tarkoittaa pakollisten sosiaaliturvamaksujen ja verojen kokonaismäärää, jonka työnantaja on maksanut palkansaajan puolesta valtion viranomaisille viitekuukauden aikana. Tietoa tarvitaan kunkin palkansaajan nettokuukausiansioiden selvittämiseksi (ks. kuva ”ansiomuuttujista” liitteen I lopussa).

Jos palkattomat poissaolot vaikuttavat työntekijän kuukausiansioihin, muuttujaa 4.2.3 (ja sen osatekijöitä 4.2.3.1 ja 4.2.3.2) olisi mukautettava täyden kuukauden estimoitujen vähennysten selvittämiseksi.

4.2.3.1   Pakolliset sosiaaliturvamaksut (vapaaehtoinen)

Tämä kohta tarkoittaa työntekijän lakisääteisten tai työehtosopimuksiin perustuvien sosiaaliturvamaksujen määrää, jonka työnantaja pidättää.

4.2.3.2   Verot (vapaaehtoinen)

Tämä kohta tarkoittaa kaikkien työntekijän ansioista kannettavien verojen määrää, jonka työnantaja on pidättänyt viitekuukaudelta ja suorittanut veroviranomaisille työntekijän puolesta.

4.3   Viitekuukauden keskimääräiset bruttotuntiansiot

Kohtaan merkittävä luku on työntekijälle viitekuukaudelta maksettu keskimääräinen bruttoansio tuntia kohti. Tämän luvun olisi vastattava keskimääräistä bruttotuntiansiota, joka saadaan jakamalla viitekuukauden bruttoansiot (muuttuja 4.2) samalta ajanjaksolta maksettujen työtuntien lukumäärällä (muuttuja 3.2).

5.   Estimointikertoimet

Tiedonkeruu ansiorakennetutkimusta varten noudattaa tavallisesti kaksivaiheista otantamenetelmää. Tässä tapauksessa paikallisten yksiköiden koko perusjoukko jaetaan ensin toisensa poissulkeviin alajoukkoihin (ositteisiin), ja kustakin ositteesta valitaan paikallisten yksiköiden otos. Tämän jälkeen kustakin paikallisesta yksiköstä valitaan palkansaajien otos.

Estimointikerrointa 5.1 tarvitaan, jotta otokseen valituista paikallisista yksiköistä kerättyjen tietojen perusteella voidaan tehdä johtopäätökset kaikkien kyseiseen ositteeseen sisältyvien paikallisten yksiköiden perusjoukon suhteen. Estimointikertoimen 5.2 avulla otokseen sisältyvistä palkansaajista kerättyjen tietojen perusteella voidaan vastaavasti tehdä johtopäätökset kaikkien samaan ositteeseen sisältyvien palkansaajien perusjoukosta.

Yleisesti, aina kun päätetään, että yksittäistä yritystä tai yksittäistä palkansaajaa koskevat mikrotiedot olisi (mistä syystä tahansa) suljettava pois otoksesta tai jos ne eivät ole saatavissa, estimointikertoimet olisi laskettava uudelleen sopivin menetelmin, kuten kalibroinnin avulla, paikallisten yksiköiden ja palkansaajien alkuperäisten painotusten mukauttamiseksi vastaavasti.

5.1   Paikallisen yksikön estimointikerroin

Kunkin paikallisen yksikön estimointikerroin 5.1 lasketaan otoksen kussakin ositteessa. Se osoittaa niiden paikallisten yksiköiden lukumäärää ositteessa, jota otoksen kukin paikallinen yksikkö edustaa. Näin ollen muuttuja 5.1 on (ainakin ennen kuin on sovellettu paikallisten yksiköiden uudelleenpainotusmenetelmää) kerroin, jolla otoksen paikallisten yksiköiden lukumäärä on kerrottava, jotta saadaan selville kaikkien kyseiseen ositteeseen sisältyvien paikallisten yksiköiden perusjoukon estimaatit.

Kun päätetään, että paikallinen yksikkö olisi suljettava pois otoksesta (koska vastausta ei ole saatu, kattavuudessa on virhe tai on suoritettu jälkiositus jne.), estimointikerroin 5.1 on laskettava uudelleen, jotta voidaan ottaa huomioon poissuljetut paikalliset yksiköt.

5.2   Palkansaajien estimointikerroin

Palkansaajien estimointikerroin lasketaan otoksen kutakin paikallista yksikköä varten. Muuttuja 5.2 on (ainakin ennen kuin on sovellettu menetelmää palkansaajien alkuperäisten painotusten uudelleen painottamiseksi) kerroin, jolla otokseen sisältyvien palkansaajien lukumäärä on kerrottava, jotta saadaan selville kyseisen ositteen perusjoukon estimaatit.

On olennaista, että paikallisesta yksiköstä otokseen valittujen palkansaajien lukumäärä on sama kuin niiden palkansaajien lukumäärä, jotka ovat saaneet täyden kuukauden korvauksen viitekuukaudelta. Kun on tarpeen sulkea pois otokseen valittuja palkansaajia, joilla on ollut palkattomia poissaolojaksoja viitekuukauden aikana, saatu estimointikerroin 5.2 olisi laskettava uudelleen, jotta voidaan ottaa huomioon poissuljetut palkansaajat.

(1)  EYVL L 76, 30.3.1993, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003.

(2)  NACE Rev. 1.1:n pääluokan L kattaminen on vapaaehtoista. Alle kymmenen työntekijän yritysten palveluksessa olevien työntekijöiden kattaminen on niin ikään vapaaehtoista.

(3)  NACE Rev. 1.1:n pääluokan L kattaminen on vapaaehtoista. Alle kymmenen työntekijän yritysten kattaminen on niin ikään vapaaehtoista.

(4)  Kahteen kertaan laskemisen välttämiseksi työvoiman välitystoimistojen palkkaamien henkilöiden tekemät työtunnit on sisällytettävä välitystoimiston NACE-luokkaan (NACE Rev. 1.1, 74.50) eikä sen yrityksen NACE-luokkaan, jossa he tosiasiallisesti työskentelevät.

(5)  Etätyöntekijä on henkilö, joka yrityksen kanssa etukäteen sovitun järjestelyn tai solmitun sopimuksen nojalla tekee töitä tai tuottaa tietyn määrän tavaroita tai palveluksia kyseiselle yritykselle, mutta jonka työskentelypaikka ei ole kyseisessä yrityksessä (Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä yhteisössä, EKT-95: 11.13 g)).

LIITE III

TULOSTEN TOIMITTAMINEN

Kutakin paikallista yksikköä ja kutakin palkansaajaa koskevat yksilölliset tiedot on toimitettava kahdentyyppisen mikrotiedot sisältävän tietueen muodossa:

A

:

Paikallisia yksiköitä koskevat tietueet

B

:

Palkansaajia koskevat tietueet.

Palkansaajia koskevat tietueet olisi liitettävä paikallisia yksiköitä koskeviin tietueisiin tilastoavaimella, joka ei paljasta, mistä yrityksestä on kyse. Avain voi olla keinotekoinen numero tai olemassaoleva avain edellyttäen, että samaa avainta käytetään sekä paikallista yksikköä että palkansaajia koskevissa tietueissa. Palkansaajan tunnistamisen helpottamiseksi kullekin palkansaajalle olisi myös annettava avain, josta henkilöä ei pystytä tunnistamaan.

Muuttujat

Kaikki tietueiden A ja B kohdat olisi täytettävä kokonaisuudessaan. Kaikissa yksittäisissä kohdissa olisi oltava merkinnät, mukaan luettuna vapaaehtoiset muuttujat (ks. jäljempänä). ”Tyhjämerkkejä” ei hyväksytä.

Pakolliset muuttujat

Kaikista pakollisista muuttujista on toimitettava täydelliset tiedot kaikki mikrotiedot sisältävinä tietueina. Toimitetut estimointikertoimet eivät muutoin sovellu kaikkiin muuttujiin.

Vapaaehtoiset muuttujat

Nämä muuttujat on koodattava tarkasti seuraavia sääntöjä noudattaen:

 

Kun vapaaehtoista muuttajaa varten on käytettävissä tietoa, on suotavaa toimittaa tiedot (samoin kuin pakollisia muuttujia varten) kaikista havaintoyksiköistä tai palkansaajista.

 

Kun vapaaehtoista muuttujaa varten ei ole käytettävissä tietoa, alfanumeerisiin muuttujiin merkitään ”OPT” ja numeerisiin muuttujiin ”99999999” (”yhdeksikköjen” lukumäärä vastaa kentän pituutta).

Nolla-arvot

”0”: nolla-arvon käyttö olisi tiukasti rajoitettava vain niihin muuttujiin, joissa nolla-arvo saattaa tosiasiassa joskus esiintyä (esim. kun palkansaajalla ei ole ollut ylitöitä viitekuukauden aikana).

Ansiorakennetutkimuksen muuttujaluokat

Liitteessä I luetellut ansiorakennetutkimuksen muuttujat ovat joko kvalitatiivisia tai kvantitatiivisia muuttujia. Useimmat paikallista yksikköä ja palkansaajan yksilöllisiä ominaisuuksia koskevat muuttujat ovat kvalitatiivisia muuttujia. Näihin ansiorakennetutkimuksen muuttujiin liittyy rajallinen määrä luokkia.

Ansiorakennetutkimuksen kvantitatiiviset muuttujat ovat joko laskettavia muuttujia (työntekijöiden lukumäärä tai työtuntien, -päivien tai -viikkojen määrä) tai ansioita koskevia muuttujia.

Eurostat vahvistaa ansiorakennetutkimuksen kvalitatiivisten muuttujien luokat sekä ansiorakennetutkimuksen kvantitatiivisten muuttujien luokitteluasteikot täytäntöönpanoa koskevassa asiakirjassa.

Tietueiden A ja B sisältö

Tietueiden A ja B sisältämien muuttujien sisältö ja järjestys sekä käytettävät koodit täsmennetään erillisissä dokumenteissa.

Tietueissa on oltava yksi kenttä muuttujaa kohti. Numeeriset muuttujat on ilmaistava absoluuttisina lukuina, eli ilmoittamalla täydelliset kokonaisluvut (ei desimaalilukuina, kymmeninä, satoina, tuhansina, miljoonina jne.). Vaadittavan tarkkuuden vuoksi muuttujien 4.3, 5.1 ja 5.2 arvot on kuitenkin ilmoitettava kahden desimaalin tarkkuudella.

Yksi numeerinen muuttuja poikkeaa muista. Se on ”osuus kokoaikaisen palkansaajan normaalityötunneista” (muuttuja 2.7.1), joka on ilmaistava prosentteina kahden desimaalin tarkkuudella, esim. 43,27.

Kun numeeriset muuttujat koskevat raha-arvoja (esim. tunti-, kuukausi- ja vuosiansiot, lisäpalkkiot, verot, sosiaaliturvamaksut ja luontoismuotoiset korvaukset), ne on ilmaistava kyseisen maan kansallisen valuutan yksikköinä.

Tietojen toimittaminen

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle (Eurostatille) tässä asetuksessa vaaditut tiedot ja metatiedot sähköisessä muodossa, joka noudattaa Eurostatin esittämää tiedonsiirtostandardia. Eurostat saattaa käyttöön tarkat dokumentit hyväksyty(i)stä standard(e)ista ja toimittaa suuntaviivat siitä, miten tätä standardia (näitä standardeja) on tämän asetuksen vaatimuksien mukaisesti sovellettava.

22.10.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 279/47

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1739/2005,

annettu 21 päivänä lokakuuta 2005,

sirkuseläinten kuljettamiseen jäsenvaltioiden välillä sovellettavista eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista eläinten, siemennesteen, munasolujen ja alkioiden yhteisön sisäisessä kaupassa ja yhteisöön tuonnissa siltä osin kuin niitä eivät koske direktiivin 90/425/ETY liitteessä A olevassa 1 jaksossa mainittujen erityisten yhteisön säädösten eläinten terveyttä koskevat vaatimukset 13 päivänä heinäkuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/65/ETY (1) ja erityisesti sen 23 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

On aiheellista vahvistaa sirkuseläinten kuljettamiselle eläinten terveyttä koskevat erityisvaatimukset direktiivin 92/65/ETY mukaisesti ja poikkeuksena kyseisen direktiivin II luvussa oleviin eläinten kuljettamista koskeviin yleissääntöihin. Tässä asetuksessa säädettyjä toimenpiteitä olisi sovellettava kiertäviin näyttelyihin, tivoleihin ja eläinnäytöksiin, muttei direktiivin 92/65/ETY 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuihin pysyviin paikkoihin.

(2)

Eläinten terveyden vuoksi toimivaltaisilla viranomaisilla on tarpeen olla tiettyjä tietoja sirkuksista ja tivoleista, joissa pidetään sirkuseläimiä, erityisesti kun on kyse eläinten kuljetuksista jäsenvaltioiden välillä. Siksi on aiheellista vaatia, että tällaiset sirkukset ja tivolit rekisteröidään jossakin jäsenvaltiossa ja että niiden kulkureitistä pidetään kirjaa.

(3)

Sirkukset ja tivolit esiintyvät usein alkuperäjäsenvaltionsa ulkopuolella. Siksi olisi oltava mahdollista, että ne voivat rekisteröityä siinä jäsenvaltiossa, jossa niiden vakituinen kotipaikka on tai jossa ne sijaitsevat, vaikkei se olisikaan niiden alkuperäjäsenvaltio.

(4)

Eläinnäytös käsittää yhden eläimen tai rajoitetun määrän eläimiä, joita pidetään ensisijaisesti julkista näytteilläpitoa tai viihdytystä varten ja jotka voivat olla itsenäisessä hallinnassa tai omistuksessa. Eläinnäytöksiä saatetaan järjestää alkuperäjäsenvaltion ulkopuolella esimerkiksi silloin, kun ne ovat osa sirkusta, tai kun suoritetaan itsenäistä työtä kuten viihdytys- tai kuvaustoimintaa. Siksi on aiheellista sisällyttää myös eläinnäytökset tämän asetuksen soveltamisalaan.

(5)

Riski, jonka sirkus tai tivoli aiheuttaa eläinten terveydelle, liittyy suoraan niissä pidettyjen eläinten lajiin. Sirkusten ja eläinnäytösten pitäjien olisi siksi edellytettävä pitävän rekisteriä eläimiinsä liittyvistä olennaisista tiedoista.

(6)

On tarpeen helpottaa sirkuseläinten terveydentilan tarkastamista. Kun otetaan huomioon eri tavat, joilla sirkuseläimiä kuljetetaan yhteisössä, on tarpeen antaa sirkuseläimille passit, joihin olisi kirjattava kaikki eläinten terveyttä koskevat olennaiset tiedot, mukaan luettuina yksityiskohtaiset tiedot virallisista testauksista ja rokotuksista.

(7)

Sirkuseläinten terveyttä koskevat säännöt voivat perustua samoille periaatteille kuin eläinten terveyttä koskeva yhteisön lainsäädäntö tiloilla pidettävien kotieläinten yhteisön sisäisestä kaupasta, mukaan luettuina eläinten terveyteen liittyvistä ongelmista yhteisön sisäisessä nautaeläinten ja sikojen kaupassa 26 päivänä kesäkuuta 1964 annettu neuvoston direktiivi 64/432/ETY (2) ja eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista yhteisön sisäisessä lampaiden ja vuohien kaupassa 28 päivänä tammikuuta 1991 annettu neuvoston direktiivi 91/68/ETY (3). Nämä säännöt olisi kuitenkin mukautettava erityisongelmiin, joita asianomaiset eläinlajit aiheuttavat pidettäessä niitä sirkuksissa ja tivoleissa, ja neuvoston direktiivin 90/425/ETY (4) 2 artiklan 7 kohdassa määritellyn virkaeläinlääkärin on ne virallisesti todistettava.

(8)

Eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista ja mukana seuraavista asiakirjoista tai passeista on säädetty kissojen, koirien ja frettien yhteisön sisäisten kuljetusten osalta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 998/2003 (5) ja hevoseläinten osalta komission päätöksellä 93/623/ETY (6). Mainittuja lajeja olevien sirkuseläinten olisi siksi noudatettava niissä vahvistettuja, passeja ja eläinten terveyttä koskevia sääntöjä.

(9)

Yhdenmukaisuuden vuoksi on aiheellista sallia, että Irlanti, Kypros, Malta ja Yhdistynyt kuningaskunta soveltavat raivotaudille alttiisiin sirkuseläimiin karanteenia koskevia omia kansallisia sääntöjään kuten direktiivissä 92/65/ETY säädetään.

(10)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet eivät saa rajoittaa lainsäädäntöä, jolla pannaan täytäntöön luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta niiden kauppaa sääntelemällä 9 päivänä joulukuuta 1996 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 338/97 (7).

(11)

Sirkuseläinten aukottoman jäljitettävyyden varmistamiseksi on tarpeen kirjata sirkuseläinten yhteisön sisäiset kuljetukset käyttämällä komission päätöksellä 2004/292/EY (8) käyttöönotettua Traces-järjestelmää ja soveltamalla todistuksia koskevia vaatimuksia yhteisön sisäisessä kaupassa kuten eläinten ja eläinperäisten tuotteiden yhteisön sisäiseen kauppaan liittyvän yhdenmukaisen todistusmallin ja tarkastuspöytäkirjan hyväksymisestä 30 päivänä maaliskuuta 2004 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 599/2004 (9) säädetään.

(12)

Tässä asetuksessa säädettyjen uusien vaatimusten täytäntöön panemiseksi olisi annettava riittävästi aikaa.

(13)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

Poikkeuksena direktiivin 92/65/ETY II lukuun tässä asetuksessa vahvistetaan sirkuseläinten kuljettamiseen jäsenvaltioiden välillä sovellettavat eläinten terveyttä koskevat vaatimukset.

Sirkuksia koskevia sääntöjä sovelletaan soveltuvin osin eläinnäytöksiin.

Tätä asetusta sovelletaan rajoittamatta seuraavia:

a)

toimenpiteet, joita sovelletaan raivotaudille alttiisiin eläimiin tietyissä jäsenvaltioissa direktiivin 92/65/ETY 10 artiklan 4 kohdan mukaisesti;

b)

sen lainsäädännön sisältämät todistuksia koskevat säännöt, jolla pannaan täytäntöön neuvoston asetus (EY) N:o 338/97 luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta niiden kauppaa sääntelemällä.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)

’sirkuksella’ kiertävää näyttelyä tai tivolia, jossa on mukana yksi tai useampi eläin;

2)

’eläimellä’ direktiivin 92/65/ETY liitteessä A lueteltuihin lajeihin kuuluvaa eläintä, jota pidetään julkisesti näytteillä viihdytys- tai opetustarkoituksessa;

3)

’sirkuksen pitäjällä’ sirkuksen omistajaa, hänen edustajaansa tai muuta henkilöä, jolla on yleisvastuu sirkuksesta;

4)

’virkaeläinlääkärillä’ direktiivin 90/425/ETY 2 artiklan 7 kohdassa määriteltyä virkaeläinlääkäriä.

3 artikla

Siirtyminen jäsenvaltiosta toiseen

Sirkus voi siirtyä toiseen jäsenvaltioon ainoastaan, jos se on rekisteröity 4 artiklan mukaisesti ja jos 8, 9 ja 10 artiklaa noudatetaan.

4 artikla

Sirkusten rekisteröinti

1.   Vähintään 40 työpäivää ennen kuin sirkus ensimmäisen kerran siirtyy toiseen jäsenvaltioon, sirkuksen pitäjän on jätettävä kirjallinen rekisteröintihakemus toimivaltaiselle viranomaiselle siinä jäsenvaltiossa, jossa sirkuksella on laillinen kotipaikka, tai siinä jäsenvaltiossa, jossa se sijaitsee.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun hakemuksen vastaanottamisen jälkeen toimivaltaisen viranomaisen on suoritettava kaikki asetuksessa vahvistettujen eläinten terveyttä koskevien vaatimusten noudattamiseen liittyvät tarvittavat tarkastukset.

3.   Jos 2 kohdassa tarkoitetut vaatimukset täyttyvät, toimivaltainen viranomainen myöntää:

a)

sirkuksen yksilöllisen rekisteröintinumeron, jonka on alettava kyseisen jäsenvaltion ISO-koodilla;

b)

sirkuksessa olevien eläinten rekisterin 5 artiklan mukaisesti;

c)

esiintymispaikkarekisterin 6 artiklan mukaisesti;

d)

eläinpassit 7 artiklan mukaisesti.

4.   Toimivaltaisen viranomaisen on pidettävä kirjaa kaikista 3 kohdan mukaisesti myöntämistään asiakirjoista.

5 artikla

Eläinrekisteri

Edellä 4 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetun sirkuksessa olevien eläinten rekisterin on oltava liitteessä I vahvistetun mallin mukainen ja sisällettävä 4 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettu rekisteröintinumero. Virkaeläinlääkärin on leimattava ja allekirjoitettava jokainen sivu ennen rekisterin myöntämistä.

6 artikla

Esiintymispaikkarekisteri

Edellä 4 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetun esiintymispaikkarekisterin on oltava liitteessä II vahvistetun mallin mukainen ja sisällettävä 4 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettu rekisteröintinumero. Virkaeläinlääkärin on leimattava ja allekirjoitettava jokainen merkintä ennen 9 artiklassa tarkoitettua siirtymistä.

7 artikla

Eläinpassit

1.   Toimivaltaisen viranomaisen on 4 artiklan mukaisesti myönnettävä sirkuksen jokaiselle eläimelle, lukuun ottamatta tämän artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja eläimiä, liitteessä III vahvistetun mallin mukainen passi.

2.   Toimivaltaisen viranomaisen on 4 artiklan mukaisesti annettava sirkuksen linnuille ja jyrsijöille liitteessä IV vahvistetun mallin mukainen yhteispassi.

3.   Sirkuksen koirat, kissat ja fretit kuuluvat asetuksen (EY) N:o 998/2003 passeja ja eläinten terveyttä koskevien sääntöjen soveltamisalaan.

4.   Sirkuksen hevoseläimet kuuluvat päätöksen 93/623/ETY passeja ja eläinten terveyttä koskevien sääntöjen soveltamisalaan.

8 artikla

Sirkuksen pitäjän velvollisuudet

1.   Ennen sirkuksen siirtymistä toiseen jäsenvaltioon sirkuksen pitäjän on varmistettava, että:

a)

4 artiklan 3 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitetut rekisterit ovat ajan tasalla;

b)

kaikilla sirkuksessa olevilla eläimillä on ajantasainen passi;

c)

sirkuksen aikeesta siirtyä toiseen jäsenvaltioon ilmoitetaan sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa sirkus sijaitsee, vähintään 10 työpäivää ennen lähtöä.

2.   Sirkuksen pitäjän on varmistettava, että jokaista sirkuksessa olevaa eläintä pidetään siten, ettei se joudu suoraan tai välillisesti tekemisiin sellaisten eläinten kanssa, joita ei ole rekisteröity tämän asetuksen mukaisesti.

3.   Sirkuksen pitäjän on varmistettava, että kaikki 4 artiklan 3 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitetuissa rekistereissä olevat tiedot säilytetään vähintään viiden vuoden ajan.

9 artikla

Sirkuksen siirtymistä jäsenvaltioiden välillä koskevat vaatimukset

1.   Ennen sirkuksen siirtymistä toiseen jäsenvaltioon lähtöjäsenvaltion virkaeläinlääkärin on:

a)

tarkistettava, että lähtöpaikassa ei ole voimassa mikään eläinten terveyteen liittyvä rajoitus, joka koskee sellaista sairautta, jolle sirkuksessa oleva eläin on altis;

b)

lähtöä edeltävien 10 työpäivän aikana tarkastettava kaikki sirkuseläimet sen varmistamiseksi, että ne ovat kliinisesti terveitä;

c)

tarkistettava, että 4 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettu sirkuksessa olevien eläinten rekisteri on tarkastuspäivänä ajan tasalla ja täydellinen;

d)

tarkistettava, että sirkuksessa olevien eläinten passit ovat ajan tasalla.

2.   Jos kaikki 1 kohdassa säädetyt vaatimukset täyttyvät, virkaeläinlääkärin on allekirjoittamalla ja leimaamalla 4 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetun esiintymispaikkarekisterin viimeinen sarake ilmoitettava, että sirkuksella on lupa siirtyä seuraavien 10 työpäivän aikana.

10 artikla

Tieto sirkuksen siirtymisestä jäsenvaltioiden välillä

1.   Sirkuksen pitäjän on vähintään 48 tuntia ennen sirkuksen siirtymistä jäsenvaltiosta toiseen ilmoitettava asiaankuuluvat tiedot lähtöjäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle yhteisön sisäistä kauppaa koskevan todistuksen täydentämiseksi Traces-järjestelmässä.

2.   Lähtöjäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on Traces-järjestelmää käyttämällä ilmoitettava siirtymisestä kohdejäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle ja kaikkien kauttakulkujäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille.

3.   Asetuksessa (EY) N:o 599/2004 vahvistetussa yhteisön sisäiseen kauppaan liittyvässä todistusmallissa sirkuseläinten lajit ja passinumerot on lisättävä eläinten/tuotteiden tunnistetietoja koskevaan I.31 kohtaan, ja tämä asetus on mainittava osassa II.

11 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2007.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 21 päivänä lokakuuta 2005.

Komission puolesta

Markos KYPRIANOU

Komission jäsen

(1)  EYVL L 268, 14.9.1992, s. 54. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2004/68/EY (EUVL L 139, 30.4.2004, s. 320); oikaisu (EUVL L 226, 25.6.2004, s. 128.)

(2)  EYVL 121, 29.7.1964, s. 1977/64. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1/2005 (EUVL L 3, 5.1.2005, s. 1).

(3)  EYVL L 46, 19.2.1991, s. 19. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission päätöksellä 2004/554/EY (EUVL L 248, 22.7.2004, s. 1).

(4)  EYVL L 224, 18.8.1990, s. 29. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2002/33/EY (EYVL L 315, 19.11.2002, s. 14).

(5)  EUVL L 146, 13.6.2003, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1193/2005 (EUVL L 194, 26.7.2005, s. 4).

(6)  EYVL L 298, 3.12.1993, s. 45. Päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2000/68/EY (EYVL L 23, 28.1.2000, s. 72).

(7)  EYVL L 61, 3.3.1997, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1332/2005 (EUVL L 215, 19.8.2005, s. 1).

(8)  EUVL L 94, 31.3.2004, s. 63. Päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 2005/515/EY (EUVL L 187, 19.7.2005, s. 29).

(9)  EUVL L 94, 31.3.2004, s. 44.

LIITE I

SIRKUKSESSA tai ELÄINNÄYTÖKSESSÄ MUKANA OLEVIEN ELÄINTEN REKISTERI (komission asetuksen (EY) N:o 1739/2005 mukaisesti) (1)

Image

(1)  Rekisterin on oltava kirjanen, jonka sivuja ei voi vaihtaa. Tätä varten virkaeläinlääkärin on allekirjoitettava ja leimattava jokainen sivu ennen rekisterin myöntämistä sirkuksen pitäjälle. Rekisteri on säilytettävä vähintään viisi vuotta.

LIITE II

SIRKUKSEN tai ELÄINNÄYTÖKSEN ESIINTYMISPAIKKAREKISTERI (komission asetuksen (EY) N:o 1739/2005 mukaisesti)

Image

LIITE III

SIRKUKSESSA tai ELÄINNÄYTÖKSESSÄ OLEVAN ELÄIMEN YKSILÖLLINEN PASSI

Image

Image

Image

Image

Image

Image

LIITE IV

SIRKUKSESSA tai ELÄINNÄYTÖKSESSÄ MUKANA OLEVIEN LINTUJEN JA JYRSIJÖIDEN PASSI

Image

Image

Image

Image

22.10.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 279/63

KOMISSION DIREKTIIVI 2005/72/EY,

annettu 21 päivänä lokakuuta 2005,

neuvoston direktiivin 91/414/ETY muuttamisesta klooripyrifossin, klooripyrifossimetyylin, mankotsebin, manebin ja metiramin sisällyttämiseksi siihen tehoaineina

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta 15 päivänä heinäkuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/414/ETY (1) ja erityisesti sen 6 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun neuvoston direktiivin 91/414/ETY 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun työohjelman ensimmäisen vaiheen täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 11 päivänä joulukuuta 1992 annetussa komission asetuksessa (ETY) N:o 3600/92 (2) vahvistetaan luettelo tehoaineista niiden arviointia ja mahdollista direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I sisällyttämistä varten. Luettelossa ovat mukana klooripyrifossi, klooripyrifossimetyyli, mankotsebi, manebi ja metirami.

(2)

Kyseisten tehoaineiden vaikutukset ihmisten terveyteen ja ympäristöön on arvioitu asetuksen (ETY) N:o 3600/92 säännösten mukaisesti ilmoittajien ehdottamien käyttötarkoitusten osalta. Kasvinsuojeluaineiden tehoaineiden luettelon vahvistamisesta ja esittelijöinä toimivien jäsenvaltioiden nimeämisestä asetuksen (ETY) N:o 3600/92 soveltamiseksi 27 päivänä huhtikuuta 1994 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 933/94 (3) nimettiin esitteleviksi jäsenvaltioiksi seuraavat jäsenvaltiot, jotka toimittivat komissiolle asiaa koskevat arviointikertomukset ja suositukset asetuksen (ETY) N:o 3600/92 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti. Klooripyrifossin ja klooripyrifossimetyylin osalta esittelevänä jäsenvaltiona oli Espanja, ja kaikki asiaa koskevat tiedot toimitettiin 16 päivänä syyskuuta 1997 ja 7 päivänä toukokuuta 1999. Italia nimettiin esitteleväksi jäsenvaltioksi mankotsebin, manebin ja metiramin osalta, ja kaikki asiaa koskevat tiedot toimitettiin 3 päivänä lokakuuta 2000, 29 päivänä marraskuuta 2000 ja 22 päivänä elokuuta 2000.

(3)

Jäsenvaltiot ja komissio ovat tarkastelleet arviointikertomuksia elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa. Tarkastelut saatettiin päätökseen 3 päivänä kesäkuuta 2005 komission tarkastelukertomuksilla klooripyrifossista, klooripyrifossimetyylistä, mankotsebista, manebista ja metiramista.

(4)

Klooripyrifossin, klooripyrifossimetyylin, mankotsebin, manebin ja metiramin tarkastelussa ei paljastunut avoimia kysymyksiä, joita pitäisi käsitellä kasveja käsittelevässä tiedekomiteassa tai Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisessa, joka on ottanut hoitaakseen tiedekomitean tehtävät.

(5)

Eri tutkimuksista on käynyt ilmi, että klooripyrifossia, klooripyrifossimetyyliä, mankotsebia, manebia tai metiramia sisältävien kasvinsuojeluaineiden voidaan yleisesti olettaa täyttävän direktiivin 91/414/ETY 5 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa säädetyt edellytykset erityisesti tutkittujen ja komission tarkastelukertomuksessa lueteltujen käyttötarkoitusten osalta. Näin ollen on aiheellista sisällyttää kyseiset tehoaineet liitteeseen I sen varmistamiseksi, että kyseisiä tehoaineita sisältäviä kasvinsuojeluaineita koskevien lupien myöntäminen voidaan järjestää kaikissa jäsenvaltioissa mainitussa direktiivissä säädetyllä tavalla.

(6)

Rajoittamatta edellä esitetyn päätelmän soveltamista on kuitenkin asianmukaista hankkia lisätietoja tietyistä seikoista. Direktiivin 91/414/ETY 6 artiklan 1 kohdassa säädetään, että tehoaineen sisällyttämiselle liitteeseen I voidaan asettaa ehtoja. Näin ollen on asianmukaista vaatia, että klooripyrifossille, klooripyrifossimetyylille, mankotsebille, manebille ja metiramille tehtäisiin lisätestejä joidenkin muiden kuin kohdeorganismien riskinarvioinnin vahvistamiseksi ja lisäksi mankotsebille ja manebille kehitysmyrkyllisyyttä koskevia testejä ja että ilmoittajat esittelisivät tällaiset tutkimukset.

(7)

Kohtuullinen määräaika on tarpeen ennen tehoaineen sisällyttämistä liitteeseen I, jotta jäsenvaltiot ja asianomaiset osapuolet voivat valmistautua sisällyttämisestä seuraaviin uusiin vaatimuksiin.

(8)

Ilman, että tehoaineen sisällyttämisellä liitteeseen I rajoitettaisiin direktiivin 91/414/ETY velvoitteiden soveltamista, jäsenvaltioilla olisi sisällyttämisen jälkeen oltava kuusi kuukautta aikaa tarkistaa nykyiset klooripyrifossia, klooripyrifossimetyyliä, mankotsebia, manebia tai metiramia sisältävien kasvinsuojeluaineiden luvat sen varmistamiseksi, että direktiivissä 91/414/ETY ja erityisesti sen 13 artiklassa säädetyt vaatimukset ja liitteessä I vahvistetut ehdot täyttyvät. Jäsenvaltioiden olisi tapauksen mukaan muutettava, korvattava tai peruutettava nykyisiä lupia direktiivin 91/414/ETY säännösten mukaisesti. Edellä esitetystä määräajasta poiketen olisi säädettävä pidemmästä määräajasta kutakin kasvinsuojeluainetta ja kutakin aiottua käyttötarkoitusta koskevan täydellisen, liitteen III mukaisen asiakirja-aineiston jättämistä ja arviointia varten direktiivissä 91/414/ETY säädettyjen yhtenäisten periaatteiden mukaisesti.

(9)

Asetuksen (ETY) N:o 3600/92 puitteissa arvioitujen tehoaineiden sisällyttämisestä direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I saatu aiempi kokemus on osoittanut, että voimassa olevien lupien haltijoiden velvollisuuksien tulkinnassa saattaa syntyä vaikeuksia tietojen saatavuuden osalta. Lisävaikeuksien ehkäisemiseksi näyttää tämän vuoksi olevan tarpeen selkeyttää jäsenvaltioiden velvollisuuksia ja erityisesti velvollisuutta tarkistaa, että luvanhaltija osoittaa kyseisen direktiivin liitteen II vaatimukset täyttävän asiakirja-aineiston saatavuuden. Tällä selvennyksellä ei kuitenkaan aiheuteta jäsenvaltioille tai luvanhaltijoille uusia velvoitteita verrattuna direktiiveihin, joita on tähän mennessä annettu liitteen I muuttamiseksi.

(10)

Sen vuoksi direktiiviä 91/414/ETY olisi muutettava vastaavasti.

(11)

Tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Muutetaan direktiivin 91/414/ETY liite I tämän direktiivin liitteen mukaisesti.

2 artikla

Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan ja julkaistava ne viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2006. Niiden on toimitettava kirjallisina komissiolle nämä säännökset sekä kyseisiä säännöksiä ja tätä direktiiviä koskeva vastaavuustaulukko viipymättä.

Niiden on sovellettava näitä säännöksiä 1 päivästä tammikuuta 2007.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säännöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

3 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on direktiivin 91/414/ETY mukaisesti tarvittaessa muutettava tai peruutettava klooripyrifossia, klooripyrifossimetyyliä, mankotsebia, manebia tai metiramia tehoaineenaan sisältäviä kasvinsuojeluaineita koskevat voimassa olevat luvat 31 päivään joulukuuta 2006 mennessä. Jäsenvaltioiden on tähän päivämäärään mennessä erityisesti tarkistettava, että klooripyrifossia, klooripyrifossimetyyliä, mankotsebia, manebia ja metiramia koskevat mainitun direktiivin liitteen I edellytykset täyttyvät, kyseisiä tehoaineita koskevien tekstien B osassa mainittuja edellytyksiä lukuun ottamatta, ja että luvanhaltijalla on mainitun direktiivin liitteen II vaatimukset täyttävä asiakirja-aineisto tai pääsy sellaiseen mainitun direktiivin 13 artiklan edellytysten mukaisesti.

2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltioiden on arvioitava tuote uudelleen kaikkien sellaisten sallittujen kasvinsuojeluaineiden osalta, jotka sisältävät klooripyrifossia, klooripyrifossimetyyliä, mankotsebia, manebia tai metiramia joko ainoana tehoaineena tai yhtenä monista tehoaineista, jotka kaikki on 30 päivään kesäkuuta 2006 mennessä sisällytetty direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I; arviointi on suoritettava direktiivin 91/414/ETY liitteessä VI säädettyjen yhtenäisten periaatteiden mukaisesti, mainitun direktiivin liitteessä III vahvistetut vaatimukset täyttävän asiakirja-aineiston perusteella ja ottaen huomioon klooripyrifossia, klooripyrifossimetyyliä, mankotsebia, manebia ja metiramia koskevien, mainitun direktiivin liitteessä I olevien tekstien B osa. Jäsenvaltioiden on kyseisen arvioinnin perusteella määritettävä, täyttääkö tuote direktiivin 91/414/ETY 4 artiklan 1 kohdan b, c, d ja e alakohdassa vahvistetut edellytykset.

Määrittämisen jälkeen jäsenvaltioiden on

a)

klooripyrifossia, klooripyrifossimetyyliä, mankotsebia, manebia tai metiramia ainoana tehoaineena sisältävien tuotteiden osalta tarvittaessa muutettava tai peruutettava lupa viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2010; tai

b)

klooripyrifossia, klooripyrifossimetyyliä, mankotsebia, manebia tai metiramia yhtenä monista tehoaineistaan sisältävien tuotteiden osalta tarvittaessa muutettava tai peruutettava lupa viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2010 taikka siinä direktiivissä tai niissä direktiiveissä, joilla kyseinen aine tai aineet lisätään direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I, tällaista muuttamista tai peruuttamista varten vahvistettuna ajankohtana sen mukaan, kumpi ajankohta on myöhäisempi.

4 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2006.

5 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 21 päivänä lokakuuta 2005.

Komission puolesta

Markos KYPRIANOU

Komission jäsen

(1)  EYVL L 230, 19.8.1991, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 2005/396/EY (EUVL L 70, 16.3.2005, s. 1).

(2)  EYVL L 366, 15.12.1992, s. 10. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2266/2000 (EYVL L 259, 13.10.2000, s. 10).

(3)  EYVL L 107, 28.4.1994, s. 8. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2230/95 (EYVL L 225, 22.9.1995, s. 1).

LIITE

Direktiivin 91/414/ETY liitteessä I olevan taulukon loppuun sisällytettävät tiedot:

Nro

Nimi,

tunnistenumerot

IUPAC-nimi

Puhtaus (1)

Voimaantulo

Sisällyttämisen päättymispäivä

Erityisiä säännöksiä

”112

Klooripyrifossi

CAS-numero:

2921-88-2

CIPAC-numero:

221

O,O-dietyyli-O-3,5,6-trikloori-2-pyridyylifosforotioaatti

≥ 970 g/kg

Epäpuhtautta O,O,O,O-tetraetyyliditiopyrofosfaatti (Sulfotemp) pidettiin myrkyllisyyden kannalta merkittävänä ja sille vahvistettiin 3 g/kg enimmäismäärä.

1. heinäkuuta 2006

30. kesäkuuta 2016

A OSA

Lupa voidaan myöntää ainoastaan hyönteisten torjunta-aineena käyttöä varten.

B OSA

Liitteessä VI vahvistettujen yhtenäisten periaatteiden täytäntöönpanemiseksi on otettava huomioon elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 3 päivänä kesäkuuta 2005 valmiiksi saadun klooripyrifossia koskevan tarkastelukertomuksen päätelmät ja erityisesti sen lisäykset I ja II.

Jäsenvaltioiden on kiinnitettävä erityistä huomiota lintujen, nisäkkäiden, vesieliöiden, mehiläisten ja muiden kuin kohdelajina olevien niveljalkaisten suojeluun ja varmistettava, että lupaedellytyksiin sisältyy tarvittaessa riskinhallintatoimenpiteitä, kuten suojavyöhykkeitä.

Jäsenvaltioiden on pyydettävä toimittamaan uusia tutkimuksia, jotka vahvistavat riskinarvioinnin lintujen ja nisäkkäiden osalta. Niiden on varmistettava, että ilmoittajat, joiden pyynnöstä klooripyrifossi on sisällytetty tähän liitteeseen, toimittavat tällaiset tutkimukset komissiolle kahden vuoden kuluessa tämän direktiivin voimaantulosta.

113

Klooripyrifossimetyyli

CAS-numero:

5598-13-0

CIPAC-numero:

486

O,O-dimetyyli-O-3,5,6-trikloori-2-pyridyylifosforotioaatti

≥ 960 g/kg

Epäpuhtauksia O,O,O,O-tetrametyyliditiopyrofosfaatti (Sulfotemp) ja O,O,O-trimetyyli-O-(3,5,6-trikloori-2-pyridinyyli) difosforoditioaatti (Sulfotemp-esteri) pidettiin myrkyllisyyden kannalta merkittävinä ja kummallekin vahvistettiin 5 g/kg enimmäismäärä.

1. heinäkuuta 2006

30. kesäkuuta 2016

A OSA

Lupa voidaan myöntää ainoastaan hyönteisten torjunta-aineena käyttöä varten.

B OSA

Liitteessä VI vahvistettujen yhtenäisten periaatteiden täytäntöönpanemiseksi on otettava huomioon elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 3 päivänä kesäkuuta 2005 valmiiksi saadun klooripyrifossimetyyliä koskevan tarkastelukertomuksen päätelmät ja erityisesti sen lisäykset I ja II.

Jäsenvaltioiden on kiinnitettävä erityistä huomiota lintujen, nisäkkäiden, vesieliöiden, mehiläisten ja muiden kuin kohdelajina olevien niveljalkaisten suojeluun ja varmistettava, että lupaedellytyksiin sisältyy tarvittaessa riskinhallintatoimenpiteitä, kuten suojavyöhykkeitä.

Jäsenvaltioiden on pyydettävä toimittamaan uusia tutkimuksia, jotka vahvistavat riskinarvioinnin lintujen ja nisäkkäiden osalta, jos tuotetta on tarkoitus käyttää ulkona. Niiden on varmistettava, että ilmoittajat, joiden pyynnöstä klooripyrifossimetyyli on sisällytetty tähän liitteeseen, toimittavat tällaiset tutkimukset komissiolle kahden vuoden kuluessa tämän direktiivin voimaantulosta.

114

Manebi

CAS-numero:

12427-38-2

CIPAC-numero:

61

mangaanietyleenibis(ditiokarbamaatti), polymeerinen

≥ 860 g/kg

Valmistusepäpuhtautta etyleenitiourea pidetään toksikologisesti huolestuttavana, ja sen määrä saa olla enintään 0,5 prosenttia manebipitoisuudesta.

1. heinäkuuta 2006

30. kesäkuuta 2016

A OSA

Lupa voidaan myöntää ainoastaan sienitautien torjunta-aineena käyttöä varten.

B OSA

Liitteessä VI vahvistettujen yhtenäisten periaatteiden täytäntöönpanemiseksi on otettava huomioon elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 3 päivänä kesäkuuta 2005 valmiiksi saadun manebia koskevan tarkastelukertomuksen päätelmät ja erityisesti sen lisäykset I ja II.

Jäsenvaltioiden on kiinnitettävä erityistä huomiota pohjaveden saastumismahdollisuuteen, jos tehoainetta käytetään alueilla, joilla on herkkä maaperä ja/tai äärimmäiset ilmasto-olot.

Jäsenvaltioiden on kiinnitettävä erityistä huomiota elintarvikkeisiin sisältyviin jäämiin ja arvioitava ravinnon kautta tapahtuvaa kuluttajien altistumista.

Jäsenvaltioiden on kiinnitettävä erityistä huomiota lintujen, nisäkkäiden, vesieliöiden ja muiden kuin kohdelajina olevien niveljalkaisten suojeluun sekä varmistettava, että lupaedellytyksiin sisältyy riskinhallintatoimenpiteitä.

Jäsenvaltioiden on pyydettävä toimittamaan uusia tutkimuksia, jotka vahvistavat riskinarvioinnin lintujen ja nisäkkäiden osalta, sekä kehitysmyrkyllisyyttä koskevia testejä.

Niiden on varmistettava, että ilmoittajat, joiden pyynnöstä manebi on sisällytetty tähän liitteeseen, toimittavat tällaiset tutkimukset komissiolle kahden vuoden kuluessa tämän direktiivin voimaantulosta.

115

Mankotsebi

CAS-numero:

8018-01-7 (aiemmin 8065-67-5)

CIPAC-numero:

34

Mangaanietyleenibis(ditiokarbamaatti), (polymeerinen) kompleksi sinkkisuolan kanssa

≥ 800 g/kg

Valmistusepäpuhtautta etyleenitiourea pidetään toksikologisesti huolestuttavana, ja sen määrä saa olla enintään 0,5 prosenttia mankotsebipitoisuudesta.

1. heinäkuuta 2006

30. kesäkuuta 2016

A OSA

Lupa voidaan myöntää ainoastaan sienitautien torjunta-aineena käyttöä varten.

B OSA

Liitteessä VI vahvistettujen yhtenäisten periaatteiden täytäntöönpanemiseksi on otettava huomioon elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 3 päivänä kesäkuuta 2005 valmiiksi saadun mankotsebia koskevan tarkastelukertomuksen päätelmät ja erityisesti sen lisäykset I ja II.

Jäsenvaltioiden on kiinnitettävä erityistä huomiota pohjaveden saastumismahdollisuuteen, jos tehoainetta käytetään alueilla, joilla on herkkä maaperä ja/tai äärimmäiset ilmasto-olot.

Jäsenvaltioiden on kiinnitettävä erityistä huomiota elintarvikkeisiin sisältyviin jäämiin ja arvioitava ravinnon kautta tapahtuvaa kuluttajien altistumista.

Jäsenvaltioiden on kiinnitettävä erityistä huomiota lintujen, nisäkkäiden, vesieliöiden ja muiden kuin kohdelajina olevien niveljalkaisten suojeluun sekä varmistettava, että lupaedellytyksiin sisältyy riskinhallintatoimenpiteitä.

Jäsenvaltioiden on pyydettävä toimittamaan uusia tutkimuksia, jotka vahvistavat riskinarvioinnin lintujen ja nisäkkäiden osalta, sekä kehitysmyrkyllisyyttä koskevia testejä.

Niiden on varmistettava, että ilmoittajat, joiden pyynnöstä mankotsebi on sisällytetty tähän liitteeseen, toimittavat tällaiset tutkimukset komissiolle kahden vuoden kuluessa tämän direktiivin voimaantulosta.

116

Metirami

CAS-numero:

9006-42-2

CIPAC-numero:

478

Sinkki-ammoniakkietyleenibis(ditiokarbamaatti) – poly[etyleenibis(tiuraamidisulfidi)]

≥ 840 g/kg

Valmistusepäpuhtautta etyleenitiourea pidetään toksikologisesti huolestuttavana, ja sen määrä saa olla enintään 0,5 prosenttia metiramipitoisuudesta.

1. heinäkuuta 2006

30. kesäkuuta 2016

A OSA

Lupa voidaan myöntää ainoastaan sienitautien torjunta-aineena käyttöä varten.

B OSA

Liitteessä VI vahvistettujen yhtenäisten periaatteiden täytäntöönpanemiseksi on otettava huomioon elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 3 päivänä kesäkuuta 2005 valmiiksi saadun metiramia koskevan tarkastelukertomuksen päätelmät ja erityisesti sen lisäykset I ja II.

Jäsenvaltioiden on kiinnitettävä erityistä huomiota pohjaveden saastumismahdollisuuteen, jos tehoainetta käytetään alueilla, joilla on herkkä maaperä ja/tai äärimmäiset ilmasto-olot.

Jäsenvaltioiden on kiinnitettävä erityistä huomiota elintarvikkeisiin sisältyviin jäämiin ja arvioitava ravinnon kautta tapahtuvaa kuluttajien altistumista.

Jäsenvaltioiden on kiinnitettävä erityistä huomiota lintujen, nisäkkäiden, vesieliöiden ja muiden kuin kohdelajina olevien niveljalkaisten suojeluun sekä varmistettava, että lupaedellytyksiin sisältyy riskinhallintatoimenpiteitä.

Jäsenvaltioiden on pyydettävä toimittamaan uusia tutkimuksia, jotka vahvistavat riskinarvioinnin lintujen ja nisäkkäiden osalta. Niiden on varmistettava, että ilmoittajat, joiden pyynnöstä metirami on sisällytetty tähän liitteeseen, toimittavat tällaiset tutkimukset komissiolle kahden vuoden kuluessa tämän direktiivin voimaantulosta.”

(1)  Lisätietoja tehoaineen tunnistuksesta ja määritelmästä annetaan sitä koskevassa tarkastelukertomuksessa.

II Säädökset, joita ei tarvitse julkaista

Neuvosto

22.10.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 279/70

JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN PÄÄTÖS,

tehty 14 päivänä lokakuuta 2005,

julkisasiamiehen nimittämisestä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen

(2005/741/EY, Euratom)

EUROOPAN YHTEISÖJEN JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJAT, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 223 artiklan sekä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan 5, 7 ja 8 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 139 artiklan,

sekä katsovat seuraavaa:

Francis JACOBSin eroamisen johdosta olisi nimitettävä julkisasiamies hänen jäljellä olevaksi toimikaudekseen,

PÄÄTTÄVÄT SEURAAVAA:

1 artikla

Eleanor SHARPSTON nimitetään julkisasiamieheksi Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen päivästä, jona hän vannoo valan, 6 päivään lokakuuta 2009 saakka.

2 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 14 päivänä lokakuuta 2005.

Puheenjohtaja

J. GRANT

Komissio

22.10.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 279/71

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 19 päivänä lokakuuta 2005,

päätöksen 2003/858/EY muuttamisesta niitä alueita koskevan luettelon osalta, joilta voidaan tuoda eläviä kaloja sekä niiden mätimunia ja sukusoluja niiden viljelemiseksi Euroopan yhteisössä

(tiedoksiannettu numerolla K(2005) 3964)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2005/742/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon eläinten terveyttä koskevista edellytyksistä saatettaessa vesiviljeltyjä eläimiä ja tuotteita markkinoille 28 päivänä tammikuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/67/ETY (1) ja erityisesti sen 19 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Viljeltäviksi tarkoitettujen elävien kalojen sekä niiden mätimunien ja sukusolujen sekä ihmisravinnoksi tarkoitettujen vesiviljelystä peräisin olevien elävien kalojen sekä niistä saatavien tuotteiden tuontiin liittyvistä eläinten terveyttä koskevista edellytyksistä ja todistuksiin liittyvistä vaatimuksista 21 päivänä marraskuuta 2003 tehdyssä komission päätöksessä 2003/858/EY (2) vahvistetaan luettelo kolmansista maista tai niiden osista, joista voidaan tuoda eläviä kaloja sekä niiden mätimunia ja sukusoluja niiden viljelemiseksi yhteisössä.

(2)

Päätöksen 2003/858/EY liitteessä I olevan taulukon sisältämä ilmaus ”ainoastaan karpit” on johtanut eriäviin tulkintoihin päätöksen soveltamisesta. Selvyyden vuoksi ilmausta on tarkennettava taksonomian kannalta, jotta päätöksen tavoite saavutetaan.

(3)

On myös aiheellista yksinkertaistaa liitteen I taulukon esitystapaa, jotta vältytään toistamasta mallitodistuksissa asetettuja edellytyksiä.

(4)

Sen vuoksi päätöstä 2003/858/EY olisi muutettava vastaavasti.

(5)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Päätöksen 2003/858/EY liite I korvataan tämän päätöksen liitteellä.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 19 päivänä lokakuuta 2005.

Komission puolesta

Markos KYPRIANOU

Komission jäsen

(1)  EYVL L 46, 19.2.1991, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 806/2003 (EUVL L 122, 16.5.2003, s. 1).

(2)  EUVL L 324, 11.12.2003, s. 37. Päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 2004/914/EY (EUVL L 385, 29.12.2004, s. 60).

LIITE

”LIITE I

Alueet, joilta voidaan tuoda eläviä kaloja sekä niiden mätimunia ja sukusoluja niiden viljelemiseksi Euroopan yhteisössä

Valtio

Alue

Lisähuomautuksia (1)

ISO-koodi

Nimi

Koodi

Kuvaus

 

AL

Albania

 

 

 

AU

Australia

 

 

 

BR

Brasilia

 

 

Ainoastaan särkikalat (cyprinidae)

BG

Bulgaria

 

 

 

CA

Kanada

 

 

 

CL

Chile

 

 

 

CN

Kiina

 

 

Ainoastaan särkikalat (cyprinidae)

CO

Kolumbia

 

 

Ainoastaan särkikalat (cyprinidae)

CG

Kongo

 

 

Ainoastaan särkikalat (cyprinidae)

HR

Kroatia

 

 

 

MK (2)

Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia

 

 

Ainoastaan särkikalat (cyprinidae)

ID

Indonesia

 

 

 

IL

Israel

 

 

 

JM

Jamaika

 

 

Ainoastaan särkikalat (cyprinidae)

JP

Japani

 

 

Ainoastaan särkikalat (cyprinidae)

MY

Malesia (ainoastaan Länsi-Malesian niemimaa)

 

 

Ainoastaan särkikalat (cyprinidae)

NZ

Uusi-Seelanti

 

 

 

RU

Venäjä

 

 

 

SG

Singapore

 

 

Ainoastaan särkikalat (cyprinidae)

ZA

Etelä-Afrikka

 

 

 

LK

Sri Lanka

 

 

Ainoastaan särkikalat (cyprinidae)

TW

Taiwan

 

 

Ainoastaan särkikalat (cyprinidae)

TH

Thaimaa

 

 

Ainoastaan särkikalat (cyprinidae)

TR

Turkki

 

 

 

US

Yhdysvallat

 

 

 

(1)  Jos jätetään tyhjäksi, rajoituksia ei ole. Jos valtiolla tai alueella on lupa viedä maasta vain tiettyjä kalalajeja ja/tai niiden mätimunia ja sukusoluja, kalalajien nimet on täsmennettävä ja/tai sarakkeessa on oltava lisähuomautus, esimerkiksi ’ainoastaan mätimunat’.

(2)  Väliaikainen koodi, joka ei vaikuta maan lopulliseen nimeen, joka annetaan Yhdistyneissä Kansakunnissa parhaillaan käytävien neuvottelujen päätteeksi.”

22.10.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 279/73

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 19 päivänä lokakuuta 2005,

jäsenvaltioiden mahdollisuudesta pidentää uusien tehoaineiden boskalidin, indoksakarbin, spinosadin ja Spodoptera exigua -monisärmiöviruksen väliaikaisia lupia

(tiedoksiannettu numerolla K(2005) 4002)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2005/743/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta 15 päivänä heinäkuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/414/ETY (1) ja erityisesti sen 8 artiklan 1 kohdan neljännen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivin 91/414/ETY 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti Saksa vastaanotti huhtikuussa 2001 BASF AG:ltä hakemuksen boskalidi-nimisen tehoaineen (entinen nimi: nikobifeeni) sisällyttämisestä direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I. Komission päätöksessä 2002/268/EY (2) vahvistettiin, että asiakirja-aineisto oli täydellinen ja että sen voitiin periaatteessa katsoa täyttävän kyseisen direktiivin liitteissä II ja III säädetyt tietovaatimukset.

(2)

Alankomaat vastaanotti lokakuussa 1997 DuPont de Nemoursilta hakemuksen, joka koski indoksakarbi-nimistä tehoainetta (entinen nimi: DPX-KN128). Komission päätöksessä 98/398/EY (3) vahvistettiin, että asiakirja-aineisto oli täydellinen ja että sen voitiin periaatteessa katsoa täyttävän kyseisen direktiivin liitteissä II ja III säädetyt tietovaatimukset.

(3)

Alankomaat vastaanotti heinäkuussa 1997 Dow Agrosciencesilta hakemuksen, joka koski spinosadi-nimistä tehoainetta. Komission päätöksessä 2000/210/EY (4) vahvistettiin, että asiakirja-aineisto oli täydellinen ja että sen voitiin periaatteessa katsoa täyttävän kyseisen direktiivin liitteissä II ja III säädetyt tietovaatimukset.

(4)

Alankomaat vastaanotti heinäkuussa 1996 Biosysiltä hakemuksen, joka koski Spodoptera exigua -monisärmiövirusta. Komission päätöksessä 97/865/EY (5) vahvistettiin, että asiakirja-aineisto oli täydellinen ja että sen voitiin periaatteessa katsoa täyttävän kyseisen direktiivin liitteissä II ja III säädetyt tietovaatimukset.

(5)

Asiakirja-aineistojen täydellisyyden varmistaminen oli tarpeen, jotta niitä voitaisiin tarkastella yksityiskohtaisesti ja jotta jäsenvaltioilla olisi mahdollisuus myöntää asianomaisia tehoaineita sisältäville kasvinsuojeluaineille väliaikainen lupa enintään kolmeksi vuodeksi noudattaen samalla direktiivin 91/414/ETY 8 artiklan 1 kohdassa säädettyjä edellytyksiä, erityisesti edellytystä tehdä yksityiskohtainen arviointi tehoaineesta ja kasvinsuojeluaineesta direktiivin vaatimusten mukaisesti.

(6)

Näiden tehoaineiden vaikutukset ihmisten terveyteen ja ympäristöön on arvioitu direktiivin 91/414/ETY 6 artiklan 2 ja 4 kohdan mukaisesti hakijoiden ehdottamien käyttötarkoitusten osalta. Esittelevät jäsenvaltiot toimittivat komissiolle arviointikertomusten luonnokset 22 päivänä marraskuuta 2002 (boskalidi), 7 päivänä helmikuuta 2000 (indoksakarbi), 5 päivänä maaliskuuta 2001 (spinosadi) ja 19 päivänä marraskuuta 1999 (Spodoptera exigua -monisärmiövirus).

(7)

Sen jälkeen, kun esittelevät jäsenvaltiot olivat toimittaneet arviointikertomusten luonnokset, hakijoilta piti pyytää lisätietoja ja esittelevien jäsenvaltioiden oli tarkasteltava kyseisiä tietoja ja toimitettava arviointinsa. Asiakirja-aineistojen tarkastelua jatketaan sen vuoksi edelleen, eikä arviointia ole mahdollista saada päätökseen direktiivissä 91/414/ETY säädetyssä määräajassa.

(8)

Koska arvioinneissa ei toistaiseksi ole ilmennyt välittömiä huolenaiheita, jäsenvaltioille olisi annettava mahdollisuus pidentää näitä tehoaineita sisältäville kasvinsuojeluaineille myönnettyjä väliaikaisia lupia 24 kuukauden ajaksi direktiivin 91/414/ETY 8 artiklan mukaisesti, jotta asiakirjojen tarkastelua voidaan jatkaa. Arviointi- ja päätöksentekomenettely, joka liittyy kunkin tehoaineen mahdollista sisällyttämistä liitteeseen I koskevan päätöksen tekemiseen, on tarkoitus saada päätökseen 24 kuukauden kuluessa.

(9)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten hyvinvointia käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Jäsenvaltiot voivat pidentää boskalidia, indoksakarbia, spinosadia tai Spodoptera exigua -monisärmiövirusta sisältäville tuotteille myönnettyjä väliaikaisia lupia enintään 24 kuukauden pituiseksi ajaksi tämän päätöksen hyväksymispäivästä.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 19 päivänä lokakuuta 2005.

Komission puolesta

Markos KYPRIANOU

Komission jäsen

(1)  EYVL L 230, 19.8.1991, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 2005/34/EY (EUVL L 125, 18.5.2005, s. 5).

(2)  EYVL L 92, 9.4.2002, s. 34.

(3)  EYVL L 176, 20.6.1998, s. 34.

(4)  EYVL L 64, 11.3.2000, s. 24.

(5)  EYVL L 351, 23.12.1997, s. 67.

22.10.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 279/75

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 21 päivänä lokakuuta 2005,

vaatimuksista influenssavirus A:n alatyypin H5N1 aiheuttaman erittäin patogeenisen lintuinfluenssan tarttumisen ehkäisemiseksi jäsenvaltioiden eläintarhoissa pidettäviin tartunta-alttiisiin lintuihin

(tiedoksiannettu numerolla K(2005) 4197)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2005/744/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon sisämarkkinoiden toteuttamista varten eläinlääkärin- ja kotieläinjalostustarkastuksista yhteisön sisäisessä tiettyjen elävien eläinten ja tuotteiden kaupassa 26 päivänä kesäkuuta 1990 annetun neuvoston direktiivin 90/425/ETY (1) ja erityisesti sen 10 artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Lintuinfluenssa on siipikarjan ja lintujen tarttuva virustauti, joka aiheuttaa kuolleisuutta ja häiriöitä, jotka voivat nopeasti saavuttaa epitsoottiset mittasuhteet ja aiheuttaa siten vakavan uhan eläinten terveydelle ja kansanterveydelle sekä vähentää jyrkästi siipikarjankasvatuksen kannattavuutta.

(2)

Yhteisön toimenpiteistä avian-influenssan torjumiseksi 19 päivänä toukokuuta 1992 annetussa neuvoston direktiivissä 92/40/ETY (2) säädetään torjuntatoimenpiteistä, joita on sovellettava lintuinfluenssan puhjetessa siipikarjassa rajoittamatta yhteisön sisäkaupasta annettujen säännösten soveltamista. Direktiiviä ei sovelleta, jos lintuinfluenssa todetaan muissa linnuissa, mutta siinä edellytetään, että näissä tapauksissa kyseisen jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle kaikista toteuttamistaan toimenpiteistä.

(3)

Eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista eläinten, siemennesteen, munasolujen ja alkioiden yhteisön sisäisessä kaupassa ja yhteisöön tuonnissa siltä osin, kuin niitä eivät koske direktiivin 90/425/ETY liitteessä A olevassa I jaksossa mainittujen erityisten yhteisön säädösten eläinten terveyttä koskevat vaatimukset, 13 päivänä heinäkuuta 1992 annetussa neuvoston direktiivissä 92/65/ETY (3) ja erityisesti sen 3 artiklassa säädetään, että eläinten, siemennesteen, munasolujen ja alkioiden kauppaa ja tuontia ei pidä kieltää eikä rajoittaa muiden kuin sellaisten eläinten terveyttä koskevien syiden vuoksi, jotka johtuvat yhteisön lainsäädännön soveltamisesta ja erityisesti suojatoimenpiteistä, joita on toteutettu. Luonnonvaraisten eläinten pitämisestä eläintarhassa 29 päivänä maaliskuuta 1999 annetussa neuvoston direktiivissä 1999/22/EY (4) määritellään eläintarhat, joihin direktiiviä sovelletaan. Mainittu eläintarhojen määritelmä olisi otettava huomioon tämän päätöksen tarkoituksessa. Määritelmää on kuitenkin täydennettävä tässä päätöksessä tarkoitettua kauppaa varten.

(4)

Influenssavirus A:n alatyypin H5N1 aiheuttaman erittäin patogeenisen lintuinfluenssan esiintyminen on vastikään vahvistettu Turkissa, Romaniassa ja Venäjällä Uralvuorten länsipuolella. Saatu näyttö ja molekyyliepidemiologiset tiedot viittaavat vahvasti siihen, että lintuinfluenssavirus on levinnyt mainittuihin maihin Keski-Aasiasta muuttolintujen mukana. Tähän viittaa myös Maailman eläintautijärjestön (OIE) vastikään Venäjälle suuntautuvasta tarkastusmatkasta laadittu raportti, joka julkaistiin 14. lokakuuta 2005.

(5)

Koska on olemassa riski influenssavirus A:n alatyypin H5N1 aiheuttaman erittäin patogeenisen lintuinfluenssan kulkeutumisesta yhteisöön, komissio on tehnyt useita päätöksiä, kuten bioturvallisuustoimenpiteistä influenssavirus A:n alatyypin H5N1 aiheuttaman erittäin patogeenisen lintuinfluenssan tarttumisvaaran vähentämiseksi luonnonvaraisista linnuista siipikarjaan ja muihin vankeudessa pidettäviin lintuihin sekä varhaisen havaitsemisen järjestelmästä erityisen vaaralle alttiilla alueilla tehty päätös 2005/734/EY (5).

(6)

On paikallaan säätää yhteisön tasolla bioturvallisuustoimenpiteistä sen ehkäisemiseksi, että influenssavirus A:n alatyypin H5N1 aiheuttama erittäin patogeeninen lintuinfluenssa tarttuu jäsenvaltioiden eläintarhoissa pidettäviin tartunta-alttiisiin lintuihin, sekä luonnonvaraisen eläimistön suojelemiseksi ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi.

(7)

Eläintarhoissa pidettävien tartunta-alttiiden lintujen rokottaminen saattaisi olla asianmukainen ehkäisevä lisätoimenpide tietyissä olosuhteissa.

(8)

Tämän vuoksi on myös asianmukaista säätää yhteisön tasolla olennaisista vaatimuksista, jotka asetetaan eläintarhoissa pidettävien lintujen rokottamiselle ja joita jäsenvaltioiden olisi noudatettava, jos ne katsovat tällaisten lintujen rokottamisen aiheelliseksi.

(9)

Vaikka rokottaminen rajoitetaan erityisiin eläinryhmiin, joita ei ensisijassa pidetä kaupan, se saattaa osaltaan vaarantaa lintuinfluenssaa koskevan aseman kansainvälisessä kaupassa, ei ainoastaan jäsenvaltion tai sen alueen osan kannalta, jossa rokottaminen suoritetaan. Tämän vuoksi rokotetuilla linnuilla ei pitäisi käydä kauppaa ilman tiettyjen edellytysten täyttymistä. Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava komissiolle 30. marraskuuta 2005 mennessä toimenpiteistä, jotka on toteutettu tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi oikealla tavalla.

(10)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Tässä päätöksessä säädetään säännöistä, joiden avulla vähennetään influenssavirus A:n alatyypin H5N1 aiheuttaman lintuinfluenssan (jäljempänä ’lintuinfluenssa’) leviämistä luonnonvaraisista linnuista eläintarhojen tartunta-alttiisiin lintuihin. Kulloinkin epidemiologisesta tilanteesta riippuen säännöt suunnataan erityisesti ehkäisemään suoraa ja epäsuoraa kosketusta luonnonvaraisten lintujen, etupäässä vesilintujen, ja eläintarhojen tartunta-alttiiden lintujen välillä.

2 artikla

Tässä päätöksessä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

a)

’Eläintarhalla’ tarkoitetaan:

i)

kaikkia pysyviä laitoksia, joissa luonnonvaraisten eläinlajien eläimiä pidetään näytteillä yleisölle seitsemän tai sitä useamman päivän ajan vuodessa, lukuun ottamatta sirkuksia, lemmikkieläinkauppoja ja laitoksia, joille jäsenvaltiot myöntävät vapautuksen tämän direktiivin vaatimuksista sillä perusteella, että ne eivät pidä huomattavaa määrää eläimiä tai lajeja näytteillä yleisölle ja että vapautus ei vaaranna tämän päätöksen tavoitteita; ja

ii)

’hyväksytyllä yhteisöllä, laitoksella tai keskuksella’ neuvoston direktiivin 92/65/ETY 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa määriteltyä yhteisöä, laitosta tai keskusta.

b)

’Tartunta-alttiilla linnulla’ tarkoitetaan mitä tahansa lintulajia, johon lintuinfluenssa saattaa tarttua ja jota ei ole tarkoitettu eläintuotteiden valmistukseen.

3 artikla

Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaiset käytännön toimenpiteet sen riskin vähentämiseksi, että lintuinfluenssa kulkeutuu luonnonvaraisista linnuista eläintarhoissa pidettäviin tartunta-alttiisiin lintuihin ottamalla huomioon liitteessä I vahvistetut perusteet ja riskitekijät.

4 artikla

Jäsenvaltiot voivat riskinarvioinnin perusteella päättää rokottamisen käyttämisestä lintuinfluenssaa vastaan eläintarhoissa pidettäviin tartunta-alttiisiin lintuihin, joiden katsotaan olevan vaarassa sairastua lintuinfluenssaan, liitteessä II vahvistettuja vaatimuksia noudattaen.

5 artikla

1.   Jäsenvaltioiden, jotka aikovat soveltaa 4 artiklassa säädettyä rokottamista, on toimitettava komissiolle ja virallisesti esitettävä elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevälle pysyvälle komitealle eläintarhoissa pidettäviä tartunta-alttiita lintuja koskeva rokotusohjelmansa.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettuun rokotusohjelmaan on sisällytettävä ainakin seuraavat yksityiskohtaiset tiedot:

a)

niiden eläintarhojen tarkka osoite ja sijainti, joissa rokottaminen on määrä suorittaa;

b)

tartunta-alttiiden lintujen erityiset tunnistetiedot ja lukumäärä;

c)

rokotettavien lintujen yksilökohtaiset tunnistetiedot;

d)

käytettävä rokotetyyppi, rokotusohjelma ja rokotusajankohta;

e)

syyt päätökselle soveltaa rokotustoimenpiteitä;

f)

suoritettavien rokotusten aikataulu.

6 artikla

Jäsenvaltioiden on viipymättä toteutettava tämän päätöksen noudattamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

7 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 21 päivänä lokakuuta 2005.

Komission puolesta

Markos KYPRIANOU

Komission jäsen

(1)  EYVL L 224, 18.8.1990, s. 29. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2002/33/EY (EYVL L 315, 19.11.2002, s. 14).

(2)  EYVL L 167, 22.6.1992, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

(3)  EYVL L 268, 14.9.1992, s. 54. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2004/68/EY (EUVL L 226, 25.6.2004, s. 128).

(4)  EYVL L 94, 9.4.1999, s. 24.

(5)  EUVL L 274, 20.10.2005, s. 105. Päätös ellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2005/745/EY (ks. tämän virallisen lehden sivu 79).

LIITE I

Perusteet ja riskitekijät, jotka on otettava huomioon sovellettaessa 3 artiklassa säädettyjä toimenpiteitä yksittäisissä eläintarhoissa

1.

Eläintarhan sijainti muuttolintujen lentoreittien varrella, erityisesti jos muutto tapahtuu Keski- ja Itä-Aasiasta sekä Kaspianmeren ja Mustanmeren alueilta.

2.

Eläintarhan etäisyys kosteista alueista, kuten lammista, soista, järvistä tai joista, joihin muuttavat vesilinnut saattavat kerääntyä.

3.

Eläintarhan sijainti alueilla, joilla muuttolintujen, erityisesti vesilintujen, tiheys on suuri.

LIITE II

ROKOTTAMISEN KÄYTÖLLE ASETETUT VAATIMUKSET

1.

Suoritettavan rokottamisen laajuus

Rokottaminen kohdistetaan ainoastaan eläintarhan tartunta-alttiisiin lintuihin.

2.

Rokotettavat lintulajit

Kaikista rokotettavista linnuista on laadittava luettelo yksilökohtaisine tunnistetietoineen, ja se on säilytettävä vähintään kymmenen vuotta rokotuspäivästä lukien.

3.

Rokottamisen kesto

Kaikki eläintarhassa rokotettavat linnut on rokotettava mahdollisimman pian. Joka tapauksessa kukin rokottaminen eläintarhassa on saatava päätökseen 96 tunnin sisällä.

4.

Rokotettuja lintuja ja rokotetuista linnuista saatavia tuotteita koskevat erityisrajoitukset

Rokotetuilla linnuilla ei saa käydä kauppaa eikä niitä saa siirtää muutoin kuin virallisessa valvonnassa saman jäsenvaltion eläintarhojen välillä tai, kun siihen on saatu toisen jäsenvaltion erityinen lupa.

Tällaisista linnuista saatuja lintutuotteita ei saa päästää elintarvikeketjuun.

5.

Rokotettujen lintujen erityinen tunnistaminen ja rekisteröinti

Rokotettujen lintujen on oltava yksilökohtaisesti tunnistettavissa, ja näiden lintujen tunnistetiedot on kirjattava selkeästi ja asianmukaisesti. Rokotettujen lintujen osoittamiseen käytetään häviämätöntä tunnistusmerkintää rokotuksen yhteydessä aina kun se on mahdollista.

6.

Rokotuskampanjan toteuttaminen

Rokottaminen suoritetaan toimivaltaisten viranomaisten alaisen virkaeläinlääkärin valvonnassa. Viruksen leviäminen on estettävä tarpeellisin toimenpitein. Mahdolliset käyttämättömät rokotteet on palautettava rokotteen jakelupisteeseen, ja rokotettujen lintujen ja käytettyjen annosten lukumäärästä on annettava kirjallinen selvitys.

Ennen rokottamista ja vähintään 30 päivää sen jälkeen on mahdollisuuksien mukaan otettava verinäytteet lintuinfluenssan serologista testausta varten. Testituloksista pidetty kirja on säilytettävä vähintään kymmenen vuotta.

7.

Käytettävä rokote

Inaktivoidun rokotteen, jota aiotaan käyttää, on oltava sopivasti formuloitu ja tehokas esiintyvää virustyyppiä vastaan. Se on käytettävä valmistajan ja/tai eläinlääkintäviranomaisten antamien ohjeiden mukaan.

8.

Komissiolle tämän ohjelman soveltamisesta annettavat tiedot

Komissiolle ja jäsenvaltioille on annettava tarkka selostus ohjelman toteutuksesta ja suoritetun testauksen tuloksista eläintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean yhteydessä.

22.10.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 279/79

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 21 päivänä lokakuuta 2005,

bioturvallisuustoimenpiteistä influenssavirus A:n alatyypin H5N1 aiheuttaman erittäin patogeenisen lintuinfluenssan tarttumisvaaran vähentämiseksi luonnonvaraisista linnuista siipikarjaan ja muihin vankeudessa pidettäviin lintuihin sekä varhaisen havaitsemisen järjestelmästä erityisen vaaralle alttiilla alueilla tehdyn komission päätöksen 2005/734/EY muuttamisesta

(tiedoksiannettu numerolla K(2005) 4199)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2005/745/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon sisämarkkinoiden toteuttamista varten eläinlääkärin- ja kotieläinjalostustarkastuksista yhteisön sisäisessä tiettyjen elävien eläinten ja tuotteiden kaupassa 26 päivänä kesäkuuta 1990 annetun neuvoston direktiivin 90/425/ETY (1) ja erityisesti sen 10 artiklan 4 kohdan

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Lintuinfluenssa on kuolleisuutta ja häiriöitä aiheuttava siipikarjan ja lintujen tarttuva virustauti, joka voi nopeasti saada epitsoottiset mittasuhteet ja näin ollen vaarantaa eläinten ja ihmisten terveyden sekä heikentää jyrkästi siipikarjankasvatuksen kannattavuutta. Taudinaiheuttaja saattaa levitä elävän siipikarjan ja siipikarjavalmisteiden kansainvälisen kaupan välityksellä.

(2)

Influenssavirus A:n alatyypin H5N1 aiheuttamaa erittäin patogeenistä lintuinfluenssaa on äskettäin todettu yhteisön naapurimaissa. Saatu näyttö ja molekyyliepidemiologiset tiedot viittaavat voimakkaasti siihen, että lintuinfluenssavirus on levinnyt muuttolintujen välityksellä.

(3)

Jäsenvaltioiden tilanteen seuraamiseksi komissio teki 17 päivänä lokakuuta 2005 päätöksen 2005/732/EY (2) jäsenvaltioissa vuonna 2005 toteutettavien, lintuinfluenssaa siipikarjassa ja luonnonvaraisissa linnuissa koskevien tutkimusohjelmien hyväksymisestä sekä raportointia ja kustannusten tukikelpoisuutta koskevista säännöistä kyseisten ohjelmien täytäntöönpanokustannuksiin myönnettävää yhteisön taloudellista tukea varten.

(4)

Influenssavirus A:n alatyypin H5N1 aiheuttaman erittäin patogeenisen lintuinfluenssan kulkeutumisen vähentämiseksi luonnonvaraisista linnuista siipikarjatiloille ja muualle, missä lintuja pidetään vankeudessa, tehtiin 19 päivänä lokakuuta 2005 komission päätös 2005/734/EY bioturvallisuustoimenpiteistä influenssavirus A:n alatyypin H5N1 aiheuttaman erittäin patogeenisen lintuinfluenssan tarttumisvaaran vähentämiseksi luonnonvaraisista linnuista siipikarjaan ja muihin vankeudessa pidettäviin lintuihin sekä varhaisen havaitsemisen järjestelmästä erityisen vaaralle alttiilla alueilla (3).

(5)

Mainitun päätöksen mukaan jäsenvaltioiden on identifioitava yksittäiset tilat, joilla pidetään siipikarjaa tai muita lintuja ja joita voidaan epidemiologisten ja ornitologisten tietojen perusteella pitää erityisen alttiina influenssavirus A:n alatyypin H5N1 leviämiselle luonnonvaraisten lintujen välityksellä.

(6)

Luonnonvaraisten lintujen uusi muuttokausi lähestyy ja yhteisön naapurimaissa on todettu lintuinfluenssaa, joten on asianmukaista tehostaa ja tarvittaessa täydentää päätöksen 2005/734/EY mukaisia yhteisön toimenpiteitä lintuinfluenssan leviämisvaaran vähentämiseksi.

(7)

Päätös 2005/734/EY olisi siksi muutettava vastaavasti.

(8)

Jäsenvaltioiden on viimeistään 5. marraskuuta 2005 ilmoitettava komissiolle toimenpiteistä, joihin ne ovat ryhtyneet tämän päätöksen asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi.

(9)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutetaan päätös 2005/734/EY seuraavasti:

1)

Lisätään seuraava 2 a artikla:

”2 a artikla

Lisätoimenpiteet vaaran vähentämiseksi

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sellaisilla niiden alueilla, joiden ne katsovat olevan erityisen alttiina lintuinfluenssan leviämiselle 1 artiklan 1 kohdan mukaisesti, noudatetaan seuraavia ehtoja:

a)

siipikarjan pito ulkotiloissa kielletään viipymättä; toimivaltainen viranomainen voi kuitenkin sallia siipikarjan pidon ulkotiloissa sillä edellytyksellä, että siipikarjalle annetaan ruoka ja vesi sisätiloissa tai sellaisessa suojassa, joka riittävällä tavalla ehkäisee luonnonvaraisten lintujen laskeutumisen ja estää luonnonvaraisten lintujen pääsyn kosketuksiin siipikarjalle tarkoitetun rehun ja veden kanssa;

b)

ulkona olevat vesisäiliöt, jotka ovat tarpeen joidenkin siipikarjalajien hyvinvoinnin kannalta, on riittävällä tavalla suojattu luonnonvaraisilta vesilinnuilta;

c)

siipikarjalle ei anneta vettä, joka on peräisin sellaisista pintavesistä, joihin luonnonvaraiset linnut voivat päästä, paitsi jos vesi käsitellään niin, että mahdollinen virus inaktivoituu;

d)

lahkoihin Anseriformes ja Charadriiformes kuuluvien lintujen käyttö houkutuslintuina metsästyksessä kielletään; näitä lintuja voidaan kuitenkin käyttää houkutuslintuina toimivaltaisen viranomaisen tiukassa valvonnassa silloin, kun tarkoituksena on houkutella näytteeksi tarkoitettuja lintuja päätöksen 2005/732/EY mukaisen valvontaohjelman puitteissa.

2)   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että siipikarjan ja muiden lintujen tuominen toreille, näyttelyihin ja kulttuuritapahtumiin kielletään; toimivaltainen viranomainen voi kuitenkin sallia siipikarjan ja muiden lintujen tuomisen näihin paikkoihin, jos vaaranarvioinnin tulos on myönteinen.”

2)

Korvataan 4 artiklassa ilmaus ”31 päivään tammikuuta 2006” ilmauksella ”1 päivään joulukuuta 2005”.

2 artikla

Jäsenvaltioiden on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin tämän päätöksen noudattamiseksi. Niiden on viipymättä ilmoitettava komissiolle näistä toimenpiteistä.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 21 päivänä lokakuuta 2005.

Komission puolesta

Markos KYPRIANOU

Komission jäsen

(1)  EYVL L 224, 18.8.1990, s. 29. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2002/33/EY (EYVL L 315, 19.11.2002, s. 14).

(2)  EUVL L 274, 20.10.2005, s. 95.

(3)  EUVL L 274, 20.10.2005, s. 105.