11.8.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

L 209/1

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1290/2005,

annettu 21 päivänä kesäkuuta 2005,

yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, JOKA

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 37 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Yhteinen maatalouspolitiikka käsittää joukon toimenpiteitä, myös maaseudun kehittämistoimenpiteitä. On tarpeen varmistaa niiden rahoitus, jotta voidaan edistää yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden saavuttamista. Koska nämä toimenpiteet ovat tietyiltä osin samanlaisia mutta eroavat toisistaan useilta osin, niiden rahoituksesta olisi säädettävä oikeudellisella kehyksellä, joka mahdollistaa tarvittaessa erilaisen käsittelyn. Näiden erojen huomioon ottamiseksi on syytä perustaa kaksi Euroopan maatalousrahastoa: Euroopan maatalouden tukirahasto, jäljempänä ”maataloustukirahasto”, josta rahoitetaan markkinatoimenpiteitä ja muita toimenpiteitä, ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, jäljempänä ”maaseuturahasto”, josta rahoitetaan maaseudun kehittämisohjelmia.

(2)

Yhteisen maatalouspolitiikan menot, joihin kuuluvat myös maaseudun kehittämiseen liittyvät menot, olisi rahoitettava yhteisön talousarviosta edellä mainittujen rahastojen kautta joko keskitetysti tai jäsenvaltioiden ja yhteisön välisellä yhteistyöllä Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (2) 53 artiklan mukaisesti. Olisi määriteltävä tyhjentävästi toimenpiteet, joita mainituista rahastoista voidaan rahoittaa.

(3)

Komissio ei voi määritellä kohtuullisessa ajassa Euroopan maatalousrahastoihin otettavien menojen kokonaismäärää, jos sillä ei ole tilien tarkastamisen ja hyväksymisen yhteydessä riittävää varmuutta siitä, että kansalliset tarkastukset ovat asianmukaisia ja avoimia ja että maksajavirastot tarkistavat niiden ilmoitettujen menojen lainmukaisuuden ja hyväksyttävyyden, joihin liittyvät maksut ne suorittavat. Sen vuoksi olisi annettava säännökset, jotka koskevat jäsenvaltioiden maksajavirastojen hyväksymistä, maksajavirastojen käyttöön ottamia menettelyjä tarvittavien tarkastuslausumien saamiseksi, hallinto- ja valvontajärjestelmien varmentamista sekä riippumattomien tarkastuselinten tekemää tilinpäätösten todentamista.

(4)

Jotta hyväksymistä koskevat säännöt olisivat yhdenmukaiset kaikissa jäsenvaltioissa, komission olisi annettava sovellettavia perusteita koskevat ohjeet. Kansallisten tarkastusten avoimuuden varmistamiseksi erityisesti lupa-, validointi- ja maksumenettelyjen osalta olisi kunkin jäsenvaltion perustuslain säännökset huomioon ottaen tarvittaessa rajoitettava niiden viranomaisten ja virastojen lukumäärää, joille nämä tehtävät siirretään.

(5)

Jos jäsenvaltio hyväksyy useamman kuin yhden maksajaviraston, sen on nimettävä yksi yhteensovittamisesta vastaava viranomainen, joka vastaa rahastojen hallinnon johdonmukaisuudesta, luo yhteydet komission ja hyväksyttyjen maksajavirastojen välille sekä varmistaa, että eri maksajavirastojen toimintaa koskevat komission pyytämät tiedot toimitetaan sille nopeasti.

(6)

Jotta komission ja jäsenvaltioiden välisen yhteistyön juohevuus yhteisen maatalouspolitiikan menojen rahoittamisen alalla voitaisiin varmistaa ja erityisesti jotta komissio voisi seurata tarkasti jäsenvaltioiden toteuttamaa varainhoitoa sekä tarkastaa ja hyväksyä hyväksyttyjen maksajavirastojen tilit, jäsenvaltioiden on tarpeen toimittaa tietyt tiedot komissiolle tai säilyttää ne komission saatavilla. Tässä tarkoituksessa olisi hyödynnettävä tietotekniikan tarjoamia mahdollisuuksia mahdollisimman hyvin.

(7)	Olisi vahvistettava tietojen toimittamista ja toimitustapaa koskevat edellytykset ja määräajat sen varmistamiseksi, että komissiolle toimitettavat tiedot kerätään ja että komissio saa välittömästi käyttöönsä kaikki menoja koskevat tiedot sekä paperiversiona että sähköisessä muodossa.

(8)

Yhteisen maatalouspolitiikan edellyttämät toimenpiteet rahoitetaan osittain komission ja jäsenvaltioiden yhteistyöllä tapahtuvalla hallinnoinnilla. Varmistaakseen yhteisön varojen moitteettoman hoidon komissio olisi toteutettava toimia, joiden tarkoituksena on valvoa maksujen suorittamisesta vastaavien jäsenvaltioiden viranomaisten toteuttaman rahastojen hallinnoinnin moitteettomuutta. Olisi määriteltävä komission tekemien tarkastusten luonne ja vahvistettava edellytykset, joilla komissio voi kantaa talousarvion toteuttamiseen liittyvän vastuunsa, sekä selkiytettävä jäsenvaltioita koskevat yhteistyövelvoitteet.

(9)

Ainoastaan jäsenvaltioiden hyväksymät maksajavirastot antavat riittävän varmuuden siitä, että tarvittavat tarkastukset on tehty ennen yhteisön tuen myöntämistä tuensaajille. Sen vuoksi olisi säädettävä, että ainoastaan hyväksyttyjen maksajavirastojen toteuttamat menot voidaan korvata yhteisön talousarviosta.

(10)

Komission on annettava hyväksyttyjen maksajavirastojen maataloustukirahaston osalta toteuttamien menojen kattamiseksi tarvittavat määrärahat jäsenvaltioiden käyttöön maksajavirastojen toteuttamia menoja koskevan kirjanpidon perusteella suoritettavina korvauksina. Siihen asti kun korvauksia aletaan maksaa kuukausittain, jäsenvaltioiden olisi annettava tarvittavat varat käyttöön hyväksyttyjen maksajavirastojensa tarpeiden mukaan. Jäsenvaltiot ja tuensaajat vastaavat itse yhteisen maatalouspolitiikan toteuttamisesta aiheutuvista henkilöstö- ja hallintokustannuksistaan.

(11)

Yhteisön tuki tuensaajille on maksettava ajoissa, jotta nämä voivat käyttää sen tehokkaasti. Jos jäsenvaltiot eivät noudata yhteisön lainsäädännössä vahvistettuja maksumääräaikoja, tuensaajalle saattaa aiheutua vakavia ongelmia ja yhteisön talousarvion vuotuisuus voi vaarantua. Sen vuoksi yhteisön rahoituksen ulkopuolelle olisi jätettävä menot, jotka on toteutettu määräaikoja noudattamatta. Oikeasuhteisuuden periaatteen noudattamiseksi komission olisi voitava säätää tästä yleissäännöstä poikkeuksia.

(12)

On tarpeen säätää hallinnollisesta menettelystä, jotta komissio voi päättää kuukausimaksujen vähentämisestä ja niiden maksamisen keskeyttämisestä, jos se ei voi jäsenvaltioiden sille toimittamien tietojen perusteella saada varmuutta sovellettavien yhteisön sääntöjen noudattamisesta ja jos kyseiset tiedot osoittavat selvästi yhteisön varoja käytetyn väärin. Joissakin tarkoin määritellyissä tapauksissa olisi voitava tehdä vähennyksiä maksuihin tai keskeyttää niiden maksaminen myös ilman tämän menettelyn soveltamista. Kummassakin tapauksessa komission olisi annettava asiasta tiedon asianomaiselle jäsenvaltiolle ja ilmoitettava, että kuukausimaksujen vähentämistä tai niiden maksamisen keskeyttämistä koskeva päätös ei rajoita tilien tarkastamisen ja hyväksymisen yhteydessä tehtävien päätösten soveltamista.

(13)

Budjettikurin vuoksi on maataloustukirahastosta rahoitettaville menoille vahvistettava vuotuinen enimmäismäärä siten, että otetaan huomioon tälle rahastolle rahoitusnäkymissä vahvistetut enimmäismäärät, komission yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 (3) 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti vahvistamat määrät sekä mainitun asetuksen 143 artiklan d ja e kohdassa vahvistetut määrät.

(14)

Budjettikuri edellyttää myös, että maataloustukirahastosta rahoitettavien menojen vuotuista enimmäismäärää noudatetaan kaikissa olosuhteissa ja kaikissa talousarviomenettelyn ja talousarvion toteuttamisen vaiheissa. Tässä tarkoituksessa suorien tukien enimmäismääränä olisi jäsenvaltion osalta pidettävä sen maksamien suorien tukien kansallista enimmäismäärää, jota oikaistaan asetuksen (EY) N:o 1782/2003 10 artiklan mukaisesti, ja näiden tukien korvaukset eivät saisi ylittää mainittua enimmäismäärää. Budjettikuri edellyttää lisäksi, että mikään komission ehdottamista taikka neuvoston tai komission hyväksymistä lainsäädäntötoimenpiteistä, jotka liittyvät yhteiseen maatalouspolitiikkaan ja maataloustukirahaston talousarvioon, ei ylitä tästä rahastosta rahoitettaville menoille vahvistettua vuotuista enimmäismäärää. Komissio olisi myös valtuutettava vahvistamaan asetuksen (EY) N:o 1782/2003 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut mukautukset, jollei neuvosto vahvista niitä ennen sen kalenterivuoden kesäkuun 30 päivää, johon mukautuksia sovelletaan.

(15)

Määrärahojen enimmäismäärien laskemiseen liittyvät toimenpiteet, jotka toteutetaan maataloustukirahaston ja maaseuturahaston rahoitusosuuksien määrittämiseksi, eivät vaikuta perustamissopimuksessa nimetyn budjettivallan käyttäjän toimivaltaan. Näiden toimenpiteiden on sen vuoksi perustuttava talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta 6 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (4), jäljempänä ”toimielinten välinen sopimus”, mukaisesti vahvistettuihin viitemääriin ja mainitun sopimuksen liitteessä I esitettyihin rahoitusnäkymiin.

(16)

Budjettikuri edellyttää myös, että budjettitilannetta seurataan jatkuvasti keskipitkällä aikavälillä. Sen vuoksi komission on tietyn vuoden alustavan talousarvioesityksen kanssa toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle ennusteensa ja analyysinsä sekä tarvittaessa ehdotettava neuvostolle asiaankuuluvia toimenpiteitä. Lisäksi komission olisi käytettävä täysimääräisesti ja milloin tahansa hallintovaltaansa vuotuisen enimmäismäärän noudattamisen varmistamiseksi ja ehdotettava tarvittaessa neuvostolle asiaankuuluvia toimenpiteitä budjettitilanteen korjaamiseksi. Jos vuotuista enimmäismäärää ei voida varainhoitovuoden lopussa noudattaa jäsenvaltioiden esittämien korvauspyyntöjen vuoksi, komission olisi voitava säätää toimenpiteistä, joilla varmistetaan, että käytettävissä olevat määrärahat jaetaan väliaikaisesti jäsenvaltioiden kesken suhteessa niiden maksamatta oleviin korvauspyyntöihin ja että kyseiselle vuodelle vahvistettua enimmäismäärää noudatetaan. Asianomaisen vuoden maksut olisi suoritettava seuraavana varainhoitovuonna ja vahvistettava lopullisesti yhteisön rahoituksen kokonaismäärä jäsenvaltioittain sekä jäsenvaltioiden väliset tasoituskorvaukset vahvistetun määrän noudattamiseksi.

(17)

Talousarviota toteuttaessaan komission olisi otettava käyttöön maatalousmenojen kuukausittainen varo- ja seurantajärjestelmä voidakseen reagoida mahdollisimman nopeasti vuotuisen enimmäismäärän ylittymisriskin ilmaantuessa, toteuttaa asiaankuuluvat toimenpiteet sille siirretyn hallintovallan puitteissa ja, tällaisten toimenpiteiden osoittautuessa riittämättömiksi, ehdottaa neuvostolle muita, mahdollisimman pian toteutettavia toimenpiteitä. Jotta tällainen järjestelmä olisi tehokas, sillä olisi voitava verrata keskenään todellisia menoja ja aiempien vuosien menojen perusteella laadittuja menoarvioita. Komission olisi toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle kuukausittain kertomus, jossa verrataan kertomuksen laadintahetkeen mennessä toteutuneiden menojen kehitystä menoarvioihin ja esitetään arvio menojen ennakoidusta toteutumisesta varainhoitovuoden jäljellä olevana aikana.

(18)	Vaihtokurssi, jota komissio käyttää neuvostolle toimittamiensa budjettiasiakirjojen laatimisessa, on oltava uusimpien käytettävissä olevien tietojen mukainen, ottaen huomioon komission toteuttaman asiakirjojen laadinnan ja niiden toimittamisen välinen aika.

(19)

Maaseudun kehittämisohjelmiin myönnetään yhteisön talousarviosta rahoitusta vuosittaisina erinä sitoumusten perusteella. Jäsenvaltioilla olisi oltava säädetyt yhteisön varat käytössään maaseudun kehittämisohjelmien täytäntöönpanon alkaessa. Sen vuoksi on tarpeen säätää ennakkorahoituksesta, jolla pyritään varmistamaan varojen maksamisen säännöllisyys, jolloin tuet voidaan maksaa tuensaajille asianmukaisesti, sekä tällaista toimenpidettä koskevien rajojen vahvistamisesta.

(20)	Komission hyväksytyille maksajavirastoille suorittamat maksut olisi ennakkorahoituksen lisäksi jaoteltava välimaksuihin ja loppumaksuun sekä vahvistettava niiden suorittamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

(21)	Yhteisön taloudellisten etujen suojaamiseksi komission on voitava keskeyttää välimaksujen maksaminen tai vähentää niitä, jos menot eivät ole sääntöjenmukaisia. Olisi otettava käyttöön menettely, jolla jäsenvaltiot voivat perustella maksunsa.

(22)	Ohjelmien täytäntöönpanoa olisi vauhditettava ja moitteetonta varainhoitoa tehostettava soveltamalla sääntöä, jonka mukaan maksusitoumuksia vapautetaan ilman eri toimenpiteitä.

(23)

Jotta hyväksyttyjen maksajavirastojen ja yhteisön talousarvion välille syntyisi taloudellinen yhteys, komission olisi tarkastettava ja hyväksyttävä maksajavirastojen tilit vuosittain. Tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevan päätöksen olisi koskettava toimitettujen tilinpäätösten täydellisyyttä, täsmällisyyttä ja todenperäisyyttä, muttei menojen yhdenmukaisuutta yhteisön lainsäädännön kanssa.

(24)

Koska komissio on perustamissopimuksen 211 artiklan mukaisesti vastuussa yhteisön lainsäädännön moitteettomasta soveltamisesta, sen on päätettävä, ovatko jäsenvaltioiden toteuttamat menot yhteisön lainsäädännön mukaiset. Jäsenvaltioille on annettava oikeus perustella maksupäätöksensä ja käyttää sovittelumenettelyä, jos ne ja komissio eivät pääse yhteisymmärrykseen. Jotta jäsenvaltioilla olisi aiemmin toteutuneita menoja koskevat oikeudelliset ja taloudelliset takeet, olisi vahvistettava enimmäisaika, jonka kuluessa komissio voi päättää, että sääntöjen noudattamatta jättämisestä aiheutuu taloudellisia seurauksia.

(25)	Jäsenvaltioiden olisi yhteisön taloudellisten etujen suojaamiseksi toteutettava toimenpiteitä varmistuakseen siitä, että kyseisistä rahastoista rahoitetut toimet pannaan asianmukaisesti täytäntöön. Jäsenvaltioiden on myös estettävä tuensaajien tekemät väärinkäytökset ja käsiteltävä ne tehokkaasti.

(26)

Jos maataloustukirahastosta maksettuja määriä peritään takaisin, takaisin perityt määrät olisi palautettava tukirahastolle kun kyse on yhteisön lainsäädännön vastaisista menoista, joihin ei ole oikeutta. Olisi säädettävä taloudellisen vastuun järjestelmästä, jota sovelletaan silloin kun väärinkäytöksiä on tehty eikä määriä ole peritty takaisin kokonaisuudessaan. Tätä varten olisi otettava käyttöön menettely, jonka avulla komissio voi suojata yhteisön talousarvioon liittyviä etuja ja päättää periä jäsenvaltiolta osan väärinkäytösten vuoksi menetetyistä määristä, joita ei ole peritty takaisin kohtuullisessa määräajassa. Eräissä jäsenvaltion suorittamaa laiminlyöntiä koskevissa tapauksissa koko määrä olisi perittävä asianomaiselta jäsenvaltiolta. Taloudellinen taakka olisi kuitenkin voitava jakaa tasapuolisesti yhteisön ja jäsenvaltion kesken, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioille niiden sisäisistä menettelyistä johtuvien velvollisuuksien noudattamista.

(27)

Jäsenvaltioiden käyttöön ottamat takaisinperintämenettelyt voivat myöhästyttää takaisinperintää usealla vuodella ilman takeita sen onnistumisesta. Näistä menettelyistä johtuvat kustannukset voivat lisäksi olla suhteettomat toteutettuihin tai toteutettavissa oleviin takaisinperimisiin verrattuina. Sen vuoksi olisi eräissä tapauksissa sallittava, että jäsenvaltiot keskeyttävät takaisinperintää koskevan menettelyn.

(28)

Maaseuturahaston osalta olisi säädettävä, että väärinkäytösten vuoksi takaisin perityt tai peruutetut määrät voidaan käyttää asianomaisen jäsenvaltion hyväksymiin maaseudun kehittämisohjelmiin, koska varat on myönnetty tuolle jäsenvaltiolle. Yhteisön talousarvion taloudellisten etujen suojaamiseksi olisi vahvistettava asiaankuuluvat säännökset niitä tapauksia varten, joissa väärinkäytöksiä havainnut jäsenvaltio ei toteuta tarvittavia toimenpiteitä.

(29)

Jotta maataloustukirahaston ja maaseuturahaston varat voitaisiin käyttää uudelleen, olisi vahvistettava säännöt, jotka koskevat jäsenvaltioiden sääntöjenmukaisuutta koskevan tarkastuksen sekä todettuja väärinkäytöksiä ja laiminlyöntejä koskevien menettelyjen yhteydessä takaisin perimien varojen sekä maito- ja maitotuotealan lisämaksujen käyttöä.

(30)

Jotta komissio voisi noudattaa velvollisuuttaan varmistautua yhteisön menoja koskevien jäsenvaltioiden hallinto- ja valvontajärjestelmien olemassaolosta ja moitteettomasta toiminnasta, olisi jäsenvaltioiden suorittamia tarkastuksia rajoittamatta aiheellista säätää, että komission valtuuttamat henkilöt voivat tehdä tarkastuksia, ja näiden mahdollisuudesta pyytää jäsenvaltioiden apua.

(31)	Komissiolle toimitettavien tietojen tuottamisessa on käytettävä tietotekniikkaa niin suuressa määrin kuin mahdollista. Komissiolla olisi tarkastuksia tehdessään oltava välittömästi käytössään kaikki menoja koskevat tiedot sekä paperiversiona että sähköisessä muodossa.

(32)

Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston, jäljempänä ”EMOTR” tukiosastosta rahoitettavien vuosiksi 2000—2006 hyväksyttyjen maaseudun kehittämisohjelmien viimeisille maksuille olisi vahvistettava määräpäivä. Jotta jäsenvaltiot voisivat saada korvauksen tämän määräpäivän jälkeen suoritetuista maksuista, olisi säädettävä erityisistä siirtymävaiheen toimenpiteistä. Näihin toimenpiteisiin olisi kuuluttava myös säännökset, jotka koskevat komission yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1258/1999 (5) 5 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan perusteella maksamien ennakoiden takaisinperintää ja määriä, joihin on sovellettu yhteisen maatalouspolitiikan mukaisia suoran tuen järjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1259/1999 (6) 4 ja 5 artiklassa tarkoitettua vapaaehtoista mukauttamista.

(33)

Olisi vahvistettava päivämäärä, josta alkaen komissio voi vapauttaa ilman eri toimenpiteitä määrät, jotka on sidottu mutta joita ei ole käytetty EMOTR: n tukiosastosta rahoitettavien maaseudun kehittämisohjelmien yhteydessä, jos ohjelmien päättämiseksi tarvittavia asiakirjoja ei ole toimitettu komissiolle kyseiseen päivämäärään mennessä. Olisi määriteltävä asiakirjat, jotka komissio tarvitsee vahvistaakseen, että ohjelmat on päätetty.

(34)	Komissio vastaa rahastojen hallinnoinnista, ja jäsenvaltioiden ja komission on tehtävä tiivistä yhteistyötä maatalousrahastojen komiteassa.

(35)	Yhteisön rahoituksen suuruuden vuoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle on toimitettava säännöllisin väliajoin tietoja rahoituskertomusten muodossa.

(36)	Koska kansallisia valvontajärjestelmiä ja sääntöjenmukaisuutta koskevia tarkastuksia sovellettaessa saatetaan toimittaa henkilötietoja tai liikesalaisuuksia, jäsenvaltioiden ja komission olisi varmistettava näissä yhteyksissä saatujen tietojen luottamuksellisuus.

(37)	Yhteisön talousarvion moitteettoman varainhoidon varmistamiseksi on vahvistettava euron käyttöä koskevat säännöt noudattaen oikeudenmukaisuuden periaatteita sekä jäsenvaltioiden että viljelijöiden tasolla.

(38)

Yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta annettu neuvoston asetus N:o 25 (7), jäsenvaltioiden toimintaohjelmien toteuttamisesta EMOTR: n tukiosaston menojen valvonnan osalta 22 päivänä huhtikuuta 1997 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 723/97 (8) ja asetus (EY) N:o 1258/1999 olisi kumottava. Yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksen yhteydessä aiheettomasti maksettuja määriä koskevista sääntöjenvastaisuuksista ja näiden määrien takaisinperimisestä sekä tiedotusjärjestelmän luomisesta tällä alalla 4 päivänä maaliskuuta 1991 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 595/91 (9) eräät artiklat olisi myös kumottava, koska tässä asetuksessa annetaan niitä vastaavat säännökset.

(39)

Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (10) mukaisesti, ja hallintokomiteamenettelyn piiriin kuuluvat toimenpiteet olisi pidettävä erillään neuvoa-antavan komiteamenettelyn piiriin kuuluvista toimenpiteistä, koska neuvoa-antava komiteamenettely on tietyissä tapauksissa ja suurempaan tehokkuuteen pääsemiseksi asianmukaisin.

(40)

Tämän asetuksen säännöksillä kumottujen asetusten säännösten korvaaminen saattaa aiheuttaa joitakin käytännön ongelmia ja erityisiä ongelmia, ennen muuta sellaisia, jotka liittyvät siihen, että siirrytään soveltamaan uusia yksityiskohtaisia sääntöjä, ja joita tässä asetuksessa ei käsitellä. Tällaisen mahdollisuuden varalta komission olisi voitava toteuttaa tarvittavat asianmukaisesti perustellut toimenpiteet. Tällaisilla toimenpiteillä olisi voitava poiketa tämän asetuksen säännöksistä, mutta ainoastaan siinä määrin ja niin kauan kuin on ehdottomasti tarpeen.

(41)	Koska tämän asetuksen nojalla rahoitettavien maaseudun kehittämisohjelmien ohjelmakausi alkaa 1 päivänä tammikuuta 2007, tätä asetusta olisi sovellettava mainitusta päivästä alkaen. Eräitä säännöksiä on kuitenkin sovellettava aiemmin.

(42)	Tilintarkastustuomioistuin on antanut lausunnon. (11)

(43)	Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on antanut lausunnon, (12)

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I OSASTO

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

Tässä asetuksessa vahvistetaan edellytykset ja erityissäännöt, joita sovelletaan yhteisen maatalouspolitiikan menojen, myös maaseudun kehittämismenojen, rahoittamiseen.

2 artikla

Maatalousmenojen rahoittamiseen tarkoitetut rahastot

1. Perustamissopimuksessa määriteltyjen yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi ja yhteiseen maatalouspolitiikkaan liittyvien toimenpiteiden, maaseudun kehittäminen mukaan lukien, rahoituksen varmistamiseksi perustetaan

a)	Euroopan maatalouden tukirahasto, jäljempänä ”maataloustukirahasto”;

b)	Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, jäljempänä ”maaseuturahasto”.

2. Maataloustukirahasto ja maaseuturahasto kuuluvat Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon.

3 artikla

Maataloustukirahaston menot

1. Maataloustukirahastosta rahoitetaan jäsenvaltioiden ja yhteisön välisellä yhteistyöllä seuraavat yhteisön lainsäädännön mukaisesti toteutuneet menot:

a)	kolmansiin maihin vietävien maataloustuotteiden vientituet;

b)	maatalousmarkkinoiden sääntelemiseksi tehtävät interventiot;

c)	maanviljelijöille yhteisen maatalouspolitiikan mukaisesti maksettavat suorat tuet;

d)	yhteisön rahoitusosuus jäsenvaltioiden välityksellä yhteisön sisämarkkinoilla ja kolmansissa maissa toteutettaviin, komission valitsemiin ohjelmiin, 4 artiklassa tarkoitettuja ohjelmia lukuun ottamatta, perustuviin maataloustuotteita koskeviin tiedotus- ja menekinedistämistoimiin.

2. Maataloustukirahastosta rahoitetaan keskitetysti seuraavat yhteisön lainsäädännön mukaisesti toteutuneet menot:

a)	yhteisön rahoitusosuus eläinlääkintäalan erityistoimiin, eläinlääkintäalan, elintarvikealan ja rehualan tarkastustoimenpiteisiin, eläintautien hävittämistä ja seurantaa koskeviin ohjelmiin (eläinlääkintätoimenpiteet) sekä kasvien terveyttä koskeviin toimiin;

b)	komission suoraan tai kansainvälisten organisaatioiden välityksellä toteuttamat maataloustuotteiden menekinedistämistoimet;

c)	yhteisön lainsäädännön mukaiset toimenpiteet maatalouden geenivarojen säilyttämiseksi, kuvaamiseksi, keräämiseksi ja käyttämiseksi;

d)	maatalouden kirjanpidon tietojärjestelmien käyttöönotto ja ylläpitäminen;

e)	maatalouden tiedonkeruujärjestelmät, joihin kuuluu myös maatilarakenteita koskeva tiedonkeruu;

f)	kalastusmarkkinoihin liittyvät menot.

4 artikla

Maaseuturahaston menot

Maaseuturahastosta rahoitetaan jäsenvaltioiden ja yhteisön yhteistyöllä yhteisön rahoitusosuus maaseuturahaston tuella tapahtuvaa maaseudun kehittämistä koskevan yhteisön lainsäädännön mukaisesti toteutettuihin maaseudun kehittämisohjelmiin.

5 artikla

Muu rahoitus tekninen apu mukaan lukien

Maataloustukirahastosta ja maaseuturahastosta voidaan rahoittaa keskitetysti komission aloitteesta ja/tai komission lukuun yhteisen maatalouspolitiikan, maaseudun kehittäminen mukaan luettuna, täytäntöönpanemiseksi tarvittavia valmistelu- ja seurantatoimia, hallinnollista ja teknistä apua koskevia sekä arviointi-, tarkastus- ja valvontatoimia. Näihin toimiin kuuluvat

a)	yhteisen maatalouspolitiikan analysoimiseksi, hallinnoimiseksi, seuraamiseksi ja toteuttamiseksi sekä sitä koskevien tietojen vaihtamiseksi tarvittavat toimet sekä ne, jotka liittyvät valvontajärjestelmien sekä teknisen ja hallinnollisen avun täytäntöönpanoon;

b)	yhteisen maatalouspolitiikan rahoittamiseen käytettyjen rahastojen varainhoitoa koskevien tiedottamiseen, yhteenliitettävyyteen, seurantaan ja valvontaan liittyvien menetelmien ja teknisten välineiden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi tarvittavat toimet;

c)	komission aloitteesta toteutettava yhteistä maatalouspolitiikkaa koskeva tiedotus;

d)	yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevat tutkimukset sekä maataloustukirahastosta ja maaseuturahastosta rahoitettujen toimenpiteiden arviointi, myös alan käytäntöjä koskevien arviointimenetelmien ja tiedonvaihdon parantaminen;

e)	tarvittaessa tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 (13) mukaisesti perustettavat toimeenpanovirastot, jotka toimivat yhteisen maatalouspolitiikan alalla;

f)	yhteisön tasolla tapahtuvan yhteistyön ja tietojenvaihdon edistämiseen ja sitä koskevaan tiedotukseen liittyvät toimet, jotka toteutetaan maaseudun kehittämisen yhteydessä, mukaan luettuna asianomaisten toimijoiden verkkoutuminen.

6 artikla

Maksajavirastojen ja yhteensovittamisesta vastaavien viranomaisten hyväksyminen ja hyväksynnän peruuttaminen

1. Maksajavirastot ovat jäsenvaltioiden viranomaisia tai elimiä, jotka antavat suorittamiensa maksujen sekä tiedon toimittamisen ja säilyttämisen osalta riittävät takeet siitä, että

a)	hakemusten tukikelpoisuus sekä maaseudun kehittämisen yhteydessä suoritettavan tuen jakamismenettelyt ja niiden yhdenmukaisuus yhteisön sääntöjen kanssa tarkastetaan ennen kuin tuki määrätään maksettavaksi;

b)	suoritetut maksut kirjataan kirjanpitoon tarkasti ja yksityiskohtaisesti;

c)	yhteisön lainsäädännön mukaiset tarkastukset on tehty;

d)	vaaditut asiakirjat esitetään yhteisön sääntöjen mukaisissa määräajoissa ja muodossa;

e)	asiakirjat ovat saatavilla ja että ne säilytetään tavalla, joka takaa niiden täydellisyyden, moitteettomuuden ja luettavuuden pitkällä aikavälillä, myös yhteisön säännöissä tarkoitettujen sähköisten asiakirjojen osalta.

Yhteisön tukien maksamista lukuun ottamatta näiden tehtävien täytäntöönpano voidaan siirtää toiselle.

2. Jäsenvaltiot hyväksyvät maksajavirastoiksi viranomaiset tai elimet, jotka täyttävät 1 kohdassa säädetyt edellytykset.

Kunkin jäsenvaltioiden on perustuslakinsa säännökset ja hallinnolliset rakenteensa huomioon ottaen rajoitettava hyväksyttyjen maksajavirastojen lukumäärä pienimpään mahdolliseen, joka mahdollistaa 3 artiklan 1 kohdassa ja 4 artiklassa tarkoitettujen menojen maksamisen hyvää hallintoa ja moitteetonta kirjanpitoa koskevia edellytyksiä noudattaen.

3. Jos maksajavirastoja hyväksytään enemmän kuin yksi, jäsenvaltion on annettava komissiolle tiedoksi sen viranomaisen tai elimen yhteystiedot, jolle se antaa seuraavat tehtävät:

a)	komission saataville annettavien tietojen keruu ja niiden toimittaminen komissiolle;

b)	yhteisön sääntöjen yhdenmukaisen soveltamisen edistäminen.

Jäsenvaltion on annettava tälle viranomaiselle tai elimelle, jäljempänä ”yhteensovittamisesta vastaava viranomainen”, erityishyväksyntä, joka koskee a alakohdan soveltamisalaan kuuluvien taloudellisten tietojen käsittelyä.

4. Jos hyväksytty maksajavirasto ei täytä yhtä tai useampaa 1 kohdassa säädettyä edellytystä, jäsenvaltion on peruutettava hyväksyminen, jollei maksajavirasto ole tehnyt tarvittavia mukautuksia määräajassa, joka vahvistetaan ongelman merkittävyyden mukaan.

7 artikla

Todentamisviranomaiset

Todentamisviranomainen on jäsenvaltion nimeämä julkis- tai yksityisoikeudellinen yksikkö, joka vastaa hyväksyttyjen maksajavirastojen tilien tarkastamisesta niiden todenperäisyyden, täydellisyyden ja täsmällisyyden osalta sekä ottaen huomioon käyttöön otetut hallinto- ja valvontajärjestelmät.

8 artikla

Tietojen toimittaminen ja oikeus tutustua asiakirjoihin

1. Sen lisäksi, mitä alakohtaisissa asetuksissa säädetään, jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle seuraavat tiedot, ilmoitukset ja asiakirjat:

hyväksyttyjen maksajavirastojen ja yhteensovittamisesta vastaavien viranomaisten osalta

i)	hyväksymisasiakirja,

ii)	tehtävä (hyväksytty maksajavirasto vai hyväksytty yhteensovittamisesta vastaava viranomainen),

iii)	mahdollinen hyväksynnän peruuttaminen;

todentamisviranomaisten osalta

i)	tunnistetiedot,

ii)	yhteystiedot;

maataloustukirahastosta ja maaseuturahastosta rahoitettuihin toimiin liittyvien yksittäisten toimien osalta

i)	maksupyyntöä vastaavat hyväksytyn maksajaviraston tai yhteensovittamisesta vastaavan viranomaisen allekirjoittamat menoilmoitukset, jotka ovat samalla katsotaan maksupyynnöiksi, vaadittuine tietoineen,

ii)	maataloustukirahaston osalta rahoitustarpeita koskevat ennusteet ja maaseuturahaston osalta vuoden aikana tehtäviä menoilmoituksia koskevien ennusteet ajantasaistettuina ja seuraavaa varainhoitovuotta koskevien menoilmoitusten ennakkoarviot,

iii)

hyväksyttyjen maksajavirastojen vuotuiset tilinpäätökset, joiden mukana on hyväksytyn maksajaviraston vastuuhenkilön allekirjoittama tarkastuslausuma, niiden tarkastamista ja hyväksymistä varten tarvittavat tiedot sekä 7 artiklassa tarkoitetun todentamisviranomaisen laatima todentamista koskeva selvitys.

Maaseuturahaston menoja koskevat hyväksyttyjen maksajavirastojen vuotuiset tilinpäätökset on toimitettava kunkin ohjelman osalta erikseen.

2. Hyväksyttyjen maksajavirastojen on säilytettävä suoritettuja maksuja koskevat tositteet ja yhteisön lainsäädännössä säädettyjen hallinnollisten ja fyysisten tarkastusten tekemiseen liittyvät asiakirjat sekä annettava nämä asiakirjat ja tiedot komission käyttöön.

Jos asiakirjat ovat menojen hyväksymisestä vastaavan, maksajaviraston valtuutuksella toimivan viranomaisen hallussa, kyseisen viranomaisen on toimitettava hyväksytylle maksajavirastolle kertomukset tehtyjen tarkastusten lukumäärästä ja sisällöstä sekä niiden tulosten perusteella toteutetuista toimenpiteistä.

9 artikla

Yhteisön taloudellisten etujen suojaaminen ja yhteisön rahastojen hallinnointiin liittyvät varmistukset

1. Jäsenvaltioiden on

annettava yhteisen maatalouspolitiikan yhteydessä kaikki tarvittavat lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset sekä toteutettava muut tarvittavat toimenpiteet yhteisön taloudellisten etujen tehokkaan suojan varmistamiseksi ja erityisesti

i)	maataloustukirahastosta ja maaseuturahastosta rahoitettavien toimien tosiasiallisen toteuttamisen ja niiden säännönmukaisuuden varmistamiseksi,

ii)	väärinkäytösten ehkäisemiseksi ja käsittelemiseksi,

iii)	väärinkäytösten tai laiminlyöntien vuoksi menetettyjen varojen takaisin perimiseksi;

b)	otettava käyttöön tehokas hallinnointi- ja valvontajärjestelmä, johon sisältyvät tilintarkastukset ja hyväksytyn maksajaviraston vastuuhenkilön allekirjoittama tarkastuslausuma.

2. Komissio valvoo, että jäsenvaltiot varmistavat 3 artiklan 1 kohdassa ja 4 artiklassa tarkoitettujen menojen lainmukaisuuden ja säännönmukaisuuden sekä hyvän varainhoidon periaatteiden noudattamisen, ja toteuttaa tältä osin seuraavat toimet ja tarkastukset:

a)	se varmistaa, että jäsenvaltioiden hallinnointi- ja valvontajärjestelmät ovat olemassa ja toimivat moitteettomasti;

b)	se tekee kaikkiin välimaksuihin tai osaan niistä vähennyksiä tai keskeyttää niiden maksamisen ja soveltaa aiheellisia rahoitusoikaisuja erityisesti hallinnointi- ja valvontajärjestelmissä esiintyvien puutteiden vuoksi;

c)	se varmistaa ennakkomaksujen takaisinperinnän ja vapauttaa tarvittaessa maksusitoumuksia ilman eri toimenpiteitä.

3. Jäsenvaltioiden on yhteisön taloudellisten etujen suojaamiseksi annettava komissiolle tiedoksi 1 kohdan nojalla annetut säännökset ja toteutetut toimenpiteet sekä maaseudun kehittämisohjelmien osalta hallintoa ja valvontaa varten maaseuturahaston tuella tapahtuvaa maaseudun kehittämistä koskevan yhteisön lainsäädännön mukaisesti toteutetut toimenpiteet.

10 artikla

Maksajavirastojen suorittamien maksujen hyväksyttävyys

Edellä 3 artiklan 1 kohdassa ja 4 artiklassa tarkoitettuihin menoihin voidaan myöntää yhteisön rahoitusta vain, jos jäsenvaltion nimeämä hyväksytty maksajavirasto on ne toteuttanut.

11 artikla

Tuen maksaminen kokonaisuudessaan tuensaajille

Tässä asetuksessa säädettyyn rahoitukseen liittyvät maksut tai maaseudun kehittämisohjelmien julkiseen rahoitukseen liittyvät määrät maksetaan kokonaisuudessaan tuensaajille, jollei yhteisön lainsäädännöstä muuta johdu.

II OSASTO

MAATALOUSTUKIRAHASTO

1 LUKU

Yhteisön rahoitus

12 artikla

Talousarvion enimmäismäärä

1. Maataloustukirahaston menojen enimmäismäärä muodostuu maataloustukirahastolle toimielinten välisessä sopimuksessa määrätyssä monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistetuista enimmäismääristä, joista vähennetään 2 kohdassa tarkoitetut määrät.

2. Komissio vahvistaa määrät, jotka ovat asetuksen (EY) N:o 1782/2003 10 artiklan 2 kohdan sekä 143d ja 143e artiklan mukaisesti maaseuturahaston käytettävissä.

3. Komissio vahvistaa 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen perusteella maataloustukirahaston menoihin käytettävissä olevan nettomäärän.

13 artikla

Hallinto- ja henkilöstökustannukset

Jäsenvaltioille ja maataloustukirahaston tukea saaville tuensaajille hallinto- ja henkilöstökustannuksista aiheutuvia menoja ei rahoiteta maataloustukirahastosta.

14 artikla

Kuukausimaksut

1. Komissio antaa 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen menojen rahoittamiseksi tarvittavat määrärahat jäsenvaltioiden käyttöön kuukausittaisina korvauksina, jäljempänä ”kuukausimaksut”, hyväksyttyjen maksajavirastojen viitekuukautena toteuttamien menojen perusteella.

2. Siihen asti kun komissio alkaa maksaa kuukausimaksuja, jäsenvaltioiden on annettava käyttöön menoja varten tarvittavat varat hyväksyttyjen maksajavirastojensa tarpeiden mukaan.

15 artikla

Kuukausimaksujen maksamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt

1. Komissio maksaa kuukausimaksut jäsenvaltioiden hyväksyttyjen maksajavirastojen viitekuukautena toteuttamien menojen osalta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 30 ja 31 artiklassa tarkoitettujen päätösten soveltamista.

2. Komissio tekee 41 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen päätöksen suorittamistaan kuukausimaksuista jäsenvaltioiden tekemien menoilmoitusten ja niiden 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimittamien tietojen perusteella sekä ottaen huomioon 17 artiklan mukaisesti sovellettavat maksujen vähentämiset tai keskeyttämiset.

3. Kuukausimaksut maksetaan jäsenvaltioille viimeistään menojen toteuttamiskuukautta seuraavan toisen kuukauden kolmantena työpäivänä.

4. Jäsenvaltioiden lokakuun 1 päivän ja 15 päivän välisenä aikana toteuttamat menot luetaan kuuluviksi lokakuuhun. Menot, jotka toteutetaan lokakuun 16 ja 31 päivän välisenä aikana, luetaan kuuluviksi marraskuuhun.

5. Komissio voi päättää lisämaksuista tai vähennyksistä. Tällöin maatalousrahastojen komitealle ilmoitetaan asiasta sen seuraavassa kokouksessa.

16 artikla

Maksumääräaikojen noudattaminen

Kun yhteisön lainsäädännössä säädetään maksumääräajoista eikä maksajavirasto noudata niitä, maksut eivät voi saada yhteisön rahoitusta, lukuun ottamatta oikeasuhteisuuden periaatetta noudattaen vahvistettuja tapauksia, edellytyksiä ja rajoja.

17 artikla

Kuukausimaksujen vähentäminen ja keskeyttäminen

1. Jollei komissio voi 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista jäsenvaltion tekemistä menoilmoituksista tai toimittamista tiedoista todeta, että varat on sidottu yhteisössä sovellettavien sääntöjen mukaisesti, komissio pyytää kyseistä jäsenvaltiota toimittamaan lisätiedot komission ongelman merkittävyyden mukaan vahvistamassa määräajassa, joka ei yleensä voi olla alle 30 päivää.

Jos jäsenvaltio ei vastaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun komission pyyntöön tai jos vastausta pidetään epätyydyttävänä tai jos sen perusteella voidaan todeta, että sovellettavia yhteisön sääntöjä on jätetty noudattamatta tai että yhteisön varoja on käytetty väärin, komissio voi väliaikaisesti vähentää jäsenvaltiolle maksettavia kuukausimaksuja tai keskeyttää niiden maksamisen. Se ilmoittaa tästä jäsenvaltiolle ja mainitsee, että kyseiset maksujen vähentämiset tai keskeyttämiset on tehty.

2. Jos komissio voi 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen ilmoitusten tai tietojen perusteella todeta, että yhteisön lainsäädännössä vahvistettu määrärahojen enimmäismäärä on ylitetty tai että sovellettavia yhteisön sääntöjä on selvästi jätetty noudattamatta, se voi soveltaa tämän artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuja maksujen vähentämisiä tai keskeyttämisiä annettuaan ensin jäsenvaltiolle mahdollisuuden esittää huomautuksensa.

3. Maksujen vähentämisiä ja keskeyttämisiä sovelletaan 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen kuukausimaksuja koskevien päätösten yhteydessä oikeasuhteisuuden periaatetta noudattaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 30 ja 31 artiklassa tarkoitettujen päätösten soveltamista.

2 LUKU

Budjettikuri

18 artikla

Enimmäismäärien noudattaminen

1. Maataloustukirahaston menoihin liittyvät määrärahat eivät saa milloinkaan talousarviomenettelyn tai talousarvion toteuttamisen aikana ylittää 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua nettomäärää.

Kaikissa komission ehdottamissa taikka neuvoston tai komission antamissa maataloustukirahaston talousarvioon vaikuttavissa säädöksissä on noudatettava 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua nettomäärää.

2. Kun jäsenvaltion maatalousmenojen enimmäismäärä on vahvistettu yhteisön lainsäädännössä euroina, siihen liittyvät menot korvataan tämän euroina vahvistetun enimmäismäärän rajoissa mukautettuna tarvittaessa asetuksen (EY) N:o 1782/2003 11 artiklan mahdollisesta soveltamisesta aiheutuvilla seurauksilla.

3. Euroina vahvistettuina määrärahojen enimmäismäärinä pidetään yhteisön lainsäädännössä suorille tuille vahvistettuja kansallisia enimmäismääriä, joihin kuuluvat myös asetuksen (EY) N:o 1782/2003 41 artiklan 1 kohdassa ja 71c artiklassa vahvistetut enimmäismäärät oikaistuina kyseisen asetuksen 10 artiklan 1 kohdassa ja 11 artiklan 1 kohdassa säädetyillä prosenttimäärillä ja mukautuksilla.

4. Jollei neuvosto ole jonkin vuoden kesäkuun 30 päivään mennessä vahvistanut asetuksen (EY) N:o 1782/2003 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja mukautuksia, komissio vahvistaa nämä mukautukset tämän asetuksen 41 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen ja ilmoittaa asiasta välittömästi neuvostolle.

5. Neuvosto voi komission sen käytettävissään olevien uusien seikkojen perusteella tekemästä ehdotuksesta viimeistään joulukuun 1 päivänä mukauttaa asetuksen (EY) N:o 1782/2003 11 artiklan mukaisesti vahvistettua suorien tukien mukautusastetta.

19 artikla

Budjettikurimenettely

1. Komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle varainhoitovuoden n alustavan talousarvioesityksen kanssa myös varainhoitovuosia n — 1, n ja n + 1 koskevat ennusteet. Se esittää samanaikaisesti analyysin varainhoitovuosia n — 2 ja n — 3 koskevien ennusteiden ja tosiasiallisesti toteutuneiden menojen välisistä eroista.

2. Jos varainhoitovuoden n alustavaa talousarvioesitystä laadittaessa ilmenee, että 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu nettomäärä, ottaen huomioon asetuksen (EY) N:o 1782/2003 11 artiklassa säädetyn marginaalin, uhkaa ylittyä varainhoitovuonna n, komissio ehdottaa neuvostolle tarvittavia toimenpiteitä ja erityisesti niitä, joita tarvitaan asetuksen (EY) N:o 1782/2003 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

3. Jos komissio milloin tahansa katsoo, että 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu nettomäärä uhkaa ylittyä, eikä sen ole mahdollista toteuttaa riittäviä toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi oman hallintovaltansa puitteissa, se ehdottaa neuvostolle muita toimenpiteitä nettomäärän noudattamisen varmistamiseksi.

Neuvosto tekee kyseisiä toimenpiteitä koskevan päätöksensä perustamissopimuksen 37 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen kahden kuukauden kuluessa komission ehdotuksen saamisesta. Euroopan parlamentti antaa lausuntonsa mahdollisimman nopeasti, jotta neuvosto voi ottaa sen huomioon ja tehdä ratkaisunsa annetussa määräajassa.

4. Jos jäsenvaltioiden korvauspyynnöt varainhoitovuoden n lopussa ylittävät tai uhkaavat ylittää 12 artiklan 3 kohdan mukaisesti vahvistetun nettomäärän, komissio

a)	ottaa pyynnöt huomioon suhteessa jäsenvaltioiden esittämiin pyyntöihin ja käytettävissä olevien määrärahojen rajoissa sekä vahvistaa maksujen määrän väliaikaisesti kyseiselle kuukaudelle;

b)	vahvistaa viimeistään seuraavan vuoden helmikuun 28 päivänä kaikkien jäsenvaltioiden tilanteen edellisen varainhoitovuoden yhteisön rahoituksen osalta;

c)	vahvistaa 41 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen yhteisön rahoituksen kokonaismäärän jäsenvaltioittain yhteisön yhtenäisen rahoitusosuuden perusteella sekä kuukausimaksuja varten käytettävissä olleiden määrärahojen rajoissa;

d)	maksaa mahdolliset jäsenvaltioiden väliset tasoituskorvaukset viimeistään vuoden n + 1 maaliskuun osalta suoritettavien kuukausimaksujen yhteydessä.

20 artikla

Varojärjestelmä

Komissio ottaa käyttöön maataloustukirahaston menojen kuukausittaisen varo- ja seurantajärjestelmän varmistaakseen, että määrärahojen enimmäismäärä ei ylity.

Komissio vahvistaa ennen kunkin varainhoitovuoden alkua kuukausimenoprofiilit tarvittaessa edellisten kolmen vuoden kuukausimenojen keskiarvon perusteella.

Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kuukausittain kertomuksen, jossa se tarkastelee toteutuneiden menojen kehitystä suhteessa profiileihin ja esittää ennakkoarvion kuluvan varainhoitovuoden menojen toteutumisesta.

21 artikla

Viitekurssi

1. Maatalousmenoja koskevan alustavan talousarvioesityksen tai sellaiseen alustavaan talousarvioesitykseen liittyvän oikaisukirjelmän hyväksyessään komissio käyttää maataloustukirahaston talousarviota koskevien arvioiden tekemiseksi euron ja Yhdysvaltojen dollarin välistä keskimääräistä valuuttakurssia, joka on todettu markkinoilla viimeisimmän vähintään 20 päivää ennen komission budjettiasiakirjan hyväksymisajankohtaa päättyneen neljännesvuoden aikana.

2. Hyväksyessään alustavan esityksen korjaavaksi ja täydentäväksi talousarvioksi tai sen oikaisukirjelmän, siltä osin kuin nämä asiakirjat koskevat 3 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuihin toimiin liittyviä määrärahoja, komissio käyttää

toisaalta euron ja Yhdysvaltojen dollarin välistä keskimääräistä valuuttakurssia, joka on todettu markkinoilla edellisen varainhoitovuoden elokuun 1 päivän ja viimeisimmän vähintään 20 päivää ennen komission budjettiasiakirjan hyväksymisajankohtaa päättyneen neljännesvuoden päättymispäivän välisenä aikana mutta kuitenkin viimeistään kuluvan varainhoitovuoden heinäkuun 31 päivänä;

b)	toisaalta varainhoitovuoden jäljellä olevaa osaa koskevaa arviota varten mainittua keskimääräistä valuuttakurssia, joka on todettu viimeisimmän vähintään 20 päivää ennen komission budjettiasiakirjan hyväksymisajankohtaa päättyneen neljännesvuoden aikana.

III OSASTO

MAASEUTURAHASTO

1 LUKU

Rahoitusmenetelmä

22 artikla

Maaseuturahastosta myönnettävä rahoitusosuus

Kullekin ohjelmalle maaseuturahastosta maaseudun kehittämisohjelmien menoihin myönnettävä rahoitusosuus vahvistetaan kunkin ohjelman osalta maaseuturahaston tuella tapahtuvaa maaseudun kehittämistä koskevassa yhteisön lainsäädännössä vahvistetuissa rajoissa, ja rahoitusosuuteen lisätään komission tämän asetuksen 12 artiklan 2 kohdan mukaisesti vahvistamat määrät.

Tämän asetuksen mukaisesti rahoitettuihin menoihin ei voida myöntää muuta rahoitusta yhteisön talousarviosta.

23 artikla

Maksusitoumukset

Maaseudun kehittämisohjelmiin liittyvät yhteisön maksusitoumukset, jäljempänä ”maksusitoumukset”, toteutetaan vuosittaisina erinä 1 päivän tammikuuta 2007 ja 31 päivän joulukuuta 2013 välisenä aikana.

Komission tekemää päätöstä jäsenvaltion esittämän maaseudun kehittämisohjelman hyväksymisestä pidetään asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 75 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna rahoituspäätöksenä, joka on viimeksi mainitun asetuksen mukainen oikeudellinen sitoumus sen jälkeen, kun se on annettu tiedoksi asianomaiselle jäsenvaltiolle.

Kunkin ohjelman osalta tehdään ensimmäistä erää koskeva talousarviositoumus sen jälkeen kun komissio on hyväksynyt ohjelman. Komissio tekee myöhempiä eriä koskevat talousarviositoumukset toisessa kohdassa tarkoitetun päätöksen perusteella ennen kunkin vuoden toukokuun 1 päivää.

2 LUKU

Rahoitushallinto

24 artikla

Maksuja koskevat yhteiset säännökset

1. Komissio maksaa rahoitusosuuden maaseuturahastosta talousarviositoumusten mukaisesti.

2. Komissio antaa 4 artiklassa tarkoitettujen menojen kattamiseksi tarvittavat määrärahat jäsenvaltioiden käytettäviksi ennakkomaksuina, välimaksuina ja loppumaksuina. Määrärahat maksetaan 25, 26, 27 ja28 artiklassa säädetyin edellytyksin.

3. Maksut osoitetaan vanhimpaan avoimeen talousarviositoumukseen.

4. Ennakko- ja välimaksujen yhteenlaskettu määrä kullekin maaseudun kehittämisohjelmalle on enintään 95 prosenttia maaseuturahaston rahoitusosuudesta.

25 artikla

Ennakkomaksujen suorittaminen

1. Kun komissio on hyväksynyt maaseudun kehittämisohjelman, se suorittaa jäsenvaltiolle kertaennakkomaksun kyseistä ohjelmaa varten. Ennakkomaksu on seitsemän prosenttia maaseuturahastosta asianomaiselle ohjelmalle myönnettävästä rahoituksesta. Se voidaan jakaa kahdelle varainhoitovuodelle käytettävissä olevien talousarviomäärärahojen mukaan.

2. Ennakkomaksuna suoritettu kokonaismäärä on palautettava komissiolle, jos 24 kuukauden kuluessa ennakkomaksun ensimmäisen erän maksamisesta ei ole esitetty yhtään kyseiseen maaseudun kehittämisohjelmaan liittyvää menoilmoitusta.

3. Ennakkomaksuista saatavat korot kohdistetaan asianomaiseen maaseudun kehittämisohjelmaan, ja ne vähennetään lopullisessa menoilmoituksessa olevien julkisten menojen määrästä.

4. Ennakkomaksuna maksettu määrä tarkastetaan ja hyväksytään maaseudun kehittämisohjelman päättämisen yhteydessä.

26 artikla

Välimaksujen suorittaminen

1. Kullekin maaseudun kehittämisohjelmalle suoritetaan välimaksuja. Ne lasketaan soveltamalla kunkin toimintalinjan yhteisrahoitusosuutta kyseisen toimintalinjan osalta todennettuihin julkisiin menoihin.

2. Komissio suorittaa välimaksut käytettävissä olevien talousarviomäärärahojen rajoissa korvauksena hyväksyttyjen maksajavirastojen ohjelmien toteuttamiseksi suorittamista menoista.

3. Komissio suorittaa välimaksut, jos seuraavat vaatimukset täyttyvät:

a)	komissiolle toimitetaan hyväksytyn maksajaviraston allekirjoittama menoilmoitus 8 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti;

b)	kullekin toimintalinjalle maaseuturahastosta myönnettävän rahoituksen kokonaismäärää noudatetaan koko kyseisen ohjelman kattaman ajan;

c)	komissiolle toimitetaan maaseudun kehittämisohjelman täytäntöönpanoa koskeva viimeinen vuosikertomus.

4. Komissio ilmoittaa hyväksytylle maksajavirastolle ja yhteensovittamisesta vastaavalle viranomaiselle, jos se on nimetty, mahdollisimman pian, jos jokin tämän artiklan 3 kohdassa säädetyistä edellytyksistä ei täyty ja menoilmoitusta ei siten voida hyväksyä.

5. Komissio toteuttaa välimaksun 45 päivän kuluessa tämän artiklan 3 kohdassa säädetyt edellytykset täyttävän menoilmoituksen rekisteröimisestä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 30 ja 31 artiklassa tarkoitettujen päätösten soveltamista.

6. Hyväksytyt maksajavirastot laativat ja toimittavat komissiolle yhteensovittamisesta vastaavan viraston välityksellä tai suoraan, jos mainittua virastoa ei ole nimetty, maaseudun kehittämisohjelmiin liittyvät välimaksuja koskevat menoilmoitukset komission vahvistamin määräajoin. Nämä menoilmoitukset koskevat hyväksytyn maksajaviraston kunkin tällaisen jakson aikana toteuttamia menoja.

Välimaksuja koskevat menoilmoitukset, jotka koskevat lokakuun 16 päivästä alkaen toteutuneita menoja, otetaan seuraavan vuoden talousarvioon.

27 artikla

Välimaksujen keskeyttäminen ja vähentäminen

1. Välimaksut suoritetaan asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 81 artiklassa säädetyin edellytyksin jäsenvaltioiden toimittamien menoilmoitusten ja rahoitusta koskevien tietojen perusteella.

2. Jollei jäsenvaltion toimittamista menoilmoituksista tai tiedoista voida todeta, että menoilmoitus on sovellettavien yhteisön sääntöjen mukainen, kyseistä jäsenvaltiota pyydetään toimittamaan lisätiedot ongelman merkittävyyden mukaan vahvistetussa määräajassa, joka ei yleensä voi olla alle 30 päivää.

3. Jos jäsenvaltio ei vastaa 2 kohdassa tarkoitettuun pyyntöön tai jos vastausta pidetään epätyydyttävänä tai jos sen perusteella voidaan todeta, että lainsäädäntöä on jätetty noudattamatta tai että yhteisön varoja on käytetty väärin, komissio voi väliaikaisesti vähentää jäsenvaltiolle maksettavia välimaksuja tai keskeyttää niiden maksamisen. Se ilmoittaa tästä jäsenvaltiolle.

4. Kun 26 artiklassa tarkoitettujen välimaksujen maksaminen keskeytetään tai kun niihin sovelletaan vähennyksiä, noudatetaan oikeasuhteisuuden periaatetta ja nämä toimenpiteet toteutetaan rajoittamatta 30 ja 31 artiklassa tarkoitettujen päätösten soveltamista.

28 artikla

Loppumaksun suorittaminen ja ohjelman päättäminen

1. Komissio suorittaa loppumaksun käytettävissä olevien määrärahojen rajoissa maaseudun kehittämisohjelman täytäntöönpanoa koskevan viimeisen vuosikertomuksen saatuaan toimintalinjan rahoitusosuuden, asianomaisen maaseudun kehittämisohjelman viimeisen täytäntöönpanovuoden tilinpäätöksen sekä vastaavan tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevan päätöksen perusteella. Tilinpäätös on toimitettava komissiolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2016, ja sen on koskettava hyväksytyn maksajaviraston 31 päivään joulukuuta 2015 asti toteuttamia menoja.

2. Loppumaksu suoritetaan kuuden kuukauden kuluessa tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen ja asiakirjojen vastaanottamisesta. Komissio vapauttaa loppumaksun maksamisen jälkeen jäljellä olevat maksusitoumukset kuuden kuukauden kuluessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 29 artiklan 6 kohdan säännösten soveltamista.

3. Jos komissiolle ei toimiteta viimeistä vuotuista täytäntöönpanoa koskevaa loppukertomusta sekä ohjelman viimeisen täytäntöönpanovuoden tilien tarkastamiseksi ja hyväksymiseksi tarvittavia asiakirjoja 30 päivään kesäkuuta 2016 mennessä, loppumäärää koskeva maksusitoumus vapautetaan ilman eri toimenpiteitä 29 artiklan mukaisesti.

29 artikla

Maksusitoumusten vapauttaminen ilman eri toimenpiteitä

1. Komissio vapauttaa ilman eri toimenpiteitä maaseudun kehittämisohjelmaan liittyvän maksusitoumuksen osan, jota ei ole käytetty ennakko- eikä välimaksuihin tai josta ei ole jätetty komissiolle 26 artiklan 3 kohdassa säädetyt edellytykset täyttävää menoilmoitusta talousarviositoumuksen tekemistä seuraavan toisen vuoden joulukuun 31 päivään mennessä.

2. Maksusitoumuksen osa, joka on avoimena 31 päivänä joulukuuta 2015 ja josta ei ole tehty menoilmoitusta 30 päivään kesäkuuta 2016 mennessä, vapautetaan ilman eri toimenpiteitä.

3. Jos komission on tarpeen tehdä maaseudun kehittämisohjelman hyväksymistä koskevan päätöksen jälkeen päätös tuen tai tukijärjestelmän sallimisesta, määräaika maksusitoumuksen ilman eri toimenpiteitä tapahtuvalle vapauttamiselle alkaa mainitun myöhemmän päätöksen tekemispäivästä. Tämän poikkeuksen soveltamisalaan kuuluvat määrät vahvistetaan jäsenvaltion toimittaman aikataulun perusteella.

4. Edellä 1 tai 2 kohdassa tarkoitetun määräajan, jonka päätyttyä ilman eri toimenpiteitä tapahtuva vapauttaminen tapahtuu, kuluminen keskeytyy kyseessä oleviin toimiin liittyvän määrän osalta sellaisen oikeudellisen menettelyn tai hallinnollisen muutoksenhaun ajaksi, jolla on lykkäävä vaikutus, edellyttäen, että komissio on saanut asiasta asianomaisen jäsenvaltion antaman perustellun ilmoituksen viimeistään 31 päivänä joulukuuta vuonna n + 2.

5. Ilman eri toimenpiteitä vapautettavien maksusitoumusmäärien laskemisessa ei oteta huomioon

a)	maksusitoumuksen osaa, josta on jätetty menoilmoitus, mutta johon liittyvään korvaukseen komissio on tehnyt vähennyksen tai keskeyttänyt sen maksamisen 31 päivänä joulukuuta vuonna n + 2;

maksusitoumuksen osaa, jota maksajavirasto ei ole voinut maksaa ylivoimaisen esteen vuoksi ja jolla on vakavia maaseudun kehittämisohjelman täytäntöönpanoa koskevia seurauksia. Ylivoimaiseen esteeseen vetoavien kansallisten viranomaisten on voitava osoittaa nämä välittömät seuraukset koko ohjelman tai ohjelman osan täytäntöönpanolle.

6. Komissio ilmoittaa hyvissä ajoin asianomaisille jäsenvaltiolle ja viranomaisille, jos uhkana on soveltaa maksusitoumusten vapauttamista ilman eri toimenpiteitä. Komissio ilmoittaa asianomaisille jäsenvaltiolle ja viranomaisille ilman eri toimenpiteitä vapautettavien maksusitoumusten määrän, jonka se on laskenut hallussaan olevien tietojen perusteella. Jäsenvaltio voi kahden kuukauden kuluessa tämän tiedonannon saamisesta hyväksyä määrän tai esittää huomautuksensa. Komissio suorittaa maksusitoumusten vapauttamisen ilman eri toimenpiteitä yhdeksän kuukauden kuluessa 1—4 kohdassa säädettyjen määräaikojen päättymisestä.

7. Jos maksusitoumuksia vapautetaan ilman eri toimenpiteitä, kyseiselle maaseudun kehittämisohjelmalle myönnettävästä maaseuturahaston rahoitusosuudesta vähennetään asianomaisena vuonna ilman eri toimenpiteitä suoritetusta vapauttamisesta johtuva määrä. Jäsenvaltion on laadittava oikaistu rahoitussuunnitelma rahoituksen vähentyneen määrän jakamiseksi toimintalinjoille. Muussa tapauksessa komissio suorittaa vähennyksen suhteessa kullekin toimintalinjalle myönnettyihin määriin.

8. Jos tämä asetus tulee voimaan 1 päivän tammikuuta 2007 jälkeen, 1 kohdassa tarkoitettua määräaikaa, jonka päätyttyä maksusitoumuksia voidaan vapauttaa ilman eri toimenpiteitä, pidennetään ensimmäisen maksusitoumuksen osalta 1 päivän tammikuuta 2007 ja sen päivän, jona komissio hyväksyy vastaavan maaseudun kehittämisohjelman, välisten kuukausien lukumäärällä.

IV OSASTO

KOMISSION SUORITTAMA TILIEN TARKASTAMINEN JA HYVÄKSYMINEN SEKÄ SEURANTA

1 LUKU

Tilien tarkastaminen ja hyväksyminen

30 artikla

Tilien tarkastaminen ja hyväksyminen

1. Komissio päättää hyväksyttyjen maksajavirastojen tilien tarkastamisesta ja hyväksymisestä ennen asianomaista varainhoitovuotta seuraavan vuoden huhtikuun 30 päivää 41 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen sekä 8 artiklan 1 kohdan c alakohdan iii alakohdan mukaisesti toimitettujen tietojen perusteella.

2. Tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskeva päätös koskee toimitettujen tilinpäätösten täydellisyyttä, täsmällisyyttä ja todenperäisyyttä. Päätös ei rajoita 31 artiklan nojalla myöhemmin tehtävien päätösten soveltamista.

31 artikla

Sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen

1. Jos komissio toteaa, että 3 artiklan 1 kohdassa ja 4 artiklassa tarkoitettuja menoja ei ole toteutettu yhteisön sääntöjen mukaisesti, se päättää yhteisön rahoituksen ulkopuolelle jätettävistä määristä 41 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

2. Komissio arvioi rahoituksen ulkopuolelle jätettävät menot ottaen huomioon erityisesti todetun sääntöjenvastaisuuden merkittävyyden. Komissio ottaa tällöin huomioon rikkomuksen laadun ja vakavuuden sekä yhteisölle aiheutuneen taloudellisen vahingon.

3. Ennen rahoituksen epäämistä koskevan päätöksen tekemistä komission tarkastuksen tulokset ja asianomaisen jäsenvaltion antamat vastaukset annetaan tiedoksi kirjallisina, minkä jälkeen molemmat osapuolet pyrkivät sopimukseen toteutettavista toimenpiteistä.

Jollei sopimukseen päästä, jäsenvaltio voi pyytää sellaisen menettelyn aloittamista, jolla pyritään sovittamaan yhteen molempien osapuolten kannat neljän kuukauden kuluessa. Menettelyn tuloksista toimitetaan komissiolle kertomus, jonka se tutkii ennen mahdollisen rahoituksen epäämistä koskevan päätöksen tekemistä.

4. Rahoitusta ei voi evätä, kun on kyse

a)	3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista menoista, jotka on toteutettu yli 24 kuukautta ennen komission asianomaiselle jäsenvaltiolle toimittamaa tarkastusten tuloksia koskevaa kirjallista tiedoksiantoa;

monivuotisiin toimenpiteisiin liittyvistä, 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin menoihin tai 4 artiklassa viitattuihin ohjelmiin tarkoitettuihin menoihin sisältyvistä menoista, joita koskeva tuensaajan viimeinen velvollisuus on päättynyt yli 24 kuukautta ennen komission asianomaiselle jäsenvaltiolle toimittamaa tarkastusten tuloksia koskevaa kirjallista tiedoksiantoa;

4 artiklassa tarkoitettuihin ohjelmiin kuuluviin, muihin kuin b alakohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin liittyvistä menoista, joiden osalta maksajavirasto on suorittanut maksun tai tapauksesta riippuen loppumaksun yli 24 kuukautta ennen komission asianomaiselle jäsenvaltiolle toimittamaa tarkastusten tuloksia koskevaa kirjallista tiedoksiantoa.

5. Edellä olevaa 4 kohtaa ei sovelleta rahoituksellisiin seurauksiin, jotka liittyvät

a)	32 ja 33 artiklassa tarkoitettuihin väärinkäytöksiin;

b)	kansallisiin tukiin tai rikkomuksiin, joiden osalta on aloitettu perustamissopimuksen 88 tai 226 artiklassa tarkoitettu menettely.

2 LUKU

Väärinkäytökset

32 artikla

Maataloustukirahastoa koskevat erityiset säännökset

1. Väärinkäytösten tai laiminlyöntien vuoksi takaisin perityt määrät on suoritettava korkoineen maksajavirastoille, jotka palauttavat ne maataloustukirahastolle sidottuina tuloina merkiten määrät sille kuukaudelle, jona ne tosiasiallisesti saadaan perittyä takaisin.

2. Jäsenvaltio voi edellä mainittuja määriä yhteisön talousarvioon palauttaessaan pidättää niistä 20 prosenttia kiinteänä korvauksena takaisinperintäkustannuksista lukuun ottamatta määriä, joihin liittyvät väärinkäytökset tai laiminlyönnit johtuvat kyseisen jäsenvaltion viranomaisista tai muista elimistä.

3. Jäsenvaltioiden on 8 artiklan 1 kohdan c alakohdan iii alakohdassa säädetyn tilinpäätöksen toimittamisen yhteydessä toimitettava komissiolle yhteenveto väärinkäytösten vuoksi aloitetuista takaisinperintämenettelyistä ja eriteltävä vielä takaisin perimättä olevat määrät hallinnollisen ja/tai oikeudellisen menettelyn mukaan sekä väärinkäytöstä koskevan ensimmäisen hallinnollisen tai oikeudellisen päätöksen tekovuoden mukaan.

Jäsenvaltioiden on pidettävä komission saatavilla yksityiskohtainen selvitys kustakin takaisinperintämenettelystä ja vielä perimättä olevista määristä.

4. Komissio voi 31 artiklan 3 kohdassa säädettyä menettelyä noudatettuaan päättää vaatia vielä takaisin perimättä olevat määrät jäsenvaltiolta, jos

a)	jäsenvaltio ei ole ensimmäisen asteen hallinnollisen tai oikeudellisen päätöksen tekovuotta seuraavan vuoden kuluessa aloittanut kaikkia kansallisessa ja yhteisön lainsäädännössä säädettyjä hallinnollisia tai oikeudellisia menettelyjä määrien takaisin perimiseksi;

ensimmäisen asteen hallinnollista tai oikeudellista päätöstä ei ole tehty tai se on tehty niin myöhään, että takaisinperintä saattaa vaarantua, tai jos väärinkäytöstä ei ole sisällytetty tämän artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädettyyn yhteenvetoon ensimmäisen asteen hallinnollisen tai oikeudellisen päätöksen tekovuotta seuraavan vuoden kuluessa.

5. Jos takaisinperintää ei toteuteta neljän vuoden kuluessa ensimmäisen asteen hallinnollisen tai oikeudellisen päätöksen tekemisestä tai kahdeksan vuoden kuluessa, jos takaisinperintää käsitellään kansallisessa tuomioistuimessa, takaisinperinnän toteuttamatta jättämisestä aiheutuvista taloudellisista seurauksista vastaavat 50-prosenttisesti kyseinen jäsenvaltio ja 50-prosenttisesti yhteisön talousarvio.

Asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetussa yhteenvedossa erikseen määrät, joita ei ole peritty takaisin tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetyssä määräajassa.

Takaisinperinnän toteuttamatta jättämisestä johtuvan taloudellisen taakan jakautuminen ensimmäisen alakohdan mukaisesti ei rajoita asianomaisen jäsenvaltion velvollisuutta jatkaa takaisinperintämenettelyä tämän asetuksen 9 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi. Näin takaisin perityistä määristä palautetaan maataloustukirahastolle 50 prosenttia tämän artiklan 2 kohdassa säädetyn pidätyksen soveltamisen jälkeen.

Jos takaisinperintämenettelyssä todetaan lopullisella hallinnollisella tai oikeudellisella päätöksellä, että väärinkäytöstä ei ole tapahtunut, asianomainen jäsenvaltio ilmoittaa sille ensimmäisen alakohdan mukaisesti aiheutuneen taloudellisen taakan maataloustukirahastolle menona.

Jos takaisinperintää ei asianomaisesta jäsenvaltiosta riippumattomista syistä ole voitu toteuttaa ensimmäisen alakohdan mukaisessa määräajassa ja jos takaisin perittävä määrä on yli 1 miljoona euroa, komissio voi jäsenvaltion pyynnöstä kuitenkin jatkaa alkuperäistä määräaikaa enintään 50 prosentilla.

6. Jäsenvaltiot voivat asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa jättää takaisinperinnän suorittamatta. Tällainen päätös voidaan tehdä vain jos

a)	takaisinperinnästä aiheutuneet ja ennakoitavat kustannukset ovat yhteensä suuremmat kuin takaisin perittävä määrä;

b)	takaisinperintä osoittautuu mahdottomaksi velallisen tai väärinkäytöksestä oikeudellisesti vastuussa olevien henkilöiden maksukyvyttömyyden vuoksi, joka on todettu ja hyväksytty asianomaisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

Asianomaisen jäsenvaltion on merkittävä 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun yhteenvetoon erikseen määrät, jotka se on päättänyt olla perimättä takaisin, sekä tällaisen päätöksen perustelut.

7. Jäsenvaltion on merkittävä 5 kohdan soveltamisesta aiheutuneet sen vastattavina olevat taloudelliset seuraukset vuotuiseen tilinpäätökseen, joka on toimitettava komissiolle 8 artiklan 1 kohdan c alakohdan iii alakohdan mukaisesti. Komissio tarkistaa, että soveltaminen on ollut moitteetonta, ja tekee tarvittavat mukautukset 30 artiklan 1 kohdassa säädettyä päätöstä tehdessään.

8. Komissio voi 31 artiklan 3 kohdassa säädettyä menettelyä noudatettuaan päättää jättää yhteisön rahoituksen ulkopuolelle yhteisön talousarviosta vastattaviksi aiheutuneet määrät, jos

a)	se katsoo tämän artiklan 5 ja 6 kohdan nojalla, että väärinkäytökset ja takaisinperinnän toteuttamatta jättäminen johtuvat jäsenvaltion hallinnon, viranomaisen tai elimen tekemistä väärinkäytöksistä tai laiminlyönneistä;

b)	se katsoo tämän artiklan 6 kohdan nojalla, että takaisinperintämenettelyn lopettamista koskevaan päätökseen liittyvät jäsenvaltion perustelut eivät ole riittävät.

33 artikla

Maaseuturahastoa koskevat erityiset säännökset

1. Jäsenvaltioiden on tehtävä maaseudun kehittämistoimissa tai ‐ohjelmissa havaituista väärinkäytöksistä tai laiminlyönneistä johtuvia rahoitusoikaisuja peruuttamalla asianomainen yhteisön rahoitus kokonaan tai osittain. Jäsenvaltioiden on otettava huomioon todettujen väärinkäytösten laatu ja vakavuus sekä maaseuturahaston taloudellisen menetyksen suuruus.

2. Jos tuensaajalle on jo maksettu yhteisön varoja, hyväksytyn maksajaviraston on perittävä ne takaisin omia takaisinperintämenettelyjään noudattaen ja käytettävä ne uudelleen 3 kohdan c alakohdan mukaisesti.

3. Jäsenvaltion on tehtävä rahoitusoikaisut ja käytettävä varat uudelleen seuraavia edellytyksiä noudattaen:

a)	jos todetaan väärinkäytöksiä, jäsenvaltioiden on laajennettava tutkimuksiaan kaikkiin toimiin, joihin nämä väärinkäytökset saattavat vaikuttaa;

b)	jäsenvaltioiden on ilmoitettava vastaavista rahoitusoikaisuista komissiolle;

yhteisön rahoituksen peruutetut määrät, takaisinperityt määrät ja niihin liittyvät korot osoitetaan uudelleen asianomaiseen ohjelmaan. Jäsenvaltio voi kuitenkin käyttää yhteisön rahoituksen peruutetut tai takaisinperityt määrät uudelleen vain samaan maaseudun kehittämisohjelmaan kuuluvaan toimeen sekä edellyttäen, että näitä määriä ei käytetä uudelleen toimiin, joihin on sovellettu rahoitusoikaisua.

4. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle 8 artiklan 1 kohdan c alakohdan iii alakohdassa säädetyn vuotuisen tilinpäätöksen kanssa yhteenveto väärinkäytösten vuoksi aloitetuista takaisinperintämenettelyistä ja eriteltävä vielä takaisin perimättä olevat määrät hallinnollisen ja/tai oikeudellisen menettelyn mukaan sekä väärinkäytöstä koskevan ensimmäisen asteen hallinnollisen tai oikeudellisen päätöksen tekovuoden mukaan.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle, miten ne ovat päättäneet tai aikovat käyttää peruutetut varat uudelleen, ja tarvittaessa muutettava asianomaisen maaseudun kehittämisohjelman rahoitussuunnitelmaa.

5. Komissio voi 31 artiklan 3 kohdassa säädettyä menettelyä noudatettuaan päättää veloittaa vielä takaisin perimättä olevat määrät jäsenvaltiolta, jos

a)	jäsenvaltio ei ole ensimmäisen asteen hallinnollisen tai oikeudellisen päätöksen tekovuotta seuraavan vuoden kuluessa aloittanut kaikkia kansallisessa ja yhteisön lainsäädännössä säädettyjä hallinnollisia tai oikeudellisia menettelyjä tuensaajille maksettujen varojen takaisin perimiseksi;

b)	jäsenvaltio ei ole noudattanut tämän artiklan 3 kohdan a ja c alakohdan mukaisia velvollisuuksiaan.

6. Jos 2 kohdassa tarkoitettu takaisinperintä on voitu tehdä maaseudun kehittämisohjelman päättämisen jälkeen, jäsenvaltion on palautettava takaisin perityt määrät yhteisön talousarvioon.

7. Jäsenvaltio voi päättää lopettaa takaisinperintämenettelyn maaseudun kehittämisohjelman päättämisen jälkeen 32 artiklan 6 kohdassa säädetyin edellytyksin.

8. Jos takaisinperintää ei ole toteutettu ennen maaseudun kehittämisohjelman päättämistä, takaisinperinnän toteuttamatta jättämisestä aiheutuvista taloudellisista seurauksista vastaavat 50-prosenttisesti kyseinen jäsenvaltio ja 50 prosenttisesti yhteisön talousarvio, ja ne otetaan huomioon joko neljän vuoden kuluttua ensimmäisen asteen hallinnollisen tai oikeudellisen päätöksen tekemisestä tai kahdeksan vuoden kuluttua, jos takaisinperintä on oikeudellisen menettelyn kohteena kansallisissa tuomioistuimissa, taikka ohjelmaa päätettäessä, jos edellä mainitut määräajat kuluvat loppuun ennen ohjelman päättämistä.

9. Edellä 8 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa jäsenvaltion on suoritettava vastattavanaan olevaan 50 prosentin osuuteen kuuluvat määrät yhteisön talousarvioon.

10. Jos komissio tekee rahoitusoikaisun, se ei vaikuta jäsenvaltion velvollisuuteen periä takaisin jäsenvaltion omana rahoitusosuutena maksettuja määriä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 (14) 14 artiklan nojalla.

34 artikla

Jäsenvaltioista saatujen tulojen sitominen

1. Asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 18 artiklassa tarkoitettuina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina pidetään seuraavia:

a)	määrät, jotka on tämän asetuksen 31, 32 ja 33 artiklan mukaisesti maksettava korkoineen yhteisön talousarvioon;

b)	määrät, jotka peritään tai peritään takaisin maito- ja maitotuotealan maksun vahvistamisesta 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1788/2003 (15) mukaisesti.

2. Edellä 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut määrät suoritetaan yhteisön talousarvioon, ja jos ne käytetään uudelleen, ne on käytettävä yksinomaan maataloustukirahaston tai maaseuturahaston menojen rahoittamiseen.

35 artikla

Hallinnollisen ja oikeudellisen päätöksen määritelmä

Tämän jakson soveltamiseksi ensimmäisen asteen hallinnollisella tai oikeudellisella päätöksellä tarkoitetaan toimivaltaisen hallinnollisen tai oikeudellisen viranomaisen ensimmäistä kirjallista arviointia, jonka perusteella konkreettisten tietojen avulla todetaan väärinkäytös, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisuutta tarkistaa tai kumota tämä toteama hallinnollisessa tai oikeudellisessa menettelyssä.

3 LUKU

Komission toteuttama valvonta

36 artikla

Tietojen saatavuus

1. Jäsenvaltioiden on annettava komission käyttöön kaikki maataloustukirahaston ja maaseuturahaston moitteettoman toiminnan kannalta tarvittavat tiedot ja toteutettava kaikki toimenpiteet, jotka saattavat helpottaa tarkastuksia, joiden komissio arvioi olevan tarpeen yhteisörahoituksen hoidossa, paikalla tehtävät tarkastukset mukaan luettuina.

2. Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tämän pyynnöstä tiedoksi lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset, jotka ne ovat antaneet yhteiseen maatalouspolitiikkaan liittyvien yhteisön säädösten soveltamiseksi, siltä osin kuin kyseisillä säädöksillä on rahoituksellisia vaikutuksia maataloustukirahastoon ja maaseuturahastoon.

3. Jäsenvaltioiden on annettava komission käyttöön kaikki todettuja väärinkäytöksiä koskevat tiedot 32 ja 33 artiklan mukaisesti, sekä tiedot, jotka liittyvät näiden väärinkäytösten vuoksi aiheettomasti maksettujen määrien takaisinperimiseksi toteutettuihin toimiin.

37 artikla

Paikalla tehtävät tarkastukset

1. Rajoittamatta jäsenvaltioiden kansallisten lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten mukaisesti toteuttamien tarkastusten tekemistä, perustamissopimuksen 248 artiklan määräysten soveltamista ja perustamissopimuksen 279 artiklan perusteella toteutettavien tarkastusten tekemistä komissio voi järjestää paikalla tehtäviä tarkastuksia erityisesti seuraavien seikkojen tarkistamiseksi:

a)	hallinnollisten käytänteiden yhdenmukaisuus yhteisön sääntöjen kanssa;

b)	tarvittavien tositteiden olemassaolo ja niiden vastaavuus maataloustukirahastosta tai maaseuturahastosta rahoitettujen toimien kanssa;

c)	edellytykset, joilla maataloustukirahastosta tai maaseuturahastosta rahoitetut toimet toteutetaan ja tarkastetaan.

Tilikirjojen ja kaikkien muiden maataloustukirahastosta tai maaseuturahastosta rahoitettaviin menoihin liittyvien asiakirjojen, myös asiakirjojen ja niiden metatietojen, jotka on laadittu tai jotka on saatu tai joita säilytetään sähköisessä muodossa, on oltava niiden henkilöiden saatavilla, jotka komissio on valtuuttanut tekemään tarkastuksia paikalla tai niiden komission virkamiesten saatavilla, jotka toimivat heille annettujen valtuuksien puitteissa.

Edellä tarkoitetut tarkastusten suorittamista koskevat valtuudet eivät vaikuta sellaisten kansallisten määräysten soveltamiseen, joilla varataan tiettyjen toimien suorittaminen kansallisessa lainsäädännössä erityisesti nimetyille viranomaisille. Komission valtuuttamat henkilöt eivät osallistu erityisesti kansallisen lainsäädännön puitteissa suoritettaviin kotietsintöihin eivätkä henkilöiden muodollisiin kuulusteluihin. Heillä on kuitenkin oikeus saada tällä tavoin saadut tiedot käyttöönsä.

2. Komissio ilmoittaa tarkastuksesta hyvissä ajoin etukäteen jäsenvaltiolle, jota tarkastus koskee tai jonka alueella tarkastus tehdään. Asianomaisen jäsenvaltion virkamiehet voivat osallistua näihin tarkastuksiin.

Jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä tässä asetuksessa tarkoitettuihin toimiin liittyvät lisätarkastukset ja selvitykset komission pyynnöstä ja asianomaisen jäsenvaltion suostumuksella. Komission virkamiehet tai sen valtuuttamat henkilöt voivat osallistua näihin lisätarkastuksiin ja selvityksiin.

Tarkastusmahdollisuuksien parantamiseksi komissio voi asianomaisen jäsenvaltion suostumuksella järjestää jäsenvaltion hallintoviranomaisille mahdollisuuden osallistua tiettyihin tarkastuksiin tai selvityksiin.

V OSASTO

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

38 artikla

EMOTR: n tukiosaston menot maaseudun kehittämiseen liittyviä menoja lukuun ottamatta

1. Jäsenvaltioiden asetuksen (EY) N:o 1258/1999 2 artiklan sekä 3 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti toteuttamat menot rahoitetaan Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukiosastosta 15 päivään lokakuuta 2006.

2. Jäsenvaltioiden 16 päivästä lokakuuta 2006 alkaen toteuttamiin menoihin sovelletaan tässä asetuksessa vahvistettuja sääntöjä.

39 artikla

EMOTR: n tukiosaston maaseudun kehittämiseen liittyvät menot

1. Euroopan unionin jäseninä ennen 1 päivää toukokuuta 2004 olleiden jäsenvaltioiden vuosien 2000—2006 maaseudun kehittämisohjelmiin, jotka rahoitetaan EMOTR: n tukiosastosta, sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1258/1999 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti seuraavia sääntöjä:

tuensaajille maksettavien maksujen on lakattava viimeistään 15 päivänä lokakuuta 2006, ja komissio korvaa niihin liittyvät jäsenvaltioiden menot vuoden 2006 lokakuun menoja vastaavan ilmoituksen perusteella. Komissio voi kuitenkin perustelluissa tapauksissa ja 41 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen sallia maksujen suorittamisen 31 päivään joulukuuta 2006 asti edellyttäen, että EMOTR: lle korvataan samat määrät ennakoista, joita jäsenvaltioille on myönnetty ohjelmien toteuttamisaikana asetuksen (EY) N:o 1258/1999 5 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti;

b)	jäsenvaltiot vähentävät niille ohjelmien toteuttamisaikana asetuksen (EY) N:o 1258/1999 5 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti myönnetyt ennakot EMOTR: n rahoittamista menoista viimeistään vuoden 2006 joulukuun menoilmoituksessa;

hyväksytyille maksajavirastoille 16 päivän lokakuuta ja 31 päivän joulukuuta 2006 välisenä aikana aiheutuneet menot, lukuun ottamatta a alakohdan toisen virkkeen mukaisesti hyväksyttyjä menoja, rahoitetaan jäsenvaltioiden pyynnöstä maaseuturahaston talousarviosta vuosien 2007—2013 maaseudun kehittämisen ohjelmatyön perusteella;

jäsenvaltion käytettävissä sen jälkeen, kun se on asetuksen (EY) N:o 1259/1999 3, 4 ja 5 artiklan mukaisesti vapaaehtoisesti tai osana seuraamuksia vähentänyt tai peruuttanut suorittamiaan määriä vapaaehtoisesti, 1 päivänä tammikuuta 2007 olevat määrärahat käytetään tämän jäsenvaltion toimesta tämän asetuksen 4 artiklassa tarkoitettujen maaseudun kehittämistoimenpiteiden rahoittamiseen;

e)	jos jäsenvaltiot eivät käytä d alakohdassa tarkoitettuja määrärahoja 41 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen vahvistettavassa määräajassa, kyseiset määrät on palautettava maataloustukirahaston talousarvioon.

2. Jäsenvaltioiden, jotka liittyivät Euroopan unioniin 1 päivänä toukokuuta 2004, osalta komissio vapauttaa ilman eri toimenpiteitä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010 määrärahat, jotka on sidottu maaseudun kehittämistoimien rahoittamiseen 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja joista komissio päättää 1 päivän tammikuuta 2004 ja 31 päivän joulukuuta 2006 välisenä aikana ja joiden osalta komissiolle ei ole toimitettu tukitoimien päättämiseksi tarvittavia asiakirjoja loppukertomuksen toimittamiselle vahvistetun määräajan kuluessa. Jäsenvaltioiden on palautettava aiheettomasti suoritetut määrät.

3. Edellä 1 ja 2 kohdassa säädettyä ilman eri toimenpiteitä vapautettavien maksusitoutusten määrää laskettaessa ei oteta huomioon sellaisiin toimiin tai ohjelmiin liittyviä määriä, jotka ovat sellaisen oikeudellisen menettelyn tai hallinnollisen muutoksenhaun kohteena, jolla on kansallisen lainsäädännön mukaisesti lykkäävä vaikutus.

40 artikla

EMOTR: n ohjausosaston menot

1. Komissio vapauttaa ilman eri toimenpiteitä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010 määrärahat, jotka on sidottu EMOTR: n ohjausosastoon maaseudun kehittämistoimien rahoittamiseksi 1 päivän tammikuuta 2000 ja 31 päivän joulukuuta 2006 välisenä aikana tehdyllä komission päätöksellä ja joiden osalta komissiolle ei ole toimitettu tukitoimien päättämiseksi tarvittavia asiakirjoja loppukertomuksen toimittamiselle vahvistetun määräajan kuluessa. Jäsenvaltioiden on palautettava aiheettomasti suoritetut määrät. Tukitoimien päättämiseksi tarvittavat asiakirjat ovat loppumäärää koskeva menoilmoitus, täytäntöönpanoa koskeva loppukertomus ja rakennerahastoja koskevista yhteisistä säännöksistä 21 päivänä kesäkuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/1999 (16) 38 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitettu lausuma.

2. Edellä 1 kohdassa säädettyä ilman eri toimenpiteitä vapautettavien maksusitoumusten määrää laskettaessa ei oteta huomioon sellaisiin toimiin tai ohjelmiin liittyviä määriä, jotka ovat sellaisen oikeudellisen menettelyn tai hallinnollisen muutoksenhaun kohteena, jolla on kansallisen lainsäädännön mukaisesti lykkäävä vaikutus.

41 artikla

Maatalousrahastojen komitea

1. Komissiota avustaa maatalousrahastojen komitea, jäljempänä ”komitea”.

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä.

Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan yhdeksi kuukaudeksi.

3. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 3 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä.

4. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

42 artikla

Soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt

Komissio vahvistaa tämän asetuksen soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt 41 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Komissio vahvistaa tämän asetuksen ja erityisesti sen 6, 7, 8, 9, 16, 26, 28, 31, 32, 33, 34, 37 ja 48 artiklan mukaisesti

1.	ehdot, jotka koskevat maksajavirastojen ja todentamisviranomaisten hyväksymistä sekä yhteensovittamisesta vastaavien viranomaisten erityishyväksyntää, viranomaisten tehtäviä, vaadittavia tietoja ja niiden käyttöön saattamista tai niiden toimittamista komissiolle;

2.	ehdot, joiden mukaisesti maksajavirastojen tehtävien siirtäminen voidaan toteuttaa;

3.	hyväksyttävät todistusten myöntämisstandardit sekä todistusten luonne, ulottuvuus ja niiden myöntämisen määräajat;

4.	maksusitoumusten ilman eri toimenpiteitä tapahtuvaa vapauttamista, tilien tarkastamista ja hyväksymistä sekä sääntöjenmukaisuuden tarkastusta koskevien menettelyjen täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt;

5.	jäsenvaltioista saatujen tulojen huomioon ottamista ja käyttöä koskevat yksityiskohtaiset säännöt;

6.	paikalla tehtäviin tarkastuksiin sovellettavat yleiset säännöt;

muoto, sisältö, aikataulut, määräajat ja yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat seuraavien asiakirjojen toimittamista komissiolle tai komission käyttöön saattamista:

—	menoilmoitukset ja menoennusteet sekä niiden ajantasaistaminen,

—	maksajavirastojen tarkastuslausuma ja vuotuiset tilinpäätökset,

—	tilien todentamiskertomukset,

—	hyväksyttyjen maksajavirastojen, hyväksyttyjen yhteensovittamisesta vastaavien viranomaisten ja todentamisviranomaisten tunnistetiedot,

—	maataloustukirahastosta ja maaseuturahastosta rahoitettavien menojen huomioon ottamista ja maksamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt,

—	ilmoitukset rahoitusoikaisuista, joita jäsenvaltiot ovat suorittaneet maaseudun kehittämistoimien tai ‐ohjelmien puitteissa sekä yhteenvedot jäsenvaltioiden väärinkäytösten vuoksi aloittamista takaisinperintämenettelyistä,

—	tiedot 9 artiklan mukaisesti toteutetuista toimenpiteistä;

8.	asiakirjojen ja tietojen säilyttämistä koskevat säännöt;

9.	tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavat siirtymätoimenpiteet.

43 artikla

Vuotuinen rahoituskertomus

Komissio laatii kutakin varainhoitovuotta seuraavan vuoden syyskuun 1 päivään mennessä rahoituskertomuksen maataloustukirahaston ja maaseuturahaston hallinnosta kuluneena varainhoitovuonna sekä toimittaa sen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

44 artikla

Luottamuksellisuus

Jäsenvaltiot ja komissio toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet tämän asetuksen mukaisesti toteutettujen valvontatoimien ja tilien tarkastamista ja hyväksymistä varten toimitettujen tai vastaanotettujen tietojen luottamuksellisuuden varmistamiseksi.

Näihin tietoihin sovelletaan komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 (17) 8 artiklassa tarkoitettuja periaatteita.

45 artikla

Euron käyttäminen

1. Maaseudun kehittämisohjelmien hyväksymistä koskevissa komission päätöksissä olevat määrät, komission sitoumusten ja maksujen määrät sekä jäsenvaltioiden todistamien tai todentamien menojen sekä menoilmoitusten määrät ilmaistaan ja maksetaan euroina.

2. Jos asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 tarkoitettu suora maksu suoritetaan tuensaajalle muussa rahassa kuin euroina, jäsenvaltioiden on muunnettava euroina ilmaistu avustuksen määrä kansalliseksi rahaksi Euroopan keskuspankin ennen sen vuoden, jonka osalta avustus suoritetaan, lokakuun 1 päivää vahvistaman viimeisimmän vaihtokurssin mukaisesti.

3. Edellä 2 kohtaa sovellettaessa komissio toteuttaa tuensaajille suoritettujen määrien jäsenvaltioille korvaamisen jäsenvaltioiden tekemien menoja koskevien ilmoitusten perusteella. Menoja koskevien ilmoituksia laatiessaan jäsenvaltioiden on sovellettava samaa muuntokurssia kuin tuensaajalle suoritetun maksun yhteydessä.

46 artikla

Asetuksen (ETY) N:o 595/91 muuttaminen

Muutetaan asetus (ETY) N:o 595/91 seuraavasti:

1)	poistetaan 5 artiklan 2 kohta;

2)	poistetaan 7 artiklan 1 kohta.

47 artikla

Kumoaminen

1. Kumotaan asetukset N:o 25, (EY) N:o 723/97 ja (EY) N:o 1258/1999.

Asetusta (EY) N:o 1258/1999 sovelletaan kuitenkin edelleen 15 päivään lokakuuta 2006 jäsenvaltioiden toteuttamien menojen osalta sekä 31 päivään joulukuuta 2006 komission toteuttaminen menojen osalta.

2. Viittauksia kumottuihin asetuksiin pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

48 artikla

Siirtymätoimenpiteet

Komissio hyväksyy tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavat asianmukaisesti perustellut toimenpiteet, jotka ovat kiireellisissä tapauksissa tarpeen, jotta voidaan ratkaista käytännössä ilmenevät ja erityiset ongelmat ja erityisesti ne, jotka liittyvät siirtymiseen asetusten N:o 25, (EY) N:o 723/97 ja (EY) N:o 1258/1999 säännösten soveltamisesta tämän asetuksen säännösten soveltamiseen. Tällaiset toimenpiteet voivat poiketa tämän asetuksen tietyistä osista, mutta ainoastaan siinä määrin ja niin kauan kuin on ehdottomasti tarpeen.

49 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2007, lukuun ottamatta 18 artiklan 4 kohtaa, jota sovelletaan voimaantulostaan alkaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 47 artiklan soveltamista.

Seuraavia säännöksiä sovelletaan kuitenkin 16 päivästä lokakuuta 2006:

—	30 ja 31 artiklaa 16 päivästä lokakuuta 2006 alkaen aiheutuneisiin menoihin,

—	32 artiklaa asetuksen (ETY) N:o 595/91 3 artiklan mukaisesti tiedoksiannettuihin tapauksiin, joissa määriä ei ole saatu perittyä takaisin kokonaisuudessaan 16 päivänä lokakuuta 2006,

—	38, 39, 41, 44 ja 45 artiklaa varainhoitovuoden 2007 osalta vuonna 2006 ilmoitettuihin menoihin.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Luxemburgissa 21 päivänä kesäkuuta 2005.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

F. BODEN

(1) Lausunto annettu 26. toukokuuta 2005 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

(3) EUVL L 270, 21.10.2003, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 118/2005 (EUVL L 24, 27.1.2005, s. 15).

(4) EYVL C 172, 18.6.1999, s. 1, toimielinten välinen sopimus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä 2003/429/EY (EUVL L 147, 14.6.2003, s. 25).

(5) EYVL L 160, 26.6.1999, s. 103.

(6) EYVL L 160, 26.6.1999, s. 113.

(7) EYVL 30, 20.4.1962, s. 991, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 728/70 (EYVL L 94, 28.4.1970, s. 9).

(8) EYVL L 108, 25.4.1997, s. 6, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 2136/2001 (EYVL L 288, 1.11.2001, s. 1).

(9) EYVL L 67, 14.3.1991, s. 11.

(10) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(11) EUVL C 121, 20.5.2005, s. 1.

(12) Lausunto annettu 9. helmikuuta 2005 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(13) EYVL L 11, 16.1.2003, s. 1.

(14) EYVL L 83, 27.3.1999, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

(15) EUVL L 270, 21.10.2003, s. 123, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 2217/2004 (EUVL L 375, 23.12.2004, s. 1).

(16) EYVL L 161, 26.6.1999, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 173/2005 (EUVL L 29, 2.2.2005, s. 3).

(17) EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

LIITE

Vastaavuustaulukko

Asetus N:o 25	Tämä asetus
1 artikla	2 artiklan 2 kohta
2—8 artikla	—

Asetus (ETY) N:o 595/91

Tämä asetus

5 artiklan 2 kohta

32 artiklan 3 kohta

8 artikla

7 artiklan 1 kohta

32 artiklan 2 kohta

Asetus (EY) N:o 723/97	Tämä asetus
1—3 artikla	—
4 artiklan 1 ja 2 kohta	—
4 artiklan 3 kohta	5 artiklan 1 kohdan b alakohta
5—9 artikla	—

Asetus (EY) N:o 1258/1999	Tämä asetus
1 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta	2 artiklan 2 kohta
1 artiklan 2 kohdan a alakohta	3 artiklan 1 kohdan a alakohta
1 artiklan 2 kohdan b alakohta	3 artiklan 1 kohdan b alakohta
1 artiklan 2 kohdan c alakohta	4 artikla
1 artiklan 2 kohdan d alakohta	3 artiklan 2 kohdan a alakohta
1 artiklan 2 kohdan e alakohta	3 artiklan 1 kohdan d alakohta 5 artiklan 1 kohdan c alakohta 5 artiklan 1 kohdan d alakohta
1 artiklan 3 kohta	4 artikla
1 artiklan 4 kohta	13 artikla
2 artiklan 1 ja 2 kohta	3 artikla
2 artiklan 3 kohta	42 artikla
3 artiklan 1 kohta	4 artikla
3 artiklan 2 kohta	3 artiklan 2 kohdan a alakohta
3 artiklan 3 kohta	5 artikla
3 artiklan 4 kohta	42 artikla
4 artiklan 1 kohdan a alakohta	8 artiklan 1 kohdan a alakohta 8 artiklan 1 kohdan b alakohta
4 artiklan 2 kohta	6 artiklan 1 kohta
4 artiklan 3 kohta	8 artiklan 2 kohta
4 artiklan 4 kohta	10 artikla
4 artiklan 5 kohta	6 artiklan 2 kohta
4 artiklan 6 kohta	8 artiklan 1 kohdan a alakohta
4 artiklan 7 kohta	6 artiklan 3 kohta
4 artiklan 8 kohta	42 artikla
5 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta	14 artiklan 1 kohta
5 artiklan 1 kohdan toinen alakohta	25 artiklan 1 kohta
5 artiklan 2 kohta	14 artiklan 2 kohta
5 artiklan 3 kohta	42 artikla
6 artiklan 1 kohta	8 artiklan 1 kohdan c alakohta
6 artiklan 2 kohta	42 artikla
7 artiklan 1 kohta	15 artiklan 2 kohta
7 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta	15 artiklan 2 kohta
7 artiklan 2 kohdan toinen alakohta	15 artiklan 3 ja 4 kohta
7 artiklan 2 kohdan kolmas alakohta	15 artiklan 5 kohta
7 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta	30 artiklan 1 kohta
7 artiklan 3 kohdan toinen alakohta	30 artiklan 2 kohta
7 artiklan 4 kohdan ensimmäinen alakohta	31 artiklan 1 kohta
7 artiklan 4 kohdan toinen alakohta	31 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta
7 artiklan 4 kohdan kolmas alakohta	31 artiklan 3 kohdan toinen alakohta
7 artiklan 4 kohdan neljäs alakohta	31 artiklan 2 kohta
7 artiklan 4 kohdan viides alakohta	31 artiklan 4 kohta
7 artiklan 4 kohdan kuudes alakohta	31 artiklan 5 kohta
7 artiklan 5 kohta	42 artikla
8 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta	9 artiklan 1 kohta
8 artiklan 1 kohdan toinen alakohta	9 artiklan 3 kohta
8 artiklan 2 kohta	32 artiklan 1 ja 8 kohta
8 artiklan 3 kohta	42 artikla
9 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta	36 artiklan 1 kohta
9 artiklan 1 kohdan toinen alakohta	36 artiklan 2 kohta
9 artiklan 2 kohta	37 artiklan 1 kohta
9 artiklan 3 kohta	42 artikla
10 artikla	43 artikla
11—15 artikla	41 artikla
16 artikla	41 artikla
17 artikla	—
18 artikla	48 artikla
19 artikla	—
20 artikla	49 artikla

11.8.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

L 209/26

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 21 päivänä kesäkuuta 2005,

Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välillä Cotonoussa 23 päivänä kesäkuuta 2000 allekirjoitetun kumppanuussopimuksen muuttamista koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan yhteisön puolesta

(2005/599/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, JOKA

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 310 artiklan yhdessä 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan toisen virkkeen kanssa,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto valtuutti 27 päivänä huhtikuuta 2004 tekemällään päätöksellä komission avaamaan neuvottelut AKT-valtioiden sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välillä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen Cotonoussa 23 päivänä kesäkuuta 2000 allekirjoitetun kumppanuussopimuksen (1), jäljempänä ’Cotonoun sopimus’, muuttamisesta. Neuvottelut saatettiin päätökseen helmikuussa 2005.

(2)	Cotonoun sopimuksen muuttamista koskeva sopimus olisi siksi allekirjoitettava Euroopan yhteisön puolesta,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Hyväksytään yhteisön puolesta Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välistä Cotonoussa 23 päivänä kesäkuuta 2000 allekirjoitettua kumppanuussopimusta muuttava sopimus sekä päätösasiakirjaan liitetyt yhteisön yksipuolisesti tai yhdessä muiden osapuolten kanssa antamat julistukset sillä edellytyksellä, että neuvosto tekee päätöksen sopimuksen tekemisestä.

Sopimuksen ja päätösasiakirjan tekstit ovat tämän päätöksen liitteenä.

2 artikla

Oikeutetaan neuvoston puheenjohtaja nimeämään yksi tai useampi henkilö, jolla on valtuudet allekirjoittaa sopimus yhteisön puolesta sillä edellytyksellä, että se tehdään.

Tehty Luxemburgissa 21 päivänä kesäkuuta 2005.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

F. BODEN

(1) EYVL L 317, 15.12.2000, s. 3. Sopimus sellaisena kuin se on oikaistuna EUVL: ssä L 385, 29.12.2004, s. 88.

SOPIMUS

HÄNEN MAJESTEETTINSA BELGIAN KUNINGAS,

TŠEKIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HÄNEN MAJESTEETTINSA TANSKAN KUNINGATAR,

SAKSAN LIITTOTASAVALLAN PRESIDENTTI,

VIRON TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HELLEENIEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HÄNEN MAJESTEETTINSA ESPANJAN KUNINGAS,

RANSKAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

IRLANNIN PRESIDENTTI,

ITALIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

KYPROKSEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

LATVIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

LIETTUAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HÄNEN KUNINKAALLINEN KORKEUTENSA LUXEMBURGIN SUURHERTTUA,

UNKARIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

MALTAN PRESIDENTTI,

HÄNEN MAJESTEETTINSA ALANKOMAIDEN KUNINGATAR,

ITÄVALLAN TASAVALLAN LIITTOPRESIDENTTI,

PUOLAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

PORTUGALIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

SLOVENIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

SLOVAKIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

SUOMEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

RUOTSIN KUNINGASKUNNAN HALLITUS,

HÄNEN MAJESTEETTINSA ISON-BRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNIN YHDISTYNEEN KUNINGASKUNNAN KUNINGATAR,

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen sopimuspuolet, jäljempänä ”yhteisö”, joiden valtioista käytetään jäljempänä nimitystä ”jäsenvaltiot”,

EUROOPAN YHTEISÖ,

toisaalta, sekä

ANGOLAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HÄNEN MAJESTEETTINSA ANTIGUAN JA BARBUDAN KUNINGATAR,

BAHAMAN LIITTOVALTION VALTIONPÄÄMIES,

BARBADOSIN VALTIONPÄÄMIES,

HÄNEN MAJESTEETTINSA BELIZEN KUNINGATAR,

BENININ TASAVALLAN PRESIDENTTI,

BOTSWANAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

BURKINA FASON PRESIDENTTI,

BURUNDIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

KAMERUNIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

KAP VERDEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

KESKI-AFRIKAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

KOMORIEN ISLAMILAISEN LIITTOTASAVALLAN PRESIDENTTI,

KONGON DEMOKRAATTISEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

KONGON TASAVALLAN PRESIDENTTI,

COOKINSAARTEN HALLITUS,

NORSUNLUURANNIKON TASAVALLAN PRESIDENTTI,

DJIBOUTIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

DOMINICAN LIITTOVALTION HALLITUS,

DOMINIKAANISEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

ERITREAN VALTION PRESIDENTTI,

ETIOPIAN DEMOKRAATTISEN LIITTOTASAVALLAN PRESIDENTTI,

FIDŽIN TÄYSIVALTAISEN DEMOKRAATTISEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

GABONIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

GAMBIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI JA VALTIONPÄÄMIES,

GHANAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HÄNEN MAJESTEETTINSA GRENADAN KUNINGATAR,

GUINEAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

GUINEA-BISSAUN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

PÄIVÄNTASAAJAN GUINEAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

GUYANAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HAITIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

JAMAIKAN VALTIONPÄÄMIES,

KENIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

KIRIBATIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HÄNEN MAJESTEETTINSA LESOTHON KUNINGASKUNNAN KUNINGAS,

LIBERIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

MADAGASKARIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

MALAWIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

MALIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

MARSHALLINSAARTEN TASAVALLAN HALLITUS,

MAURITANIAN ISLAMILAISEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

MAURITIUKSEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

MIKRONESIAN LIITTOVALTION HALLITUS,

MOSAMBIKIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

NAMIBIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

NAURUN HALLITUS,

NIGERIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

NIGERIAN LIITTOTASAVALLAN PÄÄMIES,

NIUESAAREN TASAVALLAN HALLITUS,

PALAUN TASAVALLAN HALLITUS,

HÄNEN MAJESTEETTINSA PAPUA-UUSI-GUINEAN ITSENÄISEN VALTION KUNINGATAR,

RUANDAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HÄNEN MAJESTEETTINSA SAINT KITTS JA NEVISIN KUNINGATAR,

HÄNEN MAJESTEETTINSA SAINT LUCIAN KUNINGATAR,

HÄNEN MAJESTEETTINSA SAINT VINCENT JA GRENADIINIEN KUNINGATAR,

SAMOAN ITSENÄISEN VALTION VALTIONPÄÄMIES,

SÃO TOMÉ JA PRÍNCIPEN DEMOKRAATTISEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

SENEGALIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

SEYCHELLIEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

SIERRA LEONEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HÄNEN MAJESTEETTINSA SALOMONSAARTEN KUNINGATAR,

ETELÄ-AFRIKAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

SUDANIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

SURINAMIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HÄNEN MAJESTEETTINSA SWAZIMAAN KUNINGASKUNNAN KUNINGAS,

TANSANIAN YHDISTYNEEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

TŠADIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

TOGON TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HÄNEN MAJESTEETTINSA TONGAN KUNINGAS TAUFA'AHAU TUPOU IV,

TRINIDAD JA TOBAGON TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HÄNEN MAJESTEETTINSA TUVALUN KUNINGATAR,

UGANDAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

VANUATUN TASAVALLAN HALLITUS,

SAMBIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

ZIMBABWEN TASAVALLAN HALLITUS,

joiden valtioista käytetään jäljempänä nimitystä ”AKT-valtiot”,

toisaalta,

OTTAVAT HUOMIOON Euroopan yhteisön perustamissopimuksen sekä Georgetownin sopimuksen Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän, jäljempänä ”AKT-valtiot”, perustamisesta,

OTTAVAT HUOMIOON Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välillä Cotonoussa 23 päivänä kesäkuuta 2000 allekirjoitetun kumppanuussopimuksen, jäljempänä ”Cotonoun sopimus”.

KATSOVAT, että Cotonoun sopimuksen 95 artiklan 1 kohdassa säädetään, että sopimus tehdään kahdeksikymmeneksi vuodeksi 1 päivästä maaliskuuta 2000.

KATSOVAT, että Cotonoun sopimuksen 95 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa säädetään, että osapuolet aloittavat kymmenen kuukautta ennen kunkin viisivuotiskauden päättymistä neuvottelut Cotonoun sopimuksen määräyksiin mahdollisesti tehtävien muutosten tutkimiseksi.

HÄNEN MAJESTEETTINSA BELGIAN KUNINGAS,

TŠEKIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HÄNEN MAJESTEETTINSA TANSKAN KUNINGATAR,

SAKSAN LIITTOTASAVALLAN PRESIDENTTI,

VIRON TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HELLEENIEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HÄNEN MAJESTEETTINSA ESPANJAN KUNINGAS,

RANSKAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

IRLANNIN PRESIDENTTI,

ITALIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

KYPROKSEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

LATVIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

LIETTUAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HÄNEN KUNINKAALLINEN KORKEUTENSA LUXEMBURGIN SUURHERTTUA,

UNKARIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

MALTAN PRESIDENTTI,

HÄNEN MAJESTEETTINSA ALANKOMAIDEN KUNINGATAR,

ITÄVALLAN TASAVALLAN LIITTOPRESIDENTTI,

PUOLAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

PORTUGALIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

SLOVENIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

SLOVAKIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

SUOMEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

RUOTSIN KUNINGASKUNNAN HALLITUS,

HÄNEN MAJESTEETTINSA ISON-BRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNIN YHDISTYNEEN KUNINGASKUNNAN KUNINGATAR,

EUROOPAN YHTEISÖ,

ANGOLAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HÄNEN MAJESTEETTINSA ANTIGUAN JA BARBUDAN KUNINGATAR,

BAHAMAN LIITTOVALTION VALTIONPÄÄMIES,

BARBADOSIN VALTIONPÄÄMIES,

HÄNEN MAJESTEETTINSA BELIZEN KUNINGATAR,

BENININ TASAVALLAN PRESIDENTTI,

BOTSWANAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

BURKINA FASON PRESIDENTTI,

BURUNDIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

KAMERUNIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

KAP VERDEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

KESKI-AFRIKAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

KOMORIEN ISLAMILAISEN LIITTOTASAVALLAN PRESIDENTTI,

KONGON DEMOKRAATTISEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

KONGON TASAVALLAN PRESIDENTTI,

COOKINSAARTEN HALLITUS,

NORSUNLUURANNIKON TASAVALLAN PRESIDENTTI,

DJIBOUTIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

DOMINICAN LIITTOVALTION HALLITUS,

DOMINIKAANISEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

ERITREAN VALTION PRESIDENTTI,

ETIOPIAN DEMOKRAATTISEN LIITTOTASAVALLAN PRESIDENTTI,

FIDŽIN TÄYSIVALTAISEN DEMOKRAATTISEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

GABONIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

GAMBIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI JA VALTIONPÄÄMIES,

GHANAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HÄNEN MAJESTEETTINSA GRENADAN KUNINGATAR,

GUINEAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

GUINEA-BISSAUN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

PÄIVÄNTASAAJAN GUINEAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

GUYANAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HAITIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

JAMAIKAN VALTIONPÄÄMIES,

KENIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

KIRIBATIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HÄNEN MAJESTEETTINSA LESOTHON KUNINGASKUNNAN KUNINGAS,

LIBERIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

MADAGASKARIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

MALAWIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

MALIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

MARSHALLINSAARTEN TASAVALLAN HALLITUS,

MAURITANIAN ISLAMILAISEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

MAURITIUKSEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

MIKRONESIAN LIITTOVALTION HALLITUS,

MOSAMBIKIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

NAMIBIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

NAURUN HALLITUS,

NIGERIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

NIGERIAN LIITTOTASAVALLAN PÄÄMIES,

NIUESAAREN TASAVALLAN HALLITUS,

PALAUN TASAVALLAN HALLITUS,

HÄNEN MAJESTEETTINSA PAPUA-UUSI-GUINEAN ITSENÄISEN VALTION KUNINGATAR,

RUANDAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HÄNEN MAJESTEETTINSA SAINT KITTS JA NEVISIN KUNINGATAR,

HÄNEN MAJESTEETTINSA SAINT LUCIAN KUNINGATAR,

HÄNEN MAJESTEETTINSA SAINT VINCENT JA GRENADIINIEN KUNINGATAR,

SAMOAN ITSENÄISEN VALTION VALTIONPÄÄMIES,

SÃO TOMÉ JA PRÍNCIPEN DEMOKRAATTISEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

SENEGALIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

SEYCHELLIEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

SIERRA LEONEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HÄNEN MAJESTEETTINSA SALOMONSAARTEN KUNINGATAR,

ETELÄ-AFRIKAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

SUDANIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

SURINAMIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HÄNEN MAJESTEETTINSA SWAZIMAAN KUNINGASKUNNAN KUNINGAS,

TANSANIAN YHDISTYNEEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

TŠADIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HÄNEN MAJESTEETTINSA TONGAN KUNINGAS TAUFA'AHAU TUPOU IV,

TRINIDAD JA TOBAGON TASAVALLAN PRESIDENTTI,

TOGON TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HÄNEN MAJESTEETTINSA TUVALUN KUNINGATAR,

UGANDAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

VANUATUN TASAVALLAN HALLITUS,

SAMBIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

ZIMBABWEN TASAVALLAN HALLITUS,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

Ainoa artikla

Muutetaan Cotonoun sopimuksen määräykset sen 95 artiklassa vahvistetun menettelyn mukaisesti seuraavasti:

A. JOHDANTO

Lisätään johdanto-osan kahdeksannen kappaleen, joka alkaa ”PITÄVÄT Euroopan neuvoston yleissopimusta ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi,…” jälkeen johdanto-osan kappaleet seuraavasti:

”VAHVISTAVAT uudelleen, että kansainvälisen yhteisön vakavimmiksi katsomilla rikoksilla on oltava rangaistusseuraamukset ja että syytteen tosiasiallinen nostaminen on varmistettava toteuttamalla kansallisen tason toimenpiteitä ja tehostamalla maailmanlaajuista yhteistyötä,

KATSOVAT, että Kansainvälisen rikostuomioistuimen perustaminen ja tehokas toiminta edistävät merkittävällä tavalla rauhaa ja kansainvälistä oikeutta,”

Korvataan johdanto-osan kymmenes kappale, joka alkaa ”KATSOVAT, että Yhdistyneiden kansakuntien konferensseissa…” seuraavasti:

”KATSOVAT, että Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen vuonna 2000 antamaan vuosituhatjulistukseen sisältyvät kehitystavoitteet, erityisesti äärimmäisen köyhyyden ja nälän poistaminen, samoin kuin Yhdistyneiden Kansakuntien konferensseissa sovitut kehitystä koskevat tavoitteet ja periaatteet muodostavat selkeän tulevaisuudenkuvan, ja niiden on oltava tähän sopimukseen perustuvan AKT — EU-yhteistyön perustana,”

B. COTONOUN SOPIMUKSEN ARTIKLOJEN TEKSTI

Korvataan 4 artiklan johdanto-osa seuraavasti:

”AKT-valtiot määrittelevät kehitystä koskevat periaatteet ja strategiat sekä talous- ja yhteiskuntamallinsa täysivaltaisesti. Ne laativat Euroopan yhteisön kanssa tässä sopimuksessa tarkoitetut yhteistyöohjelmat. Osapuolet kuitenkin tunnustavat valtiosta riippumattomien toimijoiden ja hajautetun hallinnon paikallisviranomaisten täydentävän roolin ja vaikutusmahdollisuudet kehitysprosessissa. Tästä syystä ja tässä sopimuksessa määrätyin edellytyksin, sekä milloin se on tarkoituksenmukaista, valtioista riippumattomille toimijoille ja hajautetun hallinnon paikallisviranomaisille:”

Muutetaan 8 artikla seuraavasti:

korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2.

Vuoropuhelun tavoitteena on vaihtaa tietoja, edistää keskinäistä ymmärtämystä ja helpottaa painopisteistä sopimista ja yhteisten asialistojen laatimista erityisesti tunnustamalla olemassa olevat yhteydet osapuolten välisten suhteiden eri osatekijöiden ja tässä sopimuksessa määriteltyjen yhteistyön eri osa-alueiden välillä. Vuoropuhelulla helpotetaan osapuolten välisiä keskusteluja kansainvälisissä yhteyksissä. Vuoropuhelun tavoitteena on myös estää sellaisten tilanteiden syntyminen, joissa jokin osaspuoli katsoisi tarpeelliseksi soveltaa 96 ja 97 artiklassa tarkoitettuja neuvottelumenettelyjä.”

Korvataan 6 kohta seuraavasti:

”6.

Vuoropuhelua käydään joustavasti. Se on tarpeen mukaan joko virallista tai epävirallista, ja sitä käydään sekä toimielinjärjestelmän puitteissa että sen ulkopuolella, myös AKT-valtioiden ryhmässä ja yhteisessä edustajakokouksessa, tarkoituksenmukaisessa muodossa ja tarkoituksenmukaisella tasolla, mukaan lukien alueellinen, tätä pienempien yksiköiden tai kansallinen taso.”

lisätään kohta seuraavasti:

”6 a.

Tarvittaessa ja sellaisten tilanteiden välttämiseksi, joissa jokin osapuoli voisi katsoa aiheelliseksi soveltaa 96 artiklassa tarkoitettua neuvottelumenettelyä, sopimuksen olennaisista osista käytävä vuoropuhelu on liitteessä VII esitettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti järjestelmällistä ja määrämuotoista.”

3.	Korvataan 9 artiklan nimi seuraavasti: ”Ihmisoikeuksia sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatetta koskevat olennaiset osat ja hyvää hallintoa koskeva perusosa”

Muutetaan 11 artikla seuraavasti:

lisätään kohta seuraavasti:

”3a.	Lisäksi osapuolet sitoutuvat tekemään yhteistyötä palkkasoturitoiminnan estämiseksi kansainvälisistä sopimuksista ja muista asiakirjoista johtuvien velvoitteidensa sekä lainsäädäntönsä ja sääntöjensä mukaisesti.”

lisätään kohta seuraavasti:

”6.

Edistääkseen rauhan ja kansainvälisen oikeuden lujittamista osapuolet vakuuttavat pyrkivänsä edelleen

—	vaihtamaan Kansainvälisen rikostuomioistuimen perussäännön ratifioinnin ja täytäntöönpanon edellyttämien oikeudellisten muutosten tekemisestä saatuja kokemuksia, ja

—	torjumaan kansainvälistä rikollisuutta kansainvälistä oikeutta noudattaen ja edellä tarkoitetun perussäännön asianmukaisesti huomioon ottaen.

Osapuolet pyrkivät toteuttamaan toimet perussäännön ja siihen liittyvien asiakirjojen ratifioimiseksi ja täytäntöön panemiseksi.”

Lisätään artiklat seuraavasti:

”11 a artikla

Terrorismin torjunta

Osapuolet toistavat tuomitsevansa jyrkästi kaikenlaiset terroriteot ja sitoutuvat torjumaan terrorismia kansainvälisellä yhteistyöllä Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan, kansainvälisen oikeuden sekä asiaa koskevien sopimusten ja muiden asiakirjojen mukaisesti sekä erityisesti panemalla täysimääräisesti täytäntöön Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmat 1373 (2001) ja 1456 (2003) sekä muut asiaa koskevat Yhdistyneiden Kansakuntien päätöslauselmat. Tätä tarkoitusta varten osapuolet sopivat vaihtavansa

—	tietoja terroristiryhmistä ja niiden tukiverkostoista, ja

—	kokemuksia terrorismin ehkäisemisestä ja näkemyksiä muun muassa teknisistä ja koulutuksellisista keinoista ja menetelmistä torjua terroritekoja.

11 b artikla

Yhteistyö joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseksi

1. Osapuolet katsovat, että joukkotuhoaseiden ja niiden kantolaitteiden leviäminen niin valtiollisille kuin valtioista riippumattomille toimijoille on yksi vakavimmista kansainvälisen vakauden ja turvallisuuden uhkatekijöistä.

Tästä syystä osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä ja osallistuvansa joukkotuhoaseiden ja niiden kantolaitteiden leviämisen estämiseen panemalla kansallisella tasolla täytäntöön kansainvälisistä aseriisunta- ja asesulkusopimuksista johtuvat velvoitteensa ja noudattamalla niitä sekä muita asiaa koskevia kansainvälisiä velvoitteita täysimääräisesti.

Osapuolet sopivat, että tämä määräys on yksi sopimuksen olennaisista osista.

2. Lisäksi osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä ja edistävänsä aseiden leviämisen estämisen tavoitetta

—	toteuttamalla toimia kaikkien muiden asiaa koskevien kansainvälisten asiakirjojen allekirjoittamiseksi, ratifioimiseksi tai niihin liittymiseksi tapauksesta riippuen ja niiden panemiseksi täysimääräisesti täytäntöön,

—	luomalla tehokkaan kansallisen vientivalvontajärjestelmän, jolla valvotaan joukkotuhoaseisiin liittyvien tavaroiden vientiä ja kauttakulkua, mukaan luettuna kaksikäyttöteknologian loppukäytön valvonta, ja johon sisältyy tehokkaita seuraamuksia vientivalvonnan laiminlyömisestä.

Joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseksi tehtävän yhteistyön puitteissa annettavaa taloudellista ja teknistä apua rahoitetaan muista kuin AKT: n ja EY: n välisen yhteistyön rahoittamiseen tarkoitetuista erityisvälineistä.

3. Osapuolet sopivat käyvänsä säännöllistä poliittista vuoropuhelua, jolla näitä sopimuksen osia täydennetään ja vahvistetaan.

4. Jos osapuoli tiivistä poliittista vuoropuhelua käytyään ja erityisesti Kansainvälisen atomienergiajärjestön, Kemiallisten aseiden kieltojärjestön ja muiden alalla vaikuttavien monenvälisten laitosten raporttien perusteella katsoo, että toinen osapuoli ei ole täyttänyt 1 kohdasta johtuvaa velvoitetta, se toimittaa kyseiselle toiselle osapuolelle sekä EU: n ja AKT: n ministerineuvostoille tilanteen perusteelliseksi selvittämiseksi tarvittavat tiedot osapuolten kannalta hyväksyttävän ratkaisun löytämiseksi erityisen kiireellisiä tapauksia lukuun ottamatta. Tätä tarkoitusta varten se kutsuu toisen osapuolen neuvotteluihin, joissa keskitytään toimenpiteisiin, joihin asianomainen osapuoli on ryhtynyt tai aikoo ryhtyä tilanteen korjaamiseksi.

5. Neuvottelut käydään tasolla ja kokoonpanossa, joka katsotaan soveliaimmaksi ratkaisun löytämistä varten.

Neuvottelut aloitetaan 30 päivän kuluessa kutsun esittämisestä, ja ne jatkuvat rikkomuksen luonteen ja vakavuuden perusteella määräytyvän yhteisesti sovitun ajan. Neuvottelut eivät missään tapauksessa voi kestää pidempään kuin 120 päivää.

6. Jos neuvottelut eivät johda molempien osapuolten hyväksymään ratkaisuun, jos toinen osapuoli kieltäytyy neuvotteluista tai jos kyseessä on erityisen kiireellinen tapaus, voidaan toteuttaa aiheellisia toimenpiteitä. Nämä toimenpiteet kumotaan heti, kun syyt niiden toteuttamiselle ovat poistuneet.”

Lisätään 23 artiklaan kohta seuraavasti:

”l)	perinteisen osaamisen edistämistä.”

Korvataan 25 artiklan 1 kohdan d alakohta seuraavasti:

”d)

edistämään

—	HI-viruksen ja aidsin torjuntaa huolehtimalla naisten seksuaali- ja lisääntymisterveyden sekä niihin liittyvien oikeuksien suojelusta,

—	köyhyyteen liittyvien muiden sairauksien, erityisesti malarian ja tuberkuloosin, torjuntaa;”

Muutetaan 26 artikla seuraavasti:

korvataan c ja d alakohta seuraavasti:

”c)	auttaa yhteiskunnan instituutioita antamaan lapsille mahdollisuus kehittää fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia ja taloudellisia voimavarojaan;

d)	sopeuttaa selkkausten jälkeisissä olosuhteissa elävät lapset uudelleen yhteiskuntaan kuntoutusohjelmien avulla; ja”

Lisätään kohta seuraavasti:

”e)	edistää nuorten aktiivista osallistumista julkiseen elämään, opiskelijavaihtoa sekä AKT-valtioiden ja EU: n nuorisojärjestöjen välistä vuorovaikutusta.”

Korvataan 28 artiklan johdanto-osa seuraavasti:

”Yhteistyöllä tuetaan tehokkaasti niiden tavoitteiden ja painopisteiden toteutumista, jotka AKT-valtiot ovat asettaneet itselleen osana alueiden ja tätä pienempien yksiköiden yhteistyötä ja yhdentymistä, alueiden välinen ja AKT-valtioiden keskinäinen yhteistyö mukaan luettuina. Alueelliseen yhteistyöhön saavat osallistua myös AKT-ryhmään kuulumattomat kehitysmaat samoin kuin merentakaiset maat ja alueet sekä syrjäisimmät alueet. Tässä yhteydessä yhteistyötuella pyritään”

10.

Korvataan 29 artiklan a alakohdan i alakohta seuraavasti:

”i)	AKT-valtioiden alueellisen yhdentymisen toteuttamiseksi perustamat sekä sellaiset alueellista yhdentymistä ja yhteistyötä edistävät instituutiot ja järjestöt, joiden toimintaan AKT-valtiot osallistuvat; ja”

11.

Korvataan 30 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.	Yhteistyöllä tuetaan myös AKT-valtioiden välisiä ja niiden sisäisiä yhteistyöjärjestelyjä ja ‐aloitteita mukaan luettuina sellaiset, joissa on osallisina AKT-ryhmään kuulumattomia kehitysmaita.”

12.

Lisätään 43 artiklan 4 kohtaan luetelmakohta seuraavasti:

”—	kehittämällä tieto- ja viestintätekniikoilla välitettävän aineiston paikallista tuotantoa ja edistämällä tällaisen aineiston käyttöä.”

13.

Korvataan 58 artikla seuraavasti:

”58 artikla

Rahoituskelpoisuus

1. Seuraavat tahot tai elimet voivat saada tämän sopimuksen mukaista rahoitustukea:

a)	AKT-valtiot;

b)	alueelliset tai valtioidenväliset elimet, joihin kuuluu yksi tai useampi AKT-valtio, myös sellaiset, joiden jäseninä on muitakin kuin AKT-valtioita, ja joilla on näiden AKT-valtioiden valtuutus; ja

c)	AKT-valtioiden ja yhteisön yhteiset elimet, jotka ne ovat perustaneet tiettyjen erityistavoitteiden saavuttamiseksi.

2. Asianomaisen yhden tai useamman AKT-valtion suostumuksella rahoitustukea voidaan myöntää myös

a)	AKT-valtioiden kansallisille ja/tai alueellisille julkisille tai osittain julkisille virastoille ja ministeriöille, myös parlamenteille, sekä erityisesti niiden rahoituslaitoksille ja kehityspankeille;

b)	AKT-valtioiden yrityksille sekä muille yksityisille järjestöille ja toimijoille;

c)	yhteisön jäsenvaltion yrityksille, jotta ne voisivat oman panoksensa lisäksi sitoutua tuotannollisiin hankkeisiin jonkun AKT-valtion alueella;

d)	AKT-valtioista tai yhteisöstä peräisin oleville rahoituksen välittäjille, jotka tekevät, edistävät ja rahoittavat yksityissijoituksia AKT-valtioissa;

e)	AKT-valtioiden ja yhteisön hajautetun hallinnon paikallisviranomaisille; ja

f)	AKT-valtioiden ryhmään kuulumattomille kehitysmaille niiden osallistuessa yhteiseen aloitteeseen tai alueellisen järjestön toimintaan AKT-valtioiden kanssa.

3. Valtiosta riippumattomat, luonteeltaan paikalliset AKT-valtioiden ja yhteisön toimijat voivat saada tämän sopimuksen mukaista rahoitustukea maa- ja alueohjelmissa sovittujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.”

14.

Korvataan 68 artiklan 2 ja 3 kohta seuraavasti:

”2.

Vientitulojen lyhytaikaisten vaihtelujen takia myönnettävän tuen tarkoituksena on turvata sosioekonomiset uudistukset ja politiikat, joihin tulojen väheneminen voisi vaikuttaa kielteisesti, sekä lieventää erityisesti maatalouden ja kaivostoiminnan tuotteiden viennistä saatavien tulojen epävakauden haittavaikutuksia.

AKT-valtioiden taloudet ovat erittäin riippuvaisia erityisesti maatalouden ja kaivostoiminnan tuotteiden viennistä. Tämä otetaan huomioon osoitettaessa varoja soveltamisvuonna. Tässä suhteessa AKT-valtiot, jotka ovat vähiten kehittyneitä tai sisämaa- tai saarivaltioita tai jotka ovat konfliktin tai luonnononnettomuuden jälkitilanteessa, saavat muita edullisemman kohtelun.”

15.

Korvataan 89 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.

Erityistoimien toteuttamista jatketaan AKT-saarivaltioiden tukemiseksi niiden pyrkiessä pysäyttämään haavoittuvuutensa kasvun uusien ja vakavien taloudellisten, sosiaalisten ja ekologisten haasteiden edessä ja kääntämään tämän kehityksen suunnan. Näillä toimilla on tarkoitus edistää pienten saarikehitysmaiden kestävää kehitystä koskevien ensisijaisten tavoitteiden täytäntöönpanoa niin, että samalla sovelletaan yhdenmukaista lähestymistapaa niiden talouskasvuun ja inhimilliseen kehitykseen.”

16.

Muutetaan 96 artikla seuraavasti:

Lisätään kohta seuraavasti:

”1a.	Molemmat osapuolet sopivat erityisen kiireellisiä tapauksia lukuun ottamatta käyttävänsä kaikki 8 artiklassa esitetyt vuoropuhelumahdollisuudet ennen tämän artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen neuvottelujen aloittamista.”

Korvataan 2 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a)

Jos olennaisista osista 8 artiklan ja tämän artiklan 1a kohdan mukaisesti käytävästä poliittisesta vuoropuhelusta huolimatta jokin osapuoli katsoo, että toinen osapuoli ei täytä velvoitetta, joka liittyy 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteen kunnioittamiseen, sen on, paitsi erityisen kiireellisissä tapauksissa, toimitettava toiselle osapuolelle ja ministerineuvostolle tiedot, joita tarvitaan perusteellisen selvityksen tekemiseen tilanteesta osapuolten hyväksymän ratkaisun löytämiseksi. Tätä tarkoitusta varten osapuoli kutsuu toisen osapuolen neuvotteluihin, joissa keskitytään toimenpiteisiin, joihin asianomainen osapuoli on ryhtynyt tai aikoo ryhtyä tilanteen korjaamiseksi liitteen VII mukaisesti.

Neuvottelut käydään tasolla ja kokoonpanossa, joka katsotaan soveliaimmaksi sopivan ratkaisun löytämistä varten.

Neuvottelut on aloitettava 30 päivän kuluessa kutsun esittämisestä ja ne jatkuvat rikkomuksen luonteen ja vakavuuden mukaan määräytyvän yhteisesti sovitun ajan. Neuvottelumenettelyn puitteissa käytävä vuoropuhelu ei missään tapauksessa saa kestää pidempään kuin 120 päivää.

Jos neuvottelut eivät johda molempien osapuolten hyväksymään ratkaisuun, jos osapuoli kieltäytyy neuvotteluista tai jos kyse on erityisen kiireellisestä tapauksesta, voidaan toteuttaa aiheelliset toimenpiteet. Nämä toimenpiteet lopetetaan heti, kun niiden toteuttamisen syyt ovat poistuneet.”

17.

Korvataan 97 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.	Tällaisissa tapauksissa kumpi tahansa osapuoli voi kutsua toisen neuvotteluihin. Neuvottelut on aloitettava viimeistään 30 päivän kuluttua kutsusta, ja neuvottelumenettelyn puitteissa käytävä vuoropuhelu saa kestää enintään 120 päivää.”

18.

Korvataan 100 artikla seuraavasti:

”100 artikla

Tekstien asema

Tähän sopimukseen liitetyt pöytäkirjat ja liitteet ovat erottamaton osa tätä sopimusta. Ministerineuvosto voi kehitysrahoitusyhteistyö AKT — EY-komitean suosituksen perusteella tarkistaa, tarkastella uudelleen ja/tai muuttaa liitteitä Ia, II, III, IV ja VI.

Tämä sopimus laaditaan englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, slovakian, sloveenin, ranskan, ruotsin, saksan, suomen, tanskan, tšekin, unkarin ja viron kielellä kahtena kappaleena, jonka jokainen teksti on yhtä todistusvoimainen, ja se talletetaan Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristön ja AKT-valtioiden sihteeristön arkistoihin, jotka molemmat toimittavat oikeaksi todistetun jäljennöksen siitä kunkin allekirjoittajavaltion hallitukselle.”

C. LIITTEET

Lisätään liitteeseen I kohta seuraavasti:

”9.	Tämän sopimuksen 58 artiklasta poiketen yhdeksännestä EKR: stä AKT-valtioiden keskinäiseen yhteistyöhön varattuihin määrärahoihin siirretään 90 miljoonaa euroa. Tämä komission suoraan hallinnoima määrä voidaan osoittaa sisäisen hajauttamisen rahoittamiseen vuosina 2006 ja 2007.”

Lisätään liite seuraavasti:

”LIITE I a

Tämän sopimuksen mukaisesti tehtävää yhteistyötä koskeva monivuotinen rahoituskehys

1.	Tässä sopimuksessa esitettyihin tarkoituksiin ja 1 päivästä maaliskuuta 2005 alkavasta kaudesta lukien yhteistyötä koskeva monivuotinen rahoituskehys kattaa 1 päivästä tammikuuta 2008 alkavan viisi- tai kuusivuotiskauden sitoumukset.

Tämän uuden kauden ajan Euroopan unioni pitää AKT-valtioille antamansa avun vähintään samalla tasolla kuin yhdeksännessä EKR: ssä jäljellä olevia määriä lukuun ottamatta; määrään lisätään yhteisön arvioiden perusteella inflaation vaikutukset, kasvu Euroopan unionissa ja laajentuminen kymmenellä uudella jäsenvaltiolla vuonna 2004.

3.	Monivuotiseen rahoituskehykseen tai siihen liittyviin sopimuksen osiin tarvittavista muutoksista päättää tämän sopimuksen 95 artiklasta poiketen ministerineuvosto.”

Muutetaan liite II seuraavasti:

Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

Korvataan 7 kohta seuraavasti:

”7.

Tavallisia lainoja on myönnettävä edullisin ehdoin seuraavissa tapauksissa:

a)	yksityissektorin kehityksen kannalta välttämättömiin infrastruktuurihankkeisiin vähiten kehittyneissä tai selkkauksista tai luonnonmullistuksista toipuvissa — muissa kuin jäljempänä aa alakohdassa tarkoitetuissa — maissa; tällöin lainan korkoa alennetaan kolmella prosentilla;

aa)

yksityissektorin kehityksen kannalta välttämättömiin kaupallisesti johdettujen julkisen sektorin toimijoiden infrastruktuurihankkeisiin maissa, joiden lainansaantiehtoja on rajoitettu jonkin velanhoitokyvyn parantamiseen tähtäävän kansainvälisen järjestelyn, kuten voimakkaasti velkaantuneita köyhiä maita koskevan velka-aloitteen (HIPC), puitteissa; tällaisissa tapauksissa EIP pyrkii alentamaan rahoituksen keskimääräisiä kustannuksia osallistumalla asianmukaiseen yhteisrahoitukseen muiden avunantajien kanssa; ellei tätä pidetä mahdollisena, lainan korkoa voidaan alentaa HIPC-aloitteessa tai jossakin uudessa velanhoitokyvyn parantamiseen tähtäävässä kansainvälisessä järjestelyssä vahvistetulle tasolle;

hankkeisiin, joihin sisältyy rakenneuudistustoimia osana yksityistämistä tai joiden sosiaaliset tai ympäristöön liittyvät edut ovat merkittäviä ja selvästi osoitettavissa; tällöin lainoille voidaan myöntää korkotukea, jonka määrä ja muoto määritellään hankkeen erityispiirteiden perusteella; korkotuki on kuitenkin enintään kolme prosenttia.

Edellä a ja b alakohdassa tarkoitettujen lainojen lopullinen korko on joka tapauksessa aina vähintään 50 prosenttia viitekorosta.”

ii)

Korvataan 9 kohta seuraavasti:

”9.	Korkotuet voidaan kapitalisoida tai käyttää avustuksina; enintään 10 prosenttia korkotukiin tarkoitetuista määrärahoista voidaan käyttää hankkeisiin liittyvän teknisen avun tukemiseen AKT-valtioissa.”

Muutetaan 3 artikla seuraavasti:

Korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.

Investointikehys koskee kaikkia talouden osa-alueita, ja sillä tuetaan yksityissektorin ja kaupallisesti johdettujen julkisen sektorin toimijoiden investointeja, myös yksityissektorille välttämätöntä ja tuloja tuottavaa talouden ja tekniikan alan infrastruktuuria.

a)	Kehystä hallinnoidaan uudistuvana rahastona, ja sen on tarkoitus olla taloudellisesti kestävä. Sen alaisiin toimiin sovelletaan markkinaperusteisia ehtoja, ja niissä pyritään välttämään paikallisten markkinoiden vääristyminen ja yksityisten rahoituslähteiden syrjäyttäminen;

b)	Kehyksestä tuetaan AKT-valtioiden rahoitussektoria, ja sillä saadaan aikaan katalyyttinen vaikutus kannustamalla pitkäaikaisten paikallisten varojen käyttöönottoa ja houkuttelemalla yksityisiä ulkomaisia investoijia ja lainanantajia mukaan AKT-valtioissa toteutettaviin hankkeisiin;

c)	Kehyksestä katetaan osittain siitä rahoitettavien hankkeiden riskit. Kehyksen rahoituksen kestävyys varmistetaan kokonaisuutena eikä suhteessa yksittäisiin toimiin;

d)	Kehyksestä myönnettävä rahoitus pyritään kanavoimaan sellaisten AKT-valtioissa toimivien kansallisten ja alueellisten laitosten ja ohjelmien kautta, jotka edistävät pienten ja keksisuurten yritysten kehittämistä.”

ii)

Lisätään kohta seuraavasti:

”1a.

EIP: lle korvataan investointikehyksen hallinnoinnista aiheutuvat kulut. Toisen rahoituspöytäkirjan voimaantuloa seuraavina kahtena vuonna korvauksen määrä voi vuosittain olla enintään 2 prosenttia investointikehykseen alun perin myönnetyistä varoista. Sen jälkeen EIP: lle maksettava korvaus muodostuu kiinteästä osuudesta, joka on vuosittain 0,5 prosenttia kehykseen alun perin myönnetyistä varoista, ja muuttuvasta osuudesta, joka on vuosittain enintään 1,5 prosenttia AKT-valtioissa toteutettaviin hankkeisiin investointikehyksestä myönnetystä kokonaisrahoituksesta. Korvaus maksetaan investointikehyksen varoista.”

Korvataan 5 artiklan b alakohta seuraavasti:

”b)	pienten ja keskisuurten yritysten tavallisissa lainoissa ja riskipääomarahoituksessa valuuttakurssiriski jaetaan yleensä yhteisön ja muiden osapuolten kesken; keskimäärin valuuttakurssiriski olisi jaettava tasan; ja”

Lisätään artiklat seuraavasti:

”6 a artikla

Investointikehystä koskeva vuotuinen raportointi

Investointikehyksestä vastaavat EU: n jäsenvaltioiden edustajat ja AKT-valtioiden edustajat sekä EIP: n, Euroopan komission, EU: n neuvoston pääsihteeristön ja AKT-valtioiden sihteeristön edustajat kokoontuvat vuosittain keskustelemaan investointikehystä koskevista toimista, tuloksista ja toimintapoliittisista kysymyksistä.

6 b artikla

Investointikehyksen toiminnan tarkastelu

Investointikehyksen kokonaistoimintaa tarkastellaan yhteisesti rahoituspöytäkirjan voimassaoloajan puolivälissä ja lopussa. Tässä yhteydessä voidaan antaa kehyksen täytäntöönpanon parantamiseen tähtääviä suosituksia.”

Muutetaan liite IV seuraavasti:

Muutetaan 3 artikla seuraavasti:

Korvataan 1 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a)

tarpeiden arvioimisessa käytetään perusteina tuloja asukasta kohti, väestömäärää, sosiaalisia mittareita ja velkaantuneisuusastetta, vientitulojen menetystä ja riippuvuutta vientituloista erityisesti maatalouden ja kaivosteollisuuden aloilla. Vähiten kehittyneille AKT-valtioille annetaan erityiskohtelu, ja saarivaltioiden ja sisämaavaltioiden haavoittuvuus otetaan asianmukaisesti huomioon. Lisäksi otetaan huomioon selkkauksista ja luonnonkatastrofeista toipuvien valtioiden erityisvaikeudet; ja”

ii)

Lisätään kohta seuraavasti:

”5.	Maan erityistarpeet ja poikkeuksellisen suorituskyvyn huomioon ottaen yhteisö voi korottaa asianomaiselle maalle kohdennettua määrää, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tarkistetun 5 artiklan 7 kohdan määräysten soveltamista.”

Muutetaan 4 artikla seuraavasti:

Korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.

Edellä mainitut tiedot saatuaan kukin AKT-valtio toimittaa yhteisölle maakohtaisessa tukistrategiassa esitettyjen kehitystavoitteiden ja painopisteiden perusteella laaditun maaohjelmaluonnoksen, joka on johdonmukainen kyseisten tavoitteiden ja painopisteiden kanssa. Maaohjelmaluonnokseen on sisällyttävä

a)	yksi tai useampi keskeinen ala tai alueet, jolle tai joille tuki olisi keskitettävä;

b)	parhaiten soveltuvat toimenpiteet ja toimet tavoitteiden ja päämäärien saavuttamiseksi yhdellä tai useammalla keskeisellä alalla tai alueilla;

c)	yhden tai useamman keskeisen alan ulkopuolisille ohjelmille ja hankkeille varatut varat ja/tai tällaisten toimien pääpiirteet sekä viite näitä kutakin osatekijää varten käytettävistä varoista;

d)	ministerineuvoston vahvistamien perusteiden mukaisesti tukikelpoisten valtiosta riippumattomien toimijoiden lajien yksilöiminen, niille kohdennetut varat ja tuettavan toiminnan laji; toiminta ei saa olla voittoa tavoittelevaa;

e)	ehdotuksia alueellisiksi ohjelmiksi ja hankkeiksi; ja

f)	varauma vakuutuksen ottamiseksi mahdollisten korvausvaatimusten sekä kustannusten kasvun ja ennakoimattomien menojen varalta.”

ii)

Korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3.

Maaohjelmaluonnoksesta vaihdetaan näkemyksiä asianomaisen AKT-valtion ja yhteisön kesken. Maaohjelma hyväksytään yhteisön puolesta komission ja asianomaisen AKT-valtion yhteisellä sopimuksella. Tultuaan hyväksytyksi se sitoo sekä yhteisöä että kyseistä valtiota. Maaohjelma liitetään maakohtaiseen tukistrategiaan, ja lisäksi siihen on sisällyttävä

a)	erityiset ja selkeästi määritellyt toimet, etenkin sellaiset, joihin voidaan sitoutua ennen seuraavaa tarkistusta;

b)	aikataulu maaohjelman täytäntöönpanemiseksi ja tarkistamiseksi, sitoumukset ja varojen maksut mukaan luettuina; ja

c)	tarkastelun yhteydessä huomioon otettavat muuttujat ja arviointiperusteet.”

iii)

Lisätään kohta seuraavasti:

”5.

Jos AKT-valtio joutuu sotien tai muiden selkkausten tai vastaavalla tavalla vaikuttavien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi kriisitilanteeseen, joka estää kansallista tulojen ja menojen hyväksyjää hoitamasta tehtäviään, komissio voi käyttää kyseiselle valtiolle 3 artiklan mukaisesti kohdennettuja varoja erityistukena ja hallinnoida sitä itse. Erityistuella voidaan pyrkiä edistämään rauhanpolitiikkaa tai selkkausten hallintaa ja ratkaisua tai se voi olla selkkausten jälkitilanteessa muun muassa instituutioiden kehittämiseen ja talouden ja yhteiskunnan kehittämistä koskeviin toimiin annettavaa tukea, jonka yhteydessä huomiota kiinnitetään erityisesti kaikkein huono-osaisimpien väestöryhmien tarpeisiin. Komission ja asianomaisen AKT-valtion on palattava tavanomaisiin täytäntöönpano- ja hallintomenettelyihin heti, kun toimivaltaiset viranomaiset pystyvät taas hallinnoimaan yhteistyötä.”

Muutetaan 5 artikla seuraavasti:

i)	Korvataan ilmaisu ”lähetystön päällikkö” ilmaisulla ”komissio” kautta koko artiklan.

ii)

Korvataan 4 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b)	yhden tai useamman keskeisen alan ulkopuolisista ohjelmista ja hankkeista;”

iii)

Korvataan 7 kohta seuraavasti:

”7.	Tukijakson puolivälissä ja lopussa tehtävien tarkistusten päättämisen jälkeen komissio voi yhteisön puolesta tarkistaa varojen kohdentamista senhetkisten tarpeiden ja asianomaisen AKT-valtion edistymisen perusteella.”

Korvataan 6 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.

Alueellinen yhteistyö kattaa toimet, joista hyötyy ja joissa on mukana

a)	vähintään kaksi AKT-valtiota tai ne kaikki sekä kyseisiin toimiin osallistuvat, AKT-valtioiden ulkopuoliset kehitysmaat; ja/tai

b)	alueellinen elin, jonka jäseninä on vähintään kaksi AKT-valtiota, myös sellainen, jonka jäseninä on AKT-valtioiden ulkopuolisia valtioita.”

Korvataan 9 artikla seuraavasti:

”9 artikla

Varojen kohdentaminen

1. Rahoituspöytäkirjan kattaman jakson alussa yhteisö ilmoittaa kullekin alueelle, paljonko varoja tämä voi saada viisivuotisjakson aikana. Tämä viitteellinen varojen kohdentaminen perustuu arvioon tarpeista sekä suoriutumisesta alueellisessa yhteistyössä ja yhdentymisessä sekä tulevaisuuden näkymistä. Riittävän suuruusluokan saavuttamiseksi ja tehokkuuden lisäämiseksi voidaan alueellisia ja kansallisia varoja yhdistää sellaisten alueellisten toimien rahoittamiseksi, joihin liittyy selvä kansallinen tekijä.

2. Alueen uudet tarpeet ja poikkeuksellisen suorituskyvyn huomioon ottaen yhteisö voi korottaa asianomaiselle alueelle kohdennettua määrää, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tarkistetun 11 artiklan määräysten soveltamista.”

Korvataan 10 artiklan 1 kohdan c alakohta seuraavasti:

”c)	ohjelmat ja hankkeet, joiden avulla kyseiset tavoitteet voidaan saavuttaa, sikäli kuin ne on selkeästi yksilöity, sekä ilmoitus näitä kutakin osatekijää varten käytettävistä varoista ja aikataulu toimien toteuttamiseksi.”

Korvataan 12 artikla seuraavasti:

”12 artikla

AKT-valtioiden välinen yhteistyö

1. Rahoituspöytäkirjan voimassaolojakson alussa yhteisö ilmoittaa AKT-ministerineuvostolle, mikä osa alueellisiin toimiin varatuista varoista on varattava toimiin, joista hyötyvät useat tai kaikki AKT-valtiot. Näiden toimien ei tarvitse olla maantieteelliseen sijaintiin sidottuja.

2. Ottaen huomioon uudet tarpeet parantaa AKT-valtioiden välisten toimien vaikutuksia yhteisö voi korottaa AKT-valtioiden väliseen yhteistyöhön kohdennettua määrää.”

Korvataan 13 artikla seuraavasti:

”13 artikla

Rahoitushakemukset

1. Alueellisen ohjelman rahoitusta koskevan hakemuksen esittäjän on oltava

a)	asianmukaisesti valtuutettu alueellinen elin tai järjestö; tai

b)	asianmukaisesti valtuutettu pienaluetta edustava elin tai järjestö taikka ohjelmointivaiheessa mukana oleva asianomaisen alueen AKT-valtio, edellyttäen että kyseinen toimi on yksilöity alueohjelmassa.

2. AKT-valtioiden välisiä ohjelmia koskevien hakemusten esittäjinä on oltava

a)	vähintään kolme valtuutettua alueellista elintä tai järjestöä, jotka kuuluvat eri maantieteellisiin alueisiin, tai vähintään kaksi AKT-valtiota kultakin kolmelta alueelta; tai

b)	AKT-ministerineuvosto tai AKT-suurlähettiläskomitea; tai

c)	kansainvälisiä järjestöjä, kuten Afrikan unioni, jotka toteuttavat alueellista yhteistyötä ja yhdentymistä edistäviä toimia, edellyttäen että AKT-suurlähettiläskomitea antaa etukäteen asiaa koskevan suostumuksen.”

Korvataan 14 artikla seuraavasti:

”14 artikla

Täytäntöönpanomenettelyt

1. [poistettu]

2. [poistettu]

3. Toteutettaviin toimiin sovelletaan soveltuvin osin kehitysrahoitusyhteistyötä varten vahvistettuja menettelyjä ottaen huomioon alueellisen yhteistyön, mukaan luettuna AKT-valtioiden välinen yhteistyö, tavoitteet ja ominaispiirteet.

4. Jollei 5 ja 6 kohdasta muuta johdu, komissio ja jokin 13 artiklassa tarkoitettu taho tekevät kaikkia rahaston varoilla rahoitettavia ohjelmia ja hankkeita varten

a)	joko rahoitussopimuksen 17 artiklan mukaisesti; tässä tapauksessa asianomainen taho nimittää alueellisen tulojen ja menojen hyväksyjän, jonka tehtävät vastaavat soveltuvin osin kansallisen tulojen ja menojen hyväksyjän tehtäviä;

b)	tai 19 a artiklassa tarkoitetun avustussopimuksen toimen luonteen mukaan silloin, kun asianomainen taho, joka ei ole AKT-valtio, vastaa ohjelman tai hankkeen toteutuksesta.

5. Rahaston varoilla rahoitettavista ohjelmista ja hankkeista, joiden rahoittamista ovat pyytäneet 13 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetut kansainväliset järjestöt, tehdään avustussopimus.

6. Rahaston varoilla rahoitettavat ohjelmat ja hankkeet, joiden rahoittamista on pyytänyt AKT-ministerineuvosto tai AKT-suurlähettiläskomitea, panee täytäntöön kyseisen toimen luonteen mukaan joko AKT-sihteeristö, jolloin komission ja sihteeristön välillä tehdään rahoitussopimus 17 artiklan mukaisesti, tai komissio.”

j)	Korvataan 3 luvun nimi seuraavasti: ”ENNAKKOARVIOINTI JA RAHOITUS”

Korvataan 15 artikla seuraavasti:

”15 artikla

Ohjelmien ja hankkeiden yksilöinti, valmistelu ja ennakkoarviointi

1. Asianomaisen AKT-valtion esittämistä ohjelmista ja hankkeista on tehtävä yhteinen ennakkoarviointi. Kehitysrahoitusyhteistyön AKT — EY-komitea laatii yleiset suuntaviivat ja perusteet ohjelmien ja hankkeiden ennakkoarviointia varten. Kyseiset ohjelmat ja hankkeet ovat yleensä monivuotisia, ja ne voivat käsittää pienimuotoisista toimista muodostuvia kokonaisuuksia jollain tietyllä alalla.

2. Rahoituksen hakemista varten laadituissa ja esitetyissä ohjelma- tai hankeasiakirjoissa on oltava kaikki tarvittavat tiedot ohjelmien tai hankkeiden ennakkoarviointia varten tai, jos ohjelmia ja hankkeita ei ole määritelty kokonaan, asiakirjoissa on esitettävä niiden ennakkoarvioinnin päälinjat.

3. Ohjelmien ja hankkeiden ennakkoarvioinnissa on otettava asianmukaisesti huomioon inhimillisiä voimavaroja koskevat kansalliset rajoitteet ja varmistettava sellaisen strategian laatiminen, jolla edistetään kyseisiä voimavaroja. Ennakkoarvioinnissa on myös otettava huomioon kullekin AKT-valtiolle ominaiset piirteet ja rajoitteet.

4. Komissio voi yksin suorittaa ennakkoarvioinnin sellaisille ohjelmille ja hankkeille, joiden täytäntöönpanosta vastaavat tämän sopimuksen mukaan tukikelpoiset valtiosta riippumattomat toimijat, ja niitä varten tehdään välittömästi komission ja valtiosta riippumattomien toimijoiden välillä avustussopimukset 19 a artiklan mukaisesti. Tässä ennakkoarvioinnissa on noudatettava 4 artiklan 1 kohdan d alakohtaa, joka koskee toimijalajeja, niiden tukikelpoisuutta ja tuettavan toiminnan lajia. Komissio ilmoittaa lähetystön päällikön välityksellä kansalliselle tulojen ja menojen hyväksyjälle tällä tavoin myönnetyistä avustuksista.”

Korvataan 16 artikla seuraavasti:

”16 artikla

Rahoitusehdotus ja -päätös

1. Ennakkoarvioinnin päätelmistä tehdään yhteenveto rahoitusehdotuksessa, jonka lopullisen version komissio laatii läheisessä yhteistyössä asianomaisen AKT-valtion kanssa.

2. [poistettu]

3. [poistettu]

4. Komissio ilmoittaa yhteisön puolesta rahoituspäätöksensä asianomaiselle AKT-valtiolle 90 päivän kuluessa rahoitusehdotuksen lopullisen version laatimispäivästä.

5. Jollei komissio hyväksy yhteisön puolesta rahoitusehdotusta, asianomaiselle AKT-valtiolle ilmoitetaan välittömästi päätöksen syistä. Tällöin asianomaisen AKT-valtion edustajat voivat 60 päivän kuluessa pyytää, että

a)	asia annetaan tämän sopimuksen nojalla perustetun kehitysrahoitusyhteistyön AKT — EY-komitean käsiteltäväksi; tai

b)	niille annetaan tilaisuus tulla yhteisön edustajien kuulemiksi.

6. Kuulemisen jälkeen komissio tekee yhteisön puolesta lopullisen päätöksen rahoitusehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Asianomainen AKT-valtio voi toimittaa komissiolle ennen päätöksen tekemistä kaikki tarpeellisina pitämänsä tiedot komissiolla olevien tietojen täydentämiseksi.”

Korvataan 17 artikla seuraavasti:

”17 artikla

Rahoitussopimus

1. Jollei tässä sopimuksessa rahaston varoilla rahoitettavan ohjelman tai hankkeen osalta toisin määrätä, rahoitussopimus laaditaan komission ja asianomaisen AKT-valtion välillä.

2. Rahoitussopimus laaditaan komission ja asianomaisen AKT-valtion välillä 60 päivän kuluessa komission yhteisön puolesta tekemästä päätöksestä. Rahoitussopimuksessa

a)	on täsmennettävä erityisesti yhteisön myöntämän rahoituksen yksityiskohdat sekä rahoitusjärjestelyt ja -ehdot, asianomaista ohjelmaa tai hanketta koskevat yleiset ja yksityiskohtaiset määräykset; ja

b)	on varauduttava riittävin määrärahoin kustannusten kasvuun ja ennakoimattomiin menoihin.

3. Ohjelmia ja hankkeita koskevien tilien sulkemisen jälkeen mahdollisesti käyttämättä jääneet määrärahat saa asianomainen yksi tai useampi AKT-valtio”.

Korvataan 18 artikla seuraavasti:

”18 artikla

Kustannusten ylittyminen

1. Jos näyttää siltä, että kustannukset ylittävät todennäköisesti rahoitussopimuksen nojalla käytettävissä olevan määrän, kansallisen tulojen ja menojen hyväksyjän on ilmoitettava komissiolle asiasta ja pyydettävä siltä ennakkolupa toimenpiteisiin, jotka se aikoo toteuttaa kattaakseen ylittävät kustannukset joko supistamalla ohjelmaa tai hanketta taikka turvautumalla kansallisiin tai muihin yhteisön ulkopuolisiin varoihin.

2. Jos ei ole mahdollista supistaa ohjelmaa tai hanketta tai kattaa kustannusten ylittymistä muilla varoilla, komissio voi tehdä yhteisön puolesta kansallisen tulojen ja menojen hyväksyjän perustellusta pyynnöstä ohjelmasta otettavia varoja koskevan lisärahoituspäätöksen.”

Korvataan 19 artikla seuraavasti:

”19 artikla

Taannehtiva rahoitus

1. Jotta varmistetaan hankkeiden nopea käynnistyminen, vältetään tauot toisiaan seuraavien hankkeiden välillä ja ehkäistään viivästyksiä, AKT-valtiot voivat hankkeen ennakkoarvioinnin jälkeen ja ennen rahoituspäätöksen tekemistä rahoittaa etukäteen ohjelmien käynnistämiseen liittyviä toimia, alustavia ja kausittaisia töitä, laitetilauksia, joissa on pitkä toimitusaika, ja joitakin meneillään olevia toimintoja. Tällaisten menojen on oltava tässä sopimuksessa määrättyjen menettelyjen mukaisia.

2. Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitetut menot on mainittava rahoitusehdotuksessa, ja sillä ei rajoiteta komission yhteisön puolesta tekemää rahoituspäätöstä.

3. Tämän artiklan mukaiset AKT-valtion menot rahoitetaan ohjelman tai hankkeen määrärahoista taannehtivasti sitten, kun rahoitussopimus on allekirjoitettu.”

p)	Korvataan 4 luvun nimi seuraavasti: ”TÄYTÄNTÖÖNPANO”

Lisätään artiklat seuraavasti:

”19a artikla

Täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt

1. Rahaston varoilla rahoitettavat ohjelmat ja hankkeet, joiden rahoituksellisesta täytäntöönpanosta vastaa komissio, toteutetaan pääasiallisesti seuraavilla tavoilla:

a)	hankintasopimusten myöntäminen;

b)	avustusten myöntäminen;

c)	julkisoikeudellisten laitosten toteuttamat toimet;

d)	suorat maksut talousarviotuen, alakohtaisille ohjelmille kohdennettavan tuen, velkahelpotustuen sekä vientitulojen lyhytaikaisten vaihtelujen tasoittamiseksi annettavan tuen yhteydessä.

2. Tässä liitteessä tarkoitetut hankintasopimukset ovat kirjallisia taloudellisia sopimuksia, joiden tarkoituksena on saada hinnan maksamista vastaan kiinteän omaisuuden toimitus, rakennusurakan suoritus tai palvelusuoritus.

3. Avustuksilla tarkoitetaan tässä liitteessä lahjoituksena annettavaa suoraa rahoitusta, jonka kohteena on:

a)	joko toimenpide jonkin tähän sopimukseen liittyvän tavoitteen tai sopimuksen määräysten mukaisesti hyväksytyn ohjelman tai hankkeen tavoitteen edistämiseksi; tai

b)	tällaista tavoitetta edistävän elimen toiminta.

Avustuksista tehdään kirjallinen sopimus.

19b artikla

Tarjouspyyntö ja siihen liittyvä lykkäysehto

Jotta varmistetaan hankkeiden nopea käynnistyminen, AKT-valtiot voivat kaikissa asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja yhteisymmärryksessä komission kanssa esittää välittömästi hankkeen ennakkoarvioinnin jälkeen ja ennen rahoituspäätöksen tekemistä kaikentyyppisiä sopimuksia koskevia tarjouspyyntöjä, joihin liittyy lykkäysehto. Tämä määräys on mainittava rahoitusehdotuksessa.”

Korvataan 20 artikla seuraavasti:

”20 artikla

Tukikelpoisuus

Jollei ole myönnetty 22 artiklan mukaisesti poikkeusta ja rajoittamatta 26 artiklan määräysten soveltamista:

1)	Hankintasopimusten ja rahaston varoilla rahoitettavien avustusten myöntämismenettelyihin voivat osallistua kaikki AKT-valtioiden ja yhteisön jäsenvaltioiden luonnolliset ja oikeushenkilöt.

Kaikkien rahaston varoilla rahoitettavan sopimuksen nojalla hankittavien tarvikkeiden ja materiaalien on oltava peräisin 1 kohdassa tarkoitetusta tukikelpoisesta valtiosta. Tässä yhteydessä ’peräisin olevien tuotteiden’ määritelmää arvioidaan asiaa koskevien kansainvälisten sopimusten perusteella, ja yhteisöstä peräisin oleviin tuotteisiin katsotaan kuuluviksi myös merentakaisista maista ja merentakaisilta alueilta peräisin olevat tuotteet.

3)	Hankintasopimusten ja rahaston varoilla rahoitettavien avustusten myöntämismenettelyihin voivat osallistua kansainväliset järjestöt.

Silloin kun rahoitus koskee jonkin kansainvälisen järjestön välityksellä täytäntöönpantavaa toimea, hankintasopimusten ja avustusten myöntämismenettelyihin voivat osallistua kaikki 1 kohdan mukaan tukikelpoiset luonnolliset ja oikeushenkilöt sekä kaikki asianomaisen järjestön sääntöjen mukaan tukikelpoiset luonnolliset ja oikeushenkilöt kaikkien avunantajien tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi. Samoja sääntöjä sovelletaan sekä tarvikkeisiin että materiaaleihin.

Silloin kun rahoitus koskee alueellisen aloitteen yhteydessä täytäntöönpantavaa toimea, hankintasopimusten ja avustusten myöntämismenettelyihin voivat osallistua kaikki 1 kohdan mukaan tukikelpoiset luonnolliset ja oikeushenkilöt sekä kaikki asianomaiseen aloitteeseen osallistuvien valtioiden luonnolliset ja oikeushenkilöt. Samoja sääntöjä sovelletaan sekä tarvikkeisiin että materiaaleihin.

Silloin kun rahoitus koskee jonkin kolmannen valtion kanssa yhteisrahoitettavaa toimea, hankintasopimusten ja avustusten myöntämismenettelyihin voivat osallistua kaikki 1 kohdan mukaan tukikelpoiset luonnolliset ja oikeushenkilöt sekä kaikki asianomaisen kolmannen valtion sääntöjen mukaan tukikelpoiset luonnolliset ja oikeushenkilöt. Samoja sääntöjä sovelletaan sekä tarvikkeisiin että materiaaleihin.”

Korvataan 22 artikla seuraavasti:

”22 artikla

Poikkeukset

1. Asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa sellaiset kolmansien maiden luonnolliset tai oikeushenkilöt, jotka eivät ole 20 artiklan mukaan tukikelpoisia, voivat saada asianomaisten AKT-valtioiden perustelemasta pyynnöstä luvan osallistua yhteisön rahoittamien hankintasopimusten ja avustusten myöntämismenettelyihin. Asianomaisten AKT-valtioiden on kussakin tapauksessa toimitettava komissiolle tiedot, jotka se tarvitsee päättääkseen tällaisesta poikkeuksesta, ja erityistä huomiota on kiinnitettävä

a)	asianomaisen AKT-valtion maantieteelliseen sijaintiin;

b)	jäsenvaltioiden ja AKT-valtioiden urakoitsijoiden, tavaroiden ja palvelujen toimittajien sekä konsulttien kilpailukykyyn;

c)	tarpeeseen välttää sopimuksen täytäntöönpanosta aiheutuvien kustannusten liiallista nousua;

d)	kuljetusvaikeuksiin tai viivästyksiin toimitusaikojen tai muiden vastaavien ongelmien vuoksi;

e)	paikallisiin olosuhteisiin parhaiten soveltuvaan teknologiaan;

f)	pakottavan kiireellisiin tapauksiin; ja

g)	tuotteiden ja palvelujen saatavuuteen kyseisillä markkinoilla.

2. Investointikehyksestä rahoitettaviin hankkeisiin sovelletaan sopimusten myöntämistä koskevia pankin sääntöjä.”

Korvataan 24 artikla seuraavasti:

”24 artikla

Julkisoikeudellisten laitosten toteuttamat toimet

1. Julkisoikeudellisten laitosten toteuttamassa toiminnassa ohjelmien ja hankkeiden täytäntöönpanijoina ovat asianomaisen AKT-valtion tai asianomaisten AKT-valtioiden julkiset tai puolijulkiset virastot tai yksiköt taikka toiminnon toteutuksesta vastaava oikeushenkilö.

2. Yhteisö osallistuu toteutuksesta vastaavan yksikön kustannuksiin antamalla sen käyttöön siltä puuttuvia laitteita ja/tai materiaaleja ja/tai varoja, jotta se voisi hankkia tarvittavaa lisähenkilöstöä eli asiantuntijoita asianomaisista tai muista AKT-valtioista. Yhteisön osallistuminen kattaa ainoastaan täydentävistä toimenpiteistä ja väliaikaisista menoista aiheutuvat kustannukset, jotka liittyvät puhtaasti kyseisen ohjelman tai hankkeen vaatimuksiin.

3. Julkisoikeudellisten laitosten toimien täytäntöönpanoa koskevien työsuunnitelmien on vastattava yhteisön sääntöjä ja menettelyjä ja komission vahvistamia asiakirjamalleja sellaisina kuin ne ovat voimassa asianomaisten työsuunnitelmien hyväksymisen ajankohtana.”

Korvataan 26 artikla seuraavasti:

”26 artikla

Etuudet

1. AKT-valtioiden luonnollisten ja oikeushenkilöiden mahdollisimman laajan rahastosta rahoitettujen sopimusten täytäntöönpanoon osallistumisen kannustamiseksi toteutetaan toimenpiteitä, joilla pyritään optimoimaan kyseisten valtioiden fyysisten ja inhimillisten voimavarojen käyttö. Tätä varten

rakennusurakoissa, joiden arvo on alle 5 000 000 euroa, AKT-valtioiden tarjoajille myönnetään 10 prosentin hintaetuus taloudellisesti, teknisesti ja hallinnollisesti vastaavan tasoisiin tarjoajiin verrattuna, edellyttäen että vähintään neljännes yrityksen osakepääomasta ja sen johtohenkilöstöstä on yhdestä tai useammasta AKT-valtiosta;

b)	toimitussopimuksissa, riippumatta toimitusten arvosta, AKT-valtioiden tarjoajille, joiden toimitusten sopimusarvosta vähintään 50 prosenttia on peräisin AKT-valtioista, myönnetään 15 prosentin hintaetuus taloudellisesti, teknisesti ja hallinnollisesti vastaavan tasoisiin tarjoajiin verrattuna;

palvelusopimuksissa annetaan etusija taloudellisesti ja teknisesti vastaavan tasoisiin tarjoajiin verrattuna

i)	AKT-valtioiden asiantuntijoille, instituutioille tai konsulttiyrityksille, joilla on vaadittu pätevyys,

ii)	tarjouksille, jotka AKT-valtion yritykset tekevät joko yksin tai yhteenliittymässä eurooppalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa, ja

iii)	tarjouksille, joiden esittäjä on eurooppalainen ja jolla on alihankkijoita tai asiantuntijoita AKT-valtioista;

d)	alihankintaa kaavailtaessa valitun tarjoajan on annettava etusija AKT-valtioiden luonnollisille henkilöille ja yrityksille, jotka pystyvät hoitamaan sopimuksessa edellytetyt tehtävät vastaavin ehdoin; ja

e)	AKT-valtio voi ehdottaa tarjouspyynnössä mahdollisille tarjoajille muiden AKT-valtioiden yritysten tai yhteisellä sopimuksella valittujen kansallisten asiantuntijoiden tai konsulttien apua. Tämä yhteistyö voi tapahtua yhteisyrityksen, alihankintasopimuksen tai työharjoittelun muodossa.

2. Jos kahta tarjousta pidetään edellä mainituin perustein samanarvoisina, etusija annetaan

a)	AKT-valtion tarjoajalle; tai

sellaisen puuttuessa

i)	tarjoukselle, joka mahdollistaa AKT-valtioiden fyysisten ja inhimillisten voimavarojen optimaalisen käytön,

ii)	tarjoukselle, joka tarjoaa parhaat alihankintamahdollisuudet AKT-valtioiden yrityksille tai luonnollisille henkilöille, tai

iii)	AKT-valtioiden ja yhteisön luonnollisten henkilöiden ja yritysten yhteenliittymälle.”

v)	Korvataan 6 luvun nimi seuraavasti: ”RAHASTON VAROJEN HALLINTO- JA TÄYTÄNTÖÖNPANOELIMET”

Korvataan 34 artikla seuraavasti:

”34 artikla

Komissio

1. Komissio vastaa rahaston varoilla toteutettavien toimien rahoituksellisesta täytäntöönpanosta, investointikehystä ja korkohyvityksiä lukuun ottamatta, soveltaen seuraavia pääasiallisia hallinnointitapoja:

a)	keskitetty hallinnointi;

b)	hajautettu hallinnointi.

2. Yleensä komissio hallinnoi rahaston varoja hajautetusti.

Tällöin AKT-valtiot hoitavat täytäntöönpanoon liittyvät tehtävät 35 artiklan mukaisesti.

3. Rahaston varojen rahoituksellista täytäntöönpanoa varten komissio siirtää täytäntöönpanovaltuuksia omille yksiköilleen. Komissio ilmoittaa tästä tehtävien siirrosta AKT-valtioille ja kehitysrahoitusyhteistyön AKT — EY-komitealle.”

Korvataan 35 artikla seuraavasti:

”35 artikla

Kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä

1. Kunkin AKT-valtion hallitus nimittää kansallisen tulojen ja menojen hyväksyjän edustamaan itseään kaikissa toimissa, jotka rahoitetaan komission ja EIP: n hallinnoiman rahaston varoista. Kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä nimittää itselleen yhden tai useamman varamiehen, joka toimii kansallisen tulojen ja menojen hyväksyjän sijaisena tämän ollessa estynyt hoitamasta tehtäviään ja ilmoittaa tällaisesta sijaisuudesta komissiolle. Kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä voi siirtää asianomaisten ohjelmien ja hankkeiden täytäntöönpanoa koskevaa toimivaltaansa vastuuyksikölle oman kansallisen hallintonsa sisällä aina, kun institutionaalisia valmiuksia ja moitteetonta varainhoitoa koskevat edellytykset täyttyvät. Sen on ilmoitettava tästä komissiolle.

Jos komissio saa tietää rahaston varojen hallinnointiin liittyvien menettelyjen toteuttamisessa ilmenneistä ongelmista, se neuvottelee tilanteen korjaamiseksi kansallisen tulojen ja menojen hyväksyjän kanssa ja toteuttaa tarvittaessa kaikki aiheelliset toimenpiteet.

Kansallisella tulojen ja menojen hyväksyjällä on ainoastaan rahoituksellinen vastuu hänelle uskotuista täytäntöönpanotehtävistä.

Silloin kun rahaston varoja hallinnoidaan hajautetusti ja sillä varauksella, että komissio myöntää kansalliselle tulojen ja menojen hyväksyjälle lisävaltuuksia, tämä

a)	vastaa yhteistyön täytäntöönpanon koordinoinnista, ohjelmoinnista, säännöllisestä seurannasta sekä vuosittaisista ja tukijakson puolivälissä ja lopussa tehtävistä tarkistuksista sekä koordinoinnista muiden avunantajien kanssa;

b)	vastaa läheisessä yhteistyössä komission kanssa ohjelmien ja hankkeiden valmistelusta, esittämisestä ja ennakkoarvioinnista;

c)	laatii tarjouspyyntöasiakirjat ja tarvittaessa ehdotuspyyntöasiakirjat;

d)	toimittaa tarjouspyyntöasiakirjat ja tarvittaessa ehdotuspyyntöasiakirjat komissiolle ennen tarjouspyyntöjen ja tarvittaessa ehdotuspyyntöjen julkaisemista;

e)	julkaisee läheisessä yhteistyössä komission kanssa tarjouspyyntöjä ja tarvittaessa ehdotuspyyntöjä koskevat ilmoitukset;

f)	ottaa vastaan tarjoukset ja tarvittaessa ehdotukset ja toimittaa niiden jäljennökset komissiolle; toimii puheenjohtajana tarjousten käsittelyssä ja vahvistaa käsittelyn tulokset tarjousten voimassaolon aikana ottaen huomioon sopimusten hyväksymiseen tarvittavan ajan;

g)	kutsuu komission tarjousten ja tarvittaessa ehdotusten käsittelyyn ja ilmoittaa käsittelyn tuloksen komissiolle sopimusten ja avustusten myöntämistä koskevien ehdotusten hyväksymistä varten;

h)	toimittaa sopimukset ja työsuunnitelmat sekä niiden lisäykset komission hyväksyttäviksi;

i)	allekirjoittaa komission hyväksymät sopimukset ja niiden lisäykset;

j)	hyväksyy menot osoitettujen varojen rajoissa; ja

k)	tekee toimien täytäntöönpanon aikana mahdollisesti tarvittavat mukautukset sen varmistamiseksi, että hyväksyttyjen ohjelmien tai hankkeiden täytäntöönpano on taloudellisesti ja teknisesti asianmukaista.

2. Kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä päättää toimien täytäntöönpanon aikana seuraavista asioista ja antaa kyseiset päätökset komission tiedoksi:

a)	ohjelmien ja hankkeiden teknisistä mukautuksista ja muutoksista yksityiskohtia koskevissa asioissa, kunhan ne eivät vaikuta hyväksyttyyn tekniseen ratkaisuun vaan pysyvät rahoitussopimukseen sisältyvän mukautuksia koskevan varauman rajoissa;

b)	moniosaisten ohjelmien tai hankkeiden toteutuspaikan muutoksista, jos se on perusteltua teknisistä, taloudellisista tai sosiaalisista syistä;

c)	viivästyssakkojen käyttöönotosta tai niistä vapauttamisesta;

d)	vastuuvapauden myöntämisestä takaajille;

e)	tuotteiden hankkimisesta paikallisilta markkinoilta niiden alkuperästä riippumatta;

f)	sellaisten rakennusvälineiden ja -koneiden käytöstä, jotka eivät ole peräisin jäsenvaltioista tai AKT-valtioista, edellyttäen että vastaavia välineitä ja koneita ei valmisteta jäsenvaltioissa tai AKT-valtioissa;

g)	alihankinnasta;

lopullisesta hyväksymisestä, edellyttäen että komissio on edustettuna alustavan hyväksymisen yhteydessä, hyväksyy asian käsittelyä koskevan pöytäkirjan ja on tarvittaessa edustettuna lopullisen hyväksymisen yhteydessä erityisesti, jos alustavan hyväksymisen yhteydessä kirjattujen varaumien laajuus edellyttää huomattavaa lisätyötä; ja

i)	konsulttien ja muiden teknisen avun asiantuntijoiden palkkaamisesta.”

Korvataan 36 artikla seuraavasti:

”36 artikla

Lähetystön päällikkö

1. Komissiota edustaa asianomaisen yhden tai useamman AKT-valtion suostumuksella kussakin AKT-valtiossa tai alueellisessa ryhmittymässä, joka nimenomaisesti sitä pyytää, päällikön johdolla toimiva lähetystö. Jos lähetystön päällikkö nimitetään AKT-valtioiden ryhmittymää varten, on toteutettava tarvittavat toimenpiteet. Lähetystön päällikkö edustaa komissiota kaikilla sen toimivaltaan kuuluvilla aloilla ja sen kaikissa toimissa.

2. Lähetystön päällikkö on tämän sopimuksen nojalla annettavan rahoitustuen suhteen tukikelpoisten AKT-valtioiden ja -elinten tärkein yhteyshenkilö. Hän toimii läheisessä yhteistyössä kansallisen tulojen ja menojen hyväksyjän kanssa.

3. Lähetystön päälliköllä on oltava tarvittavat ohjeet ja valtuudet tämän sopimuksen mukaisten toimien helpottamiseksi ja jouduttamiseksi.

4. Lähetystön päällikkö tiedottaa säännöllisesti kansallisille viranomaisille yhteisön toimista, jotka voivat koskea suoraan yhteisön ja AKT-valtioiden välistä yhteistyötä.”

Korvataan 37 artikla seuraavasti:

”37 artikla

Maksut

1. Maksujen suorittamiseksi AKT-valtioiden kansallisissa valuutoissa komissio voi avata AKT-valtioihin kansallisen julkisen tai puolijulkisen, AKT-valtion ja komission välisellä sopimuksella valitun rahoituslaitoksen yhteyteen nimissään olevat tilit jäsenvaltioiden valuutoissa tai euromääräisinä. Kyseinen rahoituslaitos toimii kansallisena valtuutettuna maksajana.

2. Kansallinen valtuutettu maksaja ei saa palkkiota palveluistaan eikä se maksa talletuksille korkoa. Komissio siirtää paikallisille tileille varoja jonkin jäsenvaltion valuutassa tai euroissa tulevia rahantarpeita koskevien arvioiden perusteella; arviot laaditaan riittävän hyvissä ajoin, jotta AKT-valtioiden ei tarvitsisi antaa ennakkorahoitusta ja jotta vältettäisiin maksujen viivästyminen.

3. [poistettu]

4. Komissio suorittaa maksut yhteisön ja komission vahvistamien sääntöjen mukaisesti, tarvittaessa sen jälkeen, kun kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä on vahvistanut ja hyväksynyt menot.

5. [poistettu]

6. Menojen hyväksymistä ja maksamista koskevat menettelyt on saatettava päätökseen 90 päivän kuluessa maksun eräpäivästä. Kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä käsittelee maksujen hyväksymiset ja toimittaa ne lähetystön päällikölle viimeistään 45 päivää ennen eräpäivää.

7. Maksuviivästyksiä koskevista vaatimuksista vastaa asianomainen AKT-valtio tai asianomaiset AKT-valtiot tai komissio omista varoistaan siltä viivästyksen osalta, josta kukin sopimuspuoli on vastuussa edellä olevien menettelyjen mukaisesti.”

Lisätään liite seuraavasti:

LIITE VII

Ihmisoikeuksia sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatetta koskeva poliittinen vuoropuhelu

1 artikla

Tavoitteet

1. Sopimuksen 96 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut neuvottelut käydään sopimuksen 8 artiklan ja 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti perusteellisen poliittisen vuoropuhelun jälkeen, paitsi erityisen kiireellisissä tapauksissa.

2. Molempien osapuolten olisi käytävä tätä poliittista vuoropuhelua sopimuksen hengessä ja ottaen huomioon ministerineuvoston laatimat AKT-valtioiden ja EU: n välistä poliittista vuoropuhelua koskevat suuntaviivat.

3. Poliittisen vuoropuhelun prosessin olisi osaltaan vahvistettava AKT-valtioiden ja EU: n välisiä suhteita ja edistettävä kumppanuuden tavoitteiden saavuttamista.

2 artikla

Sopimuksen 96 artiklassa tarkoitettuja neuvotteluja edeltävä tiivis poliittinen vuoropuhelu

1. Ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteen kunnioittamista koskevaa poliittista vuoropuhelua käydään sopimuksen 8 artiklan ja 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti ja kansainvälisesti tunnustettujen standardien ja normien puitteissa. Tällaisen vuoropuhelun yhteydessä osapuolet voivat sopia yhteisistä asialistoista ja painopisteistä.

2. Osapuolet voivat yhteisestä sopimuksesta laatia ja ottaa käyttöön ihmisoikeuksia sekä demokratian tai oikeusvaltion periaatetta koskevia erityisiä arviointiperusteita tai tavoitteita, jotka ovat kansainvälisesti tunnustettujen standardien ja normien puitteissa ja joissa otetaan huomioon kyseisen AKT-valtion erityisolosuhteet. Arviointiperusteita käytettäessä tavoitteisiin pyritään välitavoitteiden ja aikataulujen avulla.

3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu poliittinen vuoropuhelu on säännöllistä ja määrämuotoista, ja kaikki vuoropuhelumahdollisuudet käytetään ennen sopimuksen 96 artiklassa tarkoitettujen neuvottelujen käynnistämistä.

4. Sopimuksen 96 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen erityisen kiireellisten tapausten lisäksi 96 artiklassa tarkoitetut neuvottelut voidaan käynnistää ilman edeltävää tiivistä poliittista vuoropuhelua myös silloin, jos jompikumpi osapuoli jättää jatkuvasti noudattamatta aiemman vuoropuhelun aikana tekemiään sitoumuksia tai jollei vuoropuhelua voida käydä vilpittömässä mielessä.

5. Sopimuksen 8 artiklan mukaista poliittista vuoropuhelua hyödynnetään osapuolten välillä myös silloin, kun halutaan auttaa sopimuksen 96 artiklan mukaisten aiheellisten toimenpiteiden kohteena olevia maita palauttamaan suhteensa ennalleen.

3 artikla

Sopimuksen 96 artiklan mukaisia neuvotteluja koskevia lisäsääntöjä

1. Osapuolet pyrkivät tasa-arvon edistämiseen valitessaan edustajia sopimuksen 96 artiklan mukaisiin neuvotteluihin.

2. Osapuolet sitoutuvat avoimeen keskinäiseen vuorovaikutukseen ennen virallisten neuvottelujen aloittamista, niiden kuluessa ja niiden jälkeen ja ottavat huomioon tämän liitteen 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut erityiset arviointiperusteet ja tavoitteet.

3. Osapuolet käyttävät sopimuksen 96 artiklan 3 kohdassa määrätyn neuvotteluja edeltävän 30 päivän ajan tehokkaaseen valmisteluun ja perusteellisempiin AKT-valtioiden välisiin ja yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisiin neuvotteluihin. Neuvotteluprosessin aikana osapuolten olisi sovittava joustavasta aikataulusta, mutta huomattava kuitenkin, että sopimuksen 96 artiklan 2 kohdan b alakohdassa ja tämän liitteen 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuissa erityisen kiireellisissä tapauksissa saattaa olla tarpeen reagoida välittömästi.

4. Osapuolet tunnustavat AKT-valtioiden ryhmän roolin poliittisessa vuoropuhelussa ryhmän määrittelemien sääntöjen perusteella, joista ilmoitetaan Euroopan yhteisölle ja sen jäsenvaltioille.

5. Osapuolet myöntävät tarpeen käydä suunnitelmallisia ja jatkuvia neuvotteluja sopimuksen 96 artiklan mukaisesti. Ministerineuvosto voi antaa asiaa koskevia täydentäviä sääntöjä.

TÄMÄN VAKUUDEKSI jäljempänä mainitut täysivaltaiset edustajat ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

PÄÄTÖSASIAKIRJA

HÄNEN MAJESTEETTINSA BELGIAN KUNINGAS,

TŠEKIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HÄNEN MAJESTEETTINSA TANSKAN KUNINGATAR,

SAKSAN LIITTOTASAVALLAN PRESIDENTTI,

VIRON TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HELLEENIEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HÄNEN MAJESTEETTINSA ESPANJAN KUNINGAS,

RANSKAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

IRLANNIN PRESIDENTTI,

ITALIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

KYPROKSEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

LATVIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

LIETTUAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HÄNEN KUNINKAALLINEN KORKEUTENSA LUXEMBURGIN SUURHERTTUA,

UNKARIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

MALTAN PRESIDENTTI,

HÄNEN MAJESTEETTINSA ALANKOMAIDEN KUNINGATAR,

ITÄVALLAN TASAVALLAN LIITTOPRESIDENTTI,

PUOLAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

PORTUGALIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

SLOVENIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

SLOVAKIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

SUOMEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

RUOTSIN KUNINGASKUNNAN HALLITUS,

HÄNEN MAJESTEETTINSA ISON-BRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNIN YHDISTYNEEN KUNINGASKUNNAN KUNINGATAR,

ja EUROOPAN YHTEISÖ,

toisaalta, sekä

ANGOLAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HÄNEN MAJESTEETTINSA ANTIGUAN JA BARBUDAN KUNINGATAR,

BAHAMAN LIITTOVALTION VALTIONPÄÄMIES,

BARBADOSIN VALTIONPÄÄMIES,

HÄNEN MAJESTEETTINSA BELIZEN KUNINGATAR,

BENININ TASAVALLAN PRESIDENTTI,

BOTSWANAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

BURKINA FASON PRESIDENTTI,

BURUNDIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

KAMERUNIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

KAP VERDEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

KESKI-AFRIKAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

KOMORIEN ISLAMILAISEN LIITTOTASAVALLAN PRESIDENTTI,

KONGON DEMOKRAATTISEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

KONGON TASAVALLAN PRESIDENTTI,

COOKINSAARTEN HALLITUS,

NORSUNLUURANNIKON TASAVALLAN PRESIDENTTI,

DJIBOUTIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

DOMINICAN LIITTOVALTION HALLITUS,

DOMINIKAANISEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

ERITREAN VALTION PRESIDENTTI,

ETIOPIAN DEMOKRAATTISEN LIITTOTASAVALLAN PRESIDENTTI,

FIDŽIN TÄYSIVALTAISEN DEMOKRAATTISEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

GABONIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

GAMBIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI JA VALTIONPÄÄMIES,

GHANAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HÄNEN MAJESTEETTINSA GRENADAN KUNINGATAR,

GUINEAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

GUINEA-BISSAUN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

PÄIVÄNTASAAJAN GUINEAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

GUYANAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HAITIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

JAMAIKAN VALTIONPÄÄMIES,

KENIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

KIRIBATIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HÄNEN MAJESTEETTINSA LESOTHON KUNINGASKUNNAN KUNINGAS,

LIBERIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

MADAGASKARIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

MALAWIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

MALIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

MARSHALLINSAARTEN TASAVALLAN HALLITUS,

MAURITANIAN ISLAMILAISEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

MAURITIUKSEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

MIKRONESIAN LIITTOVALTION HALLITUS,

MOSAMBIKIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

NAMIBIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

NAURUN HALLITUS,

NIGERIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

NIGERIAN LIITTOTASAVALLAN PÄÄMIES,

NIUESAAREN TASAVALLAN HALLITUS,

PALAUN TASAVALLAN HALLITUS,

HÄNEN MAJESTEETTINSA PAPUA-UUSI-GUINEAN ITSENÄISEN VALTION KUNINGATAR,

RUANDAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HÄNEN MAJESTEETTINSA SAINT KITTS JA NEVISIN KUNINGATAR,

HÄNEN MAJESTEETTINSA SAINT LUCIAN KUNINGATAR,

HÄNEN MAJESTEETTINSA SAINT VINCENT JA GRENADIINIEN KUNINGATAR,

SAMOAN ITSENÄISEN VALTION VALTIONPÄÄMIES,

SÃO TOMÉ JA PRÍNCIPEN DEMOKRAATTISEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

SENEGALIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

SEYCHELLIEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

SIERRA LEONEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HÄNEN MAJESTEETTINSA SALOMONSAARTEN KUNINGATAR,

ETELÄ-AFRIKAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

SUDANIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

SURINAMIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HÄNEN MAJESTEETTINSA SWAZIMAAN KUNINGASKUNNAN KUNINGAS,

TANSANIAN YHDISTYNEEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

TŠADIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

TOGON TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HÄNEN MAJESTEETTINSA TONGAN KUNINGAS TAUFA'AHAU TUPOU IV,

TRINIDAD JA TOBAGON TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HÄNEN MAJESTEETTINSA TUVALUN KUNINGATAR,

UGANDAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

VANUATUN TASAVALLAN HALLITUS,

SAMBIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

ZIMBABWEN TASAVALLAN HALLITUS,

toisaalta,

jotka kokoontuvat Luxemburgissa 25 päivänä kesäkuuta 2005 Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välillä Cotonoussa 23 päivänä kesäkuuta 2000 allekirjoitetun AKT — EU-kumppanuussopimuksen muuttamista koskevan sopimuksen allekirjoittamista varten,

ovat hyväksyneet seuraavat, tähän päätösasiakirjaan liitetyt julistukset:

Julistus I Yhteinen julistus Cotonoun sopimuksen 8 artiklasta

Julistus II Yhteinen julistus Cotonoun sopimuksen 68 artiklasta

Julistus III Yhteinen julistus liitteestä I a

Julistus IV Yhteinen julistus liitteessä IV olevasta 3 artiklan 5 kohdasta

Julistus V Yhteinen julistus liitteessä IV olevasta 9 artiklan 2 kohdasta

Julistus VI Yhteinen julistus liitteessä IV olevasta 12 artiklan 2 kohdasta

Julistus VII Yhteinen julistus liitteessä IV olevasta 13 artiklasta

Julistus VIII Yhteinen julistus liitteessä IV olevasta 19 a artiklasta

Julistus IX Yhteinen julistus liitteessä IV olevasta 24 artiklan 3 kohdasta

Julistus X Yhteinen julistus liitteessä VII olevasta 2 artiklasta

Julistus XI Yhteisön julistus Cotonoun sopimuksen 4 artiklasta ja 58 artiklan 2 kohdasta

Julistus XII Yhteisön julistus Cotonoun sopimuksen 11 a artiklasta

Julistus XIII Yhteisön julistus Cotonoun sopimuksen 11 b artiklan 2 kohdasta

Julistus XIV Yhteisön julistus Cotonoun sopimuksen 28, 29, 30 ja 58 artiklasta sekä liitteessä IV olevasta 6 artiklasta

Julistus XV Euroopan unionin julistus liitteestä I a

Julistus XVI Yhteisön julistus liitteessä IV olevista 4 artiklan 3 kohdasta, 5 artiklan 7 kohdasta, 16 artiklan 5 ja 6 kohdasta sekä 17 artiklan 2 kohdasta

Julistus XVII Yhteisön julistus liitteessä IV olevasta 4 artiklan 5 kohdasta

Julistus XVIII Yhteisön julistus liitteessä IV olevasta 20 artiklasta

Julistus XIX Yhteisön julistus liitteessä IV olevista 34, 35 ja 36 artiklasta

Julistus XX Yhteisön julistus liitteessä VII olevasta 3 artiklasta

JULISTUS I

Yhteinen julistus Cotonoun sopimuksen 8 artiklasta

Cotonoun sopimuksen 8 artiklaa kansallisen ja alueellisen vuoropuhelun osalta sovellettaessa ”AKT-valtioiden ryhmällä” tarkoitetaan AKT-suurlähettiläskomitean troikkaa sekä poliittisten, sosiaalisten, humanitaaristen ja kulttuurisen asioiden AKT-alakomitean puheenjohtajaa; ”yhteisellä edustajakokouksella” tarkoitetaan sen puheenjohtajina yhdessä toimivia henkilöitä tai näiden nimettyjä edustajia.

JULISTUS II

Yhteinen julistus Cotonoun sopimuksen 68 artilasta

AKT — EY-ministerineuvosto tutkii Cotonoun sopimuksen 100 artiklan määräysten mukaisesti AKT-puolen ehdotukset, jotka koskevat vientitulojen lyhytaikaisia vaihteluja koskevaa sopimuksen liitettä II.

JULISTUS III

Yhteinen julistus liitteestä I a

Jos Cotonoun sopimuksen muuttamisesta tehty sopimus ei ole tullut voimaan 1 päivään tammikuuta 2008 mennessä, yhteistyö rahoitetaan yhdeksännen EKR: n ja aikaisempien EKR: ien taseista.

JULISTUS IV

Yhteinen julistus liitteessä IV olevasta 3 artiklan 5 kohdasta

Liitteessä IV olevassa 3 artiklan 5 kohdassa ’erityistarpeilla’ tarkoitetaan tarpeita, joita voi syntyä poikkeuksellisissa tai ennakoimattomissa olosuhteissa kuten kriisin jälkeisissä tilanteissa. ’Poikkeuksellisella suorituskyvyllä’ tarkoitetaan tukijakson puolivälissä ja lopussa tehtävien tarkistusten ulkopuolella vallitsevaa tilannetta, jossa maalle kohdennetut varat on kokonaan sidottu ja tehokkaan köyhyydenvähentämispolitiikan ja moitteettoman varainhoidon ansiosta pystytään hyödyntämään maaohjelmalle osoitettavia lisävaroja.

JULISTUS V

Yhteinen julistus liitteessä IV olevasta 9 artiklan 2 kohdasta

Liitteessä IV olevassa 9 artiklan 2 kohdassa ”uusilla tarpeilla” tarkoitetaan tarpeita, joita voi syntyä poikkeuksellisissa tai ennakoimattomissa olosuhteissa kuten kriisien jälkeisissä tilanteissa, ”poikkeuksellisella suorituskyvyllä” tarkoitetaan tukijakson puolivälissä ja lopussa tehtävien tarkistusten ulkopuolella vallitsevaa tilannetta, jossa alueelle kohdennetut varat on kokonaan sidottu ja tehokkaan alueellista yhdentymistä koskevan politiikan ja moitteettoman varainhoidon ansiosta pystytään hyödyntämään alueohjelmalle osoitettavia lisävaroja.

JULISTUS VI

Yhteinen julistus liitteessä IV olevasta 12 artiklan 2 kohdasta

Liitteessä IV olevassa 12 artiklan 2 kohdassa ”uusilla tarpeilla” tarkoitetaan tarpeita, joita voivat aiheuttaa poikkeukselliset tai ennakoimattomat olosuhteet kuten kansainvälisiin aloitteisiin liittyvät uudet sitoumukset tai välttämättömyys ratkaista AKT-maille yhteisiä ongelmia.

JULISTUS VII

Yhteinen julistus liitteessä IV olevasta 13 artiklasta

Karibian ja Tyynenmeren alueiden erityisestä maantieteellisestä sijainnista johtuen AKT-ministerineuvosto tai AKT-suurlähettiläskomitea voi liitteessä IV olevan 13 artiklan 2 kohdan a alakohdasta poiketen tehdä jompaakumpaa aluetta koskevan erityisrahoitushakemuksen.

JULISTUS VIII

Yhteinen julistus liitteessä IV olevasta 19 a artiklasta

Cotonoun sopimuksen 100 artiklan mukaisesti ministerineuvosto tutkii sopimusten myöntämistä ja täytäntöönpanoa käsitteleviä liitteen IV määräyksiä niiden vahvistamiseksi ennen Cotonoun sopimusta muuttavan sopimuksen voimaantuloa.

JULISTUS IX

Yhteinen julistus liitteessä IV olevasta 24 artiklan 3 kohdasta

AKT-valtioita kuullaan ennakkoon kaikista liitteessä IV olevan 24 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja yhteisön sääntöjä koskevista muutoksista.

JULISTUS X

Yhteinen julistus liitteessä VII olevasta 2 artiklasta

Tässä tarkoitetaan samoja kansainvälisesti tunnustettuja standardeja ja normeja kuin Cotonoun sopimuksen johdanto-osassa mainituissa asiakirjoissa.

JULISTUS XI

Yhteisön julistus Cotonoun sopimuksen 4 artiklasta ja 58 artiklan 2 kohdasta

4 artiklaa ja 58 artiklan 2 kohtaa sovellettaessa käsite ’hajautetun hallinnon paikallisviranomaiset’ kattaa kaikki hajautetun hallinnon tasot, myös paikallishallinnon (’collectivités locales’).

JULISTUS XII

Yhteisön julistus Cotonoun sopimuksen 11 a artiklasta

Terrorismin torjumiseksi tehtävän yhteistyön puitteissa annettavaa taloudellista ja teknistä apua rahoitetaan muista kuin AKT: n ja EY: n välisen kehitysyhteistyön rahoittamiseen tarkoitetuista varoista.

JULISTUS XIII

Yhteisön julistus Cotonoun sopimuksen 11 b artiklan 2 kohdasta

Cotonoun sopimuksen 11 b artiklan 2 kohdassa vahvistetut toimenpiteet on määrä toteuttaa kunkin maan tilanteen mukaan laaditun aikataulun mukaisesti.

JULISTUS XIV

Yhteisön julistus Cotonoun sopimuksen 28, 29, 30 ja 58 artiklasta sekä liitteessä IV olevasta 6 artiklasta

Näiden (alueellista yhteistyötä, johon osallistuu myös AKT-ryhmään kuulumattomia maita, koskevien) määräysten täytäntöönpano edellyttää, että muiden maailman maiden ja alueiden kanssa tehtävää yhteistyötä ohjaavien yhteisön rahoitusvälineiden yhteydessä pannaan täytäntöön vastaavat määräykset. Yhteisö ilmoittaa vastaavien määräysten voimaantulosta AKT-valtioiden ryhmälle.

JULISTUS XV

Euroopan unionin julistus liitteestä I a

1.	Euroopan unioni sitoutuu tekemään ensi tilassa, mahdollisuuksien mukaan syyskuuhun 2005 mennessä, ehdotuksen Cotonoun sopimusta muuttavan sopimuksen puitteissa tehtävää yhteistyötä koskevan monivuotisen rahoituskehyksen tarkasta määrästä ja kehyksen soveltamisajasta.

Liitteessä I a olevassa 2 kohdassa tarkoitettu avun vähimmäismäärä taataan rajoittamatta AKT-maiden kelpoisuutta saada lisävaroja muista jo olemassa olevista tai mahdollisesti luotavista rahoitusvälineistä, joista tuetaan toimia humanitaarisen hätäavun, elintarviketurvan ja köyhyyteen liittyvien sairauksien torjunnan kaltaisilla aloilla, talouskumppanuussopimusten täytäntöönpanoa, sokerimarkkinauudistuksen jatkoksi suunniteltuja toimenpiteitä sekä rauhaan ja vakauteen liittyviä toimenpiteitä.

3.	Yhdeksännen EKR:n varojen sitomisen takarajaa, joka on 31 päivä joulukuuta 2007, voidaan tarvittaessa tarkistaa.

JULISTUS XVI

Yhteisön julistus liitteessä IV olevista 4 artiklan 3 kohdasta, 5 artiklan 7 kohdasta, 16 artiklan 5 ja 6 kohdasta sekä 17 artiklan 2 kohdasta

Näillä määräyksillä ei ole vaikutusta jäsenvaltioiden rooliin päätöksentekomenettelyssä.

JULISTUS XVII

Yhteisön julistus liitteessä IV olevasta 4 artiklan 5 kohdasta

Liitteessä IV oleva 4 artiklan 5 kohta ja paluu tavanomaisiin hallintomenettelyihin pannaan täytäntöön neuvoston päätöksellä, joka perustuu komission ehdotukseen. Päätös annetaan asianmukaisesti tiedoksi AKT-valtioiden ryhmälle.

JULISTUS XVIII

Yhteisön julistus liitteessä IV olevasta 20 artiklasta

Liitteessä IV olevan 20 artiklan määräykset pannaan täytäntöön noudattaen vastavuoroisuusperiaatetta muiden rahoittajien kanssa.

JULISTUS XIX

Yhteisön julistus liitteessä IV olevista 34, 35 ja 36 artiklasta

Rahaston varojen hallinnoinnista ja täytäntöönpanosta vastaavien elinten vastuutehtävät esitetään yksityiskohtaisesti menettelykäsikirjassa, josta käydään neuvottelut AKT-valtioiden kanssa Cotonoun sopimuksen 12 artiklan mukaisesti ja joka saatetaan niiden käyttöön Cotonoun sopimusta muuttavan sopimuksen tullessa voimaan. Samoin toimitaan käsikirjaa mahdollisesti muutettaessa.

JULISTUS XX

Yhteisön julistus liitteessä VII olevasta 3 artiklasta

Liitteessä VII olevassa 3 artiklassa tarkoitettuja sääntöjä koskeva Euroopan unionin neuvoston kanta ministerineuvostossa perustuu komission ehdotukseen.

		ISSN 1725-261X
Euroopan unionin virallinen lehti		L 209

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	48. vuosikerta 11. elokuu 2005

Sisältö		I Säädökset, jotka on julkaistava	Sivu
	*	Neuvoston asetus (EY) N:o 1290/2005, annettu 21 päivänä kesäkuuta 2005, yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta	1

	II Säädökset, joita ei tarvitse julkaista
	Neuvosto
*	Neuvoston päätös, tehty 21 päivänä kesäkuuta 2005, Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välillä Cotonoussa 23 päivänä kesäkuuta 2000 allekirjoitetun kumppanuussopimuksen muuttamista koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan yhteisön puolesta	26
	Sopimus Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välillä Cotonoussa 23 päivänä kesäkuuta 2000 allekirjoitetun kumppanuussopimuksen muuttamisesta	27
	Päätösasiakirja	54