ISSN 1725-261X

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 200

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

48. vuosikerta
30. heinäkuu 2005


Sisältö

 

I   Säädökset, jotka on julkaistava

Sivu

 

*

Neuvoston asetus (EY) N:o 1236/2005, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2005, tiettyjen sellaisten tavaroiden kaupasta, joita voi käyttää kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen

1

 

 

Komission asetus (EY) N:o 1237/2005, annettu 29 päivänä heinäkuuta 2005, tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

20

 

*

Komission asetus (EY) N:o 1238/2005, annettu 28 päivänä heinäkuuta 2005, omenoiden kaupan pitämistä koskevista vaatimuksista annetun asetuksen (EY) N:o 85/2004 muuttamisesta

22

 

*

Komission asetus (EY) N:o 1239/2005, annettu 29 päivänä heinäkuuta 2005, eräiden voilaatujen vientitukia koskevan pysyvän tarjouskilpailun avaamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 581/2004 ja rasvattoman maitojauheen vientitukia koskevan pysyvän tarjouskilpailun avaamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 582/2004 muuttamisesta

32

 

*

Komission asetus (EY) N:o 1240/2005, annettu 29 päivänä heinäkuuta 2005, asetuksen (EY) N:o 1279/98 muuttamisesta Romaniasta peräisin olevien naudanlihatuotteiden tiettyjen tariffikiintiöiden osalta

34

 

*

Komission asetus (EY) N:o 1241/2005, annettu 29 päivänä heinäkuuta 2005, neuvoston päätöksessä 2003/18/EY säädetyn eräiden Romaniasta peräisin olevien elävien nautaeläinten tariffikiintiön soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä

38

 

 

Komission asetus (EY) N:o 1242/2005, annettu 29 päivänä heinäkuuta 2005, voin vähimmäismyyntihintojen vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 2571/97 säädetyn pysyvän tarjouskilpailun osana järjestetyssä 168. erityisessä tarjouskilpailussa

45

 

 

Komission asetus (EY) N:o 1243/2005, annettu 29 päivänä heinäkuuta 2005, kermalle, voille ja voiöljylle myönnettävän tuen enimmäismäärien vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 2571/97 säädetyn pysyvän tarjouskilpailun osana järjestetyssä 168. erityisessä tarjouskilpailussa

47

 

 

Komission asetus (EY) N:o 1244/2005, annettu 29 päivänä heinäkuuta 2005, asetuksessa (ETY) N:o 429/90 säädetyn pysyvän tarjouskilpailun osana järjestetyssä 340. erityisessä tarjouskilpailussa sovellettavan voiöljylle myönnettävän tuen enimmäismäärän vahvistamisesta

49

 

 

Komission asetus (EY) N:o 1245/2005, annettu 29 päivänä heinäkuuta 2005, voin ostojen keskeyttämisestä tietyissä jäsenvaltioissa

50

 

 

Komission asetus (EY) N:o 1246/2005, annettu 29 päivänä heinäkuuta 2005, asetuksessa (EY) N:o 2799/1999 säädetyn pysyvän 87. tarjouskilpailun osana järjestetystä erityisestä tarjouskilpailusta

51

 

 

Komission asetus (EY) N:o 1247/2005, annettu 29 päivänä heinäkuuta 2005, voin vähimmäismyyntihinnan vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 2771/1999 tarkoitetun pysyvän tarjouskilpailun mukaista 24. yksittäistä tarjouskilpailua varten

52

 

 

Komission asetus (EY) N:o 1248/2005, annettu 29 päivänä heinäkuuta 2005, rasvattoman maitojauheen vähimmäismyyntihinnan vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 214/2001 tarkoitetun pysyvän tarjouskilpailun mukaista 23. yksittäistä tarjouskilpailua varten

53

 

 

Komission asetus (EY) N:o 1249/2005, annettu 29 päivänä heinäkuuta 2005, viljojen tukeen sovellettavan korjauskertoimen vahvistamisesta

54

 

 

Komission asetus (EY) N:o 1250/2005, annettu 29 päivänä heinäkuuta 2005, maltaiden vientiin sovellettavien tukien vahvistamisesta

56

 

 

Komission asetus (EY) N:o 1251/2005, annettu 29 päivänä heinäkuuta 2005, maltaiden tukeen sovellettavan korjauskertoimen vahvistamisesta

58

 

 

Komission asetus (EY) N:o 1252/2005, annettu 29 päivänä heinäkuuta 2005, viljapohjaisten rehuseosten vientiin sovellettavien tukien vahvistamisesta

60

 

 

Komission asetus (EY) N:o 1253/2005, annettu 29 päivänä heinäkuuta 2005, yhteisön elintarvikeapuna ja kansallisena elintarvikeapuna toimitettuihin vilja- ja riisialan tuotteisiin sovellettavien tukien vahvistamisesta

62

 

 

Komission asetus (EY) N:o 1254/2005, annettu 29 päivänä heinäkuuta 2005, kemianteollisuudessa käytettävän valkoisen sokerin tuotantotuen vahvistamisesta 1 päivän elokuuta 2005 ja 31 päivän elokuuta 2005 väliseksi ajaksi

64

 

 

Komission asetus (EY) N:o 1255/2005, annettu 29 päivänä heinäkuuta 2005, asetuksella (EY) N:o 2535/2001 avatuissa tiettyjen maitotuotteiden tariffikiintiöissä heinäkuuta 2005 jätettyjen tuontitodistushakemusten hyväksyttävyydestä

65

 

 

Komission asetus (EY) N:o 1256/2005, annettu 29 päivänä heinäkuuta 2005, 1 päivästä elokuuta 2005 sovellettavien tuontitullien vahvistamisesta vilja-alalla

68

 

 

Komission asetus (EY) N:o 1257/2005, annettu 29 päivänä heinäkuuta 2005, B-menettelyn mukaisten hedelmä- ja vihannesalan vientitodistusten antamisesta (persikat)

71

 

 

Komission asetus (EY) N:o 1258/2005, annettu 29 päivänä heinäkuuta 2005, puuvillan, josta siemeniä ei ole poistettu, maailmanmarkkinahinnan vahvistamisesta

72

 

*

Komission asetus (EY) N:o 1259/2005, annettu 27 päivänä heinäkuuta 2005, väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan viinihapon tuonnissa

73

 

 

II   Säädökset, joita ei tarvitse julkaista

 

 

Neuvosto

 

*

Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Romanian välisestä assosiaatiosta tehtyyn Eurooppa-sopimukseen liittyvän, Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi tehdyn lisäpöytäkirjan voimaantuloa koskeva tiedonanto

91

 

 

Komissio

 

*

Komission päätös, tehty 30 päivänä lokakuuta 2002, EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan soveltamisesta (Asia COMP/E-2/37.784 – Taidehuutokauppakamarit) (tiedoksiannettu numerolla K(2002) 4283 lopullinen sekä oikaisut K(2002) 4283/7 ja K(2002 4283/8)  ( 1 )

92

 

*

Komission päätös, tehty 26 päivänä heinäkuuta 2005, vuoden 2003 liittymisasiakirjan liitteen XII lisäyksen B muuttamisesta Puolan tiettyjen kala-, liha- ja maitoalan laitosten osalta (tiedoksiannettu numerolla K(2005) 2813)  ( 1 )

96

 

 

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osastoa soveltamalla annetut säädökset

 

*

Neuvoston päätös 2005/592/YUTP, tehty 29 päivänä heinäkuuta 2005, Zimbabween kohdistettavien rajoittavien toimenpiteiden muuttamisesta ja voimassaolon jatkamisesta hyväksytyn yhteisen kannan 2004/161/YUTP täytäntöönpanosta

98

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


I Säädökset, jotka on julkaistava

30.7.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 200/1


NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1236/2005,

annettu 27 päivänä kesäkuuta 2005,

tiettyjen sellaisten tavaroiden kaupasta, joita voi käyttää kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 133 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan mukaan ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen on eräs kaikille jäsenvaltioille yhteisistä periaatteista. Tämän mukaisesti yhteisö päätti vuonna 1995 tehdä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisesta olennaisen tekijän suhteissaan kolmansiin maihin. Tuolloin päätettiin, että kaikkiin uusiin yleisluonteisiin kauppa-, yhteistyö- ja assosiaatiosopimuksiin, jotka yhteisö tekee kolmansien maiden kanssa, sisällytetään tätä tarkoittava lauseke.

(2)

Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 5 artiklaan, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 7 artiklaan sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevan yleissopimuksen 3 artiklaan sisältyy ehdoton ja täydellinen kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rankaisemisen kielto. Muilla määräyksillä, erityisesti Yhdistyneiden Kansakuntien kidutuksen vastaisella julistuksella (1) sekä kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisella Yhdistyneiden Kansakuntien vuoden 1984 yleissopimuksella valtiot velvoitetaan estämään kidutus.

(3)

Euroopan unionin perusoikeuskirjan (2) 2 artiklan 2 kohdan mukaan ketään ei saa tuomita kuolemaan eikä teloittaa. Kesäkuun 29 päivänä 1998 neuvosto hyväksyi suuntaviivat Euroopan unionin politiikalle suhteissa kolmansiin maihin kuolemanrangaistukseen liittyvissä kysymyksissä ja päätti, että Euroopan unioni työskentelisi kuolemanrangaistuksen yleismaailmallisen lakkauttamisen puolesta.

(4)

Mainitun perusoikeuskirjan 4 artiklan mukaan ketään ei saa kiduttaa eikä kohdella tai rangaista epäinhimillisellä tai halventavalla tavalla. Neuvosto hyväksyi 9 päivänä huhtikuuta 2001 Euroopan unionin politiikan suuntaviivat suhteissa kolmansiin maihin kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen liittyvissä kysymyksissä. Suuntaviivoissa mainitaan sekä asevientiä koskevat Euroopan unionin käytännesäännöt vuodelta 1998 että meneillään oleva työ puolisotilaallisten tarvikkeiden viennin valvonnan käyttöön ottamiseksi koko Euroopan unionin alueella esimerkkeinä toimenpiteistä, joilla voidaan tehokkaasti pyrkiä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puitteissa estämään kidutusta ja muuta julmaa, epäinhimillistä tai halventavaa kohtelua tai rankaisemista. Suuntaviivojen mukaan kolmansia maita olisi vaadittava estämään sellaisten välineiden käyttö, tuotanto ja kauppa, joka on suunniteltu kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen, sekä estämään kaikenlaisten muiden välineiden väärinkäyttö kyseisiin tarkoituksiin. Lisäksi niissä korostetaan, että julmien, epäinhimillisten tai halventavien rangaistusten kieltäminen asettaa selvät rajat kuolemanrangaistuksen käytölle. Tämän vuoksi ja näiden asiakirjojen mukaisesti kuolemanrangaistusta ei ole katsottava lailliseksi rangaistukseksi missään olosuhteissa.

(5)

Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeustoimikunta kehotti 25 päivänä huhtikuuta 2001 hyväksymässään ja Euroopan unionin jäsenvaltioiden tukemassa kidutusta ja muuta julmaa, epäinhimillistä tai halventavaa kohtelua tai rankaisemista koskevassa päätöslauselmassaan Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenmaita toteuttamaan tarkoituksenmukaiset, myös lainsäädännölliset, toimenpiteet muun muassa sellaisen välineistön viennin estämiseksi ja kieltämiseksi, joka on nimenomaisesti suunniteltu kidutukseen tai muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen. Tämä näkemys on vahvistettu 16 päivänä huhtikuuta 2002, 23 päivänä huhtikuuta 2003, 19 päivänä huhtikuuta 2004 ja 19 päivänä huhtikuuta 2005 hyväksytyissä päätöslauselmissa.

(6)

Euroopan parlamentti antoi 3 päivänä lokakuuta 2001 päätöslauselman (3) aseiden vientiä koskevien Euroopan unionin käytännesääntöjen toimintaohjeiden 8 kohdan mukaisesta neuvoston toisesta vuosikertomuksesta. Päätöslauselmassa parlamentti kehotti komissiota esittämään pikaisesti asianmukaisen yhteisön välineen, jolla kielletään sellaisten poliisi- ja turvallisuuskäyttöön tarkoitettujen tarvikkeiden markkinointi, kauppa ja vienti, joiden käyttö on luonteeltaan julmaa, epäinhimillistä tai halventavaa, ja varmistamaan, että tällä yhteisön välineellä keskeytetään sellaisten turvallisuus- ja poliisikäyttöön tarkoitettujen tarvikkeiden vienti, joiden lääketieteellisiä vaikutuksia ei vielä tunneta riittävästi, samoin kuin sellaisten tarvikkeiden vienti, joiden käytössä on havaittu merkittäviä väärinkäytön tai tarpeettoman vammautumisen vaara.

(7)

Tämän vuoksi on aiheellista vahvistaa yhteisön säännöt kolmansien maiden kanssa käytävälle sellaisten tavaroiden kaupalle, joita voi käyttää kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, sekä sellaisten tavaroiden kaupalle, joita voi käyttää kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen. Nämä säännöt edistäisivät merkittävällä tavalla ihmiselämän ja ihmisten perusoikeuksien kunnioittamista ja palvelisivat näin julkisen moraalin suojelemista. Tällaisilla säännöillä olisi voitava varmistaa, että yhteisön taloudelliset toimijat eivät saa mitään hyötyä kaupasta, joka joko edistää tai muulla tavoin helpottaa sellaisten kuolemanrangaistusta, kidutusta ja muuta julmaa, epäinhimillistä tai halventavaa kohtelua tai rankaisemista koskevien politiikkojen täytäntöönpanoa, jotka ovat ristiriidassa Euroopan unionin asiaa koskevien suuntaviivojen, perusoikeuskirjan sekä kansainvälisten yleissopimusten ja sopimusten kanssa.

(8)

Tätä asetusta sovellettaessa on aiheellista soveltaa kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisessa Yhdistyneiden Kansakuntien vuoden 1984 yleissopimuksessa ja Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen päätöslauselmassa 3452 (XXX) olevia kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen määritelmiä. Näitä määritelmiä tulkittaessa olisi otettava huomioon vastaavien, Euroopan neuvoston yleissopimukseen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi sekä Euroopan unionin tai sen jäsenvaltioiden asiasta hyväksymiin asiakirjoihin sisältyvien määritelmien tulkintaan liittyvä oikeuskäytäntö.

(9)

On tarpeen kieltää sellaisten välineiden vienti ja tuonti, joita ei käytännössä voi käyttää muuhun tarkoitukseen kuin kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen tai muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen.

(10)

On myös tarpeen valvoa tiettyjen sellaisten tavaroiden vientiä, joita voi käyttää kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen mutta joilla on myös laillisia käyttötarkoituksia. Tämä valvonta olisi kohdistettava ensisijaisesti lainvalvonnassa käytettäviin tavaroihin sekä, jollei tällainen valvonta osoittaudu suhteettomaksi, kaikkiin muihin sellaisiin välineisiin ja tuotteisiin, jotka ovat rakenteeltaan ja teknisiltä ominaisuuksiltaan sellaisia, että niitä voidaan käyttää väärin kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen.

(11)

Lainvalvontavälineistön osalta olisi huomattava, että lainvalvontaviranomaisten menettelysääntöjen (Code of Conduct for Law Enforcement Officials) (4) 3 artiklan mukaan lainvalvontaviranomaiset saavat käyttää voimaa ainoastaan silloin kun se on ehdottoman välttämätöntä ja ainoastaan siinä määrin kuin niiden tehtävien hoitaminen sitä vaatii. Vuonna 1990 kokoontuneen Yhdistyneiden Kansakuntien kahdeksannen rikoksentorjuntaa ja rikoksentekijöiden kohtelua käsitelleen kongressin hyväksymien, lainvalvontaviranomaisten voiman ja tuliaseiden käyttöä koskevien perusperiaatteiden mukaan lainvalvontaviranomaisten olisi tehtäviensä hoidossa käytettävä aina, kun se on mahdollista, väkivallattomia keinoja ennen voimankäyttöön ja tuliaseisiin turvautumista.

(12)

Näissä perusperiaatteissa pyritään tämä huomioon ottaen edistämään sellaisten lamauttavien aseiden, jotka eivät ole tappavia, kehittämistä asianmukaisissa tilanteissa käytettäviksi, mutta tunnustetaan samalla, että sellaisten aseiden käyttöä olisi tarkkaan valvottava. Tiettyä poliisin perinteisesti itsepuolustukseen ja mellakantorjuntaan käyttämää välineistöä on muunnettu niin, että sitä voidaan käyttää sähköiskujen ja kemiallisten aineiden antamiseen henkilöiden lamauttamiseksi. On viitteitä siitä, että monissa maissa tällaisia aseita käytetään väärin kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen.

(13)

Perusperiaatteissa korostetaan sitä, että lainvalvontaviranomaiset olisi varustettava itsepuolustusvälineillä. Tämän vuoksi tätä asetusta ei olisi sovellettava perinteisen itsepuolustusvälineiden, kuten suojakilpien, kauppaan.

(14)

Tätä asetusta olisi sovellettava myös henkilöiden lamauttamiseen käytettävien tiettyjen yksittäisten kemiallisten aineiden kauppaan.

(15)

Jalkarautojen, joukkokahleiden sekä ketjulukkojen ja kahleiden osalta olisi pantava merkille, että vankien kohtelua koskevien Yhdistyneiden Kansakuntien vähimmäisnormien (5) (Standard minimum Rules for the Treatment of Prisoners) 33 artiklan mukaan voimankäyttövälineitä ei saa koskaan käyttää rankaisemiseen. Lisäksi kahleita ja rautoja ei saa käyttää voimankäyttövälineinä. Olisi myös otettava huomioon, että vankien kohtelua koskevien Yhdistyneiden Kansakuntien vähimmäisnormien mukaan muita voimankäyttövälineitä ei saa käyttää muutoin kuin paon estämiseen kuljetuksen aikana, lääkärin määräämin lääketieteellisin perustein tai, jos muut valvontamenetelmät osoittautuvat tehottomiksi, estämään vankia vahingoittamasta itseään, muita tai omaisuutta.

(16)

Ottaen huomioon, että eräät jäsenvaltiot ovat jo kieltäneet tällaisten tavaroiden viennin ja tuonnin, on aiheellista antaa jäsenvaltioille oikeus kieltää jalkarautojen, joukkokahleiden ja muiden kannettavien sähköshokkilaitteiden kuin sähköshokkivöiden vienti ja tuonti. Jäsenvaltioilla olisi myös oltava oikeus soveltaa halutessaan vientivalvontaa käsirautoihin, joiden kokonaispituus lukittuina ketju mukaan lukien on yli 240 millimetriä.

(17)

Tämä asetus on laadittava siten, ettei se vaikuta voimassa oleviin kyynelkaasujen ja mellakantorjunta-aineiden (6), ampuma-aseiden, kemiallisten aseiden ja toksisten kemikaalien vientiä koskeviin sääntöihin.

(18)

On aiheellista säätää tietyistä vientivalvontaa koskevista poikkeuksista, jotta jäsenvaltioiden poliisivoimien ja rauhanturva- tai kriisinhallintaoperaatioiden toiminnalle ei aiheutuisi haittaa ja, jollei myöhemmässä vaiheessa tapahtuvasta asian uudelleentarkastelusta muuta johdu, ulkomaisten tavaroiden kauttakulun sallimiseksi.

(19)

Suhteista kolmansiin maihin kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen liittyvissä kysymyksissä annetuissa Euroopan unionin politiikan suuntaviivoissa määrätään muun muassa, että kolmansissa maissa sijaitsevien lähetystöjen päälliköt sisällyttävät määräajoin antamiinsa kertomuksiin selvityksen kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rankaisemisen esiintymisestä asemamaassaan sekä toimenpiteistä näiden torjumiseksi. Toimivaltaisten viranomaisten on aiheellista ottaa nämä kertomukset ja muut kansainvälisten ja valtioista riippumattomien järjestöjen aiheesta laatimat raportit huomioon päättäessään lupahakemuksista. Näissä kertomuksissa olisi myös kuvailtava välineistö, jota kolmansissa maissa käytetään kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon taikka kidutukseen tai muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen.

(20)

Jotta voitaisiin edistää kuolemanrangaistuksen lakkauttamista kolmansissa maissa sekä estää kidutus ja muu julma, epäinhimillinen tai halventava kohtelu tai rankaiseminen, pidetään tarpeellisena kieltää sellaisiin tavaroihin liittyvän teknisen avun toimittaminen kolmansille maille, joilla ei käytännössä ole muuta käyttöä kuin kuolemanrangaistuksen täytäntöönpano taikka kidutus tai muu julma, epäinhimillinen tai halventava kohtelu tai rankaiseminen.

(21)

Tämän asetuksen mukaisilla toimenpiteillä pyritään estämään kuolemanrangaistuksen käyttäminen, kidutus ja muu julma, epäinhimillinen tai halventava kohtelu tai rankaiseminen. Näihin toimenpiteisiin kuuluvat rajoitukset kolmansien maiden kanssa käytävässä, sellaisten tavaroiden kaupassa, joita voi käyttää kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen. Samanlaisen valvonnan käyttöönottoa ei katsota tarpeelliseksi yhteisön sisäisissä liiketoimissa, koska kuolemanrangaistus ei ole käytössä jäsenvaltioissa ja koska jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön asianmukaisia toimenpiteitä kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rankaisemisen kieltämiseksi ja estämiseksi.

(22)

Edellä mainituissa suuntaviivoissa todetaan, että olisi toteutettava toimenpiteitä, joilla estetään sellaisen välineistön käyttö, tuotanto ja kauppa, joka on suunniteltu kidutukseen tai muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen, jotta saavutettaisiin tavoite toteuttaa tehokkaita kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rankaisemisen vastaisia toimenpiteitä. Jäsenvaltioiden vastuulla on ottaa käyttöön ja panna täytäntöön tällaisen välineistön käyttöä ja tuotantoa koskevat tarvittavat rajoitukset.

(23)

Uusien tietojen ja tekniikan kehityksen huomioon ottamiseksi tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tavaroiden luetteloita olisi tarkistettava jatkuvasti ja olisi säädettävä erityisestä menettelystä niiden muuttamiseksi.

(24)

Komission ja jäsenvaltioiden olisi tiedotettava toisilleen tämän asetuksen nojalla toteutetuista toimenpiteistä sekä toimitettava muut niiden käytettävissä olevat tähän asetukseen liittyvät tiedot.

(25)

Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisivat päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (7) mukaisesti.

(26)

Jäsenvaltioiden olisi hyväksyttävä säännöt tämän asetuksen säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja varmistettava niiden täytäntöönpano. Seuraamusten olisi oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

(27)

Mikään tässä asetuksessa ei rajoita yhteisön tullikoodeksista 12 päivänä lokakuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (8) ja sen soveltamista koskevien säännösten, sellaisina kuin niistä on säädetty komission asetuksessa (ETY) N:o 2454/93 (9), mukaisia valtuuksia.

(28)

Tässä säädöksessä kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

Kohde, soveltamisala ja määritelmät

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.   Tässä asetuksessa vahvistetaan yhteisön säännöt, joilla säännellään kolmansien maiden kanssa käytävää sellaisten tavaroiden kauppaa, joita voi käyttää kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen, sekä niihin liittyvää teknistä apua.

2.   Tätä asetusta ei sovelleta kyseisiin tavaroihin liittyvän teknisen avun toimittamiseen, jos siihen liittyy luonnollisten henkilöiden rajat ylittävää liikkumista.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

a)

’kidutuksella’ kaikkia tekoja, joilla henkilölle aiheutetaan tahallisesti kovaa kipua tai joko ruumiillista tai henkistä kärsimystä tietojen tai tunnustuksen saamiseksi häneltä tai kolmannelta henkilöltä, hänen rankaisemisekseen teosta, jonka hän tai kolmas henkilö on tehnyt taikka hänen tai kolmannen henkilön epäillään tehneen, hänen tai kolmannen henkilön pelottelemiseksi tai pakottamiseksi taikka minkälaiseen tahansa syrjintään perustuvasta syystä, kun virkamies tai muu virallisessa asemassa toimiva henkilö aiheuttaa sellaista kipua tai kärsimystä, yllyttää tai suostuu niiden aiheuttamiseen tai hyväksyy sen hiljaisesti. Kidutusta ei kuitenkaan ole kipu tai kärsimys, joka aiheutuu pelkästään lainmukaisista seuraamuksista joko niihin kuuluvana tai niihin liittyvänä;

b)

’muulla julmalla, epäinhimillisellä tai halventavalla kohtelulla tai rankaisemisella’ kaikkia tekoja, joilla henkilölle aiheutetaan huomattavaa kipua tai joko ruumiillista tai henkistä kärsimystä, kun virkamies tai muu virallisessa asemassa toimiva henkilö aiheuttaa sellaista kipua tai kärsimystä, yllyttää tai suostuu niiden aiheuttamiseen tai hyväksyy sen hiljaisesti. Sitä ei kuitenkaan ole kipu tai kärsimys, joka aiheutuu pelkästään lainmukaisista seuraamuksista joko niihin kuuluvana tai niihin liittyvänä;

c)

’lainvalvontaviranomaisella’ kaikkia rikosten ehkäisemisestä, havaitsemisesta, tutkimisesta, torjumisesta ja rankaisemisesta vastuussa olevia kolmannen maan viranomaisia, mukaan luettuina mutta niihin rajoittumatta poliisit, syyttäjät, oikeusviranomaiset, julkiset ja yksityiset vankilaviranomaiset ja tapauksesta riippuen valtion turvallisuusjoukot ja sotilasviranomaiset;

d)

’viennillä’ tavaroiden poistumista yhteisön tullialueelta, mukaan lukien sellaisten tavaroiden lähtö, joista on tehtävä tulli-ilmoitus ja sellaisten tavaroiden poistuminen sen jälkeen, kun ne ovat olleet varastoituina valvontaryhmään I kuuluvalle vapaa-alueelle tai vapaavarastoon asetuksessa (ETY) N:o 2913/92 tarkoitetulla tavalla;

e)

’tuonnilla’ tavaroiden tuontia yhteisön tullialueelle, mukaan lukien väliaikainen varastointi, tuominen vapaa-alueelle tai vapaavarastoon, asettaminen suspensiomenettelyyn ja luovutus vapaaseen liikkeeseen asetuksessa (ETY) N:o 2913/92 tarkoitetulla tavalla;

f)

’teknisellä avulla’ kaikkea teknistä tukea, joka liittyy korjaamiseen, kehittämiseen, valmistukseen, testaamiseen, kunnossapitoon, kokoamiseen tai muuhun tekniseen palveluun ja joka voi olla ohjausta, neuvontaa, koulutusta, käytännön tietojen tai taitojen välittämistä tai konsulttipalveluja. Tekninen apu sisältää avun antamisen suullisessa muodossa ja sähköisin keinoin;

g)

’museolla’ voittoa tavoittelematonta ja pysyvää, yhteiskuntaa ja sen kehittämistä palvelevaa laitosta, joka on yleisölle avoin ja joka hankkii, säilyttää, tutkii ja asettaa näytteille tutkimus-, koulutus- ja virkistystarkoituksessa aineellisia todisteita ihmisistä ja heidän ympäristöstään ja tiedottaa niistä;

h)

’toimivaltaisella viranomaisella’ liitteessä I lueteltuja jäsenvaltioiden viranomaisia, joilla on 8 artiklan 1 kohdan nojalla valtuudet tehdä lupahakemusta koskeva päätös;

i)

’hakijalla’

1)

jäljempänä 3 tai 5 artiklassa tarkoitetun viennin osalta sellaista luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jolla on siinä maassa olevan vastaanottajan kanssa sopimus, jonne tavarat viedään, ja jolla on valtuudet päättää tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tavaroiden lähettämisestä yhteisön tullialueelta ajankohtana, jona tulli-ilmoitus hyväksytään. Jollei vientisopimusta ole tehty tai jollei sopimuksen haltija toimi omasta puolestaan, valtuutus päättää tuotteen lähettämisestä yhteisön tullialueelta on ratkaiseva tekijä,

2)

jos oikeus määrätä tavaroista viennin perusteena olevan sopimuksen mukaan kuuluu yhteisön ulkopuolelle sijoittautuneelle henkilölle, yhteisöön sijoittautunutta sopimuspuolta,

3)

jäljempänä 3 artiklassa tarkoitetun teknisen avun toimittamisen osalta palvelun tarjoavaa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, ja

4)

jäljempänä 4 artiklassa tarkoitetun tuonnin ja teknisen avun toimittamisen osalta tavarat esille asettavaa museota.

II LUKU

Tavarat, joita ei käytännössä voi käyttää muuhun tarkoitukseen kuin kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen

3 artikla

Vientikielto

1.   Kielletään liitteessä II lueteltujen tavaroiden, joita ei käytännössä voi käyttää muuhun tarkoitukseen kuin kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen, vienti tällaisten välineiden alkuperästä riippumatta.

Kielletään liitteessä II lueteltuihin tavaroihin liittyvän teknisen avun vastiketta vastaan tai vastikkeetta tapahtuva toimittaminen yhteisön tullialueelta kolmannessa maassa oleville henkilöille, yhteisöille tai elimille.

2.   Toimivaltainen viranomainen voi 1 kohdasta poiketen antaa luvan liitteessä II lueteltujen tavaroiden vientiin ja siihen liittyvän teknisen avun toimittamisen, jos voidaan osoittaa, että näitä tavaroita käytetään siinä maassa, johon ne on tarkoitus viedä, yksinomaan niiden museossa tapahtuvaan asettamiseen julkisesti esille niiden historiallisen merkityksen vuoksi.

4 artikla

Tuontikielto

1.   Kielletään liitteessä II lueteltujen tavaroiden tuonti näiden tavaroiden alkuperästä riippumatta.

Kielletään liitteessä II lueteltuihin tavaroihin liittyvän sellaisen teknisen avun hyväksyminen yhteisön tullialueella olevan henkilön, yhteisön tai elimen toimesta, jonka jokin henkilö, yhteisö tai elin vastiketta vastaan tai vastikkeetta toimittaa kolmannesta maasta käsin.

2.   Toimivaltainen viranomainen voi 1 kohdasta poiketen antaa luvan liitteessä II lueteltujen tavaroiden tuontiin ja siihen liittyvän teknisen avun toimittamisen, jos voidaan osoittaa, että asianomaisia tavaroita käytetään määräjäsenvaltiossa yksinomaan niiden museossa tapahtuvaan asettamiseeen julkisesti esille niiden historiallisen merkityksen vuoksi.

III LUKU

Tavarat, joita voi käyttää kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen

5 artikla

Viennin luvanvaraisuus

1.   Sellaisten liitteessä III lueteltujen tavaroiden vientiin, joita voi käyttää kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen, tarvitaan näiden tavaroiden alkuperästä riippumatta lupa. Lupaa ei kuitenkaan tarvita tavaroille, jotka ainoastaan kulkevat yhteisön tullialueen kautta, eli tavaroille, joille ei ole osoitettu muuta tulliselvitysmuotoa kuin ulkoinen passitusmenettely asetuksen (ETY) N:o 2913/92 91 artiklassa tarkoitetulla tavalla, mukaan lukien muiden kuin yhteisötavaroiden varastointi valvontaryhmään I kuuluvalle vapaa-alueelle tai vapaavarastoon.

2.   Edellä 1 kohtaa ei sovelleta vientiin niille jäsenvaltioiden alueille, jotka on lueteltu liitteessä IV ja jotka eivät kuulu yhteisön tullialueeseen edellyttäen, että tavaroita käyttää viranomainen, joka vastaa lain noudattamisen valvonnasta sekä määrämaassa tai -alueella että sen jäsenvaltion emämaan alueella, jolle kyseinen alue kuuluu. Tullilla tai muilla asianomaisilla viranomaisilla on oikeus selvittää, täyttyykö tämä edellytys, ja ne voivat päättää, ettei tavaroita saa viedä ennen kuin tällainen selvitys on tehty.

3.   Edellä 1 kohtaa ei sovelleta vientiin kolmansiin maihin edellyttäen, että tavaroita käyttää jonkin jäsenvaltion sotilas- tai siviilihenkilöstö, jos tämä henkilöstö osallistuu Euroopan unionin tai Yhdistyneiden Kansakuntien rauhanturvaamis- tai kriisinhallintaoperaatioon kyseisessä kolmannessa maassa tai jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisiin puolustusalan sopimuksiin perustuvaan operaatioon. Tullilla tai muilla asianomaisilla viranomaisilla on oikeus selvittää, täyttyykö tämä edellytys. Tavaroita ei saa viedä ennen kuin tällainen selvitys on tehty.

6 artikla

Vientiluvan myöntämisperusteet

1.   Toimivaltainen viranomainen päättää liitteessä III lueteltujen tavaroiden vientiä koskevista lupahakemuksista tapauskohtaisesti ottaen huomioon kaikki merkitykselliset näkökohdat, erityisesti sen, onko toinen jäsenvaltio hylännyt olennaisesti samanlaista vientiä koskevan lupahakemuksen viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana.

2.   Toimivaltainen viranomainen ei saa myöntää lupaa, jos on perusteltua syytä olettaa, että kolmannen maan lainvalvontaviranomainen taikka luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö voi käyttää liitteessä III lueteltuja tavaroita kidutukseen tai muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen, mukaan lukien tuomioistuimen määräämän ruumiinrangaistuksen täytäntöönpano.

Toimivaltaisen viranomaisen on otettava huomioon

saatavilla olevat kansainväliset tuomioistuinratkaisut,

Yhdistyneiden Kansakuntien, Euroopan neuvoston ja Euroopan unionin toimivaltaisilta elimiltä saadut tiedot sekä Euroopan neuvoston kidutuksen ja epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rankaisemisen vastaisen komitean sekä kidutusta ja muuta julmaa, epäinhimillistä tai halventavaa kohtelua tai rankaisemista käsittelevän Yhdistyneiden Kansakuntien erityisraportoijan raportit.

Huomioon voidaan ottaa myös muut asiaan liittyvät tiedot, mukaan lukien saatavilla olevat kansalliset tuomioistuinratkaisut, valtioista riippumattomien järjestöjen laatimat raportit tai niillä olevat muut tiedot sekä tiedot määrämaan soveltamista liitteissä II ja III lueteltuja tavaroita koskevista vientirajoituksista voidaan ottaa huomioon.

7 artikla

Kansalliset toimenpiteet

1.   Sen estämättä, mitä 5 ja 6 artiklassa säädetään, jäsenvaltio voi kieltää jalkarautojen, joukkokahleiden ja kannettavien sähköshokkilaitteiden viennin tai pitää voimassa niitä koskevan vientikiellon.

2.   Jäsenvaltio voi vaatia luvan sellaisten käsirautojen vientiin, joiden kokonaispituus on lukittuna ja ketju mukaan luettuna toisen rannekkeen ulkoreunasta toisen rannekkeen ulkoreunaan mitattuna yli 240 millimetriä. Asianomainen jäsenvaltio soveltaa tällaisiin käsirautoihin III ja IV lukua.

3.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava 1 ja 2 kohtien mukaisesti hyväksymistään toimenpiteistä komissiolle. Voimassa olevista toimenpiteistä on ilmoitettava viimeistään 30 päivänä heinäkuuta 2006. Myöhemmin toteutettavista toimenpiteistä on ilmoitettava ennen niiden voimaantuloa.

IV LUKU

Lupamenettelyt

8 artikla

Lupahakemukset

1.   Vientiä ja tuontia samoin kuin teknisen avun toimittamista koskevan luvan voi myöntää ainoastaan sen jäsenvaltion liitteessä I lueteltu toimivaltainen viranomainen, johon hakija on sijoittautunut.

2.   Hakijoiden on toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle kaikki merkitykselliset tiedot niistä toimista, johon lupa vaaditaan.

9 artikla

Luvat

1.   Vienti- ja tuontiluvat myönnetään liitteessä V olevan mallin mukaisella lomakkeella, ja ne ovat voimassa koko yhteisön alueella. Lupa on voimassa 3–12 kuukautta ja sitä voidaan jatkaa enintään 12 kuukaudella.

2.   Lupa voidaan myöntää sähköisesti. Sitä koskevat erityismenettelyt vahvistetaan kansallisesti. Tätä mahdollisuutta käyttävien jäsenvaltioiden on ilmoitettava siitä komissiolle.

3.   Toimivaltainen viranomainen voi asettaa vienti- ja tuontiluvan myöntämiselle asianmukaisiksi katsomiaan vaatimuksia ja ehtoja.

4.   Tämän asetuksen mukaisesti toimiessaan jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat evätä vientiluvan sekä mitätöidä jo myöntämänsä vientiluvan, keskeyttää sen soveltamisen, muuttaa sitä tai peruuttaa sen.

10 artikla

Tullimuodollisuudet

1.   Tullimuodollisuuksia täyttäessään viejän tai tuojan on toimitettava liitteessä V oleva lomake asianmukaisesti täytettynä selvitykseksi siitä, että asianomaiselle viennille tai tuonnille on saatu siihen vaadittava lupa. Jos kyseistä asiakirjaa ei ole täytetty sen jäsenvaltion virallisella kielellä, jossa tullimuodollisuudet täytetään, viejältä tai tuojalta voidaan vaatia käännöstä asianomaiselle viralliselle kielelle.

2.   Jos tulli-ilmoitus tehdään liitteessä II tai III mainituista tavaroista ja käy ilmi, ettei aiotulle viennille tai tuonnille ole myönnetty tämän asetuksen mukaista lupaa, tulliviranomaisten on otettava haltuunsa ilmoitetut tavarat ja kiinnitettävä huomiota mahdollisuuteen hakea tämän asetuksen mukaista lupaa. Jos lupahakemusta ei tehdä kuuden kuukauden kuluessa haltuunotosta tai jos toimivaltainen viranomainen hylkää tällaisen hakemuksen, tulliviranomaiset toteuttavat haltuunotettuihin tavaroihin sovellettavat kansallisen lainsäädännön mukaiset toimenpiteet.

11 artikla

Ilmoittamis- ja kuulemisvelvollisuus

1.   Liitteessä I lueteltujen jäsenvaltioiden viranomaisten on tehtävä liitteessä luetelluille muiden jäsenvaltioiden viranomaisille ja komissiolle ilmoitus, jos ne hylkäävät tämän asetuksen mukaisen lupahakemuksen tai mitätöivät jo myöntämänsä luvan. Ilmoitus on tehtävä kolmenkymmenen työpäivän kuluessa päätöksen tekopäivästä.

2.   Toimivaltaisen viranomaisen on kuultava viranomaisia, jotka ovat viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana hylänneet tämän asetuksen mukaisen tuontia tai vientiä taikka teknisen avun toimittamista koskevan lupahakemuksen, jos se vastaanottaa tuontia tai vientiä taikka teknisen avun toimittamista koskevan lupahakemuksen, joka käsittää olennaisesti samanlaisen toimen kuin se, jota on tarkoitettu tällaisessa aiemmassa hakemuksessa, ja jos se katsoo, että lupa olisi tästä huolimatta myönnettävä.

3.   Jos asianomainen toimivaltainen viranomainen päättää tällaisen kuulemisen jälkeen myöntää luvan, sen on ilmoitettava päätöksestään välittömästi kaikille liitteessä I luetelluille viranomaisille ja perusteltava päätöksensä toimittamalla kaikki tarvittavat sen perusteena olevat tiedot.

4.   Luvan epäämistä kansallisen kiellon perusteella 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti ei pidetä 1 kohdassa tarkoitettuna hakemuksen hylkäämistä koskevana päätöksenä.

V LUKU

Yleiset säännökset ja loppusäännökset

12 artikla

Liitteiden muuttaminen

1.   Komissiolla on valtuudet muuttaa liitettä I. Jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia koskevia tietoja muutetaan jäsenvaltioiden toimittamien tietojen pohjalta.

2.   Komissiolla on valtuudet 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti muuttaa liitteitä II, III, IV ja V.

13 artikla

Jäsenvaltioiden viranomaisten ja komission välinen tietojenvaihto

1.   Rajoittamatta 11 artiklan soveltamista komissio ja jäsenvaltiot tiedottavat pyynnöstä toisilleen tämän asetuksen nojalla toteutetuista toimenpiteistä sekä toimittavat toisilleen muut käytössään olevat tähän asetukseen liittyvät tiedot, erityisesti tiedot myönnetyistä ja evätyistä luvista.

2.   Myönnettyjä ja evättyjä lupia koskeviin tietoihin on sisällyttävä vähintään päätöksen tyyppi, päätöksen perusteet tai tiivistelmä niistä, vastaanottajien, ja jos ne eivät ole samat, loppukäyttäjien sekä asianomaisten tavaroiden nimet.

3.   Jäsenvaltioiden on laadittava, mikäli mahdollista yhteistyössä komission kanssa, vuosittain julkinen toimintakertomus, jossa ne antavat tiedot vastaanotettujen hakemusten määrästä, hakemuksen kohteena olevista tavaroista ja maista sekä hakemusten johdosta tekemistään päätöksistä. Tähän kertomukseen ei sisällytetä tietoja, joiden ilmaisemisen jäsenvaltio katsoo keskeisten turvallisuusetujensa vastaiseksi.

4.   Tämä artikla ei rajoita salassapitovelvollisuutta ja ammattisalaisuutta koskevien kansallisten sääntöjen soveltamista, ellei se ole tarpeen 2 kohdassa mainittujen tietojen toimittamiseksi muiden jäsenvaltioiden viranomaisille ja komissiolle.

5.   Luvan epäämistä kansallisen kiellon perusteella 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti ei pidetä tämän artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuna luvan epäämisenä.

14 artikla

Tietojen käyttäminen

Tämän asetuksen nojalla vastaanotettuja tietoja saa käyttää ainoastaan siihen tarkoitukseen, johon ne on pyydetty, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (10) sekä asiakirjojen saamista yleisön tutustuttavaksi koskevan kansallisen lainsäädännön soveltamista.

15 artikla

Komiteamenettely

1.   Komissiota avustaa asetuksen (ETY) N:o 2603/69 (11) 4 artiklan 1 kohdassa perustettu tuotteiden yhteistä vientimenettelyä käsittelevä komitea.

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kahdeksi kuukaudeksi.

3.   Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

16 artikla

Täytäntöönpano

Edellä 15 artiklassa tarkoitettu komitea käsittelee kaikki tämän asetuksen täytäntöönpanoon liittyvät asiat, jotka komitean puheenjohtaja ottaa esiin joko omasta aloitteestaan tai jäsenvaltion edustajan pyynnöstä.

17 artikla

Seuraamukset

1.   Jäsenvaltioiden on annettava tämän asetuksen säännösten rikkomiseen sovellettavia seuraamuksia koskevat säännöt ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ne pannaan täytäntöön. Säädettyjen seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

2.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava nämä säännöt komissiolle viimeistään 29 päivänä elokuuta 2006 sekä ilmoitettava sille viipymättä niihin vaikuttavista muutoksista.

18 artikla

Alueellinen soveltamisala

1.   Tätä asetusta sovelletaan

yhteisön tullialueeseen sellaisena kuin se on määritelty asetuksessa (ETY) N:o 2913/92,

Espanjalle kuuluviin Ceutan ja Melillan alueisiin,

Saksalle kuuluvaan Helgolandin alueeseen.

2.   Tätä asetusta sovellettaessa Ceutaa, Helgolandia ja Melillaa kohdellaan osana yhteisön tullialuetta.

19 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 30 päivänä heinäkuuta 2006.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Luxemburgissa 27 päivänä kesäkuuta 2005.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

L. LUX


(1)  Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen 9.12.1975 hyväksymä päätöslauselma 3452 (XXX).

(2)  EYVL C 364, 18.12.2000, s. 1.

(3)  EYVL C 87 E, 11.4.2002, s. 136.

(4)  Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen 17.12.1979 hyväksymä päätöslauselma 34/169.

(5)  Yhdistyneiden Kansakuntien talous- ja sosiaalineuvosto hyväksyi normit 31.7.1957 hyväksymällään päätöslauselmalla 633 C (XXIV) ja 13.5.1977 hyväksymällään päätöslauselmalla 2076 (LXII).

(6)  Katso Euroopan unionin yhteisen puolustustarvikeluettelon kohta ML7.c, EUVL C 127, 25.5.2005, s. 1.

(7)  EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(8)  EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 648/2005 (EUVL L 117, 4.5.2005, s. 13).

(9)  EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 883/2005 (EUVL L 148, 11.6.2005, s. 5).

(10)  EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43.

(11)  EYVL L 324, 27.12.1969, s. 25, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 3918/91 (EYVL L 372, 31.12.1991, s. 31).


LIITE I

LUETTELO 8 JA 11 ARTIKLASSA TARKOITETUISTA VIRANOMAISISTA

A.   Jäsenvaltioiden viranomaiset:

BELGIA

Ministerie van Economie, Energie, Handel en Wetenschapsbeleid

Directoraat E4: Economisch Potentieel, Markttoegangsbeleid, Tarifaire en Non-tarifaire Maatregelen

Vooruitgangsstraat 50c

B-1210 Brussel

Tel. (32-2) 277 51 11

Fax (32-2) 277 53 03

E-mail: Charles.godart@mineco.fgvov.be

Ministère de l'économie, de l'énergie, du commerce et de la politique scientifique

Directorat, E4: potentiel économique, politique d'accès aux marchés, mesures tarifaires et non-tarifaires

Rue du Progrès 50c

B-1210 Bruxelles

Téléphone: 32 (2) 277 51 11

Télécopie: 32 (2) 277 53 03

E-mail: Charles.godart@mineco.fgvov.be

TŠEKIN TASAVALTA

Ministerstvo průmyslu a obchodu

Licenční správa

Na Františku 32

110 15 Praha 1

Česká republika

Tel.: (420) 224 90 76 41

Fax: (420) 224 22 18 81

E-mail: osm@mpo.cz

TANSKA

Liite III, n:o 2 ja 3

Justitsministeriet

Slotsholmsgade 10

DK-1216 København K

Denmark

Telephone: (45) 33 92 33 40

Telefax: (45) 33 93 35 10

E-mail: jm@jm.dk

Liite II ja Liite III, n:o 1

Økonomi- og Erhvervsministeriet

Erhvers- og Byggestyrelsen

Eksportkontroladministrationen

Langelinie Allé 17

DK-2100 København Ø

Denmark

Telephone: (45) 35 46 60 00

Telefax: (45) 35 46 60 01

E-mail: ebst@ebst.dk

SAKSA

Bundesamt für Wirtschaft und Ausfuhrkontrolle (BAFA)

Frankfurter Straße 29—35

D-65760 Eschborn

Tel.: (+49) 6196 908-0

Fax: (+49) 6196 908 800

E-Mail: ausfuhrkontrolle@bafa.bund.de

KREIKKA

Υπουργείο Οικονομίας και Οικονομικών

Γενική Διεύθυνση Σχεδιασμού και Διαχείρισης Πολιτικής

Διεύθυνση Διεθνών Οικονομικών Ροών

Κορνάρου 1

GR-105 63 Αθήνα

Τηλ. (30-210) 328 60 47, (30-210) 328 60 31

Φαξ (30-210) 328 60 94

E-mail: e3c@mnec.gr

VIRO

Eesti Välisministeerium

Välismajanduse ja arengukoostöö osakond

Strateegilise kauba kontrolli büroo

Islandi väljak 1

15049 Tallinn

Eesti

Tel: +372 631 7200

Faks: +372 631 7288

E-post: stratkom@mfa.ee

ESPANJA

Secretaría General de Comercio Exterior

Secretaría de Estado de Turismo y Comercio

Ministerio de Industria, Turismo y Comercio

Paseo de la Castellana, 162

E-28046 Madrid

Telephone: (34) 915 83 52 84

Telefax: (34) 915 83 56 19

E-mail: Buzon.Oficial@SGDEFENSA.SECGCOMEX.SSCC.MCX.ES

Departamento de Aduanas e Impuestos Especiales de la

Agencía Estatal de Administración Tributaria

Avda. Llano Castellano, 17

28071 Madrid

España

Telephone: +34 91 7289450

Telefax: +34 91 7292065

RANSKA (määritetään myöhemmin)

Ministère de l’économie, des finances et de l’industrie

Direction générale des douanes et droits indirects

Service des titres du commerce extérieur (SETICE)

8, rue de la Tour-des-Dames

F-75436 PARIS CEDEX 09

Téléphone: 01 55 07 46 73/- 46 42/- 48 64/- 47 64

Télécopie: 01 55 07 46 67/- 46 91

Courrier électronique: dg-setice@douane.finances.gouv.fr

IRLANTI

Licensing Unit

Department of Enterprise, Trade and Employment

Earlsfort Centre

Lower Hatch Street

Dublin 2

Ireland

Telephone (353-1) 631 21 21

Telefax (353-1) 631 25 62

ITALIA

Ministero delle attività produttive

Direzione generale per la politica commerciale

Viale Boston, 25

I-00144 Roma

Telephone: +39 06 59 93 25 79

Telefax: +39 06 59 93 26 34

E-mail: polcomsegr@mincomes.it

KYPROS

Υπουργείο Εμπορίου, Βιομηχανίας και Τουρισμού

Υπηρεσία Εμπορίου

Τμήμα έκδοσης αδειών εισαγωγών/εξαγωγών

Ανδρέα Αραούζου 6

CY-1421 Λευκωσία

Τηλ. (357-22) 86 71 00

Φαξ (357-22) 37 51 20

E-mail: perm.sec@mcit.gov.cygr

Ministry of Commerce, Industry and Tourism

Trade Service

Import/Export Licensing Unit

6 Andreas Araouzos Street

CY-1421 Nicosia

Telephone: (357- 22) 86 71 00

Telefax: (357-22) 37 51 20

E-mail: perm.sec@mcit.gov.cy

LATVIA

Ekonomikas ministrija

Brīvības iela 55

LV-1519 Rīga

Latvija

Telefax.: +371 7 280 882

LIETTUA

Policijos departamento prie Vidaus reikalų ministerijos

Licencijavimo skyrius

Saltoniškių g. 19

LT-08105 Vilnius

Lietuva

Telephone: +370 8 271 97 67

Telefax: +370 5 271 99 76

E-mail: leidimai.pd@policija.lt

LUXEMBURG

Commerce extérieur

Office des licences

B. P. 113

L-2011 Luxembourg

Téléphone: 352 4782370

Télécopie: 352 466138

Courrier électronique: office.licences@mae.etat.lu

UNKARI

Magyar Kereskedelmi

Engedélyezési Hivatal

Margit krt. 85.

H-1024 Budapest

Magyarország

Telephone: +36 1 336 74 30

Telefax: +36 1 336 74 28

E-mail: spectrade@mkeh.hu

MALTA

Diviżjoni għall–Kummerċ

Servizzi Kummerċjali

Lascaris

Valletta CMR02

Telephone: +356 25 69 02 09

Telefax: +356 21 24 05 16

ALANKOMAAT (määritetään myöhemmin)

ITÄVALTA

Bundesministerium für Wirtschaft und Arbeit

Abteilung für Aus- und Einfuhrkontrolle

A-1011 Wien

Stubenring 1

Tel.: (+43) 1 71100 8327

Fax: (+43) 1 71100 8386

E-Mail: post@C22.bmwa.gv.at

PUOLA

Ministerstwo Gospodarki i Pracy

plac Trzech Krzyży 3/5

00-507 Warszawa

Polska

Telephone: (+48-22) 693 50 00

Telefax: (+48-22) 693 40 48

PORTUGALI

Ministério das Finanças

Direcção-Geral das Alfândegas e dos Impostos Especiais de Consumo

Direcção de Serviços de Licenciamento

Rua Terreiro do Trigo, edifício da Alfândega

P-1149-060 Lisboa

Tel.: (351-21) 881 42 63

Fax: (351-21) 881 42 61

SLOVENIA

Ministrstvo za gospodarstvo

Direktorat za ekonomske odnose s tujino

Kotnikova 5

1000 Ljubljana

Republika Slovenija

Telephone: +386 1 478 35 42

Telefax: +386 1 478 36 11

SLOVAKIA

Ministerstvo hospodárstva Slovenskej republiky

Odbor riadenia obchodovania s citlivými tovarmi

Mierová 19

827 15 Bratislava

Slovenská republika

Telephone: +421 2 48 54 20 53

Telefax: +421 2 43 42 39 15

SUOMI

Sisäasiainministeriö

Arpajais- ja asehallintoyksikkö

PL 50

FI-11101 RIIHIMÄKI

Puhelin (358-9) 160 01

Faksi (358-19) 72 06 68

Sähköposti: aahy@poliisi.fi

RUOTSI

Kommerskollegium

PO Box 6803

S-113 86 Stockholm

Tfn (46-8) 690 48 00

Fax (46-8) 30 67 59

E-post: registrator@kommers.se

YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA

Department of Trade and Industry

Export Control Organisation

4 Abbey Orchard Street

London

SW1P 2HT

United Kingdom

Telephone (44) 207 215 05 85

Telefax (44) 207 215 05 72

E-mail: mevlyn.tompkins@dti.gsi.gov.uk

B.   Osoite ilmoitusten toimittamiseksi komissioon:

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO

Directorate-General for External Relations

Directorate A: Common Foreign and Security Policy (CFSP) and European Security and Defence Policy (ESDP): Commission Coordination and contribution

Unit A 2: Legal and institutional matters, CFSP Joint Actions, Sanctions, Kimberley Process

CHAR 12/163

1049 Bruxelles/Brussel

Belgium

P. +32 2 296 25 56

Faksi +32 2 296 75 63

Sähköposti: relex-sanctions@cec.eu.int


LIITE II

Luettelo 3 ja 4 artiklassa tarkoitetuista tavaroista

Huom. tämä luettelo ei sisällä lääkintäteknisiä tavaroita


CN-koodi

Kuvaus

1.   

Henkilöiden teloittamiseen tarkoitetut tavarat seuraavasti:

ex 4421 90 98

ex 8208 90 00

1.1

Hirsipuut ja giljotiinit

ex 8543 89 95

ex 9401 79 00

ex 9401 80 00

ex 9402 10 00

ex 9402 90 00

1.2

Henkilöiden teloittamiseen tarkoitetut sähkötuolit

ex 9406 00 38

ex 9406 00 80

1.3

Esimerkiksi teräksestä ja lasista tehdyt, henkilöiden teloittamiseen tappavalla kaasulla tai aineella suunnitellut ilmatiiviit kammiot

ex 8413 81 90

ex 9018 90 50

ex 9018 90 60

ex 9018 90 85

1.4

Henkilöiden teloittamiseen tappavalla kemiallisella aineella suunnitellut automaattiset ruiskutusjärjestelmät

2.   

Henkilöihin kohdistuvaan voimankäyttöön suunnitellut tavarat seuraavasti:

ex 8543 89 95

2.1

Henkilöihin kohdistuvaan voimankäyttöön suunnitellut sähkövyöt tyhjäkäyntijännitteeltään yli 10 000 voltin sähköiskujen antamiseen


LIITE III

Luettelo 5 artiklassa tarkoitetuista tavaroista

CN-koodi

Kuvaus

1.   

Henkilöihin kohdistuvaan voimankäyttöön suunnitellut tavarat seuraavasti:

ex 9401 61 00

ex 9401 69 00

ex 9401 71 00

ex 9401 79 00

ex 9402 90 00

ex 9403 20 91

ex 9403 20 99

ex 9403 50 00

ex 9403 70 90

ex 9403 80 00

1.1

Kahletuolit ja -pöydät

Huom.

Tämä kohta ei koske vammaisia henkilöitä varten suunniteltuja kahletuoleja.

ex 7326 90 98

ex 8301 50 00

ex 3926 90 99

1.2

Jalkaraudat, joukkokahleet, ketjulukot ja yksilölliset kahleet tai ketjut.

Huom.

Tämä kohta ei koske tavanomaisia käsirautoja. Tavanomaisiksi käsiraudoiksi katsotaan käsiraudat, joiden kokonaispituus on lukittuna ja ketju mukaan luettuna toisen rannekkeen ulkoreunasta toisen rannekkeen ulkoreunaan mitattuna enintään 150–280 mm ja joita ei ole muunnettu aiheuttamaan ruumiillista kipua tai kärsimystä.

ex 7326 90 98

ex 8301 50 00

ex 3926 90 99

1.3

Peukaloraudat ja ruuvit, myös hammastetut

2.   

Mellakantorjuntaan tai itsesuojeluun suunniteltu kannettava välineistö seuraavasti:

ex 8543 89 95

ex 9304 00 00

2.1

Kannettava sähköshokkivälineistö, myös sähköpamput, -kilvet ja -pistoolit ja sähkönuolia ampuvat pistoolit, joiden tyhjäkäyntijännite on yli 10 000 volttia

1.

Tämä kohta ei koske liitteen II kohdassa 2.1 kuvattuja sähkövöitä.

2.

Tämä kohta ei koske yksilöllisiä sähköshokkivälineitä, kun ne ovat käyttäjänsä mukana hänen henkilökohtaista suojautumistaan varten.

3.   

Mellakantorjuntaan tai itsesuojeluun käytettävät aineet sekä niihin liittyvä kannettava levitysvälineistö seuraavasti:

ex 8424 20 00

ex 9304 00 00

3.1

Mellakantorjuntaan tai itsesuojeluun lamauttavaa kemiallista ainetta antamalla tai levittämällä tarkoitettu kannettava välineistö

Huom.

Tämä kohta ei koske yksilöllisiä kannettavia välineitä, vaikka ne sisältäisivät kemiallista ainetta, kun ne ovat käyttäjänsä mukana hänen henkilökohtaista suojautumistaan varten.

ex 2924 29 95

3.2

Pelargonihappovanillyyliamidi (PAVA) (CAS 2444-46-4).

ex 2939 99 00

3.3

Oleoresin capsicum (OC) (CAS 8023-77-6).


LIITE IV

Luettelo 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista jäsenvaltioiden alueista

TANSKA:

Grönlanti

RANSKA:

Uusi-Kaledonia ja siihen kuuluvat alueet

Ranskan Polynesia

Ranskan eteläiset ja antarktiset alueet

Wallis- ja Futunasaaret

Mayotte

Saint-Pierre ja Miquelon

SAKSA:

Büsingen


LIITE IV

9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu vienti- tai tuontilupalomake

Tekninen eritelmä:

Seuraavan lomakkeen on oltava mitoiltaan 10 × 297 mm siten, että mittojen osalta hyväksytään enintään – 5 ja + 8 mm:n poikkeama. Ruutujen mittayksikkö on tuuman yksi kymmenesosa vaakasuoraan ja tuuman yksi kuudesosa pystysuoraan. Alajaottelun mittayksikkö on tuuman yksi kymmenesosa vaakasuoraan.

Image

Image

Lomaketta koskevat selitykset

”Sellaisten tavaroiden vienti- tai tuontilupa, joita voitaisiin käyttää kidutukseen (asetus (EY) N:o 1236/2005)”

Lupalomaketta käytetään asetuksen (EY) N:o 1236/2005 mukaisen vienti- tai tuontiluvan myöntämiseen tiettyjen sellaisten tavaroiden kauppaa varten, joita voitaisiin käyttää kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen tai muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen. Sitä ei saa käyttää luvan myöntämiseen teknisen avun toimittamiseen.

Luvan myöntävä viranomainen on neuvoston asetuksen (EY) N:o 1236/2005 2 artiklan h alakohdassa määritelty viranomainen, joka on mainittu tämän asetuksen liitteessä I.

Luvat myönnetään käyttäen tätä yksilehtistä lomaketta, joka olisi painettava molemmin puolin. Toimivaltainen tulliviranomainen vähentää viedyt määrät käytettävissä olevasta kokonaismäärästä. Sen on varmistettava, että ne eri tavarat, joita varten vaaditaan lupa, on tätä varten selvästi eroteltu toisistaan.

Jos jäsenvaltioiden kansalliset menettelyt edellyttävät, että lomake laaditaan useampana kappaleena (esimerkiksi hakemusta varten), tämä lupalomake voidaan sisällyttää lomakesarjaan, jossa on sovellettavien kansallisten sääntöjen mukaiset tarvittavat kappaleet. Kunkin lomakkeen ruudun 3 yläpuolella olevaan ruutuun ja vasemmanpuoleiseen marginaaliin olisi selvästi merkittävä, mihin tarkoitukseen (esim. hakemus, kopio hakijalle) kukin kappale on tarkoitettu. Vain yksi näistä kappaleista on asetuksen (EY) N:o 1236/2005 liitteessä V esitetty lupalomake.

Ruutu 1:

Hakija:

Ilmoitetaan hakijan nimi ja täydellinen osoite.

Myös hakijan tullinumero voidaan ilmoittaa (useimmissa tapauksissa valinnainen).

Hakijatyyppi olisi merkittävä (valinnainen) sitä koskevaan ruutuun käyttäen numeroita 1, 2 tai 4, jotka viittaavat asetuksen (EY) N:o 1236/2005 2 artiklan i alakohdassa olevassa määritelmässä oleviin alakohtiin.

Ruutu 3:

Lupa nro:

Merkitään luvan numero ja rasti joko vienti- tai tuontiruutuun. Katso asetuksen 2 artiklan d ja e alakohta sekä 17 artikla käsitteiden ”vienti” ja ”tuonti” määritelmän osalta.

Ruutu 4:

Voimassaolo päättyy:

Ilmoitetaan päivä (kaksi numeroa), kuukausi (kaksi numeroa) ja vuosi (neljä numeroa).

Ruutu 5:

Asiamies/edustaja:

Ilmoitetaan hakijan puolesta toimivan asianmukaisesti valtuutetun edustajan tai asiamiehen (tulliasioitsijan) nimi, jos hakija itse ei esitä hakemusta. Katso myös neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 5 artikla.

Ruutu 6:

Tavaroiden sijaintimaa:

Ilmoitetaan asianomaisen maan nimi ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1172/95 (EYVL L 118, 25.5.1995, s. 10) vahvistettujen maakoodien mukainen maatunnus. Katso komission asetus (EY) N:o 1779/2002 (EYVL L 296, 5.10.2002, s. 6).

Ruutu 7:

Määrämaa:

Ilmoitetaan asianomaisen maan nimi ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1172/95 (EYVL L 118, 25.5.1995, s. 10) vahvistettujen maakoodien mukainen maatunnus. Katso komission asetus (EY) N:o 1779/2002 (EYVL L 296, 5.10.2002, s. 6).

Ruutu 10:

Tavaran kuvaus:

Mahdollisuuksien mukaan merkitään kyseisten tavaroiden pakkausmerkinnät. Ruutuun 10 voidaan merkitä myös tavaroiden arvo.

Jos ruudussa 10 ei ole riittävästi tilaa, käytetään lisälehteä, johon merkitään lupanumero. Lisälehtien määrä merkitään ruutuun 16.

Tämä lomake on suunniteltu käytettäväksi enintään kolmea erityyppistä tavaraa varten (katso asetuksen liitteet II ja III). Jos on tarpeen myöntää lupa useamman kuin kolmen erityyppisen tavaran viennille tai tuonnille, myönnetään kaksi lupaa.

Ruutu 11

Tavaran nro:

Tämä kohta täytetään vain lomakkeen kääntöpuolella. On varmistettava, että tavaran numero vastaa lomakkeen etupuolella olevaa painettua numeroa, joka on tavaran kuvauksen vieressä olevassa ruudussa 11.

Ruutu 14:

Erityisvaatimukset ja -ehdot:

Jos ruudussa 14 ei ole riittävästi tilaa, käytetään lisälehteä, johon merkitään lupanumero. Lisälehtien määrä merkitään ruutuun 16.

Ruutu 16:

Liitteiden määrä:

Ilmoitetaan mahdollisten liitteiden määrä (katso ruutuja 10 ja 14 koskeva selitys).


30.7.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 200/20


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1237/2005,

annettu 29 päivänä heinäkuuta 2005,

tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon hedelmien ja vihannesten tuontijärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 21 päivänä joulukuuta 1994 annetun komission asetuksen (EY) N:o 3223/94 (1) ja erityisesti sen 4 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 3223/94 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)

Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 3223/94 4 artiklassa tarkoitetut tuonnin kiinteät arvot vahvistetaan liitteessä olevassa taulukossa merkityllä tavalla.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 30 päivänä heinäkuuta 2005.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä heinäkuuta 2005.

Komission puolesta

J. M. SILVA RODRÍGUEZ

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EYVL L 337, 24.12.1994, s. 66. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1947/2002 (EYVL L 299, 1.11.2002, s. 17).


LIITE

tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi 29 päivänä heinäkuuta 2005 annettuun komission asetukseen

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Kolmannen maan koodi (1)

Tuonnin kiinteä arvo

0702 00 00

052

71,8

096

21,9

999

46,9

0707 00 05

052

61,9

999

61,9

0709 90 70

052

75,7

999

75,7

0805 50 10

388

72,5

508

58,8

524

69,1

528

72,2

999

68,2

0806 10 10

052

111,3

204

80,3

220

126,8

334

91,2

624

162,7

999

114,5

0808 10 80

388

92,3

400

101,0

508

69,1

512

63,3

528

88,5

720

73,3

804

85,4

999

81,8

0808 20 50

052

125,8

388

63,0

512

47,0

528

35,6

999

67,9

0809 10 00

052

141,4

999

141,4

0809 20 95

052

280,0

400

336,4

999

308,2

0809 30 10, 0809 30 90

052

109,8

999

109,8

0809 40 05

624

87,6

999

87,6


(1)  Komission asetuksessa (EY) N:o 750/2005 (EUVL L 126, 19.5.2005, s. 12) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”999” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.


30.7.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 200/22


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1238/2005,

annettu 28 päivänä heinäkuuta 2005,

omenoiden kaupan pitämistä koskevista vaatimuksista annetun asetuksen (EY) N:o 85/2004 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon hedelmä- ja vihannesalan yhteisestä markkinajärjestelystä 28 päivänä lokakuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2200/96 (1) ja erityisesti sen 2 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission asetuksen (EY) N:o 85/2004 (2) mukaisesti vähimmäiskokoa pienennetään 1 päivästä elokuuta 2005 vastaamaan kokoluokkaa, joka vahvistetaan Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission laatuvaatimuksissa FFV-50.

(2)

Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission maataloustuotteiden laatuvaatimuksia käsittelevälle työryhmälle on ehdotettu sokeripitoisuuteen perustuvan kypsyyskriteerin sisällyttämistä vaatimuksiin FFV-50.

(3)

Koska vähimmäiskoko on niin ikään kypsyyttä koskeva kriteeri, olisi tutkittava, miten nämä kaksi kypsyyskriteeriä voitaisiin parhaiten sisällyttää omenoiden kaupan pitämistä koskeviin vaatimuksiin.

(4)

Koska kyseisen tutkimuksen toteuttamiseen menee vähintään kolme markkinointivuotta, vähimmäiskoon pienentämisen soveltamista olisi lykättävä 1 päivään kesäkuuta 2008 ja jatkettava kokoluokitusta koskevien siirtymäsäännösten soveltamista 31 päivään toukokuuta 2008.

(5)

On kuitenkin syytä suojella niiden toimijoiden perusteltua luottamusta, jotka ovat tehneet sopimuksia olettaen, että uusia vaatimuksia, joissa säädetään vähimmäiskoon pienentämisestä, sovelletaan 1 päivästä elokuuta 2005 alkaen.

(6)

Selkeyden vuoksi on syytä täsmentää, että kun tuotteen myynnissä käytetään tavaramerkkiä, on mainittava myös lajikkeen nimi tai sen synonyymi.

(7)

Yhteisön vaatimuksia koskevassa lisäyksessä olevassa lajikeluettelossa on muutamia virheitä.

(8)

Asetus (EY) N:o 85/2004 olisi sen vuoksi muutettava.

(9)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat hedelmien ja vihannesten hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 85/2004 seuraavasti:

1)

Korvataan 2 artiklan johdantolauseessa ilmaisu ”31 päivään heinäkuuta 2005” ilmaisulla ”31 päivään toukokuuta 2008”.

2)

Korvataan 4 artiklan toisessa alakohdassa ilmaisu ”1 päivästä elokuuta 2005” ilmaisulla ”1 päivästä kesäkuuta 2008”.

3)

Muutetaan liite tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2005.

Toimijat, jotka ovat jäsenvaltioiden viranomaisia tyydyttävällä tavalla tehneet ennen 1 päivää elokuuta 2005 sopimuksia asetuksen (EY) N:o 85/2004 liitteessä olevan III kohdan toisen ja kolmannen alakohdan perusteella, voivat kuitenkin pitää kyseisten sopimusten kohteena olevia omenia kaupan mainittujen alakohtien säännösten mukaisesti.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 28 päivänä heinäkuuta 2005.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EYVL L 297, 21.11.1996, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 47/2003 (EYVL L 7, 11.1.2003, s. 64).

(2)  EUVL L 13, 20.1.2004, s. 3. Asetus sellaisena kuin se muutettuna asetuksella (EY) N:o 907/2004 (EUVL L 163, 30.4.2004, s. 50).


LIITE

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 85/2004 liitteessä olevan lisäyksen 4 osasto seuraavasti:

1)

korvataan toisen alakohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

”Joitakin seuraavassa luettelossa mainittuja lajikkeita voidaan pitää kaupan kauppanimillä, joille on haettu suojaa tai saatu suoja yhdessä tai useammassa maassa, jos etiketissä ilmoitetaan lajikkeen nimi tai sen synonyymi.”;

2)

korvataan ohjeellisen luettelon sisältävä taulukko seuraavasti:

Lajikkeet

Synonyymit

Tavaramerkki

Väri-ryhmä

Ruskea-laikkui-suus

Koko

African Red

 

African CarmineTM

B

 

 

Akane

Tohoku 3

Primerouge®

B

 

 

Alborz Seedling

 

 

C

 

 

Aldas

 

 

B

 

SH

Alice

 

 

B

 

 

Alkmene

Early Windsor

 

C

 

 

Alwa

 

 

B

 

 

Angold

 

 

C

 

SH

Apollo

Beauty of Blackmoor

 

C

 

SH

Arkcharm

Arkansas No 18, A 18

 

C

 

SH

Arlet

 

 

B

R

 

Aroma

 

 

C

 

 

Aroman punaiset muunnokset, esim. Aroma Amorosa

 

 

B

 

 

Auksis

 

 

B

 

 

Belfort

Pella

 

B

 

 

Belle de Boskoop ja muunnokset

 

 

D

R

SH

Belle fleur double

 

 

D

 

SH

Berlepsch

Freiherr von Berlepsch

 

C

 

 

Berlepsch rouge

Red Berlepsch, Roter Berlepsch

 

B

 

 

Blushed Golden

 

 

 

 

SH

Bohemia

 

 

B

 

SH

Boskoop rouge

Red Boskoop, Roter Boskoop

 

B

R

SH

Braeburn

 

 

B

 

SH

Braeburnin punaiset muunnokset, esim.:

 

 

A

 

SH

Hidala

 

Hilwell®

 

Joburn

 

AuroraTM, Red BraeburnTM, Southern RoseTM

 

Lochbuie Red

 

 

 

Braeburn

 

 

 

Mahana Red

 

Redfield®

 

Mariri Red

 

EveTM, Red BraeburnTM, Southern RoseTM

 

Redfield

 

Red BraeburnTM, Southern RoseTM

 

Royal Braeburn

 

 

 

Bramley's Seedling

Bramley, Triomphe de Kiel

 

D

 

SH

Brettacher Sämling

 

 

D

 

SH

Calville (ryhmä)

 

 

D

 

SH

Cardinal

 

 

B

 

 

Carola

Kalco

 

C

 

SH

Caudle

 

CameoTM

B

 

 

Charden

 

 

D

 

SH

Charles Ross

 

 

D

 

SH

Civni

 

Rubens®

B

 

 

Coromandel Red

Corodel

 

A

 

 

Cortland

 

 

B

 

SH

Cox's Orange Pippin ja muunnokset

Cox Orange

 

C

R

 

Cox's Orange Pippinin punaiset muunnokset, esim.:

Cherry Cox

 

 

B

R

 

Crimson Bramley

 

 

D

 

SH

Cripps Pink

 

Pink Lady®

C

 

 

Cripps Red

 

SundownerTM

C (1)

 

 

Dalinbel

 

 

B

 

 

Delblush

 

Tentation®

D

 

SH

Delcorf ja muunnokset, esim.:

 

Delbarestivale®

C

 

SH

Dalili

 

Ambassy®

 

Monidel

 

 

 

Delgollune

 

Delbard Jubilé®

B

 

SH

Delicious ordinaire

Ordinary Delicious

 

B

 

 

Deljeni

 

Primgold®

D

 

SH

Delikates

 

 

B

 

 

Delor

 

 

C

 

SH

Discovery

 

 

C

 

 

Dunn's Seedling

 

 

D

R

 

Dykmanns Zoet

 

 

C

 

 

Egremont Russet

 

 

D

R

 

Elan

 

 

D

 

SH

Elise

Red Delight

Roblos®

A

 

SH

Ellison's orange

Ellison

 

C

 

SH

Elstar ja muunnokset, esim.:

 

 

C

 

 

Daliter

 

EltonTM

 

 

Elshof

 

 

 

 

Elstar Armhold

 

 

 

 

Elstar Reinhardt

 

 

 

 

Elstarin punaiset muunnokset, esim.:

 

 

B

 

 

Bel-El

 

Red ElswoutTM

 

 

Daliest

 

ElistaTM

 

 

Goedhof

 

ElnicaTM

 

 

Red Elstar

 

 

 

 

Valstar

 

 

 

 

Empire

 

 

A

 

 

Falstaff

 

 

C

 

 

Fiesta

Red Pippin

 

C

 

 

Florina

 

Querina®

B

 

SH

Fortune

 

 

D

R

 

Fuji ja muunnokset

 

 

B

 

SH

Gala

 

 

C

 

 

Galan punaiset muunnokset, esim.:

 

 

A

 

 

Annaglo

 

 

 

 

Baigent

 

Brookfield®

 

 

Galaxy

 

 

 

 

Mitchgla

 

Mondial Gala®

 

 

Obrogala

 

Delbard Gala®

 

 

Regala

 

 

 

 

Regal Prince

 

Gala Must®

 

 

Tenroy

 

Royal Gala®

 

 

Garcia

 

 

D

 

SH

Gloster

 

 

B

 

SH

Goldbohemia

 

 

D

 

SH

Golden Delicious ja muunnokset

 

 

D

 

SH

Golden Russet

 

 

D

R

 

Goldrush

Coop 38

 

D

 

SH

Goldstar

 

 

D

 

SH

Gradigold

 

Golden Extreme®

Golden Supreme®

D

 

SH

Granny Smith

 

 

D

 

SH

Gravenstein rouge

Red Gravenstein, Roter Gravensteiner

 

B

 

SH

Gravensteiner

Gravenstein

 

D

 

SH

Greensleeves

 

 

D

 

SH

Holsteiner Cox ja muunnokset

Holstein

 

D

R

 

Holstein rouge

Red Holstein, Roter Holsteiner Cox

 

C

R

 

Honeycrisp

 

Honeycrunch®

C

 

SH

Honeygold

 

 

D

 

SH

Horneburger

 

 

D

 

SH

Howgate Wonder

Manga

 

D

 

SH

Idared

 

 

B

 

SH

Ingrid Marie

 

 

B

R

 

Isbranica

Izbranica

 

C

 

 

Jacob Fisher

 

 

D

 

SH

Jacques Lebel

 

 

D

 

SH

Jamba

 

 

C

 

SH

James Grieve ja muunnokset

 

 

D

 

SH

James Grieve rouge

Red James Grieve

 

B

 

SH

Jarka

 

 

C

 

SH

Jerseymac

 

 

B

 

 

Jester

 

 

D

 

SH

Jonagold (2) ja muunnokset, esim.:

 

 

C

 

SH

Crowngold

 

 

 

Daligo

 

 

 

Daliguy

Jonasty

 

 

Dalijean

Jonamel

 

 

Jonagold 2000

Excel

 

 

Jonabel

 

 

 

Jonabres

 

 

 

King Jonagold

 

 

 

New Jonagold

Fukushima

 

 

Novajo

Veulemanns

 

 

Schneica

 

Jonica®

 

Wilmuta

 

 

 

Jonagored ja muunnokset, esim.:

 

 

A

 

SH

Decosta

 

 

 

Jomured

Van de Poel

 

 

Jonagold Boerekamp

 

Early Queen®

 

Jomar

 

Marnica®

 

Jonagored Supra

 

 

 

Jonaveld

 

First Red®

 

Primo

 

 

 

Romagold

Surkijn

 

 

Rubinstar

 

 

 

Red Jonaprince

 

Wilton's®, Red Prince®

 

Jonalord

 

 

C

 

 

Jonathan

 

 

B

 

 

Julia

 

 

B

 

 

Jupiter

 

 

D

 

SH

Karmijn de Sonnaville

 

 

C

R

SH

Katy

Katja

 

B

 

 

Kent

 

 

D

R

 

Kidd's orange red

 

 

C

R

 

Kim

 

 

B

 

 

Koit

 

 

C

 

SH

Krameri Tuvioun

 

 

B

 

 

Kukikovskoje

 

 

B

 

 

Lady Williams

 

 

B

 

SH

Lane's Prince Albert

 

 

D

 

SH

Laxton's Superb

Laxtons Superb

 

C

R

 

Ligol

 

 

B

 

SH

Lobo

 

 

B

 

 

Lodel

 

 

A

 

 

Lord Lambourne

 

 

C

 

 

Maigold

 

 

B

 

 

Mc Intosh

 

 

B

 

 

Meelis

 

 

B

 

SH

Melba

 

 

B

 

 

Melodie

 

 

B

 

SH

Melrose

 

 

C

 

SH

Meridian

 

 

C

 

 

Moonglo

 

 

C

 

 

Morgenduft

Imperatore

 

B

 

SH

Mountain Cove

 

Ginger GoldTM

D

 

SH

Mutsu

 

Crispin®

D

 

SH

Normanda

 

 

C

 

SH

Nueva Europa

 

 

C

 

 

Nueva Orleans

 

 

B

 

SH

Odin

 

 

B

 

 

Ontario

 

 

B

 

SH

Orlovskoje Polosatoje

 

 

C

 

 

Ozark Gold

 

 

D

 

SH

Paula Red

 

 

B

 

 

Pero de Cirio

 

 

D

 

SH

Piglos

 

 

B

 

SH

Pikant

 

 

B

 

SH

Pikkolo

 

 

C

 

 

Pilot

 

 

C

 

 

Pimona

 

 

C

 

 

Pinova

 

Corail®

C

 

 

Pirella

 

Pirol®

B

 

SH

Piros

 

 

C

 

SH

Rafzubex

 

Rubinette® Rosso

A

 

 

Rafzubin

 

Rubinette®

C

 

 

Rajka

 

 

B

 

 

Rambour d'hiver

 

 

D

 

SH

Rambour Franc

 

 

B

 

 

Reanda

 

 

B

 

SH

Rebella

 

 

C

 

SH

Red Delicious ja muunnokset, esim.:

 

 

A

 

SH

Camspur

 

Redchief®

 

Erovan

 

Early Red One®

 

Evasni

 

Scarlet Spur®

 

Flatrar

 

Starkspur Ultra Red®

 

Fortuna Delicious

 

 

 

Otago

 

 

 

Red King

 

 

 

Red Spur

 

 

 

Red York

 

 

 

Richared

 

 

 

Royal Red

 

 

 

Sandidge

 

Super Chief®

 

Shotwell Delicious

 

 

 

Stark Delicious

 

 

 

Starking

 

 

 

Starkrimson

 

 

 

Starkspur

 

 

 

Topred

 

 

 

Trumdor

 

Oregon Spur Delicious®

 

Well Spur

 

 

 

Red Dougherty

 

 

A

 

 

Red Rome

 

 

A

 

 

Redkroft

 

 

A

 

 

Regal

 

 

A

 

 

Regina

 

 

B

 

SH

Reglindis

 

 

C

 

SH

Reine des Reinettes

Goldparmäne, Gold Parmoné

 

C

 

 

Reineta Encarnada

 

 

B

 

 

Reinette Rouge du Canada

 

 

B

 

SH

Reinette d'Orléans

 

 

D

 

SH

Reinette Blanche du Canada

Reinette du Canada, Canada Blanc, Kanadarenette

 

D

R

SH

Reinette de France

 

 

D

 

SH

Reinette de Landsberg

 

 

D

 

SH

Reinette grise du Canada

Graue Kanadarenette

 

D

R

SH

Relinda

 

 

C

 

 

Remo

 

 

B

 

 

Renora

 

 

B

 

SH

Resi

 

 

B

 

 

Resista

 

 

D

 

SH

Retina

 

 

B

 

SH

Rewena

 

 

B

 

SH

Roja de Benejama

Verruga, Roja del Valle, Clavelina

 

A

 

 

Rome Beauty

Belle de Rome, Rome

 

B

 

 

Rosana

Berner Rosenapfel

 

B

 

SH

Royal Beaut

 

 

A

 

SH

Rubin

 

 

C

 

SH

Rubinola

 

 

B

 

SH

Sciearly

 

Pacific BeautyTM

A

 

 

Scifresh

 

JazzTM

B

 

 

Sciglo

 

Southern SnapTM

A

 

 

Sciray

GS48

 

A

 

 

Scired

 

Pacific QueenTM

A

R

 

Sciros

 

Pacific RoseTM

A

 

SH

Selena

 

 

B

 

SH

Shampion

 

 

B

 

SH

Sidrunkollane Talioun

 

 

D

 

SH

Sinap Orlovskij

Orlovski Sinap

 

D

 

SH

Snygold

Earlygold

 

D

 

SH

Sommerregent

 

 

C

 

 

Spartan

 

 

A

 

 

Splendour

 

 

A

 

 

St. Edmunds Pippin

 

 

D

R

 

Stark's Earliest

 

 

C

 

 

Štaris

Staris

 

A

 

 

Sturmer Pippin

 

 

D

R

 

Sügisdessert

 

 

C

 

SH

Sügisjoonik

 

 

C

 

SH

Summerred

 

 

B

 

 

Sunrise

 

 

A

 

 

Sunset

 

 

D

R

 

Suntan

 

 

D

R

SH

Sweet Caroline

 

 

C

 

SH

Talvenauding

 

 

B

 

 

Tellisaare

 

 

B

 

 

Tiina

 

 

B

 

SH

Topaz

 

 

B

 

 

Tydeman's Early Worcester

Tydeman's Early

 

B

 

SH

Veteran

 

 

B

 

 

Vista Bella

Bellavista

 

B

 

 

Wealthy

 

 

B

 

 

Worcester Pearmain

 

 

B

 

 

York

 

 

B

 

 


(1)  Vähintään 20 prosenttia punaista I ja II luokassa.

(2)  Jonagold-lajikkeelta vaaditaan kuitenkin, että II luokkaan luokiteltujen hedelmien pinnasta vähintään kymmenesosa on punajuovaista.


30.7.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 200/32


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1239/2005,

annettu 29 päivänä heinäkuuta 2005,

eräiden voilaatujen vientitukia koskevan pysyvän tarjouskilpailun avaamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 581/2004 ja rasvattoman maitojauheen vientitukia koskevan pysyvän tarjouskilpailun avaamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 582/2004 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maito- ja maitotuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 (1) ja erityisesti sen 31 artiklan 3 kohdan b alakohdan ja 14 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission asetuksen (EY) N:o 581/2004 (2) 1 artiklan 1 kohdan ja komission asetuksen (EY) N:o 582/2004 (3) 1 artiklan 1 kohdan mukaan vientitukien myöntäminen ei koske tiettyjä määräpaikkoja.

(2)

Maito- ja maitotuotealan vientitukien vahvistamisesta 16 päivänä kesäkuuta 2005 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 909/2005 (4) Ceuta ja Melilla sisällytetään 17 päivästä kesäkuuta 2005 määräpaikkakoodien L01 ja L03 alueisiin, joihin suuntautuvalle viennille ei myönnetä vientitukia. Lisäksi kyseisessä asetuksessa yhdenmukaistetaan Venäjään sovellettava voin vientituen määrä kaikkiin muihin määräpaikkoihin sovellettavan määrän kanssa. Sen vuoksi on tarpeen jättää nämä määräpaikat asetuksissa (EY) N:o 581/2004 ja (EY) N:o 582/2004 vahvistettujen vientitukien ulkopuolelle.

(3)

Asetukset (EY) N:o 581/2004 ja (EY) N:o 582/2004 olisi muutettava vastaavasti.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maidon ja maitotuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan asetuksen (EY) N:o 581/2004 1 artiklan 1 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tuotteet on tarkoitettu vietäviksi kaikkiin määräpaikkoihin lukuun ottamatta Andorraa, Ceutaa ja Melillaa, Gibraltaria, Amerikan yhdysvaltoja ja Vatikaanivaltiota.”

2 artikla

Korvataan asetuksen (EY) N:o 582/2004 1 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Avataan pysyvä tarjouskilpailu nettopainoltaan vähintään 25 kilogramman säkeissä olevan ja enintään 0,5 painoprosenttia lisättyä muuta kuin maitoa sisältävää ainetta sisältävän tuotekoodiin ex ex 0402 10 19 9000 kuuluvan, komission asetuksen (ETY) N:o 3846/87 (5) liitteessä I olevassa 9 jaksossa tarkoitetun rasvattoman maitojauheen vientituen määrittämiseksi vientiä varten kaikkiin määräpaikkoihin, ei kuitenkaan Andorraan, Bulgariaan, Ceutaa ja Melillaan, Gibraltariin, Amerikan yhdysvaltoihin ja Vatikaanivaltioon.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä heinäkuuta 2005.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EYVL L 160, 26.6.1999, s. 48. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 186/2004 (EUVL L 29, 3.2.2004, s. 6).

(2)  EUVL L 90, 27.3.2004, s. 64. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2250/2004 (EUVL L 381, 28.12.2004, s. 25).

(3)  EUVL L 90, 27.3.2004, s. 67. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2250/2004.

(4)  EUVL L 154, 17.6.2005, s. 10.

(5)  EYVL L 366, 24.12.1987, s. 1.”


30.7.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 200/34


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1240/2005,

annettu 29 päivänä heinäkuuta 2005,

asetuksen (EY) N:o 1279/98 muuttamisesta Romaniasta peräisin olevien naudanlihatuotteiden tiettyjen tariffikiintiöiden osalta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon naudanliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1254/1999 (1) ja erityisesti sen 32 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Romanian välisestä assosiaatiosta tehdyn Eurooppa-sopimuksen kauppaa koskevien määräysten mukauttamista koskevan pöytäkirjan tekemisestä maatalouden uusia keskinäisiä myönnytyksiä koskevien neuvottelujen tulosten huomioon ottamiseksi 19 päivänä joulukuuta 2002 tehdyssä neuvoston päätöksessä 2003/18/EY (2) säädetään naudanlihavalmisteiden kyseisellä sopimuksella avatussa tariffikiintiössä tapahtuvaa tuontia koskevista myönnytyksistä.

(2)

Kyseisen tariffikiintiön soveltamista koskevat säännökset vahvistetaan Bulgarian ja Romanian osalta neuvoston päätöksissä 2003/286/EY ja 2003/18/EY säädettyjen naudanlihan tariffikiintiöiden soveltamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamista 19 päivänä kesäkuuta 1998 koskevassa komission asetuksessa (EY) N:o 1279/98 (3).

(3)

Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Romanian välisestä assosiaatiosta tehdyn Eurooppa-sopimuksen lisäpöytäkirjan tekemisestä Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi 25 päivänä huhtikuuta 2005 tehdyssä neuvoston ja komission päätöksessä 2005/431/EY (4) säädetään naudanlihatuotteita koskevista myönnytyksistä.

(4)

Olisi vahvistettava naudanlihatuotteita koskevien myönnytysten täytäntöön panemiseksi tarvittavat toimenpiteet ja muutettava asetus (EY) N:o 1279/98 vastaavasti.

(5)

Lisäksi asetuksen (EY) N:o 1279/98 4 artiklan 1 kohdassa säädetään, että todistushakemukset on jätettävä kunkin kyseisen asetuksen 2 artiklassa tarkoitetun jakson ensimmäisten kymmenen päivän aikana. Lisäpöytäkirjan voimaantulopäivän vuoksi mainitusta säännöksestä on tarpeen poiketa tämän asetuksen voimaantulon ja 31 päivän joulukuuta 2005 välisen ajanjakson osalta.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat naudanlihan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1279/98 4 artiklan 1 kohdassa säädetään, tuontitodistushakemukset on jätettävä tämän asetuksen voimaantulon ja 31 päivän joulukuuta 2005 välisen ajanjakson osalta viimeistään tämän asetuksen julkaisemista Euroopan unionin virallisessa lehdessä seuraavana kymmenentenä työpäivänä kello 13.00 Brysselin aikaa.

2.   Asetuksen (EY) N:o 1279/98 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti vuoden 2005 heinäkuun ensimmäisten kymmenen päivän aikana jätettyjä todistushakemuksia pidetään 1 kohdan mukaisina hakemuksina.

3.   Korvataan asetuksen (EY) N:o 1279/98 liitteet I ja II tämän asetuksen liitteellä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä elokuuta 2005.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä heinäkuuta 2005.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EYVL 160, 26.6.1999, s. 21. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1782/2003 (EUVL L 270, 21.10.2003, s. 1).

(2)  EYVL 8, 14.1.2003, s. 18.

(3)  EYVL 176, 20.6.1998, s. 12. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1220/2005 (EUVL L 199, 29.7.2005, s. 47).

(4)  EUVL 155, 17.6.2005, s. 26.


LIITE

LIITE I

Tietyistä maista peräisin olevien eräiden tuotteiden yhteisöön tuontiin sovellettavat myönnytykset

(MFN = suosituimmuustulli)

Alkuperämaa

Järjestysnumero

CN-koodi

Kuvaus

Kannettava tulli

(% suosituimmuustullista)

Vuotuinen määrä 1.7.2005 alkaen

(tonnia) (1)

Vuotuinen lisäys 1.7.2006 alkaen

(tonnia)

Romania

09.4753

0201

0202

Naudanliha, tuore, jäähdytetty tai jäädytetty

vapaa

4 000

0

09.4765

0206 10 95

Nautaeläimen syötävä pallea- ja kuveliha, tuore tai jäähdytetty

vapaa

100

0

0206 29 91

Nautaeläimen syötävä pallea- ja kuveliha, jäädytetty

0210 20

Naudanliha, suolattu, suolavedessä, kuivattu tai savustettu

0210 99 51

Nautaeläinten pallea- ja kuveliha

09.4768

1602 50

Naudanlihavalmisteet tai -säilykkeet tai muut eläimenosat

vapaa

500

0

Bulgaria

09.4651

0201

0202

Naudanliha, tuore, jäähdytetty tai jäädytetty

vapaa

2 500

0

09.4784

1602 50

Naudanlihavalmisteet tai -säilykkeet tai muut eläimenosat

vapaa

660

60

LIITE II

Faksi: (32-2) 292 17 34

Sähköpostiosoite: AGRI-Bovins-Import@cec.eu.int

Image


(1)  Romanian: vuotuinen määrä 1.8.2005 alkaen (tonnia).


30.7.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 200/38


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1241/2005,

annettu 29 päivänä heinäkuuta 2005,

neuvoston päätöksessä 2003/18/EY säädetyn eräiden Romaniasta peräisin olevien elävien nautaeläinten tariffikiintiön soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon naudanliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1254/1999 (1) ja erityisesti sen 32 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Romanian välisestä assosiaatiosta tehdyn Eurooppa-sopimuksen kauppaa koskevien määräysten mukauttamista koskevan pöytäkirjan tekemisestä maatalouden uusia keskinäisiä myönnytyksiä koskevien neuvottelujen tulosten huomioon ottamiseksi 19 päivänä joulukuuta 2002 tehdyssä neuvoston päätöksessä 2003/18/EY (2) säädetään eräiden Romaniasta peräisin olevien elävien eläinten tuontitariffikiintiön avaamista koskevista myönnytyksistä.

(2)

Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Romanian välisestä assosiaatiosta tehdyn Eurooppa-sopimuksen lisäpöytäkirjan tekemisestä Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi 25 päivänä huhtikuuta 2005 tehdyssä neuvoston ja komission päätöksessä 2005/431/EY (3) säädetään eräiden Romaniasta peräisin olevien elävien eläinten tuontia koskevista lisämyönnytyksistä.

(3)

Olisi vahvistettava elävien nautaeläinten tariffikiintiöiden avaamista ja hallinnointia koskevat yksityiskohtaiset säännöt, joita sovelletaan usean vuoden ajan 1 päivästä elokuuta 2005 alkaen.

(4)

Keinottelun välttämiseksi on aiheellista saattaa kiintiössä käytettävissä olevat määrät sellaisten toimijoiden käyttöön, jotka kykenevät osoittamaan tosiasiallisesti harjoittavansa merkittävän suuruista kauppaa kolmansien maiden kanssa. Tämän vuoksi ja tehokkaan hallinnoinnin varmistamiseksi olisi edellytettävä, että kyseiset toimijat ovat tuoneet kyseessä olevaa vuotuista kiintiökautta edeltävänä vuonna tietyn vähimmäismäärän eläimiä, minkä pitäisi samanaikaisesti varmistaa myönnytysten oikeudenmukainen käyttöoikeus. Koska nykyisiä myönnytyksiä sovelletaan ainoastaan eläinten tuontiin Romaniasta, sieltä tapahtuvan tuonnin perusteella voidaan tavanomaisena rahtina pitää 50 eläimen erää. Kokemus on osoittanut, että yhden erän myynti tai ostaminen on vähimmäisedellytys, jotta liiketoimi voidaan katsoa todelliseksi ja kannattavaksi.

(5)

Näiden arviointiperusteiden valvonta edellyttää, että hakemus esitetään siinä jäsenvaltiossa, jossa tuoja on kirjattu alv-rekisteriin.

(6)

Keinottelun välttämiseksi olisi myös evättävä kiintiön käyttöoikeus tuojilta, jotka eivät enää kyseessä olevan vuotuisen kiintiökauden alkamista edeltävänä 1 päivänä tammikuuta 2005 harjoittaneet elävien nautaeläinten kauppaa. Tuontioikeushakemuksiin liittyvä vakuus olisi asetettava siinä jäsenvaltiossa, jonka kansalliseen alv-rekisteriin toimija on merkitty. Tuontitodistuksia ei pitäisi olla mahdollista siirtää, ja ne olisi myönnettävä ainoastaan sille määrälle, jota koskevat tuontioikeudet toimijalle on myönnetty.

(7)

Jotta voitaisiin taata tasavertainen kiintiön käyttöoikeus varmistaen samalla, että eläinten lukumäärä hakemusta kohden on kaupallisesti kannattava, olisi vahvistettava eläinten enimmäis- ja vähimmäismäärä kussakin hakemuksessa.

(8)

Olisi säädettävä, että tuontioikeudet myönnetään harkinta-ajan jälkeen ja soveltaen tarvittaessa kiinteää vähennysprosenttia.

(9)

Asetuksen (EY) N:o 1254/1999 29 artiklan 1 kohdan mukaisesti järjestelmää olisi hallinnoitava tuontitodistusten avulla. Tämän vuoksi olisi säädettävä erityisesti hakemusten jättämistä koskevista säännöistä sekä tiedoista, joiden on sisällyttävä hakemuksiin ja todistuksiin, tarvittaessa naudanliha-alan tuonti- ja vientitodistusjärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 2377/80 kumoamisesta 26 päivänä kesäkuuta 1995 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1445/95 (4) sekä maataloustuotteiden tuonti-, vienti- ja ennakkovahvistustodistusmenettelyn soveltamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä 9 päivänä kesäkuuta 2000 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1291/2000 (5) tiettyjä säännöksiä täydentäen tai niistä poiketen.

(10)

Jotta toimija olisi velvollinen hakemaan tuontitodistukset koko sille määrälle, jota koskevat tuontioikeudet kyseiselle toimijalle on myönnetty, olisi säädettävä, että kyseinen hakemus on tuontioikeuksiin liittyvän vakuuden osalta maataloustuotteiden vakuusjärjestelmän soveltamista koskevien yhteisten yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamisesta 22 päivänä heinäkuuta 1985 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2220/85 (6) mukainen ensisijainen vaatimus.

(11)

Kiintiön moitteeton hallinnointi edellyttää niin ikään, että todistuksenhaltija on todellinen tuoja. Sen vuoksi tuojan olisi osallistuttava aktiivisesti kyseisten eläinten ostoon, kuljetukseen ja tuontiin. Tästä syystä todisteen esittäminen tällaisesta toiminnasta olisi asetettava ensisijaiseksi vaatimukseksi todistukseen liittyvän vakuuden osalta.

(12)

Kiintiössä tuotuja eläimiä koskevan tiukan tilastollisen valvonnan varmistamiseksi asetuksen (EY) N:o 1291/2000 8 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua sallittua poikkeamaa ei pitäisi soveltaa.

(13)

Tietyistä kolmansista maista peräisin olevia tiettyihin vuoristorotuihin kuuluvia ja muuhun kuin teuraseläimiksi tarkoitettuja lehmiä ja hiehoja koskevan tariffikiintiön soveltamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamisesta sekä asetuksen (EY) N:o 1012/98 muuttamisesta 2 päivänä kesäkuuta 1998 annetusta komission asetuksesta (EY) N:o 1143/98 (7) on tullut tarpeeton päätöksen 2005/431/EY sekä Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Bulgarian tasavallan välisestä assosiaatiosta tehdyn Eurooppa-sopimuksen lisäpöytäkirjan tekemisestä Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi 18 päivänä huhtikuuta 2005 tehdyn neuvoston ja komission päätöksen 2005/430/EY (8) myötä. Kyseinen asetus olisi sen vuoksi kumottava.

(14)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat naudanliha-alan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Yhteisöön voidaan tuoda tullitta yhteisöön usean vuoden ajan 1 päivän heinäkuuta ja seuraavan vuoden 30 päivän kesäkuuta välisenä aikana 46 000 Romaniasta peräisin olevaa elävää nautaeläintä, jotka kuuluvat CN-koodiin 0102 90 05, 0102 90 21, 0102 90 29, 0102 90 41, 0102 90 49, 0102 90 51, 0102 90 59, 0102 90 61 tai 0102 90 71.

Kiintiövuonna 2005–2006 ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu kiintiökausi kestää kuitenkin 1 päivästä elokuuta 200530 päivään kesäkuuta 2006.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun kiintiön järjestysnumero on 09.4769.

2 artikla

1.   Edellä olevassa 1 artiklassa säädettyyn kiintiöön liittyviä tuontioikeuksia koskevia hakemuksia voivat jättää ainoastaan luonnolliset ja oikeushenkilöt. Hakijan on hakemuksen jättämishetkellä todistettava asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisia viranomaisia tyydyttävällä tavalla tuoneensa kyseessä olevaa vuotuista kiintiökautta edeltäneenä vuonna vähintään 50 CN-koodiin 0102 90 kuuluvaa eläintä.

Hakijan on oltava kirjattu kansalliseen alv-rekisteriin.

2.   Todisteet tuonnista esitetään ainoastaan vapaaseen liikkeeseen luovuttamista koskevan tulliasiakirjan avulla, jonka on oltava tulliviranomaisten asianmukaisesti hyväksymä ja sisällettävä viittaus kyseiseen, vastaanottajaksi mainittuun hakijaan.

Jäsenvaltiot voivat hyväksyä toimivaltaisen viranomaisen oikeaksi todistamat jäljennökset ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuista asiakirjoista. Kun tällaisia jäljennöksiä hyväksytään, siitä on mainittava 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitetussa jäsenvaltion ilmoituksessa kunkin asiaan liittyvän hakijan osalta.

3.   Toimijat, jotka eivät kyseessä olevaa vuotuista kiintiökautta edeltäneen vuoden 1 päivänä tammikuuta enää harjoittaneet naudanlihan kauppaa kolmansien maiden kanssa, eivät ole kiintiöön oikeutettuja.

4.   Yritysten, joilla kullakin on 1 kohdassa tarkoitetun vähimmäismäärän mukaista viitetuontia, sulautumisen tuloksena syntynyt yritys voi käyttää kyseistä viitetuontia hakemuksensa perusteena.

3 artikla

1.   Tuontioikeushakemus on mahdollista tehdä ainoastaan siinä jäsenvaltiossa, jossa hakija on kirjattu kansalliseen alv-rekisteriin.

2.   Tuontioikeushakemusten on koskettava vähintään 50:tä eläintä, eivätkä ne saa koskea yli viittä prosenttia käytettävissä olevasta määrästä.

Jos hakemuksia tehdään ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua suuremmasta määrästä, ylimenevää osaa ei oteta huomioon.

3.   Tuontioikeushakemukset on jätettävä viimeistään kyseessä olevaa vuotuista kiintiökautta edeltävänä 15 päivänä kesäkuuta klo 13.00 Brysselin aikaa.

Kuitenkin 1 päivän elokuuta 2005 ja 30 päivän kesäkuuta 2006 välisen kiintiökauden osalta tuontioikeushakemukset on jätettävä viimeistään tämän asetuksen julkaisemista Euroopan unionin virallisessa lehdessä seuraavana kymmenentenä työpäivänä klo 13.00 Brysselin aikaa.

4.   Kukin hakija voi jättää 1 artiklassa tarkoitetusta kiintiöstä enintään yhden hakemuksen. Jos sama hakija jättää useamman kuin yhden hakemuksen, kyseisen hakijan kaikki hakemukset hylätään.

5.   Tarkastettuaan esitetyt asiakirjat jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle luettelo hakijoista ja niiden osoitteista sekä haetuista määristä viimeistään hakemusten jättämiselle asetetun määräajan päättymistä seuraavana kymmenentenä työpäivänä.

Kaikki ilmoitukset, myös tyhjät ilmoitukset, on lähetettävä faksilla tai sähköpostilla käyttäen liitteessä I olevaa mallia tai muuta muotoa, jonka komissio toimittaa jäsenvaltioille.

4 artikla

1.   Edellä 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen saatuaan komissio päättää mahdollisimman nopeasti, missä määrin hakemukset voidaan hyväksyä.

2.   Jos määrät, joista 3 artiklassa tarkoitettuja hakemuksia on jätetty, ylittävät käytettävissä olevat määrät, komissio vahvistaa haettuja määriä koskevan yhtenäisen vähennyskertoimen.

Jos ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun vähennyskertoimen tulokseksi saadaan määrä, joka on pienempi kuin 50 eläintä hakemusta kohden, myöntäminen suoritetaan arpomalla 50 eläimen erissä kyseistä jäsenvaltiota kohden. Jos jäljelle jää määrä, joka on pienempi kuin 50 eläintä, kyseiselle määrälle myönnetään yksi tuontioikeus.

5 artikla

1.   Tuontioikeuksiin liittyväksi vakuudeksi vahvistetaan 3 euroa eläintä kohti. Vakuus on asetettava toimivaltaiselle viranomaiselle tuontioikeushakemusta jätettäessä.

2.   Tuontitodistuksia on haettava koko sille määrälle, jota koskevat tuontioikeudet hakijalle on myönnetty. Tämä velvoite on asetuksen (ETY) N:o 2220/85 20 artiklan 2 kohdan mukainen ensisijainen vaatimus.

3.   Jos tuontioikeuksia myönnetään haettua vähemmän 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun vähennyskertoimen soveltamisen vuoksi, asetettu vakuus vapautetaan suhteessa vähennykseen viipymättä.

6 artikla

1.   Myönnettyjen määrien tuonnin edellytyksenä on yhden tai useamman tuontitodistuksen esittäminen.

2.   Todistushakemukset voidaan jättää ainoastaan jäsenvaltiossa, jossa hakija on hakenut ja saanut kiintiöön liittyvät tuontioikeudet.

Aina kun tuontitodistus myönnetään, tuontioikeuksia vähennetään vastaavasti.

3.   Tuontitodistukset annetaan tuontioikeudet saaneiden toimijoiden hakemuksesta ja heidän nimiinsä.

4.   Todistushakemuksessa ja todistuksessa on oltava seuraavat merkinnät:

a)

8 kohdassa merkintä alkuperämaasta;

b)

16 kohdassa yksi tai useampi seuraavista CN-koodeista:

 

0102 90 05, 0102 90 21, 0102 90 29, 0102 90 41, 0102 90 49, 0102 90 51, 0102 90 59, 0102 90 61 tai 0102 90 71;

c)

20 kohdassa kiintiön järjestysnumero ja vähintään yksi liitteessä II luetelluista merkinnöistä.

Todistus velvoittaa tuomaan 8 kohdassa ilmoitetusta maasta.

7 artikla

1.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1291/2000 9 artiklan 1 kohdassa säädetään, tämän asetuksen mukaisesti myönnettyjä tuontitodistuksia ei ole mahdollista siirtää, ja ne oikeuttavat tariffikiintiön käyttöön ainoastaan, jos niihin merkityt nimi ja osoite ovat samat kuin todistusten mukana seuraaviin vapaaseen liikkeeseen luovuttamista koskeviin tulli-ilmoituksiin merkityt vastaanottajan nimi ja osoite.

2.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1445/95 3 artiklassa säädetään, tuontitodistusten voimassaoloaika on 150 päivää niiden tämän asetuksen 6 artiklan 3 kohdan mukaisesta tosiasiallisesta myöntämispäivästä. Tuontitodistukset eivät voi olla voimassa kunkin vuotuisen kiintiökauden 30 päivän kesäkuuta jälkeen.

3.   Tuontitodistuksen myöntämisen edellytyksenä on sellaisen vakuuden asettaminen, jonka määrä on 20 euroa eläintä kohden ja joka koostuu:

a)

5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta 3 euron vakuudesta, ja

b)

17 euron määrästä, joka hakijan on suoritettava todistushakemusta jättäessään.

4.   Myönnetyt todistukset ovat voimassa kaikkialla yhteisössä.

5.   Asetuksen (EY) N:o 1291/2000 8 artiklan 4 kohtaa ei sovelleta. Tämän vuoksi todistuksen 19 kohtaan merkitään luku nolla (”0”).

6.   Sen estämättä, mitä asetuksen (EY) N:o 1291/2000 III osaston 4 jaksossa säädetään vakuuden vapauttamisesta, 3 kohdassa tarkoitettua vakuutta ei vapauteta ennen kuin on esitetty todisteet siitä, että todistuksenhaltija on kaupallisesti ja teknisesti vastannut kyseisten eläinten ostosta, kuljetuksesta ja vapaaseen liikkeeseen luovutuksesta. Todisteena on esitettävä vähintään:

a)

vientimaana olevaan kolmanteen maahan sijoittautuneen myyjän tai hänen edustajansa todistuksenhaltijan nimiin laatima alkuperäinen kauppalasku tai sen oikeaksi todistettu jäljennös ja todisteet siitä, että todistuksenhaltija on suorittanut maksun tai avannut myyjän hyväksi peruuttamattoman remburssin;

b)

todistuksenhaltijan nimiin laadittu kyseisiä eläimiä koskeva konossementti tai tarvittaessa maa- tai ilmakuljetuksen kuljetusasiakirja;

c)

asiakirja, jonka mukaan tavarat on ilmoitettu yhteisössä vapaaseen liikkeeseen luovutettaviksi ja johon on merkitty vastaanottajana olevan todistuksenhaltijan nimi ja osoite.

8 artikla

Tuontieläimiin sovelletaan 1 artiklassa tarkoitettua tullivapautusta, jos niistä esitetään Romanian kanssa tehdyn Eurooppa-sopimuksen liitteenä olevan pöytäkirjan nro 4 määräysten mukaisesti viejämaassa myönnetty EUR.1-tavaratodistus tai kun viejä on tehnyt kyseisen pöytäkirjan määräysten mukaisen kauppalaskuilmoituksen.

9 artikla

Asetusten (EY) N:o 1445/95 ja (EY) N:o 1291/2000 säännöksiä sovelletaan, jollei tämän asetuksen säännöksistä muuta johdu.

10 artikla

Kumotaan asetus (EY) N:o 1143/1998.

11 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä elokuuta 2005.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä heinäkuuta 2005.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EYVL 160, 26.6.1999, s. 21. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1782/2003 (EUVL L 270, 21.10.2003, s. 1).

(2)  EYVL, L 8 14.1.2003, s. 18.

(3)  EUVL 155, 17.6.2005, s. 26.

(4)  EYVL 143, 27.6.1995, s. 35. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1118/2004 (EUVL L 217, 17.6.2004, s. 10).

(5)  EYVL 152, 24.6.2000, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1741/2004 (EUVL L 311, 8.10.2004, s. 17).

(6)  EYVL 205, 3.8.1985, s. 5. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 673/2004 (EUVL L 105, 14.4.2004, s. 17).

(7)  EYVL 159, 3.6.1998, s. 14. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1118/2004.

(8)  EUVL 155, 17.6.2005, s. 1.


LIITE I

Faksi: (32-2) 292 17 D34

Sähköposti: AGRI-Bovins-Import@cec.eu.int

Image


LIITE II

6 artiklan 4 kohdan c alakohdassa tarkoitetut maininnat

:

espanjaksi

:

Reglamento (CE) no 1241/2005

:

tšekiksi

:

Nařízení (ES) č. 1241/2005

:

tanskaksi

:

Forordning (EF) nr. 1241/2005

:

saksaksi

:

Verordnung (EG) Nr. 1241/2005

:

viroksi

:

Määrus (EÜ) nr 1241/2005

:

kreikaksi

:

Κανονισμός (ΕΚ) αριθ. 1241/2005

:

englanniksi

:

Regulation (EC) No 1241/2005

:

ranskaksi

:

Règlement (CE) no 1241/2005

:

italiaksi

:

Regolamento (CE) n. 1241/2005

:

latviaksi

:

Regula (EK) Nr. 1241/2005

:

liettuaksi

:

Reglamentas (EB) Nr. 1241/2005

:

unkariksi

:

1241/2005/EK rendelet

:

hollanniksi

:

Verordening (EG) nr. 1241/2005

:

puolaksi

:

Rozporządzenie (WE) nr 1241/2005

:

portugaliksi

:

Regulamento (CE) n.o 1241/2005

:

slovakiksi

:

Nariadenie (ES) č. 1241/2005

:

sloveeniksi

:

Uredba (ES) št. 1241/2005

:

suomeksi

:

Asetus (EY) N:o 1241/2005

:

ruotsiksi

:

Förordning (EG) nr 1241/2005


30.7.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 200/45


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1242/2005,

annettu 29 päivänä heinäkuuta 2005,

voin vähimmäismyyntihintojen vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 2571/97 säädetyn pysyvän tarjouskilpailun osana järjestetyssä 168. erityisessä tarjouskilpailussa

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maito- ja maitotuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 (1) ja erityisesti sen 10 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Voin myynnistä alennettuun hintaan sekä konditoriatuotteiden, jäätelöiden ja muiden elintarvikkeiden valmistukseen tarkoitetulle kermalle, voille ja voiöljylle myönnettävästä tuesta 15 päivänä joulukuuta 1997 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2571/97 (2) mukaisesti interventioelimet myyvät tarjouskilpailulla tiettyjä hallussaan olevia interventiovoimääriä ja myöntävät kermalle, voille ja voiöljylle tukea. Mainitun asetuksen 18 artiklassa säädetään, että jokaisessa erityisessä tarjouskilpailussa saadut tarjoukset huomioon ottaen on vahvistettava voin vähimmäismyyntihinta sekä kermalle, voille ja voiöljylle, jotka voidaan erottaa niiden käyttötarkoituksen, voin rasva-ainepitoisuuden ja käyttötavan mukaisesti, myönnettävän tuen enimmäismäärä, tai voidaan päättää tarjouskilpailun jättämisestä ratkaisematta. Jalostusvakuuksien määrä tai määrät on vahvistettava tämän mukaisesti.

(2)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maidon ja maitotuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksessa (EY) N:o 2571/97 säädetyn pysyvän tarjouskilpailun osana järjestetyssä 168. erityisessä tarjouskilpailussa interventiovoin vähimmäismyyntihinnat ja jalostusvakuuden määrä vahvistetaan liitteessä olevassa taulukossa merkityllä tavalla.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 30 päivänä heinäkuuta 2005.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä heinäkuuta 2005.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EYVL L 160, 26.6.1999, s. 48. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 186/2004 (EUVL L 29, 3.2.2004, s. 6).

(2)  EYVL L 350, 20.12.1997, s. 3. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2250/2004 (EUVL L 381, 28.12.2004, s. 25).


LIITE

voin vähimmäismyyntihintojen vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 2571/97 säädetyn pysyvän tarjouskilpailun osana järjestetyssä 168. erityisessä tarjouskilpailussa 29 päivänä heinäkuuta 2005 annettuun komission asetukseen

(EUR/100 kg)

Kaavat

A

B

Käyttötavat

Merkkiaineilla

Ilman merkkiaineita

Merkkiaineilla

Ilman merkkiaineita

Vähimmäismyyntihinta

Voi ≥ 82 %

Sellaisenaan

206

210

Voiöljy

204,1

208,1

Jalostusvakuus

Sellaisenaan

79

79

Voiöljy

79

79


30.7.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 200/47


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1243/2005,

annettu 29 päivänä heinäkuuta 2005,

kermalle, voille ja voiöljylle myönnettävän tuen enimmäismäärien vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 2571/97 säädetyn pysyvän tarjouskilpailun osana järjestetyssä 168. erityisessä tarjouskilpailussa

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maito- ja maitotuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 (1) ja erityisesti sen 10 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Voin myynnistä alennettuun hintaan sekä konditoriatuotteiden, jäätelöiden ja muiden elintarvikkeiden valmistukseen tarkoitetulle kermalle, voille ja voiöljylle myönnettävästä tuesta 15 päivänä joulukuuta 1997 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2571/97 (2) mukaisesti interventioelimet myyvät tarjouskilpailulla tiettyjä hallussaan olevia interventiovoimääriä ja myöntävät kermalle, voille ja voiöljylle tukea. Mainitun asetuksen 18 artiklassa säädetään, että jokaisessa erityisessä tarjouskilpailussa saadut tarjoukset huomioon ottaen on vahvistettava voin vähimmäismyyntihinta sekä kermalle, voille ja voiöljylle, jotka voidaan erottaa niiden käyttötarkoituksen, voin rasva-ainepitoisuuden ja käyttötavan mukaisesti, myönnettävän tuen enimmäismäärä, tai voidaan päättää tarjouskilpailun jättämisestä ratkaisematta. Jalostusvakuuksien määrä tai määrät on vahvistettava tämän mukaisesti.

(2)

Maidon ja maitotuotteiden hallintokomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksessa (EY) N:o 2571/97 säädetyn pysyvän tarjouskilpailun osana järjestetyssä 168. erityisessä tarjouskilpailussa tuen enimmäismäärä ja jalostusvakuuden määrä vahvistetaan liitteessä olevassa taulukossa merkityllä tavalla.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 30 päivänä heinäkuuta 2005.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä heinäkuuta 2005.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EYVL L 160, 26.6.1999, s. 48. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 186/2004 (EUVL L 29, 3.2.2004, s. 6).

(2)  EYVL L 350, 20.12.1997, s. 3. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2250/2004 (EUVL L 381, 28.12.2004, s. 25).


LIITE

kermalle, voille ja voiöljylle myönnettävän tuen enimmäismäärien vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 2571/97 säädetyn pysyvän tarjouskilpailun osana järjestetyssä 168. erityisessä tarjouskilpailussa 29 päivänä heinäkuuta 2005 annettuun komission asetukseen

(EUR/100 kg)

Kaavat

A

B

Käyttötavat

Merkkiaineilla

Ilman merkkiaineita

Merkkiaineilla

Ilman merkkiaineita

Tuen enimmäismäärä

Voi ≥ 82 %

41

37

41

37

Voi < 82 %

39

36,1

Voiöljy

49

45,1

49

45

Kerma

20

16

Jalostusvakuus

Voi

45

45

Voiöljy

54

54

Kerma

22


30.7.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 200/49


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1244/2005,

annettu 29 päivänä heinäkuuta 2005,

asetuksessa (ETY) N:o 429/90 säädetyn pysyvän tarjouskilpailun osana järjestetyssä 340. erityisessä tarjouskilpailussa sovellettavan voiöljylle myönnettävän tuen enimmäismäärän vahvistamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maito- ja maitotuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 (1) ja erityisesti sen 10 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Yhteisössä suoraan kulutukseen tarkoitetulle voiöljylle tarjouskilpailulla myönnettävästä tuesta 20 päivänä helmikuuta 1990 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 429/90 (2) mukaisesti interventioelimet aloittavat pysyvän tarjouskilpailun tuen myöntämiseksi voiöljylle. Mainitun asetuksen 6 artiklassa säädetään, että jokaisessa erityisessä tarjouskilpailussa saadut tarjoukset huomioon ottaen on vahvistettava vähintään 96 prosenttia rasva-ainetta sisältävälle voiöljylle myönnettävän tuen enimmäismäärä tai voidaan päättää tarjouskilpailun jättämisestä ratkaisematta. Käyttötarkoitusvakuuden määrä on vahvistettava tämän mukaisesti.

(2)

Saatujen tarjousten tutkimisesta seuraa, että olisi vahvistettava tarjouskilpailussa saatujen tarjousten perusteella tuen enimmäismäärä jäljempänä tarkoitetulle tasolle ja määrättävä sen perusteella käyttötarkoitusvakuus.

(3)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maidon ja maitotuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksessa (ETY) N:o 429/90 säädetyn pysyvän tarjouskilpailun osana järjestetyn 340. tarjouskilpailun tuen enimmäismäärä ja käyttötarkoitusvakuutus on vahvistettu seuraavasti:

tuen enimmäismäärä:

48 EUR/100 kg,

käyttötarkoitusvakuutus:

53 EUR/100 kg.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 30 päivänä heinäkuuta 2005.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä heinäkuuta 2005.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EYVL L 160, 26.6.1999, s. 48. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 186/2004 (EUVL L 29, 3.2.2004. s. 6).

(2)  EYVL L 45, 21.2.1990, s. 8. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 2250/2004 (EUVL L 381, 28.12.2004, s. 25).


30.7.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 200/50


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1245/2005,

annettu 29 päivänä heinäkuuta 2005,

voin ostojen keskeyttämisestä tietyissä jäsenvaltioissa

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maito- ja maitotuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä voin ja kerman markkinoiden interventiotoimenpiteiden osalta 16 päivänä joulukuuta 1999 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2771/1999 (2) ja erityisesti sen 2 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 2771/1999 2 artiklassa säädetään, että komissio aloittaa ostot jäsenvaltiossa heti, kun se on todennut, että markkinahinta on kahden peräkkäisen viikon ajan ollut kyseisessä jäsenvaltiossa alle 92 prosenttia interventiohinnasta, ja että se keskeyttää tällaiset ostot jäsenvaltiossa heti, kun markkinahinta on kahden peräkkäisen viikon ajan ollut kyseisessä jäsenvaltiossa vähintään 92 prosenttia interventiohinnasta.

(2)

Viimeisin luettelo jäsenvaltioista, joissa interventio on keskeytetty, vahvistetaan komission asetuksessa (EY) N:o 1186/2005 (3). Luettelo on mukautettava Puolan asetuksen (EY) N:o 2771/1999 8 artiklan mukaisesti ilmoittamien uusien markkinahintojen huomioon ottamiseksi. Selkeyden vuoksi luettelo olisi korvattava ja asetus (EY) N:o 1186/2005 kumottava,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1255/1999 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut voin ostot keskeytetään Belgiassa, Tšekissä, Tanskassa, Saksassa, Virossa, Ranskassa, Irlannissa, Italiassa, Kyproksessa, Latviassa, Unkarissa, Maltassa, Kreikassa, Luxemburgissa, Alankomaissa, Itävallassa, Portugalissa, Sloveniassa, Slovakiassa, Suomessa, Ruotsissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

2 artikla

Kumotaan asetus (EY) N:o 1186/2005.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 30 päivänä heinäkuuta 2005.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä heinäkuuta 2005.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EYVL L 160, 26.6.1999, s. 48. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 186/2004 (EUVL L 29, 3.2.2004, s. 6).

(2)  EYVL L 333, 24.12.1999, s. 11. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2250/2004 (EUVL L 381, 28.12.2004, s. 25).

(3)  EUVL L 193, 23.7.2005, s. 19.


30.7.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 200/51


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1246/2005,

annettu 29 päivänä heinäkuuta 2005,

asetuksessa (EY) N:o 2799/1999 säädetyn pysyvän 87. tarjouskilpailun osana järjestetystä erityisestä tarjouskilpailusta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maito- ja maitotuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 (1), ja erityisesti sen 10 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä eläinten rehuksi tarkoitetun rasvattoman maidon ja rasvattoman maitojauheen tuen ja mainitun rasvattoman maitojauheen myynnin osalta 17 päivänä joulukuuta 1999 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2799/1999 (2) 26 artiklan mukaisesti interventioelimet ovat asettaneet pysyvään tarjouskilpailuun tiettyjä hallussaan olevia määriä rasvatonta maitojauhetta.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 2799/1999 30 artiklan mukaisesti kussakin erityisessä tarjouskilpailussa saadut tarjoukset huomioon ottaen on vahvistettava vähimmäismyyntihinta tai voidaan päättää tarjouskilpailun jättämisestä ratkaisematta.

(3)

Saatujen tarjousten tutkiminen johtaa tarjouskilpailun jättämiseen ratkaisematta.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maidon ja maitotuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 2799/1999 säädetyn pysyvän 87. tarjouskilpailun osana järjestetty erityinen tarjouskilpailu, jonka tarjousten jättöaika päättyy 26 päivänä heinäkuuta 2005, on jätetty ratkaisematta.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 30 päivänä heinäkuuta 2005.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä heinäkuuta 2005.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EYVL L 160, 26.6.1999, s. 48. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 186/2004 (EUVL L 29, 3.2.2004, s. 6).

(2)  EYVL L 340, 31.12.1999, s. 3. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2250/2004 (EUVL L 381, 28.12.2004, s. 25).


30.7.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 200/52


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1247/2005,

annettu 29 päivänä heinäkuuta 2005,

voin vähimmäismyyntihinnan vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 2771/1999 tarkoitetun pysyvän tarjouskilpailun mukaista 24. yksittäistä tarjouskilpailua varten

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maito- ja maitotuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 (1) ja erityisesti sen 10 artiklan c kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä voin ja kerman markkinoiden interventiotoimenpiteiden osalta 16 päivänä joulukuuta 1999 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2771/1999 (2) 21 artiklan mukaisesti interventioelimet ovat saattaneet pysyvällä tarjouskilpailulla myyntiin tietyt hallussaan olleet voin määrät.

(2)

Kussakin yksittäisessä tarjouskilpailussa saadut tarjoukset huomioon ottaen on asetuksen (EY) N:o 2771/1999 24 a artiklan mukaisesti vahvistettava vähimmäismyyntihinta tai tehtävä päätös tarjouskilpailun ratkaisematta jättämisestä.

(3)

Saadut tarjoukset huomioon ottaen olisi vahvistettava vähimmäismyyntihinta.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maidon ja maitotuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 2771/1999 mukaisesti järjestetyssä 24. yksittäisessä tarjouskilpailussa, jonka tarjousten jättöaika päättyi 26 päivänä heinäkuuta 2005, voin vähimmäismyyntihinnaksi vahvistetaan 265 EUR/100 kg.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 30 päivänä heinäkuuta 2005.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä heinäkuuta 2005.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EYVL L 160, 26.6.1999, s. 48. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 186/2004 (EUVL L 29, 3.2.2004, s. 6).

(2)  EYVL L 333, 24.12.1999, s. 11. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2250/2004 (EUVL L 381, 28.12.2004, s. 25).


30.7.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 200/53


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1248/2005,

annettu 29 päivänä heinäkuuta 2005,

rasvattoman maitojauheen vähimmäismyyntihinnan vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 214/2001 tarkoitetun pysyvän tarjouskilpailun mukaista 23. yksittäistä tarjouskilpailua varten

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maito- ja maitotuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 (1) ja erityisesti sen 10 artiklan c kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/2001 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä rasvattoman maitojauheen markkinoilla toteutettavien interventiotoimenpiteiden osalta 12 päivänä tammikuuta 2001 annetun komission asetuksen (EY) N:o 214/2001 (2) 21 artiklan mukaisesti interventioelimet ovat saattaneet pysyvällä tarjouskilpailulla myyntiin tietyt hallussaan olleet rasvattoman maitojauheen määrät.

(2)

Kussakin yksittäisessä tarjouskilpailussa saadut tarjoukset huomioon ottaen on asetuksen (EY) N:o 214/2001 24 a artiklan mukaisesti vahvistettava vähimmäismyyntihinta tai tehtävä päätös tarjouskilpailun ratkaisematta jättämisestä.

(3)

Saadut tarjoukset huomioon ottaen olisi vahvistettava vähimmäismyyntihinta.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maidon ja maitotuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 214/2001 mukaisesti järjestetyssä 23. yksittäisessä tarjouskilpailussa, jonka tarjousten jättöaika päättyi 26 päivänä heinäkuuta 2005, rasvattoman maitojauheen vähimmäismyyntihinnaksi vahvistetaan 195,24 EUR/100 kg.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 30 päivänä heinäkuuta 2005.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä heinäkuuta 2005.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EYVL L 160, 26.6.1999, s. 48. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 186/2004 (EUVL L 29, 3.2.2004, s. 6).

(2)  EYVL L 37, 7.2.2001, s. 100. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2250/2004 (EUVL L 381, 28.12.2004, s. 25).


30.7.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 200/54


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1249/2005,

annettu 29 päivänä heinäkuuta 2005,

viljojen tukeen sovellettavan korjauskertoimen vahvistamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon vilja-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1784/2003 (1) ja erityisesti sen 15 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 14 artiklan 2 kohdan nojalla lupahakemuksen jättöpäivänä sovellettavaa vientitukea on sovellettava hakemuksesta tämän luvan voimassaoloaikana toteutuvaan vientiin. Tässä tapauksessa tukeen on sovellettava korjauskerrointa,

(2)

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1766/92 soveltamista koskevista tietyistä yksityiskohtaisista säännöistä vientitukien myöntämisen ja häiriötilanteessa toteutettavien toimenpiteiden osalta vilja-alalla 29 päivänä kesäkuuta 1995 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1501/95 (2) sallitaan asetuksen (ETY) N:o 1766/92 (3) 1 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja tuotteita koskevan korjauskertoimen vahvistaminen. Tämä kerroin on laskettava ottaen huomioon asetuksen (EY) N:o 1501/95 1 artiklassa esitetyt tekijät.

(3)

Maailmanmarkkinatilanne tai tiettyjen markkinoiden erityisvaatimukset voivat edellyttää korjauskertoimen eriyttämistä määräpaikan mukaan,

(4)

Korjauskerroin ja tuki on vahvistettava samaa menettelyä noudattaen. Kerrointa voidaan muuttaa kahden vahvistamisen välisenä aikana.

(5)

Edellä mainituista säännöksistä seuraa, että korjauskerroin on vahvistettava tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viljan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 1 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden, lukuun ottamatta maltaita, ennakolta vahvistettuihin vientitukiin sovellettava korjauskerroin vahvistetaan liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2005.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä heinäkuuta 2005.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EUVL L 270, 21.10.2003, s. 78.

(2)  EYVL L 147, 30.6.1995, s. 7. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1431/2003 (EUVL L 203, 12.8.2003, s. 16).

(3)  EYVL L 181, 1.7.1992, s. 21. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1104/2003 (EUVL L 158, 27.6.2003, s. 1).


LIITE

viljojen tukeen sovellettavan korjauskertoimen vahvistamisesta 29 päivänä heinäkuuta 2005 annettuun komission asetukseen

(EUR/t)

Tuotekoodi

Määräpaikka

Kuluva

8

1. jakso

9

2. jakso

10

3. jakso

11

4. jakso

12

5. jakso

1

6. jakso

2

1001 10 00 9200

1001 10 00 9400

A00

0

0

0

0

0

1001 90 91 9000

1001 90 99 9000

C01

0

– 0,46

– 0,92

– 1,38

– 1,84

1002 00 00 9000

A00

0

0

0

0

0

1003 00 10 9000

1003 00 90 9000

C02

0

– 0,46

– 0,92

– 1,38

– 1,84

1004 00 00 9200

1004 00 00 9400

C03

0

– 0,46

– 0,92

– 1,38

– 1,84

1005 10 90 9000

1005 90 00 9000

A00

0

0

0

0

0

1007 00 90 9000

1008 20 00 9000

1101 00 11 9000

1101 00 15 9100

C01

0

– 0,63

– 1,26

– 1,89

– 2,52

1101 00 15 9130

C01

0

– 0,59

– 1,18

– 1,76

– 2,36

1101 00 15 9150

C01

0

– 0,54

– 1,09

– 1,63

– 2,17

1101 00 15 9170

C01

0

– 0,50

– 1,00

– 1,50

– 2,00

1101 00 15 9180

C01

0

– 0,47

– 0,94

– 1,41

– 1,88

1101 00 15 9190

1101 00 90 9000

1102 10 00 9500

A00

0

0

0

0

0

1102 10 00 9700

A00

0

0

0

0

0

1102 10 00 9900

1103 11 10 9200

A00

0

0

0

0

0

1103 11 10 9400

A00

0

0

0

0

0

1103 11 10 9900

1103 11 90 9200

A00

0

0

0

0

0

1103 11 90 9800

Huom. Tuotekoodit sekä A-sarjan määräpaikkakoodit on määritelty komission asetuksessa (ETY) N:o 3846/87 (EYVL L 366, 24.12.1987, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna.

Määräpaikkojen numerokoodit on määritelty asetuksessa (EY) N:o 2081/2003 (EUVL L 313, 28.11.2003, s. 11).

C01

:

Kaikki kolmannet maat, ei kuitenkaan Albania, Bulgaria, Romania, Kroatia, Bosnia ja Hertsegovina, Serbia ja Montenegro, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Liechtenstein ja Sveitsi.

C02

:

Algeria, Saudi-Arabia, Bahrain, Egypti, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Iran, Irak, Israel, Jordania, Kuwait, Libanon, Libya, Marokko, Mauritania, Oman, Qatar, Syyria, Tunisia ja Jemen.

C03

:

Kaikki kolmannet maat, ei kuitenkaan Bulgaria, Norja, Romania, Sveitsi eikä Liechtenstein.


30.7.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 200/56


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1250/2005,

annettu 29 päivänä heinäkuuta 2005,

maltaiden vientiin sovellettavien tukien vahvistamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon vilja-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1784/2003 (1) ja erityisesti sen 13 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 13 artiklan mukaan mainitun asetuksen 1 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden maailmanmarkkinahintojen tai -noteerausten ja kyseisten tuotteiden yhteisön hintojen välinen erotus voidaan korvata vientituella.

(2)

Tuet on vahvistettava ottaen huomioon neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1766/92 soveltamista koskevista tietyistä yksityiskohtaisista säännöistä vientitukien myöntämisen ja häiriötilanteessa toteutettavien toimenpiteiden osalta vilja-alalla 29 päivänä kesäkuuta 1995 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1501/95 (2) 1 artiklassa tarkoitetut tekijät.

(3)

Maltaisiin sovellettava tuki on laskettava ottaen huomioon kyseisten tuotteiden valmistukseen tarvittava viljamäärä. Nämä määrät vahvistetaan asetuksessa (EY) N:o 1501/95.

(4)

Maailmanmarkkinatilanne tai tiettyjen markkinoiden erityisvaatimukset voivat edellyttää tiettyjen tuotteiden tuen eriyttämistä niiden määräpaikan mukaan.

(5)

Tuki on vahvistettava kerran kuukaudessa. Sitä voidaan muuttaa muuna aikana.

(6)

Näiden yksityiskohtaisten sääntöjen soveltamisesta vilja-alan nykyiseen markkinatilanteeseen ja erityisesti näiden tuotteiden noteerauksiin ja hintoihin yhteisössä ja maailmanmarkkinoilla seuraa, että tuki olisi vahvistettava liitteessä mainitun suuruiseksi.

(7)

Viljan hallintokomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 1 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen maltaiden vientituet vahvistetaan liitteessä mainitun suuruisiksi.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2005.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä heinäkuuta 2005.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EUVL L 270, 21.10.2003, s. 78.

(2)  EYVL L 147, 30.6.1995, s. 7. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1431/2003 (EUVL L 203, 12.8.2003, s. 16).


LIITE

maltaiden vientiin sovellettavien tukien vahvistamisesta 29 päivänä heinäkuuta 2005 annettuun komission asetukseen

Tuotekoodi

Määräpaikka

Mittayksikkö

Tuen määrä

1107 10 19 9000

A00

EUR/t

0,00

1107 10 99 9000

A00

EUR/t

0,00

1107 20 00 9000

A00

EUR/t

0,00

Huom. Tuotekoodit sekä A-sarjan määräpaikkakoodit on määritelty komission asetuksessa (ETY) N:o 3846/87 (EYVL L 366, 24.12.1987, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna.

Määräpaikkojen numerokoodit on määritelty komission asetuksessa (EY) N:o 2081/2003 (EUVL L 313, 28.11.2003, s. 11).


30.7.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 200/58


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1251/2005,

annettu 29 päivänä heinäkuuta 2005,

maltaiden tukeen sovellettavan korjauskertoimen vahvistamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon vilja-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1784/2003 (1) ja erityisesti sen 15 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 14 artiklan 2 kohdan nojalla lupahakemuksen jättöpäivänä sovellettavaa vientitukea on sovellettava hakemuksesta tämän luvan voimassaoloaikana toteutuvaan vientiin. Tässä tapauksessa tukeen on sovellettava korjauskerrointa.

(2)

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1766/92 soveltamista koskevista tietyistä yksityiskohtaisista säännöistä vientitukien myöntämisen ja häiriötilanteessa toteutettavien toimenpiteiden osalta vilja-alalla 29 päivänä kesäkuuta 1995 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1501/95 (2) sallitaan asetuksen (ETY) N:o 1766/92 (3) 1 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja tuotteita koskevan korjauskertoimen vahvistaminen. Tämä kerroin on laskettava ottaen huomioon asetuksen (EY) N:o 1501/95 1 artiklassa esitetyt tekijät.

(3)

Edellä mainituista säännöksistä seuraa, että korjauskerroin olisi vahvistettava tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viljan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu maltaiden ennakolta vahvistettuihin vientitukiin sovellettava korjauskerroin vahvistetaan liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2005.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä heinäkuuta 2005.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EUVL L 270, 21.10.2003, s. 78.

(2)  EYVL L 147, 30.6.1995, s. 7. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1431/2003 (EUVL L 203, 12.8.2003, s. 16).

(3)  EYVL L 181, 1.7.1992, s. 21. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1104/2003 (EUVL L 158, 27.6.2003, s. 1).


LIITE

maltaiden tukeen sovellettavan korjauskertoimen vahvistamisesta 29 päivänä heinäkuuta 2005 annettuun komission asetukseen

Huom: Tuotekoodit sekä A-sarjan määräpaikkakoodit on määritelty komission asetuksessa (ETY) N:o 3846/87 (EYVL L 366, 24.12.1987, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna.

Määräpaikkojen numerokoodit on määritelty komission asetuksessa (EY) N:o 2081/2003 (EUVL L 313, 28.11.2003, s. 11).

(EUR/t)

Tuotekoodi

Määräpaikka

Kuluva

8

1. jakso

9

2. jakso

10

3. jakso

11

4. jakso

12

5. jakso

1

1107 10 11 9000

A00

0

0

0

0

0

0

1107 10 19 9000

A00

0

0

0

0

0

0

1107 10 91 9000

A00

0

0

0

0

0

0

1107 10 99 9000

A00

0

0

0

0

0

0

1107 20 00 9000

A00

0

0

0

0

0

0


(EUR/t)

Tuotekoodi

Määräpaikka

6. jakso

2

7. jakso

3

8. jakso

4

9. jakso

5

10. jakso

6

11. jakso

7

1107 10 11 9000

A00

0

0

0

0

0

0

1107 10 19 9000

A00

0

0

0

0

0

0

1107 10 91 9000

A00

0

0

0

0

0

0

1107 10 99 9000

A00

0

0

0

0

0

0

1107 20 00 9000

A00

0

0

0

0

0

0


30.7.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 200/60


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1252/2005,

annettu 29 päivänä heinäkuuta 2005,

viljapohjaisten rehuseosten vientiin sovellettavien tukien vahvistamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon vilja-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1784/2003 (1) ja erityisesti sen 13 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 13 artiklan mukaan kyseisen asetuksen 1 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden maailmanmarkkinahintojen tai -noteerausten ja yhteisön hintojen välinen erotus voidaan korvata vientituella.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä eläinten ruokintaan käytettäviin viljapohjaisiin rehuseoksiin sovellettavan tuonti- ja vientijärjestelmän osalta sekä vilja- ja riisialan tuonti- ja vientitodistusjärjestelmän soveltamista koskevista erityisistä yksityiskohtaisista säännöistä annetun asetuksen (EY) N:o 1162/95 muuttamisesta 29 päivänä kesäkuuta 1995 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1517/95 (2) 2 artiklassa määritellään näiden tuotteiden tuen laskemisessa huomioon otettavat erityisperusteet.

(3)

Laskemisessa on otettava huomioon myös viljatuotepitoisuus; yksinkertaisuuden vuoksi tukea olisi maksettava kahdelle ”viljatuotteiden” luokalle, eli maissille, jota käytetään yleisimmin vientiin tarkoitettujen rehuseosten valmistuksessa, ja maissipohjaisille tuotteille, sekä ”muille viljoille”, jotka muodostuvat tukeen oikeutetuista viljatuotteista, lukuun ottamatta maissia ja maissipohjaisia tuotteita; tukea on myönnettävä rehuseosten sisältämän viljatuotteiden määrän mukaan.

(4)

Tuen määrässä on lisäksi otettava huomioon kyseisten tuotteiden myyntimahdollisuudet ja -edellytykset maailmanmarkkinoilla, tarve välttää häiriöitä yhteisön markkinoilla ja viennin taloudelliset seikat.

(5)

Viljojen tämänhetkisen markkinatilanteen ja erityisesti hankintanäkymien perusteella vientituet on syytä poistaa.

(6)

Viljan hallintokomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tämän asetuksen liitteen mukaisesti vientituet vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1784/2003 soveltamisalaan kuuluville rehuseoksille, joihin sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1517/95 säännöksiä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2005.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä heinäkuuta 2005.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EUVL L 270, 21.10.2003, s. 78.

(2)  EYVL L 147, 30.6.1995, s. 51.


LIITE

viljapohjaisten rehuseosten vientiin sovellettavien tukien muuttamisesta 29 päivänä heinäkuuta 2005 annettuun komission asetukseen

Vientitukea saavan tuotteen koodi:

 

2309 10 11 9000,

 

2309 10 13 9000,

 

2309 10 31 9000,

 

2309 10 33 9000,

 

2309 10 51 9000,

 

2309 10 53 9000,

 

2309 90 31 9000,

 

2309 90 33 9000,

 

2309 90 41 9000,

 

2309 90 43 9000,

 

2309 90 51 9000,

 

2309 90 53 9000.


Viljatuotteet

Määräpaikka

Mittayksikkö

Tukien määrä

Maissi ja maissipohjaiset tuotteet

CN-koodit 0709 90 60, 0712 90 19, 1005, 1102 20, 1103 13, 1103 29 40, 1104 19 50, 1104 23, 1904 10 10

C10

EUR/t

0,00

Viljatuotteet, lukuun ottamatta maissia ja maissipohjaisia tuotteita

C10

EUR/t

0,00

Huom: Tuotekoodit sekä A-sarjan määräpaikkakoodit on määritelty komission asetuksessa (ETY) N:o 3846/87 (EYVL L 366, 24.12.1987, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna.

C10

:

Kaikki määräpaikat.


30.7.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 200/62


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1253/2005,

annettu 29 päivänä heinäkuuta 2005,

yhteisön elintarvikeapuna ja kansallisena elintarvikeapuna toimitettuihin vilja- ja riisialan tuotteisiin sovellettavien tukien vahvistamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon vilja-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1784/2003 (1) ja erityisesti sen 13 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon riisin yhteisestä markkinajärjestelystä 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 3072/95 (2) ja erityisesti sen 13 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Elintarvikeapuna toimitettavista maataloustuotteista aiheutuvien menojen yhteisörahoituksesta 21 päivänä lokakuuta 1974 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2681/74 (3) 2 artiklassa säädetään, että asiaa koskevien yhteisön sääntöjen mukaisesti vahvistettuja vientitukia vastaava osa menoista kuuluu Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosastoon.

(2)

Yhteisön elintarvikeaputoimia koskevan talousarvion laatimisen ja hallinnon helpottamiseksi ja jotta jäsenvaltiot saisivat tietoonsa kansallisia elintarvikeaputoimia koskevan yhteisön rahoitusosuuden, olisi määriteltävä näille toimille myönnettävien tukien taso.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 13 artiklassa ja asetuksen (EY) N:o 3072/95 13 artiklassa säädettyjä vientitukea koskevia yleisiä sääntöjä ja sen soveltamista koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä sovelletaan soveltuvin osin edellä mainittuihin toimiin.

(4)

Riisin vientituen laskemisessa huomioon otettavat erityisperusteet määritellään asetuksen (EY) N:o 3072/95 13 artiklassa.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viljan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kansainvälisissä yleissopimuksissa tai muissa täydentävissä ohjelmissa sekä muissa yhteisön veloituksetonta toimittamista koskevissa toimenpiteissä määrättyjen yhteisön elintarvikeaputoimien ja kansallisten elintarvikeaputoimien osalta vilja- ja riisialan tuotteisiin sovellettavat tuet vahvistetaan liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2005.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä heinäkuuta 2005.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EUVL L 270, 21.10.2003, s. 78.

(2)  EYVL L 329, 30.12.1995, s. 18. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 411/2002 (EYVL L 62, 5.3.2002, s. 27).

(3)  EYVL L 288, 25.10.1974, s. 1.


LIITE

yhteisön elintarvikeapuna ja kansallisena elintarvikeapuna toimitettuihin vilja- ja riisialan tuotteisiin sovellettavien tukien vahvistamisesta 29 päivänä heinäkuuta 2005 annettuun komission asetukseen

(EUR/t)

Tuotekoodi

Tuen määrä

1001 10 00 9400

0,00

1001 90 99 9000

0,00

1002 00 00 9000

0,00

1003 00 90 9000

0,00

1005 90 00 9000

0,00

1006 30 92 9100

0,00

1006 30 92 9900

0,00

1006 30 94 9100

0,00

1006 30 94 9900

0,00

1006 30 96 9100

0,00

1006 30 96 9900

0,00

1006 30 98 9100

0,00

1006 30 98 9900

0,00

1006 30 65 9900

0,00

1007 00 90 9000

0,00

1101 00 15 9100

5,48

1101 00 15 9130

5,12

1102 10 00 9500

0,00

1102 20 10 9200

53,30

1102 20 10 9400

45,68

1103 11 10 9200

0,00

1103 13 10 9100

68,53

1104 12 90 9100

0,00

Huom. Tuotekoodit määritellään komission asetuksessa (ETY) N:o 3846/87 (EYVL L 366, 24.12.1987, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna.


30.7.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 200/64


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1254/2005,

annettu 29 päivänä heinäkuuta 2005,

kemianteollisuudessa käytettävän valkoisen sokerin tuotantotuen vahvistamisesta 1 päivän elokuuta 2005 ja 31 päivän elokuuta 2005 väliseksi ajaksi

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä 19 päivänä kesäkuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/2001 (1) ja erityisesti sen 7 artiklan 5 kohdan viidennen luetelmakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1260/2001 7 artiklan 3 kohdassa säädetään, että jossain perustamissopimuksen 23 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista tilanteista oleville ja tiettyjen kemianteollisuuden tuotteiden valmistuksessa käytettäville mainitun asetuksen 1 artiklan 1 kohdan a ja f alakohdassa tarkoitetuille tuotteille, mainitun kohdan d alakohdassa tarkoitetuille siirapeille sekä CN-koodiin 1702 50 00 kuuluvalle kemiallisesti puhtaalle fruktoosille (levuloosille), silloin kun se on välituote, voidaan päättää myöntää tuotantotukia.

(2)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/2001 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä tiettyjen kemianteollisuudessa käytettävien sokerialan tuotteiden tuotantotuen myöntämisen osalta 27 päivänä kesäkuuta 2001 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1265/2001 (2) säädetään, että kyseiset tuet määritetään valkoiselle sokerille vahvistetun tuen perusteella.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1265/2001 9 artiklassa säädetään, että valkoisen sokerin tuotantotuki on vahvistettava kuukausittain kunkin kuukauden 1 päivänä alkaviksi kausiksi.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat sokerin hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1265/2001 4 artiklassa tarkoitetun valkoisen sokerin tuotantotuki vahvistetaan 31,325 EUR/100 kg:ksi 1 päivän elokuuta 2005 ja 31 päivän elokuuta 2005 väliseksi ajaksi.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2005.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä heinäkuuta 2005.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EYVL L 178, 30.6.2001, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 39/2004 (EUVL L 6, 10.1.2004, s. 16).

(2)  EYVL L 178, 30.6.2001, s. 63.


30.7.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 200/65


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1255/2005,

annettu 29 päivänä heinäkuuta 2005,

asetuksella (EY) N:o 2535/2001 avatuissa tiettyjen maitotuotteiden tariffikiintiöissä heinäkuuta 2005 jätettyjen tuontitodistushakemusten hyväksyttävyydestä

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maito- ja maitotuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä maito- ja maitotuotealan tuontijärjestelmän ja tariffikiintiöiden avaamisen osalta 14 päivänä joulukuuta 2001 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2535/2001 (2) ja erityisesti sen 16 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

Asetuksen (EY) N:o 2535/2001 liitteessä I mainituista tietyistä kiintiöistä on 1 ja 10 päivän heinäkuuta 2005 välisenä aikana jätetty hakemuksia määristä, jotka ovat suuremmat kuin käytettävissä olevat määrät. Tämän vuoksi olisi vahvistettava haettujen määrien myöntämisessä sovellettavat kertoimet,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 2535/2001 liitteessä I olevan I.A osan, I.B osan 1 ja 2 kohdassa, I.C, I.D, I.E, I.F, I.G ja I.H osassa tarkoitettuihin kiintiöihin kuuluvien tuotteiden määrät, joista on haettu tuontitodistuksia 1 ja 10 päivän heinäkuuta 2005 väliseksi ajanjaksoksi, kerrotaan tämän asetuksen liitteessä olevilla kertoimilla.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 30 päivänä heinäkuuta 2005.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä heinäkuuta 2005.

Komission puolesta

J. M. SILVA RODRÍGUEZ

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EYVL L 160, 26.6.1999, s. 48. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 186/2004 (EUVL L 29, 3.2.2004, s. 6).

(2)  EYVL L 341, 22.12.2001, s. 29. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1036/2005 (EUVL L 178, 2.7.2005, s. 19).


LIITE I.A

Kiintiön numero

Kerroin

09.4590

09.4599

1,0000

09.4591

09.4592

09.4593

09.4594

09.4595

0,0083

09.4596

1,0000


LIITE I.B

5.   Romaniasta peräisin olevat tuotteet

Kiintiön numero

Kerroin

09.4771

0,0502

09.4772

09.4758

0,3024


6.   Bulgariasta peräisin olevat tuotteet

Kiintiön numero

Kerroin

09.4773

09.4660

0,4123

09.4675


LIITE I.C

AKT-valtioista peräisin olevat tuotteet

Kiintiön numero

Määrä (t)

09.4026

09.4027


LIITE I.D

Turkista peräisin olevat tuotteet

Kiintiön numero

Määrä (t)

09.4101


LIITE I.E

Etelä-Afrikasta peräisin olevat tuotteet

Kiintiön numero

Määrä (t)

09.4151


LIITE I.F

Sveitsistä peräisin olevat tuotteet

Kiintiön numero

Kerroin

09.4155

0,9283

09.4156

1,0000


LIITE I.G

Jordaniasta peräisin olevat tuotteet

Kiintiön numero

Määrä (t)

09.4159


LIITE I.H

Norja peräisin olevat tuottet

Kiintiön numero

Kerroin

09.4781

1,0000

09.4782

0,9189


30.7.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 200/68


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1256/2005,

annettu 29 päivänä heinäkuuta 2005,

1 päivästä elokuuta 2005 sovellettavien tuontitullien vahvistamisesta vilja-alalla

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon vilja-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1784/2003 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1766/92 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä vilja-alan tuontitullien osalta 28 päivänä kesäkuuta 1996 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1249/96 (2) ja erityisesti sen 2 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 10 artiklassa säädetään, että tuotaessa mainitun asetuksen 1 artiklassa tarkoitettuja tuotteita kannetaan yhteisen tullitariffin mukaiset tullit. Kyseisen artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden osalta tuontitulli on kuitenkin yhtä suuri kuin näiden tuotteiden interventiohinta tuonnin tapahtuessa korotettuna 55 prosentilla, josta on vähennetty kyseessä olevaan toimitukseen sovellettava cif-tuotantohinta. Tuontitulli ei saa kuitenkaan ylittää yhteisen tullitariffin mukaista tullimaksua.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 10 artiklan 3 kohdan mukaan cif-tuontihinnat lasketaan kyseessä olevan tuotteen edustavien maailmanmarkkinahintojen perusteella.

(3)

Asetuksessa (EY) N:o 1249/96 vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1784/2003 soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt vilja-alan tuontitullien osalta.

(4)

Tuontitulleja sovelletaan uusien tullien vahvistamisen voimaantuloon asti.

(5)

Tuontitullijärjestelmän moitteettoman toiminnan vuoksi olisi tullien laskemisessa käytettävä kelluvien valuuttojen osalta viiteajanjakson aikana edustavia markkinakursseja.

(6)

Asetuksen (EY) N:o 1249/96 soveltamisesta seuraa, että tuontitullit vahvistetaan tämän asetuksen liitteen I mukaisesti,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tuontitullit vilja-alalla vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä I liitteessä II annettujen tekijöiden perusteella.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2005.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä heinäkuuta 2005.

Komission puolesta

J. M. SILVA RODRÍGUEZ

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 270, 21.10.2003, s. 78.

(2)  EYVL L 161, 29.6.1996, s. 125. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1110/2003 (EUVL L 158, 27.6.2003, s. 12).


LIITE I

Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden 1 päivästä elokuuta 2005 sovellettavat tuontitullit

CN-koodi

Tavaran kuvaus

Tuontitulli (1)

(EUR/t)

1001 10 00

Durumvehnä korkealaatuinen

0,00

keskilaatuinen

0,00

heikkolaatuinen

0,00

1001 90 91

Tavallinen vehnä, siemenvilja

0,00

ex 1001 90 99

Tavallinen vehnä, korkealaatuinen, muu kuin siemenvilja

0,00

1002 00 00

Ruis

37,12

1005 10 90

Maissi, siemenvilja, muu kuin hybridimaissi

55,50

1005 90 00

Maissi, muu kuin siemenvilja (2)

55,50

1007 00 90

Durra, muut kuin kylvämiseen tarkoitetut hybridit

42,11


(1)  Atlantin valtameren tai Suezin kanavan kautta yhteisöön tulevien tavaroiden osalta (asetuksen (EY) N:o 1249/96 2 artiklan 4 kohta) tuoja voi päästä osalliseksi tullinalennuksesta, joka on:

3 EUR/t, jos purkamissatama sijaitsee Välimerellä, tai

2 EUR/t, jos purkamissatama sijaitsee Irlannissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Tanskassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Suomessa, Ruotsissa tai Iberian niemimaan Atlantin valtameren puoleisella rannikolla.

(2)  Tuoja voi päästä osalliseksi kiinteämääräisestä alennuksesta, jonka määrä on 24 EUR/t, jos asetuksen (EY) N:o 1249/96 2 artiklan 5 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät.


LIITE II

Tullien laskentatekijät

15.7.2005–28.7.2005 välisenä aikana

1)

Asetuksen (EY) N:o 1249/96 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun viitekauden keskiarvot:

Pörssinoteeraukset

Minneapolis

Chicago

Minneapolis

Minneapolis

Minneapolis

Minneapolis

Tuote (valkuais-%, kun kosteus on 12 %)

HRS2

YC3

HAD2

keskilaatuinen (1)

heikkolaatuinen (2)

US barley 2

Noteeraus (EUR/t)

120,54 (3)

78,92

173,01

163,01

143,01

94,14

Lisä/Meksikonlahti (EUR/t)

11,02

 

 

Lisä/Suuret järvet (EUR/t)

24,66

 

 

2)

Asetuksen (EY) N:o 1249/96 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun viitekauden keskiarvot:

Maksut: Meksikonlahti–Rotterdam: 16,58 EUR/t; Suuret järvet–Rotterdam: 25,77 EUR/t.

3)

Asetuksen (EY) N:o 1249/96 4 artiklan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetut tukipalkkiot:

0,00 EUR/t (HRW2)

0,00 EUR/t (SRW2).


(1)  Vähennys 10 EUR/t (asetuksen (EY) N:o 1249/96 4 artiklan 3 kohta).

(2)  Vähennys 30 EUR/t (asetuksen (EY) N:o 1249/96 4 artiklan 3 kohta).

(3)  Lisäys 14 EUR/t mukaan lukien (asetuksen (EY) N:o 1249/96 4 artiklan 3 kohta).


30.7.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 200/71


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1257/2005,

annettu 29 päivänä heinäkuuta 2005,

B-menettelyn mukaisten hedelmä- ja vihannesalan vientitodistusten antamisesta (persikat)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon hedelmä- ja vihannesalan yhteisestä markkinajärjestelystä 28 päivänä lokakuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2200/96 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 2200/96 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan vientitukien osalta 8 päivänä lokakuuta 2001 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1961/2001 (2) ja erityisesti sen 6 artiklan 6 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission asetuksessa (EY) N:o 951/2005 (3) vahvistetaan ne ohjeelliset määrät, joille B-menettelyn mukaisia vientitodistuksia saa antaa.

(2)

Komission käytössä tällä hetkellä olevien tietojen mukaan meneillään olevan vientijakson ohjeellinen määrä on persikat osalta vaarassa ylittyä piakkoin. Tämä ylitys olisi vahingollinen hedelmä- ja vihannesalan vientitodistusjärjestelmän moitteettomalle toiminnalle.

(3)

Tilanteen helpottamiseksi on syytä hylätä 1 päivän elokuuta 2005 jälkeen vietyjä persikat koskevat B-menettelyn mukaiset todistushakemukset meneillään olevan vientijakson loppuun asti,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Hylätään persikat osalta B-menettelyn mukaisia vientitodistuksia koskevat hakemukset, jotka on jätetty asetuksen (EY) N:o 951/2005 1 artiklan mukaisesti 1 päivän elokuuta 2005 jälkeen ja ennen 16 päivää syyskuuta 2005.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2005.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä heinäkuuta 2005.

Komission puolesta

J. M. SILVA RODRÍGUEZ

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EYVL L 297, 21.11.1996, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 47/2003 (EYVL L 7, 11.1.2003, s. 64).

(2)  EYVL L 268, 9.10.2001, s. 8. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 386/2005 (EUVL L 62, 9.3.2005, s. 3).

(3)  EUVL L 160, 23.6.2005, s. 19. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1078/2005 (EUVL L 177, 9.7.2005, s. 3).


30.7.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 200/72


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1258/2005,

annettu 29 päivänä heinäkuuta 2005,

puuvillan, josta siemeniä ei ole poistettu, maailmanmarkkinahinnan vahvistamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon Kreikan liittymisasiakirjaan liitetyn puuvillaa koskevan pöytäkirjan nro 4, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 1050/2001 (1),

ottaa huomioon puuvillan tuotantotuesta 22 päivänä toukokuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1051/2001 (2) ja erityisesti sen 4 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1051/2001 4 artiklan mukaisesti puuvillan, josta siemeniä ei ole poistettu, maailmanmarkkinahinta määritellään säännöllisin väliajoin siemenistä puhdistetun puuvillan osalta todetun maailmanmarkkinahinnan perusteella ottamalla huomioon siemenistä puhdistetulle puuvillalle määritellyn hinnan ja puuvillalle, josta siemeniä ei ole poistettu, lasketun hinnan välinen suhde pitkällä aikavälillä. Tämä suhde vahvistetaan puuvillan tukijärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 2 päivänä elokuuta 2001 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1591/2001 (3) 2 artiklan 2 kohdassa. Jos maailmanmarkkinahintaa ei voi määritellä tällä tavoin, hinta lasketaan viimeksi määritellyn hinnan perusteella.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1051/2001 5 artiklan mukaisesti puuvillan, josta siemeniä ei ole poistettu, maailmanmarkkinahinta määritellään tuotteelle, joka vastaa tiettyjä ominaisuuksia ja ottaen huomioon markkinoiden todellista suuntausta edustavina pidetyt edullisimmat tarjoukset ja hinnat. Määrittelyä varten otetaan huomioon tarjousten ja yhden tai useamman edustavan eurooppalaisen pörssin noteeraamien hintojen keskiarvo yhteisön satamaan cif-toimituksena kuljetetuista tuotteista, jotka tulevat kansainvälisen kaupan kannalta edustavimpina pidetyistä eri toimittajamaista. Puuvillan, josta siemenet on poistettu, maailmanmarkkinahinnan määrittelyä koskeviin perusteisiin tehdään kuitenkin mukautuksia, joiden tavoitteena on ottaa huomioon toimitetun tuotteen laadun tai tarjousten ja hintojen luonteen vuoksi perustellut erot. Nämä mukautukset vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1591/2001 3 artiklan 2 kohdassa.

(3)

Edellä tarkoitettujen perusteiden soveltamisen johdosta puuvillan, josta siemeniä ei ole poistettu, maailmanmarkkinahinta vahvistetaan jäljempänä esitetylle tasolle,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1051/2001 4 artiklassa tarkoitetuksi puuvillan, josta siemeniä ei ole poistettu, maailmanmarkkinahinnaksi vahvistetaan 20,850 EUR/100 kg.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2005.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä heinäkuuta 2005.

Komission puolesta

J. M. SILVA RODRÍGUEZ

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EYVL L 148, 1.6.2001, s. 1.

(2)  EYVL L 148, 1.6.2001, s. 3.

(3)  EYVL L 210, 3.8.2001, s. 10. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1486/2002 (EYVL L 223, 20.8.2002, s. 3).


30.7.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 200/73


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1259/2005,

annettu 27 päivänä heinäkuuta 2005,

väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan viinihapon tuonnissa

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 7 artiklan,

on kuullut neuvoa-antavaa komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

1.   MENETTELY

1.1   Vireillepano

(1)

Komissio vastaanotti 24 päivänä syyskuuta 2004 polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 5 artiklaan perustuvan valituksen, jonka olivat tehneet seuraavat tuottajat: Legré-Mante SA, Industria Chimica Valenzana S.p.A, Distilleries Mazzari S.p.a., Alcoholera Vinicola Europea S.A. ja Comercial Quimica Sarasa s.l., jäljempänä ’valituksen tekijä’, jotka edustavat suurinta osaa eli tässä tapauksessa yli 50 prosenttia viinihapon kokonaistuotannosta yhteisössä.

(2)

Valituksessa esitetty näyttö Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, tulevan viinihapon polkumyynnistä ja siitä aiheutuneesta merkittävästä vahingosta katsottiin riittäväksi oikeuttamaan menettelyn aloittaminen.

(3)

Menettely aloitettiin 30 päivänä lokakuuta 2004, jolloin menettelyn aloittamista koskeva ilmoitus (2) julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

1.2   Menettelyn osapuolet

(4)

Komissio ilmoitti menettelyn aloittamisesta virallisesti valituksen tekijöille, muille yhteisön tuottajille sekä niille vientiä harjoittaville tuottajille, tuojille, tavarantoimittajille, käyttäjille ja käyttäjäjärjestöille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä Kiinan edustajille. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(5)

Valituksen tehneet tuottajat, muut tutkimuksessa yhteistyössä toimineet yhteisön tuottajat, vientiä harjoittavat tuottajat, tuojat, tavarantoimittajat, käyttäjät ja käyttäjäjärjestöt esittivät näkökantansa. Kaikkia asianomaisia osapuolia, jotka olivat pyytäneet tulla kuulluiksi ja osoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä, kuultiin.

(6)

Jotta vientiä harjoittavat kiinalaiset tuottajat voivat halutessaan esittää markkinatalouskohtelua tai yksilöllistä kohtelua koskevan pyynnön, komissio lähetti lomakkeet pyyntöjen esittämistä varten niille vientiä harjoittaville kiinalaisille tuottajille, joita asian tiedettiin koskevan. Kolme vientiä harjoittavaa tuottajaa pyysi joko markkinatalouskohtelua tai vaihtoehtoisesti yksilöllistä kohtelua siinä tapauksessa, että ne eivät tutkimuksen perusteella täyttäisi markkinatalouskohtelun myöntämisen edellytyksiä.

(7)

Kyselylomakkeet lähetettiin kaikille osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan, ja kaikille muille yrityksille, jotka olivat ilmoittautuneet menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa. Vastaukset saatiin kolmelta vientiä harjoittavalta kiinalaiselta tuottajalta, yhdeltä tuottajalta vertailumaasta Argentiinasta, seitsemältä yhteisön tuottajalta sekä kahdelta yhteisössä toimivalta käyttäjältä.

(8)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki polkumyynnin, siitä aiheutuneen vahingon ja yhteisön edun alustavan määrittämisen kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot ja teki tarkastuskäyntejä seuraavien yritysten toimitiloihin:

a)

Yhteisön tuottajat

Alcoholera Vinicola Europea ”Alvinesa” SA, Ciudad Real, Espanja

Comercial Quimica Sarasa ”Tydsa” SL, Girona, Espanja

Distillerie Bonollo Srl, Frosinone, Italia

Distillerie Mazzari SpA, Ravenna, Italia

Etablissements Legré-Mante SA, Marseille, Ranska

Industria Chimica Valenzana ”I.C.V.” SpA, Palermo, Italia

Tartarica Treviso Srl, Faenza, Italia

b)

Vientiä harjoittavat tuottajat Kiinassa

Hangzou Bioking Biochemical Engineering Co., Ltd, Hangzou, Kiina

Changmao Biochemical Engineering Co., Ltd, Changzou City, Kiina

Ninghai Organic Chemical Factory, Ninghai, Kiina.

(9)

Niille kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille, joille markkinatalouskohtelua ei myönnettäisi, oli määritettävä normaaliarvo vertailumaata, tässä tapauksessa Argentiinaa, koskevien tietojen perusteella, mistä syystä tehtiin tarkastuskäynti seuraavan yrityksen toimitiloihin:

c)

Vertailumaan tuottajat

 

Tarcol S.A., Buenos Aires, Argentiina.

1.3   Tutkimusajanjakso

(10)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän heinäkuuta 2003 ja 30 päivän kesäkuuta 2004 välisen ajan, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttavia kehityssuuntauksia varten komissio tarkasteli tietoja, jotka koskivat 1 päivän tammikuuta 2001 ja 30 päivän kesäkuuta 2004 välistä aikaa, jäljempänä ’tarkastelujakso’. Hinnan alittavuutta, viitehinnan alittavuutta ja vahingon korjaavaa tasoa koskevien päätelmien teon perustana on ollut edellä mainittu tutkimusajanjakso.

2.   TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

2.1   Tarkasteltavana oleva tuote

(11)

Tarkasteltavana oleva tuote on viinihappo. Tuote luokitellaan kuuluvaksi tällä hetkellä CN-koodiin 2918 12 00. Tarkasteltavana olevaa tuotetta käytetään pääasiassa viinin tuotannossa, elintarviketeollisuudessa ja useilla muilla teollisuudenaloilla joko valmiin tuotteen aineosana tai kemiallisia prosesseja nopeuttavana tai hidastavana lisäaineena. Tuotetta saadaan joko viininvalmistuksen sivutuotteena tai kemiallisella synteesillä petrokemiallisista yhdisteistä. Kun otetaan huomioon tuotteen fyysiset ominaisuudet, tuotantoprosessi ja se, että kuluttaja voi korvata keskenään tuotteen eri lajeja, todettiin, että kaikki viinihapot muodostavat tässä menettelyssä yhden tuotteen.

2.2   Samankaltainen tuote

(12)

Tutkimuksesta ilmeni, että yhteisön tuotannonalan yhteisössä tuottaman ja myymän viinihapon, Kiinan kotimarkkinoilla tuotettavan ja myytävän viinihapon, Kiinasta yhteisöön tuotavan viinihapon sekä Argentiinassa tuotettavan ja myytävän viinihapon fyysiset perusominaisuudet ovat samat ja tuotteilla on pitkälti sama käyttötarkoitus.

(13)

Sen vuoksi pääteltiin alustavasti, että tarkasteltavana olevalla tuotteella sekä Kiinan kotimarkkinoilla myytävällä viinihapolla, Argentiinassa tuotettavalla ja myytävällä viinihapolla sekä yhteisön tuotannonalan yhteisössä tuottamalla ja myymällä viinihapolla on samat fyysiset perusominaisuudet ja käyttötarkoitukset ja että niitä on siksi pidettävä perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina.

3.   POLKUMYYNTI

3.1   Markkinatalouskohtelu

(14)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaan normaaliarvo on Kiinasta peräisin olevaa tuontia koskevissa polkumyyntitutkimuksissa määritettävä kyseisen artiklan 1–6 kohdan mukaisesti niiden tuottajien osalta, joiden todetaan täyttävän perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa vahvistetut vaatimukset.

(15)

Markkinatalouskohtelun edellytykset ovat lyhyesti seuraavat:

1)

liiketoimintaa ja kustannuksia koskevat päätökset tehdään markkinaolosuhteiden perusteella ja ilman valtion merkittävää puuttumista asiaan,

2)

kirjanpito tarkastetaan riippumattomasti kansainvälisten kirjanpitonormien mukaisesti ja sitä sovelletaan kaikkeen toimintaan,

3)

aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä juontuvia merkittäviä vääristymiä ei ole,

4)

konkurssi- ja omaisuuslainsäädäntö takaavat oikeusvarmuuden ja vakauden,

5)

valuuttojen muuntaminen tapahtuu markkinahintaan.

(16)

Tässä tutkimuksessa kolme kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa ilmoittautui ja pyysi perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan nojalla markkinatalouskohtelua. Kukin markkinatalouskohtelua koskeva pyyntö tutkittiin, ja tarkastuskäynnit tehtiin näiden yhteistyössä toimivien yritysten (katso edellä 7 kappale) toimitiloihin. Tarkastusten perusteella kaikkien kolmen tuottajan todettiin täyttävän kaikki markkinatalouskohtelun myöntämisen edellytykset.

(17)

Tällä perusteella markkinatalouskohtelu myönnettiin seuraaville kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille:

1)

Hangzou Bioking Biochemical Engineering Co., Ltd, Hangzou

2)

Changmao Biochemical Engineering Co., Ltd, Changzou City

3)

Ninghai Organic Chemical Factory, Ninghai.

3.2   Normaaliarvo

3.2.1   Normaaliarvon määrittäminen niiden vientiä harjoittavien tuottajien osalta, joille myönnettiin markkinatalouskohtelu

(18)

Normaaliarvon määrittämiseksi komissio tutki ensin, oliko kunkin vientiä harjoittavan tuottajan viinihapon kokonaismyynti kotimarkkinoilla ollut edustavaa verrattuna asianomaisen tuottajan vastaavaan yhteisöön suuntautuneeseen kokonaisvientiin. Perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti kotimarkkinamyynnin katsottiin olleen edustavaa, jos kunkin vientiä harjoittavan tuottajan kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä oli vähintään viisi prosenttia sen yhteisöön suunatutuvan myynnin määrästä.

(19)

Tämän jälkeen komissio yksilöi niiden vientiä harjoittavien tuottajien osalta, joiden kokonaismyynti kotimarkkinoilla oli edustavaa, ne viinihapon lajit, joita myytiin kotimarkkinoilla ja jotka olivat samanlaisia kuin yhteisöön viedyt lajit tai suoraan niihin verrattavissa.

(20)

Kunkin tuotelajin osalta määritettiin, oliko kotimarkkinamyynti perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti riittävän edustavaa. Tuotelajin kotimarkkinamyynnin katsottiin olevan riittävän edustavaa, kun sen kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä oli tutkimusajanjakson aikana vähintään viisi prosenttia verrattavissa olevan tuotelajin yhteisöön suuntautuvan viennin kokonaismäärästä.

(21)

Lisäksi selvitettiin, voitiinko tarkasteltavana olevan tuotteen kunkin lajin kotimarkkinamyynnin katsoa tapahtuneen tavanomaisessa kaupankäynnissä, määrittämällä, kuinka suuri osuus kyseisen lajin myynnistä riippumattomille asiakkaille oli ollut kannattavaa.

(22)

Kun vähintään tuotantokustannuksia vastaavilla nettomyyntihinnoilla tapahtuneen myynnin osuus oli yli 80 prosenttia tietyn viinihappolajin kokonaismyynnistä ja kun kyseisen tuotelajin painotettu keskimääräinen myyntihinta oli vähintään tuotantokustannusten tasoinen, normaaliarvon perustana käytettiin tosiasiallista kotimarkkinahintaa. Tämä hinta laskettiin määrittämällä kyseisen tuotelajin kaiken kotimarkkinamyynnin hintojen painotettu keskiarvo tutkimusajanjakson ajalta riippumatta siitä, oliko myynti ollut kannattavaa.

(23)

Jos tietyn viinihappolajin kannattavan myynnin osuus oli enintään 80 prosenttia lajin kokonaismyynnistä tai jos kyseisen lajin painotettu keskimääräinen myyntihinta oli tuotantokustannuksia alempi, normaaliarvon perustana käytettiin tosiasiallista kotimarkkinahintaa, joka laskettiin määrittämällä ainoastaan tuon tuotelajin kannattavan myynnin painotettu keskiarvo edellyttäen, että kyseisen myynnin osuus lajin kokonaismyynnistä oli vähintään 10 prosenttia.

(24)

Tapauksissa, joissa jonkin viinihappolajin kannattavan myynnin osuus oli alle kymmenen prosenttia sen kokonaismyynnistä, kotimarkkinahinnan ei katsottu soveltuvan normaaliarvon määrittämisen perustaksi liian vähäisen myynnin vuoksi.

(25)

Kun vientiä harjoittavan tuottajan myymän tietyn tuotelajin kotimarkkinahintoja ei voitu käyttää, käytettiin laskennallista normaaliarvoa.

(26)

Näin ollen normaaliarvo määritettiin laskennallisesti perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti lisäämällä kunkin viejän viemien tuotelajien tuotantokustannuksiin kohtuullinen määrä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia sekä kohtuullinen voittomarginaali. Tätä varten komissio selvitti, olivatko tiedot kullekin vientiä harjoittavalle tuottajalle kotimarkkinoilla aiheutuneista myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksista sekä koituneesta voitosta luotettavia.

(27)

Tietoja todellisista kotimarkkinoiden myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksista pidettiin luotettavina, kun asianomaisen yrityksen kokonaismyyntimäärää kotimarkkinoilla voitiin pitää edustavana yhteisöön suuntautuneen viennin määrään verrattuna. Kotimarkkinoiden voittomarginaali määritettiin niiden tuotelajien kotimarkkinamyynnin perusteella, joita myyntiin tavanomaisessa kaupankäynnissä. Tässä määrittelyssä käytettiin johdanto-osan 21–23 kappaleessa selostettua menetelmää.

(28)

Kaikkien yritysten kokonaismyynti oli edustavaa, ja useimpia vientimarkkinoille myytyjä tarkasteltavana olevan tuotteen lajeja todettiin myydyn kotimarkkinoilla tavanomaisessa kaupankäynnissä. Niiden tuotelajien osalta, jotka eivät täyttäneet edellä mainittuja edellytyksiä, normaaliarvo määritettiin edellä 26 kappaleessa selostetulla menetelmällä kunkin yrityksen myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten sekä koituneiden voittojen perusteella.

3.2.2   Normaaliarvon määrittäminen niille vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei myönnetty markkinatalouskohtelua

a)   Vertailumaa

(29)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti niille yrityksille, joille ei voitu myöntää markkinatalouskohtelua, normaaliarvo määritettiin vertailumaassa sovellettavan hinnan tai vastaavan laskennallisen arvon perusteella.

(30)

Komissio totesi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa aikovansa käyttää vertailumaana Argentiinaa määrittäessään normaaliarvoa Kiinan osalta ja pyysi asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia asiasta.

(31)

Yksikään niistä vientiä harjoittavista kiinalaisista tuottajista, joille ei myönnetty markkinatalouskohtelua, ei vastustanut tätä ehdotusta. Asiaa tutkittaessa kävi lisäksi ilmi, että Argentiinassa on kilpailukykyiset tarkasteltavana olevan tuotteen markkinat, joilla toimii ainakin kaksi erikokoista kotimarkkinoiden tuottajaa ja joille tuotetta tuodaan kolmansista maista. Kotimarkkinoiden tuottajien valmistaman viinihapon todettiin vastaavan Kiinasta tuotua, vaikka tuotantomenetelmät olivat erilaiset. Argentiinan markkinoiden arvioitiin näin ollen olevan riittävän edustavat normaaliarvon määrittämiseksi.

(32)

Komissio otti yhteyttä kaikkiin tiedossaan olleisiin vientiä harjoittaviin argentiinalaisiin tuottajiin, ja yksi yritys suostui yhteistyöhön. Kyseiselle tuottajalle lähetettiin kyselylomake, ja sen toimittamat tiedot tarkastettiin tarkastuskäynnillä.

b)   Normaaliarvo

(33)

Niille vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei myönnetty markkinatalouskohtelua, määritettiin normaaliarvo perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti vertailumaan tuottajalta saatujen todennettujen tietojen pohjalta eli kaikkien Argentiinan kotimarkkinoilla sellaisista tuotelajeista maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella, joiden myynnin todettiin tapahtuneen tavanomaisessa kaupankäynnissä. Normaaliarvo laskettiin edellä 23 kappaleessa kuvatulla menetelmällä. Tarvittaessa hintoja oikaistiin, jotta vertailu kyseisten kiinalaistuottajien yhteisöön viemiin tuotelajeihin olisi tasapuolista.

(34)

Tämän vuoksi normaaliarvoksi vahvistettiin tutkimuksessa yhteistyössä toimineen argentiinalaisen tuottajan etuyhteydettömiltä asiakkailtaan kotimarkkinoilla veloittamien hintojen painotettu keskiarvo.

3.3   Vientihinta

(35)

Kaikissa tapauksissa tarkasteltavana olevaa tuotetta vietiin yhteisössä oleville riippumattomille asiakkaille. Tämän vuoksi vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti eli tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien vientihintojen perusteella.

3.4   Vertailu

(36)

Normaaliarvoa ja vientihintoja verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla. Jotta normaaliarvon ja vientihinnan vertailu tapahtuisi varmasti tasapuolisesti, otettiin hintoihin ja hintojen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot asianmukaisesti huomioon tekemällä niihin liittyviä oikaisuja perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Oikaisuja tehtiin kuljetus- ja vakuutuskustannusten, luottokustannusten, palkkioiden ja pankkimaksujen perusteella, jos ne todettiin kohtuullisiksi ja paikkansa pitäviksi ja jos niistä esitettiin todennettu näyttö.

(37)

Oikaisuja tehtiin myös arvonlisäveron palautuksessa ilmenneiden erojen huomioimiseksi, koska vientimyyntiä koskevan arvonlisäveron palautuksen todettiin olevan pienempi kuin kotimarkkinamyyntiä koskevan.

3.5   Polkumyyntimarginaali

3.5.1   Yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat, joille myönnettiin markkinatalouskohtelu

(38)

Niiden kolmen yrityksen tapauksessa, joille oli myönnetty markkinatalouskohtelu, kunkin yhteisöön viedyn tarkasteltavana olevan tuotteen lajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa verrattiin vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan, kuten perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdassa säädetään.

(39)

Väliaikaiset painotetut keskimääräiset polkumyyntimarginaalit ovat näin ollen prosentteina CIF yhteisön rajalla tullaamattomana -hinnasta ilmaistuna seuraavat:

Yritys

Väliaikainen polkumyyntimarginaali

Hangzou Bioking Biochemical Engineering Co., Ltd, Hangzou

2,4 %

Changmao Biochemical Engineering Co., Ltd, Changzou City

13,8 %

Ninghai Organic Chemical Factory, Ninghai

6,6 %

3.5.2   Kaikki muut vientiä harjoittavat tuottajat

(40)

Voidakseen laskea kaikkiin muihin Kiinassa toimiviin viejiin sovellettavan, koko maata koskevan polkumyyntimarginaalin komissio määritti ensin yhteistyössä toimimisen asteen. Eurostatin tietojen pohjalta laskettua Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin kokonaismäärää ja Kiinassa toimivilta viejiltä saatuja vastauksia kyselyyn verrattiin keskenään. Tämän perusteella todettiin, että yhteistyössä toimimisen aste oli alhainen eli 63 prosenttia Kiinasta yhteisöön suuntautuvasta kokonaisviennistä.

(41)

Tämän vuoksi polkumyyntimarginaali laskettiin käyttämällä Eurostatilta saatuja tietoja vientihinnoista ja -määristä, kun ensin oli vähennetty niiden yhteistyössä toimineiden viejien ilmoittamat vientihinnat ja -määrät, joille oli myönnetty markkinatalouskohtelu. Eurostatin tilastoja jouduttiin käyttämään tietolähteenä perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti, koska vientihinnoista ei saatu niin paljon tietoa, että koko maata koskevan tullin määrittäminen olisi ollut mahdollista. Tällä tavoin saatuja vientihintoja verrattiin vertailumaassa vastaaville tuotelajeille määritettyyn painotettuun keskimääräiseen normaaliarvoon.

(42)

Edellä esitetyn perusteella väliaikaiseksi polkumyyntimarginaaliksi koko maan osalta vahvistettiin 34,9 prosenttia CIF-hinnasta yhteisön rajalla.

4.   VAHINKO

4.1   Yhteisön tuotanto

(43)

Tutkimuksessa todettiin, että kahdeksan yhteisön tuottajaa valmistaa nykyisin asianomaista samankaltaista tuotetta. Yksi tuottaja ei kuitenkaan jatkanut yhteistyötään tutkimuksessa. Lisäksi neljän yhteisön tuottajan tiedetään lopettaneen tuotantonsa tarkastelujakson aikana, ja siksi niitä ei otettu mukaan tutkimukseen.

(44)

Näin ollen laskettiin alustavasti yhteisön tuotannon määrä perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi laskemalla yhteen seitsemän yhteistyössä toimineen yhteisön tuottajan tuotanto sekä muiden tuottajien tuotanto valituksen tekijöiden arvioiman suuruisena.

4.2   Yhteisön tuotannonalan määritelmä

(45)

Seitsemän yhteisön tuottajaa tuki valitusta ja toimi tutkimuksessa täydellisessä yhteistyössä. Näiden tuottajien arvioidaan tuottaneen yli 95 prosenttia yhteisössä tuotetusta viinihaposta. Niiden katsotaan tämän vuoksi muodostavan yhteisön tuotannonalan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

4.3   Yhteisön kulutus

(46)

Kulutus arvioitiin laskemalla yhteen yhteistyössä toimineiden yhteisön tuottajien myynti yhteisössä, yhteistyöhön osallistumattomien yhteisön tuottajien arvioitu myynti sekä kokonaisvienti. Yhteistyöhön osallistumattomien ja joidenkin tuotantonsa lopettaneiden yhteisön tuottajien myynnin määrä arvioitiin valituksen perusteella, koska muita tietoja ei ollut käytettävissä. Tarkasteltavana olevan tuotteen kysyntä yhteisössä lisääntyi tarkastelujakson aikana 15 prosenttia.

 

2001

2002

2003

Tutkimusajanjakso

Yhteisön kulutus

20 930

21 016

21 717

24 048

Indeksi 2001 = 100

100

100

104

115

4.4   Tuonti asianomaisesta maasta yhteisöön

4.4.1   Tarkasteltavana olevan tuonnin määrä ja markkinaosuus

(47)

Asianomaisesta maasta peräisin olevan tuonnin kehitystä analysoitiin Eurostatilta saatujen tietojen perusteella, koska yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien ilmoittamat määrät olivat oleellisesti pienempiä kuin Eurostatin ilmottamat tarkastelujaksoa koskevat tiedot.

(48)

Tuonnin määrä ja markkinaosuus ovat kehittyneet seuraavasti:

 

2001

2002

2003

Tutkimusajanjakso

Kiinasta tulevan tuonnin määrä

1 769

1 266

1 570

2 763

Indeksi 2001 = 100

100

72

89

156

Kiinan markkinaosuus

8,5 %

6,0 %

7,2 %

11,5 %

(49)

Viinihapon kulutus lisääntyi 15 prosenttia tarkastelujakson aikana, mutta tuonti asianomaisesta maasta lisääntyi samana ajanjaksona yli 50 prosenttia. Euroopan markkinoiden korkeista hinnoista ja tuotteen puutteesta johtuneen vuoden 2001 suhteellisen suuren tuontimäärän jälkeen Kiinasta tuleva tuonti palautui alemmalle tasolle vuonna 2002, mutta on sen jälkeen kasvanut yli kaksinkertaiseksi erittäin alhaisten hintojen vuoksi. Tämän tuloksena Kiinan markkinaosuus kasvoi tarkastelujakson aikana 6,0 prosentista 11,5 prosenttiin alle kahdessa vuodessa.

4.4.2   Tuontihinnat ja niiden alittavuus

(50)

Seuraavassa taulukossa esitetään Kiinasta tulevan tuonnin keskihintojen kehittyminen. Tarkastelujakson aikana keskihinnat laskivat lähes 50 prosenttia.

 

2001

2002

2003

Tutkimusajanjakso

Kiinasta tulevan tuonnin hinnat (euroa/kg)

3,49

1,74

1,83

1,78

Indeksi 2001 = 100

100

50

52

51

(51)

Yhteisön markkinoilla tutkimusajanjakson aikana sovellettuja tarkasteltavana olevan tuotteen myyntihintoja tutkittaessa verrattiin yhteisön tuotannonalan hintoja vientiä harjoittavien kiinalaisten tuottajien hintoihin. Yhteisön tuotannonalan myyntihinnat olivat riippumattomilta asiakkailta veloitettuja hintoja oikaistuina tarvittaessa noudettuna lähettäjältä -tasolle eli ilman yhteisössä syntyneitä rahtikustannuksia ja alennusten ja hyvitysten vähentämisen jälkeen. Näitä hintoja verrattiin kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien veloittamiin nettomyyntihintoihin, joista vähennettiin alennukset ja joita oikaistiin tarvittaessa CIF-hinta yhteisön rajalla -tasolle, jolloin tehtiin asianmukaiset tulliselvityskustannuksia ja tuonnin jälkeisiä kustannuksia koskevat oikaisut.

(52)

Vertailu osoitti, että yhteisöön tuotua tarkasteltavana olevaa tuotetta myytiin yhteisössä tutkimusajanjakson aikana hinnoilla, jotka alittivat yhteisön tuotannonalan hinnat 22 prosentilla (ilmaistuna prosentteina yhteisön tuotannonalan hinnoista).

4.5   Yhteisön tuotannonalan tilanne

(53)

Tutkittaessa Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutusta yhteisön tuotannonalaan otettiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti huomioon kaikki taloudelliset tekijät ja seikat, jotka vaikuttivat yhteisön tuotannonalan tilanteeseen vuodesta 2001 tutkimusajanjaksoon.

(54)

Jäljempänä esitetyt yhteisön tuotannonalaa koskevat tiedot on saatu yhdistämällä tutkimuksessa yhteistyössä toimineiden seitsemän yhteisön tuottajan tiedot. Kyseisistä yrityksistä kaksi aloitti kuitenkin toimintansa tarkastelujakson aikana, toinen vuonna 2001 ja toinen vuonna 2003. Näiden yritysten erikoistilanteen vuoksi katsottiin, että niitä koskevat tiedot voisivat vääristää yleisiä kehityssuuntauksia erityisesti kustannusten, kannattavuuden, kassavirran, investointien ja sijoitetun pääoman tuoton osalta. Oikean ja edustavan yleiskäsityksen saamiseksi näitä kahta yritystä koskevia lukuja ei joissakin tapauksissa laskettu mukaan vastaaviin yhteisindikaattoreihin vaan niitä tarkasteltiin erikseen.

4.5.1   Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(55)

Seitsemän yhteistyössä toimineen yrityksen tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät seuraavasti:

 

2001

2002

2003

Tutkimusajanjakso

Tuotanto (tonnia)

25 341

23 576

25 602

27 324

Indeksi 2001 = 100

100

93

101

108

Tuotantokapasiteetti (tonnia)

31 350

33 000

36 000

35 205

Indeksi 2001 = 100

100

105

115

112

Kapasiteetin käyttöaste

81 %

71 %

71 %

78 %

Indeksi 2001 = 100

100

88

88

96

(56)

Kokonaistuotanto kasvoi vuoden 2001 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana 8 prosenttia. On kuitenkin huomattava, että tuotannon kasvu voidaan panna yksinomaan kahden uuden yrityksen tiliin, kun taas viiden muun yrityksen tuotanto laski 6 prosenttia samana ajanjaksona.

(57)

Myös tuotantokapasiteetin 12 prosentin nousu on kahden uuden tuottajan aikaansaamaa. Luvuissa ei kuitenkaan näy neljän yhteisön tuottajan tarkastelujakson aikana tapahtuneesta tuotannon lopettamisesta (katso 43 kappale) aiheutuva useiden tuhansien tonnien suuruinen tuotannon pieneneminen. Vaikka tutkimuksessa ei saatu selville kyseisiä tuottajia koskevia tarkkoja lukuja, valituksessa esitettyjen tietojen perusteella arvioidaan yhteisön kokonaiskapasiteetin pysyneen yleisesti ottaen muuttumattomana vuoden 2001 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana.

(58)

Samana aikana kapasiteetin käyttöaste laski 81 prosentista vuonna 2001 tutkimusajanjakson 78 prosenttiin.

4.5.2   Varastot

(59)

Seuraavassa taulukossa esitetään varastojen koko kunkin kauden lopussa.

 

2001

2002

2003

Tutkimusajanjakso

Varastot (tonnia)

3 464

2 743

3 967

4 087

Indeksi 2001 = 100

100

79

115

118

(60)

Varastot kasvoivat 18 prosenttia tarkastelujakson aikana. On huomattava, että tutkimusajanjaksoa koskeva luku heijastaa osittain kausivaihtelusta johtuvaa varastojen suurta määrää kesän aikana. Kuitenkin ainakin yhden tutkitun yrityksen varastomäärä oli epätavallisen suuri, minkä yritys ilmoitti johtuvan kaupallisesta päätöksestään olla myymättä tuotetta kannattamattoman alhaisilla markkinahinnoilla.

4.5.3   Myyntimäärät, markkinaosuudet, kasvu ja keskimääräiset yksikköhinnat yhteisössä

(61)

Seuraavan taulukon luvut kuvaavat yhteisössä toimiville riippumattomille asiakkaille suuntautunutta yhteisön tuotannonalan myyntiä.

 

2001

2002

2003

Tutkimusajanjakso

Myynnin määrä yhteisön markkinoilla (tonnia)

16 148

16 848

18 294

20 034

Indeksi 2001 = 100

100

104

113

124

Markkinaosuus (viisi vakiintunutta yritystä)

71,0 %

66,9 %

66,3 %

60,9 %

Indeksi 2001 = 100

100

94

93

86

Markkinaosuus (kaikki seitsemän yritystä)

77,2 %

80,2 %

84,2 %

83,3 %

Indeksi 2001 = 100

100

104

109

108

Keskimääräinen myyntihinta (euroa/tonni)

5 392

3 214

2 618

2 513

Indeksi 2001 = 100

100

60

49

47

(62)

Yhteisön tuotannonalan myyntimäärä kasvoi 24 prosenttia ja sen markkinaosuus 8 prosenttia tarkastelujakson aikana.

(63)

Viiden vakiintuneen yrityksen markkinaosuus pieneni merkittävästi, yli 10 prosenttiyksikköä, tarkastelujakson aikana. Jos kaksi ajanjaksolla tuotantonsa aloittanutta yritystä lasketaan mukaan, kokonaismarkkinaosuus kasvaa 6 prosenttia. Näissä luvuissa ei kuitenkaan oteta huomioon neljää samalla ajanjaksolla tuotantonsa lopettanutta yhteisön tuottajaa, kuten edellä 57 kappaleessa todetaan. Lopettaneita yrityksiä koskevia tarkkoja lukuja ei ole käytettävissä, mutta valituksen tekijät arvioivat, että kyseisten tuottajien tuotanto olisi voinut olla useita tuhansia tonneja. Tämä merkitsee sitä, että tuotantonsa lopettaneet tuottajat mukaan luettuina yhteisön tuottajien kokonaismarkkinaosuus pieneni vuoden 2001 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana vähintään 2,5 prosenttia.

(64)

Etuyhteydettömiltä ostajilta veloitetut keskimääräiset myyntihinnat yhteisön markkinoilla putosivat jyrkästi, yli 50 prosenttia, vuoden 2001 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana.

(65)

Yksi tuoja huomautti, että aikaisemmin viinihapon hinnoissa oli esiintynyt samanlaista vaihtelua tarkastelujaksoa pidemmällä ajanjaksolla, ja että vuosina 2000–2001 hinnat olivat olleet korkeimmillaan. Asiaa tarkasteltiin, ja tutkimusajanjakson hintatason todettiin olleen hyvin alhainen myös historiallisesti tarkasteltuna, kun otettiin huomioon inflaation vaikutus.

(66)

Koska yhteisön tuotannonalan, mukaan lukien tuotantonsa lopettaneet tuottajat, markkinaosuus oli pienentynyt ja myyntihinnat olivat laskeneet voimakkaasti, todettiin, ettei yhteisön tuotannonala pystynyt hyötymään markkinoiden kasvusta, jonka yhteisön kulutuksen 15 prosentin lisääntyminen tarkastelujaksolla sai aikaan.

4.5.4   Kannattavuus

(67)

Seuraavassa taulukossa esitetään yhteisön markkinoilla toimiville riippumattomille ostajille suuntautuneen myynnin kannattavuus prosenttiosuutena liikevaihdosta. Taulukossa on myös erikseen niitä viittä yhteistyössä toiminutta yritystä koskevat luvut, joilla oli tuotantoa jo tarkastelujakson alussa, jäljempänä ’vakiintuneet’ yritykset. Kyseisenä ajanjaksona kahden muun yrityksen menot ja tulot olivat siirtymävaiheessa, mikä vaikuttaa voimakkaasti yleisen kannattavuuden kehittymiseen.

 

2001

2002

2003

Tutkimusajanjakso

Myynnin kannattavuus (viisi vakiintunutta yritystä)

1,9 %

– 3,5 %

– 3,6 %

– 6,7 %

Myynnin kannattavuus (kaikki seitsemän yritystä)

1,8 %

– 9,7 %

0,5 %

– 5,9 %

(68)

Hintojen voimakkaan alenemisen seurauksena viiden vakiintuneen yrityksen kannattavuus heikkeni merkittävästi vuoden 2001 ja vuoden 2003 välisenä aikana, kun samaan aikaan Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin määrä kasvoi. Kehitys oli pitkälti saman suuntaista yhteisön koko tuotannonalalla eli kun mukaan luetaan myös kaksi tarkastelujaksolla perustettua yritystä. Vuonna 2002 koetun erityisen voimakkaan tuottojen pienenemisen jälkeen yhteisön tuotannonala yleisesti ottaen kohensi tulostaan vuonna 2003, jolloin vuonna 2001 perustettu tuottaja oli jo vakiinnuttanut toimintansa ja toinen uusi tuottaja tuli markkinoille. Tutkimusajanjaksolla molemmat uudet tuottajat joutuivat kuitenkin toteamaan tuottojensa kääntyvän tappioiksi samaa tahtia kuin viidessä vakiintuneessa yrityksessä.

(69)

Hintojen lasku heijastui suurelta osin myös raaka-aineiden toimittajien hintohin, sillä raaka-aineiden toimittamissopimukset on usein indeksoitu viinihapon hintaan. Raaka-aineiden hintojen aleneminen ei kuitenkaan riittänyt estämään yhteisön tuotannonalan kannattavuuden laskua 1,9 prosentista – 6,7 prosenttiin tarkastelujakson aikana.

4.5.5   Sijoitetun pääoman tuotto, kassavirta, investoinnit ja pääoman saanti

(70)

Sijoitetun pääoman (tässä tapauksessa sidotun pääoman) tuoton, kassavirran ja investointien kehityssuuntaukset esitetään seuraavassa taulukossa. Edellä 67 kappaleessa esiin tuoduista syistä taulukossa esitetyt luvut koskevat viittä vuonna 2001 toiminnassa ollutta yhteistyössä toiminutta tuottajaa.

 

2001

2002

2003

Tutkimusajanjakso

Sidotun pääoman tuotto (viisi vakiintunutta yritystä)

4,2 %

– 4,4 %

– 3,9 %

– 7,0 %

Sidotun pääoman tuotto (kaikki seitsemän yritystä)

3,4 %

– 11,7 %

0,5 %

– 6,3 %

Kassavirta (euroa) (viisi vakiintunutta yritystä)

2 076 591

6 020 127

6 413 005

– 278 607

Kassavirta (euroa) (kaikki seitsemän yritystä)

2 076 591

788 732

9 045 219

22 835

Investoinnit (euroa) (viisi vakiintunutta yritystä)

5 285 432

7 078 796

8 794 719

7 255 251

Investoinnit (euroa) (kaikki seitsemän yritystä)

14 394 918

7 390 503

9 282 258

8 944 785

(71)

Sidotun pääoman tuoton kehitys on hyvin saman suuntaista kuin myynnin kannattavuuden kehitys. Kassavirta heikkeni vuoden 2001 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana, vaikka osa vaihtelusta johtuu pääasiassa varastojen vaihtelusta. Kahden uuden yrityksen osalta kassavirrassa esiintyi huomattavan voimakkaita toiminnan aloittamisesta johtuneita vaihteluita, ja samanaikaisesti markkinatilanne muuttui nopeasti. Sijoitetun pääoman tuoton ja kassavirran heikkeneminen kaikissa yrityksissä johtui siitä, että myytyjen tuotteiden keskimyyntihinnat laskivat nopeammin kuin keskimääräiset kustannukset.

(72)

Yhteisön tuotannonalalla on jatkettu laajamittaista investointia koko tarkastelujakson ajan ja viidessä vakiintuneessa yrityksessä investoinnit jopa kasvoivat vuoteen 2001 verrattuna. Investointeja tehtiin lähinnä yritysten nykyaikaistamiseksi, vanhentuneiden laitteiden uusimiseksi ja ympäristölainsäädännön edellyttämien teknisten uudistusten toteuttamiseksi. Kahden uuden yrityksen kiinteiden investointien vaikutus oli huomattavin vuonna 2001 ja tutkimusajanjaksolla.

(73)

Yhteisön tuotannonalan mahdollisuuksien saada pääomaa joko ulkopuolisilta rahoittajilta tai emoyhtiöiltä ei huomattu oleellisesti heikentyneen tarkastelujakson aikana. Useimmissa tapauksissa, kuten kahden uuden yrityksenkin kohdalla, syynä tähän oli se, että yritykset kuuluvat laajempiin ryhmiin, joissa liike-elämää tarkastellaan pidemmällä aikavälillä ja joissa uskotaan teollisuudenalan mahdollisuuksiin toipua nykyisestä vaikeasta tilanteesta.

4.5.6   Työllisyys, tuottavuus ja palkat

(74)

Seuraavassa taulukossa esitetään seitsemän tutkitun yhteisön tuottajan työllisyyden, tuottavuuden ja työvoimakustannusten kehittyminen.

 

2001

2002

2003

Tutkimusajanjakso

Työntekijöiden määrä

210

203

220

217

Tuottavuus (tonnia/työntekijä)

100

97

105

103

Työvoimakustannukset

29 717

34 297

31 822

34 323

(75)

Kuten edeltävästä taulukosta ilmenee, seitsemän tutkitun yhteisön tuottajan työntekijöiden määrä lisääntyi vuoden 2001 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Lisääntyminen johtuu siitä, että luvuissa on mukana kahden tarkastelujakson aikana toimintansa aloittaneen yrityksen tiedot ja että niissä ei oteta huomioon neljän samana aikana toimintansa lopettaneen yrityksen tietoja, kuten 4.5.1 ja 4.5.3 kohdassa todetaan. Tästä huolimatta työntekijöiden määrä alkoi vähentyä tutkimusajanjakson loppupuolella.

(76)

Tuottavuus pysyi melko vakaana kyseisenä ajanjaksona, joskin vuoden 2001 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana se hieman kasvoi. Työvoimakustannukset kasvoivat lievästä vaihtelusta huolimatta vuoden 2001 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Vaihtelu johtui joissakin yrityksissä toteutuista rakenneuudistuksista aiheutuneista tilapäisistä kustannuksista.

4.5.7   Tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin merkittävyys

(77)

Polkumyyntimarginaalit esitetään tarkasti edellä polkumyyntiä käsittelevässä jaksossa. Ne ovat selvästi yli vähimmäistason. Kun lisäksi otetaan huomioon polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä ja hinta, ei tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin vaikutusta voida pitää vähäisenä.

4.5.8   Vahinkoa koskevat päätelmät

(78)

Muistutetaan, että Kiinasta tuleva tuonti on lisääntynyt tuntuvasti, sekä määrällisesti että markkinaosuuksina mitattuna. Lisäksi kyseisen tuonnin keskimääräinen yksikköhinta aleni lähes 50 prosenttia, mikä näkyy tutkimuksessa todettuna hinnan alittavuutena.

(79)

Seitsemän tutkitun yrityksen myynti ja markkinaosuus yhteisössä kasvoivat, mutta jos kaksi uutta yritystä jätetään tarkastelun ulkopuolelle, myynti ja markkinaosuus pysyivät jokseenkin muuttumattomina. Toisaalta yhteisön tuotannonalan hinnat alenivat tarkastelujakson aikana keskimäärin 51 prosenttia. Raaka-aineiden hintojen alenemisesta ja tuottavuuden parantamiseksi tehdyistä ponnisteluista huolimatta kannattavuus kääntyi selvään laskuun tutkimusajanjakson aikana.

(80)

Yhteisön tuotannonalan tilanteen heikkenemisen tarkastelujakson aikana vahvistaa myös kapasiteetin käyttöastetta, varastoja, sijoitetun pääoman tuottoa ja kassavirtaa koskevien indikaattoreiden kääntyminen laskusuuntaan. On myös huomattava, että neljä yhteisön tuottajaa on lopettanut yritystoimintansa viime vuosien aikana. Kaupankäynnin on vuoden 2001 jälkeen aloittanut myös kaksi uutta tuottajaa, joiden toiminta on perustettu yhteisön kasvavan kulutuksen huomioon ottaville liiketoimintasuunnitelmille. Hintojen, kannattavuuden ja sijoitetun pääoman tuoton kehityssuuntauksien perusteella kävi kuitenkin ilmi, että näiden yritysten tilanne vastaa muiden yhteisön tuottajien tilannetta.

(81)

Samaan aikaan edellä kuvatun epäedullisen kehityksen kanssa tuottavuus pysyi suhteellisen muuttumattomana, investoinnit kasvoivat ja yhteisön kulutus lisääntyi.

(82)

Kaikki indikaattorit huomioon ottaen päätellään, että yhteisön tuotannonalalle on aiheutunut tutkimusajanjaksolla perusasetuksen 3 artiklassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

5.   SYY-YHTEYS

5.1   Alustavat huomautukset

(83)

Komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti, oliko Kiinasta peräisin olevalla polkumyynnillä tapahtuneella tuonnilla ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneella merkittävällä vahingolla syy-yhteys. Muita polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ohella tiedossa olevia tekijöitä, jotka olisivat samaan aikaan voineet aiheuttaa vahinkoa yhteisön tuotannonalalle, tutkittiin sen varmistamiseksi, ettei niiden mahdollisesti aiheuttamaa vahinkoa olisi pidetty polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttamana.

5.2   Kiinasta peräisin olevan tuonnin vaikutukset

(84)

Tarkastelujakson aikana Kiinasta tulevan tuonnin määrä kasvoi 56 prosenttia ja sen markkinaosuus kasvoi 3 prosenttiyksikköä. Lisäksi Kiinasta peräisin olevan tuonnin hinnat laskivat noin 50 prosenttia, mikä johti merkittävään hintojen alittavuuteen. Myyntimäärien säilyttämiseksi yhteisön tuotannon alan oli reagoitava kyseiseen tuontiin laskemalla hintoja vastaavasti 53 prosentilla. Raaka-aineiden hintojen aleneminen ei riittänyt estämään yhteisön tuotannonalan kannattavuuden laskua noin 8 prosentista tappiolliseen noin – 6 prosenttiin. Tällainen kannattavuus oli selvästi alempi kuin kyseisenlaiselta tuotannonalalta odotettiin ja ennen kaikkea se ei tappiollisena ole enää kestävä.

(85)

Tästä syystä päätellään alustavasti, että jyrkästi laskevin polkumyyntihinnoin tapahtunut tuonti, jonka määrä ja markkinaosuus kasvoi merkittävästi vuodesta 2001 alkaen, vaikutti aiheuttamansa paineen kautta ratkaisevalla tavalla yhteisön tuotannonalan hintojen laskuun sekä sen seurauksena tuloksen kääntymiseen tappiolliseksi ja taloudellisen tilanteen heikkenemiseen.

5.3   Kolmansista maista peräisin olevan tuonnin vaikutus

(86)

Kiinan jälkeen kaksi merkittävintä viinihapon toimittajaa yhteisön markkinoille olivat Argentiina ja Chile.

 

2001

2002

2003

Tutkimus- Ajanjakso

Argentiinan markkinaosuus

1,9 %

1,8 %

0,1 %

0,8 %

Argentiinasta tulevan tuonnin yksikkökohtainen myyntihinta (euroa/tonni)

5,33

2,75

2,47

2,09

Chilen markkinaosuus

0,5 %

0,4 %

1,1 %

0,9 %

Chilestä tulevan tuonnin yksikkökohtainen myyntihinta (euroa/tonni)

6,21

3,24

3,39

3,55

Muiden maiden markkinaosuus

0,1 %

0,7 %

1,4 %

0,2 %

Muista maista tulevan tuonnin yksikkökohtainen myyntihinta (euroa/tonni)

10,82

2,91

4,78

5,36

(87)

Nämä luvut osoittavat, että kaikkien muiden tavarantoimittajien kuin Kiinan yhteenlaskettu osuus yhteisön kulutuksesta oli vain 2,5 prosenttia ja että niiden markkinaosuus pieneni vuoden 2001 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Niiden keskihinnat olivat myös korkeampia kuin Kiinan, vaikka Argentiinan hinnat laskivat melko alhaisiksi tutkimusajanjaksolla. Kiinasta peräisin olevan tuonnin aiheuttama paine markkinoilla epäilemättä vaikutti näistä viejämaista tulevan tuonnin hintojen laskuun.

(88)

Edellä mainitun perusteella voidaan katsoa, että muista kolmansista maista, kuten Argentiinasta ja Chilestä, peräisin olevan tuonnin kehittyminen ei ollut niin merkittävää, että sillä olisi ollut vaikutusta yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon.

5.4   Sääntelyjärjestelmän vaikutus

(89)

Jotkut asianomaiset osapuolet ovat korostaneet sitä, että tuotannonalan kannattavuuteen vaikuttaa yhteistä maatalouspolitiikkaa koskeva yhteisön sääntelyjärjestelmä, jolla vahvistetaan tärkeimpien raaka-aineiden vähimmäisostohinta sekä alkoholin myyntihinta. Vaikka sääntelyllä voi olla vaikutusta tuotannonalan kokonaistilanteeseen, se on kuitenkin pysynyt muuttumattomana koko ajanjakson eikä siten voi olla syynä teollisuudenalan tilanteen heikkenemiseen.

5.5   Yhteisön tuotannonalan viennin vaikutus

(90)

Tutkimusajanjakson aikana noin 25 prosenttia yhteisön tuotannonalan koko tuotannosta vietiin yhteisön ulkopuolelle. Viennin määrä kasvoi hieman tarkastelujakson aikana.

(91)

Viennin todettiin olleen jonkin verran kannattavampaa kuin yhteisön markkinoille suuntautuneen myynnin siitä huolimatta, että myös vienti oli kärsinyt hintojen alenemisesta ja Kiinan komansien maiden markkinoille suuntautuneen viennin aiheuttamasta kilpailusta.

(92)

Edellä esitetyn perusteella voidaan katsoa, ettei viennissä tapahtuneella kehityksellä ole voinut olla merkittävää vaikutusta yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon.

5.6   Muiden yhteisön tuottajien myynnin vaikutus

(93)

Muiden yhteisön tuottajien, myös tarkastelujakson aikana toimintansa lopettaneiden, myynti väheni voimakkaasti vuoden 2001 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Kyseinen myynti ei täten ole voinut vaikuttaa yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon.

5.7   Syy-yhteyttä koskeva päätelmä

(94)

On syytä korostaa, että tässä tapauksessa vahinko tarkoitti ennen kaikkea hintojen alenemista, joka johti kannattavuuden heikkenemiseen. Samaan aikaan Kiinasta peräisin oleva tuonti polkumyyntihinnoilla, jotka alittivat oleellisesti yhteisön tuotannonalan hinnat, kasvoi nopeasti. Ei ole näyttöä siitä, että edellä mainitut muut tekijät olisivat voineet olla merkittävänä syynä yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen merkittävään vahinkoon. Tutkimuksessa ei ole tullut esille muita sellaisia tekijöitä, jotka olisivat voineet aiheuttaa merkittävää vahinkoa.

(95)

Edellä olevan, kaikkien tiedossa olleiden tekijöiden vaikutuksia yhteisön tuotannonalan tilanteeseen selvittävän tarkastelun perusteella päätellään alustavasti, että Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon välillä on syy-yhteys.

6.   YHTEISÖN ETU

6.1   Yleistä

(96)

Selvitettiin, oliko olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella olisi pääteltävä, ettei polkumyyntitullien käyttöönotto asianomaisesta maasta peräisin olevassa tuonnissa olisi yhteisön edun mukaista. Komissio lähetti kyselylomakkeita tuojille, kauppiaille ja teollisille käyttäjille. Kyselyyn saatiin osittaiset vastaukset kahdelta käyttäjältä. Muut käyttäjät eivät toimittaneet vastauksia kyselylomakkeeseen, mutta ilmoittivat kantansa kirjallisesti.

(97)

Yhteistyössä toimineilta osapuolilta saatujen tietojen perusteella tehtiin seuraavat päätelmät.

6.2   Yhteisön tuotannonalan etu

(98)

Yhteisön tuotannonala muodostui siis seitsemästä tuottajasta, jotka työllistivät yli 200 henkilöä tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannossa ja myynnissä. On myös syytä muistaa, että yhteisön tuotannonalan talouden tunnusluvut osoittivat taloudellisen tuloksen heikkenneen tarkastelujakson aikana, minkä vuoksi neljä yhteisön tuottajaa lopetti toimintansa viime vuosina.

(99)

Jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön, polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista johtuvan hintapaineen aiheuttama yhteisön tuotannonalan taloudellisen tilanteen heikkeneminen todennäköisesti jatkuu ja useammat yhteisön tuottajat joutuvat lopettamaan tuotantonsa, millä olisi laajempia epäedullisia seurauksia viininvalmistusalaan (katso jäljempänä). Jos toimenpiteet kuitenkin otetaan käyttöön, hintojen ja kannattavuuden voidaan odottaa nousevan kestävämmälle tasolle, mikä takaisi Euroopan tuotannonalan taloudellisen elinkelpoisuuden.

(100)

Tämän vuoksi on selvää, että polkumyynnin vastaiset toimenpiteet olisivat yhteisön tuotannonalan etujen mukaisia.

6.3   Tavarantoimittajien etu

(101)

Kaksi raaka-aineiden toimittajaa ilmoitti komissiolle kirjallisesti tukevansa menettelyä. Jotkut valituksen tekijöistä ovat etuyhteydessä viinialan yrityksiin, ja tutkimuksen aikana ne toivatkin esiin kyseisten yritysten edun.

(102)

Kaikki nämä osapuolet korostivat viinihapon tuotannon taloudellista merkitystä yhteisön viininvalmistajille.

(103)

Ensinnäkin laadukkaan viinihapon luotettava saanti on tärkeää viiniteollisuudelle.

(104)

Toiseksi viinihapon tuotanto on merkittävä tulonlähde viinialalle, koska siinä käytetään viininvalmistuksessa sivutuotteina syntyviä viinimäskiä ja viinisakkaa. On syytä huomata, että viiniala kuuluu yhteisen maatalouspolitiikan soveltamisalaan ja kärsii tällä hetkellä vakavista taloudellisista vaikeuksista.

(105)

Kolmanneksi, jos yhteisöstä puuttuisi elinkelpoinen viinihappoteollisuus, viinialalle koituisi lisäkustannuksia sivutuotteiden hävittämisestä yhä tiukempien ympäristöasetusten mukaisesti.

(106)

Tästä syystä päätellään, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotto olisi yhteisön tavarantoimittajien edun mukaista.

6.4   Käyttäjien etu

(107)

Kyselylomakkeet lähetettiin alun perin kaikille valituksessa käyttäjiksi nimetyille osapuolille. Tutkimuksen aikana saatujen tietojen perusteella komissio pystyi yksilöimään tärkeimmät viinihappoa käyttävät tuotannonalat. Tämän johdosta uusia kyselylomakkeita lähetettiin useille elintarvikkeiden, juomien ja kipsin tuottajille sekä lääketeollisuuden keskusliitolle.

(108)

Yksi kipsintuottaja ja yksi elitarviketeollisuuden yritys ilmoittivat jättävänsä vastaamatta kyselyyn, koska viinihaposta aiheutuu niille merkityksettömän vähän kustannuksia.

(109)

Yksi kipsintuotantoyritys toimi yhteistyössä ja toimitti vastaukset kyselyyn. Toinen kipsintuotantoyritys toimitti osittaiset vastaukset. Näiden tietojen perusteella voidaan päätellä, että alle 2 prosenttia yhteistyössä toimineiden yritysten valmistamien kipsituotteiden kustannuksista aiheutuu tarkasteltavana olevasta tuotteesta. Siksi voidaan päätellä, että ehdotetuilla polkumyyntitulleilla olisi melko vähän vaikutusta kyseisten tuotetta käyttävien tuotannonalojen kustannuksiin ja kilpailutilanteeseen. Koska kyseessä on merkittävä kipsintuotannon yritysryhmä, tietoja voidaan pitää melko edustavina koko tuotannonalan osalta. On myös aiheellista huomata, että rakennusmateriaaleja tuotetaan pääasiassa alueellisille tai kotimaan markkinoille eli ne eivät joudu kansainvälisen kilpailun kohteeksi, jolloin rakennusalan yritykset voivat siirtää kustannusten nousun asiakkaillensa.

(110)

Huomautuksia saatiin myös kahdelta leipomoteollisuudelle emulgointiaineita valmistavalta elintarviketeollisuuden yritykseltä. Nämä yritykset vastustivat tutkimusta ja ilmoittivat viinihapon osuuden tuotteidensa kustannuksista olevan merkittävän. Yritykset eivät kuitenkaan toimittaneet vastauksia kyselyyn, joten niiden väitteitä ei voitu tarkastaa määrällisten tietojen perusteella.

(111)

Tuotetta käyttäviltä tuotannonaloilta saaduissa huomautuksissa korostettiin luonnollisista raaka-aineista valmistetun viinihapon markkinoiden epävakautta sekä toistuvaa pulaa tuotteesta Euroopan markkinoilla aikaisemmin. Viinihapon varma saanti pikemmin kuin sen kustannukset tuntuu olevan tärkeää kyseisillä tuotannonaloilla.

(112)

Tästä johtuen ei ole todennäköistä, että polkumyynnin vastaiset toimenpiteet aiheuttaisivat vaikeuksia tuotteen saannissa tai poistaisivat kilpailun tuotetta käyttävillä tuotannonaloilla. Ehdotettujen toimenpiteiden avulla Euroopan markkinahinnat saataisiin nostettua tasolle, joka olisi lähempänä pitkän aikavälin kehityssuuntauksia ja estäisi useampien yritysten toiminnan lopettamisen. Todettiin, että kustannusten nousu olisi mitättömän pieni ja ettei se vaikuttaisi merkittävästi tuotetta käyttävien tuotannonalojen kilpailukykyyn. Tästä syystä päätellään alustavasti, ettei toimenpiteiden käyttöönotto olisi käyttäjien etujen vastaista.

6.5   Yhteisön etua koskevat päätelmät

(113)

Toimenpiteiden käyttöönotto Kiinasta peräisin olevan viinihapon tuonnissa olisi selvästi yhteisön tuotannonalan edun mukaista. Mahdolliset vaikutukset viinihapon hintoihin jäävät sekä tuojien/kauppiaiden että tuotetta käyttävien tuotannonalojen osalta oletettavasti vähäisiksi. Yhteisön tuotannonalan ja sen tavarantoimittajien kärsimät tappiot sekä uusien tuotannon lopettamistapausten vaara ovat sitä vastoin paljon merkittävämpiä.

(114)

Edellä esitetyn perusteella päätellään alustavasti, ettei ole pakottavia syitä luopua polkumyyntitullien käyttöönotosta Kiinasta peräisin olevan viinihapon tuonnissa.

7.   POLKUMYYNTITOIMENPITEET

7.1   Vahingon korjaava taso

(115)

Polkumyyntiä, vahinkoa ja yhteisön etua koskevat päätelmät huomioon ottaen olisi otettava käyttöön väliaikaiset toimenpiteet, jotta polkumyynnillä tapahtuva tuonti ei pääsisi aiheuttamaan enempää vahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

(116)

Toimenpiteiden tason olisi oltava riittävä poistamaan kyseisestä tuonnista aiheutunut vahinko ylittämättä kuitenkaan todettua polkumyyntimarginaalia. Vahingollisen polkumyynnin vaikutukset poistavan tullin määrää laskettaessa katsottiin, että toimenpiteiden olisi oltava sellaisia, että yhteisön tuotannonala voisi kattaa tuotantokustannuksensa ja saada sellaisen kokonaisvoiton (ennen veroja), joka voitaisiin kohtuudella saada kyseisellä tuotannonalalla myytäessä samankaltaista tuotetta yhteisön markkinoilla tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa eli ilman polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutusta. Tässä laskelmassa käytetty voittomarginaali ennen veroja oli sama kuin ennen polkumyynnillä tapahtuvaa tuontia saavutettu voittomarginaali eli 8 prosenttia liikevaihdosta. Tämän perusteella yhteisön tuotannonalalle laskettiin samankaltaisen tuotteen vahinkoa aiheuttamaton hinta. Vahinkoa aiheuttamaton hinta saatiin lisäämällä edellä mainittu kahdeksan prosentin voittomarginaali tuotantokustannuksiin. Yhtä Kiinasta tutkimusajanjaksolla tuotua tuotelajia ei tuotettu eikä myyty yhteisön tuotannonalalla tutkimusajanjakson aikana. Laskettaessa kyseisen tuotelajin tuonnin aiheuttaman vahingon poistamiseen riittävää tasoa, joka ei ylitä vahvistettua polkumyyntimarginaalia, otettiin huomioon mainitun tuotelajin ja muiden kiinalaisten viejien viemien tuotelajien välinen hintasuhde.

(117)

Sen jälkeen määritettiin tarvittava hinnankorotus vertaamalla painotettua keskimääräistä tuontihintaa yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla myymän samankaltaisen tuotteen vahinkoa aiheuttamattomaan painotettuun keskihintaan.

(118)

Tästä vertailusta johtuvat erot ilmaistiin sitten prosentteina keskimääräisestä CIF-tuontiarvosta.

7.2   Väliaikaiset toimenpiteet

(119)

Edellä esitetyn perusteella todetaan, että olisi otettava käyttöön väliaikainen polkumyyntitulli, joka vastaa tasoltaan todettua polkumyyntimarginaalia, mutta joka ei kuitenkaan perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti ole edellä määriteltyä vahinkomarginaalia korkeampi.

(120)

Tässä asetuksessa mainitut yrityskohtaiset polkumyyntitullit määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen ne kuvastavat kyseisten yritysten tilannetta tutkimuksen aikana. Näitä tulleja voidaan siten soveltaa (toisin kuin koko maata koskevia kaikkiin muihin yrityksiin sovellettavia tulleja) yksinomaan asianomaisesta maasta peräisin olevien, erikseen mainittujen yritysten eli tarkoin määrättyjen oikeussubjektien tuottamien tuotteiden tuontiin. Muiden yritysten, joiden nimeä ja osoitetta ei ole mainittu tämän asiakirjan artiklaosassa, mukaan luettuina mainittuihin oikeushenkilöihin etuyhteydessä olevat oikeushenkilöt, tuottamat tuontituotteet eivät voi saada etua näistä tulleista, vaan niihin sovelletaan kaikkiin muihin yrityksiin sovellettavaa tullia.

(121)

Kaikki näiden yrityskohtaisten polkumyyntitullien soveltamiseen liittyvät pyynnöt (esimerkiksi yrityksen nimenmuutoksen tai uusien tuotanto- tai myyntiyksiköiden perustamisen johdosta tehdyt pyynnöt) on toimitettava viipymättä komissiolle (3), ja mukaan on liitettävä kaikki asiaan vaikuttavat tiedot, erityisesti tiedot, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai kyseisiin tuotanto- tai myyntiyksiköiden muutoksiin mahdollisesti liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkinoille ja vientiin tarkoitetun myynnin muutoksia. Tarvittaessa komissio muuttaa tätä asetusta neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan saattamalla yksilöllisten tullien soveltamisalaan kuuluvien yritysten luettelon ajan tasalle.

(122)

Edellä sanotun perusteella väliaikaiset tullit ovat seuraavat:

Hangzou Bioking Biochemical Engineering Co., Ltd, Hangzou

2,4 %

Changmao Biochemical Engineering Co., Ltd, Changzou City

13,8 %

Ninghai Organic Chemical Factory, Ninghai

6,6 %

Kaikki muut yritykset

34,9 %

8.   LOPPUSÄÄNNÖS

(123)

Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi olisi vahvistettava määräaika, jonka kuluessa ne asianomaiset osapuolet, jotka ilmoittautuivat menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa, voivat esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi. Lisäksi olisi todettava, että kaikki tätä asetusta varten tehdyt tullien käyttöönottoa koskevat päätelmät ovat väliaikaisia ja niitä voidaan joutua harkitsemaan uudelleen mahdollisista lopullisista tulleista päätettäessä,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Otetaan käyttöön väliaikainen polkumyyntitulli tuotaessa yhteisöön CN-koodiin 2918 12 00 kuuluvaa Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaa viinihappoa.

2.   Väliaikaisen polkumyyntitullin suuruus nettohinnasta tullaamattomana vapaasti yhteisön rajalla on seuraava:

Yritys

Polkumyyntitulli

Taric-lisäkoodi

Hangzou Bioking Biochemical Engineering Co., Ltd, Hangzou, Kiinan kansantasavalta

2,4 %

A687

Changmao Biochemical Engineering Co., Ltd, Changzou City, Kiinan kansantasavalta

13,8 %

A688

Ninghai Organic Chemical Factory, Ninghai, Kiinan kansantasavalta

6,6 %

A689

Kaikki muut yritykset

34,9 %

A999

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun tuotteen luovutus vapaaseen liikkeeseen yhteisössä edellyttää väliaikaisen tullin määrää vastaavan vakuuden antamista.

4.   Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.

2 artikla

Asianomaiset osapuolet voivat yhden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta pyytää, että niille ilmoitetaan niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella tämä asetus annettiin, ja ne voivat saman ajan kuluessa esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla komission kuulemiksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 20 artiklan soveltamista.

Kyseiset osapuolet voivat asetuksen (EY) N:o 384/96 21 artiklan 4 kohdan mukaisesti esittää huomautuksiaan tämän asetuksen soveltamisesta yhden kuukauden kuluessa sen voimaantulosta.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sinä päivänä, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämän asetuksen 1 artiklaa sovelletaan kuuden kuukauden ajan.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 27 päivänä heinäkuuta 2005.

Komission puolesta

Peter MANDELSON

Komission jäsen


(1)  EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 461/2004 (EUVL L 77, 13.3.2004, s. 12).

(2)  EUVL C 267, 30.10.2004, s. 4.

(3)  European Commission, Directorate-General for Trade, Direction B, B-1049 Brussels, Belgium.


II Säädökset, joita ei tarvitse julkaista

Neuvosto

30.7.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 200/91


Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Romanian välisestä assosiaatiosta tehtyyn Eurooppa-sopimukseen liittyvän, Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi tehdyn lisäpöytäkirjan voimaantuloa koskeva tiedonanto

Romanian kanssa tehtyyn Eurooppa-sopimukseen liittyvä, kymmenen uuden valtion Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi tehty lisäpöytäkirja, jonka neuvosto ja komissio päättivät tehdä 25 päivänä huhtikuuta 2005 (1), tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2005, koska pöytäkirjan 10 artiklassa määrättyjen menettelyjen päätökseen saattamista koskevat ilmoitukset tehtiin 14 päivään heinäkuuta 2005 mennessä.


(1)  EUVL L 155, 17.6.2005, s. 26.


Komissio

30.7.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 200/92


KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 30 päivänä lokakuuta 2002,

EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan soveltamisesta

(Asia COMP/E-2/37.784 – Taidehuutokauppakamarit)

(tiedoksiannettu numerolla K(2002) 4283 lopullinen sekä oikaisut K(2002) 4283/7 ja K(2002 4283/8)

(Ainoastaan englanninkielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2005/590/EY)

Komissio hyväksyi 30 päivänä lokakuuta 2002 päätöksen (K(2002) 4283 lopullinen) EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan mukaisesta menettelystä. Komissio hyväksyi 6 päivänä marraskuuta 2002 kirjallisella menettelyllä K(2002) 4283/7 oikaisun päätöksen versioon K(2002) 4283/5 ja menettelyllä K(2002) 4283/8 oikaisun päätöksen versioon K(2002 4283/6. Asetuksen N:o 17 (1) 21 artiklan säännösten mukaisesti komissio julkaisee asianosaisten nimet ja päätöksen pääsisällön ottaen huomioon yritysten oikeutetut edut sen suhteen, ettei niiden liikesalaisuuksia paljasteta. Päätöksen koko tekstin julkinen toisinto on saatavissa asiassa todistusvoimaisilla kielillä ja komission työkielillä kilpailun pääosaston Internet-sivuilla osoitteessa http://europa.eu.int/comm/competition/index_en.html

I   YHTEENVETO RIKKOMISESTA

1.   Kohteena olevat yritykset

(1)

Päätös on osoitettu seuraaville yrityksille ja/tai yritysten yhteenliittymille:

Christie’s International plc,

Sotheby’s Holdings Inc.

2.   Rikkomisen kesto ja luonne

(2)

Christie’s International plc (jäljempänä ’Christie’s’) ja Sotheby’s Holdings, Inc. (jäljempänä ’Sotheby’s’), kaksi suurinta maailmanlaajuista kilpailijaa niin sanottujen taide-esineiden, antiikkiesineiden, huonekalujen, keräilyesineiden ja muistoesineiden (jäljempänä myös yleisesti ’taide-esineet’) provisiomyynnillä tapahtuvan huutokaupan alalla, osallistuivat ainakin 30 päivän huhtikuuta 1993 ja 7 päivän helmikuuta 2000 välisenä aikana perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohdan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan vastaiseen jatkuvaan sopimukseen ja/tai yhdenmukaistettuun menettelytapaan, joka liittyi hintoihin ja muihin huutokauppojen myyntiehtoihin.

(3)

Yritykset muun muassa sopivat, että ne ottavat käyttöön samanlaiset myyjien myyntiprovisioiden rakenteet, siirtyvät kiinteään myyntiprovisioiden asteikkoon (joka korvasi aiemman neuvotellun myyntiprovision), nostavat myyntiprovisioina perittäviä maksuja ja kieltäytyvät myöntämästä myyjille erityisehtoja. Yritykset asettivat liiketoiminnalle myös joitakin muita ehtoja, joilla ehkäistiin tai rajoitettiin niiden välistä kilpailua taidehuutokauppa-alalla. Ne ottivat lisäksi käyttöön seurantajärjestelmän, jolla varmistettiin, että niiden välistä sopimusta ja/tai yhdenmukaistettua menettelytapaa noudatettiin.

3.   Taidehuutokauppapalvelujen markkinat

(4)

Taide-esineitä, antiikkiesineitä, huonekaluja, keräilyesineitä ja muistoesineitä asetetaan usein myyntiin huutokaupassa. Sille, millaisia esineitä voidaan myydä huutokaupassa, ei ole asetettu mitään erityisiä rajoituksia, kuten ei näiden esineiden vähimmäisarvollekaan. Huutokauppa voidaan järjestää tietystä yksittäisestä kokoelmasta tai se voi keskittyä johonkin aihepiiriin, tavaraluokkaan tai taiteen kauteen tai lajiin.

(5)

Molempien yritysten tärkeimmät taidehuutokauppakamarit sijaitsevat Lontoossa ja New Yorkissa, mutta huutokauppoja pidetään säännöllisesti myös muun muassa Genevessä, Zürichissä, Amsterdamissa, Roomassa, Milanossa, Hongkongissa ja Melbournessa. Suurimmat taidehuutokaupat suunnitellaan ja järjestetään hohdokkaina ja valikoivina seurapiiritapahtumina, joihin osallistuu varakkaita henkilöitä.

(6)

Myynnit järjestetään hyvissä ajoin kansainvälisen sesongin mukaan. Tärkeimmät huutokaupat pidetään perinteisesti keväällä ja syksyllä; huutokauppakamareiden tulot ja liikevoitto nousevatkin huippuunsa vuoden toisella ja neljännellä neljänneksellä.

(7)

Esineiden omistajat ”konsignoivat” kauppatavaran huutokauppakamarille, joka tarjoaa myynnin asiantuntemusta, järjestää huutokaupan, laatii luettelon ja hoitaa ennakkomainonnan. Esineet tarjotaan yleensä myyntiin yksittäisinä kappaleina (erinä). Jopa kokoelman muodostavat esineet myydään yleensä erikseen yksittäisinä erinä. Huutokauppakamari myy omaisuuden konsignaation antajan asiamiehenä, laskuttaa ostetut tavarat ostajalta ja maksaa konsignaation antajalle kauppahinnan, josta on vähennetty myyntiprovisio, kulut ja verot. Konsignaation antajalta tai myyjältä veloitettavaa prosentuaalista myyntipalkkiota kutsutaan yleisesti myyntiprovisioksi (tai myyjän provisioksi), ja tämä provisio lasketaan yleensä huutokauppahinnasta eli hinnasta, jolla tavara huutokaupataan lopulliselle tarjoajalle. Myös huutokauppojen ostajilta veloitetaan prosenttiosuus huutokauppahinnasta (ostajan preemio).

4.   Kartellin toiminta

(8)

Huhtikuusta 1993 alkaen Christie’s ja Sotheby’s alkoivat noudattaa yhteistä suunnitelmaa, jonka tarkoituksena oli rajoittaa kilpailua useiden tekijöiden suhteen. Ne liittyivät etenkin myyjiin sovellettaviin ehtoihin, mutta niihin sisältyi myös ehtoja ostajille sekä muita tekijöitä. Suunnitelmaa muutettiin ja paranneltiin ylemmän johdon kokouksissa myöhempinä vuosina, ja suunnitelmaa noudatettiin helmikuuhun 2000 asti.

(9)

Tarkemmin sanottuna Christie’sin ja Sotheby’sin väliseen sopimukseen ja/tai yhdenmukaistettuihin menettelytapoihin sisältyivät seuraavat tekijät:

a)

Myyjien osalta:

ne sopivat myyntiprovision uuden liukuvan asteikon käyttöönotosta (2),

ne sopivat asteikkoon sovellettavista ehdoista, muun muassa siitä, että asteikko on kiinteä, eli siihen ei sallita poikkeuksia (sovittuja poikkeuksia lukuun ottamatta),

ne sopivat käyttöönoton yksityiskohtaisista säännöistä ja ajoituksesta,

ne sopivat seuraavansa asteikon noudattamista vaihtamalla luetteloita sallituista poikkeuksista voidakseen seurata sopimuksen täytäntöönpanoa sekä estää poikkeamia ja keskustella niistä,

ne sopivat, etteivät ne myönnä huutokaupoissa myyjille takuita vähimmäishinnasta,

ne sopivat kaavasta, jolla myyjien kanssa jaetaan voitto tilanteessa, jossa esineet myydään takuuhintaa kalliimmalla,

ne sopivat, etteivät ne myönnä myyjille ennakkoa yksittäisistä eristä,

ne sopivat ja/tai yhdenmukaistivat tiettyjen huutokauppojen osalta myönnettävien ennakoiden ehdot,

ne sopivat lainojen vähimmäiskorosta,

ne sopivat rajoittavansa ammattimyyjille tai välittäjille tarjottavaa vähimmäisprovisiota ja vakuutusten myöntämistä ammattimyyjille,

ne sopivat rajoittavansa esittelypalkkion maksamista (yhteen prosenttiin ostajan preemiosta tapauksissa, joissa ei peritty myyntiprovisiota).

b)

Ostajien osalta:

ne sopivat rajoittavansa ammattiostajille myönnettävää luottoa 90 päivään.

c)

Muita tekijöitä:

ne sopivat rajoittavansa markkinointiponnistelujaan (välttävänsä markkinaosuuksia koskevia ilmoituksia tai johtoaseman tavoittelua taidemarkkinoilla tai tietyllä segmentillä).

(10)

Sopimusten täytäntöön panemiseksi ja/tai tarvittaessa muuttamiseksi osapuolet myös neuvottelivat ja vaihtoivat tietoja säännöllisissä tapaamisissa tai (puhelin-) keskusteluissa kaikista seikoista (huutokaupat, myyjät, välittäjät, ostajat), jotka saattoivat aiheuttaa tai kasvattaa kilpailua niiden välille tai muutoin haitata tai vaarantaa niiden sopimuksen olla kilpailematta keskenään.

II   SAKOT

1.   Sakkojen perusmäärä

Rikkomisen vakavuus

(11)

Kun otetaan huomioon tutkinnan kohteena olevan toiminnan luonne, sen todellinen vaikutus taidehuutokauppojen markkinoihin sekä se, että vaikutus kattoi koko yhteismarkkinat sekä koko ETA-alueen sen perustamisesta lähtien, komissio katsoo, että yritykset, joita tämä päätös koskee, ovat syyllistyneet hyvin vakavaan EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohtaan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan 1 kohtaan kohdistuvaan rikkomiseen.

Rikkomisen luonne

(12)

Kartellilla rikottiin tarkoituksellisesti EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohtaa ja ETA-sopimuksen 53 artiklan 1 kohtaa. Vaikka osapuolet olivat täysin tietoisia toimiensa laittomuudesta, ne laativat yhdessä salaisen ja vakiintuneen laittoman järjestelmän, jonka tarkoituksena oli ehkäistä kahden suurimman taidehuutokauppakamarin välistä kilpailua. Rikkominen koostui pääosin hintojen vahvistamismenettelyistä, jotka ovat juuri luonteensa vuoksi pahimpia EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohdan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan 1 kohdan rikkomisia.

(13)

Kartellijärjestelyt luotiin, niitä johdettiin ja niihin rohkaistiin kyseisten yritysten korkeimman johdon taholta. Juuri luonteensa vuoksi tällaisesta kartellisopimuksesta seuraa merkittävä kilpailun vääristyminen, josta on hyötyä yksinomaan kartelliin osallistuville yrityksille ja joka on hyvin haitallinen asiakkaille.

Rikkomisen vaikutus ETA-alueella

(14)

Rikkomiseen syyllistyivät taidehuutokauppamarkkinoiden kaksi suurinta yritystä, ja se kohdistui niiden kaikkeen myyntiin ETA-alueella ja muualla. Molemmat yritykset toteuttivat yhteisen suunnitelman tulojen lisäämiseksi. Kun ottaa huomioon kyseisten yritysten korkeat markkinaosuudet ja sen, että sopimus kattoi yritysten kaiken myynnin ETA-alueella, rikkominen vaikutti ETA-markkinoihin.

Merkityksellisten maantieteellisten markkinoiden koko

(15)

Rikkomisen vakavuuden arvioimiseksi komissio katsoo, että kartelli vaikutti yhteisön alueeseen kokonaisuudessaan ja ETA-alueeseen sen perustamisesta alkaen.

(16)

Näin ollen komissio määrää sakon perusmääräksi molemmille yrityksille 25,2 miljoonaa euroa.

Rikkomisen kesto

(17)

Komissio katsoo, että rikkomisen kestoa määriteltäessä on otettava huomioon 30 päivän huhtikuuta 1993 ja 7 päivän helmikuuta 2000 välinen aika. Rikkominen kesti näin ollen 6 vuotta ja 9 kuukautta. Tämän johdosta kyseinen rikkominen voidaan luokitella pitkäaikaiseksi rikkomiseksi, mikä nostaa vakavuuden mukaan määritellyn sakon määrää 65 prosenttia.

(18)

Edellä esitetyn perusteella komissio vahvistaa sakon perusmäärät seuraavasti:

Christie’s: 41,58 miljoonaa euroa,

Sotheby’s: 41,58 miljoonaa euroa.

2.   Raskauttavat tai lieventävät asianhaarat

(19)

Komissio ei katso, että mitkään erilliset raskauttavat tai lieventävät asianhaarat koskevat tätä asiaa.

3.   Liikevaihdon 10 prosentin rajan soveltaminen

(20)

Kun Sotheby’sin maksettavaksi laskettu määrä on yli 10 prosenttia Sotheby’sin tätä päätöstä edeltävän vuoden maailmanlaajuisesta liikevaihdosta, Sotheby’sin kohdalla perusmäärä rajoitetaan 34,05 miljoonaan euroon (ks. asetuksen N:o 17 15 artiklan 2 kohta).

4.   Sakkojen määräämättä jättämisestä tai lieventämisestä vuonna 1996 annetun tiedonannon soveltaminen (3)

(21)

Kun otetaan huomioon, että sakkojen määräämättä jättämistä tai lieventämistä koskevat hakemukset tehtiin vuonna 2000 silloisen tiedonannon mukaan, tähän asiaan sovelletaan vuoden 1996 tiedonantoa eikä vuonna 2002 annettua tarkistettua sakkojen määräämättä jättämistä tai lieventämistä koskevaa tiedonantoa.

Sakon määräämättä jättäminen tai sen huomattava lieventäminen (”B kohta”)

(22)

Christie’s ilmoitti ensimmäisenä komissiolle kartellin olemassaolosta ja esitti ratkaisevia todisteita, joita ilman kartelli ei ehkä olisi paljastunut. Kun kyseiset tiedot paljastuivat, komissio ei ollut aloittanut tutkimuksia eikä sillä ollut riittäviä tietoja voidakseen osoittaa kartellin olemassaolon. Christie’s oli myös irtautunut kartellista vahvistamalla komissiolle, että sillä ei ollut Sotheby’sin kanssa minkäänlaista ilmoitettua markkinakäyttäytymistä koskevaa yhteydenpitoa, ja ilmoittamalla julkisesti uudesta myyntiprovisiojärjestelmästä ainoastaan muutama päivä sen jälkeen, kun se oli toimittanut todisteet komissiolle. Tämän lisäksi se on tehnyt jatkuvasti yhteistyötä komission kanssa, eikä ole osoitettu, että se olisi pakottanut Sotheby’sin osallistumaan kartelliin tai että se olisi toiminut kartellissa Sotheby’siin verrattuna ratkaisevassa asemassa.

(23)

Tästä syystä komissio katsoo, että Christie’s todellakin täyttää sakkojen määräämättä jättämisestä tai lieventämisestä annetun tiedonannon B kohdan edellytykset.

Sakkojen määrän merkittävä alentaminen (”D kohta”)

(24)

Komissio huomauttaa, että Sotheby’s on toiminut täysin yhteistyössä komission kanssa tutkimusten aikana. Sen lisäksi se toimitti komissiolle sellaisia tietoja ja todisteita, joiden avulla voitiin konkreettisesti osoittaa rikkomisen olemassaolo. Se ei konkreettisesti väittänyt vääriksi seikkoja, joihin komissio perustaa syytöksensä. Se myönsi eräiden komission tässä päätöksessä kuvailemien rikkomistekijöiden olemassaolon.

(25)

Näin ollen Sotheby’s täyttää tiedonannon D kohdan ensimmäisen ja toisen luetelmakohdan edellytykset.

Päätelmät sakkojen määräämättä jättämisestä tai lieventämisestä annetun tiedonannon soveltamisesta

(26)

Yhteenvetona huutokauppakamarien yhteistyön luonteesta ja tiedonannossa esitettyjen edellytysten perusteella voidaan todeta, että komissio myöntää tämän päätöksen vastaanottajille seuraavat alennukset sakoista:

Christie’sille: 100 %,

Sotheby’sille: 40 %.

5.   Päätös

(27)

Määrätään seuraavat sakot:

Christie’s International plc: 0 miljoonaa euroa,

Sotheby’s Holdings Inc.: 20,4 miljoonaa euroa.

(28)

Edellä lueteltujen yritysten on lopetettava heti rikkominen, mikäli näin ei ole vielä tapahtunut. Yritysten on pidätyttävä vastedes harjoittamasta tässä asiassa todetun rikkomisen kaltaista toimintaa ja toteuttamasta toimenpiteitä, joilla on samanlaisia tai vastaavia tavoitteita tai vaikutuksia.


(1)  EYVL 13, 21.2.1962, s. 204/62. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1216/1999 (EYVL L 148, 15.6.1999, s. 5).

(2)  Liukuva asteikko tarkoittaa, että myyjiltä myynnistä perittävän provision prosenttiosuus muuttuu tiettyjen kynnysten kohdalla. Käytännössä tämä tarkoittaa, että mitä korkeampi hinta konsignaatiosta saadaan, sitä matalampi prosenttiosuus peritään myyjältä.

(3)  Komission tiedonanto sakkojen määräämättä jättämisestä tai lieventämisestä kartelleja koskevissa asioissa (EYVL C 207, 18.7.1996, s. 4).


30.7.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 200/96


KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 26 päivänä heinäkuuta 2005,

vuoden 2003 liittymisasiakirjan liitteen XII lisäyksen B muuttamisesta Puolan tiettyjen kala-, liha- ja maitoalan laitosten osalta

(tiedoksiannettu numerolla K(2005) 2813)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2005/591/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon asiakirjan Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan liittymisehdoista ja niiden sopimusten mukautuksista, joihin Euroopan unioni perustuu (1) ja erityisesti sen liitteessä XII olevan 6 luvun B jakson I alajakson 1 kohdan e alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Tietyille vuoden 2003 liittymisasiakirjan liitteen XII lisäyksessä B luetelluille Puolan laitoksille on myönnetty siirtymäajat.

(2)

Vuoden 2003 liittymisasiakirjan liitteen XII lisäystä B on muutettu komission päätöksillä 2004/458/EY (2), 2004/471/EY (3) ja 2004/474/EY (4), ja 2005/271/EY (5).

(3)

Puolan toimivaltaisen viranomaisen virallisen ilmoituksen mukaan neljä kala-, liha- ja maitoalan laitosta on saattanut uudistustyönsä loppuun, ja ne ovat nyt täysin yhteisön lainsäädännön mukaisia.

(4)

Vuoden 2003 liittymisasiakirjan liitteen XII lisäystä B olisi siksi muutettava vastaavasti.

(5)

Tässä päätöksessä säädetyistä toimenpiteistä on ilmoitettu elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevälle pysyvälle komitealle,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Poistetaan liitteessä luetellut laitokset vuoden 2003 liittymisasiakirjan liitteen XII lisäyksestä B.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 26 päivänä heinäkuuta 2005.

Komission puolesta

Markos KYPRIANOU

Komission jäsen


(1)  EUVL 236, 23.9.2003, s. 33.

(2)  EUVL L 156, 30.4.2004, s. 53. Oikaisu EUVL L 202, 7.6.2004, s. 39.

(3)  EUVL L 160, 30.4.2004, s. 56. Oikaisu EUVL L 212, 12.6.2004, s. 31.

(4)  EUVL L 160, 30.4.2004, s. 73. Oikaisu EUVL L 212, 12.6.2004, s. 44.

(5)  EUVL L 86, 5.4.2005, s. 13.


LIITE

Luettelo laitoksista, jotka poistetaan vuoden 2003 liittymisasiakirjan liitteen XII lisäyksestä B

LIHA-ALAN LAITOKSET

Alkuperäinen luettelo

N:o

Eläinlääkinnällinen hyväksymisnumero

Laitoksen nimi

103

14250301

Radomskie Zakłady Drobiarskie ”Imperson” Sp. z o.o.


VALKOINEN LIHA (SIAN- JA SIIPIKARJAN LIHA)

Alkuperäinen luettelo

N:o

Eläinlääkinnällinen hyväksymisnumero

Laitoksen nimi

30

18030501

”Animex-Południe” Sp. z o.o.


KALA-ALAN LAITOKSET

Alkuperäinen luettelo

N:o

Eläinlääkinnällinen hyväksymisnumero

Laitoksen nimi

13

22111807

”Laguna” s.j.


MAITOALA

Täydentävä luettelo

N:o

Eläinlääkinnällinen hyväksymisnumero

Laitoksen nimi

11

14031601

Okręgowa Spółdzielnia Mleczarska w Garwolinie


Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osastoa soveltamalla annetut säädökset

30.7.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 200/98


NEUVOSTON PÄÄTÖS 2005/592/YUTP,

tehty 29 päivänä heinäkuuta 2005,

Zimbabween kohdistettavien rajoittavien toimenpiteiden muuttamisesta ja voimassaolon jatkamisesta hyväksytyn yhteisen kannan 2004/161/YUTP täytäntöönpanosta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon yhteisen kannan 2004/161/YUTP (1) ja erityisesti sen 6 artiklan yhdessä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 23 artiklan 2 kohdan kanssa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Yhteisellä kannalla 2004/161/YUTP neuvosto toteutti toimenpiteitä, joilla muun muassa estetään demokratiaa, ihmisoikeuksien kunnioittamista ja oikeusvaltiota vakavasti heikentäviin toimiin Zimbabwessa osallistuvien luonnollisten henkilöiden pääsy jäsenvaltioiden alueelle ja kauttakulku jäsenvaltioiden alueen kautta sekä mahdollistetaan heille kuuluvien varojen ja taloudellisten resurssien jäädyttäminen.

(2)

Neuvosto teki 13 päivänä kesäkuuta 2005 neuvoston päätöksen 2005/444/YUTP (2) Zimbabween kohdistettavien rajoittavien toimenpiteiden muuttamisesta ja voimassaolon jatkamisesta hyväksytyn yhteisen kannan 2004/161/YUTP täytäntöönpanosta hallitukseen tehtyjen muutosten jälkeen.

(3)

Yhteisen kannan 2004/161/YUTP liitteenä oleva luettelo henkilöistä, joihin rajoittavia toimenpiteitä sovelletaan, olisi saatettava ajan tasalle sisällyttämällä siihen henkilöt, jotka ovat vastuussa Murambatsvina-operaatioon liittyvistä uusista ihmisoikeuksien loukkauksista (asuntojen pakkopurku ja väestön sisäiset pakkosiirrot),

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Korvataan yhteisen kannan 2004/161/YUTP liitteessä oleva henkilöiden luettelo tämän päätöksen liitteessä olevalla luettelolla.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se tehdään.

3 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 29 päivänä heinäkuuta 2005.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. STRAW


(1)  EUVL L 50, 20.2.2004, s. 66.

(2)  EUVL L 153, 16.6.2005, s. 37.


LIITE

Luettelo yhteisen kannan 2004/161/YUTP 4 ja 5 artiklassa tarkoitetuista henkilöistä

1.

Mugabe, Robert Gabriel

Presidentti, syntynyt 21.2.1924

2.

Bonyongwe, Happyton

Pääjohtaja, keskustiedustelupalvelu, syntynyt 6.11.1960

3.

Buka (myös Bhuka), Flora

Maa- ja uudelleenasutusohjelmista vastaava erityisasioiden ministeri (entinen apulaisministeri varapresidentin kansliassa ja entinen maareformiohjelmasta vastaava apulaisministeri presidentin kansliassa), syntynyt 25.2.1968

4.

Bvudzijena, Wayne

Apulaispoliisikomentaja, poliisin tiedottaja

5.

Chapfika, David

Varavaltiovarainministeri (entinen varaministeri, valtionvarat ja talouskehitys), syntynyt 7.4.1957

6.

Charamba, George

Pysyvä sihteeri, tiedotus- ja julkisuusasioiden osasto, syntynyt 4.4.1963

7.

Charumbira, Fortune Zefanaya

Entinen varaministeri, paikallishallinto, yleiset työt ja kansalliset asuntoasiat, syntynyt 10.6.1962

8.

Chigudu, Tinaye

Manicalandin maakunnan kuvernööri

9.

Chigwedere, Aeneas Soko

Koulutus-, urheilu- ja kulttuuriministeri, syntynyt 25.11.1939

10.

Chihota, Phineas

Varaministeri, teollisuus ja kansainvälinen kauppa

11.

Chihuri, Augustine

Poliisikomentaja, syntynyt 10.3.1953

12.

Chimbudzi, Alice

ZANU (PF) -puolueen politbyroon komitean jäsen

13.

Chimutengwende, Chen

Ministeri, julkiset ja interaktiiviset asiat (entinen posti- ja televiestintäministeri), syntynyt 28.8.1943

14.

Chinamasa, Patrick Anthony

Ministeri, oikeus-, laillisuus- ja parlamentaariset asiat, syntynyt 25.1.1947

15.

Chindori-Chininga, Edward Takaruza

Entinen kaivoksista ja kaivostoiminnan kehittämisestä vastaava ministeri, syntynyt 14.3.1955

16.

Chipanga, Tongesai Shadreck

Entinen varasisäasiainministeri, syntynyt 10.10.1946

17.

Chitepo, Victoria

ZANU (PF) -puolueen politbyroon komitean jäsen, syntynyt 27.3.1928

18.

Chiwenga, Constantine

Komentaja, Zimbabwen puolustusvoimat, kenraali (entinen armeijan komentaja, kenraaliluutnantti), syntynyt 25.8.1956

19.

Chiweshe, George

Puheenjohtaja, ZEC (korkeimman oikeuden tuomari ja kiistellyn vaalipiirien jakamisesta vastaavan komitean puheenjohtaja), syntynyt 4.6.1953

20.

Chiwewe, Willard

Masvingon maakunnan kuvernööri (entinen erityisasioista vastaava vanhempi sihteeri presidentin kansliassa), syntynyt 19.3.1949

21.

Chombo, Ignatius Morgan Chininya

Ministeri, paikallishallinto, yleiset työt ja kansalliset asuntoasiat, syntynyt 1.8.1952

22.

Dabengwa, Dumiso

ZANU (PF) -puolueen politbyroon vanhempi komitean jäsen, syntynyt 1939

23.

Damasane, Abigail

Varaministeri, nais- ja tasa-arvoasiat sekä yhteisöjen kehittäminen

24.

Goche, Nicholas Tasunungurwa

Ministeri, julkiset palvelut, työvoima ja sosiaalihuolto (entinen kansallisen turvallisuuden apulaisministeri presidentin kansliassa), syntynyt 1.8.1946

25.

Gombe, G

Vaalivalvontalautakunnan puheenjohtaja

26.

Gula-Ndebele, Sobuza

Entinen vaalivalvontalautakunnan puheenjohtaja

27.

Gumbo, Rugare Eleck Ngidi

Ministeri, talouskehitys (entinen valtionyrityksistä ja valtiojohtoisista yrityksistä vastaava apulaisministeri presidentin kansliassa), syntynyt 8.3.1940

28.

Hove, Richard

ZANU (PF) -puolueen politbyroon talousasiainsihteeri, syntynyt 1935

29.

Hungwe, Josaya (alias Josiah) Dunira

Entinen Masvingon maakunnan kuvernööri, syntynyt 7.11.1935

30.

Jokonya, Tichaona

Ministeri, tiedotus- ja julkisuusasiat, syntynyt 27.12.1938

31.

Kangai, Kumbirai

ZANU (PF) -puolueen politbyroon komitean jäsen, syntynyt 17.2.1938

32.

Karimanzira, David Ishemunyoro Godi

Hararen maakunnan kuvernööri ja ZANU (PF) -puolueen politbyroon valtiovarainsihteeri, syntynyt 25.5.1947

33.

Kasukuwere, Saviour

Varaministeri, nuorison kehitys ja työllisyysasiat, ZANU (PF) -puolueen politbyroon nuorisoasioiden apulaissihteeri, syntynyt 23.10.1970

34.

Kaukonde, Ray

Mashonaland East -maakunnan kuvernööri, syntynyt 4.3.1963

35.

Kuruneri, Christopher Tichaona

Entinen ministeri, valtionvarat ja talouskehitys, syntynyt 4.4.1949. Huom. tällä hetkellä tutkintavankeudessa

36.

Langa, Andrew

Varaministeri, ympäristö- ja matkailu ja entinen varaministeri, liikenne- ja viestintäasiat

37.

Lesabe, Thenjiwe V.

ZANU (PF) -puolueen politbyroon naisasiainsihteeri, syntynyt 1933

38.

Machaya, Jason (myös Jaison) Max Kokerai

Entinen varaministeri, kaivokset ja kaivostoiminnan kehittäminen, syntynyt 13.6.1952

39.

Made, Joseph Mtakwese

Ministeri, maatalous ja maaseudun kehittäminen (entinen maa-, maatalous- ja maaseudun uudelleenasutusasioista vastaava ministeri), syntynyt 21.11.1954

40.

Madzongwe, Edna (myös Edina)

ZANU (PF) -puolueen politbyroon tuotanto- ja työvoima-asiain apulaissihteeri, syntynyt 11.7.1943

41.

Mahofa, Shuvai Ben

Entinen varaministeri, nuorison kehitys, tasa-arvoasiat ja työllisyysasiat, syntynyt 4.4.1941

42.

Mahoso, Tafataona

Puheenjohtaja, tiedotusvälineiden toimilupa- ja rekisteröintielin Media Information Commission

43.

Makoni, Simbarashe

ZANU (PF) -puolueen politbyroon talousasiain apulaispääsihteeri (entinen valtiovarainministeri), syntynyt 22.3.1950

44.

Makwavarara, Sekesai

Hararen nykyinen pormestari (ZANU-PF)

45.

Malinga, Joshua

ZANU (PF) -puolueen politbyroon apulaissihteeri, vammaiset ja heikommassa asemassa olevat, syntynyt 28.4.1944

46.

Mangwana, Paul Munyaradzi

Apulaisministeri (entinen ministeri, julkiset palvelut, työvoima ja sosiaalihuolto), syntynyt 10.8.1961

47.

Manyika, Elliot Tapfumanei

Salkuton ministeri (entinen nuorison kehityksestä, tasa-arvo- ja työllisyysasioista vastaava ministeri), syntynyt 30.7.1955

48.

Manyonda, Kenneth Vhundukai

Entinen varaministeri, teollisuus ja ulkomaankauppa, syntynyt 10.8.1934

49.

Marumahoko, Rueben

Varasisäasiainministeri (entinen varaministeri, energia ja energiakehitys), syntynyt 4.4.1948

50.

Masawi, Eprahim Sango

Mashonaland Central -maakunnan kuvernööri

51.

Masuku, Angeline

Matabeleland South -maakunnan kuvernööri (ZANU (PF) -puolueen politbyroon sihteeri, vammaiset ja heikommassa asemassa olevat), syntynyt 14.10.1936

52.

Mathema, Cain

Bulawayon maakunnan kuvernööri

53.

Mathuthu, Thokozile

Matabeleland North -maakunnan kuvernööri ja ZANU (PF) -puolueen politbyroon apulaissihteeri, liikenne ja sosiaalihuolto

54.

Matiza, Joel Biggie

Varaministeri, maaseudun asutus ja sosiaalinen infrastruktuuri, syntynyt 17.8.1960

55.

Matonga, Brighton

Varaministeri, tiedotus- ja julkisuusasiat, syntynyt 1969

56.

Matshalaga, Obert

Varaulkoasiainministeri

57.

Matshiya, Melusi (Mike)

Kansliapäällikkö, sisäasiainministeriö

58.

Mbiriri, Partson

Kansliapäällikkö, paikallishallinnon, yleisten töiden ja kaupunkikehityksen ministeriö

59.

Midzi, Amos Bernard (Mugenva)

Ministeri, kaivokset ja kaivostoiminnan kehittäminen (entinen energia- ja energiakehitysministeri), syntynyt 4.7.1952

60.

Mnangagwa, Emmerson Dambudzo

Ministeri, maaseudun asutus ja sosiaalinen infrastruktuuri (entinen parlamentin puhemies), syntynyt 15.9.1946

61.

Mohadi, Kembo Campbell Dugishi

Sisäasiainministeri (entinen varaministeri, paikallishallinto, yleiset työt ja kansalliset asuntoasiat), syntynyt 15.11.1949

62.

Moyo, Jonathan

Entinen apulaisministeri presidentin kansliassa, tiedotus- ja julkisuusasiat, syntynyt 12.1.1957

63.

Moyo, July Gabarari

Entinen energia- ja energiakehitysministeri (entinen julkisista palveluista, työvoimasta ja sosiaalihuollosta vastaava ministeri), syntynyt 7.5.1950

64.

Moyo, Simon Khaya

ZANU (PF) -puolueen politbyroon oikeusasiain apulaissihteeri, syntynyt 1945. Huom. Zimbabwen suurlähettiläs Etelä-Afrikassa

65.

Mpofu, Obert Moses

Ministeri, teollisuus ja kansainvälinen kauppa (entinen Matabeleland North -maakunnan kuvernööri) (ZANU (PF) -puolueen politbyroon kansallisen turvallisuuden apulaissihteeri), syntynyt 12.10.1951

66.

Msika, Joseph W.

Varapresidentti, syntynyt 6.12.1923

67.

Msipa, Cephas George

Midlandsin maakunnan kuvernööri, syntynyt 7.7.1931

68.

Muchena, Olivia Nyembesi (myös Nyembezi)

Apulaisministeri presidentin kansliassa, tiede ja teknologia (entinen apulaisministeri varapresidentti Msikan kansliassa), syntynyt 18.8.1946

69.

Muchinguri, Oppah Chamu Zvipange

Ministeri, nais- ja tasa-arvoasiat sekä yhteisöjen kehittäminen, ZANU (PF) -puolueen politbyroon tasa-arvo- ja kulttuurisihteeri, syntynyt 14.12.1958

70.

Mudede, Tobaiwa (Tonneth)

Väestörekisterinpitäjä, syntynyt 22.12.1942

71.

Mudenge, Isack Stanilaus Gorerazvo

Ministeri, ylemmän korkea-asteen koulutus (entinen ulkoasiainministeri), syntynyt 17.12.1941

72.

Mugabe, Grace

Robert Gabriel Mugaben puoliso, syntynyt 23.7.1965

73.

Mugabe, Sabina

ZANU (PF) -puolueen politbyroon vanhempi komitean jäsen, syntynyt 14.10.1934

74.

Muguti, Edwin

Varaministeri, terveys- ja lapsiasiat, syntynyt 1965

75.

Mujuru, Joyce Teurai Ropa

Varapresidentti (entinen ministeri, vesivarat ja infrastruktuurien kehittäminen), syntynyt 15.4.1955

76.

Mujuru, Solomon T.R.

ZANU (PF) -puolueen politbyroon vanhempi komitean jäsen, syntynyt 1.5.1949

77.

Mumbengegwi, Samuel Creighton

Entinen teollisuus- ja ulkomaankauppaministeri, syntynyt 23.10.1942

78.

Mumbengegwi, Simbarashe

Ulkoasiainministeri, syntynyt 20.7.1945

79.

Murerwa, Herbert Muchemwa

Valtiovarainministeri (entinen ministeri, ylemmän ja korkea-asteen koulutus), syntynyt 31.7.1941

80.

Musariri, Munyaradzi

Apulaispoliisikomentaja

81.

Mushohwe, Christopher Chindoti

Liikenne- ja viestintäministeri (entinen liikenne- ja viestintäasiain varaministeri), syntynyt 6.2.1954

82.

Mutasa, Didymus Noel Edwin

Kansallisen turvallisuuden ministeri (entinen erityisasioiden ministeri presidentin kansliassa vastuualueenaan korruption ja monopolien vastainen ohjelma ja entinen ZANU (PF) -puolueen politbyroon ulkosuhdeasiain sihteeri), syntynyt 27.7.1935

83.

Mutezo, Munacho

Ministeri, vesivarat ja infrastruktuurien kehittäminen

84.

Mutinhiri, Ambros (myös Ambrose)

Ministeri, nuorison kehitys, tasa-arvo- ja työllisyysasiat, eläkkeellä oleva prikaatinkomentaja

85.

Mutiwekuziva, Kenneth Kaparadza

Varaministeri, pienten ja keskisuurten yritysten kehittäminen ja työllisyysasiat (entinen varaministeri, pienten ja keskisuurten yritysten kehittäminen), syntynyt 27.5.1948

86.

Muzenda, Tsitsi V.

ZANU (PF) -puolueen politbyroon vanhempi komitean jäsen, syntynyt 28.10.1922

87.

Muzonzini, Elisha

Prikaatinkomentaja (entinen keskustiedustelupalvelun pääjohtaja), syntynyt 24.6.1957

88.

Ncube, Abedinico

Varaministeri, julkiset palvelut, työvoima ja sosiaalihuolto (entinen varaulkoasiainministeri), syntynyt 13.10.1954

89.

Ndlovu, Naison K.

ZANU (PF) -puolueen politbyroon tuotanto- ja työvoima-asiain sihteeri, syntynyt 22.10.1930

90.

Ndlovu, Richard

ZANU (PF) -puolueen politbyroon apulaiskomissaari, syntynyt 20.6.1942

91.

Ndlovu, Sikhanyiso

ZANU (PF) -puolueen politbyroon komissariaatin apulaissihteeri, syntynyt 20.9.1949

92.

Nguni, Sylvester

Varamaatalousministeri, syntynyt 4.8.1955

93.

Nhema, Francis

Ympäristö- ja matkailuministeri, syntynyt 17.4.1959

94.

Nkomo, John Landa

Parlamentin puhemies (entinen erityisasioiden ministeri presidentin kansliassa), syntynyt 22.8.1934

95.

Nyambuya, Michael Reuben

Ministeri, energia ja energiakehitys (entinen kenraaliluutnantti, Manicalandin maakunnan kuvernööri), syntynyt 23.7.1955

96.

Nyanhongo, Magadzire Hubert

Varaministeri, liikenne ja viestintä

97.

Nyathi, George

ZANU (PF) -puolueen politbyroon apulaissihteeri, tiede ja teknologia

98.

Nyoni, Sithembiso Gile Glad

Ministeri, pienten ja keskisuurten yritysten kehittäminen ja työllisyysasiat (entinen pienten ja keskisuurten yritysten kehittämisen ministeri), syntynyt 20.9.1949

99.

Parirenyatwa, David Pagwese

Terveys- ja lapsiasiainministeri (entinen varaministeri), syntynyt 2.8.1950

100.

Patel, Khantibhal

ZANU (PF) -puolueen politbyroon valtionvarain apulaissihteeri, syntynyt 28.10.1928

101.

Pote, Selina M.

ZANU (PF) -puolueen politbyroon tasa-arvo- ja kulttuuriasiain apulaissihteeri

102.

Rusere, Tino

Varaministeri, kaivokset ja kaivostoiminnan kehittäminen (entinen varaministeri, vesivarat ja infrastruktuurien kehittäminen), syntynyt 10.5.1945

103.

Sakabuya, Morris

Varaministeri, paikallishallinto, yleiset työt ja kaupunkikehitys

104.

Sakupwanya, Stanley

ZANU (PF) -puolueen politbyroon terveys- ja lapsiasiain apulaissihteeri

105.

Samkange, Nelson Tapera Crispen

Mashonaland West -maakunnan kuvernööri

106.

Sandi tai Sachi, E.

ZANU (PF) -puolueen politbyroon naisasiain apulaissihteeri

107.

Savanhu, Tendai

ZANU (PF) -puolueen apulaissihteeri, liikenne ja sosiaalihuolto, syntynyt 21.3.1968

108.

Sekeramayi, Sydney Tigere (myös Sidney)

Puolustusministeri, syntynyt 30.3.1944

109.

Sekeremayi, Lovemore

Korkein vaaliviranomainen

110.

Shamu, Webster

Apulaisministeri, politiikan täytäntöönpano (entinen apulaisministeri presidentin kansliassa vastuualueenaan politiikan täytäntöönpano), syntynyt 6.6.1945

111.

Shamuyarira, Nathan Marwirakuwa

ZANU (PF) -puolueen politbyroon tiedotus- ja julkisuusasioiden sihteeri, syntynyt 29.9.1928

112.

Shiri, Perence

Ilmavoimien marsalkka (ilmavoimat), syntynyt 1.11.1955

113.

Shumba, Isaiah Masvayamwando

Varaministeri, koulutus-, urheilu- ja kulttuuriasiat, syntynyt 3.1.1949

114.

Sibanda, Jabulani

Entinen puheenjohtaja, kansallinen sotaveteraaniliitto, syntynyt 31.12.1970

115.

Sibanda, Misheck Julius Mpande

Pääministeri (Charles Uteten (nro 122) seuraaja), syntynyt 3.5.1949

116.

Sibanda, Phillip Valerio (myös Valentine)

Zimbabwen kansallisen armeijan komentaja, kenraaliluutnantti, syntynyt 25.8.1956

117.

Sikosana, Absolom

ZANU (PF) -puolueen politbyroon nuorisoasiain sihteeri

118.

Stamps, Timothy

Terveysasioiden neuvonantaja presidentin kansliassa, syntynyt 15.10.1936

119.

Tawengwa, Solomon Chirume

ZANU (PF) -puolueen politbyroon valtiovarain apulaissihteeri, syntynyt 15.6.1940

120.

Tungamirai, Josiah T.

Alkuperäisväestö- ja työllisyysasiain varaministeri, eläkkeellä oleva ilmavoimien marsalkka (entinen ZANU (PF) -puolueen politbyroon työllisyys- ja alkuperäisväestöasiain sihteeri), syntynyt 8.10.1948

121.

Udenge, Samuel

Varaministeri, talouskehitys

122.

Utete, Charles

Maan uudelleenjakokomitean puheenjohtaja (entinen pääministeri), syntynyt 30.10.1938

123.

Veterai, Edmore

Vanhempi apulaispoliisikomentaja, Hararen poliisipäällikkö

124.

Zimonte, Paradzai

Vankilalaitoksen johtaja, syntynyt 4.3.1947

125.

Zhuwao, Patrick

Varaministeri, tiede ja teknologia (huom. Mugaben veljenpoika)

126.

Zvinavashe, Vitalis

Eläkkeellä oleva kenraali (entinen puolustusvoimien esikuntapäällikkö), syntynyt 27.9.1943