ISSN 1725-261X

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 183

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

48. vuosikerta
14. heinäkuu 2005


Sisältö

 

I   Säädökset, jotka on julkaistava

Sivu

 

*

Neuvoston asetus (EY) N:o 1095/2005, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2005, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Vietnamista peräisin olevien polkupyörien tuonnissa sekä lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien polkupyörien tuonnissa annetun asetuksen (EY) N:o 1524/2000 muuttamisesta

1

 

 

Komission asetus (EY) N:o 1096/2005, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2005, tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

37

 

*

Komission asetus (EY) N:o 1097/2005, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2005, tiettyjen herkästi pilaantuvien tavaroiden tullausarvon määrittämiseksi tarkoitettujen yksikköarvojen vahvistamisesta

39

 

 

Komission asetus (EY) N:o 1098/2005, annettu 13 päiväna heinäkuuta 2005, perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietäviin muniin ja munankeltuaisiin sovellettavien tukien määrien vahvistamisesta

45

 

*

Komission asetus (EY) N:o 1099/2005, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2005, tietoyhteiskuntaa koskevista yhteisön tilastoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 808/2004 täytäntöönpanosta ( 1 )

47

 

*

Komission asetus (EY) N:o 1100/2005, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2005, jalostamattomien kuivattujen viikunoiden tuottajille maksettavasta vähimmäishinnasta sekä kuivattujen viikunoiden tuotantotuen määrästä markkinointivuonna 2005/2006

63

 

*

Komission asetus (EY) N:o 1101/2005, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2005, jalostettaviksi tarkoitettujen päärynöiden tuen määrästä markkinointivuonna 2005/2006

64

 

*

Komission asetus (EY) N:o 1102/2005, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2005, neuvoston asetuksen (EY) N:o 32/2000 muuttamisesta tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista annettuun neuvoston asetukseen (ETY) N:o 2658/87 tehtyjen muutosten huomioon ottamiseksi

65

 

 

Komission asetus (EY) N:o 1103/2005, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2005, Egyptistä peräisin olevan riisin tuontitodistushakemuksista vuodeksi 2005 asetuksessa (EY) N:o 955/2005 säädetyssä tariffikiintiössä

67

 

 

Komission asetus (EY) N:o 1104/2005, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2005, asetuksessa (EY) N:o 2375/2002 säädetyssä muun tavallisen vehnän kuin korkealaatuisen vehnän alatariffikiintiössä III sovellettavasta vähennyskertoimesta

68

 

 

Komission asetus (EY) N:o 1105/2005, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2005, muna-alalla 14 päivästä heinäkuuta 2005 sovellettavien vientitukien vahvistamisesta

69

 

 

Komission asetus (EY) N:o 1106/2005, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2005, siipikarjanliha-alalla 14 päivästä heinäkuuta 2005 sovellettavien vientitukien vahvistamisesta

71

 

 

Komission asetus (EY) N:o 1107/2005, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2005, tuontitodistusten myöntämisestä ruokosokerille tietyissä tariffikiintiöissä ja tiettyjen etuuskohtelusopimusten mukaisesti

73

 

 

Komission asetus (EY) N:o 1108/2005, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2005, edustavien hintojen vahvistamisesta siipikarjanliha-, muna- ja muna-albumiinialalla sekä asetuksen (EY) N:o 1484/95 muuttamisesta

76

 

 

Komission asetus (EY) N:o 1109/2005, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2005, puuvillan, josta siemeniä ei ole poistettu, maailmanmarkkinahinnan vahvistamisesta

78

 

 

Komission asetus (EY) N:o 1110/2005, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2005, naudanliha-alan vientitukien vahvistamisesta

79

 

 

II   Säädökset, joita ei tarvitse julkaista

 

 

Komissio

 

*

Komission päätös, tehty 12 päivänä heinäkuuta 2005, Madagaskarilta peräisin olevien kalastus- ja vesiviljelytuotteiden erityisistä tuontiedellytyksistä tehdyn komission päätöksen 97/757/EY muuttamisesta toimivaltaisen viranomaisen ja terveystodistuksen mallin osalta (tiedoksiannettu numerolla K(2005) 2513)  ( 1 )

84

 

*

Komission päätös, tehty 12 päivänä heinäkuuta 2005, Bulgarian tasavallasta peräisin olevien kalastustuotteiden tuontia koskevista erityisedellytyksistä tehdyn päätöksen 2002/472/EY muuttamisesta (tiedoksiannettu numerolla K(2005) 2454)  ( 1 )

88

 

*

Komission päätös, tehty 12 päivänä heinäkuuta 2005, Algeriasta peräisin olevien kalastustuotteiden tuontia koskevista erityisedellytyksistä (tiedoksiannettu numerolla K(2005) 2533)  ( 1 )

92

 

*

Komission päätös, tehty 12 päivänä heinäkuuta 2005, Bahamalta peräisin olevien kalastustuotteiden tuontia koskevista erityisedellytyksistä (tiedoksiannettu numerolla K(2005) 2518)  ( 1 )

99

 

*

Komission päätös, tehty 12 päivänä heinäkuuta 2005, Grenadasta peräisin olevien kalastustuotteiden tuontia koskevista erityisedellytyksistä (tiedoksiannettu numerolla K(2005) 2545)  ( 1 )

104

 

*

Komission päätös, tehty 12 päivänä heinäkuuta 2005, sellaisten kolmansien maiden luettelosta, joista kalastustuotteiden tuonti ihmisravinnoksi on sallittua, tehdyn päätöksen 97/296/EY muuttamisesta Algerian, Bahaman ja Grenadan osalta (tiedoksiannettu numerolla K(2005) 2551)  ( 1 )

109

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


I Säädökset, jotka on julkaistava

14.7.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 183/1


NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1095/2005,

annettu 12 päivänä heinäkuuta 2005,

lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Vietnamista peräisin olevien polkupyörien tuonnissa sekä lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien polkupyörien tuonnissa annetun asetuksen (EY) N:o 1524/2000 muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 9 artiklan ja 11 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen, jonka tämä on tehnyt neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan,

sekä katsoo seuraavaa:

A.   MENETTELY

1.   Voimassa olevat toimenpiteet

(1)

Neuvosto otti asetuksella (ETY) N:o 2474/93 (2) käyttöön 30,6 prosentin suuruisen lopullisen polkumyyntitullin, jäljempänä ’alkuperäiset toimenpiteet’, Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevien polkupyörien tuonnissa. Toimenpiteiden kiertämistä koskevan tutkimuksen seurauksena kyseinen tulli laajennettiin neuvoston asetuksella (EY) N:o 71/97 (3) koskemaan myös tiettyjen Kiinasta peräisin olevien polkupyöränosien tuontia.

(2)

Perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti suoritetun toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun, jäljempänä ’edellinen tutkimus’, jälkeen neuvosto päätti asetuksella (EY) N:o 1524/2000 (4) pitää voimassa edellä mainitut toimenpiteet.

2.   Tämänkertaiset tutkimukset

(3)

Komissio julkaisi 29 päivänä huhtikuuta 2004Euroopan unionin virallisessa lehdessä ilmoituksen (5) polkumyynnin vastaisen menettelyn aloittamisesta Vietnamista peräisin olevien polkupyörien tuonnissa yhteisöön.

(4)

Samana päivänä komissio julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä ilmoituksen (6) Kiinasta peräisin olevien polkupyörien tuonnissa yhteisöön sovellettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden välivaiheen tarkastelun vireillepanosta.

(5)

Näiden polkumyyntitutkimusten vireillepano oli seurausta valituksesta ja pyynnöstä, jotka Euroopan polkupyörävalmistajia edustava European Bicycles Manufacturers Association, jäljempänä ’EBMA’ tai ’hakija’, esitti 15 päivänä maaliskuuta 2004 edustaen tuottajia, joiden tuotanto muodostaa pääosan, tässä tapauksessa yli 35 prosenttia, polkupyörien kokonaistuotannosta yhteisössä. Valituksessa esitetty näyttö kyseisen tuotteen polkumyynnistä ja siitä aiheutuneesta merkittävästä vahingosta katsottiin riittäväksi perusteeksi aloittaa Vietnamista peräisin olevien polkupyörien tuontia koskeva menettely. Pyynnössä esitetty näyttö puolestaan katsottiin riittäväksi perusteeksi panna vireille Kiinasta peräisin olevien polkupyörien tuontiin sovellettavien toimenpiteiden välivaiheen tarkastelu.

3.   Tutkimuksen osapuolet

(6)

Komissio ilmoitti tutkimusten vireillepanosta virallisesti hakijalle, valituksessa ja pyynnössä mainituille yhteisön tuottajille, kaikille muille tiedossa oleville yhteisön tuottajille, niille vientiä harjoittaville tuottajille, tuojille ja järjestöille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä Kiinan ja Vietnamin viranomaisille. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi tutkimusten vireillepanoa koskevissa ilmoituksissa asetetussa määräajassa.

(7)

Eräät hakijan edustamat yhteisön tuottajat sekä eräät muut tutkimuksessa yhteistyössä toimineet yhteisön tuottajat, vientiä harjoittavat tuottajat, tuojat, tavarantoimittajat ja käyttäjiä edustavat järjestöt esittivät kantansa asiasta. Mahdollisuus tulla kuulluiksi myönnettiin kaikille asianomaisille osapuolille, jotka olivat sitä pyytäneet.

4.   Otanta

(8)

Koska tutkimuksissa oli osallisina suuri määrä vientiä harjoittavia tuottajia, yhteisön tuottajia ja tuojia, molemmissa vireillepanoilmoituksissa esitettiin otantamenetelmän käyttöä perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

(9)

Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi vientiä harjoittavia tuottajia ja niiden edustajia, yhteisön tuottajia ja tuojia ilmoittautumaan ja toimittamaan sille vireillepanoilmoituksissa pyydetyt tiedot. Komissio otti lisäksi yhteyttä tiedossa oleviin vientiä harjoittavien tuottajien järjestöihin sekä Kiinan ja Vietnamin viranomaisiin. Nämä osapuolet eivät vastustaneet otantamenetelmän käyttöä.

(10)

Yhteensä 21 kiinalaista viejää/tuottajaa, 6 vietnamilaista viejää/tuottajaa, 54 yhteisön tuottajaa ja 6 tuojaa vastasi otantaa koskevaan kyselylomakkeeseen määräajassa ja toimitti siinä pyydetyt tiedot.

(11)

Kyselylomakkeeseen vastanneista 21 kiinalaisesta vientiä harjoittavasta tuottajasta vain 17 ilmoitti vieneensä polkupyöriä yhteisöön tutkimusajanjakson aikana. Koska yhteistyöhaluisia vietnamilaisia vientiä harjoittavia tuottajia oli vähän, otantaa ei pidetty tässä tapauksessa tarpeellisena.

(12)

Otos valittiin tutkimuksessa yhteistyössä toimineita kiinalaisia vientiä harjoittavia tuottajia ja Kiinan viranomaisia kuulleen ja niiden suostumuksella. Vientiä harjoittavia tuottajia koskevan otoksen valinta perustui sellaiseen yhteisöön suuntautuvan viennin suurimpaan edustavaan määrään, joka voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa, sekä siihen, aikoivatko asianomaiset yritykset pyytää markkinatalouskohtelua. Otokseen valittiin vain yrityksiä, jotka aikoivat pyytää markkinatalouskohtelua, sillä siirtymätalouksien tapauksessa muita yrityksiä koskeva normaaliarvo määritetään vertailumaana käytettävän kolmannen maan hintojen tai laskennallisen arvon perusteella. Tämän perusteella valittiin neljän vientiä harjoittavan tuottajan edustava otos. Otantaa koskevaan kyselylomakkeeseen saatujen vastausten mukaan otokseen valittujen neljän yrityksen osuus tarkasteltavana olevan tuotteen viennistä Kiinasta yhteisöön oli 16 prosenttia ja kaikkien tutkimuksessa yhteistyössä toimineiden tuottajien viennistä 35 prosenttia.

(13)

Yhteisön tuottajia koskeva otos valittiin perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti alaa edustavaa järjestöä kuullen ja sen suostumuksella käyttäen perusteena suurinta mahdollista edustavaa tuotanto- ja myyntimäärää yhteisössä. Otokseen valittiin tämän perusteella kahdeksan yhteisön tuottajaa. Komissio lähetti kyseisille kahdeksalle yritykselle kyselylomakkeen, jonka kukin niistä palautti asianmukaisesti täytettynä.

(14)

Otantaa koskevaan kyselyyn vastanneita, yhteistyöhaluisia tuojia oli niin vähän (kuusi tuojaa), että otantaa ei niiden tapauksessa pidetty tarpeellisena. Yksikään näistä tuojista ei kuitenkaan toiminut yhteistyössä välivaiheen tarkasteluun liittyvässä tutkimuksessa eikä palauttanut siihen liittyvää kyselylomaketta asianmukaisesti täytettynä. Vietnamista peräisin olevaa tuontia koskevassa tutkimuksessa yhteistyössä toimi kolme tuojaa, jotka vastasivat kaikkiin kyselylomakkeen kysymyksiin.

(15)

Komissio hankki ja tarkisti kaikki polkumyynnin, siitä johtuvan vahingon ja yhteisön edun määrittämisen kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot. Tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

a)

Yhteisön tuottajat

Biria AG, Neukirch, Saksa,

Accell Group NV, Heerenveen, Alankomaat,

Cycleurope Industries SA, Machecoul, Ranska,

Vivi Bikes srl, Pozzaglio, Italia,

Denver srl, Dronero, Italia,

F.lli Masciaghi Spa, Monza, Italia,

MIFA Mitteldeutsche Fahrradwerke AG, Sangerhausen, Saksa,

Promiles, Villeneuve d'Ascq, Ranska.

b)

Kiinassa toimivat vientiä harjoittavat tuottajat

Giant China Co. Ltd, Kunshan Jiangsun maakunta,

Shenzhen Xidesheng Bicycle Co. Ltd, Heshuikou Gongming, Shenzhen,

Guangzhou Viva Bicycle Corporation Limited, Guangzhou,

Komda Industrial Co. Ltd, Buji, Shenzhen.

c)

Vietnamissa toimivat vientiä harjoittavat tuottajat

Always Co. Ltd, Ho Chi Minh City,

Asama Yu Jiun Intl. Co. Ltd, Di An,

Dragon Bicycles Co. Ltd, Dong Nai,

High Ride Bicycle Co. Ltd, Di An,

Liyang Vietnam Industrial Co. Ltd, Dong Nai,

Vietnam Sheng Fa Co. Ltd, Ho Chi Minh City.

d)

Etuyhteydettömät tuojat

ZEG, Köln, Saksa,

Raleigh Univega GmbH, Cloppenburg, Saksa,

Halfords Nederland BV, Veenendal, Alankomaat.

e)

Tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon tai myyntiin osallistuvat etuyhteydessä olevat yritykset

Sheng Fa Industries Co. Ltd, Taipei, Taiwan.

(16)

Niille Kiinan ja Vietnamin vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei myönnetä markkinatalouskohtelua, on tarpeen vahvistaa normaaliarvo vertailumaata koskevien tietojen perusteella, mistä syystä seuraavien yritysten toimitiloihin tehtiin tarkastuskäynti tässä tarkoituksessa:

Biciclo SA de CV, San Luis Potosí, Meksiko,

Bicicletas Mercurio SA de CV, San Luis Potosí, Meksiko.

(17)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi molemmissa menettelyissä 1 päivän huhtikuuta 2003 ja 31 päivän maaliskuuta 2004 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Kehityssuuntien tarkastelu vahingon määrityksen yhteydessä kattoi tammikuun 2000 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajan, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(18)

Eräät asianomaiset osapuolet ottivat esille sen seikan, että tutkimus kohdistui 15 jäsenvaltion EU:hun, jäljempänä ’15 vanhaa jäsenvaltiota’, kun taas käyttöön otettavat toimenpiteet koskisivat 25 jäsenvaltion laajentunutta EU:ta. Vietnamista peräisin olevan tuonnin suhteen on huomattava, että tuonti EU:n 10 uuteen jäsenvaltioon oli tutkimusajanjakson aikana vähäpätöistä. Tästä syystä katsottiin, että myös kyseisen tuonnin mahdollinen vaikutus vahinko- tai polkumyyntitilanteeseen olisi vähäpätöinen. Kiinasta peräisin olevasta tuonnista voidaan todeta, että tuonti 10 uuteen jäsenvaltioon oli tutkimusajanjakson aikana merkittävää ja sen hinnat olivat alempia kuin 15 vanhaan jäsenvaltioon suuntautuneen tuonnin hinnat. Tämän vuoksi katsotaan, että Kiinasta 10 uuteen jäsenvaltioon suuntautuneen tuonnin määrä ja hinnat todennäköisesti vain vahvistaisivat tehtyjä päätelmiä polkumyynnistä ja sen todennäköisestä jatkumisesta siinä tapauksessa, että toimenpiteiden annettaisiin raueta. Tämän lisäksi katsottiin, että koska 10 uudessa jäsenvaltiossa tuotetaan merkittäviä määriä polkupyöriä, Kiinasta näihin maihin suuntautuneen tuonnin määrä ja hinnat olisivat omiaan vahvistamaan käsitystä laajemmalle yhteisön tuotannonalalle, joka käsittää myös 10 uuden jäsenvaltion tuottajat, aiheutuneesta vahingosta. Näissä olosuhteissa laajentumista ei pidetä tekijänä, joka automaattisesti muuttaisi ehdotettujen toimenpiteiden perustana olevia polkumyyntiä ja vahinkoa koskevia muuttujia.

B.   TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

(19)

Tarkasteltavana oleva tuote on sama kuin alkuperäisessä tutkimuksessa ja edellisissä tutkimuksissa eli CN-koodeihin 8712 00 10, 8712 00 30 ja 8712 00 80 luokiteltavat moottorittomat polkupyörät (myös kolmipyöräiset tavarankuljetuspolkupyörät).

(20)

Polkupyörät luokiteltiin tämänkertaisissa tutkimuksissa seuraavasti:

A) maastopyörät (24 tai 26 tuuman ATB- ja MTB-pyörät),

B) 26 tai 28 tuuman retkipyörät/kaupunkipyörät/hybridipyörät/VTC-pyörät/matkapyörät,

C) 16 tai 20 tuuman nuorisopyörät (BMX-pyörät) ja lastenpyörät,

D) muut polkupyörät.

(21)

Vastaavanlaista luokittelua käytettiin myös Kiinaa koskeviin alkuperäisiin toimenpiteisiin johtaneessa tutkimuksessa ja edellisessä Kiinaa koskeneessa tutkimuksessa. Luokittelua oli kuitenkin pakko muuttaa jonkin verran, koska tällä välin on kehitetty uusia pyörätyyppejä. Esimerkiksi luokkaan B kuuluvat tämänkertaisissa tutkimuksissa myös aiempien tyyppien pohjalta kehitetyt hybridi- ja VTC-pyörät (vélo tout chemin).

(22)

Tutkimukset osoittivat, että kaikki edellä luetellut polkupyörätyypit ovat fyysisiltä ja teknisiltä perusominaisuuksiltaan samanlaisia. Lisäksi niitä myydään yhteisön markkinoilla samojen jakelukanavien kuten erikoisliikkeiden, urheiluliikeketjujen ja suurmyymälöiden kautta. Koska eri polkupyörien peruskäyttötarkoitus on sama, ne voivat pitkälti korvata toisensa, joten eri luokkiin kuuluvat mallit kilpailevat keskenään. Tällä perusteella pääteltiin, että kaikki nämä tuoteluokat muodostavat yhden ainoan tuotteen.

(23)

Tutkimuksissa todettiin myös, että yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla tuottamilla ja myymillä polkupyörillä, meksikolaisten tuottajien Meksikon markkinoilla tuottamilla ja myymillä polkupyörillä ja Kiinasta ja Vietnamista yhteisön markkinoille tuoduilla polkupyörillä on samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja samat käyttötarkoitukset. Tämän vuoksi niitä pidetään perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina.

(24)

Eräs asianomainen osapuoli katsoi, että perusasetuksen 13 artiklan mukaisen toimenpiteiden kiertämistä koskevan tutkimuksen tuloksena 10 päivänä tammikuuta 1997 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 71/97 toteutettu tuotekatteen laajentaminen olisi tämän välivaiheen tarkastelun yhteydessä rajattava koskemaan pelkästään niitä osia, joita todennäköisimmin voitaisiin käyttää toimenpiteiden kiertämiseen, kuten rungot ja etuhaarukat. Tältä osin olisi huomattava, että tämän tarkastelun tavoitteena on selvittää, ovatko voimassa olevat toimenpiteet vielä riittäviä vahingollisen polkumyynnin torjumiseksi. Tästä syystä tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmä pysyy samana eli tarkastelun kohteena ovat Kiinasta peräisin olevat polkupyörät ja edellä mainitussa asetuksessa määritellyt polkupyörän osat; toimenpiteiden kiertämisen johdosta käyttöön otettuja toimenpiteitä voidaan tarkastella erillisessä tutkimuksessa, jos tätä koskevat edellytykset täyttyvät.

(25)

Tutkimuksen aikana eräs yhteisössä toimiva tuoja väitti, että yksipyöräiset olisi jätettävä tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmän ulkopuolelle, koska niillä on erilaiset fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja käyttötarkoitukset. Komissio tarkasteli tätä väitettä ja totesi, että fyysisissä ja teknisissä perusominaisuuksissa on selvästi eroja. Muista polkupyöristä poiketen yksipyöräisissä ei ole toista pyörää, ohjaustankoa eikä jarruja. Myös yksipyöräisten ja muiden polkupyörien käyttötarkoitukset ovat selvästi erilaisia. Yksipyöräisiä ei yleensä käytetä kulkuvälineenä tai urheiluun, vaan ne on tarkoitettu akrobatiakäyttöön. Tästä syystä pääteltiin, että väite oli perusteltu ja että tuotteen määritelmää olisi tältä osin tarkistettava.

C.   POLKUMYYNTI

1.   Markkinatalouskohtelu

(26)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaan normaaliarvo on Kiinasta ja/tai Vietnamista peräisin olevaa tuontia koskevissa polkumyyntitutkimuksissa määritettävä kyseisen artiklan 1–6 kohdan mukaisesti niiden vientiä harjoittavien tuottajien osalta, jotka voivat osoittaa täyttävänsä 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa vahvistetut vaatimukset eli sen, että samankaltaisen tuotteen valmistus ja myynti tapahtuu markkinatalousolosuhteissa.

(27)

Markkinatalouskohtelun edellytykset ovat lyhyesti seuraavat:

1)

liiketoimintaa ja kustannuksia koskevat päätökset tehdään markkinasignaalien perusteella ja ilman valtion merkittävää puuttumista asiaan;

2)

yrityksillä on yksi ainoa selkeä kirjanpito, joka tarkastetaan riippumattomasti kansainvälisten tilinpäätösnormien (IAS-standardien) mukaisesti ja jota sovelletaan kaikkiin tarkoituksiin;

3)

aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä johtuvia merkittäviä vääristymiä ei ole;

4)

konkurssi- ja omaisuuslainsäädäntö takaavat oikeusvarmuuden ja vakauden;

5)

valuuttojen muuntaminen tapahtuu markkinahintaan.

(28)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan nojalla esitettyjä markkinatalouskohtelua koskevia pyyntöjä saatiin kymmeneltä kiinalaiselta ja seitsemältä vietnamilaiselta yritykseltä:

 

Kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat

Giant China Co. Ltd,

Shenzhen Xidesheng Bicycle Co. Ltd,

Guangzhou Viva Bicycle Corporation Limited,

Komda Industrial Co. Ltd,

Universal Cycle Corporation,

Liyang Machinery (Shenzen) Co. Ltd,

Zheijiang Pujiang Libahuang Bicycle Corporation,

Merida Bicycle Co. Ltd,

Huida Bicycle (Shenzhen) Co. Ltd,

Shenzhen Bo-An Bike Co. Ltd;

 

Vietnamilaiset vientiä harjoittavat tuottajat

Always Co. Ltd (”Always”),

Asama Yu Jiun Intl. Co. Ltd (”Asama”),

Dragon Bicycles Co. Ltd (”Dragon”),

High Ride Bicycle Co. Ltd (”High Ride”),

Liyang Vietnam Industrial Co. Ltd (”Liyang”),

Vietnam Sheng Fa Co. Ltd (”Sheng Fa”),

Olympic Pro Manufacturing Co. Ltd.

(29)

Yksi näistä yrityksistä (Komda Industrial Co. Ltd) perui myöhemmässä vaiheessa tutkimusta markkinatalouskohtelua koskevan pyyntönsä mutta piti voimassa perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti tekemänsä yksilöllistä kohtelua koskevan pyynnön. Yhden toisen yrityksen osalta (Olympic Pro Manufacturing Co. Ltd) todettiin, että se ei ollut vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta yhteisöön tutkimusajanjakson aikana. Tästä syystä sen markkinatalouskohtelua ja yksilöllistä kohtelua koskeva pyyntö menetti merkityksensä.

(30)

Jäljellä olevien viidentoista yrityksen pyynnöt arvioitiin perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa esitettyjen viiden vaatimuksen perusteella.

1.1   Markkinatalouskohtelun edellytysten tarkastelu kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien osalta

(31)

Kaikkien polkupyöriä valmistavien kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien todettiin kuuluvan vientikiintiöjärjestelmän alaisuuteen vientilupien hallinnoinnista 20 päivänä joulukuuta 2001 annetun, Kiinan ulkomaankauppa- ja talousyhteistyöministeriön ja tulliviranomaisten hyväksymän asetuksen mukaisesti. Kiintiöiden jaosta päättää ulkomaankauppa- ja talousyhteistyöministeriön, alan kauppakamarin ja ulkomaista rahoitusta käyttävien yritysten yhdistyksen edustajista koostuva komitea ulkomaankauppa- ja talousyhteistyöministeriön vahvistamien perusteiden mukaisesti. Vientilisenssi voidaan järjestelmän sääntöjen mukaan lisäksi myöntää vasta sen jälkeen, kun viranomaiset ovat vahvistaneet vähimmäisvientihinnat tuotetyypeittäin ja tarkastaneet myyntisopimuksessa vahvistetut vientihinnat ja -määrät.

(32)

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinatalouskohtelua pyytäneet yritykset eivät pystyneet osoittamaan, että ne tekivät myyntihintoja ja -määriä koskevat päätökset markkinasignaalien perusteella ja ilman valtion merkittävää puuttumista asiaan, kuten perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa edellytetään. Neuvoa-antavan komitean kuulemisen jälkeen päätettiin tästä syystä, että yhdellekään markkinatalouskohtelua pyytäneistä yrityksistä ei voitu myöntää tätä kohtelua, koska ne eivät täyttäneet perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa säädettyjä edellytyksiä.

(33)

Eräät vientiä harjoittavat tuottajat ja Kiinan koneiden ja elektroniikan tuonti- ja vientikauppakamari (China Chamber of Commerce for Import and Export of Machinery and Electronic Products eli CCCME) väittivät, että vientilisenssijärjestelmän ei voida katsoa vaikuttavan vientimääriä ja -hintoja koskeviin viejien päätöksiin siten, että kyse olisi valtion merkittävästä puuttumisesta asiaan perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla. Tältä osin olisi ensinnäkin huomattava, että vientilisenssijärjestelmä estää yrityksiä viemästä polkupyöriä suurinta sallittua määrää enempää ja alle valtion vahvistamien vähimmäishintojen. Nämä rajoitukset osoittavat selvästi, että yritykset eivät voi päättää vientitoimistaan vapaasti ja ilman valtion merkittävää asioihin puuttumista. Yritysten on tehtävä tarjous vuotuisesta määrästä, minkä jälkeen edellä mainittu komitea voi hyväksyä sen sellaisenaan, tehdä siihen muutoksia erittelemättä tarkemmin tähän johtaneita syitä tai jopa hylätä tarjouksen kokonaan. Lisäksi jos yritys on vienyt vähemmän kuin 5 000 polkupyörää edellisvuoden aikana, se voidaan sulkea kokonaan näiden tarjousmenettelyjen ulkopuolelle, mikä tarkoittaa sitä, että yrityksen vientitoiminnan jatkuminen on täysin kyseisen komitean harkintavallassa. Valtio myös valvoo ulkomaankauppa- ja talousyhteistyöministeriön ja tulliviranomaisten avulla tarkoin vientimääriä ja -hintoja, sillä kyseisten viranomaisten on vahvistettava tosiasialliset vientimyyntisopimukset, joiden perusteella vientilisenssi voidaan myöntää. Tämän katsotaan kiistatta tarkoittavan sitä, että valtio puuttuu yritysten liiketoimintaa koskeviin päätöksiin perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla. Tämän perusteella väite hylättiin.

1.2   Markkinatalouskohtelun edellytysten tarkastelu vietnamilaisten vientiä harjoittavien tuottajien osalta

(34)

Asianomaisista yrityksistä viiden todettiin sijaitsevan nk. teollisuusalueilla (Industrial Zones) ja yhden nk. vientiteollisuuden vapaa-alueella (Export Processing Zone).

(35)

Teollisuusalueilla sijaitsevista yrityksistä todettiin, että ulkomaisista sijoituksista annetun lain täytäntöönpanosta 31 päivänä heinäkuuta 2000 tehdyssä Vietnamin hallituksen päätöksessä 24/2000ND-CP määrätään, että lain soveltamisalaan kuuluvien yritysten on vietävä maasta vähintään 80 prosenttia tuotannostaan (yleinen vientivelvoite) voidakseen saada investointiluvan. Lisäksi todettiin, että tämä vientivelvoite oli kirjattu kaikkien viiden teollisuusalueilla sijaitsevan yrityksen investointilupiin.

(36)

Tutkimuksessa kävi lisäksi ilmi, että vientiteollisuuden vapaa-alueella sijaitsevan yrityksen investointilupa ei sisältänyt kyseistä vientivelvoitetta.

(37)

Ne viisi yritystä, joiden investointilupiin oli kirjattu vientivelvoite, väittivät, että Vietnamin lainsäädäntöön myöhemmin tehdyn ja hallituksen päätöksellä 27/2003ND-CP, jäljempänä ’muutospäätös’, täytäntöönpannun muutoksen myötä vientivelvoitetta lakattiin soveltamasta 7 päivän toukokuuta 2003 jälkeen.

(38)

Tältä osin olisi huomattava, että muutospäätöksen mukaan vientivelvoite voidaan poistaa vain sillä edellytyksellä, että muutospäätöksessä määrätyt muut ehdottomat vaatimukset täyttyvät. Muutospäätöksellä ei näin ollen poistettu vientivelvoitetta, vaan sillä pikemminkin muutettiin niitä vaatimuksia, jotka yritysten on täytettävä, jotta niiden vientivelvoite voitaisiin kumota.

(39)

Yritykset väittivät myös, että vientivelvoite olisi voitu poistaa niiden investointiluvista, jos ne olisivat täyttäneet muutospäätöksessä luetellut lisäedellytykset. Asiaa koskevan lainsäädännön mukaan sijoittajan on kuitenkin ensin pyydettävä investointiluvan myöntänyttä viranomaista muuttamaan lupaansa, minkä jälkeen kyseinen viranomainen muuttaa sijoittajan investointilupaa siten, että tämän vientivelvoite voidaan kumota.

(40)

Investointilupia myöntäneet viranomaiset eivät olleet kumonneet kyseisten viiden yrityksen lupiin sisältyvää vientivelvoitetta yhdessäkään tapauksessa tutkimusajanjakson aikana. Näin ollen yritykset eivät myöskään pystyneet osoittamaan, että ne olisivat täyttäneet kyseessä olevat lisäedellytykset.

(41)

Samat yritykset väittivät myös, että vaikka vientivelvoitteen katsottaisiin olleen voimassa tutkimusajanjakson aikana, niiden päätökset oli kuitenkin tehty markkinasignaalien perusteella. Tältä osin on kuitenkin todettava, että sen lisäksi, että kyseinen vientivelvoite oli voimassa tutkimusajanjakson aikana, se sisältyi myös kaikkien viiden yrityksen investointilupiin ja yhtiöjärjestykseen koko kyseisen ajanjakson ajan. Tämän perusteella päätellään, että vientivelvoitetta on pidettävä sellaisena valtion merkittävä puuttumisena kyseisten yritysten toimintaan, että se tosiasiassa estää yrityksiä tekemästä päätöksiään markkinasignaalien perusteella.

(42)

Lisäksi pääteltiin, että yritys, jonka investointilupaan ja yhtiöjärjestykseen ei ollut kirjattu kyseistä vientivelvoitetta, oli vapaa myymään tarkasteltavana olevaa tuotetta sekä koti- että vientimarkkinoilla ilman valtion merkittävää puuttumista sen toimintaan.

(43)

Mainittakoon myös, että edellä johdanto-osan 34 kappaleessa tarkoitetusta viidestä vientivelvoitteen alaisesta yrityksestä neljän osalta ei voitu päätellä, että niillä olisi yksi ainoa selkeä kirjanpito, joka tarkastetaan riippumattomasti kansainvälisten tilinpäätösnormien mukaisesti ja jota sovelletaan kaikkiin tarkoituksiin. Yritysten todettiin soveltavan vaikeaselkoista laskutusjärjestelmää tarkasteltavana olevan tuotteen viennissä yhteisöön. Järjestelmään kuului veroparatiiseissa ja muualla Vietnamin ulkopuolella sijaitsevia välittäjäyrityksiä, eikä kirjausketjua ollut mahdollista jäljittää. Tämän seurauksena näiden vietnamilaisten yritysten kirjanpito ei vastannut totuudenmukaisesti sen pohjana olevia vientitoimia.

(44)

Edellä esitetyn perusteella ja neuvoa-antavan komitean kuulemisen jälkeen päätettiin, että markkinatalouskohtelu myönnetään Always-yritykselle, joka täytti kaikki perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa vahvistetut vaatimukset, ja että Asama-, Dragon-, High Ride-, Liyang- ja Sheng Fa -yritysten pyynnöt hylätään, koska ne eivät täyttäneet kaikkia edellä mainittuja vaatimuksia.

2.   Yksilöllinen kohtelu

(45)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaan koko maata koskeva tulli vahvistetaan tarvittaessa niille maille, joihin sovelletaan 2 artiklan 7 kohdan a alakohtaa, lukuun ottamatta tapauksia, joissa yritykset voivat osoittaa, että ne täyttävät kaikki perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa säädetyt yksilöllisen kohtelun edellytykset.

(46)

Samat kiinalaiset ja vietnamilaiset vientiä harjoittavat tuottajat, jotka eivät täyttäneet markkinatalouskohtelun myöntämisedellytyksiä, sekä edellä johdanto-osan 29 kappaleessa mainittu yritys, pyysivät vaihtoehtoisesti yksilöllistä kohtelua perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Komissio tutki, olivatko kyseiset yritykset perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdan b alakohdan mukaisesti tosiasiallisesti ja oikeudellisesti riittävän riippumattomia valtiosta määrätäkseen itse asianomaisen tuotteen vientihintansa ja -määränsä.

(47)

Tältä osin todettiin, että valtio pystyi edellä johdanto-osan 31 kappaleessa esitetyn mukaisesti vaikuttamaan merkittävästi siihen, miten kyseessä olevat kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat määrittivät tarkasteltavana olevan tuotteen vientihinnat ja -määrät. Tästä syystä pääteltiin, etteivät kyseiset yksilöllistä kohtelua pyytäneet kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat täyttäneet yksilölliselle kohtelulle perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa vahvistettuja edellytyksiä.

(48)

Vietnamilaisten yritysten osalta voitiin todeta, että kaikki kyseiset viisi yritystä olivat huomattavassa määrin valtion vaikutusvallassa tarkasteltavana olevan tuotteen vientimäärien vahvistamisen suhteen, kuten edellä johdanto-osan 34–41 kappaleessa selostetaan. Näin ollen pääteltiin, ettei yksikään näistä viidestä yrityksestä täyttänyt yksilöllisen kohtelun myöntämisedellytyksiä.

3.   Normaaliarvo

3.1   Vertailumaa

(49)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaan normaaliarvo niille kiinalaisille ja vietnamilaisille vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei ole myönnetty markkinatalouskohtelua, on määritettävä vertailumaassa sovellettavien hintojen tai vastaavan laskennallisen arvon perusteella.

(50)

Tutkimusten vireillepanoa koskevissa ilmoituksissa komissio ehdotti vertailumaaksi Meksikoa, jota käytettiin tähän tarkoitukseen myös aiemmassa Kiinaa koskeneessa tutkimuksessa.

(51)

Kaikille asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää huomautuksia vertailumaata koskevasta ehdotuksesta. Yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat ehdottivat tässä yhteydessä, että vertailumaaksi valittaisiin Meksikon sijasta Taiwan tai Intia.

(52)

Eräät vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, että koska Taiwania oli käytetty vertailumaana alkuperäisessä tutkimuksessa, se olisi sopivin vertailumaa tässäkin tapauksessa. Lisäksi ne totesivat, että Taiwan on yksi suurimmista polkupyörien tuottajista maailmassa ja että sen kehittyneillä kotimarkkinoilla on paljon keskenään aktiivisesti kilpailevia tuottajia. Polkupyörien ja niiden osien tuontia Taiwaniin ei myöskään ole rajoitettu. Monet kiinalaiset ja vietnamilaiset valmistajat ovat lisäksi taiwanilaisten yritysten omistuksessa, mistä syystä sekä tuotantoprosessit että lopputuotteet muistuttavat suuresti kiinalaisten ja vietnamilaisten tuottajien vastaavia prosesseja ja tuotteita. Useiden taiwanilaisten yritysten mainittiin myös olevan valmiita yhteistyöhön komission kanssa tässä asiassa.

(53)

Edellä esitetyistä väitteistä olisi ensinnäkin todettava, että Taiwan on todellakin kolmanneksi suurin polkupyörien tuottaja maailmassa, mutta sen yritykset ovat erittäin vientihakuisia, sillä vientituotteiden osuus tuotannosta on yleensä noin 90 prosenttia.

(54)

Toisaalta maan kotimarkkinat ovat suhteellisen pienet ja vakaat, arviolta noin 700 000–800 000 yksikköä, kun taas Meksikon kotimarkkinoiden kooksi arvioidaan noin 2,3 miljoonaa yksikköä eli kolminkertaisesti Taiwanin markkinoiden koko. Lisäksi Taiwanin markkinat ovat suurelta osin kiinalaisten viejien hallussa. Taiwaniin tuotiin vuonna 2003 noin 470 000 polkupyörää Kiinasta, mikä vastaa yli puolta sen markkinoiden kysynnästä. Tältä osin olisi huomattava, että ennen vuotta 2001 Taiwaniin ei tuotu polkupyöriä juuri lainkaan. Ennen vuotta 2001 Taiwanin markkinoiden kysynnän tyydyttivät siis lähes yksinomaan paikalliset tuottajat, mutta nykyään kiinalaiset polkupyörät valtaavat yhä enemmän alaa paikallisilta tuottajilta, joiden markkinaosuus laskee voimakkaasti. Näin ollen tämän tutkimuksen kohteena olevien kiinalaisten polkupyörien tuontihinnoilla on huomattava vaikutus Taiwanin kotimarkkinoiden hintatasoon.

(55)

Edellä selostetusta huolimatta kaikille tiedossa oleville taiwanilaisille tuottajille lähetettiin kyselylomake. Eräät yritykset vastasivat, että ne olisivat kyllä valmiita toimimaan yhteistyössä, mutta niillä ei ollut lainkaan myyntiä kotimarkkinoilla, sillä ne veivät maasta koko tuotantonsa. Kaksi yritystä vastasi kyselylomakkeeseen. Niistä toisen vastaus ei kuitenkaan ollut käyttökelpoinen tutkimuksen tarkoituksiin, joten kyseisen yrityksen katsottiin kieltäytyneen yhteistyöstä. Toinen yritys toimi kaikilta osin yhteistyössä tutkimuksessa, mutta sen kotimarkkinamyynti oli niin vähäistä, että oli kyseenalaista, voitaisiinko sitä pitää riittävän edustavana suhteessa Taiwanin markkinoihin ja suhteessa Kiinan ja Vietnamin kokonaisvientiin yhteisön markkinoille. Ottaen lisäksi huomioon Taiwanin markkinoilla vallitsevat olosuhteet, joita selostettiin johdanto-osan 54 kappaleessa, on todettava, että kyseisen yhden yrityksen myyntiä ei voida pitää sopivana perustana normaaliarvon määrittämiselle.

(56)

Yksi kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja esitti Intiaa vaihtoehtoiseksi vertailumaaksi. Se väitti, että työvoimakustannukset ovat Intiassa samankaltaiset kuin Kiinassa. Intiaa ei kuitenkaan pidetty sopivana vertailumaana, koska Intiassa myytävien polkupyörien (vähittäiskauppiaille koottavina sarjoina myytävät yksinkertaiset polkupyörät) vertaaminen kiinalaisten valmistajien yhteisöön viemiin polkupyöriin olisi erittäin vaikeaa ja edellyttäisi joka tapauksessa monenlaisia oikaisuja. Tästä syystä ja koska tarjolla oli sopivampikin vertailumaa eli Meksiko, Intiaa ei pidetty sopivana vertailumaana tässä tutkimuksessa.

(57)

Kun tästä päätelmästä oli ilmoitettu asianomaisille osapuolille, eräs vietnamilainen vientiä harjoittava tuottaja esitti näkemyksenään, että komissio ei ollut esittänyt mitään näyttöön perustuvaa hyväksyttävää perustetta sille, miksi Intiaa ei voitu käyttää vertailumaana. Sen mukaan komissio ei ollut lähettänyt intialaisille tuottajille kyselylomaketta, vaikka Intia vie yhteisöön suuria määriä laadukkaita polkupyöriä, jotka ovat samankaltaisia tuotteita huolimatta siitä, että ne komission mukaan ovat ”vähittäiskauppiaille koottavina sarjoina myytäviä yksinkertaisia polkupyöriä”.

(58)

Tältä osin olisi ensinnäkin huomattava, että heti menettelyn aloittamisen jälkeen Intiaa ehdotti vertailumaaksi vain yksi kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja, joka ei kuitenkaan perustellut ehdotustaan riittävästi, sillä sen ainoana perusteluna olivat Kiinan ja Intian samankaltaiset työvoimakustannukset. Intian polkupyörävientiä yhteisöön ei voida myöskään pitää oleellisena tekijänä ratkaistaessa, onko Intia sopiva vertailumaa. On totta, että Intian kotimarkkinoilla myytyjä polkupyöriä ja asianomaisten maiden yhteisöön viemiä polkupyöriä voidaan pitää samankaltaisina tuotteina. Käytettävissä olevat tiedot kuitenkin viittasivat siihen, että Intian kotimarkkinoilla myytyjen polkupyörätyyppien osalta olisi jouduttu tekemään monenlaisia oikaisuja, mikä olisi vähentänyt vertailun luotettavuutta. Tämän perusteella ja muiden paremmin perusteltujen tietojen puutteessa Intian sopivuutta vertailumaaksi ei tutkittu tarkemmin, koska käytettävissä oli sopivampaa vertailumaata eli Meksikoa koskevat tiedot. Tämän perusteella kyseinen väite hylättiin.

(59)

Kaikille tiedossa oleville meksikolaisille tuottajille lähetettiin kyselylomake. Kaksi yritystä toimi tutkimuksessa kaikilta osin yhteistyössä vastaamalla kyselylomakkeeseen ja hyväksymällä vastaustensa tarkistamisen toimitiloissaan. Näiden kahden tuottajan kotimarkkinamyynti edusti noin kolmannesta Meksikon markkinoista, joiden koko on arviolta 2,3 miljoonaa yksikköä. Tutkimuksen mukaan markkinoilla kilpailee suuri määrä tuottajia ja noin 20 merkittävää tuojaa. Polkupyöriä tuotiin Meksikoon vuonna 2003 pääasiassa Taiwanista (yli 50 prosenttia), Uruguaysta (20 prosenttia), Yhdysvalloista ja Etelä-Koreasta. Tuonnin osuus kotimarkkinoista oli noin 5 prosenttia. Tuontiin olisi tämän lisäksi laskettava mukaan myös polkupyöriä osista kokoavien tuojien kotimarkkinamyynti.

(60)

Tältä osin olisi huomattava, että vuonna 2003 Meksikoon tuotiin noin 465 000 polkupyöränosaa, arvoltaan yhteensä 79 miljoonaa euroa, josta summasta kolmasosa oli peräisin kahdentoista suurimman tuojan/kokoonpanijan tuonnista (lähde: Meksikon polkupyöränvalmistajien järjestön ANAFABIn vuosikertomus). Toisaalta Meksikosta vietiin vuonna 2003 polkupyöriä määrä, joka vastasi arvoltaan noin 60:tä prosenttia Meksikoon suuntautuvan tuonnin arvosta (lähde: Meksikon viralliset tilastot), eli arviolta 50–70 tuhatta yksikköä. Näin ollen näyttää siltä, että suuri osa tuoduista polkupyöränosista on käytetty joko kaupan jälkeisillä markkinoilla (huolto- ja korjauspalvelut) tai polkupyörien kokoonpanoon ja myyntiin kotimarkkinoilla.

(61)

Eräät vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, että Meksikossa sovelletaan monimutkaisia tuontirekisteröintimenettelyjä, jotka nostavat maahantuotujen tavaroiden kustannuksia. Ne väittivät myös, että kyseinen rekisteröintijärjestelmä vääristää Meksikon polkupyörämarkkinoita. Ne totesivat lisäksi, että kilpailu Meksikon kotimarkkinoilla on vähäistä, koska kahdeksalla suurella tuottajalla, jotka ovat ANAFABIn jäseniä, on yli 75 prosentin osuus kotimaisesta tuotannosta, mikä antaa niille huomattavan vaikutusvallan kotimarkkinahintojen määräämisessä. Lisäksi väitettiin, että meksikolaiset polkupyörien tuottajat voivat myydä kotimarkkinoilla vain tietyn määrän tuotannostaan, koska nk. Maquiladora-ohjelmaa koskeva Meksikon lainsäädäntö edellyttää kotimaisilta tuottajilta tiettyjen suoritusvaatimusten täyttämistä. Tämän ohjelman mukaan yritys voi saada luvan raaka-aineiden tullittomaan tuontiin myöhempää vientiä varten vain, jos se vie maasta vähintään 30 prosenttia kokonaisvuosituotannostaan.

(62)

Tuontirekisteröintimenettelyistä voidaan ensinnäkin todeta, että vaikka ne jossain määrin saattavatkin vaikeuttaa ja hidastaa tuontia, tutkimus osoitti, että Meksikon markkinoille tuodaan joka tapauksessa merkittäviä määriä polkupyöriä ja niiden osia, mikä varmistaa kilpailun näillä markkinoilla. Näiden menettelyjen mahdollisia markkinavaikutuksia, joita ei sitä paitsi voida suoraan mitata, ei tästä syystä voida pitää merkityksellisinä tässä suhteessa. Kotimarkkinoiden kilpailutilanteesta voidaan päinvastoin todeta, että markkinoilla toimii noin kaksitoista polkupyörien ja niiden osien suurta tuottajaa, suuri määrä pienempiä tuottajia ja/tai kokoonpanijoita ja lukuisia tuojia/kokoonpanijoita. Kaikki nämä toimijat kilpailevat keskenään varmistaen näin, että Meksikon markkinoilla vallitsee kireä kilpailutilanne. ANAFABIin kuuluvien suurten tuottajien vaikutusvallasta kotimarkkinahintojen määräämisessä ei puolestaan esitetty näyttöä eikä tutkimus tuonut esiin mitään tätä väitettä tukevia tekijöitä. Sitä seikkaa, että tietyt suuret tuottajat pitävät hallussaan suurta osaa kotimarkkinoista, ei sinänsä voida pitää näyttönä hinnanmuodostukseen liittyvästä vaikutusvallasta. Tässä yhteydessä olisi lisäksi huomattava, että tutkitut kaksi meksikolaista tuottajaa, joiden osuus polkupyörien kokonaistuotannosta Meksikossa oli noin kolmannes, saivat polkupyöriin liittyvästä toiminnastaan keskimäärin vain vähän voittoa (vähemmän kuin mitä hakija pitää tavanomaisena voittona yhteisön markkinoilla tilanteessa, jossa asianomaisista maista peräisin olevien tuontituotteiden vahingollista polkumyyntiä ei esiinny), toisin kuin olisi voitu odottaa siinä tapauksessa, että Meksikon markkinat olisivat niiden hallinnassa.

(63)

Maquiladora-ohjelmaa koskevan väitteen osalta olisi huomattava, että tutkimuksessa yhteistyössä toimineet kaksi meksikolaista tuottajaa eivät tutkimuksen mukaan maksaneet lainkaan polkumyyntitullia tuomistaan polkupyöränosista, jotka muodostivat jopa 60 prosenttia niiden polkupyörätuotannon raaka-ainetarpeista ja jotka olivat pääosin peräisin Kiinasta ja Taiwanista. Molemmat niistä myivät kuitenkin pääosan tuotannostaan kotimarkkinoilla. Vain toinen näistä meksikolaisista tuottajista harjoitti myös vientiä, jonka osuus oli kuitenkin enintään 10 prosenttia sen kokonaismyynnistä. Polkupyöräala on itse asiassa vuodesta 2000 kuulunut nk. Meksikon alakohtaisten edistämisohjelmien (Mexican Sectorial Promotion Programs eli PROSEC) soveltamisalaan, jotka perustettiin 30 päivänä lokakuuta 2000 julkaistulla hallituksen päätöksellä. PROSEC-sääntöjä sovelletaan yrityksiin, jotka tuottavat tietyn alakohtaisen edistämisohjelman soveltamisalaan kuuluvia valmiita tuotteita ja tuovat kyseisessä ohjelmassa lueteltuja tuotantopanoksia. Hallituksen päätöksessä tullista vapauttamista / tullin alennusta ei suoraan yhdistetä vientivelvoitteeseen. Kaikki valtuutetut tuottajat voivat tuoda maahan päätöksessä lueteltuja raaka-aineita ja koneita sillä edellytyksellä, että ne käytetään tiettyjen erikseen mainittujen tuotteiden valmistukseen. Tuontitavaroiden lopullisella määränpäällä (koti- vai vientimarkkinat) ei ole merkitystä. Tältä osin olisi huomattava, että tutkimuksessa yhteistyössä toimineiden kahden tuottajan ei todettu maksaneen tuontitullin lisäksi muita tullimaksuja kotimarkkinoille tarkoitettuihin lopputuotteisiin sisältyneiden raaka-aineiden tuonnista.

(64)

Yksi tutkimuksessa yhteistyössä toiminut tuoja väitti, että Meksikon työvoimakustannukset ovat kolminkertaiset Vietnamin työvoimakustannuksiin verrattuna. Tämän seurauksena tuotantokustannukset ja lopputuotteen myyntihinnat ovat Meksikossa korkeammat kuin Vietnamissa. Näin ollen Meksiko ei ole sopiva vertailumaa. Tältä osin olisi huomattava, että Vietnamia pidetään siirtymätalousmaana. Markkinatalouskohtelun ulkopuolelle jätettyjen vietnamilaisten tuottajien työvoimakustannukset eivät ole tulosta markkinavoimien vapaasta toiminnasta. Vertailumaamenetelmää käytetään juuri sen vuoksi, että näin pystytään eliminoimaan tällaisten muiden kuin markkinaperusteisten hintojen vaikutukset yritysten kustannuksiin. Tämän perusteella väite hylättiin.

(65)

Lopuksi väitettiin vielä, että Meksikon polkupyörätuotanto eroaa merkittävästi Kiinan vastaavasta tuotannonalasta ja että nämä erot johtuvat lähinnä käytetyistä raaka-aineista ja niiden saantiedellytyksistä. Käytettyjen raaka-aineiden osalta väitettiin, että meksikolaiset valmistajat tuottavat vain jäykkiä runkoja, kun taas kiinalaiset valmistajat tuottavat myös jousitettuja runkoja. Raaka-aineiden saantiedellytyksiä ei pidetty vertailukelpoisina Kiinan tilanteen kanssa, koska kotimarkkinoilta saatavat polkupyöränosat valmistetaan vanhanaikaisella tekniikalla. Kiinasta tuotavista osista puolestaan kannetaan 144 prosentin polkumyyntitulli, mikä johtaa ylisuuriin kustannuksiin.

(66)

Käytettyjen raaka-aineiden ja niiden saantiedellytysten väitettyjen erojen osalta olisi huomattava, että meksikolaisten, kiinalaisten ja vietnamilaisten valmistajien tuottamien polkupyörien välillä ei tutkimuksen mukaan ollut eroja. Myös Meksikossa tuotetaan jousitetulla rungolla varustettuja polkupyöriä ja polkupyöränosat tuodaan pääasiassa Kiinasta ja Taiwanista. Kuten lisäksi edellä johdanto-osan 63 kappaleessa todetaan, polkupyöränosien tuonnista ei kanneta polkumyyntitullia. Tästä syystä väite hylättiin.

(67)

Edellä esitetyn perusteella Meksikon markkinoita voidaan pitää edustavina ja kilpailulle avoimina. Tämän vuoksi päätellään, että Meksiko on sopiva vertailumaa.

3.2   Vertailumaan normaaliarvon määrittäminen

(68)

Meksikon tultua valituksi vertailumaaksi normaaliarvo määritettiin tutkimuksessa yhteistyössä toimineiden kahden meksikolaisen tuottajan toimitiloihin tehdyssä tarkastuksessa todennettujen tietojen perusteella. Normaaliarvo määritettiin niille kiinalaisille ja vietnamilaisille tuottajille, joille ei myönnetty markkinatalouskohtelua, perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti vertailumaan tuottajilta saatujen todennettujen tietojen pohjalta eli Meksikon kotimarkkinoilla vastaavista tuotetyypeistä maksettujen tai maksettavien hintojen tai vastaaville tuotetyypeille Meksikossa määritetyn laskennallisen arvon perusteella.

(69)

Samankaltaista tuotetta valmistavien kahden meksikolaisen tuottajan myyntiä kotimarkkinoilla pidettiin edustavana, sillä se oli prosenttiosuutena tarkasteltuna merkittävää suhteessa kiinalaisten ja vietnamilaisten vientiä harjoittavien tuottajien yhteisöön suuntautuvan viennin määrään.

(70)

Lisäksi selvitettiin, voitiinko kunkin tuotetyypin kotimarkkinamyynnin katsoa tapahtuneen tavanomaisessa kaupankäynnissä; tämä tehtiin määrittämällä, kuinka suuri osuus kyseisen tyypin myynnistä riippumattomille asiakkaille oli ollut kannattavaa. Kun vähintään yksikkökustannuksia vastaavilla nettomyyntihinnoilla tapahtuneen myynnin osuus oli yli 80 prosenttia tietyn tuotetyypin kokonaismyyntimäärästä ja kun kyseisen tuotetyypin painotettu keskimääräinen myyntihinta oli vähintään yksikkökustannusten tasoinen, normaaliarvon perustana käytettiin sellaista tosiasiallista kotimarkkinahintaa, joka laskettiin määrittämällä kyseisen tuotetyypin kaiken tutkimusajanjakson aikana tapahtuneen kotimarkkinamyynnin hintojen painotettu keskiarvo riippumatta siitä, oliko myynti ollut kannattavaa.

(71)

Kun tietyn tuotetyypin kannattavan myynnin määrä oli enintään 80 prosenttia mutta vähintään 10 prosenttia kyseisen tyypin kokonaismyyntimäärästä tai kun tällaisen myynnin painotettu keskihinta oli alle yksikkökustannusten, normaaliarvon perustana käytettiin sellaista tosiasiallista kotimarkkinahintaa, joka laskettiin määrittämällä ainoastaan kyseisten tyyppien kannattavan myynnin painotettu keskiarvo.

(72)

Kun tietyn tuotetyypin kannattavan myynnin määrä oli alle 10 prosenttia sen kotimarkkinamyynnin kokonaismäärästä, kyseistä tuotetyyppiä ei katsottu myytävän tavanomaisessa kaupankäynnissä, minkä vuoksi normaaliarvon perustana ei voitu käyttää Meksikon kotimarkkinahintoja.

(73)

Jos tiettyjä vientituotteiden tyyppejä ei myyty Meksikossa tavanomaisessa kaupankäynnissä tai jos meksikolaiset tuottajat eivät myyneet niitä kotimarkkinoillaan, normaaliarvo muodostettiin niiden tapauksessa laskennallisesti.

(74)

Jos Meksikon kotimarkkinoilla ei myyty tiettyjä vientituotteiden tyyppejä vastaavia tuotetyyppejä tavanomaisessa kaupankäynnissä, niiden normaaliarvo muodostettiin laskennallisesti perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti kunkin tuottajan omien tuotantokustannusten painotetun keskiarvon perusteella lisäämällä siihen kohtuullinen määrä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia sekä voittoa. Myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten ja voiton määrittämisessä käytettiin tutkimuksessa yhteistyössä toimineiden meksikolaisten tuottajien tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtuneeseen samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyyntiin liittyvien myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten ja siinä saavutettujen voittojen painotettua keskiarvoa. Jos Meksikon kotimarkkinoilla ei myyty tiettyjä vientituotteiden tyyppejä, niitä koskevien normaaliarvojen muodostamisessa käytettiin niitä muistuttavien tuotetyyppien tuotantokustannuksia, joita oikaistiin tarvittaessa kyseisten tuotetyyppien ja vietyjen tuotetyyppien fyysisten ominaisuuksien erojen huomioon ottamiseksi.

3.3   Normaaliarvon määrittäminen sille vientiä harjoittavalle tuottajalle, jolle myönnettiin markkinatalouskohtelu

(75)

Komissio tutki aluksi perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti, oliko Always-yritys myynyt samankaltaista tuotetta edustavassa määrin riippumattomille asiakkaille eli oliko kyseisen myynnin kokonaismäärä vähintään 5 prosenttia vastaavasta vientimyynnistä yhteisöön.

(76)

Tutkimus osoitti, että Always ei myynyt samankaltaista tuotetta lainkaan Vietnamin kotimarkkinoilla. Koska kotimarkkinamyyntiä ei ollut, normaaliarvo määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti alkuperämaan tuotantokustannusten perusteella siten, että niihin lisättiin kohtuullinen määrä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia sekä voittoa.

(77)

Koska Always ei myynyt tarkasteltavana olevaa tuotetta tai samaan tuoteluokkaan kuuluvia tuotteita Vietnamin kotimarkkinoilla, yrityksen tuotantokustannuksiin lisättävä myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten sekä voiton määrä laskettiin perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan c alakohdan mukaisesti. Niiden perustana käytettiin siten Meksikon tuottajien tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtuneeseen myyntiin liittyvien myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten ja siinä saavutettujen voittojen painotettua keskiarvoa. Tätä menetelmää pidettiin hyväksyttävänä tässä tilanteessa, koska Meksikon markkinoita pidettiin edustavina ja kilpailulle avoimina.

(78)

Always katsoi, että kotimarkkinamyynnin puuttuessa normaaliarvot olisi määritettävä kolmansiin maihin suuntautuvaa vientimyyntiä koskevien tietojen perusteella. Tältä osin olisi huomattava, että normaaliarvon muodostaminen laskennallisesti alkuperämaan tuotantokustannusten perusteella on perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaan ensimmäinen vaihtoehto siinä tapauksessa, että kotimarkkinamyyntiä ei ole. Laskennallisen normaaliarvon käyttö kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hintoihin perustuvan normaaliarvon sijasta on lisäksi yhteisön toimielinten vakiintunut käytäntö edustavan kotimarkkinamyynnin puuttuessa. Vienti kolmansiin maihin voi sitä paitsi myös tapahtua polkumyynnillä. Yritys ei myöskään missään vaiheessa tutkimusta toimittanut kattavia tietoja kolmansiin maihin suuntautuvasta myynnistään, minkä vuoksi käytettävissä ei ollut tietoja, joita tarvitaan normaaliarvojen määrittämiseen tältä pohjalta. Tämän vuoksi yrityksen väitteet hylättiin ja normaaliarvot muodostettiin perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdassa säädetyn ensimmäisen vaihtoehdon mukaisesti.

(79)

Always katsoi lisäksi, että vertailumaassa muussa kuin tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtunutta myyntiä ei olisi pitänyt jättää huomioimatta vahvistettaessa kohtuullista voiton määrää sen normaaliarvon määrittämistä varten. Tätä näkemystä ei kuitenkaan voitu hyväksyä, koska kuten perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan johdantokappaleessa säädetään, jos yrityksellä olisi ollut myyntiä kotimarkkinoilla, normaaliarvon muodostamisessa käytettävä voiton määrä olisi määritetty sen tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtunutta tuotantoa ja myyntiä koskevien tietojen perusteella. Tästä syystä toimielimet toimivat asianmukaisesti käyttäessään perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan c alakohdan soveltamisen perustana meksikolaisten tuottajien tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtuneen kotimarkkinamyynnin voittomääriä.

3.4   Kiina

(80)

Tutkimus osoitti, että otokseen kuuluneet kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat veivät asianomaista tuotetta sekä etuyhteydettömille että etuyhteydessä oleville asiakkaille yhteisössä.

(81)

Kun otokseen kuuluneiden vientiä harjoittavien tuottajien vienti suuntautui suoraan yhteisön riippumattomille asiakkaille, vientihinnat määritettiin tuotteesta tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti.

(82)

Kun myynti tapahtui tuottajiin etuyhteydessä olevien yhteisön tuojien kautta, vientihinta muodostettiin ensimmäisiltä riippumattomilta asiakkailta veloitettujen jälleenmyyntihintojen perusteella. Tässä yhteydessä tehtiin oikaisuja kyseisille tuojille aiheutuneiden, tuonnin ja jälleenmyynnin välisten kaikenlaisten kustannusten, myös myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten, tullien sekä kohtuullisen voittomarginaalin, huomioon ottamiseksi perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti. Kohtuullisena voittomarginaalina tämäntyyppisillä markkinoilla pidettiin 5 prosenttia, jonka todettiin myös vastaavan etuyhteydettömien tuojien voittomarginaalia.

(83)

Yksi tutkimuksessa yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja katsoi perusasetuksen 11 artiklan 10 kohtaan viitaten, että voimassa olevaa polkumyyntitullia ei pitäisi vähentää tuonnin ja jälleenmyynnin välisenä kustannuksena sen vientihintaa muodostettaessa. Se väitti, että kun sen jälleenmyyntihinnoista oli vähennetty kaikki tuonnin ja jälleenmyynnin väliset kustannukset polkumyyntitullia lukuun ottamatta, näin muodostetut vientihinnat olivat huomattavasti normaaliarvoa korkeampia, joten polkumyyntitulli oli siirretty asianmukaisesti jälleenmyyntihintaan. Jälleenmyyntihinnat perustuvat lisäksi suositeltuihin vähittäismyyntihintoihin, joista on vähennetty sovellettava kaupan kate, mikä osoittaa, että polkumyyntitulli on asianmukaisesti siirretty myöhempiin myyntihintoihin.

(84)

Tältä osin olisi huomattava, että yrityksen väitettä polkumyyntitullin vaikutuksesta sen jälleenmyyntihintoihin suhteessa normaaliarvoon ei voida pitää oleellisena tässä yhteydessä, koska perusasetuksen 11 artiklan 10 kohtaa sovellettaessa merkitystä ei ole sillä, miten vientihinnat ovat muuttuneet suhteessa normaaliarvoon, vaan sillä, missä määrin jälleenmyyntihinnat ja myöhemmät myyntihinnat yhteisössä ovat nousseet tullin vaikutuksesta. Koska yritys ei esittänyt näyttöä jälleenmyyntihintojensa tai myöhempien myyntihintojensa muuttumisesta suhteessa sen edellisissä tutkimuksissa vahvistettuihin vientihintoihin, mikä osoittaisi vakuuttavasti, että maksettujen polkumyyntitullien määrä on todella siirretty jälleenmyyntihintoihin, sen väite oli hylättävä.

3.5   Vietnam

(85)

Markkinatalousaseman saaneen yrityksen koko vientimyynti suuntautui yhteisössä toimiville riippumattomille asiakkaille kolmansissa maissa sijaitsevien etuyhteydessä olevien kauppiaiden välityksellä. Tästä syystä vientihinta määritettiin yhteisössä toimivilta riippumattomilta asiakkailta veloitettujen jälleenmyyntihintojen perusteella.

(86)

Niiden vientiä harjoittavien tuottajien osalta, joille ei myönnetty markkinatalouskohtelua, vientihinta oli määritettävä käytettävissä olevien tietojen perusteella, koska eräiden tuottajien vientihintoja ei pidetty luotettavina. Niinpä edellä johdanto-osan 43 kappaleessa tarkoitettujen vientiä harjoittavien tuottajien vientihintoja ei otettu huomioon vientihintaa määritettäessä vaan tarkoitukseen käytettiin vain sen tuottajan hintatietoja, jonka vientihintoja pidettiin luotettavina.

4.   Vertailu

(87)

Normaaliarvon ja vientihinnan välisen tasapuolisen vertailun varmistamiseksi otettiin asianmukaisesti huomioon, oikaisujen muodossa, hintojen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Tämän perusteella oikaisuja tehtiin tarvittaessa välillisten verojen, alennusten, kaupan portaan, kuljetuskustannusten (mukaan lukien käsittelykustannukset), merirahti- ja vakuutuskustannusten sekä pakkaus- ja luottokustannusten osalta. Viejämaan sisällä tapahtuvaan kuljetukseen liittyvien kustannusten ja luottokustannusten osalta vientihintaa oikaistiin markkinatalouskohtelun ulkopuolelle jätettyjen yritysten tapauksessa vertailumaassa määritettyjen kustannusten perusteella. Perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan mukaisesti oikaisuja tehtiin myös silloin, kun vientimyynti tapahtui sellaisen etuyhteydessä olevan yrityksen välityksellä, jonka sijaintipaikka oli muualla kuin kyseisessä maassa tai yhteisössä.

(88)

CCCME ja kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat katsoivat, että vertailumaan kustannusten perusteella tehdyt oikaisut, jotka koskivat maan sisällä tapahtuvaan kuljetukseen liittyviä kustannuksia ja luottokustannuksiin liittyvää korkoa, eivät olleet oikeutettuja, koska tutkimuksessa ei ollut osoitettu, että nämä yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien kustannukset eivät olisi määräytyneet markkinatalousolosuhteiden mukaisesti. Tältä osin olisi huomattava, että kaikki tutkimuksessa yhteistyössä toimineiden kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien esittämät markkinatalouskohtelua koskevat pyynnöt hylättiin, koska todettiin, että nämä yritykset eivät toimi markkinatalousolosuhteissa. Näin ollen näiden yritysten omia kustannuksia ei voitu käyttää, koska ne eivät perustuneet toimintaan markkinatalousolosuhteissa. Tämän perusteella väite hylättiin.

(89)

Vietnamilaiset yritykset väittivät, että perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan mukaisesti tehty palkkioita koskeva oikaisu ei ollut perusteltu. Yritykset selittivät, että niihin etuyhteydessä olevat, kolmansissa maissa sijaitsevat kauppiaat olivat pelkkiä ”postilaatikkoyhtiöitä” (ts. yrityksiä, joilla ei ole henkilöstöä ja joilla ei ole mitään tehtäviä tai toimintaa), joten niiden olisi katsottava muodostavan yhden ainoan liiketoimintayksikön Vietnamissa toimivien vientiä harjoittavien tuottajien kanssa. Tältä osin olisi huomattava, että kyseiset kauppiaat laativat laskuja yhteisössä oleville asiakkaille ja vastaanottivat niiltä maksuja. Lisäksi niiden myyntiin sisältyi voittomarginaali. Tapauksissa, joissa näiden etuyhteydessä olevien kauppiaiden tilit oli tarkastettu, voitiin todeta, että kyseinen marginaali oli jopa oikaisun määrää suurempi. Tästä syystä väite hylättiin ja oikaisun määräksi vahvistettiin 5 prosenttia, koska tätä tasoa pidettiin kohtuullisena suhteessa niihin palkkioihin, joita maksettiin tarkasteltavana olevan tuotteen kauppaan osallistuville riippumattomille välittäjille.

5.   Polkumyyntimarginaali

5.1   Kiina

(90)

Polkumyyntimarginaali määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti vertaamalla painotettua keskimääräistä normaaliarvoa ja vientihintojen painotettua keskiarvoa toisiinsa tuotetyypeittäin. Otokseen kuuluneiden kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien normaaliarvon ja vientihinnan välinen vertailu osoitti, että polkumyyntimarginaali oli tutkimusajanjakson aikana 36,8 prosenttia. Tämä polkumyyntimarginaali koskee kaikkia tutkimuksessa yhteistyössä toimineita yrityksiä riippumatta siitä, kuuluivatko ne otokseen vai eivät.

(91)

Tutkimuksessa yhteistyössä toimineiden kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien (sekä otokseen kuuluneiden että muiden) toimittamien yhteisöön vientiä koskevien tietojen ja Eurostatin tuontitilastoihin perustuvien tuonnin kokonaismäärää koskevien tietojen välinen vertailu osoitti, että yhteistyössä toimimisen aste oli alhainen, sillä kyseisen viennin osuus Kiinasta yhteisöön tutkimusajanjakson aikana tapahtuneesta tuonnista oli 54 prosenttia. Tämän vuoksi polkumyynnin taso määritettiin yhteistyöhön osallistumattomien kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien vientimäärien osalta niiden kahden tarkasteltavana olevan tuotteen tuoteluokan (ks. johdanto-osan 20 kappale) perusteella, joille vahvistettiin korkeimmat marginaalit otokseen kuuluneiden vientiä harjoittavien tuottajien tapauksessa. Tätä lähestymistapaa pidettiin tarkoituksenmukaisena, koska ei löydetty viitteitä siitä, että yksikään yhteistyöhön osallistumaton tuottaja olisi harjoittanut asianomaisen tuotteen polkumyyntiä vähäisemmässä määrin kuin otokseen kuuluneet vientiä harjoittavat tuottajat.

(92)

Lopuksi laskettiin koko maata koskeva keskimääräinen polkumyyntimarginaali käyttämällä painotuskertoimena kunkin viejäryhmän eli yhteistyössä toimineiden ja yhteistyöhön osallistumattomien viejien CIF-arvoa. Koko maata koskeva polkumyyntimarginaali, ilmaistuna prosentteina CIF-hinnasta yhteisön rajalla tullaamattomana, on 48,5 prosenttia.

(93)

CCCME väitti, että menetelmä, jonka avulla määritettiin yhteistyöhön osallistumattomien vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntimarginaali, poikkesi komission edellisessä tutkimuksessa (eli Kiinasta peräisin olevien polkupyörien tuontiin sovellettujen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeneessa tarkastelussa) käyttämästä menetelmästä, mikä saattaisi johtaa kohtuuttoman keinotekoisiin tuloksiin tilanteessa, jossa kyse oli samasta menettelystä. Edellisessä tutkimuksessa yhteistyöhön osallistumattomien vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntimarginaali laskettiin Eurostatin tietojen perusteella määrittämällä kaikkien vientitapahtumien keskihinta sen jälkeen, kun laskelmasta oli vähennetty yhteistyössä toimineiden tuottajien vienti. CCCME väitti lisäksi, että määrittäessään yleisen polkumyyntitason sen olettamuksen perusteella, että yhteistyöhön osallistumattomat tuottajat eivät harjoittaneet asianomaisen tuotteen polkumyyntiä vähäisemmässä määrin kuin yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat, komissio ei ollut ottanut huomioon yhteistyöhön osallistumattomien vientiä harjoittavien tuottajien viemien tuotetyyppien erityispiirteitä, vaikka perusasetuksen 18 artiklan 6 kohdan ja 6 artiklan 8 kohdan sekä WTO:n polkumyynnin vastaisen sopimuksen liitteessä II olevan 7 kohdan mukaan viranomaisten on käytettävissä olevia tietoja käyttäessään oltava erityisen huolellisia.

(94)

Tältä osin olisi ensinnäkin huomattava, että edellisessä, toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeneessa tarkastelussa käytettyä menetelmää pidettiin sopivana tilanteessa, jossa tarkoituksena oli selvittää, oliko polkumyynnin toistuminen todennäköistä. Toimielimet katsoivat, että polkumyyntimarginaali voitiin siinä tilanteessa määrittää vähemmän tarkalla menetelmällä, koska sitä ei sovellettaisi käytännössä. Tämänkertaisessa tutkimuksessa polkumyyntimarginaali oli välttämätöntä määrittää tarkemmin. Tämän vuoksi yhteistyöhön osallistumattomien kiinalaisten tuottajien vientimäärät määritettiin Eurostatin lukujen perusteella. Vientihintaa koskevia Eurostatin tietoja ei kuitenkaan pidetty sopivana tietolähteenä, koska yhteistyöhön osallistumattomien yritysten viemistä tuotetyypeistä ei ollut käytettävissä tietoja, mistä syystä vertailu vertailumaan tietojen perusteella määritettyyn painotettuun keskimääräiseen normaaliarvoon ei välttämättä olisi riittävässä määrin kuvastanut kyseisten viejien polkumyyntimarginaalia. CCCME:n ehdottaman menetelmän käyttö olisi sitä paitsi antanut tulokseksi huomattavasti eli yli kaksi kertaa korkeamman koko maata koskevan polkumyyntimarginaalin. Tämän vuoksi katsottiin perusasetuksen 18 artiklan 6 kohdan ja 6 artiklan 8 kohdan sekä WTO:n polkumyynnin vastaisen sopimuksen liitteessä II olevan 7 kohdan mukaisesti tarkoituksenmukaisemmaksi käyttää niitä kahta tarkasteltavana olevan tuotteen tuoteluokkaa, joille vahvistettiin korkeimmat marginaalit otokseen kuuluneiden vientiä harjoittavien tuottajien tapauksessa. Edellä esitetyn perusteella väite hylättiin.

5.2   Vietnam

(95)

Polkumyyntimarginaali määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti vertaamalla painotettua keskimääräistä normaaliarvoa ja vientihintojen painotettua keskiarvoa toisiinsa tuotetyypeittäin. Markkinatalouskohtelun saaneen vietnamilaisen vientiä harjoittavan tuottajan normaaliarvon ja vientihinnan välinen vertailu osoitti, että polkumyyntimarginaali oli tutkimusajanjakson aikana 15,8 prosenttia.

(96)

Vietnamilaisten vientiä harjoittavien tuottajien toimittamien yhteisöön vientiä koskevien tietojen ja Vietnamista peräisin olevan tuonnin kokonaismäärää koskevien tietojen välinen vertailu osoitti, että yhteistyössä toimimisen aste oli korkea, sillä kyseisen viennin osuus Vietnamista yhteisöön tutkimusajanjakson aikana tapahtuneesta tuonnista oli yli 95 prosenttia.

(97)

Koska yhteistyössä toimimisen aste siis oli korkea, kuten johdanto-osan 96 kappaleessa todetaan, koko maata koskeva keskimääräinen polkumyyntimarginaali määritettiin niiden tutkimuksessa yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien painotetun keskimääräisen polkumyyntimarginaalin perusteella, joille ei myönnetty markkinatalouskohtelua tai yksilöllistä kohtelua ja joiden antamia vientihintatietoja voitiin pitää luotettavina (vrt. johdanto-osan 85 kappale). Tämän vuoksi kaikkiin muihin vietnamilaisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin sovellettava, koko maata koskeva polkumyyntimarginaali, ilmaistuna prosentteina CIF-hinnasta yhteisön rajalla tullaamattomana, on 34,5 prosenttia.

D.   VAHINKO

1.   Kilpailua rajoittavan toiminnan vaikutus

(98)

Tutkimuksen yhteydessä todettiin, että Alankomaiden kilpailuviranomaiset olivat määränneet yhden otokseen kuuluneen yhteisön tuottajan, Accell Group NV:n, kahdelle tytäryhtiölle (Batavus NV ja Koga NV) sakot osallisuudesta kilpailua rajoittavaan toimintaan (7). Kyse oli kyseisten tytäryhtiöiden kahden muun yhteisön tuottajan (eivät kuuluneet otokseen) ja kiinalaiseen viejään Giant China Co. Ltd:iin etuyhteydessä olevan yrityksen Giant Europe BV:n kanssa tekemästä sopimuksesta, jossa määriteltiin polkupyörien yhteiset vähimmäishinnat (hintakartelli) ja jota sovellettiin Alankomaiden polkupyörämarkkinoilla vähittäismyyntikanavien tasolla. Olisi huomattava, että Accell Group NV on tehnyt Alankomaiden kilpailuviranomaisille valituksen näiden hintakartellia koskevasta päätöksestä.

(99)

Hintakartelli toimi pyöräilykaudella 2001 (1 päivästä syyskuuta 200031 päivään elokuuta 2001). Tämänkertaiset polkumyyntiä ja vahinkoa koskevat tutkimukset koskevat 1 päivän huhtikuuta 2003 ja 31 päivän maaliskuuta 2004 välistä ajanjaksoa, mutta vahingon määrittämisen kannalta merkittävien kehityssuuntien tarkastelu kattaa tammikuun 2000 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajan. Näin ollen kilpailua rajoittavan toiminnan ajankohta ja tarkastelujakso menevät osittain päällekkäin.

(100)

Edellä esitetyn perusteella ei voida sulkea pois sitä vaihtoehtoa, että kyseinen kilpailua rajoittava toiminta on vaikuttanut jossain määrin osaan yhteisön markkinoista eli Alankomaiden markkinoihin tietyssä vaiheessa tarkastelujaksoa ja siten myös vahingon osoittimiin kartelliin osallistuneiden yhteisön tuottajien osalta. Tapauksissa, joissa julkiset viranomaiset ovat tehneet hintakartelleja koskevia päätöksiä, on yleensä toimittu erityisen varovasti myös silloin, kun kyseisistä päätöksistä on valitettu ja käsittely on edelleen kesken. Jotta ei jäisi epäilyjä siitä, että kyseisen otokseen kuuluneen yhteisön tuottajan eli Accell Group NV:n eräiden tytäryhtiöiden harjoittama kilpailua rajoittava toiminta olisi voinut vaikuttaa sen kokonaistulokseen, kyseinen tuottaja päätettiin jättää vahinkoa koskevan tarkastelun ulkopuolelle, vaikka tutkimuksen mukaan vain osa kyseisen ryhmän yrityksistä osallistui kilpailua rajoittavaan toimintaan. Kaksi muuta kartelliin ja siten kilpailua rajoittavaan toimintaan osallistunutta yhteisön tuottajaa eivät kuuluneet yhteisön tuottajista valittuun otokseen. Koska kartelli perustui yhteisesti sovittuihin vähimmäishintaluetteloihin, sen vaikutukset näiden kahden tuottajan toimintaan näkyisivät todennäköisesti hinnoissa ja voittotasoissa. Otokseen kuulumattomien yhteisön tuottajien hintojen ja kannattavuuden kehitystä ei kuitenkaan tarkasteltu tässä tutkimuksessa, joten näiden yritysten osallistumisella kartelliin ei ole vaikutusta vahinkoa koskevaan tarkasteluun. Tutkimuksessa arvioitiin myös, onko kyseisellä yhteisön markkinoiden tietyssä osassa tapahtuneella kilpailua rajoittavalla toiminnalla voinut olla vaikutusta myös muiden otokseen kuuluneiden yhteisön tuottajien toimintaan. Tältä osin todettiin kuitenkin, että kyseisillä tuottajilla on ollut erittäin vähän toimintaa Alankomaiden markkinoilla tarkastelujakson aikana (alle yksi prosentti kaikista myydyistä yksiköistä). Lisäksi Alankomaiden markkinoiden osuus on vain 7 prosenttia yhteisön kokonaiskulutuksesta, ja kartelli toimi erittäin lyhyen ajan. Tästä syystä vahinkoa koskevia päätelmiä ei katsota aiheelliseksi tarkistaa siltä osin kuin on kyse näiden muiden tuottajien toiminnasta.

(101)

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös sitä, olisiko tilanne vahingon suhteen ollut merkittävästi erilainen, jos Accell Group NV:tä koskevat tiedot olisi otettu huomioon vahinkoa koskevassa tarkastelussa. Tältä osin todettiin kuitenkin, että vahingon osoittimien kehitys olisi kokonaisuutena katsoen ollut sama kuin jäljempänä esitetään, vaikka kyseiset tiedot olisi otettu huomioon.

(102)

Koska kartelli toimi pyöräilykaudella 2001, Giant Europe BV:n osallistuminen siihen ei vaikuttanut siihen etuyhteydessä olevaa viejää koskeviin päätelmiin tämän polkumyyntimenettelyn tutkimusajanjakson osalta.

2.   Yhteisön tuotanto

(103)

Tässä tutkimuksessa todettiin, että polkupyöriä ovat valmistaneet seuraavat tuottajat:

otokseen kuuluneet 8 tuottajaa,

12 muuta valitukseen osallistunutta yhteisön tuottajaa,

39 valitusta tukenutta muuta yhteisön tuottajaa.

3.   Yhteisön tuotannonalan määritelmä

(104)

Valitukseen osallistuneilla ja muilla valitusta tukeneilla yhteisön tuottajilla (sekä otokseen kuuluneet että muut), jotka vastasivat otantaa koskevaan kyselyyn ja ilmoittivat olevansa valmiita toimimaan yhteistyössä tutkimuksessa, oli yli 80 prosentin osuus tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannosta yhteisössä. Niiden katsottiin tämän vuoksi muodostavan yhteisön tuotannonalan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Jäljellä olevat, valitukseen osallistumattomat yhteisön tuottajat eivät vastustaneet tutkimusta. Tämänkertaisissa tutkimuksissa otokseen valittujen yhteisön tuottajien, jäljempänä ’otokseen kuuluneet tuottajat’, osuus polkupyörien kokonaistuotannosta yhteisössä tutkimusajanjakson aikana oli noin 37 prosenttia sen jälkeen, kun yksi tuottajista oli jätetty tutkimusten ulkopuolelle (kuten edellä johdanto-osan 98–101 kappaleessa selitetään).

4.   Yhteisön kulutus

(105)

Yhteisön tuottajien myynti arvioitiin tuottajilta otantaa koskevan kyselylomakkeen avulla kerättyjen tietojen ja hakijan esittämässä valituksessa ilmoitettujen tietojen pohjalta. Valitukseen sisältyneet tiedot oli kerätty yhteisön polkupyörävalmistajia edustavilta järjestöiltä.

(106)

Yhteisön todettavissa olevaa kulutusta laskettaessa huomioon otettiin edellä esitetyllä tavalla arvioitu kaikkien yhteisön tuottajien myynti yhteisön markkinoilla ja kaikista maista peräisin oleva tuonti sellaisena kuin se käy ilmi Eurostatin tiedoista.

(107)

Yhteisön kulutus laski 10 prosenttia tarkastelujakson alussa eli 17 348 000 yksiköstä vuonna 2000 15 695 000 yksikköön vuonna 2002. Tämän jälkeen kulutus vähitellen kasvoi päätyen 18 037 000 yksikköön tutkimusajanjakson aikana. Kulutus kasvoi tarkastelujaksolla yhteensä 4 prosenttia. Yksikkömäärinä ilmaistuna kehitys oli tarkkaan ottaen seuraava:

Kulutus

2000

2001

2002

2003

Tutkimusajanjakso

Yksikkömäärä

17 348 000

15 236 000

15 695 000

17 336 000

18 037 000

Indeksi

100

87

90

100

104

5.   Polkupyörien tuonti Kiinasta ja Vietnamista

5.1   Kumulaatio

(108)

Komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti, olisiko Kiinasta ja Vietnamista, jäljempänä ’asianomaiset maat’, peräisin olevien polkupyörien tuonnin vaikutuksia arvioitava kumulatiivisesti.

(109)

Kyseisessä perusasetuksen kohdassa säädetään, että kahdesta tai useammasta maasta, joita tarkastellaan samassa tutkimuksessa samanaikaisesti, tulevan tuonnin vaikutuksia on tarkasteltava kumulatiivisesti, jos i) kustakin maasta tulevan tuonnin suhteen osoitettu polkumyyntimarginaali on perusasetuksen 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua vähimmäistasoa suurempi; ii) yhdestäkään maasta tulevan tuonnin määrä ei ole vähäpätöinen; ja iii) tuotavien tuotteiden väliset kilpailuedellytykset ja tuotavien tuotteiden ja yhteisön samankaltaisen tuotteen väliset kilpailuedellytykset huomioon ottaen kyseinen arviointi on asianmukaista.

(110)

Kuten edellä mainittiin, nyt tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että Kiinalle ja Vietnamille vahvistetut polkumyyntimarginaalit ovat selvästi vähimmäistasoa suuremmat ja ettei kyseisistä maista tulevan tuonnin määrä ole perusasetuksen 5 artiklan 7 kohdassa tarkoitetulla tavalla vähäpätöinen (tutkimusajanjakson aikana näiden maiden markkinaosuudet olivat 4,07 prosenttia ja 8,70 prosenttia).

(111)

Pystyäkseen päättämään, oliko kumulatiivinen arviointi asianmukaista tuotavien tuotteiden ja yhteisön samankaltaisen tuotteen väliset kilpailuedellytykset huomioon ottaen, komissio tutki Eurostatin tietojen pohjalta viejien markkinakäyttäytymistä vientihintojen ja -määrien osalta.

(112)

Kiinalaisten ja vietnamilaisten tuottajien markkinakäyttäytymisen todettiin olevan samankaltaista vientihintojen osalta. Polkupyörien yksikkökohtaiset keskimyyntihinnat ovat tarkastelujakson aikana laskeneet Kiinan tapauksessa 22 prosenttia ja Vietnamin tapauksessa 52 prosenttia.

(113)

Kuten johdanto-osan 110 kappaleessa todettiin, molempien maiden osuus yhteisön markkinoista on merkittävä.

(114)

Kuten lisäksi edellä selostettiin (ks. johdanto-osan 19 kappale ja sitä seuraavat kappaleet), Kiinasta ja Vietnamista tuodun tuotteen ja yhteisön tuotannonalan tuottaman tuotteen todettiin olevan samankaltaisia tuotteita ja siten keskenään vaihtokelpoisia ja toisillaan korvattavissa, mikä tarkoittaa sitä, että ne kilpailevat toistensa kanssa tuotetyyppikohtaisesti.

(115)

Tämän vuoksi todettiin, että asianomaisten maiden viemä tarkasteltavana oleva tuote kilpailee yhteisön tuotannonalan valmistavien polkupyörien kanssa.

(116)

Kun asiaa koskevista lopullisista päätelmistä oli ilmoitettu, eräät asianomaiset osapuolet väittivät, että kumulatiivinen tarkastelu ei ollut perusteltua, koska Kiinasta ja Vietnamista tuodut polkupyörät ovat malleiltaan erilaisia. Tuontituotteiden mallikohtainen vertailu kuitenkin osoitti toisaalta sen, että Kiinasta ja Vietnamista tuodut polkupyörät ja otokseen kuuluneiden yhteisön tuottajien valmistamat polkupyörät ovat merkittävässä määrin samanlaisia, ja toisaalta sen, että myös Kiinasta ja Vietnamista tuodut mallit ovat keskenään huomattavan samanlaisia. Lisäksi väitettiin, että ne markkinasegmentit, joissa vietnamilaiset viejät myyvät polkupyöriään, olivat erilaisia kuin kiinalaisten viejien ja yhteisön tuottajien tuotteiden markkinasegmentit, mikä selitti hintaerot. Väitteen tueksi ei kuitenkaan esitetty mitään näyttöä. Lisäksi vaikuttaa siltä, että vietnamilaisia polkupyöriä myydään eri markkinasegmenteissä tietyissä sellaisissa jäsenvaltioissa, joissa vietnamilaisten tuotteiden markkinaosuus on merkittävä. Tämän vuoksi molemmat väitteet hylättiin.

(117)

Edellä esitetyn perusteella pääteltiin, että kaikki Kiinasta ja Vietnamista peräisin olevien polkupyörien tuonnin kumulatiivisen arvioinnin edellytykset täyttyvät.

5.2   Kiinasta ja Vietnamista peräisin olevien polkupyörien polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin määrä ja markkinaosuus

(118)

Tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin määrä määritettiin Eurostatilta saatujen tilastotietojen avulla. Kiinasta peräisin olevien ja sieltä tuotujen polkupyörien määrä kasvoi vuoden 2000 ja tutkimusajanjakson välillä 472 prosenttia. Polkupyöriä tuotiin Kiinasta tutkimusajanjakson aikana 55 kertaa enemmän kuin edellisen tutkimuksen tutkimusajanjaksona (1 päivän syyskuuta 1997 ja 31 päivän elokuuta 1998 välinen aika), jolloin niitä tuotiin 13 651 kappaletta. Vietnamista peräisin olevien polkupyörien tuonti kasvoi vuoden 2000 ja tutkimusajanjakson välillä 413 prosenttia. Kumulatiivisesti tarkasteltuna tuonti asianomaisesta kahdesta maasta kasvoi vuoden 2000 ja tutkimusajanjakson välillä 431 prosenttia eli 435 373 yksiköstä 2 311 638 yksikköön.

(119)

Koska kulutus kasvoi tarkastelujaksolla vain 4 prosenttia, Kiinasta tuotujen polkupyörien markkinaosuus kasvoi vuoden 2000 ja tutkimusajanjakson välillä 0,73 prosentista 4,07 prosenttiin ja Vietnamin markkinaosuus puolestaan 1,77 prosentista 8,70 prosenttiin. Näin ollen asianomaisten maiden markkinaosuus kasvoi kumulatiivisesti tarkasteltuna 2,50 prosentista 12,77 prosenttiin vuoden 2000 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana.

(120)

Kiinasta ja Vietnamista peräisin olevien polkupyörien tuonnin ja markkinaosuuden kehitys tarkastelujaksolla käy ilmi seuraavista taulukoista:

Tuonti Kiina

2000

2001

2002

2003

Tutkimusajanjakso

Määrä (yksikköä)

128 091

257 728

561 706

707 351

733 901

Indeksi

100

201

438

552

572

Markkinaosuus (%)

0,73

1,68

3,58

4,08

4,07

Tuonti Vietnam

2000

2001

2002

2003

Tutkimusajanjakso

Määrä (yksikköä)

307 282

586 051

766 680

1 457 245

1 577 737

Indeksi

100

191

250

474

513

Markkinaosuus (%)

1,77

3,84

4,88

8,40

8,70

Tuonti kumuloituna

2000

2001

2002

2003

Tutkimusajanjakso

Määrä (yksikköä)

435 373

843 779

1 328 386

2 164 596

2 311 638

Indeksi

100

194

305

497

531

Markkinaosuus (%)

2,50

5,52

8,46

12,48

12,77

Indeksi

100

220

338

499

510

6.   Tarkasteltavana olevan tuonnin hinnat

a)   Hintojen kehitys

(121)

Eurostatin tietoja voitiin käyttää vain rajoitetusti polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hintakehityksen selvittämiseen vuoden 2000 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana, mikä johtui seuraavista seikoista:

Eurostatin tietoihin perustuvissa tuontihinnoissa ei oteta huomioon tarkasteltavana olevan tuotteen eri tyyppejä ja niiden välisiä merkittäviä hintaeroja. Kunkin maan tuotevalikoima vaikuttaa tuntuvasti maakohtaisiin keskihintoihin. Kun tutkimuksessa yhteistyössä toimineilta viejiltä peräisin olevia yhteisöön tuotuja malleja verrattiin toisiinsa, kävi ilmi, että jopa samojen tuotetyyppien ja mallien hinnat eroavat merkittävästi toisistaan riippuen niissä käytetyistä osista. Lisäksi todettiin, että tutkimuksessa yhteistyössä toimineiden viejien valmistamien tuotetyyppien perusteella määritetyt tuontihinnat kuvastavat aidosti Kiinasta ja Vietnamista peräisin olevien polkupyörien ja yhteisön tuotannonalan valmistamien polkupyörien välisiä hintaeroja. Näin ollen Eurostatin tietoihin perustuvat hinnat eivät ole riittävän luotettavia tämän tutkimuksen tarkoituksiin. Eurostatilta saadut tiedot Kiinasta ja Vietnamista peräisin olevan tuonnin hinnoista voivat toimia osoituksena hintakehityksestä maatasolla, mutta niistä ei ole hyötyä kyseisten maiden ja yhteisön myyntihintojen välisessä vertailussa.

(122)

Eurostatin tietoihin perustuvat painotetut keskimääräiset tuontihinnat, jotka esitetään jäljempänä indeksilukuina, laskivat Kiinan tapauksessa 22 prosenttia ja Vietnamin tapauksessa 52 prosenttia vuoden 2000 ja tutkimusajanjakson välillä. Kumulatiivisesti tarkasteltuna keskimääräiset myyntihinnat laskivat 50 prosenttia. Yksityiskohtaiset tiedot esitetään seuraavassa taulukossa:

Tuontihinnat

2000

2001

2002

2003

Tutkimusajanjakso

(Kiina)

 

 

 

 

 

Indeksi

100

83

70

75

78

(Vietnam)

 

 

 

 

 

Indeksi

100

82

71

49

48

(kumuloituna)

 

 

 

 

 

Indeksi

100

81

62

50

50

b)   Hinnan alittavuus

(123)

Määrittäessään Kiinasta ja Vietnamista peräisin olevien polkupyörien hintojen alittavuutta komissio käytti tarkastelunsa pohjana otokseen kuuluneiden vientiä harjoittavien tuottajien ja otokseen kuuluneiden yhteisön tuottajien tutkimuksen aikana toimittamia tietoja. Tarkastelussa otettiin huomioon vientiä harjoittavien tuottajien tosiasialliset vientihinnat (CIF-hinnat yhteisön rajalla) ja Kiinan tapauksessa sekä polkumyyntitullin sisältävät hinnat että hinnat ilman polkumyyntitullia. Yhteisön tuotannonalan myyntihinnat olivat riippumattomilta asiakkailta veloitettuja hintoja, jotka tarvittaessa oikaistiin noudettuna lähettäjältä -tasolle. Kiinasta peräisin olevaa tuontia koskeva hinnan alittavuuden marginaali, joka laskettiin kyselylomakkeessa yksilöityjen tuotetyyppien perusteella, oli tutkimusajanjakson aikana 53 prosenttia ilman polkumyyntitullia ja 39 prosenttia, jos polkumyyntitulli otettiin huomioon. Vietnamin osalta hinnan alittavuuden marginaali oli 25–60 prosenttia. Tältä osin olisi huomattava, että Kiinasta ja Vietnamista peräisin olevien tuotteiden painotetut keskimääräiset myyntihinnat ovat tuotetyypeittäin tarkasteltuina huomattavasti korkeampia kuin Eurostatin tietoihin perustuvat tuontihinnat. Tämä tukee johdanto-osan 121 kappaleessa esitettyä päätelmää siitä, että tuotevalikoima vaikuttaa selvästi kunkin maan myyntihintoihin.

7.   Yhteisön tuotannonalan tilanne

(124)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikkia sellaisia taloudellisia tekijöitä ja osoittimia, joilla on vaikutusta yhteisön tuotannonalan tilanteeseen. Tämän analyysin kohteena olivat edellä johdanto-osan 15 kappaleessa mainitut yritykset lukuun ottamatta johdanto-osan 100 kappaleessa mainittua yritystä. Jotta yhteisön tuotannonalan tilanteesta saataisiin mahdollisimman täydellinen kuva, jäljempänä esitetään kuitenkin myös koko yhteisön tuotannonalaa koskevia tietoja niiden tilannetta kuvaavien osoittimien osalta, joista tällaisia tietoja oli saatavilla. Niinpä tuotannonalan toimintaa ja tuloksia mitattiin otokseen kuuluneita yrityksiä koskevien tietojen perusteella, kun kyse oli seuraavista tekijöistä: hinnat, palkat, investoinnit, voitot, sijoitetun pääoman tuotto, kassavirta ja pääoman saanti. Markkinaosuuden, myyntimäärän ja tuotannon kaltaiset vahinkoa kuvaavat tekijät on määritetty koko yhteisön tuotannonalan osalta.

(125)

Eräät asianomaiset osapuolet katsoivat, että vahingon osoittimien tarkastelussa pitäisi huomioon ottaa vain otokseen kuuluneiden yritysten tilanne. Polkumyynnin vastaisissa menettelyissä on vakiintuneena käytäntönä tarkastella vahinkoa kuvaavia tekijöitä koko yhteisön tuotannonalan osalta. Jos tuotannonala koostuu suuresta määrästä tuottajia, on kuitenkin turvauduttava otantamenetelmään. Otannan tarkoituksena on varmistaa, että käytettävissä olevassa ajassa saadaan kerättyä yksityiskohtaisia, todennettuja tietoja rajoitetulta määrältä tuottajia. Tietoja kerätään sellaisista tekijöistä kuin hinnat, palkat, investoinnit, voitto, sijoitetun pääoman tuotto, kassavirta ja pääoman saanti, joiden tapauksessa saatuja tietoja olisi mahdotonta tarkistaa käytettävissä olevassa ajassa koko tuotannonalan osalta. Tiettyjä muita tekijöitä kuten markkinaosuutta, myyntimäärää ja tuotantoa koskevat tiedot ovat tavallisesti helposti saatavilla koko tuotannonalasta. Jos vahinkoa koskeva tarkastelu tehtäisiin pelkästään otokseen kuuluneita tuottajia koskevien tietojen pohjalta, muista tuottajista käytettävissä olevat tiedot jäisivät huomioon ottamatta, minkä seurauksena arviointi olisi puutteellinen. Niinpä jotta käytettävissä olevassa ajassa saataisiin suoritettua mahdollisimman kattava arviointi, otokseen kuuluneilta tuottajilta saatuja todennettuja tietoja kaikkien vahingon osoittimien kehityksestä täydennettiin koko tuotannonalaa koskevilla tiedoilla.

a)   Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(126)

Otokseen kuuluneiden tuottajien valmistaman samankaltaisen tuotteen tuotanto lisääntyi vuoden 2000 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana 17 prosenttia. Tuotantokapasiteetti kasvoi tarkastelujaksolla yhteensä 18 prosenttia.

(127)

Kapasiteetin käyttöaste pysyi tarkastelujakson aikana vakaana. Yksityiskohtaiset tiedot esitetään seuraavassa taulukossa:

Tuotanto

2000

2001

2002

2003

Tutkimusajanjakso

Tuotanto

3 231 842

3 193 497

3 222 858

3 718 918

3 788 660

Indeksi

100

99

100

115

117

Tuotantokapasiteetti

4 033 737

4 125 649

4 339 273

4 613 939

4 779 632

Indeksi

100

102

108

114

118

Kapasiteetin käyttöaste

80,1 %

77,4 %

74,3 %

80,6 %

79,3 %

Indeksi

100

97

93

101

99

(128)

Tutkimus osoitti, että tuotantokapasiteetin yleinen kasvu johtui uusiin tuotantolinjoihin tehdyistä investoinneista ja yritysryhmissä suoritetuista uudelleenjärjestelyistä. Se, että otokseen kuuluneet tuottajat ovat yleensä ottaen lisänneet tuotantoaan, on seurausta myös siitä, että useat muut yhteisön tuottajat ovat lopettaneet toimintansa tai vähentäneet kapasiteettiaan. Otokseen kuuluneiden yritysten tuotannon ja tuotantokapasiteetin kasvua olisi kuitenkin tarkasteltava myös kaikkien yhteisön tuottajien tulosten valossa. Kun otetaan huomioon kaikkien yhteisön tuottajien kokonaistuotanto, voidaan todeta, että tuotanto on vähentynyt. Yksityiskohtaiset tiedot esitetään seuraavassa taulukossa:

Tuotanto

2000

2001

2002

2003

Tutkimusajanjakso

Tuotanto

12 700 000

11 028 000

10 083 000

10 165 000

10 160 000

Indeksi

100

87

79

80

80

b)   Varastot

(129)

Yksi tuottaja ei pystynyt toimittamaan johdonmukaisia tietoja varastoistaan vuosina 2000 ja 2001, koska yrityksessä oli tehty sisäisiä uudelleenjärjestelyjä. Tämän vuoksi kyseistä yritystä koskevat tiedot oli jätettävä huomioon ottamatta tarkasteltaessa varastojen kehitystä tarkastelujaksolla.

(130)

Polkupyörien varastot kasvoivat tarkastelujaksolla 219 370 yksiköstä vuonna 2000 362 095 yksikköön tutkimusajanjakson aikana, mikä vastaa 65 prosentin lisäystä. Varastot lisääntyivät eniten vuonna 2003 ja tutkimusajanjaksona, mikä johtui siitä, että yhdellä otokseen kuuluneella tuottajalla oli erittäin merkittävä toimitus hoidettavanaan heti tutkimusajanjakson jälkeen. Näin ollen varastojen määrän kasvu ei välttämättä ole merkki otokseen kuuluneiden tuottajien tilanteen heikkenemisestä tältä osin. Yksityiskohtaiset tiedot esitetään seuraavassa taulukossa:

Varastot

2000

2001

2002

2003

Tutkimusajanjakso

Yksikkömäärä

219 370

206 854

210 968

317 345

362 095

Indeksi

100

94

96

145

165

c)   Myynnin määrä ja markkinaosuus

(131)

Otokseen kuuluneiden tuottajien tuottamien polkupyörien myynti yhteisön markkinoilla kasvoi tarkastelujaksolla tasaisesti lisääntyen vuoden 2000 ja tutkimusajanjakson välillä yhteensä 17 prosenttia eli 3 156 451 yksiköstä 3 683 176 yksikköön. Niiden markkinaosuus kasvoi samana aikana 18 prosentista 20 prosenttiin. Yksityiskohtaiset tiedot esitetään seuraavassa taulukossa:

 

2000

2001

2002

2003

Tutkimusajanjakso

Otokseen kuuluneiden tuottajien myynti (yksikköä)

3 156 451

3 241 830

3 203 020

3 600 670

3 683 176

Indeksi

100

103

101

114

117

Otokseen kuuluneiden tuottajien markkinaosuus

18 %

21 %

20 %

20 %

20 %

(132)

Tätä kehitystä tarkasteltaessa olisi huomioon kuitenkin otettava kaikkien yhteisön tuottajien tulokset. Kun huomioon otetaan kaikkien yhteisön tuottajien myynti, voidaan todeta, että myyntimäärät ovat vähentyneet. Yksityiskohtaiset tiedot esitetään seuraavassa taulukossa:

 

2000

2001

2002

2003

Tutkimusajanjakso

Kaikkien yhteisön tuottajien myynti

11 718 000

10 035 000

9 175 000

9 100 000

9 300 000

Indeksi

100

86

78

78

79

Markkinaosuus

67 %

66 %

58 %

52 %

51 %

d)   Myyntihinnat ja kustannukset

(133)

Tutkimus osoitti, että otokseen kuuluneiden tuottajien tuotevalikoima on pysynyt ennallaan (lähinnä luokat A, B ja C). Lisäksi kyseiset tuottajat ovat lisänneet myyntiään suurmyymälöille ja supermarketeille mutta vain vähäisemmässä määrin jälleenmyyjille/vähittäiskauppiaille, joille ne jo myyvät merkittäviä määriä kalliimman hintaluokan tuotteitaan. Suurmyymälät ovat lisänneet osuuttaan polkupyörämarkkinoista. Tällä on ollut vaikutusta lopullisiin kuluttajiin, sillä suurmyymälät myyvät tuotteita yleensä halvemmalla kuin vähittäiskauppiaat. Pystyäkseen säilyttämään asemansa massamarkkinoilla otokseen kuuluneiden tuottajien oli kompensoitava alhaisia hintojaan suuremmilla myyntimäärillä.

(134)

Polkupyörien painotettu keskimääräinen myyntihinta yksikköä kohti laski vuosien 2000 ja 2003 välisenä aikana 7 prosenttia eli 124 eurosta 115 euroon. Tutkimusajanjakson aikana keskihinta kuitenkin nousi 122 euroon. Tarkastelujaksolla hinta laski näin ollen yhteensä 2 prosenttia.

Myyntihinta

2000

2001

2002

2003

Tutkimusajanjakso

Myyntihinta (euroa/yksikkö)

124

127

120

115

122

Indeksi

100

103

97

93

98

(135)

Tuotantokustannukset laskettiin otokseen kuuluneiden tuottajien valmistaman samankaltaisen tuotteen kaikkien tyyppien painotetun keskiarvon perusteella.

(136)

Tuotantokustannukset nousivat vuosien 2000 ja 2001 välillä 119 eurosta 122 euroon eli yhteensä 2 prosenttia. Tämän jälkeen tuotantokustannukset laskivat 110 euroon vuoteen 2003 mennessä, mikä vastaa 9 prosentin laskua vuodesta 2001. Tutkimusajanjakson aikana tuotantokustannukset nousivat 117 euroon. Näin ollen tuotantokustannukset laskivat tarkastelujaksolla kokonaisuutena katsoen 2 prosenttia. Tämä lasku johtuu pääasiassa tehokkaammista kokoonpanolinjoista ja siitä, että otokseen kuuluneet tuottajat ovat korvanneet itse tuottamansa osat, esimerkiksi rungot, halvemmilla tuontiosilla.

Kustannukset

2000

2001

2002

2003

Tutkimusajanjakso

Tuotantokustannukset (euroa/yksikkö)

119

122

115

110

117

Indeksi

100

102

97

92

98

e)   Kannattavuus

(137)

Otokseen kuuluneiden tuottajien kokonaiskannattavuus tarkasteltavana olevan tuotteen osalta oli tarkastelujakson ensimmäisenä vuonna 3,26 prosenttia, mistä se nousi 4,08 prosenttiin vuonna 2003. Tutkimusajanjakson aikana kannattavuus heikkeni 3,58 prosenttiin. Kokonaisuutena katsoen kannattavuus parani vain 0,32 prosenttiyksikköä tarkastelujakson aikana.

(138)

Vaikka yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne näyttäisi edellä esitetyn perusteella tietyssä määrin kohentuneen tarkastelujakson aikana, saavutettua kannattavuustasoa tarkasteltaessa olisi otettava huomioon se taso, jonka tuotannonalan voisi vähintään odottaa saavuttavan ilman Kiinasta ja Vietnamista peräisin olevien tuotteiden polkumyynnillä tapahtuvaa tuontia; tämä taso on 8 prosenttia polkupyörämyynnin liikevaihdosta, kuten vahvistettiin myös edellisessä tutkimuksessa. Koska markkinoiden ominaispiirteet ovat edelleen pääosin samat kuin edellisen tutkimuksen aikana, 8 prosentin kannattavuutta pidetään edelleen sellaisena vähimmäistasona, jonka tuottajat voisivat saavuttaa yhteisön markkinoilla.

Kannattavuus

2000

2001

2002

2003

Tutkimusajanjakso

Kannattavuus (myynti yhteisössä)

3,26 %

3,89 %

3,50 %

4,08 %

3,58 %

Indeksi

100

119

107

125

110

(139)

Useat kiinalaiset osapuolet väittivät, että yhteisön tuotannonalan tilanne on parantunut edellisen tutkimuksen tutkimusajanjaksosta, jolloin sen toiminta tuotti tappiota (– 0,6 %), mistä syystä yhteisön tuotannonalan ei pitäisi tässä tutkimuksessa katsoa kärsineen vahinkoa. Kuten johdanto-osan 137 kappaleessa selostettiin, kannattavuus on parantunut edellisen tutkimuksen jälkeen mutta ei ole vielä läheskään saavuttanut sitä tasoa, jota voitaisiin pitää tavanomaisena.

(140)

Kun asiaa koskevista lopullisista päätelmistä oli ilmoitettu, eräät asianomaiset osapuolet väittivät, että johdanto-osan 138 kappaleessa tarkoitettu 8 prosentin kannattavuustaso oli liian korkea ja että otokseen kuuluneiden tuottajien tulos on jo riittävän hyvä ja niiden kannattavuus vakaata. Kyseiset osapuolet eivät kuitenkaan perustelleet millään tavoin sitä, miksi 8 prosentin kannattavuustaso ei olisi kohtuullinen, eivätkä myöskään ilmoittaneet, mikä taso niiden mielestä olisi asianmukainen ja miksi. Kuten jäljempänä johdanto-osan 195 kappaleessa todetaan, 8 prosentin voittomarginaali on se vähimmäistaso, jonka yhteisön tuotannonala voisi saavuttaa ilman polkumyynnillä tapahtuvaa tuontia. Vaikka otokseen kuuluneiden tuottajien kannattavuus on jossain määrin kohentunut, se ei ole vielä läheskään riittävä varmistamaan yhteisön tuotannonalan täydellistä toipumista vahingollisen polkumyynnin vaikutuksista.

f)   Investoinnit ja sijoitetun pääoman tuotto

(141)

Tarkasteltavana olevaa tuotetta koskevaan liiketoimintaan tehdyt investoinnit lisääntyivät merkittävästi tarkastelujaksolla nousten vuoden 2000 ja tutkimusajanjakson välillä 1 938 556 eurosta 3 950 636 euroon. Olisi huomattava, että tämä merkittävä lisäys investoinneissa johtui lähinnä yhden otokseen kuuluneen tuottajan tuotantokapasiteetin lisäyksestä; kyseisen tuottajan osuus ajanjakson kaikista investoinneista on yli 60 prosenttia. Yksityiskohtaiset tiedot esitetään seuraavassa taulukossa:

Investoinnit

2000

2001

2002

2003

Tutkimusajanjakso

Investoinnit (tuhatta euroa)

1 938

4 820

1 645

3 901

3 950

Indeksi

100

249

85

201

204

Sijoitetun pääoman tuotto

15 %

30 %

12 %

23 %

24 %

(142)

Sijoitetun pääoman tuotto nousi 15 prosenttiyksikköä vuodesta 2000 vuoteen 2001. Vuodesta 2002 alkaen tuotto laski mutta alkoi nousta jälleen vuonna 2003 ja pysytteli hyvällä tasolla (24 prosenttia) myös tutkimusajanjakson aikana.

g)   Kassavirta ja pääoman saanti

(143)

Otokseen kuuluneiden tuottajien kassavirta lisääntyi tarkastelujaksolla merkittävästi sekä absoluuttisina arvoina että ilmaistuna prosentteina myynnin liikevaihdosta.

Kassavirta

2000

2001

2002

2003

Tutkimusajanjakso

Kassavirta (tuhatta euroa)

10 005 000

20 557 000

13 425 000

20 541 000

20 541 000

Indeksi

100

205

134

205

205

Kassavirta ilmaistuna prosentteina liikevaihdosta

2,5 %

4,9 %

3,5 %

4,9 %

4,6 %

(144)

Otokseen kuuluneet tuottajat hankkivat pääomaa joko sisäisin järjestelyin, jos ne ovat osa yritysryhmää, tai pankkilainaa ottamalla. Muissa tapauksissa rahoituslähteenä käytetään yrityksen synnyttämää kassavirtaa. Yhdelläkään otokseen kuuluneista tuottajista ei ollut mainittavia vaikeuksia saada pääomaa.

h)   Työllisyys, tuottavuus ja palkat

(145)

Työpaikat vähenivät 6 prosenttia tarkastelujaksolla. Koska tuotanto lisääntyi tarkastelujaksolla merkittävästi, työntekijämäärän vähennys selittyy sillä, että tuottavuus, joka mitataan tässä tuotoksena työntekijää kohti, kasvoi kyseisenä aikana huomattavasti eli 24 prosenttia.

Työllisyys

2000

2001

2002

2003

Tutkimusajanjakso

Työntekijämäärä

1 981

1 871

1 784

1 838

1 871

Indeksi

100

94

90

93

94

Palkkakustannukset/työntekijä (euroina)

23 575

25 846

27 130

27 593

28 153

Indeksi

100

110

115

117

119

Tuotanto/työntekijä (yksikköä vuodessa)

1 631

1 707

1 807

2 023

2 025

Indeksi

100

105

111

124

124

(146)

Kun otetaan huomioon kaikkien yhteisön tuottajien työntekijöiden määrä, voidaan havaita, että kehitys on ollut vastaavaa eli työntekijämäärä on vähentynyt, tosin vieläkin selvemmin. Yksityiskohtaiset tiedot esitetään seuraavassa taulukossa:

Työllisyys

2000

2001

2002

2003

Tutkimusajanjakso

Työntekijämäärä

14 300

12 670

11 860

11 500

11 500

Indeksi

100

88

83

80

80

i)   Kasvu

(147)

Kokonaisuutena katsoen on todettava, että yhteisön tuottajien markkinaosuus pieneni yhteensä 16 prosenttiyksikköä aikana, jolloin kulutus kasvoi 4 prosenttia, mikä osoittaa selvästi, että kasvumahdollisuuksia ei ole ollut.

j)   Polkumyynnin laajuus ja toipuminen aiemmasta polkumyynnistä

(148)

Tutkimusajanjakson tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin merkittävyydestä (48,5 prosenttia Kiinan osalta ja 15,8–34,5 prosenttia Vietnamin osalta) on todettava, että sen vaikutusta yhteisön tuotannonalaan ei voida pitää vähäisenä, kun otetaan huomioon asianomaisista maista tulevan tuonnin määrä ja hinnat. Olisi huomattava, että Kiinasta peräisin olevan tuonnin marginaali on suurempi kuin alkuperäisessä tutkimuksessa vahvistettu marginaali. Lisäksi olisi huomattava, että Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä on kasvanut edellisen tutkimuksen jälkeen.

(149)

Yhteisön tuotannonala ei ole toipunut odotetusti aiemman polkumyynnin vaikutuksista, mikä näkyy erityisesti myyntihintojen laskussa, heikossa kannattavuudessa ja kapasiteetin käyttöasteen alenemisessa. Tuotannonalan elpymistä on haitannut se, että Kiinasta ja Vietnamista peräisin olevien tuontituotteiden polkumyynti on viime vuosina entisestään lisääntynyt.

8.   Vahinkoa koskevat päätelmät

(150)

Olisi huomattava, että toiseen tarkasteltavana olevista maista sovelletaan jo toimenpiteitä. Näillä toimenpiteillä on selvästikin ollut vaikutusta erityisesti otokseen kuuluneita tuottajia koskeviin vahingon osoittimiin. Vaikka yhteisön tuotanto on kokonaisuutena katsoen vähentynyt, otokseen kuuluneet yhteisön tuottajat ovat pystyneet pitämään tuotantonsa ennallaan ja jopa lisäämään sitä. Ne ovat jossain määrin pystyneet hyötymään voimassa olevista toimenpiteistä, mutta polkumyynnillä tapahtunut tuonti on estänyt kaikki lisäkasvun mahdollisuudet. Kiinasta peräisin olevaa tuontia koskevien toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen on lisäksi Vietnamista peräisin olevasta tuonnista tullut merkittävä kielteinen tekijä yhteisön tuotannonalan kannalta. Kun Kiinasta peräisin olevaa tuontia koskevat toimenpiteet oli otettu käyttöön, otokseen kuuluneiden tuottajien taloudellinen tilanne koheni tuottavuuden, tuotannon, tuotantokapasiteetin, myynnin ja markkinaosuuden osalta. Tätä on pidettävä voimassa olevien toimenpiteiden ansiona. Myyntihinnat ovat kuitenkin laskeneet ja voitot pysyneet pieninä myynnin kasvusta huolimatta. Lisäksi varastot ovat kasvaneet ja työpaikat vähentyneet. Edellä selostettu myönteinen kehitys ei kuitenkaan muuta kokonaiskuvaa siitä, että vahinkoa on aiheutunut ja että tilanne olisi ollut vieläkin pahempi ilman voimassa olevia toimenpiteitä. Tätä käsitystä tukee se seikka, että yhteisön tuottajien tulos kokonaisuutena katsoen on negatiivinen. Yhteisön kokonaistuotanto on vähentynyt 20 prosenttia ja kokonaismyynti 21 prosenttia samalla, kun koko yhteisön tuotannonalan markkinaosuus on pienentynyt 16 prosenttia.

(151)

Tuonti Kiinasta ja Vietnamista on kasvanut merkittävästi sekä absoluuttisesti että markkinaosuudella mitattuna. Tarkastelujakson aikana sen markkinaosuus kasvoi 10,3 prosenttiyksikköä. Lisäksi tuonnin painotetut keskimääräiset hinnat laskivat huomattavasti kyseisenä aikana, mikä johti merkittävään hinnan alittavuuteen tutkimusajanjakson aikana.

(152)

Tämän perusteella päätellään, että yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne on kokonaisuutena katsoen edelleen heikko ja että sille on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

(153)

Kuten edellä todettiin, otokseen kuuluneiden tuottajien tilanne vahingon osoittimien kehityksen suhteen eroaa jossain määrin yhteisön tuottajien kokonaistilanteesta. Tältä osin olisi kuitenkin otettava huomioon, että otokseen valitut tuottajat ovat tuottajia, joiden tuotanto- ja myyntimäärät ovat suurimmat, joten ne ovat pystyneet suurtuotannon etujen ansiosta osittain toipumaan polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutuksista. Näistä eduista huolimatta otokseen kuuluneiden tuottajien tilanne on edelleen heikko ja sama pätee yhteisön tuotannonalaan kokonaisuutena katsoen.

E.   MUUTTUNEIDEN OLOSUHTEIDEN PYSYVYYS SEKÄ POLKUMYYNNIN JA VAHINGON JATKUMISEN TODENNÄKÖISYYS

(154)

Kiinasta peräisin olevan tuonnin osalta selvitettiin perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti, olivatko olosuhteet polkumyynnin ja vahingon osalta muuttuneet merkittävästi ja voitaisiinko muutosta perustellusti pitää pysyvänä.

(155)

Edellisessä tutkimuksessa ja tässä tutkimuksessa määritettyjen normaaliarvojen ja vientihintojen vertailu paljasti, että vertailukelpoisten mallien keskimääräinen normaaliarvo on hiukan noussut ja keskimääräinen vientihinta puolestaan laskenut, mikä on johtanut polkumyyntimarginaalien kasvuun. Kiinalaisten viejien muilla markkinoilla soveltamien hintojen todettiin olevan yleensä ottaen samaa luokkaa kuin niiden EU:n markkinoilla soveltamat vientihinnat. Tutkimuksessa ei löytynyt mitään näyttöä siitä, etteikö Kiinan vienti tapahtuisi jatkossakin alhaisin polkumyyntihinnoin. Kaiken tämän perusteella katsotaan, ettei ole mitään syytä epäillä, etteikö tutkimuksessa todettu aiempaa korkeampi polkumyyntitaso olisi luonteeltaan pysyvä.

(156)

Vaikka otokseen kuuluneet yhteisön tuottajat ovatkin jossain määrin toipuneet Kiinasta peräisin olevien tuotteiden aiemmasta polkumyynnistä, niille todettiin edelleen aiheutuvan perusasetuksen 3 artiklassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa. Tämä päätelmä vahvistuu entisestään, kun tilannetta tarkastellaan koko yhteisön tuotannonalan kannalta (ks. johdanto-osan 150–153 kappale edellä). Tämän tutkimuksen yhteydessä todetut vahinkomarginaalit ovat suurempia kuin alkuperäisen tutkimuksen marginaalit, koska polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin hinnat ovat edelleen huomattavasti alempia kuin yhteisön tuotannonalan hinnat. Jakeluverkon perusteellinen analyysi osoitti, että suurin osa otokseen kuuluneista tuottajista tuottaa polkupyöriä pääasiassa suurmyymälöille suunnattua myyntiä varten. Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat kilpailevat pääasiassa näillä samoilla suurten tuotemäärien myyntikanavilla, yhteisön tuotannonalaan kohdistuva paine on siellä suuri. Tutkimuksessa ei saatu mitään vahvistusta sille, että kiinalaiset viejät eivät jatkaisi myyntiään näiden kanavien kautta, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta; paine on vähäisempi jälleen- ja vähittäismyynnin kanavilla (joiden osuus otokseen kuuluneiden tuottajien kokonaismyynnistä on noin 22 prosenttia). Ottaen huomioon polkumyynnin jatkumisen ja polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutukset kannattavuuteen voidaan päätellä, että vahingon aiheutumiseen johtaneet olosuhteet ovat pysyviä ja että alkuperäisten toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti vahingon jatkumiseen.

(157)

Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi, kuinka todennäköistä olisi, että polkumyynti jatkuu, jos Kiinasta peräisin olevaan tuontiin sovellettavien toimenpiteiden annetaan raueta. Valitukseen sisältyneiden ja kiinalaisten viejien toimittamien tietojen perusteella voitiin päätellä, että Kiinan tuotantokapasiteetti on yli 80 000 000 polkupyörää vuodessa. Kiinalaiset tuottajat valmistavat noin 66 000 000 polkupyörää vuodessa ja kysyntä niiden kotimarkkinoilla on noin 22 000 000 polkupyörää. Kiinasta peräisin olevia polkupyöriä myydään tärkeimmillä markkinoilla kaikkialla maailmassa ja noin 96 prosenttia Yhdysvaltojen kulutuksesta on kiinalaisia polkupyöriä. Tämä osoittaa, että Kiinan polkupyöräteollisuus on vientihakuista, minkä vuoksi vienti yhteisöön todennäköisesti jatkuu.

(158)

Tutkimuksessa todettiin, että tarkasteltavana olevaa tuotetta tuotiin tutkimusajanjakson aikana edelleen polkumyynnillä yhteisön markkinoille (ks. johdanto-osan 90–97 kappale). Polkumyyntimarginaalit olivat lisäksi huomattavasti suurempia kuin alkuperäisessä tutkimuksessa. Kiina on edellisen tutkimuksen perusteella määrättyjen toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen jatkanut polkupyörien myyntiä yhteisöön polkumyyntihinnoin. Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä kasvoi tarkastelujaksolla 472 prosenttia ja kyseisen tuonnin hinnat laskivat samana aikana 22 prosenttia. Kuten johdanto-osan 157 kappaleesta käy ilmi, kiinalaisilla viejillä on käyttämätöntä tuotantokapasiteettia määrä, joka vastaa lähes yhteisön koko kulutusta. Olisi lisäksi muistettava, että ennen alkuperäisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönottoa Kiinasta tuotiin polkumyynnillä noin 2,5 miljoonaa polkupyörää, mikä tuolloin vastasi noin 15:tä prosenttia yhteisön markkinoista. Tämä viittaa siihen, että jos polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä ei enää sovelleta, tämän tasoinen tai jopa sitä suurempi tuonti Kiinasta yhteisön markkinoille alkaisi todennäköisesti uudelleen. Tämä tuonti tapahtuisi todennäköisesti polkumyyntihintaan, koska tässä tutkimuksessa todettua merkittävää polkumyyntiä pidetään luonteeltaan pysyvänä.

F.   SYY-YHTEYS

1.   Johdanto

(159)

Komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti, johtuiko yhteisön tuotannonalalle aiheutunut merkittävä vahinko asianomaisista maista peräisin olevasta polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista. Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin lisäksi tutkittiin myös muita tiedossa olevia tekijöitä sen varmistamiseksi, että näistä yhteisön tuotannonalalle samanaikaisesti mahdollisesti aiheutuneen vahingon ei katsottaisi johtuneen polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista.

2.   Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutus

(160)

Vaikka Kiinasta peräisin olevaan tuontiin sovelletaan tällä hetkellä toimenpiteitä, kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat ovat kasvattaneet markkinaosuuttaan merkittävästi eli 0,73 prosentista 4,07 prosenttiin. Kiinasta ja Vietnamista peräisin olevan tuonnin yhteenlaskettu markkinaosuus yhteisössä on kasvanut tarkastelujaksolla 2,50 prosentista 12,77 prosenttiin. Vaikka yhteisön kulutus oli kokonaisuutena katsoen vakaata vuoden 2000 ja tutkimusajanjakson välillä, Kiina ja Vietnam pystyivät kasvattamaan markkinaosuuttaan yli 10 prosenttiyksikköä.

(161)

Samanaikaisesti yhteisön kokonaistuotanto on vähentynyt 20 prosenttia, vaikka otokseen kuuluneet yhteisön tuottajat pystyivätkin lisäämään tuotantoaan. Kuten edellä johdanto-osan 128 kappaleessa todettiin, tämä oli seurausta siitä, että useat muut yhteisön tuottajat ovat joko lopettaneet toimintansa tai vähentäneet tuotantoaan. Yhteisön tuottajien kokonaismyynti on vähentynyt 21 prosenttia (eli 16 prosenttiyksikköä) vuoden 2000 ja tutkimusajanjakson välillä, vaikka otokseen kuuluneet tuottajat toisaalta pystyivät kasvattamaan markkinaosuuttaan hieman eli 2 prosenttiyksiköllä. Kuten lisäksi käy ilmi jäljempänä johdanto-osan 166 kappaleessa olevasta taulukosta, muista maista kuin Kiinasta ja Vietnamista peräisin olevan tuonnin markkinaosuus on kyllä kasvanut mutta vain 7 prosenttiyksikköä.

(162)

Niinpä vaikka otokseen kuuluneet yhteisön tuottajat ovat pystyneet jatkamaan toimintaansa ja jopa hieman kasvattamaan markkinaosuuttaan, muut yhteisön tuottajat ovat menettäneet markkinaosuuksiaan ja joutuneet viime vuosina joko lopettamaan toimintansa tai merkittävästi vähentämään tuotantoaan polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttaman paineen vuoksi. Tätä painetta ovat aiheuttaneet toisaalta tuodut määrät, sillä kuten edellä johdanto-osan 160 kappaleessa todetaan, polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin markkinaosuus on kasvanut yli 10 prosenttiyksikköä, ja toisaalta myyntihinnat, jotka ovat laskeneet koko ajan ja alittivat merkittävästi yhteisön tuotannonalan hinnat.

(163)

Otokseen kuuluneiden tuottajien voitot kasvoivat hieman suhteellisen vakaiden hintojen ansiosta (jotka laskivat hieman kustannusten laskua vastaavasti), mutta kannattavuus ei kuitenkaan parantunut siinä määrin kuin toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen odotettiin. Voittotasoa, joka olisi voitu saavuttaa ilman polkumyynnillä tapahtuvaa tuontia, ei saavutettu, koska Kiinasta peräisin olevien tuotteiden polkumyynti lisääntyi entisestään ja myös tuonti Vietnamista tapahtui polkumyynnillä.

(164)

Tästä syystä päätellään, että tarkasteltavana olevasta tuonnista, jonka määrä ja markkinaosuus kasvoi vuodesta 2000 alkaen ja joka tapahtui erittäin alhaisin polkumyyntihinnoin, johtuva paine myötävaikutti ratkaisevasti yhteisön tuotannonalan tämänhetkiseen heikkoon taloudelliseen tilanteeseen.

3.   Muiden tekijöiden vaikutus

(165)

Myös muista kolmansista maista peräisin oleva tuonti olisi voinut osaltaan vaikuttaa yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon. Useat kiinalaiset ja vietnamilaiset osapuolet väittivät lisäksi, että tuonti muista kolmansista maista on lisääntynyt merkittävästi ja tapahtuu hinnoin, jotka alittavat yhteisön tuotannonalan hinnat.

(166)

Eurostatin tietojen mukaan tuonti muista kolmansista maista lisääntyi vuoden 2000 ja tutkimusajanjakson välillä yhteensä 24 prosenttia eli 5 193 000 yksiköstä 6 423 000 yksikköön. Kyseisen tuonnin markkinaosuus kasvoi tarkastelujaksolla 29 prosentista 36 prosenttiin. Kuten edellä johdanto-osan 121 kappaleessa kuitenkin todettiin, Eurostatilta saaduissa hintatiedoissa ei ole otettu huomioon kunkin maan tuotevalikoimaa, joten hintakehityksen osoittamiseen käytetään pelkästään indeksilukuja. Koska muista kolmansista maista peräisin olevan tuonnin tuotevalikoimaa ei tunneta, kyseisen tuonnin hintoja ei ole mielekästä verrata yhteisön tuotannonalan hintoihin. Eräitä lisätietoja hankittiin kuitenkin niistä maista tulevasta tuonnista, joista pääosa muusta polkupyörätuonnista on peräisin. Yksityiskohtaiset tiedot esitetään seuraavassa taulukossa:

 

2000

2001

2002

2003

Tutkimusajanjakso

Kaikki tuotetyypit

Tuhatta yksikköä

Markkinaosuus

Hinta

euroa/yksikkö

Tuhatta yksikköä

Markkinaosuus

Hinta

euroa/yksikkö

Tuhatta yksikköä

Markkinaosuus

Hinta

euroa/yksikkö

Tuhatta yksikköä

Markkinaosuus

Hinta

euroa/yksikkö

Tuhatta yksikköä

Markkinaosuus

Hinta

euroa/yksikkö

Taiwan

2 520

14,5 %

 

1 894

12,4 %

 

2 106

13,4 %

 

2 052

11,8 %

 

2 106

11,6 %

 

Indeksinä

100

100

100

75

86

100

84

92

79

81

81

74

84

80

73

Intia

309

1,8 %

 

210

1,4 %

 

169

1,1 %

 

130

0,7 %

 

130

0,7 %

 

Indeksinä

100

100

100

68

77

97

55

61

78

42

38

68

42

38

65

Thaimaa

41

0,2 %

 

43

0,3 %

 

181

1,2 %

 

333

1,9 %

 

375

2,0 %

 

Indeksinä

100

100

100

103

150

114

434

600

93

800

950

86

900

1 000

85

Indonesia

104

0,6 %

 

82

0,5 %

 

87

0,5 %

 

222

1,3 %

 

241

1,3 %

 

Indeksinä

100

100

100

79

83

97

83

83

91

213

216

69

231

216

68

Filippiinit

470

2,7 %

 

399

2,6 %

 

539

3,4 %

 

631

3,6 %

 

662

3,7 %

 

Indeksinä

100

100

100

85

96

88

115

126

73

134

133

63

141

137

62

Puola

540

3,1 %

 

522

3,4 %

 

620

3,9 %

 

772

4,4 %

 

830

4,6 %

 

Indeksinä

100

100

100

97

109

109

115

125

122

143

142

111

154

148

113

Bangladesh

157

0,9 %

 

189

1,2 %

 

273

1,7 %

 

382

2,2 %

 

423

2,3 %

 

Indeksinä

100

100

100

120

133

92

174

188

73

243

244

58

270

255

59

Liettua

237

1,3 %

 

284

1,8 %

 

298

1,9 %

 

336

1,9 %

 

336

1,8 %

 

Indeksinä

100

100

100

120

138

103

126

146

101

142

146

86

142

138

86

Tšekki

297

1,7 %

 

253

1,6 %

 

189

1,2 %

 

235

1,3 %

 

220

1,2 %

 

Indeksinä

100

100

100

85

94

98

64

70

112

79

76

139

74

70

145

Turkki

67

0,4 %

 

77

0,5 %

 

97

0,6 %

 

160

0,9 %

 

203

1,1 %

 

Indeksinä

100

100

100

114

125

100

145

150

94

237

225

76

301

275

74

Muut

450

2,6 %

 

402

2,6 %

 

630

4,0 %

 

815

4,7 %

 

906

5,0 %

 

Indeksinä

100

100

100

89

100

98

140

154

83

181

181

51

201

192

51

YHT.

5 193

29 %

 

4 354

28 %

 

5 194

33 %

 

6 073

35 %

 

6 423

36 %

 

Indeksinä

100

100

100

84

97

98

100

114

84

117

121

70

124

124

70

(167)

Taiwanista peräisin olevan tuonnin markkinaosuus oli tutkimusajanjakson aikana 11,6 prosenttia, mikä vastaa yli 2 000 000 yksikköä. Määrällisesti ottaen Taiwanista tuodaan polkupyöriä paljon enemmän kuin yhdestäkään kyseessä olevista muista tuontimaista. Taiwanin markkinaosuus kuitenkin pieneni tarkastelujaksolla 20 prosenttia. Lisäksi Taiwanista tuotavat polkupyörät ovat kalliimman hintaluokan tuotteita. Valituksen tekijän toimittaman näytön perusteella suoritettu mallikohtainen vertailu osoitti, että Taiwanista tuotavien polkupyörien hinnat ovat korkeampia kuin yhteisön tuotannonalan tuottamien vastaavien mallien hinnat.

(168)

Thaimaasta peräisin oleva tuonti lisääntyi tarkastelujaksolla ja sen markkinaosuus kasvoi niin, että se oli tutkimusajanjakson aikana 2,0 prosenttia. Ottaen kuitenkin huomioon sen, että tuonti Thaimaasta oli aluksi erittäin vähäistä ja että sen markkinaosuus on edelleen erittäin pieni Kiinan ja Vietnamin markkinaosuuteen verrattuna, voidaan päätellä, että kyseinen tuonti ei voi olla syynä yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon.

(169)

Filippiineiltä peräisin oleva tuonti lisääntyi tarkastelujaksolla 41 prosenttia. Sen markkinaosuus oli tutkimusajanjakson aikana 3,7 prosenttia. Euroopan petostentorjuntavirasto OLAF tutkii kuitenkin parhaillaan Filippiineiltä peräisin olevaa tuontia selvittääkseen, onko tavaroiden alkuperä mahdollisesti ilmoitettu väärin tuonnin yhteydessä. Näissä olosuhteissa ei ole mahdollista tehdä päätelmiä siitä, onko Filippiineiltä peräisin olevaksi ilmoitettu tuonti myötävaikuttanut yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon.

(170)

Tuonti Bangladeshista kasvoi 170 prosenttia tarkastelujaksolla ja sen markkinaosuus oli tutkimusajanjakson aikana 2,3 prosenttia. Ottaen kuitenkin huomioon sen, että kyseinen tuonti oli aluksi erittäin vähäistä ja että sen markkinaosuus on edelleen erittäin pieni Kiinan ja Vietnamin markkinaosuuteen verrattuna, voidaan päätellä, että kyseinen tuonti ei voi olla syynä yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon.

(171)

Kun lopullisista päätelmistä oli ilmoitettu, eräät asianomaiset osapuolet väittivät, että tuonti tietyistä kolmansista maista (Bangladeshista, Filippiineiltä ja Thaimaasta) oli kasvanut merkittävästi samalla tavoin kuin Vietnamista peräisin oleva tuonti ja että sen markkinaosuus ei ollut vähäpätöinen. Ne katsoivat, että näistä syistä myös näiden maiden olisi pitänyt kuulua menettelyn soveltamisalaan ja että neuvoston toiminta on tältä osin syrjivää. Tämän suhteen olisi huomattava sen lisäksi, mitä jo todettiin johdanto-osan 168–170 kappaleessa, että tuonti näistä kolmesta maasta on lisääntynyt paljon hitaammin kuin tuonti Kiinasta ja Vietnamista. Tästä syystä ja edellä johdanto-osan 168–170 kappaleessa jo mainituista syistä väite hylättiin.

(172)

Tuonti Puolasta ja Liettuasta, joista tuli Euroopan unionin jäseniä 1 päivänä toukokuuta 2004, kasvoi Puolan tapauksessa 54 prosenttia ja Liettuan tapauksessa 42 prosenttia tarkastelujakson aikana. Olisi kuitenkin huomattava, että Puolasta peräisin olevan tuonnin hinnat nousivat 13 prosenttia tarkastelujaksolla. Puola on toinen niistä kahdesta maasta (toinen on Tšekki), joiden hinnat nousivat kyseisenä aikana. Tuonti Liettuasta on pysynyt erittäin vähäisenä Kiinasta ja Vietnamista peräisin olevaan tuontiin verrattuna. Kun otetaan huomioon näistä maista tulevan tuonnin hinnat ja määrä, voidaan päätellä, että kyseisellä tuonnilla ei ole voinut olla merkittävää kielteistä vaikutusta yhteisön tuotannonalan tilanteeseen.

4.   Kulutuksen kehitys

(173)

Kuten edellä johdanto-osan 107 kappaleessa mainitaan, kulutus kasvoi 4 prosenttia vuoden 2000 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Sen kehitys ei siis voi olla syynä vahinkoon.

5.   Muut kuin otokseen kuuluneet yhteisön tuottajat

(174)

Kuten edellä johdanto-osan 128–132 kappaleessa jo selostettiin, yhteisön tuottajien kokonaistuotanto ja -myynti on vähentynyt. Tämä viittaa siihen, että niiden tilanne on samanlainen tai jopa huonompi kuin otokseen kuuluneiden tuottajien tilanne eli että niille on aiheutunut vahinkoa polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin johdosta. Tästä syystä ei voida päätellä, että muut yhteisön tuottajat olisivat aiheuttaneet merkittävää vahinkoa otokseen kuuluneille tuottajille.

6.   Valuuttakurssien vaihtelu

(175)

Yksi kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja väitti lopullisista päätelmistä ilmoittamisen jälkeen, että valuuttakurssien kehityksen huomioon ottamiseksi olisi pitänyt tehdä oikaisu, koska CNY (juan renminbi) on sidottu Yhdysvaltain dollariin ja jälkimmäisen arvo euroon nähden on heikentynyt merkittävästi tutkimusajanjakson aikana. Vaikka lähtökohtaisesti ei voidakaan sulkea pois sitä mahdollisuutta, että euron arvon kohoaminen dollariin nähden on saattanut lisätä tarkasteltavana olevan tuotteen tuontia yhteisöön asianomaisista maista, se seikka, että tämä valuuttakurssien vaihtelu ei ole vaikuttanut tuontiin muista maista, osoittaa kuitenkin, että sitä ei voida tässä tapauksessa pitää vahingon syynä. Olisi lisäksi huomattava, että syy-yhteysanalyysissa on arviointiperusteena se, onko polkumyynnillä tapahtunut tuonti määriensä ja hintojensa vuoksi aiheuttanut vahinkoa. Kiinalaiset viejät taas yrittävät pikemminkin selittää, miksi polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hinnat ovat tietyllä tasolla. Tällä seikalla ei kuitenkaan ole merkitystä syy-yhteyttä tarkasteltaessa.

7.   Päätelmät

(176)

Kiinasta ja Vietnamista polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hinnat olivat tutkimuksen mukaan merkittävästi yhteisön tuotannonalan hintoja alempia tutkimusajanjakson aikana. Kyseisen tuonnin kasvu, joka näkyy sen kasvaneena markkinaosuutena, osuu ajallisesti yksiin yhteisön tuotannonalan taloudellisen tilanteen heikkenemisen kanssa (ks. johdanto-osan 150–153 kappale edellä). Tästä syystä päätellään, että näistä kahdesta maasta peräisin olevan tuonnin ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välillä on syy-yhteys. Muista maista peräisin olevasta tuonnista voidaan todeta, että myös sen määrä markkinoilla on kasvanut mutta huomattavasti vähemmän kuin Kiinasta ja Vietnamista peräisin olevan tuonnin tapauksessa. Yhteisöön polkupyöriä vievistä muista maista eniten tuontia tutkimusajanjakson aikana oli Taiwanista. Taiwanin markkinaosuus on kuitenkin pienentynyt, eivätkä kyseisen tuonnin hinnat alittaneet tutkimusajanjakson aikana yhteisön tuotannonalan hintoja. Taiwanista peräisin oleva tuonti ei sen vuoksi ole voinut myötävaikuttaa yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon. Kun Taiwania ei lasketa mukaan, voidaan todeta, että kaikista muista maista peräisin olevan tuonnin markkinaosuus on kasvanut mutta vähäisemmässä määrin kuin Kiinasta ja Vietnamista peräisin olevan tuonnin markkinaosuus. Kuten edellä johdanto-osan 166 kappaleessa selostettiin, tutkimuksessa ei pystytty selvittämään, alittivatko näistä muista kolmansista maista peräisin olevan tuonnin hinnat yhteisön tuotannonalan hinnat, mutta siinä todettiin kuitenkin, että kyseisen tuonnin määrä ja markkinaosuus olivat sellaisia, että se ei ole voinut merkittävästi vaikuttaa yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon.

G.   YHTEISÖN ETU

1.   Yleisiä huomioita

(177)

Perusasetuksen 21 artiklan 1 kohdan mukaisesti tutkittiin, oliko vahingollista polkumyyntiä koskevista päätelmistä huolimatta olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella voitaisiin päätellä, ettei olisi yhteisön edun mukaista pitää voimassa Kiinasta peräisin olevaa tuontia koskevia polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä tai ottaa käyttöön tällaisia toimenpiteitä Vietnamista peräisin olevassa tuonnissa. Tässä yhteydessä tarkasteltiin mahdollisten toimenpiteiden vaikutuksia kaikkiin tässä menettelyssä osallisina oleviin osapuoliin sekä myös toimenpiteiden käyttöönotosta tai voimassa pitämisestä luopumisen seurauksia. Tältä osin olisi myös huomattava, että edellisessä Kiinasta peräisin olevaa tuontia koskevassa tutkimuksessa toimenpiteiden käyttöönottoa ei pidetty yhteisön edun vastaisena.

(178)

Pantuaan vireille Kiinasta peräisin olevaan tuontiin sovellettavien toimenpiteiden välivaiheen tarkastelun komissio lähetti asiaa koskevan kyselylomakkeen tuojille, mutta yksikään niistä ei vastannut siihen. Vietnamia koskevan menettelyn yhteydessä komissio sai vastaukset kolmelta tuojalta.

2.   Yhteisön tuotannonalan etu

(179)

Olisi muistettava, että yhteisön tuotannonalalle on aiheutunut merkittävää vahinkoa, kuten edellä johdanto-osan 150 kappaleessa ja sitä seuraavissa kappaleissa selostetaan. Kiinasta peräisin olevaa tuontia koskevien toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen yhteisön tuotannonalan tilanne on jossain määrin kohentunut. Tuotannonala ei ole kuitenkaan pystynyt pääsemään tyydyttävään taloudelliseen tilanteeseen ja täysin toipumaan polkumyynnin vahingollisista vaikutuksista, koska polkumyynnillä tapahtuva tuonti Kiinasta on jatkunut ja sen lisäksi polkumyynnillä tapahtuva tuonti Vietnamista, jota ei aiemmassa tutkimuksessa pidetty syynä aiheutuneeseen vahinkoon, on kasvanut voimakkaasti.

(180)

Polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotto antaisi yhteisön tuotannonalalle mahdollisuuden lisätä myyntiään, kasvattaa markkinaosuuttaan ja tietyissä markkinasegmenteissä myös nostaa hintojaan. Näin yhteisön tuotannonala pystyisi saavuttamaan sen kannattavuustason, jonka se olisi voinut saavuttaa ilman polkumyynnillä tapahtuvaa tuontia. Koska uusia polkupyörämalleja kehitetään paljolti yhteisön tuotannonalan työn tuloksena, yhteisön tuottajat pääsisivät myös täysimääräisesti hyötymään tästä kehitystyöstä myyntimäärien ja -hintojen nousun myötä, jos polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin aiheuttamaa painetta ei olisi. Yhteisön polkupyöräalan yritykset ovat osoittaneet olevansa elinkelpoisia ja kilpailukykyisiä tasapuolisissa markkinaolosuhteissa. Tästä syystä yhteisön markkinoille on palautettava tehokkaan kilpailun edellytykset.

(181)

Jos Kiinasta ja Vietnamista peräisin olevaan tuontiin ei sovelleta toimenpiteitä, kaupan vääristyminen kuitenkin jatkuu, mikä johtaisi väistämättä yhteisön tuotannonalan elpymiskehityksen pysähtymiseen. Voimassa olevista Kiinaa koskevista toimenpiteistä huolimatta tuonti on kasvanut tasaisesti ja tuontihinnat ovat laskeneet. Kun otetaan huomioon Kiinan tuotantokapasiteetti, suuret tuontimäärät ennen alkuperäisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönottoa, tuonnin merkittävä kasvu ja Vietnamista peräisin olevan tuonnin huomattava markkinaosuus, on selvää, että jos toimenpiteiden soveltamista Kiinasta peräisin olevaan tuontiin ei jatketa ja jos Vietnamista peräisin olevassa tuonnissa ei oteta käyttöön toimenpiteitä, yhteisön tuotannonalan olisi erittäin vaikeaa tai jopa mahdotonta toipua kärsimästään vahingosta. Tällöin yhteisön tuotannonalan vaikea tilanne todennäköisesti pahenee entisestään, mikä saattaa pakottaa lisää yhteisön tuottajia lopettamaan toimintansa tai vähentämään kapasiteettiaan. Esimerkkinä tuotantonsa äskettäin lopettaneista polkupyöräalan yrityksistä voidaan mainita Kynast (Saksa), Merkers-Rad (Saksa), Confersil (Portugali) ja Ceasare Rizzato (Italia). Tämän vuoksi on selvää, että polkumyynnin vastaiset toimenpiteet ovat yhteisön tuotannonalan edun mukaisia.

3.   Etuyhteydettömien tuojien etu

(182)

Etuyhteydettömiltä tuojilta ei saatu vastauksia kyselylomakkeeseen tai huomautuksia Kiinasta peräisin olevan tuonnin osalta. Vietnamin tapauksessa yksi tuojista (jonka osuus kokonaistuonnista on noin 14 prosenttia) väitti, että Vietnamista peräisin oleviin polkupyöriin sovellettavat tuontitullit olisivat haitaksi EU:n kuluttajille, sillä ne johtaisivat Vietnamista peräisin olevan tuonnin jyrkkään vähenemiseen. Toinen tuoja väitti myös, että tuotavat polkupyörät ovat lähinnä lastenpyöriä, joita yhteisön tuottajat eivät valmista.

(183)

Tässä yhteydessä olisi ensinnäkin huomattava, että koska tuojien yhteistyöhalukkuus oli vähäistä, toimenpiteiden käyttöönoton tai siitä luopumisen mahdollisista vaikutuksista ei voitu tehdä asianmukaista ja kattavaa arviointia. Olisi lisäksi muistettava, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden tarkoituksena ei ole estää tuontia vaan palauttaa tasavertaiset kaupankäyntiedellytykset ja varmistaa, että tuonti ei tapahdu vahinkoa aiheuttavin polkumyyntihinnoin. Koska hyvän kauppatavan mukaisesti hinnoiteltuja tuotteita voi edelleen tuoda yhteisön markkinoille ja koska tuonti muista kolmansista maista tulee myös jatkumaan, on todennäköistä, että toimenpiteet eivät merkittävästi haittaa tuojien perinteistä liiketoimintaa. Lisäksi on selvää, että yhteisön tuottajien kapasiteetti riittää tyydyttämään mahdollisen polkupyörien kysynnän kasvun. Johdanto-osan 166 kappaleessa olevasta taulukosta käy sitä paitsi ilmi, että muissa kolmansissa maissa on merkittävästi kapasiteettia polkupyörien tuottamiseen. Tästä syystä on erittäin epätodennäköistä, että polkupyöriä ei olisi riittävästi tarjolla. Vietnamista peräisin olevan tuonnin tarkastelu osoitti lisäksi, että kyseisestä maasta tuodaan kaikenlaisia polkupyöriä, ei siis pelkästään lastenpyöriä. Todettakoon vielä, että osa otokseen kuuluneista tuottajista tuottaa myös lastenpyöriä.

(184)

Koska hyvän kauppatavan mukaisesti hinnoiteltuja tuotteita voi edelleen tuoda yhteisön markkinoille, on todennäköistä, että tuojien perinteinen liiketoiminta jatkuu, vaikka Kiinaa koskevat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet pidettäisiin voimassa ja Vietnamista peräisin olevassa tuonnissa otettaisiin käyttöön vastaavat toimenpiteet. Tätä päätelmää tukee myös etuyhteydettömien tuojien vähäinen yhteistyöhalukkuus ja se seikka, että tuojilla ei näytä olleen erityisiä vaikeuksia Kiinasta peräisin olevaa tuontia koskevien toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen.

4.   Vähittäiskauppiaiden etu

(185)

Yksi Vietnamista peräisin olevien polkupyörien tuontia harjoittava yritys toimii myös polkupyörien vähittäiskauppiaiden järjestönä, johon vuoden 2003 vuosikertomuksen mukaan kuuluu 720 jäsentä. Nämä jäsenet muodostavat osan kyseisen tuojan alaisuudessa toimivasta vähittäiskauppojen verkostosta, jolle tuoja toimittaa muun muassa Vietnamista peräisin olevia polkupyöriä. Järjestön 720 jäsenen ilmoitetaan työllistäneen 4 900 henkilöä vuonna 2003. Komissio vastaanotti myös 1 287 vähittäiskauppiaalta (jotka eivät siis kaikki kuulu mainittuun verkostoon) allekirjoituksin varustetut ilmoitukset, joissa ne ilmoittivat tukevansa asianomaisen tuojan esittämiä näkemyksiä. Kuten edellä johdanto-osan 182 kappaleessa jo todettiin, kyseinen tuoja väitti, että toimenpiteiden käyttöönotto Vietnamista peräisin olevien polkupyörien tuonnissa johtaisi tuonnin ja polkupyörien myynnin vähenemiseen ja tämän seurauksena myös työpaikkojen menetykseen vähittäiskaupan piirissä. Tältä osin olisi huomattava, että kuten johdanto-osan 183 kappaleessa todetaan, polkupyörien riittämättömän tarjonnan tai myynnin vähenemisen riskiä ei ole, koska vähittäiskauppiaat voinevat tarvittaessa siirtyä käyttämään Vietnamin sijasta muita hankintalähteitä.

(186)

Lopullisista päätelmistä ilmoittamisen jälkeen eräät asianomaiset osapuolet väittivät, että kohtuuhintaisten polkupyörien saatavuus ei ole ainoa ongelmakysymys tarkasteltaessa vähittäiskauppiaiden etuja Vietnamista peräisin olevien polkupyörien tapauksessa. Ne väittivät, että laatuun liittyvien näkökohtien vuoksi niiden ei ole helppoa vaihtaa tuotemerkistä toiseen. Tältä osin ei kuitenkaan toimitettu lisänäyttöä, josta olisi käynyt ilmi, että Vietnamista tuodut polkupyörät ovat jotain sellaista tiettyä tyyppiä tai laatua, jota ei tuoteta muualla. Kun Vietnamista tuotuja polkupyöriä ja otokseen kuuluneiden yhteisön tuottajien valmistamia polkupyöriä verrattiin keskenään hinnan alittavuuden marginaalia laskettaessa (ks. johdanto-osan 123 kappale edellä), voitiin päinvastoin todeta, että mallit ovat merkittävässä määrin samanlaisia. Tämän vuoksi nämä väitteet hylättiin.

(187)

Komissio vastaanotti asiaa koskevia huomauksia myös toiselta vähittäiskauppiaiden järjestöltä, joka edustaa yli 6 000:ta vähittäiskauppiasta; järjestö kannatti toimenpiteitä Kiinasta peräisin olevassa tuonnissa mutta vastusti Vietnamia koskevaa menettelyä väittäen, että tuonti Vietnamista ei tapahtunut polkumyynnillä eikä aiheuttanut vahinkoa. Kuten edellä johdanto-osan 95–97 kappaleessa kuitenkin todetaan, Vietnamista peräisin olevien polkupyörien tuonti tapahtuu tutkimuksen mukaan polkumyynnillä ja aiheuttaa vahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

(188)

Edellä esitetyn perusteella todettiin, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden soveltaminen Kiinasta ja Vietnamista peräisin olevien polkupyörien tuontiin ei ole vähittäiskauppiaiden etujen vastaista.

5.   Tavarantoimittajien etu

(189)

Yksi italialainen tavarantoimittaja (ja sitä edustava järjestö) otti komissioon yhteyttä tutkimuksen aikana. Ne totesivat, että Italiassa on yli 200:a polkupyörien tuottajille osia toimittavaa tehdasta ja että näiden toiminnan jatkuminen riippuu väistämättä polkupyörätuotannon jatkumisesta Euroopassa. Tältä osin voitiin todeta, että ilman polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä polkupyörien tuotannon Euroopassa lopettaa yhä useampi yritys, mikä vaikuttaisi kielteisesti polkupyöränosia valmistavaan yhteisön tuotannonalaan ja vaarantaisi sen työpaikat. Tästä syystä päätellään, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotto olisi tavarantoimittajien edun mukaista.

6.   Vaikutus kuluttajiin

(190)

Komissio ei saanut yhteisön kuluttajajärjestöiltä lainkaan huomautuksia Kiinaa koskevista toimenpiteistä tai toimenpiteiden mahdollisesta käyttöönotosta Vietnamista peräisin olevassa tuonnissa. Olisi joka tapauksessa huomattava, että kuluttajilla on runsaasti valinnanvaraa kaikissa tuotesegmenteissä myös ilman Kiinasta tai Vietnamista peräisin olevia polkupyöriä. Tarjolla oleva erittäin laaja tuotevalikoima on pitkälti yhteisön tuotannonalan ansiota. Tutkimuksessa ei tullut esille minkäänlaisia tarjontaan liittyviä ongelmia. Tämän suhteen olisi myös huomattava, että edellä johdanto-osan 185 kappaleessa mainittu järjestö toimitti asiaa koskevia huomautuksia komissiolle. Järjestön edustamat vähittäiskauppiaat hankkivat pääosan myymistään polkupyöristä eurooppalaisilta tuottajilta ja ovat menettäneet huomattavan osan markkinaosuudestaan muille jakelukanaville, varsinkin suurmyymälöille. Ne väittävät, että Kiinasta tuotuja polkupyöriä ei myydä ketjun vähittäiskaupoissa, mutta massamarkkinoilla sovelletut halvat hinnat vaikuttavat joka tapauksessa loppukuluttajien valintoihin huolimatta siitä, että vähittäiskauppiaiden myymien polkupyörien ja suurmyymälöiden myymien polkupyörien välillä on laatueroja. Kaikkien näiden seikkojen perusteella todettiin, että Kiinasta ja Vietnamista peräisin olevaa tuontia koskevat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet eivät ole kuluttajien etujen vastaisia.

7.   Yhteisön etua koskevat päätelmät

(191)

Kiinasta peräisin olevien polkupyörien tuontia koskevien toimenpiteiden pitäminen voimassa ja toimenpiteiden käyttöönotto Vietnamista peräisin olevien polkupyörien tuonnissa olisi selvästi yhteisön tuotannonalan ja polkupyöränosien toimittajien etujen mukaista. Se antaisi yhteisön tuotannonalalle mahdollisuuden kasvaa ja toipua kokonaan polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttamasta vahingosta. Jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön, yhteisön tuotanto todennäköisesti vähenee entisestään ja monet toimijat joutuvat lopettamaan toimintansa. Mahdollisesti käyttöön otettavat toimenpiteet eivät myöskään vaikuta merkittävästi tuojien ja vähittäiskauppiaiden toimintaan, sillä kohtuuhintaisia polkupyöriä on edelleen tarjolla markkinoilla. Kuluttajien edustajat eivät toimittaneet komissiolle lainkaan huomautuksia.

(192)

Edellä esitetyn perusteella päätellään, ettei ole olemassa pakottavia syitä luopua polkumyyntitullien käyttöönotosta Kiinasta ja Vietnamista peräisin olevien polkupyörien tuonnissa.

H.   TULLEJA KOSKEVA EHDOTUS

(193)

Polkumyyntiä, siitä johtuvaa vahinkoa ja yhteisön etua koskevat päätelmät huomioon ottaen olisi otettava käyttöön Vietnamista peräisin olevaa tuontia koskevat toimenpiteet, jotta polkumyynnillä tapahtuva tuonti ei pääsisi aiheuttamaan enempää vahinkoa yhteisön tuotannonalalle. Kiinasta peräisin olevassa tuonnissa sovellettavia toimenpiteitä, sellaisina kuin ne on pidetty voimassa neuvoston asetuksella (EY) N:o 1524/2000, olisi muutettava tämän välivaiheen tarkastelun päätelmiä vastaavasti. Perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaan muutettujen toimenpiteiden voimassaoloajaksi olisi vahvistettava viisi vuotta.

(194)

Toimenpiteiden tason olisi oltava riittävä poistamaan kyseisestä tuonnista aiheutuva vahinko ylittämättä kuitenkaan todettua polkumyyntimarginaalia. Vahingollisen polkumyynnin vaikutukset poistavan tullin määrää laskettaessa katsottiin, että toimenpiteiden olisi oltava sellaisia, että yhteisön tuotannonala voisi niiden ansiosta kattaa tuotantokustannuksensa ja saada sellaisen kokonaismyyntivoiton (ennen veroja), joka voitaisiin kohtuudella saada kyseisellä tuotannonalalla myytäessä samankaltaista tuotetta yhteisön markkinoilla tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa eli ilman polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutusta. Tässä laskennassa käytetty voittomarginaali ennen veroja oli 8 prosenttia polkupyörämyynnin liikevaihdosta. Kyseessä on sama marginaali kuin se, jota käytettiin edellisessä tutkimuksessa, sillä tutkimuksessa ei löytynyt viitteitä siitä, että tätä marginaalia olisi muutettava.

(195)

Useat tutkimuksessa yhteistyössä toimineet kiinalaiset ja vietnamilaiset viejät katsoivat, että 8 prosentin marginaali on erittäin korkea, ja viittasivat valituksessa mainittuun 3,3 prosentin marginaaliin, jota ne pitivät sopivana terveelle tuotannonalalle. Lisäksi ne viittasivat edelliseen tutkimukseen, jossa todettiin, että yhteisön tuotannonalan toiminta oli 0,6 prosenttia tappiolla. Tältä osin katsottiin kuitenkin, että tämän tutkimuksen tutkimusajanjakson aikana saavutettu kannattavuustaso (3,5 prosenttia) osoittaa pelkästään, että yhteisön tuotannonala on osittain toipunut aiemmasta polkumyynnistä, eikä sitä siis voida pitää sellaisena voittotasona, joka olisi mahdollista saavuttaa ilman polkumyynnillä tapahtuvaa tuontia. Tässä yhteydessä olisi huomattava, että vaikka Kiinasta peräisin olevaan tuontiin sovellettiin toimenpiteitä, tuonti kyseisestä maasta kasvoi huomattavasti tarkastelujaksolla samalla, kun Vietnamista polkumyyntihinnoin tapahtuva tuonti lisääntyi erittäin voimakkaasti. Näissä olosuhteissa edellisessäkin tutkimuksessa käytettyä 8 prosentin voittotasoa pidetään sopivana, sillä mikään ei viittaa siihen, että tätä tasoa olisi syytä muuttaa. Tämän perusteella yhteisön tuotannonalalle laskettiin samankaltaisen tuotteen vahinkoa aiheuttamaton hinta.

(196)

Tarvittava hinnankorotus määritettiin tämän jälkeen vertaamalla hinnan alittavuuden laskemisessa määritettyä painotettua keskimääräistä tuontihintaa otokseen kuuluneiden tuottajien kokonaistuotantokustannusten painotettuun keskiarvoon, johon oli lisätty 8 prosentin voittomarginaali.

(197)

Koska vahinkomarginaalit ovat suurempia kuin todetut polkumyyntimarginaalit, polkumyyntitullit olisi vahvistettava jälkimmäisten perusteella perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan säännösten mukaisesti.

(198)

Kiinan koneiden ja elektroniikan tuonti- ja vientikauppakamari CCCME ilmoitti olevansa valmis tarjoamaan sitoumusta yhdessä tutkimuksessa yhteistyössä toimineiden kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien kanssa. Tältä osin olisi huomattava, että kulutushyödykkeitä koskevia sitoumuksia ei yleensä aiemmin ole hyväksytty muun muassa mallien moninaisuuden sekä eri tuotetyyppien runsauden ja erilaisuuden vuoksi sekä siitä syystä, että näihin tuotteisiin tehdään säännöllisesti parannuksia tai muita muutoksia. Tämän vuoksi mielekkäiden vähimmäistuontihintojen vahvistaminen on käytännöllisesti katsoen mahdotonta. Lisäksi nämä tekijät johtavat lähes ylipääsemättömiin vaikeuksiin sitoumusten valvonnassa, minkä vuoksi tällaisia sitoumuksia ei voida hyväksyä. Nämä yleiset näkökohdat pätevät myös tässä tapauksessa. Tästä syystä komissio katsoi, että sitoumuksen hyväksyminen tässä tutkimuksessa ei ole tarkoituksenmukaista ja että tarjous on hylättävä. Komissio ilmoitti asiasta CCCME:lle.

(199)

Tässä asetuksessa yrityksille vahvistettavat yksilölliset polkumyyntitullit määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen ne kuvastavat kyseisten yritysten tilannetta tutkimuksen aikana. Näitä tulleja voidaan siten soveltaa (toisin kuin koko maata koskevia, ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavia tulleja) yksinomaan tarkasteltavana olevasta maasta peräisin olevien, erikseen mainittujen yritysten eli tarkoin määrättyjen oikeussubjektien tuottamien tuotteiden tuontiin. Jos yrityksen nimeä ja osoitetta ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottamiin tuontituotteisiin ei voida soveltaa näitä tulleja, vaan niihin on sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia.

(200)

Kaikki näiden yrityskohtaisten polkumyyntitullien soveltamiseen liittyvät pyynnöt (esim. yrityksen nimenmuutoksen tai uusien tuotanto- tai myyntiyksiköiden perustamisen johdosta tehdyt) on toimitettava viipymättä komissiolle (8) ja mukaan on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot ja erityisesti ne, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai kyseisiin uusiin tuotanto- tai myyntiyksiköihin mahdollisesti liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkinamyynnin ja viennin muutoksia. Asetusta muutetaan tarvittaessa saattamalla yksilöllisten tullien soveltamisalaan kuuluvien yritysten luettelo ajan tasalle.

(201)

Edellä esitettyjen päätelmien perusteella vahvistetaan seuraavat polkumyyntitullit:

Maa

Yritys

Polkumyyntitulli (%)

Kiinan kansantasavalta

Kaikki yritykset

48,5

Vietnam

Always Co. Ltd

Tan Thuan Export processing Zone,

District 7,

Ho Chi Minh City, Vietnam

15,8

Kaikki muut yritykset

34,5

(202)

Perusasetuksen 20 artiklan mukaisesti kaikille asianomaisille osapuolille ilmoitettiin niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella aiottiin ehdottaa Kiinaa koskevien toimenpiteiden tason muuttamista ja toimenpiteiden käyttöönottoa Vietnamista peräisin olevien polkupyörien tuonnissa. Niille annettiin mahdollisuus esittää huomautuksia ja pyytää saada tulla kuulluiksi. Saadut huomautukset otettiin tarpeen mukaan huomioon,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli Vietnamista peräisin olevien, CN-koodeihin ex 8712 00 10 (Taric-koodi 8712001090), 8712 00 30 ja ex 8712 00 80 (Taric-koodi 8712008090) kuuluvien moottorittomien polkupyörien (myös kolmipyöräisten tavarankuljetuspolkupyörien, mutta ei yksipyöräisten) tuonnissa yhteisöön.

2.   Vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava tulli on seuraavien yritysten tuottamien tuotteiden osalta seuraava:

Maa

Yritys

Polkumyyntitulli (%)

Taric-lisäkoodi

Vietnam

Always Co. Ltd, Tan Thuan Export processing Zone, District 7, Ho Chi Minh City, Vietnam

15,8

A667

Kaikki muut yritykset

34,5

A999

3.   Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.

2 artikla

Korvataan neuvoston asetuksen (EY) N:o 1524/2000 1 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

”1 artikla

1.   Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien, CN-koodeihin ex 8712 00 10 (Taric-koodi 8712001090), 8712 00 30 ja ex 8712 00 80 (Taric-koodi 8712008090) kuuluvien moottorittomien polkupyörien (myös kolmipyöräisten tavarankuljetuspolkupyörien, mutta ei yksipyöräisten) tuonnissa yhteisöön.

2.   Vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava lopullinen tulli on 48,5 prosenttia.”

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 12 päivänä heinäkuuta 2005.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

G. BROWN


(1)  EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 461/2004 (EUVL L 77, 13.3.2004, s. 12).

(2)  EYVL L 228, 9.9.1993, s. 1.

(3)  EYVL L 16, 18.1.1997, s. 55.

(4)  EYVL L 175, 14.7.2000, s. 39.

(5)  EUVL C 103, 29.4.2004, s. 76.

(6)  EUVL C 103, 29.4.2004, s. 80.

(7)  Nederlandse Mededingingsautoritetin päätös N:o 1615/691, 21.4.2004.

(8)  

European Commission

Directorate-General for Trade

Direction B

Office J-79 5/16

B-1049 Brussels.


14.7.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 183/37


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1096/2005,

annettu 13 päivänä heinäkuuta 2005,

tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon hedelmien ja vihannesten tuontijärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 21 päivänä joulukuuta 1994 annetun komission asetuksen (EY) N:o 3223/94 (1) ja erityisesti sen 4 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 3223/94 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)

Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 3223/94 4 artiklassa tarkoitetut tuonnin kiinteät arvot vahvistetaan liitteessä olevassa taulukossa merkityllä tavalla.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 14 päivänä heinäkuuta 2005.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 13 päivänä heinäkuuta 2005.

Komission puolesta

J. M. SILVA RODRÍGUEZ

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EYVL L 337, 24.12.1994, s. 66. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1947/2002 (EYVL L 299, 1.11.2002, s. 17).


LIITE

tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi 13 päivänä heinäkuuta 2005 annettuun komission asetukseen

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Kolmannen maan koodi (1)

Tuonnin kiinteä arvo

0702 00 00

052

55,8

096

43,7

999

49,8

0707 00 05

052

79,7

999

79,7

0709 90 70

052

75,7

999

75,7

0805 50 10

388

64,6

528

61,4

999

63,0

0808 10 80

388

80,1

400

90,1

404

59,2

508

68,4

512

84,5

528

64,8

720

68,8

804

89,8

999

75,7

0808 20 50

388

84,9

512

46,9

528

54,4

800

31,4

804

99,5

999

63,4

0809 10 00

052

163,2

999

163,2

0809 20 95

052

263,9

400

312,0

999

288,0

0809 40 05

528

109,1

624

111,7

999

110,4


(1)  Komission asetuksessa (EY) N:o 750/2005 (EUVL L 126, 19.5.2005, s. 12) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”999” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.


14.7.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 183/39


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1097/2005,

annettu 12 päivänä heinäkuuta 2005,

tiettyjen herkästi pilaantuvien tavaroiden tullausarvon määrittämiseksi tarkoitettujen yksikköarvojen vahvistamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon yhteisöjen tullikoodeksista 12 päivänä lokakuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (1),

ottaa huomioon tiettyjen asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevien säännösten vahvistamisesta (2) annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 ja erityisesti sen 173 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (ETY) N:o 2454/93 173–177 artiklassa säädetään perusteet, joiden nojalla komissio vahvistaa jaksoittaiset yksikköarvot mainitun asetuksen liitteessä 26 esitetyn luokittelun mukaisesti kuvatuille tuotteille.

(2)

Edellä mainituissa artikloissa vahvistettujen sääntöjen ja perusteiden soveltaminen komissiolle asetuksen (ETY) N:o 2454/93 173 artiklan 2 kohdan säännösten mukaisesti toimitettuihin tekijöihin johtaa yksikköarvon vahvistamiseen kyseisille tuotteille, siten kuin tämän asetuksen liitteessä määrätään,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (ETY) N:o 2454/93 173 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut yksikköarvot vahvistetaan, kuten liitteessä olevassa taulukossa esitetään.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä heinäkuuta 2005.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 12 päivänä heinäkuuta 2005.

Komission puolesta

Günter VERHEUGEN

Varapuheenjohtaja


(1)  EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2700/2000 (EYVL L 311, 12.12.2000, s. 17).

(2)  EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 2286/2003 (EUVL L 343, 31.12.2003, s. 1).


LIITE

Koodi

Tavaran kuvaus

Yksikköarvojen määrä 100:aa nettokilogrammaa kohti

Laji, lajike, CN-koodi

EUR

LTL

SEK

CYP

LVL

GBP

CZK

MTL

DKK

PLN

EEK

SIT

HUF

SKK

1.10

Uudet perunat

0701 90 50

 

 

 

 

1.30

Kepasipuli (ei kuitenkaan istukassipulit)

0703 10 19

31,92

18,31

965,38

237,92

499,37

7 909,27

110,20

22,21

13,70

129,98

7 643,10

1 242,82

300,95

21,90

 

 

 

 

1.40

Valkosipuli

0703 20 00

138,03

79,17

4 175,09

1 028,95

2 159,68

34 206,25

476,59

96,05

59,26

562,14

33 055,09

5 374,97

1 301,55

94,73

 

 

 

 

1.50

Purjosipuli

ex 0703 90 00

62,17

35,66

1 880,52

463,45

972,75

15 406,97

214,66

43,26

26,69

253,19

14 888,47

2 420,96

586,24

42,67

 

 

 

 

1.60

Kukkakaali

0704 10 00

1.80

Valko- ja punakaali

0704 90 10

53,56

30,72

1 620,08

399,27

838,03

13 273,24

184,93

37,27

22,99

218,13

12 826,55

2 085,68

505,05

36,76

 

 

 

 

1.90

Parsakaali (Brassica oleracea L. convar. botrytis (L.) Alef var. italica Plenck)

ex 0704 90 90

 

 

 

 

1.100

Kiinankaali

ex 0704 90 90

104,01

59,66

3 146,09

775,35

1 627,40

25 775,76

359,13

72,38

44,65

423,59

24 908,31

4 050,25

980,77

71,38

 

 

 

 

1.110

Keräsalaatti

0705 11 00

1.130

Porkkanat

ex 0706 10 00

30,30

17,38

916,51

225,87

474,09

7 508,95

104,62

21,09

13,01

123,40

7 256,24

1 179,91

285,72

20,79

 

 

 

 

1.140

Retiisit ja retikat

ex 0706 90 90

52,35

30,03

1 583,48

390,25

819,10

12 973,38

180,75

36,43

22,47

213,20

12 536,78

2 038,56

493,64

35,93

 

 

 

 

1.160

Herneet (Pisum sativum)

0708 10 00

488,15

280,01

14 765,69

3 639,00

7 637,96

120 974,42

1 685,50

339,71

209,56

1 988,06

116 903,22

19 009,22

4 603,10

335,02

 

 

 

 

1.170

Pavut:

 

 

 

 

 

 

1.170.1

Pavut (Vigna- ja Phaseolus-suvun lajit)

ex 0708 20 00

115,56

66,28

3 495,37

861,43

1 808,08

28 637,39

399,00

80,42

49,61

470,62

27 673,64

4 499,91

1 089,66

79,31

 

 

 

 

1.170.2

Pavut (Phaseolus-suvun lajit, vulgaris var. Compressus Savi)

ex 0708 20 00

151,09

86,67

4 570,17

1 126,32

2 364,04

37 443,12

521,68

105,14

64,86

615,33

36 183,03

5 883,60

1 424,72

103,69

 

 

 

 

1.180

Härkäpavut

ex 0708 90 00

1.190

Latva-artisokat

0709 10 00

1.200

Parsa:

 

 

 

 

 

 

1.200.1

vihreä

ex 0709 20 00

432,80

248,25

13 091,26

3 226,33

6 771,81

107 255,88

1 494,36

301,18

185,80

1 762,61

103 646,35

16 853,57

4 081,11

297,03

 

 

 

 

1.200.2

muu

ex 0709 20 00

409,70

235,00

12 392,59

3 054,15

6 410,40

101 531,73

1 414,61

285,11

175,88

1 668,54

98 114,84

15 954,11

3 863,30

281,18

 

 

 

 

1.210

Munakoisot

0709 30 00

97,81

56,10

2 958,42

729,10

1 530,32

24 238,16

337,70

68,06

41,99

398,32

23 422,46

3 808,64

922,27

67,12

 

 

 

 

1.220

Ruotiselleri eli lehtiselleri (Apium graveolens L., var. dulce (Mill.) Pers.)

ex 0709 40 00

138,52

79,46

4 189,95

1 032,61

2 167,37

34 328,03

478,28

96,40

59,47

564,14

33 172,77

5 394,11

1 306,19

95,07

 

 

 

 

1.230

Kanttarelli

0709 59 10

404,81

232,20

12 244,69

3 017,70

6 333,90

100 320,01

1 397,73

281,71

173,78

1 648,63

96 943,90

15 763,71

3 817,20

277,82

 

 

 

 

1.240

Makeat ja miedot paprikat

0709 60 10

118,66

68,06

3 589,22

884,56

1 856,62

29 406,25

409,71

82,58

50,94

483,25

28 416,62

4 620,73

1 118,91

81,44

 

 

 

 

1.250

Fenkoli

0709 90 50

1.270

Bataatit, tuoreina, kokonaisina, ihmisravinnoksi tarkoitettuina

0714 20 10

116,82

67,01

3 533,57

870,85

1 827,84

28 950,33

403,36

81,30

50,15

475,76

27 976,05

4 549,09

1 101,57

80,17

 

 

 

 

2.10

Tuoreet kastanjat (Castanea-suvun lajit)

ex 0802 40 00

2.30

Tuoreet ananakset

ex 0804 30 00

61,66

35,37

1 865,01

459,63

964,73

15 279,91

212,89

42,91

26,47

251,11

14 765,69

2 401,00

581,40

42,32

 

 

 

 

2.40

Tuoreet avokadot

ex 0804 40 00

118,53

67,99

3 585,19

883,57

1 854,54

29 373,24

409,25

82,48

50,88

482,71

28 384,73

4 615,54

1 117,66

81,34

 

 

 

 

2.50

Tuoreet guavat ja mangot

ex 0804 50

2.60

Makeat appelsiinit, tuoreet:

 

 

 

 

 

 

2.60.1

veri- ja puoliveriappelsiinit

ex 0805 10 20

55,08

31,59

1 666,06

410,60

861,81

13 649,93

190,18

38,33

23,65

224,32

13 190,56

2 144,87

519,38

37,80

 

 

 

 

2.60.2

Navels, Navelines, Navelates, Salustianas, Vernas, Valencia lates, Maltese, Shamoutis, Ovalis, Trovita ja Hamlins

ex 0805 10 20

48,83

28,01

1 477,10

364,03

764,07

12 101,79

168,61

33,98

22,96

198,88

11 694,53

1 901,61

460,48

33,51

 

 

 

 

2.60.3

muut

ex 0805 10 20

45,29

25,98

1 369,93

337,62

708,63

11 223,77

156,38

31,52

19,44

184,45

10 846,05

1 763,64

427,07

31,08

 

 

 

 

2.70

Tuoreet mandariinit (myös tangeriinit ja satsumat); tuoreet klementiinit, wilkingit ja muut niiden kaltaiset sitrushedelmähybridit:

 

 

 

 

 

 

2.70.1

klementiinit

ex 0805 20 10

56,00

32,12

1 694,00

417,49

876,27

13 878,86

193,37

38,97

24,04

228,08

13 411,79

2 180,84

528,09

38,44

 

 

 

 

2.70.2

monrealit (monreales) ja satsumat

ex 0805 20 30

52,69

30,22

1 593,73

392,77

824,40

13 057,36

181,92

36,67

22,62

214,58

12 617,94

2 051,76

496,84

36,16

 

 

 

 

2.70.3

mandariinit ja wilkingit

ex 0805 20 50

39,17

22,47

1 184,88

292,01

612,91

9 707,63

135,25

27,26

16,82

159,53

9 380,93

1 525,40

369,38

26,88

 

 

 

 

2.70.4

tangeriinit ja muut

ex 0805 20 70

ex 0805 20 90

47,40

27,19

1 433,82

353,37

741,68

11 747,24

163,67

32,99

20,35

193,05

11 351,90

1 845,89

446,98

32,53

 

 

 

 

2.85

Tuoreet limetit (Citrus aurantifolia, Citrus latifolia)

0805 50 90

155,80

89,37

4 712,77

1 161,46

2 437,81

38 611,40

537,96

108,42

66,89

634,53

37 311,99

6 067,17

1 469,17

106,93

 

 

 

 

2.90

Greipit, tuoreet:

 

 

 

 

 

 

2.90.1

valkoinen

ex 0805 40 00

62,25

35,71

1 883,03

464,07

974,05

15 427,51

214,95

43,32

26,73

253,53

14 908,32

2 424,19

587,02

42,72

 

 

 

 

2.90.2

vaaleanpunainen

ex 0805 40 00

64,70

37,11

1 956,92

482,28

1 012,27

16 032,96

223,38

45,02

27,77

263,48

15 493,40

2 519,33

610,06

44,40

 

 

 

 

2.100

Syötäviksi tarkoitetut viinirypäleet

0806 10 10

153,80

88,22

4 652,08

1 146,50

2 406,42

38 114,25

531,03

107,03

66,03

626,36

36 831,57

5 989,05

1 450,25

105,55

 

 

 

 

2.110

Vesimelonit

0807 11 00

38,37

22,01

1 160,62

286,03

600,36

9 508,85

132,48

26,70

16,47

156,27

9 188,85

1 494,17

361,81

26,33

 

 

 

 

2.120

Melonit (muut kuin vesimeloni):

 

 

 

 

 

 

2.120.1

marillo, Cuper, Honey Dew (myös Cantalene), Onteniente, Piel de Sapo (myös Verde Liso), Rochet, Tendral, Futuro

ex 0807 19 00

62,97

36,12

1 904,72

469,42

985,27

15 605,23

217,42

43,82

27,03

256,45

15 080,06

2 452,11

593,78

43,22

 

 

 

 

2.120.2

muut

ex 0807 19 00

63,89

36,65

1 932,54

476,27

999,66

15 833,22

220,60

44,46

27,43

260,20

15 300,38

2 487,94

602,46

43,85

 

 

 

 

2.140

Päärynät:

 

 

 

 

 

 

2.140.1

Nipponinpäärynät eli ”nashit” (Pyrus pyrifolia),

Nipponinpäärynät eli ”ya” (Pyrus bretscheideri)

ex 0808 20 50

 

 

 

 

2.140.2

Muut

ex 0808 20 50

 

 

 

 

2.150

Aprikoosit

0809 10 00

 

 

 

 

2.160

Kirsikat

0809 20 95

0809 20 05

 

 

 

 

2.170

Persikat

0809 30 90

 

 

 

 

2.180

Nektariinit

ex 0809 30 10

 

 

 

 

2.190

Luumut

0809 40 05

 

 

 

 

2.200

Mansikat

0810 10 00

281,43

161,43

8 512,69

2 097,95

4 403,42

69 743,98

971,72

195,85

120,82

1 146,15

67 396,86

10 959,17

2 653,77

193,15

 

 

 

 

2.205

Vadelmat

0810 20 10

304,95

174,92

9 224,13

2 273,28

4 771,43

75 572,71

1 052,93

212,21

130,92

1 241,94

73 029,43

11 875,06

2 875,56

209,29

 

 

 

 

2.210

Mustikat (Vaccinium myrtillus -lajin hedelmät)

0810 40 30

1 455,44

834,84

44 024,15

10 849,72

22 772,69

360 687,14

5 025,34

1 012,84

624,82

5 927,42

348 548,77

56 676,29

13 724,22

998,87

 

 

 

 

2.220

Kiivit (Actinidia chinensis Planch.)

0810 50 00

124,67

71,51

3 771,05

929,37

1 950,68

30 895,97

430,46

86,76

53,52

507,74

29 856,21

4 854,81

1 175,60

85,56

 

 

 

 

2.230

Granaattiomenat

ex 0810 90 95

106,91

61,32

3 233,81

796,97

1 672,78

26 494,44

369,14

74,40

45,90

435,40

25 602,81

4 163,18

1 008,12

73,37

 

 

 

 

2.240

Kakiluumut eli persimonit (myös saronhedelmät)

ex 0810 90 95

151,52

86,91

4 583,28

1 129,55

2 370,83

37 550,53

523,18

105,45

65,05

617,09

36 286,82

5 900,47

1 428,81

103,99

 

 

 

 

2.250

Litsit

ex 0810 90


14.7.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 183/45


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1098/2005,

annettu 13 päiväna heinäkuuta 2005,

perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietäviin muniin ja munankeltuaisiin sovellettavien tukien määrien vahvistamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon muna-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä lokakuuta 1975 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2771/75 (1) ja erityisesti sen 8 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (ETY) N:o 2771/75 8 artiklan 1 kohdan mukaan kyseisen asetuksen 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden kansainvälisten kauppahintojen ja yhteisön hintojen välinen erotus voidaan kattaa vientituella, jos kyseiset tuotteet viedään kyseisen asetuksen liitteessä lueteltuina tavaroina.

(2)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 3448/93 täytäntöönpanosta tiettyjen perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietävien maataloustuotteiden vientituen myöntämisjärjestelmän ja tuen määrän vahvistamisperusteiden osalta 30 päivänä kesäkuuta 2005 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1043/2005 (2) täsmennetään kyseisistä tuotteista ne, joille on tarkoitus vahvistaa niitä asetuksen (ETY) N:o 2771/75 liitteessä I mainittuina tavaroina vietäessä sovellettava tuen määrä.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1043/2005 14 artiklan 2 kohdan mukaan tuen määrä 100 kilogrammalle kutakin kyseistä perustuotetta olisi vahvistettava samaksi ajanjaksoksi, joka otetaan huomioon vahvistettaessa näihin samoihin sellaisenaan vietäviin tuotteisiin sovellettavat tuet.

(4)

Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen osana tehdyn maataloutta koskevan sopimuksen 11 artiklassa määrätään, että tavaraan sisältyvälle tuotteelle myönnettävä vientituki ei saa olla suurempi kuin kyseiseen tuotteeseen sitä sellaisenaan vietäessä sovellettava tuki.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat siipikarjanlihan ja munien hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1043/2005 liitteessä I ja asetuksen (ETY) N:o 2771/75 1 artiklan 1 kohdassa lueteltuihin perustuotteisiin, jotka viedään asetuksen (ETY) N:o 2771/75 liitteessä I mainittuina tavaroina, sovellettavien tukien määrät on vahvistettava tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 14 päivänä heinäkuuta 2005.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 13 päivänä heinäkuuta 2005.

Komission puolesta

Günter VERHEUGEN

Varapuheenjohtaja


(1)  EYVL L 282, 1.11.1975, s. 49. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 806/2003 (EUVL L 122, 16.5.2003, s. 1).

(2)  EUVL L 172, 5.7.2005, s. 24.


LIITE

Perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietäviin muniin ja munankeltuaisiin sovellettavien tukien määrät 14 päivästä heinäkuuta 2005

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Tavaran kuvaus

Määräpaikka (1)

Tuen määrä

0407 00

Kuorelliset linnunmunat, tuoreet, säilötyt tai keitetyt:

 

 

– siipikarjan munat:

 

 

0407 00 30

– – muut:

 

 

a)

vietäessä CN-koodeihin 3502 11 90 ja 3502 19 90 kuuluvaa ovalbumiinia

02

12,00

03

20,00

04

6,00

b)

vietäessä muita tavaroita

01

6,00

0408

Kuorettomat linnunmunat ja munankeltuainen, tuoreet, kuivatut, höyryssä tai vedessä keitetyt, muotoillut, jäädytetyt tai muulla tavalla säilötyt, myös lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät:

 

 

– munankeltuainen:

 

 

0408 11

– – kuivattu:

 

 

ex 0408 11 80

– – – elintarvikekäyttöön soveltuva:

 

 

makeuttamaton

01

40,00

0408 19

– – muu:

 

 

– – – elintarvikekäyttöön soveltuva:

 

 

ex 0408 19 81

– – – – nestemäinen:

 

 

makeuttamaton

01

20,00

ex 0408 19 89

– – – – jäädytetty:

 

 

makeuttamaton

01

20,00

– muu:

 

 

0408 91

– – kuivattu:

 

 

ex 0408 91 80

– – – elintarvikekäyttöön soveltuva:

 

 

makeuttamaton

01

75,00

0408 99

– – muu:

 

 

ex 0408 99 80

– – – elintarvikekäyttöön soveltuva:

 

 

makeuttamaton

01

19,00


(1)  Määräpaikat:

01

kolmannet maat, ei kuitenkaan Bulgaria 1 päivästä lokakuuta 2004. Kyseisiä määriä ei sovelleta Sveitsin ja Liechtensteinin osalta 1 päivästä helmikuuta 2005 vietyihin tavaroihin, jotka luetellaan 22 päivänä heinäkuuta 1972 tehdyn Euroopan talousyhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen pöytäkirjan N:o 2 taulukoissa I ja II;

02

Kuwait, Bahrain, Oman, Qatar, Arabiemiirikunnat, Jemen, Turkki, Hongkong EHA ja Venäjä;

03

Etelä-Korea, Japani, Malesia, Thaimaa, Taiwan ja Filippiinit;

04

kaikki määräpaikat, ei kuitenkaan Sveitsi eikä 02 ja 03 kohdassa ilmoitetut.


14.7.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 183/47


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1099/2005,

annettu 13 päivänä heinäkuuta 2005,

tietoyhteiskuntaa koskevista yhteisön tilastoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 808/2004 täytäntöönpanosta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon tietoyhteiskuntaa koskevista yhteisön tilastoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 808/2004 (1) ja erityisesti sen 8 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksella (EY) N:o 808/2004 luotiin yhteinen kehys tietoyhteiskuntaa koskevien yhteisön tilastojen järjestelmälliselle tuottamiselle.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 808/2004 8 artiklan 1 kohdan mukaan tarvitaan täytäntöönpanotoimenpiteitä, jotta voidaan määritellä kyseisen asetuksen 3 ja 4 artiklassa tarkoitettuja tilastoja varten tarvittavat tiedot ja asettaa määräaika niiden lähettämiselle.

(3)

Tässä asetuksessa tarkoitetut toimenpiteet ovat yhdenmukaisia neuvoston päätöksellä 89/382/ETY, Euratom (2), perustetun tilasto-ohjelmakomitean lausunnon kanssa,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tietoyhteiskuntaa koskevien yhteisön tilastojen tuottamista varten toimitettavat ja asetuksen (EY) N:o 808/2004 3 artiklan 2 kohdassa ja 4 artiklassa tarkoitetut tiedot luetellaan tämän asetuksen liitteessä I ja II.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 13 päivänä heinäkuuta 2005.

Komission puolesta

Joaquín ALMUNIA

Komission jäsen


(1)  EUVL L 143, 30.4.2004, s. 49.

(2)  EYVL L 181, 28.6.1989, s. 47.


LIITE I

Moduuli 1: yritykset ja tietoyhteiskunta

1.   AIHEET JA NIIDEN OMINAISUUSTIEDOT

a)   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 808/2004 liitteessä I olevasta luettelosta valitut aiheet viitevuodelle 2006 ovat seuraavat:

Tieto- ja viestintätekniset järjestelmät ja niiden käyttö yrityksissä

Internetin ja muiden sähköisten verkkojen käyttö yrityksissä

Sähköisen kaupan ja sähköisen liiketoiminnan menetelmät

Tietoturvallisuus.

b.1)   Seuraavat yritysten ominaisuustiedot kerätään vain yrityksistä, joita ei ole luokiteltu NACE Rev. 1.1:n pääluokkaan J:

Tieto- ja viestintätekniset järjestelmät ja niiden käyttö yrityksissä

Kaikista yrityksistä kerättävät ominaisuustiedot:

Tietokoneiden käyttö

Tietokoneita käyttävistä yrityksistä kerättävät ominaisuustiedot:

Niiden työntekijöiden osuus, jotka käyttävät tietokoneita vähintään kerran viikossa

Sellaisten työntekijöiden olemassaolo, jotka säännöllisesti työskentelevät osan ajastaan (puoli päivää viikossa tai enemmän) muualla kuin yrityksen tavanomaisella työpaikalla ja jotka ottavat yhteyden yrityksen tietokonejärjestelmiin sähköisen verkon kautta (etätyö)

Vaikeudet palkata tieto- ja viestintätekniikkaa hallitsevaa henkilöstöä vuoden 2005 aikana

Langattoman lähiverkon olemassaolo

Langallisen lähiverkon olemassaolo

Intranetin olemassaolo

Ekstranetin olemassaolo

Tilausten tekemisen ja/tai vastaanottamisen hallintaan tarkoitetun tietoteknisen järjestelmän olemassaolo

Missä määrin viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana on korvattu perinteistä kirjepostia sähköisillä välineillä (ei ole korvattu, on korvattu vähäisessä määrin, on korvattu merkittävästi, on korvattu melkein kokonaan tai kokonaan, ei voida soveltaa)

Etätyötä hyödyntävistä yrityksistä kerättävät ominaisuustiedot:

Etätyön tyyppi: työskentely kotona

Etätyön tyyppi: asiakkaan ja/tai ulkoisen liikekumppanin tiloissa

Etätyön tyyppi: saman yrityksen tai yritysryhmän maantieteellisesti hajaantuneissa tiloissa

Etätyön tyyppi: työmatkojen aikana

Niistä yrityksistä, joilla oli vaikeuksia palkata tieto- ja viestintätekniikkaa hallitsevaa henkilöstöä vuoden 2005 aikana, kerättävät ominaisuustiedot:

Tieto- ja viestintätekniikan käyttäjiä ei ollut saatavilla tai heidän taitonsa eivät olleet täysin sopivia vuonna 2005

Tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoita ei ollut saatavilla tai heidän taitonsa eivät olleet täysin sopivia vuonna 2005

Tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden korkeat kulut vuonna 2005

Niistä yrityksistä, joilla on tilausten tekemisen ja/tai vastaanottamisen hallintaan tarkoitettu tietotekninen järjestelmä, kerättävät ominaisuustiedot:

Tilausten hallintaan tarkoitettu tietotekninen järjestelmä on yhdistetty sisäiseen järjestelmään, jolla voidaan tilata lisää tarvikeosia

Tilausten hallintaan tarkoitettu tietotekninen järjestelmä on yhdistetty laskutus- ja maksatusjärjestelmiin

Tilausten hallintaan tarkoitettu tietotekninen järjestelmä on yhdistetty tuotannonhallinta-, logistiikka- tai huoltotoimenpidejärjestelmään

Tilausten hallintaan tarkoitettu tietotekninen järjestelmä on yhdistetty toimittajien yritysjärjestelmiin

Tilausten hallintaan tarkoitettu tietotekninen järjestelmä on yhdistetty asiakkaiden yritysjärjestelmiin

Internetin ja muiden sähköisten verkkojen käyttö yrityksissä

Tietokoneita käyttävistä yrityksistä kerättävät ominaisuustiedot:

Internetin käyttömahdollisuudet

Internetin käyttömahdollisuudet omaavista yrityksistä kerättävät ominaisuustiedot:

Niiden työntekijöiden osuus, jotka käyttävät World Wide Webiin kytkettyä tietokonetta vähintään kerran viikossa

Internet-yhteys: perinteinen modeemi

Internet-yhteys: ISDN

Internet-yhteys: DSL

Internet-yhteys: muu kiinteä Internet-yhteys

Internet-yhteys: mobiiliyhteys

Internet-yhteyden suurin siirtonopeus (alle 144 kt/s, vähintään 144 kt/s mutta alle 2 Mt/s, vähintään 2 Mt/s)

Internetin käyttö pankki- ja rahoituspalveluihin

Internetin käyttö koulutukseen

Internetin käyttö markkinoiden tarkkailuun

Internetin käyttö digitaalisten tuotteiden vastaanottamiseen

Internetin käyttö myynnin jälkeisten palvelujen saamiseksi

Internetin käyttö viranomaisasioinnissa vuonna 2005

Oman Internet-sivuston olemassaolo

Viranomaisten kanssa Internetin kautta vuonna 2005 asioinneista yrityksistä kerättävät ominaisuustiedot:

Internetin käyttö tietojen saamiseksi viranomaisten Internet-sivustoilta vuonna 2005

Internetin käyttö lomakkeiden saamiseksi viranomaisten Internet-sivustoilta vuonna 2005

Internetin käyttö täytettyjen lomakkeiden palauttamiseksi viranomaisille vuonna 2005

Internetin käyttö ehdotuksen jättämiseksi sähköisessä tarjousjärjestelmässä (sähköinen julkinen hankintatoiminta) vuonna 2005

Niistä yrityksistä, joilla on Internet-sivusto, kerättävät ominaisuustiedot:

Internet-sivusto omien tuotteiden markkinoimiseksi

Internet-sivusto esitteiden ja hinnastojen saatavuuden parantamiseksi

Internet-sivusto myynnin jälkeisen tuen tarjoamiseksi

Sähköisen kaupan ja sähköisen liiketoiminnan menetelmät

Internetin käyttömahdollisuudet omaavista yrityksistä kerättävät ominaisuustiedot:

On tilannut Internetin kautta

On vastaanottanut tilauksia Internetin kautta

Internetin kautta tilanneista yrityksistä kerättävät ominaisuustiedot:

Internetin kautta tehtyjen tilausten osuus kokonaisostoista prosenttiluokissa ( [0;1[ , [1;5[ , [5;10[ , [10;25[ , [25;100] )

Internetin kautta tilauksia vastaanottaneista yrityksistä kerättävät ominaisuustiedot:

Internetin kautta vastaanotettujen tilausten osuus kokonaisliikevaihdosta

Sähköinen Internet-myynti asiakastyypin mukaan jaettuna: yritykseltä yritykselle ja yritykseltä julkishallinnolle

Sähköinen Internet-myynti asiakastyypin mukaan jaettuna: yritykseltä kuluttajalle

Sähköinen Internet-myynti määränpään mukaan jaettuna: oma maa

Sähköinen Internet-myynti määränpään mukaan jaettuna: muut EU-valtiot

Sähköinen Internet-myynti määränpään mukaan jaettuna: muu maailma

On myynyt tuotteita erikoistuneiden yritykseltä yritykselle -markkinapaikkojen kautta

Tietokoneita käyttävistä yrityksistä kerättävät ominaisuustiedot:

On tilannut muista tietoverkoista kuin Internetistä

On vastaanottanut tilauksia muista tietoverkoista kuin Internetistä

Muiden tietoverkkojen kuin Internetin kautta tilanneista yrityksistä kerättävät ominaisuustiedot:

Muiden tietoverkkojen kuin Internetin kautta tehtyjen tilausten osuus kaikista ostoista prosenttiluokissa ( [0;1[ , [1;25[ , [25;50[ , [50;75[ , [75;100] )

Muiden tietoverkkojen kuin Internetin kautta tilauksia vastaanottaneista yrityksistä kerättävät ominaisuustiedot:

Muiden tietoverkkojen kuin Internetin kautta vastaanotettujen tilausten osuus kokonaisliikevaihdosta

Tietoturvallisuus

Internetin käyttömahdollisuudet omaavista yrityksistä kerättävät ominaisuustiedot:

Tietoturvajärjestelmien käyttö: ohjelma virusten tarkistamiseksi tai torjumiseksi

Tietoturvajärjestelmien käyttö: palomuurit

Tietoturvajärjestelmien käyttö: suojatut palvelimet

Tietoturvajärjestelmien käyttö: tiedostojen varmuuskopiointi muualla

Tietoturvajärjestelmien käyttö: sähköinen allekirjoitus asiakkaan todentamismenetelmänä

Tietoturvajärjestelmien käyttö: muu todentamismenetelmä (esimerkiksi PIN-koodi)

Tietoturvajärjestelmien käyttö: tiedon salaaminen luottamuksellisuutta varten

Tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvät ongelmat vuonna 2005, jotka johtivat tiedon tai työajan menetykseen

b.2)   Seuraavat yritysten ominaisuustiedot kerätään NACE Rev. 1.1:n pääluokan J nelinumerotasojen 65.12, 65.22, 66.01 ja 66.03 rahoitusalan yrityksiltä:

Tieto- ja viestintätekniset järjestelmät ja niiden käyttö yrityksissä

Kaikista yrityksistä kerättävät ominaisuustiedot:

Niiden työntekijöiden osuus, jotka käyttävät tietokoneita vähintään kerran viikossa

Sellaisten työntekijöiden olemassaolo, jotka säännöllisesti työskentelevät osan ajastaan (puoli päivää viikossa tai enemmän) muualla kuin yrityksen tavanomaisella työpaikalla ja jotka ottavat yhteyden yrityksen tietokonejärjestelmiin sähköisen verkon kautta (etätyö)

Vaikeudet palkata tieto- ja viestintätekniikkaa hallitsevaa henkilöstöä vuoden 2005 aikana

Langattoman lähiverkon olemassaolo

Langallisen lähiverkon olemassaolo

Intranetin olemassaolo

Ekstranetin olemassaolo

Tilausten vastaanottamisen hallintaan tarkoitetun tietoteknisen järjestelmän olemassaolo

Missä määrin viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana on korvattu perinteistä kirjepostia sähköisillä välineillä (ei ole korvattu, on korvattu vähäisessä määrin, on korvattu merkittävästi, on korvattu melkein kokonaan tai kokonaan, ei voida soveltaa)

Etätyötä käyttävistä yrityksistä kerättävät ominaisuustiedot:

Etätyön tyyppi: työskentely kotona

Etätyön tyyppi: asiakkaan ja/tai ulkoisen liikekumppanin tiloissa

Etätyön tyyppi: saman yrityksen tai yritysryhmän maantieteellisesti hajaantuneissa tiloissa

Etätyön tyyppi: työmatkojen aikana

Niistä yrityksistä, joilla oli vaikeuksia palkata tieto- ja viestintätekniikkaa hallitsevaa henkilöstöä vuoden 2005 aikana, kerättävät ominaisuustiedot:

Tieto- ja viestintätekniikan käyttäjiä ei ollut saatavilla tai heidän taitonsa eivät olleet täysin sopivia vuonna 2005

Tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoita ei ollut saatavilla tai heidän taitonsa eivät olleet täysin sopivia vuonna 2005

Tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden korkeat kulut vuonna 2005

Niistä yrityksistä, joilla on tilausten vastaanottamiseen tarkoitettu tietotekninen järjestelmä, kerättävät ominaisuustiedot:

Tilausten hallintaan tarkoitettu tietotekninen järjestelmä on yhdistetty yrityksen tai yritysryhmän sisäiseen järjestelmään

Tilausten hallintaan tarkoitettu tietotekninen järjestelmä on yhdistetty asiakkaiden yritysjärjestelmiin

Internetin käyttö yrityksissä

Kaikista yrityksistä kerättävät ominaisuustiedot:

Internetin käyttömahdollisuudet

Internetin käyttömahdollisuudet omaavista yrityksistä kerättävät ominaisuustiedot:

Niiden työntekijöiden osuus, jotka käyttävät World Wide Webiin kytkettyä tietokonetta vähintään kerran viikossa

Internet-yhteys: perinteinen modeemi

Internet-yhteys: ISDN

Internet-yhteys: DSL

Internet-yhteys: muu kiinteä Internet-yhteys

Internet-yhteys: mobiiliyhteys

Internet-yhteyden suurin siirtonopeus (alle 144 kt/s, vähintään 144 kt/s mutta alle 2 Mt/s, vähintään 2 Mt/s)

Internetin käyttö koulutukseen

Internetin käyttö viranomaisasioinnissa vuonna 2005

oman Internet-sivuston olemassaolo

Viranomaisten kanssa Internetin kautta vuonna 2005 asioinneista yrityksistä kerättävät ominaisuustiedot:

Internetin käyttö tietojen saamiseksi viranomaisten Internet-sivustoilta vuonna 2005

Internetin käyttö lomakkeiden saamiseksi viranomaisten Internet-sivustoilta vuonna 2005

Internetin käyttö täytettyjen lomakkeiden palauttamiseksi viranomaisille vuonna 2005

Internetin käyttö ehdotuksen jättämiseksi sähköisessä tarjousjärjestelmässä (sähköinen julkinen hankintatoiminta) vuonna 2005

Niistä yrityksistä, joilla on Internet-sivusto, kerättävät ominaisuustiedot (vapaaehtoinen):

Internet-sivusto omien tuotteiden tai palvelujen markkinoimiseksi (vapaaehtoinen)

Sähköisen kaupan ja sähköisen liiketoiminnan menetelmät

Internetin käyttömahdollisuudet omaavista yrityksistä kerättävät ominaisuustiedot:

Rahoituspalvelujen tarjoaminen asiakkaille Internetissä

Niistä yrityksistä, jotka ovat tarjonneet rahoituspalveluja asiakkaille Internetissä, kerättävät ominaisuustiedot:

Maksamispalvelujen tarjoaminen

Säästötalletuspalvelujen tarjoaminen

Lainojen tarjoaminen

Sijoituspalvelujen tarjoaminen

Henkivakuutusten tarjoaminen

Muiden vakuutusten tarjoaminen

On vastaanottanut maksamispalveluja koskevia tilauksia Internetin kautta

On vastaanottanut säästötalletuspalveluja koskevia tilauksia Internetin kautta

On vastaanottanut lainoja koskevia tilauksia Internetin kautta

On vastaanottanut sijoituspalveluja koskevia tilauksia Internetin kautta

On vastaanottanut henkivakuutuksia koskevia tilauksia Internetin kautta

On vastaanottanut muita kuin henkivakuutuksia koskevia tilauksia Internetin kautta

Sähköinen vähittäisrahoituspalvelujen Internet-myynti määränpään mukaan jaettuna: oma maa

Sähköinen vähittäisrahoituspalvelujen Internet-myynti määränpään mukaan jaettuna: muut EU-valtiot

Sähköinen vähittäisrahoituspalvelujen Internet-myynti määränpään mukaan jaettuna: muu maailma

Niistä yrityksistä, jotka tarjoavat pankkipalveluita Internetin kautta, kerättävät ominaisuustiedot:

Internetin kautta tilauksia tehneiden osuus kaikista tilin- tai talletuksenhaltijoista prosenttiluokissa ( [0;1[ , [1;5[ , [5;10[ , [10;25[ , [25;50[ , [50;100] )

Internetin kautta tilauksia tehneiden osuus kaikista yksityisistä tilin- tai talletuksenhaltijoista prosenttiluokissa ( [0;1[ , [1;5[ , [5;10[ , [10;25[ , [25;50[ , [50;100] )

Internetin kautta tilauksia tehneiden osuus kaikista liike-elämän tilin- tai talletuksenhaltijoista prosenttiluokissa ( [0;1[ , [1;5[ , [5;10[ , [10;25[ , [25;50[ , [50;100] )

Internetin kautta tehtyjen maksumääräysten arvon osuus (vapaaehtoinen) prosenttiluokissa ( [0;1[ , [1;5[ , [5;10[ , [10;25[ , [25;50[ , [50;100] )

Internetin kautta tehdyistä tilauksista saatujen tulojen arvon osuus (vapaaehtoinen) prosenttiluokissa ( [0;1[ , [1;5[ , [5;10[ , [10;25[ , [25;50[ , [50;100] )

Niistä yrityksistä, jotka tarjoavat vakuutuksia Internetin kautta, kerättävät ominaisuustiedot:

Yksityisten asiakkaiden Internetin kautta tilaamien vakuutussopimusten osuus prosenttiluokissa ( [0;1[ , [1;5[ , [5;10[ , [10;25[ , [25;50[ , [50;100] )

Yritysasiakkaiden Internetin kautta tilaamien vakuutussopimusten osuus prosenttiluokissa ( [0;1[ , [1;5[ , [5;10[ , [10;25[ , [25;50[ , [50;100] )

Yksityisten ja yritysten Internetin kautta tilaamien vakuutussopimusten bruttovakuutusmaksutulo prosenttiluokissa ( [0;1[ , [1;5[ , [5;10[ , [10;25[ , [25;50[ , [50;100] )

Kaikista yrityksistä kerättävät ominaisuustiedot (vapaaehtoinen):

Tilausten vastaanotto asiakkailta muista tietoverkoista kuin Internetistä (vapaaehtoinen)

Muiden tietoverkkojen kuin Internetin kautta asiakkailta tilauksia vastaanottaneista yrityksistä kerättävät ominaisuustiedot (vapaaehtoinen):

Tietoverkon käyttö massamaksumääräysten vastaanottamiseksi yritysasiakkaiden tietokonesovelluksista (vapaaehtoinen)

Käteisautomaattien (esimerkiksi pankkiautomaattien) verkon käyttö itsepalvelualueilla maksumääräysten vastaanottamiseksi ja/tai verkon käyttö vähittäisasiakkailta tai yksityishenkilöiltä saatavia luottokorttimaksumääräyksiä varten (vapaaehtoinen)

Tietoverkon käyttö tilausten vastaanottamiseksi yrityksen tietojärjestelmään liitetyistä myyntiedustajien tietojärjestelmistä (vapaaehtoinen)

Muu muiden sähköisten tietoverkkojen kuin Internetin käyttö (vapaaehtoinen)

Tietoturvallisuus

Internetin käyttömahdollisuudet omaavista yrityksistä kerättävät ominaisuustiedot:

Tietoturvajärjestelmien käyttö: ohjelma virusten tarkistamiseksi tai torjumiseksi

Tietoturvajärjestelmien käyttö: palomuurit

Tietoturvajärjestelmien käyttö: suojatut palvelimet

Tietoturvajärjestelmien käyttö: tiedostojen varmuuskopiointi muualla

Tietoturvajärjestelmien käyttö: sähköinen allekirjoitus asiakkaan todentamismenetelmänä

Tietoturvajärjestelmien käyttö: muu todentamismenetelmä (esimerkiksi PIN-koodi)

Tietoturvajärjestelmien käyttö: tiedon salaaminen luottamuksellisuutta varten

Tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvät ongelmat vuonna 2005, jotka johtivat tiedon tai työajan menetykseen

2.   KATTAVUUS

Tämän liitteen 1 kohdan b alakohdassa määritellyt ominaisuustiedot kerätään yrityksiltä, jotka on luokiteltu seuraaviin toimialoihin ja yrityskokoihin.

a)   Toimiala: seuraaviin NACE-Rev. 1.1:n luokkiin luokitellut yritykset:

NACE-luokka

Kuvaus

Pääluokka D

Teollisuus

Pääluokka F

Rakentaminen

Pääluokka G

Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen, moottoripyörien sekä henkilökohtaisten ja taloustavaroiden korjaus

Kolminumerotasot 55.1 ja 55.2

”Hotellit” ja ”Leirintäalueet ja muut lyhytaikaiset majoituspalvelut”

Pääluokka I

Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne

Nelinumerotaso 65.12

Muu pankkitoiminta

Nelinumerotaso 65.22

Muu luotonanto

Nelinumerotaso 66.01

Henkivakuutustoiminta

Nelinumerotaso 66.03

Muu vakuutustoiminta

Pääluokka K

Kiinteistöalan toiminta, vuokraustoiminta sekä liiketoiminta

Kolminumerotasot 92.1 ja 92.2

”Elokuva- ja videotoiminta” ja ”Radio- ja televisiotoiminta”

b)   Yrityksen koko: yritykset, jotka työllistävät vähintään 10 henkilöä;

c)   Maantieteellinen soveltamisala: yritykset, jotka ovat sijoittuneet mihin tahansa jäsenvaltion alueella.

3.   VIITEKAUDET

Viitekausi on vuosi 2005 sähköisen kaupan ja sähköisen liiketoiminnan menetelmien muuttujille ja erikseen mainittaessa. Muille tiedoille viitekautena on tammikuu 2006.

4.   JAOTTELUT

Tämän liitteen 1 kohdan b alakohdassa esitetyt aiheet ja niiden ominaisuustiedot toimitetaan erikseen seuraavaa jaottelua käyttäen:

a)   Jaottelu taloudellisen toimialan mukaan: seuraavien NACE Rev. 1.1:n aggregaattien mukaan:

NACEn aggregaatti

 

DA + DB + DC + DD + DE

 

DF + DG + DH

 

DI + DJ

 

DK + DL + DM + DN

 

45

 

50

 

51

 

52

 

55.1 + 55.2

 

60 + 61 + 62 + 63

 

64

 

65.12 + 65.22

 

66.01 + 66.03

 

72

 

70 + 71 + 73 + 74

 

92.1 + 92.2

b)   Jaottelu kokoluokan mukaan: tieto jaotellaan työntekijöiden määrän kokoluokkien mukaan.

Kokoluokka

 

10 tai enemmän

 

10–49 (pienet yritykset)

 

50–249 (keskikokoiset yritykset)

 

250 tai enemmän (suuret yritykset)

c)   Maantieteellinen jaottelu: tieto jaotellaan seuraavien alueellisten ryhmien mukaan.

Alueellinen ryhmä

 

Tavoite 1 -alueet (siirtymävaiheessa olevat tai järjestelmästä poistumassa olevat alueet mukaan luettuina)

 

Muut kuin tavoite 1 -alueet

5.   TILASTOJAKSO

Tiedot toimitetaan kerran vuodesta 2006.

6.   MÄÄRÄAJAT

a)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 808/2004 6 artiklassa tarkoitetut aggregaattitiedot, jotka on tarvittaessa merkitty luottamuksellisiksi tai epäluotettaviksi, toimitetaan Eurostatille ennen 5 päivää lokakuuta 2006. Tiedot tulee viimeistellä, validoida ja hyväksyä kyseiseen päivämäärään mennessä. Tiedot lähetetään taulukoidussa ja tietokoneella luettavassa muodossa Eurostatin ohjeiden mukaisesti.

b)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 808/2004 6 artiklassa tarkoitetut metatiedot toimitetaan Eurostatille ennen 31 päivää heinäkuuta 2006. Metatiedot toimitetaan Eurostatin raportointimallin muodossa.

c)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 808/2004 7 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu tietojen laatua koskeva kertomus toimitetaan Eurostatille ennen 1 päivää joulukuuta 2006. Laatua koskeva kertomus toimitetaan Eurostatin raportointimallin muodossa.


LIITE II

Moduuli 2: yksityishenkilöt, kotitaloudet ja tietoyhteiskunta

1.   AIHEET JA NIIDEN OMINAISUUSTIEDOT

a)   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 808/2004 liitteessä II olevasta luettelosta valitut aiheet viitevuodelle 2006 ovat seuraavat:

Yksityishenkilöiden ja/tai kotitalouksien tieto- ja viestintätekniikan käyttömahdollisuudet sekä käyttö

Yksityishenkilöiden ja/tai kotitalouksien Internetin käyttö eri tarkoituksiin

Tietoturvallisuus

Tieto- ja viestintätekninen osaaminen

Tieto- ja viestintätekniikan sekä Internetin käytön esteet.

b)   Seuraavat ominaisuustiedot on kerättävä:

 

Yksityishenkilöiden ja/tai kotitalouksien tieto- ja viestintätekniikan käyttömahdollisuudet sekä käyttö

Kaikista kotitalouksista kerättävät ominaisuustiedot:

Tieto- ja viestintätekniikan laitteiden käyttömahdollisuudet kotona: TV (ilmoitetaan erikseen: satelliittiantenni, kaapelitelevisio ja digitaalitelevisio)

Tieto- ja viestintätekniikan laitteiden käyttömahdollisuudet kotona: kiinteä puhelinliittymä

Tieto- ja viestintätekniikan laitteiden käyttömahdollisuudet kotona: matkapuhelin (ilmoitetaan erikseen: Internet-yhteyden mahdollistava matkapuhelin)

Tieto- ja viestintätekniikan laitteiden käyttömahdollisuudet kotona: pelikonsoli

Tieto- ja viestintätekniikan laitteiden käyttömahdollisuudet kotona: pöytätietokone

Tieto- ja viestintätekniikan laitteiden käyttömahdollisuudet kotona: kannettava tietokone

Tieto- ja viestintätekniikan laitteiden käyttömahdollisuudet kotona: käsitietokone

Internetin käyttömahdollisuus kotona riippumatta siitä, käytetäänkö sitä

Niistä kotitalouksista, joilla on Internetin käyttömahdollisuus kotona, kerättävät ominaisuustiedot:

Internetin käytön mahdollistava laite kotona: pöytätietokone

Internetin käytön mahdollistava laite kotona: kannettava tietokone

Internetin käytön mahdollistava laite kotona: televisio, jossa on erityinen Internet-laite

Internetin käytön mahdollistava laite kotona: pelikonsoli

Internetin käytön mahdollistava laite kotona: muut keinot (vapaaehtoinen: ilmoitetaan erikseen Internet-yhteyden mahdollistava matkapuhelin tai käsitietokone)

Yhteystyyppi, jota käytetään Internetiä kotoa käytettäessä: modeemi tai ISDN

Yhteystyyppi, jota käytetään Internetiä kotoa käytettäessä: DSL

Yhteystyyppi, jota käytetään Internetiä kotoa käytettäessä: muu laajakaistayhteys (esimerkiksi kaapeli, UMTS jne.)

Yhteystyyppi, jota käytetään Internetiä kotoa käytettäessä: kapeakaistayhteys matkapuhelimella (WAP, GPRS jne.)

Kaikista yksityishenkilöistä kerättävät ominaisuustiedot:

Milloin viimeksi käyttänyt tietokonetta (viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana; yli kolme kuukautta, mutta alle vuosi sitten; yli vuosi sitten; ei ole koskaan käyttänyt tietokonetta)

Matkapuhelimen käyttö

Niistä yksityishenkilöistä, jotka ovat käyttäneet tietokonetta viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana, kerättävät ominaisuustiedot:

Tietokoneen käytön tiheys (joka päivä tai melkein joka päivä; vähintään kerran viikossa (mutta ei joka päivä); vähintään kerran kuukaudessa (mutta ei joka viikko); harvemmin kuin kerran kuukaudessa)

Tietokoneen käyttöpaikka viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana: kotona

Tietokoneen käyttöpaikka viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana: tavanomaisella työpaikalla (muualla kuin kotona)

Tietokoneen käyttöpaikka viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana: opiskelupaikassa

Tietokoneen käyttöpaikka viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana: toisen henkilön kotona

Tietokoneen käyttöpaikka viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana: muualla

Matkapuhelinta käyttävistä yksityishenkilöistä kerättävät ominaisuustiedot:

Perinteisen yksityisen kirjepostin korvaaminen teksti- tai kuvaviesteillä (ei korvautunut; korvautunut vähäisessä määrin; korvautunut merkittävästi; suurimmaksi osaksi tai kokonaan korvautunut; ei voida soveltaa)

 

Yksityishenkilöiden ja/tai kotitalouksien Internetin käyttö eri tarkoituksiin

Kaikista yksityishenkilöistä kerättävät ominaisuustiedot:

Milloin viimeksi käyttänyt Internetiä (viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana; yli kolme kuukautta, mutta alle vuosi sitten; yli vuosi sitten; ei koskaan käyttänyt Internetiä)

Internetiä jo käyttäneistä yksityishenkilöistä kerättävät ominaisuustiedot:

Milloin viimeksi käyttänyt Internetin kaupallisia palveluja yksityistarkoitukseen (viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana; yli kolme kuukautta, mutta alle vuosi sitten; yli vuosi sitten; ei ole koskaan ostanut tai tilannut)

Niistä yksityishenkilöistä, jotka ovat käyttäneet Internetiä viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana, kerättävät ominaisuustiedot:

Internetin käytön tiheys viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana (joka päivä tai melkein joka päivä; vähintään kerran viikossa (mutta ei joka päivä); vähintään kerran kuukaudessa (mutta ei joka viikko); harvemmin kuin kerran kuukaudessa)

Internetin käyttöpaikka viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana: kotona

Internetin käyttöpaikka viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana: työpaikalla (muualla kuin kotona)

Internetin käyttöpaikka viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana: opiskelupaikassa

Internetin käyttöpaikka viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana: toisen henkilön kotona

Internetin käyttöpaikka viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana: muualla (vapaaehtoinen: ilmoitetaan erikseen julkinen kirjasto, postitoimisto, julkinen toimisto, kaupungintalo tai valtion virasto, yhteisön tai vapaaehtoisjärjestön organisaatio, Internet-kahvila)

Mobiililaitteiden käyttö Internet-yhteyttä varten: matkapuhelimella WAP- tai GPRS-yhteyttä käyttäen

Mobiililaitteiden käyttö Internet-yhteyttä varten: matkapuhelimella UMTS-yhteyttä käyttäen

Mobiililaitteiden käyttö Internet-yhteyttä varten: käsitietokone

Perinteisen yksityisen kirjepostin korvaaminen Internetillä tai sähköpostiviesteillä (ei korvautunut; korvautunut vähäisessä määrin; korvautunut merkittävästi; suurimmaksi osaksi tai kokonaan korvautunut; ei voida soveltaa)

Henkilökohtaisen (yksityisen tai työ-) sähköpostiosoitteen käyttö

Internetin käyttö viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana yksityistarkoituksiin sähköpostin lähettämiseksi ja/tai vastaanottamiseksi

Internetin käyttö viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana yksityistarkoituksiin Internet-puhelun soittamiseksi

Internetin käyttö viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana yksityistarkoituksiin muihin kommunikointitarkoituksiin

Internetin käyttö viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana yksityistarkoituksiin tavaroita ja palveluita koskevan tiedon hakemiseksi

Internetin käyttö viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana yksityistarkoituksiin matkailu- ja majoituspalveluiden käyttämiseksi

Internetin käyttö viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana yksityistarkoituksiin Internet-radion kuuntelemiseksi tai Internet-television katselemiseksi

Internetin käyttö viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana yksityistarkoituksiin pelien pelaamiseksi tai pelien, kuvien tai musiikin lataamiseksi

Internetin käyttö viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana yksityistarkoituksiin tietokoneohjelmien lataamiseksi

Internetin käyttö viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana yksityistarkoituksiin verkossa ilmestyvien sanoma- tai uutislehtien lukemiseksi tai lataamiseksi

Internetin käyttö viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana yksityistarkoituksiin työpaikan etsimiseksi tai työpaikkahakemuksen lähettämiseksi

Internetin käyttö viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana yksityistarkoituksiin terveystiedon hakemiseksi

Internetin käyttö viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana yksityistarkoituksiin muiden tietojen hakemiseksi tai muita verkkopalveluja varten

Internetin käyttö viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana yksityistarkoituksiin Internet-pankin käyttämiseksi

Internetin käyttö viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana yksityistarkoituksiin tavaroiden tai palvelujen myymiseksi

Internetin käyttö viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana yksityistarkoituksiin virallista koulutusta varten

Internetin käyttö viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana yksityistarkoituksiin aikuiskoulutusta varten

Internetin käyttö viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana yksityistarkoituksiin muuta koulutusta varten, joka liittyy erityisesti työllistymismahdollisuuksiin

Internetin käyttö viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana yksityistarkoituksiin tietojen saamiseksi viranomaisten Internet-sivustoilta

Internetin käyttö viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana yksityistarkoituksiin lomakkeiden lataamiseksi viranomaisten Internet-sivustoilta

Internetin käyttö viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana yksityistarkoituksiin täytettyjen lomakkeiden palauttamiseksi viranomaisille

Internetin käyttö viranomaisasioinnissa (käyttää, kiinnostunut käyttämään, ei kiinnostunut)

Niistä yksityishenkilöistä, jotka ovat käyttäneet Internetiä viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana ja jotka ovat kiinnostuneita sähköisistä viranomaispalveluista, kerättävät ominaisuustiedot:

Sähköiset viranomaispalvelut tuloverotusta varten (käyttää, aikoo käyttää, ei kiinnostunut)

Sähköiset viranomaispalvelut työn hakemiseksi työvoimatoimistoista (käyttää, aikoo käyttää, ei kiinnostunut)

Sähköiset viranomaispalvelut sosiaaliturvaetuuksia varten (käyttää, aikoo käyttää, ei kiinnostunut)

Sähköiset viranomaispalvelut henkilökohtaisia asiakirjoja varten (käyttää, aikoo käyttää, ei kiinnostunut)

Sähköiset viranomaispalvelut auton rekisteröintiä varten (käyttää, aikoo käyttää, ei kiinnostunut)

Sähköiset viranomaispalvelut rakennuslupia varten (käyttää, aikoo käyttää, ei kiinnostunut)

Sähköiset viranomaispalvelut rikosilmoituksia varten (käyttää, aikoo käyttää, ei kiinnostunut)

Sähköiset viranomaispalvelut julkisia kirjastoja varten (käyttää, aikoo käyttää, ei kiinnostunut)

Sähköiset viranomaispalvelut todistusten hakemiseksi ja antamiseksi (käyttää, aikoo käyttää, ei kiinnostunut)

Sähköiset viranomaispalvelut korkea-asteen koulutukseen tai yliopistoon ilmoittautumiseksi (käyttää, aikoo käyttää, ei kiinnostunut)

Sähköiset viranomaispalvelut muuttoilmoitusta varten (käyttää, aikoo käyttää, ei kiinnostunut)

Sähköiset viranomaispalvelut terveyspalveluja varten (käyttää, aikoo käyttää, ei kiinnostunut)

Niistä yksityishenkilöistä, jotka ovat käyttäneet Internetiä verkkokauppaan viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana, kerättävät ominaisuustiedot:

Internetin käyttö elintarvikkeiden tilaamiseksi

Internetin käyttö taloustarvikkeiden tilaamiseksi

Internetin käyttö elokuvien tai musiikin tilaamiseksi (ilmoitettava erikseen, toimitetaanko verkossa)

Internetin käyttö kirjojen, lehtien, sanomalehtien tai sähköisen oppimateriaalin tilaamiseksi (ilmoitettava erikseen, toimitetaanko verkossa)

Internetin käyttö vaatteiden tai urheilutarvikkeiden tilaamiseksi

Internetin käyttö tietokoneohjelmien tai päivitysten tilaamiseksi (ilmoitettava erikseen, toimitetaanko verkossa)

Internetin käyttö tietoteknisten laitteistojen tilaamiseksi

Internetin käyttö sähkölaitteiden tilaamiseksi

Internetin käyttö osakkeiden ostomääräystä, rahoituspalveluja tai vakuutusta varten

Internetin käyttö matka- tai lomamajoituksen tilaamiseksi

Internetin käyttö tapahtumien pääsylippujen tilaamiseksi

Internetin käyttö arpajaisiin tai vedonlyöntiin osallistumiseksi

Internetin käyttö muiden tavaroiden tai palvelujen tilaamiseksi

Internetin käyttö Internetin ulkopuolelta tunnetulta vähittäismyyjältä tilaamiseksi

Internetin käyttö Internetistä tunnetulta tai sieltä löydetyltä vähittäismyyjältä tilaamiseksi

Internet-kaupan yhteydessä esiintyneet ongelmat riippumatta ongelman tyypistä

Niistä yksityishenkilöistä, jotka ovat käyttäneet Internetiä verkkokauppaan viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana ja joilla on ollut sen kanssa ongelmia, kerättävät ominaisuustiedot:

Internet-kaupassa esiintyneet ongelmat: vaikeuksia löytää takuuta koskevia tietoja

Internet-kaupassa esiintyneet ongelmat: toimitusnopeus on hitaampi kuin ilmoitettu

Internet-kaupassa esiintyneet ongelmat: lopulliset kustannukset ovat korkeammat kuin on ilmoitettu

Internet-kaupassa esiintyneet ongelmat: toimitetut tavarat ovat vääriä tai viallisia tai mitään tavaroita ei ole toimitettu

Internet-kaupassa esiintyneet ongelmat: turvallisen maksamisen puutteet

Internet-kaupassa esiintyneet ongelmat: valitukset ja korjaukset vaikeita tai valituksen jälkeen ei ole saatu tyydyttävää vastausta

Internet-kaupassa esiintyneet ongelmat: muu

Tietoturvallisuus

Niistä yksityishenkilöistä, jotka ovat käyttäneet Internetiä kotona viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana, kerättävät ominaisuustiedot:

Spam (ei-toivottuja sähköpostiviestejä, joita henkilö pitää roskapostina eikä haluaisi vastaanottaa)

Tieto- ja viestintätekninen osaaminen

Tietokonetta edes joskus käyttäneistä yksityishenkilöistä kerättävät ominaisuustiedot:

Viimeisin vähintään kolmen tunnin mittainen mitä tahansa tietokoneen käyttöä koskeva kurssi (viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana; yli kolme kuukautta, mutta alle vuosi sitten; yli vuosi, mutta alle kolme vuotta sitten; yli kolme vuotta sitten; ei ole koskaan ollut kurssilla)

Tietotekninen osaaminen tiedoston tai kansion kopioimiseksi tai siirtämiseksi

Tietotekninen osaaminen: kopioimiseen ja liittämiseen tarkoitettujen työkalujen käyttäminen tiedon kopioimiseksi tai siirtämiseksi asiakirjan sisällä

Tietotekninen osaaminen aritmeettisten peruskaavojen käyttämiseksi laskutaulukossa

Tietotekninen osaaminen tiedostojen pakkaamiseksi

Tietotekninen osaaminen uusien laitteiden, kuten kirjoittimen tai modeemin, kytkemiseksi ja asentamiseksi

Tietotekninen osaaminen tietokoneohjelman kirjoittamiseksi erityistä ohjelmointikieltä käyttäen

Internetiä edes joskus käyttäneistä yksityishenkilöistä kerättävät ominaisuustiedot:

Internetin käyttötaidot hakukoneen käyttämiseksi tiedonhaussa

Internetin käyttötaidot sellaisen sähköpostin lähettämiseksi, jossa on liitetiedostoja

Internetin käyttötaidot viestien lähettämiseksi verkkojutteluun, keskusteluryhmiin tai verkkokeskustelupalstalle

Internetin käyttötaidot: Internetin käyttäminen puhelujen soittamiseksi

Internetin käyttötaidot: vertaisverkon käyttö elokuvien, musiikin jne. vaihtamiseksi

Internetin käyttötaidot Internet-sivuston luomiseksi

Niistä yksityishenkilöistä, jotka osaavat käyttää tietokonetta tai Internetiä yhdellä tai useammalla tavalla, kerättävät ominaisuustiedot:

Tietoteknisten taitojen hankkimiskeinot: virallinen koulutuslaitos

Tietoteknisten taitojen hankkimiskeinot: aikuiskoulutuskeskuksen kurssit (ei kuitenkaan työnantajan aloitteesta)

Tietoteknisten taitojen hankkimiskeinot: ammatillisen täydennyskoulutuksen kurssit (työnantajan pyynnöstä)

Tietoteknisten taitojen hankkimiskeinot: itseopiskelu kirjoja, CD-ROMeja jne. käyttäen

Tietoteknisten taitojen hankkimiskeinot: itseopiskelu tekemällä oppien -menetelmällä

Tietoteknisten taitojen hankkimiskeinot: epämuodollinen tuki työtovereilta, sukulaisilta ja ystäviltä

Tietoteknisten taitojen hankkimiskeinot: muut keinot

Tieto- ja viestintätekniikan sekä Internetin käytön esteet

Niistä kotitalouksista, joilla ei ole Internetin käyttömahdollisuutta kotona, kerättävät ominaisuustiedot:

Internetin kotikäytön esteet: käyttö on mahdollista muualla

Internetin kotikäytön esteet: ei halua Internetiä (koska sen sisältö on haitallista jne.)

Internetin kotikäytön esteet: ei tarvitse Internetiä (koska siitä ei ole hyötyä, se ei ole kiinnostava jne.)

Internetin kotikäytön esteet: laitteista aiheutuvat kulut ovat liian korkeat

Internetin kotikäytön esteet: käytöstä aiheutuvat kulut ovat liian korkeat

Internetin kotikäytön esteet: taitojen puute

Internetin kotikäytön esteet: fyysinen vamma

Internetin kotikäytön esteet: huoli yksityisyydestä tai turvallisuudesta

Internetin kotikäytön esteet: muu

Niistä yksityishenkilöistä, jotka ovat käyttäneet Internetiä viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana, mutta jotka eivät vielä käytä Internetiä korvaamaan henkilökohtaisia yhteyksiä tai asioimista julkisissa palveluissa tai hallinnossa, kerättävät ominaisuustiedot:

Sähköisten viranomaispalvelujen käytön esteet: tarvittavia palveluja ei ole verkossa tai niiden löytäminen on vaikeaa

Sähköisten viranomaispalvelujen käytön esteet: henkilökohtainen yhteys puuttuu

Sähköisten viranomaispalvelujen käytön esteet: välitön reaktio puuttuu

Sähköisten viranomaispalvelujen käytön esteet: huoli henkilökohtaisten tietojen suojasta ja turvallisuudesta

Sähköisten viranomaispalvelujen käytön esteet: lisämaksut

Sähköisten viranomaispalvelujen käytön esteet: liian monimutkaista

Sähköisten viranomaispalvelujen käytön esteet: muu

Niistä yksityishenkilöistä, jotka ovat käyttäneet Internetiä muuhun kuin verkkokauppaan viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana, kerättävät ominaisuustiedot:

Internet-kaupan esteet: ei ole tarvetta

Internet-kaupan esteet: tekee ostokset mieluimmin henkilökohtaisesti, haluaa nähdä tuotteen, uskollisuus kaupoille, uskollisuus tavoille

Internet-kaupan esteet: taitojen puute

Internet-kaupan esteet: Internetin kautta tilattujen tavaroiden toimitus on ongelma

Internet-kaupan esteet: huoli yksityisyydestä tai turvallisuudesta

Internet-kaupan esteet: luottamuspula tavaroiden vastaanottamisen tai palauttamisen suhteen, huoli valituksista tai korjauksista

Internet-kaupan esteet: ei ole maksukorttia, jolla voisi maksaa Internetissä

Internet-kaupan esteet: Internet-yhteys on liian hidas

Internet-kaupan esteet: muu

2.   KATTAVUUS

a)

Tämän liitteen 1 kohdan b alakohdassa lueteltujen kotitalouksiin liittyvien ominaisuustietojen tilastoyksiköinä ovat ne kotitaloudet, joissa on vähintään yksi 16–74-vuotias jäsen.

b)

Tämän liitteen 1 kohdan b alakohdassa lueteltujen yksityishenkilöihin liittyvien ominaisuustietojen tilastoyksiköinä ovat 16–74-vuotiaat yksityishenkilöt.

c)

Maantieteellinen soveltamisala kattaa kaikki kotitaloudet ja/tai yksityishenkilöt, jotka asuvat missä tahansa jäsenvaltion alueella.

3.   VIITEKAUDET

Kerättävien tilastojen viitekausi on vuoden 2006 ensimmäinen neljännes.

4.   JAOTTELUT

a)

Tämän liitteen 1 kohdan b alakohdassa lueteltujen kotitalouksiin liittyvien aiheiden ja niiden ominaisuustietojen osalta kerätään seuraavat taustatiedot:

Maantieteellinen sijainti: asuminen tavoite 1 -alueilla (siirtymävaiheessa olevat tai järjestelmästä poistumassa olevat alueet mukaan luettuina), asuminen muilla alueilla.

Kaupungistumisen aste: asuminen alueilla, joiden asukastiheys on korkea; asuminen alueilla, joiden asukastiheys on keskitasoa; asuminen alueilla, joiden asukastiheys on vähäinen.

Kotitalouden tyyppi: kotitalouden jäsenten lukumäärä (kerätään erikseen: alle 16-vuotiaiden lasten lukumäärä).

(vapaaehtoinen) Kotitalouden nettokuukausitulot (kerätään määränä tai kvartiileja käyttäen).

b)

Tämän liitteen 1 kohdan b alakohdassa lueteltujen yksityishenkilöihin liittyvien aiheiden ja niiden ominaisuustietojen osalta kerätään seuraavat taustatiedot:

Maantieteellinen sijainti: asuminen tavoite 1 -alueilla (siirtymävaiheessa olevat tai järjestelmästä poistumassa olevat alueet mukaan luettuina), asuminen muilla alueilla.

Kaupungistumisen aste: asuminen alueilla, joiden asukastiheys on korkea; asuminen alueilla, joiden asukastiheys on keskitasoa; asuminen alueilla, joiden asukastiheys on vähäinen.

Sukupuoli: mies, nainen.

Ikäryhmä: alle 16 (vapaaehtoinen), 16–24, 25–34, 35–44, 45–54, 55–64, 65–74, yli 74 (vapaaehtoinen).

Korkein suoritettu koulutustaso kansainvälisen koulutusluokituksen (ISCED 97) mukaan: alhainen (ISCED 0, 1 tai 2), keskitaso (ISCED 3 tai 4), korkea (ISCED 5 tai 6).

Työllistymistilanne: työntekijä; itsenäinen ammatinharjoittaja, avustavat perheenjäsenet mukaan luettuina; työtön; työvoimaan kuulumattomat opiskelijat; muut työvoimaan kuulumattomat.

Kansainvälisen ammattiluokituksen (ISCO-88(COM)) mukainen ammatti: ruumiillisen työn tekijä, muun kuin ruumiillisen työn tekijä, tieto- ja viestintätekniikan alan työntekijät, muun kuin tieto- ja viestintätekniikan alan työntekijät.

5.   JAKSO

Tiedot toimitetaan kerran vuodesta 2006.

6.   TULOSTEN TOIMITTAMISEN MÄÄRÄAIKA

a)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 808/2004 6 artiklassa tarkoitetut aggregaattitiedot, jotka on tarvittaessa merkitty luottamuksellisiksi tai epäluotettaviksi, toimitetaan Eurostatille ennen 5 päivää lokakuuta 2006. Tiedot tulee viimeistellä, validoida ja hyväksyä kyseiseen päivämäärään mennessä. Tiedot lähetetään taulukoidussa ja tietokoneella luettavassa muodossa Eurostatin ohjeiden mukaisesti.

b)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 808/2004 6 artiklassa tarkoitetut metatiedot toimitetaan Eurostatille ennen 31 päivää heinäkuuta 2006. Metatiedot toimitetaan Eurostatin raportointimallin muodossa.

c)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 808/2004 7 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu tietojen laatua koskeva kertomus toimitetaan Eurostatille ennen 1 päivää joulukuuta 2006. Laatua koskeva kertomus toimitetaan Eurostatin raportointimallin muodossa.


14.7.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 183/63


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1100/2005,

annettu 13 päivänä heinäkuuta 2005,

jalostamattomien kuivattujen viikunoiden tuottajille maksettavasta vähimmäishinnasta sekä kuivattujen viikunoiden tuotantotuen määrästä markkinointivuonna 2005/2006

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon hedelmä- ja vihannesjalostealan yhteisestä markkinajärjestelystä 28 päivänä lokakuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/96 (1) ja erityisesti sen 6 b artiklan 3 kohdan ja 6 c artiklan 7 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/96 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesjalostealan tukijärjestelmän osalta 29 päivänä elokuuta 2003 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1535/2003 (2) 3 artiklan 1 kohdan c alakohdassa vahvistetaan kuivattujen viikunoiden markkinointivuoden alkamis- ja päättymispäivä.

(2)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/96 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä tuotantotukeen oikeutettujen kuivattujen viikunoiden ominaisuuksien osalta 19 päivänä heinäkuuta 1999 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1573/1999 (3) 1 artiklassa määritellään perusteet, jotka tuotteiden on täytettävä, jotta niistä voidaan maksaa vähimmäishinta ja tuotantotukea.

(3)

Sen vuoksi olisi vahvistettava vähimmäishinta markkinointivuodeksi 2005/2006 asetuksen (EY) N:o 2201/96 6 b artiklassa vahvistettujen perusteiden mukaisesti ja tuotantotuki markkinointivuodeksi 2005/2006 asetuksen (EY) N:o 2201/96 6 c artiklassa vahvistettujen perusteiden mukaisesti.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat hedelmä- ja vihannesjalosteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Markkinointivuonna 2005/2006 asetuksen (EY) N:o 2201/96 6 a artiklan 2 kohdassa tarkoitettu vähimmäishinta tuottajalta lähtiessä on 878,86 euroa nettotonnilta jalostamattomia kuivattuja viikunoita.

Markkinointivuonna 2005/2006 asetuksen (EY) N:o 2201/96 6 a artiklan 1 kohdan mukaisen tuotantotuen määrä on 258,57 euroa nettotonnilta kuivattuja viikunoita.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 13 päivänä heinäkuuta 2005.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EYVL L 297, 21.11.1996, s. 29. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 386/2004 (EUVL L 64, 2.3.2004, s. 25).

(2)  EUVL L 218, 30.8.2003, s. 14. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 180/2005 (EUVL L 30, 3.2.2005, s. 7).

(3)  EYVL L 187, 20.7.1999, s. 27.


14.7.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 183/64


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1101/2005,

annettu 13 päivänä heinäkuuta 2005,

jalostettaviksi tarkoitettujen päärynöiden tuen määrästä markkinointivuonna 2005/2006

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon hedelmä- ja vihannesjalostealan yhteisestä markkinajärjestelystä 28 päivänä lokakuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/96 (1) ja erityisesti sen 6 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/96 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesjalostealan tukijärjestelmän osalta 29 päivänä elokuuta 2003 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1535/2003 (2) 3 artiklan 3 kohdan c alakohdassa säädetään, että komissio julkaisee jalostettaviksi tarkoitettuihin päärynöihin sovellettavan tuen määrän viimeistään 15 päivänä kesäkuuta.

(2)

Tukijärjestelmään kuuluvien päärynäjalosteiden määrät ovat viimeksi kuluneiden kolmen markkinointivuoden aikana olleet keskimäärin 11 946 tonnia yhteisön kynnyksen yläpuolella.

(3)

Jalostuskynnyksensä ylittäneiden jäsenvaltioiden osalta jalostettaviksi tarkoitettavien päärynöiden tuen määrää markkinointivuonna 2005/2006 olisi sen vuoksi muutettava asetuksen (EY) N:o 2201/96 4 artiklan 2 kohdassa säädetystä tasosta kyseisen asetuksen 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat hedelmä- ja vihannesjalosteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 2201/96 2 artiklan mukainen päärynöiden tuen määrä markkinointivuonna 2005/2006 on:

161,70 euroa tonnilta Tšekissä,

155,23 euroa tonnilta Kreikassa,

157,59 euroa tonnilta Espanjassa,

161,70 euroa tonnilta Ranskassa,

124,58 euroa tonnilta Italiassa,

161,70 euroa tonnilta Unkarissa,

159,09 euroa tonnilta Alankomaissa,

161,70 euroa tonnilta Itävallassa,

161,70 euroa tonnilta Portugalissa.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 13 päivänä heinäkuuta 2005.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EYVL L 297, 21.11.1996, s. 29. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 386/2004 (EUVL L 64, 2.3.2004, s. 25).

(2)  EUVL L 218, 30.8.2003, s. 14. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 180/2005 (EUVL L 30, 3.2.2005, s. 7).


14.7.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 183/65


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1102/2005,

annettu 13 päivänä heinäkuuta 2005,

neuvoston asetuksen (EY) N:o 32/2000 muuttamisesta tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista annettuun neuvoston asetukseen (ETY) N:o 2658/87 tehtyjen muutosten huomioon ottamiseksi

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon GATTiin sidottujen ja tiettyjen muiden yhteisön tariffikiintiöiden avaamisesta ja hoidosta, mainittujen kiintiöiden muuttamista tai mukauttamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä sekä asetuksen (EY) N:o 1808/95 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 32/2000 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23 päivänä heinäkuuta 1987 annetulla neuvoston asetuksella (ETY) N:o 2658/87 (2), sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1810/2004 (3), muutettiin eräiden asetuksen (EY) N:o 32/2000 liitteissä III, IV ja V lueteltujen tuotteiden yhdistetyn nimikkeistön koodeja. Liitteet olisi tämän vuoksi muutettava vastaavasti.

(2)

Tätä asetusta olisi sovellettava asetuksen (EY) N:o 1810/2004 voimaantulopäivästä.

(3)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tullikoodeksikomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 32/2000 seuraavasti:

1)

Muutetaan liitteessä III järjestysnumeron 09.0107 kohdalla olevat koodit seuraavasti:

a)

korvataan CN-koodi ”ex 5702 39 90” CN-koodilla ”ex 5702 39 00”;

b)

korvataan CN-koodi ”ex 5702 49 90” CN-koodilla ”ex 5702 49 00” ja kyseisen koodin Taric-alanimike ”10” Taric-alanimikkeellä ”20”;

c)

korvataan CN-koodi ”ex 5703 90 00” CN-koodeilla ”ex 5703 90 10” ja ”ex 5703 90 90”.

2)

Muutetaan liite IV seuraavasti:

a)

muutetaan järjestysnumeron 09.0106 toisessa sarakkeessa olevat CN-koodit seuraavasti:

i)

korvataan CN-koodi ”6207 91 90” CN-koodilla ”ex 6207 91 00”;

ii)

korvataan CN-koodi ”6208 91 19” CN-koodilla ”ex 6208 91 00”;

iii)

korvataan CN-koodi ”6302 51” CN-koodilla ”6302 51 00”;

iv)

korvataan CN-koodi ”6302 91” CN-koodilla ”6302 91 00”;

v)

korvataan CN-koodit ”6301 20 91” ja ”6301 20 99” CN-koodilla ”6301 20 90”.

b)

muutetaan järjestysnumeron 09.0106 Taricia koskevassa sarakkeessa olevat koodit seuraavasti:

i)

korvataan CN-koodia ”6207 91 90” koskevalla rivillä koodi ”10” koodilla ”91”;

ii)

korvataan CN-koodia ”6208 91 19” koskevalla rivillä koodi ”10” koodilla ”18”;

c)

muutetaan järjestysnumeron 09.0106 kohdalla olevat CN-koodit seuraavasti:

i)

korvataan CN-koodi ”6207 91 90” CN-koodilla ”6207 91 00”;

ii)

korvataan CN-koodi ”6208 91 19” CN-koodilla ”6208 91 00”;

iii)

korvataan CN-koodit ”6301 20 91” ja ”6301 20 99” CN-koodilla ”6301 20 90”.

iv)

korvataan CN-koodit ”6302 51 10” ja ”6302 51 90” CN-koodilla ”6302 51 00”.

v)

korvataan CN-koodit ”6302 91 10” ja ”6302 91 90” CN-koodilla ”6302 91 00”.

3)

Muutetaan liitteessä V olevassa Taric-koodiluettelossa järjestysnumeron 09.0103 CN-koodeja koskevassa sarakkeessa koodit seuraavasti:

a)

korvataan CN-koodit ”5210 11 10” ja ”5210 11 90” CN-koodilla ”5210 11 00”.

b)

korvataan CN-koodit ”5210 21 10” ja ”5210 21 90” CN-koodilla ”5210 21 00”.

c)

korvataan CN-koodit ”5210 31 10” ja ”5210 31 90” CN-koodilla ”5210 31 00”.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2005.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 13 päivänä heinäkuuta 2005.

Komission puolesta

László KOVÁCS

Komission jäsen


(1)  EYVL L 5, 8.1.2000, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 545/2004 (EUVL L 87, 25.3.2004, s. 12).

(2)  EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 493/2005 (EUVL L 82, 31.3.2005, s. 1).

(3)  EUVL L 327, 30.10.2004, s. 1.


14.7.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 183/67


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1103/2005,

annettu 13 päivänä heinäkuuta 2005,

Egyptistä peräisin olevan riisin tuontitodistushakemuksista vuodeksi 2005 asetuksessa (EY) N:o 955/2005 säädetyssä tariffikiintiössä

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon riisin yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1785/2003 (1),

ottaa huomioon Egyptistä peräisin olevan riisin yhteisöön tuonnissa sovellettavan tariffikiintiön avaamisesta 23 päivänä kesäkuuta 2005 annetun komission asetuksen (EY) N:o 955/2005 (2) ja erityisesti sen 4 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

CN-koodiin 1006 kuuluvan riisin komissiolle toimitetut tuontitodistushakemukset, jotka on jätetty 1 päivän ja 4 päivän heinäkuuta 2005 välisenä aikana viimeistään kello 13.00, koskevat 59 135 tonnin määrää, ja tuotavissa oleva enimmäismäärä on 9 342 tonnia CN-koodiin 1006 kuuluvaa riisiä Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Egyptin arabitasavallan välisen Euro–Välimeri-sopimuksen Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi tehdyn pöytäkirjan (3) mukaisesti. Kyseinen pöytäkirja on neuvoston päätöksen 2005/89/EY (4) liitteenä.

(2)

Sen vuoksi on syytä vahvistaa vähennysprosentti tuontitodistushakemuksille, jotka on jätetty viimeistään 4 päivänä heinäkuuta 2005 kello 13.00 ja jotka ovat oikeutettuja asetuksen (EY) N:o 1785/2003 11 artiklan mukaisesti laskettavaan 100 prosentin tullinalennukseen.

(3)

On myös syytä olla myöntämättä enempää 100 prosentin tullinalennukseen oikeuttavia tuontitodistuksia vuodelle 2005.

(4)

Tämän asetuksen olisi tultava voimaan sen julkaisemispäivänä, kun otetaan huomioon sen tarkoitus,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

CN-koodiin 1006 kuuluvaa riisiä koskevien, asetuksella (EY) N:o 955/2005 avatussa kiintiössä viimeistään 4 päivästä heinäkuuta 2005 kello 13.00 jätettyjen ja komissiolle toimitettujen tuontitodistushakemusten perusteella myönnetään todistuksia siten, että haettavaan määrään sovelletaan vähennyskerrointa, joka on 84,202249 prosenttia.

2 artikla

CN-koodiin 1006 kuuluvan riisin 4 päivästä heinäkuuta 2005 kello 13.00 alkaen vuoden 2005 loppuun asti jätettyjen tuontitodistushakemusten perusteella ei enää myönnetä tuontitodistuksia asetuksella (EY) N:o 955/2005 avatussa kiintiössä.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 13 päivänä heinäkuuta 2005.

Komission puolesta

J. M. SILVA RODRÍGUEZ

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 270, 21.10.2003, s. 96.

(2)  EUVL L 164, 24.6.2005, s. 5.

(3)  EUVL L 31, 4.2.2005, s. 31.

(4)  EUVL L 31, 4.2.2005, s. 30.


14.7.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 183/68


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1104/2005,

annettu 13 päivänä heinäkuuta 2005,

asetuksessa (EY) N:o 2375/2002 säädetyssä muun tavallisen vehnän kuin korkealaatuisen vehnän alatariffikiintiössä III sovellettavasta vähennyske