ISSN 1725-261X

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 132

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

48. vuosikerta
26. toukokuu 2005


Sisältö

 

I   Säädökset, jotka on julkaistava

Sivu

 

*

Neuvoston asetus (EY) N:o 785/2005, annettu 23 päivänä toukokuuta 2005, Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan piin tuontiin sovellettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden välivaiheen osittaisen tarkastelun päättämisestä

1

 

 

Komission asetus (EY) N:o 786/2005, annettu 25 päivänä toukokuuta 2005, tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

6

 

 

Komission asetus (EY) N:o 787/2005, annettu 25 päivänä toukokuuta 2005, tuontitodistusten myöntämisestä ruokosokerille tietyissä tariffikiintiöissä ja tiettyjen etuus kohtelusopimusten mukaisesti

8

 

 

Komission asetus (EY) N:o 788/2005, annettu 25 päivänä toukokuuta 2005, lopullisen tukimäärän ja B-menettelyn mukaisten vientitodistusten myöntämisprosentin vahvistamisesta hedelmä- ja vihannesalalla (tomaatit, appelsiinit, sitruunat ja omenat)

11

 

*

Komission asetus (EY) N:o 789/2005, annettu 25 päivänä toukokuuta 2005, neuvoston asetuksen (ETY) N:o 404/93 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä banaanialan kaupanpitotulojen menetystä korvaavan tasaustukijärjestelmän osalta annetun asetuksen (ETY) N:o 1858/93 muuttamisesta

13

 

*

Komission asetus (EY) N:o 790/2005, annettu 25 päivänä toukokuuta 2005, tiettyjen kalastustuotteiden kaupan pitämistä koskevien yhteisten vaatimusten vahvistamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2406/96 muuttamisesta

15

 

 

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osastoa soveltamalla annetut säädökset

 

*

Neuvoston päätös 2005/395/YUTP, tehty 10 päivänä toukokuuta 2005, Euroopan unionin sotilasesikunnan perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 2001/80/YUTP muuttamisesta

17

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


I Säädökset, jotka on julkaistava

26.5.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 132/1


NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 785/2005,

annettu 23 päivänä toukokuuta 2005,

Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan piin tuontiin sovellettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden välivaiheen osittaisen tarkastelun päättämisestä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 11 artiklan 3 kohdan ja 22 artiklan c alakohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen, jonka tämä on tehnyt neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan,

sekä katsoo seuraavaa:

A.   MENETTELY

1.   Voimassa olevat toimenpiteet

(1)

Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen maaliskuussa 2004 neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 398/2004 (2) käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevan piimetallin, jäljempänä ’pii’, tuonnissa. Vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava lopullinen tulli oli 49 prosenttia.

2.   Menettelyn aloittaminen

(2)

Komissio ilmoitti 20 päivänä maaliskuuta 2004Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistulla ilmoituksella (3) muun muassa Kiinasta peräisin olevan piin tuontiin sovellettavia toimenpiteitä koskevan osittaisen välivaiheen tarkastelun vireillepanosta perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan ja 22 artiklan c alakohdan mukaisesti.

(3)

Tarkastelu pantiin vireille komission aloitteesta sen selvittämiseksi, olisiko Euroopan unionin 1 päivänä toukokuuta 2004 tapahtuneen laajentumisen, jäljempänä ’laajentuminen’, seurauksena ja yhteisön etu huomioon ottaen tarpeen mukauttaa toimenpiteitä asianomaisiin osapuoliin, käyttäjät, jakelijat ja kuluttajat mukaan luettuina, kohdistuvien äkillisten ja kohtuuttoman kielteisten vaikutusten välttämiseksi.

3.   Tarkasteltavana oleva tuote

(4)

Tarkasteltavana oleva tuote on sama kuin tutkimuksessa, jonka perusteella olemassa olevat toimenpiteet otettiin käyttöön, eli Kiinasta peräisin oleva, CN-koodiin 2804 69 00 luokiteltava piimetalli (piipitoisuus alle 99,99 painoprosenttia). Tullinimikkeistön tämänhetkisen luokituksen mukaan nimikkeen olisi oltava ”pii”. Pii, jonka puhtausaste on korkeampi eli jonka piipitoisuus on vähintään 99,99 prosenttia ja jota käytetään lähinnä elektronisia puolijohteita valmistavassa teollisuudessa, luokitellaan eri CN-koodiin eikä sitä tarkasteltu tässä menettelyssä.

4.   Tutkimus

(5)

Komissio antoi tutkimuksen aloittamisen virallisesti tiedoksi tuojille ja viejille, joita asian tiedettiin koskevan, ja niiden järjestöille sekä asianomaisen viejämaan edustajille ja yhteisön tuottajille. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi tarkastelun vireillepanoa koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(6)

Kiinan metallien, mineraalien ja kemikaalien tuojien ja viejien kauppakamari (CCCMC), yhteisön teollisuudenalan järjestö (Euroalliages), tuojat/kauppiaat, 1 päivänä toukokuuta 2004 Euroopan unioniin liittyneiden joidenkin uusien jäsenvaltioiden, jäljempänä ’EU10’, viranomaiset ja piin käyttäjät EU10:ssä esittivät näkökantansa kirjallisesti. Kaikille osapuolille, jotka olivat sitä määräajan kuluessa pyytäneet ja osoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä, annettiin mahdollisuus tulla kuulluiksi.

(7)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki voimassa olevien toimenpiteiden asianmukaisuuden määrittämistä varten tarpeellisina pitämänsä tiedot.

B.   TUTKIMUKSEN PÄÄTELMÄT JA VÄLIVAIHEEN OSITTAISEN TARKASTELUN PÄÄTTÄMINEN

1.   Piin tuonti Kiinasta EU10:een

(8)

Tutkimuksessa on käynyt ilmi, että Kiinasta EU10:een tapahtuvan tuonnin vuotuinen kasvu oli Eurostatin mukaan noin 13 prosenttia vuosina 2001 ja 2002. Vuonna 2003 tuonti kasvoi noin 54 prosenttia lokakuusta joulukuuhun tapahtuneen huomattavan kasvun vuoksi.

(9)

Lisäksi juuri ennen liittymistä tammikuusta huhtikuuhun 2004 tuonnin kasvu oli epätavallisen suuri eli noin 120 prosenttia verrattuna samaan ajanjaksoon edellisenä vuonna.

(10)

Tutkimuksessa on lisäksi käynyt ilmi, että piin tuonti Kiinasta EU10:een on laskenut laajentumisen jälkeen. Laskun syynä voi olla tuonnin epätavallisen suuri kasvu juuri ennen liittymistä.

(11)

Lisäksi liittymisen jälkeisistä EU10:een suuntautuvaa tuontia koskevista tilastoista käy ilmi, että tuonti Kiinasta laski samaan aikaan, kun Norjasta ja Brasiliasta peräisin oleva tuonti ja myynti Euroopan unioniin ennen laajentumista kuuluneista 15 jäsenvaltiosta, jäljempänä ’EU15’, kasvoi asteittain.

2.   Piin kysyntä EU10:ssä

(12)

Piin kysyntä EU10:ssä on laskettu vähentämällä kokonaistuonnista kokonaisvienti. Huomautettakoon, että piitä ei ole ilmoitettu tuotettavan EU10:ssä.

(13)

Ottaen huomioon Kiinasta tulevan tuonnin epätavallinen nousu ennen liittymistä katsottiin, että vuosien 2003 ja 2004 tuontimääriä oli tarpeen mukauttaa, jotta voitaisiin määritellä tuonnin tavanomainen taso tänä aikana, jos laajentuminen ei olisi toteutunut.

(14)

Näin ollen todettiin, että Kiinasta peräisin olevan tuonnin vuotuinen kasvu oli vuosina 2001 ja 2002 keskimäärin 13 prosenttia. Tämän perusteella määriteltiin Kiinasta peräisin olevan tuonnin tavanomainen taso vuosina 2003 ja 2004 soveltamalla 13 prosentin vuotuista kasvua edellisten vuosien tuontiin sillä tasolla, jolla sen tavanomaisesti voitaisiin olettaa olevan tänä aikana, jos laajentuminen ei olisi toteutunut.

(15)

Samaa menetelmää noudattaen arvioitiin vienti EU10:stä vuonna 2004 lisäämällä vuoden 2003 kokonaisvientiin tavanomainen 80 prosentin kasvu, joka oli todettu viennin keskimääräiseksi vuotuiseksi kasvuksi vuosina 2002 ja 2003.

Taulukko 1

Piin kysyntä EU10:ssä

(tonneina)

Vuosi

2000

2001

2002

2003

2004 (arvio)

Tuonti EU10:een

18 815

19 802

22 661

23 855 (arvio)

26 957

Vienti EU10:stä

37

6

84

153

275

Kokonaiskysyntä EU10:ssä

18 778

19 795

22 576

23 703

26 682

Lähde: Eurostat ja vuosia 2003 ja 2004 koskevat arviot.

(16)

Edellä esitetyn perusteella todettiin, että kysyntä EU10:ssä oli noin 6 prosenttia EU15:n kysynnästä, joka oli arvioitu Kiinasta peräisin olevan piin tuonnissa sovellettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden viimeisessä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa asetuksessa (EY) N:o 398/2004.

3.   Vaihtoehtoiset hankintalähteet EU10:n kysynnän tyydyttämiseksi

(17)

Tutkimus on osoittanut, että saatavilla on Kiinasta tulevien toimitusten ohella riittävästi mahdollisia vaihtoehtoisia hankintalähteitä EU10:n kysynnän tyydyttämiseksi, vaikka EU15:n polkumyyntitullin soveltamisalan laajentaminen kymmeneen uuteen jäsenvaltioon lakkauttaisi Kiinasta peräisin olevan tuonnin kokonaan tai vähentäisi sitä.

(18)

EU15:stä on mahdollista toimittaa piitä noin 18 000 tonnia. Laskelma perustuu Kiinasta peräisin olevan piin tuonnissa sovellettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden viimeiseen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevaan tarkasteluun, jossa todettiin, että EU15:n piin tuotanto oli noin 148 000 tonnia vuonna 2001. Samassa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa todettiin, että EU15:n tuotantokapasiteetti oli noin 166 000 tonnia eli siitä oli vielä käyttämättä noin 18 000 tonnia.

(19)

Lisäksi muita mahdollisia piin hankintalähteitä (joihin ei sovelleta polkumyyntitulleja) ovat muun muassa Norja (kapasiteetista käyttämättä 18 000 tonnia), Brasilia, Kanada ja Amerikan yhdysvallat.

(20)

Kuten johdanto-osan 11 kappaleessa todetaan, Eurostatin raportoimien luotettavien tietojen mukaan tuonti muista lähteistä, varsinkin Norjasta ja Brasiliasta samoin kuin myynti EU15:stä kasvoi asteittain laajentumisen jälkeen toukokuusta marraskuuhun 2004. Myynti EU15:stä nelinkertaistui, tuonti Norjasta viisinkertaistui ja tuonti Brasiliasta kuusinkertaistui verrattuna samaan ajanjaksoon vuonna 2003.

Taulukko 2

Norjasta ja Brasiliasta EU10:een suuntautuva tuonti ja myynti EU15:stä

(tonneina)

Ajanjakso

Myynti EU15:stä

Tuonti Norjasta

Tuonti Brasiliasta

toukokuu–marraskuu 2003

2 070

238

152

toukokuu–marraskuu 2004

7 772

1 144

975

(21)

Edellä esitetyn perusteella ei ole pakottavaa syytä uskoa, että piistä tulisi puutetta EU10:n markkinoilla.

4.   Kustannusten/vaikutusten arviointi

(22)

Kuten eri osapuolet ovat todenneet, pii on välituote, jota käytetään uusien jäsenvaltioiden jalostusteollisuudessa hyvin vähän, pääasiassa sekundäärisulatuksella valmistettavien alumiiniseosten tuotantoon.

(23)

EU10:n alumiinintuottajat ovat vahvistaneet, että sekundäärisulatuksella valmistettavien alumiiniseosten tuotannossa käytetään piitä keskimäärin 3–13,5 prosenttia.

(24)

Tutkimus on osoittanut, että piin hinnannousu EU10:ssä tai siirtyminen vaihtoehtoisiin toimituslähteisiin vaikuttaa todennäköisesti vain vähän käyttäjien tuotantokustannuksiin EU10:ssä.

(25)

Ottaen huomioon sekundäärisulatuksella valmistettavien alumiiniseosten tuotannossa tarvittavan piin käyttöä koskevat edellä mainitut prosenttiosuudet ja se, että Kiinasta tuotavaa piitä koskeva polkumyyntitulli on 49 prosenttia, alumiiniseosten tuottajiin kohdistuva kustannusvaikutus olisi ainoastaan 1,47–6,6 prosenttia sekundäärisulatuksella valmistettavien alumiiniseosten tuotannon kokonaiskustannuksista.

(26)

Jotkut osapuolet ilmoittivat etsineensä vaihtoehtoisia piin toimituslähteitä, jos polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden soveltamisalaa laajennetaan EU10:een; vaihtoehtoisten lähteiden vuoksi piin hinnat ovat kuitenkin nousseet noin 34 prosenttia. Näin ollen todettiin, että sekundäärisulatuksella valmistettavien alumiiniseosten tuottajiin kohdistuva kustannusvaikutus olisi vieläkin vähäisempi eli 1–4,6 prosenttia tuotannon kokonaiskustannuksista.

5.   Asianomaisilta osapuolilta saatuja huomautuksia

(27)

Useat tuojat ja käyttäjät väittivät, että piin tarjonta EU10:n markkinoilla kärsisi. Kuten johdanto-osan 11, 19 ja 20 kappaleessa todetaan, tuonti Kiinasta EU10:een on vähitellen korvautunut EU15:stä, Norjasta ja Brasiliasta peräisin olevalla piillä. Tästä syystä ei ole mitään syytä uskoa, että piistä tulisi puutetta EU10:n markkinoilla.

(28)

Yksi EU10:n käyttäjistä sekä Slovakian ja Slovenian viranomaiset väittivät, että toisista lähteistä hankittu pii on laadultaan erilaista kuin Kiinasta peräisin oleva pii. Tältä osin huomautettakoon, että asetuksen (EY) N:o 398/2004 sisältämässä Kiinasta peräisin olevan piin tuontia koskevien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa todettiin, että Kiinassa tuotetulla ja yhteisöön viedyllä piillä sekä Norjassa tuotetulla ja yhteisön tuottajien yhteisössä valmistamalla piillä on samat fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet sekä samat käyttötarkoitukset. Tämän vuoksi niitä pidetään samankaltaisina tuotteina perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Tarkastelussa todettiin, että laadun perusteella ei ole tarpeen tehdä oikaisuja. Tästä syystä ei ole mitään syytä uskoa, että EU10:een suuntautuvan kiinalaisen tuonnin korvautuminen edellä mainituista maista peräisin olevalla tuonnilla johtaisi laatueroihin. Lisäksi, kuten tämän asetuksen johdanto-osan 11, 19 ja 20 kappaleessa todetaan, viennin lisääntyminen muista maista osoittaa, että tuotteet ovat keskenään korvattavissa.

(29)

Sama käyttäjä väitti myös, että sekundäärisulatuksella valmistettavien alumiiniseosten tuottajiin kohdistuva kustannusvaikutus ei ole vähäpätöinen, koska teollisuuden voittomarginaalit ovat alhaiset. Tältä osin muistutettakoon, että johdanto-osan 25 ja 26 kappaleessa tultiin siihen lopputulokseen, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden soveltamisalan laajentamisen vaikutus piimetallin käyttäjiin EU10:ssä on vähäinen eli se nostaa sekundäärisulatuksella valmistettavien alumiiniseosten tuotannon kokonaiskustannuksia enintään 6,6 prosenttia. Tätä ei voida kuitenkaan pitää pakottavana syynä muuttaa olemassa olevia toimenpiteitä ottamalla käyttöön siirtymäjärjestelyjä. Vaikutus ei eronnut materiaalisesti vuonna 2004 lopullisten toimenpiteiden käyttöönottoon johtaneessa tutkimuksessa arvioiduista EU15:een kohdistuvista vaikutuksista. Tutkimuksessa todettiinkin, että voimassa olevat toimenpiteet eivät vaikuttaisi merkittävästi käyttäjiin.

6.   Päätelmät

(30)

Koska tullin vaikutus alumiiniseosten valmistuskustannuksiin EU10:ssa on vähäinen ja EU10:llä on olemassa vaihtoehtoisia toimituslähteitä, päätellään, että olemassa olevien toimenpiteiden soveltamisalan laajentaminen EU15:stä EU10:een ei todennäköisesti aiheuta äkillisiä ja kohtuuttoman kielteisiä vaikutuksia asianomaisiin osapuoliin, käyttäjät, jakelijat ja kuluttajat mukaan luettuina. Tästä syystä siirtymäjärjestelyt eivät ole tarpeen,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Päätetään asetuksen (EY) N:o 384/96 11 artiklan 3 kohdan ja 22 artiklan c alakohdan mukaisesti aloitettu Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan piin tuontiin sovellettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden osittainen välivaiheen tarkastelu.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 23 päivänä toukokuuta 2005.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J.-L. SCHILTZ


(1)  EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 461/2004 (EYVL L 77, 13.3.2004, s. 12).

(2)  EYVL L 66, 4.3.2004, s. 15.

(3)  EYVL C 70, 20.3.2004, s. 15.


26.5.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 132/6


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 786/2005,

annettu 25 päivänä toukokuuta 2005,

tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon hedelmien ja vihannesten tuontijärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 21 päivänä joulukuuta 1994 annetun komission asetuksen (EY) N:o 3223/94 (1) ja erityisesti sen 4 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 3223/94 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)

Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 3223/94 4 artiklassa tarkoitetut tuonnin kiinteät arvot vahvistetaan liitteessä olevassa taulukossa merkityllä tavalla.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 26 päivänä toukokuuta 2005.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 25 päivänä toukokuuta 2005.

Komission puolesta

J. M. SILVA RODRÍGUEZ

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EYVL L 337, 24.12.1994, s. 66. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1947/2002 (EYVL L 299, 1.11.2002, s. 17).


LIITE

tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi 25 päivänä toukokuuta 2005 annettuun komission asetukseen

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Kolmannen maan koodi (1)

Tuonnin kiinteä arvo

0702 00 00

052

77,3

204

85,3

212

97,2

999

86,6

0707 00 05

052

98,3

204

30,3

999

64,3

0709 90 70

052

91,9

624

50,3

999

71,1

0805 10 20

052

40,8

204

37,6

212

108,2

220

46,5

388

63,6

400

48,8

528

45,4

624

59,1

999

56,3

0805 50 10

052

107,2

388

60,1

524

56,8

528

64,4

624

64,9

999

70,7

0808 10 80

388

92,2

400

94,3

404

78,7

508

57,3

512

70,0

524

64,3

528

66,5

720

49,9

804

96,5

999

74,4

0809 20 95

400

432,0

999

432,0


(1)  Komission asetuksessa (EY) N:o 2081/2003 (EUVL L 313, 28.11.2003, s. 11) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”999” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.


26.5.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 132/8


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 787/2005,

annettu 25 päivänä toukokuuta 2005,

tuontitodistusten myöntämisestä ruokosokerille tietyissä tariffikiintiöissä ja tiettyjen etuus kohtelusopimusten mukaisesti

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä 19 päivänä kesäkuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/2001 (1),

ottaa huomioon luettelossa CXL olevien myönnytysten täytäntöönpanosta GATT-sopimuksen XXIV artiklan 6 kohdan mukaisesti käytyjen neuvottelujen päättymisen seurauksena 18 päivänä kesäkuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1095/96 (2),

ottaa huomioon eräissä tariffikiintiöissä tai etuuskohtelusopimusten mukaisesti tapahtuvaa ruokosokerin tuontia koskevista yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä markkinointivuosiksi 2003/2004, 2004/2005 ja 2005/2006 sekä asetusten (EY) N:o 1464/95 ja (EY) N:o 779/96 muuttamisesta 30 päivänä kesäkuuta 2003 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1159/2003 (3) ja erityisesti sen 5 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1159/2003 9 artiklassa säädetään yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat valkoisen sokerin ekvivalenttina ilmaistujen, CN-koodiin 1701 kuuluvien tuotteiden AKT-pöytäkirjan ja Intia-sopimuksen allekirjoittajamaista peräisin olevan tuonnin tullittoman toimitusvelvoitteen määrittämistä.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1159/2003 16 artiklassa säädetään yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat valkoisen sokerin ekvivalenttina ilmaistujen, CN-koodiin 1701 11 10 kuuluvien tuotteiden AKT-pöytäkirjan ja Intia-sopimuksen allekirjoittajamaista peräisin olevan tuonnin tullittomien tariffikiintiöiden määrittämistä.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1159/2003 22 artiklassa avataan Brasiliasta, Kuubasta ja muista kolmansista maista tapahtuvan CN-koodiin 1701 11 10 kuuluvien tuotteiden tuontia varten tariffikiintiöt, joissa tulli on 98 euroa tonnilta.

(4)

Toimivaltaisille viranomaisille on esitetty 16 ja 20 päivän toukokuuta 2005 välisellä viikolla asetuksen (EY) N:o 1159/2003 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti tuontitodistushakemuksia, joissa haettu kokonaismäärä ylittää yhden asianomaisen maan osalta AKT–Intia-sokerille asetuksen (EY) N:o 1159/2003 9 artiklan perusteella vahvistetun toimitusvelvoitteen määrän.

(5)

Näin ollen komission on vahvistettava vähennyskerroin, jotta todistukset voidaan myöntää suhteessa käytettävissä olevaan määrään, ja ilmoitettava kyseisten määrien täyttymisestä,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tuontitodistukset, joita on haettu asetuksen (EY) N:o 1159/2003 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti 16 ja 20 päivän toukokuuta 2005 välisenä aikana, myönnetään tämän asetuksen liitteessä mainittujen määrien rajoissa.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 26 päivänä toukokuuta 2005.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 25 päivänä toukokuuta 2005.

Komission puolesta

J. M. SILVA RODRÍGUEZ

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EYVL L 178, 30.6.2001, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 39/2004 (EUVL L 6, 10.1.2004, s. 2).

(2)  EYVL L 146, 20.6.1996, s. 1.

(3)  EUVL L 162, 1.7.2003, s. 25. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 568/2005 (EUVL L 97, 15.4.2005, s. 9).


LIITE

Etuuskohteluun oikeutettu AKT–INTIA-sokeri

Asetuksen (EY) N:o 1159/2003 II osasto

Markkinointivuosi 2004/2005

Maa

Haetuista määristä myönnettävä osuus viikolla 16.–20.5.2005

Raja

Barbados

100

 

Belize

0

Täynnä

Kongo

100

 

Fidžisaaret

0

Täynnä

Guyana

0

Täynnä

Intia

100

 

Norsunluurannikko

26,3398

Täynnä

Jamaika

100

 

Kenia

100

 

Madagaskar

100

 

Malawi

0

Täynnä

Mauritius

0

Täynnä

Mosambik

0

Täynnä

Saint Kitts ja Nevis

100

 

Swazimaa

0

Täynnä

Tansania

100

 

Trinidad ja Tobago

100

 

Zambia

100

 

Zimbabwe

0

Täynnä


Markkinointivuosi 2005/2006

Maa

Haetuista määristä myönnettävä osuus viikolla 16.–20.5.2005

Raja

Barbados

 

Belize

100

 

Kongo

 

Fidžisaaret

100

 

Guyana

100

 

Intia

 

Norsunluurannikko

 

Jamaika

 

Kenia

 

Madagaskar

 

Malawi

100

 

Mauritius

100

 

Mosambik

100

 

Saint Kitts ja Nevis

 

Swazimaa

100

 

Tansania

 

Trinidad ja Tobago

 

Zambia

 

Zimbabwe

100

 

Erityiseen etuuskohteluun oikeutettu sokeri

Asetuksen (EY) N:o 1159/2003 III osasto

Markkinointivuosi 2004/2005

Maa

Haetuista määristä myönnettävä osuus viikolla 16.–20.5.2005

Raja

Intia

0

Täynnä

AKT

100

 


CXL-myönnytyksiin oikeutettu sokeri

Asetuksen (EY) N:o 1159/2003 IV osasto

Markkinointivuosi 2004/2005

Maa

Haetuista määristä myönnettävä osuus viikolla 16.–20.5.2005

Raja

Brasilia

0

Täynnä

Kuuba

0

Täynnä

Muut kolmannet maat

0

Täynnä


26.5.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 132/11


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 788/2005,

annettu 25 päivänä toukokuuta 2005,

lopullisen tukimäärän ja B-menettelyn mukaisten vientitodistusten myöntämisprosentin vahvistamisesta hedelmä- ja vihannesalalla (tomaatit, appelsiinit, sitruunat ja omenat)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon hedelmä- ja vihannesalan yhteisestä markkinajärjestelystä 28 päivänä lokakuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2200/96 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 2200/96 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan vientitukien osalta 8 päivänä lokakuuta 2001 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1961/2001 (2) ja erityisesti sen 6 artiklan 7 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission asetuksessa (EY) N:o 291/2005 (3) vahvistetaan ohjeelliset määrät, joille voidaan myöntää B-menettelyn mukaisia vientitodistuksia.

(2)

Olisi vahvistettava lopullisen tuen määrä ohjeellisen määrän tasolle ja myöntämisprosentti haetuille määrille, jotka liittyvät 16 päivän maaliskuuta 2005 ja 13 päivän toukokuuta 2005 välisenä aikana jätettyihin B-menettelyn mukaisiin todistushakemuksiin tomaatteja, appelsiineja, sitruunoita ja omenoita varten,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tämän asetuksen liitteessä vahvistetaan myöntämisprosentit ja sovellettavat tuen määrät B-menettelyn mukaisille vientitodistushakemuksille, jotka on jätetty asetuksen (EY) N:o 291/2005 1 artiklan mukaisesti 16 päivän maaliskuuta 2005 ja 13 päivän toukokuuta 2005 välisenä aikana.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 26 päivänä toukokuuta 2005.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 25 päivänä toukokuuta 2005.

Komission puolesta

J. M. SILVA RODRÍGUEZ

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EYVL L 297, 21.11.1996, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 47/2003 (EYVL L 7, 11.1.2003, s. 1).

(2)  EYVL L 268, 9.10.2001, s. 8. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 386/2005 (EUVL L 62, 9.3.2005, s. 3).

(3)  EUVL L 49, 22.2.2005, s. 4.


LIITE

Myöntämisprosentit haetuille määrille ja tuen määrät, joita sovelletaan 16 päivän maaliskuuta 2005 ja 13 päivän toukokuuta 2005 välisenä aikana haettuihin B-menettelyn mukaisiin todistuksiin (tomaatit, appelsiinit, sitruunat ja omenat)

Tuote

Tuen määrä

(EUR/t net)

Myöntämisprosentti haetuille määrille

Tomaatit

30

100 %

Appelsiinit

35

100 %

Sitruunat

55

100 %

Omenat

37

100 %


26.5.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 132/13


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 789/2005,

annettu 25 päivänä toukokuuta 2005,

neuvoston asetuksen (ETY) N:o 404/93 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä banaanialan kaupanpitotulojen menetystä korvaavan tasaustukijärjestelmän osalta annetun asetuksen (ETY) N:o 1858/93 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon banaanialan yhteisestä markkinajärjestelystä 13 päivänä helmikuuta 1993 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 404/93 (1) ja erityisesti sen 14 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission asetuksen (ETY) N:o 1858/93 (2) 7 artiklassa säädetään asetuksen (ETY) N:o 404/93 soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt ennakkohakemusten jättämistä sekä asetuksen (ETY) N:o 404/93 12 artiklassa säädetyn banaanialan kaupanpitotulojen menetystä korvaavan tasaustukijärjestelmän jäännöksen maksamista koskevan hakemuksen jättämistä varten. Moitteettoman hallinnon vuoksi ja jotta tarpeelliset tiedot muun muassa tuen vahvistamiseksi olisivat käytettävissä hyvissä ajoin vuoden lopussa, olisi säädettävä seuraamuksista, jos hakemukset tuen jäännöksen maksamiseksi jätetään myöhässä.

(2)

Olisi myös tarkennettava maksuhakemusten mukana toimitettaviksi kuuluvat asiakirjat ja täsmennettävä, että kyseisillä asiakirjoilla on voitava todistaa tavaroiden myynti ja erityisesti, että ostaja on hyväksynyt ne.

(3)

Asetus (ETY) N:o 1858/93 olisi sen vuoksi muutettava.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat banaanin hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (ETY) N:o 1858/93 7 artikla seuraavasti:

1)

Korvataan 2 kohdan b alakohdan kolmas alakohta seuraavasti:

”Jos tuen jäännöksen maksua koskeva hakemus jätetään ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetun päivämäärän jälkeen, jäännöksen määrää, johon tuottajalla olisi ollut oikeus, jos hakemus olisi jätetty säädettyyn määräaikaan mennessä, vähennetään yhdellä prosentilla työpäivää kohden. Jos hakemus on myöhässä enemmän kuin 15 päivää, sitä ei oteta vastaan.

Perustelluissa poikkeustapauksissa toimivaltainen viranomainen voi hyväksyä jäännöksen maksamista koskevien hakemusten jättämisen ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetun päivämäärän jälkeen, jos myöhästyminen ei estä 10 artiklan 1 kohdassa säädettyjen tarkastusten tekemistä. Tällöin edellisen alakohdan säännöksiä ei sovelleta.”

2)

Korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4.   Hakemusten mukana on oltava seuraavat asiakirjat:

vaatimustenmukaisuutta koskevat todistukset tai tarvittaessa komission asetuksen (EY) N:o 2898/95 (3) 7 artiklassa tarkoitettu vapautustodistus,

myyntiä koskevat laskut,

tuotantoalueen ulkopuolella kaupan pidettyjen banaanien osalta kuljetusasiakirjat.

Esitetyistä asiakirjoista on käytävä ilmi, että ostaja on hyväksynyt tuotteen.

3)

Lisätään 4 a kohta seuraavasti:

”4 a.   Hakemuksia, joista puuttuvat 3 kohdassa tarkoitetut tiedot ja joiden mukana ei ole 4 kohdassa mainittuja lisäasiakirjoja ja todisteita, ei vastaanoteta.”

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Asetuksen 1 artiklan 2 ja 3 kohtaa sovelletaan kuitenkin ensimmäistä kertaa ennakkomaksuhakemuksiin, jotka koskevat vuoden 2005 touko- ja kesäkuussa kaupan pidettyjä määriä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 25 päivänä toukokuuta 2005.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EYVL L 47, 25.2.1993, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

(2)  EYVL L 170, 13.7.1993, s. 5. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 471/2001 (EYVL L 67, 9.3.2001, s. 52).

(3)  EYVL L 304, 16.12.1995, s. 17.”


26.5.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 132/15


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 790/2005,

annettu 25 päivänä toukokuuta 2005,

tiettyjen kalastustuotteiden kaupan pitämistä koskevien yhteisten vaatimusten vahvistamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2406/96 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä joulukuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 (1) ja erityisesti sen 2 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 104/2000 2 artiklan 1 kohdassa säädetään, että kyseisen asetuksen 1 artiklassa luetelluille tuotteille tai tuoteryhmille voidaan määrittää yhteiset kaupan pitämistä koskevat vaatimukset.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 104/2000 liitteessä IV luetellaan tietyt lajit, joihin sovelletaan interventiomekanismeja. Vuoden 2003 liittymisasiakirjassa määrätään, että kyseiseen liitteeseen lisätään kilohaili.

(3)

Koko yhteisössä yhdenmukaistut kaupan pitämistä koskevat yhteiset vaatimukset ovat erityisen tärkeät asetuksessa (EY) N:o 104/2000 vahvistettujen interventiomekanismien moitteettoman toiminnan kannalta.

(4)

Tiettyjen kalastustuotteiden kaupan pitämistä koskevien yhteisten vaatimusten vahvistamisesta 26 päivänä marraskuuta 1996 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2406/96 (2) ei vahvisteta kilohailia koskevia vaatimuksia. Kyseinen asetus olisi muutettava siten, että se koskee myös kilohailia.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat kalastustuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 2406/96 seuraavasti:

1)

Lisätään 3 artiklan 1 kohdan a alakohtaan luetelmakohta seuraavasti:

”—

Kilohaili (Sprattus sprattus)”.

2)

Muutetaan liitteet I ja II seuraavasti:

a)

Lisätään liitteessä I olevaan B kohtaan (Sinikalat) ilmaisu ”kilohaili”.

b)

Lisätään liitteeseen II tämän asetuksen liitteessä oleva teksti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 25 päivänä toukokuuta 2005.

Komission puolesta

Joe BORG

Komission jäsen


(1)  EYVL L 17, 21.1.2000, s. 22. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

(2)  EYVL L 334, 23.12.1996, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.


LIITE

Kokoasteikko

Asetuksen 7 artiklassa tarkoitetuissa asetuksissa säädettyjen edellytysten mukaiset noudatettavat vähimmäiskoot

Laji

Koko

Kg/kala

Lukumäärä/kg

Alue

Maantieteellinen alue

Vähimmäiskoko

Kilohaili

(Sprattus sprattus)

1

0,004 tai enemmän

Enintään 250

 

 

 


Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osastoa soveltamalla annetut säädökset

26.5.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 132/17


NEUVOSTON PÄÄTÖS 2005/395/YUTP,

tehty 10 päivänä toukokuuta 2005,

Euroopan unionin sotilasesikunnan perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 2001/80/YUTP muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 28 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 207 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan unionin sotilasesikunnan (EUSE) nykyisessä organisaatiossa ja rakenteessa ei oteta huomioon tiettyjä sotilasesikunnan uusia tehtäviä.

(2)

Lisäksi itsenäisesti toteutettavien sotilasoperaatioiden yhteydessä neuvosto voi tietyissä tapauksissa Euroopan unionin sotilaskomitean kannanoton perusteella päättää käyttää Euroopan unionin sotilasesikunnan yhteisiä voimavaroja erityisesti silloin, kun tarvitaan yhdistettyä siviili- ja sotilastoimintaa eikä mitään kansallista esikuntaa ole nimetty.

(3)

Näin ollen Euroopan unionin sotilasesikunnan tehtävänkuvausta ja organisaatiota olisi muutettava.

(4)

Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea suositteli 12 päivänä huhtikuuta 2005, että Euroopan unionin sotilasesikunnan tehtävänkuvausta ja organisaatiota muutetaan.

(5)

Tämän vuoksi on tarpeen muuttaa päätös 2001/80/YUTP (1),

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Muutetaan päätös 2001/80/YUTP seuraavasti:

1)

Korvataan 2 artikla seuraavasti:

”2 artikla

Euroopan unionin sotilasesikunnan tehtävänkuvaus ja organisaatio määritellään tämän päätöksen liitteessä.”

2)

Korvataan 4 artikla seuraavasti:

”4 artikla

Euroopan unionin sotilasesikunnan jäseniin sovelletaan sääntöjä, jotka on määritelty neuvoston pääsihteeristön palvelukseen määräaikaisesti otettaviin kansallisiin asiantuntijoihin ja neuvoston pääsihteeristön palvelukseen määräaikaisesti siirrettävään kansalliseen sotilashenkilöstöön sovellettavista säännöistä 16 päivänä kesäkuuta 2003 tehdyssä neuvoston päätöksessä 2003/479/EY (2).

3)

Korvataan päätöksessä 2001/80/YUTP oleva liite tämän päätöksen liitteessä olevalla tekstillä.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se tehdään.

3 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 10 päivänä toukokuuta 2005.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. KRECKÉ


(1)  EYVL L 27, 30.1.2001, s. 7.

(2)  EUVL L 160, 28.6.2003, s. 72.”.


LIITE

EUROOPAN UNIONIN SOTILASESIKUNNAN (EUSE) TEHTÄVÄNKUVAUS JA ORGANISAATIO

1.   Johdanto

EU:n jäsenvaltiot päättivät Helsingissä perustaa neuvostoon uudet pysyvät poliittiset ja sotilaalliset rakenteet, jotta EU voisi vastata kaikista Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa määritellyistä konfliktinesto- ja kriisinhallintatehtävistä. Helsingin tilanneselvityksen mukaisesti Euroopan unionin sotilasesikunta (EUSE) ”osana neuvoston rakenteita antaa sotilaallista asiantuntemusta ja tukee Euroopan yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa, mukaan lukien EU-johtoisten sotilaallisten kriisinhallintaoperaatioiden toteuttaminen”.

Eurooppa-neuvosto ilmaisi 12 ja 13 päivänä joulukuuta 2003 pitämässään kokouksessa tyytyväisyytensä asiakirjaan ”Euroopan puolustus: neuvonpito Naton ja EU:n välillä, suunnittelu ja operaatiot”. Eurooppa-neuvosto hyväksyi 16 ja 17 päivänä joulukuuta 2004 pitämässään kokouksessa asiakirjan täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset ehdotukset. Euroopan unionin sotilasesikunnan (EUSE) tehtävänkuvaus määritellään seuraavasti:

2.   Toimenkuva

Sotilasesikunnan tehtäviä ovat varhaisvaroitus, tilannearviointi ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen toimien ja tehtävien strateginen suunnittelu, mukaan lukien EU:n turvallisuusstrategiassa mainitut toimet ja tehtävät. Näihin kuuluvat myös Euroopan kansallisten ja monikansallisten joukkojen saatavuuden kartoittaminen sekä politiikkojen ja päätösten täytäntöönpano Euroopan unionin sotilaskomitean (EUSK) ohjeistuksen mukaisesti.

3.   Asema

Se toimii EU:n sotilaallisen asiantuntemuksen lähteenä.

Se toimii välittäjänä EUSK:n ja EU:n käytettävissä olevien sotilaallisten voimavarojen välillä sekä tarjoaa EU:n elimille sotilaallista asiantuntemusta EUSK:n ohjeistuksen mukaisesti.

Se huolehtii kolmesta operatiivisesta päätoiminnosta, jotka ovat varhaisvaroitus, tilannearviointi ja strateginen suunnittelu.

Se toimii varhaisvaroituksen voimavarana. Se suunnittelee, arvioi ja tekee suosituksia, jotka koskevat kriisinhallinnan toimintaperiaatteita ja yleistä sotilaallista strategiaa, ja panee täytäntöön EUSK:n päätökset ja ohjeistukset.

Se antaa tukea EUSK:lle tilannearvioinnissa ja strategisen suunnittelun sotilaallisissa näkökohdissa (1) kaikkien Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen toimien ja tehtävien osalta, mukaan lukien EU:n turvallisuusstrategiassa mainitut toimet ja tehtävät, kaikissa EU-johtoisissa operaatioissa riippumatta siitä, käyttääkö EU Naton voimavaroja vai ei.

Se antaa (korkeana edustajana toimivan neuvoston pääsihteerin tai poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean pyynnöstä) tukea kolmansissa maissa toteutettaville tilapäisille operaatioille tai kansainvälisille järjestöille neuvojen ja avun antamiseksi pyynnöstä konfliktineston, kriisinhallinnan ja konfliktin jälkeisen vakauttamisen sotilaallisissa näkökohdissa.

Se osallistuu voimavaratavoitteiden muodostamiseen, arviointiin ja tarkistamiseen ottaen huomioon sen, että niiden jäsenvaltioiden, joita asia koskee, on sovittuja menettelyjä noudattaen varmistettava yhdenmukaisuus Naton puolustussuunnitteluprosessin (DPP) ja rauhankumppanuusohjelmaan (PfP) sisältyvän suunnittelu- ja arviointiprosessin (PARP) kanssa.

Se toimii läheisessä yhteistyössä Euroopan puolustusviraston kanssa.

Se vastaa koulutuksen, harjoitusten ja yhteentoimivuuden alalla jäsenvaltioiden EU:n käyttöön tarjoamien joukkojen ja voimavarojen tarkkailusta, arvioinnista ja niitä koskevien suositusten antamisesta.

Se pitää pääasiallisesti siviili-sotilasyksikön välityksellä yllä valmiuksia vahvistaa EU:n itsenäisen operaation toteuttajaksi nimettyä kansallista esikuntaa.

Se vastaa siviili-sotilasyksikön välityksellä EU:n itsenäisen sotilasoperaation suunnittelu- ja toteuttamisvoimavarojen muodostamisesta ja pitää yllä EUSE:n valmiuksia perustaa nopeasti operaatiokeskus tiettyä operaatiota varten neuvoston tehtyä EUSK:n kannanoton perusteella kyseistä operaatiota koskevan päätöksen, erityisesti niissä tapauksissa, joissa tarvitaan yhdistettyä siviili- ja sotilastoimintaa eikä mitään kansallista esikuntaa ole nimetty.

4.   Tehtävät

Se tarjoaa sotilaallista asiantuntemusta korkeana edustajana toimivalle neuvoston pääsihteerille ja EU:n elimille EUSK:n ohjeistuksen mukaisesti.

Se tarkkailee ja seuraa mahdollisesti puhkeamassa olevia kriisejä tukeutuen asianmukaisiin kansallisiin ja monikansallisiin tiedusteluvoimavaroihin.

Se antaa sotilaallisia tietoja tilannekeskukselle ja saa siltä tietoja.

Se suorittaa strategisen ennakkosuunnittelun sotilaallisen osuuden.

Se määrittelee ja luetteloi Naton kanssa koordinoiden EU-johtoisten operaatioiden kansalliset ja monikansalliset eurooppalaiset joukot.

Se osallistuu jäsenvaltioiden EU:n käyttöön tarjoamien kansallisten ja monikansallisten joukkojen kehittämiseen ja valmennukseen (mukaan lukien koulutus ja harjoitukset). Suhteita Natoon koskevat yksityiskohtaiset säännöt määritellään asiaankuuluvissa asiakirjoissa.

Se järjestää ja koordinoi menettelyt kansallisten ja monikansallisten esikuntien kanssa, mukaan lukien EU:n käytettävissä olevat Naton esikunnat, varmistaen niin pitkälle kuin mahdollista yhteensopivuuden Naton menettelyjen kanssa.

Se osallistuu terrorismin torjuntaan sisältyvän ETPP-ulottuvuuden sotilaalliseen puoleen.

Se osallistuu niiden toiminta-ajatusten, doktriinin, suunnitelmien ja menettelyjen laatimiseen, jotka koskevat sotilaallisten voimavarojen käyttöä luonnonmullistuksen tai ihmisen aiheuttaman suuronnettomuuden seurausten hallintaoperaatioissa.

Se määrittelee, suunnittelee, toteuttaa ja arvioi EU:n kriisinhallintamenettelyjen sotilaalliset osat, mukaan lukien EU/Nato-menettelyjen harjoitukset.

Se osallistuu operaatioiden ja harjoitusten kustannusarvioiden tekemiseen.

Se huolehtii yhteydenpidosta monikansallisten joukkojen kansallisiin ja monikansallisiin esikuntiin.

Se luo pysyvät suhteet Natoon EU:n ja Naton välisten pysyvien järjestelyjen mukaisesti.

Se antaa tilat EUSE:aan sijoitettavalle Naton yhteysryhmälle ja pitää yllä SHAPEen sijoitettua EU-yksikköä neuvoston 13 päivänä joulukuuta 2004 hyväksymän puheenjohtajavaltion ETPP-selvityksen mukaisesti.

Se luo asianmukaiset suhteet nimettyihin tahoihin YK:ssa ja muissa kansainvälisissä järjestöissä kuten Etyjissä ja Afrikan unionissa (AU) edellyttäen, että asiasta sovitaan kyseisten järjestöjen kanssa.

Se osallistuu tarvittavaan saatujen kokemusten kattavaan analysointiin.

Siviili-sotilasyksikön välityksellä suoritettavat tehtävät:

Se toteuttaa korkeana edustajana toimivan neuvoston pääsihteerin tai poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean (PTK) aloitteesta strategista vaihtoehtosuunnittelua.

Se osallistuu doktriinista ja toiminta-ajatuksista, siviili- ja sotilasoperaatioista saatujen kokemusten analysoinnista sekä harjoituksista muodostuvan kokonaisuuden kehittämiseen.

Se valmistelee EU:n operaatiokeskukselle toiminta-ajatukset ja menettelyt sekä vastaa operaatiokeskuksen henkilökunnan, välineiden ja laitteiden saatavuudesta ja valmiudesta operaatioita, harjoituksia ja koulutusta varten.

Se vastaa EU:n operaatiokeskuksen laitteiden huollosta, päivityksestä ja vaihdosta sekä huolehtii tiloista.

a)   Lisätehtävät kriisinhallintatilanteissa

Se pyytää ja käsittelee erityistietoja tiedusteluorganisaatioilta sekä muita asiaankuuluvia tietoja kaikista käytettävissä olevista lähteistä.

Se tukee EUSK:aa tämän osallistuessa poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean (PTK) alustavaan suunnitteluohjeistukseen ja suunnitteluohjeistuksen laatimiseen.

Se laatii ja priorisoi sotilaallisia strategiavaihtoehtoja, joiden pohjalta EUSK voi esittää PTK:lle sotilaallisen kannanoton. Tässä yhteydessä EUSE:

määrittelee laajasti alustavat vaihtoehdot,

käyttää tarvittaessa ulkopuolista suunnittelutukea näiden vaihtoehtojen analysoimiseksi, kehittämiseksi ja täsmentämiseksi edelleen,

arvioi tällaisen yksityiskohtaisemman työn tuloksia ja antaa tehtäväksi mahdollisesti tarvittavan lisätyön,

esittää EUSK:lle yleisarvion, jossa ilmoitetaan aiheelliset prioriteetit ja suositukset.

Se määrittelee kansallisten suunnitteluesikuntien ja tarvittaessa Naton kanssa koordinoiden ne joukot, jotka voisivat osallistua EU-johtoisiin operaatioihin.

Se avustaa operaation komentajaa teknisiä kysymyksiä koskevissa keskusteluissa, joita käydään sellaisten kolmansien maiden kanssa, jotka tarjoavat EU-johtoiseen operaatioon sotilaallisia voimavaroja, sekä valmisteltaessa joukkojen muodostamista käsittelevää kokousta.

Se jatkaa kriisitilanteiden tarkkailua.

Siviili-sotilasyksikön välityksellä suoritettavat tehtävät:

Se avustaa pääosasto E:tä kriisinhallintaan liittyvässä poliittis-sotilaallisessa strategisessa suunnittelussa (kriisinhallinnan toimintaperiaatteiden, yhteisen toiminnan jne. valmistelu) pääosasto E:n esitettyä asiasta pyynnön EUSE:n pääjohtajalle.

Se osallistuu yhteisiä siviili/sotilasoperaatioita koskevaan kriisinhallinnan strategiseen suunnitteluun laatimalla strategiavaihtoehtoja kriisinhallintamenettelyissä esitetyn mukaisesti. EUSE:n pääjohtaja ja pääosasto E ovat suoraan vastuussa tästä suunnittelusta, joka toteutetaan korkeana edustajana toimivan neuvoston pääsihteerin alaisuudessa.

Se avustaa pääosasto E:tä kriisinhallintaan liittyvässä siviilialan strategisessa suunnittelussa (poliisialan strategiavaihtoehdon, siviilialan strategiavaihtoehdon jne. valmistelu) pääosasto E:n esitettyä asiasta pyynnön EUSE:n pääjohtajalle.

b)   Lisätehtävät operaatioiden aikana

EUSK:n ohjeistamana EUSE tarkkailee operaation aikana kaikkia operaation sotilaallisia näkökohtia. Se suorittaa strategista analyysia yhdessä operaatiolle nimetyn operaation komentajan kanssa tukeakseen EUSK:aa tämän toimiessa strategisesta johdosta vastaavan PTK:n neuvonantajana.

Poliittisen ja operatiivisen kehityksen valossa se tarjoaa EUSK:lle uusia vaihtoehtoja, joiden pohjalta EUSK voi esittää PTK:lle sotilaallisen kannanoton.

Se osallistuu EU:n operaatiokeskuksen vahvistettuun ydinosaan ja tarvittaessa operaatiokeskuksen laajentamiseen edelleen.

Siviili-sotilasyksikön välityksellä suoritettavat tehtävät:

Se toimii EU:n operaatiokeskuksen pysyvänä ydinosana.

Se avustaa siviilioperaatioiden koordinoinnissa. Nämä operaatiot toteutetaan pääosasto E:n alaisuudessa. Se avustaa siviilioperaatioiden suunnittelussa, tukemisessa (mukaan lukien sotilaallisten voimavarojen mahdollinen käyttö) ja toteuttamisessa (pääosasto E:n vastatessa edelleen strategisesta tasosta).

5.   Organisaatio

Se toimii EUSK:n sotilaallisen ohjeistuksen mukaisesti ja raportoi tälle toiminnastaan.

EUSE on neuvoston pääsihteeristön osasto, joka toimii suoraan korkeana edustajana toimivan neuvoston pääsihteerin alaisuudessa ja tiiviissä yhteistyössä neuvoston pääsihteeristön muiden osastojen kanssa.

EUSE:aa johtaa EU:n sotilasesikunnan pääjohtaja, kenraaliluutnantin arvoinen upseeri.

Sen henkilöstö koostuu jäsenvaltioista lähetetyistä työntekijöistä, jotka toimivat kansainvälisissä tehtävissä neuvoston pääsihteeristön palvelukseen määräaikaisesti otettaviin kansallisiin asiantuntijoihin ja määräaikaisesti siirrettävään kansalliseen sotilashenkilöstöön sovellettavien sääntöjen mukaisesti, sekä neuvoston pääsihteeristöstä ja komissiosta siirretyistä virkamiehistä. Jotta EUSE:n henkilöstön valintaprosessia voitaisiin parantaa, jäsenvaltioita kannustetaan esittämään kutakin tehtävää varten useampi ehdokas.

EUSE:n organisaatio on lisäyksessä esitetyn kaltainen, jotta se voi huolehtia kaiken tyyppisistä operaatioista ja tehtävistä.

Kriisinhallintatilanteissa tai -harjoituksissa EUSE voi perustaa kriisitoimintaryhmiä käyttäen hyväkseen omaa asiantuntemustaan, henkilökuntaansa ja infrastruktuuriaan. Lisäksi se voisi tarpeen vaatiessa pyytää EUSK:n välityksellä EU:n jäsenvaltioilta, että sen henkilökunnan määrää lisättäisiin tilapäisesti.

Siviili-sotilasyksikön toimenkuva, tehtävät ja rakenne sekä operaatiokeskuksen kokoonpano hyväksyttiin neuvostossa 13 päivänä joulukuuta 2004 ja vahvistettiin Eurooppa-neuvoston kokouksessa 16 ja 17 päivänä joulukuuta 2004. EUSK antaa EUSE:n pääjohtajan välityksellä ohjeistusta siviili-sotilasyksikön toteuttamaa sotilaallista toimintaa varten. Siviili-sotilasyksikön siviilikriisinhallintaan osallistumisessa toiminnallinen vastuu säilyy pääosasto E:llä. Toiminnasta raportoidaan siviilikriisinhallintakomitealle siviilikriisinhallinnan alalla vahvistettujen menettelyjen mukaisesti.

6.   Suhteet kolmansiin maihin

EUSE:n suhteet EU:n ulkopuolisiin Naton eurooppalaisiin jäseniin, muihin kolmansiin maihin ja EU:n ehdokasvaltioihin määritellään asiakirjoissa, jotka käsittelevät EU:n suhteita kolmansiin maihin.


(1)  Alustavat määritelmät:

Strateginen suunnittelu: suunnittelutoimet, jotka aloitetaan heti kriisin puhjettua ja jotka päättyvät, kun EU:n poliittiset päättäjät hyväksyvät sotilaallisen strategiavaihtoehdon tai joukon sotilaallisia strategiavaihtoehtoja. Strateginen prosessi käsittää sotilaallisen tilannearvioinnin, poliittis-sotilaallisten puitteiden määrittelyn ja sotilaallisten strategiavaihtoehtojen laatimisen.

Sotilaallinen strategiavaihtoehto: mahdollinen sotilasoperaatio, jonka tarkoituksena on poliittis-sotilaallisissa puitteissa määriteltyjen poliittisten ja sotilaallisten tavoitteiden saavuttaminen. Sotilaallisessa strategiavaihtoehdossa kuvataan sotilaallinen ratkaisu pääpiirteittäin, tarvittavat voimavarat, rajoitteet sekä operaation komentajan ja operaatioesikunnan valintaa koskevat suositukset.

LISÄYS

EUSE:N ORGANISAATIOKAAVIO

Image

LYHENTEET

A

ACOS

Apulaisesikuntapäällikkö

ADMIN

Hallintotoimisto

C

CEUMC

Euroopan unionin sotilaskomitean puheenjohtaja

CIS

Viesti- ja tietojärjestelmäosasto

Civ/Mil Cell

Siviili-sotilasyksikkö

CIVCOM

Siviilikriisinhallintakomitea

CMC SPT

Euroopan unionin sotilaskomitean puheenjohtajan avustajat

CMSP

Siviili- ja sotilaallisen strategian suunnittelutoimisto

CONOPS

Operaation toiminta-ajatus

CRP/COP

Kriisinhallinnan suunnittelu- ja operaatioiden seurantatoimisto

D

DDG/COS

EUSE:n apulaispääjohtaja ja esikuntapäällikkö

DGEUMS

EUSE:n pääjohtaja

DOC/CON

Doktriinin ja toiminta-ajatusten suunnittelutoimisto

E

EUMC

Euroopan unionin sotilaskomitea EUSK

EUMS

Euroopan unionin sotilasesikunta EUSE

EXE/TRG/ANL

Harjoitus-, koulutus- ja analyysitoimisto

EX OFFICE

Toimeenpanotoimisto

F

FOR/CAP

Joukkojen ja voimavarojen kehittämisen suunnittelutoimisto

I

INT

Tiedusteluosasto

INT POL

Tiedustelun menettelytapatoimisto

ITS

Tietotekniikka- ja turvallisuustoimisto

L

LEGAL

Oikeudellinen neuvonantaja

LOG

Logistiikkatoimisto

LOG/RES

Logistiikka- ja resurssiosasto

O

OCPS

Operaatiokeskuksen vakinainen henkilöstö

OHQ

Operaatioesikunta

OPLAN

Operaatiosuunnitelma

OPSCEN

Operaatiokeskus

OPS/EXE

Operaatio- ja harjoitustoiminnan osasto

P

PERS

Henkilökohtaiset avustajat

POL

Menettelytapatoimisto

POL/PLS

Menettelytapa- ja suunnitteluosasto

POL/REQ

Menettelytapojen ja vaatimusten suunnittelutoimisto

PRD

Tuotantotoimisto

R

REQ

Vaatimusten määrittelytoimisto

RES/SPT

Resurssi- ja tukitoimisto

U

UN MLO

Yhteysupseeri Yhdistyneissä Kansakunnissa