ISSN 1725-261X

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 97

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

48. vuosikerta
15. huhtikuu 2005


Sisältö

 

I   Säädökset, jotka on julkaistava

Sivu

 

*

Neuvoston asetus (EY) N:o 564/2005, annettu 8 päivänä huhtikuuta 2005, tiettyjen Thaimaasta, Tšekistä, Turkista ja Venäjältä peräisin olevien rauta- tai teräsköysien ja -kaapeleiden tuontia koskevan lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta ja väliaikaisen polkumyyntitullin kantamisesta lopullisesti annetun asetuksen (EY) N:o 1601/2001 muuttamisesta

1

 

 

Komission asetus (EY) N:o 565/2005, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2005, tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

4

 

 

Komission asetus (EY) N:o 566/2005, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2005, perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietäviin tiettyihin maitotuotteisiin sovellettavien tukien määrien muuttamisesta

6

 

*

Komission asetus (EY) N:o 567/2005, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2005, neuvoston asetuksen 136/66/ETY mukaisesti hyväksytyille oliiviöljyn tuottajaorganisaatioille ja niiden liitoille maksettavien määrien vahvistamisesta markkinointivuodeksi 2004/2005

8

 

*

Komission asetus (EY) N:o 568/2005, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2005, eräissä tariffikiintiöissä tai etuuskohtelusopimusten mukaisesti tapahtuvaa ruokosokerin tuontia koskevista yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä markkinointivuosiksi 2003/2004, 2004/2005 ja 2005/2006 sekä asetusten (EY) N:o 1464/95 ja (EY) N:o 779/96 muuttamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1159/2003 muuttamisesta

9

 

*

Komission asetus (EY) N:o 569/2005, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2005, interventioon Tšekissä, Virossa, Kyproksessa, Latviassa, Liettuassa, Unkarissa, Maltassa, Puolassa, Sloveniassa ja Slovakiassa tarjottujen viljojen varastoinnin rahoittamista koskevasta siirtymätoimenpiteestä markkinointivuonna 2004/2005

11

 

*

Komission asetus (EY) N:o 570/2005, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2005, asetuksen (EY) N:o 118/2005 muuttamisesta neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 71 artiklan mukaisesti myönnettävien suorien tukien talousarviomäärärahojen enimmäismäärien vahvistamisen osalta

13

 

 

Komission asetus (EY) N:o 571/2005, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2005, melassin 15 päivästä huhtikuuta 2005 sovellettavien edustavien hintojen ja lisätuontitullien vahvistamisesta sokerialalla

15

 

 

Komission asetus (EY) N:o 572/2005, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2005, sellaisenaan vietävän valkoisen sokerin ja raakasokerin vientitukien vahvistamisesta

17

 

 

Komission asetus (EY) N:o 573/2005, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2005, tiettyihin kolmansiin maihin vietävän valkoisen sokerin vientituen enimmäismäärän vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 1327/2004 tarkoitetun pysyvän tarjouskilpailun osana järjestettävää 23. osittaista tarjouskilpailua varten

19

 

 

Komission asetus (EY) N:o 574/2005, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2005, maito- ja maitotuotealan vientitukien vahvistamisesta

20

 

 

Komission asetus (EY) N:o 575/2005, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2005, voin vientituen enimmäismäärän vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 581/2004 säädetyssä pysyvässä tarjouskilpailussa

28

 

 

Komission asetus (EY) N:o 576/2005, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2005, vientituen enimmäismäärän vahvistamisesta rasvattomalle maitojauheelle asetuksessa (EY) N:o 582/2004 säädetyssä pysyvässä tarjouskilpailussa

30

 

 

Komission asetus (EY) N:o 577/2005, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2005, durran tuontitullin enimmäisalennuksen vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 2275/2004 tarkoitetun tarjouskilpailun osana

31

 

 

Komission asetus (EY) N:o 578/2005, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2005, maissin tuontitullin enimmäisalennuksen vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 2277/2004 tarkoitetun tarjouskilpailun osana

32

 

 

Komission asetus (EY) N:o 579/2005, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2005, maissin tuontitullin enimmäisalennuksen vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 487/2005 tarkoitetun tarjouskilpailun osana

33

 

*

Komission asetus (EY) N:o 580/2005, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2005, viljellyn lohen tuonnin vastaisista lopullisista suojatoimenpiteistä annetun asetuksen (EY) N:o 206/2005 muuttamisesta

34

 

 

Komission asetus (EY) N:o 581/2005, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2005, asetuksessa (EY) N:o 1757/2004 tarkoitetun ohran vientiä koskevan tarjouskilpailun osana toimitettujen tarjousten osalta

35

 

 

Komission asetus (EY) N:o 582/2005, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2005, tavallisen vehnän enimmäisvientituen vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 115/2005 tarkoitetun tarjouskilpailun osana

36

 

 

II   Säädökset, joita ei tarvitse julkaista

 

 

Neuvosto

 

*

Ilmoitus Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välillä 22 päivänä heinäkuuta 1972 tehdyn Euroopan talousyhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen muuttamisesta jalostettuihin maataloustuotteisiin sovellettavien säännösten osalta tehdyn sopimuksen voimaantulosta

37

 

 

Komissio

 

*

Komission päätös, tehty 31 päivänä maaliskuuta 2005, kresyylihapon, diklorofeenin, imatsametabentsin, kasugamysiinin ja polyoksiinin sisällyttämättä jättämisestä neuvoston direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I ja näitä tehoaineita sisältäville kasvinsuojeluaineille annettujen lupien peruuttamisesta (tiedoksiannettu numerolla K(2005) 975)  ( 1 )

38

 

 

EUROOPAN TALOUSALUE

 

 

EFTAn valvontaviranomainen

 

*

EFTAn valvontaviranomaisen päätös N:o 305/04/KOL, tehty 1 päivänä joulukuuta 2004, valtiontukea koskevien menettelysääntöjen ja aineellisten sääntöjen muuttamisesta 48. kerran muuttamalla 16 lukua: tuki vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi, ja ehdotus aiheellisiksi toimenpiteiksi

41

 

 

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osastoa soveltamalla annetut säädökset

 

*

Neuvoston yhteinen kanta 2005/304/YUTP, hyväksytty 12 päivänä huhtikuuta 2005, konfliktien ehkäisemisestä, hallinnasta ja ratkaisemisesta Afrikassa ja yhteisen kannan 2004/85/YUTP kumoamisesta

57

 

 

Oikaisuja

 

*

Oikaistaan komission direktiivi 2004/93/EY, annettu 21 päivänä syyskuuta 2004, neuvoston direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteiden II ja III mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen (EUVL L 300, 25.9.2004)

63

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


I Säädökset, jotka on julkaistava

15.4.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 97/1


NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 564/2005,

annettu 8 päivänä huhtikuuta 2005,

tiettyjen Thaimaasta, Tšekistä, Turkista ja Venäjältä peräisin olevien rauta- tai teräsköysien ja -kaapeleiden tuontia koskevan lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta ja väliaikaisen polkumyyntitullin kantamisesta lopullisesti annetun asetuksen (EY) N:o 1601/2001 muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 11 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen, jonka komissio on tehnyt neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan,

sekä katsoo seuraavaa:

A.   AIEMPI MENETTELY

(1)

Toukokuun 5 päivänä 2000 komissio aloitti tiettyjen muun muassa Turkista peräisin olevien rauta- ja teräsköysien sekä -kaapeleiden tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn (2).

(2)

Tämän menettelyn tuloksena otettiin käyttöön lopullinen polkumyyntitulli neuvoston asetuksella (EY) N:o 1601/2001 (3), polkumyynnin vahingollisten vaikutusten poistamiseksi.

B.   VÄLIVAIHEEN TARKASTELUA KOSKEVA PYYNTÖ

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1601/2001 osittaista välivaiheen tarkastelua koskevan pyynnön esitti Has Çelik ve Halat Sanayi Ticaret A.S., jäljempänä ’pyynnön esittäjä’, turkkilainen vientiä harjoittava tiettyjen rauta- tai teräsköysien ja -kaapeleiden tuottaja, johon sovelletaan voimassa olevia polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä.

(4)

Tässä perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisessa pyynnössä väitettiin, että polkumyyntiä, jonka perusteella voimassa olevat toimenpiteet otettiin käyttöön, koskevat olosuhteet ovat muuttuneet ja että muutokset ovat pysyviä.

(5)

Pyynnön mukaan sen esittävässä yrityksessä oli tapahtunut rakenteellisia muutoksia, jotka olivat vaikuttaneet merkittävästi normaaliarvoon. Pyynnössä väitettiin myös, että jos yrityksen kustannusten tai kotimarkkinahintojen perusteella määritettyä normaaliarvoa vertailtaisiin yhteisöön suuntautuvan viennin hintoihin, polkumyyntimarginaali olisi huomattavasti alhaisempi kuin pyynnön esittäjän osalta tuontiin sovellettavien voimassa olevien toimenpiteiden taso, joka on 17,8 prosenttia. Polkumyynnin vaikutusten korjaaminen ei tästä syystä enää edellyttäisi nykytasoisten, aiemmin määritettyyn polkumyynnin tasoon perustuvien toimenpiteiden soveltamista.

(6)

Kuultuaan neuvoa-antavaa komiteaa komissio totesi, että oli olemassa riittävä näyttö osittaisen välivaiheen tarkastelun vireille panemiseksi, mistä syystä se julkaisi vireillepanoa koskevan ilmoituksen (4) ja pani vireille tutkimuksen, joka rajattiin polkumyynnin tarkasteluun pyynnön esittäjän osalta.

C.   MENETTELY

(7)

Komissio ilmoitti osittaisen välivaiheen tarkastelun vireillepanosta virallisesti viejämaan edustajille ja pyynnön esittäjälle ja antoi kaikille osapuolille, joita asia suoraan koski, mahdollisuuden esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi. Kantansa esitti Liaison Committee of European Union Wire Rope Industries (EWRIS), joka oli valituksen tekijä alkuperäisessä polkumyyntitapauksessa.

(8)

Komissio myös lähetti kyselylomakkeen pyynnön esittäjälle, joka vastasi tutkimuksen vireillepanoa koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(9)

Komissio hankki ja tarkasti polkumyynnin määrittämisen kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot ja teki tarkastuskäynnin pyynnön esittäjän toimitiloihin.

(10)

Polkumyyntitutkimus käsitti 1 päivän heinäkuuta 2003 ja 29 päivän helmikuuta 2004 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’.

D.   TUOTE

(11)

Tarkasteltavana oleva tuote on sama kuin voimassa oleviin toimenpiteisiin johtaneessa tutkimuksessa, jäljempänä ’aiempi tutkimus’, eli Turkista peräisin olevat tällä hetkellä CN-koodeihin 7312 10 82, 7312 10 84, 7312 10 86, 7312 10 88 ja 7312 10 99 luokiteltavat rauta- tai teräsköydet ja -kaapelit, myös lukitut köydet (eivät kuitenkaan ruostumattomasta teräksestä valmistetut köydet ja kaapelit), joiden poikkileikkauksen suurin läpimitta on suurempi kuin 3 millimetriä ja joissa voi olla liitos- ja muita osia (’teräsköysi’).

(12)

Aiemman tutkimuksen tapaan tämä tutkimus osoitti, että pyynnön esittäjän Turkin markkinoilla myymät ja yhteisöön viemät teräsköydet, jotka se valmistaa Turkissa, ovat fyysisiltä perusominaisuuksiltaan ja käyttötarkoituksiltaan samanlaisia, minkä vuoksi niitä on pidettävä perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina.

E.   POLKUMYYNTI

(13)

Normaaliarvon määrittämiseksi tutkittiin ensin, oliko pyynnön esittäjän samankaltaisen tuotteen kokonaismyynti kotimarkkinoilla ollut edustavaa sen yhteisöön suuntautuneeseen kokonaisvientimyyntiin verrattuna. Perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti todettiin näin olevan, sillä pyynnön esittäjän kotimarkkinamyynnin määrä oli vähintään viisi prosenttia sen yhteisöön suuntautuneen vientimyynnin kokonaismäärästä.

(14)

Sen jälkeen komissio tutki kunkin sellaisen tuotelajin osalta, jota pyynnön esittäjä myi kotimarkkinoille ja joka oli todettu yhteisöön vietyjen tuotelajien kanssa suoraan vertailukelpoiseksi, oliko kotimarkkinamyynti riittävän edustavaa perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Näin todettiin olevan, sillä tutkimusajanjakson aikana yhden tuotelajin kotimarkkinoiden kokonaismyynnin määrä oli vähintään 5 prosenttia yhteisöön viedyn saman tuotelajin kokonaismyynnin määrästä. Useimmille yhteisöön tutkimusajanjaksona viedyille tuotelajeille löydettiin vertailukelpoinen edustava tuotelaji, jota myytiin kotimarkkinoille.

(15)

Niiden tuotelajien osalta, jotka täyttivät edellä mainitun 5 prosentin ehdon, tutkittiin myös, voitiinko kunkin vertailukelpoisen tuotelajin kotimarkkinamyynnin katsoa tapahtuneen osana tavanomaista kaupankäyntiä, määrittämällä kyseisen tuotelajin sellaisen riippumattomille asiakkaille suuntautuneen myynnin osuus, joka ei ollut tappiollista. Kaikissa tapauksissa tällainen myynti oli yli 80 prosenttia kyseisen tuotelajin kotimarkkinoiden kokonaismyynnistä, ja näin ollen normaaliarvon perusteena käytettiin kaiken tutkimusajanjakson aikana tapahtuneen kotimarkkinamyynnin hintojen painotettua keskiarvoa.

(16)

Niiden yhteisöön vietyjen tuotelajien, joille ei löytynyt vertailukelpoisia kotimarkkinoille myytyjä tuotelajeja, normaaliarvo muodostettiin kyseisistä viedyistä tuotelajeista pyynnön esittäjälle aiheutuneiden tuotantokustannusten perusteella lisäämällä niihin kohtuullinen määrä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia sekä voittoa perusasetuksen 2 artiklan 3 ja 6 kohdan mukaisesti. Myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten perusteena käytettiin pyynnön esittäjän samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyyntiä. Voittomarginaalin perusteena käytettiin pyynnön esittäjän samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyyntiä, joka oli tapahtunut osana tavanomaista kaupankäyntiä.

(17)

Koska kaikki tarkasteltavana olevan tuotteen vientimyynti suuntautui suoraan riippumattomille asiakkaille yhteisössä, vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella.

(18)

Normaaliarvon ja vientihinnan vertailu tehtiin noudettuna lähettäjältä -tasolla samassa kaupan portaassa. Tasapuolisen vertailun takaamiseksi otettiin huomioon perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti erot, joiden väitettiin ja osoitettiin vaikuttavan hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen, eli kuljetus-, vakuutus-, käsittely-, lastaus-, liitännäis- ja luottokustannuksista ja palkkioista johtuvat erot.

(19)

Vertailu tehtiin kunkin tuotelajin osalta oikaistun normaaliarvon painotetun keskiarvon ja vertailukelpoisen tuotelajin noudettuna lähettäjältä -nettovientihinnan painotetun keskiarvon välillä perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti.

(20)

Edellä kuvattu vertailu ei osoittanut, että polkumyyntiä olisi esiintynyt.

F.   MUUTTUNEIDEN OLOSUHTEIDEN PYSYVYYS

(21)

Perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti tutkittiin myös, voidaanko muuttuneita olosuhteita pitää perustellusti pysyvinä.

(22)

Tältä osin tutkimus osoitti, että pyynnön esittäneessä yrityksessä on toteutettu rakenteellisia muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet huomattavasti tuotannon rakenteeseen ja organisointiin, ja tämän seurauksena tuotantotehokkuus on olennaisesti parantunut ja tuotantokustannukset ovat alentuneet, jolloin normaaliarvo on alentunut verrattuna aiemman tutkimuksen tutkimusajanjaksoon (1 päivästä huhtikuuta 199931 päivään maaliskuuta 2000). Samana aikana vientihinnat ovat nousseet, eikä ole merkkejä siitä, että nousu olisi väliaikaista.

(23)

Tämän vuoksi päätellään, että olosuhteiden muuttuminen, erityisesti yhteisöön suuntautuvan viennin hintojen kohoaminen sekä tuotantokustannusten huomattava aleneminen, on pysyvää.

G.   POLKUMYYNNIN VASTAISET TOIMENPITEET

(24)

Koska polkumyyntiä ei esiinny, pidetään aiheellisena kumota toimenpiteet pyynnön esittäjän osalta.

(25)

Asianomaisille osapuolille tiedotettiin niistä seikoista ja huomioista, joiden perusteella aiottiin suosittaa asetuksen (EY) N:o 1601/2001 muuttamista, ja niille annettiin tilaisuus esittää huomautuksia.

(26)

EWRIS esittikin joitakin yleisiä huomautuksia, jotka koskivat lähinnä tutkimusajanjakson jälkeen tapahtunutta raaka-aineiden hintojen nousua. Se ei asettanut edellä kuvattuja polkumyyntiä koskevia päätelmiä kyseenalaisiksi, mutta ilmaisi kuitenkin huolensa siitä, että pyynnön esittäjä saattaa aloittaa polkumyynnin myöhemmin uudelleen.

(27)

Raaka-aineiden hinnoista todettakoon, että tutkimusajanjakson jälkeen mahdollisesti tapahtunutta hinnannousua ei ole voitu ottaa huomioon pyynnön esittäjää koskevassa polkumyyntilaskelmassa. Tässä tapauksessa pääasiallinen raaka-aine, valssilanka, joka on teräsalan perustuote, kuuluu hyödykkeisiin, joille on tyypillistä hintojen vaihtelu lyhyellä aikavälillä. Näin ollen tällaisen raaka-aineen hinnannousua ei voida pitää pysyvänä, mikä saattaa asettaa edellä olevat päätelmät kyseenalaisiksi.

(28)

Huomattakoon vielä, että koska toimenpiteiden kumoaminen koskee ainoastaan pyynnön esittäjää eikä Turkkia kokonaisuudessaan, pyynnön esittäjä on edelleen menettelyn alainen, ja tutkimukset voidaan sen osalta panna uudelleen vireille missä tahansa myöhemmässä perusasetuksen 11 artiklan 6 kohdan nojalla suoritettavassa Turkkia koskevassa tarkastelussa,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 1601/2001 seuraavasti:

 

Korvataan 1 artiklan 3 kohdassa olevassa taulukossa yritystä Has Çelik ve Halat Sanayi Ticaret A.S. (Taric-lisäkoodi A220) koskeva tulli (%) seuraavasti:

”0”.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 8 päivänä huhtikuuta 2005.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. ASSELBORN


(1)  EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 461/2004 (EUVL L 77, 13.3.2004, s. 12).

(2)  EYVL C 127, 5.5.2000, s. 12.

(3)  EYVL L 211, 4.8.2001, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1268/2003 (EUVL L 180, 18.7.2003, s. 23).

(4)  EUVL C 67, 17.3.2004, s. 5.


15.4.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 97/4


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 565/2005,

annettu 14 päivänä huhtikuuta 2005,

tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon hedelmien ja vihannesten tuontijärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 21 päivänä joulukuuta 1994 annetun komission asetuksen (EY) N:o 3223/94 (1) ja erityisesti sen 4 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 3223/94 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)

Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 3223/94 4 artiklassa tarkoitetut tuonnin kiinteät arvot vahvistetaan liitteessä olevassa taulukossa merkityllä tavalla.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä huhtikuuta 2005.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 14 päivänä huhtikuuta 2005.

Komission puolesta

J. M. SILVA RODRÍGUEZ

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EYVL L 337, 24.12.1994, s. 66. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1947/2002 (EYVL L 299, 1.11.2002, s. 17).


LIITE

tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi 14 päivänä huhtikuuta 2005 annettuun komission asetukseen

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Kolmannen maan koodi (1)

Tuonnin kiinteä arvo

0702 00 00

052

99,5

204

63,6

212

146,4

624

104,1

999

103,4

0707 00 05

052

144,2

204

53,8

999

99,0

0709 90 70

052

105,4

204

40,9

999

73,2

0805 10 20

052

47,3

204

48,9

212

52,4

220

49,1

400

55,3

624

57,1

999

51,7

0805 50 10

052

61,8

220

69,6

400

69,0

624

63,2

999

65,9

0808 10 80

388

88,0

400

118,1

404

97,6

508

59,7

512

71,1

524

63,2

528

79,6

720

80,5

804

110,5

999

85,4

0808 20 50

388

81,2

512

77,6

528

65,8

999

74,9


(1)  Komission asetuksessa (EY) N:o 2081/2003 (EUVL L 313, 28.11.2003, s. 11) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”999” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.


15.4.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 97/6


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 566/2005,

annettu 14 päivänä huhtikuuta 2005,

perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietäviin tiettyihin maitotuotteisiin sovellettavien tukien määrien muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maidon ja maitotuotteiden alan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 (1) ja erityisesti sen 31 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Liitteessä tarkoitettuihin perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietäviin tuotteisiin 24 päivänä maaliskuuta 2005 sovellettavat tukien määrät vahvistetaan komission asetuksessa (EY) N:o 468/2005 (2).

(2)

Asetuksessa (EY) N:o 468/2005 annettujen sääntöjen ja perusteiden soveltamisesta komission käytettävissä oleviin tietoihin seuraa, että nykyisin voimassa olevat tuen määrät olisi muutettava tämän asetuksen liitteen mukaisesti,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksessa (EY) N:o 468/2005 vahvistetut tukien määrät tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä huhtikuuta 2005.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 14 päivänä huhtikuuta 2005.

Komission puolesta

Günter VERHEUGEN

Varapuheenjohtaja


(1)  EYVL L 160, 26.6.1999, s. 48. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1787/2003 (EUVL L 270, 21.10.2003, s. 121).

(2)  EUVL L 78, 24.3.2005, s. 9.


LIITE

Perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietäviin tiettyihin maitotuotteisiin sovellettavien tukien määrät 15 päivästä huhtikuuta 2005 (1)

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Tavaroiden kuvaus

Tuen määrä

tuen ennakkovahvistusta käytettäessä

muissa tapauksissa

ex 0402 10 19

Maito jauheena, rakeina tai muussa kiinteässä muodossa, lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältämätön, rasvapitoisuus enintään 1,5 painoprosenttia (TJ 2):

 

 

a)

vietäessä CN-koodiin 3501 kuuluvia tavaroita

b)

vietäessä muita tavaroita

26,53

28,00

ex 0402 21 19

Maito jauheena, rakeina tai muussa kiinteässä muodossa, lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältämätön, rasvapitoisuus 26 painoprosenttia (TJ 3):

 

 

a)

vietäessä TJ 3:n kaltaisina tuotteina voita tai kermaa sisältäviä tavaroita alennetulla hinnalla asetuksen (EY) N:o 2571/97 mukaisesti

32,54

34,67

b)

vietäessä muita tavaroita

61,57

65,60

ex 0405 10

Voi, jossa on rasvaa 82 painoprosenttia (TJ 6):

 

 

a)

vietäessä alennetulla hinnalla toimitettua voita tai kermaa sisältäviä tavaroita, jotka on valmistettu asetuksessa (EY) N:o 2571/97 annettujen edellytysten mukaisesti

40,70

44,00

b)

vietäessä CN-koodiin 2106 90 98 kuuluvia tavaroita, joiden maitorasvapitoisuus on vähintään 40 painoprosenttia

126,58

136,25

c)

vietäessä muita tavaroita

119,33

129,00


(1)  Tässä liitteessä vahvistettuja määriä ei sovelleta Bulgariaan suuntautuvaan vientiin 1 päivästä lokakuuta 2004 eikä Sveitsin valaliiton tai Liechtensteinin ruhtinaskunnan alueelle 1 päivästä helmikuuta 2005 vietyihin tavaroihin, jotka luetellaan 22 päivänä heinäkuuta 1972 tehdyn Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen pöytäkirjan N:o 2 taulukoissa I ja II.


15.4.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 97/8


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 567/2005,

annettu 14 päivänä huhtikuuta 2005,

neuvoston asetuksen 136/66/ETY mukaisesti hyväksytyille oliiviöljyn tuottajaorganisaatioille ja niiden liitoille maksettavien määrien vahvistamisesta markkinointivuodeksi 2004/2005

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon rasva-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 22 päivänä syyskuuta 1966 annetun neuvoston asetuksen N:o 136/66/ETY (1) ja erityisesti sen 20 d artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen N:o 136/66/ETY 20 d artiklan 1 kohdassa säädetään, että osa tuotantotuen määrästä pidätetään hyväksyttyjen tuottajaorganisaatioiden ja niiden liittojen toiminnan rahoitukseen osallistumista varten. Mainituksi määräksi vahvistetaan 0,8 prosenttia markkinointivuosina 1998/1999–2004/2005.

(2)

Oliiviöljyn tuotantotukijärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä markkinointivuosiksi 1998/1999–2004/2005 30 päivänä lokakuuta 1998 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2366/98 (2) 21 artiklan 1 kohdassa säädetään, että tuottajaorganisaatioille ja niiden liitoille maksettavat yksikkömäärät vahvistetaan jaettavaa kokonaissummaa koskevan ennusteen mukaisesti. Edellä mainitun pidätyksen perusteella kussakin jäsenvaltiossa käytettäviksi tulevat varat olisi jaettava asianmukaisella tavalla edunsaajien kesken.

(3)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat rasvojen hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 2366/98 21 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa säädetyt määrät ovat markkinointivuonna 2004/2005 seuraavat:

Kreikan osalta 2,0 euroa ja 2,0 euroa

Espanjan osalta 4,5 euroa ja 2,2 euroa

Ranskan osalta 0,0 euroa ja 0,0 euroa

Italian osalta 2,0 euroa ja 2,2 euroa

Maltan osalta 0,0 euroa ja 0,0 euroa

Portugalin osalta 0,0 euroa ja 6,5 euroa

Slovenian osalta 0,0 euroa ja 0,0 euroa

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 14 päivänä huhtikuuta 2005.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EYVL 172, 30.9.1966, s. 3025/66. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 865/2004 (EUVL L 161, 30.4.2004, s. 97).

(2)  EYVL L 293, 31.10.1998, s. 50. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1432/2004 (EUVL L 264, 11.8.2004, s. 6).


15.4.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 97/9


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 568/2005,

annettu 14 päivänä huhtikuuta 2005,

eräissä tariffikiintiöissä tai etuuskohtelusopimusten mukaisesti tapahtuvaa ruokosokerin tuontia koskevista yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä markkinointivuosiksi 2003/2004, 2004/2005 ja 2005/2006 sekä asetusten (EY) N:o 1464/95 ja (EY) N:o 779/96 muuttamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1159/2003 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä 19 päivänä kesäkuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/2001 (1) ja erityisesti sen 22 artiklan 2 kohdan ja 39 artiklan 6 kohdan,

ottaa huomioon luettelossa CXL olevien myönnytysten täytäntöönpanosta GATT-sopimuksen XXIV artiklan 6 kohdan mukaisesti käytyjen neuvottelujen päättymisen seurauksena 18 päivänä kesäkuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1095/96 (2) ja erityisesti sen 1 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Markkinointivuonna 2003/2004, joka oli ensimmäinen toimitusjakso, johon sovellettiin komission asetusta (EY) N:o 1159/2003 (3), saatu kokemus osoittaa, että mainitussa asetuksessa säädettyjä hallintoa koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä olisi parannettava, erityisesti etuuskohteluun oikeutetun AKT–Intia-sokerin toimitusvelvollisuuden alaisten määrien määrittämisen osalta.

(2)

Jotta voidaan taata kaupan toimien moitteetonta sujumista varten edellytettävä ennakoitavuus, komission olisi määritettävä ennen kyseisen toimitusjakson alkamista alustavasti toimitusvelvollisuuden alaiset määrät asetuksen (EY) N:o 1260/2001 42 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

(3)

Kun edellisten vuosien tosiasiallisesti toteutuneet määrät tiedetään paremmin, kyseiset määrät olisi vahvistettava toimitusjakson aikana, rajoittamatta kuitenkaan mahdollisten muutosten tekemistä, jos se on tarpeen, kun tarkat luvut ovat saatavilla. Toimitusvelvollisuuden alaisia määriä määritettäessä olisi myös vahvistettava menetelmä niiden tuontitodistusten nimellismäärien käsittelemiseksi, joiden tosiasiallista tuontia yhteisöön ei ole voitu todeta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tutkimusten tekemistä.

(4)

Sen vuoksi asetus (EY) N:o 1159/2003 olisi syytä muuttaa.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat sokerin hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan asetuksen (EY) N:o 1159/2003 9 artikla seuraavasti:

”9 artikla

1.   Komissio määrittää asetuksen (EY) N:o 1260/2001 42 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti kullekin asianomaiselle viejämaalle toimitusvelvollisuuden alaiset määrät AKT-pöytäkirjan 3 ja 7 artiklan, Intia-sopimuksen 3 ja 7 artiklan sekä tämän asetuksen 11 ja 12 artiklan mukaisesti.

2.   Toimitusvelvollisuuden alaisten määrien määrittäminen toimitusjaksoa varten

a)

suoritetaan alustavasti ennen kyseistä jaksoa edeltävää 1 päivää toukokuuta;

b)

vahvistetaan ennen kyseisen jakson 1 päivää helmikuuta;

c)

mukautetaan ajoittain kyseisen jakson kuluessa, jos se on tarpeen uusien tietojen perusteella ja erityisesti asianmukaisesti perusteltujen tapausten ratkaisemiseksi.

Edellä olevassa 4 artiklassa tarkoitettujen todistusten myöntämiseksi huomioon otettavat toimitusvelvollisuuden alaiset määrät vastaavat ensimmäisen alakohdan nojalla määritettyjä määriä, jotka on tarvittaessa mukautettu AKT-pöytäkirjan ja Intia-sopimuksen 3 ja 7 artiklan mukaisesti tehtyjen päätösten mukaisesti.

3.   Toimitusvelvollisuuden alaiset määrät määritetään AKT-pöytäkirjan 3 ja 7 artiklan, Intia-sopimuksen 3 ja 7 artiklan sekä tämän asetuksen 11 ja 12 artiklan mukaisesti ottaen huomioon erityisesti seuraavat seikat:

a)

edellisten toimitusjaksojen aikana tosiasiallisesti todetut toimitukset;

b)

määrät, joista on tehty ilmoitus AKT-pöytäkirjan ja Intia-sopimuksen 7 artiklan mukaisesti, ettei niitä ole voitu toimittaa.

Jos nimellismäärät, joille on myönnetty tuontitodistukset, ylittävät edellisten toimitusjaksojen aikana tosiasiallisesti todetut toimitusmäärät, todistuksissa olevat nimellismäärät, joiden tosiasiallista tuontia yhteisöön ei ole voitu todeta, lisätään ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettuihin määriin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta toimivaltaisten viranomaisten tekemien tutkimusten tuloksia.

4.   Edellä olevan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuihin mukautuksiin voi sisältyä siirtoja kahden peräkkäisen toimitusjakson välillä, jos se ei aiheuta asetuksen (EY) N:o 1260/2001 39 artiklassa tarkoitetun hankintajärjestelmän häiriöitä.

5.   Toimitusjaksoa koskeva kyseessä olevien eri viejämaiden toimitusvelvollisuuden alainen määrä tuodaan kokonaisuudessaan etuuskohteluun oikeutettuna AKT–Intia-sokerina tullivapaissa toimitusvelvoitteissa.

Toimitusvelvoitteissa on oltava markkinointivuosina 2003/2004, 2004/2005 ja 2005/2006 seuraava järjestysnumero: ’etuuskohteluun oikeutettu AKT–Intia-sokeri: nro 09.4321’.”

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 14 päivänä huhtikuuta 2005.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EYVL L 178, 30.6.2001, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 39/2004 (EUVL L 6, 10.1.2004, s. 16).

(2)  EYVL L 146, 20.6.1996, s. 1.

(3)  EUVL L 162, 1.7.2003, s. 25. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1409/2004 (EUVL L 256, 3.8.2004, s. 11).


15.4.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 97/11


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 569/2005,

annettu 14 päivänä huhtikuuta 2005,

interventioon Tšekissä, Virossa, Kyproksessa, Latviassa, Liettuassa, Unkarissa, Maltassa, Puolassa, Sloveniassa ja Slovakiassa tarjottujen viljojen varastoinnin rahoittamista koskevasta siirtymätoimenpiteestä markkinointivuonna 2004/2005

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon Tšekin, Viron, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Unkarin, Maltan, Puolan, Slovenian ja Slovakian liittymissopimuksen,

ottaa huomioon Tšekin, Viron, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Unkarin, Maltan, Puolan, Slovenian ja Slovakian liittymisasiakirjan ja erityisesti sen 41 artiklan ensimmäisen alakohdan,

ottaa huomioon viljan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1784/2003 (1),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Eräiden jäsenvaltioiden pyynnöstä komission asetuksella (EY) N:o 495/2005 (2) jatketaan markkinointivuoden 2004/2005 osalta kolmella kuukaudella mutta enintään 31 päivään heinäkuuta 2005 asti määräaikaa, jonka kuluessa Euroopan yhteisöön 1 päivänä toukokuuta 2004 liittyneissä jäsenvaltioissa interventioon tarjotut viljat on toimitettava interventioon.

(2)

Tämä toimenpide voi aiheuttaa ylimääräisiä varastointikustannuksia viljoista, jotka toimitetaan uuden määräajan kuluessa mutta sen määräpäivän jälkeen, joka vahvistetaan alun perin interventioelinten suorittamaan viljan haltuunottoon sovellettavista menettelyistä sekä menetelmistä viljan laadun määrittämiseksi 19 päivänä huhtikuuta 2000 annetun komission asetuksen (EY) N:o 824/2000 (3) 4 artiklan 3 kohdan kolmannessa alakohdassa.

(3)

Interventioiden rahoittamista Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosastosta koskevista yleisistä säännöistä 2 päivänä elokuuta 1978 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1883/78 (4) 6 artiklan mukaisesti EMOTR:n tukiosasto huolehtii menoista, jotka aiheutuvat varastointiin liittyvistä materiaalisista toimista. Jäsenvaltioille edellä mainittujen ylimääräisten varastointikustannusten mahdollisesta korvaamisesta aiheutuvat menot olisi rinnastettava varastointikuluista aiheutuviin menoihin, joista interventioelimet tavallisesti vastaavat, sekä säädettävä EMOTR:n tukiosaston kiinteämääräisestä rahoituksesta ottaen huomioon interventiohintaan lisätty kuukausikorotus, josta säädetään asetuksen (EY) N:o 1784/2003 4 artiklan 3 kohdassa.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat EMOTR-komitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kun interventioon Tšekissä, Virossa, Kyproksessa, Latviassa, Liettuassa, Unkarissa, Maltassa, Puolassa, Sloveniassa ja Slovakiassa tarjotut viljat on tosiasiallisesti otettu interventioelimen haltuun asetuksen (EY) N:o 824/2000 4 artiklan 3 kohdan kolmannessa alakohdassa säädetyn toimitusajan päätyttyä, jäsenvaltioiden varastointikustannuksiin liittyvät menot, jotka ovat aiheutuneet kyseisen toimitusajan päättymisen ja asetuksessa (EY) N:o 495/2005 säädettynä määräaikana toteutettavan, toimitussuunnitelmassa nimettyyn varastoon toimittamisen välisenä aikana, rinnastetaan asetuksen (ETY) N:o 1883/78 6 artiklassa tarkoitettuihin menoihin.

2 artikla

Asetuksen (ETY) N:o 1883/78 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu kiinteä määrä lasketaan markkinointivuoden 2004/2005 aikana interventioon ostettujen viljojen varastoinnin osalta yhteisön jäsenvaltioille korvaaman, 8 päivänä lokakuuta 2004 tehdyllä komission päätöksellä (5) vahvistetun kiinteän määrän perusteella, joka on 1,26 euroa/tonni/kuukausi, josta vähennetään asetuksen (EY) N:o 1784/2003 4 artiklan 3 kohdassa säädetyn kuukausikorotuksen määrä eli 0,46 euroa/tonni/kuukausi, joka lisätään interventiohintaan kultakin kuukaudelta, joka ylittää asetuksen (EY) N:o 824/2000 4 artiklan 3 kohdan kolmannessa alakohdassa säädetyn määräajan.

Nämä menot otetaan neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3492/90 (6) 1 artiklassa tarkoitetussa tilinpäätöksessä huomioon menoina, jotka aiheutuvat interventioelinten suorittamaan tuotteen ostamiseen liittyvistä materiaalisista toimista.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan markkinointivuonna 2004/2005.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 14 päivänä huhtikuuta 2005.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EUVL L 270, 21.10.2003, s. 78.

(2)  EUVL L 82, 31.3.2005, s. 5.

(3)  EUVL L 100, 20.3.2000, s. 31. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 777/2004 (EUVL L 123, 27.4.2004, s. 50).

(4)  EYVL L 216, 5.8.1978, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1259/96 (EYVL L 163, 2.7.1996, s. 10).

(5)  C (2004) 3706. Päätöstä ei ole julkaistu.

(6)  EYVL L 337, 4.12.1990, s. 3.


15.4.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 97/13


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 570/2005,

annettu 14 päivänä huhtikuuta 2005,

asetuksen (EY) N:o 118/2005 muuttamisesta neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 71 artiklan mukaisesti myönnettävien suorien tukien talousarviomäärärahojen enimmäismäärien vahvistamisen osalta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (ETY) N:o 2019/93, (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001, (EY) N:o 1454/2001, (EY) N:o 1868/94, (EY) N:o 1251/1999, (EY) N:o 1254/1999, (EY) N:o 1673/2000, (ETY) N:o 2358/71 ja (EY) N:o 2529/2001 muuttamisesta 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 (1) ja erityisesti sen 71 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 liitteen VIII muuttamisesta ja mainitussa asetuksessa säädetyn tilatukijärjestelmän osittaista tai vapaaehtoista täytäntöönpanoa koskevien talousarviomäärärahojen enimmäismäärien ja yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmän vuotuisten kokonaismäärärahojen vahvistamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 118/2005 liitteessä IV vahvistetaan varainhoitovuodeksi 2005 asetuksen (EY) N:o 1782/2003 71 artiklan säännösten mukaisesti myönnettävien suorien tukien talousarviomäärärahojen enimmäismäärät.

(2)

Ranska havaitsi äskettäin tilatuen tukioikeuksia laskettaessa, että viitemäärien määrittämisperusteena olevien, viitejakson eri suoriin tukiin liittyvien tilakohtaisten fyysisten tietojen käytöstä saadun taloudellisen tuloksen ja niiden tietojen välillä, jotka Ranska toimitti eri suoriin tukiin sovellettavien talousarviomäärärahojen enimmäismäärien vahvistamiseksi asetuksessa (EY) N:o 118/2005, on merkittävä ero.

(3)

Asetuksessa (EY) N:o 118/2005 vahvistettuihin suoriin tukiin Ranskassa vuonna 2005 sovellettavat talousarviomäärärahojen enimmäismäärät olisi muutettava.

(4)

Sen vuoksi asetus (EY) N:o 118/2005 on syytä muuttaa.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat suorien tukien hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan asetuksen (EY) N:o 118/2005 liite IV tämän asetuksen liitteellä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 14 päivänä huhtikuuta 2005.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EUVL L 270, 21.10.2003, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 118/2005 (EUVL L 24, 27.1.2005, s. 15).


LIITE

”LIITE IV

ASETUKSEN (EY) N:o 1782/2003 71 ARTIKLAN MUKAISESTI MYÖNNETTÄVIEN SUORIEN TUKIEN TALOUSARVIOMÄÄRÄRAHOJEN ENIMMÄISMÄÄRÄT

Varainhoitovuosi 2005

(tuhansina euroina)

 

Kreikka

Suomi

Ranska (1)

Malta

Alankomaat

Slovenia

Espanja (1)

Peltokasvien pinta-alatuet, 63 euroa/t

297 389

278 100

5 050 765

174

174 186

12 467

1 621 440

Peltokasvien pinta-alatuet, 63 euroa/t, POSEI

 

 

 

 

 

 

23

Peltokasvien erityinen aluetuki, 24 euroa/t

 

80 700

 

 

 

 

 

Durumvehnän lisätuki (291 euroa/ha) ja muiden kuin perinteisten alueiden erityistuki (46 euroa/ha)

179 500

 

62 828

 

 

 

171 822

Palkoviljan tuki

2 100

 

1 331

 

 

 

60 518

Palkoviljan tuki, POSEI

 

 

 

 

 

 

1

Siementuet

1 400

2 900

16 581

29

10 400

35

10 347

Emolehmäpalkkio

25 700

9 300

733 137

26

10 900

5 183

279 830

Emolehmäpalkkion täydennys

3 100

600

1 279

3

 

626

28 937

Urospuolisista naudoista maksettava erityispalkkio

29 900

40 700

389 619

201

20 400

5 813

147 721

Teurastuspalkkio, täysi-ikäiset

8 000

27 600

253 119

144

62 200

3 867

142 954

Teurastuspalkkio, vasikat

 

100

79 472

 

40 300

538

602

Laajaperäistämispalkkio nautojen osalta

17 600

16 780

260 795

 

900

5 360

153 486

Naudanlihantuottajille maksettavat lisämaksut

3 800

6 100

90 586

19

23 900

889

31 699

Lammas- ja vuohipalkkiot

180 300

1 200

136 021

53

13 800

520

366 997

Lammas- ja vuohialan lisäpalkkio

63 200

400

40 391

18

300

178

111 589

Lammas- ja vuohialan tuottajille maksettavat lisämaksut

8 800

100

7 026

3

700

26

18 655

Tärkkelysperunan tuottajille maksettavat maksut (44,216 euroa/t)

 

2 400

11 250

 

21 800

 

 

Riisin pinta-alatuki (102 euroa/t)

15 400

 

10 827

 

 

 

67 991

Riisin pinta-alatuki (102 euroa/t), Ranskan merentakaiset departementit

 

 

3 053

 

 

 

 

Kuivatun rehun tuotantotuki

1 100

20

41 224

 

6 800

 

44 075

Naudan- ja lampaanlihan lisäpalkkiot Egeianmeren saarilla

1 000

 

 

 

 

 

 

Humalan pinta-alatuki

 

 

391

 

 

298

375


(1)  Viitevuosina 2000–2002 syrjäisimmillä alueilla karjankasvatusalalla maksettuja palkkioita vastaavat tuet on vähennetty.”


15.4.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 97/15


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 571/2005,

annettu 14 päivänä huhtikuuta 2005,

melassin 15 päivästä huhtikuuta 2005 sovellettavien edustavien hintojen ja lisätuontitullien vahvistamisesta sokerialalla

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä 19 päivänä kesäkuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/2001 (1) ja erityisesti sen 24 artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Melassin tuontia sokerialalla koskevista yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä ja asetuksen (ETY) N:o 785/68 muuttamisesta 23 päivänä kesäkuuta 1995 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1422/95 (2) säädetään, että edustavana hintana pidetään komission asetuksen (ETY) N:o 785/68 (3) vahvistettua melassin cif-tuontihintaa. Kyseinen hinta vahvistetaan asetuksen (ETY) N:o 785/68 1 artiklassa määritellylle vakiolaadulle.

(2)

Edustavia hintoja vahvistettaessa huomioon on otettava kaikki asetuksen (ETY) N:o 785/68 3 artiklassa säädetyt tiedot, lukuun ottamatta kyseisen asetuksen 4 artiklassa säädettyjä tapauksia, ja tarvittaessa hinnat voidaan vahvistaa asetuksen (ETY) N:o 785/68 7 artiklassa säädetyn menetelmän mukaisesti.

(3)

Jotta voitaisiin mukauttaa muuhun kuin vakiolaatuun liittyvä hinta, hintoja on syytä nostaa tai laskea tarjotun melassin laadun mukaan asetuksen (ETY) N:o 785/68 6 artiklan mukaisesti.

(4)

Jos kyseessä olevan tuotteen käynnistyshinta ja edustava hinta eroavat toisistaan, tuonnille olisi vahvistettava lisätuontitulleja asetuksen (EY) N:o 1422/95 3 artiklassa tarkoitetuin edellytyksin. Jos tuontitullien kantaminen suspendoidaan asetuksen (EY) N:o 1422/95 5 artiklan mukaisesti, näille tulleille olisi vahvistettava tietyt määrät.

(5)

On syytä vahvistaa kyseisten tuotteiden edustavat hinnat ja lisätuontitullit asetuksen (EY) N:o 1422/95 1 artiklan 2 kohdan ja 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat sokerin hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1422/95 1 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden edustavat hinnat ja lisätuontitullit vahvistetaan liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä huhtikuuta 2005.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 14 päivänä huhtikuuta 2005.

Komission puolesta

J. M. SILVA RODRÍGUEZ

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EYVL 178, 30.6.2001, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 39/2004 (EUVL L 6, 10.1.2004, s. 16).

(2)  EYVL L 141, 24.6.1995, s. 12. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 79/2003 (EYVL L 13, 18.1.2003, s. 4).

(3)  EYVL 145, 27.6.1968, s. 12. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1422/1995.


LIITE

Melassin 15 päivästä huhtikuuta 2005 sovellettavat edustavat hinnat ja lisätuontitullit sokerialalla

(EUR)

CN-koodi

Edustava hinta 100 nettokilogrammalta kyseistä tuotetta

Lisätulli 100 nettokilogrammalta kyseistä tuotetta

Asetuksen (EY) N:o 1422/95 5 artiklassa tarkoitetun suspendoimisen vuoksi tuonnissa sovellettava tulli 100 nettokilogrammalta kyseistä tuotetta (1)

1703 10 00 (2)

10,68

0

1703 90 00 (2)

11,10

0


(1)  Tämä määrä korvaa, asetuksen (EY) N:o 1422/95 5 artiklan mukaisesti, näille tuotteille vahvistetun yhteisen tullitariffin tullin.

(2)  Vahvistetaan asetuksen (ETY) N:o 785/68, sellaisena kuin se on muutettuna, 1 artiklassa määritellylle vakiolaadulle.


15.4.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 97/17


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 572/2005,

annettu 14 päivänä huhtikuuta 2005,

sellaisenaan vietävän valkoisen sokerin ja raakasokerin vientitukien vahvistamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä 19 päivänä kesäkuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/2001 (1) ja erityisesti sen 27 artiklan 5 kohdan toisen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1260/2001 27 artiklan nojalla mainitun asetuksen 1 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja tuotteita koskevien maailmanmarkkinoiden noteerausten tai hintojen ja kyseisten tuotteiden yhteisön hintojen välinen erotus voidaan korvata vientituella.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1260/2001 mukaan denaturoimattoman ja sellaisenaan viedyn valkoisen sokerin ja raakasokerin tukea vahvistettaessa on otettava huomioon yhteisön ja maailman sokerimarkkinoiden tilanne ja erityisesti mainitun asetuksen 28 artiklassa tarkoitetut hinnat ja kustannukset. Saman artiklan mukaisesti olisi myös otettava huomioon suunniteltuun vientiin liittyvät taloudelliset näkökohdat.

(3)

Raakasokerin tuki on vahvistettava vakiolaadulle. Vakiolaatu määritellään asetuksen (EY) N:o 1260/2001 liitteessä I olevassa II kohdassa. Kyseinen tuki vahvistetaan lisäksi kyseisen asetuksen 28 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Kandisokeri määritellään sokerialan vientitukien myöntämisen soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 7 päivänä syyskuuta 1995 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 2135/95 (2). Tällä tavalla laskettua tuen määrää on lisättyjä maku- tai väriaineita sisältäviin sokereihin sovellettava niiden sakkaroosipitoisuuden perusteella, ja sen vuoksi tuki on vahvistettava tämän pitoisuuden yhtä prosenttia kohden.

(4)

Erityistapauksissa tuen määrä voidaan vahvistaa luonteeltaan tästä poikkeavilla säännöksillä.

(5)

Tuki on vahvistettava joka toinen viikko. Tukea voidaan muuttaa muuna aikana.

(6)

Asetuksen (EY) N:o 1260/2001 27 artiklan 5 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaan maailmanmarkkinatilanne tai tiettyjen markkinoiden erityisvaatimukset voivat edellyttää mainitun asetuksen 1 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden tuen eriyttämistä määräpaikan mukaan.

(7)

Vuoden 2001 alusta tapahtunut Länsi-Balkanin maista peräisin olevan etuuskohteluun oikeutetun sokerin tuonnin sekä kyseisiin maihin suuntautuvan yhteisön sokerin viennin merkittävä ja nopea kasvu näyttää hyvin keinotekoiselta.

(8)

Jotta vältettäisiin vientitukea saaneiden sokerialan tuotteiden jälleentuonnista yhteisöön aiheutuvat väärinkäytökset, on syytä olla vahvistamatta Länsi-Balkanin maille vientitukea tässä asetuksessa tarkoitetuille tuotteille.

(9)

Kun otetaan huomioon nämä tekijät ja sokerialan nykyinen markkinatilanne ja erityisesti sokerin noteeraukset tai hinta yhteisössä ja maailmanmarkkinoilla, on syytä vahvistaa tuki soveltuvien määrien mukaiseksi.

(10)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat sokerin hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1260/2001 1 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen sellaisenaan vietävien ja denaturoimattomien tuotteiden vientituet vahvistetaan liitteessä esitettyjen määrien mukaisiksi.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä huhtikuuta 2005.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 14 päivänä huhtikuuta 2005.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EYVL L 178, 30.6.2001, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 39/2004 (EUVL L 6, 10.1.2004, s. 16).

(2)  EYVL L 214, 8.9.1995, s. 16.


LIITE

15 PÄIVÄSTÄ HUHTIKUUTA 2005 SOVELLETTAVAT SELLAISENAAN VIETÄVIEN VALKOISEN SOKERIN JA RAAKASOKERIN VIENTITUET (1)

Tuotekoodi

Määräpaikka

Mittayksikkö

Tukimäärä

1701 11 90 9100

S00

EUR/100 kg

32,40 (2)

1701 11 90 9910

S00

EUR/100 kg

33,90 (2)

1701 12 90 9100

S00

EUR/100 kg

32,40 (2)

1701 12 90 9910

S00

EUR/100 kg

33,90 (2)

1701 91 00 9000

S00

EUR/1 % sakkaroosia × 100 kg (nettopaino)

0,3522

1701 99 10 9100

S00

EUR/100 kg

35,22

1701 99 10 9910

S00

EUR/100 kg

36,85

1701 99 10 9950

S00

EUR/100 kg

36,85

1701 99 90 9100

S00

EUR/1 % sakkaroosia × 100 kg (nettopaino)

0,3522

Huom. Tuotekoodit sekä A-sarjan määräpaikkakoodit määritellään komission asetuksessa (ETY) N:o 3846/87 (EYVL L 366, 24.12.1987, s. 1).

Määräpaikkojen numerokoodit määritellään komission asetuksessa (EY) N:o 2081/2003 (EUVL L 313, 28.11.2003, s. 11).

Muiksi määräpaikoiksi määritellään seuraavat:

S00

:

Kaikki määräpaikat (kolmannet maat, muut alueet, muonitus ja muut määräpaikat, joihin vienti rinnastetaan vientiin yhteisön ulkopuolelle) lukuun ottamatta Albaniaa, Kroatiaa, Bosnia ja Hertsegovinaa, Serbia ja Montenegroa (mukaan luettuna Kosovo, sellaisena kuin se on määriteltynä 10 päivänä kesäkuuta 1999, annetussa Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa N:o 1244) sekä entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa paitsi muihin neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/96 1 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin tuotteisiin sisältyvä sokeri (EYVL L 297, 21.11.1996, s. 29).


(1)  Tässä liitteessä vahvistettuja määriä ei sovelleta 1 päivästä helmikuuta 2005 alkaen Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen tekemisestä 22 päivänä heinäkuuta 1972 tehdyn Euroopan talousyhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen muuttamiseksi jalostettuihin maataloustuotteisiin sovellettavien säännösten osalta ja tämän sopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta 22 päivänä joulukuuta 2004 tehdyn neuvoston päätöksen 2005/45/EY (EUVL L 23, 26.1.2005, s. 17) mukaisesti.

(2)  Tätä määrää sovelletaan raakasokeriin, jonka tuottoaste on 92 prosenttia. Jos viedyn raakasokerin tuottoaste poikkeaa 92 prosentista, vientituen määrä lasketaan asetuksen (EY) N:o 1260/2001 28 artiklan 4 kohdan mukaisesti.


15.4.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 97/19


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 573/2005,

annettu 14 päivänä huhtikuuta 2005,

tiettyihin kolmansiin maihin vietävän valkoisen sokerin vientituen enimmäismäärän vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 1327/2004 tarkoitetun pysyvän tarjouskilpailun osana järjestettävää 23. osittaista tarjouskilpailua varten

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä 19 päivänä kesäkuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/2001 (1) ja erityisesti sen 27 artiklan 5 kohdan toisen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Valkoisen sokerin vientiä koskevasta pysyvästä tarjouskilpailusta vientimaksujen ja/tai vientitukien määrittämiseksi markkinointivuodeksi 2004/2005 19 päivänä heinäkuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1327/2004 (2) nojalla tämän sokerin tiettyihin kolmansiin maihin vientiä varten järjestetään osittaisia tarjouskilpailuja.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1327/2004 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti kyseistä osittaista tarjouskilpailua varten vahvistetaan tarvittaessa vientituen enimmäismäärä, ottaen erityisesti huomioon yhteisön ja maailmanmarkkinoiden sokerin markkinatilanne ja sen odotettavissa oleva kehitys.

(3)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat sokerin hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Vahvistetaan vientituen enimmäismääräksi asetuksen (EY) N:o 1327/2004 nojalla järjestetyssä valkoisen sokerin 23. tarjouskilpailussa 39,991 EUR/100 kg.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä huhtikuuta 2005.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 14 päivänä huhtikuuta 2005.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EYVL L 178, 30.6.2001, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 39/2004 (EUVL L 6, 10.1.2004, s. 16).

(2)  EUVL L 246, 20.7.2004, s. 23. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1685/2004 (EUVL L 303, 30.9.2004, s. 21).


15.4.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 97/20


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 574/2005,

annettu 14 päivänä huhtikuuta 2005,

maito- ja maitotuotealan vientitukien vahvistamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maito- ja maitotuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 (1) ja erityisesti sen 31 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1255/1999 31 artiklan nojalla mainitun asetuksen 1 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden kansainvälisten kauppahintojen ja kyseisten tuotteiden yhteisön hintojen välinen erotus on mahdollista kattaa vientituella, liittymisasiakirjan 300 artiklan mukaisesti solmittujen sopimusten määrittämissä rajoissa.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1255/1999 mukaan kyseisen asetuksen 1 artiklassa tarkoitettujen sellaisenaan vietävien tuotteiden tukia vahvistettaessa on otettava huomioon:

maidon ja maitotuotteiden hinta- ja saatavuustilanne ja kehitysnäkymät yhteisön markkinoilla sekä maidon ja maitotuotteiden hintatilanne ja kehitysnäkymät kansainvälisessä kaupassa,

kaupan pitämisestä aiheutuvat kustannukset sekä edullisimmat kuljetuskustannukset yhteisön markkinoilta yhteisön satamiin tai muihin vientipaikkoihin, samoin kuin määrämaihin kuljettamisesta aiheutuvat kustannukset,

maito- ja maitotuotealan yhteisen markkinajärjestelyn tavoitteet, joita ovat hintojen ja kaupan tasapainoisen tilanteen ja luonnollisen kehityksen turvaaminen kyseisillä markkinoilla,

liittymisasiakirjan 300 artiklan mukaisesti solmittujen sopimusten määrittämät rajat,

häiriöiden välttämisestä yhteisön markkinoilla saatava etu,

suunniteltuihin vientitoimiin liittyvät taloudelliset seikat.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1255/1999 31 artiklan 5 kohdan mukaan on yhteisön hintoja vahvistettaessa otettava noudatetuista hinnoista huomioon ne, jotka osoittautuvat viennin kannalta edullisimmiksi, koska kansainvälisessä kaupassa hinnat on vahvistettava ottaen erityisesti huomioon:

a)

kolmansien maiden markkinoilla noudatetut hinnat;

b)

kolmansista maista lähtöisin olevien tavaroiden kolmansiin määrämaihin suuntautuvan tuonnin edullisimmat hinnat;

c)

kolmansissa viejämaissa noteeratut tuottajahinnat ottaen tarvittaessa huomioon näiden maiden myöntämät tuet;

d)

vapaasti yhteisön rajalla -tarjoushinnat;

(4)

Asetuksen (EY) N:o 1255/1999 31 artiklan 3 kohdan mukaan maailmanmarkkinatilanteen tai tiettyjen markkinoiden erityisvaatimusten vuoksi voi olla tarpeen eriyttää kyseisen asetuksen 1 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden tuki niiden määräpaikan mukaan.

(5)

Asetuksen (EY) N:o 1255/1999 31 artiklan 3 kohdassa säädetään vientitukea saavien tuotteiden luettelon sekä kyseisen tuen määrän vahvistamisesta vähintään joka neljäs viikko. Tuen määrä on kuitenkin mahdollista pysyttää samantasoisena yli neljän viikon ajan.

(6)

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 804/68 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista erityissäännöistä maito- ja maitotuotealan vientitodistusten ja vientitukien osalta 26 päivänä tammikuuta 1999 annetun komission asetuksen (EY) N:o 174/1999 (2) 16 artiklan mukaan lisättyä sokeria sisältäville maitotuotteille myönnettävä vientituki on kahden osan summa. Ensimmäisen osan tarkoituksena on ottaa huomioon maitotuotteiden määrä, ja se lasketaan kertomalla perusmäärä kyseisen tuotteen maitotuotteiden pitoisuudella. Toisen osan tarkoituksena on ottaa huomioon lisätyn sakkaroosin määrä, ja se lasketaan kertomalla koko tuotteen sakkaroosipitoisuus sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä 19 päivänä kesäkuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/2001 (3) 1 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden vientipäivänä sovellettavalla vientituen perusmäärällä. Viimeksi mainittu osa otetaan huomioon ainoastaan, jos lisätty sakkaroosi on saatu yhteisössä korjatusta sokerijuurikkaasta tai -ruo'osta.

(7)

Komission asetuksessa (ETY) N:o 896/84 (4) annetaan täydentäviä säännöksiä tukien myöntämisestä markkinointivuoden vaihtuessa. Näissä säännöksissä annetaan mahdollisuus eriyttää tuet tuotteiden valmistuspäivän mukaan.

(8)

Sulatejuustoille myönnettävän tuen laskemiseksi on tarpeen säätää, että jos niihin lisätään kaseiinia ja/tai kaseinaatteja, kyseistä määrää ei saa ottaa huomioon.

(9)

Näiden yksityiskohtaisten sääntöjen soveltamisesta maito- ja maitotuotealan nykyiseen markkinatilanteeseen sekä erityisesti kyseisten tuotteiden hintoihin yhteisössä ja maailmanmarkkinoilla seuraa, että tämän asetuksen liitteessä mainittujen tuotteiden tuki olisi vahvistettava siinä mainitun suuruiseksi.

(10)

Maidon ja maitotuotteiden hallintokomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1255/1999 31 artiklassa tarkoitetut sellaisenaan vietävien tuotteiden vientituet vahvistetaan liitteessä mainitun suuruisiksi.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä huhtikuuta 2005.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 14 päivänä huhtikuuta 2005.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EYVL L 160, 26.6.1999, s. 48. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 186/2004 (EUVL L 29, 3.2.2004, s. 6).

(2)  EYVL L 20, 27.1.1999, s. 8. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1846/2004 (EUVL L 322, 22.10.2004, s. 16).

(3)  EYVL L 178, 30.6.2001, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 39/2004 (EUVL L 6, 10.1.2004, s. 16).

(4)  EYVL L 91, 1.4.1984, s. 71. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 222/88 (EYVL L 28, 1.2.1988, s. 1).


LIITE

maito- ja maitotuotealan vientitukien vahvistamisesta 14 päivänä huhtikuuta 2005 annettuun komission asetukseen

Tuotekoodi

Määräpaikka

Mittayksikkö

Tuen määrä

0401 10 10 9000

970

EUR/100 kg

1,548

0401 10 90 9000

970

EUR/100 kg

1,548

0401 20 11 9500

970

EUR/100 kg

2,393

0401 20 19 9500

970

EUR/100 kg

2,393

0401 20 91 9000

970

EUR/100 kg

3,028

0401 30 11 9400

970

EUR/100 kg

6,987

0401 30 11 9700

970

EUR/100 kg

10,49

0401 30 31 9100

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

17,84

A01

EUR/100 kg

25,49

0401 30 31 9400

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

27,87

A01

EUR/100 kg

39,82

0401 30 31 9700

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

30,74

A01

EUR/100 kg

43,91

0401 30 39 9100

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

17,84

A01

EUR/100 kg

25,49

0401 30 39 9400

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

27,87

A01

EUR/100 kg

39,82

0401 30 39 9700

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

30,74

A01

EUR/100 kg

43,91

0401 30 91 9100

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

35,03

A01

EUR/100 kg

50,05

0401 30 99 9100

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

35,03

A01

EUR/100 kg

50,05

0401 30 99 9500

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

51,49

A01

EUR/100 kg

73,55

0402 10 11 9000

L01

EUR/100 kg

068

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

23,20

A01

EUR/100 kg

28,00

0402 10 19 9000

L01

EUR/100 kg

068

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

23,20

A01

EUR/100 kg

28,00

0402 10 91 9000

L01

EUR/kg

068

EUR/kg

L02

EUR/kg

0,2320

A01

EUR/kg

0,2800

0402 10 99 9000

L01

EUR/kg

068

EUR/kg

L02

EUR/kg

0,2320

A01

EUR/kg

0,2800

0402 21 11 9200

L01

EUR/100 kg

068

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

23,20

A01

EUR/100 kg

28,00

0402 21 11 9300

L01

EUR/100 kg

068

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

45,96

A01

EUR/100 kg

58,97

0402 21 11 9500

L01

EUR/100 kg

068

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

47,95

A01

EUR/100 kg

61,56

0402 21 11 9900

L01

EUR/100 kg

068

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

51,10

A01

EUR/100 kg

65,60

0402 21 17 9000

L01

EUR/100 kg

068

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

23,20

A01

EUR/100 kg

28,00

0402 21 19 9300

L01

EUR/100 kg

068

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

45,96

A01

EUR/100 kg

58,97

0402 21 19 9500

L01

EUR/100 kg

068

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

47,95

A01

EUR/100 kg

61,56

0402 21 19 9900

L01

EUR/100 kg

068

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

51,10

A01

EUR/100 kg

65,60

0402 21 91 9100

L01

EUR/100 kg

068

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

51,42

A01

EUR/100 kg

66,00

0402 21 91 9200

L01

EUR/100 kg

068

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

51,72

A01

EUR/100 kg

66,40

0402 21 91 9350

L01

EUR/100 kg

068

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

52,26

A01

EUR/100 kg

67,08

0402 21 91 9500

L01

EUR/100 kg

068

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

56,16

A01

EUR/100 kg

72,09

0402 21 99 9100

L01

EUR/100 kg

068

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

51,42

A01

EUR/100 kg

66,00

0402 21 99 9200

L01

EUR/100 kg

068

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

51,72

A01

EUR/100 kg

66,40

0402 21 99 9300

L01

EUR/100 kg

068

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

52,26

A01

EUR/100 kg

67,08

0402 21 99 9400

L01

EUR/100 kg

068

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

55,15

A01

EUR/100 kg

70,80

0402 21 99 9500

L01

EUR/100 kg

068

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

56,16

A01

EUR/100 kg

72,09

0402 21 99 9600

L01

EUR/100 kg

068

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

60,12

A01

EUR/100 kg

77,17

0402 21 99 9700

L01

EUR/100 kg

068

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

62,36

A01

EUR/100 kg

80,06

0402 21 99 9900

L01

EUR/100 kg

068

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

64,96

A01

EUR/100 kg

83,38

0402 29 15 9200

L01

EUR/kg

L02

EUR/kg

0,2320

A01

EUR/kg

0,2800

0402 29 15 9300

L01

EUR/kg

L02

EUR/kg

0,4596

A01

EUR/kg

0,5897

0402 29 15 9500

L01

EUR/kg

L02

EUR/kg

0,4795

A01

EUR/kg

0,6156

0402 29 15 9900

L01

EUR/kg

L02

EUR/kg

0,5110

A01

EUR/kg

0,6560

0402 29 19 9300

L01

EUR/kg

L02

EUR/kg

0,4596

A01

EUR/kg

0,5897

0402 29 19 9500

L01

EUR/kg

L02

EUR/kg

0,4795

A01

EUR/kg

0,6156

0402 29 19 9900

L01

EUR/kg

L02

EUR/kg

0,5110

A01

EUR/kg

0,6560

0402 29 91 9000

L01

EUR/kg

L02

EUR/kg

0,5142

A01

EUR/kg

0,6600

0402 29 99 9100

L01

EUR/kg

L02

EUR/kg

0,5142

A01

EUR/kg

0,6600

0402 29 99 9500

L01

EUR/kg

L02

EUR/kg

0,5515

A01

EUR/kg

0,7080

0402 91 11 9370

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

4,958

A01

EUR/100 kg

7,083

0402 91 19 9370

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

4,958

A01

EUR/100 kg

7,083

0402 91 31 9300

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

5,859

A01

EUR/100 kg

8,371

0402 91 39 9300

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

5,859

A01

EUR/100 kg

8,371

0402 91 99 9000

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

21,53

A01

EUR/100 kg

30,75

0402 99 11 9350

L01

EUR/kg

L02

EUR/kg

0,1268

A01

EUR/kg

0,1812

0402 99 19 9350

L01

EUR/kg

L02

EUR/kg

0,1268

A01

EUR/kg

0,1812

0402 99 31 9150

L01

EUR/kg

L02

EUR/kg

0,1316

A01

EUR/kg

0,1880

0402 99 31 9300

L01

EUR/kg

L02

EUR/kg

0,1288

A01

EUR/kg

0,1840

0402 99 39 9150

L01

EUR/kg

L02

EUR/kg

0,1316

A01

EUR/kg

0,1880

0403 90 11 9000

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

22,88

A01

EUR/100 kg

27,61

0403 90 13 9200

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

22,88

A01

EUR/100 kg

27,61

0403 90 13 9300

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

45,54

A01

EUR/100 kg

58,45

0403 90 13 9500

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

47,53

A01

EUR/100 kg

61,01

0403 90 13 9900

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

50,65

A01

EUR/100 kg

65,01

0403 90 19 9000

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

50,96

A01

EUR/100 kg

65,41

0403 90 33 9400

L01

EUR/kg

L02

EUR/kg

0,4554

A01

EUR/kg

0,5845

0403 90 33 9900

L01

EUR/kg

L02

EUR/kg

0,5065

A01

EUR/kg

0,6501

0403 90 51 9100

970

EUR/100 kg

1,548

0403 90 59 9170

970

EUR/100 kg

10,49

0403 90 59 9310

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

17,84

A01

EUR/100 kg

25,49

0403 90 59 9340

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

26,11

A01

EUR/100 kg

37,29

0403 90 59 9370

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

26,11

A01

EUR/100 kg

37,29

0403 90 59 9510

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

26,11

A01

EUR/100 kg

37,29

0404 90 21 9120

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

19,79

A01

EUR/100 kg

23,88

0404 90 21 9160

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

23,20

A01

EUR/100 kg

28,00

0404 90 23 9120

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

23,20

A01

EUR/100 kg

28,00

0404 90 23 9130

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

45,96

A01

EUR/100 kg

58,97

0404 90 23 9140

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

47,95

A01

EUR/100 kg

61,56

0404 90 23 9150

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

51,10

A01

EUR/100 kg

65,60

0404 90 29 9110

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

51,42

A01

EUR/100 kg

66,00

0404 90 29 9115

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

51,72

A01

EUR/100 kg

66,40

0404 90 29 9125

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

52,26

A01

EUR/100 kg

67,08

0404 90 29 9140

L01

EUR/100 kg

L02

EUR/100 kg

56,16

A01

EUR/100 kg

72,09

0404 90 81 9100

L01

EUR/kg

L02

EUR/kg

0,2320

A01

EUR/kg

0,2800

0404 90 83 9110

L01

EUR/kg

L02

EUR/kg

0,2320

A01

EUR/kg

0,2800

0404 90 83 9130

L01

EUR/kg

L02

EUR/kg

0,4596

A01

EUR/kg

0,5897

0404 90 83 9150

L01

EUR/kg

L02

EUR/kg

0,4795

A01

EUR/kg

0,6156

0404 90 83 9170

L01

EUR/kg

L02

EUR/kg

0,5110

A01

EUR/kg

0,6560

0404 90 83 9936

L01

EUR/kg

L02

EUR/kg

0,1268

A01

EUR/kg

0,1812

0405 10 11 9500

L01

EUR/100 kg

075

EUR/100 kg

118,16

L02

EUR/100 kg

93,35

A01

EUR/100 kg

125,86

0405 10 11 9700

L01

EUR/100 kg

075

EUR/100 kg

121,10

L02

EUR/100 kg

95,68

A01

EUR/100 kg

129,00

0405 10 19 9500

L01

EUR/100 kg

075

EUR/100 kg

118,16

L02

EUR/100 kg

93,35

A01

EUR/100 kg

125,86

0405 10 19 9700

L01

EUR/100 kg

075

EUR/100 kg

121,10

L02

EUR/100 kg

95,68

A01

EUR/100 kg

129,00

0405 10 30 9100

L01

EUR/100 kg

075

EUR/100 kg

118,16

L02

EUR/100 kg

93,35

A01

EUR/100 kg

125,86

0405 10 30 9300

L01

EUR/100 kg

075

EUR/100 kg

121,10

L02

EUR/100 kg

95,68

A01

EUR/100 kg

129,00

0405 10 30 9700

L01

EUR/100 kg

075

EUR/100 kg

121,10

L02

EUR/100 kg

95,68

A01

EUR/100 kg

129,00

0405 10 50 9300

L01

EUR/100 kg

075

EUR/100 kg

121,10

L02

EUR/100 kg

95,68

A01

EUR/100 kg

129,00

0405 10 50 9500

L01

EUR/100 kg

075

EUR/100 kg

118,16

L02

EUR/100 kg

93,35

A01

EUR/100 kg

125,86

0405 10 50 9700

L01

EUR/100 kg

075

EUR/100 kg

121,10

L02

EUR/100 kg

95,68

A01

EUR/100 kg

129,00

0405 10 90 9000

L01

EUR/100 kg

075

EUR/100 kg

125,54

L02

EUR/100 kg

99,17

A01

EUR/100 kg

133,72

0405 20 90 9500

L01

EUR/100 kg

075

EUR/100 kg

110,78

L02

EUR/100 kg

87,51

A01

EUR/100 kg

118,00

0405 20 90 9700

L01

EUR/100 kg

075

EUR/100 kg

115,20

L02

EUR/100 kg

91,01

A01

EUR/100 kg

122,71

0405 90 10 9000

L01

EUR/100 kg

075

EUR/100 kg

151,14

L02

EUR/100 kg

119,41

A01

EUR/100 kg

161,00

0405 90 90 9000

L01

EUR/100 kg

075

EUR/100 kg

120,90

L02

EUR/100 kg

95,50

A01

EUR/100 kg

128,76

0406 10 20 9100

A00

EUR/100 kg

0406 10 20 9230

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

14,01

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

17,51

0406 10 20 9290

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

13,04

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

16,29

0406 10 20 9300

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

5,72

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

7,14

0406 10 20 9610

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

19,00

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

23,76

0406 10 20 9620

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

19,29

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

24,09

0406 10 20 9630

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

21,52

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

26,89

0406 10 20 9640

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

31,62

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

39,52

0406 10 20 9650

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

26,35

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

32,94

0406 10 20 9830

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

9,79

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

12,22

0406 10 20 9850

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

11,85

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

14,82

0406 20 90 9100

A00

EUR/100 kg

0406 20 90 9913

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

24,27

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

30,34

0406 20 90 9915

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

32,03

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

40,05

0406 20 90 9917

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

34,06

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

42,55

0406 20 90 9919

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

38,05

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

47,57

0406 30 31 9710

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

2,89

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

6,74

0406 30 31 9730

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

4,22

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

9,89

0406 30 31 9910

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

2,89

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

6,74

0406 30 31 9930

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

4,22

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

9,89

0406 30 31 9950

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

6,14

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

14,38

0406 30 39 9500

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

4,22

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

9,89

0406 30 39 9700

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

6,14

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

14,38

0406 30 39 9930

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

6,14

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

14,38

0406 30 39 9950

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

6,94

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

16,27

0406 30 90 9000

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

7,28

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

17,06

0406 40 50 9000

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

37,18

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

46,47

0406 40 90 9000

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

38,18

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

47,73

0406 90 13 9000

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

41,99

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

60,10

0406 90 15 9100

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

43,40

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

62,10

0406 90 17 9100

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

43,40

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

62,10

0406 90 21 9900

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

42,52

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

60,71

0406 90 23 9900

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

37,34

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

53,67

0406 90 25 9900

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

37,09

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

53,09

0406 90 27 9900

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

33,58

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

48,09

0406 90 31 9119

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

30,88

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

44,25

0406 90 33 9119

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

30,88

A00

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

44,25

0406 90 33 9919

A00

EUR/100 kg

0406 90 33 9951

A00

EUR/100 kg

0406 90 35 9190

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

43,66

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

62,79

0406 90 35 9990

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

43,66

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

62,79

0406 90 37 9000

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

41,99

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

60,10

0406 90 61 9000

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

46,27

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

66,95

0406 90 63 9100

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

46,04

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

66,40

0406 90 63 9900

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

44,25

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

64,13

0406 90 69 9100

A00

EUR/100 kg

0406 90 69 9910

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

44,25

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

64,13

0406 90 73 9900

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

38,54

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

55,21

0406 90 75 9900

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

38,80

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

55,80

0406 90 76 9300

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

34,99

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

50,08

0406 90 76 9400

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

39,19

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

56,10

0406 90 76 9500

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

37,28

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

52,91

0406 90 78 9100

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

36,15

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

52,81

0406 90 78 9300

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

38,33

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

54,74

0406 90 78 9500

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

37,97

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

53,89

0406 90 79 9900

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

31,00

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

44,56

0406 90 81 9900

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

39,19

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

56,10

0406 90 85 9930

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

42,31

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

60,89

0406 90 85 9970

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

38,80

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

55,80

0406 90 86 9100

A00

EUR/100 kg

0406 90 86 9200

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

35,61

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

52,80

0406 90 86 9300

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

36,13

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

53,36

0406 90 86 9400

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

38,36

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

56,10

0406 90 86 9900

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

42,31

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

60,89

0406 90 87 9100

A00

EUR/100 kg

0406 90 87 9200

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

29,68

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

43,99

0406 90 87 9300

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

33,16

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

49,00

0406 90 87 9400

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

34,03

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

49,74

0406 90 87 9951

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

38,48

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

55,09

0406 90 87 9971

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

38,48

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

55,09

0406 90 87 9972

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

16,40

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

23,57

0406 90 87 9973

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

37,79

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

54,08

0406 90 87 9974

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

41,01

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

58,45

0406 90 87 9975

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

41,83

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

59,11

0406 90 87 9979

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

37,34

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

53,67

0406 90 88 9100

A00

EUR/100 kg

0406 90 88 9300

L03

EUR/100 kg

L04

EUR/100 kg

29,29

400

EUR/100 kg

A01

EUR/100 kg

43,13

Huom. Tuotekoodit sekä A-sarjan määräpaikkakoodit on määritelty komission asetuksessa (ETY) N:o 3846/87 (EYVL L 366, 24.12.1987, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna.

Määräpaikkojen numerokoodit on määritelty komission asetuksessa (EY) N:o 2081/2003 (EUVL L 313, 28.11.2003, s. 11).

Muiksi määräpaikoiksi on määritelty seuraavat:

L01

Pyhä istuin, Amerikan yhdysvallat ja Kyproksen tasavallan alueet, jotka eivät kuulu Kyproksen tasavallan hallituksen tosiasialliseen hallintaan.

L02

Andorra ja Gibraltar.

L03

Ceuta, Melilla, Islanti, Norja, Sveitsi, Liechtenstein, Andorra, Gibraltar, Pyhä istuin (yleisesti käytetty nimi: Vatikaani), Turkki, Romania, Bulgaria, Kroatia, Kanada, Australia, Uusi-Seelanti ja Kyproksen tasavallan alueet, jotka eivät kuulu Kyproksen tasavallan hallituksen tosiasialliseen hallintaan.

L04

Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Serbia ja Montenegro ja entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia.

”970” viittaa komission asetuksen (EY) N:o 800/1999 (EYVL L 102, 17.4.1999, s. 11) 36 artiklan 1 kohdan a ja c alakohdassa ja 44 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuun vientiin sekä jonkin jäsenvaltion alueelle sijoittuneiden muiden valtioiden asevoimien kanssa tehtyihin sopimuksiin perustuvaan vientiin.


15.4.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 97/28


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 575/2005,

annettu 14 päivänä huhtikuuta 2005,

voin vientituen enimmäismäärän vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 581/2004 säädetyssä pysyvässä tarjouskilpailussa

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maito- ja maitotuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 (1) ja erityisesti sen 31 artiklan 3 kohdan kolmannen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Eräiden voilaatujen vientitukia koskevan pysyvän tarjouskilpailun avaamisesta 26 päivänä maaliskuuta 2004 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 581/2004 (2) säädetään pysyvästä tarjouskilpailusta.

(2)

Eräiden maitotuotteiden vientitukia koskevasta tarjouskilpailusta 26 päivänä maaliskuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 580/2004 (3) 5 artiklan mukaisesti ja tarjouskilpailussa jätettyjen tarjousten tutkinnan perusteella on aiheellista vahvistaa vientituen enimmäismäärä 12 päivänä huhtikuuta 2005 päättyvälle tarjouskilpailujaksolle.

(3)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maidon ja maitotuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksessa (EY) N:o 581/2004 avatussa pysyvässä tarjouskilpailussa, jonka tarjouskilpailujakso päättyy 12 päivänä huhtikuuta 2005, vientituen enimmäismäärä mainitun asetuksen 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille tuotteille on tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä huhtikuuta 2005.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 14 päivänä huhtikuuta 2005.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EYVL L 160, 26.6.1999, s. 48. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 186/2004 (EUVL L 29, 3.2.2004, s. 6).

(2)  EUVL L 90, 27.3.2004, s. 64.

(3)  EUVL L 90, 27.3.2004, s. 58.


LIITE

(EUR/100 kg)

Tuote

Vientituen nimikkeistön koodi

Vientituen enimmäismäärä

Asetuksen (EY) N:o 581/2004 1 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitettuun määräpaikkaan suuntautuvan viennin osalta

Asetuksen (EY) N:o 581/2004 1 artiklan 1 kohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitettuihin määräpaikkoihin suuntautuvan viennin osalta

Voi

ex ex 0405 10 19 9500

132,00

Voi

ex ex 0405 10 19 9700

131,00

136,50

Voiöljy

ex ex 0405 90 10 9000

166,00


15.4.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 97/30


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 576/2005,

annettu 14 päivänä huhtikuuta 2005,

vientituen enimmäismäärän vahvistamisesta rasvattomalle maitojauheelle asetuksessa (EY) N:o 582/2004 säädetyssä pysyvässä tarjouskilpailussa

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maito- ja maitotuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 (1) ja erityisesti sen 31 artiklan 3 kohdan kolmannen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Rasvattoman maitojauheen vientitukia koskevan pysyvän tarjouskilpailun avaamisesta 26 päivänä maaliskuuta 2004 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 582/2004 (2) säädetään pysyvästä tarjouskilpailusta.

(2)

Eräiden maitotuotteiden vientitukia koskevasta tarjouskilpailusta 26 päivänä maaliskuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 580/2004 (3) 5 artiklan mukaisesti ja tarjouskilpailussa jätettyjen tarjousten tutkinnan perusteella on aiheellista vahvistaa vientituen enimmäismäärä 12 päivänä huhtikuuta 2005 päättyvällä tarjouskilpailujaksolla.

(3)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maidon ja maitotuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksessa (EY) N:o 582/2004 avatussa pysyvässä tarjouskilpailussa, jonka tarjouskilpailujakso päättyy 12 päivänä huhtikuuta 2005, vientituen enimmäismäärä mainitun asetuksen 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle tuotteelle ja siinä tarkoitetuille määräpaikoille on 31,00 EUR/100 kg.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä huhtikuuta 2005.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 14 päivänä huhtikuuta 2005.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EYVL L 160, 26.6.1999, s. 48. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 186/2004 (EUVL L 29, 3.2.2004, s. 6).

(2)  EUVL L 90, 27.3.2004, s. 67.

(3)  EUVL L 90, 27.3.2004, s. 58.


15.4.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 97/31


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 577/2005,

annettu 14 päivänä huhtikuuta 2005,

durran tuontitullin enimmäisalennuksen vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 2275/2004 tarkoitetun tarjouskilpailun osana

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon vilja-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1784/2003 (1) ja erityisesti sen 12 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission asetuksella (EY) N:o 2275/2004 (2) on avattu tarjouskilpailu, joka koskee enimmäisalennusta kolmansista maista Espanjaan tuotavan durran tuontitullista.

(2)

Komission asetuksen (EY) N:o 1839/95 (3) 7 artiklan mukaisesti komissio voi asetuksen (EY) N:o 1784/2003 25 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen päättää tuontitullin enimmäisalennuksen vahvistamisesta. Tässä vahvistamisessa on otettava huomioon erityisesti asetuksen (EY) N:o 1839/95 6 ja 7 artiklassa säädetyt perusteet. Tarjouskilpailun voittaa se tarjouksen tekijä, jonka tarjous on tuontitullin enimmäisalennuksen suuruinen tai sitä alhaisempi.

(3)

Edellä tarkoitettujen perusteiden soveltamisesta kyseisen viljan tämänhetkiseen markkinatilanteeseen seuraa, että tuontitullin enimmäisalennukseksi olisi vahvistettava 1 artiklassa mainittu määrä.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viljan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 2275/2004 tarkoittaman tarjouskilpailun rajoissa 8 ja 14 päivän huhtikuuta 2005 välisenä aikana jätettyjen tarjousten osalta durran tuontitullin enimmäisalennukseksi vahvistetaan 19,85 EUR/t kohti 14 465 tonnin kokonaismäärään asti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä huhtikuuta 2005.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 14 päivänä huhtikuuta 2005.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EUVL L 270, 21.10.2003, s. 78.

(2)  EUVL L 396, 31.12.2004, s. 32.

(3)  EYVL L 177, 28.7.1995, s. 4. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 777/2004 (EUVL L 123, 27.4.2004, s. 50).


15.4.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 97/32


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 578/2005,

annettu 14 päivänä huhtikuuta 2005,

maissin tuontitullin enimmäisalennuksen vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 2277/2004 tarkoitetun tarjouskilpailun osana

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon vilja-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1784/2003 (1) ja erityisesti sen 12 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission asetuksella (EY) N:o 2277/2004 (2) on avattu tarjouskilpailu, joka koskee enimmäisalennusta kolmansista maista tuotavan maissin tuontitullista Espanjaan.

(2)

Komission asetuksen (EY) N:o 1839/95 (3) 7 artiklan mukaisesti komissio voi asetuksen (EY) N:o 1784/2003 25 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen päättää tuontitullin enimmäisalennuksen vahvistamisesta. Tässä vahvistamisessa on otettava huomioon erityisesti asetuksen (EY) N:o 1839/95 6 ja 7 artiklassa säädetyt perusteet. Tarjouskilpailun voittaa se tarjouksen tekijä, jonka tarjous on tuontitullin enimmäisalennuksen suuruinen tai sitä alhaisempi.

(3)

Edellä tarkoitettujen perusteiden soveltamisesta kyseisen viljan tämänhetkiseen markkinatilanteeseen seuraa, että tuontitullin enimmäisalennukseksi olisi vahvistettava 1 artiklassa mainittu määrä.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viljan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 2277/2004 tarkoittaman tarjouskilpailun rajoissa 8 päivän ja 14 päivänä huhtikuuta 2005 välisenä aikana jätettyjen tarjousten osalta maissin tuontitullin enimmäisalennukseksi vahvistetaan 27,27 EUR/t 45 000 t kokonaismäärään asti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä huhtikuuta 2005.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 14 päivänä huhtikuuta 2005.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EUVL L 270, 21.10.2003, s. 78.

(2)  EUVL L 396, 31.12.2004, s. 35.

(3)  EYVL L 177, 28.7.1995, s. 4. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 777/2004 (EUVL L 123, 27.4.2004, s. 50).


15.4.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 97/33


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 579/2005,

annettu 14 päivänä huhtikuuta 2005,

maissin tuontitullin enimmäisalennuksen vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 487/2005 tarkoitetun tarjouskilpailun osana

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,,

ottaa huomioon vilja-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1784/2003 (1), ja erityisesti sen 12 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission asetuksella (EY) N:o 487/2005 (2) on avattu tarjouskilpailu, joka koskee enimmäisalennusta kolmansista maista Portugaliin tuotavan maissin tuontitulliin.

(2)

Komission asetuksen (EY) N:o 1839/95 7 artiklan mukaisesti (3) komissio voi asetuksen (EY) N:o 1784/2003 25 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen päättää tuontitullin enimmäisalennuksen vahvistamisesta. Tässä vahvistamisessa on otettava huomioon erityisesti asetuksen (EY) N:o 1839/95 6 ja 7 artiklassa säädetyt perusteet. Tarjouskilpailun voittaa se tarjouksen tekijä, jonka tarjous on tuontitullin enimmäisalennuksen suuruinen tai sitä alhaisempi.

(3)

Edellä tarkoitettujen perusteiden soveltamisesta kyseisen viljan tämänhetkiseen markkinatilanteeseen seuraa, että tuontitullin enimmäisalennukseksi olisi vahvistettava 1 artiklassa mainittu määrä.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viljan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 487/2005 tarkoittaman tarjouskilpailun rajoissa 8 päivän ja 14 päivän huhtikuuta 2005 välisenä aikana jätettyjen tarjousten osalta maissin tuontitullin enimmäisalennukseksi vahvistetaan 26,36 EUR/t 45 000 t kokonaismäärään asti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä huhtikuuta 2005.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 14 päivänä huhtikuuta 2005.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EUVL L 270, 21.10.2003, s. 78.

(2)  EUVL L 81, 30.3.2005, s. 6.

(3)  EYVL L 177, 28.7.1995, s. 4. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 777/2004 (EUVL L 123, 27.4.2004, S. 50).


15.4.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 97/34


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 580/2005,

annettu 14 päivänä huhtikuuta 2005,

viljellyn lohen tuonnin vastaisista lopullisista suojatoimenpiteistä annetun asetuksen (EY) N:o 206/2005 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon tuontiin sovellettavasta yhteisestä järjestelmästä ja asetuksen (EY) N:o 518/94 kumoamisesta 22 päivänä joulukuuta 1994 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 3285/94 (1) ja erityisesti sen 16 artiklan,

ottaa huomioon tiettyjen kolmansien maiden tuontiin sovellettavasta yhteisestä menettelystä ja asetusten (ETY) N:o 1765/82, (ETY) N:o 1766/82 ja (ETY) N:o 3420/83 kumoamisesta 7 päivänä maaliskuuta 1994 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 519/94 (2) ja erityisesti sen 15 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komissio otti asetuksella (EY) N:o 206/2005 (3), jäljempänä ’lopullinen asetus’, käyttöön lopulliset suojatoimenpiteet 4 päivänä helmikuuta 2005. Lopullisen asetuksen 2 artiklan nojalla toimenpiteisiin kuuluu vähimmäistuontihinnan soveltaminen.

(2)

Lopullisen asetuksen 2 artiklan 3 kohdassa vahvistetaan vähimmäistuontihinnan taso 15 päivään huhtikuuta 2005 saakka.

(3)

Lopullisen asetuksen johdanto-osan 112 kappaleessa säädetään, että ennen tarkistetun vähimmäistuontihinnan voimaantuloa toimenpiteitä on tarvittaessa tarkasteltava uudelleen.

(4)

Lopullisen asetuksen johdanto-osan 112 kappaleen mukaisesti komissio seuraa paraikaa markkinoita ja hintojen kehitystä. Lopullisen vähimmäistuontihinnan soveltuvuudesta ei ole vielä ollut mahdollista tehdä päätelmää. Näissä olosuhteissa katsotaan soveliaaksi pidentää siirtymäaikaa 24 päivään toukokuuta 2005, jotta komissio voi tehdä lopullisen päätelmän eikä markkinoita häirittäisi tarpeettomasti,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

Ainoa artikla

1.   Korvataan asetuksen (EY) N:o 206/2005 2 artiklan 3 kohdassa päivämäärä ”15 päivään huhtikuuta 2005” päivämäärällä ”24 päivään toukokuuta 2005”.

2.   Korvataan asetuksen (EY) N:o 206/2005 2 artiklan 4 kohdassa päivämäärä ”16 päivästä huhtikuuta 2005” päivämäärällä ”25 päivästä toukokuuta 2005”.

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 14 päivänä huhtikuuta 2005.

Komission puolesta

Peter MANDELSON

Komission jäsen


(1)  EYVL L 349, 31.12.1994, s. 53. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2200/2004 (EUVL L 374, 22.12.2004, s. 1).

(2)  EYVL L 67, 10.3.1994, s. 89. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 427/2003 (EUVL L 65, 8.3.2003, s. 1.)

(3)  EUVL L 33, 5.2.2005, s. 8.


15.4.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 97/35


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 581/2005,

annettu 14 päivänä huhtikuuta 2005,

asetuksessa (EY) N:o 1757/2004 tarkoitetun ohran vientiä koskevan tarjouskilpailun osana toimitettujen tarjousten osalta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon vilja-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1784/2003 (1) ja erityisesti sen 13 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan.

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Tiettyihin kolmansiin maihin vietävän ohran vientitukea koskeva tarjouskilpailu on avattu komission asetuksella (EY) N:o 1757/2004 (2).

(2)

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1766/92 soveltamista koskevista tietyistä yksityiskohtaisista säännöistä vientitukien myöntämisen ja häiriötilanteessa toteutettavien toimenpiteiden osalta vilja-alalla 29 päivänä kesäkuuta 1995 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1501/95 (3) 7 artiklan mukaan komissio voi toimitettujen tarjousten perusteella päättää tarjouskilpailun ratkaisematta jättämisestä.

(3)

Erityisesti asetuksen (EY) N:o 1501/95 1 artiklassa säädetyt perusteet huomioon ottaen ei ole aiheellista vahvistaa enimmäistukea.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viljan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tarjouskilpailu jätetään ratkaisematta niiden tarjousten osalta, jotka on toimitettu 8 päivän huhtikuuta ja 14 päivän huhtikuuta 2005 välisenä aikana osana asetuksessa (EY) N:o 1757/2004 tarkoitettua ohran vientitukea koskevaa tarjouskilpailua.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä huhtikuuta 2005.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 14 päivänä huhtikuuta 2005.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EUVL L 270, 21.10.2003, s. 78.

(2)  EUVL L 313, 12.10.2004, s. 10.

(3)  EYVL L 147, 30.6.1995, s. 7. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 777/2004 (EUVL L 123, 27.4.2004, s. 50).


15.4.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 97/36


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 582/2005,

annettu 14 päivänä huhtikuuta 2005,

tavallisen vehnän enimmäisvientituen vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 115/2005 tarkoitetun tarjouskilpailun osana

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon vilja-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1784/2003 (1) ja erityisesti sen 13 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Tiettyihin kolmansiin maihin vietävän tavallisen vehnän vientitukea ja/tai vientimaksua koskeva tarjouskilpailu on avattu komission asetuksella (EY) N:o 115/2005 (2).

(2)

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1766/92 soveltamista koskevista tietyistä yksityiskohtaisista säännöistä vientitukien myöntämisen ja häiriötilanteessa toteutettavien toimenpiteiden osalta vilja-alalla 29 päivänä kesäkuuta 1995 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1501/95 (3) 7 artiklan mukaisesti komissio voi toimitettujen tietojen perusteella päättää enimmäisvientituen vahvistamisesta ottaen huomioon asetuksen (EY) N:o 1501/95 1 artiklassa tarkoitetut perusteet. Tässä tapauksessa tarjouskilpailun voittaa se tarjouksen tekijä tai ne tarjousten tekijät, joiden tarjous on enimmäisvientituen suuruinen tai sitä alhaisempi.

(3)

Edellä tarkoitettujen perusteiden soveltamisesta kyseisen viljan tämänhetkisiin markkinoihin seuraa, että enimmäisvientituki olisi vahvistettava.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viljan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 115/2005 tarkoittaman tarjouskilpailun puitteissa 8 päivän ja 14 päivän huhtikuuta 2005 välisenä aikana toimitettujen tarjousten osalta tavallisen vehnän enimmäisvientitueksi vahvistetaan 2,00 EUR tonnia kohti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä huhtikuuta 2005.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 14 päivänä huhtikuuta 2005.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EUVL L 270, 21.10.2003, s. 78.

(2)  EUVL L 24, 27.1.2005, s. 3.

(3)  EYVL L 147, 30.6.1995, s. 7. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 777/2004 (EUVL L 123, 27.4.2004, s. 50).


II Säädökset, joita ei tarvitse julkaista

Neuvosto

15.4.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 97/37


Ilmoitus Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välillä 22 päivänä heinäkuuta 1972 tehdyn Euroopan talousyhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen muuttamisesta jalostettuihin maataloustuotteisiin sovellettavien säännösten osalta tehdyn sopimuksen voimaantulosta (1)

Koska tarvittavat menettelyt Luxemburgissa 26. lokakuuta 2004 allekirjoitetun Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välillä 22 päivänä heinäkuuta 1972 tehdyn Euroopan talousyhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen muuttamisesta jalostettuihin maataloustuotteisiin sovellettavien säännösten osalta tehdyn sopimuksen voimaantulemiseksi on saatettu päätökseen 29. maaliskuuta 2005, sopimus tulee sen 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti voimaan 30. maaliskuuta 2005.


(1)  EUVL L 23, 26.1.2005, s. 19.


Komissio

15.4.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 97/38


KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 31 päivänä maaliskuuta 2005,

kresyylihapon, diklorofeenin, imatsametabentsin, kasugamysiinin ja polyoksiinin sisällyttämättä jättämisestä neuvoston direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I ja näitä tehoaineita sisältäville kasvinsuojeluaineille annettujen lupien peruuttamisesta

(tiedoksiannettu numerolla K(2005) 975)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2005/303/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta 15 päivänä heinäkuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/414/ETY (1) ja erityisesti sen 8 artiklan 2 kohdan neljännen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivin 91/414/ETY 8 artiklan 2 kohdassa säädetään, että jäsenvaltio voi 12 vuoden kuluessa kyseisen direktiivin tiedoksi antamisesta sallia, että markkinoille saatetaan sellaisia kasvinsuojeluaineita, jotka sisältävät kyseisen direktiivin liitteeseen I kuulumattomia tehoaineita ja jotka ovat jo olleet markkinoilla kaksi vuotta direktiivin tiedoksi antamisen jälkeen, samalla kun kyseisiä tehoaineita tutkitaan vaiheittain työohjelman mukaisesti.

(2)

Komission asetuksissa (EY) N:o 451/2000 (2) ja (EY) N:o 1490/2002 (3) säädetään direktiivin 91/414/ETY 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun työohjelman toisen ja kolmannen vaiheen täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä. Tehoaineille, joiden osalta ilmoittaja laiminlyö näiden asetusten mukaiset velvoitteensa, ei tehdä asiakirjojen täydellisyyden tarkastusta eikä arviointia. Kresyylihapon, diklorofeenin, imatsametabentsin, kasugamysiinin ja polyoksiinin osalta ei ole toimitettu täydellistä asiakirja-aineistoa tai ilmoittaja on antanut tiedoksi, ettei asiakirja-aineistoa toimiteta säädetyssä määräajassa. Näin ollen näitä tehoaineita ei pitäisi sisällyttää direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I, ja jäsenvaltioiden olisi peruutettava kaikki näitä tehoainetta sisältäville kasvinsuojeluaineille annetut luvat.

(3)

Niiden tehoaineiden osalta, joita sisältävien kasvinsuojelutuotteiden markkinoilta poistamiseen jää vain lyhyt ennakkovaroitusaika, on järkevää myöntää lisäaikaa enintään 12 kuukautta olemassa olevien varastojen hävittämistä, varastointia, markkinoille saattamista ja käyttöä varten, jotta olemassa olevia varastoja käytetään enää yhdellä kasvukaudella. Niissä tapauksissa, joissa on säädetty pidemmästä ennakkovaroitusajasta, sitä voidaan lyhentää niin että se päättyy kasvukauden lopussa.

(4)

Komissio on yhdessä jäsenvaltioiden asiantuntijoiden kanssa arvioinut diklorofeenistä, imatsametabentsistä, kasugamysiinistä ja polyoksiinista esitetyt tiedot, joiden mukaan tämän tehoaineen käyttöä on tarpeen jatkaa. Tällaisissa tapauksissa olisi säädettävä väliaikaisista toimenpiteistä vaihtoehtoisten tuotteiden kehittämiseksi.

(5)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Kresyylihappoa, diklorofeeniä, imatsametabentsiä, kasugamysiiniä ja polyoksiinia ei sisällytetä direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I.

2 artikla

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että

1)

Kresyylihappoa, diklorofeeniä, imatsametabentsiä, kasugamysiiniä tai polyoksiinia sisältävien kasvinsuojeluaineiden luvat peruutetaan viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2005.

2)

Huhtikuun 15 päivästä 2005 alkaen kresyylihappoa, diklorofeeniä, imatsametabentsiä, kasugamysiiniä tai polyoksiinia sisältäville kasvinsuojeluaineille ei myönnetä lupia eikä lupia uusita direktiivin 91/414/ETY 8 artiklan 2 kohdassa säädetyn poikkeuksen mukaisesti.

3)

Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, liitteessä olevassa sarakkeessa B luetellut jäsenvaltiot voivat pitää sarakkeessa A lueteltuja tehoaineita sisältävien kasvinsuojeluaineiden luvat voimassa kyseisessä liitteessä olevassa sarakkeessa C lueteltuja käyttötarkoituksia varten 30 päivään kesäkuuta 2007 asti, jotta kyseisille tehoaineille voidaan kehittää tehokas vaihtoehto.

Ensimmäisessä alakohdassa säädettyä poikkeusta soveltavien jäsenvaltioiden on varmistettava seuraavien edellytysten täyttyminen:

a)

käytön jatkaminen on sallittua ainoastaan, jos se ei vaikuta haitallisesti ihmisten tai eläinten terveyteen eikä kohtuuttomasti ympäristöön;

b)

syyskuun 30 päivän 2005 jälkeen edelleen markkinoilla olevat tällaiset kasvinsuojeluaineet merkitään uudelleen sen takaamiseksi, että ne vastaavat rajoitettuja käyttöedellytyksiä;

c)

mahdollisten riskien lieventämiseksi toteutetaan kaikki aiheelliset riskinhallintatoimenpiteet;

d)

näihin käyttötarkoituksiin pyritään vakavasti löytämään vaihtoehtoisia tuotteita.

4)

Asianomaisten jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle 3 kohdan mukaisesti toteutetuista toimenpiteistä ja erityisesti a–d alakohdan perusteella toteutetuista toimista viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2005.

3 artikla

Lisäajan, jonka jäsenvaltiot mahdollisesti myöntävät direktiivin 91/414/ETY 4 artiklan 6 kohdan mukaisesti, on oltava mahdollisimman lyhyt.

Jos luvat perutaan 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2005, lisäajan on päätyttävä viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2006.

Jos luvat perutaan 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2007, lisäajan on päätyttävä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2007.

4 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 31 päivänä maaliskuuta 2005.

Komission puolesta

Markos KYPRIANOU

Komission jäsen


(1)  EYVL L 230, 19.8.1991, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 2004/58/EY (EUVL L 120, 24.4.2004, s. 26).

(2)  EYVL L 55, 29.2.2000, s. 25. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1044/2003 (EUVL L 151, 19.6.2003, s. 32).

(3)  EYVL L 224, 21.8.2002, s. 23. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1744/2004 (EUVL L 311, 8.10.2004, s. 23).


LIITE

LUETTELO 2 ARTIKLAN 2 KOHDASSA TARKOITETUISTA LUVISTA

Sarake A

Sarake B

Sarake C

Tehoaine

Jäsenvaltio

Käyttötarkoitus

Diklorofeeni

Irlanti

Sammaleen torjunta nurmikentillä ja golfkentillä

Yhdistynyt kuningaskunta

Sammaleet koristekasveissa

Sienten ja muiden kasvintuhoojien torjunta kasvihuoneiden pinnoilla ja taimitarhoissa viljelykasvien kasvatuspaikoilla

Sammaleen torjunta hoidetuilla nurmikentillä ja kovilla pinnoilla

Imatsametabentsi

Kreikka

Vilja

Espanja

Vilja

Kasugamysiini

Kreikka

Bakteeritautien ehkäisy tupakassa, tomaateissa, kurkuissa, sitrushedelmissä, pavuissa ja koristekasveissa

Unkari

Omenamaiset hedelmät (omena, päärynä, kvitteni), paprika, maustepaprika, tomaatti, kurkku

Espanja

Bakteeritautien ehkäisy tomaateissa, kurkuissa, omena- ja päärynäpuissa, sypresseissä (myös sienitautien ehkäisy), mansikoissa ja tarhapavuissa

Polyoksiini

Kreikka

Sienitautien ehkäisy mansikoissa

Espanja

Bakteeri- ja sienitautien ehkäisy tomaateissa, kesäkurpitsoissa ja kurkuissa, pensaissa ja koristeyrttikasveissa, puuvillassa ja vadelmapensaissa


EUROOPAN TALOUSALUE

EFTAn valvontaviranomainen

15.4.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 97/41


EFTAn VALVONTAVIRANOMAISEN PÄÄTÖS

N:o 305/04/KOL,

tehty 1 päivänä joulukuuta 2004,

valtiontukea koskevien menettelysääntöjen ja aineellisten sääntöjen muuttamisesta 48. kerran muuttamalla 16 lukua: tuki vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi, ja ehdotus aiheellisiksi toimenpiteiksi

EFTAN VALVONTAVIRANOMAINEN, joka

ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (1) ja erityisesti sen 61–63 artiklan sekä pöytäkirjan 26,

ottaa huomioon EFTA-valtioiden sopimuksen valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamisesta (2) ja erityisesti sen 24 artiklan ja 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan, sen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan ja pöytäkirjassa 3 olevan II osan 18 ja 19 artiklan (3),

sekä katsoo seuraavaa:

valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen 24 artiklan nojalla EFTAn valvontaviranomainen varmistaa ETA-sopimuksen valtiontukea koskevien määräysten soveltamisen,

valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla EFTAn valvontaviranomainen antaa ilmoituksia ja suuntaviivoja asioista, joita ETA-sopimus koskee, jos kyseisessä sopimuksessa taikka valvonta- ja tuomioistuinsopimuksessa nimenomaisesti näin määrätään tai jos se pitää sitä tarpeellisena,

EFTAn valvontaviranomainen palauttaa mieleen valtiontukea koskevat menettelysäännöt ja aineelliset säännöt (4), jotka se hyväksyi 19 päivänä tammikuuta 1994,

Euroopan komissio julkaisi 1 päivänä lokakuuta 2004 uuden tiedonannon valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annetuista yhteisön suuntaviivoista ja teki ehdotuksen EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 1 kohdan mukaisiksi aiheellisiksi toimenpiteiksi (5),

kyseinen tiedonanto on merkityksellinen myös Euroopan talousalueen kannalta,

ETA:n valtiontukisääntöjen yhtenäinen soveltaminen on taattava koko Euroopan talousalueella,

ETA-sopimuksen liitteen XV lopussa olevaan lukuun ”YLEISTÄ” kuuluvan II kohdan mukaan EFTAn valvontaviranomaisen on Euroopan komissiota kuultuaan annettava oikeudelliset säädökset, jotka vastaavat Euroopan komission antamia säädöksiä,

EFTAn valvontaviranomainen on kuullut Euroopan komissiota,

EFTAn valvontaviranomainen on kuullut EFTA-valtioita 3 päivänä helmikuuta 2004 järjestetyssä monenvälisessä kokouksessa,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1.

Valtiontuen suuntaviivojen 16 kappaletta muutetaan korvaamalla nykyinen 16 kappale tämän päätöksen liitteessä olevalla tekstillä. Lisäksi ehdotetaan tämän päätöksen liitteeseen sisältyviä aiheellisia toimenpiteitä.

2.

Päätös annetaan tiedoksi EFTA-valtioille lähettämällä niille kirjeitse jäljennös tästä päätöksestä ja sen liitteestä. EFTA-valtioita pyydetään ilmoittamaan, hyväksyvätkö ne aiheelliset toimenpiteet yhden kuukauden kuluessa tämän kirjeen vastaanottamisesta. EFTA-valtioiden on alettava soveltaa uusia suuntaviivoja viimeistään 1 päivänä kesäkuuta 2005.

3.

Päätös annetaan tiedoksi Euroopan komissiolle ETA-sopimuksen pöytäkirjassa 27 olevan d kohdan mukaisesti lähettämällä sille jäljennös tästä päätöksestä ja sen liitteestä.

4.

Tämä päätös ja sen liite julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden ETA-osastossa ja ETA-täydennysosassa.

5.

Jos EFTA-valtiot hyväksyvät ehdotuksen aiheellisista toimenpiteistä, niistä julkaistaan tiivistelmä Euroopan unionin virallisen lehden ETA-osastossa ja ETA-täydennysosassa.

6.

Tämä päätös on todistusvoimainen englannin kielellä.

7.

Päätös on osoitettu Norjalle, Islannille ja Liechtensteinille.

Tehty Brysselissä 1 päivänä joulukuuta 2004.

EFTAn valvontaviranomaisen puolesta

Hannes HAFSTEIN

Puheenjohtaja

Einar M. BULL

Kollegion jäsen


(1)  Jäljempänä ’ETA-sopimus’.

(2)  Jäljempänä ’valvonta- ja tuomioistuinsopimus’.

(3)  Valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirja 3 EFTA-valtioiden 10 päivänä joulukuuta 2001 muuttamassa muodossa. Elokuun 28 päivänä 2003 voimaan tulleilla muutoksilla pöytäkirjaan 3 sisällytettiin neuvoston asetus (EY) N:o 659/1999, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1999, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen [entisen] 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä.

(4)  Suuntaviivat ETA-sopimuksen 61 ja 62 artiklan sekä valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan 1 artiklan soveltamista ja tulkitsemista varten, EFTAn valvontaviranomaisen päätös, tehty 19 päivänä tammikuuta 1994, julkaistu EYVL:ssä L 231, 3.9.1994, s. 1 ja ETA-täydennysosassa N:o 32, muutettu viimeksi valvontaviranomaisen päätöksellä N:o 195/04/KOL, tehty 14 päivänä heinäkuuta 2004 (ei vielä julkaistu). Jäljempänä ’valtiontuen suuntaviivat’.

(5)  Komission tiedonanto – Yhteisön suuntaviivat valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi (EUVL C 244, 1.10.2004, s. 2).


LIITE

"16.   TUKI VAIKEUKSISSA OLEVIEN YRITYSTEN PELASTAMISEKSI JA RAKENTEIDEN UUDISTAMISEKSI (1)

16.1   Johdanto

(1)

EFTAn valvontaviranomainen (jäljempänä ’valvontaviranomainen’) antoi alkuperäiset suuntaviivat vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi (2) vuonna 1994. Uudet suuntaviivat annettiin vuonna 1999 (3).

(2)

Antaessaan uudet, aikaisempiin versioihin pitkälti perustuvat suuntaviivat valvontaviranomainen pyrkii tekemään joitakin muutoksia ja selvennyksiä, joiden taustalla on monia eri tekijöitä (4).

(3)

Tehottomien yritysten poistuminen markkinoilta on tavanomainen osa markkinoiden toimintaa. Tavanomaisena käytäntönä ei voi olla vaikeuksiin joutuneiden yritysten pelastaminen valtiontuen avulla. Pelastamis- ja rakenneuudistustoimiin myönnetty tuki on antanut aiemmin aihetta joihinkin kaikkein kiistanalaisimpiin valtiontukitapauksiin, ja se kuuluu eniten kilpailun vääristymistä aiheuttaviin valtiontukimuotoihin. Täten pääsääntönä pitäisi olla ETA-sopimuksen yleinen periaate valtiontuen kieltämisestä, ja tästä säännöstä poikkeamisen pitäisi olla rajoitettua.

(4)

Tuen ainutkertaisuuden periaatetta vahvistetaan edelleen, jotta toistuvia pelastamis- ja rakenneuudistustukia ei käytettäisi pitämään yrityksiä keinotekoisesti toiminnassa.

(5)

Vuoden 1999 suuntaviivoissa pelastamis- ja rakenneuudistustuki erotettiin toisistaan, ja pelastamistuki määriteltiin väliaikaiseksi tueksi, jonka avulla vaikeuksissa oleva yritys voi jatkaa toimintaansa rakenneuudistus- ja/tai selvitystilasuunnitelman laatimiseen tarvittavan ajan. Pelastamisvaiheessa ei periaatteessa voitu toteuttaa valtiontuella rahoitettuja rakenneuudistustoimenpiteitä. Tällainen tiukka pelastamis- ja rakenneuudistustuen erotteleminen on kuitenkin aiheuttanut ongelmia. Vaikeuksissa olevien yritysten on kenties jo pelastamisvaiheessa toteutettava kiireellisiä rakenteellisia toimenpiteitä pysäyttääkseen taloudellisen tilanteensa heikkenemisen tai hillitäkseen sitä. Näin ollen näissä suuntaviivoissa pelastamistuen käsitettä laajennetaan, jotta tuensaaja voi toteuttaa kiireellisiä toimenpiteitä, jotka voivat olla luonteeltaan rakenteellisia, kuten jonkin sivuliikkeen välitön sulkeminen tai muunlainen tappiollisesta toiminnasta luopuminen. Tällaisten tukien kiireellisen luonteen vuoksi EFTA-valtioille olisi annettava mahdollisuus valita yksinkertaistettu menettely hyväksynnän saamiseksi niille.

(6)

Rakenneuudistustuen osalta vuoden 1999 suuntaviivoissa edellytetään edelleen vuoden 1994 suuntaviivojen tavoin, että rakenneuudistustuen saaja rahoittaa rakenneuudistusta huomattavalla rahoitusosuudella. Suuntaviivojen tämänkertaisen tarkistuksen yhteydessä on tarkoituksenmukaista todeta aiempaa selkeämmin periaate, että kyseisen rahoitusosuuden on oltava todellinen ja tuen ulkopuolelle jäävä. Tuensaajan rahoitusosuudella on kaksinainen merkitys, sillä yhtäältä se osoittaa, että markkinat (omistajat, velkojat) uskovat elinkelpoisuuden palautumiseen kohtuullisessa ajassa, ja toisaalta rahoitusosuudella varmistetaan, että rakenneuudistustuki rajoittuu määrään, joka on välttämätön elinkelpoisuuden palautumiseen, ja että kilpailun vääristymistä rajoitetaan. Tältä osin valvontaviranomainen edellyttää myös vastasuoritteita kilpailijoihin kohdistuvien vaikutusten vähentämiseksi mahdollisimman suuressa määrin.

(7)

Pelastamis- tai rakenneuudistustuen myöntämistä vaikeuksissa oleville yrityksille voidaan kuitenkin pitää perusteltuna ainoastaan tietyin edellytyksin. Tukia voidaan perustella esimerkiksi sosiaali- tai aluepoliittisilla näkökohdilla. Perusteluna voi olla myös tarve ottaa huomioon pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) myönteinen merkitys taloudelle tai poikkeuksellisesti myös se, että kilpailukykyinen markkinarakenne halutaan säilyttää, koska yritysten poistuminen markkinoilta voisi johtaa tiukkaan monopoli- tai oligopolitilanteeseen. Toisaalta ei ole perusteltua pitää yritystä keinotekoisesti toiminnassa alalla, jolla on pitkäaikaista rakenteellista ylikapasiteettia, tai jos yritys selviytyy ainoastaan toistuvien valtiontukitoimien avulla.

16.2   Määritelmät ja suuntaviivojen soveltamisala sekä yhteydet muihin valtiontukiasioita koskeviin teksteihin

16.2.1   Vaikeuksissa oleva yritys

(8)

Vaikeuksissa olevalle yritykselle ei ole ETA:n määritelmää. Valvontaviranomainen katsoo näissä suuntaviivoissa kuitenkin, että kyse on vaikeuksissa olevasta yrityksestä, jos yritys ei pysty omilla taikka omistajilta/osakkailta tai luotonantajilta saaduilla varoilla pysäyttämään tappiollista kehitystä, joka johtaa lähes varmasti yrityksen toiminnan loppumiseen lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä, jos viranomaiset eivät puutu tilanteeseen.

(9)

Yritys katsotaan periaatteessa näissä suuntaviivoissa tarkoitetuksi vaikeuksissa olevaksi yritykseksi sen koosta riippumatta seuraavissa olosuhteissa:

a)

jos kyse on yhtiöstä, jonka osakkaiden vastuu on rajattu (5) ja joka on menettänyt yli puolet merkitystä pääomastaan (6) ja yli neljännes pääomasta on menetetty viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana; tai

b)

jos kyse on yhtiöstä, jossa ainakaan joidenkin osakkaiden vastuuta ei ole rajattu (7) ja joka on menettänyt yli puolet kirjanpidon mukaisista omista varoistaan ja yli neljännes varoista on menetetty viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana; tai

c)

jos se yhtiömuodosta riippumatta täyttää kansallisessa lainsäädännössä vahvistetut edellytykset yhtiön asettamiselle yleistäytäntöönpanomenettelyyn maksukyvyttömyyden vuoksi.

(10)

Vaikka mikään 9 kohdassa esitetyistä olosuhteista ei ole käsillä, yrityksen voidaan silti katsoa olevan vaikeuksissa, etenkin jos vaikeuksissa olevan yrityksen tavanomaiset merkit, kuten kasvavat tappiot, liikevaihdon supistuminen, varastojen kasvu, ylikapasiteetti, tulorahoituksen pienentyminen, lisääntyvä velkaantuminen, korkokustannusten nousu ja nettoarvon heikentyminen tai sen katoaminen, ovat nähtävissä. Yritys voi pahimmassa tapauksessa menettää maksukykynsä tai joutua maksukyvyttömyytensä vuoksi kansallisen lainsäädännön mukaiseen yleistäytäntöönpanomenettelyyn. Tällöin näitä suuntaviivoja sovelletaan tällaisen menettelyn yhteydessä yrityksen toiminnan jatkamiseen johtavaan tukeen. Yritys voidaan kuitenkin katsoa tukikelpoiseksi vasta kun on varmistettu, ettei yritys kykene saneeraukseen omilla taikka omistajiltaan/osakkailtaan tai markkinalähteistä saaduilla varoilla.

(11)

Vastaperustettu yritys ei näiden suuntaviivojen mukaan voi saada pelastamis- tai rakenneuudistustukea, vaikka sen rahoitustilanne olisi aluksi epävarma. Tämä koskee etenkin tapauksia, joissa yritys perustetaan aikaisemmin toimineen yrityksen selvitystilan jälkeen tai ostamalla tällaisen yrityksen kaikki omaisuuserät. Periaatteessa yritystä pidetään vastaperustettuna ensimmäiset kolme vuotta sen toiminnan aloittamisesta kyseisellä alalla. Yritys voi saada pelastamis- tai rakenneuudistustukea vasta kyseisen ajanjakson jälkeen edellyttäen, että:

a)

sitä voidaan pitää näissä suuntaviivoissa tarkoitettuna vaikeuksissa olevana yrityksenä; ja

b)

se ei ole osa yhtymää (8), paitsi 12 kohdassa vahvistetuin edellytyksin.

(12)

Yhtymään kuuluva tai yhtymän haltuun joutuva yritys voi saada pelastamis- tai rakenneuudistustukea vain silloin, kun voidaan osoittaa, että vaikeudet kohdistuvat ainoastaan tähän yritykseen eikä niiden aiheuttajana ole sattumanvarainen kustannustenjako yhtymän sisällä, ja että nämä vaikeudet ovat niin vakavia, ettei yhtymä pysty selviytymään niistä itse. Jos vaikeuksissa oleva yritys perustaa tytäryhtiön, vaikeuksissa olevaa yritystä ja sen määräysvallassa olevaa tytäryhtiötä pidetään yhtymänä ja niille voidaan myöntää tukea tämän kohdan mukaisin edellytyksin.

16.2.2   Pelastamis- ja rakenneuudistustuen määritelmä

(13)

Pelastamis- ja rakenneuudistustukea käsitellään samoissa suuntaviivoissa, sillä molemmissa tapauksissa on kyse siitä, että viranomaiset joutuvat ratkaisemaan vaikeuksissa olevan yrityksen ongelmia, ja pelastaminen ja rakenneuudistus ovat usein saman toimen kaksi vaihetta, vaikka ne ovat sisällöltään erilaisia.

(14)

Pelastamistuki on luonteeltaan tilapäistä ja palautettavaa. Sen päätavoitteena on, että vaikeuksissa oleva yritys voi jatkaa toimintaansa rakenneuudistus- tai selvitystilasuunnitelman laatimiseen tarvittavan ajan. Yleisperiaatteena on, että pelastamistuella voidaan tukea tilapäisesti yritystä, jonka huomattavasti heikentynyt rahoitustilanne heijastuu akuuttina maksuvalmiuskriisinä tai teknisenä maksukyvyttömyytenä. Tällaisen väliaikaisen tuen pitäisi suoda aikaa tarkastella vaikeuksiin johtanutta tilannetta ja kehittää tarkoituksenmukainen suunnitelma vaikeuksien voittamiseksi. Pelastamistuki on lisäksi rajoitettava välttämättömään. Toisin sanoen pelastamistuki tarjoaa vaikeuksissa olevalle yritykselle lyhyen, enintään kuuden kuukauden mittaisen hengähdysajan. Tuen on oltava palautettavaa maksuvalmiustukea, joka myönnetään lainatakauksina tai lainoina, ja siitä on perittävä korkoa, joka on vähintään yhtä korkea kuin vakaassa taloudellisessa tilanteessa olevilta yrityksiltä perittävä korko ja ainakin yhtä korkea kuin valvontaviranomaisen vahvistama viitekorko. Rakenteellisia toimenpiteitä, jotka eivät vaadi välittömiä toimia, kuten valtion peruuttamatonta ja automaattista omistusosuutta yrityksen omista varoista, ei voida rahoittaa pelastamistuella.

(15)

Kun rakenneuudistus- tai selvitystilasuunnitelma, johon tukea haettiin, on valmis ja käytössä, kaikkea lisätukea pidetään rakenneuudistustukena. Pelastamistukea voidaan myöntää toimenpiteisiin, jotka on toteutettava viipymättä tappioiden välttämiseksi, rakenteelliset toimenpiteet mukaan luettuina (esimerkiksi välitön luopuminen tappiollisesta toiminnasta), edellyttäen, että jäljempänä yksittäisten tukien osalta 16.3.1 jaksossa ja tukiohjelmien osalta 16.4.3 jaksossa mainittuja edellytyksiä noudatetaan. Jollei käytetä 16.3.1.2 jaksossa esitettyä yksinkertaistettua menettelyä, EFTA-valtion on osoitettava, että tällaiset rakenteelliset toimenpiteet on toteutettava viipymättä. Pelastamistukea ei tavallisesti voida myöntää rahoitusrakenteen uudistamiseen.

(16)

Rakenneuudistus on sitä vastoin osa realistista, johdonmukaista ja kauaskantoista suunnitelmaa, jonka tavoitteena on palauttaa yrityksen elinkelpoisuus pitkällä aikavälillä. Rakenneuudistukseen sisältyy yleensä yksi tai useampi seuraavista seikoista: yrityksen toiminnan tehokkaampi uudelleenorganisointi ja järkeistäminen, johon tavallisesti kuuluu luopuminen tappiollisesta toiminnasta, sellaisen toiminnan uudelleenjärjestely, jonka kilpailukyky voidaan palauttaa, ja mahdollinen toiminnan monipuolistaminen suuntautumalla uuteen tuottavampaan toimintaan. Yrityksen rakenteen uudistamista on yleensä täydennettävä rahoitusrakenteen uudistamisella (esimerkiksi pääomanlisäykset ja velkaantuneisuuden vähentäminen). Näiden suuntaviivojen mukaiset rakenneuudistustoimet eivät voi kuitenkaan rajoittua pelkkään rahoitustukeen, jonka tarkoituksena on korvata aiemmat tappiot puuttumatta tappioiden syntymiseen johtaneisiin syihin.

16.2.3   Soveltamisala

(17)

Suuntaviivoja sovelletaan kaikkiin ETA-sopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla toimialoilla toimiviin yrityksiin, jotka valvontaviranomaisen on tarkastettava ETA-sopimuksen 62 artiklan mukaisesti, tämän kuitenkaan rajoittamatta vaikeuksissa olevia yrityksiä koskevien alakohtaisten sääntöjen soveltamista (9).

16.2.4   Soveltuvuus yhteismarkkinoille

(18)

ETA-sopimuksen 61 artiklan 2 ja 3 kohdassa määrätään, että 61 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan kuuluva tuki voidaan katsoa soveltuvaksi yhteismarkkinoille. Jos ei oteta huomioon ETA-sopimuksen 61 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tapauksia, erityisesti luonnonmullistuksista tai muista poikkeuksellisista tapahtumista aiheutuvien vahinkojen korvaamista, joita ei käsitellä tässä yhteydessä, ainoa oikeusperusta tarkasteltaessa vaikeuksissa olevalle yritykselle myönnettävän tuen soveltuvuutta yhteismarkkinoille on 61 artiklan 3 kohdan c alakohta. Mainitun määräyksen perusteella valvontaviranomaisella on valtuudet hyväksyä tuki ”tietyn taloudellisen toiminnan (…) kehityksen edistämiseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla”. Tilanne voi olla tällainen etenkin, jos tuki on välttämätöntä markkinoiden toiminnan riittämättömyydestä johtuvan epätasapainon korjaamiseksi tai taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden varmistamiseksi.

(19)

Koska vaikeuksissa olevan yrityksen koko olemassaolo on vaarassa, sitä ei voida pitää sopivana palvelemaan muita poliittisia tavoitteita ennen kuin sen elinkelpoisuus on varmistettu. Siksi valvontaviranomainen katsoo, että tuki vaikeuksissa oleville yrityksille voi edistää taloudellisen toiminnan kehitystä vaikuttamatta kaupankäyntiin ETA:n edun kanssa ristiriitaisella tavalla ainoastaan, jos näissä suuntaviivoissa vahvistetut edellytykset täyttyvät. Jos pelastamis- tai rakenneuudistustukea saavat yritykset sijaitsevat tukialueilla, valvontaviranomainen ottaa 54 ja 55 kohdassa esitetyn mukaisesti huomioon ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitetut alueelliset näkökohdat.

(20)

Valvontaviranomainen kiinnittää erityisesti huomiota tarpeeseen estää näiden suuntaviivojen käyttö voimassa olevien puitteiden ja suuntaviivojen periaatteiden kiertämiseen.

(21)

Muutokset tukea saavan yrityksen omistusjärjestelyissä eivät vaikuta pelastamis- tai rakenneuudistustuen arviointiin.

16.2.5   Aiemman sääntöjenvastaisen tuen saajat

(22)

Jos vaikeuksissa olevalle yritykselle on aiemmin myönnetty sääntöjenvastaista tukea, josta valvontaviranomainen on tehnyt kielteisen päätöksen ja antanut takaisinperimismääräyksen, ja tällaista valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamisesta tehdyn EFTA-valtioiden sopimuksen (jäljempänä ’valvonta- ja tuomioistuinsopimus’) (10) pöytäkirjassa 3 olevan II osan 14 artiklan mukaista takaisinperimistä ei ole toteutettu, kyseiselle yritykselle myönnettävää pelastamis- ja rakenneuudistustukea arvioitaessa otetaan huomioon vanhan tuen ja uuden tuen yhteisvaikutus ja se, että vanhaa tukea ei ole maksettu takaisin (11).

16.3   Valvontaviranomaiselle erikseen ilmoitetun pelastamis- ja rakenneuudistustuen yleiset hyväksymisedellytykset

(23)

Tämä luku koskee ainoastaan valvontaviranomaiselle erikseen ilmoitettavia tukitoimenpiteitä. Valvontaviranomainen voi tietyin edellytyksin hyväksyä myös pelastamiseen tai rakenneuudistukseen tarkoitetun tukiohjelman. Tukiohjelmien hyväksymisedellytykset esitetään 16.4 luvussa.

16.3.1   Pelastamistuki

16.3.1.1   Edellytykset

(24)

Valvontaviranomainen voi hyväksyä 14 kohdassa määritellyn pelastamistuen seuraavien edellytysten täyttyessä:

a)

Tuen on oltava maksuvalmiustukea, joka myönnetään lainatakauksina tai lainoina (12). Kummassakin tapauksessa lainasta on perittävä korkoa, joka on vähintään yhtä korkea kuin vakaassa taloudellisessa tilanteessa olevilta yrityksiltä lainoista perittävä korko ja ainakin yhtä korkea kuin valvontaviranomaisen vahvistama viitekorko. Laina on maksettava takaisin ja takauksen voimassaolon on päätyttävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun ensimmäinen lainaerä on siirretty yritykselle.

b)

Tukea on voitava perustella vakavilla sosiaalisilla syillä, eikä sillä saa olla huomattavia kielteisiä heijastusvaikutuksia muihin ETA-sopimuksen sopimuspuoliin.

c)

Ilmoitukseen on liitettävä asianomaisen EFTA-valtion sitoumus toimittaa valvontaviranomaiselle kuuden kuukauden kuluessa pelastamistuen hyväksymisestä rakenneuudistus- tai selvitystilasuunnitelma tai todisteet siitä, että laina on maksettu kokonaisuudessaan takaisin ja/tai takaus on päättynyt; ilmoittamattoman tuen tapauksessa EFTA-valtion on toimitettava kuuden kuukauden kuluessa pelastamistuen ensimmäisestä täytäntöönpanosta rakenneuudistus- tai selvityssuunnitelma tai todisteet siitä, että laina on maksettu kokonaisuudessaan takaisin ja/tai takaus on päättynyt.

d)

Tuen on rajoituttava määrään, joka tarvitaan yrityksen toimintakyvyn säilyttämiseksi tuen hyväksymisajan. Tällaiseen määrään voi sisältyä 15 kohdan mukaista kiireellisiin rakenteellisiin toimenpiteisiin maksettavaa tukea. Tarvittavan määrän olisi perustuttava tappioista johtuviin yrityksen maksuvalmiustarpeisiin. Määriteltäessä kyseistä määrää huomioon on otettava liitteessä esitetyn laskutoimituksen tulos. Tämän laskutoimituksen tuloksen mahdollisesti ylittävästä pelastamistuesta on esitettävä asianmukainen selvitys.

e)

Tuen on täytettävä 16.3.3 jaksossa esitetty edellytys (tuen ainutkertaisuus).

(25)

Jos EFTA-valtio on toimittanut rakenneuudistussuunnitelman kuuden kuukauden kuluessa tuen hyväksymispäivästä tai, jos kyseessä on ilmoittamaton tuki, kyseisen toimenpiteen täytäntöönpanosta, lainan takaisinmaksun tai takauksen voimassaolon päättymisen määräaikaa pidennetään, kunnes valvontaviranomainen tekee suunnitelmasta päätöksen, ellei valvontaviranomainen päätä, että määräajan pidentäminen ei ole perusteltua.

(26)

Rajoittamatta valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan II osan 23 artiklan soveltamista ja mahdollisuutta saattaa asia valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 2 kohdan mukaisesti EFTA:n tuomioistuimen käsiteltäväksi valvontaviranomainen aloittaa valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 2 kohdan mukaisen menettelyn, jos EFTA-valtio ei toimita:

a)

uskottavaa ja perusteltua rakenneuudistus- tai selvitystilasuunnitelmaa; tai

b)

todisteita siitä, että laina on maksettu kokonaisuudessaan takaisin ja/tai että takaus on päättynyt ennen kuuden kuukauden määräajan päättymistä.

(27)

Valvontaviranomainen voi joka tapauksessa päättää aloittaa tällaisen menettelyn, sanotun kuitenkaan rajoittamatta valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan II osan 23 artiklan soveltamista ja mahdollisuutta saattaa asia EFTAn tuomioistuimen käsiteltäväksi valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 2 kohdan mukaisesti, jos se katsoo, että lainaa tai takausta on käytetty väärin tai että kuuden kuukauden määräajan jälkeen ei enää ole perusteita olla maksamatta tukea takaisin.

(28)

Pelastamistuen hyväksyminen ei välttämättä tarkoita, että myös rakenneuudistussuunnitelman mukainen tuki hyväksyttäisiin, sillä tällaista tukea arvioidaan sen omista lähtökohdista.

16.3.1.2   Yksinkertaistettu menettely

(29)

Valvontaviranomainen pyrkii mahdollisuuksien mukaan tekemään päätöksen pelastamistuesta kuukauden kuluessa, jos tuki täyttää kaikki 16.3.1.1 jaksossa esitetyt edellytykset ja seuraavat vaatimukset:

a)

asianomainen yritys täyttää vähintään yhden kolmesta 9 kohdassa esitetystä perusteesta;

b)

pelastamistuki rajoittuu määrään, joka saadaan liitteessä esitetyn laskutoimituksen tuloksena ja on enintään 10 miljoonaa euroa.

16.3.2   Rakenneuudistustuki

16.3.2.1   Perusperiaate

(30)

Rakenneuudistustuki aiheuttaa erityisiä kilpailuongelmia, sillä se voi siirtää kohtuuttoman osan rakenteelliseen sopeuttamiseen liittyvistä rasitteista sekä sosiaalisista ja taloudellisista ongelmista tuottajille, jotka eivät saa tukea, sekä muille ETA-sopimuksen sopimuspuolille. Yleisenä periaatteena olisi sen vuoksi oltava, että rakenneuudistustuki hyväksytään vain, kun voidaan osoittaa, ettei sen myöntäminen ole ETA:n edun vastaista. Tämä on mahdollista vain silloin kun tuki täyttää tiukat perusteet ja kun mahdolliset kilpailua vääristävät vaikutukset tasapainottuvat yrityksen toiminnan jatkumisen tuomilla eduilla (jos esimerkiksi todetaan, että yrityksen konkurssista johtuvien irtisanomisten nettomääräiset vaikutukset yhdessä tavarantoimittajille aiheutuvien vaikutusten kanssa aiheuttaisivat työllisyysongelmia, tai poikkeuksellisesti, jos yrityksen toiminnan lopettaminen johtaisi monopoli- tai oligopolitilanteeseen) ja periaatteessa riittävillä vastasuoritteilla kilpailijoiden hyväksi.

16.3.2.2   Edellytykset tuen hyväksymiselle

(31)

Jollei tukialueita ja pk-yrityksiä koskevista erityissäännöksistä muuta johdu (ks. 54, 55, 56 ja 58 kohta), valvontaviranomainen hyväksyy tuen vain, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

Yrityksen tukikelpoisuus

(32)

Yritystä on voitava pitää näissä suuntaviivoissa tarkoitettuna vaikeuksissa olevana yrityksenä (ks. 8–12 kohta).

Pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttaminen

(33)

Tuen myöntämisen edellytyksenä on oltava rakenneuudistussuunnitelman täytäntöönpano. Rakenneuudistussuunnitelman on yksittäisten tukien osalta oltava kaikissa tapauksissa valvontaviranomaisen vahvistamia; 16.3.2.5 jakson mukaisesti tämä ei koske pk-yrityksiä.

(34)

Rakenneuudistussuunnitelman toteuttamisajan on oltava mahdollisimman lyhyt, ja suunnitelman on mahdollistettava yrityksen pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palautuminen kohtuullisessa ajassa yrityksen tulevia toimintaedellytyksiä koskevien realististen oletusten perusteella. Rakenneuudistustukeen on siis yhdistettävä toteuttamiskelpoinen rakenneuudistussuunnitelma, jonka täytäntöönpanoon kyseinen EFTA-valtio sitoutuu. Tämä suunnitelma, joka sisältää kaikki tarpeelliset tiedot, kuten selvityksen markkinoista, on esitettävä valvontaviranomaiselle. Elinkelpoisuuden paranemisen on perustuttava pääasiassa rakenneuudistussuunnitelman sisältämiin yrityksen sisäisiin toimenpiteisiin. Se voi perustua hintojen tai kysynnän muutosten kaltaisiin ulkoisiin seikkoihin, joihin yritys ei voi itse juurikaan vaikuttaa, vain siinä tapauksessa, että markkinoiden kehittymisestä esitetyt arviot ovat yleisesti hyväksyttyjä. Rakenneuudistus edellyttää luopumista sellaisesta toiminnasta, joka olisi rakenneuudistuksesta huolimatta edelleen tappiollista.

(35)

Rakenneuudistussuunnitelmassa on kuvailtava erityisesti yrityksen vaikeuksiin johtaneet olosuhteet. Tämä antaa mahdollisuuden arvioida, ovatko ehdotetut toimenpiteet sopivia. Suunnitelmassa on otettava huomioon muun muassa kysynnän ja tarjonnan nykytilanne ja ennakoitu kehitys merkityksellisillä tuotemarkkinoilla, ja sen on perustuttava skenaarioihin, jotka pohjautuvat optimistisiin, pessimistisiin ja niiden väliltä oleviin olettamuksiin sekä yrityksen erityisiin vahvuuksiin ja heikkouksiin. Rakenneuudistussuunnitelman on mahdollistettava yrityksen rakenteen uudistaminen, jonka avulla pitkän aikavälin elinkelpoisuus ja mahdollisuus selviytyä itsenäisesti palautuvat.

(36)

Rakenneuudistussuunnitelmassa on esitettävä yrityksen uudistamista siten, että se voi rakenneuudistuksen jälkeen vastata itse kaikista kustannuksistaan, omaisuuserien arvon alentuminen ja rahoituskulut mukaan luettuina. Rakenneuudistuksen läpikäyneen yrityksen oman pääoman tuoton on oltava riittävän korkea, jotta se voi kilpailla omin voimin. Jos yrityksen vaikeudet johtuvat sen johtamis- ja hallintojärjestelmän puutteista, järjestelmää on muutettava asianmukaisella tavalla.

Kohtuuttomien kilpailun vääristymien välttäminen

(37)

Jotta kaupankäynnin edellytyksiä haittaavat vaikutukset olisivat mahdollisimman vähäiset, on toteutettava vastasuoritteita niin, että tavoitellut myönteiset vaikutukset ovat kielteisiä suuremmat. Muutoin tuen katsotaan olevan ”ristiriidassa yhteisen edun kanssa” ja rikkovan sen vuoksi ETA-sopimusta. Valvontaviranomainen ottaa pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttamisen huomioon määrittäessään, ovatko vastasuoritteet riittäviä.

(38)

Vastasuoritteisiin voi kuulua omaisuuserien myynti, kapasiteetin tai markkinaläsnäolon supistukset ja kyseisille markkinoille pääsyn esteiden vähentäminen. Arvioidessaan, ovatko vastasuoritteet riittäviä, valvontaviranomainen ottaa huomioon markkinarakenteen ja kilpailuedellytykset varmistaakseen, etteivät tällaiset toimenpiteet heikennä markkinarakennetta esimerkiksi vaikuttamalla välillisesti monopolin tai erittäin oligopolistisen tilanteen syntymiseen. Jos EFTA-valtio pystyy osoittamaan, että tällainen tilanne muodostuisi, vastasuoritteet olisi järjestettävä niin, ettei tällaista tilannetta synny.

(39)

Toimenpiteet on suhteutettava tuesta aiheutuviin kilpailua vääristäviin vaikutuksiin ja etenkin yrityksen kokoon (13) ja suhteelliseen painoarvoon merkityksellisillä markkinoilla. Toimenpiteitä olisi toteutettava etenkin markkinoilla, joilla yrityksellä on rakenneuudistuksen jälkeen huomattava markkina-asema. Toiminnan supistamisen laajuus on määriteltävä tapauskohtaisesti. Valvontaviranomainen arvioi rakenneuudistussuunnitelmaan liitetyn markkinaselvityksen perusteella ja mahdollisten muiden käytettävissään olevien tietojen, myös asianomaisilta osapuolilta saatujen tietojen perusteella, kuinka laajoja toimenpiteitä tarvitaan. Supistamisen on oltava olennainen osa rakenneuudistussuunnitelman mukaista rakenneuudistusta. Tätä periaatetta sovelletaan siitä riippumatta, luovutaanko omaisuuseristä ennen valtiontuen myöntämistä vai sen jälkeen, kunhan on kyse samasta rakenneuudistuksesta. Velvoitteiden poistamista kirjanpidosta ja tappiollisen toiminnan lopettamista, jotka olisivat joka tapauksessa tarpeen elinkelpoisuuden palauttamiseksi, ei pidetä kapasiteetin tai markkinaläsnäolon supistamisena vastasuoritteita arvioitaessa. Tällaisissa arvioinneissa otetaan huomioon aikaisemmin mahdollisesti myönnetty pelastamistuki.

(40)

Tätä edellytystä ei kuitenkaan tavallisesti sovelleta pienyrityksiin, jollei alakohtaisissa valtiontukisäännöissä toisin vahvisteta tai jollei tuensaaja toimi pitkäaikaisesta ylikapasiteetista kärsivillä markkinoilla, koska voidaan olettaa, ettei pienyrityksille myönnettävä tapauskohtainen tuki tavallisesti vääristä kilpailua yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla.

(41)

Jos tuensaaja toimii pitkään rakenteellisesta ylikapasiteetista kärsineillä markkinoilla, sellaisina kuin ne määritellään monialaisissa puitteissa alueellisesta tuesta suurille investointihankkeille (14), yrityksen kapasiteettia tai markkinaläsnäoloa saatetaan joutua supistamaan jopa 100 prosenttia (15).

Tuen rajaaminen välttämättömään – tuensaajan todellinen rahoitusosuus, johon ei sisälly tukea

(42)

Tukimäärä ja -intensiteetti on rajattava määrään, joka on ehdottomasti välttämätön rakenneuudistuksen toteuttamiseksi ottaen huomioon yrityksen, sen osakkaiden tai yhtymän, johon yritys kuuluu, käytettävissä olevat varat. Tässä arvioinnissa otetaan huomioon aikaisemmin mahdollisesti myönnetty pelastamistuki. Tuensaajien on osallistuttava rakenneuudistussuunnitelmaan merkittävällä määrällä omia varojaan, myös myymällä omaisuuseriä, jotka eivät ole välttämättömiä yrityksen elinkelpoisuuden kannalta, tai markkinaehtoisella ulkoisella rahoituksella. Tällainen rahoitusosuus on merkki markkinoiden uskosta elinkelpoisuuden palautumiseen. Rahoitusosuuden on oltava todellinen ja mahdollisimman suuri, eikä siihen voida laskea arvioituja tulevia voittoja, kuten kassavaroja.

(43)

Yleensä valvontaviranomainen pitää seuraavia rakenneuudistuksen rahoitusosuuksia (16) sopivina: pienyritykset vähintään 25 prosenttia, keskisuuret yritykset vähintään 40 prosenttia ja suuret yritykset vähintään 50 prosenttia. Jos EFTA-valtio osoittaa poikkeusolojen ja erityisten vaikeuksien olemassaolon, valvontaviranomainen voi hyväksyä pienemmän rahoitusosuuden.

(44)

Kilpailun vääristymisen rajoittamiseksi on vältettävä sen muotoisen tai niin suuren tuen myöntämistä, että yritys saisi liiallisia rahavaroja, joita se voisi käyttää aggressiiviseen markkinoita vääristävään toimintaan, joka ei liity rakenneuudistukseen. Tästä syystä valvontaviranomainen tutkii yrityksen velkojen määrän rakenneuudistuksen jälkeen, myös mahdollisesti vaateille myönnettyjen lykkäysten tai niiden alentamisen jälkeen. Se ottaa erityisesti huomioon yritystoiminnan jatkamismahdollisuudet maksukyvyttömyydestä johtuvan, kansallisen lainsäädännön mukaisen yleistäytäntöönpanomenettelyn jälkeen (17). Tukea ei myöskään saa käyttää rahoittamaan uusia investointeja, jotka eivät ole tarpeen elinkelpoisuuden palauttamiseksi.

Tuen hyväksymiselle asetettavat erityisedellytykset

(45)

Edellä 37–41 kohdassa kuvailtujen vastasuoritteiden lisäksi valvontaviranomainen voi määrätä tarpeelliseksi katsomiaan edellytyksiä ja velvoitteita, joilla voidaan estää kilpailun vääristyminen yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla, jos kyseinen EFTA-valtio ei ole sitoutunut toteuttamaan tällaisia toimenpiteitä. Kyseessä oleva EFTA-valtio voidaan velvoittaa

a)

toteuttamaan itse tiettyjä toimenpiteitä (esimerkiksi avaamaan tietyt yrityksen toimintaan suoraan tai epäsuorasti liittyvät markkinat muille ETA:n toimijoille ETA:n lainsäädäntöä noudattaen);

b)

määräämään tiettyjä velvoitteita tuensaajayritykselle;

c)

olemaan myöntämättä tuensaajayritykselle muunlaista tukea rakenneuudistuksen aikana.

Rakenneuudistussuunnitelman täysimääräinen täytäntöönpano ja asetettujen edellytysten noudattaminen

(46)

Yrityksen on toteutettava valvontaviranomaisen hyväksymä rakenneuudistussuunnitelma kokonaisuudessaan ja noudatettava kaikkia muita tuen hyväksymistä koskevassa valvontaviranomaisen päätöksessä asetettuja velvoitteita. Valvontaviranomainen katsoo suunnitelman tai muiden velvoitteiden noudattamatta jättämisen tuen väärinkäytöksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan II osan 23 artiklan soveltamista ja mahdollisuutta saattaa asia EFTAn tuomioistuimen käsiteltäväksi valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(47)

Useita vuosia kestävien ja huomattavia tukimääriä sisältävien rakenneuudistustoimien kohdalla valvontaviranomainen voi vaatia, että rakenneuudistustuki jaetaan useampaan erään. Valvontaviranomainen voi asettaa tukierien maksamisen edellytykseksi, että

a)

ennen kunkin erän maksamista on varmistettava rakenneuudistussuunnitelman jokaisen vaiheen asianmukainen edistyminen suunnitellun aikataulun mukaan; tai että

b)

valvontaviranomainen hyväksyy jokaisen erän maksamisen ennakolta varmistuttuaan ensin suunnitelman asianmukaisesta täytäntöönpanosta.

Valvonta ja vuosikertomus

(48)

Valvontaviranomaisen on voitava varmistua rakenneuudistussuunnitelman moitteettomasta edistymisestä EFTA-valtion sille säännöllisesti toimittamien yksityiskohtaisten kertomusten avulla.

(49)

Suurille yrityksille myönnetyn tuen osalta ensimmäinen kertomus on yleensä toimitettava valvontaviranomaiselle viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tuen hyväksymisestä. Tämän jälkeen valvontaviranomaiselle on toimitettava kertomus vähintään kerran vuodessa tiettyyn määräaikaan mennessä, kunnes rakenneuudistussuunnitelman tavoitteet katsotaan saavutetuiksi. Kertomuksiin on sisällyttävä kaikki ne tiedot, jotka valvontaviranomainen tarvitsee voidakseen valvoa rakenneuudistussuunnitelman täytäntöönpanoa, tuen maksamisaikataulua ja yrityksen taloudellista tilannetta sekä hyväksymispäätöksessä säädettyjen edellytysten ja velvoitteiden noudattamista. Kertomuksiin on sisällyttävä erityisesti kaikki tiedot, jotka koskevat yritykselle rakenneuudistuksen aikana myönnettyjä tukia riippumatta siitä, mihin tarkoitukseen tuki on myönnetty taikka onko kyse yksittäisestä tuesta vai tukiohjelmasta myönnetystä tuesta (ks. 67–70 kohta). Jos valvontaviranomainen katsoo tarvitsevansa viipymättä vahvistuksen tietyille olennaisille tiedoille, esimerkiksi sulkemisille tai kapasiteetin supistamiselle, se voi vaatia kertomusten antamista useammin.

(50)

Pk-yrityksille myönnetyn tuen osalta riittää yleensä, että jäljennös tuensaajayrityksen tuloslaskelmasta ja taseesta toimitetaan valvontaviranomaiselle kerran vuodessa, jollei hyväksymispäätöksessä ole asetettu tiukempia edellytyksiä.

16.3.2.3   Rakenneuudistussuunnitelman muuttaminen

(51)

Kun rakenneuudistustuen myöntäminen on hyväksytty, kyseinen EFTA-valtio voi rakenneuudistuksen aikana pyytää valvontaviranomaista hyväksymään muutoksia rakenneuudistussuunnitelmaan ja tukimäärään. Valvontaviranomainen voi hyväksyä tällaiset muutokset seuraavien edellytysten täyttyessä:

a)

myös tarkistetun suunnitelman on palautettava elinkelpoisuus kohtuullisessa ajassa;

b)

jos tukimäärää korotetaan, edellytettävien vastasuoritteiden on oltava kattavampia kuin alkuperäiset;

c)

jos ehdotetut vastasuoritteet ovat alkuperäisiä vähäisempiä, tukimäärää on vastaavasti pienennettävä;

d)

vastasuoritteet voidaan panna täytäntöön uuden aikataulun mukaan alkuperäistä myöhemmin vain yrityksestä tai EFTA-valtiosta riippumattomista syistä; muussa tapauksessa tukimäärää on vastaavasti pienennettävä.

(52)

Jos valvontaviranomaisen asettamia edellytyksiä tai EFTA-valtion antamia sitoumuksia lievennetään, tukimäärää on vastaavasti pienennettävä taikka asetettava lisäedellytyksiä.

(53)

Jos EFTA-valtio muuttaa hyväksyttyä rakenneuudistussuunnitelmaa ilmoittamatta tästä asianmukaisesti valvontaviranomaiselle, valvontaviranomainen aloittaa valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan II osan 16 artiklan mukaisen menettelyn (tuen väärinkäyttö), sanotun kuitenkaan rajoittamatta valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan II osan 23 artiklan soveltamista ja mahdollisuutta saattaa asia EFTAn tuomioistuimen käsiteltäväksi valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

16.3.2.4   Tukialueilla myönnettävät rakenneuudistustuet

(54)

Valvontaviranomainen ottaa huomioon aluekehitystarpeet arvioidessaan tukialueilla myönnettävää rakenneuudistustukea. Vaikeuksissa olevan yrityksen sijainti tukialueella ei kuitenkaan ole riittävä peruste rakenneuudistustuen hyväksymiseksi. Aluetta ei keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä auta yritysten keinotekoinen tukeminen. Lisäksi on alueiden etujen mukaista, että ne aluekehityksen edistämiseksi käyttävät varojaan niin, että elinkelpoista ja kestävää toimintaa voidaan kehittää mahdollisimman nopeasti. Kilpailun vääristymät on pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisinä myös silloin, kun tukia myönnetään tukialueilla toimiville yrityksille. Tässä yhteydessä on kiinnitettävä huomiota myös mahdollisiin haitallisiin heijastusvaikutuksiin, joita tuki voi aiheuttaa kyseisellä alueella ja muilla tukialueilla.

(55)

Edellä 31–53 kohdassa lueteltuja perusteita sovelletaan siis myös tukialueilla, vaikka aluekehityksen tarpeet otetaankin huomioon. Tuen hyväksymisedellytykset voivat kuitenkin olla asetettavien vastasuoritteiden ja tuensaajan rahoitusosuuden osalta joustavampia tukialueilla, jollei alakohtaisissa valtiontukisäännöissä säädetä toisin. Jos kapasiteetin tai markkinaläsnäolon supistaminen vaikuttaa tarkoituksenmukaisimmalta toimenpiteeltä kilpailun kohtuuttomien vääristymien välttämiseksi, tukialueilla vaaditaan vähäisempää kapasiteetin supistamista kuin muilla alueilla, jos se on aluekehitystarpeiden kannalta perusteltua. EFTA-valtioiden on perusteltava tällaiset tapaukset, ja niissä erotellaan toisistaan ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaista aluetukea saavat alueet ja 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan määräysten soveltamisalaan kuuluvat alueet, jotta ensin mainituilla alueilla esiintyvät vakavammat alueelliset ongelmat voidaan ottaa huomioon.

16.3.2.5   Tuki pk-yritysten rakenneuudistukseen

(56)

Pienyrityksille myönnettävät tuet (18) muuttavat yleensä kaupankäynnin edellytyksiä vähemmän kuin keskisuurille ja suurille yrityksille myönnettävät tuet. Sama koskee myös rakenneuudistustukea, joten 31–53 kohdassa vahvistettuja edellytyksiä sovelletaan väljemmin:

a)

Rakenneuudistustuen myöntäminen pienyrityksille ei yleensä edellytä vastasuoritteita (ks. 40 kohta), jollei alakohtaisissa valtiontukisäännöissä toisin säädetä.

b)

Kertomusten sisällölle ei aseteta yhtä tiukkoja vaatimuksia (ks. 48, 49 ja 50 kohta).

(57)

Tuen ainutkertaisuuden periaatetta (16.3.3 jakso) sovelletaan kuitenkin sellaisenaan myös pk-yrityksiin.

(58)

Pk-yritysten rakenneuudistussuunnitelmaa ei tarvitse esittää valvontaviranomaisen hyväksyttäväksi. Suunnitelman on kuitenkin oltava 34–36 kohdassa esitettyjen vaatimusten mukainen ja kyseisen EFTA-valtion hyväksymä. Lisäksi siitä on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Tuen myöntämisen ehtona on oltava, että rakenneuudistussuunnitelma toteutetaan kokonaisuudessaan. EFTA-valtion velvollisuus on tarkastaa näiden edellytysten täyttyminen.

16.3.2.6   Rakenneuudistuksen sosiaalikuluihin myönnettävä tuki

(59)

Rakenneuudistussuunnitelmaan sisältyy tavallisesti tappiollisen toiminnan supistaminen tai siitä luopuminen. Tällaiset supistukset ovat usein tarpeen toiminnan järkeistämiseksi ja tehostamiseksi, ja ne ovat täysin erillisiä kapasiteetin supistamisesta, joka on mahdollisesti edellytyksenä tuen myöntämiselle. Olipa näiden toimenpiteiden lähtökohta mikä tahansa, ne johtavat yleensä yrityksen henkilöstön vähentämiseen.

(60)

EFTA-valtioiden työlainsäädäntöön voi sisältyä yleisiä sosiaaliturvajärjestelmiä, joiden mukaan erorahat ja varhaiseläkkeet maksetaan suoraan irtisanotuille työntekijöille. Tällaisia järjestelmiä ei pidetä ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan kuuluvana valtiontukena.

(61)

Työntekijöille maksettavien erorahojen ja varhaiseläkkeiden lisäksi valtion on yleisten sosiaaliturvajärjestelmien mukaan yleensä maksettava kustannukset, jotka yritykselle aiheutuvat irtisanotuille työntekijöille lakisääteisten tai sopimusvelvoitteiden lisäksi maksettavista etuuksista. Kun tällaisia järjestelmiä sovelletaan yleisesti ilman alakohtaisia rajoituksia kaikkiin asetetut edellytykset täyttäviin työntekijöihin ja kun etuudet myönnetään automaattisesti, niihin ei katsota sisältyvän ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tukea rakenneuudistusta toteuttaville yrityksille. Jos järjestelmiä kuitenkin käytetään rakenneuudistuksen edistämiseen tietyillä toimialoilla, niiden voidaan valikoivuutensa takia katsoa sisältävän tukea (19).

(62)

Erorahojen ja/tai varhaiseläkkeiden maksaminen, joka kuuluu yrityksen velvoitteisiin työlainsäädännön tai ammattiliittojen kanssa tehtyjen työehtosopimusten perusteella, on osa yrityksen omista varoista maksettavia tavanomaisia kustannuksia. Näin ollen valtion rahoitusta näiden kustannusten kattamiseen on pidettävä tukena riippumatta siitä, annetaanko se suoraan yrityksille vai ohjataanko se työntekijöille valtion virastojen kautta.

(63)

Valvontaviranomainen ei lähtökohtaisesti vastusta tällaista vaikeuksissa oleville yrityksille myönnettävää tukea, sillä siitä saatava taloudellinen hyöty kohdistuu myös muihin kuin tuensaajayritykseen, helpottaa rakennemuutosta ja lieventää sosiaalisia ongelmia.

(64)

Erorahojen ja varhaiseläkkeiden lisäksi tuilla voidaan joidenkin rakenneuudistusten yhteydessä rahoittaa myös toimenpiteitä, jotka liittyvät koulutukseen, neuvontaan, työnhakua helpottavaan käytännön apuun, uudelleensijoittautumiseen ja ammatilliseen koulutukseen sekä uusia yrityksiä perustavien työntekijöiden avustamiseen. Valvontaviranomaisen johdonmukaisena periaatteena on suhtautua myönteisesti tällaiseen vaikeuksissa oleville yrityksille myönnettävään tukeen.

(65)

Rakenneuudistussuunnitelmassa on osoitettava selkeästi 61–64 kohdassa kuvailtuihin tarkoituksiin myönnettävät tuet. Pelkästään irtisanotun henkilökunnan eduksi tarkoitettuja sosiaalisia tukitoimenpiteitä ei nimittäin oteta huomioon määritettäessä 37–41 kohdassa tarkoitettujen vastasuoritteiden laajuutta.

(66)

Valvontaviranomainen pyrkii yhteisen edun vuoksi rakenneuudistussuunnitelman yhteydessä minimoimaan rakenneuudistuksen sosiaaliset vaikutukset muihin ETA-sopimuksen sopimuspuoliin kuin tuen myöntäjään.

16.3.2.7   Tuensaajayritykselle rakenneuudistuksen aikana myönnettävästä tuesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle

(67)

Kun suuren tai keskisuuren yrityksen saamaa rakenneuudistustukea arvioidaan näiden suuntaviivojen perusteella, muun tuen myöntäminen rakenneuudistusaikana vaikuttaa valvontaviranomaisen arviointiin tarvittavien vastasuoritteiden laajuudesta, vaikka kyseinen muu tuki myönnettäisiin jo hyväksytystä ohjelmasta.

(68)

Suurelle tai keskisuurelle yritykselle myönnettävää rakenneuudistustukea koskevassa ilmoituksessa on mainittava kaikki muut tuet, joita tuensaajayritykselle aiotaan myöntää rakenneuudistuksen aikana, jollei tuki kuulu vähämerkityksistä tukea koskevan säännön tai poikkeusasetuksen soveltamisalaan.

(69)

Valvontaviranomainen ottaa kyseiset tuet huomioon rakenneuudistustukea arvioidessaan. Kustakin suurelle tai keskisuurelle yritykselle rakenneuudistuksen aikana myönnetystä tuesta, myös hyväksytyn ohjelman mukaisesti myönnetystä tuesta, on ilmoitettava valvontaviranomaiselle erikseen, jos valvontaviranomainen ei ollut tietoinen tuesta tehdessään päätöstä rakenneuudistustuesta.

(70)

Valvontaviranomainen varmistaa, että näiden suuntaviivojen vaatimuksia ei kierretä myöntämällä tukia hyväksyttyjen ohjelmien nojalla.

16.3.3   Tuen ainutkertaisuuden periaate

(71)

Pelastamistuki on ainutkertainen toimenpide, jolla pyritään jatkamaan yrityksen toimintaa tietyn rajallisen ajan, jonka kuluessa voidaan arvioida yrityksen tulevaisuudennäkymiä. Toistuvasti myönnettäviä pelastamistukia, joilla pyritään säilyttämään vallitseva tilanne, viivästyttämään väistämätöntä kehitystä ja siirtämään sillä välin taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat muille, paremmassa asemassa oleville tuottajille tai muille ETA-sopimuksen sopimuspuolille, ei tule hyväksyä. Sen vuoksi pelastamistukea olisi myönnettävä vain kerran (ainutkertaisuuden periaate). Tämän periaatteen mukaisesti rakenneuudistustukea olisi myönnettävä vain kerran, jottei yrityksiä tuettaisi epäterveesti tilanteissa, joista ne pystyvät selviytymään ainoastaan toistuvan valtiontuen avulla. Jos pelastamistukea myönnetään yritykselle, joka on jo saanut rakenneuudistustukea, voidaan katsoa, että tuensaajan vaikeudet ovat luonteeltaan toistuvia ja että toistuvat valtion toimenpiteet aiheuttavat kilpailun vääristymistä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. Tällaisia toistuvia valtion toimenpiteitä ei pitäisi hyväksyä.

(72)

Ilmoittaessaan valvontaviranomaiselle pelastamis- tai rakenneuudistustukea koskevasta hankkeesta EFTA-valtion on mainittava, onko yritykselle jo myönnetty kyseisiä tukia, mukaan luettuina tuet, jotka on myönnetty ennen näiden suuntaviivojen voimaantuloa, tai joista ei ole ilmoitettu (20). Jos tukia on myönnetty ja pelastamistuen myöntämisestä, rakenneuudistusvaiheen päättymisestä tai rakenneuudistussuunnitelman toteuttamisen keskeyttämisestä (riippuen siitä, mikä näistä on tapahtunut viimeksi) on kulunut vähemmän kuin 10 vuotta, valvontaviranomainen ei hyväksy uutta pelastamis- tai rakenneuudistustukea. Poikkeukset tähän sääntöön ovat sallittuja seuraavissa tapauksissa:

a)

rakenneuudistustuki myönnetään pelastamistuen myöntämisen jälkeen osana yksittäistä rakenneuudistustoimea;

b)

pelastamistuki on myönnetty 16.3.1.1 jaksossa esitettyjen edellytysten mukaisesti eikä sen jälkeen toteuteta valtion tukemaa rakenneuudistusta, jos:

i)

yrityksen voitiin kohtuudella olettaa pelastamistuen myöntämisen seurauksena olevan pitkällä aikavälillä elinkelpoinen; ja

ii)

vähintään viisi vuotta on kulunut ja uusi pelastamis- tai rakenneuudistustuki on välttämätöntä, mikä johtuu odottamattomasta tilanteesta (21), josta yritys ei itse ole vastuussa;

c)

poikkeuksellisissa ja odottamattomissa tilanteissa, joista yritys ei itse ole vastuussa.

Edellä b ja c alakohdassa esitetyissä tapauksissa 16.3.1.2 jaksossa mainittua yksinkertaistettua menettelyä ei voida käyttää.

(73)

Tuen myöntämisestä tuensaajayritykselle seuraavat omistussuhteiden muutokset sekä oikeudelliset tai hallinnolliset menettelyt, jotka tervehdyttävät yrityksen tasetta, vähentävät vastuita tai poistavat aiempia velkoja, eivät vaikuta tämän säännön soveltamiseen, jos kyse on saman yrityksen toiminnan jatkumisesta.

(74)

Jos yhtymä on saanut pelastamis- tai rakenneuudistustukea, valvontaviranomainen ei tavallisesti hyväksy itse yhtymälle tai siihen kuuluville yrityksille myönnettävää uutta pelastamis- tai rakenneuudistustukea, jos pelastamistuen myöntämisestä, rakenneuudistusvaiheen päättymisestä tai rakenneuudistussuunnitelman toteuttamisen keskeyttämisestä (riippuen siitä, mikä näistä on tapahtunut viimeksi) on kulunut vähemmän kuin 10 vuotta. Jos jokin yhtymään kuulunut yritys on saanut pelastamis- tai rakenneuudistustukea, yhtymälle kokonaisuudessaan ja muille yhtymään kuuluville yrityksille aiempaa tuensaajaa lukuun ottamatta voidaan myöntää pelastamis- tai rakenneuudistustukea (edellyttäen, että muita näiden suuntaviivojen säännöksiä noudatetaan). EFTA-valtioiden on varmistettava, ettei yhtymältä tai muilta yhtymään kuuluvilta yrityksiltä siirretä tukea aiemmalle tuensaajalle.

(75)

Jos yritys ottaa haltuunsa jonkin toisen yrityksen, varsinkin sellaisen, joka on ollut 73 kohdassa tarkoitetun menettelyn kohteena tai maksukyvyttömyydestä johtuvassa, kansallisen lainsäädännön mukaisessa yleistäytäntöönpanomenettelyssä, ja se on jo saanut pelastamis- tai rakenneuudistustukea, tuen ainutkertaisuuden periaatetta ei sovelleta tähän yritykseen seuraavien edellytysten täyttyessä:

a)

ostaja on selkeästi vanhasta yrityksestä erillinen yritys;

b)

ostaja on hankkinut vanhan yrityksen omaisuuserät markkinahintaan;

c)

selvitystila tai velkasaneeraus ja yritysosto eivät ole pelkkiä muodollisuuksia, joilla pyritään estämään tuen ainutkertaisuutta koskevan periaatteen soveltaminen. Valvontaviranomainen voi katsoa tällaisesta tapauksesta olevan kysymys esimerkiksi, jos ostajan kohtaamat vaikeudet olivat selvästi ennakoitavissa vanhan yrityksen omaisuuserien ostohetkellä.

(76)

Tältä osin on kuitenkin syytä todeta, että omaisuuserien hankkimiseen myönnettävää tukea ei voida hyväksyä näiden suuntaviivojen mukaan, koska tällöin kyse on alkuinvestointeihin myönnetystä tuesta.

16.4   Pk-yrityksille suunnatut tukiohjelmat

16.4.1   Yleiset periaatteet

(77)

Valvontaviranomainen hyväksyy pelastamis- ja/tai rakenneuudistustuen myöntämiseen vaikeuksissa oleville yrityksille tarkoitetut tukiohjelmat ainoastaan, jos kyseiset yritykset täyttävät pk-yritysten määritelmän. Jollei seuraavista erityismääräyksistä muuta johdu, tällaisten tukiohjelmien soveltuvuutta yhteismarkkinoille arvioidaan 16.2 ja 16.3 luvussa vahvistettujen edellytysten perusteella lukuun ottamatta 16.3.1.2 jaksoa, jota ei sovelleta tukiohjelmiin. Jos tukiohjelmasta myönnetään tukea, joka ei täytä jotakin näistä edellytyksistä, tuesta on aina ilmoitettava erikseen valvontaviranomaiselle, jonka on hyväksyttävä se ennakolta.

16.4.2   Tukikelpoisuus

(78)

Kun näiden suuntaviivojen voimaantulon jälkeen hyväksyttävästä tukiohjelmasta myönnetään tukea pk-yrityksille, erillisestä ilmoitusvelvollisuudesta voidaan myöntää vapautus ainoastaan, jos asianomainen yritys täyttää ainakin yhden kolmesta 9 kohdassa esitetystä perusteesta, jollei alakohtaisissa valtiontukisäännöissä toisin säädetä. Jos yritys ei täytä ainoatakaan mainituista kolmesta perusteesta, sille myönnettävistä tuista on ilmoitettava erikseen valvontaviranomaiselle, jotta valvontaviranomainen voi arvioida, onko tuensaaja vaikeuksissa oleva yritys. Pitkäaikaisesta rakenteellisesta ylikapasiteetista kärsivillä markkinoilla toimiville yrityksille myönnettävästä tuesta on myös ilmoitettava erikseen valvontaviranomaiselle tuensaajayrityksen koosta riippumatta, jotta valvontaviranomainen voi arvioida 41 kohdan soveltamista.

16.4.3   Pelastamistukiohjelmien hyväksymisedellytykset

(79)

Jotta valvontaviranomainen voi hyväksyä pelastamistukiohjelmat, niiden on täytettävä 24 kohdan a, b, d ja e alakohdassa esitetyt edellytykset. Pelastamistukea ei saa myöntää kuutta kuukautta pidemmäksi ajaksi, minkä ajan kuluessa yrityksen tila on analysoitava. Tänä aikana EFTA-valtion on joko hyväksyttävä rakenneuudistus- tai selvitystilasuunnitelma taikka vaadittava tuensaajalta lainan ja riskipreemiota vastaavan tuen takaisinmaksua.

(80)

Kaikesta pelastamistuesta, joka myönnetään kuutta kuukautta pidemmäksi ajaksi tai jota ei ole maksettu takaisin kuuden kuukauden kuluttua, on ilmoitettava erikseen valvontaviranomaiselle.

16.4.4   Rakenneuudistustukiohjelmien hyväksymisedellytykset

(81)

Valvontaviranomainen hyväksyy rakenneuudistustukiohjelmat ainoastaan, jos tuen myöntämisen edellytyksenä on, että tuensaaja panee kokonaisuudessaan täytäntöön EFTAn jäsenvaltion ennalta hyväksymän ja seuraavat ehdot täyttävän rakenneuudistussuunnitelman:

a)

Elinkelpoisuuden palauttaminen: sovelletaan 33–36 kohdassa esitettyjä perusteita.

b)

Kohtuuttomien kilpailua vääristävien vaikutusten välttäminen: koska pienyrityksille myönnetty tuki yleensä vääristää vähemmän kilpailua, 37–41 kohdassa esitettyä periaatetta sovelletaan vain tapauksissa, jotka vahvistetaan alakohtaisissa valtiontukisäännöissä. Sen sijaan tukiohjelmissa on määrättävä, etteivät tuensaajayritykset saa lisätä kapasiteettiaan rakenneuudistuksen toteuttamisen aikana. Keskisuuriin yrityksiin sovelletaan 37–41 kohtaa.

c)

Tuen rajaaminen välttämättömään: sovelletaan 42, 43 ja 44 kohdassa esitettyjä periaatteita.

d)

Rakenneuudistussuunnitelman muutokset: rakenneuudistussuunnitelmaa muutettaessa on noudatettava 51, 52 ja 53 kohdassa esitettyjä sääntöjä.

16.4.5   Yhteiset edellytykset pelastamis- ja/tai rakenneuudistustukiohjelmien hyväksymiselle

(82)

Tukiohjelmissa on ilmoitettava pelastamis- ja/tai rakenneuudistustuen myöntämiseksi toteutettavassa toimessa yhdelle yritykselle myönnettävän tuen sallittu enimmäismäärä; tämä koskee myös suunnitelman muutoksia. Tämän määrän ylittävistä tuista on ilmoitettava erikseen valvontaviranomaiselle. Yhdelle yritykselle myönnettävän pelastamis- ja rakenneuudistustuen yhteismäärä saa olla enintään 10 miljoonaa euroa, mukaan luettuna tapaukset, joissa tuki kasautuu muista lähteistä tai muista tukiohjelmista peräisin olevan tuen kanssa.

(83)

Tuen ainutkertaisuuden periaatetta on noudatettava; sovelletaan 16.3.3 jaksossa esitettyä periaatetta.

(84)

EFTA-valtioiden on ilmoitettava toimenpiteistä erikseen valvontaviranomaiselle, jos yritys hankkii toisen, jo pelastamis- tai rakenneuudistustukea saaneen yrityksen omaisuuserät.

16.4.6   Valvonta ja vuosikertomukset

(85)

Suuntaviivojen 48, 49 ja 50 kohtaa ei sovelleta tukiohjelmiin. Tukiohjelman hyväksymisen edellytyksenä on kuitenkin kertomuksen antaminen kyseisen ohjelman toiminnasta yleensä kerran vuodessa. Kertomukseen on sisällyttävä kaikki ne tiedot, jotka määritellään vakiomuotoisia kertomuksia koskevissa valvontaviranomaisen ohjeissa (22). Kertomuksissa on lisäksi oltava luettelo kaikista tuensaajayrityksistä ja mainittava kunkin yrityksen osalta seuraavat seikat:

a)

yrityksen nimi;

b)

toimialakoodi (NACE-luokituksen (23) kolminumeroista toimialakohtaista luokittelukoodia käyttäen);

c)

työntekijöiden lukumäärä;

d)

vuosiliikevaihto ja taseen loppusumma;

e)

myönnetyn tuen määrä;

f)

tuensaajan rahoitusosuuden määrä ja muoto;

g)

mahdollisten vastasuoritteiden muoto ja laajuus;

h)

tiedot yritykselle mahdollisesti aikaisemmin myönnetystä rakenneuudistustuesta tai vastaavasta tuesta;

i)

tiedot siitä, onko tuensaaja lopettanut toimintansa tai asetettu maksukyvyttömyyden vuoksi yleistäytäntöönpanomenettelyyn ennen kuin rakenneuudistusvaihe on päättynyt.

16.5   Valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut aiheelliset toimenpiteet

(86)

Valvontaviranomainen ehdottaa erillisellä kirjeellä valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 1 kohdan mukaisesti, että EFTA-valtiot hyväksyvät 87 ja 88 kohdassa esitetyt aiheelliset toimenpiteet voimassa olevien tukiohjelmien osalta. Valvontaviranomainen aikoo jatkossa asettaa tukiohjelmien hyväksymisen edellytykseksi näiden säännösten noudattamisen.

(87)

Valvontaviranomaisen ehdotuksen hyväksyneiden EFTA-valtioiden on mukautettava nykyisiä tukiohjelmiaan, joiden on tarkoitus olla toiminnassa 6 kuukautta hyväksymisestä, siten että ne ovat tuon ajan jälkeen näiden suuntaviivojen mukaisia.

(88)

EFTA-valtioiden on ilmoitettava näiden aiheellisten toimenpiteiden hyväksymisestä kuukauden kuluessa siitä, kun ne ovat vastaanottaneet kirjeen, jossa aiheellisia toimenpiteitä ehdotetaan.

16.6   Voimaantulopäivä ja kesto

(89)

Suuntaviivat tulevat voimaan päivänä, jona ne annetaan. Suuntaviivat ovat voimassa viisi vuotta, jollei asiasta tehdä uutta päätöstä.

(90)

Valvontaviranomaisen ennen suuntaviivojen antamispäivää kirjaamia ilmoituksia tarkastellaan ilmoitusajankohtana sovellettujen perusteiden mukaisesti.

(91)

Valvontaviranomainen tutkii kaikkien sellaisten pelastamis- tai rakenneuudistustukien yhteensopivuuden ETA-sopimuksen kanssa, jotka on myönnetty ilman valvontaviranomaisen lupaa ja sen vuoksi valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan vastaisesti näiden suuntaviivojen perusteella, jos tuki on osittain tai kokonaan myönnetty sen jälkeen, kun nämä suuntaviivat on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja sen ETA-täydennysosassa. Kaikissa muissa tapauksissa valvontaviranomainen toteuttaa tutkimuksen tuen myöntämishetkellä sovellettujen suuntaviivojen perusteella.


(1)  Tämä luku vastaa yhteisön suuntaviivoja valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi (EUVL C 244, 1.10.2004, s. 1).

(2)  Annettu 19.1.1994, julkaistu EYVL:ssä L 231, 3.9.1994, s. 1, ja sen ETA-täydennysosassa N:o 32 samana päivänä.

(3)  Annettu 16.12.1999, julkaistu EYVL:ssä L 274, 26.10.2000 ja sen ETA-täydennysosassa N:o 48 samana päivänä.

(4)  Asiaa koskevassa tiedonannossaan komissio on todennut, että on aiheellista tarkastella lähemmin vääristymiä, joita tuen myöntäminen pelastamis- ja rakenneuudistustoimiin aiheuttaa. Tiedonanto perustuu Tukholmassa 23. ja 24. maaliskuuta 2001 ja Barcelonassa 15. ja 16. maaliskuuta 2002 pidettyjen Eurooppa-neuvoston kokousten päätelmiin, joissa jäsenvaltioita kehotetaan jatkossakin vähentämään valtiontukea suhteessa BKT:hen ja suuntaamaan tukea yleisen edun mukaisiin horisontaalisiin tavoitteisiin, myös koheesiotavoitteisiin. Näin seurataan myös Lissabonissa 23. ja 24. maaliskuuta 2000 pidetyn Eurooppa-neuvoston päätelmien tavoitteita, joissa korostetaan talouden kilpailukyvyn kasvua Euroopassa.

(5)  Kyse on erityisesti neuvoston direktiivin 78/660/ETY (EYVL L 222, 14.8.1978, s. 11), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/51/EY (EUVL L 178, 17.7.2003, s. 16) ja sisällytetty ETA-sopimuksen liitteessä XXII olevaan 4 kohtaan ETA:n sekakomitean päätöksellä N:o 176/2003 (EUVL L 88, 25.3.2004, s. 53 ja ETA-täydennysosa N:o 15, 25.3.2004, s.14) 1 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuista yhtiömuodoista.

(6)  Kuten toisessa neuvoston direktiivissä 77/91/ETY (EYVL L 26, 31.1.1977, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla, säädetään. Liittymisasiakirja on sisällytetty ETA-sopimuksen liitteessä XXII olevaan 2 kohtaan ETA:n laajentumissopimuksella.

(7)  Kyse on erityisesti direktiivin 78/660/ETY (EYVL L 222, 14.8.1978, s. 11), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/51/EY (EUVL L 178, 17.7.2003, s. 16) ja sisällytetty ETA-sopimuksen liitteessä XXII olevaan 4 kohtaan ETA:n sekakomitean päätöksellä N:o 176/2003 (EUVL L 88, 25.3.2004, s. 53 ja ETA-täydennysosa N:o 15, 25.3.2004, s. 14) 1 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetuista yhtiömuodoista.

(8)  Määriteltäessä, onko yritys itsenäinen vai osa yhtymää, otetaan huomioon perusteet, jotka vahvistetaan komission asetuksen (EY) N:o 68/2001 liitteessä I (EYVL L 10, 13.1.2001, s. 20), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 363/2004 (EUVL L 63, 28.2.2004, s. 20) ja sisällytetty ETA-sopimuksen liitteessä XV olevan 1 kohdan d alakohtaan ETA:n sekakomitean päätöksellä N:o 131/2004 (EUVL L 64, 10.3.2005, s. 67).

(9)  Lentoliikenteen alalla on tällaisia erityissääntöjä. Ks. näiden suuntaviivojen 30 luku.

(10)  EFTA-valtioiden sopimus valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamisesta (’valvonta- ja tuomioistuinsopimus’) (EYVL L 344, 31.12.1994, s. 1).

(11)  Asia C-355/95 P, Textilwerke Deggendorf v. komissio (Kok. 1997, s. I-2549).

(12)  Tästä säännöstä voidaan poiketa pankkialalla myönnetyn pelastamistuen osalta, jotta kyseessä oleva luottolaitos voisi jatkaa tilapäisesti pankkitoiminnan harjoittamista toiminnan vakauden valvontaa koskevan voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/12/EY (EYVL L 126, 26.5.2000, s. 1), sellaisena kuin se on sisällytetty ETA-sopimuksen liitteessä IX olevaan 14 kohtaan ETA:n sekakomitean päätöksellä N:o 15/2001 (EYVL L 117, 26.4.2001, s. 13, ja ETA-täydennysosa N:o 22, 26.4.2001, s. 8)). Muina kuin lainatakauksina tai lainoina myönnettävän, a alakohdassa vahvistetut edellytykset täyttävän tuen olisi joka tapauksessa oltava pelastamistuen yleisperiaatteiden mukaista, eikä se voi sisältää pankin omiin varoihin liittyviä rakenteellisia rahoitustoimenpiteitä. Muina kuin lainatakauksina tai lainoina myönnettävä, a alakohdassa vahvistetut edellytykset täyttävä tuki otetaan huomioon arvioitaessa rakenneuudistussuunnitelmaan sisältyviä mahdollisia vastasuoritteita 37–41 kohdan mukaisesti.

(13)  Valvontaviranomainen voi ottaa huomioon, onko kyseessä keskisuuri vai suuri yritys.

(14)  Monialaiset puitteet alueellisesta tuesta suurille investointihankkeille, annettu 18 päivänä joulukuuta 2002 (ei vielä julkaistu), viimeksi muutettu 17 päivänä maaliskuuta 2004 (ei vielä julkaistu), 26A kohta.

(15)  Tällaisissa tapauksissa valvontaviranomainen hyväksyy ainoastaan rakenneuudistuksesta aiheutuvien sosiaalisten ongelmien lieventämiseen tarkoitetun tuen 16.3.2.6 jakson mukaisesti sekä ympäristötuen sellaisten saastuneiden alueiden puhdistamiseksi, jotka muutoin saatettaisiin jättää käytöstä pois.

(16)  Ks. 6 kohta. Tähän vähimmäisosuuteen ei saa sisältyä tukea. Näin ei ole esimerkiksi silloin, kun lainaan liittyy korkotukea tai tukea sisältäviä valtiontakauksia.

(17)  Ks. 9 kohdan c alakohta.

(18)  Määritelty ETA-sopimukseen ETA:n sekakomitean päätöksellä N:o 131/2004 (ei vielä julkaistu) sisällytetyssä komission suosituksessa 2003/361/EY (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36). Joulukuun 31 päivään 2004 saakka sovelletaan määritelmää, joka esitetään komission suosituksessa 96/280/EY (EYVL L 107, 30.4.1996, s. 4). Määritelmä on myös komission asetuksen (EY) N:o 70/2001, annettu 12 päivänä tammikuuta 2001, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta pienille ja keskisuurille yritykselle myönnettyyn valtiontukeen (EYVL L 10, 13.1.2001, s. 33) liitteessä 1, joka on sisällytetty ETA-sopimuksen liitteessä XV olevan 1 kohdan f alakohtaan ETA:n sekakomitean päätöksellä N:o 88/2002, tehty 25 päivänä kesäkuuta 2002, ETA-sopimuksen liitteen XV (valtiontuki) muuttamisesta (EYVL L 266, 3.10.2002, s. 56, ja ETA-täydennysosa N:o 49, 3.10.2002, s. 42).

(19)  Asiassa C-241/94, Ranska v. komissio (Kimberly Clark Sopalin), Kok. 1996, s. I-4551, annetussa tuomiossa yhteisöjen tuomioistuin totesi, että Ranskan kansallisesta työllisyysrahastosta (Fonds national de l'emploi) harkinnanvaraisesti myönnetty tuki saattoi asettaa eräät yritykset muita yrityksiä edullisempaan asemaan ja täyttää näin ollen perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle tuelle asetetut edellytykset. (Tuomiossa ei kuitenkaan asetettu kyseenalaiseksi komission päätelmiä, joissa tämä tuki katsottiin yhteismarkkinoille soveltuvaksi.)

(20)  Ilmoittamatta jätettyä tukea arvioidessaan valvontaviranomainen ottaa huomioon, olisiko tuki voitu katsoa ETA-sopimuksen mukaiseksi muunlaisena tukena kuin pelastamis- tai rakenneuudistustukena.

(21)  Odottamattomaksi tilanteeksi määritellään tilanne, jota yritysjohto ei voinut mitenkään ennakoida, kun rakenneuudistussuunnitelma laadittiin, ja joka ei johdu yritysjohdon laiminlyönneistä tai virheistä tai yhtymän, johon yritys kuuluu, päätöksistä.

(22)  Ks. valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan II osan 27 artiklassa mainittuja täytäntöönpanosäännöksiä koskevan EFTAn valvontaviranomaisen päätöksen 195/04/KOL, tehty 14 päivänä heinäkuuta 2004 (ei vielä julkaistu), liite III A ja liite III B (vakioitu kertomusmalli voimassa olevaa valtiontukea varten).

(23)  Euroopan yhteisöjen tilastotoimiston julkaisema Euroopan yhteisön tilastollinen toimialaluokitus (NACE).

LIITE

Kaava (1) yksinkertaistettuun menettelyyn soveltuvan pelastamistuen enimmäismäärän laskemiseksi:

Formula

Kaavan perustana on yrityksen liiketulos (EBIT eli voitto ennen korkoja ja veroja) tuen myöntämistä / tuesta ilmoittamista edeltävältä vuodelta (jonka tunnus on t). Tähän lisätään poistot ja käyttöpääoman muutokset. Käyttöpääoman muutos lasketaan vaihtuvien vastaavien ja lyhytaikaisen vieraan pääoman erotuksena (2) viimeksi päättyneeltä tilikaudelta. Jos liiketulokseen sisältyy varauksia, tämä on samoin mainittava selkeästi, eikä näitä varauksia sisällytetä tulokseen.

Laskutoimituksen tavoitteena on arvioida yrityksen negatiivinen kassavirta tuen hakemista edeltäneenä vuonna (tai tuen myöntämistä edeltäneenä vuonna, jos tuesta ei tarvitse ilmoittaa). Katsotaan, että puolet tästä määrästä varmistaa yrityksen liiketoiminnan jatkumisen kuuden kuukauden ajan. Tämän vuoksi tulos jaetaan kahdella.

Kaavaa voidaan käyttää ainoastaan, jos tuloksena on negatiivinen määrä.

Jos laskutoimituksen tulos on positiivinen, on selitettävä yksityiskohtaisesti, miksi yritys on 9–10 kohdassa määritellyissä vaikeuksissa.

Esimerkki:

Voitto ennen korkoja ja veroja (milj. euroa)

(12)

Poistot (milj. euroa)

2


Tase

(milj. euroa)

31. joulukuuta, t-1

31. joulukuuta, t

Vaihtuvat vastaavat

Rahat ja muut likvidit varat

10

5

Myyntisaamiset

30

20

Vaihto-omaisuus

50

45

Siirtosaamiset

20

10

Muut vaihtuvat vastaavat

20

20

Vaihtuvat vastaavat yhteensä

130

100

Lyhytaikainen vieras pääoma

Ostovelat

20

25

Siirtovelat

15

10

Saadut ennakot

5

5

Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä

40

40

Käyttöpääoma

90

60

Käyttöpääoman muutos

(30)

 

Pelastamistuen enimmäismäärä = [– 12 + 2 + (– 30)]/2 = – 20 miljoonaa euroa

Koska laskutoimituksen tulos on yli 10 miljoonaa euroa, 29 kohdassa kuvattua yksinkertaistettua menettelyä ei voida soveltaa. Jos tämä enimmäismäärä ylitetään, EFTA-valtioiden olisi esitettävä selitys, kuinka yrityksen tulevat kassavirtatarpeet ja pelastamistuen määrä on määritelty."


(1)  Voittoon ennen korkoja ja veroja (hakemuksen esittämistä edeltävän vuoden, t, tilinpäätöksen mukainen voitto ennen korkoja ja veroja eli EBIT) lisätään poistot kyseiseltä ajanjaksolta ja käyttöpääoman muutos kahden vuoden aikana (kaksi hakemuksen esittämistä edeltävää vuotta). Tulos jaetaan kahdella, jotta saadaan kuuden kuukauden jaksoa kuvaava luku (pelastamistuki hyväksytään tavallisesti kuudeksi kuukaudeksi).

(2)  Vaihtuvat vastaavat: rahat ja muut likvidit varat, myyntisaamiset (asiakastilit ja muut saamiset), muut vaihtuvat vastaavat ja siirtosaamiset, vaihto-omaisuus. Lyhytaikainen vieras pääoma: rahoitusvelat, ostovelat (tavarantoimittajat ja muut velat) ja muu lyhytaikainen vieras pääoma, saadut ennakot, muut siirtyvät erät, verovelat.


Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osastoa soveltamalla annetut säädökset

15.4.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 97/57


NEUVOSTON YHTEINEN KANTA 2005/304/YUTP,

hyväksytty 12 päivänä huhtikuuta 2005,

konfliktien ehkäisemisestä, hallinnasta ja ratkaisemisesta Afrikassa ja yhteisen kannan 2004/85/YUTP kumoamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 15 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Ensisijainen vastuu konfliktien ehkäisemisestä, hallinnasta ja ratkaisemisesta Afrikan mantereella on afrikkalaisilla itsellään.

(2)

Kansainvälisessä oikeudessa määritellään puitteet toimille, jotka liittyvät konfliktien ehkäisemiseen, hallintaan ja ratkaisemiseen Afrikassa.

(3)

Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvostolla on Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan nojalla ensisijainen vastuu kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämisestä.

(4)

Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöksiä laadittaessa Euroopan unionin kantojen ja etujen puolustaminen varmistetaan täysin soveltamalla Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 19 artiklaa.

(5)

Neuvosto hyväksyi 26 päivänä tammikuuta 2004 yhteisen kannan 2004/85/YUTP konfliktien ehkäisemisestä, hallinnasta ja ratkaisemisesta Afrikassa (1).

(6)

Neuvosto hyväksyi istunnossaan 22 päivänä marraskuuta 2004 ETPP:n toimintasuunnitelman rauhan ja turvallisuuden säilyttämiseksi Afrikassa ja antoi päätelmät rauhasta ja turvallisuudesta Afrikassa. Istunnossaan 13 päivänä joulukuuta 2004 neuvosto hyväksyi edellä mainitun toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa koskevat suuntaviivat. Tässä yhteydessä neuvosto korosti YUTP:n puitteissa (myös ETPP:n tuella) toteutettavien toimien, Afrikan rauhanrahaston, yhteisön säädösten ja jäsenvaltioiden kahdenvälisten toimien täydentävää luonnetta.

(7)

Rauhan, turvallisuuden ja vakauden edistäminen Afrikassa on yksi Afrikan unionin (AU) tavoitteista, ja jäsenvaltioiden välisten konfliktien rauhanomainen ratkaiseminen on yksi Afrikan unionin perustamisasiakirjaan sisällytetyistä periaatteista. Konfliktien ehkäisemistä, hallintaa ja ratkaisemista on käsitelty Afrikan yhtenäisyysjärjestön (OAU) ja sen seuraajan Afrikan unionin kanssa käydyssä vuoropuhelussa, ja ne sisältyvät Kairon julistukseen ja toimintasuunnitelmaan. Afrikan unioni ja Afrikan osa-alueelliset järjestöt ovat keskeiset tekijät konfliktien ehkäisemisessä, hallinnassa ja ratkaisemisessa Afrikassa.

(8)

Tehokas konfliktinehkäisy edellyttää strategioita sellaisten olosuhteiden luomiseksi, jotka edistävät vakaata ja paremmin ennustettavissa olevaa kansainvälistä toimintaympäristöä, sekä kattavia ja tasapainoisia avustus- ja kehitysapuohjelmia niiden paineiden helpottamiseksi, jotka laukaisevat väkivaltaisia konflikteja. Taloudellisten tekijöiden merkitys Afrikan konflikteissa sekä diplomaattisten ja taloudellisten toimenpiteiden tuomat mahdollisuudet ehkäistä ja ratkaista väkivaltaisia konflikteja on myös otettava huomioon.

(9)

Konfliktien ehkäiseminen sekä demokratia, ihmisoikeudet, oikeusvaltioperiaate ja hyvä hallintotapa ovat yhteydessä toisiinsa. Kehitysyhteistyöllä on tässä merkittävä asema, koska sillä voidaan vahvistaa rauhanomaisen konfliktinhallinnan valmiuksia.

(10)

HI-viruksen/aidsin ja konfliktien välinen yhteys on otettava huomioon kaikissa rauhaa ja turvallisuutta koskevissa politiikoissa. Epävakaus luo olosuhteet pandemian nopealle leviämiselle konfliktien kaikissa vaiheissa ehkäisemisestä jälleenrakentamiseen. Jo HI-viruksen ja aidsin leviämisellä itsellään on vakavia sosiaalis-taloudellisia ja poliittisia seuraamuksia niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä.

(11)

Euroopan yhteisö ja sen jäsenvaltiot tekivät kumppanuussopimuksen AKT-valtioiden kanssa Cotonoussa 23 päivänä kesäkuuta 2000.

(12)

Euroopan parlamentti hyväksyi 30 päivänä marraskuuta 2000 päätöslauselman naisten osallistumisesta konfliktien rauhanomaiseen ratkaisemiseen, ja yhteinen AKT–EU -edustajakokous hyväksyi 21 päivänä maaliskuuta 2002 päätöslauselman sukupuolten tasa-arvoa koskevista asioista.

(13)

Neuvosto hyväksyi 8 päivänä joulukuuta 2003 suuntaviivat lapsista aseellisten selkkausten yhteydessä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN YHTEISEN KANNAN:

1 artikla

1.   Euroopan unioni edistää väkivaltaisten konfliktien ehkäisemistä, hallintaa ja ratkaisemista Afrikassa vahvistamalla Afrikan valmiutta ja toimintakeinoja tällä alalla, erityisesti vahvistamalla vuoropuhelua Afrikan unionin sekä osa-alueellisten järjestöjen ja aloitteiden ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa ja tukemalla niitä. Euroopan unioni pyrkii tässä yhteydessä edistämään mahdollisten asiaan liittyvien toimijoiden välistä koordinointia, mihin sisältyy yhteisön ja sen jäsenvaltioiden toteuttamien toimenpiteiden koordinoinnin tiivistäminen, erityisesti rauhan ja turvallisuuden säilyttämistä Afrikassa koskevan ETPP:n toimintasuunnitelman ja sen täytäntöönpanoa koskevien suuntaviivojen puitteissa.

2.   Erityisesti Euroopan unioni panee täytäntöön rauhan ja turvallisuuden säilyttämistä Afrikassa koskevan ETPP:n toimintasuunnitelman neuvoston hyväksymien suuntaviivojen mukaisesti. Jäsenvaltioiden ja yhteisön avustusten koordinointia parannetaan ja tarkastellaan mahdollisuuksia perustaa hallinnointijärjestely, jolla helpotettaisiin jäsenvaltioiden vapaaehtoisten tarjousten kokoamista.

3.   Vahvistaessaan valmiuttaan kriisinhallinnan ja konfliktineston alalla Euroopan unioni tehostaa läheistä yhteistyötään Yhdistyneiden Kansakuntien ja asianomaisten alueellisten ja osa-alueellisten järjestöjen kanssa edellä mainitun tavoitteen saavuttamiseksi. Yhteistyötä YK:n kanssa kriisinhallinnan alalla viedään eteenpäin YK:n ja EU:n yhteistyötä kriisinhallinnassa koskevan 24 päivänä syyskuuta 2003 annetun yhteisen julkilausuman mukaisesti ja osana sen täytäntöönpanoa. EU on sitoutunut edistämään afrikkalaisten ensisijaista vastuuta mutta on kuitenkin edelleen valmis tarvittaessa osallistumaan omine voimavaroineen kriisinhallintaan Afrikassa.

4.   Euroopan unioni kehittää pitkän aikavälin konfliktinehkäisy- ja rauhanrakentamisaloitteita ja toteaa, että edistyminen näillä aloilla on välttämätön ehto myös Afrikan valtioiden kyvylle luoda ja ylläpitää valmiutta vastata tehokkaasti terrorismin haasteeseen.

5.   Euroopan unioni kehittää ennakoivan, kattavan ja yhdennetyn lähestymistavan, joka toimii myös yhteisenä viitekehyksenä yksittäisten jäsenvaltioiden toiminnalle. Osana tätä lähestymistapaa ja jotta parannetaan valmiutta toimia varhaisessa vaiheessa, puheenjohtajavaltio laatii jatkossakin korkeana edustajana toimivan pääsihteerin ja komission avustamana vuosikatsauksen, jossa pyritään tunnistamaan ja tarkkailemaan mahdollisia väkivaltaisia konflikteja ja jossa esitetään tarvittavat toimintavaihtoehdot niiden puhkeamisen tai toistumisen ehkäisemiseksi.

2 artikla

Euroopan unionin politiikassa keskitytään väkivaltaisten konfliktien puhkeamisen ja leviämisen ehkäisemiseen varhaisen toiminnan avulla sekä väkivaltaisten konfliktien toistumisen ehkäisemiseen. Tähän liittyvään Euroopan unionin toimintaan kuuluu:

konfliktien ehkäiseminen pyrkimällä käsittelemään konfliktin perustana olevia rakenteellisempia syitä samalla kun keskitytään väkivaltaisten konfliktien välittömiin syihin eli konfliktin laukaiseviin tekijöihin,

kriisinhallinta käsittelemällä konfliktien akuutteja vaiheita ja tukemalla väkivallan loppumiseen tähtääviä pyrkimyksiä kaikin mahdollisin keinoin, mukaan lukien poliittinen ja käytännön tuki alueellisille ja osa-alueellisille aloitteille kaikkien osapuolten välisen tulitauon aikaansaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä tarvittaessa kriisinhallintaoperaation käynnistäminen,

rauhanrakentaminen pyrkimällä tukemaan väkivaltaisen konfliktin hillitsemiseksi tehtäviä aloitteita sekä valmistelemaan ja tukemaan tällaisten konfliktien rauhanomaisia ratkaisuja,

olojen ennalleen palauttaminen tukemalla konfliktista toipuvien valtioiden ja yhteiskuntien taloudellista, poliittista ja sosiaalista jälleenrakentamista väkivallan uudelleen leviämisen ehkäisemiseksi ja kestävän rauhan edistämiseksi.

3 artikla

Tehostaakseen osallistumistaan konfliktien hallintaan sekä vastatakseen olemassa oleviin kriiseihin Euroopan unioni ottaa huomioon:

kansainvälisten oikeusjärjestelmien, riitojen ratkaisumekanismien sekä alueellisen tason yhteistyöjärjestelyjen kehittämisen ja erityisesti Afrikan unionin rauhan ja turvallisuuden neuvoston perustamisen kesäkuussa 2004,

yhteiskunnan rakenteiden kehittämisen lisäämällä Afrikan kansallisten turvallisuusinstituutioiden ja oikeuslaitosten tehokkuutta myös terrorismin vastaisten toimien osalta sekä yksilöimällä erityisiä toimia Afrikan maiden auttamiseksi niiden pannessa täytäntöön olemassa olevien kansainvälisten välineiden mukaiset sitoumuksensa kaikilla asiaankuuluvilla aloilla, mukaan lukien terrorismin ja laittoman kaupan torjunta,

tuen antamisen Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön ratifioimisessa ja täysimääräisessä täytäntöönpanossa, jolla voi olla tärkeä tehtävä kansallisten instituutioiden luomisessa rankaisemattomuuden torjumiseksi. Tähän liittyen vahvistetaan myös oikeuslaitoksia, joilla on tärkeä täydentävä tehtävä tässä yhteydessä. Erityistä huomiota kiinnitetään Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussääntöön sisältyviin sotarikoksiin, kuten lasten kutsuminen tai värvääminen asevoimiin, millä on vakavia vaikutuksia konflikteista kärsivien maiden kannalta.

4 artikla

1.   Euroopan unioni pyrkii lisäämään tukeaan alueellisille konfliktinehkäisyjärjestelyille ja -toimille parantamalla yritysten vastuullisuutta, lujittamalla oikeusvaltiota, järjestämällä koulutusta konfliktinehkäisyssä, luomalla valmiuksia muun muassa poliittisten ja taloudellisten analyysien osalta, tehostamalla varhaisvaroitusjärjestelmiä ja neuvottelu- ja välitystaitoja, parantamalla kansainvälisiä seuraamus- ja täytäntöönpanomekanismeja, kehittämällä mekanismeja konflikteja ruokkiviin taloudellisiin tekijöihin puuttumiseksi ja vahvistamalla yhteyksiä alueellisten järjestöjen välillä sekä yhteyksiä paikallisiin, kansallisiin ja alueellisiin valtiosta riippumattomiin toimijoihin sekä muihin kansainvälisen yhteisön jäseniin. Yhteisö ja sen jäsenvaltiot koordinoivat huolellisesti pyrkimyksiä alueellisten ja osa-alueellisten järjestöjen tukemiseksi konfliktinehkäisyn alalla, yhteisten aloitteiden kehittämiseksi ja yhteisvaikutuksen luomiseksi tarvittaessa myös yhteisen ohjelmoinnin avulla.

2.   Euroopan unioni tukee Afrikan unionia ja tekee tämän kanssa yhteistyötä konfliktien ehkäisemisen, hallinnan ja ratkaisemisen alalla pitkäaikaisen kumppanuuden luomiseksi erityisesti Kairon huippukokouksen seurannan puitteissa.

5 artikla

Euroopan unioni pyrkii:

tukemaan konfliktien ehkäisemisen sisällyttämistä yhteisön kehitysyhteistyö- ja kauppapolitiikkaan ja siihen liittyviin maakohtaisiin ja alueellisiin strategioihin,

ottamaan kehitys- ja kauppayhteistyössä tarvittaessa käyttöön konflikti-indikaattoreita sekä välineitä rauhan ja konfliktin vaikutusten arvioimiseksi, jotta pienennetään sitä riskiä, että apu ja kauppa pitäisivät yllä konfliktia, ja jotta maksimoidaan yhteistyön myönteiset vaikutukset rauhanrakentamiseen,

varmistamaan, että koko väestö saa nopeasti konkreettisia hyötyjä,

parantamaan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden toimien koordinointia tällä alalla,

parantamaan kehitys- ja kauppayhteistyötä alueellisten, osa-alueellisten ja paikallisten toimijoiden kanssa, jotta varmistetaan aloitteiden johdonmukaisuus ja tuetaan afrikkalaisten toimia,

yhteensovittamaan toimensa kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa.

6 artikla

1.   Euroopan unioni tukee pitkällä aikavälillä rauhantukioperaatioihin liittyvien Afrikan voimavarojen parantamista alueellisesti, osa-alueellisesti ja kahdenvälisesti sekä Afrikan valtioiden kykyä myötävaikuttaa alueelliseen integraatioon, rauhaan, turvallisuuteen ja kehitykseen. Tästä valmiuksien tehostamisesta huolimatta Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot harkitsevat edelleen tapauskohtaisesti omien operatiivisten keinojensa käyttöä konfliktien ehkäisemisessä ja kriisinhallinnassa Afrikassa Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan periaatteiden mukaisesti ja tiiviissä yhteistyössä alueella toteutettavien YK:n toimien kanssa. Tällöin otetaan huomioon Euroopan unionin kriisinhallintakyvyn puitteissa kehitettyjen voimavarojen laajuus, mukaan lukien siviilihenkilöstön lähettäminen pidemmän aikavälin rauhanrakentamistoimia varten.

2.   Koordinoinnin parantamiseksi ja yhteisvaikutuksen luomiseksi jäsenvaltiot ja komissio vaihtavat tietoja kaikista toimista, joihin on ryhdytty rauhantukioperaatioihin liittyvien Afrikan voimavarojen tukemiseksi. Tiedoista tehdään yhteenveto tämän yhteisen kannan 14 artiklassa edellytetyn vuosittaisen tarkistamisen yhteydessä.

3.   Jäsenvaltiot ja komissio painottavat aiempaa enemmän maakohtaisia ja alueellisia strategioita sekä riskinarviointia. Maakohtaisia strategioita voidaan kehittää käyttämällä standardoituja indikaattoreita ja asiantuntijaryhmien avustuksella. Riskinarvioinnissa ja maakohtaisten strategioiden laadinnassa olisi hyödyllistä käyttää aiempaa enemmän hyväksi paikallista tietämystä, muun muassa varhaisvaroitus- ja riskinarviointikoulutusta saaneiden paikallisten asiantuntijoiden antamia tietoja.

4.   Jäsenvaltiot ja komissio pyrkivät parantamaan Afrikan unionin ja Afrikan osa-alueellisten järjestöjen, erityisesti Länsi-Afrikan valtioiden talousyhteisön, Eteläisen Afrikan kehitysyhteisön, Hallitustenvälisen kehitysviranomaisen (IGAD), Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ja Keski-Afrikan talous- ja rahayhteisön tukemiseen liittyvien kahdenvälisten toimien koordinointia rauhantukioperaatioihin liittyvien Afrikan voimavarojen osalta.

5.   Jäsenvaltiot ja komissio kutsuvat säännöllisesti toisensa tai tarvittaessa puheenjohtajavaltion osallistumaan Afrikan rauhanturvaamisvalmiuksien vahvistamiseksi järjestämiinsä harjoituksiin tai seminaareihin.

6.   Tehostamistoimien koordinointiin ja vaihtoon pyritään asiasta kiinnostuneiden kolmansien osapuolten, etenkin Yhdysvaltojen, Kanadan, Norjan ja Japanin kanssa, erityisesti osana näiden maiden kanssa käytävää poliittista vuoropuhelua.

7.   Euroopan unioni pyrkii parantamaan edelleen rauhantukioperaatioihin liittyvien Afrikan voimavarojen vahvistamiseen tähtäävien kaikkien toimien koordinointia YK:n ja erityisesti YK:n rauhanturvaosaston kanssa.

8.   Euroopan unioni analysoi, kuinka koulutusta ja harjoituksia koskevat toimet voidaan parhaiten koordinoida.

9.   Euroopan unioni tarkastelee aikanaan ad hoc -pohjalta voimavarojen tehostamisohjelmien käynnistämistä omissa nimissään, erillisesti tai yksittäisten jäsenvaltioiden käynnistämien ohjelmien yhteydessä, jos tästä saadaan lisäarvoa. Tähän voi kuulua erilaisia toimia Euroopan unionin rauhanturvaharjoitusten aikana afrikkalaisten järjestöjen toimesta toteutettavista pienimuotoisista tarkkailijatehtävistä aina laajempiin koulutusohjelmiin saakka.

7 artikla

Jäsenvaltiot harjoittavat edelleen rajoittavaa politiikkaa aseviennin osalta ja soveltavat täysimääräisesti aseiden vientiä koskevia Euroopan unionin käytännesääntöjä. Jäsenvaltiot ja komissio, jotka tunnustavat, että perustellut turvallisuustarpeet ylittävä aseiden saatavuus ja keskittyminen voi olla epävakautta lisäävä tekijä ja että aseiden laittoman kaupan hillitseminen edistää merkittävällä tavalla jännityksen lieventymistä ja sovitteluprosesseja,

toimivat yhteistyössä sen edistämiseksi, että asevientikieltoja ja muita asiaan liittyviä Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöksiä noudatetaan kansainvälisesti, ja tukevat tällaisten toimenpiteiden tehokasta toteuttamista koskevia aloitteita,

tukevat ja aktiivisesti noudattavat jatkossakin alueellisia aloitteita, joilla ehkäistään ja torjutaan aseiden laitonta kauppaa,

toimivat yhteistyössä assosioituneiden maiden kannustamiseksi yhtymään Euroopan unionin hyväksymiin periaatteisiin ja toteuttamiin toimenpiteisiin. Lisäksi Euroopan unioni harkitsee tuen antamista Afrikan pyrkimyksille parantaa aseiden valmistuksen, tuonnin ja viennin valvontaa sekä tuen antamista ylimääräisten käsiaseiden valvonnalle tai hävittämiselle ja Afrikan pyrkimyksille ratkaista käsiaseisiin liittyvät ongelmat Euroopan unionin osallistumisesta käsiaseiden ja kevyiden aseiden epävakauttavan keskittymisen ja leviämisen torjumiseen 12 päivänä heinäkuuta 2002 hyväksytyn neuvoston yhteisen toiminnan 2002/589/YUTP (2) mukaisesti,

tukevat jatkossakin pienaseiden ja kevyiden aseiden laittoman kaupan kaikkia näkökohtia koskevaa YK:n toimintasuunnitelmaa sekä neuvotteluja, jotka koskevat kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen lisäpöytäkirjaa ampuma-aseiden, niiden osien ja komponenttien sekä ampumatarvikkeiden laittoman valmistuksen ja kaupan torjumisesta, jonka YK:n yleiskokous hyväksyi 31 päivänä toukokuuta 2001

8 artikla

1.   Euroopan unioni

pyrkii käsittelemään konflikteja ruokkivia taloudellisia tekijöitä,

pyrkii edistämään Afrikan integroimista edelleen maailman talouteen ja tukemaan siitä saatavien etujen ja mahdollisuuksien tasapuolista jakautumista yhteiskunnissa,

tukee taloudellista ja poliittista yhteistyötä, kuten alueellisia vakautusjärjestelyjä, osapuolten välisten suhteiden lujittamiseksi ennaltaehkäisevänä ja konfliktin jälkeisenä rauhanrakentamistoimenpiteenä,

työskentelee sen varmistamiseksi, että kaupan alueellista yhdentymistä koskevat toimenpiteet tukevat konfliktinestoa ja -ratkaisua poliittisessa kontekstissa, jossa on suojaverkostoja haavoittuvia ryhmiä varten.

2.   Euroopan unioni myös

tekee yhteistyötä edistääkseen arvohyödykkeiden laittomaan hyödyntämiseen ja kauppaan liittyvien vientikieltojen sekä muiden asiaan liittyvien Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätösten maailmanlaajuista noudattamista sekä tukee tällaisten toimenpiteiden tehokasta toteuttamista koskevia aloitteita,

pyrkii aktiivisesti löytämään keinoja luonnonvarojen laittoman hyväksikäytön lopettamiseksi, jos hyväksikäyttö myötävaikuttaa väkivaltaisten konfliktien puhkeamiseen, leviämiseen tai jatkumiseen,

käyttää tarvittaessa rajoittavia toimenpiteitä, kuten taloudellisia ja rahoitusta koskevia pakotteita, jotka kohdistuvat toimijoihin, jotka hyötyvät väkivaltaisista konflikteista ja pahentavat niitä. Tässä yhteydessä on tarkasteltava lähemmin yksityisen sektorin (positiivista tai negatiivista) roolia konfliktinestossa ja -ratkaisussa.

9 artikla

Koko konfliktin eri vaiheiden aikana Euroopan unioni

arvioi sitä tärkeää roolia, joka valtioista riippumattomilla toimijoilla voi olla konfliktien aiheuttamisessa tai niiden ratkaisemisessa tai estämisessä. Kummassakin tapauksessa niiden rooli ja mahdollinen positiivinen vaikutus olisi selvitettävä,

kannustaa soveltamaan naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevaa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaa 1325 varmistamalla, että sukupuolinäkökulma vaikuttaa suunnitteluun, täytäntöönpanoon ja konfliktin vaikutusten arviointiin, konfliktin eri toimijoiden tarpeisiin sekä konfliktinestoa, -hallintaa ja -ratkaisua, myös rauhanprosesseja ja -neuvotteluja, koskevaan päätöksentekoon osallistumisen tasoon ja luonteeseen,

tarkastelee tehokkaalla ja kattavalla tavalla aseellisten konfliktien lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutuksia lapsiin hyödyntäen erilaisia käytettävissään olevia apuvälineitä ja aikaisempaan ja käynnissä olevaan toimintaan perustuen sekä lapsia aseellisten selkkausten yhteydessä koskevien YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien 1460 ja 1539 ja lapsia aseellisten selkkauksien yhteydessä koskevien EU:n suuntaviivojen mukaisesti. Se pyrkii myös vaikuttamaan kolmansien maiden toimijoihin (sekä hallituksiin että valtioista riippumattomiin toimijoihin, myös aseellisiin ryhmiin), jotta nämä toteuttaisivat tehokkaita toimenpiteitä aseellisten selkkauksien piiriin joutuneiden lasten oikeuksien suojelemiseksi.

10 artikla

Ottaakseen huomioon tarpeen jatkaa konfliktin seurantaa myös sen jälkeen, kun se on muuttunut vähemmän akuutiksi, ja edistääkseen johdonmukaisempaa ja järjestelmällisempää lähestymistapaa sodan jälkeisiin tilanteisiin Afrikassa Euroopan unioni:

kehittää ja jäsentää omia voimavarojaan tukeakseen turvallisuussektorin uudistusta demokratian periaatteiden, ihmisoikeuksien kunnioittamisen, oikeusvaltioperiaatteen ja hyvän hallintotavan puitteissa erityisesti maissa, joissa ollaan siirtymässä väkivaltaisesta konfliktista kestävään rauhaan,

jatkaa ja vahvistaa tukeaan käsiaseiden epävakauttavaan keskittymiseen ja hallitsemattomaan leviämiseen liittyvien ongelmien käsittelemiseksi,

tehostaa tukeaan aseidenriisunnalle ja kotiutettujen taistelijoiden yhteiskuntaan palaamiselle kestävältä pohjalta, kiinnittäen erityistä huomiota sukupuoleen perustuviin tarpeisiin ja sotilaallisiin toimiin värvättyjen lasten tarpeisiin,

lisää apuaan olemassa olevien jalkaväkimiinojen raivaamiseksi ja lisää tietoisuutta miinoista sekä kannustaa ja tukee Afrikan miinanraivauskapasiteetin kehittämistä,

jatkaa sellaisten toimien tukemista, joiden tarkoituksena on konfliktin jälkeisessä tilanteessa helpottaa kotiseudultaan siirtymään joutuneiden väestöjen uudelleensopeuttamista yhteiskuntaan ottaen huomioon kyseeseen tulevat Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin edustajan maan sisäistä pakolaisuutta koskevat ohjaavat periaatteet,

kannustaa sovittelua ja tukee jälleenrakentamista, jota tarvitaan, jotta konfliktista toipuva maa voi ryhtyä jälleen toteuttamaan pitkän ajan kehityspolitiikkoja,

toistaa afrikkalaisten osapuolten kanssa käytävässä poliittisessa vuoropuhelussa neuvoston 16 päivänä kesäkuuta 2003 Kansainvälisestä rikostuomioistuimesta hyväksymän yhteisen kannan 2003/444/YUTP (3) mukaisesti vahvan sitoutumisensa Kansainvälisen rikostuomioistuimen tukemiseen ja kantansa Yhdysvaltojen esittämiin, luovuttamisen estäviin kahdenvälisiin sopimuksiin.

11 artikla

Euroopan unioni arvioi mahdollista yhteistyötä kansallisilla ja alueellisilla tasoilla tällä alueella ja ehdottaa eri välineitä käyttäen keinoja uskonnollisten ryhmien radikalisoitumisen ja niiden terroristien värväystoiminnalle altistumisen välistä suhdetta koskevan ongelman ratkaisemiseksi konfliktinestoa ja rauhanrakentamista silmällä pitäen. EU ottaa tässä yhteydessä huomioon EU:n ja Afrikan ministerikokouksessa Brysselissä (11 päivänä lokakuuta 2001) hyväksytyn yhteisen julistuksen terrorismista samoin kuin EU:n ja Afrikan ministerikokouksessa Ouagadougoussa (28 päivänä marraskuuta 2002) hyväksytyn yhteisen julistuksen terrorismista.

12 artikla

Euroopan unioni varmistaa, että HI-viruksen ja aidsin torjunta on olennainen osa konfliktinestoa ja -lieventämistä koskevaa EU:n strategiaa. Afrikan unionin kanssa kysymyksestä käytävää vuoropuhelua, jonka tulee pohjautua Afrikan vastuun periaatteeseen, olisi tiivistettävä. Tässä yhteydessä rauhantukioperaatioiden avustamisessa olisi varmistettava valistus ja koulutus HI-viruksen ja aidsin ehkäisemiseksi HI-virusta/aidsia ja kansainvälisiä rauhanturvaoperaatioita koskevan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1308 mukaisesti.

13 artikla

Neuvosto panee merkille, että komissio aikoo toimia tämän yhteisen kannan tavoitteiden ja prioriteettien saavuttamiseksi toteuttamalla tarvittaessa asiaa koskevia yhteisön toimenpiteitä.

14 artikla

Tätä yhteistä kantaa ja sen täytäntöönpanoa tarkastellaan uudelleen vuosittain ja muutetaan tarvittaessa puheenjohtajavaltion raportin pohjalta yhdessä korkeana edustajana toimivan pääsihteerin ja komission kanssa.

15 artikla

Kumotaan yhteinen kanta 2004/85/YUTP.

16 artikla

Tätä yhteistä kantaa noudatetaan päivästä, jona se hyväksytään.

17 artikla

Tämä yhteinen kanta julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Luxemburgissa 12 päivänä huhtikuuta 2005.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J.-C. JUNCKER


(1)  EUVL L 21, 28.1.2004, s. 25.

(2)  EYVL L 191, 19.7.2002, s. 1.

(3)  EUVL L 150, 18.6.2003, s. 67.


Oikaisuja

15.4.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 97/63


Oikaistaan komission direktiivi 2004/93/EY, annettu 21 päivänä syyskuuta 2004, neuvoston direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteiden II ja III mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen

( Euroopan unionin virallinen lehti L 300, 25. syyskuuta 2004 )

Sivu 24, viitenumero 663:

korvataan:

”(2RS,3RS)-3-(2-kloorifenyyli)-2-(4-fluorifenyyli)-[(1H-1,2,4-triatsol-1-yyli)metyyli]oksiraani (CAS-numero: 106325-08-0)”

seuraavasti:

”(2RS,3RS)-3-(2-kloorifenyyli)-2-(4-fluorifenyyli)-[(1H-1,2,4-triatsol-1-yyli)metyyli]oksiraani (CAS-numero: 133855-98-8)”.

Sivu 40, viitenumero 1107:

korvataan:

”Solvent Yellow 14 (CAS-numero: 842-07-9)”

seuraavasti:

”C.I Solvent yellow 14 (CAS-numero: 842-07-9)”.

Sivu 41, viitenumero 1127:

korvataan:

”Mineraalikuidut, paitsi muualla tässä liitteessä mainitut, [Keinotekoiset säännöttömästi suuntautuneet lasimaiset (silikaatti-) kuidut, joiden alkalioksidi- ja maa-alkalioksidipitoisuus (Na2O + K2O + CaO + MgO + BaO) on enintään 18 painoprosenttia] (EY-numero: 406-230-1)”

seuraavasti:

”Mineraalikuidut, paitsi muualla tässä liitteessä mainitut, [Keinotekoiset säännöttömästi suuntautuneet lasimaiset (silikaatti-) kuidut, joiden alkalioksidi- ja maa-alkalioksidipitoisuus (Na2O + K2O + CaO + MgO + BaO) on enintään 18 painoprosenttia]”;

viitenumero 1128:

korvataan:

”Asetofenonin, formaldehydin, sykloheksyyliamiinin, metanolin ja etikkahapon reaktiotuote”

seuraavasti:

”Asetofenonin, formaldehydin, sykloheksyyliamiinin, metanolin ja etikkahapon reaktiotuote (EY-numero: 406-230-1)”;

viitenumero 1131:

korvataan:

”Trinatriumbis(7-asetamidi-2-(4-nitro-2-oksidifenyyliatso)-3-sulfonaatti-1-naftolaatti)kromaatti (1-)”

seuraavasti:

”Trinatriumbis(7-asetamidi-2-(4-nitro-2-oksidifenyyliatso)-3-sulfonaatti-1-naftolaatti)kromaatti (1-) (EY-numero: 400-810-8)”;

viitenumero 1132:

korvataan:

”Seos: 4-allyyli-2,6-bis(2,3-epoksipropyyli)fenoli, 4-allyyli-6-(3-(6-(3-(6-(3-(4-allyyli-2,6-bis(2,3-epoksipropyyli)fenoksi)2-hydroksipropyyli)-4-allyyli-2-(2,3-epoksipropyyli)fenoksi)-2-hydroksipropyyli)-4-allyyli-2-(2,3-epoksipropyyli)fenoksi-2-hydroksipropyyli-2-(2,3-epoksipropyyli)fenoli, 4-allyyli-6-(3-(4-allyyli-2,6-bis(2,3-epoksipropyyli)fenoksi)-2-hydroksipropyyli)-2-(2,3-epoksipropyyli)fenoksi)fenoli ja 4-allyyli-6-(3-(6-(3-(4-allyyli-2,6-bis(2,3-epoksipropyyli)fenoksi)-2-hydroksipropyyli)-4-allyyli-2-(2,3-epoksipropyyli)fenoksi)2-hydroksipropyyli)-2-(2,3-epoksipropyyli)fenoli”

seuraavasti:

”Seos: 4-allyyli-2,6-bis(2,3-epoksipropyyli)fenoli, 4-allyyli-6-(3-(6-(3-(6-(3-(4-allyyli-2,6-bis(2,3-epoksipropyyli)fenoksi)2-hydroksipropyyli)-4-allyyli-2-(2,3-epoksipropyyli)fenoksi)-2-hydroksipropyyli)-4-allyyli-2-(2,3-epoksipropyyli)fenoksi-2-hydroksipropyyli-2-(2,3-epoksipropyyli)fenoli, 4-allyyli-6-(3-(4-allyyli-2,6-bis(2,3-epoksipropyyli)fenoksi)-2-hydroksipropyyli)-2-(2,3-epoksipropyyli)fenoksi)fenoli ja 4-allyyli-6-(3-(6-(3-(4-allyyli-2,6-bis(2,3-epoksipropyyli)fenoksi)-2-hydroksipropyyli)-4-allyyli-2-(2,3-epoksipropyyli)fenoksi)2-hydroksipropyyli)-2-(2,3-epoksipropyyli)fenoli (EY numero: 417-470-1)”.