14.4.2005

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 95/1

---

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 560/2005,

annettu 12 päivänä huhtikuuta 2005,

tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvien rajoittavien erityistoimenpiteiden toteuttamisesta Norsunluurannikon tilanteen vuoksi

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 60, 301 ja 308 artiklan,

ottaa huomioon Norsunluurannikkoon kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä 13 päivänä joulukuuta 2004 hyväksytyn neuvoston yhteisen kannan 2004/852/YUTP (1),

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (2),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan VII luvun mukaisesti Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvosto hyväksyi 15 päivänä marraskuuta 2004 päätöslauselman 1572 (2004), jossa se valitti sitä, että väkivaltaisuudet Norsunluurannikolla ovat puhjenneet uudelleen ja 3 päivänä toukokuuta 2003 tehtyä tulitaukosopimusta on rikottu toistuvasti, ja päätti kohdistaa tiettyjä rajoittavia toimenpiteitä Norsunluurannikkoa vastaan.

(2)

Yhteisen kannan 2004/852/YUTP mukaan on toteutettava Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 1572 (2004) määrätyt toimenpiteet, joilla muun muassa jäädytetään varat ja taloudelliset resurssit henkilöiltä, joiden toimivaltainen Yhdistyneiden Kansakuntien pakotekomitea katsoo uhkaavan rauhan solmimista ja kansallista sovitteluprosessia Norsunluurannikolla, ja ennen kaikkea henkilöiltä, jotka estävät Linas-Marcoussisin sopimuksen ja Accra III -sopimuksen täytäntöönpanon, sekä kaikilta muilta henkilöiltä, joiden katsotaan asiaa koskevien tietojen perusteella olevan vastuussa ihmisoikeuksien ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vakavista rikkomisista Norsunluurannikolla tai jotka lietsovat julkisesti vihaa ja väkivaltaa tai joiden pakotekomitea on todennut rikkovan niin ikään päätöslauselmalla 1572 (2004) käyttöön otettua aseidenvientikieltoa.

(3)

Nämä toimenpiteet kuuluvat perustamissopimuksen soveltamisalaan, joten kilpailun vääristymisen välttämiseksi ne on toteutettava yhteisön lainsäädännöllä siltä osin kuin ne koskevat yhteisöä. Tässä asetuksessa yhteisön alueella tarkoitetaan jäsenvaltioiden alueita, joihin perustamissopimusta sovelletaan siinä määrätyin edellytyksin.

(4)	Tässä asetuksessa säädettyjen toimenpiteiden tehokkuuden varmistamiseksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)	’pakotekomitealla’ Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1572 (2004) 14 kohdan mukaisesti perustettua Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston komiteaa;

2)

’varoilla’ rahoitusomaisuutta ja kaikenlaisia taloudellisia etuja, mukaan luettuina muun muassa seuraavat: a) käteisvarat, shekit, rahasaatavat, vekselit, maksumääräykset ja muut maksuvälineet; b) talletukset rahoituslaitoksissa tai muissa yhteisöissä, tileillä olevat rahavarat, velat ja velkasitoumukset; c) julkisesti ja yksityisesti myytävät arvopaperit ja velkakirjat, myös osakkeet ja osuudet, arvopaperitodistukset, joukkovelkakirjalainat, omat vekselit, optiotodistukset, velkasitoumukset ja johdannaissopimukset; d) korot, osingot tai muu omaisuudesta saatava tai kertyvä tulo tai arvo; e) luotot, kuittausoikeudet, takaukset, suoritustakaukset tai muut rahoitussitoumukset; f) remburssit, konossementit, kauppakirjat; g) varoihin tai rahoituslähteisiin liittyvää osuutta osoittavat asiakirjat; h) mitkä tahansa muut vientirahoitusvälineet;

3)

’varojen jäädyttämisellä’ toimia, joilla estetään kaikki sellainen varojen siirtäminen, kuljettaminen, muuntaminen, käyttö, käyttöön antaminen tai myyminen, joka muuttaisi niiden määrää, paljoutta, sijaintia, omistusta, hallintaa, luonnetta tai käyttötarkoitusta, taikka muut sellaiset muutokset, jotka mahdollistaisivat varojen käytön, omaisuudenhoito mukaan luettuna;

4)	’taloudellisilla resursseilla’ kaikenlaista aineellista tai aineetonta, irtainta tai kiinteää omaisuutta, joka ei sisälly varoihin, mutta jota voidaan käyttää varojen, tavaroiden ja palveluiden hankkimiseen;

5)	’taloudellisten resurssien jäädyttämisellä’ toimia, joilla estetään taloudellisten resurssien käyttö varojen, tavaroiden tai palvelujen hankkimiseen muun muassa niitä myymällä, vuokraamalla tai kiinnittämällä.

2 artikla

1.   Jäädytetään kaikki liitteessä I lueteltujen luonnollisten henkilöiden, oikeushenkilöiden tai yhteisöjen suoraan tai välillisesti omistamat tai valvomat varat ja taloudelliset resurssit.

2.   Mitään varoja tai taloudellisia resursseja ei saa asettaa suoraan eikä välillisesti liitteessä I lueteltujen luonnollisten henkilöiden, oikeushenkilöiden tai yhteisöjen saataville tai hyödynnettäviksi.

3.   Kielletään tietoinen ja tarkoituksellinen osallistuminen toimintaan, jonka suorana tai välillisenä tavoitteena tai seurauksena on 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden kiertäminen.

3 artikla

1.   Jos liitteessä II luetellut jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ovat ilmoittaneet pakotekomitealle aikeestaan sallia varojen ja taloudellisten resurssien käytön eikä pakotekomitea ole tätä kieltänyt kahden työpäivän kuluessa ilmoituksen tekemisestä, nämä viranomaiset voivat 2 artiklasta poiketen antaa luvan vapauttaa tietyt jäädytetyt varat tai taloudelliset resurssit tai asettaa ne saataville sopivina pitäminsä edellytyksin sen jälkeen, kun ne ovat todenneet, että kyseessä olevat varat tai taloudelliset resurssit:

a)	ovat tarpeen sellaisten perusluonteisten menojen kattamiseksi, jotka aiheutuvat muun muassa elintarvikkeiden hankinnasta, vuokrasta tai asuntolainasta, lääkkeistä ja sairaanhoidosta, veroista, vakuutusmaksuista ja julkisten yleishyödyllisten palvelujen käytöstä;

b)	on tarkoitettu yksinomaan oikeudellisiin palveluihin liittyvien kohtuullisten palkkioiden maksamiseen ja näistä palveluista aiheutuneiden kulujen korvaamiseen;

c)	on tarkoitettu yksinomaan jäädytettyjen varojen tai jäädytettyjen taloudellisten resurssien tavanomaisesta säilyttämisestä tai hoidosta aiheutuvien palkkioiden tai palvelumaksujen maksamiseen.

2.   Poiketen siitä, mitä 2 artiklassa säädetään, liitteessä II luetellut jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1572 (2004) 14 kohdan e alakohdassa asetettujen edellytysten mukaisesti sallia tiettyjen jäädytettyjen varojen tai taloudellisten resurssien vapauttamisen tai asettamisen saataville, jos toimivaltainen viranomainen on todennut, että kyseiset varat tai taloudelliset resurssit ovat tarpeen poikkeuksellisia menoja varten, ja jos toimivaltainen viranomainen on ilmoittanut toteamuksestaan pakotekomitealle ja tämä komitea on sen hyväksynyt.

4 artikla

Poiketen siitä, mitä 2 artiklassa säädetään, liitteessä II luetellut jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia tiettyjen jäädytettyjen varojen tai taloudellisten resurssien vapauttamisen, jos seuraavat ehdot täyttyvät:

a)	varoihin tai taloudellisiin resursseihin kohdistuu tuomioistuimen, viranomaisen tai välimiesten ennen 15 päivää marraskuuta 2004 perustama panttioikeus taikka tuomioistuimen, viranomaisen tai välimiesten ennen tuota päivää antama ratkaisu;

b)	varoja tai muita taloudellisia resursseja käytetään yksinomaan kattamaan tällaisella panttioikeudella turvatut tai tällaisella ratkaisulla vahvistetut saatavat niiden lakien ja muiden säännösten asettamissa rajoissa, jotka koskevat sellaisten henkilöiden oikeuksia, joilla on tällaisia saatavia;

c)	panttioikeutta ei ole perustettu tai ratkaisua ei ole annettu liitteessä I tarkoitetun henkilön tai yhteisön eduksi;

d)	panttioikeuden tai ratkaisun tunnustaminen ei ole kyseisen jäsenvaltion oikeusjärjestyksen perusteiden vastaista;

e)	toimivaltaiset viranomaiset ovat ilmoittaneet panttioikeudesta tai ratkaisusta pakotekomitealle.

5 artikla

Asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava 3 tai 4 artiklan nojalla annetuista luvista muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja komissiolle.

6 artikla

Edellä olevaa 2 artiklan 2 kohtaa ei sovelleta seuraaviin jäädytetyille tileille lisättäviin varoihin:

a)	näistä tileistä kertyvät korko- tai muut tuotot; tai

b)	sellaisista sopimuksista tai velvoitteista johtuvat maksut, jotka on tehty tai jotka ovat syntyneet ennen sitä päivää, josta lähtien nämä tilit ovat kuuluneet tämän asetuksen säännösten piiriin,

edellyttäen, että nämä korkotuotot, muut tuotot ja maksut jäädytetään 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

7 artikla

Edellä oleva 2 artiklan 2 kohta ei estä niitä rahoituslaitoksia, jotka saavat kolmansilta osapuolilta liitteessä I olevassa luettelossa mainitun henkilön tai yhteisön tilille siirrettyjä varoja, hyvittämästä jäädytettyjä tilejä, edellyttäen että myös kaikki tileille lisättävät varat jäädytetään. Rahoituslaitoksen on ilmoitettava näistä tilitapahtumista viipymättä toimivaltaisille viranomaisille.

8 artikla

1.   Luonnollisten henkilöiden, oikeushenkilöiden, yhteisöjen ja elinten on, tämän kuitenkaan rajoittamatta ilmoitusvelvollisuutta, luottamuksellisuutta ja salassapitovelvollisuutta koskevien sääntöjen sekä perustamissopimuksen 284 artiklan määräysten soveltamista:

a)

toimitettava välittömästi kaikki tämän asetuksen noudattamista edistävät tiedot, kuten 2 artiklan mukaisesti jäädytetyt tilit ja määrät, liitteessä II luetelluille asuin- tai sijaintijäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille sekä, joko suoraan tai näiden toimivaltaisten viranomaisten välityksellä, komissiolle;

b)	toimittava yhteistyössä liitteessä II lueteltujen toimivaltaisten viranomaisten kanssa näiden tietojen tarkistamisessa.

2.   Komission suoraan vastaanottamat lisätiedot asetetaan asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten saataville.

3.   Tämän artiklan mukaisesti toimitettuja tai vastaanotettuja tietoja saa käyttää vain niihin tarkoituksiin, joita varten ne on toimitettu tai vastaanotettu.

9 artikla

Varojen ja taloudellisten resurssien jäädyttäminen tai niiden saataville asettamisesta kieltäytyminen siinä uskossa, että se on tämän asetuksen mukaista, ei johda minkäänlaiseen korvausvastuuseen jäädyttämisen toteuttaneen luonnollisen henkilön, oikeushenkilön tai yhteisön osalta eikä näiden johtajien tai työntekijöiden osalta, ellei varojen ja muiden taloudellisten resurssien jäädyttämisen osoiteta tapahtuneen huolimattomuuden seurauksena.

10 artikla

Komissio ja jäsenvaltiot ilmoittavat toisilleen välittömästi tämän asetuksen nojalla toteutetuista toimenpiteistä ja toimittavat toisilleen hallussaan olevat tähän asetukseen liittyvät asiaankuuluvat tiedot, erityisesti tiedot rikkomuksista ja täytäntöönpano-ongelmista sekä kansallisten tuomioistuinten antamista tuomioista.

11 artikla

Komissio valtuutetaan muuttamaan:

a)	liite I pakotekomitean päätösten perusteella; ja

b)	liite II jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella.

12 artikla

Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän asetuksen säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja toteutettava tarvittavat toimenpiteet niiden täytäntöönpanon varmistamiseksi. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on annettava nämä säännökset komissiolle tiedoksi viipymättä asetuksen tultua voimaan ja ilmoitettava sille niiden kaikista myöhemmistä muutoksista.

13 artikla

Tätä asetusta sovelletaan:

a)	yhteisön alueella sen ilmatila mukaan luettuna;

b)	jäsenvaltion lainkäyttövallan alaisessa ilma-aluksessa tai muussa aluksessa;

c)	yhteisön alueella tai sen ulkopuolella olevaan jäsenvaltion kansalaiseen;

d)	oikeushenkilöön, ryhmään tai yhteisöön, joka on perustettu tai muodostettu jonkin jäsenvaltion lainsäädännön nojalla;

e)	yhteisössä liiketoimintaa harjoittavaan oikeushenkilöön, ryhmään tai yhteisöön.

14 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  EUVL L 368, 15.12.2004, s. 50.

(2)  Lausunto annettu 24. helmikuuta 2005 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

---

---

---

14.4.2005

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 95/9

---

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 561/2005,

annettu 13 päivänä huhtikuuta 2005,

tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon hedelmien ja vihannesten tuontijärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 21 päivänä joulukuuta 1994 annetun komission asetuksen (EY) N:o 3223/94 (1) ja erityisesti sen 4 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksessa (EY) N:o 3223/94 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)	Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 3223/94 4 artiklassa tarkoitetut tuonnin kiinteät arvot vahvistetaan liitteessä olevassa taulukossa merkityllä tavalla.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 14 päivänä huhtikuuta 2005.

---

(1)  EYVL L 337, 24.12.1994, s. 66. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1947/2002 (EYVL L 299, 1.11.2002, s. 17).

---

---

14.4.2005

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 95/11

---

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 562/2005,

annettu 5 päivänä huhtikuuta 2005,

neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 soveltamista koskevista säännöistä siltä osin kuin on kyse jäsenvaltioiden ja komission välisistä tiedonannoista maito- ja maitotuotealalla

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maito- ja maitotuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 (1) ja erityisesti sen 40 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 804/68 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä siltä osin kuin on kyse jäsenvaltioiden ja komission välisistä tiedonannoista maito- ja maitotuotealalla 8 päivänä heinäkuuta 1999 annettua komission asetusta (EY) N:o 1498/1999 (2) on muutettu huomattavasti useita kertoja. Siihen on tehty lukuisia muutoksia asetuksella (EY) N:o 1255/1999 ja kaikilla asetuksilla, joilla on säädetty sen täytäntöönpanoa koskevia sääntöjä. Selkeyden vuoksi asetus (EY) N:o 1498/1999 olisi sen vuoksi kumottava ja korvattava uudella asetuksella.

(2)

Maito- ja maitotuotealan tuotanto- ja markkinatilanteen arviointia varten on tarpeen toimittaa säännöllisesti tietoja asetuksessa (EY) N:o 1255/1999 säädettyjen interventiotoimenpiteiden toiminnasta ja erityisesti sekä interventioelinten hallussa että yksityisissä varastoissa olevien kyseisten tuotteiden varastojen kehityksestä.

(3)	Tuet kaseiiniksi jalostetulle rasvattomalle maidolle sekä vientituet on mahdollista vahvistaa ainoastaan sekä sisämarkkinoiden että kansainvälisen kaupan hintojen kehitystä koskevien tietojen perusteella.

(4)	Kauppavirtojen täsmällinen ja säännöllinen seuranta vientitukien vaikutuksen arvioimiseksi vaatii tietoja niiden tuotteiden viennistä, joille on vahvistettu vientituki, erityisesti tarjouskilpailumenettelyssä myönnettyjen määrien osalta.

(5)

Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen osana tehdyn maataloussopimuksen, jäljempänä ’maataloussopimus’, joka hyväksyttiin neuvoston päätöksellä 94/800/EY (3), täytäntöön paneminen vaatii sen mukaisten sitoumusten noudattamiseksi suuren määrän yksityiskohtaisia tietoja tuonnista ja viennistä ja erityisesti todistushakemuksista ja todistusten käytöstä. On tarpeen saada nopeasti tietoja viennin kehittymisestä, jotta kyseisiä sitoumuksia voitaisiin hyödyntää mahdollisimman hyvin. Kyseisen sopimuksen mukaan elintarvikeapuna toteutettuun vientiin ei sovelleta tuetulle viennille asetettuja rajoituksia. Olisi säädettävä, että vientitodistushakemuksia koskevissa tiedonannoissa on sen vuoksi täsmennettävä, mitkä todistushakemukset koskevat elintarvikeaputoimituksia.

(6)

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 804/68 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista erityissäännöistä maito- ja maitotuotealan vientitodistusten ja vientitukien osalta 26 päivänä tammikuuta 1999 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 174/1999 (4) säädetään erityissäännöt eräiden maitotuotteiden viemiseksi Kanadaan, Yhdysvaltoihin ja Dominikaaniseen tasavaltaan. Olisi säädettävä asiaa koskevien tietojen toimittamisesta.

(7)	Asetuksella (EY) N:o 174/1999 säädetään erityisjärjestelystä, joka koskee vientituen myöntämistä sisäisessä jalostusmenettelyssä valmistetun sulatejuuston yhteisöstä peräisin oleville ainesosille. Olisi säädettävä asiaa koskevien tietojen toimittamisesta.

(8)	Asetuksen (EY) N:o 174/1999 5 artiklan mukaisesti tietyissä tapauksissa vientitodistus voi olla voimassa myös sellaiselle tuotteelle, joka kuuluu johonkin muuhun kuin todistuksen 16 kohdassa mainittuun tuotekoodiin. Olisi säädettävä asiaa koskevien tietojen toimittamisesta.

(9)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä maito- ja maitotuotealan tuontijärjestelmän ja tariffikiintiöiden avaamisen osalta 14 päivänä joulukuuta 2001 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 2535/2001 (5) säädetään tietyistä tuontikiintiöistä, joita hallinnoidaan kolmansien maiden viranomaisten antamien IMA 1 -todistusten avulla. Jäsenvaltiot ilmoittavat komissiolle niiden tuotteiden määrät, joille on annettu tuontitodistus IMA 1 -todistusten perusteella. Kokemus on osoittanut, että näiden tiedoksiantojen perusteella ei aina voida tarkasti seurata kyseistä tuontia kussakin vaiheessa. Olisi säädettävä lisätietojen toimittamisesta.

(10)	Komission saamien tietojen käsittelystä vuosien mittaan saadut kokemukset ovat osoittaneet, että tietoja toimitetaan toisinaan liian tiheään. Sen vuoksi eräiden tiedonantojen toimitustiheyttä on harvennettu.

(11)	On olennaista pystyä vertaamaan tuotteiden hintanoteerauksia erityisesti vientitukien ja tukimäärien laskemiseksi. On myös tarpeen saada tietoja punnitsemalla selville, kuinka uskottavia kyseiset hintanoteeraukset ovat.

(12)	Viestintävälineet ovat kehittyneet huomattavasti viime vuosina. Tämä kehitys olisi otettava huomioon ja tehtävä tiedonsiirrosta nopeampaa, tehokkaampaa ja turvallisempaa.

(13)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maidon ja maitotuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

VARASTOT JA INTERVENTIOTOIMENPITEET

1 artikla

1.   Kun on kyse asetuksen (EY) N:o 1255/1999 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti toteutetuista interventiotoimenpiteistä, jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viimeistään kunkin kuukauden kymmenentenä päivänä edeltävän kuukauden osalta seuraavat tiedot:

a)	kyseisen kuukauden lopussa varastossa olleen voin määrät sekä kyseisen kuukauden aikana varastoon saapuneet ja varastosta poistetut määrät tämän asetuksen liitteessä I olevan A osan mallin mukaisesti;

b)	kyseisen kuukauden aikana varastosta poistetun voin määrät jaoteltuina niiden asetusten mukaisesti, joita kyseisiin määriin sovelletaan, tämän asetuksen liitteessä I olevan B osan mallin mukaisesti;

c)	kyseisen kuukauden lopussa varastossa olleen voin määrät jaoteltuina niiden iän mukaan tämän asetuksen liitteessä I olevan C osan mallin mukaisesti.

2.   Kun on kyse asetuksen (EY) N:o 1255/1999 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti toteutetuista interventiotoimenpiteistä, jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viimeistään kunkin kuukauden kymmenentenä päivänä edeltävän kuukauden osalta seuraavat tiedot tämän asetuksen liitteessä II olevan mallin mukaisesti:

a)	kyseisen kuukauden aikana varastoon saapuneen ja varastosta poistetun voin ja kerman määrät voina ilmaistuna;

b)	kyseisen kuukauden lopussa varastossa olleen voin ja kerman kokonaismäärä voina ilmaistuna.

2 artikla

Kun on kyse asetuksen (EY) N:o 1255/1999 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti toteutetuista interventiotoimenpiteistä, jäsenvaltioiden on toimitettava viimeistään kunkin kuukauden kymmenentenä päivänä edeltävän kuukauden osalta seuraavat tiedot:

a)	kyseisen kuukauden lopussa varastossa olleen rasvattoman maitojauheen määrät sekä kyseisen kuukauden aikana varastoon saapuneet ja varastosta poistetut määrät tämän asetuksen liitteessä III olevan A osan mallin mukaisesti;

b)	kyseisen kuukauden aikana varastosta poistetun rasvattoman maitojauheen määrät jaoteltuina tämän asetuksen liitteessä III olevan B osan mallin mukaisesti;

c)	kyseisen kuukauden lopussa varastossa olleen rasvattoman maitojauheen määrät jaoteltuina niiden iän mukaan tämän asetuksen liitteessä III olevan C osan mallin mukaisesti.

3 artikla

Kun on kyse asetuksen (EY) N:o 1255/1999 8 ja 9 artiklan mukaisesti toteutetuista interventiotoimenpiteistä, jäsenvaltioiden on toimitettava viimeistään kunkin kuukauden kymmenentenä päivänä edeltävän kuukauden osalta seuraavat tiedot tämän asetuksen liitteessä IV olevan mallin mukaisesti:

a)	kyseisen kuukauden aikana varastoon saapuneet ja varastosta poistetut juuston määrät jaoteltuina juustoluokittain;

b)	kyseisen kuukauden lopussa varastossa olleen juuston määrät jaoteltuina juustoluokittain.

4 artikla

Tässä luvussa tarkoitetaan:

a)	’saapuneilla määrillä’ varastoon tosiasiallisesti sijoitettuja määriä, jotka interventioelin on tai ei ole ottanut haltuunsa;

b)	’poistetuilla määrillä’ varastosta poistettuja määriä, tai jos ostaja on ottanut ne haltuunsa ennen siirtoa, haltuun otettuja määriä.

II LUKU

RASVATONTA MAITOA JA RASVATONTA MAITOJAUHETTA KOSKEVAT TOIMENPITEET

5 artikla

1.   Kun on kyse asetuksen (EY) N:o 1255/1999 11 artiklan 1 kohdan mukaisesti myönnetystä tuesta rehuissa käytettävälle rasvattomalle maidolle ja rasvattomalle maitojauheelle, jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viimeistään kunkin kuukauden kahdentenakymmenentenä päivänä edeltävän kuukauden osalta seuraavat tiedot tämän asetuksen liitteessä V olevan mallin mukaisesti:

a)	rehuseosten valmistukseen käytetyn rasvattoman maidon määrät, joille on haettu tukea kyseisen kuukauden aikana;

b)	denaturoidun rasvattoman maitojauheen määrät, joille on haettu tukea kyseisen kuukauden aikana;

c)	rehuseosten valmistukseen käytetyn rasvattoman maitojauheen määrät, joille on haettu tukea kyseisen kuukauden aikana.

2.   Kun on kyse asetuksen (EY) N:o 1255/1999 12 artiklan mukaisesti myönnetystä tuesta kaseiiniksi jalostetulle rasvattomalle maidolle, jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tämän asetuksen liitteessä V olevan mallin mukaisesti viimeistään kunkin kuukauden kahdentenakymmenentenä päivänä rasvattoman maidon määrät, joille on haettu tukea edeltävän kuukauden aikana. Määrät on jaoteltava tuotetun kaseiinin tai kaseinaatin laadun mukaan.

III LUKU

HINNAT

6 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään kunakin keskiviikkona kello 11.00 (Brysselin aikaa) liitteessä VI lueteltujen tuotteiden niiden alueella edeltävällä viikolla sovelletut noudettuna lähettäjältä -hinnat. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava toimijoiden raportoimat maitotuotteiden hinnat juustoja lukuun ottamatta, kun kansallinen tuotanto on vähintään 2 prosenttia yhteisön tuotannosta tai kun toimivaltainen kansallinen viranomainen katsoo sen tuotannon olevan edustava kansallisella tasolla. Juustojen osalta jäsenvaltioiden on ilmoitettava niiden juustotyyppien hinnat, joiden tuotanto on vähintään 8 prosenttia kansallisesta juustontuotannosta.

2.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään kuukauden kuluttua edellisen kuukauden päättymisestä niiden alueella maidontuottajille maksetut raakamaidon hinnat.

Hinnat on ilmaistava jäsenvaltion viranomaisen vahvistamana, otantatutkimukseen perustuvana painotettuna keskiarvona.

3.   Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että yhteisössä sovellettavia hintoja koskevat ilmoitukset ovat edustavia, paikkansapitäviä ja täydellisiä. Sitä varten jäsenvaltioiden on annettava komissiolle vuosittain viimeistään 31 päivänä toukokuuta liitteessä XII olevan vakiomuotoisen kyselylomakkeen mukainen kertomus.

4.   Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että asianomaiset taloudelliset toimijat toimittavat niille vaadittavat tiedot asetettujen määräaikojen mukaisesti.

5.   Tätä artiklaa sovellettaessa ’noudettuna lähettäjältä -hinnalla’ tarkoitetaan hintaa, jolla tuote ostetaan yritykseltä veroja (alv.) ja muita kustannuksia (kuljetus, lastaus, käsittely, varastointi, kuormalavat, vakuutus jne.) lukuun ottamatta. Hinnat on ilmaistava jäsenvaltion viranomaisen vahvistamana, otantatutkimukseen perustuvana painotettuna keskiarvona.

IV LUKU

KAUPPA

1 JAKSO

TUONTI

7 artikla

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle seuraavat tiedot:

1)

viimeistään kuukauden kuluttua kiintiövuoden päättymisestä sitä edeltäneen kiintiövuoden osalta niiden tuotteiden määrät, joille on annettu tuontitodistukset asetuksen (EY) N:o 2535/2001 5 artiklassa tarkoitetuissa kiintiöissä, jaoteltuina yhdistetyn nimikkeistön koodin ja alkuperämaan koodin mukaan;

2)

viimeistään 10 päivänä tammikuuta ja 10 päivänä heinäkuuta edeltäneiden kuuden kuukauden osalta niiden tuotteiden määrät, joille on annettu tuontitodistukset asetuksen (EY) N:o 2535/2001 24 artiklassa tarkoitetuissa kiintiöissä, jaoteltuina yhdistetyn nimikkeistön koodin ja alkuperämaan koodin mukaan;

3)

viimeistään kunkin kuukauden kymmenentenä päivänä edellisen kuukauden osalta niiden tuotteiden määrät, joille on annettu tuontitodistukset ja joihin sovelletaan yhteisessä tullitariffissa tarkoitettuja muita kuin etuustulleja, jaoteltuina yhdistetyn nimikkeistön koodin ja alkuperämaan koodin mukaan;

4)

viimeistään kunkin kuukauden kymmenentenä päivänä edellisen kuukauden osalta niiden tuotteiden määrät, joille on annettu tuontitodistukset neuvoston asetuksen (EY) N:o 2007/2000 (6) 1 artiklan ja neuvoston päätöksellä 2002/761/EY (7) hyväksytyn Euroopan yhteisön ja Libanonin väliaikaisen sopimuksen 10 artiklan mukaista tuontia varten, jaoteltuina yhdistetyn nimikkeistön koodin ja alkuperämaan koodin mukaan;

5)	viimeistään kunkin kuukauden kymmenentenä päivänä edellisen kuukauden osalta niiden tuotteiden määrät, joille on annettu tuontitodistukset asetuksen (EY) N:o 2535/2001 20 artiklassa tarkoitetuissa kiintiöissä, jaoteltuina yhdistetyn nimikkeistön koodin ja alkuperämaan koodin mukaan;

6)

kerran vuodessa viimeistään kolmen kuukauden kuluttua kunkin kiintiökauden päättymisestä asetuksessa (EY) N:o 2535/2001 tarkoitetuissa tuontikiintiöissä annettujen todistusten käyttämättä jääneet määrät jaoteltuina kiintiön järjestysnumeron, yhdistetyn nimikkeistön koodin ja alkuperämaan koodin mukaan.

Jos asianomaisten viitekausien aikana ei ole annettu todistuksia, jäsenvaltioiden on ilmoitettava siitä komissiolle.

8 artikla

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään 31 päivänä maaliskuuta edellisen vuoden osalta liitteessä VII olevan mallin mukaisesti ja yhdistetyn nimikkeistön koodin mukaan jaoteltuina IMA 1 -todistusten perusteella asetuksen (EY) N:o 2535/2001 2 osaston III luvun mukaisesti annettuja tuontitodistuksia koskevat seuraavat tiedot sekä IMA 1 -todistusten numerot:

a)	tuotteiden määrä, jolle todistus on annettu, ja tuontitodistuksen antopäivä;

b)	niiden tuotteiden määrä, joiden osalta vakuus on vapautettu.

2 JAKSO

VIENTI

9 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on toimitettava seuraavat tiedot komissiolle jokaisena työpäivänä viimeistään kello 18:

a)

maitotuotteiden vientitukinimikkeistön koodin ja määräpaikkakoodin mukaan jaotellut määrät, joiden osalta on haettu samana päivänä: i) asetuksen (EY) N:o 174/1999 1 artiklassa tarkoitettuja todistuksia, lukuun ottamatta kuitenkaan kyseisen asetuksen 17 artiklassa tarkoitettuja todistuksia; ii) asetuksen (EY) N:o 174/1999 17 artiklassa tarkoitettuja todistuksia;

b)	tarvittaessa tieto siitä, että a alakohdassa tarkoitettuja todistushakemuksia ei ole kyseisenä päivänä jätetty;

c)

maitotuotteiden vientitukinimikkeistön koodin ja määräpaikkakoodin mukaan jaotellut maitotuotteiden määrät, joille on haettu samana päivänä asetuksen (EY) N:o 174/1999 8 artiklassa tarkoitettuja väliaikaisia todistuksia, sekä: i) tarjouskilpailuun osallistumisen määräpäivä ja jäljennös asiakirjasta, jossa vahvistetaan tarjouskilpailussa haetut määrät; ii) tarjouskilpailun piiriin kuuluva tuotemäärä tai, jos tarjouskilpailun järjestää komission asetuksen (EY) N:o 800/1999 (8) 36 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut puolustusvoimat eikä määrää täsmennetä, edellä mainitulla tavalla jaoteltu arvioitu määrä;

d)

maitotuotteiden vientitukinimikkeistön koodin ja määräpaikkakoodin mukaan jaotellut maitotuotteiden määrät, joiden osalta on lopullisesti annettu tai peruutettu asetuksen (EY) N:o 174/1999 8 artiklassa tarkoitetut väliaikaiset todistukset, tarjouskilpailun järjestävä elin sekä väliaikaisen todistuksen päivämäärä ja määrä, jolle todistus on annettu, tämän asetuksen liitteessä VIII olevan A osan mallin mukaisesti;

e)	tarvittaessa c alakohdassa tarkoitettu tarjouskilpailun piiriin kuuluva tarkistettu tuotemäärä tämän asetuksen liitteessä VIII olevan A osan mallin mukaisesti;

f)	maan ja maitotuotteiden vientitukinimikkeistön koodin mukaan jaotellut maitotuotteiden määrät, joiden osalta on asetuksen (EY) N:o 174/1999 20 ja 20 a artiklan mukaisesti annettu lopulliset todistukset, joihin liittyy vientituki, tämän asetuksen liitteessä VIII olevan B osan mallin mukaisesti.

2.   Edellä 1 kohdan c alakohdan i alakohdassa tarkoitettujen tietojen osalta yksi ilmoitus jäsenvaltiota kohti riittää, kun samaan tarjouskilpailuun on jätetty useita hakemuksia.

3.   Jäsenvaltioiden ei tarvitse ilmoittaa päivittäin sellaisia määriä, joiden osalta vientitodistushakemukset on jätetty asetuksen (EY) N:o 174/1999 1 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan, 18 artiklan, 20 artiklan ja 20 a artiklan mukaisesti eikä vientitukea ole haettu, tai kun hakemukset koskevat Uruguayn kierroksen osana tehdyn maataloussopimuksen 10 artiklan 4 kohdan mukaisia elintarvikeaputoimituksia.

10 artikla

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kunkin viikon maanantaina edellisen viikon osalta maitotuotteiden vientitukinimikkeistön koodin mukaan jaotellut maitotuotteiden määrät, joille on haettu asetuksen (EY) N:o 174/1999 1 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuja todistuksia ilman vientitukea, tämän asetuksen liitteessä VIII olevan C osan mallin mukaisesti.

11 artikla

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ennen kunkin kuukauden 16 päivää edellisen kuukauden osalta:

a)

maitotuotteiden vientitukinimikkeistön koodin mukaan jaotellut maitotuotteiden määrät, joiden osalta todistushakemukset on peruutettu asetuksen (EY) N:o 174/1999 10 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan mukaisesti, sekä vientituen määrä tämän asetuksen liitteessä IX olevan A osan mallin mukaisesti;

b)	maitotuotteiden vientitukinimikkeistön koodin mukaan jaotellut maitotuotteiden määrät, joita ei ole viety niihin liittyvien todistusten voimassaoloajan päättymisen jälkeen, sekä kyseessä oleva vientituen määrä tämän asetuksen liitteessä IX olevan B osan mallin mukaisesti;

c)

maitotuotteiden vientitukinimikkeistön koodin ja määräpaikkakoodin mukaan jaotellut määrät, joille on haettu vientitodistuksia Uruguayn kierroksen osana tehdyn maataloussopimuksen 10 artiklan 4 kohdan mukaisten elintarvikeapuun liittyvien toimitusten toteuttamiseksi, tämän asetuksen liitteessä IX olevan C osan mallin mukaisesti;

d)

yhdistetyn nimikkeistön koodin ja lähtömaan koodin mukaan jaotellut, asetuksen (EY) N:o 800/1999 11 artiklan 6 kohdan kolmannen luetelmakohdan mukaisesti CN-koodiin 0406 30 kuuluvien tuotteiden valmistamiseksi käytettävien tuotujen maitotuotteiden määrät, joihin ei päde mikään perustamissopimuksen 23 artiklan 2 kohdan tilanteista ja joille on myönnetty asetuksen (EY) N:o 174/1999 17 artiklan 1 kohdassa mainittu hyväksyntä, tämän asetuksen liitteessä IX olevan D osan mallin mukaisesti;

e)

yhdistetyn nimikkeistön koodin tai tarvittaessa maitotuotteiden vientitukinimikkeistön koodin mukaan jaotellut määrät, joille on asetuksen (EY) N:o 174/1999 18 ja 20 artiklan mukaisesti annettu lopulliset todistukset ja joille ei ole haettu vientitukea, tämän asetuksen liitteessä IX olevan E osan mallin mukaisesti.

12 artikla

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ennen kunkin kuukauden (n) 16 päivää n-4 kuukauden osalta yhdistetyn nimikkeistön ja määräpaikkakoodin mukaan jaotellut määrät, joiden osalta on täytetty tuettoman viennin tullimuodollisuudet, liitteessä X olevan A osan mallin mukaisesti.

13 artikla

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle ennen heinäkuun 16 päivää edeltävän GATT-vuoden osalta:

a)

määrät, joiden osalta asetuksen (EY) N:o 174/1999 5 artiklan 3 kohdan soveltaminen on hyväksytty ja siltä osin kuin tuloksena on ero myönnetyssä vientituessa, vientituen määrä ja annetun vientitodistuksen 16 kohtaan merkitty maitotuotteiden vientitukinimikkeistön koodi sekä tosiasiallisesti viedyn tuotteen vientitukinimikkeistön koodi tämän asetuksen liitteessä X olevan B osan mallin mukaisesti;

b)

maitotuotteiden vientitukinimikkeistön koodin mukaan jaotellut määrät, joihin on sovellettu asetuksen (EY) N:o 800/1999 18 artiklan 3 kohdan säännöksiä siltä osin kuin tosiasiallisesti sovellettu vientituki on eri kuin todistuksessa mainittu vientituki, sekä todistuksessa ilmoitetun määräpaikan osalta maksettava vientituki ja tosiasiallisesti sovellettu vientituki tämän asetuksen liitteessä X olevan C osan mallin mukaisesti.

V LUKU

YLEISET JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

14 artikla

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tässä asetuksessa vaaditut tiedot liitteessä XI vahvistettuja viestintävälineitä käyttäen.

15 artikla

Komissio pitää jäsenvaltioiden sille toimittamat tiedot niiden saatavilla.

16 artikla

Kumotaan asetus (EY) N:o 1498/1999.

Asetusta (EY) N:o 1498/1999 sovelletaan edelleen tämän asetuksen soveltamista edeltävään ajanjaksoon liittyvien tietojen toimittamiseen.

Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä XIII olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

17 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2005. Edellä olevaa 6 artiklan 3 kohtaa sovelletaan kuitenkin 31 päivästä toukokuuta 2005.

---

(1)  EYVL L 160, 26.6.1999, s. 48. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 186/2004 (EUVL L 29, 3.2.2004, s. 6).

(2)  EYVL L 174, 9.7.1999, s. 3. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1681/2001 (EYVL L 227, 23.8.2001, s. 36).

(3)  EYVL L 336, 23.12.1994, s. 1.

(4)  EYVL L 20, 27.1.1999, s. 8. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2250/2004 (EUVL L 381, 28.12.2004, s. 25).

(5)  EYVL L 341, 22.12.2001, s. 29. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 810/2004 (EUVL L 149, 30.4.2004, s. 138).

(6)  EYVL L 240, 23.9.2000, s. 1.

(7)  EYVL L 262, 30.9.2002, s. 1.

(8)  EYVL L 102, 17.4.1999, s. 11.

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

14.4.2005

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 95/42

---

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 563/2005,

annettu 13 päivänä huhtikuuta 2005,

edustavien hintojen vahvistamisesta siipikarjanliha-, muna- ja muna-albumiinialalla sekä asetuksen (EY) N:o 1484/95 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon muna-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä lokakuuta 1975 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2771/75 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon siipikarjanliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä lokakuuta 1975 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2777/75 (2) ja erityisesti sen 5 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon muna-albumiinin ja maitoalbumiinin yhteisestä kauppajärjestelmästä 29 päivänä lokakuuta 1975 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2783/75 (3) ja erityisesti sen 3 artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Komission asetuksessa (EY) N:o 1484/95 (4) vahvistetaan lisätullien järjestelmän soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt sekä siipikarjanliha-, muna- ja muna-albumiinialalla sovellettavat edustavat hinnat.

(2)

Siipikarjanliha-, muna- ja muna-albumiinialan tuotteiden tuontihintojen tarkistaminen perustuu tietojen säännölliselle tarkastamiselle, jonka vuoksi on välttämätöntä muuttaa tiettyjen tuotteiden edustavia hintoja ottaen huomioon hintojen vaihtelu alkuperän mukaan. Tämän vuoksi olisi julkaistava vastaavat edustavat hinnat.

(3)	Markkinoiden tilanteen huomioon ottaen tätä muutosta on tarpeen soveltaa mahdollisimman nopeasti.

(4)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat siipikarjanlihan ja munien hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan asetuksen (EY) N:o 1484/95 liite I tämän asetuksen liitteellä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 14 päivänä huhtikuuta 2005.

---

(1)  EYVL L 282, 1.11.1975, s. 49. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 806/2003 (EUVL L 122, 16.5.2003, s. 1).

(2)  EYVL L 282, 1.11.1975, s. 77. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 806/2003.

(3)  EYVL L 282, 1.11.1975, s. 104. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 2916/95 (EYVL L 305, 19.12.1995, s. 49).

(4)  EYVL L 145, 29.6.1995, s. 47. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 263/2005 (EUVL L 46, 16.2.2005, s. 38).

---

---

14.4.2005

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 95/44

---

AKT–EY-MINISTERINEUVOSTON PÄÄTÖS N:o 1/2005,

tehty 8 päivänä maaliskuuta 2005,

AKT–EY-ministerineuvoston työjärjestyksen vahvistamisesta

(2005/297/EY)

AKT–EY-MINISTERINEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Cotonoussa 23 päivänä kesäkuuta 2000 allekirjoitetun AKT–EY-kumppanuussopimuksen ja erityisesti sen 15 artiklan 5 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	AKT–EY-suurlähettiläskomitea teki sille siirretyn toimivallan puitteissa 30 päivänä tammikuuta 2001 päätöksen N:o 1/2001 AKT–EY-ministerineuvoston työjärjestyksen vahvistamisesta.

(2)	Työjärjestykseen olisi tehtävä joitain muutoksia, jotta otetaan huomioon uusien valtioiden liittyminen Euroopan unionin jäseniksi.

(3)	Gaboronessa, Botswanassa 6 päivänä toukokuuta 2004 pidetyssä AKT–EY-ministerineuvoston 29. istunnossa päätettiin näin ollen muuttaa työjärjestystä,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Istuntojen ajankohta ja paikka

1.   AKT–EY-kumppanuussopimuksen, jäljempänä ’AKT–EY-sopimus’, 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti AKT–EY-ministerineuvosto, jäljempänä ’neuvosto’, kokoontuu yleensä kerran vuodessa ja aina tarvittaessa jonkin osapuolen pyynnöstä.

2.   Neuvoston kutsuu koolle sen puheenjohtaja. Kokousten ajankohdat vahvistetaan osapuolten yhteisellä sopimuksella.

3.   Neuvosto kokoontuu joko Euroopan unionin neuvoston tavanomaisissa istuntopaikoissa tai AKT-valtioiden ryhmän sihteeristön toimipaikassa taikka jossakin AKT-valtiossa sijaitsevassa kaupungissa neuvoston tekemän päätöksen mukaisesti.

2 artikla

Asialista

1.   Puheenjohtaja laatii alustavan asialistan kutakin istuntoa varten. Se toimitetaan neuvoston jäsenille vähintään 30 päivää ennen istunnon alkamista. Alustavaan asialistaan otetaan kaikki ne asiat, joiden listalle ottamista koskeva pyyntö on toimitettu puheenjohtajalle viimeistään 30 päivää ennen istunnon alkamista.

Alustavaan asialistaan otetaan asiat, joita koskevat asiakirjat on toimitettu neuvoston sihteeristölle hyvissä ajoin niiden toimittamiseksi edelleen neuvoston ja AKT–EY-suurlähettiläskomitean, jäljempänä ’komitea’, jäsenille viimeistään 21 päivää ennen istunnon alkamista.

2.   Neuvosto vahvistaa asialistan kunkin istunnon alussa. Kiireellisissä tapauksissa neuvosto voi päättää AKT-valtioiden tai yhteisön pyynnöstä sellaisten asioiden ottamisesta listalle, joiden osalta ei ole noudatettu 1 kohdassa annettuja määräaikoja.

3.   Alustava asialista voidaan jakaa A-, B- ja C-osaan.

A-osaan otetaan asiat, jotka neuvosto voi hyväksyä ilman keskustelua.

B-osaan otetaan asiat, joista neuvoston on keskusteltava ennen niiden hyväksymistä.

C-osaan otetaan asiat, joista käydään epävirallinen näkemystenvaihto.

3 artikla

Päätöksenteko

1.   AKT–EY-sopimuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti neuvosto tekee ratkaisut osapuolten yhteisellä sopimuksella.

2.   Neuvoston päätökset ovat päteviä ainoastaan, jos vähintään puolet Euroopan unionin neuvoston jäsenistä, yksi Euroopan yhteisöjen komission, jäljempänä ’komissio’, jäsen ja kaksi kolmasosaa AKT-valtioiden hallituksia edustavista jäsenistä on läsnä.

3.   Jos joku neuvoston jäsen on estynyt osallistumasta, hän voi lähettää tilalleen edustajan. Tällöin hänen on ilmoitettava puheenjohtajalle, kuka henkilö tai mikä valtuuskunta on valtuutettu edustamaan häntä. Edustajalla on kaikki estyneen jäsenen oikeudet.

4.   Neuvoston jäsenet voivat tuoda mukanaan neuvonantajia, jotka avustavat jäseniä.

5.   Kunkin valtuuskunnan kokoonpano toimitetaan puheenjohtajalle tiedoksi ennen kunkin istunnon alkamista.

6.   Euroopan investointipankin, jäljempänä ’pankki’, edustaja osallistuu neuvoston istuntoihin silloin, kun asialistalla on pankin toimialaa koskevia kysymyksiä.

4 artikla

Kirjalliset menettelyt

Kiireellisessä tapauksessa neuvostoa voidaan pyytää tekemään ratkaisunsa kirjeenvaihdolla. Tästä menettelystä voidaan sopia joko neuvoston istunnossa tai komiteassa.

Samaan aikaan kun tehdään päätös tämän menettelyn soveltamisesta, vastaamiselle voidaan asettaa määräaika. Määräajan päätyttyä neuvoston puheenjohtaja toteaa neuvoston kahden sihteerin selonteon perusteella, voidaanko saatujen vastausten perusteella katsoa, että asiasta vallitsee yhteisymmärrys.

5 artikla

Komiteat ja työryhmät

Neuvosto voi perustaa komiteoita tai työryhmiä, joille se antaa tarpeelliseksi katsomiaan tehtäviä, kuten erityisesti yhteistyöaloja tai kumppanuuden erityiskysymyksiä koskevan päätöksenteon valmistelu.

Näiden komiteoiden ja työryhmien työn valvonta voidaan antaa komitean tehtäväksi.

6 artikla

Rajoitetun kokoonpanon ministeriryhmät

Istuntojensa aikana neuvosto voi antaa kokoonpanoltaan rajoitetuille, pariteettiperiaatteella muodostetuille ministeriryhmille tehtäväksi valmistella määrättyjä asialistan kohtia koskevat päätökset ja päätelmät, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 5 artiklan soveltamista.

7 artikla

Ministerikomiteat

1.   AKT–EY-sopimuksen 83 artiklan mukaisesti perustetaan AKT–EY-kehitysrahoitusyhteistyökomitea. Neuvosto vahvistaa tämän komitean työjärjestyksen.

2.   Neuvosto käsittelee kauppapoliittiset kysymykset ja AKT–EY-sopimuksen 38 artiklalla perustetun AKT:n ja EY:n yhteisen kaupan alan ministerikomitean kertomukset.

8 artikla

Tarkkailijoina osallistuvat valtiot

1.   AKT–EY-sopimuksen niiden allekirjoittajavaltioiden edustajat, jotka sopimuksen voimaantulohetkellä eivät ole vielä saattaneet sopimuksen 93 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja menettelyjä päätökseen, voivat osallistua neuvoston istuntoihin tarkkailijoina. Tällöin heille voidaan antaa lupa osallistua neuvostossa käytäviin keskusteluihin.

2.   Sama sääntö koskee AKT–EY-sopimuksen 93 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuja maita.

3.   Neuvosto voi valtuuttaa AKT–EY-sopimukseen liittymistä pyytäneen valtion edustajat osallistumaan neuvoston työskentelyyn tarkkailijoina.

9 artikla

Luottamuksellisuus ja viralliset julkaisut

1.   Ellei toisin päätetä, neuvoston istunnot eivät ole julkisia. Istuntoihin päästäkseen on esitettävä kulkulupa.

2.   Jollei neuvosto toisin päätä, sen päätöksentekoa koskee salassapitovelvollisuus, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muita asiassa sovellettavia määräyksiä.

3.   Kukin osapuoli voi päättää julkaista neuvoston päätökset, päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot omissa virallisissa julkaisuissaan.

10 artikla

Vuoropuhelu valtioista riippumattomien toimijoiden kanssa

1.   Säännönmukaisten istuntojen ohella neuvosto voi kutsua AKT-valtioiden ja Euroopan unionin talous- ja yhteiskuntaelämän edustajia sekä kansalaisyhteiskunnan toimijoita osallistumaan näkemystenvaihtoon tiedottaakseen niille asialistalla olevista kysymyksistä ja kuullakseen niiden lausunnot ja ehdotukset.

2.   Neuvoston sihteeristö huolehtii tällaisen talous- ja yhteiskuntaelämän sekä kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa käytävän näkemystenvaihdon järjestämisestä. Tässä tarkoituksessa se voi komission suostumuksella siirtää tiettyjä tehtäviä kansalaisyhteiskuntaa edustaville järjestöille. Silloin, kun näkemystenvaihtoa käydään AKT-valtioiden talous- ja yhteiskuntaelämän edustajien kanssa, neuvoston sihteeristö voi antaa osan tehtävistä Euroopan yhteisöjen talous- ja sosiaalikomitean hoidettavaksi.

3.   Puheenjohtaja ottaa neuvoston sihteeristön ehdotuksesta asialistalle sellaiset kysymykset, joista käydään vuoropuhelua valtiosta riippumattomien toimijoiden kanssa. Kyseiset kohdat annetaan neuvoston muiden jäsenten tiedoksi samaan aikaan kunkin istunnon alustavan asialistan kanssa.

11 artikla

Alueita ja osa-alueita edustavat järjestöt

AKT-valtioiden alueita ja osa-alueita edustavat järjestöt voivat lähettää edustajansa neuvoston ja komitean istuntoihin tarkkailijoina edellyttäen, että neuvosto on tehnyt asiasta ensin päätöksen.

12 artikla

Tiedonannot ja istuntojen pöytäkirjat

1.   Kaikki tässä työjärjestyksessä mainitut tiedonannot osoitetaan neuvoston sihteeristön toimesta AKT-valtioiden edustajille, AKT-valtioiden ryhmän sihteeristölle, jäsenvaltioiden pysyville edustajille, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristölle ja komissiolle.

Jos tiedonanto koskee pankkia, se toimitetaan lisäksi sen pääjohtajalle.

2.   Kustakin istunnosta laaditaan pöytäkirja, johon kirjataan neuvoston tekemät päätökset.

Neuvosto hyväksyy pöytäkirjan, minkä jälkeen tehtävää hoitava puheenjohtaja ja neuvoston kaksi sihteeriä allekirjoittavat sen. Pöytäkirjat säilytetään neuvoston arkistossa. Pöytäkirjasta toimitetaan jäljennös 1 kohdassa tarkoitetuille vastaanottajille.

13 artikla

Asiakirjat

Jollei toisin päätetä, neuvosto tekee päätöksensä osapuolten virallisilla kielillä laadittujen asiakirjojen perusteella.

14 artikla

Asiakirjojen muoto

1.   AKT–EY-sopimuksen 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut päätökset, päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot jaetaan artikloihin.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut asiakirjat päätetään ilmaisulla ”Tehty [paikka] [aika]”; päivämääräksi laitetaan se päivä, jona neuvosto on hyväksynyt kyseisen asiakirjan.

2.   AKT–EY-sopimuksen 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen päätösten nimenä on ”Päätös”, minkä perään merkitään järjestysnumero, tekopäivämäärä ja maininta aiheesta.

Päätöksissä mainitaan niiden voimaantulopäivämäärä. Päätöksiin sisältyy seuraava virke: ”AKT-valtioiden, yhteisön ja sen jäsenvaltioiden on omalta osaltaan toteutettava tämän päätöksen täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet.”.

3.   AKT–EY-sopimuksen 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen päätöslauselmien, suositusten ja lausuntojen nimenä on ”Päätöslauselma”, ”Suositus” tai ”Lausunto”, minkä perään merkitään järjestysnumero, antamispäivämäärä ja maininta aiheesta.

4.   Puheenjohtaja allekirjoittaa neuvoston hyväksymät asiakirjat, jotka säilytetään neuvoston arkistossa.

Neuvoston kaksi sihteeriä antavat nämä asiakirjat tiedoksi 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille vastaanottajille.

15 artikla

Puheenjohtajuus

Neuvoston puheenjohtajana toimivat vuorotellen

—	1 päivästä huhtikuuta 30 päivään syyskuuta jonkin AKT-valtion hallituksen jäsen, ja

—	1 päivästä lokakuuta 31 päivään maaliskuuta Euroopan unionin neuvoston jäsen.

16 artikla

Komitea

1.   AKT–EY-sopimuksen 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti neuvosto voi siirtää osan toimivaltuuksistaan komitealle.

2.   Komitean kokoontumista koskevat edellytykset vahvistetaan sen työjärjestyksessä.

3.   Komitean tehtävänä on valmistella neuvoston istunnot ja hoitaa neuvoston sille uskomat tehtävät.

17 artikla

Osallistuminen yhteiseen edustajakokoukseen

Neuvoston osallistuessa yhteisen edustajakokouksen istuntoihin sitä edustaa sen puheenjohtaja.

Jos puheenjohtaja on estynyt, hän nimeää sijaisekseen jonkun neuvoston jäsenen.

18 artikla

Yhteisön politiikan johdonmukaisuus ja vaikutus AKT–EY-sopimuksen soveltamiseen

1.   Jos AKT-valtiot esittävät AKT–EY-sopimuksen 12 artiklan nojalla neuvottelupyynnön, neuvottelut järjestetään lyhyessä määräajassa; pääsääntöisesti neuvottelut on järjestettävä viidentoista päivän kuluessa pyynnön esittämisestä.

2.   Neuvottelut voi järjestää neuvosto, komitea, jompikumpi 7 artiklassa tarkoitetuista ministerikomiteoista tai tilapäisesti perustettu ryhmä.

19 artikla

Sihteeristö

Neuvoston ja komitean sihteerintehtävistä huolehtivat pariteettiperiaatteen mukaisesti kaksi sihteeriä.

Vastavuoroisen kuulemisen jälkeen AKT-valtiot nimeävät sihteereistä toisen ja yhteisö toisen.

Sihteerit hoitavat tehtävänsä täysin itsenäisesti pyrkien toteuttamaan ainoastaan AKT–EY-sopimuksen tavoitteet pyytämättä tai ottamatta vastaan ohjeita yhdeltäkään hallitukselta, järjestöltä tai muulta viranomaiselta kuin neuvostolta ja komitealta.

Neuvostolle tarkoitettu kirjeenvaihto osoitetaan sen puheenjohtajalle neuvoston sihteeristön toimipaikkaan.

20 artikla

Tällä päätöksellä kumotaan ja korvataan AKT–EY-ministerineuvoston työjärjestyksen vahvistamisesta 30 päivänä tammikuuta 2001 tehty AKT–EY-suurlähettiläskomitean päätös N:o 1/2001.

---

14.4.2005

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 95/48

---

AKT–EY-MINISTERINEUVOSTON PÄÄTÖS N:o 2/2005,

tehty 8 päivänä maaliskuuta 2005,

yhteisen kaupan alan AKT–EY-ministerikomitean työjärjestyksen vahvistamisesta

(2005/298/EY)

AKT–EY-MINISTERINEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen, Cotonoussa 23 päivänä kesäkuuta 2000 allekirjoitetun kumppanuussopimuksen, jäljempänä ’sopimus’, ja erityisesti sen 38 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Sopimuksen 38 artiklan 1 kohdassa määrätään yhteisen kaupan alan ministerikomitean perustamisesta.

(2)	AKT–EY-suurlähettiläskomitea teki sille siirretyn toimivallan perusteella 24 päivänä huhtikuuta 2001 päätöksen N:o 4/2001 kyseisen ministerikomitean työjärjestyksen vahvistamisesta.

(3)	Työjärjestykseen olisi tehtävä joitakin muutoksia, jotta otetaan huomioon uusien valtioiden liittyminen Euroopan unionin jäseniksi.

(4)	Gaboronessa, Botswanassa 6 päivänä toukokuuta 2004 pidetyssä AKT–EY-ministerineuvoston 29. istunnossa päätettiin näin ollen muuttaa työjärjestystä,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Kokoonpano

1.   Yhteinen kaupan alan ministerikomitea, jäljempänä ’kauppakomitea’, muodostuu yhdestä kunkin Euroopan yhteisön jäsenvaltion ministeristä ja yhdestä Euroopan komission jäsenestä sekä yhtä suuresta määrästä AKT-valtioiden ministereitä.

2.   Kummankin osapuolen on ilmoitettava edustajiensa nimet kauppakomitean sihteeristölle.

3.   Kauppakomitea voi päättää perustaa kokoonpanoltaan rajoitettuja ryhmiä, joihin kuuluu yhtä monta AKT-valtioita ja EY:n jäsenvaltioita edustavaa komitean jäsentä komission jäsen mukaan luettuna, laatimaan suosituksia määrätyistä 12 artiklan 1 kohdassa mainituista asioista.

2 artikla

Puheenjohtaja

Kauppakomitean puheenjohtajana toimii vuorotellen kuuden kuukauden ajan Euroopan komission jäsen Euroopan yhteisön puolesta ja AKT-valtioiden edustaja. Ensimmäisenä puheenjohtajan tehtävää hoitaa AKT-valtioiden edustaja.

3 artikla

Kokoukset

1.   Kauppakomitea kokoontuu vähintään kerran vuodessa tai useammin jommankumman osapuolen pyynnöstä.

2.   Kauppakomitea kokoontuu joko Euroopan unionin neuvoston tavanomaisissa istuntopaikoissa tai AKT-valtioiden ryhmän sihteeristön toimipaikassa taikka jossakin AKT-valtiossa sijaitsevassa kaupungissa kauppakomitean tekemän päätöksen mukaisesti.

3.   Kauppakomitean kutsuu koolle sen puheenjohtaja.

4.   Kaupan alan alakomitea on päätösvaltainen ainoastaan, jos Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden edustajien enemmistö, yksi Euroopan yhteisöjen komission jäsen ja AKT-valtioiden edustajien enemmistö on läsnä.

4 artikla

Edustajat

1.   Kauppakomitean jäsenten ollessa estyneitä kokouksiin voivat osallistua heidän edustajansa.

2.   Jäsenen, joka haluaa lähettää puolestaan edustajan, on ilmoitettava puheenjohtajalle edustajansa nimi ennen kokousta.

3.   Kauppakomitean jäsenen edustaja käyttää kaikkia tämän jäsenen oikeuksia.

5 artikla

Valtuuskunnat

1.   Kauppakomitean jäsenillä voi olla mukanaan kauppaa koskevissa kysymyksissä toimivaltaisia virkamiehiä.

2.   Osapuolten valtuuskuntien suunniteltu kokoonpano on ilmoitettava puheenjohtajalle ennen jokaista kokousta.

3.   Kauppakomitea voi kutsua osapuolten yhteisellä sopimuksella muita kuin komitean jäseniä osallistumaan kokouksiinsa.

4.   AKT-valtioiden alueellisten tai pienalueellisten taloudellista yhdentymistä edistävien järjestöjen edustajat voivat osallistua kokouksiin tarkkailijoina, jos kauppakomitea hyväksyy osallistumisen etukäteen.

6 artikla

Sihteeristö

AKT–EY-ministerineuvoston sihteeristö toimii myös kauppakomitean sihteeristönä.

7 artikla

Asiakirjat

AKT–EY-ministerineuvoston sihteeristö vastaa kauppakomitean kokouksia varten tarvittavien asiakirjojen laatimisesta.

Kun asioiden käsittely kauppakomiteassa perustuu asiakirjoihin, komitean sihteeristö numeroi kyseiset asiakirjat ja jakaa ne kauppakomitean asiakirjoina.

8 artikla

Kirjeenvaihto

1.   Kauppakomitealle tai sen puheenjohtajalle osoitettu kirjeenvaihto toimitetaan kauppakomitean sihteeristölle.

2.   Sihteeristö varmistaa, että kirjeenvaihto toimitetaan vastaanottajille ja, kun on kyse 7 artiklassa tarkoitetuista asiakirjoista, muille kauppakomitean jäsenille. Tiedoksi annettu kirjeenvaihto toimitetaan Euroopan yhteisöjen komission pääsihteeristölle, Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden pysyville edustustoille ja AKT-valtioiden edustajien diplomaattisille edustustoille.

9 artikla

Julkisuus

Kauppakomitean kokoukset eivät ole julkisia, jollei toisin päätetä.

10 artikla

Kokousten esityslista

1.   Puheenjohtaja laatii ehdotuksen esityslistaksi kutakin kokousta varten. Kauppakomitean sihteeristö toimittaa sen vastaanottajille viimeistään 15 päivää ennen kokouksen alkua.

2.   Esityslistaehdotuksessa ovat asiat, joiden ottamista esityslistalle jompikumpi osapuoli on pyytänyt puheenjohtajalta viimeistään 21 päivää ennen kokouksen alkua. Myös kaupallisen yhteistyön AKT–EY-alakomitea voi pyytää asioiden ottamista esityslistalle. Tällaisessa tapauksessa alakomitean puheenjohtajia pyydetään osallistumaan kokoukseen.

3.   Osapuolten suostumuksella määräaikoja voidaan erityistapauksissa lyhentää esiin tulleiden vaatimusten huomioon ottamiseksi.

4.   Kauppakomitea hyväksyy esityslistan kunkin kokouksen alussa.

11 artikla

Pöytäkirja

1.   Sihteeristö laatii yhdessä mahdollisimman pian kustakin kokouksesta ehdotuksen pöytäkirjaksi.

2.   Pöytäkirja sisältää yleensä jokaisen esityslistalla olevan asian osalta:

a)	kauppakomitealle toimitetut asiakirjat;

b)	lausumat, jotka kauppakomitean jäsen on pyytänyt merkitsemään pöytäkirjaan;

c)	tietyistä asioista annetut suositukset, sovitut lausumat ja tehdyt päätelmät.

3.   Pöytäkirjaan sisällytetään myös luettelo kokoukseen osallistuneista kauppakomitean jäsenistä tai heidän edustajistaan.

4.   Pöytäkirjaehdotus annetaan kauppakomitean hyväksyttäväksi sen seuraavassa kokouksessa. Osapuolet voivat hyväksyä pöytäkirjaehdotuksen myös kirjallisesti. Sihteeristö allekirjoittaa hyväksytyn pöytäkirjan kaksi alkuperäistä kappaletta, jotka osapuolet arkistoivat. Jäljennös pöytäkirjasta toimitetaan kaikille 8 artiklassa tarkoitetuille vastaanottajille.

12 artikla

Suositukset

1.   Kauppakomitea antaa osapuolten yhteisellä sopimuksella suosituksia kaikista kauppaa koskevista asioista, mukaan luettuna monenvälisiä kauppaneuvotteluja koskevat asiat, taloudelliset kumppanuussopimukset, kansainvälisissä yhteyksissä tapahtuva yhteistyö ja perushyödykkeitä koskevat asiat.

2.   Kokousten välisenä aikana kauppakomitea voi antaa suosituksia kirjallista menettelyä noudattaen, jos osapuolet niin sopivat. Kirjallinen menettely koostuu osapuolten suostumuksella toimivien sihteeristön kahden sihteerin välisestä noottienvaihdosta.

3.   Kauppakomitean suositukset varustetaan otsikolla ”suositus”, jonka jäljessä on järjestysnumero, suosituksen antamispäivä ja aihe.

4.   Sihteeristö ja puheenjohtaja todistavat kauppakomitean suositukset oikeiksi.

5.   Suositukset toimitetaan jokaiselle 8 artiklassa tarkoitetulle vastaanottajalle kauppakomitean asiakirjoina.

6.   Kauppakomitea antaa säännöllisesti aiheellisia kertomuksia AKT–EY-ministerineuvostolle.

13 artikla

Kielet

Asioiden käsittely kauppakomiteassa tapahtuu osapuolten virallisilla kielillä laadittujen asiakirjojen perusteella, jollei toisin päätetä.

14 artikla

Kulut

Sopimuksen pöytäkirjassa 1 olevan 1 kohdan määräyksiä, jotka koskevat yhteisten toimielinten toiminnasta aiheutuvia kustannuksia, sovelletaan myös kauppakomitean menoihin.

15 artikla

Tällä päätöksellä kumotaan ja korvataan yhteisen kaupan alan AKT–EY-ministerikomitean työjärjestyksen vahvistamisesta 24 päivänä huhtikuuta 2001 tehty AKT–EY-suurlähettiläskomitean päätös N:o 4/2001.

---

14.4.2005

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 95/51

---

AKT–EY-MINISTERINEUVOSTON PÄÄTÖS N:o 3/2005,

tehty 8 päivänä maaliskuuta 2005,

AKT–EY-suurlähettiläskomitean työjärjestyksen vahvistamisesta

(2005/299/EY)

AKT–EY-MINISTERINEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Cotonoussa 23 päivänä kesäkuuta 2000 allekirjoitetun AKT–EY-kumppanuussopimuksen ja erityisesti sen 16 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	AKT–EY-suurlähettiläskomitea vahvisti 30 päivänä tammikuuta 2001 tekemällään päätöksellä N:o 2/2001 työjärjestyksensä.

(2)	Työjärjestykseen olisi tehtävä joitain muutoksia, jotta otetaan huomioon uusien valtioiden liittyminen Euroopan unionin jäseniksi.

(3)	Gaboronessa, Botswanassa 6 päivänä toukokuuta 2004 pidetyssä AKT–EY-ministerineuvoston 29. istunnossa työjärjestystä päätettiin näin ollen muuttaa,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Kokousten ajankohta ja paikka

1.   AKT–EY-kumppanuussopimuksen, jäljempänä ’AKT–EY-sopimus’, 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti AKT–EY-suurlähettiläskomitea, jäljempänä ’komitea’, kokoontuu säännöllisesti valmistellakseen AKT–EY-ministerineuvoston, jäljempänä ’neuvosto’, istunnot ja aina tarvittaessa jonkin osapuolen pyynnöstä.

2.   Komitean kutsuu koolle sen puheenjohtaja. Kokousten ajankohdat vahvistetaan osapuolten yhteisellä sopimuksella.

3.   Komitea kokoontuu Euroopan unionin neuvoston päätoimipaikassa tai AKT-valtioiden ryhmän sihteeristön toimipaikassa. Erillispäätöksestä se voi kokoontua jossakin AKT-valtiossa sijaitsevassa kaupungissa.

2 artikla

Komitean tehtävät

1.   AKT–EY-sopimuksen 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti komitea avustaa neuvostoa sen tehtävien hoitamisessa ja suorittaa kaikki neuvoston sille uskomat tehtävät. Tässä yhteydessä se seuraa AKT–EY-sopimuksen soveltamista sekä sitä, miten sopimuksessa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty.

2.   Komitea raportoi neuvostolle erityisesti niiden alojen osalta, joita koskevat toimivaltuudet neuvosto on siirtänyt komitealle.

3.   Samoin komitea toimittaa neuvostolle kaikki päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot, joita se pitää tarpeellisina tai huomionarvoisina.

3 artikla

Kokousten asialista

1.   Puheenjohtaja laatii alustavan asialistan kutakin kokousta varten. Se toimitetaan komitean muille jäsenille vähintään kahdeksan päivää ennen kokouspäivää.

Alustavaan asialistaan otetaan kaikki ne asiat, joiden listalle ottamista koskeva pyyntö on toimitettu puheenjohtajalle vähintään kymmenen päivää ennen kokouspäivää. Alustavaan asialistaan otetaan ainoastaan ne asiat, joita koskevat asiakirjat on toimitettu neuvoston sihteeristölle hyvissä ajoin niiden toimittamiseksi edelleen komitean jäsenille vähintään kahdeksan päivää ennen kokouspäivää.

2.   Komitea vahvistaa asialistan kunkin kokouksen alussa. Kiireellisissä tapauksissa komitea voi päättää AKT-valtioiden tai yhteisön pyynnöstä sellaisten asioiden ottamisesta listalle, joiden osalta ei ole noudatettu 1 kohdassa annettuja määräaikoja.

4 artikla

Päätöksenteko

1.   Komitea tekee ratkaisut yhteisön ja AKT-valtioiden yhteisellä sopimuksella.

2.   Komitean päätökset ovat päteviä ainoastaan, jos vähintään puolet yhteisön jäsenvaltioiden pysyvistä edustajista, yksi Euroopan yhteisöjen komission, jäljempänä ’komissio’, edustaja ja puolet AKT-suurlähettiläskomitean jäsenistä on läsnä.

3.   Jos joku komitean jäsen on estynyt osallistumasta, hän voi lähettää tilalleen edustajan. Tällöin hänen on ilmoitettava puheenjohtajalle, kuka henkilö tai mikä valtuuskunta on valtuutettu edustamaan häntä. Edustajalla on kaikki estyneen jäsenen oikeudet.

4.   Komitean jäsenet voivat tuoda mukanaan neuvonantajia.

5.   Euroopan investointipankin, jäljempänä ’pankki’, edustaja osallistuu komitean kokouksiin silloin, kun asialistalla on pankin toimialaa koskevia kysymyksiä.

5 artikla

Kirjalliset menettelyt, viralliset julkaisut ja asiakirjojen muoto

Komitean vahvistamiin asiakirjoihin sovelletaan AKT–EU-ministerineuvoston työjärjestyksen 4 artiklaa, 9 artiklan 3 kohtaa ja 14 artiklaa.

6 artikla

Tarkkailijan ominaisuudessa osallistuvat valtiot

1.   AKT–EY-sopimuksen niiden allekirjoittajavaltioiden edustajat, jotka sopimuksen voimaantulohetkellä eivät ole vielä saattaneet sopimuksen 93 artiklassa tarkoitettuja menettelyjä päätökseen, voivat osallistua komitean kokouksiin tarkkailijoina. Tällöin heille voidaan antaa lupa osallistua komiteassa käytäviin keskusteluihin.

2.   Sama sääntö koskee AKT–EY-sopimuksen 93 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuja maita.

3.   Komitea voi valtuuttaa AKT–EY-sopimukseen liittymistä pyytäneen valtion edustajat osallistumaan komitean työskentelyyn tarkkailijoina.

7 artikla

Luottamuksellisuus

1.   Ellei toisin päätetä, komitean istunnot eivät ole julkisia.

2.   Jollei komitea toisin päätä, sen päätöksentekoa koskee salassapitovelvollisuus, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muita asiassa sovellettavia määräyksiä.

8 artikla

Tiedonannot ja pöytäkirjat

1.   Kaikki tässä työjärjestyksessä mainitut tiedonannot osoitetaan neuvoston sihteeristön toimesta AKT-valtioiden edustajille, AKT-valtioiden ryhmän sihteeristölle, jäsenvaltioiden pysyville edustajille, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristölle ja komissiolle.

Jos tiedonanto koskee pankkia, se toimitetaan lisäksi sen pääjohtajalle.

2.   Kustakin kokouksesta laaditaan pöytäkirja, johon kirjataan komitean tekemät päätökset.

Komitea hyväksyy pöytäkirjan, minkä jälkeen komitean puheenjohtaja ja neuvoston sihteerit allekirjoittavat sen. Pöytäkirjat säilytetään neuvoston arkistossa. Pöytäkirjasta toimitetaan jäljennös 1 kohdassa mainituille vastaanottajille.

9 artikla

Puheenjohtajuus

Komitean puheenjohtajana toimii vuorotellen aina kuuden kuukauden ajan yhteisön nimeämä jäsenvaltion pysyvä edustaja ja AKT-valtioiden nimeämä jonkin AKT-valtion edustuston päällikkö.

10 artikla

Kirjeenvaihto ja asiakirjat

1.   Komitealle osoitettu kirjeenvaihto toimitetaan sen puheenjohtajalle neuvoston sihteeristön toimipaikkaan.

2.   Jollei toisin päätetä, komitea tekee päätöksensä osapuolten virallisilla kielillä laadittujen asiakirjojen perusteella.

11 artikla

Komiteat, alakomiteat ja työryhmät

1.   Komiteaa avustaa

i)	AKT–EY-sopimuksen liitteeseen V liitetyn pöytäkirjan N:o 1 37 artiklalla perustettu tulliyhteistyökomitea;

ii)	AKT–EY-sopimuksen liitteeseen V liitetyssä pöytäkirjassa N:o 5 olevassa 3 artiklassa säädetty banaanialan pysyvä sekaryhmä;

iii)	kaupallisen yhteistyön alakomitea;

iv)	sokerialan alakomitea;

v)	AKT–EY-sopimuksen päätösasiakirjassa olevan XXIV julistuksen 5 kohdassa tarkoitettu riisialan yhteinen työryhmä; ja

vi)	AKT–EY-sopimuksen päätösasiakirjassa olevan XXV julistuksen 6 kohdassa tarkoitettu rommialan yhteinen työryhmä.

2.   Komitea voi perustaa muita asiaan kuuluvia alakomiteoita tai työryhmiä, joille se antaa AKT–EY-sopimuksen 16 artiklan 2 kohdassa määriteltyjen tehtävien suorittamisen kannalta tarpeellisiksi katsomiaan toimeksiantoja.

3.   Nämä komiteat, alakomiteat ja työryhmät raportoivat työstään komitealle.

12 artikla

Komiteoiden, alakomiteoiden ja työryhmien kokoonpano

1.   Tulliyhteistyökomiteaa lukuun ottamatta 11 artiklassa tarkoitetut komiteat, alakomiteat ja työryhmät muodostuvat AKT-valtioiden suurlähettiläistä tai heidän edustajistaan, komission edustajista sekä jäsenvaltioiden edustajista.

2.   Pankin edustaja osallistuu näiden komiteoiden, alakomiteoiden ja työryhmien kokouksiin silloin, kun asialistalla on pankkia koskevia kysymyksiä.

3.   Näiden komiteoiden, alakomiteoiden ja työryhmien jäsenillä voi tehtäviensä hoidossa olla apuna asiantuntijoita.

13 artikla

Komiteoiden, alakomiteoiden ja työryhmien puheenjohtajuus

1.   Edellä 11 artiklassa tarkoitettujen komiteoiden, alakomiteoiden ja työryhmien puheenjohtajana toimivat AKT-valtioiden puolesta jonkin AKT-valtion suurlähettiläs ja yhteisön puolesta komission tai jäsenvaltion edustaja yhdessä.

2.   Puheenjohtajat voivat poikkeustapauksissa ja yhteisestä sopimuksesta nimetä kenet tahansa edustamaan itseään, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista.

14 artikla

Komiteoiden, alakomiteoiden ja työryhmien kokoontumista koskevat yksityiskohtaiset säännöt

Edellä 11 artiklassa tarkoitetut komiteat, alakomiteat ja työryhmät kokoontuvat jommankumman osapuolen pyynnöstä ja puheenjohtajien välisen neuvonpidon jälkeen. Kokouksista ilmoitetaan kiireellisiä tapauksia lukuun ottamatta seitsemän päivää etukäteen.

15 artikla

Komiteoiden, alakomiteoiden ja työryhmien työjärjestykset

Edellä 11 artiklassa tarkoitetut komiteat, alakomiteat ja työryhmät voivat komitean suostumuksella laatia oman työjärjestyksensä.

16 artikla

Sihteeristö

1.   Neuvoston sihteeristö huolehtii sihteeristön tehtävistä ja muista komitean sekä 11 artiklassa tarkoitettujen komiteoiden, alakomiteoiden ja työryhmien toiminnan kannalta välttämättömistä töistä (asialistojen valmistelu ja niihin liittyvien asiakirjojen jakelu jne.).

2.   Sihteeristö laatii mahdollisimman pian kunkin kokouksen jälkeen pöytäkirjan näiden komiteoiden, alakomiteoiden ja työryhmien kokouksista.

Pöytäkirjat osoitetaan neuvoston sihteeristön toimesta AKT-valtioiden edustajille, AKT-valtioiden ryhmän sihteeristölle, jäsenvaltioiden pysyville edustajille, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristölle ja komissiolle.

17 artikla

Tällä päätöksellä kumotaan ja korvataan 30 päivänä tammikuuta 2001 tehty AKT–EY-suurlähettiläskomitean päätös N:o 2/2001 työjärjestyksensä vahvistamisesta.

---

14.4.2005

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 95/54

---

AKT–EY-SUURLÄHETTILÄSKOMITEAN PÄÄTÖS N:o 2/2005,

tehty 8 päivänä maaliskuuta 2005,

AKT–EY-tulliyhteistyökomitean työjärjestyksestä

(2005/300/EY)

AKT–EY-SUURLÄHETTILÄSKOMITEA, joka

ottaa huomioon AKT–EY-tulliyhteistyökomitean muodostamisesta ja yksityiskohtaisista toimintasäännöistä 8 päivänä kesäkuuta 1995 tehdyn AKT–EY-ministerineuvoston päätöksen,

ottaa huomioon Cotonoussa 23 päivänä kesäkuuta 2000 allekirjoitetun AKT–EY-kumppanuussopimuksen (1), jäljempänä ’kumppanuussopimus’, ja erityisesti sen liitteen V pöytäkirjassa 1 olevan 37 artiklan,

ottaa huomioon AKT–EY-suurlähettiläskomitean työjärjestyksen ja erityisesti sen 15 artiklan, joka koskee suurlähettiläskomiteaa avustavien komiteoiden, alakomiteoiden ja työryhmien työjärjestysten laatimista,

haluaa turvata niiden tavoitteiden toteutumisen, jotka AKT-valtiot ja Euroopan yhteisö ovat vahvistaneet kumppanuussopimuksen kolmannen osan II osastossa,

sekä katsoo seuraavaa:

AKT-valtioiden ja Euroopan yhteisön välinen tehokas tulliyhteistyö voi osaltaan edistää AKT-valtioiden ja EY:n välisen kauppavaihdon kehitystä.

Komitean toimeksianto vahvistetaan kumppanuussopimuksen liitteen V pöytäkirjassa 1 olevassa 37 ja 38 artiklassa,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

1.   Kumppanuussopimuksen liitteen V pöytäkirjassa 1 olevalla 37 artiklalla perustettu tulliyhteistyökomitea, jäljempänä ’komitea’, muodostuu Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden asiantuntijoista ja tulliasioista vastaavista komission virkamiehistä sekä AKT-valtioita edustavista asiantuntijoista ja tulliasioista vastaavista AKT-valtioiden alueellisten ryhmien toimihenkilöistä. Komitea voi tarvittaessa käyttää asianmukaista asiantuntija-apua.

2.   Kukin osapuoli ilmoittaa edustajiensa ja puheenjohtajansa nimet AKT–EY-ministerineuvoston sihteeristölle.

2 artikla

Kumppanuussopimuksen liitteen V pöytäkirjassa 1 olevan 37 artiklan 1–6 kohdassa ja 38 artiklan 8–10 kohdassa määritellyt komitean tehtävät ovat seuraavat:

a)	turvata hallinnollinen yhteistyö kumppanuussopimuksen pöytäkirjan 1 moitteettomaksi ja yhdenmukaiseksi soveltamiseksi sekä hoitaa muut sille annetut tullialan tehtävät;

b)	tarkastella säännöllisin väliajoin alkuperäsääntöjen soveltamisen vaikutusta AKT-valtioihin ja antaa AKT–EY-ministerineuvostolle suosituksia aiheellisista toimenpiteistä;

c)	tehdä päätöksiä alkuperäsääntöjä koskevista poikkeuksista kumppanuussopimuksen liitteen V pöytäkirjassa 1 olevan 38 artiklan 9 ja 10 kohdassa määrätyin edellytyksin;

d)	valmistella AKT–EY-ministerineuvoston päätökset kumppanuussopimuksen liitteen V pöytäkirjassa 1 olevan 40 artiklan mukaisesti.

3 artikla

1.   Komitea kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa AKT-ryhmän ja Euroopan yhteisön yhteisellä sopimuksella vahvistamana päivänä, pääsääntöisesti viimeistään kahdeksan päivää ennen AKT–EY-suurlähettiläskomitean kokousta. Ylimääräisiä kokouksia voidaan kutsua koolle tarvittaessa.

2.   Komitea voi tarvittaessa muodostaa tilapäisiä työryhmiä erityiskysymysten tarkastelua varten.

3.   Komitean kutsuu koolle sen puheenjohtaja. Asioiden käsittely komiteassa on luottamuksellista, ellei toisin päätetä.

4 artikla

Komitean puheenjohtajuutta hoitaa vuorotellen kuuden kuukauden ajan AKT-ryhmä ja Euroopan yhteisö:

—	1 päivästä huhtikuuta 30 päivään syyskuuta AKT-ryhmän puheenjohtaja,

—	1 päivästä lokakuuta 31 päivään maaliskuuta Euroopan yhteisön puheenjohtaja.

5 artikla

1.   Puheenjohtaja laatii alustavan esityslistan yhteistyössä toisen ryhmän puheenjohtajan kanssa, ja komitea vahvistaa sen kunkin kokouksen alussa.

2.   AKT–EY-ministerineuvoston sihteeristö huolehtii sihteeristötehtävistä ja muista komitean toimintaa varten tarvittavista tehtävistä.

3.   Sihteeristön tehtävänä on lähettää kokouskutsut, esityslistat, määräyksiä koskevat luonnokset ja muut valmisteluasiakirjat komitean jäsenille viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta.

4.   Sihteeristö laatii kunkin kokouksen jälkeen pöytäkirjan, joka hyväksytään komitean seuraavassa kokouksessa.

6 artikla

Komitea on päätösvaltainen ainoastaan, jos läsnä on enemmistö AKT-ryhmän nimeämistä edustajista ja yksi komission edustaja.

7 artikla

1.   Komitean päätökset tehdään AKT-valtioiden ja Euroopan yhteisön välisellä yksimielisyydellä.

2.   Jos komitea ei pysty tekemään päätöstä, asia siirretään AKT–EY-suurlähettiläskomitean käsiteltäväksi.

3.   Poikkeustapauksissa kummankin ryhmän puheenjohtajat voivat päättää päätösten tekemisestä kirjallisella menettelyllä, erityisesti kun kyseessä on kumppanuussopimuksen liitteen V pöytäkirjassa 1 olevan 38 artiklan mukaisesti tehtävät päätökset.

8 artikla

Jos komitea pitää sitä tarpeellisena, se voi päättää asiantuntijoiden läsnäolosta, jos käsiteltävät kysymykset edellyttävät erityisasiantuntemusta.

Sen estämättä, mitä 1 artiklassa määrätään, mikä tahansa AKT-valtio, joka ei ole komitean jäsen, voi osallistua sen työskentelyyn tarkkailijana, paitsi jos komitea on päättänyt asian käsittelystä rajoitetussa kokoonpanossa.

9 artikla

Komitea esittää kertomuksen AKT–EY-suurlähettiläskomitealle.

10 artikla

AKT-valtiot ja Euroopan yhteisön jäsenvaltiot toteuttavat kukin omalta osaltaan tämän päätöksen täytäntöön panemiseksi tarvittavat toimenpiteet.

11 artikla

Tämä päätös tulee voimaan, kun se on allekirjoitettu. Sillä kumotaan ja korvataan AKT–EY-tulliyhteistyökomitean muodostamisesta ja yksityiskohtaisista toimintasäännöistä 8 päivänä kesäkuuta 1995 tehty AKT–EY-ministerineuvoston päätös N:o 2/1995.

---

(1)  EYVL L 317, 15.12.2000, s. 1.

---

14.4.2005

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 95/56

---

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 22 päivänä syyskuuta 2004,

valtiontuesta, jonka Yhdistynyt kuningaskunta aikoo myöntää Peugeot Citroën Automobiles UK Ltd:lle

(tiedoksiannettu numerolla K(2004) 3349)

(Ainoastaan englanninkielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2005/301/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 88 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

on mainittujen artiklojen mukaisesti kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa (1),

sekä katsoo seuraavaa:

I.   MENETTELY

(1)

Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti komissiolle 16 päivänä joulukuuta 2002 päivätyllä kirjeellä suunnitelmasta myöntää aluetukea Peugeot Citroën Automobiles UK Ltd:lle (jäljempänä ’PCA UK’). Komissio pyysi 7 päivänä helmikuuta 2003 lisätietoja, jotka Yhdistynyt kuningaskunta toimitti 7 päivänä maaliskuuta 2003 päivätyllä kirjeellä.

(2)	Komissio ilmoitti Yhdistyneelle kuningaskunnalle 30 päivänä huhtikuuta 2003 päivätyllä kirjeellä päättäneensä aloittaa EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn, koska sillä oli epäilyjä tuen soveltuvuudesta yhteismarkkinoille.

(3)	Komission päätös menettelyn aloittamisesta julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (2). Komissio on kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa tästä tuesta. Se ei ole saanut huomautuksia asianomaisilta.

(4)

Yhdistynyt kuningaskunta pyysi ensin huomautusten toimittamisen määräajan jatkamista 25 päivään heinäkuuta 2003, ja toimitti sitten 5 päivänä syyskuuta 2003 huomautuksensa menettelyn aloittamisesta. Komissio, Yhdistynyt kuningaskunta ja tuensaaja pitivät kokouksen Brysselissä 17 päivänä lokakuuta 2003, minkä jälkeen komissio esitti Yhdistyneelle kuningaskunnalle uuden tietopyynnön 20 päivänä lokakuuta 2003. Yhdistynyt kuningaskunta toimitti tiedot 19 päivänä helmikuuta ja 4 päivänä toukokuuta 2004.

II.   TOIMENPITEEN JA TUENSAAJAN KUVAUS

(5)

Suunniteltu tuki myönnettäisiin PCA UK:lle, joka on ranskalaisen PSA Peugeot Citroënin (jäljempänä ’PSA’) tytäryhtiö. PSA suunnittelee, valmistaa ja myy moottoriajoneuvoja. Se myi vuonna 2003 koko maailmassa yhteensä 3 286 100 ajoneuvoa, sen liikevaihto oli 54,238 miljardia euroa ja käyttökate 2,195 miljardia euroa.

(6)	Ilmoitettu hanke koskee investointeja, jotka ovat tarpeen nykyisen Peugeot 206 -mallin ja siitä kehitettyjen mallien korvaavan uuden mallin tuotannossa.

(7)

Rytonissa sijaitsevan tehtaan tuotantokapasiteetti on 183 500 ajoneuvoa vuodessa. Nykyisen 206-mallin tuotanto lopetetaan vähitellen vuodesta 2008 alkaen ja samalla otetaan käyttöön uusi malli, jonka tuotantoon käytetään uutta kokoonpanoalustaa. Tehtaan tuotantokapasiteetin odotetaan säilyvän samana, 183 500 ajoneuvona vuodessa.

(8)

Ilmoitettu hanke aiotaan aloittaa vuonna 2005 ja saada päätökseen vuonna 2010. Yhdistyneen kuningaskunnan mukaan hanke edellyttää uusien tuotantolinjojen asentamista (maalin ja metallivärin maalaus) tai entisten muuttamista (esivalmistusyksikön muuntaminen uutta kokoonpanoalustaa varten, loppukokoonpano) uutta mallia varten. Infrastruktuuriin liittyviin töihin kuuluu ympäristö-, työ- ja turvallisuusolosuhteiden parantaminen ja uusi pysäköintialue valmiille ajoneuvoille. Yhdistyneen kuningaskunnan mukaan investointeja tarvitaan nimellisarvoltaan yhteensä 187 760 miljoonaa Englannin puntaa.

(9)

Yhdistyneen kuningaskunnan mukaan kyseessä on siirrettävissä oleva hanke, ja PSA harkitsee sen vaihtoehtoiseksi sijoituspaikaksi Trnavaa Slovakiassa. PSA ilmoitti tammikuussa 2003, että Trnava oli valittu täysin uuden investoinnin sijoituspaikaksi. Trnavan tehtaalla aloitetaan tuotanto vuonna 2008, ja siellä tuotetaan vuodessa 300 000 pikkuautoa, jotka ovat samaa tyyppiä kuin Peugeot 206:n korvaava uusi malli. Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten mukaan PSA harkitsee parhaillaan Trnavan tehtaan suunnitellun kapasiteetin lisäämistä ja tuotannon asteittaista lopettamista Rytonissa.

(10)	Hanke toteutetaan PSA:n nykyisessä Rytonin tehtaassa West Midlandsin alueella. Ryton-on-Dunsmore on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettu alue, jolle myönnettävän aluetuen yläraja on vuosina 2000–2006 10 prosenttia nettoavustusekvivalenttina.

(11)	Ilmoitettu tuki myönnetään osana hyväksyttyä valikoivaa aluetukea (3), ja sen oikeusperusta on vuonna 1982 annetun Industrial Development Actin 7 pykälä.

(12)

Ehdotettu tuki myönnettäisiin suorana avustuksena ja sitä maksettaisiin vuosina 2005–2010. Nimellismäärältään se on 19,100 miljoonaa Englannin puntaa bruttoavustusekvivalenttina ja nykyarvoltaan 14,411 miljoonaa Englannin puntaa bruttoavustusekvivalenttina (perusvuosi 2002, diskonttokorko 6,01 %). Tukikelpoiset investoinnit ovat nimellisarvoltaan 187,760 miljoonaa Englannin puntaa ja nykyarvoltaan 146,837 miljoonaa Englannin puntaa. Yhdistyneen kuningaskunnan ilmoittaman tuen intensiteetti on siis 9,81 prosenttia bruttoavustusekvivalenttina.

(13)	Hankkeeseen ei ole myönnetty muuta yhteisön tukea tai rahoitusta.

III.   MENETTELYN ALOITTAMISEN SYYT

(14)

Komissio esitti 30 päivänä huhtikuuta 2003 tekemässään perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa määrätyn menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä (4) epäilyjä ehdotetun tuen tarpeellisuudesta ja suhteellisuudesta. Komissio pyysi lisäselvityksiä ja -asiakirjoja näiden epäilyjen hälventämiseksi.

(15)	Hankkeen tarpeellisuuden suhteen komissio epäili, oliko hankkeessa edes harkittu Trnavaa mahdollisena vaihtoehtona Rytonille. Se pyysi lisätodisteita, esim. sijoituspaikkaa koskevaa tutkimusta, osoitukseksi siitä, että hanke on moottoriajoneuvoja koskevan puitesäännön mukaisesti siirrettävissä.

(16)

Tuen suhteellisuuden osalta komissio esitti epäilyjä seuraavista seikoista: — tarkka laskelma tukikelpoisista kustannuksista, — koneistusinvestointien sisällyttäminen tukikelpoisiin kustannuksiin, — perustelut Rytonin Trnavaa suuremmille maahan, rakennuksiin, koneisiin ja laitteisiin liittyville kustannuksille, — perustelut Trnavan alhaisemmille komponentteihin ja materiaaleihin liittyville toimintakustannuksille, — tarkka laskelma irtisanomisiin liittyvistä kustannuksista Rytonissa.

(17)	Komissio esitti epäilyjä kapasiteetin vaihtelua koskevista laskelmista, jotka Yhdistynyt kuningaskunta esitti tuen tasausta (”top-up”) määriteltäessä.

IV.   YHDISTYNEEN KUNINGASKUNNAN HUOMAUTUKSET

(18)	Yhdistynyt kuningaskunta toimitti huomautuksensa menettelyn aloittamisesta 5 päivänä syyskuuta 2003 ja lisätietoja 19 päivänä helmikuuta ja 4 päivänä toukokuuta 2004.

(19)	Tuen tarpeellisuuden osalta Yhdistynyt kuningaskunta vahvisti, että hanke on siirrettävissä. Se toimitti asiakirjatodisteet, joista käy ilmi, että Trnava on teknisesti mahdollinen vaihtoehto Rytonille hankkeessa.

(20)	Yhdistynyt kuningaskunta toimitti lisätietoja myös vastaukseksi komission menettelyä aloittaessaan esittämiin epäilyihin tuen suhteellisuudesta.

(21)

Yhdistynyt kuningaskunta toimitti 5 päivänä syyskuuta 2003 päivätyllä kirjeellä uuden kustannus-hyötyanalyysin, joka poikkesi useissa tärkeissä kysymyksissä alun perin ilmoitetusta. Koneiden ja laitteiden investointikustannukset olivat siinä Trnavan osalta korkeammat, työvoimaan liittyvät toimintakustannukset Rytonin osalta alhaisemmat ja energiaan, veteen ja kuljetuksiin liittyvät kustannukset Trnavan osalta alhaisemmat. Jotkin muutoksista koskivat seikkoja, joista komissio ei menettelyä aloittaessaan ollut esittänyt epäilyjä.

(22)

Yhdistynyt kuningaskunta toimitti kustannus-hyötyanalyysistä 19 päivänä helmikuuta 2004 päivätyssä kirjeessä uuden version, joka oli suurelta osin syyskuussa 2003 toimitetun version mukainen tietyin poikkeuksin (esimerkiksi Rytonin työvoimakustannukset ja Trnavan tehtaaltakuljetukset oli muutettu alun perin ilmoitettujen mukaisiksi). Yhdistynyt kuningaskunta selvitti kohtia, joista komissio oli menettelyä aloittaessaan esittänyt epäilyjä, ja kohtia, joita oli muutettu menettelyn aloittamisen jälkeen. Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti komissiolle 4 päivänä toukokuuta 2004 päivätyllä kirjeellä, että hanke voidaan aloittaa vasta vuoden 2004 lopussa tai vuoden 2005 alussa. Helmikuussa 2004 laadittua kustannus-hyötyanalyysiä muutettiin vastaavasti siten, että ensimmäinen investointivuosi oli 2005.

(23)

Yhdistynyt kuningaskunta totesi, ettei maan hinnasta Trnavassa aiheutuvia kustannuksia pidä ottaa huomioon, sillä hanke voitaisiin toteuttaa tehtaan alueen nykyisten rajojen sisällä. Alustavan arvion mukaan hankkeeseen tarvitaan 30 hehtaaria maata, jonka kustannukset ovat nykyarvoltaan 0,512 miljoonaa Englannin puntaa.

(24)

Yhdistynyt kuningaskunta mukautti helmikuussa 2004 laadittua kustannus-hyötyanalyysiä rakennusten, koneiden ja laitteiden investointikustannusten osalta komission huomautusten huomioon ottamiseksi. Alkuperäisessä kustannus-hyötyanalyysissä otettiin huomioon vain ne kustannukset, jotka olivat Trnavassa ehdottomasti tarpeen hankkeen mahdollistamiseksi, kun taas muutetussa arviossa huomioidaan myös hankkeen mahdolliset kiinteät kokonaiskustannukset ja yhteiset kustannukset. Lopulta Trnavan vaihtoehto on osoittautunut kalliimmaksi kuin Rytonin tehtaan muuntaminen.

(25)	Yhdistynyt kuningaskunta vahvisti, ettei koneistusinvestointien kustannuksia ole katsottu tukikelpoisiksi kustannuksiksi eivätkä ne ole mukana helmikuussa 2004 laaditussa kustannus-hyötyanalyysissä, sillä ne ovat tarpeen molemmissa vaihtoehdoissa eivätkä siis vaikuta Rytonin erityisiin haittoihin.

(26)

Yhdistynyt kuningaskunta toimitti komponentteihin ja materiaaleihin liittyvien toimintakustannusten osalta PSA:n sisäisen, toukokuussa 2003 päivätyn suunnitteluasiakirjan, jossa raportoidaan komponenttikustannusten eroista konsernin eri tuotantolaitosten välillä. Suurin ero komponenttikustannusten välillä johtuu Trnavan huomattavasti alhaisemmista tuntipalkoista, jotka näkyvät paikallisesti tuotettujen isojen komponenttien, kuten puskurien, kojetaulujen, istuinten, ovien ja kojelautojen alhaisemmissa kustannuksissa.

(27)

Yhdistynyt kuningaskunta toimitti myös asiakirjat todisteeksi Trnavan energiaan ja veteen sekä tehtaalle suuntautuviin kuljetuksiin liittyvien toimintakustannusten vähenemisestä. Viimeksi mainittujen osalta Yhdistynyt kuningaskunta toimitti jäljennöksen sisäisestä Trnavan tehdasta koskevasta ajantasaistetusta suunnitteluasiakirjasta marraskuulta 2003. Asiakirjassa pienennetään alkuperäistä kustannusarviota siten, että siinä otetaan huomioon paikallisesti tuotettujen komponenttien suurempi arvioitu osuus.

(28)

Yhdistynyt kuningaskunta selvitti, että irtisanomisiin liittyvät kustannukset oli otettu helmikuussa 2004 laaditussa kustannus-hyötyanalyysissä mukaan myös Trnavan vaihtoehtoon, aivan kuin Rytonin tehtaan sulkemiseenkin, liittyvinä lisäkustannuksina. Yhdistynyt kuningaskunta toimitti myös yksityiskohtaisempia tietoja näiden kustannusten laskemisesta. Sen sijaan Yhdistynyt kuningaskunta ei sisällyttänyt Rytonissa aiheutuvia ylläpitoon liittyviä kustannuksia kustannus-hyötyanalyysiin, sillä yleiseen ylläpitoon liittyviä investointeja on tehtävä molemmissa vaihtoehdoissa.

(29)	Tuen tasauksen osalta Yhdistynyt kuningaskunta vahvisti, että helmikuussa 2004 laaditusta kustannus-hyötyanalyysistä johtuvaan alueelliseen haittatekijään olisi sovellettava 2 prosentin korotusta, sillä tuotanto ei kasva tuetun hankkeen ansiosta.

V.   TOIMENPITEEN ARVIOINTI

(30)

Yhdistyneen kuningaskunnan ilmoittama toimenpide PCA UK:n hyväksi on perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Sen rahoittaa valtio tai se rahoitetaan valtion varoista. Koska tuella on merkittävä osuus hankkeen rahoituksessa, se uhkaa vääristää kilpailua yhteisössä suosimalla PCA UK:ta suhteessa sellaisiin yrityksiin, jotka eivät saa tukea. Lisäksi yhteisön jäsenvaltioiden välillä käydään laajaa kauppaa automarkkinoilla, joilla PSA on tärkeä toimija.

(31)

Perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdassa luetellaan yhteismarkkinoille soveltuvat tuet. Kun otetaan huomioon tuen luonne ja tarkoitus sekä yrityksen maantieteellinen sijainti, suunnitelmaan ei voida soveltaa kyseisen artiklan a, b eikä c alakohtaa. Perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdassa määritellään tukimuodot, joita voidaan pitää yhteismarkkinoille soveltuvina. Komissio toteaa, että hanke sijoittuu Ryton-on-Dunsmoren alueelle, joten se voi saada perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla aluetukea, jonka enimmäismäärä on 10 prosenttia nettoavustusekvivalenttina.

(32)

Tuki on tarkoitettu PCA UK:lle, joka valmistaa ja kokoaa moottoriajoneuvoja. Yritys harjoittaa näin ollen toimintaa moottoriajoneuvoalalla siinä merkityksessä kuin se on määritelty moottoriajoneuvoalan valtiontukia koskevassa yhteisön puitesäännössä (jäljempänä ’moottoriajoneuvoja koskeva puitesääntö’) (5).

(33)

Moottoriajoneuvoja koskevan puitesäännön 2.2 kohdan a alakohdassa määritellään, että kaikista tuista, joita julkiset viranomaiset aikovat hyväksyttyjen tukijärjestelmien osana myöntää yksittäiseen hankkeeseen moottoriajoneuvoalalla toimivan yrityksen hyväksi, on ilmoitettava EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesti ennen niiden myöntämistä, jos vähintään toinen seuraavasta kahdesta ehdosta täyttyy: i) hankkeen kokonaiskustannukset ovat 50 miljoonaa euroa tai ii) hankkeelle myönnettyjen valtiontukien ja yhteisön tukien bruttoarvo on yhteensä 5 miljoonaa euroa. Sekä hankkeen kokonaiskustannukset että tuen määrä ylittävät ilmoitusvelvollisuudelle asetetut rajat. Yhdistynyt kuningaskunta on näin ollen noudattanut perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan vaatimuksia ilmoittaessaan PCA UK:n hyväksi ehdotetusta tuesta.

(34)

Moottoriajoneuvoja koskevan puitesäännön mukaan komission on varmistettava, että kyse on hankkeen toteutuksen kannalta välttämättömästä ja ratkaistavien ongelmien vakavuuteen suhteutetusta tuesta. Tuen tarpeellisuutta ja suhteuttamista koskevien edellytysten on täytyttävä, jotta komissio voi hyväksyä valtiontuen myöntämisen moottoriajoneuvoalalla.

(35)

Moottoriajoneuvoja koskevan puitesäännön 3.2 kohdan a alakohdan mukaan tuensaajayrityksen on aluetuen tarpeellisuuden osoittaakseen todistettava selkeästi, että sillä on taloudellisesti toteuttamiskelpoinen vaihtoehtoinen sijaintipaikka hankkeensa toteuttamiselle. Jos mikään muu uusi tai olemassa oleva tehdas konsernin sisällä ei sovellu kyseisen investoinnin kohteeksi, yrityksen on toteutettava hankkeensa ainoassa tähän soveltuvassa tehtaassa, vaikka se ei saisikaan tukea. Aluetuen myöntämistä hankkeeseen, jonka maantieteellistä sijoituspaikkaa ei voida siirtää, ei voida hyväksyä.

(36)

Komissio on tarkastellut Yhdistyneen kuningaskunnan toimittamia asiakirjoja ja tietoja ja todennut, että Trnavan tehtaan pohjapiirrokset sekä sijaintipaikan valintaan liittyvät asiakirjat ja tekniset ominaisuudet osoittavat, että kyseinen hanke voidaan toteuttaa tehtaassa. Tehtaan arvioitu tuotantokapasiteetti on 55 autoa tunnissa vuodesta 2006 alkaen. Tehtaalla voitaisiin kuitenkin tuottaa jopa 87 autoa tunnissa, jos otettaisiin käyttöön uusi tuotantolinja, jolta valmistuu 32 autoa tunnissa. Laajentamiseen on käytettävissä tarpeeksi maata nykyisen tehtaan alueella, ja infrastruktuuri vastaa jo nyt suurempien tuotantomäärien tarpeita.

(37)	Lisäksi komissio toteaa, että tiedotusvälineiden mukaan PSA-konserni harkitsee edelleen Trnavaa mahdollisena vaihtoehtona Rytonille kyseisessä hankkeessa.

(38)	Komissio toteaa johdanto-osan 36 ja 37 kappaleessa mainittujen tietojen perusteella, että Trnava on tosiasiallinen mahdollinen vaihtoehto Rytonille tässä hankkeessa.

(39)

Komissio on myös varmistanut, että hankkeen osana vanhat tuotantolinjat poistetaan täydellisesti ja että asennettavat kokonaan uudet koneet ja laitteet muodostavat entisestä selkeästi poikkeavan tuotantorakenteen. Tämän vuoksi hanke voidaan katsoa moottoriajoneuvoja koskevan puitesäännön mukaiseksi muuntamiseksi.

(40)	Komissio päättelee, että hanke on siirrettävissä ja sen toteuttamiseen voidaan näin ollen myöntää aluetukea, koska tuki on välttämätöntä investointien houkuttelemiseksi tukialueelle.

(41)

Moottoriajoneuvoja koskevan puitesäännön 3.2 kohdan b alakohdan mukaan tukikelpoiset kustannukset määritellään kyseisellä tukialueella sovellettavan alueellisen järjestelmän mukaan. Analysoituaan Yhdistyneen kuningaskunnan toimittamia, tukikelpoisten kustannusten laskemista ja koneistusinvestointeja koskevia lisätietoja komissio on todennut, että kustannukset, jotka ovat nykyarvoltaan 146,837 miljoonaa Englannin puntaa, voidaan katsoa tukikelpoisiksi.

(42)	Puitesäännön 3.2 kohdan c alakohdan mukaan komission on varmistettava, että suunniteltu tuki on suhteessa niihin alueellisiin ongelmiin, joita sillä on tarkoitus ratkaista. Tässä varmistuksessa käytetään kustannus-hyötyanalyysiä.

(43)

Analyysissä verrataan hankkeen siirrettävistä osista sijoittajalle kyseisellä alueella aiheutuvia kustannuksia niihin kustannuksiin, jotka syntyisivät, jos vastaava hanke toteutettaisiin muualla. Komissio määrittää tämän vertailun avulla kyseisen tukea saavan alueen erityiset haitat. Komissio hyväksyy aluetuet näiden alueellisten haittojen rajoissa.

(44)

Rytonin toiminnalliset haitat Trnavaan verrattuna arvioidaan kustannus-hyötyanalyysissä moottoriajoneuvoja koskevan puitesäännön 3.2 kohdan c alakohdan mukaisesti kolmen vuoden ajalta, sillä kyseiseen hankkeeseen ei sisälly täysin uuden tehtaan luominen. Yhdistyneen kuningaskunnan toimittama lopullinen kustannus-hyötyanalyysi kattaa vuodet 2008–2010 eli kolme vuotta siitä, kun moottoriajoneuvoja koskevan puitesäännön liitteessä I olevan 3.3 kohdan mukainen tuotanto alkaa. Toimitetun kustannus-hyötyanalyysin mukaan Rytonin nettokustannushaitta on 18,772 miljoonaa Englannin puntaa Trnavaan verrattuna viitevuonna 2002. Hankkeen alueellisten haittojen suhdeluku (6) on siis 12,78 prosenttia.

(45)

Komissio on analysoinut lisätietoja ja -asiakirjoja, jotka Yhdistynyt kuningaskunta toimitti perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa määrätyn menettelyn aloittamista koskevan päätöksen tekemisen jälkeen. Komissio ei hyväksy maata koskevien kustannusten osalta Yhdistyneen kuningaskunnan kantaa, ettei kyseisiä kustannuksia pitäisi sisällyttää kustannus-hyötyanalyysiin, koska hanke voitaisiin toteuttaa Trnavan tehtaan alueen nykyisten rajojen sisäpuolella. PSA on ostanut kyseisen maan hiljattain nimenomaisena päämääränään hankkeen toteuttaminen siinä tapauksessa, että lopullinen valinta on Trnava eikä Ryton. Niinpä maa on otettava huomioon Trnava-vaihtoehtoon liittyvissä kustannuksissa, jotka siis nousevat 0,512 miljoonaa Englannin puntaa.

(46)

Komissio voi hyväksyä rakennuksiin, koneisiin ja laitteisiin sekä koneistukseen liittyvien investointikustannusten luvut, jotka esitetään helmikuussa 2004 laaditussa kustannus-hyötyanalyysissä ja joiden mukaan Rytonin muuntaminen edellyttäisi nykyarvoltaan 4,522 miljoonaa Englannin puntaa vähemmän investointeja kuin Trnavan laajentaminen.

(47)

Menettelyn aloittamisen jälkeen toimitetut, komponentteihin ja materiaaleihin liittyviä toimintakustannuksia koskevat sisäiset asiakirjat osoittavat, että Rytonin tehtaalla on kustannushaitta. Se liittyy eräiden sellaisten paikallisesti tuotettujen komponenttien toimittamiseen, jotka edellyttävät paikallisen työvoiman tuomaa lisäarvoa. Sen sijaan samalta toimittajalta maailmanlaajuisesti hankittavien komponenttien (esim. moottorien tai vaihdelaatikoiden) osalta kustannus-hyötyanalyysissä ei ole kustannuseroja. Komissio on analysoinut uudet tiedot ja toteaa, että kyseiseen kohtaan liittyvät luvut voidaan hyväksyä kustannus-hyötyanalyysiin.

(48)

Toimitetut uudet tiedot riittävät osoittamaan myös, että helmikuussa 2004 laaditun kustannus-hyötyanalyysin ajantasaistetut tiedot energiaa ja vettä, tehtaalle suuntautuvia kuljetuksia ja irtisanomisia koskevista kustannuksista perustuvat dokumentoituihin todisteisiin. Ne ovat hyväksyttäviä arvioita kyseisten kustannusten kehittymisestä kustannus-hyötyanalyysin kohdejakson aikana.

(49)

Komission analyysiin perustuva kustannus-hyötyanalyysi poikkeaa vain marginaalisesti Yhdistyneen kuningaskunnan menettelyn aloittamisen jälkeen toimittamasta kustannus-hyötyanalyysistä, kun taas ero alun perin ilmoitettuun arvioon on suurempi. Komission mukaan kustannus-hyötyanalyysi osoittaa, että Rytonin nettokustannushaitta on vuoden 2002 arvona 18,260 miljoonaa Englannin puntaa (kun se Yhdistyneen kuningaskunnan arviossa on 18,772 miljoonaa puntaa) (7). Alueellisten haittojen suhdeluku on siis 12,44 prosenttia (8) (Yhdistyneen kuningaskunnan esittämä suhdeluku on 12,78 prosenttia).

(50)

Komissio tarkastelee analyysissään myös tuen tasausta, jolla otetaan huomioon kyseisen moottoriajoneuvojen valmistajan kapasiteetin kasvu tai väheneminen investointijakson aikana. Kustannus-hyötyanalyysiin perustuvan alueellisten haittojen suhdeluvun kasvu on sallittu sillä edellytyksellä, että tuensaaja ei pahenna moottoriajoneuvoteollisuudessa vallitsevaa kapasiteettiongelmaa. Kustannus-hyötyanalyysiin perustuvan alueellisten haittojen suhdelukua sen sijaan pienennetään, jos teollisuuden ylikapasiteettiongelma uhkaa vaikeutua.

(51)

Komissio ei hyväksy Yhdistyneen kuningaskunnan kantaa, että kapasiteetin muuttuminen laskettaisiin ainoastaan kyseisen hankkeen eikä PSA:n koko Euroopan tuotantokapasiteetin osalta. Moottoriajoneuvoja koskevan puitesäännön mukaan kustannus-hyötyanalyysissä vertaillaan toisiaan vastaavia hankkeita, mikä tarkoittaa muun muassa muita saman ajoneuvomäärän tuottavia hankkeita. Tämän vuoksi on kyllä totta, mutta ei oleellista, ettei kyseinen hanke vaikuttaisi PSA:n koko tuotantokapasiteettiin. Kuten moottoriajoneuvoja koskevan puitesäännön 3.2 kohdan d alakohdassa selkeästi todetaan, tuen tasausanalyysillä pyritään tutkimaan investointihankkeen vaikutuksia kilpailuun tarkastelemalla erityisesti tuotantokapasiteetin vaihtelua kyseisessä konsernissa. Komissio on verrannut tätä varten johdonmukaisesti kyseisen moottoriajoneuvojen valmistajan Euroopan tuotannon kokonaiskapasiteettia ennen hanketta ja sen jälkeen. Toimitettujen asiakirjojen mukaan PSA:n kapasiteetti kasvaa huomattavasti, kun Kolinin (200 000 autoa vuodessa PSA:lle) ja Trnavan (300 000 yksikköä) uudet tehtaat ovat toiminnassa, eikä muiden Euroopassa sijaitsevien tehtaiden osalta suunnitella kapasiteetin vähentämistä. Tämän vuoksi kustannus-hyötyanalyysiin perustuvaa alueellisten haittojen suhdelukua vähennetään 2 prosentilla (suuri vaikutus kilpailuun toteutettavan investointihankkeen osalta perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisella alueella), jolloin lopulliseksi suhdeluvuksi tulee 10,44 prosenttia.

VI.   PÄÄTELMÄ

(52)

Hankkeen tuki-intensiteetti (9,81 % bruttoavustusekvivalenttina) on pienempi kuin sekä haitta, joka on havaittu kustannus-hyötyanalyysissä / tuen tasauksen analyysissä (10,44 %), että aluetukien enimmäismäärä (10 % nettoavustusekvivalenttina). Aluetuki, jonka Yhdistynyt kuningaskunta suunnittelee myöntävänsä PCA UK:lle, täyttää näin ollen vaatimukset, joiden mukaan se voidaan katsoa EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla yhteismarkkinoille soveltuvaksi,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Yhdistyneen kuningaskunnan Rytonissa toimivalle Peugeot Citroën Automobiles UK Ltd:lle suunnittelema valtiontuki, joka on nimellisarvoltaan 19,100 miljoonaa Englannin puntaa bruttoavustusekvivalenttina ja nykyarvoltaan 14,411 miljoonaa Englannin puntaa bruttoavustusekvivalenttina (perusvuosi 2002, diskonttokorko 6,01 %) nimellisarvoltaan 187,760 miljoonan Englannin punnan suuruisiin investointeihin (nykyarvoltaan 146,837 miljoonaa Englannin puntaa), soveltuu yhteismarkkinoille perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneelle kuningaskunnalle.

---

(1)  EUVL C 147, 24.6.2003, s. 2.

(2)  Ks. alaviite 1.

(3)  Komission 25 päivänä huhtikuuta 2001 tekemä päätös olla vastustamatta tukea asiassa N 731/2000 (EYVL C 211, 28.7.2001, s. 48).

(4)  Ks. alaviite 1.

(5)  EYVL C 279, 15.9.1997, s. 1. Moottoriajoneuvoja koskevan puitesäännön voimassaolo päättyi 31. päivänä joulukuuta 2002, mutta sitä sovelletaan edelleen komissiolle ennen ko. päivää ilmoitettuihin valtiontukiin. Ks. komission tiedonanto jäsenvaltioille (EYVL C 258, 9.9.2000, s. 6).

(6)  

(7)  Yhdistyneen kuningaskunnan esittämä alkuperäinen nettokustannushaitta (18,772 milj. puntaa) — maan hinta Trnavassa (0,512 milj. puntaa) (ks. johdanto-osan 44 kappale) = 18,260 milj. puntaa.

(8)  

---

14.4.2005

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 95/62

---

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 31 päivänä maaliskuuta 2005,

päätöksen 97/467/EY muuttamisesta yhden Kroatian laitoksen sisällyttämiseksi väliaikaisiin luetteloihin kolmansien maiden laitoksista, joista jäsenvaltiot sallivat sileälastaisten lintujen lihan tuonnin

(tiedoksiannettu numerolla K(2005) 985)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2005/302/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon sellaisten kolmannen maan laitosten väliaikaisten luetteloiden laatimista siirtymäkauden ajaksi koskevista yksityiskohtaisista säännöistä, joista jäsenvaltioilla on lupa tuoda tiettyjä eläintuotteita, kalastustuotteita ja eläviä simpukoita, 22 päivänä kesäkuuta 1995 tehdyn neuvoston päätöksen 95/408/EY (1) ja erityisesti sen 2 artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Väliaikaisista luetteloista kolmansien maiden laitoksista, joista jäsenvaltiot sallivat kanin ja tarhatun riistan lihan tuonnin, 7 päivänä heinäkuuta 1997 tehdyssä komission päätöksessä 97/467/EY (2) vahvistetaan väliaikaiset luettelot kolmansien maiden laitoksista, joista jäsenvaltiot sallivat tarhatun riistan lihan, kaninlihan ja sileälastaisten lintujen (ratitae) lihan tuonnin.

(2)	Kroatia on toimittanut sellaisen sileälastaisten lintujen lihaa tuottavan laitoksen nimen, jonka toimivaltainen viranomainen on vakuuttanut noudattavan yhteisön sääntöjä.

(3)	Tämä laitos olisi tämän vuoksi lisättävä päätöksen 97/467/EY luetteloihin.

(4)

Koska kyseistä laitosta ei ole vielä tarkastettu paikan päällä, siitä tapahtuvaan tuontiin ei saa soveltaa kolmansista maista yhteisöön tuotavien tuotteiden eläinlääkinnällisten tarkastusten järjestämistä koskevista periaatteista 18 päivänä joulukuuta 1997 annetun neuvoston direktiivin 97/78/EY (3) mukaisia rajoitettuja fyysisiä tarkastuksia.

(5)	Päätös 97/467/EY olisi tämän vuoksi muutettava vastaavasti.

(6)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutetaan päätöksen 97/467/EY liite II tämän päätöksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tätä päätöstä sovelletaan 21 päivästä huhtikuuta 2005.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

---

(1)  EYVL L 243, 11.10.1995, s. 17. Päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2004/41/EY (EUVL L 157, 30.4.2004, s. 33); oikaistu versio EUVL L 195, 2.6.2004, s. 12.

(2)  EYVL L 199, 26.7.1997, s. 57. Päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 2004/591/EY (EUVL L 263, 10.8.2004, s. 21).

(3)  EYVL L 24, 30.1.1998, s. 9. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 882/2004 (EUVL L 165, 30.4.2004, s. 1); oikaistu versio EUVL L 191, 28.5.2004, s. 1.

---

---