15.3.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

L 68/5

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 422/2005,

annettu 14 päivänä maaliskuuta 2005,

maataloustuotteita koskevista tiedotus- ja menekinedistämistoimista sisämarkkinoilla annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2826/2000 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun asetuksen (EY) N:o 94/2002 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteita koskevista tiedotus- ja menekinedistämistoimista sisämarkkinoilla 19 päivänä joulukuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2826/2000 (1) ja erityisesti sen 12 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksen (EY) N:o 2826/2000 3 artiklassa säädetään perusteista niiden alojen ja tuotteiden määrittämiselle, joita koskevia tiedotus- ja/tai menekinedistämistoimia voidaan toteuttaa sisämarkkinoilla. Kyseiset aiheet ja tuotteet luetellaan komission asetuksen (EY) N:o 94/2002 (2) liitteessä I.

(2)	Asetuksen (EY) N:o 2826/2000 4 artiklassa säädetään, että komissio laatii joka toinen vuosi luettelon kyseisen asetuksen 3 artiklassa tarkoitetuista aiheista ja tuotteista.

(3)

Yhteisön alkuperää olevat siemenöljyt – erityisesti rypsiöljy – sekä hunaja ja mehiläishoitotuotteet ovat tuotteita, joiden markkinatasapainoa voitaisiin parantaa yleisluonteisilla tiedotus- ja/tai menekinedistämistoimilla varsinkin siten, että kuluttajille annetaan tarkoituksenmukaista ja tuoretta tietoa kyseisten tuotteiden laadusta, ravintoarvosta ja mausta sekä niihin sovellettavista vaatimuksista kuten myös niiden pakkausmerkinnöistä. Kyseiset tuotteet olisi sen vuoksi sisällytettävä asetuksen (EY) N:o 94/2002 liitteeseen I.

(4)

Laadukkaiden lihatuotteiden kulutuksen lisäämiseksi on asianmukaista säätää, että kaikki yhteisön tai kansallisen laatujärjestelmän mukaisesti tuotetut laadukkaat lihatuotteet ovat tukikelpoisia menekinedistämistoimien yhteydessä. Kyseiset tuotteet olisi sen vuoksi sisällytettävä asetuksen (EY) N:o 94/2002 liitteeseen I.

(5)

Selkeyden ja yksinkertaisuuden vuoksi on asianmukaista yhdistää asetuksen (EY) N:o 94/2002 liitteessä I a olevat aiheet ja liitteessä I b olevat tuotteet yhdeksi luetteloksi, joka kattaa sekä aiheet että tuotteet, sekä lisätä kunkin tuotteen ja aiheen osalta niihin liittyvät säännökset kyseisen asetuksen liitteessä III oleviin sisämarkkinoiden menekinedistämistä koskeviin suuntaviivoihin.

(6)

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta 14 päivänä heinäkuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2081/92 (3) ja maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden erityisluonnetta koskevista todistuksista 14 päivänä heinäkuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2082/92 (4) mukaiset suojatut alkuperänimitykset (SAN), suojatut maantieteelliset merkinnät (SMM) ja aidot perinteiset tuotteet (APT) sekä maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotantotavasta ja siihen viittaavista merkinnöistä maataloustuotteissa ja elintarvikkeissa 24 päivänä kesäkuuta 1991 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2092/91 (5) mukaiset luonnonmukaisesti tuotetut tuotteet ovat laatutuotteita, joiden tuotanto ja kulutus ovat yhteisessä maatalouspolitiikassa etusijalla. Kyseiset tuotteet olisi sen vuoksi sisällytettävä asetuksen (EY) N:o 94/2002 liitteeseen I sen varmistamiseksi, että niihin sovelletaan kaikkia sisämarkkinoiden menekinedistämisjärjestelmään kuuluvia tiedotus- ja menekinedistämistoimia.

(7)

On tarpeen laatia uudet suuntaviivat, jotka koskevat liitteeseen sisällytettäviä tuotteita, jotta menekinedistämistoimista saataisiin odotettuja tuloksia, sekä tarkistaa nykyisiä suuntaviivoja markkinatilanteen ja yhteisen maatalouspolitiikan kehityksen sekä viimeisimpien tiedotus- ja menekinedistämistoimien arvioinnista saatujen kokemusten huomioon ottamiseksi.

(8)	Asetus (EY) N:o 94/2002 olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti.

(9)

Menekinedistämisohjelmille myönnettävää yhteisön tukea koskevien hakemusten jättämisen seuraava määräpäivä kyseisten toimenpiteiden hyväksymisen jälkeen on 31 päivä tammikuuta. Ehdotuksen tekevillä organisaatioilla ja jäsenvaltioilla on rajoitetusti aikaa mukauttaa tai laatia ehdotuksia ottaen huomioon hiljattain muutetun asetuksen säännöt. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan 31 päivän tammikuuta jälkeen.

(10)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maataloustuotteiden menekinedistämisen yhteisen hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 94/2002 seuraavasti:

1)	Korvataan liite I tämän asetuksen liitteellä I.

2)	Korvataan liite III tämän asetuksen liitteellä II.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä helmikuuta 2005.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 14 päivänä maaliskuuta 2005.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen

(1) EYVL L 328, 23.12.2000, s. 2. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2060/2004 (EUVL L 357, 2.12.2004, s. 3).

(2) EYVL L 17, 19.1.2002, s. 20. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1803/2004 (EUVL L 318, 19.10.2004, s. 4).

(3) EYVL L 208, 24.7.1992, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1215/2004 (EUVL L 232, 1.7.2004, s. 21).

(4) EYVL L 208, 24.7.1992, s. 9. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 806/2003 (EUVL L 122, 16.5.2003, s. 1).

(5) EYVL L 198, 22.7.1991, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 2254/2004 (EUVL L 385, 29.12.2004, s. 20).

LIITE I

”LIITE I

LUETTELO TUOTTEISTA JA AIHEISTA

—	Tuoreet hedelmät ja vihannekset,

—	hedelmä- ja vihannesjalosteet,

—	kuitupellava,

—	elävät kasvit ja kukkaviljelytuotteet,

—	oliiviöljy ja syötäväksi tarkoitetut oliivit,

—	siemenöljyt,

—	maito ja maitotuotteet,

—	yhteisön tai kansallisen laatujärjestelmän mukaisesti tuotettu tuore, jäähdytetty tai jäädytetty liha,

—	ihmisravinnoksi tarkoitettujen munien merkitseminen,

—	hunaja ja mehiläishoitotuotteet,

—	tma-laatuviinit, maantieteellisellä merkinnällä varustetut pöytäviinit,

—	maatalouslainsäädännössä säädetty syrjäisimpien alueiden graafinen symboli,

—	neuvoston asetuksen (EY) N:o 2081/92 (1) tai (EY) N:o 2082/92 (2) mukaiset suojatut alkuperänimitykset (SAN), suojatut maantieteelliset merkinnät (SMM) ja aidot perinteiset tuotteet (APT) sekä kyseisissä järjestelmissä rekisteröidyt tuotteet,

—	neuvoston asetuksen (EY) N:o 2092/91 (3) mukainen luonnonmukainen maatalous ja kyseisen asetuksen mukaisesti rekisteröidyt tuotteet.

(1) EYVL L 208, 24.7.1992, s. 1.

(2) EYVL L 208, 24.7.1992, s. 9.

(3) EYVL L 198, 22.7.1991, s. 1.”

LIITE II

”LIITE III

SUUNTAVIIVAT MENEKINEDISTÄMISESTÄ SISÄMARKKINOILLA

Näiden suuntaviivojen tarkoituksena on antaa osviittoja viesteistä, kohderyhmistä ja kanavista, joihin eri tuoteryhmien menekinedistämis- ja tiedotusohjelmissa olisi keskityttävä.

Rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 2826/2000 6 artiklan 4 kohdassa esitettyjen periaatteiden soveltamista ohjelmaehdotukset olisi periaatteessa laadittava ottaen huomioon seuraavat periaatteet:

—	Kun ohjelmaa ehdottaa useampi kuin yksi jäsenvaltio, niiden strategioiden, toimien ja viestien olisi oltava koordinoituja.

—	Ohjelmien olisi mieluiten oltava monivuotisia, ja niiden soveltamisalan olisi oltava riittävä merkittävän vaikutuksen aikaansaamiseksi kohdemarkkinoilla. Niitä olisi toteutettava mahdollisuuksien mukaan useamman kuin yhden jäsenvaltion markkinoilla.

—	Ohjelmissa olisi annettava puolueetonta tietoa tuotteiden luontaisista ominaispiirteistä ja/tai ravintoarvosta osana tasapainoista ruokavaliota, sekä tuotteiden tuotantomenetelmistä ja ympäristöystävällisyydestä.

—	Ohjelmissa tulisi olla keskeisiä viestejä, jotka kiinnostavat useiden jäsenvaltioiden kuluttajia, ammatinharjoittajia ja/tai kaupan porrasta.

Tuoreet hedelmät ja vihannekset

1. YLEISKATSAUS TILANTEESTA

Vaikka yhteisön hedelmien ja vihannesten tuotanto on kasvussa, niiden kulutus ei kasva.

Erityisesti on todettava, että alle 35-vuotiaat syrjivät kulutustottumuksissaan tämän alan tuotteita. Suuntaus on tätäkin selvempi kouluikäisten lasten ja nuorten osalta. Tasapainoinen ruokavalio kärsii.

2. TAVOITTEET

Mielikuvaa näiden tuotteiden tuoreudesta ja luonnollisuudesta on parannettava ja nuoria kannustettava kuluttamaan näitä tuotteita.

3. PÄÄASIALLISET KOHDERYHMÄT

—	Alle 35-vuotiaiden kotitaloudet,

—	kouluikäiset lapset ja nuoret sekä heidän vanhempansa,

—	työpaikka- ja kouluruokalat,

—	lääkärit ja ravitsemusasiantuntijat.

4. PÄÄASIALLISET VIESTIT

—	Kehotus ’viisi per päivä’ (suositus, jonka mukaan päivässä tulisi syödä vähintään viisi annosta hedelmiä tai vihanneksia),

—	tuotteiden luonnollisuus ja tuoreus,

—	laatu (turvallisuus, ravintoarvo, aistinvaraisiin ominaisuuksiin liittyvät arvot, tuotantomenetelmät, ympäristönsuojelu, yhteys alkuperään),

—	mielihyvä,

—	tasapainoinen ruokavalio,

—	tuoretuotteiden tarjonnan monipuolisuus ja kausiluonteisuus; tietoa niiden mausta ja käyttötavoista,

—	jäljitettävyys,

—	hankkimisen ja valmistuksen helppous: monia tuoreita hedelmiä ja vihanneksia ei tarvitse kypsentää.

5. TÄRKEIMMÄT VÄLINEET

—	Sähköiset välineet (Internet-sivut tarjonnan esittelemiseksi ja pelien tarjoamiseksi nuorille),

—	puhelinneuvonta,

—	yhteydet viestimiin ja mainostajiin (esim. erikoisalojen lehdet, naisten- ja nuortenlehdet),

—	yhteydet lääkäreihin ja ravitsemusasiantuntijoihin,

—	toimien kohdistaminen lapsiin ja nuoriin saamalla opettajat ja kouluruokalat mukaan kampanjaan,

—	tiedotustoimet kuluttajille myyntipisteissä,

—	muut välineet (tuotetietoa ja ruokareseptejä tarjoavat lehtiset ja esitteet, lapsille suunnatut pelit jne.),

—	visuaaliset viestimet (elokuva, erikoistuneet tv-kanavat),

—	radiomainokset,

—	osallistuminen messuille.

6. OHJELMIEN KESTO

Kesto on 12–36 kuukautta. Etusijalla ovat monivuotiset ohjelmat, joiden eri vaiheiden tavoitteet on määritelty.

7. ALAN OHJEELLINEN VUOSIBUDJETTI

4 miljoonaa euroa.

Hedelmä- ja vihannesjalosteet

1. YLEISKATSAUS TILANTEESTA

Ala joutuu kilpailemaan yhä enemmän lukuisten kolmansien maiden kanssa.

Koska näiden tuotteiden kysyntä kasvaa asteittain erityisesti niiden helppokäyttöisyyden vuoksi, on tärkeää, että yhteisön tuotannonala pystyy hyödyntämään niiden potentiaalia. Sen vuoksi on perusteltua tukea tiedotus- ja menekinedistämistoimia.

2. TAVOITTEET

Tuotteista syntyvää mielikuvaa on nykyaikaistettava, tarjontamuotoa nuorennettava ja tuotteista tiedotettava niiden kulutuksen kasvattamiseksi.

3. PÄÄASIALLISET KOHDERYHMÄT

—	Kotitaloudet,

—	työpaikka- ja kouluruokalat,

—	lääkärit ja ravitsemusasiantuntijat.

4. PÄÄASIALLISET VIESTIT

—	Laatu (turvallisuus, ravintoarvo, aistinvaraisiin ominaisuuksiin liittyvät arvot, valmistusmenetelmät),

—	käytön helppous,

—	mielihyvä,

—	tuotteiden tarjonnan monipuolisuus ja saatavuus läpi vuoden,

—	tasapainoinen ruokavalio,

—	jäljitettävyys.

5. TÄRKEIMMÄT VÄLINEET

—	Sähköiset välineet (Internet),

—	puhelinneuvonta,

—	viestimet ja mainostajat (esim. erikoisalojen lehdet, naisten-, ruoka- ja ammattilehdet),

—	tuote-esittelyt myyntipisteissä,

—	yhteydet lääkäreihin ja ravitsemusasiantuntijoihin,

—	muut välineet (tuotteista kertovat ja ruokareseptejä tarjoavat lehtiset ja esitteet),

—	visuaaliset välineet,

—	osallistuminen messuille.

6. OHJELMIEN KESTO

Kesto on 12–36 kuukautta. Etusijalla ovat monivuotiset ohjelmat, joiden eri vaiheiden tavoitteet on määritelty.

7. ALAN OHJEELLINEN VUOSIBUDJETTI

2 miljoonaa euroa.

Kuitupellava

1. YLEISKATSAUS TILANTEESTA

Yhteisön pellava-alan tarjonnalle on tekstiili- ja vaatetusalan kansainvälisen kaupan vapauduttua ominaista muuta alkuperää olevan huokean pellavan yhä suurempi kilpailu. Se joutuu kilpailemaan myös muiden tekstiilikuitujen kanssa. Lisäksi tekstiilinkulutus on seisahtanut.

2. TAVOITTEET

—	Kehittää yhteisön pellavan kuvaa ja tunnettuutta sekä hyödyntää sen ominaislaatua,

—	lisätä yhteisön pellavan kulutusta,

—	tiedottaa markkinoilla olevien uusien tuotteiden ominaispiirteistä.

3. KOHDERYHMÄT

—	Alalla toimivat johtavat ammatinharjoittajat (stylistit, muodinluojat, suunnittelijat, valmistajat, kustantajat),

—	jakelijat,

—	tekstiili-, muoti- ja sisustusalan koulutus (opettajat ja oppilaat),

—	mielipidevaikuttajat,

—	kuluttajat.

4. PÄÄASIALLISET VIESTIT

—	Tuotteen laadun takaavat raaka-aineen tuotanto-olot, sopeutuneet lajikkeet ja alan eri toimijoiden asiantuntemus,

—	yhteisön tarjonnan moninaisuus ja runsaus niin tarjottujen tuotteiden (vaatteet, sisustus, liinavaatteet) kuin luovuuden ja innovaatioiden suhteen.

5. TÄRKEIMMÄT VÄLINEET

—	Sähköiset välineet (Internet),

—	ammattilaismessut ja -näyttelyt,

—	tiedotustoimet tuotantoketjun loppupäässä (muodinluojat, valmistajat, jakelijat ja kustantajat),

—	tiedottaminen myyntipisteissä,

—	suhteet erikoisalojen lehdistöön,

—	didaktiset tiedotustoimet tekstiili- ja muotialan oppilaitoksissa jne.

6. OHJELMIEN KESTO

Kesto on 12–36 kuukautta. Etusijalla ovat monivuotiset ohjelmat, joiden eri vaiheiden tavoitteet on määritelty.

7. ALAN OHJEELLINEN VUOSIBUDJETTI

1 miljoona euroa.

Elävät kasvit ja kukkaviljelytuotteet

1. YLEISKATSAUS TILANTEESTA

Yhteisön tuotanto joutuu kilpailemaan yhä enemmän kolmansien maiden tuotannon kanssa.

Vuosina 1997–2000 toteutettujen myynninedistämiskampanjoiden arvioinnista kävi ilmi, että tuottajan ja jakelijan välisen ketjun organisaatiota olisi parannettava ja järkiperäistettävä ja kuluttajien tietoisuutta yhteisön tuotteiden ominaisuuksista ja kirjosta olisi lisättävä.

2. TAVOITTEET

—	Lisätä yhteisöstä peräisin olevien kukkien ja muiden kasvien kysyntää,

—	kannustaa ympäristöä säästäviä käytänteitä ja lisätä tietoisuutta ympäristöystävällisistä menetelmistä,

—	vahvistaa jäsenvaltioiden ammatinharjoittajien välistä kumppanuutta, mikä mahdollistaa mm. alan uusimpien tietojen jakamisen, sekä parantaa kaikille alan eri toimijoille suunnattua tiedotusta.

3. PÄÄASIALLISET KOHDERYHMÄT

—	Tuottajat, taimitarhat, jakelijat ja muut alan toimijat,

—	opiskelijat ja koululaiset,

—	mielipidevaikuttajat: toimittajat, opettajat,

—	kuluttajat.

4. PÄÄASIALLISET VIESTIT

—	Yhteisön tuotteiden laatu ja kirjo,

—	ympäristöä säästävät tuotantomenetelmät,

—	tuotteiden kestävyyttä lisäävät tekniikat,

—	kasvien ja kukkien lajikeyhdistelmien maksimointi,

—	kasvien ja kukkien merkitys hyvinvoinnille ja elämänlaadulle.

5. TÄRKEIMMÄT VÄLINEET

—	Yhteydet viestimiin,

—	messut ja näyttelyt: useiden jäsenvaltioiden tuotantoa esittelevät paviljongit,

—	tuotannonalan ammatinharjoittajien, kuluttajien ja opiskelijoiden koulutus,

—	tietojen vaihto tuotteiden eliniän pidentämiseksi,

—	kuluttajille suunnattava tiedotus lehdistön kautta sekä esim. julkaisemalla luetteloita ja puutarhureiden kalentereita taikka ’kuukauden kasvi’ -tyyppisillä kampanjoilla,

—	sähköisten tiedotusvälineiden (Internet, CD-ROM jne.) käytön lisääminen

6. OHJELMIEN KESTO

Kesto on 12–36 kuukautta, ja etusijalle asetetaan monivuotiset ohjelmat, joissa esitetään kaikissa vaiheissa strategia ja asianmukaisesti perustellut tavoitteet.

7. ALAN OHJEELLINEN VUOSIBUDJETTI

3 miljoonaa euroa.

Oliiviöljy ja syötäväksi tarkoitetut oliivit

1. YLEISKATSAUS TILANTEESTA

Koska oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien tarjonta on kasvussa, yhteisön ja kansainväliset markkinat ovat tärkeitä yhteisön markkinoiden tasapainon suojaamiseksi. Näiden tuotteiden sisäisen kysynnän tilanne vaihtelee suuresti perinteisistä kuluttajamarkkinoista markkinoihin, joille oliiviöljy ja syötäväksi tarkoitetut oliivit ovat tulleet melko äskettäin.

Jäsenvaltioissa, joissa kulutus on perinteistä (Espanja, Italia, Kreikka ja Portugali), kyseiset tuotteet ovat yleensä hyvin tunnettuja ja niiden kulutus on suuri. Näillä kypsillä markkinoilla kysynnän kokonaiskasvu on rajallinen, mutta ne ovat edelleen tärkeitä oliiviöljyn nykykulutuksen merkittävyyden vuoksi.

Niissä jäsenvaltioissa, joissa oliiviöljy on uudempi ilmiö, sen kulutus on lisääntynyt henkeä kohden mutta on edelleen huomattavasti alhaisempi (yhteisössä sellaisena kuin se oli ennen 1. toukokuuta 2004) tai hyvin vähäinen (useimmat uudet jäsenvaltiot). Monet kuluttajat eivät tunne oliiviöljyjen ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien laatuominaisuuksia ja lukuisia käyttötapoja. Kyseessä ovat siis markkinat, joilla kysyntä voi kasvaa merkittävästi.

2. TAVOITTEET

—	Ensisijaisesti: lisätä kulutusta jäsenvaltioissa, joissa kulutus on uutta, vahvistamalla kyseisten tuotteiden markkina-asemaa, monipuolistamalla niiden käyttöä ja antamalla lisätietoa,

—	vakauttaa ns. perinteisten jäsenvaltioiden kulutus ja lisätä sitä parantamalla kuluttajille suunnattua tiedotusta vähemmän tunnetuista seikoista ja tekemällä nuoresta väestönosasta uskollisia kuluttajia.

3. KOHDERYHMÄT

—	Ostoksista vastaavat henkilöt, joita ns. perinteisissä jäsenvaltioissa ovat pääasiassa 20–40-vuotiaat,

—	mielipidevaikuttajat (kulinaristit, keittiömestarit, ravintola-ala, suurilevikkinen ja erikoistunut lehdistö (ruoka- ja naistenlehdet, erilaiset muotilehdet)),

—	lääketieteellinen ja terveydenhoitoalan lehdistö,

—	jakelijat (jäsenvaltioissa, joissa kulutus on uutta).

4. PÄÄASIALLISET VIESTIT

—

Neitsytoliiviöljyn gastronomiset laatuominaisuudet ja aistinvaraiset ominaisuudet (aromi, väri, maku) vaihtelevat lajikkeiden, alueiden, satojen, suojattujen alkuperänimitysten, suojattujen maantieteellisten merkintöjen jne. mukaan. Moninaisuus tarjoaa erilaisia makuelämyksiä ja kulinaarisia mahdollisuuksia,

—	oliiviöljyluokat,

—	oliiviöljy on ravintoarvonsa puolesta tärkeä osa terveellistä ja tasapainoista ruokavaliota: siinä kulinaariset nautinnot yhdistyvät tasapainoiseen ja terveelliseen ruokavalioon,

—	tiedottaminen oliiviöljyjen valvontaa, laadun varmentamista ja pakkausmerkintöjä koskevista säännöistä,

—	tiedotus kaikista oliiviöljyistä ja syötäväksi tarkoitetuista oliiveista, joille on myönnetty yhteisössä SAN tai SMM,

—	syötäväksi tarkoitetut oliivit ovat terveellinen luonnontuote, jota on helppo käyttää sellaisenaan ja joka myös soveltuu monien ruokalajien valmistukseen,

—	syötäväksi tarkoitettujen oliivien eri lajikkeiden ominaisuudet.

Erityisesti jäsenvaltioissa, joissa kulutus on uutta:

—	oliiviöljy ja erityisesti ekstra-neitsytoliiviöljy on perinteinen, vanhaan taitotietoon perustuva luonnontuote, joka soveltuu makurikkaaseen moderniin keittiöön. Se liitetään helposti paitsi Välimeren alueen keittiöön myös nykyaikaiseen ruoanlaittoon,

—	neuvot, jotka koskevat näiden tuotteiden käyttämistä ruoanlaitossa.

Erityisesti jäsenvaltioissa, joissa kulutus on perinteistä:

—	pakatun oliiviöljyn ostamisen edut (pakkausmerkinnöissä on kuluttajalle hyödyllistä tietoa),

—	tuotteella on pitkä historia ja merkittävä kulttuurinen merkitys, mutta sen imagoa on syytä nykyaikaistaa.

Rajoittamatta 2 artiklan 3 kohdan soveltamista oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien ravintoarvoa koskevat tiedot on perusteltava yleisesti tunnustetuilla tieteellisillä tiedoilla, ja niiden on oltava elintarvikkeiden merkintöjä, esillepanoa ja mainontaa koskevan direktiivin 2000/13/EY vaatimusten sekä tältä osin sovellettavien sääntöjen mukaiset (1).

5. TÄRKEIMMÄT VÄLINEET

—	Internet ja muut sähköiset välineet (esim. CD-ROM, DVD),

—	menekinedistäminen myyntipisteissä (maistajaiset, ruokaohjeet, tiedon jakaminen),

—	suhteet lehdistöön ja PR-toiminta (tapahtumat, osallistuminen messuille jne.),

—	mainokset (tai esittelytyyppinen mainonta) yleis-, naisten-, ruoka- ja elämäntapalehdissä,

—	toimet yhteistyössä lääketieteellisten ja terveydenhoitoalan tahojen kanssa (PR-toiminta lääketieteen alalla),

—	audiovisuaaliset välineet (televisio ja radio),

—	osallistuminen messuille.

6. OHJELMIEN KESTO JA KOHDE

Kesto on 12–36 kuukautta, ja etusijalle asetetaan monivuotiset ohjelmat, joissa esitetään kaikissa vaiheissa strategia ja asianmukaisesti perustellut tavoitteet.

Etusijalle asetetaan ohjelmat, jotka toteutetaan vähintään kahdessa jäsenvaltiossa, joissa kulutus on uutta.

7. ALAN OHJEELLINEN VUOSIBUDJETTI

4 miljoonaa euroa.

Siemenöljyt

Etusijalle asetetaan ohjelmat, jotka käsittelevät rypsiöljyä tai esittelevät eri siemenöljyjen ominaisuuksia.

Siemenöljyalan ohjeellinen vuosibudjetti:

2 miljoonaa euroa.

A. Rypsiöljy

1. YLEISKATSAUS TILANTEESTA

Rypsiöljyn tuotannolle ei uudessa maatalouspolitiikassa myönnetä erityistä tukea, minkä vuoksi sen markkinasuuntautuneisuutta on parannettava. Rypsiöljyn tuotantomahdollisuudet ovat hyvät, ja se voi toimia vaihtoehtona viljantuotannolle, jonka osalta esiintyy rakenteellista liikatuotantoa. Rypsiöljyn menekinedistämisellä tasapainotetaan peltokasvimarkkinoita ja eri kasviöljyjen kulutusta yhteisössä. Nykyään yhteisö on rypsiöljyn nettoviejä.

Viime vuosikymmeninä on kehitetty ravintoarvoltaan hyviä rypsilajikkeita, mikä on parantanut öljyjen laatua. Markkinoille on tullut muun muassa kylmäpuristettuja rypsiöljyjä, joiden maussa on pähkinänvivahteita.

Rypsiöljyn ravintoarvoa on tutkittu maailmanlaajuisesti, ja tulosten mukaan sen vaikutukset ruokavaliossa ovat suotuisat, kuten myös sen fysikaaliset ominaisuudet. Näistä uusimmista tutkimustuloksista olisi kerrottava yleislääkäreille, ravitsemusasiantuntijoille ja kuluttajille.

2. TAVOITTEET

—	Parantaa tietämystä rypsiöljyn ominaisuuksista ja sen tuoreesta kehityksestä,

—	lisätä kulutusta valistamalla kuluttajia sekä lääketieteen ja terveydenhoidon ammattilaisia rypsiöljyn käytöstä ja ravintoarvosta.

3. KOHDERYHMÄT

—	Kotitaloudet ja erityisesti hankinnoista vastaavat henkilöt,

—	mielipidevaikuttajat (toimittajat, kokit, lääketieteen ja ravitsemusalan ammattilaiset),

—	jakelijat,

—	lääketieteellinen ja terveydenhoitoalan lehdistö,

—	elintarviketeollisuus.

4. PÄÄASIALLISET VIESTIT

—	Rypsiöljy on ravintoarvonsa puolesta tärkeä osa terveellistä ja tasapainoista ruokavaliota,

—	rypsiöljyn hyvä rasvahappokoostumus,

—	neuvot, jotka koskevat näiden tuotteiden käyttämistä ruoanlaitossa,

—	tietoa tuotteen ja eri lajikkeiden kehityksestä.

Rajoittamatta 2 artiklan 3 kohdan soveltamista rypsiöljyn ravintoarvoa koskevat tiedot on perusteltava yleisesti tunnustetuilla tieteellisillä tiedoilla, ja niiden on oltava elintarvikkeiden merkintöjä, esillepanoa ja mainontaa koskevan direktiivin 2000/13/EY vaatimusten sekä tältä osin sovellettavien sääntöjen mukaiset.

5. TÄRKEIMMÄT VÄLINEET

—	Menekinedistäminen myyntipisteissä (maistajaiset, ruokaohjeet, tiedon jakaminen),

—	mainokset (tai esittelytyyppinen mainonta) yleisissä, kulinaarisissa, naisten- ja elämäntapalehdissä,

—	PR-toiminta (tapahtumat, osallistuminen messuille),

—	toimet yhteistyössä lääketieteellisten ja terveydenhoitoalan tahojen kanssa,

—	yhteistoimet ravintoloiden, pitopalvelujen ja kokkien kanssa,

—

Internet.

6. OHJELMIEN KESTO

12–36 kuukautta.

B. Auringonkukkaöljy

Auringonkukkaöljyä koskeville ohjelmille annetaan etusija vain, jos se on perusteltua markkinatilanteen vuoksi.

1. YLEISKATSAUS TILANTEESTA

Yhteisössä viljellään auringonkukkaa yli 2 000 000 hehtaarilla ja auringonkukansiementen tuotanto on vuosittain yli 3,5 miljoonaa tonnia. Yhteisössä kulutettavaa auringonkukkaöljyä on pääosin tuotettu yhteisössä kasvatetuista siemenistä. EU:n auringonkukkaöljyn tuotanto vähenee kuitenkin markkinointivuoden 2004/2005 aikana, koska siementen rouhimistoiminnot ovat vähentyneet. Yksistään auringonkukkaöljyä koskevia ohjelmia ei aseteta etusijalle, koska sen maailmanmarkkinahinta on nousussa ja tarjonnanpuutetta saattaa syntyä. Se voi kuitenkin olla osa eri yhteisön alkuperää olevia siemenöljyjä koskevia ohjelmia.

Auringonkukkaöljy soveltuu erityisesti paistamiseen. Se myös sisältää paljon tyydyttymättömiä rasvoja ja E-vitamiinia. Kampanjoiden tarkoituksena on valistaa kuluttajia ja kauppiaita/jakelijoita auringonkukkaöljyn eri käyttötavoista, tyypeistä ja ominaisuuksista sekä sen laatua koskevasta yhteisön lainsäädännöstä. Kampanjoiden johtoajatuksena tulisi olla puolueettoman tiedon antaminen.

2. TAVOITTEET

Valistaa kuluttajia ja kaupan porrasta:

—	auringonkukkaöljyn eri käyttötavoista, ominaisuuksista ja ravintoarvosta,

—	laatua koskevasta lainsäädännöstä ja vaatimuksista, merkintöjä koskevista säännöistä.

3. KOHDERYHMÄT

—	Kotitaloudet ja erityisesti hankinnoista vastaavat henkilöt,

—	mielipidevaikuttajat (toimittajat, kokit, lääketieteen ja ravitsemusalan ammattilaiset),

—	jakelijat,

—	elintarviketeollisuus.

4. PÄÄASIALLISET VIESTIT

Ohjelman pääasiallisissa viesteissä olisi annettava tietoa:

—	auringonkukkaöljyn asianmukaisen käytön hyödyistä. Auringonkukkaöljyn E-vitamiinipitoisuus on esimerkiksi suurempi kuin muiden kasviöljyjen. Auringonkukkaöljy on tunnetusti kevyen makuista ja sen paisto-ominaisuudet ovat hyvät,

—	auringonkukkaöljyn laatua koskevasta lainsäädännöstä ja vaatimuksista,

—	auringonkukkaöljyn rasvahappokoostumuksesta ja ravintoarvosta,

—	tieteellisten tutkimusten tuloksista sekä auringonkukkaöljyn ja muiden kasviöljyjen teknisestä kehittämisestä.

Rajoittamatta 2 artiklan 3 kohdan soveltamista auringonkukkaöljyn ravintoarvoa koskevat tiedot on perusteltava yleisesti tunnustetuilla tieteellisillä tiedoilla, ja niiden on oltava elintarvikkeiden merkintöjä, esillepanoa ja mainontaa koskevan direktiivin 2000/13/EY vaatimusten sekä tältä osin sovellettavien sääntöjen mukaiset.

5. TÄRKEIMMÄT VÄLINEET

—	Tiedotteiden jakaminen myyntipisteissä (myyntipisteet ja kauppa),

—	mainokset (tai esittelytyyppinen mainonta) yleis-, ruoka- ja ammattilehdissä,

—	PR-toiminta (tapahtumat, osallistuminen messuille),

—

Internet.

6. OHJELMIEN KESTO

12–36 kuukautta.

Maito- ja maitotuoteala

1. YLEISKATSAUS TILANTEESTA

Nestemäisen maidon kulutus on vähentynyt erityisesti suurissa kuluttajamaissa, mikä johtuu ensisijaisesti virvoitusjuomien suosion kasvusta nuorten keskuudessa. Nestemäisen maidon kulutus on asteittain syrjäytymässä erilaisten maidonkorvikkeiden tieltä. Sen sijaan maitotuotteiden kokonaiskulutus on kasvussa maitomääränä ilmaistuna.

2. TAVOITTEET

—	Lisätä nestemäisen maidon kulutusta markkinoilla, joilla on kasvupotentiaalia, ja pitää kulutus nykytasolla kyllästetyillä markkinoilla,

—	lisätä maitotuotteiden kulutusta yleensä,

—	edistää kulutusta nuorten parissa, sillä he ovat tulevia aikuiskuluttajia.

3. PÄÄASIALLISET KOHDERYHMÄT

Kuluttajat; pääkohde ovat:

—	lapset ja nuoret, erityisesti 8–13-vuotiaat tytöt,

—	eri-ikäiset naiset,

—	iäkkäät henkilöt.

4. PÄÄASIALLISET VIESTIT

—	Maito ja maitotuotteet ovat terveellisiä luonnontuotteita, jotka vastaavat nykyajan elämän jokapäiväisiä tarpeita ja joita nauttii mielellään,

—	maidolla ja maitotuotteilla on ravinnollista arvoa, joka on hyväksi erityisesti tietyille ikäryhmille,

—	viestin on oltava sisällöltään myönteinen, ja siinä on otettava huomioon kulutuksen erityispiirteet eri markkinoilla,

—	eri kuluttajille on eri kulutustilanteissa lukuisia maitotuotteita,

—	maitoa ja maitotuotteita saa myös vähärasvaisina, ja ne voivat olla asianmukaisempia eräille kuluttajille,

—	on ensiarvoisen tärkeää turvata pääasiallisten viestien esilläolo läpi koko ohjelmakauden, jotta kuluttajat vakuutettaisiin eduista, joita heille seuraa näiden tuotteiden säännöllisestä käytöstä.

Rajoittamatta 2 artiklan 3 kohdan soveltamista maidon ja maitotuotteiden ravintoarvoa koskevat tiedot on perusteltava yleisesti tunnustetuilla tieteellisillä tiedoilla, ja niiden on oltava elintarvikkeiden merkintöjä, esillepanoa ja mainontaa koskevan direktiivin 2000/13/EY vaatimusten sekä tältä osin sovellettavien sääntöjen mukaiset.

5. TÄRKEIMMÄT VÄLINEET

—	Sähköiset välineet,

—	puhelinneuvonta,

—	yhteydet viestimiin ja mainostajiin (esim. erityisalojen lehdet, naisten- ja nuortenlehdet),

—	yhteydet lääkäreihin ja ravitsemusasiantuntijoihin,

—	yhteydet opettajiin ja kouluihin,

—	muut välineet (lehtiset ja esitteet, lapsille tarkoitetut pelit jne.),

—	tuote-esittelyt myyntipisteissä,

—	visuaaliset viestimet (elokuva, erikoistuneet tv-kanavat),

—	radiomainokset,

—	osallistuminen näyttelyihin ja messuille.

6. OHJELMIEN KESTO JA KOHDE

Kesto on 12–36 kuukautta. Etusijalla ovat monivuotiset ohjelmat, joiden eri vaiheiden tavoitteet on määritelty.

7. ALAN OHJEELLINEN VUOSIBUDJETTI

4 miljoonaa euroa.

Yhteisön tai kansallisen laatujärjestelmän mukaisesti tuotettu tuore, jäähdytetty tai jäädytetty liha

1. YLEISKATSAUS TILANTEESTA

Tärkeimpiä eläintuotteita koskeneet terveysongelmat ovat lisänneet tarvetta vahvistaa kuluttajien luottamusta yhteisön lihatuotteisiin.

Tähän liittyen on tarpeen tiedottaa valvontaa ja elintarvikkeiden turvallisuutta koskevasta lainsäädännöstä sekä antaa puolueetonta yleistietoa yhteisön ja kansallisista laatujärjestelmistä ja niihin sisältyvistä tarkastuksista. Lainsäädännön ja valvontatoimien ansiosta tuotteista pystytään antamaan lisätakeet, sillä niissä edellytetään tuotteita koskevia eritelmiä ja ylimääräisiä valvontarakenteita.

2. TAVOITTEET

—

Tiedotuskampanjat koskevat ainoastaan eurooppalaisissa laatujärjestelmissä (SAN/SMM/APT ja luonnonmukainen tuotanto) ja jäsenvaltioiden hyväksymissä laatujärjestelmissä tuotettuja tuotteita, jotka täyttävät asetuksen (EY) N:o 1257/1999 24 b artiklan vaatimukset. Tämän asetuksen nojalla rahoitettaviin tiedotuskampanjoihin ei pitäisi myöntää rahoitusta myös asetuksen (EY) N:o 1257/1999 nojalla,

—

tiedotuskampanjoiden tavoitteena on varmistaa, että lihatuotteita koskevista yhteisön ja kansallisista laatujärjestelmistä annetaan puolueetonta ja kattavaa tietoa. Niissä olisi annettava kuluttajille, mielipidevaikuttajille ja jakelijoille tietoa näihin laatujärjestelmiin sisältyvistä tuote-eritelmistä ja tehokkaista tarkastuksista.

3. PÄÄASIALLISET KOHDERYHMÄT

—	Kuluttajat ja kuluttajajärjestöt,

—	kotitalouksien hankinnoista vastaavat henkilöt,

—	ravintolat, sairaalat, koulut jne.,

—	jakelijat ja jakelijoiden järjestöt,

—	lehdistö ja mielipidevaikuttajat.

4. PÄÄASIALLISET VIESTIT

—	Laatujärjestelmät takaavat, että tuote on tuotettu erityisellä tavalla ja että tarkastukset ovat tiukemmat kuin lainsäädännössä edellytetään,

—	laadukkailla lihatuotteilla on erityisominaisuuksia tai niiden laatu on tavanomaisia kaupallisia standardeja korkeampi,

—	yhteisön ja kansalliset laatujärjestelmät ovat avoimet ja takaavat tuotteiden täydellisen jäljitettävyyden,

—	kun liha merkitään, kuluttaja voi tunnistaa laatutuotteet sekä niiden alkuperän ja ominaisuudet.

5. TÄRKEIMMÄT VÄLINEET

—

Internet,

—	PR-toiminta viestimien ja mainostajien kanssa (tiedealan ja erikoisalojen lehdet, naisten- ja ruokalehdet),

—	yhteydet kuluttajajärjestöihin,

—	audiovisuaaliset välineet,

—	painotuotteet (lehtiset, esitteet jne.),

—	myyntipisteissä tiedottaminen.

6. OHJELMIEN KESTO JA KOHDE

Ohjelmien olisi katettava vähintään yksi jäsenvaltio kokonaan tai useita jäsenvaltioita.

Kesto on 12–36 kuukautta. Etusijalla ovat monivuotiset ohjelmat, joiden eri vaiheiden tavoitteet on määritelty.

7. ALAN OHJEELLINEN VUOSIBUDJETTI

4 miljoonaa euroa.

Ihmisravinnoksi tarkoitettujen munien merkitseminen

1. YLEISKATSAUS TILANTEESTA

Syötäväksi tarkoitettujen munien kuoreen on 1 päivästä tammikuuta 2004 alkaen leimattava tuottajan tunnusnumeron ja kanojen tuotantotavan ilmaiseva koodi. Tämä koodi muodostuu tuotantotavan ilmaisevasta numerosta (0 = luomu, 1 = ulkoilma, 2 = lattia, 3 = häkki), ISO-koodista, jolla yksilöidään jäsenvaltio, jossa tuotantolaitos sijaitsee, sekä toimivaltaisen viranomaisen tuotantolaitokselle antamasta numerosta.

2. TAVOITTEET

—	Tiedottaa kuluttajille munien merkintöjä koskevista uusista vaatimuksista ja selittää perusteellisesti munaan painetun koodin merkitys,

—	tiedottaa munaan painetun koodin ilmaisemista tuotantojärjestelmistä,

—	tiedottaa olemassa olevista jäljitettävyysjärjestelmistä.

3. KOHDERYHMÄT

—	Kuluttajat ja jakelijat,

—	mielipidevaikuttajat.

4. PÄÄASIALLISET VIESTIT

—	Tehdä tunnetuksi ja selittää direktiivin 2002/4/EY (2) mukaisesti muniin painettavia uusia koodeja sekä näiden koodien tarkoittamien eri munaluokkien ominaisuuksia,

—	viesteissä ei pidä suosia tiettyä tuotantomenetelmää eikä niissä pidä olla munien ravintoarvoa ja munien kulutuksen terveysvaikutuksia koskevia väitteitä. Eri jäsenvaltioista peräisin olevia munia ei pidä kohdella eri tavoin.

5. TÄRKEIMMÄT VÄLINEET

—	Sähköiset välineet (Internet jne.),

—	tiedostusaineisto (esim. tiedotuslehtiset ja esitteet),

—	tiedottaminen myyntipisteissä,

—	mainokset lehdissä, esimerkiksi erikoislehdissä kuten ruoka- ja naistenlehdet jne.,

—	suhteet tiedotusvälineisiin.

6. OHJELMAN KESTO

12–24 kuukautta.

7. ALAN OHJEELLINEN VUOSIBUDJETTI

2 miljoonaa euroa.

Hunaja ja mehiläishoitotuotteet

1. YLEISKATSAUS TILANTEESTA

Yhteisön laatuhunajan ja mehiläishoitotuotteiden ala saa vain vähän yhteisön tukea, ja se joutuu vastaamaan yhä lisääntyvään kansainväliseen kilpailuun. Tuotantokustannukset ovat yhteisössä korkeat, mikä vaikeuttaa tilannetta entisestään.

Alaan on vuodesta 2001 alkaen sovellettu hunajasta 20 päivänä joulukuuta 2001 annettua neuvoston direktiiviä 2001/110/EY (3), jossa säädetään tuotteiden laadun niiden alkuperään liittävistä pakollisista merkinnöistä. Tuetuissa ohjelmissa on keskityttävä yhteisön hunaja- ja mehiläishoitotuotteisiin, joista annetaan seudulliseen, alueelliseen tai topografiseen alkuperään liittyviä täydentäviä tietoja tai joilla on yhteisön (SAN/SMM/APT tai luonnonmukaisesti tuotettu) tai jäsenvaltion varmistama laatumerkintä.

2. TAVOITTEET

—	Valistaa kuluttajia yhteisön mehiläishoitotuotteiden kirjosta, aistinvaraisista ominaisuuksista ja tuotanto-olosuhteista,

—	valistaa kuluttajia suodattamattoman ja pastöroimattoman yhteisön hunajan laatuominaisuuksista,

—	auttaa kuluttajia ymmärtämään yhteisön hunajamerkintöjä ja kannustaa tuottajia kehittämään merkintöjensä selkeyttä,

—	ohjata hunajankulutusta laatutuotteisiin korostamalla niiden jäljitettävyyttä.

3. KOHDERYHMÄT

—	Kuluttajat, erityisesti 20–40-vuotiaat,

—	vanhemmat ihmiset ja lapset,

—	mielipidevaikuttajat.

4. PÄÄASIALLISET VIESTIT

—	Tietoa tuotteiden turvallisuutta, tuotantohygieniaa, laadun varmentamista ja merkitsemistä koskevasta yhteisön lainsäädännöstä,

—	hunaja on perinteinen ja vanhaan taitotietoon perustuva luonnontuote, jota voidaan käyttää modernissa keittiössä monin tavoin,

—	hunajien kirjo on suuri sen mukaan, mikä on niiden maantieteellinen ja kukka- tai kasvialkuperä ja/tai tuotantokausi,

—	käyttöä ja ravintoarvoa koskeva neuvonta,

—	pölyttymisen suojaaminen on yksi luonnon monimuotoisuuden säilymisen edellytyksiä.

5. TÄRKEIMMÄT VÄLINEET

—	Mainokset yleis- ja erikoislehdissä (ruokalehdet, elämäntapalehdet),

—	Internet, elokuvat ja muut audiovisuaaliset välineet (televisio, radio),

—	myyntipaikat,

—	osallistuminen näyttelyihin ja messuille,

—	suurelle yleisölle suunnattu PR-toiminta, tapahtumien järjestäminen tavoitteena toimet ravintoloissa ja pitopalveluyrityksissä,

—	tiedotus kouluissa (ohjeita opettajille sekä hotelli- ja ravintola-alan opiskelijoille).

6. OHJELMIEN KESTO JA KOHDE

Kesto on 12–36 kuukautta. Etusijalle asetetaan ohjelmat, joissa esitetään kaikissa vaiheissa strategia ja asianmukaisesti perustellut tavoitteet.

7. ALAN OHJEELLINEN VUOSIBUDJETTI

1 miljoona euroa.

TMA-laatuviinit, maantieteellisellä merkinnällä varustetut pöytäviinit

1. YLEISKATSAUS TILANTEESTA

Tuotanto on alalla runsasta, mutta kulutus ei ole kasvanut vaan päinvastoin laskenut joiltain osin. Myös kolmansista maista tuleva tarjonta on kasvussa.

2. TAVOITTEET

—	Yhteisön viinien kulutuksen lisääminen,

—	tiedotetaan kuluttajille lajikkeista, laadusta, yhteisön viinien tuotantoedellytyksistä ja tieteellisten tutkimusten tuloksista.

3. PÄÄASIALLISET KOHDERYHMÄT

—	Jakelijat,

—	kuluttajat, lukuun ottamatta neuvoston 5 päivänä kesäkuuta 2001 antamassa suosituksessa 2001/458/EY (4) tarkoitettuja lapsia ja nuoria,

—	mielipidevaikuttajat: toimittajat, kulinaristit,

—	hotelli- ja ravintola-alan oppilaitokset.

4. PÄÄASIALLISET VIESTIT

—	Yhteisön lainsäädännössä vahvistetaan tuotantoa, laatumerkintöjä, päällysmerkintöjä ja kaupan pitämistä koskevat tiukat säännökset, joilla kuluttajille taataan tarjotun tuotteen laatu ja jäljitettävyys,

—	mahdollisuus valita hyvin monista eri alkuperää olevista yhteisön tuotteista,

—	tietoa yhteisön viinien viljelystä ja sen yhteyksistä alueellisiin ja paikallisiin olosuhteisiin, kulttuureihin ja makuihin.

5. TÄRKEIMMÄT VÄLINEET

Tiedotus- ja PR-toiminta:

—	jakelu- ja ravintola-alalle suunnatut koulutustoimet,

—	yhteydet erikoisalojen lehdistöön,

—	muut välineet (Internet, lehtiset ja esitteet) valintojen ohjaamiseksi ja ideoiden kehittämiseksi viinin nauttimiseksi perhepiirissä ja juhlatilaisuuksissa,

—	messut ja näyttelyt: näyttelyosastoihin kerätään tuotteita useista jäsenvaltioista.

6. OHJELMIEN KESTO

Kesto on 12–36 kuukautta. Etusijalla ovat monivuotiset ohjelmat, joiden eri vaiheiden tavoitteet on määritelty.

7. ALAN OHJEELLINEN VUOSIBUDJETTI

3 miljoonaa euroa.

Tuotteet, joilla on suojattu alkuperänimitys (SAN), suojattu maantieteellinen merkintä (SMM) tai taattu perinteinen erityisluonne (APT)

1. YLEISKATSAUS TILANTEESTA

Asetuksissa (EY) N:o 2081/92 ja (EY) N:o 2082/92 säädetyt yhteisön järjestelmät tuotenimien suojaamiseksi ovat etusijalla pyrittäessä yhteisen maatalouspolitiikan laatutavoitteisiin. Sen vuoksi on tarpeen jatkaa sellaisten kampanjoiden toteuttamista, joilla suojattuja nimityksiä ja suojatulla nimellä varustettuja tuotteita tehdään tunnetuiksi kaikille toimijoille, jotka osallistuvat näiden tuotteiden tuotantoon, valmistukseen, markkinointiin ja kulutukseen.

2. TAVOITTEET

Menekinedistämis- ja tiedotuskampanjat eivät saa koskea yhtä tai vain muutamaa nimitystä, vaan joko tiettyjen tuoteryhmien nimitysten ryhmiä tai yhden tai useamman jäsenvaltion yhdellä tai useammalla alueella tuotettujen tuotteiden nimitysten ryhmiä.

Kampanjoilla olisi pyrittävä:

—	antamaan laajasti tietoa järjestelmien sisällöstä, toiminnasta ja yhteisöulottuvuudesta ja erityisesti niiden vaikutuksista kyseisten tuotteiden kaupalliseen arvoon, jotka ovat rekisteröinnin jälkeen suojattuja näissä järjestelmissä,

—	lisäämään kuluttajien, jakelijoiden ja ruoanlaiton ammattilaisten tietämystä yhteisön SAN-, SMM- ja APT-tunnuksista,

—	saamaan tuottaja-/jalostajaryhmittymät hyödyntämään järjestelmää rekisteröimällä nimitykset tuotteille, jotka täyttävät rekisteröintivaatimukset,

—	saamaan asianomaisten alueiden tuottaja-/jalostajaryhmittymät osallistumaan rekisteröidyllä nimityksellä varustettujen tuotteiden tuotantoon noudattamalla eri suojattujen nimitysten osalta hyväksyttyjä eritelmiä ja tarkastusvaatimuksia,

—	lisäämään asianomaisten tuotteiden kysyntää tiedottamalla kuluttajille ja jakelijoille näistä järjestelmistä ja niiden merkityksestä ja eduista sekä tunnuksista ja nimitysten myöntämisehdoista, asiaa koskevista tarkastuksista ja jäljittämisjärjestelmästä.

3. PÄÄASIALLISET KOHDERYHMÄT

—	Tuottajat ja jalostajat,

—	jakelijat (suuret kauppaketjut, tukkukauppiaat, vähittäiskauppiaat, pitopalvelut, ruokalat, ravintolat),

—	kuluttajat ja kuluttajajärjestöt,

—	mielipidevaikuttajat.

4. PÄÄASIALLISET VIESTIT

—

Suojatuilla nimityksillä varustetuilla tuotteilla on erityisiä, niiden maantieteelliseen alkuperään liittyviä ominaisuuksia. SAN-tuotteiden laatu tai ominaisuudet liittyvät olennaisesti tai yksinomaisesti tiettyyn maantieteelliseen ympäristöön (joka käsittää sen luonnon ja inhimilliset tekijät). SMM-tuotteilla on maantieteelliseen alkuperään liittyvä laatu tai maine, ja maantieteelliseen alkuperään on oltava yhteys ainakin jossakin tuotannon, jalostuksen tai käsittelyn vaiheessa,

—	APT-tuotteilla on erityisiä ominaisuuksia, jotka liittyvät perinteiseen tuotantotapaan tai perinteisten raaka-aineiden käyttöön,

—	yhteisön SAN-, SMM- ja ATP-tunnukset ovat koko yhteisössä ymmärrettyjä symboleja: ne kuvaavat tuotteita, jotka ovat tiettyjen maantieteelliseen alkuperään tai perinteeseen liittyvien tuotantovaatimusten mukaisia ja joihin sovelletaan valvontaa,

—	muut asianomaisten tuotteiden laatunäkökohdat (turvallisuus, ravintoarvo, aistinvaraisiin ominaisuuksiin liittyvät arvot, jäljitettävyys),

—	joidenkin SAN-, SMM- ja APT-tuotteiden esitteleminen esimerkkeinä sellaisten tuotteiden, joiden nimitykset on rekisteröity suojaamisjärjestelmässä, arvostuksen onnistuneesta lisäämisestä,

—	suojaamisjärjestelmillä tuetaan yhteisön kulttuuriperintöä ja maataloustuotannon monipuolisuutta sekä maaseutuympäristön säilyttämistä.

5. TÄRKEIMMÄT VÄLINEET

—	Sähköiset välineet (Internet),

—	PR-suhteet viestimiin (erikoisalojen lehdet, naistenlehdet, ruokalehdet),

—	yhteydet kuluttajajärjestöihin,

—	tiedotus- ja esittelytoimet myyntipisteissä,

—	audiovisuaaliset välineet (esim. televisiomainokset),

—	painotuotteet (lehtiset, esitteet jne.),

—	osallistuminen messuille ja näyttelyihin,

—	tiedotus- ja koulutustapahtumat, jotka käsittelevät yhteisön SAN-, SMM- ja APT-järjestelmiä.

6. OHJELMIEN KESTO

12–36 kuukautta. Etusijalla ovat monivuotiset ohjelmat, joiden eri vaiheiden tavoitteet ja strategiat on määritelty selkeästi.

7. ALAN OHJEELLINEN VUOSIBUDJETTI

3 miljoonaa euroa.

Syrjäisimpien alueiden graafisen symbolin käytöstä tiedottaminen

1. YLEISKATSAUS TILANTEESTA

Tämä osio koskee yhteisön syrjäisimpiä alueita, sellaisina kuin ne on määritelty EY:n perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdassa. Ulkoinen arviointikertomus on osoittanut, että vuosina 1998 ja 1999 toteutettu, syrjäisimpien alueiden graafista symbolia (tunnusta) koskeva yhteisön tiedotuskampanja on herättänyt todellista kiinnostusta toimijoiden keskuudessa.

Jotkut tuottajat ja jalostajat ovatkin hakeneet laatutuotteidensa hyväksyntää tämän tunnuksen käyttämiseksi.

Kun otetaan huomioon ensimmäisen kampanjan rajoittunut kesto, vaikuttaa aiheelliselta jatkaa tämän tunnuksen tunnetuksi tekemistä eri kohderyhmien keskuudessa tiedottamalla edelleen tunnuksen merkityksestä ja eduista.

2. TAVOITTEET

—	Tunnuksesta, sen merkityksestä ja mukanaan tuomista eduista kertominen,

—	eri alueiden tuottajien ja jalostajien kannustaminen tunnuksen käyttöön,

—	tunnuksen tunnettavuuden parantaminen jakelijoiden ja kuluttajien keskuudessa.

3. PÄÄASIALLISET KOHDERYHMÄT

—	Paikalliset tuottajat ja jalostajat,

—	jakelijat ja kuluttajat,

—	mielipidevaikuttajat.

4. PÄÄASIALLISET VIESTIT

—	Tyypilliset ominaisuudet, luonnollisuus,

—	tuotteet ovat peräisin yhteisön eri alueilta,

—	laatu (turvallisuus, ravintoarvo, aistinvaraisiin ominaisuuksiin liittyvät arvot, tuotantomenetelmä, yhteys alkuperään),

—	eksoottisuus,

—	tarjonnan moninaisuus myös sesongin ulkopuolella,

—	jäljitettävyys.

5. TÄRKEIMMÄT VÄLINEET

—	Sähköiset välineet (Internet jne.),

—	puhelinneuvonta,

—	viestimet (esim. erikoisalojen lehdet, naisten- ja ruokalehdet),

—	tuote-esittelyt myyntipisteissä, messuilla, näyttelyissä jne.,

—	yhteydet lääkäreihin ja ravitsemusasiantuntijoihin,

—	muut välineet (lehtiset, esitteet, ruokareseptit jne.),

—	audiovisuaaliset välineet,

—	mainokset erityisalojen lehdissä ja paikallislehdissä.

6. OHJELMIEN KESTO

12–36 kuukautta.

7. ALAN OHJEELLINEN VUOSIBUDJETTI

1 miljoona euroa.

Luonnonmukaisesti tuotetut tuotteet

1. YLEISKATSAUS TILANTEESTA

Luonnonmukaisesti tuotettuja tuotteita kulutetaan erityisesti kaupungeissa, mutta tällaisten tuotteiden markkinaosuus on kuitenkin vielä melko pieni.

Kuluttajien ja muiden luonnonmukaisen tuotantomenetelmän erityispiirteistä kiinnostuneiden tahojen tietämys lisääntyy mutta on vielä melko vähäistä.

Luonnonmukaisia elintarvikkeita ja luonnonmukaista maataloutta koskevassa eurooppalaisessa toimintasuunnitelmassa tiedotus- ja menekinedistämistoimia pidetään avainasemassa luonnonmukaisten elintarvikkeiden kysynnän lisäämisen kannalta.

2. TAVOITTEET

Menekinedistämis- ja tiedotuskampanjat eivät saa koskea yhtä tai vain muutamaa tuotetta, vaan joko tiettyjä tuoteryhmiä tai luonnonmukaisen maatalouden järjestelmää sellaisena kuin sitä sovelletaan yhden tai useamman jäsenvaltion yhdellä tai useammalla alueella.

Kampanjoilla olisi pyrittävä:

—	kannustamaan luonnonmukaisten elintarvikkeiden kuluttamista,

—	lisäämään kuluttajien tietämystä pakkausmerkinnöistä, joihin kuuluu myös yhteisön luomutuotteiden tunnus,

—	antamaan perusteellista tietoa ja lisäämään tietoisuutta siitä, miten luonnonmukainen maatalous hyödyttää erityisesti ympäristönsuojelua, eläinten hyvinvointia, maaseutuympäristön säilyttämistä ja maaseudun kehittämistä,

—	antamaan perusteellista tietoa yhteisön luomujärjestelmän sisällöstä ja toiminnasta,

—	saamaan tuottajia, jalostajia ja tuottaja-/jalostaja-/vähittäismyyjäryhmiä siirtymään luomutuotantoon ja saamaan vähittäismyyjiä, vähittäismyyjäryhmiä ja ravintoloita myymään luomutuotteita.

3. PÄÄASIALLISET KOHDERYHMÄT

—	Kuluttajat yleensä, kuluttajajärjestöt ja erityiset kuluttajaryhmät,

—	mielipidevaikuttajat,

—	jakelijat (suuret kauppaketjut, tukkukauppiaat, erikoistuneet vähittäiskauppiaat, pitopalvelut, ruokalat, ravintolat), elintarvikkeiden jalostajat,

—	opettajat ja koulut.

4. PÄÄASIALLISET VIESTIT

—

Luonnonmukaisesti tuotetut tuotteet ovat luonnollisia ja jokapäiväiseen nykyaikaiseen elämään mukautettuja tuotteita, joita nauttii mielellään. Luonnonmukaisesti tuotetut tuotteet on saatu ympäristöä ja eläinten hyvinvointia erityisesti kunnioittavia tuotantomenetelmiä käyttämällä. Luonnonmukainen maatalous tukee maataloustuotannon monipuolisuutta sekä maaseutuympäristön säilyttämistä,

—	tuotteisiin sovelletaan tiukkoja tuotanto- ja valvontasääntöjä, ja niiden jäljitettävyys takaa, että tuotteet ovat peräisin luonnonmukaisen tuotannon valvontajärjestelmään kuuluvilta tiloilta,

—	ilmaisun ’luonnonmukainen’ sekä sen erikielisten vastineiden käyttö elintarvikkeiden yhteydessä on suojattu lailla,

—

yhteisön tunnus on luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden symboli, joka ymmärretään kaikkialla yhteisössä ja joka osoittaa, että tuotteet noudattavat yhteisön tiukkoja tuotantovaatimuksia ja että niitä on valvottu tarkoin. Yhteisön tunnusta koskevaa tiedotusta voidaan täydentää jäsenvaltioiden tunnuksia koskevalla tiedotuksella,

—	muita asianomaisten tuotteiden laatunäkökohtia (turvallisuus, ravintoarvo, maku) voidaan korostaa.

5. TÄRKEIMMÄT VÄLINEET

—	Sähköiset välineet (Internet),

—	puhelinneuvonta,

—	viestimet (esim. erikoisalojen lehdet, naisten- ja ruokalehdet, elintarviketeollisuuden lehdet),

—	yhteydet kuluttajajärjestöihin,

—	myyntipisteissä tiedottaminen,

—	toimet kouluissa,

—	audiovisuaaliset välineet (esim. televisiomainokset),

—	painotuotteet (lehtiset, esitteet jne.),

—	osallistuminen messuille ja näyttelyihin,

—	tiedotus- ja koulutustapahtumat, jotka käsittelevät yhteisön luonnonmukaisten elintarvikkeiden ja luonnonmukaisen maatalouden järjestelmiä.

6. OHJELMIEN KESTO

12–36 kuukautta. Etusijalla ovat monivuotiset ohjelmat, joiden eri vaiheiden tavoitteet ja strategiat on määritelty selkeästi.

7. ALAN OHJEELLINEN VUOSIBUDJETTI

3 miljoonaa euroa.”

(1) EYVL L 109, 6.5.2000, s. 29.

(2) EYVL L 30, 31.1.2002, s. 44.

(3) EYVL L 10, 12.1.2002, s. 47.

(4) EYVL L 161, 16.6.2001, s. 38.

15.3.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

L 68/32

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 28 päivänä helmikuuta 2005,

Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Etelä-Afrikan tasavallan väliseen kauppaa, kehitystä ja yhteistyötä koskevaan sopimukseen liitettävän lisäpöytäkirjan allekirjoittamisesta ja väliaikaisesta soveltamisesta Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi

(2005/206/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 310 artiklan yhdessä 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan toisen virkkeen kanssa,

ottaa huomioon vuoden 2003 liittymisasiakirjan ja erityisesti sen 6 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto valtuutti 26 päivänä huhtikuuta 2004 komission käymään Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden puolesta Etelä-Afrikan tasavallan kanssa neuvottelut Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Etelä-Afrikan tasavallan välisen kauppaa, kehitystä ja yhteistyötä koskevan sopimuksen lisäpöytäkirjan tekemiseksi (1) sen huomioon ottamiseksi, että Euroopan unioniin liittyy kymmenen uutta jäsenvaltiota.

(2)	Nämä neuvottelut on saatu päätökseen komissiota tyydyttävällä tavalla.

(3)	Etelä-Afrikan tasavallan kanssa neuvotellun lisäpöytäkirjan 10 artiklan 2 kohdassa määrätään lisäpöytäkirjan väliaikaisesta soveltamisesta ennen sen voimaantuloa.

(4)	Lisäpöytäkirja olisi nyt allekirjoitettava yhteisön puolesta sillä edellytyksellä, että se tehdään ja sitä olisi sovellettava väliaikaisesti,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Neuvoston puheenjohtaja valtuutetaan nimeämään yksi tai useampi henkilö, jolla on valtuudet allekirjoittaa yhteisön ja sen jäsenvaltioiden puolesta Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Etelä-Afrikan tasavallan väliseen kauppaa, kehitystä ja yhteistyötä koskevaan sopimukseen liitettävä lisäpöytäkirja, jolla otetaan huomioon Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan liittyminen Euroopan unioniin.

Lisäpöytäkirjan teksti on tämän päätöksen liitteenä.

2 artikla

Lisäpöytäkirjaa sovelletaan väliaikaisesti sillä edellytyksellä, että se tehdään.

Tehty Brysselissä 28 päivänä helmikuuta 2005.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

F. BODEN

(1) EUVL L 127, 29.4.2004, s. 109.

LISÄPÖYTÄKIRJA

Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Etelä-Afrikan tasavallan väliseen kauppaa, kehitystä ja yhteistyötä koskevaan sopimukseen Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen johdosta

BELGIAN KUNINGASKUNTA,

TŠEKIN TASAVALTA,

TANSKAN KUNINGASKUNTA,

SAKSAN LIITTOTASAVALTA,

VIRON TASAVALTA,

HELLEENIEN TASAVALTA,

ESPANJAN KUNINGASKUNTA,

RANSKAN TASAVALTA,

IRLANTI,

ITALIAN TASAVALTA,

KYPROKSEN TASAVALTA,

LATVIAN TASAVALTA,

LIETTUAN TASAVALTA,

LUXEMBURGIN SUURHERTTUAKUNTA,

UNKARIN TASAVALTA,

MALTAN TASAVALTA,

ALANKOMAIDEN KUNINGASKUNTA,

ITÄVALLAN TASAVALTA,

PUOLAN TASAVALTA,

PORTUGALIN TASAVALTA,

SLOVENIAN TASAVALTA,

SLOVAKIAN TASAVALTA,

SUOMEN TASAVALTA,

RUOTSIN KUNINGASKUNTA ja

ISON-BRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNIN YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA,

jäljempänä ’jäsenvaltiot’, joita edustaa Euroopan unionin neuvosto,

EUROOPAN YHTEISÖ,

jäljempänä ’yhteisö’,

sekä

ETELÄ-AFRIKAN TASAVALTA,

jäljempänä yhdessä ’nykyiset sopimuspuolet’, jotka

OTTAVAT HUOMIOON Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Etelä-Afrikan tasavallan välisen kauppaa, kehitystä ja yhteistyötä koskevan sopimuksen, jäljempänä ’kauppa-, kehitys- ja yhteistyösopimus’, joka allekirjoitettiin Pretoriassa 11 päivänä lokakuuta 1999 ja joka tuli voimaan 1 päivänä toukokuuta 2004,

OTTAVAT HUOMIOON Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan Euroopan unioniin liittymisestä tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’liittymissopimus’, joka allekirjoitettiin Ateenassa 16 päivänä huhtikuuta 2003 ja joka tuli voimaan 1 päivänä toukokuuta 2004,

KATSOVAT, että uusien sopimuspuolten liittymisestä kauppa-, kehitys- ja yhteistyösopimukseen sovitaan liittymissopimuksen 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti tekemällä pöytäkirja kyseiseen sopimukseen,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 artikla

Tšekin tasavalta, Viron tasavalta, Kyproksen tasavalta, Latvian tasavalta, Liettuan tasavalta, Unkarin tasavalta, Maltan tasavalta, Puolan tasavalta, Slovenian tasavalta ja Slovakian tasavalta, jäljempänä ’uudet jäsenvaltiot’, tulevat kauppa-, kehitys- ja yhteistyösopimuksen sopimuspuoliksi, ja ne hyväksyvät ja ottavat huomioon muiden yhteisön jäsenvaltioiden tavoin sopimuksen ja siihen liitettyjen liitteiden, pöytäkirjojen ja julistusten tekstin.

I LUKU

MUUTOKSET KAUPPA-, KEHITYS- JA YHTEISTYÖSOPIMUKSEN TEKSTIIN SEN LIITTEET JA PÖYTÄKIRJAT MUKAAN LUETTUINA

2 artikla

Kielet ja alkuperäiskappaleiden lukumäärä

Korvataan kauppa-, kehitys- ja yhteistyösopimuksen 108 artikla seuraavasti:

”108 artikla

Tämä sopimus laaditaan kahtena kappaleena englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, ranskan, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin ja viron kielellä sekä muilla Etelä-Afrikan tasavallan virallisilla kielillä kuin englannin kielellä, eli sepedin, sesothon, setswanan, siSwatin, tshivendan, xitsongan, afrikaansin, isiNdebelen, isiXhosan ja isiZulun kielellä, ja jokainen teksti on yhtä todistusvoimainen.”

3 artikla

Tariffikiintiöt

Kauppa-, kehitys- ja yhteistyösopimuksen liitteen IV luettelossa 6 mainittuja valmistettujen hedelmien yhteiskiintiöitä korotetaan 1 225 tonnilla ja valmistettujen hedelmäsekoitusten yhteiskiintiöitä 340 tonnilla.

4 artikla

Alkuperäsäännöt

Muutetaan kauppa-, kehitys- ja yhteistyösopimuksen pöytäkirja N:o 1 seuraavasti:

Korvataan 16 artiklan 4 kohta seuraavasti:

”4. Jälkikäteen annettuihin EUR.1-tavaratodistuksiin on tehtävä jokin seuraavista merkinnöistä:

ES	’EXPEDIDO A POSTERIORI’
CS	’VYSTAVENO DODATEČNĚ’
DA	’UDSTEDT EFTERFØLGENDE’
DE	’NACHTRÄGLICH AUSGESTELLT’
ET	’TAGANTJÄRELE VÄLJA ANTUD’
EL	’ΕΚΔΟΘΕΝ ΕΚ ΤΩΝ ΥΣΤΕΡΩΝ’
EN	’ISSUED RETROSPECTIVELY’
FR	’DÉLIVRÉ A POSTERIORI’
IT	’RILASCIATO A POSTERIORI’
LV	’IZSNIEGTS RETROSPEKTĪVI’
LT	’RETROSPEKTYVUSIS IŠDAVIMAS’
HU	’KIADVA VISSZAMENŐLEGES HATÁLLYAL’
MT	’MAĦRUĠ RETROSPETTIVAMENT’
NL	’AFGEGEVEN A POSTERIORI’
PL	’WYSTAWIONE RETROSPEKTYWNIE’
PT	’EMITIDO A POSTERIORI’
SL	’IZDANO NAKNADNO’
SK	’VYDANÉ DODATOČNE’
FI	’ANNETTU JÄLKIKÄTEEN’
SV	’UTFÄRDAT I EFTERHAND’”

;

Korvataan 17 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. Näin annettuun kaksoiskappaleeseen on tehtävä jokin seuraavista merkinnöistä:

ES	’DUPLICADO’
CS	’DUPLIKÁT’
DA	’DUPLIKAT’
DE	’DUPLIKAT’
ET	’DUPLIKAAT’
EL	’ΑΝΤΙΓΡΑΦΟ’
EN	’DUPLICATE’
FR	’DUPLICATA’
IT	’DUPLICATO’
LV	’DUBLIKĀTS’
LT	’DUBLIKATAS’
HU	’MÁSODLAT’
MT	’DUPLIKAT’
NL	’DUPLICAAT’
PL	’DUPLIKAT’
PT	’SEGUNDA VIA’
SL	’DVOJNIK’
SK	’DUPLIKÁT’
FI	’KAKSOISKAPPALE’
SV	’DUPLIKAT’”

;

Korvataan liite IV seuraavasti:

”LIITE IV

KAUPPALASKUILMOITUS

Kauppalaskuilmoitus, jonka teksti on jäljempänä, on laadittava alaviitteiden mukaisesti. Alaviitteitä ei kuitenkaan tarvitse sisällyttää ilmoitukseen.

Espanjankielinen toisinto

El exportador de los productos incluidos en el presente documento [autorización aduanera no … (1).] declara que, salvo indicación en sentido contrario, estos productos gozan de un origen preferencial. … (2).

Tšekinkielinen toisinto

Vývozce výrobků uvedených v tomto dokumentu (číslo povolení … (1)) prohlašuje, že kromě zřetelně označených, mají tyto výrobky preferenční původ v … (2).

Tanskankielinen toisinto

Eksportøren af varer, der er omfattet af nærværende dokument, (toldmyndighedernes tilladelse nr. … (1)), erklærer, at varerne, medmindre andet tydeligt er angivet, har præferenceoprindelse i … (2).

Saksankielinen toisinto

Der Ausführer (Ermächtigter Ausführer; Bewilligungs-Nr. … (1)) der Waren, auf die sich dieses Handelspapier bezieht, erklärt, dass diese Waren, soweit nicht anders angegeben, präferenzbegünstigte … (2) Ursprungswaren sind.

Vironkielinen toisinto

Käesoleva dokumendiga hõlmatud toodete eksportija (tolliameti kinnitus nr. … (1)) deklareerib, et need tooted on … (2) sooduspäritoluga, välja arvatud juhul kui on selgelt näidatud teisiti.

Kreikankielinen toisinto

Ο εξαγωγέας των προϊόντων που καλύπτονται από το παρόν έγγραφο [άδεια τελωνείου υπ'αριθ … (1)] δηλώνει ότι, εκτός εάν δηλώνεται σαφώς άλλως, τα προϊόντα αυτά είναι προτιμησιακής καταγωγής … (2).

Englanninkielinen toisinto

The exporter of the products covered by this document (customs authorisation No … (1)) declares that, except where otherwise clearly indicated, these products are of … (2) preferential origin.

Ranskankielinen toisinto

L’exportateur des produits couverts par le présent document [autorisation douanière no … (1)] déclare que, sauf indication claire du contraire, ces produits ont l’origine préférentielle … (2).

Italiankielinen toisinto

L’esportatore delle merci contemplate nel presente documento [autorizzazione doganale n. … (1)] dichiara che, salvo indicazione contraria, le merci sono di origine preferenziale … (2).

Latviankielinen toisinto

To produktu eksportētājs, kuri ietverti šajā dokumentā (muitas atļauja Nr. … (1)), deklarē, ka, izņemot tur, kur ir citādi skaidri noteikts, šiem produktiem ir preferenciāla izcelsme no … (2).

Liettuankielinen toisinto

Šiame dokumente išvardintų prekių eksportuotojas (muitinės liudijimo Nr … (1)) deklaruoja, kad, jeigu kitaip nenurodyta, tai yra … (2) preferencinės kilmės prekės.

Unkarinkielinen toisinto

A jelen okmányban szereplő áruk exportőre (vámfelhatalmazási szám: … (1)) kijelentem, hogy eltérő jelzés hianyában az áruk kedvezményes … (2) származásúak.

Maltankielinen toisinto

L-esportatur tal-prodotti koperti b’dan id-dokument (awtorizzazzjoni tad-dwana nru. … (1)) jiddikjara li, ħlief fejn indikat b’mod ċar li mhux hekk, dawn il-prodotti huma ta’ oriġini preferenzjali … (2).

Hollanninkielinen toisinton

De exporteur van de goederen waarop dit document van toepassing is (douanevergunning nr. … (1)), verklaart dat, behoudens uitdrukkelijke andersluidende vermelding, deze goederen van preferentiële … oorsprong zijn (2).

Puolankielinen toisinto

Eksporter produktów objętych tym dokumentem (upoważnienie władz celnych nr … (1)) deklaruje, że z wyjątkiem gdzie jest to wyraźnie określone, produkty te mają … (2) preferencyjne pochodzenie.

Portugalinkielinen toisinto

O abaixo-assinado, exportador dos produtos abrangidos pelo presente documento [autorização aduaneira n.o … (1)], declara que, salvo indicação expressa em contrário, estes produtos são de origem preferencial … (2).

Sloveeninkielinen toisinto

Izvoznik blaga, zajetega s tem dokumentom (pooblastilo carinskih organov št … (1)) izjavlja, da, razen če ni drugače jasno navedeno, ima to blago preferencialno … (2) poreklo.

Slovakinkielinen toisinto

Vývozca výrobkov uvedených v tomto dokumente (číslo povolenia … (1)) vyhlasuje, že okrem zreteľne označených, majú tieto výrobky preferenčný pôvod v … (2).

Suomenkielinen toisinto

Tässä asiakirjassa mainittujen tuotteiden viejä (tullin lupa n:o … (1)) ilmoittaa, että nämä tuotteet ovat, ellei toisin ole selvästi merkitty, etuuskohteluun oikeutettuja … alkuperätuotteita (2).

Ruotsinkielinen toisinto

Exportören av de varor som omfattas av detta dokument (tullmyndighetens tillstånd nr … (1)) försäkrar att dessa varor, om inte annat tydligt markerats, har förmånsberättigande … ursprung (2).

Eteläafrikkalaiset toisinnot

Bagwebi ba go romela ntle ditöweletöwa töeo di akaretöwago ke tokumente ye (Nomoro ya ditöwantle ya tumelelo … (1)) ba ipolela gore ntle le moo go laeditöwego, ditöweletöwa töe ke töa go töwa (2) ka tlhago.

Moromelli wa sehlahiswa ya sireleditsweng ke tokomane ena (tumello ya thepa naheng No … (1)) e hlalosa hore, ka ntle ha eba ho hlalositswe ka tsela e nngwe ka nepo, dihlahiswa tsena ke tsa … tshimoloho e kgethilweng (2).

Moromelantle wa dikuno tse di tlhagelelang mo lokwalong le (lokwalo lwa tumelelo ya kgethiso No … (1)) o tlhomamisa gore, ntle le fa go tlhagisitsweng ka mokgwa mongwe, dikuno tse ke tsa … dinaga tse di thokegang (2).

Umtfumeli ngaphandle walemikhicito lebalwe kulomculu (ngeligunya lalokutfunyelwa ngaphandle Nombolo … (1)) lophakamisa kutsi, ngaphandle kwalapho lekuboniswe khona ngalokucacile, lemikhicito … ngeyendzabuko lebonelelwako (2).

Muvhambadzi wa zwibveledzwa mashangoni a nnda, (zwibveledzwa) zwine zwa vha zwo ambiwaho kha ili linwalo (linwalo la u nea maanda la mithelo ya zwitundwannda kana zwirumelwannda la vhu … (1)), li khou buletshedza uri, nga nnda ha musi zwo ambiwa nga inwe ndila-vho, zwibveledzwa hezwi ndi zwa … vhubwo hune ha khou funeseswa kana u takaleleswa (2).

Muxavisela-vambe wa swikumiwa leswi nga eka tsalwa leri (Xibalo xa switundziwa xa Nomboro … (1)) u boxa leswaku, handle ka laha swi kombisiweke, swikumiwa leswi i swa ntiyiso swa xilaveko xa le henhla swinene (2).

Die uitvoerder van die produkte gedek deur hierdie dokument (doeanemagtiging No … (1)) verklaar dat, uitgesonderd waar andersins duidelik aangedui, hierdie produkte van … voorkeuroorsprong (2) is.

Umthumelli-phandle wemikhiqizo ebalwe kilencwadi (inomboro … (1) egunyaza imikhiqizo ephumako) ubeka uthi, ngaphandle kobana kutjengiswe ngendlela ethileko butjhatjhalazi, lemikhiqizo ine … mwelaphi enconyiswako (2).

Umthumeli weempahla ngaphandle kwelizwe wemveliso equkwa lolu xwebhu (iirhafu zempahla zesigunyaziso Nombolo … (1)) ubhengeza ukuthi, ngaphandle kwalapho kuboniswe ngokucacileyo, ezi mveliso … zezemvelaphi eyamkelekileyo kunezinye (2).

Umthumeli wempahla ebhaliwe kulo mqulu iNombolo … yokugunyaza yentela yempahla … (1) uyamemezela ukuthi, ngaphandle kokuthi kukhonjisiwe ngokusobala, le mikhiqizo iqhamuka … endaweni ekhethekileyo (2).

… (3)

(Paikka ja päiväys)

… (4)

(Viejän allekirjoitus; lisäksi ilmoituksen allekirjoittajan nimi on selvennettävä)

II LUKU

SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSET

5 artikla

Neuvottelut

Etelä-Afrikan tasavalta sitoutuu siihen, ettei se esitä yhteisön laajentumisen perusteella vaatimuksia tai pyyntöjä tai aloita riitojenratkaisumenettelyä eikä muuta tai peruuta GATT-sopimuksen XXIV artiklan 6 kohdan ja XXVIII artiklan mukaisia myönnytyksiä. Yhteisö on kuitenkin heinäkuun 2004 loppuun saakka valmis harkitsemaan lisäneuvottelujen järjestämistä kauppa-, kehitys- ja yhteistyösopimuksen 22 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

6 artikla

Matkalla olevat tai väliaikaisesti varastoidut tavarat

1. Sopimuksen määräyksiä sovelletaan Etelä-Afrikasta johonkin uuteen jäsenvaltioon tai jostakin uudesta jäsenvaltiosta Etelä-Afrikkaan vietäviin tavaroihin, jotka ovat kauppa-, kehitys- ja yhteistyösopimuksen pöytäkirjan N:o 1 määräysten mukaisia ja jotka ovat liittymispäivänä joko parhaillaan kuljetettavina taikka väliaikaisesti varastoituina tullivarastoon tai vapaa-alueelle Etelä-Afrikassa tai kyseessä olevassa uudessa jäsenvaltiossa.

2. Tällaisissa tapauksissa myönnetään etuuskohtelu edellyttäen, että tuojamaan tulliviranomaisille esitetään neljän kuukauden kuluessa liittymispäivästä viejämaan tulliviranomaisten jälkikäteen antama alkuperäselvitys.

7 artikla

Vuoden 2004 kiintiöt

Voimassa olevien tariffikiintiöiden määrien korotukset vuonna 2004 lasketaan määräosuutena perusmääristä ottaen huomioon ennen 1 päivää toukokuuta 2004 kulunut aika.

III LUKU

YLEISET MÄÄRÄYKSET JA LOPPUMÄÄRÄYKSET

8 artikla

Tämä pöytäkirja on erottamaton osa Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Etelä-Afrikan tasavallan välistä kauppaa, kehitystä ja yhteistyötä koskevaa sopimusta.

9 artikla

1. Euroopan yhteisö, Euroopan unionin neuvosto jäsenvaltioiden puolesta ja Etelä-Afrikan tasavalta hyväksyvät tämän pöytäkirjan omien menettelyjensä mukaisesti.

2. Osapuolet ilmoittavat toisilleen 1 kohdassa mainittujen menettelyjen saattamisesta päätökseen. Hyväksymiskirjat talletetaan Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristöön.

10 artikla

1. Tämä pöytäkirja tulee voimaan viimeisen hyväksymiskirjan talletuspäivää seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä.

2. Pöytäkirjaa sovelletaan väliaikaisesti 1 päivästä toukokuuta 2004.

11 artikla

Tämä pöytäkirja laaditaan kahtena kappaleena englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, ranskan, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin ja viron kielellä sekä muilla Etelä-Afrikan tasavallan virallisilla kielillä kuin englannin kielellä, eli sepedin, sesothon, setswanan, siSwatin, tshivendan, xitsongan, afrikaansin, isiNdebelen, isiXhosan ja isiZulun kielellä, ja jokainen teksti on yhtä todistusvoimainen.

Jäsenvaltioiden puolesta

Euroopan yhteisön puolesta

Etelä-Afrikan tasavallan puolesta

(1) Kun kauppalaskuilmoituksen laatii tämän pöytäkirjan 20 artiklassa tarkoitettu valtuutettu viejä, tähän kohtaan on merkittävä valtuutetun viejän lupanumero. Kun kauppalaskuilmoitusta ei laadi valtuutettu viejä, suluissa olevat sanat jätetään pois tai kohta jätetään tyhjäksi.

(2) Merkittävä tuotteiden alkuperä. Kun kauppalaskuilmoitus liittyy kokonaan tai osittain tämän pöytäkirjan 36 artiklassa tarkoitettuihin Ceutan tai Melillan alkuperätuotteisiin, viejän on selvästi osoitettava ne tunnuksella ”CM” asiakirjassa, johon ilmoitus laaditaan.

(3) Nämä merkinnät voidaan jättää pois, jos tiedot sisältyvät itse asiakirjaan.

(4) Katso tämän pöytäkirjan 19 artiklan 5 kohta. Tapauksissa, joissa ei vaadita viejän allekirjoitusta, vapautus allekirjoituksesta merkitsee myös vapautusta allekirjoittajan nimen merkitsemisestä.”

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osastoa soveltamalla annetut säädökset

15.3.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

L 68/44

NEUVOSTON PÄÄTÖS 2005/211/YOS,

tehty 24 päivänä helmikuuta 2005,

Schengenin tietojärjestelmän eräiden uusien toimintojen käyttöönottamisesta, myös terrorismin torjunnassa

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 30 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan, 31 artiklan a ja b alakohdan sekä 34 artiklan 2 kohdan c alakohdan,

ottaa huomioon Espanjan kuningaskunnan aloitteen (1),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (2),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Schengenin tietojärjestelmä, jäljempänä ’SIS’, joka on perustettu tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta vuonna 1990 tehdyn yleissopimuksen (3), jäljempänä ’vuoden 1990 Schengenin yleissopimus’, IV osaston määräysten mukaisesti, on keskeinen väline osaksi Euroopan unionia sisällytetyn Schengenin säännöstön määräysten soveltamisessa.

(2)

Uuden, toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän, jäljempänä ’SIS II’, kehittämisen on todettu olevan välttämätöntä Euroopan unionin laajentumisen huomioon ottamiseksi ja uusien toimintojen käyttöönoton mahdollistamiseksi tietotekniikan alan viimeisintä kehitystä hyödyntäen, ja tämän uuden järjestelmän kehittäminen on jo aloitettu.

(3)

Voimassa olevien säännösten tietyt mukautukset ja tiettyjen uusien toimintojen käyttöönotto voidaan jo toteuttaa SISin nykyisen version osalta, erityisesti sikäli kuin on kyse sellaisten viranomaisten, mukaan lukien Europol ja Eurojust-yksikön kansalliset jäsenet, joiden tehtävien asianmukainen hoitaminen helpottuisi, jos niillä olisi mahdollisuus tehdä hakuja kyseisiin tietoihin, mahdollisuudesta saada tietynlaisia SISiin talletettuja tietoja, niiden kadonneiden esineiden luokkien laajentamisesta, joista voidaan tehdä ilmoitus, sekä henkilötietojen toimittamisen kirjaamisesta. Tarkoitusta varten vaadittavat tekniset välineet on ensin luotava kussakin jäsenvaltiossa.

(4)

Laekenissa 14 ja 15 päivänä joulukuuta 2001 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä ja erityisesti niiden 17 kohdassa (terrorismin torjunnan erikoisyksiköiden välinen yhteistyö) ja 43 kohdassa (Eurojust ja poliisiyhteistyö Europolin osalta) sekä 21 päivänä syyskuuta 2001 hyväksytyssä terrorismin vastaisessa toimintasuunnitelmassa viitataan tarpeeseen kehittää SISiä ja parantaa sen valmiuksia.

(5)

Lisäksi on hyödyllistä antaa säännöksiä kaikenlaisten lisätietojen vaihdosta tätä varten kaikissa jäsenvaltioissa nimitettyjen viranomaisten välityksellä (Sirene) siten, että annetaan näille viranomaisille vuonna 1990 tehdyn Schengenin yleissopimuksen määräysten mukainen yhteinen oikeudellinen perusta ja vahvistetaan näiden viranomaisten hallussa olevien tietojen poistamista koskevat säännöt.

(6)	Europolia koskevilla tämän päätöksen säännöksillä säädetään vain Schengenin tietojärjestelmään pääsyn oikeudellisista puitteista vaikuttamatta siihen, että tulevaisuudessa toteutetaan teknisiä ratkaisuja ja niistä johtuvia rahoitusvaikutuksia koskevat tarpeelliset toimenpiteet.

(7)

Eurojust-yksikön kansallisia jäseniä ja heidän avustajiaan koskevilla tämän päätöksen säännöksillä säädetään vain Schengenin tietojärjestelmään pääsyn oikeudellisista puitteista vaikuttamatta siihen, että tulevaisuudessa toteutetaan teknisiä ratkaisuja ja niistä johtuvia rahoitusvaikutuksia koskevat tarpeelliset toimenpiteet.

(8)	Säännökset, jotka koskevat Europolin ja Eurojust-yksikön kansallisten jäsenten ja heidän avustajiensa pääsyä SISin tietoihin, ovat vasta ensimmäinen vaihe, eivätkä ne vaikuta myöhempiin keskusteluihin tämän järjestelyn ulottamisesta vuoden 1990 Schengenin yleissopimuksen muihin määräyksiin.

(9)

Muutokset, jotka tätä varten on tehtävä Schengenin tietojärjestelmää koskeviin Schengenin säännöstön määräyksiin, koostuvat kahdesta osasta: tästä päätöksestä ja neuvoston asetuksesta, joka perustuu Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 66 artiklaan. Kuten vuoden 1990 Schengenin yleissopimuksen 93 artiklassa määrätään, tämä johtuu siitä, että Schengenin tietojärjestelmän tavoitteena on säilyttää yleinen järjestys ja turvallisuus jäsenvaltioiden alueella, valtion turvallisuus mukaan lukien, ja soveltaa kyseisellä alueella mainitun yleissopimuksen määräyksiä henkilöiden liikkuvuudesta SISin kautta yleissopimuksen määräysten mukaisesti toimitettujen tietojen avulla. Koska joitakin vuoden 1990 Schengenin yleissopimuksen määräyksiä on sovellettava samanaikaisesti kummankin tavoitteen saavuttamiseksi, on syytä tehdä näihin määräyksiin samanlaiset muutokset kahdella rinnakkaisella, kumpaankin perussopimukseen perustuvalla säädöksellä.

(10)

Tällä päätöksellä ei rajoiteta sellaisen tarpeellisen lainsäädännön myöhempää antamista, jossa kuvataan yksityiskohtaisesti SIS II:n oikeudellinen rakenne, tavoitteet, toiminta ja käyttö ja johon kuuluvat muun muassa säännöt, joilla määritellään tarkemmin järjestelmään tallennettavien tietojen luokittelu, tietojen tallentamisen tarkoitus ja perusteet, säännöt SIS-tietueiden sisällöstä, ilmoitusten linkittämisestä ja ilmoitusten välisestä yhteensopivuudesta sekä säännöt SISin tietoihin pääsystä sekä henkilötietojen suojasta ja niiden valvonnasta.

(11)

Islannin ja Norjan osalta tällä päätöksellä kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan tietyistä Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyssä sopimuksessa, ja jotka kuuluvat mainitun sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä 17 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/437/EY (4) 1 artiklan G kohdassa tarkoitettuun alaan.

(12)

Yhdistynyt kuningaskunta osallistuu tähän päätökseen Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Schengenin säännöstön sisällyttämisestä osaksi Euroopan unionia tehdyn pöytäkirjan 5 artiklan sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyyntöä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin koskevan, 29 päivänä toukokuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/365/EY (5) 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(13)

Irlanti osallistuu tähän päätökseen Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Schengenin säännöstön sisällyttämisestä osaksi Euroopan unionia tehdyn pöytäkirjan 5 artiklan sekä Irlannin pyyntöä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin koskevan 28 päivänä helmikuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2002/192/EY (6) 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(14)	Tällä päätöksellä ei rajoiteta niitä järjestelyjä, jotka koskevat Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin osittaista osallistumista Schengenin säännöstöön ja jotka on määritelty Yhdistyneen kuningaskunnan osalta päätöksessä 2000/365/EY ja Irlannin osalta päätöksessä 2002/192/EY.

(15)	Tämä päätös on liittymisasiakirjan 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu Schengenin säännöstöä kehittävä tai muuten siihen liittyvä säädös,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Muutetaan vuoden 1990 Schengenin yleissopimuksen määräykset seuraavasti:

Lisätään 92 artiklaan kappale seuraavasti:

”4. Jäsenvaltiot vaihtavat kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti tähän tarkoitukseen nimettyjen viranomaisten (Sirene) välityksellä kaikkia lisätietoja, joita tarvitaan ilmoitusten tekemisen yhteydessä ja joiden avulla voidaan toteuttaa asianmukaiset toimet tapauksissa, joissa Schengenin tietojärjestelmään tehtyjen hakujen tuloksena löytyy henkilöitä tai esineitä, joita koskevia tietoja on tallennettu kyseiseen järjestelmään. Näitä tietoja saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon ne on välitetty.”

Korvataan 94 artiklan 2 kappaleen b alakohta seuraavasti:

”b)	jäljempänä 99 ja 100 artiklassa tarkoitetut esineet.”

Korvataan 94 artiklan 3 kappaleen ensimmäinen kohta seuraavasti:

”3. Ainoastaan seuraavat henkilötiedot voidaan tallentaa:

a)	suku- ja etunimi – mahdolliset peitenimet on rekisteröitävä erikseen;

b)	erityiset, muuttumattomat fyysiset erityistuntomerkit;

(…)

d)	syntymäpaikka ja -aika;

e)	sukupuoli;

f)	kansalaisuus;

g)	onko kyseinen henkilö aseistettu, väkivaltainen tai karannut;

h)	ilmoituksen syy;

i)	toteutettava toimenpide;

j)	jos kyseessä on 95 artiklan nojalla tehty ilmoitus: rikoksen tai rikosten laji.”

4)	Korvataan 99 artiklan 1 kappale seuraavasti: ”1. Henkilöitä tai ajoneuvoja, veneitä, ilma-aluksia ja kontteja koskevat tiedot tallennetaan järjestelmään ilmoituksen tehneen jäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä noudattaen tarkkailua tai erityistarkastusta varten 5 kappaleen mukaisesti.”

5)	Korvataan 99 artiklan 3 kappaleen viimeinen virke seuraavasti: ”Jäsenvaltion, joka tekee ilmoituksen tämän kappaleen nojalla, on tiedotettava siitä muille jäsenvaltioille.”

Korvataan 99 artiklan 5 kappaleen viimeinen virke seuraavasti:

”5. Edellä 1 kappaleessa mainitun erityistarkastuksen yhteydessä henkilöt, ajoneuvot, veneet, ilma-alukset, kontit ja kuljetetut tavarat voidaan tarkastaa kansallisen lainsäädännön mukaisesti 2 ja 3 kappaleessa tarkoitetun tavoitteen toteuttamiseksi.”

Muutetaan 100 artiklan 3 kappale seuraavasti:

”3. Seuraavat helposti määriteltävät esineluokat ilmoitetaan:

a)	varastetut, kavalletut tai muutoin kadonneet moottoriajoneuvot, joiden sylinteritilavuus on yli 50 cc, sekä varastetut, kavalletut tai muutoin kadonneet veneet ja ilma-alukset;

b)	varastetut, kavalletut tai muutoin kadonneet perävaunut, joiden lastiton paino on yli 750 kg, sekä varastetut, kavalletut tai muutoin kadonneet asuntovaunut, teollisuuslaitteet, ulkolaitamoottorit ja kontit;

c)	varastetut, kavalletut tai muutoin kadonneet ampuma-aseet;

d)	varastetut, kavalletut tai muutoin kadonneet viralliset blanko-asiakirjat;

e)	annetut henkilöllisyyttä todentavat asiakirjat kuten passit, henkilökortit ja ajokortit, oleskeluluvat ja matkustusasiakirjat, jotka on varastettu, kavallettu tai jotka ovat muutoin kadonneet tai jotka on mitätöity;

f)	ajoneuvojen rekisteröintitodistukset ja rekisterikilvet, jotka on varastettu, kavallettu tai jotka ovat muutoin kadonneet tai jotka on mitätöity;

g)	setelit (rekisteröidyt setelit);

h)	arvopaperit ja maksuvälineet, kuten sekit, luottokortit, obligaatiot ja osakkeet, jotka on varastettu, kavallettu tai jotka ovat muutoin kadonneet.”

Lisätään 101 artiklan 1 kappaleen loppuun virke seuraavasti:

”Kuitenkin myös kansallisilla oikeusviranomaisilla, muun muassa niillä, jotka vastaavat syytteeseenpanosta ja oikeudellisista tutkimuksista ennen syytteeseenpanoa, on tehtäviään suorittaessaan kansallisen lainsäädännön mukainen pääsy Schengenin tietojärjestelmän tietoihin ja oikeus etsiä tällaisia tietoja suoraan.”

Lisätään artiklat seuraavasti:

”101 a artikla

1. Euroopan poliisivirastolla (Europol) on toimeksiantonsa rajoissa ja omalla kustannuksellaan oikeus päästä Schengenin tietojärjestelmään 95, 99 ja 100 artiklan mukaisesti tallennettuihin tietoihin ja tehdä niihin suoraan hakuja.

2. Europol voi hakea vain tehtäviensä hoitamisen edellyttämiä tietoja.

3. Jos Europolin tekemästä hausta käy ilmi, että Schengenin tietojärjestelmään on tehty ilmoitus, Europolin on ilmoitettava siitä Europol-yleissopimuksessa määriteltyjen kanavien kautta ilmoituksen tehneelle jäsenvaltiolle.

4. Schengenin tietojärjestelmään tehdyn haun kautta saatujen tietojen käyttö edellyttää kyseisen jäsenvaltion hyväksyntää. Jos jäsenvaltio sallii tällaisten tietojen käytön, niiden käsittelyyn sovelletaan Europol-yleissopimusta. Europol voi toimittaa kyseisiä tietoja kolmansille valtioille ja osapuolille ainoastaan kyseisen jäsenvaltion suostumuksella.

5. Europol voi pyytää kyseiseltä jäsenvaltiolta lisätietoja Europol-yleissopimuksen määräysten mukaisesti.

6. Europolin on:

a)	rekisteröitävä kaikki suorittamansa haut 103 artiklan määräysten mukaisesti;

oltava yhdistämättä niitä Schengenin tietojärjestelmän osia, joihin sillä on pääsy, ja olla siirtämättä niissä olevia tietoja mihinkään Europolin käyttämään tai Europolissa käytettyyn, tietojen keräämiseen tai käsittelyyn tarkoitettuun tietokonejärjestelmään ja olla lataamatta tai muutoin kopioimatta verkon kautta mitään Schengenin tietojärjestelmän osia, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta 4 ja 5 kappaleen soveltamiseen;

c)	rajoitettava oikeus päästä Schengenin tietojärjestelmään tallennettuihin tietoihin koskemaan vain erityisluvan saaneita Europolin henkilöstön jäseniä;

d)	hyväksyttävä ja toteutettava 118 artiklassa määrätyt toimenpiteet;

e)	sallittava, että Europol-yleissopimuksen 24 artiklalla perustettu yhteinen valvontaviranomainen valvoo Europolin toimia tämän käyttäessä oikeuttaan päästä Schengenin tietojärjestelmään tallennettuihin tietoihin ja tehdä niihin hakuja.

101 b artikla

1. Eurojust-yksikön kansallisilla jäsenillä ja heidän avustajillaan on oikeus päästä Schengenin tietojärjestelmään 95 ja 98 artiklan mukaisesti tallennettuihin tietoihin ja tehdä niihin hakuja.

2. Eurojust-yksikön kansalliset jäsenet ja heidän avustajansa saavat hakea vain sellaisia tietoja, joita he tarvitsevat tehtäviensä hoitamista varten.

3. Jos Eurojustin kansallisen jäsenen tekemästä hausta käy ilmi, että Schengenin tietojärjestelmään on tehty ilmoitus, hänen on ilmoitettava siitä ilmoituksen tehneelle jäsenvaltiolle. Haun tuloksena mahdollisesti saaduista tiedoista saa tiedottaa kolmansille valtioille ja ulkopuolisille elimille ainoastaan sen jäsenvaltion suostumuksella, joka on tehnyt ilmoituksen.

4. Minkään tässä artiklassa ei saa tulkita vaikuttavan Eurojustin perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen säännöksiin, jotka koskevat tietosuojaa ja Eurojustin kansallisille jäsenille tai heidän avustajilleen kuuluvaa, kyseisten tietojen luvattomasta tai virheellisestä käsittelystä johtuvaa vastuuta, eikä neuvoston päätöksen 23 artiklan nojalla perustetun yhteisen valvontaelimen toimivaltuuksiin.

5. Kaikki Eurojust-yksikön kansallisen jäsenen tai tämän avustajan tekemät haut rekisteröidään 103 artiklan määräysten mukaisesti, ja kaikki tapaukset, joissa he ovat käyttäneet saamiaan tietoja, rekisteröidään.

6. Mitään Schengenin tietojärjestelmän osaa ei saa yhdistää eikä tietojärjestelmässä olevia tietoja, joihin kansallisilla jäsenillä tai näiden avustajilla on pääsy, saa siirtää mihinkään Eurojust-yksikön käyttämään tai Eurojust-yksikössä käytettävään tietojen keräämiseen ja käsittelyyn tarkoitettuun tietokonejärjestelmään, eikä mitään Schengenin järjestelmän osia saa ladata verkon kautta.

7. Pääsy Schengenin tietojärjestelmään tallennettuihin tietoihin rajataan kansallisiin jäseniin ja näiden avustajiin, eikä sitä laajenneta Eurojust-yksikön henkilöstöön.

8. 118 artiklassa määrätyt toimenpiteet toteutetaan ja niitä sovelletaan.”

10)

Korvataan 103 artikla seuraavasti:

”103 artikla

Kukin jäsenvaltio varmistaa, että tietokantaa hallinnoiva viranomainen rekisteröi jokaisen henkilötietojen toimittamisen Schengenin tietojärjestelmän kansalliseen osaan haun hyväksyttävyyden valvomiseksi. Rekisteröintiä voidaan käyttää ainoastaan tähän tarkoitukseen ja se on hävitettävä aikaisintaan vuoden ja viimeistään kolmen vuoden kuluttua.”

11)

Lisätään artikla seuraavasti:

”112 a artikla

1. Henkilötietoja, joita 92 artiklan 4 kappaleessa tarkoitetuilla viranomaisilla on tiedostoissa kyseisen kappaleen nojalla toteutetun tietojen vaihdon tuloksena, säilytetään ainoastaan niin kauan kuin on välttämätöntä niiden tavoitteiden saavuttamiseksi, joita varten ne on toimitettu. Ne on joka tapauksessa poistettava viimeistään yhden vuoden kuluttua siitä, kun asianomaista henkilöä tai esinettä koskeva yksi tai useampi ilmoitus on poistettu Schengenin tietojärjestelmästä.

2. Edellä 1 kappaleen soveltaminen ei rajoita jäsenvaltioiden oikeutta säilyttää kansallisissa tiedostoissa tietoja, jotka liittyvät tiettyyn kyseisen jäsenvaltion toimittamaan ilmoitukseen tai sen alueella toteutettuja toimia koskevaan ilmoitukseen. Siitä, kuinka pitkään kyseisiä tietoja voidaan säilyttää kansallisissa tiedostoissa, säädetään kansallisessa lainsäädännössä.”

12)	Korvataan 113 artiklan 1 kappale seuraavasti: ”1. Muita kuin 112 artiklassa tarkoitettuja tietoja säilytetään enintään kymmenen vuotta, ja 99 artiklan 1 kappaleessa tarkoitettuja tietoja enintään viisi vuotta.”

13)

Lisätään artikla seuraavasti:

”113 a artikla

1. Muita tietoja kuin henkilötietoja, joita 92 artiklan 4 kappaleessa tarkoitetuilla viranomaisilla on tiedostoissa kyseisen kappaleen nojalla toteutetun tietojen vaihdon tuloksena, säilytetään ainoastaan niin kauan kuin on välttämätöntä niiden tavoitteiden saavuttamiseksi, joita varten ne on toimitettu. Ne on joka tapauksessa poistettava viimeistään yhden vuoden kuluttua siitä, kun asianomaista henkilöä tai esinettä koskeva yksi tai useampi ilmoitus on poistettu Schengenin tietojärjestelmästä.

2 artikla

1. Tämän päätöksen 1 artiklan 1, 5 ja 8 kohta tulevat voimaan 90 päivän kulutta siitä, kun päätös on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2. Tämän päätöksen 1 artiklan 11 ja 13 kohta tulevat voimaan 180 päivän kuluttua siitä, kun päätös on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

3. Tämän asetuksen 1 artiklan 1, 5, 8, 11 ja 13 kohta tulevat voimaan Islannin ja Norjan osalta 270 päivän kuluttua siitä, kun päätös on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4. Tämän päätöksen 1 artiklan 2, 3, 4, 6, 7, 9, 10 ja 12 kohta tulevat voimaan neuvoston, heti sen jälkeen, kun tähän tarvittavat edellytykset ovat täyttyneet, yksimielisesti vahvistamasta ajankohdasta alkaen.

Neuvosto voi päättää, että seuraavat säännökset tulevat voimaan eri ajankohtina:

—	1 artiklan 2, 4 ja 6 kohta,

—	1 artiklan 3 kohta,

—	1 artiklan 7 kohta,

—	1 artiklan 9 kohta, uusi 101 a artikla,

—	1 artiklan 9 kohta, uusi 101 b artikla,

—	1 artiklan 12 kohta.

5. Edellä 4 kohdan mukaisesti tehdyt neuvoston päätökset julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 24 päivänä helmikuuta 2005.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

N. SCHMIT

(1) EYVL C 160, 4.7.2002, s. 7.

(2) EUVL C 31 E, 5.2.2004, s. 122.

(3) EYVL L 239, 22.9.2000, s. 19.

(4) EYVL L 176, 10.7.1999, s. 31.

(5) EYVL L 131, 1.6.2000, s. 43.

(6) EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20.

15.3.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

L 68/49

NEUVOSTON PUITEPÄÄTÖS 2005/212/YOS,

tehty 24 päivänä helmikuuta 2005,

rikoksen tuottaman hyödyn ja rikoksella saadun omaisuuden sekä rikoksentekovälineiden menetetyksi tuomitsemisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 29 artiklan, 31 artiklan 1 kohdan c alakohdan ja 34 artiklan 2 kohdan b alakohdan,

ottaa huomioon Tanskan kuningaskunnan aloitteen (1),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Rajat ylittävän järjestäytyneen rikollisuuden pääasiallinen vaikutin on taloudellinen hyöty. Näin ollen järjestäytyneen rikollisuuden tehokkaassa ehkäisemisessä ja torjumisessa on keskityttävä rikoksen tuottaman hyödyn jäljittämiseen, jäädyttämiseen, takavarikoimiseen ja menetetyksi tuomitsemiseen. Tätä vaikeuttavat kuitenkin muun muassa eroavaisuudet jäsenvaltioiden tämän alan lainsäädännössä.

(2)

Wienissä joulukuussa 1998 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä kehotetaan vahvistamaan kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaista EU:n toimintaa toimintasuunnitelman mukaisesti, joka koskee parhaita tapoja panna täytäntöön Amsterdamin sopimuksen määräykset vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen toteuttamisesta (2).

(3)

Wienin toimintasuunnitelman 50 kohdan b alakohdan mukaan viiden vuoden kuluessa Amsterdamin sopimuksen voimaantulosta on kehitettävä ja tarvittaessa lähennettävä rikoksen tuottaman hyödyn takavarikoimista ja menetetyksi tuomitsemista koskevia kansallisia säännöksiä ottaen huomioon hyvässä uskossa toimineen kolmannen osapuolen oikeudet.

(4)

Tampereella 15 ja 16 päivänä lokakuuta 1999 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmien 51 kohdassa todetaan, että rahanpesu on keskeisellä sijalla järjestäytyneessä rikollisuudessa, että se on kitkettävä kaikkialta, missä sitä esiintyy, ja että Eurooppa-neuvosto on vakaasti päättänyt pitää huolen siitä, että ryhdytään konkreettisiin toimiin rikoksen tuottaman hyödyn jäljittämiseksi, jäädyttämiseksi, takavarikoimiseksi ja menetetyksi tuomitsemiseksi. Lisäksi Eurooppa-neuvosto kehottaa päätelmien 55 kohdassa lähentämään rahanpesun torjuntaa koskevia rikosoikeudellisia säännöksiä ja menettelyjä (esim. varojen jäljittäminen, jäädyttäminen ja menetetyksi tuomitseminen).

(5)

Neuvoston 27 päivänä maaliskuuta 2000 hyväksymän vuoden 2000 toimintasuunnitelman ”Järjestäytyneen rikollisuuden ehkäiseminen ja valvonta: Euroopan unionin strategia uuden vuosituhannen alkaessa” (3) suosituksen 19 mukaisesti olisi tutkittava, tarvitaanko säädöstä, jossa jäsenvaltioiden parhaat käytänteet huomioon ottaen ja oikeudellisia perusperiaatteita asianmukaisesti noudattaen säädetään mahdollisuudesta todistustaakan keventämiseen tarpeen mukaan rikos-, siviili- tai verolainsäädännössä sellaisen henkilön hallussa olevien varojen alkuperän suhteen, joka on tuomittu järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvästä rikoksesta.

(6)

Kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen, 12 päivänä joulukuuta 2000 tehdyn YK:n yleissopimuksen 12 artiklasta, joka koskee menetetyksi tuomitsemista ja takavarikkoa, seuraa, että sopimusvaltiot voivat harkita mahdollisuutta vaatia, että rikoksentekijä osoittaa rikoksen tuottamaksi hyödyksi väitetyn tai muun menetetyksi tuomittavan omaisuuden laillisen alkuperän, jos tällainen vaatimus on niiden kansallisen lainsäädännön periaatteiden mukainen ja soveltuu oikeudenkäyntien luonteeseen.

(7)

Kaikki jäsenvaltiot ovat ratifioineet 8 päivänä marraskuuta 1990 tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen rikoksen tuottaman hyödyn rahanpesusta, etsinnästä, takavarikosta ja menetetyksi tuomitsemisesta. Eräät jäsenvaltiot ovat antaneet menetetyksi tuomitsemista koskevaan yleissopimuksen 2 artiklaan liittyviä lausumia, joiden mukaan ne ovat velvollisia tuomitsemaan menetetyksi vain tiettyjen tarkemmin määriteltyjen rikosten tuottaman hyödyn.

(8)

Neuvoston puitepäätöksessä 2001/500/YOS (4) on säännöksiä rahanpesusta, rikoksentekovälineiden ja rikoksen tuottaman hyödyn tunnistamisesta, jäljittämisestä, jäädyttämisestä tai takavarikoimisesta ja menetetyksi tuomitsemisesta. Puitepäätöksen mukaan jäsenvaltiot ovat lisäksi velvollisia olemaan tekemättä tai pitämättä voimassa varaumia Euroopan neuvoston yleissopimuksen menetetyksi tuomitsemista koskevien määräysten suhteen silloin, kun rikoksesta voi enimmillään seurata yli yhden vuoden pituinen vankeusrangaistus tai vapaudenrajoituksen käsittävä turvaamistoimenpide.

(9)

Tämän alan voimassa olevilla säädöksillä ei ole voitu riittävästi varmistaa tehokasta rajat ylittävää yhteistyötä menetetyksi tuomitsemisen osalta, sillä eräät jäsenvaltiot eivät vielä voi tuomita menetetyksi kaikkien niiden rikosten tuottamaa hyötyä, joista voi seurata yli yhden vuoden pituinen vankeusrangaistus.

(10)

Tämän puitepäätöksen tarkoituksena on varmistaa, että kaikissa jäsenvaltioissa on tehokkaat säännöt siitä, milloin rikoksen tuottama hyöty voidaan tuomita menetetyksi, myös kun kyse on todistustaakasta sellaisen henkilön hallussa olevien varojen alkuperän suhteen, joka on tuomittu järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvästä rikoksesta. Tämä päätös liittyy samaan aikaan toimitettavaan Tanskan ehdotukseen puitepäätökseksi rikoksen tuottaman hyödyn menetetyksi tuomitsemista sekä varojen jakamista koskevien päätösten vastavuoroisesta tunnustamisesta Euroopan unionissa.

(11)	Tällä puitepäätöksellä ei estetä jäsenvaltiota soveltamasta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja erityisesti syyttömyysolettamaan, omistusoikeuksiin, yhdistymisvapauteen, painovapauteen ja sananvapauteen muissa tiedotusvälineissä liittyviä perusperiaatteitaan,

ON TEHNYT TÄMÄN PUITEPÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Määritelmät

Tässä puitepäätöksessä tarkoitetaan:

—	’rikoksen tuottamalla hyödyllä’ rikoksista koituvaa taloudellista etuutta. Se voi olla mitä tahansa omaisuutta seuraavassa luetelmakohdassa määritellyn mukaisesti,

—	’omaisuudella’ kaikenlaista aineellista tai aineetonta, irtainta tai kiinteää omaisuutta sekä oikeudellisia asiakirjoja ja välineitä, joilla todistetaan omistusoikeus tai muu oikeus tällaiseen omaisuuteen,

—	’rikoksentekovälineillä’ omaisuutta, jota osaksi tai kokonaan käytetään tai aiotaan käyttää millä tavalla tahansa rikoksen tai rikosten tekemiseen,

—	’menetetyksi tuomitsemisella’ tuomioistuimen oikeudenkäynnissä rikoksen tai rikosten perusteella määräämää rangaistusta tai toimenpidettä, jolla omaisuus määrätään lopullisesti menetetyksi,

—	’oikeushenkilöllä’ yhteenliittymää, jolla on oikeushenkilön asema sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaan, ei kuitenkaan valtioita tai muita julkisia elimiä niiden käyttäessä julkiseen valtaan liittyviä oikeuksia eikä julkisoikeudellisia kansainvälisiä järjestöjä.

2 artikla

Menetetyksi tuomitseminen

1. Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet voidakseen tuomita osaksi tai kokonaan menetetyksi rikoksentekovälineet ja sellaisen rikoksen tuottaman hyödyn, josta voi seurata yli yhden vuoden pituinen vankeusrangaistus, tai kyseisen hyödyn arvoa vastaavan määrän omaisuutta.

2. Verorikosten osalta jäsenvaltiot voivat käyttää muita menettelyjä kuin rikosoikeudellisia menettelyjä tuomitakseen rikoksentekijän rikoksesta hankkiman hyödyn menetetyksi.

3 artikla

Laajemmat valtuudet menetetyksi tuomitsemiseen

1. Kunkin jäsenvaltion on vähimmillään toteutettava tarvittavat toimenpiteet voidakseen 2 kohdassa tarkoitetuissa olosuhteissa tuomita rikoksesta tuomitun henkilön omaisuuden osaksi tai kokonaan menetetyksi, jos

rikos on tehty rikollisjärjestöön osallistumisen kriminalisoinnista Euroopan unionin jäsenvaltioissa 21 päivänä joulukuuta 1998 hyväksytyn yhteisen toiminnan 98/733/YOS (5) puitteissa ja kuuluu jonkin seuraavan säädöksen soveltamisalaan:

—	neuvoston puitepäätös 2000/383/YOS, tehty 29 päivänä toukokuuta 2000, rahanväärennyksen estämiseksi annettavan suojan vahvistamisesta rikosoikeudellisten ja muiden seuraamusten avulla euron käyttöönoton yhteydessä (6),

—	neuvoston puitepäätös 2001/500/YOS, tehty 26 päivänä kesäkuuta 2001, rahanpesusta, rikoksentekovälineiden ja rikoksen tuottaman hyödyn tunnistamisesta, jäljittämisestä, jäädyttämisestä tai takavarikoimisesta ja menetetyksi tuomitsemisesta,

—	neuvoston puitepäätös 2002/629/YOS, tehty 19 päivänä heinäkuuta 2002, ihmiskaupan torjunnasta (7),

—	neuvoston puitepäätös 2002/946/YOS, tehty 28 päivänä marraskuuta 2002, rikosoikeudellisten puitteiden vahvistamisesta laittomassa maahantulossa, kauttakulussa ja maassa oleskelussa avustamisen ehkäisemistä varten (8),

—	neuvoston puitepäätös 2004/68/YOS, tehty 22 päivänä joulukuuta 2003, lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja lapsipornografian torjumisesta (9),

—	neuvoston puitepäätös 2004/757/YOS, tehty 25 päivänä lokakuuta 2004, laittoman huumausainekaupan rikostunnusmerkistöjä ja seuraamuksia koskevien vähimmäissääntöjen vahvistamisesta (10);

rikos kuuluu terrorismin torjunnasta 13 päivänä kesäkuuta 2002 tehdyn puitepäätöksen 2002/475/YOS (11) piiriin,

edellyttäen että edellä mainittujen puitepäätösten mukaisesti

—	jollei kyseessä ole rahanpesurikos, rikoksesta voidaan langettaa vankeusrangaistuksia, joiden pituus enimmillään on vähintään 5–10 vuotta,

—	rahanpesurikoksesta voidaan langettaa vankeusrangaistuksia, joiden pituus enimmillään on vähintään 4 vuotta,

ja että rikoksesta voi olla taloudellista hyötyä.

2. Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta menetetyksi tuomitseminen tämän artiklan nojalla on mahdollista ainakin:

siinä tapauksessa, että kansallinen tuomioistuin on täsmällisten tosiseikkojen perusteella täysin vakuuttunut, että kyseinen omaisuus on peräisin rikokseen syyllistyneeksi todetun henkilön rikollisesta toiminnasta 1 kohdassa tarkoitetusta rikoksesta tuomitsemista edeltävänä aikana, jonka tuomioistuin arvioi kohtuulliseksi tapaukseen liittyvien olosuhteiden perusteella; tai, vaihtoehtoisesti

siinä tapauksessa, että kansallinen tuomioistuin on täsmällisten tosiseikkojen perusteella täysin vakuuttunut, että kyseinen omaisuus on peräisin rikokseen syyllistyneeksi todetun henkilön vastaavanlaisesta rikollisesta toiminnasta 1 kohdassa tarkoitetusta rikoksesta tuomitsemista edeltävänä aikana, jonka tuomioistuin arvioi kohtuulliseksi tapaukseen liittyvien olosuhteiden perusteella; tai, vaihtoehtoisesti

siinä tapauksessa, että osoitetaan, että rikokseen syyllistyneeksi todetun henkilön omaisuuden arvo on suhteeton verrattuna hänen laillisiin tuloihinsa, ja kansallinen tuomioistuin on täsmällisten tosiseikkojen perusteella täysin vakuuttunut, että kyseinen omaisuus on peräisin tämän rikokseen syyllistyneeksi todetun henkilön rikollisesta toiminnasta.

3. Kukin jäsenvaltio voi harkita lisäksi tarvittavien toimenpiteiden toteuttamista varmistaakseen, että 1 ja 2 kohdassa mainittujen edellytysten vallitessa voidaan osaksi tai kokonaan menetetyksi tuomita asianomaisen henkilön lähiomaisten hankkima omaisuus tai sellaiselle oikeushenkilölle siirretty omaisuus, johon asianomaisella henkilöllä yksin tai yhdessä lähiomaistensa kanssa on määräysvalta. Tätä sovelletaan myös, jos asianomainen henkilö saa huomattavan osan oikeushenkilön tuloista.

4. Jäsenvaltiot voivat käyttää muita kuin rikosoikeudellisia menettelyjä tuomitakseen rikoksentekijän kyseisen omaisuuden menetetyksi.

4 artikla

Oikeusturvakeinot

Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että 2 ja 3 artiklassa tarkoitettujen toimenpiteiden kohteeksi joutuneilla asianosaisilla on oikeuksiensa turvaamiseksi tehokkaita oikeusturvakeinoja.

5 artikla

Suojalauseke

Tämä puitepäätös ei vaikuta velvoitteeseen kunnioittaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklassa tarkoitettuja perusoikeuksia ja perusperiaatteita, joihin kuuluu erityisesti syyttömyysolettama.

6 artikla

Täytäntöönpano

1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tämän puitepäätöksen noudattamisen edellyttämät toimenpiteet viimeistään 15 päivänä maaliskuuta 2007.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava 15 päivään maaliskuuta 2007 mennessä neuvoston pääsihteeristölle ja komissiolle kirjallisina säännökset, jotka ne ovat antaneet tässä puitepäätöksessä niille asetettujen velvoitteiden saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä. Neuvosto arvioi 15 päivään kesäkuuta 2007 mennessä näihin tietoihin perustuvan kertomuksen ja komission kirjallisen kertomuksen perusteella, ovatko jäsenvaltiot toteuttaneet tarvittavat toimenpiteet tämän puitepäätöksen noudattamiseksi.

7 artikla

Voimaantulo

Tämä puitepäätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 24 päivänä helmikuuta 2005.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

N. SCHMIT

(1) EYVL C 184, 2.8.2002, s. 3.

(2) EYVL C 19, 23.1.1999, s. 1.

(3) EYVL C 124, 3.5.2000, s. 1.

(4) EYVL L 182, 5.7.2001, s. 1.

(5) EYVL L 351, 29.12.1998, s. 1.

(6) EYVL L 140, 14.6.2000, s. 1.

(7) EYVL L 203, 1.8.2002, s. 1.

(8) EYVL L 328, 5.12.2002, s. 1.

(9) EUVL L 13, 20.1.2004, s. 44.

(10) EUVL L 335, 11.11.2004, s. 8.

(11) EYVL L 164, 22.6.2002, s. 3.

		ISSN 1725-261X
Euroopan unionin virallinen lehti		L 68

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	48. vuosikerta 15. maaliskuu 2005

Sisältö		I Säädökset, jotka on julkaistava	Sivu
		Komission asetus (EY) N:o 420/2005, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2005, tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	1
	*	Komission asetus (EY) N:o 421/2005, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2005, tiettyjen sitrushedelmävalmisteiden ja -säilykkeiden (mandariinien jne.) tuontilupien myöntämisestä 11 päivästä huhtikuuta 200510 päivään huhtikuuta 2006	3
	*	Komission asetus (EY) N:o 422/2005, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2005, maataloustuotteita koskevista tiedotus- ja menekinedistämistoimista sisämarkkinoilla annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2826/2000 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun asetuksen (EY) N:o 94/2002 muuttamisesta	5
		Komission asetus (EY) N:o 423/2005, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2005, yhteisön tuottaja- ja tuontihintojen vahvistamisesta neilikoille ja ruusuille eräiden Jordaniasta peräisin olevien kukkaviljelytuotteiden tuontijärjestelmän soveltamiseksi	28

	II Säädökset, joita ei tarvitse julkaista
	Neuvosto Komissio
*	2005/205/EY, Euratom:Neuvoston ja komission päätös, tehty 21 päivänä helmikuuta 2005, Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Kroatian tasavallan vakautus- ja assosiaatiosopimukseen liitettävän pöytäkirjan tekemisestä Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi	30
	Neuvosto
*	2005/206/EY:Neuvoston päätös, tehty 28 päivänä helmikuuta 2005, Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Etelä-Afrikan tasavallan väliseen kauppaa, kehitystä ja yhteistyötä koskevaan sopimukseen liitettävän lisäpöytäkirjan allekirjoittamisesta ja väliaikaisesta soveltamisesta Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi	32
	Lisäpöytäkirja Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Etelä-Afrikan tasavallan väliseen kauppaa, kehitystä ja yhteistyötä koskevaan sopimukseen Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen johdosta	33
*	2005/207/EY:Neuvoston suositus, annettu 8 päivänä maaliskuuta 2005, Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsenen nimittämisestä	40
*	2005/208/EY:EU–Bulgaria-assosiaationeuvoston päätös N:o 1/2004, tehty 28 päivänä syyskuuta 2004, Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Bulgarian tasavallan assosiaatiosta tehdyn Eurooppa-sopimuksen pöytäkirjassa nro 2 olevan 9 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun ajanjakson pidentämistä koskevan lisäpöytäkirjan 2 ja 3 artiklan muuttamisesta	41
	Komissio
*	2005/209/EY:Komission päätös, tehty 11 päivänä maaliskuuta 2005, päätöksen 2004/288/EY muuttamisesta siltä osin kuin on kyse yhteisössä säilytettävien suu- ja sorkkatautiviruksen antigeenivarantojen väliaikaiseen käyttöön Australialle ja Uudelle-Seelannille myönnetyn luvan jatkamisesta (tiedoksiannettu numerolla K(2005) 561) ( 1 )	42
*	2005/210/EY:Komission päätös, tehty 11 päivänä maaliskuuta 2005, päätöksen 2004/614/EY muuttamisesta toisen kerran siltä osin kuin on kyse lintuinfluenssaan liittyvien suojatoimenpiteiden soveltamisajasta Etelä-Afrikassa (tiedoksiannettu numerolla K(2005) 559) ( 1 )	43

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmannen maan koodi (1)	Tuonnin kiinteä arvo
0702 00 00	052	114,3
	204	70,1
	212	143,7
	624	193,8
	999	130,5
0707 00 05	052	162,2
	068	170,0
	096	128,5
	204	70,7
	999	132,9
0709 10 00	220	18,4
0709 10 00	999	18,4
0709 90 70	052	164,1
	204	98,1
	999	131,1
0805 10 20	052	54,5
	204	50,9
	212	56,9
	220	47,8
	400	51,1
	624	64,6
	999	54,3
0805 50 10	052	69,2
	220	70,4
	400	67,6
	999	69,1
0808 10 80	388	83,6
	400	96,9
	404	74,7
	508	64,2
	512	75,9
	528	64,0
	720	59,8
	999	74,2
0808 20 50	052	186,2
	388	69,6
	400	92,6
	512	54,2
	528	64,9
	720	42,6
	999	85,0

(euroa/100 kappaletta)
16 ja 29 päivän maaliskuuta 2005 välinen ajanjakso
Yhteisön tuottajahinnat	Isokukkaiset neilikat (vakiotyyppi)	Terttuneilikat (spray-tyyppi)	Isokukkaiset ruusut	Pienikukkaiset ruusut
	20,56	15,02	42,45	19,94
Yhteisön tuontihinnat	Isokukkaiset neilikat (vakiotyyppi)	Terttuneilikat (spray-tyyppi)	Isokukkaiset ruusut	Pienikukkaiset ruusut
Jordania	—	—	—	—

	Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osastoa soveltamalla annetut säädökset
*	Neuvoston päätös 2005/211/YOS, tehty 24 päivänä helmikuuta 2005, Schengenin tietojärjestelmän eräiden uusien toimintojen käyttöönottamisesta, myös terrorismin torjunnassa	44
*	Neuvoston puitepäätös 2005/212/YOS, tehty 24 päivänä helmikuuta 2005, rikoksen tuottaman hyödyn ja rikoksella saadun omaisuuden sekä rikoksentekovälineiden menetetyksi tuomitsemisesta	49


	(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti