ISSN 1725-261X

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 34

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

48. vuosikerta
8. helmikuu 2005


Sisältö

 

I   Säädökset, jotka on julkaistava

Sivu

 

 

Komission asetus (EY) N:o 207/2005, annettu 7 päivänä helmikuuta 2005, tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

1

 

*

Komission asetus (EY) N:o 208/2005, annettu 4 päivänä helmikuuta 2005, asetuksen (EY) N:o 466/2001 muuttamisesta polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen osalta ( 1 )

3

 

*

Komission asetus (EY) N:o 209/2005, annettu 7 päivänä helmikuuta 2005, sellaisten tekstiilituotteiden luettelon vahvistamisesta, joista ei tarvitse esittää alkuperäselvitystä niitä yhteisössä vapaaseen liikkeeseen luovutettaessa

6

 

*

Komission direktiivi 2005/10/EY, annettu 4 päivänä helmikuuta 2005, näytteenotto- ja määritysmenetelmistä elintarvikkeiden bentso[a]pyreenipitoisuuksien virallista tarkastusta varten ( 1 )

15

 

 

II   Säädökset, joita ei tarvitse julkaista

 

 

Komissio

 

*

2005/107/EY:Komission päätös, tehty 2 päivänä helmikuuta 2005, tarttuvan vertamuodostavan kudoksen kuolion (IHN) ja/tai virusperäisen verenvuotoseptikemian (VHS) osalta hyväksyttyjen vyöhykkeiden ja kalanviljelylaitosten luetteloista tehdyn päätöksen 2002/308/EY liitteiden I ja II muuttamisesta (tiedoksiannettu numerolla K(2005) 118)  ( 1 )

21

 

*

2005/108/EY:Komission suositus, annettu 4 päivänä helmikuuta 2005, elintarvikkeissa esiintyvien polysyklisten aromaattisten hiilivetypitoisuuksien lisätutkimisesta (tiedoksiannettu numerolla K(2005) 256)  ( 1 )

43

 

 

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osastoa soveltamalla annetut säädökset

 

*

Neuvoston päätös 2005/109/YUTP, tehty 24 päivänä tammikuuta 2005, sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan välillä Marokon kuningaskunnan osallistumisesta Euroopan unionin sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon Bosnia ja Hertsegovinassa (operaatio Althea)

46

Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan sopimus Marokon kuningaskunnan osallistumisesta Euroopan unionin sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon Bosnia ja Hertsegovinassa (operaatio Althea)

47

 

 

Oikaisuja

 

*

Oikaistaan komission asetus (EY) N:o 1973/2004, annettu 29 päivänä lokakuuta 2004, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat mainitun asetuksen IV ja IV a osastossa säädettyjä tukijärjestelmiä sekä kesannoidun maan käyttöä raaka-aineiden tuottamiseen (EUVL L 345, 20.11.2004)

51

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


I Säädökset, jotka on julkaistava

8.2.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 34/1


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 207/2005,

annettu 7 päivänä helmikuuta 2005,

tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon hedelmien ja vihannesten tuontijärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 21 päivänä joulukuuta 1994 annetun komission asetuksen (EY) N:o 3223/94 (1) ja erityisesti sen 4 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 3223/94 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)

Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 3223/94 4 artiklassa tarkoitetut tuonnin kiinteät arvot vahvistetaan liitteessä olevassa taulukossa merkityllä tavalla.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 8 päivänä helmikuuta 2005.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 7 päivänä helmikuuta 2005.

Komission puolesta

J. M. SILVA RODRÍGUEZ

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EYVL L 337, 24.12.1994, s. 66. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1947/2002 (EYVL L 299, 1.11.2002, s. 17).


LIITE

tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi 7 päivänä helmikuuta 2005 annettuun komission asetukseen

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Kolmannen maan koodi (1)

Tuonnin kiinteä arvo

0702 00 00

052

104,0

204

63,8

212

157,6

248

82,5

624

81,4

999

97,9

0707 00 05

052

166,9

204

87,7

999

127,3

0709 10 00

220

36,6

999

36,6

0709 90 70

052

202,2

204

174,0

999

188,1

0805 10 20

052

42,6

204

46,9

212

47,1

220

37,0

421

23,4

448

31,9

624

68,4

999

42,5

0805 20 10

052

76,5

204

73,7

624

72,5

999

74,2

0805 20 30, 0805 20 50, 0805 20 70, 0805 20 90

052

56,7

204

85,7

400

78,9

464

131,4

624

76,3

662

42,4

999

78,6

0805 50 10

052

69,5

220

27,0

999

48,3

0808 10 80

052

104,3

400

113,8

404

100,6

720

67,3

999

96,5

0808 20 50

388

89,2

400

94,1

528

82,3

720

41,5

999

76,8


(1)  Komission asetuksessa (EY) N:o 2081/2003 (EUVL L 313, 28.11.2003, s. 11) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”999” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.


8.2.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 34/3


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 208/2005,

annettu 4 päivänä helmikuuta 2005,

asetuksen (EY) N:o 466/2001 muuttamisesta polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon elintarvikkeissa olevia vieraita aineita koskevista yhteisön menettelyistä 8 päivänä helmikuuta 1993 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 315/93 (1) ja erityisesti sen 2 artiklan 3 kohdan,

on kuullut elintarvikealan tiedekomiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission asetuksessa (EY) N:o 466/2001 (2) vahvistetaan vieraiden aineiden enimmäismäärät tietyissä elintarvikkeissa, joihin luetaan myös imeväisille ja pikkulapsille tarkoitetut elintarvikkeet, äidinmaidonkorvikkeista ja vieroitusvalmisteista 14 päivänä toukokuuta 1991 annetussa komission direktiivissä 91/321/ETY (3) ja imeväisille ja pikkulapsille tarkoitetuista viljapohjaisista valmisruoista ja muista lastenruoista 16 päivänä helmikuuta 1996 annetussa komission direktiivissä 96/5/EY (4) kuvatulla tavalla.

(2)

Jotkin jäsenvaltiot ovat vahvistaneet polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen (PAH) enimmäismääriä tietyissä elintarvikkeissa. Kun otetaan huomioon jäsenvaltioiden väliset erot ja niihin liittyvä kilpailun vääristymisen riski, yhteisön toimet ovat välttämättömiä markkinoiden yhtenäisyyden varmistamiseksi noudattaen kuitenkin suhteellisuusperiaatetta.

(3)

Elintarvikealan tiedekomitea on todennut 4 päivänä joulukuuta 2002 antamassaan lausunnossa, että useat PAH-yhdisteet aiheuttavat perimän muutoksia ja syöpää. Laboratoriotutkimuksissa kokeellisia kasvaimia aiheuttavat pitoisuudet olivat moninkertaisia verrattuna elintarvikkeissa odotettavissa oleviin ja kulutettaviin pitoisuuksiin. Perimän muutoksia ja syöpää aiheuttavien aineiden muut kuin kynnysvaikutukset huomioon ottaen PAH-yhdisteiden pitoisuuksia elintarvikkeissa olisi kuitenkin pienennettävä niin alhaiseksi kuin on kohtuudella mahdollista.

(4)

Elintarvikealan tiedekomitean mukaan bentso(a)pyreeniä voidaan käyttää elintarvikkeiden sisältämien syöpää aiheuttavien PAH-yhdisteiden esiintymisen ja vaikutusten merkkiaineena, ja tällaisia syöpää aiheuttavia PAH-yhdisteitä ovat myös bentso(a)antraseeni, bentso(b)fluoranteeni, bentso(j)fluoranteeni, bentso(k)fluoranteeni, bentso(g,h,i)peryleeni, kryseeni, syklopenta(c,d)pyreeni, dibentso(a,h)antraseeni, dibentso(a,e)pyreeni, dibentso(a,h)pyreeni, dibentso(a,i)pyreeni, dibentso(a,l)pyreeni, indeno(1,2,3-cd)pyreeni ja 5-metyylikryseeni. On tarpeen tarkemmin analysoida näiden PAH-yhdisteiden suhteellisia osuuksia elintarvikkeissa sen tarkastelemiseksi tulevaisuudessa, soveltuuko bentso(a)pyreeni edelleen käytettäväksi merkkiaineena.

(5)

PAH-yhdisteet voivat saastuttaa elintarvikkeita sellaisissa kuumennus- ja kuivausprosesseissa, joiden aikana palamistuotteet joutuvat suoraan kosketukseen elintarvikkeiden kanssa. Elintarvikeöljyjen, kuten oliivin puristemassaöljyn, valmistukseen liittyvät prosessit, joita ovat kuivaus suorassa kosketuksessa tulen kanssa ja kuumennus, voivat johtaa korkeisiin PAH-pitoisuuksiin. Öljyjen jalostuksen yhteydessä bentso(a)pyreenin poistamiseen voidaan käyttää aktiivihiiltä. On epäselvää, poistuvatko kaikki haitalliset PAH-yhdisteet tehokkaasti jalostusprosesseissa. Olisi käytettävä sellaisia valmistus- ja prosessointimenetelmiä, joissa öljyt eivät joudu ollenkaan alttiiksi PAH-yhdisteille.

(6)

Kansanterveyden suojelemiseksi on tarpeen vahvistaa bentso(a)pyreenin enimmäismäärät tietyissä rasvoja ja öljyjä sisältävissä elintarvikkeissa sekä niissä elintarvikkeissa, joiden savustus- tai kuivausprosessit voivat aiheuttaa huomattavaa saastumista. Imeväisille tarkoitettuja elintarvikkeita varten on vahvistettava alhaisemmat enimmäismäärät, joihin päästään valvomalla tiukasti imeväisille ja pikkulapsille tarkoitettujen äidinmaidonkorvikkeiden, vieroitusvalmisteiden, viljapohjaisten valmisruokien ja muiden lastenruokien valmistusta ja pakkausta. Enimmäismäärät on tarpeen vahvistaa myös etenkin kalalle ja kalastustuotteille, joihin liittyy huomattavan saastumisen mahdollisuus ympäristön pilaantumisen, kuten aluksesta valuvan öljyn, vuoksi.

(7)

Joistakin elintarvikkeista, kuten kuivatuissa hedelmistä ja ravintolisistä, on löydetty bentso(a)pyreeniä, mutta saatavilla olevien tietojen perusteella ei ole voitu lopullisesti vahvistaa, mitkä pitoisuudet ovat kohtuudella mahdollisia. Lisätutkimuksia tarvitaan sen selventämiseksi, mitkä pitoisuudet ovat näissä elintarvikkeissa kohtuudella mahdollisia. Tutkimustulosten valmistumiseen asti olisi sovellettava bentso(a)pyreenin enimmäismääriä asianomaisissa valmistusaineissa, kuten ravintolisissä käytettävissä öljyissä ja rasvoissa.

(8)

Asetus (EY) N:o 466/2001 olisi muutettava vastaavasti.

(9)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 466/2001 liite I tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä huhtikuuta 2005.

Asetusta ei sovelleta tuotteisiin, jotka on sovellettavien säännösten mukaisesti saatettu markkinoille ennen 1 päivää huhtikuuta 2005. Elintarvikealan toimijan on todistettava, milloin tuotteet saatettiin markkinoille.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 4 päivänä helmikuuta 2005.

Komission puolesta

Markos KYPRIANOU

Komission jäsen


(1)  EYVL L 37, 13.2.1993, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).

(2)  EYVL L 77, 16.3.2001, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 684/2004 (EUVL L 106, 15.4.2004, s. 6).

(3)  EYVL L 175, 4.7.1991, s. 35. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2003/14/EY (EUVL L 41, 14.2.2003, s. 37).

(4)  EYVL L 49, 28.2.1996, s. 17. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2003/13/EY (EUVL L 41, 14.2.2003, s. 33).


LIITE

Lisätään asetuksen (EY) N:o 466/2001 liitteeseen I osa 7 seuraavasti:

”Osa 7: Polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH)

Tuote

Enimmäismäärä

(μg/kg märkäpainosta

Näytteenotto-menetelmä

Vertailumenetelmä

7.1   

Bentso(a)pyreeni (2)

7.1.1

Öljyt ja rasvat, jotka on tarkoitettu suoraan ihmisravinnoksi tai elintarvikkeiden ainesosiksi (3)

2,0

Direktiivi 2005/10/EY (1)

Direktiivi 2005/10/EY

7.1.2

Imeväisille ja pikkulapsille tarkoitetut elintarvikkeet

1,0

Direktiivi 2005/10/EY

Direktiivi 2005/10/EY

7.1.2.1

Imeväisille ja pikkulapsille tarkoitetut lastenruoat ja viljapohjaiset valmisruoat (4)

7.1.2.2

Äidinmaidonkorvikkeet ja vieroitusvalmisteet, kokonaan lehmänmaidon proteiinista valmistetut tuotteet (infant milk -ja follow-on milk) mukaan luettuina (5)

7.1.2.3

Erityisiin lääkinnällisiin tarkoituksiin imeväisille tarkoitetut ruokavaliovalmisteet (6)

7.1.3

Savustettu liha ja savustetut lihavalmisteet

5,0

Direktiivi 2005/10/EY

Direktiivi 2005/10/EY

7.1.4

Savustettu kalanliha ja savustetut kalastustuotteet (7) lukuun ottamatta simpukoita

5,0

Direktiivi 2005/10/EY

Direktiivi 2005/10/EY

7.1.5

Kalanliha (8), ei savustettu

2,0

Direktiivi 2005/10/EY

Direktiivi 2005/10/EY

7.1.6

Äyriäiset, pääjalkaiset, ei savustetut

5,0

Direktiivi 2005/10/EY

Direktiivi 2005/10/EY

7.1.7

Simpukat

10,0

Direktiivi 2005/10/EY

Direktiivi 2005/10/EY”


(1)  Katso tämän virallisen lehden sivu 15.

(2)  Bentso(a)pyreeniä, jonka enimmäismäärät luetellaan, käytetään syöpää aiheuttavien PAH-yhdisteiden esiintymisen ja vaikutusten merkkiaineena. Näillä toimenpiteillä PAH-yhdisteiden pitoisuudet luetelluissa elintarvikkeissa saatetaan täysin yhdenmukaisiksi kaikissa jäsenvaltioissa. Komissio tarkastelee uudelleen PAH-yhdisteiden enimmäismääriä luetelluissa elintarvikkeiden luokissa 1 päivään huhtikuuta 2007 mennessä ottaen huomioon bentso(a)pyreenin ja muiden syöpää aiheuttavien PAH-yhdisteiden esiintymistä elintarvikkeissa koskevan tieteellisen ja teknisen tietämyksen edistymisen.

(3)  Kaakaovoi ei kuulu tähän luokkaan, mutta bentso(a)pyreenin esiintymistä kaakaovoissa tutkitaan. Poikkeusta tarkastellaan uudelleen 1 päivään huhtikuuta 2007 mennessä.

(4)  Imeväisille ja pikkulapsille tarkoitetut lastenruoat ja viljapohjaiset valmisruoat sellaisina kuin ne määritellään direktiivin 96/5/EY 1 artiklassa. Enimmäismäärä annetaan myynnissä olevasta tuotteesta.

(5)  Äidinmaidonkorvikkeet ja vieroitusvalmisteet sellaisina kuin ne määritellään direktiivin 91/321/ETY 1 artiklassa. Enimmäismäärä annetaan myynnissä olevasta tuotteesta.

(6)  Ruokavaliovalmisteet erityisiin lääkinnällisiin tarkoituksiin sellaisina kuin ne määritellään direktiivin 1999/21/EY 1 artiklan 2 kohdassa. Enimmäismäärä annetaan myynnissä olevasta tuotteesta.

(7)  Kala ja kalastustuotteet sellaisina kuin ne määritellään asetuksen (EY) N:o 104/2000 1 artiklassa olevan luettelon b, c ja f kohdassa.

(8)  Kala sellaisena kuin se määritellään asetuksen (EY) N:o 104/2000 1 artiklassa olevan luettelon a kohdassa.


8.2.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 34/6


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 209/2005,

annettu 7 päivänä helmikuuta 2005,

sellaisten tekstiilituotteiden luettelon vahvistamisesta, joista ei tarvitse esittää alkuperäselvitystä niitä yhteisössä vapaaseen liikkeeseen luovutettaessa

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon yhdistetyn nimikkeistön XI jaksoon kuuluvien ja yhteisössä vapaaseen liikkeeseen luovutettujen tiettyjen tekstiilituotteiden alkuperäselvityksistä sekä kyseisten selvitysten hyväksymisedellytyksistä 13 päivänä heinäkuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1541/98 (1) ja erityisesti sen 4 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Edellä mainitussa asetuksessa säädetään niiden tekstiili- ja vaatetustuotteiden osalta, joihin ei sovelleta yhteisön kauppapolitiikan mukaisia erityistoimenpiteitä ja jotka luovutetaan vapaaseen liikkeeseen, että vapautus alkuperäselvityksen esittämisvelvoitteesta voidaan myöntää ja että alkuperäselvityksen esittämisvelvoitteesta vapauttamista koskevissa säännöksissä pitäisi ilmoittaa, pitääkö asianomaisesta tuotteesta esittää alkuperäselvitys vai ei.

(2)

Marraskuun 30 päivänä 1998 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 2579/98 (2) vahvistettiin sellaisten tekstiilituotteiden luettelo, joiden osalta ei vaadita alkuperäselvitystä luovutettaessa niitä vapaaseen liikkeeseen yhteisössä. Kyseinen luettelo olisi nyt saatettava ajan tasalle sisällyttämällä siihen uusia tekstiilituoteluokkia.

(3)

Selkeyden ja oikeusvarmuuden vuoksi asetus (EY) N:o 2579/98 pitäisi kumota ja korvata tämän asetuksen säännöksillä.

(4)

Tekstiili- ja vaatetustuotteita koskevan Maailman kauppajärjestön (WTO) sopimuksen voimassaolon päättymisestä Euroopan unionille johtuvien velvoitteiden täyttämiseksi ja erityisesti sopimuksen 2 artiklan 8 kohdan c alakohdan vaatimusten, joiden mukaan ”WTO-sopimuksen voimassaolon 121. kuukauden ensimmäisenä päivänä tekstiili- ja vaatetussektorin on oltava sisällytettynä GATT 1994 -sopimukseen, kaikkien tämän sopimuksen alaisten rajoitusten tultua poistetuiksi”, noudattamiseksi tämän asetuksen säännöksiä pitäisi soveltaa 1 päivästä tammikuuta 2005.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tullikoodeksikomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tämän asetuksen liitteessä lueteltuja tekstiilituotteita vapaaseen liikkeeseen luovutettaessa ei tarvitse esittää minkäänlaista alkuperäselvitystä.

2 artikla

Kumotaan asetus (EY) N:o 2579/98.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2005.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 7 päivänä helmikuuta 2005.

Komission puolesta

László KOVÁCS

Komission jäsen


(1)  EYVL L 202, 18.7.1998, s. 11.

(2)  EYVL L 322, 1.12.1998, s. 27.


LIITE

TEKSTIILITUOTTEIDEN LUETTELO

Luokka

Tavaran kuvaus – CN-koodi 2005

(1)

(2)

Ryhmä III A

34

Kudotut kankaat synteettikuitufilamenttilankaa, jotka on valmistettu kaistaleista tai niiden kaltaisista tuotteista, polyeteeniä tai polypropeenia, leveys vähintään 3 m

5407 20 19

38 A

Verhoihin tarkoitetut synteettikankaat, myös verkkokangas, neulosta

6005 31 10, 6005 32 10, 6005 33 10, 6005 34 10, 6006 31 10, 6006 32 10, 6006 33 10, 6006 34 10

38 B

Valoverhot, ei kuitenkaan neulosta

ex 6303 91 00, ex 6303 92 90, ex 6303 99 90

40

Verhot, sisätilojen kaihtimet, kapat, reunusverhot ja muut sisustustavarat, villaa, puuvillaa tai tekokuitua, ei kuitenkaan neulosta

ex 6303 91 00, ex 6303 92 90, ex 6303 99 90, 6304 19 10, ex 6304 19 90, 6304 92 00, ex 6304 93 00, ex 6304 99 00

42

Lanka, katkomatonta tekokuitua, ei kuitenkaan vähittäismyyntimuodoissa

5401 20 10

Lanka muuntokuitua; lanka muuntokuitufilamenttia, ei kuitenkaan vähittäismyyntimuodoissa, muu kuin yksinkertainen viskoosilanka, kiertämätön tai kierretty, jossa on enintään 250 kierrosta metrillä, ja muu kuin yksinkertainen teksturoimaton lanka selluloosa-asetaattia

5403 10 00, 5403 20 00, ex 5403 32 00, ex 5403 33 00, 5403 39 00, 5403 41 00, 5403 42 00, 5403 49 00, ex 5604 20 00

43

Lanka tekokuitufilamenteista, lanka muuntokatkokuiduista, puuvillalanka, vähittäismyyntimuodoissa

5204 20 00, 5207 10 00, 5207 90 00, 5401 10 90, 5401 20 90, 5406 10 00, 5406 20 00, 5508 20 90, 5511 30 00

46

Villa ja hieno eläimenkarva, karstattu tai kammattu

5105 10 00, 5105 21 00, 5105 29 00, 5105 31 00, 5105 39 10, 5105 39 90

47

Lanka karstatusta villasta tai hienosta eläimenkarvasta, ei kuitenkaan vähittäismyyntimuodoissa

5106 10 10, 5106 10 90, 5106 20 10, 5106 20 91, 5106 20 99, 5108 10 10, 5108 10 90

48

Lanka kammatusta villasta tai hienosta eläimenkarvasta, ei kuitenkaan vähittäismyyntimuodoissa

5107 10 10, 5107 10 90, 5107 20 10, 5107 20 30, 5107 20 51, 5107 20 59, 5107 20 91, 5107 20 99, 5108 20 10, 5108 20 90

49

Lanka villasta tai hienosta eläimenkarvasta, vähittäismyyntimuodoissa

5109 10 10, 5109 10 90, 5109 90 10, 5109 90 90

51

Karstattu tai kammattu puuvilla

5203 00 00

53

Lintuniisikankaat, puuvillaa

5803 10 00

54

Muuntokatkokuidut, myös jätteet, karstatut, kammatut tai muuten kehruuta varten käsitellyt

5507 00 00

55

Synteettikatkokuidut, myös jätteet, karstatut, kammatut tai muuten kehruuta varten käsitellyt

5506 10 00, 5506 20 00, 5506 30 00, 5506 90 10, 5506 90 90

56

Lanka synteettikatkokuiduista (myös jätteistä), vähittäismyyntimuodoissa

5508 10 90, 5511 10 00, 5511 20 00

58

Matot, solmitut, myös sovitetut

5701 10 10, 5701 10 90, 5701 90 10, 5701 90 90

60

Käsin kudotut kuvakudokset (kuten gobeliinit, flander-, aubusson-, beauvais- ja niiden kaltaiset kudokset) ja käsin neulatyönä (esim. petit point- tai ristipistolla) kirjotut kuvakudokset, myös sovitetut

5805 00 00

62

Chenillelanka (myös flokki-chenillelanka); kierrepäällystetyt langat (ei kuitenkaan metalloidut langat ja kierrepäällystetyt jouhilangat)

5606 00 91, 5606 00 99

Tylli, lankauudinkangas ja solmitut verkkokankaat; käsin tai koneella tehdyt pitsit ja pitsikankaat, metritavarana, kaistaleina tai koristekuvioina

5804 10 11, 5804 10 19, 5804 10 90, 5804 21 10, 5804 21 90, 5804 29 10, 5804 29 90, 5804 30 00

Nimilaput, merkit ja niiden kaltaiset tavarat tekstiiliainetta, metritavarana, kaistaleina tai määrämuotoon tai määräkokoon leikattuina, koruompelemattomat, kudotut

5807 10 10, 5807 10 90

Punokset, palmikoidut nauhat ja koristenauhat, metritavarana; tupsut, pompulat ja niiden kaltaiset tavarat

5808 10 00, 5808 90 00

Koruompelukset metritavarana, kaistaleina tai koristekuvioina

5810 10 10, 5810 10 90, 5810 91 10, 5810 91 90, 5810 92 10, 5810 92 90, 5810 99 10, 5810 99 90

63

Neulokset, synteettikuitua, jotka sisältävät vähintään 5 painoprosenttia elastomeerilankaa, ja neulokset, jotka sisältävät vähintään 5 painoprosenttia kumilankaa

5906 91 00, ex 6002 40 00, 6002 90 00, ex 6004 10 00, 6004 90 00

Raschel-pitsi ja pitkänukkaiset neulokset, synteettikuitua

ex 6001 10 00, 6003 30 10, 6005 31 50, 6005 32 50, 6005 33 50, 6005 34 50

65

Neulokset, ei kuitenkaan luokkiin 38A ja 63 kuuluvat tuotteet, villaa, puuvillaa tai tekokuitua

5606 00 10, ex 6001 10 00, 6001 21 00, 6001 22 00, ex 6001 29 00, 6001 91 00, 6001 92 00, ex 6001 99 00, ex 6002 40 00, 6003 10 00, 6003 20 00, 6003 30 90, 6003 40 00, ex 6004 10 00, 6005 10 00, 6005 21 00, 6005 22 00, 6005 23 00, 6005 24 00, 6005 31 90, 6005 32 90, 6005 33 90, 6005 34 90, 6005 41 00, 6005 42 00, 6005 43 00, 6005 44 00, 6006 10 00, 6006 21 00, 6006 22 00, 6006 23 00, 6006 24 00, 6006 31 90, 6006 32 90, 6006 33 90, 6006 34 90, 6006 41 00, 6006 42 00, 6006 43 00, 6006 44 00

66

Vuode- ja matkahuovat, villaa, puuvillaa tai tekokuitua, ei kuitenkaan neulosta

6301 10 00, 6301 20 90, 6301 30 90, ex 6301 40 90, ex 6301 90 90

Ryhmä III B

72

Uimapuvut, villaa, puuvillaa tai tekokuitua

6112 31 10, 6112 31 90, 6112 39 10, 6112 39 90, 6112 41 10, 6112 41 90, 6112 49 10, 6112 49 90, 6211 11 00, 6211 12 00

84

Hartiahuivit, kaulaliinat ja muut huivit, mantiljat, hunnut ja niiden kaltaiset tavarat, villaa, puuvillaa tai tekokuitua, ei kuitenkaan neulosta

6214 20 00, 6214 30 00, 6214 40 00, 6214 90 10

85

Solmiot, solmukkeet ja solmiohuivit, villaa, puuvillaa tai tekokuitua, ei kuitenkaan neulosta

6215 20 00, 6215 90 00

86

Korsetit, sukkanauhavyöt, lantioliivit, housunkannattimet, sukkanauhat, sukanpitimet ja niiden kaltaiset tavarat sekä niiden osat, myös neulosta

6212 20 00, 6212 30 00, 6212 90 00

88

Sukat, puolisukat ja sukansuojukset, ei kuitenkaan neulosta; muut vaatetustarvikkeet, vaatteiden tai vaatetustarvikkeiden osat, ei kuitenkaan vauvojen eikä neulosta

ex 6209 10 00, ex 6209 20 00, ex 6209 30 00, ex 6209 90 00, 6217 10 00, 6217 90 00

91

Teltat

6306 21 00, 6306 22 00, 6306 29 00

93

Säkit ja pussit, jollaisia käytetään tavaroiden pakkaamiseen, kudottua kangasta, ei kuitenkaan polyeteeni- tai polypropeenikaistaleesta tai sen kaltaisesta tuotteesta valmistetut

ex 6305 20 00, ex 6305 32 90, ex 6305 39 90

94

Vanu tekstiiliaineista ja siitä valmistetut tavarat; tekstiilikuidut, joiden pituus on enintään 5 mm (flokki), tekstiilinöyhtä ja -nypyt

5601 10 10, 5601 10 90, 5601 21 10, 5601 21 90, 5601 22 10, 5601 22 91, 5601 22 99, 5601 29 00, 5601 30 00

95

Huopa ja siitä valmistetut tavarat, myös kyllästetty ja päällystetty, ei kuitenkaan lattianpäällysteet

5602 10 19, 5602 10 31, 5602 10 39, 5602 10 90, 5602 21 00, ex 5602 29 00, 5602 90 00, ex 5807 90 10, ex 5905 00 70, 6210 10 10, 6307 90 91

96

Kuitukankaat ja niistä valmistetut tavarat, myös kyllästetyt, päällystetyt, peitetyt tai kerrostetut

5603 11 10, 5603 11 90, 5603 12 10, 5603 12 90, 5603 13 10, 5603 13 90, 5603 14 10, 5603 14 90, 5603 91 10, 5603 91 90, 5603 92 10, 5603 92 90, 5603 93 10, 5603 93 90, 5603 94 10, 5603 94 90, ex 5807 90 10, ex 5905 00 70, 6210 10 90, ex 6301 40 90, ex 6301 90 90, 6302 22 10, 6302 32 10, 6302 53 10, 6302 93 10, 6303 92 10, 6303 99 10, ex 6304 19 90, ex 6304 93 00, ex 6304 99 00, ex 6305 32 90, ex 6305 39 00, 6307 10 30, ex 6307 90 99

98

Tavarat langasta, side- tai purjelangasta, nuorasta tai köydestä, muut kuin tekstiilikankaat, tekstiilikankaista valmistetut tavarat ja luokan 97 tavarat

5609 00 00, 5905 00 10

99

Liimalla tai tärkkelyspitoisella aineella päällystetyt tekstiilikankaat, jollaisia käytetään kirjankansien päällystämiseen tai sen kaltaiseen tarkoitukseen; kuultokangas; maalausta varten käsitellyt kankaat; jäykistekangas (buckram) ja sen kaltaiset jäykistetyt tekstiilikankaat, jollaisia käytetään hatun runkoihin

5901 10 00, 5901 90 00

Linoleumi, myös määrämuotoiseksi leikattu; lattianpäällysteet, joissa on tekstiiliainepohjalla muu päällyste- tai peitekerros, myös määrämuotoisiksi leikatut

5904 10 00, 5904 90 00

Kumilla käsitellyt tekstiilikankaat, muut kuin kankaat ulkorenkaita varten, ei kuitenkaan neulosta

5906 10 00, 5906 99 10, 5906 99 90

Muulla tavalla kyllästetyt, päällystetyt tai peitetyt tekstiilikankaat; teatterikulissiksi, studion taustakankaaksi tai sen kaltaista tarkoitusta varten maalatut kankaat, ei kuitenkaan luokkaan 100 kuuluvat kankaat

5907 00 10, 5907 00 90

100

Selluloosan johdannaisella tai muilla keinotekoisilla muovivalmisteilla kyllästetyt, päällystetyt, peitetyt tai kerrostetut tekstiilikankaat

5903 10 10, 5903 10 90, 5903 20 10, 5903 20 90, 5903 90 10, 5903 90 91, 5903 90 99

101

Side- ja purjelanka, nuora ja köysi, myös palmikoidut tai punotut, ei kuitenkaan synteettikuitua

ex 5607 90 90

110

Ilmapatjat, kudottua kangasta

6306 41 00, 6306 49 00

111

Leirintävarusteet, kudottua kangasta, ei kuitenkaan ilmapatjat ja teltat

6306 91 00, 6306 99 00

112

Muut sovitetut tavarat, kudottua kangasta, muut kuin luokkiin 113 ja 114 kuuluvat

6307 20 00, ex 6307 90 99

113

Lattiarievut, tiskirievut ja pölyrievut, ei kuitenkaan neulosta

6307 10 90

114

Kudotut kankaat ja tavarat, jollaiset soveltuvat teknisiin tarkoituksiin

5902 10 10, 5902 10 90, 5902 20 10, 5902 20 90, 5902 90 10, 5902 90 90, 5908 00 00, 5909 00 10, 5909 00 90, 5910 00 00, 5911 10 00, ex 5911 20 00, 5911 31 11, 5911 31 19, 5911 31 90, 5911 32 10, 5911 32 90, 5911 40 00, 5911 90 10, 5911 90 90

Ryhmä IV

120

Verhot ja sisätilojen kaihtimet; kapat ja reunusverhot sekä muut sisustustavarat, pellavaa tai ramia, ei kuitenkaan neulosta

ex 6303 99 90, 6304 19 30, ex 6304 99 00

121

Side- ja purjelanka, nuora ja köysi, pellavaa tai ramia, myös palmikoidut tai punotut

ex 5607 90 90

122

Säkit ja pussit, jollaisia käytetään tavaran pakkaamiseen, käytetyt, pellavaa, ei kuitenkaan neulosta

ex 6305 90 00

123

Kudotut nukka- ja chenillelankakankaat, pellavaa tai ramia, muut kuin kudotut nauhat

5801 90 10, ex 5801 90 90

Hartiahuivit, kaulaliinat ja muut huivit, mantiljat, hunnut ja niiden kaltaiset tavarat, pellavaa tai ramia, ei kuitenkaan neulosta

6214 90 90

Ryhmä V

124

Synteettikatkokuidut

5501 10 00, 5501 20 00, 5501 30 00, 5501 90 10, 5501 90 90, 5503 10 10, 5503 10 90, 5503 20 00, 5503 30 00, 5503 40 00, 5503 90 10, 5503 90 90, 5505 10 10, 5505 10 30, 5505 10 50, 5505 10 70, 5505 10 90

125 A

Lanka, katkomatonta synteettikuitufilamenttia, ei kuitenkaan vähittäismyyntimuodoissa eikä luokan 41 langat

5402 41 00, 5402 42 00, 5402 43 00

125 B

Monofilamenttilanka, kaistaleet ja niiden kaltaiset tuotteet (esim. tekoniini) ja katgutin jäljitelmät, synteettikuituainetta

5404 10 10, 5404 10 90, 5404 90 11, 5404 90 19, 5404 90 90, ex 5604 20 00, ex 5604 90 00

126

Muuntokatkokuidut

5502 00 10, 5502 00 40, 5502 00 80, 5504 10 00, 5504 90 00, 5505 20 00

127 A

Lanka, katkomatonta muuntokuitufilamenttia, ei kuitenkaan vähittäismyyntimuodoissa eikä luokan 42 langat

5403 31 00, ex 5403 32 00, ex 5403 33 00

127 B

Monofilamenttilanka, kaistaleet ja niiden kaltaiset tuotteet (esim. tekoniini) ja katgutin jäljitelmät, muuntokuituainetta

5405 00 00, ex 5604 90 00

128

Karkea eläimenkarva, karstattu tai kammattu

5105 40 00

129

Lanka karkeasta eläimenkarvasta tai jouhesta

5110 00 00

130 A

Silkkilanka, muu kuin silkkijätteistä kehrätty

5004 00 10, 5004 00 90, 5006 00 10

130 B

Silkkilanka, ei kuitenkaan luokan 130A langat; silkkitoukan gut

5005 00 10, 5005 00 90, 5006 00 90, ex 5604 90 00

131

Lanka muista kasvitekstiilikuiduista

5308 90 90

132

Paperilanka

5308 90 50

133

Hamppulanka

5308 20 10, 5308 20 90

134

Metalloitu lanka

5605 00 00

135

Kudotut kankaat karkeaa eläimenkarvaa tai jouhta

5113 00 00

137

Kudotut nukka- ja chenillelankakankaat sekä kudotut nauhat, silkkiä tai silkkijätettä

ex 5801 90 90, ex 5806 10 00

138

Kudotut kankaat paperilangasta ja muista kasvitekstiilikuiduista paitsi ramista

5311 00 90, ex 5905 00 90

139

Kudotut kankaat metallilangasta tai metalloidusta langasta

5809 00 00

140

Neulokset, muuta tekstiiliainetta kuin villaa tai hienoa eläimenkarvaa, puuvillaa tai tekokuitua

ex 6001 10 00, ex 6001 29 00, ex 6001 99 00, 6003 90 00, 6005 90 00, 6006 90 00

141

Vuode- ja matkahuovat, muuta tekstiiliainetta kuin villaa tai hienoa eläimenkarvaa, puuvillaa tai tekokuitua

ex 6301 90 90

144

Huopa, karkeaa eläimenkarvaa

5602 10 35, ex 5602 29 00

145

Side- ja purjelanka, nuora ja köysi, myös palmikoidut tai punotut, manillaa (abaca) tai hamppua

5607 90 10, ex 5607 90 90

146 A

Lyhdelanka tai paalinaru maatalouskoneita varten, sisalia tai muuta Agave-sukuisista kasveista saatavaa tekstiilikuitua

ex 5607 21 00

146 B

Side- ja purjelanka, nuora ja köysi, sisalia tai muuta Agave-sukuisista kasveista saatavaa tekstiilikuitua, ei kuitenkaan luokkaan 146A kuuluvat

ex 5607 21 00, 5607 29 10, 5607 29 90

146 C

Side- ja purjelanka, nuora ja köysi, myös palmikoidut tai punotut, juuttia tai muuta nimikkeen 5303 niinitekstiilikuitua

5607 10 00

147

Silkkijätteet (myös kelauskelvottomat kokongit, lankajätteet ja garnetoidut jätteet ja lumput), ei kuitenkaan karstaamattomat ja kampaamattomat

5003 90 00

148A

Juuttilanka tai lanka muista nimikkeen 5303 niinitekstiilikuiduista

5307 10 10, 5307 10 90, 5307 20 00

148B

Kookoskuitulanka

5308 10 00

149

Kudotut kankaat, juutista tai muista niinitekstiilikuiduista valmistetut, leveys suurempi kuin 150 cm

5310 10 90, ex 5310 90 00

150

Kudotut kankaat, juutista tai muista niinitekstiilikuiduista valmistetut, leveys enintään 150 cm; säkit ja pussit, jollaisia käytetään tavaroiden pakkaamiseen, juuttia tai muuta niinitekstiilikuitua, ei kuitenkaan käytetyt

5310 10 10, ex 5310 90 00, 5905 00 50, 6305 10 90

152

Neulahuopa, juuttia tai muuta niinitekstiilikuitua, kyllästämätön ja päällystämätön, ei kuitenkaan lattianpäällysteet

5602 10 11

153

Käytetyt säkit ja pussit, jollaisia käytetään tavaroiden pakkaamiseen, juuttia tai muuta nimikkeen 5303 niinitekstiilikuitua

6305 10 10

154

Kelaamiseen soveltuvat silkkikokongit

5001 00 00

Raakasilkki (kiertämätön)

5002 00 00

Silkkijätteet (myös kelauskelvottomat kokongit, lankajätteet ja garnetoidut jätteet ja lumput), karstaamattomat ja kampaamattomat

5003 10 00

Karstaamaton ja kampaamaton villa

5101 11 00, 5101 19 00, 5101 21 00, 5101 29 00, 5101 30 00

Karstaamaton ja kampaamaton hieno tai karkea eläimenkarva

5102 11 00, 5102 19 10, 5102 19 30, 5102 19 40, 5102 19 90, 5102 20 00

Villajätteet ja hienon tai karkean eläimenkarvan jätteet, myös langanjätteet, ei kuitenkaan garnetoidut jätteet ja lumput

5103 10 10, 5103 10 90, 5103 20 10, 5103 20 91, 5103 20 99, 5103 30 00

Garnetoimalla jätteistä tai lumpuista saatu villa tai hieno tai karkea eläimenkarva

5104 00 00

Pellava, raaka tai käsitelty, ei kuitenkaan kehrätty, pellavarohtimet ja -jätteet (myös lankajätteet ja garnetoidut jätteet ja lumput)

5301 10 00, 5301 21 00, 5301 29 00, 5301 30 10, 5301 30 90

Rami ja muut kasvitekstiilikuidut, raa’at tai käsitellyt, ei kuitenkaan kehrätyt; muiden kuin nimikkeen 5304 kookoskuidun ja manillan rohtimet, kampausjätteet ja muut jätteet

5305 90 00

Karstaamaton ja kampaamaton puuvilla

5201 00 10, 5201 00 90

Puuvillajätteet (myös lankajätteet ja garnetoidut jätteet ja lumput)

5202 10 00, 5202 91 00, 5202 99 00

Hamppu (Cannabis sativa L.), raaka tai käsitelty, ei kuitenkaan kehrätty; hamppurohtimet ja -jätteet (myös lankajätteet ja garnetoidut jätteet ja lumput)

5302 10 00, 5302 90 00

Manilla (abaca tai Musa textilis Nee), raaka tai käsitelty, ei kuitenkaan kehrätty; näiden kuitujen rohtimet ja jätteet (myös lankajätteet ja garnetoidut jätteet ja lumput)

5305 21 00, 5305 29 00

Juutti ja muut niinitekstiilikuidut (muut kuin pellava, hamppu ja rami), raa’at tai käsitellyt, ei kuitenkaan kehrätyt; juutin ja muiden niinitekstiilikuitujen rohtimet ja jätteet (myös lankajätteet ja garnetoidut jätteet ja lumput)

5303 10 00, 5303 90 00

Muut kasvitekstiilikuidut, raa’at tai käsitellyt, ei kuitenkaan kehrätyt; näiden kuitujen rohtimet ja jätteet (myös lankajätteet ja garnetoidut jätteet ja lumput)

5304 10 00, 5304 90 00, 5305 11 00, 5305 19 00, 5305 90 00


8.2.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 34/15


KOMISSION DIREKTIIVI 2005/10/EY,

annettu 4 päivänä helmikuuta 2005,

näytteenotto- ja määritysmenetelmistä elintarvikkeiden bentso[a]pyreenipitoisuuksien virallista tarkastusta varten

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon elintarvikkeiden tarkastamisessa tarvittavien yhteisön näytteenottomenetelmien ja analyysimenetelmien käyttöön ottamisesta 20 päivänä joulukuuta 1985 annetun neuvoston direktiivin 85/591/ETY (1) ja erityisesti sen 1 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Tiettyjen elintarvikkeissa olevien vieraiden aineiden enimmäismäärien vahvistamisesta 8 päivänä maaliskuuta 2001 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 466/2001 (2) vahvistetaan bentso(a)pyreenin enimmäismäärät ja viitataan toimenpiteisiin, joilla vahvistetaan käytettävät näytteenotto- ja määritysmenetelmät.

(2)

Virallista elintarvikkeiden tarkastusta koskevista lisätoimenpiteistä 29 päivänä lokakuuta 1993 annetussa neuvoston direktiivissä 93/99/ETY (3) otetaan käyttöön laatustandardijärjestelmä laboratorioille, joiden tehtäväksi jäsenvaltiot ovat antaneet elintarvikkeiden virallisen tarkastuksen.

(3)

On tarpeen vahvistaa yleiset perusteet, jotka määritysmenetelmien on täytettävä, jotta tarkastuksia suorittavien laboratorioiden käyttämät menetelmät olisivat vertailukelpoisia. Lisäksi on erittäin tärkeää, että määritystulokset ilmoitetaan ja tulkitaan yhtenäisesti, jotta varmistetaan yhdenmukaistettu valvonta. Näitä tulkintasääntöjä sovelletaan virallista tarkastusta varten otetuista näytteistä saatuihin määritystuloksiin. Oikeustoimiin ja kiistojen ratkaisumenettelyihin tarkoitettuihin määrityksiin sovelletaan kansallisia sääntöjä.

(4)

Tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että näytteet elintarvikkeiden bentso(a)pyreenipitoisuuksien virallista tarkastusta varten otetaan tämän direktiivin liitteessä I esitettyjen menetelmien mukaisesti.

2 artikla

Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että näytteiden valmistaminen ja elintarvikkeiden bentso(a)pyreenipitoisuuksien virallisessa tarkastuksessa käytetyt määritysmenetelmät vastaavat tämän direktiivin liitteessä II esitettyjä vaatimuksia.

3 artikla

Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan 12 kuukauden kuluessa direktiivin julkaisemisesta. Niiden on toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle viipymättä sekä kyseisiä säännöksiä ja tätä direktiiviä koskeva vastaavuustaulukko.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säännöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

4 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 4 päivänä helmikuuta 2005.

Komission puolesta

Markos KYPRIANOU

Komission jäsen


(1)  EYVL L 372, 31.12.1985, s. 50. Direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).

(2)  EYVL L 77, 16.3.2001, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 208/2005 (katso tämän virallisen lehden sivu 3).

(3)  EYVL L 290, 24.11.1993, s. 14. Direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2003.


LIITE I

NÄYTTEENOTTOMENETELMÄT TIETTYJEN ELINTARVIKKEIDEN BENTSO(A)PYREENIPITOISUUKSIEN VIRALLISTA TARKASTUSTA VARTEN

1.   Tavoite ja soveltamisala

Elintarvikkeiden bentso(a)pyreenipitoisuuden viralliseen tarkastukseen tarkoitetut näytteet on otettava jäljempänä esitettyjen menettelyjen mukaisesti. Tällä tavoin saatuja kokoomanäytteitä pidetään tutkittavia eriä edustavina. Laboratorionäytteistä löydettyjen pitoisuuksien perusteella arvioidaan, noudattavatko tutkittavat erät asetuksessa (EY) N:o 466/2001 vahvistettuja enimmäismääriä.

2.   Määritelmät

’Erä’: Yhdellä kertaa toimitettu tietty määrä elintarviketta, jonka osalta viranomainen on vahvistanut, että sillä on seuraavia yhteisiä ominaisuuksia: alkuperä, lajike, pakkaustapa, pakkaaja, lähettäjä tai merkinnät.

’Osaerä’: Suuremmasta erästä erotettu tietty osa, johon sovelletaan näytteenottomenetelmää; jokaisen osaerän on oltava fyysisesti erillinen ja yksilöitävissä.

’Perusnäyte’: Tutkittavan erän tai osaerän yhdestä ainoasta kohdasta otettu näyte.

’Kokoomanäyte’: Kaikkien tutkittavasta erästä tai osaerästä otettujen perusnäytteiden muodostama kokonaisuus.

’Laboratorionäyte’: Laboratoriolle tarkoitettu näyte.

3.   Yleiset säännökset

3.1   Henkilöstö

Näytteenottajan on oltava kyseisessä jäsenvaltiossa voimassa olevien sääntöjen mukaisesti tähän tehtävään valtuutettu henkilö.

3.2   Tuote, josta näyte otetaan

Jokaisesta tutkittavasta erästä otetaan erilliset näytteet.

3.3   Varotoimenpiteet

Näytteenoton ja näytteiden valmistuksen aikana on toteutettava varotoimenpiteitä, joilla vältetään kaikki mahdolliset muutokset, jotka voivat vaikuttaa bentso(a)pyreenipitoisuuteen, määrityksen suorittamiseen tai kokoomanäytteen edustavuuteen.

3.4   Perusnäytteet

Perusnäytteet on mahdollisuuksien mukaan otettava tutkittavan erän tai osaerän eri kohdista. Jos tästä säännöstä poiketaan, siitä on aina ilmoitettava näytteenottotodistuksessa.

3.5   Kokoomanäytteen valmistaminen

Kokoomanäyte saadaan yhdistämällä kaikki perusnäytteet. Kokoomanäyte on homogenoitava laboratoriossa sillä edellytyksellä, että tällainen menettely on 3.6 kohdan täytäntöönpanon mukainen.

3.6   Samanlaiset laboratorionäytteet

Valvontatoimenpiteisiin, kaupankäyntiin ja kiistojen ratkaisumenettelyihin tarkoitetut samanlaiset laboratorionäytteet on otettava homogenoidusta kokoomanäytteestä sillä edellytyksellä, että tällainen menettely on jäsenvaltiossa noudatettavien sääntöjen mukainen.

3.7   Näytteiden pakkaaminen ja lähettäminen

Jokainen näyte on pakattava inertistä materiaalista valmistettuun puhtaaseen astiaan, joka suojaa näytettä riittävästi kontaminaatiolta ja mahdollisilta kuljetusvaurioilta. On myös toteutettava kaikki tarvittavat varotoimenpiteet, joilla estetään näytteen koostumuksen muuttuminen kuljetuksen tai varastoinnin aikana.

3.8   Näytteiden sinetöinti ja merkitseminen

Jokainen viralliseen käyttöön otettu näyte on sinetöitävä näytteenottopaikalla ja merkittävä jäsenvaltiossa voimassa olevien sääntöjen mukaisesti.

Kustakin näytteenotosta on laadittava näytteenottotodistus, jonka perusteella on mahdollista yksiselitteisesti tunnistaa erä, josta näyte on otettu. Näytteenottotodistuksessa on ilmoitettava näytteenottopaikka ja -aika sekä kaikki lisätiedot, joista voi olla hyötyä määrityksentekijälle.

4.   Näytteenottosuunnitelmat

Käytettävällä näytteenottomenetelmällä on varmistettava, että kokoomanäyte on edustava otos tarkastettavasta erästä.

4.1   Perusnäytteiden lukumäärä

Jos on kyse öljyistä, joiden osalta voidaan olettaa, että bentso(a)pyreeni on jakautunut homogeenisesti tietyssä erässä, riittää, että erää kohti otetaan kolme perusnäytettä kokoomanäytettä varten. Erän numero on merkittävä. Oliiviöljyn ja uutetun oliiviöljyn näytteenotosta säädetään tarkemmin komission asetuksessa (EY) N:o 1989/2003 (1).

Muiden tuotteiden osalta on erästä otettavien osanäytteiden vähimmäislukumäärän oltava taulukossa 1 annetun mukainen. Perusnäytteiden on oltava samanpainoisia, kukin vähintään 100 g, ja niistä muodostettavan kokoomanäytteen on oltava vähintään 300 g (katso 3.5 kohta).

TAULUKKO 1

Tutkittavasta erästä otettavien perusnäytteiden vähimmäismäärä

Erän paino (kg)

Perusnäytteiden vähimmäismäärä

< 50

3

50–500

5

> 500

10

Jos erä koostuu erillisistä pakkauksista, kokoomanäytteen muodostamiseksi otettavien pakkausten lukumäärä annetaan taulukossa 2.

TAULUKKO 2

Kokoomanäytteen muodostamiseksi otettavien pakkauksien (perusnäytteiden) lukumäärä, jos erä koostuu erillisistä pakkauksista

Pakkausten tai yksiköiden lukumäärä erässä tai osaerässä

Näytteeksi otettavien pakkausten tai yksiköiden vähimmäislukumäärä

1–25

1 pakkaus tai yksikkö

26–100

noin 5 %, vähintään 2 pakkausta tai yksikköä

> 100

noin 10 %, vähintään 10 pakkausta tai yksikköä

4.2   Näytteenotto vähittäismyyntivaiheessa

Elintarvikkeista olisi vähittäismyyntivaiheessa mahdollisuuksien mukaan otettava näytteet edellä olevien säännösten mukaan. Jos tämä ei ole mahdollista, vähittäismyyntivaiheessa voidaan käyttää muita tehokkaita näytteenottomenettelyitä sillä edellytyksellä, että niillä varmistetaan tutkittavan erän riittävä edustavuus.

5.   Erän tai osaerän säännöstenmukaisuus

Tarkastuslaboratorio tekee laboratorionäytteestä valvontatoimenpiteitä varten kaksoismäärityksen tapauksissa, joissa ensimmäisen määrityksen tulos on alle 20 prosenttia enemmän tai vähemmän kuin enimmäismäärä, ja laskee tällöin tulosten keskiarvon.

Erä hyväksytään, jos ensimmäisen määrityksen tulos tai tarvittaessa kaksoismäärityksen keskiarvo on asetuksessa (EY) N:o 466/2001 vahvistetun vastaavan enimmäismäärän mukainen, kun otetaan huomioon mittausepävarmuus ja korjaus saannon suhteen.

Erä ei ole asetuksessa (EY) N:o 466/2001 vahvistetun enimmäismäärän mukainen, jos ensimmäisen määrityksen tulos tai tarvittaessa kaksoismäärityksen keskiarvo ylittää enimmäismäärän selvästi, kun otetaan huomioon mittausepävarmuus ja korjaus saannon suhteen.


(1)  EUVL L 295, 13.11.2003, s. 57.


LIITE II

NÄYTTEIDEN VALMISTUS JA VAATIMUKSET, JOTKA ELINTARVIKKEIDEN BENTSO(A)PYREENIPITOISUUDEN VIRALLISESSA TARKASTUKSESSA KÄYTETTYJEN MÄÄRITYSMENETELMIEN ON TÄYTETTÄVÄ

1.   Varotoimenpiteet ja bentso(a)pyreeniä koskevia yleisiä seikkoja

Perusvaatimuksena on, että erästä saadaan edustava ja homogeeninen laboratorionäyte aiheuttamatta sekundaarista kontaminaatiota.

Määrityksentekijän olisi varmistettava, että näytteet eivät kontaminoidu niiden valmistamisen aikana. Kontaminaatioriskin minimoimiseksi astiat olisi huuhdeltava erittäin puhtaalla asetonilla tai heksaanilla (p.A., HLPC, tai vastaava). Näytteen kanssa kosketuksiin joutuvan laitteen tulisi aina kun se on mahdollista olla inertistä materiaalista kuten alumiinista, lasista tai kiillotetusta ruostumattomasta teräksestä valmistettu. Sellaisia muoveja kuten polypropeenia, PTFE:ää tms. olisi vältettävä, koska määritettävä aine voi imeytyä niihin.

Laboratorioon toimitettu näyte on käytettävä kokonaisuudessaan tutkittavan näytteen valmistukseen. Vain tarkoin homogenoitu näyte antaa toistettavia tuloksia.

Käytettävissä on useita hyväksyttäviä näytteen valmistusmenetelmiä.

2.   Laboratorioon toimitetun näytteen käsittely

Kokoomanäyte jauhetaan (tarvittaessa) kokonaan hienoksi ja sekoitetaan huolellisesti käyttäen menetelmää, jonka on osoitettu homogenoivan näytteen täydellisesti.

3.   Näytteiden jakaminen valvonta- ja oikeustoimia varten

Valvontatoimenpiteisiin, kaupankäyntiin tai kiistojen ratkaisumenettelyihin tarkoitetut näytteet on otettava homogenoiduista laboratorionäytteistä, jos tällainen menettely on kyseisessä jäsenvaltiossa voimassa olevien lakien mukainen.

4.   Laboratorioilta edellytettävät määritysmenetelmät ja laadunvalvonta

4.1   Määritelmät

Tavallisimmin käytetyt määritelmät, joita laboratorion vaaditaan käyttävän ovat seuraavat:

r

=

Toistettavuuden arvo: arvo, jonka alapuolella toistettavissa olosuhteissa (sama näyte, sama määrittäjä, samat laitteet, sama laboratorio ja lyhyt aikaväli) saadun kahden yksittäisen testituloksen välinen absoluuttinen ero sijaitsee tietyllä todennäköisyydellä (yleensä 95 %), eli Formula.

sr

=

Toistettavissa olosuhteissa saaduista tuloksista laskettu standardipoikkeama.

RSDr

=

Toistettavissa olosuhteissa saaduista tuloksista laskettu suhteellinen standardipoikkeama Formula.

R

=

Uusittavuuden arvo, jonka alapuolella uusittavissa olosuhteissa (määrittäjien saamat identtiset näytteet eri laboratorioissa, käyttäen samaa standardimenetelmää) saatujen yksittäisten testitulosten välinen absoluuttinen ero sijaitsee tietyllä todennäköisyydellä (yleensä 95 %), eli Formula.

sR

=

Uusittavissa olosuhteissa saaduista tuloksista laskettu standardipoikkeama.

RSDR

=

Uusittavissa olosuhteissa saaduista tuloksista laskettu suhteellinen standardipoikkeama Formula, jossa Formula on kaikkien laboratorioiden ja kaikkien näytteiden keskiarvo.

HORRATr

=

Todettu RSDr jaettuna RSDr-arvolla, joka on estimoitu Horwitzin yhtälöstä (viite 1) oletusta r = 0,66R käyttäen.

HORRATR

=

Todettu RSDR jaettuna Horwitzin yhtälöstä lasketulla RSDR-arvolla.

U

=

Laajennettu epävarmuus, jossa käytetään kattavuuskerrointa 2, jolloin luotettavuustaso on noin 95 %.

4.2   Yleiset vaatimukset

Elintarvikkeiden tarkastuksessa käytettyjen määritysmenetelmien on vastattava neuvoston direktiivin 85/591/ETY liitteessä olevan 1 ja 2 kohdan säännöksiä.

4.3   Erityiset vaatimukset

Jos yhteisössä ei ole säädetty erityisestä menetelmästä bentso(a)pyreenin määrittämiseksi elintarvikkeissa, laboratoriot voivat käyttää valitsemaansa validoitua menetelmää sillä edellytyksellä, että se vastaa taulukossa esitettyjä laatuperusteita. Ihanteellista olisi, jos validointiin sisältyisi sertifioituja vertailumateriaaleja.

TAULUKKO

Bentso(a)pyreenin määrityksen laatuperusteet

Muuttuja

Arvo/Kommentti

Sovellettavuus

Asetuksessa (EY) N:o …/2005 mainitut elintarvikkeet

Päätösraja

Enintään 0,3 μg/kg

Kvantifiointiraja

Enintään 0,9 μg/kg

Mittaustarkkuus

HORRATr- ja HORRATR-arvot pienemmät kuin 1,5 validoinnissa käytetyssä monilaboratoriotestauksessa

Saanto

50 %–120 %

Spesifisyys

Ei väliaineesta aiheutuvia tai spektihäiriöitä, positiivisen toteamisen varmentaminen

4.3.1   Laatuperusteet – epävarmuuteen perustuva toimintatapa

Myös epävarmuuteen perustuvaa toimintatapaa voidaan käyttää arvioitaessa laboratoriossa käytettävää analyysimenetelmää. Laboratorio voi käyttää menetelmää, jolla saadut tulokset ovat standardiepävarmuuden enimmäisarvon sisäpuolella. Standardiepävarmuuden enimmäisarvo saadaan seuraavasta kaavasta:

Formula

jossa

Uf

on standardiepävarmuuden enimmäisarvo

LOD

on menetelmän toteamisraja

C

on merkittävä pitoisuus.

Jos analyyttinen menetelmä antaa tuloksia, joiden mittausepävarmuus on pienempi kuin standardiepävarmuuden enimmäisarvo, menetelmä on yhtä sopiva kuin menetelmä, joka vastaa taulukossa annettuja menetelmän laatuperusteita.

4.4   Saannon laskeminen ja tulosten raportointi

Määritystulos raportoidaan saannon osalta korjattuna tai korjaamattomana. Raportointitapa ja saantoprosentti on ilmoitettava. Saannon suhteen korjattua määritystulosta käytetään säännöstenmukaisuuden tarkistamiseen (ks. liite I, kohta 5).

Määrityksentekijän olisi otettava huomioon Euroopan komission laatima raportti määritystuloksen, mittaukseen liittyvien epävarmuustekijöiden, saantokertoimien ja EU:n elintarvikelainsäädännön säännösten välisestä suhteesta (viite 2).

Määritystulos raportoidaan muodossa x +/- U jossa x on määritystulos ja U on mittausepävarmuus.

4.5   Laboratorioiden laatuvaatimukset

Laboratorioiden on täytettävä direktiivin 93/99/ETY vaatimukset.

4.6   Muut määrityksessä huomioon otettavat seikat

Pätevyyden testaaminen

Laboratorio voi osallistua asianmukaisiin pätevyydentestausohjelmiin, jotka noudattavat IUPAC:n, ISOn ja AOAC:n puitteissa kehitettyä protokollaa laboratorioiden testaamisesta, ”International Harmonised Protocol for the Proficiency Testing of (Chemical) Analytical Laboratories” (viite 3).

Sisäinen laadunvalvonta

Laboratorioiden on osoitettava, että niillä on käytössä sisäiset laadunvalvontamenettelyt. Esimerkkejä näistä ovat ISOn, AOAC:n ja IUPAC:n sisäiset laadunvalvontaohjeet laboratorioille, ”ISO/AOAC/IUPAC Guidelines on Internal Quality Control in Analytical Chemistry Laboratories” (viite 4).

KIRJALLISUUSVIITTEET

1.

W Horwitz, ”Evaluation of Analytical Methods for Regulation of Foods and Drugs”, Anal. Chem., 1982, 54, 67A–76A.

2.

European Commission Report on the relationship between analytical results, the measurement of uncertainty, recovery factors and the provisions in EU food legislation, 2004 (http://europa.eu.int/comm/food/food/chemicalsafety/contaminants/index_en.htm).

3.

ISO/AOAC/IUPAC International Harmonised Protocol for Proficiency Testing of (Chemical) Analytical Laboratories, toim. M Thompson and R Wood, Pure Appl. Chem., 1993, 65, 2123–2144 (Also published in J. AOAC International, 1993, 76, 926).

4.

ISO/AOAC/IUPAC International Harmonised Guidelines for Internal Quality Control in Analytical Chemistry Laboratories, toim. M Thompson and R Wood, Pure Appl. Chem., 1995, 67, 649–666.


II Säädökset, joita ei tarvitse julkaista

Komissio

8.2.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 34/21


KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 2 päivänä helmikuuta 2005,

tarttuvan vertamuodostavan kudoksen kuolion (IHN) ja/tai virusperäisen verenvuotoseptikemian (VHS) osalta hyväksyttyjen vyöhykkeiden ja kalanviljelylaitosten luetteloista tehdyn päätöksen 2002/308/EY liitteiden I ja II muuttamisesta

(tiedoksiannettu numerolla K(2005) 118)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2005/107/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon eläinten terveyttä koskevista edellytyksistä saatettaessa vesiviljeltyjä eläimiä ja tuotteita markkinoille 28 päivänä tammikuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/67/ETY (1) ja erityisesti sen 5 ja 6 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission päätöksessä 2002/308/EY (2) vahvistetaan hyväksyttyjen vyöhykkeiden ja hyväksymättömillä vyöhykkeillä sijaitsevien hyväksyttyjen kalanviljelylaitosten luettelot eräiden kalatautien osalta.

(2)

Ranska on toimittanut perusteet hyväksytyn vyöhykkeen aseman myöntämiselle joillekin niiden alueella sijaitseville vyöhykkeille IHN:n ja VHS:n osalta. Toimitetuista asiakirjoista käy ilmi, että kyseiset vyöhykkeet täyttävät direktiivin 91/67/ETY 5 artiklassa säädetyt vaatimukset. Sen vuoksi näille vyöhykkeille voidaan myöntää hyväksytyn vyöhykkeen asema, ja ne olisi lisättävä hyväksyttyjen vyöhykkeiden luetteloon.

(3)

Tanska, Ranska ja Italia ovat toimittaneet perusteet hyväksymättömällä vyöhykkeellä sijaitsevan hyväksytyn kalanviljelylaitoksen aseman myöntämiselle joillekin niiden alueella sijaitseville laitoksille IHN:n ja VHS:n osalta. Toimitetuista asiakirjoista käy ilmi, että kyseiset laitokset täyttävät direktiivin 91/67/ETY 6 artiklassa säädetyt vaatimukset. Sen vuoksi näille laitoksille voidaan myöntää hyväksymättömällä vyöhykkeellä sijaitsevan hyväksytyn laitoksen asema, ja ne olisi lisättävä hyväksyttyjen laitosten luetteloon.

(4)

Komission päätöksellä 2003/634/EY (3) hyväksytään siinä luetellut ohjelmat, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet hyväksytyn vyöhykkeen aseman ja hyväksytyn laitoksen aseman saamista varten IHN:n ja VHS:n osalta. Italia on ilmoittanut, että kaksi kyseisellä päätöksellä hyväksyttyä ohjelmaa on saatettu loppuun. Toimitetuista asiakirjoista käy ilmi, että yksi laitos täyttää hyväksymättömällä vyöhykkeellä sijaitsevan hyväksytyn laitoksen aseman vaatimukset, mistä syystä se olisi lisättävä hyväksyttyjen laitosten luetteloon, ja että yksi vyöhyke täyttää hyväksytyn vyöhykkeen aseman vaatimukset, mistä syystä se olisi lisättävä hyväksyttyjen vyöhykkeiden luetteloon.

(5)

Päätös 2002/308/EY olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti.

(6)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutetaan päätös 2002/308/EY seuraavasti:

1)

Korvataan liite I tämän päätöksen liitteellä I.

2)

Korvataan liite II tämän päätöksen liitteellä II.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 2 päivänä helmikuuta 2005.

Komission puolesta

Markos KYPRIANOU

Komission jäsen


(1)  EYVL L 46, 19.2.1991, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 806/2003 (EUVL L 122, 16.5.2003, s. 1).

(2)  EYVL L 106, 23.4.2002, s. 28. Päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 2004/850/EY (EUVL L 368, 15.12.2004, s. 28).

(3)  EUVL L 220, 3.9.2003, s. 8. Päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 2004/328/EY (EUVL L 104, 8.4.2004, s. 129).


LIITE I

”LIITE I

TARTTUVAN VERTAMUODOSTAVAN KUDOKSEN KUOLION (IHN) JA/TAI VIRUSPERÄISEN VERENVUOTOSEPTIKEMIAN (VHS) OSALTA HYVÄKSYTYT VYÖHYKKEET

1.A   VHS:N OSALTA HYVÄKSYTYT TANSKAN VYÖHYKKEET (1)

Hansted Å

Hovmølle Å

Grenå

Treå

Alling Å

Kastbjerg

Villestrup Å

Korup Å

Sæby Å

Elling Å

Uggerby Å

Lindenborg Å

Øster Å

Hasseris Å

Binderup Å

Vidkær Å

Dybvad Å

Bjørnsholm Å

Trend Å

Lerkenfeld Å

Vester Å

Lønnerup med tilløb

Slette Å

Bredkær Bæk

Vandløb til Kilen

Resenkær Å

Klostermølle Å

Hvidbjerg Å

Knidals Å

Spang Å

Simested Å

Skals Å

Jordbro Å

Fåremølle Å

Flynder Å

Damhus Å

Karup Å

Gudenåen

Halkær Å

Storåen

Århus Å

Bygholm Å

Grejs Å

Ørum Å.

1.B   IHN:N OSALTA HYVÄKSYTYT TANSKAN VYÖHYKKEET

Tanska (2).

2.   VHS:N JA IHN:N OSALTA HYVÄKSYTYT SAKSAN VYÖHYKKEET

2.1   BADEN WÜRTTEMBERG (3)

Isenburger Tal lähteeltä Falkensteinin tilan vedenlaskupaikalle,

Eyach ja sen sivujoet lähteiltään ensimmäiselle alajuoksulla sijaitsevalle padolle Haigerlochin kaupungin lähellä,

Andelsbach ja sen sivujoet lähteiltään Krauchenwiesin kaupungin lähellä sijaitsevalle turbiinille,

Lauchert ja sen sivujoet lähteiltään Sigmaringendorfin kaupungin lähellä sijaitsevalle turbiiniesteelle,

Grosse Lauter ja sen sivujoet lähteiltään Lauterachin lähellä sijaitsevalle vesiputousesteelle,

Wolfegger Aach ja sen sivujoet lähteiltään Baienfurthin lähellä sijaitsevalle vesiputousesteelle,

Enzin valuma-alue, jonka muodostavat Grosse Enz, Kleine Enz ja Eyach, lähteiltään keskellä Neuenbürgiä sijaitsevalle läpäisemättömälle padolle.

3.   VHS:N JA IHN:N OSALTA HYVÄKSYTYT ESPANJAN VYÖHYKKEET

3.1   ALUE: ASTURIAN AUTONOMINEN ALUE

Manneralueet

Kaikki Asturian valuma-alueet.

Rannikkoalueet

Koko Asturian rannikko.

3.2   ALUE: GALICIAN AUTONOMINEN ALUE

Manneralueet

Galician valuma-alueet:

mukaan luettuina Eo-joen valuma-alue, Sil-joen valuma-alue Léonin maakunnassa sijaitsevalta lähteeltään alkaen, Miño-joen valuma-alue lähteeltään Frieiran padolle ja Limia-joen valuma-alue lähteeltään Das Conchasin padolle,

lukuun ottamatta Tamega-joen valuma-aluetta.

Rannikkoalueet

Galician rannikko-alue Eo-joen suulta (Isla Pancha) Punta Picosiin (Miño-joen suulle).

3.3   ALUE: ARAGONIAN AUTONOMINEN ALUE

Manneralueet

Ebro-joen valuma-alue lähteeltään Aragónin kunnassa sijaitsevalle Mequinenzan padolle,

Isuela-joki lähteeltään Arguisin padolle,

Flúmen-joki lähteeltään Santa María de Belsuen padolle,

Guatizalema-joki lähteeltään Vadiellon padolle,

Cinca-joki lähteeltään Gradon padolle,

Esera-joki lähteeltään Barasonan padolle,

Noguera-Ribagorzana-joki lähteeltään Santa Anan padolle,

Matarraña-joki lähteeltään Aguas de Penan padolle,

Pena-joki lähteeltään Penan padolle,

Guadalaviar-Turia-joki lähteeltään Valencian maakunnassa sijaitsevalle Generalísimon padolle,

Mijares-joki lähteeltään Castellónin maakunnassa sijaitsevalle Arenósin padolle.

Muut Aragónin kunnan vesistöt katsotaan puskurivyöhykkeiksi.

3.4   ALUE: NAVARRAN AUTONOMINEN ALUE

Manneralueet

Ebro-joen valuma-alue lähteeltään Aragónin kunnassa sijaitsevalle Mequinenzan padolle,

Bidasoa-joki lähteeltään joen suulle,

Leizarán-joki lähteeltään Leizarán (Muga) padolle.

Muut Navarran kunnan vesistöt katsotaan puskurivyöhykkeiksi.

3.5   ALUE: KASTILIA JA LÉONIN AUTONOMINEN ALUE

Manneralueet

Ebro-joen valuma-alue lähteeltään Aragónin kunnassa sijaitsevalle Mequinenzan padolle,

Duero-joki lähteeltään Aldeávilan padolle,

Sil-joki,

Tiétar-joki lähteeltään Rosariton padolle,

Alberche-joki lähteeltään Burguillon padolle.

Muut Kastilia ja Léonin autonomisen alueen vesistöt katsotaan puskurivyöhykkeiksi.

3.6   ALUE: KANTABRIAN AUTONOMINEN ALUE

Manneralueet

Ebro-joen valuma-alue lähteeltään Aragónin kunnassa sijaitsevalle Mequinenzan padolle,

seuraavien jokien valuma-alueet niiden lähteeltä mereen:

Deva-joki,

Nansa-joki,

Saja-Besaya-joki,

Pas-Pisueña-joki,

Asón-joki,

Agüera-joki.

Gandarillas-, Escudo- ja Miera y Campiazo -jokien valuma-alueet katsotaan puskurivyöhykkeiksi.

Rannikkoalueet

Koko Kantabrian rannikko Deva-joen suulta Ontónin lahteen.

3.7   ALUE: LA RIOJAN AUTONOMINEN ALUE

Manneralueet

Ebrojoen valuma-alue lähteeltään Aragónin kunnassa sijaitsevalle Mequinenzan padolle.

4.A   VHS:N JA IHN:N OSALTA HYVÄKSYTYT RANSKAN VYÖHYKKEET

4.A.1   ADOUR-GARONNE

Valuma-alueet

Charente,

Seudre,

Gironden suistoalueen rannikkojokien valuma-alueet Charente-Maritimen departementissa,

Niven ja Nivellesin valuma-alueet (Pyrénées Atlantiques),

Forges (Landes),

Dronnen (Dordogne) valuma-alue veden lähteeltä Monfouratissa sijaitsevalle Eglisottesin padolle,

Beauronnen (Dordogne) valuma-alue veden lähteeltä Fayen padolle,

Valousen (Dordogne) valuma-alue veden lähteeltä Etang des Roches Noiresin padolle,

Paillassen (Gironde) valuma-alue veden lähteeltä Grand Forgen padolle,

Cironin (Lot et Garonne, Gironde) valuma-alue veden lähteeltä Moulin de Castaingin padolle,

Petite Leyren (Landes) valuma-alue veden lähteeltä Argelousessa sijaitsevalle Pont de l'Espine -padolle,

Paven (Landes) valuma-alue veden lähteeltä Paven padolle,

Escourcen (Landes) valuma-alue veden lähteeltä Moulin de Barben padolle,

Geloux'n (Landes) valuma-alue veden lähteeltä Saint Martin d'Oneyssa sijaitsevalle padolle D38,

Estrigonin (Landes) valuma-alue veden lähteeltä Campet et Lamolèren padolle,

Estamponin (Landes) valuma-alue veden lähteeltä Roquefortissa sijaitsevalle Ancienne Minoterien padolle,

Gélisen (Landes, Lot et Garonne) valuma-alue veden lähteeltä alajuoksulla sijaitsevalle padolle Gélise- ja Osse-jokien yhtymäkohdassa,

Magescqin (Landes) valuma-alue veden lähteeltä joen suulle,

Luysin (Pyrénées Atlantiques) valuma-alue veden lähteeltä Moulin d'Oro -padolle,

Neezin (Pyrénées Atlantiques) valuma-alue veden lähteeltä Jurançonin padolle,

Beezin (Pyrénées Atlantiques) valuma-alue veden lähteeltä Nayn padolle,

Gave de Cauterets'n (Hautes Pyrénées) valuma-alue veden lähteeltä Soulomin vesivoimalan Calypson padolle.

Rannikkoalueet

Koko Atlantin rannikko Vendéen departementin rannikon pohjoisrajalta Charente-Maritimen departementin rannikon etelärajalle.

4.A.2   LOIRE-BRETAGNE

Manneralueet

Kaikki Bretagnen alueella sijaitsevat valuma-alueet lukuun ottamatta seuraavia:

Vilaine,

Élornin alajuoksu,

Sèvre Niortaise,

Lay,

seuraavat Viennen valuma-alueet:

Vienne-joen valuma-alue veden lähteeltä Châtellerault'n padolle Viennen departementissa,

Gartempe-joen valuma-alue veden lähteeltä Saint Pierre de Maillén padolle (varustettu verkolla) Viennen departementissa,

Creuse-joen valuma-alue veden lähteeltä Bénavent'n padolle Indren departementissa,

Suin-joen valuma-alue veden lähteeltä Douadicin padolle Indren departementissa,

Claise-joen valuma-alue veden lähteeltä Bossay-sur-Claisen padolle Indren et Loiren departementissa,

Velleches- ja Des Trois Moulins -purojen valuma-alue veden lähteeltä Des Trois Moulinsin padoille Viennen departementissa,

Atlantin rannikon jokien valuma-alueet Vendéen departementissa.

Rannikkoalueet

Koko Bretagnen rannikko lukuun ottamatta seuraavia osia:

Rade de Brest,

Anse de Camaret,

rannikkovyöhyke Trévignonin kärjestä Laïta-joen suulle,

rannikkovyöhyke Tohon-joen suulta departementin rajalle.

4.A.3   SEINE-NORMANDIE

Manneralueet

Sélune.

4.A.4   AQUITAINE

Valuma-alueet

Vignac-joen valuma-alue lähteeltään La Forgen padolle,

Gouaneyre-joen valuma-alue lähteeltään Maillières'n padolle,

Susselgue-joen valuma-alue lähteeltään de Susselguen padolle,

Luzou-joen valuma-alue lähteeltään de Laluquen kalanviljelylaitoksen padolle,

Gouadas-joen valuma-alue lähteeltään l'Etange de la Glacière à Saint Vincent de Paulin padolle,

Bayse-joen valuma-alue lähteeltään Moulin de Lartia et de Manobren padolle,

Rancez-joen valuma-alue lähteeltään Rancezin padolle,

Eyre-joen valuma-alue lähteeltään Arcachonin suistoalueelle.

4.A.5   MIDI-PYRENEES

Valuma-alueet

Cernon-joen valuma-alue lähteeltään Saint-George de Luzençonin padolle,

Dourdou-joen valuma-alue Dourdou- ja Grauzon-jokien lähteiltä Vabres-l’Abbayen läpäisemättömälle padolle.

4.A.6   L’AIN

Manneralue: Dombesin lampialue.

4.B   VHS:N OSALTA HYVÄKSYTYT RANSKAN VYÖHYKKEET

4.B.1   LOIRE-BRETAGNE

Manneralueet

Loiren valuma-alueen osa, joka muodostuu Huisnen valuma-alueen yläjuoksusta veden lähteeltä Ferté-Bernardin padoille.

4.C   IHN:N OSALTA HYVÄKSYTYT RANSKAN VYÖHYKKEET

4.C.1   LOIRE-BRETAGNE

Manneralueet

Seuraava Viennen valuma-alue:

Anglinin valuma-alue lähteeltään seuraaville padoille:

Châtellerault'n voimalaitos Vienne-joen varrella, Viennen departementissa,

Saint Pierre de Maillé Gartempe-joen varrella, Viennen departementissa,

Bénavent Creuse-joen varrella, Indren departementissa,

Douadic Suin-joen varrella, Indren departementissa,

Bossau-sur-Claise Claise-joen varrella, Indre et Loiren departementissa.

5.A   VHS:N OSALTA HYVÄKSYTYT IRLANNIN VYÖHYKKEET

Irlanti (4), lukuun ottamatta Cape Clear Islandia.

5.B   IHN:N OSALTA HYVÄKSYTYT IRLANNIN VYÖHYKKEET

Irlanti (4).

6.A   VHS:N JA IHN:N OSALTA HYVÄKSYTYT ITALIAN VYÖHYKKEET

6.A.1   TRENTINO-ALTO ADIGEN ALUE, TRENTON AUTONOMINEN MAAKUNTA

Manneralueet

Zona Val di Fiemme, Fassa e Cembra: Avisio-joen valuma-alue lähteeltään Giovon kunnassa sijaitsevalle Serra San Giorgion padolle,

Zona Val delle Sorne: Sorna-joen valuma-alue lähteeltään Chizzolan (Ala) alueella sijaitsevalle vesivoimalan muodostamalle esteelle, ennen laskemistaan Adige-jokeen,

Zona Torrente Adanà: Adanà-joen valuma-alue lähteeltään Armani Cornelio-Lardaron tilalta alajuoksulla sijaitseville padoille,

Zona Rio Manes: Rio Manesin vedet La Zinquantinan alueella sijaitsevalta Troticoltura Giovanellin tilalta 200 metriä alajuoksulle olevaan vesiputoukseen keräävä vyöhyke,

Zona Val di Ledro: Massangla- ja Ponale-jokien valuma-alueet lähteiltään Molina di Ledron kunnassa sijaitsevaan Centralen vesivoimalaan,

Zona Valsugana: Brenta-joen valuma-alue lähteeltään Mantincellissa Grignon kunnassa sijaitsevalle Marzotton padolle,

Zona Val del Fersina: Fersina-joen valuma-alue lähteeltään Ponte Alton vesiputoukselle.

6.A.2   LOMBARDIAN ALUE, BRESCIAN MAAKUNTA

Manneralueet

Zona Ogliolo: Valuma-alue Ogliolo-joen lähteeltä vesiputoukselle, joka sijaitsee Adamellon kalanviljelylaitokselta alajuoksulle Ogliolo- ja Oglio-joen liittymäkohdassa,

Zona fiume Caffaro: Cafarro-joen valuma-alue lähteeltään 1 kilometrin päässä kalanviljelylaitoksesta joen alajuoksua sijaitsevalle padolle,

Zona Val Brembana: Brembo-joen valuma-alue lähteeltään Ponte S. Pietron kunnassa sijaitsevalle läpäisemättömälle padolle.

6.A.3   UMBRIAN ALUE

6.A.4   VENETON ALUE

Manneralueet

Zona Belluno: Ardo-joen lähteeltä sen alajuoksulla sijaitsevalle Centro Sperimentale di Acquacolturan padolle (ennen kuin Ardo virtaa Piave-jokeen) ulottuva valuma-alue Bellunon maakunnassa (Valli di Bolzano Bellunese, Belluno).

6.A.5   TOSCANAN ALUE

Manneralueet

Zona Valle del fiume Serchio: Serchio-joen valuma-alue lähteeltään Piaggionen padolle.

6.A.6   UMBRIAN ALUE

Manneralueet

Fosso di Terrìa: Terrìa-joen valuma-alue lähteeltään Ditta Mountain Fishin kalanviljelylaitoksen alapuolella sijaitsevalle padolle, jolla Terrìa-joki yhtyy Nera-jokeen.

6.B   VHS:N OSALTA HYVÄKSYTYT ITALIAN VYÖHYKKEET

6.B.1   TRENTINO-ALTO ADIGEN ALUE, TRENTON AUTONOMINEN MAAKUNTA

Manneralueet

Zona Valle dei Laghi: San Massenza-, Toblino- ja Cavedine-järvien valuma-alue Cavedine-järven eteläosan alajuoksulla sijaitsevalle padolle; valuma-alue johtaa Torbolen kunnassa sijaitsevaan vesivoimalaan.

6.C   IHN:N OSALTA HYVÄKSYTYT ITALIAN VYÖHYKKEET

6.C.1   UMBRIAN ALUE, PERUGIAN MAAKUNTA

Zona Lago Trasimeno: Trasimeno-järvi.

6.C.2   TRENTINO-ALTO ADIGEN ALUE, TRENTON AUTONOMINEN MAAKUNTA

Zona Val Rendena: Sarca-joen valuma-alue lähteeltään Villa Rendenan kunnassa sijaitsevalle Oltresarcan padolle.

7.A   VHS:N OSALTA HYVÄKSYTYT RUOTSIN VYÖHYKKEET

Ruotsi (5).

lukuun ottamatta länsirannikolla olevaa puoliympyrän muotoista, halkaisijaltaan 20 km:n aluetta Björkön saarella sijaitsevan kalanviljelylaitoksen ympärillä sekä Göta- ja Säve-jokien suisto- ja valuma-alueita niiden ensimmäisiin vaellusesteisiin Trollhättanissa sekä Aspen-järven tuloaukolla.

7.B   IHN:N OSALTA HYVÄKSYTYT RUOTSIN VYÖHYKKEET

Ruotsi (5).

8.   VHS:N JA IHN:N OSALTA HYVÄKSYTYT YHDISTYNEEN KUNINGASKUNNAN, KANAALISAARTEN JA MAN-SAAREN VYÖHYKKEET

Iso-Britannia (5),

Pohjois-Irlanti (5),

Guernsey (5),

Man-saari (5).”


(1)  Valuma- ja rannikkoalueet mukaan luettuina.

(2)  Kaikki sen alueella sijaitsevat manner- ja rannikkoalueet mukaan luettuina.

(3)  Osia valuma-alueista.

(4)  Kaikki sen alueella sijaitsevat manner- ja rannikkoalueet mukaan luettuina.

(5)  Kaikki sen alueella sijaitsevat manner- ja rannikkoalueet mukaan luettuina.


LIITE II

”LIITE II

TARTTUVAN VERTAMUODOSTAVAN KUDOKSEN KUOLION (IHN) JA/TAI VIRUSPERÄISEN VERENVUOTOSEPTIKEMIAN (VHS) OSALTA HYVÄKSYTYT KALANVILJELYLAITOKSET

1.   IHN:N JA VHS:N OSALTA HYVÄKSYTYT BELGIAN KALANVILJELYLAITOKSET

1.

La Fontaine aux truites

B-6769 Gérouville

2.   IHN:N JA VHS:N OSALTA HYVÄKSYTYT TANSKAN KALANVILJELYLAITOKSET

1.

Vork Dambrug

DK-6040 Egtved

2.

Egebæk Dambrug

DK-6880 Tarm

3.

Bækkelund Dambrug

DK-6950 Ringkøbing

4.

Borups Geddeopdræt

DK-6950 Ringkøbing

5.

Bornholms Lakseklækkeri

DK-3730 Nexø

6.

Langes Dambrug

DK-6940 Lem St.

7.

Brænderigårdens Dambrug

DK-6971 Spjald

8.

Siglund Fiskeopdræt

DK-4780 Stege

9.

Ravning Fiskeri

DK-7182 Bredsten

10.

Ravnkær Dambrug

DK-7182 Bredsten

11.

Hulsig Dambrug

DK-7183 Randbøl

12.

Liegård Fiskeri

DK-7183 Randbøl

13.

Grønbjerglund Dambrug

DK-7183 Randbøl

3.A   IHN:N JA VHS:N OSALTA HYVÄKSYTYT SAKSAN KALANVILJELYLAITOKSET

3.A.1   NIEDERSACHSEN

1.

Jochen Moeller

Fischzucht Harkenbleck

D-30966 Hemmingen-Harkenbleck

2.

Versuchsgut Relliehausen der Universität Göttingen

(hatchery only)

D-37586 Dassel

3.

Dr. R. Rosengarten

Forellenzucht Sieben Quellen

D-49124 Georgsmarienhütte

4.

Klaus Kröger

Fischzucht Klaus Kröger

D-21256 Handeloh Wörme

5.

Ingeborg Riggert-Schlumbohm

Forellenzucht W. Riggert

D-29465 Schnega

6.

Volker Buchtmann

Fischzucht Nordbach

D-21441 Garstedt

7.

Sven Kramer

Forellenzucht Kaierde

D-31073 Delligsen

8.

Hans-Peter Klusak

Fischzucht Grönegau

D-49328 Melle

9.

F. Feuerhake

Forellenzucht Rheden

D-31039 Rheden

10.

Horst Pöpke

Fischzucht Pöpke

Hauptstraße 14

D-21745 Hemmoor

3.A.2   THÜRINGEN

1.

Firma Tautenhahn

D-98646 Trostadt

2.

Fischzucht Salza GmbH

D-99734 Nordhausen-Salza

3.

Fischzucht Kindelbrück GmbH

D-99638 Kindelbrück

4.

Reinhardt Strecker

Forellenzucht Orgelmühle

D-37351 Dingelstadt

3.A.3   BADEN-WÜRTTEMBERG

1.

Heiner Feldmann

Riedlingen/Neufra

D-88630 Pfullendorf

2.

Walter Dietmayer

Forellenzucht Walter Dietmayer

Hettingen

D-72501 Gammertingen

3.

Heiner Feldmann

Bad Waldsee

D-88630 Pfullendorf

4.

Heiner Feldmann

Bergatreute

D-88630 Pfullendorf

5.

Oliver Fricke

Anlage Wuchzenhofen

Boschenmühle

D-87764 Mariasteinbach-Legau 13

6.

Peter Schmaus

Fischzucht Schmaus, Steinental

D-88410 Steinental/Hauerz

7.

Josef Schnetz

Fenkenmühle

D-88263 Horgenzell

8.

Erwin Steinhart

Quellwasseranlage Steinhart

Hettingen

D-72513 Hettingen

9.

Hugo Strobel

Quellwasseranlage Otterswang

Sägmühle

D-72505 Hausen am Andelsbach

10.

Reinhard Lenz

Forsthaus Gaimühle

D-64759 Sensbachtal

11.

Peter Hofer

Sulzbach

D-78727 Aisteig/Oberndorf

12.

Stephan Hofer

Oberer Lautenbach

D-78727 Aisteig/Oberndorf

13.

Stephan Hofer

Unterer Lautenbach

D-78727 Aisteig/Oberndorf

14.

Stephan Hofer

Schelklingen

D-78727 Aistaig/Oberndorf

15.

Hubert Schuppert

Brutanlage: Obere Fischzucht

Mastanlage: Untere Fischzucht

D-88454 Unteressendorf

16.

Johannes Dreier

Brunnentobel

D-88299 Leutkirch/Hebrazhofen

17.

Peter Störk

Wagenhausen

D-88348 Saulgau

18.

Erwin Steinhart

Geislingen/St.

D-73312 Geislingen/St.

19.

Joachim Schindler

Forellenzucht Lohmühle

D-72275 Alpirsbach

20.

Georg Sohnius

Forellenzucht Sohnius

D-72160 Horb-Diessen

21.

Claus Lehr

Forellenzucht Reinerzau

D-72275 Alpirsbach-Reinerzau

22.

Hugo Hager

Bruthausanlage

D-88639 Walbertsweiler

23.

Hugo Hager

Waldanlage

D-88639 Walbertsweiler

24.

Gumpper und Stoll GmbH

Forellenhof Rössle

Honau

D-72805 Liechtenstein

25.

Ulrich Ibele

Pfrungen

D-88271 Pfrungen

D-64759 Sensbachtal

26.

Hans Schmutz

Brutanlage 1, Brutanlage 2, Brut- und Setzlingsanlage 3 (Hausanlage)

D-89155 Erbach

27.

Wilhelm Drafehn

Obersimonswald

D-77960 Seelbach

28.

Wilhelm Drafehn

Brutanlage Seelbach

D-77960 Seelbach

29.

Franz Schwarz

Oberharmersbach

D-77784 Oberharmersbach

30.

Meinrad Nuber

Langenenslingen

D-88515 Langenenslingen

31.

Anton Spieß

Höhmühle

D-88353 Kißleg

32.

Fischbrutanstalt des Landes Baden-Württemberg

Argenweg 50

D-88085 Langenargen

Anlage Osterhofen

33.

Kreissportfischereiverein Biberach

Warthausen

D-88400 Biberach

34.

Hans Schmutz

Gossenzugen

D-89155 Erbach

35.

Reinhard Rösch

Haigerach

D-77723 Gengenbach

36.

Harald Tress

Unterlauchringen

D-79787 Unterlauchringen

37.

Alfred Tröndle

Tiefenstein

D-79774 Albbruck

38.

Alfred Tröndle

Unteralpfen

D-79774 Unteralpfen

39.

Peter Hofer

Schenkenbach

D-78727 Aisteig/Oberndorf

40.

Heiner Feldmann

Bainders

D-88630 Pfullendorf

41.

Andreas Zordel

Fischzucht Im Gänsebrunnen

D-75305 Neuenbürg

42.

Hans Fischböck

Forellenzucht am Kocherursprung

D-73447 Oberkochen

43.

Reinhold Bihler

Dorfstraße 22

D-88430 Rot a.d. Rot Haslach

Anlage: Einöde

44.

Josef Dürr

Forellenzucht Igersheim

D-97980 Bad Mergentheim

45.

Kurt Englerth und Sohn GBR

Anlage Berneck

D-72297 Seewald

46.

Fischzucht Anton Jung

Anlage Rohrsee

D-88353 Kißleg

47.

Staatliches Forstamt Wangen

Anlage Karsee

D-88239 Wangen i.A.

48.

Simon Phillipson

Anlage Weißenbronnen

D-88364 Wolfegg

49.

Hans Klaiber

Anlage Bad Wildbad

D-75337 Enzklösterle

50.

Josef Hönig

Forellenzucht Hönig

D-76646 Bruchsal-Heidelsheim

51.

Werner Baur

Blitzenreute

D-88273 Fronreute-Blitzenreute

52.

Gerhard Weihmann

Mägerkingen

D-72574 Bad Urach-Seeburg

53.

Hubert Belser GBR

Dettingen

D-72401 Haigerloch-Gruol

54.

Staatliche Forstämter Ravensburg und Wangen

Altdorfer Wald

D-88214 Ravensburg

55.

Anton Jung

Bunkhoferweiher, Schanzwiesweiher und Häcklerweiher

D-88353 Kißleg

56.

Hildegart Litke

Holzweiher

D-88480 Achstetten

57.

Werner Wägele

Ellerazhofer Weiher

D-88319 Aitrach

58.

Ernst Graf

Hatzenweiler

Osterbergstr. 8

D-88239 Wangen-Hatzenweiler

59.

Fischbrutanstalt des Landes Baden-Württemberg

Argenweg 50

D-88085 Langenargen

Anlage Obereisenbach

60.

Forellenzucht Kunzmann

Heinz Kunzmann

Unterer Steinweg 64

D-75438 Knittlingen

61.

Meinrad Nuber

Ochsenhausen

Obere Wiesen 1

D-88416 Ochsenhausen

62.

Bezirksfischereiverein Nagoldtal e.V.

Kentheim

Lange Steige 34

D-75365 Calw

63.

Bernd und Volker Fähnrich

Neumühle

D-88260 Ratzenried-Argenbühl

64.

Klaiber “An der Tierwiese”

Hans Klaiber

Rathausweg 7

D-75377 Enzklösterle

65.

Parey, Bittigkoffer — Unterreichenbach

Klaus Parey, Mörikeweg 17

D-75331 Engelsbran 2

66.

Farm Sauter

Anlage Pflegelberg

Gerhard Sauter

D-88239 Wangen-Pflegelberg 6

67.

Krattenmacher

Anlage Osterhofen

Krattenmacher, Hittelhofen Gasthaus

D-88339 Bad Waldsee

68.

Fähnrich

Anlage Argenmühle

D-88260 Ratzenried-Argenmühle

Bernd und Volker Fähnrich

Von Rütistraße

D-88339 Bad Waldsee

69.

Gumpper und Stoll

Anlage Unterhausen

Gumpper und Stoll GmbH und Co.KG

Heerstr. 20

D-72805 Lichtenstein-Honau

70.

Durach

Anlage Altann

Antonie Durach

Panoramastr. 23

D-88346 Wolfegg-Altann

71.

Städler

Anlage Raunsmühle

Paul Städler

Raunsmühle

D-88499 Riedlingen-Pfummern

72.

König

Anlage Erisdorf

Sigfried König

Helfenstr. 2/1

D-88499 Riedlingen-Neufra

73.

Forellenzucht Drafehn

Anlage Wittelbach

Wilhelm Drafehn

Schuttertalsstraße 1

D-77960 Seelbach-Wittelbach

74.

Wirth

Anlage Dengelshofen

Günther Wirth

D-88316 Isny-Dengelshofen 219

75.

Krämer, Bad Teinach

Sascha Krämer

Poststr. 11

D-75385 Bad Teinach-Zavelstein

76.

Muffler

Anlage Eigeltingen

Emil Muffler

Brielholzer Hof

D-78253 Eigeltingen

77.

Karpfenteichwirtschaft Mönchsroth

Karl Uhl Fischzucht

D-91614 Mönchsroth

78.

Krattenmacher

Anlage Dietmans

Krattenmacher, Hittelhofen Gasthaus

D-8339 Bad Waldsee

79.

Bruthaus Fischzucht Anselm-Schneider

Dagmar Anselm-Schneider

Grabenköpfel 1

D-77743 Neuried

3.A.4   NORDRHEIN-WESTFALEN

1.

Wolfgang Lindhorst-Emme

Hirschquelle

D-33758 Schloss Holte-Stukenbrock

2.

Wolfgang Lindhorst-Emme

Am Oelbach

D-33758 Schloss Holte-Stukenbrock

3.

Hugo Rameil und Söhne

Sauerländer Forellenzucht

D-57368 Lennestadt-Gleierbrück

4.

Peter Horres

Ovenhausen, Jätzer Mühle

D-37671 Höxter

5.

Wolfgang Middendorf

Fischzuchtbetrieb Middendorf

D-46348 Raesfeld

6.

Michael und Guido Kamp

Lambacher Forellenzucht und Räucherei

Lambachtalstr. 58

D-51766 Engelskirchen-Oesinghausen

3.A.5   BAIJERI

1.

Gerstner Peter

(Forellenzuchtbetrieb Juraquell) Wellheim

D-97332 Volkach

2.

Werner Ruf

Fischzucht Wildbad

D-86925 Fuchstal-Leeder

3.

Rogg

Fisch Rogg

D-87751 Heimertingen

4.

Fischzucht Graf

Anlage D-87737 Reichau

Fischzucht Graf GbR

Engishausen 64

D-87743 Egg an der Günz

5.

Fischzucht Graf

Anlage D-87727 Klosterbeuren

Fischzucht Graf GbR

Engishausen 64

D-87743 Egg an der Günz

6.

Fischzucht Graf

Anlage D-87743 Egg an der Günz

Fischzucht Graf GbR

Engishausen 64

D-87743 Egg an der Günz

7.

Anlage Am großen Dürrmaul

D-95671 Bärnau

Andreas Rösch

Am großen Dürrmaul 2

D-95671 Bärnau

8.

Andreas Hofer

Anlage D-84524 Mitterhausen

Andreas Hofer

Vils 6

D-84149 Velden

3.A.6   SACHSEN

1.

Anglerverband Südsachsen “Mulde/Elster” e.V.

Forellenanlage Schlettau

D-09487 Schlettau

2.

H. und G. Ermisch GbR

Forellen- und Lachszucht

D-01844 Langburkersdorf

3.A.7   HESSEN

1.

Hermann Rameil

Fischzuchtbetriebe Hermann Rameil

D-34311 Naumburg OT Altendorf

3.A.8   SCHLESWIG-HOLSTEIN

1.

Hubert Mertin

Forellenzucht Mertin

Mühlenweg 6

D-24247 Roderbek

3.B   IHN:N OSALTA HYVÄKSYTYT SAKSAN KALANVILJELYLAITOKSET

3.B.1   THÜRINGEN

1.

Thüringer Forstamt Leinefelde

Fischzucht Worbis

D-37327 Leinefelde

4.   IHN:N JA VHS:N OSALTA HYVÄKSYTYT ESPANJAN KALANVILJELYLAITOKSET

4.1   ALUE: ARAGONIAN AUTONOMINEN ALUE

1.

Truchas del Prado

located in Alcalá de Ebro, Province of Zaragoza (Aragón)

4.2   ALUE: ANDALUSIAN AUTONOMINEN ALUE

1.

Piscifactoría de Riodulce

D. Julio Domezain Fran. ’Piscifactoría de Sierra Nevada S.L.” Camino de la Piscifactoría no 2, Loja-Granada. E-18313

2.

Piscifactoría Manzanil

D. Julio Domezain Fran. ’Piscifactoría de Sierra Nevada S.L.” Camino de la Piscifactoría no 2, Loja-Granada. E-18313

5.A   VHS:N JA IHN:N OSALTA HYVÄKSYTYT RANSKAN KALANVILJELYLAITOKSET

5.A.1   ADOUR-GARONNE

1.

Pisciculture de Sarrance

F-64490 Sarrence (Pyrénées-Atlantiques)

2.

Pisciculture des Sources

F-12540 Cornus (Aveyron)

3.

Pisciculture de Pissos

F-40410 Pissos (Landes)

4.

Pisciculture de Tambareau

F-40000 Mont-de-Marsan (Landes)

5.

Pisciculture ’Les Fontaines d’Escot”

F-64490 Escot (Pyrénées-Atlantiques)

6.

Pisciculture de la Forge

F-47700 Casteljaloux (Lot-et-Garonne)

5.A.2   ARTOIS-PICARDIE

1.

Pisciculture du Moulin du Roy

F-62156 Rémy (Pas-de-Calais)

2.

Pisciculture du Bléquin

F-62380 Séninghem (Pas-de-Calais)

3.

Pisciculture de Earls Feldmann

F-76340 Hodeng-Au-Bosc

F-80580 Bray-Les-Mareuil

4.

Pisciculture Bonnelle à Ponthoile

Bonnelle F-80133 Ponthoile

M. Sohier

26 rue George Deray

F-80100 Abeville

5.

Pisciculture Bretel à Gezaincourt

Bretel F-80600 Gezaincourt-Doulens

M. Sohier

26 rue George Deray

F-80100 Abeville

5.A.3   AQUITAINE

1.

SARL Salmoniculture de la Ponte — Station d’Alevinage du Ruisseau Blanc

Le Meysout

F-40120 Aure

2.

L’EPST-INRA Pisciculture à Lees Athas

Saillet et Esquit

F-64490 Lees Athas

INRA — BP-3

F-64310 Saint-Pee-sur-Nivelle

3.

Truites de haut Baretous

Route de la Pierre Saint Martin

F-64570 Arette

reg 64040154

Mme Estournes Françoise Maison Ménin

F-64570 Aramits

5.A.4   DROME

1.

Pisciculture ’Sources de la Fabrique”

40, Chemin de Robinson

F-26000 Valence

5.A.5   HAUTE-NORMANDIE

1.

Pisciculture des Godeliers

F-27210 Le Torpt

2.

Pisciculture fédérale de Sainte Gertrude

F-76490 Maulevrier

Fédération des associations pour la pêche et la protection du milieu aquatique de Seine-Maritime

F-76490 Maulevrier

5.A.6   LOIRE-BRETAGNE

1.

SCEA “Truites du lac de Cartravers”

Bois-Boscher

F-22460 Merleac (Côtes-d’Armor)

2.

Pisciculture du Thélohier

F-35190 Cardroc (Ille-et-Vilaine)

3.

Pisciculture de Plainville

F-28400 Marolles-les-Buis (Eure-et-Loir)

4.

Pisciculture Rémon à Parné sur Roc

SARL Remon

21 rue de la Véquerie

F-53260 Parné-sur-Roc (de la Mayenne)

5.

Esosiculture de Feins

Étang aux Moines

5440 FEINS

AAPPMA

9 rue Kerautret Botmel

F-35200 Rennes

5.A.7   RHIN-MEUSE

1.

Pisciculture du ruisseau de Dompierre

F-55300 Lacroix-sur-Meuse (Meuse)

2.

Pisciculture de la source de la Deüe

F-55500 Cousances-aux-Bois (Meuse)

5.A.8   RHÔNE-MEDITERRANEE-CORSE

1.

Pisciculture Charles Murgat

Les Fontaines

F-38270 Beaufort (Isère)

5.A.9   SEINE-NORMANDIE

1.

Pisciculture du Vaucheron

F-55130 Gondrecourt-le-Château (Meuse)

5.A.10   LANGUEDOC-ROUSSILLON

1.

Pisciculture de Pêcher

F-48400 Florac

Fédération de la Lozère pour la pêche et la protection du milieu aquatique

F-48400 Florac

5.A.11   MIDI-PYRÉNÉES

1.

Pisciculture de la source du Durzon

SCEA Pisciculture du mas de pommiers

F-12230 Nant

5.A.12   ALPES-MARITIMES

1.

Centre piscicole de Roquebiliere

F-06450 Roquebilière

Fédération des Alpes-Maritimes pour et la pêche et la protection du milieu Aquatique

F-06450 Roquebilière

5.A.13   HAUTES-ALPES

1.

Pisciculture Fédérale de la Roche-de-Rame

Pisciculture Fédérale

F-05310 La Roche-de-Rame

5.B   VHS:N OSALTA HYVÄKSYTYT RANSKAN KALANVILJELYLAITOKSET

5.B.1   ARTOIS-PICARDIE

1.

Pisciculture de Sangheen

F-62102 Calais (Pas-de-Calais)

6.A   IHN:N JA VHS:N OSALTA HYVÄKSYTYT ITALIAN KALANVILJELYLAITOKSET

6.A.1   ALUE: FRIULI VENEZIA GIULIA

Stella-joki

1.

Azienda ittica agricola Collavini Mario

N. I096UD005

Via Tiepolo 12

I-33032 Bertiolo (UD)

2.

Impianto ittigenico de Flambro de Talmassons

Ente tutela pesca del Friuli Venezia Giulia

Via Colugna 3

I-33100 Udine


Tagliamento-joki

3.

SGM srl

SGM srl

Via Mulino del Cucco 38

Rivoli di Osoppo (UD)

4.

Impianto ittiogenico di Forni di Sotto

Ente tutela pesca del Friuli

Via Colugna 3

I-33100 Udine

5.

Impianto di Grauzaria di Moggio Udinese

Ente tutela pesca del Friuli

Via Colugna 3

I-33100 Udine

6.

Impianto ittiogenico di Amaro

Ente tutela pesca del Friuli

Via Colugna 3

I-33100 Udine

7.

Impianto ittiogenico di Somplago — Mena di Cavazzo Carnico

Ente tutela pesca del Friuli

Via Colugna 3

I-33100 Udine


Bianco-joki

8.

S.A.I.S. srl

Loc Blasis Codropio (UD)

Cod I027UD001

Mirella Fossaluzza

Via Rot 6/2

I-33080 Zoppola (PN)


Muje-joki

9.

S.A.I.S. srl

Poffabro-Frisanco (PN)

Mirella Fossaluzza

Via Rot 6/2

I-33080 Zoppola (PN)

6.A.2   PROVINCIA: TRENTON AUTONOMINEN ALUE

Noce

1.

Ass. Pescatori Solandri (Loc. Fucine)

Cavizzana

2.

Troticoltura di Grossi Roberto

N. 121TN010

Grossi Roberto

Via Molini n. 11

Monoclassico (TN)


Brenta

3.

Campestrin Giovanni

Telve Valsugana (Fontane)

4.

Ittica Resenzola Serafini

Grigno

5.

Ittica Resenzola Selva

Grigno

6.

Leonardi F.lli

Levico Terme (S. Giuliana)

7.

Dellai Giuseppe-Trot. Valsugana

Grigno (Fontana Secca, Maso Puele)

8.

Cappello Paolo

Via Zacconi 21

Loc. Maso Fontane, Roncegno


Adige

9.

Celva Remo

Pomarolo

10.

Margonar Domenico

Ala (Pilcante)

11.

Degiuli Pasquale

Mattarello (Regole)

12.

Tamanini Livio

Vigolo Vattaro

13.

Troticultura Istituto Agrario di S. Michele a/A.

S. Michele all’Adige


Sarca

14.

Ass. Pescatori Basso Sarca

Ragoli (Pez)

15.

Stab. Giudicariese La Mola

Tione (Delizia d’Ombra)

16.

Azienda Agricola La Sorgente s.s.

Tione (Saone)

17.

Fonti del Dal s.s.

Lomaso (Dasindo)

18.

Comfish S.r.l. (ex. Paletti)

Preore (Molina)

19.

Ass. Pescatori Basso Sarca

Tenno (Pranzo)

20.

Troticultura ’La Fiana”

Di Valenti Claudio (Bondo)

6.A.3   ALUE: UMBRIA

Nerajoen laakso

1.

Impianto Ittogenico provinciale

Loc Ponte di Cerreto di Spoleto (PG) — Public Plant (Province of Perugia)

6.A.4   ALUE: VENETO

Astico

1.

Centro Ittico Valdastico

Valdastico (Veneto, Province Vicenza)


Lietta-joki

2.

Azienda Agricola Lietta srl

N. 052TV074

Via Rai 3

I-31010 Ormelle (TV)


Bacchiglione-joki

3.

Azienda Agricola Troticoltura Grosselle Massimo

N. 091VI831

Massimo Grosselle

Via Palmirona 18

Sandrigo (VI)

4.

Biasia Luigi

N. 013VI831

Biasia Luigi

Via Ca’D’Oro 25

Bolzano Vic. (VI)


Brenta-joki

5.

Polo Guerrino

Via S.Martino 51

Loc. Campese

I-36061 Bassano del Grappa

Polo Guerrino

Via Tre Case 4

I-36056 Tezze sul Brenta


Tione in Fattolé -joki

6.

Piscicoltura Menozzi di Franco e Davide Menozzi S.S.

Davide Menozzi

Via Mazzini 32

Bonferraro de Sorga


Tartaro-joki/Tione

7.

Stanzial Eneide

Loc Casotto

Stanzial Eneide

I-37063 Isola Della Scala VR


Celarda-joki

8.

Vincheto di Celarda

021 BL 282

M.I.P.A. via Gregorio XVI, n.8

I-32100 Belluno


Molini-joki

9.

Azienda Agricoltura

Troticoltura Rio Molini

Azienda Agricoltura Troticoltura Rio Molini

Via Molini 6

I-37020 Brentino Belluno


Sile-joki

10.

Azienda Troticoltura S. Cristina

Via Chiesa Vecchia 14

Loc. S. Cristina di Quinto

Cod. 064TV015

Azienda Troticoltura S Cristina

Via Chiesa Vecchia 14

6.A.5   ALUE: VALLE D’AOSTA

Dora Baltea -joki

1.

Stabilimento ittiogenico regionale

Rue Mont Blanc 14, Morgex (AO)

6.A.6   ALUE: LOMBARDIA

1.

Azienda Troticoltura Foglio A.s.s.

Troticoltura Foglio Angelo. S. S.

Piazza Marconi 3

I-25072 Bagolino

2.

Azienda Agricola Pisani Dossi

Cascina Oldani, Cisliano (MI)

Giorgio Peterlongo

Via Veneto 20 — Milano

3.

Centro ittiogenico Unione Pesca Sportiva della Provincia di Sondrio

Unione Pesca Sportiva della Provincia di Sondino

Via Fiume 85, Sondrio

4.

Ittica Acquasarga

Allevamento Piscicoltura Valsassinese

IT070LC087

Mirella Fossaluzza

Via Rot 6/2

Zoppola (PN)

6.A.7   ALUE: TOSCANA

Maresca-joki

1.

Allevamento trote di Petrolini Marcello

Petrolini Marcello

Via Mulino Vecchio 229

Maresca — S. Marcello P.se (PT)

2.

Azienda agricola Fratelli Mascalchi

Loc Carda, Castel Focognano (AR)

Cod. IT008AR003

Fratelli Mascalchi

Loc Carda,

Castel Focognano (AR)

6.A.8   ALUE: LIGURIA

1.

Incubatoio Ittico provenciale — Masone. Loc Rio Freddo

Provincia de Genova

Piazzale Mazzini 2

I-16100 Genova

6.A.9   ALUE: PIEMONTE

1.

Incubatoio Ittico de valle de Peleussieres, Oulx (TO)

Cod. 175TO802

Associazone Pescatori Valsusa

Via Martiri della Libertà 1

I-10040 Caprie (TO)

2.

Azienda agricola Canali Cavour di Lucio Fariano

Lucio Fariano

Via Marino 8

I-12044 Centallo (CN)

3.

Troticoltura Marco Borroni

Loc Gerb

Veldieri (CN)

Cod. 233CN800

Marco Borroni

Via Piave 39

I-12044 Centallo (CN)

6.A.10   ALUE: ABRUZZO

1.

Impianti ittiogenici di POPOLI (PE)

Loc S. Callisto

Nouva Azzurro Spa

Viale del Lavoro 45

S. Martino BA (VR)

6.A.11   ALUE: EMILIA-ROMAGNA

1.

Troticoltura Alta Val Secchia srl (RE)

Via Porali 1/A — Collagna (RE)

Cod. 019RE050

Nicoletta Bestini

Via Porali 1/A

Collagna (RE)

7.   IHN:N JA VHS:N OSALTA HYVÄKSYTYT ITÄVALLAN KALANVILJELYLAITOKSET

1.

Alois Köttl

Forellenzucht Alois Köttl

A-4872 Neukirchen a.d. Vöckla

2.

Herbert Böck

Forellenhof Kaumberg

A-2572 Kaumberg, Höfnergraben 1

3.

Forellenzucht Glück

Erick und Sylvia Glück

Hammerweg 13

A-5270 Mauerkirchen

4.

Forellenzuchbetrieb

St. Florian

Martin Ebner

St. Florian 20

A-5261 Uttendorf

5.

Forellenzucht Jobst

Alois Jobst

Bruggen 25

A-9761 Greifenburg”


8.2.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 34/43


KOMISSION SUOSITUS,

annettu 4 päivänä helmikuuta 2005,

elintarvikkeissa esiintyvien polysyklisten aromaattisten hiilivetypitoisuuksien lisätutkimisesta

(tiedoksiannettu numerolla K(2005) 256)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2005/108/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 211 artiklan toisen luetelmakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission asetuksessa (EY) N:o 466/2001 (1) vahvistetaan polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen (PAH-yhdisteet), erityisesti bentso(a)pyreenin, enimmäismäärät tietyissä elintarvikkeissa. PAH-yhdisteiden syöpää aiheuttavista pitoisuuksista elintarvikkeissa ei ole edelleenkään varmaa tietoa, ja sen vuoksi asetuksessa säädetään, että siinä vahvistettuja toimenpiteitä tarkastellaan uudelleen viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 2007. Tätä tarkastelua varten tarvitaan taustatietoa.

(2)

Elintarvikealan tiedekomitea toteaa 4 päivänä joulukuuta 2002 antamassaan lausunnossa, että useat PAH-yhdisteet ovat perimän muutoksia ja syöpää aiheuttavia aineita. Perimän muutoksia ja syöpää aiheuttavien aineiden muut kuin kynnysvaikutukset huomioon ottaen PAH-yhdisteiden pitoisuuksia elintarvikkeissa olisi pienennettävä niin alhaiseksi kuin kohtuudella on mahdollista. Elintarvikealan tiedekomitean mukaan bentso(a)pyreenia voidaan käyttää elintarvikkeiden sisältämien liitteessä mainittujen syöpää aiheuttavien PAH-yhdisteiden esiintymisen ja vaikutusten merkkiaineena. Näiden PAH-yhdisteiden suhteellista osuutta elintarvikkeissa olisi tutkittava tarkemmin, jotta saadaan tietoa bentso(a)pyreenin sopivuudesta jatkossa merkkiaineeksi. Useiden PAH-yhdisteiden testaamiseksi on olemassa erilaisia menetelmiä.

(3)

PAH-yhdisteitä voi muodostua elintarvikkeisiin kuumentamisen, kuivaamisen ja savustamisen yhteydessä, kun palamistuotteita joutuu suoraan kosketukseen elintarvikkeen kanssa. Elintarvikkeen tuotanto- ja käsittelymenettelyjä olisi tutkittava, jos elintarvikkeessa havaitaan korkeita PAH-pitoisuuksia. Esimerkiksi ruokaöljyjen, kuten oliivimäskiöljyn, tuotannossa käytettävä kuivaus suorassa kosketuksessa tulen kanssa ja kuumennus voivat johtaa korkeisiin PAH-pitoisuuksiin. Aktiivihiiltä voidaan käyttää bentso(a)pyreenin poistamiseen öljyn jalostusvaiheessa, mutta on epäselvää, poistuvatko kaikki PAH-yhdisteet tehokkaasti jalostusprosesseissa. Olisi käytettävä sellaisia tuotanto- ja käsittelymenetelmiä, jotka alun perin estävät raakaöljyjä saastumasta PAH-yhdisteillä,

SUOSITTELEE, ETTÄ JÄSENVALTIOT

1)

Tutkivat bentso(a)pyreenin ja muiden polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen (PAH-yhdisteet) pitoisuudet, erityisesti niiden PAH-yhdisteiden osalta, jotka elintarvikealan tiedekomitea on todennut syöpää aiheuttaviksi (liite) (2). Arvioivat edellä tarkoitettujen PAH-yhdisteiden suhteelliset osuudet asetuksessa (EY) N:o 208/2005 luetelluissa elintarvikkeissa. Tutkivat myös PAH-yhdisteiden pitoisuudet muissa elintarvikkeissa, jotka saattavat sisältää korkeita PAH-pitoisuuksia, kuten kuivatuissa hedelmissä ja elintarvikkeiden ravintolisissä. Eri elintarvikkeiden yksittäisnäytteistä mitatut kunkin syöpää aiheuttavan PAH-yhdisteen pitoisuudet olisi raportoitava. Esimerkiksi oliivimäskiöljyn, auringonkukkaöljyn, savukalan (lajin nimi ilmoitetaan) tai savukinkun yksittäisnäytteestä mitatut PAH-pitoisuudet on raportoitava erikseen. Raakatietojen kokoamisesta yhteen ja esittämisestä vastaa komissio. Ilmoittavat tutkimustensa tulokset komissiolle 31 päivään lokakuuta 2006 mennessä, jotta enimmäismääristä ja bentso(a)pyreenin sopivuudesta jatkossa merkkiaineeksi saadaan taustatietoa 1 päivään huhtikuuta 2007 mennessä pidettävää tarkastelua varten.

2)

Tutkivat ruokaöljyjen ja -rasvojen tuotanto- ja käsittelymenetelmiä. Selvittävät tuottajien kanssa millä vaihtoehtoisilla tai optimoiduilla menetelmillä PAH-pitoisuuksia voitaisiin alentaa silloin, kun ruokaöljyjen ja -rasvojen tuotannossa käytetään korkeita PAH-pitoisuuksia ruokaöljyyn tai -rasvaan aiheuttavia menetelmiä, kuten suoraan tulen kanssa kosketuksissa tapahtuvaa kuivausta ja kuumentamista. Antavat komissiolle 31 päivään lokakuuta 2006 mennessä raportin tutkimusten tuloksista ja siitä, miten saastumista mahdollisesti aiheuttavien menetelmien käytön välttämisessä on edistytty.

3)

Tutkivat elintarvikkeiden savustamisessa ja kuivaamisessa käytettäviä tuotanto- ja käsittelymenetelmiä. Selvittävät tuottajien kanssa, millä vaihtoehtoisilla tai optimoiduilla menetelmillä pitoisuuksia voidaan alentaa silloin, kun käytössä on mahdollisesti korkeita PAH-pitoisuuksia aiheuttavia menetelmiä. Antavat komissiolle 31 päivään lokakuuta 2006 mennessä raportin tutkimusten tuloksista ja siitä, miten saastumista mahdollisesti aiheuttavien menetelmien käytön välttämisessä on edistytty.

4)

Tutkivat PAH-yhdisteiden esiintymistä ja esiintymisen ehkäisemistä kaakaovoissa ja raportoivat tulokset komissiolle 31 päivään lokakuuta 2006 mennessä. Tietoa tarvitaan bentso(a)pyreenin ja muiden PAH-yhdisteiden pitoisuuksista kaakaovoissa, mahdollisista saastumislähteistä ja tavoista vähentää saastumista. Tietoa käytetään tällä hetkellä asetukseen (EY) N:o 208/2005 sisältyvää kaakaovoita koskevan poikkeuksen uudelleen tarkastelua varten.

5)

Tuottavat tietoa kaikista muista PAH-yhdisteiden aiheuttaman elintarvikkeiden saastumisen ympäristölähteitä koskevista tutkimuksista.

Tehty Brysselissä 4 päivänä helmikuuta 2005.

Komission puolesta

Markos KYPRIANOU

Komission jäsen


(1)  EYVL L 77, 16.3.2001, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 208/2005 (ks. tämän virallisen lehden s. 3).

(2)  Elintarvikealan tiedekomitean esiin tuomien PAH-yhdisteiden lisäksi pyydetään toimittamaan myös mahdollisesti saatavilla olevaa uutta tietoa muista PAH-yhdisteistä, joilla on kansainterveydellisiä vaikutuksia.


LIITE

Elintarvikealan tiedekomitean syöpää aiheuttaviksi toteamat polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH-yhdisteet), joiden suhteellisia pitoisuuksia tietyissä elintarvikkeissa pyydetään tutkimaan edelleen, ovat seuraavat:

 

bentso(a)antraseeni

 

bentso(b)fluoranteeni

 

bentso(j)fluoranteeni

 

bentso(k)fluoranteeni

 

bentso(g,h,i)peryleeni

 

bentso(a)pyreeni

 

kryseeni

 

syklopenta(c,d)pyreeni

 

dibentso(a,h)antraseeni

 

dibentso(a,e)pyreeni

 

dibentso(a,h)pyreeni

 

dibentso(a,i)pyreeni

 

dibentso(a,l)pyreeni

 

indeno(1,2,3-cd)pyreeni

 

5-metyylikryseeni


Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osastoa soveltamalla annetut säädökset

8.2.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 34/46


NEUVOSTON PÄÄTÖS 2005/109/YUTP,

tehty 24 päivänä tammikuuta 2005,

sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan välillä Marokon kuningaskunnan osallistumisesta Euroopan unionin sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon Bosnia ja Hertsegovinassa (operaatio Althea)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 24 artiklan,

ottaa huomioon puheenjohtajavaltion suosituksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto hyväksyi 12 päivänä heinäkuuta 2004 yhteisen toiminnan 2004/570/YUTP Euroopan unionin sotilasoperaatiosta Bosnia ja Hertsegovinassa (1)

(2)

Yhteisen toiminnan 11 artiklan 3 kohdassa määrätään, että kolmansien valtioiden osallistumista koskevat yksityiskohtaiset järjestelyt edellyttävät Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 24 artiklan mukaista sopimusta.

(3)

Neuvoston annettua 13 päivänä syyskuuta 2004 valtuutuksensa puheenjohtajavaltio neuvotteli korkeana edustajana toimivan pääsihteerin avustamana Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan välisen sopimuksen Marokon kuningaskunnan osallistumisesta Euroopan unionin sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon Bosnia ja Hertsegovinassa (operaatio ALTHEA).

(4)

Sopimus olisi hyväksyttävä,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Hyväksytään Euroopan unionin puolesta Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan välinen sopimus Marokon kuningaskunnan osallistumisesta Euroopan unionin sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon Bosnia ja Hertsegovinassa (operaatio ALTHEA).

Sopimuksen teksti on tämän päätöksen liitteenä.

2 artikla

Oikeutetaan neuvoston puheenjohtaja nimeämään henkilö, jolla on valtuudet allekirjoittaa sopimus Euroopan unionia sitovasti.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se tehdään.

4 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 24 päivänä tammikuuta 2005.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

F. BODEN


(1)  EUVL L 252, 28.7.2004, s. 10.


Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan

SOPIMUS

Marokon kuningaskunnan osallistumisesta Euroopan unionin sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon Bosnia ja Hertsegovinassa (operaatio Althea)

EUROOPAN UNIONI (EU)

ja

MAROKON KUNINGASKUNTA,

jäljempänä ’osapuolet’, jotka

OTTAVAT HUOMIOON:

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 artikla

Operaatioon osallistuminen

1.   Marokon kuningaskunta liittyy tämän sopimuksen määräysten ja kenties tarvittavien täytäntöönpanojärjestelyjen mukaisesti Euroopan unionin sotilasoperaatiosta Bosnia ja Hertsegovinassa 12 päivänä heinäkuuta 2004 hyväksyttyyn yhteiseen toimintaan 2004/570/YUTP ja kaikkiin yhteisiin toimintoihin tai päätöksiin, joilla Euroopan unionin neuvosto päättää jatkaa EU:n sotilaallista kriisinhallintaoperaatiota.

2.   Marokon kuningaskunnan osallistuminen EU:n sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon ei vaikuta Euroopan unionin päätöksenteon riippumattomuuteen.

3.   Marokon kuningaskunta varmistaa, että sen EU:n sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon osallistuvat joukot ja henkilöstö noudattavat tehtävänsä suorittamisessa:

yhteistä toimintaa 2004/570/YUTP ja siihen mahdollisesti tehtyjä muutoksia,

operaatiosuunnitelmaa,

täytäntöönpanotoimenpiteitä.

4.   Marokon kuningaskunnan operaatioon lähettämät joukot ja henkilöstö suorittavat tehtävänsä ja menettelevät yksinomaan EU:n sotilaallisen kriisinhallintaoperaation etujen mukaisesti.

5.   Marokon kuningaskunta antaa EU:n operaation komentajalle ajoissa tiedon kaikista muutoksista, jotka koskevat sen osallistumista operaatioon.

2 artikla

Joukkojen asema

1.   Marokon kuningaskunnan EU:n sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon lähettämien joukkojen ja henkilöstön asemaan sovelletaan joukkojen asemasta Euroopan unionin ja vastaanottavan valtion välillä sovittuja määräyksiä, jos sellaiset ovat olemassa.

2.   Bosnia ja Hertsegovinan ulkopuolella sijaitseviin esikuntiin tai johtoyksiköihin lähetettyjen joukkojen ja henkilöstön asemaan sovelletaan asianomaisten esikuntien ja johtoyksiköiden ja Marokon kuningaskunnan välisiä järjestelyjä.

3.   Marokon kuningaskunta käyttää lainkäyttövaltaansa EU:n sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon osallistuviin joukkoihinsa ja henkilöstöönsä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdassa tarkoitettujen joukkojen asemaa koskevien määräysten soveltamista.

4.   Marokon kuningaskunta vastaa kaikista EU:n sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon osallistumiseen liittyvien, sen joukkojen tai henkilöstön jäsenten esittämien tai niitä koskevien vaatimusten ratkaisemisesta. Marokon kuningaskunta vastaa lakiensa ja asetustensa mukaisesti sellaisten, erityisesti oikeudellisten tai kurinpidollisten, menettelyjen vireillepanosta, joihin mahdollisesti ryhdytään sen joukkoja tai henkilöstön jäsentä vastaan.

5.   Marokon kuningaskunta sitoutuu antamaan tämän sopimuksen allekirjoituksen yhteydessä lausuman, jossa se luopuu EU:n sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon osallistuville valtioille esitettävistä korvausvaatimuksista.

6.   Euroopan unioni sitoutuu varmistamaan, että sen jäsenvaltiot antavat tämän sopimuksen allekirjoituksen yhteydessä lausuman, jossa ne luopuvat korvausvaatimuksista, kun on kyse Marokon kuningaskunnan osallistumisesta EU:n sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon.

3 artikla

Turvaluokitellut tiedot

1.   Marokon kuningaskunta toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että EU:n turvaluokitellut tiedot suojataan noudattaen 19 päivänä maaliskuuta 2001 tehdyssä neuvoston päätöksessä 2001/264/EY (4) olevia Euroopan unionin neuvoston turvallisuussääntöjä sekä toimivaltaisten viranomaisten, mukaan lukien EU:n operaation komentajan, antamia lisäohjeita.

2.   Jos EU ja Marokon kuningaskunta ovat tehneet sopimuksen turvaluokiteltujen tietojen vaihtamiseen sovellettavista turvallisuusmenettelyistä, kyseisen sopimuksen määräyksiä sovelletaan EU:n sotilaallisen kriisinhallintaoperaation yhteydessä.

4 artikla

Johtamisjärjestely

1.   Kaikki EU:n sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon osallistuvat joukot ja henkilöstön jäsenet pysyvät täysin kansallisten viranomaistensa alaisina.

2.   Kansalliset viranomaiset siirtävät joukkojensa ja henkilöstönsä operatiivisen ja taktisen johdon ja/tai valvonnan EU:n operaation komentajalle. EU:n operaation komentajalla on oikeus siirtää toimivaltansa toiselle henkilölle.

3.   Marokon kuningaskunnalla on samat oikeudet ja velvoitteet kuin operaatioon osallistuvilla Euroopan unionin jäsenvaltioilla operaation päivittäisessä toteuttamisessa.

4.   EU:n operaation komentaja voi Marokon kuningaskuntaa kuultuaan milloin tahansa pyytää Marokon kuningaskunnan osallisuuden pois vetämistä.

5.   Marokon kuningaskunta nimeää johtavan sotilasedustajan, joka edustaa sen kansallista sotilasosastoa EU:n sotilaallisessa kriisinhallintaoperaatiossa. Johtava sotilasedustaja neuvottelee EU:n joukkojen komentajan kanssa kaikista operaatioon vaikuttavista asioista ja vastaa sotilasosastonsa päivittäisestä kurinpitovalvonnasta.

5 artikla

Rahoitusnäkökohdat

1.   Marokon kuningaskunta vastaa kaikista sen operaatioon osallistumiseen liittyvistä kustannuksista, elleivät ne kuulu yhteisiin kustannuksiin sen mukaisesti, mitä säädetään tämän sopimuksen 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa oikeudellisissa välineissä sekä Euroopan unionin sellaisten operaatioiden yhteisten kustannusten rahoituksen hallinnointijärjestelmän perustamisesta, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla 23 päivänä helmikuuta 2004 tehdyssä neuvoston päätöksessä 2004/197/YUTP (5).

2.   Jos operaation toteuttamisvaltiosta tai -valtioista oleville luonnollisille tai oikeushenkilöille aiheutuu kuolema, loukkaantuminen, menetys taikka vahinko, Marokon kuningaskunta maksaa korvauksia, jos sen on todettu olevan korvausvastuussa, tämän sopimuksen 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa joukkojen asemasta sovituissa määräyksissä, jos sellaiset ovat olemassa, vahvistettujen edellytysten mukaisesti.

6 artikla

Sopimuksen täytäntöönpanojärjestelyt

Tämän sopimuksen täytäntöönpanon edellyttämistä teknisistä ja hallinnollisista järjestelyistä sovitaan yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeana edustajana toimivan Euroopan unionin neuvoston pääsihteerin sekä Marokon kuningaskunnan asianmukaisten viranomaisten välillä.

7 artikla

Noudattamatta jättäminen

Mikäli osapuoli ei noudata edellä olevissa artikloissa määrättyjä velvoitteitaan, toisella osapuolella on oikeus irtisanoa tämä sopimus yhden kuukauden irtisanomisajalla.

8 artikla

Riitojen ratkaiseminen

Tämän sopimuksen tulkintaan ja soveltamiseen liittyvät riidat ratkaistaan osapuolten välillä diplomaattisin keinoin.

9 artikla

Voimaantulo

1.   Tämä sopimus tulee voimaan sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, joka seuraa osapuolten toisilleen antamaa ilmoitusta siitä, että ne ovat saattaneet päätökseen tätä varten tarvittavat sisäiset menettelyt.

2.   Tätä sopimusta sovelletaan väliaikaisesti sen allekirjoittamispäivästä.

3.   Tämä sopimus on voimassa Marokon kuningaskunnan operaatioon osallistumisen ajan.

Tehty Brysselissä Image englannin kielellä neljänä kappaleena.

Euroopan unionin puolesta

Image

Marokon kuningaskunnan puolesta

Image


(1)  EUVL L 252, 28.7.2004, s. 10.

(2)  EUVL L 324, 27.10.2004, s. 20.

(3)  EUVL L 325, 28.10.2004, s. 64, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä BiH/5/2004 (EUVL L 357, 2.12.2004, s. 39).

(4)  EYVL L 101, 11.4.2001, s. 1. Päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 2004/194/EY (EUVL L 63, 28.2.2004, s. 48).

(5)  EUVL L 63, 28.2.2004, s. 68.

Sopimuksen 2 artiklan 5 ja 6 kohdassa tarkoitetut

LAUSUMAT

EU:n jäsenvaltioiden lausuma:

”Euroopan unionin sotilasoperaatiosta Bosnia ja Hertsegovinassa 12 päivänä heinäkuuta 2004 hyväksyttyä EU:n yhteistä toimintaa 2004/570/YUTP soveltavat EU:n jäsenvaltiot pyrkivät omien oikeusjärjestelmiensä mukaisissa rajoissa mahdollisuuksien mukaan luopumaan Marokon kuningaskunnalle esitettävistä korvausvaatimuksista, jotka perustuvat niiden lähettämän henkilöstön jäsenen loukkaantumiseen tai kuolemaan taikka sellaisen omaisuuden vahingoittumiseen tai menetykseen, jonka ne omistavat ja jota EU:n kriisinhallintaoperaatio käyttää,

jos loukkaantumisen, kuoleman, vahingon tai menetyksen aiheutti Marokon kuningaskunnan henkilöstön jäsen suorittaessaan tehtäviään EU:n kriisinhallintaoperaation yhteydessä, paitsi jos on kyse törkeästä huolimattomuudesta tai tahallisesta laiminlyönnistä, tai

jos loukkaantuminen, kuolema, vahinko tai menetys aiheutui Marokon kuningaskunnan omistaman omaisuuden käyttämisestä edellyttäen, että sitä käytettiin operaation yhteydessä, ja lukuun ottamatta tapauksia, joissa on kyse kyseistä omaisuutta käyttävän Marokon kuningaskunnan lähettämän EU:n kriisinhallintaoperaation henkilöstön jäsenen törkeästä huolimattomuudesta tai tahallisesta laiminlyönnistä.”

Marokon kuningaskunnan lausuma:

”Euroopan unionin sotilasoperaatiosta Bosnia ja Hertsegovinassa 12 päivänä heinäkuuta 2004 hyväksyttyä EU:n yhteistä toimintaa 2004/570/YUTP soveltava Marokon kuningaskunta pyrkii oman oikeusjärjestelmänsä mukaisissa rajoissa mahdollisuuksien mukaan luopumaan muille EU:n kriisinhallintaoperaatioon osallistuville valtioille esitettävistä korvausvaatimuksista, jotka perustuvat sen lähettämän henkilöstön jäsenen loukkaantumiseen tai kuolemaan taikka sellaisen omaisuuden vahingoittumiseen tai menetykseen, jonka se omistaa ja jota EU:n kriisinhallintaoperaatio käyttää,

jos loukkaantumisen, kuoleman, vahingon tai menetyksen aiheutti henkilöstön jäsen suorittaessaan tehtäviään EU:n kriisinhallintaoperaation yhteydessä, paitsi jos on kyse törkeästä huolimattomuudesta tai tahallisesta laiminlyönnistä, tai

jos loukkaantuminen, kuolema, vahinko tai menetys aiheutui EU:n kriisinhallintaoperaatioon osallistuvien valtioiden omistaman omaisuuden käyttämisestä edellyttäen, että sitä käytettiin operaation yhteydessä, ja lukuun ottamatta tapauksia, joissa on kyse kyseistä omaisuutta käyttävän EU:n kriisinhallintaoperaation henkilöstön jäsenen törkeästä huolimattomuudesta tai tahallisesta laiminlyönnistä.”


Oikaisuja

8.2.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 34/51


Oikaistaan komission asetus (EY) N:o 1973/2004, annettu 29 päivänä lokakuuta 2004, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat mainitun asetuksen IV ja IV a osastossa säädettyjä tukijärjestelmiä sekä kesannoidun maan käyttöä raaka-aineiden tuottamiseen

( Euroopan unionin virallinen lehti L 345, 20. marraskuuta 2004 )

Sivulla 73 oleva liite XV korvataan seuraavasti:

”LIITE XV

LUETTELO 99 ARTIKLASSA TARKOITETUISTA NAUTAKARJARODUISTA

Angler Rotvieh (Angeln) – Rød dansk mælkerace (RMD) – German Red – Lithuanian Red

Ayrshire

Armoricaine

Bretonne Pie-Noire

Fries-Hollands (FH), française frisonne pie noire (FFPN), Friesian-Holstein, Holstein, Black and White Friesian, Red and White Friesian, Frisona española, Frisona Italiana, Zwartbonten van België/pie noire de Belgique, Sortbroget dansk mælkerace (SDM), Deutsche Schwarzbunte, Schwarzbunte Milchrasse (SMR), Czarno-biala, Czerweno-biala, Magyar Holstein-Friz, Dutch Black and White, Estonian Holstein, Estonian Native, Estonian Red, British Friesian, Crno-Bela, German Red and White, Holstein Black and White, Red Holstein

Groninger Blaarkop

Guernsey

Jersey

Malkeborthorn

Reggiana

Valdostana Nera

Itäsuomenkarja

Länsisuomenkarja

Pohjoissuomenkarja.”

Sivulla 74 oleva liite XVI korvataan seuraavasti:

”LIITE XVI

103 ARTIKLASSA TARKOITETTU KESKIMÄÄRÄINEN MAITOTUOTOS

(kilogrammaa)

Belgia

5 450

Tšekki

5 682

Tanska

6 800

Saksa

5 800

Viro

5 608

Kreikka

4 250

Espanja

4 650

Ranska

5 550

Irlanti

4 100

Italia

5 150

Kypros

6 559

Latvia

4 796

Liettua

4 970

Luxemburg

5 700

Unkari

6 666

Malta

 

Alankomaat

6 800

Itävalta

4 650

Puola

3 913

Portugali

5 100

Slovenia

4 787

Slovakia

5 006

Suomi

6 400

Ruotsi

7 150

Yhdistynyt kuningaskunta

5 900”