14.1.2005

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 12/1

---

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 27/2005,

annettu 22 päivänä joulukuuta 2004,

yhteisön vesialueilla ja yhteisön aluksiin sellaisilla muilla vesialueilla, joilla sovelletaan saalisrajoituksia, sovellettavien eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien ja niihin liittyvien edellytysten vahvistamisesta vuodeksi 2005

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa 20 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2371/2002 (1) ja erityisesti sen 20 artiklan,

ottaa huomioon turskakantojen elvytystoimenpiteistä 26 päivänä helmikuuta 2004 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 423/2004 (2) ja erityisesti sen 6 ja 8 artiklan,

ottaa huomioon pohjoisen kummeliturskakannan elvytystoimenpiteistä 21 päivänä huhtikuuta 2004 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 811/2004 (3) ja erityisesti sen 5 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 2371/2002 4 artiklassa edellytetään, että neuvosto toteuttaa tarvittavat toimenpiteet, joilla varmistetaan vesialueille pääsy ja vesiluonnonvarojen käyttöoikeus sekä kestävän kalastustoiminnan harjoittaminen, ottaen huomioon käytettävissä olevat tieteelliset lausunnot sekä erityisesti tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean laatiman kertomuksen.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 2371/2002 20 artiklan nojalla neuvoston tehtävänä on vahvistaa kutakin kalastusta tai kalastusryhmää koskevat suurimmat sallitut saaliit (TAC). Kalastusmahdollisuudet olisi jaettava jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kesken kyseisen asetuksen 20 artiklassa vahvistettujen perusteiden mukaisesti.

(3)	Näiden TACien ja kiintiöiden tehokkaan hallinnoinnin varmistamiseksi olisi vahvistettava kalastustoimintaa koskevat erityisedellytykset.

(4)	On välttämätöntä vahvistaa kalastusta koskevat periaatteet ja tietyt hallintomenettelyt yhteisön tasolla niin, että jäsenvaltiot voivat varmistaa lippunsa alla purjehtivien alusten hallinnoinnin.

(5)	TACien ja kiintiöiden vuosittaiseen hallinnoimiseen liittyvien lisäedellytysten käyttöönottamisesta 6 päivänä toukokuuta 1996 annetun asetuksen (EY) N:o 847/96 (4) 2 artiklan mukaisesti on tarpeen osoittaa, mihin kantoihin siinä tarkoitettuja toimenpiteitä sovelletaan.

(6)	Kalastussuhteita koskevissa sopimuksissa ja pöytäkirjoissa määrätyn menettelyn mukaisesti yhteisö on neuvotellut kalastusoikeuksista Norjan (5), Färsaarten (6) ja Grönlannin (7) kanssa.

(7)	Vuoden 2003 liittymisasiakirjan 6 artiklan mukaisesti yhteisö hallinnoi Latvian ja Liettuan kolmansien maiden kanssa tekemiä kalastussopimuksia. Näiden sopimusten mukaisesti yhteisö on neuvotellut Venäjän federaation kanssa.

(8)	Yhteisö on sopimuspuolena useissa alueellisissa kalastusjärjestöissä. Nämä kalastusjärjestöt ovat suositelleet tiettyjen lajien osalta pyyntirajoitusten ja muiden säilyttämistä koskevien sääntöjen vahvistamista. Nämä suositukset olisi sen vuoksi pantava täytäntöön yhteisössä.

(9)

Amerikan trooppisten tonnikalojen suojelukomissio (IATTC) hyväksyi vuosikokouksessaan kesäkuussa 2004 isosilmätonnikalan, boniitin ja keltaevätonnikalan saalisrajoitukset ja sivusaaliiden käsittelyä koskevat tekniset toimenpiteet. Vaikka yhteisö ei ole IATTC:n jäsen, mainitut toimenpiteet on syytä panna täytäntöön IATTC:n lainkäyttövaltaan kuuluvien kalavarojen kestävän hallinnoinnin varmistamiseksi.

(10)

Kansainvälinen Atlantin tonnikalojen suojelukomissio (ICCAT) on vuosikokouksessaan 2004 hyväksynyt taulukot, joissa osoitetaan ICCAT:n sopimuspuolten kalastusmahdollisuuksien liika- tai vajaakäyttö. Tämän johdosta ICCAT on tehnyt päätöksen, jossa todetaan, että Euroopan yhteisö on vuonna 2003 alittanut kiintiönsä useiden kalakantojen osalta.

(11)

ICCAT:n vahvistamien yhteisön kiintiöiden mukautusten noudattamiseksi on tarpeen jakaa kiintiöiden vajaakäytöstä johtuvat kalastusmahdollisuudet sen mukaan, miten kukin jäsenvaltio on myötävaikuttanut niiden liian alhaiseen käyttöön, muuttamatta tässä asetuksessa määrättyä jakoperustetta, joka koskee TACien vuosittaista jakamista.

(12)

ICCAT hyväksyi vuosikokouksessaan tiettyjä Atlantin ja Välimeren laajasti vaeltavien lajien kantoja varten useita teknisiä toimenpiteitä, joilla muun muassa otetaan käyttöön tonnikalan uusi vähimmäiskoko, tiettyjä alueita ja ajanjakoja koskevia kalastusrajoituksia isosilmätonnikalan suojelemiseksi, urheilu- ja virkistyskalastusta Välimerellä koskevia toimenpiteitä ja näytteenotto-ohjelma altaaseen pantujen tonnikalojen koon arvioimiseksi. Kalakantojen säilyttämisen edistämiseksi on tarpeen panna nämä toimenpiteet täytäntöön vuonna 2005 siihen asti kun on annettu neuvoston asetus eräiden laajasti vaeltavien kalakantojen teknisistä säilyttämistoimenpiteistä 14 päivänä toukokuuta 2001 annetun asetuksen (EY) N:o 973/2001 (8) muuttamisesta.

(13)	Koillis-Atlantin kalastuskomissio (NEAFC) hyväksyi vuosikokouksessaan 2004 suosituksen kalastuksen rajoittamisesta tietyillä alueilla herkkien syvänmeren luontotyyppien suojelemiseksi. Yhteisön olisi pantava suositus täytäntöön.

(14)	Asetuksen (EY) N:o 973/2001 2 artiklassa tarkoitetut monilajikalastuksessa saadut sillin ja silakan saaliit luetaan väliaikaisena toimenpiteenä asianomaiseen sillin ja silakan kiintiöön.

(15)	Eräitä syvänmeren lajeja koskevaa pyyntiponnistusta olisi väliaikaisena toimenpiteenä vähennettävä Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) tieteellisen lausunnon mukaisesti.

(16)

Kalastusmahdollisuuksien täytäntöönpanon olisi oltava asiaa koskevan yhteisön lainsäädännön ja erityisesti seuraavien asetusten mukaista: kalastusalusten merkitsemistä ja asiakirjoilla todistamista koskevista yksityiskohtaisista erityissäännöistä 20 päivänä toukokuuta 1987 annettu komission asetus (ETY) N:o 1381/87 (9), jäsenvaltioiden kalansaalistietojen kirjaamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä syyskuuta 1983 annettu komission asetus (ETY) N:o 2807/83 (10), yhteiseen kalastuspolitiikkaan sovellettavasta valvontajärjestelmästä 12 päivänä lokakuuta 1993 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 2847/93 (11), tiettyjä yhteisön kalastusalueita ja kalavaroja koskevan pyyntiponnistuksen hallinnoinnista 4 päivänä marraskuuta 2003 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1954/2003, tietyistä Välimeren kalavarojen teknisistä säilyttämistoimenpiteistä 27 päivänä kesäkuuta 1994 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1626/94 (12), erityiskalastuslupia koskevista yleisistä säännöistä 27 päivänä kesäkuuta 1994 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1627/94 (13), kalastustoimintaan sovellettavista valvontatoimenpiteistä Etelämantereen meren elollisten luonnonvarojen säilyttämistä koskevan yleissopimuksen alueella 22 päivänä maaliskuuta 2004 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 601/2004 (14), tietyistä Itämeren, Belttien ja Juutinrauman vesialueiden kalavarojen teknisistä säilyttämistoimenpiteistä 18 päivänä joulukuuta 1997 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 88/98 (15), kalavarojen säilyttämisestä nuorten meren eliöiden suojelemiseksi toteutettavien teknisten toimenpiteiden avulla 30 päivänä maaliskuuta 1998 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 850/98 (16), erityisedellytyksistä, joilla silliä ja silakkaa voidaan purkaa aluksesta muihin teollisiin tarkoituksiin kuin suoraan ihmisravinnoksi 29 päivänä kesäkuuta 1998 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1434/98 (17), turskakantojen elvytystoimenpiteistä 26 päivänä helmikuuta 2004 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 423/2004 (18), alusten satelliittiseurantajärjestelmää koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 18 päivänä joulukuuta 2003 annettu komission asetus (EY) N:o 2244/2003 (19), kalastusalusten ominaisuuksista 22 päivänä syyskuuta 1986 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 2930/86 (20), eräiden laajasti vaeltavien kalakantojen teknisistä säilyttämistoimenpiteistä 14 päivänä toukokuuta 2001 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 973/2001 (21), syvänmeren kantojen kalastukseen sovellettavista kalastusmahdollisuuksien saamista koskevista erityisistä vaatimuksista ja niihin liittyvistä edellytyksistä 16 päivänä joulukuuta 2002 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 2347/2002 (22) sekä tiettyjen syvänmeren kalakantojen kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta yhteisön kalastusaluksille vuosiksi 2005 ja 2006 22 päivänä joulukuuta 2004 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 2270/2004 (23).

(17)	Kalavarojen säilyttämiseksi olisi vuonna 2005 pantava täytäntöön eräitä täydentäviä valvontatoimenpiteitä ja kalastuksen teknisiä edellytyksiä.

(18)

Englannin kanaalin länsiosan kielikampelakantojen, kummeliturskan eteläisten kantojen ja keisarihummerikantojen osalta on tarpeen soveltaa väliaikaista pyyntiponnistuksen hallinnointijärjestelmää. Kattegatin, Pohjanmeren, Skagerrakin, Englannin kanaalin länsiosan, Irlanninmeren ja Skotlannin länsipuolen turskakantojen osalta nykyistä pyyntiponnistuksen hallinnointijärjestelmää on mukautettava.

(19)

Asetuksen (EY) N:o 2371/2002 20 artiklan mukaan neuvosto päättää saalista ja/tai pyyntiponnistuksia koskeviin rajoihin liittyvistä ehdoista. Tieteelliset lausunnot osoittavat, että sovittuja TACeja huomattavasti suuremmat saaliit vaarantavat kalastustoimien kestävyyden. Sen vuoksi on aiheellista ottaa käyttöön liitännäisiä ehtoja, jotka johtavat sovittujen kalastusmahdollisuuksien parempaan täytäntöönpanoon.

(20)	ICESin lausunnon mukaisesti tuulenkalan rehukalastukseen ICES-suuralueella IV ja alueella III a on tarpeen soveltaa väliaikaista pyyntiponnistuksen hallinnointijärjestelmää.

(21)

Tieteelliset lausunnot osoittavat, että Pohjanmeren punakampelakantaa ei kalasteta kestävällä tavalla ja että kalaa heitetään pois hyvin paljon. Tieteelliset lausunnot ja Pohjanmeren alueellisen neuvoa-antavan toimikunnan lausunnot osoittavat, että on aiheellista mukauttaa kalastusmahdollisuuksia punakampelaa pyytävien alusten pyyntiponnistuksen osalta.

(22)	Asetuksessa (EY) N:o 423/2004 säädettyjen turskaa koskevien pyyntiponnistusrajoitusten mukauttamiseksi ehdotetaan mainitun asetuksen 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti vaihtoehtoisia järjestelyitä, joiden avulla pyyntiponnistusta voidaan hallinnoida TACin kanssa yhdenmukaisella tavalla.

(23)

Luoteis-Atlantin kalastusjärjestö (NAFO) hyväksyi 15—19 päivänä syyskuuta 2003 pidetyssä 25. vuosikokouksessaan grönlanninpallasta koskevan elvyttämissuunnitelman NAFOn suuralueella 2 ja alueilla 3K, 3L, 3M, 3N ja 3O. Elvyttämissuunnitelmassa esitetään TAC-tason alentamista vuoteen 2007 asti sekä sen tehokkuuden takaavien lisätoimenpiteiden toteuttamista. Mainittua suunnitelmaa on tarpeen toteuttaa jo vuodesta 2005 alkaen siihen asti kun on annettu neuvoston asetus grönlanninpallaskannan elvyttämiseksi toteutettavista monivuotisista toimenpiteistä.

(24)

NAFO hyväksyi 13—17 päivänä syyskuuta 2004 pidetyssä 26. vuosikokouksessaan hoitotoimenpiteitä eräille aiemmin sääntelemättömille kannoille, nimittäin rauskuille alueilla 3L, 3N ja 3O, punasimpulle alueella 3O ja valkoturskalle alueilla 3N ja 3O. Sen vuoksi on tarpeen panna nämä toimenpiteet täytäntöön ja vahvistaa kiintiöiden jako jäsenvaltioiden kesken.

(25)

Yhteisölle Etelämantereen meren elollisten luonnonvarojen säilyttämisestä tehdyn yleissopimuksen (CCAMLR) sopimuspuolena kuuluvien kansainvälisten velvoitteiden ja CCAMLR-komission hyväksymien toimenpiteiden noudattamista koskevan velvoitteen noudattamiseksi olisi sovellettava CCAMLR-komission kaudeksi 2004—2005 hyväksymiä TACeja ja niitä vastaavia kausirajoituksia.

(26)

CCAMLR hyväksyi vuonna 2004 pidetyssä 23. vuosikokouksessaan asianomaiset saalisrajoitukset kannoille, joiden kalastaminen on sallittua kaikille CCAMLR:n jäsenille vakiintuneessa kalastuksessa. CCAMLR hyväksyi myös yhteisön kalastusalusten osallistumisen Dissostichus spp. — lajien koekalastukseen suuralueella FAO 88.1 ja alueilla FAO 58.4.1, 58.4.2, 58.4.3a ja 58.4.3b ja vahvisti kyseiselle kalastustoiminnalle saalis- ja sivusaalisrajoitukset sekä tietyt tekniset erityistoimenpiteet. Myös näitä rajoituksia ja teknisiä toimenpiteitä olisi sovellettava.

(27)

Yhteisön kalastajien toimeentulon turvaamiseksi on tärkeää avata nämä kalastusmahdollisuudet 1 päivänä tammikuuta 2005. Asian kiireellisyys huomioon ottaen on ehdottoman välttämätöntä myöntää poikkeus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan yhteisöjen perustamissopimusten liitteenä olevan kansallisten kansanedustuslaitosten asemaa Euroopan unionissa koskevan pöytäkirjan I osan 3 kohdassa tarkoitettuun kuuden viikon määräaikaan,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan vuodeksi 2005 eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuudet sekä ne erityiset edellytykset, joiden mukaisesti näitä kalastusmahdollisuuksia voidaan käyttää.

Tiettyjen Etelämantereen kantojen osalta kalastusmahdollisuudet ja erityisedellytykset vahvistetaan kuitenkin liitteessä I F esitetyksi kaudeksi.

2 artikla

Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan:

a)	yhteisön kalastusaluksiin, jäljempänä ”yhteisön alukset”, ja

b)	kolmansien maiden lipun alla purjehtiviin ja kolmansissa maissa rekisteröityihin aluksiin, jäljempänä ”kolmansien maiden alukset”, jäsenvaltioiden suvereniteettiin ja lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä, jäljempänä ”EY:n vedet”.

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

a)

”kalastusmahdollisuudet” tarkoittaa: i) suurimpia sallittuja saaliita, jäljempänä ”TAC”, tai sellaisten alusten määrää, joilla on lupa kalastaa ja/tai näiden lupien voimassaoloaikaa; ii) yhteisön käytettävissä olevia osuuksia TACeista; iii) yhteisölle kolmansien maiden vesialueilla annettuja kiintiöitä; iv) edellä ii ja iii alakohdassa tarkoitetuista yhteisön kalastusmahdollisuuksista jäsenvaltioille annettuja kiintiöitä; v) kolmansille maille yhteisön vesialueilla annettuja kiintiöitä;

b)	”kansainväliset vesialueet” tarkoittaa vesiä, jotka eivät kuulu minkään valtion suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan;

c)	”NAFO-sääntelyalue” tarkoittaa Luoteis-Atlantin kalastusjärjestön (NAFO) yleissopimuksen alueen sitä osaa, joka ei kuulu rannikkovaltioiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan;

d)	”Skagerrak” tarkoittaa aluetta, joka rajoittuu lännessä linjaan Hanstholmin majakasta Lindesnesin majakkaan ja etelässä linjaan Skagenin majakasta Tistlarnan majakkaan, sekä linjaan tästä pisteestä lähimpään pisteeseen Ruotsin rannikolla;

e)	”Kattegat” tarkoittaa aluetta, joka rajoittuu pohjoisessa linjaan Skagenin majakasta Tistlarnan majakkaan ja tästä pisteestä lähimpään pisteeseen Ruotsin rannikolla, sekä etelässä linjoihin Hasenøresta Gniben Spidsiin, Korshagesta Spodsbjergiin ja Gilbjerg Hovedista Kulleniin;

f)	”Pohjanmeri” tarkoittaa ICES-suuraluetta IV ja sitä osaa ICES-alueesta III a, jota d alakohdassa oleva Skagerrakin määritelmä ei kata;

g)

”Riianlahti” tarkoittaa aluetta, joka rajoittuu lännessä linjaan, joka kulkee Latvian länsirannikolla sijaitsevasta Ovisin majakasta (57° 34,1234′ N, 21° 42,9574′ E) Saarenmaalla sijaitsevan Looden niemen eteläkärkeen (57° 57,4760′ N, 21° 58,2789′ E), sieltä etelään Sõrven niemen eteläisimpään kärkeen ja sitten koilliseen pitkin Saarenmaan itärannikkoa, ja pohjoisessa linjaan pisteestä 58° 30,0′ N, 23° 13,2′ E pisteeseen 58° 30,0′ N, 23° 41′ E;

h)	”Cádizinlahti” tarkoittaa pituuspiirin 7o23′48″ W itäpuolella sijaitsevaa osaa ICES-alueesta IX a.

4 artikla

Kalastusvyöhykkeet

Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia alueiden määritelmiä:

a)	ICESin (kansainvälisen merentutkimusneuvoston) alueet sellaisina kuin ne määritellään Koillis-Atlantilla kalastavien jäsenvaltioiden saaliiden määrää koskevien tilastotietojen toimittamisesta 17 päivänä joulukuuta 1991 annetussa asetuksessa (ETY) N:o 3880/91 (24);

b)

CECAFin (Itäinen Keski-Atlantti tai FAOn pääasiallinen kalastusalue 34) alueet sellaisina kuin ne määritellään muualla kuin Pohjois-Atlantilla kalastavien jäsenvaltioiden nimellissaaliiden määriä koskevien tilastojen toimittamisesta 23 päivänä lokakuuta 1995 annetussa asetuksessa (EY) N:o 2597/95 (25);

c)	NAFOn (Luoteis-Atlantin kalastusjärjestön) alueet sellaisina kuin ne määritellään Luoteis-Atlantilla kalastavien jäsenvaltioiden saaliiden määriä ja kalastustoimia koskevien tilastojen toimittamisesta 30 päivänä kesäkuuta 1993 annetussa asetuksessa (ETY) N:o 2018/93 (26);

d)	CCAMLR:n (Etelämantereen meren elollisten luonnonvarojen säilyttämisestä tehdyn yleissopimuksen) alueet sellaisina kuin ne määritellään asetuksessa (EY) N:o 601/2004.

II LUKU

YHTEISÖN ALUSTEN KALASTUSMAHDOLLISUUDET JA NIIHIN LIITTYVÄT EDELLYTYKSET

5 artikla

Kalastusmahdollisuudet ja niiden jakaminen

1.   Yhteisön alusten kalastusmahdollisuudet yhteisön vesillä tai tietyillä yhteisön ulkopuolisilla vesillä ja näiden kalastusmahdollisuuksien jakaminen jäsenvaltioiden kesken vahvistetaan liitteessä I.

2.   Yhteisön aluksilla on oikeus kalastaa liitteessä I vahvistettujen kiintiöiden rajoissa Färsaarten, Grönlannin ja Norjan kalastusta koskevaan lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesialueilla sekä Jan Mayenin ympärillä sijaitsevalla kalastusvyöhykkeellä 9, 16 ja 17 artiklassa säädetyin edellytyksin.

3.   Komissio vahvistaa yhteisön käytettävissä oleviksi villakuoreen kalastusmahdollisuuksiksi suuralueilla V ja XIV (Grönlannin vedet) 7,7 prosenttia villakuoreen TACista niin pian kuin TAC on vahvistettu.

4.   Komissio voi lisätä mustakitaturskakantoja koskevia kalastusmahdollisuuksia suuralueilla I—XIV (EY:n vedet ja kansainväliset vedet) ja sillikantoja koskevia kalastusmahdollisuuksia suuralueilla I ja II (EY:n vedet ja kansainväliset vedet) asetuksen (EY) N:o 2371/2002 30 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti, jos kolmannet maat eivät hoida kyseisiä kantoja vastuullisesti.

6 artikla

Jakamista koskevat erityissäännökset

Liitteessä I vahvistettu kalastusmahdollisuuksien jakaminen jäsenvaltioiden kesken ei rajoita seuraavien soveltamista:

a)	asetuksen (EY) N:o 2371/2002 20 artiklan 5 kohdan mukaisesti tehtävät vaihdot;

b)	asetuksen (ETY) N:o 2847/93 21 artiklan 4 kohdan, 23 artiklan 1 kohdan ja 32 artiklan 2 kohdan mukaisesti tehtävät kiintiöiden uudelleen jakamiset;

c)	asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklan nojalla sallittavat saaliiden lisäpurkamiset;

d)	asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklan mukaisesti aluksella pidettävät määrät;

e)	asetuksen (EY) N:o 847/96 5 artiklan mukaisesti tehtävät vähennykset.

7 artikla

Kiintiöitä koskeva jousto

Seuraavat kannat vahvistetaan vuodeksi 2005 tämän asetuksen liitteessä I:

a)	kannat, joihin sovelletaan varo-TACia tai analyyttista TACia;

b)	kannat, joihin sovelletaan asetuksen (EY) N:o 847/96 3 ja 4 artiklassa säädettyjä vuosittaisen jouston edellytyksiä;

c)	kannat, joihin sovelletaan mainitun asetuksen 5 artiklan 2 kohdassa säädettyjä rangaistuskertoimia.

8 artikla

Saaliiden ja sivusaaliiden aluksesta purkamista koskevat edellytykset

1.   Aluksella ei saa pitää eikä aluksesta saa purkaa sellaisiin kantoihin kuuluvia kaloja, joille on vahvistettu kalastusmahdollisuudet, paitsi jos:

a)	saaliit on pyydetty sellaisen jäsenvaltion aluksilla, jolla on olemassa kiintiö, eikä tämä kiintiö ole täynnä; tai

b)	saaliit ovat osa yhteisön osuutta, jota ei ole jaettu jäsenvaltioiden kesken kiintiöiksi, eikä tämä osuus ole täyttynyt; tai

c)	muihin lajeihin kuuluvat kalat kuin sillit ja silakat sekä makrillit ovat sekoittuneina muihin kalalajeihin ja saaliit on pyydetty verkoilla, joiden silmäkoko on alle 32 millimetriä asetuksen (EY) N:o 850/98 4 artiklan mukaisesti, eikä saaliita ole lajiteltu aluksella tai purkamisen yhteydessä; tai

d)	saaliit ovat sillin ja silakan osalta liitteessä III olevassa 12 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden mukaisia; tai

e)	makrillin osalta, jos se on sekoittunut piikkimakrilleihin ja sardiineihin, makrillin osuus on enintään 10 prosenttia aluksella olevien makrillien, piikkimakrillien ja sardiinien kokonaispainosta, eikä saaliita ole lajiteltu; tai

f)	saaliit on pyydetty asetuksen (EY) N:o 850/98 tai asetuksen (EY) N:o 88/98 nojalla tehdyn tieteellisen tutkimuksen yhteydessä.

2.   Kaikki alukselta puretut määrät on luettava kiintiöön tai, jos yhteisön osuutta ei ole jaettu jäsenvaltioiden kesken kiintiöiksi, yhteisön osuuteen, paitsi jos saalis on pyydetty 1 kohdan c, e ja f alakohdan säännösten mukaisesti.

3.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, kun jonkin jäsenvaltion sillin ja silakan kalastusmahdollisuudet suuralueilla II (EY:n vedet), III ja IV sekä alueella VII d on käytetty kokonaan, kyseisen jäsenvaltion lipun alla purjehtivat ja yhteisössä rekisteröidyt alukset, jotka harjoittavat kalastusta, johon sovelletaan asiaa koskevia pyyntirajoituksia, eivät saa purkaa lajittelemattomia, silliä tai silakkaa sisältäviä saaliita.

4.   Sivusaaliiden prosenttiosuuden ja niiden käytön määrittely suoritetaan asetuksen (EY) N:o 850/98 4 ja 11 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 88/98 2 ja 3 artiklan mukaisesti.

9 artikla

Pääsyrajoitukset

Yhteisön alukset eivät saa kalastaa Skagerrakissa 12 meripeninkulman sisällä Norjan perusviivoista. Tanskan tai Ruotsin lipun alla purjehtivat alukset saavat kuitenkin kalastaa 4 meripeninkulman etäisyydellä Norjan perusviivoista.

10 artikla

Suuralueilta II a (EY:n vedet), III, IV ja VII d pyydettyjen lajittelemattomiensaaliiden purkamisia koskevat erityisedellytykset

Liitteessä II vahvistettuja toimenpiteitä sovelletaan suuralueilta II a (EY:n vedet), III, IV ja VII d pyydettyjen lajittelemattomien saaliiden purkamiseen.

11 artikla

Muut tekniset ja valvontaa koskevat toimenpiteet

Liitteessä III vahvistettuja teknisiä toimenpiteitä sovelletaan vuonna 2005 asetuksissa (EY) N:o 850/98, (EY) N:o 88/98, (EY) N:o 1626/94 ja (EY) N:o 973/2001 säädettyjen toimenpiteiden lisäksi.

Yksityiskohtaiset säännöt liitteessä III olevan 10 kohdan soveltamisesta voidaan antaa asetuksen (EY) N:o 2371/2002 30 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

12 artikla

Pyyntiponnistuksen rajoitukset ja niihin liittyvät kantojen hallinnointia koskevat ehdot

1.   Kattegatin, Pohjanmeren, Englannin kanaalin itäosan, Skagerrakin, Skotlannin länsipuolisten merialueiden ja Irlanninmeren turskakantojen hallinnoinnissa sovelletaan 1 päivän tammikuuta 2005 ja 31 päivän tammikuuta 2005 välisenä aikana yhteisön vesialueilla ja yhteisön aluksiin sellaisilla muilla vesialueilla, joilla pyyntirajoitukset ovat tarpeen, sovellettavien eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien ja niihin liittyvien edellytysten vahvistamisesta vuodeksi 2004 19 päivänä joulukuuta 2003 annetun asetuksen (EY) N:o 2287/2003 (27) liitteessä V olevissa 1—5, 6 a, 6 c, 6 d, 6 e ja 7—22 kohdassa vahvistettuja pyyntiponnistuksen rajoituksia ja niihin liittyviä edellytyksiä.

2.   Liitteessä IV a vahvistettuja pyyntiponnistuksen rajoituksia ja niihin liittyviä edellytyksiä sovelletaan 1 päivän helmikuuta 2005 ja 31 päivän joulukuuta 2005 välisenä aikana 1 kohdassa mainittujen turskakantojen hallinnointiin.

3.   Liitteessä IV b vahvistettuja pyyntiponnistuksen rajoituksia ja niihin liittyviä edellytyksiä sovelletaan 1 päivästä helmikuuta 2005 alkaen kalastuksen hallinnointiin Cantabrian merellä ja Iberian niemimaan länsipuolen vesialueilla.

4.   Liitteessä IV c vahvistettuja pyyntiponnistuksen rajoituksia ja niihin liittyviä edellytyksiä sovelletaan 1 päivästä helmikuuta 2005 alkaen kielikampelakannan hallinnointiin Englannin kanaalin länsiosassa.

5.   Skagerrakin ja Pohjanmeren tuulenkalakantojen hallinnoinnissa sovelletaan liitteessä V vahvistettuja pyyntiponnistuksen rajoituksia ja niihin liittyviä edellytyksiä.

6.   Komissio vahvistaa alueiden II a, III a ja IV tuulenkalan kalastuksen lopullisen pyyntiponnistuksen vuodeksi 2005 liitteessä V olevassa 6 kohdassa vahvistettujen sääntöjen perusteella.

7.   Kaikilla aluksilla, jotka käyttävät liitteissä IV a, IV b ja IV c olevassa 4 kohdassa määriteltyjä pyydystyyppejä ja jotka kalastavat liitteissä IV a, IV b ja IV c olevassa 2 kohdassa luetelluilla alueilla, on oltava asetuksen (EY) N:o 1627/94 7 artiklan mukaisesti myönnetty erityiskalastuslupa.

8.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden alusten, joilla on syvänmeren kalastuslupa, pyyntiponnistukset mitattuina kilowattipäivinä poissa satamasta eivät vuoden 2005 osalta ole yli 90 prosenttia kyseisen jäsenvaltion alusten vuoden 2003 keskimääräisestä vuotuisesta pyyntiponnistuksesta, joka toteutui kalastusmatkoilla, joilla oli käytössä syvänmeren kalastuslupa ja joilla pyydettiin neuvoston asetuksen (EY) N:o 2346/2002 liitteessä I ja II lueteltuja syvänmeren lajeja, lukuun ottamatta kultakuoretta.

III LUKU

KOLMANSIEN MAIDEN ALUSTEN KALASTUSMAHDOLLISUUDET JA NIIHIN LIITTYVÄT EDELLYTYKSET

13 artikla

Lupa

Barbadoksen, Guyanan, Japanin, Etelä-Korean, Norjan, Surinamen, Trinidadin ja Tobagon tai Venezuelan lipun alla purjehtivat alukset ja Färsaarilla rekisteröidyt alukset saavat pyytää yhteisön vesialueilla saaliita liitteessä I asetettujen kiintiöiden rajoissa ja 14, 15, 18, 19, 20, 21, 22, 23 ja 24 artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

14 artikla

Maantieteelliset rajoitukset

Kalastusalukset, jotka:

a)

purjehtivat Norjan lipun alla tai jotka on rekisteröity Färsaarilla, saavat kalastaa 200 meripeninkulman vyöhykkeen niissä osissa, jotka sijaitsevat vähintään 12 meripeninkulman etäisyydellä jäsenvaltioiden perusviivoista Pohjanmerellä, Kattegatissa ja Atlantin valtamerellä leveyspiirin 43°00′ N pohjoispuolella, lukuun ottamatta asetuksen (EY) N:o 2371/2002 18 artiklassa tarkoitettua aluetta; Norjan lipun alla purjehtivat alukset saavat kalastaa Skagerrakissa vähintään neljän meripeninkulman etäisyydellä Tanskan ja Ruotsin perusviivoista;

b)	purjehtivat Barbadoksen, Guyanan, Japanin, Etelä-Korean, Surinamen, Trinidadin ja Tobagon tai Venezuelan lipun alla, saavat kalastaa ainoastaan niissä 200 meripeninkulman vyöhykkeen osissa, jotka sijaitsevat vähintään 12 meripeninkulman etäisyydellä Ranskan departementin Guyanan perusviivoista.

15 artikla

Saaliiden ja sivusaaliiden aluksesta purkamista koskevat edellytykset

Aluksella ei saa pitää eikä aluksesta saa purkaa sellaisiin kantoihin kuuluvia kaloja, joille on vahvistettu kalastusmahdollisuudet, paitsi jos saaliit on pyydetty sellaisen kolmannen maan aluksilla, joilla on kiintiö, eikä tämä kiintiö ole täyttynyt.

IV LUKU

YHTEISÖN ALUSTEN LISENSSIJÄRJESTELYT

16 artikla

Lisenssit ja niitä koskevat edellytykset

1.   Sen estämättä, mitä asetuksessa (EY) N:o 1627/94 kalastuslisensseistä ja erityiskalastusluvista annetuissa yleisissä säännöissä säädetään, kolmansien maiden vesialueilla kalastamisen edellytyksenä on kyseisen kolmannen maan viranomaisten antama lisenssi.

Ensimmäistä alakohtaa ei kuitenkaan sovelleta seuraaviin yhteisön aluksiin silloin, kun ne kalastavat Norjan vesialueilla Pohjanmerellä:

a)	alukset, joiden vetoisuus on enintään 200 bruttotonnia;

b)	alukset, jotka kalastavat ihmisravinnoksi muita lajeja kuin makrillia;

c)	Ruotsin lipun alla purjehtivat alukset vakiintuneen käytännön mukaisesti.

2.   Lisenssien enimmäismäärä ja muut edellytykset on vahvistettu liitteessä VI olevan I osan mukaisesti. Jäsenvaltioiden viranomaisten on osoitettava komissiolle lisenssihakemukset, joissa on ilmoitettava kalastustyypit sekä aluksen, jolle lisenssiä haetaan, nimi ja ominaisuudet. Komissio toimittaa hakemukset asianomaisen kolmannen maan viranomaisille.

Jos jokin jäsenvaltio siirtää kiintiön toiselle jäsenvaltiolle liitteessä VI olevassa I osassa esitetyillä kalastusalueilla, siirtoon on sisällyttävä asianmukainen lisenssien siirto ja siitä on ilmoitettava komissiolle. Kullekin kalastusalueelle liitteessä VI olevassa I osassa vahvistettua lisenssien kokonaismäärää ei saa kuitenkaan ylittää.

3.   Yhteisön alusten on noudatettava säilyttämis- ja valvontatoimenpiteitä sekä kaikkia muita säännöksiä, joita sovelletaan sillä alueella, jolla ne kalastavat.

17 artikla

Färsaaret

Yhteisön alukset, joilla on lisenssi harjoittaa yhden lajin kohdennettua kalastusta Färsaarten vesillä, voivat vaihtaa kohdelajia edellyttäen, että ne ilmoittavat tästä vaihdosta ennakolta Färsaarten viranomaisille.

V LUKU

KOLMANSIEN MAIDEN ALUSTEN LISENSSIJÄRJESTELYT

18 artikla

Lisenssiä ja erityiskalastuslupaa koskeva velvoite

1.   Sen estämättä, mitä asetuksen (EY) N:o 2847/93 28 b artiklassa säädetään, Norjan lipun alla purjehtivat alle 200 bruttotonnin vetoiset alukset on vapautettu lisenssiä ja erityiskalastuslupaa koskevasta velvoitteesta.

2.   Lisenssi ja erityiskalastuslupa on pidettävä aluksella. Färsaarilla tai Norjassa rekisteröidyt alukset on kuitenkin vapautettu tästä velvoitteesta.

3.   Kolmansien maiden alukset, joilla on lupa kalastaa 31 päivänä joulukuuta 2004, voivat jatkaa kalastusta 1 päivästä tammikuuta 2005 siihen asti, kun luettelo kalastamaan oikeutetuista aluksista on toimitettu komissiolle ja komissio on sen hyväksynyt.

19 artikla

Lisenssi- ja erityiskalastuslupahakemus

Kolmannen maan viranomaisen komissiolle toimittaman lisenssi- tai erityiskalastuslupahakemuksen mukana on oltava seuraavat tiedot:

a)	aluksen nimi;

b)	rekisterinumero;

c)	ulkoiset tunnuskirjaimet ja -numerot;

d)	rekisteröintisatama;

e)	omistajan tai rahtaajan nimi ja osoite;

f)	bruttovetoisuus ja kokonaispituus;

g)

koneteho;

h)	radiokutsutunnus ja -taajuus;

i)	aiottu kalastusmenetelmä;

j)	aiottu kalastusalue;

k)	kalalajit, joita aiotaan pyytää;

l)	ajanjakso, jolle lisenssiä haetaan.

20 artikla

Lisenssien lukumäärä

Lisenssien lukumäärä ja niitä koskevat erityisedellytykset on vahvistettu liitteessä VI olevassa II osassa esitetyn mukaisesti.

21 artikla

Mitätöinti ja peruuttaminen

1.   Lisenssit ja erityiskalastusluvat voidaan mitätöidä uusien lisenssien ja erityiskalastuslupien myöntämistä varten. Tällainen mitätöinti tulee voimaan sitä päivää edeltävänä päivänä, jona komissio myöntää uudet lisenssit ja erityiskalastusluvat. Uudet lisenssit ja erityiskalastusluvat tulevat voimaan niiden myöntämispäivänä.

2.   Lisenssit ja erityiskalastusluvat peruutetaan kokonaan tai osittain ennen niiden päättymispäivää, jos liitteessä I vahvistettu kyseistä kantaa koskeva kiintiö on täyttynyt.

3.   Lisenssit ja erityiskalastusluvat peruutetaan, jos tässä asetuksessa säädettyjä velvoitteita ei noudateta.

22 artikla

Sääntöjen noudattamatta jättäminen

1.   Alukselle, joka ei noudata tässä asetuksessa säädettyjä velvoitteita, ei myönnetä lisenssiä eikä erityiskalastuslupaa enintään 12 kuukauteen.

2.   Komissio toimittaa asianomaisen kolmannen maan viranomaisille niiden alusten nimet ja tiedot, joilla ei ole seuraavassa kuussa tai seuraavina kuukausina lupaa kalastaa yhteisön kalastusvyöhykkeellä sääntöjen rikkomisen vuoksi.

23 artikla

Lisenssinhaltijan velvollisuudet

1.   Kolmansien maiden alusten on noudatettava säilyttämis- ja valvontatoimenpiteitä sekä muita säännöksiä, joita sovelletaan yhteisön alusten suorittamaan kalastukseen alueella, jolla ne toimivat, erityisesti asetuksia (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94, (EY) N:o 88/98, (EY) N:o 850/98, (EY) N:o 1434/98 ja (ETY) N:o 1381/87.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen alusten on pidettävä kalastuspäiväkirjaa, johon on merkittävä liitteessä VII olevassa I osassa vahvistetut tiedot.

3.   ICES-alueella III a kalastavia Norjan lipun alla purjehtivia aluksia lukuun ottamatta kolmansien maiden alusten on toimitettava komissiolle liitteessä VIII vahvistetut tiedot mainitussa liitteessä vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.

24 artikla

Ranskan departementtia Guyanaa koskevat erityissäännökset

1.   Ranskan departementin Guyanan vesialueille myönnettävien lisenssien edellytyksenä on, että aluksen omistaja sallii komission pyynnöstä tarkkailijan tulon alukselle.

2.   Kunkin sellaisen aluksen päällikön, jolla on lisenssi Ranskan departementin Guyanan vesillä tapahtuvaa eväkalojen tai tonnikalan pyyntiä varten, on kunkin matkan jälkeen suoritettavan purkamisen jälkeen toimitettava Ranskan viranomaisille ilmoitus, jossa ilmoitetaan edellisen ilmoituksen jälkeen saaliiksi saadut ja aluksella pidetyt katkarapujen määrät. Ilmoituksen on oltava liitteessä VI olevassa III osassa vahvistetun mallin mukainen. Aluksen päällikkö on vastuussa ilmoituksen paikkansapitävyydestä. Ranskan viranomaisten on toteutettava tarvittavat toimenpiteet ilmoitusten paikkansapitävyyden tarkistamiseksi erityisesti vertaamalla niitä 23 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun kalastuspäiväkirjaan. Tarkastuksen jälkeen toimivaltainen viranomainen allekirjoittaa ilmoituksen. Ranskan viranomaisten on toimitettava komissiolle ennen kunkin kuukauden loppua edellistä kuukautta koskevat ilmoitukset.

3.   Ranskan departementin Guyanan vesillä kalastavien alusten on pidettävä liitteessä VII olevassa II osassa esitetyn mallin mukaista kalastuspäiväkirjaa. Komissiolle on toimitettava Ranskan viranomaisten välityksellä jäljennös tästä kalastuspäiväkirjasta 30 päivän kuluessa kunkin kalastusmatkan viimeisestä päivästä.

4.   Jos komissio ei yhden kuukauden aikana saa tietoja aluksesta, jolla on lisenssi Ranskan departementin Guyanan vesillä kalastusta varten, tämän aluksen lisenssi peruutetaan.

VI LUKU

NAFO-SÄÄNTELYALUEELLA KALASTAVIA YHTEISÖN ALUKSIA KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

1 JAKSO

Yhteisön osallistuminen

25 artikla

Alusluettelot

1.   Ainoastaan ne yli 50 bruttotonnin vetoiset yhteisön alukset, joilla on lippujäsenvaltionsa antama erityiskalastuslupa ja jotka sisältyvät NAFO:n alusrekisteriin, saavat luvan mukaisin edellytyksin kalastaa, pitää aluksella, jälleenlaivata ja purkaa aluksesta NAFO-sääntelyalueelta peräisin olevia kalavaroja.

2.   Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle vähintään 15 päivää ennen uuden aluksen NAFO-sääntelyalueelle saapumista sähköisessä muodossa kaikista muutoksista luetteloon sen lipun alla purjehtivista ja yhteisössä rekisteröidyistä aluksista, joilla on lupa kalastaa NAFO-sääntelyalueella. Komissio toimittaa nämä tiedot viipymättä NAFOn sihteeristölle.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin on sisällyttävä:

a)	yhteisön kalastuslaivastorekisteristä 30 päivänä joulukuuta 2003 annetun komission asetuksen (EY) N:o 26/2004 (28) liitteessä I määritelty aluksen sisäinen numero;

b)	kansainvälinen radiokutsutunnus;

c)	tarvittaessa aluksen rahtaaja;

d)	aluksen tyyppi.

4.   Jäsenvaltion lipun alla väliaikaisesti purjehtivien (ilman miehistöä rahdattujen) alusten osalta toimitettaviin tietoihin on sisällyttävä:

a)	päivämäärä, josta alkaen aluksella on ollut lupa purjehtia jäsenvaltion lipun alla;

b)	päivämäärä, josta alkaen aluksella on ollut jäsenvaltion lupa kalastaa NAFO-sääntelyalueella;

c)	sen valtion nimi, jossa alus on rekisteröity tai jossa se on ollut aikaisemmin rekisteröitynä, sekä päivämäärä, josta alkaen se ei enää purjehdi kyseisen valtion lipun alla;

d)	aluksen nimi;

e)	aluksen virallinen, toimivaltaisten kansallisten viranomaisten antama rekisterinumero;

f)	aluksen kotisatama siirron jälkeen;

g)	aluksen omistajan tai rahtaajan nimi;

h)	ilmoitus siitä, että aluksen päällikölle on toimitettu NAFO-sääntelyalueella voimassa olevat säännökset;

i)	tärkeimmät lajit, joita alus voi pyytää NAFO-sääntelyalueella;

j)	suuralueet, joilla aluksen voidaan odottaa harjoittavan kalastustoimintaa.

2 JAKSO

Tekniset toimenpiteet

26 artikla

Silmäkoot

1.   Troolien, joiden jossakin osassa on alle 130 millimetrin silmät, käyttö on kielletty liitteessä IX tarkoitettuihin pohjakalalajeihin kohdennetussa kalastuksessa. Tätä silmäkokoa voidaan pienentää enintään 60 millimetriin silloin, kun pyynti on kohdennettu lyhyteväiseen kalmariin (Illex illecebrosus). Rauskuihin (Rajidae) kohdennetussa kalastuksessa tätä silmäkokoa on suurennettava vähintään 280 millimetriin troolinperässä ja 220 millimetriin kaikissa muissa troolin osissa.

2.   Katkaravun (Pandalus borealis) pyyntiä harjoittavien alusten on käytettävä verkkoja, joiden silmäkoko on vähintään 40 millimetriä.

27 artikla

Välineiden kiinnittäminen verkkoihin

1.   Muiden kuin tässä kohdassa mainittujen välineiden tai menetelmien, joilla tukitaan verkon silmiä tai pienennetään niiden kokoa, käyttö on kielletty.

2.   Troolin perän alle voidaan kiinnittää purjekangasta, verkkoa tai muita materiaaleja sen vahingoittumisen vähentämiseksi tai estämiseksi.

3.   Troolin perän yläosaan saa kiinnittää välineitä edellyttäen, että ne eivät tuki troolinperän silmiä. Yläsuojien käyttö rajoitetaan liitteessä X lueteltuihin.

4.   Katkaravun (Pandalus borealis) pyyntiä harjoittavien alusten on käytettävä lajitteluristikoita, joiden silmätankojen väli on enintään 22 millimetriä. Katkarapua alueella 3L pyytävät alukset on lisäksi varustettava liitteen III lisäyksessä 4 kuvatuilla vähintään 72 senttimetrin pituisilla ketjuilla.

28 artikla

Sivusaaliit

1.   Alusten päälliköt eivät saa kohdentaa kalastusta lajeihin, joihin sovelletaan sivusaalisrajoituksia. Tietyn lajin kohdennetusta kalastuksesta on kyse silloin, kun tätä lajia on prosentuaalisesti eniten minkä hyvänsä yksittäisen nostokerran saaliin painosta.

2.   Niiden liitteessä I D lueteltujen lajien sivusaaliit, joiden osalta yhteisö ei ole vahvistanut kiintiötä NAFO-sääntelyalueen osalle, ja jotka on pyydetty kyseisellä alueella tapahtuneen jonkin lajin kohdennetun kalastuksen yhteydessä, saavat kunkin aluksella olevan lajin osalta olla enintään 2 500 kilogrammaa tai 10 prosenttia aluksella pidetystä kokonaissaaliista sen mukaan, kumpi määrä on suurempi. NAFO-sääntelyalueen sellaisessa osassa, jossa tiettyjen lajien kohdennettu kalastus on kielletty tai jossa kiintiö ”muut” on täysin käytetty, kunkin liitteessä I D mainitun lajin sivusaaliit saavat kuitenkin olla enintään 1 250 kilogrammaa tai 5 prosenttia.

3.   Jos jonkin nostokerran sellaisten lajien kokonaismäärät, joihin sovelletaan sivusaalisrajoituksia, ylittävät 2 kohdassa säädetyt rajoitukset, alusten on välittömästi siirryttävä vähintään viiden meripeninkulman päähän edellisen noston sijainnista. Jos jonkin myöhemmän nostokerran sellaisten lajien kokonaismäärät, joihin sovelletaan sivusaalisrajoituksia, ylittävät mainitun määrän, alusten on taas välittömästi siirryttävä vähintään viiden meripeninkulman päähän edellisen noston sijainnista ja pysyttävä poissa alueelta vähintään 48 tuntia.

4.   Katkaravun (Pandalus borealis) pyyntiä harjoittavien alusten on, jos aluksen kaikkien liitteessä 1 D lueteltujen lajien sivusaaliiden kokonaismäärä on yli 5 prosenttia tietyn vetokerran painosta alueella 3M ja yli 2,5 prosenttia alueella 3L, siirryttävä välittömästi vähintään 5 meripeninkulman päähän edellisen noston sijainnista.

5.   Katkarapusaaliita ei oteta huomioon laskettaessa pohjakalalajien sivusaaliiden määriä.

29 artikla

Kalojen vähimmäiskoko

NAFO-sääntelyalueelta tulevia kaloja, joiden koko ei vastaa liitteessä XI vahvistettuja vaatimuksia, ei saa jalostaa, pitää aluksella, jälleenlaivata, purkaa aluksesta, kuljettaa, varastoida, myydä, pitää esillä eikä tarjota myyntiin, vaan ne on heti palautettava takaisin mereen. Jos jollakin kalastusalueella pyydettyjen alamittaisten kalojen määrä on yli 10 prosenttia kokonaismäärästä, aluksen on ennen kalastuksen jatkamista siirryttävä vähintään viiden meripeninkulman päähän edellisen noston sijainnista. Jalostetun kalan, johon sovelletaan vähimmäiskokoa koskevia vaatimuksia ja joka on liitteessä XI esitettyä vastaavaa kokoa pienempi, katsotaan olevan peräisin vähimmäiskokoa pienemmästä kalasta.

3 JAKSO

Valvontatoimenpiteet

30 artikla

Tuotteiden merkitseminen ja erillään varastoiminen

1.   Kaikki NAFO-sääntelyalueelta pyydetyt jalostetut kalat on merkittävä niin, että kukin laji ja tuoteluokka ovat tunnistettavissa. Niissä on myös oltava merkintä, että ne on pyydetty NAFO-sääntelyalueella.

2.   Kaikissa 3L alueelta pyydetyissä katkaravuissa sekä kaikissa suuralueelta 2 ja alueilta 3K, 3L, 3M, 3N ja 3O pyydetyissä grönlanninpallaksissa on oltava merkintä, että ne on pyydetty mainituilta alueilta.

3.   Samaa lajia olevat saaliit on varastoitava selvästi erillään muiden lajien saaliista. Kaikki NATO-sääntelyalueelta pyydetyt saaliit on varastoitava erillään tämän alueen ulkopuolelta pyydetyistä saaliista.

Saaliit voidaan varastoida useammassa osassa ruumaa, mutta jokaisessa ruuman osassa, jossa niitä varastoidaan, ne on varastoitava erillään muiden lajien saaliista käyttäen muovia, vaneria, verkkoa jne.

31 artikla

Tuotantopäiväkirja ja varastointisuunnitelma

1.   Sen lisäksi, että alusten päälliköiden on toimittava asetuksen (ETY) N:o 2847/93 6, 8, 11 ja 12 artiklan mukaisesti, heidän on kirjattava päiväkirjaan tämän asetuksen liitteessä XII luetellut tiedot.

2.   Kunkin jäsenvaltion on toimitettava komissiolle ennen kunkin kuukauden 15 päivää sähköisessä muodossa oleva ilmoitus liitteessä XIII määriteltyjen kantojen määristä, jotka on purettu aluksista edellisen kuukauden aikana, sekä kaikki asetuksen (ETY) N:o 2847/93 11 ja 12 artiklan mukaisesti saadut tiedot.

3.   Yhteisön alusten päälliköiden on liitteessä I D lueteltujen lajien saaliiden osalta pidettävä:

a)	tuotantopäiväkirjaa, johon merkitään kertyvä tuotanto lajeittain;

b)	varastointisuunnitelmaa, jossa ilmoitetaan eri lajien sijainti ruumassa sekä näiden lajien aluksella olevat määrät kilogrammoina ilmoitettavana tuotepainona.

4.   Edellä 3 kohdassa tarkoitettu tuotantopäiväkirja ja varastointisuunnitelma on päivitettävä päivittäin kello 00.00 (UTC) alkaneen ja kello 24.00 (UTC) päättyneen edellisen vuorokauden osalta, ja ne on säilytettävä aluksella, kunnes aluksen saalis on purettu kokonaan.

5.   Päällikön on annettava tarvittavaa apua päiväkirjassa ilmoitettujen määrien ja aluksella varastoitujen jalostettujen tuotteiden todentamiseksi.

32 artikla

Verkot

Yhden tai useamman liitteessä IX luetellun lajin kohdennetun kalastuksen aikana aluksella ei saa olla verkkoja, joiden silmäkoko on pienempi kuin 26 artiklassa säädetty. Alukset, jotka saman kalastusmatkan aikana kalastavat muilla alueilla kuin NAFO-sääntelyalueella, voivat kuitenkin säilyttää aluksella tällaisia verkkoja, jos verkot on kiinnitetty tukevasti ja varastoitu ja jos ne eivät ole välittömästi käyttövalmiita, eli:

a)	verkot on irrotettava trooliovistaan, nosto- tai vetoköysistään tai -vaijereistaan; ja

b)	kannella tai kannen yläpuolella olevat verkot on kiinnitettävä tukevasti johonkin kansirakenteen osaan.

33 artikla

Jälleenlaivaukset

Yhteisön alukset eivät saa osallistua jälleenlaivaustoimiin NAFO-sääntelyalueella, elleivät ne ole saaneet siihen ennakolta lupaa jäsenvaltionsa toimivaltaisilta viranomaisilta.

34 artikla

Pyyntiponnistuksen seuranta

1.   Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että sen 25 artiklassa tarkoitettujen alusten pyyntiponnistus on oikeassa suhteessa kyseisen jäsenvaltion NAFO-sääntelyalueella käytettävissä oleviin kalastusmahdollisuuksiin.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle NAFO-sääntelyalueella olevia lajeja kalastavia aluksiaan koskeva kalastussuunnitelma viimeistään 31 päivänä tammikuuta 2005 tai sen jälkeen viimeistään 30 päivää ennen kyseisen toiminnan aloittamista. Kalastussuunnitelmassa on ilmoitettava muun muassa tähän kalastukseen osallistuvat alukset ja aiottujen kalastuspäivien lukumäärä NAFO-sääntelyalueella.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle suuntaa-antavasti alusten suunnitellusta toiminnasta muilla alueilla.

Kalastussuunnitelman on edustettava kyseisen kalastuksen osalta käytettävissä olevaa kokonaispyyntiponnistusta suhteessa ilmoituksen tekevän jäsenvaltion kalastusmahdollisuuksiin.

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2005 kalastussuunnitelmiensa täytäntöönpanoa koskeva kertomus, johon on sisällyttävä tiedot tähän kalastukseen tosiasiallisesti osallistuneista aluksista ja kalastukseen käytettyjen päivien kokonaismäärästä.

4 JAKSO

Pohjankatkarapua koskevat erityissäännökset

35 artikla

Pohjankatkaravun kalastus

Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle päivittäin sen lipun alla purjehtivien ja yhteisössä rekisteröityjen alusten sellaiset pohjankatkarapusaaliit (Pandalus borealis), jotka on pyydetty NAFO-sääntelyalueen alueella 3L. Tämän lajin kalastuksen on aina tapahduttava yli 200 metrin syvyydessä, ja sitä saa harjoittaa kerrallaan vain yksi alus jäsenvaltiota kohden.

5 JAKSO

Grönlanninpallaksen elvyttämissuunnitelmaa koskevat erityissäännökset

36 artikla

Grönlanninpallasta koskeva kielto

Yhteisön kalastusalukset eivät saa pyytää grönlanninpallasta NAFOn suuralueella 2 ja alueilla 3K, 3L, 3M, 3N ja 3O eivätkä pitää aluksella, jälleenlaivata tai purkaa aluksesta kyseisellä vyöhykkeellä pyydettyä grönlanninpallasta, jollei niiden lippujäsenvaltio ole myöntänyt niille erityiskalastuslupaa.

37 artikla

Alusluettelo

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että alukset, joille on määrä antaa 36 artiklassa tarkoitettu erityiskalastuslupa, sisältyvät luetteloon, jossa mainitaan näiden alusten nimi ja asetuksen (EY) N:o 26/2004 liitteessä I määritelty sisäinen numero. Jäsenvaltio saa myöntää erityiskalastusluvan vain silloin, kun alus on merkitty NAFOn alusrekisteriin.

2.   Kunkin jäsenvaltion on lähetettävä komissiolle 1 kohdassa säädetty luettelo sekä kaikki siihen myöhemmin tehtävät muutokset sähköisessä muodossa.

3.   Edellä 1 kohdassa säädettyyn luetteloon tehdyt muutokset on toimitettava komissiolle vähintään viisi päivää ennen sitä päivää, jona kyseiseen luetteloon viety uusi alus saapuu suuralueelle 2 tai alueille 3K, 3L, 3M, 3N ja 3O. Komissio toimittaa luettelon muutokset viipymättä NAFOn sihteeristölle.

4.   Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimet jakaakseen grönlanninpallasta koskevan kiintiönsä 1 kohdassa tarkoitettuun luetteloon kuuluvien alusten kesken. Jäsenvaltioiden on annettava kiintiöiden jako komissiolle tiedoksi 15 päivän kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta.

38 artikla

Ilmoitukset

1.   Edellä 37 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen alusten päälliköiden on toimitettava lippujäsenvaltiolle seuraavat ilmoitukset:

a)	Yhteisön aluksella pidetyt grönlanninpallaksen määrät sen saapuessa suuralueelle 2 tai alueille 3K, 3L, 3M, 3N ja 3O. Tämä ilmoitus on toimitettava aikaisintaan 12 tuntia ja viimeistään 6 tuntia ennen kyseisen aluksen kutakin saapumista tälle alueelle.

b)

Grönlanninpallaksen viikoittaiset saaliit. Tämä ilmoitus on toimitettava ensimmäisen kerran viimeistään aluksen suuralueelle 2 tai alueille 3K, 3L, 3M, 3N ja 3O tuloa seuraavan seitsemännen päivän päättyessä tai, kalastusmatkan kestäessä yli seitsemän päivää, viimeistään maanantaina niiden saaliiden osalta, jotka on pyydetty suuralueella 2 tai alueilla 3K, 3L, 3M, 3N ja 3O edeltävänä sunnuntaina kello 24.00 päättyneen viikon aikana.

c)

Yhteisön aluksella pidetyt grönlanninpallaksen määrät sen poistuessa suuralueelta 2 tai alueilta 3K, 3L, 3M, 3N ja 3O. Tämä ilmoitus on toimitettava aikaisintaan 12 tuntia ja viimeistään 6 tuntia ennen kyseisen aluksen kutakin poistumista tältä alueelta, ja siinä on ilmoitettava kalastuspäivien lukumäärä ja kokonaissaaliit kyseisellä alueella.

d)	Kunkin jälleenlaivauksen yhteydessä lastatut ja puretut grönlanninpallaksen määrät sinä aikana, jonka alus viipyy suuralueella 2 tai alueilla 3K, 3L, 3M, 3N ja 3O. Nämä ilmoitukset on toimitettava 24 tunnin kuluessa jälleenlaivauksen päättymisestä.

2.   Jäsenvaltioiden on 1 kohdan a, c ja d alakohdan mukaiset ilmoitukset saatuaan toimitettava ne komissiolle.

3.   Kun 2 kohdan mukaisesti ilmoitettujen grönlanninpallaksen saaliiden on todettu käyttäneen 70 prosenttia jäsenvaltioiden kiintiöistä, alusten päälliköiden on toimitettava 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut ilmoitukset kolmen päivän välein.

39 artikla

Nimetyt satamat

1.   Grönlanninpallasta ei saa purkaa muualla kuin NAFO-sopimuspuolten nimeämissä satamissa. Grönlanninpallaksen purkaminen aluksesta muiden kuin sopimuspuolten satamissa on kiellettyä.

2.   Jäsenvaltioiden on nimettävä satamat, joissa grönlanninpallasta voidaan purkaa, ja määriteltävä asiaa koskevat tarkastus- ja valvontamenettelyt sekä ehdot ja edellytykset grönlanninpallaksen määrien kirjaamiseksi ja ilmoittamiseksi kunkin purkamisen yhteydessä.

3.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle 15 päivän kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta luettelo nimetyistä satamista ja 15 päivän kuluessa sen jälkeen selvitys 2 kohdassa tarkoitetuista purkamiseen liittyvistä tarkastus- ja valvontamenettelyistä. Komissio toimittaa nämä tiedot viipymättä NAFOn sihteeristölle.

4.   Komissio toimittaa kaikille jäsenvaltioille viipymättä luettelon 2 kohdassa tarkoitetuista nimetyistä satamista sekä muiden NAFOn sopimuspuolten nimeämistä satamista.

40 artikla

Satamassa suoritettavat tarkastukset

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikille aluksille, jotka saapuvat nimettyyn satamaan purkamaan aluksesta ja/tai jälleenlaivaamaan NAFOn suuralueella 2 ja alueilla 3K, 3L, 3M, 3N ja 3O pyydettyä grönlanninpallasta, tehdään tarkastus satamassa NAFOn satamatarkastusjärjestelmän mukaisesti.

2.   Saaliiden purkaminen ja/tai jälleenlaivaus 1 kohdassa tarkoitetuista aluksista on kiellettyä, kunnes tarkastajat ovat saapuneet paikalle.

3.   Kaikki aluksesta puretut määrät on punnittava lajeittain ennen niiden kuljetusta kylmävarastoon tai muuhun määräpaikkaan.

4.   Jäsenvaltioiden on toimitettava asianomainen satamassa suoritettua tarkastusta koskeva kertomus NAFOn sihteeristölle ja lähetettävä siitä jäljennös komissiolle seitsemän työpäivän kuluessa tarkastuksen suorittamisesta.

41 artikla

Muiden kuin sopimuspuolten aluksia koskevasaaliiden purkamisen ja jälleenlaivauksen kielto

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että grönlanninpallaksen purku ja jälleenlaivaus muiden kuin sopimuspuolten aluksista, jotka ovat harjoittaneet kalastustoimintaa NAFO-sääntelyalueella, kielletään.

42 artikla

Kalastustoiminnan seuranta

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2005 kertomus 36—41 artiklassa säädettyjen toimenpiteiden täytäntöönpanosta, tiedot kalastuspäivien kokonaismäärästä mukaan luettuina.

6 JAKSO

Punasimppua koskevat erityissäännökset

43 artikla

Punasimpun kalastus

1.   Yhteisön alusten, jotka kalastavat punasimppua NAFO-sääntelyalueen suuralueella 2 tai alueilla IF, 3K ja 3M, päälliköiden on joka toinen maanantai ilmoitettava joko sen jäsenvaltion, jonka lipun alla alus purjehtii, tai sen jäsenvaltion, jossa alus on rekisteröity, toimivaltaisille viranomaisille kyseisillä alueilla edellisenä sunnuntaina kello 24.00 päättyneen kahden viikon jakson aikana pyydetyt punasimpun määrät.

Kun kertyneet saaliit ovat saavuttaneet 50 prosenttia TACista, ilmoitus on tehtävä viikoittain kunakin maanantaina.

2.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle joka toinen tiistai ennen kello 12.00 edellisenä sunnuntaina kello 24.00 päättyneen kahden viikon jakson osalta niiden lipun alla purjehtivien ja niiden alueella rekisteröityjen alusten NAFO-sääntelyalueen suuralueella 2 ja alueilla IF, 3K ja 3M pyytämien punasimppusaaliiden määrät.

Kun kertyneet saaliit ovat saavuttaneet 50 prosenttia TACista, ilmoitus on tehtävä viikoittain.

VII LUKU

CCAMLR-ALUEELLA KALASTAVIA YHTEISÖN ALUKSIA KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

1 JAKSO

Rajoitukset ja alustietoja koskevat vaatimukset

44 artikla

Kiellot ja pyyntirajoitukset

1.   Liitteessä XIV mainittujen lajien kohdennettu kalastus on kielletty mainitussa liitteessä ilmoitettujen alueiden ja ajanjaksojen osalta.

2.   Liitteessä XV vahvistettuja uusien kalastusten ja koekalastusten saalis- ja sivusaalisrajoituksia sovelletaan mainitussa liitteessä ilmoitetuilla suuralueilla.

45 artikla

CCAMLR-alueella kalastamaan oikeutettujenyhteisön alusten tietoja koskevat vaatimukset

1.   Asetuksen (EY) N:o 601/2004 3 artiklan 2 kohdassa säädettyjen kalastamaan oikeutettuja aluksia koskevien tietojen lisäksi jäsenvaltioiden on 1 päivästä elokuuta 2005 alkaen toimitettava komissiolle seuraavat tällaisia aluksia koskevat tiedot:

a)	aluksen IMO-tunnistenumero (jos on);

b)	mahdollinen aiempi lippuvaltio;

c)	kansainvälinen radiokutsutunnus;

d)	aluksen omistajan/omistajien nimi ja osoite sekä edunsaajaomistajan/-omistajien nimi ja osoite, jos tiedossa;

e)	alustyyppi;

f)	rakennuspaikka ja -aika;

g)

pituus;

h)

seuraavanlaiset värivalokuvat aluksesta: i) vähintään kokoa 12 × 7 cm oleva värivalokuva, jossa näkyy aluksen kulkusuuntaan nähden oikea puoli koko pituudeltaan ja kaikkine rakennepiirteineen; ii) vähintään kokoa 12 × 7 cm oleva värivalokuva, jossa näkyy aluksen kulkusuuntaan nähden vasen puoli koko pituudeltaan ja kaikkine rakennepiirteineen; iii) vähintään kokoa 12 × 7 cm oleva värivalokuva, jossa näkyy aluksen perä ja joka on otettu suoraan takaa;

i)	alukselle asennetun satelliittiseurantalaitteiston väärinkäytöltä suojatun toiminnan varmistamiseksi toteutetut toimenpiteet.

2.   Jäsenvaltioiden on 1 päivästä elokuuta 2005 alkaen ilmoitettava komissiolle mahdollisuuksien mukaan myös seuraavat CCAMLR-alueella kalastamaan oikeutettuja aluksia koskevat tiedot:

a)	aluksen käyttäjän nimi ja osoite, jos tämä on eri kuin omistaja;

b)	aluksen päällikön ja tarvittaessa kalastuksesta vastaavan päällikön nimi ja kansallisuus;

c)	kalastusmenetelmän tai -menetelmien tyyppi;

d)	leveys (metriä);

e)	bruttovetoisuus;

f)	aluksen viestintätyypit ja -numerot (Inmarsat-A-, -B- ja -C-numerot);

g)	miehistön tavanomainen vahvuus;

h)	pääkoneen tai pääkoneiden teho (kW);

i)	kantavuus (tonnia), kalaruumien lukumäärä ja vetoisuus (m3);

j)	muuta aiheellisiksi katsottavat tiedot (esim. jääluokka).

2 JAKSO

Koekalastus

46 artikla

Koekalastukseen osallistuminen

1.   Espanjan lipun alla purjehtivat ja Espanjassa rekisteröidyt alukset, jotka on ilmoitettu CCAMLR:lle asetuksen (EY) N:o 601/2004 7 artiklan säännösten mukaisesti, saavat osallistua Dissostichus spp. -lajien pitkälläsiimalla harjoitettavaan koekalastukseen FAO-suuralueella 88.1 ja alueilla 58.4.1, 58.4.2 sekä alueiden 58.4.3a ja 58.4.3b niissä osissa, jotka eivät kuulu kansalliseen lainkäyttövaltaan.

2.   Ainoastaan yksi kalastusalus saa kerrallaan kalastaa alueilla 58.4.3a ja 58.4.3b.

3.   Kokonaissaaliita ja sivusaaliita koskevat rajoitukset suuralueen 88.1 ja alueiden 58.4.1 ja 58.4.2 osalta sekä niiden jakaminen pienimuotoista tutkimusta harjoittaville yksiköille (SSRU) kullakin alueella vahvistetaan liitteessä XV. Kalastus on lopetettava SSRU-alueella, kun ilmoitetut saaliit saavuttavat määritellyn saalisrajan, eikä kyseisellä SSRU-alueella saa enää kalastaa loppukauden aikana.

4.   Kalastusta on harjoitettava maantieteellisesti ja syvyyssuunnassa niin laajalla alueella kuin mahdollista, jotta saataisiin kalastusmahdollisuuksien määrittämiseksi tarvittavat tiedot ja vältettäisiin saaliiden ja pyyntiponnistuksen liiallinen keskittyminen. Alueilla 58.4.1 ja 58.4.2 kalastus on kuitenkin sallittu ainoastaan vähintään 550 metrin syvyydessä.

47 artikla

Ilmoitusjärjestelmät

Edellä 46 artiklassa tarkoitettuun koekalastukseen osallistuviin kalastusaluksiin sovelletaan seuraavia saaliiden ja pyyntiponnistuksen ilmoitusjärjestelmiä:

a)

asetuksen (EY) N:o 601/2004 12 artiklassa säädetty viiden päivän saaliiden ja pyyntiponnistuksen ilmoitusjärjestelmä sillä poikkeuksella, että jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle saalis- ja pyyntiponnistusilmoitukset kahden työpäivän kuluessa kunkin ilmoitusjakson päättymisestä, jotta ne voidaan toimittaa CCAMLR:lle viipymättä. Suuralueen 88.1 ja alueiden 58.4.1 ja 58.4.2 osalta ilmoitukset tekevät pienimuotoista tutkimusta harjoittavat yksiköt;

b)	asetuksen (EY) N:o 601/2004 13 artiklassa säädetty kuukausittainen yksityiskohtainen saaliiden ja pyyntiponnistuksen ilmoitusjärjestelmä;

c)	poisheitetyn Dissostichus eleginoides- ja Dissostichus mawsoni -lajin kokonaismäärä ja paino on ilmoitettava, hyytelömäisessä tilassa olevat kalat mukaan luettuina.

48 artikla

Erityisvaatimukset

1.   Edellä 43 artiklassa tarkoitettu koekalastus on toteutettava Etelämantereen meren elollisten luonnonvarojen säilyttämistä koskevan yleissopimuksen alueella tapahtuvaan kalastustoimintaan sovellettavista teknisistä toimenpiteistä 22 päivänä maaliskuuta 2004 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 600/2004 (29) 8 artiklan mukaisesti ottaen huomioon toimenpiteet, joita sovelletaan merilintujen tahattoman kuolevuuden vähentämiseksi pitkäsiimakalastuksen yhteydessä. Näiden toimenpiteiden lisäksi:

a)	kalanjätteiden poisheittäminen on kiellettyä tässä kalastuksessa;

b)

alueilla 58.4.1 ja 58.4.2 koekalastukseen osallistuvat alukset, jotka noudattavat CCAMLR:n pitkänsiiman painotusta koskevia pöytäkirjoja (A, B tai C), vapautetaan yölaskuvaatimuksesta; alusten, jotka saavat saaliiksi yhteensä enemmän kuin kolme (3) merilintua, on kuitenkin siirryttävä välittömästi yölaskuun asetuksen (EY) N:o 601/2004 8 artiklan mukaisesti;

c)

koekalastukseen suuralueella 88.1 tai alueilla 58.4.3a ja 58.4.3b osallistuvien alusten, jotka saavat saaliiksi yhteensä enemmän kuin kolme (3) merilintua, on lopetettava kalastaminen välittömästi, eivätkä ne saa enää kalastaa tavanomaisen kalastuskauden ulkopuolella kauden 2004/2005 jäljellä olevana aikana.

2.   Koekalastukseen FAO-suuralueella 88.1 osallistuviin kalastusaluksiin on sovellettava seuraavia lisävaatimuksia:

a)

aluksia kielletään päästämästä mereen: i) öljyä tai polttoainetta tai öljypitoisia jäämiä MARPOL 73/78 -yleissopimuksen (kansainvälinen yleissopimus aluksista aiheutuvan meren pilaantumisen ehkäisemisestä) liitteessä I sallittuja lukuun ottamatta; ii) jätteitä; iii) elintarvikejätettä, joka ei läpäise verkkoa, jonka aukot ovat enintään 25 millimetrin suuruiset; iv) siipikarjanlihaa tai muita siipikarjan osia (munankuoret mukaan luettuina); v) jätevettä 12 meripeninkulman sisällä rannikosta tai kelluvasta jäätiköstä, tai jätevettä, kun alus kulkee alle neljän solmun vauhtia; tai vi) jätteenpolttotuhkaa.

b)	Suuralueelle 88.1 ei saa tuoda elävää siipikarjaa tai muita eläviä lintuja, ja kuluttamatta jäänyt käsitelty siipikarja on vietävä pois suuralueelta 88.1;

c)	Dissostichus spp. -lajien kalastus suuralueella 88.1 kielletään 10 meripeninkulman sisällä Ballenysaarten rannikosta.

49 artikla

Laskukerran määritelmä

1.   Tässä jaksossa laskukerralla tarkoitetaan yhden tai useamman pitkänsiiman laskemista yhdessä kalastuspaikassa. Laskukerran tarkka maantieteellinen sijainti saaliiden ja pyyntiponnistuksen ilmoittamista varten määritellään yhden tai useamman käytetyn pitkänsiiman keskipisteenä.

2.   Jotta laskukerta voidaan nimetä tutkimuslaskukerraksi:

a)	kukin tutkimuslaskukerta on suoritettava vähintään viiden meripeninkulman etäisyydellä muista tutkimuslaskukerroista, ja tämä etäisyys on mitattava kunkin tutkimuslaskukerran maantieteellisestä keskipisteestä;

b)	kullakin laskukerralla on laskettava vähintään 3 500 ja enintään 10 000 koukkua; siinä voidaan käyttää samalla paikalla laskettuja useita erillisiä siimoja;

c)	pitkänsiiman kullakin laskukerralla siiman on oltava vedessä vähintään kuusi tuntia mitattuna siimanlaskun loppuun saattamisesta siimannoston aloittamiseen.

50 artikla

Tutkimussuunnitelmat

Edellä 46 artiklassa tarkoitettuun koekalastukseen osallistuvien kalastusalusten on pantava täytäntöön tutkimussuunnitelmat kaikilla SSRU-alueilla, joihin FAO-suuralue 88.1 ja alueet 58.4.1 ja 58.4.2 on jaettu. Tutkimussuunnitelma on pantava täytäntöön seuraavasti:

a)	ensimmäisen kerran SSRU-alueelle saavuttaessa tehtävät ensimmäiset kymmenen laskukertaa eli ensimmäinen sarja nimetään tutkimuslaskukerroiksi, ja niiden on täytettävä 49 artiklan 2 kohdassa vahvistetut edellytykset;

b)

seuraavat kymmenen laskukertaa tai kymmenen tonnin saalis riippuen siitä, kumpi saavutetaan ensiksi, nimetään toiseksi sarjaksi. Toisen sarjan laskukertojen aikana harjoitettava kalastus voi päällikön harkinnan mukaan kuulua osana tavanomaiseen koekalastukseen. Nämä laskukerrat voidaan kuitenkin nimetä tutkimuslaskukerroiksi edellyttäen, että ne ovat 49 artiklan 2 kohdan vaatimusten mukaiset;

c)

jos päällikkö haluaa jatkaa kalastusta SSRU-alueella laskukertojen ensimmäisen ja toisen sarjan päätökseen saattamisen jälkeen, aluksen on aloitettava kolmas sarja, jonka tuloksena kaikissa kolmessa sarjassa suoritetaan yhteensä 20 tutkimuslaskukertaa. Laskukertojen kolmas sarja on saatettava päätökseen saman SSRU-alueelle tehdyn kalastusmatkan aikana kuin ensimmäinen ja toinen sarja;

d)	kun kolmannen sarjan 20 tutkimuslaskukertaa on saatettu päätökseen, alus voi jatkaa kalastusta SSRU-alueella;

e)	suuralueella 88.1 sijaitsevilla SSRU-alueilla A, B, C, E ja G, joiden kalastuskelpoinen alue on alle 15 000 km2, ei sovelleta b, c ja d alakohtaa, ja kymmenen tutkimuslaskukerran päätökseen saattamisen jälkeen alus voi jatkaa kalastusta SSRU-alueella.

51 artikla

Tiedonkeruusuunnitelmat

1.   Edellä 46 artiklassa tarkoitettuun koekalastukseen osallistuvien kalastusalusten on pantava täytäntöön tiedonkeruusuunnitelmat kaikilla SSRU-alueilla, joihin FAO-suuralue 88.1 ja alueet 58.4.1 ja 58.4.2 on jaettu. Tiedonkeruusuunnitelman on käsitettävä seuraavat tiedot:

a)	sijainti ja veden syvyys noston jokaisen siiman kummassakin päässä;

b)	laskemis-, vedessäolo- ja nostoajat;

c)	pinnalla irtipäässeiden kalojen määrä ja laji;

d)	laskettujen koukkujen määrä;

e)	syöttityyppi;

f)	tarttumisprosentti;

g)	koukkutyyppi; ja

h)	merenkäynti ja pilvisyys sekä kuun vaihe siimoja laskettaessa.

2.   Kaikki 1 kohdassa tarkoitetut tiedot on kerättävä kunkin tutkimuslaskukerran osalta; tutkimuslaskukerran kaikki kalat, kuitenkin enintään 100 kalaa, on mitattava ja saaliista on otettava vähintään 30 kalan otos biologisia tutkimuksia varten. Jos kaloja saadaan yli 100, niihin on sovellettava satunnaisotantaa.

52 artikla

Merkintäohjelma

Kunkin 46 artiklassa tarkoitettuun koekalastukseen osallistuvan aluksen on pantava täytäntöön merkintäohjelma seuraavasti:

a)

Dissostichus spp. -lajeihin kuuluvista kaloista on kauden aikana merkittävä ja päästettävä takaisin mereen yksi yksilö jokaista elopainotonnia kohden CCAMLR:n merkintäpöytäkirjan mukaisesti. Alukset saavat lopettaa merkitsemisen vasta kun 500 yksilöä on merkitty tai kun ne poistuvat kalastusalueelta merkittyään yhden yksilön jokaista pyydettyä elopainotonnia kohden;

b)

ohjelma on kohdistettava kaiken kokoisiin yksilöihin, jotta saavutetaan merkintävaatimus, joka on yksi yksilö kutakin pyydettyä elopainotonnia kohden. Kaikille takaisin mereen päästetyille yksilöille on tehtävä kaksinkertainen merkintä, ja mereen päästämiset olisi toteutettava mahdollisimman laajalla maantieteellisellä alueella;

c)	kaikkiin merkkeihin on painettava selkeästi yksilöllinen sarjanumero ja palautusosoite siten, että merkkien alkuperä voidaan selvittää, jos merkittyjä yksilöitä joutuu uudelleen saaliiksi;

d)	uudelleenpyydettyjä merkittyjä yksilöitä (eli pyydettyjä kaloja, joissa on aiemmin kiinnitetty merkki) ei saa päästää takaisin, vaikka ne olisivat olleet vapaudessa vain vähän aikaa;

e)	kaikista uudelleenpyydetyistä merkityistä yksilöistä on otettava biologiset näytteet (pituus, paino, sukupuoli, sukurauhasten kehitysaste) ja jos mahdollista digitaalinen valokuva sekä otettava talteen otoliitit ja irrotettu merkki;

f)	kaikki merkkejä koskevat tiedot sekä tiedot takaisin saaduista merkeistä on toimitettava CCAMLR:lle sähköisesti CCAMLR-muodossa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun alus lopetti tämän kalastuksen;

g)	kaikki merkkejä koskevat tiedot sekä tiedot takaisin saaduista merkeistä ja uudelleenpyydetyistä lajeista on myös toimitettava sähköisesti CCAMLR-muodossa asianomaiselle alueelliselle merkintätietokeskukselle CCAMLR:n merkintäpöytäkirjan mukaisesti.

53 artikla

Tieteelliset tarkkailijat

Kullakin 46 artiklassa tarkoitettuun koekalastukseen osallistuvalla kalastusaluksella on koko kalastuskaudella harjoitettavan kalastustoiminnan ajan oltava vähintään kaksi tieteellistä tarkkailijaa, joista toisen on oltava CCAMLR:n kansainvälisen tieteellisen tarkkailusuunnitelman mukaisesti nimetty tarkkailija.

VIII LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

54 artikla

Tieteellinen seuranta

1.   Tätä asetusta ei sovelleta kalastustoimintaan, jota suoritetaan yksinomaan tieteellisiin tutkimustarkoituksiin asianomaisen jäsenvaltion luvalla ja sen alaisuudessa, jos kyseisestä toiminnasta on annettu ennakolta tieto komissiolle ja sille jäsenvaltiolle, jonka vesillä tutkimukset suoritetaan.

2.   Edellä 1 kohdassa määritettyihin tarkoituksiin pyydettyjä meren eliöitä voidaan myydä, varastoida, pitää esillä tai tarjota myyntiin, jos:

a)

ne täyttävät asetuksen (EY) N:o 850/98 liitteessä XII vahvistetut vaatimukset ja yhteisestä kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä joulukuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 104/2000 (30) 2 artiklan mukaisesti hyväksytyt kaupan pitämistä koskevat vaatimukset, tai

b)	ne myydään välittömästi muihin tarkoituksiin kuin ihmisravinnoksi.

55 artikla

Tietojen toimittaminen

Jäsenvaltioiden on lähetettävä pyydettyjen kantojen purettuja määriä koskevat tiedot asetuksen (ETY) N:o 2847/93 mukaisesti komissiolle sähköisessä muodossa käyttäen kussakin kantaa koskevassa taulukossa vahvistettuja kantojen koodeja.

56 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2005.

Ennen 1 päivää tammikuuta 2005 alkaviksi kausiksi vahvistettujen CCAMLR-alueen TACien osalta 44 artiklaa sovelletaan niiden jaksojen alusta, joina TACeja sovelletaan.

---

(1)  EYVL L 358, 31.12.2002, s. 59.

(2)  EUVL L 70, 9.3.2004, s. 8.

(3)  EUVL L 150, 30.4.2004, s. 1.

(4)  EYVL L 115, 9.5.1996, s. 3.

(5)  EYVL L 226, 29.8.1980, s. 48.

(6)  EYVL L 226, 29.8.1980, s. 12.

(7)  EYVL L 29, 1.2.1985, s. 9.

(8)  EYVL L 137, 19.5.2001, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 831/2004 (EUVL L 127, 29.4.2004, s. 33).

(9)  EYVL L 132, 21.5.1987, s. 9.

(10)  EYVL L 276, 10.10.1983, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1965/2001 (EYVL L 268, 9.10.2001, s. 23).

(11)  EYVL L 261, 20.10.1993, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1954/2003 (EUVL L 289, 7.11.2003, s. 1).

(12)  EYVL L 171, 6.7.1994, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 813/2004 (EUVL L 150, 30.4.2004, s. 32).

(13)  EYVL L 171, 6.7.1994, s. 7.

(14)  EUVL L 97, 1.4.2004, s. 16.

(15)  EYVL L 9, 15.1.1998, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 812/2004 (EUVL L 150, 30.4.2004, s. 12).

(16)  EYVL L 125, 27.4.1998, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 602/2004 (EUVL L 97, 1.4.2004, s. 30).

(17)  EYVL L 191, 7.7.1998, s. 10.

(18)  EUVL L 70, 9.3.2004, s. 8.

(19)  EUVL L 333, 20.12.2003, s. 17.

(20)  EYVL L 274, 25.9.1986, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 3259/94 (EYVL L 339, 29.12.1994, s. 11).

(21)  EYVL 137, 19.5.2001, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 831/2004 (EUVL L 127, 29.4.2004, s. 33).

(22)  EYVL L 351, 28.12.2002, s. 6.

(23)  EUVL L 396, 31.12.2004, s. 4.

(24)  EYVL L 365, 31.12.1991, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).

(25)  EYVL L 270, 13.11.1995, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2003.

(26)  EYVL L 186, 28.7.1993, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2003.

(27)  EUVL L 344, 31.12.2003, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1928/2004 (EUVL L 332, 6.11.2004, s. 5).

(28)  EUVL L 5, 9.1.2004, s. 25—35.

(29)  EUVL L 97, 1.4.2004, s. 1.

(30)  EYVL L 17, 21.1.2000, s. 22, asetus sellaisena kuin se on muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

---