ISSN 1725-261X

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 390

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

47. vuosikerta
31. joulukuuta 2004


Sisältö

 

I   Säädökset, jotka on julkaistava

Sivu

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 2239/2004/EY, tehty 17 päivänä marraskuuta 2004, yhteisön osallistumisesta Euroopan audiovisuaalisen observatorion toimintaan tehdyn neuvoston päätöksen 1999/784/EY muuttamisesta

1

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2240/2004, annettu 15 päivänä joulukuuta 2004, demokratian ja oikeusvaltion kehittämisen ja lujittamisen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen yleistavoitetta edistävien kehitysyhteistyötoimien täytäntöönpanoa koskevista vaatimuksista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 975/1999 muuttamisesta

3

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 2241/2004/EY, tehty 15 päivänä joulukuuta 2004, yhteisön yhteisistä puitteista tutkintojen ja pätevyyksien selkeyttämiseksi (Europass)

6

 

*

Neuvoston asetus (EY) N:o 2242/2004, annettu 22 päivänä joulukuuta 2004, demokratian ja oikeusvaltion kehittämisen ja lujittamisen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen yleistavoitetta kolmansissa maissa yhteisön yhteistyöpolitiikan puitteissa edistävien yhteisön toimien, jotka ovat muita kuin kehitysyhteistyötoimia, täytäntöönpanoa koskevista vaatimuksista annetun asetuksen (EY) N:o 976/1999 muuttamisesta

21

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/108/EY, annettu 15 päivänä joulukuuta 2004, sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä ja direktiivin 89/336/ETY kumoamisesta ( 1 )

24

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/109/EY, annettu 15 päivänä joulukuuta 2004, säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettavien arvopaperien liikkeeseenlaskijoita koskeviin tietoihin liittyvien avoimuusvaatimusten yhdenmukaistamisesta ja direktiivin 2001/34/EY muuttamisesta

38

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


I Säädökset, jotka on julkaistava

31.12.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 390/1


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS N:o 2239/2004/EY,

tehty 17 päivänä marraskuuta 2004,

yhteisön osallistumisesta Euroopan audiovisuaalisen observatorion toimintaan tehdyn neuvoston päätöksen 1999/784/EY muuttamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 157 artiklan 3 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen (1),

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Neuvosto päätti päätöksellä 1999/784/EY (4), että Euroopan yhteisöstä tulee Euroopan audiovisuaalisen observatorion (jäljempänä ’observatorio’) jäsen, jotta se voi tukea observatorion toimintaa. Observatorio parantaa osaltaan yhteisön audiovisuaalialan kilpailukykyä kehittämällä alan yrityksille ja erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille suunnattua tiedottamista ja auttamalla niitä saamaan selkeämmän kuvan alan markkinoista.

(2)

Multimedia ja uudet teknologiat tulevat saamaan yhä suuremman roolin audiovisuaalialalla. Observatorio voi säilyttää tärkeän roolinsa vain, jos sen kykyä seurata tätä uusinta kehitystä vahvistetaan vaatimusten mukaisesti.

(3)

Vaikka perustamissopimuksessa määrätään henkilöiden, tavaroiden ja palvelujen vapaasta liikkuvuudesta, tiedon puute monista eroista kansallisissa määräyksissä vero- ja työlainsäädännön alalla rajoittaa audiovisuaalisten tavaroiden ja palveluiden vapaata liikkuvuutta. Observatorio voisi myötävaikuttaa positiivisesti keräämällä ja tarjoamalla asiantuntemusta ja systemaattista tietoa vero- ja työlainsäädännöstä, tekijänoikeuksista ja kuluttajansuojalainsäädännöstä.

(4)

Aiheesta ”Televisio ilman rajoja”4 päivänä syyskuuta 2003 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa todetaan, että olisi laadittava vuosittainen vertailuarviointikertomus jäsenvaltioiden edistymisestä digitaalitelevision saattamisessa vammaisten ulottuville, minkä vuoksi observatoriota olisi pyydettävä keräämään vuosittaisia tietoja siitä, millä tasolla televisiopalveluja saatetaan vammaisten ulottuville, mukaan lukien tekstitys, kuvailutulkkaus ja viittomakielinen tulkkaus kaikissa Euroopan unionin tai Euroopan neuvoston jäsenvaltioissa.

(5)

Yhteisön osallistuminen observatorion toimintaan on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi tukea observatorion toimintaa.

(6)

On asianmukaista jatkaa tätä osallistumista sen kauden ajan, jonka observatorio tarvitsee hyväksyäkseen linjaukset tulevaa toimintaansa varten vuodesta 2006 eteenpäin.

(7)

Päätös 1999/784/EY olisi tämän vuoksi muutettava vastaavasti,

OVAT PÄÄTTÄNEET SEURAAVAA:

Ainoa artikla

Korvataan päätöksen 1999/784/EY 5 artikla seuraavasti:

”5 artikla

Tätä päätöstä sovelletaan sen tekemistä seuraavan seitsemännen vuoden viimeisen kuukauden viimeiseen päivään saakka.”

Tehty Brysselissä 17 päivänä marraskuuta 2004.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

J. BORELL FONTELLES

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. NICOLAÏ


(1)  EUVL C 98, 23.4.2004, s. 34.

(2)  EUVL C 241, 28.9.2004, s. 15.

(3)  Euroopan parlamentin lausunto, annettu 21. huhtikuuta 2004 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä) ja neuvoston päätös, tehty 25. lokakuuta 2004.

(4)  EYVL L 307, 2.12.1999, s. 61.


31.12.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 390/3


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 2240/2004,

annettu 15 päivänä joulukuuta 2004,

demokratian ja oikeusvaltion kehittämisen ja lujittamisen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen yleistavoitetta edistävien kehitysyhteistyötoimien täytäntöönpanoa koskevista vaatimuksista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 975/1999 muuttamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 179 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa säädettyä menettelyä (1),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Yhteisön toiminnan ihmisoikeuksien ja demokratian periaatteiden edistämiseksi, sellaisena kuin se määritellään Euroopan unionin tehtävästä ihmisoikeuksien ja demokratisoitumisen edistämisessä kolmansissa maissa 8 päivänä toukokuuta 2001 annetussa komission tiedonannossa neuvostolle ja Euroopan parlamentille, on määrä jatkua vuoden 2004 jälkeen. Asetus (EY) N:o 975/1999 (2) on osoittautunut ihmisoikeus- ja demokratisointitoimiin kehitysmaissa ja muissa kolmansissa maissa kohdistuvan yhteisön teknisen ja taloudellisen tuen täytäntöönpanon osalta riittäväksi oikeudelliseksi välineeksi pyrittäessä saavuttamaan yleistavoitteet tällä alalla. Tämän asetuksen voimassaoloaika kuitenkin päättyy 31 päivänä joulukuuta 2004. Tämän vuoksi voimassaoloaikaa on tarpeen pidentää.

(2)

Asetukseen (EY) N:o 975/1999 sisältyvien rahoituspuitteiden ja ihmisoikeuksiin ja demokratisointiin vuoteen 2006 asti kohdistettavien ohjeellisten määrärahojen välisen suhteen perusteella tässä asetuksessa vahvistetaan ohjelman jatketuksi kestoajaksi rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta 6 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (3) 33 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(3)

EU:n vaalitarkkailutehtävien toteuttamisen osalta asetuksen (EY) N:o 975/1999 säännökset tuen täytäntöönpanomenettelyistä olisi saatettava yhdenmukaisiksi Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (4) oikeudellisten vaatimusten kanssa.

(4)

Yhteisön taloudellisten etujen suojelu sekä petosten ja muiden väärinkäytösten torjuminen ovat olennainen osa asetusta (EY) N:o 975/1999. Erityisesti kyseisen asetuksen nojalla tehtävissä sopimuksissa komissio olisi valtuutettava toteuttamaan toimenpiteitä, joista säädetään komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetussa neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 (5).

(5)

Asetuksen (EY) N:o 975/1999 täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY mukaisesti (6).

(6)

Asetus (EY) N:o 975/1999 olisi näin ollen muutettava vastaavasti,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 975/1999 seuraavasti:

1)

Lisätään 2 artiklan 2 kohtaan kohta seuraavasti:

”h)

tukemaan toimia, joilla edistetään Yhdistyneiden Kansakuntien elimissä, erityisvirastoissa ja aluejärjestöissä muodostettavien demokraattisten maiden ryhmittymien perustamista.”

2)

Lisätään 4 artiklan 1 kohdan loppuun virke seuraavasti:

”EU:n vaalitarkkailutehtävien ja ”amicus curiae” -menettelyjen tapauksissa luonnolliset henkilöt voivat saada rahoitustukea tämän asetuksen nojalla.”

3)

Korvataan 5 artiklan ensimmäinen virke seuraavasti:

”Jotta 4 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetut kumppanit voivat saada yhteisön tukea, niiden päätoimipaikan on oltava sellaisessa kolmannessa maassa, joka voi saada yhteisön tukea tämän asetuksen nojalla, tai jossakin yhteisön jäsenvaltiossa.”

4)

Korvataan 7 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Tämän asetuksen mukainen yhteisön rahoitus annetaan avustusten tai sopimusten muodossa. Edellä 2 artiklassa tarkoitetuissa toimissa EU:n vaalitarkkailijat, jotka on palkattu ihmisoikeuksiin ja demokratisointiin varatuista määrärahoista, otetaan työhön komission vahvistamien menettelyjen mukaisesti.”

5)

Korvataan 10 artiklan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Rahoituspuitteet tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi 1 päivänä tammikuuta 2005 alkavalle ja 31 päivänä joulukuuta 2006 päättyvälle kaudelle ovat 134 miljoonaa euroa.”

6)

Korvataan 11 ja 12 artikla seuraavasti:

”11 artikla

1.   Komissio hyväksyy puitteet yhteisön toimien ohjelmasuunnittelua ja määrittämistä varten.

Nämä puitteet koostuvat erityisesti seuraavista:

a)

monivuotiset tavoiteohjelmat ja näiden ohjelmien vuotuiset tarkistukset,

b)

vuotuiset työohjelmat.

Tietyissä tilanteissa voidaan hyväksyä erityistoimenpiteitä, jotka eivät sisälly vuotuiseen työohjelmaan.

2.   Komissio antaa vuosittain kertomuksen, jossa vahvistetaan tulevan vuoden ohjelmasuunnittelu alueittain ja sektoreittain, ja raportoi myöhemmin täytäntöönpanosta Euroopan parlamentille.

Komissio vastaa yleisten monivuotisten puitteiden mukaisesti määriteltyjen vuotuisten työohjelmien hallinnoinnista ja mukauttamisesta tämän asetuksen ja joustavuuteen liittyvien vaatimusten mukaisesti. Tehtyjen päätösten on ilmennettävä Euroopan unionin ensisijaisia tavoitteita ja suurimpia huolenaiheita demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen vahvistamisessa, ja niissä on otettava huomioon ohjelmien ainutlaatuisuus. Komissio pitää Euroopan parlamentin ajan tasalla menettelyjen osalta.

3.   Komissio panee täytäntöön tässä asetuksessa tarkoitetut yhteisön toimet noudattaen voimassa olevaa talousarviomenettelyä ja muita voimassa olevia menettelyjä, erityisesti Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetussa neuvoston asetuksessa (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (7) säädettyjä menettelyjä.

12 artikla

1.   Edellä 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut välineet hyväksytään 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

Komissio hyväksyy 11 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin vuotuisiin työohjelmiin tehtävät muutokset silloin, kun ne eivät ylitä 20:tä prosenttia työohjelmiin myönnetystä kokonaismäärästä eivätkä olennaisesti muuta työohjelmiin sisältyvien hankkeiden ja ohjelmien luonnetta. Komissio tiedottaa asiasta 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle komitealle.

2.   Rahoituspäätökset hankkeista ja ohjelmista, jotka eivät kuulu vuotuisiin työohjelmiin ja jotka suuruudeltaan ylittävät miljoona euroa, hyväksytään 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 14 artiklan soveltamista.”

7)

Korvataan 13 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY (1) 4 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan 30 päiväksi.”

8)

Poistetaan 15 artiklan toinen virke.

9)

Korvataan 17 artikla seuraavasti:

”17 artikla

Kaikissa tämän asetuksen nojalla tehtävissä sopimuksissa on nimenomaisesti edellytettävä, että komissio ja tilintarkastustuomioistuin käyttävät oikeuttaan tarkastaa kaikkien yhteisöltä varoja saaneiden toimeksisaajien ja alihankkijoiden asiakirjat ja tehdä näiden luo tarkastuskäyntejä. Sovelletaan komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annettua neuvoston asetusta (Euratom, EY) N:o 2185/96 (8).”

10)

Korvataan 20 artiklan toisessa alakohdassa ilmaisu ”31 päivään joulukuuta 2004” ilmaisulla ”31 päivään joulukuuta 2006”.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 15 päivänä joulukuuta 2004.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

J. BORRELL FONTELLES

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. NICOLAÏ


(1)  Euroopan parlamentin lausunto, annettu 22. huhtikuuta 2004 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 2. joulukuuta 2004.

(2)  EYVL L 120, 8.5.1999, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).

(3)  EYVL C 172, 18.6.1999, s. 1, sopimus sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä 2003/429/EY (EUVL L 147, 14.6.2003, s. 25).

(4)  EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

(5)  EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

(6)  EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(7)  EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

(8)  EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.


31.12.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 390/6


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS N:o 2241/2004/EY,

tehty 15 päivänä joulukuuta 2004,

yhteisön yhteisistä puitteista tutkintojen ja pätevyyksien selkeyttämiseksi (Europass)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 149 ja 150 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Tutkinto- ja pätevyysvaatimuksien selkeyttäminen helpottaa elinikäiseen oppimiseen liittyvää liikkuvuutta Euroopassa ja edesauttaa sen vuoksi laadukkaan yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kehittämistä sekä helpottaa ammatillista liikkuvuutta eri maiden ja toimialojen välillä.

(2)

Nizzassa 7 ja 9 päivänä joulukuuta 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston vahvistamassa liikkuvuutta koskevassa toimintasuunnitelmassa (4) ja opiskelijoiden, koulutuksessa olevien, vapaaehtoisten, opettajien ja kouluttajien liikkuvuudesta Euroopan yhteisössä 10 päivänä heinäkuuta 2001 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksessa 2001/613/EY (5) kehotettiin saattamaan tutkinto- ja pätevyysvaatimusten selkeyttä lisäävät asiakirjat yleiseen käyttöön tavoitteena eurooppalaisen pätevyysalueen luominen. Ammattitaitoa ja liikkuvuutta koskevassa komission toimintasuunnitelmassa kehotettiin kehittämään ja vahvistamaan tutkintojen selkeyttä ja siirrettävyyttä tukevia välineitä liikkuvuuden helpottamiseksi eri aloilla ja niiden välillä. Lisätoimia tutkintotodistuksia ja pätevyysvaatimuksia selkeyttävien välineiden ottamiseksi käyttöön vaati niin ikään Barcelonassa 15—16 päivänä maaliskuuta 2002 kokoontunut Eurooppa-neuvosto. Ammattitaidosta ja liikkuvuudesta 3 päivänä kesäkuuta 2002 annetussa neuvoston päätöslauselmassa (6) ja elinikäisestä oppimisesta 27 päivänä kesäkuuta 2002 annetussa neuvoston päätöslauselmassa (7) kehotetaan lisäämään yhteistyötä muiden muassa jo käytössä oleviin välineisiin perustuvien selkeyttä lisäävien puitteiden luomiseksi.

(3)

Ammatillisen koulutuksen tehostetun yhteistyön edistämisestä Euroopassa 19 päivänä joulukuuta 2002 annetussa neuvoston päätöslauselmassa (8) kehotettiin lisäämään ammatillisen koulutuksen avoimuutta käyttämällä ja järkeistämällä viestintävälineitä ja -verkkoja, esimerkiksi yhdistämällä yksiin puitteisiin olemassa olevia välineitä. Puitteitten pitäisi koostua kokoelmasta asiakirjoja, joilla on yhteinen ”tuotenimi” ja logo, jonka tukena on riittävän tasoinen tietojärjestelmä ja jota tehdään tunnetuksi pitkäjänteisin toimin Euroopan ja kansallisella tasolla.

(4)

Viime vuosina sekä yhteisön että kansainvälisellä tasolla on kehitetty välineitä helpottamaan Euroopan kansalaisten mahdollisuuksia osoittaa tutkintonsa ja pätevyytensä hakiessaan työtä tai opiskelupaikkaa. Näihin välineisiin kuuluvat 11 päivänä maaliskuuta 2002 annetussa komission suosituksessa 2002/236/EY (9) ehdotettu ansioluettelon yhteinen eurooppalainen malli, 11 päivänä huhtikuuta 1997 Lissabonissa hyväksytyssä korkea-asteen koulutusta koskevien tutkintojen tunnustamisesta Euroopan alueella tehdyssä yleissopimuksessa suositeltu korkeakoulututkintotodistuksen liite, vuorottelu- ja erityisesti oppisopimuskoulutusta koskevien eurooppalaisten koulutusjaksojen edistämisestä 21 päivänä joulukuuta 1998 tehdyllä neuvoston päätöksellä 1999/51/EY (10) perustettu Europass-todistus, ammattitutkintotodistuksen liite ja Euroopan neuvoston kehittämä eurooppalainen kielisalkku. Näiden välineiden tulisi sisältyä yhteisiin puitteisiin.

(5)

Yhteisiin puitteisiin tulisi voida myöhemmin lisätä muita saman tarkoituksen mukaisia asiakirjoja, kunhan täytäntöönpanorakenne ja -menettelyt on luotu ja ne ovat toiminnassa. Yhteisiä puitteita voitaisiin erityisesti myöhemmin laajentaa kattamaan väline, jonka tavoitteena on haltijan tietotekniikan alan pätevyyksien kirjaaminen.

(6)

Laadukkaiden tieto- ja ohjauspalvelujen tarjoaminen on merkittävä tekijä pyrittäessä parantamaan tutkinto- ja pätevyysvaatimusten selkeyttä. Nykyisten palvelujen ja verkkojen panos on jo nyt merkittävä, ja sitä voitaisiin tehostaa tiiviimmällä yhteistyöllä, mikä lisäisi yhteisön toimien tuomaa lisäarvoa.

(7)

Sen vuoksi olisi varmistettava tällä päätöksellä toteutettavien toimien johdonmukaisuus ja täydentävyys suhteessa muihin asiaa koskeviin yhteisön toimintalinjoihin, välineisiin ja toimiin. Viimeksi mainittuihin kuuluvat yhteisön tasolla neuvoston asetuksella (ETY) N:o 337/75 (11) perustettu Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus Cedefop, neuvoston asetuksella (ETY) N:o 1360/90 (12) perustettu Euroopan koulutussäätiö ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1612/68 täytäntöönpanosta avointen työpaikkojen ja työhakemusten välittämisen osalta 23 päivänä joulukuuta 2002 tehdyllä komission päätöksellä 2003/8/EY (13) perustettu Euroopan työnvälitysverkosto Eures. Lisäksi kansainvälisellä tasolla on Euroopan neuvoston ja Unescon perustama eurooppalaisten korkeakoulututkintojen ja liikkuvuuden tunnustamisen kansallisten tiedotuskeskusten verkko (ENIC).

(8)

Päätöksellä 1999/51/EY perustettu Europass-todistus olisi sen vuoksi korvattava vastaavalla mutta alaltaan laajemmalla asiakirjalla, johon kirjattaisiin tasosta ja kohteesta riippumatta kaikki oppimistarkoituksissa ulkomailla eri puolilla Eurooppaa vietetyt jaksot, jotka täyttävät asianmukaiset laatuvaatimukset.

(9)

Kansallisten elinten olisi toteutettava Europass-järjestely Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (14) 54 artiklan 2 kohdan c alakohdan ja 3 kohdan mukaisesti.

(10)

Osallistumisen olisi oltava avoin liittymässä oleville valtioille, Euroopan talousalueeseen kuuluville muille kuin yhteisön jäsenvaltioille sekä Euroopan unionin jäsenyyttä hakeneille ehdokasmaille yhteisön ja näiden maiden välisiä suhteita säänteleviin asiakirjoihin sisältyvien asiaa koskevien säännösten mukaisesti. Myös Euroopan unionin alueella vakituisesti asuvien kolmansien maiden kansalaisten olisi voitava hyötyä järjestelmästä.

(11)

Työmarkkinaosapuolilla on merkittävä asema tämän päätöksen alalla, ja ne olisi otettava mukaan päätöksen täytäntöönpanoon. Työmarkkinaosapuolten ja jäsenvaltioiden viranomaisten edustajista koostuvalle yhteisen ammatillista koulutusta koskevan politiikan toteuttamisen yleisperiaatteista 2 päivänä huhtikuuta 1963 tehdyllä neuvoston päätöksellä 63/266/ETY (15) perustetulle ammatillisen koulutuksen neuvoa-antavalle komitealle olisi tiedotettava säännöllisesti tämän päätöksen täytäntöönpanosta. Euroopan tasolla toimivilla työmarkkinaosapuolilla ja muilla asianmukaisilla sidosryhmillä, koulutuslaitokset mukaan lukien, tulee olemaan erityinen asema Europass-puitteisiin myöhemmin mahdollisesti sisällytettävien avoimuusaloitteiden osalta.

(12)

Tämän päätöksen tavoitetta, joka on yhteisön yhteisten puitteiden aikaansaaminen tutkintojen ja pätevyyksien selkeyttämiseksi, ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan se voidaan toteuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(13)

Tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (16) mukaisesti.

(14)

Päätös 1999/51/EY olisi kumottava,

OVAT TEHNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

Tällä päätöksellä perustetaan yhteisön puitteet tutkinto- ja pätevyysvaatimusten selkeyttämiseksi luomalla henkilökohtainen, koordinoitu asiakirjoista koostuva kansio (Europass), jota kansalaiset voivat halutessaan käyttää osoittaakseen ja esittääkseen tutkintonsa ja pätevyytensä eri puolilla Eurooppaa. Europass-järjestelyn tai jonkin Europass-asiakirjan käyttämisestä ei synny muita velvollisuuksia tai oikeuksia kuin mitä tässä päätöksessä määritellään.

2 artikla

Europass-asiakirjat

Europass-asiakirjat ovat

a)

jäljempänä 5 artiklassa tarkoitettu Europass-ansioluettelo;

b)

jäljempänä 6—9 artiklassa tarkoitetut asiakirjat;

c)

muut asiakirjat, jotka komissio on hyväksynyt Europass-asiakirjoiksi liitteessä I esitettyjen vaatimusten sekä 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

3 artikla

Työmarkkinaosapuolet

Komissio kuulee Euroopan tasolla toimivia työmarkkinaosapuolia ja muita asianmukaisia sidosryhmiä, koulutuslaitokset mukaan lukien, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn soveltamista.

4 artikla

Komiteamenettely

1.   Edellä 2 artiklan c alakohtaa sovellettaessa komissiota avustaa kyseessä olevan asiakirjan luonteesta riippuen yhteisön koulutusalan Sokrates-toimintaohjelman toisesta vaiheesta 24 päivänä tammikuuta 2000 tehdyllä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 253/2000/EY (17) perustettu Sokrates-komitea ja/tai yhteisön ammatillista koulutusta koskevasta Leonardo da Vinci -toimintaohjelmasta 26 päivänä huhtikuuta 1999 tehdyllä neuvoston päätöksellä 1999/382/EY (18) perustettu Leonardo-komitea.

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklaa, ottaen huomioon kyseisen päätöksen 8 artiklan säännökset.

5 artikla

Europass-ansioluettelo

Europass-ansioluettelolla tarjotaan kansalaisille mahdollisuus esittää selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla tiedot kaikista tutkinnoistaan ja pätevyyksistään. Europass-ansioluettelo on liitteen II mukainen.

6 artikla

Europass—Mobility-passi

Europass—Mobility-passiin kirjataan haltijan kotimaansa ulkopuolella suorittamat oppimisjaksot. Europass—Mobility-passi on liitteen III mukainen.

7 artikla

Korkeakoulututkintotodistuksen Europass-liite

Korkeakoulututkintotodistuksen Europass-liitteessä annetaan tietoja haltijan suorittamista korkea-asteen opinnoista. Korkeakoulututkintotodistuksen Europass-liite on liitteen IV mukainen.

8 artikla

Europass-kielisalkku

Europass-kielisalkku tarjoaa kansalaisille mahdollisuuden esittää kielitaitonsa. Europass-kielisalkku on liitteen V mukainen.

9 artikla

Ammattitutkintotodistuksen Europass-liite

Ammattitutkintotodistuksen Europass-liitteessä annetaan kuvaus ammattitutkintotodistukseen liittyvästä pätevyydestä ja kelpoisuudesta. Ammattitutkintotodistuksen Europass-liite on liitteen VI mukainen.

10 artikla

Europass-tietojärjestelmä Internetissä

Tämän päätöksen täytäntöönpanoa varten komissio ja asiaankuuluvat kansalliset viranomaiset toimivat yhteistyössä Internet-pohjaisen Europass-tietojärjestelmän perustamiseksi ja sen hallinnoimiseksi. Tietojärjestelmään kuuluu yhteisön tasolla hallinnoitavia osia ja kansallisella tasolla hallinnoitavia osia. Europass-puitteita tukeva tietojärjestelmä on liitteen VII mukainen.

11 artikla

Kansalliset Europass-keskukset

1.   Kukin jäsenvaltio vastaa tämän päätöksen täytäntöönpanosta kansallisella tasolla. Kunkin jäsenvaltion on tätä varten nimettävä kansallinen Europass-keskus, joka vastaa kaiken tähän päätökseen liittyvän toiminnan koordinoinnista kansallisella tasolla ja tarvittaessa korvaa tai kehittää vastaavaa toimintaa tällä hetkellä hoitavia elimiä.

Perustetaan kansallisten Europass-keskusten Euroopan laajuinen verkko. Komissio koordinoi sen toimintaa.

2.   Kansalliset Europass-keskukset

a)

koordinoivat Europass-asiakirjojen saataville saattamiseen tai myöntämiseen liittyviä toimia yhteistyössä asiaankuuluvien kansallisten elinten kanssa tai tarvittaessa suorittavat tällaiset toimet;

b)

perustavat kansallisen tietojärjestelmän ja hallinnoivat sitä 10 artiklan mukaisesti;

c)

edistävät Europass-järjestelyn käyttöä muun muassa Internet-pohjaisten palvelujen kautta;

d)

varmistavat yhteistyössä asiaankuuluvien kansallisten elinten kanssa, että yksittäisten kansalaisten saatavilla on riittävästi tietoa ja ohjausta Europass-järjestelystä ja siihen liittyvistä asiakirjoista;

e)

helpottavat tietojen ja ohjauksen tarjoamista oppimismahdollisuuksista koko Euroopassa, koulutusjärjestelmien rakenteesta ja muista oppimistarkoituksessa tapahtuvaan liikkuvuuteen liittyvistä kysymyksistä, erityisesti toimimalla tiiviisti yhteistyössä asiaankuuluvien yhteisön ja kansallisten palvelujen kanssa ja tarjoamalla kansalaisille tarvittaessa alustavan oppaan liikkuvuuteen;

f)

hallinnoivat kansallisella tasolla kaikkeen tähän päätökseen liittyvään toimintaan myönnettävää yhteisön rahoitustukea;

g)

osallistuvat Europass-keskusten Euroopan laajuiseen verkkoon.

3.   Kansallinen Europass-keskus toimii kansallisen tason täytäntöönpanoelimenä asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 54 artiklan 2 kohdan c alakohdan ja 3 kohdan mukaisesti.

12 artikla

Komission ja jäsenvaltioiden yhteiset tehtävät

Komissio ja jäsenvaltiot

a)

varmistavat, että yhteisön ja kansallisella tasolla toteutetaan riittävästi edistämis- ja tiedotustoimia, jotka kattavat muun muassa kansalaiset, koulutuslaitokset ja työmarkkinaosapuolet sekä yritykset, PK-yritykset mukaan lukien, ja joilla tarvittaessa tuetaan ja integroidaan Europass-keskusten toimia;

b)

varmistavat riittävän yhteistyön asianmukaisella tasolla asiaankuuluvien palvelujen, erityisesti Eures-palvelun ja muiden yhteisön palvelujen kanssa;

c)

ryhtyvät toimiin yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseksi, erityisesti antamalla tietoa kaikille asiaankuuluville tekijöille;

d)

varmistavat kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien, koulutuslaitokset ja työmarkkinaosapuolet mukaan lukien, osallistumisen tämän päätöksen täytäntöönpanoon;

e)

varmistavat, että kaikessa tämän päätöksen täytäntöönpanoon liittyvässä toiminnassa täysin noudatetaan asiaa koskevia henkilötietojen käsittelyä ja yksityisyyden suojaa koskevia yhteisön ja kansallisia säännöksiä.

13 artikla

Komission tehtävät

1.   Komissio varmistaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tämän päätöksen perusteella täytäntöönpantavien toimien yleisen johdonmukaisuuden suhteessa muihin asiaankuuluviin yhteisön toimintalinjoihin, välineisiin ja toimiin erityisesti yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen, nuorison, työllisyyden, sosiaalisen osallisuuden sekä tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen alalla.

2.   Komissio turvaa Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) asiantuntemuksen tämän päätöksen panemisessa täytäntöön asetuksen (ETY) N:o 337/75 mukaisesti. Samoilla edellytyksillä ryhdytään asiaa koskevilla aloilla komission johdolla koordinoimaan asetuksella (ETY) N:o 1360/90 perustetun Euroopan koulutussäätiön kanssa.

3.   Komissio antaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja muille asiaankuuluville elimille, erityisesti ammatillisen koulutuksen neuvoa-antavalle komitealle, säännöllisesti tietoja tämän päätöksen täytäntöönpanosta.

14 artikla

Osallistuvat maat

1.   Tässä päätöksessä tarkoitettuun toimintaan voivat osallistua liittymässä olevat valtiot ja Euroopan talousalueeseen kuuluvat muut kuin yhteisön jäsenvaltiot ETA-sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti.

2.   Euroopan unionin jäsenyyttä hakeneet ehdokasmaat voivat myös osallistua kyseisiä maita koskevien Eurooppa-sopimusten mukaisesti.

15 artikla

Arviointi

Viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2008 ja sen jälkeen joka neljäs vuosi komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän päätöksen täytäntöönpanosta arviointikertomuksen, joka perustuu riippumattoman elimen tekemään arviointiin.

16 artikla

Rahoitusta koskevat säännökset

Budjettivallan käyttäjä myöntää vuotuiset määrärahat rahoitusnäkymien rajoissa. Tästä päätöksestä johtuvia menoja hallinnoidaan liitteessä VIII esitetyn mukaisesti.

17 artikla

Kumoaminen

Kumotaan päätös 1999/51/EY.

18 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.

19 artikla

Osoitus

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Strasbourgissa 15 päivänä joulukuuta 2004.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

J. BORELL FONTELLES

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. NICOLAÏ


(1)  EUVL C 117, 30.4.2004, s. 12.

(2)  EUVL C 121, 30.4.2004, s. 10.

(3)  Euroopan parlamentin lausunto, annettu 22. huhtikuuta 2004 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 21. lokakuuta 2004 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä) ja Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 14. joulukuuta 2004 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(4)  EYVL C 371, 23.12.2000, s. 4.

(5)  EYVL L 215, 9.8.2001, s. 30.

(6)  EYVL C 162, 6.7.2002, s. 1.

(7)  EYVL C 163, 9.7.2002, s. 1.

(8)  EYVL C 13, 18.1.2003, s. 2.

(9)  EYVL L 79, 22.3.2002, s. 66.

(10)  EYVL L 17, 22.1.1999, s. 45.

(11)  EYVL L 39, 13.2.1975, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1655/2003 (EUVL L 245, 29.9.2003, s. 41).

(12)  EYVL L 131, 23.5.1990, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1648/2003 (EUVL L 245, 29.9.2003, s. 22).

(13)  EYVL L 5, 10.1.2003, s. 16.

(14)  EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

(15)  EYVL 63, 20.4.1963, s. 1338.

(16)  EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(17)  EYVL L 28, 3.2.2000, s. 1, päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 885/2004 (EUVL L 168, 1.5.2004, s. 1).

(18)  EYVL L 146, 11.6.1999, s. 33, päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 885/2004.


LIITE I

Päätöksen 2 artiklan c alakohdassa tarkoitettujen uusien Europass-asiakirjojen käyttöönottokriteerit

Kaikkien uusien Europass-asiakirjojen olisi täytettävä seuraavat vähimmäisvaatimukset:

1.

Tarkoitus: Europass-asiakirjojen tarkoituksena olisi oltava erityisesti tutkimus- ja pätevyysvaatimusten selkeyden parantaminen;

2.

Eurooppalainen ulottuvuus: Europass-asiakirjoja olisi voitava soveltaa kaikissa jäsenvaltioissa sanotun vaikuttamatta niiden vapaaehtoiseen luonteeseen;

3.

Kielellinen kattavuus: Europass-asiakirjojen mallien olisi oltava saatavilla vähintään kaikilla Euroopan unionin virallisilla kielillä;

4.

Toteutettavuus: Europass-asiakirjoja olisi voitava levittää tehokkaasti sekä paperiversioina että sähköisessä muodossa tarvittaessa niitä myöntävien elinten välityksellä.


LIITE II

EUROPASS-ANSIOLUETTELO

1.   Kuvaus

1.1

Europass-ansioluettelo perustuu suosituksessa 2002/236/EY ehdotettuun ansioluettelon eurooppalaiseen malliin.

Europass-ansioluettelo on asiakirja, jonka avulla kansalainen voi esittää tutkintonsa ja pätevyytensä systemaattisen, kronologisen ja joustavan mallin mukaisesti. Eri kenttien täyttämiseen annetaan ohjeita, ja luettelon täyttöä helpottamaan on kehitetty neuvoja ja esimerkkejä.

1.2

Europass-ansioluettelon eri osioissa voi esittää

tietoja henkilökohtaisista seikoista, kielitaidosta, työkokemuksesta sekä koulutuksesta

tietoja haltijan muista taidoista, etenkin teknisistä, organisatorisista, taiteellisista ja sosiaalisista taidoista

lisätietoja, jotka voidaan antaa Europass-ansioluetteloon lisättävissä liitteissä.

1.3

Europass-ansioluettelo on henkilökohtainen asiakirja, johon haltijat kirjaavat tiedot itse.

1.4

Malli on varsin yksityiskohtainen, mutta kukin voi päättää itse, mitkä kentät täyttää. Jos lomake täytetään sähköisesti — joko tietokoneelle ladattuna tai online-tilassa — haltijan pitäisi voida poistaa ne kentät, joita hän ei halua täyttää. Jos joku ei esimerkiksi ilmoita sukupuoltaan tai hänellä ei ole ilmoittaa teknistä taitoa, nämä kentät hänen pitäisi voida poistaa niin, ettei tyhjiä kenttiä näy ruudulla tai paperilla.

1.5

Europass-ansioluettelo on Europass-järjestelyn ydin: kansalaisen Europass-kansiossa on hänen itsensä täyttämä Europass-ansioluettelo ja vaihteleva määrä muita Europass-asiakirjoja sen mukaan, millainen hänen opinto- ja työhistoriansa on. Sähköisen Europass-ansioluettelon eri osioista pitäisi voida luoda linkkejä muihin Europass-asiakirjoihin, jolloin esimerkiksi koulutusosiossa olisi linkki korkeakoulu- tai ammattitutkintotodistuksen liitteeseen.

1.6

Tämän päätöksen 12 artiklan e alakohdan mukaisesti toimivaltaisten viranomaisten olisi tarvittavin toimin varmistettava — erityisesti sähköisen asiakirjan osalta — että Europass-ansioluettelon hallinnossa noudatetaan täysimääräisesti asiaan liittyviä henkilötietojen käsittelyä ja yksityisyyden suojaa koskevia yhteisön ja kansallisia säännöksiä.

2.   Europass-ansioluettelon yhteinen rakenne

Seuraavassa laatikossa esitetään Europass-ansioluettelon rakenne ja teksti. Sekä paperisen että sähköisen version ulkoasusta ja muutoksista rakenteeseen ja tekstiin sovitaan komission ja toimivaltaisten kansallisten viranomaisten kesken.

Kursivoituna esitetty teksti on tarkoitettu ohjeeksi asiakirjan täyttämiseen.

Image


LIITE III

EUROPASS—MOBILITY-PASSI

1.   Kuvaus

1.1

Europass—Mobility-passiin kirjataan yhteistä eurooppalaista muotoa käyttäen 1.2 kohdassa määriteltyjä eurooppalaisia koulutusjaksoja.

Se on henkilökohtainen asiakirja, johon tehdään merkintä haltijan suorittamasta eurooppalaisesta koulutusjaksosta. Europass—Mobility-passin avulla haltijan on helpompi osoittaa, mitä ja erityisesti mitkä pätevyydet hän on koulutusjakson suorittamalla saanut.

1.2

Eurooppalainen koulutusjakso on jakso, jonka henkilö — iästä, koulutustasosta ja ammatillisesta asemasta riippumatta — viettää kotimaansa ulkopuolella oppimistarkoituksissa ja joka

a)

joko suoritetaan yhteisön yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen ohjelmien puitteissa

b)

tai täyttää seuraavat laatukriteerit:

toisessa maassa suoritettava jakso kuuluu jakson suorittajan lähtömaassa annettavan koulutuksen piiriin.

lähtömaassa koulutuksesta vastaava organisaatio (lähettävä organisaatio) laatii isäntäorganisaation kanssa kirjallisen sopimuksen eurooppalaisen koulutusjakson sisällöstä, tavoitteista ja kestosta, varmistaa, että jakson suorittajalle annetaan tarpeellista kielivalmennusta, ja nimeää hänelle isäntämaassa toimivan ohjaajan, jonka tehtävänä on auttaa, opastaa ja valvoa häntä ja antaa hänelle tarvittavia tietoja. Lähettävä organisaatio toimittaa sopimuksen lähtömaan Europass-keskukselle tai Europass—Mobility-passin hallinnosta vastaavalle elimelle.

kumpikin osallistujamaa on joko Euroopan unionin jäsenvaltio tai ETA:an kuuluva Efta-maa.

lähettävä organisaatio ja isäntäorganisaatio tekevät tarvittaessa yhteistyötä tarjotakseen asianomaiselle henkilölle asianmukaiset tiedot työpaikkaterveydestä ja työturvallisuudesta, työoikeudesta, tasa-arvotoimista ja muista isäntämaassa sovellettavista työhön liittyvistä säännöksistä.

1.3

Liikkuvuushankkeen lähettäjä- ja isäntäorganisaatio täyttävät Europass—Mobility-passin kielellä, josta ne sopivat jakson suorittajan kanssa.

Kansalaisilla, joille myönnetään Europass—Mobility-passi, on oikeus pyytää siitä käännös valitsemallaan lähettäjä- tai isäntäorganisaation kielellä tai jollakin kolmannella eurooppalaisella kielellä. Passin kääntämisestä kolmannelle kielelle vastaa lähettäjäorganisaatio.

1.4

Europass—Mobility-passi sisältää henkilökohtaisia tietoja (katso 2 kohta). Ainoa henkilötieto, joka Europass—Mobility-passiin on merkittävä, on sen haltijan nimi. Europass—Mobility-passin täyttävät organisaatiot saavat täyttää muut henkilötietoja koskevat kentät vain siinä tapauksessa, että haltija suostuu siihen.

Tutkinto-kenttä ei sekään ole pakollinen, sillä kaikki yleissivistävään tai ammatilliseen koulutukseen luettavat toimet eivät johda muodolliseen tutkintoon.

Jos Europass—Mobility-passi täytetään sähköisesti — joko tietokoneelle ladattuna tai online-tilassa — täyttämättä jääneet kentät on voitava poistaa, jottei ruudulla tai tulosteessa näy tyhjiä kenttiä.

1.5

Kansallinen Europass-keskus varmistaa seuraavat:

Europass—Mobility-passiasiakirjoja myönnetään vain eurooppalaisten koulutusjaksojen kirjaamista varten.

Kaikki Europass—Mobility-passiasiakirjat täytetään sähköisesti.

Europass—Mobility-passiasiakirjat annetaan haltijalle myös paperiversiona kansiossa, joka on tuotettu tarkoitusta varten yhteistyössä komission kanssa.

1.6

Tämän päätöksen 12 artiklan e alakohdan mukaisesti toimivaltaisten viranomaisten olisi tarvittavin toimin varmistettava — erityisesti sähköisen asiakirjan osalta — että Europass—Mobility-passin hallinnossa noudatetaan täysimääräisesti asiaan liittyviä henkilötietojen käsittelyä ja yksityisyyden suojaa koskevia yhteisön ja kansallisia säännöksiä.

2.   Europass—Mobility-passin yhteinen rakenne

Seuraavissa kehyksissä esitetään Europass—Mobility-passin rakenne ja teksti. Sekä paperisen että sähköisen version ulkoasusta ja muutoksista rakenteeseen ja tekstiin sovitaan komission ja toimivaltaisten kansallisten viranomaisten kesken.

Kukin tekstikohta on numeroitu, jotta kohdat löytyvät helpommin monikielisestä sanastosta. Kursivoituna esitetty teksti on tarkoitettu ohjeeksi asiakirjan täyttämiseen. Tähdellä (*) merkittyjä kenttiä ei ole pakko täyttää.

Image


LIITE IV

KORKEAKOULUTUTKINTOTODISTUKSEN EUROPASS-LIITE

1.   Kuvaus

1.1

Korkeakoulututkintotodistuksen Europass-liite on korkea-asteen koulutuksesta annettavaan todistukseen liitettävä asiakirja, jonka tarkoituksena on tehdä ulkopuolisille — etenkin ulkomaalaiselle — helpommaksi ymmärtää, mitä tietoja ja taitoja tutkinnon suorittamiseksi on ollut hankittava.

Tätä varten tällaisessa liitteessä kuvataan varsinaisen todistuksen haltijan suorittamien opintojen luonnetta, taustaa, tasoa, sisältöä ja asemaa. Se on siis henkilökohtainen asiakirja, joka kertoo haltijastaan.

1.2

Korkeakoulututkintotodistuksen liite ei korvaa alkuperäistä tutkintotodistusta eikä takaa, että jonkin toisen maan korkeakouluviranomaiset tunnustaisivat muodollisesti alkuperäisen tutkinnon. Toisaalta se helpottaa tutkintotodistuksen ymmärtämistä ja saattaa siten auttaa saamaan tutkinnolle toimivaltaisten viranomaisten tai korkeakouluun pääsystä päättävän henkilökunnan tunnustuksen.

1.3

Korkeakoulututkintotodistuksen liitteen laativat toimivaltaiset kansalliset viranomaiset käyttämällä Euroopan komission, Euroopan neuvoston ja Unescon yhteisen työryhmän laatimaa, testaamaa ja hiomaa mallia. Liitemalli on saatavana Euroopan unionin virallisilla kielillä. Se on käytännön tarkoituksiin kehitetty, joustava väline, joka ei sisällä määräyksiä, joka voidaan mukauttaa paikallisiin tarpeisiin ja jota tarkistetaan säännöllisesti.

1.4

Korkeakoulututkintotodistuksen liitteessä on kahdeksan osiota. Niissä yksilöidään tutkinnon suorittaja (osio 1) ja tutkinto (2), annetaan tietoja tutkinnon tasosta (3), sen sisällöstä ja saavutetuista tuloksista (4) sekä tutkinnon tarkoituksesta (5), annetaan mahdollisia lisätietoja (6), todistetaan liite oikeaksi (7) ja lopuksi kerrotaan maan korkeakoulujärjestelmästä (8). Kaikki kahdeksan osiota olisi täytettävä, ja täyttämättä jättämiselle olisi annettava selitys. Oppilaitosten olisi sovellettava liitteeseen samoja oikeaksi todistamisen menettelyjä kuin itse tutkintotodistukseenkin.

1.5

Tämän päätöksen 12 artiklan e alakohdan mukaisesti toimivaltaisten viranomaisten olisi tarvittavin toimin varmistettava — erityisesti sähköisen version osalta — että korkeakoulututkintotodistuksen liitteen hallinnossa noudatetaan täysimääräisesti asiaan liittyviä henkilötietojen käsittelyä ja yksityisyyden suojaa koskevia yhteisön ja kansallisia säännöksiä.

2.   Korkeakoulututkintotodistuksen Europass-liitteen yhteinen rakenne

Seuraavissa kehyksissä esitetään korkeakoulututkintotodistuksen liitteen yhteinen, ei-sitova rakenne- ja tekstimalli. Liitteen sekä paperisen että sähköisen version ulkoasusta sovitaan toimivaltaisten kansallisten viranomaisten kanssa.

Image


LIITE V

EUROPASS-KIELISALKKU

1.   Kuvaus

1.1

Euroopan neuvoston kehittämä Europass-kielisalkku on asiakirja, johon kieltenoppijat voivat kirjata kieliopintonsa, kulttuuriset kokemuksensa ja taitonsa.

1.2

Kielisalkulla on kaksi tehtävää: pedagoginen ja raportoiva.

Pedagogisessa mielessä salkku on suunniteltu lisäämään kieltenoppijoiden motivaatiota parantaa kykyään viestiä vierailla kielillä ja hankkia uusia oppimis- ja kulttuurienvälisiä kokemuksia. Salkulla halutaan auttaa oppijoita pohtimaan oppimistavoitteitaan, suunnittelemaan opiskelua ja oppimaan omatoimisesti.

Raportoivana asiakirjana kielisalkulla halutaan osoittaa haltijan kielitaito kattavalla, informatiivisella, selkeällä ja luotettavalla tavalla. Se auttaa oppijoita luomaan katsauksen hankkimiensa vieraiden kielten taitojen tasoon ja esittämään nämä taidot kansainvälisesti vertailtavassa muodossa. Salkkuun kirjataan kaikki taidot, olipa ne hankittu muodollisen koulutusjärjestelmän piirissä tai sen ulkopuolella.

1.3

Europass-kielisalkku sisältää

kielipassin, jota sen haltija päivittää säännöllisesti ja jossa hän kuvailee kielitaitojaan kaikkialla Euroopassa hyväksyttyjen yhteisten kriteerien mukaisesti,

yksityiskohtaisen kieltenoppimiskertomuksen, jossa kuvataan haltijan kuhunkin kieleen liittyviä oppimiskokemuksia,

työkansion, johon voi kerätä kielitaitoa havainnollistavia esimerkkejä omista suorituksista.

Europass-kielisalkku kuuluu haltijalleen.

1.4

Kutakin kielisalkkua varten on sovittu yhteisistä periaatteista ja ohjeista. Euroopan neuvoston jäsenmaat kehittävät erilaisia salkkumalleja, jotka vaihtelevat oppijoiden iän ja maan oman tilanteen mukaan. Kaikkien mallien olisi noudatettava sovittuja periaatteita ja saatava hyväksyntä eurooppalaiselta validointitoimikunnalta, jotta niissä voitaisiin käyttää Euroopan neuvoston logoa. Jäljempänä esitetään malli kielipassille; tämä kielisalkun osio on täytettävä ennalta määritellyn rakenteen mukaisesti.

1.5

Tämän päätöksen 12 artiklan e alakohdan mukaisesti toimivaltaisten viranomaisten olisi tarvittavin toimin varmistettava — erityisesti sähköisen version osalta — että Europass-kielisalkun hallinnossa noudatetaan täysimääräisesti asiaan liittyviä henkilötietojen käsittelyä ja yksityisyyden suojaa koskevia yhteisön ja kansallisia säännöksiä.

2.   Europass-kielisalkkuun kuuluvan kielipassin yhteinen rakenne

Seuraavissa kehyksissä esitetään Europass-kielisalkkuun kuuluvan kielipassin yhteinen, ei-sitova rakenne- ja tekstimalli. Liitteen paperisen ja sähköisen version ulkoasusta sovitaan toimivaltaisten kansallisten viranomaisten kanssa.

(Europass-logo)

KIELIPASSI

Kielitaitoprofiili

Image

Tiivistelmä kielenoppimis- ja kulttuurienvälisistä kokemuksista

Image

Image

Image


LIITE VI

AMMATTITUTKINTOTODISTUKSEN EUROPASS-LIITE

1.   Kuvaus

1.1

Ammattitutkintotodistuksen Europass-liite on ammatillisesta koulutuksesta annettavaan todistukseen liitettävä asiakirja, jonka tarkoituksena on tehdä ulkopuolisille — etenkin ulkomaalaiselle — helpommaksi ymmärtää, mitä tietoja ja taitoja tutkinnon suorittamiseksi on ollut hankittava.

Tätä varten tällaisessa tutkintotodistuksen liitteessä annetaan tietoja seuraavista:

hankittu osaaminen

ammatit, joihin todistus antaa pätevyyden

todistuksen antavat ja siitä päättävät elimet

tutkinnon taso

tavat, joilla tutkintotodistuksen voi saada

pääsyvaatimukset sekä jatko-opintokelpoisuus.

1.2

Ammattitutkintotodistuksen liite ei korvaa alkuperäistä tutkintotodistusta eikä takaa, että jonkin toisen maan viranomaiset muodollisesti tunnustaisivat alkuperäisen tutkinnon. Toisaalta se helpottaa tutkintotodistuksen ymmärtämistä ja saattaa siten auttaa saamaan tutkinnolle toimivaltaisten viranomaisten tunnustuksen.

1.3

Ammattitutkintotodistuksen liitteen laativat kansalliset toimivaltaiset viranomaiset, ja se annetaan vastaavan tutkintotodistuksen haltijoille kansallisesti sovittavin menettelyin.

2.   Ammattitutkintotodistuksen Europass-liitteen yhteinen rakenne

Seuraavissa kehyksissä esitetään ammattitutkintotodistuksen Europass-liitteen yhteinen, ei-sitova rakenne- ja tekstimalli. Liitteen sekä paperisen että sähköisen version ulkoasusta ja muutoksista rakenteeseen ja tekstiin sovitaan komission ja toimivaltaisten kansallisten viranomaisten kesken.

Image


LIITE VII

TIETOJÄRJESTELMÄ

Komissio ja jäsenvaltiot toimivat yhdessä varmistaakseen, että kansalaiset voivat Internetin välityksellä täyttää Europass-ansioluettelonsa ja muut Europass-asiakirjat, joiden antaminen ei edellytä hyväksytyn elimen toimia.

Kaikki hyväksyttyjen elinten antamat Europass-asiakirjat täytetään sähköisesti ja annetaan pelkästään haltijoidensa saataville kaikkialla Euroopassa. Tarkoituksenmukaisimmasta teknisestä välineestä olisi päätettävä komission ja asiaan liittyvien kansallisten viranomaisten kesken ottaen huomioon alan kehitys ja käytössä olevat kansalliset järjestelmät. Seuraavat seikat olisi kuitenkin varmistettava.

1.   Suunnittelun periaatteet

Avoin järjestelmä. Europass-tietojärjestelmää kehitettäessä olisi annettava mahdollisuus tulevan kehityksen ottamiselle huomioon. Erityisesti olisi pidettävä mielessä uusien asiakirjojen lisääminen Europass-järjestelyyn sekä järjestelmän integroiminen avoimia työ- ja opiskelupaikkoja koskevien tietopalvelujen kanssa.

Yhteentoimivuus. Eri maissa hallinnoitavien Europass-tietojärjestelmän osien olisi oltava täysin yhteentoimivia keskenään ja suhteessa yhteisön tasolla hallinnoitaviin osiin.

2.   Asiakirjojen hallinto ja käyttöönsaanti

2.1

Kaikki hyväksyttyjen elinten antamat Europass-asiakirjat olisi täytettävä sähköisesti antajalaitosten ja kansallisen Europass-keskuksen sopimien menettelyjen sekä Euroopan tasolla sovittujen käytäntöjen mukaisesti.

2.2

Myös Europass-ansioluettelo ja muut Europass-asiakirjat, joiden antaminen ei edellytä hyväksytyn elimen toimia, olisi oltava saatavilla sähköisenä.

2.3

Kansalaisilla on oikeus:

Internetin välityksellä täyttää Europass-ansioluettelonsa ja muut Europass-asiakirjat, joiden antaminen ei edellytä hyväksytyn elimen toimia

luoda, päivittää ja poistaa linkkejä Europass-ansioluettelonsa ja muiden Europass-asiakirjojensa välillä

liittää Europass-asiakirjojensa tueksi muita asiakirjoja

tulostaa kokonaan tai osittain Europass-kansionsa ja sen mahdolliset liitteet.

2.4

Asiakirjojen ja henkilötietojen käyttöoikeus saa olla yksinomaan asiakirjojen haltijalla henkilötietojen käsittelyä ja yksityisyyden suojaa koskevien yhteisön ja kansallisten säännösten mukaisesti.


LIITE VIII

RAHOITUSTA KOSKEVA LIITE

1.

Varoilla on tarkoitus antaa osarahoitusta kansallisen tason täytäntöönpanoon sekä kattaa eräät asiakirjojen koordinoinnista, tunnetuksi tekemisestä ja tuottamisesta yhteisön tasolla syntyvät kustannukset.

2.

Yhteisön rahoitus kansallisiin täytäntöönpanotoimiin järjestetään kansallisille Europass-keskuksille myönnettävinä vuotuisina toiminta-avustuksina.

Europass-keskuksilla on perustamisen myötä oikeushenkilön asema, eivätkä ne saa saada muuta toiminta-avustusta yhteisön talousarviosta.

2.1

Avustukset myönnetään tämän päätöksen 11 artiklassa lueteltuihin toimiin liittyvän työohjelman perusteella ja erityisten edellytysten mukaisesti.

2.2

Yhteisön rahoitusosuus on enintään 50 prosenttia asiaankuuluvien toimien kokonaiskustannuksista.

2.3

Pannessaan tätä päätöstä täytäntöön komissio voi käyttää asiantuntijoita ja teknisen avun organisaatioita, joiden käyttö voidaan rahoittaa päätöksen kokonaismäärärahoista. Komissio voi lisäksi järjestää asiantuntijoiden seminaareja, keskustelutilaisuuksia tai muita kokouksia, jotka ovat omiaan edistämään tämän päätöksen täytäntöönpanemista, sekä toteuttaa asianmukaista tiedotus-, julkaisu- ja levitystoimintaa.


31.12.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 390/21


NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 2242/2004,

annettu 22 päivänä joulukuuta 2004,

demokratian ja oikeusvaltion kehittämisen ja lujittamisen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen yleistavoitetta kolmansissa maissa yhteisön yhteistyöpolitiikan puitteissa edistävien yhteisön toimien, jotka ovat muita kuin kehitysyhteistyötoimia, täytäntöönpanoa koskevista vaatimuksista annetun asetuksen (EY) N:o 976/1999 muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 181 a artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Yhteisön toiminta ihmisoikeuksien ja demokratian periaatteiden edistämiseksi, sellaisena kuin se määritellään Euroopan unionin tehtävästä ihmisoikeuksien ja demokratisoitumisen edistämisessä kolmansissa maissa 8 päivänä toukokuuta 2001 Euroopan parlamentille ja neuvostolle annetussa komission tiedonannossa, jatkuu vuoden 2004 jälkeen. Demokratian ja oikeusvaltion kehittämisen ja lujittamisen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen yleistavoitetta edistävien kehitysyhteistyötoimien täytäntöönpanoa koskevista vaatimuksista 29 päivänä huhtikuuta 1999 annettu asetus (EY) N:o 975/1999 (2) ja asetus (EY) N:o 976/1999 (3) ovat osoittautuneet ihmisoikeus- ja demokratisointitoimiin kehitysmaissa ja muissa kolmansissa maissa kohdistuvan yhteisön teknisen ja taloudellisen tuen täytäntöönpanon osalta riittäviksi oikeudellisiksi välineiksi pyrittäessä saavuttamaan yleistavoitteet tällä alalla. Näiden asetusten voimassaoloaika kuitenkin päättyy 31 päivänä joulukuuta 2004. Tätä voimassaoloaikaa on siten tarpeen pidentää.

(2)

Asetukseen (EY) N:o 976/1999 sisältyvän rahoitusohjeen sekä ihmisoikeuksiin ja demokratisointiin vuoteen 2006 asti kohdistettavien ohjeellisten määrärahojen välisen suhteen perusteella on tähän asetukseen sisällytetty ohjelman pidennetyn keston ajaksi laajennettu rahoitusohje talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta 6 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (4) 34 kohdan mukaisesti, ilman että tämä vaikuttaa budjettivallan käyttäjän toimivaltaan sellaisena kuin se on määritelty perustamissopimuksessa.

(3)

Euroopan unionin vaalitarkkailutehtävien toteuttamisen osalta olisi tuen täytäntöönpanomenettelyjä koskevat asetuksen (EY) N:o 976/1999 säännökset saatettava yhdenmukaisiksi Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (5) oikeudellisten vaatimusten kanssa.

(4)

Yhteisön taloudellisten etujen suojelu sekä petosten ja muiden väärinkäytösten torjuminen ovat olennainen osa asetusta (EY) N:o 976/1999. Erityisesti tämän asetuksen nojalla tehtävissä sopimuksissa komissio olisi valtuutettava toteuttamaan toimenpiteitä, joista säädetään komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetussa neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 (6).

(5)

Asetuksen (EY) N:o 976/1999 täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY mukaisesti (7).

(6)

Asetus (EY) N:o 976/1999 olisi muutettava tämän mukaisesti,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 976/1999 seuraavasti:

1)

Lisätään 3 artiklan 2 kohtaan alakohta seuraavasti:

”h)

tukemaan toimia, joilla edistetään Yhdistyneiden Kansakuntien elimissä, erityisvirastoissa ja aluejärjestöissä muodostettavien demokraattisten maiden ryhmittymien perustamista.”

2)

Lisätään 5 artiklan 1 kohtaan virke seuraavasti:

”Euroopan unionin vaalitarkkailutehtävien ja ’amicus curiae’ -menettelyjen osalta luonnolliset henkilöt voivat saada rahoitustukea tämän asetuksen nojalla.”

3)

Korvataan 6 artiklan ensimmäinen virke seuraavasti:

”Jotta 5 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetut kumppanit voivat saada yhteisön tukea, niiden päätoimipaikan on oltava sellaisessa kolmannessa maassa, joka voi saada yhteisön tukea tämän asetuksen nojalla, tai jossakin yhteisön jäsenvaltiossa.”

4)

Korvataan 8 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Tämän asetuksen mukainen yhteisön rahoitus annetaan avustusten tai sopimusten muodossa. Edellä 2 artiklassa tarkoitetuissa toimissa Euroopan unionin vaalitarkkailijat, jotka on palkattu ihmisoikeuksiin ja demokratisointiin varatuista määrärahoista, otetaan palvelukseen komission vahvistamien menettelyjen mukaisesti.”

5)

Korvataan 11 artiklan ensimmäinen kohta seuraavasti:

”Tämän asetuksen täytäntöönpanoon tarkoitetun rahoitusohjeen suuruus vuosiksi 2005–2006 on 78 miljoonaa euroa.”

6)

Korvataan 12 ja 13 artikla seuraavasti:

”12 artikla

1.   Komissio hyväksyy puitteet yhteisön toimien ohjelmasuunnittelua ja määrittelyä varten.

Nämä puitteet käsittävät erityisesti:

a)

monivuotisia tavoiteohjelmia ja näiden ohjelmien vuotuisia tarkistuksia,

b)

vuotuisia työohjelmia.

Tietyissä tilanteissa voidaan hyväksyä erityistoimenpiteitä, jotka eivät sisälly vuotuiseen työohjelmaan.

2.   Komissio antaa vuosittain kertomuksen, jossa vahvistetaan tulevan vuoden ohjelmasuunnittelu alueittain ja sektoreittain, ja raportoi sen täytäntöönpanosta Euroopan parlamentille.

Komissio vastaa yleisten monivuotisten puitteiden mukaisesti määriteltyjen vuotuisten työohjelmien hallinnoinnista ja mukauttamisesta tämän asetuksen ja joustavuuden asettamien vaatimusten mukaisesti. Tehtyjen päätösten on ilmennettävä Euroopan unionin ensisijaisia tavoitteita ja suurimpia huolenaiheita demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen vahvistamisessa, ja niissä on otettava huomioon ohjelmien ainutlaatuisuus. Komissio pitää Euroopan parlamentin ajan tasalla näiden menettelyjen edistymisen osalta.

3.   Komissio panee täytäntöön tässä asetuksessa tarkoitetut yhteisön toimet voimassa olevaa talousarviomenettelyä ja muita voimassa olevia, erityisesti asetuksessa (EY, Euratom) N:o 1605/2002 säädettyjä menettelyjä noudattaen.

13 artikla

1.   Edellä 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut välineet hyväksytään 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

Komissio hyväksyy 12 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin vuotuisiin työohjelmiin tehtävät muutokset silloin, kun ne eivät ylitä 20 prosenttia työohjelmiin myönnetystä kokonaismäärästä eivätkä olennaisesti muuta työohjelmiin sisältyviä hankkeita ja ohjelmia. Komissio tiedottaa asiasta 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle komitealle.

2.   Hankkeita ja ohjelmia, jotka eivät kuulu vuotuisiin työohjelmiin ja jotka suuruudeltaan ylittävät miljoona euroa, koskevat rahoituspäätökset hyväksytään 14 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen sanotun kuitenkaan rajoittamatta 15 artiklan soveltamista.”

7)

Korvataan 14 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan neuvoston päätöksen 1999/468/EY (8) 4 artiklaa ja 7 artiklan 1, 2 ja 4 kohtaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan 30 päiväksi.”

8)

Kumotaan 16 artiklan toinen virke.

9)

Korvataan 18 artikla seuraavasti:

”18 artikla

Kaikissa tämän asetuksen nojalla tehtävissä sopimuksissa on erityisesti määrättävä, että komissiolla ja tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tarkastaa kaikkien yhteisöltä varoja saaneiden toimeksisaajien ja alihankkijoiden asiakirjat ja tehdä näiden tiloihin tarkastuskäyntejä. Sovelletaan asetusta (Euratom, EY) N:o 2185/96 (9).”

10)

Korvataan 21 artiklan toisessa kohdassa ilmaisu ”31 päivään joulukuuta 2004” ilmaisulla ”31 päivään joulukuuta 2006”.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 22 päivänä joulukuuta 2004.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

C. VEERMAN


(1)  Lausunto annettu 16.12.2004 (ei vielä julkaisut virallisessa lehdessä).

(2)  EYVL L 120, 8.5.1999, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).

(3)  EYVL L 120, 8.5.1999, s. 8, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 807/2003 (EUVL L 122, 16.5.2003, s. 36).

(4)  EYVL C 172, 18.6.1999, s. 1, toimielinten välinen sopimus sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä 2003/429/EY (EUVL L 147, 14.6.2003, s. 25).

(5)  EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

(6)  EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

(7)  EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(8)  EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(9)  EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.


31.12.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 390/24


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2004/108/EY,

annettu 15 päivänä joulukuuta 2004,

sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä ja direktiivin 89/336/ETY kumoamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 95 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 3 päivänä toukokuuta 1989 annettua neuvoston direktiiviä 89/336/ETY (3) on tarkasteltu uudelleen sisämarkkinalainsäädännön yksinkertaistamisen kokeiluhankkeen (SLIM-hanke) puitteissa. Sekä SLIM-menettelyssä että sitä seuranneessa perusteellisessa kuulemismenettelyssä on käynyt ilmi tarve täydentää, vahvistaa ja selkeyttää direktiivillä 89/336/ETY luotuja puitteita.

(2)

Jäsenvaltiot ovat velvolliset varmistamaan, että radioviestintä, mukaan lukien radiolähetysten vastaanottaminen ja radioamatööripalvelut, jotka toimivat kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) radio-ohjesäännön mukaisesti, sähkönjakelu- ja televiestintäverkot sekä niihin kytketyt laitteistot on suojattu sähkömagneettiselta häiriöltä.

(3)

Kansalliset säännökset, joilla varmistetaan suojaus sähkömagneettiselta häiriöltä, on tarpeen yhdenmukaistaa sähkö- ja elektronisten laitteiden vapaan liikkuvuuden takaamiseksi alentamatta jäsenvaltioissa voimassa olevaa perusteltua suojauksen tasoa.

(4)

Suojaus sähkömagneettiselta häiriöltä edellyttää, että talouden eri toimijoille asetetaan velvollisuuksia. Näitä velvollisuuksia olisi sovellettava oikeudenmukaisella ja tehokkaalla tavalla kyseisen suojan saavuttamiseksi.

(5)

Laitteistojen sähkömagneettista yhteensopivuutta olisi säänneltävä, jotta sisämarkkinoiden eli alueen, jolla ei ole sisäisiä rajoja ja jolla tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääoman vapaa liikkuvuus taataan, toiminta varmistetaan.

(6)

Tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluviin laitteistoihin olisi sisällytettävä sekä laitteet että kiinteät asennukset. Näitä varten tarvitaan kuitenkin erilliset säännökset. Tämä johtuu siitä, että itse laitteisiin sovelletaan vapaan liikkuvuuden periaatetta yhteisössä, kun taas kiinteät asennukset asennetaan ennalta määriteltyyn paikkaan pysyvää käyttöä varten useiden laitteiden ja tarvittaessa myös muiden kojeiden kokoonpanoina. Tällaisten asennusten rakenne ja toiminta vastaavat useimmissa tapauksissa niiden käyttäjän erityistarpeita.

(7)

Radio- ja telepäätelaitteita ei tulisi sisällyttää tämän direktiivin soveltamisalaan, koska niistä jo nyt säädetään radio- ja telepäätelaitteista ja niiden vaatimustenmukaisuuden vastavuoroisesta tunnustamisesta 9 päivänä maaliskuuta 1999 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 1999/5/EY (4). Kummassakin direktiivissä olevilla sähkömagneettisen yhteensopivuuden vaatimuksilla saavutetaan sama suojaustaso.

(8)

Ilma-aluksia ja ilma-aluksiin asennettaviksi tarkoitettuja laitteistoja ei ole syytä sisällyttää tämän direktiivin soveltamisalaan, koska niihin sovelletaan sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevia yhteisön tai kansainvälisen tason erityissääntöjä.

(9)

Tällä direktiivillä ei ole tarpeen säännellä laitteistoja, joiden vaikutus sähkömagneettiseen yhteensopivuuteen on vain vähäistä.

(10)

Tässä direktiivissä ei tulisi säätää laitteistojen turvallisuudesta, koska siitä säädetään erillisessä yhteisön tai kansallisen tason lainsäädännössä.

(11)

Silloin kun tässä direktiivissä annetaan säännöksiä laitteista, niillä olisi tarkoitettava yhteisön markkinoilla ensimmäistä kertaa kaupallisesti saatavilla olevia valmiita laitteita. Tiettyjä komponentteja ja osakokoonpanoja olisi tietyin edellytyksin pidettävä laitteina, jos ne on saatettu loppukäyttäjän saataville.

(12)

Tämä direktiivi perustuu periaatteille, jotka on esitetty teknistä yhdenmukaistamista ja teknisiä standardeja koskevasta uudesta lähestymistavasta 7 päivänä toukokuuta 1985 annetussa neuvoston päätöslauselmassa (5). Kyseisen lähestymistavan mukaan laitteiston suunnittelussa ja valmistuksessa on noudatettava sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevia olennaisia vaatimuksia. Nämä vaatimukset ilmaistaan yhdenmukaistettuina eurooppalaisina standardeina, jotka useat eurooppalaiset standardointielimet, Euroopan standardointikomitea (CEN), Euroopan sähkötekniikan standardointikomitea (CENELEC) ja Euroopan telealan standardointilaitos (ETSI) hyväksyvät. CEN, CENELEC ja ETSI ovat toimivaltaisia hyväksymään tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvat yhdenmukaistetut standardit, jotka ne laativat niiden ja komission välisestä yhteistyöstä annettujen yleisten suuntaviivojen sekä teknisiä standardeja ja määräyksiä ja tietoyhteiskunnan palveluja koskevia määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä 22 päivänä kesäkuuta 1998 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 98/34/EY (6)säädetyn menettelyn mukaisesti.

(13)

Yhdenmukaistetut standardit ilmentävät Euroopan unionissa vallitsevaa yleisesti tunnustettua edistynyttä tasoa sähkömagneettisen yhteensopivuuden alalla. Sisämarkkinoiden toiminnan kannalta on siten hyödyllistä, että laitteistojen sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevat standardit on yhdenmukaistettu yhteisön tasolla. Kun viittaus standardiin on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, kyseisen standardin mukaisuuden tulisi synnyttää olettama vaatimustenmukaisuudesta asiaankuuluvien olennaisten vaatimusten osalta, vaikka myös muut tavat osoittaa tällainen vaatimustenmukaisuus olisi sallittava. Yhdenmukaistettujen standardien mukaisuudella tarkoitetaan standardien määräysten mukaisuutta ja sen osoittamista menetelmillä, jotka yhdenmukaistetussa standardissa kuvataan tai joihin siinä viitataan.

(14)

Verkkoihin liitettäviksi tarkoitettujen laitteistojen valmistajien olisi rakennettava kyseiset laitteistot tavalla, jolla estetään palvelun kohtuuton heikentyminen kun verkkoja käytetään tavanomaisissa toimintaolosuhteissa. Verkko-operaattorien olisi rakennettava verkkonsa siten, että verkkoihin luultavasti liitettävien laitteistojen valmistajille ei aiheudu suhteettoman suuria rasitteita sen vuoksi, että verkkopalvelun kohtuuton heikentyminen on ehkäistävä. Euroopan standardointielinten on tarpeen ottaa huomioon kyseinen tavoite (asiaankuuluvien sähkömagneettisten ilmiötyyppien kumulatiiviset vaikutukset mukaan luettuna) kehittäessään yhdenmukaistettuja standardeja.

(15)

Laitteiden markkinoille saattamisen ja käyttöönoton olisi oltava mahdollista ainoastaan, jos niiden valmistajat ovat osoittaneet, että kyseiset laitteet on suunniteltu ja valmistettu tämän direktiivin vaatimusten mukaisesti. Markkinoille saatetuissa laitteissa on oltava CE-merkintä, joka on osoituksena tämän direktiivin vaatimusten mukaisuudesta. Vaikka vaatimustenmukaisuuden arvioinnin olisi oltava valmistajan vastuulla ilman, että vaatimustenmukaisuuden riippumattoman arviointielimen on osallistuttava menettelyyn, valmistajilla olisi oltava mahdollisuus halutessaan käyttää tällaisen elimen palveluja.

(16)

Vaatimustenmukaisuuden arviointivelvollisuuteen olisi sisällyttävävalmistajaan kohdistuva vaatimus, että tämä suorittaa laitteen sähkömagneettisen yhteensopivuuden arvioinnin, joka perustuu asiaankuuluviin ilmiöihin, sen määrittelemiseksi onko laite tässä direktiivissä määriteltyjen suojausvaatimusten mukainen.

(17)

Kun laite voi esiintyä eri konfiguraatioissa, sähkömagneettisen yhteensopivuuden arvioinnin avulla olisi vahvistettava, täyttääkö kyseinen laite suojausvaatimukset sellaisissa konfiguraatioissa, joiden valmistaja voi otaksua edustavan laitteen tavanomaista käyttöä aiottuun tarkoitukseen; tällaisissa tapauksissa riittäisi, että suoritetaan sellaisen konfiguraation arviointi, joka todennäköisimmin aiheuttaa suurimmat mahdolliset häiriöt ja on kaikkein herkin häiriöille.

(18)

Kiinteät asennukset, mukaan luettuna suuret koneet ja verkot, saattavat aiheuttaa sähkömagneettista häiriötä, tai sellainen häiriö saattaa vaikuttaa niiden toimintaan. Laitteiden ja kiinteiden asennusten välillä voi olla liitäntä, ja kiinteiden asennusten aiheuttama sähkömagneettinen häiriö saattaa vaikuttaa laitteisiin ja päinvastoin. Sähkömagneettisen yhteensopivuuden kannalta ei ole merkitystä sillä, aiheuttaako häiriön laite vai kiinteä asennus. Näin ollen laitteisiin ja kiinteisiin asennuksiin olisi sovellettava yhdenmukaista ja kattavaa olennaisten vaatimusten järjestelmää. Kiinteisiin asennuksiin olisi voitava soveltaa yhdenmukaistettuja standardeja, jotta kyseisten standardien mukaisten olennaisten vaatimusten mukaisuus voidaan osoittaa.

(19)

Kiinteisiin asennuksiin ei niiden erityisominaisuuksien vuoksi ole tarpeen kiinnittää CE-merkintää tai liittää vaatimustenmukaisuusvakuutusta.

(20)

Vaatimustenmukaisuuden arviointia ei ole tarpeen suorittaa sellaiselle laitteelle, joka on saatettu markkinoille tiettyyn kiinteään asennukseen sijoitettavaksi ja jota ei muuten ole markkinoilla kaupallisesti saatavana erillään kiinteästä asennuksesta, johon se on tarkoitettu sijoitettavaksi. Kyseisiin laitteisiin ei näin ollen olisi tarpeen soveltaa laitteisiin tavallisesti sovellettavia vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyä. Tällaiset laitteet eivät kuitenkaan saisi heikentää sen kiinteän asennuksen vaatimustenmukaisuutta, johon se on asennettu. Jos laite on sijoitettu useampaan kuin yhteen identtiseen kiinteään asennukseen, näiden asennusten sähkömagneettisen yhteensopivuuden ominaispiirteiden yksilöinnin olisi riitettävä varmistamaan vapautus vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelystä.

(21)

Siirtymäaika on tarpeen, jotta valmistajat ja muut asianosaiset voivat mukautua uuteen sääntelyjärjestelmään.

(22)

Tämän direktiivin tavoitetta eli sisämarkkinoiden asianmukaisen toiminnan varmistamista edellyttämällä laitteistoilta riittävää sähkömagneettisen yhteensopivuuden tasoa, ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(23)

Direktiivi 89/336/ETY olisi näin ollen kumottava,

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Aihe ja soveltamisala

1.   Tällä direktiivillä säännellään laitteistojen sähkömagneettista yhteensopivuutta. Sen tavoitteena on varmistaa sisämarkkinoiden toiminta edellyttämällä, että laitteistojen sähkömagneettinen yhteensopivuus on tasoltaan riittävää. Tätä direktiiviä sovelletaan 2 artiklassa määriteltyihin laitteistoihin.

2.   Tätä direktiiviä ei sovelleta

a)

direktiivin 1999/5/EY soveltamisalaan kuuluviin laitteistoihin;

b)

yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta 15 päivänä heinäkuuta 2002 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1592/2002 (7) tarkoitettuihin ilmailualan tuotteisiin, osiin ja laitteisiin;

c)

kansainvälisen televiestintäliiton peruskirjan (8) mukaisessa radio-ohjesäännössä määriteltyyn radioamatöörien käyttämään radiolaitteistoon, jollei se ole kaupallisesti saatavilla. Radioamatöörien koottaviksi tarkoitettuja rakennussarjoja sekä radioamatöörien omaan käyttöönsä kaupallisesti saatavilla olevista laitteista muuntamia laitteita ei pidetä kaupallisesti saatavilla olevina laitteina.

3.   Tätä direktiiviä ei sovelleta laitteistoihin, joiden fyysiset ominaisuudet ovat luonteeltaan sellaisia, että:

a)

ne eivät voi aiheuttaa tai lisätä sähkömagneettisia päästöjä, jotka ylittävät tason, jolla radio- ja televiestintälaitteet ja muut laitteet voivat toimia tarkoitetulla tavalla; ja

b)

niiden toiminta ei heikenny kohtuuttomasti niiden altistuessa tarkoitetun käytön seurauksena tavanomaisesti esiintyville sähkömagneettisille häiriöille.

4.   Jos liitteessä I tarkoitettujen olennaisten vaatimusten soveltamisesta säädetään 1 kohdassa tarkoitettujen laitteistojen osalta kokonaan tai osittain tarkemmin muissa yhteisön direktiiveissä, tätä direktiiviä ei sovelleta laitteistoon tai sitä lakataan soveltamasta laitteistoon näiden vaatimusten osalta kyseisten direktiivien täytäntöönpanon päivämäärästä lukien.

5.   Tämä direktiivi ei vaikuta laitteistojen turvallisuudesta annetun yhteisön tai kansallisen lainsäädännön soveltamiseen.

2 artikla

Määritelmät

1.   Tässä direktiivissä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

a)

’Laitteistolla’ tarkoitetaan mitä tahansa laitetta tai kiinteää asennusta;

b)

’Laitteella’ tarkoitetaan loppukäyttäjälle tarkoitettua sellaista valmista laitetta tai sellaisten laitteiden kaupallisesti saatavilla yhtenä toiminnallisena yksikkönä olevaa yhdistelmää, joka todennäköisesti aiheuttaa sähkömagneettisia häiriöitä tai jonka toimintaan sellainen häiriö todennäköisesti vaikuttaa;

c)

’Kiinteällä asennuksella’ tarkoitetaan erityistä sellaisten monentyyppisten laitteiden tai tarvittaessa muiden kojeiden yhdistelmää, jotka on koottu, asennettu ja tarkoitettu pysyvään käyttöön ennalta määritellyssä paikassa;

d)

’Sähkömagneettisella yhteensopivuudella’ tarkoitetaan laitteen kykyä toimia tyydyttävästi sähkömagneettisessa ympäristössään aiheuttamatta kohtuuttomia sähkömagneettisia häiriöitä muulle samassa ympäristössä olevalle laitteistolle;

e)

’Sähkömagneettisella häiriöllä’ tarkoitetaan sähkömagneettista ilmiötä, joka voi heikentää laitteiston toimintaa. Sähkömagneettinen häiriö voi olla sähkömagneettista kohinaa, muu kuin toivottu signaali tai muutos itse etenemisympäristössä;

f)

’Häiriönsiedolla’ tarkoitetaan laitteiston kykyä toimia tarkoitetulla tavalla toiminnan heikentymättä sähkömagneettisen häiriön vaikutuksen alaisena;

g)

’Turvallisuuden parantamisella’ tarkoitetaan toimia ihmiselämän tai omaisuuden suojaamiseksi;

h)

’Sähkömagneettisella ympäristöllä’ tarkoitetaan kaikkien tietyssä paikassa havaittavissa olevien sähkömagneettisten ilmiöiden kokonaisuutta.

2.   Tässä direktiivissä pidetään 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuina laitteina:

a)

’komponentteja’ tai ’osakokoonpanoja’, jotka on tarkoitettu laitteen loppukäyttäjän asennettaviksi laitteeseen ja jotka todennäköisesti aiheuttavat sähkömagneettisia häiriöitä tai joiden toimintaan sellainen häiriö todennäköisesti vaikuttaa;

b)

’siirrettäviä asennuksia’, joina pidetään laitteiden ja tarvittaessa muiden välineiden yhdistelmää, joka on tarkoitettu siirreltäväksi ja käytettäväksi eri paikoissa.

3 artikla

Markkinoille saattaminen ja/tai käyttöönotto

Jäsenvaltioiden on toteutettava aiheelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että laitteisto voidaan saattaa markkinoille tai ottaa käyttöön ainoastaan, jos se on tämän direktiivin vaatimusten mukainen ollessaan asianmukaisesti asennettu ja kunnossapidetty ja sen käyttötarkoituksen mukaisessa käytössä.

4 artikla

Laitteistojen vapaa liikkuvuus

1.   Jäsenvaltiot eivät saa sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevista syistä estää alueellaan tämän direktiivin vaatimukset täyttävän laitteiston saattamista markkinoille ja/tai ottamista käyttöön.

2.   Tämän direktiivin vaatimuksilla ei estetä seuraavien laitteiston käyttöönottoa tai käyttämistä koskevien erityistoimenpiteiden toteuttamista jäsenvaltiossa:

a)

toimenpiteet tietyssä kohteessa ilmenneen tai odotettavissa olevan sähkömagneettista yhteensopivuutta koskeva ongelman ratkaisemiseksi;

b)

turvallisuussyistä toteutetut toimenpiteet yleisten televerkkojen tai vastaanotto- tai lähetysasemien suojaamiseksi, kun niitä käytetään turvallisuuden parantamiseen tarkoin määritellyissä taajuustilanteissa.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava näistä erityistoimenpiteistä komissiolle ja muille jäsenvaltioille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 98/34/EY soveltamista.

Komissio julkaisee tiedot hyväksytyistä erityistoimenpiteistä.

3.   Jäsenvaltiot eivät saa estää messuilla, näyttelyissä tai niiden kaltaisissa tilaisuuksissa sellaisen laitteiston näytteille panoa ja/tai esittelyä, joka ei ole tämän direktiivin vaatimusten mukainen, jos näkyvällä tavalla selvästi ilmoitetaan, että kyseistä laitteistoa ei saa saattaa markkinoille ja/tai ottaa käyttöön, ennen kuin se on saatettu tämän direktiivin vaatimusten mukaiseksi. Esittelyjä saa järjestää vain, jos on toteutettu riittävät toimenpiteet sähkömagneettisten häiriöiden välttämiseksi.

5 artikla

Olennaiset vaatimukset

Tämän direktiivin 1 artiklassa tarkoitetun laitteiston on täytettävä liitteessä I vahvistetut olennaiset vaatimukset.

6 artikla

Yhdenmukaistetut standardit

1.   ’Yhdenmukaistetulla standardilla’ tarkoitetaan tunnustetun eurooppalaisen standardointielimen komission toimeksiannosta direktiivissä 98/34/EY eurooppalaisen vaatimuksen määrittämiseksi säädettyjä menettelyjä noudattaen vahvistamaa teknistä eritelmää. Yhdenmukaistetun standardin noudattaminen ei ole pakollista.

2.   Se, että laitteisto on sellaisten yhdenmukaistettujen standardien mukainen, joiden viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, luo jäsenvaltioissa olettaman, että kyseinen laitteisto on niiden liitteessä I tarkoitettujen olennaisten vaatimusten mukainen, joita nämä standardit koskevat. Tämä vaatimustenmukaisuusolettama rajoittuu yhdenmukaistetun standardin (standardien) soveltamisalaan ja kyseisen standardin (standardien) kattamiin asiaankuuluviin olennaisiin vaatimuksiin.

3.   Jos jäsenvaltio tai komissio katsoo, että yhdenmukaistettu standardi ei täysin täytä liitteessä I tarkoitettuja olennaisia vaatimuksia, asianomainen jäsenvaltio tai komissio saattaa asian direktiivillä 98/34/EY perustetun pysyvän komitean, jäljempänä ’komitea’, käsiteltäväksi sekä perustelee esityksensä. Komitea antaa asiasta lausunnon viipymättä.

4.   Saatuaan komitean lausunnon komissio tekee kyseistä standardia koskevien viittausten osalta jonkin seuraavista päätöksistä:

a)

ei julkaista;

b)

julkaistaan rajoituksin;

c)

säilytetään Euroopan unionin virallisessa lehdessä oleva viittaus;

d)

peruutetaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä oleva viittaus.

Komissio ilmoittaa päätöksestään jäsenvaltioille viipymättä.

II LUKU

LAITTEET

7 artikla

Laitteiden vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely

Se, että laite täyttää 5 artiklassa tarkoitetut olennaiset vaatimukset, on osoitettava liitteessä II kuvattua menettelyä (sisäinen tuotantotarkastus) noudattaen. Valmistajan tai tämän yhteisöön sijoittautuneen valtuutetun edustajan harkinnan mukaan voidaan kuitenkin käyttää myös liitteessä III mainittua menettelyä.

8 artikla

CE-merkintä

1.   Laitteessa, jonka on osoitettu 7 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen olevan tämän direktiivin mukainen, on oltava tämän osoittava CE-merkintä. CE-merkinnän kiinnittämisestä vastaa valmistaja tai tämän yhteisössä oleva valtuutettu edustaja. CE-merkintä on kiinnitettävä liitteen V määräysten mukaisesti.

2.   Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen kieltämiseksi, että laitteisiin, pakkauksiin tai käyttöohjeisiin liitetään merkintöjä, jotka ovat omiaan erehdyttämään kolmansia suhteessa CE-merkinnän merkitykseen ja/tai ulkoasuun.

3.   Muita merkintöjä saa kiinnittää laitteisiin, niiden pakkauksiin tai käyttöohjeisiin, jos ne eivät heikennä CE-merkinnän näkyvyyttä ja luettavuutta.

4.   Jos toimivaltainen viranomainen havaitsee, että CE-merkintä on kiinnitetty perusteettomasti, valmistaja tai tämän yhteisössä oleva valtuutettu edustaja on velvollinen saattamaan laitteen CE-merkintää koskevien säännösten mukaiseksi kyseisen jäsenvaltion vahvistamia edellytyksiä noudattaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 10 artiklan soveltamista.

9 artikla

Muut merkinnät ja tiedot

1.   Jokaisesta laitteesta on annettava seuraavat tunnistetiedot: tyyppi, valmistuserä, sarjanumero tai muut laitteen tunnistamisen mahdollistavat tiedot.

2.   Jokaisen laitteen mukana on oltava valmistajan nimi ja osoite, tai jos tämä ei ole sijoittautunut yhteisöön, laitteen saattamisesta yhteisön markkinoille vastaavan yhteisössä olevan valtuutetun edustajan tai henkilön nimi ja osoite.

3.   Valmistajan on annettava tiedot erityisistä varotoimista, joihin on ryhdyttävä laitteen kokoonpanon, asennuksen, huollon tai käytön yhteydessä, sen varmistamiseksi, että laite on käyttöön otettaessa liitteessä I olevassa 1 kohdassa esitettyjen suojausvaatimusten mukainen.

4.   Niiden laitteiden mukana, joiden osalta suojausvaatimusten täyttymistä ei voida taata asuinalueilla, on oltava selkeä ilmoitus tästä käyttörajoituksesta, tarvittaessa myös pakkauksessa.

5.   Laitteen mukana toimitettavien ohjeiden on sisällettävä tiedot, jotka ovat tarpeen, jotta laitetta voidaan käyttää sen käyttötarkoituksen mukaisesti.

10 artikla

Suojatoimenpiteet

1.   Jos jäsenvaltio toteaa, että CE-merkinnällä varustettu laite ei ole tämän direktiivin säännösten mukainen, sen on toteutettava tarvittavat toimenpiteet poistaakseen laitteen markkinoilta, kieltääkseen sen markkinoille saattamisen tai käyttöönoton tai rajoittaakseen sen vapaata liikkuvuutta.

2.   Kyseisen jäsenvaltion on heti ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille tällaisesta toimenpiteestä sekä ilmoitettava päätöksensä perustelut ja eriteltävä erityisesti, johtuuko vaatimustenmukaisuuden puuttuminen:

a)

liitteessä I tarkoitettujen olennaisten vaatimusten täyttämättä jättämisestä, jos laite ei ole 6 artiklassa tarkoitettujen yhdenmukaistettujen standardien mukainen

b)

edellä 6 artiklassa tarkoitettujen yhdenmukaistettujen standardien virheellisestä soveltamisesta

c)

edellä 6 artiklassa tarkoitetuissa yhdenmukaistetuissa standardeissa itsessään olevista puutteellisuuksista.

3.   Komissio kuulee asianomaisia osapuolia mahdollisimman pian ja ilmoittaa sen jälkeen jäsenvaltioille, pitääkö se toimenpidettä perusteltuna.

4.   Kun 1 kohdassa tarkoitettu toimenpide perustuu yhdenmukaistetuissa standardeissa oleviin puutteellisuuksiin, komissio saattaa osapuolia kuultuaan asian komitean käsiteltäväksi, jos toimenpiteen toteuttanut jäsenvaltio aikoo pitää toimenpiteet voimassa, ja käynnistää 6 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisen menettelyn.

5.   Jos laitteelle, joka ei ole vaatimustenmukainen, on suoritettu liitteessä III tarkoitettu vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely, asianomaisen jäsenvaltion on ryhdyttävä aiheellisiin toimiin liitteessä III olevassa 3 kohdassa tarkoitetun lausunnon antajan osalta ja ilmoitettava tästä komissiolle ja muille jäsenvaltioille.

11 artikla

Päätökset laitteen poistamisesta markkinoilta, sen markkinoille saattamisen tai käyttöönoton kieltämisestä tai sen vapaan liikkuvuuden rajoittamisesta

1.   Tämän direktiivin nojalla tehty päätös poistaa laite markkinoilta, kieltää sen markkinoille saattaminen tai käyttöönotto tai rajoittaa niitä taikka rajoittaa sen vapaata liikkuvuutta on perusteltava tarkoin. Päätöksestä on ilmoitettava viipymättä asianomaiselle osapuolelle ja samalla tälle on annettava tieto käytettävissä olevista, kyseisessä jäsenvaltiossa voimassa olevan lainsäädännön mukaisista muutoksenhakumenettelyistä ja niitä koskevista määräajoista.

2.   Kun kyse on 1 kohdassa tarkoitetusta päätöksestä, valmistajalla, tämän valtuutetulla edustajalla tai muulla asianosaisella on oltava mahdollisuus esittää ennalta mielipiteensä, jollei tällaista kuulemista ole mahdotonta järjestää siksi, että kyseinen toimenpide katsotaan kiireelliseksi erityisesti yleistä etua koskevien vaatimusten perusteella.

12 artikla

Ilmoitetut tarkastuslaitokset

1.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle elimet, jotka ne ovat nimenneet suorittamaan liitteessä III tarkoitettuja tehtäviä. Jäsenvaltioiden on sovellettava liitteessä VI esitettyjä arviointiperusteita päättäessään nimettävistä elimistä.

Tällaisessa ilmoituksessa on mainittava, onko kyseiset tarkastuslaitokset nimetty suorittamaan liitteessä III tarkoitettuja tehtäviä kaikkien tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien laitteiden ja/tai liitteessä I tarkoitettujen olennaisten vaatimusten osalta vai onko niiden vastuualue rajoitettu joihinkin erityisnäkökohtiin ja/tai laiteluokkiin.

2.   Tarkastuslaitosten, jotka täyttävät asiaa koskevissa yhdenmukaistetuissa standardeissa määritellyt arviointiperusteet, oletetaan täyttävän liitteessä VI tarkoitetut, kyseisten yhdenmukaistettujen standardien piiriin kuuluvat arviointiperusteet. Komissio julkaisee viittaukset kyseisiin standardeihin Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

3.   Komissio julkaisee Euroopan unionin virallisessa lehdessä luettelon ilmoitetuista tarkastuslaitoksista. Komissio huolehtii siitä, että luettelo on ajan tasalla.

4.   Jos jäsenvaltio toteaa, että tarkastuslaitos ei enää täytä liitteessä VI lueteltuja arviointiperusteita, sen on ilmoitettava asiasta komissiolle ja muille jäsenvaltioille. Komissio poistaa viittauksen kyseiseen laitokseen 3 kohdassa tarkoitetusta luettelosta.

III LUKU

KIINTEÄT ASENNUKSET

13 artikla

Kiinteät asennukset

1.   Markkinoille saatettuun laitteeseen, joka voidaan sijoittaa kiinteään asennukseen, sovelletaan laitteita koskevia tämän direktiivin kaikkia asianomaisia säännöksiä.

Sen noudattaminen, mitä 5, 7, 8 ja 9 artiklassa säädetään, ei kuitenkaan ole pakollista, kun kyseessä on laite, joka on tarkoitettu sijoitettavaksi tiettyyn kiinteään asennukseen ja joka ei muuten ole kaupallisesti saatavilla. Tällaisissa tapauksissa laitteen mukana seuraavissa asiakirjoissa on yksilöitävä kyseinen kiinteä asennus ja sen sähkömagneettisen yhteensopivuuden ominaispiirteet ja ilmoitettava varotoimenpiteet, joita laitteen asentaminen kiinteään asennukseen edellyttää, jotta kyseisen asennuksen vaatimustenmukaisuutta ei vaaranneta. Lisäksi asiakirjoissa on oltava 9 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetyt tiedot.

2.   Jos on viitteitä siitä, että kyseinen kiinteä asennus ei ole vaatimusten mukainen, ja erityisesti jos sen aiheuttamista häiriöistä valitetaan, asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat vaatia näyttöä vaatimustenmukaisuudesta ja tarvittaessa järjestää asianmukaisen arvioinnin.

Kun todetaan, että vaatimuksia ei täytetä, toimivaltaiset viranomaiset voivat ryhtyä aiheellisiin toimenpiteisiin kiinteän asennuksen saattamiseksi liitteessä I olevassa 1 kohdassa annettujen suojausvaatimusten mukaiseksi.

3.   Jäsenvaltioiden on annettava tarvittavat säännökset sen henkilön tai niiden henkilöiden tunnistamiseksi, joka on tai jotka ovat vastuussa kiinteän asennuksen saattamisesta asiaankuuluvien olennaisten vaatimusten mukaiseksi.

IV LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

14 artikla

Kumoaminen

Kumotaan direktiivi 89/336/ETY 20. heinäkuuta 2007 alkaen.

Viittauksia direktiiviin 89/336/ETY pidetään viittauksina tähän direktiiviin liitteessä VII olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

15 artikla

Siirtymäsäännökset

Jäsenvaltiot eivät saa estää sellaisen laitteiston markkinoille saattamista ja/tai käyttöönottoa, joka on direktiivin 89/336/ETY säännösten mukainen ja joka on saatettu markkinoille ennen 20. heinäkuuta 2009.

16 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1.   Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan 20. tammikuuta 2007 mennessä. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä. Niiden on sovellettava näitä säännöksiä 20. heinäkuuta 2007 alkaen. Näissä jäsenvaltioiden antamissa säännöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

17 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

18 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Strasbourgissa 15 päivänä joulukuuta 2004.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

J. BORRELL FONTELLES

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. NICOLAÏ


(1)  EUVL C 220, 16.9.2003, s. 13.

(2)  Euroopan parlamentin lausunto, annettu 9. maaliskuuta 2004 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä) ja neuvoston päätös, tehty 29. marraskuuta 2004.

(3)  EYVL L 139, 23.5.1989, s. 19, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 93/68/ETY (EYVL L 220, 30.8.1993, s. 1).

(4)  EYVL L 91, 7.4.1999, s. 10, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2004 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).

(5)  EYVL C 136, 4.6.1985, s. 1.

(6)  EYVL L 204, 21.7.1998, s. 37, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

(7)  EYVL L 240, 7.9.2002, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1701/2003 (EUVL L 243, 27.9.2003, s. 5).

(8)  Ylimääräisessä täysivaltaisten edustajien kokouksessa (Geneve, 1992) hyväksytty kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) peruskirja, sellaisena kuin se on täysivaltaisten edustajien kokouksessa (Kioto, 1994) muutettuna.


LIITE I

5 ARTIKLASSA TARKOITETUT OLENNAISET VAATIMUKSET

1.   Suojausvaatimukset

Laitteisto on suunniteltava ja valmistettava tekniikan taso huomioon ottaen niin, että varmistetaan, että

a)

laitteiston aiheuttama sähkömagneettinen häiriö ei ylitä tasoa, jonka ylittyessä radio- ja telelaitteet tai muut laitteistot eivät voi toimia tarkoitetulla tavalla

b)

laitteiston sille tarkoitetussa käytössä odotettavissa olevan sähkömagneettisen häiriön siedon taso on sellainen, että laitteisto toimii tarkoitetun käytön heikentymättä kohtuuttomasti.

2.   Kiinteitä asennuksia koskevat erityisvaatimukset

Komponenttien asennus ja aiottu käyttötarkoitus:

Kiinteän asennuksen asentamisessa on noudatettava hyviä teknisiä käytäntöjä ja otettava huomioon komponenttien aiottua käyttötarkoitusta koskevat tiedot, jotta varmistetaan, että kohdassa 1 esitetyt suojausvaatimukset täyttyvät. Nämä hyvät tekniset käytännöt on kirjattava asiakirjoihin, ja vastuuhenkilö(ide)n on säilytettävä nämä asiakirjat kyseeseen tulevien kansallisten viranomaisten saatavilla tarkastuksia varten niin kauan kuin kiinteä asennus on käytössä.


LIITE II

7 ARTIKLASSA TARKOITETTU VAATIMUSTENMUKAISUUDEN ARVIOINTIMENETTELY

(sisäinen tuotantotarkastus)

1.

Valmistajan on suoritettava laitteen sähkömagneettisen yhteensopivuuden arviointi asiaankuuluvien ilmiöiden perusteella liitteessä I olevassa kohdassa 1 esitettyjen suojausta koskevien vaatimusten täyttämiseksi. Kaikkien niiden asiaankuuluvien yhdenmukaistettujen standardien asianmukainen soveltaminen, joita koskeva viittaus on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, vastaa sähkömagneettisen yhteensopivuuden arvioinnin suorittamista.

2.

Sähkömagneettisen yhteensopivuuden arvioinnissa on otettava huomioon kaikki tavanomaiset tarkoitetut toimintaolosuhteet. Jos laitteella on eri konfiguraatioita, sähkömagneettisen yhteensopivuuden arvioinnin avulla on vahvistettava, että laite täyttää liitteessä I olevassa 1 kohdassa esitetyt suojausta koskevat vaatimukset kaikissa mahdollisissa konfiguraatioissa, jotka valmistaja on yksilöinyt laitteen käyttötarkoituksen kannalta edustaviksi.

3.

Liitteen IV määräysten mukaisesti valmistajan on laadittava tekniset asiakirjat, jotka osoittavat kyseisen laitteen olevan tämän direktiivin olennaisten vaatimusten mukainen.

4.

Valmistajan tai tämän yhteisöön sijoittautuneen valtuutetun edustajan on pidettävä tekniset asiakirjat toimivaltaisten viranomaisten saatavilla vähintään kymmenen vuoden ajan siitä päivästä, jona laitetta on viimeksi valmistettu.

5.

Se, että laite on kaikkien asiaankuuluvien olennaisten vaatimusten mukainen, todistetaan EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksella, jonka antaa valmistaja tai tämän yhteisöön sijoittautunut valtuutettu edustaja.

6.

Valmistajan tai tämän yhteisöön sijoittautuneen valtuutetun edustajan on pidettävä EY:n vaatimustenmukaisuusvakuutus toimivaltaisten viranomaisten saatavilla vähintään kymmenen vuoden ajan siitä päivästä, jona laitetta on viimeksi valmistettu.

7.

Jos valmistaja tai tämän valtuutettu edustaja ei ole sijoittautunut yhteisöön, velvollisuus pitää EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja tekniset asiakirjat toimivaltaisten viranomaisten saatavilla kuuluu sille, joka saattaa laitteen yhteisön markkinoille.

8.

Valmistajan on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta valmistusprosessissa varmistetaan, että valmistetut tuotteet ovat 3 kohdassa tarkoitettujen teknisten asiakirjojen sekä niihin sovellettavien, tämän direktiivin säännösten mukaiset.

9.

Tekniset asiakirjat ja EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus on laadittava liitteen IV määräysten mukaisesti.


LIITE III

7 ARTIKLASSA TARKOITETTU VAATIMUSTENMUKAISUUDEN ARVIOINTIMENETTELY

1.

Tässä menettelyssä sovelletaan liitteen II säännöksiä seuraavasti täydennettynä:

2.

Valmistajan tai tämän yhteisössä olevan valtuutetun edustajan on esitettävä tekniset asiakirjat 12 artiklassa tarkoitetulle ilmoitetulle tarkastuslaitokselle ja pyydettävä ilmoitetulta tarkastuslaitokselta arviota. Valmistajan tai tämän yhteisössä olevan valtuutetun edustajan on yksilöitävä ilmoitetulle tarkastuslaitokselle, mitä olennaisten vaatimusten näkökohtia ilmoitetun tarkastuslaitoksen on arvioitava.

3.

Ilmoitetun tarkastuslaitoksen on tarkastettava tekniset asiakirjat ja arvioitava, osoittavatko tekniset asiakirjat asianmukaisella tavalla, että sen arvioitavana olevat direktiivin vaatimukset täyttyvät. Jos laitteiston vaatimustenmukaisuus vahvistetaan, ilmoitetun tarkastuslaitoksen on annettava valmistajalle tai tämän yhteisöön sijoittautuneelle valtuutetulle edustajalle lausunto, jossa vahvistetaan laitteiston vaatimustenmukaisuus. Ilmoitetun tarkastuslaitoksen antaman lausunnon on rajoituttava niihin olennaisten vaatimusten näkökohtiin, jotka ilmoitettu tarkastuslaitos on arvioinut.

4.

Valmistajan on lisättävä ilmoitetun tarkastuslaitoksen antama lausunto teknisiin asiakirjoihin.


LIITE IV

TEKNISET ASIAKIRJAT JA EY-VAATIMUSTENMUKAISUUSVAKUUTUS

1.   Tekniset asiakirjat

Teknisten asiakirjojen avulla on voitava arvioida, täyttääkö laite olennaiset vaatimukset. Niiden on katettava laitteen suunnittelu ja valmistus ja erityisesti seuraavat tiedot:

laitteen yleiskuvaus;

kokonaan tai osittain sovellettavien yhdenmukaistettujen standardien mukaisuutta koskeva näyttö;

jos valmistaja ei ole soveltanut yhdenmukaistettuja standardeja tai on soveltanut niitä vain osittain, direktiivin olennaisten vaatimusten täyttymiseksi suoritettujen vaiheiden kuvaus ja selvitys, mukaan luettuna liitteessä II olevan 1 kohdan mukainen sähkömagneettisen yhteensopivuuden arvioinnin kuvaus, suoritettujen suunnittelulaskelmien ja tarkastusten tulokset, testausselosteet jne.;

ilmoitetun tarkastuslaitoksen lausunto, jos on noudatettu liitteessä III tarkoitettua menettelyä.

2.   EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus

EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa on oltava vähintään:

viittaus tähän direktiiviin;

sen laitteen tunnistetiedot, johon vakuutuksessa viitataan, 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

valmistajan nimi ja osoite ja tarvittaessa yhteisöön sijoittautuneen valtuutetun edustajan nimi ja osoite;

päivätty viittaus eritelmiin, joiden perusteella vaatimustenmukaisuus vakuutetaan sen varmistamiseksi, että laite on tämän direktiivin säännösten mukainen;

vakuutuksen antamispäivä;

sen henkilön tunnistetiedot ja allekirjoitus, jolle on annettu valtuudet sitovasti edustaa valmistajaa tai tämän valtuutettua edustajaa.


LIITE V

8 ARTIKLASSA TARKOITETTU CE-MERKINTÄ

CE-merkintä koostuu kirjaimista ”CE” seuraavalla tavalla kirjoitettuna:

Image

CE-merkinnän vähimmäiskorkeus on 5 mm. Jos CE-merkintää pienennetään tai suurennetaan, on noudatettava edellä esitetyn kuvan mittasuhteita.

CE-merkintä on kiinnitettävä laitteeseen tai siinä olevaan arvokilpeen. Jos tämä ei laitteen luonteen vuoksi kuitenkaan ole mahdollista tai perusteltua, se on kiinnitettävä pakkaukseen, jos sellainen on, ja mukana oleviin asiakirjoihin.

Jos laitteeseen sovelletaan muita direktiivejä, jotka kattavat muita näkökohtia ja joissa myös säädetään CE-merkinnästä, kyseisellä merkinnällä on osoitettava, että laite on myös näiden direktiivien mukainen.

Jos kuitenkin yhdessä tai useammassa näistä direktiiveistä valmistajalle annetaan siirtymäkautena mahdollisuus valita soveltamansa käytäntö, CE-merkinnällä osoitetaan, että laite on ainoastaan valmistajan soveltamien direktiivien mukainen. Tällöin direktiivien vaatimusten mukaisissa asiakirjoissa, ilmoituksissa ja ohjeissa, jotka ovat laitteen mukana, on annettava tiedot sovellettavista direktiiveistä, sellaisina kuin ne on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.


LIITE VI

ILMOITETTUJEN TARKASTUSLAITOSTEN ARVIOINTIPERUSTEET

1.

Jäsenvaltioiden ilmoittamien tarkastuslaitosten on täytettävä seuraavat vähimmäisvaatimukset:

a)

henkilöstöä ja tarvittavia varoja ja välineitä on oltava saatavilla;

b)

henkilöstön on oltava teknisesti pätevää ja ammatillisesti rehellistä;

c)

tämän direktiivin mukaisten kertomusten laadinnassa ja mukaisissa tarkastuksissa on noudatettava riippumattomuutta;

d)

henkilöstön ja teknisten henkilöiden on toimittava riippumattomasti ja puolueettomasti suhteessa kaikkiin osapuoliin, ryhmiin ja henkilöihin, joita kyseessä oleva laitteisto koskee suoraan tai välillisesti;

e)

henkilöstön on noudatettava salassapitovelvollisuutta;

f)

on oltava vastuuvakuutus, jollei vastuu kuulu jäsenvaltiolle kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

2.

Jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on säännöllisesti tarkastettava, että 1 kohdassa määrätyt edellytykset täyttyvät.


LIITE VII

VASTAAVUUSTAULUKKO

Direktiivi 89/336/ETY

Tämä direktiivi

1 artiklan 1 kohta

2 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohta

1 artiklan 2 kohta

2 artiklan 1 kohdan e alakohta

1 artiklan 3 kohta

2 artiklan 1 kohdan f alakohta

1 artiklan 4 kohta

2 artiklan 1 kohdan d alakohta

1 artiklan 5 ja 6 kohta

2 artiklan 1 kohta

1 artiklan 1 kohta

2 artiklan 2 kohta

1 artiklan 4 kohta

2 artiklan 3 kohta

1 artiklan 2 kohta

3 artikla

3 artikla

4 artikla

5 artikla ja liite I

5 artikla

4 artiklan 1 kohta

6 artikla

4 artiklan 2 kohta

7 artiklan 1 kohdan a alakohta

6 artiklan 1 ja 2 kohta […]

7 artiklan 1 kohdan b alakohta

7 artiklan 2 kohta

7 artiklan 3 kohta

8 artiklan 1 kohta

6 artiklan 3 ja 4 kohta

8 artiklan 2 kohta

9 artiklan 1 kohta

10 artiklan 1 ja 2 kohta

9 artiklan 2 kohta

10 artiklan 3 ja 4 kohta

9 artiklan 3 kohta

10 artiklan 5 kohta

9 artiklan 4 kohta

10 artiklan 3 kohta

10 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta

7 artikla, liitteet II ja III

10 artiklan 1 kohdan toinen alakohta

8 artikla

10 artiklan 2 kohta

7 artikla, liitteet II ja III

10 artiklan 3 kohta

10 artiklan 4 kohta

10 artiklan 5 kohta

7 artikla, liitteet II ja III

10 artiklan 6 kohta

12 artikla

11 artikla

14 artikla

12 artikla

16 artikla

13 artikla

18 artikla

Liitteen I kohta 1

Liitteessä IV oleva 2 kohta

Liitteen I kohta 2

Liite V

Liite II

Liite VI

Liite III, viimeinen kohta

9 artiklan 5 kohta


31.12.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 390/38


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2004/109/EY,

annettu 15 päivänä joulukuuta 2004,

säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettavien arvopaperien liikkeeseenlaskijoita koskeviin tietoihin liittyvien avoimuusvaatimusten yhdenmukaistamisesta ja direktiivin 2001/34/EY muuttamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 44 ja 95 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon (2),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Tehokkaat, avoimet ja yhdentyneet arvopaperimarkkinat edesauttavat todellisten yhtenäismarkkinoiden muodostumista yhteisössä ja edistävät kasvua ja työllisyyttä pääoman paremman kohdentamisen ja alentuneiden kulujen kautta. Täsmällisten, kattavien ja ajantasaisten tietojen julkistaminen arvopaperien liikkeeseenlaskijoista lisää sijoittajien kestävää luottamusta näihin yrityksiin ja mahdollistaa perustellun arvion tekemisen niiden liiketoiminnan suorituskyvystä ja varoista. Tämä parantaa sekä sijoittajansuojaa että markkinoiden tehokkuutta.

(2)

Tätä varten arvopaperien liikkeeseenlaskijoiden olisi varmistettava asianmukainen avoimuus sijoittajiin nähden säännöllisen tiedottamisen avulla. Samasta syystä osakkeenomistajien taikka luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden, joilla on hallussaan äänioikeuksia tai rahoitusvälineitä, joista seuraa oikeus hankkia olemassa olevia äänioikeutettuja osakkeita, pitäisi myös tiedottaa arvopaperien liikkeeseenlaskijoille huomattavien yhtiöosuuksien hankkimisesta tai muista muutoksista, jotta liikkeeseenlaskija voi tiedottaa asiasta yleisölle.

(3)

Toukokuun 11 päivänä 1999 annetussa komission tiedonannossa ”Rahoitusmarkkinoiden puitteiden toteuttaminen: toimintasuunnitelma” nimetään joukko toimia, jotka ovat tarpeen rahoituspalvelujen yhtenäismarkkinoiden toteuttamiseksi. Lissabonissa maaliskuussa 2000 kokoontunut Eurooppa-neuvosto kehotti toteuttamaan toimintasuunnitelman vuoteen 2005 mennessä. Toimintasuunnitelmassa korostetaan tarvetta laatia direktiivi avoimuusvaatimusten kehittämiseksi. Barcelonassa maaliskuussa 2002 kokoontunut Eurooppa-neuvosto vahvisti tarpeen.

(4)

Tässä direktiivissä olisi varmistettava, että se on sopusoinnussa perustamissopimuksella ja Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) perussäännöllä EKPJ:lle ja jäsenvaltioiden keskuspankeille osoitettujen tehtävien ja velvollisuuksien kanssa; tässä suhteessa on kiinnitettävä erityistä huomiota jäsenvaltioiden keskuspankkeihin, joiden osakkeita on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla, jotta varmistetaan yhteisön primaarioikeuden tavoitteiden noudattaminen.

(5)

Yhdenmukaistamalla laajemmin kansallista lainsäädäntöä niiden vaatimusten osalta, jotka koskevat arvopaperien liikkeeseenlaskijoiden velvollisuutta antaa säännöllisesti ja jatkuvasti tietoja, pitäisi päästä korkeatasoiseen sijoittajansuojaan koko yhteisössä. Tämä direktiivi ei kuitenkaan vaikuta voimassa olevaan yhteisön lainsäädäntöön, joka koskee osuuksia, jotka on laskenut liikkeeseen muu kuin suljettu yhteissijoitusyritys, eikä tällaisista yrityksistä hankittuja tai luovutettuja osuuksia.

(6)

Sellaisten osakkeiden tai velkapaperien, joiden yksikkökohtainen nimellisarvo on alle 1 000 euroa, liikkeeseenlaskijan valvonnan toteuttaisi tätä direktiiviä sovellettaessa tehokkaimmin jäsenvaltio, jossa liikkeeseenlaskijan sääntömääräinen kotipaikka on. On näin ollen tärkeää varmistaa johdonmukaisuus arvopaperien yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkistettavasta esitteestä 4 päivänä marraskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/71/EY (4) kanssa. Samoin olisi luotava joustavuutta, jotta EU:n ulkopuolisten maiden liikkeeseenlaskijat sekä yksinomaan muita kuin edellä mainittuja arvopapereita liikkeeseenlaskevat yhteisön yritykset voisivat valita kotijäsenvaltionsa.

(7)

Korkeatasoinen sijoittajansuoja koko yhteisössä auttaisi poistamaan esteet, jotka liittyvät arvopaperien ottamiseen kaupankäynnin kohteeksi jäsenvaltiossa sijaitseville tai toimiville säännellyille markkinoille. Muut jäsenvaltiot kuin kotijäsenvaltio eivät saisi vastedes rajoittaa arvopaperien ottamista kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoillaan asettamalla tiukempia vaatimuksia tietojen antamisesta säännöllisesti ja jatkuvasti liikkeeseenlaskijoista, joiden arvopaperit otetaan kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla.

(8)

Esteiden poistaminen tämän direktiivin mukaisen kotijäsenvaltioperiaatteen perusteella ei saisi vaikuttaa aloihin, jotka eivät kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan, kuten osakkeenomistajien oikeuteen puuttua liikkeeseenlaskijan johtamiseen. Se ei myöskään saisi vaikuttaa kotijäsenvaltion oikeuteen pyytää liikkeeseenlaskijaa lisäksi julkaisemaan säännellyt tiedot sanomalehdissä osittain tai kokonaan.

(9)

Kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta 19 päivänä heinäkuuta 2002 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1606/2002 (5) on jo lähentänyt yhteisössä sellaisiin liikkeeseenlaskijoihin sovellettavia tilinpäätöstietojen raportointistandardeja, joiden arvopapereita otetaan kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla ja joilta edellytetään konsolidoidun tilinpäätöksen laatimista. Arvopaperien liikkeeseenlaskijoihin sovelletaan jo erillisjärjestelyä, joka poikkeaa yhtiöoikeusdirektiivien mukaisesta kaikkiin yrityksiin sovellettavasta yleisestä järjestelmästä. Tämä direktiivi rakentuu tälle periaatteelle vuosi- ja osavuosikatsausten osalta, mukaan luettuna periaate, jonka mukaan liikkeeseenlaskijan varoista, veloista, taloudellisesta asemasta sekä liikevoitosta tai -tappiosta on annettava oikea ja riittävä kuva. Puolivuotiskatsauksen osana olevat lyhennetyt tilinpäätösasiakirjat ovat myös riittävä perusta tällaisen oikean ja riittävän kuvan antamiseksi liikkeeseenlaskijan tilikauden kuudesta ensimmäisestä kuukaudesta.

(10)

Vuositilinpäätöksestä olisi saatava asianmukaiset tiedot vuosittain siitä lähtien, kun liikkeeseenlaskijan arvopaperit on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla. Arvopaperimarkkinoilla toimivat sijoittajat hyötyvät vuositilinpäätösten helpommasta vertailtavuudesta vain, jos he voivat olla varmoja siitä, että tiedot julkistetaan tietyssä määräajassa tilikauden päättymisen jälkeen. Kotijäsenvaltio voi tietyissä oloissa sallia liikkeeseenlaskijoiden olla laatimatta vuositilinpäätöksiä tämän direktiivin edellyttämien standardien mukaisesti, jos kyseessä ovat velkapaperit, jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla ennen 1 päivää tammikuuta 2005 ja jotka yhteisön ulkopuolisesta maasta oleva liikkeeseenlaskija on laskenut liikkeeseen.

(11)

Tällä direktiivillä otetaan käyttöön kattavammat puolivuotiskatsaukset säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettujen osakkeiden liikkeeseenlaskijoiden osalta. Tällä tavoin sijoittajat voivat tehdä entistä perustellumman arvion liikkeeseenlaskijan tilanteesta.

(12)

Kotijäsenvaltio voi säätää velkapaperien liikkeeseenlaskijoiden puolivuosittaista raportointia koskevista poikkeuksista, kun kyse on:

luottolaitoksista, joilla on pienimuotoista velkapaperien liikkeeseenlaskutoimintaa, tai

liikkeeseenlaskijoista, jotka olivat jo olemassa tämän direktiivin voimaantulopäivänä ja jotka laskevat liikkeeseen ainoastaan velkapapereita, joille kotijäsenvaltio tai jokin sen alueellinen tai paikallinen julkisyhteisö on antanut ehdottoman ja peruuttamattoman takauksen, tai

kymmenen vuoden siirtymäkauden aikana ainoastaan niistä velkapapereista, jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla ennen 1 päivää tammikuuta 2005 ja joita saavat ostaa yksinomaan ammattimaiset sijoittajat. Jos kotijäsenvaltio myöntää tällaisen poikkeuksen, sitä ei voida ulottaa koskemaan niitä velkapapereita, jotka otetaan kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla tämän jälkeen.

(13)

Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät tervetulleena komission lupausta tarkastella pikaisesti avoimuuden lisäämistä, kun on kyse palkkauspolitiikasta, maksetuista kokonaispalkoista, mukaan lukien ehdollisista tai myöhemmin suoritettavista korvauksista, ja luontoisetuuksista, joita myönnetään hallinto-, johto- tai valvontaelinten jäsenille, komission 21 toukokuuta 2003 antaman ”Yhtiöoikeuden uudistaminen ja omistajaohjauksen (corporate governance) parantaminen Euroopan unionissa” -toimintasuunnitelman mukaisesti, ja ilmaisevat tyytyväisyytensä komission aikomuksesta antaa tästä aiheesta suositus lähitulevaisuudessa.

(14)

Kotijäsenvaltion olisi rohkaistava liikkeeseenlaskijoita, joiden osakkeet otetaan kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla ja joiden pääasiallinen toiminta liittyy kaivannaisteollisuuteen, ilmoittamaan valtioille suoritetut maksut vuositilinpäätöksessään. Kotijäsenvaltion olisi myös rohkaistava parantamaan tällaisten maksujen avoimuutta eri kansainvälisissä rahoitusfoorumeissa muodostetuissa puitteissa.

(15)

Tässä direktiivissä säädetään myös puolivuosittainen raportointi pakolliseksi sellaisten liikkeeseenlaskijoiden osalta, joilla on ainoastaan velkapapereita säännellyillä markkinoilla. Poikkeuksista olisi säädettävä ainoastaan tukkumarkkinoiden osalta vähintään 50 000 euron suuruisen yksikkökohtaisen nimellisarvon perusteella samaan tapaan kuin direktiivissä 2003/71/EY. Jos velkapapereita lasketaan liikkeeseen muussa valuutassa, poikkeusten olisi oltava mahdollisia ainoastaan silloin, kun yksikkökohtainen nimellisarvo kyseisessä valuutassa vastaa liikkeeseenlaskupäivänä vähintään 50 000:tä euroa.

(16)

Ajantasaisemmat ja luotettavammat tiedot osakkeiden liikkeeseenlaskijan suorituskyvystä tilikauden aikana edellyttävät myös raportointitiheyden lisäämistä. Olisi otettava käyttöön vaatimus julkaista osavuotinen johdon selvitys tilikauden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana ja toinen osavuotinen johdon selvitys tilikauden kuuden jälkimmäisen kuukauden aikana. Osakkeiden liikkeeseenlaskijoita, jotka jo julkaisevat neljännesvuosikatsauksia, ei tulisi vaatia julkaisemaan osavuotisia johdon selvityksiä.

(17)

Liikkeeseenlaskijaan, sen hallinto-, johto- tai valvontaelimiin tai liikkeeseenlaskijan vastuuhenkilöihin olisi sovellettava kunkin jäsenvaltion kansallisissa laeissa tai asetuksissa säädettyjä asianmukaisia vastuusääntöjä. Jäsenvaltioiden olisi voitava vapaasti määritellä vastuun laajuus.

(18)

Yleisölle olisi tiedotettava huomattavien omistusosuuksien muutoksista liikkeeseenlaskijoissa, joiden osakkeita on kaupankäynnin kohteena säännellyillä markkinoilla. Näiden tietojen perusteella sijoittajien pitäisi voida hankkia tai luovuttaa osakkeita täysin tietoisina muutoksista äänioikeuksissa. Tiedot lisäisivät myös osakkeiden liikkeeseenlaskijoiden tehokasta valvontaa ja markkinoiden yleistä avoimuutta merkittävien pääomanliikkeiden osalta. Vakuudeksi annettuja osakkeita tai 13 artiklassa määriteltyjä rahoitusvälineitä koskevat tiedot on annettava, kun tietyt edellytykset täyttyvät.

(19

Tämän direktiivin 9 artiklaa ja 10 artiklan c alakohtaa ei olisi sovellettava osakkeisiin, joita EKPJ:n jäsenet hankkivat tai luovuttavat rahaviranomaisen tehtäviään hoitaessaan edellyttäen, ettei kyseisiin osakkeisiin liittyviä äänioikeuksia käytetä; 11 artiklassa olevan viittauksen ”lyhytaikaiseen” olisi katsottava viittaavan luottotoimiin, jotka suoritetaan perustamissopimuksen ja Euroopan keskuspankin (EKP) säädösten, etenkin rahapolitiikan välineitä ja menettelyjä koskevien EKP:n ohjeiden ja TARGET-maksujärjestelmän, mukaisesti, sekä luottotoimiin, jotka toteutetaan vastaavien toimintojen suorittamiseksi kansallisten säännösten mukaisesti.

(20)

Tiettyihin markkinatoimijoihin tarpeettomasti kohdistuvien rasitteiden välttämiseksi ja sen selkeyttämiseksi, kenellä tosiasiassa on vaikutusvalta liikkeeseenlaskijaan, ei ole tarpeen, että ilmoitusvelvollisuus koskisi osakkeiden tai 13 artiklassa määriteltyjen muiden rahoitusvälineiden, joista seuraa oikeus hankkia osakkeita, huomattavia omistusosuuksia, silloin kun on kyse markkinatakaajista tai omaisuudenhoitajista tai kun on kyse osakkeiden tai tällaisten rahoitusvälineiden omistusosuuksista, jotka hankitaan yksinomaan selvitysoperaatioita varten yhteisössä sovellettavien rajoitusten ja takuiden puitteissa. Kotijäsenvaltion olisi voitava säätää luottolaitosten tai sijoituspalveluyritysten kaupankäyntisalkuissa olevia osakeomistuksia koskevista rajoitetuista poikkeuksista.

(21)

Sen täsmentämiseksi, kenellä tosiasiassa on huomattava omistusosuus saman liikkeeseenlaskijan osakkeista tai muista rahoitusvälineistä koko yhteisön alueella, emoyhtiöitä ei tulisi vaatia yhdistämään omia omistusosuuksiaan yhteissijoitusyritysten tai sijoituspalveluyritysten hallinnoimiin omistusosuuksiin edellyttäen, että tällaiset yritykset käyttävät äänioikeuksia emoyhtiöistä riippumatta ja täyttävät tietyt lisäedellytykset.

(22)

Velvollisuuden antaa tietoja säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettujen arvopaperien haltijoille tulisi edelleen perustua yhdenvertaisen kohtelun periaatteeseen. Yhdenvertainen kohtelu koskee vain samassa asemassa olevia osakkeenomistajia eikä näin ollen vaikuta siihen, montako ääntä tiettyyn osakkeeseen voi liittyä. Vastaavasti samaan liikkeeseenlaskuun kuuluvien velkapaperien haltijoihin olisi edelleen sovellettava yhdenvertaista kohtelua, myös valtion velan osalta. Tietojen antamista osakkeiden ja/tai velkapaperien haltijoille yhtiökokouksissa olisi helpotettava. Erityisesti ulkomaille sijoittautuneiden osakkeiden ja/tai velkapaperien haltijoiden olisi voitava toimia aktiivisemmin siten, että ne voisivat valtuuttaa edustajan toimimaan puolestaan. Samoista syistä osakkeiden ja/tai velkapaperien haltijoiden yhtiökokouksissa olisi päätettävä, käytetäänkö nykyaikaista tieto- ja viestintäteknologiaa. Jos tällainen päätös tehdään, liikkeeseenlaskijoiden olisi otettava käyttöön järjestelyjä voidakseen tosiasiallisesti antaa tietoja osakkeidensa ja/tai velkapaperiensa haltijoille, mikäli näiden tunnistaminen on mahdollista.

(23)

Esteiden poistaminen ja uusien yhteisön tiedonantovaatimusten tehokas täytäntöönpano edellyttävät myös kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten toteuttamaa asiamukaista valvontaa. Tässä direktiivissä olisi annettava ainakin vähimmäistakeet siitä, että nämä tiedot ovat nopeasti saatavilla. Tämän vuoksi kussakin jäsenvaltiossa olisi oltava ainakin yksi tietojen toimitus- ja säilytysjärjestelmä.

(24)

Liikkeeseenlaskijalle asetettava velvoite käännättää jatkuvan ja säännöllisen tiedonantovelvollisuuden piiriin kuuluvat tiedot kaikille virallisille kielille niissä jäsenvaltioissa, joissa arvopaperit otetaan kaupankäynnin kohteeksi, ei edistäisi arvopaperimarkkinoiden yhdentymistä, ja sillä olisi kielteisiä vaikutuksia rajojen yli tapahtuvaan arvopaperien ottamiseen kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla. Liikkeeseenlaskijan olisi sen vuoksi tietyissä tapauksissa voitava antaa tiedot jollakin kansainvälisellä rahoitusalalla yleisesti käytettävällä kielellä. Koska erityinen panostus on tarpeen sijoittajien houkuttelemiseksi muista jäsenvaltioista ja kolmansista maista, jäsenvaltioiden ei enää pitäisi estää osakkeenomistajia, äänioikeuksia käyttäviä henkilöitä tai rahoitusvälineiden haltijoita tekemästä vaadittuja ilmoituksia liikkeeseenlaskijalle kansainvälisellä rahoitusalalla yleisesti käytetyllä kielellä.

(25)

Sijoittajien tiedonsaannin liikkeeseenlaskijasta olisi oltava yhteisön tasolla järjestäytyneempää, jotta aktiivisesti edistettäisiin eurooppalaisten pääomamarkkinoiden yhdentymistä. Sijoittajat, jotka eivät ole sijoittautuneet liikkeeseenlaskijan kotijäsenvaltioon, olisi saatettava kyseisten tietojen saamisen osalta yhdenvertaiseen asemaan liikkeeseenlaskijan kotijäsenvaltioon sijoittautuneiden sijoittajien kanssa. Tämä voitaisiin saada aikaan, jos kotijäsenvaltio varmistaisi vähimmäislaatuvaatimusten noudattamisen tietojen levittämisessä koko yhteisön alueelle nopeasti ja syrjimättömällä tavalla ja kyseisten säänneltyjen tietojen laji huomioon ottaen. Lisäksi levitettyjen tietojen olisi oltava saatavilla kotijäsenvaltiossa keskitetysti, mikä mahdollistaisi eurooppalaisen verkon rakentamisen, ja kohtuuhintaisena yksityissijoittajille. Tämä ei kuitenkaan saisi johtaa liikkeeseenlaskijoille asetettujen tietojen toimittamisvaatimusten tarpeettomaan päällekkäisyyteen. Liikkeeseenlaskijoiden olisi voitava hyötyä vapaasta kilpailusta valitessaan välineitä tai palveluntarjoajia tämän direktiivin mukaisen tiedon levittämiseksi.

(26)

Jotta yksinkertaistettaisiin edelleen tapoja, joilla sijoittajat voivat saada tietoja yrityksistä eri jäsenvaltioissa, olisi jätettävä kansallisten valvontaviranomaisten tehtäväksi laatia sähköisten verkkojen perustamisesta suuntaviivat tiiviissä yhteistyössä muiden osapuolten kanssa, etenkin arvopaperien liikkeeseenlaskijoiden, sijoittajien, markkinatoimijoiden, säänneltyjen markkinoiden ylläpitäjien ja taloudellisen tiedon tarjoajien kanssa.

(27)

Jotta varmistetaan tehokas sijoittajansuoja ja säänneltyjen markkinoiden asianmukainen toiminta, liikkeeseenlaskijoiden, joiden arvopaperit on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla, julkistettavia tietoja koskevia sääntöjä olisi sovellettava myös liikkeeseenlaskijoihin, joilla ei ole sääntömääräistä kotipaikkaa jäsenvaltiossa ja jotka eivät kuulu perustamissopimuksen 48 artiklan soveltamisalaan. Samoin olisi varmistettava, että sellaiset merkitykselliset lisätiedot yhteisön tai sen ulkopuolisten maiden liikkeeseenlaskijoista, joiden julkistamista vaaditaan yhteisön ulkopuolisessa maassa muttei jäsenvaltiossa, ovat kaikkien saatavilla myös yhteisössä.

(28)

Jokaisessa jäsenvaltiossa olisi nimettävä yksi toimivaltainen viranomainen, jolla olisi viime kädessä vastuu tämän direktiivin mukaisesti annettujen säännösten noudattamisen valvonnasta sekä kansainvälisestä yhteistyöstä. Tämä viranomainen olisi luonteeltaan hallinnollinen ja sen riippumattomuus talouden toimijoista olisi varmistettava eturistiriitojen välttämiseksi. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin nimetä toisen toimivaltaisen viranomaisen tarkastamaan, että tässä direktiivissä tarkoitetut tiedot laaditaan asiaankuuluvien tiedonantovaatimusten mukaisesti, ja toteuttamaan asianmukaiset toimenpiteet, jos rikkomuksia havaitaan; kyseisen viranomaisen ei tarvitse olla luonteeltaan hallinnollinen.

(29)

Rajatylittävän toiminnan lisääntyminen edellyttää parempaa yhteistyötä toimivaltaisten kansallisten viranomaisten välillä ja kattavia säännöksiä tietojenvaihtoa ja suojaamistoimenpiteitä varten. Sääntely- ja valvontatehtävien organisointi kussakin jäsenvaltiossa ei saisi estää toimivaltaisten kansallisten viranomaisten välistä tehokasta yhteistyötä.

(30)

Neuvosto asetti istunnossaan 17 päivänä heinäkuuta 2000 viisaiden komitean käsittelemään Euroopan arvopaperimarkkinoiden sääntelyä. Loppuraportissaan viisaiden komitea ehdotti uutta lainsäädäntötekniikkaa, joka perustuisi nelitasoiseen lähestymistapaan eli yleisperiaatteisiin, teknisiin täytäntöönpanotoimenpiteisiin, kansallisten arvopaperialan sääntelyviranomaisten väliseen yhteistyöhön ja yhteisön oikeuden noudattamisen valvontaan. Tämän direktiivin pitäisi rajoittua laajoihin ”yleisperiaatteisiin” ja täytäntöönpanotoimenpiteet, jotka komissio vahvistaa komission päätöksellä 2001/528/EY (6) perustetun Euroopan arvopaperikomitean avustuksella, sisältäisivät tekniset yksityiskohdat.

(31)

Tukholmassa maaliskuussa 2001 kokoontunut Eurooppa-neuvosto ilmaisi antamissaan päätelmissä kannattavansa viisaiden komitean loppuraporttia ja ehdotettua nelitasoista lähestymistapaa, jolla yhteisön arvopaperilainsäädännön sääntelyprosessista tehtäisiin tehokkaampi ja avoimempi.

(32)

Näiden päätelmien mukaan täytäntöönpanotoimenpiteitä olisi käytettävä useammin sen varmistamiseksi, että tekniset säännökset voidaan pitää markkinoiden ja valvonnan kehityksen tasalla, ja täytäntöönpanosääntöjen kaikkia vaiheita varten olisi asetettava määräajat.

(33)

Lainsäädännön täytäntöönpanosta rahoituspalvelujen alalla 5 päivänä helmikuuta 2002 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa tuettiin myös viisaiden komitean raporttia komission puheenjohtajan samana päivänä parlamentissa antaman virallisen julkilausuman ja sisämarkkina-asioista vastaavan komission jäsenen 2 päivänä lokakuuta 2001 talous- ja raha-asioiden valiokunnan puheenjohtajalle lähettämän kirjeen perusteella, joka koski Euroopan parlamentin aseman turvaamista tässä prosessissa.

(34)

Euroopan parlamentille olisi annettava täytäntöönpanotoimenpiteitä koskevan ehdotuksen antamisen jälkeen kolmen kuukauden määräaika ehdotuksen käsittelemistä ja lausuntonsa antamista varten. Kiireellisissä ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa tätä aikaa voidaan kuitenkin lyhentää. Jos Euroopan parlamentti antaa tämän määräajan kuluessa päätöslauselman, komission olisi tarkasteltava uudelleen toimenpiteitä koskevaa ehdotusta.

(35)

Rahoitusmarkkinoilla tapahtuvan kehityksen ottamiseksi huomioon tässä direktiivissä vahvistettuja sääntöjä koskevat täytäntöönpanotoimenpiteet saattavat olla tarpeen. Komissiolle olisi annettava valtuudet hyväksyä täytäntöönpanotoimenpiteitä, edellyttäen että niillä ei muuteta tämän direktiivin olennaisia osia ja että komissio noudattaa tässä direktiivissä määritettyjä periaatteita kuultuaan Euroopan arvopaperikomiteaa.

(36)

Komission olisi tämän direktiivin mukaisesti täytäntöönpanovaltuuksiaan käyttäessään noudatettava seuraavia periaatteita:

on säilytettävä sijoittajien luottamus rahoitusmarkkinoihin edistämällä rahoitusmarkkinoiden avoimuutta,

sijoittajille on tarjottava laaja valikoima kilpailevia sijoituskohteita ja niiden olosuhteisiin räätälöity julkisuuden ja suojelun taso,

on varmistettava, että riippumattomat sääntelyviranomaiset soveltavat sääntöjä yhdenmukaisesti, erityisesti talousrikollisuuden torjumiseksi,

on toimittava hyvin avoimesti ja kuultava aktiivisesti kaikkia markkinaosapuolia sekä Euroopan parlamenttia ja neuvostoa,

on rohkaistava innovaatioihin rahoitusmarkkinoilla, jotta taataan niiden dynaamisuus ja tehokkuus,

on varmistettava markkinoiden eheys rahoitusta koskevia innovaatioita tiiviisti seuraamalla ja niihin reagoimalla,

on vähennettävä pääomakustannuksia ja parannettava pääoman saatavuutta,

on saatettava pitkällä aikavälillä tasapainoon markkinaosapuolille, pk-yritykset ja piensijoittajat mukaan luettuina, aiheutuvat kustannukset ja niiden saama hyöty kaikissa täytäntöönpanotoimenpiteissä,

on edistettävä yhteisön rahoitusmarkkinoiden kansainvälistä kilpailukykyä haittaamatta kaivattua kansainvälisen yhteistyön laajentamista,

on taattava yhtäläiset kilpailuedellytykset kaikille markkinaosapuolille vahvistamalla yhteisön tason säännöksiä aina tarvittaessa,

on kunnioitettava kansallisten markkinoiden välisiä eroja silloin, kun ne eivät haittaa yhtenäismarkkinoiden yhtenäisyyttä,

on varmistettava johdonmukaisuus muun tätä alaa koskevan yhteisön lainsäädännön kanssa, koska tiedon epätasapainoinen jakautuminen ja avoimuuden puute saattavat vaarantaa markkinoiden toiminnan ja ennen kaikkea aiheuttaa vahinkoa kuluttajille ja piensijoittajille.

(37)

Jotta varmistetaan tässä direktiivissä vahvistettujen vaatimusten täyttyminen tai direktiivin täytäntöönpanotoimenpiteiden toteuttaminen, vaatimusten rikkominen tai toimenpiteiden laiminlyönti olisi havaittava nopeasti ja siitä olisi tarvittaessa määrättävä seuraamus. Tältä osin toimenpiteiden ja seuraamusten olisi oltava riittävän varoittavia, oikeasuhteisia ja johdonmukaisesti täytäntöönpantuja. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että toimivaltaisten kansallisten viranomaisten päätöksiin voi hakea muutosta tuomioistuimista.

(38)

Tällä direktiivillä pyritään kiristämään avoimuusvaatimuksia, joita nykyisin sovelletaan arvopaperien liikkeeseenlaskijoihin, joiden osakkeita on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla, ja niistä huomattavia omistusosuuksia hankkiviin tai luovuttaviin sijoittajiin. Tämä direktiivi korvaa osan arvopaperien ottamisesta viralliselle pörssilistalle sekä siihen liittyvästä tiedonantovelvollisuudesta 28 päivänä toukokuuta 2001 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2001/34/EY (7) vahvistetuista vaatimuksista. Jotta avoimuusvaatimukset voidaan koota yhteen säädökseen, direktiiviä on tarpeen muuttaa vastaavasti. Muutoksella ei kuitenkaan pitäisi vaikuttaa jäsenvaltioiden mahdollisuuteen asettaa lisävaatimuksia direktiivin 2001/34/EY 42—63 artiklan mukaisesti; kyseiset artiklat pysyvät voimassa.

(39)

Tämä direktiivi on yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY mukainen (8).

(40)

Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet.

(41)

Koska tämän direktiivin tavoitteita, joita ovat sijoittajien luottamuksen varmistaminen yhtäläisen avoimuuden avulla koko yhteisössä ja siten sisämarkkinakehityksen loppuunsaattaminen, ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin yhteisön nykyisen lainsäädännön perusteella ja ne voidaan saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(42)

Tämän direktiivin täytäntöönpanon edellyttämistä toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (9) mukaisesti,

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Sisältö ja soveltamisala

1.   Tässä direktiivissä vahvistetaan vaatimukset säännöllisestä ja jatkuvasta tietojen antamisesta liikkeeseenlaskijoista, joiden arvopaperit on jo otettu kaupankäynnin kohteeksi jäsenvaltiossa sijaitsevilla tai toimivilla säännellyillä markkinoilla.

2.   Tätä direktiiviä ei sovelleta osuuksiin, jotka on laskenut liikkeeseen muu kuin suljettu yhteissijoitusyritys, eikä tällaisissa yhteissijoitusyrityksissä hankittuihin tai luovutettuihin osuuksiin.

3.   Jäsenvaltiot voivat päättää olla soveltamatta 16 artiklan 3 kohdassa ja 18 artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa mainittuja säännöksiä jäsenvaltion tai sen alueellisen tai paikallisen julkisyhteisön liikkeeseen laskemiin arvopapereihin, jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla.

4.   Jäsenvaltiot voivat päättää olla soveltamatta 17 artiklaa kansallisiin keskuspankkeihinsa säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettujen osakkeiden liikkeeseenlaskijoina, jos kaupankäynnin kohteeksi ottaminen tapahtui ennen 20. tammikuuta 2005.

2 artikla

Määritelmät

1.   Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

a)

’arvopapereilla’ rahoitusvälineiden markkinoista 21 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/39/EY (10) 4 artiklan 1 kohdan 18 alakohdassa määriteltyjä siirtokelpoisia arvopapereita, lukuun ottamatta juoksuajaltaan alle 12 kuukauden pituisia kyseisen direktiivin 4 artiklan 1 kohdan 19 alakohdassa määriteltyjä rahamarkkinavälineitä, joihin voidaan soveltaa kansallista lainsäädäntöä;

b)

’velkapapereilla’ joukkovelkakirjoja ja muita siirtokelpoisia arvopaperistettuja velan muotoja, lukuun ottamatta arvopapereita, jotka vastaavat yritysten osakkeita tai jotka antavat oikeuden hankkia osakkeita tai osakkeita vastaavia arvopapereita, jos ne vaihdetaan tai jos niihin liittyviä oikeuksia käytetään;

c)

’säännellyillä markkinoilla’ direktiivin 2004/39/EY 4 artiklan 1 kohdan 14 alakohdassa määriteltyjä markkinoita;

d)

’liikkeeseenlaskijalla’ yksityis- tai julkisoikeuden soveltamisalaan kuuluvaa oikeushenkilöä, myös valtiota, jonka arvopaperit on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla; arvopapereihin oikeuttavien talletustodistusten osalta liikkeeseenlaskijaksi katsotaan kyseisten arvopaperien liikkeeseenlaskija;

e)

’osakkeenomistajalla’ yksityis- tai julkisoikeuden alaan kuuluvaa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jolla on hallussaan suoraan tai välillisesti:

i)

liikkeeseenlaskijan osakkeita omissa nimissään ja omaan lukuunsa;

ii)

liikkeeseenlaskijan osakkeita omissa nimissään, mutta toisen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön lukuun;

iii)

talletustodistuksia, jolloin talletustodistuksen haltijaa pidetään niiden kohde-etuuksina olevien osakkeiden omistajana, joita talletustodistus edustaa;

f)

’määräysvallassa olevalla yrityksellä’ yritystä,

i)

jossa luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä on äänimäärän enemmistö, tai

ii)

jossa luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä on oikeus nimittää tai erottaa enemmistö hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä ja jonka osakkeenomistaja tai jäsen tämä luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö samanaikaisesti on, tai

iii)

jossa luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö on osakkeenomistaja tai jäsen ja käyttää yksin yrityksen osakkeenomistajien tai jäsenten äänimäärän enemmistöä kyseisen yrityksen muiden osakkeenomistajien tai jäsenten kanssa tehdyn sopimuksen perusteella, tai

iv)

jossa luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä on valtuudet käyttää tai jossa hän tosiasiallisesti käyttää määräävää vaikutusvaltaa tai määräysvaltaa;

g)

’muulla kuin suljetulla yhteissijoitusyrityksellä’ sijoitusrahastoja ja sijoitusyhtiöitä:

i)

joiden tarkoituksena on yleisöltä hankittujen varojen yhteinen sijoittaminen ja jotka toimivat riskin hajauttamisen periaatteella, ja

ii)

joiden osuudet on tällaisten osuuksien haltijan vaatimuksesta ostettava takaisin tai lunastettava suoraan tai välillisesti näiden yritysten varoilla;

h)

’yhteissijoitusyrityksen osuuksilla’ yhteissijoitusyrityksen liikkeeseen laskemia arvopapereita, jotka ovat osoituksena haltijan oikeudesta yrityksen varoihin;

i)

’kotijäsenvaltiolla’

i)

yksikkökohtaiselta nimellisarvoltaan alle 1 000 euron velkapaperien liikkeeseenlaskijan tai osakkeiden liikkeeseenlaskijan tapauksessa

silloin kun tämän kotipaikka on yhteisössä, sitä jäsenvaltiota, jossa liikkeeseenlaskijan sääntömääräinen kotipaikka on,

silloin kun tämän kotipaikka on yhteisön ulkopuolella, sitä jäsenvaltiota, jonka toimivaltaisille viranomaisille liikkeeseenlaskijan edellytetään toimittavan vuosittaiset tiedot direktiivin 2003/71/EY 10 artiklan mukaan.

’Kotijäsenvaltion’ määritelmä soveltuu velkapapereihin muussa valuutassa kuin euroissa sillä edellytyksellä, että niiden yksikkökohtainen nimellisarvo on liikkeeseenlaskemispäivänä alle 1 000 euroa, paitsi jos se on lähes vastaava kuin 1 000 euroa;

ii)

jos liikkeeseenlaskija ei kuulu i alakohdan soveltamisalaan, liikkeeseenlaskijan valinnan mukaan jäsenvaltiota, jossa liikkeeseenlaskijan sääntömääräinen kotipaikka on, tai yhtä niistä jäsenvaltioista, joiden alueella sijaitsevilla säännellyillä markkinoilla sen arvopapereita on otettu kaupankäynnin kohteeksi. Liikkeeseenlaskija voi valita vain yhden jäsenvaltion kotijäsenvaltiokseen. Kyseinen valinta on voimassa vähintään kolme vuotta, paitsi jos sen arvopaperit eivät enää ole kaupankäynnin kohteena millään säännellyillä markkinoilla yhteisössä;

j)

’vastaanottavalla jäsenvaltiolla’ jäsenvaltiota, jonka säännellyillä markkinoilla arvopaperit otetaan kaupankäynnin kohteeksi, kun kyseessä ei ole kotijäsenvaltio;

k)

’säännellyillä tiedoilla’ kaikkia tietoja, jotka liikkeeseenlaskijan tai muun henkilön, joka on hakenut liikkeeseenlaskijan suostumuksetta arvopaperien ottamista kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla, on julkistettava tämän direktiivin tai sisäpiirikaupoista ja markkinoiden manipuloinnista (markkinoiden väärinkäyttö) 28 päivänä tammikuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/6/EY (11) 6 artiklan mukaisesti taikka tämän direktiivin 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti annettujen jäsenvaltion lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten mukaisesti;

l)

’sähköisellä muodolla’ tietoja elektronisesti käsitteleviä (mukaan luettuna digitaalinen pakkaaminen), säilyttäviä ja lähettäviä laitteita, jotka käyttävät linjoja, radioyhteyttä, optisia tai muita elektromagneettisia välineitä;

m)

’rahastoyhtiöllä’ arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 20 päivänä joulukuuta 1985 annetun neuvoston direktiivin 85/611/ETY (12) 1 a artiklan 2 kohdassa määriteltyä yhtiötä;

n)

’markkinatakaajalla’ sellaista toimijaa, joka rahoitusmarkkinoilla tarjoutuu jatkuvalla tavalla käymään kauppaa omaan lukuunsa ostamalla ja myymällä rahoitusvälineitä omaa pääomaansa vastaan itse määrittäminsä hinnoin;

o)

’luottolaitoksella’ luottolaitosten liiketoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta 20 päivänä maaliskuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/12/EY (13) 1 artiklan 1 kohdan a alakohdassa määriteltyä yritystä;

p)

’jatkuvasti tai toistuvasti liikkeeseenlaskettavilla arvopapereilla’ saman liikkeeseenlaskijan velkapapereita, joita lasketaan liikkeeseen jatkuvasti tai vähintään kahtena tyypiltään ja/tai lajiltaan samanlaisten arvopaperien liikkeeseenlaskuna;

2.   Sovellettaessa 1 kohdan f alakohdan ii alakohdan mukaista ’määräysvallassa olevan yrityksen’ määritelmää osakkeenomistajan ääni-, nimitys- ja erottamisoikeudet käsittävät muihin osakkeenomistajan määräysvallassa oleviin yrityksiin liittyvät oikeudet ja sellaisten luonnollisten tai oikeushenkilöiden oikeudet, jotka toimivat omissa nimissään mutta osakkeenomistajan tai tämän määräysvallassa olevan yrityksen lukuun.

3.   Jotta voidaan ottaa huomioon rahoitusmarkkinoiden tekninen kehitys ja varmistaa 1 kohdan yhtenäinen soveltaminen, komissio hyväksyy 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen 1 kohdassa vahvistettuja määritelmiä koskevia täytäntöönpanotoimia.

Komission on erityisesti

a)

vahvistettava 1 kohdan i alakohdan ii alakohdan soveltamiseksi menettely, jota noudattaen liikkeeseenlaskija voi valita kotijäsenvaltion;

b)

mukautettava, jos se on tarpeen 1 kohdan i alakohdan ii alakohdassa tarkoitetun kotijäsenvaltion valitsemiseksi, kolmen vuoden jaksoa liikkeeseenlaskijan toimintahistoriaan nähden sellaisten uusien vaatimusten perusteella, joita yhteisön lainsäädännössä asetetaan kaupankäynnin kohteeksi ottamiselle säännellyillä markkinoilla;

c)

laadittava 1 kohdan l alakohdan soveltamiseksi suuntaa-antava luettelo siitä, mitä ei katsota sähköiseksi muodoksi, ottaen huomioon teknisiä standardeja ja määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä 22 päivänä kesäkuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/34/EY (14) liite V.

3 artikla

Arvopaperimarkkinoiden yhdentyminen

1.   Kotijäsenvaltio voi asettaa liikkeeseenlaskijalle tässä direktiivissä vahvistettuja tiukempia vaatimuksia.

Kotijäsenvaltio voi myös asettaa osakkeiden haltijalle taikka 10 tai 13 artiklassa tarkoitetulle luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle tiukempia vaatimuksia kuin mitä tässä direktiivissä on vahvistettu.

2.   Vastaanottava jäsenvaltio ei saa

a)

asettaa tässä direktiivissä tai direktiivin 2003/6/EY 6 artiklassa vahvistettuja vaatimuksia tiukempia tiedonantovaatimuksia päätettäessä arvopaperien ottamisesta kaupankäynnin kohteeksi säännellyille markkinoille sen alueella;

b)

asettaa osakkeenomistajalle taikka 10 tai 13 artiklassa tarkoitetulle luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle tässä direktiivissä vahvistettuja tiukempia tietojen ilmoittamista koskevia vaatimuksia.

II LUKU

SÄÄNNÖLLISESTI JULKISTETTAVAT TIEDOT

4 artikla

Vuositilinpäätös

1.   Liikkeeseenlaskijan on julkistettava vuositilinpäätöksensä viimeistään neljän kuukauden kuluttua tilikauden päättymisestä ja sen on varmistettava, että se pysyy yleisön saatavilla vähintään viiden vuoden ajan.

2.   Vuositilinpäätöksen on sisällettävä:

a)

tarkastetut tilinpäätösasiakirjat;

b)

toimintakertomus; ja

c)

liikkeeseenlaskijan vastuullisten henkilöiden, joiden nimet ja tehtävät on ilmoitettava selvästi, antamat lausunnot siitä, että sovellettavia tilinpäätösstandardeja noudattaen laaditut tilinpäätösasiakirjat antavat heidän parhaan ymmärryksensä mukaan oikean ja riittävän kuvan toisaalta liikkeeseenlaskijan ja toisaalta konsolidointiin sisällytettyjen yritysten muodostaman kokonaisuuden varoista, veloista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta ja että toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus toisaalta liikkeeseenlaskijan ja toisaalta konsolidointiin sisällytettyjen yritysten muodostaman kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä tilasta, mukaan luettuna kuvaus merkittävimmistä niitä uhkaavista riskeistä ja epävarmuustekijöistä.

3.   Jos liikkeeseenlaskijan on laadittava konsolidoitu tilinpäätös konsolidoiduista tilinpäätöksistä 13 päivänä kesäkuuta 1983 annetun seitsemännen neuvoston direktiivin 83/349/ETY (15) nojalla, tarkastettujen tilinpäätösasiakirjojen on sisällettävä tällainen asetuksen (EY) N:o 1606/2002 mukaisesti laadittu konsolidoitu tilinpäätös sekä sen jäsenvaltion, jossa emoyhtiön kotipaikka on, kansallisen lainsäädännön mukaisesti laadittu emoyhtiön vuositilinpäätös.

Jos liikkeeseenlaskijan ei tarvitse laatia konsolidoitua tilinpäätöstä, tarkastettujen tilinpäätösasiakirjojen on sisällettävä tilinpäätös, joka on laadittu sen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jossa yhtiön kotipaikka on.

4.   Tilinpäätösasiakirjat on tarkastettava yhtiömuodoltaan tietynlaisten yhtiöiden tilinpäätöksistä 25 päivänä kesäkuuta 1978 annetun neljännen neuvoston direktiivin 78/660/ETY (16) 51 ja 51 a artiklan mukaisesti ja, jos liikkeeseenlaskijan on laadittava konsolidoitu tilinpäätös, direktiivin 83/349/ETY 37 artiklan mukaisesti.

Vuositilinpäätöksen yhteydessä on julkistettava kokonaisuudessaan tilintarkastuksen suorittamisesta vastuussa olevan henkilön tai henkilöiden allekirjoittama tilintarkastuskertomus.

5.   Toimintakertomus on laadittava direktiivin 78/660/ETY 46 artiklan mukaisesti ja, jos liikkeeseenlaskijan on laadittava konsolidoitu tilinpäätös, direktiivin 83/349/ETY 36 artiklan mukaisesti.

6.   Komissio hyväksyy 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen täytäntöönpanotoimenpiteitä, jotta voidaan ottaa huomioon rahoitusmarkkinoiden tekninen kehitys ja varmistaa 1 kohdan yhtenäinen soveltaminen. Komission on erityisesti täsmennettävä ne tekniset vaatimukset, joiden mukaisesti julkaistun vuositilinpäätöksen ja tilintarkastuskertomuksen on oltava yleisön saatavilla. Komissio voi tarvittaessa myös mukauttaa 1 kohdassa tarkoitettua viiden vuoden ajanjaksoa.

5 artikla

Puolivuotiskatsaus

1.   Osakkeiden tai velkapaperien liikkeeseenlaskijan on julkistettava tilikauden ensimmäiset kuusi kuukautta kattava puolivuotiskatsaus mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluttua, kyseisen jakson päättymisen jälkeen. Liikkeeseenlaskijan on varmistettava, että puolivuotiskatsaus pysyy yleisön saatavilla vähintään viiden vuoden ajan.

2.   Puolivuotiskatsauksen on sisällettävä:

a)

lyhennetyt tilinpäätösasiakirjat;

b)

osavuotinen toimintakertomus; ja

c)

liikkeeseenlaskijan vastuullisten henkilöiden, joiden nimet ja tehtävät on ilmoitettava selvästi, antamat lausunnot siitä, että sovellettavia tilinpäätösstandardeja noudattaen laaditut lyhennetyt tilinpäätösasiakirjat antavat heidän parhaan ymmärryksensä mukaan oikean ja riittävän kuvan toisaalta liikkeeseenlaskijan tai toisaalta konsolidointiin sisällytettyjen yritysten muodostaman kokonaisuuden varoista, veloista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta, sen mukaan kuin 3 kohdassa edellytetään, ja että osavuotisessa toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selvitys 4 kohdassa edellytetyistä tiedoista.

3.   Jos liikkeeseenlaskijan on laadittava konsolidoitu tilinpäätös, lyhennetyt tilinpäätösasiakirjat on laadittava asetuksen (EY) N:o 1606/2002 6 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti hyväksyttyä, osavuosikatsauksiin sovellettavaa kansainvälistä tilinpäätösstandardia noudattaen.

Jos liikkeeseenlaskijan ei tarvitse laatia konsolidoitua tilinpäätöstä, lyhennettyjen tilinpäätösasiakirjojen on sisällettävä ainakin lyhennetty tase, lyhennetty tuloslaskelma sekä näitä koskevia liitetietoja. Liikkeeseenlaskijan on lyhennettyä tasetta ja lyhennettyä tuloslaskelmaa laatiessaan sovellettava samoja kirjaamis- ja arvostamisperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessään.

4.   Osavuotiseen toimintakertomukseen on sisällytettävä vähintään tiedot tilikauden ensimmäisten kuuden kuukauden merkittävistä tapahtumista ja niiden vaikutuksesta lyhennettyihin tilinpäätösasiakirjoihin sekä kuvaus tilikauden jälkimmäisten kuuden kuukauden merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä. Osakkeiden liikkeeseenlaskijoiden osalta osavuotiseen toimintakertomukseen on sisällytettävä myös tärkeimmät lähipiirin liiketoimet.

5.   Jos puolivuotiskatsaus on tarkastettu, tilintarkastuskertomus on esitettävä kokonaisuudessaan. Sama koskee myös tilintarkastajien tekemiä varsinaista tilintarkastusta suppeampia tarkastuksia. Jos puolivuotiskatsaus ei ole ollut varsinaisen tilintarkastuksen tai suppeamman tarkastuksen kohteena, liikkeeseenlaskijan on mainittava tästä katsauksessa.

6.   Komissio hyväksyy 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen täytäntöönpanotoimenpiteitä, jotta voidaan ottaa huomioon rahoitusmarkkinoiden tekninen kehitys ja varmistaa tämän artiklan 1—5 kohdan yhtenäinen soveltaminen.

Komission on erityisesti

a)

täsmennettävä ne tekniset vaatimukset, joiden mukaisesti julkaistun puolivuotiskatsauksen ja suppeamman tilintarkastuskertomuksen on pysyttävä yleisön saatavilla;

b)

selvennettävä suppeamman tilintarkastuksen luonnetta;

c)

määriteltävä lyhennetyn taseen ja lyhennetyn tuloslaskelman sekä näitä koskevien liitetietojen vähimmäissisältö, jos niitä ei ole laadittu asetuksen (EY) N:o 1606/2002 6 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja noudattaen.

Komissio voi tarvittaessa myös mukauttaa 1 kohdassa mainittua viiden vuoden ajanjaksoa.

6 artikla

Osavuotiset johdon selvitykset

1.   Liikkeeseenlaskijan, jonka osakkeet on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla, on julkistettava johtonsa laatima selvitys tilikauden ensimmäisen puolivuotiskauden aikana ja toinen johdon selvitys tilikauden toisen puolivuotiskauden aikana, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2003/6/EY 6 artiklan soveltamista. Selvitys on annettava aikaisintaan kymmenen viikkoa asianomaisen puolivuotiskauden alkamisesta ja viimeistään kuusi viikkoa ennen sen päättymistä. Sen sisältämien tietojen on katettava asianomaisen puolivuotiskauden alkamisajankohdan ja selvityksen julkistamispäivän välinen ajanjakso. Selvityksessä on annettava

selitys asianomaisen ajanjakson merkittävistä tapahtumista ja liiketoimista sekä niiden vaikutuksesta liikkeeseenlaskijan ja sen määräysvallassa olevien yritysten taloudelliseen asemaan, ja

yleiskuvaus liikkeeseenlaskijan ja sen määräysvallassa olevien yritysten taloudellisesta asemasta ja kehityksestä asianomaisena ajanjaksona.

2.   Liikkeeseenlaskijat, jotka kansallisen lainsäädännön tai säänneltyjen markkinoiden sääntöjen nojalla taikka omasta aloitteestaan julkistavat neljännesvuosikatsauksia mainitun lainsäädännön tai sääntöjen mukaisesti, eivät ole velvollisia julkistamaan 1 kohdassa säädettyjä johdon selvityksiä.

3.   Komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 20. tammikuuta 2010 kertomuksen neljännesvuosikatsausten ja liikkeeseenlaskijoiden johdon laatimien selvitysten avoimuudesta tutkiakseen, täyttävätkö niissä annetut tiedot tavoitteen, jonka mukaan sijoittajien on pystyttävä muodostamaan tietoon perustuva arvio liikkeeseenlaskijan taloudellisesta asemasta. Kertomuksen on sisällettävä vaikutusanalyysi niiltä osin kuin komissio aikoo ehdottaa muutoksia tähän artiklaan.

7 artikla

Vastuu ja vahingonkorvausvelvollisuus

Jäsenvaltioiden on varmistettava se, että 4, 5, 6 ja 16 artiklan mukaisesti laadittavista ja julkistettavista tiedoista ovat vastuussa ainakin liikkeeseenlaskija tai sen hallinto-, johto- tai valvontaelimet, ja se, että niiden vahingonkorvausvelvollisuutta koskevia kansallisia lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä sovelletaan liikkeeseenlaskijoihin, edellä mainittuihin elimiin tai liikkeeseenlaskijoiden vastuullisiin henkilöihin.

8 artikla

Poikkeukset

1.   Edellä 4, 5 ja 6 artiklaa ei sovelleta seuraaviin liikkeeseenlaskijoihin:

a)

valtio, valtion alue- tai paikallisviranomaiset, kansainvälinen julkisyhteisö, jonka jäsenenä on ainakin yksi jäsenvaltio, Euroopan keskuspankki ja jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit riippumatta siitä, laskevatko ne liikkeeseen osakkeita tai muita arvopapereita; ja

b)

liikkeeseenlaskijat, joiden osalta kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla on otettu yksinomaan velkapapereita, joiden yksikkökohtainen nimellisarvo on vähintään 50 000 euroa tai, jos kyse on muussa valuutassa kuin euroissa arvostetuista velkapapereista, joiden yksikkökohtainen nimellisarvo liikkeeseenlaskemispäivänä vastaa vähintään 50 000:tä euroa.

2.   Kotijäsenvaltio voi halutessaan olla soveltamatta 5 artiklaa luottolaitoksiin, joiden osakkeita ei ole otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla ja jotka ovat jatkuvasti tai toistuvasti laskeneet liikkeeseen yksinomaan velkapapereita edellyttäen, että kaikkien kyseisten velkapaperien kokonaisnimellismäärä on alle 100 000 000 euroa ja että kyseiset luottolaitokset eivät ole julkaisseet direktiivin 2003/71/EY mukaista esitettä.

3.   Kotijäsenvaltio voi halutessaan olla soveltamatta 5 artiklaa liikkeeseenlaskijoihin, jotka olivat jo olemassa direktiivin 2003/71/EY voimaantulopäivänä ja jotka laskevat liikkeeseen säännellyillä markkinoilla yksinomaan velkapapereita, joille kotijäsenvaltio tai jokin sen alueellinen tai paikallinen julkisyhteisö on antanut ehdottoman ja peruuttamattoman takauksen.

III LUKU

JATKUVASTI JULKAISTAVAT TIEDOT

I JAKSO

Tiedot huomattavista omistusosuuksista

9 artikla

Ilmoitus huomattavan omistusosuuden hankinnasta tai luovutuksesta

1.   Kotijäsenvaltion on varmistettava, että jos osakkeenomistaja hankkii tai luovuttaa sellaisen liikkeeseenlaskijan osakkeita, jonka osakkeita on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla, ja näihin hankittuihin tai luovutettuihin osakkeisiin liittyy äänioikeuksia, kyseinen osakkeenomistaja ilmoittaa liikkeeseenlaskijalle hallussaan olevan osuuden liikkeeseenlaskijan äänioikeuksista hankinnan tai luovutuksen jälkeen, mikäli kyseinen osuus saavuttaa tai leikkaa 5 %:n, 10 %:n, 15 %:n, 20 %:n, 25 %:n, 30 %:n, 50 %:n tai 75 %:n raja-arvon.

Äänioikeudet on laskettava kaikkien niiden osakkeiden perusteella, joihin liittyy äänioikeuksia, vaikka niiden käyttö keskeytettäisiin. Nämä tiedot on annettava lisäksi kaikista samaan lajiin kuuluvista osakkeista, joihin liittyy äänioikeuksia.

2.   Kotijäsenvaltion on varmistettava, että osakkeenomistajat ilmoittavat liikkeeseenlaskijalle osuuden äänioikeuksista äänioikeuksien jakautumista muuttavien tapahtumien jälkeen ja 15 artiklan nojalla julkistettujen tietojen perusteella, mikäli kyseinen osuus saavuttaa tai leikkaa 1 kohdassa säädetyn raja-arvon. Jos liikkeeseenlaskijan kotipaikka on yhteisön ulkopuolella, ilmoitus on tehtävä vastaavien tapahtumien osalta.

3.   Kotijäsenvaltioiden ei tarvitse soveltaa:

a)

30 prosentin raja-arvoa, jos se soveltaa yhden kolmasosan raja-arvoa;

b)

75 prosentin raja-arvoa, jos se soveltaa kahden kolmasosan raja-arvoa.

4.   Tätä artiklaa ei sovelleta osakkeisiin, jotka hankitaan yksinomaan selvitysoperaatioita varten tavanomaisen lyhyen selvitysjakson ajaksi, eikä omaisuudenhoitajiin, jotka pitävät omaisuudenhoitajina hallussaan osakkeita, edellyttäen, että kyseiset omaisuudenhoitajat voivat käyttää kyseisiin osakkeisiin liittyvää äänioikeutta vain kirjallisesti tai sähköisessä muodossa annettujen ohjeiden mukaisesti.

5.   Tätä artiklaa ei myöskään sovelleta markkinatakaajan ominaisuudessa toimivan markkinatakaajan tekemään huomattavan omistusosuuden hankintaan tai luovutukseen, jolla saavutetaan tai ohitetaan 5 prosentin raja-arvo, edellyttäen että

a)

markkinatakaajalla on kotijäsenvaltionsa myöntämä direktiivin 2004/39/EY mukainen toimilupa;

b)

markkinatakaaja ei puutu kyseisen liikkeeseenlaskijan johtamiseen eikä vaikuta liikkeeseenlaskijaan, jotta se ostaisi kyseisiä osakkeita tai tukisi osakkeen hintaa.

6.   Edellä 2 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitettu kotijäsenvaltio voi säätää, että sijoituspalveluyritysten ja luottolaitosten omien varojen riittävyydestä 15 päivän maaliskuuta 1993 annetun neuvoston direktiivin 93/6/ETY (17) 2 artiklan 6 kohdan määritelmän mukaisessa luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen kaupankäyntisalkussa olevia äänioikeuksia ei lasketa mukaan tätä artiklaa sovellettaessa, edellyttäen että

a)

kaupankäyntisalkussa olevien äänioikeuksien osuus ei ylitä 5:ttä prosenttia; ja

b)

luottolaitos tai sijoituspalveluyritys varmistaa, että kaupankäyntisalkussa oleviin osakkeisiin liittyvää äänioikeutta ei käytetä eikä niillä muuten vaikuteta liikkeeseenlaskijan johtamiseen.

7.   Komissio hyväksyy 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen täytäntöönpanotoimenpiteitä, jotta voidaan ottaa huomioon rahoitusmarkkinoiden tekninen kehitys ja varmistaa tämän artiklan 2, 4 ja 5 kohdan yhtenäinen soveltaminen.

Komission on erityisesti määritettävä 4 kohdassa mainitun ”lyhyen selvitysjakson” enimmäispituus sekä kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen soveltamat asianmukaiset valvontajärjestelmät. Lisäksi komissio voi laatia luettelon 2 kohdassa tarkoitetuista tapahtumista.

10 artikla

Huomattavien äänioikeusosuuksien hankkiminen tai luovuttaminen

Edellä 9 artiklan 1 ja 2 kohdassa määriteltyjä ilmoittamista koskevia vaatimuksia sovelletaan myös luonnolliseen henkilöön tai oikeushenkilöön, mikäli tällä on oikeus hankkia, luovuttaa tai käyttää äänioikeuksia jossakin tai joissakin seuraavista tapauksista:

a)

äänioikeus on kolmannella osapuolella tämän luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön kanssa tehdyn sopimuksen nojalla, ja sopimus velvoittaa osapuolet käyttämään äänioikeuttaan yhteisymmärryksessä ja näin soveltamaan kyseisen yrityksen johtamisessa pysyvää yhteistä toimintatapaa;

b)

äänioikeus on kolmannella osapuolella tämän luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön kanssa tehdyn, äänioikeuden väliaikaista vastikkeellista siirtoa koskevan sopimuksen nojalla;

c)

kyseiselle luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle vakuudeksi annettuihin osakkeisiin liittyy äänioikeus, edellyttäen, että luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä on äänioikeus hallussaan ja tämä on ilmoittanut aikovansa käyttää sitä;

d)

osakkeisiin liittyy äänioikeus, joihin tällä luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä on käyttöoikeus;

e)

äänioikeus on kyseisen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön määräysvallassa olevan yhtiön hallussa tai a—d alakohdassa tarkoitetulla tavalla sen käytettävissä;

f)

tämän luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön haltuun talletettuihin osakkeisiin liittyy äänioikeus, jota tämä luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö voi käyttää harkintansa mukaan silloin kun osakkeenomistajat eivät ole antaneet tarkempia ohjeita äänioikeuden käyttämisestä;

g)

äänioikeutta pitää hallussaan kolmas osapuoli omissa nimissään ja tämän luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön lukuun;

h)

tämä luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö voi käyttää äänioikeutta edustajana, edellyttäen, että tämä luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö voi käyttää äänioikeutta harkintansa mukaan silloin kun osakkeenomistajat eivät ole antaneet tarkempia ohjeita äänioikeuden käyttämisestä.

11 artikla

1.   Edellä 9 artiklaa ja 10 artiklan c alakohtaa ei sovelleta osakkeisiin, joita Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) jäsenet hankkivat tai luovuttavat rahaviranomaisen tehtäviään hoitaessaan, mukaan lukien osakkeet, joita EKPJ:n jäsenet hankkivat tai luovuttavat rahapoliittisiin tarkoituksiin myönnetyn pantti- tai takaisinostosopimuksen tai vastaavan likviditeettiä lisäävän sopimuksen mukaisesti tai maksujärjestelmän puitteissa.

2.   Poikkeusta sovelletaan edellä mainittuihin lyhytaikaisiin operaatioihin ja edellyttäen, että kyseisiin osakkeisiin liittyvää äänioikeutta ei käytetä.

12 artikla

Huomattavien omistusosuuksien ilmoittamista ja niihin liittyvien tietojen antamista koskevat menettelyt

1.   Edellä 9 ja 10 artiklan mukaiseen ilmoitukseen on sisällytettävä seuraavat tiedot:

a)

hankinnan tai luovutuksen jälkeinen osuus äänioikeuksista;

b)

soveltuvin osin niiden määräysvallassa olevien yritysten ketju, joiden kautta äänioikeuksia hallitaan;

c)

ajankohta, jona raja-arvo saavutettiin tai ohitettiin; ja

d)

tiedot osakkeenomistajasta, vaikka tällä ei olisi oikeutta käyttää äänioikeutta 10 artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti, ja luonnollisesta henkilöstä tai oikeushenkilöstä, jolla on oikeus käyttää kyseisen osakkeenomistajan äänioikeutta.

2.   Ilmoitus on tehtävä liikkeeseenlaskijalle mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään neljän kaupankäyntipäivän kuluessa, joista ensimmäinen on sitä päivää seuraava päivä, jona osakkeenomistaja tai 10 artiklassa tarkoitettu luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö

a)

saa tietää hankinnasta tai luovutuksesta tai mahdollisuudesta käyttää äänioikeutta tai jona tämän olisi olosuhteet huomioon ottaen pitänyt saada tietää siitä, riippumatta siitä, milloin hankinta, luovutus tai mahdollisuus käyttää äänioikeutta toteutuu; tai

b)

saa tiedon 9 artiklan 2 kohdassa mainitusta tapahtumasta.

3.   Yritys vapautetaan velvollisuudesta tehdä vaadittu ilmoitus 1 kohdan mukaisesti, jos ilmoituksen tekee emoyritys tai, jos emoyritys itse on määräysvallassa oleva yritys, tämän emoyritys.

4.   Rahastoyhtiön emoyritys ei ole velvollinen laskemaan 9 ja 10 artiklassa tarkoitettuja osuuksiaan yhteen rahastoyhtiön direktiivissä 85/611/ETY vahvistettujen vaatimusten mukaisesti hoitamien osuuksien kanssa, edellyttäen, että kyseinen rahastoyhtiö käyttää äänioikeutta emoyrityksestä riippumatta.

Tämän direktiivin 9 ja 10 artiklaa kuitenkin sovelletaan, jos emoyritys tai muu emoyrityksen määräysvallassa oleva yritys on sijoittanut kyseisen rahastoyhtiön hoitamiin osuuksiin eikä rahastoyhtiö voi käyttää kyseisiin osuuksiin liittyvää äänioikeutta harkintansa mukaan, vaan voi käyttää tällaista äänioikeutta vain emoyrityksen tai emoyrityksen määräysvallassa olevan muun yrityksen sille antamien suorien tai välillisten ohjeiden mukaisesti.

5.   Direktiivin 2004/39/EY nojalla toimiluvan saaneen sijoituspalveluyrityksen emoyritys ei ole velvollinen laskemaan 9 ja 10 artiklassa tarkoitettuja osuuksiaan yhteen niiden osuuksien kanssa, joita kyseinen sijoituspalveluyritys hoitaa direktiivin 2004/39/EY 4 artiklan 1 kohdan 9 alakohdassa tarkoitetulla tavalla asiakaskohtaisesti edellyttäen, että

sijoituspalveluyrityksellä on lupa tarjota kyseistä salkunhoitoa direktiivin 2004/39/EY liitteessä I olevan A osan 4 kohdan nojalla,

se voi käyttää kyseisiin osakkeisiin liittyvää äänioikeutta vain kirjallisesti tai sähköisessä muodossa annettujen ohjeiden mukaisesti tai se varmistaa, että yksittäisiä salkunhoitopalveluja suoritetaan muista palveluista riippumatta direktiivissä 85/611/ETY säädettyjä vaatimuksia vastaavien vaatimusten mukaisesti ottamalla käyttöön asianmukaiset järjestelmät, ja

sijoituspalveluyritys käyttää äänioikeuttaan itsenäisesti emoyrityksestä riippumatta.

Tämän direktiivin 9 ja 10 artiklaa kuitenkin sovelletaan, jos emoyritys tai emoyrityksen määräysvallassa oleva muu yritys on sijoittanut kyseisen sijoituspalveluyrityksen hoitamiin osuuksiin eikä sijoituspalveluyritys voi käyttää kyseisiin osuuksiin liittyvää äänioikeutta harkintansa mukaan, vaan voi käyttää tällaista äänioikeutta vain emoyrityksen tai emoyrityksen määräysvallassa olevan muun yrityksen sille antamien suorien tai välillisten ohjeiden mukaisesti.

6.   Liikkeeseenlaskijan on 1 kohdan mukaisen ilmoituksen saatuaan ja viimeistään kolmen kaupankäyntipäivän kuluessa julkistettava kaikki ilmoitukseen sisältyvät tiedot.

7.   Kotijäsenvaltio voi vapauttaa liikkeeseenlaskijat 6 kohdassa säädetystä vaatimuksesta, jos toimivaltainen viranomainen ilmoituksen saatuaan ja viimeistään kolmen kaupankäyntipäivän kuluessa julkistaa ilmoitukseen sisältyvät tiedot 21 artiklassa säädetyn mukaisesti.

8.   Jotta voidaan ottaa huomioon rahoitusmarkkinoiden tekninen kehitys ja varmistaa tämän artiklan 1, 2, 4, 5 ja 6 kohdan yhtenäinen soveltaminen, komissio hyväksyy 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen täytäntöönpanotoimia, jotta

a)

laaditaan vakiomuotoinen lomake, jota käytetään koko yhteisön alueella ilmoitettaessa liikkeeseenlaskijalle 1 kohdan mukaiset tiedot tai rekisteröitäessä 19 artiklan 3 kohdan mukaisia tietoja;

b)

tehdään luettelo kaikkien jäsenvaltioiden ”kaupankäyntipäivistä”;

c)

vahvistetaan tapaukset, joissa joko osakkeenomistajan tai 10 artiklassa tarkoitetun luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön taikka näiden molempien on tehtävä tarvittava ilmoitus liikkeeseenlaskijalle;

d)

täsmennetään, mitkä ovat ne olosuhteet, jotka huomioon ottaen osakkeenomistajan tai 10 artiklassa tarkoitetun luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön olisi pitänyt saada tietää hankinnasta tai luovutuksesta;

e)

täsmennetään riippumattomuusvaatimukset, jotka rahastoyhtiöiden ja niiden emoyritysten tai sijoituspalveluyritysten ja niiden emoyritysten on täytettävä, jotta ne saisivat 4 ja 5 kohdan mukaiset vapautukset.

13 artikla

1.   Edellä 9 artiklassa vahvistettuja ilmoittamista koskevia vaatimuksia sovelletaan myös luonnolliseen henkilöön tai oikeushenkilöön, jolla on suoraan tai välillisesti hallussaan rahoitusvälineitä, joista seuraa oikeus hankkia kyseisen haltijan omasta aloitteesta ja nimenomaisen sopimuksen perusteella jo liikkeeseen laskettuja osakkeita, joihin liittyy äänioikeuksia ja joiden liikkeeseenlaskijan osakkeet on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla.

2.   Komissio hyväksyy 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen täytäntöönpanotoimenpiteitä, jotta voidaan ottaa huomioon rahoitusmarkkinoiden tekninen kehitys ja varmistaa 1 kohdan yhtenäinen soveltaminen. Sen on erityisesti määriteltävä

a)

1 kohdassa tarkoitettujen rahoitusvälineiden tyypit ja niiden yhdistäminen;

b)

1 kohdassa tarkoitetun nimenomaisen sopimuksen luonne;

c)

tehtävän ilmoituksen sisältö ja laadittava vakiomuotoinen lomake, jota käytetään tähän tarkoitukseen koko yhteisön alueella;

d)

ilmoituksen antamisen määräaika;

e)

kenelle ilmoitus on tehtävä.

14 artikla

1.   Jos kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla otettujen osakkeiden liikkeeseenlaskija hankkii tai luovuttaa omia osakkeita joko itse tai sellaisen henkilön välityksellä, joka toimii omissa nimissään mutta liikkeeseenlaskijan lukuun, kotijäsenvaltion on varmistettava, että liikkeeseenlaskija julkistaa omien osakkeiden osuuden mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään neljän kaupankäyntipäivän kuluessa osakkeiden hankinnasta tai luovutuksesta, mikäli kyseinen osuus saavuttaa tai leikkaa raja-arvon, joka on 5 tai 10 prosenttia äänioikeuksista. Osuus on laskettava niiden osakkeiden kokonaismäärän perusteella, joihin liittyy äänioikeuksia.

2.   Komissio hyväksyy 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen täytäntöönpanotoimenpiteitä, jotta voidaan ottaa huomioon rahoitusmarkkinoiden tekninen kehitys ja varmistaa 1 kohdan yhtenäinen soveltaminen.

15 artikla

Kotijäsenvaltion on 9 artiklassa säädettyjen raja-arvojen laskemiseksi edellytettävä vähintään, että liikkeeseenlaskija julkistaa äänioikeuksien ja pääoman kokonaismäärän kunkin sellaisen kalenterikuukauden lopussa, jonka aikana kyseinen kokonaismäärä on lisääntynyt tai vähentynyt.

16 artikla

Lisätiedot

1.   Säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettujen osakkeiden liikkeeseenlaskijan on julkistettava viipymättä muutokset eri osakelajeihin liittyvissä oikeuksissa mukaan luettuina muutokset liikkeeseenlaskijan liikkeeseen laskemissa johdannaisinstrumenteissa, jotka oikeuttavat kyseisen liikkeeseenlaskijan osakkeiden hankkimiseen.

2.   Säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettujen muiden arvopaperien kuin osakkeiden liikkeeseenlaskijan on julkistettava viipymättä muiden arvopaperien kuin osakkeiden haltijoiden oikeuksissa tapahtuvat muutokset, joihin kuuluvat myös kyseisiin oikeuksiin mahdollisesti välillisesti vaikuttavat muutokset kyseisten arvopaperien ehdoissa ja jotka johtuvat erityisesti lainaehtojen tai korkojen muutoksista.

3.   Säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettujen arvopaperien liikkeeseenlaskijan on julkistettava viipymättä uusien lainojen liikkeeseenlaskut ja erityisesti niihin liittyvät vakuudet ja takaukset. Tätä kohtaa ei sovelleta kansainväliseen julkisyhteisöön, jossa ainakin yksi jäsenvaltio on jäsenenä, tämän rajoittamatta kuitenkaan direktiivin 2003/6/EY säännösten soveltamista.

II JAKSO

Säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettujen arvopaperien haltijoille annettavat tiedot

17 artikla

Sellaisia liikkeeseenlaskijoita koskevat tiedonantovaatimukset, joiden osakkeet on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla

1.   Säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettujen osakkeiden liikkeeseenlaskijan on huolehdittava siitä, että kaikkia samassa asemassa olevia osakkeiden haltijoita kohdellaan yhdenvertaisesti.

2.   Liikkeeseenlaskijan on varmistettava, että kotijäsenvaltiossa on saatavilla kaikki palvelut ja tiedot, joita osakkeiden haltijat tarvitsevat oikeuksiaan käyttäessään, ja että tietojen oikeellisuus on turvattu. Osakkeenomistajien oikeutta käyttää oikeuksiaan edustajan välityksellä sen maan lainsäädännön puitteissa, jossa liikkeeseenlaskijan kotipaikka on, ei saa rajoittaa. Liikkeeseenlaskijan on erityisesti

a)

annettava tiedot kokousten ajankohdasta, paikasta ja esityslistasta, osakkeiden ja äänioikeuksien kokonaismäärästä ja osakkeenomistajien oikeudesta osallistua kokouksiin;

b)

huolehdittava, että jokaisen osakkeenomistajien kokouksessa äänioikeutetun henkilön saatavilla on valtakirjalomake kirjallisessa tai tarvittaessa sähköisessä muodossa yhdessä kokousta koskevan ilmoituksen kanssa, tai toimitettava se pyynnöstä kokouskutsun jälkeen;

c)

nimettävä asiamiehekseen jokin rahoituslaitos, jonka välityksellä osakkeenomistajat voivat käyttää taloudellisia oikeuksiaan; ja

d)

julkaistava tiedonantoja tai lähetettävä tiedotteita osinkojen jakamisesta ja maksamisesta sekä uusien osakkeiden liikkeeseen laskemisesta, myös niiden jakamista, merkintää, mitätöimistä tai muuntamista koskevista järjestelyistä.

3.   Kotijäsenvaltion on sallittava liikkeeseenlaskijoille tietojen välittäminen osakkeenomistajille sähköisessä muodossa, jos asiasta on päätetty yhtiökokouksessa ja ainakin seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

sähköisen muodon käytön edellytyksenä ei saa missään tapauksessa olla osakkeenomistajan tai 10 artiklan a—h alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön koti- tai asuinpaikan sijainti;

b)

otetaan käyttöön tunnistamisjärjestelyt, jotta tiedot toimitetaan asianmukaisesti osakkeenomistajille taikka luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille, joilla on oikeus käyttää äänioikeutta tai ohjata äänioikeuden käyttämistä;

c)

osakkeenomistajiin tai, kun on kyse 10 artiklan a—e alakohdassa tarkoitetuista tapauksista, luonnollisiin henkilöihin tai oikeushenkilöihin, joilla on oikeus hankkia, luovuttaa tai käyttää äänioikeuksia, on otettava yhteyttä kirjallisesti, kun pyydetään heidän suostumustaan sähköisen muodon käytölle tietojen välittämisessä, ja jos he eivät kohtuullisen ajan kuluessa ilmaise vastustavansa tätä, heidän katsotaan antaneen suostumuksensa. Heidän on voitava milloin tahansa vastaisuudessa pyytää, että tiedot välitetään kirjallisessa muodossa, ja

d)

näiden tietojen välittämisestä sähköisessä muodossa aiheutuneiden kustannusten jakamisesta vastaa liikkeeseenlaskija 1 kohdassa säädetyn yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti.

4.   Komissio hyväksyy 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen täytäntöönpanotoimia, jotta voidaan ottaa huomioon rahoitusmarkkinoiden tekninen kehitys sekä tieto- ja viestintätekniikan kehitys ja varmistaa 13 kohdan yhtenäinen soveltaminen. Se määrittää erityisesti ne rahoituslaitostyypit, joiden kautta osakkeenomistajat voivat käyttää 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja taloudellisia oikeuksiaan.

18 artikla

Sellaisia liikkeeseenlaskijoita koskevat tiedonantovaatimukset, joiden velkapaperit on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla

1.   Säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettujen velkapaperien liikkeeseenlaskijan on huolehdittava samaan liikkeeseenlaskuun kuuluvien velkapaperien haltijoiden yhdenvertaisesta kohtelusta kaikkien kyseisiin velkapapereihin liittyvien oikeuksien osalta.

2.   Liikkeeseenlaskijan on varmistettava, että kotijäsenvaltiossa on yleisön saatavilla kaikki palvelut ja tiedot, joita velkapaperien haltijat tarvitsevat käyttäessään oikeuksiaan, ja että tietoja ei voida muunnella. Velkapaperien haltijoiden oikeutta käyttää oikeuksiaan edustajan välityksellä sen maan lainsäädännön puitteissa, jossa liikkeeseenlaskijan kotipaikka on, ei saa rajoittaa. Liikkeeseenlaskijan on erityisesti

a)

julkaistava tiedonantoja tai lähetettävä tiedotteita velkapaperien haltijoiden kokousten ajankohdasta, paikasta ja esityslistasta, koron maksamisesta ja joukkovelkakirjan muuntamista, vaihtamista, merkintää ja mitätöimistä koskevien oikeuksien käyttämisestä sekä takaisinmaksusta, sekä kyseisten haltijoiden oikeudesta osallistua näihin toimiin;

b)

huolehdittava, että jokaisen velkapaperien haltijoiden kokouksessa äänioikeutetun henkilön saatavilla on valtakirjalomake kirjallisessa tai tarvittaessa sähköisessä muodossa yhdessä kokousta koskevan ilmoituksen kanssa tai että se on saatavilla pyynnöstä kokouskutsun esittämisen jälkeen, ja

c)

nimettävä asiamiehekseen jokin rahoituslaitos, jonka kautta velkapaperien haltijat voivat käyttää taloudellisia oikeuksiaan.

3.   Jos kokoukseen on kutsuttava vain sellaisten velkapaperien haltijat, joiden yksikkökohtainen nimellisarvo on vähintään 50 000 euroa tai, jos kyse on muussa valuutassa kuin euroissa arvostetuista velkapapereista, joiden yksikkökohtainen nimellisarvo liikkeeseenlaskemispäivänä vastaa vähintään 50 000:tä euroa, liikkeeseenlaskija voi valita kokouksen pitopaikaksi minkä tahansa jäsenvaltion edellyttäen, että kyseisessä jäsenvaltiossa ovat saatavilla kaikki palvelut ja tiedot, joita kyseiset haltijat tarvitsevat käyttääkseen oikeuksiaan.

4.   Kotijäsenvaltion tai liikkeeseenlaskijan 3 kohdan nojalla valitseman jäsenvaltion on sallittava liikkeeseenlaskijoille tietojen välittäminen velkapaperien haltijoille sähköisessä muodossa, jos asiasta on päätetty yhtiökokouksessa ja ainakin seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

sähköisen muodon käytön edellytyksenä ei saa missään tapauksessa olla velkapaperin haltijan tai tämän edustajan koti- tai asuinpaikan sijainti;

b)

on otettava käyttöön tunnistamisjärjestelyt, joilla varmistetaan tietojen tosiasiallinen toimittaminen velkapaperien haltijoille;

c)

velkapaperien haltijoihin on otettava yhteyttä kirjallisesti, kun pyydetään heidän suostumustaan sähköisen muodon käytölle tietojen välittämisessä, ja jos he eivät kohtuullisen ajan kuluessa ilmaise vastustavansa tätä, heidän katsotaan antaneen suostumuksensa. Heidän on voitava milloin tahansa vastaisuudessa pyytää, että tiedot välitetään kirjallisessa muodossa, ja

d)

tietojen välittämisestä sähköisessä muodossa aiheutuneiden kustannusten jakamisesta vastaa liikkeeseenlaskija 1 kohdassa säädetyn yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti.

5.   Komissio hyväksyy 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen täytäntöönpanotoimia, jotta voidaan ottaa huomioon rahoitusmarkkinoiden tekninen kehitys sekä tieto- ja viestintätekniikan kehitys ja varmistaa 14 kohdan yhtenäinen soveltaminen. Se määrittää erityisesti ne rahoituslaitostyypit, joiden kautta velkapaperin haltija voi käyttää 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja taloudellisia oikeuksiaan.

IV LUKU

YLEISET VELVOITTEET

19 artikla

Kotijäsenvaltion valvonta

1.   Kun liikkeeseenlaskija tai henkilö, joka on hakenut liikkeeseenlaskijan suostumuksetta tämän arvopaperin ottamista kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla, julkistaa säänneltyjä tietoja, sen on samaan aikaan toimitettava ne kotijäsenvaltionsa toimivaltaiselle viranomaiselle. Toimivaltainen viranomainen voi halutessaan julkistaa toimitetut tiedot Internet-sivustollaan.

Kun liikkeeseenlaskija ehdottaa muutoksia perustamiskirjaansa tai yhtiöjärjestykseensä, sen on toimitettava muutosten luonnos kotijäsenvaltionsa toimivaltaiselle viranomaiselle ja niille säännellyille markkinoille, joilla sen arvopaperit on otettu kaupankäynnin kohteeksi. Tämä ilmoitus on tehtävä viipymättä ja viimeistään päivänä, jona lähetetään kutsu yhtiökokoukseen, jossa muutoksesta äänestetään tai tiedotetaan.

2.   Kotijäsenvaltio voi myöntää liikkeeseenlaskijalle poikkeuksen 1 kohdan mukaisesta vaatimuksesta niiden tietojen osalta, jotka annetaan direktiivin 2003/6/EY 6 artiklan tai tämän direktiivin 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

3.   Tiedot, jotka on ilmoitettava liikkeeseenlaskijalle 9, 10, 12 ja 13 artiklan mukaisesti, on samanaikaisesti toimitettava kotijäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle.

4.   Jotta voidaan varmistaa 13 kohdan yhtenäinen soveltaminen, komissio hyväksyy 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen täytäntöönpanotoimia.

Komission on määritettävä erityisesti menettely, jota noudattaen liikkeeseenlaskijan, osakkeiden tai muiden rahoitusvälineiden haltijan tai 10 artiklassa tarkoitetun henkilön tai yhteisön on toimitettava tiedot 1 tai 3 kohdan mukaisesti kotijäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jotta

a)

tiedot voidaan toimittaa sähköisessä muodossa kotijäsenvaltiossa;

b)

tämän direktiivin 4 artiklassa mainitun vuositilinpäätöksen toimittaminen voidaan sovittaa yhteen direktiivin 2003/71/EY 10 artiklassa tarkoitettujen vuotuisten tietojen toimittamisen kanssa.

20 artikla

Kielet

1.   Jos arvopaperit on otettu kaupankäynnin kohteeksi vain kotijäsenvaltion säännellyillä markkinoilla, säännellyt tiedot on annettava kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä kielellä.

2.   Jos arvopaperit on otettu kaupankäynnin kohteeksi sekä kotijäsenvaltion että yhden tai useamman vastaanottavan jäsenvaltion säännellyillä markkinoilla, säännellyt tiedot on annettava

a)

kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä kielellä; ja

b)

liikkeeseenlaskijan valinnan mukaan joko kyseisten vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten hyväksymällä kielellä tai kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla yleisesti käytettävällä kielellä.

3.   Jos arvopaperit on otettu kaupankäynnin kohteeksi useamman kuin yhden vastaanottavan jäsenvaltion säännellyillä markkinoilla mutta ei kotijäsenvaltiossa, säännellyt tiedot on annettava liikkeeseenlaskijan valinnan mukaan joko kyseisten vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten hyväksymällä kielellä tai kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla yleisesti käytettävällä kielellä.

Lisäksi kotijäsenvaltio voi vahvistaa kansallisissa laeissaan, asetuksissaan tai hallinnollisissa määräyksissään, että säännellyt tiedot on liikkeeseenlaskijan valinnan mukaan annettava joko sen toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä kielellä tai kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla yleisesti käytettävällä kielellä.

4.   Jos arvopaperit on liikkeeseenlaskijan suostumuksetta otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla, 13 kohdan mukaiset velvollisuudet eivät koske liikkeeseenlaskijaa, vaan henkilöä, joka on liikkeeseenlaskijan suostumuksetta hakenut arvopaperien ottamista kaupankäynnin kohteeksi.

5.   Jäsenvaltioiden on annettava osakkeenomistajille ja 9, 10 ja 13 artiklassa tarkoitetulle luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle mahdollisuus ilmoittaa tässä direktiivissä edellytetyt tiedot liikkeeseenlaskijalle pelkästään kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla yleisesti käytettävällä kielellä. Mikäli liikkeeseenlaskija saa tällaisen ilmoituksen, jäsenvaltiot eivät voi vaatia liikkeeseenlaskijaa toimittamaan käännöstä toimivaltaisten viranomaisten hyväksymällä kielellä.

6.   Edellä 14 kohdassa säädetystä poiketen silloin, kun arvopaperit, joiden yksikkökohtainen nimellisarvo on vähintään 50 000 euroa tai, jos on kyse muussa valuutassa kuin euroissa arvostetuista velkapapereista, joiden arvo liikkeeseenlaskemispäivänä vastaa vähintään 50 000:tä euroa, on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa, säännellyt tiedot on julkistettava liikkeeseenlaskijan tai henkilön, joka on liikkeeseenlaskijan suostumuksetta hakenut arvopaperien ottamista kaupankäynnin kohteeksi, valinnan mukaan joko sekä kotijäsenvaltion että vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten hyväksymällä kielellä tai kansainvälisellä rahoitusalalla yleisesti käytettävällä kielellä.

7.   Jos säänneltyjen tietojen sisältöä koskeva asia annetaan tuomioistuimen käsiteltäväksi jäsenvaltiossa, vastuu kyseisten tietojen kääntämisestä oikeuskäsittelyä varten aiheutuneista kustannuksista ratkaistaan kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti.

21 artikla

Säänneltyjen tietojen saanti

1.   Kotijäsenvaltion on varmistettava, että liikkeeseenlaskija tai henkilö, joka on liikkeeseenlaskijan suostumuksetta hakenut ottamista kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla, julkistaa säännellyt tiedot tavalla, joka mahdollistaa niiden nopean saannin ketään syrjimättä, ja asettaa tiedot saataville 2 kohdassa tarkoitettuun virallisesti nimettyyn järjestelmään. Liikkeeseenlaskija tai henkilö, joka on liikkeeseenlaskijan suostumuksetta hakenut ottamista kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla, ei saa veloittaa sijoittajilta erityisiä kuluja tietojen toimittamisesta. Kotijäsenvaltion on vaadittava, että liikkeeseenlaskija käyttää tiedotuskanavaa, jonka voidaan kohtuudella olettaa levittävän tiedot tehokkaasti yleisölle koko yhteisössä. Kotijäsenvaltio ei saa velvoittaa käyttämään ainoastaan sellaisia tiedotuskanavia, joiden ylläpitäjät ovat sijoittautuneet sen alueelle.

2.   Kotijäsenvaltion on varmistettava, että on olemassa vähintään yksi virallisesti nimetty järjestelmä säänneltyjen tietojen keskitettyä säilyttämistä varten. Järjestelmien olisi oltava turvallisuutta, tiedonlähteen luotettavuutta, ajan kirjaamista ja loppukäyttäjien kannalta helppoa saatavuutta koskevien vähimmäislaatuvaatimusten mukaisia, ja ne on sovitettava yhteen 19 artiklan 1 kohdan mukaisen tietojen toimittamismenettelyn kanssa.

3.   Jos arvopaperit on otettu kaupankäynnin kohteeksi vain yhden vastaanottavan jäsenvaltion säännellyillä markkinoilla mutta ei kotijäsenvaltiossa, vastaanottavan jäsenvaltion on varmistettava säänneltyjen tietojen julkistaminen 1 kohdassa mainittujen vaatimusten mukaisesti.

4.   Komissio hyväksyy 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen täytäntöönpanotoimia, jotta voidaan ottaa huomioon rahoitusmarkkinoiden tekninen kehitys sekä tieto- ja viestintätekniikan kehitys ja varmistaa 1, 2 ja 3 kohdan yhtenäinen soveltaminen.

Komission on erityisesti määritettävä

a)

edellä 1 kohdassa tarkoitettua säänneltyjen tietojen levittämistä koskevat vähimmäisvaatimukset,

b)

edellä 2 kohdassa mainittua keskitettyä säilytysjärjestelmää koskevat vähimmäisvaatimukset.

Komissio voi myös laatia luettelon tiedon levittämisessä yleisölle käytettävistä viestimistä ja pitää sen ajan tasalla.

22 artikla

Suuntaviivat

1.   Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on laadittava asianmukaiset suuntaviivat, joilla helpotetaan yleisön mahdollisuutta tutustua direktiivin 2003/6/EY, direktiivin 2003/71/EY ja tämän direktiivin mukaisesti julkistettuihin tietoihin.

Suuntaviivoilla pyritään luomaan

a)

arvopaperialan kansallisten sääntelyviranomaisten, säänneltyjen markkinoiden ylläpitäjien ja niiden takeiden yhteensovittamisesta samanveroisiksi, joita jäsenvaltioissa vaaditaan perustamissopimuksen 48 (18) artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilta yhtiöiltä niiden jäsenten sekä ulkopuolisten etujen suojaamiseksi 9 päivänä maaliskuuta 1968 annetun ensimmäisen neuvoston direktiivin 68/151/ETY (19) mukaisten kansallisten yhtiörekistereiden välinen kansallinen sähköinen verkko; ja

b)

jäsenvaltiot kattava yhteinen sähköinen verkko tai sähköisten verkkojen alusta.

2.   Komissio tarkastelee 1 kohdan mukaisesti toteutettuja toimia viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2006 ja voi hyväksyä 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen täytäntöönpanotoimia, joilla helpotetaan 19 ja 21 artiklan noudattamista.

23 artikla

Yhteisön ulkopuoliset maat

1.   Jos liikkeeseenlaskijan sääntömääräinen kotipaikka sijaitsee yhteisön ulkopuolella, kotijäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi myöntää liikkeeseenlaskijalle poikkeuksen 47 artiklan, 12 artiklan 6 kohdan, 14 artiklan, 15 artiklan ja 1618 artiklan vaatimuksista edellyttäen, että kyseisen yhteisön ulkopuolisen maan lainsäädäntöön sisältyvät vastaavat vaatimukset tai tällainen liikkeeseenlaskija noudattaa yhteisön ulkopuolisen maan lainsäädännön vaatimuksia, joita kotijäsenvaltion toimivaltainen viranomainen pitää vastaavina.

Yhteisön ulkopuolisen maan asettamien vaatimusten mukaiset tiedot on kuitenkin toimitettava 19 artiklan ja julkistettava 20 ja 21 artiklan mukaisesti.

2.   Poiketen siitä, mitä edellä 1 kohdassa säädetään, liikkeeseenlaskijan, jonka sääntömääräinen kotipaikka on yhteisön ulkopuolisessa maassa, ei tarvitse laatia tilinpäätösasiakirjoja 4 tai 5 artiklan mukaisesti ennen kuin 1 päivänä tammikuuta 2007 tai sen jälkeen alkavalta tilikaudelta edellyttäen, että tällainen liikkeeseenlaskija laatii tilinpäätösasiakirjansa asetuksen (EY) N:o 1606/2002 9 artiklassa mainittujen kansainvälisesti hyväksyttyjen standardien mukaisesti.

3.   Kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että yhteisön ulkopuolisessa maassa julkistetut tiedot, joilla voi olla merkitystä yleisölle yhteisössä, julkistetaan 20 ja 21 artiklan mukaisesti myös siinä tapauksessa, että kyseiset tiedot eivät ole 2 artiklan 1 kohdan k alakohdassa tarkoitettuja säänneltyjä tietoja.

4.   Jotta voidaan varmistaa tämän artiklan 1 kohdan yhtenäinen soveltaminen, komissio hyväksyy 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen täytäntöönpanotoimia

i)

sellaisen järjestelmän perustamiseksi, jolla varmistetaan tämän direktiivin nojalla vaadittujen tietojen, myös tilinpäätösasiakirjojen, vastaavuus yhteisön ulkopuolisen maan lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten nojalla vaadittujen tietojen, myös tilinpäätösasiakirjojen, kanssa,

ii)

sen toteamiseksi, että liikkeeseenlaskijan kotipaikkana oleva yhteisön ulkopuolinen maa varmistaa kansallisten lakiensa, asetustensa, hallinnollisten määräystensä tai kansainvälisten organisaatioiden asettamiin kansainvälisiin standardeihin perustuvien käytänteiden tai menettelyjen perusteella tietojen vastaavuuden tämän direktiivin tiedonantovaatimusten kanssa.

Komissio tekee 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen tarpeelliset päätökset yhteisön ulkopuolisen maan liikkeeseenlaskijoiden 30 artiklan 3 kohdassa esitettyjen edellytysten mukaisesti käyttämien tilinpäätösstandardien vastaavuudesta viimeistään viiden vuoden kuluttua 31 artiklassa tarkoitetusta päivämäärästä. Jos komissio päättää, että yhteisön ulkopuolisen maan tilinpäätösstandardeja ei voida pitää vastaavina, se voi sallia asianomaisten liikkeeseenlaskijoiden käyttää kyseisiä tilinpäätösstandardeja asianmukaisen siirtymäkauden ajan.

5.   Jotta voidaan varmistaa 2 kohdan yhdenmukainen soveltaminen, komissio voi hyväksyä 27 artiklan 2 kohdassa mainittua menettelyä noudattaen täytäntöönpanotoimia, joissa määritellään minkä tyyppisillä yhteisön ulkopuolisessa maassa julkistettavilla tiedoilla on merkitystä yleisölle yhteisössä.

6.   Myös yritys, jonka sääntömääräinen kotipaikka sijaitsee yhteisön ulkopuolisessa maassa ja jolta olisi vaadittu direktiivin 85/611/ETY 5 artiklan 1 kohdan tai, kun kyse on salkunhoidosta, direktiivin 2004/39/EY liitteessä I olevan A osan 4 kohdan mukainen toimilupa, mikäli sen sääntömääräinen kotipaikka tai, vain kun kyse on sijoituspalveluyrityksestä, pääkonttori olisi yhteisössä, vapautetaan 12 artiklan 4 ja 5 kohdan vaatimusten mukaisesta osuuksien yhdistämisestä sen emoyritysten osuuksiin, edellyttäen, että yritys rahastoyhtiönä tai sijoituspalveluyrityksenä täyttää vastaavat riippumattomuusvaatimukset.

7.   Jotta otetaan huomioon tekniikan kehitys rahoitusmarkkinoilla ja varmistetaan 6 kohdan yhdenmukainen soveltaminen, komissio hyväksyy 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen täytäntöönpanotoimia, joissa todetaan, että yhteisön ulkopuolinen maa varmistaa kansallisten lakiensa, asetustensa ja hallinnollisten määräystensä perusteella riippumattomuusvaatimusten vastaavuuden tämän direktiivin ja sen täytäntöönpanotoimenpiteiden kanssa.

V LUKU

TOIMIVALTAISET VIRANOMAISET

24 artikla

Toimivaltaiset viranomaiset ja niiden valtuudet

1.   Jokaisen jäsenvaltion on nimettävä direktiivin 2003/71/EY 21 artiklan 1 kohdassa mainittu keskusviranomainen toimivaltaiseksi keskushallintoviranomaiseksi vastaamaan tässä direktiivissä tarkoitettujen velvoitteiden noudattamisesta ja varmistamaan, että tämän direktiivin nojalla annettuja säännöksiä sovelletaan. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tästä komissiolle.

Kuitenkin jäsenvaltiot voivat 4 kohdan h alakohdan soveltamiseksi nimetä muun toimivaltaisen viranomaisen, joka on muu kuin ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu keskusviranomainen.

2.   Jäsenvaltiot voivat sallia, että toimivaltainen keskusviranomainen siirtää tehtäviään muille tahoille. Lukuun ottamatta 4 kohdan h alakohdassa tarkoitettuja tehtäviä tähän direktiiviin ja sen täytäntöönpanotoimenpiteisiin sisältyvistä velvoitteista johtuvien tehtävien siirtoa tarkistetaan viiden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta ja se päättyy kahdeksan vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta. Tehtäviä siirrettäessä on selvästi nimettävä siirrettävät tehtävät ja vaatimukset, joiden mukaisesti tehtävät on suoritettava.

Näihin vaatimuksiin on kuuluttava lauseke, joka velvoittaa kyseisen yhteisön järjestäytymään siten, että vältetään eturistiriidat ja että siirrettyjen tehtävien suorittamisesta saatuja tietoja ei käytetä epäoikeudenmukaisesti tai kilpailun estämiseen. Joka tapauksessa lopullinen vastuu tämän direktiivin säännösten ja täytäntöönpanotoimenpiteiden noudattamisen valvonnasta kuuluu 1 kohdan mukaisesti nimetylle toimivaltaiselle viranomaiselle.

3.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ja muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille kaikista tehtävien siirtoa koskevista järjestelyistä sekä siirrettyjen tehtävien sääntelyn tarkoista edellytyksistä.

4.   Kullakin toimivaltaisella viranomaisella on oltava tehtäviensä hoitamiseksi tarvittavat valtuudet. Sillä on oltava vähintään valtuudet

a)

edellyttää, että tilintarkastajat, liikkeeseenlaskijat, osakkeiden tai muiden rahoitusvälineiden haltijat tai 10 tai 13 artiklassa tarkoitetut henkilöt ja näissä määräysvaltaa käyttävät tai näiden määräysvallassa olevat henkilöt toimittavat tietoja ja asiakirjoja;

b)

edellyttää, että liikkeeseenlaskija julkistaa a alakohdassa vaaditut tiedot viranomaisen tarpeelliseksi katsomassa muodossa ja määräajassa. Viranomainen voi julkistaa tällaiset tiedot omasta aloitteestaan liikkeeseenlaskijaa kuultuaan, jos liikkeeseenlaskija tai siinä määräysvaltaa pitävät tai sen määräysvallassa olevat henkilöt eivät julkista tietoja;

c)

edellyttää, että liikkeeseenlaskijoiden sekä osakkeiden ja muiden rahoitusvälineiden haltijoiden tai 10 tai 13 artiklassa tarkoitettujen henkilöiden tai yhteisöjen johto ilmoittaa tässä direktiivissä tai tämän direktiivin mukaisesti annetuissa kansallisissa säädöksissä vaaditut tiedot, ja tarvittaessa antaa muita tietoja ja asiakirjoja;

d)

keskeyttää tai vaatia asianomaisia säänneltyjä markkinoita keskeyttämään kaupankäynti arvopapereilla enintään kymmeneksi päiväksi kerrallaan, jos toimivaltaisella viranomaisella on perusteltua syytä epäillä, että liikkeeseenlaskija on rikkonut tämän direktiivin tai tämän direktiivin mukaisesti annetun kansallisen lainsäädännön säännöksiä;

e)

kieltää kaupankäynti säännellyillä markkinoilla, jos se toteaa, että tämän direktiivin tai tämän direktiivin mukaisesti annetun kansallisen lainsäädännön säännöksiä on rikottu, tai jos sillä on perusteltua syytä epäillä, että tämän direktiivin säännöksiä on rikottu;

f)

valvoa, että liikkeeseenlaskija julkistaa oikea-aikaisesti tietoja sen varmistamiseksi, että tiedot ovat tosiasiallisesti ja yhdenvertaisesti yleisön käytettävissä kaikissa jäsenvaltioissa, joissa arvopapereilla käydään kauppaa, ja ellei näin ole, toteuttaa asianmukaiset toimet;

g)

saattaa yleiseen tietoon, että liikkeeseenlaskija tai osakkeiden tai muiden rahoitusvälineiden haltija taikka 10 tai 13 artiklassa tarkoitettu henkilö tai yhteisö ei täytä velvollisuuksiaan;

h)

tarkastaa, että tässä direktiivissä tarkoitetut tiedot laaditaan asiaankuuluvien tiedonantovaatimusten mukaisesti ja toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet, jos rikkomuksia havaitaan; ja

i)

tehdä tarkastuksia paikan päällä alueellaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti tämän direktiivin säännösten ja sen täytäntöönpanotoimenpiteiden noudattamisen varmistamiseksi. Kyseinen yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen voi käyttää tätä valtuutta asianomaisen oikeusviranomaisen päätöksellä ja/tai toimimalla yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa, jos kansallisessa lainsäädännössä näin edellytetään.

5.   Edellä 14 kohta ei rajoita jäsenvaltion mahdollisuutta ottaa käyttöön erillisiä oikeudellisia ja hallinnollisia järjestelyjä merentakaisten Eurooppaan kuuluvien alueiden osalta, joiden ulkosuhteista kyseinen jäsenvaltio vastaa.

6.   Sitä, että tilintarkastajat ilmaisevat toimivaltaisen viranomaisen 4 kohdan a alakohdan nojalla tekemiin pyyntöihin liittyvän tiedon tai päätöksen toimivaltaisille viranomaisille, ei pidetä sopimuksessa taikka laissa, asetuksessa tai hallinnollisessa määräyksessä asetetun tietojen ilmaisemista koskevan rajoituksen rikkomisena eikä heitä voida tästä saattaa vastuuseen.

25 artikla

Salassapitovelvollisuus ja jäsenvaltioiden välinen yhteistyö

1.   Salassapitovelvollisuus koskee kaikkia henkilöitä, jotka työskentelevät tai ovat työskennelleet toimivaltaisen viranomaisen palveluksessa tai yhteisöissä, joille toimivaltaiset viranomaiset ovat siirtäneet tehtäviä. Salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tietoa ei saa ilmaista toiselle henkilölle eikä viranomaiselle, ellei jäsenvaltion laeissa, asetuksissa tai hallinnollisissa määräyksissä toisin säädetä.

2.   Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on toimittava yhteistyössä keskenään aina, kun se on tarpeen heidän suorittaessaan tehtäviään ja käyttäessään valtuuksiaan, joista säädetään tässä direktiivissä tai tämän direktiivin mukaisesti annetussa kansallisessa lainsäädännössä. Toimivaltaisten viranomaisten on avustettava muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia.

3.   Edellä 1 kohta ei estä toimivaltaisia viranomaisia vaihtamasta luottamuksellisia tietoja. Näin vaihdettuja tietoja koskee salassapitovelvollisuus, jonka alaisia tiedot vastaanottavien toimivaltaisten viranomaisten palveluksessa olevat tai aiemmin olleet henkilöt ovat.

4.   Jäsenvaltiot voivat tehdä yhteistyösopimuksia, jotka koskevat tietojen vaihtoa sellaisten yhteisön ulkopuolisten maiden toimivaltaisten viranomaisten tai elinten kanssa, joille on kyseisten maiden lainsäädännössä annettu oikeus suorittaa mitä tahansa toimivaltaisille viranomaisille tässä direktiivissä 24 artiklan mukaisesti asetetuista tehtävistä. Tällaisessa tietojenvaihdossa sovelletaan salassapidon osalta vähintään tässä artiklassa tarkoitettuja vastaavia takeita. Tällaisen tietojenvaihdon tarkoituksena on oltava mainittujen viranomaisten tai elinten valvontatehtävän hoitaminen. Jos tiedot ovat lähtöisin toisesta jäsenvaltiosta, ne saa ilmaista ainoastaan tiedot antaneiden toimivaltaisten viranomaisten nimenomaisella suostumuksella ja tarvittaessa ainoastaan niitä tarkoituksia varten, joihin viranomaiset ovat antaneet suostumuksensa.

26 artikla

Suojatoimenpiteet

1.   Jos vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen havaitsee, että liikkeeseenlaskija tai osakkeiden tai muiden rahoitusvälineiden haltija taikka 10 artiklassa tarkoitettu henkilö tai yhteisö on syyllistynyt sääntöjenvastaisuuksiin tai rikkonut velvollisuuksiaan, sen on ilmoitettava asiasta kotijäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle.

2.   Jos liikkeeseenlaskija tai arvopaperinhaltija jatkaa kyseisten säännösten tai määräysten rikkomista kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen toteuttamista toimenpiteistä huolimatta tai koska kyseiset toimenpiteet osoittautuvat riittämättömiksi, vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on toteutettava kaikki 3 artiklan 2 kohdan mukaiset asianmukaiset toimenpiteet sijoittajien suojaamiseksi ilmoitettuaan asiasta kotijäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle. Näistä toimenpiteistä on ilmoitettava komissiolle mahdollisimman pian.

VI LUKU

TÄYTÄNTÖÖNPANOTOIMENPITEET

27 artikla

Komiteamenettely

1.   Komissiota avustaa päätöksen 2001/528/EY 1 artiklan mukaisesti perustettu Euroopan arvopaperikomitea.

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa, ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset, edellyttäen että tämän menettelyn mukaisilla täytäntöönpanotoimenpiteillä ei muuteta tämän direktiivin olennaisia säännöksiä.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.

3.   Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

4.   Tämän direktiivin säännösten soveltaminen 2 kohdassa tarkoitetun teknisten sääntöjen ja päätösten vahvistamismenettelyn osalta on keskeytettävä viimeistään 20. tammikuuta 2009, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jo vahvistettujen täytäntöönpanotoimenpiteiden soveltamista. Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat uudistaa kyseiset säännökset komission ehdotuksesta perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen, ja niiden on tätä varten tarkasteltava niitä mainitun neljän vuoden kuluessa.

28 artikla

Seuraamukset

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän direktiivin mukaisesti annettujen säännösten rikkomisesta vastuussa oleviin henkilöihin voidaan kohdistaa niiden kansallisen lainsäädännön mukaisesti vähintään aiheellisia hallinnollisia toimenpiteitä tai heille voidaan määrätä yksityisoikeudellisia ja/tai hallinnollisia seuraamuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden oikeutta määrätä rikosoikeudellisia seuraamuksia. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kyseiset toimenpiteet ovat tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

2.   Jäsenvaltioiden on määrättävä, että toimivaltainen viranomainen voi julkistaa jokaisen toimenpiteen tai seuraamuksen, joita tämän direktiivin mukaisesti annettujen säännösten rikkomisesta aiheutuu, paitsi jos julkistaminen vaarantaisi vakavasti rahoitusmarkkinat tai aiheuttaisi suhteetonta vahinkoa osapuolille.

29 artikla

Muutoksenhakuoikeus

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän direktiivin nojalla annettujen lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten mukaisesti tehtyihin päätöksiin voidaan hakea muutosta tuomioistuimessa.

VII LUKU

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

30 artikla

Siirtymäsäännökset

1.   Poiketen siitä, mitä tämän direktiivin 5 artiklan 3 kohdassa säädetään, kotijäsenvaltio voi myöntää poikkeuksen asetuksen (EY) N:o 1606/2002 mukaisten tilinpäätösasiakirjojen julkistamisesta kyseisen asetuksen 9 artiklassa tarkoitetuille liikkeeseenlaskijoille 1 päivänä tammikuuta 2006 tai sen jälkeen alkavan tilikauden osalta.

2.   Sen estämättä, mitä 12 artiklan 2 kohdassa säädetään, osakkeenomistajan on ilmoitettava liikkeeseenlaskijalle viimeistään kaksi kuukautta 31 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta päivästä 9, 10 ja 13 artiklan mukaisesti hallussaan oleva osuus arvopaperien liikkeeseenlaskijoiden äänivallasta ja pääomasta kyseisenä päivänä, ellei osakkeenomistaja ole jo ennen kyseistä päivämäärää tehnyt vastaavat tiedot sisältävää ilmoitusta.

Sen estämättä, mitä 12 artiklan 6 kohdassa säädetään, liikkeeseenlaskijan on julkistettava kyseisten ilmoitusten sisältämät tiedot viimeistään kolme kuukautta 31 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta päivästä.

3.   Jos liikkeeseenlaskijan kotipaikka on yhteisön ulkopuolisessa maassa, kotijäsenvaltio voi myöntää kyseiselle liikkeeseenlaskijalle poikkeuksen tilinpäätöksen laatimisesta 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti ja toimintakertomuksen laatimisesta 4 artiklan 5 kohdan mukaisesti ainoastaan niiden velkapaperien osalta, jotka on jo otettu kaupankäynnin kohteeksi joillakin säännellyillä markkinoilla yhteisössä ennen 1 päivää tammikuuta 2005 edellyttäen, että

a)

kotijäsenvaltion toimivaltainen viranomainen tunnustaa, että kyseisen yhteisön ulkopuolisen maan liikkeeseenlaskijoiden vuosittaiset tilinpäätökset antavat oikean ja riittävän kuvan liikkeeseenlaskijan varoista, veloista, taloudellisesta asemasta ja tuloksista;

b)

yhteisön ulkopuolinen maa, jossa liikkeeseenlaskijan kotipaikka on, ei ole säätänyt pakolliseksi asetuksen (EY) N:o 1606/2002 2 artiklassa tarkoitettujen kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamista; ja

c)

komissio ei ole tehnyt 23 artiklan 4 kohdan ii alakohdan mukaista päätöstä edellä mainittujen tilinpäätösstandardien vastaavuudesta seuraavien standardien kanssa:

yhteisön ulkopuolisen maan, jossa liikkeeseenlaskijan kotipaikka on, lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten mukaiset tilinpäätösstandardit, tai

yhteisön ulkopuolisen maan tilinpäätösstandardit, joita kyseinen liikkeeseenlaskija on päättänyt noudattaa.

4.   Kotijäsenvaltio voi myöntää liikkeeseenlaskijoille poikkeuksen 5 artiklan mukaisesta puolivuotiskatsauksen julkistamisesta kymmeneksi vuodeksi 1 päivästä tammikuuta 2005 alkaen ainoastaan niiden velkapaperien osalta, jotka on jo otettu kaupankäynnin kohteeksi joillakin säännellyillä markkinoilla yhteisössä ennen 1 päivää tammikuuta 2005, edellyttäen, että kotijäsenvaltio on päättänyt sallia kyseisille liikkeeseenlaskijoille direktiivin 2001/34/EY 27 artiklan säännösten noudattamisen kyseisten velkapaperien kaupankäynnin kohteeksi ottamisen ajankohtana.

31 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1.   Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tämän direktiivin noudattamiseksi viimeistään 20. tammikuuta 2007. Niiden on ilmoitettava siitä komissiolle viipymättä.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säännöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.   Jos jäsenvaltiot toteuttavat 3 artiklan 1 kohdan, 8 artiklan 2 ja 3 kohdan, 9 artiklan 6 kohdan tai 30 artiklan mukaisia toimenpiteitä, niiden on välittömästi ilmoitettava kyseisistä toimenpiteistä komissiolle ja muille jäsenvaltioille.

32 artikla

Muutokset

Muutetaan direktiivi 2001/34/EY tämän direktiivin 31 artiklan 1 kohdassa säädetystä päivämäärästä alkaen seuraavasti:

1)

poistetaan 1 artiklan g ja h alakohta;

2)

poistetaan 4 artikla;

3)

poistetaan 6 artiklan 2 kohta;

4)

korvataan 8 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Jäsenvaltiot voivat asettaa viralliselle listalle otettujen arvopaperien liikkeeseenlaskijoille lisävelvollisuuksia, jos näitä lisävelvollisuuksia sovelletaan yleisesti kaikkiin liikkeeseenlaskijoihin tai yksittäisiin liikkeeseenlaskijaryhmiin.”;

5)

poistetaan 6597 artikla;

6)

poistetaan 102 ja 103 artikla;

7)

poistetaan 107 artiklan 3 kohdan toinen alakohta;

8)

muutetaan 108 artiklan 2 kohta seuraavasti:

a)

poistetaan a alakohdasta ilmaisut ”niiden yhtiöiden, joiden osakkeita on otettu listalle,” ja ”ja säännöllistä tiedottamista” ja korvataan sana ”julkaiseman” sanalla ”julkaistavan”,

b)

poistetaan b alakohta,

c)

poistetaan c alakohdan iii alakohta,

d)

poistetaan d alakohta.

Viittauksia kumottuihin säännöksiin pidetään viittauksina tämän direktiivin säännöksiin.

33 artikla

Uudelleentarkastelu

Komissio laatii viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2009 Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän direktiivin toiminnasta kertomuksen, johon sisältyy arvio 30 artiklan 4 kohdan mukaisen nykyisiä velkapapereita koskevan poikkeuksen päättämisestä 10 vuoden ajanjakson jälkeen ja sen mahdollisista vaikutuksista Euroopan rahoitusmarkkinoihin.

34 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

35 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Strasbourgissa 15 päivänä joulukuuta 2004.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

J. BORRELL FONTELLES

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. NICOLAÏ


(1)  EUVL C 80, 30.3.2004, s. 128.

(2)  EUVL C 242, 9.10.2003, s. 6.

(3)  Euroopan parlamentin lausunto, annettu 30. maaliskuuta 2004 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 2. joulukuuta 2004.

(4)  EUVL L 345, 31.12.2003, s. 64.

(5)  EYVL L 243, 11.9.2002, s. 1.

(6)  EYVL L 191, 13.7.2001, s. 45, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2004/8/EY (EUVL L 3, 7.1.2004, s. 33).

(7)  EYVL L 184, 6.7.2001, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2003/71/EY.

(8)  EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EYVL L 284, 31.10.2003, s. 1).

(9)  EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(10)  EUVL L 145, 30.4.2004, s. 1.

(11)  EUVL L 96, 12.4.2003, s. 16.

(12)  EYVL L 375, 31.12.1985, s. 3, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2004/39/EY.

(13)  EYVL L 126, 26.5.2000, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 2004/69/EY (EUVL L 125, 28.4.2004, s. 44).

(14)  EYVL L 204, 21.7.1998, s. 37, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

(15)  EYVL L 193, 18.7.1983, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/51/EY (EUVL L 178, 17.7.2003, s. 16).

(16)  EYVL L 222, 14.8.1978, s. 11, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2003/51/EY.

(17)  EYVL L 141, 11.6.1993, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2004/39/EY.

(18)  Toimituksen huomautus: nimike on mukautettu Euroopan yhteisön perustamissopimuksen artikloiden uudelleen numeroinnin, jota Amsterdamin sopimuksen 12 artikla edellyttää, ottamiseksi huomioon; alkuperäinen viittaus oli perustamissopimuksen 58 artiklaan.

(19)  EYVL L 65, 14.3.1968, s. 8, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/58/EY (EUVL L 221, 4.9.2003, s. 13).