31.12.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 390/1

(1)

Neuvosto päätti päätöksellä 1999/784/EY (4), että Euroopan yhteisöstä tulee Euroopan audiovisuaalisen observatorion (jäljempänä ’observatorio’) jäsen, jotta se voi tukea observatorion toimintaa. Observatorio parantaa osaltaan yhteisön audiovisuaalialan kilpailukykyä kehittämällä alan yrityksille ja erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille suunnattua tiedottamista ja auttamalla niitä saamaan selkeämmän kuvan alan markkinoista.

(2)

Multimedia ja uudet teknologiat tulevat saamaan yhä suuremman roolin audiovisuaalialalla. Observatorio voi säilyttää tärkeän roolinsa vain, jos sen kykyä seurata tätä uusinta kehitystä vahvistetaan vaatimusten mukaisesti.

(3)

Vaikka perustamissopimuksessa määrätään henkilöiden, tavaroiden ja palvelujen vapaasta liikkuvuudesta, tiedon puute monista eroista kansallisissa määräyksissä vero- ja työlainsäädännön alalla rajoittaa audiovisuaalisten tavaroiden ja palveluiden vapaata liikkuvuutta. Observatorio voisi myötävaikuttaa positiivisesti keräämällä ja tarjoamalla asiantuntemusta ja systemaattista tietoa vero- ja työlainsäädännöstä, tekijänoikeuksista ja kuluttajansuojalainsäädännöstä.

(4)

Aiheesta ”Televisio ilman rajoja”4 päivänä syyskuuta 2003 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa todetaan, että olisi laadittava vuosittainen vertailuarviointikertomus jäsenvaltioiden edistymisestä digitaalitelevision saattamisessa vammaisten ulottuville, minkä vuoksi observatoriota olisi pyydettävä keräämään vuosittaisia tietoja siitä, millä tasolla televisiopalveluja saatetaan vammaisten ulottuville, mukaan lukien tekstitys, kuvailutulkkaus ja viittomakielinen tulkkaus kaikissa Euroopan unionin tai Euroopan neuvoston jäsenvaltioissa.

(5)

Yhteisön osallistuminen observatorion toimintaan on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi tukea observatorion toimintaa.

(6)

On asianmukaista jatkaa tätä osallistumista sen kauden ajan, jonka observatorio tarvitsee hyväksyäkseen linjaukset tulevaa toimintaansa varten vuodesta 2006 eteenpäin.

(7)

Päätös 1999/784/EY olisi tämän vuoksi muutettava vastaavasti,

31.12.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 390/3

(1)

Yhteisön toiminnan ihmisoikeuksien ja demokratian periaatteiden edistämiseksi, sellaisena kuin se määritellään Euroopan unionin tehtävästä ihmisoikeuksien ja demokratisoitumisen edistämisessä kolmansissa maissa 8 päivänä toukokuuta 2001 annetussa komission tiedonannossa neuvostolle ja Euroopan parlamentille, on määrä jatkua vuoden 2004 jälkeen. Asetus (EY) N:o 975/1999 (2) on osoittautunut ihmisoikeus- ja demokratisointitoimiin kehitysmaissa ja muissa kolmansissa maissa kohdistuvan yhteisön teknisen ja taloudellisen tuen täytäntöönpanon osalta riittäväksi oikeudelliseksi välineeksi pyrittäessä saavuttamaan yleistavoitteet tällä alalla. Tämän asetuksen voimassaoloaika kuitenkin päättyy 31 päivänä joulukuuta 2004. Tämän vuoksi voimassaoloaikaa on tarpeen pidentää.

(2)

Asetukseen (EY) N:o 975/1999 sisältyvien rahoituspuitteiden ja ihmisoikeuksiin ja demokratisointiin vuoteen 2006 asti kohdistettavien ohjeellisten määrärahojen välisen suhteen perusteella tässä asetuksessa vahvistetaan ohjelman jatketuksi kestoajaksi rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta 6 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (3) 33 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(3)

EU:n vaalitarkkailutehtävien toteuttamisen osalta asetuksen (EY) N:o 975/1999 säännökset tuen täytäntöönpanomenettelyistä olisi saatettava yhdenmukaisiksi Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (4) oikeudellisten vaatimusten kanssa.

(4)

Yhteisön taloudellisten etujen suojelu sekä petosten ja muiden väärinkäytösten torjuminen ovat olennainen osa asetusta (EY) N:o 975/1999. Erityisesti kyseisen asetuksen nojalla tehtävissä sopimuksissa komissio olisi valtuutettava toteuttamaan toimenpiteitä, joista säädetään komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetussa neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 (5).

(5)

Asetuksen (EY) N:o 975/1999 täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY mukaisesti (6).

(6)

Asetus (EY) N:o 975/1999 olisi näin ollen muutettava vastaavasti,

1)

Lisätään 2 artiklan 2 kohtaan kohta seuraavasti:

2)

Lisätään 4 artiklan 1 kohdan loppuun virke seuraavasti:

”EU:n vaalitarkkailutehtävien ja ”amicus curiae” -menettelyjen tapauksissa luonnolliset henkilöt voivat saada rahoitustukea tämän asetuksen nojalla.”

3)

Korvataan 5 artiklan ensimmäinen virke seuraavasti:

”Jotta 4 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetut kumppanit voivat saada yhteisön tukea, niiden päätoimipaikan on oltava sellaisessa kolmannessa maassa, joka voi saada yhteisön tukea tämän asetuksen nojalla, tai jossakin yhteisön jäsenvaltiossa.”

4)

Korvataan 7 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Tämän asetuksen mukainen yhteisön rahoitus annetaan avustusten tai sopimusten muodossa. Edellä 2 artiklassa tarkoitetuissa toimissa EU:n vaalitarkkailijat, jotka on palkattu ihmisoikeuksiin ja demokratisointiin varatuista määrärahoista, otetaan työhön komission vahvistamien menettelyjen mukaisesti.”

5)

Korvataan 10 artiklan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Rahoituspuitteet tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi 1 päivänä tammikuuta 2005 alkavalle ja 31 päivänä joulukuuta 2006 päättyvälle kaudelle ovat 134 miljoonaa euroa.”

6)

Korvataan 11 ja 12 artikla seuraavasti:

”11 artikla

1.   Komissio hyväksyy puitteet yhteisön toimien ohjelmasuunnittelua ja määrittämistä varten.

Nämä puitteet koostuvat erityisesti seuraavista:

Tietyissä tilanteissa voidaan hyväksyä erityistoimenpiteitä, jotka eivät sisälly vuotuiseen työohjelmaan.

2.   Komissio antaa vuosittain kertomuksen, jossa vahvistetaan tulevan vuoden ohjelmasuunnittelu alueittain ja sektoreittain, ja raportoi myöhemmin täytäntöönpanosta Euroopan parlamentille.

Komissio vastaa yleisten monivuotisten puitteiden mukaisesti määriteltyjen vuotuisten työohjelmien hallinnoinnista ja mukauttamisesta tämän asetuksen ja joustavuuteen liittyvien vaatimusten mukaisesti. Tehtyjen päätösten on ilmennettävä Euroopan unionin ensisijaisia tavoitteita ja suurimpia huolenaiheita demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen vahvistamisessa, ja niissä on otettava huomioon ohjelmien ainutlaatuisuus. Komissio pitää Euroopan parlamentin ajan tasalla menettelyjen osalta.

3.   Komissio panee täytäntöön tässä asetuksessa tarkoitetut yhteisön toimet noudattaen voimassa olevaa talousarviomenettelyä ja muita voimassa olevia menettelyjä, erityisesti Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetussa neuvoston asetuksessa (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (7) säädettyjä menettelyjä.

12 artikla

1.   Edellä 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut välineet hyväksytään 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

Komissio hyväksyy 11 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin vuotuisiin työohjelmiin tehtävät muutokset silloin, kun ne eivät ylitä 20:tä prosenttia työohjelmiin myönnetystä kokonaismäärästä eivätkä olennaisesti muuta työohjelmiin sisältyvien hankkeiden ja ohjelmien luonnetta. Komissio tiedottaa asiasta 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle komitealle.

2.   Rahoituspäätökset hankkeista ja ohjelmista, jotka eivät kuulu vuotuisiin työohjelmiin ja jotka suuruudeltaan ylittävät miljoona euroa, hyväksytään 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 14 artiklan soveltamista.”

7)

Korvataan 13 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY (1) 4 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan 30 päiväksi.”

8)

Poistetaan 15 artiklan toinen virke.

9)

Korvataan 17 artikla seuraavasti:

”17 artikla

Kaikissa tämän asetuksen nojalla tehtävissä sopimuksissa on nimenomaisesti edellytettävä, että komissio ja tilintarkastustuomioistuin käyttävät oikeuttaan tarkastaa kaikkien yhteisöltä varoja saaneiden toimeksisaajien ja alihankkijoiden asiakirjat ja tehdä näiden luo tarkastuskäyntejä. Sovelletaan komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annettua neuvoston asetusta (Euratom, EY) N:o 2185/96 (8).”

10)

Korvataan 20 artiklan toisessa alakohdassa ilmaisu ”31 päivään joulukuuta 2004” ilmaisulla ”31 päivään joulukuuta 2006”.

31.12.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 390/6

(1)

Tutkinto- ja pätevyysvaatimuksien selkeyttäminen helpottaa elinikäiseen oppimiseen liittyvää liikkuvuutta Euroopassa ja edesauttaa sen vuoksi laadukkaan yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kehittämistä sekä helpottaa ammatillista liikkuvuutta eri maiden ja toimialojen välillä.

(2)

Nizzassa 7 ja 9 päivänä joulukuuta 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston vahvistamassa liikkuvuutta koskevassa toimintasuunnitelmassa (4) ja opiskelijoiden, koulutuksessa olevien, vapaaehtoisten, opettajien ja kouluttajien liikkuvuudesta Euroopan yhteisössä 10 päivänä heinäkuuta 2001 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksessa 2001/613/EY (5) kehotettiin saattamaan tutkinto- ja pätevyysvaatimusten selkeyttä lisäävät asiakirjat yleiseen käyttöön tavoitteena eurooppalaisen pätevyysalueen luominen. Ammattitaitoa ja liikkuvuutta koskevassa komission toimintasuunnitelmassa kehotettiin kehittämään ja vahvistamaan tutkintojen selkeyttä ja siirrettävyyttä tukevia välineitä liikkuvuuden helpottamiseksi eri aloilla ja niiden välillä. Lisätoimia tutkintotodistuksia ja pätevyysvaatimuksia selkeyttävien välineiden ottamiseksi käyttöön vaati niin ikään Barcelonassa 15—16 päivänä maaliskuuta 2002 kokoontunut Eurooppa-neuvosto. Ammattitaidosta ja liikkuvuudesta 3 päivänä kesäkuuta 2002 annetussa neuvoston päätöslauselmassa (6) ja elinikäisestä oppimisesta 27 päivänä kesäkuuta 2002 annetussa neuvoston päätöslauselmassa (7) kehotetaan lisäämään yhteistyötä muiden muassa jo käytössä oleviin välineisiin perustuvien selkeyttä lisäävien puitteiden luomiseksi.

(3)

Ammatillisen koulutuksen tehostetun yhteistyön edistämisestä Euroopassa 19 päivänä joulukuuta 2002 annetussa neuvoston päätöslauselmassa (8) kehotettiin lisäämään ammatillisen koulutuksen avoimuutta käyttämällä ja järkeistämällä viestintävälineitä ja -verkkoja, esimerkiksi yhdistämällä yksiin puitteisiin olemassa olevia välineitä. Puitteitten pitäisi koostua kokoelmasta asiakirjoja, joilla on yhteinen ”tuotenimi” ja logo, jonka tukena on riittävän tasoinen tietojärjestelmä ja jota tehdään tunnetuksi pitkäjänteisin toimin Euroopan ja kansallisella tasolla.

(4)

Viime vuosina sekä yhteisön että kansainvälisellä tasolla on kehitetty välineitä helpottamaan Euroopan kansalaisten mahdollisuuksia osoittaa tutkintonsa ja pätevyytensä hakiessaan työtä tai opiskelupaikkaa. Näihin välineisiin kuuluvat 11 päivänä maaliskuuta 2002 annetussa komission suosituksessa 2002/236/EY (9) ehdotettu ansioluettelon yhteinen eurooppalainen malli, 11 päivänä huhtikuuta 1997 Lissabonissa hyväksytyssä korkea-asteen koulutusta koskevien tutkintojen tunnustamisesta Euroopan alueella tehdyssä yleissopimuksessa suositeltu korkeakoulututkintotodistuksen liite, vuorottelu- ja erityisesti oppisopimuskoulutusta koskevien eurooppalaisten koulutusjaksojen edistämisestä 21 päivänä joulukuuta 1998 tehdyllä neuvoston päätöksellä 1999/51/EY (10) perustettu Europass-todistus, ammattitutkintotodistuksen liite ja Euroopan neuvoston kehittämä eurooppalainen kielisalkku. Näiden välineiden tulisi sisältyä yhteisiin puitteisiin.

(5)

Yhteisiin puitteisiin tulisi voida myöhemmin lisätä muita saman tarkoituksen mukaisia asiakirjoja, kunhan täytäntöönpanorakenne ja -menettelyt on luotu ja ne ovat toiminnassa. Yhteisiä puitteita voitaisiin erityisesti myöhemmin laajentaa kattamaan väline, jonka tavoitteena on haltijan tietotekniikan alan pätevyyksien kirjaaminen.

(6)

Laadukkaiden tieto- ja ohjauspalvelujen tarjoaminen on merkittävä tekijä pyrittäessä parantamaan tutkinto- ja pätevyysvaatimusten selkeyttä. Nykyisten palvelujen ja verkkojen panos on jo nyt merkittävä, ja sitä voitaisiin tehostaa tiiviimmällä yhteistyöllä, mikä lisäisi yhteisön toimien tuomaa lisäarvoa.

(7)

Sen vuoksi olisi varmistettava tällä päätöksellä toteutettavien toimien johdonmukaisuus ja täydentävyys suhteessa muihin asiaa koskeviin yhteisön toimintalinjoihin, välineisiin ja toimiin. Viimeksi mainittuihin kuuluvat yhteisön tasolla neuvoston asetuksella (ETY) N:o 337/75 (11) perustettu Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus Cedefop, neuvoston asetuksella (ETY) N:o 1360/90 (12) perustettu Euroopan koulutussäätiö ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1612/68 täytäntöönpanosta avointen työpaikkojen ja työhakemusten välittämisen osalta 23 päivänä joulukuuta 2002 tehdyllä komission päätöksellä 2003/8/EY (13) perustettu Euroopan työnvälitysverkosto Eures. Lisäksi kansainvälisellä tasolla on Euroopan neuvoston ja Unescon perustama eurooppalaisten korkeakoulututkintojen ja liikkuvuuden tunnustamisen kansallisten tiedotuskeskusten verkko (ENIC).

(8)

Päätöksellä 1999/51/EY perustettu Europass-todistus olisi sen vuoksi korvattava vastaavalla mutta alaltaan laajemmalla asiakirjalla, johon kirjattaisiin tasosta ja kohteesta riippumatta kaikki oppimistarkoituksissa ulkomailla eri puolilla Eurooppaa vietetyt jaksot, jotka täyttävät asianmukaiset laatuvaatimukset.

(9)

Kansallisten elinten olisi toteutettava Europass-järjestely Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (14) 54 artiklan 2 kohdan c alakohdan ja 3 kohdan mukaisesti.

(10)

Osallistumisen olisi oltava avoin liittymässä oleville valtioille, Euroopan talousalueeseen kuuluville muille kuin yhteisön jäsenvaltioille sekä Euroopan unionin jäsenyyttä hakeneille ehdokasmaille yhteisön ja näiden maiden välisiä suhteita säänteleviin asiakirjoihin sisältyvien asiaa koskevien säännösten mukaisesti. Myös Euroopan unionin alueella vakituisesti asuvien kolmansien maiden kansalaisten olisi voitava hyötyä järjestelmästä.

(11)

Työmarkkinaosapuolilla on merkittävä asema tämän päätöksen alalla, ja ne olisi otettava mukaan päätöksen täytäntöönpanoon. Työmarkkinaosapuolten ja jäsenvaltioiden viranomaisten edustajista koostuvalle yhteisen ammatillista koulutusta koskevan politiikan toteuttamisen yleisperiaatteista 2 päivänä huhtikuuta 1963 tehdyllä neuvoston päätöksellä 63/266/ETY (15) perustetulle ammatillisen koulutuksen neuvoa-antavalle komitealle olisi tiedotettava säännöllisesti tämän päätöksen täytäntöönpanosta. Euroopan tasolla toimivilla työmarkkinaosapuolilla ja muilla asianmukaisilla sidosryhmillä, koulutuslaitokset mukaan lukien, tulee olemaan erityinen asema Europass-puitteisiin myöhemmin mahdollisesti sisällytettävien avoimuusaloitteiden osalta.

(12)

Tämän päätöksen tavoitetta, joka on yhteisön yhteisten puitteiden aikaansaaminen tutkintojen ja pätevyyksien selkeyttämiseksi, ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan se voidaan toteuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(13)

Tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (16) mukaisesti.

(14)

Päätös 1999/51/EY olisi kumottava,

a)

jäljempänä 5 artiklassa tarkoitettu Europass-ansioluettelo;

b)

jäljempänä 6—9 artiklassa tarkoitetut asiakirjat;

c)

muut asiakirjat, jotka komissio on hyväksynyt Europass-asiakirjoiksi liitteessä I esitettyjen vaatimusten sekä 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

a)

koordinoivat Europass-asiakirjojen saataville saattamiseen tai myöntämiseen liittyviä toimia yhteistyössä asiaankuuluvien kansallisten elinten kanssa tai tarvittaessa suorittavat tällaiset toimet;

b)

perustavat kansallisen tietojärjestelmän ja hallinnoivat sitä 10 artiklan mukaisesti;

c)

edistävät Europass-järjestelyn käyttöä muun muassa Internet-pohjaisten palvelujen kautta;

d)

varmistavat yhteistyössä asiaankuuluvien kansallisten elinten kanssa, että yksittäisten kansalaisten saatavilla on riittävästi tietoa ja ohjausta Europass-järjestelystä ja siihen liittyvistä asiakirjoista;

e)

helpottavat tietojen ja ohjauksen tarjoamista oppimismahdollisuuksista koko Euroopassa, koulutusjärjestelmien rakenteesta ja muista oppimistarkoituksessa tapahtuvaan liikkuvuuteen liittyvistä kysymyksistä, erityisesti toimimalla tiiviisti yhteistyössä asiaankuuluvien yhteisön ja kansallisten palvelujen kanssa ja tarjoamalla kansalaisille tarvittaessa alustavan oppaan liikkuvuuteen;

f)

hallinnoivat kansallisella tasolla kaikkeen tähän päätökseen liittyvään toimintaan myönnettävää yhteisön rahoitustukea;

g)

osallistuvat Europass-keskusten Euroopan laajuiseen verkkoon.

a)

varmistavat, että yhteisön ja kansallisella tasolla toteutetaan riittävästi edistämis- ja tiedotustoimia, jotka kattavat muun muassa kansalaiset, koulutuslaitokset ja työmarkkinaosapuolet sekä yritykset, PK-yritykset mukaan lukien, ja joilla tarvittaessa tuetaan ja integroidaan Europass-keskusten toimia;

b)

varmistavat riittävän yhteistyön asianmukaisella tasolla asiaankuuluvien palvelujen, erityisesti Eures-palvelun ja muiden yhteisön palvelujen kanssa;

c)

ryhtyvät toimiin yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseksi, erityisesti antamalla tietoa kaikille asiaankuuluville tekijöille;

d)

varmistavat kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien, koulutuslaitokset ja työmarkkinaosapuolet mukaan lukien, osallistumisen tämän päätöksen täytäntöönpanoon;

e)

varmistavat, että kaikessa tämän päätöksen täytäntöönpanoon liittyvässä toiminnassa täysin noudatetaan asiaa koskevia henkilötietojen käsittelyä ja yksityisyyden suojaa koskevia yhteisön ja kansallisia säännöksiä.

31.12.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 390/21

(1)

Yhteisön toiminta ihmisoikeuksien ja demokratian periaatteiden edistämiseksi, sellaisena kuin se määritellään Euroopan unionin tehtävästä ihmisoikeuksien ja demokratisoitumisen edistämisessä kolmansissa maissa 8 päivänä toukokuuta 2001 Euroopan parlamentille ja neuvostolle annetussa komission tiedonannossa, jatkuu vuoden 2004 jälkeen. Demokratian ja oikeusvaltion kehittämisen ja lujittamisen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen yleistavoitetta edistävien kehitysyhteistyötoimien täytäntöönpanoa koskevista vaatimuksista 29 päivänä huhtikuuta 1999 annettu asetus (EY) N:o 975/1999 (2) ja asetus (EY) N:o 976/1999 (3) ovat osoittautuneet ihmisoikeus- ja demokratisointitoimiin kehitysmaissa ja muissa kolmansissa maissa kohdistuvan yhteisön teknisen ja taloudellisen tuen täytäntöönpanon osalta riittäviksi oikeudellisiksi välineiksi pyrittäessä saavuttamaan yleistavoitteet tällä alalla. Näiden asetusten voimassaoloaika kuitenkin päättyy 31 päivänä joulukuuta 2004. Tätä voimassaoloaikaa on siten tarpeen pidentää.

(2)

Asetukseen (EY) N:o 976/1999 sisältyvän rahoitusohjeen sekä ihmisoikeuksiin ja demokratisointiin vuoteen 2006 asti kohdistettavien ohjeellisten määrärahojen välisen suhteen perusteella on tähän asetukseen sisällytetty ohjelman pidennetyn keston ajaksi laajennettu rahoitusohje talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta 6 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (4) 34 kohdan mukaisesti, ilman että tämä vaikuttaa budjettivallan käyttäjän toimivaltaan sellaisena kuin se on määritelty perustamissopimuksessa.

(3)

Euroopan unionin vaalitarkkailutehtävien toteuttamisen osalta olisi tuen täytäntöönpanomenettelyjä koskevat asetuksen (EY) N:o 976/1999 säännökset saatettava yhdenmukaisiksi Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (5) oikeudellisten vaatimusten kanssa.

(4)

Yhteisön taloudellisten etujen suojelu sekä petosten ja muiden väärinkäytösten torjuminen ovat olennainen osa asetusta (EY) N:o 976/1999. Erityisesti tämän asetuksen nojalla tehtävissä sopimuksissa komissio olisi valtuutettava toteuttamaan toimenpiteitä, joista säädetään komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetussa neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 (6).

(5)

Asetuksen (EY) N:o 976/1999 täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY mukaisesti (7).

(6)

Asetus (EY) N:o 976/1999 olisi muutettava tämän mukaisesti,

1)

Lisätään 3 artiklan 2 kohtaan alakohta seuraavasti:

2)

Lisätään 5 artiklan 1 kohtaan virke seuraavasti:

”Euroopan unionin vaalitarkkailutehtävien ja ’amicus curiae’ -menettelyjen osalta luonnolliset henkilöt voivat saada rahoitustukea tämän asetuksen nojalla.”

3)

Korvataan 6 artiklan ensimmäinen virke seuraavasti:

”Jotta 5 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetut kumppanit voivat saada yhteisön tukea, niiden päätoimipaikan on oltava sellaisessa kolmannessa maassa, joka voi saada yhteisön tukea tämän asetuksen nojalla, tai jossakin yhteisön jäsenvaltiossa.”

4)

Korvataan 8 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Tämän asetuksen mukainen yhteisön rahoitus annetaan avustusten tai sopimusten muodossa. Edellä 2 artiklassa tarkoitetuissa toimissa Euroopan unionin vaalitarkkailijat, jotka on palkattu ihmisoikeuksiin ja demokratisointiin varatuista määrärahoista, otetaan palvelukseen komission vahvistamien menettelyjen mukaisesti.”

5)

Korvataan 11 artiklan ensimmäinen kohta seuraavasti:

”Tämän asetuksen täytäntöönpanoon tarkoitetun rahoitusohjeen suuruus vuosiksi 2005–2006 on 78 miljoonaa euroa.”

6)

Korvataan 12 ja 13 artikla seuraavasti:

”12 artikla

1.   Komissio hyväksyy puitteet yhteisön toimien ohjelmasuunnittelua ja määrittelyä varten.

Nämä puitteet käsittävät erityisesti:

Tietyissä tilanteissa voidaan hyväksyä erityistoimenpiteitä, jotka eivät sisälly vuotuiseen työohjelmaan.

2.   Komissio antaa vuosittain kertomuksen, jossa vahvistetaan tulevan vuoden ohjelmasuunnittelu alueittain ja sektoreittain, ja raportoi sen täytäntöönpanosta Euroopan parlamentille.

Komissio vastaa yleisten monivuotisten puitteiden mukaisesti määriteltyjen vuotuisten työohjelmien hallinnoinnista ja mukauttamisesta tämän asetuksen ja joustavuuden asettamien vaatimusten mukaisesti. Tehtyjen päätösten on ilmennettävä Euroopan unionin ensisijaisia tavoitteita ja suurimpia huolenaiheita demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen vahvistamisessa, ja niissä on otettava huomioon ohjelmien ainutlaatuisuus. Komissio pitää Euroopan parlamentin ajan tasalla näiden menettelyjen edistymisen osalta.

3.   Komissio panee täytäntöön tässä asetuksessa tarkoitetut yhteisön toimet voimassa olevaa talousarviomenettelyä ja muita voimassa olevia, erityisesti asetuksessa (EY, Euratom) N:o 1605/2002 säädettyjä menettelyjä noudattaen.

13 artikla

1.   Edellä 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut välineet hyväksytään 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

Komissio hyväksyy 12 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin vuotuisiin työohjelmiin tehtävät muutokset silloin, kun ne eivät ylitä 20 prosenttia työohjelmiin myönnetystä kokonaismäärästä eivätkä olennaisesti muuta työohjelmiin sisältyviä hankkeita ja ohjelmia. Komissio tiedottaa asiasta 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle komitealle.

2.   Hankkeita ja ohjelmia, jotka eivät kuulu vuotuisiin työohjelmiin ja jotka suuruudeltaan ylittävät miljoona euroa, koskevat rahoituspäätökset hyväksytään 14 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen sanotun kuitenkaan rajoittamatta 15 artiklan soveltamista.”

7)

Korvataan 14 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan neuvoston päätöksen 1999/468/EY (8) 4 artiklaa ja 7 artiklan 1, 2 ja 4 kohtaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan 30 päiväksi.”

8)

Kumotaan 16 artiklan toinen virke.

9)

Korvataan 18 artikla seuraavasti:

”18 artikla

Kaikissa tämän asetuksen nojalla tehtävissä sopimuksissa on erityisesti määrättävä, että komissiolla ja tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tarkastaa kaikkien yhteisöltä varoja saaneiden toimeksisaajien ja alihankkijoiden asiakirjat ja tehdä näiden tiloihin tarkastuskäyntejä. Sovelletaan asetusta (Euratom, EY) N:o 2185/96 (9).”

10)

Korvataan 21 artiklan toisessa kohdassa ilmaisu ”31 päivään joulukuuta 2004” ilmaisulla ”31 päivään joulukuuta 2006”.

31.12.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 390/24

(1)

Sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 3 päivänä toukokuuta 1989 annettua neuvoston direktiiviä 89/336/ETY (3) on tarkasteltu uudelleen sisämarkkinalainsäädännön yksinkertaistamisen kokeiluhankkeen (SLIM-hanke) puitteissa. Sekä SLIM-menettelyssä että sitä seuranneessa perusteellisessa kuulemismenettelyssä on käynyt ilmi tarve täydentää, vahvistaa ja selkeyttää direktiivillä 89/336/ETY luotuja puitteita.

(2)

Jäsenvaltiot ovat velvolliset varmistamaan, että radioviestintä, mukaan lukien radiolähetysten vastaanottaminen ja radioamatööripalvelut, jotka toimivat kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) radio-ohjesäännön mukaisesti, sähkönjakelu- ja televiestintäverkot sekä niihin kytketyt laitteistot on suojattu sähkömagneettiselta häiriöltä.

(3)

Kansalliset säännökset, joilla varmistetaan suojaus sähkömagneettiselta häiriöltä, on tarpeen yhdenmukaistaa sähkö- ja elektronisten laitteiden vapaan liikkuvuuden takaamiseksi alentamatta jäsenvaltioissa voimassa olevaa perusteltua suojauksen tasoa.

(4)

Suojaus sähkömagneettiselta häiriöltä edellyttää, että talouden eri toimijoille asetetaan velvollisuuksia. Näitä velvollisuuksia olisi sovellettava oikeudenmukaisella ja tehokkaalla tavalla kyseisen suojan saavuttamiseksi.

(5)

Laitteistojen sähkömagneettista yhteensopivuutta olisi säänneltävä, jotta sisämarkkinoiden eli alueen, jolla ei ole sisäisiä rajoja ja jolla tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääoman vapaa liikkuvuus taataan, toiminta varmistetaan.

(6)

Tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluviin laitteistoihin olisi sisällytettävä sekä laitteet että kiinteät asennukset. Näitä varten tarvitaan kuitenkin erilliset säännökset. Tämä johtuu siitä, että itse laitteisiin sovelletaan vapaan liikkuvuuden periaatetta yhteisössä, kun taas kiinteät asennukset asennetaan ennalta määriteltyyn paikkaan pysyvää käyttöä varten useiden laitteiden ja tarvittaessa myös muiden kojeiden kokoonpanoina. Tällaisten asennusten rakenne ja toiminta vastaavat useimmissa tapauksissa niiden käyttäjän erityistarpeita.

(7)

Radio- ja telepäätelaitteita ei tulisi sisällyttää tämän direktiivin soveltamisalaan, koska niistä jo nyt säädetään radio- ja telepäätelaitteista ja niiden vaatimustenmukaisuuden vastavuoroisesta tunnustamisesta 9 päivänä maaliskuuta 1999 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 1999/5/EY (4). Kummassakin direktiivissä olevilla sähkömagneettisen yhteensopivuuden vaatimuksilla saavutetaan sama suojaustaso.

(8)

Ilma-aluksia ja ilma-aluksiin asennettaviksi tarkoitettuja laitteistoja ei ole syytä sisällyttää tämän direktiivin soveltamisalaan, koska niihin sovelletaan sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevia yhteisön tai kansainvälisen tason erityissääntöjä.

(9)

Tällä direktiivillä ei ole tarpeen säännellä laitteistoja, joiden vaikutus sähkömagneettiseen yhteensopivuuteen on vain vähäistä.

(10)

Tässä direktiivissä ei tulisi säätää laitteistojen turvallisuudesta, koska siitä säädetään erillisessä yhteisön tai kansallisen tason lainsäädännössä.

(11)

Silloin kun tässä direktiivissä annetaan säännöksiä laitteista, niillä olisi tarkoitettava yhteisön markkinoilla ensimmäistä kertaa kaupallisesti saatavilla olevia valmiita laitteita. Tiettyjä komponentteja ja osakokoonpanoja olisi tietyin edellytyksin pidettävä laitteina, jos ne on saatettu loppukäyttäjän saataville.

(12)

Tämä direktiivi perustuu periaatteille, jotka on esitetty teknistä yhdenmukaistamista ja teknisiä standardeja koskevasta uudesta lähestymistavasta 7 päivänä toukokuuta 1985 annetussa neuvoston päätöslauselmassa (5). Kyseisen lähestymistavan mukaan laitteiston suunnittelussa ja valmistuksessa on noudatettava sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevia olennaisia vaatimuksia. Nämä vaatimukset ilmaistaan yhdenmukaistettuina eurooppalaisina standardeina, jotka useat eurooppalaiset standardointielimet, Euroopan standardointikomitea (CEN), Euroopan sähkötekniikan standardointikomitea (CENELEC) ja Euroopan telealan standardointilaitos (ETSI) hyväksyvät. CEN, CENELEC ja ETSI ovat toimivaltaisia hyväksymään tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvat yhdenmukaistetut standardit, jotka ne laativat niiden ja komission välisestä yhteistyöstä annettujen yleisten suuntaviivojen sekä teknisiä standardeja ja määräyksiä ja tietoyhteiskunnan palveluja koskevia määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä 22 päivänä kesäkuuta 1998 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 98/34/EY (6)säädetyn menettelyn mukaisesti.

(13)

Yhdenmukaistetut standardit ilmentävät Euroopan unionissa vallitsevaa yleisesti tunnustettua edistynyttä tasoa sähkömagneettisen yhteensopivuuden alalla. Sisämarkkinoiden toiminnan kannalta on siten hyödyllistä, että laitteistojen sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevat standardit on yhdenmukaistettu yhteisön tasolla. Kun viittaus standardiin on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, kyseisen standardin mukaisuuden tulisi synnyttää olettama vaatimustenmukaisuudesta asiaankuuluvien olennaisten vaatimusten osalta, vaikka myös muut tavat osoittaa tällainen vaatimustenmukaisuus olisi sallittava. Yhdenmukaistettujen standardien mukaisuudella tarkoitetaan standardien määräysten mukaisuutta ja sen osoittamista menetelmillä, jotka yhdenmukaistetussa standardissa kuvataan tai joihin siinä viitataan.

(14)

Verkkoihin liitettäviksi tarkoitettujen laitteistojen valmistajien olisi rakennettava kyseiset laitteistot tavalla, jolla estetään palvelun kohtuuton heikentyminen kun verkkoja käytetään tavanomaisissa toimintaolosuhteissa. Verkko-operaattorien olisi rakennettava verkkonsa siten, että verkkoihin luultavasti liitettävien laitteistojen valmistajille ei aiheudu suhteettoman suuria rasitteita sen vuoksi, että verkkopalvelun kohtuuton heikentyminen on ehkäistävä. Euroopan standardointielinten on tarpeen ottaa huomioon kyseinen tavoite (asiaankuuluvien sähkömagneettisten ilmiötyyppien kumulatiiviset vaikutukset mukaan luettuna) kehittäessään yhdenmukaistettuja standardeja.

(15)

Laitteiden markkinoille saattamisen ja käyttöönoton olisi oltava mahdollista ainoastaan, jos niiden valmistajat ovat osoittaneet, että kyseiset laitteet on suunniteltu ja valmistettu tämän direktiivin vaatimusten mukaisesti. Markkinoille saatetuissa laitteissa on oltava CE-merkintä, joka on osoituksena tämän direktiivin vaatimusten mukaisuudesta. Vaikka vaatimustenmukaisuuden arvioinnin olisi oltava valmistajan vastuulla ilman, että vaatimustenmukaisuuden riippumattoman arviointielimen on osallistuttava menettelyyn, valmistajilla olisi oltava mahdollisuus halutessaan käyttää tällaisen elimen palveluja.

(16)

Vaatimustenmukaisuuden arviointivelvollisuuteen olisi sisällyttävävalmistajaan kohdistuva vaatimus, että tämä suorittaa laitteen sähkömagneettisen yhteensopivuuden arvioinnin, joka perustuu asiaankuuluviin ilmiöihin, sen määrittelemiseksi onko laite tässä direktiivissä määriteltyjen suojausvaatimusten mukainen.

(17)

Kun laite voi esiintyä eri konfiguraatioissa, sähkömagneettisen yhteensopivuuden arvioinnin avulla olisi vahvistettava, täyttääkö kyseinen laite suojausvaatimukset sellaisissa konfiguraatioissa, joiden valmistaja voi otaksua edustavan laitteen tavanomaista käyttöä aiottuun tarkoitukseen; tällaisissa tapauksissa riittäisi, että suoritetaan sellaisen konfiguraation arviointi, joka todennäköisimmin aiheuttaa suurimmat mahdolliset häiriöt ja on kaikkein herkin häiriöille.

(18)

Kiinteät asennukset, mukaan luettuna suuret koneet ja verkot, saattavat aiheuttaa sähkömagneettista häiriötä, tai sellainen häiriö saattaa vaikuttaa niiden toimintaan. Laitteiden ja kiinteiden asennusten välillä voi olla liitäntä, ja kiinteiden asennusten aiheuttama sähkömagneettinen häiriö saattaa vaikuttaa laitteisiin ja päinvastoin. Sähkömagneettisen yhteensopivuuden kannalta ei ole merkitystä sillä, aiheuttaako häiriön laite vai kiinteä asennus. Näin ollen laitteisiin ja kiinteisiin asennuksiin olisi sovellettava yhdenmukaista ja kattavaa olennaisten vaatimusten järjestelmää. Kiinteisiin asennuksiin olisi voitava soveltaa yhdenmukaistettuja standardeja, jotta kyseisten standardien mukaisten olennaisten vaatimusten mukaisuus voidaan osoittaa.

(19)

Kiinteisiin asennuksiin ei niiden erityisominaisuuksien vuoksi ole tarpeen kiinnittää CE-merkintää tai liittää vaatimustenmukaisuusvakuutusta.

(20)

Vaatimustenmukaisuuden arviointia ei ole tarpeen suorittaa sellaiselle laitteelle, joka on saatettu markkinoille tiettyyn kiinteään asennukseen sijoitettavaksi ja jota ei muuten ole markkinoilla kaupallisesti saatavana erillään kiinteästä asennuksesta, johon se on tarkoitettu sijoitettavaksi. Kyseisiin laitteisiin ei näin ollen olisi tarpeen soveltaa laitteisiin tavallisesti sovellettavia vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyä. Tällaiset laitteet eivät kuitenkaan saisi heikentää sen kiinteän asennuksen vaatimustenmukaisuutta, johon se on asennettu. Jos laite on sijoitettu useampaan kuin yhteen identtiseen kiinteään asennukseen, näiden asennusten sähkömagneettisen yhteensopivuuden ominaispiirteiden yksilöinnin olisi riitettävä varmistamaan vapautus vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelystä.

(21)

Siirtymäaika on tarpeen, jotta valmistajat ja muut asianosaiset voivat mukautua uuteen sääntelyjärjestelmään.

(22)

Tämän direktiivin tavoitetta eli sisämarkkinoiden asianmukaisen toiminnan varmistamista edellyttämällä laitteistoilta riittävää sähkömagneettisen yhteensopivuuden tasoa, ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(23)

Direktiivi 89/336/ETY olisi näin ollen kumottava,

a)

direktiivin 1999/5/EY soveltamisalaan kuuluviin laitteistoihin;

b)

yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta 15 päivänä heinäkuuta 2002 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1592/2002 (7) tarkoitettuihin ilmailualan tuotteisiin, osiin ja laitteisiin;

c)

kansainvälisen televiestintäliiton peruskirjan (8) mukaisessa radio-ohjesäännössä määriteltyyn radioamatöörien käyttämään radiolaitteistoon, jollei se ole kaupallisesti saatavilla. Radioamatöörien koottaviksi tarkoitettuja rakennussarjoja sekä radioamatöörien omaan käyttöönsä kaupallisesti saatavilla olevista laitteista muuntamia laitteita ei pidetä kaupallisesti saatavilla olevina laitteina.

a)

ne eivät voi aiheuttaa tai lisätä sähkömagneettisia päästöjä, jotka ylittävät tason, jolla radio- ja televiestintälaitteet ja muut laitteet voivat toimia tarkoitetulla tavalla; ja

b)

niiden toiminta ei heikenny kohtuuttomasti niiden altistuessa tarkoitetun käytön seurauksena tavanomaisesti esiintyville sähkömagneettisille häiriöille.

a)

’Laitteistolla’ tarkoitetaan mitä tahansa laitetta tai kiinteää asennusta;

b)

’Laitteella’ tarkoitetaan loppukäyttäjälle tarkoitettua sellaista valmista laitetta tai sellaisten laitteiden kaupallisesti saatavilla yhtenä toiminnallisena yksikkönä olevaa yhdistelmää, joka todennäköisesti aiheuttaa sähkömagneettisia häiriöitä tai jonka toimintaan sellainen häiriö todennäköisesti vaikuttaa;

c)

’Kiinteällä asennuksella’ tarkoitetaan erityistä sellaisten monentyyppisten laitteiden tai tarvittaessa muiden kojeiden yhdistelmää, jotka on koottu, asennettu ja tarkoitettu pysyvään käyttöön ennalta määritellyssä paikassa;

d)

’Sähkömagneettisella yhteensopivuudella’ tarkoitetaan laitteen kykyä toimia tyydyttävästi sähkömagneettisessa ympäristössään aiheuttamatta kohtuuttomia sähkömagneettisia häiriöitä muulle samassa ympäristössä olevalle laitteistolle;

e)

’Sähkömagneettisella häiriöllä’ tarkoitetaan sähkömagneettista ilmiötä, joka voi heikentää laitteiston toimintaa. Sähkömagneettinen häiriö voi olla sähkömagneettista kohinaa, muu kuin toivottu signaali tai muutos itse etenemisympäristössä;

f)

’Häiriönsiedolla’ tarkoitetaan laitteiston kykyä toimia tarkoitetulla tavalla toiminnan heikentymättä sähkömagneettisen häiriön vaikutuksen alaisena;

g)

’Turvallisuuden parantamisella’ tarkoitetaan toimia ihmiselämän tai omaisuuden suojaamiseksi;

h)

’Sähkömagneettisella ympäristöllä’ tarkoitetaan kaikkien tietyssä paikassa havaittavissa olevien sähkömagneettisten ilmiöiden kokonaisuutta.

a)

’komponentteja’ tai ’osakokoonpanoja’, jotka on tarkoitettu laitteen loppukäyttäjän asennettaviksi laitteeseen ja jotka todennäköisesti aiheuttavat sähkömagneettisia häiriöitä tai joiden toimintaan sellainen häiriö todennäköisesti vaikuttaa;

b)

’siirrettäviä asennuksia’, joina pidetään laitteiden ja tarvittaessa muiden välineiden yhdistelmää, joka on tarkoitettu siirreltäväksi ja käytettäväksi eri paikoissa.

a)

toimenpiteet tietyssä kohteessa ilmenneen tai odotettavissa olevan sähkömagneettista yhteensopivuutta koskeva ongelman ratkaisemiseksi;

b)

turvallisuussyistä toteutetut toimenpiteet yleisten televerkkojen tai vastaanotto- tai lähetysasemien suojaamiseksi, kun niitä käytetään turvallisuuden parantamiseen tarkoin määritellyissä taajuustilanteissa.

a)

ei julkaista;

b)

julkaistaan rajoituksin;

c)

säilytetään Euroopan unionin virallisessa lehdessä oleva viittaus;

d)

peruutetaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä oleva viittaus.

a)

liitteessä I tarkoitettujen olennaisten vaatimusten täyttämättä jättämisestä, jos laite ei ole 6 artiklassa tarkoitettujen yhdenmukaistettujen standardien mukainen

b)

edellä 6 artiklassa tarkoitettujen yhdenmukaistettujen standardien virheellisestä soveltamisesta

c)

edellä 6 artiklassa tarkoitetuissa yhdenmukaistetuissa standardeissa itsessään olevista puutteellisuuksista.

31.12.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 390/38

(1)

Tehokkaat, avoimet ja yhdentyneet arvopaperimarkkinat edesauttavat todellisten yhtenäismarkkinoiden muodostumista yhteisössä ja edistävät kasvua ja työllisyyttä pääoman paremman kohdentamisen ja alentuneiden kulujen kautta. Täsmällisten, kattavien ja ajantasaisten tietojen julkistaminen arvopaperien liikkeeseenlaskijoista lisää sijoittajien kestävää luottamusta näihin yrityksiin ja mahdollistaa perustellun arvion tekemisen niiden liiketoiminnan suorituskyvystä ja varoista. Tämä parantaa sekä sijoittajansuojaa että markkinoiden tehokkuutta.

(2)

Tätä varten arvopaperien liikkeeseenlaskijoiden olisi varmistettava asianmukainen avoimuus sijoittajiin nähden säännöllisen tiedottamisen avulla. Samasta syystä osakkeenomistajien taikka luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden, joilla on hallussaan äänioikeuksia tai rahoitusvälineitä, joista seuraa oikeus hankkia olemassa olevia äänioikeutettuja osakkeita, pitäisi myös tiedottaa arvopaperien liikkeeseenlaskijoille huomattavien yhtiöosuuksien hankkimisesta tai muista muutoksista, jotta liikkeeseenlaskija voi tiedottaa asiasta yleisölle.

(3)

Toukokuun 11 päivänä 1999 annetussa komission tiedonannossa ”Rahoitusmarkkinoiden puitteiden toteuttaminen: toimintasuunnitelma” nimetään joukko toimia, jotka ovat tarpeen rahoituspalvelujen yhtenäismarkkinoiden toteuttamiseksi. Lissabonissa maaliskuussa 2000 kokoontunut Eurooppa-neuvosto kehotti toteuttamaan toimintasuunnitelman vuoteen 2005 mennessä. Toimintasuunnitelmassa korostetaan tarvetta laatia direktiivi avoimuusvaatimusten kehittämiseksi. Barcelonassa maaliskuussa 2002 kokoontunut Eurooppa-neuvosto vahvisti tarpeen.

(4)

Tässä direktiivissä olisi varmistettava, että se on sopusoinnussa perustamissopimuksella ja Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) perussäännöllä EKPJ:lle ja jäsenvaltioiden keskuspankeille osoitettujen tehtävien ja velvollisuuksien kanssa; tässä suhteessa on kiinnitettävä erityistä huomiota jäsenvaltioiden keskuspankkeihin, joiden osakkeita on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla, jotta varmistetaan yhteisön primaarioikeuden tavoitteiden noudattaminen.

(5)

Yhdenmukaistamalla laajemmin kansallista lainsäädäntöä niiden vaatimusten osalta, jotka koskevat arvopaperien liikkeeseenlaskijoiden velvollisuutta antaa säännöllisesti ja jatkuvasti tietoja, pitäisi päästä korkeatasoiseen sijoittajansuojaan koko yhteisössä. Tämä direktiivi ei kuitenkaan vaikuta voimassa olevaan yhteisön lainsäädäntöön, joka koskee osuuksia, jotka on laskenut liikkeeseen muu kuin suljettu yhteissijoitusyritys, eikä tällaisista yrityksistä hankittuja tai luovutettuja osuuksia.

(6)

Sellaisten osakkeiden tai velkapaperien, joiden yksikkökohtainen nimellisarvo on alle 1 000 euroa, liikkeeseenlaskijan valvonnan toteuttaisi tätä direktiiviä sovellettaessa tehokkaimmin jäsenvaltio, jossa liikkeeseenlaskijan sääntömääräinen kotipaikka on. On näin ollen tärkeää varmistaa johdonmukaisuus arvopaperien yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkistettavasta esitteestä 4 päivänä marraskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/71/EY (4) kanssa. Samoin olisi luotava joustavuutta, jotta EU:n ulkopuolisten maiden liikkeeseenlaskijat sekä yksinomaan muita kuin edellä mainittuja arvopapereita liikkeeseenlaskevat yhteisön yritykset voisivat valita kotijäsenvaltionsa.

(7)

Korkeatasoinen sijoittajansuoja koko yhteisössä auttaisi poistamaan esteet, jotka liittyvät arvopaperien ottamiseen kaupankäynnin kohteeksi jäsenvaltiossa sijaitseville tai toimiville säännellyille markkinoille. Muut jäsenvaltiot kuin kotijäsenvaltio eivät saisi vastedes rajoittaa arvopaperien ottamista kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoillaan asettamalla tiukempia vaatimuksia tietojen antamisesta säännöllisesti ja jatkuvasti liikkeeseenlaskijoista, joiden arvopaperit otetaan kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla.

(8)

Esteiden poistaminen tämän direktiivin mukaisen kotijäsenvaltioperiaatteen perusteella ei saisi vaikuttaa aloihin, jotka eivät kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan, kuten osakkeenomistajien oikeuteen puuttua liikkeeseenlaskijan johtamiseen. Se ei myöskään saisi vaikuttaa kotijäsenvaltion oikeuteen pyytää liikkeeseenlaskijaa lisäksi julkaisemaan säännellyt tiedot sanomalehdissä osittain tai kokonaan.

(9)

Kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta 19 päivänä heinäkuuta 2002 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1606/2002 (5) on jo lähentänyt yhteisössä sellaisiin liikkeeseenlaskijoihin sovellettavia tilinpäätöstietojen raportointistandardeja, joiden arvopapereita otetaan kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla ja joilta edellytetään konsolidoidun tilinpäätöksen laatimista. Arvopaperien liikkeeseenlaskijoihin sovelletaan jo erillisjärjestelyä, joka poikkeaa yhtiöoikeusdirektiivien mukaisesta kaikkiin yrityksiin sovellettavasta yleisestä järjestelmästä. Tämä direktiivi rakentuu tälle periaatteelle vuosi- ja osavuosikatsausten osalta, mukaan luettuna periaate, jonka mukaan liikkeeseenlaskijan varoista, veloista, taloudellisesta asemasta sekä liikevoitosta tai -tappiosta on annettava oikea ja riittävä kuva. Puolivuotiskatsauksen osana olevat lyhennetyt tilinpäätösasiakirjat ovat myös riittävä perusta tällaisen oikean ja riittävän kuvan antamiseksi liikkeeseenlaskijan tilikauden kuudesta ensimmäisestä kuukaudesta.

(10)

Vuositilinpäätöksestä olisi saatava asianmukaiset tiedot vuosittain siitä lähtien, kun liikkeeseenlaskijan arvopaperit on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla. Arvopaperimarkkinoilla toimivat sijoittajat hyötyvät vuositilinpäätösten helpommasta vertailtavuudesta vain, jos he voivat olla varmoja siitä, että tiedot julkistetaan tietyssä määräajassa tilikauden päättymisen jälkeen. Kotijäsenvaltio voi tietyissä oloissa sallia liikkeeseenlaskijoiden olla laatimatta vuositilinpäätöksiä tämän direktiivin edellyttämien standardien mukaisesti, jos kyseessä ovat velkapaperit, jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla ennen 1 päivää tammikuuta 2005 ja jotka yhteisön ulkopuolisesta maasta oleva liikkeeseenlaskija on laskenut liikkeeseen.

(11)

Tällä direktiivillä otetaan käyttöön kattavammat puolivuotiskatsaukset säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettujen osakkeiden liikkeeseenlaskijoiden osalta. Tällä tavoin sijoittajat voivat tehdä entistä perustellumman arvion liikkeeseenlaskijan tilanteesta.

(12)

Kotijäsenvaltio voi säätää velkapaperien liikkeeseenlaskijoiden puolivuosittaista raportointia koskevista poikkeuksista, kun kyse on:

(13)

Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät tervetulleena komission lupausta tarkastella pikaisesti avoimuuden lisäämistä, kun on kyse palkkauspolitiikasta, maksetuista kokonaispalkoista, mukaan lukien ehdollisista tai myöhemmin suoritettavista korvauksista, ja luontoisetuuksista, joita myönnetään hallinto-, johto- tai valvontaelinten jäsenille, komission 21 toukokuuta 2003 antaman ”Yhtiöoikeuden uudistaminen ja omistajaohjauksen (corporate governance) parantaminen Euroopan unionissa” -toimintasuunnitelman mukaisesti, ja ilmaisevat tyytyväisyytensä komission aikomuksesta antaa tästä aiheesta suositus lähitulevaisuudessa.

(14)

Kotijäsenvaltion olisi rohkaistava liikkeeseenlaskijoita, joiden osakkeet otetaan kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla ja joiden pääasiallinen toiminta liittyy kaivannaisteollisuuteen, ilmoittamaan valtioille suoritetut maksut vuositilinpäätöksessään. Kotijäsenvaltion olisi myös rohkaistava parantamaan tällaisten maksujen avoimuutta eri kansainvälisissä rahoitusfoorumeissa muodostetuissa puitteissa.

(15)

Tässä direktiivissä säädetään myös puolivuosittainen raportointi pakolliseksi sellaisten liikkeeseenlaskijoiden osalta, joilla on ainoastaan velkapapereita säännellyillä markkinoilla. Poikkeuksista olisi säädettävä ainoastaan tukkumarkkinoiden osalta vähintään 50 000 euron suuruisen yksikkökohtaisen nimellisarvon perusteella samaan tapaan kuin direktiivissä 2003/71/EY. Jos velkapapereita lasketaan liikkeeseen muussa valuutassa, poikkeusten olisi oltava mahdollisia ainoastaan silloin, kun yksikkökohtainen nimellisarvo kyseisessä valuutassa vastaa liikkeeseenlaskupäivänä vähintään 50 000:tä euroa.

(16)

Ajantasaisemmat ja luotettavammat tiedot osakkeiden liikkeeseenlaskijan suorituskyvystä tilikauden aikana edellyttävät myös raportointitiheyden lisäämistä. Olisi otettava käyttöön vaatimus julkaista osavuotinen johdon selvitys tilikauden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana ja toinen osavuotinen johdon selvitys tilikauden kuuden jälkimmäisen kuukauden aikana. Osakkeiden liikkeeseenlaskijoita, jotka jo julkaisevat neljännesvuosikatsauksia, ei tulisi vaatia julkaisemaan osavuotisia johdon selvityksiä.

(17)

Liikkeeseenlaskijaan, sen hallinto-, johto- tai valvontaelimiin tai liikkeeseenlaskijan vastuuhenkilöihin olisi sovellettava kunkin jäsenvaltion kansallisissa laeissa tai asetuksissa säädettyjä asianmukaisia vastuusääntöjä. Jäsenvaltioiden olisi voitava vapaasti määritellä vastuun laajuus.

(18)

Yleisölle olisi tiedotettava huomattavien omistusosuuksien muutoksista liikkeeseenlaskijoissa, joiden osakkeita on kaupankäynnin kohteena säännellyillä markkinoilla. Näiden tietojen perusteella sijoittajien pitäisi voida hankkia tai luovuttaa osakkeita täysin tietoisina muutoksista äänioikeuksissa. Tiedot lisäisivät myös osakkeiden liikkeeseenlaskijoiden tehokasta valvontaa ja markkinoiden yleistä avoimuutta merkittävien pääomanliikkeiden osalta. Vakuudeksi annettuja osakkeita tai 13 artiklassa määriteltyjä rahoitusvälineitä koskevat tiedot on annettava, kun tietyt edellytykset täyttyvät.

(19

Tämän direktiivin 9 artiklaa ja 10 artiklan c alakohtaa ei olisi sovellettava osakkeisiin, joita EKPJ:n jäsenet hankkivat tai luovuttavat rahaviranomaisen tehtäviään hoitaessaan edellyttäen, ettei kyseisiin osakkeisiin liittyviä äänioikeuksia käytetä; 11 artiklassa olevan viittauksen ”lyhytaikaiseen” olisi katsottava viittaavan luottotoimiin, jotka suoritetaan perustamissopimuksen ja Euroopan keskuspankin (EKP) säädösten, etenkin rahapolitiikan välineitä ja menettelyjä koskevien EKP:n ohjeiden ja TARGET-maksujärjestelmän, mukaisesti, sekä luottotoimiin, jotka toteutetaan vastaavien toimintojen suorittamiseksi kansallisten säännösten mukaisesti.

(20)

Tiettyihin markkinatoimijoihin tarpeettomasti kohdistuvien rasitteiden välttämiseksi ja sen selkeyttämiseksi, kenellä tosiasiassa on vaikutusvalta liikkeeseenlaskijaan, ei ole tarpeen, että ilmoitusvelvollisuus koskisi osakkeiden tai 13 artiklassa määriteltyjen muiden rahoitusvälineiden, joista seuraa oikeus hankkia osakkeita, huomattavia omistusosuuksia, silloin kun on kyse markkinatakaajista tai omaisuudenhoitajista tai kun on kyse osakkeiden tai tällaisten rahoitusvälineiden omistusosuuksista, jotka hankitaan yksinomaan selvitysoperaatioita varten yhteisössä sovellettavien rajoitusten ja takuiden puitteissa. Kotijäsenvaltion olisi voitava säätää luottolaitosten tai sijoituspalveluyritysten kaupankäyntisalkuissa olevia osakeomistuksia koskevista rajoitetuista poikkeuksista.

(21)

Sen täsmentämiseksi, kenellä tosiasiassa on huomattava omistusosuus saman liikkeeseenlaskijan osakkeista tai muista rahoitusvälineistä koko yhteisön alueella, emoyhtiöitä ei tulisi vaatia yhdistämään omia omistusosuuksiaan yhteissijoitusyritysten tai sijoituspalveluyritysten hallinnoimiin omistusosuuksiin edellyttäen, että tällaiset yritykset käyttävät äänioikeuksia emoyhtiöistä riippumatta ja täyttävät tietyt lisäedellytykset.

(22)

Velvollisuuden antaa tietoja säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettujen arvopaperien haltijoille tulisi edelleen perustua yhdenvertaisen kohtelun periaatteeseen. Yhdenvertainen kohtelu koskee vain samassa asemassa olevia osakkeenomistajia eikä näin ollen vaikuta siihen, montako ääntä tiettyyn osakkeeseen voi liittyä. Vastaavasti samaan liikkeeseenlaskuun kuuluvien velkapaperien haltijoihin olisi edelleen sovellettava yhdenvertaista kohtelua, myös valtion velan osalta. Tietojen antamista osakkeiden ja/tai velkapaperien haltijoille yhtiökokouksissa olisi helpotettava. Erityisesti ulkomaille sijoittautuneiden osakkeiden ja/tai velkapaperien haltijoiden olisi voitava toimia aktiivisemmin siten, että ne voisivat valtuuttaa edustajan toimimaan puolestaan. Samoista syistä osakkeiden ja/tai velkapaperien haltijoiden yhtiökokouksissa olisi päätettävä, käytetäänkö nykyaikaista tieto- ja viestintäteknologiaa. Jos tällainen päätös tehdään, liikkeeseenlaskijoiden olisi otettava käyttöön järjestelyjä voidakseen tosiasiallisesti antaa tietoja osakkeidensa ja/tai velkapaperiensa haltijoille, mikäli näiden tunnistaminen on mahdollista.

(23)

Esteiden poistaminen ja uusien yhteisön tiedonantovaatimusten tehokas täytäntöönpano edellyttävät myös kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten toteuttamaa asiamukaista valvontaa. Tässä direktiivissä olisi annettava ainakin vähimmäistakeet siitä, että nämä tiedot ovat nopeasti saatavilla. Tämän vuoksi kussakin jäsenvaltiossa olisi oltava ainakin yksi tietojen toimitus- ja säilytysjärjestelmä.

(24)

Liikkeeseenlaskijalle asetettava velvoite käännättää jatkuvan ja säännöllisen tiedonantovelvollisuuden piiriin kuuluvat tiedot kaikille virallisille kielille niissä jäsenvaltioissa, joissa arvopaperit otetaan kaupankäynnin kohteeksi, ei edistäisi arvopaperimarkkinoiden yhdentymistä, ja sillä olisi kielteisiä vaikutuksia rajojen yli tapahtuvaan arvopaperien ottamiseen kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla. Liikkeeseenlaskijan olisi sen vuoksi tietyissä tapauksissa voitava antaa tiedot jollakin kansainvälisellä rahoitusalalla yleisesti käytettävällä kielellä. Koska erityinen panostus on tarpeen sijoittajien houkuttelemiseksi muista jäsenvaltioista ja kolmansista maista, jäsenvaltioiden ei enää pitäisi estää osakkeenomistajia, äänioikeuksia käyttäviä henkilöitä tai rahoitusvälineiden haltijoita tekemästä vaadittuja ilmoituksia liikkeeseenlaskijalle kansainvälisellä rahoitusalalla yleisesti käytetyllä kielellä.

(25)

Sijoittajien tiedonsaannin liikkeeseenlaskijasta olisi oltava yhteisön tasolla järjestäytyneempää, jotta aktiivisesti edistettäisiin eurooppalaisten pääomamarkkinoiden yhdentymistä. Sijoittajat, jotka eivät ole sijoittautuneet liikkeeseenlaskijan kotijäsenvaltioon, olisi saatettava kyseisten tietojen saamisen osalta yhdenvertaiseen asemaan liikkeeseenlaskijan kotijäsenvaltioon sijoittautuneiden sijoittajien kanssa. Tämä voitaisiin saada aikaan, jos kotijäsenvaltio varmistaisi vähimmäislaatuvaatimusten noudattamisen tietojen levittämisessä koko yhteisön alueelle nopeasti ja syrjimättömällä tavalla ja kyseisten säänneltyjen tietojen laji huomioon ottaen. Lisäksi levitettyjen tietojen olisi oltava saatavilla kotijäsenvaltiossa keskitetysti, mikä mahdollistaisi eurooppalaisen verkon rakentamisen, ja kohtuuhintaisena yksityissijoittajille. Tämä ei kuitenkaan saisi johtaa liikkeeseenlaskijoille asetettujen tietojen toimittamisvaatimusten tarpeettomaan päällekkäisyyteen. Liikkeeseenlaskijoiden olisi voitava hyötyä vapaasta kilpailusta valitessaan välineitä tai palveluntarjoajia tämän direktiivin mukaisen tiedon levittämiseksi.

(26)

Jotta yksinkertaistettaisiin edelleen tapoja, joilla sijoittajat voivat saada tietoja yrityksistä eri jäsenvaltioissa, olisi jätettävä kansallisten valvontaviranomaisten tehtäväksi laatia sähköisten verkkojen perustamisesta suuntaviivat tiiviissä yhteistyössä muiden osapuolten kanssa, etenkin arvopaperien liikkeeseenlaskijoiden, sijoittajien, markkinatoimijoiden, säänneltyjen markkinoiden ylläpitäjien ja taloudellisen tiedon tarjoajien kanssa.

(27)

Jotta varmistetaan tehokas sijoittajansuoja ja säänneltyjen markkinoiden asianmukainen toiminta, liikkeeseenlaskijoiden, joiden arvopaperit on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla, julkistettavia tietoja koskevia sääntöjä olisi sovellettava myös liikkeeseenlaskijoihin, joilla ei ole sääntömääräistä kotipaikkaa jäsenvaltiossa ja jotka eivät kuulu perustamissopimuksen 48 artiklan soveltamisalaan. Samoin olisi varmistettava, että sellaiset merkitykselliset lisätiedot yhteisön tai sen ulkopuolisten maiden liikkeeseenlaskijoista, joiden julkistamista vaaditaan yhteisön ulkopuolisessa maassa muttei jäsenvaltiossa, ovat kaikkien saatavilla myös yhteisössä.

(28)

Jokaisessa jäsenvaltiossa olisi nimettävä yksi toimivaltainen viranomainen, jolla olisi viime kädessä vastuu tämän direktiivin mukaisesti annettujen säännösten noudattamisen valvonnasta sekä kansainvälisestä yhteistyöstä. Tämä viranomainen olisi luonteeltaan hallinnollinen ja sen riippumattomuus talouden toimijoista olisi varmistettava eturistiriitojen välttämiseksi. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin nimetä toisen toimivaltaisen viranomaisen tarkastamaan, että tässä direktiivissä tarkoitetut tiedot laaditaan asiaankuuluvien tiedonantovaatimusten mukaisesti, ja toteuttamaan asianmukaiset toimenpiteet, jos rikkomuksia havaitaan; kyseisen viranomaisen ei tarvitse olla luonteeltaan hallinnollinen.

(29)

Rajatylittävän toiminnan lisääntyminen edellyttää parempaa yhteistyötä toimivaltaisten kansallisten viranomaisten välillä ja kattavia säännöksiä tietojenvaihtoa ja suojaamistoimenpiteitä varten. Sääntely- ja valvontatehtävien organisointi kussakin jäsenvaltiossa ei saisi estää toimivaltaisten kansallisten viranomaisten välistä tehokasta yhteistyötä.

(30)

Neuvosto asetti istunnossaan 17 päivänä heinäkuuta 2000 viisaiden komitean käsittelemään Euroopan arvopaperimarkkinoiden sääntelyä. Loppuraportissaan viisaiden komitea ehdotti uutta lainsäädäntötekniikkaa, joka perustuisi nelitasoiseen lähestymistapaan eli yleisperiaatteisiin, teknisiin täytäntöönpanotoimenpiteisiin, kansallisten arvopaperialan sääntelyviranomaisten väliseen yhteistyöhön ja yhteisön oikeuden noudattamisen valvontaan. Tämän direktiivin pitäisi rajoittua laajoihin ”yleisperiaatteisiin” ja täytäntöönpanotoimenpiteet, jotka komissio vahvistaa komission päätöksellä 2001/528/EY (6) perustetun Euroopan arvopaperikomitean avustuksella, sisältäisivät tekniset yksityiskohdat.

(31)

Tukholmassa maaliskuussa 2001 kokoontunut Eurooppa-neuvosto ilmaisi antamissaan päätelmissä kannattavansa viisaiden komitean loppuraporttia ja ehdotettua nelitasoista lähestymistapaa, jolla yhteisön arvopaperilainsäädännön sääntelyprosessista tehtäisiin tehokkaampi ja avoimempi.

(32)

Näiden päätelmien mukaan täytäntöönpanotoimenpiteitä olisi käytettävä useammin sen varmistamiseksi, että tekniset säännökset voidaan pitää markkinoiden ja valvonnan kehityksen tasalla, ja täytäntöönpanosääntöjen kaikkia vaiheita varten olisi asetettava määräajat.

(33)

Lainsäädännön täytäntöönpanosta rahoituspalvelujen alalla 5 päivänä helmikuuta 2002 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa tuettiin myös viisaiden komitean raporttia komission puheenjohtajan samana päivänä parlamentissa antaman virallisen julkilausuman ja sisämarkkina-asioista vastaavan komission jäsenen 2 päivänä lokakuuta 2001 talous- ja raha-asioiden valiokunnan puheenjohtajalle lähettämän kirjeen perusteella, joka koski Euroopan parlamentin aseman turvaamista tässä prosessissa.

(34)

Euroopan parlamentille olisi annettava täytäntöönpanotoimenpiteitä koskevan ehdotuksen antamisen jälkeen kolmen kuukauden määräaika ehdotuksen käsittelemistä ja lausuntonsa antamista varten. Kiireellisissä ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa tätä aikaa voidaan kuitenkin lyhentää. Jos Euroopan parlamentti antaa tämän määräajan kuluessa päätöslauselman, komission olisi tarkasteltava uudelleen toimenpiteitä koskevaa ehdotusta.

(35)

Rahoitusmarkkinoilla tapahtuvan kehityksen ottamiseksi huomioon tässä direktiivissä vahvistettuja sääntöjä koskevat täytäntöönpanotoimenpiteet saattavat olla tarpeen. Komissiolle olisi annettava valtuudet hyväksyä täytäntöönpanotoimenpiteitä, edellyttäen että niillä ei muuteta tämän direktiivin olennaisia osia ja että komissio noudattaa tässä direktiivissä määritettyjä periaatteita kuultuaan Euroopan arvopaperikomiteaa.

(36)

Komission olisi tämän direktiivin mukaisesti täytäntöönpanovaltuuksiaan käyttäessään noudatettava seuraavia periaatteita:

(37)

Jotta varmistetaan tässä direktiivissä vahvistettujen vaatimusten täyttyminen tai direktiivin täytäntöönpanotoimenpiteiden toteuttaminen, vaatimusten rikkominen tai toimenpiteiden laiminlyönti olisi havaittava nopeasti ja siitä olisi tarvittaessa määrättävä seuraamus. Tältä osin toimenpiteiden ja seuraamusten olisi oltava riittävän varoittavia, oikeasuhteisia ja johdonmukaisesti täytäntöönpantuja. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että toimivaltaisten kansallisten viranomaisten päätöksiin voi hakea muutosta tuomioistuimista.

(38)

Tällä direktiivillä pyritään kiristämään avoimuusvaatimuksia, joita nykyisin sovelletaan arvopaperien liikkeeseenlaskijoihin, joiden osakkeita on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla, ja niistä huomattavia omistusosuuksia hankkiviin tai luovuttaviin sijoittajiin. Tämä direktiivi korvaa osan arvopaperien ottamisesta viralliselle pörssilistalle sekä siihen liittyvästä tiedonantovelvollisuudesta 28 päivänä toukokuuta 2001 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2001/34/EY (7) vahvistetuista vaatimuksista. Jotta avoimuusvaatimukset voidaan koota yhteen säädökseen, direktiiviä on tarpeen muuttaa vastaavasti. Muutoksella ei kuitenkaan pitäisi vaikuttaa jäsenvaltioiden mahdollisuuteen asettaa lisävaatimuksia direktiivin 2001/34/EY 42—63 artiklan mukaisesti; kyseiset artiklat pysyvät voimassa.

(39)

Tämä direktiivi on yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY mukainen (8).

(40)

Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet.

(41)

Koska tämän direktiivin tavoitteita, joita ovat sijoittajien luottamuksen varmistaminen yhtäläisen avoimuuden avulla koko yhteisössä ja siten sisämarkkinakehityksen loppuunsaattaminen, ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin yhteisön nykyisen lainsäädännön perusteella ja ne voidaan saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(42)

Tämän direktiivin täytäntöönpanon edellyttämistä toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (9) mukaisesti,

a)

’arvopapereilla’ rahoitusvälineiden markkinoista 21 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/39/EY (10) 4 artiklan 1 kohdan 18 alakohdassa määriteltyjä siirtokelpoisia arvopapereita, lukuun ottamatta juoksuajaltaan alle 12 kuukauden pituisia kyseisen direktiivin 4 artiklan 1 kohdan 19 alakohdassa määriteltyjä rahamarkkinavälineitä, joihin voidaan soveltaa kansallista lainsäädäntöä;

b)

’velkapapereilla’ joukkovelkakirjoja ja muita siirtokelpoisia arvopaperistettuja velan muotoja, lukuun ottamatta arvopapereita, jotka vastaavat yritysten osakkeita tai jotka antavat oikeuden hankkia osakkeita tai osakkeita vastaavia arvopapereita, jos ne vaihdetaan tai jos niihin liittyviä oikeuksia käytetään;

c)

’säännellyillä markkinoilla’ direktiivin 2004/39/EY 4 artiklan 1 kohdan 14 alakohdassa määriteltyjä markkinoita;

d)

’liikkeeseenlaskijalla’ yksityis- tai julkisoikeuden soveltamisalaan kuuluvaa oikeushenkilöä, myös valtiota, jonka arvopaperit on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla; arvopapereihin oikeuttavien talletustodistusten osalta liikkeeseenlaskijaksi katsotaan kyseisten arvopaperien liikkeeseenlaskija;

e)

’osakkeenomistajalla’ yksityis- tai julkisoikeuden alaan kuuluvaa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jolla on hallussaan suoraan tai välillisesti:

f)

’määräysvallassa olevalla yrityksellä’ yritystä,

g)

’muulla kuin suljetulla yhteissijoitusyrityksellä’ sijoitusrahastoja ja sijoitusyhtiöitä:

h)

’yhteissijoitusyrityksen osuuksilla’ yhteissijoitusyrityksen liikkeeseen laskemia arvopapereita, jotka ovat osoituksena haltijan oikeudesta yrityksen varoihin;

i)

’kotijäsenvaltiolla’

j)

’vastaanottavalla jäsenvaltiolla’ jäsenvaltiota, jonka säännellyillä markkinoilla arvopaperit otetaan kaupankäynnin kohteeksi, kun kyseessä ei ole kotijäsenvaltio;

k)

’säännellyillä tiedoilla’ kaikkia tietoja, jotka liikkeeseenlaskijan tai muun henkilön, joka on hakenut liikkeeseenlaskijan suostumuksetta arvopaperien ottamista kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla, on julkistettava tämän direktiivin tai sisäpiirikaupoista ja markkinoiden manipuloinnista (markkinoiden väärinkäyttö) 28 päivänä tammikuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/6/EY (11) 6 artiklan mukaisesti taikka tämän direktiivin 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti annettujen jäsenvaltion lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten mukaisesti;

l)

’sähköisellä muodolla’ tietoja elektronisesti käsitteleviä (mukaan luettuna digitaalinen pakkaaminen), säilyttäviä ja lähettäviä laitteita, jotka käyttävät linjoja, radioyhteyttä, optisia tai muita elektromagneettisia välineitä;

m)

’rahastoyhtiöllä’ arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 20 päivänä joulukuuta 1985 annetun neuvoston direktiivin 85/611/ETY (12) 1 a artiklan 2 kohdassa määriteltyä yhtiötä;

n)

’markkinatakaajalla’ sellaista toimijaa, joka rahoitusmarkkinoilla tarjoutuu jatkuvalla tavalla käymään kauppaa omaan lukuunsa ostamalla ja myymällä rahoitusvälineitä omaa pääomaansa vastaan itse määrittäminsä hinnoin;

o)

’luottolaitoksella’ luottolaitosten liiketoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta 20 päivänä maaliskuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/12/EY (13) 1 artiklan 1 kohdan a alakohdassa määriteltyä yritystä;

p)

’jatkuvasti tai toistuvasti liikkeeseenlaskettavilla arvopapereilla’ saman liikkeeseenlaskijan velkapapereita, joita lasketaan liikkeeseen jatkuvasti tai vähintään kahtena tyypiltään ja/tai lajiltaan samanlaisten arvopaperien liikkeeseenlaskuna;

a)

vahvistettava 1 kohdan i alakohdan ii alakohdan soveltamiseksi menettely, jota noudattaen liikkeeseenlaskija voi valita kotijäsenvaltion;

b)

mukautettava, jos se on tarpeen 1 kohdan i alakohdan ii alakohdassa tarkoitetun kotijäsenvaltion valitsemiseksi, kolmen vuoden jaksoa liikkeeseenlaskijan toimintahistoriaan nähden sellaisten uusien vaatimusten perusteella, joita yhteisön lainsäädännössä asetetaan kaupankäynnin kohteeksi ottamiselle säännellyillä markkinoilla;

c)

laadittava 1 kohdan l alakohdan soveltamiseksi suuntaa-antava luettelo siitä, mitä ei katsota sähköiseksi muodoksi, ottaen huomioon teknisiä standardeja ja määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä 22 päivänä kesäkuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/34/EY (14) liite V.

a)

asettaa tässä direktiivissä tai direktiivin 2003/6/EY 6 artiklassa vahvistettuja vaatimuksia tiukempia tiedonantovaatimuksia päätettäessä arvopaperien ottamisesta kaupankäynnin kohteeksi säännellyille markkinoille sen alueella;

b)

asettaa osakkeenomistajalle taikka 10 tai 13 artiklassa tarkoitetulle luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle tässä direktiivissä vahvistettuja tiukempia tietojen ilmoittamista koskevia vaatimuksia.

a)

tarkastetut tilinpäätösasiakirjat;

b)

toimintakertomus; ja

c)

liikkeeseenlaskijan vastuullisten henkilöiden, joiden nimet ja tehtävät on ilmoitettava selvästi, antamat lausunnot siitä, että sovellettavia tilinpäätösstandardeja noudattaen laaditut tilinpäätösasiakirjat antavat heidän parhaan ymmärryksensä mukaan oikean ja riittävän kuvan toisaalta liikkeeseenlaskijan ja toisaalta konsolidointiin sisällytettyjen yritysten muodostaman kokonaisuuden varoista, veloista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta ja että toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus toisaalta liikkeeseenlaskijan ja toisaalta konsolidointiin sisällytettyjen yritysten muodostaman kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä tilasta, mukaan luettuna kuvaus merkittävimmistä niitä uhkaavista riskeistä ja epävarmuustekijöistä.

a)

lyhennetyt tilinpäätösasiakirjat;

b)

osavuotinen toimintakertomus; ja

c)

liikkeeseenlaskijan vastuullisten henkilöiden, joiden nimet ja tehtävät on ilmoitettava selvästi, antamat lausunnot siitä, että sovellettavia tilinpäätösstandardeja noudattaen laaditut lyhennetyt tilinpäätösasiakirjat antavat heidän parhaan ymmärryksensä mukaan oikean ja riittävän kuvan toisaalta liikkeeseenlaskijan tai toisaalta konsolidointiin sisällytettyjen yritysten muodostaman kokonaisuuden varoista, veloista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta, sen mukaan kuin 3 kohdassa edellytetään, ja että osavuotisessa toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selvitys 4 kohdassa edellytetyistä tiedoista.

a)

täsmennettävä ne tekniset vaatimukset, joiden mukaisesti julkaistun puolivuotiskatsauksen ja suppeamman tilintarkastuskertomuksen on pysyttävä yleisön saatavilla;

b)

selvennettävä suppeamman tilintarkastuksen luonnetta;

c)

määriteltävä lyhennetyn taseen ja lyhennetyn tuloslaskelman sekä näitä koskevien liitetietojen vähimmäissisältö, jos niitä ei ole laadittu asetuksen (EY) N:o 1606/2002 6 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja noudattaen.

—

selitys asianomaisen ajanjakson merkittävistä tapahtumista ja liiketoimista sekä niiden vaikutuksesta liikkeeseenlaskijan ja sen määräysvallassa olevien yritysten taloudelliseen asemaan, ja

—

yleiskuvaus liikkeeseenlaskijan ja sen määräysvallassa olevien yritysten taloudellisesta asemasta ja kehityksestä asianomaisena ajanjaksona.

a)

valtio, valtion alue- tai paikallisviranomaiset, kansainvälinen julkisyhteisö, jonka jäsenenä on ainakin yksi jäsenvaltio, Euroopan keskuspankki ja jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit riippumatta siitä, laskevatko ne liikkeeseen osakkeita tai muita arvopapereita; ja

b)

liikkeeseenlaskijat, joiden osalta kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla on otettu yksinomaan velkapapereita, joiden yksikkökohtainen nimellisarvo on vähintään 50 000 euroa tai, jos kyse on muussa valuutassa kuin euroissa arvostetuista velkapapereista, joiden yksikkökohtainen nimellisarvo liikkeeseenlaskemispäivänä vastaa vähintään 50 000:tä euroa.

a)

30 prosentin raja-arvoa, jos se soveltaa yhden kolmasosan raja-arvoa;

b)

75 prosentin raja-arvoa, jos se soveltaa kahden kolmasosan raja-arvoa.

a)

markkinatakaajalla on kotijäsenvaltionsa myöntämä direktiivin 2004/39/EY mukainen toimilupa;

b)

markkinatakaaja ei puutu kyseisen liikkeeseenlaskijan johtamiseen eikä vaikuta liikkeeseenlaskijaan, jotta se ostaisi kyseisiä osakkeita tai tukisi osakkeen hintaa.

a)

kaupankäyntisalkussa olevien äänioikeuksien osuus ei ylitä 5:ttä prosenttia; ja

b)

luottolaitos tai sijoituspalveluyritys varmistaa, että kaupankäyntisalkussa oleviin osakkeisiin liittyvää äänioikeutta ei käytetä eikä niillä muuten vaikuteta liikkeeseenlaskijan johtamiseen.

a)

äänioikeus on kolmannella osapuolella tämän luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön kanssa tehdyn sopimuksen nojalla, ja sopimus velvoittaa osapuolet käyttämään äänioikeuttaan yhteisymmärryksessä ja näin soveltamaan kyseisen yrityksen johtamisessa pysyvää yhteistä toimintatapaa;

b)

äänioikeus on kolmannella osapuolella tämän luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön kanssa tehdyn, äänioikeuden väliaikaista vastikkeellista siirtoa koskevan sopimuksen nojalla;

c)

kyseiselle luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle vakuudeksi annettuihin osakkeisiin liittyy äänioikeus, edellyttäen, että luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä on äänioikeus hallussaan ja tämä on ilmoittanut aikovansa käyttää sitä;

d)

osakkeisiin liittyy äänioikeus, joihin tällä luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä on käyttöoikeus;

e)

äänioikeus on kyseisen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön määräysvallassa olevan yhtiön hallussa tai a—d alakohdassa tarkoitetulla tavalla sen käytettävissä;

f)

tämän luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön haltuun talletettuihin osakkeisiin liittyy äänioikeus, jota tämä luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö voi käyttää harkintansa mukaan silloin kun osakkeenomistajat eivät ole antaneet tarkempia ohjeita äänioikeuden käyttämisestä;

g)

äänioikeutta pitää hallussaan kolmas osapuoli omissa nimissään ja tämän luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön lukuun;

h)

tämä luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö voi käyttää äänioikeutta edustajana, edellyttäen, että tämä luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö voi käyttää äänioikeutta harkintansa mukaan silloin kun osakkeenomistajat eivät ole antaneet tarkempia ohjeita äänioikeuden käyttämisestä.

a)

hankinnan tai luovutuksen jälkeinen osuus äänioikeuksista;

b)

soveltuvin osin niiden määräysvallassa olevien yritysten ketju, joiden kautta äänioikeuksia hallitaan;

c)

ajankohta, jona raja-arvo saavutettiin tai ohitettiin; ja

d)

tiedot osakkeenomistajasta, vaikka tällä ei olisi oikeutta käyttää äänioikeutta 10 artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti, ja luonnollisesta henkilöstä tai oikeushenkilöstä, jolla on oikeus käyttää kyseisen osakkeenomistajan äänioikeutta.

a)

saa tietää hankinnasta tai luovutuksesta tai mahdollisuudesta käyttää äänioikeutta tai jona tämän olisi olosuhteet huomioon ottaen pitänyt saada tietää siitä, riippumatta siitä, milloin hankinta, luovutus tai mahdollisuus käyttää äänioikeutta toteutuu; tai

b)

saa tiedon 9 artiklan 2 kohdassa mainitusta tapahtumasta.

—

sijoituspalveluyrityksellä on lupa tarjota kyseistä salkunhoitoa direktiivin 2004/39/EY liitteessä I olevan A osan 4 kohdan nojalla,

—

se voi käyttää kyseisiin osakkeisiin liittyvää äänioikeutta vain kirjallisesti tai sähköisessä muodossa annettujen ohjeiden mukaisesti tai se varmistaa, että yksittäisiä salkunhoitopalveluja suoritetaan muista palveluista riippumatta direktiivissä 85/611/ETY säädettyjä vaatimuksia vastaavien vaatimusten mukaisesti ottamalla käyttöön asianmukaiset järjestelmät, ja

—

sijoituspalveluyritys käyttää äänioikeuttaan itsenäisesti emoyrityksestä riippumatta.

a)

laaditaan vakiomuotoinen lomake, jota käytetään koko yhteisön alueella ilmoitettaessa liikkeeseenlaskijalle 1 kohdan mukaiset tiedot tai rekisteröitäessä 19 artiklan 3 kohdan mukaisia tietoja;

b)

tehdään luettelo kaikkien jäsenvaltioiden ”kaupankäyntipäivistä”;

c)

vahvistetaan tapaukset, joissa joko osakkeenomistajan tai 10 artiklassa tarkoitetun luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön taikka näiden molempien on tehtävä tarvittava ilmoitus liikkeeseenlaskijalle;

d)

täsmennetään, mitkä ovat ne olosuhteet, jotka huomioon ottaen osakkeenomistajan tai 10 artiklassa tarkoitetun luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön olisi pitänyt saada tietää hankinnasta tai luovutuksesta;

e)

täsmennetään riippumattomuusvaatimukset, jotka rahastoyhtiöiden ja niiden emoyritysten tai sijoituspalveluyritysten ja niiden emoyritysten on täytettävä, jotta ne saisivat 4 ja 5 kohdan mukaiset vapautukset.

a)

1 kohdassa tarkoitettujen rahoitusvälineiden tyypit ja niiden yhdistäminen;

b)

1 kohdassa tarkoitetun nimenomaisen sopimuksen luonne;

c)

tehtävän ilmoituksen sisältö ja laadittava vakiomuotoinen lomake, jota käytetään tähän tarkoitukseen koko yhteisön alueella;

d)

ilmoituksen antamisen määräaika;

e)

kenelle ilmoitus on tehtävä.

a)

annettava tiedot kokousten ajankohdasta, paikasta ja esityslistasta, osakkeiden ja äänioikeuksien kokonaismäärästä ja osakkeenomistajien oikeudesta osallistua kokouksiin;

b)

huolehdittava, että jokaisen osakkeenomistajien kokouksessa äänioikeutetun henkilön saatavilla on valtakirjalomake kirjallisessa tai tarvittaessa sähköisessä muodossa yhdessä kokousta koskevan ilmoituksen kanssa, tai toimitettava se pyynnöstä kokouskutsun jälkeen;

c)

nimettävä asiamiehekseen jokin rahoituslaitos, jonka välityksellä osakkeenomistajat voivat käyttää taloudellisia oikeuksiaan; ja

d)

julkaistava tiedonantoja tai lähetettävä tiedotteita osinkojen jakamisesta ja maksamisesta sekä uusien osakkeiden liikkeeseen laskemisesta, myös niiden jakamista, merkintää, mitätöimistä tai muuntamista koskevista järjestelyistä.

a)

sähköisen muodon käytön edellytyksenä ei saa missään tapauksessa olla osakkeenomistajan tai 10 artiklan a—h alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön koti- tai asuinpaikan sijainti;

b)

otetaan käyttöön tunnistamisjärjestelyt, jotta tiedot toimitetaan asianmukaisesti osakkeenomistajille taikka luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille, joilla on oikeus käyttää äänioikeutta tai ohjata äänioikeuden käyttämistä;

c)

osakkeenomistajiin tai, kun on kyse 10 artiklan a—e alakohdassa tarkoitetuista tapauksista, luonnollisiin henkilöihin tai oikeushenkilöihin, joilla on oikeus hankkia, luovuttaa tai käyttää äänioikeuksia, on otettava yhteyttä kirjallisesti, kun pyydetään heidän suostumustaan sähköisen muodon käytölle tietojen välittämisessä, ja jos he eivät kohtuullisen ajan kuluessa ilmaise vastustavansa tätä, heidän katsotaan antaneen suostumuksensa. Heidän on voitava milloin tahansa vastaisuudessa pyytää, että tiedot välitetään kirjallisessa muodossa, ja

d)

näiden tietojen välittämisestä sähköisessä muodossa aiheutuneiden kustannusten jakamisesta vastaa liikkeeseenlaskija 1 kohdassa säädetyn yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti.

a)

julkaistava tiedonantoja tai lähetettävä tiedotteita velkapaperien haltijoiden kokousten ajankohdasta, paikasta ja esityslistasta, koron maksamisesta ja joukkovelkakirjan muuntamista, vaihtamista, merkintää ja mitätöimistä koskevien oikeuksien käyttämisestä sekä takaisinmaksusta, sekä kyseisten haltijoiden oikeudesta osallistua näihin toimiin;

b)

huolehdittava, että jokaisen velkapaperien haltijoiden kokouksessa äänioikeutetun henkilön saatavilla on valtakirjalomake kirjallisessa tai tarvittaessa sähköisessä muodossa yhdessä kokousta koskevan ilmoituksen kanssa tai että se on saatavilla pyynnöstä kokouskutsun esittämisen jälkeen, ja

c)

nimettävä asiamiehekseen jokin rahoituslaitos, jonka kautta velkapaperien haltijat voivat käyttää taloudellisia oikeuksiaan.

a)

sähköisen muodon käytön edellytyksenä ei saa missään tapauksessa olla velkapaperin haltijan tai tämän edustajan koti- tai asuinpaikan sijainti;

b)

on otettava käyttöön tunnistamisjärjestelyt, joilla varmistetaan tietojen tosiasiallinen toimittaminen velkapaperien haltijoille;

c)

velkapaperien haltijoihin on otettava yhteyttä kirjallisesti, kun pyydetään heidän suostumustaan sähköisen muodon käytölle tietojen välittämisessä, ja jos he eivät kohtuullisen ajan kuluessa ilmaise vastustavansa tätä, heidän katsotaan antaneen suostumuksensa. Heidän on voitava milloin tahansa vastaisuudessa pyytää, että tiedot välitetään kirjallisessa muodossa, ja

d)

tietojen välittämisestä sähköisessä muodossa aiheutuneiden kustannusten jakamisesta vastaa liikkeeseenlaskija 1 kohdassa säädetyn yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti.

a)

tiedot voidaan toimittaa sähköisessä muodossa kotijäsenvaltiossa;

b)

tämän direktiivin 4 artiklassa mainitun vuositilinpäätöksen toimittaminen voidaan sovittaa yhteen direktiivin 2003/71/EY 10 artiklassa tarkoitettujen vuotuisten tietojen toimittamisen kanssa.

a)

kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä kielellä; ja

b)

liikkeeseenlaskijan valinnan mukaan joko kyseisten vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten hyväksymällä kielellä tai kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla yleisesti käytettävällä kielellä.

a)

edellä 1 kohdassa tarkoitettua säänneltyjen tietojen levittämistä koskevat vähimmäisvaatimukset,

b)

edellä 2 kohdassa mainittua keskitettyä säilytysjärjestelmää koskevat vähimmäisvaatimukset.

a)

arvopaperialan kansallisten sääntelyviranomaisten, säänneltyjen markkinoiden ylläpitäjien ja niiden takeiden yhteensovittamisesta samanveroisiksi, joita jäsenvaltioissa vaaditaan perustamissopimuksen 48 (18) artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilta yhtiöiltä niiden jäsenten sekä ulkopuolisten etujen suojaamiseksi 9 päivänä maaliskuuta 1968 annetun ensimmäisen neuvoston direktiivin 68/151/ETY (19) mukaisten kansallisten yhtiörekistereiden välinen kansallinen sähköinen verkko; ja

b)

jäsenvaltiot kattava yhteinen sähköinen verkko tai sähköisten verkkojen alusta.

i)

sellaisen järjestelmän perustamiseksi, jolla varmistetaan tämän direktiivin nojalla vaadittujen tietojen, myös tilinpäätösasiakirjojen, vastaavuus yhteisön ulkopuolisen maan lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten nojalla vaadittujen tietojen, myös tilinpäätösasiakirjojen, kanssa,

ii)

sen toteamiseksi, että liikkeeseenlaskijan kotipaikkana oleva yhteisön ulkopuolinen maa varmistaa kansallisten lakiensa, asetustensa, hallinnollisten määräystensä tai kansainvälisten organisaatioiden asettamiin kansainvälisiin standardeihin perustuvien käytänteiden tai menettelyjen perusteella tietojen vastaavuuden tämän direktiivin tiedonantovaatimusten kanssa.

a)

edellyttää, että tilintarkastajat, liikkeeseenlaskijat, osakkeiden tai muiden rahoitusvälineiden haltijat tai 10 tai 13 artiklassa tarkoitetut henkilöt ja näissä määräysvaltaa käyttävät tai näiden määräysvallassa olevat henkilöt toimittavat tietoja ja asiakirjoja;

b)

edellyttää, että liikkeeseenlaskija julkistaa a alakohdassa vaaditut tiedot viranomaisen tarpeelliseksi katsomassa muodossa ja määräajassa. Viranomainen voi julkistaa tällaiset tiedot omasta aloitteestaan liikkeeseenlaskijaa kuultuaan, jos liikkeeseenlaskija tai siinä määräysvaltaa pitävät tai sen määräysvallassa olevat henkilöt eivät julkista tietoja;

c)

edellyttää, että liikkeeseenlaskijoiden sekä osakkeiden ja muiden rahoitusvälineiden haltijoiden tai 10 tai 13 artiklassa tarkoitettujen henkilöiden tai yhteisöjen johto ilmoittaa tässä direktiivissä tai tämän direktiivin mukaisesti annetuissa kansallisissa säädöksissä vaaditut tiedot, ja tarvittaessa antaa muita tietoja ja asiakirjoja;

d)

keskeyttää tai vaatia asianomaisia säänneltyjä markkinoita keskeyttämään kaupankäynti arvopapereilla enintään kymmeneksi päiväksi kerrallaan, jos toimivaltaisella viranomaisella on perusteltua syytä epäillä, että liikkeeseenlaskija on rikkonut tämän direktiivin tai tämän direktiivin mukaisesti annetun kansallisen lainsäädännön säännöksiä;

e)

kieltää kaupankäynti säännellyillä markkinoilla, jos se toteaa, että tämän direktiivin tai tämän direktiivin mukaisesti annetun kansallisen lainsäädännön säännöksiä on rikottu, tai jos sillä on perusteltua syytä epäillä, että tämän direktiivin säännöksiä on rikottu;

f)

valvoa, että liikkeeseenlaskija julkistaa oikea-aikaisesti tietoja sen varmistamiseksi, että tiedot ovat tosiasiallisesti ja yhdenvertaisesti yleisön käytettävissä kaikissa jäsenvaltioissa, joissa arvopapereilla käydään kauppaa, ja ellei näin ole, toteuttaa asianmukaiset toimet;

g)

saattaa yleiseen tietoon, että liikkeeseenlaskija tai osakkeiden tai muiden rahoitusvälineiden haltija taikka 10 tai 13 artiklassa tarkoitettu henkilö tai yhteisö ei täytä velvollisuuksiaan;

h)

tarkastaa, että tässä direktiivissä tarkoitetut tiedot laaditaan asiaankuuluvien tiedonantovaatimusten mukaisesti ja toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet, jos rikkomuksia havaitaan; ja

i)

tehdä tarkastuksia paikan päällä alueellaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti tämän direktiivin säännösten ja sen täytäntöönpanotoimenpiteiden noudattamisen varmistamiseksi. Kyseinen yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen voi käyttää tätä valtuutta asianomaisen oikeusviranomaisen päätöksellä ja/tai toimimalla yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa, jos kansallisessa lainsäädännössä näin edellytetään.

a)

kotijäsenvaltion toimivaltainen viranomainen tunnustaa, että kyseisen yhteisön ulkopuolisen maan liikkeeseenlaskijoiden vuosittaiset tilinpäätökset antavat oikean ja riittävän kuvan liikkeeseenlaskijan varoista, veloista, taloudellisesta asemasta ja tuloksista;

b)

yhteisön ulkopuolinen maa, jossa liikkeeseenlaskijan kotipaikka on, ei ole säätänyt pakolliseksi asetuksen (EY) N:o 1606/2002 2 artiklassa tarkoitettujen kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamista; ja

c)

komissio ei ole tehnyt 23 artiklan 4 kohdan ii alakohdan mukaista päätöstä edellä mainittujen tilinpäätösstandardien vastaavuudesta seuraavien standardien kanssa:

1)

poistetaan 1 artiklan g ja h alakohta;

2)

poistetaan 4 artikla;

3)

poistetaan 6 artiklan 2 kohta;

4)

korvataan 8 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Jäsenvaltiot voivat asettaa viralliselle listalle otettujen arvopaperien liikkeeseenlaskijoille lisävelvollisuuksia, jos näitä lisävelvollisuuksia sovelletaan yleisesti kaikkiin liikkeeseenlaskijoihin tai yksittäisiin liikkeeseenlaskijaryhmiin.”;

5)

poistetaan 6597 artikla;

6)

poistetaan 102 ja 103 artikla;

7)

poistetaan 107 artiklan 3 kohdan toinen alakohta;

8)

muutetaan 108 artiklan 2 kohta seuraavasti: