ISSN 1725-261X

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 348

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

47. vuosikerta
24. marraskuuta 2004


Sisältö

 

I   Säädökset, jotka on julkaistava

Sivu

 

*

Neuvoston asetus (EY) N:o 2003/2004, annettu 21 päivänä lokakuuta 2004, Euroopan talousyhteisön ja Mauritiuksen hallituksen välisessä Mauritiuksen vesialueilla harjoitettavaa kalastusta koskevassa sopimuksessa määrätyt kalastusmahdollisuudet ja taloudellisen korvauksen 3 päivän joulukuuta 2003 ja 2 päivän joulukuuta 2007 väliseksi ajaksi määrittelevän pöytäkirjan tekemisestä

1

Pöytäkirja Euroopan talousyhteisön ja Mauritiuksen hallituksen välisessä Mauritiuksen vesialueilla harjoitettavaa kalastusta koskevassa sopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen määrittelemisestä 3 päivän joulukuuta 2003 ja 2 päivän joulukuuta 2007 väliseksi ajaksi

3

 

 

Komission asetus (EY) N:o 2004/2004, annettu 23 päivänä marraskuuta 2004, tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

14

 

 

Komission asetus (EY) N:o 2005/2004, annettu 23 päivänä marraskuuta 2004, valkosipulin tuontitodistusten myöntämisestä 1 päivän joulukuuta 2004 ja 28 päivän helmikuuta 2005 väliseksi vuosineljännekseksi

16

 

 

II   Säädökset, joita ei tarvitse julkaista

 

 

Komissio

 

*

2004/787/EY:Komission suositus, annettu 4 päivänä lokakuuta 2004, teknisistä ohjeista asetukseen (EY) N:o 1830/2003 liittyvää näytteenottoa sekä tuotteina tai tuotteissa olevien muuntogeenisten organismien ja muuntogeenisistä organismeista valmistettujen ainesten osoittamista varten ( 1 )

18

 

 

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

 

*

2004/788/EY, Euratom:ETSK:n työjärjestyksen kodifioitu toisinto (voimaantulo 24 päivänä lokakuuta 2004)

27

 

 

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osastoa soveltamalla annetut säädökset

 

*

Neuvoston yhteinen toiminta 2004/789/YUTP, 22 päivältä marraskuuta 2004, Euroopan unionin poliisioperaation (EUPOL Proxima) jatkamisesta entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa

40

 

*

Neuvoston päätös 2004/790/YUTP, tehty 22 päivänä marraskuuta 2004, yhteisen toiminnan 2002/589/YUTP täytäntöönpanosta Euroopan unionin osallistumiseksi pienaseiden ja kevyiden aseiden ampumatarvikkeiden hävittämiseen Albaniassa tehdyn päätöksen 2003/276/YUTP voimassaolon jatkamisesta ja sen muuttamisesta

45

 

*

Neuvoston päätös 2004/791/YUTP, tehty 22 päivänä marraskuuta 2004, Euroopan unionin osallistumisesta käsiaseiden ja kevyiden aseiden epävakauttavan keskittymisen ja leviämisen torjumiseen hyväksytyn yhteisen toiminnan 2002/589/YUTP täytäntöönpanosta Kaakkois-Euroopassa tehdyn päätöksen 2002/842/YUTP voimassaolon jatkamisesta ja päätöksen muuttamisesta

46

 

*

Neuvoston päätös 2004/792/YUTP, tehty 22 päivänä marraskuuta 2004, Euroopan unionin osallistumisesta käsiaseiden ja kevyiden aseiden epävakauttavan keskittymisen ja leviämisen torjumiseen hyväksytyn yhteisen toiminnan 1999/34/YUTP täytäntöönpanosta Kambodžassa tehdyn päätöksen 1999/730/YUTP voimassaolon jatkamisesta ja sen muuttamisesta

47

 

 

 

*

1. marraskuuta 2004 – EUR-Lex:n uusi versio!(Katso kansilehden kolmas sivu)

s3

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


I Säädökset, jotka on julkaistava

24.11.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 348/1


NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 2003/2004,

annettu 21 päivänä lokakuuta 2004,

Euroopan talousyhteisön ja Mauritiuksen hallituksen välisessä Mauritiuksen vesialueilla harjoitettavaa kalastusta koskevassa sopimuksessa määrätyt kalastusmahdollisuudet ja taloudellisen korvauksen 3 päivän joulukuuta 2003 ja 2 päivän joulukuuta 2007 väliseksi ajaksi määrittelevän pöytäkirjan tekemisestä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 37 artiklan yhdessä sen 300 artiklan 2 kohdan ja 3 kohdan ensimmäisen alakohdan kanssa,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan talousyhteisön ja Mauritiuksen hallituksen välisen Mauritiuksen vesialueilla harjoitettavaa kalastusta koskevan sopimuksen (2) 12 artiklan 3 kohdan mukaisesti sopimuspuolet ovat neuvotelleet pöytäkirjan soveltamiskauden lopussa määrittääkseen yhdessä pöytäkirjan ehdot seuraavaksi kaudeksi ja sen liitteisiin tarvittaessa tehtävät muutokset tai lisäykset.

(2)

Näiden neuvottelujen tuloksena edellä mainitussa sopimuksessa määrätyt kalastusmahdollisuudet ja taloudellisen korvauksen 3 päivän joulukuuta 2003 ja 2 päivän joulukuuta 2007 väliseksi ajaksi vahvistava uusi pöytäkirja parafoitiin 11 päivänä syyskuuta 2003.

(3)

Mainitun pöytäkirjan hyväksyminen on yhteisön edun mukaista.

(4)

Kalastusmahdollisuuksien jakoperusteet jäsenvaltioiden kesken olisi määritettävä kalastussopimuksessa määrätyn kalastusmahdollisuuksien perinteisen jaon perusteella,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Hyväksytään yhteisön puolesta Euroopan talousyhteisön ja Mauritiuksen hallituksen välisessä Mauritiuksen vesialueilla harjoitettavaa kalastusta koskevassa sopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen 3 päivän joulukuuta 2003 ja 2 päivän joulukuuta 2007 väliseksi ajaksi määrittelevä pöytäkirja.

Pöytäkirjan teksti on tämän asetuksen liitteenä (3).

2 artikla

Pöytäkirjassa vahvistetut kalastusmahdollisuudet jaetaan jäsenvaltioiden kesken seuraavasti:

nuottaa käyttävät tonnikala-alukset: Ranska 16, Espanja 22, Italia 2, Yhdistynyt kuningaskunta 1,

pintasiima-alukset: Espanja 19, Ranska 23, Portugali 7,

siimalla pyytävät alukset: Ranska 25 bruttorekisteritonnia (brt) kuukaudessa vuosittaisena keskiarvona.

Jos näiden jäsenvaltioiden lisenssihakemukset eivät kata pöytäkirjassa vahvistettuja kalastusmahdollisuuksia kokonaan, komissio voi ottaa huomioon minkä tahansa muun jäsenvaltion lisenssihakemukset.

3 artikla

Jäsenvaltioiden, joiden alukset kalastavat tämän pöytäkirjan nojalla, on ilmoitettava kaikkien Mauritiuksen kalastusvyöhykkeellä pyytämiensä kalakantojen saaliiden määrät komissiolle komission asetuksen (EY) N:o 500/2001 (4) mukaisesti.

4 artikla

Neuvoston puheenjohtajalla on oikeus nimetä henkilöt, joilla on valtuudet allekirjoittaa pöytäkirja yhteisöä sitovasti.

5 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Luxemburgissa 21 päivänä lokakuuta 2004.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

G. ZALM


(1)  Lausunto annettu 15. syyskuuta 2004 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  EYVL L 159, 10.6.1989, s. 2.

(3)  Katso tämän virallisen lehden sivu 3.

(4)  EYVL L 73, 15.3.2001, s. 8.


PÖYTÄKIRJA

Euroopan talousyhteisön ja Mauritiuksen hallituksen välisessä Mauritiuksen vesialueilla harjoitettavaa kalastusta koskevassa sopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen määrittelemisestä 3 päivän joulukuuta 2003 ja 2 päivän joulukuuta 2007 väliseksi ajaksi

1 artikla

1.   Myönnetään kalastussopimuksen 2 artiklan mukaisesti seuraavat kalastusmahdollisuudet neljäksi vuodeksi 3 päivästä joulukuuta 2003 alkaen:

nuottaa käyttävät tonnikala-alukset: lisenssit 41 alukselle,

pintasiima-alukset: lisenssit 49 alukselle,

siimalla pyytävät alukset: lisenssit 25 brt:lle kuukaudessa vuosittaisena keskiarvona.

2.   Ainoastaan yhteisön aluksilla, joilla on tämän pöytäkirjan nojalla ja liitteessä kuvattujen muodollisuuksien mukaisesti myönnetty voimassa oleva lisenssi, on lupa harjoittaa kalastusta Mauritiuksen vesialueilla.

2 artikla

1.   Sopimuksen 6 artiklassa tarkoitetuksi taloudelliseksi korvaukseksi edellä mainitulta ajalta vahvistetaan 487 500 euroa vuodessa.

2.   Tämä summa kattaa 6 500 tonnin suuruiset saaliit vuodessa Mauritiuksen vesillä. Jos yhteisön alusten vuotuiset saaliit Mauritiuksen vesillä ylittävät tämän määrän, edellä mainittua korvausta korotetaan 75 eurolla jokaista pyydettyä lisätonnia kohti. Yhteisön tonnikalasta ja sen lähilajeista maksaman taloudellisen korvauksen määrä ei voi kuitenkaan olla suurempi kuin kaksinkertainen 1 kohdassa tarkoitettuun määrään verrattuna.

3.   Taloudellisen korvauksen ensimmäinen erä, suuruudeltaan 292 500 euroa vuodessa, maksetaan valtionkassaan tilille, joka ilmoitetaan Euroopan yhteisöjen komission edustustolle tämän pöytäkirjan tultua voimaan. Ensimmäinen erä on maksettava viimeistään 1 päivänä kesäkuuta 2004 ja seuraavat erät yhtä suurina vuosittaisina erinä viimeistään pöytäkirjan vuosipäivänä. Tämän korvauksen käytöstä päättäminen kuuluu yksinomaan Mauritiuksen toimivaltaan.

4.   Taloudellisen korvauksen toinen osa, suuruudeltaan 195 000 euroa vuodessa, osoitetaan tämän pöytäkirjan 3 artiklassa tarkoitettujen toimenpiteiden rahoittamiseen.

3 artikla

1.   Turvatakseen kestävän ja vastuuntuntoisen kalastuksen kehittämisen osapuolet pyrkivät kummankin osapuolen edun mukaisesti suosimaan kumppanuutta edistääkseen erityisesti kalavarojen ja muiden biologisten luonnonvarojen parempaa tuntemusta, kalastuksenvalvontaa sekä pienimuotoisen kalastuksen, kalastajayhteisöjen ja koulutuksen kehittämistä.

2.   Seuraavat toimet rahoitetaan taloudellisen korvauksen toisesta osasta siten, että vuosittain käytetään 195 000 euroa seuraavan erittelyn mukaisesti:

a)

150 000 euroa Mauritiuksen kalastusvyöhykkeen kalastusta ja eläviä luonnonvaroja koskevan tietämyksen lisäämiseen ja hallinnoinnin parantamiseen liittyvien tieteellisten ja teknisten ohjelmien edistämiseen;

b)

30 000 euroa stipendeihin ja harjoittelujaksoihin kalastukseen liittyvillä tieteen, tekniikan ja talouden eri aloilla sekä kalastusalan kansainvälisiin kokouksiin osallistumista varten;

c)

15 000 euroa seurantaan, tarkkailuun ja valvontaan, alusten satelliittiseurantajärjestelmä (VMS) mukaan luettuna.

3.   Edellä 2 kohdan a ja c alakohdassa mainitut määrät annetaan Mauritiuksen kalastuksesta vastaavan ministeriön käyttöön sen jälkeen, kun komissiolle on esitetty yksityiskohtainen vuosittainen ohjelma aikatauluineen ja kullekin erityistoimelle asetettuine tavoitteineen, ja ensimmäisenä vuonna viimeistään 1 päivänä kesäkuuta 2004 ja seuraavina vuosina viimeistään 1 päivänä huhtikuuta. Ne maksetaan valtionkassaan tilille, joka ilmoitetaan komission edustustolle tämän pöytäkirjan tultua voimaan.

4.   Edellä b alakohdassa mainittu määrä annetaan Mauritiuksen kalastuksesta vastaavan ministeriön käyttöön ja se maksetaan tavanomaiseen tapaan Mauritiuksen toimivaltaisten viranomaisten pankkitileille.

5.   Mauritiuksen kalastuksesta vastaava ministeriö toimittaa komission Mauritiuksessa olevalle edustustolle kolmen kuukauden kuluessa pöytäkirjan vuosipäivästä vuosikertomuksen toimenpiteiden täytäntöönpanosta ja saavutetuista tuloksista. Komissio pidättää itsellään oikeuden pyytää Mauritiuksen kalastuksesta vastaavalta ministeriöltä näitä tuloksia koskevia lisätietoja ja tarkastella uudestaan kyseisiä maksuja näiden toimenpiteiden tosiasiallisen täytäntöönpanon mukaan.

4 artikla

Jos Euroopan yhteisö ei suorita 2 ja 3 artiklassa määrättyjä maksuja ajoissa, Mauritius voi keskeyttää tämän pöytäkirjan soveltamisen.

5 artikla

Jos jokin vaikea tilanne, luonnon aiheuttamia tilanteita lukuun ottamatta, estää kalastustoiminnan harjoittamisen Mauritiuksen kalastusvyöhykkeellä, Euroopan yhteisö voi keskeyttää taloudellisen korvauksen maksamisen sen jälkeen, kun osapuolet ovat mahdollisuuksien mukaan neuvotelleet asiasta etukäteen sopimuksen 8 artiklassa määrätyssä sekakomiteassa.

Taloudellisen korvauksen maksamista jatketaan, kun tilanne on normalisoitunut ja osapuolet ovat vahvistaneet sopimuksen 8 artiklassa määrätyssä sekakomiteassa, että tilanne sallii kalastustoiminnan jatkamisen.

Yhteisön aluksille sopimuksen 4 artiklan mukaisesti myönnettyjen lisenssien voimassaoloaikaa pidennetään kalastustoiminnan keskeytymistä vastaavalla ajalla.

6 artikla

Kumotaan Euroopan talousyhteisön ja Mauritiuksen hallituksen välillä Mauritiuksen vesialueilla harjoitettavasta kalastuksesta tehdyn sopimuksen liite ja korvataan se tämän pöytäkirjan liitteellä.

7 artikla

Tämä pöytäkirja tulee liitteineen voimaan päivänä, jona se allekirjoitetaan.

Sitä sovelletaan 3 päivästä joulukuuta 2003.


LIITE

Yhteisön alusten kalastuksen harjoittamista Mauritiuksen vesillä koskevat edellytykset

1.   Lisenssin hakemista ja myöntämistä koskevat muodollisuudet

Yhteisön alusten kalastuksen Mauritiuksen vesillä mahdollistavien lisenssien hakemiseen ja myöntämiseen sovelletaan seuraavaa menettelyä:

a)

Komissio esittää komission Mauritiuksessa olevan edustajan välityksellä Mauritiuksen viranomaisille varustajan tekemän hakemuksen jokaisesta aluksesta, jolla halutaan harjoittaa kalastustoimintaa tämän sopimuksen mukaisesti, vähintään 20 päivää ennen voimassaolokauden toivottua alkamispäivää. Hakemus on tehtävä Mauritiuksen tätä tarkoitusta varten laatimalla lomakkeella, jonka malli on lisäyksessä I.

b)

Lisenssi myönnetään varustajalle tiettyä nimettyä alusta varten. Komission pyynnöstä alakohtainen lisenssi voidaan korvata ja ylivoimaisen esteen sattuessa se on korvattava toiselle yhteisön alukselle myönnettävällä lisenssillä.

c)

Mauritiuksen viranomaiset toimittavat lisenssit komission Mauritiuksessa olevalle edustustolle.

d)

Lisenssi on aina säilytettävä aluksella. Kun Mauritiuksen viranomaiset ovat saaneet komissiolta ilmoituksen ennakkomaksun suorittamisesta, kyseinen alus lisätään kalastukseen oikeutettujen alusten luetteloon, joka annetaan tiedoksi Mauritiuksen kalastuksenvalvontaviranomaisille. Ennen lisenssin saamista siitä on mahdollista saada telekopiojäljennös, joka on säilytettävä aluksella ja jonka nojalla alus saa kalastaa lisenssin alkuperäiskappaleen saapumiseen asti.

e)

Mauritiuksen viranomaisten on ennen pöytäkirjan voimaantuloa annettava tiedoksi lisenssien maksamista koskevat järjestelyt, erityisesti tiedot pankkitilistä ja käytettävästä valuutasta.

f)

Varustajien on nimettävä ja valtuutettava asiamies, jonka on oltava Mauritiuksella ja jolla on oltava valtuutus edustaa varustajia kaikissa oikeudenkäyntimenettelyissä. Varustajien on ilmoitettava Mauritiuksen viranomaisille asiamiehensä nimi ja osoite.

2.   Lisenssien voimassaolo ja maksaminen

1)   Ennakkomaksut

Nuottaa käyttävien tonnikala-alusten ja pintasiima-alusten lisenssit ovat voimassa yhden vuoden ajan. Ne voidaan uusia.

Maksu on 25 euroa Mauritiuksen vesillä pyydetyltä saalistonnilta.

Nuottaa käyttävien tonnikala-alusten lisenssit myönnetään sen jälkeen, kun jokaisesta nuottaa käyttävästä tonnikala-aluksesta on vuosittain maksettu ennakkoon 2 000 euron summa, joka vastaa 80 tonnin vuotuisista Mauritiuksen vesiltä pyydetyistä saaliista maksettavaa maksua.

Pintasiima-alusten lisenssit myönnetään sen jälkeen, kun Mauritiukselle on vuosittain maksettu ennakkoon 1 550 euroa yli 150 bruttorekisteritonnin pintasiima-aluksista ja 1 100 euroa enintään 150 bruttorekisteritonnin pintasiima-aluksista. Nämä summat vastaavat 62 tonnin ja 44 tonnin vuotuisista Mauritiuksen vesiltä pyydetyistä saaliista maksettavia maksuja.

Siimalla pyytävien alusten lisenssit ovat voimassa kolme, kuusi tai kaksitoista kuukautta. Maksut vahvistetaan suhteessa bruttorekisteritonneihin seuraavasti: 80 euroa vuodessa bruttorekisteritonnilta ajan mukaan suhteutettuna.

2)   Lopullinen tilitys

Nuottaa käyttävien tonnikala-alusten ja pintasiima-alusten osalta komissio tekee lopullisen tilityksen kalastusvuoden maksuista jokaisen kalenterivuoden lopussa varustajien jättämien saalisilmoitusten perusteella. Saalistietojen on oltava jonkin pyyntitilastoja varmentavan tieteellisen laitoksen, kuten Kehitystutkimusinstituutin (Institut de Recherche pour le Développement – IRD), Ranskan merentutkimuslaitoksen (Institut Français de Recherche et d’Exploitation de la Mer – IFREMER), Espanjan valtamerten tutkimuslaitoksen (Instituto Español de Oceanografia – IEO), Portugalin merentutkimusinstituutin (Instituto Português de Investigação Marítima – IPIMAR) tai jonkin muun Intian valtamerellä toimivan ja Mauritiuksen viranomaisten nimeämän kansainvälisen kalastusorganisaation varmentamia.

Tilitys on annettava tiedoksi Mauritiuksen viranomaisille viimeistään 15 päivänä maaliskuuta seuraavana vuonna. Mauritiuksen viranomaisten on esitettävä huomautuksensa 30 päivän kuluessa tiedoksi antamisesta. Tilitys toimitetaan sen jälkeen varustajille.

Varustajien on täytettävä taloudelliset velvoitteensa 30 päivän kuluessa tilityksen saamisesta.

Jos tosiasiallisista kalastustoimista veloitettava määrä on pienempi kuin ennakkomaksu, ylijäämää ei palauteta varustajalle.

3.   Jälleenlaivaus

Alukset voivat jälleenlaivata saaliinsa Mauritiuksessa omien etujensa mukaisesti.

Kaikista Mauritiuksen satamissa tapahtuvista jälleenlaivauksista on ilmoitettava Mauritiuksen viranomaisille 48 tuntia etukäteen.

4.   Saalisilmoitukset

Alusten, joilla on lupa kalastaa Mauritiuksen vesillä sopimuksen mukaisesti, on toimitettava saalisilmoitukset Mauritiuksen viranomaisille sekä jäljennös ilmoituksesta komission Mauritiuksen edustustolle seuraavaa menettelyä noudattaen:

 

Nuottaa käyttävien tonnikala-alusten on täytettävä lisäyksessä 2 olevan mallin mukainen kalastuspäiväkirja. Pintasiima-alusten on täytettävä lisäyksessä 3 olevan mallin mukainen kalastuspäiväkirja. Siimalla pyytävien alusten on täytettävä lisäyksessä 4 olevan mallin mukainen kalastuspäiväkirja.

 

Kalastuspäiväkirja on täytettävä selkeästi, ja sen on oltava aluksen päällikön tai varustajayhdistyksen edustajan allekirjoittama. Kaikkien lisenssin saaneiden alusten osalta on täytettävä lomakkeet myös siinä tapauksessa, että alus ei ole harjoittanut kalastusta.

 

Kalastuspäiväkirjat on toimitettava Mauritiuksen viranomaisille 45 päivän kuluessa kunkin kalastusmatkan päättymisestä.

5.   Tiedottaminen

Yli 50 bruttorekisteritonnin alusten on ilmoitettava vähintään tunti etukäteen Mauritiuksen vesille tullessaan ja/tai niiltä poistuessaan sekä kolmen päivän välein Mauritiuksen vesillä kalastaessaan sijaintinsa ja aluksella pidettyjen saaliiden määrä radiolla (radioaseman nimi, radiokutsutunnus ja -taajuus ilmoitetaan lisenssissä), telekopioitse (N:o 230-208-1929) tai sähköpostitse (fish@intnet.mu).

6.   Tarkkailijat

Kaikkien yli 50 bruttorekisteritonnin alusten on Mauritiuksen viranomaisten pyynnöstä otettava alukselle näiden viranomaisten nimeämä tarkkailija. Tarkkailijalla on oltava käytettävissään kaikki jäljempänä mainittujen tehtävien suorittamiseksi tarvittavat keinot sekä pääsy kaikkiin tiloihin ja mahdollisuus tutustua asiakirjoihin. Tarkkailija ei saa olla aluksella kauempaa kuin tehtävien täyttäminen vaatii. Häntä on kohdeltava aluksella olon ajan kuin aluksen päällystön jäsentä.

Tarkkailijalle on järjestettävä asianmukainen ruokailu ja majoitus hänen aluksella oleskelunsa aikana. Tarkkailijan palkan ja sosiaalimaksut maksavat Mauritiuksen viranomaiset.

Varustaja tai tämän asiamies ja Mauritiuksen viranomaiset sopivat yhdessä sataman, jossa tarkkailija otetaan alukselle, ja alukselle ottamista koskevat edellytykset.

Jos alus poistuu Mauritiuksen vesiltä Mauritiuksen nimeämä tarkkailija mukanaan, kaikki mahdolliset toimet on tehtävä sen varmistamiseksi, että tarkkailija voi palata mahdollisimman nopeasti Mauritiukseen varustajan kustannuksella.

Varustaja maksaa Mauritiuksen hallitukselle asiamiehensä välityksellä 14 euron suuruisen maksun jokaiselta päivältä, jonka tarkkailija on viettänyt aluksella Mauritiuksen kalastusvyöhykkeellä.

Aluksella ollessaan tarkkailija:

tekee havaintoja alusten kalastustoiminnasta,

tarkistaa kalastusta harjoittavien alusten sijainnin,

laatii luettelon käytetyistä pyydyksistä,

tarkastaa Mauritiuksen kalastusvyöhykettä koskevat kalastuspäiväkirjan saalistiedot,

laatii Mauritiuksen viranomaisille toimitettavan toimintakertomuksen.

Aluksella olonsa aikana tarkkailijan on:

kaikin mahdollisin tavoin huolehdittava siitä, että hänen alukseen tulonsa ja siellä olonsa ei keskeytä tai haittaa kalastustoimintaa,

oltava vahingoittamatta aluksella olevia varusteita ja laitteistoja sekä kunnioitettava aluksen kaikkien asiakirjojen luottamuksellisuutta.

7.   Tarkastukset

Alusten on myös päästettävä muut kalastustoiminnan tarkastamisesta ja seurannasta vastaavat Mauritiuksen viranomaiset alukselle ja avustettava heitä heidän tehtävissään.

8.   Merimiesten palvelukseen ottaminen

Yhteisön laivaston aluksille on otettava kymmenen mauritiuslaista merimiestä.

Yhteisön aluksille otettavien paikallisten merimiesten työsopimukset tehdään varustajan tai tämän asiamiehen ja asianomaisen merimiehen ja/tai tämän ammattiliiton tai edustajan kesken yhdessä Mauritiuksen toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Sopimusten on taattava merimiehille näitä koskeva sosiaaliturva, johon sisältyy myös henki-, sairaus- ja tapaturmavakuutus. Paikallisten merimiesten palkkausehdot eivät voi olla huonommat kuin paikallisiin miehistöihin sovellettavat palkkausehdot eivätkä missään tapauksessa ILO:n vaatimuksia huonommat.

Sopimuksesta annetaan kappaleet sen allekirjoittajille ja Mauritiuksen viranomaisille.

Jos työsopimus on tehty varustajan asiamiehen kanssa, siinä on mainittava varustajan nimi ja lippuvaltio.

Varustajan on taattava alukselle otetuille paikallisille merimiehille samanlaiset elin- ja työolot kuin on yhteisön merimiehillä.

Jos merimiehiä ei oteta aluksille, varustajien on maksettava kiinteä summa, joka vastaa palvelukseen ottamatta jätettyjen merimiesten palkkoja Mauritiuksen vesille suuntautuneen kalastusmatkan ajalta. Jos kalastusmatkan kesto on vähemmän kuin kuukausi, varustajien on maksettava kuukauden palkkaa vastaava summa.

9.   Kalastusvyöhykkeet

Mauritiuksen vesillä harjoitettavalle pienimuotoiselle kalastukselle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi yhteisön alukset eivät saa kalastaa viidentoista meripeninkulman sisällä Mauritiuksen perusviivasta eikä kolmen meripeninkulman säteellä Mauritiuksen viranomaisten asettamista kalaparvien kokoamiseen käytettävistä laitteista, joiden sijaintipaikat on annettu tiedoksi varustajien edustajille tai asiamiehille.

Siimalla pyytävät alukset saavat kalastaa ainoastaan perinteisillä pyyntipaikoillaan eli Sudanin matalikolla ja Itä-Sudanin matalikolla.

10.   Tarjonta tonnikalasäilyketeollisuudelle

Tonnikalaa pyytävien yhteisön alusten on pyrittävä myymään osa saalistaan Mauritiuksen tonnikalasäilyketeollisuudelle hinnalla, jonka yhteisön varustajat ja Mauritiuksen tonnikalasäilyketeollisuus yhdessä vahvistavat.

11.   Seuraamukset

Riippumatta siitä, mitä seuraamuksia Mauritiuksen lainsäädännössä on säädetty, pöytäkirjan ja tämän liitteen jonkin edellytyksen tai Mauritiuksen lainsäädännön jonkin asiaa koskevan säännöksen noudattamatta jättämisestä voi seurata kyseisen aluksen kalastuslisenssin keskeyttäminen, peruuttaminen tai uudistamatta jättäminen. Ennen näiden seuraamusten soveltamista Mauritiuksen viranomaiset ottavat asianmukaisella tavalla huomioon laiminlyönnin vakavuuden ja soveltavat suhteellisuusperiaatetta. Lisenssin keskeyttämistä tai peruuttamista pidetään 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuna ylivoimaisena esteenä.

Komission edustustolle ja varustajan asiamiehelle Mauritiuksella on ilmoitettava lisenssin keskeyttämisestä, peruuttamisesta tai uudistamatta jättämisestä kirjallisesti 24 tunnin kuluessa ja annettava lyhyt selvitys sitä koskevista seikoista.

12.   Menettely aluksen pysäyttämisen yhteydessä

1)   Tiedonannot

Mauritiuksen kalastuksesta vastaavan viranomaisen on ilmoitettava kirjallisesti 48 tunnin kuluessa komission Mauritiuksessa olevalle edustustolle ja lippuvaltiolle kalastussopimuksen nojalla kalastavien yhteisön kalastusalusten jokaisesta pysäyttämisestä Mauritiuksen kalastusvyöhykkeellä sekä toimitettava lyhyt selvitys pysäyttämiseen johtaneista olosuhteista ja syistä. Edustustolle ja lippuvaltiolle on myös ilmoitettava aloitetuista menettelyistä ja langetetuista seuraamuksista.

2)   Pysäyttämisen selvittäminen

Kalastusta koskevan lainsäädännön mukaisesti rikkomiset on mahdollista sovittaa:

a)

joko sovittelumenettelyllä, jolloin sakon suuruus määrätään Mauritiuksen lainsäädännössä säädetyn vähimmäis- ja enimmäismäärän rajoissa; tai

b)

oikeuskäsittelyllä Mauritiuksen lainsäädännön mukaisesti siinä tapauksessa, että asiaa ei ole pystytty ratkaisemaan sovittelumenettelyn avulla.

3)   Alus päästetään lähtemään, ja se saa miehistöineen poistua satamasta, kun:

a)

sovittelumenettelystä johtuvat velvoitteet on täytetty ja niistä on esitetty tosite; tai

b)

jos oikeuskäsittely on kesken, kun on esitetty todistus pankkiin talletettavan vakuuden asettamisesta.

Lisäys 1

ULKOMAISTA KALASTUSALUSTA KOSKEVA LISENSSIHAKEMUS

Hakijan nimi: …

Hakijan osoite: …

Aluksen rahtaajan nimi ja osoite, jos eri kuin yllä mainittu: …

Mauritiuksessa olevan asiamiehen nimi: …

Aluksen nimi: …

Aluksen tyyppi: …

Rekisteröintimaa: …

Satama ja rekisterinumero: …

Aluksen ulkoinen tunnusmerkki: …

Radiokutsutunnus ja taajuus: …

Aluksen faksinumero: …

Aluksen pituus: …

Aluksen leveys: …

Koneteho: …

Aluksen bruttovetoisuus: …

Aluksen nettovetoisuus: …

Miehistön lukumäärä vähintään: …

Kalastustyyppi: …

Ehdotetut kalalajit: …

Lisenssille haettu voimassaoloaika: …

Vakuutan, että edellä olevat tiedot ovat oikeita.

Päiväys: … Allekirjoitus: …

Lisäys 2

Image

Lisäys 3

Image

Image

Lisäys 4

SIIMALLA PYYTÄVÄT ALUKSET

Aluksen nimi:

 

Lippuvaltio:

 


Koneteho:

 

Bruttovetoisuus:

 

Kuukausi Vuosi

Kalastusmenetelmä:

 

Purkusatama:

 


Päivämäärä

Kalastusalue

Tuntimäärä

Kalastukseen käytetty tuntimäärä

Kalalajit

Pituusaste

Leveysaste

 

 

 

 

 

 

 

Yhteensä

1/

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

2/

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

3/

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

4/

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

5/

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

6/

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

7/

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

8/

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

9/

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

10/

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

11/

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

12/

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

13/

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

14/

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

15/

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

16/

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

17/

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

18/

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

19/

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

20/

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

21/

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

22/

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

23/

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

24/

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

25/

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

26/

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

27/

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

28/

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

29/

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

30/

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

31/

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

YHTEENSÄ

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


24.11.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 348/14


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 2004/2004,

annettu 23 päivänä marraskuuta 2004,

tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon hedelmien ja vihannesten tuontijärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 21 päivänä joulukuuta 1994 annetun komission asetuksen (EY) N:o 3223/94 (1) ja erityisesti sen 4 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 3223/94 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)

Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 3223/94 4 artiklassa tarkoitetut tuonnin kiinteät arvot vahvistetaan liitteessä olevassa taulukossa merkityllä tavalla.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 24 päivänä marraskuuta 2004.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 23 päivänä marraskuuta 2004.

Komission puolesta

J. M. SILVA RODRÍGUEZ

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EYVL L 337, 24.12.1994, s. 66. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1947/2002 (EYVL L 299, 1.11.2002, s. 17).


LIITE

tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi 23 päivänä marraskuuta 2004 annettuun komission asetukseen

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Kolmannen maan koodi (1)

Tuonnin kiinteä arvo

0702 00 00

052

119,4

070

62,9

204

92,3

999

91,5

0707 00 05

052

104,6

204

41,8

999

73,2

0709 90 70

052

100,2

204

92,7

999

96,5

0805 20 10

204

58,7

999

58,7

0805 20 30, 0805 20 50, 0805 20 70, 0805 20 90

052

73,2

624

79,4

999

76,3

0805 50 10

052

47,2

388

49,8

524

65,7

528

21,1

999

46,0

0808 10 20, 0808 10 50, 0808 10 90

388

139,3

400

80,8

404

103,4

720

67,1

800

194,4

999

117,0

0808 20 50

720

69,7

999

69,7


(1)  Komission asetuksessa (EY) N:o 2081/2003 (EUVL L 313, 28.11.2003, s. 11) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”999” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.


24.11.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 348/16


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 2005/2004,

annettu 23 päivänä marraskuuta 2004,

valkosipulin tuontitodistusten myöntämisestä 1 päivän joulukuuta 2004 ja 28 päivän helmikuuta 2005 väliseksi vuosineljännekseksi

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon hedelmä- ja vihannesalan yhteisestä markkinajärjestelystä 28 päivänä lokakuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2200/96 (1),

ottaa huomioon kolmansista maista tuotavan valkosipulin tariffikiintiöiden hallinnointitavan vahvistamisesta ja alkuperätodistusmenettelyjen perustamisesta 2 päivänä huhtikuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY) N:o 565/2002 (2) ja erityisesti sen 8 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Määrät, joille perinteiset tuojat ovat asetuksen (EY) N:o 565/2002 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti jättäneet todistushakemuksia 17, 18 ja 19 päivänä marraskuuta 2004, ylittävät Argentiinan alkuperätuotteiden osalta käytettävissä olevat määrät.

(2)

Tämän vuoksi olisi määriteltävä, missä määrin komissiolle 22 päivänä marraskuuta 2004 toimitetut todistushakemukset voidaan hyväksyä, ja vahvistettava tuojaluokkien ja tuotteiden alkuperän perusteella päivämäärät, joihin asti todistusten myöntäminen on keskeytettävä,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 565/2002 3 artiklan 1 kohdan nojalla 17, 18 ja 19 päivänä marraskuuta 2004 jätetyt ja komissiolle 22 päivänä marraskuuta 2004 toimitetut todistushakemukset hyväksytään kyseisen asetuksen liitteessä I ilmoitettujen haettuja määriä koskevien prosenttiosuuksien osalta.

2 artikla

Asetuksen (EY) N:o 565/2002 3 artiklan 1 kohdan mukaiset tuontitodistushakemukset, jotka koskevat 1 päivän joulukuuta 2004 ja 28 päivän helmikuuta 2005 välistä vuosineljännestä ja jotka on jätetty 19 päivänä marraskuuta 2004 jälkeen mutta ennen kyseisen asetuksen liitteessä II ilmoitettua päivämäärää, hylätään asianomaisen tuojaluokan ja alkuperän osalta.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 24 päivänä marraskuuta 2004.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 23 päivänä marraskuuta 2004.

Komission puolesta

J. M. SILVA RODRÍGUEZ

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EYVL L 297, 21.11.1996, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 47/2003 (EYVL L 7, 11.1.2003, s. 64).

(2)  EYVL L 86, 3.4.2002, s. 11. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna (EY) N:o 537/2004 (EUVL L 86, 24.3.2004, s. 9).


LIITE I

Tuotteiden alkuperä

Prosenttiosuudet

Kiina

Muut kolmannet maat kuin Kiina ja Argentiina

Argentiina

perinteiset tuojat

(asetuksen (EY) N:o 565/2002)

52,212

uudet tuojat

(asetuksen (EY) N:o 565/2002)

”X”

:

Tämän alkuperän osalta ei ole vahvistettu kiintiötä kyseiseksi vuosineljännekseksi.

”—”

:

Komissiolle ei ole toimitettu yhtään todistushakemusta.


LIITE II

Tuotteiden alkuperä

Päivämäärät

Kiina

Muut kolmannet maat kuin Kiina ja Argentiina

Argentiina

perinteiset tuojat

(asetuksen (EY) N:o 565/2002 2 artiklan c kohta)

28.2.2005

28.2.2005

uudet tuojat

(asetuksen (EY) N:o 565/2002 2 artiklan e kohta)

28.2.2005

3.1.2004

28.2.2005


II Säädökset, joita ei tarvitse julkaista

Komissio

24.11.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 348/18


KOMISSION SUOSITUS,

annettu 4 päivänä lokakuuta 2004,

teknisistä ohjeista asetukseen (EY) N:o 1830/2003 liittyvää näytteenottoa sekä tuotteina tai tuotteissa olevien muuntogeenisten organismien ja muuntogeenisistä organismeista valmistettujen ainesten osoittamista varten

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2004/787/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 211 artiklan toisen luetelmakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Muuntogeenisten organismien jäljitettävyydestä ja merkitsemisestä ja muuntogeenisistä organismeista valmistettujen elintarvikkeiden ja rehujen jäljitettävyydestä sekä direktiivin 2001/18/EY muuttamisesta 22 päivänä syyskuuta 2003 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1830/2003 (1) säädetään järjestelmästä, jossa toimijat toimittavat toisilleen ja säilyttävät tietoja muuntogeenisiä organismeja sisältävien tai niistä koostuvien tuotteiden taikka muuntogeenisistä organismeista valmistettujen elintarvikkeiden ja rehujen markkinoille saattamisen kaikissa vaiheissa. Asetuksessa ei kuitenkaan edellytetä, että toimijat ottaisivat tuotteista näytteitä tai testaisivat niitä kussakin markkinoille saattamisen vaiheessa selvittääkseen muuntogeenisten organismien tai muuntogeenisistä organismeista valmistettujen ainesten esiintymistä.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1830/2003 9 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on kuitenkin varmistettava, että tämän asetuksen noudattamista valvotaan tarkastuksin ja tarvittaessa muilla valvontatoimenpiteillä, kuten ottamalla näytteitä ja suorittamalla (laadullisia ja määrällisiä) testejä.

(3)

Jotta tarkastusten ja valvontatoimenpiteiden osalta voitaisiin toimia koordinoidusti, asetuksen (EY) N:o 1830/2003 9 artiklan 2 kohdassa säädetään, että on vahvistettava teknisiä ohjeita sellaista näytteenottoa ja testausta varten, jolla selvitetään muuntogeenisten organismien ja muuntogeenisistä organismeista valmistettujen elintarvike- ja rehuaineiden esiintymistä tuotteissa.

(4)

Näiden ohjeiden soveltamisalan olisi katettava tuotteet, jotka ovat saaneet markkinoilla saattamista koskevan luvan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY (2) soveltamista siltä osin, mikä koskee sellaisia muuntogeenisiä organismeja, jotka eivät ole sallittuja Euroopan unionissa.

(5)

Näytteenotto ja testaus olisi suoritettava vankkoja tieteellisiä ja tilastollisia protokollia käyttäen, jotta muuntogeeniset organismit ja muuntogeenisistä organismeista valmistetut ainekset voidaan osoittaa riittävän luotettavasti.

(6)

Ohjeita laadittaessa on kuultu komiteaa, joka on perustettu geneettisesti muunnettujen organismien tarkoituksellisesta levittämisestä ympäristöön ja neuvoston direktiivin 90/220/ETY kumoamisesta 12 päivänä maaliskuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY 30 artiklalla, sekä otettu huomioon jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean sekä yhteisön vertailulaboratorion tekemä työ.

(7)

Siltä osin kuin ei-muuntogeenisten siementen tai muun ei-muuntogeenisen lisäysaineiston erien edellytetään olevan niiden vaatimusten mukaisia, jotka koskevat sellaista muuntogeenisten siementen tai muun muuntogeenisen lisäysaineiston esiintymistä, joka on satunnaista tai teknisesti mahdotonta välttää, olisi laadittava siemeniä ja muuta lisäysaineistoa koskevan lainsäädännön yhteydessä sovellettavaksi oikeudellisesti sitova protokolla muuntogeenisten siementen tai muun muuntogeenisen lisäysaineiston esiintymisen selvittämiseksi suoritettavaa näytteenottoa ja testausta varten. Kyseisen protokollan olisi lisäksi oltava soveltuvilta osin perustana näytteenotolle ja testaukselle, joka kohdistuu muihin, edellä mainitun lainsäädännön soveltamisalaan kuulumattomiin geenimuunneltuihin viljelylajeihin,

SUOSITTELEE:

I   YLEISET PERIAATTEET

1.

Jäsenvaltioiden olisi asetuksen (EY) N:o 1830/2003 9 artiklan 1 kohdan vaatimusten täyttämiseksi otettava huomioon seuraavat seikat:

a)

kuinka hyvin toimijat ovat aikaisemmin noudattaneet asianomaista lainsäädäntöä;

b)

kuinka luotettavia toimijoiden jo suorittamat valvontatoimenpiteet ovat;

c)

tilanteet, joissa epäillään, että vaatimuksia ei noudateta;

d)

ovatko käytettävät keinot erityisesti saatujen kokemusten perusteella oikeasuhteisia tavoitteisiin nähden;

e)

heterogeenisuuden aste sekä toimitusketjun kohta, jossa testaus suoritetaan.

2.

Viralliset valvontatoimenpiteet olisi toteutettava ilman ennakkovaroitusta, lukuun ottamatta tapauksia, joissa ennakkoilmoitus toimijalle on tarpeen.

3.

Virallisia valvontatoimenpiteitä olisi suoritettava kaikissa sellaisten tuotteiden tuotannon, jalostuksen, varastoinnin ja jakelun vaiheissa, jotka sisältävät tai voivat sisältää muuntogeenisiä organismeja tai muuntogeenisistä organismeista valmistettuja elintarvike- ja rehuaineita, myös maahantuontipaikalla (3).

4.

Virallisissa valvontatoimenpiteissä ei saisi tehdä eroa yhteisön ulkopuolelle vietäviksi tarkoitettujen tuotteiden ja yhteisössä markkinoille saatettaviksi tarkoitettujen tuotteiden välillä.

5.

Toimijoilla, joiden tuotteista otetaan näytteitä analysoitaviksi, olisi oltava oikeus pyytää toista lausuntoa. Valvontaviranomaisten olisi kerättävä täytäntöönpanotarkoituksia ja kiistojen ratkaisua varten riittävä määrä vastanäytteitä, jotta voidaan taata toimijoiden muutoksenhakuoikeus ja mahdollisuus saada toinen lausunto kansallisen lainsäädännön edellyttämällä tavalla.

6.

Myös muiden kuin näissä ohjeissa suositeltujen näytteenottomenetelmien soveltaminen on mahdollista.

7.

Myös muiden kuin näissä ohjeissa suositeltujen testausmenetelmien soveltaminen on mahdollista, jos asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 vahvistettu yhteisön vertailulaboratorio on hyväksynyt tällaiset menetelmät.

8.

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että virallisia valvontatoimenpiteitä suoritetaan siten, että voidaan saavuttaa asetuksen (EY) N:o 1830/2003 tavoitteet, sanotun kuitenkaan rajoittamatta elintarvikkeiden ja rehujen valvontaa ja muita valvontatoimenpiteitä koskevassa EU:n lainsäädännössä ja erityisesti rehujen virallisen valvonnan järjestämistä koskevista periaatteista annetussa neuvoston direktiivissä 95/53/EY, yhteisön näytteenotto- ja määritysmenetelmistä rehujen virallista tarkastusta varten annetussa neuvoston direktiivissä 70/373/ETY, virallisesta elintarvikkeiden tarkastuksesta annetussa neuvoston direktiivissä 89/397/ETY ja virallista elintarvikkeiden tarkastusta koskevista lisätoimenpiteistä annetussa neuvoston direktiivissä 93/99/ETY säädettyjä vaatimuksia.

II   MÄÄRITELMÄT

a)

Erä: selvästi rajattu määräsuuruinen ainemäärä.

Seuraavissa määritelmissä on otettu huomioon erän muodostavan aineen tyyppi, ja määritelmät vastaavat ISTA:n sääntöjä, ISO-standardeja 6644 ja 13690 sekä FAO:n normeja (kansainväliset kasvinsuojelutoimenpiteitä koskevat standardit):

 

Siementen erä: määräsuuruinen siemenmäärä, joka on fyysisesti yksilöitävissä ja yhtenäinen sekä enintään yhtä suuri kuin siemenistä annetuissa direktiiveissä määritelty erän enimmäiskoko ja joka muodostaa koko tavaralähetyksen tai osan siitä.

 

Muun lisäysaineiston erä: tietty määrä yhden tuotteen yksiköitä, joka on yksilöitävissä koostumuksensa homogeenisuuden, alkuperänsä tai muun perusteella, joka on enintään yhtä suuri kuin muusta lisäysaineistosta annetussa lainsäädännössä määritelty erän enimmäiskoko ja joka muodostaa koko tavaralähetyksen tai osan siitä.

 

Elintarvike- ja rehutuotteiden erä: yhdellä kerralla lähetetty tai vastaanotettu tuotemäärä, josta on laadittu erillinen sopimus tai kuljetusasiakirja.

b)

Osanäyte: kustakin yksittäisestä erän näytteenottopaikasta samansuuruisena otettu pieni tuotemäärä, joka otetaan koko erän syvyydeltä (staattinen näytteenotto) tai määritetyn ajan kuluessa tuotevirrasta (näytteenotto tuotevirrasta).

c)

Talletettu osanäyte: osanäyte, joka säilytetään tietyn ajan lisäanalyyseja varten.

d)

Kokoomanäyte: tuotemäärä, joka saadaan yhdistämällä ja sekoittamalla tietystä erästä otetut osanäytteet.

e)

Laboratorionäyte: kokoomanäytteestä otettu, laboratorioon tarkastettavaksi tai testattavaksi tarkoitettu tuotemäärä.

f)

Analyysinäyte: homogenisoitu laboratorionäyte, joka koostuu joko koko laboratorionäytteestä tai sen edustavasta osasta.

g)

Vastanäyte: näyte, joka säilytetään tietyn ajan täytäntöönpanotarkoituksia tai kiistojen ratkaisua varten.

h)

Muuntogeenisen DNA:n osuus: muuntogeenisen DNA:n kopiomäärän prosentuaalinen osuus kohteena olevan taksonin spesifisestä DNA:n kopiomäärästä, laskettuna haploideina genomeina.

III   NÄYTTEENOTTOPROTOKOLLIA KOSKEVAT PERIAATTEET

1.

Jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon muuntogeenisistä organismeista koostuvien, niitä sisältävien tai niistä valmistettujen tuotteiden näytteenottoprotokollia koskevat ohjeet tarkastaessaan ja valvoessaan, noudattavatko toimijat asetuksen (EY) N:o 1830/2003 4 ja 5 artiklan vaatimuksia.

2.

Asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 vahvistettu yhteisön vertailulaboratorio sekä laboratoriot, jotka jäsenvaltiot ovat nimenneet muuntogeenisiä organismeja tutkivien laboratorioiden eurooppalaiseen verkostoon, jäljempänä ’ENGL-verkosto’, antavat lisäopastusta ja -apua tämän suosituksen soveltamisalaan kuuluvia näytteenottomenetelmiä koskevissa kysymyksissä.

3.

Estimoitaessa muuntogeenisten organismien esiintymistä olisi käytettävä yhdenmukaistettuja näytteenottomenettelyjä. Näitä menettelyjä olisi sovellettava otettaessa näytteitä siementen ja muun lisäysaineiston, elintarvikkeiden, rehujen sekä maataloustuotteiden eristä.

4.

Seuraavassa määriteltävien näytteenottomenettelyjen tarkoituksena on varmistaa, että koottavat ja analysoitavat näytteet muodostavat edustavan otoksen tarkastelun kohteena olevista eri tuotetyypeistä. Näytteenottoprotokollat, joita käytetään selvitettäessä muuntogeenisten siementen ja muun muuntogeenisen lisäysaineiston esiintymistä siementen erissä, olisi laadittava asianomaisen siemeniä tai muuta lisäysaineistoa koskevan lainsäädännön mukaisesti; bulkkituotteiden sekä elintarvike- ja rehutuotteiden näytteenottomenetelmiä käsitellään seuraavassa erillisissä kohdissa siten, että tuotekohtaiset ominaisuudet otetaan huomioon.

IV   NÄYTTEENOTTOPROTOKOLLAT

1.   Näytteenotto siementen tai muun lisäysaineiston eristä

Tässä jaksossa käsitellään muuntogeenisten siementen tai muun muuntogeenisen lisäysaineiston osoittamista ei-muuntogeenisten kasvilajikkeiden tai kloonien siementen tai muun lisäysaineiston erissä sekä sellaisten muuntogeenisten siementen tai muun muuntogeenisen lisäysaineiston osoittamista, jotka ovat tulosta muusta kuin tietyn muuntogeenisen kasvilajikkeen tai kloonin siementen tai muun lisäysaineiston erän osalta ilmoitetusta transformaatiotapahtumasta.

Näytteet olisi otettava nykyisin käytössä olevien kansainvälisten menetelmien mukaisesti ja soveltuvissa tapauksissa neuvoston direktiiveissä 66/401/ETY, 66/402/ETY, 68/193/ETY, 92/34/ETY, 98/56/EY, 1999/105/EY, 2002/54/EY, 2002/55/EY, 2002/56/EY, 2002/57/EY määritettyjä eräkokoja noudattaen. Siemenistä ja muusta muuntogeenisestä lisäysaineistosta tehtävän näytteenoton yleisten periaatteiden ja menetelmien olisi oltava kansainvälisen siementestausjärjestön (ISTA) sääntöjen ja ISTA:n laatiman siemenistä tehtävää näytteenottoa koskevan käsikirjan (ISTA Handbook on Seed Sampling) mukaisia.

Menettelyjen, joita käytetään otettaessa näytteitä siemenistä tai muusta lisäysaineistosta ja testattaessa näitä näytteitä, olisi tilastollisten riskien suhteen täytettävä asianomaisessa siemeniä tai muuta lisäysaineistoa koskevassa lainsäädännössä esitetyt vaatimukset. Siementen tai muun lisäysaineiston erän laatutaso ja siihen liittyvä tilastollinen epävarmuus määritellään suhteessa muuntogeenisille organismeille määritettyihin kynnysarvoihin sekä sen perusteella, mikä on muuntogeenisen DNA:n kopiomäärän prosentuaalinen osuus kohteena olevan taksonin spesifisestä DNA:n kopiomäärästä, laskettuna haploideina genomeina.

2.   Näytteenotto maatalouden bulkkituotteista

Näytteenottoprotokolla perustuu kaksivaiheiseen menettelyyn, jonka avulla voidaan tarvittaessa saada estimaatteja muuntogeenisten organismien esiintymistasoista ja niihin liittyvästä epävarmuudesta (keskihajontana ilmaistuna) ilman, että joudutaan tekemään oletuksia muuntogeenisten organismien mahdollisesta heterogeenisuudesta.

Jotta keskihajonta voitaisiin estimoida, olisi ensin muodostettava kokoomanäyte ja analysoitava sen jälkeen muuntogeenisten ainesten esiintyminen siitä saadussa analyysinäytteessä. Jos saatu analyysitulos on lähellä vahvistettua kynnysarvoa (± 50 % kynnysarvosta), olisi analysoitava yksittäisiä talletettuja osanäytteitä, jotta saadaan selville analyysiin liittyvän epävarmuuden aste.

Tässä yhteydessä olisi otettava huomioon seuraavat asiakirjat:

a)

ISO-standardi 6644 (2002);

b)

ISO-standardi 13690 (1999);

c)

ISO-standardi 5725 (1994);

d)

ISO-standardi 2859 (1985);

e)

ISO-standardi 542 (1990).

2.1   Maatalouden bulkkituotteista tehtävää näytteenottoa koskeva protokolla

Näytteenotto bulkkituotteista (viljat, öljykasvien siemenet) olisi tehtävä ISO-standardeissa 6644 ja 13690 selostettujen yleisten näytteenottoperiaatteiden ja -menetelmien mukaisesti. Kun näytteenotto tapahtuu tuotevirrasta, olisi määriteltävä näytteenottojakso ISO-standardin 6644 mukaisesti seuraavasti: kokonaispurkuaika/osanäytteiden kokonaismäärä. Staattisessa näytteenotossa osanäytteet olisi kerättävä tietyistä näytteenottopaikoista. Tällaisten näytteenottopaikkojen olisi jakauduttava siten, että ne kattavat tasaisesti koko erän tilavuuden ISO-standardissa 13690 selostettujen periaatteiden mukaisesti. Osanäytteiden tai näytteenottopaikkojen (paikat, joista kokoomanäytteen muodostamisessa käytettävät osanäytteet sekä talletettavat osanäytteet otetaan) määrä määritetään erän koon mukaan seuraavasti:

Erän koko tonneina

Kokoomanäytteen koko kilogrammoina

Osanäytteiden määrä

≤ 50

5

10

100

10

20

250

25

50

≥ 500

50

100

Kun erä on kooltaan 50–500 tonnia, kokoomanäytteen koon olisi oltava 0,01 % koko erän koosta. Kun erä on kooltaan alle 50 tonnia, kokoomanäytteen koon olisi oltava 5 kg. Kun erä on kooltaan yli 500 tonnia, kokoomanäytteen koon olisi oltava 50 kg. Jokaisella näytteenottokerralla (systemaattinen näytteenotto) tai jokaisesta näytteenottopaikasta (staattinen näytteenotto) olisi otettava 1 kg:n suuruinen osanäyte, joka jaetaan kahteen 0,5 kg:n suuruiseen osaan. Näistä osista toinen käytetään osanäytteenä kokoomanäytteen muodostamista varten ja toinen varastoidaan talletettuna osanäytteenä.

Näytteenotto viljanjyviä suuremmista tuotteista (kuten hedelmistä, juurakoista tai perunoista) olisi suoritettava ISO-standardin 2859 mukaisesti. Näytteenotto öljykasvien siemenistä olisi suoritettava ISO-standardin 542 mukaisesti.

2.2   Analyysinäytteiden valmisteluprotokolla

On suositeltavaa käyttää monivaiheista protokollaa, jotta voidaan minimoida kustannukset ja maksimoida tilastollinen voima ennalta määritettyjen hyväksymisrajojen mukaisesti.

Ensi vaiheessa yhdistetään ja sekoitetaan perusteellisesti 2.1 kohdan mukaisesti kerätyt osanäytteet noudattaen ISO-standardeissa 13690 ja 6644 selostettuja menettelyjä ja muodostetaan näin niistä kokoomanäyte.

Kokoomanäytteestä muodostetaan ISO-standardeissa 13690 ja 6644 selostettuja menettelyjä soveltaen analyysinäyte, joka analysoidaan V jaksossa kuvattuja ’analyyttisten testien protokollia/testausmenetelmiä’ soveltaen muuntogeenisten organismien esiintymisen selvittämiseksi. Jos analyysin tulos on lähellä vahvistettua kynnysarvoa (kynnysarvo ± 50 %), voi olla tarpeen estimoida siihen liittyvä epävarmuus (epävarmuuden estimointiprotokolla esitetään 2.3 kohdassa).

2.3   Epävarmuuden estimointiprotokolla

Jos talletettuja osanäytteitä on 20 tai vähemmän, kuten pienten erien tapauksessa, olisi analysoitava yksitellen kaikki näytteet ja tehtävä päätös merkitsemisestä.

Jos talletettuja osanäytteitä on enemmän kuin 20, olisi valittava satunnaisesti 20 näytettä ja analysoitava ne yksitellen muuntogeenisten organismien esiintymisen selvittämiseksi. Näistä 20 näytteestä saatujen analyysitulosten perusteella estimoidaan, kuinka paljon erä sisältää muuntogeenisiä organismeja. Lisäksi estimoidaan erään liittyvä epävarmuus keskihajontana ilmaistuna. Jos epävarmuustaso, joka saadaan 20 näytteen analyysin perusteella, on hyväksyttävissä, jäljellä olevien talletettujen osanäytteiden lisäanalyysi ei ole tarpeen. Jos sen sijaan epävarmuustaso ei ole hyväksyttävissä, olisi analysoitava lisää jäljellä olevia talletettuja osanäytteitä.

Analysoitavien lisänäytteiden määrä olisi määritettävä tapauskohtaisesti sen mukaan, mikä on ensimmäisten 20 näytteen analyysin perusteella estimoitu epävarmuuden taso.

Sekventiaalinen analyysiprosessi voidaan lopettaa, kun jompikumpi tai molemmat seuraavista ehdoista täyttyvät:

Erän sisältämä estimoitu muuntogeenisten organismien määrä (analysoitujen talletettujen osanäytteiden sisältämien muuntogeenisten organismien määrien keskiarvo) ylittää tai alittaa vahvistetun kynnysarvon ± 50 prosenttia tästä arvosta.

Epävarmuus, joka liittyy mitattuun erän sisältämän muuntogeenisten organismien määrään, saavuttaa hyväksyttävissä olevan tason (± 50 % analyysitulosten keskiarvosta).

Kun kaikki näytteet on testattu, olisi tehtävä päätös merkitsemisestä.

2.4   Elintarvike- ja rehutuotteiden näytteenottoprotokolla

Näytteenotto esipakatuista elintarvike- ja rehutuotteista olisi suoritettava ISO-standardissa 2859 selostettuja menettelyjä noudattaen.

Näytteenotto elintarvike- ja rehutuotteista, joita ei ole esipakattu, olisi suoritettava 2.1 kohdassa selostettua protokollaa noudattaen.

V   ANALYYTTISTEN TESTIEN PROKOLLAT/TESTAUSMENETELMÄT

1.   Asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 vahvistettu yhteisön vertailulaboratorio sekä laboratoriot, jotka jäsenvaltiot ovat nimenneet ENGL-verkostoon, antavat lisäopastusta ja -apua tämän suosituksen soveltamisalaan kuuluvia testausmenetelmiä koskevissa kysymyksissä.

2.   Laboratorioita koskevat vaatimukset

Jäsenvaltioiden laboratoriot, jotka tekevät analyyseja tämän suosituksen mukaisesti, olisi akkreditoitava standardin EN ISO/IEC 17025/1999 mukaisesti tai sertifioitava asianmukaista järjestelmää noudattaen, ja niiden olisi osallistuttava säännöllisesti kansallisesti tai kansainvälisesti hyväksyttyjen laboratorioiden ja/tai kansallisten tai kansainvälisten organisaatioiden järjestämiin taikka koordinoimiin pätevyydentestausohjelmiin.

Elintarvikkeet, jotka annetaan analysoitaviksi tämän suosituksen mukaisesti, olisi annettava laboratorioille, jotka ovat direktiivin 93/99/ETY 3 artiklan säännösten mukaisia.

Näytteiden analyyttinen tutkiminen olisi suoritettava eurooppalaisen standardiehdotuksen prEN ISO 24276:2002 yleisten laboratorioita ja menettelyjä koskevien vaatimusten mukaisesti.

3.   Analyysinäytteiden valmistelu

Näytteitä otettaessa tavoitteena on edustavan ja homogeenisen laboratorionäytteen aikaansaaminen ilman, että aiheutetaan sekundääristä kontaminaatiota. Jäsenvaltioiden olisi sovellettava eurooppalaisia standardiehdotuksia prEN ISO 24276:2002 ja prEN ISO 21571:2002, joissa esitetään menetelmiä laboratorionäytteen homogenisointia, laboratorionäytteen testinäytteeksi pienentämistä, testinäytteen valmistelua ja kohteena olevan analyytin erottamista varten.

Siemennäytteet olisi valmistettava siementen testausta koskevien kansainvälisten sääntöjen (ISTA) mukaisesti. Lisäysaineiston näytteet olisi valmistettava nykyisin käytössä olevien kansainvälisten menetelmien mukaisesti, jos tällaisia menetelmiä on olemassa.

4.   Analyyttinen testaus

Nykyinen tieteellinen tietämys ei mahdollista kaikkien markkinoille saatettaviksi hyväksyttyjen muuntogeenisten organismien tai muuntogeenisistä organismeista valmistettujen elintarvike- ja rehuaineiden osoittamista ja kvantifiointia yhtä menetelmää käyttäen.

Useat eri testausmenetelmät tuottavat todennäköisesti yhtä luotettavia tuloksia. Menetelmänä voi olla jokin seuraavista tai niiden yhdistelmä:

a)

laadulliset menetelmät, jotka voivat olla tapahtuma-, konstrukti- tai geenielementtispesifisiä;

b)

määrälliset menetelmät, jotka voivat olla tapahtuma-, konstrukti- tai geenielementtispesifisiä.

Testauksessa voi olla tarkoituksenmukaista käyttää ensin seulontamenetelmää, jolla selvitetään, onko näytteessä muuntogeenisiä organismeja vai ei. Jos seulontamenetelmällä saadaan positiivinen tulos, olisi käytettävä tietylle geenikonstruktille ja/tai tietylle transformaatiotapahtumalle spesifisiä menetelmiä. Jos markkinoilla on eri muuntogeenisiä organismeja, jotka sisältävät saman geenikonstruktin, on erittäin suositeltavaa käyttää tapahtumaspesifistä menetelmää. Määrällisen analyysin tulokset olisi esitettävä muuntogeenisen DNA:n kopiomäärän prosentuaalisena osuutena kohteena olevan taksonin spesifisestä DNA:n kopiomäärästä, laskettuna haploideina genomeina. Laboratorioiden olisi aina kun se on mahdollista käytettävä kansainvälisesti hyväksyttyjen vaatimusten (esim. ISO 5725/1994 tai IUPAC:n yhdenmukaistettu protokolla) mukaisesti validoitua menetelmää, ja analyysissa olisi käytettävä sertifioitua vertailumateriaalia.

Ajantasainen luettelo validoiduista menetelmistä, mukaan luettuina Codex Alimentarius -säännöstöön ilmoitetut validoidut menetelmät, on saatavilla osoitteessa (http://biotech.jrc.it).

5.   Validoitujen menetelmien puuttuminen

Jos jossakin tapauksessa ei ole olemassa validoitua menetelmää esimerkiksi sen testaamiseksi, onko näytteessä muuntogeenisiä organismeja vai ei, jäsenvaltioiden laboratorioiden olisi itse suoritettava menetelmän validointi kansainvälisesti hyväksyttyjen vaatimusten mukaisesti. Jos analysoitavaa matriisia varten ei ole käytettävissä validoitua menetelmää, olisi valittava osoitteessa http://biotech.jrc.it olevasta tietokannasta menetelmä, joka on validoitu samankaltaista matriisia tai raaka-ainetta käyttäen. Tällaisen menetelmän toimivuus olisi ennen sen käyttöönottoa testattava analyysikohteena olevan matriisin kanssa.

6.   Analyysien tulosten esittäminen ja tulkinta

Laadullisten menetelmien yhteydessä havaitsemisraja (LOD) on analyytin pienin määrä, joka voidaan luotettavasti osoittaa kohteena olevan taksonin tietystä genomin kopioiden määrästä.

Määrällisten menetelmien yhteydessä määritysraja (LOQ) on analyytin pienin määrä, joka voidaan luotettavasti kvantifioida kohteena olevan taksonin tietystä genomin kopioiden määrästä. Määrällisen analyysin tulokset olisi esitettävä muuntogeenisen DNA:n kopiomääränä suhteessa kohteena olevan taksonin spesifiseen DNA:n kopiomäärään, laskettuna haploideina genomeina. Jos muuntogeenisen kohdesekvenssin määrä on alle määritysrajan, tulokset esitetään ainoastaan laadullisesti.

Tulokset olisi tulkittava eurooppalaisessa standardiehdotuksessa prEN ISO 24276:2002 annettujen ohjeiden mukaisesti.

VI   LOPPUSÄÄNNÖKSET

Näytteenotto- ja osoittamismenetelmiä sekä asiaankuuluvia protokollia ja asiakirjoja olisi kehitettävä ja parannettava edelleen siten, että otetaan huomioon mahdolliset muutokset niissä kynnyksissä ja kynnysarvoissa, jotka on vahvistettu asetuksen (EY) N:o 1829/2003 12, 24 ja 47 artiklassa, direktiivin 2001/18/EY 21 artiklan 2 ja 3 kohdassa ja muussa yhteisön lainsäädännössä. Lisäksi olisi otettava huomioon asetuksen (EY) N:o 1830/2003 12 artiklan mukaisesti laadittu kertomus kyseisen asetuksen täytäntöönpanosta, teknologian edistysaskeleet ja kansainvälisillä foorumeilla tapahtuva kehitys.

Tehty Brysselissä 4 päivänä lokakuuta 2004.

Komission puolesta

Margot WALLSTRÖM

Komission jäsen


(1)  EUVL L 268, 18.10.2003, s. 24.

(2)  EUVL L 106, 17.4.2001, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1830/2003.

(3)  Asiaankuuluvat tiedot muuntogeenisistä organismeista, jotka eivät ole sallittuja EU:ssa, olisi asetuksen (EY) N:o 1830/2003 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti sisällytettävä keskusrekisteriin, sikäli kuin tällaiset tiedot ovat saatavilla.


Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

24.11.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 348/27


ETSK:n TYÖJÄRJESTYKSEN KODIFIOITU TOISINTO

(voimaantulo 24 päivänä lokakuuta 2004)

(2004/788/EY, Euratom)

Käsillä olevassa laitoksessa sovitetaan yhteen

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean työjärjestys, jonka täysistunto hyväksyi 17. heinäkuuta 2002 (EYVL L 268, 4.10.2002), sekä

seuraaviin asiakirjoihin perustuvat muutokset:

(1)

27. helmikuuta 2003 tehdyt muutokset Euroopan talous- ja sosiaalikomitean työjärjestykseen

(2)

31. maaliskuuta 2004 tehdyt muutokset Euroopan talous- ja sosiaalikomitean työjärjestykseen.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean pääsihteeristö on laatinut tämän laitoksen, jossa on koottu yhteen ETSK:n täysistunnon hyväksymät muutokset. Työjärjestyksen muutetut määräykset on merkitty artiklan numeron viereen sijoitetuilla suluilla, joiden sisällä on edellä lueteltujen muutoksien numerointia vastaava numero.

JOHDANTO

1.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea edustaa järjestäytyneeseen kansalaisyhteiskuntaan kuuluvia talous- ja yhteiskuntaelämän eri aloja. Komitea on perustettu vuonna 1957 allekirjoitetulla Rooman sopimuksella, ja se on neuvoa-antava elin.

2.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean neuvoa-antava tehtävä antaa komitean jäsenille ja heidän edustamilleen organisaatioille mahdollisuuden osallistua yhteisön päätöksentekoprosessiin. Näkemykset ovat toisinaan täysin vastakkaisia, ja jäsenet käyvät jatkuvasti vuoropuhelua. Tämä edellyttää sekä tavanomaisten työmarkkinaosapuolien eli työnantajien (ryhmä I) ja työntekijöiden (ryhmä II) että muiden yhteiskunnallis-ammatillisten etupiirien (ryhmä III) osallistumista. Asiantuntemus, vuoropuhelu ja pyrkimys lähentää näkemyksiä voivat parantaa yhteisön poliittisten päätösten laatua ja uskottavuutta, sillä ne auttavat kansalaisia ymmärtämään ja hyväksymään entistä paremmin päätökset, ja ne lisäävät demokratian kannalta välttämätöntä avoimuutta.

3.

Komitealla on erityistehtävä yhteisön toimielinrakenteessa: se on järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustaja ja keskustelufoorumi sekä järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan ja unionin toimielinten välinen tärkeä yhdysside.

4.

Koska Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on samalla sekä asiakirjojen laadinta- että keskustelufoorumi, se vastaa osaltaan demokratian lisäämisestä Euroopan unionin rakennustyössä. Se pitää myös yllä suhteita yhteisön ulkopuolisten maiden talous- ja yhteiskuntaelämän etupiireihin. Näin komitea osallistuu todellisen eurooppalaisen tietoisuuden kehittämiseen.

5.

Jotta komitea voisi hoitaa tehtäviään moitteettomasti, se hyväksyi 17. heinäkuuta 2002 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 260 artiklan toisen kohdan mukaisesti seuraavan työjärjestyksen.

I OSASTO

KOMITEAN ORGANISAATI

I LUKU

Komitean asettaminen

1 artikla

1.

Komitean toimikausi on neljä vuotta.

2.

Jokaisen uuden nelivuotiskauden alussa ikäpuheenjohtaja kutsuu komitean koolle mahdollisuuksien mukaan viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun neuvoston nimeämät komitean jäsenet ovat saaneet valintansa tiedoksi.

2 artikla

1.

Komitea koostuu seuraavista jäsenten muodostamista elimistä: täysistunto, työvaliokunta, puheenjohtaja ja erityisjaostot.

2.

Komitea on jaettu kolmeen ryhmään, joiden muodostaminen ja tehtävät määritellään 27 artiklassa.

II LUKU

Työvaliokunta

3 artikla (2)

1.

Työvaliokunta muodostuu 37 jäsenestä siten, että kaikki jäsenvaltiot ovat siinä edustettuna.

2.

Työvaliokunnan muodostavat

a)

puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja 25 jäsentä, jotka täysistunto valitsee suorilla vaaleilla;

b)

ryhmien kolme puheenjohtajaa, jotka valitaan 27 artiklan mukaisesti;

c)

erityisjaostojen kuusi puheenjohtajaa.

3.

Puheenjohtaja valitaan vuorotellen kolmen ryhmän jäsenten joukosta.

4.

Puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat eivät voi toimia tehtävissään kahtena peräkkäisenä kaksivuotiskautena.

5.

Varapuheenjohtajat valitaan niiden kahden ryhmän jäsenten keskuudesta, joihin puheenjohtaja ei kuulu.

6.

Työvaliokunnan jäsenten vaalissa on noudatettava tämän artiklan 1 kohdan periaatetta ja otettava huomioon 27 artiklan nojalla muodostettujen ryhmien välinen tasapaino.

4 artikla

1.

Ensimmäisessä 1 artiklan mukaisesti pidettävässä ikäpuheenjohtajan johtamassa istunnossaan komitea valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan, kaksi varapuheenjohtajaa, erityisjaostojen puheenjohtajat ja ne työvaliokunnan jäsenet, jotka eivät ole ryhmien puheenjohtajia, seuraaviksi kahdeksi vuodeksi komitean asettamispäivästä lähtien.

2.

Ikäpuheenjohtajan johdolla voidaan käsitellä vain edellä mainittuja henkilövaaleja.

5 artikla

Eroava puheenjohtaja kutsuu koolle istunnon, jossa valitaan komitean työvaliokunta nelivuotiskauden toiseksi kaksivuotiskaudeksi. Istunto pidetään eroavan puheenjohtajan johdolla sen kuukauden täysistunnon aluksi, jolloin ensimmäiseksi kaksivuotiskaudeksi valitun työvaliokunnan toimikausi päättyy.

6 artikla

1.

Komitea voi muodostaa jäsentensä keskuudesta vaalivaliokunnan, jossa on yksi edustaja kutakin jäsenvaltiota kohden ja joka kirjaa ehdokkuudet ja esittelee täysistunnolle ehdokaslistat 3 artiklan määräysten mukaisesti.

2.

Komitea äänestää työvaliokunnan ja puheenjohtajiston ehdokaslistasta tai -listoista tämän artiklan määräysten mukaisesti.

3.

Komitea valitsee ne työvaliokunnan jäsenet, jotka eivät ole ryhmien ja erityisjaostojen puheenjohtajia, äänestämällä tarvittaessa useammin kuin kerran yhdestä tai useammasta useita nimiä käsittävästä listasta.

4.

Ainoastaan sellaiset kokoomalistat voidaan hyväksyä äänestykseen, jotka täyttävät 3 artiklan määräykset ja joihin on liitetty kunkin ehdokkaan ilmoitus suostumisesta ehdokkaaksi.

5.

Työvaliokunnan jäseniksi tulevat valituksi sillä listalla olevat jäsenet, joka saa eniten hyväksyttyjä ääniä ja äänistä vähintään neljäsosan.

6.

Tämän jälkeen täysistunto valitsee tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti valittujen työvaliokunnan jäsenten keskuudesta komitean puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat yksinkertaisella äänten enemmistöllä.

7.

Sen jälkeen komitea valitsee erityisjaostojen puheenjohtajat yksinkertaisella äänten enemmistöllä.

8.

Lopuksi komitea äänestää työvaliokunnasta kokonaisuudessaan. Puolesta annettuja ääniä on oltava vähintään kaksi kolmasosaa hyväksytyistä äänistä.

7 artikla

Silloin kun työvaliokunnan jäsen ei kykene hoitamaan tehtäviään tai 70 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, hänen tilalleen valitaan uusi jäsen työjärjestyksen 6 artiklan mukaisesti jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

8 artikla (2)

1.

Puheenjohtaja kutsuu työvaliokunnan koolle omasta aloitteestaan tai kymmenen työvaliokunnan jäsenen pyynnöstä.

2.

Jokaisesta työvaliokunnan kokouksesta tehdään pöytäkirja, jonka työvaliokunta hyväksyy.

3.

Työvaliokunta laatii omat toimintasääntönsä.

4.

Työvaliokunta määrittää komitean sisäisen organisaation ja toimintatavat ja antaa työjärjestyksen täytäntöönpanomääräykset.

5.

Työvaliokunnalla ja puheenjohtajalla on varainhoitoasetuksessa ja työjärjestyksessä määrätyt budjetti- ja rahoitusvaltuudet.

6.

Työvaliokunta antaa jäsenten ja 18 artiklan nojalla valtuutettujen sijaisten matkakorvausten ja päivärahojen maksamista koskevat täytäntöönpanomääräykset sekä vahvistaa 23 artiklan nojalla nimetyille asiantuntijoille maksettavat päivärahat noudattaen talousarvio- ja rahoitusmenettelyihin liittyviä määräyksiä.

7.

Työvaliokunnalla on poliittinen vastuu komitean yleisestä johtamisesta. Se valvoo erityisesti, että komitean, sen elinten ja sen henkilökunnan toiminta on komitean institutionaalisen roolin mukaista.

8.

Työvaliokunta vastaa henkilöstö-, budjetti- ja teknisten resurssien asianmukaisesta käytöstä komitean täyttäessä tehtäviä, jotka sille on perustamissopimuksessa määrätty. Työvaliokunta osallistuu erityisesti talousarviomenettelyyn ja sihteeristön organisointiin.

9.

Työvaliokunta voi muodostaa keskuudestaan väliaikaisia ryhmiä tutkimaan kaikkia toimivaltaansa kuuluvia kysymyksiä. Muutkin jäsenet voivat osallistua näiden ryhmien työskentelyyn paitsi kun käsitellään virkamiesten nimittämistä.

10.

Työvaliokunta käsittelee puolivuosittain komitean lausuntojen tuottamia jatkotoimia koskevan kertomuksen.

11.

Työvaliokunta päättää jäsenen tai pääsihteerin pyynnöstä tämän työjärjestyksen ja sen täytäntöönpanomääräysten tulkinnasta. Sen päätökset ovat sitovia paitsi jos asia viedään täysistunnon käsiteltäväksi, jolloin täysistunnon päätös on lopullinen.

12.

Kun komitea asetetaan uudelleen nelivuotiskautensa päätyttyä, eroava työvaliokunta huolehtii juoksevista asioista uuden komitean ensimmäiseen kokoukseen asti.

9 artikla

Toimielinten välisen yhteistyön puitteissa työvaliokunta voi valtuuttaa puheenjohtajan tekemään yhteistyösopimuksia Euroopan unionin toimielinten ja elinten kanssa.

10 artikla (2)

1.

Muodostetaan budjettiryhmä, joka avustaa työvaliokuntaa budjetti- ja rahoitusasioita koskevien valtuuksien käytössä.

2.

Budjettiryhmän puheenjohtajana toimii toinen komitean kahdesta varapuheenjohtajasta komitean puheenjohtajan alaisuudessa. Budjettiryhmä muodostuu yhdeksästä jäsenestä, jotka työvaliokunta nimeää ryhmien ehdotuksesta.

3.

Työvaliokunta voi tietyissä kysymyksissä siirtää päätäntävaltansa budjettiryhmälle.

4.

Budjettiryhmän yksimielisesti hyväksymät ehdotukset jätetään työvaliokunnan hyväksyttäväksi ilman keskustelua.

5.

Budjettiryhmä osallistuu talousarvion tekemiseen ja varmistaa sen asianmukaisen toteutuksen.

6.

Budjettiryhmän puheenjohtaja osallistuu budjettivallan käyttäjien kanssa käytäviin neuvotteluihin ja tekee niistä selkoa työvaliokunnalle.

7.

Budjettiryhmän tehtäviin kuuluu puheenjohtajan, työvaliokunnan ja komitean avustaminen niiden tehtävissä ja yksiköiden valvonta.

10 a artikla (2)

1.

Muodostetaan viestintäryhmä, jonka tehtävänä on edistää komitean viestintästrategiaa ja vastata sen seurannasta.

2.

Viestintäryhmän puheenjohtajana toimii toinen komitean kahdesta varapuheenjohtajasta komitean puheenjohtajan alaisuudessa. Viestintäryhmä muodostuu yhdeksästä jäsenestä, jotka työvaliokunta nimeää ryhmien ehdotuksesta.

III LUKU

Puheenjohtajisto ja puheenjohtaja

11 artikla

1.

Puheenjohtajiston muodostavat puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa.

2.

Komitean puheenjohtajisto kokoontuu ryhmien puheenjohtajien kanssa valmistelemaan työvaliokunnan ja täysistunnon työskentelyä. Kokouksiin voidaan kutsua asianomaisten erityisjaostojen puheenjohtajat, milloin tämä on tarpeen tai suotavaa.

3.

Puheenjohtajisto kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa ryhmien ja erityisjaostojen puheenjohtajien kanssa suunnittelemaan komitean toimintaa.

12 artikla

1.

Puheenjohtaja johtaa komitean toimintaa perussopimusten ja tämän työjärjestyksen mukaisesti.

2.

Puheenjohtaja tekee jatkuvasti yhteistyötä varapuheenjohtajien kanssa. Puheenjohtaja voi toimivaltansa puitteissa osoittaa heille erikseen määriteltyjä tehtäviä ja vastuualueita.

3.

Puheenjohtaja voi antaa pääsihteerille erikseen määriteltyjä, määräaikaisia tehtäviä.

4.

Puheenjohtaja edustaa komiteaa sen suhteissa ulkopuolisiin tahoihin. Tietyissä tapauksissa hän voi siirtää nämä valtuudet varapuheenjohtajalle tai jollekin komitean jäsenelle.

5.

Puheenjohtaja antaa komitealle kertomuksen komitean nimissä täysistuntojen välillä toteuttamistaan toimista. Näistä kertomuksista ei käydä keskustelua.

6.

Vastavalittu puheenjohtaja esittelee täysistunnolle työohjelmansa koko toimikaudekseen. Toimikautensa päättyessä hän esittelee vastaavasti saavutetut tulokset.

Näistä kahdesta selonteosta voidaan käydä keskustelu täysistunnossa.

13 artikla (2)

Varapuheenjohtajista toinen on budjettiryhmän ja toinen viestintäryhmän puheenjohtaja. He harjoittavat tehtäviään puheenjohtajan alaisuudessa.

IV LUKU

Erityisjaostot

14 artikla

1.

Komiteassa on kuusi erityisjaostoa. Täysistunto voi työvaliokunnan esityksestä perustaa muita erityisjaostoja perussopimuksissa tarkoitettuja aloja varten.

2.

Komitea muodostaa erityisjaostot järjestäytymisistunnossa jokaisen uuden nelivuotiskauden alussa.

3.

Luettelo erityisjaostoista ja niiden vastuualueista voidaan tarkistaa jokaisen uuden nelivuotiskauden alussa.

15 artikla

1.

Komitea päättää erityisjaostojen jäsenmäärästä työvaliokunnan esityksen perusteella.

2.

Puheenjohtajaa lukuun ottamatta jokaisen komitean jäsenen on oltava ainakin yhden erityisjaoston jäsen.

3.

Jäsen ei voi kuulua useampaan kuin kahteen erityisjaostoon. Työvaliokunta voi kuitenkin sallia poikkeuksen tästä säännöstä, jos on tarpeellista taata jäsenvaltioiden tasapuolinen edustus.

4.

Komitea nimittää erityisjaostojen jäsenet kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Uudelleenvalinta on mahdollinen.

5.

Erityisjaoston jäseniä korvattaessa noudatetaan samaa menettelyä kuin heitä nimitettäessä.

16 artikla (2)

1.

Erityisjaoston työvaliokunta valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan, ja se muodostuu kahdestatoista jäsenestä, joihin sisältyvät puheenjohtaja ja kolme varapuheenjohtajaa, yksi kustakin ryhmästä.

2.

Komitea valitsee erityisjaostojen puheenjohtajat ja niiden työvaliokuntien muut jäsenet.

3.

Puheenjohtaja ja työvaliokunnan muut jäsenet voidaan valita uudelleen.

4.

Kolmen erityisjaoston puheenjohtajuuksiin sovelletaan ryhmien välistä vuorotteluperiaatetta kahden vuoden välein. Millään ryhmällä ei voi olla saman erityisjaoston puheenjohtajuutta yli neljää vuotta peräkkäin.

17 artikla

1.

Erityisjaostojen tehtävänä on valmistella lausuntoja tai tiedonantoja niille osoitetuista aiheista työjärjestyksen 32 artiklan määräysten mukaisesti.

2.

Erityisjaosto voi muodostaa keskuudestaan valmistelu- tai toimitusryhmän tai nimetä yksin työskentelevän ainoan esittelijän käsitelläkseen aiheita, jotka sille on osoitettu. Esittelijä vastaa lausunnon seurannasta senkin jälkeen, kun lausunto on hyväksytty täysistunnossa, ja antaa asiasta aikanaan selvityksen erityisjaostolle.

3.

Esittelijät ja tarvittaessa apulaisesittelijät nimetään ja valmistelu- ja toimitusryhmät muodostetaan ryhmien ehdotusten perusteella.

4.

Valmisteluryhmästä voi tulla pysyvä rakenne ainoastaan poikkeuksellisesti, jolloin tähän tarvitaan työvaliokunnan hyväksyntä etukäteen kyseistä kaksivuotiskautta varten.

18 artikla

1.

Esteellinen komitean jäsen voi valtuuttaa sijaisen edustamaan itseään valmisteluryhmien kokouksissa.

2.

Sijaisen nimi ja asema on ilmoitettava komitean työvaliokunnalle valtuutuksen vahvistamiseksi.

3.

Sijaisen tehtävät valmisteluryhmässä ovat samat kuin hänet valtuuttaneen jäsenen.

V LUKU

Alakomiteat ja yleisesittelijä

19 artikla (2)

1.

Komitea voi työvaliokuntansa aloitteesta poikkeustapauksessa muodostaa keskuudestaan alakomiteoita. Niiden tehtävänä on valmistella ensin työvaliokunnan, sitten komitean käsiteltäväksi lausunto- tai tiedonantoluonnos ehdottoman laaja-alaisista yleisluonteisista kysymyksistä.

2.

Täysistuntojen välisenä aikana työvaliokunta voi muodostaa alakomiteoita edellyttäen, että komitea vahvistaa niiden muodostamisen jälkikäteen. Alakomitea voidaan muodostaa vain yhden aiheen käsittelyä varten. Alakomitean toiminta päättyy automaattisesti, kun komiteassa on äänestetty sen valmistelemasta lausunto- tai tiedonantoluonnoksesta.

3.

Kun käsiteltävä kysymys kuuluu useamman erityisjaoston vastuualueeseen, alakomitea muodostetaan kyseisten erityisjaostojen jäsenistä.

4.

Eritysjaostoja koskevat säännöt koskevat vastaavasti alakomiteoita.

20 artikla

Komitea voi nimetä yleisesittelijän mille tahansa käsiteltävänä olevalle asialle.

VI LUKU

Seurantaryhmät, kuulemiset, asiantuntijat

21 artikla

1.

Komitea voi muodostaa seurantaryhmiä, milloin käsiteltävän aiheen luonne, laajuus ja sisältö edellyttävät erityisen joustavia työmenetelmiä, menettelytapoja ja välineitä.

2.

Seurantaryhmien perustamisesta päättää täysistunto, joka vahvistaa ryhmien yhteisesti tai jonkin eritysjaoston yksinkin tekemästä esityksestä tehdyn työvaliokunnan päätöksen.

3.

Seurantaryhmän perustamisesta päätettäessä on määriteltävä ryhmän tarkoitus, rakenne, kokoonpano, toimiaika ja toimintasäännöt.

22 artikla

Jos tiettyä aihepiiriä koskeva kysymys katsotaan riittävän tärkeäksi, komitean eri elimet ja työrakenteet voivat kutsua komitean ulkopuolisia henkilöitä kuultavaksi. Mikäli tästä aiheutuu ylimääräisiä kustannuksia, asianomaisen elimen tai rakenteen on haettava etukäteen lupa työvaliokunnalta ja tarkennettava, mitkä aiheen kohdat sen mielestä vaativat turvautumista ulkopuoliseen apuun.

23 artikla

Sikäli kuin tiettyjen asioiden valmistelun kannalta on tarpeen, puheenjohtaja voi joko omasta aloitteestaan tai ryhmien, erityisjaostojen tai esittelijöiden ehdotuksesta nimetä asiantuntijoita työvaliokunnan 8 artiklan 6 kohdan määräysten nojalla vahvistamien sääntöjen mukaisesti.

VII LUKU

Neuvoa-antavat valiokunnat

24 artikla (2)

1.

Komitea voi muodostaa neuvoa-antavia valiokuntia. Ne koostuvat komitean jäsenistä ja sellaisten järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan alojen nimetyistä edustajista, jotka komitea haluaa kutsua mukaan työskentelyyn.

2.

Kyseisten valiokuntien perustamisesta päättää täysistunto vahvistamalla työvaliokunnan tekemän päätöksen. Valiokuntien perustamista koskevassa päätöksessä tulee määritellä niiden tarkoitus, rakenne, kokoonpano, kesto ja toimintasäännöt.

3.

Tämän artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti voidaan perustaa neuvoa-antava valiokunta ”teollisuuden muutokset” (CCMI), joka koostuu komitean sekä hiili- ja teräsalaa edustavien toimialajärjestöjen ja siihen liittyvien alojen nimetyistä edustajista. Kyseisen valiokunnan puheenjohtajan tulee olla komitean työvaliokunnan jäsen. Hänet valitaan työvaliokunnan 25 jäsenen joukosta, joihin viitataan tämän työjärjestyksen 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa.

VIII LUKU

Vuoropuhelu unionin ja unionin ulkopuolisten maiden talous- ja yhteiskuntaelämän organisaatioiden kanssa

25 artikla

1.

Komitea voi ylläpitää työvaliokunnan aloitteesta järjestelmällisiä suhteita Euroopan unionin ja unionin ulkopuolisten maiden talous- ja sosiaalineuvostoihin ja niitä vastaaviin organisaatioihin sekä kansalaisyhteiskuntaan kuuluviin talous- ja yhteiskuntaelämän organisaatioihin.

2.

Komitea toteuttaa myös toimia, joiden tavoitteena on edistää talous- ja sosiaalineuvostojen ja niitä vastaavien organisaatioiden perustamista maihin, joissa niitä ei vielä ole.

26 artikla

1.

Komitea voi työvaliokunnan ehdotuksesta asettaa valtuuskuntia pitääkseen yllä suhteita Euroopan unionin ulkopuolisten maiden tai maaryhmittymien järjestäytyneeseen kansalaisyhteiskuntaan kuuluviin talous- ja yhteiskuntaelämän eri alojen edustajiin.

2.

Komitea ja ehdokasvaltioiden järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan osapuolet tekevät yhteistyötä neuvoa-antavissa sekakomiteoissa, jos assosiaationeuvostot ovat asettaneet sellaisia. Muutoin yhteistyötä tehdään yhteysryhmissä.

IX LUKU

Ryhmät ja eturyhmät

27 artikla

1.

Komitea muodostaa kolme ryhmää, jotka edustavat työnantajia, työntekijöitä ja muita järjestäytyneeseen kansalaisyhteiskuntaan kuuluvia talous- ja yhteiskuntaelämän eri aloja.

2.

Ryhmät valitsevat puheenjohtajansa ja varapuheenjohtajansa. Ryhmät osallistuvat komitean ja sen elinten työskentelyn valmisteluun, organisointiin ja koordinointiin sekä näiden tiedotustoimintaan. Niillä on omat sihteeristönsä.

3.

Ryhmien puheenjohtajat ovat työvaliokunnan jäseniä 3 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti.

4.

Ryhmien puheenjohtajat avustavat komitean puheenjohtajistoa toimintalinjojen muotoilussa ja tarpeen tullen menojen valvonnassa.

5.

Ryhmien puheenjohtajat kokoontuvat komitean puheenjohtajiston kanssa valmistelemaan työvaliokunnan ja täysistunnon työskentelyä.

6.

Ryhmät tekevät täysistunnolle ehdotuksia 6 artiklan 7 kohdan mukaisesti tapahtuvan erityisjaostojen puheenjohtajien ja 16 artiklan mukaisesti tapahtuvan erityisjaostojen työvaliokuntien valinnan tekemiseksi.

7.

Ryhmät tekevät ehdotuksia työvaliokunnan 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti asettaman budjettiryhmän muodostamiseksi.

8.

Ryhmät tekevät ehdotuksia täysistunnon 21 ja 24 artiklan mukaisesti asettamien seurantaryhmien ja neuvoa-antavien valiokuntien muodostamiseksi.

9.

Ryhmät tekevät ehdotuksia 26 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti asetettavien valtuuskuntien ja neuvoa-antavien sekakomiteoiden muodostamiseksi.

10.

Ryhmät tekevät 17 artiklan 3 kohdan mukaisesti ehdotuksia esittelijöiden nimeämiseksi ja erityisjaostojen asettamien valmistelu- ja toimitusryhmien muodostamiseksi.

11.

Ryhmät ottavat tämän artiklan 6–10 kohtaa sovellettaessa huomioon jäsenvaltioiden sekä talous- ja yhteiskuntaelämän eri osapuolten edustuksen komiteassa, toimivaltuudet sekä hyvän hallintotavan kriteerit.

12.

Jäsenet voivat liittyä ryhmiin vapaaehtoisesti sillä edellytyksellä, että kyseisen ryhmän jäsenet hyväksyvät heidän jäsenyytensä. Jäsen voi kuulua kerrallaan vain yhteen ryhmään.

13.

Pääsihteeristö antaa ryhmiin kuulumattomille jäsenille heidän tehtäviensä hoidon kannalta tarpeellista materiaalista ja teknistä apua. Komitean puheenjohtaja päättää ryhmiä kuultuaan ryhmiin kuulumattomien jäsenten osallistumisesta valmisteluryhmiin ja muiden sisäisten rakenteiden toimintaan.

28 artikla

1.

Komitean jäsenet voivat vapaaehtoisesti muodostaa eturyhmiä, jotka edustavat unionin järjestäytyneeseen kansalaisyhteiskuntaan kuuluvia talous- ja yhteiskuntaelämän eri aloja.

2.

Eturyhmään voi kuulua jäseniä komitean kolmesta ryhmästä. Jäsen voi liittyä kerrallaan vain yhteen eturyhmään.

3.

Eturyhmän perustamiseen tarvitaan työvaliokunnan hyväksyntä. Työvaliokunta ilmoittaa asiasta täysistunnolle.

II OSASTO

KOMITEAN TOIMINTA

I LUKU

Komitean kuuleminen

29 artikla

1.

Puheenjohtaja kutsuu komitean koolle valmistelemaan neuvoston, komission tai Euroopan parlamentin pyytämiä lausuntoja.

2.

Puheenjohtaja kutsuu komitean koolle työvaliokunnan esityksestä ja jäsenten enemmistön suostumuksella antamaan oma-aloitteisia lausuntoja Euroopan unionin toimivaltaan kuuluvista asioista.

30 artikla

29 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut lausuntopyynnöt osoitetaan komitean puheenjohtajalle. Puheenjohtaja organisoi komitean työskentelyn työvaliokunnan kanssa noudattaen mahdollisuuksien mukaan lausuntopyynnöissä asetettuja määräaikoja.

31 artikla

Komitea voi työvaliokunnan esityksestä päättää valmistella tiedonannon mistä tahansa Euroopan unionin toimintalinjoihin liittyvästä asiasta.

II LUKU

Työskentelyn organisointi

A.   Erityisjaostojen työskentely

32 artikla (1)

1.

Työvaliokunta nimeää 8 artiklan 4 kohdan mukaisesti lausuntoa tai tiedonantoa valmistelevan erityisjaoston. Jos käsiteltävä asia kuuluu selvästi tietyn erityisjaoston vastuualueeseen, puheenjohtaja nimeää kyseisen erityisjaoston ja ilmoittaa päätöksestään työvaliokunnalle.

2.

Jos erityisjaosto, jonka vastuualueeseen valmisteltava lausunto kuuluu, haluaa kuulla neuvoa-antavaa valiokuntaa ”teollisuuden muutokset” (CCMI) tai jos tämä haluaa ilmaista kantansa aiheesta, josta laadittavan lausunnon valmistelu on osoitettu erityisjaostolle, työvaliokunta voi valtuuttaa neuvoa-antavan valiokunnan laatimaan täydentävän lausunnon joko yhdestä tai useammasta lausuntopyynnön aihetta koskevasta seikasta. Työvaliokunta voi myös päättää asiasta oma-aloitteisesti. Työvaliokunta huolehtii komitean työskentelystä siten, että valiokunnan on mahdollista valmistella lausuntonsa riittävän ajoissa, jotta erityisjaosto voi ottaa sen huomioon.

Ainoastaan erityisjaoston toimivaltaan kuuluu lausunnon esittely komitealle. Sen on kuitenkin liitettävä neuvoa-antavan valiokunnan lausunto oman lausuntonsa liitteeksi.

3.

Komitean puheenjohtaja ilmoittaa erityisjaoston puheenjohtajalle päätöksen ja määräajan, jonka kuluessa erityisjaoston on saatettava työnsä päätökseen.

4.

Komitean puheenjohtaja ilmoittaa komitean jäsenille, mikä erityisjaosto on nimetty lausuntoa valmistelemaan, sekä päivämäärän, jolloin asia on täysistunnon esityslistalla.

33 artikla

Erityisjaostot eivät käsittele asioita yhdessä.

34 artikla

Puheenjohtaja voi yhteisymmärryksessä työvaliokunnan kanssa valtuuttaa erityisjaoston pitämään yhteiskokouksen Euroopan parlamentin valiokunnan, alueiden komitean valiokunnan tai komitean toisen erityisjaoston kanssa.

35 artikla

Erityisjaostot, jotka on tämän työjärjestyksen mukaisesti nimetty valmistelemaan tiettyä lausuntoa, kokoontuvat puheenjohtajansa kutsusta.

36 artikla

1.

Erityisjaostojen kokoukset valmistelee erityisjaoston puheenjohtaja yhteistyössä erityisjaoston työvaliokunnan kanssa.

2.

Kokousta johtaa erityisjaoston puheenjohtaja ja hänen poissa ollessaan toinen varapuheenjohtajista.

37 artikla

1.

Erityisjaoston kokous on päätösvaltainen, jos yli puolet siihen nimitetyistä jäsenistä on läsnä tai edustettuina.

2.

Jos kokous ei ole päätösvaltainen, puheenjohtaja keskeyttää istunnon. Hän päättää sen jatkamisesta sopivaksi katsomaansa aikaan, kuitenkin vielä samana päivänä. Kokous on tällöin päätösvaltainen riippumatta läsnä tai edustettuina olevien jäsenten lukumäärästä.

38 artikla

Erityisjaosto valmistelee lausuntonsa esittelijän ja tarvittaessa apulaisesittelijän esittämän lausuntoluonnoksen pohjalta.

39 artikla

1.

Erityisjaoston lausunto voi sisältää vain sellaisia tekstejä, jotka se on hyväksynyt tämän työjärjestyksen 56 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

2.

Hylätyt muutosehdotukset äänestystuloksineen liitetään lausuntoon, jos muutosehdotuksen tueksi on annettu äänestyksessä vähintään neljäsosa äänistä.

40 artikla

Erityisjaoston puheenjohtaja toimittaa erityisjaoston lausunnon ja siihen 39 artiklan mukaisesti liitetyt asiakirjat komitean puheenjohtajalle. Työvaliokunta esittää lausunnon mahdollisimman pikaisesti komitealle. Asiakirjat on lähetettävä komitean jäsenille hyvissä ajoin.

41 artikla

Jokaisesta erityisjaoston kokouksesta laaditaan suppea pöytäkirja. Pöytäkirja esitetään erityisjaoston hyväksyttäväksi.

42 artikla

Komitean puheenjohtaja voi työvaliokunnan tai mahdollisesti täysistunnon suostumuksella pyytää erityisjaostoa käsittelemään jonkin asian uudelleen, jos hän katsoo, että lausunnon valmistelussa ei ole noudatettu tämän työjärjestyksen määräyksiä tai että lisätutkimukset ovat tarpeen.

43 artikla

1.

Erityisjaostojen asiakirjat valmistellaan periaatteessa valmisteluryhmässä edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta 17 artiklan 2 kohdan määräysten soveltamista.

2.

Esittelijä tutkii, tarvittaessa yhden tai useamman apulaisesittelijän sekä asiantuntijan tukemana, kyseessä olevan asian, kokoaa esitetyt mielipiteet ja laatii tältä pohjalta lausuntoluonnoksen, joka toimitetaan erityisjaoston puheenjohtajalle.

3.

Valmisteluryhmissä ei järjestetä äänestyksiä.

B.   Täysistuntotyöskentely

44 artikla

Komitean kaikki jäsenet kokoontuvat täysistunnoissa.

45 artikla

1.

Puheenjohtaja valmistelee täysistunnot työvaliokunnan kanssa. Työvaliokunta kokoontuu ennen jokaista täysistuntoa sekä tarvittaessa istunnon aikana valmistellakseen asioiden käsittelyä.

2.

Työvaliokunta voi asettaa aikarajan jokaisesta lausunnosta täysistunnossa käytävälle yleiskeskustelulle.

46 artikla

1.

Komitean puheenjohtaja lähettää komitean puheenjohtajiston yhdessä ryhmien puheenjohtajien kanssa ehdottaman ja työvaliokunnan hyväksymän alustavan esityslistan kaikille komitean jäsenille sekä neuvostolle, komissiolle ja Euroopan parlamentille vähintään kaksi viikkoa ennen kyseisen täysistunnon alkua.

2.

Täysistunto hyväksyy esityslistan kokoontumisensa aluksi. Kun esityslista on hyväksytty, sen asiakohdat on käytävä läpi siinä istunnossa, jonka käsiteltäväksi ne on merkitty. Käsittelyn edellyttämät asiakirjat lähetetään jäsenille 40 artiklan mukaisesti.

47 artikla

1.

Komitea on päätösvaltainen, jos yli puolet sen jäsenistä on läsnä tai edustettuina.

2.

Jos komitea ei ole päätösvaltainen, puheenjohtaja keskeyttää istunnon. Hän päättää sen jatkamisesta sopivaksi katsomaansa aikaan, kuitenkin vielä saman täysistunnon kuluessa. Komitea on tällöin päätösvaltainen riippumatta läsnä tai edustettuina olevien jäsenten lukumäärästä.

48 artikla

Jos täysistunnossa on tarkoitus keskustella ajankohtaisaiheesta, puheenjohtajan on ilmoitettava kyseisestä asiakohdasta erikseen esityslistan hyväksymisen yhteydessä.

49 artikla

Komitea voi tehdä alustavaan esityslistaan muutoksia voidakseen käsitellä päätöslauselmaesityksiä, joita yksi tai useampi ryhmä on jättänyt voimassa olevan menettelyn mukaisesti.

50 artikla (2)

1.

Puheenjohtaja avaa istunnon, johtaa puhetta ja valvoo työjärjestyksen noudattamista. Varapuheenjohtajat avustavat puheenjohtajaa.

2.

Puheenjohtajan poissa ollessa varapuheenjohtajat toimivat hänen sijaisinaan. Jos varapuheenjohtajat ovat poissa, sijaisena toimii työvaliokunnan vanhin jäsen.

3.

Täysistunnon työskentely perustuu sen erityisjaoston esityksiin, jonka vastuualueeseen käsiteltävän asian valmistelu kuuluu.

4.

Jos erityisjaosto on hyväksynyt tekstin vastaäänittä, työvaliokunta voi ehdottaa täysistunnolle äänestystä ilman keskustelua. Tätä käytäntöä noudatetaan, jos vähintään 25 jäsentä ei ilmoita vastustavansa sitä.

5.

Jos teksti ei saa enemmistön ääniä täysistunnossa, komitean puheenjohtaja voi täysistunnon suostumuksella lähettää lausunnon takaisin siitä vastuussa olevaan erityisjaostoon uudelleen käsiteltäväksi tai nimetä yleisesittelijän, joka esittelee uuden lausuntoluonnoksen joko saman tai jonkin muun täysistunnon aikana.

51 artikla (2)

1.

Muutosehdotukset jätetään kirjallisina ja tekijöidensä allekirjoittamina sihteeristöön ennen täysistunnon avausta.

2.

Täysistunnon työskentelyn kitkattoman etenemisen takaamiseksi työvaliokunta päättää muutosehdotusten jättömenettelystä.

3.

Käsittelyyn hyväksytään kuitenkin myös muutosesitykset, jotka jätetään ennen kyseisen istunnon avausta, jos allekirjoittajina on vähintään viisitoista jäsentä.

4.

Muutosehdotuksista on käytävä ilmi, mitä tekstin osaa ne koskevat, ja ne on perusteltava lyhyesti.

5.

Yleensä täysistunto kuulee jokaisen muutosehdotuksen kohdalla vain muutoksen ehdottajaa, yhtä muutosta vastustavaa puhujaa ja esittelijää.

6.

Kun muutosehdotusta käsitellään, esittelijä voi muutosehdotuksen tekijän suostumuksella tehdä suullisesti kompromissiehdotuksia, joiden hyväksymisestä täysistunto äänestää.

7.

Kun on kyseessä vastalausunto, jonka tarkoituksena on erityisjaoston lausunnosta täysin eriävän mielipiteen esittäminen, työvaliokunnan tehtävänä on päättää erityisjaoston puheenjohtajan ja esittelijän kanssa, jätetäänkö tämä muutosehdotus sellaisenaan komitean käsiteltäväksi vai palautetaanko asia erityisjaostoon uudelleen käsiteltäväksi.

8.

Komitean puheenjohtajan tehtävänä on esittää tarvittaessa yhdessä toimivaltaisen erityisjaoston puheenjohtajan ja esittelijän kanssa komitealle sellaista muutosehdotusten käsittelytapaa, jolla lopullisesta tekstistä tulee mahdollisimman yhtenäinen.

52 artikla (2)

1.

Puheenjohtaja voi joko omasta aloitteestaan tai jäsenen vaatimuksesta pyytää komiteaa päättämään puheajan ja puhujien määrän rajoittamisesta, istunnon keskeyttämisestä tai keskustelun päättämisestä. Keskustelun päätyttyä puheenvuoroja ei saa käyttää enää muuhun kuin äänestysselityksen antamiseen. Tämä voi tapahtua vasta kyseisen äänestyksen päätyttyä ja puheenjohtajan asettamissa aikarajoissa.

2.

Komitean jäsenillä on oikeus milloin tahansa vaatia ja saada puheenvuoro työjärjestyshuomautuksen esittämiseksi.

53 artikla

1.

Jokaisesta täysistunnosta laaditaan pöytäkirja, joka esitetään komitean hyväksyttäväksi.

2.

Pöytäkirjan lopullisen version allekirjoittavat komitean puheenjohtaja ja pääsihteeri.

54 artikla

1.

Komitean lausuntoihin sisältyvät lausunnon oikeusperustan lisäksi perustelut sekä komitean kanta käsiteltävänä olevaan aiheeseen kokonaisuudessaan.

2.

Lausuntoa kokonaisuutena koskeneen äänestyksen tulos mainitaan lausuntotekstin johdannossa. Jos on suoritettu nimiäänestys, äänestäneiden nimet mainitaan.

3.

Täysistunnon hylkäämien muutosehdotusten sanamuoto ja perustelut sekä äänestystulos mainitaan lausunnon liitteessä, jos kyseiset tekstikohdat ovat saaneet äänestyksessä tuekseen vähintään neljänneksen annetuista äänistä. Tämä määräys koskee myös vastalausuntoja.

4.

Samoin sellaiset erityisjaoston lausunnon tekstikohdat, jotka on korvattu täysistunnon hyväksymillä muutosehdotuksilla, liitetään lausuntoon muutoksia koskevine äänestystuloksineen, jos kyseiset tekstikohdat ovat saaneet tuekseen vähintään neljänneksen annetuista äänistä.

5.

Jos jollakin komiteaan 27 artiklan nojalla muodostetulla pysyvällä ryhmällä tai 28 artiklan nojalla muodostetulla talous- ja yhteiskuntaelämää edustavalla eturyhmällä on enemmistön kannasta poikkeava mutta yhtenäinen kanta täysistunnolle tehtyyn ehdotukseen, siitä voidaan asiasta käsittelyn lopuksi järjestetyn nimiäänestyksen jälkeen tehdä lyhyt selvitys, joka liitetään lausuntoon.

55 artikla

1.

Komitean hyväksymät lausunnot ja täysistunnon pöytäkirjat lähetetään Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.

2.

Lausuntojen seurannasta vastaa esittelijä pääsihteeristön avustuksella.

III OSASTO

YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

I LUKU

Äänestysmenettelyt

56 artikla

1.

Kantansa voi ilmaista ”puolesta”, ”vastaan” tai ”pidättymällä äänestämästä”.

2.

Komitean ja sen elinten tekstien tai muiden päätöksien hyväksymisen ratkaisee puolesta tai vastaan annettujen äänten enemmistö, ellei tässä työjärjestyksessä toisin määrätä.

3.

Äänestys tapahtuu avoimena äänestyksenä, nimiäänestyksenä tai salaisena äänestyksenä.

4.

Muutosehdotuksista äänestetään nimiäänestyksenä neljäsosan komitean jäsenistä sitä vaadittua. Nimiäänestys toimitetaan myös äänestettäessä koko lausunnosta, jos vähintään kymmenen jäsentä niin haluaa.

5.

Salainen äänestys toimitetaan aina, kun komitean jäsenten enemmistö sitä vaatii.

6.

Äänten mennessä täysistunnon tai erityisjaoston kokouksen avoimessa tai nimiäänestyksessä tasan kokouksen puheenjohtajan ääni ratkaisee.

7.

Se, että esittelijä hyväksyy muutosehdotuksen, ei ole riittävä syy olla äänestämättä siitä.

II LUKU

Kiireellisyysmenettely ja kirjallinen menettely

57 artikla

1.

Jos kiireellisyys johtuu määräajasta, jonka neuvosto, Euroopan parlamentti tai komissio on asettanut komitealle lausunnon esittämiseksi, voidaan päättää kiireellisyysmenettelyn soveltamisesta, jos se puheenjohtajan mielestä on tarpeen, jotta lausunto saadaan ajoissa valmiiksi.

2.

Kiireellisyystapauksissa komitean puheenjohtaja voi työvaliokuntaa etukäteen kuulematta ryhtyä heti tarpeellisiksi katsomiinsa toimiin komitean työskentelyn vauhdittamiseksi. Hän kuitenkin tiedottaa toimistaan työvaliokunnan jäsenille.

3.

Puheenjohtajan toimenpiteet esitetään komitean hyväksyttäväksi sen seuraavassa täysistunnossa.

58 artikla

Komitean lausunnot tietyistä aihealueista, joista neuvoston tai komission on kuultava komiteaa mutta jotka vaativat komitealta vain muodollisen kannanoton, voidaan hyväksyä kirjallisella menettelyllä työvaliokunnan näin päätettyä kyseisen erityisjaoston ehdotuksesta.

59 artikla

1.

Jos kiireellisyys johtuu erityisjaostolle asetetusta määräajasta, voi erityisjaoston puheenjohtaja komitean puheenjohtajan suostumuksella sekä yhteisymmärryksessä erityisjaoston työvaliokunnan kanssa poiketa tämän työjärjestyksen määräyksistä organisoidessaan erityisjaoston työskentelyä.

2.

Erityisjaoston puheenjohtajan toimenpiteet esitetään erityisjaoston hyväksyttäväksi sen seuraavassa kokouksessa.

III LUKU

Poissaolot ja sijaisuus

60 artikla

1.

Jos komitean jäsen on estynyt osallistumasta kokoukseen, johon hänet on kutsuttu asianmukaisesti, hänen on ilmoitettava tästä etukäteen asianomaiselle puheenjohtajalle.

2.

Jos komitean jäsen on sijaista nimeämättä ja pätevää syytä ilmoittamatta poissa useammasta kuin kolmesta peräkkäisestä täysistunnosta, puheenjohtaja voi kuultuaan työvaliokuntaa ja kehotettuaan kyseistä jäsentä perustelemaan poissaolonsa pyytää neuvostoa peruuttamaan jäsenen mandaatin.

3.

Jos erityisjaoston jäsen on sijaista nimeämättä ja ilman pätevää syytä poissa useammasta kuin kolmesta peräkkäisestä kokouksesta, voi erityisjaoston puheenjohtaja, kehotettuaan jäsentä perustelemaan poissaolonsa, vaatia häntä järjestämään toisen jäsenen tilalleen erityisjaostoon.

61 artikla

1.

Komitean jäsen, joka on estynyt osallistumasta täysistuntoon tai erityisjaoston kokoukseen, voi, ilmoitettuaan esteellisyydestään komitean tai erityisjaoston puheenjohtajalle, siirtää äänioikeutensa kirjallisesti jollekin muulle komitean tai erityisjaoston jäsenelle.

2.

Sekä täysistunnossa että erityisjaostojen kokouksissa kukin jäsen voi käyttää vain yhtä itselleen siirrettyä lisä-ääntä.

62 artikla

1.

Jos erityisjaoston, valmisteluryhmän tai valtuuskunnan jäsen on estynyt osallistumasta kokoukseen, johon hänet on kutsuttu asianmukaisesti, hän voi nimetä sijaisekseen jonkun muun komitean jäsenen ilmoitettuaan asiasta kirjallisesti asianomaiselle puheenjohtajalle joko suoraan tai ryhmänsä sihteeristön välityksellä.

2.

Tällainen sijaisuus koskee ainoastaan sitä kokousta, johon sijaisella on valtuutus.

3.

Valmisteluryhmiä muodostettaessa jäsen voi esittää, että valmisteluryhmään nimetään hänen sijastaan joku muu komitean jäsen. Tällaista sijaisuutta, joka on aihekohtainen ja kestää niin kauan kuin erityisjaosto käsittelee kyseistä aihetta, ei voi peruuttaa.

IV LUKU

Julkisuus ja asiakirjojen levitys

63 artikla

1.

Komitea julkaisee lausuntonsa Euroopan unionin virallisessa lehdessä noudattaen ohjeita, jotka neuvosto ja komissio antavat komitean työvaliokuntaa kuultuaan.

2.

Komitean, sen työvaliokunnan sekä erityisjaostojen kokoonpanot sekä niitä koskevat muutokset julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja komitean Internet-sivuilla.

64 artikla

1.

Komitea varmistaa päätöstensä avoimuuden Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 1 artiklan määräysten mukaisesti.

2.

Pääsihteerin tehtävänä on toteuttaa tarvittavat toimet varmistaakseen, että yleisöllä on oikeus tutustua kyseisiin asiakirjoihin.

3.

Jokainen Euroopan unionin kansalainen voi kirjoittaa komitealle jollakin virallisista kielistä ja saada vastauksen samalla kielellä EY:n perustamissopimuksen 21 artiklan kolmannen kohdan nojalla.

65 artikla

1.

Komitean täysistunnot ja erityisjaostojen kokoukset ovat julkisia.

2.

Komitea voi asianomaisen toimielimen tai elimen pyynnöstä tai työvaliokunnan ehdotuksesta julistaa muuta kuin lausuntotyötä koskevan keskustelun luottamukselliseksi.

3.

Muut kokoukset eivät ole julkisia.

66 artikla

1.

Yhteisön toimielinten jäsenet voivat osallistua komitean ja sen elinten kokouksiin ja käyttää niissä puheenvuoroja.

2.

Yhteisön muiden elinten jäseniä ja toimi- tai muiden elinten asianmukaisesti valtuutettuja virkamiehiä voidaan kutsua osallistumaan kokouksiin, käyttämään puheenvuoroja ja vastaamaan kysymyksiin kokouksen puheenjohtajan pyynnöstä.

V LUKU

Jäsenten arvonimet, erioikeudet ja vapaudet, jäsensäännöt ja kvestoriryhmä

67 artikla

1.

Komitean jäsenet käyttävät arvonimeä ”Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsen”.

2.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäseniin sovelletaan Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista 8. huhtikuuta 1965 tehdyn ja perustamissopimukseen liitetyn pöytäkirjan IV luvun 11 artiklan määräyksiä.

68 artikla

1.

Jäsensäännöissä määritellään komitean jäsenten oikeudet ja velvollisuudet sekä kaikki heidän toimintaansa ja suhteitaan toimielimeen ja sen yksiköihin säätelevät määräykset.

2.

Jäsensäännöissä määritellään myös toimet, joihin voidaan ryhtyä työjärjestyksen ja jäsensääntöjen laiminlyöntitapauksissa.

69 artikla

Täysistunto valitsee työvaliokunnan ehdotuksesta jokaiselle kaksivuotiskaudelle kolme komitean jäsentä, joilla ei ole muita pysyviä vastuutehtäviä komitean organisaatiossa; he muodostavat kvestoriryhmän, jolla on seuraavat tehtävät:

a)

seurata ja valvoa jäsensääntöjen asianmukaista täytäntöönpanoa;

b)

laatia asianmukaisia ehdotuksia jäsensääntöjen täydentämiseksi ja parantamiseksi;

c)

huolehtia jäsensääntöjen täytäntöönpanosta mahdollisesti aiheutuvien epäselvyyksien ja ristiriitojen ratkaisemisesta ja tehdä asiassa tarpeellisiksi katsomiaan aloitteita;

d)

hoitaa komitean ja pääsihteeristön välisiä suhteita jäsensääntöjen soveltamisen osalta.

VI LUKU

Jäsenten toimikauden päättyminen, jääviys

70 artikla

1.

Komitean jäsenten toimikausi päättyy, kun neuvoston komiteaa asettaessaan määrittämä nelivuotiskausi päättyy.

2.

Jäsenen toimikauden päättymisen aiheuttaa myös jäsenen eroaminen tai erottaminen komiteasta, kuolema, ylivoimainen este tai jääviys.

3.

Komitean jäsen ei voi olla kansanedustuslaitoksen tai hallituksen, Euroopan yhteisöjen toimielimen, alueiden komitean eikä Euroopan investointipankin hallintoneuvoston jäsen. Jäsen ei myöskään voi olla Euroopan yhteisöjen palveluksessa oleva virkamies tai toimihenkilö.

4.

Erosta ilmoitetaan kirjallisesti komitean puheenjohtajalle.

5.

Komiteasta erottaminen tapahtuu tämän työjärjestyksen 60 artiklan 2 kohdassa määrätyin ehdoin. Jos neuvosto päättää erottaa jäsenen, se huolehtii vapautuneen paikan täyttämisestä.

6.

Jäsenen erottua tai kuoltua tai ylivoimaisen esteen sattuessa ja jääviystapauksissa komitean puheenjohtaja ilmoittaa asiasta neuvostolle, joka toteaa paikan vapautuneen ja ryhtyy täyttämään sitä. Eroava jäsen säilyttää kuitenkin jäsenyytensä, kunnes hänen seuraajansa on nimetty, ellei hän itse toisin ilmoita.

7.

Kaikissa tämän artiklan 2 kohdassa mainituissa tapauksissa seuraaja nimetään koko jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

VII LUKU

Komitean hallinto

71 artikla

1.

Komitean palveluksessa toimii sihteeristö, jota johtaa pääsihteeri. Pääsihteeri on virassaan työvaliokuntaa edustavan puheenjohtajan alainen.

2.

Pääsihteeri osallistuu työvaliokunnan kokouksiin, joissa hänellä on puheoikeus ja joista hän pitää pöytäkirjaa.

3.

Pääsihteeri antaa työvaliokunnalle juhlallisen vakuutuksen, jossa hän sitoutuu suorittamaan hänelle annetut tehtävät puolueettomasti ja tunnollisesti.

4.

Pääsihteerin vastuulla on täysistunnon, työvaliokunnan ja puheenjohtajan tämän työjärjestyksen määräysten nojalla tekemien päätösten toimeenpano. Hän esittää joka kolmas kuukausi puheenjohtajalle kirjallisen selonteon hallinto-, organisaatio- ja henkilöstökysymyksissä käytetyistä tai käytettävistä perusteista ja menettelytavoista.

5.

Pääsihteeri voi siirtää edelleen toimivaltaansa puheenjohtajan määrittämissä rajoissa.

6.

Työvaliokunta päättää pääsihteerin ehdotuksesta pääsihteeristön organisaatiokaaviosta siten, että pääsihteeristö kykenee takaamaan komitean ja sen elinten kitkattoman toiminnan ja tukemaan jäseniä heidän tehtäviensä hoitamisessa, etenkin kokouksia organisoitaessa ja lausuntoja valmisteltaessa.

72 artikla (2)

1.

Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen mukaan nimittävän viranomaisen toimivaltuuksia käyttää

pääsihteerin osalta työvaliokunta,

tehtäväryhmän AD palkkaluokkiin 16, 15 ja 14 kuuluvien virkamiesten osalta virkamiehiä koskevien henkilöstösääntöjen 13, 29, 30, 31, 32, 40, 41, 49, 50, 51 ja 78 artiklan sekä 90 artiklan 1 kohdan nojalla työvaliokunta pääsihteerin esityksestä; henkilöstösääntöjen muiden määräysten nojalla, 90 artiklan 2 kohta mukaan lukien, puheenjohtaja pääsihteerin esityksestä,

tehtäväryhmän AD palkkaluokkiin 13, 12 ja 11 kuuluvien virkamiesten osalta puheenjohtaja pääsihteerin esityksestä,

tehtäväryhmän AD muihin palkkaluokkiin ja tehtäväryhmään AST kuuluvien virkamiesten osalta pääsihteeri.

2.

Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen mukaan työsopimuksen tekemisestä vastaavan viranomaisen toimivaltuuksia käyttää

tehtäväryhmän AD palkkaluokkiin 16, 15 ja 14 kuuluvan väliaikaisen henkilöstön osalta muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 11, 17, 33 ja 48 artiklan nojalla työvaliokunta pääsihteerin esityksestä; muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen muiden määräysten nojalla puheenjohtaja pääsihteerin esityksestä,

tehtäväryhmän AD palkkaluokkiin 13, 12 ja 11 kuuluvan väliaikaisen henkilöstön osalta puheenjohtaja pääsihteerin esityksestä,

hallintovirkamiesten tehtäväryhmän muihin palkkaluokkiin kuuluvan ja hallintoavustajien tehtäväryhmään kuuluvan väliaikaisen henkilöstön osalta pääsihteeri,

erityisneuvonantajien, ylimääräisen henkilöstön, sopimussuhteisen henkilöstön ja paikallisten toimihenkilöiden osalta pääsihteeri.

3.

Puheenjohtaja käyttää toimielimelle virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 110 artiklan nojalla kuuluvaa toimivaltaa, joka koskee yleisten säännösten antamista henkilöstösääntöjen täytäntöönpanemiseksi sekä toimielinten yhteisellä sopimuksella vahvistettujen määräysten täytäntöönpanoa.

4.

Työvaliokunta, puheenjohtaja ja pääsihteeri voivat siirtää edelleen heille tämän artiklan mukaan kuuluvaa toimivaltaa.

5.

Tämän artiklan 4 kohdan mukaisesti tehdyissä valtuutuksissa määritellään myönnettyjen toimivaltuuksien laajuus, niiden rajat ja kesto sekä se, voivatko henkilöt, joille toimivaltuudet on siirretty, siirtää niitä edelleen.

73 artikla

1.

Puheenjohtajalla on käytössään kabinetti.

2.

Tämän kabinetin toimihenkilöt palkataan talousarvion mukaisesti väliaikaisina toimihenkilöinä, ja heidän kohdallaan työsopimuksen tekemisestä vastaavan viranomaisen toimivaltaa käyttää puheenjohtaja.

74 artikla

1.

Pääsihteeri esittää vuosittain ennen kesäkuun 1 päivää työvaliokunnalle luonnoksen ennakkoarvioksi komitean tuloista ja menoista seuraavaksi varainhoitovuodeksi. Työvaliokunta päättää ennakkoarviosta komitean tuloiksi ja menoiksi. Se lähettää sen eteenpäin Euroopan yhteisöjen varainhoitoasetuksen määräyksiä ja määräaikoja noudattaen.

2.

Talousarvion toteuttaa puheenjohtaja varainhoitoasetuksen määräysten mukaisesti, tai se toteutetaan puheenjohtajan toimeksiannosta.

75 artikla

Komitealle tarkoitettu kirjeenvaihto osoitetaan puheenjohtajalle tai pääsihteerille.

VIII LUKU

Yleiset määräykset

76 artikla

Tässä työjärjestyksessä käytetyillä virka- ja tehtävänimikkeillä tarkoitetaan tasapuolisesti molempia sukupuolia.

77 artikla

1.

Komitea päättää jäsentensä yksinkertaisella enemmistöllä, onko työjärjestystä syytä tarkistaa.

2.

Työjärjestyksen tarkistamista varten komitea asettaa elimen, jota kutsutaan työjärjestysvaliokunnaksi. Komitea nimeää yleisesittelijän, joka laatii ehdotuksen uudeksi työjärjestykseksi.

3.

Uuden työjärjestyksen voimaantulon ajankohdasta päätetään samalla kun se hyväksytään täysistunnossa.

78 artikla

Tämä työjärjestys tulee voimaan hyväksymistä seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä komitean jäsenten hyväksyttyä sen yksinkertaisella äänten enemmistöllä.


Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osastoa soveltamalla annetut säädökset

24.11.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 348/40


NEUVOSTON YHTEINEN TOIMINTA 2004/789/YUTP,

22 päivältä marraskuuta 2004,

Euroopan unionin poliisioperaation (EUPOL Proxima) jatkamisesta entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 14 artiklan, 25 artiklan 3 kohdan, 26 artiklan sekä 28 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Ohridin puitesopimuksen mukaan unionin osallistumisen perustana on laaja-alainen mukana oleminen kaikissa oikeusvaltioperiaatteen toteutumiseen liittyvissä toimissa, kuten ohjelmat yhteiskunnan rakenteiden kehittämiseksi ja poliisitoiminta, joiden olisi tuettava ja vahvistettava toisiaan. Nämä unionin toimet, joiden tukena ovat muun muassa CARDS-asetuksen mukaiset Euroopan yhteisön ohjelmat yhteiskunnan rakenteiden kehittämiseksi, edistävät yleistä rauhan täytäntöönpanoa entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa sekä myös unionin yleisiä poliittisia saavutuksia alueella, erityisesti vakautus- ja assosiaatioprosessia.

(2)

Unioni nimitti Euroopan unionin erityisedustajan osallistumaan rauhanomaisen poliittisen prosessin vahvistamiseen ja Ohridin puitesopimuksen täysimääräiseen täytäntöönpanoon, auttamaan varmistamaan EU:n ulkoisen toiminnan johdonmukaisuuden sekä varmistamaan kansainvälisen yhteisön toimien yhteensovittamisen puitesopimuksen määräysten täytäntöönpanon ja jatkuvuuden edistämiseksi.

(3)

Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston 26 päivänä syyskuuta 2001 annetussa päätöslauselmassa N:o 1371 (2001) suhtaudutaan myönteisesti Ohridin puitesopimukseen ja tuetaan sen täysimääräistä täytäntöönpanoa muun muassa EU:n pyrkimyksillä.

(4)

EU:n huomattavien poliittisten ponnistelujen ja voimavarojen avulla entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa saavutettujen merkittävien tulosten säilyttämiseksi ja jatkotoimenpiteiden toteuttamiseksi niiden pohjalta EU on vahvistanut rooliaan poliisitoiminnassa osallistuakseen edelleen alueen vakauden ja turvallisuuden edistämiseen, jotta entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian hallitus voisi panna täytäntöön Ohridin puitesopimuksen.

(5)

Entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian turvallisuustilanne on vuoden 2001 konfliktin jälkeen jatkuvasti parantunut. Vakaus edelleen vahvistunut vuonna 2004. On ryhdytty toimenpiteisiin Ohridin puitesopimukseen liittyvien keskeisten uudistusten valmistelemiseksi ja toteuttamiseksi ja pyritty käsittelemään muita ensisijaisia uudistuksia muun muassa oikeusvaltion alalla. Ei voida kuitenkaan sulkea pois sitä mahdollisuutta, että turvallisuustilanne saattaa heikentyä, ja sillä voisi olla vakavia vaikutuksia kansainväliseen turvallisuuteen. EU:n jatkuva sitoutuminen poliittiseen toimintaan ja voimavarojen antamiseen edistäisi näin ollen maan ja alueen vakauttamista edelleen.

(6)

Entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian viranomaiset pyysivät 16 päivänä syyskuuta 2003 EU:ta ottamaan vastuun asemansa vahvistamisesta poliisitoiminnassa ja EU:n poliisioperaation (EUPOL Proxima) toimintavalmiuteen saattamisesta.

(7)

EUPOL Proxima perustettiin 29 päivänä syyskuuta 2003 vahvistetulla neuvoston yhteisellä toiminnalla 2003/681/YUTP (1) 12 kuukauden ajaksi 15 päivästä joulukuuta 200314 päivään joulukuuta 2004.

(8)

Entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian pääministeri Hari Kostov lähetti 1 päivänä lokakuuta 2004 korkeana edustajana toimivalle pääsihteerille kirjeen, jossa hän pyysi EU:ta ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin EUPOL Proxima -operaation jatkamiseksi 12 kuukaudella sen jälkeen, kun nykyinen toimeksianto päättyy 14 päivänä joulukuuta 2004.

(9)

Pantuaan merkille saavutetun edistyksen neuvosto päätti 11 päivänä lokakuuta 2004 EUPOL Proxima -operaation jatkamisesta 12 kuukaudella sen jälkeen, kun nykyinen toimeksianto päättyy 14 päivänä joulukuuta 2004. Neuvosto sopi myös, että jatketun operaation tavoitteena on edelleen tukea sellaisten tehokkaiden ja ammattimaisten poliisivoimien kehittämistä, jotka täyttävät poliisitoimintaa koskevat eurooppalaiset standardit. EU:n poliisiasiantuntijat jatkavat Skopjessa toimivan EU:n erityisedustajan johdolla ja yhteistyössä isäntämaan hallituksen viranomaisten kanssa maan poliisivoimien valvontaa, ohjausta ja neuvontaa painopistealueena keski- ja ylin johto ja auttavat tällä tavoin tehostamaan järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa, lisäämään yleisön luottamusta poliisitoimintaan, vahvistamaan yleistä järjestystä ja avustamaan edelleen rajapoliisin perustamisessa.

(10)

EUPOL Proximan poliittinen valvonta ja strateginen johto kuuluu poliittisten ja turvallisuusasioiden komitealle, joka tekee asianmukaiset päätökset Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 25 artiklan kolmannen alakohdan mukaisesti. Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitealle on annettava säännöllisesti tietoja kaikista operaatioon liittyvistä seikoista, tarvittaessa myös Euroopan unionin erityisedustajan ja poliisioperaation johtajan/poliisikomentajan tilanneselostuksien avulla.

(11)

Nizzassa 7–9 päivänä joulukuuta 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston antamien suuntaviivojen mukaisesti tässä yhteisessä toiminnassa olisi määritettävä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 18 ja 26 artiklan mukaisesti korkeana edustajana toimivan pääsihteerin asema niiden toimenpiteiden täytäntöönpanossa, jotka kuuluvat Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 25 artiklan mukaisesti poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean harjoittaman poliittisen valvonnan ja strategisen johdon piiriin.

(12)

Kolmansien valtioiden olisi osallistuttava operaatioon Nizzassa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston antamien suuntaviivojen mukaisesti.

(13)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 14 artiklan 1 kohdassa vaaditaan ilmoittamaan ohjeellinen rahoitusmäärä koko yhteisen toiminnan täytäntöönpanon ajaksi. Yhteisön talousarviosta rahoitettavien määrien ilmoittaminen ilmentää lainsäätäjän tahtoa ja edellyttää sitä, että maksusitoumusmäärärahoja on saatavilla koko asianomaisen varainhoitovuoden ajan,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN YHTEISEN TOIMINNAN:

1 artikla

Tehtävät

1.   Euroopan unioni jatkaa Euroopan unionin poliisioperaatiota (EUPOL Proxima) entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa 15 päivästä joulukuuta 200414 päivään joulukuuta 2005.

2.   EUPOL Proxima toimii tämän yhteisen toiminnan 3 artiklassa esitetyssä tehtävänmäärittelyssä esitettyjen tavoitteiden ja muiden säännösten mukaisesti.

2 artikla

Operaation jatkon suunnittelu

1.   Operaation jatkamista valmisteltaessa nykyinen poliisioperaation johtaja asettaa operaation sisäisen ryhmän, johon kuuluu riittävästi henkilöstöä operaation jatkamisesta johtuvien toimintojen suorittamiseksi.

2.   Kattava riskinarviointi toteutetaan suunnittelussa ensisijaisena ja sitä voidaan päivittää tarvittaessa.

3.   Nykyinen operaation johtaja laatii tarkistetun operaatiosuunnitelman (OPLAN) neuvoston vahvistaman operaation toiminta-ajatuksen (CONOPS) ja poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean (PTK) antamien ohjeiden mukaisesti ja kehittää kaikki EUPOL Proximan jatkamiseksi tarvittavat tekniset välineet. Tarkistetussa OPLANissa otetaan huomioon kattava riskinarviointi.

4.   Operaation jatkamista valmisteltaessa nykyinen operaation johtaja neuvottelee Euroopan komission poliisivoimien uudistushankkeen ja Skopjessa toimivan Etyjin yksikön kanssa ja koordinoi toimintaa niiden kanssa.

3 artikla

Tehtävänmäärittely

Ohridin puitesopimuksen tavoitteiden mukaisesti, aktiivisessa kumppanuudessa asianomaisten viranomaisten kanssa toimien ja pitäen tavoitteena oikeusvaltion muodostamista sekä täysin yhteensovitetusti yhteiskunnan rakenteiden kehittämistä koskevan yhteisön toiminnan, Etyjin ja kahdenvälisten sopimusten kanssa ja niitä täydentäen EUPOL Proxima jatkaa maan poliisivoimien valvontaa, ohjausta ja neuvontaa painopistealueena keski- ja ylin johto ja tukee näin edelleen tarpeen mukaan:

yleisen järjestyksen vakauttamista, järjestäytyneen rikollisuuden torjunta mukaan lukien;

sisäasiainministeriön kokonaisuudistuksen toteuttamista käytännössä, poliisitoiminta mukaan lukien;

rajapoliisin perustamista ja siihen johtavaa operatiivista siirtymää osana EU:n laajempia pyrkimyksiä yhtenäisen rajavalvonnan edistämiseksi;

paikallispoliisin toimintaa väestön luottamuksen aikaansaamiseksi;

yhteistyön vahvistamista naapurivaltioiden kanssa poliisitoiminnan alalla.

4 artikla

Rakenteet

EUPOL Proximan rakenne on pääpiirtein seuraava:

a)

päämaja sijaitsee Skopjessa, ja siihen kuuluu poliisioperaation johtaja sekä henkilöstöä tarkistetun operaatiosuunnitelman mukaisesti.

b)

yksi sijoittamista hoitava keskusyksikkö sisäasianministeriön tasolla

c)

joitakin yksiköitä, jotka sijoitetaan entiseen Jugoslavian tasavaltaan Makedoniaan asianmukaisille tasoille.

5 artikla

Poliisioperaation johtaja/poliisikomentaja

1.   Poliisioperaation johtaja/poliisikomentaja vastaa EUPOL Proximan operatiivisesta johtosuhteesta ja päivittäisestä hallinnosta.

2.   Poliisioperaation johtaja/poliisikomentaja allekirjoittaa sopimuksen komission kanssa.

3.   Kaikki poliisiviranomaiset toimivat asiaankuuluvan kansallisen viranomaisen alaisina. Kansalliset viranomaiset siirtävät operatiivisen johtosuhteen EUPOL Proximan johtajalle.

4.   Poliisioperaation johtaja/poliisikomentaja vastaa henkilöstön kurinpitovalvonnasta. Lähetetyn henkilöstön osalta asianomainen kansallinen tai EU:n viranomainen vastaa kurinpitotoimista.

6 artikla

Henkilöstö

1.   EUPOL Proximan henkilöstön lukumäärä ja toimivaltuudet määritetään 3 artiklassa esitetyn tehtävänmäärittelyn ja 4 artiklassa esitetyn rakenteen mukaisesti.

2.   Poliisiviranomaiset ovat jäsenvaltioiden lähettämiä. Kukin jäsenvaltio vastaa lähettämistään poliisiviranomaisista aiheutuvista kuluista kuten palkoista, terveydenhuollosta, kulukorvauksista, lukuun ottamatta päivärahoja, sekä matkakuluista entiseen Jugoslavian tasavaltaan Makedoniaan ja takaisin.

3.   EUPOL Proxima ottaa palvelukseen kansainvälistä siviilihenkilöstöä ja paikallista henkilöstöä sopimuspohjaisesti tarpeen mukaan.

4.   Operaatioon osallistuvat valtiot tai yhteisön toimielimet voivat tarvittaessa lähettää myös kansainvälistä siviilihenkilöstöä. Kukin operaatioon osallistuva valtio tai yhteisön toimielin vastaa lähettämästään henkilöstöstä aiheutuvista kuluista kuten palkoista, terveydenhuollosta, kulukorvauksista, lukuun ottamatta päivärahoja, sekä matkakuluista entiseen Jugoslavian tasavaltaan Makedoniaan ja takaisin.

7 artikla

Johtamisjärjestely

EUPOL Proximan rakenteeseen osana laajempaa oikeusvaltion kehittämiseen tähtäävää EU:n lähestymistapaa entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa on sisällyttävä yhtenäinen unionin johtamisjärjestely kriisinhallintaoperaation tapaan.

unionin erityisedustaja raportoi neuvostolle korkeana edustajana toimivan pääsihteerin välityksellä,

poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea vastaa poliittisesta valvonnasta ja strategisesta johdosta,

Poliisioperaation johtaja/poliisikomentaja johtaa EUPOL Proximaa ja vastaa sen päivittäisestä hallinnosta,

Poliisioperaation johtaja/poliisikomentaja raportoi korkeana edustajana toimivalle pääsihteerille unionin erityisedustajan välityksellä,

korkeana edustajana toimiva pääsihteeri antaa ohjeita poliisioperaation johtajalle/poliisikomentajalle unionin erityisedustajan välityksellä.

8 artikla

Poliittinen valvonta ja strateginen johto

1.   Operaation poliittinen valvonta ja strateginen johto ovat poliittisten ja turvallisuusasioiden komitealla, joka toimii neuvoston alaisuudessa. Neuvosto valtuuttaa täten poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean tekemään asiaankuuluvat päätökset Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 25 artiklan mukaisesti. Valtuutukseen sisältyy valtuudet nimittää korkeana edustajana toimivan pääsihteerin ehdotuksesta poliisioperaation johtaja sekä hyväksyä ja muuttaa tarkistettua operaatiosuunnitelmaa ja johtamisjärjestelyä. Operaation tavoitteita ja lopettamista koskeva päätöksentekovalta kuuluu edelleen neuvostolle, jota avustaa korkeana edustajana toimiva pääsihteeri.

2.   Euroopan unionin erityisedustaja antaa poliisioperaation johtajalle paikallista politiikkaa koskevaa ohjausta. Hän huolehtii yhteistyöstä muiden EU:n toimijoiden kanssa sekä suhteista isäntämaan viranomaisiin ja tiedotusvälineisiin.

3.   Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea antaa neuvostolle selvityksen säännöllisin väliajoin.

4.   Euroopan unionin poliisioperaation johtaja toimittaa säännöllisin väliajoin sotilasoperaation toteuttamista koskevan tilanneselvityksen poliittisten ja turvallisuusasioiden komitealle. Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea voi kutsua poliisioperaation johtajan tarvittaessa kokouksiinsa.

9 artikla

Kolmansien valtioiden osallistuminen

1.   Rajoittamatta EU:n riippumattoman päätöksenteon ja unionin yhteisen toimielinjärjestelmän noudattamista liittyviä valtioita pyydetään ja muita kolmansia valtioita voidaan pyytää tekemään tarjouksia osallistumisesta EUPOL Proximaan siltä pohjalta, että ne vastaavat lähettämiensä poliisiviranomaisten ja/tai kansainvälisen siviilihenkilöstön lähettämisestä aiheutuneista kuluista kuten palkoista, kulukorvauksista sekä matkakuluista entiseen Jugoslavian tasavaltaan Makedoniaan ja takaisin ja osallistuvat tarvittaessa EUPOL Proximan juokseviin kuluihin.

2.   Kolmansia valtioita voidaan kutsua osallistumaan operaatioon, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta Euroopan unionin päätöksenteon riippumattomuuteen ja yhteiseen toimielinjärjestelmään.

3.   Neuvosto valtuuttaa täten poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean tekemään asiaankuuluvat päätökset osallistumistarjousten hyväksymisestä operaation komentajan ja siviilikriisinhallintakomitean suosituksesta.

4.   Kolmansilla valtioilla, jotka osallistuvat EUPOL Proximaan, on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin operaatioon osallistuvilla unionin jäsenvaltioilla kyseisen operaation päivittäisessä toimeenpanossa.

5.   Poliittisten ja turvallisuusasiain komitea toteuttaa aiheelliset toimet osallistumisjärjestelyjen osalta ja jos niin vaaditaan, esittää ne neuvostolle, mukaan lukien kolmansien maiden taloudellinen osallistuminen yhteisiin kuluihin.

6.   Kolmansien maiden osallistumista koskevat yksityiskohtaiset järjestelyt vahvistetaan sopimuksin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 24 artiklan mukaisesti. Puheenjohtajavaltiota avustava korkeana edustajana toimiva pääsihteeri voi neuvotella kyseiset sopimukset puheenjohtajavaltion puolesta.

10 artikla

Rahoitusjärjestelyt

1.   Rahoitusohje operaation jatkamisesta johtuvien menojen kattamiseksi on maksusitoumuksiin 15 950 000 euroa, josta 5 000 000 euroa vuoden 2004 talousarviosta ja 10 950 000 euroa vuoden 2005 talousarviosta.

2.   Yhteisön talousarviosta rahoitettaviin menoihin sovelletaan seuraavaa:

a)

Edellä 1 kohdassa tarkoitetusta määrästä maksettavia kuluja hallinnoidaan Euroopan yhteisön talousarviota koskevien sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti, kuitenkin siten, että ennakkomaksut eivät ole yhteisön omaisuutta. Kolmansien valtioiden kansalaisille annetaan mahdollisuus osallistua sopimuksia koskevaan tarjouskilpailuun.

b)

Poliisioperaation johtaja raportoi komissiolle ja toimii tämän valvonnassa sopimuksensa puitteissa toteuttamiensa toimien osalta.

3.   Rahoitusjärjestelyissä otetaan huomioon EUPOL Proximan operatiiviset vaatimukset, muun muassa laitteiden yhteensopivuus ja ryhmien yhteistoimintakyky.

11 artikla

Yhteisön toiminta

1.   Neuvosto toteaa, että komissio toimii edelleen tämän yhteisen kannan tavoitteiden saavuttamiseksi, tarvittaessa toteuttamalla asianmukaisia yhteisön toimia.

2.   Neuvosto toteaa myös, että asianmukaisia koordinointijärjestelyjä Skopjessa ja Brysselissä jatketaan.

12 artikla

Turvaluokiteltujen tietojen ilmoittaminen

1.   Korkeana edustajana toimivalla neuvoston pääsihteerillä on valtuudet luovuttaa neuvoston turvallisuussääntöjä noudattaen Natolle/KFOR-joukoille ja tähän yhteiseen toimintaan osallistuville kolmansille osapuolille operaatiota varten laadittuja EU:n turvaluokiteltuja tietoja ja asiakirjoja aina turvaluokkaan CONFIDENTIEL UE asti.

2.   Korkeana edustajana toimivalla neuvoston pääsihteerillä on lisäksi valtuudet luovuttaa tehtävän operatiivisten tarpeiden mukaisesti ja neuvoston turvallisuussääntöjä noudattaen ETYJ:lle operaatiota varten laadittuja EU:n turvaluokiteltuja tietoja ja asiakirjoja aina turvaluokkaan RESTREINT UE asti. Tätä varten tehdään paikallisia järjestelyjä.

3.   Korkeana edustajana toimivalla neuvoston pääsihteerillä on lisäksi valtuudet luovuttaa isäntävaltiolle tarkasti määriteltyyn ja välittömään operatiivisen tarpeeseen neuvoston turvallisuussääntöjä noudattaen operaatiota varten laadittuja EU:n turvaluokiteltuja tietoja ja asiakirjoja aina turvaluokkaan CONFIDENTIEL UE asti. Muissa tapauksissa tiedot ja asiakirjat luovutetaan isäntävaltiolle isäntävaltion Euroopan unionin kanssa tekemän yhteistyön tasoon soveltuvia menettelyjä noudattaen.

4.   Korkeana edustajana toimivalla neuvoston pääsihteerillä on valtuudet luovuttaa tähän yhteiseen toimintaan osallistuville kolmansille valtioille neuvoston keskusteluihin liittyviä EU:n turvaluokittelemattomia asiakirjoja sellaisten operaatioiden osalta, joita koskee neuvoston työjärjestyksen 6 artiklan 1 kohdan mukainen salassapitovelvollisuus.

13 artikla

EUPOL Proximan henkilöstön asema

1.   EUPOL Proximan entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa olevan henkilöstön asemasta, myös EUPOL Proximan loppuun saattamisen ja joustavan suorittamisen kannalta välttämättömistä erioikeuksista, vapauksista ja muista takuista, on määrätty Euroopan unionin sekä entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian välisessä sopimuksessa Euroopan unionin poliisioperaation (EUPOL Proxima) asemasta ja toiminnasta entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa, josta on tehty päätös 2004/75/YUTP (2).

2.   Henkilöstöön kuuluvan henkilön lähettänyt valtio tai yhteisöjen toimielin vastaa tämän lähettämiseen liittyvien kyseisen henkilön esittämien tai häntä koskevien vaatimusten ratkaisemisesta ja mahdollisten menettelyjen vireillepanosta lähetettyä henkilöä vastaan.

14 artikla

Voimaantulo ja kesto

Tämä yhteinen toiminta tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Sen voimassaolo päättyy 14 päivänä joulukuuta 2005.

15 artikla

Julkaiseminen

Tämä yhteinen toiminta julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 22 päivänä marraskuuta 2004.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

B. R. BOT


(1)  EUVL L 249, 1.10.2003, s. 66.

(2)  EUVL L 16, 23.1.2004, s. 65.


24.11.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 348/45


NEUVOSTON PÄÄTÖS 2004/790/YUTP,

tehty 22 päivänä marraskuuta 2004,

yhteisen toiminnan 2002/589/YUTP täytäntöönpanosta Euroopan unionin osallistumiseksi pienaseiden ja kevyiden aseiden ampumatarvikkeiden hävittämiseen Albaniassa tehdyn päätöksen 2003/276/YUTP voimassaolon jatkamisesta ja sen muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 23 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan unionin osallistumisesta käsiaseiden ja kevyiden aseiden epävakauttavan keskittymisen ja leviämisen torjumiseen 12 päivänä heinäkuuta 2002 hyväksytyn neuvoston yhteisen toiminnan 2002/589/YUTP (1) ja erityisesti sen 6 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto teki 14 päivänä huhtikuuta 2003 Euroopan unionin osallistumista pienaseiden ja kevyiden aseiden ampumatarvikkeiden hävittämiseen Albaniassa koskevan päätöksen 2003/276/YUTP (2), jolla oli tarkoitus panna täytäntöön yhteinen toiminta 2002/589/YUTP ja jolla annettiin tähän tarkoitukseen 820 000 euroa.

(2)

Eräitä tavoitteita ei ole pystytty saavuttamaan ennen 31 päivää lokakuuta 2004, jolloin neuvoston päätöksen 2003/276/YUTP voimassaolo päättyy, kun taas toisia tavoitteita olisi vahvistettava ja laajennettava edellä mainitun päivän jälkeen. Kyseinen hanke on monivuotinen hanke, joka kestää neljä vuotta.

(3)

Tämän vuoksi päätöksen 2003/276/YUTP voimassaoloa olisi jatkettava ja sitä olisi muutettava,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Muutetaan päätös 2003/276/YUTP seuraavasti:

1)

Korvataan 2 artiklan 1 kohdassa oleva rahoitusohjeen määrä ”820 000 euroa” määrällä ”1 300 000 euroa”.

2)

Korvataan 4 artiklan 1 kohdassa oleva toinen virke seuraavasti ”Sen voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2005”.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2004.

3 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 22 päivänä marraskuuta 2004.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

B. R. BOT


(1)  EYVL L 191, 19.7.2002, s. 1.

(2)  EUVL L 99, 17.4.2003, s. 60.


24.11.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 348/46


NEUVOSTON PÄÄTÖS 2004/791/YUTP,

tehty 22 päivänä marraskuuta 2004,

Euroopan unionin osallistumisesta käsiaseiden ja kevyiden aseiden epävakauttavan keskittymisen ja leviämisen torjumiseen hyväksytyn yhteisen toiminnan 2002/589/YUTP täytäntöönpanosta Kaakkois-Euroopassa tehdyn päätöksen 2002/842/YUTP voimassaolon jatkamisesta ja päätöksen muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon neuvoston yhteisen toiminnan 2002/589/YUTP (1) ja erityisesti sen 6 artiklan yhdessä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 23 artiklan 2 kohdan toisen luetelmakohdan kanssa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto teki 21 päivänä lokakuuta 2002 Euroopan unionin osallistumista käsiaseiden ja kevyiden aseiden epävakauttavan keskittymisen ja leviämisen torjumiseen Kaakkois-Euroopassa koskevan päätöksen 2002/842/YUTP (2), jolla oli tarkoitus panna täytäntöön yhteinen toiminta 2002/589/YUTP ja jolla annettiin tähän tarkoitukseen 200 000 euroa.

(2)

Eräitä tavoitteita ei voitaisi saavuttaa 31 päivään joulukuuta 2004 mennessä, jolloin päätöksen 2002/842/YUTP voimassaolo päättyy, ja toisia tavoitteita olisi vahvistettava ja laajennettava edellä mainitun määräpäivän jälkeen. Kyseinen hanke on monivuotinen hanke.

(3)

Tämän vuoksi päätöksen 2002/842/YUTP voimassaoloa olisi jatkettava ja sitä olisi muutettava,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Muutetaan päätös 2002/842/YUTP seuraavasti:

1)

Korvataan 2 artiklan 1 kohdassa oleva rahoitusohjeen määrä 300 000 euroa määrällä 330 000 euroa.

2)

Korvataan 4 artiklan 1 kohdan toinen alakohta seuraavasti: ”Sen voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2005”.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se tehdään.

3 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 22 päivänä marraskuuta 2004.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

B. R. BOT


(1)  EYVL L 191, 19.7.2002, s. 1.

(2)  EYVL L 289, 26.10.2002, s. 1. Päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2003/807/YUTP (EUVL L 302, 20.11.2003, s. 39).


24.11.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 348/47


NEUVOSTON PÄÄTÖS 2004/792/YUTP,

tehty 22 päivänä marraskuuta 2004,

Euroopan unionin osallistumisesta käsiaseiden ja kevyiden aseiden epävakauttavan keskittymisen ja leviämisen torjumiseen hyväksytyn yhteisen toiminnan 1999/34/YUTP täytäntöönpanosta Kambodžassa tehdyn päätöksen 1999/730/YUTP voimassaolon jatkamisesta ja sen muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 23 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan unionin osallistumisesta käsiaseiden ja kevyiden aseiden epävakauttavan keskittymisen ja leviämisen torjumiseen 17 päivänä joulukuuta 1998 hyväksytyn neuvoston yhteisen toiminnan 1999/34/YUTP (1) ja erityisesti sen 6 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto teki 15 päivänä marraskuuta 1999 Euroopan unionin osallistumista käsiaseiden ja kevyiden aseiden epävakauttavan keskittymisen ja leviämisen torjumiseen Kambodžassa koskevan päätöksen 1999/730/YUTP (2), jolla oli tarkoitus panna täytäntöön yhteinen toiminta 1999/34/YUTP.

(2)

Eräitä tavoitteita ei ole pystytty saavuttamaan ennen 15 päivää marraskuuta 2004, jolloin päätöksen 1999/730/YUTP voimassaolo päättyy, kun taas toisia tavoitteita olisi vahvistettava ja laajennettava edellä mainitun päivän jälkeen. Kyseessä oleva hanke on monivuotinen hanke.

(3)

Tämän vuoksi päätöksen 1999/730/YUTP voimassaoloa olisi jatkettava ja sitä olisi muutettava,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Muutetaan päätös 1999/730/YUTP seuraavasti:

1)

Korvataan 3 artiklan 1 kohdassa oleva rahoitusohjeen määrä ”1 436 953 euroa” määrällä ”1 375 565 euroa”.

2)

Korvataan 4 artiklan toisessa kohdassa ilmaisu ”15 päivänä marraskuuta 2004” ilmaisulla ”15 päivänä marraskuuta 2005”.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan 16 päivänä marraskuuta 2004.

3 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 22 päivänä marraskuuta 2004.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

B. R. BOT


(1)  EYVL L 9, 15.1.1999, s. 1.

(2)  EYVL L 294, 16.11.1999, s. 5.


24.11.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 348/s3


1. marraskuuta 2004 – EUR-Lex:n uusi versio!

europa.eu.int/eur-lex/lex/

Uusi sivusto sisältää CELEX-palvelun, ja se tarjoaa helpon ja ilmaisen pääsyn laajimpaan EU:n oikeutta käsittelevään asiakirjatietokantaan 20 kielellä.