ISSN 1725-261X

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 326

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

47. vuosikerta
29. lokakuuta 2004


Sisältö

 

I   Säädökset, jotka on julkaistava

Sivu

 

 

Komission asetus (EY) N:o 1866/2004, annettu 28 päivänä lokakuuta 2004, tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

1

 

 

Komission asetus (EY) N:o 1867/2004, annettu 28 päivänä lokakuuta 2004, melassin 29 päivänä lokakuuta 2004 sovellettavien edustavien hintojen ja lisätuontitullien vahvistamisesta sokerialalla

3

 

 

Komission asetus (EY) N:o 1868/2004, annettu 28 päivänä lokakuuta 2004, sellaisenaan vietävän valkoisen sokerin ja raakasokerin vientitukien vahvistamisesta

5

 

 

Komission asetus (EY) N:o 1869/2004, annettu 28 päivänä lokakuuta 2004, siirappien ja tiettyjen muiden sellaisenaan vietävien sokerialan tuotteiden vientitukien vahvistamisesta

7

 

 

Komission asetus (EY) N:o 1870/2004, annettu 28 päivänä lokakuuta 2004, tiettyihin kolmansiin maihin vietävän valkoisen sokerin vientituen enimmäismäärän vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 1327/2004 tarkoitetun pysyvän tarjouskilpailun osana järjestettävää 11. osittaista tarjouskilpailua varten

10

 

 

Komission asetus (EY) N:o 1871/2004, annettu 28 päivänä lokakuuta 2004, voin vientituen enimmäismäärän vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 581/2004 säädetyssä pysyvässä tarjouskilpailussa

11

 

 

Komission asetus (EY) N:o 1872/2004, annettu 28 päivänä lokakuuta 2004, vientituen enimmäismäärän vahvistamisesta rasvattomalle maitojauheelle asetuksessa (EY) N:o 582/2004 säädetyssä pysyvässä tarjouskilpailussa

13

 

 

Komission asetus (EY) N:o 1873/2004, annettu 28 päivänä lokakuuta 2004, perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietäviin tiettyihin maitotuotteisiin sovellettavien tukien määrien vahvistamisesta

14

 

*

Komission asetus (EY) N:o 1874/2004, annettu 28 päivänä lokakuuta 2004, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2004/17/EY ja 2004/18/EY muuttamisesta hankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyihin sovellettavien kynnysarvojen osalta ( 1 )

17

 

*

Komission asetus (EY) N:o 1875/2004, annettu 28 päivänä lokakuuta 2004, yhteisön menettelystä eläinlääkejäämien enimmäismäärien vahvistamiseksi eläinperäisissä elintarvikkeissa annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2377/90 liitteiden II ja III muuttamisesta natriumsalisylaatin ja fenvaleraatin osalta ( 1 )

19

 

*

Komission asetus (EY) N:o 1876/2004, annettu 28 päivänä lokakuuta 2004, tiettyjen keskeisten lääkkeiden Euroopan unionin markkinoille kulkeutumisen estämisestä annetun asetuksen (EY) N:o 953/2003 liitteen I muuttamisesta

22

 

*

Komission asetus (EY) N:o 1877/2004, annettu 28 päivänä lokakuuta 2004, asetuksen (EY) N:o 517/94 liitteen III B muuttamisesta Serbia ja Montenegroa koskevien kiintiöiden osalta

25

 

*

Komission asetus (EY) N:o 1878/2004, annettu 28 päivänä lokakuuta 2004, neuvoston asetuksesta N:o 136/66/ETY ja neuvoston asetuksesta (ETY) N:o 2261/84 poikkeamisesta oliivien ja oliiviöljyn tuotosten vahvistamisen osalta Kyproksessa, Maltassa ja Sloveniassa

27

 

 

Komission asetus (EY) N:o 1879/2004, annettu 28 päivänä lokakuuta 2004, vilja- ja riisijalosteiden vientiin sovellettavien tukien vahvistamisesta

28

 

 

Komission asetus (EY) N:o 1880/2004, annettu 28 päivänä lokakuuta 2004, riisin ja rikkoutuneiden riisinjyvien vientitukien vahvistamisesta ja vientitodistusten myöntämisen keskeyttämisestä

31

 

 

Komission asetus (EY) N:o 1881/2004, annettu 28 päivänä lokakuuta 2004, viljapohjaisten rehuseosten vientiin sovellettavien tukien vahvistamisesta

34

 

 

Komission asetus (EY) N:o 1882/2004, annettu 28 päivänä lokakuuta 2004, perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietäviin tiettyihin vilja- ja riisialojen tuotteisiin sovellettavien tukien määrien vahvistamisesta

36

 

 

Komission asetus (EY) N:o 1883/2004, annettu 28 päivänä lokakuuta 2004, perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietäviin tiettyihin sokerialan tuotteisiin sovellettavien tuen määrien vahvistamisesta

40

 

 

Komission asetus (EY) N:o 1884/2004, annettu 28 päivänä lokakuuta 2004, ohran enimmäisvientituen vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 1757/2004 tarkoitetun tarjouskilpailun osana

43

 

 

Komission asetus (EY) N:o 1885/2004, annettu 28 päivänä lokakuuta 2004, kauran enimmäisvientituen vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 1565/2004 tarkoitetun tarjouskilpailun osana

44

 

 

II   Säädökset, joita ei tarvitse julkaista

 

 

Neuvosto

 

*

2004/740/EY:Neuvoston päätös, tehty 4 päivänä lokakuuta 2004, jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

45

 

*

2004/741/EY:Neuvoston suositus, annettu 14 päivänä lokakuuta 2004, jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan toteuttamisesta

47

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


I Säädökset, jotka on julkaistava

29.10.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 326/1


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1866/2004,

annettu 28 päivänä lokakuuta 2004,

tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon hedelmien ja vihannesten tuontijärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 21 päivänä joulukuuta 1994 annetun komission asetuksen (EY) N:o 3223/94 (1) ja erityisesti sen 4 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 3223/94 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)

Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 3223/94 4 artiklassa tarkoitetut tuonnin kiinteät arvot vahvistetaan liitteessä olevassa taulukossa merkityllä tavalla.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 29 päivänä lokakuuta 2004.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 28 päivänä lokakuuta 2004.

Komission puolesta

J. M. SILVA RODRÍGUEZ

Maatalouden pääosaston pääjohtaja


(1)  EYVL L 337, 24.12.1994, s. 66. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1947/2002 (EYVL L 299, 1.11.2002, s. 17).


LIITE

tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi 28 päivänä lokakuuta 2004 annettuun komission asetukseen

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Kolmannen maan koodi (1)

Tuonnin kiinteä arvo

0702 00 00

052

53,1

204

48,2

999

50,7

0707 00 05

052

129,6

999

129,6

0709 90 70

052

97,2

204

41,2

388

34,1

628

48,8

999

55,3

0805 50 10

052

56,4

388

48,3

524

67,5

528

53,4

999

56,4

0806 10 10

052

89,0

400

197,7

999

143,4

0808 10 20, 0808 10 50, 0808 10 90

388

109,3

400

100,7

404

80,1

442

61,0

512

106,6

720

99,6

800

205,7

804

106,5

999

108,7

0808 20 50

052

103,7

720

75,4

999

89,6


(1)  Komission asetuksessa (EY) N:o 2081/2003 (EUVL L 313, 28.11.2003, s. 11) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”999” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.


29.10.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 326/3


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1867/2004,

annettu 28 päivänä lokakuuta 2004,

melassin 29 päivänä lokakuuta 2004 sovellettavien edustavien hintojen ja lisätuontitullien vahvistamisesta sokerialalla

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä 19 päivänä kesäkuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/2001 (1) ja erityisesti sen 24 artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Melassin tuontia sokerialalla koskevista yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä ja asetuksen (ETY) N:o 785/68 muuttamisesta 23 päivänä kesäkuuta 1995 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1422/95 (2) säädetään, että edustavana hintana pidetään komission asetuksen (ETY) N:o 785/68 (3) vahvistettua melassin cif-tuontihintaa. Kyseinen hinta vahvistetaan asetuksen (ETY) N:o 785/68 1 artiklassa määritellylle vakiolaadulle.

(2)

Edustavia hintoja vahvistettaessa huomioon on otettava kaikki asetuksen (ETY) N:o 785/68 3 artiklassa säädetyt tiedot, lukuun ottamatta kyseisen asetuksen 4 artiklassa säädettyjä tapauksia, ja tarvittaessa hinnat voidaan vahvistaa asetuksen (ETY) N:o 785/68 7 artiklassa säädetyn menetelmän mukaisesti.

(3)

Jotta voitaisiin mukauttaa muuhun kuin vakiolaatuun liittyvä hinta, hintoja on syytä nostaa tai laskea tarjotun melassin laadun mukaan asetuksen (ETY) N:o 785/68 6 artiklan mukaisesti.

(4)

Jos kyseessä olevan tuotteen käynnistyshinta ja edustava hinta eroavat toisistaan, tuonnille olisi vahvistettava lisätuontitulleja asetuksen (EY) N:o 1422/95 3 artiklassa tarkoitetuin edellytyksin. Jos tuontitullien kantaminen suspendoidaan asetuksen (EY) N:o 1422/95 5 artiklan mukaisesti, näille tulleille olisi vahvistettava tietyt määrät.

(5)

On syytä vahvistaa kyseisten tuotteiden edustavat hinnat ja lisätuontitullit asetuksen (EY) N:o 1422/95 1 artiklan 2 kohdan ja 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat sokerin hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1422/95 1 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden edustavat hinnat ja lisätuontitullit vahvistetaan liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 29 päivänä lokakuuta 2004.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 28 päivänä lokakuuta 2004.

Komission puolesta

J. M. SILVA RODRÍGUEZ

Maatalouden pääosaston pääjohtaja


(1)  EYVL 178, 30.6.2001, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 39/2004 (EUVL L 6, 10.1.2004, s. 16).

(2)  EYVL L 141, 24.6.1995, s. 12. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 79/2003 (EYVL L 13, 18.1.2003, s. 4).

(3)  EYVL L 145, 27.6.1968, s. 12. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1422/1995 (EYVL L 141, 24.6.1995, s. 12).


LIITE

Melassin 29 päivänä lokakuuta 2004 sovellettavat edustavat hinnat ja lisätuontitullit sokerialalla

(EUR)

CN-koodi

Edustava hinta 100 nettokilogrammalta kyseistä tuotetta

Lisätulli 100 nettokilogrammalta kyseistä tuotetta

Asetuksen (EY) N:o 1422/95 5 artiklassa tarkoitetun suspendoimisen vuoksi tuonnissa sovellettava tulli 100 nettokilogrammalta kyseistä tuotetta (1)

1703 10 00 (2)

8,52

0

1703 90 00 (2)

9,77

0


(1)  Tämä määrä korvaa, asetuksen (EY) N:o 1422/95 5 artiklan mukaisesti, näille tuotteille vahvistetun yhteisen tullitariffin tullin.

(2)  Vahvistetaan asetuksen (ETY) N:o 785/68, sellaisena kuin se on muutettuna, 1 artiklassa määritellylle vakiolaadulle.


29.10.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 326/5


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1868/2004,

annettu 28 päivänä lokakuuta 2004,

sellaisenaan vietävän valkoisen sokerin ja raakasokerin vientitukien vahvistamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä 19 päivänä kesäkuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/2001 (1) ja erityisesti sen 27 artiklan 5 kohdan toisen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1260/2001 27 artiklan nojalla mainitun asetuksen 1 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja tuotteita koskevien maailmanmarkkinoiden noteerausten tai hintojen ja kyseisten tuotteiden yhteisön hintojen välinen erotus voidaan korvata vientituella.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1260/2001 mukaan denaturoimattoman ja sellaisenaan viedyn valkoisen sokerin ja raakasokerin tukea vahvistettaessa on otettava huomioon yhteisön ja maailman sokerimarkkinoiden tilanne ja erityisesti mainitun asetuksen 28 artiklassa tarkoitetut hinnat ja kustannukset. Saman artiklan mukaisesti olisi myös otettava huomioon suunniteltuun vientiin liittyvät taloudelliset näkökohdat.

(3)

Raakasokerin tuki on vahvistettava vakiolaadulle. Vakiolaatu määritellään asetuksen (EY) N:o 1260/2001 liitteessä I olevassa II kohdassa. Kyseinen tuki vahvistetaan lisäksi kyseisen asetuksen 28 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Kandisokeri määritellään sokerialan vientitukien myöntämisen soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 7 päivänä syyskuuta 1995 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 2135/95 (2). Tällä tavalla laskettua tuen määrää on lisättyjä maku- tai väriaineita sisältäviin sokereihin sovellettava niiden sakkaroosipitoisuuden perusteella, ja sen vuoksi tuki on vahvistettava tämän pitoisuuden yhtä prosenttia kohden.

(4)

Erityistapauksissa tuen määrä voidaan vahvistaa luonteeltaan tästä poikkeavilla säännöksillä.

(5)

Tuki on vahvistettava joka toinen viikko. Tukea voidaan muuttaa muuna aikana.

(6)

Asetuksen (EY) N:o 1260/2001 27 artiklan 5 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaan maailmanmarkkinatilanne tai tiettyjen markkinoiden erityisvaatimukset voivat edellyttää mainitun asetuksen 1 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden tuen eriyttämistä määräpaikan mukaan.

(7)

Vuoden 2001 alusta tapahtunut Länsi-Balkanin maista peräisin olevan etuuskohteluun oikeutetun sokerin tuonnin sekä kyseisiin maihin suuntautuvan yhteisön sokerin viennin merkittävä ja nopea kasvu näyttää hyvin keinotekoiselta.

(8)

Jotta vältettäisiin vientitukea saaneiden sokerialan tuotteiden jälleentuonnista yhteisöön aiheutuvat väärinkäytökset, on syytä olla vahvistamatta Länsi-Balkanin maille vientitukea tässä asetuksessa tarkoitetuille tuotteille.

(9)

Kun otetaan huomioon nämä tekijät ja sokerialan nykyinen markkinatilanne ja erityisesti sokerin noteeraukset tai hinta yhteisössä ja maailmanmarkkinoilla, on syytä vahvistaa tuki soveltuvien määrien mukaiseksi.

(10)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat sokerin hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1260/2001 1 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen sellaisenaan vietävien ja denaturoimattomien tuotteiden vientituet vahvistetaan liitteessä esitettyjen määrien mukaisiksi.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 29 päivänä lokakuuta 2004.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 28 päivänä lokakuuta 2004.

Komission puolesta

Franz FISCHLER

Komission jäsen


(1)  EYVL L 178, 30.6.2001, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 39/2004 (EUVL L 6, 10.1.2004, s. 16).

(2)  EYVL L 214, 8.9.1995, s. 16.


LIITE

29 PÄIVÄSTÄ LOKAKUUTA 2004 SOVELLETTAVAT SELLAISENAAN VIETÄVIEN VALKOISEN SOKERIN JA RAAKASOKERIN VIENTITUET

Tuotekoodi

Määräpaikka

Mittayksikkö

Tukimäärä

1701 11 90 9100

S00

EUR/100 kg

39,56 (1)

1701 11 90 9910

S00

EUR/100 kg

39,56 (1)

1701 12 90 9100

S00

EUR/100 kg

39,56 (1)

1701 12 90 9910

S00

EUR/100 kg

39,56 (1)

1701 91 00 9000

S00

EUR/1 % sakkaroosia × 100 kg (nettopaino)

0,4300

1701 99 10 9100

S00

EUR/100 kg

43,00

1701 99 10 9910

S00

EUR/100 kg

43,00

1701 99 10 9950

S00

EUR/100 kg

43,00

1701 99 90 9100

S00

EUR/1 % sakkaroosia × 100 kg (nettopaino)

0,4300

Huom.: Tuotekoodit sekä A-sarjan määräpaikkakoodit määritellään komission asetuksessa (ETY) N:o 3846/87 (EYVL L 366, 24.12.1987, s. 1).

Määräpaikkojen numerokoodit määritellään komission asetuksessa (EY) N:o 2081/2003 (EUVL L 313, 28.11.2003, s. 11).

Muiksi määräpaikoiksi määritellään seuraavat:

S00

:

Kaikki määräpaikat (kolmannet maat, muut alueet, muonitus ja muut määräpaikat, joihin vienti rinnastetaan vientiin yhteisön ulkopuolelle) lukuun ottamatta Albaniaa, Kroatiaa, Bosnia ja Hertsegovinaa, Serbia ja Montenegroa (mukaan luettuna Kosovo, sellaisena kuin se on määriteltynä 10 päivänä kesäkuuta 1999, annetussa Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa N:o 1244) sekä entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa paitsi muihin neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/96 1 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin tuotteisiin sisältyvä sokeri (EYVL L 297, 21.11.1996, s. 29).


(1)  Tätä määrää sovelletaan raakasokeriin, jonka tuottoaste on 92 prosenttia. Jos viedyn raakasokerin tuottoaste poikkeaa 92 prosentista, vientituen määrä lasketaan asetuksen (EY) N:o 1260/2001 28 artiklan 4 kohdan mukaisesti.


29.10.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 326/7


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1869/2004,

annettu 28 päivänä lokakuuta 2004,

siirappien ja tiettyjen muiden sellaisenaan vietävien sokerialan tuotteiden vientitukien vahvistamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä 19 päivänä kesäkuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/2001 (1), ja erityisesti sen 27 artiklan 5 kohdan toisen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1260/2001 27 artiklan nojalla mainitun asetuksen 1 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettuja tuotteita koskevien maailmanmarkkinoiden noteerausten tai hintojen ja kyseisten tuotteiden yhteisön hintojen välinen erotus voidaan korvata vientituella.

(2)

Sokerialan vientitukien myöntämistä koskevista yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä 7 päivänä syyskuuta 1995 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2135/95 (2) 3 artiklan mukaan asetuksen (EY) N:o 1260/2001 1 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettujen vietyjen tuotteiden tuki sadalta kilogrammalta vastaa sakkaroosipitoisuudella, johon on tarvittaessa lisätty sakkaroosiksi muunnettujen muiden sokerien pitoisuus, kerrottua perusmäärää. Tämä kyseisen tuotteen todettu sakkaroosipitoisuus määritetään asetuksen (EY) N:o 2135/95 3 artiklassa.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1260/2001 30 artiklan 3 kohdan mukaan sellaisenaan vietyä sorboosia koskevan tuen perusmäärä vastaa tuen perusmäärää, josta on vähennetty neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/2001 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä tiettyjen kemianteollisuudessa käytettävien sokerialan tuotteiden tuotantotuen myöntämisen osalta 27 päivänä kesäkuuta 2001 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1265/2001 (3) mukaisesti jälkimmäisen asetuksen liitteessä luetelluille tuotteille voimassa olevan tuotantotuen sadasosa.

(4)

Asetuksen (EY) N:o 1260/2001 30 artiklan 1 kohdan mukaan mainitun asetuksen 1 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettujen muiden sellaisenaan vietyjen tuotteiden tuen perusmäärä vastaa yhtä sadasosaa siitä määrästä, joka saadaan ottaen huomioon muilla kuin alijäämäalueilla sen kuukauden aikana, jolle perusmäärä on vahvistettu, voimassa oleva valkoisen sokerin interventiohinnan ja maailmanmarkkinoilla todettujen valkoisen sokerin noteerausten tai hintojen välinen erotus, sekä ottaen huomioon tarve saavuttaa tasapaino kolmansiin maihin jalostettuina tavaroina vietäväksi tarkoitettujen yhteisön perustuotteiden käytön ja näiden maiden jalostusliikenteeseen hyväksyttyjen tuotteiden käytön välillä.

(5)

Asetuksen (EY) N:o 1260/2001 30 artiklan 4 kohdan mukaan perusmäärän soveltaminen voidaan rajoittaa tiettyihin mainitun asetuksen 1 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettuihin tuotteisiin.

(6)

Asetuksen (EY) N:o 1260/2001 27 artiklan nojalla voidaan säätää tuesta mainitun asetuksen 1 artiklan 1 kohdan f, g ja h alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden vientiin sellaisenaan; tuen taso on määritettävä sadalta kilogrammalta kuiva-ainetta, ottaen erityisesti huomioon CN-koodiin 1702 30 91 kuuluvien tuotteiden vientiin sovellettava tuki, asetuksen (EY) N:o 1260/2001 1 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden vientiin sovellettava tuki sekä suunniteltuun vientiin liittyvät taloudelliset näkökohdat. Mainitun 1 kohdan f ja g alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden tuki myönnetään ainoastaan tuotteille, jotka täyttävät asetuksen (EY) N:o 2135/95 5 artiklassa esitetyt edellytykset, ja h alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden tuki myönnetään ainoastaan tuotteille, jotka täyttävät asetuksen (EY) N:o 2135/95 6 artiklassa esitetyt edellytykset.

(7)

Edellä mainitut tuet on vahvistettava kuukausittain. Tukia voidaan muuttaa muuna aikana.

(8)

Asetuksen (EY) N:o 1260/2001 27 artiklan 5 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti maailmanmarkkinatilanne tai tiettyjen markkinoiden erityisvaatimukset voivat edellyttää mainitun asetuksen 1 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden tuen eriyttämistä määräpaikan mukaan.

(9)

Vuoden 2001 alusta tapahtunut Länsi-Balkanin maista peräisin olevan etuuskohteluun oikeutetun sokerin tuonnin sekä kyseisiin maihin suuntautuvan yhteisön sokerin viennin merkittävä ja nopea kasvu näyttää hyvin keinotekoiselta.

(10)

Jotta vältettäisiin vientitukea saaneiden sokerialan tuotteiden jälleentuonnista yhteisöön aiheutuvat väärinkäytökset, on syytä olla vahvistamatta Länsi-Balkanin maille vientitukea tässä asetuksessa tarkoitetuille tuotteille.

(11)

Kun otetaan huomioon nämä tekijät, on syytä vahvistaa kyseisten tuet soveltuvien määrien mukaiseksi.

(12)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat sokerin hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1260/2001 1 artiklan 1 kohdan d, f, g ja h alakohdassa tarkoitettujen, sellaisenaan vietävien tuotteiden vientiin myönnettävät tuet vahvistetaan tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 29 päivänä lokakuuta 2004.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 28 päivänä lokakuuta 2004.

Komission puolesta

Franz FISCHLER

Komission jäsen


(1)  EYVL L 178, 30.6.2001, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 39/2004 (EUVL L 6, 10.1.2004, s. 6).

(2)  EYVL L 214, 8.9.1995, s. 16.

(3)  EYVL L 178, 30.6.2001, s. 63.


LIITE

29 PÄIVÄNÄ LOKAKUUTA 2004 SOVELLETTAVAT SIIRAPPIEN JA TIETTYJEN MUIDEN SELLAISENAAN VIETÄVIEN SOKERIALAN TUOTTEIDEN VIENTITUET

Tuotekoodi

Määräpaikka

Mittayksikkö

Tuen määrä

1702 40 10 9100

S00

EUR/100 kg kuiva-ainetta

43,00 (1)

1702 60 10 9000

S00

EUR/100 kg kuiva-ainetta

43,00 (1)

1702 60 80 9100

S00

EUR/100 kg kuiva-ainetta

81,71 (2)

1702 60 95 9000

S00

EUR/1 % sakkaroosia × 100 kg tuotetta nettopaino

0,4300 (3)

1702 90 30 9000

S00

EUR/100 kg kuiva-ainetta

43,00 (1)

1702 90 60 9000

S00

EUR/1 % sakkaroosia × 100 kg tuotetta nettopaino

0,4300 (3)

1702 90 71 9000

S00

EUR/1 % sakkaroosia × 100 kg tuotetta nettopaino

0,4300 (3)

1702 90 99 9900

S00

EUR/1 % sakkaroosia × 100 kg tuotetta nettopaino

0,4300 (3)  (4)

2106 90 30 9000

S00

EUR/100 kg kuiva-ainetta

43,00 (1)

2106 90 59 9000

S00

EUR/1 % sakkaroosia × 100 kg tuotetta nettopaino

0,4300 (3)

Huom: Tuotekoodit sekä A-sarjan määräpaikkakoodit määritellään komission asetuksessa (ETY) N:o 3846/87 (EYVL L 366, 24.12.1987, s. 1).

Määräpaikkojen numerokoodit määritellään komission asetuksessa (EY) N:o 2081/2003 (EYVL L 313, 28.11.2003, s. 11).

Muiksi määräpaikoiksi määritellään seuraavat:

S00

:

Kaikki määräpaikat (kolmannet maat, muut alueet, muonitus ja muut määräpaikat, joihin vienti rinnastetaan vientiin yhteisön ulkopuolelle) lukuun ottamatta Albaniaa, Kroatiaa, Bosnia ja Hertsegovinaa, Serbia ja Montenegroa (mukaan luettuna Kosovo, sellaisena kuin se on määriteltynä 10 päivänä kesäkuuta 1999 annetussa Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa nro 1244) sekä entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa, paitsi muihin neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/96 1 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin tuotteisiin sisältyvä sokeri (EYVL L 297, 21.11.1996, s. 29).


(1)  Sovelletaan ainoastaan asetuksen (EY) N:o 2135/95 5 artiklassa tarkoitettuihin tuotteisiin.

(2)  Sovelletaan ainoastaan asetuksen (EY) N:o 2135/95 6 artiklassa tarkoitettuihin tuotteisiin.

(3)  Perusmäärää ei sovelleta siirappeihin, joiden puhtausaste on alle 85 prosenttia (asetus (EY) N:o 2135/95). Sakkaroosipitoisuus määritetään asetuksen (EY) N:o 2135/95 3 artiklan mukaisesti.

(4)  Määrää ei sovelleta asetuksen (ETY) N:o 3513/92 liitteessä olevassa 2 kohdassa määriteltyyn tuotteeseen (EYVL L 355, 5.12.1992, s. 12).


29.10.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 326/10


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1870/2004,

annettu 28 päivänä lokakuuta 2004,

tiettyihin kolmansiin maihin vietävän valkoisen sokerin vientituen enimmäismäärän vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 1327/2004 tarkoitetun pysyvän tarjouskilpailun osana järjestettävää 11. osittaista tarjouskilpailua varten

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä 19 päivänä kesäkuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/2001 (1) ja erityisesti sen 27 artiklan 5 kohdan toisen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Valkoisen sokerin vientiä koskevasta pysyvästä tarjouskilpailusta vientimaksujen ja/tai vientitukien määrittämiseksi markkinointivuodeksi 2004/2005 19 päivänä heinäkuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1327/2004 (2) nojalla tämän sokerin tiettyihin kolmansiin maihin vientiä varten järjestetään osittaisia tarjouskilpailuja.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1327/2004 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti kyseistä osittaista tarjouskilpailua varten vahvistetaan tarvittaessa vientituen enimmäismäärä, ottaen erityisesti huomioon yhteisön ja maailmanmarkkinoiden sokerin markkinatilanne ja sen odotettavissa oleva kehitys.

(3)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat sokerin hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Vahvistetaan vientituen enimmäismääräksi asetuksen (EY) N:o 1327/2004 nojalla järjestetyssä valkoisen sokerin 11. tarjouskilpailussa 46,144 EUR/100 kg.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 29 päivänä lokakuuta 2004.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 28 päivänä lokakuuta 2004.

Komission puolesta

Franz FISCHLER

Komission jäsen


(1)  EYVL L 178, 30.6.2001, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 39/2004 (EUVL L 6, 10.1.2004, s. 16).

(2)  EUVL L 246, 20.7.2004, s. 23. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1685/2004 (EUVL L 303, 30.9.2004, s. 21).


29.10.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 326/11


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1871/2004,

annettu 28 päivänä lokakuuta 2004,

voin vientituen enimmäismäärän vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 581/2004 säädetyssä pysyvässä tarjouskilpailussa

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maito- ja maitotuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 (1) ja erityisesti sen 31 artiklan 3 kohdan kolmannen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Eräiden voilaatujen vientitukia koskevan pysyvän tarjouskilpailun avaamisesta 26 päivänä maaliskuuta 2004 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 581/2004 (2) säädetään pysyvästä tarjouskilpailusta.

(2)

Eräiden maitotuotteiden vientitukia koskevasta tarjouskilpailusta 26 päivänä maaliskuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 580/2004 (3) 5 artiklan mukaisesti ja tarjouskilpailussa jätettyjen tarjousten tutkinnan perusteella on aiheellista vahvistaa vientituen enimmäismäärä 27 päivänä lokakuuta 2004 päättyvälle tarjouskilpailujaksolle.

(3)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maidon ja maitotuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksessa (EY) N:o 581/2004 avatussa pysyvässä tarjouskilpailussa, jonka tarjouskilpailujakso päättyy 27 päivänä lokakuuta 2004, vientituen enimmäismäärä mainitun asetuksen 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille tuotteille on tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 29 päivänä lokakuuta 2004.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 28 päivänä lokakuuta 2004.

Komission puolesta

Franz FISCHLER

Komission jäsen


(1)  EYVL L 160, 26.6.1999, s. 48. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 186/2004 (EUVL L 29, 3.2.2004, s. 6).

(2)  EUVL L 90, 27.3.2004, s. 64.

(3)  EUVL L 90, 27.3.2004, s. 58.


LIITE

(EUR/100 kg)

Tuote

Vientituen nimikkeistön koodi

Vientituen enimmäismäärä

Asetuksen (EY) N:o 581/2004 1 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitettuun määräpaikkaan suuntautuvan viennin osalta

Asetuksen (EY) N:o 581/2004 1 artiklan 1 kohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitettuihin määräpaikkoihin suuntautuvan viennin osalta

Voi

ex ex 0405 10 19 9500

Voi

ex ex 0405 10 19 9700

132,00

139,00

Voiöljy

ex ex 0405 90 10 9000

170,00


29.10.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 326/13


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1872/2004,

annettu 28 päivänä lokakuuta 2004,

vientituen enimmäismäärän vahvistamisesta rasvattomalle maitojauheelle asetuksessa (EY) N:o 582/2004 säädetyssä pysyvässä tarjouskilpailussa

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maito- ja maitotuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 (1) ja erityisesti sen 31 artiklan 3 kohdan kolmannen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Rasvattoman maitojauheen vientitukia koskevan pysyvän tarjouskilpailun avaamisesta 26 päivänä maaliskuuta 2004 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 582/2004 (2) säädetään pysyvästä tarjouskilpailusta.

(2)

Eräiden maitotuotteiden vientitukia koskevasta tarjouskilpailusta 26 päivänä maaliskuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 580/2004 (3) 5 artiklan mukaisesti ja tarjouskilpailussa jätettyjen tarjousten tutkinnan perusteella on aiheellista vahvistaa vientituen enimmäismäärä 27 päivänä lokakuuta 2004 päättyvällä tarjouskilpailujaksolla.

(3)

Maidon ja maitotuotteiden hallintokomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksessa (EY) N:o 582/2004 avatussa pysyvässä tarjouskilpailussa, jonka tarjouskilpailujakso päättyy 27 päivänä lokakuuta 2004, vientituen enimmäismäärä mainitun asetuksen 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle tuotteelle ja siinä tarkoitetuille määräpaikoille on 31,00 EUR/100 kg.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 29 päivänä lokakuuta 2004.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 28 päivänä lokakuuta 2004.

Komission puolesta

Franz FISCHLER

Komission jäsen


(1)  EYVL L 160, 26.6.1999, s. 48, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 186/2004 (EUVL L 29, 3.2.2004, s. 6).

(2)  EUVL L 90, 27.3.2004, s. 67.

(3)  EUVL L 90, 27.3.2004, s. 58.


29.10.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 326/14


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1873/2004,

annettu 28 päivänä lokakuuta 2004,

perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietäviin tiettyihin maitotuotteisiin sovellettavien tukien määrien vahvistamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maito- ja maitotuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä 15 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 (1) ja erityisesti sen 31 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1255/1999 31 artiklan 1 kohdan mukaan kyseisen asetuksen 1 artiklan a–e ja g kohdassa tarkoitettujen tuotteiden maailmanmarkkinoiden ja yhteisön markkinoiden hintojen ero voidaan kattaa vientituella.

(2)

Tiettyjen perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietävien maataloustuotteiden vientituen myöntämisjärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja tuen määrän vahvistamisperusteista 13 päivänä heinäkuuta 2000 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1520/2000 (2) määritellään tuotteet, joille olisi vahvistettava niiden vientiin asetuksen (EY) N:o 1255/1999 liitteessä II lueteltuina tavaroina sovellettava tuen määrä.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1520/2000 4 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaan tuen määrä 100 kg kohti kutakin kyseistä perustuotetta on vahvistettava kullekin kuukaudelle.

(4)

Kuitenkin tiettyjen perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietävien maitotuotteiden tapauksessa korkeiden tukimäärien vahvistaminen etukäteen voi vaarantaa kyseisiin tukiin liittyvät maksusitoumukset. Vaaran välttämiseksi on tarpeen toteuttaa asiaankuuluvia varotoimenpiteitä sulkematta kuitenkaan pois mahdollisuutta pitkäaikaisten sopimusten tekemiseen. Nämä kaksi tavoitetta ovat saavutettavissa, jos kyseisille tuotteille vahvistetaan erityiset tukimäärät niitä tapauksia varten, joissa käytetään tukien ennakkovahvistusta.

(5)

Asetuksen (EY) N:o 1520/2000 4 artiklan 3 kohdassa säädetään, että tuen määrän vahvistamiseksi on tarvittaessa otettava huomioon kaikissa jäsenvaltioissa asetuksen (EY) N:o 1520/2000 liitteessä A lueteltujen perustuotteiden tai niihin rinnastettavien tuotteiden osalta sovellettava tuotantotuki, avustukset tai muut vaikutukseltaan vastaavat toimenpiteet kyseisen alan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen säännösten mukaisesti.

(6)

Asetuksen (EY) N:o 1255/1999 12 artiklan 1 kohdan mukaan yhteisössä tuotetulle ja kaseiiniksi muutetulle rasvattomalle maidolle myönnetään tukea, jos tämä maito ja tästä maidosta valmistettu kaseiini täyttävät tietyt edellytykset.

(7)

Voin myynnistä alennettuun hintaan sekä konditoriatuotteiden, jäätelöiden ja muiden elintarvikkeiden valmistukseen tarkoitetulle kermalle, voille ja voiöljylle myönnettävästä tuesta 15 päivänä joulukuuta 1997 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 2571/97 (3) sallitaan voin ja kerman toimittaminen alennettuun hintaan tiettyjä tavaroita valmistaville laitoksille.

(8)

Bulgariasta peräisin olevien tiettyjen jalostettujen maataloustuotteiden tuontia ja Bulgariaan suuntautuvaa tiettyjen jalostettujen maataloustuotteiden vientiä koskevista yksipuolisista siirtymätoimenpiteistä 24 päivänä syyskuuta 2004 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1676/2004 (4) mukaan Bulgariaan vietävät perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomat jalostetut maataloustuotteet eivät ole vientitukikelpoisia 1 päivästä lokakuuta 2004 alkaen.

(9)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maidon ja maitotuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1520/2000 liitteessä A ja asetuksen (EY) N:o 1255/1999 1 artiklassa lueteltuihin perustuotteisiin, jotka viedään asetuksen (EY) N:o 1255/1999 liitteessä II mainittuina tavaroina, sovellettavat vientitukien määrät vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä lueteltujen tuotteiden osalta kyseisen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Poiketen siitä, mitä 1 artiklassa säädetään, liitteessä vahvistettuja määriä ei sovelleta perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomiin tavaroihin 1 päivästä lokakuuta 2004 alkaen, kun on kyse Bulgariaan suuntautuvasta viennistä.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 29 päivänä lokakuuta 2004.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 28 päivänä lokakuuta 2004.

Komission puolesta

Olli REHN

Komission jäsen


(1)  EYVL L 160, 26.6.1999, s. 48. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 186/2004 (EUVL L 29, 3.2.2004, s. 6).

(2)  EYVL L 177, 15.7.2000, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 886/2004 (EUVL L 168, 1.5.2004, s. 14).

(3)  EYVL L 350, 20.12.1997, s. 3. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 921/2004 (EUVL L 163, 30.4.2004, s. 94).

(4)  EUVL L 301, 28.9.2004, s. 1.


LIITE

Perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietäviin tiettyihin maitotuotteisiin sovellettavien tukien määrät 29 päivänä lokakuuta 2004

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Tavaroiden kuvaus

Tuen määrä

tuen ennakkovahvistusta käytettäessä

muissa tapauksissa

ex 0402 10 19

Maito jauheena, rakeina tai muussa kiinteässä muodossa, lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältämätön, rasvapitoisuus enintään 1,5 painoprosenttia (TJ 2):

 

 

a)

vietäessä CN-koodiin 3501 kuuluvia tavaroita

b)

vietäessä muita tavaroita

29,00

29,00

ex 0402 21 19

Maito jauheena, rakeina tai muussa kiinteässä muodossa, lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältämätön, rasvapitoisuus 26 painoprosenttia (TJ 3):

 

 

a)

vietäessä TJ 3:n kaltaisina tuotteina voita tai kermaa sisältäviä tavaroita alennetulla hinnalla asetuksen (EY) N:o 2571/97 mukaisesti

36,05

36,05

b)

vietäessä muita tavaroita

70,00

70,00

ex 0405 10

Voi, jossa on rasvaa 82 painoprosenttia (TJ 6):

 

 

a)

vietäessä alennetulla hinnalla toimitettua voita tai kermaa sisältäviä tavaroita, jotka on valmistettu asetuksessa (EY) N:o 2571/97 annettujen edellytysten mukaisesti

46,00

46,00

b)

vietäessä CN-koodiin 2106 90 98 kuuluvia tavaroita, joiden maitorasvapitoisuus on vähintään 40 painoprosenttia

138,25

138,25

c)

vietäessä muita tavaroita

131,00

131,00


29.10.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 326/17


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1874/2004,

annettu 28 päivänä lokakuuta 2004,

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2004/17/EY ja 2004/18/EY muuttamisesta hankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyihin sovellettavien kynnysarvojen osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/17/EY (1) ja erityisesti sen 69 artiklan,

ottaa huomioon julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY (2) ja erityisesti sen 78 artiklan,

on kuullut julkisia hankintoja käsittelevää neuvoa-antavaa komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto hyväksyi Uruguayn kierroksen monenvälisissä kauppaneuvotteluissa (1986–1994) laadittujen sopimusten tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta yhteisön toimivaltaan kuuluvissa asioissa 22 päivänä joulukuuta 1994 tehdyllä päätöksellä 94/800/EY (3) julkisia hankintoja koskevan sopimuksen, jäljempänä ”julkisia hankintoja koskeva sopimus”, joka on mainitun päätöksen liitteessä 4. Julkisia hankintoja koskevan sopimuksen mukaisesti siinä määrättyjä sääntöjä on noudatettava, kun kohteena olevat sopimukset saavuttavat tai ylittävät tietyt määrät, jäljempänä ”kynnysarvot”, jotka ilmaistaan erityisnosto-oikeuksina.

(2)

Direktiiveillä 2004/17/EY ja 2004/18/EY pyritään muun muassa siihen, että hankintayksiköt ja hankintaviranomaiset, jotka soveltavat kyseisiä direktiivejä, voivat samanaikaisesti noudattaa julkisia hankintoja koskevassa sopimuksessa olevia velvoitteita. Komission on tätä varten tarkastettava julkisia hankintoja koskevan sopimuksen piiriin kuuluvissa direktiiveissä säädetyt kynnysarvot ja tarvittaessa tarkistettava niitä ylös- tai alaspäin siten, että ne vastaavat julkisia hankintoja koskevassa sopimuksessa vahvistettujen kynnysarvojen euromääräisiä vasta-arvoja pyöristettynä alaspäin lähimpään tuhanteen euroon. Direktiiveissä mainitut kynnysarvot eivät vastaa julkisia hankintoja koskevan sopimuksen kynnysarvojen vasta-arvoja, jotka on laskettu uudelleen kaudelle 1 päivästä tammikuuta 200431 päivään joulukuuta 2005 (4). Näin ollen niitä on tarkistettava.

(3)

Lisäksi direktiiveillä 2004/17/EY ja 2004/18/EY on yhdenmukaistettu julkisia hankintoja koskevaan sopimukseen perustumattomat kynnysarvot siihen perustuvien kynnysarvojen kanssa. Sen vuoksi on asianmukaista myös tarkistaa kynnysarvoja.

(4)

Nämä muutokset eivät vaikuta direktiivien kansallisiin säännöksiin, joilla on täytäntöönpantu direktiivit 2004/17/EY ja 2004/18/EY, alkaen kynnysarvoista, jotka ovat kyseisissä direktiiveissä mainittuja kynnysarvoja alhaisemmat.

(5)

Sen vuoksi olisi muutettava direktiivejä 2004/17/EY ja 2004/18/EY,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan direktiivi 2004/17/EY seuraavasti:

1)

Muutetaan 16 artikla seuraavasti:

a)

korvataan a alakohdassa ilmaisu ”499 000 euroa” ilmaisulla ”473 000 euroa”;

b)

korvataan b alakohdassa ilmaisu ”6 242 000 euroa” ilmaisulla ”5 923 000 euroa”.

2)

Muutetaan 61 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohdassa ilmaisu ”499 000 euroa” ilmaisulla ”473 000 euroa”;

b)

korvataan 2 kohdassa ilmaisu ”499 000 euroa” ilmaisulla ”473 000 euroa”.

2 artikla

Muutetaan direktiivi 2004/18/EY seuraavasti:

1)

Muutetaan 7 artikla seuraavasti:

a)

korvataan a alakohdassa ilmaisu ”162 000 euroa” ilmaisulla ”154 000 euroa”;

b)

korvataan b alakohdassa ilmaisu ”249 000 euroa” ilmaisulla ”236 000 euroa”;

c)

korvataan c alakohdassa ilmaisu ”6 242 000 euroa” ilmaisulla ”5 923 000 euroa”.

2)

Muutetaan 8 artiklan ensimmäinen kohta seuraavasti:

a)

korvataan a alakohdassa ilmaisu ”6 242 000 euroa” ilmaisulla ”5 923 000 euroa”;

b)

korvataan b alakohdassa ilmaisu ”249 000 euroa” ilmaisulla ”154 000 euroa”.

3)

Korvataan 56 artiklassa ilmaisu ”6 242 000 euroa” ilmaisulla ”5 923 000 euroa”.

4)

Korvataan 63 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa ilmaisu ”6 242 000 euroa” ilmaisulla ”5 923 000 euroa”.

5)

Muutetaan 67 artiklan 1 kohta seuraavasti:

a)

korvataan a alakohdassa ilmaisu ”162 000 euroa” ilmaisulla ”154 000 euroa”;

b)

korvataan b alakohdassa ilmaisu ”249 000 euroa” ilmaisulla ”236 000 euroa”;

c)

korvataan c alakohdassa ilmaisu ”249 000 euroa” ilmaisulla ”236 000 euroa”.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 28 päivänä lokakuuta 2004.

Komission puolesta

Frederik BOLKESTEIN

Komission jäsen


(1)  EUVL L 134, 30.4.2004, s. 1.

(2)  EUVL L 134, 30.4.2004, s. 114.

(3)  EYVL L 336, 23.12.1994, s. 1.

(4)  EUVL C 309, 19.12.2003, s. 14.


29.10.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 326/19


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1875/2004,

annettu 28 päivänä lokakuuta 2004,

yhteisön menettelystä eläinlääkejäämien enimmäismäärien vahvistamiseksi eläinperäisissä elintarvikkeissa annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2377/90 liitteiden II ja III muuttamisesta natriumsalisylaatin ja fenvaleraatin osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon yhteisön menettelystä eläinlääkejäämien enimmäismäärien vahvistamiseksi eläinperäisissä elintarvikkeissa 26 päivänä kesäkuuta 1990 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2377/90 (1) ja erityisesti sen 3 artiklan ja 4 artiklan kolmannen kohdan,

ottaa huomioon eläinlääkekomitean muotoilemat Euroopan lääkearviointiviraston lausunnot

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Kaikki farmakologisesti vaikuttavat aineet, joita käytetään yhteisössä elintarvikkeita tuottaville eläimille annettaviksi tarkoitetuissa eläinlääkkeissä, olisi arvioitava asetuksen (ETY) N:o 2377/90 mukaisesti.

(2)

Natriumsalisylaatti on sisällytetty liitteeseen II kaikkien elintarvikkeita tuottavien eläinten osalta kaloja lukuun ottamatta, mutta ainoastaan ulkoisesti käytettynä. Merkintää olisi laajennettava kattamaan aineen käyttö suun kautta nautaeläinten ja sikojen osalta lukuun ottamatta eläimiä, jotka tuottavat maitoa elintarvikkeeksi.

(3)

Fenvaleraatin jäämien väliaikaisten enimmäismäärien soveltamisaika päättyy 1 päivänä heinäkuuta 2004. On tarkoituksenmukaista, että ainetta koskevat tieteelliset tutkimukset saatetaan päätökseen, ja jäämien väliaikaisten enimmäismäärien voimassaoloaikaa olisi sen vuoksi jatkettava 1 päivään heinäkuuta 2006.

(4)

Asetus (ETY) N:o 2377/90 olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti.

(5)

Olisi säädettävä riittävästä määräajasta ennen tämän asetuksen soveltamista, jotta jäsenvaltiot voisivat tehdä tämän asetuksen säännösten huomioon ottamiseksi tarvittavat mukautukset kyseisten eläinlääkkeiden markkinoille saattamista koskeviin lupiin, jotka on myönnetty eläinlääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä 6 päivänä marraskuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/82/EY (2) mukaisesti.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän eläinlääkekomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (ETY) N:o 2377/90 liitteet II ja III tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 28 päivästä joulukuuta 2004.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 28 päivänä lokakuuta 2004.

Komission puolesta

Olli REHN

Komission jäsen


(1)  EYVL L 224, 18.8.1990, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1851/2004 (EUVL L 323, 26.10.2004, s. 6).

(2)  EYVL L 311, 28.11.2001, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2004/28/EY (EUVL L 136, 30.4.2004, s. 58).


LIITE

A.   Lisätään seuraava(t) aine(et) asetuksen (ETY) N:o 2377/90 liitteeseen II:

2.   Orgaaniset ja kemialliset yhdisteet

Farmakologisesti vaikuttava aine/aineet

Eläinlajit

Natriumsalisylaatti

Nauta, sika (1)

B.   Lisätään seuraava(t) aine(et) asetuksen (ETY) N:o 2377/90 liitteeseen III.

2.   Antiparasiittiset aineet

2.2   Ulkoloislääkkeet

2.2.3   Pyretriini ja pyretroidit

Farmakologisesti vaikuttava(t) aine(et)

Merkkijäämä

Eläinlajit

JEM

Kohdekudos

Fenvaleraatti  (2)

Fenvaleraatti (RR-, SS-, RS- ja SR-isomeerien yhteismäärä)

Nauta

25 μg/kg

Lihas

250 μg/kg

Rasva

25 μg/kg

Maksa

25 μg/kg

Munuaiset

40 μg/kg

Maito


(1)  Käytettäväksi suun kautta. Ei eläimille, jotka tuottavat maitoa elintarvikkeeksi.”

(2)  Väliaikaiset jäämien enimmäismäärät voimassa 1.7.2006 asti.”


29.10.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 326/22


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1876/2004,

annettu 28 päivänä lokakuuta 2004,

tiettyjen keskeisten lääkkeiden Euroopan unionin markkinoille kulkeutumisen estämisestä annetun asetuksen (EY) N:o 953/2003 liitteen I muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon tiettyjen keskeisten lääkkeiden Euroopan unionin markkinoille kulkeutumisen estämisestä 26 päivänä toukokuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 953/2003 (1) ja erityisesti sen 4 artiklan 8 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komissio on vastaanottanut asetuksen (EY) N:o 953/2003 4 artiklan mukaisia hakemuksia, jotka koskevat tiettyjä lääkevalmisteita.

(2)

Komissio on todennut asetuksen (EY) N:o 953/2003 5 artiklan 2 kohdassa säädettyjen menettelyjen mukaisesti, että hakemukset täyttävät asetuksessa vahvistetut perusteet.

(3)

Hakijoille on ilmoitettu hakemustensa hyväksymistä koskevasta komission päätöksestä.

(4)

Sen vuoksi on tarpeen lisätä asianomaiset valmisteet asetuksen (EY) N:o 953/2003 liitteeseen I,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Lisätään tämän asetuksen liitteessä mainitut valmisteet ja muut tiedot tiettyjen keskeisten lääkkeiden Euroopan unionin markkinoille kulkeutumisen estämisestä annetun asetuksen (EY) N:o 953/2003 liitteeseen I.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 28 päivänä lokakuuta 2004.

Komission puolesta

Pascal LAMY

Komission jäsen


(1)  EUVL L 135, 3.6.2003, s. 5.


LIITE

Valmiste

Valmistaja/viejä

Määrämaa

Erityistuntomerkit

Hyväksymispäivä

CN/TARIC-koodi (1)

TRIZIVIR

750 mg × 60

GLAXO SMITH KLINE

GSK House

980 Great West Road

BRENTFORD, MIDDX

TW8 9GS

Yhdistynyt kuningaskunta

Afganistan

Angola

Armenia

Azerbaidžan

Bangladesh

Benin

Bhutan

Botswana

Burkina Faso

Burundi

Djibouti

Ecuador

Eritrea

Etiopia

Etelä-Afrikan tasavalta

Gambia

Ghana

Guinea

Guinea-Bissau

Haiti

Honduras

Indonesia

Intia

Itä-Timor

Jemen

Kambodža

Kamerun

Kap Verde

Kenia

Keski-Afrikan tasavalta

Kiribati

Komorit

Kongon demokraattinen tasavalta

Kongon tasavalta

Korean demokraattinen tasavalta

Laosin demokraattinen kansantasavalta

Lesotho

Liberia

Madagaskar

Malawi

Malediivit

Mali

Mauritania

Moldova

Mongolia

Mosambik

Myanmar

Namibia

Nepal

Nicaragua

Niger

Nigeria

Norsunluurannikko

Päiväntasaajan Guinea

Pakistan

Ruanda

Salomonsaaret

Sambia

Samoa

São Tomé ja Príncipe

Tunnusomainen pakkaus – teksti kolmella kielellä

19.4.2004

3004 90 19

EPIVIR

150 mg × 60

GLAXO SMITH KLINE

GSK House

980 Great West Road

BRENTFORD, MIDDX

TW8 9GS

Yhdistynyt kuningaskunta

Tunnusomainen pakkaus – teksti kolmella kielellä

19.4.2004

3004 90 19

RETROVIR

250 mg × 40

GLAXO SMITH KLINE

GSK House

980 Great West Road

BRENTFORD, MIDDX

TW8 9GS

Yhdistynyt kuningaskunta

Tavanomainen (sininen) vientipakkaus, jota ei käytetä EU:ssa.

Ranskalainen sairaalapakkaus – ranskankieliset markkinat

19.4.2004

3004 90 19

RETROVIR

300 mg × 60

GLAXO SMITH KLINE

GSK House

980 Great West Road

BRENTFORD, MIDDX

TW8 9GS

Yhdistynyt kuningaskunta

Tavanomainen (sininen) vientipakkaus, jota ei käytetä EU:ssa.

Ranskalainen sairaalapakkaus – ranskankieliset markkinat

19.4.2004

3004 90 19

RETROVIR

100 mg × 100

GLAXO SMITH KLINE

GSK House

980 Great West Road

BRENTFORD, MIDDX

TW8 9GS

Yhdistynyt kuningaskunta

Tavanomainen (sininen) vientipakkaus, jota ei käytetä EU:ssa.

Ranskalainen sairaalapakkaus – ranskankieliset markkinat

19.4.2004

3004 90 19

COMBIVIR

300/150 mg × 60

GLAXO SMITH KLINE

GSK House

980 Great West Road

BRENTFORD, MIDDX

TW8 9GS

Yhdistynyt kuningaskunta

Tunnusomainen pakkaus – teksti kolmella kielellä.

Pullo (eikä läpipainopakkaus) ’A22’ tabletit, joissa on toisella sivulla kaiverrus

19.4.2004

3004 90 19

EPIVIR ORAL SOLUTION

10 mg/ml 240 ml

GLAXO SMITH KLINE

GSK House

980 Great West Road

BRENTFORD, MIDDX

TW8 9GS

Yhdistynyt kuningaskunta

Tunnusomainen pakkaus – teksti kolmella kielellä

19.4.2004

3004 90 19

ZIAGEN

300 mg × 60

GLAXO SMITH KLINE

GSK House

980 Great West Road

BRENTFORD, MIDDX

TW8 9GS

Yhdistynyt kuningaskunta

Senegal

Sierra Leone

Somalia

Sudan

Swazimaa

Tadžikistan

Tansania

Togo

Tšad

Tuvalu

Uganda

Vanuatu

Zimbabwe

Tavanomainen vientipakkaus, jota ei käytetä EU:ssa.

Ranskalainen sairaalapakkaus – ranskankieliset markkinat

20.9.2004

3004 90 19

RETROVIR ORAL SOLUTION

10 mg/ml

200 ml

GLAXO SMITH KLINE

GSK House

980 Great West Road

BRENTFORD, MIDDX

TW8 9GS

Yhdistynyt kuningaskunta

Tunnusomainen pakkaus – teksti kolmella kielellä

20.9.2004

3004 90 19


(1)  Mainitaan vain soveltuvin osin.”


29.10.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 326/25


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1877/2004,

annettu 28 päivänä lokakuuta 2004,

asetuksen (EY) N:o 517/94 liitteen III B muuttamisesta Serbia ja Montenegroa koskevien kiintiöiden osalta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon muiden kuin kahdenvälisten sopimusten, pöytäkirjojen tai muiden järjestelyjen taikka muiden yhteisön erityisten tuontimenettelyjen soveltamisalaan kuuluvien tiettyjen kolmansien maiden tekstiilituotteiden tuontiin sovellettavasta yhteisestä menettelystä 7 päivänä maaliskuuta 1994 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 517/94 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksella (EY) N:o 517/94 vahvistetaan tiettyihin Serbia ja Montenegrosta (2) peräisin oleviin tekstiilituotteisiin sovellettavat vuosittaiset määrälliset rajoitukset.

(2)

Serbia ja Montenegron uudistusprosessi on tällä hetkellä ratkaisevassa vaiheessa. Tässä vaiheessa on tärkeää tukea kyseisen maan toteuttamia poliittisia ja taloudellisia uudistuksia ja sen edistymistä Euroopan unionin vakautus- ja assosiaatioprosessissa.

(3)

On tärkeää parantaa Serbia ja Montenegron kaupankäyntimahdollisuuksia aloilla, joilla se voi hyödyntää suhteellisia taloudellisia etujaan, koska sillä tuetaan maan poliittisia ja taloudellisia uudistuksia ja edistetään sen yhdentymistä eurooppalaisiin rakenteisiin.

(4)

Ehdotettu kiintiöiden korottaminen on osa kokonaisuutta, jolla edistetään entistä läheisempiä kauppasuhteita Serbia ja Montenegroon. Tähän kokonaisuuteen kuuluu myös tekstiilisopimuksen neuvotteleminen Serbia ja Montenegron kanssa kahdenvälisen kaupan vapauttamisen saavuttamiseksi.

(5)

Sen vuoksi on tärkeää parantaa erityisesti tekstiilien markkinoille pääsyä ja tarkastella Serbia ja Montenegrosta peräisin olevien tekstiilituotteiden tuontiin tällä hetkellä sovellettavia kiintiöitä. Tämä toimintaolosuhteiden parantaminen johtuu tekstiilisopimuksen neuvottelemiseen johtavissa teknisissä keskusteluissa tähän mennessä saavutetusta yleisestä edistymisestä ja 15 päivänä kesäkuuta 2004 allekirjoitetuista yhteisesti hyväksytyistä pöytäkirjamerkinnöistä.

(6)

Tiettyihin luokkiin kuuluvien tekstiilituotteiden Euroopan unioniin tapahtuva tuonti ei ole tällä hetkellä enää mahdollista, koska asianomaiset kiintiöt on käytetty loppuun. Serbia ja Montenegro ja jäsenvaltiot ovat pyytäneet kiintiöiden korottamista.

(7)

On aiheellista korottaa Serbia ja Montenegroon sovellettavia kiintiöitä luokkiin 6, 7 ja 15 kuuluvien tuotteiden esitettyjen tuontipyyntöjen tyydyttämiseksi. Sama pätee luokkaan 16, jonka määrälliset rajoitukset on käytetty lähes loppuun.

(8)

Sen vuoksi asetus (EY) N:o 517/94 olisi muutettava vastaavasti.

(9)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 517/94 25 artiklassa tarkoitetun tekstiilikomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan asetuksen (EY) N:o 517/94 liite III B tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 28 päivänä lokakuuta 2004.

Komission puolesta

Pascal LAMY

Komission jäsen


(1)  EYVL L 67, 10.3.1994, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 2309/2003 (EUVL L 342, 30.12.2003, s. 21).

(2)  Aikaisemmalta nimeltään Jugoslavian liittotasavalta.


LIITE

”LIITE III B

Asetuksen 2 artiklan 1 kohdan neljännessä luetelmakohdassa tarkoitetut yhteisön vuosittaiset määrälliset rajoitukset

Serbia ja Montenegro

Luokka

Paljousyksikkö

Määrä

1

tonnia

2 350

2

tonnia

2 853

2a

tonnia

645

3

tonnia

312

5

1 000 kappaletta

1 326

6

1 000 kappaletta

713

7

1 000 kappaletta

386

8

1 000 kappaletta

1 109

9

tonnia

292

15

1 000 kappaletta

552

16

1 000 kappaletta

279

67

tonnia

244”


29.10.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 326/27


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1878/2004,

annettu 28 päivänä lokakuuta 2004,

neuvoston asetuksesta N:o 136/66/ETY ja neuvoston asetuksesta (ETY) N:o 2261/84 poikkeamisesta oliivien ja oliiviöljyn tuotosten vahvistamisen osalta Kyproksessa, Maltassa ja Sloveniassa

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon Tšekin, Viron, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Unkarin, Maltan, Puolan, Slovenian ja Slovakian liittymissopimuksen,

ottaa huomioon Tšekin, Viron, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Unkarin, Maltan, Puolan, Slovenian ja Slovakian liittymisasiakirjan ja erityisesti sen 41 artiklan ensimmäisen kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Tuen myöntämistä oliiviöljyn tuotannolle sekä tuottajajärjestöille koskevista yleisistä säännöistä 17 päivänä heinäkuuta 1984 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2261/84 (1) 18 artiklassa säädetään, että rasva-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 22 päivänä syyskuuta 1966 annetun neuvoston asetuksen N:o 136/66/ETY (2) 5 artiklan 7 kohdassa tarkoitetut oliivien ja oliiviöljyn tuotokset on vahvistettava yhtenäisiä tuotantoalueita kohti tuottajajäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella.

(2)

Kyproksessa, Maltassa ja Sloveniassa, joissa tuotanto on vähäistä, tilastolliset tulokset saataisiin yhden alueellisen vyöhykkeen ja pienen otoksen perusteella, eivätkä ne olisi riittävän tarkkoja kansallisella tasolla. Niistä saadut tiedot eivät olisi johdonmukaisia, eikä niitä voitaisi käyttää valvontatarkoituksiin.

(3)

Jotta voitaisiin välttää pelkästään markkinointivuotta 2004/2005 koskevan tuotosten arviointimenetelmän käyttöönottamisesta Kyprokselle, Maltalle ja Slovenialle aiheutuva raskas hallinnollinen työtaakka, jonka avulla saatavat tulokset olisivat joka tapauksessa epätyydyttäviä, on tarpeen poiketa asetuksen N:o 136/66/ETY 5 artiklan 7 kohdasta ja asetuksen (ETY) N:o 2261/84 18 artiklasta ja olla vahvistamatta näille jäsenvaltioille oliivien ja oliiviöljyn tuotoksia edellä mainitun markkinointivuoden osalta.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat rasvojen hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Markkinointivuoden 2004/2005 osalta asetuksen N:o 136/66/ETY 5 artiklan 7 kohtaa ja asetuksen (ETY) N:o 2261/84 18 artiklaa ei sovelleta Kyprokseen, Maltaan ja Sloveniaan.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 28 päivänä lokakuuta 2004.

Komission puolesta

Franz FISCHLER

Komission jäsen


(1)  EYVL L 208, 3.8.1984, s. 3. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1639/1998 (EYVL L 210, 28.7.1998, s. 38).

(2)  EYVL 172, 30.9.1966, s. 3025/66. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 865/2004 (EUVL L 161, 30.4.2004, s. 97).


29.10.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 326/28


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1879/2004,

annettu 28 päivänä lokakuuta 2004,

vilja- ja riisijalosteiden vientiin sovellettavien tukien vahvistamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon vilja-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1784/2003 (1) ja erityisesti sen 13 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon riisin yhteisestä markkinajärjestelystä 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 3072/95 (2) ja erityisesti sen 13 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 13 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 3072/95 13 artiklan mukaan kyseisten asetusten 1 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden maailmanmarkkinahintojen tai -noteerausten ja kyseisten tuotteiden yhteisön hintojen välinen erotus voidaan korvata vientituella.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 3072/95 13 artiklan nojalla tuet on vahvistettava ottaen huomioon toisaalta viljojen, riisin ja rikkoutuneiden riisinjyvien saatavuutta sekä niiden yhteisön markkinoiden hintoja ja toisaalta viljojen, riisin, rikkoutuneiden riisinjyvien ja vilja-alan tuotteiden maailmanmarkkinahintoja koskeva tilanne ja niiden kehitysnäkymät; näiden samojen artiklojen nojalla on myös varmistettava vilja- ja riisimarkkinoiden tasapainoinen tilanne sekä hintojen ja kaupan luonnollinen kehitys ja lisäksi otettava huomioon suunnitellun viennin taloudelliset seikat ja tarve välttää häiriöitä yhteisön markkinoilla.

(3)

Vilja- ja riisijalosteiden tuonti- ja vientijärjestelmästä annetun komission asetuksen (EY) N:o 1518/95 (3) 4 artiklassa määritellään näiden tuotteiden tuen laskemisessa huomioon otettavat erityisperusteet.

(4)

Tietyille jalostetuille tuotteille myönnettävä tuki olisi porrastettava tuotteiden tuhka-, raakakuitu-, kuoriaine-, valkuaisaine-, rasva- tai tärkkelyspitoisuuden mukaan, koska tämä pitoisuus osoittaa erityisen hyvin jalostettuun tuotteeseen tosiasiallisesti sisältyvän perustuotteen määrän.

(5)

Maniokkijuurten ja muiden trooppisten juurten ja mukuloiden sekä niistä valmistettujen jauhojen suunniteltavissa olevan viennin taloudelliset seikat eivät, erityisesti kyseisten tuotteiden luonteen ja alkuperän huomioon ottaen, tällä hetkellä edellytä vientituen vahvistamista; tiettyjen viljajalosteiden osalta yhteisön maailmankauppaan osallistumisen vähäinen merkitys ei tällä hetkellä edellytä vientituen vahvistamista.

(6)

Maailmanmarkkinatilanne tai tiettyjen markkinoiden erityisvaatimukset voivat edellyttää tiettyjen tuotteiden tuen eriyttämistä niiden määräpaikan mukaan.

(7)

Tuki on vahvistettava kerran kuukaudessa; sitä voidaan muuttaa muuna aikana.

(8)

Tietyt maissijalosteet voivat olla lämpökäsiteltyjä, ja tämä saattaa johtaa sellaisen tuen myöntämiseen, joka ei vastaa tuotteen laatua; olisi tarkennettava, että tällaiset esihyytelöityä tärkkelystä sisältävät tuotteet eivät voi saada vientitukea.

(9)

Viljan hallintokomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 1 artiklan 1 kohdan d alakohdassa ja asetuksen (EY) N:o 3072/95 1 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen ja asetuksen (EY) N:o 1518/95 soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden tuet vahvistetaan tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 29 päivänä lokakuuta 2004.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 28 päivänä lokakuuta 2004.

Komission puolesta

Franz FISCHLER

Komission jäsen


(1)  EUVL L 270, 21.10.2003, s. 78.

(2)  EYVL L 329, 30.12.1995, s. 18. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 411/2002 (EYVL L 62, 5.3.2002, s. 27).

(3)  EYVL L 147, 30.6.1995, s. 55. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2993/95 (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 25).


LIITE

vilja- ja riisijalosteiden vientiin sovellettavien tukien vahvistamisesta 28 päivänä lokakuuta 2004 annettuun komission asetukseen

Tuotekoodi

Määräpaikka

Mittayksikkö

Tuen määrä

1102 20 10 9200 (1)

C10

EUR/t

43,13

1102 20 10 9400 (1)

C10

EUR/t

36,97

1102 20 90 9200 (1)

C10

EUR/t

36,97

1102 90 10 9100

C11

EUR/t

0,00

1102 90 10 9900

C11

EUR/t

0,00

1102 90 30 9100

C11

EUR/t

0,00

1103 19 40 9100

C10

EUR/t

0,00

1103 13 10 9100 (1)

C10

EUR/t

55,46

1103 13 10 9300 (1)

C10

EUR/t

43,13

1103 13 10 9500 (1)

C10

EUR/t

36,97

1103 13 90 9100 (1)

C10

EUR/t

36,97

1103 19 10 9000

C10

EUR/t

0,00

1103 19 30 9100

C10

EUR/t

0,00

1103 20 60 9000

C12

EUR/t

0,00

1103 20 20 9000

C11

EUR/t

0,00

1104 19 69 9100

C10

EUR/t

0,00

1104 12 90 9100

C10

EUR/t

0,00

1104 12 90 9300

C10

EUR/t

0,00

1104 19 10 9000

C10

EUR/t

0,00

1104 19 50 9110

C10

EUR/t

49,30

1104 19 50 9130

C10

EUR/t

40,05

1104 29 01 9100

C10

EUR/t

0,00

1104 29 03 9100

C10

EUR/t

0,00

1104 29 05 9100

C10

EUR/t

0,00

1104 29 05 9300

C10

EUR/t

0,00

1104 22 20 9100

C10

EUR/t

0,00

1104 22 30 9100

C10

EUR/t

0,00

1104 23 10 9100

C10

EUR/t

46,22

1104 23 10 9300

C10

EUR/t

35,43

1104 29 11 9000

C10

EUR/t

0,00

1104 29 51 9000

C10

EUR/t

0,00

1104 29 55 9000

C10

EUR/t

0,00

1104 30 10 9000

C10

EUR/t

0,00

1104 30 90 9000

C10

EUR/t

7,70

1107 10 11 9000

C13

EUR/t

0,00

1107 10 91 9000

C13

EUR/t

0,00

1108 11 00 9200

C10

EUR/t

0,00

1108 11 00 9300

C10

EUR/t

0,00

1108 12 00 9200

C10

EUR/t

49,30

1108 12 00 9300

C10

EUR/t

49,30

1108 13 00 9200

C10

EUR/t

49,30

1108 13 00 9300

C10

EUR/t

49,30

1108 19 10 9200

C10

EUR/t

0,00

1108 19 10 9300

C10

EUR/t

0,00

1109 00 00 9100

C10

EUR/t

0,00

1702 30 51 9000 (2)

C10

EUR/t

48,29

1702 30 59 9000 (2)

C10

EUR/t

36,97

1702 30 91 9000

C10

EUR/t

48,29

1702 30 99 9000

C10

EUR/t

36,97

1702 40 90 9000

C10

EUR/t

36,97

1702 90 50 9100

C10

EUR/t

48,29

1702 90 50 9900

C10

EUR/t

36,97

1702 90 75 9000

C10

EUR/t

50,61

1702 90 79 9000

C10

EUR/t

35,12

2106 90 55 9000

C10

EUR/t

36,97

Huom. Tuotekoodit sekä A-sarjan määräpaikkakoodit on määritelty komission asetuksessa (ETY) N:o 3846/87 (EYVL L 366, 24.12.1987, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna.

Määräpaikkojen numerokoodit on määritelty asetuksessa (EY) N:o 2081/2003 (EUVL L 313, 28.11.2003, s. 11).

Muut määräpaikat:

C10

:

Kaikki määräpaikat.

C11

:

Kaikki määräpaikat, Bulgaria pois lukien.

C12

:

Kaikki määräpaikat, Romania pois lukien.

C13

:

Kaikki määräpaikat, Bulgaria ja Romania pois lukien.


(1)  Tukea ei myönnetä tuotteille, jotka on lämpökäsitelty siten, että tärkkelys on esihyytelöitynyt.

(2)  Tuet myönnetään neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2730/75 (EYVL L 281, 1.11.1975, s. 20), sellaisena kuin se on muutettuna, mukaisesti.

Huom. Tuotekoodit sekä A-sarjan määräpaikkakoodit on määritelty komission asetuksessa (ETY) N:o 3846/87 (EYVL L 366, 24.12.1987, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna.

Määräpaikkojen numerokoodit on määritelty asetuksessa (EY) N:o 2081/2003 (EUVL L 313, 28.11.2003, s. 11).

Muut määräpaikat:

C10

:

Kaikki määräpaikat.

C11

:

Kaikki määräpaikat, Bulgaria pois lukien.

C12

:

Kaikki määräpaikat, Romania pois lukien.

C13

:

Kaikki määräpaikat, Bulgaria ja Romania pois lukien.


29.10.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 326/31


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1880/2004,

annettu 28 päivänä lokakuuta 2004,

riisin ja rikkoutuneiden riisinjyvien vientitukien vahvistamisesta ja vientitodistusten myöntämisen keskeyttämisestä

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon riisin yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1785/2003 (1) ja erityisesti sen 14 artiklan 3 kohdan ja 19 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1785/2003 14 artiklan mukaan kyseisen asetuksen 1 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden maailmanmarkkinanoteerausten tai -hintojen sekä kyseisten tuotteiden yhteisön hintojen välinen erotus voidaan korvata vientituella.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1785/2003 14 artiklan nojalla tuet on vahvistettava ottaen huomioon toisaalta yhteisön markkinoilla vallitseva riisin ja rikkoutuneiden riisinjyvien saatavuus- ja hintatilanne ja sen kehitysnäkymät sekä toisaalta riisin ja rikkoutuneiden riisinjyvien hintatilanne ja sen kehitysnäkymät maailmanmarkkinoilla. Saman artiklan mukaisesti on myös tärkeätä turvata riisimarkkinoiden tasapaino ja hintojen ja kaupan luonnollinen kehitys sekä lisäksi ottaa huomioon suunniteltuun vientiin liittyvät taloudelliset seikat ja tarve välttää häiriöitä yhteisön markkinoilla sekä perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti tehtyjen sopimusten rajoitteet.

(3)

Komission asetuksessa (ETY) N:o 1361/76 (2) vahvistetaan rikkoutuneiden riisinjyvien sallittu enimmäismäärä riisissä, jolle vientituki vahvistetaan, sekä määritetään vähennysprosentti, jota kyseiseen tukeen on sovellettava silloin, kun rikkoutuneiden riisinjyvien suhteellinen osuus vietävässä riisissä on kyseistä enimmäismäärää suurempi.

(4)

Koska riisin vientitukia koskevat pysyvät tarjouskilpailut ovat päättyneet kuluvalta markkinointivuodelta, ei ole enää syytä vahvistaa kyseisen tuotteen yleisten oikeussääntöjen mukaisia tukia. Se olisi otettava huomioon tukia vahvistettaessa.

(5)

Asetuksen (EY) N:o 1785/2003 14 artiklan 5 kohdassa määritellään riisin ja rikkoutuneiden riisinjyvien vientituen laskemisessa huomioon otettavat erityisperusteet.

(6)

Maailmanmarkkinatilanteen tai tiettyjen markkinoiden erityisvaatimusten vuoksi voi olla tarpeen eriyttää tiettyjen tuotteiden tuki niiden määräpaikan mukaan.

(7)

Tietyillä markkinoilla vallitsevan pakatun pitkäjyväisen riisin kysynnän huomioon ottamiseksi olisi säädettävä erityisen tuen vahvistamisesta kyseiselle tuotteelle.

(8)

Tuki on vahvistettava vähintään kerran kuukaudessa; sitä voidaan muuttaa muuna aikana.

(9)

Kyseisten yksityiskohtaisten sääntöjen soveltamisesta riisimarkkinoiden nykyiseen tilanteeseen ja erityisesti riisin ja rikkoutuneiden riisinjyvien hintanoteerauksiin yhteisössä ja maailmanmarkkinoilla seuraa, että tuki olisi vahvistettava tämän asetuksen liitteessä mainitun suuruiseksi.

(10)

Yhteisön sitoumuksista Maailman kauppajärjestössä johtuvien määrällisten rajoitusten hallinnon mukaisesti on keskeytettävä sellaisten vientitodistusten myöntäminen, joihin liittyy vientituki.

(11)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viljan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1785/2003 1 artiklassa tarkoitettujen sellaisenaan vietävien tuotteiden, mainitun artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja tuotteita lukuun ottamatta, vientituet vahvistetaan liitteessä mainitun suuruisiksi.

2 artikla

Keskeytetään tuen ennakkovahvistuksen sisältävien vientitodistusten myöntäminen.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 29 päivänä lokakuuta 2004.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 28 päivänä lokakuuta 2004.

Komission puolesta

Franz FISCHLER

Komission jäsen


(1)  EUVL L 270, 21.10.2003, s. 96.

(2)  EYVL L 154, 15.6.1976, s. 11.


LIITE

riisin ja rikkoutuneiden riisinjyvien vientitukien vahvistamisesta ja vientitodistusten myöntämisen keskeyttämisestä 28 päivänä lokakuuta 2004 annettuun komission asetukseen

Tuotekoodi

Määräpaikka

Mittayksikkö

Tuen määrä (1)

1006 20 11 9000

R01

EUR/t

0

1006 20 13 9000

R01

EUR/t

0

1006 20 15 9000

R01

EUR/t

0

1006 20 17 9000

 

1006 20 92 9000

R01

EUR/t

0

1006 20 94 9000

R01

EUR/t

0

1006 20 96 9000

R01

EUR/t

0

1006 20 98 9000

 

1006 30 21 9000

R01

EUR/t

0

1006 30 23 9000

R01

EUR/t

0

1006 30 25 9000

R01

EUR/t

0

1006 30 27 9000

 

1006 30 42 9000

R01

EUR/t

0

1006 30 44 9000

R01

EUR/t

0

1006 30 46 9000

R01

EUR/t

0

1006 30 48 9000

 

1006 30 61 9100

R01

EUR/t

0

R02

EUR/t

0

R03

EUR/t

0

066

EUR/t

0

A97

EUR/t

0

021 ja 023

EUR/t

0

1006 30 61 9900

R01

EUR/t

0

A97

EUR/t

0

066

EUR/t

0

1006 30 63 9100

R01

EUR/t

0

R02

EUR/t

0

R03

EUR/t

0

066

EUR/t

0

A97

EUR/t

0

021 ja 023

EUR/t

0

1006 30 63 9900

R01

EUR/t

0

066

EUR/t

0

A97

EUR/t

0

1006 30 65 9100

R01

EUR/t

0

R02

EUR/t

0

R03

EUR/t

0

066

EUR/t

0

A97

EUR/t

0

021 ja 023

EUR/t

0

1006 30 65 9900

R01

EUR/t

0

066

EUR/t

0

A97

EUR/t

0

1006 30 67 9100

021 ja 023

EUR/t

0

066

EUR/t

0

1006 30 67 9900

066

EUR/t

0

1006 30 92 9100

R01

EUR/t

0

R02

EUR/t

0

R03

EUR/t

0

066

EUR/t

0

A97

EUR/t

0

021 ja 023

EUR/t

0

1006 30 92 9900

R01

EUR/t

0

A97

EUR/t

0

066

EUR/t

0

1006 30 94 9100

R01

EUR/t

0

R02

EUR/t

0

R03

EUR/t

0

066

EUR/t

0

A97

EUR/t

0

021 ja 023

EUR/t

0

1006 30 94 9900

R01

EUR/t

0

A97

EUR/t

0

066

EUR/t

0

1006 30 96 9100

R01

EUR/t

0

R02

EUR/t

0

R03

EUR/t

0

066

EUR/t

0

A97

EUR/t

0

021 ja 023

EUR/t

0

1006 30 96 9900

R01

EUR/t

0

A97

EUR/t

0

066

EUR/t

0

1006 30 98 9100

021 ja 023

EUR/t

0

1006 30 98 9900

 

1006 40 00 9000

 

Huom. Tuotekoodit sekä A-sarjan määräpaikkakoodit on määritelty komission asetuksessa (ETY) N:o 3846/87 (EYVL L 366, 24.12.1987, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna.

Määräpaikkojen numerokoodit on määritelty komission asetuksessa (EY) N:o 2081/2003 (EUVL L 313, 28.11.2003, s. 11).

Muiksi määräpaikoiksi on määritelty seuraavat:

R01

Sveitsi, Liechtenstein ja Livignon ja Campione d'Italian kuntien alueet.

R02

Marokko, Algeria, Tunisia, Egypti, Israel, Libanon, Libya, Syyria, entinen Espanjan Sahara, Jordania, Irak, Iran, Jemen, Kuwait, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Oman, Bahrain, Qatar, Saudi-Arabia, Eritrea, Länsiranta ja Gazan alue, Norja, Färsaaret, Islanti, Venäjä, Valko-Venäjä, Bosnia ja Hertsegovina, Kroatia, Serbia ja Montenegro, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Albania, Bulgaria, Georgia, Armenia, Azerbaidžan, Moldova, Ukraina, Kazakstan, Turkmenistan, Uzbekistan, Tadžikistan, Kirgisia.

R03

Kolumbia, Ecuador, Peru, Bolivia, Chile, Argentiina, Uruguay, Paraguay, Brasilia, Venezuela, Kanada, Meksiko, Guatemala, Honduras, El Salvador, Nicaragua, Costa Rica, Panama, Kuuba, Bermuda, Etelä-Afrikka, Australia, Uusi-Seelanti, Hongkong EHA, Singapore, A40, ei kuitenkaan Alankomaiden Antillit, Aruba, Turks- ja Caicossaaret, A11, ei kuitenkaan Surinam, Guyana, Madagaskar.


(1)  Komission asetuksen (EY) N:o 1342/2003 (EUVL L 189, 29.7.2003, s. 12) 8 artiklan 3 kohdassa vahvistettua menettelyä sovelletaan tämän asetuksen mukaisesti haettuihin todistuksiin seuraavien määrien osalta määräpaikan mukaan:

Määräpaikat R01

0 tonnia,

Määräpaikat R02 ja R03

0 tonnia,

Määräpaikat 021 ja 023

0 tonnia,

Määräpaikat 066

0 tonnia,

Määräpaikat A97

0 tonnia.

Huom. Tuotekoodit sekä A-sarjan määräpaikkakoodit on määritelty komission asetuksessa (ETY) N:o 3846/87 (EYVL L 366, 24.12.1987, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna.

Määräpaikkojen numerokoodit on määritelty komission asetuksessa (EY) N:o 2081/2003 (EUVL L 313, 28.11.2003, s. 11).

Muiksi määräpaikoiksi on määritelty seuraavat:

R01

Sveitsi, Liechtenstein ja Livignon ja Campione d'Italian kuntien alueet.

R02

Marokko, Algeria, Tunisia, Egypti, Israel, Libanon, Libya, Syyria, entinen Espanjan Sahara, Jordania, Irak, Iran, Jemen, Kuwait, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Oman, Bahrain, Qatar, Saudi-Arabia, Eritrea, Länsiranta ja Gazan alue, Norja, Färsaaret, Islanti, Venäjä, Valko-Venäjä, Bosnia ja Hertsegovina, Kroatia, Serbia ja Montenegro, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Albania, Bulgaria, Georgia, Armenia, Azerbaidžan, Moldova, Ukraina, Kazakstan, Turkmenistan, Uzbekistan, Tadžikistan, Kirgisia.

R03

Kolumbia, Ecuador, Peru, Bolivia, Chile, Argentiina, Uruguay, Paraguay, Brasilia, Venezuela, Kanada, Meksiko, Guatemala, Honduras, El Salvador, Nicaragua, Costa Rica, Panama, Kuuba, Bermuda, Etelä-Afrikka, Australia, Uusi-Seelanti, Hongkong EHA, Singapore, A40, ei kuitenkaan Alankomaiden Antillit, Aruba, Turks- ja Caicossaaret, A11, ei kuitenkaan Surinam, Guyana, Madagaskar.


29.10.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 326/34


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1881/2004,

annettu 28 päivänä lokakuuta 2004,

viljapohjaisten rehuseosten vientiin sovellettavien tukien vahvistamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon vilja-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1784/2003 (1) ja erityisesti sen 13 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 13 artiklan mukaan kyseisen asetuksen 1 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden maailmanmarkkinahintojen tai -noteerausten ja yhteisön hintojen välinen erotus voidaan korvata vientituella.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä eläinten ruokintaan käytettäviin viljapohjaisiin rehuseoksiin sovellettavan tuonti- ja vientijärjestelmän osalta sekä vilja- ja riisialan tuonti- ja vientitodistusjärjestelmän soveltamista koskevista erityisistä yksityiskohtaisista säännöistä annetun asetuksen (EY) N:o 1162/95 muuttamisesta 29 päivänä kesäkuuta 1995 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1517/95 (2) 2 artiklassa määritellään näiden tuotteiden tuen laskemisessa huomioon otettavat erityisperusteet.

(3)

Laskemisessa on otettava huomioon myös viljatuotepitoisuus; yksinkertaisuuden vuoksi tukea olisi maksettava kahdelle ”viljatuotteiden” luokalle, eli maissille, jota käytetään yleisimmin vientiin tarkoitettujen rehuseosten valmistuksessa, ja maissipohjaisille tuotteille, sekä ”muille viljoille”, jotka muodostuvat tukeen oikeutetuista viljatuotteista, lukuun ottamatta maissia ja maissipohjaisia tuotteita; tukea on myönnettävä rehuseosten sisältämän viljatuotteiden määrän mukaan.

(4)

Tuen määrässä on lisäksi otettava huomioon kyseisten tuotteiden myyntimahdollisuudet ja -edellytykset maailmanmarkkinoilla, tarve välttää häiriöitä yhteisön markkinoilla ja viennin taloudelliset seikat.

(5)

Viljojen tämänhetkisen markkinatilanteen ja erityisesti hankintanäkymien perusteella vientituet on syytä poistaa.

(6)

Viljan hallintokomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tämän asetuksen liitteen mukaisesti vientituet vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1784/2003 soveltamisalaan kuuluville rehuseoksille, joihin sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1517/95 säännöksiä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 29 päivänä lokakuuta 2004.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 28 päivänä lokakuuta 2004.

Komission puolesta

Franz FISCHLER

Komission jäsen


(1)  EUVL L 270, 21.10.2003, s. 78.

(2)  EYVL L 147, 30.6.1995, s. 51.


LIITE

viljapohjaisten rehuseosten vientiin sovellettavien tukien muuttamisesta 28 päivänä lokakuuta 2004 annettuun komission asetukseen

Vientitukea saavan tuotteen koodi:

 

2309 10 11 9000,

 

2309 10 13 9000,

 

2309 10 31 9000,

 

2309 10 33 9000,

 

2309 10 51 9000,

 

2309 10 53 9000,

 

2309 90 31 9000,

 

2309 90 33 9000,

 

2309 90 41 9000,

 

2309 90 43 9000,

 

2309 90 51 9000,

 

2309 90 53 9000.


Viljatuotteet

Määräpaikka

Mittayksikkö

Tukien määrä

Maissi ja maissipohjaiset tuotteet

CN-koodit 0709 90 60, 0712 90 19, 1005, 1102 20, 1103 13, 1103 29 40, 1104 19 50, 1104 23, 1904 10 10

C10

EUR/t

0,00

Viljatuotteet, lukuun ottamatta maissia ja maissipohjaisia tuotteita

C10

EUR/t

0,00

Huom: Tuotekoodit sekä A-sarjan määräpaikkakoodit on määritelty komission asetuksessa (ETY) N:o 3846/87 (EYVL L 366, 24.12.1987, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna.

C10

:

Kaikki määräpaikat.


29.10.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 326/36


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1882/2004,

annettu 28 päivänä lokakuuta 2004,

perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietäviin tiettyihin vilja- ja riisialojen tuotteisiin sovellettavien tukien määrien vahvistamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon vilja-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1784/2003 (1) ja erityisesti sen 13 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon riisin yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1785/2003 (2) ja erityisesti sen 14 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 13 artiklan 1 kohdan ja asetuksen (EY) N:o 1785/2003 14 artiklan 1 kohdan mukaan kummankin mainitun asetuksen 1 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden maailmanmarkkinoiden ja yhteisön markkinoiden noteerausten tai hintojen ero voidaan kattaa vientituella.

(2)

Tiettyjen perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietävien maataloustuotteiden vientituen myöntämisjärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja tuen määrän vahvistamisperusteista 13 päivänä heinäkuuta 2000 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1520/2000 (3) määritellään tuotteet, joille olisi vahvistettava niiden vientiin tapauskohtaisesti sovellettava tuen määrä, joko asetuksen (EY) N:o 1784/2003 liitteessä III tai asetuksen (EY) N:o 1785/2003 liitteessä IV lueteltuina tavaroina.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1520/2000 4 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaan tuen määrä 100 kilogrammalle kyseisiä perustuotteita on vahvistettava kullekin kuukaudelle.

(4)

Perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomiin tavaroihin sisältyville maataloustuotteille myönnettävän vientituen osalta tehdyt maksusitoumukset saattavat vaarantua, jos tuen määrät vahvistetaan ennakolta suuriksi. Tämän vuoksi olisi kyseisissä tapauksissa toteutettava suojatoimenpiteitä estämättä silti pitkän aikavälin sopimusten tekoa. Erityisen tuen määrän vahvistaminen niitä tapauksia varten, joissa tuen ennakkovahvistusta käytetään, on toimenpide, jolla kyseisten eri tavoitteiden saavuttaminen mahdollistetaan.

(5)

Neuvoston päätöksellä 87/482/ETY (4) hyväksytyn Euroopan yhteisön ja Amerikan yhdysvaltojen välillä tehdyn makaronivalmisteiden vientiä yhteisöstä Yhdysvaltoihin koskeva sopimus huomioon ottaen on tarpeen eritellä CN-koodeihin 1902 11 00 ja 1902 19 kuuluvien tavaroiden tuki niiden määräpaikan mukaan.

(6)

Asetuksen (EY) N:o 1520/2000 4 artiklan 3 ja 5 kohdan mukaisesti on tarpeen vahvistaa alennetun tuen määrä ottaen huomioon kyseiseen perustuotteeseen sovellettava komission asetuksen (ETY) N:o 1722/93 (5) mukainen tuotantotuen määrä, joka on ollut voimassa tavaroiden oletettuna valmistusajankohtana.

(7)

Alkoholijuomia ei pidetä erityisen herkkinä niiden valmistamiseen käytettävien viljojen hinnan vaihteluille. Yhdistyneen kuningaskunnan, Irlannin ja Tanskan liittymissopimuksen 19. pöytäkirjassa kuitenkin määrätään, että on säädettävä tarpeellisista toimenpiteistä, joilla helpotetaan yhteisössä viljellyn viljan käyttöä viljoista valmistettavien alkoholijuomien tuotannossa. Siten on syytä mukauttaa alkoholijuomien muodossa vietyihin viljoihin sovellettavaa vientitukea.

(8)

Bulgariasta peräisin olevien tiettyjen jalostettujen maataloustuotteiden tuontia ja kyseisiin maihin suuntautuvaa tiettyjen jalostettujen maataloustuotteiden vientiä koskevista yksipuolisista siirtymätoimenpiteistä 24 päivänä syyskuuta 2004 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1676/2004 (6) mukaan Bulgariaan vietävät perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomat jalostetut maataloustuotteet eivät ole vientitukikelpoisia 1 päivästä lokakuuta 2004 alkaen.

(9)

Viljan hallintokomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1520/2000 liitteessä A ja asetuksen (EY) N:o 1784/2003 1 artiklassa tai asetuksen (EY) N:o 1785/2003 1 artiklan 1 kohdassa lueteltuihin perustuotteisiin, jotka viedään asetuksen (EY) N:o 1784/2003 liitteessä III tai asetuksen (EY) N:o 1785/2003 liitteessä IV mainittujen tavaroiden muodossa, sovellettavien tukien määrät vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Poiketen siitä, mitä 1 artiklassa säädetään, liitteessä vahvistettuja määriä ei saa soveltaa perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomiin tavoroihin 1 päivästä lokakuuta 2004 alkaen, kun on kyse Bulgariaan suuntautuvasta viennistä.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 29 päivänä lokakuuta 2004.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 28 päivänä lokakuuta 2004.

Komission puolesta

Olli REHN

Komission jäsen


(1)  EUVL L 270, 21.10.2003, s. 78.

(2)  EUVL L 270, 21.10.2003, s. 96.

(3)  EYVL L 177, 15.7.2000, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 886/2004 (EUVL L 163, 1.5.2004, s. 14).

(4)  EYVL L 275, 29.9.1987, s. 36.

(5)  EYVL L 159, 1.7.1993, s. 112. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1548/2004 (EUVL L 280, 31.8.2004, s. 11).

(6)  EUVL L 301, 28.9.2004, s. 1.


LIITE

perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietäviin tiettyihin vilja- ja riisialojen tuotteisiin sovellettavien tukien määrät 29 päivänä lokakuuta 2004

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Tuotteiden kuvaus (1)

Tuen määrä 100 kilogrammalta perustuotetta

tuen ennakkovahvistusta käytettäessä

muissa tapauksissa

1001 10 00

Durumvehnä:

 

 

– vietäessä CN-koodeihin 1902 11 ja 1902 19 kuuluvia tavaroita Amerikan yhdysvaltoihin

– muissa tapauksissa

1001 90 99

Vehnä sekä rukiin sekavilja:

 

 

– vietäessä CN-koodeihin 1902 11 ja 1902 19 kuuluvia tavaroita Amerikan yhdysvaltoihin

– muissa tapauksissa:

 

 

– – sovellettaessa asetuksen (EY) N:o 1520/2000 (2) 4 artiklan 5 kohtaa

– – vietäessä alaryhmään 2208 (3) kuuluvia tavaroita

– – muissa tapauksissa

1002 00 00

Ruis

1003 00 90

Ohra

 

 

– vietäessä alaryhmään 2208 (3) kuuluvia tavaroita

– muissa tapauksissa

1004 00 00

Kaura

1005 90 00

Maissi, käytetty seuraavien tavaroiden muodossa:

 

 

– tärkkelys:

 

 

– – sovellettaessa asetuksen (EY) N:o 1520/2000 (2) 4 artiklan 5 kohtaa

3,081

3,081

– – vietäessä alaryhmään 2208 (3) kuuluvia tavaroita

– – muissa tapauksissa

3,081

3,081

– CN-koodeihin 1702 30 51, 1702 30 59, 1702 30 91, 1702 30 99, 1702 40 90, 1702 90 50, 1702 90 75, 1702 90 79, 2106 90 55 kuuluva glukoosi, glukoosisiirappi, maltodekstriini, maltodekstriinisiirappi (4):

 

 

– – sovellettaessa asetuksen (EY) N:o 1520/2000 (2) 4 artiklan 5 kohtaa

2,311

2,311

– – vietäessä alaryhmään 2208 (3) kuuluvia tavaroita

– – muissa tapauksissa

2,311

2,311

– vietäessä alaryhmään 2208 (3) kuuluvia tavaroita

– muut (mukaan lukien jalostamaton käyttö)

3,081

3,081

CN-koodiin 1108 13 00 kuuluva perunatärkkelys, joka rinnastetaan maissin jalostuksesta saatavaan tuotteeseen:

 

 

– sovellettaessa asetuksen (EY) N:o 1520/2000 (2) 4 artiklan 5 kohtaa

3,081

3,081

– vietäessä alaryhmään 2208 (3) kuuluvia tavaroita

– muissa tapauksissa

3,081

3,081

ex 1006 30

Kokonaan hiottu riisi:

 

 

– lyhytjyväinen

– keskipitkäjyväinen

– pitkäjyväinen

1006 40 00

Rikkoutuneet riisinjyvät

1007 00 90

Durra, ei kuitenkaan kylvämiseen tarkoitetut hybridit


(1)  Käytettyihin jalostettuihin tai niihin rinnastettavien tuotteiden määriin on tarvittaessa sovellettava komission asetuksen (EY) N:o 1520/2000, sellaisena kuin se on muutettuna, liitteessä E olevia kertoimia (EYVL L 177, 15.7.2000, s. 1).

(2)  Kyseisen tavaran CN-koodi on 3505 10 50.

(3)  Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 liitteessä III olevat tuotteet tai asetuksen (ETY) N:o 2825/93 2 artiklassa tarkoitetut tuotteet (EYVL L 258, 16.10.1993, s. 6).

(4)  CN-koodien 1702 30 99, 1702 40 90 ja 1702 60 90 siirapeille, jotka on saatu sekoittamalla glukoosi- ja fruktoosisiirappia, vientituki voidaan myöntää ainoastaan glukoosisiirapin osalta.


29.10.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 326/40


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1883/2004,

annettu 28 päivänä lokakuuta 2004,

perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietäviin tiettyihin sokerialan tuotteisiin sovellettavien tuen määrien vahvistamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä 19 päivänä kesäkuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/2001 (1) ja erityisesti sen 27 artiklan 5 kohdan a alakohdan ja 15 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1260/2001 27 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti voidaan kyseisen asetuksen 1 artiklan 1 kohdan a, c, d, f, g ja h alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden kansainvälisten kauppahintojen ja yhteisön hintojen välinen erotus kattaa vientituella, jos kyseiset tuotteet viedään kyseisen asetuksen liitteessä V mainittuina tavaroina. Tiettyjen perustamissopimuksen liitteeseen kuulumattomina tavaroina vietävien maataloustuotteiden vientituen myöntämisjärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja tuen määrän vahvistamisperusteista 13 päivänä heinäkuuta 2000 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1520/2000 (2) täsmennetään kyseisistä tuotteista ne, joille olisi vahvistettava niitä asetuksen (EY) N:o 1260/2001 liitteessä I mainittuina tavaroina vietäessä sovellettava tuen määrä.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1520/2000 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti tuen määrä 100 kg kohti kutakin kyseistä perustuotetta on vahvistettava kuukausittain.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1260/2001 27 artiklan 3 kohdassa määrätään, että tavaraan sisältyvälle tuotteelle myönnettävä vientituki ei saa olla suurempi kuin kyseiseen tuotteeseen sitä sellaisenaan vietäessä sovellettava tuki.

(4)

Tässä asetuksessa vahvistettujen tukien määrien osalta voidaan käyttää ennakkovahvistusta, sillä tulevien kuukausien markkinatilannetta ei ole mahdollista vielä varmuudella arvioida.

(5)

Perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomiin tavaroihin sisältyville maataloustuotteille myönnettävän vientituen osalta tehdyt maksusitoumukset saattavat vaarantua, jos tuen määrät vahvistetaan ennakolta suuriksi. Tämän vuoksi olisi kyseisissä tapauksissa toteutettava suojatoimenpiteitä estämättä silti pitkän aikavälin sopimusten tekoa. Erityisen tuen määrän vahvistaminen niitä tapauksia varten, joissa tuen ennakkovahvistusta käytetään, on toimenpide, jolla kyseisten eri tavoitteiden saavuttaminen mahdollistetaan.

(6)

Bulgariasta peräisin olevien tiettyjen jalostettujen maataloustuotteiden tuontia ja Bulgariaan suuntautuvaa tiettyjen jalostettujen maataloustuotteiden vientiä koskevista yksipuolisista siirtymätoimenpiteistä 24 päivänä syyskuuta 2004 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1676/2004 (3) mukaan Bulgariaan vietävät perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomat jalostetut maataloustuotteet eivät ole vientitukikelpoisia 1 päivästä lokakuuta 2004 alkaen.

(7)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat sokerin hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1520/2000 liitteessä A ja asetuksen (EY) N:o 1260/2001 1 artiklan 1 ja 2 kohdassa lueteltuihin perustuotteisiin, jotka viedään asetuksen (EY) N:o 1260/2001 liitteessä V lueteltuina tavaroina, sovellettavien tukien määrät vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Poiketen siitä, mitä 1 artiklassa säädetään, liitteessä vahvistettuja määriä ei saa soveltaa perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomiin tavaroihin 1 päivästä lokakuuta 2004 alkaen, kun on kyse Bulgariaan suuntautuvasta viennistä.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 29 päivänä lokakuuta 2004.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 28 päivänä lokakuuta 2004.

Komission puolesta

Olli REHN

Komission jäsen


(1)  EYVL L 178, 30.6.2001, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 39/2004 (EUVL L 6, 10.1.2004, s. 16).

(2)  EYVL L 177, 15.7.2000, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 740/2003 (EUVL L 106, 29.4.2003, s. 12).

(3)  EUVL L 301, 28.9.2004, s. 1.


LIITE

Perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietäviin tiettyihin sokerialan tuotteisiin sovellettavien tukien määrät 29 päivänä lokakuuta 2004

CN-koodi

Tavaran kuvaus

Tuen määrä EUR/100 kg

tukien ennakkovahvistusta käytettäessä

muissa tapauksissa

1701 99 10

valkoinen sokeri

43,00

43,00


29.10.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 326/43


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1884/2004,

annettu 28 päivänä lokakuuta 2004,

ohran enimmäisvientituen vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 1757/2004 tarkoitetun tarjouskilpailun osana

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon vilja-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1784/2003 (1) ja erityisesti sen 13 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Tiettyihin kolmansiin maihin vietävän ohran vientitukea ja/tai vientimaksua koskeva tarjouskilpailu on avattu komission asetuksella (EY) N:o 1757/2004 (2).

(2)

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1766/92 soveltamista koskevista tietyistä yksityiskohtaisista säännöistä vientitukien myöntämisen ja häiriötilanteessa toteutettavien toimenpiteiden osalta vilja-alalla 29 päivänä kesäkuuta 1995 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1501/95 (3) 7 artiklan mukaisesti komissio voi toimitettujen tietojen perusteella päättää enimmäisvientituen vahvistamisesta ottaen huomioon asetuksen (EY) N:o 1501/95 1 artiklassa tarkoitetut perusteet. Tässä tapauksessa tarjouskilpailun voittaa se tarjouksen tekijä tai ne tarjousten tekijät, joiden tarjous on enimmäisvientituen suuruinen tai sitä alhaisempi.

(3)

Edellä tarkoitettujen perusteiden soveltamisesta kyseisen viljan tämänhetkisiin markkinoihin seuraa, että enimmäisvientituki olisi vahvistettava.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viljan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1757/2004 tarkoittaman tarjouskilpailun puitteissa 22 ja 28 päivänä lokakuuta 2004 toimitettujen tarjousten osalta ohran enimmäisvientitueksi vahvistetaan 18,80 EUR tonnia kohti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 29 päivänä lokakuuta 2004.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 28 päivänä lokakuuta 2004.

Komission puolesta

Franz FISCHLER

Komission jäsen


(1)  EUVL L 270, 21.10.2003, s. 78.

(2)  EUVL L 313, 12.10.2004, s. 10.

(3)  EYVL L 147, 30.6.1995, s. 7. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 777/2004 (EUVL L 123, 27.4.2004, s. 50).


29.10.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 326/44


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1885/2004,

annettu 28 päivänä lokakuuta 2004,

kauran enimmäisvientituen vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 1565/2004 tarkoitetun tarjouskilpailun osana

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon vilja-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1784/2003 (1) ja erityisesti sen 7 artiklan,

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1766/92 soveltamista koskevista tietyistä yksityiskohtaisista säännöistä vientitukien myöntämisen ja häiriötilanteessa toteutettavien toimenpiteiden osalta vilja-alalla 29 päivänä kesäkuuta 1995 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1501/95 (2) ja erityisesti sen 4 artiklan,

ottaa huomioon kauraa koskevasta erityisestä interventiotoimenpiteestä Suomessa ja Ruotsissa 3 päivänä syyskuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1565/2004 markkinointivuodeksi 2004/2005 (3),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Suomessa ja Ruotsissa tuotetun kauran Suomesta ja Ruotsista kaikkiin kolmansiin maihin, Bulgariaa Norjaa, Romaniaa ja Sveitsiä lukuun ottamatta, suuntautuvan viennin N:o 1565/2004 tukea koskeva tarjouskilpailu on avattu asetuksella (EY).

(2)

Erityisesti asetuksen (EY) N:o 1501/95 1 artiklassa säädetyt perusteet huomioon ottaen on aiheellista vahvistaa enimmäistuki.

(3)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viljan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1565/2004 tarkoittaman tarjouskilpailun puitteissa 22 ja 28 päivänä lokakuuta 2004 välisenä aikana toimitettujen tarjousten osalta kauran enimmäisvientitueksi vahvistetaan 31,95 euroa/t.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 29 päivänä lokakuuta 2004.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 28 päivänä lokakuuta 2004.

Komission puolesta

Franz FISCHLER

Komission jäsen


(1)  EUVL L 270, 21.10.2003, s. 78.

(2)  EYVL L 147, 30.6.1995, s. 7. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1431/2003 (EUVL L 203, 12.8.2003, s. 16).

(3)  EUVL L 285, 4.9.2004, s. 3.


II Säädökset, joita ei tarvitse julkaista

Neuvosto

29.10.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 326/45


NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 4 päivänä lokakuuta 2004,

jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

(2004/740/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 128 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

kuultuaan Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa,

ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan työllisyysstrategia on keskeisessä asemassa Lissabonin strategian työllisyys- ja työmarkkinatavoitteiden täytäntöönpanossa. Vuonna 2003 toteutetussa Euroopan työllisyysstrategian uudistuksessa korostettiin keskipitkän aikavälin suunnittelua ja työllisyyspolitiikan suuntaviivoissa suositellun politiikan toteuttamista kaikilta osin.

(2)

Työllisyyspolitiikan suuntaviivoja olisi tarkistettava perinpohjaisesti vain joka kolmas vuosi, ja välivuosina niitä pitäisi päivittää erittäin pidättyvästi. Euroopan työllisyystyöryhmä on suositellut tiukempia suosituksia ja vertaisarvioinnin tehostamista sen sijaan, että suuntaviivoja ryhdyttäisiin taas muuttamaan.

(3)

Euroopan työllisyystyöryhmän päätelmät ja jäsenvaltioiden työllisyyden toimintasuunnitelmien tarkastelu, jotka molemmat sisältyvät yhteiseen työllisyysraporttiin 2003–2004, osoittavat, että jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten olisi ensisijaisesti pyrittävä lisäämään työntekijöiden ja yritysten kykyä sopeutua muuttuviin taloudellisiin olosuhteisiin ja työmarkkinoiden vaatimuksiin; saamaan enemmän ihmisiä työmarkkinoille ja pysymään niillä sekä tekemään työnteosta todellinen vaihtoehto kaikille, muun muassa auttamalla työttömiä nuoria ensimmäisen työpaikan saannissa ja kannustamalla ikääntyviä työntekijöitä pysymään työmarkkinoilla; investoimaan entistä enemmän ja tehokkaammin inhimilliseen pääomaan ja elinikäiseen oppimiseen sekä tutkimukseen ja kehitykseen, muun muassa osaamisyhteisöissä; ja varmistamaan uudistusten tehokas täytäntöönpano parantamalla hallintotapoja, mukaan lukien pyrkimykset parantaa demokraattista osallistumista, saada kansalaiset vakuuttuneiksi uudistusten tarpeesta ja vahvistaa Euroopan unionin, varsinkin Euroopan sosiaalirahaston, myöntämän rahoituksen ja Euroopan työllisyyspolitiikan suuntaviivojen täytäntöönpanon välisiä yhteyksiä. Nämä painopisteet ovat täysin nykyisten suuntaviivojen mukaisia ja toteutettavissa niiden puitteissa.

(4)

Työllisyyspolitiikan suuntaviivoja sovelletaan uusiin jäsenvaltioihin niiden liittymisestä lähtien.

(5)

Näiden työllisyyspolitiikan suuntaviivojen lisäksi jäsenvaltioiden olisi pantava täysimääräisesti täytäntöön talouspolitiikan laajat suuntaviivat ja varmistettava, että toimet sopivat täysin yhteen terveen julkisen talouden ja makrotaloudellisen vakauden säilyttämisen kanssa,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

Ainoa artikla

Jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista 22 päivänä heinäkuuta 2003 tehdyn neuvoston päätöksen 2003/578/EY (3) liitteessä vahvistetut jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat pidetään voimassa, ja jäsenvaltioiden on otettava ne huomioon työllisyyspolitiikassaan.

Tehty Luxemburgissa 4 päivänä lokakuuta 2004.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. J. DE GEUS


(1)  Lausunto annettu 22. huhtikuuta 2004 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  Lausunto annettu 29. syyskuuta 2004 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(3)  EUVL L 197, 5.8.2003, s. 13.


29.10.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 326/47


NEUVOSTON SUOSITUS,

annettu 14 päivänä lokakuuta 2004,

jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan toteuttamisesta

(2004/741/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 128 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon komission suosituksen,

ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan työllisyysstrategialla on johtava asema Lissabonin strategian työllisyys- ja työmarkkinatavoitteiden täytäntöönpanossa. Lissabonin tavoitteiden menestyksekäs täytäntöönpano edellyttää, että jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikassa tuetaan tasapuolisesti kolmea toisiaan täydentävää ja tukevaa tavoitetta, jotka ovat täystyöllisyys, työn laatu ja tuottavuus sekä sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja osallisuus. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää uusia rakenneuudistuksia, joissa keskitytään kymmeneen keskeiseen prioriteettiin ja hallinnon parantamiseen.

(2)

Euroopan työllisyysstrategian uudistuksessa vuonna 2003 asetettiin painopiste keskipitkän aikavälin suunnitteluun ja korostettiin työllisyyspolitiikan suuntaviivoissa suositellun politiikan toteuttamisen tärkeyttä kaikilta osin. Työllisyyspolitiikan suuntaviivoja olisi siksi tarkistettava perinpohjaisesti vain joka kolmas vuosi, ja välivuosina niitä pitäisi päivittää erittäin pidättyvästi.

(3)

Neuvosto hyväksyi päätöksellä 2004/740/EY (1) jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat muuttamattomina vuodeksi 2004.

(4)

Neuvosto antoi 22 päivänä heinäkuuta 2003 suosituksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan toteuttamisesta (2). Yhteisessä työllisyysraportissa 2003–2004 tehty jäsenvaltioiden kansallisten työllisyyden toimintasuunnitelmien analyysi osoittaa, että jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten vastaukset näihin neuvoston suosituksiin ovat jääneet sangen niukoiksi.

(5)

Euroopan työllisyystyöryhmä suositteli, että EU:n olisi annettava jäsenvaltioille tiukempia suosituksia. Ensisijaisesti olisi pyrittävä lisäämään työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä, saamaan enemmän ihmisiä työmarkkinoille ja pysymään niillä sekä tekemään työnteosta todellinen vaihtoehto kaikille, investoimalla entistä enemmän ja tehokkaammin inhimilliseen pääomaan ja elinikäiseen oppimiseen samoin kuin varmistamaan uudistusten tehokas täytäntöönpano parantamalla hallintotapoja. Neuvosto ja komissio tukevat tätä arviota ja ovat sisällyttäneet työllisyystyöryhmän esittämät toiminnan linjaamista koskevat viestit yhteiseen työllisyysraporttiinsa.

(6)

Yhteisessä työllisyysraportissa esitetty analyysi suuntaviivojen ja vuotta 2003 koskevien neuvoston suositusten täytäntöönpanosta samoin kuin työllisyystyöryhmän esittämät yleiset ja maakohtaiset toiminnan linjaamista koskevat viestit muodostavat perustan vuoden 2004 jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkaa koskeville EU:n suosituksille.

(7)

Työllisyyspolitiikan suuntaviivoja sovelletaan uusiin jäsenvaltioihin niiden liittymisestä lähtien. Kaikki uudet jäsenvaltiot ovat muutaman viime vuoden aikana raportoineet työllisyyspolitiikan suuntaviivoihin liittyvien yhteisten arviointiasiakirjojen toteuttamisesta. Jatkaakseen menestyksellisesti meneillään olevia talousuudistuksiaan useimpien uusien jäsenvaltioiden on yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa kehitettävä toimiaan työllisyyspolitiikkansa nykyaikaistamiseksi. Joustavuuden ja työsuhdeturvan välille on löydettävä uusi tasapaino, työvoimaosuutta ja investointeja inhimilliseen pääomaan on lisättävä elinikäisen oppimisen kautta, ja yhtä olennaista on parantaa työvoiman terveydentilaa. Työmarkkinayhteistyö ja viranomaisten hallintokapasiteettiin tehtävät selkeät parannukset ovat useimmissa uusissa jäsenvaltioissa yhä keskeisiä edellytyksiä sille, että voidaan täysin ja tehokkaasti toteuttaa Euroopan sosiaalirahaston tuki, joka on hyvin merkittävä väline inhimilliseen pääomaan ja elinikäiseen oppimiseen investoimiseksi.

(8)

Euroopan työllisyystyöryhmän raportissa esitetyt maakohtaiset viestit ovat täysin yhdenmukaisia yhteisten arviointiasiakirjojen toteuttamista koskevan raportin tarkastelun kanssa, ja niitä voidaan käyttää ohjeina toteutettaessa työllisyyspolitiikan suuntaviivoja uusissa jäsenvaltioissa,

SUOSITTELEE, että jäsenvaltiot toteuttaisivat ne erityisesti niitä koskevat toimet, jotka esitetään liitteessä. Tämä suositus korvaa 22 päivänä heinäkuuta 2003 annetun neuvoston suosituksen.

Tehty Luxemburgissa 14 päivänä lokakuuta 2004.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

P. VAN GEEL


(1)  Ks. tämän virallisen lehden sivu 45.

(2)  EUVL L 197, 5.8.2003, s. 22.


LIITE

MAAKOHTAISET SUOSITUKSET JA ENSISIJAISET TOIMET

Kiireellisin käsiteltävä kysymys on luoda enemmän ja parempia työpaikkoja. Kattavan työllisyysstrategian puitteissa kevään Eurooppa-neuvosto korosti, että jäsenvaltioiden olisi kiireesti kiinnitettävä huomiota neljään erityiseen haasteeseen, jotka ovat sopeutumiskyky, entistä useampien ihmisten houkutteleminen työmarkkinoille, työllisyyden laadun parantaminen ja inhimilliseen pääomaan investoiminen. Eurooppa-neuvosto korosti myös, että muutoksia on tuettava ja kannustettava laajemmaltikin kuin vain hallitusten tasolla. Tuen aikaansaamiseksi Eurooppa-neuvosto kehotti jäsenvaltioita muodostamaan uudistuksiin tähtääviä kumppanuuksia, joihin osallistuisivat työmarkkinaosapuolet, kansalaisyhteiskunta ja viranomaiset, kansallisten järjestelyjen ja perinteiden mukaisesti.

Neuvoston (työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asiat) keskeiset viestit, joissa hyväksytään työllisyystyöryhmän tekemä arvio sekä yhteisessä työllisyysraportissa esitetty analyysi suuntaviivojen ja vuoden 2003 neuvoston suositusten toteuttamisesta, osoittavat, että jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten olisi asetettava etusijalle seuraavat tavoitteet:

Työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä on lisättävä muun muassa edistämällä joustavuutta yhdistettynä työmarkkinaturvaan, nykyaikaistamalla ja laajentamalla turvatun työpaikan käsitettä, luomalla mahdollisimman paljon uusia työpaikkoja ja nostamalla tuottavuutta.

Entistä useammat on saatava osallistumaan työmarkkinoille ja pysymään työmarkkinoilla: työnteosta on tehtävä todellinen vaihtoehto kaikille muun muassa luomalla kattavia aktiivisena ikääntymisen strategioita, kehittämällä politiikkaa, jonka avulla lisätään työvoimaosuutta, vahvistamalla aktiivista työvoimapolitiikkaa, jossa kaikille työnhakijoille tarjotaan räätälöityjä palveluja, sekä edistämällä työnteon tekemiseen kannattavaksi tähtäävää politiikkaa sekä taloudellisten että muiden kannustimien avulla.

Inhimilliseen pääomaan ja elinikäiseen oppimiseen on investoitava entistä enemmän ja tehokkaammin muun muassa jakamalla kustannukset ja vastuu viranomaisten, yritysten ja yksilöiden kesken, laajentamalla koulutustarjontaa varsinkin niitä eniten tarvitsevien, kuten vähän koulutettujen ja ikääntyvien työntekijöiden kohdalla.

Uudistusten tehokas täytäntöönpano on varmistettava parantamalla hallintotapoja muun muassa muodostamalla uudistuskumppanuuksia työmarkkinaosapuolten ja eri sidosryhmien tuen ja osallistumisen vahvistamiseksi, määrittelemällä tarvittaessa tavoitteet, jotka ovat Euroopan tasolla asetettujen tavoitteiden mukaisia, ja varmistamalla, että julkisia varoja käytetään tehokkaasti, vahvistamalla kansallisten toimintasuunnitelmien asemaa ja lisäämällä niiden näkyvyyttä, vahvistamalla maakohtaisten suositusten asemaa ja tehostamalla keskinäistä oppimista.

Maakohtaiset suositukset ja ensisijaiset tavoitteet ovat näin ollen seuraavat:

MAAKOHTAISET SUOSITUKSET

BELGIA

Vuodesta 1997 jatkuneesta positiivisesta kehityksestä huolimatta Belgian työllisyysaste on edelleen selvästi alle EU:n keskiarvon ja jää kauas Lissabonin tavoitteista. Ikääntyneiden työllisyysaste kuuluu pienimpiin EU-25:ssä. Ulkomaiden kansalaisten työllisyysaste on silmiinpistävän matala. Pienennyttyään jatkuvasti useita vuosia työttömyysaste on nyt alkanut nousta. Aikuisten osallistuminen koulutukseen polkee paikallaan.

Työllisyystyöryhmän tekemä arvio sekä yhteisessä työllisyysraportissa esitetty analyysi EU:n suuntaviivojen ja vuoden 2003 neuvoston suositusten toteuttamisesta osoittavat, että Belgian olisi asetettava etusijalle seuraavat tavoitteet:

 

Lisätään työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä

Parannetaan yritysten rakennemuutosten ennakointia ja niihin reagoimista etenkin, kun on kyse joukkoirtisanomisista.

Kevennetään edelleen välillisiä työvoimakustannuksia varsinkin pienipalkkaisten kohdalla huolehtien kuitenkin julkisen talouden vakaudesta.

Parannetaan alueellisten työvoimapalvelujen yhteistyötä alueiden välisen liikkuvuuden tukemiseksi.

 

Houkutellaan lisää ihmisiä työmarkkinoille ja tehdään työnteosta todellinen vaihtoehto kaikille

Tarkistetaan vero- ja etuusjärjestelmiä työttömyysloukkujen poistamiseksi. Tarjotaan riittäviä kannustimia aktiiviseen työnhakuun tarkistamalla etuuksien ehdollisuutta.

Otetaan työttömät aikuiset, muita heikommassa asemassa olevat nuoret ja maahanmuuttajat kattavammin työvoimapalvelujen toimenpiteiden piiriin.

Määritellään aktiivisena ikääntymistä varten kattava strategia, johon kuuluu täydennyskoulutuksen saatavuus, joustavien työjärjestelyjen edistäminen sekä ikääntyneiden työttömien työnhaun tehostaminen, mukaan lukien varhaiseläkejärjestelmien tehokas vähentäminen.

 

Lisätään ja tehostetaan investointeja inhimilliseen pääomaan ja elinikäiseen oppimiseen

Ryhdytään toimiin koulunkäynnin ennenaikaisen lopettamisen vähentämiseksi.

Seurataan tuoreita toimialojenvälisiä sopimuksia, joilla pyritään lisäämään työntekijöiden kouluttautumista, ja kiinnitetään erityistä huomiota heikosti koulutettuihin.

TANSKA

Tanskan työllisyysasteet ylittävät reilusti Lissabonin tavoitteet – myös naisten ja ikääntyneiden kohdalla. Työttömyys on edelleen suhteellisen vähäistä huolimatta sen viimeaikaisesta lisääntymisestä, joka on vaikuttanut etenkin vastavalmistuneisiin ja pahentanut pitkäaikaistyöttömyyttä. Koska työllisyysasteet ovat Tanskassa korkeat, keskeisenä tehtävänä on varmistaa työvoiman riittävyys pitemmällä aikavälillä.

Työllisyystyöryhmän tekemä arvio sekä yhteisessä työllisyysraportissa esitetty analyysi EU:n suuntaviivojen ja vuoden 2003 neuvoston suositusten toteuttamisesta osoittavat, että Tanskan olisi asetettava etusijalle seuraavat tavoitteet:

 

Lisätään työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä

Kevennetään entisestään työhön kohdistuvaa kokonaisverotusta huolehtien kuitenkin julkisen talouden vakaudesta.

 

Houkutellaan lisää ihmisiä työmarkkinoille ja tehdään työnteosta todellinen vaihtoehto kaikille

Toteutetaan kattavaa aktiivisena ikääntymisen strategiaa, johon sisältyy tarvittaessa varhaista eläkkeelle jäämistä kannustavien tekijöiden poistaminen.

Tarkistetaan vero- ja etuusjärjestelmiä marginaaliveroasteen laskemiseksi ja pienituloisille, myös työttömille ja työelämän ulkopuolella oleville, suunnattujen työnteon kannustimien lisäämiseksi.

Seurataan niiden tuoreiden uudistusten vaikutuksia, joilla pyritään integroimaan maahanmuuttajat työmarkkinoille, ja kiinnitetään erityistä huomiota toimenpiteisiin, joiden avulla hankitaan työssä tarvittavat perustaidot.

 

Lisätään ja tehostetaan investointeja inhimilliseen pääomaan ja elinikäiseen oppimiseen

Seurataan ammatilliseen täydennyskoulutukseen liittyvää kehitystä ottaen huomioon äskeiset koulutusmaksuihin tehdyt korotukset.

SAKSA

Saksan työllisyysaste ylittää EU:n keskiarvon mutta jää edelleen paljon Lissabonin tavoitteista. Ikääntyneiden työllisyysaste kehittyy muita heikommin. Naisten työllisyysaste on parempi kuin EU:n keskiarvo, mutta sen kehitys on pysähtynyt. Tilanne vaihtelee alueittain, mutta kokonaisuutena Saksan työmarkkinat ovat hyötyneet EU:n talouskasvusta vuosina 1997–2000. Tätä kautta seuranneina vuosina työllisyys on laskenut ja työttömyys lisääntynyt. Työttömyys- ja etenkin pitkäaikaistyöttömyysluvut kuuluvat vieläkin korkeimpiin EU:ssa. Maan itä- ja länsiosien väliset erot ovat edelleen merkittävät.

Työllisyystyöryhmän tekemä arvio sekä yhteisessä työllisyysraportissa esitetty analyysi EU:n suuntaviivojen ja vuoden 2003 neuvoston suositusten toteuttamisesta osoittavat, että Saksan olisi asetettava etusijalle seuraavat tavoitteet:

 

Lisätään työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä

Tarkistetaan sosiaalisen suojelun järjestelmien rahoitusta välillisten työvoimakustannusten pienentämiseksi huolehtien kuitenkin julkisen talouden vakaudesta.

Rohkaistaan työmarkkinaosapuolia ottamaan vastuu tuottavuuteen ja työmarkkinaoloihin liittyvien paikallisten, alueellisten ja alakohtaisten erojen jatkuvasta huomioimisesta palkanmuodostuksessa ja pyrkimään edistymään joustavissa työaikajärjestelyissä ja koulutuksen tarjoamisessa esim. koulutustilien välityksellä (ks. jäsenvaltioiden ja yhteisön talouspolitiikan laajat suuntaviivat, suuntaviiva 5).

Tuetaan pk-yritysten kehittämistä etenkin yksinkertaistamalla sääntelyä ja parantamalla rahoituksen saatavuutta. Vahvistetaan yrittäjäkulttuuria erityisesti maan itäosissa.

 

Houkutellaan lisää ihmisiä työmarkkinoille ja tehdään työnteosta todellinen vaihtoehto kaikille

Jatketaan vero- ja etuusjärjestelmien uudistamista ja tällä tavoin huolehditaan, että työpaikan vastaanottamiseen on tarjolla riittävät kannustimet. Seurataan tarkasti ja arvioidaan Hartz-uudistuksia ja muita työvoimapoliittisia uudistuksia, joilla pyritään varmistamaan, että julkisten työvoimapalvelujen tehokkuutta työttömien tukemisessa parannetaan jatkuvasti.

Tarkistetaan mahdollisia verotukseen liittyviä tekijöitä, jotka haittaavat naisten osallistumista työmarkkinoille. Lisätään lastenhoitopalveluja varsinkin läntisissä osavaltioissa ja parannetaan koulupäivien ja työaikojen yhteensovittamista. Rohkaistaan työmarkkinaosapuolia ottamaan vastuu sukupuolten palkkaerojen pienentämisestä merkittävästi.

Jatketaan aktiivisena ikääntymistä koskevan kattavan strategian kehittämistä, jolla varmistetaan, että ihmiset pysyvät työssä pitempään etenkin 60 vuotta täytettyään. Edistetään miesten osa-aikatyötä ja lisätään ikääntyneiden työntekijöitten koulutusmahdollisuuksia.

Vahvistetaan toimia maahanmuuttajien integroitumisen hyväksi.

 

Lisätään ja tehostetaan investointeja inhimilliseen pääomaan ja elinikäiseen oppimiseen

Parannetaan työvoiman koulutustasoa ja vahvistetaan elinikäisen oppimisen kannustimia etenkin heikosti koulutettujen sekä pk-yritysten ja iäkkäiden työntekijöiden osalta.

Jatketaan kaksijakoisen järjestelmän ajanmukaistamista ja vähennetään koulunkäynnin ennenaikaista lopettamista.

KREIKKA

Vaikka uusia työpaikkoja on viime aikoina luotu entistä enemmän, Kreikan työllisyysaste lukeutuu edelleen matalimpiin EU:ssa etenkin naisten kohdalla. Työttömyysaste laskee mutta on edelleen korkea. Pimeä työnteko on yleistä. Työn tuottavuus on parantunut huomattavasti, mutta sen taso on yhä matala. Aikuisten osallistuminen koulutukseen on vähäistä etenkin kun otetaan huomioon työikäisen väestön heikko koulutustaso. Lisääntynyt maahanmuutto on viime vuosina lisännyt työvoiman tarjontaa.

Työllisyystyöryhmän tekemä arvio sekä yhteisessä työllisyysraportissa esitetty analyysi EU:n suuntaviivojen ja vuoden 2003 neuvoston suositusten toteuttamisesta osoittavat, että Kreikan olisi asetettava etusijalle seuraavat tavoitteet:

 

Lisätään työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä

Toteutetaan sovittu työmarkkinoiden uudistuspaketti täysimääräisesti, parannetaan edelleen osa-aikatyön houkuttelevuutta ja kehitetään työvoimanvuokrausalan toimintaa työjärjestelyjen monipuolistamiseksi.

Kevennetään välillisiä työvoimakustannuksia huolehtien kuitenkin julkisen talouden vakaudesta. Pyritään tehokkaammin muuttamaan pimeää työtä lailliseksi parantamalla vakiomuotoisten ja muiden työsopimusten houkuttelevuutta niin työnantajien kuin työntekijöidenkin kannalta ja vahvistamalla lainvalvontakapasiteettia.

Edistetään työllisyyttä suosivaa yritysten toimintaympäristöä.

 

Houkutellaan lisää ihmisiä työmarkkinoille ja tehdään työnteosta todellinen vaihtoehto kaikille

Parannetaan pontevammin toimin aktiivisen työvoimapolitiikan tasoa ja tehoa, jotta sen piiriin saadaan suurempi osuus työmarkkinoiden ulkopuolella olevista ja työttömistä.

Vauhditetaan tehokkaitten, ennaltaehkäiseviä ja räätälöityjä palveluja tarjoavien työvoimapalvelujen kehittämistä koko maahan. Ajanmukaistetaan tilastollisen seurannan järjestelmät.

Lisätään edelleen naisille suunnattuja kannustimia, jotka edistävät työmarkkinoille osallistumista – myös osa-aikatyön kautta. Parannetaan lasten ja muiden huollettavien hoitopalvelujen saatavuutta ja kohtuuhintaisuutta.

Laaditaan kattava aktiivisena ikääntymisen strategia, joka tarjoaa joustavia työjärjestelyjä, kannustimia ikääntyneiden työntekijöitten pysymiseksi pitempään työssä ja tukea taitojen kehittämiseen.

 

Lisätään ja tehostetaan investointeja inhimilliseen pääomaan ja elinikäiseen oppimiseen

Vähennetään koulunkäynnin ennenaikaista lopettamista ja vahvistetaan korkea-asteen opetuksen yhteyttä työmarkkinoiden tarpeisiin.

Tarkistetaan kannustimia, joilla edistetään elinikäistä oppimista ja lisätään etenkin heikosti koulutettujen ja maahanmuuttajien osallistumista koulutukseen.

ESPANJA

Vuosina 1997–2002 työllisyysasteet nousivat ja työttömyysasteet putosivat jäsenvaltioista eniten Espanjassa. Työttömyys ylittää kuitenkin selvästi EU:n keskiarvon, ja työllisyysaste jää reilusti sen alle. Tilanne vaihtelee huomattavasti eri alueilla, joten alue-eroihin puuttuminen on Espanjalle yhä ensisijainen tehtävä. Naisten osallistumisaste ja ikääntyneiden työllisyysaste ovat pysyneet erityisen matalina. Lisäksi hyvin suurella osalla työntekijöistä (noin kolmanneksella) on määräaikainen työsopimus. Työn tuottavuus on yhä heikkoa. Yleinen koulutustaso ja aikuisten osallistuminen koulutukseen ovat pysyneet erityisen matalina. Lisääntynyt maahanmuutto on viime vuosina lisännyt työvoiman tarjontaa.

Työllisyystyöryhmän tekemä arvio sekä yhteisessä työllisyysraportissa esitetty analyysi EU:n suuntaviivojen ja vuoden 2003 neuvoston suositusten toteuttamisesta osoittavat, että Espanjan olisi asetettava etusijalle seuraavat tavoitteet:

 

Lisätään työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä

Edistetään työn organisoinnin nykyaikaistamista työn tuottavuuden ja laadun parantamiseksi.

Tarkistetaan sääntelypuitteita ja pyritään siten tekemään pysyvistä työsopimuksista houkuttelevampia työnantajille ja vähentämään määräaikaisten sopimusten käyttöä, jotteivät työmarkkinat jakautuisi. Lisätään työvoimanvuokrauksen houkuttelevuutta työntekijöiden kannalta. Poistetaan esteitä osa-aikatyöltä.

Tartutaan mahdollisuuksiin eriyttää palkkoja tuottavuuden kehityksen mukaan paikallisella, alueellisella ja alakohtaisella tasolla (ks. jäsenvaltioiden ja yhteisön talouspolitiikan laajat suuntaviivat, suuntaviiva 5).

 

Houkutellaan lisää ihmisiä työmarkkinoille ja tehdään työnteosta todellinen vaihtoehto kaikille

Parannetaan naisille suunnattuja työmarkkinoille osallistumisen kannustimia, kohennetaan lasten ja muiden huollettavien hoitopalvelujen saatavuutta ja kohtuuhintaisuutta.

Parannetaan muita heikommassa asemassa olevien – etenkin nuorten, vajaakuntoisten, maahanmuuttajien ja pitkäaikaistyöttömien – mahdollisuuksia päästä aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden piiriin, ja tehostetaan näitä toimenpiteitä. Viedään loppuun julkisten työvoimapalvelujen nykyaikaistamishanke tilastollista seurantajärjestelmää unohtamatta. Vahvistetaan alueellisten työvoimapalvelujen keskinäistä koordinointia. Käsitellään jäljellä olevia maantieteellisen liikkuvuuden esteitä.

Laaditaan kattava aktiivisena ikääntymistä koskeva strategia, joka tarjoaa joustavia työjärjestelyjä, kannustimia ikääntyneiden työntekijöitten pysymiseksi pitempään työssä ja tukea taitojen kehittämiseen.

 

Lisätään ja tehostetaan investointeja inhimilliseen pääomaan ja elinikäiseen oppimiseen

Vähennetään koulunkäynnin ennenaikaista lopettamista ja vahvistetaan korkea-asteen opetuksen laatua ja yhteyttä työmarkkinoiden tarpeisiin.

Vahvistetaan elinikäiseen oppimiseen liittyviä kannustimia, jotta voidaan lisätä etenkin heikosti koulutettujen osallistumista siihen.

RANSKA

Ranskan kokonaistyöllisyysaste on alle EU:n keskiarvon. Ikääntyneiden (55–64-vuotiaitten) työllisyysaste kuuluu EU:n alhaisimpiin. Työttömyys putosi huomattavasti vuosina 1997–2000, mutta se on noussut uudestaan talouskasvun hidastuttua. Työttömyysaste on EU:n korkeimpia etenkin nuorten (15–24-vuotiaitten) kohdalla. Ulkomaiden kansalaisten, etenkin naisten, työllisyysaste on huomattavan alhainen. Määräaikaisten sopimusten osuus ylittää yhä EU-15:n keskiarvon, ja aikuisten osallistuminen koulutukseen jää hieman keskiarvosta.

Työllisyystyöryhmän tekemä arvio sekä yhteisessä työllisyysraportissa esitetty analyysi EU:n suuntaviivojen ja vuoden 2003 neuvoston suositusten toteuttamisesta osoittavat, että Ranskan olisi asetettava etusijalle seuraavat tavoitteet:

 

Lisätään työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä

Helpotetaan määräaikaisella työsopimuksella palkattujen työntekijöiden siirtymistä vakituisiin työsuhteisiin, jotta vältetään työmarkkinoiden jakautuminen ja lisätään työntekijöiden mahdollisuuksia pysyä ja edetä työmarkkinoilla.

Kehitetään tehokkaampi järjestelmä rakennemuutosten ennakointiin ja hallintaan.

Edistetään pk-yritysten kehittämistä luomalla yritystoiminnalle suotuisa toimintaympäristö. Seurataan edistymistä uusien yritysten määrän kasvattamisessa.

 

Houkutellaan lisää ihmisiä työmarkkinoille ja tehdään työnteosta todellinen vaihtoehto kaikille

Seurataan eläkeuudistuksen vaikutuksia työmarkkinoilta poistumisikään ja kehitetään kattava aktiivisena ikääntymisen strategia, jolla ikääntyneet työntekijät saadaan pysymään pitempään työssä. Tähän pyritään mukauttamalla työoloja, helpottamalla koulutukseen pääsyä ja vähentämällä päättäväisesti varhaiseläkejärjestelmiä.

Parannetaan työvoimapalvelujen koordinointia henkilökohtaisesti räätälöityjen palvelujen tarjonnan tehostamiseksi. Kehitetään työttömille nuorille ja maahanmuuttajille, etenkin naisille, tehokkaita väyliä työelämään ja koulutukseen.

Varmistetaan, että hiljattain toteutetusta työttömyysvakuutuksen uudistuksesta tehdään asianmukainen arvio ja että työttömyysvakuutukseen kytketään tarkoituksenmukaiset vaatimukset ja tehokas työnhaku.

 

Lisätään ja tehostetaan investointeja inhimilliseen pääomaan ja elinikäiseen oppimiseen

Varmistetaan, että työmarkkinaosapuolten sopimus ammattikoulutuksesta ja koko työelämän ajan jatkuvaa koulutusta koskeva laki lisäävät koulutukseen osallistuvien osuutta väestöstä. Kiinnitetään erityistä huomiota heikosti koulutettuihin ja pk-yritysten työntekijöihin.

Vähennetään koulunkäynnin ennenaikaista lopettamista. Laajennetaan ja helpotetaan oppisopimuskoulutusmahdollisuuksia.

IRLANTI

Irlanti on menestynyt vaikuttavasti sekä työllisyyden että tuottavuuden suhteen jo vuodesta 1997. Kokonaistyöllisyysaste on noussut 56,1 prosentista 65,3 prosenttiin, ja työttömyys on vähentynyt liki kahdella kolmanneksella, pitkäaikaistyöttömyys jopa 5,6 prosentista 1,3 prosenttiin. Naisten työvoimaosuus on parantunut, mutta naisten ja miesten työllisyysasteissa on vielä merkittävä ero ja sukupuolten palkkaerotkin ovat suuret. Työvoimapula on yhä ongelma, jota tosin helpottaa lisääntynyt maahanmuutto. Irlannin menestyksen kannalta merkittävä tekijä on maan kyky houkutella ulkomaisia suoria investointeja. Työmarkkinayhteistyö, verotusjärjestelmä, hyvä sääntely-ympäristö ja investoinnit inhimilliseen pääomaan ovat nekin keskeisiä menestystekijöitä.

Työllisyystyöryhmän tekemä arvio sekä yhteisessä työllisyysraportissa esitetty analyysi EU:n suuntaviivojen ja vuoden 2003 neuvoston suositusten toteuttamisesta osoittavat, että Irlannin olisi asetettava etusijalle seuraavat tavoitteet:

 

Houkutellaan lisää ihmisiä työmarkkinoille ja tehdään työnteosta todellinen vaihtoehto kaikille

Ulotetaan aktiiviset työvoimapoliittiset toimenpiteet koskemaan laajempaa osaa työttömistä ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevista sekä huolehditaan toimenpiteiden tehokkuudesta.

Parannetaan lastenhoitopalvelujen tarjontaa ja kohtuuhintaisuutta sekä puututaan kiireellisin toimin sukupuolten palkkaerojen syihin.

 

Lisätään ja tehostetaan investointeja inhimilliseen pääomaan ja elinikäiseen oppimiseen

Toteutetaan kattava elinikäisen oppimisen strategia, jolla vähennetään koulunkäynnin ennenaikaista lopettamista ja lisätään osallistumista koulutukseen etenkin heikosti koulutettujen ja ikääntyneiden työntekijöitten keskuudessa.

ITALIA

Heikosta taloustilanteesta huolimatta työllisyyden kasvu jatkuu edelleen ja vahvistaa tilanteen parantumisen vuodesta 1997 lähtien. Italian työllisyysaste kuuluu kuitenkin edelleen EU:n matalimpiin. Naisten työvoimaosuus ja ikääntyneiden työntekijöitten työllisyysaste ovat nekin yhä pienimpiä EU-25:ssä. Työttömyys on viime aikoina vähentynyt mutta ylittää edelleen EU-15:n keskiarvon. Työttömyysprosentti on maan keski- ja pohjoisosissa 5 mutta etelässä 18, joten alue-eroihin puuttuminen kuuluu ensisijaisiin tehtäviin. Pimeä työnteko on edelleen hyvin yleistä, vaikka 700 000 maahanmuuttajan työllisyystilanne onkin laillistettu. Yleinen koulutustaso on edelleen matala ja osallistuminen koulutukseen vähäistä.

Työllisyystyöryhmän tekemä arvio sekä yhteisessä työllisyysraportissa esitetty analyysi EU:n suuntaviivojen ja vuoden 2003 neuvoston suositusten toteuttamisesta osoittavat, että Italian olisi asetettava etusijalle seuraavat tavoitteet:

 

Lisätään työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä

Seurataan tarkasti sääntelyuudistuksia, joiden tavoitteena on vakituisten ja ei-vakituisten työsopimusten välisen epätasapainon ja työmarkkinoiden jakautumisen vähentäminen. Parannetaan työttömyysvakuutuksen tasoa, kattavuutta ja tehoa.

Jatketaan välillisten työvoimakustannusten vähentämistä etenkin pienipalkkaisten kohdalla huolehtien kuitenkin julkisen talouden vakaudesta. Pyritään tehokkaammin muuttamaan pimeä työ lailliseksi poistamalla verotukseen liittyviä pidäkkeitä ja vahvistamalla lainvalvontakapasiteettia.

Kehotetaan työmarkkinaosapuolia mukauttamaan palkkaneuvottelujärjestelmiä niin, että niissä otetaan huomioon alueelliset työmarkkinaerot (ks. jäsenvaltioiden ja yhteisön talouspolitiikan laajat suuntaviivat, suuntaviiva 5).

 

Houkutellaan lisää ihmisiä työmarkkinoille ja tehdään työnteosta todellinen vaihtoehto kaikille

Varmistetaan yhdessä alueellisten viranomaisten kanssa tehokkaiden työvoimapalvelujen luominen koko maahan ja toteutetaan julkisten ja yksityisten toimijoiden välisiä kumppanuuksia. Lisätään tehokkaiden räätälöityjen palvelujen saatavuutta ja osallistumista aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin etenkin maan eteläosissa. Kiinnitetään erityistä huomiota nuorten, muita heikommassa asemassa olevien ja heikosti koulutettujen tilanteeseen. Otetaan viipymättä käyttöön valtakunnallinen tietokoneistettu työmarkkinatietojärjestelmä.

Parannetaan etenkin alle kolmivuotiaitten lasten sekä muiden huollettavien hoitopalvelujen saatavuutta ja kohtuuhintaisuutta, jotta voidaan parantaa naisten työvoimaosuutta myös osa-aikatyön avulla.

Kehitetään suunniteltua kattavaa aktiivisena ikääntymisen strategiaa ja varmistetaan, että suunnitellut uudistukset tarjoavat riittäviä kannustimia työntekijöitten pysymiseksi pitempään työssä ja vähentävät varhaiseläkkeelle jäämisen houkuttelevuutta.

 

Lisätään ja tehostetaan investointeja inhimilliseen pääomaan ja elinikäiseen oppimiseen

Seurataan viimeaikaisia uudistuksia ja varmistetaan, että ne nostavat työvoiman koulutustasoa, vähentävät koulunkäynnin ennenaikaista lopettamista ja vahvistavat korkea-asteen koulutuksen yhteyttä työmarkkinoiden tarpeisiin työelämään siirtymisen helpottamiseksi.

Varmistetaan elinikäisen oppimisen kannustinten tehokkuus ja lisätään yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa etenkin heikosti koulutettujen osallistumista koulutukseen mm. kehittämällä tehokkaasti toimialojen välisiä rahastoja.

LUXEMBURG

Luxemburgin työllisyysaste lähentelee EU:n keskiarvoa mutta jää yhä unionin tavoitteesta. Työttömyys on vähäistä ja pitkäaikaistyöttömyysaste EU:n alhaisimpia.

1990-luvun lopun voimakas talouskasvu ei kuitenkaan ole lisännyt työllisyyttä kautta linjan. Uudet työpaikat ovat menneet pääosin rajatyöntekijöille ja naisille, kun taas ikääntyneiden työllisyys on erittäin heikkoa. Osallistuminen koulutukseen jää edelleen EU-15:n keskiarvosta.

Työllisyystyöryhmän tekemä arvio sekä yhteisessä työllisyysraportissa esitetty analyysi EU:n suuntaviivojen ja vuoden 2003 neuvoston suositusten toteuttamisesta osoittavat, että Luxemburgin olisi asetettava etusijalle seuraavat tavoitteet:

 

Lisätään työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä

Tuetaan uusien yritysten kehittämistä ja edistetään yrityskoulutusta, jolla pyritään tukemaan vaihtoehtoisia mahdollisuuksia työpaikkojen luomiseen.

 

Houkutellaan lisää ihmisiä työmarkkinoille ja tehdään työnteosta todellinen vaihtoehto kaikille

Laaditaan kattava aktiivisena ikääntymisen strategia etenkin yksityissektoria varten ja vahvistetaan tuoreita aloitteita, joilla työntekijät saadaan pysymään pitempään työssä pyrkimällä voimakkaasti vähentämään varhaiseläkejärjestelmiä.

Edistetään työntekoon suuntautuvien ratkaisumallien käyttöä työkyvyttömyysjärjestelmien piiriin kuuluvien työkykyisten parissa.

Parannetaan palveluja, joilla helpotetaan työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista. Rohkaistaan naisia palaamaan työhön pitkien työmarkkinoiden ulkopuolella vietettyjen jaksojen jälkeen. Puututaan sukupuolten palkkaerojen syihin.

 

Lisätään ja tehostetaan investointeja inhimilliseen pääomaan ja elinikäiseen oppimiseen

Varmistetaan, että täydennyskoulutusta koskeva puitelaki pannaan tehokkaasti täytäntöön, jotta voidaan vahvistaa kannustimia elinikäiseen oppimiseen ja lisätä etenkin heikosti koulutettujen osallistumista koulutukseen.

Tarkistetaan yleistä elinikäisen oppimisen järjestelmää ja parannetaan sen johdonmukaisuutta suhteessa yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen järjestelmiin. Vähennetään koulunkäynnin ennenaikaista lopettamista.

ALANKOMAAT

Naisten ja miesten työllisyysaste ylittää selvästi Lissabonin tavoitteet, mutta maahanmuuttajien työllisyysaste on yhä matala. Työmarkkinoille on leimallista osa-aikatyön poikkeuksellisen suuri osuus (noin 44 % työvoimasta) ja työkyvyttömyysetuuksia saavien suuri määrä. Ikääntyneiden työllisyysaste ylittää EU:n keskiarvon mutta jää selvästi EU:n tavoitteesta. Työttömyys on kasvanut huomattavasti vuodesta 2001 mutta on yhä pienimpiä EU:ssa. Hallitus ja työmarkkinaosapuolet allekirjoittivat syksyllä 2003 sopimuksen, johon kuuluu mm. palkkojen jäädyttäminen vuosina 2004 ja 2005.

Työllisyystyöryhmän tekemä arvio sekä yhteisessä työllisyysraportissa esitetty analyysi EU:n suuntaviivojen ja vuoden 2003 neuvoston suositusten toteuttamisesta osoittavat, että Alankomaiden olisi asetettava etusijalle seuraavat tavoitteet:

 

Lisätään työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä

Noudatetaan hallituksen ja työmarkkinaosapuolten sopimuksen mukaista palkkakehitystä ja seurataan tilannetta tarkoin (ks. jäsenvaltioiden ja yhteisön talouspolitiikan laajat suuntaviivat, suuntaviiva 5).

 

Houkutellaan lisää ihmisiä työmarkkinoille ja tehdään työnteosta todellinen vaihtoehto kaikille

Tehdään systemaattisia arvioita työkyvyttömyysetuuksia saavien työkyvystä ja autetaan työkykyisiä valmistautumaan työelämään ja löytämään sopiva työpaikka. Kiinnitetään erityistä huomiota työkyvyttömyysjärjestelmissä yliedustettuihin ryhmiin, kuten alle 40-vuotiaisiin naisiin.

Lujitetaan aikuisille suunnattua ennaltaehkäisevää mallia. Parannetaan aktiivisten toimien tehoa ja saatavuutta niiden kannalta, jotka saavat sosiaalietuuksia ja joilla on suurin riski syrjäytyä työmarkkinoilta. Helpotetaan maahanmuuttajien integroitumista.

Yhdistetään varhaiseläkejärjestelmien poistamiseen kannustimia, joilla työntekijät saadaan pysymään pitempään työssä ja koulutuksessa. Kiinnitetään erityistä huomiota heikosti koulutettuihin iäkkäisiin työntekijöihin.

Helpotetaan siirtymistä osa-aikatyöstä kokopäivätyöhön. Puututaan kiireesti sukupuolten palkkaerojen syihin. Parannetaan lastenhoitopalvelujen kohtuuhintaisuutta.

 

Lisätään ja tehostetaan investointeja inhimilliseen pääomaan ja elinikäiseen oppimiseen

Vähennetään koulunkäynnin ennenaikaista lopettamista. Vahvistetaan elinikäisen oppimisen kannustimia ja lisätään etenkin heikosti koulutettujen ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien osallistumista koulutukseen.

ITÄVALTA

Itävallan kokonaistyöllisyysaste on korkea ja naisten työllisyysaste suhteellisen hyvä; luvut noudattelevat Lissabonin tavoitteita. Maan työttömyysluvut kuuluvat EU:n pienimpiin. Työmarkkinayhteistyöllä on suuri merkitys työn organisoinnin ajanmukaistamisessa, työlainsäädännön parantamisessa ja tyydyttävän palkkakehityksen varmistamisessa. Ikääntyneiden työllisyysaste on muista poiketen matala. Työllisyyskasvu on hidastunut ja työttömyys on alkanut nousta. Aikuiset osallistuvat koulutukseen vähemmän kuin EU:ssa keskimäärin. Sukupuolten palkkaerot kuuluvat EU:n suurimpiin.

Työllisyystyöryhmän tekemä arvio sekä yhteisessä työllisyysraportissa esitetty analyysi EU:n suuntaviivojen ja vuoden 2003 neuvoston suositusten toteuttamisesta osoittavat, että Itävallan olisi asetettava etusijalle seuraavat tavoitteet:

 

Lisätään työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä

Seurataan ja tarvittaessa täydennetään toimia, joilla uudistetaan erorahalainsäädäntöä ja pyritään edistämään itsenäisten ammatinharjoittajien työttömyysetuutta koskevien oikeuksien suunniteltua täytäntöönpanoa ammatillisen liikkuvuuden lisäämiseksi.

 

Houkutellaan lisää ihmisiä työmarkkinoille ja tehdään työnteosta todellinen vaihtoehto kaikille

Laaditaan kattava aktiivisena ikääntymisen strategia, johon sisältyy varhaiseläkejärjestelmien poistaminen sekä niiden kannustimien laajentaminen, joilla työntekijät ja etenkin ikääntyneet naiset pyritään pitämään pitempään työelämässä. Seurataan eläkejärjestelmien tarkistuksen vaikutusta todelliseen eläkkeellesiirtymisikään ja kansallisten tavoitteiden saavuttamiseen.

Puututaan sukupuolten palkkaerojen syihin. Parannetaan lastenhoitopalvelujen saatavuutta ja kohtuuhintaisuutta. Arvioidaan nykyisen lastenhoitotukijärjestelmän vaikutukset naisten työllisyyden tasoon ja laatuun.

 

Lisätään ja tehostetaan investointeja inhimilliseen pääomaan ja elinikäiseen oppimiseen

Tarkistetaan kannustimia, joilla pyritään lisäämään etenkin heikosti koulutettujen ja maahanmuuttajien osallistumista koulutukseen.

PORTUGALI

Portugali on lähes saavuttanut Lissabonin kokonaistyöllisyystavoitteen ja jopa hieman ylittänyt naisten ja ikääntyneiden työllisyystavoitteet. Talouskasvun viimeaikainen hidastuminen on lisännyt työttömyyttä, joka on kuitenkin suhteellisen matalalla tasolla verrattuna EU:n keskiarvoon. Tuottavuuden taso, yleinen koulutustaso ja koulutuksen saatavuus ovat edelleen erityisen matalia. Lisäksi huomattavan suurella osalla (yli 20 %) on määräaikainen työsopimus. Lisääntynyt maahanmuutto on viime vuosina lisännyt työvoiman tarjontaa.

Työllisyystyöryhmän tekemä arvio sekä yhteisessä työllisyysraportissa esitetty analyysi EU:n suuntaviivojen ja vuoden 2003 neuvoston suositusten toteuttamisesta osoittavat, että Portugalin olisi asetettava etusijalle seuraavat tavoitteet:

 

Lisätään työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä

Edistetään työn organisoinnin nykyaikaistamista työn tuottavuuden ja laadun parantamiseksi.

Pyritään uuden työlainsäädännön avulla tekemään vakituisista työsopimuksista houkuttelevampia niin työnantajille kuin työntekijöillekin ja torjumaan työmarkkinoiden jakautuminen.

Laaditaan tehokkaampi järjestelmä rakennemuutosten ennakointiin ja hallintaan.

 

Houkutellaan lisää ihmisiä työmarkkinoille ja tehdään työnteosta todellinen vaihtoehto kaikille

Vahvistetaan työttömille ja työmarkkinoiden ulkopuolella oleville suunnattuja aktiivisia työvoimapoliittisia toimia ja huolehditaan niiden tehokkuudesta. Tehostetaan maahanmuuttajien integroitumiseksi toteutettavia toimia.

Puututaan yksityissektorilla esiintyvien sukupuolten palkkaerojen syihin ja parannetaan lasten ja muiden huollettavien hoitopalvelujen saatavuutta ja kohtuuhintaisuutta.

Laaditaan kattava aktiivisena ikääntymisen strategia, jolla mm. poistetaan varhaiseläkkeelle siirtymisen kannustimia, parannetaan koulutuksen saatavuutta ja huolehditaan asianmukaisesta työympäristöstä.

 

Lisätään ja tehostetaan investointeja inhimilliseen pääomaan ja elinikäiseen oppimiseen

Varmistetaan, että kansallinen elinikäisen oppimisen strategia todella nostaa koko työvoiman koulutustasoa, vahvistaa elinikäisen oppimisen kannustimia ja lisää etenkin heikosti koulutettujen osallistumista koulutukseen.

Vähennetään koulunkäynnin ennenaikaista lopettamista ja parannetaan korkea-asteen koulutuksen yhteyttä työmarkkinoiden tarpeisiin.

SUOMI

Kokonaistyöllisyysaste on Suomessa lähellä tavoitetasoa, ja naisten työllisyysaste on jo ylittänyt tavoitteen. Ikääntyneiden työntekijöiden osallistumisaste on noussut selvästi viime vuosikymmenen aikana ja on saavuttamassa EU:n tavoitteen. Työttömyysaste ylittää EU:n keskiarvon ja on erityisesti nuorilla korkea.

Työllisyystyöryhmän tekemä arvio sekä yhteisessä työllisyysraportissa esitetty analyysi EU:n suuntaviivojen ja vuoden 2003 neuvoston suositusten toteuttamisesta osoittavat, että Suomen olisi asetettava etusijalle seuraavat tavoitteet:

 

Lisätään työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä

Vähennetään pienipalkkaisten välillisiä työvoimakustannuksia huolehtien kuitenkin terveen julkisen talouden ylläpitämisestä.

 

Houkutellaan lisää ihmisiä työmarkkinoille ja tehdään työnteosta todellinen vaihtoehto kaikille

Seurataan aktiivisen työvoimapolitiikan viimeaikaisten uudistusten vaikutusta rakennetyöttömyyteen ja alueellisiin eroihin. Ryhdytään erityistoimiin, joilla helpotetaan muita heikommassa asemassa olevien nuorten, vammaisten ja maahanmuuttajien aktivointia ja integrointia.

Jatketaan vero- ja etuusjärjestelmien uudistamista työttömyysloukkujen poistamiseksi.

Parannetaan aktiivisena ikääntymisen valtakunnallisen strategian jatkotoimina työoloja, kannustimia ja koulutuksen järjestämistä heikosti koulutetuille ja ikääntyneille työntekijöille.

 

Lisätään ja tehostetaan investointeja inhimilliseen pääomaan ja elinikäiseen oppimiseen

Vähennetään koulunkäynnin ennenaikaista lopettamista ja lisätään heikosti koulutettujen koulutusta.

RUOTSI

Ruotsi ylittää kaikki EU:n työllisyystavoitteet, myös naisten ja ikääntyneiden. Kokonaistyöttömyysaste on noin 5 prosenttia. Ruotsin olisi jatkettava toimiaan työvoiman riittävän tarjonnan takaamiseksi. Maan väestö ikääntyy, minkä vuoksi työvoiman tarjontaa on pidettävä yllä hyödyntämällä maahanmuuttajien, nuorten ja pitkillä sairauslomilla olevien potentiaalia ja parantamalla työnteon kannustimia.

Työllisyystyöryhmän tekemä arvio sekä yhteisessä työllisyysraportissa esitetty analyysi EU:n suuntaviivojen ja vuoden 2003 neuvoston suositusten toteuttamisesta osoittavat, että Ruotsin olisi asetettava etusijalle seuraavat tavoitteet:

 

Lisätään työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä

Helpotetaan pk-yritysten kehittämistä erityisesti keventämällä niiden hallinnollisia rasitteita.

 

Houkutellaan lisää ihmisiä työmarkkinoille ja tehdään työnteosta todellinen vaihtoehto kaikille

Puututaan pitkällä sairauslomalla olevien määrän kasvuun edistämällä työntekoon suuntautuvien ratkaisujen käyttöä ja parantamalla työoloja.

Poistetaan loputkin työttömyys- ja työmarkkinoiden ulkopuolella olemiseen liittyvät loukut.

Seurataan tiiviisti, millaisia tuloksia saadaan toimista, joilla maahanmuuttajia pyritään integroimaan työvoimaan.

 

Lisätään ja tehostetaan investointeja inhimilliseen pääomaan ja elinikäiseen oppimiseen

Vähennetään koulunkäynnin ennenaikaista lopettamista ja lisätään heikosti koulutettujen ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien kouluttautumismahdollisuuksia. Puututaan ilmeneviin pullonkauloihin sekä taitojen kysynnän ja tarjonnan epäsuhtaan aloilla, joilla vaaditaan vähäistä tai keskitason ammattitaitoa.

YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA

Yhdistynyt kuningaskunta ylittää kaikki työllisyystavoitteet, myös naisten ja ikääntyneiden. Maailmantalouden hidastumisesta huolimatta työllisyysasteet ovat pysyneet sangen vakaina ja työttömyysasteet ovat selvästi alle EU:n keskiarvon. Työmarkkinoiden ulkopuolella olevien määrä ja vähemmässä määrin myös työttömyys keskittyvät itsepintaisesti tiettyihin kuntiin ja ryhmiin. Tuottavuustasot ovat erityisesti työtuntia kohti laskettuina yhä suhteellisen matalia. Tämä johtuu osittain työvoiman yleisesti ottaen heikosta taitotasosta ja riittämättömistä perustaidoista. Sukupuolten palkkaerot ovat edelleen EU:n suurimpia.

Työllisyystyöryhmän tekemä arvio sekä yhteisessä työllisyysraportissa esitetty analyysi EU:n suuntaviivojen ja vuoden 2003 neuvoston suositusten toteuttamisesta osoittavat, että Yhdistyneen kuningaskunnan olisi asetettava etusijalle seuraavat tavoitteet:

 

Lisätään työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä

Varmistetaan, ettei palkkojen kehitys ylitä tuottavuuden kehittymistä (ks. jäsenvaltioiden ja yhteisön talouspolitiikan laajat suuntaviivat, suuntaviiva 3).

 

Houkutellaan lisää ihmisiä työmarkkinoille ja tehdään työnteosta todellinen vaihtoehto kaikille

Varmistetaan, että aktiivisella työvoimapolitiikalla ja etuusjärjestelmillä estetään taitojen rapistuminen ja edistetään laatua työssä. Tätä varten parannetaan työnteon kannustimia ja tuetaan työmarkkinoiden ulkopuolella olevien ja työttömien kestävää integroitumista työmarkkinoille ja etenemistä työelämässä. Puututaan sairaus- ja työkyvyttömyysetuuksia saavien kasvavaan määrään ja kiinnitetään erityistä huomiota yksinhuoltajiin ja taantuneilla alueilla asuviin.

Parannetaan lasten ja muiden huollettavien hoitopalvelujen saatavuutta ja kohtuuhintaisuutta, lisätään osa-aikatyötä tekevien pienipalkkaisten naisten koulutusmahdollisuuksia ja puututaan kiireesti sukupuolten palkkaerojen syihin.

 

Lisätään ja tehostetaan investointeja inhimilliseen pääomaan ja elinikäiseen oppimiseen

Toteutetaan valtakunnalliset ja alueelliset taitostrategiat, jotta voidaan tarjota parempia kannustimia elinikäiseen oppimiseen ja lisätä sen avulla työn tuottavuutta ja laatua. Kiinnitetään erityistä huomiota työvoiman luku- ja laskutaidon parantamiseen, 16–19-vuotiaitten osallistumiseen ja taitotasoon sekä erityisesti heikosti palkattua työtä tekeviin heikosti koulutettuihin.

PRIORITEETIT UUSILLE JÄSENVALTIOILLE

KYPROS

Kyproksen työllisyysaste on selvästi EU-15:n keskiarvon yläpuolella ja työttömyysaste on matala. Ulkomaisten, usein tilapäistyötä tekevien työntekijöiden osuus on kasvanut huomattavasti vuosien mittaan vastauksena työmarkkinoiden tarpeisiin.

 

Lisätään työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä

Erityisenä haasteena on lisätä innovointikapasiteettia ja monipuolistaa palvelualaa.

 

Houkutellaan lisää ihmisiä työmarkkinoille ja tehdään työnteosta todellinen vaihtoehto kaikille

Vaikka naisten työvoimaosuus ylittää EU:n keskiarvon, sukupuolten välisten erojen kaventamiseen voitaisiin panostaa lisää. Hoitopalveluja olisi parannettava, naisten osallistumista koulutukseen olisi lisättävä ja osa-aikatyöstä olisi tehtävä houkuttelevampaa.

Kyprokselle tilapäistöihin tulevien ulkomaalaisten osuus työssäkäyvästä väestöstä on merkittävä. Ulkomaisten työntekijöiden palkkaamiseen liittyvää politiikkaa olisikin hyvä tarkastella uudelleen, ja tällöin olisi kiinnitettävä huomiota sekä heidän osuuteensa työmarkkinoiden joustavuuden edistämisessä että heidän oikeuksiinsa ja mahdollisuuksiinsa.

Ennaltaehkäiseviä ja aktiivisia työvoimapoliittisia toimia olisi vahvistettava, jotta niillä pystyttäisiin vastaamaan henkilökohtaisiin tarpeisiin ja jotta niiden piiriin saataisiin suurempi osa työttömiä sekä vajaakuntoisia, ikääntyviä työnhakijoita ja naisia. Ensisijaista on myös julkisten työvoimapalveluiden vahvistaminen ja ajanmukaistaminen.

 

Lisätään ja tehostetaan investointeja inhimilliseen pääomaan ja elinikäiseen oppimiseen

Kyproksen koulutusjärjestelmää on uudistettu vuodesta 2000, ja sen pohjalta olisi laadittava kattava elinikäisen oppimisen strategia, jolla pyrittäisiin vähentämään koulunkäynnin keskeyttävien määrää, parantamaan perusopetuksen ja täydennyskoulutuksen yhteyksiä ja lisäämään osallistumista koulutukseen.

TŠEKKI

Työllisyysaste on Tšekissä hieman EU-15:n keskiarvoa korkeampi. Työttömyys asettuu EU:n keskiarvon tietämiin, mutta on kasvanut hitaasti 1990-luvun puolivälistä lähtien. Vaikka ikääntyneiden työllisyysaste lähentelee EU:n keskiarvoa, se on kuitenkin etenkin naisten kohdalla matala, mihin vaikuttaa alhainen lakisääteinen eläkeikä. Alueelliset erot ovat suuria.

 

Lisätään työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä

Toteuttaessaan talous- ja työllisyyskasvustrategiaansa Tšekin olisi varmistettava, että palkkakehitys pysyy linjassa tuottavuuden kehityksen kanssa.

Työvoimaan kohdistuva suhteellisen leveä verokiila ja suhteellisen korkeat välilliset työvoimakustannukset haittaavat työpaikkojen luomista ja hinnoittelevat heikosti koulutetun työvoiman työmarkkinoiden ulkopuolelle sosiaalietuuksien piiriin tai pimeään työntekoon. Johdonmukaisella vero- ja etuusjärjestelmien uudistamisella olisi siksi pyrittävä entisestään vähentämään etuuksien varassa elämistä ja varmistettava, että laillinen työnteko kannattaa.

 

Houkutellaan lisää ihmisiä työmarkkinoille ja tehdään työnteosta todellinen vaihtoehto kaikille

Naisten ja ikääntyneiden työvoimaosuudet ylittävät EU:n keskiarvon, mutta niiden nostamista olisi edelleen pidettävä ensisijaisena tehtävänä. Tässä suhteessa voisi olla paljon apua osa-aikatyön kannustinten vahvistamisesta.

Tšekin olisi lisättävä toimiaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevien integroimiseksi työmarkkinoille. Toimia tarvitaan erityisesti Prahan ulkopuolella ja romaniväestön hyväksi. Olisi toteutettava ennaltaehkäiseviä ja aktiivisia työvoimapoliittisia toimia yhdessä syrjinnänvastaisten toimien kanssa ja korostettava voimakkaasti yleissivistävää ja ammatillista koulutusta, yrittäjätoiminnan tukemista ja työpaikkojen perustamista. Keskeistä on myös nykyaikaistaa julkisia työvoimapalveluja.

 

Lisätään ja tehostetaan investointeja inhimilliseen pääomaan ja elinikäiseen oppimiseen

Hiljattain toteutetun henkilöresurssien kehittämisstrategian pohjalta olisi pyrittävä lisäämään osallistumista korkea-asteen koulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen yleensä ja etenkin heikosti koulutettujen osalta. Tämä vaikuttaa välttämättömältä, jotta voitaisiin pitää yllä uusien työpaikkojen perustamista ja tukea ammatillista ja alueellista liikkuvuutta.

VIRO

Viron työllisyysaste jää hiukan EU-15:n keskiarvosta. Työttömyysaste on laskenut vuosien mittaan mutta ylittää edelleen EU:n keskiarvon. Lisäksi pitkäaikaistyöttömien osuus on suuri. Väestörakenteen muutoksen myötä tapahtuvan työikäisen väestön vähenemisen odotetaan vaikuttavan voimakkaimmin juuri Viroon.

 

Lisätään työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä

Kaventamalla työhön kohdistuvaa verokiilaa etenkin pienipalkkaisten kohdalla ja edistämällä monipuolisia sopimus- ja työaikajärjestelyjä voitaisiin edistää uusien työmahdollisuuksien luomista. Samalla olisi parannettava verojärjestelmiä ja muutettava pimeä työ laillisiksi työpaikoiksi. Lisäksi on tärkeää huolehtia siitä, että palkkakehitys noudattelee tuottavuuden kehittymistä.

 

Houkutellaan lisää ihmisiä työmarkkinoille ja tehdään työnteosta todellinen vaihtoehto kaikille

Koska Viron työikäinen väestö pienenee nopeasti, maan olisi pyrittävä vähentämään työmarkkinoiden ulkopuolella olevien määrää, saamaan enemmän väkeä työmarkkinoille sekä pitämään henkilöt työmarkkinoilla. Viron on välttämättä edelleen nostettava naisten, ikääntyneiden ja heikosti koulutettujen työvoimaosuutta.

Hiljattain annetun työttömyysvakuutuslain täydentämiseksi vaikuttaisi tärkeältä vahvistaa aktiivisia työvoimapoliittisia toimia, joilla tuetaan aktiivista työnhakua, lisätään työttömien koulutusmahdollisuuksia ja vahvistetaan työmarkkinoiden osallisuutta edistävää luonnetta. Julkisten työvoimapalvelujen resursseja olisi lisättävä. Muita heikommassa asemassa olevat ryhmät, kuten pitkäaikaistyöttömät, nuoret, vajaakuntoiset ja ikääntyneet työnhakijat, kaipaavat erityistä huomiota. Etniseen vähemmistöön kuuluminen ja viron kielen taidon puute ovat erityisiä riskitekijöitä.

 

Lisätään ja tehostetaan investointeja inhimilliseen pääomaan ja elinikäiseen oppimiseen

Koska on olemassa vaara, etteivät taitojen kysyntä ja tarjonta kohtaa, Viron olisi parannettava kaikkien työntekijöiden ja etenkin heikosti koulutettujen työntekijöiden koulutusmahdollisuuksia. Erityisesti olisi saatava vähennettyä koulunkäynnin keskeyttäjien määrää ja varmistettava koulutuksen laatu. Elinikäisen oppimisen strategian laatiminen olisi otettava selvästi suunnitelmiin.

UNKARI

Työllisyysaste on Unkarissa matala erityisesti heikosti koulutettujen, muita heikommassa asemassa olevien, naisten ja ikääntyneiden kohdalla. Samaan aikaan työttömyysluvut jäävät kuitenkin selvästi alle EU-15:n keskiarvon. Taustalla on heikko osallistumisaste eli työmarkkinoiden ulkopuolella olevien työikäisten suuri määrä. Työmarkkinoilla on voimakasta epätasapainoa maan keski- ja länsiosien, jonne moderni talous on keskittynyt, ja muun maan välillä. Alueiden ja toimialojen välinen liikkuvuus on vähäistä, ja osaamisvajeitten taustalla ovat sekä koulutetun työvoiman puute että se, etteivät koulutusjärjestelmät vastaa riittävällä tavalla työmarkkinoiden tarpeisiin.

 

Lisätään työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä

Työn verokiila on edelleen leveä ja haittaa työpaikkojen luomista ja on todennäköinen osasyy pimeään työntekoon. Kun lisäksi otetaan huomioon talouskasvun hidastuminen, tarvitaan lisätoimia, jotta voidaan yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa varmistaa työllisyyttä tukeva palkkakehitys. Palkkakehityksen määräävät pitkälti talouden kilpailukykyisimmät sektorit, joten se ei välttämättä vahvista mahdollisuuksia työpaikkojen luomiseen talouden heikommilla aloilla.

 

Houkutellaan lisää ihmisiä työmarkkinoille ja tehdään työnteosta todellinen vaihtoehto kaikille

Työntekijöiden terveydentila on huolestuttava ja voi osittain selittää vähäisen aktiivisuuden. Siksi tarvitaan toimia, joilla parannetaan työoloja sekä ennaltaehkäisevää ja hoitavaa terveydenhuoltoa. Sosiaalietuusjärjestelmiä (myös sairaus-etuuksia) olisi uudistettava, ja siten olisi pyrittävä tekemään työnteosta kannattavaa ja vähentämään pimeää työtä.

Samalla olisi kehitettävä joustavampia ja perheitten kannalta myönteisempiä työjärjestelyjä, joihin pitäisi kuulua myös osa-aikatyön kiinnostavuuden lisääminen etenkin naisten ja ikääntyneiden keskuudessa. Lisäksi on vahvistettava ennaltaehkäiseviä ja aktiivisia työvoimapoliittisia toimia varsinkin kaikkein heikoimmassa asemassa olevilla alueilla. Julkisia työvoimapalveluja on nykyaikaistettava ammatillisen ja maantieteellisen liikkuvuuden tukemiseksi. Integraatiostrategian pohjalta on ryhdyttävä toimiin, joilla parannetaan romaniväestön työmarkkinanäkymiä.

 

Lisätään ja tehostetaan investointeja inhimilliseen pääomaan ja elinikäiseen oppimiseen

Unkarin olisi kehitettävä elinikäisen oppimisen strategioita. Niillä olisi pyrittävä vähentämään koulunkäynnin keskeyttämistä, takaamaan kaikille tasapuolinen mahdollisuus korkeakouluopintoihin ja laajentamaan koulutuksen saatavuutta eritoten heikosti koulutettujen ja muita heikommassa asemassa olevien kohdalla. On tärkeää parantaa koulutusjärjestelmän tehokkuutta ja lisätä sen joustavuutta taitojen mukauttamiseksi paremmin työmarkkinoiden tarpeisiin.

LIETTUA

Liettuan työllisyysaste on viime aikoina hieman parantunut mutta jää vielä selvästi EU-15:n keskiarvosta. Vaikka työttömyysaste onkin laskenut selvästi, se ylittää vielä EU:n keskiarvon.

 

Lisätään työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä

Liettuan haasteena on palvelualan edelleen suhteellisen pieni osuus työpaikoista. Vaikka verorasitusta onkin pyritty keventämään, pienipalkkaisten verokiila on edelleen leveä, mikä haittaa työpaikkojen perustamista. Työmarkkinaosapuolilla on erityinen tehtävä rakennemuutosten ennakoimisessa ja niihin reagoimisessa.

 

Houkutellaan lisää ihmisiä työmarkkinoille ja tehdään työnteosta todellinen vaihtoehto kaikille

Sosiaalihuoltouudistuksen ja muiden työnteon kannattavaksi tekemiseen tähtäävien toimien pohjalta näyttäisi olevan tärkeää vahvistaa aktiivisia työvoimapoliittisia toimia, joilla helpotettaisiin työttömien tai työmarkkinoiden ulkopuolella olevien paluuta työelämään. Keskeisiin tehtäviin kuuluvat myös koulutuksen saatavuuden lisääminen, työnhaun ja ammatillisen liikkuvuuden tukeminen sekä julkisten työvoimapalvelujen ajanmukaistaminen.

Vaikka naisten ja ikääntyneiden työvoimaosuudet ovat suhteellisen suuria verrattuna EU:n keskiarvoon, niitä voitaisiin ehkä nostaa vielä lisää osa-aikatyön esteitä poistamalla.

 

Lisätään ja tehostetaan investointeja inhimilliseen pääomaan ja elinikäiseen oppimiseen

Elinikäisen oppimisen kehittäminen vaatii määrätietoisia toimia: koulutusjärjestelmää olisi nykyaikaistettava edelleen, koulunkäynnin keskeyttävien määrää olisi vähennettävä ja etenkin heikosti koulutettujen osallistumista koulutukseen olisi lisättävä. Työnantajien osallistuminen koulutukseen on vähäistä, mukaan lukien heidän osallistumisensa työntekijöiden ammatilliseen jatkokoulutukseen.

LATVIA

Vahvan talouskasvun turvin Latvian työllisyys on lisääntynyt sangen voimakkaasti kahden viime vuoden aikana. Kokonaistyöllisyysaste jää kuitenkin alle EU-15:n keskiarvon. Työttömyys taas ylittää EU-15:n keskiarvon ja vaihtelee voimakkaasti alueittain. Riiassa on kuitenkin pulaa etenkin ammattitaitoisesta työvoimasta.

 

Lisätään työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä

Jotta uusia työpaikkoja saataisiin lisää, Latvian olisi tuettava palvelujen kehittämistä erityisesti heikommassa asemassa olevilla alueilla ja puututtava pimeään työhön. Pimeä työ on yleistä ja vähentää sosiaaliturvamaksukertymää sekä lisää työhön kohdistuvaa verotaakkaa.

 

Houkutellaan lisää ihmisiä työmarkkinoille ja tehdään työnteosta todellinen vaihtoehto kaikille

Minimipalkan ja vero- ja etuusjärjestelmien vaikutusten pitäisi tehdä työnteosta virallisen talouden piirissä riittävän houkuttelevaa. Erityisesti olisi kiinnitettävä huomiota siihen, että naisia kannustetaan pysymään työmarkkinoilla.

Latvian olisi lisättävä toimiaan työttömiin suunnatun aktiivisen ja ennaltaehkäisevän toimintamallin kehittämiseksi: on tuettava työnhakua, yrittäjyyttä, maantieteellistä liikkuvuutta ja koulutusmahdollisuuksia. Julkisten työvoimapalvelujen nykyaikaistamista olisi pidettävä ensisijaisena tehtävänä. Latvian olisi kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että työmarkkinoista tehdään nuorten ja heikosti koulutettujen kannalta tasapuolisemmat ja näiden ryhmien osallisuutta lisäävät. Etniseen vähemmistöön kuuluminen ja latvian kielen taidon puute ovat erityisiä riskitekijöitä.

 

Lisätään ja tehostetaan investointeja inhimilliseen pääomaan ja elinikäiseen oppimiseen

Taitovajeista ja taitojen kysynnän ja tarjonnan epäsuhdasta selviytyminen on Latvialle haastava tehtävä. Sen on lisättävä toimiaan, joilla lisätään koulutusmahdollisuuksia, vähennetään koulunkäynnin keskeyttämistä ja parannetaan etenkin heikosti koulutettujen mahdollisuuksia ammatilliseen koulutukseen. Tavoite olisi sisällytettävä yleiseen elinikäisen oppimisen kehittämisstrategiaan.

MALTA

Maltan työllisyysaste on varsinkin ikääntyneiden työntekijöitten kohdalla erittäin paljon matalampi kuin 15 jäsenvaltion EU:ssa keskimäärin. Naisten työllisyysaste on pienin 25 EU-maasta: vain kolmannes työikäisistä naisista käy työssä. Työttömyys on hieman lisääntynyt kahden viime vuoden aikana, mutta se on yhä alle EU-15:n keskiarvon.

 

Lisätään työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä

Maltan keskeisenä haasteena on toteuttaa yksityistämisohjelma, jonka yhteydessä työntekijöitä siirretään tarvittaessa toisiin tehtäviin. Lisäksi on asteittain kevennettävä työhön kohdistuvaa hallinto- ja verorasitusta. Tässä yhteydessä on syytä hyödyntää yritystoiminnan edistämistä koskevan tarkistetun lain säännöksiä ja seurata sen vaikutuksia.

 

Houkutellaan lisää ihmisiä työmarkkinoille ja tehdään työnteosta todellinen vaihtoehto kaikille

Tärkeimpänä tehtävänä on lisätä työvoiman tarjontaa nostamalla naisten työllisyysastetta. Tarkistetun työehtolain pohjalta on ryhdyttävä lisätoimiin, joilla lisättäisiin naisten osallistumista viralliseen talouden piiriin kuuluvaan työelämään. Lastenhoitopalvelujen lisäämisestä olisi tässä paljon apua.

Prioriteetteihin luetaan myös vero- ja etuusjärjestelmien uudistaminen, koska minimipalkan ja etuuksien ero on liian pieni kannustamaan riittävästi työnteon aloittamista. Uudistus auttaisi myös pimeän työn muuttamista viralliseksi.

 

Lisätään ja tehostetaan investointeja inhimilliseen pääomaan ja elinikäiseen oppimiseen

Työvoiman heikko koulutustaso sekä taitojen kysynnän ja tarjonnan epäsuhta ovat ongelmia. Erityistä huolta aiheuttavat pelkän oppivelvollisuuskoulun suorittaneiden suuri määrä, lukutaidottomuus ja heikon ammattitaidon omaavien määrä. Siksi on tärkeää nostaa yleistä koulutustasoa, vähentää koulunkäynnin keskeyttämistä ja lisätä etenkin heikosti koulutettujen osallistumista koulutukseen. Työmarkkinaosapuolet olisi saatava mukaan kehittämään entistä systemaattisempaa tapaa suhtautua koulutukseen.

PUOLA

Puolan työllisyysaste kuuluu 25 EU-maan heikoimpiin. Työmarkkinatilanne on heikentynyt viimeisten neljän vuoden aikana. Naisten, ikääntyneiden, nuorten ja heikosti koulutettujen työllisyysaste on erityisen matala. Työttömyysaste on 20 prosenttia eli korkeimmillaan talousuudistusten aloittamisen jälkeen. Se on myös 25 EU-maan korkein.

 

Lisätään työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä

Erityisen tärkeää Puolalle on tehostaa toimia työllisyyden kannalta suotuisampien olojen luomiseksi ja tukea yrittäjyyttä varsinkin rakennemuutoksen yhteydessä.

Hiljattain on toteutettu toimia heikosti koulutettujen ja nuorten työvoimakustannusten vähentämiseksi, ja nyt olisi tärkeää tarkastella uudelleen vero- ja etuusjärjestelmiä ja puuttua kattavalla tavalla työn leveään verokiilaan etenkin palkka-asteikon alapäässä. Tämä auttaisi myös vähentämään pimeää työtä.

Työmarkkinaosapuolilla on ratkaiseva rooli työllisyyttä edistävän palkkakehityksen ylläpitämisessä, ja lisäksi niiden olisi aktiivisesti edistettävä muutosta yritysten tasolla ja helpotettava siirtymistä työstä toiseen.

 

Houkutellaan lisää ihmisiä työmarkkinoille ja tehdään työnteosta todellinen vaihtoehto kaikille

Osana pyrkimyksiään tehokkaitten paikallisten työllisyyskumppanuuksien rakentamiseksi ja aktiivisten työvoimapoliittisten toimien kehittämiseksi Puolan olisi vauhditettava uusien julkisten työvoimapalveluiden perustamista ja järjestettävä niille riittävät rahoitus-, henkilöstö-, koulutus- ja laiteresurssit.

Lisäksi on tärkeää jatkaa eri etuusjärjestelmien – myös työkyvyttömyysetuuksien ja sosiaaliavustusten – uudistamista, jossa olisi keskityttävä edistämään aktiivista työnhakua ja integroitumista takaisin työmarkkinoille. Muita heikommassa asemassa olevat nuoret ansaitsevat erityisen huomion.

Osa-aikatyön esteitä poistamalla voitaisiin lisäksi pitää yllä naisten ja iäkkäitten työmahdollisuuksia.

 

Lisätään ja tehostetaan investointeja inhimilliseen pääomaan ja elinikäiseen oppimiseen

Elinikäistä oppimista koskevaa johdonmukaista strategiaa kehitettäessä on tärkeää varmistaa, että koulutusjärjestelmä tuottaa työmarkkinoille ihmisiä, joilla on rakennemuutosten leimaamilla työmarkkinoilla tarvittavat taidot. Erityisesti on varmistettava kaikille yhtäläiset mahdollisuudet päästä koulutukseen ja parannettava koulutuksen tehoa ja laatua. Elinikäisen oppimisen strategian kehittämiseksi tarvitaan tehokkaampia kannustimia, joilla edistetään koulutukseen tehtäviä investointeja ja helpotetaan koulutuksen saatavuutta. Lisäksi on tärkeää, että työmarkkinaosapuolet sitoutuvat asiaan.

SLOVENIA

Slovenian työllisyysaste jää hieman alle EU-15:n keskiarvon. Ikääntyneiden työllisyysaste on erityisen matala. Työttömyysaste on selvästi alle EU:n keskiarvon.

 

Lisätään työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä

Minimipalkan ja työhön kohdistuvan verorasituksen eri osatekijöiden vuorovaikutusta olisi arvioitava aktiivisuuden lisäämiseksi ja pimeän työn vähentämiseksi. On tärkeää edistää joustavia työmuotoja ja samalla pitää joustavuus ja turvallisuus asianmukaisessa tasapainossa.

 

Houkutellaan lisää ihmisiä työmarkkinoille ja tehdään työnteosta todellinen vaihtoehto kaikille

Yli 55-vuotiaitten työllisyyden lisääminen on selkeä prioriteetti Slovenialle. Siksi olisi vähennettävä varhaista eläkkeellejääntiä, varmistettava vero- ja etuusjärjestelmien uudistusten keskinäinen johdonmukaisuus (esim. pimeän työn vähentäminen ja eläkejärjestelmien uudistaminen), jotta voidaan edistää joustavia työmuotoja ja ikääntyneiden työntekijöitten koulutusmahdollisuuksia.

Jotta työnteosta tulisi kannattavaa, Slovenian olisi muokattava työttömyyden, sosiaalietuuksien ja minimipalkan vuorovaikutusta siihen suuntaan, että kannustettaisiin voimakkaammin työntekoa virallisen talouden piirissä. Julkiset työvoimapalvelut ovat kehittäneet kattavan toimintamallin ennaltaehkäisevän lähestymistavan toteuttamiseen. Niiden henkilöstö tarvitsisi kuitenkin parempaa koulutusta siihen, miten vaikeimmin työllistettäviä voidaan auttaa tehokkaasti. Yksityisten ja julkisten työvoimapalvelujen suhteita olisi tiivistettävä.

 

Lisätään ja tehostetaan investointeja inhimilliseen pääomaan ja elinikäiseen oppimiseen

Elinikäisen oppimisen kehittämiseen liittyvien viimeaikaisten edistysaskelten ja aloitteiden pohjalta olisi tärkeää pyrkiä lisäämään jatkokoulutukseen osallistuvan aikuisväestön määrää. Sitä varten on huolehdittava, että työntekijöillä ja työnantajilla on käytettävissään riittävät resurssit ja kannustimet koulutusinvestointeihin, ja määriteltävä kaikkien osapuolten roolit. Koulunkäynnin keskeyttävien määrän vähentäminen vaikuttaa keskeiseltä tehtävältä.

SLOVAKIA

Kokonaistyöllisyysaste on Slovakiassa yhä matala verrattuna 15 EU-maan keskiarvoon. Työttömyys on vähenemässä mutta edelleen erittäin suurta, ja pitkäaikaistyöttömiä on paljon. Naisten työllisyysaste on matala, ja erityisen matalana voidaan pitää nuorten, heikosti koulutettujen ja ikääntyneiden (etenkin naisten) työllisyysasteita. Alueiden väliset erot ovat suuria.

 

Lisätään työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä

Pääosin sosiaaliturvamaksuista koostuvaa työhön kohdistuvaa verokiilaa on edelleen kavennettava. Työmarkkinaosapuolia olisi kannustettava edistämään monipuolisempia sopimus- ja työaikajärjestelyjä (esim. osa-aikatyön esteiden poistamista), jotta työpaikkoja saataisiin lisää ja ammatillinen liikkuvuus helpottuisi.

 

Houkutellaan lisää ihmisiä työmarkkinoille ja tehdään työnteosta todellinen vaihtoehto kaikille

On tärkeä jatkaa työttömyyteen ja työmarkkinoiden ulkopuolella olemiseen liittyvien loukkujen poistamista ja pimeän työn muuttamista viralliseksi vero- ja etuusjärjestelmien meneillään olevien uudistusten avulla. Uudistusten toteuttamista ja vaikutuksia olisi seurattava asianmukaisesti.

Työnteon kannattavuuteen tähtäävien toimien lisäksi erityistä huomiota olisi edelleen kiinnitettävä ikääntyneiden työvoimaosuuden nostamiseen erityisesti panemalla täytäntöön työlainsäädäntöä ja eläkeuudistuksia, ottamalla käyttöön entistä joustavampia työn muotoja ja lisäämällä osa-aikatyön käyttöä. Näillä toimilla saatettaisiin myös pystyä nostamaan naisten työvoimaosuutta.

Aktiivisen työvoimapolitiikan rahoitus on yhä erittäin vähäistä, ja aktiivisiin toimenpiteisiin osallistuvien määrän odotetaan nousevan nyt hyvin alhaiselta tasolta. Siksi onkin tärkeää parantaa työmarkkinoiden osallisuutta edistävää luonnetta ja panna täytäntöön uudistuksia aktiivisen työnhaun tukemiseksi. Tätä varten tarvitaan modernia aktiivista työvoimapolitiikkaa, työttömien ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien koulutusmahdollisuuksien lisäämistä ja ajanmukaisia julkisia työvoimapalveluja, jotka kattavat nykyistä suuremman osan väestöstä. Edelleen on kiinnitettävä huomiota riskiryhmiin (kuten pitkäaikaistyöttömiin, nuoriin, vajaakuntoisiin ja ikääntyneisiin työntekijöihin) ja muita heikommassa asemassa oleviin alueisiin. Romaniväestön integroiminen on uusi tavoite, joka on pantava täytäntöön nopeasti.

 

Lisätään ja tehostetaan investointeja inhimilliseen pääomaan ja elinikäiseen oppimiseen

Nuorten hälyttävän korkea työttömyysaste on selvä merkki siitä, että perusopetuksessa hankittujen taitojen ja työmarkkinoilla onnistumiseen tarvittavan osaamisen välillä oleva ero on kurottava kiinni. Talouden rakennemuutokset, alueellinen epätasapaino sekä taitojen tarjonnan ja kysynnän kohtaamattomuus ovat tekijöitä, joiden vuoksi on lisättävä tukea ammatilliselle ja maantieteelliselle liikkuvuudelle koko työiän ajan.

Elinikäisen oppimisen strategian kehittämisen kannalta on olennaista, että koulutukseen tehtäviä investointeja kannustetaan voimakkaammin ja koulutusmahdollisuuksia lisätään. On edistettävä investointeja inhimilliseen pääomaan, ja samoin on edistettävä elinikäistä oppimista uudistamalla edelleen koulutusjärjestelmää ja tarkistamalla yksittäisten henkilöiden, yritysten ja koko yhteiskunnan osallistumista siihen.