ISSN 1725-261X

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 304

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

47. vuosikerta
30. syyskuu 2004


Sisältö

 

I   Säädökset, jotka on julkaistava

Sivu

 

*

Neuvoston asetus (EY) N:o 1590/2004, annettu 26 päivänä huhtikuuta 2004, maatalouden geenivarojen säilyttämistä, kuvaamista, keräämistä ja käyttöä koskevasta yhteisön ohjelmasta ja asetuksen (EY) N:o 1467/94 kumoamisesta ( 1 )

1

 

*

Neuvoston direktiivi 2004/83/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelyä pakolaisiksi tai muuta kansainvälistä suojelua tarvitseviksi henkilöiksi koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä myönnetyn suojelun sisällöstä

12

 

 

II   Säädökset, joita ei tarvitse julkaista

 

 

Neuvosto

 

*

2004/633/EY:Neuvoston päätös, tehty 30 päivänä maaliskuuta 2004, Euroopan yhteisön ja Intian tasavallan välisen yhteistyötä ja keskinäistä hallinnollista avunantoa tulliasioissa koskevan sopimuksen tekemisestä

24

Euroopan yhteisön ja Intian tasavallan välinen sopimus yhteistyöstä ja keskinäisestä hallinnollisesta avunannosta tulliasioissa

25

 

*

2004/634/EY:Neuvoston päätös, tehty 30 päivänä maaliskuuta 2004, tulliyhteistyötä ja keskinäistä avunantoa tulliasioissa koskevan sopimuksen tehostamista sekä laajentamista konttiturvallisuusyhteistyöhön ja siihen liittyviin kysymyksiin koskevan Euroopan yhteisön ja Amerikan yhdysvaltojen sopimuksen tekemisestä

32

Tulliyhteistyötä ja keskinäistä avunantoa tulliasioissa koskevan sopimuksen tehostamista sekä laajentamista konttiturvallisuusyhteistyöhön ja siihen liittyviin kysymyksiin koskeva Euroopan yhteisön ja Amerikan yhdysvaltojen sopimus

34

 

*

2004/635/EY:Neuvoston päätös, tehty 21 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Egyptin arabitasavallan välisen assosiaation perustavan Euro—Välimeri-sopimuksen tekemisestä

38

Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Egyptin arabitasavallan välisen assosiaation perustava Euro—Välimeri-sopimus

39

 

*

2004/636/EY:Neuvoston päätös, tehty 29 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan yhteisön liittymistä Euroopan lennonvarmistusjärjestöön (Eurocontrol) koskevan pöytäkirjan tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta

209

Pöytäkirja Euroopan yhteisön liittymisestä lennonvarmistusalan yhteistyöstä 13 päivänä joulukuuta 1960 tehtyyn kansainväliseen Eurocontrol-yleissopimukseen, sellaisena kuin se on muutettuna ja yhdistettynä 27 päivänä kesäkuuta 1997 tehdyllä pöytäkirjalla

210

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


I Säädökset, jotka on julkaistava

30.9.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 304/1


NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1590/2004,

annettu 26 päivänä huhtikuuta 2004,

maatalouden geenivarojen säilyttämistä, kuvaamista, keräämistä ja käyttöä koskevasta yhteisön ohjelmasta ja asetuksen (EY) N:o 1467/94 kumoamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 37 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Maatalouden biologinen ja geneettinen monimuotoisuus on olennaista maataloustuotannon ja maaseudun kestävän kehityksen kannalta. Sen vuoksi olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet tämän monimuotoisuuden säilyttämiseksi, kuvaamiseksi, keräämiseksi ja käyttämiseksi kestävällä tavalla yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden edistämiseksi.

(2)

Säilyttämällä ja käyttämällä maatalouden geenivaroja kestävällä tavalla edistetään myös osaltaan tavoitteita, jotka sisältyvät yhteisön neuvoston päätöksellä 93/626/ETY hyväksymään biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen (1) ja siihen liittyvään biologista monimuotoisuutta koskevaan yhteisön strategiaan, joka sisältää toimintasuunnitelman biologisen monimuotoisuuden ja geenivarojen suojaamiseksi maataloudessa. Se on myös FAO:n elintarvikkeiden ja maatalouden kasvigeenivarojen säilyttämistä ja kestävää käyttöä koskevan kansainvälisen toimintaohjelman sekä elintarvikkeiden ja maatalouden kasvigeenivaroja koskevan kansainvälisen sopimuksen, jonka komissio ja jäsenvaltiot allekirjoittivat 6 päivänä kesäkuuta 2002, päätavoite.

(3)

Jäsenvaltioiden (julkisoikeudellisten yhteisöjen, luonnollisten henkilöiden tai yksityisoikeudellisten oikeushenkilöiden) ja eri kansainvälisten organisaatioiden ja ohjelmien, kuten Yhdistyneiden Kansakuntien maatalous- ja elintarvikejärjestön (FAO), ECP/GR:n (viljelykasvien geenivaroja koskeva eurooppalainen yhteistyöohjelma), CGIAR:n (kansainvälisen maataloustutkimuksen neuvoa-antava ryhmä), GFAR:n (maataloustutkimuksen kansainvälinen foorumi), ARD:n (kehitystä edistävä maataloustutkimus), yhteisön tukemien alueellisten ja osa-alueellisten organisaatioiden, kotitalouseläinten geenivarojen hallintoon liittyvien kansallisten koordinoijien Euroopan aluekeskuksen (ERFP), EUFORGENin (Euroopan metsien geenivaroja koskeva ohjelma) ja sitoumusten, jotka liittyvät parhaillaan käynnissä olevaan metsien suojelua Euroopassa käsittelevään ministerikokoukseen, jonka osapuoli yhteisö on, monipuolinen toiminta edellyttää tehokasta tietojenvaihtoa ja läheistä yhteistyötä yhteisön päätoimijoiden ja kaikkien asianomaisten organisaatioiden välillä maatalouden geenivarojen säilyttämisen, kuvaamisen, keräämisen ja käytön osalta niiden maatalouteen kohdistuvien myönteisten vaikutusten edistämiseksi.

(4)

Maatalouden geenivarojen säilyttämisen, kuvaamisen, keräämisen ja käytön alalla toteutettu toiminta voi auttaa ylläpitämään biologista monimuotoisuutta, parantamaan maataloustuotteiden laatua, lisäämään maaseudun monimuotoisuutta sekä vähentämään tuotantopanoksia ja maatalouden tuotantokustannuksia edistämällä kestävää maataloustuotantoa ja maaseudun kestävää kehitystä.

(5)

Olisi edistettävä maatalouden geenivarojen ex situ- ja in situ -säilyttämistä, mukaan luettuina säilyttäminen ja kehittäminen in situ maatilalla. Sen olisi koskettava kaikkia kasvi-, mikrobi- ja eläingeenivaroja, jotka ovat yhteisen maatalouspolitiikan tarpeiden mukaisesti hyödyllisiä maatalouden ja maaseudun kehittämiseksi tai voivat osoittautua sellaisiksi, metsien geenivarat mukaan luettuina, ja tavoitteena olisi oltava geenivarojen säilyttäminen ja alikäytettyjen rotujen ja lajikkeiden käytön lisääminen maataloustuotannossa.

(6)

Yhteisössä käytettävissä olevia geenivaroja sekä niiden alkuperää ja ominaisuuksia koskevaa tietämystä on vielä tarpeen parantaa. Olisi koottava yhteen kansallisella tai alueellisella tasolla käytettäviä välineitä ja toteutettavia toimia koskevat asianomaiset tiedot maatalouden geenivarojen säilyttämisen, kuvaamisen, keräämisen ja käytön osalta kussakin jäsenvaltiossa ja annettava ne muiden jäsenvaltioiden saataville sekä kansainvälisten yleissopimusten ja sopimusten mukaisesti saataville yhteisössä sekä kansainvälisellä ja erityisesti kehitysmaiden tasolla.

(7)

Olisi edistettävä sellaisten hajautettujen, pysyvien ja laajalti saatavilla olevien www-tietokantojen laatimista, joihin kerätään tällaisia tietoja ja joiden avulla varmistetaan näiden tietojen saatavuus kansainvälisellä tasolla ja yhteisössä ottaen erityisesti huomioon Euroopan geenipankeissa ylläpidettäviä ex situ -kokoelmia koskevan hakutietokannan (EURISCO) kehittämiseksi nykyisin toteutettavat toimet (viidennessä puiteohjelmassa rahoitettava Euroopan kasvigeenivaroja koskevien tietojen infrastruktuuri, EPGRIS).

(8)

Yhteisön olisi täydennettävä ja edistettävä jäsenvaltioissa maatalouden biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja kestävän käytön varmistamiseksi toteutettavia toimia. Yhteisön tasolla saatavaa lisäarvoa olisi kasvatettava nykyisiä toimia yhteensovittamalla ja uusien rajat ylittävien aloitteiden, jotka liittyvät maatalouden geenivarojen säilyttämiseen, kuvaamiseen, keräämiseen ja käyttöön, kehittämistä tukemalla.

(9)

Sen vuoksi olisi säädettävä toimenpiteistä, jotka täydentävät Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tuesta maaseudun kehittämiseen 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/1999 (2) soveltamisalaa tai ulottuvat sitä laajemmalle tuensaajien ja/tai tukikelpoisten toimien osalta.

(10)

Tavoitteiden toteuttamisen edistämiseksi maatalouden geneettisten voimavarojen säilyttämisestä, kuvauksesta, keräämisestä ja käytöstä 20 päivänä kesäkuuta 1994 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1467/94 (3), vahvistettiin viisivuotinen yhteisön ohjelma. Ohjelma päättyi 31 päivänä joulukuuta 1999, ja se olisi korvattava uudella yhteisön ohjelmalla. Asetus (EY) N:o 1467/94 olisi näin ollen kumottava.

(11)

Yhteisön ohjelmassa toteutettavia toimenpiteitä valittaessa ja toteutettaessa olisi otettava huomioon joko kansallisella tasolla tai yhteisön tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja esittelyn puiteohjelmissa tuettavat tutkimukseen, teknologian kehittämiseen ja esittelyyn liittyvät toimet. Uudessa ohjelmassa käytettävien siementen ja kasvien lisäysaineiston kaupan pitäminen ei saisi olla rehukasvien siementen pitämisestä kaupan 14 päivänä kesäkuuta 1966 annetun neuvoston direktiivin 66/401/ETY (4), viljelykasvien siementen pitämisestä kaupan 14 päivänä kesäkuuta 1966 annetun neuvoston direktiivin 66/402/ETY (5), viiniköynnöksen kasvullisen lisäysaineiston pitämisestä kaupan 9 päivänä huhtikuuta 1968 annetun neuvoston direktiivin 68/193/ETY (6), vihannesten lisäys- ja taimiaineiston, lukuun ottamatta siemeniä, pitämisestä kaupan 28 päivänä huhtikuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/33/ETY (7), hedelmäntuotantoon tarkoitettujen hedelmäkasvien ja niiden lisäysaineiston pitämisestä kaupan 28 päivänä huhtikuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/34/ETY (8), koristekasvien lisäysaineiston pitämisestä kaupan 20 päivänä heinäkuuta 1998 annetun neuvoston direktiivin 98/56/EY (9), metsänviljelyaineiston pitämisestä kaupan 22 päivänä joulukuuta 1999 annetun neuvoston direktiivin 1999/105/EY (10), viljelykasvilajien yleisestä lajikeluettelosta 13 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston direktiivin 2002/53/EY (11), juurikkaiden siementen pitämisestä kaupan 13 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston direktiivin 2002/54/EY (12), vihannesten siementen pitämisestä kaupan 13 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston direktiivin 2002/55/EY (13), siemenperunoiden pitämisestä kaupan 13 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston direktiivin 2002/56/EY (14) eikä öljy- ja kuitukasvien siementen pitämisestä kaupan 13 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston direktiivin 2002/57/EY (15) vastaista.

(12)

Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (ETA-sopimuksen) mukaan Euroopan vapaakauppaliittoon kuuluvat maat, jotka osallistuvat Euroopan talousalueeseen (EFTA-/ETA-maat), muun muassa syventävät ja laajentavat yhteistyötään maatalouden geenivarojen säilyttämiseen, kuvaamiseen, keräämiseen ja käyttöön liittyvässä yhteisön toiminnassa.

(13)

Yhteisön ohjelman täytäntöönpanon parantamiseksi olisi vahvistettava vuosille 2004—2006 työohjelma, jossa esitetään yksityiskohtaisesti asianmukaiset sovellettavat varainhoitoa koskevat säännökset.

(14)

Komission olisi voitava käyttää tieteellisten ja teknisten neuvonantajien apua ohjelman täytäntöönpanemiseksi ja seuraamiseksi.

(15)

Yhteisön rahoitus olisi kokonaisuudessaan myönnettävä rahoitusnäkymien otsakkeesta 3 (sisäiset politiikat).

(16)

Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavat toimenpiteet olisi annettava menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (16) mukaisesti,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tavoitteet

Otetaan käyttöön vuosiksi 2004—2006 yhteisön ohjelma, jonka tavoitteena on täydentää ja edistää yhteisön tasolla jäsenvaltioissa tehtävää, maatalouden geenivarojen säilyttämiseen, kuvaukseen, keräämiseen ja käyttöön liittyvää työtä yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteisiin pääsemiseksi ja kansainvälisellä tasolla annettujen sitoumusten täytäntöönpanemiseksi.

2 artikla

Soveltamisala

1.   Tätä asetusta sovelletaan kasvi-, mikrobi- ja eläingeenivaroihin, joita käytetään tai voidaan käyttää maataloudessa.

2.   Tämän asetuksen mukaista tukea ei voida myöntää:

a)

asetuksen (EY) N:o 1257/1999 II osaston VI luvun mukaisiin sitoumuksiin, kuten Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 26 päivänä helmikuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY) N:o 445/2002 (17) 14 artiklassa täsmennetään;

b)

Euroopan yhteisön tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja esittelyn puiteohjelmissa tukikelpoisiin toimiin.

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

a)

’kasvigeenivaroilla’ niitä geenivaroja, jotka liittyvät maatalouskasveihin, puutarhakasveihin, rohto- ja yrttikasveihin, hedelmäkasveihin, metsätalouskasveihin sekä luonnonvaraisiin kasveihin, joita käytetään tai voidaan käyttää maataloudessa;

b)

’eläingeenivaroilla’ niitä geenivaroja, jotka liittyvät kotieläimiin (selkärankaisiin ja selkärangattomiin) ja luonnonvaraisiin eläimiin, joita käytetään tai voidaan käyttää maataloudessa;

c)

’geeniaineksella’ tarkoitetaan kasvi-, mikrobi- tai eläinperäistä ainesta, myös kasvullista lisäys- ja monistusaineistoa, joka sisältää toiminnallisia perintötekijöitä;

d)

’maatalouden geenivaroilla’ tarkoitetaan kasvi-, mikrobi- tai eläinperäistä geeniainesta, joka on tai saattaa olla maatalouden kannalta arvokasta;

e)

in situ -säilyttämisellä’ tarkoitetaan geeniaineksen säilyttämistä ekosysteemeissä ja luontaisissa elinympäristöissä sekä lajien tai luonnonvaraisten rotujen elinkykyisten populaatioiden säilyttämistä ja elvyttämistä niiden luonnollisessa ympäristössä sekä kotieläinlajien ja viljelykasvilajien osalta siinä maatilaympäristössä, jossa ne ovat kehittäneet erityisominaisuutensa;

f)

’säilyttämisellä in situ maatilalla’ tarkoitetaan in situ -säilyttämistä ja -kehittämistä maatilan tasolla;

g)

ex situ -säilyttämisellä’ tarkoitetaan maatalouden geenivarojen säilyttämistä muussa kuin niiden luonnollisessa ympäristössä;

h)

ex situ -kokoelmalla’ tarkoitetaan maatalouden geenivarojen kokoelmaa, jota säilytetään muualla kuin geenivarojen luonnollisessa ympäristössä;

i)

’biologis-maantieteellisellä alueella’ tarkoitetaan maantieteellistä aluetta, jolla eläimistön ja kasviston koostumus ja rakenne ovat sille tyypilliset.

4 artikla

Tukikelpoiset toimet

1.   Edellä 1 artiklassa tarkoitettuun yhteisön ohjelmaan kuuluu 5 artiklassa tarkoitettuja kohdennettuja toimia, 6 artiklassa tarkoitettuja koordinointitoimia ja 7 artiklassa tarkoitettuja liitännäistoimia.

2.   Kaikkien ohjelmassa toteutettavien toimien on oltava kasvinsuojelua, eläinten terveyttä ja eläinjalostusta koskevia sääntöjä, siementen ja lisäysaineiston kaupan pitämistä sekä yleistä lajikeluetteloa koskevan yhteisön lainsäädännön mukaisia, ja niissä on otettava huomioon:

a)

muut yhteisön tasolla toteutettavat toimet;

b)

asiaankuuluvat kansainväliset menettelyt, kehitykset ja sopimukset erityisesti seuraavien osalta:

biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus,

elintarvikkeiden ja maatalouden kasvigeenivaroja koskeva kansainvälinen sopimus,

FAO:n elintarvikkeiden ja maatalouden kasvigeenivarojen säilyttämistä ja kestävää käyttöä koskeva kansainvälinen toimintaohjelma ja muut FAO:n alaisuudessa toteutettavat toimet,

eurooppalainen kasvinsuojelustrategia ja metsien suojelua Euroopassa käsittelevän ministerikokouksen päätöslauselmat,

kotitalouseläinten geenivarojen hallinnointia koskeva yleisstrategia, ja

kansainvälisissä puitteissa, jollaisia ovat viljelykasvien geenivaroja koskeva eurooppalainen yhteistyöohjelma (ECP/GR), kotitalouseläinten geenivarojen hallintoon liittyvien kansallisten koordinoijien Euroopan aluekeskus (ERFP), Euroopan metsien geenivaroja koskeva ohjelma (EUFORGEN) ja kansainvälisen maataloustutkimuksen neuvoa-antava ryhmä (CGIAR), toteutettavat ohjelmat.

5 artikla

Kohdennetut toimet

Kohdennettuihin toimiin kuuluvat:

a)

maatalouden geenivarojen ex situ- ja in situ -säilyttämistä, kuvaamista, keräämistä ja käyttöä koskevat toimet;

b)

sellaisen hajautetun, pysyvän ja laajalti saatavilla olevan eurooppalaisen www-tietokannan käyttöönotto, joka koskee nykyisin in situ säilytettäviä geenivaroja, mukaan luettuina geenivarojen säilyttämistä in situ maatilalla koskevat toimet;

c)

sellaisen hajautetun, pysyvän ja laajalti saatavilla olevan eurooppalaisen www-tietokannan käyttöönotto, joka koskee ex situ -kokoelmia (geenipankit) ja in situ säilytettäviä geenivaroja ja nykyisin käytettävissä olevia tai kansallisten luetteloiden perusteella kehitettäviä tietokantoja;

d)

teknisten ja tieteellisten tietojen säännöllisen vaihdon edistäminen jäsenvaltioiden toimivaltaisten elinten välillä erityisesti käytettävissä olevien geenivarojen alkuperää ja ominaisuuksia koskevilta osin.

Edellä a alakohdassa tarkoitettujen toimien on oltava valtioiden välisiä, niissä on otettava huomioon biologis-maantieteellisiin alueisiin liittyvät näkökohdat ja niiden on yhteisön tasolla edistettävä tai täydennettävä alueellisella tai kansallisella tasolla tehtäviä töitä. Niihin ei voi kuulua tuki luonnonsuojelualueiden ylläpitämiseksi.

6 artikla

Koordinointitoimet

Koordinointitoimilla on edistettävä asiaa koskevien tietojen vaihtoa maatalouden geenivarojen säilyttämiseen, kuvaamiseen, keräämiseen ja käyttöön liittyvien toimien ja ohjelmien koordinoinnin parantamiseksi. Niiden on oltava valtioiden välisiä.

7 artikla

Liitännäistoimet

Liitännäistoimiin on kuuluttava tiedotus-, levittämis- ja neuvontatoimia, jotka käsittävät seminaarien järjestämistä, teknisiä kokouksia, tapaamisia valtiosta riippumattomien järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa, koulutuskursseja ja teknisten kertomusten laatimista.

8 artikla

Työohjelma

1.   Komissio varmistaa yhteisön ohjelman täytäntöönpanon 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen laaditun, vuodet 2004—2006 kattavan työohjelman perusteella, sillä edellytyksellä, että määrärahat ovat saatavilla.

2.   Yhteisön ohjelmassa yhteisrahoitettujen toimien enimmäiskesto on neljä vuotta.

9 artikla

Toimien valitseminen

1.   Komission valitsee 8 artiklassa tarkoitetussa työohjelmassa Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa julkaistun tarjouskilpailuilmoituksen perusteella toimet, joille myönnetään yhteisön rahoitusta.

2.   Tarjouspyynnön on katettava 5, 6 ja 7 artiklassa ja liitteessä I tarkoitetut toimet ja alat. Tarjouskilpailun sisältö on vahvistettava 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen ja Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (18) VI osaston asianomaisten artikloiden mukaisesti.

3.   Asetuksen 5, 6 ja 7 artiklassa tarkoitettuja toimia koskevia ehdotuksia voivat jättää julkisoikeudelliset yhteisöt, luonnolliset henkilöt tai yksityisoikeudelliset oikeushenkilöt, jotka ovat jonkin jäsenvaltion kansalaisia ja sijoittuneet yhteisöön, mukaan luettuina geenipankit, valtiosta riippumattomat järjestöt, jalostajat, tekniset laitokset, koetilat, puutarhurit ja metsänomistajat. Kolmansiin maihin sijoittuneet elimet tai henkilöt voivat myös jättää ehdotuksia, jos siitä säädetään 10 artiklassa.

4.   Ehdotuksia arvioitaessa on otettava huomioon seuraavat perusteet:

a)

asiaankuuluvuus yhteisön ohjelman 1 artiklassa määriteltyihin tavoitteisiin nähden;

b)

ehdotetun työn tekninen laatu;

c)

voimavarojen ja osaamisen suhteen arvioitu kyky saattaa toimi päätökseen ja varmistaa sen tehokas hallinnointi osallistujien vahvistamat organisatoriset järjestelyt huomioon ottaen;

d)

eurooppalainen lisäarvo ja mahdollinen hyöty yhteisön politiikoille.

5.   Yhteisön ohjelmassa rahoitettavia toimia koskevat ehdotukset valitaan riippumattoman asiantuntija-arvion perusteella. Komissio pyytää riippumattomien asiantuntijoiden lausuntoa asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 57 artiklan 2 kohdan ja Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 (19) 178 artiklan mukaisesti.

6.   Tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan tarvittaessa 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

10 artikla

Kolmansien maiden osallistuminen

Yhteisön ohjelmaan voivat osallistua:

a)

EFTA- ja ETA-maat ETA-sopimuksen ehtojen mukaisesti;

b)

assosioituneet maat niiden yhteisön ohjelmiin osallistumista koskevista yleisperiaatteista tehdyissä kahdenvälisissä sopimuksissa vahvistettujen ehtojen mukaisesti.

11 artikla

Tukisopimus

1.   Valittujen toimien hyväksymisen jälkeen komissio tekee näihin toimiin osallistujien kanssa tukisopimukset asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 VI osaston asianomaisten artikloiden mukaisesti. Tukisopimuksissa on vahvistettava yksityiskohtaiset perusteet, jotka koskevat toimien tulosten raportoimista, levittämistä, suojaamista ja käyttöä.

2.   Komissio toteuttaa tuensaajien tiloihin teknisiä, hallinnollisia ja kirjanpidollisia tarkastuksia tekemällä tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että toimitetut tiedot ja asiakirjat ovat paikkansapitävät ja että kaikkia tukisopimuksessa vahvistettuja sitoumuksia on noudatettu.

12 artikla

Tekninen apu

1.   Komissio voi asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 57 artiklan 2 kohdan mukaisesti pyytää tieteellisten ja teknisten asiantuntijoiden apua yhteisön ohjelman täytäntöönpanemiseksi, mukaan luettuina tarjouspyynnön laatimista koskevat tekniset tiedot, teknisten ja rahoitusta koskevien kertomusten arviointi, seuranta, raportointi ja tiedotus.

2.   Tarjouskilpailumenettelyn jälkeen allekirjoitetaan palvelusopimus julkisten hankintojen alalla asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 V osaston asianomaisten artikloiden mukaisesti.

13 artikla

Yhteisön tuki

1.   Yhteisön tuki 5 artiklassa tarkoitettuihin toimiin ei saa ylittää 50:tä prosenttia toimen kokonaiskustannuksista.

2.   Yhteisön tuki 6 ja 7 artiklassa tarkoitettuihin toimiin ei saa ylittää 80:tä prosenttia toimen kokonaiskustannuksista.

3.   Yhteisön tuki asetuksen 9 artiklan 5 kohdassa (ehdotusten arviointi), 12 artiklassa (tekninen apu) ja 14 artiklassa (yhteisön ohjelman arviointi) tarkoitettuun apuun voi olla jopa 100 prosenttia kokonaiskustannuksista.

4.   Tuki tämän asetuksen mukaisessa yhteisön ohjelmassa toteutettavien toimien ja avun rahoitukseen myönnetään rahoitusnäkymien otsakkeesta 3 (sisäiset politiikat).

5.   Yhteisön ohjelmaan myönnettävien määrärahojen alustava jakautuminen esitetään liitteessä II.

14 artikla

Yhteisön ohjelman arviointi

Yhteisön ohjelman päättyessä komissio nimeää riippumattomien asiantuntijoiden ryhmän laatimaan kertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanosta, arvioimaan tulokset ja tekemään asianmukaiset suositukset. Ryhmän laatima kertomus, johon on liitetty komission huomiot, esitetään Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle.

15 artikla

Komiteamenettely

1.   Komissiota avustaa maatalouden geenivarojen säilyttämistä, kuvaamista, keräämistä ja käyttöä käsittelevä komitea, jäljempänä ’komitea’.

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä.

Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan yhdeksi kuukaudeksi.

3.   Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

4.   Komitealle ilmoitetaan säännöllisesti yhteisön ohjelman täytäntöönpanon edistymisestä.

16 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EY) N:o 1467/94, sanotun kuitenkaan rajoittamatta osapuolten, jotka ovat tehneet kyseisen asetuksen mukaisia sopimuksia, näistä sopimuksista johtuvien sitoumusten soveltamista.

17 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Luxemburgissa 26 päivänä huhtikuuta 2004.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. WALSH


(1)  EYVL L 309, 13.12.1993, s. 1.

(2)  EYVL L 160, 26.6.1999, s. 80, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1783/2003 (EUVL L 270, 21.10.2003, s. 70).

(3)  EYVL L 159, 28.6.1994, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 806/2003 (EUVL L 122, 16.5.2003, s. 1).

(4)  EYVL P 125, 11.7.1966, s. 2298, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2003/61/EY (EUVL L 165, 3.7.2003, s. 23).

(5)  EYVL P 125, 11.7.1966, s. 2309, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2003/61/EY.

(6)  EYVL L 93, 17.4.1968, s. 15, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1829/2003 (EUVL L 268, 18.10.2003, s. 1).

(7)  EYVL L 157, 10.6.1992, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 806/2003 (EUVL L 122, 16.5.2003, s. 1).

(8)  EYVL L 157, 10.6.1992, s. 10, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 806/2003.

(9)  EYVL L 226, 13.8.1998, s. 16, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 806/2003.

(10)  EYVL L 11, 15.1.2000, s. 17.

(11)  EYVL L 193, 20.7.2002, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1829/2003.

(12)  EYVL L 193, 20.7.2002, s. 12, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2003/61/EY.

(13)  EYVL L 193, 20.7.2002, s. 33, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1829/2003.

(14)  EYVL L 193, 20.7.2002, s. 60, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2003/61/EY.

(15)  EYVL L 193, 20.7.2002, s. 74, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2003/61/EY.

(16)  EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(17)  EYVL L 74, 15.3.2002, s. 2, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 963/2003 (EUVL L 138, 5.6.2003, s. 32).

(18)  EYVL L 248, 10.9.2002, s. 1.

(19)  EYVL L 357, 31.12.2002, s. 1.


LIITE I

YHTEISÖN OHJELMA: TUKIKELPOISET TOIMET JA ALAT

1.   Tukikelpoiset toimet ja alat

Yhteisön ohjelma koskee yhteisön alueella nykyään esiintyvien geenivarojen säilyttämistä, kuvaamista, arviointia, keräämistä, dokumentointia, kehittämistä ja käyttöä. Tukikelpoisia organismeja ovat kasvit (siemenkasvit), eläimet (selkärankaiset ja tietyt selkärangattomat) ja mikro-organismit.

Ohjelman soveltamisalaan kuuluu sekä aktiivisessa kasvuvaiheessa oleva aineisto että lepotilassa oleva aineisto (siemenet, alkiot, siemenneste ja siitepöly). Siihen kuuluvat myös ex situ- ja in situ -kokoelmat sekä maatilalla säilytettävät kokoelmat. Kaiken tyyppiset aineistot ovat tukikelpoisia, myös maatiaislajikkeet ja -rodut, paikalliset rodut, jalostusaineisto, geneettisten tyyppien kokoelmat ja luonnonvaraiset lajit.

Etusijalla ovat lajit, joilla on tai joilla voidaan kohtuudella odottaa olevan merkitystä yhteisön maa-, puutarha- tai metsätaloudessa.

Etusija annetaan geenivarojen käytölle:

a)

maataloustuotannon monipuolistamisessa;

b)

tuotteiden laadun parantamisessa;

c)

luonnonvarojen ja maatalouden voimavarojen kestävässä hoidossa ja käytössä;

d)

ympäristön ja maaseudun laadun parantamisessa;

e)

tuotteiden tunnistamisessa uusia käyttötapoja ja markkinoita varten.

Kokoelmia luetteloitaessa tai uusia kokoelmia luotaessa on meneteltävä siten, että ohjelman yhteydessä kirjataan käyttäjien (viljelijät, puutarhaviljelijät) perinteinen alueellinen kokemus ja tietoperimä, joka koskee viljelymenetelmiä, erityistä käyttöä, jalostusta, makua ja niin edelleen. Viimeksi mainittuja tietoja ei pidä kirjata vapaamuotoisena kertomuksena, vaan mahdollisimman pitkälti vakioidulla tavalla, joka mahdollistaa tietojen syöttämisen relaatiotietokantajärjestelmään ja helpon hakemisen siitä.

Kaikkien ohjelmassa toteutettavien toimien on oltava siementen ja lisäysaineiston kaupan pitämistä sekä yleistä lajikeluetteloa koskevan yhteisön lainsäädännön ja yhteisössä voimassa olevien kasvinsuojelua, eläinten terveyttä ja eläinjalostusta koskevien sääntöjen mukaisia.

Olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden ja yhteisön kansainvälisten sitoumusten mukaisesti maatalouden geenivarojen säilyttämistä, kuvaamista, arviointia, keräämistä, dokumentoimista, kehittämistä ja käyttöä koskevien töiden sellaisten tulosten levittämisen ja hyödyntämisen edistämiseksi, joilla pyritään saavuttamaan kyseiset tavoitteet ja täyttämään kyseiset sitoumukset. Päätavoitteena on tehokas ja käytännöllinen tuki geenivarojen nykyisille ja tuleville loppukäyttäjille yhteisössä.

2.   Poissuljetut toimet ja alat

Tässä ohjelmassa yhteisön tukea ei voida myöntää seuraaville toimille: teoreettiset opinnot, tutkimukset olettamusten todentamiseksi, työvälineiden tai -tekniikoiden kehittämiseen tähtäävät tutkimukset, testaamattomia tekniikoita tai mallijärjestelmiä koskevat työt ja kaikki muu tutkimustoiminta. Tällaiset toimet voivat olla tukikelpoisia yhteisön tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelmissa. Nykyisten menetelmien mukauttamiselle tähän asetukseen sisältyvien toimien mukaiseksi voidaan kuitenkin mahdollisesti myöntää tukea yhteisön ohjelmassa.

Toimille, jotka ovat tukikelpoisia Euroopan yhteisön tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja esittelyn puiteohjelmissa, ei myönnetä tukea.

Tässä ohjelmassa ei voida myöntää tukea sitoumuksiin, jotka ovat jo käynnissä jäsenvaltioissa ja/tai ovat tukikelpoisia asetuksen (EY) N:o 1257/1999 II osaston VI luvun mukaisesti. Kuitenkin toimia, jotka lisäävät asetuksen (EY) N:o 1257/1999 ja tämän ohjelman välistä synergiaa, olisi edistettävä.

Alempia eläimiä ja kasveja sekä mikro-organismeja ja myös sieniä koskevat toimet ovat tukikelpoisia ainoastaan, jos niitä kasvatetaan tai viljellään maassa ja jos niitä käytetään tai voidaan käyttää maataloudessa, mukaan luettuina organismit, joita voidaan käyttää biologiseen torjuntaan maataloudessa sen laajimmassa merkityksessä. Erityisen poikkeustapauksen muodostaa parasiittien tai symbioottien sekä näiden isäntien geenisymbioosi, jos molemmat organismit on säilytettävä. Edellä mainitut etuoikeudet koskevat aineistojen keräämistä ja hankkimista.

3.   Toimintatyypit

Maatalouden geenivarojen säilyttämistä, kuvaamista, arviointia, keräämistä, dokumentoimista, kehittämistä ja käyttöä koskevan yhteisön ohjelman täytäntöönpano sisältää kohdennettuja toimia, koordinointitoimia ja liitännäistoimia. Seuraavia toimia on edistettävä:

3.1   Kohdennetut toimet

Geenivarojen säilyttämiseen ex situ, in situ ja maatilalla, kuvaamiseen, arviointiin, keräämiseen, dokumentoimiseen, kehittämiseen ja käyttöön tähtäävät toimet on tarkoitettu tukemaan tai täydentämään yhteisön tasolla työtä, joka on tehty alueellisella tai kansallisella tasolla. Näiden toimien on oltava valtioiden välisiä, ja niissä on tarvittaessa otettava huomioon myös biologis-maantieteelliset alueelliset näkökohdat. Niihin ei voi kuulua tuki luonnonsuojelualueiden ylläpitämiseksi.

Toimista olisi synnyttävä lisäarvoa (tiedon levittäminen, käytön lisääntyminen, menetelmien paraneminen, tiedonvaihto jäsenvaltioiden välillä) uhanalaisia lajeja, alkuperää, lajikkeita tai rotuja koskeville kansallisella tai alueellisella tasolla jo tukea saaville maatalouden ympäristötoimenpidejärjestelmille (esimerkiksi rotujen välisen geneettisen monimuotoisuuden ja erojen kuvaaminen, paikallisten tuotteiden käyttö, hankkeista vastaavien tahojen välisten yhtäläisyyksien koordinointi ja etsiminen).

Näiden toimien on yleisesti ottaen oltava yhteisöön sijoittuneiden osallistujien toteuttamia ja ne on rahoitettava tällä välineellä tarvittaessa kumppanuusperiaatteella muiden maailman alueiden organisaatioiden kanssa. Etusija annetaan kahden tai useamman toisistaan riippumattoman, eri jäsenvaltioihin sijoittuneen osapuolen hankkeille. Valtiosta riippumattomien järjestöjen ja muiden sidosryhmien osallistumista säilyttämiseen in situ maatilalla olisi edistettävä.

Eurooppalaisten geenivarojen levittämistä ja vaihtoa olisi edistettävä paitsi alikäytettyjen lajien käytön myös hyvin monimuotoisten geenivarojen käytön lisäämiseksi kestävässä maataloustuotannossa.

Kasvigeenivarojen osalta Euroopan kasvigeenivaroja koskevien tietojen infrastruktuurissa (EPGRIS) on jo käytettävissä tai kehitteillä eurooppalainen hajautettu, pysyvä ja laajalti saatavilla oleva www-tietokanta ex situ -kokoelmia (geenipankkeja), in situ säilytettäviä geenivaroja ja kansallisiin luetteloihin perustuvia tietokantoja koskevista kansallisista luetteloista. Olisi päätettävä Euroopan maissa ylläpidettävien ex situ -kokoelmia koskevien kansallisten luettelojen ja eurooppalaisen hakutietokannan (EURISCO) kehittämisestä ja parantamisesta, ja olisi laadittava in situ säilytettäviä geenivaroja (geenivarastot tai geenien säilytysyksiköt) koskevat luettelot.

Kansallisten luettelojen perusteella ja ottaen huomioon EUFORGEN-verkosto-ohjelman toimet olisi perustettava eurooppalainen hajautettu, pysyvä ja laajalti saatavilla oleva metsägeenivarojen www-tietokanta, joka sisältää myös in situ säilytettävät geenivarat (geenivarastot tai geenien säilytysyksiköt) ja ex situ -kokoelmat.

Tiloilla säilytettävien eläingeenivarojen osalta pyrkimykset olisi keskitettävä hallinnollisia tietoja sisältävään eurooppalaiseen kansallisten luetteloiden verkostoon (rahoituksen alkuperä ja tila, rotujen tila ja uhanalaisuus, kantakirjat jne.), joita olisi hallinnoitava kotitalouseläinten geenivarojen hallinnointia koskevan yleisstrategian tietojärjestelmän DAD-IS:n mukaisesti.

Eläingeenivarojen (siemenneste, alkiot) ex situ -säilyttämisen osalta olisi kehitettävä kansallisten luetteloiden www-verkosto ja eurooppalainen hakutietokanta vähimmäistunnistetietoja varten. Luetteloon merkitään tiedot yhteisössä kerättyjen maatalouden geenivarojen ylläpidosta (varastointi ja säilytys); kyseiset tiedot päivitetään ja julkaistaan säännöllisesti, minkä lisäksi luetteloidaan näiden geenivarojen säilyttämistä, kuvaamista, arviointia, keräämistä, dokumentointia, kehittämistä ja käyttöä koskevat ajankohtaiset toimet. Siihen voidaan sisällyttää yksittäisten vastaanotettujen erien vähimmäistunnistetiedot.

Mikrobigeenivarojen osalta olisi perustettava ex situ ja in situ säilytettävien geenivarojen kansallisten luetteloiden www-verkosto EBRCN:n (Euroopan biologisten voimavarojen keskuksen verkosto) yhteydessä.

Olisi edistettävä jäsenvaltioiden toimivaltaisten elinten välistä säännöllistä tietojenvaihtoa erityisesti käytettävissä olevien geenivarojen alkuperän ja ominaisuuksien osalta. Näin edistetään sellaisen kansallisten luettelojen verkoston luomista, joka toimii yhteisössä säilytettävien geenivarojen kokoelmia ja niihin liittyviä toimia koskevana oppaana. Kansallisten luetteloiden verkoston tavoitteena on tukea yhteisön ja kansallisia toimia ja edistää säilytettävää aineistoa koskevaa mahdollisimman laajaa tietämystä ja käyttöä.

Valtiosta riippumattomien järjestöjen toimintakyvyn parantamiseen liittyvät menot, luetteloiden perustaminen ja seuranta, jäsenvaltioiden toimivaltaisten elinten välinen säännöllinen tietojenvaihto ja säännöllisten julkaisujen ja raporttien laatiminen katetaan ohjelman täytäntöönpanoon varatuista kokonaismäärärahoista.

3.2   Koordinointitoimet

Koordinointitoimet koskevat koordinaation parantamista yhteisön tasolla erityisesti järjestämällä seminaareja, laatimalla raportteja ja toteuttamalla yksittäisiä (kansallisia, alueellisia, paikallisia) maatalouden geenivarojen säilyttämiseen, kuvaamiseen, arviointiin, keräämiseen, dokumentointiin, kehittämiseen ja käyttöön liittyviä toimia, joita jo toteutetaan jäsenvaltioissa. Sen olisi erityisesti edistettävä jäsenvaltioiden välistä tietojenvaihtoa sekä jäsenvaltioiden ja komission välistä tietojenvaihtoa asiaa koskevista seikoista ja erityisistä paikallisista (maatilan tason), alueellisista tai kansallisista toimista ja ohjelmista (joita toteutetaan tai suunnitellaan jäsenvaltion alaisuudessa tai joita toteuttavat tai suunnittelevat elimet, jotka eivät ole niiden alaisuudessa), mukaan luettuina toimet, joita toteutetaan tai voidaan toteuttaa asetuksen (EY) N:o 1257/1999, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta 14 päivänä heinäkuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2081/92 (1) ja maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden erityisluonnetta koskevista todistuksista 14 päivänä heinäkuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2082/92 (2) tai juurikkaiden siementen pitämisestä kaupan annetun direktiivin 66/400/ETY, rehukasvien siementen pitämisestä kaupan annetun direktiivin 66/401/ETY, viljakasvien siementen pitämisestä kaupan annetun direktiivin 66/402/ETY, siemenperunoiden pitämisestä kaupan annetun direktiivin 66/403/ETY, öljy- ja kuitukasvien siementen pitämisestä kaupan annetun direktiivin 69/208/ETY, viljelykasvilajien yleisestä lajikeluettelosta annetun direktiivin 70/457/ETY ja vihannesten siementen pitämisestä kaupan annetun direktiivin 70/458/ETY muuttamisesta sisämarkkinoiden vahvistamisen, geneettisesti muunnettujen kasvilajikkeiden ja kasvien geenivarojen osalta 14 päivänä joulukuuta 1998 annetun neuvoston direktiivin 98/95/EY (3) mukaisesti, tällaisten aloitteiden koordinoimiseksi keskenään sekä muiden yhteisön tasolla toteutettavien toimenpiteiden ja asianmukaisten kansainvälisten menettelyjen, kehitysten ja sopimusten kanssa. Koordinointitoimiin voi myös kuulua temaattisten (erityisten kasvi- tai eläingeenivarojen) toimien koordinointia teknisten erikoisryhmien kautta. Koordinointitoimien on oltava valtioiden välisiä.

3.3   Liitännäistoimet

Liitännäistoimet ovat tiedotus-, levittämis- ja neuvontatoimia, jotka sisältävät:

seminaarien, teknisten konferenssien, työpajojen sekä valtioista riippumattomien järjestöjen, muiden elinten ja sidosryhmien kanssa pidettävien kokousten järjestämistä,

asiantuntijoiden koulutuskursseja ja liikkuvuuteen liittyviä toimia,

teknisten raporttien laatimista,

tulosten hyödyntämisen tehostamista markkinoilla (käyttäjien keskuudessa).

4.   Kohdennetut toimet: lisätietoa tukikelpoisista aloista

4.1   Viljelykasvien geenivarat

1)

Viljelykasvien geenivarojen (in situ ja ex situ) kansallisten luetteloiden pysyvän ja laajalti saatavilla olevan www-verkoston perustaminen; eurooppalaisen EURISCO-hakutietokannan ylläpito ja parantaminen;

2)

tiedonvaihto maatilalla tapahtuviin toimiin liittyvistä menetelmistä, tekniikoista ja kokemuksista, mukaan luettuina sellaiset käyttö- ja markkinointi-ideat, joilla voidaan edistää alikäytettyjen kasvien käyttöä ja lisätä maatalouden monimuotoisuutta;

3)

sellaisten viljelykasvien luonnonvaraisten sukulaislajien in situ -geenivarojen luettelointi ja dokumentointi, joita käytetään elintarvikkeissa ja maataloudessa tai jotka voivat olla hyödyllisiä niiden kannalta;

4)

kuvaus- ja arviointitietoja sisältävien viljelykasvien eurooppalaisten www-keskustietokantojen (ECCDB), jotka ovat yhteydessä kansallisten luetteloiden verkostoon ja tunnistetietojen osalta EURISCO-hakutietokantaan, perustaminen, ylläpito ja parantaminen;

5)

sellaisten eurooppalaisten pysyvien ex situ -kokoelmien perustaminen ja koordinointi, jotka perustuvat joko olemassa oleviin kansallisiin tai laitosten ylläpitämiin ex situ -kokoelmiin, sekä viljelykasvien geenivarojen säilyttämiseen liittyvän vastuun jakamista Euroopan maiden kesken koskevien käsitteiden käyttöönotto;

6)

uhanalaisia ja alikäytettyjä viljelykasvien geenivaroja sisältävien suojelu- ja esittelyalojen/-puutarhojen eurooppalaisen verkoston perustaminen ja koordinointi;

7)

eurooppalaisen maatalouden kannalta mahdollisesti kiinnostavien viljelykasvien geenivarojen kuvaus ja arviointi;

8)

eurooppalaisen maatalouden kannalta mahdollisesti kiinnostavien viljelykasvien geenivarojen kerääminen kansainvälisen lainsäädännön ja kansainvälisten sitoumusten mukaisesti.

4.2   Metsägeenivarat

1)

Sellaisten metsägeenivarojen kansallisten luetteloiden pysyvän ja laajalti saatavilla olevan www-verkoston perustaminen, joita käytetään tai jotka voivat olla hyödyllisiä eurooppalaisen kestävän metsätalouden kannalta;

2)

tiedonvaihto metsägeenivarojen säilyttämistä ja hoitamista koskevista menetelmistä, tekniikoista ja kokemuksista;

3)

metsägeenivarojen parhaiden hallintokäytänteiden arviointi ja kehittäminen ja niihin liittyvien toimien sisällyttäminen kansallisiin metsäohjelmiin;

4)

edustavien geenivarastojen tai geenien säilytysyksiköiden eurooppalaisen verkoston perustaminen asiaankuuluville kohdelajeille niiden säilyttämisen ja kuvaamisen edistämiseksi Euroopassa;

5)

sellaisten metsägeenivarojen arviointi lajien ja alkuperän tasolla (mukaan luettuina kokeilujen arviointi, jos kyseessä ovat olemassa olevat alkuperää koskevat kokeilut), jotka voivat olla arvokkaita kestävän metsänhoidon kannalta Euroopassa;

6)

kokoelmien perustaminen ja koordinointi geenivarojen käytön edistämiseksi metsityksessä, metsän uudistamisessa ja kunnostuksessa sekä puuston parantamisessa Euroopan tasolla;

7)

sellaisten metsägeenivarojen kerääminen, jotka voivat olla kiinnostavia Euroopan tasolla.

4.3   Eläingeenivarat

1)

FAO/DAD-IS -järjestelmään liittyvän ex situ ja in situ maatilalla säilytettävien eläingeenivarojen kansallisten luetteloiden pysyvän ja laajalti saatavilla olevan eurooppalaisen www-verkoston perustaminen ottaen huomioon eläingeenivarojen eurooppalaisten kansallisten koordinoijien verkoston toiminta;

2)

euroopanlaajuisen standardoitujen ja vertailukelpoisten perusteiden laatiminen kansallisten toimien painopisteiden tunnistamiseksi eläingeenivarojen kestävän suojelun ja käytön alalla sekä asiaan liittyvien vaatimusten vahvistaminen kansainvälistä yhteistyötä varten;

3)

eurooppalaisen kryoaineiston luominen eläingeenivarojen alalla kansallisen tai institutionaalisen kryoaineiston perusteella;

4)

sellaisten eläingeenivarojen (lajit ja rodut) kuvaaminen ja arviointi, joita käytetään tai jotka voivat olla hyödyllisiä elintarvikkeiden ja maatalouden kannalta;

5)

eurooppalaisen standardisoidun tulostenvalvontajärjestelmän käyttöönotto maatalouden eläingeenivarojen osalta sekä uhanalaisten kotieläinrotujen ja -populaatioiden ominaisuuksien dokumentointi;

6)

euroopanlaajuisen ”Ark farms” -tilaverkoston, uhanalaisille kotieläinroduille tarkoitettujen suojelukeskusten ja kotieläinpuistojen perustaminen ja koordinointi;

7)

valtioidenvälisten yhteisten jalostusohjelmien kehittäminen uhanalaisille roduille ja populaatioille; tietojen, geeniaineksen ja siitoseläinten vaihtoa koskevien sääntöjen vahvistaminen;

8)

paikallisten rotujen tuottavuuden lisäämistä tukevien strategioiden kehittäminen paikallisten rotujen ja niistä saatavien tyypillisten tuotteiden välisen suhteen kehittämiseksi, paikallisten rotujen arvon osoittamiseksi ja edistämiseksi niiden ympäristöön liittyvien tehtävien (kuten maiseman säilyttäminen ja maatalouden ekosysteemien hoito) sekä maatalouden monialaisuuden (maaseutukulttuurin monimuotoisuuden säilyttäminen, maaseudun kehittäminen ja matkailu jne.) vuoksi;

9)

alikäytettyjen eläingeenivarojen käyttöä lisäävien sellaisten strategioiden kehittäminen, jotka voivat olla kiinnostavia Euroopan tasolla.


(1)  EYVL L 208, 24.7.1992, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 806/2003 (EUVL L 122, 16.5.2003, s. 1).

(2)  EYVL L 208, 24.7.1992, s. 9, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 806/2003.

(3)  EYVL L 25, 1.2.1999, s. 1.


LIITE II

Alustava määrärahojen jakautuminen yhteisön ohjelmassa

 

%

Toimet

90

Kohdennetut toimet

73

maatalouden geenivarojen ex situ- ja in situ -säilyttämisen, kuvaamisen, keräämisen ja käytön edistäminen työn, joka on tehty alueellisella tai kansallisella tasolla, tukemiseksi tai täydentämiseksi yhteisön tasolla,

(53)

sellaisten hajautettujen, pysyvien ja laajalti saatavilla olevien eurooppalaisten www-tietokantojen kehittäminen (erityisesti geenivarojen alkuperän ja ominaisuuksien osalta), jotka koskevat maatalouden geenivaroja, säilyttämistoimia sekä nykyisin yhteisössä käytettävissä tai kehitteillä olevia välineitä ja tietokantoja.

(20)

Koordinointitoimet

9

Kansallisiin toimiin ja ohjelmiin liittyviä teemoja koskevien tietojen vaihto näiden aloitteiden välisen koordinaation parantamiseksi sekä yhteisön tasolla toteutettavien toimenpiteiden että kansainvälisissä neuvotteluissa saavutettavan kehityksen kanssa.

 

Liitännäistoimet

8

Tiedotus-, levittämis- ja neuvontatoimet, jotka käsittävät seminaarien järjestämistä, teknisiä kokouksia, tapaamisia valtiosta riippumattomien järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa, koulutuskursseja ja teknisten kertomusten laatimista.

 

Tekninen apu ja asiantuntijoiden kuuleminen (arviointi)

10 (8 + 2)

Yhteensä

100


30.9.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 304/12


NEUVOSTON DIREKTIIVI 2004/83/EY,

annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004,

kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelyä pakolaisiksi tai muuta kansainvälistä suojelua tarvitseviksi henkilöiksi koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä myönnetyn suojelun sisällöstä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 63 artiklan 1 kohdan c alakohdan, 2 kohdan a alakohdan ja 3 kohdan a alakohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen (1),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (2),

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (3),

ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon (4),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Turvapaikka-asioita koskeva yhteinen politiikka, johon sisältyy yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä, on olennainen osa Euroopan unionin tavoitetta muodostaa asteittain vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue, joka on avoin henkilöille, jotka olosuhteiden pakosta joutuvat oikeutetusti hakemaan suojelua yhteisöstä.

(2)

Eurooppa-neuvosto päätti Tampereella 15 ja 16 päivänä lokakuuta 1999 pidetyssä erityiskokouksessaan pyrkiä kohti yhteistä eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää, joka perustuu 28 päivänä heinäkuuta 1951 tehdyn, pakolaisten oikeusasemaa koskevan Geneven yleissopimuksen, jäljempänä ’Geneven yleissopimus’, sellaisena kuin se on muutettuna 31 päivänä tammikuuta 1967 tehdyllä New Yorkin pöytäkirjalla, jäljempänä ’pöytäkirja’, täysimääräiseen ja kokonaisvaltaiseen soveltamiseen, ja näin vahvistaa palauttamiskiellon periaatteen ja varmistaa, ettei ketään palauteta vainottavaksi.

(3)

Geneven yleissopimus ja pöytäkirja ovat pakolaisten suojelua koskevan kansainvälisen oikeudellisen järjestelmän kulmakivi.

(4)

Tampereen Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaan yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän olisi käsitettävä lyhyellä aikavälillä pakolaisaseman tunnustamista ja sisältöä koskevien sääntöjen lähentäminen.

(5)

Tampereen päätelmissä todetaan myös, että pakolaisasemaa koskevia sääntöjä olisi täydennettävä toissijaista suojelua koskevilla toimenpiteillä, joiden avulla tällaista suojelua tarvitsevalle henkilölle myönnetään asianmukainen asema.

(6)

Tämän direktiivin päätavoitteena on toisaalta varmistaa se, että jäsenvaltioissa sovelletaan yhteisiä perusteita kansainvälistä suojelua todella tarvitsevien henkilöiden yksilöimiseen ja toisaalta se, että nämä henkilöt saavat vähimmäistason mukaiset edut kaikissa jäsenvaltioissa.

(7)

Pakolaisaseman ja toissijaista suojelua saavan henkilön aseman tunnustamista ja sisältöä koskevien sääntöjen lähentämisen pitäisi osaltaan vähentää turvapaikanhakijoiden liikkumista jäsenvaltiosta toiseen siltä osin kuin se johtuu pelkästään jäsenvaltioiden lainsäädäntöjen välisistä eroavuuksista.

(8)

Vähimmäisvaatimusten luonteeseen kuuluu, että jäsenvaltioilla olisi oltava oikeus säätää tai pitää voimassa suotuisampia säännöksiä kolmansien maiden kansalaisille tai kansalaisuudettomille henkilöille, jotka pyytävät kansainvälistä suojelua jostakin jäsenvaltiosta, silloin kun pyynnön katsotaan perustuvan siihen, että kyseessä on joko Geneven yleissopimuksen 1A artiklassa tarkoitettu pakolainen tai muuta kansainvälistä suojelua tarvitseva henkilö.

(9)

Tätä direktiiviä ei sovelleta sellaisiin kolmansien maiden kansalaisiin tai kansalaisuudettomiin henkilöihin, joiden annetaan jäädä jäsenvaltioiden alueelle myötätunnosta tai yksilöllisistä inhimillisistä syistä eikä kansainvälisen suojelun tarpeen perusteella.

(10)

Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan periaatteita. Tällä direktiivillä pyritään erityisesti varmistamaan ihmisarvon täysimääräinen kunnioittaminen sekä turvapaikanhakijoiden ja heidän mukanaan tulevien perheenjäsenten oikeus turvapaikkaan.

(11)

Tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien henkilöiden osalta jäsenvaltioita sitovat niistä kansainvälisen oikeuden välineistä johtuvat sitoumukset, joiden osapuolia ne ovat ja jotka kieltävät syrjinnän.

(12)

Soveltaessaan tätä direktiiviä jäsenvaltioiden olisi otettava ensisijaisesti huomioon lapsen etu.

(13)

Tämä direktiivi ei rajoita Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalaisten turvapaikasta tehdyn pöytäkirjan soveltamista.

(14)

Pakolaisaseman tunnustaminen on toteava toimenpide.

(15)

Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun kanssa käytävät keskustelut voivat antaa jäsenvaltioille arvokkaita suuntaviivoja niiden määritellessä pakolaisasemaa Geneven yleissopimuksen 1 artiklan mukaisesti.

(16)

Olisi laadittava vähimmäisvaatimukset pakolaisaseman määrittelylle ja sisällölle ohjeeksi jäsenvaltioiden toimivaltaisille kansallisille elimille Geneven yleissopimuksen soveltamista varten.

(17)

On tarpeen ottaa käyttöön yhteiset perusteet, joiden mukaisesti turvapaikanhakijoille myönnetään Geneven yleissopimuksen 1 artiklassa tarkoitettu pakolaisasema.

(18)

Erityisesti on tarpeen ottaa käyttöön seuraavat yhteiset käsitteet: kansainvälisen suojelun tarpeen ilmeneminen sur place -tilanteessa, haitan aiheuttajat ja suojelu, suojelu alkuperämaassa ja vaino, myös vainon syyt.

(19)

Suojelun tarjoajia voivat olla valtion lisäksi myös sellaiset tässä direktiivissä asetetut edellytykset täyttävät puolueet tai järjestöt, kansainväliset järjestöt mukaan luettuina, jotka pitävät valtioon sisältyvää aluetta tai laajempaa osaa valtion alueesta valvonnassaan.

(20)

Arvioidessaan alaikäisten tekemiä hakemuksia kansainvälisen suojelun saamiseksi jäsenvaltioiden olisi tarpeen ottaa huomioon erityisesti lapsiin kohdistuvat vainon muodot.

(21)

On myös tarpeen ottaa käyttöön ”tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen” perusteella tapahtuvan vainon yhteinen käsite.

(22)

Yhdistyneiden Kansakuntien tarkoitusperien ja periaatteiden vastaiset teot mainitaan Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan johdanto-osassa ja 1 ja 2 artiklassa, ja ne sisältyvät muun muassa Yhdistyneiden Kansakuntien terrorismintorjuntaan liittyvistä toimenpiteistä antamiin päätöslauselmiin, joiden mukaan sekä terroriteot, -menetelmät ja -käytännöt että terroritekojen tietoinen rahoittaminen, suunnittelu ja tekoihin yllyttäminen ovat Yhdistyneiden Kansakuntien tarkoitusperien ja periaatteiden vastaisia tekoja.

(23)

Jäljempänä 14 artiklassa tarkoitettu ’asema’ voi tarkoittaa myös pakolaisasemaa.

(24)

Olisi myös laadittava vähimmäisvaatimukset toissijaista suojelua saavan henkilön aseman määrittelylle ja sisällölle. Toissijaisen suojelun aseman olisi täydennettävä Geneven yleissopimuksessa vahvistettua pakolaisten suojeluasemaa, ja sen olisi oltava siihen nähden erillinen.

(25)

On tarpeen ottaa käyttöön perusteet, joilla kansainvälistä suojelua hakeville myönnetään toissijaista suojelua saavan henkilön asema. Nämä perusteet olisi johdettava kansainvälisissä ihmisoikeusasiakirjoissa vahvistetuista velvollisuuksista ja jäsenvaltioissa voimassa olevista käytännöistä.

(26)

Vaarat, joille jonkin maan väestö tai väestön osa on yleisesti alttiina, eivät tavallisesti itsessään aiheuta henkilökohtaista uhkaa, joka täyttäisi vakavan haitan edellytykset.

(27)

Perheenjäsenet joutuvat yleensä pelkästään heillä pakolaiseen olevan suhteen perusteella sellaisen vainon kohteeksi, jonka perusteella voidaan myöntää pakolaisasema.

(28)

Kansallisen turvallisuuden ja yleisen järjestyksen käsite kattaa myös tapaukset, joissa kolmannen maan kansalainen kuuluu kansainvälistä terrorismia tukevaan järjestöön tai tukee tällaista järjestöä.

(29)

Toissijaisen suojeluaseman saaneiden henkilöiden perheenjäsenille annettujen etuuksien tulee olla kohtuulliset verrattuna toissijaisen suojelun myöntämisen edellytykset täyttäneiden henkilöiden saamiin etuihin ilman, että niiden on välttämättä oltava samanlaiset.

(30)

Jäsenvaltiot voivat kansainvälisissä velvoitteissa asetetuissa rajoissa säätää, että työhönpääsyä, sosiaalista suojelua, terveydenhuoltoa ja kotouttamispalveluja koskevien etuuksien myöntäminen edellyttää aiemmin myönnettyä oleskelulupaa.

(31)

Tätä direktiiviä ei sovelleta jäsenvaltioilta koulutuksen edistämiseksi saataviin rahaetuuksiin.

(32)

Käytännön vaikeudet, joita pakolaisaseman tai toissijaisen suojeluaseman saaneet henkilöt kohtaavat ulkomaisten tutkintojen, todistusten ja muiden muodollista pätevyyttä osoittavien asiakirjojen oikeaksi todistamisessa, olisi otettava huomioon.

(33)

Erityisesti sosiaalisen ahdingon välttämiseksi on asianmukaista antaa osana sosiaalipalveluja syrjimättömästi riittävä sosiaaliapu ja toimeentuloturva pakolaisaseman tai toissijaisen suojeluaseman saaneille henkilöille.

(34)

Sosiaalipalvelujen ja terveydenhuollon osalta olisi perusetuuksien myöntämistä toissijaisen suojeluaseman saaneille koskevista yksityiskohtaisista säännöistä säädettävä kansallisessa lainsäädännössä. Mahdollisuus rajoittaa toissijaisen suojeluaseman saaneiden henkilöiden etuudet perusetuuksiin on ymmärrettävä niin, että perusetuuksiin kuuluvat vähintään perustoimeentuloturva, sairaus-, raskaus- ja vanhempainavustus, sikäli kuin niitä asianomaisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti myönnetään omille kansalaisille.

(35)

Olisi varmistettava, että pakolaisaseman tai toissijaisen suojeluaseman saaneilla henkilöillä on mahdollisuus terveydenhuoltoon, sekä fyysinen terveydenhoito että mielenterveyspalvelut mukaan lukien.

(36)

Tämän direktiivin täytäntöönpanoa olisi arvioitava säännöllisesti ottaen huomioon erityisesti palauttamiskieltoa koskevien jäsenvaltioiden kansainvälisten velvoitteiden kehitys, jäsenvaltioiden työmarkkinoiden kehitys sekä kotouttamista koskevien yhteisten perusperiaatteiden kehittäminen.

(37)

Ehdotetun direktiivin tavoitetta, joka on vähimmäisvaatimusten vahvistaminen kansainvälisen suojelun myöntämiselle jäsenvaltioiden toimesta kolmansien maiden kansalaisille ja kansalaisuudettomille henkilöille ja myönnettävän suojelun sisällölle, ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan se direktiivin soveltamisalan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(38)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta tehdyn pöytäkirjan 3 artiklan mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta on 28 päivänä tammikuuta 2002 päivätyllä kirjeellä ilmoittanut haluavansa osallistua tämän direktiivin antamiseen ja soveltamiseen.

(39)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta tehdyn pöytäkirjan 3 artiklan mukaisesti Irlanti on 13 päivänä helmikuuta 2002 päivätyllä kirjeellä ilmoittanut haluavansa osallistua tämän direktiivin antamiseen ja soveltamiseen.

(40)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän direktiivin antamiseen eikä se siten sido Tanskaa eikä sitä sovelleta siihen,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

Tämän direktiivin tavoitteena on vahvistaa kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden pakolaisiksi tai muuta kansainvälistä suojelua tarvitseviksi henkilöiksi määrittelyä koskevat vähimmäisvaatimukset sekä myönnetyn suojelun sisältö.

2 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

a)

’kansainvälisellä suojelulla’ pakolaisasemaa ja toissijaista suojeluasemaa sellaisina kuin ne on määritelty d ja f alakohdassa;

b)

’Geneven yleissopimuksella’ Genevessä 28 päivänä heinäkuuta 1951 tehtyä pakolaisten oikeusasemaa koskevaa yleissopimusta sellaisena kuin se on muutettuna 31 päivänä tammikuuta 1967 tehdyllä New Yorkin pöytäkirjalla;

c)

’pakolaisella’ kolmannen maan kansalaista, jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, poliittisten mielipiteiden tai tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen vuoksi ja joka oleskelee kansalaisuusmaansa ulkopuolella ja on kykenemätön tai sellaisen pelon johdosta haluton turvautumaan sanotun maan suojaan, ja kansalaisuudetonta henkilöä, joka oleskelee entisen pysyvän asuinmaansa ulkopuolella edellä mainittujen seikkojen tähden ja on kykenemätön tai sanotun pelon vuoksi haluton palaamaan sinne ja jota 12 artikla ei koske;

d)

’pakolaisasemalla’ kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön tunnustamista pakolaiseksi jäsenvaltiossa;

e)

’henkilöllä, joka voi saada toissijaista suojelua’, kolmannen maan kansalaista tai kansalaisuudetonta henkilöä, jolle ei voida myöntää pakolaisasemaa mutta jonka suhteen on esitetty merkittäviä perusteita uskoa, että jos hänet palautetaan alkuperämaahansa tai kansalaisuudettoman henkilön ollessa kyseessä entiseen pysyvään asuinmaahansa, hän joutuisi todelliseen vaaraan kärsiä 15 artiklassa määriteltyä vakavaa haittaa, ja jota 17 artiklan 1 ja 2 kohta ei koske ja joka on kykenemätön tai sellaisen vaaran johdosta haluton turvautumaan sanotun maan suojaan;

f)

’toissijaisella suojeluasemalla’ kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön tunnustamista jäsenvaltiossa henkilöksi, joka voi saada toissijaista suojelua;

g)

’kansainvälistä suojelua koskevalla hakemuksella’ kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön esittämää pyyntöä saada suojelua jostakin jäsenvaltiosta, kun hakijan voidaan katsoa tarkoittavan pakolaisasemaa tai toissijaista suojeluasemaa ja kun hakija ei nimenomaisesti pyydä tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle jäävää muunlaista suojelua, jota voidaan pyytää erikseen;

h)

’perheenjäsenillä’, jos perhe on muodostettu jo alkuperämaassa, kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen osalta sellaisen henkilön, jolle on myönnetty pakolaisasema tai toissijainen suojeluasema, samassa jäsenvaltiossa oleskelevia seuraavia perheenjäseniä:

sellaisen henkilön, jolle on myönnetty pakolaisasema tai toissijainen suojeluasema, aviopuolisoa taikka avopuolisoa, jolla on kiinteä suhde hakijaan, jos avopuolisot rinnastetaan aviopuolisoihin asianomaisen jäsenvaltion ulkomaalaisia koskevassa lainsäädännössä tai käytännössä,

ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitettujen puolisoiden tai sellaisen henkilön, jolle on myönnetty pakolaisasema tai toissijainen suojeluasema, alaikäiset lapset, jos nämä ovat naimattomia ja asianomaisen huollettavina riippumatta siitä, ovatko he syntyneet avioliitossa vai avioliiton ulkopuolella tai onko heidät kansallisen lainsäädännön määritelmän mukaisesti adoptoitu;

i)

’ilman huoltajaa olevilla alaikäisillä’ alle 18-vuotiaita kolmannen maan kansalaisia tai kansalaisuudettomia henkilöitä, jotka saapuvat jäsenvaltioiden alueelle ilman heistä joko lain tai vakiintuneen käytännön mukaan vastuussa olevaa aikuista, niin kauan kuin heillä ei tosiasiallisesti ole tällaista aikuista huolehtimassa heistä, tai alaikäisiä, jotka ovat jääneet ilman huoltajaa jäsenvaltion alueelle tultuaan;

j)

’oleskeluluvalla’ jäsenvaltion viranomaisten myöntämää jäsenvaltion lainsäädännön mukaista lupaa, jonka perusteella kolmannen maan kansalaisella tai kansalaisuudettomalla henkilöllä on oikeus oleskella kyseisen jäsenvaltion alueella;

k)

’alkuperämaalla’ yhtä tai useampaa kansalaisuusmaata tai, kansalaisuudettomien henkilöiden osalta, entistä pysyvää asuinmaata.

3 artikla

Suotuisammat säännökset

Jäsenvaltiot voivat säätää tai pitää voimassa suotuisampia säännöksiä sen määrittelemiseksi, kenelle voidaan myöntää pakolaisasema tai antaa toissijaista suojelua, sekä kansainvälisen suojelun sisällön määrittelemiseksi, kunhan nämä säännökset ovat yhteensopivat tämän direktiivin kanssa.

II LUKU

KANSAINVÄLISTÄ SUOJELUA KOSKEVIEN HAKEMUSTEN ARVIOINTI

4 artikla

Tosiseikkojen ja olosuhteiden arviointi

1.   Jäsenvaltiot voivat katsoa, että hakija on velvollinen esittämään mahdollisimman pian kaikki kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen perusteiksi tarvittavat seikat. Jäsenvaltio on velvollinen yhteistyössä hakijan kanssa arvioimaan kaikki hakemukseen liittyvät olennaiset seikat.

2.   Edellä 1 kohdassa mainitut seikat koostuvat hakijan lausumista, hakijan saatavissa olevista asiakirjoista, jotka koskevat hänen ikäänsä, taustaansa, myös asiaankuuluvien omaisten taustaa, henkilöllisyyttään, kansalaisuuttaan tai kansalaisuuksiaan, aikaisempaa tai aikaisempia asuinmaitaan ja -paikkojaan, aikaisempia turvapaikkahakemuksia, matkareittiään sekä henkilö- ja matkustusasiakirjojaan, sekä kansainvälisen suojelun hakemisen syistä.

3.   Kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen arviointi on suoritettava tapauskohtaisesti, ja se käsittää:

a)

kaikki alkuperämaahan silloin, kun jäsenvaltiot tekevät hakemusta koskevan päätöksen, liittyvät asiaan vaikuttavat tosiseikat, mukaan luettuina alkuperämaan lait ja asetukset ja tapa, jolla niitä sovelletaan;

b)

hakijan esittämät asiaan vaikuttavat lausumat ja asiakirjat, mukaan luettuina tiedot siitä, onko hakija joutunut tai voiko hän joutua vainotuksi tai kärsimään vakavaa haittaa;

c)

hakijan asema ja henkilökohtaiset olosuhteet, kuten tausta, sukupuoli ja ikä, jotta voidaan arvioida, onko hakijan henkilökohtaisten olosuhteiden perusteella niitä tekoja, joiden kohteeksi hakija on joutunut tai voisi joutua, pidettävä vainona tai vakavana haittana;

d)

onko hakijan alkuperämaasta lähtemisen jälkeen toteuttamien toimien ainoana tai tärkeimpänä tarkoituksena ollut luoda edellytykset kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen tekemiselle, sen arvioimiseksi, asettavatko nämä toimet kyseisen henkilön vaaraan joutua vainotuksi tai kärsimään vakavaa haittaa, jos hänet palautetaan tähän maahan;

e)

voidaanko hakijan kohtuudella olettaa turvautuvan sellaisen toisen maan suojaan, jonka kansalaisuuteen hänellä on oikeus.

4.   Se seikka, että hakija on jo joutunut vainotuksi tai kärsimään vakavaa haittaa tai että häntä on suoraan uhattu vainolla tai tällaisella haitalla, on vakava osoitus hakijan perustellusta pelosta joutua vainotuksi tai todellisesta vaarasta joutua kärsimään vakavaa haittaa, jollei ole perusteltua syytä olettaa, ettei tämä vaino tai vakava haitta tule toistumaan.

5.   Vaikka jäsenvaltiot soveltavat periaatetta, jonka mukaan hakijan velvollisuutena on esittää kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen perusteluiksi tarvittavat seikat ja vaikka joidenkin hakijan lausumien seikkojen tueksi ei olisi esitetty asiakirjoja tai muita todisteita, näitä seikkoja ei tarvitse todentaa, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

hakija on todella yrittänyt esittää näyttöä hakemuksensa tueksi;

b)

kaikki hakijan saatavissaan olevat olennaiset seikat on esitetty ja muiden asiaan vaikuttavien seikkojen puuttumisesta on annettu tyydyttävä selitys;

c)

hakijan lausumia pidetään johdonmukaisina ja uskottavina eivätkä ne ole ristiriidassa hänen tapaukseensa liittyvien saatavilla olevien tapauskohtaisten ja yleisten tietojen kanssa;

d)

hakija on tehnyt kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksensa heti kun mahdollista, jollei hakija voi esittää uskottavia syitä sille, miksei hän ole toiminut näin; ja

e)

hakija on todettu yleisesti uskottavaksi.

5 artikla

Kansainvälisen suojelun tarpeen ilmeneminen sur place -tilanteessa

1.   Perusteltu aihe pelätä joutuvansa vainotuksi tai todellinen vaara joutua kärsimään vakavaa haittaa voi perustua alkuperämaasta lähdön jälkeisiin tapahtumiin.

2.   Perusteltu aihe pelätä joutuvansa vainotuksi tai todellinen vaara joutua kärsimään vakavaa haittaa voi perustua toimiin, joihin hakija on osallistunut alkuperämaasta lähtönsä jälkeen, erityisesti jos todetaan, että kyseiset toimet perustuvat hakijan alkuperämaassaan omaksumaan vakaumukseen tai suuntautumiseen ja ilmentävät sitä.

3.   Jäsenvaltiot voivat säätää, että hakemuksen myöhemmässä vaiheessa tehneelle hakijalle ei yleensä myönnetä pakolaisasemaa, jos vaara joutua vainotuksi perustuu olosuhteisiin, jotka hakija on itse aiheuttanut alkuperämaasta lähdön jälkeen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Geneven yleissopimuksen soveltamista.

6 artikla

Vainoa harjoittavat tai vakavaa haittaa aiheuttavat toimijat

Vainoa harjoittavia tai vakavaa haittaa aiheuttavia toimijoita voivat olla:

a)

valtio;

b)

valtiota tai huomattavaa osaa sen alueesta valvonnassaan pitävät puolueet tai järjestöt;

c)

muut kuin valtiolliset toimijat, jos voidaan osoittaa, että a ja b alakohdassa mainitut toimijat, kansainväliset järjestöt mukaan luettuina, ovat kykenemättömiä tai haluttomia tarjoamaan 7 artiklassa määriteltyä suojelua vainoa tai vakavaa haittaa vastaan.

7 artikla

Suojelun tarjoajat

1.   Suojelun tarjoajia voivat olla:

a)

valtio; tai

b)

valtiota tai huomattavaa osaa sen alueesta valvonnassaan pitävät puolueet tai järjestöt, kansainväliset järjestöt mukaan luettuina.

2.   Suojelua tarjotaan yleensä silloin, kun 1 kohdassa tarkoitetut toimijat toteuttavat kohtuullisia toimenpiteitä estääkseen vainon tai vakavan haitan muun muassa siten, että niillä on tehokas oikeusjärjestelmä vainoksi tai vakavaksi haitaksi katsottavien toimien toteamiseksi, niistä syytteeseen asettamiseksi ja niistä rankaisemiseksi, ja kun hakijalla on mahdollisuus saada tällaista suojelua.

3.   Arvioidessaan, pitääkö kansainvälinen järjestö valvonnassaan valtiota tai huomattavaa osaa sen alueesta ja tarjoaako se 2 kohdassa kuvattua suojelua, jäsenvaltioiden on otettava huomioon kaikki asiaa koskevissa neuvoston säädöksissä mahdollisesti annettavat suuntaviivat.

8 artikla

Suojelu alkuperämaassa

1.   Arvioidessaan kansainvälistä suojelua koskevaa hakemusta jäsenvaltiot voivat katsoa, että hakija ei ole kansainvälisen suojelun tarpeessa, jos jossain alkuperämaan osassa ei ole olemassa perusteltua aihetta pelätä joutua vainotuksi tai todellista vaaraa joutua kärsimään vakavaa haittaa ja jos hakijan voidaan kohtuullisesti edellyttää oleskelevan maan kyseisessä osassa.

2.   Tutkiessaan, onko osa maata 1 kohdan mukainen, jäsenvaltioiden on, tehdessään päätöksen hakemuksen johdosta, kiinnitettävä huomiota alkuperämaan kyseisessä osassa vallitseviin yleisiin olosuhteisiin sekä hakijan henkilökohtaisiin olosuhteisiin.

3.   Edellä 1 kohtaa voidaan soveltaa, vaikka alkuperämaahan palauttamiselle olisikin teknisiä esteitä.

III LUKU

PAKOLAISASEMAN MYÖNTÄMINEN

9 artikla

Vainoksi katsottavat teot

1.   Geneven yleissopimuksen 1 artiklan A kohdassa tarkoitettujen vainoksi katsottavien tekojen on oltava:

a)

laatunsa tai toistuvuutensa vuoksi niin vakavia, että ne muodostavat vakavan loukkauksen ihmisten perusoikeuksia vastaan ja erityisesti niitä oikeuksia vastaan, joista ei voida poiketa ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen 15 artiklan 2 kohdan nojalla; tai

b)

kertymä erilaisia toimenpiteitä, joihin kuuluu ihmisoikeusloukkauksia, ja joka on riittävän vakava vaikuttaakseen yksilöön a alakohdassa tarkoitettua vastaavalla tavalla.

2.   Edellä 1 kohdan nojalla vainoksi katsottavat teot voivat olla muun muassa seuraavia:

a)

fyysinen tai henkinen väkivalta, mukaan luettuna seksuaalinen väkivalta;

b)

oikeudelliset, hallinnolliset ja poliisin toimintaan ja/tai lainkäyttöön liittyvät toimenpiteet, jotka ovat itsessään syrjiviä tai jotka toteutetaan syrjivällä tavalla;

c)

kohtuuton tai syrjivä syytteeseen paneminen tai rankaiseminen;

d)

muutoksenhakumahdollisuuden puuttuminen tai epääminen, minkä seurauksena on kohtuuton tai syrjivä rangaistus;

e)

syytteeseen paneminen tai rankaiseminen sen johdosta, että henkilö kieltäytyy asepalveluksesta selkkauksessa, jossa asepalveluksen suorittaminen sisältäisi 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin poissulkemislausekkeisiin kuuluvia rikoksia tai tekoja;

f)

luonteeltaan sukupuoleen liittyvät tai lapsiin kohdistuvat teot.

3.   Edellä 2 artiklan c alakohdan mukaan 10 artiklassa mainittujen syiden ja 1 kohdan nojalla vainoksi katsottavien tekojen välillä on oltava yhteys.

10 artikla

Vainon syyt

1.   Arvioidessaan vainon syitä jäsenvaltioiden on otettava huomioon seuraavat seikat:

a)

rodun käsitteeseen kuuluvat erityisesti ihonväri, syntyperä tai kuuluminen tiettyyn etniseen ryhmään;

b)

uskonnon käsitteeseen kuuluvat erityisesti teistiset, ei-teistiset ja ateistiset uskomukset, osallistuminen yksityisesti tai julkisesti, yksin tai yhdessä muiden kanssa muodolliseen uskonnonharjoittamiseen tai siitä pidättäytyminen, muut uskonnolliset toimet tai mielipiteet tai uskontoon perustuva tai uskonnon määräämä henkilökohtainen tai ryhmän käyttäytyminen;

c)

kansallisuuden käsitettä ei pidä ymmärtää ainoastaan tietyn valtion kansalaisuudeksi tai kansalaisuudettomuudeksi, vaan se käsittää erityisesti kuulumisen tiettyyn ryhmään, jota yhdistävät kulttuuri, etniset piirteet, kieli, sama maantieteellinen tai poliittinen alkuperä tai sen yhteys toisessa valtiossa asuvaan väestöön;

d)

jotakin ryhmää pidetään erityisenä yhteiskunnallisena ryhmänä, jos erityisesti:

ryhmän jäsenet jakavat jonkin luontaisen ominaisuuden tai heillä on yhteinen tausta, jota ei voida muuttaa, tai heille on yhteistä sellainen ominaisuus tai usko, joka on niin keskeinen osa identiteettiä tai omaatuntoa, ettei heitä pitäisi vaatia luopumaan siitä, ja

ryhmällä on selvästi erottuva identiteetti asianomaisessa maassa, koska ympäröivä yhteiskunta mieltää sen erilaiseksi,

Alkuperämaan oloista riippuen tietty yhteiskunnallinen ryhmä voi olla ryhmä, jonka yhteisenä ominaisuutena on sukupuolinen suuntautuminen. Sukupuoliseen suuntautumiseen ei voida katsoa kuuluvan tekoja, joita jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaan pidetään rikollisina. Sukupuoleen liittyvät seikat voidaan ottaa huomioon, mutta ne eivät yksinään luo olettamaa tämän artiklan sovellettavuudesta;

e)

poliittisen mielipiteen käsitteeseen kuuluu erityisesti se, että hakijalla on mielipiteitä, ajatuksia tai uskomuksia 6 artiklassa mainituista mahdollisista vainoa harjoittavista toimijoista ja niiden politiikoista tai menetelmistä, riippumatta siitä, onko hakija toiminut näiden mielipiteiden, ajatusten tai uskomusten mukaisesti.

2.   Arvioitaessa sitä, onko hakijan pelko joutua vainotuksi perusteltu, on asiaan vaikuttamatonta, onko hakijalla todellisuudessa niitä rotuun, uskontoon, kansallisuuteen, yhteiskunnalliseen tai poliittiseen ryhmään liittyviä piirteitä, jotka ovat johtaneet vainoon, jos vainon harjoittaja liittää kyseiset piirteet hakijaan.

11 artikla

Lakkaaminen

1.   Kolmannen maan kansalainen tai kansalaisuudeton henkilö lakkaa olemasta pakolainen, jos hän:

a)

on vapaaehtoisesti uudelleen turvautunut kansalaisuusvaltionsa suojelukseen; tai

b)

menetettyään kansalaisuutensa on omasta vapaasta tahdostaan saanut sen takaisin; tai

c)

on saanut toisen valtion kansalaisuuden ja saa uuden kansalaisuusvaltionsa suojelua; tai

d)

on vapaaehtoisesti asettunut uudelleen asumaan maahan, josta hän oli lähtenyt tai jonka ulkopuolelle hän oli jäänyt vainon pelosta; tai

e)

ei voi enää kieltäytyä ottamasta vastaan kansalaisuusvaltionsa suojelua, koska olosuhteet, joiden vallitessa hänet tunnustettiin pakolaiseksi, ovat lakanneet olemasta;

f)

kansalaisuutta vailla olevana henkilönä voi palata entiseen pysyvään asuinmaahansa sen vuoksi, että olosuhteet, joiden vallitessa hänet tunnustettiin pakolaiseksi, ovat lakanneet olemasta.

2.   Jäsenvaltioiden on 1 kohdan e ja f alakohdan osalta tarkasteltava, onko olosuhteiden muutos niin merkittävä ja pysyvä, ettei pakolaisella enää ole perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi.

12 artikla

Poissulkeminen

1.   Pakolaisasema jätetään myöntämättä kolmannen maan kansalaiselle tai kansalaisuudettomalle henkilölle, jos:

a)

hän kuuluu Geneven yleissopimuksen 1 artiklan D kohdan soveltamisalaan ja saa suojelua tai apua muilta Yhdistyneiden Kansakuntien elimiltä tai toimistoilta kuin Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetulta. Kun tällainen suojelu tai apu on jostain syystä lakannut ilman, että tällaisen henkilön asemaa olisi lopullisesti ratkaistu Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen hyväksymien asiaa koskevien päätöslauselmien mukaisesti, tällainen henkilö on suoraan oikeutettu tämän direktiivin mukaisiin etuihin;

b)

hänellä on sen valtion, johon hän on asettunut asumaan, toimivaltaisten viranomaisten tunnustamat tämän valtion kansalaisuuteen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet tai niitä vastaavat oikeudet ja velvollisuudet.

2.   Pakolaisasema jätetään myöntämättä kolmannen maan kansalaiselle tai kansalaisuudettomalle henkilölle, jos on vakavaa aihetta epäillä, että hän on:

a)

tehnyt rikoksen rauhaa vastaan, sotarikoksen tai rikoksen ihmisyyttä vastaan siten kuin nämä rikokset on määritelty asiaankuuluvissa kansainvälisissä sopimuksissa;

b)

tehnyt törkeän muun kuin poliittisen rikoksen turvapaikkamaan ulkopuolella ennen kuin hänet otettiin maahan pakolaisena; tällä tarkoitetaan pakolaisaseman myöntämiseen perustuvan oleskeluluvan myöntämishetkeä. Erityisen raa'at teot voidaan luokitella törkeiksi muiksi kuin poliittisiksi rikoksiksi, vaikka niillä väitettäisiin olleen poliittiset päämäärät;

c)

syyllistynyt Yhdistyneiden Kansakuntien tarkoitusperien ja periaatteiden vastaisiin tekoihin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan johdanto-osassa sekä 1 ja 2 artiklassa esitetyn mukaisesti.

3.   Edellä 2 kohdan säännöksiä sovelletaan henkilöihin, jotka yllyttävät siinä mainittuihin rikoksiin tai tekoihin tai muulla tavoin osallistuvat niiden suorittamiseen.

IV LUKU

PAKOLAISASEMA

13 artikla

Pakolaisaseman myöntäminen

Jäsenvaltioiden on myönnettävä pakolaisasema sellaiselle kolmannen maan kansalaiselle tai kansalaisuudettomalle henkilölle, joka II ja III luvun mukaisesti täyttää pakolaisaseman myöntämisen edellytykset.

14 artikla

Pakolaisaseman peruuttaminen, lakkauttaminen tai uusimatta jättäminen

1.   Kun kyseessä ovat tämän direktiivin voimaantulon jälkeen tehdyt kansainvälistä suojelua koskevat hakemukset, jäsenvaltioiden on peruutettava, lakkautettava tai jätettävä uusimatta valtion elimen, hallinnollisen elimen, tuomioistuimen tai lainkäyttöelimen myöntämä kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön pakolaisasema, jos hän on 11 artiklan mukaisesti lakannut olemasta pakolainen.

2.   Turvapaikka-aseman myöntäneen jäsenvaltion on yksilöllisesti osoitettava, että asianomainen henkilö on tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti lakannut olemasta pakolainen tai ei ole koskaan ollut siinä tarkoitettu pakolainen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta pakolaisen velvollisuutta ilmoittaa 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti kaikki asiaan vaikuttavat seikat ja toimittaa hänen käytettävissään olevat asiaan vaikuttavat asiakirjat.

3.   Jäsenvaltioiden on peruutettava, lakkautettava tai jätettävä uusimatta kolmannen valtion kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön pakolaisasema, jos asianomainen jäsenvaltio saa pakolaisaseman myöntämisen jälkeen selville, että:

a)

pakolaisasema olisi pitänyt jättää tai jätetään myöntämättä asianomaiselle 12 artiklan mukaisesti;

b)

hänen vääristelemänsä tai salaamansa seikat, mukaan lukien väärien asiakirjojen toimittaminen, olivat ratkaisevia pakolaisaseman myöntämisen kannalta.

4.   Jäsenvaltiot voivat peruuttaa, lakkauttaa tai jättää uusimatta valtion elimen, hallinnollisen elimen, tuomioistuimen tai lainkäyttöelimen pakolaiselle myöntämän aseman, kun:

a)

on perusteltua syytä olettaa, että hän on vaaraksi sen jäsenvaltion turvallisuudelle, jossa hän on;

b)

hän on yhteiskunnalle vaarallinen kyseisessä jäsenvaltiossa, koska hänet on lainvoiman saaneella tuomiolla tuomittu erityisen törkeästä rikoksesta.

5.   Jäsenvaltiot voivat 4 kohdassa kuvatuissa tilanteissa päättää olla myöntämättä asemaa pakolaiselle, jos tällaista päätöstä ei ole vielä tehty.

6.   Henkilöillä, joihin sovelletaan 4 ja 5 kohtaa, on Geneven yleissopimuksen 3, 4, 16, 22, 31, 32 ja 33 artiklassa määrätyt tai niitä vastaavat oikeudet silloin, kun he ovat jäsenvaltiossa.

V LUKU

TOISSIJAISEN SUOJELUN EDELLYTYKSET

15 artikla

Vakava haitta

Vakavalla haitalla tarkoitetaan seuraavia:

a)

kuolemanrangaistus tai teloitus; tai

b)

hakijan alkuperämaassa kokema kidutus tai epäinhimillinen tai halventava kohtelu tai rangaistus; tai

c)

siviilihenkilön henkeä tai ruumiillista koskemattomuutta uhkaava vakava ja henkilökohtainen vaara, joka johtuu mielivaltaisesta väkivallasta kansainvälisen tai maan sisäisen aseellisen selkkauksen yhteydessä.

16 artikla

Lakkaaminen

1.   Kolmannen maan kansalainen tai kansalaisuudeton henkilö lakkaa olemasta henkilö, joka voi saada toissijaista suojelua, jos toissijaisen suojelun myöntämiseen johtaneet olosuhteet ovat lakanneet olemasta tai muuttuneet siinä määrin, ettei suojelua enää tarvita.

2.   Jäsenvaltioiden on 1 kohtaa soveltaessaan otettava huomioon, onko olosuhteiden muutos niin huomattava ja pysyvä, että henkilö, joka voi saada toissijaista suojelua, ei ole enää vaarassa joutua kärsimään vakavaa haittaa.

17 artikla

Poissulkeminen

1.   Toissijaista suojelua ei myönnetä kolmannen maan kansalaiselle tai kansalaisuudettomalle henkilölle, jos on perusteltua syytä olettaa, että hän on:

a)

tehnyt rikoksen rauhaa vastaan, sotarikoksen tai rikoksen ihmisyyttä vastaan siten kuin nämä rikokset on määritelty asiaankuuluvissa kansainvälisissä sopimuksissa;

b)

tehnyt törkeän rikoksen;

c)

syyllistynyt Yhdistyneiden Kansakuntien tarkoitusperien ja periaatteiden vastaisiin tekoihin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan johdanto-osassa sekä 1 ja 2 artiklassa esitetyn mukaisesti;

d)

vaaraksi sen jäsenvaltion yhteiskunnalle tai turvallisuudelle, jossa hän on.

2.   Edellä 1 kohtaa sovelletaan henkilöihin, jotka yllyttävät siinä mainittuihin rikoksiin tai tekoihin tai muulla tavoin osallistuvat niiden suorittamiseen.

3.   Jäsenvaltio voi jättää toissijaisen suojelun myöntämättä kolmannen maan kansalaiselle tai kansalaisuudettomalle henkilölle, jos hän on ennen jäsenvaltioon pääsyään tehnyt yhden tai useamman 1 kohdan soveltamisalaan kuulumattoman rikoksen, josta voitaisiin määrätä vankeusrangaistus, jos se olisi tehty kyseisessä jäsenvaltiossa, ja jos hän on jättänyt alkuperämaansa ainoastaan välttääkseen näistä rikoksista johtuvia seuraamuksia.

VI LUKU

TOISSIJAINEN SUOJELUASEMA

18 artikla

Toissijaisen suojeluaseman myöntäminen

Jäsenvaltioiden on myönnettävä toissijainen suojeluasema sellaiselle kolmannen maan kansalaiselle tai kansalaisuudettomalle henkilölle, joka voi saada toissijaista suojelua II ja V luvun mukaisesti.

19 artikla

Toissijaisen suojeluaseman peruuttaminen, lakkauttaminen tai uusimatta jättäminen

1.   Kun kyseessä ovat tämän direktiivin voimaantulon jälkeen tehdyt kansainvälistä suojelua koskevat hakemukset, jäsenvaltioiden on peruutettava, lakkautettava tai jätettävä uusimatta valtion elimen, hallinnollisen elimen, tuomioistuimen tai lainkäyttöelimen kolmannen maan kansalaiselle tai kansalaisuudettomalle henkilölle myöntämä toissijainen suojeluasema, jos hän ei enää voi saada toissijaista suojelua 16 artiklan mukaisesti.

2.   Jäsenvaltiot voivat peruuttaa, lakkauttaa tai jättää uusimatta valtion elimen, hallinnollisen elimen, tuomioistuimen tai lainkäyttöelimen kolmannen maan kansalaiselle tai kansalaisuudettomalle henkilölle myöntämän toissijaisen suojeluaseman, jos toissijaisen suojeluaseman myöntämisen jälkeen todetaan, ettei asianomaiselle olisi 17 artiklan 3 kohdan mukaisesti pitänyt myöntää toissijaista suojelua.

3.   Jäsenvaltioiden on peruutettava, lakkautettava tai jätettävä uusimatta kolmannen valtion kansalaiselle tai kansalaisuudettomalle henkilölle myönnetty toissijainen suojeluasema, jos:

a)

toissijaisen suojeluaseman myöntämisen jälkeen todetaan, että toissijainen suojeluasema olisi pitänyt jättää tai jätetään myöntämättä asianomaiselle 17 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti;

b)

hänen vääristelemänsä tai salaamansa seikat, mukaan lukien väärien asiakirjojen toimittaminen, olivat ratkaisevia toissijaisen suojeluaseman myöntämisen kannalta.

4.   Toissijaisen suojeluaseman myöntäneen jäsenvaltion on yksilöllisesti osoitettava, että asianomainen henkilö on 1, 2 ja 3 kohdan mukaisesti lakannut olemasta henkilö tai ei ole henkilö, joka täyttää toissijaisen suojelun myöntämisen edellytykset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kolmannen valtion kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön velvollisuutta ilmoittaa 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti kaikki asiaan vaikuttavat seikat ja toimittaa hänen käytettävissään olevat asiaan vaikuttavat asiakirjat.

VII LUKU

KANSAINVÄLISEN SUOJELUN SISÄLTÖ

20 artikla

Yleiset säännöt

1.   Tällä luvulla ei rajoiteta Geneven yleissopimuksessa vahvistettujen oikeuksien soveltamista.

2.   Tätä lukua on sovellettava sekä pakolaisiin että henkilöihin, jotka voivat saada toissijaista suojelua, jollei toisin mainita.

3.   Jäsenvaltioiden on otettava tätä lukua täytäntöön pannessaan huomioon haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden, kuten alaikäisten, ilman huoltajaa olevien alaikäisten, vammaisten, vanhusten, raskaana olevien naisten, yksinhuoltajien, joilla on alaikäisiä lapsia, sekä kidutuksen, raiskauksen tai muun vakavan psyykkisen, fyysisen tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutuneiden henkilöiden erityistilanne.

4.   Edellä 3 kohtaa sovelletaan ainoastaan henkilöihin, joilla on heidän tilannettaan koskevassa yksilöllisessä arvioinnissa todettu olevan erityistarpeita.

5.   Jäsenvaltioiden on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu pannessaan täytäntöön tämän luvun niitä säännöksiä, jotka koskevat alaikäisiä.

6.   Jäsenvaltiot voivat Geneven yleissopimuksen asettamissa rajoissa kaventaa tämän luvun nojalla sellaiselle pakolaiselle myönnettyjä etuuksia, jolle on myönnetty pakolaisasema sellaisen toiminnan perusteella, jonka ainoana tai pääasiallisena tarkoituksena on ollut luoda tarpeelliset edellytykset pakolaisaseman myöntämiselle.

7.   Jäsenvaltiot voivat kansainvälisissä velvoitteissaan asetetuissa rajoissa kaventaa tämän luvun nojalla sellaiselle henkilölle myönnettyjä etuuksia, joka voi saada toissijaista suojelua ja jolle on myönnetty toissijainen suojeluasema sellaisen toiminnan perusteella, jonka ainoana tai pääasiallisena tarkoituksena on ollut luoda tarpeelliset edellytykset toissijaisen suojelun myöntämiselle.

21 artikla

Suoja palauttamista vastaan

1.   Jäsenvaltioiden on noudatettava palauttamiskiellon periaatetta kansainvälisten velvoitteidensa mukaisesti.

2.   Jos 1 kohdassa mainitut kansainväliset velvoitteet eivät sitä kiellä, jäsenvaltiot voivat palauttaa pakolaisen riippumatta siitä, onko tämä saanut virallisesti pakolaisaseman, jos:

a)

on perusteltua syytä katsoa hänen olevan vaaraksi sen jäsenvaltion turvallisuudelle, jossa hän on; tai

b)

hän on yhteiskunnalle vaarallinen kyseisessä jäsenvaltiossa, koska hänet on lainvoiman saaneella tuomiolla tuomittu erityisen törkeästä rikoksesta.

3.   Jäsenvaltiot voivat kumota, peruuttaa tai jättää uusimatta 2 kohdassa tarkoitetun pakolaisen oleskeluluvan tai jättää oleskeluluvan myöntämättä hänelle.

22 artikla

Tietojen antaminen

Mahdollisimman pian sen jälkeen kun kansainvälistä suojelua tarvitsevalle henkilölle on myönnetty suojelua saavan henkilön asema, jäsenvaltioiden on annettava hänelle tietoja tähän asemaan liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista kielellä, jota hän todennäköisesti ymmärtää.

23 artikla

Perheen yhtenäisyyden säilyttäminen

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että perheen yhtenäisyys voidaan säilyttää.

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että pakolaisaseman tai toissijaista suojelua saavan henkilön aseman saaneen henkilön perheenjäsenillä, joille henkilökohtaisesti ei voida myöntää tällaista asemaa, on oikeus hakea 24—34 artiklassa tarkoitettuja etuuksia kansallisten menettelyjen mukaisesti, jos tämä on mahdollista perheenjäsenen henkilökohtainen oikeudellinen asema huomioon ottaen.

Siltä osin kuin on kyse toissijaisen suojeluaseman saaneiden henkilöiden perheenjäsenistä, jäsenvaltiot voivat määritellä tällaisiin etuuksiin sovellettavat edellytykset.

Näissä tapauksissa jäsenvaltioiden on varmistettava, että annetut etuudet takaavat kohtuullisen elintason.

3.   Edellä 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta, jos pakolaisasema tai toissijainen suojeluasema jätetään tai jätettäisiin myöntämättä perheenjäsenelle III ja V luvun nojalla.

4.   Poiketen siitä, mitä 1 ja 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat jättää myöntämättä tässä tarkoitetut etuudet, rajoittaa niitä tai peruuttaa ne kansalliseen turvallisuuteen ja yleiseen järjestykseen liittyvistä syistä.

5.   Jäsenvaltiot voivat päättää, että tätä artiklaa sovelletaan myös muihin lähiomaisiin, jotka ovat asuneet yhdessä osana perhettä alkuperämaasta lähtemisen aikaan ja jotka olivat tuolloin täysin tai pääasiallisesti riippuvaisia pakolaisaseman tai toissijaisen suojeluaseman saaneesta henkilöstä.

24 artikla

Oleskeluluvat

1.   Jäsenvaltioiden on annettava pakolaisaseman saaneelle henkilölle oleskelulupa mahdollisimman pian sen jälkeen, kun hänelle on myönnetty tämä asema, jollei kansalliseen turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen liittyvistä erittäin painavista syistä muuta johdu ja sanotun rajoittamatta 21 artiklan 3 kohdan soveltamista. Oleskeluluvan on oltava voimassa vähintään kolme vuotta ja se on voitava uusia.

Pakolaisaseman saaneen henkilön perheenjäsenelle myönnettävän oleskeluluvan voimassaoloaika voi olla alle kolme vuotta ja se on voitava uusia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 23 artiklan 1 kohdan soveltamista.

2.   Jäsenvaltioiden on annettava toissijaista suojelua saavalle henkilölle oleskelulupa mahdollisimman pian sen jälkeen, kun hänelle on myönnetty tämä asema, jollei erittäin painavista kansalliseen turvallisuuteen ja yleiseen järjestykseen liittyvistä syistä muuta johdu. Oleskeluluvan on oltava voimassa vähintään yhden vuoden ajan ja se on voitava uusia.

25 artikla

Matkustusasiakirjat

1.   Jäsenvaltioiden on annettava pakolaisaseman saaneille henkilöille Geneven yleissopimuksen liitteen määräysten mukaiset matkustusasiakirjat valtion alueen ulkopuolelle tehtäviä matkoja varten, jolleivät erittäin painavat kansalliseen turvallisuuteen ja yleiseen järjestykseen liittyvät syyt toisin vaadi.

2.   Jäsenvaltioiden on annettava toissijaista suojelua saavalle henkilölle, joka ei voi saada kansalaisuusvaltionsa passia, asiakirjat matkustamista varten ainakin siinä tapauksessa, että vakavat humanitaariset syyt edellyttävät hänen läsnäoloaan toisessa valtiossa, jolleivät erittäin painavat kansalliseen turvallisuuteen ja yleiseen järjestykseen liittyvät syyt toisin vaadi.

26 artikla

Mahdollisuus työntekoon

1.   Jäsenvaltioiden on heti pakolaisaseman myöntämisen jälkeen annettava pakolaisaseman saaneille henkilöille lupa työskennellä toisen palveluksessa tai itsenäisenä ammatinharjoittajana ottaen huomioon kyseiseen ammattiin ja julkishallintoon yleisesti sovellettavat säännöt.

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että pakolaisaseman saaneille henkilöille tarjotaan toimintaa, kuten aikuisille tarkoitettua työllisyyskoulutusta, ammattikoulutusta ja käytännön työharjoittelua vastaavin edellytyksin kuin sen omille kansalaisille.

3.   Jäsenvaltioiden on heti toissijaisen suojeluaseman myöntämisen jälkeen annettava toissijaista suojelua saaville henkilöille lupa työskennellä toisen palveluksessa tai itsenäisenä ammatinharjoittajana ottaen huomioon kyseiseen ammattiin ja julkishallintoon yleisesti sovellettavat säännöt. Jäsenvaltioiden työmarkkinoiden tilanne, mahdollinen työhön pääsyn priorisointi mukaan lukien, voidaan ottaa huomioon kansallisen lainsäädännön mukaisesti asetetun ajan. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toissijaisen suojeluaseman saaneella henkilöllä on työmarkkinoilla noudatettavien priorisointia koskevien kansallisten sääntöjen mukainen pääsy hänelle tarjottuun työhön.

4.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toissijaista suojelua saaville henkilöille annetaan mahdollisuus osallistua toimintaan, kuten aikuisille tarkoitettuun työllisyyskoulutukseen, ammattikoulutukseen ja käytännön työharjoitteluun edellytyksin, joista jäsenvaltiot päättävät.

5.   Tällöin on sovellettava palkkausta, toisen palveluksessa tai itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivia koskevien sosiaaliturvajärjestelmien piiriin pääsyä sekä muita työehtoja koskevaa, jäsenvaltioissa voimassa olevaa lainsäädäntöä.

27 artikla

Mahdollisuus koulutukseen

1.   Jäsenvaltioiden on annettava kaikille pakolaisaseman tai toissijaisen suojeluaseman saaneille alaikäisille mahdollisuus osallistua täysimääräisesti koulutukseen samoin edellytyksin kuin omien kansalaistensa.

2.   Jäsenvaltioiden on annettava pakolaisaseman tai toissijaisen suojeluaseman saaneille aikuisille mahdollisuus osallistua yleiseen koulutusjärjestelmään, täydennyskoulutukseen tai uudelleenkoulutukseen samoin edellytyksin kuin maassa laillisesti oleskeleville kolmannen maan kansalaisille.

3.   Jäsenvaltioiden on varmistettava pakolaisaseman tai toissijaisen suojeluaseman saaneiden henkilöiden ja omien kansalaistensa yhdenvertainen kohtelu voimassa olevissa ulkomaisten tutkintojen, todistusten ja muiden muodollista pätevyyttä osoittavien asiakirjojen tunnustamismenettelyissä.

28 artikla

Sosiaaliapu

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että pakolaisaseman tai toissijaisen suojeluaseman saaneet henkilöt saavat tarvittavan sosiaaliavun tällaisen aseman myöntäneessä jäsenvaltiossa samoin edellytyksin kuin jäsenvaltion omat kansalaiset.

2.   Poiketen 1 kohdassa säädetystä yleissäännöstä jäsenvaltiot voivat rajoittaa toissijaista suojelua saavien henkilöiden sosiaaliavun perusetuuksiin, jotka on sitten myönnettävä samansuuruisina ja samoin kelpoisuusedellytyksin kuin omille kansalaisille.

29 artikla

Terveydenhuolto

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että pakolaisaseman ja toissijaisen suojeluaseman saaneilla henkilöillä on mahdollisuus terveydenhuoltoon samoin edellytyksin kuin tällaisen aseman myöntäneen jäsenvaltion kansalaisilla.

2.   Poiketen 1 kohdassa säädetystä yleissäännöstä jäsenvaltiot voivat rajoittaa toissijaista suojelua saavien henkilöiden terveydenhuollon perusetuuksiin, jotka on sitten myönnettävä samansuuruisina ja samoin kelpoisuusedellytyksin kuin omille kansalaisille.

3.   Jäsenvaltioiden on järjestettävä niille pakolaisaseman tai toissijaisen suojeluaseman saaneille henkilöille, joilla on erityisiä tarpeita, kuten raskaana oleville naisille, vammaisille tai kidutuksen, raiskauksen tai muun vakavan henkisen, fyysisen tai seksuaalisen väkivallan uhreiksi joutuneille henkilöille tai kaikenlaisten väärinkäytösten, laiminlyöntien, hyväksikäytön, kidutuksen tai julman, epäinhimillisen ja halventavan kohtelun uhriksi joutuneille tai aseellisista selkkauksista kärsineille alaikäisille, riittävä terveydenhuolto samoin kelpoisuusedellytyksin kuin kyseisen aseman myöntäneen jäsenvaltion kansalaisille.

30 artikla

Ilman huoltajaa olevat alaikäiset

1.   Jäsenvaltioiden on toteutettava mahdollisimman pian pakolaisaseman tai toissijaisen suojeluaseman myöntämisen jälkeen tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ilman huoltajaa olevia alaikäisiä edustaa laillinen edunvalvoja tai tarvittaessa alaikäisten hoidosta ja hyvinvoinnista vastaava järjestö, tai jonkin muun asianmukaisen edustuksen varmistamiseksi, mukaan luettuna lainsäädäntöön tai tuomioistuimen määräykseen perustuva edustus.

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että alaikäiselle nimetty edunvalvoja tai edustaja ottaa alaikäisen tarpeet huomioon asianmukaisella tavalla tämän direktiivin täytäntöönpanossa. Asianomaisten viranomaisten on arvioitava tilannetta säännöllisesti.

3.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ilman huoltajaa olevat alaikäiset sijoitetaan:

a)

täysi-ikäisten sukulaisten luokse;

b)

sijoitusperheeseen;

c)

alaikäisten majoittamiseen tarkoitettuihin keskuksiin; tai

d)

muuhun alaikäisille soveltuvaan majoitukseen.

Lapsen näkemykset on otettava tässä yhteydessä huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti.

4.   Sisarukset on mahdollisuuksien mukaan pidettävä yhdessä ottaen huomioon kyseisen alaikäisen etu sekä erityisesti hänen ikänsä ja kehitystasonsa. Ilman huoltajaa olevien alaikäisten asuinpaikan muutokset on rajoitettava mahdollisimman vähiin.

5.   Jäsenvaltioiden on pyrittävä suojellessaan ilman huoltajaa olevan alaikäisen etua jäljittämään hänen perheenjäsenensä mahdollisimman nopeasti. Jos alaikäisen tai hänen lähiomaistensa henki tai koskemattomuus saattaa olla uhattuna, varsinkin jos omaiset ovat jääneet alkuperämaahan, on huolehdittava siitä, että näitä henkilöitä koskevien tietojen keruu, käsittely ja välittäminen tapahtuu luottamuksellisesti.

6.   Ilman huoltajaa olevien alaikäisten parissa työskentelevillä henkilöillä on oltava tai heille on annettava sopiva alaikäisten tarpeita koskeva koulutus.

31 artikla

Majoituksen saanti

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että pakolaisaseman tai toissijaisen suojeluaseman saaneet henkilöt saavat majoituksen samoin edellytyksin kuin muut niiden alueella laillisesti oleskelevat kolmansien maiden kansalaiset.

32 artikla

Liikkumisvapaus jäsenvaltiossa

Jäsenvaltioiden on sallittava pakolaisaseman tai toissijaisen suojeluaseman saaneiden henkilöiden vapaa liikkuminen alueellaan samoin edellytyksin ja rajoituksin kuin niiden alueella laillisesti oleskelevien muiden kolmansien maiden kansalaisten osalta on säädetty.

33 artikla

Kotoutumispalvelut

1.   Pakolaisten yhteiskuntaan kotoutumisen helpottamiseksi jäsenvaltioiden on säädettävä kotouttamisohjelmista, joita ne pitävät tarkoituksenmukaisina, tai luotava ennakkoedellytykset, joilla taataan pääsy kyseisiin ohjelmiin.

2.   Jos jäsenvaltiot pitävät sitä tarkoituksenmukaisena, toissijaisen suojeluaseman saavien henkilöiden on annettava osallistua kotouttamisohjelmiin.

34 artikla

Paluumuutto

Jäsenvaltiot voivat antaa tukea pakolaisaseman tai toissijaisen suojeluaseman saaneille henkilöille, jotka haluavat palata kotimaahansa.

VIII LUKU

HALLINNOLLINEN YHTEISTYÖ

35 artikla

Yhteistyö

Jäsenvaltion on nimettävä kansallinen yhteysviranomainen ja ilmoitettava tämän osoite komissiolle, joka toimittaa sen muille jäsenvaltioille.

Jäsenvaltioiden on toteutettava yhteistyössä komission kanssa aiheelliset toimenpiteet, jotta toimivaltaiset viranomaiset voisivat toimia suoraan yhteistyössä ja vaihtaa tietoja keskenään.

36 artikla

Henkilöstö

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että viranomaisilla ja muilla tätä direktiiviä soveltavien järjestöjen edustajilla on riittävä koulutus ja että heitä koskee työssään saamiensa tietojen osalta kansallisen lainsäädännön mukainen salassapitovelvollisuus.

IX LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

37 artikla

Kertomukset

1.   Komissio toimittaa viimeistään 10 päivänä huhtikuuta 2008 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin soveltamisesta ja tekee tarvittaessa muutosehdotuksia. Muutosehdotukset koskevat ensisijaisesti 15, 26 ja 33 artiklaa. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle mainitun kertomuksen laatimista varten tarvittavat tiedot viimeistään 10 päivänä lokakuuta 2007.

2.   Kertomuksen esittämisen jälkeen komissio laatii vähintään viiden vuoden välein Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin soveltamisesta.

38 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1.   Jäsenvaltioiden on saatettava voimaan tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset ennen 10 päivää lokakuuta 2006. Niiden on ilmoitettava tästä viipymättä komissiolle.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säännöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

39 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

40 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu jäsenvaltioille Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti.

Tehty Luxemburgissa 29 päivänä huhtikuuta 2004.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. McDOWELL


(1)  EYVL C 51 E, 26.2.2002, s. 325.

(2)  EUVL C 300 E, 11.12.2003, s. 25.

(3)  EYVL C 221, 17.9.2002, s. 43.

(4)  EYVL C 278, 14.11.2002, s. 44.


II Säädökset, joita ei tarvitse julkaista

Neuvosto

30.9.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 304/24


NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 30 päivänä maaliskuuta 2004,

Euroopan yhteisön ja Intian tasavallan välisen yhteistyötä ja keskinäistä hallinnollista avunantoa tulliasioissa koskevan sopimuksen tekemisestä

(2004/633/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 133 artiklan yhdessä sen 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen virkkeen kanssa,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

1)

Neuvosto antoi 27 ja 28 päivänä tammikuuta 2003 komissiolle valtuudet neuvotella yhteisön puolesta tässä päätöksessä tarkoitetun sopimuksen.

2)

Sopimus olisi hyväksyttävä,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Hyväksytään Euroopan yhteisön puolesta Euroopan yhteisön ja Intian tasavallan välinen yhteistyötä ja keskinäistä hallinnollista avunantoa tulliasioissa koskeva sopimus.

Sopimuksen teksti on tämän päätöksen liitteenä.

2 artikla

Komissio edustaa Euroopan yhteisöä jäsenvaltioiden edustajien avustamana sopimuksen 21 artiklalla perustetussa tulliyhteistyösekakomiteassa.

3 artikla

Neuvoston puheenjohtaja valtuutetaan nimeämään henkilö(t), jo(i)lla on valtuudet allekirjoittaa sopimus yhteisöä sitovasti.

4 artikla

Neuvoston puheenjohtaja antaa sopimuksen 22 artiklan mukaisen ilmoituksen Euroopan yhteisön puolesta (1).

Tehty Brysselissä 30 päivänä maaliskuuta 2004.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. McDOWELL


(1)  Neuvoston pääsihteeristö julkaisee sopimuksen voimaantulopäivän Euroopan unionin virallisessa lehdessä.


Euroopan yhteisön ja Intian tasavallan välinen

SOPIMUS

yhteistyöstä ja keskinäisestä hallinnollisesta avunannosta tulliasioissa

Euroopan yhteisö ja Intian tasavalta, jäljempänä ’sopimuspuolet’, jotka

OTTAVAT HUOMIOON Euroopan yhteisön ja Intian tasavallan välisten kaupallisten yhteyksien tärkeyden ja haluavat edistää kyseisten yhteyksien sopusointuista kehitystä molempien sopimuspuolten hyödyksi,

USKOVAT, että sitoumus tulliyhteistyön kehittämisestä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi,

OTTAVAT HUOMIOON sopimuspuolten välisen tullimenettelyjä koskevan tulliyhteistyön kehityksen,

KATSOVAT, että tullilainsäädännön vastaiset toimet ovat haitallisia molempien sopimuspuolten taloudellisille, verotuksellisille ja kaupallisille eduille, ja tunnustavat, että on tärkeää varmistaa tullien ja muiden verojen tarkka arviointi,

OVAT VAKUUTTUNEITA, että kyseisten toimien vastaisia toimenpiteitä voidaan tehostaa sopimuspuolten toimivaltaisten tulliviranomaisten yhteistyöllä,

OTTAVAT HUOMIOON sopimuspuolten aikaisemmin hyväksymät tai niihin sovellettavat kansainvälisten yleissopimusten mukaiset velvoitteet, ja ottavat myös huomioon keskinäisestä hallinnollisesta avunannosta 5 päivänä joulukuuta 1953 annetut tulliyhteistyöneuvoston (Maailman tullijärjestön) suositukset samoin kuin Maailman kauppajärjestön tulliasioita koskevat toimet,

TOTEAVAT, että Euroopan yhteisö ja Intian tasavalta allekirjoittivat kumppanuutta ja kehitystä koskevan yhteistyösopimuksen 20 päivänä joulukuuta 1993,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

I OSASTO

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 artikla

Määritelmät

Tässä sopimuksessa tarkoitetaan ilmaisulla:

a)

’tullilainsäädäntö’ kaikkia Euroopan yhteisön tai Intian lakeja, asetuksia tai muita oikeudellisesti sitovia asiakirjoja, jotka koskevat tavaroiden tuontia, vientiä, kauttakuljetusta ja niiden asettamista mihin tahansa tulliviranomaisten tai muiden hallintoviranomaisten toimivaltaan kuuluvaan tullimenettelyyn, mukaan lukien kielto-, rajoitus- ja valvontatoimenpiteet;

b)

’tulliviranomainen’ Euroopan yhteisössä Euroopan yhteisöjen komission toimivaltaisia yksiköitä sekä Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden tulliviranomaisia ja Intiassa valtiovarainministeriön vero-osaston alaista valmistevero- ja tullihallitusta (Central Board of Excise and Customs in the Departement of Revenue, Ministry of Finance);

c)

’pyynnön esittävä / esittänyt viranomainen’ toimivaltaista hallintoviranomaista, jonka sopimuspuoli on nimennyt tähän tarkoitukseen ja joka pyytää avunantoa tämän sopimuksen mukaisesti;

d)

’pyynnön vastaanottava / vastaanottanut viranomainen’ toimivaltaista hallintoviranomaista, jonka sopimuspuoli on nimennyt tähän tarkoitukseen ja joka vastaanottaa pyynnön avunannosta tämän sopimuksen mukaisesti;

e)

’henkilötiedot’ kaikkia tunnistettua tai tunnistettavissa olevaa luonnollista henkilöä koskevia tietoja;

f)

’tullilainsäädännön vastainen toimi’ mitä tahansa tullilainsäädännön rikkomista tai yritystä rikkoa kyseistä lainsäädäntöä;

g)

’henkilö’ luonnollista henkilöä ja oikeushenkilöä;

h)

’tieto’ tietoja, myös käsiteltyjä tai jäsenneltyjä, ja asiakirjoja, kertomuksia ja muita sähköisessä tai muussa muodossa olevia tiedonantoja tai niiden oikeaksi todistettuja jäljennöksiä.

2 artikla

Alueet, joihin sopimusta sovelletaan

Tätä sopimusta sovelletaan alueisiin, joilla sovelletaan Euroopan yhteisön perustamissopimusta siinä määrättyjen edellytysten mukaisesti, sekä Intiaan.

3 artikla

Tuleva kehitys

Sopimuspuolet voivat yhteisymmärryksessä laajentaa tätä sopimusta tulliyhteistyön syventämiseksi ja täydentämiseksi erityisaloja tai -kysymyksiä koskevin sopimuksin tullilainsäädäntönsä mukaisesti.

4 artikla

Yhteistyön soveltamisala

1.   Sopimuspuolet sitoutuvat kehittämään tulliyhteistyötä. Sopimuspuolet pyrkivät toimimaan yhteistyössä erityisesti seuraavissa kysymyksissä:

a)

sopimuspuolten tulliviranomaisten välisten yhteydenpitokanavien luominen ja ylläpitäminen varman ja nopean tietojen vaihdon helpottamiseksi;

b)

sopimuspuolten tulliviranomaisten välisen tehokkaan yhteistoiminnan helpottaminen;

c)

mitkä tahansa muut tähän sopimukseen liittyvät hallinnolliset kysymykset, jotka saattavat ajoittain vaatia yhteisiä toimia sopimuspuolilta.

2.   Sopimuspuolet sitoutuvat kehittämään kauppaa helpottavia toimia tullialalla kansainvälisten normien mukaisesti.

3.   Tulliyhteistyöhön kuuluvat tämän sopimuksen nojalla kaikki tullilainsäädännön soveltamiseen liittyvät kysymykset.

5 artikla

Avunannon soveltamisala

1.   Sopimuspuolet antavat toisilleen apua toimivaltaansa kuuluvilla aloilla ja käytettävissä olevien voimavarojen rajoissa tässä sopimuksessa määrätyin tavoin ja edellytyksin varmistaakseen tullilainsäädännön moitteettoman soveltamisen erityisesti tullilainsäädännön vastaisia toimia ehkäisemällä, tutkimalla ja torjumalla.

2.   Tässä sopimuksessa tarkoitettu keskinäinen avunanto tulliasioissa koskee sopimuspuolten tulliviranomaisia ja muita hallintoviranomaisia, jotka ovat toimivaltaisia soveltamaan tätä sopimusta. Se ei rajoita rikosasioissa annettavaa keskinäistä avunantoa koskevien sääntöjen soveltamista. Avunannon piiriin eivät myöskään kuulu tiedot, jotka on saatu oikeusviranomaisten pyynnöstä käytetyillä valtuuksilla.

3.   Tämän sopimuksen soveltamisalaan ei kuulu tullien, verojen ja sakkojen perinnässä annettava avunanto.

6 artikla

Muista sopimuksista johtuvat velvoitteet

1.   Euroopan yhteisön toimivallan ja sen jäsenvaltioiden toimivallan huomioon ottaen tämän sopimuksen määräyksistä voidaan todeta seuraavaa:

a)

ne eivät vaikuta kansainvälisistä yleissopimuksista tai muista sopimuksista johtuviin sopimuspuolten velvoitteisiin;

b)

niitä pidetään yksittäisten jäsenvaltioiden ja Intian välillä tehtyjä tai mahdollisesti tehtäviä yhteistyötä ja keskinäistä hallinnollista avunantoa tulliasioissa koskevia sopimuksia täydentävinä;

c)

ne eivät vaikuta niiden yhteisön säännösten ja määräysten soveltamiseen, jotka koskevat tämän sopimuksen perusteella saatujen, yhteisölle mahdollisesti merkityksellisten tietojen toimittamista komission toimivaltaisten yksiköiden ja jäsenvaltioiden tulliviranomaisten välillä.

2.   Sen estämättä, mitä 1 kohdassa määrätään, tämän sopimuksen määräyksiä sovelletaan tapauksissa, joissa yksittäisten jäsenvaltioiden ja Intian mahdollisten kahdenvälisten yhteistyötä ja keskinäistä hallinnollista avunantoa tulliasioissa koskevien sopimusten määräykset ovat ristiriidassa tämän sopimuksen määräysten kanssa.

3.   Tämän sopimuksen soveltamiseen liittyvät kysymykset ratkaistaan 21 artiklalla perustetussa tulliyhteistyösekakomiteassa käytävin sopimuspuolten välisin neuvotteluin.

II OSASTO

TULLIYHTEISTYÖ

7 artikla

Tullimenettelyjä koskeva yhteistyö

Sopimuspuolet vahvistavat sitoumuksensa helpottaa laillista tavaroiden liikkuvuutta ja suorittavat tullitekniikoiden ja -menettelyjen sekä tietokonejärjestelmien kehittämistoimenpiteisiin liittyvää tietojen ja asiantuntemuksen vaihtoa tämän sitoumuksen noudattamiseksi tämän sopimuksen mukaisesti.

8 artikla

Tekninen apu

Tulliviranomaiset voivat antaa toisilleen teknistä apua ja harjoittaa keskinäistä tullitekniikoiden ja -menettelyjen sekä tietokonejärjestelmien kehittämistoimenpiteisiin liittyvää henkilöstön ja asiantuntemuksen vaihtoa näiden tavoitteiden täytäntöönpanemiseksi tämän sopimuksen mukaisesti.

9 artikla

Keskustelut kansainvälisissä järjestöissä

Tulliviranomaiset pyrkivät kehittämään ja lujittamaan yhteistyötään yhteisen edun mukaisista kysymyksistä käytävien tulliasioita koskevien keskustelujen edistämiseksi kansainvälisissä järjestöissä.

III OSASTO

KESKINÄINEN HALLINNOLLINEN AVUNANTO

10 artikla

Pyynnöstä annettava apu

1.   Pyynnön vastaanottanut viranomainen toimittaa pyynnön esittäneelle viranomaiselle tämän pyynnöstä kaikki tarvittavat tiedot, jotta tämä voi varmistaa, että tullilainsäädäntöä sovelletaan oikein, mukaan luettuina tiedot havaituista tai suunnitelluista toimista, jotka ovat tai saattaisivat olla tullilainsäädännön vastaisia.

Tulliviranomaisten on pyynnöstä toimitettava toisilleen tietoja niistä toimista, jotka saattavat johtaa rikkomuksiin toisen sopimuspuolen alueella, kuten virheellisistä tulli-ilmoituksista, alkuperätodistuksista, laskuista ja muista asiakirjoista, joiden tiedetään tai epäillään olevan virheellisiä tai väärennettyjä.

2.   Pyynnön vastaanottanut viranomainen ilmoittaa pyynnön esittäneelle viranomaiselle tämän pyynnöstä:

a)

onko toisen sopimuspuolen alueelta viedyt tavarat tuotu asianmukaisesti toisen sopimuspuolen alueelle, ja yksilöi tarvittaessa tavaroihin sovelletun tullimenettelyn;

b)

onko toisen sopimuspuolen alueelta tuodut tavarat viety asianmukaisesti toisen sopimuspuolen alueelle, ja yksilöi tarvittaessa tavaroihin sovelletun tullimenettelyn.

3.   Pyynnön vastaanottanut viranomainen toteuttaa pyynnön esittäneen viranomaisen pyynnöstä tarvittavat lakien, asetusten ja muiden oikeudellisesti sitovien asiakirjojen mukaiset toimenpiteet varmistaakseen, että erityinen valvonta kohdistetaan:

a)

henkilöihin, joiden perustellusti uskotaan osallistuvan tai osallistuneen tullilainsäädännön vastaisiin toimiin;

b)

paikkoihin, joissa tavaravarastoja on koottu tai varastoitu tai joissa niitä voidaan koota tai varastoida siten, että on perusteltua uskoa, että tavarat on tarkoitettu käytettäviksi tullilainsäädännön vastaisissa toimissa;

c)

tavaroihin, joita kuljetetaan tai voidaan kuljettaa siten, että on perusteltua uskoa, että ne on tarkoitettu käytettäviksi tullilainsäädännön vastaisissa toimissa;

d)

kuljetusvälineisiin, joita käytetään tai voidaan käyttää siten, että on perusteltua uskoa, että ne on tarkoitettu käytettäviksi tullilainsäädännön vastaisissa toimissa.

11 artikla

Oma-aloitteinen avunanto

Sopimuspuolet auttavat toisiaan oma-aloitteisesti omia lakejaan, asetuksiaan ja muita oikeudellisesti sitovia asiakirjojaan noudattaen, jos ne pitävät sitä tullilainsäädännön oikean soveltamisen kannalta tarpeellisena. Tätä apua annetaan etenkin tilanteissa, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää vahinkoa toisen sopimuspuolen taloudelle, kansanterveydelle, yleiselle turvallisuudelle tai vastaavalle keskeiselle edulle, erityisesti toimittamalla seuraavista asioista saatuja tietoja:

a)

toimet, jotka ovat tai näyttävät olevan tullilainsäädännön vastaisia ja joilla saattaa olla merkitystä toiselle sopimuspuolelle;

b)

tullilainsäädännön vastaisissa toimissa käytettävät uudet keinot tai menetelmät;

c)

tavarat, joiden tiedetään olevan tullilainsäädännön vastaisten toimien kohteena;

d)

henkilöt, joiden perustellusti uskotaan osallistuvan tai osallistuneen tullilainsäädännön vastaisiin toimiin;

e)

kuljetusvälineet, joita perustellusti uskotaan käytetyn tai käytettävän tai voitavan käyttää tullilainsäädännön vastaisissa toimissa.

12 artikla

Asiakirjojen toimittaminen ja päätösten ilmoittaminen

1.   Pyynnön vastaanottanut viranomainen toteuttaa pyynnön esittäneen viranomaisen pyynnöstä omia lakejaan, asetuksiaan ja muita oikeudellisesti sitovia asiakirjojaan noudattaen kaikki tarvittavat toimenpiteet:

a)

kaikkien hallinnollisten asiakirjojen toimittamiseksi;

b)

kaikista sellaisista päätöksistä ilmoittamiseksi, jotka pyynnön esittänyt viranomainen osoittaa pyynnön vastaanottaneen viranomaisen tuomiovallan alueella asuvalle tai sinne sijoittautuneelle vastaanottajalle ja jotka kuuluvat tämän sopimuksen soveltamisalaan.

2.   Asiakirjojen toimittamista tai päätösten ilmoittamista koskevat pyynnöt on tehtävä kirjallisesti jollakin pyynnön vastaanottavan viranomaisen virallisella kielellä tai tämän hyväksymällä kielellä. Tätä vaatimusta ei sovelleta asiakirjoihin, jotka toimitetaan 1 kohdan perusteella.

13 artikla

Avunantopyyntöjen muoto ja sisältö

1.   Tämän sopimuksen mukaiset pyynnöt tehdään kirjallisesti. Pyynnön täyttämiseksi tarvittavat asiakirjat liitetään pyyntöön. Myös suulliset pyynnöt voidaan hyväksyä asian kiireellisyyden perusteella, mutta ne on viipymättä vahvistettava kirjallisesti.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa pyynnöissä on esitettävä seuraavat tiedot:

a)

pyynnön esittänyt viranomainen;

b)

pyydetty toimenpide;

c)

pyynnön tarkoitus ja aihe;

d)

asiaan liittyvät lait, asetukset ja muut oikeudellisesti sitovat asiakirjat;

e)

mahdollisimman tarkat ja laajat tiedot tutkimuksen kohteena olevista henkilöistä;

f)

yhteenveto jo suoritetuista tutkimuksista ja asiaan liittyvistä seikoista.

3.   Pyynnöt on tehtävä pyynnön vastaanottavan viranomaisen virallisella kielellä tai jollakin sen hyväksymällä kielellä. Tämä vaatimus ei koske 1 kohdassa tarkoitettuun pyyntöön liitettyjä asiakirjoja.

4.   Jos pyyntö ei täytä edellä määrättyä muotovaatimusta, sen korjaamista tai täydentämistä voidaan vaatia; sillä välin voidaan määrätä toteutettaviksi varotoimenpiteitä.

14 artikla

Pyyntöjen täyttäminen

1.   Pyynnön vastaanottanut viranomainen toimii avunpyynnön täyttämiseksi toimivaltansa ja käytettävissä olevien voimavarojensa mukaan samalla tavoin kuin se toimisi omaan lukuunsa tai saman sopimuspuolen muiden viranomaisten pyynnöstä ja toimittaa sillä jo olevia tietoja sekä tekee tai teettää tarkoituksenmukaisia tutkimuksia. Tämä määräys koskee myös kaikkia muita viranomaisia, joille pyynnön vastaanottanut viranomainen on tämän sopimuksen mukaisesti välittänyt pyyntönsä silloin, kun se ei voi toimia asiassa yksin.

2.   Avunantopyynnöt täytetään pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen lakien, asetusten ja muiden oikeudellisesti sitovien asiakirjojen mukaisesti.

3.   Sopimuspuolen asianmukaisesti valtuutetut virkamiehet voivat toisen sopimuspuolen suostumuksella ja sen määräämin edellytyksin saada pyynnön vastaanottaneelta tai 1 kohdan mukaiselta muulta viranomaiselta näiden toimipaikassa tietoja, jotka koskevat tosiasiallisesti tai mahdollisesti tullilainsäädännön vastaisia toimia ja joita pyynnön esittänyt viranomainen tarvitsee tämän sopimuksen soveltamiseksi.

4.   Sopimuspuolen asianmukaisesti valtuutetut virkamiehet voivat toisen sopimuspuolen suostumuksella ja sen määräämin edellytyksin olla tietyissä tapauksissa läsnä tutkimuksissa, jotka tehdään viimeksi mainitun sopimuspuolen tuomiovallan alueella.

5.   Jos avunpyyntöön ei voida vastata, pyynnön esittäneelle viranomaiselle on ilmoitettava asiasta viipymättä perusteluineen ja annettava kaikki muut tiedot, joista pyynnön vastaanottaneen viranomaisen mielestä saattaa olla apua pyynnön esittäneelle viranomaiselle.

15 artikla

Tietojen toimitusmuoto

1.   Pyynnön vastaanottanut viranomainen ilmoittaa tutkimusten tulokset pyynnön esittäneelle viranomaiselle kirjallisesti ja liittää mukaan tarvittavat asiakirjat, oikeaksi todistetut jäljennökset tai muun aineiston.

2.   Nämä tiedot voivat olla tietokoneella luettavassa sähköisessä muodossa.

3.   Asiakirjojen ja tiedostojen alkuperäiskappaleita voidaan toimittaa pyynnöstä ainoastaan tapauksissa, joissa oikeiksi todistetut jäljennökset eivät riitä. Alkuperäiskappaleet on palautettava mahdollisimman pian. Pyynnön vastaanottaneen viranomaisen tai kolmansien osapuolten oikeudet niihin säilyvät ennallaan.

16 artikla

Poikkeukset avunantovelvollisuudesta

1.   Avunannosta voidaan kieltäytyä tai sen antamiselle voidaan asettaa edellytyksiä tai vaatimuksia, jos sopimuspuoli katsoo, että tämän sopimuksen mukainen avunanto:

a)

voisi vaarantaa Intian tai sellaisen Euroopan yhteisön jäsenvaltion elintärkeitä etuja, jolta on tämän sopimuksen perusteella pyydetty apua;

b)

voisi uhata yleistä järjestystä, turvallisuutta tai muita keskeisiä periaatteita erityisesti 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa; tai

c)

loukata teollista, liike- tai ammattisalaisuutta.

2.   Pyynnön vastaanottanut viranomainen voi lykätä avun antamista, jos se katsoo avunannon häiritsevän vireillä olevia tutkimuksia, syytetoimia tai oikeuskäsittelyjä. Pyynnön vastaanottaneen viranomaisen on tällöin neuvoteltava pyynnön esittäneen viranomaisen kanssa sen selvittämiseksi, voidaanko apua antaa sen tarpeellisina pitämiä edellytyksiä tai vaatimuksia noudattaen.

3.   Jos pyynnön esittävä viranomainen pyytää apua, jota se ei itse voisi pyydettäessä antaa, se huomauttaa tästä seikasta pyynnössään. Pyynnön vastaanottanut viranomainen saa tällöin päättää, miten se vastaa tällaiseen pyyntöön.

4.   Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa pyynnön vastaanottaneen viranomaisen päätös ja sen perustelut on ilmoitettava pyynnön esittäneelle viranomaiselle mahdollisimman nopeasti.

17 artikla

Tietojen vaihto ja luottamuksellisuus

1.   Kaikki tiedot, jotka annetaan missä tahansa muodossa tämän sopimuksen mukaisesti, ovat luonteeltaan luottamuksellisia tai rajoitettuun käyttöön tarkoitettuja riippuen kunkin sopimuspuolen alueella sovellettavista säännöistä. Niihin sovelletaan virka-asioita koskevaa salassapitovelvollisuutta ja niille on taattava tiedot vastaanottaneen sopimuspuolen asiaa koskevassa lainsäädännössä sekä yhteisön toimielimiin sovellettavissa vastaavissa säännöksissä samanlaisille tiedoille säädetty suoja.

2.   Henkilötietoja saa toimittaa ainoastaan, jos ne vastaanottava sopimuspuoli sitoutuu suojelemaan niitä vähintään samalla tavalla kuin tiedot toimittava sopimuspuoli suojelisi niitä kyseisessä tapauksessa. Se sopimuspuoli, joka voisi toimittaa tietoja, ei saa asettaa vaatimuksia, jotka ovat ankarampia kuin sen omalla tuomiovallan alueella sovellettavat vastaavat vaatimukset.

Sopimuspuolet ilmoittavat toisilleen tiedot sovellettavista säännöistä, tarvittaessa myös yhteisön jäsenvaltioissa voimassa olevista säännöistä.

3.   Mitkään tämän sopimuksen määräykset eivät estä tämän sopimuksen perusteella saatujen tietojen tai asiakirjojen käyttöä todisteina tullilainsäädännön vastaisten toimien toteamisen johdosta tuomioistuimissa vireille pantavien oikeuskäsittelyjen ja syytetoimien yhteydessä. Tästä syystä sopimuspuolet voivat käyttää tämän sopimuksen mukaisesti saatuja tietoja ja tutkittuja asiakirjoja näyttönä todistusasiakirjoissa, kertomuksissa ja todistajanlausunnoissa sekä tuomioistuimissa vireille pantavien oikeuskäsittelyjen ja syytetoimien yhteydessä. Tällaisesta käytöstä ilmoitetaan tiedot toimittaneelle tai asiakirjat käyttöön antaneelle toimivaltaiselle viranomaiselle.

4.   Saatuja tietoja voidaan käyttää yksinomaan tässä sopimuksessa määrättyihin tarkoituksiin. Jos toinen sopimuspuoli haluaa käyttää tietoja muihin tarkoituksiin, sen on hankittava tiedot toimittaneelta tulliviranomaiselta kirjallinen ennakkosuostumus. Tietojen käytössä on tällöin noudatettava tämän viranomaisen asettamia rajoituksia.

5.   Jäljempänä 21 artiklan mukaisesti perustettu tulliyhteistyösekakomitea määrittää tarvittavat käytännön toimenpiteet tämän artiklan täytäntöön panemiseksi.

18 artikla

Asiantuntijat ja todistajat

Pyynnön vastaanottaneen viranomaisen virkamies voidaan valtuuttaa annetussa valtuutuksessa olevin rajoituksin olemaan toisen sopimuspuolen viranomaisen kuultavana asiantuntijana tai todistajana tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvassa asiassa ja esittämään esineitä taikka asiakirjoja tai niiden virallisesti oikeaksi todistettuja tai luottamuksellisia jäljennöksiä, joita mahdollisesti tarvitaan. Todistamis- tai kuulemispyynnössä on ilmoitettava selvästi, missä viranomaisessa, minkä asian johdosta ja missä ominaisuudessa virkamiestä kuullaan.

19 artikla

Avunannosta aiheutuvat kustannukset

1.   Sopimuspuolet eivät vaadi toisiltaan mitään korvausta tämän sopimuksen soveltamisesta aiheutuvista kustannuksista lukuun ottamatta tapauksen mukaan asiantuntijoiden ja todistajien sekä tulkkien ja kääntäjien kustannuksia silloin, kun nämä eivät ole julkishallinnon palveluksessa.

2.   Jos pyynnön täyttämisen aikana käy ilmi, että siitä aiheutuu poikkeuksellisia kustannuksia, tulliviranomaisten on neuvoteltava määritelläkseen ne edellytykset ja vaatimukset, joiden mukaisesti pyynnön täyttäminen voisi jatkua.

IV OSASTO

LOPPUMÄÄRÄYKSET

20 artikla

Täytäntöönpano

1.   Tämän sopimuksen täytäntöönpanosta vastaavat toisaalta Euroopan yhteisöjen komission toimivaltaiset yksiköt ja soveltuvin osin Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden tulliviranomaiset sekä toisaalta Intian valtiovarainministeriön vero-osaston alainen valmistevero- ja tullihallitus. Ne päättävät kaikista sopimuksen soveltamisessa tarvittavista käytännön toimenpiteistä ja järjestelyistä ottaen huomioon voimassa olevat erityisesti tietosuojaa koskevat säännöt. Ne voivat suositella toimivaltaisille elimille muutoksia, joita niiden käsityksen mukaan pitäisi tehdä tähän sopimukseen.

2.   Sopimuspuolet neuvottelevat keskenään ja ilmoittavat sen jälkeen toisilleen tämän sopimuksen määräysten mukaisesti annetuista yksityiskohtaisista täytäntöönpanosäännöistä.

21 artikla

Tulliyhteistyösekakomitea

1.   Perustetaan tulliyhteistyösekakomitea, joka muodostuu Euroopan yhteisön ja Intian edustajista. Tulliyhteistyösekakomitean kokoontumispaikasta ja -ajasta sekä asialistasta sovitaan yhdessä.

2.   Tulliyhteistyösekakomitean tehtävänä on muun muassa:

a)

huolehtia tämän sopimuksen moitteettomasta toiminnasta;

b)

tarkastella kaikkia sen soveltamisesta johtuvia kysymyksiä;

c)

toteuttaa tulliyhteistyön kannalta tarpeellisia toimenpiteitä tämän sopimuksen tavoitteiden mukaisesti;

d)

vaihtaa näkemyksiä kaikista yhteistä etua koskevista tulliyhteistyöhön liittyvistä kysymyksistä, mukaan lukien tulevat toimenpiteet ja niiden toteuttamiseksi käytettävissä olevat voimavarat;

e)

antaa suosituksia ratkaisuiksi, joilla edistetään tämän sopimuksen tavoitteiden toteuttamista.

3.   Tulliyhteistyösekakomitea vahvistaa työjärjestyksensä.

4.   Tulliyhteistyösekakomitea antaa vuosittain kertomuksen Euroopan yhteisön ja Intian tasavallan kumppanuutta ja kehitystä koskevan yhteistyösopimuksen 22 artiklalla perustetulle sekakomissiolle.

22 artikla

Voimaantulo ja voimassaoloaika

1.   Tämä sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona sopimuspuolet ovat ilmoittaneet toisilleen tätä varten tarvittavien menettelyjen päätökseen saattamisesta.

2.   Kumpikin sopimuspuoli voi irtisanoa tämän sopimuksen ilmoittamalla asiasta kirjallisesti toiselle sopimuspuolelle. Sopimuksen irtisanominen tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona asiasta on ilmoitettu toiselle sopimuspuolelle. Ennen sopimuksen irtisanomista vastaanotettuihin avunpyyntöihin vastaaminen on kuitenkin saatettava päätökseen tämän sopimuksen mukaisesti.

23 artikla

Todistusvoimaiset tekstit

Tämä sopimus laaditaan kahtena kappaleena englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, portugalin, ranskan, ruotsin, saksan, suomen, tanskan ja hindin kielillä, ja kukin teksti on yhtä todistusvoimainen.

TÄMÄN VAKUUDEKSI allekirjoittaneet täysivaltaiset edustajat ovat siihen asianmukaisesti valtuutettuina allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Hecho en Bruselas, el veintiocho de abril de dos mil cuatro.

Udfærdiget i Bruxelles den otteogtyvende april to tusind og fire.

Geschehen zu Brüssel am achtundzwanzigsten April zweitausendundvier.

Έγινε στις Βρυξέλλες, στις είκοσι οκτώ Απριλίου δύο χιλιάδες τέσσερα.

Done at Brussels on the twenty-eighth day of April in the year two thousand and four.

Fait à Bruxelles, le vingt-huit avril deux mille quatre.

Fatto a Bruxelles, addì ventotto aprile duemilaquattro.

Gedaan te Brussel, de achtentwintigste april tweeduizendvier.

Feito em Bruxelas, em vinte e oito de Abril de dois mil e quatro.

Tehty Brysselissä kahdentenakymmenentenäkahdeksantena päivänä huhtikuuta vuonna kaksituhattaneljä.

Som skedde i Bryssel den tjugoåttonde april tjugohundrafyra.

Por la Comunidad Europea

For Det Europæiske Fællesskab

Für die Europäische Gemeinschaft

Για την Ευρωπαïκή Κοινότητα

For the European Community

Pour la Communauté européenne

Per la Comunità europea

Voor de Europese Gemeenschap

Pela Comunidade Europeia

Euroopan yhteisön puolesta

På Europeiska gemenskapens vägnar

Image

Image

Por la República de la India

For Republikken Indien

Für die Republik Indien

Για τη Δημοκρατία της Ινδίας

For the Republic of India

Pour la République de l'Inde

Per la Repubblica d'India

Voor de Republiek India

Pela República da Índia

Intian tasavallan puolesta

För Republiken Indien

Image

Image


30.9.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 304/32


NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 30 päivänä maaliskuuta 2004,

tulliyhteistyötä ja keskinäistä avunantoa tulliasioissa koskevan sopimuksen tehostamista sekä laajentamista konttiturvallisuusyhteistyöhön ja siihen liittyviin kysymyksiin koskevan Euroopan yhteisön ja Amerikan yhdysvaltojen sopimuksen tekemisestä

(2004/634/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 133 artiklan yhdessä 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen virkkeen kanssa,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan yhteisön ja Amerikan yhdysvaltojen tulliyhteistyötä ja keskinäistä avunantoa tulliasioissa koskevassa sopimuksessa (1), jäljempänä ’tulliyhteistyösopimus’, määrätään mahdollisuudesta laajentaa sopimusta tulliyhteistyön lisäämiseksi ja täydentää sitä tietyistä erikoisaloista tai -asioista tehtävillä sopimuksilla.

(2)

Komissio on yhteisön puolesta neuvotellut Amerikan yhdysvaltojen kanssa sopimuksen tulliyhteistyösopimuksen laajentamisesta konttiturvallisuusyhteistyöhön ja siihen liittyviin kysymyksiin, jäljempänä ’sopimus’.

(3)

Sopimuksella laajennetaan yhteisön ja Amerikan yhdysvaltojen tulliyhteistyö konttiturvallisuuteen ja siihen liittyviin kysymyksiin. Sillä pyritään laajentamaan konttiturvallisuusaloite nopeasti ja onnistuneesti kaikkiin yhteisön satamiin, jotka täyttävät asiaankuuluvat edellytykset. Sopimuksessa vahvistetaan myös työohjelma uusia täytäntöönpanotoimia koskevaa yhteistyötä varten, mukaan luettuina standardien kehittäminen riskinhallintatekniikoille, osapuolien alueelle tuotavien erityisen riskialttiiden lähetysten yksilöimisen edellyttämä tietojen antaminen ja teollisuuden kumppanuusohjelmat.

(4)

Tullivalvontastandardien ulkoinen yhteensovittaminen Amerikan yhdysvaltojen kanssa on välttämätöntä toimitusketjun turvallisuuden varmistamiseksi siten, että samalla taataan laillisen kontteja käyttävän kaupan jatkuminen. Erityisen tärkeää on varmistaa, että kaikki yhteisön satamat voivat osallistua konttiturvallisuusaloitteeseen yhdenmukaisten periaatteiden pohjalta ja että Yhdysvaltojen satamissa edistetään vastaavia standardeja. Sopimuksen suoranaisena tavoitteena ja sisältönä on siten helpottaa laillista kauppaa yhteisön ja Amerikan yhdysvaltojen välillä varmistaen samalla turvallisuuden korkean tason molemminpuoliselta pohjalta mahdollistamalla yhteistyö sellaisilla erityisillä valvonta-aloilla toteutettavien toimien kehittämiseksi, joilla yhteisö on toimivaltainen.

(5)

Jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus laajentaa konttiturvallisuusaloite koskemaan kaikkia yhteisön satamia Amerikan yhdysvaltojen kanssa tehtävillä järjestelyillä, joissa yksilöidään konttiturvallisuusaloitteeseen osallistuvat yhteisön satamat ja vahvistetaan Yhdysvaltojen tulliviranomaisten sijoittaminen niihin, tai pitää voimassa tästä asiasta annetut periaatejulistukset, jos kyseiset järjestelyt ovat yhdenmukaisia Euroopan yhteisön perustamissopimuksen sekä sopimuksella laajennetun tulliyhteistyösopimuksen kanssa.

(6)

On välttämätöntä varmistaa jäsenvaltioiden ja yhteisön toimielinten läheinen yhteistyö laajennetun tulliyhteistyösopimuksen mukaisen tulliyhteistyön tehostamiseksi ja laajentamiseksi entisestään.

(7)

Tätä varten olisi vahvistettava neuvottelumenettely, jolla jäsenvaltiot, jotka aikovat neuvotella Amerikan yhdysvaltojen kanssa järjestelyistä laajennetun tulliyhteistyösopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa, ilmoittavat näistä aikeistaan välittömästi ja toimittavat niitä koskevat asiaankuuluvat tiedot. Jos jokin jäsenvaltio tai komissio lyhyiden määräaikojen puitteissa niin pyytää, jäsenvaltion ja komission olisi neuvoteltava keskenään näistä tiedoista.

(8)

Neuvottelujen päätarkoituksena olisi oltava tiedonvaihdon helpottaminen ja sen varmistaminen, että järjestelyt ovat Euroopan yhteisön perustamissopimuksen sekä yhteisten politiikkojen ja etenkin laajennetussa tulliyhteistyösopimuksessa määriteltyjen Amerikan yhdysvaltojen kanssa yhteisten yhteistyöpuitteiden mukaiset.

(9)

Jos komissio katsoo, että järjestely, jonka jokin jäsenvaltio aikoo panna täytäntöön Amerikan yhdysvaltojen kanssa, on ristiriidassa laajennetun tulliyhteistyösopimuksen kanssa tai että asiaa olisi käsiteltävä laajennetun tulliyhteistyösopimuksen puitteissa, sen olisi ilmoitettava asiasta kyseiselle jäsenvaltiolle.

(10)

Neuvottelumenettelyllä ei saisi olla vaikutusta jäsenvaltioiden ja yhteisön toimivaltaan tehdä aiottuja järjestelyjä.

(11)

Sopimus olisi hyväksyttävä,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Hyväksytään Euroopan yhteisön puolesta tulliyhteistyötä ja keskinäistä avunantoa tulliasioissa koskevan sopimuksen tehostamista sekä laajentamista konttiturvallisuusyhteistyöhön ja siihen liittyviin kysymyksiin koskeva Euroopan yhteisön ja Amerikan yhdysvaltojen sopimus.

Sopimuksen teksti on tämän päätöksen liitteenä.

2 artikla

Neuvoston puheenjohtajalla on oikeus nimetä yksi tai useampi henkilö, jolla on valtuus allekirjoittaa sopimus yhteisöä sitovasti.

3 artikla

1.   Jäsenvaltiot voivat pitää voimassa tai tehdä järjestelyjä Amerikan yhdysvaltojen kanssa yhteisön satamien ottamisesta mukaan konttiturvallisuusaloitteeseen. Tällaisissa järjestelyissä on viitattava laajennettuun tulliyhteistyösopimukseen, ja niiden on oltava sen mukaiset, mukaan lukien vähimmäisnormit sen jälkeen, kun ne on hyväksytty.

Komissio ja asianomaiset jäsenvaltiot voivat neuvotella keskenään sen varmistamiseksi, että tällaiset järjestelyt ovat laajennetun tulliyhteistyösopimuksen mukaiset.

2.   Ennen kuin jäsenvaltio aloittaa Amerikan yhdysvaltojen kanssa neuvottelut järjestelyistä muissa asioissa kuin niissä, joita tarkoitetaan 1 kohdassa, mutta jotka kuuluvat tulliyhteistyösopimuksen soveltamisalaan, sen on ilmoitettava tästä välittömästi komissiolle ja muille jäsenvaltioille sekä toimitettava niille ilmoituksen mukana kaikki asiaan liittyvät tiedot.

3.   Jäsenvaltiot tai komissio voi kahdeksan työpäivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta pyytää neuvotteluja muiden jäsenvaltioiden ja komission kanssa. Nämä neuvottelut on käytävä kolmen viikon kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta. Asian ollessa kiireellinen neuvottelut on käytävä viipymättä.

4.   Komissio antaa viimeistään viiden päivän kuluttua neuvottelujen päättymisestä kirjallisen lausunnon siitä, ovatko ilmoitetut järjestelyt laajennetun tulliyhteistyösopimuksen mukaiset, ja toteaa tarvittaessa tarpeen käsitellä asia mainitun sopimuksen puitteissa.

5.   Edellä 3 kohdassa tarkoitetut neuvottelut käydään yhteisön tullikoodeksista 12 päivänä lokakuuta 1992 annetun asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (2) 247 artiklalla perustetussa komiteassa.

6.   Jäsenvaltiot toimittavat komissiolle ja muille jäsenvaltioille jäljennöksen 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista järjestelyistä sekä niiden irtisanomisista tai muutoksista.

Tehty Brysselissä 30 päivänä maaliskuuta 2004.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. McDOWELL


(1)  EYVL L 222, 12.8.1997, s. 17.

(2)  EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 2700/2000 (EYVL L 311, 12.12.2000, s. 17).


Tulliyhteistyötä ja keskinäistä avunantoa tulliasioissa koskevan sopimuksen tehostamista sekä laajentamista konttiturvallisuusyhteistyöhön ja siihen liittyviin kysymyksiin koskeva Euroopan yhteisön ja Amerikan yhdysvaltojen

SOPIMUS

EUROOPAN YHTEISÖ JA AMERIKAN YHDYSVALLAT, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön ja Amerikan yhdysvaltojen tulliyhteistyötä ja keskinäistä avunantoa tulliasioissa koskevan 28 päivänä toukokuuta 1997 allekirjoitetun sopimuksen, jäljempänä ’tulliyhteistyösopimus’, määräykset,

sekä:

(1)

Toteavat, että tulliyhteistyösopimuksessa mainitun Yhdysvaltojen tullilaitoksen korvaa 1 päivästä maaliskuuta 2003 Yhdysvaltojen tulli- ja rajavartiolaitos (U.S. Customs and Border Protection);

(2)

Palauttavat mieleen, että sopimuspuolet voivat tulliyhteistyösopimuksen 3 artiklan mukaisesti yhteisestä sopimuksesta laajentaa sen mukaisen yhteistyön aloja;

(3)

Palauttavat mieleen, että tulliyhteistyösopimuksen 22 artiklan mukaisesti tulliyhteistyösekakomitea koostuu sopimuspuolten tulliviranomaisten edustajista, jotka Euroopan yhteisössä ovat Euroopan yhteisöjen komission toimivaltaiset yksiköt yhteisön jäsenvaltioiden tulliviranomaisten avustamina ja Amerikan yhdysvalloissa sisäisen turvallisuuden ministeriön alainen Amerikan yhdysvaltojen tulli- ja rajavartiolaitos;

(4)

Toteavat, että tulliyhteistyösekakomitea on perustettu tulliyhteistyösopimuksen 22 artiklalla;

(5)

Toteavat tyytyväisinä Amerikan yhdysvaltojen ja yhteisön tulliviranomaisten väliset pitkäaikaiset, läheiset ja tuloksekkaat suhteet;

(6)

Ovat vakuuttuneita siitä, että tätä yhteistyötä voidaan edelleen tehostaa muun muassa lisäämällä asiaankuuluvien tietojen ja parhaiden toimintatapojen vaihtoa Yhdysvaltojen tulli- ja rajavartiolaitoksen, komission ja yhteisön jäsenvaltioiden tulliviranomaisten kesken, jotta turvallisuuskysymykset tulevat asianmukaisesti huomioiduiksi kansainvälisen kaupan yleisessä tullivalvonnassa;

(7)

Pitävät tärkeänä laajentaa yhteistyö koskemaan kaikkia kansainvälisen liikenteen muotoja ja kaikenlaisia tavaroita ja aluksi ennen kaikkea meriliikenteen konttikuljetuksia;

(8)

Ovat tietoisia yhteisön ja Amerikan yhdysvaltojen välisen konttialuksia ja muita kuljetusmuotoja käyttävän kaupan laajuudesta ja siitä, että yhteisö ja Amerikan yhdysvallat ovat tärkeitä liikennekeskuksia monista eri maista saapuville konteille;

(9)

Toteavat, että maailmanlaajuisen meriliikenteen kontteja tuodaan Amerikan yhdysvaltoihin ja yhteisöön, jälleenlaivataan näillä alueilla tai kuljetetaan niiden kautta;

(10)

Ovat vakuuttuneita siitä, että kaikki terroristien yritykset häiritä maailmanlaajuista kauppaa kätkemällä terrorismiin tarkoitettuja aseita meriliikenteen kontteihin tai muihin tavarakuljetuksiin tai käyttämällä tällaisia tavarakuljetuksia aseina on torjuttava ennalta, estettävä ja kiellettävä;

(11)

Ovat vakuuttuneita tarpeesta parantaa yhteisön ja Amerikan yhdysvaltojen turvallisuutta samalla, kun laillista kauppaa helpotetaan;

(12)

Toteavat tärkeäksi kehittää mahdollisuuksien mukaan vastavuoroisia järjestelmiä, joilla turvataan ja helpotetaan laillista kauppaa samalla kun arvioidaan asianmukaisesti mahdolliset uhat;

(13)

Ovat tietoisia siitä, että laillisessa kaupassa voidaan saavuttaa huomattavasti parempi turvallisuus järjestelmällä, jossa tuontimaan tulliviranomaiset ovat yhteistyössä toimitusketjun aiemmissa vaiheissa mukana olleiden tulliviranomaisten kanssa, jotta käytössä olisi ajoissa tietoa ja sopiva tarkastustekniikka riskialttiiden konttien kohdentamiseksi ja seulomiseksi ennen kuin ne lähtevät satamasta tai lastaus- tai jälleenlaivauspaikasta;

(14)

Tukevat konttiturvallisuusaloitteen tavoitteita, koska sillä pyritään turvaamaan kansainvälistä kauppamerenkulkua tehostamalla yhteistyötä maailman satamissa, jotta riskialttiit kontit voidaan havaita ja tutkia sekä varmistaa niiden koskemattomuus kuljetuksen aikana;

(15)

Palauttavat mieliin tulliyhteistyösopimuksen 5 artiklan, jossa määritellään kyseisen sopimuksen ja niiden muiden kahdenvälisten tulliyhteistyötä ja keskinäistä avunantoa koskevien sopimusten välinen suhde, joita yhteisön yksittäiset jäsenvaltiot ja Amerikan yhdysvallat ovat tehneet tai saattavat tehdä keskenään;

(16)

Toteavat, että konttiturvallisuusaloitteen soveltaminen olisi laajennettava mahdollisimman pian koskemaan kaikkia yhteisön satamia, joissa konttialusliikenne Amerikan yhdysvaltojen kanssa ylittää tietyn vähimmäismäärän ja joissa tietyt vähimmäisvaatimukset täyttyvät sekä joissa on riittävä valvontateknologia,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 artikla

Tulliyhteistyösopimuksen nojalla tehtävää tulliyhteistyötä tehostetaan ja laajennetaan niiden meriliikenteen konttikuljetusten ja muiden tavarakuljetusten turvallisuuden parantamiseksi, jotka tuodaan Amerikan yhdysvaltoihin ja Euroopan yhteisöön, jälleenlaivataan näillä alueilla tai kuljetetaan niiden kautta.

2 artikla

Otetaan asianmukaisesti huomioon tulliyhteistyösopimuksen 5 artikla, jossa määritellään kyseisen sopimuksen ja yhteisön jäsenvaltioiden ja Amerikan yhdysvaltojen tulliyhteistyötä ja keskinäistä avunantoa koskevien kahdenvälisten sopimusten sekä tällaisia kahdenvälisiä sopimuksia täydentävien konttiturvallisuusaloitteeseen liittyvien periaatejulistusten välinen suhde.

3 artikla

Tehostetun ja laajennetun yhteistyön tavoitteita ovat muun muassa:

1)

tukea konttiturvallisuusaloitteen nopeaa ja menestyksekästä laajentamista kaikkiin yhteisön satamiin, jotka täyttävät asianmukaiset vaatimukset, ja edistää vastaavien normien soveltamista asianomaisissa Yhdysvaltojen satamissa;

2)

työskennellä yhdessä tulliin liittyvien näkökohtien vahvistamiseksi kansainvälisen kaupan logistiikkaketjun turvaamisessa ja ennen kaikkea tehostaa riskialttiiden konttialuskuljetusten havaitsemista ja turvaseulontaa;

3)

laatia mahdollisuuksien mukaan vähimmäisnormit riskinhallintatekniikkoja ja niihin liittyviä vaatimuksia ja ohjelmia varten; ja

4)

sovittaa mahdollisuuksien mukaan yhteen kaikilla niillä monenvälisillä foorumeilla, omaksuttavia kantoja, joilla konttien turvallisuutta koskevia kysymyksiä voidaan ottaa esiin ja käsitellä tarkoituksenmukaisella tavalla.

4 artikla

Tulliyhteistyösekakomitea pyrkii löytämään tarkoituksenmukaisen muodon ja sisällön niille asiakirjoille ja/tai toimenpiteille, joiden avulla tämän sopimuksen mukaisesti tehostettu ja laajennettu tulliyhteistyö toteutetaan.

5 artikla

Muodostetaan työryhmä, joka koostuu Yhdysvaltojen tulli- ja rajavartiolaitoksen sekä komission edustajista, joita avustavat asiasta kiinnostuneet yhteisön jäsenvaltiot, ja joka tutkii ja antaa suosituksia tulliyhteistyösekakomitealle liitteessä mainituista ja muista aiheista.

6 artikla

Työryhmä antaa säännöllisesti Yhdysvaltojen tulli- ja rajavartiolaitoksen pääjohtajalle sekä komission verotuksen ja tulliliiton pääosaston pääjohtajalle sekä vuosittain tulliyhteistyösekakomitealle kertomuksen työnsä edistymisestä.

7 artikla

Tämä sopimus tulee voimaan sopimuspuolten allekirjoituksin, joiden mukaisesti he ilmaisevat hyväksyntänsä tulla sopimuksen sitomiksi. Mikäli molemmat sopimuspuolet eivät allekirjoita sopimusta samana päivänä, se tulee voimaan sinä päivänä, jolloin jälkimmäinen allekirjoitus tapahtuu.

Hecho en Bruselas, el veintiocho de abril de dos mil cuatro.

Udfærdiget i Bruxelles den otteogtyvende april to tusind og fire.

Geschehen zu Brüssel am achtundzwanzigsten April zweitausendundvier.

Έγινε στις Βρυξέλλες, στις είκοσι οκτώ Απριλίου δύο χιλιάδες τέσσερα.

Done at Brussels on the twenty-eighth day of April in the year two thousand and four.

Fait à Bruxelles, le vingt-huit avril deux mille quatre.

Fatto a Bruxelles, addì ventotto aprile duemilaquattro.

Gedaan te Brussel, de achtentwintigste april tweeduizendvier.

Feito em Bruxelas, em vinte e oito de Abril de dois mil e quatro.

Tehty Brysselissä kahdentenakymmenentenäkahdeksantena päivänä huhtikuuta vuonna kaksituhattaneljä.

Som skedde i Bryssel den tjugoåttonde april tjugohundrafyra.

Euroopan yhteisön puolesta

Image

Amerikan yhdysvaltojen puolesta

Image

LIITE

Tulliyhteistyösopimuksen tehostamista ja laajentamista konttiturvallisuusyhteistyöhön ja siihen liittyviin kysymyksiin koskevan Euroopan yhteisön ja Amerikan yhdysvaltojen sopimuksen liite

Tulliyhteistyösopimuksen tehostamista ja laajentamista konttiturvallisuusyhteistyöhön ja siihen liittyviin kysymyksiin koskevan Euroopan yhteisön ja Amerikan yhdysvaltojen sopimuksen 5 artiklalla perustettu työryhmä tutkii ja antaa suosituksia muun muassa seuraavista Yhdysvaltojen tulli- ja rajavartiolaitoksen ja yhteisön tulliviranomaisten yhteistyötä koskevista aiheista varmistaakseen, että turvallisuuskysymykset tulevat asianmukaisesti huomioiduiksi kansainvälisen kaupan yleisessä tullivalvonnassa:

a)

vähimmäisnormien määritteleminen, etenkin konttiturvallisuusaloitteeseen osallistumiseksi, ja sellaisten menetelmien suositteleminen, joilla nämä normit voidaan täyttää;

b)

kansainvälisen kaupan turvallisuusvalvontaa koskevien parhaiden toimintatapojen osoittaminen ja niiden soveltamisen laajentaminen, etenkin niiden, jotka on kehitetty konttiturvallisuusaloitteen nojalla;

c)

normien määritteleminen ja luominen mahdollisuuksien mukaan tiedoille, jotka tarvitaan Amerikan yhdysvaltoihin ja yhteisöön tuotavien, näillä alueilla jälleenlaivattavien tai niiden kautta kuljetettavien riskialttiiden tavarankuljetusten havaitsemiseksi;

d)

normien kehittäminen ja laatiminen mahdollisuuksien mukaan tällaisten riskialttiiden tavarankuljetusten kohdentamiseksi ja seulomiseksi vaihtamalla tietoja, käyttämällä automaattisia kohdennusjärjestelmiä ja kehittämällä tarkastustekniikoita ja seulontamenetelmiä koskevia vähimmäisnormeja;

e)

normien kehittäminen ja laatiminen mahdollisuuksien mukaan niitä teollisuuden kumppanuusohjelmia varten, jotka on laadittu tehostamaan toimitusketjun turvallisuutta ja helpottamaan laillisen kaupan liikkuvuutta;

f)

sellaisten lainsäädäntöä ja sääntelyä koskevien muutosten selvittäminen, jotka ovat tarpeen työryhmän suositusten toteuttamiseksi; ja

g)

tässä liitteessä esitettyjä kysymyksiä koskevan tehostetun ja laajennetun tulliyhteistyön toteuttamiseksi tarvittavien asiakirja- ja toimenpidetyyppien määritteleminen.


30.9.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 304/38


NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 21 päivänä huhtikuuta 2004,

Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Egyptin arabitasavallan välisen assosiaation perustavan Euro—Välimeri-sopimuksen tekemisestä

(2004/635/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 310 artiklan yhdessä sen 300 artiklan 2 kohdan toisen virkkeen ja 300 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan kanssa (1),

ottaa huomioon komission ehdotuksen (2),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin puoltavan lausunnon (3),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan yhteisön puolesta Luxemburgissa 25 päivänä kesäkuuta 2001 allekirjoitettu Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Egyptin arabitasavallan välisen assosiaation perustava Euro—Välimeri-sopimus olisi hyväksyttävä.

(2)

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen kolmannen osan IV osaston soveltamisalaan kuuluvat sopimuksen määräykset sitovat Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Irlantia erillisinä sopimuspuolina eivätkä osana Euroopan yhteisöä, kunnes Yhdistynyt kuningaskunta tai Irlanti (tapauksen mukaan) ilmoittaa Egyptin arabitasavallalle, että määräykset sitovat sitä osana Euroopan yhteisöä Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemaa koskevan pöytäkirjan mukaisesti. Sama koskee myös Tanskaa mainittuihin sopimuksiin liitetyn, Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan mukaisesti,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Hyväksytään Euroopan yhteisön puolesta Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Egyptin arabitasavallan välisen assosiaation perustava Euro—Välimeri-sopimus, jäljempänä ’assosiaatiosopimus’, sen liitteet, pöytäkirjat sekä päätösasiakirjan liitteenä olevat yhteiset julistukset, Euroopan yhteisön julistukset ja kirjeenvaihto.

Ensimmäisessä kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen tekstit ovat tämän päätöksen liitteenä.

2 artikla

1.   Perustamissopimusten määräysten mukaisesti neuvosto määrittelee komission ehdotuksen perusteella kannan, joka assosiaationeuvostossa — ja assosiaatiokomiteassa silloin, kun assosiaationeuvosto on valtuuttanut viimeksi mainitun toimimaan — omaksutaan yhteisön puolesta.

2.   Assosiaatiosopimuksen 75 artiklan mukaisesti neuvoston puheenjohtaja toimii assosiaationeuvoston puheenjohtajana. Komission edustaja toimii assosiaatiokomitean puheenjohtajana sen työjärjestyksen mukaisesti.

3.   Neuvosto päättää tapauskohtaisesti assosiaationeuvoston ja assosiaatiokomitean päätösten julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

3 artikla

Neuvoston puheenjohtaja oikeutetaan Euroopan yhteisön puolesta nimeämään henkilöt, joilla on valtuudet antaa assosiaatiosopimuksen 92 artiklassa määrätty ilmoitus.

Tehty Luxemburgissa 21 päivänä huhtikuuta 2004.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. WALSH


(1)  Euroopan hiili- ja teräsyhteisön kaikki oikeudet ja velvoitteet ovat sen lakkaamisen myötä 23 päivänä heinäkuuta 2002 siirtyneet Euroopan yhteisölle (EYVL L 194, 23.7.2002, s. 35).

(2)  EYVL C 304 E, 30.10.2001, s. 2.

(3)  EYVL C 153 E, 27.6.2002, s. 264.


Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Egyptin arabitasavallan välisen assosiaation perustava

EURO—VÄLIMERI-SOPIMUS

BELGIAN KUNINGASKUNTA,

TANSKAN KUNINGASKUNTA,

SAKSAN LIITTOTASAVALTA,

HELLEENIEN TASAVALTA,

ESPANJAN KUNINGASKUNTA,

RANSKAN TASAVALTA,

IRLANTI,

ITALIAN TASAVALTA,

LUXEMBURGIN SUURHERTTUAKUNTA,

ALANKOMAIDEN KUNINGASKUNTA,

ITÄVALLAN TASAVALTA,

PORTUGALIN TASAVALTA,

SUOMEN TASAVALTA,

RUOTSIN KUNINGASKUNTA, ja

ISON-BRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNIN YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA,

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen sopimuspuolet, jäljempänä ’jäsenvaltiot’, ja

Euroopan yhteisö ja Euroopan hiili- ja teräsyhteisö, jäljempänä ’yhteisö’,

sekä

EGYPTIN ARABITASAVALTA, jäljempänä ’Egypti’,

jotka

PITÄVÄT merkittävänä yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Egyptin välillä olemassa olevia perinteisiä siteitä ja niiden yhteisiä arvoja,

KATSOVAT yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Egyptin haluavan vahvistaa näitä siteitä ja luoda kumppanuuden ja vastavuoroisuuden pohjalta kestävät suhteet,

KATSOVAT osapuolten arvostaman Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan periaatteiden noudattamisen sekä erityisesti ihmisoikeuksien ja kansanvallan periaatteiden sekä poliittisten ja taloudellisten vapauksien kunnioittamisen olevan assosiaation keskeinen perusta,

HALUAVAT aloittaa säännöllisen poliittisen vuoropuhelun molempia osapuolia kiinnostavista kahdenvälisistä ja kansainvälisistä kysymyksistä sekä kehittää sitä,

OTTAVAT HUOMIOON Egyptin ja yhteisön välillä olevat taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen erot sekä tarpeen vahvistaa taloudellista ja yhteiskunnallista kehitysprosessia Egyptissä,

HALUAVAT tehostaa taloudellisia suhteitaan ja erityisesti kauppaa, investointeja ja teknologiaa koskevan yhteistyön kehittämistä, mitä tuetaan talouteen, tieteeseen, teknologiaan, kulttuuriin sekä audiovisuaalisiin ja sosiaalisiin asioihin liittyvistä seikoista käytävällä säännöllisellä vuoropuhelulla keskinäisen tietämyksen ja ymmärtämisen parantamiseksi,

OTTAVAT HUOMIOON yhteisön ja Egyptin sitoutumisen vapaakauppaan ja erityisesti tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT) 1994 ja muiden Maailman kauppajärjestön (WTO) perustamissopimuksen liitteenä olevien monenvälisten sopimusten määräyksistä johtuvien oikeuksien ja velvoitteiden noudattamiseen,

OVAT TIETOISIA tarpeesta yhdistää ponnistelunsa alueen poliittisen vakauden ja taloudellisen kehityksen vahvistamiseksi rohkaisemalla alueelliseen yhteistyöhön,

OVAT VAKUUTTUNEITA, että assosiaatiosopimus luo uuden ilmapiirin niiden suhteille,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 artikla

1.   Perustetaan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Egyptin välinen assosiaatio.

2.   Tämän sopimuksen tavoitteena on:

luoda poliittiselle vuoropuhelulle asianmukainen kehys, joka mahdollistaa tiiviiden poliittisten suhteiden kehittämisen osapuolten välille,

vahvistaa tavaroilla, palveluilla ja pääomilla käytävän kaupan asteittaisen vapauttamisen edellytykset,

edistää tasapainoisten taloudellisten ja yhteiskunnallisten suhteiden kehittymistä osapuolten välillä vuoropuhelun ja yhteistyön avulla,

edistää Egyptin taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä,

rohkaista alueellista yhteistyötä, jonka tarkoituksena on vakiinnuttaa rauhanomainen rinnakkaiselo sekä talouden ja poliittisten olojen vakaus,

edistää yhteistyötä muilla yhteisen edun mukaisilla aloilla.

2 artikla

Osapuolten väliset suhteet samoin kuin sopimuksen kaikki määräykset perustuvat ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa ilmaistujen kansanvallan periaatteiden ja perusluonteisten ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mikä ohjaa osapuolten sisäpolitiikkaa ja kansainvälistä politiikkaa ja muodostaa tämän sopimuksen olennaisen osan.

I OSASTO

POLIITTINEN VUOROPUHELU

3 artikla

1.   Osapuolet aloittavat säännöllisen poliittisen vuoropuhelun. Sen avulla vahvistetaan niiden välisiä suhteita, edistetään kestävän kumppanuuden kehittämistä ja lisätään molemminpuolista ymmärtämystä ja solidaarisuutta.

2.   Poliittisen vuoropuhelun ja yhteistyön erityisenä tavoitteena on:

edistää molemminpuolista ymmärtämystä ja näkökohtien lähenemistä kansainvälisissä kysymyksissä, erityisesti sellaisissa, joista voi olla huomattavia vaikutuksia jommallekummalle osapuolelle,

tehdä mahdolliseksi kummallekin osapuolelle ottaa huomioon toisen osapuolen kanta ja edut,

vahvistaa alueellista turvallisuutta ja vakautta,

edistää yhteisiä aloitteita.

4 artikla

Poliittiseen vuoropuheluun kuuluvat kaikki yhteistä etua koskevat aiheet sekä erityisesti rauha, turvallisuus, ihmisoikeudet, kansanvalta ja alueellinen kehitys.

5 artikla

1.   Poliittinen vuoropuhelu tapahtuu säännöllisin väliajoin ja aina tarvittaessa, erityisesti:

a)

ministeritasolla, pääasiassa assosiaationeuvoston puitteissa;

b)

Egyptin sekä neuvoston puheenjohtajavaltion ja komission korkeiden virkamiesten tasolla;

c)

käyttämällä täysimääräisesti kaikkia diplomaattisia yhteyksiä ja erityisesti virkamiehille osoitettuja säännöllisiä tilanneselostuksia ja kansainvälisten kokousten yhteydessä käytäviä neuvotteluja sekä kolmansissa maissa olevien diplomaattisten edustajien yhteyksiä;

d)

kaikilla muilla keinoilla, jotka voivat antaa hyödyllisen panoksen tämän vuoropuhelun tiivistämiselle, kehittämiselle ja syventämiselle.

2.   Euroopan parlamentin ja Egyptin kansankokouksen välillä käydään poliittista vuoropuhelua.

II OSASTO

TAVAROIDEN VAPAA LIIKKUVUUS

PERUSPERIAATTEET

6 artikla

Yhteisö ja Egypti perustavat asteittain vapaakauppa-alueen tämän osaston yksityiskohtaisten sääntöjen sekä vuoden 1994 tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen ja muiden monenvälisten tavaroiden kauppaa koskevien Maailman kauppajärjestön (WTO) perustamissopimuksen liitteenä olevien sopimusten määräysten, jäljempänä ’GATT-sopimus’, mukaisesti siirtymäkauden aikana, joka kestää enintään 12 vuotta päivästä, jona tämä sopimus tulee voimaan.

1 LUKU

Teollisuustuotteet

7 artikla

Tämän luvun määräyksiä sovelletaan sellaisiin yhteisöstä ja Egyptistä peräisin oleviin tuotteisiin, jotka kuuluvat yhdistetyn nimikkeistön 25—97 ryhmään ja Egyptin tullitariffiin lukuun ottamatta liitteessä I lueteltuja tuotteita.

8 artikla

Egyptistä peräisin olevista tuotteista ei kanneta yhteisöön tuotaessa tulleja tai vaikutukseltaan vastaavia maksuja eikä niihin sovelleta määrällisiä rajoituksia tai vaikutukseltaan vastaavia toimenpiteitä.

9 artikla

1.   Liitteessä II lueteltuihin yhteisöstä peräisin oleviin tuotteisiin niitä Egyptiin tuotaessa sovellettavat tuontitullit ja vaikutukseltaan vastaavat maksut poistetaan asteittain seuraavan aikataulun mukaisesti:

tämän sopimuksen voimaantulopäivänä kukin tulli ja maksu alennetaan 75 prosenttiin perustullista,

vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulopäivästä kukin tulli ja maksu alennetaan 50 prosenttiin perustullista,

kahden vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulopäivästä kukin tulli ja maksu alennetaan 25 prosenttiin perustullista,

kolmen vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulopäivästä jäljellä olevat tullit ja maksut poistetaan.

2.   Liitteessä III lueteltuihin yhteisöstä peräisin oleviin tuotteisiin niitä Egyptiin tuotaessa sovellettavat tuontitullit ja vaikutukseltaan vastaavat maksut poistetaan asteittain seuraavan aikataulun mukaisesti:

kolmen vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulopäivästä kukin tulli ja maksu alennetaan 90 prosenttiin perustullista,

neljän vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulopäivästä kukin tulli ja maksu alennetaan 75 prosenttiin perustullista,

viiden vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulopäivästä kukin tulli ja maksu alennetaan 60 prosenttiin perustullista,

kuuden vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulopäivästä kukin tulli ja maksu alennetaan 45 prosenttiin perustullista,

seitsemän vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulopäivästä kukin tulli ja maksu alennetaan 30 prosenttiin perustullista,

kahdeksan vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulopäivästä kukin tulli ja maksu alennetaan 15 prosenttiin perustullista,

yhdeksän vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulopäivästä jäljellä olevat tullit ja maksut poistetaan.

3.   Liitteessä IV lueteltuihin yhteisöstä peräisin oleviin tuotteisiin niitä Egyptiin tuotaessa sovellettavat tuontitullit ja vaikutukseltaan vastaavat maksut poistetaan asteittain seuraavan aikataulun mukaisesti:

viiden vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulopäivästä kukin tulli ja maksu alennetaan 95 prosenttiin perustullista,

kuuden vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulopäivästä kukin tulli ja maksu alennetaan 90 prosenttiin perustullista,

seitsemän vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulopäivästä kukin tulli ja maksu alennetaan 75 prosenttiin perustullista,

kahdeksan vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulopäivästä kukin tulli ja maksu alennetaan 60 prosenttiin perustullista,

yhdeksän vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulopäivästä kukin tulli ja maksu alennetaan 45 prosenttiin perustullista,

kymmenen vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulopäivästä kukin tulli ja maksu alennetaan 30 prosenttiin perustullista,

yhdentoista vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulopäivästä kukin tulli ja maksu alennetaan 15 prosenttiin perustullista,

kahdentoista vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulopäivästä jäljellä olevat tullit ja maksut poistetaan.

4.   Liitteessä V lueteltuihin yhteisöstä peräisin oleviin tuotteisiin niitä Egyptiin tuotaessa sovellettavat tuontitullit ja vaikutukseltaan vastaavat maksut poistetaan asteittain seuraavan aikataulun mukaisesti:

kuuden vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulopäivästä kukin tulli ja maksu alennetaan 90 prosenttiin perustullista,

seitsemän vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulopäivästä kukin tulli ja maksu alennetaan 80 prosenttiin perustullista,

kahdeksan vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulopäivästä kukin tulli ja maksu alennetaan 70 prosenttiin perustullista,

yhdeksän vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulopäivästä kukin tulli ja maksu alennetaan 60 prosenttiin perustullista,

kymmenen vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulopäivästä kukin tulli ja maksu alennetaan 50 prosenttiin perustullista,

yhdentoista vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulopäivästä kukin tulli ja maksu alennetaan 40 prosenttiin perustullista,

kahdentoista vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulopäivästä kukin tulli ja maksu alennetaan 30 prosenttiin perustullista,

kolmentoista vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulopäivästä kukin tulli ja maksu alennetaan 20 prosenttiin perustullista,

neljäntoista vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulopäivästä kukin tulli ja maksu alennetaan 10 prosenttiin perustullista,

viidentoista vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulopäivästä jäljellä olevat tullit ja maksut poistetaan.

5.   Muihin kuin liitteissä II, III, IV ja V lueteltuihin yhteisöstä peräisin oleviin tuotteisiin niitä Egyptiin tuotaessa sovellettavat tuontitullit ja vaikutukseltaan vastaavat maksut poistetaan assosiaatiokomitean päätökseen perustuvan asianmukaisen aikataulun mukaisesti.

6.   Jos tietyn tuotteen osalta ilmenee vakavia vaikeuksia, assosiaatiokomitea voi tarkastella uudelleen 1, 2, 3 ja 4 kohdassa olevia aikatauluja yhteisestä sopimuksesta ottaen huomioon, että uudelleen tarkasteltavaksi pyydetyn aikataulun soveltamisaikaa voidaan pidentää kyseisen tuotteen osalta enintään siirtymäkauden enimmäisajaksi. Jos assosiaatiokomitea ei päätä asiasta kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä, kun sitä on pyydetty tarkastelemaan aikataulua uudelleen, Egypti voi keskeyttää aikataulun soveltamisen väliaikaisesti enintään yhden vuoden ajaksi.

7.   Kuhunkin tuotteeseen sovellettava perustulli, josta 1, 2, 3 ja 4 kohdassa määrätyt perättäiset alennukset tehdään, on 18 artiklassa tarkoitettu tulli.

10 artikla

Tuontitullien poistamista koskevia määräyksiä sovelletaan myös fiskaalisiin tulleihin.

11 artikla

1.   Poiketen siitä, mitä 9 artiklassa määrätään, Egypti voi toteuttaa rajoitetun ajan voimassa olevia poikkeustoimenpiteitä korottaakseen tai ottaakseen uudestaan käyttöön tulleja.

2.   Näitä toimenpiteitä saa soveltaa ainoastaan varhaisessa kehitysvaiheessa olevaan teollisuuteen tai aloihin, joilla on meneillään rakennemuutos tai joilla on vakavia vaikeuksia, erityisesti jos nämä vaikeudet aiheuttavat vakavia yhteiskunnallisia ongelmia.

3.   Egyptiin tuotaviin yhteisöstä peräisin oleviin tuotteisiin sovellettavat tullit, jotka on otettu käyttöön näiden poikkeustoimenpiteiden nojalla, saavat olla korkeintaan 25 prosenttia tuotteiden arvosta, ja niihin on edelleen sisällyttävä yhteisöstä peräisin olevien tuotteiden etuusmarginaali. Tällaisten toimenpiteiden kohteena olevien tuotteiden kokonaisarvo saa olla enintään 20 prosenttia yhteisöstä peräisin olevien teollisuustuotteiden kokonaistuonnista sellaisen viimeksi kuluneen vuoden aikana, jolta tilastotiedot ovat saatavilla.

4.   Näitä toimenpiteitä sovelletaan enintään viisi vuotta, jollei assosiaatiokomitea salli niille pidempää voimassaoloaikaa. Toimenpiteiden soveltaminen lopetetaan viimeistään enimmäissiirtymäkauden päättyessä.

5.   Näitä toimenpiteitä ei voida ottaa käyttöön tietyn tuotteen osalta, jos kaikkien tuotetta koskevien tullien ja määrällisten rajoitusten tai vaikutukseltaan vastaavien maksujen tai toimenpiteiden poistamisesta on kulunut yli kolme vuotta.

6.   Egypti ilmoittaa assosiaatiokomitealle poikkeustoimenpiteistä, joita se aikoo toteuttaa, ja yhteisön pyynnöstä käydään neuvotteluja toimenpiteistä ja niiden koskemista aloista ennen toimenpiteiden käyttöönottoa. Kun Egypti toteuttaa kyseisiä toimenpiteitä, se toimittaa komitealle aikataulun tämän artiklan nojalla käyttöön otettujen tullien poistamiselle. Tässä aikataulussa vahvistetaan asianomaisten tullien poistaminen vuosittain tasamääräisesti, ja poistaminen on aloitettava viimeistään toisen vuoden lopussa tullien käyttöönotosta. Assosiaatiokomitea voi päättää erilaisesta aikataulusta.

7.   Poiketen siitä, mitä 4 kohdassa määrätään, assosiaatiokomitea voi uuden tuotannonalan perustamiseen liittyvien vaikeuksien huomioon ottamiseksi antaa Egyptille luvan pitää 1 kohdan nojalla jo käyttöön otetut toimenpiteet voimassa enintään neljän vuoden ajan 12 vuoden siirtymäkauden päättymisen jälkeen.

2 LUKU

Maataloustuotteet, kalataloustuotteet ja jalostetut maataloustuotteet

12 artikla

Tämän luvun määräyksiä sovelletaan sellaisiin yhteisöstä ja Egyptistä peräisin oleviin tuotteisiin, jotka kuuluvat yhdistetyn nimikkeistön 1—24 ryhmään, Egyptin tullitariffiin sekä liitteessä I lueteltuihin tuotteisiin.

13 artikla

Yhteisö ja Egypti vapauttavat asteittain maataloustuotteita, kalataloustuotteita ja jalostettuja maataloustuotteita koskevaa kauppaansa molempien osapuolten etujen mukaisesti.

14 artikla

1.   Egyptistä peräisin oleviin pöytäkirjassa N:o 1 lueteltuihin maataloustuotteisiin sovelletaan yhteisöön tuotaessa kyseisessä pöytäkirjassa määrättyjä järjestelyjä.

2.   Yhteisöstä peräisin oleviin pöytäkirjassa N:o 2 lueteltuihin maataloustuotteisiin sovelletaan Egyptiin tuotaessa kyseisessä pöytäkirjassa määrättyjä järjestelyjä.

3.   Tämän luvun soveltamisalaan sisältyvien jalostettujen maataloustuotteiden kauppaan sovelletaan pöytäkirjassa N:o 3 määrättyjä järjestelyjä.

15 artikla

1.   Sopimuksen kolmantena täytäntöönpanovuonna yhteisö ja Egypti tarkastelevat tilannetta määrittääkseen sopimuksen voimaantuloa seuraavan neljännen vuoden alusta sovellettavat yhteisön ja Egyptin toimenpiteet 13 artiklassa määrätyn tavoitteen mukaisesti.

2.   Ottaen huomioon osapuolten välisen maataloustuotteiden, kalataloustuotteiden ja jalostettujen maataloustuotteiden kaupan määrän ja tuotteiden erityisen arkuuden yhteisö ja Egypti tarkastelevat assosiaationeuvostossa tuotekohtaisesti, järjestelmällisesti ja vastavuoroisuutta noudattaen mahdollisuuksia tehdä toisilleen uusia myönnytyksiä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan määräysten soveltamista.

16 artikla

1.   Jos toisen osapuolen maatalouspolitiikan täytäntöönpanon tai sen voimassa olevien määräysten muuttamisen seurauksena annetaan erityismääräyksiä tai jos sen maatalouspolitiikan täytäntöönpanoon liittyviä voimassa olevia määräyksiä muutetaan tai niiden soveltamisalaa laajennetaan, asianomainen osapuoli voi muuttaa tästä sopimuksesta aiheutuvia järjestelyjä kyseisten tuotteiden osalta.

2.   Tällaisessa tapauksessa asianomainen osapuoli ilmoittaa asiasta assosiaatiokomitealle. Assosiaatiokomitea kokoontuu toisen osapuolen pyynnöstä ottaakseen asianmukaisesti huomioon sen edut.

3.   Jos yhteisö tai Egypti 1 kohtaa soveltaessaan muuttaa tällä sopimuksella aikaansaatuja maataloustuotteita koskevia järjestelyjä, se myöntää toisen osapuolen alueelta peräisin olevia tuotteita tuotaessa tässä sopimuksessa määrättyä etua vastaavan edun.

4.   Tämän artiklan soveltamisesta olisi neuvoteltava assosiaationeuvostossa.

3 LUKU

Yhteiset määräykset

17 artikla

1.   Uusia tuonnin määrällisiä rajoituksia tai muita vaikutukseltaan vastaavia rajoituksia ei oteta käyttöön yhteisön ja Egyptin välisessä kaupassa.

2.   Tuonnin määrälliset rajoitukset ja muut vaikutukseltaan vastaavat rajoitukset poistetaan yhteisön ja Egyptin välisessä kaupassa tämän sopimuksen tultua voimaan.

3.   Yhteisö ja Egypti eivät sovella keskinäiseen vientiinsä tulleja tai vaikutukseltaan vastaavia maksuja eikä määrällisiä rajoituksia tai vaikutukseltaan vastaavia toimenpiteitä.

18 artikla

1.   Osapuolten väliseen tuontiin sovellettavat tullit ovat WTO:n sidottu tulli tai 1 päivästä tammikuuta 1999 voimassa ollut alempi tulli. Jos mitä tahansa tullia alennetaan yleisesti 1 päivän tammikuuta 1999 jälkeen, sovelletaan alennettua tullia.

2.   Yhteisön ja Egyptin välisessä kaupassa ei oteta käyttöön uusia tuonti- tai vientitulleja tai vaikutukseltaan vastaavia maksuja eikä jo sovellettavia tuonti- tai vientitulleja tai vaikutukseltaan niitä vastaavia maksuja koroteta, ellei tässä sopimuksessa muuta määrätä.

3.   Osapuolet ilmoittavat toisilleen 1 päivänä tammikuuta 1999 sovellettavat tullinsa.

19 artikla

1.   Egyptistä peräisin oleviin tuotteisiin ei sovelleta niitä yhteisöön tuotaessa edullisempaa kohtelua kuin se, jota jäsenvaltiot soveltavat keskenään.

2.   Tämän sopimuksen määräysten soveltaminen ei rajoita yhteisön lainsäädännön soveltamisesta Kanariansaariin annettujen erityissäännösten soveltamista.

20 artikla

1.   Osapuolet pidättyvät kaikkien sisäisen verotuksen kaltaisista toimenpiteistä tai käytännöistä, jotka suoraan tai välillisesti saattavat toisen osapuolen tuotteet ja samanlaiset toisen osapuolen alueelta peräisin olevat tuotteet keskenään eriarvoiseen asemaan.

2.   Jommankumman osapuolen alueelle vietyihin tuotteisiin ei voida soveltaa välillisen sisäisen veron palautusta tuotteille suoraan tai epäsuorasti määrätyn välillisen veron määrän ylittävältä osalta.

21 artikla

1.   Tämä sopimus ei ole este tulliliittojen, vapaakauppa-alueiden tai rajakauppajärjestelyjen ylläpitämiselle tai perustamiselle, sikäli kuin ne eivät muuta tässä sopimuksessa määrättyjä kauppajärjestelyjä.

2.   Osapuolet neuvottelevat assosiaationeuvostossa tulliliittojen tai vapaakauppa-alueiden perustamista koskevista sopimuksista ja pyydettäessä kaikista osapuolten kolmansien maiden osalta soveltamaan kauppapolitiikkaan liittyvistä tärkeistä kysymyksistä. Tällaisia neuvotteluja käydään erityisesti kolmannen maan liittyessä Euroopan unioniin sen varmistamiseksi, että yhteisön ja Egyptin yhteiset edut otetaan huomioon.

22 artikla

Jos osapuoli toteaa, että sen ja toisen osapuolen välisessä kaupassa harjoitetaan vuoden 1994 GATT-sopimuksen VI artiklassa tarkoitettua polkumyyntiä, se voi toteuttaa tarvittavat toimenpiteet tämän polkumyynnin torjumiseksi vuoden 1994 GATT-sopimuksen VI artiklan soveltamisesta tehdyn WTO-sopimuksen ja oman sisäisen lainsäädäntönsä mukaisesti.

23 artikla

Osapuolten välillä sovelletaan WTO:n tukia ja tasoitustulleja koskevaa sopimusta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 34 artiklan soveltamista.

Jos osapuoli ennen 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tarpeellisten sääntöjen käyttöön ottamista toteaa, että sen ja toisen osapuolen välisessä kaupassa esiintyy vuoden 1994 GATT-sopimuksen VI ja XVI artiklassa tarkoitettuja tukia, se voi toteuttaa tarvittavat toimenpiteet näiden tukien torjumiseksi WTO:n tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen ja asiaankuuluvan oman sisäisen lainsäädäntönsä mukaisesti.

24 artikla

1.   Osapuolten välillä sovelletaan vuoden 1994 GATT-sopimuksen XIX artiklan ja WTO:n suojalausekkeita koskevan sopimuksen määräyksiä.

2.   Ennen suojatoimenpiteiden soveltamista vuoden 1994 GATT-sopimuksen XIX artiklan ja WTO:n suojalausekkeita koskevan sopimuksen määräysten mukaisesti on osapuolen, joka aikoo soveltaa kyseisiä toimenpiteitä, toimitettava assosiaatiokomitealle kaikki asiaa koskevat tiedot tilanteen perusteelliseksi tarkastelemiseksi, jotta löydettäisiin molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu.

Ratkaisun löytämiseksi osapuolten on välittömästi neuvoteltava asiasta assosiaatiokomiteassa. Jos osapuolet eivät neuvottelujen tuloksena pääse 30 päivän kuluessa neuvottelujen alkamisesta yksimielisyyteen suojatoimenpiteiden soveltamisen välttämisestä, se osapuoli, joka aikoo soveltaa suojatoimenpiteitä, voi soveltaa vuoden 1994 GATT-sopimuksen XIX artiklan ja WTO:n suojalausekkeita koskevan sopimuksen määräyksiä.

3.   Tämän artiklan mukaisia suojatoimenpiteitä valittaessa osapuolten on asetettava etusijalle sellaiset, jotka vähiten häiritsevät tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamista.

4.   Suojatoimenpiteistä on ilmoitettava viipymättä assosiaatiokomitealle, niistä on neuvoteltava komiteassa määräajoin tarkoituksena erityisesti niiden poistaminen heti, kun olosuhteet sen sallivat.

25 artikla

1.   Jos 17 artiklan 3 kohdan määräysten noudattaminen johtaa:

i)

jälleenvientiin kolmanteen maahan, jonka osalta viejänä oleva osapuoli soveltaa kyseistä tuotetta koskevia määrällisiä vientirajoituksia, vientitulleja tai vaikutukseltaan vastaavia toimenpiteitä; tai

ii)

viejänä olevalle osapuolelle erityisen tärkeän tuotteen vakavaan puutteeseen tai sen uhkaan;

ja jos edellä tarkoitetuista tilanteista aiheutuu tai saattaa aiheutua viejänä olevalle osapuolelle huomattavia vaikeuksia, tämä voi toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä 2 kohdassa määrättyjä menettelyjä noudattaen.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuista tilanteista aiheutuvat vaikeudet annetaan assosiaatiokomitean tarkasteltaviksi. Komitea voi tehdä tarvittavan päätöksen vaikeuksien poistamiseksi. Jos se ei ole tehnyt päätöstä 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jona ongelma on saatettu sen käsiteltäväksi, viejänä oleva osapuoli voi soveltaa kyseisen tuotteen viennin osalta aiheellisia toimenpiteitä. Toimenpiteiden on oltava syrjimättömiä ja ne on kumottava, kun olosuhteet eivät enää oikeuta niiden voimassapitämistä.

26 artikla

Tämä sopimus ei estä sellaisten tuontia, vientiä tai kauttakuljetusta koskevien kieltojen tai rajoitusten noudattamista, jotka ovat perusteltuja julkisen moraalin, yleisen järjestyksen tai turvallisuuden kannalta, ihmisten, eläinten tai kasvien terveyden ja elämän suojelemiseksi, taiteellisten, historiallisten tai arkeologisten kansallisaarteiden tai henkisen omaisuuden suojelemiseksi taikka kultaa tai hopeaa koskevien säännösten ja määräysten perusteella. Nämä kiellot tai rajoitukset eivät kuitenkaan saa olla keino mielivaltaiseen syrjintään tai osapuolten välisen kaupan peiteltyyn rajoittamiseen.

27 artikla

Tämän osaston määräyksissä käytetyn käsitteen ”alkuperätuotteet” (”peräisin olevat tuotteet”) määrittely sekä siihen liittyvät hallinnollisen yhteistyön menetelmät on vahvistettu pöytäkirjassa N:o 4.

28 artikla

Tavarat luokitellaan yhteisöön tuontia varten yhdistetyn tavaranimikkeistön mukaisesti. Egyptiin tuontia varten tavarat luokitellaan Egyptin tullitariffin mukaisesti.

III OSASTO

SIJOITTAUTUMISOIKEUS JA PALVELUJEN TARJOAMINEN

29 artikla

1.   Osapuolet vahvistavat uudelleen WTO:n perustamissopimuksen liitteenä olevan palvelukaupan yleissopimuksen (GATS-sopimus) mukaiset sitoumuksensa, ja erityisesti sitoumuksen myöntää toisilleen suosituimmuuskohtelu kyseisten sitoumusten kattamilla palvelualoilla harjoitettavassa kaupassa.

2.   GATS-sopimuksen mukaisesti tätä kohtelua ei sovelleta:

a)

jommankumman osapuolen jonkin GATS-sopimuksen V artiklassa määritellyn sopimuksen mukaisesti myöntämiin etuihin tai tällaisen sopimuksen perusteella toteutettuihin toimenpiteisiin;

b)

jommankumman osapuolen GATS-sopimukseen liittämän suosituimmuuskohtelulausekkeen poikkeusluettelon mukaisesti myönnettyihin muihin etuihin.

30 artikla

1.   Osapuolet harkitsevat sopimuksen soveltamisalan laajentamista sisältämään toisen osapuolen yritysten sijoittautumisoikeuden toisen osapuolen alueelle ja toisen osapuolen yritysten palvelujen tarjonnan vapauttamisen toisen osapuolen kuluttajien ulottuville.

2.   Assosiaationeuvosto antaa tarvittavat suositukset 1 kohdassa tarkoitetun tavoitteen toteuttamiseksi.

Näitä suosituksia laatiessaan assosiaationeuvosto ottaa huomioon osapuolten GATS-sopimuksessa ja erityisesti sen V artiklassa määrättyjen velvollisuuksiensa mukaisesti toisilleen myöntämän suosituimmuuskohtelun täytäntöönpanosta saadun kokemuksen.

3.   Assosiaationeuvosto tarkastelee ensimmäisen kerran tämän artiklan 1 kohdassa määrättyä tavoitetta viimeistään viiden vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta.

IV OSASTO

PÄÄOMIEN LIIKKUVUUS JA MUUT TALOUDELLISET KYSYMYKSET

1 LUKU

Maksut ja pääomien liikkuvuus

31 artikla

Jollei 33 artiklan määräyksistä muuta johdu, osapuolet sallivat kaikkiin vaihdettavina valuuttoina tileille suoritettavat maksut.

32 artikla

1.   Yhteisö ja Egypti varmistavat sopimuksen voimaantulon jälkeen pääoman vapaan liikkuvuuden isäntämaan lakien mukaisesti perustettuihin yrityksiin tehtäviä suoria sijoituksia varten sekä näiden sijoitusten realisoinnin tai kotiuttamisen ja niistä saatavien voittojen kotiuttamisen.

2.   Osapuolet neuvottelevat keskenään tavoitteenaan pääomien liikkuvuuden helpottaminen yhteisön ja Egyptin välillä ja niiden vapauttaminen kokonaan heti, kun tämän mahdollistavat olosuhteet saavutetaan.

33 artikla

Jos yhdellä tai useammalla yhteisön jäsenvaltiolla tai Egyptillä on vakavia maksutasevaikeuksia tai tällaiset vaikeudet uhkaavat niitä, yhteisö tai Egypti voi GATT-sopimuksessa vahvistettuja edellytyksiä noudattaen ja Kansainvälisen valuuttarahaston sääntöjen VIII ja XIV artiklan mukaisesti ottaa käyttöön juokseviin maksuihin sovellettavia rajoituksia, jos kyseiset rajoitukset ovat ehdottoman välttämättömiä. Tapauksen mukaan yhteisö tai Egypti ilmoittaa asiasta viipymättä toiselle osapuolelle ja toimittaa tälle mahdollisimman pian aikataulun näiden toimenpiteiden poistamiseksi.

2 LUKU

Kilpailu ja muut taloudelliset kysymykset

34 artikla

1.   Seuraavat toimenpiteet ovat yhteensopimattomia tämän sopimuksen moitteettoman toiminnan kanssa siltä osin kuin ne voivat vaikuttaa yhteisön ja Egyptin väliseen kauppaan:

i)

yritysten väliset sopimukset, yritysten yhteenliittymien päätökset sekä yritysten väliset yhdenmukaistetut menettelytavat, joiden tarkoituksena tai seurauksena on kilpailun estäminen, rajoittaminen tai vääristäminen;

ii)

yhden tai useamman yrityksen toimesta tapahtuva määräävän markkina-aseman väärinkäyttö yhteisön tai Egyptin koko alueella tai merkittävällä osalla sitä;

iii)

kaikki julkiset tukitoimenpiteet, jotka suosimalla tiettyjä yrityksiä tai tiettyjä tuotannonaloja vääristävät tai uhkaavat vääristää kilpailua.

2.   Assosiaationeuvosto hyväksyy päätöksellään 1 kohdan täytäntöönpanemiseksi tarvittavat säännöt viiden vuoden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta.

Siihen saakka, kunnes kyseiset säännöt on hyväksytty, sovelletaan 1 kohdan iii alakohdan täytäntöönpanemiseksi 23 artiklan määräyksiä.

3.   Kumpikin osapuoli varmistaa valtiontukikäytäntöjen avoimuuden muun muassa ilmoittamalla myönnetyn tuen kokonaismäärän ja jakautumisen vuosittain toiselle osapuolelle sekä antamalla pyynnöstä tiedot tukijärjestelmistä. Osapuoli antaa toisen osapuolen pyynnöstä tietoja yksittäisistä valtiontukitapauksista.

4.   Edellä II osaston 2 luvun alakohdassa tarkoitettujen maataloustuotteiden osalta ei sovelleta 1 kohdan iii alakohtaa. Kyseisten tuotteiden osalta sovelletaan WTO:n maataloussopimusta ja WTO:n tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen asianmukaisia määräyksiä.

5.   Jos yhteisö tai Egypti katsoo, että tietty käytäntö on yhteensopimaton 1 kohdan määräysten kanssa, ja

käytännöstä ei ole annettu asianmukaisella tavalla määräyksiä 2 kohdassa tarkoitetuissa soveltamissäännöissä, tai

jos tällaisia sääntöjä ei ole, jos kyseinen käytäntö aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa vakavaa haittaa toisen osapuolen eduille tai vahinkoa sen kotimarkkinateollisuudelle, mukaan lukien sen palveluiden tuotanto,

se voi toteuttaa aiheelliset toimenpiteet joko neuvoteltuaan asiasta assosiaatiokomiteassa tai 30 työpäivän kuluttua siitä, kun se on saattanut asian komitean käsiteltäväksi.

Sellaisten käytäntöjen osalta, jotka ovat yhteensopimattomia 1 kohdan iii alakohdan kanssa, nämä aiheelliset toimenpiteet voidaan, jos ne kuuluvat WTO:n sääntöjen soveltamisalaan, toteuttaa ainoastaan WTO:n määräämien tai muussa sen alaisuudessa neuvotellussa asiaa koskevassa ja osapuolten välillä sovellettavassa asiakirjassa vahvistettujen menettelyjen ja edellytysten mukaisesti.

6.   Sen estämättä, mitä 2 kohdan mukaisesti annetuissa poikkeavissa määräyksissä säädetään, osapuolet vaihtavat keskenään tietoja ottaen huomioon ammatti- ja liikesalaisuuden säilyttämisestä johtuvat rajoitukset.

35 artikla

Rajoittamatta GATT-sopimuksen puitteissa tekemiensä sitoumusten soveltamista jäsenvaltiot ja Egypti mukauttavat asteittain valtion kaupalliset monopolit taatakseen, että tämän sopimuksen voimaantuloa seuraavan viidennen vuoden päättyessä ei tavaroiden hankinnan ja kaupan pitämisen edellytyksissä enää esiinny syrjintää jäsenvaltioiden ja Egyptin kansalaisten välillä. Assosiaatiokomitealle ilmoitetaan tämän tavoitteen saavuttamiseksi toteutetuista toimenpiteistä.

36 artikla

Julkisten yritysten ja niiden yritysten osalta, joille on myönnetty erityis- tai yksinoikeuksia, assosiaationeuvosto varmistaa, että tämän sopimuksen voimaantuloa seuraavasta viidennestä vuodesta alkaen ei enää hyväksytä tai pidetä osapuolten etujen vastaisesti voimassa yhtään yhteisön ja Egyptin välistä kauppaa häiritsevää toimenpidettä. Tämä määräys ei saisi estää lainsäädännön perusteella tai tosiasiallisesti näille yrityksille kuuluvien erityistehtävien suorittamista.

37 artikla

1.   Tämän artiklan ja liitteen VI määräysten nojalla osapuolet myöntävät ja varmistavat teollis- ja tekijänoikeuksien asianmukaisen ja tehokkaan suojan voimassa olevien kansainvälisten standardien mukaisesti, mukaan lukien tehokkaat keinot näiden oikeuksien täytäntöönpanemiseksi.

2.   Osapuolet tarkastelevat säännöllisesti tämän artiklan ja liitteen VI täytäntöönpanoa. Jos teollis- ja tekijänoikeuksien alalla ilmenee kaupankäyntiin vaikuttavia vaikeuksia, jommankumman osapuolen pyynnöstä aloitetaan pikaisesti neuvottelut molempia tyydyttävän ratkaisun löytämiseksi.

38 artikla

Osapuolet ovat yhtä mieltä tavoitteesta vapauttaa asteittain julkiset hankinnat. Assosiaationeuvosto neuvottelee tämän tavoitteen toteuttamisesta.

V OSASTO

TALOUDELLINEN YHTEISTYÖ

39 artikla

Tavoitteet

1.   Osapuolet sitoutuvat tiivistämään taloudellista yhteistyötä yhteisten etujensa mukaisesti.

2.   Yhteistyön tavoitteena on:

rohkaista sopimuksen kokonaistavoitteiden täytäntöönpanoa,

edistää tasapainoisia taloussuhteita osapuolten välillä,

tukea Egyptin omia pyrkimyksiä saavuttaa kestävä taloudellinen ja yhteiskunnallinen kehitys.

40 artikla

Soveltamisala

1.   Yhteistyö koskee ensisijaisesti aloja, jotka kärsivät sisäisistä vaikeuksista tai joihin Egyptin talouden vapauttamiskehitys kokonaisuudessaan ja erityisesti yhteisön ja Egyptin välisen kaupan vapauttaminen vaikuttaa.

2.   Yhteistyö kohdistuu myös alueisiin, joilla yhteisön ja Egyptin talouksia voidaan lähentää, ja erityisesti alueisiin, joilla saadaan aikaan kasvua ja parannetaan työllisyyttä.

3.   Yhteistyöllä rohkaistaan alueiden välisen yhteistyön kehittämiseen tarkoitettujen toimenpiteiden täytäntöönpanoa.

4.   Ympäristönsuojelu ja ekologisen tasapainon säilyttäminen otetaan huomioon toteutettaessa yhteistyötä talouden eri aloilla silloin, kun näillä aloilla on asian kannalta merkitystä.

5.   Osapuolet voivat sopia taloudellisen yhteistyön laajentamisesta muille aloille, joita tämän osaston määräykset eivät koske.

41 artikla

Menetelmät ja yksityiskohtaiset säännöt

Taloudellista yhteistyötä toteutetaan erityisesti:

a)

osapuolten välisellä säännöllisellä taloudellisella vuoropuhelulla, joka kattaa kaikki makrotalouspolitiikan alat;

b)

kullakin yhteistyön alalla toteutettavalla säännöllisellä tietojen ja ajatusten vaihdolla, virkamiesten ja asiantuntijoiden tapaamiset mukaan lukien;

c)

neuvonta-, asiantuntija- ja koulutustoimien siirroilla;

d)

yhteisten toimien, kuten seminaarien ja työryhmien, toteuttamisella;

e)

antamalla teknistä ja hallinnollista apua sekä apua lainsäädännön valmistelussa.

42 artikla

Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus

Osapuolet toimivat yhteistyössä nimetäkseen ja ottaakseen käyttöön tehokkaimmat mahdolliset keinot yleissivistävän koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tilanteen merkittäväksi parantamiseksi erityisesti julkisten ja yksityisten yritysten, kaupan palvelujen, julkishallinnon ja viranomaisten, teknisten toimistojen, standardointi- ja sertifiointielimien sekä muiden tärkeiden yhteisöjen osalta. Tässä yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota naisten pääsyyn korkea-asteen yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen.

Yhteistyöllä rohkaistaan myös luomaan yhteyksiä yhteisön ja Egyptin erikoistuneiden elimien välille ja edistetään tietojen ja kokemusten vaihtoa sekä teknisten voimavarojen yhdistämistä.

43 artikla

Tieteen ja tekniikan alan yhteistyö

Yhteistyön tavoitteena on:

a)

osapuolten tieteellisten yhteisöjen välisten pysyvien yhteyksien luomisen edistäminen, erityisesti:

tarjoamalla Egyptille mahdollisuus osallistua yhteisön tutkimus- ja teknologian kehitysohjelmiin yhteisön ulkopuolisten maiden osallistumisesta kyseisiin ohjelmiin annettujen säännösten mukaisesti,

Egyptin osallistumisella hajautetun yhteistyön verkkoihin,

edistämällä koulutus- ja tutkimustoiminnan välistä synergiaa;

b)

Egyptin tutkimustoiminnan valmiuksien parantaminen;

c)

teknisten innovaatioiden sekä uuden teknologian ja taitotiedon siirtämisen tehostaminen.

44 artikla

Ympäristö

1.   Yhteistyön tavoitteina ovat ympäristön heikkenemisen ehkäisy, sen pilaantumisen hallinta ja luonnonvarojen järkevän käytön varmistaminen kestävän kehityksen takaamiseksi.

2.   Yhteistyön kohteena ovat erityisesti:

aavikoituminen,

Välimeren veden laatu ja meren saastumisen rajoittaminen ja estäminen,

vesivarojen hallinta,

energiahuolto,

jätehuolto,

maaperän suolapitoisuuden lisääntyminen,

arkojen rannikkoalueiden ympäristöasioiden hallinta,

teollisuuden kehityksen vaikutus ja erityisesti teollisuuslaitosten turvallisuus,

maatalouden vaikutus maaperän ja veden laatuun,

ympäristökasvatus ja -tietoisuus.

45 artikla

Teollisuuden alan yhteistyö

Yhteistyöllä edistetään ja rohkaistaan erityisesti

keskustelua teollisuuspolitiikasta ja kilpailukyvystä avoimessa taloudessa,

yhteisön ja Egyptin taloudellisten toimijoiden välistä yhteistyötä teollisuuden alalla mukaan lukien Egyptin pääsy sellaisiin yhteisön verkostoihin, joiden avulla lähennetään yrityksiä toisiinsa, ja hajautetun yhteistyön osana luotuihin verkostoihin,

Egyptin teollisuuden nykyaikaistamista ja rakennemuutosta,

yksityisyritteliäisyyden kehittymiselle myönteisen ympäristön luomista teollisuustuotannon kasvun ja monipuolistumisen vauhdittamiseksi,

teknologian siirtoa, innovaatiota sekä tutkimusta ja kehitystä,

inhimillisten voimavarojen vahvistamista,

pääsyä pääomamarkkinoille tuottavien sijoitusten rahoittamiseksi.

46 artikla

Investoinnit ja investointien edistäminen

Yhteistyön tavoitteena on suunnata Egyptiin enemmän pääomavirtoja, asiantuntemusta ja teknologiaa muun muassa:

käyttämällä asianmukaisia keinoja investointimahdollisuuksien löytämiseksi ja investointisääntöjä koskevien tiedonsaantikanavien avulla,

antamalla tietoa ulkoisiin investointeihin liittyvistä eurooppalaisista investointijärjestelmistä (kuten tekninen apu, suora taloudellinen tuki, verokannustimet ja investointivakuutus) ja parantamalla Egyptin mahdollisuuksia hyötyä niistä,

oikeudellisella ympäristöllä, joka edistää osapuolten välisten investointien tekemistä, tarpeen mukaan tekemällä jäsenvaltioiden ja Egyptin välisiä investointisuojaa koskevia sopimuksia ja kaksinkertaisen verotuksen estäviä sopimuksia,

tarkastelemalla yhteisyritysten perustamista erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten osalta ja tarpeen mukaan tekemällä jäsenvaltioiden ja Egyptin välisiä sopimuksia,

perustamalla investointeihin rohkaisevia ja niitä edistäviä järjestelmiä.

Yhteistyöhön voi sisältyä myös perusteknologian hankintaan ja käyttöön, standardien soveltamiseen, inhimillisten voimavarojen kehittämiseen ja paikallisten työpaikkojen luomiseen liittyvien hankkeiden suunnittelu ja toteuttaminen.

47 artikla

Standardointi ja vaatimustenmukaisuuden arviointi

Osapuolet pyrkivät vähentämään eroja standardoinnin ja vaatimustenmukaisuuden arvioinnin alalla. Tämän alan yhteistyössä keskitytään erityisesti:

a)

standardointia, mittaustoimintaa, laadunvalvontaa ja vaatimustenmukaisuuden arviointia koskeviin sääntöihin erityisesti maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden terveys- ja kasvinsuojelustandardien osalta;

b)

Egyptin vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten tason kehittämiseen tavoitteena aikanaan vaatimustenmukaisuuden keskinäistä tunnustamista koskevien sopimusten tekeminen;

c)

rakenteiden kehittämiseen henkistä, teollista ja kaupallista omaisuutta koskevien oikeuksien suojelemiseksi ja standardoinnin järjestämiseksi sekä laatuvaatimusten asettamiseksi.

48 artikla

Lakien lähentäminen

Osapuolet tekevät voitavansa lähentääkseen omia lainsäädäntöjään tämän sopimuksen täytäntöönpanon helpottamiseksi.

49 artikla

Rahoituspalvelut

Osapuolet toimivat yhteistyössä standardiensa ja sääntöjensä lähentämiseksi, erityisesti:

a)

edistääkseen Egyptin rahoitusalan vahvistamista ja sen rakenteiden uudistamista;

b)

parantaakseen Egyptin pankki- ja vakuutustoimen sekä muun rahoitusalan laskenta-, valvonta- ja sääntelyjärjestelmiä.

50 artikla

Maatalous ja kalastus

Yhteistyön tavoitteena on:

a)

maatalouden ja kalatalouden nykyaikaistaminen ja rakenneuudistus, johon kuuluvat infrastruktuurien ja laitteiston nykyaikaistaminen, pakkaus-, varastointi- ja markkinointitekniikoiden kehittäminen ja yksityisten jakelukanavien parantaminen;

b)

tuotannon ja ulkoisten markkina-alueiden monipuolistaminen muun muassa maatalousalan yhteisyrityksiä kannustamalla;

c)

yhteistyön edistäminen eläinlääkintä- ja kasvinsuojelualalla ja kasvatustekniikoissa tavoitteena kaupan helpottaminen osapuolten välillä. Tältä osin osapuolet vaihtavat asiaa koskevia tietoja.

51 artikla

Liikenne

Yhteistyön tavoitteena on:

tärkeimpiin Euroopan laajuisiin yhteistä etua palveleviin liikennereitteihin yhteydessä olevien teiden, satamien ja lentokenttien infrastruktuurien nykyaikaistaminen ja niiden rakenteiden uudistaminen,

yhteisössä voimassa olevia toimintastandardeja vastaavien standardien laatiminen ja täytäntöönpano,

teknisten laitteiden ja välineiden tason parantaminen maantie- ja rautatieliikenteessä, konttikuljetuksissa ja uudelleenlastauksessa,

lentokenttien ja rautateiden hallinnan ja lentoliikenteen valvonnan parantaminen, asianomaisten kansallisten laitosten välinen yhteistyö mukaan lukien,

navigointitukijärjestelmien parantaminen.

52 artikla

Tietoyhteiskunta ja televiestintä

Osapuolet ovat tietoisia siitä, että tieto- ja viestintätekniikat kuuluvat nykyaikaisen yhteiskunnan keskeisiin tekijöihin, että ne ovat erittäin tärkeitä taloudelliselle ja yhteiskunnalliselle kehitykselle ja että ne ovat syntyvän tietoyhteiskunnan kulmakivi.

Osapuolten yhteistyön tavoitteina tällä alalla ovat:

vuoropuhelu tietoyhteiskunnan eri näkökohtiin liittyvistä kysymyksistä, myös televiestintäpolitiikoista,

tietotekniikkaan ja televiestintään liittyvää sääntelyä, standardisointia, vaatimustenmukaisuuden arviointia ja varmentamista koskevien tietojen vaihto ja mahdollinen tekninen apu kyseisillä aloilla,

uusien tieto- ja viestintätekniikoiden levittäminen sekä uusien sovellusten kehittely näillä aloilla,

tutkimusta ja teknologista kehittämistä tai teollisia sovelluksia koskevien yhteisten hankkeiden toteuttaminen tietotekniikkojen, viestinnän, telematiikan ja tietoyhteiskunnan alalla,

egyptiläisten organisaatioiden osallistuminen luotujen rakenteiden mukaisesti kokeiluhankkeisiin ja eurooppalaisiin ohjelmiin,

yhteisön ja Egyptin verkkojen yhteenliittäminen ja telematiikan palvelujen yhteentoimivuus.

53 artikla

Energia

Yhteistyön ensisijaiset alat ovat:

uusiutuvien energiamuotojen edistäminen,

energian säästämisen ja energiatehokkuuden edistäminen,

erityisesti yhteisön ja Egyptin toimijat yhdistäviin talouden ja sosiaalialan tietopankkiverkkoihin perustuva soveltava tutkimus,

energiaverkkojen nykyaikaistamisen ja kehittämisen sekä niiden Euroopan yhteisön verkkoihin liittämisen tukeminen.

54 artikla

Matkailu

Tämän alan yhteistyön keskeisiä kohteita ovat:

matkailualan investointien edistäminen,

matkailuelinkeinoa koskevan tietämyksen ja matkailuun vaikuttavien politiikkojen yhdenmukaisuuden parantaminen,

matkailun hyvän kausittaisen jakautumisen edistäminen,

yhteistyön edistäminen naapurivaltioiden alueiden ja kaupunkien välillä,

kulttuuriperinnön merkityksen korostaminen matkailun kannalta,

matkailun ja ympäristön vuorovaikutuksen asianmukaisena säilyttämisen varmistaminen,

matkailuelinkeinon kilpailukyvyn parantaminen tukemalla ammatillisen pätevyyden lisäämistä.

55 artikla

Tulli

1.   Osapuolet kehittävät tulliyhteistyötä varmistaakseen, että kauppaa koskevia määräyksiä noudatetaan. Yhteistyöalueita ovat erityisesti:

a)

tavaroiden tulliselvitykseen liittyvien tarkastusten ja menettelyjen yksinkertaistaminen;

b)

hallinnollisen yhtenäisasiakirjan sekä yhteisön ja Egyptin passitusjärjestelyt yhdistävän järjestelmän käyttöönotto.

2.   Osapuolten hallintoviranomaiset antavat toisilleen keskinäistä apua erityisesti pöytäkirjan N:o 5 määräysten mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muita tässä sopimuksessa määrättyjen yhteistyön muotojen, erityisesti huumausaineiden vastaiseen toimintaan ja rahanpesuun liittyvien, soveltamista.

56 artikla

Tilastoalan yhteistyö

Tämän alan yhteistyön tärkein tavoite on menetelmien yhdenmukaistaminen luotettavan perustan aikaansaamiseksi kaikkia niitä aloja koskevien tilastojen käsittelemiselle, jotka kuuluvat tämän sopimuksen soveltamisalaan ja soveltuvat tilastojen laatimiseen.

57 artikla

Rahanpesu

1.   Osapuolet toimivat yhteistyössä tavoitteenaan erityisesti rahoitusjärjestelmiensä käytön estäminen rikollisesta toiminnasta yleensä ja huumausaineiden kaupasta erityisesti saadun tuoton rikollisen alkuperän häivyttämiseen.

2.   Tämän alan yhteistyöhön kuuluu erityisesti teknisen ja hallinnollisen avun antaminen kansainvälisten standardien mukaisten tehokkaiden standardien luomiseksi rahanpesun vastaista toimintaa varten.

58 artikla

Huumausaineiden torjunta

1.   Osapuolet toimivat yhteistyössä tavoitteenaan erityisesti:

huumaavien lääkkeiden ja psykotrooppisten aineiden tarjonnan ja laittoman kaupan vastaisten politiikkojen ja toimenpiteiden tehostaminen ja näiden tuotteiden väärinkäytön vähentäminen,

rohkaiseminen yhteiseen toimintatapaan kysynnän vähentämiseksi.

2.   Osapuolet määrittelevät yhdessä omien lainsäädäntöjensä mukaisesti asianmukaiset strategiat ja yhteistyömenetelmät näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Niiden muista kuin yhteisesti toteutetuista toimenpiteistä käydään neuvotteluja ja ne sovitetaan tarkoin yhteen.

Asianomaiset julkisen ja yksityisen alan elimet, jotka työskentelevät yhdessä Egyptin, yhteisön ja sen jäsenvaltioiden toimivaltaisten elimien kanssa, voivat osallistua näihin toimenpiteisiin omien toimivaltuuksiensa mukaisesti.

3.   Yhteistyötä toteutetaan vaihtamalla tietoja ja tarvittaessa yhteistoiminnalla, joka tapahtuu:

perustamalla tai laajentamalla sosiaali- ja terveydenhuoltoalan laitoksia ja tiedotuskeskuksia huumausaineista riippuvaisille henkilöille tarjottavaa hoitoa ja kuntoutusta varten,

toteuttamalla ennaltaehkäisyyn, koulutukseen ja epidemiologiseen tutkimukseen liittyviä hankkeita,

laatimalla kansainvälisten standardien mukaisia tehokkaita standardeja, jotka koskevat huumaavien lääkkeiden ja psykotrooppisten aineiden laittomassa valmistuksessa käytettyjen lähtöaineiden vääriin käsiin joutumisen ehkäisemistä.

59 artikla

Terrorismin torjunta

Osapuolet toimivat kansainvälisten yleissopimusten ja kansallisten lainsäädäntöjensä mukaisesti yhteistyössä tällä alalla ja keskittyvät erityisesti:

terrorismin torjunnassa käytettyjä keinoja ja menetelmiä koskevien tietojen vaihtoon,

terrorismin ehkäisystä saatujen kokemusten vaihtoon,

yhteisiin tutkimuksiin ja selvityksiin terrorismin ehkäisyn alalla.

60 artikla

Alueellinen yhteistyö

Alueellisessa yhteistyössä keskitytään erityisesti:

taloudellisten infrastruktuurien kehittämiseen,

tieteelliseen ja tekniseen tutkimukseen,

alueiden sisäiseen kauppaan,

tullia koskeviin kysymyksiin,

kulttuuria koskeviin kysymyksiin,

ympäristökysymyksiin.

61 artikla

Kuluttajansuoja

Tämän alan yhteistyöllä pyritään saattamaan Euroopan yhteisön ja Egyptin kuluttajansuojaohjelmat yhteensopiviksi, ja yhteistyöhön olisi mahdollisuuksien mukaan sisällytettävä erityisesti seuraavat seikat:

kuluttajalainsäädännön lähentäminen kaupan esteiden välttämiseksi,

vaarallisia elintarvikkeita ja teollisuustuotteita koskevien tietojenvaihtojärjestelmien perustaminen, kehittäminen ja liittäminen toisiinsa (pikavaroitusjärjestelmät),

tietojen ja asiantuntijoiden vaihto,

koulutusohjelmien järjestäminen ja teknisen avun antaminen.

VI OSASTO

1 LUKU

Vuoropuhelu ja yhteistyö yhteiskunnallisten kysymysten alalla

62 artikla

Osapuolet vakuuttavat uudelleen pitävänsä tärkeänä toisen osapuolen alueella laillisesti oleskelevien ja siellä työskentelevien työntekijöidensä tasapuolista kohtelua. Jäsenvaltiot ja Egypti sopivat aloittavansa toistensa pyynnöstä neuvottelut osapuolten alueilla laillisesti oleskelevien ja siellä työskentelevien egyptiläisten ja jäsenvaltioiden työntekijöiden työolosuhteita ja sosiaaliturvaa koskevien vastavuoroisten kahdenvälisten sopimusten tekemisestä.

63 artikla

1.   Osapuolet aloittavat säännöllisen vuoropuhelun yhteiseen etuun liittyvistä yhteiskunnallisista asioista.

2.   Tämän vuoropuhelun avulla etsitään tapoja työntekijöiden liikkuvuuden sekä vastaanottavan osapuolen alueella laillisesti oleskelevien Egyptin ja yhteisön kansalaisten tasavertaisen kohtelun ja yhteiskunnallisen sopeutumisen edistämiseksi.

3.   Vuoropuheluun sisältyvät erityisesti kysymykset, jotka liittyvät:

a)

siirtolaisyhdyskunnissa vallitseviin elin- ja työskentelyolosuhteisiin;

b)

siirtolaisuuteen;

c)

laittomaan maahanmuuttoon;

d)

Egyptin ja yhteisön kansalaisten tasavertaista kohtelua edistäviin toimiin, vastavuoroiseen kulttuureja ja sivistystä koskevaan tietämykseen, suvaitsevaisuuden edistämiseen ja syrjinnän poistamiseen.

64 artikla

Yhteiskunnallista vuoropuhelua käydään tämän sopimuksen I osastossa määrättyjen menettelytapojen mukaisesti.

65 artikla

Osapuolten yhteiskunnallisen yhteistyön vahvistamiseksi toteutetaan mihin hyvänsä niiden etua koskeviin asioihin liittyviä hankkeita ja ohjelmia.

Etusijalle asetetaan:

a)

siirtolaisuutta aiheuttavien paineiden vähentäminen parantamalla elinolosuhteita, luomalla työpaikkoja ja toimintaa, josta saadaan tuloja sekä kehittämällä ammatillista koulutusta alueilla, joiden maastamuuttoluvut ovat korkeat;

b)

naisten aseman parantaminen yhteiskunnallisessa ja taloudellisessa kehityksessä;

c)

Egyptin perhesuunnittelua sekä äitien ja lasten suojelua koskevien ohjelmien tukeminen ja kehittäminen;

d)

sosiaaliturvajärjestelmän parantaminen;

e)

terveydenhuoltojärjestelmän parantaminen;

f)

elinolosuhteiden parantaminen köyhillä alueilla;

g)

egyptiläisistä ja jäsenvaltioissa asuvista eurooppalaisista nuorista koostuvien ryhmien vaihto- ja vapaa-ajan ohjelmien toteuttaminen ja rahoitus keskinäisen kulttuurien tuntemuksen ja suvaitsevuuden edistämiseksi.

66 artikla

Yhteistyöhankkeita voidaan järjestää yhdessä jäsenvaltioiden ja asianmukaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa.

67 artikla

Assosiaationeuvosto asettaa vuoden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta työryhmän. Työryhmän tehtävänä on arvioida jatkuvasti ja säännöllisesti 1—3 luvun määräysten soveltamista.

2 LUKU

Yhteistyö laittoman maahanmuuton estämiseksi ja valvomiseksi ja muissa konsuliasioissa

68 artikla

Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä laittoman maahanmuuton estämiseksi ja valvomiseksi. Tätä varten:

kukin jäsenvaltio suostuu ottamaan takaisin Egyptin alueella laittomasti oleskelevat kansalaisensa Egyptin sitä pyytäessä ja ilman lisämuodollisuuksia, heti kun kyseiset henkilöt on varmuudella todettu laittomiksi maahanmuuttajiksi,

Egypti suostuu ottamaan takaisin jäsenvaltioiden alueella laittomasti oleskelevat kansalaisensa jäsenvaltioiden sitä pyytäessä ja ilman lisämuodollisuuksia, heti kun kyseiset henkilöt on varmuudella todettu laittomiksi maahanmuuttajiksi.

Jäsenvaltiot ja Egypti myöntävät kansalaisilleen näihin tarkoituksiin asianmukaiset henkilöllisyystodistukset.

Euroopan unionin jäsenvaltioiden osalta tämän artiklan velvoitteita sovelletaan ainoastaan sellaisiin henkilöihin, joiden katsotaan yhteisön kannalta olevan niiden kansalaisia.

Egyptin osalta tämän artiklan velvoitteita sovelletaan ainoastaan sellaisiin henkilöihin, joiden katsotaan olevan Egyptin kansalaisia Egyptin oikeusjärjestelmän ja kaikkien asiaan kuuluvan kansalaisuutta koskevan lainsäädännön mukaisesti.

69 artikla

Sopimuksen voimaantulon jälkeen osapuolet neuvottelevat ja tekevät minkä hyvänsä osapuolen pyynnöstä keskenään kahdenvälisiä sopimuksia, joilla säännellään niiden kansalaisten takaisinottoa koskevia erityisiä velvollisuuksia. Näillä sopimuksilla säännellään myös kolmannen maan kansalaisten takaisinottojärjestelyjä, jos jokin osapuoli katsoo sen tarpeelliseksi. Tällaisissa sopimuksissa vahvistetaan kyseisten järjestelyjen piiriin kuuluvia henkilöryhmiä koskevat yksityiskohdat sekä niihin kuuluvien henkilöiden takaisinottoa ja palauttamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

Egyptille annetaan riittävää taloudellista ja teknistä tukea näiden sopimusten täytäntöönpanemiseksi.

70 artikla

Assosiaationeuvosto tarkastelee muita yhteisiä toimia, joita voidaan suorittaa laittoman maahanmuuton ehkäisemiseksi ja valvomiseksi sekä muiden konsuliasioiden käsittelemiseksi.

3 LUKU

Yhteistyö kulttuuriasioissa, audiovisuaalisten viestinten alalla ja tiedonvälityksessä

71 artikla

1.   Osapuolet sopivat edistävänsä kulttuuriyhteistyötä niitä kiinnostavilla aloilla ja toistensa kulttuurien kunnioittamisen hengessä. Ne aloittavat kestävän kulttuurivuoropuhelun. Tällä yhteistyöllä edistetään erityisesti:

historiallisen ja kulttuuriperinnön säilyttämistä ja entisöimistä (kuten monumentit, historialliset paikat, esineet, harvinaiset kirjat ja käsikirjoitukset),

taidenäyttelyiden, taiteilijaryhmien, taiteilijoiden, tiedemiesten, älymystön edustajien ja kulttuuritapahtumien vaihtoa,

käännöksiä,

kulttuurialalla työskentelevien henkilöiden kouluttamista.

2.   Audiovisuaalisten viestinten alan yhteistyöllä pyritään edistämään yhteistyötä yhteistuotannoissa ja koulutuksessa. Osapuolet pyrkivät etsimään keinoja edistää Egyptin osallistumista yhteisön aloitteisiin tällä alalla.

3.   Osapuolet sopivat, että yhteisön ja yhden tai useamman jäsenvaltion olemassa olevia kulttuuriohjelmia ja muita osapuolten yhteisen edun mukaisia toimia voidaan laajentaa koskemaan Egyptiä.

4.   Osapuolet pyrkivät lisäksi edistämään kaupallista kulttuuriyhteistyötä erityisesti yhteisten hankkeiden (tuotanto, investointi, markkinointi), koulutuksen ja tiedon vaihdon kautta.

5.   Osapuolet ottavat yhteistyöhankkeita, ohjelmia ja yhteisiä toimia nimetessään erityisesti huomioon nuoret, itseilmaisun, kulttuuriperinnön säilyttämisen, kulttuurin levittämisen ja kirjallista ja audiovisuaalista viestintää käyttävät kommunikaatiotaidot.

6.   Yhteistyö toteutetaan erityisesti seuraavin keinoin:

osapuolten välisellä säännöllisellä vuoropuhelulla,

kullakin yhteistyön alalla toteutettavalla säännöllisellä tietojen ja ajatusten vaihdolla, virkamiesten ja asiantuntijoiden tapaamiset mukaan lukien,

neuvonta-, asiantuntija- ja koulutustoimien siirrolla,

yhteisten toimien, kuten seminaarien ja työpajojen, toteuttamisella,

antamalla teknistä ja hallinnollista apua sekä apua lainsäädännön valmistelussa,

tiedon jakamisella yhteistyöaloitteista.

VII OSASTO

RAHOITUSYHTEISTYÖ

72 artikla

Tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi Egyptille tarjotaan rahoitusyhteistyötoimia asianmukaisten menettelyjen ja tarvittavien rahoitusvarojen mukaisesti.

Rahoitusyhteistyössä keskitytään erityisesti seuraaviin seikkoihin:

talouden nykyaikaistamiseen tähtäävien uudistusten edistäminen,

taloudellisen infrastruktuurin parantaminen,

yksityisten investointien ja työpaikkoja luovien toimien edistäminen,

vapaakauppa-alueen asteittaisesta perustamisesta Egyptille aiheutuviin seurauksiin vastaaminen erityisesti ajanmukaistamalla teollisuutta ja uudistamalla sen rakenteita sekä lisäämällä Egyptin vientikapasiteettia,

yhteiskunnallisella alalla toteutettaviin politiikkoihin osallistuminen liitännäistoimenpitein,

Egyptin kapasiteetin ja kykyjen edistäminen teollis- ja tekijänoikeuksien suojan alalla,

osallistuminen tarpeellisin lisätoimenpitein laittoman maahanmuuton estämistä ja sen valvomista koskevien kahdenvälisten sopimusten täytäntöönpanoon,

osallistuminen liitännäistoimenpitein kilpailulainsäädännön laatimiseen ja täytäntöönpanoon.

73 artikla

Sen varmistamiseksi, että yhteensovitettua lähestymistapaa noudatetaan poikkeuksellisissa makrotaloudellisissa ja rahoitusta koskevissa ongelmissa, jotka saattavat aiheutua tämän sopimuksen soveltamisesta, osapuolet käyttävät V osastossa määrättyä säännöllistä taloudellista vuoropuhelua hyväkseen kiinnittääkseen erityistä huomiota kaupan ja rahoituksen kehityssuuntausten valvomiseen yhteisön ja Egyptin välisissä suhteissa.

VIII OSASTO

INSTITUTIONAALISET MÄÄRÄYKSET, YLEISET MÄÄRÄYKSET JA LOPPUMÄÄRÄYKSET

74 artikla

Perustetaan assosiaationeuvosto, joka kokoontuu ministeritasolla kerran vuodessa ja tarvittaessa puheenjohtajansa aloitteesta sekä työjärjestyksessään vahvistettujen ehtojen mukaisesti.

Assosiaationeuvosto tarkastelee kaikkia tähän sopimukseen liittyviä tärkeitä kysymyksiä sekä kaikkia muita kahdenvälisiä tai kansainvälisiä osapuolten yhteisen edun mukaisia kysymyksiä.

75 artikla

1.   Assosiaationeuvosto muodostuu Euroopan unionin neuvoston jäsenistä, Euroopan yhteisöjen komission jäsenistä sekä Egyptin hallituksen jäsenistä.

2.   Assosiaationeuvoston jäsenet voivat sen työjärjestyksessä vahvistettujen määräysten mukaisesti käyttää edustajaa.

3.   Assosiaationeuvosto vahvistaa työjärjestyksensä.

4.   Assosiaationeuvoston puheenjohtajuudesta huolehtivat sen työjärjestyksessä vahvistettujen määräysten mukaisesti vuorotellen Euroopan unionin neuvoston jäsen ja Egyptin hallituksen jäsen.

76 artikla

Assosiaationeuvosto voi sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tehdä päätöksiä sopimuksessa määrätyissä tapauksissa.

Tehdyt päätökset sitovat osapuolia, joiden on toteutettava niiden täytäntöönpanemiseksi tarvittavat toimenpiteet. Assosiaationeuvosto voi myös antaa asianmukaisia suosituksia.

Assosiaationeuvosto tekee päätökset ja antaa suositukset osapuolten yhteisellä sopimuksella.

77 artikla

1.   Perustetaan assosiaatiokomitea, joka vastaa sopimuksen täytäntöönpanosta, jollei assosiaationeuvoston toimivallasta muuta johdu.

2.   Assosiaationeuvosto voi siirtää assosiaatiokomitealle toimivaltansa kokonaan tai osittain.

78 artikla

1.   Assosiaatiokomitea, joka kokoontuu virkamiestasolla, muodostuu Euroopan unionin neuvoston jäsenten ja Euroopan yhteisöjen komission jäsenten edustajista sekä Egyptin hallituksen edustajista.

2.   Assosiaatiokomitea vahvistaa työjärjestyksensä.

3.   Assosiaatiokomitean puheenjohtajuudesta huolehtivat vuorotellen Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaan edustaja ja Egyptin hallituksen edustaja.

79 artikla

1.   Assosiaatiokomitea voi tehdä päätöksiä, jotka koskevat sopimuksen hallinnointia ja niille alueille kuuluvia asioita, joita koskevan päätösvaltansa assosiaationeuvosto on sille siirtänyt.

2.   Assosiaatiokomitea tekee päätöksensä kummankin osapuolen yhteisellä sopimuksella. Tehdyt päätökset sitovat osapuolia, joiden on toteutettava niiden täytäntöönpanemiseksi tarvittavat toimenpiteet.

80 artikla

Assosiaationeuvosto voi päättää sopimuksen täytäntöönpanossa tarvittavan työryhmän tai elimen perustamisesta. Se määrittelee alaisuudessaan olevan työryhmän tai elimen tehtävät.

81 artikla

Assosiaationeuvosto toteuttaa kaikki asianmukaiset toimenpiteet Euroopan parlamentin ja Egyptin kansankokouksen välisen yhteistyön ja yhteyksien helpottamiseksi.

82 artikla

1.   Kumpikin osapuoli voi saattaa tämän sopimuksen soveltamisesta tai tulkinnasta johtuvan riidan assosiaationeuvoston käsiteltäväksi.

2.   Assosiaationeuvosto voi ratkaista riidan päätöksellään.

3.   Kummankin osapuolen on toteutettava 2 kohdassa tarkoitetun päätöksen soveltamiseksi tarvittavat toimenpiteet.

4.   Jos riitaa ei voida ratkaista tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti, kumpi tahansa osapuoli voi ilmoittaa toiselle osapuolelle välimiehen nimittämisestä; tällöin toisen osapuolen on nimitettävä toinen välimies kahden kuukauden kuluessa. Tätä menettelyä sovellettaessa pidetään yhteisöä ja jäsenvaltioita yhteisesti yhtenä riidan osapuolena.

Assosiaationeuvosto nimeää kolmannen välimiehen.

Välimiesten päätökset tehdään enemmistöpäätöksenä.

Kummankin riidan osapuolen on toteutettava välimiesten päätöksen täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet.

83 artikla

Tämän sopimuksen määräykset eivät estä osapuolta toteuttamasta toimenpiteitä:

a)

joita se pitää tarpeellisina keskeisten turvallisuusetujensa vastaisten tietojen luovutuksen estämiseksi;

b)

jotka liittyvät aseiden, ammusten tai sotatarvikkeiden tuotantoon tai kauppaan taikka puolustustarkoitusten kannalta välttämättömään tutkimukseen, kehitystyöhön tai tuotantoon, jos nämä toimenpiteet eivät heikennä sellaisten tuotteiden kilpailuedellytyksiä, joita ei ole tarkoitettu nimenomaan sotilaalliseen käyttöön;

c)

jotka se arvioi tärkeiksi oman turvallisuutensa kannalta yleisen järjestyksen ylläpitämiseen vaikuttavissa vakavissa sisäisissä levottomuuksissa, sodan aikana tai sodan uhkaa merkitsevässä vakavassa kansainvälisessä jännitystilassa taikka täyttääkseen velvoitteet, joihin se on sitoutunut rauhan ja kansainvälisen turvallisuuden ylläpitämiseksi.

84 artikla

Tämän sopimuksen soveltamisaloilla ja rajoittamatta siihen sisältyvien erityismääräysten soveltamista:

Egyptin yhteisöön soveltamat järjestelyt eivät saa johtaa syrjintään jäsenvaltioiden, niiden kansalaisten tai niiden yhtiöiden tai yritysten välillä,

yhteisön Egyptiin soveltamat järjestelyt eivät saa johtaa syrjintään Egyptin kansalaisten tai sen yhtiöiden tai yritysten välillä.

85 artikla

Välittömän verotuksen osalta mikään tämän sopimuksen määräys ei:

laajenna verotukseen liittyviä etuja, joita jompikumpi osapuoli on sitä sitovassa kansainvälisessä sopimuksessa tai järjestelyssä myöntänyt,

estä kummankaan osapuolen veronkierron tai veropetosten estämiseksi tarkoitetun toimenpiteen käyttöönottoa tai soveltamista,

rajoita kummankaan osapuolen oikeutta soveltaa asianmukaisia verolainsäädäntönsä määräyksiä verovelvollisiin, jotka eivät ole samanlaisessa asemassa erityisesti asuinpaikkansa vuoksi.

86 artikla

1.   Osapuolet toteuttavat kaikki yleiset ja erityiset toimenpiteet, jotka ovat tarpeen niiden tästä sopimuksesta johtuvien velvoitteiden täyttämiseksi. Ne huolehtivat siitä, että tämän sopimuksen tavoitteet saavutetaan.

2.   Jos osapuoli katsoo, että toinen osapuoli on laiminlyönyt jonkin tästä sopimuksesta johtuvan velvoitteensa täyttämisen, se voi toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä. Ennen näiden toimenpiteiden toteuttamista, paitsi jos toinen osapuoli on rikkonut sopimusta vakavasti, sen on ilmoitettava assosiaationeuvostolle kaikki asiaa koskevat tiedot tilanteen perusteellista tarkastelua varten kummankin osapuolen kannalta hyväksyttävän ratkaisun löytämiseksi.

Sopimuksen vakavana rikkomisena pidetään sellaista sopimuksesta irtisanoutumista, jolle ei ole perustetta kansainvälisen oikeuden yleisissä säännöissä, tai sopimuksen oleellisten osien vakavaa rikkomista, joiden seurauksena syntyvä tilanne ei ole otollinen neuvotteluille, tai jos viivästyksestä aiheutuisi vahinkoa tämän sopimuksen tavoitteille.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitettujen asianmukaisten toimenpiteiden osalta on ensisijaisesti valittava sellaiset toimenpiteet, jotka aiheuttavat vähiten haittaa tämän sopimuksen toiminnalle. Osapuolet sopivat myös, että nämä toimenpiteet toteutetaan kansainvälisen oikeuden mukaisesti ja että ne ovat suhteutettuja rikkomukseen.

Toimenpiteistä on ilmoitettava viipymättä assosiaationeuvostolle ja niistä neuvotellaan assosiaationeuvostossa toisen osapuolen pyynnöstä. Jos jompikumpi osapuoli toteuttaa toimenpiteitä 2 kohdassa tarkoitetun tämän sopimuksen vakavan rikkomisen vuoksi, toinen osapuoli voi panna riitojenratkaisumenettelyn vireille.

87 artikla

Pöytäkirjat 1—5 ja liitteet I—VI ovat tämän sopimuksen erottamaton osa.

88 artikla

Tässä sopimuksessa tarkoitetaan ’osapuolilla’ toisaalta Egyptiä ja toisaalta joko yhteisöä tai jäsenvaltioita taikka yhteisöä ja jäsenvaltioita, niiden toimivallan mukaisesti.

89 artikla

Tämä sopimus tehdään rajoittamattomaksi ajaksi.

Kumpikin osapuoli voi sanoa tämän sopimuksen irti ilmoittamalla siitä toiselle osapuolelle. Sopimuksen voimassaolo päättyy kuuden kuukauden kuluttua tällaisesta ilmoituksesta.

90 artikla

Tätä sopimusta sovelletaan alueisiin, joihin sovelletaan Euroopan yhteisön perustamissopimusta ja Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimusta näiden sopimusten määräysten mukaisesti, sekä Egyptin alueeseen.

91 artikla

Tämä sopimus laaditaan kahtena kappaleena arabian, englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, portugalin, ranskan, ruotsin, saksan, suomen ja tanskan kielellä, ja kunkin teksti on yhtä todistusvoimainen.

92 artikla

1.   Osapuolet hyväksyvät tämän sopimuksen omien menettelyjensä mukaisesti.

Tämä sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona osapuolet ovat ilmoittaneet toisilleen ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen menettelyjen päätökseen saattamisesta.

2.   Tämän sopimuksen tullessa voimaan se korvaa Brysselissä 18 päivänä tammikuuta 1977 allekirjoitetun Euroopan talousyhteisön ja Egyptin välisen sopimuksen sekä Euroopan hiili- ja teräsyhteisön ja Egyptin välisen sopimuksen.

Hecho en Luxemburgo, el veinticinco de junio de dos mil uno.

Udfærdiget i Luxembourg den femogtyvende juni to tusind og et.

Geschehen zu Luxemburg am fünfundzwanzigsten Juni zweitausendundeins.

Έγινε στο Λουξεμβούργο, στις είκοσι πέντε Ιουνίου δύο χιλιάδες ένα.

Done at Luxembourg on the twenty-fifth day of June in the year two thousand and one.

Fait à Luxembourg, le vingt-cinq juin deux mille un.

Fatto a Lussemburgo, addì venticinque giugno duemilauno.

Gedaan te Luxemburg, de vijfentwintigste juni tweeduizendeneen.

Feito no Luxemburgo, em vinte e cinco de Junho de dois mil e um.

Tehty Luxemburgissa kahdentenakymmenentenäviidentenä päivänä kesäkuuta vuonna kaksituhattayksi.

Som skedde i Luxemburg den tjugofemte juni tjugohundraett.

Image

Pour le Royaume de Belgique

Voor het Koninkrijk België

Für das Königreich Belgien

Image

Cette signature engage également la Communauté française, la Communauté flamande, la Communauté germanophone, la Région wallonne, la Région flamande et la Région de Bruxelles-Capitale.

Deze handtekening verbindt eveneens de Vlaamse Gemeenschap, de Franse Gemeenschap, de Duitstalige Gemeenschap, het Vlaams Gewest, het Waals Gewest en het Brussels Hoofdstedelijk Gewest.

Diese Unterschrift bindet zugleich die Deutschsprachige Gemeinschaft, die Flämische Gemeinschaft, die Französische Gemeinschaft, die Wallonische Region, die Flämische Region und die Region Brüssel-Hauptstadt.

På Kongeriget Danmarks vegne

Image

Für die Bundesrepublik Deutschland

Image

Για την Ελληνική Δημοκρατία

Image

Por el Reino de España

Image

Pour la République française

Image

Thar cheann Na hÉireann

For Ireland

Image

Per la Repubblica italiana

Image

Pour le Grand-Duché de Luxembourg

Image

Voor het Koninkrijk der Nederlanden

Image

Für die Republik Österreich

Image

Pela República Portuguesa

Image

Suomen tasavallan puolesta

Image

För Konungariket Sverige

Image

For the United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland

Image

Por las Comunidades Europeas

For De Europæiske Fællesskaber

Für die Europäischen Gemeinschaften

Για τις Ευρωπαïκές Κοινότητες

For the European Communities

Pour les Communautés européennes

Per le Comunità europee

Voor de Europese Gemeenschappen

Pelas Comunidades Europeias

Euroopan yhteisöjen puolesta

På Europeiska gemenskapernas vägnar

Image

Image

LITTEET JA PÖYTÄKIRJAT

Liite I:

Luettelo 7 ja 12 artiklassa tarkoitetuista harmonoidun järjestelmän 25—97 ryhmään kuuluvista maataloustuotteista ja jalostetuista maataloustuotteista

Liite II:

Luettelo yhteisöstä peräisin olevista teollisuustuotteista, joihin niitä Egyptiin tuotaessa sovelletaan 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tullien poistamisaikataulua

Liite III:

Luettelo yhteisöstä peräisin olevista teollisuustuotteista, joihin niitä Egyptiin tuotaessa sovelletaan 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tullien poistamisaikataulua

Liite IV:

Luettelo yhteisöstä peräisin olevista teollisuustuotteista, joihin niitä Egyptiin tuotaessa sovelletaan 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tullien poistamisaikataulua

Liite V:

Luettelo yhteisöstä peräisin olevista teollisuustuotteista, joihin niitä Egyptiin tuotaessa sovelletaan 9 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tullien poistamisaikataulua

Liite VI:

37 artiklassa tarkoitetut teollis- ja tekijänoikeudet

Pöytäkirja N:o 1:

Egyptistä peräisin olevien maataloustuotteiden yhteisöön tapahtuvaan tuontiin sovellettavista järjestelyistä

Pöytäkirja N:o 2:

Yhteisöstä peräisin olevien maataloustuotteiden Egyptiin tapahtuvaan tuontiin sovellettavista järjestelyistä

Pöytäkirja N:o 3:

Jalostettuihin maataloustuotteisiin sovellettavista järjestelyistä

Pöytäkirja N:o 4:

Käsitteen ”alkuperätuotteet” (”peräisin olevat tuotteet”) määrittelystä ja hallinnollisen yhteistyön menetelmistä

Pöytäkirja N:o 5:

Hallintoviranomaisten keskinäisestä avunannosta tulliasioissa

LIITE I

Luettelo 7 ja 12 artiklassa tarkoitetuista harmonoidun järjestelmän 25—97 ryhmään kuuluvista maataloustuotteista ja jalostetuista maataloustuotteista

HS-koodi

2905.43

(mannitoli)

HS-koodi

2905.44

(sorbitoli)

HS-koodi

2905.45

(glyseroli)

HS-nimike

33.01

(haihtuvat öljyt)

HS-koodi

3302.10

(hyvänhajuiset aineet)

HS-nimikkeet

35.01—35.05

(valkuaisaineet; modifioidut tärkkelykset; liimat ja liisterit)

HS-koodi

3809.10

(viimeistelyvalmisteet)

HS-nimike

38.23

(teolliset rasvahapot, puhdistuksessa saadut happamat öljyt, teolliset rasva-alkoholit)

HS-koodi

3824.60

(sorbitoli, muualle kuulumaton)

HS-nimikkeet

41.01—41.03

(vuodat ja nahat)

HS-nimike

43.01

(raa'at turkisnahat)

HS-nimikkeet

50.01—50.03

(raakasilkki ja silkkijätteet)

HS-nimikkeet

51.01—51.03

(villa ja karva)

HS-nimikkeet

52.01—52.03

(raaka puuvilla, puuvillajätteet ja karstattu tai kammattu puuvilla)

HS-nimike

53.01

(raaka pellava)

HS-nimike

53.02

(raaka hamppu)

LIITE II

Luettelo yhteisöstä peräisin olevista teollisuustuotteista, joihin niitä Egyptiin tuotaessa sovelletaan 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tullien poistamisaikataulua

 

2501001

 

2502000

 

2503100

 

2503900

 

2504100

 

2504900

 

2505109

 

2505909

 

2506100

 

2506210

 

2506290

 

2507000

 

2508100

 

2508200

 

2508300

 

2508400

 

2508500

 

2508600

 

2508700

 

2509000

 

2511100

 

2511200

 

2512000

 

2513110

 

2513190

 

2513210

 

2513290

 

2514000

 

2517100

 

2517200

 

2517300

 

2517411

 

2517491

 

2518100

 

2518200

 

2518300

 

2519100

 

2519900

 

2520201

 

2521000

 

2522100

 

2522200

 

2522300

 

2524000

 

2525100

 

2525200

 

2525300

 

2526201

 

2527000

 

2528100

 

2528900

 

2529100

 

2529210

 

2529220

 

2529300

 

2530100

 

2530200

 

2530400

 

2530909

 

2601110

 

2601120

 

2601200

 

2602000

 

2603000

 

2604000

 

2605000

 

2606000

 

2607000

 

2608000

 

2609000

 

2610000

 

2611000

 

2612100

 

2612200

 

2613100

 

2613900

 

2614000

 

2615100

 

2615900

 

2616100

 

2616900

 

2617100

 

2617900

 

2618000

 

2619000

 

2620110

 

2620190

 

2620200

 

2620300

 

2620400

 

2620500

 

2620900

 

2621000

 

2701110

 

2701120

 

2701190

 

2701200

 

2702100

 

2702200

 

2703000

 

2709000

 

2710001

 

2710002

 

2711110

 

2711120

 

2711139

 

2711140

 

2711190

 

2711210

 

2711290

 

2712100

 

2712200

 

2712900

 

2713110

 

2713120

 

2713200

 

2713900

 

2714100

 

2714900

 

2715000

 

2716000

 

2801200

 

2801300

 

2802000

 

2804210

 

2804290

 

2804500

 

2804610

 

2804690

 

2804700

 

2804800

 

2804900

 

2805110

 

2805190

 

2805210

 

2805220

 

2805300

 

2805400

 

2809100

 

2809201

 

2810001

 

2812100

 

2812900

 

2813100

 

2813900

 

2814100

 

2814200

 

2815200

 

2815300

 

2816100

 

2816200

 

2816300

 

2817000

 

2818100

 

2818200

 

2818300

 

2819100

 

2819900

 

2820100

 

2820900

 

2821100

 

2821200

 

2822000

 

2823000

 

2825101

 

2825109

 

2825200

 

2825300

 

2825400

 

2825500

 

2825600

 

2825700

 

2825800

 

2825900

 

2826110

 

2826120

 

2826190

 

2826200

 

2826300

 

2826900

 

2827100

 

2827200

 

2827310

 

2827320

 

2827330

 

2827340

 

2827350

 

2827360

 

2827370

 

2827380

 

2827390

 

2827410

 

2827490

 

2827510

 

2827590

 

2827600

 

2828909

 

2829110

 

2829199

 

2829900

 

2830100

 

2830200

 

2830300

 

2830900

 

2831100

 

2831900

 

2832100

 

2832200

 

2832300

 

2833210

 

2833220

 

2833230

 

2833240

 

2833250

 

2833260

 

2833270

 

2833290

 

2833300

 

2833400

 

2834100

 

2834210

 

2834220

 

2834290

 

2835000

 

2835210

 

2835220

 

2835230

 

2835240

 

2835250

 

2835260

 

2835290

 

2835310

 

2835390

 

2836100

 

2836201

 

2836301

 

2836401

 

2836409

 

2836500

 

2836600

 

2836700

 

2836910

 

2836920

 

2836930

 

2836990

 

2837110

 

2837190

 

2837200

 

2838000

 

2839000

 

2839190

 

2839200

 

2839900

 

2840110

 

2840190

 

2840200

 

2840300

 

2841100

 

2841200

 

2841300

 

2841400

 

2841500

 

2841600

 

2841700

 

2841800

 

2841900

 

2842100

 

2842900

 

2843100

 

2843210

 

2843290

 

2843300

 

2843900

 

2844101

 

2844109

 

2844200

 

2844300

 

2844400

 

2844500

 

2845100

 

2845900

 

2846100

 

2846900

 

2847000

 

2848100

 

2848900

 

2849100

 

2849200

 

2849900

 

2850000

 

2851000

 

2901109

 

2901210

 

2901220

 

2901230

 

2901240

 

2901290

 

2901299

 

2902110

 

2902190

 

2902300

 

2902410

 

2902420

 

2902430

 

2902440

 

2902500

 

2902600

 

2902700

 

2902900

 

2902909

 

2903110

 

2903120

 

2903130

 

2903140

 

2903150

 

2903160

 

2903190

 

2903210

 

2903220

 

2903230

 

2903290

 

2903300

 

2903400

 

2903510

 

2903590

 

2903610

 

2903620

 

2903690

 

2904100

 

2904200

 

2904201

 

2904209

 

2904900

 

2905110

 

2905120

 

2905130

 

2905140

 

2905150

 

2905160

 

2905170

 

2905190

 

2905210

 

2905220

 

2905290

 

2905310

 

2905320

 

2905390

 

2905410

 

2905420

 

2905490

 

2905500

 

2906110

 

2906120

 

2906130

 

2906140

 

2906190

 

2906210

 

2906290

 

2907110

 

2907120

 

2907130

 

2907140

 

2907150

 

2907190

 

2907210

 

2907220

 

2907230

 

2907290

 

2907300

 

2908100

 

2908200

 

2908900

 

2909110

 

2909190

 

2909200

 

2909300

 

2909410

 

2909420

 

2909430

 

2909440

 

2909490

 

2909500

 

2909600

 

2910100

 

2910200

 

2910300

 

2910900

 

2911000

 

2912110

 

2912120

 

2912130

 

2912190

 

2912210

 

2912290

 

2912300

 

2912410

 

2912420

 

2912490

 

2912500

 

2913000

 

2914110

 

2914120

 

2914130

 

2914190

 

2914210

 

2914220

 

2914230

 

2914290

 

2914300

 

2914410

 

2914490

 

2914500

 

2914600

 

2914690

 

2914700

 

2915110

 

2915120

 

2915130

 

2915211

 

2915220

 

2915230

 

2915240

 

2915290

 

2915310

 

2915320

 

2915330

 

2915340

 

2915350

 

2915390

 

2915400

 

2915500

 

2915600

 

2915700

 

2915901

 

2915909

 

2916110

 

2916120

 

2916130

 

2916140

 

2916150

 

2916190

 

2916200

 

2916310

 

2916320

 

2916330

 

2916390

 

2917110

 

2917120

 

2917130

 

2917140

 

2917190

 

2917200

 

2917310

 

2917320

 

2917330

 

2917340

 

2917350

 

2917360

 

2917370

 

2917390

 

2918110

 

2918120

 

2918130

 

2918140

 

2918150

 

2918160

 

2918170

 

2918190

 

2918210

 

2918220

 

2918230

 

2918290

 

2918300

 

2918900

 

2919000

 

2920100

 

2920900

 

2921110

 

2921120

 

2921190

 

2921210

 

2921220

 

2921290

 

2921300

 

2921410

 

2921420

 

2921430

 

2921440

 

2921450

 

2921490

 

2921510

 

2921590

 

2922110

 

2922120

 

2922130

 

2922190

 

2922210

 

2922220

 

2922300

 

2922410

 

2922420

 

2922490

 

2922500

 

2923100

 

2923200

 

2923900

 

2924100

 

2924210

 

2924291

 

2924299

 

2925110

 

2925190

 

2925200

 

2926100

 

2926200

 

2926900

 

2927000

 

2928000

 

2929100

 

2929900

 

2930100

 

2930200

 

2930300

 

2930400

 

2930900

 

2931000

 

2932110

 

2932120

 

2932130

 

2932190

 

2932210

 

2932290

 

2932900

 

2933110

 

2933190

 

2933210

 

2933290

 

2933310

 

2933390

 

2933400

 

2933510

 

2933590

 

2933610

 

2933690

 

2933710

 

2933790

 

2933900

 

2934100

 

2934200

 

2934300

 

2934900

 

2935000

 

2936100

 

2936210

 

2936220

 

2936230

 

2936240

 

2936250

 

2936260

 

2936270

 

2936280

 

2936290

 

2936900

 

2937100

 

2937210

 

2937220

 

2937290

 

2937910

 

2937920

 

2937990

 

2938100

 

2938900

 

2939100

 

2939210

 

2939290

 

2939300

 

2939400

 

2939500

 

2939600

 

2939700

 

2939909

 

2940000

 

2941100

 

2941200

 

2941300

 

2941400

 

2941500

 

2941900

 

2942000

 

3001100

 

3001200

 

3001900

 

3002100

 

3002200

 

3002310

 

3002390

 

3002901

 

3002909

 

3003310

 

3003901

 

3004310

 

3004901

 

3006109

 

3006200

 

3006300

 

3006400

 

3006600

 

3101000

 

3102210

 

3104100

 

3104200

 

3104300

 

3104900

 

3105100

 

3105200

 

3105300

 

3105400

 

3105510

 

3105590

 

3105600

 

3105900

 

3201100

 

3201200

 

3201300

 

3201900

 

3202100

 

3202900

 

3203000

 

3205000

 

3211001

 

3212100

 

3214101

 

3401202

 

3402119

 

3402129

 

3402139

 

3402199

 

3403119

 

3403199

 

3403919

 

3403999

 

3404100

 

3404200

 

3404909

 

3407001

 

3507100

 

3507900

 

3701100

 

3701302

 

3701992

 

3702100

 

3702511

 

3702521

 

3702522

 

3702551

 

3702559

 

3702561

 

3702911

 

3702921

 

3702922

 

3702941

 

3702951

 

3703101

 

3703201

 

3703901

 

3801100

 

3801200

 

3801300

 

3801900

 

3802100

 

3802900

 

3803000

 

3804000

 

3805100

 

3805200

 

3805900

 

3806100

 

3806200

 

3806300

 

3806900

 

3807001

 

3807009

 

3809910

 

3809920

 

3809930

 

3809990

 

3810100

 

3810900

 

3811119

 

3811199

 

3811219

 

3811299

 

3811909

 

3812100

 

3812200

 

3812300

 

3813000

 

3814000

 

3815110

 

3815120

 

3815190

 

3815900

 

3816000

 

3817100

 

3817200

 

3818000

 

3819000

 

3820000

 

3821000

 

3822000

 

3822600

 

3901100

 

3901200

 

3901300

 

3901901

 

3901909

 

3902100

 

3902200

 

3902300

 

3902900

 

3903110

 

3903190

 

3903200

 

3903300

 

3903900

 

3904101

 

3904300

 

3904400

 

3904500

 

3904610

 

3904690

 

3904900

 

3905110

 

3905190

 

3905900

 

3906100

 

3906900

 

3907100

 

3907200

 

3907300

 

3907400

 

3907501

 

3907509

 

3907600

 

3907910

 

3907990

 

3908100

 

3908900

 

3909100

 

3909200

 

3909300

 

3909409

 

3909500

 

3910000

 

3911100

 

3911900

 

3912110

 

3912120

 

3912209

 

3912310

 

3912390

 

3912900

 

3913100

 

3913900

 

3914000

 

3915100

 

3915200

 

3915300

 

3915900

 

3917101

 

3920101

 

3921901

 

3923301

 

3923501

 

3926903

 

3926907

 

4001100

 

4001210

 

4001220

 

4001291

 

4001301

 

4002110

 

4002191

 

4002201

 

4002311

 

4002391

 

4002410

 

4002491

 

4002510

 

4002591

 

4002601

 

4002701

 

4002801

 

4002910

 

4002991

 

4003000

 

4004000

 

4014100

 

4016101

 

4016921

 

4016992

 

4016993

 

4017001

 

4104101

 

4104102

 

4104291

 

4105191

 

4106191

 

4110000

 

4205001

 

4206101

 

4401100

 

4401210

 

4401220

 

4401300

 

4402000

 

4403100

 

4403200

 

4403201

 

4403209

 

4403310

 

4403320

 

4403330

 

4403340

 

4403350

 

4403910

 

4403920

 

4403991

 

4403999

 

4404100

 

4404200

 

4406100

 

4406900

 

4407100

 

4407210

 

4407220

 

4407230

 

4407910