ISSN 1725-261X

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 199

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

47. vuosikerta
7. kesäkuu 2004


Sisältö

 

Oikaisuja

Sivu

 

*

Oikaistaan komission päätös 2004/379/EY, tehty 26 päivänä huhtikuuta 2004, päätöksen 2001/471/EY muuttamisesta tietyissä lihankäsittelylaitoksissa suoritettavien bakteriologisten tutkimusten osalta (EUVL L 144, 30.4.2004)

1

 

*

Oikaistaan komission päätös 2004/380/EY, tehty 26 päivänä huhtikuuta 2004, päätöksen 97/365/EY muuttamisesta Islannin laitosten sisällyttämiseksi väliaikaisiin luetteloihin kolmansien maiden laitoksista, joista jäsenvaltiot sallivat lihavalmisteiden tuonnin (EUVL L 144, 30.4.2004)

3

 

*

Oikaistaan komission päätös 2004/381/EY, tehty 26 päivänä huhtikuuta 2004, päätöksen 1999/710/EY muuttamisesta Islannin laitosten sisällyttämiseksi väliaikaisiin luetteloihin kolmansien maiden laitoksista, joista jäsenvaltiot sallivat jauhelihan ja raakalihavalmisteiden tuonnin (EUVL L 144, 30.4.2004)

5

 

*

Oikaistaan komission päätös 2004/382/EY, tehty 26 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 304/2003 mukaisista tiettyjä kemikaaleja koskevista yhteisön tuontipäätöksistä (EUVL L 144, 30.4.2004)

7

 

*

Oikaistaan komission suositus 2004/383/EY, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2004, rahoitusjohdannaisten käytöstä arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavissa yrityksissä (yhteissijoitusyrityksissä) (EUVL L 144, 30.4.2004)

24

 

*

Oikaistaan komission suositus 2004/384/EY, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2004, direktiivin 85/611/ETY liitteessä I olevassa C luettelossa säädetyn yksinkertaistetun tarjousesitteen sisällön tietyistä osista (EUVL L 144, 30.4.2004)

30

 

*

Oikaistaan komission päätös 2004/385/EY, tehty 27 päivänä huhtikuuta 2004, Unkarissa toteutettavien maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskevien liittymistä edeltävien toimenpiteiden tuen hallinnoinnin siirtämisestä täytäntöönpanovirastoille liittymistä edeltävänä aikana (EUVL L 144, 30.4.2004)

38

 

*

Oikaistaan komission päätös 2004/386/EY, tehty 28 päivänä huhtikuuta 2004, yhteisön taloudellisesta tuesta Maailman eläintautijärjestölle (OIE:lle) OIE:n välitysprosessia varten vuonna 2004 (EUVL L 144, 30.4.2004)

40

 

*

Oikaistaan komission suositus 2004/394/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, seuraavien aineiden riskinarvioinnin tuloksista ja riskien vähentämisen toimintasuunnitelmista: asetonitriili; akryyliamidi; akrylonitriili; akryylihappo; butadieeni; fluorivety; vetyperoksidi; metakryylihappo; metyylimetakrylaatti; tolueeni; triklooribentseeni (EUVL L 144, 30.4.2004)

41

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


Oikaisuja

7.6.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 199/1


Oikaistaan komission päätös 2004/379/EY, tehty 26 päivänä huhtikuuta 2004, päätöksen 2001/471/EY muuttamisesta tietyissä lihankäsittelylaitoksissa suoritettavien bakteriologisten tutkimusten osalta

( Euroopan unionin virallinen lehti L 144, 30. huhtikuuta 2004 )

Korvataan päätös 2004/379/EY seuraavasti:

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 26 päivänä huhtikuuta 2004,

päätöksen 2001/471/EY muuttamisesta tietyissä lihankäsittelylaitoksissa suoritettavien bakteriologisten tutkimusten osalta

(tiedoksiannettu numerolla K(2004) 1519)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2004/379/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon terveyttä koskevista ongelmista yhteisön sisäisessä tuoreen lihan kaupassa 26 päivänä kesäkuuta 1964 annetun neuvoston direktiivin 64/433/ETY (1) ja erityisesti sen 10 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission päätös 2001/471/EY (2) velvoittaa lihankäsittelylaitosten toimijat suorittamaan säännöllisesti laitoksensa tuotanto-olosuhteiden yleistä hygieniaa koskevia tarkastuksia.

(2)

Edellä mainitussa päätöksessä säädetään naudan, sian, lampaan, vuohen ja hevosen ruhojen bakteriologisia tutkimuksia koskevista säännöistä. Sen mukaan bakteriologisten tutkimusten tulokset on muunnettava päivittäisiksi log-keskiarvoiksi, jotta niitä voidaan verrata päätöksessä asetettuihin raja-arvoihin.

(3)

Jäsenvaltiot käyttävät tätä nykyä kahta eri laskentamenetelmää tutkimustulosten muuntamiseen päivittäisiksi log-keskiarvoiksi, mikä johtaa erilaisiin numeroarvoihin.

(4)

Bakteriologiset tutkimukset olisi suoritettava yhdenmukaisesti yhteisössä. Tästä syystä olisi täsmennettävä päätöksessä 2001/471/EY säädettyä laskentamenetelmää, jota käytetään lihan bakteriologisten tutkimusten tulosten muuntamiseen.

(5)

Päätös 2001/471/EY olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti.

(6)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutetaan päätöksen 2001/471/EY liite tämän päätöksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tätä päätöstä sovelletaan 20 päivästä toukokuuta 2004.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 26 päivänä huhtikuuta 2004.

Komission puolesta

David BYRNE

Komission jäsen

LIITE

Muutetaan päätöksen 2001/471/ EY liitteessä oleva 1 osa seuraavasti:

1)

Korvataan kohdan ”Mikrobiologisten perusteiden soveltaminen näytteistä saatuihin koetuloksiin destruktiivisen menetelmän yhteydessä (taulukko 1)” ensimmäinen virke seuraavasti:

”Päivittäiset log-keskiarvot on jaoteltava yhteen kolmesta luokasta prosessivalvonnan tarkistusta varten; luokat ovat hyväksyttävä, välttävä ja huono.”

2)

Korvataan taulukko 1 seuraavasti:

”Taulukko 1

Välttävien ja huonojen tulosten (pmy/cm2) päivittäiset log-keskiarvot1 bakteriologisia perusteita varten: naudasta, siasta, lampaasta, vuohesta ja hevosesta otetut näytteet -destruktiivinen menetelmä

 

Hyväksyttävä

Välttävä

Huono

Nauta/lammas/vuohi/hevonen

Sika

Nauta/sika/lammas/vuohi/hevonen

Nauta/sika/lammas/vuohi/hevonen

Päivittäiset log-keskiarvot

Kokonaispesäkeluvut

< 3,5

< 4,0

3,5 (sika: 4,0)

– 5,0

> 5,0

Entero-bakteerit

< 1,5

< 2,0

1,5 (sika: 2,0)

– 2,5 (sika: 3,0)

> 2,5

(sika: > 3,0)

(3)

Päivittäiset log-keskiarvot saadaan laskemalla ensin kustakin yksittäisestä testituloksesta log-arvo (log10) ja tämän jälkeen kaikkien log-arvojen aritmeettinen keskiarvo.”


(1)  EYVL 121, 29.7.1964, s. 2012/64, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 95/23/EY (EYVL L 243, 11.10.1995, s. 7).

(2)  EYVL L 165, 21.6.2001, s. 48.


7.6.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 199/3


Oikaistaan komission päätös 2004/380/EY, tehty 26 päivänä huhtikuuta 2004, päätöksen 97/365/EY muuttamisesta Islannin laitosten sisällyttämiseksi väliaikaisiin luetteloihin kolmansien maiden laitoksista, joista jäsenvaltiot sallivat lihavalmisteiden tuonnin

( Euroopan unionin virallinen lehti L 144, 30. huhtikuuta 2004 )

Korvataan päätös 2004/380/EY seuraavasti:

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 26 päivänä huhtikuuta 2004,

päätöksen 97/365/EY muuttamisesta Islannin laitosten sisällyttämiseksi väliaikaisiin luetteloihin kolmansien maiden laitoksista, joista jäsenvaltiot sallivat lihavalmisteiden tuonnin

(tiedoksiannettu numerolla K(2004) 1520)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2004/380/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon sellaisten kolmannen maan laitosten väliaikaisten luetteloiden laatimista siirtymäkauden ajaksi koskevista yksityiskohtaisista säännöistä, joista jäsenvaltioilla on lupa tuoda tiettyjä eläintuotteita, kalastustuotteita ja eläviä simpukoita 22 päivänä kesäkuuta 1995 tehdyn neuvoston päätöksen 95/408/EY (1) ja erityisesti sen 2 artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission päätöksessä 97/365/EY (2) vahvistetaan väliaikaiset luettelot kolmansien maiden laitoksista, joista jäsenvaltiot sallivat naudan-, sian-, hevosen-, lampaan- ja vuohenlihavalmisteiden tuonnin.

(2)

Islanti on toimittanut luettelon sellaisista lihavalmisteita tuottavista laitoksista, joiden toimivaltainen viranomainen vakuuttaa noudattavan yhteisön sääntöjä.

(3)

Nämä laitokset olisi lisättävä päätöksen 97/365/EY mukaisiin luetteloihin.

(4)

Koska paikalla ei ole vielä tehty tarkastuksia, tällaisista laitoksista tapahtuvaan tuontiin ei saa soveltaa neuvoston direktiivin 97/78/EY (3) 10 artiklassa tarkoitettuja rajoitettuja fyysisiä tarkastuksia.

(5)

Päätös 97/365/EY olisi tämän vuoksi muutettava vastaavasti.

(6)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutetaan päätöksen 97/365/EY liite tämän päätöksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tätä päätöstä sovelletaan 7 päivästä toukokuuta 2004.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 26 päivänä huhtikuuta 2004.

Komission puolesta

David BYRNE

Komission jäsen

LIITE

Lisätään päätöksen 97/365/EY liitteeseen seuraava teksti maan ISO-koodin mukaiseen aakkosjärjestykseen:

”País: Islandia/Land: Island/Land: Island/Χώρα: Iσλάνδια/Country: Iceland/Pays: Islande/Paese: Islanda/Land: IJsland/País: Islandia/Maa: Islanti/Land: Island

1

2

3

4

5

22

Kaupfelag V — Hunvetninga

Hvammstangi

 

6

23

Sölufélag A — Hunvetninga

Blonduos

 

6

31

Nordlenska

Husavik

 

6

50

Kaupfelag Skagfirdinga

Saudarkrokur

 

6”


(1)  EYVL L 243, 11.10.1995, s. 17, päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 806/2003 (EUVL L 122, 16.5.2003, s. 1).

(2)  EYVL L 154, 12.6.1997, s. 41, päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

(3)  EYVL L 24, 30.1.1998, s. 9.


7.6.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 199/5


Oikaistaan komission päätös 2004/381/EY, tehty 26 päivänä huhtikuuta 2004, päätöksen 1999/710/EY muuttamisesta Islannin laitosten sisällyttämiseksi väliaikaisiin luetteloihin kolmansien maiden laitoksista, joista jäsenvaltiot sallivat jauhelihan ja raakalihavalmisteiden tuonnin

( Euroopan unionin virallinen lehti L 144, 30. huhtikuuta 2004 )

Korvataan päätös 2004/381/EY seuraavasti:

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 26 päivänä huhtikuuta 2004,

päätöksen 1999/710/EY muuttamisesta Islannin laitosten sisällyttämiseksi väliaikaisiin luetteloihin kolmansien maiden laitoksista, joista jäsenvaltiot sallivat jauhelihan ja raakalihavalmisteiden tuonnin

(tiedoksiannettu numerolla K(2004) 1521)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2004/381/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon sellaisten kolmannen maan laitosten väliaikaisten luetteloiden laatimista siirtymäkauden ajaksi koskevista yksityiskohtaisista säännöistä, joista jäsenvaltioilla on lupa tuoda tiettyjä eläintuotteita, kalastustuotteita ja eläviä simpukoita 22 päivänä kesäkuuta 1995 tehdyn neuvoston päätöksen 95/408/EY (1) ja erityisesti sen 2 artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission päätöksessä 1999/710/EY (2) vahvistetaan väliaikaiset luettelot kolmansien maiden laitoksista, joista jäsenvaltiot sallivat jauhelihan ja raakalihavalmisteiden tuonnin.

(2)

Islanti on toimittanut luettelon sellaisista jauhelihaa ja raakalihavalmisteita tuottavista laitoksista, joiden toimivaltainen viranomainen vakuuttaa noudattavan yhteisön sääntöjä.

(3)

Nämä laitokset olisi lisättävä päätöksen 1999/710/EY mukaisiin luetteloihin.

(4)

Koska paikalla ei ole vielä tehty tarkastuksia, tällaisista laitoksista tapahtuvaan tuontiin ei saa soveltaa neuvoston direktiivin 97/78/EY (3) 10 artiklassa tarkoitettuja rajoitettuja fyysisiä tarkastuksia.

(5)

Päätös 1999/710/EY olisi tämän vuoksi muutettava vastaavasti.

(6)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutetaan päätöksen 1999/710/EY liite tämän päätöksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tätä päätöstä sovelletaan 7 päivästä toukokuuta 2004.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 26 päivänä huhtikuuta 2004.

Komission puolesta

David BYRNE

Komission jäsen

LIITE

Lisätään päätöksen 1999/710/EY liitteeseen seuraava teksti maan ISO-koodin mukaiseen aakkosjärjestykseen:

”País: Islandia/Land: Island/Land: Island/Χώρα: Iσλάνδια/Country: Iceland/Pays: Islande/Paese: Islanda/Land: IJsland/País: Islandia/Maa: Islanti/Land: Island

1

2

3

4

5

6

22

Kaupfelag V — Hunvetninga

Hvammstangi

 

MP

7

50

Kaupfelag Skagfirdinga

Saudarkrokur

 

MP

7”


(1)  EYVL L 243, 11.10.1995, s. 17, päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 806/2003 (EUVL L 122, 16.5.2003, s. 1).

(2)  EYVL L 281, 4.11.1999, s. 82, päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

(3)  EYVL L 24, 30.1.1998, s. 9.


7.6.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 199/7


Oikaistaan komission päätös 2004/382/EY, tehty 26 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 304/2003 mukaisista tiettyjä kemikaaleja koskevista yhteisön tuontipäätöksistä

( Euroopan unionin virallinen lehti L 144, 30. huhtikuuta 2004 )

Korvataan päätös 2004/382/EY seuraavasti:

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 26 päivänä huhtikuuta 2004,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 304/2003 mukaisista tiettyjä kemikaaleja koskevista yhteisön tuontipäätöksistä

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2004/382/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon vaarallisten kemikaalien viennistä ja tuonnista 28 päivänä tammikuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 304/2003 (1) ja erityisesti sen 12 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 304/2003 nojalla komissio päättää yhteisön puolesta kunkin ilmoitetun ennakkosuostumuksen menettelyä (PIC-menettelyä) edellyttävän kemikaalin osalta, sallitaanko sen tuonti yhteisöön vai ei.

(2)

Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristöohjelma (UNEP) ja Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO) on nimetty tarjoamaan sihteeristöpalvelut väliaikaiselle PIC-menettelylle, joka on perustettu 11 päivänä syyskuuta 1998 allekirjoitetulla tiettyjä kansainvälisesti markkinoituja vaarallisia kemikaaleja ja torjunta-aineita koskevasta ilmoitetun ennakkosuostumuksen menettelystä (PIC) tehdyn Rotterdamin yleissopimuksen täysivaltaisten edustajien konferenssin päätösasiakirjalla sekä erityisesti päätösasiakirjassa annetulla väliaikaisia järjestelyjä koskevalla päätöslauselmalla ja jonka yhteisö hyväksyi kansainvälisen kaupan kohteina olevia tiettyjä vaarallisia kemikaaleja ja torjunta-aineita koskevan ilmoitetun ennakkosuostumuksen menettelystä tehdyn Rotterdamin yleissopimuksen hyväksymisestä Euroopan yhteisön puolesta 19 päivänä joulukuuta 2002 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2003/106/EY (2).

(3)

Komission, joka toimii yhteisenä nimettynä viranomaisena, on toimitettava kemikaaleja koskevat päätökset väliaikaisen PIC-menettelyn sihteeristölle Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden puolesta.

(4)

Väliaikainen sihteeristö on pyytänyt PIC-menettelyyn osallistuvia ilmoittamaan tuontipäätöksistään erityisellä tuojamaan vastinelomakkeella.

(5)

Kemikaalit aktinoliitti, amosiitti, antofylliitti ja tremoliitti, jotka ovat kaikki asbestikuitujen amfibolimuotoja, on myös lisätty väliaikaisen PIC-menettelyn piiriin, ja komissio on saanut niitä koskevat tiedot väliaikaisen sihteeristön toimittamassa päätöksenteko-ohjeessa. (Ohje koskee myös krokidoliittiasbestia, joka jo sisältyy väliaikaisen PIC-menettelyn piiriin ja johon sovelletaan lopullista yhteisön tuontipäätöstä (PIC-kiertokirje IV, tilanne 31 päivänä joulukuuta 1994).) Kaikki nämä kemikaalit on toinen toisensa perään kielletty tai niiden käyttöä on voimakkaasti rajoitettu yhteisön tasolla eri ajankohtina annetuilla sääntelytoimilla, joista viimeisin on tiettyjen vaarallisten aineiden ja valmisteiden (asbesti) markkinoille saattamisen ja käytön rajoituksia koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 76/769/ETY liitteen (3) I mukauttamisesta tekniikan kehitykseen kuudennen kerran 26 päivänä heinäkuuta 1999 annettu komission direktiivi 1999/77/EY (4). Aktinoliitista, amosiitista, antofylliitistä ja tremoliitista olisi tehtävä lopullinen tuontipäätös, ja krokidoliittia koskevaa lopullista päätöstä olisi tarkistettava ja ajantasaistettava.

(6)

Väliaikaisen PIC-menettelyn piiriin on lisätty torjunta-aineena kemikaali DNOC, jota koskevat tiedot komissio on saanut väliaikaisen sihteeristön toimittamassa päätöksenteko-ohjeessa. DNOC kuuluu kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta 15 päivänä heinäkuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/414/ETY (5), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 806/2003 (6), soveltamisalaan. DNOC:n sisällyttämättä jättämisestä neuvoston direktiivin 91/414/ETY liitteessä I olevaan tehoaineiden luetteloon ja DNOC:tä tehoaineena sisältäville kasvinsuojeluaineille annettujen lupien peruuttamisesta 17 päivänä helmikuuta 1999 tehdyllä komission päätöksellä 1999/164/EY (7) DNOC poistettiin direktiivin 91/414/ETY liitteestä I, ja DNOC:tä sisältäville kasvinsuojeluaineille annetut luvat oli peruutettava 16 päivään elokuuta 1999 mennessä. Myös DNOC:stä olisi tehtävä lopullinen tuontipäätös.

(7)

Tietyt torjunta-ainevalmisteet, sellaisten pölytettävien jauhevalmisteiden muodossa, jotka sisältävät yhdistelmänä benomyyliä vähintään 7 prosenttia, karbofuraania vähintään 10 prosenttia ja tiraamia vähintään 15 prosenttia, on myös lisätty väliaikaiseen PIC-menettelyyn. Komissio on saanut asiaa koskevat tiedot väliaikaisen sihteeristön toimittamassa päätöksenteko-ohjeessa. Kemikaalit benomyyli, karbofuraani ja tiraami kuuluvat kaikki direktiivin 91/414/ETY soveltamisalaan. Benomyylin sisällyttämättä jättämisestä neuvoston direktiivin 91/414/ETY liitteessä I olevaan tehoaineiden luetteloon ja benomyyliä tehoaineena sisältäville kasvinsuojeluaineille annettujen lupien peruuttamisesta 26 päivänä marraskuuta 2002 tehdyllä komission päätöksellä 2002/928/EY (8) benomyyli on jätetty pois direktiivin 91/414/ETY liitteestä I ja benomyyliä sisältäville kasvinsuojeluaineille annetut luvat oli peruutettava 25 päivään toukokuuta 2003 mennessä. Karbofuraanin arviointi on parhaillaan käynnissä direktiivin 91/414/ETY yhteydessä. Kyseisessä direktiivissä säädetään siirtymäkaudesta, jonka aikana jäsenvaltiot voivat tehdä kansallisia päätöksiä direktiivin soveltamisalaan kuuluvista aineista ja tuotteista, kunnes niistä tehdään yhteisön päätös. Tiraami on sisällytetty direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I, ja sitä on lupa käyttää kasvinsuojeluaineissa tietyin edellytyksin, joista säädetään neuvoston direktiivin 91/414/ETY muuttamisesta molinaatin, tiraamin ja tsiraamin sisällyttämiseksi siihen tehoaineina 5 päivänä syyskuuta 2003 annetussa komission direktiivissä 2003/81/EY (9). Tiraami on myös ilmoitettu biosidituotteiden markkinoille saattamisesta 16 päivänä helmikuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY (10) mukaisesti. Kyseisessä direktiivissä säädetään siirtymäkaudesta, jonka aikana jäsenvaltiot voivat tehdä päätöksiä direktiivin soveltamisalaan kuuluvista aineista ja tuotteista, kunnes niistä tehdään yhteisön päätös. Vastaavasti pölytettävistä jauhevalmisteista, jotka sisältävät yhdistelmänä benomyyliä, karbofuraania ja tiraamia vähintään kyseisille aineille määritettyinä pitoisuuksina, olisi tehtävä väliaikainen tuontipäätös.

(8)

Tämän päätöksen säännökset ovat neuvoston direktiivin 67/548/ETY (11), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 2001/59/EY (12), 29 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Tehdään kemikaaleja aktinoliitti, amosiitti, antofylliitti, krokidoliitti ja tremoliitti koskeva lopullinen tuontipäätös liitteeseen I sisältyvässä vastinelomakkeessa esitetyn mukaisesti.

2 artikla

Tehdään kemikaalia DNOC koskeva lopullinen tuontipäätös liitteeseen II sisältyvässä vastinelomakkeessa esitetyn mukaisesti.

3 artikla

Tehdään myös väliaikainen tuontipäätös, joka koskee pölytettävien jauheiden muodossa käytettäviä torjunta-ainevalmisteita, jotka sisältävät yhdistelmänä benomyyliä vähintään 7 prosenttia, karbofuraania vähintään 10 prosenttia ja tiraamia vähintään 15 prosenttia, liitteeseen II sisältyvässä vastinelomakkeessa esitetyn mukaisesti.

Tehty Brysselissä 26 päivänä huhtikuuta 2004.

Komission puolesta

Margot WALLSTRÖM

Komission jäsen

LIITE I

Lopullinen tuontipäätös, joka koskee kemikaaleja aktinoliitti, amosiitti, antofylliitti ja tremoliitti, ja ajantasaistettu lopullinen tuontipäätös, joka koskee kemikaalia krokidoliitti ja jolla korvataan vuonna 1994 tehty aiempi tuontipäätös

Image

Image

Image

Image

LIITE II

Lopullinen tuontipäätös, joka koskee kemikaalia DNOC

Image

Image

Image

Image

LIITE III

Väliaikainen tuontipäätös, joka koskee pölytettävien jauheiden muodossa käytettäviä torjunta-ainevalmisteita, jotka sisältävät yhdistelmänä benomyyliä vähintään 7 prosenttia, karbofuraania vähintään 10 prosenttia ja tiraamia vähintään 15 prosenttia

Image

Image

Image

Image


(1)  EYVL L 63, 6.3.2003, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 775/2004 (EYVL L 123, 27.4.2004, s. 27).

(2)  EYVL L 63, 6.3.2003, s. 27.

(3)  EYVL L 207, 6.8.1999, s. 18.

(4)  EYVL L 262, 27.9.1976, s. 24.

(5)  EYVL L 230, 19.8.1991, s. 1.

(6)  EYVL L 122, 16.5.2003, s. 1.

(7)  EYVL L 54, 2.3.1999, s. 21.

(8)  EYVL L 322, 27.11.2002, s. 53.

(9)  EYVL L 224, 6.9.2003, s. 29.

(10)  EYVL L 123, 24.4.1998, s. 1.

(11)  EYVL L 196, 16.8.1967, s. 1.

(12)  EYVL L 225, 21.8.2001, s. 1.


7.6.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 199/24


Oikaistaan komission suositus 2004/383/EY, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2004, rahoitusjohdannaisten käytöstä arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavissa yrityksissä (yhteissijoitusyrityksissä)

( Euroopan unionin virallinen lehti L 144, 30. huhtikuuta 2004 )

Korvataan suositus 2004/383/EY seuraavasti:

KOMISSION SUOSITUS,

annettu 27 päivänä huhtikuuta 2004,

rahoitusjohdannaisten käytöstä arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavissa yrityksissä (yhteissijoitusyrityksissä)

(tiedoksiannettu numerolla K(2004) 1541/1)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2004/383/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 211 artiklan toisen luetelmakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 20 päivänä joulukuuta 1985 annettuun neuvoston direktiiviin 85/611/ETY (1) direktiivillä 2001/108/ETY tehtyjen muutosten yhtenä tavoitteena oli laajentaa niiden rahoitusvälineiden valikoimaa, joihin yhteissijoitusyritykset voivat sijoittaa, ja antaa niille mahdollisuus hyödyntää nykyaikaisia sijoitusmenetelmiä. Sallittujen sijoitusten laajennettuun määritelmään eivät kuulu ainoastaan rahamarkkinavälineet, pankkitalletukset sekä yhteissijoitusyritysten ja muiden yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten osuudet: yhteissijoitusyrityksille annetaan mahdollisuus käyttää rahoitusjohdannaisia osana yleistä sijoitustoimintaansa eikä ainoastaan tehtyjen sijoitusten suojaamiseen.

(2)

Muutosten toinen tavoite oli sijoittajansuojan varmistaminen. Muutetussa direktiivissä 85/611/ETY säädetään kattavasta riskien rajoitusjärjestelmästä. Jotta uusiin rahoitusvälineiden lajeihin, erityisesti johdannaissopimuksiin, liittyviä riskejä pystytään seuraamaan, mittaamaan ja hallitsemaan asianmukaisesti ja tarkasti, rahastoyhtiön tai sijoituspalveluyrityksen on sovellettava vakaita riskinmittausmenettelyjä toimivaltaisten viranomaisten valvonnassa. Riskinmittausmenettelyjen avulla niiden pitäisi erityisesti pystyä koko ajan seuraamaan, mittaamaan ja hallitsemaan positioihinsa kohdistuvia riskejä ja niiden osuutta sijoitussalkun koko riskiprofiilista. Rahastoyhtiöiden tai sijoituspalveluyritysten on myös otettava käyttöön vakioimattomien johdannaissopimusten (OTC-johdannaissopimukset) tarkassa ja riippumattomassa arvioinnissa tarvittavat menettelyt. Näiden direktiiviin 85/611/ETY sisältyvien vaatimusten vuoksi jäsenvaltioiden olisi luotava asianmukaiset puitteet yhteissijoitusyritysten riskien mittaamiselle ja hallinnalle. Näiden puitteiden luomisen helpottamiseksi ja yhtenäisen lähestymistavan varmistamiseksi olisi tarpeen antaa suositus eräistä yhteisistä riskien mittaamisen perusperiaatteista.

(3)

Yhteissijoitusyritysten yhteyskomiteassa on päästy yhteisymmärrykseen perusperiaatteiden laatimisen tuottamista eduista, jotka jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon. Kyseisten periaatteiden pitäisi auttaa jäsenvaltioita varmistamaan yhdenmukainen ja tehokas sijoittajansuoja koko yhteisön alueella; niiden pitäisi myös tasapuolistaa eri oikeudenkäyttöalueilla säänneltyjen yhteissijoitusyritysten toimijoiden ja tuotteiden kilpailuolosuhteet.

(4)

Direktiivin 85/611/ETY 21 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetyn johdannaissopimuksiin liittyvän kokonaisriskin enimmäismäärän ja kyseisen direktiivin 36 artiklan 2 kohdassa säädetyn luottotransaktioiden enimmäisarvon osalta olisi ilmaistava selkeästi, kuinka suuri kokonaisriski yhteissijoitusyritykseen saa kohdistua.

(5)

Yhteissijoitusyrityksen kokonaisriskiä arvioitaessa olisi otettava huomioon sekä sen velvoitteiden täyttämättäjättämisriski että rahoitusjohdannaisten käytön aiheuttama vipu. Tämän vuoksi olisi varmistettava, että yhteissijoitusyrityksen markkinariskiä mitataan asianmukaisesti. Tämän vuoksi olisi suositeltava mahdollisia markkinariskin arvioinnissa sovellettavia lähestymistapoja määrittämällä edellytykset seuraavien menettelyjen käytölle: kohde-etuuslähestymistapa (commitment approach), VAR-lähestymistapa (Value-at-risk approach) ja stressitestit.

(6)

Samojen syiden vuoksi olisi suositeltava joitakin elementtejä menetelmään, jolla arvioidaan rahoitusjohdannaisten käytön tuottamaa vipuvaikutusta yhteissijoitusyrityksen sijoitussalkussa.

(7)

Direktiivin 85/611/ETY 21 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan mukaan yhteissijoitusyritykseen kohdistuvan riskin laskennassa otetaan huomioon paitsi kohde-etuusomaisuuden nykyarvo myös vastapuoliriski, markkinoiden tuleva kehitys ja positioiden rahaksi muuttamiseen käytettävissä oleva aika. Vakioimattomiin johdannaissopimuksiin liittyvää vastapuoliriskiä koskevista erityisvaatimuksista säädetään kyseisen direktiivin 22 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa. Näiden vaatimusten valossa olisi selvennettävä rahoitusjohdannaisiin liittyvän vastapuoliriskin laskennassa käytettävää menetelmää ja sen suhdetta luottolaitosten liiketoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta 20 päivänä maaliskuuta 2000 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/12/EY (2) säädettyihin menetelmiin ja kriteereihin.

(8)

Direktiivin 85/611/ETY 21 artiklan 3 kohdan mukaan rahoitusjohdannaisten perustana oleviin varoihin liittyvä riski on huomioitava laskettaessa, ylittyvätkö kyseisen direktiivin 22 artiklassa säädetyt rajat, jotka koskevat sijoitusten keskittymistä saman liikkeeseenlaskijan arvopapereihin. Kyseisen säännöksen mukaan jäsenvaltiot voivat sallia, että yhteissijoitusyritysten ei tarvitse yhdistää indeksiperusteisiin johdannaisiin tehtyjä sijoituksiaan 22 artiklassa säädettyihin liikkeeseenlaskijakohtaisiin rajoihin. Tämän vuoksi olisi tarpeen antaa suositus standardeista, jotka koskevat sitä, miten sovelletaan rajoituksia, jotka koskevat rahoitusjohdannaisilla tehtävien sijoitusten keskittymistä saman liikkeeseenlaskijan arvopapereihin.

(9)

Myynti ilman katetta (lyhyeksi myynti) tarkoittaa transaktioita, joissa yhteissijoitusyritykseen kohdistuu riski, että arvopapereita joudutaan ostamaan hinnalla, joka on korkeampi kuin hinta niiden toimittamisen hetkellä, mistä aiheutuu tappioita; yhteissijoitusyritykseen kohdistuu myös riski, että se ei pysty toimittamaan kohde-etuutena olevaa rahoitusvälinettä transaktion erääntymispäivänä. Näillä riskeillä on aina merkitystä yhteissijoitusyrityksen joutuessa ostamaan arvopapereita markkinoilla täyttääkseen velvoitteensa. Näissä tapauksissa yhteissijoitusyritykseen kohdistuu riski, että se ei pysty täyttämään rahoitusjohdannaistoimenpiteen ehtojen mukaisia sitoumuksiaan tai osaa niistä. Direktiivin 85/611/ETY 42 artiklassa lyhyeksi myynti kielletään kokonaan, jotta yhteissijoitusyrityksille ei aiheutuisi suuria tappioita. Rahoitusjohdannaisilla toteutetuissa toimenpiteissä, joita taloudellisen luonteensa vuoksi voidaan pitää lyhyeksi myyntinä, lyhyeksi myyntiin yleisesti yhdistetyillä riskeillä ei kenties aina ole samaa merkitystä. Direktiivin 42 artiklan noudattamisen helpottamiseksi olisi selvennettävä lyhyeksi myynnin käsitettä rahoitusjohdannaisten osalta ja annettava suositus kriteereistä, joita sovelletaan johdannaistransaktioiden kattamiseen.

(10)

Tämä suositus on ensimmäinen vaihe pyrittäessä yhteisymmärrykseen riskinmittausmenetelmistä yhteissijoitusyrityksissä. Riskinmittausmenetelmien on kuitenkin kehityttävä jatkuvasti. Tarvitaan kenties lisätoimia, jotta voidaan ottaa huomioon muun muassa Baselin pankkivalvontakomitean vakavaraisuusvaatimusta koskeva sopimus (Basel II) ja tuleva yhteisön direktiivi pankkien ja sijoituspalveluyritysten pääomavaatimuksista.

(11)

Tähän suositukseen sisältyy joitakin perusasioita, jotka jäsenvaltioiden pitäisi ottaa huomioon niiden pannessa täytäntöön direktiiviä 85/611/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna. On huomattava, että tässä suosituksessa ei pyritä antamaan tyhjentäviä suuntaviivoja rahoitusjohdannaisten käytöstä yhteissijoitusyrityksissä, vaan tavoite on hahmotella joitakin periaatteita, joiden voidaan katsoa muodostavan yhteissijoitusyrityksissä sovellettavan riskinmittaamista koskevan yhtenäisen lähestymistavan perustan,

SUOSITTELEE:

Jäsenvaltioiden olisi direktiivin 85/611/ETY täytäntöönpanon yhteydessä noudatettava seuraavia suosituksia:

1.   Yhteissijoitusyrityksen riskiprofiiliin mukautetut riskinmittausjärjestelmät

Jäsenvaltioille suositellaan, että ne direktiivin 85/611/ETY 21 artiklan 1 kohtaa soveltaessaan varmistavat, että rahastoyhtiöt tai sijoituspalveluyritykset soveltavat riskinmittausjärjestelmiä, jotka on mukautettu yhteissijoitusyrityksen riskiprofiiliin. Näin varmistetaan, että järjestelmillä voidaan tarkasti mitata kaikki toimivaltaisten viranomaisten valvomiin yhteissijoitusyrityksiin kohdistuvat olennaiset riskit.

2.   Yhdenmukainen tulkinta yhteissijoitusyrityksiin kohdistuvien riskien rajoittamisesta

2.1   Johdannaissopimuksiin liittyvän riskin ja kokonaisriskin rajoittaminen yhteissijoitusyrityksissä

Jäsenvaltioille suositellaan, että ne varmistavat, että rahoitusjohdannaisiin liittyvä kokonaisriski ei ylitä 100:aa prosenttia yhteissijoitusyrityksen nettoarvosta (net asset value) ja että yhteissijoitusyritykseen kohdistuva kokonaisriski ei jatkuvasti ylitä 200:aa prosenttia sen nettoarvosta.

2.2   Väliaikaisen luotonoton rajoittaminen

Jäsenvaltioille suositellaan, että ne varmistavat, että yhteissijoitusyrityksen kokonaisriski ei kasva väliaikaisen luotonoton vuoksi yli 10:tä prosenttia ja että yhteissijoitusyrityksen kokonaisriski ei missään olosuhteissa ylitä 210:tä prosenttia sen nettoarvosta.

2.3   Tämän suosituksen 3 ja 4 kohdan samanaikainen soveltaminen

Johdannaissopimuksiin liittyvää kokonaisriskin 100 prosentin raja-arvoa sovellettaessa jäsenvaltioille suositellaan, että ne varmistavat, että sekä 3 että 4 kohtaa noudatetaan.

3.   Asianmukaisesti kalibroidut standardit, joilla mitataan markkinariskiä

3.1   Riskinmittausmenetelmien mukauttaminen yhteissijoitusyrityksen riskiprofiiliin

Tämän suosituksen 1 kohdassa mainitun ja direktiivin 85/611/ETY 21 artiklan 1 kohdassa säädetyn periaatteen mukaisesti jäsenvaltioille suositellaan, että ne sallivat, että ”yksinkertaisten yhteissijoitusyritysten” (joilla on vähemmän ja yksinkertaisempia johdannaispositioita, esimerkiksi vain muutamia tavanomaisia optioita (vanilla options)) luokkaan sovelletaan erilaisia menetelmiä kuin ”kehittyneiden yhteissijoitusyritysten” luokkaan. Kuten 3.4 kohdassa todetaan, näiden luokkien jaottelu ja tarkat määritelmät edellyttävät lisätyötä. Ennen kuin jaottelu ja määritelmät ovat valmiit, jäsenvaltioiden pitäisi pyrkiä kalibroimaan markkinariskin määrittelyssä käytettävää lähestymistapaa 3.2 ja 3.3 kohdan mukaisesti.

3.2   Yksinkertaiset yhteissijoitusyritykset

3.2.1   Kohde-etuuslähestymistavan (commitment approach) käyttö

Jäsenvaltioille suositellaan, että ne pyytävät niiden toimivaltaisia viranomaisia varmistamaan, että yksinkertaisten yhteissijoitusyritysten markkinariskiä arvioidaan asianmukaisesti käyttämällä kohde-etuuslähestymistapaa, jossa yhteissijoitusyritysten johdannaispositiot muunnetaan vastaaviksi positioiksi kohde-etuusomaisuudessa. Kohde-etuuslähestymistapaa soveltaessaan jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi myös otettava huomioon muun muassa rahoitusjohdannaisten käyttöön liittyvä yhtenäissijoitusyrityksen kokonaisriski ja yhteissijoitusyrityksen tekemien johdannaissopimusten luonne, tavoite, lukumäärä ja yleisyys sekä käytössä olevat salkunhoitomenetelmät.

3.2.2   Tekniset tarkennukset

Optioiden osalta jäsenvaltioille suositellaan, että ne sallivat delta-lähestymistavan soveltamisen. Lähestymistapa perustuu option hinnan muutosherkkyyteen kohde-etuutena olevien rahoitusvälineiden hintojen vähäisten muutosten seurauksena. Termiinien, futuurien ja vaihtosopimusten muuntamisen pitäisi perustua kohde-etuutena olevien sopimusten tarkkaan sisältöön. Yksinkertaisissa sopimuksissa voidaan yleensä käyttää sopimusten markkina-arvoa (marked-to-market value).

3.2.3   Mahdolliset ylimääräiset suojatoimenpiteet

Jäsenvaltioita pyydetään harkitsemaan, onko tarpeen vaatia ylimääräisten suojatoimenpiteiden käyttöä sovellettaessa kohde-etuuslähestymistapaa esimerkiksi asettamalla yksinkertaisten yhteissijoitusyritysten rahoitusjohdannaisiin liittyvän kokonaisriskin yläraja 100 prosenttiin nettoarvosta.

3.3   Kehittyneet yhteissijoitusyritykset

3.3.1   Value-at-Risk -lähestymistavan (jäljempänä 'VAR-lähestymistapa') ja stressitestien (stress tests) jatkuva soveltaminen

Kehittyneiden yhteissijoitusyritysten osalta jäsenvaltioille suositellaan, että ne vaativat rahastoyhtiöitä tai sijoituspalveluyrityksiä soveltamaan säännöllisesti VAR-lähestymistapoja. VAR-lähestymistavoissa arvioidaan yhteissijoitusyrityksen sijoitussalkun suurimman mahdollisen tappion riskiä tietyllä aikavälillä sekä tiettyä todennäköisyystasoa. Jäsenvaltioille suositellaan, että ne vaativat rahastoyhtiöiltä tai sijoituspalveluyrityksiltä myös stressitestien soveltamista, koska niillä helpotetaan mahdollisen poikkeuksellisen markkinakehityksen hallintaa. Stressitesteillä arvioidaan poikkeuksellisten taloudellisten tapahtumien vaikutusta sijoitussalkun arvoon tiettynä ajankohtana.

3.3.2   Yhteisten vertailustandardien kehittäminen

VAR-lähestymistapoja sovellettaessa jäsenvaltioille suositellaan, että ne vaativat asianmukaisten standardien soveltamista 3.1 kohdan mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi harkittava mahdollisiksi vertailuarvoiksi seuraavia parametreja: 99 prosentin luottamusväli (confidence interval), kuukauden pitoaika ja ”tuore” volatiliteetti, joka saa poiketa enintään vuoden laskentapäivästä, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta toimivaltaisten viranomaisten suorittamaa muuta testausta. Kun jäsenvaltiot ovat kehittäneet yhteiset standardit toteuttamalla 3.4 kohdan mukaiset lisätoimet, niiden tulisi sallia rahastoyhtiöiden tai sijoituspalveluyritysten poikkeaminen kyseisistä standardeista ainoastaan poikkeustapauksissa toimivaltaisten viranomaisten suoritettua asianmukaiset tutkimukset 3.3.3 kohdan mukaisesti.

3.3.3   Sisäiset riskinmittausmallit

Jäsenvaltioille suositellaan, että ne hyväksyvät ainoastaan ne rahastoyhtiön tai sijoituspalveluyrityksen ehdottamat sisäiset riskinmittausmallit, joihin sovelletaan tämän suosituksen mukaisia ja muita asianmukaisia suojatoimenpiteitä. Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten olisi tutkittava kyseisten mallien asianmukaisuus. Jäsenvaltioille suositellaan myös toimivaltaisten kansallisten viranomaisten hyväksymien mallien luettelon julkistamista ja mallien asettamista saataville asianmukaisella tavalla.

3.4   Suositus lisätoimiksi

Koska riskinmittausmenetelmiä on edelleen hiottava, jäsenvaltioille suositellaan, että ne kannustavat toimivaltaisia viranomaisia lisätoimiin, joilla luodaan kehittyneempiä menetelmiä ja luodaan yhteisössä sovellettava yhtenäinen lähestymistapa. Lisätoimet koskevat erityisesti seuraavia osa-alueita:

a)

perusteet yksinkertaisten ja kehittyneiden yhteissijoitusyritysten määrittelylle;

b)

rahoitusjohdannaisten muuntaminen vastaaviksi kohde-etuuksiksi; ja rahoitusjohdannaisten kohde-etuuksien positioiden nettouttaminen sovellettaessa kohde-etuuslähestymistapaa;

c)

VAR-lähestymistapoja ja stressitestejä koskevat parhaat käytänteet;

d)

standardit, joita yhteissijoitusyrityksissä sovellettavien sisäisten mallien on noudatettava.

4.   Vipuvaikutuksen arvioinnissa käytettävät asianmukaisesti kalibroidut standardit

4.1   Kohde-etuuslähestymistavan käyttö

Jos jäljempänä 4.2 kohdassa mainittuja kehittyneitä menetelmiä ei ole käytettävissä, jäsenvaltioille suositellaan, että ne edellyttävät yhteissijoitusyritysten vipuvaikutuksen arvioinnissa kohde-etuuslähestymistavan soveltamista yhdessä VAR-lähestymistavan ja stressitestien kanssa, joita on käytettävä mitattaessa kehittyneisiin yhteissijoitusyrityksiin kohdistuvaa markkinariskiä 3.3 kohdan mukaisesti.

Jäsenvaltioille suositellaan, että ne antavat rahastoyhtiöille tai sijoituspalveluyrityksille, jotka soveltavat kohde-etuuslähestymistapaa 3.2 kohdan mukaisesti, mahdollisuus hyödyntää kohde-etuuslähestymistapaa vipuvaikutuksen arvioinnissa.

4.2   Muiden kehittyneiden menetelmien käytön salliminen

Jos valvontaviranomaiset ovat täysin vakuuttuneita siitä, että rahastoyhtiö tai sijoituspalveluyritys on jo kehittänyt ja testannut asianmukaisen menetelmän vipuvaikutuksen arviointiin VAR-lähestymistavoilla ja stressitesteillä ja laatii menetelmän soveltamisesta asianmukaiset asiakirjat, jäsenvaltioiden olisi harkittava, että ne hyväksyvät kyseisen menetelmän käytön vipuvaikutuksen arvioinnissa kehittyneiden yhteissijoitusyritysten osalta 3.3. kohdan mukaisesti. Tämän vuoksi jäsenvaltioille suositellaan, että ne harkitsevat lähestymistapoja, jotka perustuvat vertailustandardiin, joka voi olla esimerkiksi yhteissijoitusyrityksen sijoituspolitiikan mukaisesta viitesalkusta tai muusta asianmukaisesta viitearvosta laskettu VAR/stressitesti-arvo.

4.3   Suositus lisätoimiksi

Jäsenvaltioille suositellaan, että ne ottavat huomioon, että yhteissijoitusyrityksen vipuvaikutuksen arvioinnissa käytettäviä menetelmiä on hiottava edelleen erityisesti suurimman mahdollisen VAR/stressitesti-arvon osalta, joka vastaa kokonaisriskiä, joka on 200 prosenttia yhteissijoitusyrityksen nettoarvosta. Jäsenvaltioiden olisi kannustettava toimivaltaisia kansallisia viranomaisia lisätoimiin, joilla luodaan kehittyneempiä menetelmiä vipuvaikutuksen arviointiin ja kehitetään yhteisössä sovellettava yhtenäinen lähestymistapa.

5.   Asianmukaisten standardien ja tunnustettujen riskinlieventämismenetelmien soveltaminen vastapuoliriskin rajoittamiseksi

5.1   Vakioimattomiin johdannaisiin liittyvän vastapuoliriskin rajoittaminen

Jäsenvaltioille suositellaan, että ne varmistavat, että kaikki vastapuoliriskittöminä pidetyt johdannaistransaktiot toteutetaan pörssissä, jonka selvitysyhteisö täyttää seuraavat vaatimukset: sen tukena ovat asianmukaiset toimintaa koskevat vakuudet ja sen toiminta perustuu johdannaispositioiden päivittäiseen arvostamiseen markkinahintaan sekä vähintään päivittäisiin vakuusvaatimuksiin.

5.2   Suositus käyttää suurinta mahdollista tappiota

Jäsenvaltioille suositellaan, että ne vaativat, että vakioimattomilla johdannaisilla toteutettavissa transaktioissa yksittäiseen vastapuoleen liittyvä riski mitataan suurimman mahdollisen tappion perusteella, joka yhteissijoitusyritykselle aiheutuu, jos vastapuoli ei suoriudu velvoitteistaan, eikä vakioimattoman johdannaissopimuksen nimellisarvon perusteella.

5.3   Suositus käyttää ensisijaisesti direktiivissä 2000/12/EY määritettyjä standardeja

Direktiivissä 2001/108/EY säädettyjen kiinteiden kvantitatiivisten vakavaraisuusrajojen noudattamisen lisäksi jäsenvaltioille suositellaan, että ne vaativat, että vakioimattomiin johdannaissopimuksiin liittyvä vastapuoliriski arvioidaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/12/EY (3) säädetyllä markkina-arvoon perustuvalla menetelmällä, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden asianmukaisten hinnoittelumallien soveltamista, jos markkinahinta ei ole saatavilla. Jäsenvaltioiden tulisi myös vaatia direktiivissä 2000/12/EY säädetyn full credit equivalence -lähestymistavan soveltamista mukaan lukien lisämetodi, jolla määritetään potentiaalinen tuleva riski.

5.4   Vakuuksien hyväksyminen arvioitaessa yhteissijoitusyrityksiin kohdistuvaa vastapuoliriskiä

5.4.1   Yleiset kriteerit

Jäsenvaltioille suositellaan, että ne hyväksyvät vakuuksien käytön yhteissijoitusyritysten vastapuoliriskin alentamiseksi edellyttäen, että direktiivissä 2000/12/EY säädettyjen vakavaraisuussääntöjen mukaisesti ja tulevan kehityksen huomioon ottamiseksi

a)

vakuudet arvostetaan päivittäin markkinahintaan ja ne ylittävät riskin arvon;

b)

vakuuksiin liittyy ainoastaan vähäisiä riskejä (esim. käteinen raha tai valtion joukkovelkakirjat, joilla on paras mahdollinen luottoluokitus) ja ne ovat likvidejä;

c)

vakuus on säilyttäjänä toimivan kolmannen hallussa, joka ei kuulu palveluntarjoajan lähipiiriin taivakuus on oikeudellisesti suojattu lähipiiriin kuuluvan tahon maksukyvyttömyyden varalta;

d)

yhteissijoitusyritys voi milloin tahansa vaatia vakuuden täysimääräistä käyttöä.

5.4.2   Riskikeskittymien rajat

Riskien hajauttamisen yleisen periaatteen mukaisesti jäsenvaltioille suositellaan, että ne varmistavat, että tietyn yhteisön tai konsernin aiheuttama vastapuoliriski ei ylitä (ottaen huomioon kyseiseltä yhteisöltä tai konsernilta saadut vakuudet) direktiivissä 85/611/ETY asetettua 20 prosentin rajaa yhden yhteisön (22 artiklan 2 kohdan toinen alakohta) eikä konsernin (22 artiklan 5 kohta) osalta.

5.5   Nettouttamisen hyväksyminen

Jäsenvaltioille suositellaan, että ne sallivat, että yhteissijoitusyritykset nettouttavat samaan vastapuoleen liittyvät vakioimattomien johdannaissopimusten positiot edellyttäen, että nettouttamismenettelyt ovat direktiivissä 2000/12/ETY asetettujen ehtojen mukaisia ja ne perustuvat oikeudellisesti sitoviin sopimuksiin.

6.   Asianmukaisten menetelmien käyttö rajoitettaessa liikkeeseenlaskijaan liittyvää riskiä

6.1   Riskinmittausmenetelmien mukauttaminen johdannaissopimusten tyyppien mukaan

Jäsenvaltioille suositellaan, että ne vaativat rahoitusvälineen tyyppiin perustuvien menetelmien soveltamista, koska direktiivin 85/611/ETY 21 artiklan 3 kohdan neljännessä alakohdassa säädetään, että rahoitusjohdannaisten sisällyttäminen 22 artiklassa säädettyihin liikkeeseenlaskijaa koskeviin keskittymärajoihin edellyttää, että ne muunnetaan vastaaviksi kohde-etuuksien positioiksi. Jäsenvaltiot voivat muun muassa sallia delta-lähestymistavan käytön optioiden osalta. Jos tämä lähestymistapa ei ole käyttökelpoinen tai teknisesti mahdollinen kyseisen rahoitusjohdannaisen monimutkaisuuden vuoksi, jäsenvaltiot voivat antaa mahdollisuuden soveltaa maksukykyisyysriskin enimmäismäärän arvioinnissa kyseiseen johdannaissopimukseen liittyvään suurimpaan potentiaaliseen tappioon perustuvaa lähestymistapaa.

6.2   Indeksiin perustuvat johdannaiset

Kun jäsenvaltiot käyttävät direktiivin 85/611/ETY 21 artiklan 3 kohdan kolmannessa alakohdassa säädetyn mahdollisuuden soveltamista koskevaa harkintavaltaansa, niitä kehotetaan ottamaan huomioon, täyttääkö rahoitusjohdannaisen kohde-etuutena oleva indeksi kyseisen direktiivin 22 a artiklan mukaiset vaatimukset. Kyseisen direktiivin 21 artiklan 2 kohtaa ja 21 artiklan 3 kohdan kolmatta alakohtaa sovellettaessa jäsenvaltioille suositellaan, että ne noudattavat periaatetta, jonka mukaan rahastoyhtiö tai sijoituspalveluyritys ei yleensä saa käyttää itse kehitettyihin indekseihin perustuvia rahoitusjohdannaisia, joilla pyritään kiertämään 22 artiklan mukaisia liikkeeseenlaskijaa koskevia keskittymärajoja. Jäsenvaltioille suositellaan myös, että ne kieltävät rahastoyhtiöitä tai sijoituspalveluyrityksiä käyttämästä rahoitusjohdannaisia, jotka eivät ole direktiivin 85/611/ETY 22 a artiklassa säädettyjen keskittymärajojen mukaisia.

6.3   Riskikeskittymien rajat

Jäsenvaltioille suositellaan, että ne vaativat, että rahastoyhtiöt tai sijoituspalveluyritykset laskevat samaan yhteisöön tai konserniin liittyvän vastapuoli- ja liikkeeseenlaskijariskin yhteen sovellettaessa direktiivin 85/611/ETY 22 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan ja 22 artiklan 5 kohdan mukaista 20 prosentin nettoarvorajaa.

7.   Pörssi- ja OTC-rahoitusjohdannaissopimuksilla toteutettujen transaktioiden kattamista koskevien sääntöjen soveltaminen

7.1   Transaktion asianmukainen kattaminen ilman käteissuoritusta

Jos rahoitusjohdannaisen ehtoihin kuuluu automaattisesti tai vastapuolen niin halutessa kohde-etuutena olevan rahoitusvälineen fyysinen toimitus eräpäivänä tai toteutuksen yhteydessä ja fyysinen toimitus on yleinen käytäntö kyseistä rahoitusvälinettä käytettäessä, jäsenvaltioille suositellaan, että ne vaativat yhteissijoitusyrityksiltä, että ne pitävät kohde-etuutena olevaa rahoitusvälinettä sijoitussalkussaan transaktioiden kattamista varten.

7.2   Transaktioiden poikkeuksellinen kattaminen vaihtoehtoisilla kohde-etuuksilla ilman käteissuoritusta

Jos johdannaissopimuksen kohde-etuutena olevaan rahoitusvälineeseen liittyviä riskejä voidaan riittävän hyvin kuvata toisella kohde-etuudella ja kohde-etuutena oleva rahoitusväline on erittäin likvidi, jäsenvaltioiden pitäisi harkita sen sallimista, että yhteissijoitusyritys pitää poikkeustapauksissa hallussaan muita likvidejä varoja transaktion katteeksi edellyttäen, että ne voidaan milloin tahansa käyttää toimitettavan kohde-etuutena olevan rahoitusvälineen ostamiseen ja että kyseisen tyyppiseen transaktioon liittyvä ylimääräinen markkinariski mitataan asianmukaisesti.

7.3   Transaktioiden kattaminen vaihtoehtoisilla kohde-etuuksilla käteissuorituksen yhteydessä

Jos rahoitusjohdannainen toteutetaan käteissuorituksella automaattisesti tai yhteissijoitusyrityksen niin halutessa, jäsenvaltioiden pitäisi harkita sen sallimista, että yhteissijoitusyritys ei pidä kyseistä kohde-etuutena olevaa rahoitusvälinettä hallussaan transaktioiden kattamista varten. Näissä tapauksissa jäsenvaltioille suositellaan, että ne hyväksyvät seuraavat varallisuuserät transaktioiden katteeksi:

a)

käteinen raha;

b)

likvidit velkainstrumentit (esim. valtion joukkovelkakirjat, joilla on paras mahdollinen luottoluokitus), joihin sovelletaan asianmukaisia suojatoimenpiteitä (erityisesti vakuusarvon alennus);

c)

muut toimivaltaisten viranomaisten hyväksymät erittäin likvidit varat, jotka vastaavat asianmukaisten suojatoimenpiteiden (esim. tarvittaessa vakuusarvon alennus) kanssa rahoitusjohdannaisen kohde-etuutta.

Direktiivin 85/611/ETY 42 artiklaa sovellettaessa jäsenvaltioiden olisi pidettävä likvideinä niitä rahoitusvälineitä, jotka ovat muunnettavissa käteiseksi rahaksi enintään seitsemässä arkipäivässä hintaan, joka vastaa rahoitusvälineen käypää arvoa sen omilla markkinoilla. Jäsenvaltioille suositellaan, että ne varmistavat, että yhteissijoitusyrityksillä on hallussaan riittävät käteisvarat rahoitusjohdannaisen erääntymis- tai toteutuspäivänä.

7.4   Katteen laskeminen

Jäsenvaltioita suositellaan vaatimaan, että transaktioiden kate lasketaan kohde-etuuslähestymistavan mukaisesti.

7.5   Kohde-etuutena olevien rahoitusvälineiden luonne

Jäsenvaltioille suositellaan, että ne vaativat, että rahoitusjohdannaisten kohde-etuudet, riippumatta siitä, toteutetaanko ne käteissuorituksella vai fyysisellä toimituksella, ja transaktioiden kattamiseksi hallussa pidetyt rahoitusvälineet ovat direktiivin 85/611/ETY ja yksittäisen yhteissijoitusyrityksen sijoituspolitiikan mukaisia.

7.6   Suositus yhteisiksi lisätoimiksi

Rahoitusjohdannaisilla tehtävien transaktioiden kattamisen osalta jäsenvaltioille suositellaan, että ne kannustavat toimivaltaisia viranomaisia yksilöimään rahoitusjohdannaisilla tehtävien transaktioiden yhteiset luokat, joille voidaan määrittää lyhyeksi myynnin riskiprofiili.

8.   Jäsenvaltioita pyydetään ilmoittamaan komissiolle mahdollisuuksien mukaan 30 päivään syyskuuta 2004 mennessä toimenpiteistä, jotka ne ovat toteuttaneet tämän suosituksen perusteella, ja ilmoittamaan täytäntöönpanon ensimmäiset tulokset mahdollisuuksien mukaan viimeistään 28 päivänä helmikuuta 2005.

9.   Tämä suositus on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 27 päivänä huhtikuuta 2004.

Komission puolesta

Frederik BOLKESTEIN

Komission jäsen


(1)  EYVL L 375, 31.12.1985, s. 3, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2001/108/EY

(2)  EYVL L 41, 13.2.2002, s. 35.

(3)  EYVL L 126, 26.5.2000, s. 1.


7.6.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 199/30


Oikaistaan komission suositus 2004/384/EY, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2004, direktiivin 85/611/ETY liitteessä I olevassa C luettelossa säädetyn yksinkertaistetun tarjousesitteen sisällön tietyistä osista

( Euroopan unionin virallinen lehti L 144, 30. huhtikuuta 2004 )

Korvataan suositus 2004/384/EY seuraavasti:

KOMISSION SUOSITUS,

annettu 27 päivänä huhtikuuta 2004,

direktiivin 85/611/ETY liitteessä I olevassa C luettelossa säädetyn yksinkertaistetun tarjousesitteen sisällön tietyistä osista

(tiedoksiannettu numerolla K(2004) 1541/2)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2004/384/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 211 artiklan toisen luetelmakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Sijoittajalle annettavien tietojen parantamiseksi arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 20 päivänä joulukuuta 1985 annettuun neuvoston direktiiviin 85/611/ETY (1) lisättiin yksinkertaistettua tarjousesitettä koskevia säännöksiä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2001/107/EY (2). Yksinkertaistetun tarjousesitteen tarkoitus on antaa selkeät perustiedot, jotka sijoittajalla pitäisi olla ennen rahastoon tehtävää sijoitusta ja jotka keskimääräinen piensijoittaja voi helposti ymmärtää. Yksinkertaistetulla tarjousesitteellä pyritään myös helpottamaan yhteissijoitusyritysten osuuksien rajat ylittävää markkinointia ja se on tarkoitettu koko yhteisön alueella käytettäväksi yhteiseksi markkinointivälineeksi. Kyseisissä säännöksissä korostetaan, että vastaanottavat jäsenvaltiot eivät saa vaatia tarjousesitteeseen mitään lisäyksiä tai muutoksia tekstin kääntämistä lukuun ottamatta.

(2)

Yksinkertaistettu tarjousesite muodostaa keskeisen osan sijoittajansuojasta, joten olisi tarpeen selventää eräiden yksinkertaistettuun tarjousesitteeseen direktiivin 85/611/ETY liitteessä I olevan C luettelon mukaisesti sisällytettävien tietojen sisältöä ja esitystapaa. Direktiivin liitteessä I olevan C luettelon yhtenäinen tulkinta olisi varmistettava asianmukaisella tavalla ja mahdollisimman nopeasti ottaen huomioon säännösten viimeaikainen saattaminen osaksi jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä ja asianmukaisen täytäntöönpanon tarve.

(3)

Riittävää yhdenmukaisuuden tasoa ei voitaisi saavuttaa pelkästään selventämällä C luettelon luetelmakohtiin sisältyvien määritelmien sisältöä, koska yhdenmukaisuus perustuu erityisesti tiettyjen taloudellisiin tietoihin liittyvien suhdelukujen (kustannukset ja sijoitussalkun kiertonopeus) valintaan ja määrittelyyn. Näiden sijoittajalle annettavien tietojen kannalta keskeisten suhdelukujen määrittäminen ei kuulu komissiolle direktiivin 85/611/ETY 53 a artiklan nojalla annettuihin sääntelyvaltuuksiin. Koska suhdelukujen valinta ja rakenne eivät kuulu komissiolle direktiivin nojalla annettuihin sääntelyvaltuuksiin, tällä hetkellä ainoa käytettävissä oleva väline, jolla voidaan tukea C luettelon asian kannalta merkityksellisten osien yhtenäistä ja kattavaa tulkintaa, on komission suositus.

(4)

Yhteissijoitusyrityksen tavoitteita koskevan kuvauksen pitäisi antaa sijoittajille tietoja yhteissijoitusyrityksen sijoitustavoitteista. Tämän vuoksi yksinkertaistetun tarjousesitteen olisi sisällettävä tiivistetyssä muodossa asianmukainen kuvaus sijoitusten odotetusta kehityksestä, kolmansilta mahdollisesti saaduista vakuuksista (jotka suojaavat sijoittajia esimerkiksi kurssiromahdukselta), sijoitusten vähimmäistuotto-odotuksista sekä indeksien seuraamiseen liittyvistä tavoitteista.

(5)

Direktiivin 85/611/ETY 24 a artiklan 1 ja 2 kohdassa asetettujen vaatimusten mukaisesti yhteissijoitusyrityksen sijoituspolitiikkaa on kuvattava yksinkertaistetussa tarjousesitteessä siten, että keskimääräinen sijoittaja ymmärtää tavan ja menetelmät, jolla sijoitustavoitteet aiotaan saavuttaa, ja kiinnittää huomiota yhteissijoituksen ominaispiirteisiin. Tämän vuoksi yksinkertaistetussa tarjousesitteessä olisi annettava lyhyt kuvaus sijoituskohteiden pääluokista, yhteissijoitusyrityksen salkunhoitostrategiasta — kiinnittäen huomiota mahdollisiin riskikeskittymäprofiileihin — sekä yhteissijoitusyrityksen sijoituskohteina olevien joukkovelkakirjojen keskeisistä ominaisuuksista. Yksinkertaistetun tarjousesitteen olisi myös sisällettävä tietoja rahoitusjohdannaisista, varojenhoitotavasta ja indeksirahastojen osalta indeksien seuraamisessa noudatettavasta strategiasta.

(6)

Direktiivin 85/611/ETY 24 a artiklan 1 ja 3 kohdassa säädettyjen suojatoimenpiteiden mukaisesti keskimääräisen sijoittajan olisi voitava ymmärtää yhteissijoitusyrityksen riskiprofiili ja hänelle olisi annettava riittävät tiedot sijoitukseen liittyvistä riskeistä. Yksinkertaistetun tarjousesitteen olisi tämän vuoksi sisällettävä lyhyt, helposti ymmärrettävä kuvaus kaikista yhteissijoitusyritykseen liittyvistä olennaisista riskeistä. Olisi myös kehotettava jäsenvaltioita vaatimaan, jos ne pitävät sitä tarpeellisena tavanomaisen tietojen julkistamiskäytännön ja voimassa olevien sijoittajansuojastandardien perusteella, että näitä tietoja täydennetään yhteissijoitusyrityksen volatiliteettiin perustuvalla kvantitatiivisella riski-indikaattorilla edellyttäen, että näitä riski-indikaattoreita yhdenmukaistavaa työtä jatketaan.

(7)

Yhteissijoitusyritysten aiemman kehityksen esitystapaa olisi selvennettävä, jotta voidaan välttää harhaanjohtavien tietojen antamista sijoittajille ja parantaa heidän mahdollisuuksiaan vertailla yhteisön alueella toimivia yhteissijoitusyrityksiä.

(8)

Yksinkertaistetun tarjousesitteen selkeyden ja tiiviyden vuoksi verojärjestelmää koskevat tiedot olisi rajoitettava kuvaukseen verojärjestelmästä, jota sovelletaan yhteissijoitusyritykseen sen kotijäsenvaltiossa. Sijoittajainformaation asianmukaisuuden vuoksi näihin tietoihin olisi liitettävä huomautus siitä, että yksittäinen sijoittaja voi joutua maksamaan muitakin veroja, koska lopullinen verotus riippuu verosäännöksistä, joita sovelletaan yksittäiseen sijoittajaan tai tapaukseen.

(9)

Jotta voidaan varmistaa tehokas sijoittajansuoja ja lisätä sijoittajien luottamusta sijoitusrahastoalaan, yksinkertaistetussa tarjousesitteessä olisi ilmoitettava läpinäkyvästi kaikki kustannukset, jotka sijoittajat todellisuudessa joutuvat sijoituksistaan maksamaan. Tämän vuoksi olisi ilmoitettava TER-luku (Total Expense Ratio), joka osoittaa sijoitusrahaston toimintakustannusten kokonaismäärän. Olisi myös tarpeen selventää, kuinka TER-luku lasketaan. Koska merkintä- ja lunastuspalkkiot ja muut sijoittajan suoraan maksamat kulut eivät sisälly TER-lukuun, ne olisi ilmoitettava erikseen samoin kuin kaikki muut TER-lukuun kuulumattomat kulut mukaan lukien kaupankäyntikulut, kun kotijäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset katsovat niiden olevan saatavilla. Joka tapauksessa olisi ilmoitettava vakiokaavalla laskettu sijoitussalkun kiertonopeus, joka antaa lisätietoa kaupankäyntikulujen merkityksestä.

(10)

Palkkionjakosopimuksissa ja vastaavissa palkkiojärjestelyissä sovelletaan erilaisia markkinakäytänteitä, joten niistä olisi annettava sijoittajalle riittävästi tietoja. Sijoittajille annettavien tietojen läpinäkyvyyden vuoksi yksinkertaistetussa tarjousesitteessä olisi ilmoitettava kyseisistä sopimuksista tai järjestelyistä. Sijoittajia olisi myös kehotettava tutustumaan varsinaiseen rahastoesitteeseen, jossa on yksityiskohtaiset tiedot näistä järjestelyistä; näin he voivat ymmärtää, kenelle kulut maksetaan ja ratkaistaanko mahdolliset eturistiriidat sijoittajien etujen mukaisesti.

(11)

Muun muassa kansallisilla markkinoilla tehdyt kuluttajatutkimukset osoittavat, että sijoittajien tarpeet olisi otettava paremmin huomioon tuotetietojen ja rajat ylittävän vertailukelpoisuuden osalta, jotta voidaan toteuttaa todelliset sijoittajaystävälliset markkinat yhteissijoitusyrityksiä varten. Jäsenvaltioiden olisi mahdollisuuksien mukaan jatkettava — erityisesti tämän suosituksen mukaisesti — tällä alalla toteutettujen toimien testausta ja raportoitava siitä komissiolle. Komissio voi harkita, onko tarpeen ehdottaa lainsäädäntötoimenpiteitä, joissa hyödynnetään saatuja kokemuksia ja tämän suosituksen täytäntöönpanosta jäsenvaltioilta saatua palautetta,

SUOSITTELEE:

1.   Direktiivin 85/611/ETY liitteessä I olevan C luettelon toisessa otsakkeessa tarkoitettujen sijoituksia koskevien tietojen osalta jäsenvaltioille suositellaan, että ne soveltavat seuraavia tulkintoja:

1.1   Ilmaisun ”lyhyt kuvaus yhteissijoitusyrityksen tavoitteista” tulkinta

Jäsenvaltioille suositellaan, että ne tulkitsevat ensimmäisessä luetelmakohdassa olevan ilmaisun ”lyhyt kuvaus yhteissijoitusyrityksen tavoitteista” tarkoittavan seuraavia tietoja:

a)

tiivistetty asianmukainen kuvaus yhteissijoitusyritykseen tehtyjen sijoitusten odotetusta kehityksestä;

b)

selkeä lausuma kolmansilta saaduista sijoittajia suojaavista vakuuksista ja niihin liittyvistä mahdollisista rajoituksista;

c)

tarvittaessa lausuma, jonka mukaan yhteissijoituksen tavoite on indeksin tai indeksien seuraaminen, sekä riittävät tiedot, joiden perusteella sijoittajat voivat tunnistaa indeksin tai indeksit ja todeta, missä laajuudessa seuraamista harjoitetaan.

1.2   Ilmaisun ”sijoitusrahaston tai sijoitusyhtiön sijoituspolitiikka” tulkinta:

Jäsenvaltioille suositellaan, että ne tulkitsevat ensimmäisessä luetelmakohdassa olevan ilmaisun ”sijoitusrahaston tai sijoitusyhtiön sijoituspolitiikka” tarkoittavan seuraavia tietoja edellyttäen, että ne ovat olennaisia:

a)

sijoitusten kohteena olevien rahoitusvälineiden pääluokat;

b)

teollisuusalaa, maantieteellistä aluetta tai muita markkinasektoreita tai tietyntyyppisiä omaisuuseriä koskeva yhteissijoitusyrityksen mahdollinen strategia, esimerkiksi sijoitukset voimakkaasti kasvavien talouksien rahoitusvälineisiin;

c)

tarvittaessa huomautus siitä, että vaikka yhteissijoitusyritys joutuu noudattamaan kattavia lainsäädännöllisiä ja muita sääntöjä ja rajoja, riskikeskittymiä voi esiintyä tietyissä tiukemmin rajatuissa omaisuuserien luokissa sekä tiukemmin rajatuilla taloudellisilla ja maantieteellisillä sektoreilla;

d)

jos yhteissijoitusyritys sijoittaa joukkovelkakirjoihin, tieto niiden duraatiosta ja luokitusvaatimuksista sekä siitä, ovatko kyseessä yritysten vai valtioiden liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjalainat;

e)

jos yhteissijoitusyritys käyttää rahoitusjohdannaisia, tieto siitä, tapahtuuko tämä yhteissijoitusyrityksen tavoitteiden saavuttamiseksi vai ainoastaan suojaustarkoituksessa;

f)

tieto siitä, liittyykö yhteissijoitusyrityksen varojenhoitotapa johonkin vertailuarvoon (benchmark), ja erityisesti siitä, onko yhteissijoitusyrityksen tavoitteena seurata jotakin indeksiä ja mikä on kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi noudatettava strategia;

g)

tieto siitä, perustuuko yhteissijoitusyrityksen varojenhoitotapa taktiseen nopeatempoiseen varojen allokointiin ja salkun sisältöön usein tehtyihin muutoksiin.

1.3   Yhteissijoitusyrityksen tavoitteiden ja sijoituspolitiikan esittäminen samassa kohdassa

Kotijäsenvaltioille suositellaan, että ne sallivat, että 1.1 ja 1.2 kohdan mukaisesti vaaditut tiedot esitetään yksinkertaistetussa tarjousesitteessä yhtenä kohtana (esimerkiksi indeksien seuraamista koskevat tiedot) edellyttäen, että yhdistetyt tiedot eivät aiheuta sekaannusta yhteissijoitusyrityksen tavoitteiden ja sijoituspolitiikan suhteen. Tietojen esittämisjärjestyksessä voidaan ottaa huomioon yhteissijoitusyritysten yksilölliset sijoitustavoitteet ja -politiikat.

1.4   Ilmaisun ”lyhyt arvio rahaston riskiprofiilista” tulkinta

Jäsenvaltioille suositellaan, että ne tulkitsevat toisessa luetelmakohdassa olevan ilmaisun ”lyhyt arvio yhteissijoitusyrityksen tavoitteista” tarkoittavan seuraavia tietoja:

1.4.1   Annettavien tietojen yleinen rakenne

a)

lausuma siitä, että sijoitusten arvo voi paitsi nousta myös laskea ja että sijoittajat saattavat menettää osan sijoittamistaan varoista;

b)

lausuma siitä, että yksityiskohtaiset tiedot kaikista yksinkertaistetussa tarjousesitteessä mainituista riskeistä ovat saatavilla varsinaisessa rahastoesitteessä;

c)

kuvaus sijoittajiin kohdistuvista sijoituksiin liittyvistä riskeistä, jos ne ovat olennaisia toteutuvan riskin vaikutuksen ja todennäköisyyden perusteella.

1.4.2   Riskien kuvauksia koskevat tarkennukset

1.4.2.1   Erityiset riskit

Edellä 1.4.1.c kohdassa mainittuun kuvaukseen pitäisi liittää lyhyt ja helposti ymmärrettävä selvitys riskeistä, jotka liittyvät tiettyyn sijoituspolitiikkaan tai -strategiaan taikka yhteissijoitusyrityksen toiminnan kannalta merkityksellisiin markkinoihin tai omaisuuseriin; näitä ovat muun muassa:

a)

riski siitä, että omaisuusluokan koko markkina taantuu, mikä vaikuttaa omaisuuserien hintoihin ja arvoon (markkinariski);

b)

riski siitä, että liikkeeseenlaskija tai vastapuoli ei suoriudu velvoitteistaan (luottoriski);

c)

riski siitä, että selvitys toivotulla tavalla, koska vastapuoli ei maksa tai toimita arvopaperia ajoissa tai odotetulla tavalla (selvitysriski), jos tämä riski on ehdottomasti merkityksellinen;

d)

riski siitä, että position muuttaminen rahaksi ei onnistu toivotussa ajassa eikä kohtuulliseen hintaan (likviditeettiriski);

e)

riski siitä, että valuuttakurssien muutokset vaikuttavat sijoituksen arvoon (valuuttakurssi- tai valuuttariski);

f)

säilytyksessä olevien varojen menettämisen riski, joka voi johtua säilyttäjän tai alisäilyttäjän maksukyvyttömyydestä, huolimattomuudesta tai petollisesta toiminnasta (säilyttäjäriski);

g)

omaisuuserien tai markkinoiden keskittymiseen liittyvät riskit.

1.4.2.2   Horisontaaliset riskitekijät

Edellä 1.4.1.c kohdassa tarkoitetussa kuvauksessa olisi mainittava myös seuraavat tuotteeseen mahdollisesti vaikuttavat tekijät, jos ne ovat olennaisia:

a)

tuottoriski mukaan lukien yksittäisten rahastojen valinnasta riippuva riskitasojen vaihtelu sekä kolmansilta saatujen vakuuksien olemassaolo, puuttuminen tai niihin liittyvät rajoitukset;

b)

pääomaan kohdistuvat riskit mukaan lukien osuuksien lunastuksista/mitätöinneistä ja sijoitusten tuoton ylittävistä suorituksista aiheutuva sijoitussalkun eroosio;

c)

palveluntarjoajan tai vakuuden antajana toimivan kolmannen toimintaan liittyvä riski, kun sijoitustuotteeseen tehtävä sijoitus on ennemminkin suora sijoitus sijoituspalveluntarjoajaan eikä ainoastaan sen hallussa oleviin varoihin;

d)

joustavuuden puute sekä tuotteen sisällä (mukaan lukien ennenaikaisen luovutuksen tarpeeseen liittyvä riski) että vaihdettaessa palveluntarjoajaa;

e)

inflaatioriski;

f)

epävarmuus verojärjestelmän kaltaisten ympäristötekijöiden säilymisestä ennallaan.

1.4.2.3   Julkistettavien tietojen mahdollinen priorisointi

Jotta riskeistä ei anneta harhaanjohtavaa kuvaa, jäsenvaltioille suositellaan, että ne harkitsevat sen vaatimista, että esitettäessä tietoja riskit priorisoidaan niiden vakavuuden ja olennaisuuden perusteella, jotta voidaan korostaa yhteissijoitusyrityksen yksilöllistä riskiprofiilia.

1.4.3   Synteettisen riski-indikaattorin julkistaminen

Jos yhteissijoitusyritys on toiminut vähintään vuoden ajan, kotijäsenvaltioita pyydetään harkitsemaan sen vaatimista, että edellä 1.4.1.c kohdassa tarkoitettua kuvausta täydennetään yhdellä sanalla tai luvulla ilmaistulla riski-indikaattorilla, joka perustuu yhteissijoitusyrityksen sijoitussalkun volatiliteettiin; tällöin

a)

yhteissijoitusyrityksen sijoitussalkun volatiliteetilla olisi mitattava yhteissijoitusyrityksen tuottojen hajontaa;

b)

yhteissijoitusyrityksen tuottoja laskettaessa olisi otettava huomioon sen kaikkien varojen nettoarvo tietyllä ajanjaksolla (esimerkiksi päivittäinen nettoarvo, mikäli tämä on yhteissijoitusyrityksen toimintaa valvovien toimivaltaisten viranomaisten hyväksymä laskemistiheys) laskemalla yhteen yhteissijoitusyrityksen varat samalla laskemistiheydellä.

1.5   Ilmaisun ”sijoitusrahaston tai sijoitusyhtiön viimeaikainen tuloskehitys (soveltuvin osin)” tulkinta

Jäsenvaltioille suositellaan, että ne tulkitsevat kolmannessa luetelmakohdassa olevan ilmaisun ”sijoitusrahaston tai sijoitusyhtiön viimeaikainen tuloskehitys (soveltuvin osin) sekä varoitus, että tämä ei osoita tulevaa kehitystä” tarkoittavan seuraavia tietoja:

1.5.1   Aiempaa kehitystä koskevat tiedot

a)

Yhteissijoitusyrityksen sijoitusten aiempi kehitys pylväskaaviona, joka kuvaa vuotuisia tuottoja viimeisten kymmenen peräkkäisen kokonaisen vuoden ajalta. Jos yhteissijoitusyritys on toiminut alle kymmenen vuotta mutta vähintään yhden vuoden ajan, suositetaan että vuotuiset nettotuotot (joista on vähennetty verot ja kulut) ilmoitetaan niin monelta vuodelta kuin mahdollista.

b)

Jos yhteissijoitusyrityksen salkunhoito perustuu vertailuarvoon tai sen kustannusrakenteeseen sisältyy vertailuarvon perusteella laskettu tuottosidonnainen palkkio, yhteissijoitusyrityksen sijoitusten aiemmasta kehityksestä annettaviin tietoihin olisi sisällytettävä vertailu sen vertailuarvon aiemman kehityksen kanssa, johon yhteissijoitusyrityksen salkunhoito perustuu tai jonka perusteella tuottosidonnainen palkkio lasketaan. Jäsenvaltioille suositellaan, että ne vaativat, että vertailu suoritetaan esittämällä vertailuarvon ja yhteissijoitusyrityksen sijoitusten aiempi kehitys samassa pylväskaaviossa ja/tai erikseen.

1.5.2   Tiedot kumulatiivisesta (keskimääräisestä) kehityksestä

Lisäksi jäsenvaltioita kehotetaan harkitsemaan, että ne vaativat tietojen julkistamista joko rahaston kumulatiivisesta tuotosta tai kumulatiivisesta keskimääräisestä tuotosta tiettyjen ajanjaksojen aikana (esimerkiksi 3, 5 ja 10 vuotta). Jos jäsenvaltiot soveltavat jompaakumpaa annetuista vaihtoehdoista, niitä kehotetaan vaatimaan rahaston kehityksen vertaamista vertailuarvon kumulatiiviseen tai keskimääräiseen kumulatiiviseen kehitykseen, jos vertailua vaaditaan 1.5.1.b kohdan nojalla.

1.5.3   Merkintä- ja lunastuspalkkioiden pois jättäminen yksinkertaistetusta tarjousesitteestä ja siitä ilmoittaminen

Voimassa oleviin säännöksiin perustuvat standardit huomioon ottaen jäsenvaltioille suositellaan, että ne harkitsevat, onko merkintä- ja lunastuspalkkiot otettava huomioon laskettaessa rahaston tuottokehitystä. Jäsenvaltioiden olisi kuitenkin vaadittava, että tietojen mahdollinen pois jättäminen tarjousesitteestä edellyttää asianmukaista lausumaa, jossa lukijan huomio kiinnitetään tähän seikkaan. Jäsenvaltioita kehotetaan kannustamaan toimivaltaisia viranomaisiaan, että ne varmistavat jatkuvan lähentymisen standardeihin, jotka on laadittu tuottokehityksen laskentaa koskevien parhaiden käytänteiden mukaisesti.

1.5.4   Vertailuarvon ilmoittaminen

Jäsenvaltioita kehotetaan harkitsemaan, että ne vaativat kaikkien lainkäyttöalueellaan toimiluvan saaneiden yhteissijoitusyritysten julkistavan vertailuarvonsa, vaikka yhteissijoitusyritysten sijoitustavoitteissa ei suoraan mainittaisi vertailuarvoa.

2.   Direktiivin 85/611/ETY liitteessä I olevan C luettelon kolmannessa otsakkeessa tarkoitettujen taloudellisten tietojen osalta jäsenvaltioille suositellaan, että ne soveltavat seuraavia tulkintoja:

2.1   ”Verojärjestelmän” tulkinta

Jäsenvaltioille suositellaan, että ne tulkitsevat ensimmäisessä luetelmakohdassa olevan käsitteen ”verojärjestelmä” tarkoittavan seuraavia tietoja:

a)

verojärjestelmä, jota sovelletaan yhteissijoitusyritykseen sen kotijäsenvaltiossa;

b)

lausuma, jossa sijoittajille muistutetaan, että yksittäisten sijoittajien saamien tulojen tai myyntivoittojen verotus riippuu yksittäisen sijoittajan aseman ja/tai pääoman sijoituspaikan mukaan sovellettavasta verolaista, ja mikäli sijoittajat ovat epävarmoja verotuksellisesta asemastaan, heidän tulisi mahdollisuuksien mukaan olla yhteydessä paikallisiin organisaatioihin tai muihin asiantuntijoihin.

2.2   Ilmaisujen ”osto- ja myyntipalkkiot” sekä ”muut mahdolliset kulut ja maksut” tulkinta

2.2.1   Annettavien tietojen yleinen sisältö

Jäsenvaltioille suositellaan, että ne tulkitsevat toisessa ja kolmannessa luetelmakohdassa olevien ilmaisujen ”osto- ja myyntipalkkiot” sekä ”muut mahdolliset kulut ja maksut jaoteltuina niihin, jotka maksaa osuudenhaltija, ja niihin, jotka maksetaan sijoitusrahaston tai sijoitusyhtiön varoista” tarkoittavan seuraavia tietoja:

a)

liitteessä I esitetyllä tavalla laskettu kulujen kokonaissuhde eli TER-luku (Total Expense Ratio) lukuun ottamatta vastaperustettuja yhteissijoitusyrityksiä, joiden TER-lukua ei voida vielä laskea;

b)

ennakkoarvioon perustuvat tiedot odotetusta kustannusrakenteesta eli mahdollisuuksien mukaan kaikki tiedossa olevat kustannukset liitteessä I olevan luettelon mukaisesti esitettynä, jotta sijoittajat voivat kohtuullisen luotettavasti määrittää odotettavissa olevat kustannukset;

c)

kaikki sijoittajalta suoraan veloitettavat osto- ja myyntipalkkiot ja muut kulut;

d)

tieto kaikista muista kuluista, jotka eivät sisälly TER-lukuun, mukaan lukien kaupankäyntikulut, kun kotijäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset katsovat niiden olevan saatavilla;

e)

liitteessä II olevan kaavan mukaan laskettu sijoitussalkun kiertonopeus, joka antaa lisätietoa kaupankäyntikulujen merkityksestä;

f)

tieto palkkionjakosopimuksista ja palkkionpalautuksista (soft commissions).

Edellä ensimmäisen kohdan f alakohdassa esitetyn vaatimuksen ei pitäisi tulkita tarkoittavan, että yksittäisiä sopimuksia tai palkkioita pidetään ilman muuta direktiivin 85/611/ETY (ja erityisesti sen 5 f artiklan 1 kohdan b alakohdan) tai kansallisten säännösten mukaisena. Nykyiset markkinakäytänteet huomioon ottaen jäsenvaltioita pyydetään vaatimaan yhteissijoitusyrityksiltä, että ne harkitsevat, missä määrin voimassa olevat palkkionjakosopimukset ja muut vastaavat palkkiojärjestelyt hyödyttävät yksinomaan yhteissijoitusyrityksiä.

Jäsenvaltioita kehotetaan vaatimaan, että yksinkertaistetussa tarjousesitteessä viitataan varsinaiseen rahastoesitteeseen, jossa on yksityiskohtaiset tiedot kyseisistä järjestelyistä; näin sijoittajat voivat hankkia tiedot siitä, kenelle kulut maksetaan ja kuinka mahdolliset eturistiriidat ratkaistaan sijoittajan etujen mukaisesti. Jäsenvaltioita kehotetaan tämän vuoksi varmistamaan, että yksinkertaistetussa tarjousesitteessä annetut tiedot ovat tiiviissä muodossa.

2.2.2   Tarkennukset ”palkkionjakosopimusten” ja ”palkkionpalautusten” käsitteisiin

2.2.2.1   ”Palkkionjakosopimukset”

Jäsenvaltioille suositellaan, että ne luokittelevat palkkionjakosopimuksiksi ne sopimukset, joissa yhteissijoitusyrityksen varoista suoraan tai välillisesti palkkion saanut taho suostuu jakamaan palkkion muun tahon kanssa; kyseinen toinen taho maksaa näin ollen palkkionjakosopimuksen mukaisesti kuluja, jotka tavallisesti katettaisiin suoraan tai välillisesti yhteissijoitusyrityksen varoista.

Lisäksi jäsenvaltioille suositellaan, että ne pitävät seuraavia sopimuksia edellisessä kohdassa tarkoitettuina palkkionjakosopimuksina:

a)

palkkionjakosopimukset, jotka koskevat yhteissijoitusyrityksen rahastoyhtiön ja arvopaperivälittäjän välisiä kaupankäyntikuluja, kun välittäjä suostuu jakamaan rahastoyhtiön kanssa kaupankäyntikulut, jotka yhteissijoitusyritys maksaa välittäjälle kauppojen toteuttamisesta;

b)

yhteissijoitusyrityksen rahastoyhtiön ja toisen rahaston (tai sen rahastoyhtiön) väliset palkkionjakosopimukset rahasto-osuusrahastoissa, kun yhteissijoitusyrityksen sijoittaessa rahastoon kohderahasto (tai sen rahastoyhtiö) maksaa osan sijoitukseen liittyvistä yhteissijoitusyritykseltä suoraan (merkintä- tai lunastuspalkkiot) tai välillisesti (TER) perittävistä kuluista yhteissijoitusyrityksen rahastoyhtiölle.

2.2.2.2   ”Palkkionpalautukset”

Jäsenvaltioille suositellaan, että ne pitävät palkkionpalautuksina kaikkea taloudellista hyötyä (selvitys- ja toteutuspalveluja lukuun ottamatta), jonka salkunhoitaja saa rahaston maksaessa palkkioita transaktioista, jotka koskevat rahaston sijoitussalkkuun kuuluvia arvopapereita. Palkkionpalautuksia saadaan tavallisesti transaktion toteuttavalta arvopaperivälittäjältä tai tämän välityksellä.

2.2.3   TER-luvun ja sijoitussalkun kiertonopeuden esitystapa

Jäsenvaltioita kehotetaan sallimaan, että TER-luku ja sijoitussalkun kiertonopeus esitetään joko yksinkertaistetussa tarjousesitteessä tai sen liitteenä samassa asiakirjassa kuin tiedot aiemmasta kehityksestä.

3.

Jäsenvaltioita pyydetään ilmoittamaan komissiolle mahdollisuuksien mukaan 30 päivään syyskuuta 2004 mennessä toimenpiteistä, jotka ne ovat toteuttaneet tämän suosituksen johdosta, ja ilmoittamaan täytäntöönpanon ensimmäisistä tuloksista viimeistään 28 päivänä helmikuuta 2005.

4.

Tämä suositus on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 27 päivänä huhtikuuta 2004.

Komission puolesta

Frederik BOLKESTEIN

Komission jäsen

LIITE I

TER-luku (Total Expense Ratio)

1.   TER-luvun määritelmä

Yhteissijoitusyrityksen TER-luku lasketaan 3 kohdan mukaisesti jakamalla kaikki sen toiminnasta aiheutuvat kulut keskimääräisillä nettovaroilla.

2.   Laskelmassa huomioon otettavat/pois jätettävät kustannukset

2.1

Toimintakulujen kokonaismäärä muodostuu kuluista, jotka vähennetään yhteissijoitusyrityksen varoista. Nämä kulut ilmoitetaan yleensä tilikaudelta annetussa yhteissijoitusyrityksen toimintakertomuksessa. Kulut ilmoitetaan bruttomääräisinä, koska niihin sisällytetään kaikki verot.

2.2

Kustannuksiin sisältyvät kaikki yhteissijoitusyrityksen asianmukaiset kulut laskentaperusteesta riippumatta (kiinteä palkkio, varojen arvoon tai kaupankäyntiin perustuvat palkkiot (3) jne.); näitä kuluja ovat muun muassa

hallintopalkkiot sisältäen tuottosidonnaiset palkkiot,

hallinnointikulut,

säilytystehtävistä maksetut palkkiot,

tilintarkastuspalkkiot,

maksut osuudenomistajapalvelujen tarjoajille mukaan lukien luovutusasiamiehen (transfer agent) palkkiot ja maksut yhteissijoitusyrityksen meklari-välittäjille, jotka ylläpitävät yhteissijoitusyrityksen osuusrekisteriä ja tarjoavat sub-accounting-palveluja yhteissijoitusyritysten osuudenhaltijoille,

maksut lakimiehille,

rahaston maksamat liikkeeseenlaskuun tai osuuksien mitätöintiin liittyvät kulut,

rekisteröinti- ja sääntelykulut sekä muut vastaavat kulut,

muut rahastoyhtiön (tai muun tahon) saamat lisäpalkkiot, jotka perustuvat 4 kohdassa tarkoitettuihin palkkionjakosopimuksiin.

2.3

Toimintakustannusten kokonaismäärään eivät sisälly

yhteissijoitusyrityksen sijoitussalkkuun liittyvät kaupankäyntikulut. Näitä kuluja ovat muun muassa välityspalkkiot, verot ja veronluonteiset maksut sekä transaktion vaikutus markkinoihin, kun otetaan huomioon välittäjäpalkkiot ja varojen likvidiys,

luottojen korot,

rahoitusjohdannaisista aiheutuvat kulut,

osto- ja myyntipalkkiot sekä muut sijoittajan suoraan maksamat palkkiot,

jäljempänä 4 kohdassa tarkoitetut palkkionpalautukset.

3.   Laskentamenetelmä ja tietojen ilmoittaminen

3.1

TER-luku lasketaan vähintään kerran vuodessa jälkikäteen, yleensä yhteissijoitusyrityksen verokaudelta. Erityistapauksissa se voidaan laskea myös muulta ajanjaksolta. Yksinkertaistetussa tarjousesitteessä pitäisi olla joka tapauksessa selkeä viittaus tietolähteeseen (esimerkiksi rahaston verkkosivu), josta sijoittaja voi hankkia edellisten vuosien/ajanjaksojen TER-luvut.

3.2

Keskimääräiset nettovarat on laskettava käyttäen lukuja, jotka perustuvat varojen nettoarvon säännölliseen laskentaan esimerkiksi päivittäin, jos tämä on yhteissijoitusyrityksen toimintaa valvovien toimivaltaisten viranomaisten hyväksymä nettoarvon tavanomainen laskentatiheys. Poikkeukselliset olosuhteet tai tapahtumat, jotka voisivat johtaa harhaanjohtaviin lukuihin, on myös otettava huomioon.

Verohelpotuksia ei pitäisi ottaa huomioon.

Yhteissijoitusyrityksen tilintarkastajien ja/tai toimivaltaisten viranomaisten on hyväksyttävä TER-luvun laskentamenetelmä.

4.   Palkkionjakosopimukset ja palkkionpalautukset

Palkkionjakosopimukset, jotka vaikuttavat TER-luvun ulkopuolelle yleensä jääviin kuluihin, johtavat usein tilanteeseen, jossa rahastoyhtiö tai muu taho vastaa todellisuudessa kokonaan tai osittain toimintakuluista, jotka pitäisi käytännössä sisällyttää TER-lukuun. Tämän vuoksi kyseiset kulut olisi otettava huomioon TER-lukua laskettaessa lisäämällä toimintakustannusten kokonaismäärään kaikki rahastoyhtiön (tai muun tahon) saamat palkkiot, jotka perustuvat palkkionjakosopimuksiin.

Palkkionjakosopimuksia, jotka liittyvät TER-luvun laskentaperusteisiin jo sisältyviin kuluihin, ei ole tarpeen ottaa huomioon. Palkkionpalautukset olisi myös jätettävä huomiotta TER-lukua laskettaessa.

Tämän vuoksi olisi noudatettava seuraavia periaatteita:

Rahastoyhtiön saamat palkkiot, jotka perustuvat arvopaperivälittäjän kanssa kaupankäyntikuluista ja muun rahastoyhtiön kanssa, jos kyseessä on rahasto-osuusrahasto, tehtyyn palkkionjakosopimukseen (edellyttäen, että kyseisiä palkkioita ei ole jo otettu huomioon synteettisessä TER-luvussa tai muissa rahastolta jo perityissä ja TER-lukuun suoraan sisältyvissä kuluissa) olisi joka tapauksessa otettava huomioon TER-lukua laskettaessa.

Toisaalta rahastoyhtiön saamaa palkkiota, joka perustuu rahaston kanssa tehtyyn palkkionjakosopimukseen (paitsi jos palkkio liittyy edellisessä luetelmakohdassa tarkoitettuun rahasto-osuusrahastoon) ei pitäisi ottaa huomioon TER-lukua laskettaessa.

5.   Tuottosidonnaiset palkkiot

Tuottosidonnaiset palkkiot olisi otettava huomioon TER-lukua laskettaessa ja ne olisi ilmoitettava myös erikseen prosenttiosuutena varojen keskimääräisestä nettoarvosta.

6.   Yhteissijoitusyrityksiin ja harmonisoimattomiin rahastoihin sijoittavat yhteissijoitusyritykset

Jos yhteissijoitusyritys sijoittaa vähintään 10 prosenttia nettovaroistaan toisiin yhteissijoitusyrityksiin tai harmonisoimattomiin rahastoihin, jotka julkistavat TER-lukunsa tämän liitteen mukaisesti, on julkistettava kyseisiä sijoituksia vastaava synteettinen TER-luku.

Synteettinen TER-luku on seuraavien lukujen suhde:

TER-luvun mukainen yhteissijoitusyrityksen toimintakustannusten kokonaismäärä, johon lisätään kohderahastoissa olevien omistusosuuksien aiheuttamat kustannukset (eli kohderahastojen TER-luku painotettuna yhteissijoitusyrityksen sijoitusosuudella) sekä kohderahastojen perimät merkintä- ja lunastuspalkkiot; saatu luku jaetaan

rahaston keskimääräisillä nettovaroilla.

Kuten edellisessä alakohdassa todetaan, kohderahastojen perimät merkintä- ja lunastuspalkkiot olisi sisällytettävä TER-lukuun. Direktiivin 85/611/ETY 24 artiklan 3 kohdan mukaan merkintä- ja lunastuspalkkioita ei saa veloittaa, jos kohderahastot kuuluvat samaan konserniin.

Jos joku yhteissijoitusyrityksen sijoituskohteena oleva harmonisoimaton rahasto ei julkista TER-lukua tämän liitteen suositusten mukaisesti, kuluista olisi tiedotettava seuraavasti:

on ilmoitettava, että synteettistä TER-lukua ei voida laskea kyseisten sijoitusten osalta,

yksinkertaistetussa tarjousesitteessä on ilmoitettava kohderahastolta tai -rahastoilta perittyjen hallinnointipalkkioiden enimmäisosuus,

kustannusten arvioitu kokonaismäärä on ilmoitettava seuraavan laskelman mukaisesti:

karsittu synteettinen TER-luku, joka sisältää niiden yhteissijoitusyrityksen kohderahastojen TER-luvun, joiden TER-luku lasketaan tämän liitteen mukaisesti, painotettuna yhteissijoitusyrityksen sijoitusosuuden mukaan,

edellisessä luetelmakohdassa laskettuun lukuun lisätään kunkin yhteissijoitusyrityksen kohderahaston merkintä- ja lunastuspalkkiot sekä paras käytettävissä oleva ylöspäin pyöristetty arvio TER-lukuun sisällytettävistä kuluista. Näihin kuluihin olisi sisällytettävä kyseisen rahaston hallinnointipalkkion enimmäismäärä ja viimeisin saatavilla oleva tuottosidonnainen palkkio painotettuna yhteissijoitusyrityksen sijoitusosuudella.

6.   Sateenvarjorahastot / Useampiosuuksiset rahastot (multi-class funds)

Sateenvarjorahastoissa TER-luku pitäisi laskea erikseen kullekin alarahastolle. Useita osuuslajeja tarjoavien rahastojen TER-luku vaihtelee osuuslajien mukaan, joten se olisi laskettava ja ilmoitettava erikseen kullekin osuuslajille. Sijoittajien tasapuolisen kohtelun periaate edellyttää, että osuuslajeittain vaihtelevat palkkiot ja kulut ilmoitetaan yksinkertaistetussa tarjousesitteessä. Erillisessä lausumassa olisi todettava, että varsinaisesta rahastoesitteestä käyvät ilmi kyseisten palkkioiden ja kulujen vaihtelun objektiiviset perustelut (esimerkiksi merkinnän suuruus).

LIITE II

Sijoitussalkun kiertonopeus

Rahaston tai tarvittaessa alarahaston sijoitussalkun kiertonopeus olisi laskettava seuraavalla tavalla:

 

Arvopaperien ostot = X

 

Arvopaperien myynnit = Y

 

Summa 1 = Arvopapereilla tehdyt transaktiot yhteensä = X + Y

 

Rahasto-osuuksien liikkeeseenlaskut/merkinnät = S

 

Rahasto-osuuksien mitätöinnit/lunastukset = T

 

Summa 2 = Rahasto-osuuksilla tehdyt transaktiot yhteensä = S + T

 

Nettovarojen keskimääräinen kokonaisarvo = M

 

Formula

Nettovarojen keskimääräinen kokonaisarvo vastaa liitteessä I olevan 3.2 kohdan mukaisella laskentatiheydellä laskettujen nettovarojen keskiarvoa. Kiertonopeus olisi ilmoitettava siltä kaudelta tai niiltä kausilta, joilta TER-luku ilmoitetaan. Yksinkertaistetussa tarjousesitteessä pitäisi olla joka tapauksessa selkeä viittaus tietolähteeseen (esimerkiksi rahaston verkkosivu), josta sijoittaja voi hankkia edellisten jaksojen sijoitussalkkujen kiertonopeudet.


(1)  EYVL L 375, 31.12.1985, s. 3, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2001/108/EY (EYVL L 41, 13.2.2001, s. 35).

(2)  EYVL L 41, 13.2.2001, s. 20.

(3)  Tämä ei-tyhjentävä laskentaperusteiden luokittelu liittyy viimeaikaisten markkinakäytänteiden vaihtelevuuteen jäsenvaltioissa (= vuoden 2003 lopulla) eikä sen pitäisi tulkita tarkoittavan, että yksittäisiä sopimuksia tai palkkioita pidetään ilman muuta direktiivin 85/611/ETY (sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiiveillä 2001/107/EY ja 2001/108/EY) ja eturistiriitojen osalta erityisesti sen 5 f artiklan 1 kohdan b alakohdan tai kansallisten säännösten mukaisena.


7.6.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 199/38


Oikaistaan komission päätös 2004/385/EY, tehty 27 päivänä huhtikuuta 2004, Unkarissa toteutettavien maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskevien liittymistä edeltävien toimenpiteiden tuen hallinnoinnin siirtämisestä täytäntöönpanovirastoille liittymistä edeltävänä aikana

( Euroopan unionin virallinen lehti L 144, 30. huhtikuuta 2004 )

Korvataan päätös 2004/385/EY seuraavasti:

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 27 päivänä huhtikuuta 2004,

Unkarissa toteutettavien maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskevien liittymistä edeltävien toimenpiteiden tuen hallinnoinnin siirtämisestä täytäntöönpanovirastoille liittymistä edeltävänä aikana

(2004/385/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan unionin jäsenyyttä hakeneille valtioille osana liittymistä edeltävää strategiaa annettavan tuen yhteensovittamisesta ja asetuksen (ETY) N:o 3906/89 muuttamisesta 21 päivänä kesäkuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1266/1999 (1) ja erityisesti sen 12 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon yhteisön tuesta maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskeville liittymistä valmisteleville toimenpiteille jäsenyyttä hakeneissa Keski- ja Itä-Euroopan maissa liittymistä edeltävänä aikana 21 päivänä kesäkuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1268/1999 (2) ja erityisesti sen 4 artiklan 5 ja 6 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

1)

Unkarin maatalouden ja maaseudun kehittämisen erityinen liittymisohjelma (jäljempänä ’Sapard-ohjelma’) hyväksyttiin 18 päivänä lokakuuta 2000 tehdyllä komission päätöksellä (3), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 25 päivänä helmikuuta 2004 tehdyllä komission päätöksellä, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1268/1999 4 artiklan 5 ja 6 kohdan mukaisesti.

2)

Unkarin tasavallan hallitus ja Euroopan yhteisön puolesta toimiva komissio allekirjoittivat 1 päivänä maaliskuuta 2001 monivuotisen rahoitussopimuksen Sapard-ohjelman toteutuksen teknisestä, oikeudellisesta ja hallinnollisesta kehyksestä. Rahoitussopimus muutettiin viimeksi vuoden 2003 vuotuisella rahoitussopimuksella, joka allekirjoitettiin 28 päivänä heinäkuuta 2003 ja tuli voimaan 22 päivänä joulukuuta 2003.

3)

Maataloudesta ja maaseudun kehittämisestä vastaava virasto (jäljempänä ’ARDA’) on julkinen toimielin, jolla on oikeudellinen asema maataloudesta ja maaseudun kehittämisestä vastaavan ministeriön alaisuudessa, ja Unkarin toimivaltainen viranomainen nimesi sen eräiden Sapard-ohjelmassa määriteltyjen toimenpiteiden täytäntöönpanijaksi. Sapard-ohjelman täytäntöönpanoon liittyvien rahoitustoimintojen hoitajaksi on nimetty valtiovarainministeriön kansallisesta rahastosta vastaava osasto.

4)

Asetuksen (EY) N:o 1266/1999 12 artiklan 2 kohdan mukaisen ohjelmien/hankkeiden kansallisen ja alakohtaisen hallinnointikyvyn, varainhoidon valvontamenettelyjen ja julkistalouden rakenteiden tapauskohtaisen analyysin perusteella komissio teki eräiden Sapard-ohjelmaan kuuluvien toimenpiteiden osalta 26 päivänä marraskuuta 2002 päätöksen 2002/927/EY (4) Unkarissa toteutettavien maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskevien liittymistä edeltävien toimenpiteiden tuen hallinnoinnin siirtämisestä liittymistä edeltävänä aikana.

5)

Komissio on tehnyt asetuksen (EY) N:o 1266/1999 12 artiklan 2 kohdan nojalla lisäanalyysin Sapard-ohjelman toimenpiteestä 1305 ”Kylien kunnostaminen ja kehittäminen sekä maaseutuperinnön ja kulttuuriperinteiden suojeleminen” ja toimenpiteestä 1306 ”Sivuelinkeinoja ja vaihtoehtoisia tulonlähteitä tarjoavan taloudellisen toiminnan kehittäminen ja monipuolistaminen” (jäljempänä ’toimenpide 1305 ja toimenpide 1306»). Komissio katsoo, että Unkari täyttää myös kyseisten toimenpiteiden osalta yhteisön tuesta maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskeville liittymistä valmisteleville toimenpiteille jäsenyyttä hakeneissa Keski- ja Itä-Euroopan maissa liittymistä edeltävänä aikana annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1268/1999 soveltamista koskevista rahoitussäännöistä 7 päivänä kesäkuuta 2000 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2222/2000 (5) 4, 5 ja 6 artiklan ja liitteen säännökset sekä asetuksen (EY) N:o 1266/1999 liitteessä vahvistetut vähimmäisedellytykset.

6)

Tästä syystä on aiheellista luopua asetuksen (EY) N:o 1266/1999 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta ennakkohyväksyntää koskevasta vaatimuksesta ja siirtää toimenpiteen 1305 ja toimenpiteen 1306 tuen hallinnointi hajautetusti Unkarissa ARDA:lle ja valtiovarainministeriön kansallisesta rahastosta vastaavalle osastolle.

7)

Koska toimenpiteeseen 1305 ja 1306 liittyvät komission tarkastukset koskevat järjestelmää, jonka kaikki olennaiset osat eivät ole vielä täysin toimivia, Sapard-ohjelman hallinnointi on aiheellista siirtää ARDA:lle ja valtionvarainministeriön kansallisesta rahastosta vastaavalle osastolle asetuksen (EY) N:o 2222/2000 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti väliaikaisesti.

8)

Sapard-ohjelman hallinnoinnin täydellinen siirto tapahtuu vasta järjestelmän moitteetonta toimivuutta koskevien lisätarkastusten ja tuen hallinnoinnin siirtämisestä ARDA:lle ja valtiovarainministeriön kansallisesta rahastosta vastaavalle osastolle mahdollisesti annettavien komission suositusten täytäntöönpanon jälkeen.

9)

Unkarin viranomaiset esittivät 2 päivänä huhtikuuta 2004 menojen tukikelpoisuutta koskevat säännöt monivuotisen rahoitussopimuksen B osan 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Komissiolta pyydetään asiaa koskevaa päätöstä,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Luovutaan asetuksen (EY) N:o 1266/1999 12 artiklan 1 kohdassa säädetystä hankkeiden valintaa ja sopimuksia koskevasta komission ennakkohyväksyntävaatimuksesta Unkarissa toimenpiteiden 1305 ja 1306 osalta.

2 artikla

Sapard-ohjelman hallinnointi siirretään väliaikaisesti:

1.

Unkarin maataloudesta ja maaseudun kehittämisestä vastaavan ministeriön alaiselle Arda:lle, joka sijaitsee osoitteessa Alkotmány út 29, District V, Budapest, toimenpiteen 1305 ja 1306 täytäntöönpanon osalta, sellaisina kuin nämä toimenpiteet määritellään 18 päivänä lokakuuta 2000 tehdyssä komission päätöksessä K(2000) 2738 lopullinen, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 25 päivänä helmikuuta 2004 tehdyllä komission päätöksellä, hyväksytyssä maataloutta ja maaseudun kehitystä koskevassa ohjelmassa.

2.

Unkarin valtiovarainministeriön kansallisesta rahastosta vastaavalle osastolle, joka sijaitsee osoitteessa József Nádor tér 2—4., District V, Budapest, Unkarin Sapard-ohjelman toimenpiteiden 1305 ja 1306 täytäntöönpanoon liittyvien rahoitustoimien osalta.

3 artikla

Tämän päätöksen perusteella aiheutuville menoille voidaan myöntää yhteisön osarahoitusta ainoastaan, jos ne ovat aiheutuneet tuensaajille tämän päätöksen tekopäivän jälkeen, tai jos sen välineen, jonka perusteella kyseisen hankkeen tuensaajat on nimetty, vahvistamispäivä on myöhempi kuin tämän päätöksen tekopäivä, kyseisen vahvistamispäivän jälkeen. Toteutettavuustutkimusten tai vastaavien tutkimusten osalta tukikelpoisuuden alkamispäivä on kuitenkin 18 päivä lokakuuta 2000. Kaikissa tapauksissa edellytyksenä on, että ARDA ei ole suorittanut maksuja ennen tämän päätöksen tekopäivää.

4 artikla

Sovelletaan Unkarin 2 päivänä huhtikuuta 2004 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin komissiossa 6 päivänä huhtikuuta 2004 numerolla AGR A 11682, ehdottamia menojen tukikelpoisuutta koskevia sääntöjä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Sapard-ohjelmassa tehtävien tuen myöntämistä yksittäisille tuensaajille koskevien päätösten soveltamista.

Tehty Brysselissä 27 päivänä huhtikuuta 2004.

Komission puolesta

Franz FISCHLER

Komission jäsen


(1)  EYVL L 161, 26.6.1999, s. 68.

(2)  EYVL L 161, 26.6.1999, s. 87. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 696/2003 (EUVL L 99, 17.4.2003, s. 24).

(3)  K(2000) 2738 lopullinen.

(4)  EYVL L 322, 27.11.2002, s. 51.

(5)  EYVL L 253, 7.10.2000, s. 5. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 188/2003 (EUVL L 27, 1.2.2003, s. 14).


7.6.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 199/40


Oikaistaan komission päätös 2004/386/EY, tehty 28 päivänä huhtikuuta 2004, yhteisön taloudellisesta tuesta Maailman eläintautijärjestölle (OIE:lle) OIE:n välitysprosessia varten vuonna 2004

( Euroopan unionin virallinen lehti L 144, 30. huhtikuuta 2004 )

Korvataan päätös 2004/386/EY seuraavasti:

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 28 päivänä huhtikuuta 2004,

yhteisön taloudellisesta tuesta Maailman eläintautijärjestölle (OIE:lle) OIE:n välitysprosessia varten vuonna 2004

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2004/386/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon tietyistä eläinlääkintäalan kustannuksista 26 päivänä kesäkuuta 1990 tehdyn neuvoston päätöksen 90/424/ETY (1) ja erityisesti sen 20 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Yhteisö toteuttaa tai auttaa jäsenvaltioita toteuttamaan yhteisön eläinlääkintäalan lainsäädännön ja eläinlääkintäalan koulutuksen kehittämiseen tarvittavia teknisiä ja tieteellisiä toimia päätöksen 90/424/ETY nojalla.

(2)

Maailman eläintautijärjestö (OIE) kutsui Euroopan unionin ja Amerikan yhdysvaltojen pyynnöstä koolle kokouksen päätoimipaikassaan 11 päivänä helmikuuta 2004 kummankin osapuolen edustajien kanssa. Keskusteluja käytiin OIE:n puitteissa ja tavoitteena oli ratkaista maaeläinten terveyttä koskevan OIE:n nykyisen BSE-säännöstön (Terrestrial Animal Health Code of the OIE on BSE) sisältämien vaatimusten tulkintaan ja noudattamiseen liittyvät ongelmat.

(3)

Keskustelujen lopputuloksesta saattaa olla hyötyä laadittaessa myöhemmin ehdotuksia näiden BSE-sääntöjen muuttamiseksi, ja se saattaa myöhemmin muodostaa osan yhteisön eläinlääkintälainsäädännön tulevaa kehitystä.

(4)

Yhteisön olisi sen vuoksi tuettava Euroopan unionin osallistumista OIE:n johtamaan prosessiin, jonka kustannukset ovat talousarvion mukaan 8 000 euroa kutakin valtuuskuntaa kohden.

(5)

Yhteisön osallistumiseen OIE:n välitysprosessiin helmikuussa 2004 tarvittavat taloudelliset resurssit olisi sen vuoksi saatava käyttöön.

(6)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

Ainoa artikla

Hyväksytään Euroopan unionin osallistuminen OIE:n välitysprosessiin, jota rahoitetaan Euroopan unionin vuotta 2004 koskevan talousarvion budjettikohdasta 17 04 02 enintään 8 000 eurolla.

Tehty Brysselissä 28 päivänä huhtikuuta 2004.

Komission puolesta

David BYRNE

Komission jäsen


(1)  EYVL L 224, 18.8.1990, s. 19, päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 806/2003 (EUVL L 122, 16.5.2003, s. 1).


7.6.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 199/41


Oikaistaan komission suositus 2004/394/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, seuraavien aineiden riskinarvioinnin tuloksista ja riskien vähentämisen toimintasuunnitelmista: asetonitriili; akryyliamidi; akrylonitriili; akryylihappo; butadieeni; fluorivety; vetyperoksidi; metakryylihappo; metyylimetakrylaatti; tolueeni; triklooribentseeni

( Euroopan unionin virallinen lehti L 144, 30. huhtikuuta 2004 )

Korvataan suositus 2004/394/EY seuraavasti:

KOMISSION SUOSITUS,

annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004,

seuraavien aineiden riskinarvioinnin tuloksista ja riskien vähentämisen toimintasuunnitelmista: asetonitriili; akryyliamidi; akrylonitriili; akryylihappo; butadieeni; fluorivety; vetyperoksidi; metakryylihappo; metyylimetakrylaatti; tolueeni; triklooribentseeni

(tiedoksiannettu numerolla K(2004) 1446)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2004/394/ETY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon olemassa olevien aineiden vaarojen arvioinnista ja valvonnasta 23 päivänä maaliskuuta 1993 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93 (1) ja erityisesti sen 11 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93 yhteydessä on seuraavat aineet yksilöity arvioinnin kannalta ensisijaisiksi aineiksi neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 793/93 tarkoitetusta ensimmäisestä ensisijaisten aineiden luettelosta 25 päivänä toukokuuta 1994 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1179/94 (2) mukaisesti; asetuksessa nimetään näille aineille myös seuraavat esittelijäjäsenvaltiot:

asetonitriili, esittelijänä Espanja;

akryyliamidi, esittelijänä Yhdistynyt kuningaskunta;

akrylonitriili, esittelijänä Irlanti;

akryylihappo, esittelijänä Saksa;

butadieeni, esittelijänä Yhdistynyt kuningaskunta;

fluorivety, esittelijänä Alankomaat;

metakryylihappo, esittelijänä Saksa;

metyylimetakrylaatti, esittelijänä Saksa.

(2)

Asetuksen (ETY) N:o 793/93 yhteydessä on seuraavat aineet yksilöity arvioinnin kannalta ensisijaisiksi aineiksi neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 793/93 tarkoitetusta toisesta ensisijaisten aineiden luettelosta 27 päivänä syyskuuta 1995 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2268/95 (3) mukaisesti; asetuksessa nimetään kyseisille aineille myös seuraavat esittelijäjäsenvaltiot:

vetyperoksidi, esittelijänä Suomi;

tolueeni, esittelijänä Tanska;

triklooribentseeni, esittelijänä Tanska.

(3)

Esittelijöiksi nimetyt jäsenvaltiot ovat arvioineet kyseisistä aineista ihmisille ja ympäristölle aiheutuvat riskit ja ehdottaneet toimintaperiaatetta riskien rajoittamiseksi olemassa olevien aineiden ihmisille ja ympäristölle aiheuttamien riskien arviointia koskevien periaatteiden vahvistamisesta neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93 mukaisesti 28 päivänä kesäkuuta 1994 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1488/94 (4) mukaisesti.

(4)

Myrkyllisyyttä, ekomyrkyllisyyttä ja ympäristöä käsittelevää tiedekomiteaa on kuultu, ja se on antanut lausunnon esittelijöiksi nimettyjen jäsenvaltioiden tekemistä riskinarvioinneista.

(5)

Riskinarviointien tulokset selostetaan liitteessä.

(6)

Esittelijän suosittelemien toimenpiteiden pohjalta jäsenvaltioiden ja kyseisen teollisuudenalan olisi tapauksen mukaan otettava huomioon sovittu riskinarviointi ja panna täytäntöön asianmukaiset suositukset, jotta varmistetaan, että ihmisten terveydelle ja ympäristölle kustakin aineesta, jolle riskinarviointi on tehty, aiheutuva riski hallitaan. Komissio on myös laatinut luettelon niistä yhteisön lainsäädännöllisistä toimenpiteistä, jotka on asetettava etusijalle.

(7)

Tämän suosituksen toimenpiteet ovat asetuksen (ETY) N:o 793/93 15 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

SUOSITTELEE:

1.

Toimialoilla, joilla tuodaan, valmistetaan, kuljetetaan, varastoidaan, sisällytetään johonkin valmisteeseen tai muuhun prosessiin, käytetään, käsitellään jätteinä tai hyödynnetään seuraavia aineita:

1.

asetonitriili;

CAS-nro: 75-05-8

EINECS-nro: 200-835-2

2.

akryyliamidi;

CAS-nro: 79-06-1

EINECS-nro: 201-173-7

3.

akrylonitriili;

CAS-nro: 107-13-1

EINECS-nro: 203-466-5

4.

akryylihappo;

CAS-nro: 79-10-7

EINECS-nro: 201-177-9

5.

butadieeni;

CAS-nro: 106-99-0

EINECS-nro: 203-450-8

6.

fluorivety;

CAS-nro: 7664-39-3

EINECS-nro: 231-634-8

7.

vetyperoksidi;

CAS-nro: 7722-84-1

EINECS-nro: 231-765-0

8.

metakryylihappo;

CAS-nro: 79-41-4

EINECS-nro: 201-204-4

9.

metyylimetakrylaatti;

CAS-nro: 80-62-6

EINECS-nro: 201-297-1

10.

tolueeni;

CAS-nro: 108-88-3

EINECS-nro: 203-625-9

44.

triklooribentseeni;

CAS-nro: 120-82-1

EINECS-nro: 204-428-0,

olisi otettava huomioon liitteen 1—11 osan jaksossa Riskinarviointi esitetyt riskinarvioinnin tulokset.

2.

Tämän suosituksen liitteen 1—11 osan jaksossa Toimintasuunnitelma riskien rajoittamiseksi esitetty toimintasuunnitelma riskien rajoittamiseksi olisi pantava täytäntöön. Jos katsotaan, ettei riskejä ole odotettavissa, olisi tietoja käytettävä sen varmistamiseksi, että nykyisiä riskinvähennystoimia pidetään yllä.

Tämä suositus on osoitettu kaikille toimialoille, joilla tuodaan, valmistetaan, kuljetetaan, varastoidaan, sisällytetään johonkin valmisteeseen tai muuten käsitellään, käytetään, käsitellään jätteinä tai hyödynnetään seuraavia aineita, sekä kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 29 päivänä huhtikuuta 2004.

Komission puolesta

Margot WALLSTRÖM

Komission jäsen

LIITE

I OSA

CAS-nro: 75-05-8 EINECS-nro: 200-835-2

Rakennekaava

:

CH3–C ≡ N

EINECS-nimi

:

Syaanimetaani, etaaninitriili, etyylinitriili, metaanikarbonitriili, metyylisyanidi

IUPAC-nimi

:

Asetonitriili

Esittelijä

:

Espanja

Luokitus (5)

:

F: R11

Xn: R20/21/22

Xi: R36

Riskinarviointi perustuu Euroopan yhteisössä valmistetun tai yhteisöön tuodun aineen elinkaareen liittyviin nykykäytäntöihin, jotka esittelijä on selostanut komissiolle toimittamassaan kattavassa riskinarviointiraportissa (6). Käytettävissä oleviin tietoihin perustuvassa riskinarvioinnissa on selvitetty, että ainetta käytetään Euroopan yhteisössä pääasiassa välituotteena teollisuuskemikaalien, farmaseuttisten valmisteiden ja torjunta-aineiden synteesissä sekä valokuvausfilmien valmistuksessa. Muita käyttötapoja ovat muun muassa käyttö liuottimena erilaisissa uuttoprosesseissa sekä tutkimus- ja analyysilaboratorioissa. Kaikesta Euroopan yhteisössä valmistetun tai yhteisöön tuodun aineen käytöstä ei ole tietoja, minkä vuoksi on mahdollista, että ainetta käytetään myös sellaisiin tarkoituksiin, joita ei ole otettu tässä riskinarvioinnissa huomioon.

Riskinarvioinnissa on todettu muita kyseisen aineen lähteitä, joille ihmiset ja ympäristö voivat altistua ja jotka eivät liity Euroopan yhteisössä valmistetun tai yhteisöön tuodun aineen elinkaareen; ainetta muodostuu erityisesti biomassan poltossa, ja sitä esiintyy autojen pakokaasuissa. Näistä altistuksista johtuvia riskejä ei oteta tässä riskinarvioinnissa huomioon. Esittelijäksi nimetyn jäsenvaltion komissiolle toimittamissa kattavissa riskinarviointiraporteissa on kuitenkin tietoja näistä riskeistä.

RISKINARVIOINTI

A.   Ihmisten terveys

Riskinarvioinnin päätelmät:

TYÖNTEKIJÄT:

Riskien rajoittamiseksi tarvitaan erityistoimenpiteitä. Päätelmän perusteet:

Aineen käytöstä liuottimena ja välituotteena aiheutuu ihoaltistusta, jonka seurauksena saattaa esiintyä yleisiä myrkytysoireita.

Riskinarvioinnin päätelmät:

KULUTTAJAT ja YMPÄRISTÖN KAUTTA ALTISTUVAT IHMISET:

Tässä vaiheessa ei ole tarpeen hankkia lisätietoja, suorittaa lisäkokeita eikä toteuttaa riskien vähentämistä koskevia lisätoimenpiteitä. Päätelmän perusteet:

Riskinarviointi osoittaa, ettei riskejä ole odotettavissa. Riskien vähentämistä koskevien nykyisin sovellettavien toimenpiteiden katsotaan olevan riittäviä.

Riskinarvioinnin päätelmät:

IHMISTEN TERVEYS (fysikaalis-kemiallisista ominaisuuksista aiheutuvat vaikutukset):

Tässä vaiheessa ei ole tarpeen hankkia lisätietoja, suorittaa lisäkokeita eikä toteuttaa riskien vähentämistä koskevia lisätoimenpiteitä. Päätelmän perusteet:

Riskinarviointi osoittaa, ettei riskejä ole odotettavissa. Riskien vähentämistä koskevien nykyisin sovellettavien toimenpiteiden katsotaan olevan riittäviä.

B.   Ympäristö

Riskinarvioinnin päätelmät ympäristöriskeistä:

ILMAKEHÄ:

Tässä vaiheessa ei ole tarpeen hankkia lisätietoja, suorittaa lisäkokeita eikä toteuttaa riskien vähentämistä koskevia lisätoimenpiteitä. Päätelmän perusteet:

Riskinarviointi osoittaa, ettei edellä mainituille ympäristön osille oleteta aiheutuvan riskejä. Riskien vähentämistä koskevien nykyisin sovellettavien toimenpiteiden katsotaan olevan riittäviä.

Riskinarvioinnin päätelmät ympäristöriskeistä:

VESIEKOSYSTEEMI ja MAAEKOSYSTEEMI:

Riskien rajoittamiseksi tarvitaan erityistoimenpiteitä. Päätelmän perusteet:

Aineen käytöstä lääketeollisuudessa aiheutuu altistusta, joka voi aiheuttaa haitallisia vaikutuksia vesi- ja maaekosysteemeissä.

Riskinarvioinnin päätelmät ympäristöriskeistä:

JÄTEVEDENPUHDISTAMOJEN MIKRO-ORGANISMIT:

Riskien rajoittamiseksi tarvitaan erityistoimenpiteitä. Päätelmän perusteet:

Aineen käytöstä lääketeollisuudessa voi aiheutua haitallisia vaikutuksia jätevesien käsittelylaitoksiin.

TOIMINTASUUNNITELMA RISKIEN RAJOITTAMISEKSI

Riskinarvioinnissa on todettu muita asetonitriilipäästöjen lähteitä (esim. fossiilisten polttoaineiden poltto). Tämä ei kuulu asetuksen (ETY) N:o 793/93 soveltamisalaan, eikä sitä käsitellä riskien vähentämistä koskevassa toimintasuunnitelmassa.

TYÖNTEKIJÄT:

Voimassa olevan työntekijöiden suojelua koskevan yhteisön lainsäädännön katsotaan antavan riittävät edellytykset aineen aiheuttamien riskien rajoittamiseksi tarvittavalla tavalla. Kyseistä lainsäädäntöä on sovellettava.

Tähän liittyen suositellaan:

Komission direktiivin 91/332/ETY (7) nojalla vahvistetun altistuksen raja-arvon tarkistamista olisi harkittava, jotta sen avulla voidaan osoittaa, että ihoaltistus voi lisätä osaltaan työntekijän kehon saamaa altistusta.

YMPÄRISTÖ:

Euroopan komission olisi harkittava asetonitriilin sisällyttämistä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY (8) (vesipolitiikan puitedirektiivi) liitteessä X olevaan prioriteettiaineiden luetteloon, kun kyseistä liitettä tarkistetaan seuraavan kerran.

Neuvoston direktiivissä 96/61/EY (9) (ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi annettu direktiivi) tarkoitettujen lupamenettelyjen helpottamiseksi asetonitriili olisi sisällytettävä meneillään olevaan ”Parhaita käytettävissä olevia tekniikoita” koskevien ohjeiden laadintaprosessiin. Suositellaan, että jäsenvaltiot seuraavat huolellisesti parhaan käytettävissä olevan tekniikan soveltamista lupia myöntäessään ja ilmoittavat komissiolle kaikesta mahdollisesta kyseistä tekniikkaa koskevasta tärkeästä kehityksestä osana sitä koskevaa tietojenvaihtoa.

Paikallisia päästöjä ympäristöön olisi tarvittaessa valvottava kansallisilla säännöksillä sen varmistamiseksi, ettei ympäristölle aiheudu riskiä.

2 OSA

CAS-nro: 79-06-1 EINECS-nro: 201-173-7

Rakennekaava

:

CH2 = CH–CONH2

EINECS-nimi

:

Akryyliamidi

IUPAC-nimi

:

2-Propenamidi

Esittelijä

:

Yhdistynyt kuningaskunta

Luokitus (10)

:

Carc.Cat. 2: R45

Muta.Cat. 2: R46

Repr.Cat. 3: R62

T:R25

T:R48/23/24/25

Xn:R20/21

Xi:R36/38

R43

Riskinarviointi perustuu Euroopan yhteisössä valmistetun tai yhteisöön tuodun aineen elinkaareen liittyviin nykykäytäntöihin, jotka esittelijä on selostanut komissiolle toimittamassaan kattavassa riskinarviointiraportissa (11).

Käytettävissä oleviin tietoihin perustuvassa riskinarvioinnissa on selvitetty, että Euroopan yhteisön alueella ainetta käytetään pääasiassa välituotteena kemianteollisuudessa polyakryyliamidin tuotannossa. Muita käyttötapoja on polyakryyliamidigeelien valmistus paikan päällä ja käyttö injektointilaasteissa. Polyakryyliamidia käytetään pääasiassa jätevedenkäsittelyssä, paperin ja massan prosessoinnissa sekä mineraalien prosessoinnissa. Sitä käytetään myös vähäisessä määrin kosmeettisten valmisteiden lisäaineina ja maanparannusaineena. Kaikesta Euroopan yhteisössä valmistetun tai yhteisöön tuodun aineen käytöstä ei ole tietoja, minkä vuoksi on mahdollista, että ainetta käytetään myös sellaisiin tarkoituksiin, joita ei ole otettu tässä riskinarvioinnissa huomioon.

RISKINARVIOINTI

A.   Ihmisten terveys

Riskinarvioinnin päätelmät:

TYÖNTEKIJÄT:

Riskien rajoittamiseksi tarvitaan erityistoimenpiteitä. Päätelmän perusteet:

Aineen tuotannosta, käytöstä kemianteollisuudessa välituotteena polyakryyliamidin tuotannossa, polyakryyliamidin käytöstä, polyakryyliamidigeelien käytöstä elektroforeesissa ja polyakryyliamidipohjaisten injektointilaastien käytöstä (pienen ja suuren mittakaavan sovelluksista) aiheutuu altistusta, josta voi seurata perimän muutosten ja syöpäsairauden vaaraa.

Akryyliamidipohjaisten injektointilaastien pienen ja suuren mittakaavan käytöstä aiheutuu altistusta, josta voi seurata neurotoksisuuden ja lisääntymismyrkyllisyyden vaaraa.

Riskinarvioinnin päätelmät:

KULUTTAJAT:

Riskiä ei voida sulkea pois millään altistuksella, sillä aine on todettu syöpää aiheuttavaksi aineeksi, jolla ei ole kynnysarvoa. Nykyisten toimien riittävyyttä ja erityisten lisätoimien toteutettavuutta ja käytännöllisyyttä olisi harkittava. Riskinarviointi osoittaa kuitenkin, että riski on jo alhainen. Tämä olisi otettava huomioon harkittaessa nykyisten toimien riittävyyttä ja erityisten lisätoimien toteutettavuutta ja käytännöllisyyttä.

Riskinarvioinnin päätelmät:

YMPÄRISTÖN KAUTTA ALTISTUVAT IHMISET:

Riskien rajoittamiseksi tarvitaan erityistoimenpiteitä. Päätelmän perusteet:

Akryyliamidipohjaisten injektointilaastien suuren mittakaavan käytöstä aiheutuu altistusta, josta voi seurata neurotoksisuuden, lisääntymismyrkyllisyyden, perimän muutosten ja syöpäsairauden vaaraa.

Edellä mainittujen johtopäätösten lisäksi todetaan, ettei riskiä voida sulkea pois muissa käyttötavoissa, sillä aine on tunnistettu syöpää aiheuttavaksi aineeksi, jolla ei ole kynnysarvoa. Nykyisten toimien riittävyyttä ja erityisten lisätoimien toteutettavuutta ja käytännöllisyyttä olisi harkittava. Riskinarviointi osoittaa kuitenkin, että riski on jo alhainen. Tämä olisi otettava huomioon harkittaessa nykyisten toimien riittävyyttä ja erityisten lisätoimien toteutettavuutta ja käytännöllisyyttä.

Riskinarvioinnin päätelmät:

IHMISTEN TERVEYS (fysikaalis-kemiallisista ominaisuuksista aiheutuvat vaikutukset):

Tässä vaiheessa ei ole tarpeen hankkia lisätietoja, suorittaa lisäkokeita eikä toteuttaa riskien vähentämistä koskevia lisätoimenpiteitä. Päätelmän perusteet:

Riskinarviointi osoittaa, ettei riskejä ole odotettavissa. Riskien vähentämistä koskevien nykyisin sovellettavien toimenpiteiden katsotaan olevan riittäviä.

B.   Ympäristö

Riskinarvioinnin päätelmät ympäristöriskeistä:

VESIEKOSYSTEEMI:

Riskien rajoittamiseksi tarvitaan erityistoimenpiteitä. Päätelmän perusteet:

Polyakryyliamidipohjaisten injektointilaastien käytöstä rakennussovelluksissa aiheutuu altistusta, josta voi seurata vaikutuksia vesiekosysteemiin; muutkin eliöt voivat altistua epäsuorasti samasta käytöstä peräisin olevasta saastuneesta vedestä,

Riskinarvioinnin päätelmät ympäristöriskeistä:

ILMAKEHÄ:

Tässä vaiheessa ei ole tarpeen hankkia lisätietoja, suorittaa lisäkokeita eikä toteuttaa riskien vähentämistä koskevia lisätoimenpiteitä. Päätelmän perusteet:

Riskinarviointi osoittaa, ettei edellä mainituille ympäristön osille oleteta aiheutuvan riskejä. Riskien vähentämistä koskevien nykyisin sovellettavien toimenpiteiden katsotaan olevan riittäviä.

Riskinarvioinnin päätelmät ympäristöriskeistä:

MAAEKOSYSTEEMI:

Lisätietoja ja/tai -kokeita tarvitaan. Päätelmän perusteet:

Polyakryyliamidipohjaisten injektointilaastien käyttö rakennussovelluksissa aiheuttaa huolta. Vaaditut tiedot ja/tai testit ovat seuraavat:

Tiedot, joiden avulla voidaan parantaa ympäristölle aiheutuvan riskin arviointia.

Tarve hankkia näitä tietoja arvioitiin uudelleen riskinvähentämistä koskevan toimintasuunnitelman valossa, eikä tietoja enää vaadita (ks. II jakson toimintasuunnitelma riskien rajoittamiseksi).

Riskinarvioinnin päätelmät ympäristöriskeistä:

JÄTEVEDENPUHDISTAMOJEN MIKRO-ORGANISMIT:

Tässä vaiheessa ei ole tarpeen hankkia lisätietoja, suorittaa lisäkokeita eikä toteuttaa riskien vähentämistä koskevia lisätoimenpiteitä. Päätelmän perusteet:

Riskinarviointi osoittaa, ettei edellä mainituille ympäristön osille oleteta aiheutuvan riskejä. Riskien vähentämistä koskevien nykyisin sovellettavien toimenpiteiden katsotaan olevan riittäviä.

TOIMINTASUUNNITELMA RISKIEN RAJOITTAMISEKSI

IHMISTEN TERVEYS ja YMPÄRISTÖ:

Suositellaan seuraavia toimenpiteitä:

Yhteisön tasolla olisi harkittava neuvoston direktiivissä 76/769/ETY (12) säädettyjä markkinoille saattamista ja käyttöä koskevia rajoituksia akryyliamidin käytölle (13) injektointilaasteissa pienen ja suuren mittakaavan sovelluksissa.

Lisätyötä voidaan tarvita sen arvioimiseksi, voidaanko poikkeuksia perustella.

Ehdotetut markkinoille saattamista ja käyttöä koskevat rajoitukset poistavat tarpeen hankkia lisätietoja ympäristöriskien arvioinnin parantamiseksi.

TYÖNTEKIJÄT:

Voimassa olevan työntekijöiden suojelua koskevan yhteisön lainsäädännön katsotaan yleisesti ottaen antavan riittävät edellytykset aineen aiheuttamien riskien rajoittamiseksi tarvittavalla tavalla. Tätä lainsäädäntöä on sovellettava.

Tähän liittyen suositellaan:

Akryyliamidille olisi vahvistettava työperäisen altistuksen raja-arvot yhteisön tasolla.

KULUTTAJAT:

Voimassa olevien kuluttajansuojasäädösten, erityisesti direktiivin 76/769/ETY (markkinoille saattamista ja käyttöä koskeva direktiivi) nojalla annettujen syöpää tai perimän muutoksia aiheuttavia ja lisääntymismyrkyllisiä aineita (CMR-aineita) koskevien säännösten sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/95/EY (yleinen tuoteturvallisuus) (14) tuotteita koskevien säännösten katsotaan käsittelevän riittävästi yksilöityjä riskejä.

3 OSA

CAS-nro 107-13-1 EINECS-nro 203-466-5

Rakennekaava

:

CH2 = CH – C ≡ N

EINECS-nimi

:

Akrylonitriili

IUPAC-nimi

:

2-Propeeninitriili

Esittelijä

:

Irlanti

Luokitus (15)

:

F:R11

Carc.Cat. 2: R45

T:R23/24/25

Xi:R37/38

R41

R43

N:R51/53

Riskinarviointi perustuu Euroopan yhteisössä valmistetun tai yhteisöön tuodun aineen elinkaareen liittyviin nykykäytäntöihin, jotka esittelijä on selostanut komissiolle toimittamassaan kattavassa riskinarviointiraportissa (16).

Käytettävissä oleviin tietoihin perustuvassa riskinarvioinnissa on selvitetty, että Euroopan yhteisön alueella ainetta käytetään pääasiassa monomeerina polymeerimateriaalien, lähinnä akryyli- ja modakryylikuitujen, akrylonitriili-butadieeni-styreenimuovien ja styreeni-akrylonitriilimuovien tuotannossa. Sitä käytetään myös monomeerina uudenlaisten polymeerimateriaalien synteesissä ja akryyliamidin, adiponitriilin, rasvahappoamiinien ja rasva-alkoholien valmistuksessa.

Riskinarvioinnissa on todettu muita aineen lähteitä, joille ihmiset ja ympäristö voivat altistua ja jotka eivät liity Euroopan yhteisössä valmistetun tai yhteisöön tuodun aineen elinkaareen; ainetta muodostuu esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden poltossa. Näistä altistuksista johtuvia riskejä ei oteta tässä riskinarvioinnissa huomioon. Esittelijän komissiolle toimittamat riskinarviointiraportit sisältävät kuitenkin tietoja, joita voidaan käyttää myös näiden riskien arvioinnissa.

RISKINARVIOINTI

A.   Ihmisten terveys

Riskinarvioinnin päätelmät:

TYÖNTEKIJÄT:

Riskien rajoittamiseksi tarvitaan erityistoimenpiteitä. Päätelmän perusteet:

Altistus aineen tuotannossa ja prosessoinnissa voi aiheuttaa yleisiä systeemisiä vaikutuksia ja syöpäsairauden vaaraa.

Riskinarvioinnin päätelmät:

KULUTTAJAT ja YMPÄRISTÖN KAUTTA ALTISTUVAT IHMISET:

Riskien rajoittamiseksi tarvitaan erityistoimenpiteitä. Päätelmän perusteet:

Riskejä ei voida sulkea pois kaikissa altistusskenaarioissa, sillä aineen katsotaan aiheuttavan syöpää ilman kynnysarvoa. Nykyisten toimien riittävyyttä ja erityisten lisätoimien toteutettavuutta ja käytännöllisyyttä olisi harkittava. Riskinarviointi osoittaa kuitenkin, että riski on jo alhainen. Tämä olisi otettava huomioon harkittaessa nykyisten toimien riittävyyttä ja erityisten lisätoimien toteutettavuutta ja käytännöllisyyttä.

Riskinarvioinnin päätelmät:

IHMISTEN TERVEYS (fysikaalis-kemiallisista ominaisuuksista aiheutuvat vaikutukset):

Tässä vaiheessa ei ole tarpeen hankkia lisätietoja, suorittaa lisäkokeita eikä toteuttaa riskien vähentämistä koskevia lisätoimenpiteitä. Päätelmän perusteet:

Riskinarviointi osoittaa, ettei riskejä ole odotettavissa. Riskien vähentämistä koskevien nykyisin sovellettavien toimenpiteiden katsotaan olevan riittäviä.

B.   Ympäristö

Riskinarvioinnin päätelmät ympäristöriskeistä:

VESIEKOSYSTEEMI:

Riskien rajoittamiseksi tarvitaan erityistoimenpiteitä. Päätelmän perusteet:

Akryylikuitujen tuotanto tietyllä tuotantolaitoksella voi aiheuttaa altistusta, joka voi vaikuttaa haitallisesti paikalliseen vesiympäristöön.

Riskinarvioinnin päätelmät ympäristöriskeistä:

ILMAKEHÄ ja MAAEKOSYSTEEMI:

Tässä vaiheessa ei ole tarpeen hankkia lisätietoja, suorittaa lisäkokeita eikä toteuttaa riskien vähentämistä koskevia lisätoimenpiteitä. Päätelmän perusteet:

Riskinarviointi osoittaa, ettei edellä mainituille ympäristön osille oleteta aiheutuvan riskejä. Riskien vähentämistä koskevien nykyisin sovellettavien toimenpiteiden katsotaan olevan riittäviä.

Riskinarvioinnin päätelmät ympäristöriskeistä:

JÄTEVEDENPUHDISTAMOJEN MIKRO-ORGANISMIT:

Tässä vaiheessa ei ole tarpeen hankkia lisätietoja, suorittaa lisäkokeita eikä toteuttaa riskien vähentämistä koskevia lisätoimenpiteitä. Päätelmän perusteet:

Riskinarviointi osoittaa, ettei edellä mainituille ympäristön osille oleteta aiheutuvan riskejä. Riskien vähentämistä koskevien nykyisin sovellettavien toimenpiteiden katsotaan olevan riittäviä.

TOIMINTASUUNNITELMA RISKIEN RAJOITTAMISEKSI

Riskinarvioinnissa on todettu muita akrylonitriilipäästöjen lähteitä (esim. fossiilisten polttoaineiden poltto). Tämä ei kuulu asetuksen (ETY) N:o 793/93 soveltamisalaan, eikä sitä käsitellä riskien vähentämistä koskevassa toimintasuunnitelmassa.

TYÖNTEKIJÄT:

Voimassa olevan työntekijöiden suojelua koskevan yhteisön lainsäädännön katsotaan yleisesti ottaen antavan riittävät edellytykset aineen aiheuttamien riskien rajoittamiseksi tarvittavalla tavalla. Tätä lainsäädäntöä on sovellettava.

Tähän liittyen suositellaan:

Akrylonitriilille olisi vahvistettava työperäisen altistumisen raja-arvot yhteisön tasolla.

KULUTTAJAT ja YMPÄRISTÖN KAUTTA ALTISTUVAT IHMISET:

Voimassa olevien kuluttajien ja ympäristön kautta altistuvien ihmisten suojelemiseksi annettujen säädösten, erityisesti direktiivissä 76/769/ETY (markkinoille saattamista ja käyttöä koskeva direktiivi) CMR-aineista annettujen säännösten, direktiivin 2001/95/EY (yleinen tuoteturvallisuus) tuotteita koskevien säännösten sekä ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi annetun direktiivin 96/61/EY säännösten katsotaan käsittelevän yksilöityjä riskejä riittävästi.

YMPÄRISTÖ:

Neuvoston direktiivissä 96/61/EY (ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi annettu direktiivi) tarkoitettujen lupamenettelyjen helpottamiseksi akrylonitriili olisi sisällytettävä meneillään olevaan ”Parhaita käytettävissä olevia tekniikoita” koskevien ohjeiden laadintaprosessiin. Suositellaan, että jäsenvaltiot seuraavat huolellisesti parhaan käytettävissä olevan tekniikan soveltamista lupia myöntäessään ja ilmoittavat komissiolle kaikesta mahdollisesta kyseistä tekniikkaa koskevasta tärkeästä kehityksestä osana sitä koskevaa tietojenvaihtoa.

Paikallisia päästöjä ympäristöön olisi tarvittaessa valvottava kansallisilla säännöksillä sen varmistamiseksi, ettei ympäristölle aiheudu riskiä.

4 OSA

CAS-nro: 79-10-7 EINECS-nro 201-177-9

Rakennekaava

:

CH2 = CH–COOH

EINECS-nimi

:

Akryylihappo

IUPAC-nimi

:

2-Propeenihappo

Esittelijä

:

Saksa

Luokitus (17)

:

C:R35

Xn:R20/21/22

R10

N:R50

Riskinarviointi perustuu Euroopan yhteisössä valmistetun tai yhteisöön tuodun aineen elinkaareen liittyviin nykykäytäntöihin, jotka esittelijä on selostanut komissiolle toimittamassaan kattavassa riskinarviointiraportissa (18).

Käytettävissä oleviin tietoihin perustuvassa riskinarvioinnissa on selvitetty, että ainetta käytetään Euroopan yhteisössä pääasiassa välituotteena polyakrylaattien tuotannossa. Sitä käytetään myös liimoissa, ja sitä esiintyy jäämämonomeerina liimoissa, maaleissa, sideaineissa, painomusteissa, terveyssiteissä, pikkuhousunsuojissa ja vauvanvaipoissa. Polyakrylaatteja käytetään pääasiassa apupehmentiminä fosfaatittomissa pesuaineissa ja hiutaloittamisaineina sekä juoma- ja jäteveden käsittelyssä. Kaikesta Euroopan yhteisössä valmistetun tai yhteisöön tuodun aineen käytöstä ei ole tietoja, minkä vuoksi on mahdollista, että ainetta käytetään myös sellaisiin tarkoituksiin, joita ei ole otettu tässä riskinarvioinnissa huomioon.

Riskinarvioinnissa on todettu muita lähteitä, joille ihmiset ja ympäristö voivat altistua ja jotka eivät liity Euroopan yhteisössä valmistetun tai yhteisöön tuodun aineen elinkaareen. Aineelle voi altistua käytettäessä akrylaattipohjaisia injektointilaasteja, ja sitä voi muodostua hajoamistuotteena painettujen piirilevyjen tuotannossa ja poistettaessa maaleja kaasuliekillä. Näistä altistuksista johtuvia riskejä ei oteta tässä riskinarvioinnissa huomioon.

RISKINARVIOINTI

A.   Ihmisten terveys

Riskinarvioinnin päätelmät:

TYÖNTEKIJÄT:

Riskien rajoittamiseksi tarvitaan erityistoimenpiteitä. Päätelmän perusteet:

Aineen tuotannossa ja prosessoinnissa, ainetta sisältävien liimojen tuotannossa ja ainetta sisältävien liimojen käytössä tapahtuva yksittäinen inhalaatioaltistus voi aiheuttaa hengityselinten ärsytystä ja syöpymistä.

Ainetta sisältävien liimojen tuotannossa ja ainetta sisältävien liimojen käytössä tapahtuva toistuva inhalaatioaltistus voi aiheuttaa paikallisvaikutuksia.

Ainetta sisältävien liimojen valmistuksessa ja käytössä tapahtuva inhalaatioaltistus voi aiheuttaa yleisiä systeemisiä vaikutuksia.

Riskinarvioinnin päätelmät:

KULUTTAJAT ja YMPÄRISTÖN KAUTTA ALTISTUVAT IHMISET:

Tässä vaiheessa ei ole tarpeen hankkia lisätietoja, suorittaa lisäkokeita eikä toteuttaa riskien vähentämistä koskevia lisätoimenpiteitä. Päätelmän perusteet:

Riskinarviointi osoittaa, ettei riskejä ole odotettavissa. Riskien vähentämistä koskevien nykyisin sovellettavien toimenpiteiden katsotaan olevan riittäviä.

Riskinarvioinnin päätelmät:

IHMISTEN TERVEYS (fysikaalis-kemiallisista ominaisuuksista aiheutuvat vaikutukset):

Tässä vaiheessa ei ole tarpeen hankkia lisätietoja, suorittaa lisäkokeita eikä toteuttaa riskien vähentämistä koskevia lisätoimenpiteitä. Päätelmän perusteet:

Riskinarviointi osoittaa, ettei riskejä ole odotettavissa. Riskien vähentämistä koskevien nykyisin sovellettavien toimenpiteiden katsotaan olevan riittäviä.

B.   Ympäristö

Riskinarvioinnin päätelmät ympäristöriskeistä:

VESIEKOSYSTEEMI:

Riskien rajoittamiseksi tarvitaan erityistoimenpiteitä. Päätelmän perusteet:

Märkäpolymerisaatioprosesseista, mukaan luettuna super-absorboivien polymeerien märkäprosessituotanto, ja akrylaattipohjaisten injektointilaastien käytöstä aiheutuva altistus saattaa vaikuttaa haitallisesti paikallisiin vesiekosysteemeihin.

Riskinarvioinnin päätelmät ympäristöriskeistä:

ILMAKEHÄ ja MAAEKOSYSTEEMI:

Tässä vaiheessa ei ole tarpeen hankkia lisätietoja, suorittaa lisäkokeita eikä toteuttaa riskien vähentämistä koskevia lisätoimenpiteitä. Päätelmän perusteet:

Riskinarviointi osoittaa, ettei riskejä ole odotettavissa. Riskien vähentämistä koskevien nykyisin sovellettavien toimenpiteiden katsotaan olevan riittäviä.

Riskinarvioinnin päätelmät ympäristöriskeistä:

JÄTEVEDENPUHDISTAMOJEN MIKRO-ORGANISMIT:

Lisätietoja ja/tai -kokeita tarvitaan. Päätelmän perusteet:

Tarvitaan parempia tietoja, jotta voidaan selvittää riittävästi kunnallisille jätevedenkäsittelylaitoksille sellaisesta altistuksesta aiheutuvat riskit, jotka johtuvat aineen käytöstä märkäprosessoinnissa, super-absorboivien polymeerien tuotanto mukaan luettuna.

Vaaditut tiedot ja/tai testit ovat seuraavat:

Enemmän mittaustietoja, jotka kuvastavat jätevesissä luonnollisesti esiintyvien ripsieläinten vahingoittumattomuutta.

TOIMINTASUUNNITELMA RISKIEN RAJOITTAMISEKSI

TYÖNTEKIJÄT:

Voimassa olevan työntekijöiden suojelua koskevan yhteisön lainsäädännön katsotaan yleisesti ottaen antavan riittävät edellytykset aineen aiheuttamien riskien rajoittamiseksi tarvittavalla tavalla. Tätä lainsäädäntöä on sovellettava.

Tähän liittyen suositellaan:

Akryylihapolle olisi vahvistettava työperäisen altistumisen raja-arvot yhteisön tasolla.

Akryylihappoa sisältäviä liimoja käyttävien työnantajien olisi otettava huomioon vapaaehtoiset käytännön suositukset, jotka komission on tarkoitus kehittää neuvoston direktiivin 98/24/EY (19) (”kemialliset tekijät -direktiivi”) 12 artiklan 2 kohdan nojalla, sekä näiden ohjeiden pohjalta kansallisella tasolla mahdollisesti kehitetyt toimialakohtaiset erityisohjeet.

YMPÄRISTÖ:

Suositellaan seuraavia toimenpiteitä:

Kemiallisista injektointilaasteista vapautuvan akryylihapon varalta:

Injektointilaasteille olisi vahvistettava Euroopan tasolla yhdenmukaistettu testi- ja arviointiohjelma.

EU:n tasolla olisi annettava yleisiä määräyksiä kemiallisten injektointilaastien käytöstä ja suunnittelijoiden ja kenttähenkilöstön kattavasta koulutuksesta. Paikallisten valvontaviranomaisten olisi huolehdittava paikallisista näkökohdista.

Paikallisia ympäristöön kohdistuvia päästöjä olisi tarvittaessa säädeltävä kansallisilla säännöillä, jotta varmistetaan, ettei ympäristölle ole odotettavissa mitään riskiä.

Märkäpolymerisaatioprosesseissa jatkokäyttäjien laitoksilla (prosessointikapasitetti yli 500 tonnia vuodessa) ja SAP-tuotannossa käytetyn akryylihapon varalta:

Euroopan komission olisi harkittava akryylihapon sisällyttämistä neuvoston ja Euroopan parlamentin direktiivin 2000/60/EY (vesipolitiikan puitedirektiivi) liitteessä X olevaan prioriteettiaineiden luetteloon, kun kyseistä liitettä tarkistetaan seuraavan kerran, sekä esimerkiksi yhdenmukaistettuja vaatimuksia ennakkoluvan antamiseksi näistä tehtaista vesistöihin päästettäville päästöille.

Neuvoston direktiivissä 96/61/EY (ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi annettu direktiivi) tarkoitettujen lupamenettelyjen helpottamiseksi akryylihappo olisi sisällytettävä meneillään olevaan ”Parhaita käytettävissä olevia tekniikoita” koskevien ohjeiden laadintaprosessiin. Suositellaan, että jäsenvaltiot seuraavat huolellisesti parhaan käytettävissä olevan tekniikan soveltamista lupia myöntäessään ja ilmoittavat komissiolle kaikesta mahdollisesta kyseistä tekniikkaa koskevasta tärkeästä kehityksestä osana sitä koskevaa tietojenvaihtoa.

Paikallisia päästöjä ympäristöön olisi tarvittaessa valvottava kansallisilla säännöksillä sen varmistamiseksi, ettei ympäristölle aiheudu riskiä.

5 OSA

CAS-nro 106-99-0 EINECS-nro: 203-450-8

Rakennekaava

:

CH2 = CH – CH = CH2

EINECS-nimi

:

Butadieeni

IUPAC-nimi

:

1,3-Butadieeni

Esittelijä

:

Yhdistynyt kuningaskunta

Luokitus (20)

:

F+:R12

Carc.Cat. 1: R45

Muta.Cat. 2: R46

Riskinarviointi perustuu Euroopan yhteisössä valmistetun tai yhteisöön tuodun aineen elinkaareen liittyviin nykykäytäntöihin, jotka esittelijä on selostanut komissiolle toimittamassaan kattavassa riskinarviointiraportissa (21).

Käytettävissä oleviin tietoihin perustuvassa riskinarvioinnissa on selvitetty, että ainetta käytetään Euroopan yhteisössä pääasiassa välituotteena polymeeriteollisuudessa. 1,3-Butadieenia käytetään pääasiassa synteettisten kumien, kuten styreeni-butadieenikumin (SBR) ja polybutadieenikumin valmistuksessa sekä termoplastihartsien, kuten akrylonitriili-butadieeni-styreenin (ABS), ja styreeni-butadieenilateksin valmistuksessa. Sitä käytetään myös kemiallisena välituotteena auto- ja muussa teollisuudessa käytettäviin kumituotteisiin tarkoitetun neopreenin tuotannossa, metyylimetakrylaatti-butadieeni-styreeni- eli MBS-polymeerin tuotannossa (ainetta käytetään polyvinyylikloridin (PVC) lujiteaineena), sekä nailonin lähtöaineen adiponitriilin tuotannossa. Kaikesta Euroopan yhteisössä valmistetun tai yhteisöön tuodun aineen käytöstä ei ole tietoja, minkä vuoksi on mahdollista, että ainetta käytetään myös sellaisiin tarkoituksiin, joita ei ole otettu tässä riskinarvioinnissa huomioon.

RISKINARVIOINTI

A.   Ihmisten terveys

Riskinarvioinnin päätelmät:

TYÖNTEKIJÄT:

Riskien rajoittamiseksi tarvitaan erityistoimenpiteitä. Päätelmän perusteet:

Aineen tuotannosta ja käytöstä polymeeriteollisuuden välituotteena aiheutuu altistusta, joka voi aiheuttaa perimän muutoksia ja syöpäsairauden vaaraa.

Riskinarvioinnin päätelmät:

KULUTTAJAT ja YMPÄRISTÖN KAUTTA ALTISTUVAT IHMISET:

Riskien rajoittaminen on tarpeen. Päätelmän perusteet:

Riskejä ei voida sulkea pois kaikissa altistusskenaarioissa, sillä aineen on todettu aiheuttavan syöpää ilman kynnysarvoa. Nykyisten toimien riittävyyttä ja erityisten lisätoimien toteutettavuutta ja käytännöllisyyttä olisi harkittava. Riskinarviointi osoittaa kuitenkin, että riski on jo alhainen. Tämä olisi otettava huomioon harkittaessa nykyisten toimien riittävyyttä ja erityisten lisätoimien toteutettavuutta ja käytännöllisyyttä.

Riskinarvioinnin päätelmät:

IHMISTEN TERVEYS (fysikaalis-kemiallisista ominaisuuksista aiheutuvat vaikutukset):

Tässä vaiheessa ei ole tarpeen hankkia lisätietoja, suorittaa lisäkokeita eikä toteuttaa riskien vähentämistä koskevia lisätoimenpiteitä. Päätelmän perusteet:

Riskinarviointi osoittaa, ettei riskejä ole odotettavissa. Riskien vähentämistä koskevien nykyisin sovellettavien toimenpiteiden katsotaan olevan riittäviä.

B.   Ympäristö

Riskinarvioinnin päätelmät ympäristöriskeistä:

ILMAKEHÄ, VESIEKOSYSTEEMI ja MAAEKOSYSTEEMI:

Tässä vaiheessa ei ole tarpeen hankkia lisätietoja, suorittaa lisäkokeita eikä toteuttaa riskien vähentämistä koskevia lisätoimenpiteitä. Päätelmän perusteet:

Riskinarviointi osoittaa, ettei edellä mainituille ympäristön osille oleteta aiheutuvan riskejä. Riskien vähentämistä koskevien nykyisin sovellettavien toimenpiteiden katsotaan olevan riittäviä.

Riskinarvioinnin päätelmät ympäristöriskeistä:

JÄTEVEDENPUHDISTAMOJEN MIKRO-ORGANISMIT:

Tässä vaiheessa ei ole tarpeen hankkia lisätietoja, suorittaa lisäkokeita eikä toteuttaa riskien vähentämistä koskevia lisätoimenpiteitä. Päätelmän perusteet:

Riskinarviointi osoittaa, ettei riskejä ole odotettavissa. Riskien vähentämistä koskevien nykyisin sovellettavien toimenpiteiden katsotaan olevan riittäviä.

TOIMINTASUUNNITELMA RISKIEN RAJOITTAMISEKSI

TYÖNTEKIJÄT:

Voimassa olevan työntekijöiden suojelua koskevan yhteisön lainsäädännön katsotaan yleisesti ottaen antavan riittävät edellytykset aineen aiheuttamien riskien rajoittamiseksi tarvittavalla tavalla. Tätä lainsäädäntöä on sovellettava.

Tähän liittyen suositellaan:

Butadieenille olisi vahvistettava työperäisen altistumisen raja-arvot yhteisön tasolla.

KULUTTAJAT ja YMPÄRISTÖN KAUTTA ALTISTUVAT IHMISET:

Kuluttajien ja ympäristön kautta altistuvien ihmisten suojelemiseksi annettujen voimassa olevien säädösten, erityisesti direktiivissä 76/769/ETY (markkinoille saattamista ja käyttöä koskeva direktiivi) CMR-aineista annettujen säännösten, direktiivin 2001/95/EY (yleinen tuoteturvallisuus) tuotteita koskevien säännösten sekä ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi annetun direktiivin 96/61/EY säännösten katsotaan käsittelevän yksilöityjä riskejä riittävästi.

6 OSA

CAS-nro 7664-39-3 EINECS-nro 231-634-8

Rakennekaava

:

HF

EINECS-nimi

:

Fluorivetyhappo, vedetön

IUPAC-nimi

:

Fluorivety

Esittelijä

:

Alankomaat

Luokitus (22)

:

T+:R26/27/28

C: R35

Riskinarviointi perustuu Euroopan yhteisössä valmistetun tai yhteisöön tuodun aineen elinkaareen liittyviin nykykäytäntöihin, jotka esittelijä on selostanut komissiolle toimittamassaan kattavassa riskinarviointiraportissa (23).

Käytettävissä oleviin tietoihin perustuvassa riskinarvioinnissa on selvitetty, että Euroopan yhteisön alueella ainetta käytetään pääasiassa välituotteena kemianteollisuudessa orgaanisten fluoriyhdisteiden ja epäorgaanisten fluoridien synteesissä. Fluorivetyhappoa käytetään myös metallipintojen peittaamiseen, lasipintojen syövyttämiseen ja pintojen puhdistukseen. Kaikesta Euroopan yhteisössä valmistetun tai yhteisöön tuodun aineen käytöstä ei ole tietoja, minkä vuoksi on mahdollista, että ainetta käytetään myös sellaisiin tarkoituksiin, joita ei ole otettu tässä riskinarvioinnissa huomioon.

Riskinarvioinnissa on todettu muita lähteitä, joille ihmiset ja ympäristö voivat altistua ja jotka eivät liity Euroopan yhteisössä valmistetun tai yhteisöön tuodun aineen elinkaareen; tällaisia lähteitä ovat erityisesti fluorivetypäästöt rauta/teräs- ja alumiiniteollisuudesta, lasi-, keramiikka- ja tiiliteollisuudesta, voimalaitoksista ja fosfaattikemikaalien tuotannosta. Näistä altistuksista johtuvia riskejä ei oteta tässä riskinarvioinnissa huomioon. Esittelijän komissiolle toimittamat riskinarviointiraportit sisältävät kuitenkin tietoja, joita voidaan käyttää myös näiden riskien arvioinnissa.

RISKINARVIOINTI

A.   Ihmisten terveys

Riskinarvioinnin päätelmät:

TYÖNTEKIJÄT:

Riskien rajoittamiseksi tarvitaan erityistoimenpiteitä. Päätelmän perusteet:

Iho, silmät ja hengityselimet saattavat ärtyä ja/tai syöpyä pitoisuudesta riippuen, jos ne altistuvat toistuvasti kaasumaiselle fluorivedylle tuotannossa ja käytettäessä ainetta välituotteena kemianteollisuudessa sekä käytettäessä fluorivetyhapon vesiliuoksia.

Aineen vesiliuosten käytössä tapahtuva toistuva inhalaatioaltistus voi aiheuttaa yleisiä systeemisiä vaikutuksia.

Iho saattaa ärtyä ja/tai syöpyä pitoisuudesta riippuen yksittäisessä altistuksessa fluorivetyliuokselle käytettäessä ainetta vesiliuoksena.

Hengityselimet saattavat ärtyä ja/tai syöpyä pitoisuudesta riippuen yksittäisessä altistuksessa kaasumaiselle fluorivedylle tuotannossa ja käytettäessä ainetta välituotteena kemianteollisuudessa sekä käytettäessä fluorivetyhapon vesiliuoksia.

Riskinarvioinnin päätelmät:

KULUTTAJAT:

Riskien rajoittamiseksi tarvitaan erityistoimenpiteitä. Päätelmän perusteet:

Iho saattaa ärtyä ja/tai syöpyä pitoisuudesta riippuen yksittäisessä ja toistuvassa altistuksessa fluorivetyliuokselle käytettäessä ainetta sisältäviä kulutusvalmisteita.

Riskinarvioinnin päätelmät:

YMPÄRISTÖN KAUTTA ALTISTUVAT IHMISET:

Riskien rajoittamiseksi tarvitaan erityistoimenpiteitä. Päätelmän perusteet:

Toistuva inhalaatioaltistus aineen tuotanto- ja prosessointilaitosten läheisyydessä saattaa aiheuttaa yleisiä systeemisiä vaikutuksia.

Riskinarvioinnin päätelmät:

IHMISTEN TERVEYS (fysikaalis-kemiallisista ominaisuuksista aiheutuvat vaikutukset):

Tässä vaiheessa ei ole tarpeen hankkia lisätietoja, suorittaa lisäkokeita eikä toteuttaa riskien vähentämistä koskevia lisätoimenpiteitä. Päätelmän perusteet:

Riskinarviointi osoittaa, ettei riskejä ole odotettavissa, vaikka on esitetty, että väkevä fluorivetyhappoliuos saattaa käyttäytyä rajusti kosketuksessa veden kanssa, ja että vetyä saattaa muodostua, kun alle 65-prosenttinen fluorivetyhappoliuos reagoi metallien kanssa.

B.   Ympäristö

Riskinarvioinnin päätelmät ympäristöriskeistä:

VESIEKOSYSTEEMI ja ILMAKEHÄ:

Riskien rajoittamiseksi tarvitaan erityistoimenpiteitä. Päätelmän perusteet:

Fluorivetyhapon tuotanto tietyillä tuotantolaitoksilla ja tietyissä käyttötavoissa voi aiheuttaa altistusta, joka voi vaikuttaa haitallisesti paikalliseen vesiympäristöön ja ilmaan.

Riskinarvioinnin päätelmät ympäristöriskeistä:

MAAEKOSYSTEEMI:

Tässä vaiheessa ei ole tarpeen hankkia lisätietoja, suorittaa lisäkokeita eikä toteuttaa riskien vähentämistä koskevia lisätoimenpiteitä. Päätelmän perusteet:

Riskinarviointi osoittaa, ettei edellä mainituille ympäristön osille oleteta aiheutuvan riskejä. Riskien vähentämistä koskevien nykyisin sovellettavien toimenpiteiden katsotaan olevan riittäviä.

Riskinarvioinnin päätelmät ympäristöriskeistä:

JÄTEVEDENPUHDISTAMOJEN MIKRO-ORGANISMIT:

Tässä vaiheessa ei ole tarpeen hankkia lisätietoja, suorittaa lisäkokeita eikä toteuttaa riskien vähentämistä koskevia lisätoimenpiteitä. Päätelmän perusteet:

Riskinarviointi osoittaa, ettei edellä mainituille ympäristön osille oleteta aiheutuvan riskejä. Riskien vähentämistä koskevien nykyisin sovellettavien toimenpiteiden katsotaan olevan riittäviä.

TOIMINTASUUNNITELMA RISKIEN RAJOITTAMISEKSI

TYÖNTEKIJÄT:

Voimassa olevan työntekijöiden suojelua koskevan yhteisön lainsäädännön katsotaan yleisesti antavan riittävät edellytykset aineen aiheuttamien riskien rajoittamiseksi tarvittavalla tavalla.

Tähän liittyen suositellaan:

Yhteisön tasolla olisi harkittava fluorivedyn käytön kieltämistä rakennuspintojen, lattiat mukaan luettuina, puhdistamisessa työssä sisällyttämällä aine direktiivin 98/24/EY (”kemialliset tekijät -direktiivi”) liitteeseen III.

Työperäisen altistuksen raja-arvoja käsittelevässä komission tiedekomiteassa olisi tarkasteltava riskinarviointiraportissa esitettyä uutta tietoa, ja nykyisen työperäisen altistuksen raja-arvon tarkistamista olisi suositeltava tarvittaessa.

KULUTTAJAT:

Suositellaan seuraavia toimenpiteitä:

Syövyttäviksi tai myrkyllisiksi luokitellut fluorivetyvalmisteet olisi poistettava kuluttajamarkkinoilta (24). Tällaiset tuotteet eivät täytä yleistä tuoteturvallisuutta koskevan 29 päivänä kesäkuuta 1992 annetun direktiivin 92/59/ETY (25) yleisiä turvallisuusvaatimuksia, ja ne olisi vedettävä markkinoilta välittömästi. Jäsenvaltioiden olisi valvottava aktiivisesti ja tosiasiallisesti, esiintyykö sen markkinoilla ja alueella fluorivetyä sisältäviä kulutustuotteita. Tällaiset tuotteet olisi vedettävä markkinoilta, koska ne eivät ole turvallisia yleistä tuoteturvallisuutta koskevan direktiivin 92/59/ETY yleistä turvallisuutta koskevien säännösten mukaan. Komissiolle on ilmoitettava asiasta direktiivillä 92/59/ETY perustetun nopean varoitusjärjestelmän kautta.

YMPÄRISTÖ:

Direktiivissä 96/61/EY (ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi annettu direktiivi) tarkoitettujen lupamenettelyjen helpottamiseksi fluorivetyhappo olisi sisällytettävä meneillään olevaan ”Parhaita käytettävissä olevia tekniikoita” koskevien ohjeiden laadintaprosessiin. Suositellaan, että jäsenvaltiot seuraavat huolellisesti parhaan käytettävissä olevan tekniikan soveltamista lupia myöntäessään ja ilmoittavat komissiolle kaikesta mahdollisesta kyseistä tekniikkaa koskevasta tärkeästä kehityksestä osana sitä koskevaa tietojenvaihtoa.

Paikallisia päästöjä ympäristöön olisi tarvittaessa valvottava kansallisilla säännöksillä sen varmistamiseksi, ettei ympäristölle aiheudu riskiä.

7 OSA

CAS-nro 7722-84-1 EINECS-nro: 231-765-0

Rakennekaava

:

H2O2

EINECS-nimi

:

Vetyperoksidi

IUPAC-nimi

:

Vetyperoksidi

Esittelijä

:

Suomi

Luokitus (26)

:

O:R8

C:R34

Riskinarviointi perustuu Euroopan yhteisössä valmistetun tai yhteisöön tuodun aineen elinkaareen liittyviin nykykäytäntöihin, jotka esittelijä on selostanut komissiolle toimittamassaan kattavassa riskinarviointiraportissa (27).

Käytettävissä oleviin tietoihin perustuvassa riskinarvioinnissa on selvitetty, että ainetta käytetään Euroopan yhteisössä pääasiassa massan valkaisussa ja kemikaalien valmistuksessa. Vetyperoksidia käytetään myös tekstiilien valkaisussa, elintarvikkeiden steriloinnissa elintarviketeollisuudessa, syövyttämisessä elektroniikkateollisuudessa, metallinpäällystyksessä, valkuaisaineiden hajottamisessa, hampaiden valkaisussa, kampaamoissa hiusten värjäyksessä ja valkaisussa, juomaveden ja jäteveden käsittelyssä, lukuisissa hiusten värjäykseen ja valkaisuun käytettävissä kulutustuotteissa, kotitalouskäyttöön tarkoitetuissa tekstiilien valkaisuvalmisteissa, puhdistusaineissa, piilolinssien steriloinnissa sekä hampaiden valkaisuvalmisteissa.

RISKINARVIOINTI

A.   Ihmisten terveys

Riskinarvioinnin päätelmät:

TYÖNTEKIJÄT:

Riskien rajoittamiseksi tarvitaan erityistoimenpiteitä. Päätelmän perusteet:

Iho, silmät ja hengityselimet saattavat ärtyä ja/tai syöpyä pitoisuudesta riippuen, jos ne altistuvat lastaustoimenpiteistä aiheutuvalle vetyperoksidille.

Iho ja silmät saattavat ärtyä ja/tai syöpyä pitoisuudesta riippuen, jos ne altistuvat vetyperoksidille tekstiilien valkaisussa (eräprosessi), aseptisessa pakkauksessa (vanhantyyppiset uppolaitteet), peretikkahapon käytössä mallasjuomateollisuudessa, piirilevyjen syövytyksessä (vanha prosessi), metallinpäällystyksessä, valkuaisaineiden hajotuksessa.

Silmät saattavat ärtyä ja/tai syöpyä pitoisuudesta riippuen, jos ne altistuvat vetyperoksidille kampaajan työssä.

Toistuvasta inhalaatiosta saattaa aiheutua myrkyllisyyttä lastaustyössä ja aseptisessa pakkaamisessa (kaikki konetyypit), piirilevyjen syövytyksessä (vanha prosessi) ja jäteveden käsittelyssä.

Riskinarvioinnin päätelmät:

KULUTTAJAT:

Riskien rajoittamiseksi tarvitaan erityistoimenpiteitä. Päätelmän perusteet:

Silmät saattavat ärtyä, jos ne altistuvat hiusten värjäyksessä ja valkaisussa. Silmät saattavat ärtyä ja/tai syöpyä käytettäessä tekstiilien valkaisuaineita ja puhdistusaineita, jos vetyperoksidin pitoisuus on yli 5 prosenttia.

Hammasytimelle ja hampaalle saattaa aiheutua erityisiä haittavaikutuksia altistuksesta 35-prosenttiselle vetyperoksidille hammaslääkärin valkaistessa hampaita.

Riskinarvioinnin päätelmät:

YMPÄRISTÖN KAUTTA ALTISTUVAT IHMISET:

Tässä vaiheessa ei ole tarpeen hankkia lisätietoja, suorittaa lisäkokeita eikä toteuttaa riskien vähentämistä koskevia lisätoimenpiteitä. Päätelmän perusteet:

Riskinarviointi osoittaa, ettei riskejä ole odotettavissa. Riskien vähentämistä koskevien nykyisin sovellettavien toimenpiteiden katsotaan olevan riittäviä.

Riskinarvioinnin päätelmät:

IHMISTEN TERVEYS (fysikaalis-kemiallisista ominaisuuksista aiheutuvat vaikutukset):

Riskien rajoittamiseksi tarvitaan erityistoimenpiteitä (koskee työntekijöitä ja kuluttajia). Päätelmän perusteet:

Jos yli 25-prosenttista vetyperoksidia roiskuu palaviin materiaaleihin, on tulipalon vaara.

B.   Ympäristö

Riskinarvioinnin päätelmät ympäristöriskeistä:

ILMAKEHÄ ja MAAEKOSYSTEEMI:

Tässä vaiheessa ei ole tarpeen hankkia lisätietoja, suorittaa lisäkokeita eikä toteuttaa riskien vähentämistä koskevia lisätoimenpiteitä. Päätelmän perusteet:

Riskinarviointi osoittaa, ettei edellä mainituille ympäristön osille oleteta aiheutuvan riskejä. Riskien vähentämistä koskevien nykyisin sovellettavien toimenpiteiden katsotaan olevan riittäviä.

Riskinarvioinnin päätelmät ympäristöriskeistä:

VESIEKOSYSTEEMI:

Riskien rajoittamiseksi tarvitaan erityistoimenpiteitä. Päätelmän perusteet:

Vesiekosysteemille voi aiheutua haitallisia vaikutuksia altistuksesta, joka aiheutuu neljästä tuotantolaitoksesta sekä käytöstä muiden kemikaalien valmistuksessa.

Riskinarvioinnin päätelmät ympäristöriskeistä:

JÄTEVEDENPUHDISTAMOJEN MIKRO-ORGANISMIT:

Tässä vaiheessa ei ole tarpeen hankkia lisätietoja, suorittaa lisäkokeita eikä toteuttaa riskien vähentämistä koskevia lisätoimenpiteitä. Päätelmän perusteet:

Riskinarviointi osoittaa, ettei edellä mainituille ympäristön osille oleteta aiheutuvan riskejä. Riskien vähentämistä koskevien nykyisin sovellettavien toimenpiteiden katsotaan olevan riittäviä.

TOIMINTASUUNNITELMA RISKIEN RAJOITTAMISEKSI

TYÖNTEKIJÄT:

Voimassa olevan työntekijöiden suojelua koskevan yhteisön lainsäädännön katsotaan yleisesti ottaen antavan riittävät edellytykset aineen aiheuttamien riskien rajoittamiseksi tarvittavalla tavalla. Tätä lainsäädäntöä on sovellettava.

Tähän liittyen suositellaan:

Työnantajien olisi tarkasteltava mahdollisia neuvoston direktiivin 98/24/EY (”kemialliset tekijät -direktiivi”) mukaan laadittuja riskinarviointeja ottaakseen huomioon asetuksen (ETY) N:o 793/93 soveltamisalaan kuuluvaa vetyperoksidin tuotantoa varten laaditussa riskinarvioinnissa ja riskienhallintaa koskevassa toimintasuunnitelmassa esitetyt tiedot. Heidän on toteutettava tarvittavat toimet.

Työnantajien, jotka käyttävät vetyperoksidia niitä käyttötapoja varten, jotka on yksilöity huolta aiheuttaviksi riskinarvioinnissa (osa I), olisi otettava huomioon vapaaehtoiset käytännön suositukset, jotka komission on tarkoitus kehittää neuvoston direktiivin 98/24/EY 12 artiklan 2 kohdan nojalla, sekä näiden ohjeiden pohjalta kansallisella tasolla mahdollisesti kehitetyt toimialakohtaiset erityisohjeet.

KULUTTAJAT:

Suositellaan seuraavia toimenpiteitä:

Komission direktiivin (EY) 2003/83 (28) yhteydessä olisi harkittava, että vetyperoksidille määrättäisiin 6 prosentin pitoisuusyläraja hammaslääkärin valvonnassa käytettävissä hampaiden valkaisutuotteissa edellyttäen, että pakkausmerkinnöissä on asianmukaiset varoitukset ja käyttöohjeet.

Vetyperoksidia ≥ 5 prosenttia sisältävät tekstiilien valkaisutuotteet ja puhdistusaineet olisi formuloitava siten, että silmien ärsytys- ja/tai syöpymisriski on entistä pienempi (esimerkiksi viskoosit suspensiot ja voiteet). Ohjeissa olisi korostettava silmien ärsytyksen ja/tai syöpymisen vaaraa. Vetyperoksidin prosenttimäärä valmisteessa olisi ilmoitettava. Edellä mainittuja suosituksia, prosenttiraja mukaan luettuna, olisi harkittava hiusten värjäys- ja vaalennusvalmisteille kosmeettisia valmisteita koskevassa yhteisön lainsäädännössä.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 1999/45/EY (29) (vaarallisia valmisteita koskeva direktiivi) oleva vaatimus lapsille turvallisista sulkimista olisi ulotettava koskemaan kaikkia vetyperoksideja sisältäviä kotitalouskemikaaleja, joihin lapset voisivat päästä käsiksi.

YMPÄRISTÖ:

Suositellaan seuraavia toimenpiteitä:

Neuvoston direktiivissä 96/61/EY (ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi annettu direktiivi) tarkoitettujen lupamenettelyjen helpottamiseksi vetyperoksidi olisi sisällytettävä meneillään olevaan ”Parhaita käytettävissä olevia tekniikoita” koskevien ohjeiden laadintaprosessiin. Suositellaan, että jäsenvaltiot seuraavat huolellisesti parhaan käytettävissä olevan tekniikan soveltamista lupia myöntäessään ja ilmoittavat komissiolle kaikesta mahdollisesta kyseistä tekniikkaa koskevasta tärkeästä kehityksestä osana sitä koskevaa tietojenvaihtoa.

8 OSA

CAS-nro 79-41-4 EINECS-nro: 201-204-4

Rakennekaava

:

CH2 = C(CH3) – COOH

EINECS-nimi

:

Metakryylihappo (MAA)

IUPAC-nimi

:

2-Propeenihappo, 2-metyyli-

Esittelijä

:

Saksa

Luokitus (30)

:

C:R35

Xn: R21/22

Riskinarviointi perustuu Euroopan yhteisössä valmistetun tai yhteisöön tuodun aineen elinkaareen liittyviin nykykäytäntöihin, jotka esittelijä on selostanut komissiolle toimittamassaan kattavassa riskinarviointiraportissa (31).

Käytettävissä oleviin tietoihin perustuvassa riskinarvioinnissa on selvitetty, että Euroopan yhteisön alueella ainetta käytetään pääasiassa sisäisenä ja ulkoisena välituotteena kemianteollisuudessa metakryylihappoesterien tuotannossa ja erityyppisissä polymeereissä. Sitä käytetään myös liimojen ainesosana, ja sitä esiintyy jäämämonomeerinä maaleissa ja tekstiilien prosessointiin käytettävissä tuotteissa. Kaikesta Euroopan yhteisössä valmistetun tai yhteisöön tuodun aineen käytöstä ei ole tietoja, minkä vuoksi on mahdollista, että ainetta käytetään myös sellaisiin tarkoituksiin, joita ei ole otettu tässä riskinarvioinnissa huomioon.

Riskinarvioinnissa on todettu muita altistuslähteitä, joilla on merkitystä ihmisille ja ympäristölle ja jotka eivät liity Euroopan yhteisössä valmistetun tai yhteisöön tuodun aineen elinkaareen; tällaisia lähteitä ovat erityisesti metakrylaattipohjaiset injektointilaastit. Näistä altistuksista johtuvia riskejä ei oteta tässä riskinarvioinnissa huomioon.

RISKINARVIOINTI

A.   Ihmisten terveys

Riskinarvioinnin päätelmät:

TYÖNTEKIJÄT:

Riskien rajoittamiseksi tarvitaan erityistoimenpiteitä. Päätelmän perusteet:

Hengityselimet voivat ärtyä tuotannossa, jatkoprosessoinnissa kemiallisena välituotteena kemianteollisuudessa, liimojen valmistuksessa teollisuudessa sekä liimojen teollisuus- ja ammattikäytössä tapahtuvassa lyhytaikaisessa inhalaatioaltistuksessa.

Ainetta sisältävien liimojen valmistuksessa ja käytössä tapahtuva inhalaatioaltistus voi aiheuttaa paikallisia vaikutuksia hengitysteihin.

Riskinarvioinnin päätelmät:

KULUTTAJAT ja YMPÄRISTÖN KAUTTA ALTISTUVAT IHMISET:

Tässä vaiheessa ei ole tarpeen hankkia lisätietoja, suorittaa lisäkokeita eikä toteuttaa riskien vähentämistä koskevia lisätoimenpiteitä. Päätelmän perusteet:

Riskinarviointi osoittaa, ettei riskejä ole odotettavissa. Riskien vähentämistä koskevien nykyisin sovellettavien toimenpiteiden katsotaan olevan riittäviä.

Riskinarvioinnin päätelmät:

IHMISTEN TERVEYS (fysikaalis-kemiallisista ominaisuuksista aiheutuvat vaikutukset):

Tässä vaiheessa ei ole tarpeen hankkia lisätietoja, suorittaa lisäkokeita eikä toteuttaa riskien vähentämistä koskevia lisätoimenpiteitä. Päätelmän perusteet:

Riskinarviointi osoittaa, ettei riskejä ole odotettavissa. Riskien vähentämistä koskevien nykyisin sovellettavien toimenpiteiden katsotaan olevan riittäviä.

B.   Ympäristö

Ympäristöriskien arvioinnin päätelmä:

VESIEKOSYSTEEMI:

Riskien rajoittamiseksi tarvitaan erityistoimenpiteitä. Päätelmän perusteet:

Akrylaattipohjaisten injektointilaastien käytöstä aiheutuva altistus saattaa aiheuttaa haitallisia vaikutuksia vesiekosysteemiin.

Riskinarvioinnin päätelmät ympäristöriskeistä:

ILMAKEHÄ ja MAAEKOSYSTEEMI:

Tässä vaiheessa ei ole tarpeen hankkia lisätietoja, suorittaa lisäkokeita eikä toteuttaa riskien vähentämistä koskevia lisätoimenpiteitä. Päätelmän perusteet:

Riskinarviointi osoittaa, ettei riskejä ole odotettavissa. Riskien vähentämistä koskevien nykyisin sovellettavien toimenpiteiden katsotaan olevan riittäviä.

Riskinarvioinnin päätelmät ympäristöriskeistä:

JÄTEVEDENPUHDISTAMOJEN MIKRO-ORGANISMIT:

Tässä vaiheessa ei ole tarpeen hankkia lisätietoja, suorittaa lisäkokeita eikä toteuttaa riskien vähentämistä koskevia lisätoimenpiteitä. Päätelmän perusteet:

Riskinarviointi osoittaa, ettei riskejä ole odotettavissa. Riskien vähentämistä koskevien nykyisin sovellettavien toimenpiteiden katsotaan olevan riittäviä.

TOIMINTASUUNNITELMA RISKIEN RAJOITTAMISEKSI

TYÖNTEKIJÄT:

Voimassa olevan työntekijöiden suojelua koskevan yhteisön lainsäädännön katsotaan yleisesti ottaen antavan riittävät edellytykset aineen aiheuttamien riskien rajoittamiseksi tarvittavalla tavalla. Tätä lainsäädäntöä on sovellettava.

Tähän liittyen suositellaan:

Metakryylihapolle olisi määriteltävä työperäisen altistuksen raja-arvot yhteisön tasolla.

Metakryylihappoa sisältäviä liimoja käyttävien työnantajien olisi otettava huomioon vapaaehtoiset käytännön suositukset, jotka komission on tarkoitus kehittää neuvoston direktiivin 98/24/EY (”kemialliset tekijät -direktiivi”) 12 artiklan 2 kohdan nojalla, sekä näiden ohjeiden pohjalta kansallisella tasolla mahdollisesti kehitetyt toimialakohtaiset erityisohjeet.

YMPÄRISTÖ:

Kemiallisista injektointilaasteista vapautuvan metakryylihapon varalta suositellaan:

Injektointilaasteille olisi vahvistettava Euroopan tasolla yhdenmukaistettu testi- ja arviointiohjelma.

EU:n tasolla olisi annettava yleisiä määräyksiä kemiallisten injektointilaastien käytöstä ja suunnittelijoiden ja kenttähenkilöstön kattavasta koulutuksesta. Paikallisten valvontaviranomaisten olisi huolehdittava paikallisista näkökohdista.

Paikallisia päästöjä ympäristöön olisi tarvittaessa valvottava kansallisilla säännöksillä sen varmistamiseksi, ettei ympäristölle aiheudu riskiä.

9 OSA

CAS-nro 80-62-6 EINECS-nro 201-297-1

Rakennekaava

:

CH2 = C(CH3) – COOCH3

EINECS-nimi

:

Metyylimetakrylaatti (MMA)

IUPAC-nimi

:

2-Metyylipropeenihappometyyliesteri

Esittelijä

:

Saksa

Luokitus (32)

:

F:R11

Xi:R37/38

R43

Riskinarviointi perustuu aineen elinkaareen liittyviin nykykäytäntöihin, jotka esittelijä on selostanut komissiolle toimittamassaan riskinarvioinnissa (33).

Käytettävissä oleviin tietoihin perustuvassa riskinarvioinnissa on selvitetty, että ainetta käytetään Euroopan yhteisössä pääasiassa välituotteena polymeerien, kopolymeerien, liimojen ja reaktiivisten hartsien valmistuksessa sekä transesterifikaatiossa ja valulevyjen tuotannossa. Sitä käytetään myös emulsio-, dispersio- ja liuospolymeerien ja akryylilevypolymeerien tuotannossa, ainesosana reaktiivisissa liimoissa ja upotushartseissa, lattianpäällysteissä sekä hammaslääketieteen ja lääketieteen sovelluksissa käytettävissä valuhartseissa. Ainetta esiintyy jäämämonomeerina maaleissa ja muissa kulutustuotteissa käytettävissä polymeereissä. Kaikesta Euroopan yhteisössä valmistetun tai yhteisöön tuodun aineen käytöstä ei ole tietoja, minkä vuoksi on mahdollista, että ainetta käytetään myös sellaisiin tarkoituksiin, joita ei ole otettu tässä riskinarvioinnissa huomioon.

Riskinarvioinnissa on todettu muita altistuslähteitä, joilla on merkitystä ihmisille ja ympäristölle ja jotka eivät liity Euroopan yhteisössä valmistetun tai yhteisöön tuodun aineen elinkaareen. Ainetta muodostuu erityisesti polymetyylimetakrylaatin (PMMA) lämpöprosessoinnissa hajoamistuotteena. Näistä altistuksista johtuvia riskejä ei oteta tässä riskinarvioinnissa huomioon.

RISKINARVIOINTI

A.   Ihmisten terveys

Riskinarvioinnin päätelmät:

TYÖNTEKIJÄT:

Riskien rajoittamiseksi tarvitaan erityistoimenpiteitä. Päätelmän perusteet:

Hengityselimet saattavat ärtyä ja syöpyä, jos ainetta hengitetään valulevytuotannossa, reaktiivisten hartsien tuotannossa, liimojen tuotannossa ja käytössä, maalien tuotannossa ja ammattikäytössä lattianpäällystyksessä, valuhartsien käytössä lääketieteen sovelluksissa ja ortopedisissa ja hammaslaboratorioissa sekä kirurgiassa ja sisustusmaalauksessa.

Iho saattaa herkistyä ihoaltistuksen seurauksena metyylimetakrylaatin ja polymetyylimetakrylaatin tuotannossa, transesterifikaatiossa, valulevytuotannossa, liimojen ja reaktiivisten hartsien tuotannossa kemianteollisuudessa, liimojen, valuhartsien ja lattianpäällystysmateriaalien tuotannossa, maalien ja lakkojen tuotannossa, käytettäessä liimoja muovi-, elektroniikka- ja lasiteollisuudessa, liimojen ja lattianpäällysteiden ammattikäytössä, käytettäessä valuhartseja lääketieteen sovelluksissa, ortopedisissa ja hammaslaboratorioissa ja kirurgiassa, linssien valmistuksessa ja sisustusmaalauksessa.

Paikallisia vaikutuksia saattaa esiintyä toistuvan inhalaatioaltistuksen johdosta valulevytuotannossa, reaktiivisten hartsien tuotannossa, liimojen tuotannossa ja käytössä sekä maalien tuotannossa ja käytettäessä valuhartseja lääketieteen sovelluksissa, ortopedisissa ja hammaslaboratorioissa ja kirurgiassa.

Yleisiä systeemisiä vaikutuksia saattaa esiintyä inhalaatioaltistuksen seurauksena valulevytuotannossa, liimojen tuotannossa, maalien tuotannossa ja ammattikäytössä lattianpäällystyksessä, valuhartsien käytössä ortopedisissa laboratorioissa sekä sisustusmaalauksessa.

Riskinarvioinnin päätelmät:

KULUTTAJAT:

Tässä vaiheessa ei ole tarpeen hankkia lisätietoja, suorittaa lisäkokeita eikä toteuttaa riskien vähentämistä koskevia lisätoimenpiteitä. Päätelmän perusteet:

Riskinarviointi osoittaa, ettei riskejä ole odotettavissa. Riskien vähentämistä koskevien nykyisin sovellettavien toimenpiteiden katsotaan olevan riittäviä.

Riskinarvioinnin päätelmät:

YMPÄRISTÖN KAUTTA ALTISTUVAT IHMISET:

Tässä vaiheessa ei ole tarpeen hankkia lisätietoja, suorittaa lisäkokeita eikä toteuttaa riskien vähentämistä koskevia lisätoimenpiteitä. Päätelmän perusteet:

Riskinarviointi osoittaa, ettei riskejä ole odotettavissa. Riskien vähentämistä koskevien nykyisin sovellettavien toimenpiteiden katsotaan olevan riittäviä.

Riskinarvioinnin päätelmät:

IHMISTEN TERVEYS (fysikaalis-kemiallisista ominaisuuksista aiheutuvat vaikutukset):

Tässä vaiheessa ei ole tarpeen hankkia lisätietoja, suorittaa lisäkokeita eikä toteuttaa riskien vähentämistä koskevia lisätoimenpiteitä. Päätelmän perusteet:

Riskinarviointi osoittaa, ettei riskejä ole odotettavissa. Nykyään sovellettavien riskinvähentämistoimenpiteiden katsotaan olevan riittäviä.

B.   Ympäristö

Riskinarvioinnin päätelmät ympäristöriskeistä:

VESIEKOSYSTEEMI:

Riskien rajoittamiseksi tarvitaan erityistoimenpiteitä. Päätelmän perusteet:

Paikalliselle vesiekosysteemille voi aiheutua haitallisia vaikutuksia märkäpolymerisaatioprosesseista aiheutuvan altistuksen seurauksena.

Riskinarvioinnin päätelmät ympäristöriskeistä:

ILMAKEHÄ ja MAAEKOSYSTEEMI:

Tässä vaiheessa ei ole tarpeen hankkia lisätietoja, suorittaa lisäkokeita eikä toteuttaa riskien vähentämistä koskevia lisätoimenpiteitä. Päätelmän perusteet:

Riskinarviointi osoittaa, ettei riskejä ole odotettavissa. Riskien vähentämistä koskevien nykyisin sovellettavien toimenpiteiden katsotaan olevan riittäviä.

Riskinarvioinnin päätelmät ympäristöriskeistä:

JÄTEVEDENPUHDISTAMOJEN MIKRO-ORGANISMIT:

Tässä vaiheessa ei ole tarpeen hankkia lisätietoja, suorittaa lisäkokeita eikä toteuttaa riskien vähentämistä koskevia lisätoimenpiteitä. Päätelmän perusteet:

Riskinarviointi osoittaa, ettei riskejä ole odotettavissa. Riskien vähentämistä koskevien nykyisin sovellettavien toimenpiteiden katsotaan olevan riittäviä.

TOIMINTASUUNNITELMA RISKIEN RAJOITTAMISEKSI

TYÖNTEKIJÄT:

Voimassa olevan työntekijöiden suojelua koskevan yhteisön lainsäädännön katsotaan yleisesti ottaen antavan riittävät edellytykset aineen aiheuttamien riskien rajoittamiseksi tarvittavalla tavalla. Tätä lainsäädäntöä on sovellettava.

Tähän liittyen suositellaan:

Metyylimetakrylaatille olisi määriteltävä työperäisen altistuksen raja-arvot yhteisön tasolla.

Työnantajien, jotka käyttävät metyylimetakrylaattia niitä käyttötapoja varten, jotka on yksilöity huolta aiheuttaviksi riskinarvioinnissa (osa I), olisi otettava huomioon vapaaehtoiset käytännön suositukset, jotka komission on tarkoitus laatia neuvoston direktiivin 98/24/EY 12 artiklan 2 kohdan, sekä näiden ohjeiden pohjalta kansallisella tasolla mahdollisesti kehitetyt toimialakohtaiset erityisohjeet.

YMPÄRISTÖ:

Märkäpolymerisaatioprosesseissa jatkokäyttäjien laitoksilla (prosessointikapasitetti yli 5 000 tonnia vuodessa) käytetyn metyylimetakrylaatin varalta suositellaan:

Euroopan komission olisi harkittava metyylimetakrylaatin sisällyttämistä direktiivin 2000/60/EY (vesipolitiikan puitedirektiivi) liitteessä X olevaan prioriteettiaineiden luetteloon, kun kyseistä liitettä tarkistetaan seuraavan kerran, sekä esimerkiksi yhdenmukaistettuja vaatimuksia ennakkoluvan antamiseksi näistä tehtaista vesistöihin päästettäville päästöille.

Direktiivissä 96/61/EY (ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi annettu direktiivi) tarkoitettujen lupamenettelyjen helpottamiseksi tämä aine olisi sisällytettävä meneillään olevaan ”Parhaita käytettävissä olevia tekniikoita” koskevien ohjeiden laadintaprosessiin. Suositellaan, että jäsenvaltiot seuraavat huolellisesti parhaan käytettävissä olevan tekniikan soveltamista lupia myöntäessään ja ilmoittavat komissiolle kaikesta mahdollisesta kyseistä tekniikkaa koskevasta tärkeästä kehityksestä osana sitä koskevaa tietojenvaihtoa.

Paikallisia päästöjä ympäristöön olisi tarvittaessa valvottava kansallisilla säännöksillä sen varmistamiseksi, ettei ympäristölle aiheudu riskiä.

10 OSA

CAS-nro 108-88-3 EINECS-nro: 203-625-9

Rakennekaava

:

C6H5 – CH3

EINECS-nimi

:

Tolueeni

IUPAC-nimi

:

Tolueeni

Esittelijä

:

Tanska

Luokitus (34)

:

F:R11

Xn:R20

Riskinarviointi perustuu Euroopan yhteisössä valmistetun tai yhteisöön tuodun aineen elinkaareen liittyviin nykykäytäntöihin, jotka esittelijä on selostanut komissiolle toimittamassaan kattavassa riskinarviointiraportissa (35).

Käytettävissä oleviin tietoihin perustuvassa riskinarvioinnissa on selvitetty, että ainetta käytetään Euroopan yhteisössä pääasiassa välituotteena muiden kemikaalien synteesissä, liuottimissa, liimoissa, maaleissa ja lakoissa sekä mineraaliöljy-, polttoaine- ja polymeeriteollisuudessa. Sitä käytetään myös massa-, paperi- ja pahviteollisuudessa, tekstiiliteollisuudessa, maatalousteollisuudessa sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa.

Riskinarvioinnissa on todettu muita lähteitä, joille ihmiset ja ympäristö voivat altistua ja jotka eivät liity Euroopan yhteisössä valmistetun tai yhteisöön tuodun aineen elinkaareen; tällaisia lähteitä ovat erityisesti öljytuotteiden käyttö ja poltto. Näistä altistuksista johtuvia riskejä ei oteta tässä riskinarvioinnissa huomioon. Esittelijän komissiolle toimittamat riskinarviointiraportit sisältävät kuitenkin tietoja, joita voidaan käyttää myös näiden riskien arvioinnissa.

RISKINARVIOINTI

A.   Ihmisten terveys

Riskinarvioinnin päätelmät:

TYÖNTEKIJÄT:

Riskien rajoittamiseksi tarvitaan erityistoimenpiteitä. Päätelmän perusteet:

Äkillistä myrkyllisyyttä saattaa esiintyä ihoaltistuksen seurauksena ruiskumaalauksessa tai liimojen käytössä.

Äkillistä myrkyllisyyttä (päänsärkyä, huimausta, myrkytyksen tunnetta, unisuutta ja toimintojen heikkenemistä) saattaa esiintyä inhalaatioaltistuksen seurauksena aineen välituotetuotannossa ja -käytössä, ainetta sisältävien tuotteiden tuotannossa ja ainetta sisältävien tuotteiden käytössä.

Silmät saattavat ärtyä altistuttaessa ainetta sisältävien tuotteiden tuotannossa ja ainetta sisältävien tuotteiden käytössä käsin tapahtuvassa puhdistustyössä, liimojen käytössä, painotyössä ja maalauksessa (mekaanisessa päällystyksessä).

Yleisiä systeemisiä vaikutuksia saattaa esiintyä hengitettäessä ainetta sitä sisältävien tuotteiden tuotannossa ja sitä sisältävien tuotteiden käytössä käsin tapahtuvassa puhdistustyössä, liimojen käytössä, painotyössä ja maalauksessa (mekaanisessa päällystyksessä).

Yleisiä systeemisiä vaikutuksia saattaa esiintyä ihoaltistuksessa ainetta sisältävien tuotteiden käytössä käsin tapahtuvassa puhdistuksessa, liimojen käytössä ja ruiskumaalauksessa.

Yleisiä systeemisiä vaikutuksia saattaa esiintyä yhdistetyn ihoaltistuksen ja inhalaatioaltistuksen seurauksena ainetta sisältävien tuotteiden käytössä käsin tapahtuvassa maalauksessa.

Myrkytysoireita tietyissä elimissä (kuuloelimet) saattaa esiintyä hengitettäessä ainetta sitä sisältävien tuotteiden tuotannossa ja sitä sisältävien tuotteiden käytössä käsin tapahtuvassa puhdistustyössä, liimojen käytössä, painotyössä ja maalauksessa (mekaanisessa päällystyksessä).

Vaikutuksia hedelmällisyyteen ja kehitykseen sekä spontaaneja raskauden keskeytymisiä saattaa esiintyä hengitettäessä tolueenia sitä sisältävien tuotteiden tuotannossa ja sitä sisältävien tuotteiden käytössä käsin tapahtuvassa puhdistustyössä, liimojen käytössä, painotyössä ja maalauksessa (mekaanisessa päällystyksessä).

Riskinarvioinnin päätelmät:

KULUTTAJAT:

1.

Riskien rajoittamiseksi tarvitaan erityistoimenpiteitä. Päätelmän perusteet:

Äkillisiä myrkytysoireita (päänsärkyä, huimausta, myrkytyksen tunnetta, unisuutta ja toimintojen heikkenemistä) sekä silmien ärtymistä saattaa esiintyä inhalaatioaltistuksen tai silmien altistuksen seurauksena ruiskumaalauksessa ja kokolattiamattojen asentamisessa muodostuvien höyryjen vaikutuksesta.

2.

Lisätietoja ja/tai -kokeita tarvitaan. Päätelmän perusteet:

Inhalaatioaltistuksesta saattaa olla vaikutuksia lisääntymiseen.

Vaaditut tiedot ja/tai testit ovat seuraavat:

Tiedot, jotka koskevat havaittujen lisääntymiseen kohdistuvien vaikutusten ja näihin vaikutuksiin johtavan altistuksen keston välistä yhteyttä.

Tarve hankkia näitä tietoja arvioitiin uudelleen riskinvähentämistä koskevan toimintasuunnitelman valossa, eikä tietoja enää vaadita (ks. jaksossa II oleva toimintasuunnitelma riskien rajoittamiseksi).

Riskinarvioinnin päätelmät:

YMPÄRISTÖN KAUTTA ALTISTUVAT IHMISET:

Riskien rajoittamiseksi tarvitaan erityistoimenpiteitä. Päätelmän perusteet:

Ihmisiin saattaa kohdistua vaikutuksia, jotka johtuvat kaupallisen tolueenin osuudesta otsonin ja muiden haitallisten aineiden, kuten saastesumun, muodostumiseen.

Riskinarvioinnin päätelmät:

IHMISTEN TERVEYS (fysikaalis-kemiallisista ominaisuuksista aiheutuvat vaikutukset):

Tässä vaiheessa ei ole tarpeen hankkia lisätietoja, suorittaa lisäkokeita eikä toteuttaa riskien vähentämistä koskevia lisätoimenpiteitä. Päätelmän perusteet:

Riskinarviointi osoittaa, ettei riskejä ole odotettavissa. Riskien vähentämistä koskevien nykyisin sovellettavien toimenpiteiden katsotaan olevan riittäviä.

B.   Ympäristö

Riskinarvioinnin päätelmät ympäristöriskeistä:

VESIEKOSYSTEEMI:

Riskien rajoittamiseksi tarvitaan erityistoimenpiteitä. Päätelmän perusteet:

Vesiekosysteemiin saattaa kohdistua vaikutuksia altistuksesta, joka johtuu joistakin aineen tuotanto- tai yhdistetyistä tuotanto- ja prosessointilaitoksista, sekä altistuksesta, joka johtuu peruskemikaalisektorin prosessoinnista ja käytöstä (mukaan luettuina käyttö prosessoinnin apuaineena, uuttoaineena ja liuottimena), prosessoinnista ja formuloinnista, mineraaliöljyjen ja polttoaineiden formuloinnista, polymeerien formuloinnista, maalien formuloinnista ja tekstiilien prosessoinnista.

Riskinarvioinnin päätelmät ympäristöriskeistä:

MAAEKOSYSTEEMI:

Riskien rajoittamiseksi tarvitaan erityistoimenpiteitä. Päätelmän perusteet:

Maaekosysteemiin saattaa kohdistua vaikutuksia prosessoinnista johtuvasta altistuksesta sekä altistuksesta, joka johtuu käytöstä peruskemikaalisektorilla (mukaan luettuina käyttö prosessoinnin apuaineena, uuttoaineena ja liuottimena), prosessoinnista ja formuloinnista, mineraaliöljyjen ja polttoaineiden formuloinnista, polymeerien formuloinnista, maalien formuloinnista ja tekstiilien prosessoinnista.

Riskinarvioinnin päätelmät ympäristöriskeistä:

ILMAKEHÄ:

Riskien rajoittamiseksi tarvitaan erityistoimenpiteitä. Päätelmän perusteet:

Kaupallinen tolueeni saattaa myötävaikuttaa otsonin ja muiden haitallisten aineiden, kuten saastesumun, muodostumiseen.

Riskinarvioinnin päätelmät ympäristöriskeistä:

JÄTEVEDENPUHDISTAMOJEN MIKRO-ORGANISMIT:

Riskien rajoittamiseksi tarvitaan erityistoimenpiteitä. Päätelmän perusteet:

Jätevedenkäsittelylaitoksiin voi aiheutua vaikutuksia altistuksesta, joka johtuu aineen prosessoinnista ja sen käytöstä peruskemikaaliteollisuudessa.

TOIMINTASUUNNITELMA RISKIEN RAJOITTAMISEKSI

Riskinarvioinnissa on todettu muita tolueenipäästöjen lähteitä (esim. bensiini ja raakaöljy). Tämä ei kuulu neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93 soveltamisalaan, eikä sitä käsitellä riskien vähentämistä koskevassa toimintasuunnitelmassa.

TYÖNTEKIJÄT:

Voimassa olevan työntekijöiden suojelua koskevan yhteisön lainsäädännön katsotaan yleisesti ottaen antavan riittävät edellytykset aineen aiheuttamien riskien rajoittamiseksi tarvittavalla tavalla. Tätä lainsäädäntöä on sovellettava.

Tähän liittyen suositellaan:

Työperäisen altistuksen raja-arvoja käsittelevässä komission tiedekomiteassa olisi tarkasteltava riskinarviointiraportissa esitettyä uutta tietoa, ja nykyisen työperäisen altistuksen raja-arvojen tarkistamista olisi suositeltava tarvittaessa.

KULUTTAJAT:

Suositellaan seuraavia toimenpiteitä:

Aineelle sellaisenaan tai liimoissa ja ruiskumaaleissa käytettynä olisi harkittava yhteisön tasolla direktiivin 76/769/ETY nojalla markkinoille saattamista ja käyttöä koskevia rajoituksia.

Ehdotetut markkinoille saattamista ja käyttöä koskevat rajoitukset poistavat tarpeen hankkia lisätietoja lisääntymiskykyyn inhalaatioaltistuksen takia kohdistuvista vaikutuksista.

YMPÄRISTÖ ja YMPÄRISTÖN KAUTTA ALTISTUVAT IHMISET:

Suositellaan seuraavia toimenpiteitä:

Euroopan komission olisi harkittava tolueenin sisällyttämistä direktiivin 2000/60/EY (vesipolitiikan puitedirektiivi) liitteessä X olevaan prioriteettiaineiden luetteloon, kun kyseistä liitettä tarkistetaan seuraavan kerran. Siihen saakka tolueeni olisi katsottava merkitykselliseksi luetteloon II kuuluvaksi aineeksi tiettyjen yhteisön vesiympäristöön päästettyjen vaarallisten aineiden aiheuttamasta pilaantumisesta annetun neuvoston direktiivin 76/464/ETY (36) nojalla. Tästä syystä edellytetään kansallisten laatutavoitteiden asettamista sekä seurantaa ja mahdollisia altistuksen vähentämistoimenpiteitä, jotta varmistettaisiin, etteivät pintavesien pitoisuudet ylitä laatutavoitteita.

Neuvoston direktiivissä 96/61/EY (ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi annettu direktiivi) tarkoitettujen lupamenettelyjen helpottamiseksi tämä aine olisi sisällytettävä meneillään olevaan ”Parhaita käytettävissä olevia tekniikoita” koskevien ohjeiden laadintaprosessiin. Suositellaan, että jäsenvaltiot seuraavat huolellisesti parhaan käytettävissä olevan tekniikan soveltamista lupia myöntäessään ja ilmoittavat komissiolle kaikesta mahdollisesta kyseistä tekniikkaa koskevasta tärkeästä kehityksestä osana sitä koskevaa tietojenvaihtoa.

Paikallisia päästöjä ympäristöön olisi tarvittaessa valvottava kansallisilla säännöksillä sen varmistamiseksi, ettei ympäristölle aiheudu riskiä.

Komission ehdotus liuottimien pitoisuuden rajoittamiseksi tietyissä tuotteissa rajoittaisi edelleen riskiä, joka tolueenista aiheutuu ihmisille ympäristön välityksellä (37).

11 OSA

CAS-nro 120-82-1 EINECS-nro: 204-428-0

Rakennekaava

:

C6H3Cl3

EINECS-nimi

:

1,2,4-Triklooribentseeni (TCB)

IUPAC-nimi

:

1,2,4-Triklooribentseeni

Esittelijä

:

Tanska

Luokitus (38)

:

Xn:R22

Xi:R38

N:50-53

Riskinarviointi perustuu Euroopan yhteisössä valmistetun tai yhteisöön tuodun aineen elinkaareen liittyviin nykykäytäntöihin, jotka esittelijä on selostanut komissiolle toimittamassaan kattavassa riskinarviointiraportissa (39).

Käytettävissä oleviin tietoihin perustuvassa riskinarvioinnissa on selvitetty, että ainetta käytetään Euroopan yhteisössä pääasiassa välituotteena rikkaruohomyrkkyjen synteesissä ja prosessiliuottimena suljetuissa järjestelmissä. Sitä käytetään myös liuottimena, värien kantoaineena teollisuudessa, lisäaineena eristysnesteissä ja syöpymisenestoaineena. Kaikesta Euroopan yhteisössä valmistetun tai yhteisöön tuodun aineen käytöstä ei ole tietoja, minkä vuoksi on mahdollista, että ainetta käytetään myös sellaisiin tarkoituksiin, joita ei ole otettu tässä riskinarvioinnissa huomioon.

Riskinarvioinnissa on tunnistettu muita kyseisen aineen lähteitä, joille ihmiset ja ympäristö voivat altistua ja jotka eivät liity Euroopan yhteisössä valmistetun tai yhteisöön tuodun aineen elinkaareen. Niitä ovat erityisesti tietyt 1,2,4-triklooribentseeniä sisältävät eristysnesteet, joita yhä käytetään vanhoissa sähkölaitteissa, ja muiden, monimutkaisempien orgaanisten klooriyhdisteiden hajotessa ympäristössä muodostuva 1,2,4-triklooribentseeni. Näistä altistuksista johtuvia riskejä ei oteta tässä riskinarvioinnissa huomioon.

Esittelijän komissiolle toimittamat riskinarviointiraportit sisältävät kuitenkin tietoja, joita voidaan käyttää myös näiden riskien arvioinnissa.

Riskinarvioinnin mukaan olisi tutkittava, pitäisikö ainetta tarkastella hitaasti hajoavia orgaanisia yhdisteitä koskevissa kansallisissa tai kansainvälisissä ohjelmissa.

RISKINARVIOINTI

A.   Ihmisten terveys

Riskinarvioinnin päätelmät:

TYÖNTEKIJÄT:

Lisätietoja ja/tai -kokeita tarvitaan. Päätelmän perusteet:

Altistuksesta saattaa olla vaikutuksia.

Vaaditut tiedot ja/tai testit ovat seuraavat:

Tiedot työperäisestä altistuksesta, jota tapahtuu käytettäessä ainetta värien kantoaineena ja prosessiliuottimena, ainetta sisältävien tuotteiden tuotannossa eristenesteiden tuotannossa ja käytettäessä ainetta sisältäviä tuotteita johtojen ja kaapelien valmistuksessa.

Tarve hankkia näitä tietoja arvioitiin uudelleen riskinvähentämistä koskevan toimintasuunnitelman valossa, eikä tietoja enää vaadita (ks. jaksossa II oleva toimintasuunnitelma riskien rajoittamiseksi).

Riskien rajoittamiseksi tarvitaan erityistoimenpiteitä. Päätelmän perusteet:

Yleisiä systeemisiä vaikutuksia saattaa esiintyä seurauksena toistuvasta inhalaatioaltistuksesta aineen tuotannossa käytetyssä rumpukäsittelyssä, ainetta sisältävien värien tuotannossa ja ainetta sisältävien tuotteiden käytössä ruiskumaalauksessa.

Silmien ja hengityselinten ärtymistä saattaa esiintyä seurauksena toistuvasta altistuksesta aineen höyryille ainetta sisältävien värien tuotannossa ja ainetta sisältävien tuotteiden käytössä muovipellettien tuotannossa.

Yleisiä systeemisiä vaikutuksia ja paikallisia ihovaikutuksia saattaa esiintyä seurauksena toistuvasta ihoaltistuksesta ainetta sisältävien tuotteiden käytössä ruiskumaalauksessa, muuntajien purkamisessa ja auton vahauksessa.

Riskinarvioinnin päätelmät:

KULUTTAJAT:

Riskien rajoittamiseksi tarvitaan erityistoimenpiteitä. Päätelmän perusteet:

Silmät ja hengityselimet saattavat ärtyä seurauksena toistuvasta altistuksesta höyryille, ja yleisiä systeemisiä vaikutuksia saattaa esiintyä seurauksena toistuvasta inhalaatio- ja ihoaltistuksesta ruiskumaalauksessa ja autojen vahauksessa.

Riskinarvioinnin päätelmät:

YMPÄRISTÖN KAUTTA ALTISTUVAT IHMISET:

Riskien rajoittamiseksi tarvitaan erityistoimenpiteitä. Päätelmän perusteet:

Epäsuoraa altistusta saattaa tapahtua, sillä lasketut altistukset voivat olla suurempia kuin Maailman terveysjärjestön siedetyt päiväsaannot sekä sen määräämät juomaveden ohjearvot paikallista käyttöä varten laadituissa skenaarioissa.

Riskinarvioinnin päätelmät:

IHMISTEN TERVEYS (fysikaalis-kemiallisista ominaisuuksista aiheutuvat vaikutukset):

Tässä vaiheessa ei ole tarpeen hankkia lisätietoja, suorittaa lisäkokeita eikä toteuttaa riskien vähentämistä koskevia lisätoimenpiteitä. Päätelmän perusteet:

Riskinarviointi osoittaa, ettei riskejä ole odotettavissa. Riskien vähentämistä koskevien nykyisin sovellettavien toimenpiteiden katsotaan olevan riittäviä.

B.   Ympäristö

Riskinarvioinnin päätelmät ympäristöriskeistä:

VESIEKOSYSTEEMI ja MAAEKOSYSTEEMI:

Riskien rajoittamiseksi tarvitaan erityistoimenpiteitä. Päätelmän perusteet:

Vesiekosysteemiin ja maaekosysteemiin saattaa aiheutua vaikutuksia seurauksena altistuksesta, jota tapahtuu käytettäessä ainetta värien kantoaineena ja muissa käyttötavoissa (mukaan luettuna käyttö prosessiliuottimena, lisäaineena eristysnesteissä ja syöpymisenestoaineena).

Riskinarvioinnin päätelmät ympäristöriskeistä:

ILMAKEHÄ:

Tässä vaiheessa ei ole tarpeen hankkia lisätietoja, suorittaa lisäkokeita eikä toteuttaa riskien vähentämistä koskevia lisätoimenpiteitä. Päätelmän perusteet:

Riskinarviointi osoittaa, ettei riskejä ole odotettavissa. Riskien vähentämistä koskevien nykyisin sovellettavien toimenpiteiden katsotaan olevan riittäviä.

Riskinarvioinnin päätelmät ympäristöriskeistä:

JÄTEVEDENPUHDISTAMOJEN MIKRO-ORGANISMIT:

Riskien rajoittamiseksi tarvitaan erityistoimenpiteitä. Päätelmän perusteet:

Jätevedenkäsittelylaitoksiin saattaa kohdistua vaikutuksia seurauksena altistuksesta, jota tapahtuu käytettäessä ainetta välituotteena sekä käytettäessä sitä liuottimena peruskemikaalisektorilla, tekstiiliteollisuudessa värien kantoaineena ja muissa jatkokäyttötavoissa.

TOIMINTASUUNNITELMA RISKIEN RAJOITTAMISEKSI

TYÖNTEKIJÄT:

Työntekijöiden suojelua koskevan voimassa olevan yhteisön lainsäädännön ja erityisesti direktiivin 2000/39/ETY (40) säännösten, joilla otetaan käyttöön ensimmäinen luettelo ohjeellisista altistuksen raja-arvoista, katsotaan yleisesti tarjoavan riittävän kehyksen kyseisestä aineesta aiheutuvien riskien rajoittamiseksi tarvittavassa määrin. Näitä säädöksiä on sovellettava.

Ympäristöriskien torjumiseksi ehdotettujen markkinoille saattamista ja käyttöä koskevien rajoitusten ansiosta voidaan vähentää myös ihmisten (työntekijöiden) terveydelle aiheutuvaa riskiä ja poistaa työperäisen altistuksen skenaarioita koskevien lisätietojen tarve.

KULUTTAJAT, YMPÄRISTÖ ja YMPÄRISTÖN KAUTTA ALTISTUVAT IHMISET:

Suositellaan seuraavia toimenpiteitä:

Kaikille triklooribentseenin käyttötavoille paitsi käytölle välituotteena olisi ympäristön suojelemiseksi ja ympäristön kautta tapahtuvan epäsuoran altistuksen vähentämiseksi harkittava yhteisön tasolla markkinoille saattamista ja käyttöä koskevia rajoituksia direktiivin 76/769/ETY nojalla. Tarvittaessa olisi harkittava myös TCB:tä sisältävien tuotteiden markkinoille saattamista ja käyttöä koskevia rajoituksia.


(1)  EYVL L 84, 5.4.1993, s. 1.

(2)  EYVL C 131, 26.5.1994, s. 3.

(3)  EYVL C 231, 28.9.1995, s. 18.

(4)  EYVL C 161, 29.6.1994, s. 3.

(5)  Aineen luokitus on vahvistettu vaarallisten valmisteiden luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 67/548/ETY mukauttamisesta tekniikan kehitykseen 26. kerran 19. toukokuuta 2000 annetussa komission direktiivissä 2000/32/EY (EYVL L 136, 8.6.2000, s. 1).

(6)  Kattava riskinarviointiraportti ja sen tiivistelmä ovat saatavilla Euroopan kemikaalitoimiston Internet-sivulla http://ecb.jrc.it/existing-substances/.

(7)  EYVL L 177, 5.7.1991, s. 22.

(8)  EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1

(9)  EYVL L 257, 10.10.1996, s. 26.

(10)  Aineiden luokitus on vahvistettu vaarallisten valmisteiden luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 67/548/ETY mukauttamisesta tekniikan kehitykseen 28. kerran 6.8.2001 annetussa komission direktiivissä 2001/59/EY (EYVL L 225, 21.8.2001, s. 1).

(11)  Kattava riskinarviointiraportti ja sen tiivistelmä ovat saatavilla Euroopan kemikaalitoimiston Internet-sivulla http://ecb.jrc.it/existing-substances/.

(12)  EYVL L 262, 27.9.1976, s. 201.

(13)  N-Metylolilakryyliamidipohjaiset laastit ovat myös mahdollinen vapaan akryyliamidin lähde injektointilaastien käytössä, ja tästä kemikaalista aiheutuvien riskien tutkimista olisi harkittava.

(14)  EYVL L 11, 15.1.2002, s. 4.

(15)  Aineen luokitus on vahvistettu vaarallisten valmisteiden luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 67/548/ETY mukauttamisesta tekniikan kehitykseen 26. kerran 19. toukokuuta 2000 annetussa komission direktiivissä 2000/32/EY (EYVL L 136, 8.6.2000, s. 1).

(16)  Kattava riskinarviointiraportti ja sen tiivistelmä ovat saatavilla Euroopan kemikaalitoimiston Internet-sivulla http://ecb.jrc.it/existing-substances/.

(17)  Aineen luokitus on vahvistettu vaarallisten valmisteiden luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 67/548/ETY mukauttamisesta tekniikan kehitykseen 26. kerran 19. toukokuuta 2000 annetussa komission direktiivissä 2000/32/EY (EYVL L 136, 8.6.2000, s. 1).

(18)  Kattava riskinarviointiraportti ja sen tiivistelmä ovat saatavilla Euroopan kemikaalitoimiston Internet-sivulla http://ecb.jrc.it/existing-substances/.

(19)  EYVL L 131, 5.5.1998, s. 11.

(20)  Aineen luokitus on vahvistettu vaarallisten valmisteiden luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 67/548/ETY mukauttamisesta tekniikan kehitykseen 28. kerran 6 päivänä elokuuta 2001 annetussa komission direktiivissä 2001/59/EY (EYVL L 225, 21.8.2001, s. 1).

(21)  Kattava riskinarviointiraportti ja sen tiivistelmä ovat saatavilla Euroopan kemikaalitoimiston Internet-sivulla http://ecb.jrc.it/existing-substances/.

(22)  Aineen luokitus on vahvistettu vaarallisten valmisteiden luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 67/548/ETY mukauttamisesta tekniikan kehitykseen 26. kerran 19. toukokuuta 2000 annetussa komission direktiivissä 2000/32/EY (EYVL L 136, 8.6.2000, s. 1).

(23)  Kattava riskinarviointiraportti ja sen tiivistelmä ovat saatavilla Euroopan kemikaalitoimiston Internet-sivulla http://ecb.jrc.it/existing-substances/.

(24)  Direktiivillä 92/59/ETY (yleistä tuoteturvallisuutta koskeva direktiivi) perustetun kiireellisiä tuoteturva-asioita käsittelevän komitean 2. huhtikuuta 2003 pidetyn kokouksen pöytäkirja.

(25)  EYVL L 228, 11.8.1992, s. 24.

(26)  Aineen luokitus on vahvistettu vaarallisten valmisteiden luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 67/548/ETY mukauttamisesta tekniikan kehitykseen 12. kerran 1. maaliskuuta 1991 annetussa komission direktiivissä 91/325/ETY (EYVL L 180, 8.7.1991, s. 1).

(27)  Kattava riskinarviointiraportti ja sen tiivistelmä ovat saatavilla Euroopan kemikaalitoimiston Internet-sivulla http://ecb.jrc.it/existing-substances/.

(28)  EUVL L 238, 25.9.2003, s. 27.

(29)  EYVL L 200, 30.7.1999, s. 1.

(30)  Aineen luokitus on vahvistettu vaarallisten valmisteiden luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 67/548/ETY mukauttamisesta tekniikan kehitykseen 28. kerran 19 päivänä elokuuta 2001 annetussa komission direktiivissä 2001/59/EY (EYVL L 225, 21.8.2001, s. 1).

(31)  Kattava riskinarviointiraportti ja sen tiivistelmä ovat saatavilla Euroopan kemikaalitoimiston Internet-sivulla http://ecb.jrc.it/existing-substances/.

(32)  Aineen luokitus on vahvistettu vaarallisten valmisteiden luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 67/548/ETY mukauttamisesta tekniikan kehitykseen 26. kerran 19. toukokuuta 2000 annetussa komission direktiivissä 2000/32/EY (EYVL L 136, 8.6.2000, s. 1).

(33)  Kattava riskinarviointiraportti ja sen tiivistelmä ovat saatavilla Euroopan kemikaalitoimiston Internet-sivulla http://ecb.jrc.it/existing-substances/.

(34)  Aineen luokitus on vahvistettu vaarallisten valmisteiden luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 67/548/ETY mukauttamisesta tekniikan kehitykseen 12. kerran 1. maaliskuuta 1991 annetussa komission direktiivissä 91/325/EY (EYVL L 180, 8.7.1991, s. 1).

(35)  Kattava riskinarviointiraportti ja sen tiivistelmä ovat saatavilla Euroopan kemikaalitoimiston Internet-sivulla http://ecb.jrc.it/existing-substances/.

(36)  EYVL L 129, 18.5.1976, s. 23.

(37)  Ehdotus direktiiviksi orgaanisten liuottimien käytöstä rakennusmaaleissa ja -lakoissa sekä ajoneuvojen korjausmaalaustuotteissa aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta ja direktiivin 1999/13/EY muuttamisesta (KOM(2002) 750 lopullinen).

(38)  Aineen luokitus on vahvistettu vaarallisten valmisteiden luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 67/548/ETY mukauttamisesta tekniikan kehitykseen 28. kerran 6 päivänä elokuuta 2001 annetussa komission direktiivissä 2001/59/EY (EYVL L 225, 21.8.2001, s. 1).

(39)  Kattava riskinarviointiraportti ja sen tiivistelmä ovat saatavilla Euroopan kemikaalitoimiston Internet-sivulla http://ecb.jrc.it/existing-substances/.

(40)  EYVL L 142, 16.6.2000, s. 47.