ISSN 1024-3038

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 239

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

43. vuosikerta
22. syyskuu 2000


Sisältö

 

II   Säädökset, joita ei tarvitse julkaista

Sivu

 

 

Neuvosto

 

*

Schengenin säännöstö sellaisena kuin siitä säädetään 20 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/435/EY 1 artiklan 2 kohdassa

1

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


II Säädökset, joita ei tarvitse julkaista

Neuvosto

22.9.2000   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 239/1


SCHENGENIN SÄÄNNÖSTÖ

sellaisena kuin siitä säädetään 20 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/435/EY 1 artiklan 2 kohdassa (*)

SISÄLLYS

 

Sivu

Käytetyt lyhenteet

8

Johdanto

9

1   

SOPIMUS — YLEISSOPIMUS — LIITTYMISSOPIMUKSET

Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välinen sopimus tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla

13

Tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehty yleissopimus

19

Sopimus Italian tasavallan liittymisestä Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehtyyn yleissopimukseen

63

Sopimus Espanjan kuningaskunnan liittymisestä Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehtyyn yleissopimukseen, johon Italian tasavalta on liittynyt Pariisissa 27 päivänä marraskuuta 1990 tehdyllä sopimuksella

69

Sopimus Portugalin tasavallan liittymisestä Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehtyyn yleissopimukseen, johon Italian tasavalta on liittynyt Pariisissa 27 päivänä marraskuuta 1990 tehdyllä sopimuksella

76

Sopimus Helleenien tasavallan liittymisestä Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehtyyn yleissopimukseen, johon ovat liittyneet Italian tasavalta Pariisissa 27 päivänä marraskuuta 1990 tehdyllä sopimuksella sekä Espanjan kuningaskunta ja Portugalin tasavalta Bonnissa 25 päivänä kesäkuuta 1991 tehdyillä sopimuksilla

83

Sopimus Itävallan tasavallan liittymisestä Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehtyyn yleissopimukseen, johon ovat liittyneet Italian tasavalta, Espanjan kuningaskunta ja Portugalin tasavalta sekä Helleenien tasavalta 27 päivänä marraskuuta 1990, 25 päivänä kesäkuuta 1991 ja 6 päivänä marraskuuta 1992 tehdyillä sopimuksilla

90

Sopimus Tanskan kuningaskunnan liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehtyyn yleissopimukseen

97

Sopimus Suomen tasavallan liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehtyyn yleissopimukseen

106

Sopimus Ruotsin kuningaskunnan liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehtyyn yleissopimukseen

115

2   

— TOIMEENPANEVAN KOMITEAN JA KESKUSRYHMÄN PÄÄTÖKSET

2.1   

LAAJA-ALAISET PÄÄTÖKSET

Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 14 päivänä joulukuuta 1993, ministerien ja valtiosihteerien julistuksista (SCH/Com-ex (93) 10)

127

Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 14 päivänä joulukuuta 1993, tiettyjen asiakirjojen luottamuksellisuudesta (SCH/Com-ex (93) 22 rev)

129

Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 22 päivänä joulukuuta 1994, Schengenin sopimuksen soveltamisesta 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehdyn yleissopimuksen voimaansaattamisesta (SCH/Com-ex (94) 29 rev 2)

130

Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 20 päivänä joulukuuta 1995, Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 2 artiklan 2 kohdan soveltamismenettelystä (SCH/Com-ex (95) 20 rev 2)

133

Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 7 päivänä lokakuuta 1997, Schengenin soveltamissopimuksen voimaansaattamisesta Kreikassa (SCH/Com-ex (97) 29 rev 2)

135

Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 23 päivänä kesäkuuta 1998, tiettyjen asiakirjojen luottamuksellisuudesta (SCH/Com-ex (98) 17)

137

Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 16 päivänä syyskuuta 1998, pysyvän Schengenin arviointi- ja soveltamiskomitean perustamisesta (SCH/Com-ex (98) 26, def.)

138

Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 23 päivänä kesäkuuta 1998, Schengenin tietojärjestelmän käyttöä koskevista järjestelyistä (SCH/Com-ex (98) 29 rev)

144

Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 16 päivänä syyskuuta 1998, henkilötarkastusten lakkauttamista Kreikan sisärajoilla tutkivan komitean asettamisesta (SCH/Com-ex (98) 43 rev)

145

Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 16 päivänä joulukuuta 1998, Schengenin soveltamissopimuksen voimaansaattamisesta Kreikassa (SCH/Com-ex (98) 49 rev 3)

147

2.2   

YLEISSOPIMUKSEN II OSASTO: TARKASTUSTEN POISTAMINEN SISÄRAJOILLA JA HENKILÖIDEN LIIKKUVUUS

Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 14 päivänä joulukuuta 1993, yhdenmukaisen viisumin pidentämisestä (SCH/Com-ex (93) 21)

151

Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 14 päivänä joulukuuta 1993, yhdenmukaisten viisumien mitätöimisessä ja peruuttamisessa sekä niiden voimassaolon lyhentämisessä noudatettavista yhteisistä periaatteista (SCH/Com-ex (93) 24)

154

Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 26 päivänä huhtikuuta 1994, mukautustoimenpiteistä liikenteen esteiden poistamiseksi ja liikennerajoitusten kumoamiseksi sisärajojen maantieliikenteen rajanylityspaikoilla (SCH/Com-ex (94) 1 rev 2)

157

Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 26 päivänä huhtikuuta 1994, rajalla tapahtuvasta yhdenmukaisten viisumien myöntämisestä (SCH/Com-ex (94) 2)

163

Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 21 päivänä marraskuuta 1994, toisten sopimusvaltioiden keskusviranomaisille esitettäviin tietopyyntöihin sovellettavassa automatisoidussa menettelyssä noudatettavasta Schengenin toimeenpanosopimuksen 17 artiklan 2 kohdasta (SCH/Com-ex (94) 15 rev)

165

Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 21 päivänä marraskuuta 1994, yhteisistä maahantulo- ja maastapoistumisleiman ominaisuuksista (SCH/Com-ex (94) 16 rev)

166

Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 22 päivänä joulukuuta 1994, Schengen-järjestelmän käyttöönotosta ja soveltamisesta liikennelentoasemilla ja laskeutumispaikoilla (SCH/Com-ex (94) 17 rev 4)

168

Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 22 päivänä joulukuuta 1994, yhdenmukaisten viisumien myöntämiskäytäntöä koskevien tilastotietojen vaihtamisesta (SCH/Com-ex (94) 25)

173

Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 5 päivänä toukokuuta 1995, yhteisestä viisumipolitiikasta. Päätös sisällytettiin Brysselissä 28 päivänä huhtikuuta 1995 pidetyn toimeenpanevan komitean kokouksen pöytäkirjoihin (SCH/Com-ex (95) PV 1 rev)

175

Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 20 päivänä joulukuuta 1995, Schengen-valtioiden ulkorajoilla mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia koskevien tilastotietojen ja yksittäisten tietojen vaihtamisesta (SCH/Com-ex (95) 21)

176

Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 27 päivänä kesäkuuta 1996, Schengen-viisumien myöntämisestä Schengenin yleissopimuksen 30 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti (SCH/Com-ex (96) 13 rev)

180

Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 19 päivänä joulukuuta 1996, kauttakulkumatkalla oleville merimiehille rajalla myönnettävistä viisumeista (SCH/Com-ex (96) 27)

182

Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 15 päivänä joulukuuta 1997, viisumeita koskevien käytäntöjen yhteensovittamisesta yhteisön yhteisessä politiikassa (SCH/Com-ex (97) 32)

186

Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 15 päivänä joulukuuta 1997, Schengenin yleissopimuksen soveltamisesta koskien yhtenäistä oleskelulupien kaavaa (SCH/Com-ex (97) 34 rev)

187

Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 15 päivänä joulukuuta 1997, Schengen-valtioiden välisten takaisinottosopimusten yhteydessä huomioon otettavia todisteita ja tunnusmerkkejä koskevista pääperiaatteista (SCH/Com-ex (97) 39 rev)

188

Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 21 päivänä huhtikuuta 1998, perustettavasta task force -ryhmästä (SCH/Com-ex (98) 1 rev 2)

191

Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 21 päivänä huhtikuuta 1998, sopimuspuolten yhteistyöstä karkotettaessa ulkomaalaisia lentoteitse (SCH/Com-ex (98) 10)

193

Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 21 päivänä huhtikuuta 1998, myönnettyjä viisumeja koskevien tilastotietojen vaihdosta (SCH/Com-ex (98) 12)

196

Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 23 päivänä kesäkuuta 1998, niitä kolmansia maita koskevista toimenpiteistä, jotka aiheuttavat ongelmia henkilöiden poistamisen Schengen-alueelta mahdollistavien asiakirjojen myöntämisessä (SCH/Com-ex (98) 18 rev)

197

Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 23 päivänä kesäkuuta 1998, Monacon oleskelulupia koskevasta luettelosta (SCH/Com-ex (98) 19)

199

Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 23 päivänä kesäkuuta 1998, hakijoiden passin leimaamisesta viisumia haettaessa (SCH/Com-ex (98) 21)

200

Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 16 päivänä syyskuuta 1998, yhteisen käsikirjan antamisesta valtioille, joiden kanssa käydään konkreettisia neuvotteluja Euroopan unioniin liittymisestä (SCH/Com-ex (98) 35 rev 2)

202

Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 27 päivänä lokakuuta 1998, laittoman maahanmuuton vastaisten toimenpiteiden soveltamisesta (SCH/Com-ex (98) 37 def 2)

203

Keskusryhmän päätös, tehty 27 päivänä lokakuuta 1998, toimenpiteistä laittoman maahanmuuton torjumiseksi (SCH/C (98) 117)

205

Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 16 päivänä joulukuuta 1998, niitä valtioita koskevan luettelon lakkauttamisesta, joiden kansalaisilta vaaditaan viisumi joissakin Schengen-valtioissa (SCH/Com-ex (98) 53 rev 2)

206

Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 16 päivänä joulukuuta 1998, käsikirjan laatimisesta niistä asiakirjoista, joihin voidaan liittää viisumi (SCH/Com-ex (98) 56)

207

Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 28 päivänä huhtikuuta 1999, käsikirjan laatimisesta niistä asiakirjoista, joihin voidaan liittää viisumi (SCH/Com-ex (99) 14)

298

Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 16 päivänä joulukuuta 1998, kutsua, ylläpitositoumusta ja majoitusta koskevana todisteena käytettävän yhdenmukaisen asiakirjan käyttöönotosta (SCH/Com-ex (98) 57)

299

Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 16 päivänä joulukuuta 1998, asiakirjaneuvonantajien koordinoidusta käytöstä (SCH/Com-ex (98) 59 rev)

308

Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 28 päivänä huhtikuuta 1999, yhteisen käsikirjan ja yhteisen konsuliohjeiston lopullisista versioista (SCH/Com-ex (99) 13)

317

2.3   

POLIISIYHTEISTYÖ

Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 16 päivänä joulukuuta 1998, rajat ylittävästä poliisiyhteistyöstä rikollisuuden ehkäisyn ja suojelun alalla (SCH/Com-ex (98) 51 rev 3)

407

Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 16 päivänä joulukuuta 1998, rajat ylittävästä poliisiyhteistyön käsikirjasta (SCH/Com-ex (98) 52)

408

Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 28 päivänä huhtikuuta 1999, televiestintää koskevasta Schengen-säännöstöstä (SCH/Com-ex (99) 6)

409

Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 28 päivänä huhtikuuta 1999, yhteyshenkilöistä (SCH/Com-ex (99) 7 rev 2)

411

Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 28 päivänä huhtikuuta 1999, vihjeenantajien ja tiedonantajien palkitsemisesta (SCH/Com-ex (99) 8 rev 2)

417

Keskusryhmän päätös, tehty 22 päivänä maaliskuuta 1999, vihjeenantajien ja tiedonantajien palkitsemista koskevista yleisistä periaatteista (SCH/C (99) 25)

420

Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 28 päivänä huhtikuuta 1999, rangaistavien tekojen ehkäisyssä ja tutkimisessa noudatettavista poliisiyhteistyön periaatteista (CH/Com-ex (99) 18)

421

2.4   

OIKEUDELLINEN YHTEISTYÖ

Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 14 päivänä joulukuuta 1993, oikeusviranomaisten välisen käytännön yhteistyön parantamisesta laittoman huumausainekaupan torjumisessa (SCH/Com-ex (93) 14)

427

Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 28 päivänä huhtikuuta 1999, sopimuksesta koskien yhteistyötä liikennerikkomuksista langetettavien sakkorangaistusten täytäntöönpanossa (SCH/Com-ex (99) 11 rev 2)

428

Toimeenpanevan komitean julistus, annettu 26 päivänä kesäkuuta 1996, luovutuksesta (SCH/Com-ex (96) decl. 6 rev 2)

435

Toimeenpanevan komitean julistus, annettu 9 päivänä helmikuuta 1998 (SCH/Com-ex (97) decl. 13 rev 2)

436

2.5   

SCHENGENIN TIETOJÄRJESTELMÄ

Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 14 päivänä joulukuuta 1993, Schengenin tietojärjestelmän teknisen tuen yksikön (C.SIS) perustamis- ja käyttökustannuksia koskevasta rahoitusasetuksesta (SCH/Com-ex (93) 16)

439

Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 25 päivänä huhtikuuta 1997, SIS II -esitutkimuksen teettämisestä (SCH/Com-ex (97) 2 rev 2)

440

Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 7 päivänä lokakuuta 1997, Islannin ja Norjan osuuksista C.SIS-yksikön perustamis- ja käyttökustannuksista (SCH/Com-ex (97) 18)

441

Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 7 päivänä lokakuuta 1997, SIS-järjestelmän kehittämisestä (SCH/Com-ex (97) 24)

442

Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 15 päivänä joulukuuta 1997, Schengenin C.SIS-yksikön perustamista ja käyttöä koskevan varainhoitoasetuksen muuttamisesta (SCH/Com-ex (97) 35)

444

Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 21 päivänä huhtikuuta 1998, 15/18 linkin SIS-keskusyksiköstä (SCH/Com-ex (98) 11)

452

Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 28 päivänä huhtikuuta 1999, opastuspisteen vuoden 1999 ennakkotalousarviosta (SCH/Com-ex (99) 3)

453

Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 28 päivänä huhtikuuta 1999, Schengenin tietojärjestelmän teknisen tuen yksikön (C.SIS) perustamiskustannuksista (SCH/Com-ex (99) 4)

454

Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 28 päivänä huhtikuuta 1999, SIRENE-käsikirjan ajantasaistamisesta (SCH/Com-ex (99) 5)

457

Toimeenpanevan komitean julistus, annettu 18 päivänä huhtikuuta 1996, käsitteen ”ulkomaalainen” määrittelemisestä (SCH/Com-ex (96) decl. 5)

458

Toimeenpanevan komitean julistus, annettu 28 päivänä huhtikuuta 1999, Schengenin tietojärjestelmän rakenteesta (SCH/Com-ex (99) decl. rev 2)

459

2.6 MUUTA   

Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 22 päivänä joulukuuta 1994, 75 artiklan mukaisesta todistuksesta, mikä oikeuttaa lääkärin määräämien huumaavien ja/tai psykotrooppisten aineiden mukana kuljettamiseen (SCH/Com-ex (94) 28 rev)

463

Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 28 päivänä huhtikuuta 1999, laittomasta asekaupasta (SCH/Com-ex (99) 10)

469


LYHENTEIDEN LUETTELO

CAS

Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehty yleissopimus

OJ

Esityslista

PV

Pöytäkirja

REV

Tarkistus

CORR

Oikaisu

MC

Yhteinen käsikirja (rajat)

ICC

Yhteinen konsuliohjeisto

SCH

Schengen

SCH/M

Ministerit ja valtiosihteerit (lokakuuhun 1993 asti)

SCH/COM-EX

Toimeenpaneva komitea

SCH/C

Keskusryhmä

SCH/I

Työryhmä I, Poliisi- ja turvallisuusasiat

SCH/I-AR

Työryhmä I, Poliisi- ja turvallisuusasiat (aseet)

SCH/I-FRONT

Työryhmä I, Poliisi- ja turvallisuusasiat (rajat)

SCH/I-TELECOM

Työryhmä I, Poliisi- ja turvallisuusasiat (televiestintä)

SCH/GEM-HANDB

Työryhmä I, Poliisi- ja turvallisuusasiat (Yhteinen käsikirja)

SCH/STUP

Huumausaineet-työryhmä (70 artikla)

SCH/II

Työryhmä II, Henkilöiden liikkuvuus

SCH/II-READ

Työryhmä II, Henkilöiden liikkuvuus (takaisinotto)

SCH/II-VISA

Työryhmä II, Henkilöiden liikkuvuus (viisumit)

SCH/II-VISION

Työryhmä II, Henkilöiden liikkuvuus (vision)

SCH/III

Työryhmä III, Oikeudellinen yhteistyö

SCH/OR.SIS

”SIS:n ohjausryhmä”

SCH/OR.SIS/SIS

SIS:n ohjausryhmä (Schengenin tietojärjestelmä)

SCH/OR.SIS/SIRENE

SIS:n ohjausryhmä (SIRENE)

SCH/SG

Pääsihteeristön ilmoitus Schengen-asioissa

SIS

Schengenin tietojärjestelmä

C.SIS

Schengenin keskustietojärjestelmä

N.SIS

Schengenin tietojärjestelmän kansallinen osa

SAATE

1.

Neuvoston 20. toukokuuta 1999 tehdyn päätöksen 1999/435/EY (1) 1 artiklan 2 kohdassa säädetään, että 1 kohdassa mainittu Schengenin säännöstö julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä, lukuun ottamatta niitä määräyksiä, jotka mainitaan 2 artiklassa, ja niitä, jotka Schengenin toimeenpaneva komitea tämän päätöksen vahvistamispäivänä on luokitellut luottamuksellisiksi.

Saman neuvoston päätöksen 2 artiklassa todetaan, että neuvoston ei tarvitse määrittää perustamissopimusten mukaista oikeusperustaa Schengenin säännöstön määräyksille ja päätöksille, jotka on lueteltu päätöksen liitteessä B.

Tässä kokoelmassa on näin ollen tämän säännöstön niiden määräysten ja päätösten tekstit, joille neuvosto on vahvistanut perustamissopimusten asiaa koskevien määräysten mukaisen oikeusperustan 20. toukokuuta 1999 tekemässään päätöksessä 1999/436/EY (2).

2.

Tämä julkaisu sisältää myös Schengenin säännöstöön kuuluvat, Schengenin tietojärjestelmää (SIS) koskevat määräykset ja päätökset, jotka on perustamissopimusten asiaa koskevien määräysten mukaisen oikeusperustan vahvistamisesta tehdyssä neuvoston päätöksessä varustettu merkinnällä p.m.

3.

Schengenin säännöstö on tässä julkaisussa esitetty sellaisena kuin se sisällytettiin osaksi Euroopan unionia Amsterdamin sopimuksen tullessa voimaan (1. toukokuuta 1999). Koska Schengenin säännöstöön on koottu asianomaisten valtioiden toimittamia tietoja — esimerkiksi niiden sellaisten kolmansien maiden kansalaisia koskevasta viisumipolitiikasta, jotka eivät sisälly yhteiseen luetteloon kolmansista maista, joiden kansalaisilta vaaditaan viisumi ulkorajojen ylittämiseksi — on tietoja 1. toukokuuta 1999 jälkeen mahdollisesti tehdyistä muutoksista pyydettävä komission tai neuvoston pääsihteeristön toimivaltaisista yksiköistä.

4.

Tähän julkaisuun sisältyvät yhteenvetona 19. kesäkuuta 1990 tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14. kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen kaikki määräykset. Sellaiset määräykset, joiden osalta neuvosto on päättänyt, että niille ei tarvitse vahvistaa perustamissopimusten asiaa koskevien määräysten mukaista oikeusperustaa, on kuitenkin kursivoitu.

5.

Jotta tutustuminen siihen Schengenin säännöstön osaan, johon kuuluvat Schengenin toimeenpanevan komitean päätökset ja julistukset, olisi helpompaa, ne on tässä julkaisussa ryhmitelty niissä käsiteltyjen aiheiden mukaan. Tätä varten on eritelty päätökset ja julistukset, jotka koskevat seuraavia aiheita:

horisontaaliset kysymykset,

tarkastusten lakkauttaminen sisärajoilla ja henkilöiden liikkuvuus,

poliisiasiain yhteistyö,

oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa, ja

SIS.

Näiden ryhmien sisällä päätökset on lueteltu aikajärjestyksessä. Sama koskee toimeenpanevan komitean julistuksia.

6.

Eräiden toimeenpanevan komitean päätösten artiklaosassa viitataan Schengen-yhteistyön puitteissa laadittuihin asiakirjoihin, jotka Schengenin säännöstön määrittelemistä koskevan neuvoston päätöksen mukaan kuuluvat tähän säännöstöön, mutta joiden osalta neuvosto on päättänyt, että niille ei tarvitse vahvistaa perustamissopimusten asiaa koskevien määräysten mukaista oikeusperustaa. Ne eivät näin ollen sisälly tähän julkaisuun.

7.

Sama koskee asiakirjoja, joihin viitataan joidenkin toimeenpanevan komitean päätösten johdanto-osassa, mutta joita ei mainita näiden päätösten artiklaosassa.

8.

Eräillä toimeenpanevan komitean päätöksillä komitea hyväksyy niiden liitteenä olevat asiakirjat, joista neuvoston pääsihteeri on neuvoston työjärjestyksen 20 artiklan 2 kohdan mukaista velvollisuutta noudattaen päättänyt, että ne on luokiteltava luottamuksellisiksi (”confidentiel”) tai suppeiksi (”restreint”) neuvoston asiakirjoiksi. Myös nämä liitteet on näin ollen jätetty julkaisematta.


(*)  EYVL L 176, 10.7.1999, s. 1.

(1)  Neuvoston päätös Schengenin säännöstön määrittelemisestä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen asiaa koskevien määräysten mukaisen oikeusperustan vahvistamiseksi kullekin Schengenin säännöstöön kuuluvalle määräykselle tai päätökselle (EYVL L 176, 10.7.1999, s. 1).

(2)  Neuvoston päätös Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen asiaa koskevien määräysten mukaisen oikeusperustan vahvistamisesta kullekin Schengenin säännöstöön kuuluvalle määräykselle ja päätökselle (EYVL L 176, 10.7.1999, s. 17).


1   SOPIMUS — YLEISSOPIMUS — LIITTYMISSOPIMUKSET

Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välinen

SOPIMUS

tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla

BELGIAN KUNINGASKUNNAN, SAKSAN LIITTOTASAVALLAN, RANSKAN TASAVALLAN, LUXEMBURGIN SUURHERTTUAKUNNAN ja ALANKOMAIDEN KUNINGASKUNNAN hallitukset,

jäljempänä ”sopimuspuolet”,

OVAT TIETOISIA siitä, että Euroopan yhteisöjen jäsenvaltioiden kansojen yhä läheisemmän liiton on ilmettävä jäsenvaltioiden kaikkien kansalaisten vapautena ylittää sisäiset rajat sekä tavaroiden ja palveluiden vapaana liikkuvuutena,

PYRKIVÄT lujittamaan kansojensa välistä yhteisvastuullisuutta poistamalla vapaata liikkuvuutta rajoittavat esteet Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan välisiltä yhteisiltä rajoilta,

OTTAVAT HUOMIOON Euroopan yhteisöissä jo tapahtuneen edistyksen henkilöiden, tavaroiden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden varmistamiseksi,

HALUAVAT onnistua Euroopan yhteisöjen jäsenvaltioiden kansalaisten liikkuvuuteen liittyvien tarkastusten poistamisessa yhteisillä rajoilla sekä helpottaa tavaroiden ja palvelujen liikkuvuutta,

OVAT TIETOISIA siitä, että tämän sopimuksen soveltaminen voi edellyttää lainsäädäntötoimia, jotka on alistettava kansallisille parlamenteille allekirjoittajavaltioiden perustuslakien mukaisesti,

OTTAVAT HUOMIOON Fontainebleaussa 25—26 päivänä kesäkuuta 1984 henkilöiden ja tavaroiden liikkuvuuteen liittyvien poliisi- ja tullimuodollisuuksien poistamisesta sisäisillä rajoilla annetun Eurooppa-neuvoston julistuksen,

OTTAVAT HUOMIOON Saarbrückenissä 13 päivänä heinäkuuta 1984 Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan välillä tehdyn sopimuksen,

OTTAVAT HUOMIOON Neustadt/Aischissa pidetyn Benelux-valtioiden ja Saksan liittotasavallan liikenneministerien kokouksen päätteeksi 31 päivänä toukokuuta 1984 hyväksytyt päätelmät,

OTTAVAT HUOMIOON 12 päivänä joulukuuta 1984 tehdyn Benelux-talousliiton hallitusten muistion, joka on annettu Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallituksille, ja

OVAT SOPINEET SEURAAVASTA:

I OSASTO

LYHYELLÄ AIKAVÄLILLÄ SOVELLETTAVAT TOIMENPITEET

1 artikla

Kun tämä sopimus tullut voimaan ja kunnes kaikki tarkastukset on poistettu kokonaan, hoidetaan muodollisuudet Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan välisillä yhteisillä rajoilla Euroopan yhteisöjen jäsenvaltioiden kansalaisten osalta jäljempänä vahvistetuin edellytyksin.

2 artikla

Henkilöiden liikkuvuuden alalla poliisi- ja tulliviranomaiset harjoittavat pääsääntöisesti 15 päivästä kesäkuuta 1985 yhteisen rajan hiljennetyllä vauhdilla ylittävien henkilöajoneuvojen yksinkertaista silmämääräistä valvontaa pysäyttämättä niitä.

Ne voivat kuitenkin tehdä pistokokein perusteellisempia tarkastuksia. Ne on mahdollisuuksien mukaan toteutettava ajoradan ulkopuolella häiritsemättä muiden rajaa ylittävien ajoneuvojen liikkumista.

3 artikla

Silmämääräisen valvonnan helpottamiseksi Euroopan yhteisöjen jäsenvaltioiden kansalaiset, jotka saapuvat yhteiselle rajalle moottoriajoneuvossa, voivat kiinnittää kyseisen ajoneuvon tuulilasiin vihreän kiekon, jonka halkaisija on vähintään 8 senttimetriä. Tämä kiekko osoittaa, että ne noudattavat rajapoliisien määräyksiä, että ne kuljettavat ainoastaan tavaroita, joita saadaan tuoda maahan tullitta ja että ne noudattavat valuuttalainsäädäntöä.

4 artikla

Sopimuspuolet pyrkivät minimoimaan teitse tapahtuvien ammattimaisten henkilökuljetusten tarkastamisesta aiheutuvan pysähdysajan yhteisillä rajoilla.

Sopimuspuolet hakevat ratkaisuja, joiden avulla voidaan jo 1 päivään tammikuuta 1986 mennessä luopua maanteitse tapahtuviin ammattimaisiin henkilökuljetuksiin liittyvien rahtikirjojen ja kuljetuslupien järjestelmällisestä tarkastuksesta yhteisillä rajoilla.

5 artikla

Viimeistään 1 päivään tammikuuta 1986 mennessä järjestetään vierekkäisiin kansallisiin tarkastustoimistoihin yhteinen tarkastuspaikka, jollei näin ole jo käytännössä toimittu ja jos tilat sen sallivat. Sen jälkeen tutkitaan, onko muilla raja-asemilla paikalliset olosuhteet huomioon ottaen mahdollista ottaa käyttöön yhteisiä tarkastuspaikkoja.

6 artikla

Sopimuspuolet toteuttavat yhteisten rajojen läheisyydessä sijaitsevissa kunnissa asuvien Euroopan yhteisöjen jäsenvaltioiden kansalaisten liikkuvuuden helpottamiseen tarvittavat toimenpiteet, jotta kyseiset kansalaiset voivat ylittää nämä rajat sallittujen ylityspaikkojen ulkopuolella ja valvonta-asemien aukioloajoista poikkeavina aikoina, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sopimuspuolten välisten pidemmälle menevien järjestelyjen soveltamista.

Asianomaisiin henkilöihin sovelletaan edellä mainittuja helpotuksia ainoastaan heidän kuljettaessaan tavaroita, joita saadaan tuoda maahan tullitta, ja noudattaessaan valuuttalainsäädäntöä.

7 artikla

Sopimuspuolet pyrkivät lähentämään mahdollisimman pian viisumipolitiikkansa, jotta vältetään ne haitalliset seuraukset, joita tarkastusten keventäminen yhteisillä rajoilla voi aiheuttaa maahantulon ja sisäisen turvallisuuden alueilla. Ne yhtyvät mahdollisuuksiensa mukaan 1 päivään tammikuuta 1986 mennessä viisumien myöntämistä ja maahantuloa koskevia säännöksiään soveltaessaan tarvittaviin toimenpiteisiin turvatakseen kaikkien viiden sopimuspuolen alueen suojaamisen laittomalta maahantulolta ja toimilta, jotka voivat vaarantaa sisäistä turvallisuutta.

8 artikla

Yhteisillä rajoilla tehtävien tarkastusten keventämiseksi ja Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan lainsäädännön välillä esiintyvien huomattavien erojen vuoksi sopimuspuolet sitoutuvat taistelemaan päättäväisesti alueellaan laitonta huumausaineiden kauppaa vastaan ja sovittamaan tehokkaasti yhteen toimiaan tällä alalla.

9 artikla

Sopimuspuolet vahvistavat tulli- ja poliisiviranomaistensa välistä yhteistyötä erityisesti taistelussa rikollisuutta, varsinkin huumausaineiden ja aseiden laitonta kauppaa, henkilöiden laitonta maahantuloa ja oleskelua sekä vero- ja tullipetoksia ja salakuljetusta vastaan. Tässä tarkoituksessa sopimuspuolet pyrkivät sisäisen lainsäädäntönsä mukaisesti tehostamaan sellaisten tietojen vaihtoa, joilla voi olla merkitystä muille sopimuspuolille erityisesti taistelussa rikollisuutta vastaan.

Sopimuspuolet lisäävät kansallisen lainsäädäntönsä sallimissa rajoissa molemminpuolista avunantoa pääomien laittoman liikkumisen estämiseksi.

10 artikla

Edellä 6, 7, 8 ja 9 artiklassa määrätyn yhteistyön varmistamiseksi pidetään sopimuspuolten toimivaltaisten viranomaisten välisiä kokouksia säännöllisin väliajoin.

11 artikla

Rajojen yli teitse tapahtuvien tavarakuljetusten alalla sopimuspuolet luopuvat 1 päivästä heinäkuuta 1985 seuraavien tarkastusten järjestelmällisestä toteuttamisesta yhteisillä rajoilla:

ajo- ja lepoaikatarkastukset (neuvoston asetus (ETY) N:o 543/69, annettu 25 päivänä maaliskuuta 1969, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta),

hyötyajoneuvojen paino- ja kokotarkastus; tämä määräys ei estä automaattisten punnitsemisjärjestelmien käyttöönottoa painon tarkastamiseksi pistokokein,

ajoneuvojen tekniseen tilaan liityvät tarkastukset.

Ne ryhtyvät toimenpiteisiin kaksinkertaisten tarkastusten välttämiseksi sopimuspuolten alueilla.

12 artikla

Yhteisön määräysten tai kahdenvälisten määräysten mukaisesti lupavelvollisuudesta vapautettujen tai kiintiöiden ulkopuolella tapahtuvien kuljetusten toteuttamiseen oikeuttavien asiakirjojen tarkastus yhteisillä rajoilla korvataan 1 päivästä heinäkuuta 1985 alkaen pistokokeilla. Näihin järjestelyihin liittyviä kuljetuksia toteuttavat ajoneuvot on eroteltava muista asettamalla niihin rajanylitysvaiheessa näkyvä merkki sitä varten. Sopimuspuolten toimivaltaiset viranomaiset sopivat keskenään tämän näkyvän merkin teknisistä ominaisuuksista.

13 artikla

Sopimuspuolet pyrkivät 1 päivään tammikuuta 1986 mennessä yhdenmukaistamaan voimassa olevat ammattimaisten tiekuljetusten lupajärjestelyt rajat ylittävän liikenteen osalta tavoitteenaan yksinkertaistaminen, keventäminen ja mahdollisuus korvata matkakohtaiset luvat määräaikaisilla luvilla, joille tehdään silmämääräinen tarkastus yhteisillä rajoilla.

Yksityiskohtaiset säännöt matkakohtaisten lupien muuttamisesta määräaikaisiksi luviksi sovitaan kahdenvälisesti ottaen huomioon tieliikenteen tarpeet kussakin maassa.

14 artikla

Sopimuspuolet etsivät ratkaisuja, joilla voidaan vähentää rajamuodollisuuksien suorittamisesta aiheutuvia rautatiekuljetusten odotusaikoja yhteisillä rajoilla.

15 artikla

Sopimuspuolet suosittelevat rautatieyhtiöilleen,

että ne mukauttavat tekniset menettelyt pysähdysajan minimoimiseksi yhteisillä rajoilla ja

että ne tekevät kaikkensa soveltaakseen tiettyihin rautatieyhtiöiden määrittelemiin tavarakuljetuksiin rautateitse erityistä kuljetusjärjestelmää, joka mahdollistaa yhteisten rajojen nopean ylityksen ilman merkittäviä pysähdyksiä (tavarajunat, joiden pysähdysaikoja rajoilla on lyhennetty).

16 artikla

Sopimuspuolet yhdenmukaistavat yhteisillä rajoilla sijaitsevien, vesiliikenteeseen liittyvien tullitoimipaikkojen aukioloajat ja -päivät.

II OSASTO

PITKÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ SOVELLETTAVAT TOIMENPITEET

17 artikla

Sopimuspuolet pyrkivät poistamaan henkilöiden tarkastukset yhteisiltä rajoilta ja siirtämään ne ulkorajoilleen. Tässä tarkoituksessa ne pyrkivät tarpeen mukaan yhdenmukaistamaan ennakolta säännökset ja määräykset, jotka koskevat näiden tarkastusten perustana olevia kieltoja ja rajoituksia, ja toteuttamaan täydentäviä toimia sisäisen turvallisuuden varmistamiseksi ja Euroopan yhteisöjen ulkopuolisten valtioiden kansalaisten laittoman maahantulon estämiseksi.

18 artikla

Sopimuspuolet aloittavat keskustelut erityisesti seuraavista kysymyksistä ottaen kuitenkin huomioon lyhyellä aikavälillä toteutettujen toimenpiteiden tulokset:

a)

rikollisuuden ehkäisemistä ja tutkintaa koskevasta poliisiyhteistyöstä sopiminen;

b)

kansainvälistä oikeusapua ja rikoksentekijäin luovuttamista koskevien sopimusten soveltamisessa ilmenevien vaikeuksien tutkiminen sellaisten ratkaisujen löytämiseksi, jotka soveltuvat parhaiten sopimuspuolten välisen yhteistyön parantamiseen näillä aloilla;

c)

sellaisten keinojen etsiminen, joilla voidaan taistella yhdessä rikollisuutta vastaan, muun muassa tutkimalla mahdollista poliisin takaa-ajo-oikeuden järjestämistä ottaen huomioon olemassa olevat viestintäkeinot ja kansainvälisen oikeusavun.

19 artikla

Sopimuspuolet pyrkivät yhdenmukaistamaan säännökset ja määräykset, jotka koskevat erityisesti

huumausaineita,

aseita ja räjähdysaineita, sekä

matkustajien sisäänkirjoittautumista hotelleissa.

20 artikla

Sopimuspuolet pyrkivät yhdenmukaistamaan viisumipolitiikkansa ja maahantuoloedellytyksensä. Tarpeen mukaan ne myös valmistelevat ulkomaalaislainsäädäntönsä yhdenmukaistamista Euroopan yhteisöjen ulkopuolisten valtioiden kansalaisia koskevien säännösten osalta.

21 artikla

Sopimuspuolet tekevät yhteisiä aloitteita Euroopan yhteisöissä

a)

lisätäkseen matkustajille sallittuja tullittomia määriä;

b)

poistaakseen yhteisön tullivapautuksista rajoitukset, jotka jäisivät voimaan jäsenvaltioihin tultaessa niiden tavaroiden osalta, joiden hallussapito ei ole niiden kansalaisilta kiellettyä.

Sopimuspuolet tekevät aloitteita Euroopan yhteisöissä, jotta Euroopan yhteisöjen sisäpuolisista matkailukuljetuspalveluista perittäisiin arvonlisävero yhdenmukaisesti lähtömaassa.

22 artikla

Sopimuspuolet pyrkivät sekä keskenään yhteisten rajojensa olsalta että Euroopan yhteisöissä

lisäämään moottoripolttoaineen tullitonta määrää, jotta se vastaisi linja-autojen tavanomaista säiliökokoa (600 l),

yhdenmukaistamaan dieselpoltttoaineen verotusta ja lisäämään kuorma-autojen säiliöiden tavanomaista kokoa koskevia tullivapautuksia.

23 artikla

Sopimuspuolet pyrkivät vähentämään myös tavaroiden kuljetuksen alalla odotusaikaa ja pysähtymispaikkojen lukumäärää vierekkäisissä kansallisissa tarkastustoimistoissa.

24 artikla

Tavaroiden liikkuvuuden alalla sopimuspuolet etsivät keinoja tällä hetkellä yhteisillä rajoilla suoritettavien tarkastusten siirtämiseksi ulkorajoille tai niiden alueen sisäpuolelle.

Tätä varten ne tekevät tarpeen mukaan yhteisiä aloitteita keskenään ja Euroopan yhteisöissä yhdenmukaistaakseen määräykset, joihin tavaroiden tarkastukset yhteisillä rajoilla perustuvat. Ne ottavat huomioon, että nämä toimenpiteet eivät vaikuta ihmisten, eläinten ja kasvien terveyden tarvittavaan suojeluun.

25 artikla

Sopimuspuolet kehittävät yhteistyötään helpottaakseen yhteisen rajan ylittävien tavaroiden tulliselvitystä yhtenäisasiakirjan avulla kerättävien tarpeellisten tietojen järjestelmällisellä ja automaattisella vaihdolla.

26 artikla

Sopimuspuolet tutkivat, miten välilliset verot (arvonlisävero ja valmistevero) voidaan yhdenmukaistaa Euroopan yhteisöjen sisällä. Tätä varten ne tukevat Euroopan yhteisöjen tekemiä aloitteita.

27 artikla

Sopimuspuolet tutkivat, voidaanko vastavuoroisuuden perusteella poistaa raja-asukkaille yhteisillä rajoilla myönnettyjen tullivapautusten rajoitukset, sellaisina kuin yhteisön oikeus ne sallii.

28 artikla

Sopimuspuolten kesken on neuvoteltava, ennen kuin tehdään kahdenvälisiä tai monenvälisiä tämän sopimuksen kaltaisia järjestelyjä sellaisten valtioiden kanssa, jotka eivät ole tämän sopimuksen osapuolia.

29 artikla

Tätä sopimusta sovelletaan myös Berliinin osavaltioon, ellei Saksan liittotasavallan hallitus tee päinvastaista ilmoitusta Benelux-talousliiton valtioiden hallituksille ja Ranskan tasavallan hallitukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta.

30 artikla

Tessä sopimuksessa tarkoitetut toimenpiteet, joita ei voida soveltaa heti sen voimaantulon jälkeen, toteutetaan ennen 1 päivää tammikuuta 1986 I osastossa määrättyjen toimenpiteiden osalta ja, jos mahdollista, ennen 1 päivää tammikuuta 1990 II osastossa määrättyjen toimenpiteiden osalta, ellei tässä sopimuksessa ole vahvistettu muita määräaikoja.

31 artikla

Tätä sopimusta sovelletaan, jollei Saarbrückenissä 13 päivänä heinäkuuta 1984 Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan välillä tehdyn sopimuksen 5 ja 6 artiklassa tai 8—16 artiklassa toisin määrätä.

32 artikla

Tämä sopimus allekirjoitetaan ratifioimis- tai hyväksymisvaraumitta tai ratifioimis- tai hyväksymisvaraumin, jolloin se on sen jälkeen ratifioitava tai hyväksyttävä.

Tätä sopimusta sovelletaan väliaikaisesti sen allekirjoittamispäivää seuraavasta päivästä alkaen.

Tämä sopimus tulee voimaan kolmekymmentä päivää sen jälkeen, kun viimeinen ratifioimis- tai hyväksymiskirja on talletettu.

33 artikla

Luxemburgin suurherttuakunnan hallitus on tämän sopimuksen tallettaja. Se toimittaa oikeaksi todistetun jäljennöksen jokaisen allekirjoittajavaltion hallitukselle.

Zu Urkund dessen haben die unterzeichneten Bevollmächtigten ihre Unterschriften unter dieses Übereinkommen gesetzt.En foi de quoi, les représentants des Gouvernements dûment habilités à cet effet ont signé le présent accord.Ten blijke waarvan de daartoe naar behoren gemachtigde vertegenwoordigers van de Regeringen dit Akkoord hebben ondertekend.

Geschehen zu Schengen (Großherzogtum Luxemburg) am

vierzehnten Juni neunzehnhundertfünfundachtzig

, in deutscher, französischer und niederländischer Sprache abgefaßt, wobei jeder Wortlaut gleichermaßen verbindlich ist.

Fait à Schengen (Grand-Duché de Luxembourg),

le quatorze juin mil neuf cent quatre-vingt-cinq

, les textes du présent accord en langues allemande, française et néerlandaise, faisant également foi.

Gedaan te Schengen (Groothertogdom Luxemburg),

de veertiende juni negentienhonderdvijfentachtig

, zijnde te teksten van dit Akkoord in de Duitse, de Franse en de Nederlandse taal gelijkelijk authentiek.

Pour le Gouvernement du Royaume de BelgiqueVoor de Regering van het Koninkrijk België

Image

P. DE KEERSMAEKER

Secrétaire d'État aux Affaires européennesStaatssecretaris voor Europese Zaken

Für die Regierung der Bundesrepublik Deutschland

Image

Prof. Dr. W. SCHRECKENBERGER

Staatssekretär im Bundeskanzleramt

Pour le Gouvernement de la République française

Image

C. LALUMIÈRE

Secrétaire d'État aux Affaires européennes

Pour le Gouvernement du Grand-Duché de Luxembourg

Image

R. GOEBBELS

Secrétaire d'État aux Affaires étrangères

Voor de Regering van het Koninkrijk der Nederlanden

Image

W. F. van EEKELEN

Staatssecretaris van Buitenlandse Zaken

Tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla

14 päivänä kesäkuuta 1985

Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tehdyn

SCHENGENIN SOPIMUKSEN SOVELTAMISESTA TEHTY

YLEISSOPIMUS


BELGIAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, RANSKAN TASAVALTA, LUXEMBURGIN SUURHERTTUAKUNTA ja ALANKOMAIDEN KUNINGASKUNTA, jäljempänä ”sopimuspuolet”,

TUKEUTUVAT tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla Schengenissä 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehtyyn Schengenin sopimukseen,

OVAT PÄÄTTÄNEET toteuttaa edellä mainitussa sopimuksessa ilmaistun tavoitteen lakkauttaa henkilöliikenteen tarkastukset sekä helpottaa tavaroiden kuljetusta ja liikkuvuutta,

OTTAVAT HUOMIOON, että Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksessa, sellaisena kuin se on täydennettynä Euroopan yhtenäisasiakirjalla, säädetään, että sisämarkkinat käsittävät alueen, jolla ei ole sisärajoja,

OTTAVAT HUOMIOON, että sopimuspuolten ajama tavoite on yhteneväinen edellä mainitun tavoitteen kanssa, rajoittamatta kuitenkaan kyseisen perustamissopimuksen määräysten mukaisesti toteutettavien toimenpiteiden soveltamista,

OTTAVAT HUOMIOON, että kyseisen pyrkimyksen toteuttaminen edellyttää asianmukaisia toimenpiteitä ja tiivistä yhteistyötä sopimuspuolten välillä, ja

OVAT SOPINEET SEURAAVASTA:

I OSASTO

MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Tässä yleissopimuksessa tarkoitetaan alla luetelluilla käsitteillä seuraavaa:

sisärajat: sopimuspuolten yhteiset maarajat sekä niiden välisten lentojen lentokentät ja satamat säännöllistä, yksinomaan muihin sopimuspuolten alueella sijaitseviin satamiin suuntautuvaa matkustajaliikennettä varten, mikäli lautta ei pysähdy alueen ulkopuolisissa satamissa;

ulkorajat: maa- ja merirajat sekä sopimuspuolten lentokentät ja satamat, jolleivät ne ole sisärajoja;

sisäinen lento: yksinomaan sopimuspuolten alueelta lähtenyt ja sinne matkalla oleva lento, johon ei sisälly välilaskuja kolmansien maiden alueelle;

kolmannet valtiot: muut valtiot kuin sopimuspuolet;

ulkomaalainen: muu henkilö kuin Euroopan yhteisöjen jäsenvaltioiden kansalainen;

ulkomaalainen, joka on määrätty maahantulokieltoon: ulkomaalainen, jolle on määrätty maahantulokielto Schengenin tietojärjestelmässä 96 artiklan määräysten mukaisesti;

rajanylityspaikka: toimivaltaisten viranomaisten ulkorajojen ylitykseen hyväksymä ylityspaikka;

rajatarkastus: rajoilla tapahtuva tarkastus, joka muista syistä riippumatta suoritetaan ainoastaan rajanylitysaikeiden perusteella;

liikenteenharjoittaja: luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka harjoittaa ammattimaisesti henkilöiden kuljetusta ilma-, meri- ja maanteitse;

oleskelulupa: mikä tahansa sopimuspuolen myöntämä lupa, joka oikeuttaa oleskeluun sen alueella; tämän määritelmän piiriin ei kuulu väliaikainen lupa oleskella yhden sopimuspuolen alueella turvapaikkahakemuksen tai oleskelulupahakemuksen käsittelyn aikana;

turvapaikkahakemus: jokaisen ulkomaalaisen kirjallisesti, suullisesti tai muulla tavoin sopimuspuolen ulkorajalla tai alueella esittämä hakemus, jolla hän pyytää saada pakolaisaseman ja oleskeluluvan Genevessä 28 päivänä heinäkuuta 1951 tehdyn pakolaisten oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna New Yorkissa 31 päivänä tammikuuta 1967 tehdyllä pöytäkirjalla;

turvapaikanhakija: ulkomaalainen, joka on esittänyt tämän sopimuksen mukaisesti turvapaikkahakemuksen, johon ei ole vielä tehty lopullista päätöstä;

turvapaikkahakemuksen käsittely: menettely, joka kuuluu turvapaikkahakemuksen tutkintaan, päätöksentekoon ja lopullisen päätöksen täytäntöönpanoon, lukuun ottamatta turvapaikkahakemuksesta tämän yleissopimuksen nojalla vastaavan sopimuspuolen määrittämistä.

II OSASTO

TARKASTUSTEN POISTAMINEN SISÄRAJOILTA JA HENKILÖIDEN LIIKKUVUUS

1 LUKU

SISÄRAJOJEN YLITTÄMINEN

2 artikla

1.   Sisärajat voidaan ylittää kaikkialla ilman henkilöiden tarkastamista.

2.   Jos kuitenkin yleinen järjestys tai kansallinen turvallisuus sitä edellyttää, sopimuspuoli voi neuvoteltuaan muiden sopimuspuolten kanssa päättää, että sisärajoilla suoritetaan rajoitetun ajan tilanteen edellyttämiä kansallisia rajatarkastuksia. Jos yleinen järjestys tai kansallinen turvallisuus edellyttää välittömiä toimia, kyseinen sopimuspuoli toteuttaa tarvittavat toimet ja ilmoittaa niistä mahdollisimman pian muille sopimuspuolille.

3.   Henkilötarkastusten poistaminen sisärajoilla ei rajoita 22 artiklan määräysten soveltamista eikä kunkin sopimuspuolen lainsäädännön mukaista poliisitoimivallan käyttöä koko alueellaan toimivaltaisten viranomaisten toimesta eikä velvollisuutta omistaa, pitää mukanaan ja esittää sen lainsäädännössä määrättyjä lupia ja asiakirjoja.

4.   Tavaroiden tarkastukset suoritetaan tämän yleissopimuksen asianomaisten määräysten mukaisesti.

2 LUKU

ULKORAJOJEN YLITTÄMINEN

3 artikla

1.   Ulkorajat voidaan ylittää ainoastaan rajanylityspaikoista niiden vahvistettuina aukioloaikoina. Toimeenpaneva komitea vahvistaa tarkemmat määräykset sekä paikallista rajaliikennettä koskevat poikkeukset ja menettelytavat sekä meriliikenteen erityisluokkiin, kuten huviveneilyyn ja rannikkokalastukseen, sovellettavat säännöt.

2.   Sopimuspuolet sitoutuvat ottamaan käyttöön seuraamuksia ulkorajojen luvattomasta ylittämisestä rajanylityspaikkojen ulkopuolella ja muina kuin niiden vahvistettuina aukioloaikoina.

4 artikla

1.   Sopimuspuolet varmistavat, että vuodesta 1993 alkaen kolmannesta maasta tulevan lennon matkustajille, jotka siirtyvät sisäiselle lennolle, tehdään henkilötarkastus ja käsimatkatavaroiden tarkastus heidän tullessaan, ennen sisäistä lentoa lentokentällä, jonne ulkoinen lento saapuu. Sisäisen lennon matkustajille, jotka siirtyvät kolmanteen maahan suuntautuvalle lennolle, tehdään henkilötarkastus ja käsimatkatavaroiden tarkastus heidän lähtiessään, ennen ulkoista lentoa lentokentällä, jolta ulkoinen lento lähtee.

2.   Sopimuspuolet toteuttavat tarvittavat toimet, jotta tarkastukset voidaan suorittaa 1 kappaleen määräysten mukaisesti.

3.   Edeltävien 1 ja 2 kappaleen määräykset eivät vaikuta rekisteröityjen matkatavaroiden tarkastukseen. Tämä tarkastus tehdään joko lopullisen määräpaikan lentokentällä tai ensimmäisen lähtöpaikan lentokentällä.

4.   Edellä 1 kappaleessa määrättyyn päivään asti lentokenttiä pidetään, sisärajojen määritelmästä poiketen, ulkorajoina sisäisten lentojen osalta.

5 artikla

1.   Ulkomaalaisen maahantulo sopimuspuolten alueelle enintään kolmen kuukauden oleskelua varten voidaan sallia, jos hän täyttää seuraavat edellytykset:

a)

hänellä on voimassaoleva, rajanylitykseen oikeuttava toimeenpanevan komitean hyväksymä rajanylitykseen oikeuttava asiakirja;

b)

hänellä on voimassa oleva viisumi, mikäli se vaaditaan;

c)

hän esittää tarvittaessa asiakirjat, joilla osoitetaan suunnitellun oleskelun tarkoitus ja edellytykset, ja hänellä on toimeentuloon tarvittavat varat ottaen huomioon sekä suunnitellun oleskelun keston että lähtömaahan paluun tai kauttakulkumatkan sellaiseen kolmanteen maahan, jonne hänen pääsynsä on taattu, tai hän kykenee hankkimaan laillisesti nämä varat;

d)

häntä ei ole määrätty maahantulokieltoon; ja

e)

hänen ei katsota voivan vaarantaa jonkin sopimuspuolen yleistä järjestystä, kansallista turvallisuutta tai kansainvälisiä suhteita.

2.   Pääsy sopimuspuolten alueelle on evättävä ulkomaalaiselta, joka ei täytä kaikkia näitä edellytyksiä, paitsi jos jokin sopimuspuoli katsoo tarpeelliseksi poiketa tästä periaatteesta humanitaarisista syistä, kansallisen edun vuoksi tai kansainvälisten velvoitteiden takia. Tässä tapauksessa pääsy rajoittuu kyseisen sopimuspuolen alueelle, ja tämän on ilmoitettava siitä etukäteen muille sopimuspuolille.

Nämä säännöt eivät estä turvapaikkaoikeuteen liittyvien erityismääräysten tai 18 artiklan määräysten soveltamista.

3.   Kauttakulkuoikeus myönnetään ulkomaalaiselle, jolla on jonkin sopimuspuolen myöntämä oleskelulupa tai paluuviisumi tai tarvittaessa molemmat asiakirjat, paitsi jos hän on sen sopimuspuolen kansallisessa maahantulokieltoluettelossa, jonka ulkorajalle hän saapuu.

6 artikla

1.   Toimivaltaiset viranomaiset valvovat rajanylitysliikennettä ulkorajoilla. Valvonta toteutetaan yhdenmukaisten periaatteiden mukaisesti kansallisen toimivallan ja lainsäädännön puitteissa ottaen huomioon kaikkien sopimuspuolten edut kaikkialla sopimuspuolten alueella.

2.   Edellä 1 kappaleessa tarkoitetut yhdenmukaiset periaatteet ovat:

a)

Henkilön tarkastukseen kuuluu matkustusasiakirjojen ja muiden maahanpääsyn, oleskelun, työskentelyn ja maastalähdön edellytysten tarkistamisen lisäksi sopimuspuolten kansallista turvallisuutta ja yleistä järjestystä vaarantavien uhkien tutkiminen ja ehkäiseminen. Tämä tarkastus koskee myös ajoneuvoja ja tavaroita, jotka ovat rajan ylittävien henkilöiden hallussa. Kukin sopimuspuoli suorittaa tarkastuksen, erityisesti henkilöön kohdistuvan etsinnän, lainsäädäntönsä mukaisesti.

b)

Kaikki henkilöt on tarkastetava ainakin kerran heidän henkilöllisyytensä toteamiseksi saatujen tai esitettyjen matkustusasiakirjojen perusteella.

c)

Ulkomaalaiselle on hänen maahan saapuessaan tehtävä a kohdan määräysten mukainen perusteellinen tarkastus.

d)

Maastapoistumisen yhteydessä tehdään ulkomaalaislainsäädännön mukainen tarkastus, jossa kaikkien sopimuspuolten edut otetaan huomioon ja joka suoritetaan sopimuspuolten kansallista turvallisuutta ja yleistä järjestystä uhkaavien vaarojen tutkimusta ja ehkäisemistä varten. Ulkomaalainen tarkastetaan kaikissa tapauksissa.

e)

Jos tällaisia tarkastuksia ei voida tehdä erityisolosuhteiden vuoksi, on vahvistettava tarkastuksille tärkeysjärjestys. Tällöin maahantuloliikenteen tarkastus on ensisijainen maasta lähtevän liikenteen tarkastukseen nähden.

3.   Toimivaltaiset viranomaiset valvovat rajanylityspaikkojen välisiä ulkorajoja liikkuvien yksiköiden avulla. Samoin valvotaan rajanylityspaikkoja niiden tavanomaisten aukioloaikojen ulkopuolella. Valvonta suoritetaan siten, että se ei rohkaise henkilöitä välttämään tarkastusta rajanylityspaikoissa. Toimeenpaneva komitea vahvistaa tarvittaessa valvonnassa noudatettavat menettelytavat.

4.   Sopimuspuolet sitoutuvat sijoittamaan riittävästi henkilökuntaa tarkastusten ja ulkorajojen valvonnan suorittamiseen.

5.   Ulkorajojen valvonnan tason on oltava yhdenmukainen.

7 artikla

Sopimuspuolet avustavat toisiaan ja ovat kiinteässä ja jatkuvassa yhteistyössä tarkastusten ja valvonnan tehokasta suorittamista varten. Ne vaihtavat erityisesti kaikki asiaankuuluvat ja tärkeät tiedot, lukuun ottamatta henkilötietoja, jollei tässä yleissopimuksessa toisin määrätä. Lisäksi ne yhdenmukaistavat mahdollisuuksien mukaan tarkastuksista vastaaville yksiköille annettuja ohjeita ja edistävät tarkastushenkilöstön yhdenmukaista koulutusta ja jatkokoulutusta. Tähän yhteistyöhön voi sisältyä yhteysvirkamiesten vaihto.

8 artikla

Toimeenpaneva komitea tekee tarvittavat päätökset tarkastusten ja rajavalvonnan soveltamista koskevista käytännön menettelytavoista.

3 LUKU

VIISUMIT

1 jakso

Viisumit lyhytaikaista oleskelua varten

9 artikla

1.   Sopimuspuolet sitoutuvat noudattamaan yhteistä politiikkaa henkilöiden liikkuvuuden ja erityisesti viisumimääräysten osalta. Tätä varten ne tukevat toisiaan. Sopimuspuolet sitoutuvat sopimaan yhdessä viisumipolitiikan yhdenmukaistamisesta.

2.   Kun on kyse kolmansista maista, joiden kansalaisten osalta kaikki sopimuspuolet noudattavat yhteisiä viisumimääräyksiä tämän yleissopimuksen allekirjoitushetkellä tai ovat myöhemmin sopineet tällaisesta järjestelystä, kyseisiä viisumimääräyksiä voidaan muuttaa ainoastaan kaikkien sopimuspuolten yhteisellä sopimuksella. Sopimuspuoli voi erityistapauksessa poiketa yhteisistä viisumimääräyksistä kolmannen maan osalta kansalliseen politiikkaan liittyvistä pakottavista syistä, jotka edellyttävät pikaista päätöstä. Sen on ennakolta neuvoteltava muiden sopimuspuolten kanssa ja otettava päätöksessään huomioon niiden edut sekä päätöksen seuraukset.

10 artikla

1.   Otetaan käyttöön yhdenmukainen viisumi, joka on voimassa kaikkien sopimuspuolten alueella. Tämä viisumi, jonka voimassaoloaika määritetään 11 artiklassa, voidaan myöntää enintään kolmen kuukauden oleskelua varten.

2.   Yhdenmukaisen viisumin käyttöönottoon asti sopimuspuolet tunnustavat toistensa kansalliset viisumit, jos ne myönnetään tämän luvun määräysten mukaisesti määritetyin yhteisin edellytyksin ja perustein.

3.   Poiketen siitä, mitä 1 ja 2 kappaleessa määrätään, kukin sopimuspuoli varaa itselleen oikeuden rajoittaa viisumin alueellista voimassaoloa tämän luvun määräysten mukaisesti määriteltyjä yhteisiä menettelytapoja noudattaen.

11 artikla

1.   Edellä 10 artiklassa tarkoitettu viisumi voi olla

a)

Viisumi, joka kelpaa yhteen tai useampaan maahantuloon. Yhden keskeytymättömän oleskelun kesto tai peräkkäisten oleskelujen kokonaiskesto ensimmäisen maahantulon päivämäärästä lukien ei saa kuitenkaan olla yli kolmea kuukautta puolen vuoden pituista jaksoa kohti.

b)

Kauttakulkuviisumi, jonka haltija voi kulkea kerran, kaksi kertaa tai poikkeuksellisesti useampia kertoja sopimuspuolten alueen kautta päästäkseen kolmannen maan alueelle. Yksi kauttakulkumatka ei saa kestää yli viittä päivää.

2.   Edeltävän 1 kappaleen määräykset eivät estä sopimuspuolta myöntämästä tarvittaessa kyseisen puolivuotisjakson kuluessa uutta viisumia, jonka voimassaolo rajoittuu sen alueelle.

12 artikla

1.   Edellä 10 artiklan 1 kappaleessa tarkoitetun yhdenmukaisen viisumin myöntävät sopimuspuolten diplomaatti- ja konsuliedustustot ja tarvittaessa 17 artiklan mukaisesti nimetyt sopimuspuolten viranomaiset.

2.   Toimivalta tämän viisumin myöntämiseen on ensisijaisesti päämatkakohteena olevalla sopimuspuolella. Jos päämatkakohdetta ei voida määrittää, viisumin myöntäminen kuuluu sen sopimuspuolen diplomaatti- tai konsuliedustustolle, jonka alueelle ulkomaalainen ensiksi saapuu.

3.   Toimeenpaneva komitea antaa tarkemmat määräykset soveltamisesta ja erityisesti päämatkakohteen määrittämisperusteista.

13 artikla

1.   Matkustusasiakirjaan, jonka voimassaoloaika on päättynyt, ei myönnetä viisumia.

2.   Matkustusasiakirjan voimassaoloajan on oltava viisumin voimassaoloaikaa pidempi, ottaen huomioon myös viisumin kelpoisuusaika. Ulkomaalaisen on voitava palata alkuperämaahansa tai päästä kolmanteen maahan matkustusasiakirjan voimassaoloajan puitteissa.

14 artikla

1.   Matkustusasiakirjaan, jota mikään sopimuspuoli ei hyväksy, ei saa myöntää viisumia. Jos ainoastaan yksi tai useampi sopimuspuoli hyväksyy matkustusasiakirjan, siihen myönnetty viisumi on rajoitettava koskemaan tätä sopimuspuolta tai näitä sopimuspuolia.

2.   Jos yksi tai useampi sopimuspuoli ei hyväksy matkustusasiakirjaa, viisumi voidaan myöntää viisumin korvaavana lupana.

15 artikla

Edellä 10 artiklassa mainittu viisumi voidaan myöntää ainoastaan, jos ulkomaalainen täyttää 5 artiklan 1 kappaleen a, c, d ja e kohdassa tarkoitetut maahantuloedellytykset.

16 artikla

Jos sopimuspuoli katsoo jostakin 5 artiklan 2 kappaleessa luetellusta syystä tarpeelliseksi poiketa 15 artiklassa määritellystä perusteesta myöntäessään viisumin ulkomaalaiselle, joka ei täytä kaikkia 5 artiklan 1 kappaleessa tarkoitettuja maahantuloedellytyksiä, viisumin voimassaolo rajoittuu kyseisen sopimuspuolen alueelle. Sen on ilmoitettava tästä etukäteen muille sopimuspuolille.

17 artikla

1.   Toimeenpaneva komitea vahvistaa viisumihakemuksen tutkimista koskevat yhteiset säännöt ja valvoo, että niitä sovelletaan oikein sekä mukauttaa ne uusiin tilanteisiin ja olosuhteisiin.

2.   Toimeenpaneva komitea määrittelee lisäksi tapaukset, joissa ennen viisumin myöntämistä on neuvoteltava kyseisen sopimuspuolen keskusviranomaisen kanssa sekä tarvittaessa muiden sopimuspuolten keskusviranomaisten kanssa.

3.   Toimeenpaneva komitea tekee lisäksi tarvittavat päätökset seuraavista seikoista:

a)

matkustusasiakirjat, joihin viisumi voidaan myöntää;

b)

viisumin myöntämisestä vastaavat toimielimet;

c)

edellytykset viisumin myöntämiseksi rajalla;

d)

viisumin muoto, sisältö ja voimassaoloaika sekä sen myöntämisestä perittävät maksut;

e)

edellä c ja d kohdassa mainitun viisumin pidentämisen ja hylkäämisen edellytykset kaikkien sopimuspuolten edut huomioon ottaen;

f)

menettely viisumin alueellisen voimassaolon rajoittamiseksi;

g)

periaatteet yhteisen luettelon laatimiseksi ulkomaalaisista, jotka on määrätty maahantulokieltoon, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 96 artiklan soveltamista.

2 jakso

Viisumit pitkäaikaista oleskelua varten

18 artikla

Viisumi pidempää kuin kolmen kuukauden oleskelua varten on kansallinen viisumi, jonka kukin sopimuspuoli myöntää oman lainsäädäntönsä mukaisesti. Tällaisen viisumin haltijalla on lupa kulkea muiden sopimuspuolten alueen kautta päästäkseen viisumin myöntäneen sopimuspuolen alueelle, paitsi jos hän ei täytä 5 artiklan 1 kappaleen a, d ja e kohdassa tarkoitettuja maahantuloedellytyksiä tai jos hänet on merkitty sen sopimuspuolen kansalliseen maahantulokieltoluetteloon, jonka alueen kautta hän haluaa kulkea.

4 LUKU

ULKOMAALAISTEN LIIKKUMISTA KOSKEVAT EDELLYTYKSET

19 artikla

1.   Ulkomaalainen, jolla on yhdenmukainen viisumi ja joka on saapunut laillisesti jonkin sopimuspuolen alueelle, voi liikkua vapaasti kaikkien sopimuspuolten alueella viisumin voimassaoloaikana, jos hän täyttää 5 artiklan 1 kappaleen a, c, d ja e kohdassa tarkoitetut maahantuloedellytykset.

2.   Yhdenmukaisen viisumin käyttöönottoon asti voi ulkomaalainen, jolla on jonkin sopimuspuolen myöntämä viisumi ja joka on saapunut laillisesti jonkin sopimuspuolen alueelle, liikkua vapaasti kaikkien sopimuspuolten alueella viisumin voimassaoloaikana, kuitenkin enintään kolmen kuukauden ajan ensimmäisen alueelle tulon päivämäärästä lukien, jos hän täyttää 5 artiklan 1 kappaleen a, c, d ja e kohdassa tarkoitetut maahantuloedellytykset.

3.   Edeltäviä 1 ja 2 kappaletta ei sovelleta viisumiin, jonka voimassaoloa on alueellisesti rajoitettu tämän osaston 3 luvun määräysten mukaisesti.

4.   Tämän artiklan määräysten soveltaminen ei rajoita 22 artiklan määräysten soveltamista.

20 artikla

1.   Ulkomaalainen, jolta ei vaadita viisumia, voi liikkua vapaasti sopimuspuolten alueella korkeintaan kolmen kuukauden ajan kuuden kuukauden sisällä ensimmäisestä alueelletulopäivästä lukien, mikäli hän täyttää 5 artiklan 1 kappaleen a, c, d ja e kohdassa tarkoitetut maahantuloedellytykset.

2.   Edeltävän 1 kappaleen määräykset eivät rajoita kunkin sopimuspuolen oikeutta myöntää ulkomaalaiselle lupa oleskella alueellaan yli kolme kuukautta poikkeustapauksissa tai ennen tämän yleissopimuksen voimaantuloa tehdyn kahdenvälisen sopimuksen määräysten mukaisesti.

3.   Tämän artiklan määräysten soveltaminen ei rajoita 22 artiklan määräysten soveltamista.

21 artikla

1.   Ulkomaalainen voi sen perusteella, että hänellä on sopimuspuolen myöntämä oleskelulupa ja voimassaoleva matkustusasiakirja, liikkua vapaasti enintään kolmen kuukauden ajan muiden sopimuspuolten alueella, jos hän täyttää 5 artiklan 1 kappaleen a, c ja e kohdassa tarkoitetut maahantuloedellytykset eikä ole kyseisen sopimuspuolen kansallisessa maahantulokieltoluettelossa.

2.   Edeltävää 1 kappaletta sovelletaan myös ulkomaalaiseen, jolla on jonkin sopimuspuolen myöntämä väliaikainen oleskelulupa ja saman sopimuspuolen myöntämä matkustusasiakirja.

3.   Sopimuspuolet toimittavat toimeenpanevalle komitealle luettelon niistä asiakirjoista, joita ne myöntävät ja jotka vastaavat tässä artiklassa tarkoitettua oleskelulupaa tai väliaikaista oleskelulupaa ja matkustusasiakirjaa.

4.   Tämän artiklan määräysten soveltaminen ei rajoita 22 artiklan määräysten soveltamista.

22 artikla

1.   Laillisesti jonkin sopimuspuolen alueelle saapuneen ulkomaalaisen on ilmoittauduttava kunkin sopimuspuolen antamien määräysten mukaisesti sen sopimuspuolen toimivaltaisille viranomaisille, jonka alueelle hän tulee. Ilmoittautuminen tapahtuu sopimuspuolen valinnan mukaan joko sen alueelle tultaessa tai kolmen arkipäivän kuluessa alueelle tulosta kyseisen sopimuspuolen alueella.

2.   Sopimuspuolen alueella vakinaisesti oleskelevalla ulkomaalaisella, joka matkustaa toisen sopimuspuolen alueelle, on 1 kappaleessa tarkoitettu ilmoittautumisvelvollisuus.

3.   Kukin sopimuspuoli vahvistaa poikkeukset 1 ja 2 kappaleen määräyksistä ja toimittaa niistä tiedon toimeenpanevalle komitealle.

23 artikla

1.   Ulkomaalaisen, joka ei täytä tai ei enää täytä jonkin sopimuspuolen alueella voimassa olevia lyhytaikaisen oleskelun edellytyksiä, on poistuttava viipymättä sopimuspuolten alueelta.

2.   Ulkomaalaisen, jolla on toisen sopimuspuolen myöntämä voimassa oleva oleskelulupa tai väliaikainen oleskelulupa, on siirryttävä viipymättä kyseisen sopimuspuolen alueelle.

3.   Jos tällainen ulkomaalainen ei lähde vapaaehtoisesti tai jos voidaan olettaa, että hän ei lähde, tai jos ulkomaalaisen välitön poistuminen on välttämätöntä kansalliseen turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen liittyvistä syistä, ulkomaalainen on karkotettava sen sopimuspuolen alueelta, jolla hänet on otettu kiinni, kyseisen sopimuspuolen kansallisen lain määräysten mukaisesti. Jos tämän laki ei salli karkottamista, kyseinen sopimuspuoli voi hyväksyä asianomaisen oleskelun alueellaan.

4.   Karkotus voidaan suorittaa tämän valtion alueelta kyseisen henkilön alkuperämaahan tai mihin tahansa muuhun maahan, jonne hänen pääsynsä on mahdollista erityisesti sopimuspuolten tekemien takaisinottosopimusten määräysten mukaisesti.

5.   Edeltävän 4 kappaleen määräykset eivät estä kansallisten turvapaikkaoikeutta koskevien määräysten soveltamista eivätkä Genevessä 28 päivänä heinäkuuta 1951 tehdyn pakolaisten oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen soveltamista, sellaisena kuin se on muutettuna New Yorkissa 31 päivänä tammikuuta 1967 tehdyllä pöytäkirjalla, eikä tämän artiklan 2 kappaleen eikä tämän yleissopimuksen 33 artiklan 1 kappaleen määräysten soveltamista.

24 artikla

Jollei toimeenpanevan komitean määrittelemistä perusteista ja menettelyistä muuta johdu, sopimuspuolet korvaavat toisilleen rahoituksellisen epätasapainon, joka voi aiheutua 23 artiklassa määrätystä karkotusvelvoitteesta silloin, kun tätä karkotusta ei voida toteuttaa ulkomaalaisen omalla kustannuksella.

5 LUKU

OLESKELULUVAT JA MAAHANTULOKIELTOON MÄÄRÄÄMINEN

25 artikla

1.   Kun sopimuspuoli aikoo myöntää oleskeluluvan ulkomaalaiselle, joka on määrätty maahantulokieltoon, sen on neuvoteltava ennakolta määräyksen antaneen sopimuspuolen kanssa ja otettava huomioon sen edut. Oleskelulupa voidaan myöntää ainoastaan painavista syistä, erityisesti humanitaarisista syistä tai kansainvälisten velvoitteiden takia.

Jos oleskelulupa myönnetään, maahantulokiellon määränneen sopimuspuolen on peruutettava kielto. Sen sijaan se voi merkitä kyseisen ulkomaalaisen kansalliseen maahantulokieltoluetteloon.

2.   Jos ulkomaalainen, jolla on jonkin sopimuspuolen myöntämä voimassa oleva oleskelulupa, määrätään maahantulokieltoon, sopimuspuoli neuvottelee oleskeluluvan myöntäneen sopimuspuolen kanssa selvittääkseen, onko oleskeluluvan peruuttamiselle riittäviä perusteita.

Jos oleskelulupaa ei peruuteta, kiellon antanut sopimuspuoli peruuttaa kiellon. Se voi kuitenkin merkitä kyseisen ulkomaalaisen kansalliseen maahantulokieltoluetteloon.

6 LUKU

LIITÄNNÄISTOIMENPITEET

26 artikla

1.   Jollei muuta johdu velvoitteista, jotka aiheutuvat Genevessä 28 päivänä heinäkuuta 1951 tehdystä pakolaisten oikeusasemaa koskevasta yleissopimuksesta, sellaisena kuin se on muutettuna New Yorkissa 31 päivänä tammikuuta 1967 tehdyllä pöytäkirjalla, sopimuspuolet sitoutuvat ottamaan kansalliseen lainsäädäntöönsä seuraavat määräykset:

a)

Jos ulkomaalaisen pääsy jonkin sopimuspuolen alueelle evätään, liikenteenharjoittaja, joka on kuljettanut ulkomaalaisen ulkorajalle maitse, meritse tai ilmateitse, on velvollinen ottamaan hänet viipymättä uudelleen vastuulleen. Rajavalvontaviranomaisten vaatimuksesta sen on kuljetettava ulkomaalainen siihen kolmanteen maahan, josta hänet on kuljetettu, tai kolmanteen maahan, joka on myöntänyt matkustusasiakirjan, jolla hän on matkustanut, tai mihin tahansa kolmanteen maahan, jonne hänen pääsynsä on taattu.

b)

Liikenteenharjoittajan on tehtävä kaikki tarvittavat toimet varmistuakseen siitä, että ilma- tai meriteitse kuljetetulla ulkomaalaisella on sopimuspuolten alueelle pääsemiseksi vaadittavat matkustusasiakirjat.

2.   Sopimuspuolet sitoutuvat, jollei muuta johdu velvoitteista, jotka aiheutuvat Genevessä 28 päivänä heinäkuuta 1951 tehdystä pakolaisten oikeusasemaa koskevasta yleissopimuksesta, sellaisena kuin se on muutettuna New Yorkissa 31 päivänä tammikuuta 1967 tehdyllä pöytäkirjalla, ja perustuslakiansa noudattaen ottamaan käyttöön seuraamuksia sellaisia liikenteenharjoittajia kohtaan, jotka kuljettavat kolmannesta maasta ilma- tai meriteitse niiden alueelle ulkomaalaisia, joilla ei ole vaadittavia matkustusasiakirjoja.

3.   Edeltävän 1 kappaleen b kohdan ja 2 kappaleen määräyksiä sovelletaan kansainvälistä maantieliikennettä harjoittavaan liikenteenharjoittajaan, joka kuljettaa ryhmiä linja-autolla, lukuun ottamatta rajaliikennettä.

27 artikla

1.   Sopimuspuolet sitoutuvat ottamaan käyttöön soveltuvia seuraamuksia kaikkia niitä kohtaan, jotka hyötyä tavoitellakseen auttavat tai yrittävät auttaa ulkomaalaista pääsemään jonkin sopimuspuolen alueelle tai oleskelemaan siellä kyseisen sopimuspuolen ulkomaalaisten maahantuloa ja oleskelua koskevan lainsäädännön vastaisesti.

2.   Jos sopimuspuolen tietoon tulee 1 kappaleessa mainittuja seikkoja, jotka ovat jonkin toisen sopimuspuolen lainsäädännön vastaisia, se ilmoittaa siitä viimeksi mainitulle.

3.   Sopimuspuolen, joka pyytää toista sopimuspuolta nostamaan oman lainsäädäntönsä rikkomisen johdosta syytteen 1 kappaleessa mainituista teoista, on osoitettava virallisella ilmoituksella tai toimivaltaisten viranomaisten todistuksella ne lainsäädäntönsä määräykset, joita on rikottu.

7 LUKU

VASTUU TURVAPAIKKAHAKEMUSTEN KÄSITTELYSTÄ

28 artikla

Sopimuspuolet vahvistavat uudelleen velvoitteensa, jotka johtuvat Genevessä 28 päivänä heinäkuuta 1951 tehdystä yleissopimuksesta, sellaisena kuin se on muutettuna New Yorkissa 31 päivänä tammikuuta 1967 tehdyllä pöytäkirjalla, ilman että kyseisen sopimuksen soveltamisalaa on millään tavalla rajoitettu maantieteellisesti, ja sitoumuksensa toimia yhteistyössä Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun toimiston kanssa näiden asiakirjojen soveltamiseksi.

29 artikla

1.   Sopimuspuolet sitoutuvat käsittelemään jokaisen turvapaikkahakemuksen, jonka ulkomaalainen on jättänyt jonkin sopimuspuolen alueelle.

2.   Edellä 1 kappalessa sanottu ei edellytä, että sopimuspuolen olisi annettava kaikissa tapauksissa turvapaikanhakijalle lupa tulla alueelleen tai oleskella siellä.

Jokainen sopimuspuoli säilyttää oikeutensa käännyttää tai karkottaa turvapaikanhakija kolmanteen maahan kansallisen lainsäädäntönsä ja kansainvälisten sitoumustensa mukaisesti.

3.   Riippumatta siitä, mille sopimuspuolelle ulkomaalainen jättää turvapaikkahakemuksensa, on ainoastaan yksi sopimuspuoli vastuussa hakemuksen käsittelystä. Se määritetään 30 artiklassa vahvistettujen perusteiden mukaan.

4.   Sen estämättä, mitä 3 kappaleessa määrätään, jokainen sopimuspuoli säilyttää oikeutensa käsitellä turvapaikkahakemus erityisestä syystä, etenkin kansallisen lainsäädäntönsä näin edellyttäessä, vaikka tämän yleissopimuksen mukainen vastuu olisikin toisella sopimuspuolella.

30 artikla

1.   Turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva sopimuspuoli määritellään seuraavasti:

a)

Jos sopimuspuoli on myöntänyt turvapaikanhakijalle minkä tahansa viisumin tai oleskeluluvan, se on vastuussa hakemuksen käsittelystä. Jos viisumi on myönnetty toisen sopimuspuolen luvalla, vastuussa on luvan antanut sopimuspuoli.

b)

Jos useat sopimuspuolet ovat myöntäneet turvapaikanhakijalle minkä tahansa viisumin tai oleskeluluvan, vastuussa on se sopimuspuoli, jonka myöntämän viisumin tai oleskeluluvan voimassaoloaika päättyy viimeiseksi.

c)

Niin kauan kuin turvapaikanhakija ei ole poistunut sopimuspuolten alueelta, a ja b kohdan mukainen vastuu säilyy, vaikka minkä tahansa viisumin tai oleskeluluvan voimassaoloaika olisikin päättynyt. Jos turvapaikanhakija on poistunut sopimuspuolten alueelta viisumin tai oleskeluluvan myöntämisen jälkeen, nämä asiakirjat muodostavat a ja b kohdan mukaisen velvollisuuden, elleivät ne sillä välin ole tulleet kelpaamattomiksi kansallisten määräysten nojalla.

d)

Jos sopimuspuolet ovat vapauttaneet turvapaikanhakijan viisumivelvollisuudesta, vastuussa on se sopimuspuoli, jonka ulkorajojen kautta turvapaikanhakija on tullut sopimuspuolten alueelle.

Niin kauan kuin viisumipolitiikka ei ole vielä täydellisesti yhdenmukaistettu ja jos ainoastaan tietyt sopimuspuolet ovat vapauttaneet turvapaikanhakijan viisumivelvollisuudesta, vastuussa on se sopimuspuoli, jonka ulkorajan kautta turvapaikanhakija on tullut sopimuspuolten alueelle viisumivapauden perusteella, jollei a, b ja c kohdan määräyksistä muuta johdu.

Jos turvapaikkahakemus jätetään sopimuspuolelle, joka on myöntänyt hakijalle kauttakulkuviisumin — riippumatta siitä, onko hakija läpäissyt passintarkastuksen — ja jos kauttakulkuviisumi on annettu sen jälkeen, kun kauttakulkumaa on varmistanut määräpaikkana olevan sopimuspuolen diplomaatti- tai konsuliedustustolta, että turvapaikanhakija täyttää määräpaikkana olevan sopimusvaltion maahantuloedellytykset, määräpaikkana oleva sopimusvaltio on vastuussa hakemuksen käsittelystä.

e)

Jos turvapaikanhakija tulee sopimuspuolten alueelle ilman toimeenpanevan komitean määrittämää rajanylitykseen vaadittavaa asiakirjaa tai useampia asiakirjoja, vastuussa on sopimuspuoli, jonka ulkorajojen kautta turvapaikanhakija on tullut sopimuspuolten alueelle.

f)

Jos ulkomaalainen, jonka turvapaikkahakemusta jokin sopimuspuoli jo käsittelee, esittää uuden hakemuksen, vastuussa on se sopimuspuoli, jossa hakemusta parhaillaan käsitellään.

g)

Jos ulkomaalainen, jonka aiempaan turvapaikkahakemukseen jokin sopimuspuoli on tehnyt lopullisen päätöksen, esittää uuden hakemuksen, vastuussa on se sopimuspuoli, joka on käsitellyt edellisen hakemuksen, jos hakija ei ole poistunut sopimuspuolten alueelta.

2.   Jos sopimuspuoli on ottanut 29 artiklan 4 kappaleen nojalla turvapaikkahakemuksen käsittelyn vastuulleen, tämän artiklan 1 kappaleen nojalla vastuussa oleva sopimuspuoli vapautuu velvoitteistaan.

3.   Jos vastuullista sopimuspuolta ei voida nimetä 1 ja 2 kappaleessa määritellyin perustein, vastuussa on se sopimuspuoli, jolle turvapaikkahakemus on jätetty.

31 artikla

1.   Sopimuspuolet pyrkivät määrittämään mahdollisimman nopeasti, mikä niistä on vastuussa turvapaikkahakemuksen käsittelystä.

2.   Jos jonkin sopimuspuolen alueella oleskeleva ulkomaalainen esittää turvapaikkahakemuksen tälle sopimuspuolelle, joka ei ole vastuussa 30 artiklan nojalla, kyseinen sopimuspuoli voi pyytää vastuussa olevaa sopimuspuolta ottamaan turvapaikanhakijan vastuulleen tämän turvapaikkahakemuksen käsittelyn varmistamiseksi.

3.   Vastuussa olevan sopimuspuolen on otettava 2 kappaleessa tarkoitettu turvapaikanhakija vastuulleen, jos pyyntö esitetään kuuden kuukauden kuluessa turvapaikkahakemuksen jättämisestä. Jos pyyntöä ei ole tehty tässä määräajassa, sopimuspuoli, jolle turvapaikkahakemus on esitetty, on vastuussa hakemuksen käsittelystä.

32 artikla

Turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva sopimuspuoli käsittelee asian kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti.

33 artikla

1.   Jos turvapaikanhakija on laittomasti toisen sopimuspuolen alueella turvapaikkakäsittelyn aikana, vastuussa olevan sopimuspuolen on otettava hänet takaisin.

2.   Edeltävää 1 kappaletta ei sovelleta, jos toinen sopimuspuoli on myöntänyt turvapaikanhakijalle oleskeluluvan, jonka voimassaoloaika on vähintään vuosi. Tässä tapauksessa vastuu hakemuksen käsittelystä siirtyy tälle toiselle sopimuspuolelle.

34 artikla

1.   Vastuullisen sopimuspuolen on otettava takaisin ulkomaalainen, jonka turvapaikkahakemus on hylätty lopullisesti ja joka on mennyt toisen sopimuspuolen alueelle ilman oleskelulupaa.

2.   Edeltävää 1 kappaletta ei kuitenkaan sovelleta, jos vastuussa oleva sopimuspuoli on huolehtinut ulkomaalaisen karkottamisesta sopimuspuolten alueen ulkopuolelle.

35 artikla

1.   Sopimuspuolen, joka on myöntänyt ulkomaalaiselle pakolaisen aseman ja antanut hänelle oleskeluoikeuden, on otettava vastuu hänen perheenjäsenensä turvapaikkahakemuksen käsittelystä, jos asianomaiset tähän suostuvat.

2.   Edellä 1 kappaleessa mainittu perheenjäsen on pakolaisen puoliso tai alle 18-vuotias naimaton lapsi, tai jos pakolainen on alle 18-vuotias naimaton lapsi, hänen isänsä tai äitinsä.

36 artikla

Turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva sopimuspuoli voi erityisesti perheeseen tai kulttuuriin liittyvistä humanitaarisista syistä pyytää toista sopimuspuolta ottamaan tämän vastuun, jos asianomainen sitä toivoo. Pyynnön saanut sopimuspuoli harkitsee, voiko se hyväksyä pyynnön.

37 artikla

1.   Sopimuspuolten toimivaltaiset viranomaiset toimittavat toisilleen mahdollisimman pian tiedot seuraavista seikoista:

a)

uudet sääntelyt tai toimenpiteet, jotka on toteutettu turvapaikkaoikeuden tai turvapaikanhakijoiden käsittelyn alalla, viimeistään niiden tullessa voimaan;

b)

tilastotiedot, jotka koskevat maahantulevien turvapaikanhakijoiden lukumäärää kuukautta kohti merkittävimmät lähtömaat ilmoittaen sekä turvapaikkahakemuksiin liittyviä päätöksiä, jos niitä on saatavilla;

c)

tiettyjen turvapaikanhakijaryhmien ilmaantuminen tai niiden huomattava kasvu ja sitä koskevat tiedot;

d)

perustavaa laatua olevat päätökset turvapaikkaoikeuden alalla.

2.   Sopimuspuolet toimivat kiinteässä yhteistyössä turvapaikanhakijoiden lähtömaiden tilannetta koskevien tietojen keräämisessä yhteisen tilannearvion aikaansaamiseksi.

3.   Sopimuspuolet ottavat huomioon kaikki toisten sopimuspuolten antamat ohjeet niiden toimittamien tietojen luottamuksellisesta käsittelystä.

38 artikla

1.   Kukin sopimuspuoli toimittaa muille sopimuspuolille niiden pyynnöstä tiedot, jotka sillä on turvapaikanhakijasta ja joita tarvitaan

turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa olevan sopimuspuolen määrittämiseen,

turvapaikkahakemuksen käsittelyyn, ja

tästä luvusta aiheutuvien velvoitteiden täytäntöönpanoon.

2.   Nämä tiedot voivat koskea ainoastaan

a)

henkilöllisyyttä (suku- ja etunimi, mahdollinen aiempi nimi, kutsumanimet tai peitenimet, syntymäaika ja -paikka, turvapaikanhakijan tämänhetkinen ja mahdollinen aiempi kansalaisuus ja mahdolliset perheenjäsenet);

b)

henkilöllisyys- ja matkustusasiakirjoja (numero, voimassaoloaika, myöntämispaikka ja -aika, myöntänyt viranomainen jne.);

c)

muita henkilöllisyyden selvittämiseen tarvittavia tietoja;

d)

oleskelupaikkoja ja matkareittejä;

e)

jonkin sopimuspuolen myöntämiä oleskelulupia tai viisumeja;

f)

paikkaa, jossa turvapaikkahakemus on jätetty;

g)

mahdollisten aiempien turvapaikkahakemusten jättöpäivää, nykyisen turvapaikkahakemuksen jättöpäivää, hakemuksen käsittelyvaihetta ja mahdollisen päätöksen sisältöä.

3.   Lisäksi sopimuspuoli voi pyytää toista sopimuspuolta toimittamaan sille tiedot turvapaikanhakijan hakemuksensa tueksi esittämistä perusteista ja tapauksen mukaan häntä koskevan päätöksen perusteluista. Pyynnön saanut sopimuspuoli harkitsee, voiko se vastata sille esitettyyn pyyntöön. Tällaiset tiedot luovutetaan vain turvapaikkahakijan suostumuksella.

4.   Tietojenvaihto tehdään sopimuspuolen pyynnöstä ja ainoastaan niiden viranomaisten kesken, jotka kukin sopimuspuoli ilmoittaa toimeenpanevalle komitealle.

5.   Vaihdettuja tietoja voidaan käyttää ainoastaan 1 kappaleessa määrättyihin tarkoituksiin. Tiedot voidaan toimittaa ainoastaan viranomaisille ja tuomioistuimille, jotka vastaavat

turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa olevan sopimuspuolen määrittämisestä,

turvapaikkahakemuksen käsittelystä,

tästä luvusta aiheutuvien velvoitteiden täytäntöönpanosta.

6.   Tietoja toimittava sopimuspuoli huolehtii niiden paikkansapitävyydestä ja ajanmukaisuudesta.

Jos ilmenee, että tämä sopimuspuoli on toimittanut paikkansapitämättömiä tietoja tai tietoja, joita ei olisi pitänyt toimittaa, tiedot saaneille sopimuspuolille on ilmoitettava tästä välittömästi. Niiden on oikaistava nämä tiedot tai hävitettävä ne.

7.   Turvapaikanhakijalla on oikeus saada pyynnöstä itseään koskevat vaihdetut tiedot, niin kauan kuin ne ovat saatavissa.

Jos hän toteaa, että nämä tiedot eivät pidä paikkaansa tai ettei niitä olisi pitänyt toimittaa, hänellä on oikeus vaatia niiden oikaisemista tai hävittämistä. Korjaukset tehdään 6 kappaleessa määrätyin edellytyksin.

8.   Kunkin sopimuspuolen on tehtävä asiakirjoihin merkintä vaihdettujen tietojen toimittamisesta ja vastaanottamisesta.

9.   Toimitettuja tietoja säilytetään vain sen ajan, kun niitä tarvitaan tarkoituksiin, joita varten niitä on vaihdettu. Sopimuspuolen on sopivassa vaiheessa tutkittava niiden säilyttämistarve.

10.   Toimitettuja tietoja on suojeltava kaikissa tapauksissa vähintään samalla tavalla kuin vastaavia tietoja suojeltaisiin tiedot vastaanottaneen sopimuspuolen lain mukaan.

11.   Jos tietoja ei käsitellä automaattisesti vaan muulla tavoin, kunkin sopimuspuolen on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin varmistaakseen tämän artiklan noudattamisen tehokkain valvontakeinoin. Jos sopimuspuolella on 12 kappaleessa tarkoitettu valvontaviranomainen, se voi valtuuttaa tämän elimen huolehtimaan valvontatehtävistä.

12.   Jos yksi tai useampi sopimuspuoli haluaa tallettaa koneellisesti kaikki tai osan 2 ja 3 kappaleessa tarkoitetuista tiedoista, se on sallittua ainoastaan, jos kyseisillä sopimuspuolilla on olemassa lainsäädäntö, jolla pannaan täytäntöön 28 päivänä tammikuuta 1981 yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen periaatteet, ja jos ne ovat antaneet soveltuvan kansallisen viranomaisen tehtäväksi valvoa itsenäisesti tämän yleissopimuksen mukaisesti toimitettujen tietojen käsittelyä ja käyttöä.

III OSASTO

POLIISI JA TURVALLISUUS

1 LUKU

YHTEISTYÖ POLIISIASIOISSA

39 artikla

1.   Sopimuspuolet sitoutuvat siihen, että niiden poliisiviranomaiset tarjoavat kansallista lainsäädäntöä noudattaen ja toimivaltansa rajoissa toisilleen apuaan rangaistavien tekojen ehkäisemiseksi ja tutkimiseksi edellyttäen, että sen pyytämistä ei ole kansallisessa lainsäädännössä varattu oikeusviranomaisille ja että tällainen pyyntö tai sen täytäntöönpano ei edellytä pakkokeinojen käyttöä pyynnön vastaanottavalta sopimuspuolelta. Jos pyynnön vastaanottava poliisiviranomainen ei ole toimivaltainen toteuttamaan pyyntöä, se välittää pyynnön toimivaltaisille viranomaisille.

2.   Pyynnön esittänyt sopimuspuoli saa käyttää pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen 1 kappaleen määräysten nojalla toimittamia kirjallisia tietoja rikostapausten todisteena ainoastaan pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen toimivaltaisten oikeusviranomaisten suostumuksella.

3.   Edellä 1 kappaleessa tarkoitettuja oikeusapupyyntöjä ja vastauksia näihin pyyntöihin voidaan vaihtaa kunkin sopimuspuolen nimittämien kansainvälisestä poliisiyhteistyöstä vastuussa olevien keskusviranomaisten välillä. Jos pyyntöä ei voida esittää ajoissa edellä mainitulla tavalla, pyynnön esittävän sopimuspuolen poliisiviranomaiset voivat esittää pyynnön suoraan pyynnön vastaanottavan sopimuspuolen toimivaltaisille viranomaisille, ja nämä voivat vastata siihen suoraan. Tällöin pyynnön esittävä poliisiviranomainen ilmoittaa suorasta pyynnöstä välittömästi pyynnön vastaanottavan sopimuspuolen kansainvälisestä poliisiyhteistyöstä vastuussa oleville keskusviranomaisille.

4.   Raja-alueilla yhteistyötä voidaan säännellä sopimuspuolten toimivaltaisten ministerien välisillä järjestelyillä.

5.   Tämän artiklan määräykset eivät rajoita nykyisten tai tulevien pitemmälle menevien kahdenvälisten sopimusten soveltamista sellaisten sopimuspuolten välillä, joilla on yhteinen raja. Sopimuspuolet ilmoittavat toisilleen tällaisista sopimuksista.

40 artikla

1.   Sopimuspuolen virkamiehet, jotka oman maansa alueella rikoksen selvittämiseksi tarkkailevat rangaistavaan ja mahdollisesti rikoksentekijäin luovuttamiseen johtavaan tekoon osalliseksi epäiltyä henkilöä, ovat oikeutettuja jatkamaan tätä tarkkailua toisen sopimuspuolen alueella, kun tämä on antanut luvan rajojen kummallakin puolella tapahtuvaan tarkkailuun ennalta esitetyn oikeusapupyynnön pohjalta. Lupaan voidaan liittää ehtoja.

Pyynnöstä tarkkailu uskotaan sen sopimuspuolen viranomaisille, jonka alueella se tapahtuu.

Edellä 1 kappaleessa mainittu oikeusapupyyntö on esitettävä kunkin sopimuspuolen nimeämälle ja pyydetyn luvan myöntämiseen tai välittämiseen toimivaltaiselle viranomaiselle.

2.   Jos lupaa ei voida pyytää ennakolta toiselta sopimuspuolelta asian erityisen kiireellisyyden vuoksi, tarkkailua suorittavilla virkamiehillä on oikeus jatkaa 7 kappaleessa lueteltuun rangaistavaan tekoon syylliseksi epäillyn henkilön tarkkailua rajan toisella puolella seuraavin edellytyksin:

a)

Rajan ylityksestä on välittömästi tarkkailun aikana tiedotettava sen sopimuspuolen 5 kappaleessa nimetylle viranomaiselle, jonka alueella tarkkailua jatketaan.

b)

Edellä olevan 1 kappaleen mukainen oikeusapupyyntö, josta käyvät ilmi ilman ennalta annettua lupaa tapahtuneen rajanylityksen syyt, on toimitettava viipymättä.

Tarkkailu on lopetettava heti, jos se sopimuspuoli, jonka alueella tarkkailu tapahtuu, vaatii sitä a alakohdassa tarkoitetun tiedonannon tai b alakohdassa tarkoitetun pyynnön jälkeen tai jos lupaa ei ole saatu viiden tunnin kuluessa rajan ylittämisestä.

3.   Edellä 1 ja 2 kappaleessa tarkoitettua tarkkailua voidaan harjoittaa vain seuraavin yleisin edellytyksin:

a)

Tarkkailua suorittavien virkamiesten on noudatettava tämän artiklan määräyksiä ja sen sopimuspuolen lainsäädäntöä, jonka alueella he toimivat, sekä paikallisesti toimivaltaisten viranomaisten määräyksiä.

b)

Ellei 2 kappaleessa määrätyistä tapauksista muuta johdu, virkamiesten on tarkkailun aikana pidettävä mukanaan asiakirja, josta käy ilmi, että lupa on myönnetty.

c)

Tarkkailua suorittavien virkamiesten on voitava aina todistaa viranomaisasemansa.

d)

Tarkkailua suorittavat virkamiehet voivat kantaa tarkkailun aikana virka-asettaan, ellei pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli nimenomaisesti toisin määrää; aseen käyttö on kiellettyä muutoin kuin hätävarjelutarkoituksessa.

e)

Pääsy asuntoihin tai paikkoihin, joihin yleisöllä ei ole pääsyä, ei ole sallittua.

f)

Tarkkailua suorittavat virkamiehet eivät voi kuulustella eivätkä pidättää tarkkailtavaa henkilöä.

g)

Kaikista toimista on annettava kertomus sen sopimuspuolen viranomaisille, jonka alueella toiminta tapahtuu; tässä yhteydessä voidaan edellyttää tarkkailun suorittaneiden virkamiesten henkilökohtaista läsnäoloa.

h)

Sen sopimuspuolen viranomaisten pyynnöstä, jonka alueella tarkkailu on tapahtunut, on sen sopimuspuolen viranomaisten, jonka alueelta tarkkailun suorittaneet virkamiehet tulevat, osallistuttava heidän suorittamiaan toimia seuraaviin tutkimuksiin mukaan lukien oikeusprosessiin.

4.   Edellä 1 ja 2 kappaleessa tarkoitetut virkamiehet ovat:

—   Belgian kuningaskunnassa: Syyttäjänviraston yhteydessä toimivan rikospoliisiin, santarmilaitokseen ja kunnalliseen poliisiin kuuluvat virkamiehet sekä tullimiehet 6 kappaleessa tarkoitetuissa kahdenvälisissä sopimuksissa määrätyin edellytyksin ja toimivaltansa puitteissa, kun on kysymys huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laittomasta kaupasta, aseiden ja räjähteiden kaupasta sekä myrkyllisten ja vaarallisten jätteiden laittomista kuljetuksista;

—   Saksan liittotasavallassa: Polizeien des Bundes und der Länder -laitoksen viranomaiset sekä ainoastaan huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laittoman kaupan samoin kuin asekaupan osalta Zollfahndungsdienst-laitoksen (tullitutkimuslaitoksen) viranomaiset syyttäjäviranomaisten avustajien ominaisuudessa;

—   Ranskan tasavallassa: police nationalen ja gendarmerie nationalen rikospoliisiosaston virkamiehet ja avustajat sekä tullimiehet sekä 6 kappaleessa tarkoitetuissa kahdenvälisissä sopimuksissa määrätyin edellytyksin ja toimivaltansa puitteissa, kun on kysymys huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laittomasta kaupasta, aseiden ja räjähteiden kaupasta sekä myrkyllisten ja vaarallisten jätteiden laittomista kuljetuksista;

—   Luxemburgin suurherttuakunnassa: santarmilaitoksen ja poliisin viranomaiset sekä 6 kappaleessa tarkoitetuissa kahdenvälisissä sopimuksissa määrätyin edellytyksin ja toimivaltansa puitteissa, kun on kysymys huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laittomasta kaupasta, aseiden ja räjähteiden kaupasta sekä myrkyllisten ja vaarallisten jätteiden laittomista kuljetuksista;

—   Alankomaiden kuningaskunnassa: Rijkspolitie- ja Gemeentepolitie-laitoksen viranomaiset sekä tuontitulleja ja valmisteveroja koskevissa asioissa toimivaltaiset verotutkintaviranomaiset 6 kappaleessa tarkoitetuilla kahdenvälisillä sopimuksilla määrätyin edellytyksin ja toimivaltansa puitteissa, kun on kysymys huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laittomasta kaupasta, aseiden ja räjähteiden kaupasta sekä myrkyllisten ja vaarallisten jätteiden laittomista kuljetuksista.

5.   Edellä 1 ja 2 kappaleessa tarkoitettu viranomainen on:

—   Belgian kuningaskunnassa: Le Commissariat général de la Police judiciaire,

—   Saksan liittotasavallassa: Das Bundeskriminalamt,

—   Ranskan tasavallassa: La Direction centrale de la Police judiciaire,

—   Luxemburgin suurherttuakunnassa: le Procureur général d'État,

—   Alankomaiden kuningaskunnassa: De Landelijk Officier van Justitie, joka on toimivaltainen rajan ylitse tapahtuvasssa tarkkailussa

6.   Sopimuspuolet voivat kahdenvälisellä sopimuksella laajentaa tämän artiklan soveltamisalaa ja antaa lisämääräyksiä sen täytäntöönpanemisesta.

7.   Edellä 2 kappaleessa tarkoitettu tarkkailu on sallittua vain jonkin seuraavassa mainitun rangaistavan teon perusteella:

murha,

tappo,

raiskaus,

tahallinen murhapoltto,

rahanväärennys,

törkeä varkaus, varastetun tavaran kätkeminen ja ryöstö, kiristys,

kiristys,

ihmisryöstö tai panttivankien ottaminen,

ihmiskauppa,

huumausaineiden tai psykotrooppisten aineiden laiton kauppa,

aseita ja räjähteitä koskevien lain säännösten rikkominen,

räjähteillä tuhoaminen,

myrkyllisten ja vaarallisten jätteiden laiton kuljettaminen.

41 artikla

1.   Sopimuspuolen virkamiehet, jotka omassa maassaan seuraavat henkilöä, joka on tavattu itse teossa suorittamassa jotakin 4 kappaleessa tarkoitetuista rikoksista tai osallisena sellaiseen rikokseen, saavat jatkaa takaa-ajoa ilman ennalta myönnettyä lupaa toisen sopimuspuolen alueella, kun toisen sopimuspuolen toimivaltaisille viranomaisille ei ole voitu ennakolta ilmoittaa sen alueelle tulemisesta asian erityisen kiireellisyyden vuoksi jollakin 44 artiklassa määrätyistä tiedotustavoista tai kun nämä viranomaiset eivät ole voineet olla ajoissa paikalla takaa-ajon jatkamiseksi.

Sama koskee takaa-ajettua henkilöä, joka on paennut tutkinta- tai vankeusvankeuden aikana.

Viimeistään rajaa ylittäessään takaa-ajoa suorittavien virkamiesten on otettava yhteyttä sen sopimuspuolen toimivaltaisiin viranomaisiin, jonka alueella takaa-ajo tapahtuu. Takaa-ajo on keskeytettävä heti, jos sopimuspuoli, jonka alueella takaa-ajo tulisi tapahtumaan, sitä vaatii. Paikallisesti toimivaltaiset viranomaiset ottavat takaa-ajossa olevien virkamiesten pyynnöstä kiinni takaa-ajetun henkilön hänen henkilöllisyytensä toteamiseksi tai hänen pidättämisekseen.

2.   Takaa-ajo tapahtuu noudattaen jompaakumpaa seuraavista periaatteista, jotka määritellään jäljempänä 9 kappaleessa tarkoitetulla selityksellä:

a)

Takaa-ajoa suorittavilla virkamiehillä ei ole kiinniotto-oikeutta.

b)

Jos pyyntöä takaa-ajon keskeyttämisestä ei esitetä ja jos paikallisesti toimivaltaiset viranomaiset eivät voi jatkaa toimintaa riittävän nopeasti, takaa-ajoa suorittavat virkamiehet voivat ottaa takaa-ajetun henkilön kiinni siksi, kunnes sen sopimuspuolen virkamiehet, jonka alueella takaa-ajo tapahtuu ja jonka viranomaisille asiasta on välittömästi ilmoitettava, voivat todeta tämän henkilöllisyyden tai ryhtyä toimiin tämän pidättämiseksi.

3.   Edellä 1 ja 2 kappaleessa tarkoitettu takaa-ajo tapahtuu noudattaen yhtä seuraavista menettelyistä, jotka määritellään jäljempänä 9 kappaleessa tarkoitetulla selityksellä:

a)

ilmoituksessa määriteltävän alueen tai rajanylityksestä laskettavan ajan sisällä;

b)

ilman aluetta tai aikaa koskevia rajoituksia.

4.   Jäljempänä 9 kappaleessa tarkoitetussa selityksessä sopimuspuolet määrittelevät yhdessä 1 kappaleessa tarkoitetut rikokset noudattaen jompaakumpaa seuraavista periaatteista:

a)

Seuraavat rikokset:

murha,

tappo,

raiskaus,

murhapoltto,

rahanväärennys,

törkeä varkaus, varastetun tavaran kätkeminen, ryöstö,

kiristys,

ihmisryöstö tai panttivankien ottaminen,

ihmiskauppa,

huumausaineiden tai psykotrooppisten aineiden laiton kauppa,

aseita ja räjähteitä koskevien lain säännösten rikkominen,

räjähteillä tuhoaminen,

myrkyllisten ja vaarallisten jätteiden laiton kuljettaminen,

onnettomuuspaikalta pakeneminen vakavia loukkaantumisia tai kuolonuhreja vaatineen onnettomuuden jälkeen.

b)

Rikokset, joiden johdosta rikoksentekijä voidaan luovuttaa.

5.   Takaa-ajoon voidaan ryhtyä vain seuraavin yleisin edellytyksin:

a)

Takaa-ajoa suorittavien virkamiesten on noudatettava tämän artiklan määräyksiä ja sen sopimuspuolen lainsäädäntöä, jonka alueella he toimivat sekä paikallisesti toimivaltaisten viranomaisten määräyksiä.

b)

Takaa-ajo saa tapahtua vain maarajojen ylitse.

c)

Pääsy asuntoihin tai paikkoihin, joihin yleisöllä ei ole pääsyä, ei ole sallittua.

d)

Takaa-ajoa suorittavien virkamiesten on oltava helposti tunnistettavissa virkapuvusta, käsivarsinauhasta tai kulkuneuvossa käytettävistä tunnuksista; siviiliasun käyttö ei ole sallittua käytettäessä ilman edellä mainittuja tunnuksia olevaa ajoneuvoa; takaa-ajoa suorittavien virkamiesten on koko ajan kyettävä todistamaan toimivansa viranomaisen asemassa.

e)

Takaa-ajoa suorittavat virkamiehet voivat kantaa virka-asettaan takaa-ajon aikana; aseen käyttö on kiellettyä muutoin kuin hätävarjelutarkoituksessa.

f)

Kun takaa-ajettu henkilö on otettu kiinni 2 kappaleen b kohdan mukaisesti, hänelle voidaan suorittaa paikallisesti toimivaltaisen viranomaisen huostaan saattamiseksi ainoastaan henkilöön käyvä turvatarkastus; hänelle voidaan kuljetuksen ajaksi laittaa käsiraudat; takaa-ajetun henkilön hallussa olevat esineet voidaan takavarikoida.

g)

Takaa-ajon suorittaneiden virkamiesten on ilmoittauduttava kunkin 1, 2 ja 3 kappaleessa mainitun tehtävän jälkeen sen sopimuspuolen paikallisesti toimivaltaisten viranomaisten luona, joiden alueella he ovat toimineet ja esitettävä selvitys toiminnastaan; kyseisten viranomaisten pyynnöstä he ovat velvolliset olemaan käytettävissä, kunnes heidän toimiinsa liittyvät seikat on selvitetty; tätä sovelletaan myös silloin, jos takaa-ajettua henkilöä ei ole saatu kiinni.

h)

Sen sopimuspuolen viranomaisten pyynnöstä, jonka alueella takaa-ajo on tapahtunut, sen sopimuspuolen viranomaisten, jonka alueelta takaa-ajavat tulevat, on osallistuttava heidän suorittamiaan toimia seuraaviin tutkimuksiin mukaan lukien oikeusprosessiin.

6.   Henkilö, jonka paikallisesti toimivaltaiset viranomaiset ovat ottaneet kiinni 2 kappaleessa tarkoitetun toiminnan seurauksena, voidaan kansallisuudestaan riippumatta pidättää kuulusteluja varten. Kansallisen lainsäädännön asiaa koskevia määräyksiä sovelletaan soveltuvin osin.

Jos tämä henkilö ei ole sen sopimuspuolen kansalainen, jonka alueella hänet on pidätetty, hänet on vapautettava viimeistään kuuden tunnin kuluttua pidättämisestä, laskematta tähän aikaan keskiyön ja aamun kello yhdeksän välisiä tunteja, mikäli paikallisesti toimivaltaiset viranomaiset eivät ole ennen tämän määräajan päättymistä saaneet jossain muodossa pyyntöä, joka koskee väliaikaista pidättämistä luovuttamista varten.

7.   Edellisessä kappaleessa tarkoitetut virkamiehet ovat seuraavat:

—   Belgian kuningaskunnassa: Syyttäjänviraston yhteydessä toimivan rikospoliisiin, santarmilaitokseen ja kunnalliseen poliisiin kuuluvat virkamiehet sekä tullimiehet 10 kappaleessa tarkoitetuissa kahdenvälisissä sopimuksissa määrätyin edellytyksin ja toimivaltansa puitteissa, kun on kysymys huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laittomasta kaupasta, aseiden ja räjähteiden kaupasta sekä myrkyllisten ja vaarallisten jätteiden laittomista kuljetuksista;

—   Saksan liittotasavallassa: Polizeien des Bundes und der Länder -laitoksen virkamiehet sekä ainoastaan huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laittoman kaupan sekä asekaupan osalta Zollfahndungsdienst-laitoksen (tullitutkimuslaitoksen) virkamiehet syyttäjäviranomaisten avustajien ominaisuudessa;

—   Ranskan tasavallassa: police nationalen ja gendarmerie nationalen rikospoliisiosaston virkamiehet ja avustajat sekä 10 kappaleessa tarkoitetuissa kahdenvälisissä sopimuksissa määrätyin edellytyksin ja toimivaltansa puitteissa, kun on kysymys huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laittomasta kaupasta, aseiden ja räjähteiden kaupasta sekä myrkyllisten ja vaarallisten jätteiden laittomista kuljetuksista;

—   Luxemburgin suurherttuakunnassa: santarmilaitoksen ja poliisin virkamiehet sekä 10 kappaleessa tarkoitetuissa kahdenvälisissä sopimuksissa määrätyin edellytyksin ja toimivaltansa puitteissa, kun on kysymys huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laittomasta kaupasta, aseiden ja räjähteiden kaupasta sekä myrkyllisten ja vaarallisten jätteiden laittomista kuljetuksista;

—   Alankomaiden kuningaskunnassa: Rijkspolitie ja Gemeentepolitielaitoksen virkamiehet sekä verotutkintaviranomaiset 10 kappaleessa tarkoitetuilla kahdenvälisillä sopimuksilla määrätyin edellytyksin ja toimivaltansa puitteissa, kun on kysymys huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laittomasta kaupasta, aseiden ja räjähteiden kaupasta sekä myrkyllisten ja vaarallisten jätteiden laittomista kuljetuksista.

8.   Tämä artikla ei rajoita asianomaisten sopimuspuolten osalta 27 päivänä kesäkuuta 1962 rikoksentekijäin luovuttamisesta ja keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa tehdyn Benelux-sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna 11 päivänä toukokuuta 1974 annetulla pöytäkirjalla, 27 artiklan soveltamista.

9.   Tätä yleissopimusta allekirjoittaessaan kukin sopimuspuoli antaa selityksen, jossa se määrittelee 2, 3 ja 4 kappaleen määräysten pohjalta toimintamenetelmät takaa-ajoon alueellaan kunkin sellaisen sopimuspuolen osalta, jonka kanssa sillä on yhteinen raja.

Sopimuspuoli voi milloin tahansa korvata selityksensä toisella selityksellä, mikäli tämä ei rajoita aikaisemman selityksen soveltamisalaa.

Selitys annetaan kunkin kyseessä olevan sopimuspuolen kanssa yhteisymmärryksessä, jotta sisärajojen kummallakin puolella sovellettaisiin toisiaan vastaavia säännöksiä.

10.   Sopimuspuolet voivat kahdenvälisin sopimuksin laajentaa 1 kappaleen soveltamisalaa ja antaa täydentäviä säännöksiä tämän artiklan täytäntöönpanosta.

42 artikla

Edellä 40 ja 41 artiklassa tarkoitettujen tehtävien aikana toisen sopimuspuolen alueella toimivien virkamiesten katsotaan vastaavan tämän sopimuspuolen virkamiehiä sellaisten rikosten osalta, joiden kohteeksi he joutuvat tai joita he tekevät.

43 artikla

1.   Kun sopimuspuolen virkamiehet tämän yleissopimuksen 40 ja 41 artiklan mukaisesti toimivat toisen sopimuspuolen alueella, ensiksi mainittu sopimuspuoli on vastuussa tehtävän aikana aiheutuneista vahingoista sen sopimuspuolen lainsäädännön mukaisesti, jonka alueella he toimivat.

2.   Sopimuspuoli, jonka alueella aiheutuu 1 kappaleessa tarkoitettu vahinko, on vastuussa vahingon korvaamisesta kuten se olisi vastuussa omien virkamiestensä aiheuttamasta vahingosta.

3.   Sopimuspuoli, jonka virkamiehet ovat aiheuttaneet vahinkoa toisen sopimuspuolen alueella, korvaa tälle toiselle sopimuspuolelle vahingon uhrille tai tämän oikeudenomistajille maksamat korvaukset kokonaisuudessaan.

4.   Kunkin sopimuspuolen on 1 kappaleessa tarkoitetussa tapauksessa luovuttava vahingonkorvausvaatimuksista toista sopimuspuolta kohtaan, sanotun kuitenkaan estämättä ensiksi mainitun sopimuspuolen oikeuksien käyttämistä kolmansia osapuolia kohtaan sekä lukuun ottamatta 3 kappaleen määräyksiä.

44 artikla

1.   Asiaa koskevien kansainvälisten yleissopimusten mukaisesti sekä paikalliset olot ja tekniset mahdollisuudet huomioon ottaen sopimuspuolet luovat erityisesti raja-alueilla suoria puhelin-, radio-, teleksi- ja muita yhteydenpitolinjoja poliisi- ja tulliyhteistyön helpottamiseksi, erityisesti tietojen välittämiseksi ajoissa rajan kummallakin puolella tapahtuvan tarkkailun ja takaa-ajon yhteydessä.

2.   Lyhyellä aikavälillä toteutettavien toimenpiteiden lisäksi ne tutkivat erityisesti seuraavia mahdollisuuksia:

a)

aineiston vaihto tai asianmukaisin radiolaittein varustettujen yhteysvirkamiesten lähettäminen;

b)

raja-alueilla käytettävien äänitaajuuksien laajentaminen;

c)

samoilla alueilla toimivien poliisi- ja tulliyksiköiden yhteyden käyttöön ottaminen;

d)

tiedonvälityslaitteiston osto-ohjelmien yhteensovittaminen standardoitujen ja yhteensopivien tiedonvälitysjärjestelmien aikaansaamiseksi.

45 artikla

1.   Sopimuspuolet sitoutuvat toteuttamaan tarpeelliset toimenpiteet taatakseen, että

a)

majoitusliikkeen johtaja tai hänen alaisensa valvovat, että heidän liikkeeseensä majoittuneet ulkomaalaiset sekä muiden sopimuspuolten ja muiden Euroopan yhteisöjen jäsenvaltioiden kansalaiset lukuun ottamatta mukana matkustavia puolisoita tai alaikäisiä lapsia taikka ryhmämatkalle osallistuvia täyttävät ja allekirjoittavat omakätisesti ilmoituslomakkeet ja todistavat majoitusliikkeen johtajalle tai tämän alaiselle henkilöllisyytensä voimassa olevalla henkilöllisyystodistuksella;

b)

a kohdan mukaisesti täytetyt ilmoituslomakkeet säilytetään tai toimitetaan toimivaltaisille viranomaisille, jos nämä katsovat sen tarpeelliseksi uhan torjumiseksi, rangaistuksen täytäntöönpanemiseksi tai kadonneiden henkilöiden tai onnettomuuksien uhrien kohtalon selvittämiseksi, ellei kansallisesta lainsäädännöstä muuta johdu.

2.   Edellä olevan 1 kappaleen määräyksiä sovelletaan soveltuvin osin henkilöihin, jotka asuvat ammattimaisesti vuokralle tarjotussa majoituksessa, erityisesti teltoissa, asuntovaunuissa tai veneissä.

46 artikla

1.   Kukin sopimuspuoli voi erityistapauksessa oman lainsäädäntönsä mukaisesti ja ilman pyyntöä lähettää toiselle sopimuspuolelle tietoa, joka voi olla vastaanottajalle tärkeätä tulevien tai muiden rikosten ehkäisemiseksi tai yleistä järjestystä ja turvallisuutta koskevan uhan torjumiseksi.

2.   Tietoja vaihdetaan sitä varten nimitettävän keskusviranomaisen välityksellä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 39 artiklan 4 kappaleessa tarkoitetun, yhteistyötä raja-alueilla koskevan järjestelyn soveltamista. Erityisen kiireellisissä tapauksissa tässä artiklassa tarkoitettu tietojen vaihtaminen voi tapahtua suoraan kyseisten poliisiviranomaisten välillä, ellei kansallisissa säännöksissä toisin säädetä. Keskusviranomaiselle ilmoitetaan tästä niin pian kuin mahdollista.

47 artikla

1.   Sopimuspuolet voivat tehdä kahdenvälisiä sopimuksia, jotka tekevät mahdolliseksi lähettää sopimuspuolen yhteyshenkilö määrätyksi tai määräämättömäksi ajaksi toisen sopimuspuolen poliisiviranomaisten palvelukseen.

2.   Yhteysvirkamiehen lähettäminen määrätyksi tai määräämättömäksi ajaksi tapahtuu sopimuspuolten välisen yhteistyön helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi erityisesti

a)

tukemalla tietojen vaihtamista rikollisuutta vastaan sekä ennaltaehkäisevästi että jälkikäteisesti;

b)

tukemalla poliisi- ja oikeusapua rikosasioissa koskevien pyyntöjen täyttämistä;

c)

tukemalla rajojen valvonnasta vastaavien viranomaisten tehtävien suorittamista ulkorajoilla.

3.   Yhteyshenkilöiden tehtävänä on antaa neuvoja ja toimia tukihenkilöinä. Heillä ei ole itsenäistä toimivaltaa poliisitoimien suorittamiseen. He toimittavat tietoja ja suorittavat tehtävänsä niiden ohjeiden puitteissa, jotka he saavat lähettävältä sopimuspuolelta ja siltä sopimuspuolelta, jonka palvelukseen heidät on siirretty. He antavat säännöllisesti kertomuksen sen poliisilaitoksen päällikölle, jonka palvelukseen heidät on siirretty.

4.   Sopimuspuolet voivat kahdenvälisesti tai monenvälisesti sopia, että kolmannen maan palvelukseen siirretyt sopimuspuolen yhteyshenkilöt edustavat tehtävissään myös yhden tai useamman muun sopimuspuolen etuja. Tällaisten sopimusten nojalla kolmannen valtion palvelukseen siirretyt yhteyshenkilöt toimittavat muille sopimuspuolille tietoja näiden pyynnöstä tai omasta aloitteestaan ja suorittavat tehtäviä näiden osapuolten lukuun toimivaltansa rajoissa. Sopimuspuolet ilmoittavat toisilleen aikeistaan lähettää yhteyshenkilöitä kolmansiin maihin.

2 LUKU

OIKEUSAPU RIKOSASIOISSA

48 artikla

1.   Tämän luvun tarkoituksena on täydentää 20 päivänä huhtikuuta 1959 tehtyä keskinäistä oikeusapua rikosasioissa koskevaa eurooppalaista yleissopimusta sekä Benelux-talousliiton jäsenenä olevien sopimuspuolten välisissä suhteissa 27 päivänä kesäkuuta 1962 rikoksentekijäin luovuttamisesta ja keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa tehtyä Benelux-sopimusta, sellaisena kuin se on muutettuna 11 päivänä toukokuuta 1974 tehdyllä pöytäkirjalla, ja helpottaa mainittujen sopimusten soveltamista.

2.   Edellä oleva 1 kappale ei vaikuta sopimuspuolten välillä voimassa olevien kahdenvälisten sopimusten pitemmälle menevien määräysten soveltamiseen.

49 artikla

Oikeusapua annetaan myös

a)

menettelyssä, jossa käsitellään toisen tai kummankin sopimuspuolen kansallisen lainsäädännön mukaan rangaistavia ja hallinnollisen viranomaisen toimivaltaan kuuluvia järjestysrikkomuksia, jos asiassa annettava päätös voidaan saattaa rikosasiassa toimivaltaisen tuomioistuimen tutkittavaksi;

b)

menettelyssä, joka koskee korvausvaatimusta aiheettoman syytteen tai väärän tuomion johdosta;

c)

armahtamisasiain käsittelyssä;

d)

rikosasian yhteydessä käsiteltävässä riita-asiassa, kunnes rikosasiassa on annettu lopullinen ratkaisu;

e)

rangaistuksen tai turvaamistoimen täytäntöönpanoa, sakon perintää tai oikeudenkäyntikulujen maksamista koskevien asiakirjojen tiedoksiannossa;

f)

menettelyssä, joka koskee tuomion tai turvaamistoimen tai sen täytäntöönpanon lykkäämistä, ehdonalaiseen vapauteen päästämistä, rangaistuksen tai turvaamistoimen täytäntöönpanoajankohdan siirtämistä tai täytäntöönpanon keskeyttämistä.

50 artikla

1.   Sopimuspuolet sitoutuvat tarjoamaan 48 artiklassa tarkoitetun yleissopimuksen ja siinä tarkoitetun sopimuksen mukaisesti oikeusapua valmisteveroa, arvonlisäveroa ja tulleja koskevien säännösten rikkomisen osalta. Tullia koskevilla säännöksillä tarkoitetaan 7 päivänä syyskuuta 1967 Alankomaiden, Belgian, Italian, Luxemburgin, Ranskan ja Saksan liittotasavallan välillä keskinäisestä hallinnollisesta avunannosta tulliasioista tehdyn yleissopimuksen 2 artiklassa sekä 19 päivänä toukokuuta 1981 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1468/81 2 artiklassa mainittuja määräyksiä.

2.   Valmisteveroa koskevaan petokseen perustuvia pyyntöjä ei saa evätä sillä perusteella, että pyynnön vastaanottanut maa ei kanna pyynnössä tarkoitetuista tavaroista valmisteveroa.

3.   Pyynnön esittänyt sopimuspuoli saa toimittaa eteenpäin tai käyttää pyynnön vastaanottaneelta sopimuspuolelta saamiaan tietoja tai todisteita muihin kuin pyynnössä mainittuihin kuulusteluihin, tutkintaan tai käsittelyihin vain pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen etukäteen antamalla suostumuksella.

4.   Tässä artiklassa määrätyn oikeusavun antamisesta voidaan kieltäytyä, jos maksamatta oleva tai kokonaan maksamatta jätetty arvioitu määrä ei ylitä 25 000 ecua tai jos ilman lupaa vietyjen tai tuotujen tavaroiden arvioitu arvo ei ylitä 100 000 ecua, ellei pyynnön esittänyt sopimuspuoli pidä tapausta olosuhteiden tai syytetyn henkilöllisyyden takia erittäin vakavana.

5.   Tämän artiklan määräyksiä sovelletaan myös, kun esitetty oikeusapupyyntö koskee järjestysrikkomusta, josta voidaan tuomita vain sakkoon ja oikeusapupyynnön esittää oikeusviranomainen.

51 artikla

Sopimuspuolet voivat asettaa etsintää ja takavarikkoa koskevalle oikeusapupyynnölle ainoastaan seuraavat ehdot:

a)

Oikeusapupyynnön perusteena on teko, josta kummankin sopimuspuolen lain mukaan ankarin seuraamus on vähintään kuuden kuukauden vapausrangaistus tai vapauden menettämistä tarkoittava seuraamus, taikka teko, joka jommankumman sopimuspuolen lain mukaan on rangaistava sanotulla seuraamuksella ja toisen sopimuspuolen lain mukaan hallinnollisen viranomaisen toimivaltaan kuuluvana järjestelyrikkomuksena, jos asiassa annettava päätös voidaan saattaa rikosasiassa toimivaltaisen tuomioistuimen käsiteltäväksi.

b)

Oikeusapupyynnön täyttäminen on muutoin pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen lain mukaista.

52 artikla

1.   Kukin sopimuspuoli voi toimittaa oikeuskäsittelyä koskevat asiakirjat suoraan postitse toisen sopimuspuolen alueella oleville henkilöille. Sopimuspuolet toimittavat toimeenpanevalle komitealle luettelon asiakirjoista, jotka voidaan toimittaa tällä tavalla.

2.   Kun on aihetta epäillä, ettei vastaanottaja ymmärrä asiakirjan laatimiskieltä, asiakirja — tai ainakin sen olennaiset osat — on käännettävä yhdelle tai useammalle sen sopimuspuolen kielelle, jonka alueella vastaanottaja oleskelee. Jos asiakirjan lähettävä viranomainen tietää, että vastaanottaja osaa vain jotakin muuta kieltä, asiakirja — tai ainakin sen olennaiset osat — on käännettävä tälle muulle kielelle.

3.   Todistajaa ja asiantuntijaa, joka on jättänyt noudattamatta postin välityksellä tiedoksiannetun kutsun, ei saa tästä rangaista eikä häntä kohtaan käyttää pakkokeinoja, vaikka kutsu olisikin sisältänyt ilmoituksen poissaolon seuraamuksista, ellei hän sittemmin ole vapaaehtoisesti saapunut pyynnön esittäneen sopimuspuolen alueelle ja siellä jälleen saanut asianmukaista kutsua tiedoksi. Kutsun tiedoksiannosta vastaavan viranomaisen tulee huolehtia siitä, että postitse lähetettävä kutsu ei sisällä ilmoitusta pakkokeinoista poissaolon varalta. Tämä määräys ei rajoita 27 päivänä kesäkuuta 1962 rikoksentekijäin luovuttamisesta ja keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa tehdyn Benelux-sopimuksen soveltamista, sellaisena kuin se on muutettuna 11 päivänä toukokuuta 1974 tehdyllä pöytäkirjalla.

4.   Jos oikeusapupyynnön perusteena on teko, joka sekä pyynnön esittäneen että pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen lain mukaan on hallinnollisen viranomaisen toimivaltaan kuuluva järjestysrikkomus ja asiassa annettava päätös voidaan saattaa rikosasiassa toimivaltaisen tuomioistuimen tutkittavaksi, on asiakirjojen lähettämisessä noudatettava 1 kappaleen määräyksiä.

5.   Rajoittamatta 1 kappaleen määräysten soveltamista asian käsittelyyn liittyvät asiakirjat voidaan lähettää pyynnön vastaanottavan sopimuspuolen oikeusviranomaisten välityksellä, jos vastaanottajan osoite on tuntematon tai jos pyynnön esittänyt sopimuspuoli edellyttää muodollista tiedoksiantoa.

53 artikla

1.   Oikeusapupyynnöt voidaan toimittaa suoraan oikeusviranomaisten kesken samoin kuin vastaukset niihin.

2.   Edellä olevan 1 kappaleen soveltaminen ei rajoita pyyntöjen ja vastausten lähettämistä oikeusministeriöiden välillä tai Kansainvälisen rikospoliisijärjestön Interpolin kansallisten keskustoimistojen välityksellä.

3.   Sellaisten henkilöiden siirtämistä tai kuljetusta koskevien pyyntöjen esittämisen, jotka ovat tutkinta- tai vankeusvankeudessa tai joihin on kohdistettu vapauden menettämisen aiheuttava toimenpide, ja rikosrekisteriä koskevien tietojen säännöllisen tai satunnaisen vaihtamisen on tapahduttava oikeusministeriöiden välityksellä.

4.   Oikeusministeriöllä tarkoitetaan 20 päivänä huhtikuuta 1959 tehdyn keskinäistä oikeusapua rikosasioissa koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen mukaisesti Saksan liittotasavallan osalta liittovaltion oikeusministeriötä ja osavaltioiden oikeusministereitä tai -senaattoreita.

5.   Pyynnön esittävän sopimuspuolen oikeusviranomaiset voivat esittää ilmoitukset ajo- ja lepoajasta annetun lainsäädännön säännösten rikkomista koskevasta tutkinnasta 20 päivänä huhtikuuta 1959 tehdyn keskinäistä oikeusapua rikosasioissa koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen 21 artiklan ja 27 päivänä kesäkuuta 1962 rikoksentekijäin luovuttamisesta ja keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa tehdyn Benelux-sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna 11 päivänä toukokuuta 1974 tehdyllä pöytäkirjalla, 27 artiklan mukaisesti suoraan pyynnön vastaanottavan sopimuspuolen oikeusviranomaiselle.

3 LUKU

NE BIS IN IDEM -PERIAATTEEN SOVELTAMISESTA

54 artikla

Henkilöä, jota koskevassa asiassa sopimuspuoli on antanut lainvoimaisen tuomion, ei voida syyttää samasta teosta toisen sopimuspuolen toimesta edellyttäen, että tämä henkilö on tuomion saatuaan suorittanut rangaistuksensa tai parhaillaan suorittaa sitä taikka että sitä ei voida tuomion antaneen sopimuspuolen lain mukaan enää suorittaa.

55 artikla

1.   Sopimuspuoli voi tämän yleissopimuksen ratifioidessaan tai hyväksyessään selittää, että 54 artikla ei sido sitä yhdessä tai useammassa seuraavista tapauksista:

a)

kun toisen maan antaman tuomion pohjana oleva teko on tapahtunut kokonaan tai osittain sen alueella; viimeksi mainitussa tapauksessa tätä poikkeusta ei kuitenkaan sovelleta, jos teko on tapahtunut kokonaan tai osittain sen sopimuspuolen alueella, jossa tuomio on annettu;

b)

kun toisen maan tuomion pohjana oleva teko muodostaa uhan valtion turvallisuudelle tai muille kyseisen sopimuspuolen yhtä olennaisille eduille;

c)

kun tuomion pohjana olevan teon on tehnyt kyseisen sopimuspuolen palveluksessa oleva henkilö virkavelvollisuuksiaan rikkoen.

2.   Sopimuspuolen, joka on antanut 1 kappaleen b kohdassa mainittua poikkeusta koskevan selityksen, on nimettävä ne rikosryhmät, joihin tätä poikkeusta voidaan soveltaa.

3.   Sopimuspuoli voi milloin tahansa perua tällaisen yhtä tai useampaa 1 kappaleessa mainittua poikkeusta koskevan selityksen.

4.   Poikkeuksia, joista on tehty 1 kappaleen mukainen selitys, ei sovelleta, kun kyseinen sopimuspuoli on samojen tekojen kyseessä ollessa pyytänyt toista sopimuspuolta suorittamaan tutkinnan tai suostunut kyseisen henkilön luovutukseen.

56 artikla

Jos sopimuspuoli aloittaa sellaista henkilöä koskevan uuden tutkinnan, josta joku toinen sopimuspuoli on hänet jo lainvoimaisesti tuominnut, vähennetään mahdollisesti määrättävästä rangaistuksesta viimeksi mainitun sopimuspuolen alueella tästä teosta kärsitty vapaudenmenetysaika. Samoin otetaan kansallisen lainsäädännön sallimissa rajoissa huomioon muu jo suoritettu rangaistus kuin vapaudenmenetys.

57 artikla

1.   Jos sopimuspuoli syyttää henkilöä rikoksesta ja jos tämän sopimuspuolen toimivaltaisilla viranomaisilla on syytä epäillä, että syyte koskee samaa tekoa, josta toinen sopimuspuoli on hänet jo kerran lainvoimaisesti tuominnut, näiden viranomaisten on tarpeelliseksi katsoessaan pyydettävä asianomaiset tiedot sen sopimuspuolen toimivaltaisilta viranomaisilta, jonka alueella tuomio on annettu.

2.   Pyydetyt tiedot on annettava mahdollisimman pikaisesti, ja ne on otettava huomioon päätettäessä meneillään olevan käsittelyn jatkamisesta.

3.   Kukin sopimuspuoli nimittää tämän yleissopimuksen ratifioidessaan tai hyväksyessään ne viranomaiset, joilla on valtuudet pyytää ja vastaanottaa tässä artiklassa tarkoitettuja tietoja.

58 artikla

Edellä olevat määräykset eivät rajoita sellaisten pitemmälle menevien kansallisten määräysten soveltamista, jotka koskevat ulkomailla tehtyihin oikeudellisiin päätöksiin sovellettavaa ne bis in idem -periaatetta.

4 LUKU

RIKOKSENTEKIJÖIDEN LUOVUTTAMINEN

59 artikla

1.   Tämän luvun määräysten tarkoituksena on täydentää 13 päivänä syyskuuta 1957 tehtyä rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevaa eurooppalaista yleissopimusta ja 27 päivänä kesäkuuta 1962 rikoksentekijäin luovuttamisesta ja keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa tehtyä Benelux-sopimusta, sellaisena kuin se on muutettuna 11 päivänä toukokuuta 1974 annetulla pöytäkirjalla, ja helpottaa mainittujen sopimusten soveltamista.

2.   Edellä oleva 1 kappale ei vaikuta sopimuspuolten välillä voimassa olevien kahdenvälisten sopimusten pitemmälle menevien määräysten soveltamiseen.

60 artikla

Kahden sellaisen sopimuspuolen välisissä suhteissa, joista toinen ei ole 13 päivänä syyskuuta 1957 tehdyn rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen osapuoli, sovelletaan mainitun yleissopimuksen määräyksiä ottaen huomioon ne varaumat ja selitykset, jotka on tehty joko mainittua yleissopimusta ratifioitaessa tai tätä yleissopimusta ratifioitaessa tai hyväksyttäessä niiden sopimuspuolten osalta, jotka eivät ole yleissopimuksen osapuolia.

61 artikla

Ranskan tasavalta sitoutuu luovuttamaan toisen sopimuspuolen pyynnöstä henkilöt, joita vastaan on ryhdytty oikeudellisiin toimiin tekojen johdosta, joista voidaan Ranskan lainsäädännön mukaisesti rangaista vähintään kahden vuoden vapaudenmenetyksellä tai vapautta rajoittavalla toimenpiteellä ja pyynnön esittäneen sopimuspuolen lainsäädännön mukaisesti vähintään yhden vuoden vastaavalla seuraamuksella.

62 artikla

1.   Vanhenemisen keskeyttämisen osalta sovelletaan ainoastaan pyynnön esittävän sopimuspuolen lainsäädäntöä.

2.   Pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen myöntämä armahdus ei estä rikoksentekijän luovuttamista, ellei rikos kuuluu pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen tuomiovaltaan.

3.   Sellaisen tutkinnan mahdollistavan syytteen tai virallisen ilmoituksen puuttuminen, jotka ovat tarpeen ainoastaan pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen lainsäädännön nojalla, ei vaikuta velvollisuuteen luovuttaa rikoksentekijä.

63 artikla

Sopimuspuolet sitoutuvat 59 artiklassa mainitun yleissopimuksen ja sopimuksen mukaisesti luovuttamaan rikoksentekijät, joita koskevaa tutkintaa pyynnön esittäneen sopimuspuolen oikeusviranomaiset suorittavat jonkin 50 artiklan 1 kappaleessa tarkoitetun rikoksen johdosta tai joita ne etsivät tällaisesta rikoksesta annetun tuomion tai turvaamistoimenpiteen johdosta.

64 artikla

Jäljempänä olevan 95 artiklan mukaisesti Schengenin tietojärjestelmään tehdyllä ilmoituksella on sama vaikutus kuin väliaikaista säilöön ottamista koskevalla pyynnöllä, joka on tehty 13 päivänä syyskuuta 1957 tehdyn rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen 16 artiklan mukaisesti tai 27 päivänä kesäkuuta 1962 rikoksentekijäin luovuttamisesta ja keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa tehdyn Benelux-sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna 11 päivänä toukokuuta 1974 annetulla pöytäkirjalla, 15 artiklan mukaisesti.

65 artikla

1.   Pyynnön esittävän sopimuspuolen toimivaltainen ministeriö esittää pyynnön vastaanottavan sopimuspuolen toimivaltaiselle ministeriölle rikoksentekijäin luovuttamista ja siirtoa koskevat pyynnöt sanotun rajoittamatta diplomaattitien käyttämistä.

2.   Toimivaltaiset ministeriöt ovat

—   Belgian kuningaskunnassa: oikeusministeriö,

—   Saksan liittotasavallassa: liittovaltion oikeusministeriö ja osavaltioiden oikeusministeri tai senaattori,

—   Ranskan tasavallassa: ulkoasiainministeriö,

—   Luxemburgin suurherttuakunnassa: oikeusministeriö,

—   Alankomaiden kuningaskunnassa: oikeusministeriö.

66 artikla

1.   Jos luovutettavaksi pyydetyn henkilön luovuttaminen ei pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen lain mukaan ole ilmeisesti kiellettyä, voi tämä sopimuspuoli suostua luovuttamispyyntöön noudattamatta mahdollista luovutusmenettelyä, mikäli luovutettavaksi pyydetty henkilö, jolle on ilmoitettu hänen oikeudestaan vaatia luovuttamismenettelyn noudattamista, tuomarin tai toimivaltaisen viranomaisen edessä antaa tähän suostumuksensa, joka merkitään pöytäkirjaan. Luovutettavaksi pyydetyllä henkilöllä on tällöin oikeus käyttää asianajajan apua.

2.   Luovutettavaksi pyydetty henkilö, joka 1 kappaleen nojalla tapahtuvan luovuttamisen yhteydessä on ilmoittanut luopuvansa erityissäännön takaamasta suojasta, ei voi peruuttaa tätä ilmoitustaan.

5 LUKU

RIKOSTUOMIOIDEN TÄYTÄNTÖÖNPANON SIIRTO

67 artikla

Jäljempänä olevien määräysten tarkoituksena on täydentää Euroopan neuvoston 21 päivänä maaliskuuta 1983 tekemää yleissopimusta tuomittujen henkilöiden siirtämisestä niiden sopimuspuolten välillä, jotka ovat mainitun yleissopimuksen osapuolia.

68 artikla

1.   Sopimuspuoli, jonka alueella on julistettu toisen sopimuspuolen kansalaiseen kohdistuva vapaudenmenetystä koskeva tuomio tai turvaamistoimenpide, joka on saanut lainvoiman, voi, kun kyseinen henkilö on paennut omaan maahansa välttääkseen tuomion tai turvaamistoimenpiteen ja kun paennut henkilö on oman maansa alueella, pyytää tätä toista sopimuspuolta hoitamaan puolestaan tuomion tai turvaamistoimenpiteen täytäntöönpanon.

2.   Pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli voi pyynnön esittäneen sopimuspuolen pyynnöstä, ennen tuomion tai turvaamistoimenpiteen tai tuomion osan täytäntöönpanon hoitamista koskevaa pyyntöä tukevien asiakirjojen saapumista ja pyyntöä koskevan päätöksen tekemistä, ottaa tuomitun henkilön säilöön tai toteuttaa muita toimenpiteitä varmistaakseen kyseisen henkilön pysymisen pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen alueella.

69 artikla

Tuomion täytäntöönpanon siirto 68 artiklan nojalla ei edellytä tuomion tai toimenpiteen kohteena olevan henkilön suostumusta. Soveltuvin osin sovelletaan Euroopan neuvoston 21 päivänä maaliskuuta 1983 tekemän yleissopimuksen tuomittujen siirtämistä koskevia muita määräyksiä.

6 LUKU

HUUMAUSAINEET

70 artikla

1.   Sopimuspuolet perustavat pysyvän työryhmän, jonka tehtävänä on tutkia huumausaineisiin liittyvän rikollisuuden ehkäisemistä koskevia yhteisiä ongelmia ja laatia tarvittaessa tarpeellisia ehdotuksia parantaakseen sopimuspuolten välisen yhteistyön käytännöllisiä ja teknisiä näkökohtia. Työryhmä esittää ehdotuksensa toimeenpanevalle komitealle.

2.   Edellä 1 kappaleessa tarkoitettu työryhmä, jonka jäsenet toimivaltaiset kansalliset viranomaiset nimeävät, koostuu erityisesti poliisi- ja tullitehtävistä vastaavien laitosten edustajista.

71 artikla

1.   Sopimuspuolet sitoutuvat toteuttamaan kaikenlaisten huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden mukaan lukien kannabiksen epäsuoran ja suoran myynnin sekä näiden tuotteiden ja aineiden myyntiä tai maastavientiä varten tapahtuvan hallussapidon osalta kaikki Yhdistyneiden Kansakuntien olemassa olevien yleissopimusten (*) mukaiset toimenpiteet, jotka ovat tarpeen huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laittoman kaupan estämiseksi ja rankaisemiseksi.

2.   Sopimuspuolet sitoutuvat hallinnollisin ja rikosoikeudellisin keinoin estämään kaikenlaisten huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden mukaan lukien kannabiksen laittoman viennin sekä tällaisten tuotteiden ja aineiden myynnin, hankkimisen ja välittämisen sekä rankaisemaan siitä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 74, 75 ja 76 artiklan asiaa koskevien määräysten soveltamista.

3.   Taistellakseen huumausaineiden ja kaikenlaisten psykotrooppisten aineiden mukaan lukien kannabiksen laitonta kauppaa vastaan sopimuspuolet tehostavat henkilöitä ja tavaroita sekä liikkumista ja kulkuvälineitä koskevia tarkastuksia ulkorajoillaan. Yksityiskohdista päättää 70 artiklassa mainittu työryhmä. Se kiinnittää erityistä huomiota ulkorajoilta vapautuvan poliisi- ja tullihenkilökunnan osan uudelleen sijoittamiseen sekä nykyaikaisten huumeidenetsintäkeinojen ja huumekoirien käyttöönottoon.

4.   Tämän artiklan määräysten noudattamiseksi sopimuspuolet valvovat erityisesti paikkoja, joita tunnetusti käytetään huumekauppaan.

5.   Sopimuspuolet tekevät toimivaltansa rajoissa kaikkensa kaikenlaisten huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden mukaan lukien kannabiksen laittomaan kysyntään liittyvien kielteisten vaikutusten estämiseksi ja niitä vastaan taistelemiseksi. Tässä tarkoituksessa toteutetut toimenpiteet kuuluvat kunkin sopimuspuolen vastuualueeseen.

72 artikla

Sopimuspuolet sitoutuvat perustuslakinsa ja kansallisen oikeusjärjestyksensä mukaisesti antamaan lainsäädäntöä, jolla tehdään mahdolliseksi ottaa haltuun ja takavarikoida huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laittomasta kaupasta peräisin olevat tuotot.

73 artikla

1.   Sopimuspuolet sitoutuvat perustuslakinsa ja kansallisen oikeusjärjestyksensä mukaisesti ryhtymään toimenpiteisiin, joilla tehdään mahdolliseksi huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laittoman kaupan valvotut läpilaskut.

2.   Päätös valvotusta läpilaskusta tehdään jokaisessa yksittäistapauksessa kunkin kyseisen sopimuspuolen ennalta antaman suostumuksen perusteella.

3.   Kukin sopimuspuoli on vastuussa omalla alueellaan tapahtuvista toimista ja valvoo niitä, ja sillä on valtuudet puuttua niihin.

74 artikla

Kun kyseessä on huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laillinen kauppa, sopimuspuolet sopivat siitä, että 71 artiklassa luetelluista Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksista johtuvat sisärajoilla tehtävät tarkastukset siirretään mahdollisuuksien mukaan maan rajojen sisäpuolelle.

75 artikla

1.   Sopimuspuolten alueelle saapuvat ja niiden alueella liikkuvat matkustajat voivat kuljettaa mukanaan huumausaineita ja psykotrooppisia aineita, jotka ovat tarpeellisia sairaanhoidossa, jos he esittävät tarkastuksessa todistuksen, jonka oleskelujäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on myöntänyt tai oikeaksi todistanut.

2.   Toimeenpaneva komitea päättää 1 kappaleessa tarkoitetun sopimuspuolen myöntämän todistuksen muodosta ja sisällöstä sekä erityisesti tuotteiden ja aineiden laatuun ja määrään ja matkan kestoon liittyvistä tiedoista.

3.   Sopimuspuolet ilmoittavat toisilleen 2 kappaleessa tarkoitetun todistuksen myöntämiseen tai oikeaksi todistamiseen toimivaltaisista viranomaisista.

76 artikla

1.   Sopimuspuolet päättävät tarvittavista toimenpiteistä ja lääketieteellisten, eettisten ja toiminnallisten käytäntöjensä mukaisesti niiden huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden tarkastamisesta, jotka ovat yhden tai useamman sopimuspuolen alueella perusteellisemman tarkastuksen alaisia kuin niiden alueella, jotta näiden perusteellisempien tarkastusten tehokkuuteen ei vaikuteta.

2.   Edellä olevaa 1 kappaletta sovelletaan myös aineisiin, joita käytetään yleisesti huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden valmistukseen.

3.   Sopimuspuolet ilmoittavat toisilleen toimenpiteistä, jotka ne toteuttavat 1 ja 2 kappaleessa tarkoitettujen aineiden laillisen kaupan valvonnan täytäntöönpanemiseksi.

4.   Tässä yhteydessä esiintyviä ongelmia käsitellään säännöllisesti toimeenpanevassa komiteassa.

7 LUKU

AMPUMA-ASEET JA AMPUMATARVIKKEET

77 artikla

1.   Sopimuspuolet sitoutuvat mukauttamaan ampuma-aseiden ja ampumatarvikkeiden hankkimista, hallussapitoa, kauppaa ja luovuttamista koskevat kansalliset lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset tämän luvun määräyksiin.

2.   Tämä luku koskee luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden ampuma-aseiden ja ampumatarvikkeiden hankkimista, hallussapitoa, kauppaa ja luovuttamista; se ei koske niiden toimittamista keskus- tai alueellisille viranomaisille taikka aseistetuille poliisivoimille eikä näiden toimesta tapahtuvaa ampuma-aseiden ja ampumatarvikkeiden hankkimista eikä hallussapitoa eikä niiden valmistusta valtiollisissa yrityksissä.

78 artikla

1.   Tämän luvun puitteissa ampuma-aseet luokitellaan seuraavasti:

a)

kielletyt aseet;

b)

luvanvaraiset aseet;

c)

ilmoituksenvaraiset aseet.

2.   Ampuma-aseiden sulkulaitetta, patruunapesää ja piippua koskevat vastaavasti siihen aseeseen sovellettavat määräykset, jonka osa ne ovat tai jonka osaksi ne on tarkoitettu.

3.   Tässä yleissopimuksessa lyhyinä aseina pidetään ampuma-aseita, joiden piippu on korkeintaan 30 senttimetriä tai joiden kokonaispituus on korkeintaan 60 senttimetriä; kaikkia muita ampuma-aseita pidetään pitkinä aseina.

79 artikla

1.   Luettelo kielletyistä ampuma-aseista ja ampumatarvikkeista sisältää seuraavat nimikkeet:

a)

tavanomaisesti sotilaskäyttöön tarkoitetut ampuma-aseet;

b)

sarjatuliaseet, vaikka niitä ei olisi tarkoitettu sotilaskäyttöön;

c)

muiksi esineiksi naamioidut ampuma-aseet;

d)

panssarin lävistäviä, räjähtäviä tai sytyttäviä ammuksia sisältävät ampumatarvikkeet tai näiden ampumatarvikkeiden luodit;

e)

pistooleihin ja revolvereihin tarkoitetut ampumatarvikkeet, joissa on dumdum- tai reikäpäiset ammukset, sekä luodit näihin ampumatarvikkeisiin.

2.   Toimivaltaiset viranomaiset voivat yksittäistapauksissa myöntää lupia 1 kappaleessa mainituille ampuma-aseille ja ampumatarvikkeille, jos turvallisuus ja yleinen järjestys eivät tätä estä.

80 artikla

1.   Luettelo ampuma-aseista, joiden hankinta ja hallussapito on luvanvaraista, sisältää ainakin seuraavat ampuma-aseet, jos ne eivät ole kiellettyjä:

a)

puoliautomaattiset lyhyet kertalaukausaseet tai lyhyet lippaalliset kertalaukausaseet;

b)

lyhyet kertatuliampuma-aseet, joissa on keskussytytteinen patruuna;

c)

lyhyet kertatuliampuma-aseet, joissa on reunasytytyspatruuna ja joiden kokonaispituus on alle 28 senttimetriä;

d)

pitkät puoliautomaattiaseet, joiden lippaaseen ja patruunapesään mahtuu yhteensä enemmän kuin kolme patruunaa;

e)

pitkät puoliautomaattiset ja lippaalliset kertalaukausaseet rihlaamattomalla piipulla, jonka pituus on enintään 60 cm;

f)

puoliautomaattiset siviilikäyttöön tarkoitetut ampuma-aseet, jotka muistuttavat sotilaskäyttöön tarkoitettuja sarjatuliaseita.

2.   Luvanvaraisten ampuma-aseiden luettelo ei sisällä seuraavia:

a)

merkinantoon, kaasuaseina tai hälytykseen käytetyt aseet, jos niitä ei voida tavanomaisilla työkaluilla muuttaa aseiksi, niin että niillä voitaisiin ampua ammuksia, ja jos ärsyttävien aineiden ampuminen ei voi aiheuttaa pysyviä vammoja;

b)

pitkät puoliautomaattiset ampuma-aseet, jos niiden lipas ja patruunapesä voivat sisältää korkeintaan kolme patruunaa ilman uudelleenlatausta ja jos syöttäjä on kiinteä tai jos on varmistettu, että näitä aseita ei voida tavanomaisilla työkaluilla muuttaa aseiksi, joiden lipas ja patruunapesä voivat sisältää yli kolme luotia.

81 artikla

Ilmoituksenvaraisten ampuma-aseiden luettelo sisältää, jos näitä aseita ei ole kielletty tai määrätty luvanvaraisiksi:

a)

pitkät lippaalliset kertalaukausaseet;

b)

pitkät kertatuliampuma-aseet, joissa on yksi tai useampia rihlattuja piippuja;

c)

lyhyet ampuma-aseet, joissa on reunasytytyspatruuna ja joiden kokonaispituus yli 28 senttimetriä;

d)

edellä 80 artiklan 2 kappaleen b kohdassa luetellut aseet.

82 artikla

Luetteloon 79, 80 ja 81 artiklassa tarkoitetuista aseista eivät sisälly

a)

ampuma-aseet, joiden malli tai valmistusvuosi — paitsi poikkeustapauksessa — on aiemmalta ajalta kuin 1 päivältä tammikuuta 1870, edellyttäen että niillä ei voida ampua kiellettyihin tai luvanvaraisiin aseisiin tarkoitettuja ampumatarvikkeita;

b)

edellä a kohdassa mainittujen aseiden kopiot, jos niissä ei voida käyttää metallikuorisia patruunoita;

c)

ampuma-aseet, joista on teknisellä menetelmällä tehty ampumiseen soveltumattomia ja joissa on viranomaisen tarkastusmerkintä tai jotka kyseinen viranomainen on hyväksynyt.

83 artikla

Edellä 80 artiklassa tarkoitetun ampuma-aseen hankintaa ja hallussapitoa koskeva lupa voidaan myöntää ainoastaan, mikäli

a)

asianomainen henkilö on täyttänyt 18 vuotta lukuun ottamatta käyttöä metsästys- ja urheilutarkoituksiin;

b)

asianomainen henkilö ei ole sopimaton hankkimaan tai pitämään hallussaan ampuma-asetta mielisairauden tai jonkin muun henkisen tai fyysisen esteen takia;

c)

asianomaista henkilöä ei ole tuomittu rikoksesta tai jos ei esiinny muita syitä, jotka antaisivat aiheen olettaa, että hän vaarantaa turvallisuuden tai yleisen järjestyksen ja

d)

ampuma-aseen hankintaan tai hallussapitoon esitettyä syytä voidaan pitää perusteltuna.

84 artikla

1.   Edellä 81 artiklassa tarkoitettuja aseita koskeva ilmoitus merkitään 85 artiklassa tarkoitettujen henkilöiden pitämään rekisteriin.

2.   Kun aseen luovuttaa muu kuin 85 artiklassa tarkoitettu henkilö, ilmoitus on tehtävä kunkin sopimuspuolen antamien sääntöjen mukaisesti.

3.   Tässä artiklassa tarkoitetun ilmoituksen on sisällettävä kyseisten henkilöiden ja aseiden tunnistukseen tarvittavat tiedot.

85 artikla

1.   Sopimuspuolet sitoutuvat saattamaan luvanhakuvelvollisiksi henkilöt, jotka valmistavat tai myyvät luvanvaraisia ampuma-aseita, ja ilmoitusvelvollisiksi henkilöt, jotka valmistavat ja myyvät ilmoituksenvaraisia ampuma-aseita. Luvanvaraisten ampuma-aseiden lupa kattaa myös ilmoituksenvaraiset ampuma-aseet. Sopimuspuolet saattavat aseita valmistavat ja myyvät henkilöt tehokkaan tarkkailun takaavan valvonnan alaisiksi.

2.   Sopimuspuolet sitoutuvat antamaan määräyksiä, jotta kaikki ampuma-aseet olisi varustettu pysyvästi ainakin sarjanumerolla, joka mahdollistaa niiden tunnistamisen ja jotta ne sisältäisivät valmistajan merkin.

3.   Sopimuspuolet velvoittavat valmistajat ja kauppiaat rekisteröimään kaikki luvan- ja ilmoituksenvaraiset ampuma-aseet; rekistereiden avulla on voitava nopeasti määrittää ampuma-aseiden tyyppi, alkuperä ja ostaja.

4.   Sellaisten aseiden osalta, jotka ovat luvanvaraisia 79 ja 80 artiklan nojalla, sopimuspuolet sitoutuvat antamaan määräyksiä siitä, että ampuma-aseen tunnistusnumero ja aseeseen kiinnitetty merkki mainitaan myös sen haltijalle myönnetyssä luvassa.

86 artikla

1.   Sopimuspuolet sitoutuvat antamaan määräyksiä, jotka kieltävät luvan- tai ilmoituksenvaraisten ampuma-aseiden laillisia haltijoita luovuttamasta näitä aseita henkilöille, joilla ei ole hankintalupaa tai todistusta ilmoituksesta.

2.   Sopimuspuolet voivat sallia näiden aseiden väliaikaisen luovutuksen antamiaan yksityiskohtaisia sääntöjä noudattaen.

87 artikla

1.   Sopimuspuolten on sisällytettävä kansalliseen lainsäädäntöönsä säännökset, jotka tekevät mahdolliseksi peruuttaa luvan, kun luvan haltija ei enää täytä 83 artiklassa määrättyjä luvansaantiehtoja.

2.   Sopimuspuolet sitoutuvat antamaan tarvittavat määräykset, joihin sisältyy erityisesti ampuma-aseen takavarikointi ja luvan peruuttaminen, ja säätämään ampuma-aseisiin sovellettavien säännösten ja määräysten rikkomisen asianmukaisista sanktioista. Sanktioissa voidaan määrätä ampuma-aseiden takavarikoinnista.

88 artikla

1.   Henkilöiltä, joilla on ampuma-aseen hankintalupa, ei vaadita lupaa tähän aseeseen tarkoitettujen ampumatarvikkeiden hankkimiseen.

2.   Sellaisten henkilöiden ampumatarvikkeiden hankintaa, joilla ei ole aseenhankintalupaa, koskee siihen aseeseen sovellettava järjestelmä, johon nämä ampumatarvikkeet on tarkoitettu. Lupa voidaan myöntää yhdelle ampumatarvikelajille tai kaikille ampumatarvikelajeille.

89 artikla

Luetteloa kielletyistä, luvan- ja ilmoituksenvaraisista ampuma-aseista voidaan täydentää tai muuttaa teknisen ja taloudellisen kehityksen sekä valtion turvallisuuden huomioon ottamiseksi. Toimeenpaneva komitea voi muuttaa tai täydentää luetteloa.

90 artikla

Sopimuspuolet voivat antaa tiukempia ampuma-ase- ja ampumatarvikejärjestelmää koskevia lakeja ja määräyksiä.

91 artikla

1.   Sopimuspuolet sopivat luovansa 28 päivänä kesäkuuta 1978 yksityishenkilöiden tuliaseiden hankkimista ja hallussapitoa koskevasta valvonnasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen pohjalta kansallisten lainsäädäntöjensä puitteissa tietojenvaihtojärjestelmän, joka koskee toisen sopimuspuolen alueella pysyvästi asuvien tai sinne sijoittautuneiden henkilöiden — sekä yksityisten henkilöiden että aseiden vähittäismyyjien — ampuma-aseiden hankintaa. Aseiden vähittäismyyjänä pidetään jokaista henkilöä, jonka ammatinharjoittaminen koostuu kokonaan tai osittain ampuma-aseiden vähittäiskaupasta.

2.   Tietojenvaihto koskee:

a)

kahden edellä 1 kappaleessa mainitun yleissopimuksen ratifioineen sopimuspuolen välillä ampuma-aseita, jotka mainitaan yleissopimuksen liitteen 1 A osan 1 numeron a—h alakohdassa;

b)

sellaisten sopimuspuolten välillä, joista ainakaan toinen ei ole ratifioinut 1 kappaleessa mainittua yleissopimusta, ampuma-aseita, joita kummankin sopimuspuolen alueella koskee lupa- tai ilmoitusjärjestelmä.

3.   Ampuma-aseiden hankkimista koskevat tiedot on toimitettava viipymättä ja niiden on sisällettävä seuraavat tiedot:

a)

hankkimispäivä ja hankkijan henkilöllisyyden osalta

jos kyse on luonnollisesta henkilöstä: sukunimi, etunimet, syntymäaika ja -paikka, osoite ja passin tai henkilöllisyystodistuksen numero sekä myöntämispäivä ja myöntänyt viranomainen, riippumatta siitä, onko kysymyksessä asekauppias,

jos kyse on oikeushenkilöstä: nimi tai toiminimi ja kotipaikka sekä oikeushenkilöä edustamaan valtuutetun henkilön sukunimi, etunimet, syntymäaika ja paikka, osoite ja passin tai henkilöllisyystodistuksen numero;

b)

kyseessä olevan ampuma-aseen malli, mallinumero, kaliiperi ja muut tunnistetiedot ja sarjanumero.

4.   Kukin sopimuspuoli nimeää kansallisen viranomaisen, joka lähettää ja vastaanottaa 2 ja 3 kappaleessa tarkoitettuja tietoja, ja ilmoittaa välittömästi muille sopimuspuolille kyseisen viranomaisen nimeämiseen liittyvistä muutoksista.

5.   Kunkin sopimuspuolen nimeämä viranomainen voi välittää sille toimitetut tiedot paikallisesti toimivaltaisille poliisiviranomaisille ja rajavalvontaviranomaisille, jotta nämä voisivat estää ja tutkia rangaistavia tekoja ja määräysten rikkomisia.

IV OSASTO

SCHENGENIN TIETOJÄRJESTELMÄ

1 LUKU

SCHENGENIN TIETOJÄRJESTELMÄN PERUSTAMINEN

92 artikla

1.   Sopimuspuolet perustavat yhteisen tietojärjestelmän, jäljempänä ”Schengenin tietojärjestelmä”, ja ylläpitävät sitä. Se koostuu kansallisesta osasta kunkin sopimuspuolen alueella ja teknisen tuen yksiköstä. Schengenin tietojärjestelmän kautta sopimuspuolten nimeämät viranomaiset pääsevät automaattisen hakumenettelyn avulla käsiksi henkilöistä ja tavaroista tehtyihin ilmoituksiin rajatarkastusten ja -valvonnan yhteydessä ja muiden kyseisessä maassa kansallisen lainsäädännön mukaisesti tehtävien poliisi- ja tullitarkastusten yhteydessä sekä 96 artiklassa tarkoitetun ainoan ilmoitusluokan osalta viisumien ja oleskelulupien myöntämistä ja ulkomaalaishallintoa varten sovellettaessa tämän yleissopimuksen määräyksiä henkilöiden liikkuvuudesta.

2.   Kukin sopimuspuoli perustaa oman kansallisen osansa Schengenin tietojärjestelmään ja ylläpitää sitä omalla kustannuksellaan ja omalla vastuullaan. Sen tiedosto saatetaan aineellisesti identtiseksi kaikkien muiden sopimuspuolten kansallisten osien tiedostojen kanssa teknisen tuen yksikön avulla. Jäljempänä 3 kappaleessa tarkoitetun tietojen nopean ja tehokkaan siirtämisen mahdollistamiseksi kukin sopimuspuoli noudattaa kansallista osaansa perustaessaan sopimuspuolten yhdessä teknisen tuen yksikköä varten vahvistamia pöytäkirjoja ja menettelyjä. Kunkin kansallisen osan tiedostoa voidaan käyttää automaattiseen hakuun kunkin sopimuspuolen alueella. Muiden sopimuspuolten kansallisten osien tiedostoihin ei ole mahdollista tehdä hakuja.

3.   Sopimuspuolet perustavat Schengenin tietojärjestelmän teknisen tuen yksikön, jota ne ylläpitävät yhteisellä vastuulla ja kustannukset jakaen. Ranskan tasavalta ottaa huolehtiakseen teknisen tuen yksiköstä, joka sijoitetaan Strasbourgiin. Teknisen tuen yksikkö sisältää tiedoston, jolla varmistetaan kansallisten osien tiedostojen identtisyys on-line-tiedonsiirron kautta. Teknisen tuen yksikön tiedostossa on kaikkia sopimuspuolia koskevat ilmoitukset henkilöistä ja esineistä. Teknisen tuen yksikön tiedosto sisältää ainoastaan tässä kappaleessa ja 113 artiklan 2 kappaleessa mainittuja tietoja.

2 LUKU

SCHENGENIN TIETOJÄRJESTELMÄN TOIMINTA JA KÄYTTÖ

93 artikla

Schengenin tietojärjestelmän tavoitteena on tämän yleissopimuksen määräysten mukaisesti säilyttää yleinen järjestys ja turvallisuus, valtion turvallisuus mukaan lukien, ja soveltaa sopimuspuolten alueella tämän yleissopimuksen määräyksiä henkilöiden liikkuvuudesta järjestelmän kautta toimitettujen tietojen avulla.

94 artikla

1.   Schengenin tietojärjestelmä sisältää ainoastaan ne tietoluokat, jotka kukin sopimuspuoli toimittaa ja jotka ovat tarpeen 95—100 artiklassa määrättyihin tarkoituksiin. Ilmoituksen tehnyt sopimuspuoli tutkii, onko tapaus niin tärkeä, että se oikeuttaa tallentamaan sen Schengenin tietojärjestelmään.

2.   Tietoluokat ovat seuraavat:

a)

henkilöt, joista on tehty ilmoitus;

b)

jäljempänä 100 artiklassa tarkoitetut esineet ja 99 artiklassa tarkoitetut ajoneuvot.

3.   Ainoastaan seuraavat henkilötiedot voidaan tallentaa

a)

suku- ja etunimi — mahdolliset peitenimet on rekisteröitävä erikseen;

b)

erityiset, muuttumattomat fyysiset erityistuntomerkit;

c)

toisen etunimen ensimmäinen kirjain;

d)

syntymäaika ja -paikka;

e)

sukupuoli;

f)

kansalaisuus;

g)

onko kyseinen henkilö aseistettu;

h)

onko kyseinen henkilö väkivaltainen;

i)

ilmoituksen syy;

j)

toteutettava toimenpide.

Muita tietoja, erityisesti 28 päivänä tammikuuta 1981 yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen 6 artiklan ensimmäisessä virkkeessä lueteltuja tietoja, ei sallita.

4.   Jos sopimuspuoli arvioi, että 95, 97 tai 99 artiklan mukainen ilmoitus ei ole sen kansallisen lainsäädännön, sen kansainvälisten velvoitteiden tai sen oleellisten kansallisten etujen mukainen, se voi lisätä jälkeenpäin Schengenin tietojärjestelmän kansallisen osan tiedostoon tämän ilmoituksen kohdalle maininnan siitä, että sen alueella ei tämän ilmoituksen johdosta ryhdytä kyseiseen toimenpiteeseen. Asiasta on neuvoteltava muiden sopimuspuolten kanssa. Jos ilmoituksen tehnyt sopimuspuoli ei peruuta ilmoitusta, muut sopimuspuolet soveltavat ilmoitusta edelleen täydellisenä.

95 artikla

1.   Henkilöitä, joita etsitään heidän pidättämisekseen luovutustarkoituksessa, koskevat tiedot tallennetaan pyytävän sopimuspuolen oikeusviranomaisen pyynnöstä.

2.   Ennen ilmoituksen tekemistä sopimuspuoli tarkistaa, sallivatko pyynnön vastaanottavien sopimuspuolten kansalliset lait pidätyksen. Jos sopimuspuolella, joka tekee ilmoituksen, on tästä epäilyksiä, hänen on neuvoteltava muiden sopimuspuolten kanssa, joita asia koskee.

Ilmoittava sopimuspuoli lähettää pyynnön vastaanottaville sopimuspuolille samaan aikaan ilmoituksen kanssa nopeinta mahdollista tietä seuraavat olennaiset tiedot tapauksesta:

a)

pidätyspyynnön tehnyt viranomainen;

b)

onko olemassa pidätysmääräystä tai vaikutukseltaan vastaavaa asiakirjaa tai lainvoimaista tuomiota;

c)

rikoksen laatu ja oikeudellinen arviointi;

d)

kuvaus rikoksen teon olosuhteista, mukaan lukien henkilön, josta ilmoitus on tehty, rikokseen osallistumisen aika, paikka ja osallisuuden laatu;

e)

mahdollisuuksien mukaan rikoksen seuraamukset.

3.   Pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli voi lisätä Schengenin tietojärjestelmän kansallisen osan tiedostossa olevaan ilmoitukseen maininnan siitä, että se kieltää pidättämisen ilmoituksessa olevasta syystä, kunnes kyseinen maininta on poistettu. Maininta on poistettava viimeistään kaksikymmentäneljä tuntia ilmoituksen lisäyksien jälkeen, ellei sopimuspuoli kieltäydy pyydetystä pidätyksestä juridisin perustein tai erityisin tarkoituksenmukaisuuteen liittyvin perustein. Edellä mainittua määräaikaa voidaan pidentää viikon mittaiseksi, mikäli asian monimutkaisuus sitä erityisissä poikkeustapauksissa edellyttää. Muut sopimuspuolet voivat tehdä ilmoituksessa pyydetyn pidätyksen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kieltäytymismaininnan tai -päätöksen soveltamista.

4.   Jos sopimuspuoli erityisen kiireellisistä syistä pyytää välitöntä tutkintaa, pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli tutkii, voiko se peruuttaa maininnan. Pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli toteuttaa tarvittavat toimenpiteet, jotta pyydettyyn toimenpiteeseen voidaan ryhtyä viipymättä, jos ilmoitus vahvistetaan.

5.   Jos pidätystä ei voida suorittaa, koska tutkinta on vielä kesken tai koska pyynnön saanut sopimuspuoli on tehnyt kielteisen päätöksen, viimeksi mainitun on pidettävä ilmoitusta ilmoituksena oleskelupaikan selvittämistä varten.

6.   Pyynnön saaneet sopimuspuolet suorittavat ilmoituksessa pyydetyn toteutettavan toimenpiteen voimassa olevien rikoksentekijäin luovuttamisesta tehtyjen yleissopimusten ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Niiden ei tarvitse suorittaa pyydettyä toimenpidettä, jos se koskee niiden kansalaista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisuutta tehdä pidätys kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

96 artikla

1.   Maahantulokieltoon määrättyä ulkomaalaista koskevat tiedot tallennetaan järjestelmään kansallisen ilmoituksen perusteella, joka perustuu toimivaltaisten hallintoviranomaisten ja tuomioistuinten päätöksiin, kansallisessa lainsäädännössä määrättyjä menettelytapasääntöjä noudattaen.

2.   Päätökset voivat perustua yleisen turvallisuuden ja järjestyksen tai kansallisen turvallisuuden uhalle, jonka ulkomaalaisen läsnäolo kansallisella alueella aiheuttaa.

Näin voi olla erityisesti, jos on kyse:

a)

ulkomaalaisesta, joka on tuomittu rikoksesta, josta seuraa vähintään vuoden vapausrangaistus;

b)

ulkomaalaisesta, josta perustellusti voidaan olettaa, että hän on syyllistynyt vakaviin rikoksiin, 71 artiklassa tarkoitetut rikokset mukaan lukien, tai josta perustellusti voidaan olettaa, että hän aikoo tehdä kyseisiä rikoksia jonkin sopimuspuolen alueella.

3.   Päätökset voivat myös perustua siihen, että ulkomaalainen on ollut sellaisen käännytys- tai karkotustoimenpiteen kohteena, jota ei ole kumottu tai keskeytetty ja johon sisältyy tai liittyy maahantulokielto tai tapauksen mukaan oleskelukielto ja joka perustuu ulkomaalaisten maahantuloon tai oleskeluun liittyvien kansallisten säädösten rikkomiseen.

97 artikla

Tiedot kadonneesta henkilöstä tai henkilöä, jonka omien etujen mukaista on, että poliisi hänen suojelemisekseen tai uhkien estämiseksi sijoittaa hänet väliaikaisesti poliisin toimitiloihin tai ottaa hänet kiinni ilmoituksen tehneen sopimuspuolen toimivaltaisen viranomaisen tai oikeusviranomaisen pyynnöstä, koskevat tiedot tallennetaan järjestelmään, jotta poliisi voi antaa ilmoituksen tehneelle sopimuspuolelle tiedon kyseisen henkilön oleskelupaikasta tai pitää häntä kiinniotettuna estääkseen häntä jatkamasta matkaansa, mikäli kansallinen lainsäädäntö sen sallii. Tätä sovelletaan erityisesti alaikäisiin ja henkilöihin, jotka on toimitettava hoitoon toimivaltaisen viranomaisen päätöksellä. Jos kadonnut henkilö on täysi-ikäinen, häneltä on saatava suostumus tiedoksiantoon.

98 artikla

1.   Todistajiin, henkilöihin, jotka on haastettu rikosprosessissa oikeusviranomaisten eteen vastaamaan teoista, joista heidät on asetettu syytteeseen, tai henkilöihin, joille on ilmoitettava rangaistustuomiosta tai vaatimuksesta saapua suorittamaan vapauden menettämistä koskevaa rangaistusta, liittyvät tiedot on tallennettava järjestelmään toimivaltaisten oikeusviranomaisten pyynnöstä oleskelupaikan tai asuinpaikan tiedoksiantamista varten.

2.   Pyydetyt tiedot toimitetaan pyynnön esittäneelle sopimuspuolelle kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja keskinäistä oikeusapua rikosasioissa koskevien voimassa olevien yleissopimusten mukaisesti.

99 artikla

1.   Henkilöitä tai ajoneuvoja koskevat tiedot tallennetaan järjestelmään ilmoituksen tehneen sopimuspuolen kansallista lainsäädäntöä noudattaen tarkkailua tai yksittäistä tarkastusta varten 5 kappaleen mukaisesti.

2.   Tällainen ilmoitus voidaan tehdä rikosten selvittämiseksi ja yleisen turvallisuuden uhkien ehkäisemiseksi, mikäli

a)

on todisteita, joiden perusteella voidaan olettaa, että tämä henkilö suunnittelee tekevänsä tai tekee lukuisia ja erittäin törkeitä rikoksia; tai

b)

yleinen arvio tästä henkilöstä erityisesti hänen aiemmin tekemiensä rikosten perusteella antaa aihetta olettaa, että hän tekisi myös tulevaisuudessa erittäin törkeitä rikoksia.

3.   Ilmoitus voidaan lisäksi tehdä kansallisen lainsäädännön mukaisesti valtion turvallisuudesta vastaavien toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä, kun konkreettiset todisteet antavat aihetta olettaa, että 4 kappaleessa tarkoitettuja tietoja tarvitaan asianomaisen henkilön valtion sisäiselle ja ulkoiselle turvallisuudelle aiheuttaman vakavan vaaran tai muiden vakavien vaarojen ehkäisemiseen. Ilmoituksen tekevän sopimuspuolen on neuvoteltava etukäteen muiden sopimuspuolten kanssa.

4.   Tarkkailun osalta jäljempänä mainittuja tietoja voidaan kokonaan tai osittain kerätä ja toimittaa ilmoituksen tehneelle viranomaiselle kyseisen maan rajatarkastusten tai muiden, sen sisällä tehtävien poliisi- ja tullitarkastusten yhteydessä:

a)

henkilö tai ajoneuvo, josta on tehty ilmoitus, on löydetty;

b)

tarkastuksen paikka, aika tai syy;

c)

matkareitti tai matkan päämäärä;

d)

asianomaisen mukana olevat henkilöt tai auton matkustajat;

e)

käytetty ajoneuvo;

f)

kuljetetut tavarat;

g)

olosuhteet, joissa henkilö tai ajoneuvo on löydetty.

Näitä tietoja kerättäessä on huolehdittava siitä, että tarkkailun salaisuutta ei vaaranneta.

5.   Edellä 1 kappaleessa mainitun yksittäisen tarkastuksen yhteydessä henkilöt, ajoneuvot ja kuljetetut tavarat voidaan tarkastaa kansallisen lainsäädännön mukaisesti 2 ja 3 kappaleessa tarkoitetun tavoitteen toteuttamiseksi. Jos jonkin sopimuspuolen laki ei salli yksittäistä tarkastusta, se muunnetaan automaattisesti tämän sopimuspuolen osalta tarkkailuksi.

6.   Pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli voi lisätä Schengenin tietojärjestelmän kansallisen osan tiedostossa olevaan ilmoitukseen maininnan siitä, että se kieltää toteutettavaan toimeen ryhtymisen tarkkailua tai yksittäistä tarkastusta varten tehdyn ilmoituksen mukaisesti, kunnes kyseinen maininta on poistettu. Maininta on poistettava viimeistään kaksikymmentäneljä tuntia ilmoituksen sisällyttämisen jälkeen, ellei sopimuspuoli kieltäydy pyydetystä toimenpiteestä oikeudellisin perustein tai erityisin tarkoituksenmukaisuuteen liittyvin perustein. Muut sopimuspuolet voivat toteuttaa ilmoituksessa pyydetyn toimenpiteen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kieltäytymismaininnan tai -päätöksen soveltamista.

100 artikla

1.   Turvaamistoimenpiteen tai rikosprosessin todisteina takavarikoimisen vuoksi etsittäviin esineisiin liittyvät tiedot tallennetaan Schengenin tietojärjestelmään.

2.   Jos tiedustelu osoittaa, että löydetystä esineestä on tehty ilmoitus, tämän todennut viranomainen ottaa yhteyttä ilmoituksen tehneeseen viranomaiseen sopiakseen tarvittavista toimista. Tässä tarkoituksessa voidaan toimittaa myös henkilötietoja tämän yleissopimuksen mukaisesti. Esineen löytänyt sopimuspuoli toteuttaa toimenpiteet kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

3.   Seuraavat esineluokat ilmoitetaan:

a)

varastetut, kavalletut tai muutoin kadonneet moottoriajoneuvot, joiden sylinteri on yli 50 cc;

b)

varastetut, kavalletut tai muutoin kadonneet perävaunut ja asuntovaunut, joiden lastiton paino on yli 750 kg;

c)

varastetut, kavalletut tai muutoin kadonneet tuliaseet;

d)

varastetut, kavalletut tai muutoin kadonneet blanko-asiakirjat;

e)

annetut henkilöllisyystodistukset (passit, henkilöllisyystodistukset, ajokortit), jotka on varastettu, kavallettu tai jotka ovat muutoin kadonneet;

f)

setelit (rekisteröidyt setelit).

101 artikla

1.   Pääsy Schengenin tietojärjestelmään tallennettuihin tietoihin sekä oikeus tehdä hakuja niihin suoraan on varattu ainoastaan viranomaisille, joilla on toimivalta

a)

rajatarkastuksiin;

b)

muihin poliisi- tai tullitarkastuksiin, joita tehdään kyseisen maan sisäpuolella, sekä niiden yhteensovittamiseen.

2.   Lisäksi 96 artiklan mukaisesti tallennettuihin tietoihin voivat päästä sekä oikeutta tehdä niihin suoraan hakuja voivat käyttää viranomaiset, joiden tehtävänä on viisumien myöntäminen, keskusviranomaiset, joiden tehtävänä on viisumihakemusten tutkiminen, sekä toimivaltaiset viranomaiset, joiden tehtävänä on oleskelulupien myöntäminen ja tämän yleissopimuksen ulkomaalaislainsäädäntöön liittyvien, henkilöiden liikkumista koskevien määräysten soveltaminen. Pääsy tietoihin määräytyy kunkin sopimuspuolen kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

3.   Käyttäjät voivat tehdä hakuja ainoastaan tiedoista, jotka ovat tarpeen niiden tehtävien suorittamiseksi.

4.   Kukin sopimuspuoli toimittaa toimeenpanevalle komitealle luettelon toimivaltaisista viranomaisista, joilla on lupa hakea Schengenin tietojärjestelmään tallennettuja tietoja. Kunkin viranomaisen osalta ilmoitetaan niitä tietoja ja mihin tarkoitukseen ne voivat hakea.

3 LUKU

HENKILÖTIETOJEN SUOJAAMINEN JA TIETOSUOJA SCHENGENIN TIETOJÄRJESTELMÄSSÄ

102 artikla

1.   Sopimuspuolet voivat käyttää 95—100 artiklassa määrättyjä tietoja ainoastaan tarkoituksiin, jotka on määrätty kullekin kyseisissä artikloissa tarkoitetulle ilmoitustyypille.

2.   Tietoja voidaan kopioida ainoastaan teknisiin tarkoituksiin, jos tämä kopiointi on tarpeen 101 artiklassa tarkoitettujen viranomaisten suoraa hakua varten. Schengenin tietojärjestelmän kansallisesta osasta ei voida kopioida muiden sopimuspuolten ilmoituksia muihin kansallisiin tiedostoihin.

3.   Tämän yleissopimuksen 95—100 artiklassa tarkoitettujen ilmoitusten osalta voidaan 1 kappaleesta poiketen muuttaa ilmoitustyyppi toiseksi ainoastaan, mikäli se on välttämätöntä yleistä järjestystä ja turvallisuutta uhkaavan vakavan vaaran torjumiseksi, valtion turvallisuuteen liittyvien vakavien syiden vuoksi tai rangaistavan teon ehkäisemiseksi. Tätä varten on saatava ennakolta lupa ilmoituksen tehneeltä sopimuspuolelta.

4.   Tietoja ei voida käyttää hallinnollisiin tarkoituksiin. Tästä poiketen 96 artiklan mukaisesti tallennettuja tietoja voidaan käyttää kunkin sopimuspuolen kansallisen lainsäädännön mukaisesti ainoastaan 101 artiklan 2 kappaleesta johtuviin tarkoituksiin.

5.   Edellä olevan 1—4 kappaleen vastaista tietojenkäyttöä pidetään väärinkäyttönä kunkin sopimuspuolen kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

103 artikla

Kukin sopimuspuoli varmistaa, että tiedostoa hallinnoiva viranomainen rekisteröi keskimäärin joka kymmenennen henkilötietojen toimituksen Schengenin tietojärjestelmän kansalliseen osaan haun hyväksyttävyyden valvomiseksi. Rekisteröintiä voidaan käyttää ainoastaan tähän tarkoitukseen ja se hävitetään kuuden kuukauden kuluttua.

104 artikla

1.   Ilmoitukseen sovelletaan ilmoituksen tehneen sopimuspuolen kansallista lainsäädäntöä, ellei tässä yleissopimuksessa ole määrätty ankarampia edellytyksiä.

2.   Jollei tästä yleissopimuksesta muuta johtu, Schengenin tietojärjestelmän kansalliseen osaan otettuihin tietoihin sovelletaan kunkin sopimuspuolen lainsäädäntöä.

3.   Jollei tästä yleissopimuksesta muuta johdu, noudatetaan ilmoituksessa pyydettyä toimenpidettä toteutettaessa pyydetyn toimenpiteen suorittavan sopimuspuolen kansallista lainsäädäntöä. Jos tässä yleissopimuksessa on erityisiä määräyksiä ilmoituksessa pyydetyn toimenpiteen suorittamisesta, määräytyy toimivalta sen toteuttamiseen pyynnön saaneen sopimuspuolen lainsäädännön mukaisesti. Jos pyydettyä toimenpidettä ei voida suorittaa, pyynnön saaneen sopimuspuolen on ilmoitettava siitä viipymättä ilmoituksen tehneelle sopimuspuolelle.

105 artikla

Ilmoituksen tehnyt sopimuspuoli on vastuussa Schengenin tietojärjestelmään liitettyjen tietojen paikkansapitävyydestä, ajantasaisuudesta ja laillisuudesta.

106 artikla

1.   Ainoastaan ilmoituksen tehneellä sopimuspuolella on lupa muuttaa, täydentää, korjata tai poistaa tallettamiaan tietoja.

2.   Jos yhdellä sopimuspuolista, joka ei ole tehnyt ilmoitusta, on todisteita, jotka antavat aihetta olettaa, että jossain tiedossa on asiavirhe tai että se on oikeudettomasti tallennettu, se ilmoittaa asiasta mahdollisimman pian ilmoituksen tehneelle sopimuspuolelle, jonka on tarkistettava tieto ja tarvittaessa korjattava tai poistettava se viipymättä.

3.   Jos sopimuspuolet eivät pääse yksimielisyyteen, se sopimuspuoli, jolta ilmoitus ei ole peräisin, alistaa tapauksen 115 artiklan 1 kappaleessa tarkoitetun yhteisen valvontaviranomaisen harkittavaksi.

107 artikla

Kun henkilöstä on jo tehty ilmoitus Schengenin tietojärjestelmään, sopimuspuoli, joka tekee uuden ilmoituksen, sopii ilmoitusten tallettamisesta sen sopimuspuolen kanssa, joka on tehnyt ensimmäisen ilmoituksen. Tätä varten sopimuspuolet voivat myös antaa yleisiä määräyksiä.

108 artikla

1.   Kukin sopimuspuolista nimeää keskusviranomaisen, joka vastaa Schengenin tietojärjestelmän kansallisesta osasta.

2.   Kukin sopimuspuolista toimittaa ilmoituksensa tämän viranomaisen välityksellä.

3.   Mainittu viranomainen on vastuussa Schengenin tietojärjestelmän kansallisen osan moitteettomasta toiminnasta ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin, joilla varmistetaan tämän yleissopimuksen määräysten noudattaminen.

4.   Sopimuspuolet ilmoittavat tallettajan kautta toisilleen 1 kappaleessa tarkoitetun viranomaisen.

109 artikla

1.   Henkilön oikeus saada tieto Schengenin tietojärjestelmään tallennetuista itseään koskevista tiedoista määräytyy sen sopimuspuolen lainsäädännön mukaan, jossa kyseinen henkilö käyttää oikeuttaan. Jos kansallinen lainsäädäntö niin määrää, 114 artiklan 1 kappaleessa määrätty kansallinen valvontaviranomainen päättää, luovutetaanko tiedot ja minkälaisin menettelyin. Sopimuspuoli, joka ei ole tehnyt ilmoitusta, voi luovuttaa tietoja ainoastaan, jos se on antanut ilmoituksen tehneelle sopimuspuolelle ennakolta tilaisuuden esittää kantansa.

2.   Tietojen luovuttamisesta asianomaiselle kieltäydytään, mikäli se on välttämätöntä ilmoituksessa mainitun oikeudellisen toimenpiteen suorittamiseksi tai muiden henkilöiden oikeuksien tai vapauksien suojelemiseksi. Tietojen toimittaminen on salaisen tarkkailun tapauksessa kiellettyä kaikissa tapauksissa ilmoitusjakson aikana.

110 artikla

Jokainen henkilö voi saattaa asiavirheitä sisältävät itseään koskevat tiedot oikaistaviksi tai oikeudettomasti tallennetut itseään koskevat tiedot poistettaviksi.

111 artikla

1.   Jokainen henkilö voi kunkin sopimuspuolen alueella saattaa kansallisen lainsäädännön mukaan toimivaltaisen tuomioistuimen tai viranomaisen ratkaistavaksi vaatimuksen itseään koskevan tiedon oikaisemiseksi, poistamiseksi, tiedoksisaamiseksi tai vahingonkorvauksen vaatimiseksi.

2.   Sopimuspuolet sitoutuvat keskenään panemaan täytäntöön 1 kappaleessa tarkoitettujen tuomioistuimien tai viranomaisten tekemiä lopullisia päätöksiä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 116 artiklan määräysten soveltamista.

112 artikla

1.   Schengenin tietojärjestelmään henkilöiden tutkintaa varten tallennetut henkilötiedot säilytetään ainoastaan sen ajan, joka on tarpeen siihen tarkoitukseen, jota varten ne on toimitettu. Ilmoituksen tehneen sopimuspuolen on tutkittava niiden säilyttämistarve viimeistään kolmen vuoden kuluttua niiden liittämisestä. Tämä määräaika on 99 artiklassa tarkoitettujen ilmoitusten osalta yksi vuosi.

2.   Tarvittaessa kukin sopimuspuolista vahvistaa tutkimiselle lyhyemmät määräajat kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti.

3.   Schengenin tietojärjestelmän teknisen tuen yksikkö ilmoittaa automaattisesti ilmoituksen tehneelle sopimuspuolelle tietueen poistamisesta antaen kuukauden varoitusajan.

4.   Ilmoituksen tehnyt sopimuspuoli voi tutkimiselle asetetun määräajan kuluessa päättää säilyttävänsä ilmoituksen, jos säilyttäminen on välttämätöntä ilmoituksen taustalla oleviin tarkoituksiin. Ilmoituksen pidentämisestä on ilmoitettava teknisen tuen yksikölle. Pidennettyyn ilmoitukseen sovelletaan 1 kappaleen määräyksiä.

113 artikla

1.   Muita kuin 112 artiklassa tarkoitettuja tietoja säilytetään enintään kymmenen vuotta. Myönnettyihin henkilötodistuksiin ja rekisteröityihin seteleihin liittyviä tietoja säilytetään enintään viisi vuotta ja moottoriajoneuvoihin, perävaunuihin ja asuntovaunuihin liittyviä tietoja enintään kolme vuotta.

2.   Poistettuja tietoja säilytetään vielä vuoden ajan teknisen tuen yksikössä. Tämän jakson aikana niitä voidaan käyttää ainoastaan tarkastettaessa jälkikäteen niiden paikkansapitävyyttä ja niiden liittämisen oikeudellisuutta. Sen jälkeen ne on tuhottava.

114 artikla

1.   Kukin sopimuspuoli nimeää valvontaviranomaisen, joka vastaa kansallista lakia noudattaen Schengenin tietojärjestelmän kansallisen osan tiedoston itsenäisestä valvonnasta ja sen tarkistamisesta, että Schengenin tietojärjestelmään tallennettuja tietoja ei käsitellä eikä käytetä asianomaisen henkilön oikeuksien vastaisesti. Tätä varten valvontaviranomainen pääsee Schengenin tietojärjestelmän kansallisen osan tiedostoon.

2.   Jokaisella henkilöllä on oikeus pyytää valvontaviranomaisia tarkistamaan itseään koskevat tiedot, jotka on liitetty Schengenin tietojärjestelmään, sekä tarkistamaan, mihin näitä tietoja on käytetty. Tämä oikeus määräytyy sen sopimuspuolen kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jolle pyyntö on esitetty. Jos toinen sopimuspuoli on liittänyt tiedot järjestelmään, tarkistus tehdään kiinteässä yhteistyössä tämän sopimuspuolen valvontaviranomaisen kanssa.

115 artikla

1.   Schengenin tietojärjestelmän teknisen tuen yksikön valvontaa varten perustetaan yhteinen valvontaviranomainen, jossa on kaksi edustajaa kustakin kansallisesta valvontaviranomaisesta. Kullakin sopimuspuolella on yksi ääni. Valvonta suoritetaan tämän yleissopimuksen määräysten mukaisesti, 28 päivänä tammikuuta 1981 yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä tehdyn Euroopan neuvoston sopimuksen määräysten mukaisesti, ottaen huomioon 17 päivänä syyskuuta 1987 Euroopan neuvoston ministerikomitean antaman suosituksen R (87) 15 henkilötietojen käytön sääntelemiseksi poliisialalla, ja teknisen tuen yksiköstä vastaavan sopimuspuolen kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

2.   Yhteisen valvontaviranomaisen tehtävänä on valvoa, että Schengenin tietojärjestelmän teknisen tuen yksikkö soveltaa tämän yleissopimuksen määräyksiä oikein. Tätä varten se pääsee teknisen tuen yksikön tiedostoon.

3.   Yhteisellä valvontaviranomaisella on lisäksi toimivalta tutkia Schengenin tietojärjestelmän toimintaan liittyviä käyttö- ja tulkintakysymyksiä, sopimuspuolten kansallisten valvontaviranomaisten toteuttamaan itsenäiseen valvontaan tai järjestelmään pääsyä koskevan itsenäisen oikeuden käyttämiseen liittyviä kysymyksiä sekä valmistella yhteisiä ehdotuksia todettujen ongelmien ratkaisemiseksi.

4.   Yhteisen valvontaviranomaisen laatimat raportit toimitetaan elimille, joille kansalliset valvontaviranomaiset toimittavat omat raporttinsa.

116 artikla

1.   Kukin sopimuspuoli on vastuussa kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti kaikista vahingoista, joita on aiheutunut henkilölle Schengenin tietojärjestelmän kansallisen tiedoston käytöstä. Näin on myös silloin, kun vahingot on aiheuttanut ilmoituksen tehnyt sopimuspuoli, joka on tallentanut järjestelmään asiavirheitä sisältäviä tietoja tai joka on tallentanut järjestelmään tietoja oikeudettomasti.

2.   Jos sopimuspuoli, joka on joutunut tällaiseen vastuuseen, ei ole ilmoituksen tehnyt sopimuspuoli, viimeksi mainitun on korvattava pyynnöstä suoritettu korvaus, ellei pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli ole käyttänyt tietoja tämän yleissopimuksen vastaisesti.

117 artikla

1.   Tämän osaston mukaisesti toimitettavien henkilötietojen automaattisen tietojenkäsittelyn osalta kukin sopimuspuoli toteuttaa viimeistään tämän sopimuksen tullessa voimaan kansalliset toimenpiteet, jotka ovat tarpeen sellaisen henkilötietojen suojelutason toteuttamiseksi, joka on vähintään samanlainen kuin 28 päivänä tammikuuta 1981 yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä tehdyn Euroopan neuvoston sopimuksen periaatteista johtuva suojelutaso, noudattaen 17 päivänä syyskuuta 1987 Euroopan neuvoston ministerikomitean antamaa suositusta R (87) 15 henkilötietojen käytön rajoittamiseksi poliisialalla.

2.   Henkilötietoja voidaan toimittaa tämän osaston mukaisesti vasta sen jälkeen, kun 1 kappaleessa määrätyt henkilötietojen suojelua koskevat määräykset ovat tulleet voimaan niiden sopimuspuolten alueella, joita tietojen toimittaminen koskee.

118 artikla

1.   Kukin sopimuspuoli sitoutuu toteuttamaan Schengenin tietojärjestelmän kansallisen osan suhteen toimenpiteet, joilla pystytään

a)

estämään kaikkia henkilöitä, joilla ei ole siihen lupaa, pääsemään laitoksiin, joita käytetään henkilötietojen käsittelyyn (sisäänpääsyn valvonta);

b)

estämään se, että tietovälineitä voidaan lukea, kopioida, muuttaa tai viedä pois henkilön toimesta, jolla ei ole siihen lupaa (tietovälineiden valvonta);

c)

estämään henkilötietojen lisääminen järjestelmään ilman lupaa sekä järjestelmään liitettyjen henkilötietojen tiedoksisaaminen, muuttaminen ja poistaminen ilman lupaa (tietueiden järjestelmään liittämisen valvonta);

d)

estämään se, että henkilöt, joilla ei ole siihen lupaa, pääsisivät käyttämään automaattisen tietojenkäsittelyn järjestelmiä tiedonsiirtolaitteiden avulla (käytön valvonta);

e)

varmistamaan, että käytettäessä automaattisen tietojenkäsittelyn järjestelmää henkilöt, joilla on lupa käyttää sitä, pääsevät ainoastaan niiden toimivaltaan kuuluviin tietoihin (pääsyn valvonta);

f)

varmistamaan, että on mahdollista tarkistaa ja todeta, mille elimille tiedonsiirtolaitokset voivat toimittaa henkilötietoja (tiedonsiirron valvonta);

g)

varmistamaan, että on mahdollista tarkistaa ja todeta jälkikäteen, mitä henkilötietoja on lisätty automaattisen tietojenkäsittelyn järjestelmiin ja millä hetkellä ja kenen toimesta niitä on lisätty (lisäämisen valvonta);

h)

estämään se, että tietoja voidaan lukea, kopioida, muuttaa tai poistaa ilman lupaa henkilötietojen siirron ja tietovälineiden kuljetuksen yhteydessä (kuljetuksen valvonta).

2.   Kunkin sopimuspuolen on toteutettava erityisiä toimenpiteitä varmistaakseen tietojen suojan siirrettäessä tietoja sopimuspuolten alueen ulkopuolisiin laitoksiin. Näistä toimenpiteistä on ilmoitettava yhteiselle valvontaviranomaiselle.

3.   Kukin sopimuspuoli voi nimetä Schengenin tietojärjestelmän kansallisen osan tietojen käsittelyyn ainoastaan henkilöitä, jotka on siihen koulutettu ja jotka ovat turvavalvonnan alaisia.

4.   Schengenin tietojärjestelmän teknisen tuen yksiköstä vastaava sopimuspuoli toteuttaa sen osalta 1—3 kappaleessa määrätyt toimenpiteet.

4 LUKU

SCHENGENIN TIETOJÄRJESTELMÄN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN

119 artikla

1.   Sopimuspuolet vastaavat yhdessä edellä 92 artiklan 3 kappaleessa tarkoitetun teknisen tuen yksikön perustamis- ja käyttökustannuksista, mukaan lukien kaapelointikustannukset Schengenin tietojärjestelmän kansallisten osien yhdistämiseksi teknisen tuen yksikköön. Kunkin sopimuspuolen osuus määritetään sen kutakin sopimuspuolta koskevan arvon perusteella, jota sovelletaan arvonlisäveron yhdenmukaisessa taksoituksessa, yhteisöjen omien varojen järjestelmästä 24 päivänä kesäkuuta 1988 tehdyn Euroopan yhteisöjen neuvoston päätöksen 2 artiklan 1 kohdan c alakohdan merkityksessä.

2.   Kukin sopimuspuoli vastaa itse Schengenin tietojärjestelmän kansallisen osan perustamis- ja käyttökustannuksista.

V OSASTO

KULJETUS JA TAVAROIDEN LIIKKUMINEN

120 artikla

1.   Sopimuspuolet valvovat yhdessä, etteivät niiden säännökset, määräykset ja hallinnolliset määräykset estä perusteettomasti tavaroiden liikkumista sisärajoilla.

2.   Sopimuspuolet helpottavat tavaroiden liikkumista sisärajoilla siten, että kieltoihin ja rajoituksiin liittyvät muodollisuudet suoritetaan tullattaessa tavaroita kulutukseen saattamista varten. Asianomaisen valinnan mukaan tämä tullaus voidaan suorittaa maan rajojen sisällä tai sisärajalla. Sopimuspuolet pyrkivät edistämään maan rajojen sisäpuolella tapahtuvaa tullausta.

3.   Siinä määrin kuin 2 kappaleessa tarkoitettuja helpotuksia ei tietyillä aloilla voida toteuttaa kokonaisuudessaan tai osittain, sopimuspuolet pyrkivät toteuttamaan niiden edellytykset keskenään tai Euroopan yhteisöjen puitteissa.

Tätä kappaletta sovelletaan erityisesti valvottaessa kuljetuslupiin ja kuljetusvälineitä koskeviin teknisiin tarkastuksiin, eläinlääkärintarkastuksiin ja eläintauteja koskeviin eläinlääkärintarkastuksiin, eläinten terveyttä koskeviin eläinlääkärintarkastuksiin, kasvien terveyttä koskeviin tarkastuksiin sekä vaarallisten tavaroiden ja jätteiden kuljetuksia koskeviin tarkastuksiin liittyviä säännöksiä.

4.   Sopimuspuolet pyrkivät yhdenmukaistamaan muodollisuudet, jotka liittyvät tavaroiden liikkumiseen ulkorajoilla, ja valvomaan niiden noudattamista yhdenmukaisten periaatteiden mukaisesti. Tässä tarkoituksessa sopimuspuolet tekevät tiivistä yhteistyötä toimeenpanevassa komiteassa, Euroopan yhteisöjen puitteissa ja muissa kansainvälisissä elimissä.

121 artikla

1.   Sopimuspuolet luopuvat, yhteisön oikeutta noudattaen, yhteisön oikeudessa tietyille kasveille ja kasvituotteille säädettyjen kasvien terveystodistusten tarkastuksista sekä kasvinterveystarkastuksista ja niitä koskevien todistusten esittämisvelvollisuudesta.

Toimeenpaneva komitea antaa luettelon kasveista ja kasvituotteista, joihin sovelletaan ensimmäisessä virkkeessä määrättyä helpotusta. Se voi muuttaa tätä luetteloa ja vahvistaa muutoksen voimaantulopäivän. Sopimuspuolet tiedottavat toisilleen toteutetuista toimenpiteistä.

2.   Jos haitallisten eliöiden maahantulon tai leviämisen vaara uhkaa, sopimuspuoli voi pyytää yhteisön oikeudessa säädettyjen tarkastustoimien väliaikaista uudelleen käyttöön ottamista ja panna ne täytäntöön. Se ilmoittaa tästä välittömästi muille sopimuspuolille kirjallisesti mainiten päätökseensä johtaneet syyt.

3.   Kasviterveystodistuksen käyttöä voidaan jatkaa lajien suojelua koskevan lainsäädännön nojalla vaadittavana todistuksena.

4.   Toimivaltainen viranomainen toimittaa pyynnöstä kasvien terveystodistuksen, kun lähetys on tarkoitettu osittain tai kokonaan uudelleenvientiin, sillä edellytyksellä että kasvinsuojeluvaatimuksia noudatetaan kyseisten kasvien tai kasvituotteiden osalta.

122 artikla

1.   Sopimuspuolet vahvistavat yhteistyötään vaarallisten aineiden kuljetusten turvallisuuden varmistamiseksi ja sitoutuvat yhdenmukaistamaan voimassa olevien kansainvälisten yleissopimusten mukaisesti annetut kansalliset määräykset. Lisäksi ne sitoutuvat nykyisen turvallisuustason säilyttämiseksi erityisesti seuraaviin tavoitteisiin:

a)

kuljettajien ammattitaitoa koskevien vaatimusten yhdenmukaistaminen;

b)

kuljetuksen aikana ja yrityksissä tapahtuvien tarkastusten menettelyjen ja tiheyden yhdenmukaistaminen;

c)

rikosluokitusten ja niihin sovellettaviin rangaistuksiin liittyvien lainmääräysten yhdenmukaistaminen;

d)

toteutettuja toimenpiteitä ja tehtyjä tarkastuksia koskevien tietojen ja kokemusten säännöllinen vaihtaminen.

2.   Sopimuspuolet tehostavat yhteistyötään valvoakseen vaarallisten ja vaarattomien jätteiden siirtoja sisärajojen yli.

Tässä tarkoituksessa ne pyrkivät päättämään yhteisestä kannasta, joka koskee vaarallisten jätteiden siirron valvontaa ja järjestämistä koskevien yhteisön direktiivien muutoksia, ja laatimaan vaarattomia jätteitä koskevia yhteisön säädöksiä tarkoituksenaan luoda riittävä infrastruktuuri niiden hävittämistä varten ja laatia yhdenmukaistetut hävittämistä koskevat normit korkealla tasolla.

Ennen vaarattomia jätteitä koskevan yhteisön lainsäädännön antamista näiden jätteiden siirtoa koskevat tarkastukset tehdään sellaista erityismenettelyä noudattaen, joka mahdollistaa tarkastuksen suorittamisen niiden käsittelyn aikana määräpaikassa.

Edellä olevan 1 kappaleen 2 virkkeen määräyksiä sovelletaan samoin tähän kappaleeseen.

123 artikla

1.   Sopimuspuolet sitoutuvat neuvottelemaan keskenään poistaakseen välillään tällä hetkellä voimassa olevan velvoitteen luvan hankkimisesta vietäessä strategisia teollisuustuotteita ja -teknologiaa ja tarvittaessa korvaamaan mainitun luvan joustavalla menettelyllä, kun ensimmäisenä ja lopullisena määränpäänä on sopimuspuoli.

Näiden neuvottelujen perusteella ja tarpeellisiksi osoittautuvien tarkastusten tehokkuuden varmistamiseksi sopimuspuolet pyrkivät yhteensovitusmenettelyn mukaisesti läheisesti yhteistyötä tehden suorittamaan hyödyllisen tiedon vaihtoa kansallisen lainsäädännön huomioon ottaen.

2.   Kun kyseessä ovat muut tuotteet kuin 1 kappaleessa tarkoitetut strategiset teollisuustuotteet ja -teknologia, sopimuspuolet pyrkivät toisaalta toteuttamaan vientimuodollisuudet maan rajojen sisäpuolella ja toisaalta yhdenmukaistamaan tarkastusmenettelynsä.

3.   Edellä olevissa 1 ja 2 kappaleessa määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti sopimuspuolet sitoutuvat neuvottelemaan muiden asianomaisten osapuolten kanssa.

124 artikla

Matkustajaliikenteen tavaratarkastusten määrä ja tiheys sisärajoilla on laskettava mahdollisimman alhaiselle tasolle. Niiden lisävähennykset ja lopullinen poistaminen riippuvat matkustajille sallittujen tullittomien määrien asteittaisesta lisääntymisestä sekä rajan ylittäviin matkustajiin sovellettavien määräysten tulevasta kehityksestä.

125 artikla

1.   Sopimuspuolet sopivat järjestelyistä koskien yhteysvirkamiesten lähettämistä tullihallinnoistaan.

2.   Yhteysvirkamiesten lähettämisen tarkoituksena on edistää ja nopeuttaa yhteistyötä sopimuspuolten välillä yleensä, erityisesti olemassa olevien yleissopimusten sekä keskinäistä avunantoa koskevien yhteisön säädösten puitteissa.

3.   Yhteysvirkamiesten tehtävät ovat luonteeltaan neuvoa-antavia ja avustavia. Heillä ei ole valtuuksia ryhtyä omasta aloitteestaan tullihallinnollisiin toimenpiteisiin. He antavat tietoja ja suorittavat tehtävänsä niiden ohjeiden mukaisesti, jotka lähettävä sopimuspuoli on heille antanut.

VI OSASTO

HENKILÖTIETOJEN SUOJA

126 artikla

1.   Tämän yleissopimuksen mukaisesti toimitettavien henkilötietojen automaattisen tietojenkäsittelyn osalta kukin sopimuspuoli toteuttaa viimeistään tämän sopimuksen tullessa voimaan kansalliset toimenpiteet, jotka ovat tarpeen sellaisen henkilötietojen suojelutason toteuttamiseksi, joka on vähintään yhtä korkea kuin 28 päivänä tammikuuta 1981 yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen periaatteista johtuva suojelutaso.

2.   Henkilötietoja voidaan toimittaa tämän yleissopimuksen mukaisesti vasta sen jälkeen, kun 1 kappaleessa määrätyt henkilötietojen suojelua koskevat määräykset ovat tulleet voimaan niiden sopimuspuolten alueella, joita tietojen toimittaminen koskee.

3.   Lisäksi tämän yleissopimuksen mukaisesti toimitettavien henkilötietojen automaattisen tietojenkäsittelyn osalta sovelletaan seuraavia määräyksiä:

a)

vastaanottava sopimuspuoli voi käyttää tietoja ainoastaan sellaisiin tarkoituksiin, joihin tällaisia tietoja tässä yleissopimuksessa on määrätty toimitettavaksi; tietojen käyttö muihin tarkoituksiin on mahdollista ainoastaan tiedot toimittaneen sopimuspuolen ennalta antaman luvan perusteella ja vastaanottavan sopimuspuolen lainsäädäntöä noudattaen; lupa voidaan antaa ainoastaan, jos tiedot toimittaneen sopimuspuolen kansallinen lainsäädäntö tämän sallii;

b)

tietoja voivat käyttää ainoastaan viranomaiset ja tuomioistuimet, jotka suorittavat a kohdassa mainittuihin tarkoituksiin liittyviä tehtäviä;

c)

tiedot toimittaneen sopimuspuolen on valvottava niiden oikeellisuutta; jos se toteaa omasta aloitteestaan tai asianomaisen henkilön pyynnön perusteella, että tiedot ovat virheellisiä tai ettei niitä olisi pitänyt toimittaa tai hankkia, on sen ilmoitettava tästä vastaanottaville sopimuspuolille välittömästi; viimeksi mainitun tai mainittujen on korjattava tai tuhottava tiedot tai todettava, etteivät tiedot ole oikeellisia tai ettei niitä olisi tullut toimittaa;

d)

sopimuspuoli ei voi vedota välttääkseen kansallisen lainsäädäntönsä mukaisen vastuunsa suhteessa asianomistajaan siihen, että toinen sopimuspuoli on toimittanut virheellisiä tietoja; jos vastaanottavalta sopimuspuolelta vaaditaan korvauksia toimitettujen virheellisten tietojen käytöstä, korvaa tiedot toimittanut sopimuspuoli vastaanottavan sopimuspuolen suorittamat korvaukset kokonaisuudessaan;

e)

henkilötietojen toimittaminen ja vastaanottaminen on merkittävä tiedostoon, josta ne ovat peräisin, ja tiedostoon, johon ne on sisällytetty;

f)

115 artiklassa tarkoitettu yhteinen valvontaviranomainen voi sopimuspuolen pyynnöstä antaa lausuntonsa tämän artiklan soveltamiseen ja tulkintaan liittyvistä kysymyksistä.

4.   Tätä artiklaa ei sovelleta II osaston 7 luvussa ja IV osastossa määrättyjen tietojen toimittamiseen. Edellä olevaa 3 kappaletta ei sovelleta III osaston 2, 3, 4 ja 5 luvussa määrättyjen tietojen toimittamiseen.

127 artikla

1.   Kun sopimuspuoli toimittaa henkilötietoja tämän yleissopimuksen määräysten perusteella, sovelletaan 126 artiklan määräyksiä automatisoimattomasta tiedosta peräisin olevien tietojen toimittamiseen ja niiden sisällyttämiseen automatisoimattomaan tiedostoon.

2.   Kun toinen sopimuspuoli toimittaa muissa kuin 126 artiklan 1 kappaleessa tai tämän artiklan 1 kappaleessa tarkoitetuissa tapauksissa henkilötietoja tämän yleissopimuksen mukaisesti, sovelletaan 126 artiklan 3 kappaletta e alakohtaa lukuun ottamatta. Lisäksi sovelletaan seuraavia määräyksiä:

a)

henkilötietojen toimittaminen ja vastaanottaminen merkitään kirjallisesti; tätä velvoitetta ei sovelleta, kun tietojen merkitsemiseen ei ole tarvetta niiden käyttämiseksi, erityisesti, kun tietoja ei käytetä tai niitä käytetään erittäin vähäisessä määrin;

b)

vastaanottava sopimuspuoli takaa toimitettujen tietojen käytölle ainakin vastaavan suojan kuin sen kansallisessa lainsäädännössä vastaaville tiedoille määrätty suoja;

c)

päätös henkilöä koskevien tietojen luovuttamisesta asianomaiselle ja sen ehdoista tehdään sen sopimuspuolen lainsäädännön mukaisesti, jolle pyyntö esitetään.

3.   Tätä artiklaa ei sovelleta II osaston 7 luvussa, III osaston 2, 3, 4 ja 5 luvussa ja IV luvussa määrättyjen tietojen toimittamiseen.

128 artikla

1.   Tässä yleissopimuksessa määrätty henkilötietojen toimittaminen voi tapahtua ainoastaan, jos toimituksen koskemat sopimuspuolet ovat nimenneet kansallisen valvontaviranomaisen valvomaan itsenäisesti 126 ja 127 artiklan määräysten ja niiden mukaisesti annettujen määräysten noudattamista tiedostojen henkilötietojen osalta.

2.   Mikäli sopimuspuoli on nimennyt kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti valvontaviranomaisen valvomaan itsenäisesti yhdellä tai useammalla alalla tiedostoon tallentamattomien tietojen suojaa koskevien tietosuojamääräysten noudattamista, kyseinen sopimuspuoli nimeää tämän saman viranomaisen valvomaan tämän osaston määräysten noudattamista kyseisillä aloilla.

3.   Tätä artiklaa ei sovelleta II osaston 7 luvussa ja III osaston 2, 3, 4 ja 5 luvussa määrättyjen tietojen toimittamiseen.

129 artikla

Edellä olevan III osaston 1 luvun mukaisesti toimitettavien henkilötietojen osalta sopimuspuolet sitoutuvat toteuttamaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 126 ja 127 artiklan soveltamista, sellaisen henkilötietojen suojelutason, joka noudattaa Euroopan neuvoston ministerikomitean 17 päivänä syyskuuta 1987 antamaa suositusta R (87) 15 henkilötietojen käytön rajoittamiseksi poliisialalla. Lisäksi 46 artiklan mukaisten toimitusten osalta sovelletaan seuraavia määräyksiä:

a)

vastaanottava sopimuspuoli voi käyttää tietoja ainoastaan sellaisiin tarkoituksiin, jotka ne toimittanut sopimuspuoli on osoittanut, ja tämän sopimuspuolen asettamia ehtoja noudattaen;

b)

tietoja voidaan toimittaa ainoastaan poliisilaitoksille ja -viranomaisille; tietoja voidaan toimittaa muille laitoksille ainoastaan ne toimittaneen sopimuspuolen ennalta myöntämällä luvalla;

c)

vastaanottava sopimuspuoli tiedottaa pyynnöstä tiedot toimittaneelle sopimuspuolelle näiden käytöstä ja toimitettujen tietojen pohjalta saaduista tuloksista.

130 artikla

Jos henkilötiedot välitetään 47 artiklassa tai 125 artiklassa tarkoitetun yhteyshenkilön välityksellä, tämän osaston määräyksiä sovelletaan vasta silloin, kun tämä yhteyshenkilö toimittaa nämä tiedot sille sopimuspuolelle, joka on lähettänyt hänet toisen sopimuspuolen alueelle.

VII OSASTO

TOIMEENPANEVA KOMITEA

131 artikla

1.   Tämän yleissopimuksen soveltamista varten sopimuspuolet perustavat toimeenpanevan komitean.

2.   Tähän yleissopimukseen perustuvan toimivaltansa lisäksi toimeenpanevan komitean yleisenä tehtävänä on valvoa tämän yleissopimuksen oikeata soveltamista.

132 artikla

1.   Kullakin sopimuspuolella on yksi paikka toimeenpanevassa komiteassa. Sopimuspuolta edustaa komiteassa tämän yleissopimuksen täytäntöönpanosta vastaava ministeri; tämän apuna voi olla tarpeellisia asiantuntijoita, jotka voivat osallistua keskusteluihin.

2.   Toimeenpaneva komitea tekee päätöksensä yksimielisesti. Se laatii omat menettelysääntönsä; tässä yhteydessä se voi määrätä kirjallisesta menettelystä päätöksiä tehtäessä.

3.   Sopimuspuolen edustajan pyynnöstä voidaan lopullista päätöksentekoa päätösesityksestä lykätä enintään kahdella kuukaudella päätösesityksen tekemisestä.

4.   Toimeenpaneva komitea voi asettaa päätösten valmistelua tai muita tehtäviä varten työryhmiä, jotka koostuvat sopimuspuolten hallinnonalojen edustajista.

133 artikla

Toimeenpaneva komitea kokoontuu vuorollaan kunkin sopimuspuolen alueella. Se kokoontuu niin usein, kuin sen tehtävien toteuttaminen edellyttää.

VIII OSASTO

LOPPUMÄÄRÄYKSET

134 artikla

Tämän yleissopimuksen määräyksiä sovelletaan ainoastaan siltä osin kuin ne ovat yhteisöoikeuden mukaisia.

135 artikla

Tämän yleissopimuksen määräyksiä sovelletaan, jollei muuta johdu Genevessä 28 päivänä heinäkuuta 1951 tehdystä pakolaisten oikeusasemaa koskevasta yleissopimuksesta, sellaisena kuin se on muutettuna New Yorkissa 31 päivänä tammikuuta 1967 tehdyllä pöytäkirjalla.

136 artikla

1.   Sopimuspuolen, joka aikoo neuvotella kolmannen valtion kanssa rajatarkastuksista, on ilmoitettava siitä riittävän ajoissa muille sopimuspuolille.

2.   Mikään sopimuspuoli ei saa tehdä yhden tai useamman kolmannen valtion kanssa sopimuksia rajatarkastusten yksinkertaistamisesta tai poistamisesta ilman muilta sopimuspuolilta sitä ennen saatua suostumusta. Edellä sanottu ei vaikuta Euroopan yhteisöjen jäsenvaltioiden oikeuteen tehdä yhdessä tällaisia sopimuksia.

3.   Edeltävän 2 kappaleen määräyksiä ei sovelleta paikallista rajaliikennettä koskeviin sopimuksiin, mikäli nämä sopimukset noudattavat 3 artiklan 1 kappaleen nojalla vahvistettuja poikkeuksia ja menettelyjä.

137 artikla

Tähän yleissopimukseen ei voi tehdä varaumia lukuun ottamatta 60 artiklassa mainittuja varaumia.

138 artikla

Tämän yleissopimuksen määräyksiä sovelletaan Ranskan tasavallan osalta ainoastaan Ranskan tasavallan Euroopan puoleiseen alueeseen.

Tämän yleissopimuksen määräyksiä sovelletaan Alankomaiden kuningaskunnan osalta ainoastaan Alankomaiden kuningaskunnan Euroopassa sijaitsevaan alueeseen.

139 artikla

1.   Tämä yleissopimus on ratifioitava tai hyväksyttävä. Ratifioimis- tai hyväksymiskirjat talletetaan Luxemburgin suurherttuakunnan hallituksen huostaan. Se ilmoittaa tallettamisesta kaikille sopimuspuolille.

2.   Tämä yleissopimus tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun viimeinen ratifioimis- tai hyväksymiskirja on talletettu. Toimeenpanevan komitean perustamiseen, sen toimiin ja toimivaltaan liittyviä määräyksiä sovelletaan tämän yleissopimuksen tultua voimaan. Muita määräyksiä sovelletaan kolmannen kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun tämä yleissopimus on tullut voimaan.

3.   Luxemburgin suurherttuakunnan hallitus ilmoittaa voimaantulopäivän kaikille sopimuspuolille.

140 artikla

1.   Jokainen Euroopan yhteisöjen jäsenvaltio voi liittyä tämän yleissopimuksen osapuoleksi. Liittymisen edellytyksenä on kyseisen valtion ja sopimuspuolten välinen sopimus.

2.   Sekä liittyvän valtion että jokaisen sopimuspuolen on ratifioitava tai hyväksyttävä kyseinen sopimus. Se tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun viimeinen ratifioimis- tai hyväksymiskirja on talletettu.

141 artikla

1.   Jokainen sopimuspuoli voi tehdä tallettajalle ehdotuksen tämän yleissopimuksen muuttamisesta. Tallettaja toimittaa tämän ehdotuksen muille sopimuspuolille. Sopimuspuolet tarkastelevat jonkin sopimuspuolen pyynnöstä uudelleen tämän yleissopimuksen määräyksiä, jos se katsoo tämän yleissopimuksen voimaantulohetkellä vallinneiden olosuhteiden muuttuneen olennaisesti.

2.   Sopimuspuolet vahvistavat tämän yleissopimuksen muutokset yhteisellä sopimuksella.

3.   Muutokset tulevat voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun viimeinen ratifioimis- tai hyväksymiskirja on talletettu.

142 artikla

1.   Kun Euroopan yhteisöjen jäsenvaltioiden välillä sovitaan sellaisen alueen toteuttamisesta, jolla ei ole sisäisiä rajoja, sopimuspuolet sopivat edellytyksistä, joiden vallitessa tämän sopimuksen määräykset korvataan tai niitä muutetaan edellä tarkoitettujen sopimusten vastaavien määräysten mukaisesti.

Sopimuspuolet ottavat tätä varten huomioon, että tässä yleissopimuksessa voidaan määrätä edellä tarkoitettujen sopimusten määräyksistä seuraavaa yhteistyötä pidemmälle menevästä yhteistyöstä.

Euroopan yhteisöjen jäsenvaltioiden välillä tehtyjen sopimusten vastaiset määräykset on kaikissa tapauksissa mukautettava.

2.   Sopimuspuolten tarpeellisiksi katsomat tämän yleissopimuksen muutokset on ratifioitava tai hyväksyttävä. Edeltävän 141 artiklan 3 kappaleen määräystä sovelletaan, edellyttäen, että muutokset eivät tule voimaan ennen kyseisten Euroopan yhteisöjen jäsenvaltioiden välisten yleissopimusten voimaantuloa.

Tämän vakuudeksi alla mainitut ovat asianmukaisesti siihen valtuutettuina allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen.

Tehty Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 yhtenä saksan-, ranskan- ja hollanninkielisenä kappaleena, jonka kaikki kolme tekstiä ovat yhtä todistusvoimaiset ja joka talletetaan Luxemburgin suurherttuakunnan hallituksen arkistoon. Se toimittaa oikeaksi todistetun jäljennöksen kullekin sopimuspuolelle.

Belgian kuningaskunnan hallituksen puolesta

Image

Saksan liittotasavallan hallituksen puolesta

Image

Ranskan tasavallan hallituksen puolesta

Image

Luxemburgin suurherttuakunnan hallituksen puolesta

Image

Alankomaiden kuningaskunnan hallituksen puolesta

Image

PÄÄTÖSASIAKIRJA

Tarkastusten asteittaisesta poistamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen allekirjoitushetkellä sopimuspuolet ovat hyväksyneet seuraavat julistukset:

1.   Yhteinen julistus 139 artiklasta

Allekirjoittaneet valtiot ilmoittavat toisilleen jo ennen yleissopimuksen voimaantuloa kaikista olosuhteista, joilla on merkitystä yleissopimuksessa tarkoitetuille asioille ja sen voimaansaattamiselle.

Yleissopimus saatetaan voimaan vasta kun yleissopimuksen soveltamisen edellytykset on täytetty allekirjoittajavaltioissa ja kun tarkastukset ulkorajoilla on toteutettu.

2.   Yhteinen julistus 4 artiklasta

Sopimuspuolet sitoutuvat tekemään kaikkensa noudattaakseen tätä määräaikaa samanaikaisesti ja estääkseen turvallisuuden heikkenemisen. Ennen 31 päivää joulukuuta 1992 toimeenpaneva komitea tutkii, mitkä edistysaskeleet ovat toteutuneet. Alankomaiden kuningaskunta korostaa, että määräaikaan liittyviä ongelmia ei voida sulkea pois tietyllä lentokentällä, mutta ne eivät aiheuta puutteita turvallisuuteen. Muut sopimuspuolet ottavat huomioon tämän tilanteen, mistä ei kuitenkaan pidä aiheutua ongelmia sisämarkkinoille.

Jos tulee vaikeuksia, täytäntöönpanokomitea tutkii, miten näitä toimenpiteitä voitaisiin parhaiten soveltaa samanaikaisesti lentokentillä.

3.   Yhteinen julistus 71 artiklan 2 kappaleesta

Jos sopimuspuoli poikkeaa kansallisessa huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden riippuvuuden ehkäisemistä ja hoitamista koskevassa politiikassaan 71 artiklan 2 kappaleessa tarkoitetusta periaatteesta, kaikki sopimuspuolet toteuttavat tarvittavat rikosoikeudelliset ja hallinnolliset toimenpiteet erityisesti muiden sopimuspuolten alueelle suuntautuvan mainittujen tuotteiden ja aineiden laittoman tuonnin ja viennin estämiseksi ja tukahduttamiseksi.

4.   Yhteinen julistus 121 artiklasta

Sopimuspuolet luopuvat yhteisöoikeutta noudattaen yhteisöoikeuden määräämien kasvien terveystodistusten tarkastuksesta ja esittämisvelvollisuudesta sellaisten kasvien ja kasvituotteiden osalta,

a)

jotka on lueteltu 1 kohdassa; tai

b)

jotka on lueteltu 2—6 kohdassa ja jotka ovat peräisin jonkin sopimuspuolen alueelta.

1.

Seuraavien sukujen leikkokukat ja kasvinosat koristetarkoituksiin:

 

Castanea

 

Crysanthemum

 

Dendranthema

 

Dianthus

 

Gladiolus

 

Gypsophila

 

Prunus

 

Quercus

 

Rosa

 

Salix

 

Syringa

 

Vitis

2.

Seuraavien sukujen tuoreet hedelmät:

 

Citrus

 

Cydonia

 

Malus

 

Prunus

 

Pyrus

3.

Seuraavien sukujen puutavara:

 

Castanea

 

Quercus

4.

Kasvualusta, joka koostuu kokonaan tai osittain maasta tai kiinteästä orgaanisesta aineksesta kuten kasvinosista, turpeesta ja kuorikkaasta sekä humuksesta, ei kuitenkaan kokonaan turpeesta.

5.

Siemenet

6.

Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä 7. syyskuuta 1987 julkaistun tullinimikkeistön jäljempänä lueteltuihin CN-koodeihin kuuluvat, jäljempänä mainitut elävät kasvit.


CN-koodi

Kuvaus

0601 20 30

Sipulit, juuri- ja varsimukulat sekä juurakot, kasvavat tai kukkivat: orkideat, hyasintit, narsissit ja tulppaanit

0601 20 90

Sipulit, juuri- ja varsimukulat sekä juurakot, kasvavat tai kukkivat: muut

0602 30 10

Rhododendron simsii (Azalea indica)

0602 99 51

Avomaankasvit: monivuotiset kasvit

0602 99 59

Avomaankasvit: muut

0602 99 91

Huonekasvit: kukkivat kasvit nupullisina tai kukkivina, ei kuitenkaan kaktukset

0602 99 99

Huonekasvit: muut

5.   Yhteinen julistus kansallisista turvapaikkapolitiikoista

Sopimuspuolet laativat selvityksen kansallisista turvapaikkapolitiikoistaan, pyrkimyksenään niiden yhdenmukaistaminen.

6.   Yhteinen julistus 132 artiklasta

Sopimuspuolet ilmoittavat kansallisille parlamenteilleen tämän yleissopimuksen täytäntöönpanosta.

Tehty Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 yhtenä saksan-, ranskan- ja hollanninkielisenä kappaleena, jonka kaikki kolme tekstiä ovat yhtä todistusvoimaiset ja joka talletetaan Luxemburgin suurherttuakunnan hallituksen arkistoon. Se toimittaa oikeaksi todistetun jäljennöksen kullekin sopimuspuolelle.

Belgian kuningaskunnan hallituksen puolesta

Image

Saksan liittotasavallan hallituksen puolesta

Image

Ranskan tasavallan hallituksen puolesta

Image

Luxemburgin suurherttuakunnan puolesta

Image

Alankomaiden kuningaskunnan puolesta

Image

PÖYTÄKIRJA

Tarkastusten asteittaisesta poistamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen päätösasiakirjaa täydentääkseen sopimuspuolet ovat hyväksyneet seuraavan yhteisen julistuksen ja kiinnittäneet huomiota jäljempänä oleviin, mainittuun yleissopimukseen liittyviin yksipuolisiin julistuksiin:

I   Julistus soveltamisalasta

Sopimuspuolet toteavat, että kahden saksalaisen valtion yhdistymisen jälkeen myös Saksan demokraattisen tasavallan tämänhetkinen alue kuuluu yleissopimuksen soveltamisalaan kansainvälisen oikeuden mukaan.

II   Saksan liittotasavallan julistukset yleissopimuksen tulkinnasta

1.

Yleissopimusta tehtäessä kahden saksalaisen valtion yhdistyminen on ollut näköpiirissä.

Saksan demokraattinen tasavalta ei ole ulkomaa suhteessa Saksan liittotasavaltaan.

Saksan liittotasavallan ja Saksan demokraattisen tasavallan välisissä suhteissa ei sovelleta 136 artiklaa.

2.

Tämä yleissopimus ei vaikuta 20 päivänä elokuuta 1984 Saksan ja Itävallan välillä kirjeenvaihtona sovittuun järjestelmään, joka sisältää kummankin valtion kansalaisille yhteisillä rajoilla tehtävien tarkastusten helpottamisen. Sitä sovelletaan kuitenkin Schengenin sopimuspuolten turvallisuuteen ja maahanmuuttoon liittyvät edut huomioon ottaen siten, että helpotukset koskevat käytännössä vain Itävallan kansalaisia.

III   Belgian kuningaskunnan julistus 67 artiklasta

Ulkomaalaisen tuomion täytäntöönpanon siirtoon ei kansallisella tasolla sovelleta Belgian laissa valtioiden välisestä tuomittujen henkilöiden siirrosta säädettyä menettelyä, vaan erityistä menettelyä, joka vahvistetaan tämän yleissopimuksen ratifioinnin yhteydessä.

Tehty Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 yhtenä saksan-, ranskan- ja hollanninkielisenä kappaleena, jonka kaikki kolme tekstiä ovat yhtä todistusvoimaiset ja joka talletetaan Luxemburgin suurherttuakunnan hallituksen arkistoon. Se toimittaa oikeaksi todistetun jäljennöksen kullekin sopimuspuolelle.

Belgian kuningaskunnan hallituksen puolesta

Image

Saksan liittotasavallan hallituksen puolesta

Image

Ranskan tasavallan hallituksen puolesta

Image

Luxemburgin suurherttuakunnan puolesta

Image

Alankomaiden kuningaskunnan puolesta

Image

SCHENGENISSÄ 19 PÄIVÄNÄ KESÄKUUTA 1990 KOKOONTUNEIDEN MINISTERIEN JA VALTIOSIHTEERIEN

YHTEINEN JULISTUS

Schengenin sopimuksen sopimuspuolten hallitukset aloittavat tai jatkavat keskusteluja erityisesti seuraavista asioista:

rikoksentekijän luovuttamista koskevan käytännön parantaminen ja yksinkertaistaminen,

yhteistyön parantaminen tieliikennerikosten selvittämisen osalta,

moottoriajoneuvojen ajo-oikeuden menetysten molemminpuolisen tunnustamisen järjestäminen,

mahdollisuus panna sakkorangaistuksia täytäntöön vastavuoroisesti,

rikossyytteiden vastavuoroista siirtoa koskevien sääntöjen vahvistaminen, mukaan lukien mahdollisuus siirtää syytetty henkilö alkuperämaahansa,

sääntöjen vahvistaminen laittomasti huoltajalta siepattujen alaikäisten kotimaahan palauttamisesta,

pyrkimys yksinkertaistaa tavaroiden kaupalliseen liikkuvuuteen liittyviä tarkastuksia.

Tehty Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 yhtenä saksan-, ranskan- ja hollanninkielisenä kappaleena, jonka kaikki kolme tekstiä ovat yhtä todistusvoimaiset ja joka talletetaan Luxemburgin suurherttuakunnan hallituksen arkistoon. Se toimittaa oikeaksi todistetun jäljennöksen kullekin sopimuspuolelle.

Belgian kuningaskunnan hallituksen puolesta

Image

Saksan liittotasavallan hallituksen puolesta

Image

Ranskan tasavallan hallituksen puolesta

Image

Luxemburgin suurherttuakunnan puolesta

Image

Alankomaiden kuningaskunnan puolesta

Image

MINISTERIEN JA VALTIOSIHTEEREIDEN JULISTUS

Belgian kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan, Ranskan tasavallan, Luxemburgin suurherttuakunnan ja Alankomaiden kuningaskunnan hallitusten edustajat allekirjoittivat Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 yleissopimuksen tarkastusten asteittaisesta poistamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta.

He ovat antaneet tämän allekirjoittamisen yhteydessä seuraavan julistuksen:

Sopimuspuolet katsovat, että yleissopimus muodostaa tärkeän välivaiheen alueen, jolla ei ole sisäisiä rajoja, toteuttamiseksi, ja ne saavat siitä innoitusta Euroopan yhteisöjen jäsenvaltioiden toimien jatkamiseen.

Ministerit ja valtiosihteerit korostavat, turvallisuuteen ja laittomaan maahanmuuttoon liittyvät vaarat huomioon ottaen, tarvetta toteuttaa tehokas valvonta ulkorajoilla 6 artiklassa määrättyjen yhdenmukaisten periaatteiden mukaisesti. Sopimuspuolten on erityisesti edistettävä rajatarkastuksiin ja -valvontaan liittyvien toimintamenetelmien yhdenmukaistamista näiden yhdenmukaisten periaatteiden täytäntöönpanemiseksi.

Toimeenpaneva komitea tutkii lisäksi kaikki toimet, joita tarvitaan yhdenmukaisen ja tehokkaan ulkorajojen valvonnan toteuttamiseksi, sekä niiden konkreettisen soveltamisen. Näihin toimiin sisältyvät toimenpiteet, joilla voidaan todeta olosuhteet, joissa ulkomaalainen tuli sopimuspuolten alueelle, maahantulon kieltämisperusteiden yhdenmukaistaminen, yhteisen käsikirjan laatiminen rajojen valvonnasta vastaaville virkamiehille ja samantasoisen valvonnan aikaansaaminen ulkorajoilla vaihtojen ja yhteisten työvierailujen avulla.

He ovat tämän allekirjoittamisen yhteydessä vahvistaneet lisäksi keskusryhmän päätöksen perustaa työryhmä, jonka tehtävänä on

tiedottaa jo ennen yleissopimuksen voimaantuloa keskusryhmälle kaikista olosuhteista, joilla on merkitystä yleissopimuksessa tarkoitetuille asioille ja sen voimaantulolle, erityisesti edistyksestä, joka on saavutettu lainsäädännön yhdenmukaistamisessa kahden saksalaisen valtion yhdistyessä,

neuvotella tämän yhdenmukaistamisen ja näiden olosuhteiden mahdollisista vaikutuksista yleissopimuksen täytäntöönpanoon,

kehittää konkreettisia toimia viisumivelvollisuudesta vapautettujen ulkomaalaisten liikkuvuuden suhteen jo ennen yleissopimuksen voimaantuloa ja tehdä ehdotuksia henkilötarkastusmenettelyjen yhdenmukaistamiseksi tulevilla ulkorajoilla.

SOPIMUS ITALIAN TASAVALLAN LIITTYMISESTÄ

Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehtyyn yleissopimukseen


BELGIAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, RANSKAN TASAVALTA, LUXEMBURGIN SUURHERTTUAKUNTA ja ALANKOMAIDEN KUNINGASKUNTA, jotka ovat Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla Schengenissä 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn sopimuksen soveltamisesta Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehdyn yleissopimuksen, jäljempänä ”vuoden 1990 yleissopimus”, osapuolia,

sekä ITALIAN TASAVALTA,

jotka

ottavat huomioon Pariisissa 27 päivänä marraskuuta 1990 allekirjoitetun pöytäkirjan Italian tasavallan hallituksen liittymisestä Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehtyyn Schengenin sopimukseen,

vuoden 1990 yleissopimuksen 140 artiklan nojalla

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 artikla

Italian tasavalta liittyy tällä sopimuksella vuoden 1990 yleissopimuksen osapuoleksi.

2 artikla

1.   Vuoden 1990 yleissopimuksen 40 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut virkamiehet ovat Italian tasavallan osalta Polizia di Staton ja Arma dei Carabinierin rikospoliisiosastojen palveluksessa olevat virkamiehet ja avustava henkilöstö, Guardia di Finanzan rikospoliisiosaston palveluksessa olevat virkamiehet ja avustava henkilöstö valtuuksiensa mukaisesti väärän rahan valmistamisen, huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laittoman kaupan, aseiden ja räjähteiden kaupan sekä myrkyllisten ja vaarallisten jätteiden laittomien kuljetusten aloilla sekä tullivirkamiehet vuoden 1990 yleissopimuksen 40 artiklan 6 kohdassa tarkoitetuissa kahdenvälisissä sopimuksissa määrätyin edellytyksin, kun on kysymys heidän valtuuksistaan huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laittoman kaupan, aseiden ja räjähteiden kaupan sekä myrkyllisten ja vaarallisten jätteiden laittomien kuljetusten alalla.

2.   Vuoden 1990 yleissopimuksen 40 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu viranomainen on Italian tasavallan osalta sisäasiainministeriön rikospoliisiasioiden pääosasto.

3 artikla

1.   Vuoden 1990 yleissopimuksen 41 artiklan 7 kohdassa tarkoitetut virkamiehet ovat Italian tasavallan osalta Polizia di Staton ja Arma dei Carabinierin rikospoliisiosastojen palveluksessa olevat virkamiehet ja avustava henkilöstö, Guardia di Finanzan rikospoliisiosaston palveluksessa olevat virkamiehet ja avustava henkilöstö valtuuksiensa mukaisesti väärän rahan valmistamisen, huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laittoman kaupan, aseiden ja räjähteiden kaupan sekä myrkyllisten ja vaarallisten jätteiden laittomien kuljetusten aloilla sekä tullivirkamiehet vuoden 1990 yleissopimuksen 40 artiklan 6 kohdassa tarkoitetuissa kahdenvälisissä sopimuksissa määrätyin edellytyksin, kun on kysymys heidän valtuuksistaan huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laittoman kaupan, aseiden ja räjähteiden kaupan sekä myrkyllisten ja vaarallisten jätteiden laittomien kuljetusten alalla.

2.   Allekirjoitettaessaan tämän sopimuksen Ranskan tasavallan hallitus ja Italian tasavallan hallitus antavat kumpikin julistuksen, jossa ne määrittelevät alueellaan suoritettavassa takaa-ajossa noudatettavat menettelyt vuoden 1990 yleissopimuksen 41 artiklan 2, 3 ja 4 kohdan määräysten perusteella.

4 artikla

Vuoden 1990 yleissopimuksen 65 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu ministeriö on Italian tasavallan osalta oikeusministeriö.

5 artikla

1.   Tämä sopimus on ratifioitava tai hyväksyttävä. Ratifioimis- ja hyväksymiskirjat talletetaan Luxemburgin suurherttuakunnan hallituksen huostaan, joka ilmoittaa niiden tallettamisesta kaikille sopimuspuolille.

2.   Tämä sopimus tulee voimaan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen kun viimeinen ratifioimis- tai hyväksymiskirja on talletettu, kuitenkin aikaisintaan vuoden 1990 yleissopimuksen voimaantulopäivänä.

3.   Luxemburgin suurherttuakunnan hallitus ilmoittaa voimaantulopäivän kaikille sopimuspuolille.

6 artikla

1.   Luxemburgin suurherttuakunnan hallitus toimittaa Italian tasavallan hallitukselle vuoden 1990 yleissopimuksen oikeaksi todistetun jäljennöksen hollannin, ranskan ja saksan kielellä.

2.   Vuoden 1990 yleissopimuksen italiankielinen teksti liitetään tähän sopimukseen ja se on yhtä todistusvoimainen kuin vuoden 1990 yleissopimuksen hollannin, ranskan ja saksan kielellä laaditut tekstit.

Tämän vakuudeksi alla mainitut ovat siihen asianmukaisesti valtuutettuina allekirjoittaneet tämän sopimuksen

Tehty Pariisissa kahdentenakymmenentenäseitsemäntenä päivänä marraskuuta vuonna tuhatyhdeksänsataayhdeksänkymmentä, yhtenä kappaleena hollannin, italian, ranskan ja saksan kielellä, jotka kaikki neljä tekstiä ovat yhtä todistusvoimaiset. Sopimus talletetaan Luxemburgin suurherttuakunnan hallituksen arkistoon, joka toimittaa siitä oikeaksi todistetun jäljennöksen kaikille sopimuspuolille.

Belgian kuningaskunnan hallituksen puolesta

Image

Saksan liittotasavallan hallituksen puolesta

Image

Ranskan tasavallan hallituksen puolesta

Image

Italian tasavallan hallituksen puolesta

Image

Luxemburgin suurherttuakunnan hallituksen puolesta

Image

Alankomaiden kuningaskunnan hallituksen puolesta

Image

PÄÄTÖSASIAKIRJA

I   Allekirjoittaessaan sopimuksen Italian tasavallan liittymisestä Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehtyyn yleissopimukseen Italian tasavalta allekirjoittaa myös päätösasiakirjan, pöytäkirjan sekä ministerien ja valtiosihteerien yhteisen julistuksen, jotka on tehty samanaikaisesti kuin vuoden 1990 yleissopimus.

Italian tasavalta allekirjoittaa lisäksi niihin sisältyvät yhteiset julistukset ja ottaa huomioon niihin sisältyvät yksipuoliset julistukset.

Luxemburgin suurherttuakunnan hallitus toimittaa Italian tasavallan hallitukselle oikeaksi todistetun jäljennöksen hollannin, ranskan ja saksan kielellä päätösasiakirjasta, pöytäkirjasta sekä ministerien ja valtiosihteerien yhteisestä julistuksesta, jotka on tehty samanaikaisesti kuin vuoden 1990 yleissopimus.

Päätösasiakirjan, pöytäkirjan sekä ministerien ja valtiosihteerien yhteisen julistuksen italiankieliset tekstit, jotka on allekirjoitettu samanaikaisesti kuin vuoden 1990 yleissopimus, liitetään tähän päätösasiakirjaan ja ne ovat yhtä todistusvoimaiset kuin hollannin, ranskan ja saksan kielellä laaditut tekstit.

II   Allekirjoittaessaan sopimuksen Italian tasavallan liittymisestä Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehtyyn yleissopimukseen sopimuspuolet ovat hyväksyneet seuraavat julistukset:

1.

Yhteinen julistus liittymissopimuksen 5 artiklasta

 

Allekirjoittajavaltiot ilmoittavat toisilleen ennen liittymissopimuksen voimaantuloa kaikki seikat, jotka saattavat vaikuttaa vuoden 1990 yleissopimuksen soveltamisalaan ja liittymissopimuksen voimaansaattamiseen.

 

Liittymissopimusta sovelletaan, kun vuoden 1990 yleissopimuksen soveltamisen edellytykset on täytetty kaikissa liittymissopimuksen allekirjoittaneissa valtioissa ja kun tarkastukset ulkorajoilla ovat toiminnassa.

2.

Yhteinen julistus vuoden 1990 yleissopimuksen 9 artiklan 2 kohdasta

 

Sopimuspuolet toteavat, että allekirjoitettaessa sopimus Italian tasavallan liittymisestä vuoden 1990 yleissopimuksen osapuoleksi kyseisen yleissopimuksen 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuina yhteisinä viisumimääräyksinä pidetään sanotun yleissopimuksen viiden osapuolen 19 päivästä kesäkuuta 1990 alkaen soveltamia yhteisiä viisumimääräyksiä.

3.

Yhteinen julistus tietosuojasta

 

Sopimuspuolet ottavat huomioon, että ennen vuoden 1990 yleissopimukseen liittymisestä tehdyn sopimuksen ratifiointia Italian tasavallan hallitus sitoutuu ryhtymään kaikkiin tarvittaviin aloitteisiin lainsäädäntönsä täydentämiseksi yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä 28 päivänä tammikuuta 1981 tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen mukaisesti sekä noudattaen henkilötietojen käytön sääntelemisestä poliisialalla 17 päivänä syyskuuta 1987 annetun Euroopan neuvoston ministerikomitean suositusta R(87)15 voidakseen soveltaa kokonaisuudessaan vuoden 1990 yleissopimuksen 117 ja 126 artiklaa sekä henkilötietojen suojaamista koskevia, kyseisen yleissopimuksen muita määräyksiä tavoitteenaan päästä vuoden 1990 yleissopimuksen asiaa koskevien määräysten mukaiseen suojatasoon.

Tehty Pariisissa kahdentenakymmenentenäseitsemäntenä päivänä marraskuuta vuonna tuhatyhdeksänsataayhdeksänkymmentä, yhtenä kappaleena hollannin, italian, ranskan ja saksan kielellä, jotka kaikki neljä tekstiä ovat yhtä todistusvoimaiset. Sopimus talletetaan Luxemburgin suurherttuakunnan hallituksen arkistoon, joka toimittaa siitä oikeaksi todistetun jäljennöksen kaikille sopimuspuolille.

Belgian kuningaskunnan hallituksen puolesta

Image

Saksan liittotasavallan hallituksen puolesta

Image

Ranskan tasavallan hallituksen puolesta

Image

Italian tasavallan hallituksen puolesta

Image

Luxemburgin suurherttuakunnan hallituksen puolesta

Image

Alankomaiden kuningaskunnan hallituksen puolesta

Image

YHTEINEN JULISTUS ITALIAN TASAVALLAN LIITTYMISESTÄ 14 PÄIVÄNÄ KESÄKUUTA 1985 TEHDYN SCHENGENIN SOPIMUKSEN SOVELTAMISESTA TEHTYYN YLEISSOPIMUKSEEN KOSKEVAN SOPIMUKSEN 2 JA 3 ARTIKLASTA

Allekirjoittaessaan sopimuksen Italian tasavallan liittymisestä Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehtyyn yleissopimukseen sopimuspuolet ilmoittavat, etteivät kyseisen sopimuksen 2 artiklan 1 kohta ja 3 artiklan 1 kohta vaikuta Guardia di Finanzalle Italian lainsäädännön nojalla kuuluvaan toimivaltaan, jota se harjoittaa Italian alueella.

MINISTERIEN JA VALTIOSIHTEERIEN JULISTUS

Marraskuun 27 päivänä 1990 Belgian kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan, Ranskan tasavallan, Italian tasavallan, Luxemburgin suurherttuakunnan ja Alankomaiden kuningaskunnan hallitusten edustajat allekirjoittivat Pariisissa sopimuksen Italian tasavallan liittymisestä Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehtyyn yleissopimukseen.

He totesivat, että Italian tasavallan hallituksen edustaja on hyväksynyt julistuksen, jonka Belgian kuningaskuntaa, Saksan liittotasavaltaa, Ranskan tasavaltaa, Luxemburgin suurherttuakuntaa ja Alankomaiden kuningaskuntaa edustaneet ministerit ja valtiosihteerit ovat antaneet Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990, sekä samana päivänä Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä tehdyn päätöksen.

SOPIMUS ESPANJAN KUNINGASKUNNAN LIITTYMISESTÄ

Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehtyyn yleissopimukseen, johon Italian tasavalta on liittynyt Pariisissa 27 päivänä marraskuuta 1990 tehdyllä sopimuksella


BELGIAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, RANSKAN TASAVALTA, LUXEMBURGIN SUURHERTTUAKUNTA ja ALANKOMAIDEN KUNINGASKUNTA, jotka ovat Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla Schengenissä 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn sopimuksen soveltamisesta Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehdyn yleissopimuksen, jäljempänä ”vuoden 1990 yleissopimus”, osapuolia, sekä kyseiseen yleissopimukseen Pariisissa 27 päivänä marraskuuta 1990 tehdyllä sopimuksella liittynyt Italian tasavalta,

sekä ESPANJAN KUNINGASKUNTA,

jotka

ottavat huomioon Bonnissa 25 päivänä kesäkuuta 1991 allekirjoitetun pöytäkirjan Espanjan kuningaskunnan hallituksen liittymisestä Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehtyyn Schengenin sopimukseen sellaisena kuin se on muutettuna Italian tasavallan hallituksen liittymisestä Pariisissa 27 päivänä marraskuuta 1990 allekirjoitetulla pöytäkirjalla,

vuoden 1990 yleissopimuksen 140 artiklan nojalla

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 artikla

Espanjan kuningaskunta liittyy tällä sopimuksella vuoden 1990 yleissopimuksen osapuoleksi.

2 artikla

1.   Vuoden 1990 yleissopimuksen 40 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut virkamiehet ovat Espanjan kuningaskunnan osalta Cuerpo Nacional de Policían ja Cuerpo de la Guardia Civilin virkamiehet rikospoliisin alaan kuuluvia tehtäviään hoitaessaan sekä tullihallinnon alaiset virkamiehet vuoden 1990 yleissopimuksen 40 artiklan 6 kohdassa tarkoitetuissa kahdenvälisissä sopimuksissa määrätyin edellytyksin, kun on kysymys heidän valtuuksistaan huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laittoman kaupan, aseiden ja räjähteiden kaupan sekä myrkyllisten ja vaarallisten jätteiden laittomien kuljetusten alalla.

2.   Vuoden 1990 yleissopimuksen 40 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu viranomainen on Espanjan kuningaskunnan osalta la Dirección General de la Policía.

3 artikla

1.   Vuoden 1990 yleissopimuksen 41 artiklan 7 kohdassa tarkoitetut virkamiehet ovat Espanjan kuningaskunnan osalta Cuerpo Nacional de Policían ja Cuerpo de la Guardia Civilin virkamiehet rikospoliisin alaan kuuluvia tehtäviään hoitaessaan sekä tullihallinnon alaiset virkamiehet vuoden 1990 yleissopimuksen 40 artiklan 6 kohdassa tarkoitetuissa kahdenvälisissä sopimuksissa määrätyin edellytyksin, kun on kysymys heidän valtuuksistaan huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laittoman kaupan, aseiden ja räjähteiden kaupan sekä myrkyllisten ja vaarallisten jätteiden laittomien kuljetusten alalla.

2.   Allekirjoittaessaan tämän sopimuksen Ranskan tasavallan hallitus ja Espanjan kuningaskunnan hallitus antavat kumpikin julistuksen, jossa ne määrittelevät alueellaan suoritettavassa takaa-ajossa noudatettavat menettelyt vuoden 1990 yleissopimuksen 41 artiklan 2, 3 ja 4 kohdan määräysten perusteella.

3.   Allekirjoittaessaan tämän sopimuksen Espanjan kuningaskunnan hallitus antaa Portugalin tasavallan hallitusta koskevan julistuksen, jossa se määrittelee alueellaan suoritettavassa takaa-ajossa noudatettavat menettelyt vuoden 1990 yleissopimuksen 41 artiklan 2, 3 ja 4 kohdan määräysten perusteella.

4 artikla

Vuoden 1990 yleissopimuksen 65 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu ministeriö on Espanjan kuningaskunnan osalta oikeusministeriö.

5 artikla

1.   Tämä sopimus on ratifioitava tai hyväksyttävä. Ratifioimis- ja hyväksymiskirjat talletetaan Luxemburgin suurherttuakunnan hallituksen huostaan, joka ilmoittaa niiden tallettamisesta kaikille sopimuspuolille.

2.   Tämä sopimus tulee voimaan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen kun vuoden 1990 yleissopimuksen allekirjoittaneet viisi valtiota sekä Espanjan kuningaskunta ovat tallettaneet ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa, kuitenkin aikaisintaan vuoden 1990 yleissopimuksen voimaantulopäivänä. Italian tasavallan osalta tämä sopimus tulee voimaan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen kun se on tallettanut ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa, kuitenkin aikaisintaan päivänä, jona tämä sopimus tulee voimaan muiden sopimuspuolten kesken.

3.   Luxemburgin suurherttuakunnan hallitus ilmoittaa voimaantulopäivän kaikille sopimuspuolille.

6 artikla

1.   Luxemburgin suurherttuakunnan hallitus toimittaa Espanjan kuningaskunnan hallitukselle vuoden 1990 yleissopimuksen oikeaksi todistetun jäljennöksen hollannin, italian, ranskan ja saksan kielellä.

2.   Vuoden 1990 yleissopimuksen espanjankielinen teksti liitetään tähän sopimukseen ja se on yhtä todistusvoimainen kuin vuoden 1990 yleissopimuksen hollannin, italian, ranskan ja saksan kielellä laaditut tekstit.

Tämän vakuudeksi alla mainitut ovat siihen asianmukaisesti valtuutettuina allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Tehty Bonnissa kahdentenakymmenentenäviidentenä päivänä kesäkuuta vuonna tuhatyhdeksänsataayhdeksänkymmentäyksi, yhtenä kappaleena espanjan, hollannin, italian, ranskan ja saksan kielellä, jotka kaikki viisi tekstiä ovat yhtä todistusvoimaiset. Sopimus talletetaan Luxemburgin suurherttuakunnan hallituksen arkistoon, joka toimittaa siitä oikeaksi todistetun jäljennöksen kaikille sopimuspuolille.

Belgian kuningaskunnan hallituksen puolesta

Image

Saksan liittotasavallan hallituksen puolesta

Image

Espanjan kuningaskunnan hallituksen puolesta

Image

Ranskan tasavallan hallituksen puolesta

Image

Italian tasavallan hallituksen puolesta

Image

Luxemburgin suurherttuakunnan hallituksen puolesta

Image

Alankomaiden kuningaskunnan hallituksen puolesta

Image

PÄÄTÖSASIAKIRJA

I   Allekirjoittaessaan sopimuksen Espanjan kuningaskunnan liittymisestä Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehtyyn yleissopimukseen, johon Italian tasavalta on liittynyt Pariisissa 27 päivänä marraskuuta 1990 tehdyllä sopimuksella, Espanjan kuningaskunta allekirjoittaa myös päätösasiakirjan, pöytäkirjan sekä ministerien ja valtiosihteerien yhteisen julistuksen, jotka on tehty samanaikaisesti kuin vuoden 1990 yleissopimus.

Espanjan kuningaskunnan hallitus allekirjoittaa lisäksi niihin sisältyvät yhteiset julistukset ja ottaa huomioon niihin sisältyvät yksipuoliset julistukset.

Luxemburgin suurherttuakunnan hallitus toimittaa Espanjan kuningaskunnan hallitukselle oikeaksi todistetun jäljennöksen hollannin, italian, ranskan ja saksan kielellä päätösasiakirjasta, pöytäkirjasta sekä ministerien ja valtiosihteerien yhteisestä julistuksesta, jotka on tehty samanaikaisesti kuin vuoden 1990 yleissopimus.

Päätösasiakirjan, pöytäkirjan sekä ministerien ja valtiosihteerien yhteisen julistuksen espanjankieliset tekstit, jotka on allekirjoitettu samanaikaisesti kuin vuoden 1990 yleissopimus, liitetään tähän päätösasiakirjaan ja ne ovat yhtä todistusvoimaiset kuin hollannin, italian, ranskan ja saksan kielellä laaditut tekstit.

II   Allekirjoittaessaan sopimuksen Espanjan kuningaskunnan liittymisestä Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehtyyn yleissopimukseen, johon Italian tasavalta on liittynyt Pariisissa 27 päivänä marraskuuta 1990 tehdyllä sopimuksella, sopimuspuolet ovat hyväksyneet seuraavat julistukset:

1.

Yhteinen julistus liittymissopimuksen 5 artiklasta

 

Allekirjoittajavaltiot ilmoittavat toisilleen ennen liittymissopimuksen voimaantuloa kaikki seikat, jotka saattavat vaikuttaa vuoden 1990 yleissopimuksen soveltamisalaan ja liittymissopimuksen voimaansaattamiseen.

 

Liittymissopimusta sovelletaan vuoden 1990 yleissopimuksen allekirjoittaneiden viiden valtion ja Espanjan kuningaskunnan välillä, kun vuoden 1990 yleissopimuksen soveltamisen edellytykset on täytetty kaikissa näissä kuudessa valtiossa ja kun tarkastukset ulkorajoilla ovat toiminnassa. Liittymissopimusta sovelletaan Italian tasavallan suhteen, kun vuoden 1990 yleissopimuksen soveltamisen edellytykset on täytetty kaikissa liittymissopimuksen allekirjoittaneissa valtioissa ja kun tarkastukset ulkorajoilla ovat toiminnassa.

2.

Yhteinen julistus vuoden 1990 yleissopimuksen 9 artiklan 2 kohdasta

 

Sopimuspuolet toteavat, että allekirjoitettaessa sopimus Espanjan kuningaskunnan liittymisestä vuoden 1990 yleissopimuksen osapuoleksi kyseisen yleissopimuksen 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuina yhteisinä viisumimääräyksinä pidetään sanotun yleissopimuksen osapuolten 19 päivästä kesäkuuta 1990 alkaen soveltamia yhteisiä viisumimääräyksiä.

 

Sopimuspuolet toteavat, että Espanjan kuningaskunnan hallitus sitoutuu soveltamaan viimeistään tämän sopimuksen tullessa voimaan yhteisiä viisumimääräyksiä tapauksissa, joita viime kädessä tarkasteltiin neuvoteltaessa liittymisestä vuoden 1990 yleissopimukseen.

3.

Yhteinen julistus tietosuojasta

 

Sopimuspuolet ottavat huomioon, että Espanjan kuningaskunnan hallitus sitoutuu ryhtymään ennen vuoden 1990 yleissopimukseen liittymisestä tehdyn sopimuksen ratifiointia kaikkiin tarvittaviin aloitteisiin Espanjan lainsäädännön täydentämiseksi yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä 28 päivänä tammikuuta 1981 tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen mukaisesti sekä noudattaen henkilötietojen käytön sääntelemisestä poliisialalla 17 päivänä syyskuuta 1987 annetun Euroopan neuvoston ministerikomitean suositusta R(87)15 voidakseen soveltaa kokonaisuudessaan vuoden 1990 yleissopimuksen 117 ja 126 artiklaa sekä henkilötietojen suojaamista koskevia, kyseisen yleissopimuksen muita määräyksiä tavoitteenaan päästä vuoden 1990 yleissopimuksen asiaa koskevien määräysten mukaiseen suojatasoon.

III   Sopimuspuolet ottavat huomioon seuraavat Espanjan kuningaskunnan julistukset:

1.

Julistus Ceutan ja Melillan kaupungeista

a)

Käytössä olevia, Ceutan ja Melillan kaupungeista peräisin olevien tavaroiden ja sieltä lähtöisin olevien matkustajien tarkastuksia näiden saapuessa Euroopan talousyhteisön tullialueelle jatketaan Espanjan liittymisestä Euroopan yhteisöön tehdyn sopimuksen pöytäkirjan n:o 2 määräysten mukaisesti.

b)

Ceutan ja Melillan sekä Marokon maakuntien Tetuanin ja Nadorin välisen paikallisen rajaliikenteen erityiset viisumivapausjärjestelyt ovat edelleen voimassa.

c)

Marokon kansalaisilta, jotka eivät asu Tetuanin tai Nadorin maakunnissa ja haluavat päästä yksinomaan Ceutan ja Melillan kaupunkien alueelle, vaaditaan edelleen viisumi. Viisumi on voimassa vain kyseisissä kahdessa kaupungissa ja se voidaan myöntää useata maahan saapumista ja sieltä poistumista varten (”visado limitado múltiple”) vuoden 1990 yleissopimuksen 10 artiklan 3 kohdan sekä 11 artiklan 1 kohdan a alakohdan määräysten mukaisesti.

d)

Muiden sopimuspuolten edut otetaan huomioon sovellettaessa tätä järjestelyä.

e)

Kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti ja tarkistaakseen, että matkustajat täyttävät aina vuoden 1990 yleissopimuksen 5 artiklassa luetellut edellytykset, joiden nojalla heidät on päästetty maan alueelle ulkorajoilla tehdyssä passintarkastuksessa, Espanja säilyttää tarkastukset (henkilöllisyyden ja asiakirjojen tarkastukset) Ceutasta ja Melillasta saapuvissa meri- ja lentoyhteyksissä, joiden ainoana määränpäänä on jokin toinen paikka Espanjan alueella.

Tämän vuoksi Espanja säilyttää myös tarkastukset sisäisten lentojen ja säännöllisten lauttayhteyksien osalta, joiden lähtöpaikkana ovat Ceutan ja Melillan kaupungit ja määränpäänä jokin kyseisen yleissopimuksen osapuolena oleva toinen valtio.

2.

Julistus keskinäistä oikeusapua rikosasioissa koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen ja rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen soveltamisesta

 

Espanjan kuningaskunta sitoutuu olemaan käyttämättä varaumiaan ja julistuksiaan, jotka se on tehnyt rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta 13 päivänä joulukuuta 1957 tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen ja keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa 20 päivänä huhtikuuta 1959 tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen ratifioinnin yhteydessä.

3.

Julistus vuoden 1990 yleissopimuksen 121 artiklasta

 

Espanjan kuningaskunnan hallitus ilmoittaa soveltavansa vuoden 1990 yleissopimukseen liittymisestä tehdyn sopimuksen allekirjoitettuaan sen 121 artiklassa tarkoitettuja, kasvien terveyttä koskevia helpotuksia muihin paitsi tuoreisiin sitrushedelmiin ja palmutuotteisiin.

 

Espanjan kuningaskunnan hallitus ilmoittaa tekevänsä tuoreista sitrushedelmistä ja palmutuotteista 1 päivään tammikuuta 1992 mennessä ”pest risk assessment” -arvion. Jos arviossa tulee esiin haitallisten eliöiden maahantulon tai leviämisen vaara, se voi kyseisen Espanjan kuningaskunnan liittymissopimuksen tultua voimaan tarvittaessa toimia vuoden 1990 yleissopimuksen 121 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun poikkeuksen perusteena.

4.

Portugalin tasavallan liittymisestä vuoden 1990 yleissopimukseen tehtyä sopimusta koskeva julistus

 

Allekirjoittaessaan tämän sopimuksen Espanjan kuningaskunta ottaa huomioon Portugalin tasavallan liittymisestä vuoden 1990 yleissopimukseen tehdyn sopimuksen sekä siihen liitettyjen päätösasiakirjojen ja julistusten sisällön.

Tehty Bonnissa kahdentenakymmenentenäviidentenä päivänä kesäkuuta vuonna tuhatyhdeksänsataayhdeksänkymmentäyksi, yhtenä kappaleena espanjan, hollannin, italian, ranskan ja saksan kielellä, jotka kaikki viisi tekstiä ovat yhtä todistusvoimaiset. Sopimus talletetaan Luxemburgin suurherttuakunnan hallituksen arkistoon, joka toimittaa siitä oikeaksi todistetun jäljennöksen kaikille sopimuspuolille.

Belgian kuningaskunnan hallituksen puolesta

Image

Saksan liittotasavallan hallituksen puolesta

Image

Espanjan kuningaskunnan hallituksen puolesta

Image

Ranskan tasavallan hallituksen puolesta

Image

Italian tasavallan hallituksen puolesta

Image

Luxemburgin suurherttuakunnan hallituksen puolesta

Image

Alankomaiden kuningaskunnan hallituksen puolesta

Image

MINISTERIEN JA VALTIOSIHTEERIEN JULISTUS

Kesäkuun 25 päivänä 1991 Belgian kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan, Espanjan kuningaskunnan, Ranskan tasavallan, Italian tasavallan, Luxemburgin suurherttuakunnan ja Alankomaiden kuningaskunnan hallitusten edustajat allekirjoittivat Bonnissa sopimuksen Espanjan kuningaskunnan liittymisestä Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehtyyn yleissopimukseen, johon Italian tasavalta on liittynyt Pariisissa 27 päivänä marraskuuta 1990 tehdyllä sopimuksella.

He totesivat, että Espanjan kuningaskunnan hallituksen edustaja on hyväksynyt julistuksen, jonka Belgian kuningaskuntaa, Saksan liittotasavaltaa, Ranskan tasavaltaa, Luxemburgin suurherttuakuntaa ja Alankomaiden kuningaskuntaa edustaneet ministerit ja valtiosihteerit ovat antaneet Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990, sekä samana päivänä Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä tehdyn päätöksen, jotka myös Italian tasavallan hallitus on hyväksynyt.

SOPIMUS PORTUGALIN TASAVALLAN LIITTYMISESTÄ

Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehtyyn yleissopimukseen, johon Italian tasavalta on liittynyt Pariisissa 27 päivänä marraskuuta 1990 tehdyllä sopimuksella


BELGIAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, RANSKAN TASAVALTA, LUXEMBURGIN SUURHERTTUAKUNTA ja ALANKOMAIDEN KUNINGASKUNTA, jotka ovat Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla Schengenissä 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn sopimuksen soveltamisesta Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehdyn yleissopimuksen, jäljempänä ”vuoden 1990 yleissopimus”, osapuolia, sekä kyseiseen yleissopimukseen Pariisissa 27 päivänä marraskuuta 1990 tehdyllä sopimuksella liittynyt Italian tasavalta,

sekä PORTUGALIN TASAVALTA, jotka

ottavat huomioon Bonnissa 25 päivänä kesäkuuta 1991 allekirjoitetun pöytäkirjan Portugalin tasavallan hallituksen liittymisestä Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehtyyn Schengenin sopimukseen sellaisena kuin se on muutettuna Italian tasavallan hallituksen liittymisestä Pariisissa 27 päivänä marraskuuta 1990 allekirjoitetulla pöytäkirjalla,

vuoden 1990 yleissopimuksen 140 artiklan nojalla

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 artikla

Portugalin tasavalta liittyy tällä sopimuksella vuoden 1990 yleissopimuksen osapuoleksi.

2 artikla

1.   Vuoden 1990 yleissopimuksen 40 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut virkamiehet ovat Portugalin tasavallan osalta Polícia Judiciárian palveluksessa olevat henkilöt sekä tullihallinnon alaiset virkamiehet toimiessaan yleisen syyttäjän apuna vuoden 1990 yleissopimuksen 40 artiklan 6 kohdassa tarkoitetuissa kahdenvälisissä sopimuksissa määrätyin edellytyksin, kun on kysymys heidän valtuuksistaan huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laittoman kaupan, aseiden ja räjähteiden kaupan sekä myrkyllisten ja vaarallisten jätteiden laittomien kuljetusten alalla.

2.   Vuoden 1990 yleissopimuksen 40 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu viranomainen on Portugalin tasavallan osalta la Direcção geral de la Polícia Judiciária.

3 artikla

1.   Vuoden 1990 yleissopimuksen 41 artiklan 7 kohdassa tarkoitetut virkamiehet ovat Portugalin tasavallan osalta Polícia Judiciárian palveluksessa olevat henkilöt sekä tullihallinnon alaiset virkamiehet toimiessaan yleisen syyttäjän apuna vuoden 1990 yleissopimuksen 40 artiklan 6 kohdassa tarkoitetuissa kahdenvälisissä sopimuksissa määrätyin edellytyksin, kun on kysymys heidän valtuuksistaan huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laittoman kaupan, aseiden ja räjähteiden kaupan sekä myrkyllisten ja vaarallisten jätteiden laittomien kuljetusten alalla.

2.   Allekirjoittaessaan tämän sopimuksen Portugalin tasavallan hallitus antaa Espanjan kuningaskunnan hallitusta koskevan julistuksen, jossa se määrittelee alueellaan suoritettavassa takaa-ajossa noudatettavat menettelyt vuoden 1990 yleissopimuksen 41 artiklan 2, 3 ja 4 kohdan määräysten perusteella.

4 artikla

Vuoden 1990 yleissopimuksen 65 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu ministeriö on Portugalin tasavallan osalta oikeusministeriö.

5 artikla

Sen julistuksen c alakohta, jonka Portugalin tasavalta on antanut rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta 13 päivänä joulukuuta 1957 tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen 1 artiklasta vuoden 1990 yleissopimuksen sopimuspuolten välistä rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista varten, kuuluu seuraavasti:

 

Portugalin tasavalta ei suostu henkilöiden luovuttamiseen sellaisen rikoksen johdosta, josta voidaan tuomita elinkautiseen rangaistukseen tai elinkautiseen turvaamistoimenpiteeseen. Luovuttamiseen kuitenkin suostutaan sitä pyytävän jäsenvaltion vakuutettua edistävänsä rangaistusten täytäntöönpanoa koskevan lainsäädäntönsä ja käytäntönsä mukaisesti lieventämistoimenpiteitä, jotka voivat tulla luovutettavaksi pyydetyn henkilön hyväksi.

6 artikla

Vuoden 1990 yleissopimuksen sopimuspuolten välillä rikosasioissa annettavaa keskinäistä oikeusapua varten Portugalin tasavalta ei perustele oikeusavusta kieltäytymistään sillä, että rikoksista, joita pyyntö koskee, tuomitaan luovuttamista pyytävän valtion lainsäädännön mukaisesti elinkautiseen rangaistukseen tai elinkautiseen turvaamistoimenpiteeseen.

7 artikla

1.   Tämä sopimus on ratifioitava tai hyväksyttävä. Ratifioimis- ja hyväksymiskirjat talletetaan Luxemburgin suurherttuakunnan hallituksen huostaan, joka ilmoittaa niiden tallettamisesta kaikille sopimuspuolille.

2.   Tämä sopimus tulee voimaan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen kun vuoden 1990 yleissopimuksen allekirjoittaneet viisi valtiota sekä Portugalin tasavalta ovat tallettaneet ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa, kuitenkin aikaisintaan vuoden 1990 yleissopimuksen voimaantulopäivänä. Italian tasavallan osalta tämä sopimus tulee voimaan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen kun se on tallettanut ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa, kuitenkin aikaisintaan päivänä, jona tämä sopimus tulee voimaan muiden sopimuspuolten välillä.

3.   Luxemburgin suurherttuakunnan hallitus ilmoittaa voimaantulopäivän kaikille sopimuspuolille.

8 artikla

1.   Luxemburgin suurherttuakunnan hallitus toimittaa Portugalin tasavallan hallitukselle vuoden 1990 yleissopimuksen oikeaksi todistetun jäljennöksen hollannin, italian, ranskan ja saksan kielellä.

2.   Vuoden 1990 yleissopimuksen portugalinkielinen teksti liitetään tähän sopimukseen ja se on yhtä todistusvoimainen kuin vuoden 1990 yleissopimuksen hollannin, italian, ranskan ja saksan kielellä laaditut tekstit.

Tämän vakuudeksi alla mainitut ovat siihen asianmukaisesti valtuutettuina allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Tehty Bonnissa kahdentenakymmenentenäviidentenä päivänä kesäkuuta vuonna tuhatyhdeksänsataayhdeksänkymmentäyksi, yhtenä kappaleena hollannin, italian, portugalin, ranskan ja saksan kielellä, jotka kaikki viisi tekstiä ovat yhtä todistusvoimaiset. Sopimus talletetaan Luxemburgin suurherttuakunnan hallituksen arkistoon, joka toimittaa siitä oikeaksi todistetun jäljennöksen kaikille sopimuspuolille.

Belgian kuningaskunnan hallituksen puolesta

Image

Saksan liittotasavallan hallituksen puolesta

Image

Ranskan tasavallan hallituksen puolesta

Image

Italian tasavallan hallituksen puolesta

Image

Luxemburgin suurherttuakunnan hallituksen puolesta

Image

Alankomaiden kuningaskunnan hallituksen puolesta

Image

Portugalin tasavallan hallituksen puolesta

Image

PÄÄTÖSASIAKIRJA

I   Allekirjoittaessaan sopimuksen Portugalin tasavallan liittymisestä Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehtyyn yleissopimukseen, johon Italian tasavalta on liittynyt Pariisissa 27 päivänä marraskuuta 1990 tehdyllä sopimuksella, Portugalin tasavalta allekirjoittaa myös päätösasiakirjan, pöytäkirjan sekä ministerien ja valtiosihteerien yhteisen julistuksen, jotka on tehty samanaikaisesti kuin vuoden 1990 yleissopimus.

Portugalin tasavallan hallitus allekirjoittaa lisäksi niihin sisältyvät yhteiset julistukset ja ottaa huomioon niihin sisältyvät yksipuoliset julistukset.

Luxemburgin suurherttuakunnan hallitus toimittaa Portugalin tasavallan hallitukselle oikeaksi todistetun jäljennöksen hollannin, italian, ranskan ja saksan kielellä päätösasiakirjasta, pöytäkirjasta sekä ministerien ja valtiosihteerien yhteisestä julistuksesta, jotka on tehty samanaikaisesti kuin vuoden 1990 yleissopimus.

Päätösasiakirjan, pöytäkirjan sekä ministerien ja valtiosihteerien yhteisen julistuksen portugalinkieliset tekstit, jotka on allekirjoitettu samanaikaisesti kuin vuoden 1990 yleissopimus, liitetään tähän päätösasiakirjaan ja ne ovat yhtä todistusvoimaiset kuin hollannin, italian, ranskan ja saksan kielellä laaditut tekstit.

II   Allekirjoittaessaan sopimuksen Portugalin tasavallan liittymisestä Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehtyyn yleissopimukseen, johon Italian tasavalta on liittynyt Pariisissa 27 päivänä marraskuuta 1990 tehdyllä sopimuksella, sopimuspuolet ovat hyväksyneet seuraavat julistukset:

1.

Yhteinen julistus liittymissopimuksen 7 artiklasta

 

Allekirjoittajavaltiot ilmoittavat toisilleen ennen liittymissopimuksen voimaantuloa kaikki seikat, jotka saattavat vaikuttaa vuoden 1990 yleissopimuksen soveltamisalaan ja liittymissopimuksen voimaansaattamiseen.

 

Liittymissopimusta sovelletaan vuoden 1990 yleissopimuksen allekirjoittaneiden viiden valtion ja Portugalin tasavallan välillä, kun vuoden 1990 yleissopimuksen soveltamisen edellytykset on täytetty kaikissa näissä kuudessa valtiossa ja kun tarkastukset ulkorajoilla ovat toiminnassa. Liittymissopimusta sovelletaan Italian tasavallan osalta, kun vuoden 1990 yleissopimuksen soveltamisen edellytykset on täytetty kaikissa liittymissopimuksen allekirjoittaneissa valtioissa ja kun tarkastukset ulkorajoilla ovat toiminnassa.

2.

Yhteinen julistus vuoden 1990 yleissopimuksen 9 artiklan 2 kohdasta

 

Sopimuspuolet toteavat, että allekirjoitettaessa sopimus Portugalin tasavallan liittymisestä vuoden 1990 yleissopimuksen osapuoleksi kyseisen yleissopimuksen 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuina yhteisinä viisumimääräyksinä pidetään sanotun yleissopimuksen osapuolten 19 päivästä kesäkuuta 1990 alkaen soveltamia yhteisiä viisumimääräyksiä.

3.

Yhteinen julistus tietosuojasta

 

Sopimuspuolet ottavat huomioon, että Portugalin tasavallassa on 29 päivänä huhtikuuta 1991 julkaistu laki tietojärjestelmissä käytettävien henkilötietojen suojaamisesta.

 

Sopimuspuolet ottavat huomioon, että Portugalin tasavallan hallitus sitoutuu ryhtymään ennen vuoden 1990 yleissopimukseen liittymisestä tehdyn sopimuksen ratifiointia kaikkiin tarvittaviin aloitteisiin lainsäädäntönsä täydentämiseksi voidakseen soveltaa henkilötietojen suojaamista koskevia vuoden 1990 yleissopimuksen määräyksiä kokonaisuudessaan.

III   Sopimuspuolet ottavat huomioon seuraavat Portugalin tasavallan julistukset:

1.

Julistus Portugalin ja Brasilian välillä 9 päivänä elokuuta 1960 tehdyn viisumivapaussopimuksen nojalla Portugaliin saapuvista Brasilian kansalaisista

 

Portugalin tasavallan hallitus sitoutuu ottamaan takaisin alueelleen Portugalin kautta sopimuspuolten alueelle Portugalin ja Brasilian välisen viisumivapaussopimuksen nojalla saapuneet Brasilian kansalaiset, jotka on tavattu sopimuspuolten alueelta vuoden 1990 yleissopimuksen 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ajan päätyttyä.

 

Portugalin tasavallan hallitus sitoutuu päästämään alueelleen vain ne Brasilian kansalaiset, jotka täyttävät vuoden 1990 yleissopimuksen 5 artiklassa tarkoitetut edellytykset, ja ryhtymään tarvittaviin toimiin, jotta heidän matkustusasiakirjansa leimattaisiin ulkorajojen ylittämisen yhteydessä.

2.

Julistus keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa tehdystä eurooppalaisesta yleissopimuksesta

 

Portugalin tasavalta sitoutuu ratifioimaan keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa 20 päivänä huhtikuuta 1959 tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen ja sen lisäpöytäkirjan ennen vuoden 1990 yleissopimuksen voimaantuloa Portugalin osalta.

3.

Julistus ohjusteknologian ja -komponenttien vientivalvontajärjestelmästä

 

Sovellettaessa vuoden 1990 yleissopimuksen 123 artiklaa Portugalin tasavallan hallitus sitoutuu liittymään ohjusteknologian ja -komponenttien vientivalvontajärjestelmään, josta on sovittu 16 päivänä huhtikuuta 1987, mahdollisimman pian ja viimeistään vuoden 1990 yleissopimuksen tullessa voimaan Portugalin osalta.

4.

Julistus vuoden 1990 yleissopimuksen 121 artiklasta

 

Portugalin tasavallan hallitus ilmoittaa soveltavansa vuoden 1990 yleissopimukseen liittymisestä tehdyn sopimuksen allekirjoitettuaan sen 121 artiklassa tarkoitettuja, kasvien terveyttä koskevia helpotuksia muihin paitsi tuoreisiin sitrushedelmiin.

 

Portugalin tasavallan hallitus ilmoittaa tekevänsä tuoreista sitrushedelmistä 1 päivään tammikuuta 1992 mennessä ”pest risk assessment” -arvion. Jos siinä tulee esiin haitallisten eliöiden maahantulon tai leviämisen vaara, arvio voi kyseisen Portugalin tasavallan liittymissopimuksen tultua voimaan tarvittaessa toimia vuoden 1990 yleissopimuksen 121 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun poikkeuksen perusteena.

5.

Espanjan kuningaskunnan liittymisestä vuoden 1990 yleissopimukseen tehtyä sopimusta koskeva julistus

 

Portugalin tasavallan hallitus ottaa huomioon Espanjan kuningaskunnan liittymisestä vuoden 1990 yleissopimukseen tehdyn sopimuksen sekä siihen liitettyjen päätösasiakirjojen ja julistusten sisällön.

Tehty Bonnissa kahdentenakymmenentenäviidentenä päivänä kesäkuuta vuonna tuhatyhdeksänsataayhdeksänkymmentäyksi, yhtenä kappaleena hollannin, italian, portugalin, ranskan ja saksan kielellä, jotka kaikki viisi tekstiä ovat yhtä todistusvoimaiset. Sopimus talletetaan Luxemburgin suurherttuakunnan hallituksen arkistoon, joka toimittaa siitä oikeaksi todistetun jäljennöksen kaikille sopimuspuolille.

Belgian kuningaskunnan hallituksen puolesta

Image

Saksan liittotasavallan hallituksen puolesta

Image

Ranskan tasavallan hallituksen puolesta

Image

Italian tasavallan hallituksen puolesta

Image

Luxemburgin suurherttuakunnan hallituksen puolesta

Image

Alankomaiden kuningaskunnan hallituksen puolesta

Image

Portugalin tasavallan hallituksen puolesta

Image

MINISTERIEN JA VALTIOSIHTEERIEN JULISTUS

Kesäkuun 25 päivänä 1991 Belgian kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan, Ranskan tasavallan, Italian tasavallan, Luxemburgin suurherttuakunnan, Alankomaiden kuningaskunnan ja Portugalin tasavallan hallitusten edustajat allekirjoittivat Bonnissa sopimuksen Portugalin tasavallan liittymisestä Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehtyyn yleissopimukseen, johon Italian tasavalta on liittynyt Pariisissa 27 päivänä marraskuuta 1990 tehdyllä sopimuksella.

He totesivat, että Portugalin tasavallan hallituksen edustaja on hyväksynyt julistuksen, jonka Belgian kuningaskuntaa, Saksan liittotasavaltaa, Ranskan tasavaltaa, Luxemburgin suurherttuakuntaa ja Alankomaiden kuningaskuntaa edustaneet ministerit ja valtiosihteerit ovat antaneet Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990, sekä samana päivänä Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä tehdyn päätöksen, jotka myös Italian tasavallan hallitus on hyväksynyt.

SOPIMUS HELLEENIEN TASAVALLAN LIITTYMISESTÄ

Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehtyyn yleissopimukseen, johon ovat liittyneet Italian tasavalta Pariisissa 27 päivänä marraskuuta 1990 tehdyllä sopimuksella, sekä Espanjan kuningaskunta ja Portugalin tasavalta Bonnissa 25 päivänä kesäkuuta 1991 tehdyillä sopimuksilla


BELGIAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, RANSKAN TASAVALTA, LUXEMBURGIN SUURHERTTUAKUNTA ja ALANKOMAIDEN KUNINGASKUNTA, jotka ovat Benelux-talousliiton, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla Schengenissä 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn sopimuksen soveltamisesta Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehdyn yleissopimuksen, jäljempänä ”vuoden 1990 yleissopimus”, osapuolia, samoin kuin Italian tasavalta, joka on liittynyt vuoden 1990 yleissopimukseen Pariisissa 27 päivänä marraskuuta 1990 tehdyllä sopimuksella, sekä Espanjan kuningaskunta ja Portugalin tasavalta, jotka ovat liittyneet vuoden 1990 yleissopimukseen Bonnissa 25 päivänä kesäkuuta 1991 tehdyillä sopimuksilla,

sekä HELLEENIEN TASAVALTA, jotka

ottavat huomioon Madridissa 6 päivänä marraskuuta 1992 allekirjoitetun pöytäkirjan Helleenien tasavallan hallituksen liittymisestä Benelux-talousliiton, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehtyyn Schengenin sopimukseen sellaisena kuin se on muutettuna Italian tasavallan hallituksen liittymisestä Pariisissa 27 päivänä marraskuuta 1990 allekirjoitetulla pöytäkirjalla sekä Espanjan kuningaskunnan ja Portugalin tasavallan liittymisistä Bonnissa 25 päivänä kesäkuuta 1991 allekirjoitetuilla pöytäkirjoilla,

vuoden 1990 yleissopimuksen 140 artiklan nojalla

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 artikla

Helleenien tasavalta liittyy tällä sopimuksella vuoden 1990 yleissopimuksen osapuoleksi.

2 artikla

1.   Vuoden 1990 yleissopimuksen 40 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut virkamiehet ovat Helleenien tasavallan osalta toimivaltansa mukaisesti toimivien ”Eγγηνική Λστονιαμία”:n ja ”Αμενικο Σώμα”:n pοliisihenkilöstö sekä tullihallinnon alaiset virkamiehet vuoden 1990 yleissopimuksen 40 artiklan 6 kohdassa tarkoitetuissa kahdenvälisissä sopimuksissa määrätyin edellytyksin, kun on kysymys heidän valtuuksistaan huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laittoman kaupan, aseiden ja räjähteiden kaupan sekä myrkyllisten ja vaarallisten jätteiden laittomien kuljetusten alalla.

2.   Vuoden 1990 yleissopimuksen 40 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu viranomainen on Helleenien tasavallan osalta ”Διεύθυση Διεθνούζ Αστυνομικής Συνεργασίας του Υπουργείου Δημοσίαζ Τάζεως”.

3 artikla

Vuoden 1990 yleissopimuksen 65 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu ministeriö on Helleenien tasavallan osalta oikeusministeriö.

4 artikla

Kun on kyse rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta vuoden 1990 yleissopimuksen sopimuspuolten välillä, Helleenien tasavalta ei sovella rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta 13 päivänä joulukuuta 1957 tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen 7, 18 ja 19 artiklaa koskevia varaumiaan.

5 artikla

Kun on kyse keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa vuoden 1990 yleissopimuksen sopimuspuolten välillä, Helleenien tasavalta ei sovella keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa 20 päivänä huhtikuuta 1959 tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen 4 ja 11 artiklasta tekemäänsä varaumaa.

6 artikla

1.   Tämä sopimus on ratifioitava tai hyväksyttävä. Ratifioimis- ja hyväksymiskirjat talletetaan Luxemburgin suurherttuakunnan hallituksen huostaan, joka ilmoittaa niiden tallettamisesta kaikille sopimuspuolille.

2.   Tämä sopimus tulee voimaan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen kun niiden valtioiden ratifioimis- tai hyväksymiskirjat, joiden osalta vuoden 1990 yleissopimus on tullut voimaan, ja Helleenien tasavallan ratifioimis- tai hyväksymiskirja on talletettu.

Muiden valtioiden osalta tämä sopimus tulee voimaan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä niiden ratifioimis- tai hyväksymiskirjojen tallettamisen jälkeen edellyttäen, että se on tullut voimaan edellisen alakohdan määräysten mukaisesti.

3.   Luxemburgin suurherttuakunnan hallitus ilmoittaa voimaantulopäivän kaikille sopimuspuolille.

7 artikla

1.   Luxemburgin suurherttuakunnan hallitus toimittaa Helleenien tasavallan hallitukselle vuoden 1990 yleissopimuksen oikeaksi todistetun jäljennöksen espanjan, hollannin, italian, portugalin, ranskan ja saksan kielellä.

2.   Vuoden 1990 yleissopimuksen kreikankielinen teksti liitetään tähän sopimukseen ja se on yhtä todistusvoimainen kuin vuoden 1990 yleissopimuksen espanjan, hollannin, italian, portugalin, ranskan ja saksan kielellä laaditut tekstit.

Tämän vakuudeksi alla mainitut ovat siihen asianmukaisesti valtuutettuina allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Tehty Madridissa kuudentena päivänä marraskuuta vuonna tuhatyhdeksänsataayhdeksänkymmentäkaksi, yhtenä kappaleena espanjan, hollannin, italian, kreikan, portugalin, ranskan ja saksan kielellä, jotka kaikki seitsemän tekstiä ovat yhtä todistusvoimaiset. Sopimus talletetaan Luxemburgin suurherttuakunnan hallituksen arkistoon, joka toimittaa siitä oikeaksi todistetun jäljennöksen kaikille sopimuspuolille.

Belgian kuningaskunnan hallituksen puolesta

Image

Saksan liittotasavallan hallituksen puolesta

Image

Helleenien tasavallan hallituksen puolesta

Image

Espanjan kuningaskunnan hallituksen puolesta

Image

Ranskan tasavallan hallituksen puolesta

Image

Italian tasavallan hallituksen puolesta

Image

Luxemburgin suurherttuakunnan hallituksen puolesta

Image

Alankomaiden kuningaskunnan hallituksen puolesta

Image

Portugalin tasavallan hallituksen puolesta

Image

PÄÄTÖSASIAKIRJA

I   Allekirjoittaessaan sopimuksen Helleenien tasavallan liittymisestä Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehtyyn yleissopimukseen, johon ovat liittyneet Italian tasavalta Pariisissa 27 päivänä marraskuuta 1990 tehdyllä sopimuksella sekä Espanjan kuningaskunta ja Portugalin tasavalta Bonnissa 25 päivänä kesäkuuta 1991 tehdyillä sopimuksilla, Helleenien tasavalta allekirjoittaa myös päätösasiakirjan, pöytäkirjan sekä ministerien ja valtiosihteerien yhteisen julistuksen, jotka on tehty samanaikaisesti kuin vuoden 1990 yleissopimus.

Helleenien tasavallan hallitus allekirjoittaa lisäksi niihin sisältyvät yhteiset julistukset ja ottaa huomioon niihin sisältyvät yksipuoliset julistukset.

Luxemburgin suurherttuakunnan hallitus toimittaa Helleenien tasavallan hallitukselle oikeaksi todistetun jäljennöksen espanjan, hollannin, italian, portugalin, ranskan ja saksan kielellä päätösasiakirjasta, pöytäkirjasta sekä ministerien ja valtiosihteerien yhteisestä julistuksesta, jotka on tehty samanaikaisesti kuin vuoden 1990 yleissopimus.

Päätösasiakirjan, pöytäkirjan sekä ministerien ja valtiosihteerien yhteisen julistuksen kreikankieliset tekstit, jotka on allekirjoitettu samanaikaisesti kuin vuoden 1990 yleissopimus, liitetään tähän päätösasiakirjaan ja ne ovat yhtä todistusvoimaiset kuin espanjan, hollannin, italian, portugalin, ranskan ja saksan kielellä laaditut tekstit.

II   Allekirjoittaessaan sopimuksen Helleenien tasavallan liittymisestä Benelux-talousliiton, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehtyyn yleissopimukseen, johon ovat liittyneet Italian tasavalta Pariisissa 27 päivänä marraskuuta 1990 tehdyllä sopimuksella sekä Espanjan kuningaskunta ja Portugalin tasavalta Bonnissa 25 päivänä kesäkuuta 1991 tehdyillä sopimuksilla, sopimuspuolet ovat hyväksyneet seuraavat julistukset:

1.

Yhteinen julistus liittymissopimuksen 6 artiklasta

 

Allekirjoittajavaltiot ilmoittavat toisilleen ennen liittymissopimuksen voimaantuloa kaikki seikat, jotka saattavat vaikuttaa vuoden 1990 yleissopimuksen soveltamisalaan ja liittymissopimuksen voimaansaattamiseen.

 

Liittymissopimusta sovelletaan vuoden 1990 yleissopimuksen jo voimaan saattaneiden valtioiden ja Helleenien tasavallan välillä, kun vuoden 1990 yleissopimuksen soveltamisen edellytykset on täytetty kaikissa näissä valtioissa ja kun tarkastukset ulkorajoilla ovat toiminnassa.

 

Suhteessa kaikkiin muihin valtioihin liittymissopimusta sovelletaan, kun kaikki vuoden 1990 yleissopimuksen soveltamisen edellytykset on täytetty kyseisessä valtiossa ja kun tarkastukset ulkorajoilla ovat toiminnassa.

2.

Yhteinen julistus vuoden 1990 yleissopimuksen 9 artiklan 2 kohdasta

 

Sopimuspuolet toteavat, että allekirjoitettaessa sopimus Helleenien tasavallan liittymisestä vuoden 1990 yleissopimuksen osapuoleksi kyseisen yleissopimuksen 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuina yhteisinä viisumimääräyksinä pidetään sanotun yleissopimuksen osapuolten 19 päivästä kesäkuuta 1990 alkaen soveltamia yhteisiä viisumimääräyksiä.

3.

Yhteinen julistus tietosuojasta

 

Sopimuspuolet ottavat huomioon, että Helleenien tasavalta sitoutuu ryhtymään ennen vuoden 1990 yleissopimukseen liittymisestä tehdyn sopimuksen ratifiointia kaikkiin tarvittaviin aloitteisiin Kreikan lainsäädännön täydentämiseksi yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä 28 päivänä tammikuuta 1981 tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen mukaisesti sekä noudattaen henkilötietojen käytön sääntelemisestä poliisialalla 17 päivänä syyskuuta 1987 annetun Euroopan neuvoston ministerikomitean suositusta R(87)15 voidakseen soveltaa kokonaisuudessaan vuoden 1990 yleissopimuksen 117 ja 126 artiklaa sekä henkilötietojen suojaamista koskevia, kyseisen yleissopimuksen muita määräyksiä tavoitteenaan päästä vuoden 1990 yleissopimuksen asiaa koskevien määräysten mukaiseen suojatasoon.

4.

Yhteinen julistus vuoden 1990 yleissopimuksen 41 artiklasta

 

Sopimuspuolet toteavat, että Helleenien tasavallan maantieteellisen sijainnin vuoksi 41 artiklan 5 kohdan b alakohdan määräykset eivät salli kyseisen artiklan soveltamista Helleenien tasavallan ja muiden sopimuspuolten välisissä suhteissa. Helleenien tasavalta ei sen vuoksi ole nimennyt 41 artiklan 7 kohdassa tarkoitettuja viranomaisia eikä antanut 41 artiklan 9 kohdassa tarkoitettua julistusta.

 

Tämä Kreikan hallituksen menettely ei ole 137 artiklan määräysten vastainen.

5.

Yhteinen julistus Athos-vuoresta

 

Sopimuspuolet toteavat, että Athos-vuorelle myönnetty erikoisasema, sellaisena kuin se taataan Helleenien tasavallan perustuslain 105 pykälässä sekä Athos-vuoren peruskirjassa, on perusteltu yksinomaan hengellisistä ja uskonnollisista syistä, ja huolehtivat siitä, että ne ottavat tämän huomioon sovellettaessa ja kehitettäessä vuoden 1985 sopimuksen ja vuoden 1990 yleissopimuksen määräyksiä.

III   Sopimuspuolet ottavat huomioon seuraavat Helleenien tasavallan julistukset:

1.

Helleenien tasavallan julistus Italian tasavallan, Espanjan kuningaskunnan ja Portugalin tasavallan liittymissopimuksista:

 

Helleenien tasavallan hallitus ottaa huomioon Italian tasavallan, Espanjan kuningaskunnan ja Portugalin tasavallan liittymisestä vuoden 1990 yleissopimukseen tehtyjen sopimusten sekä sanottuihin sopimuksiin liitettyjen päätösasiakirjojen ja julistusten sisällön.

 

Luxemburgin suurherttuakunnan hallitus toimittaa oikeaksi todistetun jäljennöksen edellä mainituista asiakirjoista Helleenien tasavallan hallitukselle.

2.

Helleenien tasavallan julistus oikeusavusta rikosasioissa

 

Helleenien tasavalta sitoutuu käsittelemään muiden sopimuspuolten esittämät oikeusapupyynnöt riittävän joutuisasti, myös silloin kuin ne osoitetaan suoraan Kreikan oikeusviranomaisille vuoden 1990 yleissopimuksen 53 artiklan 1 kohdan mukaista menettelyä noudattaen.

3.

Julistus vuoden 1990 yleissopimuksen 121 artiklasta

 

Helleenien tasavallan hallitus ilmoittaa soveltavansa vuoden 1990 yleissopimukseen liittymisestä tehdyn sopimuksen allekirjoitettuaan sen 121 artiklassa tarkoitettuja, kasvien terveyttä koskevia helpotuksia muihin paitsi tuoreisiin sitrushedelmiin sekä puuvillan- ja sinimailasensiemeniin.

 

Tuoreiden sitrushedelmien osalta Helleenien tasavalta kuitenkin saattaa 121 artiklan määräykset ja niihin liittyvät toimenpiteet osaksi lainsäädäntöään 1 päivään tammikuuta 1993 mennessä.

Tehty Madridissa kuudentena päivänä marraskuuta vuonna tuhatyhdeksänsataayhdeksänkymmentäkaksi, yhtenä kappaleena espanjan, hollannin, italian, kreikan, portugalin, ranskan ja saksan kielellä, jotka kaikki seitsemän tekstiä ovat yhtä todistusvoimaiset. Sopimus talletetaan Luxemburgin suurherttuakunnan hallituksen arkistoon, joka toimittaa siitä oikeaksi todistetun jäljennöksen kaikille sopimuspuolille.

Belgian kuningaskunnan hallituksen puolesta

Image

Saksan liittotasavallan hallituksen puolesta

Image

Helleenien tasavallan hallituksen puolesta

Image

Espanjan kuningaskunnan hallituksen puolesta

Image

Ranskan tasavallan hallituksen puolesta

Image

Italian tasavallan hallituksen puolesta

Image

Luxemburgin suurherttuakunnan hallituksen puolesta

Image

Alankomaiden kuningaskunnan hallituksen puolesta

Image

Portugalin tasavallan hallituksen puolesta

Image

MINISTERIEN JA VALTIOSIHTEERIEN JULISTUS

Marraskuun 6 päivänä 1992 Belgian kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan, Helleenien tasavallan, Espanjan kuningaskunnan, Ranskan tasavallan, Italian tasavallan, Luxemburgin suurherttuakunnan, Alankomaiden kuningaskunnan ja Portugalin tasavallan hallitusten edustajat allekirjoittivat Madridissa sopimuksen Helleenien tasavallan liittymisestä Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehtyyn yleissopimuksen, johon ovat liittyneet Italian tasavalta Pariisissa 27 päivänä marraskuuta 1990 tehdyllä sopimuksella sekä Espanjan kuningaskunta ja Portugalin tasavalta Bonnissa 25 päivänä kesäkuuta 1991 tehdyillä sopimuksilla.

He totesivat, että Helleenien tasavallan hallituksen edustaja on hyväksynyt julistuksen, jonka Belgian kuningaskuntaa, Saksan liittotasavaltaa, Ranskan tasavaltaa, Luxemburgin suurherttuakuntaa ja Alankomaiden kuningaskuntaa edustaneet ministerit ja valtiosihteerit ovat antaneet Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990, sekä samana päivänä Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä tehdyn päätöksen, jotka myös Italian tasavallan, Espanjan kuningaskunnan ja Portugalin tasavallan hallitukset ovat hyväksyneet.

SOPIMUS ITÄVALLAN TASAVALLAN LIITTYMISESTÄ

Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehtyyn yleissopimukseen, johon ovat liittyneet Italian tasavalta, Espanjan kuningaskunta ja Portugalin tasavalta sekä Helleenien tasavalta 27 päivänä marraskuuta 1990, 25 päivänä kesäkuuta 1991 ja 6 päivänä marraskuuta 1992 tehdyillä sopimuksilla


BELGIAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, RANSKAN TASAVALTA, LUXEMBURGIN SUURHERTTUAKUNTA ja ALANKOMAIDEN KUNINGASKUNTA, jotka ovat Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla Schengenissä 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn sopimuksen soveltamisesta Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehdyn yleissopimuksen, jäljempänä ”vuoden 1990 yleissopimus”, osapuolia, samoin kuin Italian tasavalta, Espanjan kuningaskunta ja Portugalin tasavalta sekä Helleenien tasavalta, jotka ovat liittyneet vuoden 1990 yleissopimukseen 27 päivänä marraskuuta 1990, 25 päivänä kesäkuuta 1991 ja 6 päivänä marraskuuta 1992 tehdyillä sopimuksilla,

sekä ITÄVALLAN TASAVALTA, jotka

ottavat huomioon Brysselissä 28 päivänä huhtikuuta 1995 allekirjoitetun pöytäkirjan Itävallan tasavallan hallituksen liittymisestä Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehtyyn Schengenin sopimukseen sellaisena kuin se on muutettuna Italian tasavallan, Espanjan kuningaskunnan ja Portugalin tasavallan sekä Helleenien tasavallan hallitusten liittymisestä 27 päivänä marraskuuta 1990, 25 päivänä kesäkuuta 1991 ja 6 päivänä marraskuuta 1992 tehdyillä pöytäkirjoilla,

vuoden 1990 yleissopimuksen 140 artiklan nojalla

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 artikla

Itävallan tasavalta liittyy tällä sopimuksella vuoden 1990 yleissopimuksen osapuoleksi.

2 artikla

1.   Vuoden 1990 yleissopimuksen 40 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut virkamiehet ovat Itävallan tasavallan osalta:

a)

seuraavat öffentliche Sicherheitsdienstin elimet:

Bundesgendarmerien virkamiehet,

Bundessicherheitswachekorpsin virkamiehet,

Kriminalbeamtenkorpsin virkamiehet,

rechtskundige Dienst bei Sicherheitsbehörden -yksikön virkamiehet, joilla on valtuudet antaa suoraan käskyjä ja määrätä pakkokeinoista;

b)

tullivirkamiehet vuoden 1990 yleissopimuksen 40 artiklan 6 kohdassa tarkoitetuissa kahdenvälisissä sopimuksissa määrätyin edellytyksin ja toimivaltansa puitteissa, kun on kysymys huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laittomasta kaupasta, aseiden ja räjähteiden kaupasta sekä myrkyllisten ja vaarallisten jätteiden laittomista kuljetuksista.

2.   Vuoden 1990 yleissopimuksen 40 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu viranomainen on Itävallan tasavallan osalta: Generaldirektion für die öffentliche Sicherheit im Bundesministerium für Inneres.

3 artikla

Vuoden 1990 yleissopimuksen 41 artiklan 7 kohdassa tarkoitetut virkamiehet ovat Itävallan tasavallan osalta:

1.

seuraavat öffentliche Sicherheitsdienstin elimet:

Bundesgendarmerien virkamiehet,

Bundessicherheitswachekorpsin virkamiehet,

Kriminalbeamtenkorpsin virkamiehet,

rechtskundige Dienst bei Sicherheitsbehörden -yksikön virkamiehet, joilla on valtuudet antaa suoraan käskyjä ja määrätä pakkokeinoista;

2.

tullivirkamiehet vuoden 1990 yleissopimuksen 41 artiklan 10 kohdassa tarkoitetuissa kahdenvälisissä sopimuksissa määrätyin edellytyksin ja toimivaltansa puitteissa, kun on kysymys huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laittomasta kaupasta, aseiden ja räjähteiden kaupasta sekä myrkyllisten ja vaarallisten jätteiden laittomasta kuljetuksesta.

4 artikla

Vuoden 1990 yleissopimuksen 65 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu ministeriö on Itävallan tasavallan osalta: oikeusministeriö.

5 artikla

1.   Tämä sopimus on ratifioitava tai hyväksyttävä. Ratifioimis- ja hyväksymiskirjat talletetaan Luxemburgin suurherttuakunnan hallituksen huostaan, joka ilmoittaa niiden tallettamisesta kaikille sopimuspuolille.

2.   Tämä sopimus tulee voimaan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen kun niiden valtioiden ratifioimis- tai hyväksymiskirjat, joiden osalta vuoden 1990 yleissopimus on tullut voimaan, ja Itävallan tasavallan ratifioimis- tai hyväksymiskirja on talletettu.

Muiden valtioiden osalta tämä sopimus tulee voimaan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä niiden ratifioimis- tai hyväksymiskirjojen tallettamisen jälkeen edellyttäen, että se on tullut voimaan edellisen alakohdan määräysten mukaisesti.

3.   Luxemburgin suurherttuakunnan hallitus ilmoittaa voimaantulopäivän kaikille sopimuspuolille.

6 artikla

Luxemburgin suurherttuakunnan hallitus toimittaa Itävallan tasavallan hallitukselle vuoden 1990 yleissopimuksen oikeaksi todistetun jäljennöksen espanjan, hollannin, italian, kreikan, portugalin, ranskan ja saksan kielellä.

Tämän vakuudeksi alla mainitut ovat siihen asianmukaisesti valtuutettuina allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Tehty Brysselissä kahdentenakymmenentenäkahdeksantena päivänä huhtikuuta vuonna tuhatyhdeksänsataayhdeksänkymmentäviisi, yhtenä kappaleena espanjan, hollannin, italian, kreikan, portugalin, ranskan ja saksan kielellä, jotka kaikki seitsemän tekstiä ovat yhtä todistusvoimaiset. Sopimus talletetaan Luxemburgin suurherttuakunnan hallituksen arkistoon, joka toimittaa siitä oikeaksi todistetun jäljennöksen kaikille sopimuspuolille.

Belgian kuningaskunnan hallituksen puolesta

Image

Saksan liittotasavallan hallituksen puolesta

Image

Helleenien tasavallan hallituksen puolesta

Image

Espanjan kuningaskunnan hallituksen puolesta

Image

Ranskan tasavallan hallituksen puolesta

Image

Italian tasavallan hallituksen puolesta

Image

Luxemburgin suurherttuakunnan hallituksen puolesta

Image

Alankomaiden kuningaskunnan hallituksen puolesta

Image

Itävallan tasavallan hallituksen puolesta

Image

Portugalin tasavallan hallituksen puolesta

Image

PÄÄTÖSASIAKIRJA

I   Allekirjoittaessaan sopimuksen Itävallan tasavallan liittymisestä Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehtyyn yleissopimukseen, johon ovat liittyneet Italian tasavalta 27 päivänä marraskuuta 1990, Espanjan kuningaskunta ja Portugalin tasavalta 25 päivänä kesäkuuta 1991 sekä Helleenien tasavalta 6 päivänä marraskuuta 1992 tehdyillä sopimuksilla, Itävallan tasavallan hallitus allekirjoittaa myös päätösasiakirjan, pöytäkirjan sekä ministerien ja valtiosihteerien yhteisen julistuksen, jotka on tehty samanaikaisesti kuin vuoden 1990 yleissopimus.

Itävallan tasavallan hallitus allekirjoittaa lisäksi niihin sisältyvät yhteiset julistukset ja ottaa huomioon niihin sisältyvät yksipuoliset julistukset.

Luxemburgin suurherttuakunnan hallitus toimittaa Itävallan tasavallan hallitukselle oikeaksi todistetun jäljennöksen espanjan, hollannin, italian, kreikan, portugalin, ranskan ja saksan kielellä päätösasiakirjasta, pöytäkirjasta sekä ministerien ja valtiosihteerien yhteisestä julistuksesta, jotka on tehty samanaikaisesti kuin vuoden 1990 yleissopimus.

II   Allekirjoittaessaan sopimuksen Itävallan tasavallan liittymisestä Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehtyyn yleissopimukseen, johon ovat liittyneet Italian tasavalta 27 päivänä marraskuuta 1990, Espanjan kuningaskunta ja Portugalin tasavalta 25 päivänä kesäkuuta 1991 sekä Helleenien tasavalta 6 päivänä marraskuuta 1992 tehdyillä sopimuksilla, sopimuspuolet ovat hyväksyneet seuraavat julistukset:

1.

Yhteinen julistus liittymissopimuksen 5 artiklasta

 

Sopimuspuolet ilmoittavat toisilleen ennen liittymissopimuksen voimaantuloa kaikki seikat, jotka saattavat vaikuttaa vuoden 1990 yleissopimuksen soveltamisalaan ja liittymissopimuksen voimaansaattamiseen.

 

Liittymissopimusta sovelletaan vuoden 1990 yleissopimuksen jo voimaan saattaneiden valtioiden ja Itävallan tasavallan välillä, kun vuoden 1990 yleissopimuksen soveltamisen edellytykset on täytetty kaikissa näissä valtioissa ja kun tarkastukset ulkorajoilla ovat toiminnassa.

 

Suhteessa kaikkiin muihin valtioihin liittymissopimusta sovelletaan, kun kaikki vuoden 1990 yleissopimuksen soveltamisen edellytykset on täytetty kyseisessä valtiossa ja kun tarkastukset ulkorajoilla ovat toiminnassa.

2.

Yhteinen julistus vuoden 1990 yleissopimuksen 9 artiklan 2 kohdasta

 

Sopimuspuolet toteavat, että allekirjoitettaessa sopimus Itävallan tasavallan liittymisestä vuoden 1990 yleissopimuksen osapuoleksi kyseisen yleissopimuksen 9 artiklan 2 kohdassa mainittuina yhteisinä viisumisääntöinä pidetään sanotun yleissopimuksen osapuolten 19 päivästä kesäkuuta 1990 alkaen soveltamia yhteisiä viisumimääräyksiä.

III   Sopimuspuolet ottavat huomioon Itävallan tasavallan antaman julistuksen Italian tasavallan, Espanjan kuningaskunnan, Portugalin tasavallan ja Helleenien tasavallan liittymissopimuksista:

 

Itävallan tasavallan hallitus ottaa huomioon Italian tasavallan 27 päivänä marraskuuta 1990, Espanjan kuningaskunnan ja Portugalin tasavallan 25 päivänä kesäkuuta 1991 sekä Helleenien tasavallan 6 päivänä marraskuuta 1992 tehtyjen liittymissopimusten sekä sanottuihin sopimuksiin liitettyjen päätösasiakirjojen ja julistusten sisällön.

 

Luxemburgin suurherttuakunnan hallitus toimittaa oikeaksi todistetun jäljennöksen edellä mainituista asiakirjoista Itävallan tasavallan hallitukselle.

Tehty Brysselissä kahdentenakymmenentenäkahdeksantena päivänä huhtikuuta vuonna tuhatyhdeksänsataayhdeksänkymmentäviisi yhtenä kappaleena espanjan, hollannin, italian, kreikan, portugalin, ranskan ja saksan kielellä, jotka kaikki seitsemän tekstiä ovat yhtä todistusvoimaiset. Päätösasiakirja talletetaan Luxemburgin suurherttuakunnan hallituksen arkistoon, joka toimittaa oikeaksi todistetun jäljennöksen kaikille sopimuspuolille.

Belgian kuningaskunnan hallituksen puolesta

Image

Saksan liittotasavallan hallituksen puolesta

Image

Helleenien tasavallan hallituksen puolesta

Image

Espanjan kuningaskunnan hallituksen puolesta

Image

Ranskan tasavallan hallituksen puolesta

Image

Italian tasavallan hallituksen puolesta

Image

Luxemburgin suurherttuakunnan hallituksen puolesta

Image

Alankomaiden kuningaskunnan hallituksen puolesta

Image

Itävallan tasavallan hallituksen puolesta

Image

Portugalin tasavallan hallituksen puolesta

Image

SOPIMUS TANSKAN KUNINGASKUNNAN LIITTYMISESTÄ

tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehtyyn yleissopimukseen


BELGIAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, RANSKAN TASAVALTA, LUXEMBURGIN SUURHERTTUAKUNTA ja ALANKOMAIDEN KUNINGASKUNTA, jotka ovat Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla Schengenissä 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn sopimuksen soveltamisesta Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehdyn yleissopimuksen, jäljempänä ”vuoden 1990 yleissopimus”, osapuolia, samoin kuin Italian tasavalta, Espanjan kuningaskunta ja Portugalin tasavalta, Helleenien tasavalta ja Itävallan tasavalta, jotka ovat liittyneet vuoden 1990 yleissopimukseen 27 päivänä marraskuuta 1990, 25 päivänä kesäkuuta 1991, 6 päivänä marraskuuta 1992 ja 28 päivänä huhtikuuta 1995 tehdyillä sopimuksilla,

sekä TANSKAN KUNINGASKUNTA,

jotka

ottavat huomioon Luxemburgissa 19 päivänä joulukuuta 1996 allekirjoitetun pöytäkirjan Tanskan kuningaskunnan hallituksen liittymisestä Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehtyyn Schengenin sopimukseen sellaisena kuin se on muutettuna Italian tasavallan, Espanjan kuningaskunnan ja Portugalin tasavallan, Helleenien tasavallan ja Itävallan tasavallan hallituksen liittymisestä 27 päivänä marraskuuta 1990, 25 päivänä kesäkuuta 1991, 6 päivänä marraskuuta 1992 ja 28 päivänä huhtikuuta 1995 tehdyillä pöytäkirjoilla,

vuoden 1990 yleissopimuksen 140 artiklan nojalla

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 artikla

Tanskan kuningaskunta liittyy tällä sopimuksella vuoden 1990 yleissopimuksen osapuoleksi.

2 artikla

1.   Tämän sopimuksen allekirjoituspäivästä vuoden 1990 yleissopimuksen 40 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut virkamiehet ovat Tanskan kuningaskunnan osalta:

a)

paikallisten poliisipäälliköiden ja poliisiylijohtajan alaisuudessa työskentelevät poliisin virkamiehet (Polititjenestemaend hos lokale politimestre og hos Rigspolitichefen);

b)

tullimiehet vuoden 1990 yleissopimuksen 40 artiklan 6 kohdassa tarkoitetuissa kahdenvälisissä sopimuksissa määrätyin edellytyksin ja toimivaltansa puitteissa, kun on kysymys huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laittomasta kaupasta, aseiden ja räjähteiden kaupasta sekä myrkyllisten ja vaarallisten jätteiden laittomista kuljetuksista.

2.   Tämän sopimuksen allekirjoituspäivästä vuoden 1990 yleissopimuksen 40 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu viranomainen on Tanskan kuningaskunnan osalta poliisiylijohtaja (Rigspolitichefen).

3 artikla

Tämän sopimuksen allekirjoituspäivästä vuoden 1990 yleissopimuksen 41 artiklan 7 kohdassa tarkoitetut virkamiehet ovat Tanskan kuningaskunnan osalta

1)

paikallisten poliisipäälliköiden ja poliisiylijohtajan alaisuudessa työskentelevät poliisin virkamiehet (Polititjenestemaend hos lokale politimestre og hos Rigspolitichefen);

2)

tullimiehet vuoden 1990 yleissopimuksen 41 artiklan 10 kohdassa tarkoitetuissa kahdenvälisissä sopimuksissa määrätyin edellytyksin ja toimivaltansa puitteissa, kun on kysymys huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laittomasta kaupasta, aseiden ja räjähteiden kaupasta sekä myrkyllisten ja vaarallisten jätteiden laittomasta kuljetuksesta.

4 artikla

Tämän sopimuksen allekirjoituspäivästä vuoden 1990 yleissopimuksen 65 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu ministeriö on Tanskan kuningaskunnan osalta oikeusministeriö (Justitsministeriet).

5 artikla

1.   Tämän sopimuksen määräykset eivät koske Färsaaria eivätkä Grönlantia.

2.   Ottaen huomioon, että Färsaaret ja Grönlanti soveltavat Pohjoismaiden passiunionin yhteydessä annettuja määräyksiä henkilöiden liikkuvuudesta, rajatarkastuksia ei tehdä henkilöille, jotka matkustavat toisaalta Färsaarten tai Grönlannin ja toisaalta Schengenin yleissopimukseen sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan kanssa tehtyyn yhteistyösopimukseen kuuluvien valtioiden välillä.

6 artikla

Tämän sopimuksen määräykset eivät rajoita Pohjoismaiden passiunionin puitteissa tapahtuvaa yhteistyötä, sikäli kuin sellainen yhteistyö ei ole ristiriidassa tämän sopimuksen kanssa tai estä tämän sopimuksen soveltamista.

7 artikla

1.   Tämä sopimus on ratifioitava tai hyväksyttävä. Ratifioimis- ja hyväksymiskirjat talletetaan Luxemburgin suurherttuakunnan hallituksen huostaan, joka ilmoittaa niiden tallettamisesta kaikille sopimuspuolille.

2.   Tämä sopimus tulee voimaan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen kun niiden valtioiden ratifioimis- tai hyväksymiskirjat, joiden osalta vuoden 1990 yleissopimus on tullut voimaan, ja Tanskan kuningaskunnan ratifioimis- tai hyväksymiskirja on talletettu.

Muiden valtioiden osalta tämä sopimus tulee voimaan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä niiden ratifioimis- tai hyväksymiskirjojen tallettamisen jälkeen edellyttäen, että se on tullut voimaan edellisen alakohdan määräysten mukaisesti.

3.   Luxemburgin suurherttuakunnan hallitus ilmoittaa voimaantulopäivän kaikille sopimuspuolille.

8 artikla

1.   Luxemburgin suurherttuakunnan hallitus toimittaa Tanskan kuningaskunnan hallitukselle vuoden 1990 yleissopimuksen oikeaksi todistetun jäljennöksen espanjan, hollannin, italian, kreikan, portugalin, ranskan ja saksan kielellä.

2.   Vuoden 1990 yleissopimuksen tanskankielinen teksti liitetään tähän sopimukseen. Se on tehty myös espanjan, hollannin, italian, kreikan, portugalin, ranskan ja saksan kielellä, jotka kaikki kahdeksan tekstiä ovat yhtä todistusvoimaiset.

Tämän vakuudeksi alla mainitut ovat siihen asianmukaisesti valtuutettuina allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Tehty Luxemburgissa yhdeksäntenätoista päivänä joulukuuta vuonna tuhatyhdeksänsataayhdeksänkymmentäkuusi, yhtenä kappaleena espanjan, hollannin, italian, kreikan, portugalin, ranskan, saksan ja tanskan kielellä, jotka kaikki kahdeksan tekstiä ovat yhtä todistusvoimaiset. Sopimus talletetaan Luxemburgin suurherttuakunnan hallituksen arkistoon, joka toimittaa siitä oikeaksi todistetun jäljennöksen kaikille sopimuspuolille.

Belgian kuningaskunnan hallituksen puolesta

Image

Tanskan kuningaskunnan hallituksen puolesta

Image

Saksan liittotasavallan hallituksen puolesta

Image

Helleenien tasavallan hallituksen puolesta

Image

Espanjan kuningaskunnan hallituksen puolesta

Image

Ranskan tasavallan hallituksen puolesta

Image

Italian tasavallan hallituksen puolesta

Image

Luxemburgin suurherttuakunnan hallituksen puolesta

Image

Alankomaiden kuningaskunnan hallituksen puolesta

Image

Itävallan tasavallan hallituksen puolesta

Image

Portugalin tasavallan hallituksen puolesta

Image

PÄÄTÖSASIAKIRJA

I   Allekirjoittaessaan sopimuksen Tanskan kuningaskunnan liittymisestä Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehtyyn yleissopimukseen, johon ovat liittyneet Italian tasavalta 27 päivänä marraskuuta 1990, Espanjan kuningaskunta ja Portugalin tasavalta 25 päivänä kesäkuuta 1991, Helleenien tasavalta 6 päivänä marraskuuta 1992 ja Itävallan tasavalta 28 päivänä huhtikuuta 1995 tehdyillä sopimuksilla, Tanskan kuningaskunnan hallitus allekirjoittaa myös päätösasiakirjan, pöytäkirjan sekä ministerien ja valtiosihteerien yhteisen julistuksen, jotka on tehty samanaikaisesti kuin vuoden 1990 yleissopimus.

Tanskan kuningaskunnan hallitus allekirjoittaa lisäksi niihin sisältyvät yhteiset julistukset ja ottaa huomioon niihin sisältyvät yksipuoliset julistukset.

Luxemburgin suurherttuakunnan hallitus toimittaa Tanskan kuningaskunnan hallitukselle oikeaksi todistetun jäljennöksen espanjan, hollannin, italian, kreikan, portugalin, ranskan, saksan ja tanskan kielellä päätösasiakirjasta, pöytäkirjasta sekä ministerien ja valtiosihteerien yhteisestä julistuksesta, jotka on tehty samanaikaisesti kuin vuoden 1990 yleissopimus.

II   Allekirjoittaessaan sopimuksen Tanskan kuningaskunnan liittymisestä Benelux-talousliiton, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehtyyn yleissopimukseen, johon ovat liittyneet Italian tasavalta 27 päivänä marraskuuta 1990, Espanjan kuningaskunta ja Portugalin tasavalta 25 päivänä kesäkuuta 1991, Helleenien tasavalta 6 päivänä marraskuuta 1992 ja Itävallan tasavalta 28 päivänä huhtikuuta 1995 tehdyillä sopimuksilla, sopimuspuolet ovat hyväksyneet seuraavat julistukset:

1.

Yhteinen julistus liittymissopimuksen 7 artiklasta

 

Sopimuspuolet ilmoittavat toisilleen ennen liittymissopimuksen voimaantuloa kaikki seikat, jotka saattavat vaikuttaa vuoden 1990 yleissopimuksen soveltamisalaan ja liittymissopimuksen voimaansaattamiseen.

 

Liittymissopimusta sovelletaan vuoden 1990 yleissopimuksen jo voimaan saattaneiden valtioiden ja Tanskan kuningaskunnan välillä, kun vuoden 1990 yleissopimuksen soveltamisen edellytykset on täytetty kaikissa näissä valtioissa, kun tarkastukset ulkorajoilla ovat toiminnassa ja kun toimeenpaneva komitea on todennut, että sääntöjä, joita se pitää tarpeellisina Färsaarten ja Grönlannin ulkorajoilla toteutettavien tehokkaiden tarkastus- ja valvontatoimien kannalta, ja tarvittavia muita toimia, kuten Schengenin tietojärjestelmän käyttöönotto, sovelletaan ja että ne ovat toimivia.

 

Suhteessa kaikkiin muihin valtioihin liittymissopimusta sovelletaan, kun kaikki vuoden 1990 yleissopimuksen soveltamisen edellytykset on täytetty kyseisessä valtiossa ja kun tarkastukset ulkorajoilla ovat toiminnassa.

2.

Yhteinen julistus vuoden 1990 yleissopimuksen 9 artiklan 2 kohdasta

 

Sopimuspuolet toteavat, että allekirjoitettaessa sopimus Tanskan kuningaskunnan liittymisestä vuoden 1990 yleissopimuksen osapuoleksi kyseisen yleissopimuksen 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuina yhteisinä viisumimääräyksinä pidetään sanotun yleissopimuksen osapuolten 19 päivästä kesäkuuta 1990 alkaen soveltamia yhteisiä viisumimääräyksiä.

3.

Yhteinen julistus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan perusteella tehdystä, rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevasta yleissopimuksesta

 

Vuoden 1990 Schengenin yleissopimuksen osapuolina olevat valtiot vahvistavat, että kyseisen yleissopimuksen mukaisessa yhteistyössä sovelletaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan perusteella rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Dublinissa 27 päivänä syyskuuta 1996 tehdyn yleissopimuksen 5 artiklan 4 kohtaa sekä Schengenin yleissopimuksen osapuolina olevien valtioiden tekemiä, yleissopimukseen liitettyjä julistuksia.

III   Sopimuspuolet ottavat huomioon Tanskan kuningaskunnan antaman julistuksen Italian tasavallan, Espanjan kuningaskunnan, Portugalin tasavallan, Helleenien tasavallan ja Itävallan tasavallan liittymissopimuksista:

Tanskan kuningaskunnan hallitus ottaa huomioon Italian tasavallan 27 päivänä marraskuuta 1990, Espanjan kuningaskunnan ja Portugalin tasavallan 25 päivänä kesäkuuta 1991, Helleenien tasavallan 6 päivänä marraskuuta 1992 ja Itävallan tasavallan 28 päivänä huhtikuuta 1995 tehtyjen liittymissopimusten sekä sanottuihin sopimuksiin liitettyjen päätösasiakirjojen ja julistusten sisällön.

Luxemburgin suurherttuakunnan hallitus toimittaa oikeaksi todistetun jäljennöksen edellä mainituista asiakirjoista Tanskan kuningaskunnan hallitukselle.

Tanskan kuningaskunnan julistus Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan liittymissopimuksista vuoden 1990 yleissopimukseen

Allekirjoittaessaan tämän sopimuksen Tanskan kuningaskunta ottaa huomioon Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan liittymistä vuoden 1990 yleissopimukseen koskevien sopimusten sisällön ja niihin liitettyjen päätösasiakirjojen ja julistusten sisällön.

Tehty Luxemburgissa yhdeksäntenätoista päivänä joulukuuta vuonna tuhatyhdeksänsataayhdeksänkymmentäkuusi yhtenä kappaleena espanjan, hollannin, italian, kreikan, portugalin, ranskan, saksan ja tanskan kielellä, jotka kaikki kahdeksan tekstiä ovat yhtä todistusvoimaiset. Päätösasiakirja talletetaan Luxemburgin suurherttuakunnan hallituksen arkistoon, joka toimittaa oikeaksi todistetun jäljennöksen kaikille sopimuspuolille.

Belgian kuningaskunnan hallituksen puolesta

Image

Tanskan kuningaskunnan puolesta

Image

Saksan liittotasavallan hallituksen puolesta

Image

Helleenien tasavallan hallituksen puolesta

Image

Espanjan kuningaskunnan hallituksen puolesta

Image

Ranskan tasavallan hallituksen puolesta

Image

Italian tasavallan hallituksen puolesta

Image

Luxemburgin suurherttuakunnan hallituksen puolesta

Image

Alankomaiden kuningaskunnan hallituksen puolesta

Image

Itävallan tasavallan hallituksen puolesta

Image

Portugalin tasavallan hallituksen puolesta

Image

MINISTERIEN JA VALTIOSIHTEERIEN JULISTUS

Joulukuun 19 päivänä 1996 Belgian kuningaskunnan, Tanskan kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan, Helleenien tasavallan, Espanjan kuningaskunnan, Ranskan tasavallan, Italian tasavallan, Luxemburgin suurherttuakunnan, Alankomaiden kuningaskunnan, Itävallan tasavallan ja Portugalin tasavallan hallitusten edustajat allekirjoittivat Luxemburgissa sopimuksen Tanskan kuningaskunnan liittymisestä Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehtyyn yleissopimukseen, johon ovat liittyneet Italian tasavalta 27 päivänä marraskuuta 1990, Espanjan kuningaskunta ja Portugalin tasavalta 25 päivänä kesäkuuta 1991, Helleenien tasavalta 6 päivänä marraskuuta 1992 ja Itävallan tasavalta 28 päivänä huhtikuuta 1995 tehdyillä sopimuksilla.

He totesivat, että Tanskan kuningaskunnan hallituksen edustaja on hyväksynyt julistuksen, jonka Alankomaiden kuningaskuntaa, Belgian kuningaskuntaa, Luxemburgin suurherttuakuntaa, Ranskan tasavaltaa ja Saksan liittotasavaltaa edustaneet ministerit ja valtiosihteerit ovat antaneet Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990, sekä samana päivänä Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä tehdyn päätöksen, jotka myös Italian tasavallan, Espanjan kuningaskunnan, Portugalin tasavallan, Helleenien tasavallan ja Itävallan tasavallan hallitukset ovat hyväksyneet.

SOPIMUS SUOMEN TASAVALLAN LIITTYMISESTÄ

tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehtyyn yleissopimukseen


BELGIAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, RANSKAN TASAVALTA, LUXEMBURGIN SUURHERTTUAKUNTA ja ALANKOMAIDEN KUNINGASKUNTA, jotka ovat Benelux-talousliiton, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla Schengenissä 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn sopimuksen soveltamisesta Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehdyn yleissopimuksen, jäljempänä ”vuoden 1990 yleissopimus”, osapuolia, samoin kuin Italian tasavalta, Espanjan kuningaskunta ja Portugalin tasavalta, Helleenien tasavalta ja Itävallan tasavalta, jotka ovat liittyneet vuoden 1990 yleissopimukseen 27 päivänä marraskuuta 1990, 25 päivänä kesäkuuta 1991, 6 päivänä marraskuuta 1992 ja 28 päivänä huhtikuuta 1995 tehdyillä sopimuksilla,

sekä SUOMEN TASAVALTA,

jotka

ottavat huomioon Luxemburgissa 19 päivänä joulukuuta tuhatyhdeksänsataayhdeksänkymmentäkuusi allekirjoitetun pöytäkirjan Suomen tasavallan hallituksen liittymisestä Benelux-talousliiton, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehtyyn Schengenin sopimukseen sellaisena kuin se on muutettuna Italian tasavallan, Espanjan kuningaskunnan ja Portugalin tasavallan, Helleenien tasavallan ja Itävallan tasavallan hallituksen liittymisestä 27 päivänä marraskuuta 1990, 25 päivänä kesäkuuta 1991, 6 päivänä marraskuuta 1992 ja 28 päivänä huhtikuuta 1995 tehdyillä pöytäkirjoilla,

vuoden 1990 yleissopimuksen 140 artiklan nojalla

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 artikla

Suomen tasavalta liittyy tällä sopimuksella vuoden 1990 yleissopimuksen osapuoleksi.

2 artikla

1.   Tämän sopimuksen allekirjoituspäivästä vuoden 1990 yleissopimuksen 40 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut virkamiehet ovat Suomen tasavallan osalta

a)

poliisin virkamiehistä poliisimiehet (av polisens tjänstemän polismän);

b)

rajavartiolaitoksen virkamiehistä rajavartiomiehet (av gränsbevakningsväsendets tjänstemän gränsbevakningsmän), kun on kysymys vuoden 1990 yleissopimuksen 40 artiklan 7 kohdassa tarkoitetusta ihmiskaupasta;

c)

tullimiehet (tulltjänstemän) vuoden 1990 yleissopimuksen 40 artiklan 6 kohdassa tarkoitetuissa kahdenvälisissä sopimuksissa määrätyin edellytyksin ja toimivaltansa puitteissa, kun on kysymys huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laittomasta kaupasta, aseiden ja räjähteiden kaupasta sekä myrkyllisten ja vaarallisten jätteiden laittomista kuljetuksista.

2.   Tämän sopimuksen allekirjoituspäivästä vuoden 1990 yleissopimuksen 40 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu viranomainen on Suomen tasavallan osalta keskusrikospoliisi (Centralkriminalpolisen).

3 artikla

Tämän sopimuksen allekirjoituspäivästä vuoden 1990 yleissopimuksen 41 artiklan 7 kohdassa tarkoitetut virkamiehet ovat Suomen tasavallan osalta

1)

poliisin virkamiehistä poliisimiehet (av polisens tjänstemän polismän);

2)

rajavartiolaitoksen virkamiehistä rajavartiomiehet (av gränsbevakningsväsendets tjänstemän gränsbevakningsmän);

3)

tullimiehet (tulltjänstemän) vuoden 1990 yleissopimuksen 41 artiklan 10 kohdassa tarkoitetuissa kahdenvälisissä sopimuksissa määrätyin edellytyksin ja toimivaltansa puitteissa, kun on kysymys huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laittomasta kaupasta, aseiden ja räjähteiden kaupasta sekä myrkyllisten ja vaarallisten jätteiden laittomasta kuljetuksesta.

4 artikla

Tämän sopimuksen allekirjoituspäivästä vuoden 1990 yleissopimuksen 65 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu ministeriö on Suomen tasavallan osalta oikeusministeriö (Justitieministeriet).

5 artikla

Tämän sopimuksen määräykset eivät rajoita Pohjoismaisen passiunionin puitteissa tapahtuvaa yhteistyötä, sikäli kuin sellainen yhteistyö ei ole ristiriidassa tämän sopimuksen kanssa tai estä tämän sopimuksen soveltamista.

6 artikla

1.   Tämä sopimus on ratifioitava tai hyväksyttävä. Ratifioimis- ja hyväksymiskirjat talletetaan Luxemburgin suurherttuakunnan hallituksen huostaan, joka ilmoittaa niiden tallettamisesta kaikille sopimuspuolille.

2.   Tämä sopimus tulee voimaan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen kun niiden valtioiden ratifioimis- tai hyväksymiskirjat, joiden osalta vuoden 1990 yleissopimus on tullut voimaan, ja Suomen tasavallan ratifioimis- tai hyväksymiskirja on talletettu.

Muiden valtioiden osalta tämä sopimus tulee voimaan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä niiden ratifioimis- tai hyväksymiskirjojen tallettamisen jälkeen edellyttäen, että se on tullut voimaan edellisen kappaleen määräysten mukaisesti.

3.   Luxemburgin suurherttuakunnan hallitus ilmoittaa voimaantulopäivän kaikille sopimuspuolille.

7 artikla

1.   Luxemburgin suurherttuakunnan hallitus toimittaa Suomen tasavallan hallitukselle vuoden 1990 yleissopimuksen oikeaksi todistetun jäljennöksen hollannin, ranskan, saksan, kreikan, italian, portugalin ja espanjan kielellä.

2.   Vuoden 1990 yleissopimuksen suomenkielinen teksti liitetään tähän sopimukseen. Se on tehty myös hollannin, ranskan, saksan, kreikan, italian, portugalin ja espanjan kielellä, jotka kaikki kahdeksan tekstiä ovat yhtä todistusvoimaiset.

Tämän vakuudeksi alla mainitut ovat siihen asianmukaisesti valtuutettuina allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Tehty Luxemburgissa 19 päivänä joulukuuta vuonna tuhatyhdeksänsataayhdeksänkymmentäkuusi, yhtenä kappaleena hollannin, suomen, ranskan, saksan, kreikan, italian, portugalin ja espanjan kielellä, jotka kaikki kahdeksan tekstiä ovat yhtä todistusvoimaiset. Sopimus talletetaan Luxemburgin suurherttuakunnan hallituksen arkistoon, joka toimittaa siitä oikeaksi todistetun jäljennöksen kaikille sopimuspuolille.

Belgian kuningaskunnan hallituksen puolesta

Image

Saksan liittotasavallan hallituksen puolesta

Image

Helleenien tasavallan hallituksen puolesta

Image

Espanjan kuningaskunnan hallituksen puolesta

Image

Ranskan tasavallan hallituksen puolesta

Image

Italian tasavallan hallituksen puolesta

Image

Luxemburgin suurherttuakunnan hallituksen puolesta

Image

Alankomaiden kuningaskunnan hallituksen puolesta

Image

Itävallan tasavallan hallituksen puolesta

Image

Portugalin tasavallan hallituksen puolesta

Image

Suomen tasavallan hallituksen puolesta

Image

PÄÄTÖSASIAKIRJA

I   Allekirjoittaessaan sopimuksen liittymisestä Benelux-talousliiton, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan välillä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehtyyn yleissopimukseen, johon Italian tasavalta, Espanjan kuningaskunta ja Portugalin tasavalta, Helleenien tasavalta ja Itävallan tasavalta ovat liittyneet 27 päivänä marraskuuta 1990, 25 päivänä kesäkuuta 1991, 6 päivänä marraskuuta 1992 ja 28 päivänä huhtikuuta 1995 tehdyillä sopimuksilla, Suomen tasavallan hallitus allekirjoittaa myös päätösasiakirjan, pöytäkirjan sekä ministerien ja valtiosihteerien yhteisen julistuksen, jotka on tehty samanaikaisesti kuin vuoden 1990 yleissopimus.

Suomen tasavallan hallitus allekirjoittaa lisäksi yhteiset julistukset ja ottaa vastaan niihin sisältyvät yksipuoliset julistukset.

Luxemburgin suurherttuakunnan hallitus toimittaa Suomen tasavallan hallitukselle oikeaksi todistetun jäljennöksen hollannin, suomen, ranskan, saksan, kreikan, italian, portugalin ja espanjan kielellä päätösasiakirjasta, pöytäkirjasta sekä ministerien ja valtiosihteerien yhteisestä julistuksesta, jotka on tehty samanaikaisesti kuin vuoden 1990 yleissopimus.

II   Allekirjoittaessaan sopimuksen Suomen tasavallan liittymisestä Benelux-talousliiton, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehdyn sopimuksen, johon Italian tasavalta, Espanjan kuningaskunta ja Portugalin tasavalta, Helleenien tasavalta ja Itävallan tasavalta ovat liittyneet 27 päivänä marraskuuta 1990, 25 päivänä kesäkuuta 1991, 6 päivänä marraskuuta 1992 ja 28 päivänä huhtikuuta 1995 tehdyillä sopimuksilla, sopimuspuolet ovat hyväksyneet seuraavat julistukset:

1.

Liittymissopimuksen 6 artiklaa koskeva yhteinen julistus

 

Sopimuspuolet ilmoittavat toisilleen ennen liittymissopimuksen voimaantuloa kaikki seikat, jotka saattavat vaikuttaa vuoden 1990 yleissopimuksen soveltamisalaan ja liittymissopimuksen voimaansaattamiseen.

 

Liittymissopimusta sovelletaan vuoden 1990 yleissopimuksen jo voimaan saattaneiden valtioiden ja Suomen tasavallan välillä, kun vuoden 1990 yleissopimuksen soveltamisen edellytykset on täytetty kaikissa näissä valtioissa ja kun tarkastukset ulkorajoilla on toteutettu.

 

Suhteessa kaikkiin muihin valtioihin liittymissopimusta sovelletaan, kun kaikki vuoden 1990 yleissopimuksen soveltamisen edellytykset on täytetty kyseisessä valtiossa ja kun tarkastukset ulkorajoilla on toteutettu.

2.

Vuoden 1990 yleissopimuksen 9 artiklan 2 kohtaa koskeva yhteinen julistus

 

Sopimuspuolet toteavat, että allekirjoitettaessa sopimus Suomen tasavallan liittymisestä vuoden 1990 yleissopimuksen osapuoleksi yleissopimuksen 9 artiklan 2 kohdassa mainittuina yhteisinä viisumisääntöinä pidetään sanotun yleissopimuksen osapuolten 19 päivästä kesäkuuta 1990 alkaen soveltamia yhteisiä viisumisääntöjä.

3.

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan perusteella rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta tehtyä yleissopimusta koskeva yhteinen julistus

 

Schengenin yleissopimuksen osapuolena olevat valtiot vahvistavat, että Schengenin yleissopimuksen mukaisesti tapahtuvassa yhteistyössä sovelletaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan perusteella rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Dublinissa 27 päivänä syyskuuta 1996 tehdyn yleissopimuksen 5 artiklan 4 kohtaa sekä Schengenin yleissopimuksen osapuolina olevien valtioiden tekemiä, yleissopimukseen liitettyjä julistuksia.

III   Sopimuspuolet ottavat vastaan Suomen tasavallan antaman julistuksen Italian tasavallan, Espanjan kuningaskunnan, Portugalin tasavallan, Helleenien tasavallan ja Itävallan tasavallan liittymissopimuksista:

 

Suomen tasavallan hallitus ottaa vastaan Italian tasavallan, Espanjan kuningaskunnan ja Portugalin tasavallan, Helleenien tasavallan ja Itävallan tasavallan 27 päivänä marraskuuta 1990, 25 päivänä kesäkuuta 1991, 6 päivänä marraskuuta 1992 ja 28 päivänä huhtikuuta 1995 tehtyjen liittymissopimusten sekä sanottuihin sopimuksiin liitettyjen päätösasiakirjojen ja julistusten sisällön.

 

Luxemburgin suurherttuakunnan hallitus toimittaa oikeaksi todistetun jäljennöksen yllä mainituista asiakirjoista Suomen tasavallan hallitukselle.

 

Suomen tasavallan julistus Tanskan kuningaskunnan ja Ruotsin kuningaskunnan liittymissopimuksista vuoden 1990 yleissopimukseen

 

Tämän sopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä Suomen tasavalta ottaa vastaan Tanskan kuningaskunnan ja Ruotsin kuningaskunnan liittymistä vuoden 1990 yleissopimukseen koskevien sopimusten sisällön ja niihin liitettyjen päätösasiakirjojen ja julistusten sisällön.

 

Suomen tasavallan hallituksen julistus Ahvenanmaasta

 

Suomen tasavalta ilmoittaa, että Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen toisen pöytäkirjan 2 artiklaan liittyviä, Ahvenanmaata koskevia velvoitteita noudatetaan vuoden 1990 yleissopimusta sovellettaessa.

Tehty Luxemburgissa 19 päivänä joulukuuta vuonna tuhatyhdeksänsataayhdeksänkymmentäkuusi yhtenä kappaleena hollannin, suomen, ranskan, saksan, kreikan, italian, portugalin ja espanjan kielellä, jotka kaikki kahdeksan tekstiä ovat yhtä todistusvoimaiset. Päätösasiakirja talletetaan Luxemburgin suurherttuakunnan hallituksen arkistoon, joka toimittaa oikeaksi todistetun jäljennöksen kaikille sopimuspuolille.

Belgian kuningaskunnan hallituksen puolesta

Image

Saksan liittotasavallan hallituksen puolesta

Image

Helleenien tasavallan hallituksen puolesta

Image

Espanjan kuningaskunnan hallituksen puolesta

Image

Ranskan tasavallan hallituksen puolesta

Image

Italian tasavallan hallituksen puolesta

Image

Luxemburgin suurherttuakunnan hallituksen puolesta

Image

Alankomaiden kuningaskunnan hallituksen puolesta

Image

Itävallan tasavallan hallituksen puolesta

Image

Portugalin tasavallan hallituksen puolesta

Image

Suomen tasavallan hallituksen puolesta

Image

MINISTERIEN JA VALTIOSIHTEERIEN JULISTUS

Joulukuun 19 päivänä tuhatyhdeksänsataayhdeksänkymmentäkuusi Belgian kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan, Helleenien tasavallan, Espanjan kuningaskunnan, Suomen tasavallan, Ranskan tasavallan, Italian tasavallan, Luxemburgin suurherttuakunnan, Alankomaiden kuningaskunnan, Itävallan tasavallan, Portugalin tasavallan ja Suomen tasavallan hallitusten edustajat allekirjoittivat Luxemburgissa sopimuksen Suomen tasavallan liittymisestä Benelux-talousliiton, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä rajatarkastusten asteittaisesta poistamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehtyyn yleissopimukseen, johon Italian tasavalta, Espanjan kuningaskunta, Portugalin tasavalta, Helleenien tasavalta ja Itävallan tasavalta ovat liittyneet 27 päivänä marraskuuta 1990, 25 päivänä kesäkuuta 1991, 6 päivänä marraskuuta 1992 ja 28 päivänä huhtikuuta 1995 tehdyillä sopimuksilla.

He totesivat, että Suomen tasavallan hallituksen edustaja on hyväksynyt julistuksen, jonka Belgian kuningaskuntaa, Saksan liittotasavaltaa, Ranskan tasavaltaa, Luxemburgin suurherttuakuntaa ja Alankomaiden kuningaskuntaa edustaneet ministerit ja valtiosihteerit ovat antaneet Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990, sekä samana päivänä Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen allekirjoittamisen johdosta tehdyn päätöksen, jotka myös Italian tasavallan, Espanjan kuningaskunnan, Portugalin tasavallan, Helleenien tasavallan ja Itävallan tasavallan hallitukset ovat hyväksyneet.

SOPIMUS RUOTSIN KUNINGASKUNNAN LIITTYMISESTÄ

tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehtyyn yleissopimukseen


BELGIAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, RANSKAN TASAVALTA, LUXEMBURGIN SUURHERTTUAKUNTA ja ALANKOMAIDEN KUNINGASKUNTA, jotka ovat Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla Schengenissä 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn sopimuksen soveltamisesta Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehdyn yleissopimuksen, jäljempänä ”vuoden 1990 yleissopimus”, osapuolia, samoin kuin Italian tasavalta, Espanjan kuningaskunta ja Portugalin tasavalta, Helleenien tasavalta ja Itävallan tasavalta, jotka ovat liittyneet vuoden 1990 yleissopimukseen 27 päivänä marraskuuta 1990, 25 päivänä kesäkuuta 1991, 6 päivänä marraskuuta 1992 ja 28 päivänä huhtikuuta 1995 tehdyillä sopimuksilla,

sekä RUOTSIN KUNINGASKUNTA,

jotka

ottavat huomioon Luxemburgissa 19 päivänä joulukuuta 1996 allekirjoitetun pöytäkirjan Ruotsin kuningaskunnan hallituksen liittymisestä Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehtyyn Schengenin sopimukseen sellaisena kuin se on muutettuna Italian tasavallan, Espanjan kuningaskunnan ja Portugalin tasavallan, Helleenien tasavallan ja Itävallan tasavallan hallituksen liittymisestä 27 päivänä marraskuuta 1990, 25 päivänä kesäkuuta 1991, 6 päivänä marraskuuta 1992 ja 28 päivänä huhtikuuta 1995 tehdyillä pöytäkirjoilla,

vuoden 1990 yleissopimuksen 140 artiklan nojalla

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 artikla

Ruotsin kuningaskunta liittyy tällä sopimuksella vuoden 1990 yleissopimuksen osapuoleksi.

2 artikla

1.   Tämän sopimuksen allekirjoituspäivästä vuoden 1990 yleissopimuksen 40 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut virkamiehet ovat Ruotsin kuningaskunnan osalta:

a)

Ruotsin poliisiviranomaisten palveluksessa olevat poliisimiehet (polismän som är anställda av svenska polismyndigheter).

b)

Ruotsin tulliviranomaisten palveluksessa olevat tullivirkamiehet, silloin kun heillä on poliisin toimivaltuudet eli pääasiassa salakuljetusrikosten ja muiden maahan saapumiseen ja sieltä poistumiseen liittyvien rikosten yhteydessä (tulltjänstemän, som är anställda av svensk tullmyndighet i de fall de har polisiära befogenheter, dvs främst i samband med smugglingsbrott och andra brott i samband med inresa och utresa till och från riket).

c)

merivartioinnista vastaavat Ruotsin merivartiolaitoksen virkailijat (tjänstemän anställda vid den svenska Kustbevakningen i samband med övervakning till sjöss).

2.   Tämän sopimuksen allekirjoituspäivästä vuoden 1990 yleissopimuksen 40 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu viranomainen on Ruotsin kuningaskunnan osalta Ruotsin poliisiylijohto (Rikspolisstyrelsen).

3 artikla

Tämän sopimuksen allekirjoituspäivästä vuoden 1990 yleissopimuksen 41 artiklan 7 kohdassa tarkoitetut virkamiehet ovat Ruotsin kuningaskunnan osalta:

1)

Ruotsin poliisiviranomaisten palveluksessa olevat poliisimiehet (polismän som är anställda av svenska polismyndigheter).

2)

Ruotsin tulliviranomaisten palveluksessa olevat tullivirkamiehet, silloin kun heillä on poliisin toimivaltuudet eli pääasiassa salakuljetusrikosten ja muiden maahan saapumiseen ja sieltä poistumiseen liittyvien rikosten yhteydessä (tulltjänstemän, som är anställda av svensk tullmyndighet i de fall de har polisiära befogenheter, dvs främst i samband med smugglingsbrott och andra brott i samband med inresa och utresa till och från riket).

4 artikla

Tämän sopimuksen allekirjoituspäivästä vuoden 1990 yleissopimuksen 65 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu ministeriö on Ruotsin kuningaskunnan osalta ulkoasiainministeriö (Utrikesdepartementet).

5 artikla

Tämän sopimuksen määräykset eivät rajoita Pohjoismaiden passiunionin puitteissa tapahtuvaa yhteistyötä, sikäli kuin sellainen yhteistyö ei ole ristiriidassa tämän sopimuksen kanssa tai estä tämän sopimuksen soveltamista.

6 artikla

1.   Tämä sopimus on ratifioitava tai hyväksyttävä. Ratifioimis- ja hyväksymiskirjat talletetaan Luxemburgin suurherttuakunnan hallituksen huostaan, joka ilmoittaa niiden tallettamisesta kaikille sopimuspuolille.

2.   Tämä sopimus tulee voimaan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen kun niiden valtioiden ratifioimis- tai hyväksymiskirjat, joiden osalta vuoden 1990 yleissopimus on tullut voimaan, ja Ruotsin kuningaskunnan ratifioimis- tai hyväksymiskirja on talletettu.

Muiden valtioiden osalta tämä sopimus tulee voimaan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä niiden ratifioimis- tai hyväksymiskirjojen tallettamisen jälkeen edellyttäen, että se on tullut voimaan edellisen alakohdan määräysten mukaisesti.

3.   Luxemburgin suurherttuakunnan hallitus ilmoittaa voimaantulopäivän kaikille sopimuspuolille.

7 artikla

1.   Luxemburgin suurherttuakunnan hallitus toimittaa Ruotsin kuningaskunnan hallitukselle vuoden 1990 yleissopimuksen oikeaksi todistetun jäljennöksen espanjan, hollannin, italian, kreikan, portugalin, ranskan ja saksan kielellä.

2.   Vuoden 1990 yleissopimuksen ruotsinkielinen teksti liitetään tähän sopimukseen. Se on tehty myös espanjan, hollannin, italian, kreikan, portugalin, ranskan ja saksan kielellä, jotka kaikki kahdeksan tekstiä ovat yhtä todistusvoimaiset.

Tämän vakuudeksi alla mainitut ovat siihen asianmukaisesti valtuutettuina allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Tehty Luxemburgissa yhdeksäntenätoista päivänä joulukuuta vuonna tuhatyhdeksänsataayhdeksänkymmentäkuusi, yhtenä kappaleena espanjan, hollannin, italian, kreikan, portugalin, ranskan, ruotsin ja saksan kielellä, jotka kaikki kahdeksan tekstiä ovat yhtä todistusvoimaiset. Sopimus talletetaan Luxemburgin suurherttuakunnan hallituksen arkistoon, joka toimittaa siitä oikeaksi todistetun jäljennöksen kaikille sopimuspuolille.

Belgian kuningaskunnan hallituksen puolesta

Image

Saksan liittotasavallan hallituksen puolesta

Image

Helleenien tasavallan hallituksen puolesta

Image

Espanjan kuningaskunnan hallituksen puolesta

Image

Ranskan tasavallan hallituksen puolesta

Image

Italian tasavallan hallituksen puolesta

Image

Luxemburgin suurherttuakunnan hallituksen puolesta

Image

Alankomaiden kuningaskunnan hallituksen puolesta

Image

Itävallan tasavallan hallituksen puolesta

Image

Portugalin tasavallan hallituksen puolesta

Image

Ruotsin kuningaskunnan hallituksen puolesta

Image

PÄÄTÖSASIAKIRJA

I   Allekirjoittaessaan sopimuksen Ruotsin kuningaskunnan liittymisestä Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehtyyn yleissopimukseen, johon ovat liittyneet Italian tasavalta 27 päivänä marraskuuta 1990, Espanjan kuningaskunta ja Portugalin tasavalta 25 päivänä kesäkuuta 1991, Helleenien tasavalta 6 päivänä marraskuuta 1992 ja Itävallan tasavalta 28 päivänä huhtikuuta 1995 tehdyillä sopimuksilla, Ruotsin kuningaskunnan hallitus allekirjoittaa myös päätösasiakirjan, pöytäkirjan sekä ministerien ja valtiosihteerien yhteisen julistuksen, jotka on tehty samanaikaisesti kuin vuoden 1990 yleissopimus.

Ruotsin kuningaskunnan hallitus allekirjoittaa lisäksi niihin sisältyvät yhteiset julistukset ja ottaa huomioon niihin sisältyvät yksipuoliset julistukset.

Luxemburgin suurherttuakunnan hallitus toimittaa Ruotsin kuningaskunnan hallitukselle oikeaksi todistetun jäljennöksen espanjan, hollannin, italian, kreikan, portugalin, ranskan, ruotsin ja saksan kielellä päätösasiakirjasta, pöytäkirjasta sekä ministerien ja valtiosihteerien yhteisestä julistuksesta, jotka on tehty samanaikaisesti kuin vuoden 1990 yleissopimus.

II   Allekirjoittaessaan sopimuksen Ruotsin kuningaskunnan liittymisestä Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehtyyn yleissopimukseen, johon ovat liittyneet Italian tasavalta 27 päivänä marraskuuta 1990, Espanjan kuningaskunta ja Portugalin tasavalta 25 päivänä kesäkuuta 1991, Helleenien tasavalta 6 päivänä marraskuuta 1992 ja Itävallan tasavalta 28 päivänä huhtikuuta 1995 tehdyillä sopimuksilla, sopimuspuolet ovat hyväksyneet seuraavat julistukset:

1.

Yhteinen julistus liittymissopimuksen 6 artiklasta

 

Sopimuspuolet ilmoittavat toisilleen ennen liittymissopimuksen voimaantuloa kaikki seikat, jotka saattavat vaikuttaa vuoden 1990 yleissopimuksen soveltamisalaan ja liittymissopimuksen voimaansaattamiseen.

 

Liittymissopimusta sovelletaan vuoden 1990 yleissopimuksen jo voimaan saattaneiden valtioiden ja Ruotsin kuningaskunnan välillä, kun vuoden 1990 yleissopimuksen soveltamisen edellytykset on täytetty kaikissa näissä valtioissa ja kun tarkastukset ulkorajoilla ovat toiminnassa.

 

Suhteessa kaikkiin muihin valtioihin liittymissopimusta sovelletaan, kun kaikki vuoden 1990 yleissopimuksen soveltamisen edellytykset on täytetty kyseisessä valtiossa ja kun tarkastukset ulkorajoilla ovat toiminnassa.

2.

Yhteinen julistus vuoden 1990 yleissopimuksen 9 artiklan 2 kohdasta

 

Sopimuspuolet toteavat, että allekirjoitettaessa sopimus Ruotsin kuningaskunnan liittymisestä vuoden 1990 yleissopimuksen osapuoleksi kyseisen yleissopimuksen 9 artiklan 2 kohdassa mainittuina yhteisinä viisumimääräyksinä pidetään sanotun yleissopimuksen osapuolten 19 päivästä kesäkuuta 1990 alkaen soveltamia yhteisiä viisumimääräyksiä.

3.

Yhteinen julistus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan perusteella tehdystä, rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevasta yleissopimuksesta

 

Vuoden 1990 Schengenin yleissopimuksen osapuolina olevat valtiot vahvistavat, että kyseisen yleissopimuksen mukaisessa yhteistyössä sovelletaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan perusteella rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Dublinissa 27 päivänä syyskuuta 1996 tehdyn yleissopimuksen 5 artiklan 4 kohtaa sekä Schengenin yleissopimuksen osapuolina olevien valtioiden tekemiä, yleissopimukseen liitettyjä julistuksia.

III   Sopimuspuolet ottavat huomioon Ruotsin kuningaskunnan antaman julistuksen Italian tasavallan, Espanjan kuningaskunnan, Portugalin tasavallan, Helleenien tasavallan ja Itävallan tasavallan liittymissopimuksista.

 

Ruotsin kuningaskunnan hallitus ottaa huomioon Italian tasavallan, Espanjan kuningaskunnan ja Portugalin tasavallan, Helleenien tasavallan ja Itävallan tasavallan 27 päivänä marraskuuta 1990, 25 päivänä kesäkuuta 1991, 6 päivänä marraskuuta 1992 ja 28 päivänä huhtikuuta 1995 tehtyjen liittymissopimusten sekä sanottuihin sopimuksiin liitettyjen päätösasiakirjojen ja julistusten sisällön.

 

Luxemburgin suurherttuakunnan hallitus toimittaa oikeaksi todistetun jäljennöksen edellä mainituista asiakirjoista Ruotsin kuningaskunnan hallitukselle.

 

Ruotsin kuningaskunnan julistus Tanskan kuningaskunnan ja Suomen tasavallan liittymissopimuksista vuoden 1990 yleissopimukseen

 

Allekirjoittaessaan tämän sopimuksen Ruotsin kuningaskunta ottaa huomioon Tanskan kuningaskunnan ja Suomen tasavallan liittymistä vuoden 1990 yleissopimukseen koskevien sopimusten sisällön ja niihin liitettyjen päätösasiakirjojen ja julistusten sisällön.

Tehty Luxemburgissa yhdeksäntenätoista päivänä joulukuuta vuonna tuhatyhdeksänsataayhdeksänkymmentäkuusi yhtenä kappaleena espanjan, hollannin, italian, kreikan, portugalin, ranskan, ruotsin ja saksan kielellä, jotka kaikki kahdeksan tekstiä ovat yhtä todistusvoimaiset. Päätösasiakirja talletetaan Luxemburgin suurherttuakunnan hallituksen arkistoon, joka toimittaa oikeaksi todistetun jäljennöksen kaikille sopimuspuolille.

Belgian kuningaskunnan hallituksen puolesta

Image

Saksan liittotasavallan hallituksen puolesta

Image

Helleenien tasavallan hallituksen puolesta

Image

Espanjan kuningaskunnan hallituksen puolesta

Image

Ranskan tasavallan hallituksen puolesta

Image

Italian tasavallan hallituksen puolesta

Image

Luxemburgin suurherttuakunnan hallituksen puolesta

Image

Alankomaiden kuningaskunnan hallituksen puolesta

Image

Itävallan tasavallan hallituksen puolesta

Image

Portugalin tasavallan hallituksen puolesta

Image

Ruotsin kuningaskunnan hallituksen puolesta

Image

MINISTERIEN JA VALTIOSIHTEERIEN JULISTUS

Joulukuun 19 päivänä 1996 Belgian kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan, Helleenien tasavallan, Espanjan kuningaskunnan, Ruotsin kuningaskunnan, Ranskan tasavallan, Italian tasavallan, Luxemburgin suurherttuakunnan, Alankomaiden kuningaskunnan, Itävallan tasavallan ja Portugalin tasavallan hallitusten edustajat allekirjoittivat Luxemburgissa sopimuksen Ruotsin kuningaskunnan liittymisestä Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehtyyn yleissopimukseen, johon Italian tasavalta, Espanjan kuningaskunta ja Portugalin tasavalta, Helleenien tasavalta ja Itävallan tasavalta ovat liittyneet 27 päivänä marraskuuta 1990, 25 päivänä kesäkuuta 1991, 6 päivänä marraskuuta 1992 ja 28 päivänä huhtikuuta 1995 tehdyillä sopimuksilla.

He totesivat, että Ruotsin kuningaskunnan hallituksen edustaja on hyväksynyt julistuksen, jonka Belgian kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan, Ranskan tasavallan, Luxemburgin suurherttuakunnan ja Alankomaiden kuningaskunnan hallituksia edustaneet ministerit ja valtiosihteerit ovat antaneet Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990, sekä samana päivänä Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä tehdyn päätöksen, jotka myös Italian tasavallan, Espanjan kuningaskunnan, Portugalin tasavallan, Helleenien tasavallan ja Itävallan tasavallan hallitukset ovat hyväksyneet.

2   — TOIMEENPANEVAN KOMITEAN JA KESKUSRYHMÄN PÄÄTÖKSET

— KESKUSRYHMÄN JULISTUKSET

2.1   LAAJA-ALAISET PÄÄTÖKSET

TOIMEENPANEVAN KOMITEAN PÄÄTÖS,

tehty 14 päivänä joulukuuta 1993,

ministerien ja valtiosihteerien julistuksista

(SCH/Com-ex (93) 10)

TOIMEENPANEVA KOMITEA, joka

ottaa huomioon Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 132 artiklan,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

vahvistetaan ministerien ja valtiosihteerien 19 päivänä kesäkuuta 1992 (**) ja 30 päivänä kesäkuuta 1993 yleissopimuksen soveltamisesta ja edellytysten täyttämisestä antamat julistukset.

Pariisissa 14 päivänä joulukuuta 1993.

Puheenjohtaja

A. LAMASSOURE

MINISTERIEN JA VALTIOSIHTEERIEN JULISTUS

Madrid, 30. kesäkuuta 1993

SCH/M (93) 14

1.

Ministerit ja valtiosihteerit pitävät poliittisena tavoitteenaan, että vuoden 1990 yleissopimusta aletaan soveltaa 1 päivänä joulukuuta 1993.

2.

Ministerit ja valtiosihteerit toteavat, että seuraavat edellytykset on täytetty:

yhteinen käsikirja,

yhtenäisen viisumin myöntämiskäytänteet ja yhteinen konsuliohjeisto,

turvapaikkahakemusten käsittely, ja

lentokenttiä koskevat edellytykset, siten kuin on sovittu ministerien ja valtiosihteerien 19 päivänä kesäkuuta 1992 antamassa julistuksessa.

Muiden ennakkoedellytysten suhteen on edistytty merkittävästi niin, että yleissopimuksen soveltaminen voitaneen aloittaa 1 päivänä joulukuuta 1993. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi ja vuoden 1990 yleissopimuksen noudattamiseksi tarvitaan lisätoimia, jotta jo tehdyt sopimukset ulkorajoilla tehtävistä tarkastuksista sekä huumausaineista saadaan onnistuneesti päätökseen.

Ministerit ja valtiosihteerit vahvistavat, että toimiva Schengenin tietojärjestelmä (SIS) on ehdoton edellytys rajatarkastusten lakkauttamiselle sisärajoilla. Tällä alalla on edistytty huomattavasti. Ministerit ja valtiosihteerit ovat yhtä mieltä siitä, että valmistelutöitä on joudutettava, jotta SIS:n toiminta voisi alkaa asteittain sitä mukaa kuin valtiot saavat testaukset onnistuneesti päätökseen ja niiden Schengenin tietojärjestelmän kansallinen osa (N.SIS) on toimintakunnossa.

3.

Toimeenpaneva komitea tekee lokakuun kokouksessaan lopullisen tilannearvion edellä mainittujen lisätoimien toteuttamisesta.

4.

Vuoden 1990 yleissopimusta sovelletaan kaikissa jäsenvaltioissa, jotka täyttävät ennakkoedellytykset ja joilla on käytössään toimiva N.SIS-järjestelmä. Tätä varten kaikki jäsenvaltiot sitoutuvat siihen, että ne toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet yleissopimuksen ja liittymissopimusten ratifioinnin kannalta tarpeellisten sisäisten menettelyjen saattamiseksi päätökseen.

5.

Ministerit ja valtiosihteerit ovat yhtä mieltä siitä, että mikäli vuoden 1990 yleissopimuksen alkuperäiset allekirjoittajavaltiot eivät ole vielä tallettaneet ratifiointiasiakirjoja, niiden olisi tehtävä se mahdollisimman pian ja viimeistään niin, että 1 kohdan määräaikaa voidaan noudattaa. Jäsenvaltiot ovat myös sopineet siitä, että mikäli niiden valtioiden, joiden N.SIS-järjestelmä liitetään SIS-järjestelmään, liittymissopimusten ratifiointiasiakirjoja ei vielä ole talletettu, se tehdään mahdollisimman pian ja viimeistään niin, että 1 kohdan määräaikaa voidaan noudattaa. Tätä sitoumusta sovelletaan myös sitä mukaa kuin muut liittyvät valtiot saavuttavat vastaavan tason omien N.SIS-järjestelmiensä suhteen.

Ministerit ja valtiosihteerit ovat yhtä mieltä siitä, että yleissopimuksen päätösasiakirjaan liitetty 139 artiklaa koskeva julistus merkitsee sitä, että yleissopimuksen voimaan saattamisen edellytyksenä on toimeenpanevan komitean päätös, jonka komitea tekee heti kun ennakkoedellytykset on täytetty.

TOIMEENPANEVAN KOMITEAN PÄÄTÖS,

tehty 14 päivänä joulukuuta 1993,

tiettyjen asiakirjojen luottamuksellisuudesta

(SCH/Com-ex (93) 22 rev)

TOIMEENPANEVA KOMITEA, joka

ottaa huomioon Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 132 artiklan,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1.

Voimassa olevan kansallisen lainsäädännön eroista huolimatta tiettyjä asiakirjoja on käsiteltävä luottamuksellisesti seuraavista kolmesta syystä:

Tiettyjen asiakirjojen julkistaminen voi olla ilmeisessä ristiriidassa asetettujen tavoitteiden kanssa.

Tietyissä asiakirjoissa voi lisäksi olla yksittäisiä henkilöitä tai hallinnollisia menettelyjä koskevia tietoja, joita saa julkaista.

Joissakin asiakirjoissa voi lisäksi olla tietoja niiden valmistustavasta tai ulkosuhteiden turvaamista koskevaa tietoa.

2.

Seuraavassa lueteltuja asiakirjoja on käsiteltävä luottamuksellisesti: yhteisen konsuliohjeiston liitteet 1, 5, 8, 9 ja 10, viisumipakon alaisten maiden luettelo, yhteinen käsikirja, SIRENE-käsikirja sekä kolme asiakirjaa, jotka mainitaan huumausaineita koskevassa päätöksessä (ulkorajojen tarkastusten tehostaminen: SCH/Stup (92) 45; valvottuja läpilaskuja koskeva käsikirja: SCH/Stup (92) 46 rev 4; sopimusvaltioiden alueelta tapahtuvan laittoman huumausaineiden viennin estämistä koskevat toimet: (SCH/Stup (92) 72 rev 3)) (***).

3.

Jäsenvaltiot voivat sisällyttää SIRENE-käsikirjan ja yhteisen konsuliohjeiston liitteen 1 (viisumipakon alaisten maiden luettelo) kansallisiin ohjeistoihinsa ja käsikirjoihinsa.

Pariisissa 14 päivänä joulukuuta 1993.

Puheenjohtaja

A. LAMASSOURE

TOIMEENPANEVAN KOMITEAN PÄÄTÖS,

tehty 22 päivänä joulukuuta 1994,

Schengenin sopimuksen soveltamisesta 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehdyn yleissopimuksen voimaansaattamisesta

(SCH/Com-ex (94) 29 rev 2)

TOIMEENPANEVA KOMITEA, joka

ottaa huomioon Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 2 artiklan,

ottaa huomioon kyseisen yleissopimuksen 131 artiklan,

ottaa huomioon kyseisen yleissopimuksen 132 artiklan,

ottaa huomioon kyseisen yleissopimuksen 139 artiklan 2 kohdan ja yleissopimuksen päätösasiakirjassa olevan 139 artiklasta annetun yhteisen julistuksen n:o 1 ensimmäisen ja toisen kohdan,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehty yleissopimus, jäljempänä ”yleissopimus”, pannaan täytäntöön peruuttamattomasti:

1)   Säännöstön voimaantulo

Schengenin yleissopimus saatetaan kokonaisuudessaan voimaan sen alkuperäisissä allekirjoittajavaltioissa Belgiassa, Saksassa, Ranskassa, Luxemburgissa ja Alankomaissa sekä sopimukseen liittyneissä valtioissa Espanjassa ja Portugalissa 26 päivänä maaliskuuta 1995.

Kyseiset Schengenin sopimusvaltiot soveltavat edellä mainitusta päivästä alkaen Schengenin yleissopimuksen kaikkia määräyksiä ja ottavat tällöin erityisesti huomioon toimeenpanevan komitean päätökset, jotka koskevat

henkilötarkastusten lakkauttamista sisärajoilla erityisesti liikenteen esteiden poistamiseksi ja liikennerajoitusten kumoamiseksi sisärajojen maantieliikenteen rajanylityspaikoilla

(SCH/Com-ex (94) 1 rev 2),

Schengenin järjestelmän käyttöönottoa ja soveltamista liikennelentoasemilla ja laskeutumispaikoilla

(SCH/Com-ex (94) 17 rev 4),

tarkastusten suorittamista ulkorajoilla ja toimenpiteitä ulkorajojen turvallisuuden parantamiseksi entisestään

(SCH/Com-ex (93) 4 rev 2 Corr. (****) sekä SCH/Com-ex (94) decl. 8 Corr. (*****), SCH/Com-ex (94) 12 (******), SCH/Com-ex (94) 16 rev, SCH/Com-ex (94) 23 rev (*******)),

yhteistä viisumipolitiikkaa koskevia järjestelyjä

(SCH/Com-ex (93) 6 (********), SCH/Com-ex (93) 7 (*********), SCH/Com-ex (93) 19 (**********), SCH/Com-ex (93) 24, SCH/Com-ex (93) 21, SCH/Com-ex (94) 15 rev (***********), SCH/Com-ex (94) 2, SCH/Com-ex (94) 5 (************), SCH/Com-ex (94) 6 (*************), SCH/Com-ex (94) 7 (**************), SCH/Com-ex (94) 20 rev (***************), SCH/Com-ex (94) 24 (****************)),

erityisiä järjestelyjä huumausaineiden väärinkäytön torjumiseksi

(SCH/Com-ex (93) 9, SCH/Com-ex (94) 28 rev),

järjestelyjä, jotka koskevat toimivaltaa turvapaikkahakemusten käsittelyssä

(SCH/Com-ex (93) 15 Corr. (*****************), SCH/Com-ex (94) 3 (******************), SCH/Com-ex (94) 11 (*******************)) ja

järjestelyjä, jotka koskevat kansainvälisten oikeusapupyyntöjen käsittelyä

(SCH/Com-ex (93) 14).

Yleissopimukseen liittyneiden muiden valtioiden eli Italian ja Kreikan osalta tehdään myöhemmin päätös siitä, milloin ne täyttävät kyseisen yleissopimuksen voimaansaattamisen edellytykset.

2)   Julistus Schengenin tietojärjestelmän (SIS) toimintavalmiudesta

SIS julistetaan toimintavalmiiksi 26 päivänä maaliskuuta 1995, ja se avataan samana päivänä sen käyttöön suoraan oikeutettujen viranomaisten käytettäväksi.

SIS-järjestelmää täydentävää SIRENE-käsikirjaa (asiak. SCH/Com-ex (93) 8 (********************)) aletaan soveltaa samanaikaisesti kokonaisuudessaan.

SIS-ohjausryhmän kertomuksessa olevien päätelmien perusteella toimeenpaneva komitea katsoo, että SIS tulee olemaan kyseisenä ajankohtana toimintavalmis ja että olemassa olevat kansalliset tiedot, joita pidetään komitean 18 päivänä lokakuuta 1993 antaman julistuksen (SCH/Com-ex (93) decl. 1 (*********************)) mukaisesti olennaisen tärkeinä, on tuolloin syötetty järjestelmään komitean 27 päivänä kesäkuuta 1994 antaman julistuksen (asiak. SCH/Com-ex (94) decl. 4 rev 2) mukaisesti. (**********************)

Mainitun yleissopimuksen 115 artiklan mukainen yhteinen valvontaviranomainen aloittaa toimintansa edellä mainittuna päivänä.

Schengenin yleissopimuksessa olevia tietosuojaa koskevia määräyksiä sovelletaan kokonaisuudessaan. Toimeenpaneva komitea viittaa yhteisen väliaikaisen tietosuojaviranomaisen lausuntoon, jonka mukaan koekäytön onnistuneesti suorittaneet jäsenvaltiot täyttävät tietosuojamääräysten mukaiset edellytykset SIS-järjestelmän käyttöönottamiseksi.

3)   Valmisteluaikaa (22.12.1994—26.3.1995) koskevat järjestelyt

Toimeenpaneva komitea kehottaa sopimusvaltioita, jotka ovat suorittaneet koekäytön onnistuneesti, 26 päivään maaliskuuta 1995 mennessä

tehostamaan organisaation ja henkilöstön osalta Schengenin säännöstön täydellisen soveltamisen edellyttämiä valmisteluja, erityisesti myös sellaisia, jotka koskevat konsuli-, oikeus- ja poliisiviranomaisten yhteistyötä sekä yhteistyötä huumausaineiden väärinkäytön torjunnassa, ja kouluttamaan toimivaltaista henkilöstöä Schengenin säännöstön soveltamiseen sekä

saattamaan kokonaan päätökseen tekniset, organisatoriset ja henkilöstöön liittyvät valmistelut kansallisten N.SIS-järjestelmien toiminnan liittämiseksi C.SIS-järjestelmään sekä toteuttamaan loppukäyttäjien tähän järjestelmään pääsyyn liittyvät lopulliset valmistelut.

Toimeenpaneva komitea kehottaa SIS-ohjausryhmää vahvistamaan hyvissä ajoin ennen edellä mainittua määräaikaa, että SIS-järjestelmä on teknisesti, organisatorisesti ja henkilöstön osalta toimintavalmis.

Toimeenpaneva komitea kehottaa sopimusvaltioita vahvistamaan, että toimeenpanevalle komitealle jo ilmoitetut kyselyihin suoraan oikeutetut viranomaiset (SCH/OR.SIS (94) 18 rev 3) ovat valmiit aloittamaan toiminnan.

Se kehottaa sopimuspuolia vielä syöttämään tänä aikana järjestelmään uusia henkilö- ja asiatietoja, jotka ovat muita kuin olennaisen tärkeinä pidettyjä tietoja (asiak. SCH/Com-ex (94) decl. 4 rev 2 (***********************)). SIS-tiedostot on pidettävä jatkuvasti ajan tasalla.

Toimeenpaneva komitea kehottaa sopimuspuolia varmistamaan, että lentoyhtiöt ovat 26 päivänä maaliskuuta 1995 tapahtuvaan lentoaikataulujen muutokseen mennessä suorittaneet vapaan henkilöliikenteen edellyttämät muutostoimenpiteet ja että lentoasemien ylläpitäjät ovat kyseiseen ajankohtaan mennessä saattaneet päätökseen Schengen-järjestelmän käyttöönottoa ja soveltamista liikennelentoasemilla ja laskeutumispaikoilla koskevassa järjestelyssä määrätyt samasta syystä tarpeelliset toimenpiteet (Com-ex (94) 17 rev 4) ja että nämä täyttävät organisatoriset ja tekniset edellytykset vapaan henkilöliikenteen hoitamiseksi.

Sopimuspuolia kehotetaan tiedottamaan asiasta lentoyhtiöille ja lentoasemien ylläpitäjille mahdollisimman pian.

4)   Yleissopimuksen soveltamisen edellyttämät järjestelyt sen voimaantulon jälkeen, erityisesti soveltamisen alkuvaiheessa

Schengenin yleissopimuksen soveltamisen tavoitteena on lisätä Euroopan kansalaisten turvallisuutta ja luoda samalla edellytykset EY:n perustamissopimuksen 7 a artiklan mukaisen vapaan liikkuvuuden toteuttamiselle.

Siksi toimeenpaneva komitea pitää erityisen tärkeänä Schengenin yleissopimuksen 26 maaliskuuta 1995 alkavan täysimääräisen soveltamisen ensimmäistä kolmea kuukautta.

Jokainen sopimuspuoli on vastuussa yleissopimuksen toteuttamisesta, erityisesti tarkastusten lakkauttamisesta sisärajoilla soveltamisen alkuvaiheessa. Sopimuspuolet vaihtavat tietoja, neuvottelevat aina tarvittaessa keskenään ja toimivat läheisessä yhteistyössä.

Yleissopimuksen hallinnointia varten tarvittavan välineen luomiseksi toimeenpaneva komitea päättää sellaisen pysyvän seurantarakenteen perustamisesta, johon kuuluvat nykyinen keskusryhmä työryhmineen ja alaryhmineen.

Toimeenpaneva komitea kehottaa alkuvaiheessa pysyvää seurantarakennetta tarkkailemaan Schengenin säännöstön soveltamista erityisen huolellisesti, tunnistamaan ilmenevät tekniset vaikeudet, analysoimaan ne ja ratkaisemaan ne nopeasti sekä tarvittaessa ryhtymään toimenpiteisiin yleissopimuksen soveltamisen tehostamiseksi.

Toimeenpaneva komitea kehottaa puheenjohtajavaltiota valmistelemaan 1 päivästä tammikuuta 1995 alkaen mainitun seurantarakenteen toimintaa ja kiinnittämään huomiota erityisesti siihen, että työryhmät osoittavat ilmenevät vaikeudet ja laativat niihin nopeasti ratkaisut.

Seurantarakenteen työryhmät kokoontuvat soveltamisen kolmikuukautisen alkuvaiheen aikana säännöllisesti niin usein kuin se on tarpeen.

Jos yksittäistapauksissa on tehtävä kiireellisiä päätöksiä, rajoitetussa kokoonpanossa toimiva keskusryhmä voi kokoontua lyhyellä varoitusajalla seurantakomiteana. Se koostuu sopimusvaltioiden valtuuskuntien johtajista tai näiden nimeämistä korkeista virkamiehistä täydennettynä työryhmien edustajilla, jotka on kutsuttava koolle esiin tulleiden ongelmien ratkaisemiseksi.

Minkä tahansa sopimuspuolen pyynnöstä keskusryhmä laatii esiin tulleista ongelmista myös yleisen analyysin ja esittää yhdessä työryhmien ja alaryhmien kanssa ehdotuksia niiden ratkaisemiseksi.

Jos keskusryhmässä ei päästä asiasta yksimielisyyteen, toimeenpaneva komitea käsittelee asiaa. Tässä yhteydessä on asianomaisilla sopimuspuolilla mahdollisuus esittää kantansa päätelmistä.

Kukin sopimuspuoli voi myös pyytää keskusryhmää antamaan arvionsa asioista tai tapahtumista, jotka ovat tulleet esille yksinomaan sen alueella.

Kolmen kuukauden kuluttua yleissopimuksen voimaan saattamisesta keskusryhmä antaa toimeenpanevalle komitealle ensimmäisen kertomuksensa, joka koskee SIS-järjestelmän toiminnasta, ulkorajoilla tehtävien tarkastusten tehokkuudesta, huumausaineiden torjunnan tuloksellisuudesta sekä poliisi- ja oikeusviranomaisten välisen yhteistyön tuloksista saatuja kokemuksia. Keskusryhmä laatii toimeenpanevalle komitealle 31 päivään maaliskuuta 1996 mennessä tilannekatsauksen.

Bonnissa 22 päivänä joulukuuta 1994.

Puheenjohtaja

Bernd SCHMIDBAUER

TOIMEENPANEVAN KOMITEAN PÄÄTÖS,

tehty 20 päivänä joulukuuta 1995,

Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 2 artiklan 2 kohdan soveltamismenettelystä

(SCH/Com-ex (95) 20 rev 2)

TOIMEENPANEVA KOMITEA, joka

ottaa huomioon Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 132 artiklan,

ottaa huomioon kyseisen yleissopimuksen 2 artiklan,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

Hyväksytään yleissopimuksen 2 artiklan 2 kohdan soveltamismenettelyä koskeva asiakirja SCH/I (95) 40, rev 6. Kaikkien sopimuspuolten, jotka aikovat käyttää yleissopimuksen 2 artiklan 2 kohdassa annettua poikkeusmääräystä aloittaakseen rajoitetuksi ajaksi uudelleen tarkastukset sisärajoilla, on noudatettava asiakirjassa esitettyjä periaatteita ja menettelyjä.

Oostendessa 20 päivänä joulukuuta 1995.

Puheenjohtaja

Johan VANDE LANOTTE

SCHENGENIN SOPIMUKSEN SOVELTAMISESTA TEHDYN YLEISSOPIMUKSEN 2 ARTIKLAN 2 KOHDAN SOVELTAMISMENETTELY

SCH/I (95) 40 rev 6

”2 artikla

1.

Sisärajat voidaan ylittää kaikkialla ilman henkilöiden tarkastamista.

2.

Jos kuitenkin yleinen järjestys tai kansallinen turvallisuus sitä edellyttää, sopimuspuoli voi neuvoteltuaan muiden sopimuspuolten kanssa päättää, että sisärajoilla suoritetaan rajoitetun ajan tilanteen edellyttämiä kansallisia rajatarkastuksia. Jos yleinen järjestys tai kansallinen turvallisuus edellyttää välittömiä toimia, kyseinen sopimuspuoli toteuttaa tarvittavat toimet ja ilmoittaa niistä mahdollisimman pian muille sopimuspuolille.”

Schengenin soveltamissopimuksessa määrättyjen toimenpiteiden yleisenä tavoitteena on välttyä soveltamasta 2 artiklan 2 kohtaa. Tarkastusten aloittaminen uudelleen on tarkoitettu toteutettavaksi vain poikkeustapauksissa.

1   Menettely neuvoteltaessa ennalta muiden sopimuspuolten kanssa (2 artiklan 2 kohdan 1 virke)

Valtio, joka aikoo aloittaa uudelleen tarkastukset sisärajoilla, ilmoittaa asiasta muille valtioille ja antaa niille seuraavat tiedot:

a)   Suunnitellun toimenpiteen perustelu: niiden tapahtumien kuvaus, jotka vaarantavat yleisen järjestyksen tai kansallisen turvallisuuden.

b)   Suunnitellun toimenpiteen laajuus: valtio ilmoittaa, onko tarkastukset tarkoitus aloittaa uudelleen kaikilla rajoilla vai yksinomaan joillakin rajaosuuksilla.

c)   Toimenpiteen ennakoitu kesto: on ilmoitettava, milloin toimenpide (neuvottelun jälkeen) aloitetaan ja mikä olisi sen suunniteltu kesto.

d)   Neuvottelupyyntö: on ilmoitettava, mihin yksittäisiin toimenpiteisiin pyynnön esittävä valtio odottaa joidenkin tai kaikkien muiden valtioiden ryhtyvän tarkastusten uudelleen aloittamisen välttämiseksi tai - tarkastusten jo uudelleen alettua - sen itsensä toteuttamien toimenpiteiden täydentämiseksi.

Päätöstä koskevan ilmoituksen vastaanottajia ovat toimeenpanevan komitean ja keskusryhmän jäsenet sekä pääsihteeristö.

Soveltamissopimuksen 131 artiklan 2 kohdan mukaisesti puheenjohtajamaa kutsuu pikaisesti koolle toimeenpanevan komitean kokouksen - mahdollisesti samaan aikaan keskusryhmän kokouksen kanssa - joko täysistuntona tai rajoitetussa kokoonpanossa keskustelujen käymiseksi valtioiden välillä. Erityisen kokouksen pitäminen ei ole tarpeen, jos toimeenpanevan komitean kokous on suunniteltu pidettäväksi lyhyen ajan kuluessa. Tässä tapauksessa kokouksen esityslistaa täydennetään vastaavasti.

Jos päätös tarkastusten aloittamisesta uudelleen on neuvotteluvaiheen jälkeen edelleen voimassa, neuvottelupyynnön esittänyt valtio ilmoittaa edellä mainituille henkilöille ajankohdasta, jolloin 2 artiklan 2 kohdan mukaisia toimenpiteitä aletaan soveltaa ja millä ehdoilla se tapahtuu.

Neuvottelupyynnön esittäneen valtion rajaviranomaiset ilmoittavat asiasta rajojen yli ulottuvaa poliisiyhteistyötä koskevien sopimusten puitteissa myös asianomaisten valtioiden rajaviranomaisille, jotta paikan päällä mahdollisesti tarvittavien toimien toteuttamista voidaan nopeuttaa.

2   Välitöntä toimintaa koskevan päätöksen yhteydessä noudatettava menettely (Schengenin soveltamissopimuksen 2 artiklan 2 kohdan toinen virke)

Jos valtio katsoo, että yleinen järjestys tai kansallinen turvallisuus edellyttää tarkastusten aloittamista uudelleen välittömästi, se ilmoittaa muille valtioille asiasta ja antaa niille edellä 1 kohdassa luetellut tiedot: toimenpiteen perustelu, laajuus ja ennakoitu kesto.

Muut 1 kohdan mukaiset perusteet ovat myös voimassa (ilmoitusten vastaanottajat, kahdenväliset neuvottelut jne.).

Valtio ilmoittaa, pyytääkö se muilta valtioilta tukitoimia.

Olosuhteet huomioon ottaen pidetään toimeenpanevan komitean kokous mahdollisimman pian päätöstä koskevan ilmoituksen saamisen jälkeen.

3   Menettely toimenpiteen keston pidentämiseksi tai normaalitilan palauttamiseksi

Valtio, joka on soveltanut 2 artiklan 2 kohdan mukaista menettelyä, vahvistaa tarkastusten lopettamispäivän ja esittää tuolloin tai pian sen jälkeen päätöksen täytäntöönpanoa koskevan kertomuksen.

Jos valtio kuitenkin katsoo, että alkuperäisen päätöksen mukaisen toimenpiteen kestoa on pidennettävä, se ilmoittaa tätä koskevasta päätöksestä edellä 1 tai 2 kohdassa esitettyä menettelyä noudattaen.

TOIMEENPANEVAN KOMITEAN PÄÄTÖS,

tehty 7 päivänä lokakuuta 1997,

Schengenin soveltamissopimuksen voimaansaattamisesta Kreikassa

(SCH/Com-ex (97) 29 rev 2)

TOIMEENPANEVA KOMITEA, joka

ottaa huomioon Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 131 ja 132 artiklan,

ottaa huomioon 6 päivänä marraskuuta 1992 tehdyn Kreikan liittymissopimuksen 6 artiklan ja kyseisen liittymissopimuksen päätösasiakirjassa olevan yhteisen julistuksen 6 artiklasta,

ottaa huomioon ministerien ja valtiosihteerien 19 päivänä kesäkuuta 1992 antaman julistuksen Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen voimaansaattamisesta,

ottaa huomioon, että Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen päätösasiakirjassa olevassa yhteisessä julistuksessa 139 artiklasta ja Kreikan liittymissopimuksen päätösasiakirjassa olevassa yhteisessä julistuksessa määrätään, että ”Yleissopimus saatetaan voimaan vasta kun yleissopimuksen soveltamisen edellytykset on täytetty allekirjoittajavaltioissa ja kun tarkastukset ulkorajoilla on toteutettu”,

ottaa huomioon, että toimeenpaneva komitea on vahvistanut 25 päivänä huhtikuuta 1997 poliittisen tahtonsa mahdollistaa soveltamissopimuksen voimaansaattaminen Italiassa, Kreikassa ja Itävallassa 26 päivään lokakuuta 1997 mennessä toimeenpanevan komitean päätöksellä,

ottaa huomioon, että Kreikan edistyminen 19 päivänä kesäkuuta 1992 annetussa julistuksessa määrättyjen soveltamissopimuksen voimaansaattamisedellytysten täyttämisessä mahdollistanee soveltamissopimuksen voimaansaattamisen Kreikassa,

noudattaa toimeenpanevan komitean 24 päivänä kesäkuuta 1997 antamaa julistusta Schengenin soveltamissopimuksen voimaansaattamisesta Italiassa, Kreikassa ja Itävallassa, jolla ilmaistiin päättäväinen tahto saattaa soveltamissopimus voimaan Italiassa 26 päivään lokakuuta 1997 mennessä ja Itävallassa sekä Kreikassa vuoden 1997 loppuun mennessä,

vahvistaa poliittisen tahtonsa mahdollistaa yleissopimuksen voimaansaattaminen Kreikassa mahdollisimman pian,

ottaa kuitenkin huomioon tosiasian, että rajatarkastusten vahvistamista ulkorajoilla ja lentoasemien muutoksia ei ole vielä saatu kokonaan päätökseen,

noudattaa toimeenpanevan komitean 24 päivänä kesäkuuta 1997 antamaa julistusta Schengenin soveltamissopimuksen voimaansaattamisesta Italiassa, Kreikassa ja Itävallassa, jolla ilmaistiin päättäväinen tahto saattaa soveltamissopimus voimaan Italiassa 26 päivään lokakuuta 1997 mennessä ja Itävallassa sekä Kreikassa vuoden 1997 loppuun mennessä,

vahvistaa poliittisen tahtonsa mahdollistaa yleissopimuksen voimaansaattaminen Kreikassa mahdollisimman pian,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

I   Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen voimaansaattaminen

1.

Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehty yleissopimus saatetaan voimaan Kreikan osalta 1 päivään joulukuuta 1997 mennessä noudattaen 4 kohdassa annettuja alkuvaiheen määräyksiä.

2.

Tämän päätöksen soveltaminen Kreikkaan riippuu Ranskan ja Alankomaiden suorittamasta liittymisvälineiden ratifioinnin, hyväksymisen tai vahvistamisen loppuunsaattamisesta.

3.

Edellä 2 kohdassa mainitun ehdon täyttyminen osoitetaan tallettajan ilmoituksella ratifiointi-, hyväksymis- tai vahvistamismenettelyn loppuunsaattamisesta.

4.

Päivämäärät ja menettelyt, joiden mukaisesti sisärajoilla suoritettavat tarkastukset lakkautetaan, riippuvat toimeenpanevan komitean uudesta päätöksestä, joka tehdään perustuen kaikkien tarvittavien edellytysten täyttymiseen. Kyseisen päätöksen valmistelemiseksi työryhmä Rajat ja keskusryhmä esittävät toimeenpanevalle komitealle kertomuksen vuonna 1998. Toimeenpaneva komitea käsittelee kyseistä kertomusta viimeistään vuoden 1998 viimeisessä kokouksessaan ja tekee sitä koskevan päätöksen.

5.

Toimeenpaneva komitea on tietoinen siitä, että Kreikka on toteuttanut suuria ponnistuksia saattaakseen mahdollisimman pian kaikki rajatarkastukset lentoasemilla ja ulkorajoilla Schengenin vaatimusten tasolle.

II   Schengenin tietojärjestelmän toimintavalmius

Toimeenpaneva komitea julistaa Kreikan olevan toimintavalmiina 1 päivään joulukuuta 1997 mennessä. Kyseisestä ajankohdasta alkaen järjestelmä on avoinna Kreikan viranomaisille, joilla on oikeus hakea tietoja.

1.

Kreikan N.SIS-järjestelmä on läpäissyt menestyksekkäästi kaikki koekäyttövaiheet. Toimeenpaneva komitea toteaa 27 päivänä kesäkuuta 1994 antamiensa julistusten mukaisesti, että Kreikan N.SIS-järjestelmä ja SIS-järjestelmä yhdessä Kreikan N.SIS-järjestelmän kanssa ovat toimintavalmiina.

2.

Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 101 artiklan 4 kappaleen mukaisesti kukin sopimuspuoli toimittaa toimeenpanevalle komitealle luettelon toimivaltaisista viranomaisista, joilla on lupa hakea Schengenin tietojärjestelmään liitettyjä tietoja.

Toimeenpaneva komitea merkitsee tiedoksi Kreikan toimittamat luettelot.

Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 108 artiklan 1 kappaleen mukaisesti kukin sopimuspuoli nimeää keskusviranomaisen, joka vastaa Schengenin tietojärjestelmän kansallisesta osasta.

Toimeenpaneva komitea merkitsee tiedoksi Kreikan toimittamat ilmoitukset.

Toimeenpanevan komitean 18 päivänä lokakuuta 1993 ja 27 päivänä kesäkuuta 1994 antamien julistusten mukaisesti yksi toimintavalmiuden julistamisen edellytyksistä on ilmoitus, että Schengenin tietojärjestelmään liitettyjä tietoja hakemaan oikeutetuilla viranomaisilla on valmiudet hakea tietoja maassa, jossa Schengenin soveltamissopimus on määrä saattaa voimaan.

Saatuaan tiedoksi Kreikan toimittamat luettelot toimeenpaneva komitea vahvistaa, että sille on ilmoitettu tietoja hakemaan oikeutetuilla viranomaisilla olevan tähän valmiudet toimeenpanevan komitean 18 päivänä lokakuuta 1993, 26 päivänä huhtikuuta 1994 ja 27 päivänä kesäkuuta 1994 antamissa julistuksissa tarkoitetulla tavalla.

3.

Toimeenpaneva komitea katsoo, että sen 18 päivänä lokakuuta 1993 ja 27 päivänä kesäkuuta 1994 antamien julistusten mukaisesti olennaisiksi ja näin ollen edellytykseksi toimintavalmiuden julistamiselle katsottujen voimassa olevien kansallisten tietojen liittäminen tietojärjestelmään saadaan Kreikan osalta päätökseen 1 päivään joulukuuta 1997 mennessä.

Kansallisten tietojen tietojärjestelmään liittämisen aloittaminen riippuu liittymisvälineiden voimaantulosta. Tästä ajankohdasta alkaen Schengenin soveltamissopimusta jo soveltavilla valtioilla on valtuudet käyttää Kreikan antamia tietoja kyseisen yleissopimuksen määräysten mukaisesti.

SIS-ohjausryhmä saa tehtäväksi tiedottaa jatkuvasti keskusryhmälle ja toimeenpanevalle komitealle edistymisestä todellisten tietojen liittämisessä tietojärjestelmään.

4.

Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen henkilötietojen suojaamista koskevia määräyksiä sovelletaan Kreikassa niiden täydessä laajuudessa.

Brysselissä 7 päivänä lokakuuta 1997.

Puheenjohtaja

TOIMEENPANEVAN KOMITEAN PÄÄTÖS,

tehty 23 päivänä kesäkuuta 1998,

tiettyjen asiakirjojen luottamuksellisuudesta

(SCH/Com-ex (98) 17)

TOIMEENPANEVA KOMITEA, joka

ottaa huomioon Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 132 artiklan,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

14 päivänä joulukuuta 1993 tehdyn päätöksen 2 kohta (SCH/Com-ex (93) 22 rev) korvataan seuraavalla kohdalla:

”Seuraavassa lueteltuja asiakirjoja on edelleen käsiteltävä luottamuksellisesti: yhteisen konsuliohjeiston liitteitä 5, 9 ja 10, yhteinen käsikirja, SIRENE-käsikirja sekä kolme asiakirjaa, jotka luetellaan huumausaineita koskevan päätöksen yhteydessä [ulkorajojen tarkastusten tehostaminen (SCH/Stup (92) 45, viim. versio), valvottuja läpilaskuja koskeva käsikirja (SCH/Stup (92) 46, viim. versio) sekä sopimusvaltioiden alueelta tapahtuvan laittoman huumausaineiden viennin estämistä koskevat toimet (SCH/Stup (92) 72, viim. versio)]”

Oostendessa 23 päivänä kesäkuuta 1998.

Puheenjohtaja

Louis TOBBACK

TOIMEENPANEVAN KOMITEAN PÄÄTÖS,

tehty 16 päivänä syyskuuta 1998,

pysyvän Schengenin arviointi- ja soveltamiskomitean perustamisesta

(SCH/Com-ex (98) 26 def.)

TOIMEENPANEVA KOMITEA, joka

ottaa huomioon Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 132 artiklan,

ottaa huomioon kyseisen yleissopimuksen 7 artiklan,

ottaa huomioon kyseiseen yleissopimukseen liitetyssä päätösasiakirjassa olevan yhteisen julistuksen 139 artiklasta,

katsoo, että pysyvän komitean perustamisaloite pohjautuu pyrkimykseen täydentää EU:n puitteissa käytettävissä olevia välineitä,

ottaa huomioon kansallisen itsemääräämisoikeusperiaatteen noudattamisen,

katsoo, että tätä komiteaa on tarvittaessa hyvissä ajoin mukautettava Euroopan unionin toiminnallinen kehys huomioon ottaen,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

Perustetaan pysyvä Schengenin arviointi- ja soveltamiskomitea (jäljempänä ”pysyvä komitea”), jonka tehtävänä on toimeenpanevan komitean alaisuudessa toisaalta tutkia, täyttyvätkö kaikki Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen voimaansaattamisen edellytykset sellaisessa valtiossa, joka on ehdolla saattamaan sopimuksen voimaan, ja toisaalta seurata, että valtiot, jotka jo soveltavat Schengenin yleissopimusta, soveltavat Schengenin säännöstöä asianmukaisella tavalla, erityisesti tuomalla esiin ongelmia ja ehdottamalla niihin ratkaisuja.

Pysyvä komitea on yksin vastuussa kertomusten laatimisesta, joiden tavoitteena on arvioida niiden valtioiden valmisteluja, jotka ovat ehdolla saattamaan voimaan Schengenin yleissopimuksen, ja tutkia, täyttyvätkö kaikki yleissopimuksen käytännön soveltamisen ja sisärajoilla tehtävien tarkastusten lakkauttamisen edellytykset.

Pysyvän komitean toinen tehtävä on luoda perusteet, joiden mukaisesti toimeenpaneva komitea voi seurata yleissopimuksen asianmukaista soveltamista valtioissa, joissa se on jo tullut voimaan, erityisesti varmistamalla, että ulkorajoilla käyntejä suorittavan ryhmän suosituksia noudatetaan ja ulkorajoilla vallitsevaa tilannetta koskevassa vuosikertomuksessa mainitut puutteet korjataan. Tällöin olisi kiinnitettävä enemmän huomiota ulkorajoilla tehtävien tarkastusten parantamiseksi tarvittaviin yhteisiin toimiin sekä yleissopimuksen mahdollisimman tehokkaaseen soveltamiseen poliisiviranomaisten, oikeusviranomaisten ja SIS-järjestelmän toimintaan liittyvässä yhteistyössä. Pysyvä komitea etsii ratkaisuja todettuihin ongelmiin ja laatii ehdotuksia yleissopimuksen soveltamiseksi tyydyttävästi ja mahdollisimman tehokkaasti. Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen asianmukaisen soveltamisen valvonta kuuluu edelleen yksinomaan sopimuspuolten toimivaltaan. Pysyvän komitean on näin ollen rajoituttava hoitamaan tarkastustehtäviään jäljempänä esitetyn toimeksiannon mukaisesti.

Näiden kahden tehtävän perusteella pysyvälle komitealle voidaan antaa kaksi erilaista toimeksiantoa:

1)

Se valmistelee kertomukset, joiden perusteella todetaan, että valtio, joka on ehdolla saattamaan voimaan Schengenin yleissopimuksen, täyttää kaikki yleissopimuksen voimaan saattamisen edellytykset. Komitea katsotaan tällöin arviointikomiteaksi ja sen tehtävänä on arvioida kyseisten valtioiden tekemien valmistelujen tilaa.

2)

Pysyvä komitea luo perusteet, joiden avulla toimeenpaneva komitea voi seurata Schengenin yleissopimuksen asianmukaista soveltamista valtioissa, jotka jo soveltavat yleissopimusta; tavoitteena on soveltaa yleissopimusta mahdollisimman tehokkaasti ja saada Schengen-kumppanien välinen yhteistyö mahdollisimman toimivaksi. Tarkoituksena on ennen kaikkea etsiä ratkaisuja ongelmiin, jotka on havaittu yleissopimuksen voimaansaattamisen jälkeen, ja tehdä ehdotuksia tarkastusten saamiseksi mahdollisimman tehokkaiksi yleissopimuksessa määrättyjen tavoitteiden mukaisesti. Tässä tapauksessa komitea katsotaan soveltamiskomiteaksi.

I   ARVIOINTIKOMITEA NIIDEN VALTIOIDEN ARVIOIMISEKSI, JOTKA OVAT EHDOLLA SAATTAMAAN YLEISSOPIMUKSEN VOIMAAN

1   ARVIOINTIKOMITEAN TEHTÄVÄT

Arviointitehtävässään pysyvä komitea laatii kertomuksen aina, kun jokin valtio on ehdolla saattamaan yleissopimuksen voimaan. Kertomuksessa vahvistetaan luettelo edellytyksistä, jotka ehdokkaan on täytettävä. Tällöin on vahvistettava tarkoin taso, joka on saavutettava kaikilla yleissopimuksen kattamilla alueilla. Kun toimeenpaneva komitea on hyväksynyt nämä edellytykset, pysyvä komitea arvioi uudessa kertomuksessa, täyttääkö yleissopimuksen voimaan saattamiseen ehdolla oleva maa kyseiset edellytykset ja yltääkö se vahvistetulle tasolle.

Komitea voi kunkin toimivaltaansa kuuluvan alueen osalta antaa toimivaltaisten asiantuntijoiden ryhmälle tehtäväksi laatia tämän omaa erityisalaa koskevan kertomuksen. Näissä kertomuksissa käsitellään laadullisia, määrällisiä, operatiivisia, hallintoteknisiä ja organisatorisia näkökohtia, ja niissä on mainittava puutteet tai heikkoudet ja esitettävä samalla näitä koskevia ratkaisuehdotuksia.

2   TOIMIVALTA-ALUEET

Komitea laatii yksityiskohtaisen ja perusteellisen kertomuksen sekä arvioi yleissopimuksen voimaansaattamiseen ehdolla olevien valtioiden valmisteluja kaikilla alueilla, jotka mainitaan 14 päivänä joulukuuta 1993 tehdyssä päätöksessä SCH/Com-ex (93) 10, ja seuraa kaikkien niiden edellytysten täyttymistä, jotka ovat Schengenin säännöstön soveltamisen edellytyksenä. Arviointi koskee erityisesti seuraavia alueita:

ulkorajoilla suoritettavat tarkastukset, erityisesti yhteisen käsikirjan käyttäminen

maa ja meriulkorajojen valvonta

viisumit, erityisesti yhteisen konsuliohjeiston käyttäminen

ulkomaalaisten liikkumista koskevat edellytykset, mukaan lukien laittoman maahanmuuton ja luvattoman oleskelun vastaiset toimet

oleskeluluvat ja maahantulokieltoon määrääminen

poliisiyhteistyö

oikeusapu rikosasioissa mukaan lukien luovuttaminen

huumausaineet

Schengenin tietojärjestelmä, erityisesti SIRENE-käsikirjan käyttäminen

henkilötietojen suoja

henkilöiden maasta poistamiseen ja takaisinottamiseen liittyvät käytännöt

lentoasemien henkilöliikennettä koskevat säännöt.

Pysyvä komitea hoitaa erityisesti seuraavia tehtäviä, jotka liittyvät ulkorajoihin, poliisiyhteistyöhön, SIS-järjestelmään ja viisumikäytäntöön; se laatii lisäksi luettelon muiden alojen tehtävistä, joista asiantuntijat huolehtivat.

a)

Ulkorajoilla suoritettavat ja muuttovirtoja koskevat tarkastukset, mukaan lukien esimerkiksi kahdenvälinen ja monenkeskinen yhteistyö kolmansien valtioiden kanssa sekä takaisinottokysymykset

Käyntimaan paikalliset maantieteelliset olosuhteet ja rajojen laadun huomioon ottaen asiantuntijat voivat

käydä kaikilla meriulkorajoilla keräämässä itse paikalla sekä merellä että maalla ja erityisesti yöaikaan toteutettavien valvontatoimenpiteiden tehokkuutta koskevia tietoja. Suurissa satamissa he seuraavat henkilö- ja tavaraliikenteen tarkastuksia,

tarkkailla maarajoilla suoritettavia tarkastuksia niiden tehokkuuden tutkimiseksi päivällä ja yöllä. Heidän on kerättävä tietoja laittoman maahanmuuton torjunnasta muun muassa keskustelemalla rajavartioviranomaisten kanssa,

käydä kaikilla lentoasemilla tutkiakseen Schengenin määräysten soveltamista siellä,

käydä myös ulkorajojen ja maahanmuuton valvonnasta vastaavien keskusviranomaisten luona sekä tutkia kansallisen ja paikallisen tason hallintorakennetta ja näiden toiminnan koordinointia,

rajanylityspaikoille ja keskusviranomaisten luo tehtävien käyntien yhteydessä tutkia rajalla noudatettavia viisumin myöntämiskäytäntöjä,

rajanylityspaikoille ja keskusviranomaisten luo tehtävien käyntien yhteydessä tutkia valmiuksia käyttää SIS-järjestelmää,

arvioida ulkorajoilla noudatettavia tarkastuskäytäntöjä sekä laillisilla rajanylityspaikoilla että niiden välisillä rajaosuuksilla,

arvioida ulkorajoilla käytettävissä olevia, erityisesti väärien tai väärennettyjen asiakirjojen toteamiseen tarkoitettuja teknisiä välineitä,

arvioida maa- ja merirajojen valvontaa,

tutkia rajalla käyntien yhteydessä, onko virkailijoiden määrä riittävä kyseisten rajojen erityisolosuhteet huomioon ottaen ja onko näillä virkamiehillä riittävä koulutus erityisesti väärien tai väärennettyjen asiakirjojen toteamiseen,

tutkia ulkorajoilla käyntien yhteydessä, mitä toimenpiteitä siellä toteutetaan laittoman maahanmuuton ja yleisen rikollisuuden torjumiseksi,

tutkia, mitä toimenpiteitä toteutetaan niiden henkilöiden suhteen, joille ei ole myönnetty rajalla maahantulo-oikeutta tai jotka oleskelevat laittomasti maassa,

tutkia, mitä keinoja käytetään lainvastaista ihmisten salakuljetusta harjoittavien ryhmien vastaisessa toiminnassa,

tutkia yhteistyötä rajanaapurivaltion/-valtioiden kanssa.

Käynnin tavoitteena on tutkia itse paikalla valvontatoimenpiteiden tehokkuutta ja varmistua siitä, että ne täyttävät yleissopimuksen, yhteisen käsikirjan ja toimeenpanevan komitean asiaa koskevien päätösten mukaiset Schengen-normit.

b)

Yhteisillä rajoilla tehtävä yhteistyö yleissopimusta jo soveltavien valtioiden kanssa, pääasiassa poliisi- ja oikeusviranomaisten yhteistyön muodossa, erityisesti kahdenvälisten sopimusten tekeminen ja yhteyshenkilöiden lähettäminen

Tässä yhteydessä pysyvän komitean tehtävänä on tutkia seuraavia seikkoja:

päivittäisen yhteistyön tehokkuus yhteisillä raja-alueilla yleissopimusta ja kahdenvälisiä sopimuksia soveltaen,

mahdollisuus ja valmius suorittaa ja kehittää rajat ylittäviä yhteisiä toimenpiteitä yleissopimusta ja kahdenvälisiä sopimuksia soveltaen,

mahdollisuus ja valmius järjestää ja kehittää yhteyshenkilöiden kanssa tehtävää yhteistyötä,

rajanaapureina olevien muiden kuin sopimusvaltioiden kanssa tehtävän yhteistyön tehokkuus rikollisuuden torjunnan kannalta, erityisesti ihmisten salakuljetusta harjoittavien ryhmien vastaisessa toiminnassa,

poliisiviranomaisten pääsy SIS-tietoihin ja heidän yleinen koulutuksensa,

yhteistyörakenteiden tehokkuus rajoilla,

välitön yhteistyö ja suhteet ehdokasvaltion viranomaisten ja Schengen-valtioiden viranomaisten välillä,

raja-alueen turvallisuutta lisäävien välineiden ja henkilöstön määrä.

c)

SIS, SIRENE-toimistot, laiteturvallisuus ja tietosuoja

Tähän liittyen komitean tehtävänä on tutkia seuraavia seikkoja:

 

Tekniset näkökohdat

tulevia N.SIS-yksiköitä koskevat laadulliset, määrälliset, operatiiviset, organisatoriset ja tekniset näkökohdat,

tekninen ratkaisu ja menetelmät, jotka on valittu tietojen välittämiseksi kansallisista tietojärjestelmistä N.SIS-yksiköihin (tietojen syöttäminen SIS-järjestelmään kansallisista järjestelmistä),

valittu tekninen järjestelmä SIS-tietojen antamiseksi paikallisten käyttäjien käyttöön ja tietojen yhdenmukaistaminen C.SIS-yksikön kanssa,

N.SIS-yksiköiden tekninen käytettävyys.

 

Tietoja ja niiden käyttöä koskevat näkökohdat

niiden tietojen määrä, jotka kyseinen valtio on valmis syöttämään SIS-järjestelmään,

syötettävien tietojen laatu (otsikkotiedot),

tietokoneiden maantieteellinen sijainti, niiden määrä ja toimintavalmiuden taso (loppukäyttäjien pääsy SIS-tietoihin),

SIS-järjestelmän tietoja käyttämään joutuvien toimipaikkojen virkamiesten koulutus,

sisäiset menettelyt ja ohjeet, joita noudatetaan tietoja järjestelmään kirjattaessa ja joita on sovellettava osumia löydettäessä,

erilaisten kirjausten käyttö,

SIRENE-toimistojen toimintakapasiteetti (toimipaikkojen välinen koordinointi, vastausajat jne.).

 

Laitteiden ja tietojen suojaaminen

laitteiden ja henkilötietojen suojaamista koskevat organisatoriset ja tekniset näkökohdat,

toimenpiteet, joilla estetään laitteisiin ja tietoihin pääsy,

toimenpiteet käyttäjän oikeuksien mukaan eriytetyn käsittelymuodon takaamiseksi,

edellytykset, joilla vanhentuneet tiedot voidaan poistaa järjestelmästä.

d)

Viisumien myöntäminen

Viisumien myöntämistä koskevat yleiset edellytykset verrattuna yhteisessä konsuliohjeistossa annettuihin edellytyksiin,

menettelyt neuvottelujen käymiseksi ennen viisumien myöntämistä,

menettelyt kyselyjen tekemiseksi SIS-järjestelmästä ennen viisumien myöntämistä,

viisumitarrojen hankkimismenettelyt ja niiden säilyttämistapa.

Pysyvä komitea huolehtii näiden kertomusten koordinoinnista ja esittää kattavan kertomuksen toimeenpanevalle komitealle.

II   SOVELTAMISKOMITEA NIIDEN VALTIOIDEN OSALTA, JOTKA JO SOVELTAVAT YLEISSOPIMUSTA

1   TEHTÄVÄT

Pysyvän komitean avulla on voitava todeta sellaiset ulkorajoilla mahdollisesti ilmenevät ongelmat ja tilanteet, jotka eivät vastaa yleissopimuksen tavoitteiden mukaisesti vahvistettua tasoa. Sen kautta huomautetaan todetuista ongelmista käyntivaltiolle ja toimeenpanevalle komitealle sekä tehdään ratkaisuehdotuksia yleissopimuksen soveltamiseksi tyydyttävällä ja mahdollisimman tehokkaalla tavalla. Yleissopimuksen voimaantulon jälkeen todettujen ongelmien osalta komitean tehtävänä on laatia teknisiä ehdotuksia tarkastusten ja turvallisuuden parantamiseksi ja oikeusavun tehostamiseksi rikosasioissa, luovuttaminen mukaan lukien.

Komitean on myös tutkittava, onko ulkorajoilla käyneen vierailijaryhmän huomautukset ja suositukset pantu täytäntöön ja onko turvallisuudessa mahdollisesti todetut puutteet onnistuttu poistamaan. Komitean tehtävänä on myös huolehtia niiden ongelmien seurannasta, jotka on mainittu yleissopimusta soveltavien maiden ulkorajoilla vallitsevaa tilannetta koskevassa vuosikertomuksessa.

Komitean on lisäksi hoidettava tehtäväänsä joustavasti ja tasapuolisesti, toimien yhteistyössä toimivaltaisten viranomaisten kanssa ja noudattaen kansallisia voimassa olevia oikeudellisia ja ammattietiikkaan liittyviä määräyksiä sekä pitäen yhteisenä tavoitteena parantaa turvallisuutta sekä muiden yleissopimusta soveltavien valtioiden etujen huomioon ottamista.

2   TOIMIVALTA-ALUEET

Niiden valtioiden osalta, jotka jo soveltavat yleissopimusta, komitealla on vierailijaryhmiin verrattuna laajemmat toimivaltuudet, jotka rajoittuvat kuitenkin koskemaan käytännön kysymyksiä. Alueet, jotka on arvioitava ja jotka on siksi otettava huomioon, kattavat koko Schengenin säännöstön ja erityisesti seuraavat alat:

ulkorajoilla suoritettavat tarkastukset ja ulkorajojen valvonta

poliisiyhteistyö niiden valtioiden raja-alueilla, jotka jo soveltavat yleissopimusta

Schengenin tietojärjestelmä

Schengen-viisumien myöntämisedellytykset (erityisesti kumppanuusmaiden kanssa ennalta käytävien arkaluonteisen maan kansalaisia koskevien neuvottelujen yhteydessä noudatettavat menettelyt)

toimenpiteet ulkomaalaisten laittoman maassa oleskelun lopettamiseksi

oikeusapu rikosasioissa mukaan lukien luovuttaminen.

Ennen kaikkea on käsiteltävä seuraavia näkökohtia:

a)

Ulkorajoilla suoritettavat tarkastukset ja ulkorajojen valvonta

Ulkorajoilla noudatettavat tarkastuskäytännöt sekä laillisilla rajanylityspaikoilla että niiden välisillä rajaosuuksilla,

ulkorajoilla käytettävissä olevat, erityisesti väärien tai väärennettyjen asiakirjojen toteamiseen tarkoitetut tekniset välineet,

virkamiesten määrän riittävyys suhteessa tarkastetuilla rajoilla vallitseviin erityisolosuhteisiin,

ulkorajojen valvonta ja siellä suoritettavat tarkastukset, mukaan lukien partiointi ja paikkaan sidotut valvontajärjestelmät ja -tekniikat,

virkamiesten koulutus erityisesti väärien tai väärennettyjen asiakirjojen tunnistamisessa,

tarkastetuilla ulkorajoilla toteutetut toimenpiteet laittoman maahanmuuton ja yleisen rikollisuuden torjumiseksi,

toimenpiteet niiden henkilöiden suhteen, joille ei ole myönnetty rajalla maahantulo-oikeutta tai jotka oleskelevat laittomasti maassa,

laitonta ihmisten salakuljetusta harjoittavien ryhmien vastaisessa toiminnassa käytetyt keinot,

yhteistyö rajanaapurivaltion/-valtioiden kanssa,

sen toimipaikan/niiden toimipaikkojen hallintorakenne, joka vastaa/jotka vastaavat laittoman maahanmuuton vastaisesta toiminnasta sekä kansallisen ja paikallisen tason toimipaikkojen välisestä koordinoinnista,

SIS-järjestelmän soveltaminen rajanylityspaikoilla.

b)

Poliisiyhteistyö raja-alueilla niissä maissa, jotka jo soveltavat yleissopimusta

Kahdenvälisten sopimusten olemassaolo,

takaa-ajo-oikeuden ja tarkkailuoikeuden soveltaminen,

yhteistyörakenteet rajoilla,

toimipaikkojen kesken tapahtuva välitön yhteistyö,

raja-alueen turvallisuutta lisäävät välineet ja henkilöstö,

yhteistyö yhteyshenkilöiden välityksellä.

c)

Schengenin tietojärjestelmä

Tietojen syöttäminen SIS-järjestelmään kansallisista järjestelmistä,

N.SIS-yksiköiden ja SIRENE-toimistojen tekninen käytettävyys,

loppukäyttäjien pääsy SIS-tietoihin,

edellytykset, joilla vanhentuneet tiedot voidaan poistaa järjestelmästä,

erilaisten kirjausten käyttö,

SIRENE-toimistojen toimintakapasiteetti: vastausajat jne.

d)

Schengen-viisumien myöntämisedellytykset

Menettelyt viisumien myöntämistä edeltävien neuvottelujen käymiseksi yhteisen konsuliohjeiston liitteen 5 B mukaisesti,

menettelyt kyselyjen suorittamiseksi SIS-järjestelmästä ennen Schengen-viisumien myöntämistä,

alueellisesti rajoitettujen viisumien myöntäminen: määrä, kohderyhmä ja perusteet,

Schengen-viisumitarrojen hankkimismenettelyt ja niiden säilytystapa.

III   PYSYVÄN KOMITEAN PERIAATTEET

Komitean kokoonpano

Komitea on luonteeltaan pysyvä. Siihen kuuluu yksi korkea-arvoinen edustaja kustakin yleissopimuksen tai yhteistyösopimuksen allekirjoittajavaltiosta. (Nämä korkea-arvoiset edustajat voivat käyttää avustajia.) Pysyvää komiteaa avustaa sen kokouksissa ja sen tekemillä vierailuilla sihteeristö.

Komitea vierailee kaikissa valtioissa toimeenpanevan komitean vahvistamassa järjestyksessä ja sen määräämin väliajoin.

Komitean pysyvillä jäsenillä on mahdollisuus työnsä hoitamiseksi kääntyä Schengen-valtioiden puoleen ja pyytää näiltä käytettäväksi kaikkia yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvia alueita koskevissa, rajoitetun ajan kestävissä tehtävissä tarvittavia asiantuntijoita, joita tarvitaan erityisesti pysyvien jäsenten vahvistamien menettelyjen mukaisesti valtioihin tehtävien käyntien toteuttamiseksi. Asiantuntijoiden yksittäiset käynnit voidaan toteuttaa joko yhteisinä tai erikseen kutakin soveltamisalaa koskevina. Jokaisella valtiolla on oikeus nimetä pysyvän komitean käyntejä varten yksi asiantuntija kutakin soveltamisalaa kohti. Pysyvä komitea pyrkii kuitenkin rajoittamaan valtuuskuntien koon vastaamaan kyseisten käyntien käytännön edellytyksiä.

Asiantuntijaryhminä toteutettavien yhteiskäyntien yhteydessä, joille kuhunkin alueeseen erikoistuneet asiantuntijat osallistuvat samanaikaisesti, järjestetään ennen käynnin päättymistä koordinointikokous, johon kaikki asiantuntijat osallistuvat.

Asiantuntijoilla on oltava tarvittava pätevyys. Heidän nimittämisessään on yleensä toivottavaa noudattaa tiettyä jatkuvuutta.

Euroopan komissio osallistuu tarkkailijana pysyvän komitean työhön ja työryhmien sellaiseen toimintaan, joka koskee pysyvää komiteaa, keskusryhmää ja toimeenpanevaa komiteaa.

Yhteinen valvontaviranomainen

Pysyvän komitean toiminta ei vaikuta yhteisen valvontaviranomaisen toimivaltuuksiin. Pysyvällä komitealla on oikeus neuvotella yhteisen valvontaviranomaisen kanssa tämän toimivaltaan kuuluvista alueista.

Käyntipaikat

Pysyvä komitea päättää yhdessä asianomaisten työryhmien kanssa tapauskohtaisesti niistä paikoista, joilla se vierailee ja niistä tiedoista, joita se hankkii.

Kieliin liittyvät käytännöt

Käyntien aikana noudatettavista kieliin liittyvistä käytännöistä päätetään lähemmin jokaisen käynnin yhteydessä.

Komitean työn helpottaminen

Käynnin kohteena olevan maan viranomaiset huolehtivat siitä, että sen viranomaiset toimivat riittävällä tavalla yhteistyössä ja antavat tarvittavaa apua, jotta komitea voi suorittaa tehtävänsä asianmukaisesti. Isäntävaltio toimittaa komitealle vierailun kannalta olennaiset käyntipaikkoja koskevat tiedot sekä muut asiaan liittyvät tiedot — tilastot, faktatiedot, analyysit tai muut tiedot — viimeistään kuukautta ennen ensimmäistä vierailupäivää (jollakin Schengenin virallisella kielellä).

Käynteihin liittyvien matka- ja oleskelukulujen korvaaminen

Näistä kustannuksista vastaavat komitean jäsenet tai heidän asiantuntijansa. Isäntävaltio vastaa paikallisista järjestelyihin liittyvistä kustannuksista.

Kertomuksen laatiminen

Kertomus laaditaan pysyvän komitean yhdessä toimivaltaisten työryhmien kanssa vahvistaman yhtenäisen mallin mukaisesti. Sitä voidaan soveltaa tapauskohtaisia tarpeita ja erityispiirteitä vastaavasti.

Puheenjohtaja laatii asiantuntijoiden käynneistä alustavan kertomuksen ja esittää sen asiantuntijaryhmälle, joka pyrkii pääsemään yksimielisyyteen kertomuksen sanamuodosta. Isäntävaltion edustajat ovat tarkkailijoina tässä asiantuntijaryhmässä. Kun asiantuntijat ovat saaneet kertomuksen valmiiksi, se toimitetaan isäntävaltiolle, joka voi antaa siitä lausuntonsa. Kertomus ja lausunto esitetään pysyvälle komitealle. Tämä pyrkii sovittamaan yhteen molemmat asiakirjat. Jos kertomukseen jää vielä kiistanalaisia kohtia, pysyvän komitean kertomuksessa esitetään kummankin osapuolen näkökanta.

Kertomuksissa on osoitettava selvästi ne alueet, joilla tavoitteet on saavutettu sekä alueet, joilla näin ei ole, sekä konkreettiset ehdotukset toimenpiteiksi, joihin ongelmien ratkaisemiseksi tai tilanteen korjaamiseksi on ryhdyttävä. Lopullisen päätöksen tekeminen on kuitenkin toimeenpanevan komitean tehtävä.

Luottamuksellisuus

Komitean jäsenten ja asiantuntijoiden on säilytettävä tehtäviään hoitaessaan saamiensa tietojen luottamuksellisuus. Tämän päätöksen mukaisesti laaditut kertomukset ovat luottamuksellisia.

Königswinterissä 16 päivänä syyskuuta 1998.

Puheenjohtaja

M. KANTHER

TOIMEENPANEVAN KOMITEAN PÄÄTÖS,

tehty 23 päivänä kesäkuuta 1998,

Schengenin tietojärjestelmän käyttöä koskevista järjestelyistä

(SCH/Com-ex (98) 29 rev)

TOIMEENPANEVA KOMITEA, joka

ottaa huomioon Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 132 artiklan,

ottaa huomioon kyseisen yleissopimuksen 92 ja 93 artiklan,

VAHVISTAA,

että Schengenin tietojärjestelmän käyttöä koskevista organisatorisista, operatiivisista, teknisistä ja tietosuojaa koskevista järjestelyistä, menettelyistä ja muista säännöistä on sovittu sekä suosittelee niiden säilyttämistä myös Amsterdamin sopimuksen voimaantulon jälkeen.

Oostendessa 23 päivänä kesäkuuta 1998.

Puheenjohtaja

Louis TOBBACK

TOIMEENPANEVAN KOMITEAN PÄÄTÖS,

tehty 16 päivänä syyskuuta 1998,

henkilötarkastusten lakkauttamista Kreikan sisärajoilla tutkivan komitean asettamisesta

(SCH/Com-ex (98) 43 rev)

TOIMEENPANEVA KOMITEA, joka

ottaa huomioon Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 132 artiklan,

ottaa huomioon, että sopimus Helleenien tasavallan liittymisestä Schengenin yleissopimukseen on saatettu osittain voimaan 7 päivänä lokakuuta 1997 tehdyllä päätöksellä,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1.

Sen selvittämiseksi, täyttääkö Kreikka kaikki henkilötarkastusten lakkauttamista sisärajoilla koskevat edellytykset, asetetaan asiaa käsittelevä komitea. Kaikki sopimusvaltiot voivat osallistua tämän komitean työskentelyyn lähettämällä asiantuntijoita.

2.

Komitean tehtävänä on kerätä tietoja seuraavilta aloilta:

ulkorajoilla suoritettavat tarkastukset, erityisesti yhteisen käsikirjan käyttäminen

maa- ja meriulkorajojen valvonta

viisumit, erityisesti yhteisen konsuliohjeiston käyttäminen

ulkomaalaisten liikkumista koskevat edellytykset, mukaan lukien laittoman maahanmuuton ja luvattoman oleskelun vastaiset toimet

oleskeluluvat ja maahantulokieltoon määrääminen

poliisiyhteistyö

oikeusapu rikosasioissa mukaan lukien luovuttaminen

huumausaineet

Schengenin tietojärjestelmä, erityisesti SIRENE-käsikirjan käyttäminen

henkilötietojen suoja

henkilöiden maasta poistamiseen ja takaisinottamiseen liittyvät käytännöt

lentoasemien henkilöliikennettä koskevat säännöt.

3.

Komitea arvioi keräämiään tietoja ulkorajatarkastusten ja lentokenttien henkilöliikennettä koskevien sääntöjen osalta. Muilla aloilla se esittää huomautuksia.

4.

Komitea kokoaa kerätyt tiedot sekä arvioinnit ja huomautukset yhdeksi kertomukseksi rajoja käsittelevää alaryhmää ja keskusryhmää varten. Toimeenpaneva komitea tekee tämän kertomuksen perusteella päätöksen viimeistään joulukuussa 1998 pidettävässä kokouksessaan ottaen huomioon toimeenpanevan komitean 7 päivänä lokakuuta 1997 Wienissä tekemän päätöksen.

Königswinterissä 16 päivänä syyskuuta 1998.

Puheenjohtaja

M. KANTHER

TOIMEENPANEVAN KOMITEAN PÄÄTÖS,

tehty 16 päivänä joulukuuta 1998,

Schengenin soveltamissopimuksen voimaansaattamisesta Kreikassa

(SCH/Com-ex (98) 49 rev 3)

TOIMEENPANEVA KOMITEA, joka

ottaa huomioon Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 132 artiklan,

ottaa huomioon 6 päivänä marraskuuta 1992 tehdyn Kreikan liittymissopimuksen 6 artiklan ja kyseisen liittymissopimuksen päätösasiakirjan 6 artiklasta annetun yhteisen julistuksen,

ottaa huomioon 7 päivänä lokakuuta 1997 tehdyn päätöksensä Schengenin soveltamissopimuksen voimaansaattamisesta Kreikassa (SCH/Com-ex (97) 29 rev 2),

ottaa huomioon asiaa käsittelevän Kreikka-komitean kertomuksen (SCH/C (98) 123 rev 2),

ottaa huomioon asiaa käsitelleen Kreikka-komitean eri kertomukset,

vahvistaa 7 päivänä lokakuuta 1997 tehdyn päätöksen SCH/Com-ex (97) 29 rev 2 mukaisesti poliittisen tahtonsa Schengenin yleissopimuksen täysimääräiseksi voimaansaattamiseksi Kreikassa,

tunnustaa ja arvostaa sitä, että Kreikka täyttää jo viisumiasioiden, poliisi- ja oikeudellisen yhteistyön, huumausainerikollisuuden torjunnan sekä Schengenin tietojärjestelmän ja tietosuojan osalta edellytykset Schengenin yleissopimuksen täysimääräiseksi voimaansaattamiseksi,

katsoo, että Kreikka on jo edistynyt merkittävästi sovittaakseen ulkorajojensa varmistamisen Schengenin yleissopimuksen vaatimuksiin, erityisesti lentoasemilla,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1.

Kreikka ilmoittaa muille sopimusvaltioille ajankohdan, johon mennessä se käsityksensä mukaan täyttää Schengenin yleissopimuksen mukaiset meri- ja maaulkorajojen valvontaa koskevat vaatimukset.

2.

Sisärajoilla tehtävät henkilötarkastukset lakkautetaan Kreikan osalta silloin, kun toimeenpaneva komitea toteaa asiaa käsittelevän komitean suorittamien tarkastusten ja vierailujen perusteella, että Schengenin yleissopimuksen mukaiset Kreikan meri- ja maaulkorajojen valvontaa koskevat vaatimukset täyttyvät.

3.

Henkilöstöä ja varustelua, rajavalvonta- ja rajavartiointihenkilöstön koulutusta sekä asianosaisten viranomaisten toimien koordinointia koskevien vaatimusten täyttymistä tutkitaan tarkastuskäyntien avulla. Tarpeelliset parannukset

merivalvonnan kokonaissuunnitelmassa,

liikkuvien yksiköiden joustavuuden lisäämisessä, sekä

Schengenin yleissopimuksen 26 artiklan soveltamisessa,

voidaan osoittaa asiakirjojen avulla.

4.

Toimeenpaneva komitea tekee päätöksen mahdollisuuksien mukaan jo ennen vuoden 1999 loppua.

Berliinissä 16 päivänä joulukuuta 1998.

Puheenjohtaja

C. H. SCHAPPER

2.2   YLEISSOPIMUKSEN II OSASTO: TARKASTUSTEN POISTAMINEN SISÄRAJOILLA JA HENKILÖIDEN LIIKKUVUUS

TOIMEENPANEVAN KOMITEAN PÄÄTÖS,

tehty 14 päivänä joulukuuta 1993,

yhdenmukaisen viisumin pidentämisestä

(SCH/Com-ex (93) 21)

TOIMEENPANEVA KOMITEA, joka

ottaa huomioon Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 132 artiklan,

ottaa huomioon kyseisen yleissopimuksen 17 artiklan 3 kohdan e alakohdan,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

Yhdenmukaisen viisumin pidentämisessä noudatetaan yhteisesti vahvistettuja periaatteita, jotka on esitetty tähän julistukseen liitetyssä asiakirjassa.

Pariisissa 14 päivänä joulukuuta 1993.

Puheenjohtaja

A. LAMASSOURE

YHTENÄISEN VIISUMIN PIDENTÄMISTÄ KOSKEVA LIITE

YHTEISET PERIAATTEET

1)

Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 17 artiklan 3 kohdan e alakohdan mukaisesti toimeenpaneva komitea tekee tarvittavat päätökset viisumin pidentämisen edellytyksistä kaikkien sopimuspuolten edut huomioon ottaen. Kyseinen määräys on tässä asiakirjassa esitettyjen periaatteiden oikeusperusta.

2)

Viisumilla myönnetyn oleskelun keston pidentäminen on mahdollista, jos viisumin myöntämisen jälkeen käy ilmi uusia tosiseikkoja. Pyynnössä on esitettävä asianmukaiset perusteet, erityisesti voidaan mainita ylivoimainen tapahtuma, humanitaariset, ammatilliset tai painavat henkilökohtaiset perusteet. Viisumin tarkoituksen muuttaminen ei ole missään tapauksessa sallittu. Toimivaltaisen hallintoviranomaisen on arvioitava, oikeuttaako esitetty peruste todella viisumin pidentämiseen.

3)

Viisumin pidentäminenkään ei saa johtaa yli 90 päivää kestävään oleskeluun.

4)

Viisumin pidentämisessä noudatetaan kansallisia menettelyjä.

5)

Toimivaltainen on sen maan viranomainen, jonka alueella pyynnön esittäjä oleskelee; tämä koskee myös tapausta, jossa pyynnön esittäjä on pidennyspyynnön vuoksi joutunut siirtymään toisen sopimuspuolen alueelle.

Viisumien pidentämisasioissa ovat toimivaltaisia seuraavat sopimuspuolten hallintoviranomaiset:

—   Ranska: Préfectures (Pariisissa poliisiprefektin virasto)

—   Espanja: tavanomaisten passien osalta: ”Por la Dirección General de la Policía (Comisaría General de Documentación)” (poliisiylihallitus; asiakirjoista vastaava ylikomissaarinvirasto) tai ”Gobernadores civiles” (siviilikuvernöörit) ja näiden puolesta toimivat ”Jefaturas Superiores de Policía” (poliisihallinnot), ”Comisarías Provinciales de Policía” (provinssin poliisikomissaarinvirastot) ja ”Comisarías locales de Policía” (paikalliset poliisikomissaarinvirastot),

diplomaatti- ja virkapassien osalta: ”Ministerio de Asuntos Exteriores” (ulkoministeriö)

—   Italia: ”Ufficio degli Stranieri (Questure della Repubblica)” (ulkomaalaisvirasto; poliisiprefektin virasto)

—   Kreikka: ”Υπουργείο Δημόσιας Τάξης (Γραφεία Αλλοδαπών)”; (yleisestä järjestyksestä vastaava ministeriö) (ulkomaalaisvirasto)

—   Portugali: ”Serviço de Estrangeiros e Fronteiras” (ulkomaalais- ja raja-asiain virasto), joka on ”Ministério da Administração Interna” (sisäasiainministeriön) alainen

—   Saksa: kunkin kaupungin tai piirikunnan ”Ausländeramt” (ulkomaalaisvirasto)

—   Belgia: tavanomaisten viisumien osalta: ”les Gouvernements provinciaux” (alueiden hallitukset),

diplomaatti- ja virkapassien osalta: ”le Ministère des Affaires Etrangères” (ulkoministeriö)

—   Alankomaat: tavanomaisten viisumien osalta: ”Hoofden van de plaatselijke politie” (paikallinen poliisipäällikkö),

diplomaatti- ja virkapassien osalta: ”Ministerie van Buitenlandse Zaken” (ulkoministeriö)

—   Luxemburg: kaikkien viisumien osalta: ”Service des passeports et visas du Ministère des Affaires étrangères” (ulkoministeriön passi- ja viisumitoimisto)

6)

Viisumien pidentämisessä noudatetaan kansallisia menettelyjä joko kiinnittämällä uusi viisumimerkki tai antamalla leima.

7)

Viisumin pidentämisestä peritään maksu.

8)

Jos kysymyksessä ovat sellaisten valtioiden kansalaiset tai sellaisiin ryhmiin kuuluvat henkilöt, joista on neuvoteltava yhden tai usean sopimuspuolen keskusviranomaisen kanssa, viisumia saa pidentää vain poikkeustapauksissa. Jos viisumia pidennetään, tästä on ilmoitettava sen valtion keskusviranomaiselle, jonka ulkomaanedustusto on myöntänyt viisumin.

9)

Pidennetty viisumi on edelleen yhdenmukainen viisumi, joka oikeuttaa matkustamaan kaikkien niiden sopimuspuolten alueelle, joiden alueella se oli voimassa viisumia myönnettäessä; poikkeustapauksissa voidaan toimivaltaisen viranomaisen päätöksellä tehdä tästä säännöstä eriävä ratkaisu.

TOIMEENPANEVAN KOMITEAN PÄÄTÖS,

tehty 14 päivänä joulukuuta 1993,

yhdenmukaisten viisumien mitätöimisessä ja peruuttamisessa sekä niiden voimassaolon lyhentämisessä noudatettavista yhteisistä periaatteista

(SCH/Com-ex (93) 24)

TOIMEENPANEVA KOMITEA, joka

ottaa huomioon Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 132 artiklan,

ottaa huomioon kyseisen yleissopimuksen 131 artiklan,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

Yhdenmukaisten viisumien mitätöimisessä ja peruuttamisessa sekä niiden voimassaolon lyhentämisessä noudatetaan yhteisiä periaatteita, jotka on vahvistettu liitteenä olevassa asiakirjassa.

Pariisissa 14 päivänä joulukuuta 1993.

Puheenjohtaja

A. LAMASSOURE

Yhdenmukaisen viisumin mitätöimisessä ja peruuttamisessa sekä sen voimassaolon lyhentämisessä noudatettavien menettelyjen, joista 131 artiklan mukaisesti perustettu toimeenpaneva komitea on päättänyt, tavoitteena on estää yhdenmukaisen viisumin myöntämisellä mahdollistettu Schengenin sopimuksen sopimuspuolten alueelle saapuminen tai lyhentää alun perin myönnettyä viisumin voimassaoloa tai oleskeluaikaa.

Seuraavat menettelyt on erotettava toisistaan:

mitätöiminen,

peruuttaminen,

voimassaolon lyhentäminen.

1   Viisumin mitätöiminen

Viisumi mitätäidään rajalla (************************ 1 2 ***************************** ******************************* 4 5 ********************************************** ************************************************** ***************************************************************** ***************************************************************** 157 158 160 161 ***************************************************************** *****************************************************************) ja siitä päättää valvontavirkamies (ks. yhteisen käsikirjan osa II, kohta 1.4.4) (************************* **************************** ******************************** ° *********************************************** *************************************************** 147 159). Tämän johdosta saapuminen Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen sopimuspuolten alueelle evätään erityisesti, jos viisumi on myönnetty erehdyksessä ulkomaalaiselle, joka on ilmoitettu ei-toivotuksi henkilöksi. Mitätöityä viisumia käsitellään ikään kuin sitä ei olisi koskaan myönnetty.

Viisumin mitätöinti on erotettava maahantulon epäämisestä; kun maahantulo evätään ilman viisumin mitätöimistä, rajavalvonnasta vastaavat virkamiehet epäävät viisumin haltijan saapumisen kyseisen valtion alueelle esimerkiksi siksi, että oleskelun tarkoitukseen liittyvät selvitykset puuttuvat.

Viisumin mitätöinnin suorittavat rajatarkastuksista vastaavat kansalliset hallintoviranomaiset.

Viisumitarraan voidaan tehdä lisäpainama tai merkintä, josta käy selvästi ilmi, että viisumi on evätty. Suositeltavaa on yliviivata viisumitarran hologrammikuva terävällä metalliesineellä.

Viisumin mitätöinnistä ilmoitetaan sen myöntäneen valtion keskusviranomaiselle. Ilmoitettaessa annetaan seuraavat tiedot:

mitätöinnin päiväys ja perustelu,

viisumin haltijan nimi,

viisumin haltijan kansalaisuus,

matkustusasiakirjan laatu ja numero,

viisumitarran numero,

viisumiluokka,

viisumin myöntämispäivä ja -paikka.

2   Viisumin peruuttaminen

Joissakin valtioissa erotetaan yhdenmukaisen viisumin peruuttaminen ja mitätöiminen.

Viisumin peruuttaminen, joka ei vaikuta takautuvasti, mahdollistaa yhdenmukaisen viisumin vielä jäljellä olevan voimassaolon mitätöimisen asianomaiselle alueelle saapumisen jälkeen.

Soveltamissopimuksen 23 artiklan mukaisesti viisumi peruutetaan, jos tarkastuksessa käy ilmi, että ulkomaalainen, jolla on asianmukaisesti myönnetty viisumi, ei täytä tai ei enää täytä yhtä tai useampaa soveltamissopimuksen 5 artiklan 1 kohdan c, d ja e kohdassa määrätyistä edellytyksistä. Asiaa koskeva päätös tehdään sen sopimuspuolen kansallisen menettelyn mukaisesti, jonka alueella viisumin haltija oleskelee. Peruuttamisesta päättävä sopimuspuoli ilmoittaa asiasta viisumin myöntäneelle sopimuspuolelle ja ilmoittaa myös peruuttamisen syyt.

3   Yhdenmukaisen viisumin voimassaoloajan lyhentäminen

Tätä menettelyä noudatetaan joissakin maissa ennen soveltamissopimuksen 23 artiklan mukaista ulkomaalaisen karkotusta, jolloin oleskeluaikaa lyhennetään niin, että se vastaa maahantulopäivän ja ennakoidun karkotuspäivän välistä päivien lukumäärää.

Jos rajatarkastuksista vastaava virkailija toteaa, että ulkomaalaisella ei ole toimeentuloon tarvittavia varoja ottaen huomioon alun perin suunniteltu oleskelun kesto, hän voi myös määrätä voimassaoloajan lyhennettäväksi.

TOIMEENPANEVAN KOMITEAN PÄÄTÖS,

tehty 26 päivänä huhtikuuta 1994,

mukautustoimenpiteistä liikenteen esteiden poistamiseksi ja liikennerajoitusten kumoamiseksi sisärajojen maantieliikenteen rajanylityspaikoilla

(SCH/Com-ex (94) 1 rev 2)

TOIMEENPANEVA KOMITEA, joka

ottaa huomioon Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 132 artiklan,

ottaa huomioon kyseisen yleissopimuksen 2 artiklan,

on saanut tiedoksi ja hyväksyy henkilötarkastusten poistamista sisärajoilla koskevan asiakirjan (SCH/I-Front (94) 1 rev 3), ja

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

Mukautustoimenpiteet liikenteen esteiden poistamiseksi ja liikennerajoitusten kumoamiseksi sisärajojen maantieliikenteen rajanylityspaikoilla toteutetaan liitteenä olevan asiakirjan mukaisesti. Mukautustoimenpiteet kuuluvat sopimusvaltioiden kansalliseen toimivaltaan.

Bonnissa 26 päivänä huhtikuuta 1994.

Puheenjohtaja

Bernd SCHMIDBAUER

MUKAUTUSTOIMENPITEET LIIKENTEEN ESTEIDEN POISTAMISEKSI JA LIIKENNERAJOITUSTEN KUMOAMISEKSI SISÄRAJOJEN MAANTIELIIKENTEEN RAJANYLITYSPAIKOILLA

Schengen-valtioiden sisärajoilla tehtävien tarkastusten poistamisen loppuunsaattamiseen kuuluu lisäksi niiden esteiden poistaminen, jotka ovat tähänastisten tarkastusten vuoksi rakennettujen laitteiden vuoksi haitanneet matkustajaliikennettä.

Sopimuspuolet aikovat siksi aloittaa näiden esteiden asteittaisen purkamisen heti, kun SIS-järjestelmän toteuttamisesta on olemassa myönteisiä merkkejä.

Ensi vaiheessa on suunniteltu toimenpiteitä, jotka ovat sisärajojen vaivattoman ylittämisen takaamiseksi erityisen tarpeellisia ja jotka ovat toteutettavissa suhteellisen nopeasti ilman kohtuuttomia kustannuksia.

Siksi on ryhdyttävä erityisesti seuraaviin toimenpiteisiin:

tähän saakka rajatarkastusten tarpeiden vuoksi suljettuina olleiden ajoratojen ja -kaistojen avaaminen ennen kaikkea moottoritieliikenteen rajanylityspaikoilla,

tarkastuskoppien poistaminen ajoradan keskikaistaleilta esteiden poistamiseksi suuremmalla nopeudella ohiajavalta liikenteeltä,

ajoradan ylle rakennettujen katosten purkaminen rajanylityspaikoilta näkyvyyttä ja ilmanpainetta haittaavien olosuhteiden välttämiseksi,

nopeusrajoitusten kumoaminen niin, että mahdolliset uudet nopeutta koskevat määräykset perustuvat yksinomaan liikenneturvallisuuteen,

tekniset varotoimenpiteet kääntymismahdollisuuden luomiseksi moottoriteille ja niiden kaltaisille teille sen varalta, että sisärajoilla otetaan yleisen järjestyksen tai kansallisen turvallisuuden vuoksi uudelleen väliaikaisesti käyttöön tarkastuksia ja määrätään maahantulokieltoja.

Ohjelmat toteutetaan sopimusvaltioiden vastuulla ja — jos se on oikeudellisista tai asiallisista syistä välttämätöntä tai tarkoituksenmukaista — osapuolten yhteisestä sopimuksesta tai niiden keskinäisellä suostumuksella.

Edellä mainituista ensimmäisen vaiheen toimenpiteistä olisi mahdollisimman moni saatettava päätökseen Schengenin soveltamissopimuksen voimaantuloon mennessä ja ainakin ne, jotka voidaan toteuttaa nopeasti ilman pitkää valmisteluaikaa (esimerkiksi ajoratojen sulkupuomien poistaminen).

Muiden ensimmäisen vaiheen mukautustoimenpiteiden valmistelu toteutetaan seuraavassa esitetyn aikataulun mukaisesti.

1)

Vaiheessa 1. heinäkuuta—15. syyskuuta 1994 on suoritettava inventointi ja laadittava jokaisen sisärajojen rajanylityspaikan osalta luettelo toimista, joihin kyseisten mukautustoimenpiteiden toteuttamiseksi kulloinkin on ryhdyttävä.

Samalla on otettava huomioon, että joillekin rajanylityspaikoille on jätettävä väliaikaisia rakennelmia poliisiyhteistyötä varten, niin että niillä voitaisiin säilyttää esimerkiksi nopeusrajoitukset, jotka ovat tarpeen toimipaikoille johtavien tuloteiden vuoksi.

2)

Ajanjakso 15. syyskuuta—31. lokakuuta 1994 on vaihe, jonka kuluessa asianomaiset naapurivaltiot sovittavat yhteen toimintansa. Niiden on neuvoteltava tämän jakson kuluessa jokaisen rajanylityspaikan osalta mukautustoimenpiteiden toteuttamiseksi tarpeellisista toimista.

3)

Sopimuspuolet huolehtivat 31. joulukuuta 1994 mennessä siitä, että päätökset Schengenin soveltamissopimuksen voimaantuloa varten tehdyistä suunnitelmista on vahvistettu.

Jokaisen kolmesta valmisteluvaiheesta päätteeksi sopimuspuolet ilmoittavat keskusryhmälle aikataulun toteutumisesta ja liittävät ilmoitukseensa yksityiskohtaiset erittelyt.

HENKILÖTARKASTUSTEN PURKAMINEN SISÄRAJOILLA

SCH/I-Front (94) 1 rev 3

Erilaiset 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehdyn Schengenin soveltamissopimuksen mukaiset sopeutustoimenpiteet on vuosia kestäneiden tehokkaiden valmistelujen jälkeen saatu toteutetuiksi lähes kokonaan tai — kuten Schengenin tietojärjestelmän osalta — niiden toteuttamista kiirehditään voimakkaasti.

Toimenpiteiden mahdollistaman tavoitteen — henkilötarkastusten purkamisen sisärajoilla — saavuttaminen edellyttää vielä erilaisia valmisteluja. Jotta voitaisiin välttää yhteisillä rajoilla tehtävien tarkastusten täydellisen lopettamisen viivästyminen vielä kaikkien korvaavien edellytysten täyttymisen jälkeenkin, kehotetaan erityisen painokkaasti saattamaan voimaan toteuttamisen vaatimat olosuhteet. Tässä yhteydessä asian luonne edellyttää, että sisärajoilla luodaan muodollisista tarkastuksista vapaan tilanteen lisäksi myös kokonaisuudessaan sellaiset olosuhteet, joissa myöskään aikaisemmin tarkastusten vuoksi tarpeelliset liikennevirran esteet eivät enää vaikuta.

Jotta tämä kehitys voisi edistyä suunnitelman mukaan, on yksittäisten vaiheiden toteuttamista varten laadittava konkreettinen toimintaohjelma.

1   Henkilötarkastusten poistaminen ja niihin liittyvän henkilöllisyyden todistamisvelvollisuuden poistuminen maarajoilla, lentoasemilla ja merisatamissa

1.1   Henkilötarkastusten poistuminen

Schengenin soveltamissopimuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti sisärajat voidaan ylittää kaikkialla ilman henkilöiden tarkastamista.

Siksi toimivaltaisten viranomaisten on kiellettyä suorittaa enää mitään tarkastuksia sisärajoilla lukuun ottamatta Schengenin soveltamissopimuksen 2 artiklan 2 kohdassa mainittuja tapauksia.

Kääntäen tämä tarkoittaa sitä, että kaikki matkustajat ovat kansalaisuudestaan riippumatta vapaat kaikista rajan ylityksestä johtuvista rajapoliisin tarkastuksista sekä pakosta käyttää virallisia rajanylityspaikkoja.

Tämä ei estä soveltamasta Schengenin soveltamissopimuksen 22 artiklaa eikä sopimuspuolen kansallisen lainsäädännön perusteella toimivaltaisia viranomaisia käyttämästä sopimuspuolen alueella ja rajan läheisyydessä oikeuttaan tarkastaa asiakirjojen ja todistusten omistamista, mukana pitämistä ja esittämistä koskevien velvoitteiden noudattamista.

Tarkastusten poistamista koskevien Schengenin soveltamissopimuksen määräysten vastaisia ovat niin sanotut korvaavat rajatarkastukset. Ne ovat rajan ylityksestä johtuvia säännönmukaisia henkilötarkastuksia taaempana raja-alueella tai tiettyjen rajavyöhykkeiden sisällä. Tämä ei estä 2 artiklan 2 kohdan soveltamista.

Lentoasemien ja merisatamien kautta tapahtuvan maahantulon ja maastalähdön yhteydessä ei suoriteta tarkastuksia vain, jos ylitettävät rajat ovat Schengen-maiden yhteisiä. Tämä koskee Schengen-alueen sisäisiä lentoja ja lauttayhteyksiä. Jos Schengenin sisäiset ja ulkoiset matkustajavirrat ohjataan ilman muuta kulkemaan eri teitä, voivat rajojen ylitykset tapahtua Schengen-alueen sisäisillä lennoilla ja laivamatkoilla käytännössä ilman tarkastuksia vain, jos lentoasemille ja merisatamiin on rakennettu tarvittavat erottelumahdollisuudet.

Sopimuspuolet tiedottavat asianmukaisella tavalla

yleisölle,

rajavartiostolle ja poliisiviranomaisille, sekä

lentoasemia ja merisatamia ylläpitäville yhteisöille ja liikennöitsijöille,

tämän sisärajoilla suoritettavista tarkastuksista luovuttaessa voimaan tulevan uuden tilanteen yksityiskohdista.

1.2   Rajan ylittämisestä johtuvan rajanylitysasiakirjojen esittämisvelvollisuuden poistuminen

Rajatarkastusten poistumisen myötä poistuu sisärajojen ylittämisestä johtuva velvollisuus näyttää tai esittää voimassa oleva rajanylitysasiakirja.

Tästä huolimatta jäävät voimaan maan sisällä sovellettavat henkilöllisyyden ja oleskeluoikeuden toteamiseksi tarvittavien asiakirjojen omistamista, mukana pitämistä ja esittämistä koskevat kansalliset määräykset.

Valtuuskunnat toimittavat huhtikuun 1994 loppuun mennessä tätä asiaa koskevat määräyksensä ja ilmoittavat, millaisia henkilöllisyystodistuksia niiden valtioissa edellytetään ja mistä tarkastuksista kansallisessa lainsäädännössä on määrätty.

2   Mukautustoimenpiteet liikennettä haittaavien esteiden poistamiseksi ja liikennerajoitusten kumoamiseksi maantieliikenteen rajanylityspaikoilla

Henkilötarkastusten purkaminen on tärkein keino edistää vapaata liikkuvuutta yli rajojen. Tavoitteen saavuttamiseksi kokonaan on kuitenkin poistettava myös sellaiset esteet, jotka ovat olleet aikaisempien tarkastusten vuoksi tarpeellisia rakenteita ja haittaavat vapaata läpiajoa.

2.1   Yleisiä huomautuksia

a)

Nykyiset sisärajojen rajanylityspaikat — ainakin niistä suurimmat ja tärkeimmät — muodostavat useiden rakennelmien ja laitteiden kokonaisuuden.

Schengenin tukitoimenpiteiden ensimmäinen vaihe tarkastusten poistamisen täydentämiseksi on tarkoitus ulottaa vain niihin toimenpiteisiin, joilla edistävät suoraan esteetöntä rajanylitystä.

Muiden aikaisemmista tarkastusesteistä muistuttavien rakennusten poistaminen tai käyttötarkoituksen muuttaminen ja suuritöisten tienrakennustehtävien suorittaminen esimerkiksi tielinjausten oikaisemiseksi on jätettävä toiseen vaiheeseen.

b)

Useimmat Schengen-valtiot ovat vahvistaneet kahdenvälisin valtiosopimuksin, että rajat ylittävän liikenteen tarkastaminen yhteisöselvityksen tekemiseksi voidaan suorittaa joko maan omalla alueella tai naapurimaan alueella. Tällä perusteella on tarkastusten suorittaminen lähes kaikilla rajanylityspaikoilla vahvistettu soveltamista koskevin sopimuksin. Schengen-järjestelmän edellyttämät muutokset edellyttävät näin ollen kummankin osapuolen yksimielisyyttä. Sopimuspuolten velvollisuutena on saada pikaisesti aikaan tällainen yksimielisyys ja ilmoittaa siitä toimeenpanevalle komitealle.

2.2   Rakennustekniset mukautustoimenpiteet

Aluksi olisi valmisteltava erityisesti rakennusteknisiä mukautustoimenpiteitä:

Eri rajanylityspaikoilla, varsinkin moottoritieliikenteen rajanylityspaikoilla on käytössä läpikulkuliikenteeseen tarkoitettuja ajoväyliä, jotka on kuitenkin suljettu puomein tai kaitein. Niiden vapauttaminen voidaan ja on syytä aloittaa pikaisesti.

Lähinnä moottoriteiden keskikaistaleilla olevat tarkastuskopit ovat liian lähellä ajoväylää ja vaarantavat suuremmalla nopeudella ohiajavan liikenteen turvallisuuden. Siksi ne on purettava.

Suurempien nopeuksien salliminen tekee tarpeelliseksi rajanylityspaikoilla ajoradan ylle rakennettujen katosten purkamisen, jotta vältyttäisiin näkyvyyttä ja ilmanpainetta haittaavilta olosuhteilta.

2.3   Liikennerajoitusten kumoaminen

Heti kun tarvittavat hankkeet on toteutettu, tähänastiset nopeusrajoitukset voidaan kumota. Uusien nopeusrajoitusten asettaminen riippuu yksinomaan liikenneturvallisuuden tarpeista.

2.4   Varotoimenpiteet sisärajoilla suoritettavien tarkastusten väliaikaista uudelleen aloittamista varten

Jos tarkastukset aloitetaan väliaikaisesti uudelleen sisärajoilla Schengenin soveltamissopimuksen 2 artiklan 2 kohdassa määrätyin edellytyksin, liikkuvat rajapoliisivoimat voivat määrätä tarkoitusta varten asetetuin kilvin noudattamaan tarkastustensa mahdollistamiseksi tarvittavia hitaampia nopeuksia ilman, että kyseisiä tapauksia varten on tarpeen pystyttää pysyviä liikennemerkkejä.

Maahantulokieltojen täytäntöönpanemiseksi on kuitenkin suoritettava teknisiä valmisteluja, jotka mahdollistavat kääntymisen. Siksi on moottoriteiden ja vastaavien teiden keskikaiteet varustettava saranoiduin osin, jotka ovat tarvittaessa välittömästi avattavissa.

2.5   Toimintaohjelmat

Sopimuspuolet laativat ensimmäisessä vaiheessa toteutettavasta rajanylityspaikkojen infrastruktuurin mukauttamisesta yksityiskohtaiset ohjelmat, joissa otetaan huomioon Schengenin soveltamissopimuksen toteuttaminen käytännössä, ja esittävät suunnitelmat toimeenpanevalle komitealle.

Hyvissä ajoin ennen Schengenin soveltamissopimuksen voimaantuloa on erityisesti seuraavien toimenpiteiden oltava toteutetut:

tähän saakka rajatarkastusten tarpeiden vuoksi suljettuina olleiden ajoratojen ja -kaistojen avaaminen ennen kaikkea moottoritieliikenteen rajanylityspaikoilla,

tarkastuskoppien poistaminen ajoradan keskikaistaleilta esteiden poistamiseksi suuremmalla nopeudella ohiajavalta liikenteeltä,

ajoradan ylle rakennettujen katosten purkaminen rajanylityspaikoilta näkyvyyttä ja ilmanpainetta haittaavien olosuhteiden välttämiseksi,

nopeusrajoitusten kumoaminen niin, että mahdolliset uudet nopeutta koskevat määräykset perustuvat yksinomaan liikenneturvallisuuteen,

tekniset varotoimenpiteet kääntymismahdollisuuden luomiseksi moottoriteille ja niiden kaltaisille teille sen varalta, että sisärajoilla otetaan yleisen järjestyksen tai kansallisen turvallisuuden vuoksi uudelleen väliaikaisesti käyttöön tarkastuksia ja määrätään maahantulokieltoja.

Ohjelmat toteutetaan sopimusvaltioiden vastuulla ja — jos se on oikeudellisista tai asiallisista syistä välttämätöntä tai tarkoituksenmukaista — osapuolten yhteisestä sopimuksesta tai niiden keskinäisellä suostumuksella. Sopimuspuolet toimittavat pääsihteeristölle kertomukset toteutetuista toimenpiteistä.

3   Ilmoittaminen aikaistetuista tarkastusten lopettamisista ennen Schengenin soveltamissopimuksen voimaantuloa

Schengenin soveltamissopimuksen strategian perustana on, että tarkastusten lopettamiseen sisärajoilla liittyy ennalta tapahtuva tasoitusvälineiden käyttöönotto.

Yhtä tärkeimmistä korvaavista välineistä, Schengenin tietojärjestelmää, ei ole vielä toteutettu, joten henkilötarkastuksia on periaatteessa jatkettava edelleen.

Sopimuspuolet pitävät joissakin harvoissa tapauksissa mahdollisesti kannatettavana luopumista sisärajoilla tehtävistä tarkastuksista kahdenvälisen sopimuksen perusteella jo nyt symbolisesti ja kokeilumielessä, jos se ei lainkaan tai vakavasti loukkaa turvallisuustarpeita (kokeilujaksot).

Jos tällaisia aikaistettuja tarkastusten lopettamisia suunnitellaan, niistä pyydetään ilmoittamaan toimeenpanevalle komitealle.

4   Neuvottelut korvaavista tarkastuksista

Schengenin soveltamissopimuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti sopimuspuolen on neuvoteltava muiden sopimuspuolten kanssa, jos se aikoo suorittaa sisärajoilla rajoitetun ajan yleisen järjestyksen tai turvallisuuden edellyttämiä kansallisia rajatarkastuksia.

Asetuksen hengen ja tavoitteen mukaisesti tämä velvollisuus on voimassa myös silloin, kun taaempana raja-alueella tai tiettyjen rajavyöhykkeiden sisällä suoritetaan korvaavia tarkastuksia (ks. kohta 1.1).

Jos tällaista toimenpidettä suunnitellaan, on kyseisen sopimuspuolen ilmoitettava asiasta samalla tavoin kuin tapauksissa, joissa rajatarkastuksia ollaan ottamassa väliaikaisesti käyttöön välittömästi sisärajoilla.

TOIMEENPANEVAN KOMITEAN PÄÄTÖS,

tehty 26 päivänä huhtikuuta 1994,

rajalla tapahtuvasta yhdenmukaisten viisumien myöntämisestä

(SCH/Com-ex (94) 2)

TOIMEENPANEVA KOMITEA, joka

ottaa huomioon Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 132 artiklan,

ottaa huomioon kyseisen yleissopimuksen 17 artiklan 3 kohdan c ja d alakohdan,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

Myönnettäessä yhdenmukaisia viisumeja rajalla noudatetaan yhteisesti vahvistettuja periaatteita, jotka on esitetty liitteenä olevassa asiakirjassa.

Bonnissa 26 päivänä huhtikuuta 1994.

Puheenjohtaja

Bernd SCHMIDBAUER

YHDENMUKAISTEN VIISUMIEN MYÖNTÄMISTÄ RAJALLA KOSKEVA LIITE

1.

Soveltamissopimuksen 12 artiklan 1 kohdassa määrätään, että yhdenmukaisen viisumin myöntävät sopimuspuolten diplomaatti- ja konsuliedustustot ja tarvittaessa 17 artiklan mukaisesti nimetyt sopimuspuolten viranomaiset. 17 artiklan 3 kohdan c alakohdassa määrätään erityisesti, että toimeenpaneva komitea tekee viisumien myöntämistä rajalla koskevat päätökset.

Lisäksi yhteisessä käsikirjassa (osa II, kohta 5) määrätään seuraavaa: ”Jos osoittautuu, että ulkopuolisen maan kansalaisella ei ajanpuutteen ja pakottavan syyn vuoksi ole ollut mahdollisuutta anoa viisumia, voivat asianomaiset viranomaiset poikkeustapauksissa myöntää hänelle lyhytaikaiseen oleskeluun oikeuttavan viisumin.” Tällaisissa tapauksissa noudatetaan viisumin myöntämisessä yhteisen käsikirjan mukaisesti joitakin ehtoja:

ulkopuolisen maan kansalaisella on oltava hallussaan pätevä rajanylitysasiakirja,

hänen on täytettävä Schengenin soveltamissopimuksen 5 artiklan 1 kohdan a ja c—e alakohdassa määrätyt edellytykset,

hänen on todistus esittämällä osoitettava ”ennalta arvaamaton pakottava” maahantulosyy,

hänen paluumatkansa lähtömaahan tai kauttakulkunsa ulkopuoliseen maahan on oltava turvattu.

2.

Tästä seuraa yksiselitteisesti, että viisumin myöntää säännönmukaisesti diplomaatti- tai konsuliedustusto ja että viisumin myöntäminen rajalla on näin ollen tiettyihin perusteltuihin tapauksiin liittyvä poikkeus.

3.

Tapauksesta riippuen voi rajalla myönnetty viisumi olla kansallisten sääntöjen mukaisesti ja seuraavat ehdot huomioon ottaen joko

yhdenmukainen viisumi ilman alueellista voimassaolorajoitusta, tai

viisumi, jonka alueellinen voimassaolo on rajoitettu soveltamissopimuksen 10 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Kummassakin tapauksessa myönnetty viisumi saa kelvata vain yhteen maahantuloon. Lyhytaikaista oleskelua varten myönnetyn viisumin voimassaoloaika saa olla enintään 15 päivää.

4.

Jos kyseinen ulkomaalainen kuuluu sellaisten henkilöiden ryhmään, joista on neuvoteltava yhden tai useamman sopimuspuolen keskusviranomaisten kanssa, ei viisumia periaatteessa myönnetä rajalla, erityisesti koska tarvittava käsittelyaika on vähintään 7 päivää.

Poikkeustapauksissa voidaan näihin ryhmiin kuuluville henkilöille kuitenkin myöntää viisumi rajalla. Tällaisessa tapauksessa voidaan myöntää yksinomaan sellainen viisumi, jonka alueellinen voimassaolo on rajoitettu viisumin myöntäneeseen valtioon. Tämä viisumi myönnetään vain 5 artiklan 2 kohdassa määrätyissä tapauksissa, eli humanitaarisista syistä, kansallisen edun vuoksi tai kansallisten velvoitteiden takia. Tämän viisumin myöntämisestä on ilmoitettava muiden sopimuspuolten keskusviranomaisille viipymättä.

5.

Viisumin myöntävät rajalla rajatarkastuksesta vastaavat viranomaiset kansallisten määräysten mukaisesti. Käytännössä viisumi voidaan myöntää joko käyttäen Schengenin viisumitarraa tai erityistä leimaa.

6.

Rajalla myönnetyt viisumit merkitään tilastoon. Sopimuspuolet vaihtavat näitä tilastoja kuukausittain pääsihteeristön välityksellä.

TOIMEENPANEVAN KOMITEAN PÄÄTÖS,

tehty 21 päivänä marraskuuta 1994,

toisten sopimusvaltioiden keskusviranomaisille esitettäviin tietopyyntöihin sovellettavassa automatisoidussa menettelyssä noudatettavasta Schengenin toimeenpanosopimuksen 17 artiklan 2 kohdasta

(SCH/Com-ex (94) 15 rev)

TOIMEENPANEVA KOMITEA, joka

ottaa huomioon Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 132 artiklan,

ottaa huomioon edellä mainitun sopimuksen 17 artiklan 2 kohdan, ja

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1.

Toisten sopimusvaltioiden keskusviranomaisille esitettäviin tietopyyntöihin sovellettavassa automatisoidussa menettelyssä noudatetaan Schengenin toimeenpanosopimuksen voimaansaattamisesta alkaen viisumien myöntämistä koskevissa asioissa yhteisen konsuliohjeiston toteuttamiseksi liitteenä olevaa ohjeistoa — SCH/II-versio (93) 20 rev 3 (**************************) tark. versio. Niiltä osilta, joilta sopimusvaltiot eivät Schengenin toimeenpanosopimuksen voimaansaattamisen jälkeen vielä täytä automatisoidun menettelyn vaatimia teknisiä vaatimuksia, tietoja siirretään näiden valtioiden osalta yhteisen konsuliohjeiston määräysten mukaisesti tavanomaisia tiedonsiirtomenetelmiä käyttäen.

2.

Toimeenpaneva komitea kehottaa kaikkia sopimusvaltioita järjestämään mahdollisimman pian tekniset edellytykset automatisoidun menettelyn käyttöön ottamiseksi.

3.

Niin kauan kuin tietojen toimittamista varten suunniteltu SIRENE-siirtoverkosto (vaihe II) ei vielä ole käytössä edellä mainittujen menettelysääntöjen soveltamisen alkamisajankohtana asianomaiset sopimusvaltiot mahdollistavat tietojen toimittamisen yleisiä tiedonsiirtomenetelmiä käyttäen. Sopimusvaltiot huolehtivat tietojen toimittamisen vaatimasta turvallisuudesta.

4.

Jokainen sopimusvaltio huolehtii omalla alueellaan automatisoidun menettelyn vaatimien laitteiden aiheuttamista kustannuksista. Tarvittaessa sopimusvaltiot neuvottelevat 12 kuukauden kuluttua käyttöönoton jälkeen aiheuttajaperiaatteen mukaisesti tietojen luovuttamiseen perustuvista mahdollisista tasausmaksuista. Sopimusvaltiot huolehtivat tällöin siitä, että tietoja pyytävä valtio ottaa konsultointimenettelyn yhteydessä huomioon tietoja toimittavan valtion oikeutetut turvallisuusedut.

Sopimusvaltiot perivät tiedonantomenettelyn jatkuvasta käytöstä aiheutuvia kuluja järjestelmän käyttöönotosta alkaen sekä laativat viimeistään 12 kuukauden kuluttua asiaa koskevat yhteenvedot.

Heidelbergissa 21 päivänä marraskuuta 1994.

Puheenjohtaja

Bernd SCHMIDBAUER

TOIMEENPANEVAN KOMITEAN PÄÄTÖS,

tehty 21 päivänä marraskuuta 1994,

yhteisen maahantulo- ja maastapoistumisleiman ominaisuuksista

(SCH/Com-ex (94) 16 rev)

TOIMEENPANEVA KOMITEA, joka

ottaa huomioon Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 132 artiklan,

ottaa huomioon kyseisen yleissopimuksen 6 artiklan,

on saanut tiedoksi ja hyväksyy asiakirjan SCH/I-front (94) 43, ja

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

Sopimusvaltioiden käyttämän yhteisen maahantulo- ja maastapoistumisleiman ominaisuudet määräytyvät asiakirjassa SCH/Gem-Handb (93) 15 (***************************) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

Heidelbergissä 21 päivänä marraskuuta 1994.

Puheenjohtaja

Bernd SCHMIDBAUER

YHTEINEN MAAHANTULO- JA MAASTAPOISTUMISLEIMA

SCH/I-Front (94) 43

Sopimuspuolet noudattavat maahantulon ja maastapoistumisen yhteydessä ulkorajoilla käytettäviä leimoja hankkiessaan 17 päivänä syyskuuta 1993 päivätyn asiakirjan — SCH/Gem-Handb (93) 15 — mukaisessa yhteisen maahantulo- ja maastapoistumisleiman valmistusta koskevassa ohjekirjassa annettuja ohjeita. Ohjekirjassa määrätään erityisesti kaksiväristen leimojen käytöstä.

Yksivärisiä yhteisiä maahantulo- ja maastapoistumisleimoja, jotka on jo hankittu ja jaettu rajavalvontapaikoille, voidaan käyttää poikkeuksellisesti siihen saakka, kunnes niiden tilalle on hankittu uudet leimat. Korvaavien leimojen on kaikissa tapauksissa oltava kaksivärisiä.

TOIMEENPANEVAN KOMITEAN PÄÄTÖS,

tehty 22 päivänä joulukuuta 1994,

Schengen-järjestelmän käyttöönotosta ja soveltamisesta liikennelentoasemilla ja la