Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välinen
SOPIMUS
säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetussa neuvoston direktiivissä 2003/48/EY säädettyjä toimenpiteitä vastaavista toimenpiteistä
EUROOPAN YHTEISÖ, jäljempänä ’yhteisö’
ja
SVEITSIN VALALIITTO, jäljempänä ’Sveitsi’
tai ’sopimuspuolet,’
OVAT SOPINEET TEKEVÄNSÄ SEURAAVAN SOPIMUKSEN:
1 artikla
Sveitsiläisten maksuasiamiesten pidättämä lähdevero
1. Korkotuloista, jotka Sveitsin alueelle sijoittautunut maksuasiamies maksaa jossakin Euroopan unionin jäsenvaltiossa, jäljempänä ’jäsenvaltio’, asuvalle 4 artiklassa tarkoitetulle tosiasialliselle edunsaajalle, pidätetään lähdevero, ottaen kuitenkin huomioon 2 kohdan ja 2 artiklan määräykset. Lähdeveron suuruus on kolmen ensimmäisen vuoden aikana tämän sopimuksen soveltamisen alkamispäivästä alkaen 15 prosenttia, kolmen seuraavan vuoden aikana 20 prosenttia ja tämän jälkeen 35 prosenttia.
2. Lähdeveroa ei sovelleta korkotuloihin, jotka maksetaan Sveitsissä asuvien velallisten antamille tai muualla asuvien Sveitsissä sijaitseviin kiinteisiin toimipaikkoihin kuuluville velkasitoumuksille. Tässä sopimuksessa ’kiinteällä toimipaikalla’ tarkoitetaan samaa kuin asianomaisessa Sveitsin ja velallisen asuinvaltion välisessä kaksinkertaista verotusta koskevassa sopimuksessa. Tällaisen sopimuksen puuttuessa ’kiinteä toimipaikka’ tarkoittaa kiinteää liikepaikkaa, jonka kautta velallisen liiketoimintaa kokonaan tai osittain harjoitetaan.
3. Kuitenkin siinä tapauksessa, että Sveitsi laskee jäsenvaltioissa asuville luonnollisille henkilöille maksettavista sveitsiläislähteisiin perustuvista korkotuloista kannettavan ennakkoveronsa alle 35 prosentiksi, se pidättää kyseisistä korkotuloista lähdeveron, joka vastaa 1 kohdassa edellytetyn lähdeveron ja alennetun ennakkoveron erotusta. Lähdeveron suuruus ei kuitenkaan saa ylittää 1 kohdassa edellytettyä.
Jos Sveitsi kaventaa jäsenvaltioissa asuville luonnollisille henkilöille maksettavista korkotuloista kannettavaa ennakkoveroa koskevan lakinsa soveltamisalaa, ennakkoveron ulkopuolelle tällöin mahdollisesti jäävistä koronmaksuista pidätetään lähdevero 1 kohdassa esitetyn mukaisesti.
4. Edellä 2 kohtaa ei sovelleta sellaisten sveitsiläisten sijoitusrahastojen maksamiin korkotuloihin, jotka tämän sopimuksen tullessa voimaan tai sitä myöhemmin ovat vapautetut Sveitsin ennakkoverosta niiden jossakin jäsenvaltiossa asuville luonnollisille henkilöille maksamien korkotulojen osalta.
5. Sveitsin on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että Sveitsin alueelle sijoittautuneet maksuasiamiehet suorittavat tarvittavat toimet tämän sopimuksen täytäntöönpanemiseksi, sekä annettava menettelyjä ja rangaistusseuraamuksia koskevat säännökset.
2 artikla
Tietojen ilmoittaminen vapaaehtoisesti
1. Sveitsi mahdollistaa menettelyn, jonka mukaan 4 artiklan määritelmän mukainen tosiasiallinen edunsaaja välttyy 1 artiklassa tarkoitetun lähdeveron pidätykseltä nimenomaisesti valtuuttamalla Sveitsissä toimivan maksuasiamiehensä ilmoittamaan maksetut korot Sveitsin toimivaltaiselle viranomaiselle. Valtuutuksen on koskettava kaikkia kyseisen maksuasiamiehen koronmaksuja tosiasialliselle edunsaajalle.
2. Tosiasialliselta edunsaajalta nimenomaisen valtuutuksen saaneen maksuasiamiehen on ilmoitettava ainakin seuraavat tiedot:
|
a) |
tosiasiallisen edunsaajan henkilöllisyys ja asuinpaikka 5 artiklan mukaisesti määritettynä; |
|
b) |
maksuasiamiehen nimi ja osoite; |
|
c) |
tosiasiallisen edunsaajan tilinumero tai, jos sellaista ei ole, koron perusteena olevan velkasitoumuksen tunnistetiedot; ja |
|
d) |
koronmaksun määrä 3 artiklan mukaisesti laskettuna. |
3. Sveitsin toimivaltainen viranomainen ilmoittaa 2 kohdassa tarkoitetut tiedot tosiasiallisen edunsaajan asuinjäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle. Tiedot on ilmoitettava ilman erillistä pyyntöä ja vähintään kerran vuodessa kuuden kuukauden kuluessa Sveitsin verovuoden päättymisestä kaikkien kyseisen vuoden aikana maksettujen korkojen osalta.
4. Jos tosiasiallinen edunsaaja valitsee tämän vapaaehtoisen tietojen ilmoittamisen menettelyn tai muulla tavoin ilmoittaa sveitsiläiseltä maksuasiamieheltä saamansa korkotulot oman asuinjäsenvaltionsa veroviranomaisille, kyseiset korkotulot verotetaan siinä jäsenvaltiossa samoilla verokannoilla kuin mitä sovelletaan kyseisestä valtiosta saatuihin tuloihin.
3 artikla
Lähdeveron laskemisperusta
1. Maksuasiamies pidättää lähdeveron 1 artiklan 1 kohdan mukaisesti seuraavasti:
|
a) |
mikäli koron maksu on tapahtunut 7 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti: maksetun tai tilille kirjatun koron koko määrästä; |
|
b) |
mikäli koron maksu on tapahtunut 7 artiklan 1 kohdan b tai d alakohdan mukaisesti: kyseisessä alakohdassa tarkoitetun koron tai tulon määrästä; |
|
c) |
mikäli koron maksu on tapahtunut 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti: kyseisessä alakohdassa tarkoitetun koron määrästä. |
2. Edellä 1 kohtaa sovellettaessa lähdeveroa pienennetään suhteessa siihen aikaan, jonka velkasitoumus on ollut tosiasiallisella edunsaajalla. Jos maksuasiamies ei kykene määrittämään tätä aikaa käytettävissään olevien tietojen perusteella, maksuasiamies katsoo, että velkasitoumus on ollut tosiasiallisella edunsaajalla sitoumuksen koko olemassaolon ajan, ellei edunsaaja esitä näyttöä hankintapäivästä.
3. Samasta korkotulosta tässä sopimuksessa edellytetyn lähdeveron lisäksi perittävät muut verot ja pidätykset hyvitetään tämän artiklan mukaista lähdeveron määrää laskettaessa.
4. Edellä 1, 2 ja 3 kohdan soveltaminen ei rajoita 1 artiklan 2 kohdan soveltamista.
4 artikla
Tosiasiallisen edunsaajan määritelmä
1. Tässä sopimuksessa ’tosiasiallisella edunsaajalla’ tarkoitetaan luonnollista henkilöä, jolle tai jonka hyväksi maksetaan korkoja, ellei henkilö osoita, että korkoja ei maksettu hänelle itselleen tai hänen omaksi hyväkseen. Luonnollista henkilöä ei katsota tosiasialliseksi edunsaajaksi, jos hän
|
a) |
toimii 6 artiklassa tarkoitettuna maksuasiamiehenä; tai |
|
b) |
toimii oikeushenkilön, sijoitusrahaston tai siihen verrattavan taikka vastaavan yhteissijoituksia arvopapereihin hoitavan yrityksen lukuun; tai |
|
c) |
toimii sellaisen toisen luonnollisen henkilön lukuun, joka on tosiasiallinen edunsaaja ja joka ilmoittaa henkilöllisyytensä ja asuinvaltionsa maksuasiamiehelle. |
2. Jos maksuasiamiehellä on tietoja, joiden perusteella on syytä olettaa, että luonnollinen henkilö, jolle tai jonka hyväksi korkoja maksetaan, ei ehkä ole tosiasiallinen edunsaaja, maksuasiamiehen on ryhdyttävä kohtuullisiin toimiin tosiasiallisen edunsaajan henkilöllisyyden selvittämiseksi. Mikäli maksuasiamies ei kykene määrittämään tosiasiallisen edunsaajan henkilöllisyyttä, maksuasiamiehen on pidettävä kyseistä luonnollista henkilöä tosiasiallisena edunsaajana.
5 artikla
Tosiasiallisen edunsaajan henkilöllisyys ja asuinpaikka
Edellä 4 artiklassa määritellyn tosiasiallisen edunsaajan henkilöllisyyden ja asuinpaikan määrittämistä varten maksuasiamies kirjaa yksityiskohtaiset tiedot etu- ja sukunimestä, osoitteesta ja asuinpaikasta rahanpesun torjuntaan liittyvien Sveitsin lainsäädännön säännösten mukaisesti. Tammikuun 1 päivänä 2004 tai sen jälkeen solmittujen sopimussuhteiden tai, jos sopimussuhdetta ei ole, toteutettujen kauppojen osalta luonnollisen henkilön, joka esittää jäsenvaltion antaman passin tai virallisen henkilöllisyystodistuksen ja ilmoittaa asuinvaltiokseen jonkin muun kuin jäsenvaltion tai Sveitsin, asuinpaikka määritetään verotuksellista asuinpaikkaa koskevalla todistuksella, jonka on antanut asianomaisen henkilön asuinpaikakseen ilmoittaman valtion toimivaltainen viranomainen. Jos tällaista todistusta ei esitetä, asuinvaltioksi katsotaan jäsenvaltio, joka on antanut passin tai muun henkilöllisyyttä osoittavan virallisen asiakirjan.
6 artikla
Maksuasiamiehen määritelmä
Tässä sopimuksessa Sveitsissä toimivalla ’maksuasiamiehellä’ tarkoitetaan Sveitsin pankkilain mukaisesti toimivia pankkeja, arvopaperimarkkinoista annetun liittovaltiolain mukaisia arvopaperikauppiaita, Sveitsissä asuvia luonnollisia henkilöitä tai sinne sijoittautuneita oikeushenkilöitä, yhtymiä sekä ulkomaisten yritysten kiinteitä toimipaikkoja, jotka vaikka vain satunnaisesti hyväksyvät, pitävät hallussaan, sijoittavat tai siirtävät kolmansien osapuolten varoja tai vain maksavat tai huolehtivat koron maksusta osana liiketoimintaansa.
7 artikla
Koronmaksun määritelmä
1. Tässä sopimuksessa ’koronmaksulla’ tarkoitetaan:
|
a) |
kaikenlaisiin velkasitoumuksiin liittyviä maksettuja tai tilille kirjattuja korkoja, mukaan luettuina sveitsiläisten maksuasiamiesten 4 artiklassa olevan määritelmän mukaisten tosiasiallisten edunsaajien hyväksi notariaattitalletuksille maksamat korot, riippumatta siitä, onko niiden vakuutena kiinnitys ja liittyykö niihin oikeus osuuteen velallisen voitosta, ja erityisesti valtion liikkeeseen laskemien arvopapereiden tuottoa ja joukkovelkakirjojen tuottoa mukaan luettuina niihin liittyvät emissiovoitot ja palkkiot, ei kuitenkaan yksityishenkilöiden välisistä lainoista, jotka liittyvät muuhun toimintaan kuin kyseisten henkilöiden liiketoimintaan, maksettavia korkoja. Maksun viivästymisestä maksettavia sakkomaksuja ei pidetä korkoina; |
|
b) |
edellä a alakohdassa tarkoitettujen velkasitoumusten myynnin, takaisinoston tai lunastuksen yhteydessä kertyneitä tai pääomitettuja korkoja; |
|
c) |
korkotuloja, joita maksavat joko suoraan tai säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta 3 päivänä kesäkuuta 2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/48/EY, jäljempänä ’direktiivi’, 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun yhteisön välityksellä
|
|
d) |
seuraavassa mainittujen yritysten tai yhteisöjen osakkeiden tai osuuksien myynnin, takaisinoston tai lunastuksen yhteydessä realisoituneita tuloja, jos kyseiset yritykset tai yhteisöt sijoittavat suoraan tai muiden seuraavassa mainittujen yhteissijoitusyritysten tai yhteisöjen välityksellä yli 40 prosenttia varoistaan a alakohdassa tarkoitettuihin velkasitoumuksiin:
|
2. Jos maksuasiamiehellä ei ole 1 kohdan c alakohdan osalta tietoa siitä, mikä osa tuloista on korkotuloa, tulot katsotaan kokonaisuudessaan korkotuloiksi.
3. Jos maksuasiamiehellä ei ole 1 kohdan d alakohdan osalta tietoa siitä, kuinka suuri prosenttiosuus varoista on sijoitettu velkasitoumuksiin tai kyseisessä alakohdassa tarkoitettuihin osakkeisiin tai osuuksiin, prosenttiosuuden katsotaan olevan yli 40 prosenttia. Jos maksuasiamies ei pysty määrittämään tosiasiallisen edunsaajan saaman tulon määrää, tulon katsotaan vastaavan osakkeiden tai osuuksien myynnistä, takaisinostosta tai lunastuksesta kertynyttä tuottoa.
4. Varoistaan enintään 15 prosenttia 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin velkasitoumuksiin sijoittaneisiin yrityksiin tai yhteisöihin liittyvää tuloa ei katsota 1 kohdan c ja d alakohdan mukaisiksi korkotuloiksi.
5. Edellä 1 kohdan d alakohdassa ja 3 kohdassa mainittu prosenttiosuus on 1 päivästä tammikuuta 2011 lähtien 25 prosenttia.
6. Edellä 1 kohdan d alakohdassa ja 4 kohdassa mainitut prosenttimäärät määritetään asianomaisen rahaston säännöissä tai yrityksen tai yhteisön yhtiöjärjestyksessä vahvistetun sijoitusohjelman perusteella tai sellaisten sääntöjen puuttuessa asianomaisen yrityksen tai yhteisön varojen todellisen rakenteen perusteella.
8 artikla
Verotulojen jako
1. Sveitsi pitää tämän sopimuksen mukaisella lähdeverotuksella kertyneistä verotuloista itsellään 25 prosenttia ja siirtää niistä 75 prosenttia tosiasiallisen edunsaajan asuinjäsenvaltiolle.
2. Kunkin vuoden osalta varat siirretään kullekin jäsenvaltiolle yhdessä erässä viimeistään kuuden kuukauden kuluttua Sveitsin verovuoden päättymisestä.
9 artikla
Kaksinkertaisen verotuksen poistaminen
1. Jos maksuasiamies on pidättänyt tosiasiallisen edunsaajan saamista korkotuloista lähdeveron Sveitsissä, tosiasiallisen edunsaajan verotuksellisen asuinjäsenvaltion on myönnettävä hänelle pidätetyn lähdeveron suuruinen verohyvitys. Jos hyvitettävä määrä on suurempi kuin lähdeveronalaisten korkotulojen kokonaismäärästä verotuksellisen asuinjäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaan perittävä vero, asuinjäsenvaltio maksaa takaisin erotusta vastaavan määrän tosiasialliselle edunsaajalle.
2. Jos tosiasialliselle edunsaajalle maksetuista koroista on pidätetty muita veroja ja lähdeveroja kuin mitä tässä sopimuksessa edellytetään ja verotuksellinen asuinjäsenvaltio myöntää tällaisista veroista ja lähdeveroista veronhyvitystä kansallisen lainsäädäntönsä tai kaksinkertaista verotusta koskevien sopimusten mukaisesti, kyseiset muut verot ja lähdeverot on hyvitettävä ennen 1 kohdassa tarkoitetun menettelyn soveltamista. Verotuksellinen asuinjäsenvaltio hyväksyy sveitsiläisten maksuasiamiesten antamat todistukset asianmukaiseksi osoitukseksi pidätetystä verosta tai lähdeverosta edellyttäen, että verotuksellisen asuinjäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi tarkistaa Sveitsin toimivaltaiselta viranomaiselta kyseisissä maksuasiamiesten antamissa todistuksissa ilmoitetut tiedot.
3. Tosiasiallisen edunsaajan verotuksellinen asuinjäsenvaltio voi 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun veronhyvitysmenettelyn sijasta palauttaa 1 artiklassa tarkoitetun lähdeveron.
10 artikla
Tietojenvaihto
1. Sveitsin ja jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset vaihtavat tietoja tässä sopimuksessa tarkoitettua tuloa koskevasta, pyynnön vastaanottaneen valtion lakien mukaisesti veropetoksellisesta tai vastaavasta menettelystä. ’Vastaavalla menettelyllä’ tarkoitetaan ainoastaan rangaistavia tekoja, jotka ovat pyynnön vastaanottaneen valtion lainsäädännön mukaan yhtä lainvastaisia kuin veropetos. Vastaukseksi asianmukaisesti perusteltuun pyyntöön pyynnön vastaanottanut valtio toimittaa tiedot seikoista, joita pyynnön esittänyt valtio tutkii tai saattaa tutkia hallinto-, siviili- tai rikosoikeudelliselta kannalta. Tietoja vaihdetaan noudattaen kaksinkertaista verotusta koskevissa Sveitsin ja jäsenvaltioiden välisissä sopimuksissa määrättyjä menettelyjä, ja niitä käsitellään luottamuksellisina kyseisissä sopimuksissa määrätyllä tavalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tässä kohdassa määriteltyä tietojenvaihdon soveltamisalaa.
2. Määrittäessään, voidaanko esitetyn pyynnön johdosta toimittaa tietoja, pyynnön vastaanottanut valtio noudattaa pyynnön esittäneen valtion vanhentumislainsäädäntöä eikä omaa vanhentumislainsäädäntöään.
3. Pyynnön vastaanottaneen valtion on toimitettava tiedot, jos pyynnön esittänyt valtio perustellusti epäilee toimintaa veropetokselliseksi tai vastaavaksi. Pyynnön esittävä valtio voi perustaa veropetoksellista tai vastaavaa toimintaa koskevan epäilynsä seuraaviin:
|
a) |
asiakirjat, joko oikeaksi todistetut tai todistamattomat, joihin sisältyy tietoja yrityksen liiketoiminnasta, kirjanpidosta tai pankkitileistä tai mahdollisesti muita tietoja; |
|
b) |
todistajatiedot verovelvolliselta; |
|
c) |
tiedonantajalta tai muulta kolmannelta henkilöltä saadut tiedot, jotka on vahvistettu riippumattomasti tai jotka muutoin ovat todennäköisesti luotettavia; tai |
|
d) |
aihetodisteet. |
4. Sveitsi aloittaa kahdenväliset neuvottelut kunkin jäsenvaltion kanssa määrittääkseen ’vastaavaksi menettelyksi’ katsottavat tapausluokat kussakin valtiossa sovellettavien verotusmenettelyjen mukaisesti.
11 artikla
Toimivaltaiset viranomaiset
Tässä sopimuksessa toimivaltaisilla viranomaisilla tarkoitetaan liitteessä I lueteltuja viranomaisia.
12 artikla
Kuuleminen
Jos tämän sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä Sveitsin toimivaltaisen viranomaisen ja yhden tai useamman muun 11 artiklassa tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen välillä, ne pyrkivät ratkaisemaan sen yhteisymmärryksessä. Niiden on ilmoitettava neuvottelujen tuloksesta viipymättä Euroopan yhteisöjen komissiolle sekä muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille. Tulkintaan liittyvissä kysymyksissä komissio voi osallistua neuvotteluihin minkä tahansa toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä.
13 artikla
Uudelleentarkastelu
1. Sopimuspuolet käyvät neuvotteluja vähintään joka kolmantena vuotena tai jommankumman sopimuspuolen pyynnöstä tutkiakseen ja – jos sopimuspuolet katsovat tarpeelliseksi – parantaakseen tämän sopimuksen teknistä toimivuutta ja arvioidakseen kansainvälistä kehitystä. Neuvottelut on järjestettävä kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä tai kiireellisissä tapauksissa mahdollisimman pian.
2. Arvioinnin pohjalta sopimuspuolet voivat neuvotella keskenään selvittääkseen, olisiko sopimusta muutettava kansainvälinen kehitys huomioon ottaen.
3. Niin pian kuin 1 artiklan 1 kohdan täysimääräisestä täytäntöönpanosta on saatu riittävästi kokemusta, sopimuspuolet neuvottelevat keskenään selvittääkseen, olisiko sopimusta muutettava kansainvälinen kehitys huomioon ottaen.
4. Edellä 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja neuvotteluja varten kumpikin sopimuspuoli ilmoittaa toiselle sopimuspuolelle mahdollisista seikoista, jotka voivat vaikuttaa tämän sopimuksen asianmukaiseen toimivuuteen. Tämä koskee myös asiaan liittyviä jommankumman sopimuspuolen ja jonkin kolmannen valtion välisiä sopimuksia.
14 artikla
Suhde kaksinkertaista verotusta koskeviin kahdenvälisiin sopimuksiin
Sveitsin ja jäsenvaltioiden välisten kaksinkertaista verotusta koskevien sopimusten määräykset eivät estä tämän sopimuksen edellyttämän lähdeveron pidättämistä.
15 artikla
Yritysten väliset osinkojen, korkojen ja rojaltien maksut
1. Tytäryhtiön emoyhtiölle maksamia osinkoja ei veroteta lähdevaltiossa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta petosten tai väärinkäytösten torjuntaa koskevien kansallisten säännösten tai sopimusperusteisten määräysten soveltamista Sveitsissä ja jäsenvaltioissa, jos:
|
— |
emoyhtiön välittömässä omistuksessa on vähintään kahden vuoden ajan ollut vähintään 25 % tytäryhtiön pääomasta, ja |
|
— |
toisen yrityksen verotuksellinen kotipaikka on jäsenvaltiossa ja toisen Sveitsissä, ja |
|
— |
minkään kolmannen valtion kanssa tehdyn kaksinkertaista verotusta koskevan sopimuksen mukaan kummankaan yrityksen verotuksellinen kotipaikka ei ole kyseisessä kolmannessa valtiossa, ja |
|
— |
kumpaankin yritykseen sovelletaan yritysveroa ilman, että se olisi vapautettu, ja kummankin yhtiömuoto on osakeyhtiö (1). |
Viro kuitenkin saa, niin kauan kuin se kantaa tuloveroa jaetuista voitoista ja jättää verottamatta jakamattomat voitot, ja enintään 31 päivään joulukuuta 2008 asti, jatkaa kyseisen veron soveltamista voittoihin, jotka Virossa sijaitsevat tytäryhtiöt jakavat Sveitsiin sijoittautuneille emoyhtiöilleen.
2. Toisiinsa etuyhteydessä olevien yritysten tai niiden kiinteiden toimipaikkojen välillä maksettuja korkoja ja rojalteja ei veroteta lähdevaltiossa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta petosten tai väärinkäytösten torjuntaa koskevien kansallisten säännösten tai sopimusperusteisten määräysten soveltamista Sveitsissä ja jäsenvaltioissa, jos:
|
— |
kyseiset yritykset ovat olleet sidoksissa toisiinsa vähintään 25 % välittömällä omistusosuudella ainakin kahden vuoden ajan tai jonkin kolmannen yrityksen välittömässä omistuksessa on ainakin kahden vuoden ajan ollut vähintään 25 % kyseisten yritysten pääomasta, ja |
|
— |
yhden yrityksen verotuksellinen kotipaikka on jäsenvaltiossa tai sillä on jäsenvaltiossa kiinteä toimipaikka ja toisen yrityksen verotuksellinen kotipaikka on Sveitsissä tai sillä on kiinteä toimipaikka Sveitsissä, ja |
|
— |
minkään kolmannen valtion kanssa tehdyn kaksinkertaista verotusta koskevan sopimuksen mukaan minkään kyseisen yrityksen verotuksellinen kotipaikka ei ole kyseisessä kolmannessa valtiossa eikä mikään kyseisistä kiinteistä toimipaikoista sijaitse kyseisessä kolmannessa valtiossa, ja |
|
— |
kaikkiin yrityksiin sovelletaan yritysveroa ilman, että ne olisi etenkään korkojen ja rojaltien osalta vapautettu, ja niiden kaikkien yhtiömuoto on osakeyhtiö (1). |
Kuitenkin niiltä osin, kuin eri jäsenvaltioissa sijaitsevien lähiyhtiöiden välisiin korko- ja rojaltimaksuihin sovellettavasta yhteisestä verotusjärjestelmästä 3 päivänä kesäkuuta 2003 annetussa neuvoston direktiivissä 2003/49/EY säädetään jonkin tietyn jäsenvaltion osalta siirtymäkaudesta, kyseisen valtion on sovellettava edellä mainittua korkoja ja rojalteja koskevaa järjestelyä vasta tämän siirtymäkauden päätyttyä.
3. Tämä sopimus ei vaikuta Sveitsin ja jäsenvaltioiden välillä voimassa oleviin kaksinkertaista verotusta koskeviin sopimuksiin, joiden mukainen osinko-, korko- ja rojaltimaksujen verotuskohtelu on tämän sopimuksen tullessa voimaan edellä esitettyä edullisempi.
16 artikla
Siirtokelpoisia velkakirjalainoja koskevat siirtymäsäännökset (2)
1. Tämän sopimuksen soveltamisen alkamispäivästä siihen asti, kun vähintään yksi jäsenvaltio soveltaa myös samanlaisia määräyksiä, ja enintään 31 päivään joulukuuta 2010 asti kotimaisia ja kansainvälisiä obligaatioita ja muita siirtokelpoisia velkakirjalainoja, jotka on laskettu ensimmäisen kerran liikkeeseen ennen 1 päivää maaliskuuta 2001 tai joiden osalta liikkeeseenlaskuvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat hyväksyneet alkuperäisen tarjousesitteen ennen kyseistä päivämäärää, ei katsota 7 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuiksi velkasitoumuksiksi edellyttäen, ettei 1 päivänä maaliskuuta 2002 tai sen jälkeen toteuteta kyseisten siirtokelpoisten velkakirjalainojen uusia liikkeeseenlaskuja.
Tämän artiklan määräyksiä sovelletaan siirtokelpoisiin velkakirjalainoihin kuitenkin myös 31 päivän joulukuuta 2010 jälkeen niin kauan kuin yksikin jäsenvaltio soveltaa myös samanlaisia määräyksiä, jos
|
— |
lainoissa on gross-up- ja etuaikaista lunastusta koskevat lausekkeet, ja |
|
— |
6 artiklassa määritelty maksuasiamies on sijoittautunut Sveitsin alueelle, ja |
|
— |
kyseinen maksuasiamies maksaa koron suoraan jäsenvaltiossa asuvalle tosiasialliselle edunsaajalle tai hänen hyväkseen. |
Jos ja kun kaikki jäsenvaltiot lakkaavat soveltamasta samanlaisia määräyksiä, tämän artiklan määräyksiä sovelletaan siirtokelpoisiin velkakirjalainoihin enää vain silloin, jos
|
— |
niissä on gross-up- ja etuaikaista lunastusta koskevat lausekkeet, ja |
|
— |
liikkeeseen laskijan maksuasiamies on sijoittautunut Sveitsin alueelle, ja |
|
— |
kyseinen maksuasiamies maksaa koron suoraan jäsenvaltiossa asuvalle tosiasialliselle edunsaajalle tai hänen hyväkseen. |
Jos edellä mainittuja valtion tai viranomaisena toimivan tai jossakin kansainvälisessä sopimuksessa tunnustetun yhteisön (yhteisöt luetellaan tämän sopimuksen liitteessä II) liikkeeseen laskemia siirtokelpoisia velkakirjalainoja lasketaan uudelleen liikkeeseen 1 päivänä maaliskuuta 2002 tai sen jälkeen, lainan koko liikkeeseenlasku, sekä alkuperäinen että myöhempi, katsotaan 7 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuksi velkasitoumukseksi.
Jos muu kuin neljännessä alakohdassa tarkoitettu liikkeeseenlaskija laskee uudelleen liikkeeseen edellä mainittuja siirtokelpoisia velkakirjalainoja 1 päivänä maaliskuuta 2002 tai sen jälkeen, tällainen uusi liikkeeseenlasku katsotaan 7 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuksi velkasitoumukseksi.
2. Tämän artiklan määräykset eivät estä Sveitsiä tai jäsenvaltioita jatkamasta 1 kohdassa tarkoitettuihin siirtokelpoisiin velkakirjalainoihin perustuvien tulojen verottamista kansallisten lakiensa mukaisesti.
17 artikla
Sopimuksen allekirjoitus, voimaantulo ja voimassaoloaika
1. Sopimuspuolten on ratifioitava tai hyväksyttävä tämä sopimus omien menettelyjensä mukaisesti. Sopimuspuolten on ilmoitettava toisilleen menettelyjen toteuttamisesta. Sopimus tulee voimaan viimeistä ilmoitusta toiseksi seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä.
2. Edellyttäen, että kansainvälisten sopimusten tekemiselle Sveitsin perustuslaissa ja yhteisön lainsäädännössä asetetut vaatimukset on täytetty, ja rajoittamatta 18 artiklan määräysten soveltamista, Sveitsi, ja soveltuvin osin yhteisö, panee tämän sopimuksen tosiasiallisesti täytäntöön ja soveltaa sitä 1 päivästä tammikuuta 2005 sekä ilmoittaa tästä toiselle sopimuspuolelle.
3. Sopimus on voimassa siihen asti, kun sopimuspuoli irtisanoo sopimuksen.
4. Kumpikin sopimuspuoli voi irtisanoa sopimuksen ilmoittamalla tästä toiselle sopimuspuolelle. Tällöin sopimuksen oikeusvaikutukset päättyvät kahdentoista kuukauden kuluttua ilmoituksen antamisesta.
18 artikla
Sopimuksen soveltaminen ja soveltamisen keskeytys
1. Tämän sopimuksen soveltaminen edellyttää, että neuvoston (Ecofin) kertomuksessa Santa Maria da Feirassa kesäkuun 19 ja 20 päivänä 2000 kokoontuneelle Eurooppa-neuvostolle mainitut jäsenvaltioista riippuvaiset tai niihin assosioituneet alueet sekä Amerikan Yhdysvallat, Andorra, Liechtenstein, Monaco ja San Marino hyväksyvät direktiivissä tai tässä sopimuksessa sen 15 artiklaa lukuun ottamatta esitettyjen toimenpiteiden mukaiset tai niitä vastaavat toimenpiteet ja panevat ne täytäntöön samaan aikaan.
2. Sopimuspuolet päättävät yhteisellä sopimuksella vähintään kuusi kuukautta ennen 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua päivää, täyttyykö 1 kohdassa asetettu edellytys, ottaen huomioon asiaankuuluvien toimenpiteiden voimaantulopäivät kyseisissä kolmansissa valtioissa ja kyseisillä jäsenvaltioista riippuvaisilla tai niihin assosioituneilla alueilla. Jos sopimuspuolet katsovat, että edellytys ei täyty, niiden on yhteisellä sopimuksella vahvistettava uusi päivämäärä 17 artiklan 2 kohdan määräysten soveltamista varten.
3. Sen estämättä, mitä 1 ja 2 kohdassa määrätään, 15 artiklan määräyksiä sovelletaan Espanjan osalta siitä alkaen, kun Espanjan ja Sveitsin kahdenvälinen sopimus sellaisia tulolajeja, joihin ei sovelleta tätä sopimusta vaan jotka kuuluvat tulojen ja omaisuuden kaksinkertaisen verotuksen poistamista koskevan Espanjan ja Sveitsin välisen sopimuksen soveltamisalaan, koskevasta, pyynnöstä tapahtuvasta tietojenvaihdosta pyynnön vastaanottaneen valtion lainsäädännön mukaisiin veropetoksiin tai vastaaviin liittyvissä hallinto-, riita- tai rikosasioissa tulee voimaan.
4. Kumpi tahansa sopimuspuoli voi keskeyttää tämän sopimuksen tai sen osien soveltamisen välittömästi ilmoittamalla siitä toiselle sopimuspuolelle, jos direktiivin tai sen osien soveltaminen keskeytetään joko tilapäisesti tai pysyvästi yhteisön lainsäädännön mukaisesti tai jos jokin jäsenvaltio keskeyttää oman täytäntöönpanolainsäädäntönsä soveltamisen.
5. Kumpi tahansa sopimuspuoli voi keskeyttää tämän sopimuksen soveltamisen ilmoittamalla siitä toiselle sopimuspuolelle, jos jokin 1 kohdassa tarkoitetuista kolmansista valtioista tai alueista lopettaa myöhemmin kyseisessä kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden soveltamisen. Soveltamisen keskeytys tulee voimaan aikaisintaan kahden kuukauden kuluttua ilmoituksesta. Tämän sopimuksen soveltamista on jatkettava heti, kun toimenpiteet on otettu uudelleen käyttöön.
19 artikla
Saamiset ja lopputilitys
1. Jos tämä sopimus irtisanotaan tai sen soveltaminen keskeytetään kokonaan tai osittain, 9 artiklan mukaiset luonnollisten henkilöiden saamiset säilyvät ennallaan.
2. Tällaisessa tapauksessa Sveitsi vahvistaa lopputilityksen määrän tämän sopimuksen soveltamisajan päättymiseen mennessä ja maksaa maksun loppuerän jäsenvaltioille.
20 artikla
Alueellinen soveltamisala
Tätä sopimusta sovelletaan alueisiin, joilla sovelletaan Euroopan yhteisön perustamissopimusta mainitussa sopimuksessa määrätyin edellytyksin, sekä Sveitsin alueeseen.
21 artikla
Liitteet
1. Liitteet ovat erottamaton osa tätä sopimusta.
2. Liitteessä I olevaa luetteloa toimivaltaisista viranomaisista voidaan muuttaa kyseisen liitteen a kohdassa mainitun viranomaisen osalta pelkällä Sveitsin ilmoituksella toiselle sopimuspuolelle ja muiden viranomaisten osalta pelkällä yhteisön ilmoituksella toiselle sopimuspuolelle.
Liitteessä II olevaa luetteloa yhteisöistä voidaan muuttaa yhteisellä sopimuksella.
22 artikla
Kielet
1. Tämä sopimus laaditaan kahtena kappaleena englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, latvian, liettuan, portugalin, puolan, ranskan, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin ja viron kielellä, ja jokainen näistä kielitoisinnoista on yhtä todistusvoimainen.
2. Sopimuspuolet vahvistavat kirjeenvaihdolla tämän sopimuksen maltan kielisen toisinnon oikeellisuuden. Tämä kielitoisinto on yhtä todistusvoimainen kuin 1 kohdassa tarkoitetut.
EN FE DE LO CUAL, los plenipotenciarios abajo firmantes suscriben el presente Acuerdo.
NA DŮKAZ ČEHOŽ připojili níže podepsaní zplnomocnění zástupci k této smlouvě své podpisy.
TIL BEKRÆFTELSE HERAF har undertegnede befuldmægtigede underskrevet denne aftale.
ZU URKUND DESSEN haben die unterzeichneten Bevollmächtigten ihre Unterschriften unter dieses Abkommen gesetzt.
SELLE KINNITUSEKS on täievolilised esindajad käesolevale lepingule alla kirjutanud.
ΣΕ ΠΙΣΤΩΣΗ ΤΩΝ ΑΝΩΤΕΡΩ, οι υπογράφοντες πληρεξούσιοι έθεσαν την υπογραφή τους κάτω από την παρούσα συμφωνία.
IN WITNESS WHEREOF, the undersigned Plenipotentiaries have hereunto set their hands.
EN FOI DE QUOI, les plénipotentiaires soussignés ont apposé leurs signatures au bas du présent accord.
IN FEDE DI CHE, i plenipotenziari sottoscritti hanno apposto la propria firma in calce al presente accordo.
TO APLIECINOT, attiecīgi pilnvarotas personas ir parakstījušas šo nolīgumu.
TAI PALIUDYDAMI, šį Susitarimą pasirašė toliau nurodyti įgaliotieji atstovai.
FENTIEK HITELÉÜL e megállapodást az alulírott meghatalmazottak alább kézjegyükkel látták el.
B'XIEHDA TA' DAN, il-Plenipotenzjari hawn taħt iffirmati ffirmaw dan il-Ftehim.
TEN BLIJKE WAARVAN de ondergetekende gevolmachtigden hun handtekening onder deze overeenkomst hebben geplaatst.
W DOWÓD CZEGO, niżej podpisani pełnomocnicy złożyli swoje podpisy.
EM FÉ DO QUE, os plenipotenciários abaixo assinados apuserem as suas assinaturas no final do presente Acordo.
NA DÔKAZ ČOHO dolupodpísaní splnomocnení zástupcovia podpísali túto dohodu.
V POTRDITEV TEGA so spodaj podpisani pooblaščenci podpisali ta sporazum.
TÄMÄN VAKUUDEKSI allamainitut täysivaltaiset edustajat ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.
TILL BEVIS HÄRPÅ har undertecknade befullmäktigade undertecknat detta avtal.
Hecho en Luxemburgo, el veintiseis de octubre del dos mil cuatro.
V Lucemburku dne dvacátého šestého října dva tisíce čtyři.
Udfærdiget i Luxembourg den seksogtyvende oktober to tusind og fire.
Geschehen zu Luxemburg am sechsundzwanzigsten Oktober zweitausendundvier.
Kahe tuhande neljanda aasta oktoobrikuu kahekümme kuuendal päeval Luxembourgis.
Έγινε στο Λουξεμβούργο, στις είκοσι έξι Οκτωβρίου δύο χιλιάδες τέσσερα.
Done at Luxembourg on the twenty-sixth day of October in the year two thousand and four.
Fait à Luxembourg, le vingt-six octobre deux mille quatre.
Fatto a Lussembourgo, addì ventisei ottobre duemilaquattro.
Luksemburgā, divi tūkstoši ceturtā gada divdesmit sestajā oktobrī.
Priimta du tūkstančiai ketvirtų metų spalio dvidešimt šeštą dieną Liuksemburge.
Kelt Luxembourgban, a kettőezer negyedik év október huszonhatodik napján.
Magħmula fil-Lussemburgu fis-sitta u għoxrin jum ta' Ottubru tas-sena elfejn u erbgħa.
Gedaan te Luxemburg, de zesentwintigste oktober tweeduizendvier.
Sporządzono w Luksemburgu w dniu dwudziestym szóstym października roku dwutysięcznego czwartego.
Feito em Luxemburgo, em vinte e seis de Outubro de dois mil e quatro.
V Luxemburgu dvadsiateho šiesteho októbra dvetisícštyri.
V Luxembourgu, dne šestindvajsetega oktobra leta dva tisoč štiri.
Tehty Luxemburgissa kahdentenakymmenentenäkuudentena päivänä lokakuuta vuonna kaksituhattaneljä.
Som skedde i Luxemburg den tjugosjätte oktober tjugohundrafyra.
Por la Comunidad Europea
Za Evropské společenství
For Det Europæiske Fællesskab
Für die Europäische Gemeinschaft
Euroopa Ühenduse nimel
Για την Ευρωπαϊκή Κοινότητα
For the European Community
Pour la Communauté européenne
Per la Comunità europea
Eiropas Kopienas vārdā
Europos bendrijos vardu
az Európai Közösség részéről
Għall-Komunità Ewropea
Voor de Europese Gemeenschap
W imieniu Wspólnoty Europejskiej
Pela Comunidade Europeia
Za Európske spoločenstvo
za Evropsko skupnost
Euroopan yhteisön puolesta
På Europeiska gemenskapens vägnar
Für die Schweizerische Eidgenossenschaft
Pour la Confédération suisse
Per la Confederazione svizzera
(1) Sveitsin osalta termi ”osakeyhtiö” kattaa:
|
— |
société anonyme/Aktiengesellschaft/società anonima, |
|
— |
société à responsabilité limitée/Gesellschaft mit beschränkter Haftung/società a responsabilità limitata, |
|
— |
société en commandite par actions/Kommanditaktiengesellschaft/società in accomandita per azioni. |
(2) Kuten direktiivissä, siirtymäsäännöksiä sovelletaan myös sijoitusrahastojen hallinnassa oleviin siirtokelpoisiin velkakirjalainoihin.
LIITE I
LUETTELO TOIMIVALTAISISTA VIRANOMAISISTA
Tässä sopimuksessa ilmaisu ’toimivaltaiset viranomaiset’ viittaa seuraaviin:
|
a) |
Sveitsi: Le Directeur de l'Administration fédérale des contributions/Der Direktor der Eidgenössischen Steuerverwaltung/il direttore dell'Amministrazione federale delle contribuzioni tai hänen edustajansa tai asiamiehensä; |
|
b) |
Belgian kuningaskunta: De Minister van Financiën/Le Ministre des Finances tai valtuutettu edustaja; |
|
c) |
Tšekin tasavalta: Ministr financí tai valtuutettu edustaja; |
|
d) |
Tanskan kuningaskunta: Skatteministeren tai valtuutettu edustaja; |
|
e) |
Saksan liittotasavalta: Der Bundesminister der Finanzen tai valtuutettu edustaja; |
|
f) |
Viro: Rahandusminister tai valtuutettu edustaja; |
|
g) |
Helleenien tasavalta: Ο Υπουργός των Οικονομικών tai valtuutettu edustaja; |
|
h) |
Espanjan kuningaskunta: El Ministro de Hacienda tai valtuutettu edustaja; |
|
i) |
Ranskan tasavalta: Le Ministre chargé du budget tai valtuutettu edustaja; |
|
j) |
Irlanti: The Revenue Commissioners tai näiden valtuutettu edustaja; |
|
k) |
Italian tasavalta: Il Capo del Dipartimento per le Politiche Fiscali tai valtuutettu edustaja; |
|
l) |
Kypros: Υπουργός Οικονομικών tai valtuutettu edustaja; |
|
m) |
Latvia: Finanšu ministrs tai valtuutettu edustaja; |
|
n) |
Liettua: Finansų ministras tai valtuutettu edustaja; |
|
o) |
Luxemburgin suurherttuakunta: Le Ministre des Finances tai valtuutettu edustaja; kuitenkin 10 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa toimivaltainen viranomainen on le Procureur Général d'État luxembourgeois; |
|
p) |
Unkari: A pénzügyminiszter tai valtuutettu edustaja; |
|
q) |
Malta: Il-Ministru responsabbli għall-Finanzi tai valtuutettu edustaja; |
|
r) |
Alankomaiden kuningaskunta: De Minister van Financiën tai valtuutettu edustaja; |
|
s) |
Itävallan tasavalta: Der Bundesminister für Finanzen tai valtuutettu edustaja; |
|
t) |
Puola: Minister Finansów tai valtuutettu edustaja; |
|
u) |
Portugalin tasavalta: O Ministro das Finanças tai valtuutettu edustaja; |
|
v) |
Slovenia: Minister za finance tai valtuutettu edustaja; |
|
w) |
Slovakia: Minister financií tai valtuutettu edustaja; |
|
x) |
Suomen tasavalta: Valtiovarainministeriö/Finansministeriet tai valtuutettu edustaja; |
|
y) |
Ruotsin kuningaskunta: Chefen för Finansdepartementet tai valtuutettu edustaja; |
|
z) |
Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta sekä Euroopan alueet, joiden ulkosuhteista Yhdistynyt kuningaskunta vastaa: The Commissioners of Inland Revenue tai näiden valtuutettu edustaja sekä Gibraltarin toimivaltainen viranomainen. Viranomaisen nimittää Yhdistynyt kuningaskunta noudattaen Gibraltarin viranomaisten osalta sovittuja järjestelyjä, jotka koskevat Euroopan unionin ja Euroopan yhteisön välineitä ja niihin liittyviä Euroopan unionin jäsenvaltioille ja toimielimille 19 päivänä huhtikuuta 2000 tiedoksi annettuja sopimuksia, joista Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri toimittaa jäljennöksen Sveitsille, ja hän vastaa tämän sopimuksen soveltamisesta. |
LIITE II
LUETTELO YHTEISÖISTÄ
Tämän sopimuksen 16 artiklaa sovellettaessa seuraavia yhteisöjä pidetään ”viranomaisena toimivina tai jossakin kansainvälisessä sopimuksessa tunnustettuina yhteisöinä”:
EUROOPAN UNIONISSA SIJAITSEVAT YHTEISÖT:
|
|
Belgia Vlaams Gewest (Flanderi) Région wallonne (Vallonia) Région de Bruxelles Capitale/Brussels Hoofdstedelijk gewest (Brysselin pääkaupunkialue) Communauté française (ranskankielinen kieliyhteisö) Vlaamse Gemeenschap (hollanninkielinen kieliyhteisö) Deutschsprachige Gemeinschaft (saksankielinen kieliyhteisö) |
|
|
Espanja Xunta de Galicia (Galician aluehallitus) Junta de Andalucía (Andalusian aluehallitus) Junta de Extremadura (Extremaduran aluehallitus) Junta de Castilla- La Mancha (Kastilia- La Manchan aluehallitus) Junta de Castilla y León (Kastilian ja Leónin aluehallitus) Gobierno Foral de Navarra (Navarran aluehallitus) Govern de les Illes Balears (Baleaarien aluehallitus) Generalitat de Catalunya (Katalonian aluehallitus) Generalitat de Valencia (Valencian aluehallitus) Diputación General de Aragón (Aragonian aluehallitus) Gobierno de las Islas Canarias (Kanariansaarten aluehallitus) Gobierno de Murcia (Murcian aluehallitus) Gobierno de Madrid (Madridin aluehallitus) Gobierno de la Comunidad Autónoma del País Vasco/Euzkadi (Baskimaan aluehallitus) Diputación Foral de Guipúzcoa (Guipúzcoan alueneuvosto) Diputación Foral de Vizcaya/Bizkaia (Vizcayan alueneuvosto) Diputación Foral de Alava (Alavan alueneuvosto) Ayuntamiento de Madrid (Madridin kaupunki) Ayuntamiento de Barcelona (Barcelonan kaupunki) Cabildo Insular de Gran Canaria (Gran Canarian paikallisneuvosto) Cabildo Insular de Tenerife (Teneriffan paikallisneuvosto) Instituto de Crédito Oficial (virallinen luottolaitos) Instituto Catalán de Finanzas (Katalonian rahoituslaitos) Instituto Valenciano de Finanzas (Valencian rahoituslaitos) |
|
|
Kreikka Οργανισμός Τηλεπικοινωνιών Ελλάδος (Kreikan televiestintälaitos) Οργανισμός Σιδηροδρόμων Ελλάδος (Kreikan rautatielaitos) Δημόσια Επιχείρηση Ηλεκτρισμού (Julkinen sähkölaitos) |
|
|
Ranska Caisse d'amortissement de la dette sociale (Sosiaaliturvamaksujen lyhennyskassa) Agence française de développement (Ranskan kehitysvirasto) Réseau ferré de France (Ranskan rautatiet) Caisse nationale des autoroutes (Moottoriteiden valtionkassa) Assistance publique hôpitaux de Paris (Pariisin sairaaloiden julkinen tuki) Charbonnages de France (Ranskan kivihiilikaivokset) Entreprise minière et chimique (Kaivostoiminnan ja kemian alan yritys) |
|
|
Italia Regions (alueet) Provinces (läänit) Municipalities (kunnat) Cassa Depositi e Prestiti (Talletus- ja lainakassa) |
|
|
Latvia Pašvaldības (paikallishallinnot) |
|
|
Puola gminy (kunnat) powiaty (hallintopiirit) województwa (maakunnat) związki gmin (kuntainliitot) powiatów (hallintopiirien liitot) województw (maakuntaliitot) miasto stołeczne Warszawa (pääkaupunki Varsova) Agencja Restrukturyzacji i Modernizacji Rolnictwa (Maatalouden jälleenrakennus- ja nykyaikaistamisvirasto) Agencja Nieruchomości Rolnych (Maatalousomaisuusvirasto) |
|
|
Portugali Região Autónoma da Madeira (Madeiran autonominen alue) Região Autónoma dos Açores (Azorien autonominen alue) Municipalities (kunnat) |
|
|
Slovakia mestá a obce (kunnat) Železnice Slovenskej republiky (Slovakian rautatieyhtiö) Štátny fond cestného hospodárstva (valtion tiehallintorahasto) Slovenské elektrárne (Slovakian voimalaitokset) Vodohospodárska výstavba (vesitalousyhtiö) |
KANSAINVÄLISET YHTEISÖT:
|
|
European Bank for Reconstruction and Development (Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki) |
|
|
European Investment Bank (Euroopan investointipankki) |
|
|
Asian Development Bank (Aasian kehityspankki) |
|
|
African Development Bank (Afrikan kehityspankki) |
|
|
World Bank/IBRD/IMF (Maailmanpankki/IBRD/IMF) |
|
|
International Finance Corporation (Kansainvälinen rahoitusyhtiö) |
|
|
Inter-American Development Bank (Latinalaisen Amerikan kehityspankki) |
|
|
Council of Europe Soc. Dev. Fund (Euroopan neuvoston sosiaalisen kehityksen rahasto) |
|
|
EURATOM (Euratom) |
|
|
European Community (Euroopan yhteisö) |
|
|
Corporación Andina de Fomento (Andien kehitysyhtiö) |
|
|
Eurofima (Rautateiden liikkuvan kaluston eurooppalainen rahoitusyhtiö) |
|
|
European Coal & Steel Community (Euroopan hiili- ja teräsyhteisö) |
|
|
Nordic Investment Bank (Pohjoismaiden investointipankki) |
|
|
Caribbean Development Bank (Karibian alueen kehityspankki) |
16 artiklan säännökset eivät rajoita kansainvälisiä velvoitteita, joihin sopimuspuolet ovat edellä mainittujen kansainvälisten yhteisöjen osalta kenties sitoutuneet.
KOLMANSISSA VALTIOISSA SIJAITSEVAT YHTEISÖT:
Seuraavat vaatimukset täyttävät yhteisöt:
|
1) |
Yhteisön katsotaan selvästi olevan julkisyhteisö kansallisten perusteiden mukaisesti. |
|
2) |
Tällainen julkisyhteisö on voittoa tuottamaton yhteisö, joka maan hallituksen tosiasiallisessa valvonnassa hallinnoi ja rahoittaa erilaisia toimintoja tuottaen pääasiassa yhteiseksi hyväksi tarkoitettuja ei-kaupallisia tavaroita ja palveluja. |
|
3) |
Tällainen julkisyhteisö laskee liikkeeseen säännöllisesti huomattavia joukkovelkakirjalainoja. |
|
4) |
Asianomainen valtio kykenee takaamaan, että kyseinen julkisyhteisö ei lunasta lainaa etuaikaisesti gross-up-lausekkeen yhteydessä. |
