Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS yhteisön toimintaohjelmasta ensisijaisesti ympäristönsuojelun alalla toimivien valtioista riippumattomien järjestöjen tukemiseksi

(komission esittämä)

PERUSTELUT

1. Uuden eurooppalaisen hallintotavan haasteet

Vuosien 2000-2005 strategisia tavoitteita koskevassa komission tiedonannossa "Uuden Euroopan hahmotteleminen" komissio asetti itselleen tavoitteeksi uusien eurooppalaisten hallintotapojen edistämisen. Lyhyesti sanottuna tämä tarkoittaa sitä, että kansalaisille annetaan enemmän sananvaltaa Euroopan unionin asioiden hoidossa sekä perustetaan hallinnon eri tasojen välille uusia yhteistyön muotoja, joiden avulla lisätään Euroopan unionin toimielinten toiminnan tehokkuutta ja avoimuutta. Komissio myös toteaa kyseisessä tiedonannossa: "Euroopan kansalaiset eivät tunne omistavansa niitä laitoksia, jotka määräävät heidän elämästään". Tämän puutteen korjaamisessa valtioista riippumattomat järjestöt saavat yhä suuremman merkityksen, ja ne voivat myös lähentää Euroopan yhteisön toimielimiä ja kansalaisia.

Valtioista riippumattomat Euroopan ympäristöjärjestöt ovatkin jo osoittaneet jäsenrakenteensa ja toimintansa perusteella, että niillä on kykyjä ja taitoja tällaisen tehtävän hoitamiseen. Ne ovat esimerkiksi edistäneet avoimuuden lisäämistä ja kansalaisten osallistumista poliittiseen päätöksentekoon. Valtioista riippumattomien Euroopan ympäristöjärjestöjen uskotaan voivan vaikuttaa seuraavilla tavoilla:

1. Huomio kansalaisiin: Yksi hyvin tärkeä ja konkreettinen tapa toteuttaa käytännössä kansalaisten osallistuminen Euroopan yhteisön toimielinten työhön on toimia valtioista riippumattomien järjestöjen kautta (joilla on niin sanotussa kansalaisyhteiskunnassa edustuksellinen tehtävä). Koska näillä järjestöillä on laajat yhteydet kansalaisiin aina ruohonjuuritasolle asti, niiden uskotaan olevan hyvin perillä keskivertokansalaisten mielipiteistä ja huolenaiheista ja siten pystyvän edistämään näitä näkökantoja ja niiden tuomista myös komission tietoon.

2. Vuoropuhelu: Valtioista riippumattomat Euroopan ympäristöjärjestöt ovat edustettuina asiantuntijaryhmissä sekä valmistelusta ja täytäntöönpanosta vastaavissa yhteisön toimielinten komiteoissa, joissa ne osallistuvat merkittävällä tavalla yhteisön politiikan, ohjelmien ja aloitteiden laadintaan ja toteuttamiseen.

3. Asiantuntemus / taitotieto: Monet valtioista riippumattomista Euroopan ympäristöjärjestöistä tekevät omalla alallaan edistynyttä tutkimusta, josta saadaan tärkeitä päätelmiä ja selvityksiä. Näihin sisältyy myös ympäristöalan ongelmia koskevia ratkaisuehdotuksia, jotka nämä järjestöt antavat (omaa edunvalvontaansa toteuttaessaan) yhteisön toimielinten käyttöön.

4. Tasapaino: Valtioista riippumattomat Euroopan ympäristöjärjestöt luovat toiminnallaan tarvittavaa tasapainoa suhteessa muihin ympäristöalan toimijoihin (esimerkiksi teollisuus ja kauppa, ammattiliitot, kuluttajajärjestöt).

5. Edustavuus: Monet valtioista riippumattomat Euroopan ympäristöjärjestöt perustuvat niin sanottuun ruohonjuuritason jäsenyyteen, mikä tarkoittaa, että ne ajavat hyvinkin erilaisia ympäristöön liittyviä näkökohtia ja etuja.

6. Kerrannaisvaikutus: Monilla valtioista riippumattomilla Euroopan ympäristöjärjestöillä on useita jäsenjärjestöjä, joiden kautta ne ovat läheisessä yhteydessä kansalaisiin. Ne auttavat epäsuorasti tuomaan yhteisön ympäristöpolitiikan laajemman yleisön ulottuville kuin komission toimilla olisi mahdollista.

7. Vahtikoiran tehtävä: Valtioista riippumattomat Euroopan ympäristöjärjestöt myös auttavat valvomaan EU:n lainsäädännön noudattamista ja täytäntöönpanoa. Lisäksi ne valvovat yhteisön toimielimiä ja muistuttavat niiden velvollisuuksista ja sitoumuksista.

Valtioista riippumattomien Euroopan ympäristöjärjestöjen tukemiseksi on perustettu toimintaohjelma, josta annetaan näille järjestöille rahallista tukea näiden tehtävien toteuttamiseksi. Tämä neuvoston päätökseen 97/872/EY [1] perustuva ohjelma aloitettiin 1. tammikuuta 1998 ja se päättyy 31. joulukuuta 2001. Ohjelman yleisenä tavoitteena on edistää ensisijaisesti ympäristönsuojelun alalla Euroopan tasolla toimivien valtioista riippumattomien (erityisesti edellä esitettyjä tehtäviä suorittavien) sellaisten järjestöjen toimintaa, jotka osallistuvat yhteisön ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön kehittämiseen ja täytäntöönpanoon.

[1] EYVL L 354, 30.12.1997, s. 25.

2. Neuvoston päätöksen 97/872/EY täytäntöönpanossa esiintyneet puutteet

Neuvoston päätöksen 97/872/EY 12 artiklan mukaan komissio arvioi ohjelman toteuttamista kolmen ensimmäisen vuoden aikana ja antaa tämän arvioinnin tuloksista kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Tämän kertomuksen perusteella olisi päätettävä ohjelman jatkamisesta. Komissio on laatinut tällaisen kertomuksen [2]. Se perustuu ohjelman nykyisten ja entisten avustuksensaajien sekä ohjelmaa koordinoivan komission pääosaston (ympäristöasioiden pääosasto) kuulemiseen, ja siinä otetaan huomioon myös ulkopuolisen arvioijan budjettikohdasta B4-3060 [3], josta tätä ohjelmaa rahoitetaan, tekemän arvioinnin tulokset.

[2] Komission kertomus neuvostolle ja Euroopan parlamentille yhteisön toimintaohjelmasta ensisijaisesti ympäristönsuojelun alalla toimivien valtioista riippumattomien järjestöjen tukemiseksi 16 päivänä joulukuuta 1997 tehdyn neuvoston päätöksen 97/872/EY soveltamisesta saaduista kokemuksista (KOM(2001) 337 lopullinen).

[3] Komissio käynnisti vuonna 1995 komissaarien Anita Gradin (varainhoidon valvonta ja petostentorjunta) ja Erkki Liikanen (talousarvio ja hallinto) esityksestä laajan aloitteen nimeltä SEM 2000 (Sound and Efficient Management), jonka tarkoituksena oli muuttaa komission varainhoito- ja hallintokulttuuria. SEM 2000 -aloite koskee kaikkia komission yksiköitä. Budjettikohdan B4-3060 arviointi on osa ympäristöpääosaston ohjelmaa tämän aloitteen toteuttamiseksi.

Sekä valtioista riippumattomien järjestöjen ja komission kuulemisen että budjettikohdan B4-3060 ulkoisen arvioinnin tulokset tukevat selvästi nykyisen toimintaohjelman uusimista tai tarkistamista, mutta myös eräitä heikkouksia havaittiin.

Kysymyksiä on herättänyt tästä välineestä rahoitusta saaviksi valittujen järjestöjen maantieteellinen tasapaino: suurin osa vuosien 1998-2000 avustuksensaajista oli Länsi-Euroopassa toimivia järjestöjä. On esitetty, että yhteisön politiikkojen täytäntöönpano kaikilla EU:n alueilla olisi varmistettava lisäämällä varojen jakamisen alueellista tasapainoa. Samoin olisi päästävä tasapainoon myös pienten ja suurten sekä laaja- ja suppea-alaisten valtioista riippumattomien järjestöjen välillä (jotkin järjestöt esimerkiksi keskittyvät ainoastaan yhteen tai joihinkin harvoihin politiikan aloihin).

Sekä valtioista riippumattomat järjestöt että komissio ovat huomauttaneet, että yhden nykyisen ohjelman suurimmista heikkouksista muodostavat ohjelman täytäntöönpanon joka vaiheeseen liittyvät hankalat tarkastusmenettelyt, jotka koskevat valinta-, seuranta- ja raportointimenettelyjä. Ohjelman on havaittu vaativan hyvin paljon henkilöresursseja sekä komissiolta että avustuksensaajilta.

Hankalat tarkastusmenettelyt ovat johtaneet myös siihen, että maksujen suorittaminen järjestöille on viivästynyt, mikä on joskus johtanut vakaviin kassavirtaongelmiin: eräät avustuksensaajat ovat joutuneet ottamaan pankkilainoja odottaessaan maksuja komissiolta.

Maksujen viivästyminen johtuu ehdotuspyyntöjen myöhäisestä ajankohdasta sekä siitä, että komission päätös, joka koski rahoitettavien järjestöjen valintaa (neuvoston päätöksen 7 artikla), tehtiin vasta 31. toukokuuta.

Nykyiseen välineeseen liittyy myös eräitä heikkouksia, jotka koskevat ohjelman taloushallintoa. Avustuksensaajilla on ollut tietyssä määrin oikeus siirtää osa budjetistaan yhteistyökumppaneille, jotka ovat toteuttaneet toimia ja hankkeita avustuksensaajan puolesta. Vaikka komissiokin on kannustanut ohjelman eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja aikoo tehdä niin jatkossakin, yhteistyöstä olisi avoimuuden ja selontekovelvollisuuden vuoksi kuitenkin oltava sopimus, laskutus olisi hoidettava asianmukaisesti ja todelliset kustannukset merkittävä avustuksensaajan ja yhteistyökumppanin kirjanpitoon.

Toimintaohjelman valintaperusteet ovat myös aiheuttaneet kysymyksiä sekä komissiossa että valtioista riippumattomissa järjestöissä. On epäselvyyttä siitä, mitä tarkoittaa "kestävä kerrannaisvaikutus Euroopan tasolla" tai "monikansallisen näkökulman edistäminen" ja miten näitä mitataan. Yksiselitteisten indikaattorien puuttuminen on johtanut jossakin määrin subjektiivisten valinta-, seuranta- ja raportointimenettelyjen soveltamiseen, mikä on hankaloittanut komission arvioijien työtä ja vaikeuttanut mahdollisten hakijoiden mahdollisuuksia arvioida omia mahdollisuuksiaan.

On myös ehdotettu, että nykyinen tilanne, jossa yli 80 prosenttia avustuksensaajista on vuodesta toiseen samoja (vuonna 2000 luettelo avustuksensaajista käsitti 18 järjestöä, joista vain 3 oli uusia), olisi joko korjattava tai perusteltava.

Ohjelmaa arvioitaessa on ilmennyt myös, että komission rahoituksen asianmukaisen käytön varmistamiseksi olisi vahvistettava tilintarkastusjärjestelmä erityisesti, jos otetaan käyttöön yksinkertaistettu rahoitusjärjestelmä (jonka tarkoituksena on vähentää nykyisen järjestelmän sekä valtioista riippumattomilta järjestöiltä että komissiolta edellyttämää henkilöresurssien tarvetta ja niille aiheutuvaa hallinnollista lisätyötä).

3. Päätösehdotuksen pääpiirteet

Yhteistyön puitteet ja valtioista riippumattomille ympäristöjärjestöille myönnettävä jatkuva rahoitus, joilla helpotetaan järjestöjen osallistumista vuoropuheluun, vahvistetaan kuudennessa ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa [4]. Tähän ohjelmaan on valittu strateginen lähestymistapa, jossa tunnustetaan, että kansalaisille on annettava lisää valtaa. Ehdotettuihin toimenpiteisiin sisältyy laaja vuoropuhelu ympäristöpolitiikan sidosryhmien kanssa. Ohjelmaan sisältyy myös tietoisuuden lisäämiseen tähtäävää yhteistyötä ehdokasmaissa toimivien valtioista riippumattomien ympäristöjärjestöjen kanssa.

[4] Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle kuudennesta ympäristöä koskevasta Euroopan yhteisön toimintaohjelmasta "Ympäristö 2010: Tulevaisuutemme valinta" (KOM(2001) 31 lopullinen).

Onnistunut osallistuminen neuvotteluihin ja kuulemistilaisuuksiin edellyttää komission mielestä valtioista riippumattomilta järjestöiltä riittäviä ammatillisia valmiuksia. Monilla valtioista riippumattomilla ympäristöalan järjestöillä on jo tällaiset valmiudet, mutta kaikkien valtioista riippumattomien Euroopan ympäristöjärjestöjen yleisen kapasiteetin lisäämiseksi komission olisi voitava myöntää avustuksia valtioista riippumattomien Euroopan ympäristöjärjestöjen tukemista koskevasta uudesta toimintaohjelmasta.

Uudessa päätösehdotuksessa olisi otettava huomioon tärkeät tehtävät, joita valtioista riippumattomilla järjestöillä on paitsi uudessa eurooppalaisessa hallintotavassa myös integroinnissa (ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen periaatteiden sisällyttäminen kaikkiin EU:n politiikan aloihin) ja EU:n laajentumisessa.

Toimintaohjelman nykyistä maantieteellistä laajuutta olisi siten tarkasteltava uudelleen laajentumiskehityksen ja koko Eurooppaa koskevien (esimerkiksi Balkanilla tapahtuvien) muutosten valossa. Monissa Keski- ja Itä-Euroopan maissa ympäristöliikkeellä oli merkittävä osa vuosina 1989-1990 tapahtuneissa muutoksissa. Kansalaisyhteiskunnan ratkaiseva vaikutus demokratiakehitykseen onkin jo tunnustettu, ja ehdokasmaissa toimivien valtioista riippumattomien ympäristöjärjestöjen vaikutusta kansalaisten hyväksynnän saamiseen yhteisön ympäristösäännöstölle voi tuskin yliarvioida. Vaikkakin Balkanin maiden muutokset ovat olleet positiivisia, ne ovat myös paljastaneet kansalaisjärjestöjen ja -aloitteiden tarvitsevan valtavasti suoraa tukea, jotta ne voisivat edistää demokratiaa ja edistää ympäristön kannalta kestävää kehitystä.

Tarkistettua ohjelmaa koskevassa ehdotuksessa olisi otettava huomioon nämä muuttuneet olosuhteet, syksyllä 2000 toteutetussa valtioista riippumattomien järjestöjen ja komission kuulemismenettelyssä havaitut heikkoudet sekä budjettikohdan B4-3060 arvioinnin tulokset. Tällaiseen ohjelmaan olisi sisällyttävä seuraavat pääkohdat:

- Säännös, jolla edistetään valtioista riippumattomien Euroopan ympäristöjärjestöjen järjestelmällistä osallistumista yhteisön ympäristöpoliittiseen päätöksentekoon ja täytäntöönpanoon varmistamalla edustavuus sidosryhmien kuulemisessa ja julkisissa kuulemistilaisuuksissa.

- Ohjelmakauden pidentäminen neljästä viiteen vuoteen (tällä varmistetaan jatkuvuus sekä nykyisen talousarvion ja muiden EU:ssa jo tehtyjen suurten poliittisten sopimusten noudattaminen).

- Ehdotuspyynnön ja komission päätöksen aikaistaminen, jotta toteutus saadaan vastaamaan kalenterivuotta.

- Maantieteellisen soveltamisalan laajentaminen EU:n laajentumiskehityksen sekä Kaakkois-Euroopan maiden vakaus- ja assosiaatioprosessin [5] ottamiseksi huomioon.

[5] KOM(1999) 235 lopullinen.

- Yksinkertaistettu valinta-, seuranta- ja arviointijärjestelmä, joka perustuu tuloksia ja vaikutuksia osoittaviin indikaattoreihin ja jonka tarkoituksena on varmistaa henkilöresurssien asettamien rajoitusten ja hyvän varainhoidon vaatimusten noudattaminen sekä vähentää menettelyjen subjektiivisuutta.

- Sellaisten ymmärrettävien ja mitattavissa olevien, tuloksia ja vaikutuksia osoittavien valintaperusteiden käyttöönotto, joissa otetaan asianmukaisesti huomioon tarve saada aikaan parempi tasapaino esimerkiksi maantieteellisten alueiden, pienten ja suurten sekä laaja- ja suppea-alaisten valtioista riippumattomien järjestöjen välille.

- Avoimuuden ja selontekovelvollisuuden parantamisen edellyttämien sellaisten rahoitusjärjestelyjen käyttöönotto, jossa käytetään perustana avustuksensaajien tarkastettuja menoja.

- Vahvistetun tilintarkastusjärjestelmän käyttöönotto, jotta voidaan turvata verovarojen asianmukainen hoito.

Valtioista riippumattomien Euroopan ympäristöjärjestöjen tukemista koskevan uuden toimintaohjelman olisi oltava käytössä 1. tammikuuta 2002 (tai mahdollisimman pian ohjelman hyväksymisen jälkeen). Ohjelman väliarvioinnin päivämääräksi on asetettu 31. joulukuuta 2004. Näiden viiden vuoden ajaksi varatun rahoituksen määrä on 32 miljoonaa euroa. Ohjelmalle vahvistetaan luotettavat valinta-, seuranta- ja raportointimenettelyt, joissa käytetään vahvistettuja, helposti sovellettavia indikaattoreita. Lisäksi siihen sisältyy petostentorjuntamekanismeja.

Koska uuden ohjelman mukaisten avustusten laskemista varten suunniteltu menetelmä eroaa perinteisen perusrahoituksen menetelmistä, niitä koskevat periaatteet esitetään tämän ehdotuksen liitteessä.

Neuvoston päätökseen 97/872/EY ehdotettujen lukuisten muutosten vuoksi olisi selkeämpää korvata vanha päätös uudella kuin muuttaa sitä. Näin tahoille, joita asia koskee, ja erityisesti suurelle yleisölle voidaan siten esittää yksi selkeä ja yhtenäinen säädös sen sijaan, että nykyiseen päätökseen tehtäisiin yksittäisiä muutoksia.

2001/0139 (COD)

Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS yhteisön toimintaohjelmasta ensisijaisesti ympäristönsuojelun alalla toimivien valtioista riippumattomien järjestöjen tukemiseksi

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen [6],

[6] EYVL C [...], [...], s. [...].

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon [7],

[7] EYVL C [...], [...], s. [...].

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon [8],

[8] EYVL C [...], [...], s. [...].

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä [9]

[9] EYVL C [...], [...], s. [...].

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Perustamissopimuksessa määrätään yhteisön ympäristöpolitiikan kehittämisestä ja täytäntöönpanosta sekä tavoitteista ja periaatteista, joiden olisi ohjattava tätä politiikkaa.

(2) [Kuudennesta ympäristöä koskevasta toimintaohjelmasta tehdyssä ehdotuksessa] [10] todetaan, että kansalaisille on annettava lisää valtaa, ja siinä ehdotettuihin toimenpiteisiin sisältyy laaja vuoropuhelu ympäristöpolitiikan sidosryhmien kanssa. [Ehdotuksessa kuudenneksi ympäristöä koskevaksi toimintaohjelmaksi] pyritään helpottamaan valtioista riippumattomien järjestöjen osallistumista tällaiseen vuoropuheluun säätämällä niille annettavasta jatkuvasta rahoituksesta.

[10] KOM (2001) 31 lopullinen.

(3) Yhteisön toimintaohjelmasta ensisijaisesti ympäristönsuojelun alalla toimivien valtioista riippumattomien järjestöjen tukemiseksi 16 päivänä joulukuuta 1997 tehdyssä neuvoston päätöksessä 97/872/EY [11] käyttöön otettu toimintaohjelma päättyy 31 päivänä joulukuuta 2001. Kyseinen päätös olisi sen vuoksi kumottava. Komissio sekä ohjelman nykyiset ja aikaisemmat avustuksensaajat ovat tehneet ohjelmasta arvion, jossa kannatetaan voimakkaasti sen uusimista tai tarkistamista.

[11] EYVL L 354, 30.12.1997, s. 25.

(4) Ympäristönsuojelun alalla toimivat valtioista riippumattomat järjestöt ovat jo osoittaneet voivansa osallistua perustamissopimuksen 174 artiklan mukaisesti Euroopan yhteisön ympäristöpolitiikkaan ottamalla aktiivisesti osaa konkreettisiin ympäristönsuojelutoimenpiteisiin ja toimintoihin, joilla lisätään yleistä tietoisuutta ympäristönsuojelun tarpeesta.

(5) Valtioista riippumattomilla Euroopan ympäristöjärjestöillä on tärkeä merkitys niiden koordinoidessa ja ohjatessa komission käyttöön tietoa ja näkökantoja uusista ja esille tulevista näkemyksistä, muun muassa luonnonsuojelun ja valtioiden rajat ylittävien ympäristöongelmien osalta, joista ei kaikilta osin voida huolehtia tai joista ei joka suhteessa huolehdita jäsenvaltioissa tai niitä alemmalla tasolla. Koska näillä järjestöillä on laajat yhteydet kansalaisiin aina ruohonjuuritasolle asti, niiden uskotaan olevan hyvin perillä keskivertokansalaisten mielipiteistä ja huolenaiheista ja siten pystyvän tuomaan näitä näkökantoja esille ja myös komission tietoon.

(6) Valtioista riippumattomat Euroopan ympäristöjärjestöt ovat edustettuina asiantuntijaryhmissä sekä valmistelusta ja täytäntöönpanosta vastaavissa yhteisön toimielinten komiteoissa, joissa ne osallistuvat merkittävällä tavalla yhteisön politiikan, ohjelmien ja aloitteiden laadintaan ja toteuttamiseen sekä turvaavat tarvittavan tasapainon suhteessa muihin ympäristöalan toimijoihin, joita ovat esimerkiksi teollisuus ja kauppa, ammattiliitot ja kuluttajajärjestöt.

(7) Olisi tuettava valtioista riippumattomia järjestöjä, joilla on mahdollisuuksia edistää keskustelua yhteisön laajuisiin ympäristöongelmiin liittyvistä näkökannoista, ongelmista ja mahdollisista ratkaisuista myös kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason sidosryhmien kanssa. Siksi toimet suunnataan ainoastaan Euroopan laajuisesti toimiviin valtioista riippumattomiin järjestöihin, joiden rakenteen ja toiminnan olisi ulotuttava vähintään kolmeen Euroopan valtioon.

(8) Ohjelmaa on laajennettava maantieteellisesti, jotta siihen voivat kuulua myös ehdokasmaiden valtioista riippumattomat järjestöt, koska ne ovat merkittäviä yleisön hyväksynnän saamiselle ympäristöä koskevalle yhteisön säännöstölle ja sen täytäntöönpanon vahvistamiselle sekä demokratisoitumisprosessin edistämiselle. Balkanilla tapahtuneet muutokset ovat myös paljastaneet, miten paljon kansalaisjärjestöt ja kansalaisten hankkeet tarvitsevat suoraa tukea edistääkseen demokratiaa ja ympäristön kannalta kestävän tulevaisuuden rakentamista.

(9) Ohjelman toimintaa olisi arvioitava tämän päätöksen kolmelta ensimmäiseltä toteuttamisvuodelta saadun kokemuksen perusteella, jotta voidaan päättää sen jatkamisesta.

(10) Tässä päätöksessä vahvistetaan koko ohjelman ajaksi rahoituskehys, jota on pidettävä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta 6 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen [12] 33 kohdan mukaisena ensisijaisena ohjeena budjettivallan käyttäjälle,

[12] EYVL C 172, 18.6.1999, s. 1.

OVAT PÄÄTTÄNEET SEURAAVAA:

1 artikla

1. Perustetaan yhteisön toimintaohjelma ympäristönsuojelun alalla toimivien valtioista riippumattomien järjestöjen tukemiseksi.

2. Ohjelman yleisenä tavoitteena on edistää ensisijaisesti sellaisten ympäristönsuojelun alalla Euroopan tasolla toimivien valtioista riippumattomien järjestöjen toimintaa, jotka osallistuvat tai joilla on edellytykset osallistua yhteisön ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön kehittämiseen ja täytäntöönpanoon. Ohjelmalla myös edistetään valtioista riippumattomien järjestöjen järjestelmällistä osallistumista yhteisön ympäristöpoliittiseen päätöksentekoon varmistamalla niiden edustus sidosryhmien kuulemisessa ja julkisissa kuulemistilaisuuksissa.

2 artikla

Ollakseen oikeutettu avustukseen valtioista riippumattoman järjestön on täytettävä seuraavat edellytykset:

a) sen on oltava riippumaton voittoa tavoittelematon oikeushenkilö, joka toimii ensisijaisesti ympäristönsuojelun alalla ja jolla on yhteistä etua palveleva ympäristötavoite;

b) sen on toimittava Euroopan tasolla ja sen rakenteen (jäsenperustan) ja toiminnan on ulotuttava vähintään kolmeen Euroopan valtioon;

c) sen toiminnan on vastattava [kuudennesta ympäristöä koskevasta toimintaohjelmasta tehdyn ehdotuksen] periaatteita ja tämän päätöksen liitteen 1 osassa määriteltyjä ensisijaisia toimialoja;

d) sen laillisesta muodostamisesta on oltava kulunut yli kaksi vuotta ja sillä on oltava rekisteröidyn tilintarkastajan varmentama tilinpäätös kahdelta edeltävältä vuodelta.

3 artikla

Ohjelmaan voivat osallistua valtioista riippumattomat järjestöt, jotka toimivat joko

a) jäsenvaltioissa

b) ehdokasvaltioissa [13] Eurooppa-sopimuksissa, niiden lisäpöytäkirjoissa ja niitä vastaavien assosiaationeuvostojen päätöksissä vahvistettujen edellytysten mukaisesti

[13] Bulgaria, Latvia, Liettua, Puola, Romania, Slovakia, Slovenia, Tsekin tasavalta, Unkari ja Viro.

c) Kyproksessa, Maltassa tai Turkissa näiden maiden kanssa sovittavien edellytysten ja menettelytapojen mukaisesti

d) Kaakkois-Euroopan maiden vakautus- ja assosiaatioprosessiin kuuluvissa Balkanin maissa [14] näiden maiden kanssa sovittavien edellytysten ja menettelytapojen mukaisesti.

[14] Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Albania, Jugoslavian liittotasavalta, Bosnia ja Hertsegovina ja Kroatia.

4 artikla

1. Komissio julkaisee kunkin vuoden 30 päivään syyskuuta mennessä Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä ehdotuspyynnön, joka koskee seuraavan kalenterivuoden avustuksia.

2. Ehdotuspyynnössä vahvistetaan avustuskelpoisuus-, valinta- ja myöntämisperusteet sekä haku-, arviointi- ja hyväksyntämenettely.

3. Komissio päättää arvioituaan ehdotukset 31 päivään joulukuuta mennessä, mille organisaatioille myönnetään rahoitusta seuraavana vuonna, jollei yhteisön talousarvion hyväksymisessä tapahdu viivytyksiä. Päätöksen johdosta tehdään komission ja avustuksensaajan välillä sopimus, jossa vahvistetaan avustuksen enimmäismäärä, maksua koskevat yksityiskohtaiset säännöt, valvonta- ja seurantatoimenpiteet sekä avustuksella saavutettavat tavoitteet.

5 artikla

Valinta- ja myöntämismenettely toteutetaan neljässä vaiheessa:

a) Ensiksi suljetaan pois hakemukset, jotka eivät täytä tästä ohjelmasta myönnettävää rahoitusta koskevalle pyynnölle asetettuja teknisiä tai hallinnollisia vaatimuksia. Varsinkaan puutteelliset tai liian vähän tietoja sisältävät hakemukset ja hakemukset, joita ei ole täytetty hakemuslomakkeen ohjeiden mukaisesti tai jotka on jätetty julkaistun määräajan jälkeen, eivät ole avustuskelpoisia tässä ohjelmassa.

b) Toisessa vaiheessa suljetaan pois hakemukset, jotka eivät täytä 2 ja 3 artiklassa ja liitteessä säädettyjä avustuskelpoisuusvaatimuksia.

c) Sen jälkeen suoritetaan jäljellä olevien avustuskelpoisten hakemusten vertailu arvioimalla niitä seuraavin, liitteen 2 kohdassa tarkemmin eriteltyjen perusteiden mukaisesti:

(i) missä määrin hakemus ja erityisesti ehdotettu työohjelma vastaavat 1 artiklassa kuvailtuja ohjelman tavoitteita,

(ii) hallinnon ja tulosten laatu,

(iii) vaikutusala, toimivuus ja tehokkuus.

Jokaiselle valintamenettelyyn hyväksytylle hakemukselle annetaan vertailuarvot.

d) Viimeksi vahvistetaan hyväksyttäviksi otettavat hakemukset, jotka ovat saaneet komission määrittämät kynnykset ylittävät vertailuarvot.

6 artikla

1. Avustus voi olla enintään 70 prosenttia hakijan keskimääräisistä vuotuisista avustuskelpoisista menoista edeltävien kahden vuoden aikana, jos järjestö on sijoittautunut Euroopan yhteisöön, ja enintään 80 prosenttia näistä menoista, jos järjestö on sijoittautunut ehdokasmaihin tai Balkanin alueelle, kuitenkin enintään 80 prosenttia hakijan avustuskelpoisista kustannuksista kuluvana vuonna.

Tuen määrä vahvistetaan vuosittain sellaisen kiinteän painotusjärjestelmän mukaisesti, jossa otetaan huomioon 5 artiklassa esitetyn arvioinnin perusteella saadut vertailuarvot sekä liitteen 3 osassa hahmoteltu järjestön suhteellinen koko.

2. Ohjelman avustuksensaaja voi käyttää saamansa avustuksen kattamaan järjestön avustuskelpoisia menoja parhaalla katsomallaan tavalla avustusvuonna. Kaikki avustuksensaajan menot avustusvuonna katsotaan avustuskelpoisiksi lukuun ottamatta liitteen 4 kohdassa yksilöityjä menoja.

3. Avustuksen määrä vahvistetaan lopullisesti vasta sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt tarkastetun tilinpäätöksen.

Jos yhteisön avustusten summa on suurempi kuin 80 prosenttia avustuksensaajan tarkastetuista avustuskelpoisista menoista kyseisenä vuonna, loppumaksua vähennetään sen mukaisesti.

4. Jos avustusvuoden tarkastetusta tilinpäätöksestä ilmenee, että avustuksen saajan kokonaistulot lukuun ottamatta sellaisia tuloja, jotka varataan säännöllisesti avustukseen oikeuttamattomiin menoihin, ovat suuremmat kuin avustuskelpoiset menot, loppumaksun määrää vähennetään tai tarvittaessa ylimenevä määrä peritään takaisin. Perustamissopimuksen 256 artiklan mukaisesti takaisinperintämääräys on täytäntöönpanokelpoinen.

5. Valtioista riippumattomille ympäristöjärjestöille myönnettävien avustusten tehokkuuden varmistamiseksi komissio toteuttaa tarvittavat toimenpiteet tarkistaakseen, että valitut järjestöt täyttävät avustuksen saamista koskevat vaatimukset koko avustusvuoden ajan. Erityisesti perustetaan järjestelmällinen raportointimenettely, jolla valvotaan avustuksensaajien toimintaa avustusvuoden aikana, sekä jälkikäteen toteutettava tulosten arviointimenettely.

7 artikla

1. Tämä ohjelma alkaa 1 päivänä tammikuuta 2002 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2006.

2. Rahoitusohje tämän ohjelman täytäntöönpanemiseksi ajanjaksona 2002-2006 on 32 miljoonaa euroa.

3. Budjettivallan käyttäjä hyväksyy vuosittaiset määrärahat rahoitusnäkymien rajoissa.

8 artikla

1. Komissio voi tehdä paikan päällä tähän ohjelmaan liittyviä tarkastuksia ja todentamisia 11 päivänä marraskuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 mukaisesti Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi. Euroopan petostentorjuntaviraston OLAF:n tutkimuksia säädellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1073/1999.

2. Avustuksen saajan on pidettävä komission saatavilla kaikki avustusvuoden menoja koskevat asiakirjat, mukaan luettuna tarkastettu tilinpäätös, viiden vuoden ajan viimeisen maksun suorittamisesta.

9 artikla

1. Jos pakollisista kertomuksista ilmenee, että odotettuja tuloksia ei ole saavutettu, tästä voi seurata, että järjestö ei voi saada avustusta tästä ohjelmasta seuraavana vuonna.

2. Jos valtioista riippumattomalle järjestölle osoitetaan tahallisen tai tuottamuksellisen väärinkäytöksen tai petoksen vuoksi perintämääräys, kyseinen järjestö jätetään ilman eri toimenpiteitä ilman rahoitusta ohjelman jäljellä olevina vuosina.

3. Jos komission tilintarkastusten tai paikalla tehtyjen tarkastusten yhteydessä ilmenee avustusta koskevia väärinkäytöksiä, huonoa hallintoa tai petoksia, avustuksen saajaan sovelletaan tapauksen vakavuuden perusteella yhtä tai useampaa seuraavista hallinnollisista toimenpiteistä ja seuraamuksista:

- avustussopimus perutaan,

- maksettavaksi määrätään sakko, jonka määrä on enintään 50 prosenttia takaisinperintämääräyksen koskemasta määrästä,

- avustuksen saajalta kielletään mahdollisuus saada rahoitusta muista yhteisön ohjelmista,

- avustuksen saaja ei saa osallistua asiaa koskeviin komission vuoropuhelumekanismeihin.

10 artikla

Luettelo tämän ohjelman avustuksensaajista sekä myönnetyn tuen määrä julkaistaan vuosittain Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

11 artikla

Komissio antaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2004 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen ohjelman tulosten saavuttamisesta kolmena ensimmäisenä vuonna ja tekee tarvittaessa ehdotukset mahdollisista muutoksista ohjelman jatkamisen tai päättämisen suhteen. Tämä kertomus perustuu avustusten saajien toiminnasta laadittuihin kertomuksiin, ja siinä arvioidaan erityisesti sitä, miten tehokkaasti avustusten saajat ovat edistäneet 1 artiklassa ja liitteessä vahvistettujen tavoitteiden saavuttamista.

Euroopan parlamentti ja neuvosto päättävät perustamissopimuksen mukaisesti siitä, jatketaanko ohjelmaa 1 päivästä tammikuuta 2007. Ennen kuin komissio esittää ehdotuksia ohjelman jatkamisesta, se teettää ulkoisen arvion ohjelmassa saavutetuista tuloksista.

12 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä [...]

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE

1. Kuudennesta ympäristöä koskevasta toimintaohjelmasta tehdyssä ehdotuksessa määritellyt ensisijaiset toimialat

Ottaen huomioon asian tärkeys kestävälle kehitykselle sekä Euroopan kansalaisten terveydelle ja elämänlaadulle ehdotettu ohjelma kohdistuu valikoituihin ensisijaisiin kysymyksiin, jotka on ryhmitelty neljän pääotsikon alle:

- ilmastonmuutoksen rajoittaminen

- luonto ja biologinen monimuotoisuus - ainutlaatuisten luonnonvarojen suojeleminen

- terveys ja ympäristö

- luonnonvarojen ja jätteiden kestävän hallinnan varmistaminen.

Jos [kuudes ympäristöä koskeva toimintaohjelma] hyväksytään, sitä tarkastellaan uudelleen ja tarvittaessa ajantasaistetaan kehityksen ja uuden tiedon huomioon ottamiseksi vuonna 2005.

Edellä mainittujen aiheiden lisäksi myös yhteisön ympäristölainsäädännön täytäntöönpano ja sen soveltamisen valvonta ovat ensisijaisia aiheita.

2. Hakijoiden arviointiperusteet

Kaksi ensimmäistä 5 artiklassa vahvistettua valintamenettelyn vaihetta läpäisseet hakijat arvioidaan seuraavin perustein:

- Missä määrin hakemus vastaa ohjelman tavoitteita. Hakijasta ja työohjelmaehdotuksesta arvioidaan ainakin seuraavia tekijöitä:

- Poliittinen merkittävyys (suhteessa ehdotukseen kuudenneksi ympäristöä koskevaksi toimintaohjelmaksi, uuteen eurooppalaiseen hallintotapaan, kestävään kehitykseen, laajentumiseen, Kaakkois-Euroopan maiden vakautus- ja assosiaatioprosessiin, Euro-Välimeri-kumppanuuden kehitykseen, yhdentymiseen ja tasa-arvokysymysten valtavirtaistamiseen).

- Merkittävyys ja koko sekä mahdolliset vaikutukset, joita seuraa osallistumisesta yhteisön ympäristöpolitiikan määrittelyyn ja täytäntöönpanoon.

- Kaikkien Euroopan alueiden kansalaisten mielipiteiden edustaminen sekä näiden ajatusten ja ehdotusten hyödyntäminen ympäristöongelmien ratkaisuehdotuksissa.

- Merkittävyys ympäristötietoisuuden ja -tiedon lisäämisessä sekä yleisesti että suhteessa yhteisön ympäristöpolitiikkaan.

Kunkin edellä olevan perusteen osalta tarkastellaan hakijan vahvuuksia suhteessa johdanto-osan 5-7 kappaleessa ilmoitettujen, valtioista riippumattomilla järjestöillä olevien tehtävien täyttämiseen.

- Hallinnon ja tulosten laatu. Arvioitaviin tekijöihin sisältyvät seuraavat:

- järjestön rakenne, henkilöstön riittävyys ja henkilöstöhallinto

- sisäinen päätöksentekomenettely, suhteet jäseniin

- strateginen lähestymistapa, tavoitteenasettelu, suunnittelukäytännöt

- hallinto, varainhoidon valvonta ja taloushallinto

- raportointimenettelyt (sisäiset ja ulkoiset)

- itsearviointi ja laadunvalvonta, palaute kokemuksista (oppiminen)

- tekninen ja tieteellinen pätevyys

- Vaikutusala, toimivuus ja tehokkuus. Arvioitaviin tekijöihin sisältyvät seuraavat:

- järjestön ja sen toiminnan yleinen näkyvyys

- suhteet järjestön ulkopuolisiin tahoihin (muihin ympäristöalan toimijoihin kuten paikallisiin ja alueellisiin viranomaisiin, kaupan ja teollisuuden edustajiin, kuluttajaryhmiin, ammattiliittoihin, muihin valtioista riippumattomiin järjestöihin jne.)

- julkisuudessa (myös viestimissä) esiintyvä käsitys järjestöstä

3. Avustusten määrittäminen

Avustus lasketaan hakijan odotettujen, avustusvuonna toteutuvien avustuskelpoisten menojen summan perusteella, sen määrittämisessä otetaan huomioon keskimääräiset tarkastetut menot kahden viimeksi kuluneen vuoden ajalta ja sitä myönnetään seuraavien periaatteiden mukaisesti:

(1) Jos kaikkien muiden muuttujien arvo on sama, suuremmat valtioista riippumattomat järjestöt (kahden edeltävän vuoden tarkastettujen vuotuisten menojen keskiarvolla ja avustusvuoden ennakoiduilla avustuskelpoisilla kokonaismenoilla mitattuna) saavat enemmän tukea kuin pienemmät. Tämä kokoon perustuva etu on kuitenkin sitä pienempi, mitä suuremmasta järjestöstä on kyse.

(2) Jos kaikkien muiden muuttujien arvo on sama, suuremman vertailuarvon saaneet järjestöt saavat enemmän tukea kuin pienemmän vertailuarvon saaneet hakijat.

(3) Jos järjestö on hakenut tiettyä rahamäärää, myönnetty avustus ei missään olosuhteissa saa ylittää kyseistä määrää.

4. avustukseen oikeuttamattomat menot

Avustuksen vastaanottajan suorittamat maksut ja ulkopuolisilla teetettävistä töistä tehtävät sopimukset, joihin kuuluu osioita seuraavista luokista:

- rikollinen tai laiton toiminta,

- henkilökohtaiset kustannukset tai henkilökohtainen käyttö,

- edustuskulut, tarpeettomat tai harkitsemattomat menot,

- menot, jotka selvästi eivät kuulu avustuksen saajan hyväksyttyyn, avustusvuotta koskevaan työohjelmaan,

- lainojen takaisinmaksu, korkokustannukset, edellisiltä vuosilta siirretty alijäämä,

- käytetyn pääoman tuottoon liittyvät kustannukset, avustuksen saajan varallisuuden vahvistamiseen tarkoitetut sijoitukset [15] ja varaukset,

[15] Komissio voi ottaa huomioon vain sen osan tavaran poistoa, joka vastaa sopimuksen voimassaoloaikaa.

- luontoissuoritusten arvo.

RAHOITUSSELVITYS

Politiikan ala: ympäristö

Toiminnan ala: ympäristöohjelmat

Toimenpiteen nimi: ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi yhteisön toimintaohjelmasta ensisijaisesti ympäristönsuojelun alalla toimivien valtioista riippumattomien järjestöjen tukemiseksi

1. BUDJETTIKOHTA/-KOHDAT

B4-3060 ja B7-811

2. NUMEROTIEDOT

2.1. Toimenpiteen kokonaismäärärahat (B osa): 32 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina

2.2. Toimenpiteen soveltamisaika:

2002 - 2006

2.3. Monivuotinen kokonaismenoarvio:

a) Maksusitoumusmäärärahojen/maksumäärärahojen aikataulu (rahoitustuki) (vrt. kohta 6.1.1)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

>TAULUKON PAIKKA>

b) Henkilöstö- ja muiden hallintomenojen kokonaisvaikutus rahoitukseen (vrt. kohdat 7.2 ja 7.3)

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

2.4. Yhteensopivuus ohjelmasuunnitelman ja rahoitusnäkymien kanssa

Ehdotus on tehdyn ohjelmasuunnitelman mukainen.

2.5. Vaikutukset tuloihin [16]:

[16] Lisätietoja erillisessä ohjeasiakirjassa.

Ei vaikuta tuloihin (kyseessä ovat toimenpiteen toteuttamiseen liittyvät tekniset näkökohdat).

3. BUDJETTITIEDOT

>TAULUKON PAIKKA>

4. OIKEUSPERUSTA

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 175 artiklan 1 kohta

5. KUVAUS JA PERUSTELUT

5.1. Yhteisön toiminnan tarve [17]

[17] Lisätietoja erillisessä ohjeasiakirjassa.

5.1.1. Toiminnan tavoitteet

Ohjelman yleinen tavoite on tukea valtioista riippumattomia järjestöjä, jotka toimivat ensisijaisesti ympäristönsuojelun alalla Euroopan tasolla ja jotka osallistuvat tai joilla on mahdollisuudet osallistua Euroopan yhteisön ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön kehittämiseen ja täytäntöönpanoon ja joilla on lisäksi todettua tai potentiaalista kykyä edustaa kansalaisia ja saada nämä mukaan tähän prosessiin sekä tällä tavoin lisätä demokratiaa, avoimuutta ja sitoutumista yhteisön ympäristöpolitiikkaan ja -lainsäädäntöön.

5.1.2. Ennakkoarviointiin liittyvät toimenpiteet

Yritys PLANISTAT S.A. teki vuonna 2000 edellä kuvaillusta ohjelmasta sen mahdollista uusimista silmällä pitäen arvion, johon sisältyi looginen puiteanalyysi mahdollisten vaihtoehtojen etsimiseksi uuden ohjelman perusteiksi. Analyysi osoitti, että on tarpeen yksinkertaistaa menettelyjä ja keskittyä ohjelman päätavoitteisiin.

5.1.3. Jälkiarvioinnin perusteella toteutetut toimenpiteet

PLANISTATin arviossa vahvistui, että ohjelma on syytä uusia.

5.2. Suunnitellut toimet ja yhteisön rahoitustukea koskevat yksityiskohtaiset säännöt

5.2.1. Kohderyhmä

Noin 50 valtioista riippumatonta eurooppalaista ympäristöjärjestöä

5.2.2. Ohjelmakauden erityistavoitteet

1. Tavoitteena on edistää valtioista riippumattomien eurooppalaisten ympäristöjärjestöjen osallistumista yhteisön ympäristöasioita koskevan päätöksenteon kaikkiin vaiheisiin, jotta voidaan ottaa asianmukaisella tavalla huomioon kansalaisten huolenaiheet ja näkemykset ympäristöongelmista sekä näiden esittämät ratkaisuehdotukset.

2. Tätä varten komissio varmistaa, että valtioista riippumattomilla eurooppalaisilla ympäristöjärjestöillä on riittävä edustus sidosryhmien kuulemisessa ja julkisissa kuulemistilaisuuksissa.

3. Onnistunut osallistuminen neuvotteluihin ja kuulemistilaisuuksiin edellyttää komission mielestä valtioista riippumattomilta järjestöiltä riittäviä ammatillisia valmiuksia. Monilla valtioista riippumattomilla ympäristöjärjestöillä on jo riittävät taustatiedot, mutta komissio voi osallistua Euroopan ympäristöjärjestöjen yleisten valmiuksien lisäämiseen antamalla avustuksia.

5.2.3. Konkreettiset toimenpiteet toimen toteuttamiseksi

Asiasta järjestetään vuotuinen tarjouspyyntö.

5.2.4. Toimenpiteen tuloksilla edistetään seuraavia:

Kansalaisten huolenaiheiden ilmaiseminen sekä edustus neuvotteluissa sidosryhmien kanssa ja julkisissa kuulemistilaisuuksissa

5.2.5. Odotetut vaikutukset tarpeisiin vastaamiseen ja ongelmien ratkaisuun:

Valtioista riippumattomien eurooppalaisten ympäristöjärjestöjen yleisten valmiuksien lisääminen

5.2.6. Rahoitustuki:

Vuosittain myönnettävä avustus lasketaan hakijan ennakoitujen avustuskelpoisten, avustusvuonna toteutuvien kokonaismenojen perusteella niin, että keskimääräiset tarkastetut menot edeltävien kahden vuoden ajalta otetaan selkeästi huomioon. Tuen määrä vahvistetaan sellaisen komission laatiman kiinteän painotusjärjestelmän mukaisesti, jossa otetaan huomioon 5 artiklassa esitetyn arvioinnin tulokset. Jos järjestö hakee kiinteää summaa, myönnetty avustus ei missään olosuhteissa saa ylittää haettua määrää.

5.3. Toteutusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt

Välitön hallinto

6. RAHOITUSVAIKUTUKSET

6.1. Kokonaisrahoitusvaikutus, B osa (koko ohjelmakaudeksi)

6.1.1. Rahoitustuki

MSM milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

>TAULUKON PAIKKA>

6.2. Toimenpidekohtainen kustannuslaskelma, B osa (koko ohjelmakaudeksi) [18]

[18] Lisätietoja erillisessä ohjeasiakirjassa.

Oletuksena on, että valtioista riippumattomat järjestöt saavat jäsenvaltioilta avustuksia noin 200 000 euroa vuodessa. Ensimmäisenä vuonna avustuksensaajia on noin 20 ja viimeisenä vuonna noin 30. Ehdokasmaissa tukea voidaan myöntää aluksi noin 100 000 euroa yhteensä 9 järjestölle, ja viimeisenä vuonna avustuksensaajia on 10-20.

MSM milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

>TAULUKON PAIKKA>

7. VAIKUTUKSET HENKILÖSTÖÖN JA HALLINTOMENOIHIN

7.1. Vaikutukset henkilöstöön

>TAULUKON PAIKKA>

7.2. Henkilöstön taloudellinen kokonaisvaikutus

>TAULUKON PAIKKA>

Määrät vastaavat 12 kuukauden kokonaismenoja.

7.3. Muut toimesta johtuvat hallintomenot

>TAULUKON PAIKKA>

Määrät vastaavat 12 kuukauden kokonaismenoja.

I. Yhteensä vuodessa (7.2 + 7.3)

II. Toimen kesto

III. Toimen kokonaiskustannukset (I x II) // 355 000

1 775 000

8. SEURANTA JA ARVIOINTI

8.1. Seurantajärjestelmä

Komissio varmistaa valtioista riippumattomille ympäristöjärjestöille annettavien avustusten tehokkuuden huolehtimalla seuraavien toimenpiteiden toteuttamisesta:

- Sen tarkastaminen, että valittu järjestö täyttää avustuksen saamisen edellytykset myös vuonna, jona avustus myönnetään.

- Suoritusten seuranta, joka toteutetaan laatimalla kaksi kertaa vuodessa selvitys hyväksyttyjen, avustuksensaajan esittämien indikaattorien perusteella. Avustuksensaajien on käytettävä itsearvioinnissaan samoja indikaattoreita. Ensimmäinen selvitys tehdään kesäkuun lopussa, ja se kattaa avustuskauden viisi ensimmäistä kuukautta (tammikuusta toukokuuhun). Toinen selvitys tehdään vuoden N+1 tammikuussa, ja se kattaa ajan kesäkuusta joulukuuhun.

- Komissio käyttää suoritusten seurannassa ja arvioinnissa ulkopuolista asiantuntija-apua. Valtioista riippumattomien järjestöjen itsearvionnin ja siihen liittyvän aineiston tarkistamista varten laaditaan järjestelmällinen ohjelma.

8.2. Arvioinnin yksityiskohtaiset säännöt ja arviointijaksot

Valmistellessaan Eurooppa-neuvostolle ja parlamentille 31 päivään joulukuuta 2004 mennessä luovutettavaa kertomusta komissio analysoi avustusten saajien tuloksia koskevia seurantakertomuksia ja tekee niiden perusteella yhteenvedon saavutetuista tuloksista.

Viimeistään vuonna 2005 toteutetaan ulkoinen väliarviointi, jossa käsitellään mahdollista ohjelman uusimista, jotta arvioinnin tulokset ovat käytettävissä kun mahdollisesti laaditaan ehdotuksia ohjelman tulevaisuudesta.

9. PETOSTEN TORJUNTATOIMET

Komissio varmistaa tästä ohjelmasta annettujen avustusten ja Euroopan unionin toimielinten muiden avustusten välisen johdonmukaisuuden, yhteensopivuuden ja täydentävyyden. Komissio ei missään olosuhteissa saa suorittaa kahta maksua samasta toiminnasta, ja sen on vahvistettava menettely, joilla tämän velvoitteen toteutuminen voidaan varmistaa.

Tästä ohjelmasta myönnettävään tukeen liittyvät väärinkäytökset, huono hallinto ja petokset on estettävä ja tarvittaessa on ryhdyttävä niiden vastaisiin toimiin. Tämän toteuttamiseksi komissio suorittaa vuosittain sisäisen tarkastuksen 20 prosentille kaikista valituista avustuksensaajista. Tällä varmistetaan, että useimmat uudelleen valittavat järjestöt joko tarkastetaan tai ne voivat joutua tarkastuksen kohteeksi jossakin vaiheessa ohjelmakautta (2002-2006).

Komissio voi myös suorittaa paikan päällä tähän ohjelmaan liittyviä tarkastuksia ja todentamisia 11 päivänä marraskuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 mukaisesti Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi. Lisäksi Euroopan petostentorjuntaviraston OLAF:n tutkimuksia säädellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1073/1999.

Jos pakollisista kertomuksista ilmenee, että odotettuja tuloksia ei ole saavutettu, tästä voi seurata, että järjestö ei voi saada avustusta tästä ohjelmasta seuraavana vuonna.

Jos komission tilintarkastusten tai paikalla tehtyjen tarkastusten yhteydessä ilmenee avustusta koskevia väärinkäytöksiä, huonoa hallintoa tai petoksia, avustuksen saajaan sovelletaan tapauksen vakavuuden perusteella yhtä tai useampaa seuraavista hallinnollisista toimenpiteistä ja seuraamuksista:

- avustussopimus perutaan,

- maksettavaksi määrätään sakko, jonka määrä on enintään 50 prosenttia takaisinperintämääräyksen koskemasta määrästä,

- avustuksen saajalta kielletään mahdollisuus saada rahoitusta tästä ja muista yhteisön ohjelmista,

- avustuksen saaja ei saa osallistua asiaa koskeviin komission vuoropuhelumekanismeihin.

Jos valtioista riippumattomalle järjestölle osoitetaan tahallisen tai tuottamuksellisen väärinkäytöksen tai petoksen vuoksi perintämääräys, kyseinen järjestö jätetään ilman eri toimenpiteitä ilman rahoitusta ohjelman jäljellä olevina vuosina.

Jos (edellä olevassa 8.1 kohdassa tarkoitettujen) selvitysten yhteydessä ilmenee, että järjestön tulokset ovat heikentyneet suhteessa (5 artiklassa ja liitteen 2 kohdassa esitettyihin) perusteisiin, joilla se on valittu, komissio voi vähentää avustusta seuraavana vuonna, jos kyseinen järjestö uusii hakemuksensa.

Koska selvityksen tulokset ovat olennainen osa menettelyä, tuen alennus seuraa seuraavan vuoden arviointivaihetta. Jos selvityksessä havaitaan tuloksen olevan huono tai tulosten laadun heikkenevä, järjestö saa asiantuntijoilta huonommat arviointipisteet seuraavassa vaiheessa (jos kyseinen järjestö hakee uudelleen tukea).