Esittelijä:

Mariya MINCHEVA

Neuvonantaja	Anna KWIATKIEWICZ (esittelijän neuvonantaja, ryhmä I)
Lausuntopyyntö	neuvosto, 26.6.2025
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 148 artiklan 2 kohta
Vastaava jaosto	”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus”
Hyväksyminen jaostossa	3.9.2025
Hyväksyminen täysistunnossa	18.9.2025
Täysistunnon numero	599
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	101/3/0

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK kannattaa työllisyyden suuntaviivojen uusimista vuonna 2025 osana talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson kevätpakettia. Suuntaviivat muodostavat perustan maakohtaisille suosituksille eri aloilla.

1.2

ETSK katsoo, että johdanto-osan kappaleisiin vuonna 2025 lisätyissä uusissa tekijöissä otetaan asianmukaisesti huomioon talouskehitykseen ja työmarkkinoihin vaikuttavat muutokset ja haasteet.

1.3

ETSK panee tyytyväisenä merkille myös lisätyn viittauksen vuoden 2030 kansallisiin tavoitteisiin, jotka liittyvät Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevassa toimintasuunnitelmassa asetettuihin yleistavoitteisiin. Tämä mahdollistaa toteutettujen toimenpiteiden ja tarvittavien jatkotoimien asianmukaisen seurannan ja arvioinnin.

1.4

Komitea pitää tervetulleina ponnisteluja työllisyyden yleistavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Huomattakoon, että työllisyys kasvoi enemmän aloilla, joilla työvoimapula on suhteellisen suuri. Samaan aikaan työmarkkinoiden ulkopuolella olevien osuus on edelleen suhteellisen suuri aliedustettujen ryhmien (naiset, nuoret, ikääntyneet, matalan tai keskitason koulutustason omaavat, vammaiset henkilöt ja maahanmuuttajat) keskuudessa. Tämä edellyttää lisätoimia kansallisella tasolla sekä työmarkkinaosapuolten ja asiaankuuluvien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden asianmukaista osallistumista.

1.5

Koska työn jatkuva alhainen tuottavuus vaikuttaa kielteisesti kilpailukykyyn, talouskasvuun, työpaikkojen luomiseen ja elintasoon, jäsenvaltioiden on kiireesti käännettävä tämä suuntaus ja asetettava etusijalle toimenpiteet, jotka luovat yrityksille edellytykset investoida digitalisaatioon ja robotisaatioon, uusiin teknologioihin, tutkimukseen ja innovointiin, työntekijöiden osaamiseen ja täydennyskoulutukseen. Hyvin toimivat työehtosopimusneuvottelujärjestelmät ovat edelleen tärkeä väline työn tuottavuuden lisäämisessä ja oikean tasapainon löytämisessä palkanmuodostukseen, kun ajatellaan oikeudenmukaisuutta ja palkkojen mukauttamista tuottavuuden kehitykseen.

1.6

ETSK on huolissaan siitä, että useimmat jäsenvaltiot eivät edelleenkään ole saavuttamassa aikuiskoulutusta koskevia kansallisia tavoitteitaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla komitea huomauttaa, että erilaisten epävirallisten koulutusmuotojen jättäminen tietojen ulkopuolelle ei anna täysin todenmukaista kuvaa toteutetuista oppimistoimista. Jäsenvaltioita olisi kannustettava ottamaan käyttöön tehokkaita kansallisia ratkaisuja, jotka koskevat oikeutta koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin mukaisesti, jotta voidaan puuttua koulutuksen ja täydennyskoulutuksen esteisiin ja motivaation puutteeseen.

1.7

Laadukas ja osallistava koulutus kaikilla tasoilla sekä ammattitaitoinen työvoima ovat keskeisiä edellytyksiä EU:n kilpailukyvyn ja paremman elintason kannalta. Tarvitaan määrätietoisia toimia, jotta voidaan parantaa perustaitojen tasoa ja tehdä ammatillisesta koulutuksesta houkutteleva, osallistava ja innovatiivinen sekä tarveperusteinen. EU tarvitsee tehokkaita keinoja STEM- ja tekoälyosaajien kehittämiseksi ja houkuttelemiseksi. Tekoälylukutaito olisi tunnustettava avaintaidoksi ja sisällytettävä laajempiin elinikäisen oppimisen strategioihin.

1.8

Aliedustettujen ryhmien integroimisessa työmarkkinoille ei ole valitettavasti edistytty riittävästi. Koska työvoiman ulkopuolisten ihmisten suuri määrä voi vaikuttaa kielteisesti talouskasvuun ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen, on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota näihin ryhmiin, myös maaseudulla ja harvaan asutuilla alueilla asuviin, sekä toteuttaa toimenpiteitä työmarkkinoiden ulkopuolisten, erityisesti vähän koulutettujen, ihmisten työllistyvyyden parantamiseksi.

1.9

Työmarkkinoiden kutistuessa ja työttömyysasteen ollessa ennätyksellisen alhainen ETSK kannattaa useiden julkisten työvoimapalvelujen toteuttamia toimia, joissa keskitytään erityisesti aktivointitoimenpiteisiin ja osaamiseen sekä työntekijöiden tukemiseen siirtymisessä uuteen työhön vihreän ja digitaalisen siirtymän edistämiseksi. ETSK korostaa, että olisi panostettava nuoriin ja helpotettava siirtymistä koulusta työelämään.

1.10

ETSK panee huolestuneena merkille, että jonkinasteisesta myönteisestä kehityksestä huolimatta edistyminen kansallisten tavoitteiden saavuttamisessa köyhyyden vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä vaihtelee huomattavasti jäsenvaltioiden välillä ja edellyttää jäljellä olevan vuosikymmenen aikana huomattavaa toimien kiihdyttämistä EU:n tavoitteen saavuttamiseksi. Lisäksi lapsiköyhyys on edelleen hälyttävän yleistä. ETSK katsoo, että keskeisiä tekijöitä köyhyyden torjunnassa ovat tuottavuutta lisäävät ja työllisyyttä luovat strategiat sekä työssäkäyvien köyhyyden vähentämiseen tähtäävät tehokkaat toimenpiteet, joita tuetaan kansallisten kontekstien mukaisesti sosiaalisen suojelun järjestelmillä. Kansallisella tasolla toteutettujen toimenpiteiden säännöllinen arviointi ja tarvittaessa niiden uudelleentarkastelu ovat ratkaisevan tärkeitä muutoksen aikaansaamiseksi.

1.11

ETSK korostaa, että geopoliittisista haasteista ja varautumiseen, turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvistä uusista poliittisista tavoitteista huolimatta koheesiopolitiikan on pysyttävä EU:n poliittisen asialistan keskiössä ja sitä olisi rahoitettava asianmukaisesti monivuotisesta rahoituskehyksestä.

1.12

ETSK muistuttaa, että työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun ja työmarkkinaosapuolten työehtosopimusneuvottelujen kansallisia käytäntöjä noudattava rooli työmarkkinauudistusten muotoilussa ja täytäntöönpanossa on edelleen ratkaisevan tärkeä. Tämä koskee myös palkanmuodostusmekanismeja. Jäsenvaltioiden olisi myös hyödynnettävä työmarkkinoille integroitumisen ja sosiaalisen osallisuuden alalla toimivien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden asiantuntemusta.

2.   Yleistä

2.1

Työllisyyden suuntaviivat antavat edelleen arvokkaan panoksen kansallisten työmarkkinoiden koordinointiin ja uudistamiseen talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 148 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Unionin ja sen jäsenvaltioiden talous- ja työllisyyspolitiikkojen olisi tuettava toisiaan, jotta voitaisiin lisätä kilpailukykyä ja tuottavuutta, parantaa työoloja ja -ehtoja ja edistää ylöspäin tapahtuvaa sosioekonomista lähentymistä, mikä voi johtaa elämänlaadun parantumiseen.

2.2

ETSK kannattaa työllisyyden suuntaviivojen uusimista vuodeksi 2025, sillä vuonna 2024 ne päivitettiin kattavasti. Päivitykseen sisältyi viittauksia vuoden 2030 kansallisiin tavoitteisiin, mikä helpottaa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanon seurantaa. Toimintasuunnitelmassa on asetettu EU:n yleistavoitteet. Päivityksessä kiinnitettiin myös enemmän huomiota teknologisen kehityksen ja tekoälyn vaikutuksiin. Lisäksi siinä korostettiin, että on tärkeää puuttua työvoimapulaan ja osaamisvajeeseen, myös laillisen muuttoliikkeen avulla, jotta osaajia ja osaamista voitaisiin houkutella EU:n ulkopuolelta. ETSK pitää tätä lähestymistapaa sopivana ja toteaa, että toteutettujen uudistusten vaikutukset näkyvät yleensä vasta jonkin ajan kuluttua.

2.3

ETSK yhtyy vuonna 2025 ehdotettuihin muutoksiin, joiden tavoitteena on ottaa paremmin huomioon muuttuva geopoliittinen toimintaympäristö. Muutoksiin kuuluvat muun muassa uudet tekijät, jotka liittyvät kauppapolitiikan jännitteisiin, osaamisunionia koskevaan aloitteeseen, ylöspäin suuntautuvaan sosiaaliseen lähentymiseen sosiaalisen lähentymisen kehyksen toisen täytäntöönpanovuoden jälkeen ja kilpailukyvyn erityiseen painottamiseen.

2.4

ETSK toteaa, että geopoliittiset jännitteet aiheuttavat taloudellista ja sosiaalista epävarmuutta. Koheesiopolitiikka on sisällytettävä asianmukaisesti monivuotiseen rahoituskehykseen, myös käsiteltäessä uusia poliittisia tavoitteita, jotka liittyvät varautumiseen, turvallisuuteen ja puolustukseen.

2.5

Eurooppalainen ohjausjakso on nyt linjattu kilpailukykykompassiin, joka – kuten komission ehdotuksessa todetaan – tarjoaa puitteet kilpailukyvyn parantamiselle niin, että kurotaan umpeen innovaatiokuilua, irrotetaan talous hiilestä, vähennetään liiallisia riippuvuuksia ja lisätään turvallisuutta, ja jossa esitetään horisontaalisia mahdollistavia tekijöitä, kuten osaaminen, laadukkaat työpaikat ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Tämä auttaa yhdessä sosiaalisen lähentymisen kehyksen kanssa luomaan osallistavammat työmarkkinat.

2.6

ETSK panee merkille, että suuntaviivat ovat johdonmukaisia 30. huhtikuuta 2024 voimaan tulleen unionin uuden talouden ohjausjärjestelmän kanssa. Komitea korostaa, että rajallisia resursseja on käytettävä siten, että maksimoidaan niiden vaikutus kohderyhmiin ja edistetään osallistavia työmarkkinoita ottaen myös huomioon vuodeksi 2030 asetetut kansalliset tavoitteet. On löydettävä tasapaino budjettikurin tarpeen ja kansalliseen sosiaalipolitiikkaan tarvittavien investointien turvaamisen välillä.

2.7

Työmarkkinauudistuksia on harkittava huolellisesti ja suunniteltava asianmukaisesti huolehtien työmarkkinaosapuolten mielekkäästä osallistumisesta ja erikseen niiden asiaankuuluvien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osallistumisesta, jotka pyrkivät edistämään työmarkkinoille integrointia ja sosiaalista osallisuutta.

3.   Erityistä

3.1   Suuntaviiva 5: Työvoiman kysynnän lisääminen

3.1.1

ETSK panee tyytyväisenä merkille, että työllisyyden kasvu on ollut talouskasvun hidastumisesta huolimatta vahvaa vuosina 2023–2024 ja vuonna 2025 ja että EU on edelleen saavuttamassa työllisyysastetta koskevan yleistavoitteensa vuoteen 2030 mennessä (1). Työllisyyden kasvu oli kuitenkin voimakkaampaa aloilla, joilla työvoimapula oli suhteellisen suuri (2), ja EU:ssa on yhä suhteellisen paljon työmarkkinoiden ulkopuolella olevia (erityisesti vammaisia henkilöitä (3) (4)), ja etenkin naisten (5) ja nuorten työttömyysaste on korkea (6). Nämä tekijät ovat edelleen jatkuvana huolena (7). ETSK toteaa myös, että monet työntekijät kärsivät edelleen kaikkialla EU:ssa työn epävarmuudesta tai ovat matalapalkkaisessa työssä. Syyt tähän ovat monitahoisia.

3.1.2

Näiden ongelmien ja osaamistarpeiden taustalla ovat etenkin väestökehityksen suuntaukset, teknologinen kehitys sekä vihreä ja digitaalinen siirtymä. Ammattitaitoisen työvoiman puute vaikuttaa kaikkiin aloihin (8), niin pieniin kuin suuriinkin yrityksiin, ja rajoittaa taloudellista toimintaa, kasvua ja sosiaalista edistystä (9).

3.1.3

Työllisyyden kasvu vauhdittaa useimmissa jäsenvaltioissa BKT:n kasvua nyt enemmän kuin tuottavuus. ETSK on samaa mieltä siitä, että jatkuvasti alhainen työn tuottavuus (10) vaikuttaa kielteisesti kilpailukykyyn, talouskasvuun, työpaikkojen luomiseen (11) ja elintasoon. Väestön vähetessä tuottavuutta voidaan lisätä muun muassa investoimalla digitalisaatioon ja robotisaatioon, uusiin teknologioihin, tutkimukseen ja innovointiin sekä koulutukseen. Koulutukseen ja osaamiseen tehtävien investointien lisääminen on tehokas keino lisätä tuloja ja luoda laadukkaita työpaikkoja sekä vahva ennaltaehkäisevä toimenpide syrjäytymisen, marginalisoitumisen ja eriarvoisuuden torjumiseksi.

3.1.4

Koska itsenäinen ammatinharjoittaminen on ollut laskusuunnassa vuodesta 2022 lähtien (12) ja eri maiden ja alojen välillä on eroja, ETSK korostaa, että aitoa ja vapaaehtoisesti valittua itsenäistä ammatinharjoittamista on tuettava. Lisäksi olisi kiinnitettävä enemmän huomiota yrittäjyystaitoihin kaikilla koulutustasoilla ja finanssiosaamisen lisäämiseen, jotta voidaan parantaa tulonhankkimismahdollisuuksia, tuottavuutta ja myös urakehitystä (13).

3.2   Suuntaviiva 6: Työvoiman tarjonnan lisääminen, työhön pääsyn parantaminen sekä elinikäisten taitojen ja osaamisen hankkiminen

3.2.1

ETSK on huolissaan siitä, että useimmat jäsenvaltiot eivät edelleenkään ole saavuttamassa vuodelle 2030 asetettuja kansallisia aikuiskoulutustavoitteitaan (14). Asiaa koskevat tiedot perustuvat kuitenkin aikuiskoulutustutkimukseen, jossa tiedonkeruun ulkopuolelle on jätetty neljä epävirallisen oppimisen toimintoa: kurssit; työpajat tai seminaarit; ohjattu työssäoppiminen (suunnitellut koulutus- tai ohjausjaksot, jotka työnantaja järjestää ohjaajan avustuksella suoraan työpaikalla); yksityistunnit. Tiedot eivät näin ollen vastaa täysin toteutettujen oppimistoimien todellisuutta. Jäsenvaltioiden on kuultava työmarkkinaosapuolia ja asiaankuuluvia kansalaisyhteiskunnan organisaatioita ja otettava käyttöön tehokkaita kansallisia ratkaisuja, jotka koskevat oikeutta koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin mukaisesti, ja tarvittaessa puututtava kansallisella tasolla osaamisen ja täydennyskoulutuksen esteisiin ja motivaation puutteeseen.

3.2.2

ETSK kannattaa (15) osaamisunionin taustalla olevaa tavoitetta ja korostaa laadukkaan, osallistavan koulutuksen ja ammattitaitoisen työvoiman strategista merkitystä keskeisenä tekijänä EU:n kilpailukyvyn ja työolojen parantamisen kannalta.

3.2.3

Perustaidot ovat ratkaisevan tärkeitä. Heikko menestys perusopetuksessa, jossa on tapahtunut merkittävää laskua useimmissa jäsenvaltioissa, vaikeuttaa edistymistä ammatillisessa koulutuksessa, korkea-asteen koulutuksessa ja aikuiskoulutuksessa. Usein ammatilliset ohjelmat eivät pysy muuttuvien osaamisvaatimusten tasalla. Ammatillisen koulutuksen maineen parantamiseksi tarvitaan toimia, joilla siitä tehdään houkuttelevampi, osallistavampi ja innovatiivisempi, myös vammaisille henkilöille heidän tarpeensa huomioiden.

3.2.4

ETSK toteaa, että edistyminen varhaiskasvatuksessa on ollut hidasta viime vuosikymmenen aikana, ja jäsenvaltioiden välillä on huomattavia eroja. Myönteistä on, että koulunkäynnin varhainen keskeyttäminen on vähenemässä kaikkialla EU:ssa, vaikka se on edelleen haaste erityisesti nuorten miesten osalta. Ongelmaan puuttumisella voidaan vaikuttaa myönteisesti työ- ja yksityiselämän tasapainoon, sukupuolten tasa-arvoon ja lasten kehitykseen ja siten parantaa naisten osallistumista työmarkkinoille ja heidän työllistymismahdollisuuksiaan.

3.2.5

Euroopan talouden tulevaisuuden rakentaminen ja tuottavuus- ja innovointivajeiden umpeen kurominen edellyttävät kunnianhimoisempia tavoitteita maailmanluokan osaamisen kehittämisessä STEM-aineiden ja tekoälyn alalla. Tekoälylukutaito olisi tunnustettava yhdeksi avaintaidoista, ja se olisi sisällytettävä laajempiin elinikäisen oppimisen strategioihin. Tärkeitä tekijöitä ovat koulutus, osallisuuden edistäminen ja aliedustettujen ryhmien, erityisesti naisten, houkutteleminen työmarkkinoille.

3.2.6

ETSK toistaa, että jos Eurooppa haluaa houkutella enemmän osaajia muualta maailmasta, se tarvitsee yksinkertaistettuja hallinnollisia menettelyjä, viisumien myöntämisen helpottamista ja nopeutettuja väyliä ammattitaitoisille maahanmuuttajille strategisilla aloilla. Samalla on huolehdittava siitä, että heillä on yhtäläinen ja oikeudenmukainen pääsy EU:n työmarkkinoille ja että heitä kohdellaan yhdenvertaisesti ja oikeudenmukaisesti EU:n työmarkkinoilla. Mielessä on pidettävä myös, että tämä saattaa aiheuttaa lähtömaissa nk. aivovuotoa.

3.2.7

Edistyksestä huolimatta naiset, nuoret, ikääntyneet, henkilöt, joilla on matala tai keskiverto koulutustaso, vammaiset henkilöt ja maahanmuuttajat ovat – maakohtaisesta tilanteesta riippuen – työmarkkinoilla valitettavasti edelleen aliedustettuina. ETSK on samaa mieltä siitä, että osaamisunionin yhteydessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota näihin ryhmiin, myös maaseutualueilla ja harvaan asutuilla alueilla. Osaamisunioniin kuuluvaa ehdotusta yhteisöllisestä oppimisesta voidaan laajentaa Cedefopin tutkimuksen kohteena olevien yhteisöllisten elinikäisen oppimisen keskusten avulla (16).

3.2.8

Jäsenvaltioiden on tärkeää houkutella lisää ihmisiä työmarkkinoille, koska työvoiman ulkopuolisten ihmisten suuri määrä voi rajoittaa talouskasvua ja siten haitata tuottavuutta ja kilpailukykyä. Tavoite voidaan saavuttaa rakenteellisilla toimenpiteillä, joilla helpotetaan haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien osallistamista yhdistelemällä sopivia kansallisia toimintapolitiikkoja, kuten työssäoloaikaisia etuuksia (17), joilla parannetaan matalan osaamistason henkilöiden työllistettävyyttä sekä täydennys- ja uudelleenkoulutusta, yhdistämällä eri lähteistä, kuten osa-aikatyöstä ja lapsilisistä, saatavia tuloja, jotta vanhempia voitaisiin kannustaa palaamaan työmarkkinoille nopeammin, edistämällä työ- ja yksityiselämän tasapainoa joustavien työjärjestelyjen avulla ja tukemalla erilaisia mutta ennakoitavia sopimusjärjestelyjä sekä varmistamalla luotettavien ja korkealaatuisten, julkisiin palveluihin perustuvien horisontaalisten mahdollistajien, kuten liikenteen ja hoitopalvelujen, saatavuus samalla kun poistetaan syrjivät asenteet ja tuetaan vammaisille henkilöille työpaikalla tehtäviä kohtuullisia mukautuksia (18).

3.3   Suuntaviiva 7: Työmarkkinoiden toiminnan ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun toimivuuden parantaminen

3.3.1

ETSK on tyytyväinen siihen, että pitkäaikaistyöttömyys on vähentynyt kaikkialla EU:ssa ja erityisesti niissä jäsenvaltioissa, joissa työttömyysaste on korkein. Aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan osallistuminen vaihtelee kuitenkin edelleen suuresti jäsenvaltioiden välillä. Työmarkkinaosapuolten rooli työmarkkinauudistusten muotoilussa ja täytäntöönpanossa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun ja työehtosopimusneuvottelujen avulla on tässä suhteessa edelleen ratkaisevan tärkeä. Työmarkkinaosapuolilla on keskeinen asema pyrittäessä löytämään erityisiä ratkaisuja asianmukaisella (kansallisella, alakohtaisella tai yritysten) tasolla.

3.3.2

ETSK yhtyy kantaan (19), jonka mukaan kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kuuleminen voi myös olla ratkaisevan tärkeää tehokkaiden ja osallistavien toimintapolitiikkojen luomiseksi.

3.3.3

Työttömyysasteen ollessa alhainen ETSK kannattaa useiden julkisten työvoimapalvelujen toteuttamia toimia, joissa keskitytään entistä enemmän aktivointitoimenpiteisiin ja osaamiseen sekä työntekijöiden tukemiseen siirtymisessä uuteen työhön vihreän ja digitaalisen siirtymän edistämiseksi, ja kannustaa muitakin tahoja toimimaan samoin. ETSK korostaa, että olisi panostettava nuoriin ja helpotettava siirtymistä koulusta työelämään. Nuorisotakuun kattava täytäntöönpano on ratkaisevan tärkeää.

3.4   Suuntaviiva 8: Yhtäläisten mahdollisuuksien ja sosiaalisen osallisuuden edistäminen sekä köyhyyden torjuminen

3.4.1

ETSK kannattaa varauksetta pyrkimyksiä edistää yhtäläisiä mahdollisuuksia ja osallistavia työmarkkinoita ja houkutella lisää työntekijöitä työelämään tai ammattitoimintaan. Osallistavat työmarkkinat ovat nyt entistäkin tärkeämpiä osaamisvajeen ja työvoimapulan sekä julkisiin talousarvioihin kohdistuvien paineiden vuoksi.

3.4.2

Huolimatta viimeaikaisista kriiseistä, jotka ovat vaikuttaneet EU:n sosioekonomiseen tilanteeseen (covid-19-kriisi, korkeat energiakustannukset, inflaatio ja elinkustannukset), köyhyys on vähentynyt (20). Edistyminen köyhyyden vähentämistä koskevien kansallisten tavoitteiden saavuttamisessa vaihtelee kuitenkin huomattavasti jäsenvaltioiden välillä. Tämä koskee erityisesti – vuonna 2023 tapahtuneesta lievästä laskusta huolimatta – edelleen hälyttävän korkealla pysyttelevää lapsiköyhyyttä. ETSK katsoo, että keskeisiä tekijöitä köyhyyden torjunnassa ovat tuottavuutta lisäävät ja työllisyyttä luovat strategiat sekä tehokkaat toimenpiteet työssäkäyvien köyhyyden vähentämiseksi sosiaalisen suojelun järjestelmien tuella. Kansallisella tasolla toteutettujen toimenpiteiden säännöllinen arviointi ja tarvittaessa niiden uudelleentarkastelu ovat ratkaisevan tärkeitä muutoksen aikaansaamiseksi ja elämänlaadun parantamiseksi. Työmarkkinaosapuolilla ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla on ratkaiseva rooli köyhyyden torjunnassa.

3.4.3

ETSK on huolissaan siitä, että työssäkäyvien köyhyys on kaikkialla EU:ssa yleisempää EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten (22,5 prosenttia) ja EU:n ulkopuolella syntyneiden (18,5 prosenttia), matalasti koulutettujen työntekijöiden (18,4 prosenttia), osa-aikaisten työntekijöiden (12,6 prosenttia) ja määräaikaisten työntekijöiden (12,6 prosenttia) keskuudessa sekä kotitalouksissa, joissa on huollettavia lapsia (10,0 prosenttia) (21). Työssäkäyvien köyhyys on monimutkainen kysymys, jota on lähestyttävä kokonaisvaltaisesti. Sen torjumiseksi tarvitaan aktiivisia työmarkkinapolitiikkoja, koulutusta, laadukkaiden työpaikkojen luomisen tukemista, tuottavuuden kehityksen mukaisia oikeudenmukaisia palkkoja ja kohtuuhintaisia asuntoja. Mahdollistavat edellytykset työehtosopimusneuvotteluille ovat myös tehokas toimenpide.

3.4.4

Väestökehitys asettaa merkittäviä haasteita sosiaalisen suojelun järjestelmille ja niiden kyvylle varmistaa riittävät ja finanssipoliittisesti kestävät eläkejärjestelmät ja pitkäaikaishoito. Kun otetaan huomioon erilaiset kansalliset mallit ja käytännöt sekä työmarkkinaosapuolten ja työehtosopimusneuvottelujen rooli, kansallisella tasolla on erittäin tärkeää arvioida ja tarvittaessa kehittää lisäeläkkeiden roolia julkisten eläkkeiden täydentämisessä Finanssiosaaminen on tässä yhteydessä tärkeää, jotta yksilöt pystyvät hahmottamaan paremmin, mitä muita lisätulolähteitä eläkkeelle siirtymistä varten on olemassa (22).

3.4.5

On olennaisen tärkeää vastata rakenteellisiin haasteisiin, kuten pitkäaikaishoidon saatavuuteen, kohtuuhintaisuuteen ja laatuun, joita myös työvoimapula ja osaamisvaje kärjistävät.

---

(1)  Euroopan komissio, Joint Employment Report 2025 .

(2)  Euroopan komissio, Joint Employment Report 2025 .

(3)  Vuonna 2024 vammaisten henkilöiden työllisyysaste oli 51,8 prosenttia eli 24 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin kokonaistyöllisyysaste, joka oli 75,8 prosenttia (Eurostat).

(4)  Ks. myös Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto – Vammaisten ja työkykyrajoitteisten henkilöiden sosiaalisen integroitumisen edistäminen (puheenjohtajavaltio Unkarin pyytämä valmisteleva lausunto) (EUVL C, C/2024/6875, 28.11.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2024/6875/oj).

(5)  Vuonna 2024 naisten työllisyysaste 70,8 prosenttia ja miesten 80,8 prosenttia (Eurostat).

(6)  Ks. myös Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Nuorten yhdenvertainen kohtelu työmarkkinoilla” (oma-aloitteinen lausunto) ( EUVL C 293, 18.8.2023, s. 48).

(7)  Nuorisotyöttömyysaste (15–24-vuotiaat) oli 14,6 prosenttia vuosina 2022 ja 2023, mutta nousi hieman – 14,9 prosenttiin – vuonna 2024 (Eurostat).

(8)  Osaamisvaje ja työvoimapula ovat erityisen sitkeitä terveydenhuollossa, STEM-aloilla (erityisesti tieto- ja viestintätekniikan alalla), rakennusalalla, kuljetusalalla ja tietyissä palveluammateissa (esim. kokit ja tarjoilijat). Valmistusteollisuuden työvoimapula on erityisen suuri, ja se on kasvanut edelleen joissakin maissa (Eurofound, European Company survey 2019 ; Euroopan komissio, Employment and Social Developments in Europe: Addressing labour shortages and skills gaps in the EU (2023) ).

(9)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto – Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Osaamisunioni (COM(2025) 90 final) – Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle perustaitoja koskevasta toimintasuunnitelmasta (COM(2025) 88 final) – Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – STEM-aineiden opetusta koskeva strateginen suunnitelma: taitoja kilpailukyvyn ja innovoinnin edistämiseksi (COM(2025) 89 final) (EUVL C, C/2025/5159, 28.10.2025, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2025/5159/oj).

(10)  Euroopan komissio, Joint Employment Report 2025 .

(11)  Ennen vuotta 2007 tuottavuuden kasvu oli keskimäärin 1,4 prosenttia, mutta laski 0,8 prosenttiin vuosina 2010–2019 ja edelleen 0,7 prosenttiin vuonna 2023 (Euroopan komissio, Labour market and wage developments in Europe 2024 ).

(12)  10,5 prosenttia vuonna 2024 verrattuna 11,7 prosenttiin vuonna 2022 (Eurostat).

(13)   ETSK:n lausunto ”Osaamisunioni” (EUVL C, C/2025/5159, 28.10.2025, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2025/5159/oj).

(14)  37,4 prosenttia vuonna 2016 ja 39,5 prosenttia vuonna 2022 ( Joint Employment Report 2025 ).

(15)   ETSK:n lausunto ”Osaamisunioni” (EUVL C, C/2025/5159, 28.10.2025, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2025/5159/oj).

(16)   ETSK:n lausunto ”Osaamisunioni” (EUVL C, C/2025/5159, 28.10.2025, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2025/5159/oj).

(17)  Työssä käyville maksettavilla etuuksilla tarkoitetaan OECD:n määritelmän mukaan pysyviä työehtoisia verohyvityksiä, verohelpotuksia tai vastaavia työehtoisia etuusjärjestelmiä, joiden tarkoituksena on sekä lievittää työssäkäyvien köyhyyttä että lisätä pienituloisten työntekijöiden työnteon kannustimia.

(18)   Vuoden 2025 työllisyyspolitiikan suuntaviivat.

(19)  Euroopan komissio, Joint Employment Report 2025 .

(20)  Vuonna 2023 köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa olevien määrä oli vähentynyt 703 000:lla vuoteen 2022 verrattuna ja 1 571 000:lla verrattuna viitevuoteen 2019. Tämä viimeisin tietoanalyysi osoittaa, että laskua on ollut jo kaksi vuotta peräkkäin vuosien 2018–2021 vakaan jakson jälkeen, Joint Employment Report 2025 .

(21)  Euroopan komissio, Joint Employment Report 2025 .

(22)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto – Finanssiosaamista ja talousvalistusta eurooppalaisille (Euroopan komission pyytämä valmisteleva lausunto) (EUVL C, C/2025/5149, 28.10.2025, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2025/5149/oj).