Valitus, jonka UBS Group AG ja UBS AG ovat tehneet 5.6.2025 unionin yleisen tuomioistuimen (laajennettu viides jaosto) asiassa T-441/21, UBS Group ja UBS v. komissio, 26.3.2025 antamasta tuomiosta

(Asia C-379/25 P)

(C/2025/4147)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittajat: UBS Group AG ja UBS AG (edustajat: C. Riis-Madsen, advokat ja I. Ioannidis, dikigoros)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

Valittajat vaativat, että unionin tuomioistuin

—	kumoaa valituksenalaisen tuomion siltä osin kuin tuomiolla hylättiin valittajien kanne komission soveltamasta menetelmästä sakon määrän vahvistamisessa

—	käyttää toimivaltaansa ratkaista asia lopullisesti kumoamalla komission päätöksen asiassa AT.40324 (1) ja/tai käyttämällä omaa harkintavaltaansa pienemmän ja oikeasuhteisen sakon määräämiseen tai vaihtoehtoisesti palauttaa asian unionin yleiseen tuomioistuimeen

—	velvoittaa komission korvaamaan valittajien oikeudenkäyntikulut tässä asiassa.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittajat vetoavat valituksenalaisen tuomion kumoamiseksi kolmeen valitusperusteeseen.

Ensimmäisessä valitusperusteessa valittajat katsovat, että unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen katsoessaan, että sakon määrää laskettaessa ei voida nojautua direktiivissä 86/635 (2) ja oikeuskäytännössä määriteltyyn rahoituslaitosten liikevaihdon käsitteeseen, koska direktiivillä 86/635 on eri tarkoitus kuin sakkojen määräämisellä ja sakkojen laskennasta annetuilla suuntaviivoilla. (3)

Toisessa valitusperusteessa valittajat katsovat, että unionin yleinen tuomioistuin on (i) tehnyt oikeudellisen virheen tai ainakin ottanut asian tosiseikat huomioon vääristyneellä tavalla katsoessaan, että komissio ei ollut rikkonut sakkojen laskennasta annettuja suuntaviivoja, koska se ei ollut lainkaan soveltanut pelotevaikutuskerrointa laskiessaan myynnin arvioituun määrään sovellettavaa 99,965 prosentin alennuskerrointa, (ii) tehnyt oikeudellisen virheen katsoessaan, että komissio ei ollut poikennut sakkojen määrän laskennasta annetuista suuntaviivoista, ja (iii) tehnyt oikeudellisen virheen katsoessaan, että komissio ei ollut laiminlyönyt velvollisuuttaan esittää päätöksensä 822 perustelukappaleessa riittävät selitykset pelotevaikutuskertoimen huomioon ottamiselle valittajien sakon määrässä.

Kolmannessa valitusperusteessa valittajat katsovat, että unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen tai ainakin ottanut asian tosiseikat huomioon vääristyneellä tavalla katsoessaan, että UBS:n myynnin nettoarvo ja sen myynnin oikaistu nettoarvo eivät kumpikaan olleet asianmukaisia lähestymistapoja suuntaviivojen soveltamisessa, vastoin kaikkea näyttöä, jonka valittajat olivat esittäneet hallinnollisen menettelyn aikana ja unionin yleisessä tuomioistuimessa.

(1) EUVL 2021, C 418, s. 11.

(2) Pankkien ja muiden rahoituslaitosten tilinpäätöksestä ja konsolidoidusta tilinpäätöksestä 8.12.1986 annettu neuvoston direktiivi 86/635/ETY (EYVL 1986, L 372, s. 1).

(3) Suuntaviivat asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti määrättävien sakkojen laskennasta (EUVL 2006, C 210, s. 2).