(1)

Uudistettu unionin talouden ohjausjärjestelmä tuli voimaan 30 päivänä huhtikuuta 2024. Unionin talouden uudistetun ohjausjärjestelmän keskeiset osatekijät ovat talouspolitiikan tuloksellisesta yhteensovittamisesta ja monenvälisestä julkisen talouden valvonnasta annettu Euroopan parlamentin ja asetus (EU) 2024/1263 yhdessä liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanosta annetun muutetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 (2) ja jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksistä annetun muutetun neuvoston direktiivin 2011/85/EU (3) kanssa. Ohjausjärjestelmällä pyritään edistämään tervettä ja kestävää julkista taloutta sekä kestävää ja osallistavaa kasvua ja resilienssiä uudistuksilla ja investoinneilla ja ehkäisemään liialliset julkisen talouden alijäämät. Sillä myös edistetään jäsenvaltioiden sitoutumista ja painotetaan enemmän keskipitkää aikaväliä, mihin yhdistyy vaikuttavampi ja johdonmukaisempi sääntöjen noudattamisen valvonta.

(2)

Kansalliset keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteelliset suunnitelmat, jotka jäsenvaltiot toimittavat neuvostolle ja komissiolle, ovat uuden talouden ohjausjärjestelmän keskiössä. Suunnitelmilla on määrä saavuttaa seuraavat kaksi tavoitetta: on i) varmistettava muun muassa, että julkinen velka on sopeutuskauden loppuun mennessä uskottavasti lasku-uralla tai pysyy maltillisella tasolla ja että julkisen talouden alijäämä saadaan laskettua alle 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen ja pidettyä sen alapuolella keskipitkällä aikavälillä, ja ii) varmistettava sellaisten uudistusten ja investointien toteuttaminen, joilla vastataan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä yksilöityihin keskeisiin haasteisiin ja edistetään EU:n yhteisiä painopisteitä. Tätä varten kussakin suunnitelmassa on määrä esittää nettomenopolkua (4) koskeva keskipitkän aikavälin sitoumus, joka käytännössä asettaa budjettirajoitteen neljän tai viiden vuoden pituiseksi suunnitelman voimassaoloajaksi (jäsenvaltion vaalikauden säännönmukaisesta kestosta riippuen). Lisäksi suunnitelmassa on määrä selostaa, miten jäsenvaltio varmistaa sellaisten uudistusten ja investointien toteuttamisen, joilla vastataan eurooppalaisen ohjausjakson ja erityisesti maakohtaisten suositusten yhteydessä (mahdolliseen makrotalouden epätasapainomenettelyyn liittyvät suositukset mukaan lukien) yksilöityihin keskeisiin haasteisiin, ja miten kyseinen jäsenvaltio aikoo edistää unionin yhteisiä painopisteitä. Julkisen talouden sopeutuskausi kestää neljä vuotta, ja sitä voidaan pidentää enintään kolmella vuodella, jos jäsenvaltio sitoutuu toteuttamaan asianmukaisen uudistusten ja investointien kokonaisuuden, joka täyttää asetuksen (EU) 2024/1263 14 artiklassa säädetyt kriteerit.

(3)

Suunnitelman toimittamisen jälkeen komission on määrä arvioida, täyttääkö se asetuksen (EU) 2024/1263 vaatimukset.

(4)

Neuvoston on määrä antaa komission suosituksesta suositus, jolla asetetaan kyseisen jäsenvaltion nettomenopolku ja tarvittaessa hyväksytään julkisen talouden sopeutuskauden pidentämisen perustana oleva uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuus.

(5)

Belgia toimitti kansallisen keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellisen suunnitelmansa neuvostolle ja komissiolle 18 päivänä maaliskuuta 2025. Suunnitelma toimitettiin asetuksen (EU) 2024/1263 36 artiklassa säädetyn määräajan pidennystä noudattaen, kuten komission kanssa oli sovittu, jotta Belgia voisi esittää suunnitelman, joka perustuu vasta nimitetyn liittohallituksen vankkaan poliittiseen sitoumukseen.

(6)

Jotta ennen kansallisten keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellisten suunnitelmien toimittamista käytävää vuoropuhelua voitaisiin rajata, komissio lähetti Belgialle 5 päivänä helmikuuta 2025 asetuksen (EU) 2024/1263 9 artiklan mukaisesti viiteuran (5). Komissio julkaisi viiteuran 19 päivänä maaliskuuta 2025 (6). Viiteura on riskiperusteinen ja sillä varmistetaan, että viimeistään julkisen talouden sopeutuskauden päättyessä ja ilman muita sopeutuskauden jälkeen toteutettavia julkisen talouden toimenpiteitä julkinen velka on uskottavasti lasku-uralla tai pysyy keskipitkällä aikavälillä maltillisella tasolla ja että julkisen talouden alijäämä saadaan sopeutuskauden aikana laskettua alle 3 prosentin suhteessa BKT:hen ja keskipitkällä aikavälillä pidettyä kyseisen viitearvon alapuolella. Keskipitkällä aikavälillä tarkoitetaan sopeutuskauden päättymistä seuraavaa kymmenen vuoden ajanjaksoa. Viiteura on asetuksen (EU) 2024/1263 6 artiklan d alakohdan sekä 7 ja 8 artiklan mukaisesti myös alijäämän vertailuarvon, velkakestävyyttä koskevan turvalausekkeen ja alijäämän resilienssiä koskevan turvalausekkeen mukainen.

Belgian viiteuran mukaan nettomenot eivät saisi helmikuussa 2025 ennakolta toimitetun ohjauksen perustana olevien komission oletusten perusteella ja olettaen, että sopeutuskausi on seitsemän vuotta, kasvaa taulukossa 1 esitettyjä lukemia enempää. Tämä vastaa sekä sopeutuskaudella (2025–2031) että suunnitelman kattamalla ajanjaksolla (2025–2029) 2,5 prosentin keskimääräistä nettomenojen kasvua.

Taulukko 1: Komission Belgialle 5 päivänä helmikuuta 2025 esittämä viiteura

(7)

Belgia ja komissio kävivät joulukuusta 2024 maaliskuuhun 2025 teknisen vuoropuhelun asetuksen (EU) 2024/1263 12 artiklaa noudattaen. Vuoropuhelun keskiössä olivat Belgian kaavailema nettomenopolku ja sen taustaoletukset (erityisesti suunnitellut vuotuiset julkisen talouden toimet ja vuotta 2025 koskeva BKT-deflaattori), kaavailtu sopeutuskauden pidentämisen perustana oleva uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuus, mukaan lukien eläke-, vero- ja työmarkkinauudistukset, sekä sellaisten kaavailtujen uudistusten ja investointien toteuttaminen, joilla vastataan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä yksilöityihin keskeisiin haasteisiin ja edistetään unionin yhteisiä painopisteitä eli oikeudenmukaista vihreää ja digitaalista siirtymää, yhteiskunnan ja talouden resilienssiä, energiaturvallisuutta ja puolustusvoimavarojen kehittämistä.

(8)

Suunnitelmassa ei raportoida ennen sen toimittamista järjestetystä kansallisten sidosryhmien (työmarkkinaosapuolet mukaan luettuina) kuulemisesta.

(9)

Neuvosto totesi 26 päivänä heinäkuuta 2024, että Belgialla on liiallinen alijäämä, sillä alijäämäkriteeriä ei ollut noudatettu. (7)

(10)

Neuvosto antoi 21 päivänä tammikuuta 2025 SEUT-sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan nojalla suosituksen julkisen talouden liiallisen alijäämän tilanteen lopettamiseksi Belgiassa. (8) Koska neuvoston hyväksymää kansallista keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellista suunnitelmaa ei ole, suositellussa korjaavassa nettomenopolussa otetaan huomioon menetelmä, jossa viiteura lasketaan saatavilla olevien tietojen perusteella julkisen talouden neljän vuoden sopeutuskaudelle. Lisäksi neuvosto vahvisti 30 päivän huhtikuuta 2025 määräajaksi, johon mennessä Belgian on toteutettava tuloksellisia toimia ja esitettävä tarvittavat toimenpiteet sekä vuoden 2025 vuotuinen edistymisraportti, joka on toimitettava komissiolle asetuksen (EU) 2024/1263 21 artiklan mukaisesti. Neuvosto totesi 21 päivänä tammikuuta 2025 antamassaan 126 artiklan 7 kohdan mukaisessa suosituksessa (johdanto-osan 16 kappale), että kun Belgia on toimittanut kansallisen keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellisen suunnitelmansa, komissio on arvioinut suunnitelman ja neuvosto on hyväksynyt sen, neuvosto voi suosittaa uutta korjaavaa nettomenopolkua.

Neuvosto antoi 20 päivänä kesäkuuta 2025 komission suosituksesta kansallisen keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellisen suunnitelman hyväksymistä koskevan suosituksen yhteydessä SEUT-sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaisen tarkistetun suosituksen julkisen talouden liiallisen alijäämän tilanteen lopettamiseksi Belgiassa. Näiden kahden suosituksen hyväksymisellä, joka vastaa uuden talouden ohjausjärjestelmän tarpeita ja on siihen siirtymisen myötä perusteltua, varmistetaan suositeltujen sopeutusurien johdonmukaisuus.

(11)

Belgia toimitti vuotta 2025 koskevan alustavan talousarviosuunnitelmansa 30 päivänä huhtikuuta 2025. Komissio antoi tästä alustavasta talousarviosuunnitelmasta lausunnon 4 päivänä kesäkuuta 2025. (9)

(12)

Belgia pyysi 30 päivänä huhtikuuta 2025 kansallisen poikkeuslausekkeen aktivointia asetuksen (EU) 2024/1263 26 artiklan 1 kohdan mukaisesti puolustusmenojen kasvun huomioon ottamiseksi.

(13)

Neuvosto antoi 21 päivänä lokakuuta 2024 Belgialle talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä useita maakohtaisia suosituksia. (10)

(14)

Komissio on arvioinut suunnitelman asetuksen (EU) 2024/1263 16 artiklaa noudattaen seuraavasti:

(15)

Talouden toimeliaisuus kasvoi vuonna 2024 Belgiassa 1,0 prosenttia pääasiassa vahvan yksityisen kulutuksen ansiosta. Euroopan komission kevään 2025 ennusteessa talouden toimeliaisuuden kasvun odotetaan vuonna 2025 hidastuvan 0,8 prosenttiin laimean kotimaisen kysynnän ja viennin vähentymisen seurauksena. Vuonna 2026 reaalisen BKT:n odotetaan kasvavan 0,9 prosenttia, koska investointien ennustetaan kiihtyvän ja viennin lisääntyvän ulkoisen ympäristön odotetun suotuisan kehityksen tukemana. Belgian potentiaalisen BKT:n kasvun odotetaan ennustekaudella (2025–2026) hidastuvan 1,7 prosentista 1,3 prosenttiin vuodesta 2024 vuoteen 2026, kun työvoiman vaikutus potentiaaliseen kasvuun heikkenee. Työttömyysaste oli 5,7 prosenttia vuonna 2024, ja komissio ennakoi sen olevan 6,1 prosenttia vuonna 2025 ja 5,8 prosenttia vuonna 2026. Inflaation (BKT-deflaattorin), joka vuonna 2024 oli 1,9 prosenttia, ennakoidaan kiihtyvän 2,8 prosenttiin vuonna 2025 ja olevan 2,1 prosenttia vuonna 2026.

(16)

Julkisen talouden kehityksestä voidaan todeta, että vuonna 2024 Belgian julkisen talouden alijäämä kasvoi 4,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Euroopan komission kevään 2025 talousennusteen mukaan se kasvaa 5,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2025 ja politiikan säilyessä muuttumattomana 5,5 prosenttiin vuonna 2026. Komission kevään 2025 talousennusteeseen sisältyy Belgian liittohallituksen ja hallintoalueiden parlamenteilleen vuosina 2024 ja 2025 esittämät vuotta 2025 koskevat talousarviot (talousarvioesitykset). Julkinen velka oli vuoden 2024 lopussa 104,7 prosenttia suhteessa BKT:hen. Euroopan komission kevään 2025 talousennusteen mukaan velkasuhde kasvaa vuoden 2025 loppuun mennessä 107,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Sen ennustetaan kasvavan edelleen vuoden 2026 loppuun mennessä 109,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Komission julkisen talouden ennusteessa ei sellaisenaan oteta huomioon keskipitkän aikavälin suunnitelmiin sisältyviä politiikkasitoumuksia ennen kuin niiden tukena on uskottavasti ilmoitettuja ja riittävän tarkasti määritettyjä konkreettisia politiikkatoimenpiteitä.

(17)

Belgian kansallinen keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellinen suunnitelma kattaa vuodet 2025–2029, ja siinä esitetään julkisen talouden sopeutus seitsemäksi vuodeksi.

(18)

Suunnitelma sisältää asetuksen (EU) 2024/1263 13 artiklassa edellytetyt tiedot lukuun ottamatta tietoja kansallisten parlamenttien kuulemisesta ja mainitun asetuksen 13 artiklan g alakohdan vi alakohdassa edellytetystä kuulemisesta.

(19)

Suunnitelmassa sitoudutaan taulukossa 2 esitettyyn nettomenopolkuun, joka vastaa 2,6 prosentin keskimääräistä nettomenojen kasvua vuosina 2025–2029. Lisäksi Belgia sitoutuu uudistusten ja investointien kokonaisuuteen, jotta sopeutuskausi voidaan pidentää seitsemään vuoteen (2025–2031), joiden aikana nettomenojen kasvun ennakoidaan olevan keskimäärin 2,5 prosenttia.

Suunnitelmassa ilmoitettu keskimääräinen nettomenojen kasvu sopeutuskaudella (2025–2031) vastaa komission 5 päivänä helmikuuta 2025 toimittamaa viiteuraa.

Suunnitelmassa oletetaan, että potentiaalisen BKT:n kasvu heikkenee 1,2 prosenttiin vuonna 2029 (kun se vuonna 2024 oli 1,7 %). Lisäksi suunnitelmassa odotetaan, että BKT-deflaattorin kasvuvauhti (2,7 % vuonna 2024) hidastuu 2,1 prosenttiin vuonna 2028, minkä jälkeen se nousee 2,2 prosenttiin vuonna 2029.

Taulukko 2: Nettomenopolku ja tärkeimmät Belgian suunnitelmaan sisältyvät oletukset

(20)

Jos nettomenopolku, johon suunnitelmassa on sitouduttu, ja sen perustana olevat oletukset toteutuvat, julkinen velka suhteessa BKT:hen kasvaisi 3,9 prosenttiyksikköä vuoteen 2027 mennessä vuoden 2024 tasosta (12), mikä vastaa suunnitelman mukaista bruttovelan ennustettua muutosta kyseisellä ajanjaksolla. Tämän jälkeen velka pienenisi 3,0 prosenttiyksikköä sopeutuskauden loppuun (2031) mennessä, kuten seuraavasta taulukosta ilmenee. Suhteellisen suuret alijäämät sopeutuskauden ensimmäisten vuosien aikana estävät julkisen talouden velkasuhteen supistumisen vuoteen 2031 mennessä. Keskipitkällä aikavälillä (vuoteen 2041) julkisen velan odotetaan kuitenkin supistuvan vähitellen niin, että se olisi 87,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoteen 2041 mennessä.

Taulukko 3: Julkisen velan ja julkisen talouden rahoitusaseman kehittyminen Belgian suunnitelmassa

Näin ollen julkisen talouden velkasuhde kääntyisi suunnitelman mukaan sopeutuskauden loppuun mennessä (2031) lasku-uralle. Tämä on uskottavaa, sillä suunnitelman oletusten perusteella velan arvioidaan kaikissa komission velkakestävyysanalyysin deterministisissä stressitesteissä supistuvan sopeutuskautta seuraavien kymmenen vuoden aikana ja stokastiset ennusteet viittaavat siihen, että velka supistuisi riittävän suurella todennäköisyydellä.

Toteutumatietojen perusteella julkinen velka oli vuonna 2024 ennustettua suurempi (104,7 % suhteessa BKT:hen), mikä kasvattaa velkaa. Tämän ei kuitenkaan odoteta muuttavan julkisen velan sopeuttamisuran suuntaa. Vuoden 2024 toteumatietojen mukaan alijäämä oli 4,5 prosenttia, mikä on 0,1 prosenttia suunnitelmassa esitettyä tasoa alhaisempi.

Näin ollen suunnitelmassa esitetty nettomenopolku vastaa suunnitelmaan sisältyvien politiikkasitoumusten ja makrotaloudellisten oletusten perusteella asetuksen (EU) 2024/1263 6 artiklan a alakohdassa ja 16 artiklan 2 kohdassa säädettyä velkavaatimusta.

(21)

Suunnitelmaan sisältyvien nettomenopolun ja oletusten perusteella julkisen talouden alijäämä olisi 4,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2024 ja supistuisi vähitellen 3,0 prosenttiin vuonna 2029 ja edelleen 2,0 prosenttiin sopeutuskauden lopussa (2031).

Näin ollen suunnitelman mukaan julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT:hen ei ylittäisi sopeutuskauden lopussa (2031) 3 prosentin viitearvoa.

Myöskään sopeutuskautta seuraavien kymmenen vuoden aikana (vuoteen 2041) julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT:hen ei ylittäisi 3 prosentin viitearvoa.

Näin ollen suunnitelmassa esitetty nettomenopolku vastaa suunnitelmaan sisältyvien politiikkasitoumusten ja makrotaloudellisten oletusten perusteella asetuksen (EU) 2024/1263 6 artiklan b alakohdassa ja 16 artiklan 2 kohdassa säädettyä alijäämävaatimusta.

(22)

Suunnitelmassa kuvattu rakenteellisen perusjäämän vuotuisena muutoksena mitatun julkisen talouden sopeutuksen aikaprofiili on takapainotettu vuodesta 2025 vuosiin 2026–2030 verrattuna asetuksen (EU) 2024/1263 6 artiklan c alakohdassa tarkoitettuun pääsääntöisesti lineaariseen polkuun. Suunnitelman ensimmäisenä vuotena (2025) rakenteellisen perusjäämän parannus on puolet viiteuran mukaisesta sopeutuksesta (0,25 % suhteessa BKT:hen 0,5 %:n sijaan). Suunnitelmassa selitetään tämän johtuvan siitä, että uusi liittohallitus astui virkaan 3 päivänä helmikuuta 2025, mikä viivästytti julkisen talouden vakauttamistoimenpiteiden toteutusta, eivätkä toimenpiteet siksi kata koko vuotta 2025. Seuraavina vuosina Belgia sitoutuu viiteuraa kunnianhimoisempaan rakenteellisen perusjäämän sopeutukseen, jotta vuoden 2025 heikompi sopeutus voidaan kompensoida. Vastaavasti sopeutuksen takapainotteisuus selittää sen, miksi suunnitelmassa esitetty nettomenojen kasvu vuonna 2025 on suurempi verrattuna komission ennakolta toimittamaan ohjaukseen (3,6 % verrattuna 3,0 %:iin). Seuraavien vuosien voimakkaamman sopeuttamisen vuoksi nettomenojen kasvu on kuitenkin suunnitelmassa alhaisempi (0,1 prosenttiyksikköä) vuosina 2026–2030, minkä seurauksena suunnitelmassa ja komission ennakolta toimittamassa ohjauksessa esitetty nettomenojen keskimääräinen kasvu sopeutuskaudella on sama. Kaiken kaikkiaan julkisen talouden sopeutus on suunnitelman viiden ensimmäisen vuoden aikana oikeassa suhteessa koko sopeutuskauden aikana toteutettaviin toimiin nähden.

Näin ollen suunnitelmassa esitetty nettomenopolku on suunnitelmaan sisältyvien politiikkasitoumusten ja makrotaloudellisten oletusten perusteella asetuksen (EU) 2024/1263 6 artiklan c alakohdassa säädetyn, lykkäämisen kieltävän turvalausekkeen mukainen.

Taulukko 4: Rakenteellisen perusjäämän kehittyminen Belgian suunnitelmassa

(23)

Suunnitelmassa esitetty nettomenopolku vastaa liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn vaatimuksia (muun muassa neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 (13) 3 artiklan 4 kohdan kolmannessa alakohdassa vertailuarvoksi vahvistettua rakenteellisen rahoitusaseman vuotuista vähimmäissopeutusta koskevaa vaatimusta), kun otetaan huomioon, että vuoden 2025 heikompi sopeutus kompensoidaan kokonaan seuraavien vuosien voimakkaammalla sopeuttamisella.

(24)

Asetuksen (EU) 2024/1263 8 artiklassa säädettyä ennaltaehkäisevän osion mukaista vaatimusta alijäämän resilienssiä koskevasta turvalausekkeesta – jonka tavoitteena on tarjota yhteinen marginaali verrattuna alijäämän viitearvoon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen – sovelletaan Belgiaan vuodesta 2030 alkaen, koska alijäämän on määrä olla alle 3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuodesta 2029 alkaen.

Jotta voidaan saavuttaa yhteinen resilienssimarginaali, joka on rakenteellisin luvuin 1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen, rakenteellisen perusjäämän vuotuisen sopeutuksen olisi vuosina 2030 ja 2031 asetuksen (EU) 2024/1263 8 artiklan mukaisesti oltava vähintään 0,25 prosenttia suhteessa BKT:hen, jos rakenteellinen alijäämä oli edellisenä vuotena suurempi kuin 1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Suunnitelman politiikkasitoumuksiin ja makrotaloudellisiin oletuksiin perustuva julkisen talouden sopeutus ylittää 0,25 prosenttia suhteessa BKT:hen vuosina 2030 ja 2031. Näin ollen suunnitelmassa esitetty nettomenopolku on suunnitelmaan sisältyvien politiikkasitoumusten ja makrotaloudellisten oletusten perusteella johdonmukainen alijäämän resilienssiä koskevan turvalausekkeen kanssa.

(25)

Koska julkinen velka on sopeutuskaudella suunnitelman mukaan yli 90 prosenttia suhteessa BKT:hen, velkasuhteen on asetuksen (EU) 2024/1263 7 artiklan mukaisesti pienennyttävä keskimäärin vähintään 1,0 prosenttiyksikköä vuodessa, kunnes se laskee alle 90 prosentin, minkä jälkeen sen olisi pienennyttävä keskimäärin vähintään 0,5 prosenttiyksikköä. Keskimääräinen pienentyminen lasketaan vuosilta 2030–2031 eli alkaen vuodesta, jona liiallisia alijäämiä koskeva menettely on suunnitelman mukaan määrä lopettaa, ja se on 1,6 prosenttiyksikköä. Näin ollen suunnitelmassa esitetty nettomenopolku on suunnitelmaan sisältyvien politiikkasitoumusten ja makrotaloudellisten oletusten perusteella johdonmukainen velkakestävyyttä koskevan turvalausekkeen kanssa.

(26)

Suunnitelma perustuu oletuksiin, jotka vastaavat Belgialle 5 päivänä helmikuuta 2025 toimitettuja komission oletuksia. Siinä otetaan huomioon saatavilla olevat lisätiedot viiteuraan verrattuna, ja se sisältää niiden perusteella tarkistetut vuoden 2025 BKT-deflaattoria koskevat oletukset. Arvioinnissa otetaan huomioon myös suunnitelman toimittamisen jälkeen julkaistut vuoden 2024 toteumatiedot, minkä vuoksi suosituksen perusvuosi siirtyy vuoteen 2024. Tarkistetut oletukset ja perusvuoden muutos eivät vaikuta keskimääräiseen nettomenojen vuotuiseen kasvuun sopeutuskaudella.

(27)

Suunnitelman ohjeellisen finanssipoliittisen strategian mukaan nettomenoja koskevat sitoumukset toteutetaan pääasiassa menoja hillitsemällä ja harkinnanvaraisia tuloja lisäämällä. Suunnitelmassa todetaan, että 2/3 julkisen talouden vakauttamistoimista suunnitelman kattamalla kaudella toteutetaan työmarkkinoiden rakenneuudistuksilla (työttömyysetuuksien rajoittaminen) ja eläkeuudistuksella (bonus/malus-järjestelmän käyttöönotto, eri eläkejärjestelmien yhdenmukaistaminen työvuosien määrän ja eläkkeen suuruuden välisen yhteyden vahvistamiseksi, indeksoinnin muuttaminen). Lisäksi odotetaan, että 1/3 julkisen talouden toimista toteutetaan muilla harkinnanvaraisilla finanssipoliittisilla toimenpiteillä, joista 2/3 toteutetaan menopuolella ja 1/3 verottamalla suurituloisimpia kotitalouksia sekä muilla tulopuolen toimenpiteillä.

(28)

Politiikkatoimenpiteiden määrällisesti ilmaistu erittely on määrä vahvistaa tai mukauttaa vuotuisissa talousarvioissa. Suunnitelmaan sisältyvän ohjeellisen finanssipoliittisen strategian toteuttamiseen liittyy kuitenkin riskejä, jotka johtuvat siitä, että useita hallituksen ilmoittamia rakenteellisia toimenpiteitä ei ole vielä täsmällisesti määritelty. Suunnitelmassa oletetaan myös, että työvoimaosuuden nousu 80 prosenttiin vuoteen 2029 mennessä – mikä edellyttäisi voimakasta kasvua nykyisestä tasosta – johtaisi merkittäviin positiivisiin toisen kierroksen vaikutuksiin, joita ei kuitenkaan ole tarkemmin määritelty. Lisäksi julkisen talouden vakauttamistoimien toteutus edellyttää tiiviimpää ja tehokkaampaa julkisen talouden koordinointia liittohallituksen ja hallintoalueiden välillä kuin viime vuosina. Jälkimmäistä riskiä on määrä lieventää julkisen talouden koordinointia koskevalla toimenpiteellä, joka on osa sopeutuskauden pidentämisen perustana olevaa uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuutta (liite II).

(29)

Suunnitelmassa Belgia sitoutuu uudistus- ja investointikokonaisuuteen, jolla pyritään parantamaan potentiaalista kasvua ja julkisen talouden kestävyyttä ja johon julkisen talouden sopeutuskauden pidentäminen neljästä vuodesta seitsemään vuoteen perustuu. Sopeutuskauden pidentämisen perustana oleva uudistusten ja investointien kokonaisuus muodostuu kolmesta elpymis- ja palautumissuunnitelman täydennetystä sitoumuksesta sekä neljästä uudesta uudistuksesta ja investoinnista. Tähän sisältyvät seuraavat toimenpiteet (ks. myös liite II):

Eläkeuudistus, jolla pyritään parantamaan eläkejärjestelmän taloudellista kestävyyttä. Tämä sitoumus täydentää elpymis- ja palautumissuunnitelmaan (erityisesti osa-alueeseen 4.4 ”Uran päättyminen ja eläkkeet”) sisältyvää toimenpidettä. Suunnitelman toimenpiteillä vahvistetaan työn ja eläkeoikeuksien kertymisen välistä yhteyttä ja yhdenmukaistetaan työntekijöiden, virkamiesten ja itsenäisten ammatinharjoittajien eläkejärjestelmiä. Hallitus on myös sisällyttänyt suunnitelmaan eläkeikää lähestyviä henkilöitä koskevia siirtymätoimenpiteitä, joilla pyritään lieventämään uudistuksen sosiaalisia vaikutuksia. Useimmat toimenpiteet on määrä hyväksyä vuoden 2025 viimeiseen neljännekseen mennessä, ja niiden toteutus on määrä alkaa vuonna 2026 tai 2027.

Julkisia menoja koskevalla uudistuksella pyritään saattamaan menojen uudelleenarvioinnit päätökseen julkisten menojen tehokkuuden ja laadun parantamiseksi. Tämä sitoumus täydentää myös elpymis- ja palautumissuunnitelmaan (erityisesti osa-alueeseen 6.1 ”Menojen uudelleenarvioinnit”) sisältyvää toimenpidettä. Yksi uudistuksen keskeisistä tavoitteista on laatia suunnitelma tukien asteittaiseksi poistamiseksi. Suunnitelma on määrä hyväksyä vuoden 2025 viimeiseen neljännekseen mennessä.

Työmarkkinauudistukset. Suunnitelmassa sitoudutaan luomaan kannustimia työntekoon muun muassa rajoittamalla työttömyysetuuksia ajallisesti, parantamalla työ- ja yksityiselämän välistä tasapainoa ja joustavuutta sekä vähentämällä pitkäaikaisia sairauslomia, hallinnollista rasitusta ja pk-yrityksille sääntöjen noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia. Parlamentin odotetaan hyväksyvän työttömyysetuuksia koskeva uudistus ja pitkäaikaisten sairauslomien ennaltaehkäisyä ja pitkäaikaisella sairauslomalla olevien työntekijöiden työhön paluuta koskeva yleinen suunnitelma vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä.

Verouudistusten tavoitteena on keventää työhön kohdistuvaa verorasitetta, parantaa kilpailukykyä ja vahvistaa investointeja. Työnteon kannattavuuden parantamiseksi suunnitelmaan on sisällytetty työssäkäyville tarkoitettu tuloveron alennus, joka on tarkoitus hyväksyä vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä ja toteuttaa vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä. Suunnitelmaan sisältyy kaksi kilpailukykyä tukevaa toimenpidettä, joilla hillitään palkkakustannuksia ja alennetaan energiavaltaisten teollisuudenalojen sähkönsiirtomaksuja. Verouudistus rahoitetaan osittain laajentamalla veropohjaa muun muassa ottamalla käyttöön pääomatulovero. Tätä täydennetään lisäksi vähentämällä sosiaalietuuksien mukauttamiseen liittyviä menoja.

Kilpailukykyä ja liiketoimintaympäristöä koskevat uudistukset. Suunnitelmassa sitoudutaan toteuttamaan elpymis- ja palautumissuunnitelmaan (osa-alue 2.2 ”Julkinen hallinto”) sisältyvä julkisten palvelujen digitalisointia koskeva toimenpide. Uudistuksiin kuuluu myös suunnitelma pk-yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi ja toinen suunnitelma yritysten hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi. Nämä kaksi toimenpidettä ovat uusia verrattuna elpymis- ja palautumissuunnitelmaan, ja ne on määrä hyväksyä vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä ja toteuttaa vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä.

Julkisen talouden koordinointia koskevat uudistukset. Tällä toimenpiteellä, joka on myös uusi verrattuna elpymis- ja palautumissuunnitelmaan, pyritään parantamaan julkisen talouden koordinointia eri hallintotasojen välillä. Ensiksi mukautetaan vuoden 2013 yhteistyösopimusta, mistä on tarkoitus sopia vuoden 2025 viimeiseen neljännekseen mennessä. Alueiden kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen tarkistus on määrä hyväksyä ja panna täytäntöön (takautuvasti) vuoden 2026 viimeiseen neljännekseen mennessä. Tämän jälkeen määritellään finanssipolitiikkaa käsittelevän korkean neuvoston (itsenäinen finanssipolitiikan instituutio) tehtävät uudelleen.

(30)

Jokainen uudistus ja investointi, johon sopeutuskauden pidentäminen perustuu, on asetuksen (EU) 2024/1263 14 artiklan 3 kohtaa noudattaen riittävän yksityiskohtainen, etupainotteinen ja aikasidonnainen sekä riittävän hyvin todennettavissa.

(31)

Sopeutuskauden pidentämisen perustana olevat elpymis- ja palautumissuunnitelman sitoumukset sisältävät merkittäviä uudistuksia ja investointeja julkisen talouden kestävyyden parantamiseksi ja talouden kasvupotentiaalin vahvistamiseksi. Lisäksi Belgia sitoutuu jatkamaan uudistustoimia keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellisen suunnitelman voimassaolon ajan ja säilyttämään kansallisesti rahoitettujen investointien tason elpymis- ja palautumissuunnitelman voimassaolon ajan (ks. jäljempänä taulukko 5). Sitoumuksia seurataan koko sen ajan, kun keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellista suunnitelmaa toteutetaan. Näin ollen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisia sitoumuksia voidaan ottaa huomioon sopeutuskauden pidentämisedellytyksenä, kuten asetuksen (EU) 2024/1263 36 artiklan d alakohdassa säädetään.

(32)

Sopeutuskauden pidentämisen perustana olevan uudistusten ja investointien kokonaisuuden odotetaan parantavan Belgian talouden kasvu- ja kestävyyspotentiaalia kestävällä tavalla, kuten asetuksen (EU) 2024/1263 14 artiklan 2 kohdan a alakohdassa edellytetään. Belgian suunnitelmassa ei esitetä arviota pidentämisen perustana olevan uudistusten ja investointien kokonaisuuden odotetusta (potentiaalisesta) kokonaisvaikutuksesta kasvuun. Suunnitelman mukaan joillakin uudistuksilla odotetaan kuitenkin olevan kasvuvaikutuksia liittovaltion suunnittelutoimiston (itsenäinen finanssipolitiikan instituutio) ja liittovaltion eläkelaitoksen analyysien perusteella. Liittovaltion suunnittelutoimisto toteutti lisäksi komission QUEST-malliin perustuvan analyysin, jonka mukaan BKT:n arvioidaan kasvavan 1,85 prosenttia vuoteen 2040 mennessä, mikä johtuu pääasiassa kilpailukyvyn parantumisesta ja työllisyyden kasvusta, jotka lisäävät yksityistä kulutusta. Kaiken kaikkiaan toimitettujen tietojen perusteella uudistusten ja investointien kokonaisuuden perustana oleva talousstrategia, mukaan lukien elpymis- ja palautumissuunnitelman sitoumukset, vaikuttaa korjaavan Belgian kasvu- ja kestävyyspotentiaalissa aiemmin (esimerkiksi eurooppalaisen ohjausjakson maaraporteissa) havaittuja heikkouksia. Toimenpiteissä keskitytään eläke-, työmarkkina-, vero- ja kilpailukykyuudistuksiin, minkä seurauksena työvoimaosuus ja investoinnit kasvavat, julkisen talouden koordinointi vahvistuu ja julkinen varainkäyttö tehostuu.

(33)

Sopeutuskauden pidentämisen perustana olevan uudistusten ja investointien kokonaisuuden odotetaan tukevan Belgian julkisen talouden kestävyyttä, kuten asetuksen (EU) 2024/1263 14 artiklan 2 kohdan b alakohdassa edellytetään. Suunnitelmassa ei esitetä arviota pidentämisen perustana olevan uudistusten ja investointien kokonaisuuden odotetusta kokonaisvaikutuksesta julkiseen talouteen. Liittovaltion suunnittelutoimisto toteutti lisäksi QUEST-malliin perustuvan analyysin, jonka mukaan julkisen talouden rakenteellisen rahoitusaseman arvioidaan parantuvan 0,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoteen 2040 mennessä. Suunnitelma kuitenkin sisältää analyysin suunnitelman kattamalle kaudelle kaavailtujen liittovaltion toimenpiteiden vaikutuksesta julkiseen talouteen. Suunnitelmassa esitettyjen ennusteiden mukaan komissio arvioi, että pidentämisen perustana oleva uudistusten ja investointien kokonaisuus vähentäisi alijäämää suunnitelman kattamalla kaudella suoraan noin 0,7 prosenttia suhteessa BKT:hen, mikä johtuu pääasiassa työmarkkinoita ja eläkkeitä koskevien rakenneuudistusten talousarviovaikutuksista (0,4 % suhteessa BKT:hen), uusista tulopuolen toimenpiteistä (”leveämmät hartiat”, 0,2 % suhteessa BKT:hen) ja sosiaalietuuksiin liittyvien menojen vähenemisestä (sosiaaliturvamenot, 0,2 % suhteessa BKT:hen). Sitä vastoin työn verotuksen keventämisestä aiheutuu talousarviokustannuksia keskimäärin 0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Työn verotuksen keventämiseen liittyvät talousarviokustannukset keskittyvät suunnitelman viimeiselle vuodelle (0,5 % suhteessa BKT:hen vuonna 2029). Julkisen talouden odotetaan silti parantuvan vuonna 2009 yhteensä 0,9 prosenttia suhteessa BKT:hen työmarkkina- ja eläkeuudistusten (0,7 % suhteessa BKT:hen), uusien tulopuolen toimenpiteiden (0,3 % suhteessa BKT:hen) ja sosiaalietuuksiin liittyvien menojen vähenemisen (0,4 % suhteessa BKT:hen) ansiosta.

(34)

Suunnitelmassa todetaan, että uuden hallituksen eläkeuudistuksen odotetaan kokonaisuudessaan vähentävän eläkemenoja 2,4 miljardia euroa vuoteen 2029 mennessä. Työmarkkinauudistuksen osalta toimenpiteiden, jotka koskevat työttömyysetuuksien rajoittamista, työntekijöiden kannustamista jatkamaan pidempään työelämässä ja pitkäaikaisten sairauslomien ennaltaehkäisyä ja pitkäaikaisella sairauslomalla olevien työntekijöiden työhön paluuta, odotetaan vähentävän menoja 2,7 miljardia euroa vuoteen 2029 mennessä. (14) Suunnitelmassa ei käsitellä verouudistuksen vaikutuksia julkiseen talouteen, mutta ne ovat johdettavissa liittovaltion toimenpiteitä koskevasta taulukosta 7.1. Sen mukaan työn verotuksen keventäminen vähentää tuloja 3,7 miljardia euroa, mikä kompensoidaan osittain ”leventämällä hartioita” veronkorotuksilla (2,3 miljardia euroa) ja vähentämällä sosiaaliturvamenoja (2,8 miljardia euroa), kuten toimenpiteen kuvauksessa selitetään.

Lisäksi sopeutuskauden pidentämistä tukee kaksi uudistusta, joiden odotetaan vähentävän julkisen talouden vakauttamistoimien toteutukseen liittyviä riskejä Toinen uudistuksista koskee menojen uudelleenarviointia, minkä tavoitteena on parantaa julkisten menojen tehokkuutta ja laatua. Toisella uudistuksella puolestaan pyritään parantamaan julkisen talouden koordinointia liittohallituksen ja hallintoalueiden välillä sekä määrittelemään finanssipolitiikkaa käsittelevän korkean neuvoston tehtävät uudelleen. Tehtävien uudelleenmäärittelyn yhteydessä olisi myös vahvistettava korkean neuvoston taloudellisia ja henkilöresursseja.

Nämä uudistukset ja investoinnit sisältyvät myös liitteeseen II.

Liittovaltion harkinnanvaraisia toimenpiteitä esittelevässä taulukossa esitetään myös arvio toisen kierroksen vaikutuksista, joiden arvioidaan olevan 7,9 miljardia euroa suunnitelman kattaman kauden loppuun mennessä. Arvio perustuu siihen, että työvoimaosuus, joka vuonna 2024 oli 72,3 prosenttia, kasvaa 80 prosenttiin. Tämä tavoite on kuitenkin optimistinen, eikä sitä todennäköisesti saavuteta vuoteen 2030 mennessä.

(35)

Sopeutuskauden pidentämisen perustana oleva uudistusten ja investointien kokonaisuus on unionin yhteisten painopisteiden mukainen, kuten asetuksen (EU) 2024/1263 14 artiklan 2 kohdan c alakohdassa edellytetään. Yhteiskunnan ja talouden resilienssiin liittyen, esimerkiksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin osalta, eläkejärjestelmää vahvistetaan uudistuksella, työn verotusta kevennetään, työmarkkinoita uudistetaan (muun muassa pitkäaikaisella sairauslomalla olevien työntekijöiden työhön paluuta edistävillä toimilla), julkisten menojen tehokkuutta ja laatua parannetaan, julkisen talouden koordinointia eri hallintotasojen välillä tehostetaan ja liiketoimintaympäristöä yksinkertaistetaan. Oikeudenmukaiseen vihreään ja digitaaliseen siirtymään sekä energiaturvallisuuteen liittyviä painopisteitä vahvistetaan vähentämällä energiavaltaisten teollisuudenalojen sähkönsiirtomaksuja ja digitalisoimalla julkisia palveluja.

(36)

Sopeutuskauden pidentämisen perustana olevalla uudistusten ja investointien kokonaisuudella pyritään vastaamaan asiaankuuluviin (15) eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annettuihin maakohtaisiin suosituksiin, kuten asetuksen (EU) 2024/1263 14 artiklan 2 kohdan d alakohdassa edellytetään. Esimerkiksi eläkejärjestelmän uudistaminen, julkisten menojen tehokkuuden ja laadun parantaminen sekä julkisen talouden koordinoinnin tehostaminen eri hallintotasojen välillä liittyvät vuosina 2024 ja 2019 annettuihin finanssipoliittis-rakenteellisiin maakohtaisiin suosituksiin. Näissä suosituksissa Belgiaa kehotettiin varmistamaan eläkejärjestelmän julkistaloudellinen kestävyys, parantamaan julkisten menojen koostumusta ja tehokkuutta sekä koordinoimaan julkisen talouden toimia kaikilla hallintotasoilla. Työn verotuksen uudistus, työmarkkinauudistus (kuten pitkäaikaisella sairauslomalla olevien työntekijöiden työhön paluuta edistävät toimet) ja työttömyysetuuksien ajallinen rajoittaminen liittyvät vuosina 2019, 2021, 2022, 2023 ja 2024 annettuihin maakohtaisiin suosituksiin, joissa kehotettiin uudistamaan vero- ja etuusjärjestelmiä työnteon pidäkkeiden poistamiseksi. Toimenpiteet liiketoimintaympäristön parantamiseksi ja hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi liittyvät vuosina 2019, 2020 ja 2024 annettuihin maakohtaisiin suosituksiin, joissa kehotettiin parantamaan liiketoimintaympäristöä ja vähentämään sääntelytaakkaa ja sääntelyn monimutkaisuutta.

(37)

Suunnitelmalla varmistetaan, että elpymis- ja palautumistukivälineen kattamalla ajanjaksolla kansallisesti rahoitettujen julkisten investointien suunniteltu kokonaistaso pysyy keskimäärin toteutuneella tasolla, kuten asetuksen (EU) 2024/1263 14 artiklan 4 kohdassa edellytetään.

Taulukko 5: Suunnitelmaan sisältyvät kansallisesti rahoitetut julkiset investoinnit (% suhteessa BKT:hen)

(38)

Sopeutuskauden pidentämisen perustana olevan uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuuden voidaan katsoa olevan johdonmukainen elpymis- ja palautumissuunnitelman ja monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa sovitun kumppanuussopimuksen sitoumusten kanssa, kuten asetuksen (EU) 2024/1263 14 artiklan 4 kohdassa edellytetään. Eläkeuudistukseen ja menojen uudelleenarviointeihin tehdyt täydennykset ovat johdonmukaisia elpymis- ja palautumissuunnitelman puitteissa tehtyjen sitoumusten kanssa.

(39)

Yhteenvetona voidaan todeta, että sopeutuskauden pidentämisen perustana olevan uudistusten ja investointien kokonaisuuden arvioidaan kokonaisuutena täyttävän asetuksen (EU) 2024/1263 14 artiklassa säädetyt kriteerit. Tämän vuoksi sopeutuskausi voidaan pidentää neljästä vuodesta seitsemään, kuten suunnitelmassa esitetään.

(40)

Sopeutuskauden pidentämisen perustana olevan uudistusten ja investointien kokonaisuuden lisäksi suunnitelmassa kuvataan politiikkasitoumuksia, jotka liittyvät muihin uudistuksiin ja investointeihin, joilla vastataan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä – erityisesti maakohtaisissa suosituksissa – yksilöityihin tärkeimpiin haasteisiin ja edistetään unionin yhteisiä painopisteitä. Suunnitelma sisältää 44 uudistusta ja investointia, joista 12 saa taloudellista tukea elpymis- ja palautumistukivälineestä ja yksi Euroopan aluekehitysrahastosta.

(41)

Oikeudenmukaiseen vihreään ja digitaaliseen siirtymään liittyvän yhteisen painopisteen ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/1119 (16) asetettujen ilmastotavoitteiden osalta suunnitelma sisältää 20 uudistusta ja investointia. Vuosien 2022 ja 2023 maakohtaisten suositusten osalta, joissa kehotettiin vähentämään yleistä riippuvuutta fossiilisista polttoaineista tehostamalla toimia energiatehokkuuden parantamiseksi ja fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseksi rakennuksissa sekä kannustamalla edelleen teollisuuden vähähiilistymiseen, suunnitelma sisältää muun muassa seuraavat toimenpiteet: tiettyjen fossiilisten polttoaineiden arvonlisäverokannan korottaminen (liittovaltion tasolla), asuntojen energiatehokkaaseen kunnostamiseen myönnettävien avustusten ja lainojen lisääminen (sisältyy elpymis- ja palautumistukivälineeseen), maksujen siirtäminen sähköstä fossiilisiin polttoaineisiin, teollisuuden ilmastosiirtymää koskevan suunnitelman laatiminen (Flanderi) sekä investoinnit julkisten rakennusten kunnostamiseen energiatehokkaiksi ja vihreään siirtymään liittyvään tutkimusalustaan (sisältyy elpymis- ja palautumistukivälineeseen) (ranskankielinen yhteisö). Toimenpiteet, jotka liittyvät ympäristöystävällisestä liikenteestä ja vähäpäästöisen liikenteen käytön ja tarjonnan lisäämisestä vuosina 2019, 2022, 2023 ja 2024 annettuihin maakohtaisiin suosituksiin, käsittävät investoinnit pyöräilyinfrastruktuuriin ja julkiseen liikenteeseen Flanderissa (sisältyy elpymis- ja palautumistukivälineeseen) sekä ajoneuvoverotuksen uudistuksen ja investoinnit Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon (TEN-T) ja siltojen kunnostamiseen Valloniassa. Digitaaliseen siirtymään liittyvän painopisteen osalta suunnitelmaan sisältyy toimenpiteitä, jotka koskevat korkea-asteen koulutuksen digitaalistrategian laatimista ja lastenhoitotoiminnan hallinnoinnin digitalisointia ranskankielisen yhteisön osalta (sisältyy elpymis- ja palautumistukivälineeseen) sekä investointeja pk-yritysten digitalisointiin ja kyberturvallisuuteen Flanderissa.

(42)

Yhteiskunnan ja talouden resilienssiin liittyvän yhteisen painopisteen ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin osalta suunnitelma sisältää 16 uudistusta ja investointia, jotka koskevat julkisen talouden kestävyydestä vuonna 2019 annettua maakohtaista suositusta (esimerkiksi tulojen ja menojen uudelleenarvioinnit), pitkäaikaishoidon parantamista Flanderissa sekä investointeja ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon Valloniassa. Työvoimapulan ja osaamisen kohtaanto-ongelmien ratkaisemisesta vuosina 2019, 2022, 2023 ja 2024 annettujen maakohtaisten suositusten osalta suunnitelma sisältää toimenpiteitä, jotka koskevat sosiaalietuusjärjestelmän uudistamista (liittovaltion tasolla), työnhakijoiden aktivoinnin tehostamista ja työnhakijoiden osaamisen ja työmarkkinoiden tarpeiden yhteensovittamisen parantamista (Euroopan aluekehitysrahaston tuella) (Flanderi), työllisyyspolitiikan uudistamista (Vallonia) sekä investointeja varhaiskasvatukseen Flanderissa ja Valloniassa. Koulutusjärjestelmien parantamisesta vuosina 2019, 2022, 2023 ja 2024 annettujen maakohtaisten suositusten osalta suunnitelma sisältää toimenpiteitä, jotka koskevat perusopetuksen opetussuunnitelman uudistamista ja kielitaidon vahvistamista flaaminkielisessä koulutusjärjestelmässä sekä koulunkäynnin keskeyttämisen torjumista ranskankielisessä yhteisössä (sisältyy elpymis- ja palautumistukivälineeseen). Yritysten sääntelyyn liittyvän ja hallinnollisen rasituksen vähentämisestä vuosina 2019 ja 2024 annettujen maakohtaisten suositusten osalta suunnitelma sisältää toimenpiteitä liiketoimintaympäristön yksinkertaistamiseksi Flanderissa.

(43)

Energiaturvallisuuteen liittyvän yhteisen painopisteen osalta suunnitelma sisältää kolme toimenpidettä, jotka koskevat muun muassa pienten ydinreaktoreiden tutkimusta ja kehittämistä ja ydinvoimakapasiteettia koskevien lisätutkimusten tekemistä. Uusiutuvien energialähteiden ja niihin liittyvän verkkoinfrastruktuurin käyttöönoton kiihdyttämistä koskevien vuosien 2022 ja 2023 maakohtaisten suositusten osalta suunnitelma sisältää muun muassa toimenpiteen, jolla tehostetaan edelleen lupamenettelyjä Flanderin alueella.

(44)

Puolustusvoimavaroihin liittyvän yhteisen painopisteen osalta suunnitelma sisältää kolme toimenpidettä, joilla pyritään saavuttamaan strategisen puolustussuunnitelman (STAR – Security/Service, Technology, Ambition, Resilience) tavoitteet puolustuspolitiikan parantamiseksi ja puolustusvoimavarojen vahvistamiseksi Naton normit ylittävällä tavalla. Suunnitelma sisältää myös Flanderin puolustusteollisuudelle suunnatun innovaatiotuen.

(45)

Suunnitelmassa on tietoa johdonmukaisuudesta ja tarvittaessa täydentävyydestä koheesiopolitiikan rahastojen ja Belgian elpymis- ja palautumissuunnitelman kanssa. Suunnitelmassa korostetaan, että kaikki valtion viranomaiset sitoutuvat panemaan elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöön maakohtaisten suositusten mukaisesti. Lisäksi Flanderin alue ilmoittaa sitoutuvansa toteuttamaan vuosia 2021–2027 koskevat koheesiopolitiikan hankkeet.

(46)

Suunnitelmassa esitetään yleiskatsaus unionin yhteisiin painopisteisiin liittyvistä julkisten investointien tarpeista Belgiassa.

Oikeudenmukaisen vihreän ja digitaalisen siirtymän osalta suunnitelmassa korostetaan tarvetta investoida uusiutuvaan energiaan, rautatieverkkoon ja kyberturvallisuuteen.

Yhteiskunnan ja talouden resilienssin osalta suunnitelmassa mainitaan tarve toteuttaa investointeja eläkejärjestelmän uudistamiseksi ja belgialaisten kannustamiseksi yrittäjyyteen tarjoamalla houkutteleva toimintaympäristö, jossa on mahdollisimman vähän esteitä.

Energiaturvallisuuden osalta suunnitelmassa korostetaan, että Belgian on tarpeen vahvistaa energialaitteidensa turvallisuutta investoimalla tutkimukseen ja maan sähköverkkoon sen kestävyyden parantamiseksi.

Puolustusvoimavarojen kehittämisen osalta suunnitelmassa korostetaan, että Belgian pyrkimyksenä on noudattaa Nato-sitoumuksia.

(47)

Kaiken kaikkiaan komission näkemys on, että Belgian suunnitelma täyttää asetuksen (EU) 2024/1263 vaatimukset.

(48)

Neuvosto suhtautuu myönteisesti Belgian keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteelliseen suunnitelmaan ja katsoo, että panemalla se täysimääräisesti täytäntöön voitaisiin edistää tervettä julkista taloutta ja tukea julkisen velan kestävyyttä sekä kestävää ja osallistavaa kasvua.

(49)

Neuvosto panee merkille komission arvion suunnitelmasta. Neuvosto kuitenkin pyytää, että komissio esittää tulevia suunnitelmia koskevan arvionsa erillisenä asiakirjana eikä komission suosituksissa neuvoston suosituksiksi.

(50)

Neuvosto panee merkille komission arvion nettomenopolusta ja tärkeimmistä suunnitelmaan sisältyvistä makrotaloudellisista oletuksista, myös suhteessa komission ennakolta toimittamaan ohjaukseen, sekä suunnitelmaan sisältyvän nettomenopolun vaikutukset julkisen talouden alijäämään ja velkaan. Neuvosto panee merkille komission arvion, jonka mukaan makrotaloutta ja julkista taloutta koskevat oletukset eroavat joissakin tapauksissa komission oletuksista, myös siksi, että niissä on otettu huomioon päivitetyt makrotaloutta ja julkista taloutta koskevat tiedot, mutta ovat yleisesti ottaen asianmukaisesti perusteltuja ja perustuvat päteviin taloudellisiin perusteluihin. Neuvosto panee merkille suunnitelman laajan finanssipoliittisen strategian ja näkymiin kohdistuvat riskit, jotka voisivat vaikuttaa makrotalouden skenaarion ja taustaoletusten toteutumiseen sekä suunnitelman nettomenopolun toteuttamiseen. Neuvosto panee merkille myös, että geopoliittiset riskit voivat luoda painetta puolustusmenoihin.

(51)

Neuvosto odottaa Belgian olevan valmis mukauttamaan finanssipoliittista strategiaansa tarpeen mukaan sen nettomenopolun toteuttamisen varmistamiseksi. Neuvosto päättää seurata tiiviisti talouden ja julkisen talouden kehitystä, mukaan lukien suunnitelman skenaarion perusteena oleva kehitys.

(52)

Neuvosto katsoo, että on perusteltua jatkaa keskustelua, jotta kumulatiivisten nettomenojen kasvuvauhdin vaikutuksista vuotuiseen valvontaan päästään yhteisymmärrykseen hyvissä ajoin ennen seuraavaa julkisen talouden valvontakierrosta.

(53)

Neuvosto hyväksyy uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuuden, jonka Belgia on esittänyt keskipitkän aikavälin suunnitelmassaan ja johon sopeutuskauden pidentäminen perustuu, ja suhtautuu myönteisesti pyrkimyksiin kvantifioida vaikutukset kasvuun ja julkisen talouden kestävyyteen. Neuvosto yhtyy komission näkemykseen siitä, että Belgian esittämä uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuus huomioon ottaen on perusteltua pidentää sopeutuskautta neljästä vuodesta seitsemään vuoteen. Neuvosto panee merkille komission arvion, jonka mukaan sopeutuskauden pidentämisen perustana oleva uudistusten ja investointien kokonaisuus täyttää asetuksen (EU) 2024/1263 14 artiklassa säädetyt kriteerit, näin myös kun otetaan huomioon sen 36 artiklan 1 d kohdan siirtymäsäännös. Neuvosto panee merkille komission arvion, jonka mukaan uudistus- ja investointisitoumusten odotetaan parantavan talouden kasvupotentiaalia ja resilienssiä kestävällä tavalla ja tukevan julkisen talouden kestävyyttä. Neuvosto suosittaa, että Belgia panee täysimääräisesti täytäntöön uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuuden, jotta sopeutuskauden pidentäminen olisi edelleen perusteltua.

(54)

Neuvosto panee sopeutuskauden pidentämisen perustana olevien uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuutta koskevan arvion lisäksi merkille komission kuvauksen uudistuksista ja investointitarpeista ja -aikomuksista, joilla vastataan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä yksilöityihin keskeisiin haasteisiin, ja korostaa, että on tärkeää varmistaa, että tällaiset uudistukset ja investoinnit toteutetaan. Neuvosto arvioi komission toimittamien raporttien perusteella näitä uudistuksia ja investointeja ja seuraa niiden täytäntöönpanoa eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa.

(55)

Neuvosto odottaa Belgian antavan vuotuisissa edistymisraporteissa tietoja erityisesti edistymisestä neuvoston asettaman nettomenopolun toteuttamisessa ja laajempien uudistusten ja investointien toteuttamisessa eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä sekä sopeutuskauden pidentämisen perustana olleen uudistusten ja investointien kokonaisuuden toteuttamisessa.

(56)

Neuvoston olisi asetuksen (EU) 2024/1263 17 artiklan mukaisesti suositettava Belgialle suunnitelmassa esitettyä nettomenopolkua ja hyväksyttävä uudistusten ja investointien kokonaisuus, johon sopeutuskauden pidentäminen seitsemään vuoteen perustuu.

1.

2.