Esittelijä:

Christian MOOS

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio: 28.2.2024
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus”
Hyväksyminen jaostossa	12.4.2024
Hyväksyminen täysistunnossa	25.4.2024
Täysistunnon numero	587
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	147/1/7

1   Päätelmät ja suositukset

1.1

Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta edellyttää yhteistyön ja koordinoinnin lisäämistä Euroopassa ja asianmukaisen rahoituksen osoittamista turvallisuusviranomaisille. Jäsenvaltioiden on turvattava tulliviranomaisilleen ja poliisivoimilleen riittävät henkilöresurssit ja tekniset voimavarat sekä huolehdittava hyvistä palkoista, hyvistä työoloista ja -ehdoista ja jatkokoulutusmahdollisuuksista.

1.2

Huumeiden, myös kovien huumeiden, käytön torjuminen edellyttää kuitenkin nykyistä eriytetympää, koko yhteiskunnan kattavaa toimintaa. Kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta huumausaineiden käytön torjumisessa olisi tukeuduttava ennaltaehkäiseviin toimiin ja tukitoimiin eikä niinkään rankaiseviin toimenpiteisiin.

1.3

Satamiin on niiden kautta kulkevan kauppatavaran määrän vuoksi perusteltua kiinnittää erityistä huomiota, mutta tämä ei saa merkitä sitä, että muut reitit ja väylät jäävät huomiotta.

1.4

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudesta puhuminen ei tässä yhteydessä ole kovinkaan onnistunut valinta, kun tarkoitetaan viranomaisten ja yksityisten osapuolten yhteistyötä. Komission olisi pikemminkin puhuttava useisiin toimijoihin perustuvasta toimintamallista.

1.5

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) suhtautuu myönteisesti kaikkiin tehokkaisiin aloitteisiin rikollisverkostojen hajottamiseksi. Pankkisalaisuus, veroparatiisit, rahanpesu ja korruptio ovat äärimmäisen tärkeitä järjestäytyneelle rikollisuudelle.

1.6

ETSK kannattaa poliisi- ja tulliviranomaisten välisen rajatylittävän lainvalvontakoordinoinnin sekä lainvalvonta-, oikeus- ja veroviranomaisten välisen yhteistyön parantamista, jotta järjestäytynyttä rikollisuutta voidaan torjua mahdollisimman tehokkaasti.

1.7

ETSK kehottaa jäsenvaltioita investoimaan riittävästi julkishallintoonsa ja nopeuttamaan sen digitalisaatiota järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi.

1.8

On tärkeää ottaa poliiseja ja tullivirkailijoita edustavat ammattiliitot toimintaan mukaan, jotta henkilöstö- ja aineelliset tarpeet saadaan kartoitettua asianmukaisesti ja jotta ammattiliittojen asiantuntemusta voidaan hyödyntää.

1.9

Huumeidenkäyttäjät ovat uhreja eivätkä rikollisia, kunhan heidän huumeiden käyttönsä ei johda huumausaineiden hankintaan liittyvään rikollisuuteen tai aiheuta vaaraa kolmansille osapuolille. ETSK suosittaa painokkaasti, että tarkastellaan niiden maiden ja alueiden kokemuksia, missä tiettyjen huumeiden käyttö suvaitaan tai kannabiksen käyttö on dekriminalisoitu.

1.10

ETSK kehottaa toteuttamaan nykyistä enemmän ennaltaehkäiseviä aloitteita eurooppalaisten ja erityisesti nuorten suojelemiseksi riippuvuuden vaaroilta ja suosittaa, ettei aloitteissa keskitytä pelkästään koviin huumeisiin. Menetetyksi tuomituilla varoilla olisi rahoitettava ennaltaehkäisyhankkeita.

2   Yleisiä huomioita EU:n etenemissuunnitelmasta

2.1

ETSK on Euroopan komission kanssa yhtä mieltä siitä, että järjestäytynyt rikollisuus on nykyään yksi Euroopan vakavimmista turvallisuusuhkista. Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta edellyttää yhteistyön ja koordinoinnin lisäämistä Euroopassa ja asianmukaisen rahoituksen osoittamista turvallisuusviranomaisille EU:n ja ennen kaikkea jäsenvaltioiden tasolla. Huumeiden ja kovien huumeiden käytön torjuminen edellyttää kuitenkin eriytetympää, koko yhteiskunnan kattavaa toimintaa, eikä se voi perustua ainoastaan lainvalvontaan. Kansalaisyhteiskunnalla on tässä ensiarvoisen tärkeä eikä vain täydentävä rooli.

2.2

Huumeiden käyttö aiheuttaa valtavia terveyshaittoja ja sosiaalista ja taloudellista vahinkoa. Se vahingoittaa paitsi huumeriippuvaisia myös heidän omaisiaan ja kokonaisia yhteisöjä. Se aiheuttaa vaaraa yhteiskuntajärjestykselle ja on yhteydessä moniin rikkomuksiin ja rikoksiin, myös erittäin vakaviin rikoksiin, ja ajaa niihin helposti.

2.3

Huumekauppa ja järjestäytynyt rikollisuus eivät ole pelkästään rajatylittäviä ilmiöitä, vaan niillä on myös aina geopoliittinen ulottuvuus. Järjestäytynyt rikollisuus voi heikentää valtion rakenteita ja viime kädessä johtaa valtion toimintakyvyn menetykseen tai siihen, että valta on käytännössä diktatuurimaisen mafiatyyppisen eliitin käsissä. Tämä vaikuttaa kansainvälisiin suhteisiin ja kansainväliseen turvallisuusrakenteeseen.

2.4

Järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyy aina vakavia perus- ja ihmisoikeuksien loukkauksia, ja se horjuttaa liberaalien demokratioiden vakautta. Jos järjestäytyneillä rikollisilla on paljon epävirallista valtaa, autoritaariset suuntaukset vahvistuvat.

2.5

Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta on olennaisen tärkeää, jotta voidaan torjua paitsi korruptiota ja rahanpesua myös terroristiverkostojen, ihmiskaupan ja muiden rikosten rahoittamista. EU:n jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä keskenään ja kolmansien maiden kanssa unionin tehokkaalla tuella pystyäkseen pitämään yllä lakia ja järjestystä ja turvaamaan valtion voimakäyttömonopolin jengejä, klaaneja ja mafiatyyppisiä verkostoja vastaan. Tässä yhteydessä ehdottomana edellytyksenä on, että noudatetaan tiukasti oikeusvaltionormeja.

2.6

Varojen takavarikointi on edelleen liian vähäistä. Takavarikointitoimenpiteitä olisi tehostettava, ja EU:n olisi asetettava tavoitteita (esimerkiksi vähimmäisprosenttiosuus), jotka koskevat menetetyksi tuomitun omaisuuden käyttöä yhteiskunnan hyväksi erityisesti nuorille suunnatuissa julkisissa huumeiden käytön ennaltaehkäisykampanjoissa ja asiaan liittyvissä kansalaisyhteiskunnan hankkeissa.

2.7

Niin sanotuilla huumevaltioilla on tärkeä rooli maailmanlaajuisessa huumekaupassa. Euroopan komissiolla ja Euroopan ulkosuhdehallinnolla on oltava riittävästi resursseja, jotta laittomien aineiden virtaa voidaan hillitä jo alkulähteillä. Huumekasvien tuottajamaiden asukkaille voidaan EU:n Global Gateway -strategian avulla tarjota muita vaihtoehtoja toimeentulon hankkimiseen.

2.8

Rahoitusalaan on kiinnitettävä erityistä huomiota, ja turvallisuusviranomaisten asiantuntemusta tällä saralla on vahvistettava ja yhteistyötä veroviranomaisten kanssa edistettävä. Pankkisalaisuus ja veroparatiisit ovat järjestäytyneen rikollisuuden kannalta paljon tärkeämpiä kuin esimerkiksi yksittäiset huumetoimitukset Euroopan satamien kautta.

2.9

Huumeidenkäyttäjät ovat uhreja eivätkä rikollisia, kunhan heidän huumeiden käyttönsä ei johda huumausaineiden hankintaan liittyvään rikollisuuteen tai aiheuta vaaraa kolmansille osapuolille. ETSK suosittaakin painokkaasti, että tarkastellaan muun muassa Brittiläisen Columbian (Kanada), Oregonin (Yhdysvallat) ja Portugalin esimerkkejä kovien huumeiden käytön dekriminalisoinnista. Huumeiden käytön laillistaminen mahdollistaa sen, että toimenpiteissä voidaan painottaa enemmän ennaltaehkäisyä ja terveysnäkökohtia ja resursseja voidaan kohdentaa uudelleen. Näin on mahdollista vähentää tehokkaasti rikoksia, jotka liittyvät huumeiden hankintaan. Lisäksi voidaan luoda käyttäjille turvallisemmat olosuhteet ja hillitä julkiseen elämään ja turvallisuuteen kohdistuvia vaikutuksia. Portugalissa huumekuolemat vähenivät vuosien 1999 ja 2016 välisenä aikana 369:stä 30:een. Lisäksi heroiiniriippuvaisten kokonaismäärä pieneni merkittävästi, samoin kuin uusien hiv- ja hepatiitti C -tapausten määrä.

2.10

Kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta huumausaineiden käytön torjumisessa olisi tukeuduttava ennaltaehkäiseviin toimiin ja tukitoimiin eikä niinkään rankaiseviin toimenpiteisiin. Järjestäytyneen rikollisuuden tehokkaaseen torjuntaan tarvittavat resurssit voitaisiin käyttää kohdennetummin niin, että huumeidenkäyttäjille määrättävien seuraamusten sijaan keskityttäisiin rikollisverkostoja ja ennen kaikkea niiden varoja ja mekanismeja koskeviin toimenpiteisiin. Tässä yhteydessä on tärkeää muistuttaa, että lailliset päihteet (tupakka ja alkoholi) aiheuttavat paljon enemmän kuolemantapauksia kuin laittomat huumeet. Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) mukaan huumeet aiheuttivat EU:ssa 6 166 kuolemantapausta vuonna 2021. Komission mukaan tupakan tai sähkötupakan aiheuttamiin sairauksiin taas kuolee vuosittain lähes 700 000 eurooppalaista. Lisäksi alkoholin haitallinen käyttö aiheuttaa satoja tuhansia ennenaikaisia kuolemia.

2.11

Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot olisi otettava jatkossa aktiivisesti mukaan järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevan EU:n strategian 2021–2025 sekä EU:n huumeidenvastaisen ohjelman täytäntöönpanoon, sillä ne tarjoavat suuren osan tukipalveluista. Lisäksi ne antavat ratkaisevan tärkeää tukea sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmille, ja niillä on olennaista tietoa ja kokemusta.

2.12

Järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan on tärkeää osallistaa myös työmarkkinajärjestöt ja erityisesti poliiseja ja tullivirkailijoita edustavat ammattiliitot. Niiden osallistuminen on keskeistä, jotta voidaan paitsi ennakoida ja vähentää tehokkaasti tutkijoille ja tarkastajille mahdollisesti aiheutuvia vaaroja myös arvioida ja suunnitella asianmukaisesti henkilöstö- ja aineellisia tarpeita sekä hyödyntää ruohonjuuritason asiantuntemusta. Tämä koskee erityisesti huumausainestrategian tulevaa arviointia vuonna 2024.

2.13

Perusoikeuksien kunnioittaminen ja oikeusvaltionormien noudattaminen ei tietyissä EU:n jäsenvaltioissa ole niiden kriittisen oikeusvaltiotilanteen takia enää kaikilta osin taattu. ETSK katsoo, että jos perusoikeuksien kunnioittamiseen perustuva yhteistyö EU:n kaikkien 27 jäsenvaltion viranomaisten kesken ei ole mahdollista, viranomaisyhteistyössä olisi sovellettava tiiviimmän yhteistyön menettelyä.

3   Huomioita muista aloitteista

3.1

ETSK pitää tervetulleina kaikkia tehokkaita aloitteita rikollisverkostojen hajottamiseksi, kunhan ne ovat oikeusvaltioperiaatteen mukaisia. Sama pätee myös poliisiyhteistyön ja lainvalvontaviranomaisten välisen tietojenvaihdon vahvistamiseen sekä siihen liittyvään digitalisointiin.

3.2

Koska laittomien huumeiden markkinoiden kehitys on erittäin nopeaa ja markkinoilla kehitetään ja levitetään yhä vaarallisempia synteettisiä aineita, ETSK on erittäin tyytyväinen siihen, että Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen seuraajan, Euroopan unionin huumeviraston (EUDA), toiminta käynnistyy piakkoin ja että virastolla on entistäkin vahvemmat toimivaltuudet. Komitea on niin ikään erittäin tyytyväinen tulevaan huumevaroitusjärjestelmään.

3.3

ETSK suhtautuu myönteisesti tulliliiton uudistamista koskevan ehdotuksen (COM(2023) 257 final) perustavoitteisiin. On tärkeää vahvistaa tullihallintoja sekä niiden keskinäistä yhteistyötä ja yhteistyötä lainvalvontaviranomaisten kanssa, jotta voidaan estää vaarallisten ja laittomien tuotteiden tuonti EU:hun.

3.4

ETSK huomauttaa kuitenkin, että tulliuudistuksen on oltava toimiva myös nyt ehdotetun eurooppalaisen satama-allianssin kannalta. Komission ehdotuksen avulla pyritään kyllä vahvistamaan satamia ja logistiikkakeskuksia, mutta huolena on, että ehdotettu EU-tason operatiivinen hallinto saattaa viime kädessä heikentää tullihallintojen toimivaltaa ja johtaa tullitoimipaikkojen vähenemiseen yksilöityjen logistiikkakeskusten ulkopuolella. Yritykset, joille lyhyet välimatkat ja alueellinen tietämys ovat tärkeitä, sekä alan ammattiliitot vastustaisivat tällaista heikennystä.

3.5

Toimivallan jakoa pohdittaessa painopisteen olisi lähtökohtaisesti oltava jäsenvaltioiden asianomaisten viranomaisten konkreettisten operatiivisten tarpeiden tunnistamisessa ja niiden tarvitsemien operatiivisten edellytysten vahvistamisessa. Jäsenvaltioiden hallituksilla on vastuu huolehtia tästä aineellisesti.

3.6

Jos syvempi yhteistyö EU:n kaikkien 27 jäsenvaltion välillä on vaikeaa eikä ylikansallinen toiminta sen takia tuota tulosta, etusijalle olisi asetettava kohdennettu yhteistyö jäsenvaltioryhmien kesken. Tällaista yhteistyötä on jo tehty Europolin ja Eurojustin tuella, ja sen avulla on saatu tuloksia aikaan rikollisten huumeverkostojen torjunnassa.

3.7

Euroopan monialainen rikosuhkien torjuntafoorumi (EMPACT) ja mafiatyyppisten järjestäytyneiden rikollisryhmien vastainen operatiivinen verkosto ovat menestyksekkäitä välineitä huumekaupan torjunnassa. Niitä on laajennettava ja vahvistettava. Kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta on kuitenkin aina tärkeää varmistaa, että poliisi- ja lainvalvontayhteistyö ei johda niiden jäsenvaltioiden tai kolmansien maiden viranomaisten väärinkäytöksiin, jotka eivät toimi tai eivät enää toimi oikeusvaltion periaatteiden mukaisesti.

3.8

ETSK toivoo, että ennaltaehkäiseviä aloitteita eurooppalaisten ja erityisesti nuorten suojelemiseksi riippuvuuden vaaroilta toteutettaisiin nykyistä enemmän ja ettei aloitteissa keskityttäisi pelkästään koviin huumeisiin. Terveysriskien näkökulmasta alkoholin rankka liikakäyttö rinnastuu kovien huumeiden käyttöön. Se aiheuttaa myös huomattavaa sosiaalista vahinkoa esimerkiksi, kun lapset joutuvat kärsimään vanhempien humalatilan ja väkivaltaisuuden takia tai kun alkoholistit eivät kykene enää tekemään töitä.

4   Ensisijaisten toimenpiteiden ja toimien arviointi

4.1

ETSK korostaa satamien merkitystä synteettisten huumeiden tuotannossa tarvittavien lähtöaineiden sekä huumeiden saapumispaikkoina. Ehdotettu satama-allianssi yhdessä tulliviranomaisten välisten mahdollisimman toimivien EU:n laajuisten digitaalisten yhteyksien kanssa on hyödyllinen toimintamalli. Tulli-ohjelmasta saatava rahoitus on tervetullutta.

4.2

Jotta tulliyhteisö voisi toimia komission sanoin ensimmäisenä puolustuslinjana laittomien ja vaarallisten tuotteiden kauppaa vastaan, jäsenvaltioiden on osoitettava tulliviranomaisilleen ja poliisivoimilleen riittävät henkilöresurssit ja tekniset voimavarat ja huolehdittava jatkokoulutusmahdollisuuksista. Esimerkiksi konttien säännölliset tarkastukset vaikeutuvat, jos tulliviranomaisilla ei ole tarpeeksi henkilöstöä tai laitteita ja kalustoa, mikä on tilanne monissa jäsenvaltioissa. Tämä avaa rikollisverkostoille pääsyn satamarakenteisiin ja johtaa tarkastusten harvenemiseen. Se myös lisää tullivirkailijoille aiheutuvia turvallisuusriskejä eikä sovi yhteen vastuullisen riskinhallinnan kanssa.

4.3

ETSK odottaa kiinnostuneena Schengen-arviointia, ehdotusta neuvoston suosituksiksi ja tilattuja tutkimuksia merenkulkutiedoista ja rautatie- ja maantieliikennettä koskevista lainvalvontatarpeista. Koska rikollisverkostot ovat mukautuvia, ei riitä, että vain tiettyjä logistiikkakeskuksia valvotaan tarkemmin. Satamiin on niiden kautta kulkevan kauppatavaran määrän vuoksi perusteltua kiinnittää erityistä huomiota, mutta tämä ei saa merkitä sitä, että laittoman kaupan muut reitit ja väylät – kuten lentokentät, maantiet ja rautatiet – jäävät huomiotta.

4.4

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudesta puhuminen ei ole kovinkaan onnistunut valinta, kun tarkoitetaan viranomaisten ja yksityisten osapuolten, kuten satamaoperaattoreiden, yhteistyötä, jonka tavoitteena on vahvistaa yksityisiä tahoja rikollisjärjestöjen soluttautumista vastaan. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksissa voittoa tavoittelevat yksityiset tahot valtuutetaan tuottamaan julkisia yleishyödyllisiä palveluja. Tästä ei tässä yhteydessä voi eikä saa olla kysymys. Nämä tehtävät kuuluvat viranomaisille. Komission tarkoittamassa tapauksessa olisi pikemminkin puhuttava useisiin toimijoihin perustuvasta toimintamallista. Vapaaehtoinen yhteistyö esimerkiksi yksityisten varustamojen kanssa olisi näiden toimijoiden omien etujen mukaista, sillä epäselvissä tapauksissa ne voidaan saattaa vastuuseen työntekijöidensä tekemistä rikoksista. Ennaltaehkäisevä yhteistyö esimerkiksi Europolin ja rahoituspalvelujen tarjoajien välillä on ilman muuta mielekästä.

4.5

ETSK katsoo, että tullin työntekijöiden edustajat olisi otettava mukaan suunniteltuihin hanke- ja asiantuntijaryhmiin, jotta koordinoidun tullitoiminnan aikana voidaan huolehtia parhaalla mahdollisella tavalla työsuojelusta. Koulutus ja riittävät henkilöresurssit ovat keskeisen tärkeitä.

4.6

ETSK kannattaa poliisi- ja tulliviranomaisten välisen rajatylittävän lainvalvontakoordinoinnin ja lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten välisen yhteistyön parantamista sekä säännöllistä vuoropuhelua oikeusviranomaisten välillä, jotta voidaan välttää tutkinnan käynnistämisen tarpeettomat esteet. Myös muut hallinnonalat, erityisesti paikallishallinto, on otettava mukaan asiaa koskevaan kokonaisstrategiaan. Komissio on onneksi ilmoittanut antavansa käytännön ohjeita vuonna 2024.

4.7

Julkishallinnon, muun muassa EU:n jäsenvaltioiden talous- ja turvallisuusviranomaisten, digitalisointi ei yhdenmukaistamiseen tähtäävän EU-lainsäädännön antamisesta huolimatta etene yhtenäisellä tavalla. ETSK kehottaa jäsenvaltioita investoimaan riittävästi julkishallintoonsa ja vauhdittamaan sen digitalisaatiota, sillä järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi tehtävän eurooppalaisen yhteistyön tehostaminen lupaavalla tavalla edellyttää mahdollisimman pitkälle menevää yhteentoimivuutta sekä tietojen reaaliaikaista saatavuutta.

4.8

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että painopistettä siirretään pois yksittäisistä rikoksentekijöistä, jotta pikkutekijöiden lisäksi onnistuttaisiin saamaan kiinni kokonaisia verkostoja. Erittäin tärkeitä tekijöitä tätä varten ovat mm. rahavirtojen seurantatoimet sekä tuleva rahanpesuntorjuntaviranomainen (AMLA). Rahanpesuntorjuntaviranomaisen perustaminen ei saisi kuitenkaan johtaa päällekkäisiin rakenteisiin, vaan AMLAn pitäisi olla hyödyllinen täydennys jäsenvaltioiden viranomaisten toimintaan.

4.9

ETSK kannattaa komission jäsenvaltioille esittämää kehotusta hyödyntää järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa Schengenin tietojärjestelmän tarjoamia välineitä kaikilta osin.

4.10

Pimeän verkon seurantaan tarkoitetun tietoteknisen välineen kehittäminen olisi erittäin hyödyllistä, sillä sellaista ei ole vielä saatavilla kaikissa jäsenvaltioissa. Tällaisten välineiden olisi periaatteessa oltava suoraan käytettävissä jäsenvaltioiden viranomaisten suorittamia konkreettisia tutkimuksia varten.

4.11

Komitea kannattaa pyrkimystä yhdenmukaistaa oikeudelliset määritelmät. Nimenomaan rikollisverkostoihin kuuluville rikollisille olisi asetettava ankarampia rikosoikeudellisia seuraamuksia. ETSK katsoo, että laittomien huumeiden käyttäjät ja huumeriippuvaiset yleensäkin, käyttävät he sitten laillisia tai laittomia aineita, ovat vaarallisten aineiden käytön uhreja. Komitea kehottaa tukemaan näitä uhreja ja heidän perheitään huomattavasti nykyistä enemmän.

4.12

Ennaltaehkäisevää työtä ja tuen tarjontaa on lisättävä. Tällaisia palveluja tarjoavat viranomaisten ohella ennen kaikkea kansalaisyhteiskunnan organisaatiot osana yleishyödyllistä toimintaansa. ETSK onkin tyytyväinen monialaiseen ja useita viranomaisia kattavaan rikollisuuden ehkäisyyn sekä siihen, että komissio viittaa erikseen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoon.

4.13

Tiedonannossa ei käsitellä lainkaan sitä mahdollisuutta, että EU voisi ottaa yhtenäisesti kantaa tiettyjen huumausaineiden laillistamiseen tai laillistamatta jättämiseen. Yksittäisillä EU-mailla on jo paljon kokemusta huumeiden käytön sekä järjestäytyneen rikollisuuden kehittymisen seurauksista.

4.14

Koska huumekauppa on kansainvälinen ilmiö ja sillä on, kuten edellä todettiin, jopa geopoliittinen ulottuvuus, komission ehdottamat kansainvälisen yhteistyön toimet ovat järkeviä. Herää kuitenkin kysymys, onko EU:lla riittävästi vaikutusvaltaa maailmanlaajuisella tasolla, jotta se voisi vaikuttaa kolmansiin maihin. Sisämarkkinoiden voima ei yksin riitä tähän. Tarvitaan ehdottomasti myös Euroopan ulko- ja turvallisuuspolitiikan parempaa koordinointia sekä edellä kuvattua koko yhteiskunnan kattavaa toimintamallia.

4.15

Malli, jossa sovelletaan joustavampia sääntöjä huumeiden lähtöaineiden luokitteluun, on tervetullut. Se voi kuitenkin lisätä täytäntöönpanosta aiheutuvaa rasitetta, koska testattavana ja valvottavana on useampia aineita. Monissa jäsenvaltioissa nykyiset tullilaboratoriot eivät riitä, joten tullilaboratorioiden verkostoa on laajennettava.