Neuvoston päätelmät koulutusalan näyttöön perustuvan toimintapolitiikan ja käytännön edistämisestä eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamiseksi

(C/2024/3642)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO,

joka palauttaa mieleen unionissa hyväksytyt tekstit koulutuksen ja tieteen toimintapolitiikasta,

ON TIETOINEN SIITÄ, ETTÄ

Unionin jäsenvaltiot ovat toteuttaneet toimia kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla ja että niiden koulutuslaitokset ovat toteuttaneet toimia varmistaakseen laadukkaan ja osallistavan koulutuksen kaikille.

Koulutuksen alalla on nykyisin useita haasteita, joihin päätöksentekijöiden ja opetushenkilöstön kuten opettajien, kouluttajien, oppilaitosten johtajien ja korkeakoulujen henkilöstön on puututtava.

Tutkimus ja data edistävät tietämystä ja laadukkaita tietoja koulutusalan toimintapolitiikan ja käytännön alalla sekä koulutukseen, yhteiskuntaan ja talouteen liittyvien haasteiden analyysia.

Päätöksenteossa on vaikea saavuttaa ehdotonta varmuutta ottaen huomioon koulutusjärjestelmien laajuus ja monipuolisuus.

OTTAA HUOMIOON SEURAAVAA:

Koulutus on keskeinen ja erittäin näkyvä julkinen ala, koska se vaikuttaa merkittävästi yhteiskuntaan kokonaisuudessaan ja jokaisen henkilön ammatilliseen kehitykseen, henkilökohtaisiin tavoitteisiin ja hyvinvointiin.

Termillä ”näyttö” viitataan tietoihin, joita kerätään, analysoidaan ja arvioidaan järjestelmällisesti ja tieteellisesti, jotta niitä voidaan käyttää perustana toimintapolitiikan suunnittelulle, toimintapolitiikan kehittämiselle, ohjelmien toteuttamiselle, arvioinnille ja käytännölle. Näyttöä voidaan saada useista lähteistä ja eri muodoissa, mukaan lukien tutkimus, seuranta, arviointi, järjestelmälliset arvioinnit, määrällinen ja laadullinen validoitu data, käytännön kokemus ja asiantuntijoiden yhteisymmärrys. Näissä päätelmissä painopisteenä on tutkimuksesta ja datasta saatu näyttö.

”Koulutusalan näyttöön perustuva toimintapolitiikka ja käytäntö” (”näyttöön perustuva” englanniksi ”evidence-informed”) voidaan näin ollen määritellä useiden luotettavien tietolähteiden keräämiseksi, yhdistämiseksi ja arvioimiseksi, mukaan lukien paras saatavilla oleva ja asiaankuuluvin näyttö tutkimuksesta ja/tai datasta, keinona parantaa koulutusalan toimintapolitiikkaa ja käytäntöä.

Vaikka tutkimuksesta ja/tai datasta saadulla näytöllä olisi oltava keskeinen rooli koulutusalan toimintapolitiikassa ja käytännössä, on otettava huomioon myös muiden keskeisten näkökohtien moniulotteinen vuorovaikutus. Niihin sisältyvät henkilökohtaiset ja ammatilliset kokemukset, arvot, normit, käytännön päättely, sidosryhmien näkökulmat, tekninen asiantuntemus, kontekstuaalinen tietämys sekä poliittiset, sosiaaliset ja taloudelliset näkökohdat. Englanninkielinen termi ”evidence-informed” kuvaa näin ollen koulutusalan toimintapolitiikkaa ja käytäntöä paremmin kuin termi ”evidence-based”.

Näytön käyttäminen koulutusalan toimintapolitiikoissa ja käytännöissä on kontekstualisoitava. Se olisi mukautettava kyseessä olevan hallinnon tason erityisiin tarpeisiin, kokemuksiin, kulttuureihin ja olosuhteisiin sekä oppimis- ja opetusympäristöön koulutuksen alalla. Se, mikä osoittautuu tehokkaaksi ja asiaankuuluvaksi yhdessä kontekstissa ei välttämättä tuota samoja tuloksia toisessa kontekstissa. Päätöksentekijöiden ja opetushenkilöstön ammattikokemukseen perustuvalla arviointikyvyllä on tässä suhteessa keskeinen merkitys.

ON YHTÄ MIELTÄ SEURAAVASTA:

10.

Korkealaatuinen, asiaankuuluva ja saatavilla oleva näyttö, joka varmistetaan vankalla tutkimusekosysteemillä ja datainfrastruktuurilla koulutuksen alalla, on tärkeä edellytys koulutusalan näyttöön perustuvalle toimintapolitiikalle ja käytännölle.

11.

Näytön huomioon ottaminen ja sen tehokas käyttäminen on osa päätöksentekijöiden ja opetushenkilöstön ammattitaitoa.

KOROSTAA SEURAAVAA:

12.

Laadukkaasta datasta ja tutkimuksesta saatu näyttö siitä, mikä toimii kellekin ja missä kontekstissa ja minkä tavoitteiden osalta tarjoaa vankan perustan koulutusalan toimintapolitiikalle ja käytännölle. Näytöllä etenkin

a)	lisätään luottamusta päätöksentekijöihin, tutkijoihin, opetushenkilöstöön ja yhteiskuntaan kokonaisuudessaan ja näiden välillä,

b)	edistetään nykyisiin haasteisiin vastaamista ja tarpeiden määrittämistä ja valmistellaan tulevia toimintapoliittisia päätöksiä, koska sillä helpotetaan toimintapolitiikan suunnittelua ja uudistuksia koskevia vaikutustenarviointeja,

on keskeinen asema arvioitaessa toteutettujen toimintapoliittisten toimenpiteiden ja investointien vaikuttavuutta, tehokkuutta, johdonmukaisuutta ja asiaankuuluvuutta. Arvioinnin tuloksia hyödynnetään toimintapoliittisessa palautteessa ja niillä edistetään rahoituksen ja resurssien ohjaamista strategioihin, joilla on suurempi mahdollisuus onnistua, ja maksimoidaan näin toimintapoliittisten valintojen ja koulutukseen tehtyjen investointien vaikutus,

d)	edistetään päätöksentekijöiden ja opetushenkilöstön ammatillista kehitystä.

13.

Koulutusalan näyttöön perustuvalla toimintapolitiikalla ja käytännöllä tuetaan koulutuslaitoksia ja niiden oppimisympäristöjä ja opetus- ja oppimiskäytäntöä, ja sillä on potentiaalia parantaa oppimistuloksia. Opetushenkilöstö voi muokata koulutusta käyttämällä muun muassa tehokkaiksi osoitettuja menetelmiä.

14.

Monenlaisten mielipiteiden ja laajan julkisen keskustelun muokkaamassa kontekstissa koulutusalan näyttöön perustuva toimintapolitiikka ja käytäntö tarjoaa selkeämpää ja objektiivisesti dokumentoitua tietoa tarpeista, vaikutuksista ja toteutettavuudesta edistäen näin yhteiskunnallista tietoisuutta ja hyväksyntää.

MÄÄRITTÄÄ SEURAAVAT NELJÄ PRIORITEETTIA, JOTTA VOIDAAN EDISTÄÄ KOULUTUSALAN NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TOIMINTAPOLITIIKKAA JA KÄYTÄNTÖÄ EUROOPPALAISEN KOULUTUSALUEEN TOTEUTTAMISEKSI, OTTAEN ASIANMUKAISESTI HUOMIOON KOULUTUSALAN KANSALLINEN, ALUEELLINEN JA PAIKALLINEN TOIMIVALTA

I EDISTETÄÄN MYÖNTEISTÄ SUHTAUTUMISTA KOULUTUSALAN NÄYTTÖÖN PERUSTUVAAN TOIMINTAPOLITIIKKAAN JA KÄYTÄNTÖÖN JA EDISTETÄÄN EDELLEEN KOULUTUSALAN TUTKIMUSTA

Jäsenvaltioiden ja komission olisi toimivaltansa puitteissa

a)	Edelleen edistettävä sellaisen vankan tutkimusekosysteemin kehittämistä, jolla varmistetaan asiaankuuluva, saatavilla oleva ja korkealaatuinen tutkimus koulutuksen alalla, ottaen samalla huomioon tutkimuksen turvallisuuden ja integriteetin merkitys.

b)	Edistettävä ja kannustettava tutkijoiden ja opetushenkilöstön aktiivista osallistumista koulutusalan toimintapolitiikkaan ja käytäntöön luomalla mahdollisuuksia ja tukirakenteita.

c)	Kannustettava opetushenkilöstöä edistämään koulutusalan tutkimusta ja osallistumaan siihen.

d)	Kannustettava päätöksentekijöitä, tutkijoita ja sidosryhmiä toteuttamaan selkeitä ja kohdennettuja viestintätoimia tutkimustuloksia levittäessään.

e)	Käytettävä tutkimustuloksia suunnitellessaan toimintapolitiikkoja koulutustoimenpiteiden tai -uudistusten seurausten ja vaikutuksen arvioimiseksi, jotta voidaan vahvistaa niiden tehokkuutta ja vaikuttavuutta.

Edistettävä vertaisoppimista, jotta voidaan parantaa sellaisten käytäntöjen ja kokemusten vaihtoa, jotka koskevat näytön tehokasta käyttämistä päätöksenteossa ja käytännössä. Käytettävä hyväksi jäsenvaltioiden sekä alueellisten, kansallisten, eurooppalaisten ja kansainvälisten organisaatioiden, kuten muun muassa OECD:n, Unescon, kansainvälisen koulutussaavutusten arviointijärjestön (IEA) ja Maailmanpankin olemassa olevaa asiantuntemusta sekä tarkasteltava mahdollisuuksia yhteistyöhön, vaihtoihin ja kumppanuuksiin.

g)	Harkittava onnistuneiden koulutusalan näyttöön perustuvien toimintapolitiikkojen ja käytäntöjen kartoitusta ja analysointia vaikuttavuuden keskeisten tekijöiden määrittämiseksi ja synergioiden edistämiseksi.

Jäsenvaltioiden olisi

a)	Kannustettava päätöksentekijöitä, koulutusviranomaisia, koulutuslaitoksia ja sidosryhmiä sekä opetushenkilöstöä käyttämään näyttöä määrittäessään koulutustarpeita ja määritellessään toimia noihin tarpeisiin vastaamiseksi sekä arvioimaan ja mukauttamaan noita toimia jatkuvasti.

Komission olisi toissijaisuusperiaate asianmukaisesti huomioon ottaen

Luotava ja edistettävä kaikkien jäsenvaltioiden, sidosryhmien ja välittäjäorganisaatioiden mahdollisuuksia koulutusalan tutkimukseen, vertaisoppimiseen, kumppanuuksiin ja toimintapoliittisiin kokeiluihin koulutusalan näyttöön perustuvan toimintapolitiikan ja käytännön osalta EU:n ohjelmien, kuten Erasmus+:n, mukaan lukien sen avaintoimi 3, Horisontti Eurooppa -puiteohjelman, mukaan lukien sen toimintapolitiikan tukijärjestely, ja teknisen tuen välineen avulla.

Vahvistettava EU:n tason toimia, joilla edistetään ja tuetaan koulutusalan näyttöön perustuvaa toimintapolitiikkaa ja käytäntöä ja joita ovat erityisesti koulutuksen seurantakatsaus, Eurydice-verkosto, indikaattoreita ja vertailuarvoja käsittelevän pysyvän työryhmän toimet, Yhteinen tutkimuskeskus, Cedefop, Euroopan koulutussäätiö, laadukkaaseen koulutukseen tehtäviä investointeja käsittelevä oppimislaboratorio, Euroopan tieteellisten neuvonantajien foorumi, tieteellisen neuvonannon mekanismi ja Knowledge4Policy -foorumi.

II TEHOSTETAAN KAIKKIEN KOULUTUSALAN TOIMIJOIDEN VALMIUKSIEN KEHITTÄMISTÄ, JOTTA NE VOIVAT KÄYTTÄÄ NÄYTTÖÄ JA SELVIYTYÄ TUTKIMUKSEN TUOTTAMISEN, VÄLITYKSEN JA KÄYTÖN HAASTEISTA

Jäsenvaltioiden olisi

a)	Edistettävä tutkimus- ja datalukutaitoa päätöksentekijöiden ja opetushenkilöstön keskuudessa, jotta he voivat saada käyttöönsä, ymmärtää ja tosiasiallisesti soveltaa tutkimusta, joka on asiankuuluvaa heidän konteksteissaan, sekä osallistua tällaiseen tutkimukseen.

Kannustettava opettajien peruskoulutukseen ja täydennyskoulutukseen, jotta voidaan ottaa huomioon näyttöön perustuva käytäntö ja edistää sitä, mukaan lukien pedagogia ja luokkahuoneiden hallinta ja oppilaitosten hallinto, sekä opetushenkilöstön koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen kaikilla aloilla.

c)	Kannustettava tutkijoita kehittämään toimintapolitiikkaa ja käytäntöä koskevaa lukutaitoa osallistamalla päätöksentekijät ja opetushenkilöstö koko tutkimusprosessin ajan.

d)	Tuettava ja vahvistettava välittäjärakenteita ja/tai -organisaatioita, joilla on keskeinen rooli luotaessa yhteyksiä koulutusalan tutkimuksen, toimintapolitikan ja käytännön sekä koko yhteiskunnan välillä.

e)	Tarkasteltava mahdollisuutta luoda sellaisia yksikköjä koulutushallinnoissa, joilla edistetään ja tehostetaan näyttöön perustuvaa toimintapolitiikkaa ja käytäntöä, tai tuettava niitä.

III EDISTETÄÄN DATAN KÄYTTÖÄ KOULUTUSALAN NÄYTTÖÖN PERUSTUVASSA TOIMINTAPOLITIIKASSA JA KÄYTÄNNÖSSÄ

Jäsenvaltioiden ja komission, toimivaltansa puitteissa, olisi

a)	Harkittava datavaatimusten ottamista käyttöön koulutuksen toimintapolitiikkojen/toimien käynnistämisestä lähtien, jotta voidaan maksimoida näiden täytäntöönpanoa ja arvoa koskevat näkemykset ja edistää näytön tuottamista.

b)	Pyrittävä varmistamaan, että data on löydettävissä olevaa, saatavilla olevaa, yhteentoimivaa ja uudelleenkäytettävää (FAIR). Edistettävä FAIR-datan ja avoimen datan käytettävyyttä, saatavuutta ja käyttöä näyttöön perustuvan toimintapolitiikan ja käytännön tukemiseksi,

c)	Varmistettava, että datan kerääminen ja analysointi koulutuksessa tuo lisäarvoa oikeassa suhteessa käytettyihin resursseihin,

d)	Tarkasteltava tekoälyn mahdollisuuksia datan käsittelyssä, analysoinnissa ja käytössä ottaen huomioon laatua, puolueettomuutta ja luottamusta koskevat kysymykset.

Jäsenvaltioiden olisi

Harkittava sellaisen koulutusalan FAIR-dataa koskevan strategian tarkastelua, jossa käsitellään datan keräämistä, tarjontaa ja levittämistä, ottaen huomioon

i)	tehokkaat tietosuojatoimet arkaluonteisten tietojen, myös oppijoiden tietojen, suojaamiseksi, sekä koulutusalan datan yksityisyys- ja turvallisuusnäkökohdat,

ii)	laadukkaiden tutkimusvälineiden merkitys sellaisen luotettavan datan saamisen varmistamiseksi, joka on merkityksellistä koulutusalan päätöksenteossa,

iii)	julkisen ja yksityisen sektorin koulutusalan datan hajanainen luonne,

iv)	datan saatavuuden ja siirrettävyyden helpottamisen merkitys, mukaan lukien metadatan laatu.

b)	Jatkettava toimia yhteiseksi datan keräämiseksi koulutuksen alalla. Harkittava mahdollisuuksia tehdä investointeja hallinnollisten tietojen kustannustehokkaaseen saatavuuteen ja niiden yhdenmukaiseen käyttöön.

c)	Jatkettava investointeja luotettavaan datainfrastruktuuriin, huippulaatuiseen data-analyysiin, data-arvonmuodostukseen ja datainnovointiin. Koulutusalan näyttöön perustuvassa toimintapolitiikassa ja käytännössä tarvitaan laadukasta dataa ja FAIR-dataa yksilö- ja järjestelmätasolla.

Komission olisi toissijaisuusperiaate asianmukaisesti huomioon ottaen

Edistettävä ja tuettava koulutusalan datan ja parhaiden käytäntöjen jakamista jäsenvaltioiden kesken ja tarvittaessa julkisella ja yksityisellä sektorilla. Jaettava näyttöä ja annettava jäsenvaltioille ohjeistusta ja tukea tehokkaiden datakäytäntöjen, menetelmien ja koulutusalan dataan liittyvien unionin yksityisyyssäännösten soveltamisessa.

IV KEHITETÄÄN EDELLEEN LAADUKKAASEEN KOULUTUKSEEN TEHTÄVIÄ INVESTOINTEJA KÄSITTELEVÄÄ OPPIMISLABORATORIOTA ARVOKKAANA UNIONIN VÄLINEENÄ KOULUTUSALAN NÄYTTÖÖN PERUSTUVAN TOIMINTAPOLITIIKAN EDISTÄMISESSÄ EUROOPPALAISEN KOULUTUSALUEEN TOTEUTTAMISEKSI

Komission olisi toissijaisuusperiaate asianmukaisesti huomioon ottaen

Laajennettava jäsenvaltioita ja tarvittaessa alueellisia ja paikallisia viranomaisia kuullen laadukkaaseen koulutukseen tehtäviä investointeja käsittelevän oppimislaboratorion tehtäväkenttää koulutusalan näyttöön perustuvan toimintapolitiikan alalle laajemminkin. Varmistettava, että osallistuminen oppimislaboratorion toimintaan pysyy vapaaehtoisena.

Tuotettava uutta näyttöä ja edistettävä EU:n koulutusalan päätöksentekijöiden mahdollisuuksia saada olemassa olevaa näyttöä. Perustettava tietorekisteri välineistä, jotka helpottavat tutustumista näyttöön perustuvaa toimintapolitiikkaa ja käytäntöä koskeviin näkemyksiin, jotka on luokiteltu niiden vaikutusalueiden ja ongelmanratkaisukyvyn mukaan. Tehostettava koulutukseen tehtäviä kustannustehokkaita investointeja koskevien esimerkkien tunnistamista. Tarkasteltava synergioita Eurydice-verkoston kanssa.

Järjestettävä valmiuksien kehittämistoimia, joilla parannetaan koulutusalan näyttöön perustuvaan toimintapolitiikkaan osallistuvien päätöksentekijöiden taitoja ja osaamista. Koulutusvälineet olisi räätälöitävä päätöksenteon eri tasojen mukaan ja sen mukaan, miten kukin jäsenvaltio on edistynyt koulutusalan näyttöön perustuvassa toimintapolitiikassa.

Tuettava kumppanuuksien perustamista koulutusalan tutkimusyhteisön, päätöksentekijöiden ja opetushenkilöstön välillä. Tuettava niiden välittäjäorganisaatioiden EU-verkostoa, joilla on keskeinen rooli luotaessa yhteyksiä koulutusalan tutkimuksen, toimintapolitikan, käytännön ja koko yhteiskunnan välillä,

Oltava vuorovaikutuksessa ja tehtävä yhteistyötä kansainvälisten organisaatioiden, kuten OECD:n, Unescon, IEA:n ja Maailmanpankin kanssa, jotta voidaan luoda ja hyödyntää synergioita ja välttää samalla päällekkäiset toimet koulutusalan näyttöön perustuvan toimintapolitiikan ja käytännön edistämiseksi.

Edistettävä jatkuvaa vuoropuhelua ja näkemystenvaihtoa koulutusalan näyttöön perustuvasta toimintapolitiikasta ja käytännöstä jäsenvaltioiden keskuudessa, myös koulutuspolitiikkojen vaihtoehtoista vaikutustenarviointia käsittelevän käytäntöyhteisön (Community of Practice on Counterfactual Impact Evaluation of Education Policies) avulla.

Esitettävä laadukkaaseen koulutukseen tehtäviä investointeja käsittelevän oppimislaboratorion työsuunnitelma koulutuskomitealle palautetta varten, jotta suunnitelma voidaan optimoida jäsenvaltioiden tarpeiden ja huolenaiheiden mukaisesti. Raportoitava koulutuskomitealle ja oltava sen kanssa säännöllisesti yhteydessä tästä asiasta.

h)	Huolehdittava riittävistä resursseista, jotta voidaan varmistaa oppimislaboratorion toimien merkityksellinen vaikutus.

Jäsenvaltioiden olisi

a)	Tarkasteltava mahdollisuutta osallistua oppimislaboratorion tarjoamaan toimintaan. Jaettava näkemyksiään asiaankuuluvissa koulutuskomitean keskusteluissa, jotta oppimislaboratorion vaikuttavuutta ja laatua voidaan jatkuvasti parantaa.

PYYTÄÄ JÄSENVALTIOITA JA KOMISSIOTA TOIMIVALTANSA PUITTEISSA

Tekemään yhteistyötä näiden päätelmien jatkotoimien osalta sen jatkuvan työn yhteydessä, jota tehdään eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisissa puitteissa edettäessä kohti eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamista.

PYYTÄÄ KOMISSIOTA

Tukemaan näitä päätelmiä noudattamalla näyttöön perustuvaa lähestymistapaa suunnitellessaan ja ehdottaessaan uusia koulutusta koskevia aloitteita. Tekemään ehdotuksia koskevaa työtä indikaattoreita ja vertailuarvoja käsittelevän pysyvän työryhmän asiantuntijalausuntojen pohjalta ja niiden avulla. Asettamaan etusijalle ja ottamaan huomioon jäsenvaltioiden näkemykset ja huolenaiheet sellaisina kuin neuvosto ja sen erityinen valmisteluelin koulutuskomitea on ne ilmaissut.

ANTAA KOULUTUSKOMITEALLE TEHTÄVÄKSI

a)	Kiinnittää erityistä huomiota näytön käyttämiseen, kun se käsittelee komission neuvostolle esittämiä ehdotuksia tai ehdotuksia neuvoston päätelmiksi ja päätöslauselmiksi.

b)	Antaa tarvittaessa lausunto ehdotuksista EU:n indikaattoriksi tai tavoitteeksi, jolla on vaikutusta koulutusalaan.