P9_TA(2023)0376

EU:n maatilojen sukupolvenvaihdos tulevaisuudessa

Euroopan parlamentin päätöslauselma 19. lokakuuta 2023 EU:n maatilojen sukupolvenvaihdoksesta tulevaisuudessa (2022/2182(INI))

(C/2024/2658)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 39 ja 174 artiklan,

—	ottaa huomioon vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 17. joulukuuta 2020 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 (1),

—

ottaa huomioon jäsenvaltioiden yhteisen maatalouspolitiikan nojalla laadittavien, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettavien strategiasuunnitelmien (YMP:n strategiasuunnitelmat) tukea koskevista säännöistä sekä asetusten (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 kumoamisesta 2. joulukuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2115 (2),

—

ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan tilaaman eurooppalaisen maatalousmallin tulevaisuutta käsittelevän tutkimuksen ”The Future of the European Farming Model: Socio-economic and territorial implications of the decline in the number of farms and farmers in the EU”, jonka unionin sisäasioiden pääosaston rakenne- ja koheesiopolitiikkayksikkö julkaisi huhtikuussa 2022,

—

ottaa huomioon 8. huhtikuuta 2021 julkaistun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan, jossa arvioidaan YMP:n vaikutuksia sukupolvenvaihdokseen, paikalliseen kehitykseen ja työpaikkoihin maaseutualueilla, ”Evaluation of the impact of the CAP on generational renewal, local development and jobs in rural areas” (SWD(2021)0078),

—	ottaa huomioon yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta sekä asetuksen (EU) N:o 1306/2013 kumoamisesta 2. joulukuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2116 (3),

—

ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja varainhoitosäännöistä sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista varainhoitosäännöistä 24. kesäkuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1060 (4),

—	ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman sekä kestävän kehityksen tavoitteet,

—	ottaa huomioon 13. joulukuuta 2022 antamansa päätöslauselman ”EU:n pitkän aikavälin maaseutuvisio – Vahvat, verkottuneet, selviytymiskykyiset ja vauraat maaseutualueet vuoteen 2040 mennessä” (5),

—	ottaa huomioon 30. kesäkuuta 2021 annetun komission tiedonannon ”EU:n pitkän aikavälin maaseutuvisio – Vahvat, verkottuneet, selviytymiskykyiset ja vauraat maaseutualueet” (COM(2021)0345),

—	ottaa huomioon Eurostatin julkaiseman vuoden 2020 maatalouslaskennan tulokset,

—	ottaa huomioon 27. lokakuuta 2016 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Miten YMP voi edistää työpaikkojen luomista maaseutualueilla?”, (6)

—	ottaa huomioon 4. huhtikuuta 2017 antamansa päätöslauselman naisista ja heidän asemastaan maaseutualueilla (7),

—	ottaa huomioon 30. toukokuuta 2018 antamansa päätöslauselman ruoan ja maanviljelyn tulevaisuudesta (8),

—	ottaa huomioon 11. joulukuuta 2019 annetun komission tiedonannon Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (COM(2019)0640),

—	ottaa huomioon 20. toukokuuta 2020 annetun komission tiedonannon Pellolta pöytään -strategiasta oikeudenmukaista, terveyttä edistävää ja ympäristöä säästävää elintarvikejärjestelmää varten (COM(2020)0381),

—	ottaa huomioon 20. toukokuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia – Luonto takaisin osaksi elämäämme” (COM(2020)0380),

—	ottaa huomioon 18. joulukuuta 2020 annetun komission tiedonannon yhteisen maatalouspolitiikan strategisia suunnitelmia koskevista suosituksista jäsenvaltioille (COM(2020)0846),

—	ottaa huomioon 17. tammikuuta 2023 annetun komission tiedonannon ”Osaamispotentiaali käyttöön Euroopan alueilla” (COM(2023)0032),

—	ottaa huomioon 20. lokakuuta 2021 antamansa päätöslauselman Pellolta pöytään -strategiasta oikeudenmukaista, terveyttä edistävää ja ympäristöä säästävää elintarvikejärjestelmää varten (9),

—	ottaa huomioon 9. kesäkuuta 2021 antamansa päätöslauselman ”Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia – Luonto takaisin osaksi elämäämme” (10),

—	ottaa huomioon 17. kesäkuuta 2020 julkaistun komission kertomuksen väestönmuutoksen vaikutuksesta (COM(2020)0241),

—	ottaa huomioon 27. tammikuuta 2021 julkaistun komission vihreän kirjan ”Väestön ikääntyminen – Sukupolvien välisen solidaarisuuden ja vastuullisuuden edistäminen” (COM(2021)0050),

—	ottaa huomioon tulevaisuuden viljelijöitä käsittelevän komission tutkimuksen ”Farmers of the future”, jonka yhteinen tutkimuskeskus julkaisi vuonna 2020,

—	ottaa huomioon joulukuussa 2020 julkaistun maankäytöstä luopumisen haastetta vuoden 2020 jälkeen käsittelevän unionin sisäasioiden pääosaston rakenne- ja koheesiopolitiikkayksikön raportin ”The challenge of land abandonment after 2020 and options for mitigating measures”,

—	ottaa huomioon maanviljelijöiden ja muiden maaseutualueilla työskentelevien ihmisten oikeuksia koskevan YK:n julistuksen, jonka YK:n ihmisoikeusneuvosto hyväksyi 28. syyskuuta 2018,

—	ottaa huomioon 22. ja 23. elokuuta 2018 pidetyssä YK:n tiedotustoimiston (DPI NGO) 67. konferenssissa hyväksytyn nuorisojulistuksen,

—	ottaa huomioon 7. maaliskuuta 2016 hyväksytyn naisten syrjinnän poistamista käsittelevän YK:n komitean yleisen suosituksen nro 34 (2016) maaseudun naisten oikeuksista,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

—	ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön (A9-0283/2023),

ottaa huomioon, että vuonna 2020 enemmistö (57,6 prosenttia) tilanhoitajista (kaikki sukupuolet) oli vähintään 55-vuotiaita ja vain noin 12 prosenttia tilanhoitajista oli alle 40-vuotiaita ja näistä lähes puolet oli 35–39-vuotiaita; ottaa huomioon, että monissa jäsenvaltioissa suhteellisen suuri osuus viljelijöistä on 65-vuotiaita tai sitä vanhempia ja että kutakin alle 40-vuotiasta viljelijää kohti on keskimäärin kolme yli 65-vuotiasta tilanhoitajaa (2016); toteaa, että sukupolvenvaihdoksen haaste on erityisen kriittinen niissä jäsenvaltioissa, joissa sekä nuorten viljelijöiden osuus on keskimääräistä pienempi että eläkeiän ylittäneiden viljelijöiden osuus on keskimääräistä suurempi;

toteaa, että lähes kaikilla EU:n alueilla maatilojen keskimääräinen koko kasvaa tasaisesti ja tuotanto keskittyy yhä harvemmille ja suuremmille maatiloille, mikä vaikuttaa eri tavoin eri tuotantosuuntiin; ottaa huomioon, että EU:n 27 jäsenvaltiossa maatilojen määrä väheni noin 37 prosenttia vuosina 2005–2020, suuntaus on laskeva ja pientilojen määrä väheni eniten (11); toteaa, että maanomistuksen keskittyminen ja maatilojen ja viljelijöiden määrän väheneminen johtavat yleensä yksipuolistumiseen eli siihen, että tuotteiden monimuotoisuus vähenee ja biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen lisääntyy;

ottaa huomioon, että maataloustulot ovat edelleen alle muun talouden keskiarvon lähes kaikissa jäsenvaltioissa ja että ne ovat tällä hetkellä 47 prosenttia EU:n talouden keskimääräisistä bruttopalkoista; ottaa huomioon, että EU:n tasolla 40-vuotiaiden tai sitä nuorempien tilanhoitajien hoitamien maatilojen keskimääräiset tulot ovat kaikista matalimmat ja että naisten hoitamien maatilojen tulot ovat matalammat kuin miesten hoitamien maatilojen (12);

D.	ottaa huomioon, että vuonna 2020 EU:n 9,1 miljoonan tilan tilanhoitajista hieman yli kaksi kolmasosaa (68,4 prosenttia) oli miehiä;

ottaa huomioon, että vuonna 2020 EU:ssa 72,3 prosentilla tilanhoitajista oli vain käytännön kokemusta, kun taas tuskin 10,2 prosentilla oli maatalousalan korkeampi koulutus ja lopuilla 17,5 prosentilla oli ainoastaan maatalousalan peruskoulutus; toteaa, että nuoret viljelijät olivat korkeammin koulutettuja (heistä 21,4 prosentilla oli maatalousalan korkeampi koulutus kun taas yli 65-vuotiaiden viljelijöiden vastaava osuus oli 3,6 prosenttia) ja he olivat suorittaneet ajantasaisia ammatillisen koulutuksen kursseja, kuten uusia ja innovatiivisia viljelykäytäntöjä käsitteleviä kursseja;

toteaa, että maanviljely on edelleen pääasiassa perhetoimintaa, sillä vuonna 2020 lähes yhdeksän kymmenestä (86,1 prosenttia) maatalousalalla säännöllisesti työskentelevästä henkilöstä EU:ssa oli ainoa tilanhoitaja (viljelijä) tai tämän perheenjäsen; toteaa, että jos sukupolvenvaihdoksia ei tapahdu, se voi johtaa maankäytöstä luopumiseen;

G.	toteaa, että maatalousmaa on siinä mielessä erityistä, että vaikka sen pinta-ala ja sijainti pysyvät samana, viljelijöiden käytännöt voivat parantaa tai vähentää sen hedelmällisyyttä;

H.	toteaa sukupolvenvaihdoksen edellyttävän sitä, että maataloustaustaiset nuoret pysyvät tällä urapolulla ja että alalle kannustetaan uusia tulokkaita;

I.	toteaa, että yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) sukupolvenvaihdostoimenpiteet eivät aina sovellu hyvin maatilojen siirtämiseen muille kuin perheenjäsenille;

J.	toteaa, että EU:ssa tuotettuja maataloustuotteita heikompilaatuisten tuotteiden maahantuonti myös vaikeuttaa sitä, että markkinoilla voisi saada oikeudenmukaiset hinnat ja tuoton;

K.	katsoo, että syrjäinen sijainti on keskeinen tekijä, joka aiheuttaa vaikeuksia maaseutualueilla ja vaikuttaa useisiin elämän osa-alueisiin, minkä vuoksi vuoristoalueilla tarvitaan kipeästi johdonmukaista prosessia maatalousalan sukupolvenvaihdosta varten;

Tausta

korostaa, että sukupolvenvaihdos on avainasemassa maaseutualueiden tulevan sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristökestävyyden, EU:n elintarviketurvan ja maaseutumaiseman suojelun kannalta ja erityisesti maatalouden tulevaisuuden, kestävien viljelyjärjestelmien monimuotoisuuden ja perinteisten perheviljelymallien kannalta;

huomauttaa, että vaikka maatalouden sukupolvenvaihdosten alhainen taso on osa laajempaa väestön vähenemisen suuntausta, se on yleinen huolenaihe unionissa sekä alan että koko yhteiskunnan kannalta ja vaikuttaa erityisesti syrjäisiin maaseutualueisiin;

painottaa, että maataloudella on suuri ja tärkeä rooli syrjäisimpien alueiden sosioekonomisessa kehityksessä mutta alaan kohdistuu näillä alueilla myös rajoitteita niiden erityisten maantieteellisten sekä ilmasto- ja maaperäolosuhteiden vuoksi; toteaa, että nämä jatkuvat vaikeudet vähentävät alan houkuttelevuutta uusille sukupolville kyseisillä alueilla;

korostaa, että nuoret viljelijät ja uudet tulokkaat todennäköisemmin ottavat käyttöön innovatiivisia liikeideoita, edistävät lyhyempiä elintarvikeketjuja, hyödyntävät uusia teknologioita ja tuotantomenetelmiä ja panevat täytäntöön kestäviä viljelykäytäntöjä, kuten agroekologiset käytännöt ja luonnonmukainen viljely;

muistuttaa, että maatalouden sukupolvenvaihdoksen tukeminen on vuosien 2023–2027 YMP:n tavoite ja että jäsenvaltioiden on kohdennettava vähintään kolme prosenttia suorien tukien kokonaismäärästä ennen siirtoja tähän tavoitteeseen, mikä on parannus suhteessa edellisiin ohjelmakausiin;

painottaa, että oikeudenmukaiset ja ihmisarvoiset tulot, kestävä ja vakaa toimeentulo, oikeudenmukaisesti jaettu EU:n suora tuki, myönteinen mielikuva maataloudesta, ennakoitava oikeudellinen kehys, viljelijöiden ja heidän perheidensä elämänlaatu ja asianmukainen työ- ja yksityiselämän tasapaino ovat olennaisen tärkeitä, jotta alalle voidaan houkutella nuoria viljelijöitä ja uusia tulokkaita;

Sukupolvenvaihdoksen haasteet ja resurssit

toteaa, että viljelijäksi ryhtymisen suurimmiksi esteiksi määritettiin maan hinta ja saatavuus, maataloustoiminnan yleisesti heikko kannattavuus, hallinnolliset vaatimukset ja mielikuva alasta (13); kehottaa kiinnittämään huomiota siihen, että muut tekijät, kuten oman pääoman puute, luotonsaannin vaikeus, teknisten palvelujen ja tukitoimenpiteiden heikko saatavuus sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat myös olla merkittäviä tekijöitä, jotka estävät nuoria ja uusia viljelijöitä aloittamasta maatalousalla;

korostaa, että maan rajallinen saatavuus ja sen vuokraamisen tai ostamisen kustannukset ovat merkittäviä nuorten viljelijöiden kohtaamia esteitä, erityisesti jos he eivät tule viljelijäperheestä; muistuttaa, että perheen sisäinen periminen on edelleen yleisin tapa aloittaa maatalousalalla;

huomauttaa, että eläköitymiseen liittyvät pelot, jotka johtuvat pääasiassa eläkeläisten riittämättömistä turvaverkoista eli pienistä eläkkeistä, johtavat usein siihen, että ikääntyneet viljelijät käyttävät suoria tukia tukimuotona eläkkeellä ja viivästyttävät maan siirtämistä;

10.

huomauttaa, että Euroopan unionin tuomioistuin on päätöksissään tunnustanut maatalousmaan erityisluonteen sekä joukon yleisiä etuja ja tavoitteita, joiden perusteella jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön maamarkkinoiden sääntelytoimenpiteitä;

11.

korostaa, että maatilan markkina-arvon ja sen todellisen kannattavuuden välillä voi olla epäsuhta;

12.

huomauttaa, että nuorten viljelijöiden lainahakemukset maataloustoiminnan aloittamista tai laajentamista varten hylätään kahdesta kolmeen kertaa todennäköisemmin, koska heitä pidetään riskialttiina sijoituksena, heillä ei ole aiempaa pankkisuhdetta eikä omaisuutta vakuudeksi, erityisesti kun on kyse pientilasta tai perheviljelmästä; toteaa, että nuorten viljelijöiden on yhä vaikeampaa saada lainaa maatalousmaahan investoimiseksi;

13.

korostaa, että maanviljely ei ole vain työ vaan elämäntapa, joka on tiiviissä yhteydessä luontoon ja johon liittyy vahva tunne kuulumisesta maaseutuyhteisöön ja myönteisten vaikutusten tuottamisesta yhteiskunnalle, ja toteaa, että vaikka ala hyödyttää koko yhteiskuntaa, sille ei ole vielä annettu asianmukaista tunnustusta; korostaa, että maatalous tarjoaa laajan valikoiman erilaisia uramahdollisuuksia;

14.

pitää valitettavana, että useilla maaseutualueilla nuoret ja erityisesti nuoret naiset kohtaavat päivittäin merkittäviä ja erityisiä haasteita, jotka liittyvät erityisesti koulutukseen, laadukkaiden työpaikkojen ja kohtuuhintaisten asuntojen saatavuuteen, eristyneisyyteen, infrastruktuuriin, joukkoliikenteeseen, terveydenhuoltoon ja digitaalisiin yhteyksiin, etenkin syrjäisillä seuduilla, vuoristoseuduilla ja syrjäisimmillä seuduilla sekä vähemmän kehittyneillä maaseutualueilla;

15.

toteaa, että syrjäisestä sijainnista ja saaristoasemasta johtuvia erityisiä valinnaisia toimenpiteitä koskeva ohjelma on tärkeä syrjäisimpien alueiden maatalousalalle, koska se auttaa säilyttämään tuotantotason, elintarviketurvallisuuden ja erityisesti näiden alueiden viljelijöiden tulot ja samalla edistää alan houkuttelevuutta nuorten keskuudessa; pitää kuitenkin valitettavana, että kyseinen ohjelma on alirahoitettu (14), ja toteaa, että tämä ongelma on korjattava asianmukaisesti seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä;

16.

panee merkille YMP:n nuoria viljelijöitä koskevien toimenpiteiden myönteisen vaikutuksen nuorten viljelijöiden määrään ja erityisesti syrjäisemmille maaseutualueille sijoittautuneiden nuorten viljelijöiden määrään (15); huomauttaa kuitenkin, että hallinnollinen taakka on liian suuri ja että YMP:n nykyinen rakenne saattaa olla yksi tekijöistä, jotka ylläpitävät esteitä nuorten ja uusien viljelijöiden alalle pääsylle, koska se osaltaan nostaa viljelymaan hintaa ja vähentää sen saatavuutta sekä edistää maatilojen keskittymistä;

17.

tuo esiin Leader-hankkeiden ja -aloitteiden myönteisen vaikutuksen ja toteaa, että ne edistävät sosiaalista osallisuutta, torjuvat nuorten kohtaamia haasteita ja tukevat menestyviä paikallisia maaseututalouksia, erityisesti asettamalla nuoret etusijalle valintakriteereissä ja perustamalla paikallisia nuorten toimintaryhmiä;

Keinot maatalouden sukupolvenvaihdoksen edistämiseksi

18.

toteaa, että sukupolvenvaihdos on monimutkainen ja monitahoinen prosessi, johon vaikuttavat viljelijän yksityiselämään, kuten koulutukseen, tilan ominaispiirteisiin, politiikkakehykseen ja tukitoimenpiteisiin sekä laajempaan sosioekonomiseen kontekstiin ja tulevaisuudennäkymiin liittyvät tekijät, ja että kaikki nämä tekijät olisi otettava huomioon sekä EU:n että jäsenvaltioiden politiikkatoimien suunnittelussa;

19.

kehottaa jäsenvaltioita kehittämään johdonmukaisia ja pitkän aikavälin strategioita sukupolvenvaihdoksen ja maatalousalan työpaikkojen houkuttelevuuden edistämiseksi ja yhdistelemään täydentävällä tavalla erilaisia toimenpiteitä, kuten rahoitustuki, aloitustuki, suuremmat verohelpotukset ja kannustimet erityisesti maan siirtämistä varten sekä riittävät eläkkeet ja sosiaalinen suojelu; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita parantamaan yhteyksiä EU:n politiikkatoimien sekä kansallisten ja alueellisten politiikkatoimien ja strategioiden, myös kansallisten strategisten suunnitelmien, välillä;

20.

kehottaa komissiota edistämään nuoria viljelijöitä koskevien toimenpiteiden suunnittelun parhaiden käytäntöjen ja innovatiivisten ideoiden jakamista jäsenvaltioiden välillä ja keskittymään tässä tehostamiseen, yksinkertaistamiseen ja saavutettavuuden parantamiseen sekä byrokratian vähentämiseen; kehottaa jäsenvaltioita perustamaan keskitetyn asiointipistejärjestelmän, jotta voidaan helpottaa hallinnollisia menettelyjä tarkoituksenmukaisimmalla maantieteellisellä alueella;

21.

korostaa, että EU:n uusi osaamisen edistämismekanismi luo mahdollisuuksia sellaisten alueiden ja maaseutualueiden tukemiseksi, joiden työikäinen väestö vähenee nopeasti, ja auttaa niitä kouluttamaan, säilyttämään ja houkuttelemaan ihmisiä, osaamista ja taitoja, joita ne tarvitsevat väestönmuutoksen vaikutukseen puuttumiseksi ja selviytymiskykynsä ja kilpailukykynsä parantamiseksi;

22.

painottaa, että sukupolvenvaihdokseen tarvitaan sekä nuorempi että vanhempi sukupolvi ja siksi sukupolvien välistä yhteistyötä ja vuoropuhelua on edistettävä;

23.

kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan maatilojen neuvontapalveluohjelmiensa kautta mahdollisuuden hyödyntää maatilojen sukupolvenvaihdosneuvojaa, joka voi tarjota maatilan siirron yhteydessä neuvontaa erityisesti sukupolvien välisestä vuoropuhelusta, oikeudellisista, verotuksellisista ja kiinteistörekisteripalveluun liittyvistä puitteista sekä tukimahdollisuuksista ja auttaa laatimaan tilanpidon aloittamisen etenemissuunnitelman, johon sisältyy maatilan arviointi, sekä varmistaa seurannan; toteaa, että tämä on ratkaisevan tärkeää, jotta tietämys, osaaminen ja maatalousyrityksen omistus voidaan siirtää yhdeltä sukupolvelta seuraavalle;

24.

kehottaa jäsenvaltioita arvioimaan ja edistämään innovatiivisia malleja sukupolvien väliseen yhteistyöhön, kuten kumppanuudet, yhteisviljely tai maan välittämispalvelut, jotta voidaan kannustaa nuoria viljelijöitä alalle ja helpottaa maan, laitteistojen ja maatalouden tietotaidon siirtämistä myös muiden kuin perheen piirissä toteutettavien hankkeiden osalta;

25.

muistuttaa YMP:n strategiasuunnitelmien yhteistyötoimenpiteiden potentiaalista tässä suhteessa ja pitää valitettavana, että vain viisi jäsenvaltiota on hyödyntänyt tätä mahdollisuutta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan mahdollistavan hallinnollisen kehyksen, joka helpottaa sellaisten innovatiivisten lähestymistapojen omaksumista, jotka pohjautuvat jo käytössä olevista järjestelmistä saatuihin kokemuksiin; kehottaa jäsenvaltioita vaihtamaan hyviä käytäntöjä sellaisten viljelijöiden oikeudesta kokeilujaksoon, jotka haluavat ryhtyä kumppaneiksi ja hoitaa maatilaa yhdessä ja siten saada enemmän joustoa yksityis- ja työelämän järjestämiseen;

26.

kannustaa jäsenvaltioita suunnittelemaan mekanismeja, joilla helpotetaan eläkkeelle siirtymistä, erityisesti varhaiseläkejärjestelmiä, ja tukemaan maatilojen siirtämistä nuorille viljelijöille tavalla, joka hyödyttää molempia osapuolia;

27.

painottaa maatalousmaan säilyttämisen merkitystä ja kestävän elintarviketuotannon tavoitteita; kehottaa komissiota käynnistämään tutkimuksen, joka käsittelee maatalousmaan kilpailevien käyttötapojen, kuten kaupungistumisen ja energiakäytön, vaikutuksia muun muassa saatavilla olevan maatalousmaan määrään ja laatuun, pitkäaikaisen käytön varmuuteen, hintoihin ja maanomistuksen keskittymiseen sekä maankäytöstä luopumista edistäviä tekijöitä, ja arvioimaan samalla kaikkien asiaan liittyvien EU:n politiikanalojen, mukaan lukien YMP:n, vaikutuksia tässä suhteessa;

28.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käsittelemään erityisesti maaperän terveyttä koskevan säädöksen yhteydessä asianmukaisesti ongelmaa, joka liittyy maan ottamiseen infrastruktuurin käyttöön, ja kunnioittamaan samalla toissijaisuusperiaatetta, jotta voidaan vähentää maatalousmaan menetyksiä;

29.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään biotalouteen perustuvaa mallia hyvää luovana järjestelmänä, joka voi parantaa viljelijöiden tuloja; kehottaa myös tukemaan kotieläintuotannon ekosysteemipalveluroolia, sillä se voi edistää hyvää hiilen kiertoa;

30.

painottaa, että vähähiilistä maataloutta koskeva lainsäädäntö voi tarjota myönteisen kannustimen siihen, että viljelijöille, erityisesti nuorimmille viljelijöille, varmistetaan paremmat korvaukset päästöjen sitomista ja vähentämistä koskevista toimenpiteistä maatiloilla;

31.

kehottaa komissiota arvioimaan yhdessä jäsenvaltioiden ja niiden alueiden kanssa mahdollisuutta toteuttaa EU:n tason toimia esimerkiksi lainsäädäntövälineillä ja edistämällä hyvien käytäntöjen jakamista, jotta voidaan parantaa maatalousmaan kansallisten markkinoiden toimintaa, lisätä nuorten viljelijöiden mahdollisuuksia hankkia maata ja auttaa käsittelemään maanomistuksen keskittymiseen ja maanvaltaukseen liittyviä ongelmia;

32.

kehottaa komissiota arvioimaan, miten tehokkaasti jäsenvaltioiden maatalousmaan markkinoita koskeva sääntely helpottaa nuorten viljelijöiden alalle pääsyä, tämän sääntelyn tarjoamia mahdollisuuksia ja sen vaikutusta maatilojen kilpailukykyyn (16);

33.

kehottaa jäsenvaltioita sääntelemään maatalousmaan markkinoita ja maatalousmaan käyttöä, jotta voidaan edistää nuorten viljelijöiden mahdollisuuksia hankkia maata ostamalla, vuokraamalla tai muilla tavoin, käyttäen kaikkia käytettävissä olevia ja paikallisesti soveltuvia keinoja, kuten nuorten viljelijöiden etuosto-oikeudet, myynti- ja vuokrahintojen säännöstely, pitkäaikaista käyttöä koskevat takuut, hankintakatot tai maataloustoiminnan ylläpitämistä koskevat velvoitteet, niin että samalla painotetaan kestävää elintarviketuotantoa ja torjutaan liiallista maanomistuksen keskittymistä ja maanvaltausta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että yritykset, esimerkiksi sijoitusrahastot, eivät kilpaile maan hankkimisesta epäoikeudenmukaisesti nuorten viljelijöiden kanssa;

34.

korostaa, että maan vuokraaminen on toteuttamiskelpoinen vaihtoehto maan hankkimiseksi, koska se edellyttää vähemmän resursseja tilanpidon aloittamista varten; kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään politiikkatoimia, kuten verovapautuksia, joilla edistetään edellytyksiä maan pitkäaikaiselle vuokraukselle, ja siten tarjoamaan varmuuden hallintaoikeudesta ja aikaa tehdä investointeja, ja toteaa, että tämä voi myös parantaa maaperän terveyttä pitkällä aikavälillä;

35.

kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että maaseudun maamarkkinat ovat avoimet, ja ylläpitämään samalla ajantasaisia julkisia tietoja maamarkkinoista, maankäytön suunnittelusta ja maa-alueiden omistajista, tiedottamaan maakaupoista ja vuokrahinnoista ja seuraamaan maan siirtoja ja maanomistuksen keskittymistä;

36.

kehottaa komissiota perustamaan maaseudun seurantakeskuksen yhteyteen EU:n maatalousmaan seurantakeskuksen ja – hyödyntäen parhaalla mahdollisella tavalla kaikkia olemassa olevia tiedonkeruuvälineitä ja erityisesti jäsenvaltioiden tiedonkeruuvälineitä – seuraamaan erityisesti maan myynnin ja vuokrauksen suuntauksia ja hintoja, vuokrajärjestelmiä, maanomistuksen keskittymistä sekä viljelymaan käytön ja maankäytöstä luopumisen muutoksia ja jakamaan tietoja niistä; korostaa tämän seurantakeskuksen merkitystä maatalousmaata koskevien liiketoimien avoimuuden lisäämisessä EU:ssa;

37.

kannustaa jäsenvaltioita kehittämään ja tukemaan maavarantoja ja laatimaan kansallisia suunnitelmia, joilla pyritään helpottamaan maaomaisuuden siirtojärjestelmiä, jotta voidaan edistää maan siirtämistä sukupolvien välillä ja parantaa aktiivisten nuorten viljelijöiden mahdollisuuksia hankkia maata, ja kannustaa komissiota tukemaan niitä tässä asiassa; kehottaa jäsenvaltioita tukemaan yhdistyksiä tai osuuskuntia, jotka työskentelevät viljelijöiden kanssa, ostavat maata ja vuokraavat sitä viljelijöille asettaen nuoret viljelijät etusijalle, ja laatimaan luettelon saatavilla olevasta julkisesta maatalousmaasta; kehottaa jäsenvaltioita luomaan tukijärjestelmän, jolla autetaan nuoria viljelijöitä hankkimaan maata tarjoamalla muun muassa alhaisempi korkotaso ja tukea ensimmäistä lainaerää varten;

38.

korostaa, että viljelijöiden elintarvikkeiden arvoketjussa tuottaman arvon tunnustaminen on ehdoton edellytys sille, että maatalousalalle luodaan riittävät tulot; kehottaa komissiota arvioimaan tarkemmin hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä yritysten välisissä suhteissa maataloustuote- ja elintarvikeketjussa annetun direktiivin (EU) 2019/633 (17) täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa; kannustaa jäsenvaltioita varmistamaan viljelijöiden paremman suojelun ottamalla käyttöön tehokkaat ja varoittavat seuraamukset elintarvikkeiden arvoketjussa esiintyviä hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä vastaan;

39.

toteaa, että tehokas ja kestävä joukkoliikennejärjestelmä on yksi alueiden taloudellisen kehityksen, alueellisen yhteenkuuluvuuden ja alueellisen potentiaalin kehittämisen välttämättömistä edellytyksistä, ja korostaa, että liikenneyhteyksien kehittämiseen ja ylläpitoon on annettava tarvittava rahoitus, sillä se voisi kannustaa vanhempaa sukupolvea jatkamaan maatalouden harjoittamista pidempään ja houkutella aluekeskusten nuoria töihin maaseutualueille;

40.

kehottaa jäsenvaltioita kehittämään tehokkaita vakuutusjärjestelmiä, jotka on sovitettu maatalousalan erityispiirteisiin, jotta viljelijöitä voidaan tukea luonnonkatastrofien yhteydessä; katsoo, että tällaiset mekanismit lisäävät viljelijöiden taloudellista varmuutta ja oikeusvarmuutta ja helpottavat nuorten viljelijöiden tilanpidon aloittamista;

41.

painottaa, että julkinen tuki on olennaisen tärkeää, jotta voidaan puuttua nuorten viljelijöiden ja erityisesti naisten ja pienviljelijöiden kohtaamiin rahoitusongelmiin; korostaa, että nuoria viljelijöitä on tuettava rahoitusmahdollisuuksia ja liiketoimintasuunnitelmien kehittämistä koskevien tietojen saannissa sekä takuiden ja lainojen saannissa ja että heille on tarjottava maksutonta asiantuntijaneuvontaa tästä aiheesta;

42.

kehottaa jäsenvaltioita asettamaan nuorten viljelijöiden käynnistys- ja investointituet saataville YMP:n koko budjettikauden ajaksi ja hyödyntämään täysin kaikkia käytettävissä olevia vaihtoehtoja nuorten viljelijöiden tukemiseksi; korostaa, että on tarjottava pääsy koulutusmahdollisuuksiin, jotka koskevat erityisesti pehmeitä ja digitaalisia taitoja, mahdollisuuksia liiketoiminnan monipuolistamiseksi, johtamista ja kestäviä viljelymenetelmiä, ottaen huomioon uusien tulokkaiden erityistarpeet;

43.

panee merkille, että yleisesti jäsenvaltiot kohdensivat kansallisissa strategiasuunnitelmissaan nuorten viljelijöiden tukemiseen enemmän kuin vaaditun vähimmäismäärän (18);

44.

kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään asianmukaisesti asetuksen (EU) 2021/2115 16 artiklassa tarkoitettua kestävyysperusteista täydentävää uudelleenjakotulotukea, jotta voidaan tukea nuoria viljelijöitä;

45.

kehottaa komissiota uuteen ohjelmakauteen valmistautuessaan tarjoamaan Leader-ohjelmassa kannustimia rahoitustoimenpiteisiin, joilla kannustettaisiin sukupolvenvaihdoksia maatiloilla;

46.

korostaa, että maatalousalaa tukevaan infrastruktuuriin, kuten vesi- ja liikenneinfrastruktuuriin, on tehtävä jatkuvia investointeja ja että maatilojen energiatehokkuutta on lisättävä tuotantokustannusten vähentämiseksi;

47.

painottaa, että on tärkeää tarjota räätälöityjä neuvonta- ja koulutuspalveluja erityisesti nuorten viljelijöiden, uusien tulokkaiden ja maataloustyöntekijöiden tukemiseksi jo niinkin aikaisin kuin liikeidean määrittelyssä ja sitä seuraavina vuosina ja sovittaa nämä palvelut heidän tarpeisiinsa, mahdollisuuksiinsa ja potentiaaliinsa; korostaa, että neuvontatapojen monipuolistaminen (esimerkiksi vertaisoppiminen, mentorointiohjelmat) tarjoaa mahdollisuuden ottaa viljelijöiden moninaisuus paremmin huomioon, ja toteaa, että tällä voi olla suuri merkitys tietämyksen siirtämisessä;

48.

korostaa, että koulutusohjelmiin on tärkeää sisällyttää muun muassa pehmeitä taitoja, viestintää, johtajuutta, mielenterveyttä ja hyvinvointia koskevaa sisältöä teknisen, liiketoimintaan liittyvän ja digitaalista osaamista koskevan sisällön lisäksi; katsoo, että kestäviä tuotantomenetelmiä, innovatiivisia käytäntöjä ja uusia teknologioita koskevaa koulutusta olisi vahvistettava, jotta nuoria voidaan kannustaa ottamaan ne käyttöön ja jotta voidaan parantaa valmiuksia vastata myönteisesti nykyisiin ja tuleviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin;

49.

kannustaa nuoria viljelijöitä hyödyntämään kaikkia mahdollisuuksia, joita heidän käytettävissään olevat verkostoitumisaloitteet tarjoavat; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan yhteistyössä alue- ja paikallisviranomaisten kanssa osallistavan pääsyn ja osallistumisen maaseutualueilla ja kannustamaan vaihtoja eurooppalaisten maatalousoppilaitosten välillä;

50.

painottaa jälleen EU:n kouluhedelmä-, -vihannes- ja -maitojärjestelmän merkitystä, jotta lapsia voidaan auttaa syömään terveellisesti ja samalla kertoa maataloustoiminnasta, herättää nuoren sukupolven kiinnostus maanviljelyyn ja siten luoda myönteinen mielikuva maataloudesta; kehottaa tässä yhteydessä komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan koulutustoimenpiteitä;

Nuoret tulevaisuuden viljelijät

51.

painottaa, että nuoret viljelijät ja maaseutualueiden nuoret on otettava mukaan poliittiseen elämään ja päätöksentekoprosesseihin ja heidän on voitava osallistua niihin aktiivisesti, mihin on pyrittävä muun muassa tukemalla nuorten viljelijöiden järjestöjä paikallisella, alueellisella, kansallisella ja EU:n tasolla, jotta varmistetaan, että heidän erityistarpeensa otetaan huomioon ja että politiikkatoimilla tuetaan tehokkaasti heidän kehitystään; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan paikalliset asukkaat ja heidän yhteisönsä tiiviimmin mukaan kehittämään ratkaisuja, joilla edistetään sukupolvenvaihdosta;

52.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kiinnittämään erityistä huomiota maatalousalan nuorten naisten tarpeisiin, haasteisiin ja potentiaaliin ja torjumaan sukupuolten epätasa-arvoa; toteaa, että on tärkeää luoda maaseutualueiden naisyrittäjille suotuisa ympäristö, jossa otetaan huomioon oikeudelliset ja toimintapoliittiset näkökohdat esimerkiksi yhteisviljelyn osalta, sekä parantaa tiedon- ja tietämyksensaantia ja koulutusmahdollisuuksien saatavuutta ja helpottaa taloudellisten resurssien saantia;

53.

kehottaa komissiota esittämään tiedonannon naisista maatalousalalla ja analysoimaan ja edistämään parhaita käytäntöjä jäsenvaltioissa sekä määrittämään, mitä sukupuolisidonnaisia esteitä on maatilojen sukupolvenvaihdosten tiellä;

54.

korostaa, että nykyiset ja tulevat nuoret viljelijät kärsivät eniten ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja biologisen monimuotoisuuden vähenemisestä, mutta toteaa, että heillä on myös paremmat valmiudet tarttua vihreän ja digitaalisen siirtymän tarjoamiin mahdollisuuksiin ja edistää niitä ja tulla merkittäviksi toimijoiksi näissä siirtymissä;

55.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan nuoria viljelijöitä koskevan ulottuvuuden horisontaalisesti huomioon politiikkatoimien ja rahoitusvälineiden suunnittelussa; tuo esiin YMP:n roolin nuorten viljelijöiden tukemisessa mutta katsoo, että se ei riitä vastaamaan EU:n maatalouden sukupolvenvaihdokseen liittyvään haasteeseen;

56.

kehottaa komissiota määrittämään nuorten viljelijöiden erityistarpeet ja varmistamaan, että ne otetaan huomioon uusia politiikkatoimia koskevissa vaikutustenarvioinneissa, sekä seuraamaan politiikkatoimien täytäntöönpanon vaikutusta nuorten viljelijöiden tulevaisuudennäkymiin; katsoo, että tähän olisi sisällyttävä kriteerit, jotka kattavat vaikutukset sukupolvenvaihdokseen, taloudelliseen kannattavuuteen, maan hankkimiseen, hallinnolliseen taakkaan, taloudellisiin paineisiin ja luonnonvarojen säilyttämiseen maataloustoimintaa varten; kehottaa komissiota raportoimaan neuvostolle ja parlamentille tästä arvioinnista ja sen tuloksista;

57.

korostaa, että komission ja jäsenvaltioiden on yhdessä pyrittävä varmistamaan kestävä toimeentulo nuorille viljelijöille; painottaa, että nuorten viljelijöiden kohtuulliset ja houkuttelevat tulot ja elinolot riippuvat muun muassa siitä, että he saavat paremman osuuden elintarvikeketjuissa tuotetusta arvosta, sekä eettisistä markkinointikäytännöistä ja pitkäaikaisista sopimuksista;

58.

kannustaa poliitikkoja, kouluja, tiedotusvälineitä, viljelijöitä ja paikallisia yhdistyksiä edistämään yhdessä myönteistä mielikuvaa maataloudesta ja maaseutualueista ja tekemään niistä houkuttelevamman vaihtoehdon tulevaa elämäntapaansa valitseville nuorille; korostaa, että tarvitaan enemmän aktiivisia EU:n tason aloitteita, joilla tiedotetaan viljelijän roolista elintarviketuotannossa ja ympäristöpalveluissa ja samalla tuodaan esiin maatalousalan ammattien ja alalla tarvittavien taitojen laaja kirjo;

59.

korostaa tarvetta lisätä nuorten sukupolvien tietoisuutta maataloustuottajan ammatista ja varmistaa parempi ymmärrys maatalousmaailman todellisuudesta; muistuttaa, että sukupolvenvaihdos voidaan toteuttaa ainoastaan, jos alalle onnistutaan houkuttelemaan uusia ihmisiä maatalouden ulkopuolelta, erityisesti tarjoamalla kannustimia maatilavierailuille; kehottaa jäsenvaltioita luomaan ja ottamaan käyttöön ohjelmia, jotka auttavat houkuttelemaan opiskelijoita maatalousalan kursseille korkeakouluissa, ylemmän tason oppilaitoksissa ja muissa oppilaitoksissa, jotta voidaan lisätä maatalousalalle erikoistuvien opiskelijoiden määrää;

60.

korostaa, että maatalousalalla on otettava käyttöön jatkuva ammatillinen kehittyminen sekä vastaava tutkintotaso kuin muissa ammateissa, jotta nuoret viljelijät voivat saada ammattipätevyyden ja jotta he voivat parantaa taitojaan ja pätevyyttään;

61.

kehottaa komissiota kiinnittämään enemmän huomiota kriiseille alttiisiin maatalouden aloihin, koska juuri pelko mahdollisista toistuvista kriiseistä saa nuoret välttämään tiettyjä maatalouden aloja, kuten maitoalaa; kehottaa komissiota tehostamaan kriisien ennustamis- ja ennaltaehkäisymekanismeja, jotta voidaan välttää tulevat kriisit yksittäisissä jäsenvaltioissa tai koko EU:ssa, kuten vuosien 2014–2016 maitokriisi, joka ajoi monia maidontuottajia pois alalta ja sai nuoret välttämään alaa;

62.

kehottaa erityisesti tukemaan nuorten viljelijöiden innovatiivisia liikeideoita, jotka voivat liittyä perinteisen alkutuotannon lisäksi myös jalostus- ja markkinointitoimintaan sekä alkutuotantoketjun alku- ja loppupään toimintoihin;

63.

suosittelee, että jäsenvaltiot kannustavat hankkimaan elintarvikkeita paikallisilta nuorilta viljelijöiltä ja edistävät näin sitä, että nuoret viljelijät otetaan mukaan lyhyiden toimitusketjujen kehittämiseen;

64.

painottaa, että tulevalla ohjelmakaudella sukupolvenvaihdoksen on edelleen oltava ensisijainen tavoite erityisesti YMP:ssä, josta siihen on osoitettava pakollista lisätukea;

65.

kehottaa jäsenvaltioita ottamaan nuorten viljelijöiden ja uusien viljelijöiden erityistarpeet kokonaisvaltaisesti huomioon, kun ne laativat sukupolvenvaihdoksia edistäviä strategioita, erityisesti sellaisten viljelijöiden tarpeet, jotka eivät tule viljelijäperheistä; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita ja alueita tekemään niiden sukupolvenvaihdosta koskevista politiikkatoimista kansallisten tai alueellisten maatalousstrategioiden ohjaavan voiman;

66.

huomauttaa, että maatalousalalla aloittamista koskeva päätös tehdään ennen tilan siirtämistä eli vaihetta, johon suurin osa nykyisistä politiikkavälineistä on suunnattu; katsoo siksi, että julkisissa politiikkatoimissa olisi käsiteltävä tarpeita, joita viljelijöillä on ennen tilanpidon aloittamista;

67.

kehottaa kaikkia arvoketjuihin kuuluvia sidosryhmiä ottamaan maatalouden sukupolvenvaihdoksen strategiseksi painopisteekseen tarjoamalla riittäviä kannustimia, jotka täydentävät julkisia tukia;

68.

katsoo, että unionin ja kansallisen tason julkisilla politiikkatoimilla olisi edistettävä erilaisia vaihtoehtoja maatilan siirtoprosessin helpottamiseksi, esimerkiksi nykyiset maatilat voisivat toimia yrityshautomoina start up -yrityksille tai voitaisiin soveltaa uusia liiketoimintamalleja, jotka mahdollistavat maan ja omaisuuden asteittaisen siirron viljelijältä tämän seuraajalle;

69.

korostaa, että maatalouden sukupolvenvaihdos on väestökehityksen haaste, joka edellyttää myös sitä, että YMP:llä voidaan tukea aktiiviviljelijöitä, kohdentaa heille tukea ja seurata maatilojen laajentumista;

70.

katsoo, että nuorten viljelijöiden olisi voitava kehittää liiketoimintaansa asteittain, ja suosittelee siksi tarkastelemaan uudelleen aikarajaa, joka YMP:ssä on tällä hetkellä asetettu tuen saamiselle, ja arvioimaan nykyisiä hallinnollisia ja oikeudellisia esteitä; painottaa tilanpidon asteittaisen aloittamisen myönteistä roolia ja kehottaa poistamaan tähän liittyvät nykyiset oikeudelliset esteet;

71.

korostaa osuuskuntien ja viljelijäjärjestöjen roolia nuorten viljelijöiden auttamisessa, jotta he selviävät tilanpidon aloittamisen esteistä, neuvontapalvelujen tarjoamisessa ja poliittiseen vuoropuheluun osallistumisen lisäämisessä; painottaa, että on varmistettava nuorten viljelijöiden edustus näissä järjestöissä ja sukupuolten tasapuolinen edustus niiden hallintoelimissä, ja korostaa, että tällaiset yhdistykset ovat keskeinen tapa saada naiset mukaan maataloustoimintaan; korostaa nuorten viljelijöiden järjestöjen keskeistä roolia;

72.

korostaa, että on tärkeää kannustaa nuoria viljelijöitä liittymään yhdistyksiin; kannustaa jäsenvaltioita edistämään maatilojen välistä yhteistyötä sellaisten osuuskuntien kautta, joilla on yhteisiä tuotanto- ja/tai jalostuslaitteita ja jotka siten vähentävät nuorten viljelijöiden tarvitsemia taloudellisia resursseja ja pienentävät tuotantokustannuksia, sekä edistämään yhteisiä markkinointialoitteita ja -toimenpiteitä heidän tuotteidensa arvon parantamiseksi;

73.

korostaa digitaaliteknologian vaikutusta nuorten viljelijöiden toimintaan ja liiketoimintamahdollisuuksiin ja sen näille tarjoamia mahdollisuuksia ja painottaa, että tarvitaan vahvaa poliittista sitoutumista kaikilla politiikan täytäntöönpanon tasoilla, jotta voidaan varmistaa nopea laajakaistainfrastruktuuri ja -yhteydet keskittyen erityisesti digitaaliseen osallisuuteen;

74.

kehottaa kiinnittämään huomiota maaseutu- ja kaupunkialueiden väliseen eroon digitaalisessa osaamisessa ja pientilojen ja syrjäisimpien alueiden suurempaan riskiin jäädä digitaalisen muutoksen ulkopuolelle; huomauttaa, että on tarpeen toteuttaa toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että digitaalinen muutos hyödyttää kaikkia viljelijöitä;

75.

korostaa tässä yhteydessä, että nuoria viljelijöitä on tuettava digitaaliteknologiaan mukautumisessa ja digitaalisen osaamisen kehittämisessä, ja toteaa, että tämän avulla he voivat toteuttaa tilanpidon aloittamista koskevat hankkeet paremmin, tukea kestävää maataloutta ja ennakoida tulevia tuotanto-olosuhteita sekä kuluttajien ja yhteiskunnan odotuksia;

76.

korostaa luotettavan internetyhteyden merkitystä nuorten viljelijöiden elämänlaadulle maaseutualueilla, erityisesti eristyneisyyden torjunnan, koulutusmahdollisuuksien saatavuuden ja palvelujen tarjoamisen kannalta;

77.

korostaa, että nuorille maataloustyöntekijöille on varmistettava ihmisarvoiset työ- ja elinolot ja sosiaalinen suojelu ja että tässä on kiinnitettävä erityistä huomiota naisiin sekä kausityöntekijöihin ja siirtotyöläisiin;

78.

kehottaa keskittymään enemmän laadukkaiden työpaikkojen luomiseen maatalousalalla, jotta taataan oikeudet ja vakaat ja oikeudenmukaiset palkat ja työolot sekä torjutaan tehokkaasti ja intensiivisesti köyhyyttä ja eristäytyneisyyttä maaseutualueilla;

79.

kehottaa jäsenvaltioita edistämään ja parantamaan viljelijöiden tai kaikkien maataloustyöntekijöiden lomitusjärjestelmiä sairauden tai tapaturmien varalle tai viljelijöiden työ- ja yksityiselämän paremman tasapainon varmistamiseksi;

80.

korostaa, että maaseutualueiden on kyettävä tarjoamaan nuorille ja uusille viljelijöille ja heidän perheilleen asianmukaiset elinolot, eli kestävä toimeentulo, uramahdollisuuksia, paremmat liikennepalvelut, parempien koulutus-, terveydenhuolto-, vapaa-ajan- ja kulttuuripalvelujen saatavuus ja laajemmat digitaaliset yhteydet;

81.

huomauttaa, että eurooppalaisten viljelijöiden tuotteet joutuvat kilpailemaan sellaisista maista tulevien tuotteiden kanssa, joissa ei noudateta eurooppalaisille tuottajille asetettuja eurooppalaisia normeja, erityisesti niitä normeja, jotka on otettu käyttöön ympäristön ja kuluttajien terveyden suojelemiseksi; korostaa, että yksinomaan eurooppalaisille tuottajille asetettu normi antaa kilpailuedun tuottajille, joiden ei tarvitse noudattaa kyseistä normia;

82.

kehottaa komissiota lopettamaan tämän epäreilun kilpailun kieltämällä sellaiset ulkomaiset tuotteet, jotka eivät täytä eurooppalaisten viljelijöiden tuotteille asetettuja ympäristönormeja;

° °

83.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 11.

(2) EUVL L 435, 6.12.2021, s. 1.

(3) EUVL L 435, 6.12.2021, s. 187.

(4) EUVL L 231, 30.6.2021, s. 159.

(5) EUVL C 177, 17.5.2023, s. 35.

(6) EUVL C 215, 19.6.2018, s. 228.

(7) EUVL C 298, 23.8.2018, s. 14.

(8) EUVL C 76, 9.3.2020, s. 62.

(9) EUVL C 184, 5.5.2022, s. 2.

(10) EUVL C 67, 8.2.2022, s. 25.

(11) Tutkimus eurooppalaisen maatalousmallin tulevaisuudesta ”The Future of the European Farming Model: Socio-economic and territorial implications of the decline in the number of farms and farmers in the EU”, Euroopan parlamentti, unionin sisäasioiden pääosasto, osasto B – rakenne- ja koheesiopolitiikkayksikkö, huhtikuu 2022.

(12) Euroopan komissio, maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto, ”EU Farm Economic Overview – FADN 2018”, kesäkuu 2021.

(13) Euroopan komissio, YMP:n uudistusta käsittelevien julkisten kuulemisten tulokset, 2017.

(14) Komission 7. joulukuuta 2021 annettu kertomus syrjäisestä sijainnista ja saaristoasemasta johtuvia erityisiä valinnaisia toimenpiteitä koskevan ohjelman (Posei) täytäntöönpanosta (COM(2021)0765).

(15) Komission yksiköiden 8. huhtikuuta 2021 julkaistu valmisteluasiakirja, jossa arvioidaan YMP:n vaikutuksia sukupolvenvaihdokseen, paikalliseen kehitykseen ja työpaikkoihin maaseutualueilla, ”Evaluation of the impact of the CAP on generational renewal, local development and jobs in rural areas” (SWD(2021)0078).

(16) Vranken, L. ym., ”Agricultural land market regulations in the EU Member States”, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg, 2021.

(17) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/633, annettu 17. huhtikuuta 2019, hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä yritysten välisissä suhteissa maataloustuote- ja elintarvikeketjussa (EUVL L 111, 25.4.2019, s. 59).

(18) Euroopan komissio, maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto, ”Approved 28 CAP Strategic Plans 2023–2027 – Summary overview for 27 Member States – Facts and figures”, huhtikuu 2023.