European flag

virallinen lehti
Euroopan unionin

FI

Sarjan C


C/2024/1069

5.2.2024

Unionin tuomioistuimen tuomio (yhdeksäs jaosto) 14.12.2023 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Sąd Okręgowy w Warszawie – Puola) – TL ja WE v. Getin Noble Bank S.A:n konkurssipesän pesänhoitaja, aikaisemmin Getin Noble Bank S.A.

(Asia C-28/22 (1), Getin Noble Bank (Palauttamiskanteiden vanhentumisaika))

(Ennakkoratkaisupyyntö - Kuluttajansuoja - Direktiivi 93/13/ETY - Kuluttajasopimusten kohtuuttomat ehdot - 6 artiklan 1 kohta ja 7 artiklan 1 kohta - Sopimusehdon kohtuuttomaksi toteamisen vaikutukset - Ulkomaanvaluuttaan sidottu kiinnelainasopimus, joka sisältää valuuttakurssia koskevia kohtuuttomia ehtoja - Sopimuksen pätemättömyys - Palauttamiskanne - Vanhentumisaika)

(C/2024/1069)

Oikeudenkäyntikieli: puola

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Sąd Okręgowy w Warszawie

Pääasian asianosaiset

Kantajat: TL ja WE

Vastaaja: Getin Noble Bank S.A:n konkurssipesän pesänhoitaja, aikaisemmin Getin Noble Bank S.A.

Tuomiolauselma

1)

Kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista 5.4.1993 annetun direktiivin 93/13/ETY 6 artiklan 1 kohtaa ja 7 artiklan 1 kohtaa, luettuina tehokkuusperiaatteen valossa,

on tulkittava siten, että

ne ovat esteenä oikeuskäytännössä omaksutulle kansallisen oikeuden tulkinnalle, jonka mukaan elinkeinonharjoittajan saatavien, jotka perustuvat sen kuluttajan kanssa tekemän kiinnelainasopimuksen pätemättömyyteen siihen sisältyvien kohtuuttomien ehtojen vuoksi, vanhentumisaika alkaa kyseisen pätemättömäksi toteamisen jälkeen kulua vasta siitä ajankohdasta, jona sopimukseen vetoaminen on lopullisesti mahdotonta, kun taas kuluttajan saman sopimuksen pätemättömyyteen perustuvien saatavien vanhentumisaika alkaa kulua siitä ajankohdasta, jona hän sai tiedon tai hänen olisi kohtuudella pitänyt saada tieto ehdon kohtuuttomuudesta, joka johti sopimuksen pätemättömyyteen.

2)

Direktiivin 93/13 6 artiklan 1 kohtaa ja 7 artiklan 1 kohtaa

on tulkittava siten, että

ne eivät ole esteenä oikeuskäytännössä omaksutulle kansallisen oikeuden tulkinnalle, jonka mukaan elinkeinonharjoittajan, joka on tehnyt kuluttajan kanssa kiinnelainasopimuksen, tehtävänä ei ole tarkastaa, onko kuluttaja tietoinen kyseiseen sopimukseen sisältyvien kohtuuttomien ehtojen poistamisen vaikutuksista tai siitä, että kyseinen sopimus ei voi jäädä sitovaksi, jos kohtuuttomat ehdot poistetaan.

3)

Direktiivin 93/13 6 artiklan 1 kohtaa ja 7 artiklan 1 kohtaa, luettuina tehokkuusperiaatteen valossa,

on tulkittava siten, että

ne ovat esteenä oikeuskäytännössä omaksutulle kansallisen oikeuden tulkinnalle, jonka mukaan silloin, kun elinkeinonharjoittajan kuluttajan kanssa tekemä kiinnelainasopimus ei voi jäädä sitovaksi enää sen jälkeen, kun kyseiseen sopimukseen sisältyvät kohtuuttomat ehdot on poistettu, elinkeinonharjoittaja voi vedota pidättämisoikeuteen, jonka perusteella se voi asettaa kuluttajalta saamiensa suoritusten palauttamisen edellytykseksi sen, että kuluttaja tarjoutuu palauttamaan elinkeinonharjoittajalta saadut suoritukset tai antaa palauttamisen turvaamiseksi vakuuden, jos kuluttaja sen seurauksena, että elinkeinonharjoittaja käyttää pidättämisoikeuttaan, menettää oikeuden saada viivästyskorkoa siitä lähtien, kun elinkeinonharjoittajalle, joka on ensin vastaanottanut kehotuksen palauttaa sille mainitun sopimuksen perusteella tehdyt suoritukset, tämän velvoitteen täyttämistä varten asetettu määräaika on päättynyt.


(1)   EUVL C 284, 25.7.2022.


ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2024/1069/oj

ISSN 1977-1053 (electronic edition)