ISSN 1977-1053

Euroopan unionin

virallinen lehti

C 116

European flag  

Suomenkielinen laitos

Tiedonantoja ja ilmoituksia

66. vuosikerta
31. maaliskuu 2023


Sisältö

Sivu

 

II   Tiedonannot

 

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT

 

Euroopan komissio

2023/C 116/01

Komission Tiedonanto – Muutokset komission tiedonantoon – Ohjeita komission ensisijaisista täytäntöönpanotavoitteista sovellettaessa EY:n perustamissopimuksen 82 artiklaa yritysten määräävän aseman väärinkäyttöön perustuvaan markkinoiden sulkemiseen ( 1 )

1

2023/C 116/02

Euroopan komission tiedonanto yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi toteutettavasta tiiviimmästä yhteistyöstä 17 päivänä joulukuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1257/2012 18 artiklan 3 kohdan nojalla

6

2023/C 116/03

Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia M.11044 – DERICHEBOURG / ELIOR) ( 1 )

7


 

IV   Tiedotteet

 

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET

 

Neuvosto

2023/C 116/04

Neuvoston päätöksellä komiteoihin nimitetyt henkilöt – Heinä–joulukuu 2022 (sosiaaliala)

8

2023/C 116/05

Neuvoston päätös, annettu 28 päivänä maaliskuuta 2023, Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) hallintoneuvoston jäsenten ja varajäsenten nimittämisestä

15

2023/C 116/06

Neuvoston päätös, annettu 28 päivänä maaliskuuta 2023, Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) hallintoneuvoston jäsenten ja varajäsenten nimittämisestä

19

2023/C 116/07

Neuvoston päätös, annettu 28 päivänä maaliskuuta 2023, Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) hallintoneuvoston varsinaisten jäsenten ja varajäsenten nimittämisestä

23

 

Euroopan komissio

2023/C 116/08

Euron kurssi – 30. maaliskuuta 2023

27

2023/C 116/09

Eurokolikoiden uusi kansallinen puoli

28

2023/C 116/10

Eurokolikoiden uusi kansallinen puoli

29

2023/C 116/11

Eurokolikoiden uusi kansallinen puoli

30

2023/C 116/12

Eurokolikoiden uusi kansallinen puoli

31


 

V   Ilmoitukset

 

KILPAILUPOLITIIKAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT

 

Euroopan komissio

2023/C 116/13

Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia: M.11099 - CINVEN / MBCC DIVESTMENT BUSINESS) – Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )

32

 

MUUT SÄÄDÖKSET

 

Euroopan komissio

2023/C 116/14

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 94 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetun yhtenäisen asiakirjan sekä tuote-eritelmän julkaisutietojen julkaiseminen erään viinialan nimityksen osalta

34


 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.

FI

 


II Tiedonannot

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT

Euroopan komissio

31.3.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 116/1


KOMISSION TIEDONANTO

Muutokset komission tiedonantoon – Ohjeita komission ensisijaisista täytäntöönpanotavoitteista sovellettaessa EY:n perustamissopimuksen 82 artiklaa yritysten määräävän aseman väärinkäyttöön perustuvaan markkinoiden sulkemiseen

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2023/C 116/01)

1.   

Euroopan unionin kilpailusäännöillä on vuosien mittaan ollut keskeinen merkitys kilpailuprosessin suojelemisessa EU:n sisämarkkinoilla (1). Näiden sääntöjen eli Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 101 ja 102 artiklan täytäntöönpano ”on palvellut Eurooppaa hyvin ja edistänyt tasapuolista toimintaympäristöä, jossa markkinat palvelevat kuluttajia” (2). Lisäksi se voi edistää sellaisten tavoitteiden saavuttamista, jotka ulottuvat kuluttajien hyvinvointia pidemmälle, kuten moniarvoisuuden edistäminen demokraattisessa yhteiskunnassa (3).

2.   

Tätä taustaa vasten on äärimmäisen tärkeää, että unionin kilpailusääntöjä sovelletaan päättäväisesti ja tuloksellisesti. Tämä on entistäkin tärkeämpää taloudellisesti vaikeina aikoina ja markkinoiden keskittymisen lisääntyessä eri aloilla.

3.   

SEUT-sopimuksen 102 artiklassa kielletään sisämarkkinoilla toimivia yrityksiä käyttämästä määräävää asemaansa väärin. Sillä on ollut ratkaiseva merkitys pidettäessä kurissa sellaisten määräävässä asemassa olevien yritysten menettelytapaa, joilla on erityinen velvollisuus olla toiminnallaan rajoittamatta toimivaa ja vääristymätöntä kilpailua sisämarkkinoilla (4).

4.   

Komissio antoi 5. joulukuuta 2008 tiedonannon Ohjeita komission ensisijaisista täytäntöönpanotavoitteista sovellettaessa EY:n perustamissopimuksen 82 artiklaa [nykyään SEUT-sopimuksen 102 artikla] yritysten määräävän aseman väärinkäyttöön perustuvaan markkinoiden sulkemiseen (5) (ensisijaisia täytäntöönpanotavoitteita koskevat ohjeet).

5.   

Kyseisessä tiedonannossa esitetään komission ensisijaiset täytäntöönpanotavoitteet, jotka koskevat markkinoiden sulkemiseen tähtäävää määräävän aseman väärinkäyttöä, jotta voidaan selkeyttää komission yleistä analyysikehystä ja parantaa sen ennustettavuutta. Analyysikehystä käytetään päätettäessä, olisiko tiettyjä markkinoiden sulkemiseen tähtääviä menettelytapoja käsiteltävä ensisijaisina (6). Ensisijaisia täytäntöönpanotavoitteita koskevilla ohjeilla on markkinadynamiikan analysoinnin perusteella edistetty sellaista SEUT-sopimuksen 102 artiklan täytäntöönpanoa, jossa keskitytään tietyn menettelytavan kykyyn haitata kilpailua. Tätä on kuvattu vaikutuksiin perustuvaksi lähestymistavaksi (7).

6.   

Ensisijaisia täytäntöönpanotavoitteita koskevat ohjeet eivät kuitenkaan muodostaneet selvitystä sovellettavasta laista, eikä niissä esitetty tulkintaa määräävän aseman väärinkäytön käsitteestä. Niissä esitettiin ainoastaan komission lähestymistapa niiden tapausten valintaan, joita komissio aikoo käsitellä ensisijaisina (8).

7.   

Komission täytäntöönpanotavoitteet ovat muovautuneet ajan mittaan komission tapauskäytännöstä saatujen kokemusten ansiosta. Tässä yhteydessä on otettu huomioon unionin tuomioistuinten oikeuskäytännön kehittyminen (9) sekä markkinoiden kehitys. Unionin tuomioistuinten oikeuskäytännössä on muun muassa vahvistettu vaikutuksiin perustuva lähestymistapa SEUT-sopimuksen 102 artiklaan sekä selkeytetty tiettyjen ensisijaisia täytäntöönpanotavoitteita koskeviin ohjeisiin sisältyvien käsitteiden merkitystä ja soveltamisalaa.

8.   

Tapahtuneen kehityksen vuoksi tällä tiedonannolla muutetaan ensisijaisia täytäntöönpanotavoitteita koskevien ohjeiden sellaisia osia, jotka eivät enää vastaa komission lähestymistapaa sen määrittämiseen, olisiko joitakin tapauksia käsiteltävä ensisijaisina. Muutokset tehdään hyvän hallinnon periaatteen mukaisesti, ja niiden tarkoituksena on lisätä komission täytäntöönpanotoimien perustana olevien periaatteiden avoimuutta.

9.   

Ensisijaisia täytäntöönpanotavoitteita koskevien ohjeiden muutokset luetellaan tämän tiedonannon liitteessä.


(1)  Kilpailuoikeus on yksi sellaisten sisämarkkinoiden toteuttamisen osatekijöistä, jotka käsittävät ”järjestelmän, jolla taataan, ettei kilpailu vääristy”, ks. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen pöytäkirja N:o 27.

(2)  Ks. komission tiedonanto – Euroopan digitaalista tulevaisuutta rakentamassa, COM(2020) 67 final, s. 8.

(3)  Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 14.9.2022, Google ja Alphabet v. komissio (Google Android), T-604/18, ECLI:EU:T:2022:541, 1028 kohta.

(4)  Unionin tuomioistuimen tuomio 6.9.2017, Intel v. komissio, C-413/14 P, ECLI:EU:C:2017:632, 135 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen; unionin tuomioistuimen tuomio 19.1.2023, Unilever Italia Mkt. Operations Srl v. Autorità Garante della Concorrenza e del Mercato, C-680/20, ECLI:EU:C:2023:33, 28 ja 38 kohta.

(5)  EUVL C 45, 24.2.2009, s. 7.

(6)  Ensisijaisia täytäntöönpanotavoitteita koskevat ohjeet, 2 kohta.

(7)  Ks. lehdistötiedote 3.12.2008, Antitrust: consumer welfare at heart of Commission fight against abuses by dominant undertakings, IP/08/1877.

(8)  Unionin tuomioistuimen tuomio 6.10.2015, Post Danmark, C-23/14, ECLI:EU:C:2015:651, 52 kohta.

(9)  Ensisijaisia täytäntöönpanotavoitteita koskevien ohjeiden hyväksymisen jälkeen komissio on antanut 27 SEUT-sopimuksen 102 artiklaan perustuvaa (markkinoiden sulkemiseen tähtääviä menettelytapoja koskevaa) päätöstä ja unionin tuomioistuimet ovat antaneet 32 tuomiota.


LIITE KOMISSION TIEDONANTOON

Muutokset komission tiedonantoon – Ohjeita komission ensisijaisista täytäntöönpanotavoitteista sovellettaessa EY:n perustamissopimuksen 82 artiklaa yritysten määräävän aseman väärinkäyttöön perustuvaan markkinoiden sulkemiseen

1.   

Ottaen huomioon komission täytäntöönpanokäytännöstä saadut kokemukset ja unionin tuomioistuinten oikeuskäytännössä annetut selvennykset on asianmukaista selventää, että käsitteellä ”kilpailunvastainen markkinoiden sulkeminen” (ensisijaisia täytäntöönpanotavoitteita koskevat ohjeet, 19 kohta) tarkoitetaan paitsi tapauksia, joissa määräävässä asemassa olevan yrityksen menettelytapa voi johtaa kilpailijan täyteen sulkemiseen markkinoilta tai sen joutumiseen vähäpätöiseen asemaan, myös tapauksia, joissa se voi johtaa kilpailun heikkenemiseen ja haitata näin markkinoiden kilpailurakennetta määräävässä asemassa olevan yrityksen eduksi ja kuluttajien vahingoksi. Kun lisäksi otetaan huomioon komission täytäntöönpanokäytäntö ja unionin tuomioistuinten oikeuskäytäntö, on tärkeää selventää, ettei ole asianmukaista käyttää määräävässä asemassa olevan yrityksen menettelytavan kannattavuutta koskevaa tekijää määritettäessä komission täytäntöönpanotavoitteita eli käsitellä asioita ensisijaisina vain silloin, kun määräävässä asemassa oleva yritys voi kannattavasti pitää hintoja kilpailukykyisen tason yläpuolella tai kannattavasti vaikuttaa muihin kilpailutekijöihin, kuten tuotteiden tai palvelujen tuotantoon, innovaatioihin, valikoimaan tai laatuun. Sen vuoksi ensisijaisia täytäntöönpanotavoitteita koskevien ohjeiden 19 kohdan kolmas ja neljäs virke korvataan seuraavalla tekstillä:

”Tässä asiakirjassa käsitettä ”kilpailunvastainen markkinoiden sulkeminen” käytetään kuvaamaan tilannetta, jossa määräävässä asemassa olevan yrityksen menettelytavalla on haitallinen vaikutus toimivaan kilpailurakenteeseen (1a) ja se mahdollistaa näin sen, että määräävässä asemassa oleva yritys voi vaikuttaa kielteisesti, omaksi edukseen ja kuluttajien vahingoksi, eri kilpailutekijöihin, kuten tuotteiden tai palvelujen hintoihin, tuotantoon, innovaatioihin, valikoimaan tai laatuun (1b).

(1a)  Unionin tuomioistuimen tuomio 19.1.2023, Unilever Italia Mkt. Operations Srl v. Autorità Garante della Concorrenza e del Mercato, C-680/20, ECLI:EU:C:2023:33, 36 kohta."

(1b)  Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 14.9.2022, Google ja Alphabet v. komissio (Google Android), T-604/18, ECLI:EU:T:2022:541, 281 kohta.”"

2.   

Ottaen huomioon komission täytäntöönpanokäytännöstä saadut kokemukset ja unionin tuomioistuinten oikeuskäytännössä annetut selvennykset ei ole määräävässä asemassa olevan yrityksen hinnoitteluun perustuvan markkinoiden sulkemisen osalta asianmukaista käsitellä ensisijaisena vain menettelytapaa, joka voi johtaa sellaisten kilpailijoiden häviämiseen markkinoilta tai joutumiseen vähäpätöiseen asemaan, jotka ovat kustannusrakenteensa osalta yhtä tehokkaita kuin määräävässä markkina-asemassa oleva yritys. Tietyissä olosuhteissa todellista kilpailua voivat nimittäin synnyttää myös yritykset, jotka ovat kustannusrakenteeltaan vähemmän tehokkaita kuin määräävässä asemassa oleva yritys. Sen vuoksi ensisijaisia täytäntöönpanotavoitteita koskeviin ohjeisiin tehdään seuraavat kaksi muutosta:

(a)

Ensisijaisia täytäntöönpanotavoitteita koskevien ohjeiden 23 kohdan viimeinen virke korvataan seuraavalla tekstillä:

”Kilpailunvastaisen markkinoiden sulkemisen estämiseksi komissio puuttuu asiaan yleensä silloin, kun kyseinen menettelytapa on haitannut tai voi haitata sellaisten kilpailijoiden suunnalta tulevaa kilpailua, joiden katsotaan olevan yhtä tehokkaita kuin määräävässä asemassa oleva yritys (1).

(1)  Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 3.7.1991, AKZO Chemie v. komissio, 62/86, ECLI:EU:C:1991:286, 72 kohta, jossa tuomioistuin totesi keskimääräisiä kokonaiskustannuksia alhaisempien hintojen osalta seuraavaa: ”Näillä hinnoilla voidaan nimittäin poistaa markkinoilta yrityksiä, jotka ovat ehkä yhtä tehokkaita kuin määräävässä asemassa oleva yritys, mutta jotka taloudellisilta voimavaroiltaan heikompina eivät selviydy siitä kilpailutilanteesta, johon ne joutuvat.” Ks. myös yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 10.4.2008, Deutsche Telekom v. komissio, T-271/03, ECLI:EU:T:2008:101, 194 kohta, joka on vahvistettu muutoksenhaussa (ks. unionin tuomioistuimen tuomio 14.10.2010, Deutsche Telekom AG v. komissio, C-280/08 P, ECLI:EU:C:2010:603). Tuomioistuin on todennut, että ”yhtä tehokkaan” kilpailijan käsitteellä viitataan tehokkuuteen ja houkuttelevuuteen kuluttajien näkökulmasta muun muassa hintojen, valikoiman, laadun tai innovaation osalta, ks. unionin tuomioistuimen tuomio 6.9.2017, Intel Corp. Inc. v. Euroopan komissio, C-413/14 P, ECLI:EU:C:2017:632, 134 kohta, ja unionin tuomioistuimen tuomio 19.1.2023, Unilever Italia Mkt. Operations, C-680/20, ECLI:EU:C:2023:33, 37 kohta.”"

(b)

Ensisijaisia täytäntöönpanotavoitteita koskevien ohjeiden 24 kohdan ensimmäinen virke korvataan seuraavalla tekstillä:

”Komissio myöntää samaan aikaan, että eräissä tapauksissa tehokkuudeltaan heikompi kilpailija voi myös aiheuttaa kilpailupainetta, joka olisi otettava huomioon arvioitaessa, johtaako tietty hinnoitteluun perustuva menettelytapa kilpailunvastaiseen markkinoiden sulkemiseen (1a).

(1a)  Unionin tuomioistuimen tuomio 6.10.2015, Post Danmark A/S v. Konkurrencerådet, C-23/14, ECLI:EU:C:2015:651, 59–60 kohta; unionin tuomioistuimen tuomio 19.1.2023, Unilever Italia Mkt. Operations, C-680/20, ECLI:EU:C:2023:33, 57 kohta.”"

3.   

Kuten komission täytäntöönpanokäytännöstä ja unionin tuomioistuinten oikeuskäytännössä esitetyistä selvennyksistä on käynyt ilmi, ”yhtä tehokkaan kilpailijan” hinta-kustannustesti on vain yksi useista menetelmistä sen arvioimiseksi yhdessä kaikkien muiden merkityksellisten olosuhteiden kanssa, voiko menettelytapa tuottaa markkinoilta sulkevia vaikutuksia. Tuomioistuin on myös selventänyt, että ”yhtä tehokkaan kilpailijan testin” käyttö on vapaaehtoista ja että tällainen testi voi olla epäasianmukainen riippuen toiminnan tyypistä tai merkityksellisten markkinoiden dynamiikasta (2). Näin ollen tällaisen testin yleinen käyttö sen määrittämiseksi, mitä hinnoitteluun perustuvaan markkinoiden sulkemiseen liittyviä tapauksia olisi käsiteltävä ensisijaisina, ei ole perusteltua ja, jos tällainen testi tehdään, sen tuloksia olisi joka tapauksessa arvioitava yhdessä kaikkien muiden merkityksellisten olosuhteiden kanssa. Sen vuoksi ensisijaisia täytäntöönpanotavoitteita koskeviin ohjeisiin tehdään seuraavat kaksi muutosta:

(a)

Ensisijaisia täytäntöönpanotavoitteita koskevien ohjeiden 25 kohdan ensimmäinen virke korvataan seuraavalla tekstillä:

”Määrittääkseen, olisiko todennäköistä, että kyseisellä menettelytavalla voitaisiin sulkea markkinoilta jopa sellainen oletettu kilpailija, joka olisi kustannusten osalta yhtä tehokas kuin määräävässä asemassa oleva yritys, komissio tarkastelee kustannuksiin ja myyntihintoihin liittyviä taloudellisia tietoja ja erityisesti sitä, harjoittaako määräävässä asemassa oleva yritys kustannukset alittavaa hinnoittelua (1b).

(1b)  Unionin tuomioistuimen tuomio 6.10.2015, Post Danmark A/S v. Konkurrencerådet, C-23/14, ECLI:EU:C:2015:651, 61 kohta; unionin tuomioistuimen tuomio 6.9.2017, Intel Corp. Inc. v. Euroopan komissio, C-413/14 P, ECLI:EU:C:2017:632, 141 kohta; unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 14.9.2022, Google ja Alphabet v. komissio (Google Android), T-604/18, ECLI:EU:T:2022:541, 643 kohta; unionin tuomioistuimen tuomio 19.1.2023, Unilever Italia Mkt. Operations, C-680/20, ECLI:EU:C:2023:33, 57, 58 ja 62 kohta.”"

(b)

Ensisijaisia täytäntöönpanotavoitteita koskevien ohjeiden 27 kohta korvataan seuraavalla tekstillä:

”Analysoidessaan tietoja sen arvioimiseksi, voiko yhtä tehokas kilpailija kilpailla tehokkaasti määräävässä asemassa olevan yrityksen hinnoittelukäytännön kanssa, komissio ottaa tämän analyysin ja muut merkitykselliset määrälliset ja/tai laadulliset todisteet huomioon arvioidessaan yleisesti kilpailunvastaista markkinoiden sulkemista (ks. B jakso edellä) (4).

(4)  Unionin tuomioistuimen tuomio 30.1.2020, Generics (UK) ym., C-307/18, ECLI:EU:C:2020:52, 154 kohta; unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 29.3.2012, Telefónica, SA ja Telefónica de España, SA v. Euroopan komissio, T-336/07, ECLI:EU:T:2012:172, 175 kohta; unionin tuomioistuimen tuomio 14.10.2010, Deutsche Telekom AG v. Euroopan komissio, C-280/08 P, ECLI:EU:C:2010:603, 175 kohta; unionin tuomioistuimen tuomio 17.2.2011, TeliaSonera Sverige, C-52/09, ECLI:EU:C:2011:83, 28 kohta.”"

4.   

Ottaen huomioon komission täytäntöönpanokäytännöstä saadut kokemukset, jotka koskevat määräävässä asemassa olevan yrityksen tuotantopanosten tai omaisuuden käyttöoikeutta, ja tätä käyttöoikeutta koskevat unionin tuomioistuinten oikeuskäytännössä esitetyt selvennykset, on tärkeää erottaa toisistaan tilanteet, joissa toimituksista on kieltäydytty suorasti ja selkeästi, ja tilanteet, joissa määräävässä asemassa oleva yritys asettaa käyttöoikeudelle epäoikeudenmukaisia ehtoja (implisiittinen toimittamisen epääminen). Implisiittistä toimittamisen epäämistä koskevissa tilanteissa ei ole asianmukaista käsitellä ensisijaisina ainoastaan tapauksia, jotka koskevat välttämättömän tuotantopanoksen toimittamista tai olennaisen infrastruktuurin käyttöoikeutta. Tämä on linjassa unionin tuomioistuinten oikeuskäytännön kanssa, sillä tuomioistuimet ovat selventäneet, että tällaisia tapauksia ei voida rinnastaa suoraan ja selkeään toimituksista kieltäytymiseen, joten kyseisen tuotteen tai palvelun välttämättömyyttä koskevaa ehtoa ei sovelleta (3).

Sen vuoksi ensisijaisia täytäntöönpanotavoitteita koskevien ohjeiden 79 kohdan kaksi viimeistä virkettä poistetaan.

5.   

Ottaen huomioon komission täytäntöönpanokäytännöstä saadut kokemukset ja unionin tuomioistuinten oikeuskäytännössä annetut selvennykset ei ole asianmukaista käsitellä hintaruuvitapauksia ensisijaisina ainoastaan silloin, kun tapauksiin liittyy tuote tai palvelu, joka on objektiivisesti välttämätön tehokkaalle kilpailulle tuotantoketjun loppupään markkinoilla. Tämä on linjassa unionin tuomioistuinten oikeuskäytännön kanssa, sillä tuomioistuimet ovat selventäneet, että hintaruuvi ei ole toimittamisen epäämisen tyyppi vaan itsenäisen väärinkäytön muoto, johon sovelletaan erilaisia arviointiperusteita. Sen vuoksi ensisijaisia täytäntöönpanotavoitteita koskeviin ohjeisiin tehdään seuraavat neljä muutosta:

(a)

Ensisijaisia täytäntöönpanotavoitteita koskevien ohjeiden 75 kohtaa edeltävä otsikko korvataan seuraavalla otsikolla:

”D. Toimittamisen epääminen”.

(b)

Ohjeiden 80 kohta, mukaan lukien alaviitteet 8 ja 9, poistetaan.

(c)

Numeroidaan 81–90 kohta uudelleen seuraavasti:

numeroidaan 81 kohta uudelleen 80 kohdaksi; numeroidaan 82 kohta uudelleen 81 kohdaksi; numeroidaan 83 kohta uudelleen 82 kohdaksi; numeroidaan 84 kohta uudelleen 83 kohdaksi; numeroidaan 85 kohta uudelleen 84 kohdaksi; numeroidaan 86 kohta uudelleen 85 kohdaksi; numeroidaan 87 kohta uudelleen 86 kohdaksi; numeroidaan 88 kohta uudelleen 87 kohdaksi; numeroidaan 89 kohta uudelleen 88 kohdaksi; numeroidaan 90 kohta uudelleen 89 kohdaksi.

(d)

Lisätään ensisijaisia täytäntöönpanotavoitteita koskevien ohjeiden uuden 89 kohdan jälkeen otsikko ja 90 kohta seuraavasti:

”E.   Hintaruuvi”

90.

Määräävässä asemassa oleva yritys voi veloittaa tuotantoketjun alkupään markkinoilla tuotteesta hinnan, joka verrattuna sen tuotantoketjun loppupään markkinoilla veloittamaan hintaan (3) ei anna edes yhtä tehokkaalle kilpailijalle mahdollisuutta käydä kauppaa kannattavasti ja kestävällä pohjalla tuotantoketjun loppupään markkinoilla (nk. ”hintaruuvi”, kustannusten ja hintojen välinen epäsuhta) (4). Määrittääkseen yhtä tehokkaan kilpailijan kustannukset hintaruuvitapauksissa komissio käyttää yleensä vertailukohtana integroituneen määräävässä asemassa olevan yrityksen tuotantoketjun loppupään toimintayksikön pitkän aikavälin keskimääräisiä lisäkustannuksia (5).

(3)  Tähän kuuluu myös tilanne, jossa integroitunut yritys, joka myy täydentävien tuotteiden ”järjestelmää”, myy yhden täydentävistä tuotteista niputtamattomana kilpailijalle, joka tuottaa toista täydentävää tuotetta."

(4)  Tämä menettelytapa merkitsee toimituksista kieltäytymisestä poikkeavaa itsenäistä väärinkäytön muotoa, ks. unionin tuomioistuimen tuomio 17.2.2011, TeliaSonera Sverige, C-52/09, ECLI:EU:C:2011:83, 56 kohta."

(5)  Joissakin tapauksissa vertailukohtana saatetaan kuitenkin käyttää tuotantoketjun loppupään integroitumattoman kilpailijan pitkän aikavälin keskimääräisiä lisäkustannuksia – esimerkiksi silloin, kun ei ole mahdollista kohdistaa määräävässä asemassa olevan yrityksen kustannuksia selkeästi tuotantoketjun loppupään ja alkupään toimintoihin.”"


(1a)  Unionin tuomioistuimen tuomio 19.1.2023, Unilever Italia Mkt. Operations Srl v. Autorità Garante della Concorrenza e del Mercato, C-680/20, ECLI:EU:C:2023:33, 36 kohta.

(1b)  Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 14.9.2022, Google ja Alphabet v. komissio (Google Android), T-604/18, ECLI:EU:T:2022:541, 281 kohta.”

(1)  Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 3.7.1991, AKZO Chemie v. komissio, 62/86, ECLI:EU:C:1991:286, 72 kohta, jossa tuomioistuin totesi keskimääräisiä kokonaiskustannuksia alhaisempien hintojen osalta seuraavaa: ”Näillä hinnoilla voidaan nimittäin poistaa markkinoilta yrityksiä, jotka ovat ehkä yhtä tehokkaita kuin määräävässä asemassa oleva yritys, mutta jotka taloudellisilta voimavaroiltaan heikompina eivät selviydy siitä kilpailutilanteesta, johon ne joutuvat.” Ks. myös yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 10.4.2008, Deutsche Telekom v. komissio, T-271/03, ECLI:EU:T:2008:101, 194 kohta, joka on vahvistettu muutoksenhaussa (ks. unionin tuomioistuimen tuomio 14.10.2010, Deutsche Telekom AG v. komissio, C-280/08 P, ECLI:EU:C:2010:603). Tuomioistuin on todennut, että ”yhtä tehokkaan” kilpailijan käsitteellä viitataan tehokkuuteen ja houkuttelevuuteen kuluttajien näkökulmasta muun muassa hintojen, valikoiman, laadun tai innovaation osalta, ks. unionin tuomioistuimen tuomio 6.9.2017, Intel Corp. Inc. v. Euroopan komissio, C-413/14 P, ECLI:EU:C:2017:632, 134 kohta, ja unionin tuomioistuimen tuomio 19.1.2023, Unilever Italia Mkt. Operations, C-680/20, ECLI:EU:C:2023:33, 37 kohta.”

(1a)  Unionin tuomioistuimen tuomio 6.10.2015, Post Danmark A/S v. Konkurrencerådet, C-23/14, ECLI:EU:C:2015:651, 59–60 kohta; unionin tuomioistuimen tuomio 19.1.2023, Unilever Italia Mkt. Operations, C-680/20, ECLI:EU:C:2023:33, 57 kohta.”

(1b)  Unionin tuomioistuimen tuomio 6.10.2015, Post Danmark A/S v. Konkurrencerådet, C-23/14, ECLI:EU:C:2015:651, 61 kohta; unionin tuomioistuimen tuomio 6.9.2017, Intel Corp. Inc. v. Euroopan komissio, C-413/14 P, ECLI:EU:C:2017:632, 141 kohta; unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 14.9.2022, Google ja Alphabet v. komissio (Google Android), T-604/18, ECLI:EU:T:2022:541, 643 kohta; unionin tuomioistuimen tuomio 19.1.2023, Unilever Italia Mkt. Operations, C-680/20, ECLI:EU:C:2023:33, 57, 58 ja 62 kohta.”

(4)  Unionin tuomioistuimen tuomio 30.1.2020, Generics (UK) ym., C-307/18, ECLI:EU:C:2020:52, 154 kohta; unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 29.3.2012, Telefónica, SA ja Telefónica de España, SA v. Euroopan komissio, T-336/07, ECLI:EU:T:2012:172, 175 kohta; unionin tuomioistuimen tuomio 14.10.2010, Deutsche Telekom AG v. Euroopan komissio, C-280/08 P, ECLI:EU:C:2010:603, 175 kohta; unionin tuomioistuimen tuomio 17.2.2011, TeliaSonera Sverige, C-52/09, ECLI:EU:C:2011:83, 28 kohta.”

(3)  Tähän kuuluu myös tilanne, jossa integroitunut yritys, joka myy täydentävien tuotteiden ”järjestelmää”, myy yhden täydentävistä tuotteista niputtamattomana kilpailijalle, joka tuottaa toista täydentävää tuotetta.

(4)  Tämä menettelytapa merkitsee toimituksista kieltäytymisestä poikkeavaa itsenäistä väärinkäytön muotoa, ks. unionin tuomioistuimen tuomio 17.2.2011, TeliaSonera Sverige, C-52/09, ECLI:EU:C:2011:83, 56 kohta.

(5)  Joissakin tapauksissa vertailukohtana saatetaan kuitenkin käyttää tuotantoketjun loppupään integroitumattoman kilpailijan pitkän aikavälin keskimääräisiä lisäkustannuksia – esimerkiksi silloin, kun ei ole mahdollista kohdistaa määräävässä asemassa olevan yrityksen kustannuksia selkeästi tuotantoketjun loppupään ja alkupään toimintoihin.””


(2)  Ks. esim. unionin tuomioistuimen tuomio 19.1.2023, Unilever Italia Mkt. Operations Srl v. Autorità Garante della Concorrenza e del Mercato, C-680/20, ECLI:EU:C:2023:33, 57–58 kohta.

(3)  Unionin tuomioistuimen tuomio 25.3.2021, Slovak Telekom v. komissio, C-165/19 P, ECLI:EU:C:2021:239, 50 ja 51 kohta, ja unionin tuomioistuimen tuomio 12.2.2023, Lietuvos geležinkeliai AB v. Euroopan komissio, C-42/21 P, ECLI:EU:C:2023:12, 81–84 ja 91 kohta.


31.3.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 116/6


Euroopan komission tiedonanto yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi toteutettavasta tiiviimmästä yhteistyöstä 17 päivänä joulukuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1257/2012 (1) 18 artiklan 3 kohdan nojalla

(2023/C 116/02)

Yhdistettyä patenttituomioistuinta koskevan sopimuksen (2) voimaantulopäivä: 1.6.2023

Yhdistettyä patenttituomioistuinta koskevan sopimuksen ratifiointitiedot:

Belgia

6.6.2014

Bulgaria

3.6.2016

Tanska

20.6.2014

Saksa

17.2.2023

Viro

1.8.2017

Ranska

14.3.2014

Italia

20.2.2017

Latvia

11.1.2018

Liettua

14.8.2017

Luxemburg

22.5.2015

Malta

9.12.2014

Alankomaat

14.9.2016

Itävalta

6.8.2013

Portugali

28.8.2015

Slovenia

15.10.2021

Suomi

19.1.2013

Ruotsi

26.4.2018


(1)  EUVL L 361, 31.12.2012, s. 1.

(2)  EUVL C 175, 20.6.2013, s. 1.


31.3.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 116/7


Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen

(Asia M.11044 – DERICHEBOURG / ELIOR)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2023/C 116/03)

Komissio päätti 24. maaliskuuta 2023 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja todeta sen sisämarkkinoille soveltuvaksi. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavilla vain ranskaksi kielellä ja se julkistetaan sen jälkeen kun siitä on poistettu mahdolliset liikesalaisuudet. Päätös on saatavilla

komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi) asiakirjanumerolla 32023M11044. EUR-Lex on Euroopan unionin oikeuden online-tietokanta.


(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1.


IV Tiedotteet

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET

Neuvosto

31.3.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 116/8


Neuvoston päätöksellä komiteoihin nimitetyt henkilöt

Heinä–joulukuu 2022 (sosiaaliala)

(2023/C 116/04)

Komitea

Toimikausi päättyy

Julkaistu EUVL:ssä

Henkilö, jonka tilalle nimitetty

Eronnut

Jäsen/ varajäsen

Ryhmä

Maa

Nimitetty henkilö

Elin tai yhteisö, jota edustaa

Neuvoston päätöksen pvm

Työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antava komitea

28.2.2022

EUVL C 92 25.2.2022

Viktoria BERGSTRÖM

Eronnut

Varajäsen

Hallitus

Ruotsi

Johanna BENGTSSON RYBERG

Regeringskansliet

12.7.2022

Työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antava komitea

28.2.2022

EUVL C 92 25.2.2022

Maret MARIPUU

Eronnut

Varajäsen

Hallitus

Viro

Meeli MIIDLA-VANATALU

Viron työsuojeluviranomainen

20.9.2022

Työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antava komitea

28.2.2025

EUVL C 92 25.2.2022

Stephanie PROPST

Eronnut

Varajäsen

Työnantajajärjestöt

Itävalta

Tobias SONNWEBER

Itävallan teollisuusliitto

17.10.2022

Työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antava komitea

28.2.2025

EUVL C 92 25.2.2022

Heidi BOUSSEN

Eronnut

Jäsen

Hallitus

Alankomaat

Hanneke VAN DEN BOUT

Sosiaali- ja työministeriö

14.11.2022

Työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antava komitea

28.2.2025

EUVL C 92 25.2.2022

Lena SØBY

Eronnut

Jäsen

Työnantajajärjestöt

Tanska

Clemens ØRNSTRUP ETZERODT

Dansk Arbejdsgiverforening

28.11.2022

Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevä neuvoa-antava komitea

19.10.2025

EUVL C 315 I 23.9.2020

Giovanni CALABRÒ

Eronnut

Jäsen

Hallitus

Italia

Caterina FRANCOMANO

Työ- ja sosiaaliministeriö

20.9.2022

Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevä neuvoa-antava komitea

19.10.2025

EUVL C 315 I 23.9.2020

Silvia BOLOGNINI

Eronnut

Varajäsen

Hallitus

Italia

Cristina BURZI

Työ- ja sosiaaliministeriö

20.9.2022

Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevä neuvoa-antava komitea

19.10.2025

EUVL C 315 I 23.9.2020

Helene TANDERUP

Eronnut

Jäsen

Työnantajajärjestöt

Tanska

Maja Kluger DIONIGI

Tanskan työnantajajärjestö

20.9.2022

Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevä neuvoa-antava komitea

19.10.2025

EUVL C 315 I 23.9.2020

Birgitte NYMARK

Eronnut

Varajäsen

Työnantajajärjestöt

Tanska

Trine Birgitte HOUGAARD

Tanskan työnantajajärjestö

20.9.2022

Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevä neuvoa-antava komitea

19.10.2025

EUVL C 315 I 23.9.2020

Stefan MONDORF

Eronnut

Jäsen

Työnantajajärjestöt

Saksa

Fiete STARCK

Bundesvereinigung der Deutschen Arbeitgeberverbände

20.9.2022

Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevä neuvoa-antava komitea

19.10.2025

EUVL C 315 I 23.9.2020

Michael STIEFEL

Eronnut

Varajäsen

Työnantajajärjestöt

Saksa

Arne FRANKE

Bundesvereinigung der Deutschen Arbeitgeberverbände

20.9.2022

Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevä neuvoa-antava komitea

19.10.2025

EUVL C 315 I 23.9.2020

Caroline GRAF-SCHIMEK

Eronnut

Jäsen

Työnantajajärjestöt

Itävalta

Christina MARX

Wirtschaftskammer Österreich

13.10.2022

Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevä neuvoa-antava komitea

19.10.2025

EUVL C 315 I 23.9.2020

Heinz WITTMANN

Eronnut

Varajäsen

Hallitus

Itävalta

Silvia HOLZMANN-WINDHOFER

Bundeskanzleramt

13.10.2022

Euroopan työterveys- ja työturvallisuus-viraston hallinto-neuvosto

31.3.2023

EUVL C 135 11.4.2019

Caroline HIELEGEMS

Eronnut

Jäsen

Työntekijä-järjestöt

Belgia

Caroline VERDOOT

FGTB/ABVV

12.7.2022

Euroopan työterveys- ja työturvallisuus-viraston hallinto-neuvosto

31.3.2023

EUVL C 135 11.4.2019

Caroline VERDOOT

Eronnut

Varajäsen

Työntekijä-järjestöt

Belgia

Kris VAN EYCK

ACV/CSC

12.7.2022

Euroopan työterveys- ja työturvallisuus-viraston hallinto-neuvosto

31.3.2023

EUVL C 135 11.4.2019

Boel CALLERMO

Eronnut

Jäsen

Hallitus

Ruotsi

Magnus FALK

Arbetsmiljöverket

12.7.2022

Euroopan työterveys- ja työturvallisuus-viraston hallinto-neuvosto

31.3.2023

EUVL C 135 11.4.2019

Viktoria BERGSTRÖM

Eronnut

Varajäsen

Hallitus

Ruotsi

Johanna BENGTSSON RYBERG

Regeringskansliet

12.7.2022

Euroopan työterveys- ja työturvallisuus-viraston hallinto-neuvosto

31.3.2023

EUVL C 135 11.4.2019

Maret MARIPUU

Eronnut

Jäsen

Hallitus

Viro

Silja SOON

Viron työsuojeluviran-omainen

20.9.2022

Euroopan työterveys- ja työturvallisuus-viraston hallinto-neuvosto

31.3.2023

EUVL C 135 11.4.2019

Silja SOON

Eronnut

Varajäsen

Hallitus

Viro

Meeli MIIDLA-VANATALU

Viron työsuojeluviran-omainen

20.9.2022

Euroopan työterveys- ja työturvallisuus-viraston hallinto-neuvosto

31.3.2023

EUVL C 135 11.4.2019

Aija MAASIKAS

Eronnut

Jäsen

Työntekijä-järjestöt

Viro

Argo SOON

Viron ammattiliittojen keskusjärjestö

20.9.2022

Euroopan työterveys- ja työturvallisuus-viraston hallinto-neuvosto

31.3.2023

EUVL C 135 11.4.2019

Argo SOON

Eronnut

Varajäsen

Työntekijä-järjestöt

Viro

Evelin TOMSON

Viron ammattiliittojen keskusjärjestö

20.9.2022

Euroopan työterveys- ja työturvallisuus-viraston hallinto-neuvosto

31.3.2023

EUVL C 135 11.4.2019

Ziedonis ANTAPSONS

Eronnut

Jäsen

Työntekijä-järjestöt

Latvia

Mārtiņš PUŽULS

Latvian vapaiden ammattijärjestöjen keskusliitto (LBAS)

26.9.2022

Euroopan työterveys- ja työturvallisuus-viraston hallinto-neuvosto

31.3.2023

EUVL C 135 11.4.2019

Mārtiņš PUŽULS

Eronnut

Varajäsen

Työntekijä-järjestöt

Latvia

Gita OŠKĀJA

Latvian vapaiden ammattijärjestöjen keskusliitto (LBAS)

26.9.2022

Euroopan työterveys- ja työturvallisuus-viraston hallinto-neuvosto

31.3.2023

EUVL C 135 11.4.2019

Stephanie PROPST

Eronnut

Varajäsen

Työnantaja-järjestöt

Itävalta

Tobias SONNWEBER

Industriellenvereinigung

25.10.2022

Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön hallintoneuvosto

31.3.2023

EUVL C 135 11.4.2019

Cheryl HABER

Eronnut

Varajäsen

Hallitus

Malta

Anthony AZZOPARDI

Työmarkkina- ja työllisyyssuhteiden osasto (DIER)

12.7.2022

Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön hallintoneuvosto

31.3.2023

EUVL C 135 11.4.2019

Andreas SOMMER MØLLER

Eronnut

Varajäsen

Hallitus

Tanska

Søren FRIIS

Työministeriö

26.9.2022

Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön hallintoneuvosto

31.3.2023

EUVL C 135 11.4.2019

Vatroslav SUBOTIĆ

Eronnut

Jäsen

Hallitus

Kroatia

Iva MUSIĆ OREŠKOVIĆ

Ministarstvo rada, mirovinskoga sustava, obitelji i socijalne politike

13.10.2022

Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön hallintoneuvosto

31.3.2023

EUVL C 135 11.4.2019

Narcisa MANOJLOVIĆ

Eronnut

Varajäsen

Hallitus

Kroatia

Inja OGRIZOVIĆ DŽAMONJA

Ministarstvo rada, mirovinskoga sustava, obitelji i socijalne politike

13.10.2022

Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön hallintoneuvosto

31.3.2023

EUVL C 135 11.4.2019

Stephanie PROPST

Eronnut

Jäsen

Työnantaja-järjestöt

Itävalta

Tobias SONNWEBER

Industriellenvereinigung

25.10.2022

Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön hallintoneuvosto

31.3.2023

EUVL C 135 11.4.2019

Guy VAN GYES

Eronnut

Jäsen

Hallitus

Belgia

Yves BOLSEE

Työllisyyttä, työvoimaa ja työmarkkinaosapuo-lia käsittelevä liittovaltion ministeriö

14.11.2022

Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön hallintoneuvosto

31.3.2023

EUVL C 135 11.4.2019

Fernando CATARINO JOSÉ

Eronnut

Varajäsen

Hallitus

Portugali

Ricardo BERNARDES

Työllisyys- ja työmarkkina-suhteiden pääosasto (DGERT)

28.11.2022

Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen hallintoneuvosto

31.3.2023

EUVL C 136 12.4.2019

Daniela SIMIDCHIEVA

Eronnut

Jäsen

Työnantaja-järjestöt

Bulgaria

Svetlana DONCHEVA

Bulgarian teollisuusliitto

20.9.2022

Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen hallintoneuvosto

31.3.2023

EUVL C 136 12.4.2019

Anita PISARRO

Eronnut

Jäsen

Hallitus

Italia

Andrea SIMONCINI

Työ- ja sosiaaliministeriö

26.9.2022

Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen hallintoneuvosto

31.3.2023

EUVL C 136 12.4.2019

Pietro TAGLIATESTA

Eronnut

Varajäsen

Hallitus

Italia

Angela GRIECO

Työ- ja sosiaaliministeriö

26.9.2022

Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen hallintoneuvosto

31.3.2023

EUVL C 136 12.4.2019

Ivan ŠÓŠ

Eronnut

Jäsen

Työntekijä-järjestöt

Slovakia

Peter DANKO

OZPSAV

26.9.2022

Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen hallintoneuvosto

31.3.2023

EUVL C 136 12.4.2019

António LEITE

Eronnut

Varajäsen

Hallitus

Portugali

Ana Elisa SANTOS

Ministério do Trabalho, Solidariedade e Segurança Social

13.10.2022

Euroopan tasa-arvoinstituutin hallintoneuvosto

31.5.2025

EUVL L 147 30.5.2022

Annalise DESIRA

Eronnut

Jäsen

Hallitus

Malta

Michael CAMILLERI

Sisäasioista, turvallisuudesta, uudistuksista ja tasa-arvosta vastaava ministeriö

20.9.2022

Euroopan tasa-arvoinstituutin hallintoneuvosto

31.5.2025

EUVL L 147 30.5.2022

Zuzana BRIXOVÁ

Eronnut

Jäsen

Hallitus

Slovakia

Marián LIZANEC

Slovakian tasavallan työ-, sosiaali- ja perheministeriö

17.10.2022

Euroopan tasa-arvoinstituutin hallintoneuvosto

31.5.2025

EUVL L 147 30.5.2022

Ján TOMAŠTÍK

Eronnut

Varajäsen

Hallitus

Slovakia

Lucia VLASÁKOVÁ

Slovakian tasavallan työ-, sosiaali- ja perheministeriö

17.10.2022

Euroopan tasa-arvoinstituutin hallintoneuvosto

31.5.2025

EUVL L 147 30.5.2022

Greta TUMĖNIENĖ

Eronnut

Varajäsen

Hallitus

Liettua

Milda JANEIKAITĖ

Sosiaali- ja työministeriö

21.11.2022


31.3.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 116/15


NEUVOSTON PÄÄTÖS,

annettu 28 päivänä maaliskuuta 2023,

Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) hallintoneuvoston jäsenten ja varajäsenten nimittämisestä

(2023/C 116/05)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) perustamisesta ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 337/75 kumoamisesta 16 päivänä tammikuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/128 (1) ja erityisesti sen 4 artiklan,

ottaa huomioon jäsenvaltioiden hallitusten sekä työntekijä- ja työnantajajärjestöjen neuvostolle esittämät ehdokasluettelot,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto nimitti päätöksillä, jotka annettiin 9 päivänä huhtikuuta 2019 (2), 8 päivänä heinäkuuta 2019 (3), 16 päivänä syyskuuta 2019 (4) ja 8 päivänä marraskuuta 2019 (5), Cedefopin hallintoneuvoston jäsenet ja varajäsenet 1 päivänä huhtikuuta 2019 alkavaksi ja 31 päivänä maaliskuuta 2023 päättyväksi toimikaudeksi.

(2)

Jäsenet ja varajäsenet jatkavat tehtävässään siihen asti, kunnes heidän toimikautensa uusitaan tai heidän seuraajansa nimitetään.

(3)

Jäsenet ja varajäsenet nimitetään neljän vuoden toimikaudeksi,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Nimitetään seuraavat henkilöt Cedefopin hallintoneuvoston jäseniksi ja varajäseniksi 1 päivänä huhtikuuta 2023 alkavaksi ja 31 päivänä maaliskuuta 2027 päättyväksi toimikaudeksi:

I   HALLITUSTEN EDUSTAJAT

Jäsenvaltio

Jäsenet

Varajäsenet

Belgia (flaaminkielinen yhteisö)

Jeroen BACKS

Bavo MEERT

Belgia (ranskankielinen yhteisö)

Guibert DEBROUX

 

Bulgaria

Vania TIVIDOSHEVA

Polina ZLATARSKA

Tšekki

Marta STARÁ

Martina KAŇÁKOVÁ

Tanska

Morten HOLM-HEMMINGSEN

Torben SCHUSTER

Saksa

 

 

Viro

Rita KASK

Teet TIKO

Irlanti

 

 

Kreikka

 

 

Espanja

Lydia BERROCOSO RUFO

María Antonia AGUDO RIAZA

Ranska

Nadine NERGUISIAN

Gauthier DONNEZAN

Kroatia

Božo PAVIČIN

Irena BAČELIĆ

Italia

Andrea SIMONCINI

Angela GRIECO

Kypros

Yiannis MOUROUZIDES

Spyros SPYROU

Latvia

Rūta GINTAUTE-MARIHINA

Jeļena MUHINA

Liettua

Julius JAKUČINSKAS

Joana VILIMIENĖ

Luxemburg

 

 

Unkari

Krisztina VUJKOV

Katalin ZOLTÁN

Malta

Jeffrey PULLICINO ORLANDO

Mario CARDONA

Alankomaat

Emmelie VAN DEN BERGH

Wouter VERHEIJ

Itävalta

Eduard STAUDECKER

Wolfgang SLAWIK

Puola

Piotr BARTOSIAK

Beata DZIEMIŃSKA-SKOWRON

Portugali

Ana OLIM

Ana Elisa SANTOS

Romania

Ana RĂDULESCU

Dalia-Maria MIRCEA-DĂRĂMUȘ

Slovenia

Slavica ČERNOŠA

 

Slovakia

Karol JAKUBÍK

 

Suomi

Kari NYYSSÖLÄ

Hanna AUTERE

Ruotsi

Carina LINDÉN

Jacob JOHANSSON

II   TYÖNTEKIJÄJÄRJESTÖJEN EDUSTAJAT

Jäsenvaltio

Jäsenet

Varajäsenet

Belgia

Sarah LAMBRECHTS

Cédric HEYLEN

Bulgaria

Leontina ISRAEL

Adrian ILIEV

Tšekki

Lukáš NĚMEC

Gabriela TLAPOVÁ

Tanska

Thomas FELLAND

Maria BJERRE

Saksa

Marion PATUZZI

Hans Ulrich NORDHAUS

Viro

Jaan-Hendrik TOOMEL

Kaja TOOMSALU

Irlanti

 

 

Kreikka

Konstantinos KALLONIATIS

Christos GOULAS

Espanja

Vicente SÁNCHEZ JIMÉNEZ

Juan Carlos MORALES SAN JUAN

Ranska

Nicolas FAINTRENIE

 

Kroatia

Dijana ŠOBOTA

Jere BILAN

Italia

Francesco LAURIA

Milena MICHELETTI

Kypros

Evangelos EVANGELOU

Christos KARYDIS

Latvia

Linda ROMELE

Anda GRĪNFELDE

Liettua

Tatjana BABRAUSKIENĖ

 

Luxemburg

Carlo FRISING

Jeannine KOHN

Unkari

László KOZÁK

Tamás BÉKÉSI

Malta

Elaine GERMANI

Josef VELLA

Alankomaat

Isabel COENEN

 

Itävalta

Bernhard HORAK

Alexander PRISCHL

Puola

Dagmara IWANCIW

Katarzyna PAWLACZYK

Portugali

Hugo Filipe RODRIGUES DIONÍSIO

José Manuel da LUZ CORDEIRO

Romania

Gheorghe SIMION

 

Slovenia

Laura WEBER

 

Slovakia

Peter KOLESÍK

Peter DANKO

Suomi

Riina NOUSIAINEN

Kirsi RASINAHO

Ruotsi

Hedvig MODIN

Mia NIKALI

III   TYÖNANTAJAJÄRJESTÖJEN EDUSTAJAT

Jäsenvaltio

Jäsenet

Varajäsenet

Belgia

Sandra COENEGRACHTS

Joris VANDERSTEENE

Bulgaria

Svetlana DONCHEVA

 

Tšekki

Miloš RATHOUSKÝ

Vladimíra DRBALOVÁ

Tanska

Elisabeth LUND NYBORG

Louise HOEJ LARSEN

Saksa

Barbara DORN

Christian SPERLE

Viro

 

Pillie MEIER

Irlanti

Tony DONOHOE

Adam Mark WEATHERLEY

Kreikka

Christos IOANNOU

Nikos GAVALAKIS

Espanja

Juan Carlos TEJEDA HISADO

Sandra MISO GUAJARDO

Ranska

Siham SAÏDI

Florence GELOT

Kroatia

Marko JURČIĆ

Gordana NIKOLIĆ

Italia

Alfonso BALSAMO

Paola ASTORRI

Kypros

Maria STYLIANOU THEODOROU

Maria PIREA

Latvia

Ilona KIUKUCĀNE

Inese STEPIŅA

Liettua

 

 

Luxemburg

Marc GROSS

Gilles WALERS

Unkari

Adrienn BÁLINT

 

Malta

Robert MICALLEF

Daniela GRECH

Alankomaat

Hanneke ACKERMANN

 

Itävalta

Gerhard RIEMER

Thomas MAYR

Puola

Magdalena ZABŁOCKA

Sławomir SZYMCZAK

Portugali

Duarte VEIGA DA CUNHA

Nuno BERNARDO

Romania

Adriana RADA

Vlad ILIESCU

Slovenia

Simon OGRIZEK

 

Slovakia

Peter BENCKO

Ľubomír GROMOŠ

Suomi

Mikko VIELTOJÄRVI

Maiju KORHONEN

Ruotsi

Pär LUNDSTRÖM

Georgios SIDERAS

2 artikla

Neuvosto nimittää myöhemmin jäsenet ja varajäsenet, joita ei ole vielä nimetty.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 28 päivänä maaliskuuta 2023.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

E. BUSCH


(1)  EUVL L 30, 31.1.2019, s. 90.

(2)  Neuvoston päätös, annettu 9 päivänä huhtikuuta 2019, Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) hallintoneuvoston jäsenten ja varajäsenten nimittämisestä (EUVL C 136,12.4.2019, s. 6).

(3)  Neuvoston päätös, annettu 8 päivänä heinäkuuta 2019, Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) hallintoneuvoston yhden jäsenen ja yhden varajäsenen nimittämisestä Liettuan osalta (EUVL C 232, 10.7.2019, s. 5).

(4)  Neuvoston päätös, annettu 16 päivänä syyskuuta 2019, Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) hallintoneuvoston yhden varajäsenen nimittämisestä Romanian osalta (EUVL C 316, 20.9.2019, s. 3).

(5)  Neuvoston päätös, annettu 8 päivänä marraskuuta 2019, Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) johtokunnan jäsenen ja varajäsenen nimittämisestä Luxemburgin osalta (EUVL C 385, 13.11.2019, s. 6).


31.3.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 116/19


NEUVOSTON PÄÄTÖS,

annettu 28 päivänä maaliskuuta 2023,

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) hallintoneuvoston jäsenten ja varajäsenten nimittämisestä

(2023/C 116/06)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) perustamisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2062/94 kumoamisesta 16 päivänä tammikuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/126 (1) ja erityisesti sen 4 artiklan,

ottaa huomioon jäsenvaltioiden hallitusten sekä työntekijöiden ja työnantajien järjestöjen neuvostolle toimittamat ehdokasluettelot,

ottaa huomioon työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavan komitean varsinaisten jäsenten ja varajäsenten luettelot,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto nimitti 9 päivänä huhtikuuta 2019 (2), 6 päivänä kesäkuuta 2019 (3), 8 päivänä heinäkuuta 2019 (4), 14 päivänä kesäkuuta 2021 (5) ja 2 päivänä kesäkuuta 2022 (6) antamillaan päätöksillä EU-OSHAn hallintoneuvoston jäsenet ja varajäsenet toimikaudeksi, joka alkaa 1 päivänä huhtikuuta 2019 ja päättyy 31 päivänä maaliskuuta 2023.

(2)

Jäsenet ja varajäsenet jatkavat tehtävissään siihen asti, kun heidän toimikautensa uusitaan tai seuraajansa nimitetään.

(3)

Jäsenet ja varajäsenet nimitetään neljän vuoden pituiseksi kaudeksi,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Nimitetään seuraavat henkilöt EU-OSHAn hallintoneuvoston jäseniksi ja varajäseniksi 1 päivänä huhtikuuta 2023 alkavaksi ja 31 päivänä maaliskuuta 2027 päättyväksi toimikaudeksi:

I   HALLITUSTEN EDUSTAJAT

Jäsenvaltio

Jäsenet

Varajäsenet

Belgia

Véronique CRUTZEN

Aurore MASSART

Bulgaria

Darina KONOVA

Nikolay ARNAUDOV

Tšekki

Jaroslav HLAVÍN

Lucie KYSELOVÁ

Tanska

Annemarie KNUDSEN

Anne-Marie VON BENZON

Saksa

Kai SCHÄFER

Sebastian HAUS-RYBICKI

Viro

Silja SOON

Marika LIIV

Irlanti

Marie DALTON

Stephen CURRAN

Kreikka

Ioannis KONSTANTAKOPOULOS

Aggeliki MOIROU

Espanja

Carlos ARRANZ CORDERO

Mercedes TEJEDOR AIBAR

Ranska

Lucie MEDIAVILLA

Anne AUDIC

Kroatia

Marina PRELEC

Žanna JANČIEV

Italia

Antonio VALENTI

Laura TOMASSINI

Kypros

Aristodemos ECONOMIDES

Chrysanthos SAVVIDES

Latvia

Renārs LŪSIS

Jolanta GEDUŠA

Liettua

Aldona SABAITIENĖ

Gintarė BUŽINSKAITĖ

Luxemburg

Marco BOLY

Patrice FURLANI

Unkari

Attila LUMNICZKY

Gyula MADARÁSZ

Malta

Melhino MERCIECA

Silvio FARRUGIA

Alankomaat

Tanja WESSELIUS

Martin DEN HELD

Itävalta

Gertrud BREINDL

Anna RITZBERGER-MOSER

Puola

Agnieszka WOLSKA

Agnieszka GAJEK

Portugali

Nelson FERREIRA

Paula SOUSA

Romania

Elena PERJU

Veronica HAȘ

Slovenia

Nikolaj PETRIŠIČ

Vladka KOMEL

Slovakia

Martina KOSTURÁKOVÁ

Adam ŠULÍK

Suomi

Raimo ANTILA

Liisa HAKALA

Ruotsi

Magnus FALK

Johanna BENGTSSON RYBERG

II   TYÖNTEKIJÄJÄRJESTÖJEN EDUSTAJAT

Jäsenvaltio

Jäsenet

Varajäsenet

Belgia

Caroline VERDOOT

Kris VAN EYCK

Bulgaria

 

 

Tšekki

 

 

Tanska

Ulrik SPANNOW

Can SARIALTUN

Saksa

Sebastian SCHNEIDER

Moriz-Boje TIEDEMANN

Viro

 

 

Irlanti

Dessie ROBINSON

Sylvester CRONIN

Kreikka

Andreas STOIMENIDIS

Markos KONTIZAS

Espanja

Ana GARCÍA DE LA TORRE

Rubén PINEL BALLESTEROS

Ranska

Abderrafik ZAIGOUCHE

 

Kroatia

 

 

Italia

 

Cinzia FRASCHERI

Kypros

Evangelos EVANGELOU

Stelios CHRISTODOULOU

Latvia

Mārtiņš PUŽULS

Gita OŠKĀJA

Liettua

Inga RUGINIENĖ

Ričardas GARUOLIS

Luxemburg

 

 

Unkari

 

 

Malta

Victor CARACHI

Anthony CASARU

Alankomaat

Wim VAN VEELEN

 

Itävalta

Julia NEDJELIK-LISCHKA

Petra STREITHOFER

Puola

Tomasz NAGÓRKA

Paulina BARAŃSKA

Portugali

Eduardo Manuel NOGUEIRA CHAGAS

Vanda Teresa ROGADO MADEIRA PEREIRA DA CRUZ

Romania

 

 

Slovenia

 

 

Slovakia

Peter RAMPAŠEK

Vladimír KMEC

Suomi

Erkki AUVINEN

Lotta SAVINKO

Ruotsi

Karin FRISTEDT

Cyrene MARTINSSON WAERN

III   TYÖNANTAJAJÄRJESTÖJEN EDUSTAJAT

Jäsenvaltio

Jäsenet

Varajäsenet

Belgia

Kris DE MEESTER

Marc DE WILDE

Bulgaria

Georgi STOEV

Petya GEOREVA

Tšekki

Jiří PUTNA

Martin RÖHRICH

Tanska

Clemens ØRNSTRUP ETZERODT

Jens SKOVGAARD LAURITSEN

Saksa

Eckhard METZE

Stefan ENGEL

Viro

Marju PEÄRNBERG

 

Irlanti

Michael GILLEN

Katharine MURRAY

Kreikka

Katerina DASKALAKI

 

Espanja

Miriam PINTO LOMEÑA

Laura CASTRILLO NÚÑEZ

Ranska

Franck GAMBELLI

Patrick LÉVY

Kroatia

Nenad SEIFERT

Nuša ŽUNEC

Italia

Fabiola LEUZZI

Pier Paolo MASCIOCCHI

Kypros

Emilios MICHAEL

Polyvios POLYVIOU

Latvia

 

 

Liettua

Rūta JASIENĖ

 

Luxemburg

Thierry GRIMÉE

Marc KIEFFER

Unkari

István KOMORÓCZKI

 

Malta

Martin BONDIN

Joseph DELIA

Alankomaat

Mario VAN MIERLO

 

Itävalta

Christa SCHWENG

Tobias SONNWEBER

Puola

 

 

Portugali

Manuel Marcelino PERALTA DA PENA COSTA

Luís HENRIQUE

Romania

Victorița Mihaela GRIGORE

 

Slovenia

Jože SMOLE

 

Slovakia

Robert MEITNER

Silvia SUROVÁ

Suomi

Auli RYTIVAARA

Anne SALOMAA

Ruotsi

Cecilia ANDERSSON

Anders WESTLUND

2 artikla

Neuvosto nimittää myöhemmin jäsenet ja varajäsenet, joita ei ole vielä nimetty.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 28 päivänä maaliskuuta 2023.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

E. BUSCH


(1)  EUVL L 30, 31.1.2019, s. 58.

(2)  Neuvoston päätös, annettu 9 päivänä huhtikuuta 2019, Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) hallintoneuvoston jäsenten ja varajäsenten nimittämisestä (EUVL C 135, 11.4.2019, s. 7).

(3)  Neuvoston päätös, annettu 6 päivänä kesäkuuta 2019, Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston hallintoneuvoston hallituksia edustavien jäsenten ja varajäsenten nimittämisestä Kreikan, Ranskan ja Luxemburgin osalta (EUVL C 195, 11.6.2019, s. 4) ja neuvoston päätös (EU) 2019/963, annettu 6 päivänä kesäkuuta 2019, Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston hallintoneuvoston yhden varajäsenen nimittämisestä Ranskan osalta (EUVL L 156, 13.6.2019, s. 3).

(4)  Neuvoston päätös, annettu 8 päivänä heinäkuuta 2019, Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) hallintoneuvoston yhden jäsenen nimittämisestä Unkarin osalta (EUVL C 232, 10.7.2019, s. 4).

(5)  Neuvoston päätös, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) hallintoneuvoston yhden jäsenen ja yhden varajäsenen nimittämisestä Latvian osalta (EUVL C 234 I, 17.6.2021, s. 3).

(6)  Neuvoston päätös (EU) 2022/896, annettu 2 päivänä kesäkuuta 2022, Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) hallintoneuvoston yhden jäsenen ja yhden varajäsenen nimittämisestä Romanian osalta (EUVL L 155, 8.6.2022, s. 49).


31.3.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 116/23


NEUVOSTON PÄÄTÖS

annettu 28 päivänä maaliskuuta 2023,

Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) hallintoneuvoston varsinaisten jäsenten ja varajäsenten nimittämisestä

(2023/C 116/07)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) perustamisesta ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1365/75 kumoamisesta 16 päivänä tammikuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/127 (1) ja erityisesti sen 4 artiklan,

ottaa huomioon jäsenvaltioiden hallitusten sekä työntekijä- ja työnantajajärjestöjen neuvostolle esittämät ehdokasluettelot,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto nimitti 9 päivänä huhtikuuta 2019 (2), 25 päivänä kesäkuuta 2019 (3), 8 päivänä heinäkuuta 2019 (4), 16 päivänä syyskuuta 2019 (5) ja 14 päivänä kesäkuuta 2021 (6) antamillaan päätöksillä Eurofoundin hallintoneuvoston varsinaiset jäsenet ja varajäsenet 1 päivänä huhtikuuta 2019 alkavaksi ja 31 päivänä maaliskuuta 2023 päättyväksi toimikaudeksi.

(2)

Varsinaiset jäsenet ja varajäsenet jatkavat tehtävässään siihen asti, kunnes heidän toimikautensa uusitaan tai heidän seuraajansa nimitetään.

(3)

Varsinaiset jäsenet ja varajäsenet nimitetään neljän vuoden toimikaudeksi,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Nimitetään seuraavat henkilöt Eurofoundin hallintoneuvoston varsinaisiksi jäseniksi ja varajäseniksi 1 päivänä huhtikuuta 2023 alkavaksi ja 31 päivänä maaliskuuta 2027 päättyväksi toimikaudeksi:

I   HALLITUSTEN EDUSTAJAT

Jäsenvaltio

Varsinaiset jäsenet

Varajäsenet

Belgia

Yves BOLSÉE

Alain PIETTE

Bulgaria

Nenko SALCHEV

Teodora TODOROVA

Tšekki

Vlastimil VÁŇA

Ondřej KRÝSL

Tanska

Søren FRIIS

Lærke Thorø Borch SLOTH

Saksa

Thomas VOIGTLÄNDER

Ina HINZER

Viro

Marian JUURIK

Marion PAJUMETS

Irlanti

Marcus BREATHNACH

Olivia CLARKE

Kreikka

Triantafyllia TOTOU

Georgios GOURZOULIDIS

Espanja

Marina GRIÑÓN MONTES

Gloria María ORTEGA GONZÁLEZ

Ranska

Nathalie VAYSSE

Lucile CASTEX-CHAUVE

Kroatia

Iva MUSIĆ OREŠKOVIĆ

Inja OGRIZOVIĆ DŽAMONJA

Italia

Romolo De CAMILLIS

Rosanna MARGIOTTA

Kypros

Orestis MESSIOS

Panayiotis SAVVA

Latvia

Ineta TĀRE

Ineta VJAKSE

Liettua

Donata ŠLEKYTĖ

Rita SKREBIŠKIENĖ

Luxemburg

Tom OSWALD

Bob GREIS

Unkari

Krisztina PELEI

Vera Judit ÁCS

Malta

Diane VELLA MUSCAT

Christopher GALEA

Alankomaat

Wilm GEURTS

Alexandra NICOLAI

Itävalta

Harald FUGGER

Petra PENCS

Puola

Jerzy CIECHAŃSKI

Magdalena ZAWADZKA

Portugali

Cristina RODRIGUES

Ricardo BERNARDES

Romania

Bianca Diana MIHĂIȚĂ

Ioana DUMITRESCU

Slovenia

Vladka KOMEL

Andraž BOBOVNIK

Slovakia

Silvia GREGORCOVÁ

Ján GABURA

Suomi

Antti NÄRHINEN

Maija LYLY-YRJÄNÄINEN

Ruotsi

Aurora LEWÉN

Håkan NYMAN

II   TYÖNTEKIJÄJÄRJESTÖJEN EDUSTAJAT

Jäsenvaltio

Varsinaiset jäsenet

Varajäsenet

Belgia

Stijn GRYP

Caroline VERDOOT

Bulgaria

Todor KAPITANOV

Veselin MITOV

Tšekki

Jiří VAŇÁSEK

Jana MALÁČOVÁ

Tanska

Maria BJERRE

Käthe Munk RYOM

Saksa

Tanja BERGRATH

Livia HENTSCHEL

Viro

Jaan-Hendrik TOOMEL

Madis IGANÕMM

Irlanti

David JOYCE

Ger GIBBONS

Kreikka

Ioannis POUPKOS

Panagiotis KORDATOS

Espanja

Valérie PARRA BALAYÉ

Fernando ROCHA SÁNCHEZ

Ranska

Charles PARMENTIER

Romain LASSERRE

Kroatia

Marija HANŽEVAČKI

Dijana ŠOBOTA

Italia

Salvatore MARRA

Rossella BENEDETTI

Kypros

Panicos ARGYRIDES

Evangelos EVANGELOU

Latvia

Linda ROMELE

Mārtiņš SVIRSKIS

Liettua

Daiva KVEDARAITĖ

Sigita MYKOLAITYTĖ

Luxemburg

Véronique EISCHEN

Patrick DURY

Unkari

Szabolcs BEŐTHY-FEHÉR

Viktória SZŰCS

Malta

Josef BUGEJA

Paul PACE

Alankomaat

Jan KOUWENBERG

Lottie Van KELLE

Itävalta

Dinah DJALINOUS-GLATZ

Adi BUXBAUM

Puola

Katarzyna BARTKIEWICZ

Katarzyna PIETRZAK

Portugali

Vanda Teresa ROGADO MADEIRA PEREIRA DA CRUZ

Hugo Filipe RODRIGUES DIONÍSIO

Romania

Sabin RUSU

Mihaela DÂRLE

Slovenia

Maja KONJAR

Matija DRMOTA

Slovakia

Miroslav HAJNOŠ

 

Suomi

Juha ANTILA

Seppo NEVALAINEN

Ruotsi

Håkan GUSTAVSSON

Carola LÖFSTRAND

III   TYÖNANTAJAJÄRJESTÖJEN EDUSTAJAT

Jäsenvaltio

Varsinaiset jäsenet

Varajäsenet

Belgia

Kris DE MEESTER

Phillipe VAN WALLEGHEM

Bulgaria

Dimiter BRANKOV

Theodor DETCHEV

Tšekki

Vladimíra DRBALOVÁ

Pavla BŘEČKOVÁ

Tanska

Christiane MIßLBECK-WINBERG

Maja KLUGER DIONIGI

Saksa

Matthias ROHRMANN

Sebastian HOPFNER

Viro

Kristi SÕBER

Raul EAMETS

Irlanti

Maeve McELWEE

Pauline O’HARE

Kreikka

Christos IOANNOU

Katerina DASKALAKI

Espanja

Celia FERRERO ROMERO

Miguel CANALES GUTIÉRREZ

Ranska

Sébastien DARRIGRAND

Anne VAUCHEZ

Kroatia

Nuša ŽUNEC

Dario ĆORIĆ

Italia

Stefania ROSSI

Giovanni MORLEO

Kypros

Polyvios POLYVIOU

Georges HADJIKALLIS

Latvia

Ilona KIUKUCĀNE

Inese STEPIŅA

Liettua

Ineta RIZGELĖ

Monika GABALYTĖ

Luxemburg

Philippe HECK

Marc KIEFFER

Unkari

Adrienn BÁLINT

Andrea MAGYAR

Malta

Joseph FARRUGIA

Marthese MICALLEF

Alankomaat

Mario VAN MIERLO

Nurcan YILMAZ

Itävalta

Tobias SONNWEBER

Josef WIRTH

Puola

Andrzej RUDKA

Katarzyna SIEMIENKIEWICZ

Portugali

Manuel Marcelino PERALTA DA PENA COSTA

Luís HENRIQUE

Romania

Adelina DABU

Radu BURNETE

Slovenia

Miroslav SMREKAR

Nataša CVETEK

Slovakia

Alexandra ŠARINOVÁ

Katarína MARENČÁK

Suomi

Katja MIETTINEN

Suvi LAHTI-LEEVE

Ruotsi

Patrik KARLSSON

Anna BERGSTEN

2 artikla

Neuvosto nimittää myöhemmin varsinaiset jäsenet ja varajäsenet, joita ei ole vielä esitetty.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 28 päivänä maaliskuuta 2023.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

E. BUSCH


(1)  EUVL L 30, 31.1.2019, s. 74.

(2)  Neuvoston päätös, annettu 9 päivänä huhtikuuta 2019, Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) hallintoneuvoston varsinaisten jäsenten ja varajäsenten nimittämisestä (EUVL C 135, 11.4.2019, s. 1).

(3)  Neuvoston päätös, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2019, varsinaisten jäsenten ja varajäsenten nimittämisestä Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) hallintoneuvostoon Liettuan, Luxemburgin ja Slovenian osalta (EUVL C 216, 27.6.2019, s. 1).

(4)  Neuvoston päätös, annettu 8 päivänä heinäkuuta 2019, Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) hallintoneuvoston varsinaisten jäsenten ja varajäsenten nimittämisestä Ranskan ja Unkarin osalta (EUVL C 232, 10.7.2019, s. 3).

(5)  Neuvoston päätös, annettu 16 päivänä syyskuuta 2019, Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) hallintoneuvoston yhden varsinaisen jäsenen nimittämisestä Luxemburgin osalta (EUVL C 314, 18.9.2019, s. 2).

(6)  Neuvoston päätös, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) hallintoneuvoston yhden varajäsenen nimittämisestä Alankomaiden osalta (EUVL C 234 I, 17.6.2021, s. 1).


Euroopan komissio

31.3.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 116/27


Euron kurssi (1)

30. maaliskuuta 2023

(2023/C 116/08)

1 euro =


 

Rahayksikkö

Kurssi

USD

Yhdysvaltain dollaria

1,0886

JPY

Japanin jeniä

144,42

DKK

Tanskan kruunua

7,4493

GBP

Englannin puntaa

0,88164

SEK

Ruotsin kruunua

11,3037

CHF

Sveitsin frangia

0,9963

ISK

Islannin kruunua

148,10

NOK

Norjan kruunua

11,3570

BGN

Bulgarian leviä

1,9558

CZK

Tšekin korunaa

23,547

HUF

Unkarin forinttia

380,63

PLN

Puolan zlotya

4,6813

RON

Romanian leuta

4,9483

TRY

Turkin liiraa

20,8653

AUD

Australian dollaria

1,6263

CAD

Kanadan dollaria

1,4740

HKD

Hongkongin dollaria

8,5455

NZD

Uuden-Seelannin dollaria

1,7462

SGD

Singaporen dollaria

1,4465

KRW

Etelä-Korean wonia

1 413,65

ZAR

Etelä-Afrikan randia

19,6460

CNY

Kiinan juan renminbiä

7,4898

IDR

Indonesian rupiaa

16 376,04

MYR

Malesian ringgitiä

4,8143

PHP

Filippiinien pesoa

59,166

RUB

Venäjän ruplaa

 

THB

Thaimaan bahtia

37,252

BRL

Brasilian realia

5,5531

MXN

Meksikon pesoa

19,6843

INR

Intian rupiaa

89,3575


(1)  Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.


31.3.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 116/28


Eurokolikoiden uusi kansallinen puoli

(2023/C 116/09)

Image 1

Suomen liikkeeseen laskeman kahden euron arvoisen uuden erikoisrahan kansallinen puoli

Liikkeeseen tarkoitetut eurokolikot ovat laillisia maksuvälineitä koko euroalueella. Komissio julkaisee kaikkien uusien eurokolikoiden ulkoasut tiedoksi kolikoita työssään käsitteleville henkilöille sekä suurelle yleisölle (1). Erikoisrahoja voivat 10. helmikuuta 2009 annettujen neuvoston päätelmien (2) mukaan laskea liikkeeseen euroalueen jäsenvaltiot sekä maat, jotka saavat Euroopan unionin kanssa valuuttasuhteista tekemänsä sopimuksen mukaan laskea liikkeeseen eurokolikoita. Tähän oikeuteen sovelletaan tiettyjä edellytyksiä, joista yksi on, että liikkeeseen lasketun kolikon on oltava yksikköarvoltaan 2 euroa. Erikoisrahoilla on tavanomaisten 2 euron kolikoiden tekniset ominaisuudet, mutta niissä on kansallisella puolella erityinen kuva-aihe, jolla on suuri kansallinen tai eurooppalainen symboliarvo.

Liikkeeseenlaskun toteuttava maa: Suomi

Aihe: Suomen ensimmäinen luonnonsuojelulaki

Kuvaus ulkoasusta: Kuva-aiheena on stilisoitu hyönteinen. Yläreunaan on puolikaaren muotoon kaiverrettu sana ”LUONNONSUOJELU” ja alareunaan sanan ruotsinkielinen vastine ”NATURSKYDD” sekä liikkeeseenlaskuvuosi ”2023”. Kolikon sisäosan oikealla reunalla on kirjaimet ”FI” ja vasemmalla reunalla Suomen rahapajan tunnus.

Kolikon ulkokehää koristavat Euroopan unionin lipun 12 tähteä.

Liikkeeseen laskettavien kolikoiden arvioitu määrä:400 000

Liikkeeseenlaskun päivämäärä: Kevät 2023


(1)  Ks. EYVL C 373, 28.12.2001, s. 1, jossa esitellään kaikkien vuonna 2002 liikkeeseen laskettujen kolikoiden kansalliset puolet.

(2)  Ks. talous- ja rahoitusasioiden neuvoston 10. helmikuuta 2009 antamat päätelmät ja komission 19. joulukuuta 2008 antama suositus liikkeeseen tarkoitettujen eurokolikoiden kansallisia puolia ja liikkeeseenlaskua koskeviksi yhteisiksi suuntaviivoiksi (EUVL L 9, 14.1.2009, s. 52).


31.3.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 116/29


Eurokolikoiden uusi kansallinen puoli

(2023/C 116/10)

Image 2

Espanjan liikkeeseen laskeman 2 euron arvoisen uuden erikoisrahan kansallinen puoli

Liikkeeseen tarkoitetut eurokolikot ovat laillisia maksuvälineitä koko euroalueella. Komissio julkaisee kaikkien uusien eurokolikoiden ulkoasut tiedoksi kolikoita työssään käsitteleville henkilöille sekä suurelle yleisölle (1). Erikoisrahoja voivat 10. helmikuuta 2009 annettujen neuvoston päätelmien (2) mukaan laskea liikkeeseen euroalueen jäsenvaltiot sekä maat, jotka saavat Euroopan unionin kanssa valuuttasuhteista tekemänsä sopimuksen mukaan laskea liikkeeseen eurokolikoita. Tähän oikeuteen sovelletaan tiettyjä edellytyksiä, joista yksi on, että liikkeeseen lasketun kolikon on oltava yksikköarvoltaan 2 euroa. Erikoisrahoilla on tavanomaisten 2 euron kolikoiden tekniset ominaisuudet, mutta niissä on kansallisella puolella erityinen kuva-aihe, jolla on suuri kansallinen tai eurooppalainen symboliarvo.

Liikkeeseenlaskun toteuttava maa: Espanja

Aihe: Unesco: Cáceres

Kuvaus ulkoasusta: Cáceresin vanha kaupunki on urbaani kokonaisuus, joka sijaitsee Extremaduran itsehallintoalueella, Iberian niemimaan länsiosassa. Se rekisteröitiin Unescon maailmanperintökohteiden luetteloon ainutlaatuisten historiallisten piirteidensä vuoksi. Niissä yhdistyvät (keskiajalta klassismin aikakauteen) hyvin moninaiset ja keskenään ristiriitaisetkin vaikutukset, kuten goottilaisuus, islam, Italian renessanssi sekä Uuden maailman taiteet.

Kuva-aiheena on näkymä monumentaalisesta rakennuskokonaisuudesta kaupungin keskusaukiolla. Kuva-aiheen vasemmalla puolella on suuraakkosin sana ”ESPAÑA” ja lyöntivuosi ”2023”. Oikeassa yläkulmassa on rahapajan tunnus. Alareunassa on suuraakkosin kaiverrettuna sana ”CÁCERES”.

Kolikon ulkokehää koristavat Euroopan unionin lipun 12 tähteä.

Liikkeeseen laskettavien kolikoiden arvioitu määrä:1 500 000

Liikkeeseenlaskun päivämäärä: Vuoden 2023 ensimmäinen neljännes


(1)  Ks. EYVL C 373, 28.12.2001, s. 1, jossa esitellään kaikkien vuonna 2002 liikkeeseen laskettujen kolikoiden kansalliset puolet.

(2)  Ks. talous- ja rahoitusasioiden neuvoston 10. helmikuuta 2009 antamat päätelmät ja komission 19. joulukuuta 2008 antama suositus liikkeeseen tarkoitettujen eurokolikoiden kansallisia puolia ja liikkeeseenlaskua koskeviksi yhteisiksi suuntaviivoiksi (EUVL L 9, 14.1.2009, s. 52).


31.3.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 116/30


Eurokolikoiden uusi kansallinen puoli

(2023/C 116/11)

Image 3

Slovakian liikkeeseen laskeman 2 euron arvoisen uuden erikoisrahan kansallinen puoli

Liikkeeseen tarkoitetut eurokolikot ovat laillisia maksuvälineitä koko euroalueella. Komissio julkaisee kaikkien uusien eurokolikoiden ulkoasut tiedoksi kolikoita työssään käsitteleville henkilöille sekä suurelle yleisölle (1). Erikoisrahoja voivat 10. helmikuuta 2009 annettujen neuvoston päätelmien (2) mukaan laskea liikkeeseen euroalueen jäsenvaltiot sekä maat, jotka saavat Euroopan unionin kanssa valuuttasuhteista tekemänsä sopimuksen mukaan laskea liikkeeseen eurokolikoita. Tähän oikeuteen sovelletaan tiettyjä edellytyksiä, joista yksi on, että liikkeeseen lasketun kolikon on oltava yksikköarvoltaan 2 euroa. Erikoisrahoilla on tavanomaisten 2 euron kolikoiden tekniset ominaisuudet, mutta niissä on kansallisella puolella erityinen kuva-aihe, jolla on suuri kansallinen tai eurooppalainen symboliarvo.

Liikkeeseenlaskun toteuttava maa: Slovakia

Aihe: Ensimmäisen Slovakiassa suoritetun verensiirron satavuotismuistopäivä

Kuvaus ulkoasusta: Kuva-aiheena on tasasivuinen risti, joka on kansainvälisesti tunnettu lääketieteellisen avun, toivon ja ihmisyyden symboli. Ristin kuhunkin sakaraan on merkitty yksi neljästä veriryhmästä: A, B, 0 ja AB. Ristin sisälle on sommiteltu vielä kaksi sisäkkäistä tasasivuista ristiä. Sisimpänä olevan ristin keskustassa on veripisara. Keskusristin ympärille on kehämuodostelmaan sijoitettu tasavälein kahdeksan koeputken alaosa. Kunkin koeputken sisälle on kaiverrettu stilisoitu veripisara. Koeputkien väleihin on sommiteltu veripisaran muotoinen kohokuvio. Alhaalla keskellä olevan koeputken oikealla puolella on kaiverrettuna kirjaimet ”MP”, jotka viittaavat kolikon kansallisen puolen suunnittelijaan Mária Poldaufováan. Alimman koeputken vasemmalla puolella on Kremnican rahapajan (Mincovňa Kremnica) tunnus ”MK”, joka on sijoitettu kahden leimasimen väliin. Kolikon sisäosan reunaa kiertää teksti ”PRVÁ TRANSFÚZIA KRVI 1923-2023” (suomeksi ”ensimmäinen verensiirto”). Alaosassa on liikkeeseenlaskevan maan nimi ”SLOVENSKO”. Sen kummallakin puolella on piste erottamassa sitä edellä mainitusta tekstiosasta.

Kolikon ulkokehää koristavat Euroopan unionin lipun 12 tähteä.

Liikkeeseen laskettavien kolikoiden arvioitu määrä:1 000 000

Liikkeeseenlaskun päivämäärä: Maaliskuu 2023


(1)  Ks. EYVL C 373, 28.12.2001, s. 1, jossa esitellään kaikkien vuonna 2002 liikkeeseen laskettujen kolikoiden kansalliset puolet.

(2)  Ks. talous- ja rahoitusasioiden neuvoston 10. helmikuuta 2009 antamat päätelmät ja komission 19. joulukuuta 2008 antama suositus liikkeeseen tarkoitettujen eurokolikoiden kansallisia puolia ja liikkeeseenlaskua koskeviksi yhteisiksi suuntaviivoiksi (EUVL L 9, 14.1.2009, s. 52).


31.3.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 116/31


Eurokolikoiden uusi kansallinen puoli

(2023/C 116/12)

Image 4

Ranskan liikkeeseen laskeman 2 euron arvoisen uuden erikoisrahan kansallinen puoli

Liikkeeseen tarkoitetut eurokolikot ovat laillisia maksuvälineitä koko euroalueella. Komissio julkaisee kaikkien uusien eurokolikoiden ulkoasut tiedoksi kolikoita työssään käsitteleville henkilöille sekä suurelle yleisölle (1). Erikoisrahoja voivat 10. helmikuuta 2009 annettujen neuvoston päätelmien (2) mukaan laskea liikkeeseen euroalueen jäsenvaltiot sekä maat, jotka saavat Euroopan unionin kanssa valuuttasuhteista tekemänsä sopimuksen mukaan laskea liikkeeseen eurokolikoita. Tähän oikeuteen sovelletaan tiettyjä edellytyksiä, joista yksi on, että liikkeeseen lasketun kolikon on oltava yksikköarvoltaan 2 euroa. Erikoisrahoilla on tavanomaisten 2 euron kolikoiden tekniset ominaisuudet, mutta niissä on kansallisella puolella erityinen kuva-aihe, jolla on suuri kansallinen tai eurooppalainen symboliarvo.

Liikkeeseenlaskun toteuttava maa: Ranska

Aihe: Pariisin olympialaiset vuonna 2024

Kuvaus ulkoasusta: Sata vuotta Pariisin vuoden 1924 olympialaisten jälkeen Ranskan pääkaupunki isännöi jälleen kesäolympialaisia vuonna 2024. Vuosi ennen olympiakisojen alkamista Ranskan rahapaja Monnaie de Paris järjestää juhlatunnelmissa lähtölaskennan kisoihin esittelemällä olympialaisten ja Pariisin kulttuuriperintöä. Kyseessä on kansainvälisen mittaluokan tapahtuma, jonka näkyvyys kasvaa vuosi vuodelta ennen kisoja, ja viime vuosina olympialaiset ovatkin olleet useiden 2 euron erikoisrahojen aiheena.

Tämän kolikon kuva-aiheena on kylväjä (La Semeuse), Ranskan kansallishahmo ja ranskalaisen numismatiikan keulakuva, joka viittauksena antiikin olympialaisiin nyrkkeilee kuvassa antiikin Kreikan tyyliin. Hahmon siluetti on kuvattu kolikon etualalle. Taustalla näkyy Île de la Citén alue ja sen keskeinen tunnusmerkki Pont Neuf -silta, joka on pariisilaisen kaupunkimiljöön keskeinen elementti. Taustaan, hahmon jalkojen juureen, on sommiteltu myös juoksurata, jonka yhteyteen on oikeaan reunaan lisätty Pariisin vuoden 2024 olympialaisten tunnus. Vuosiluku, kirjaimet ”RF” ja rahapajan tunnukset on sijoitettu holvikaaren alle, sillankaiteeseen ja Seine-joen virtaan.

Kolikon ulkokehää koristavat Euroopan unionin lipun 12 tähteä.

Liikkeeseen laskettavien kolikoiden arvioitu määrä:260 000

Liikkeeseenlaskun päivämäärä: Tammikuu 2023


(1)  Ks. EYVL C 373, 28.12.2001, s. 1, jossa esitellään kaikkien vuonna 2002 liikkeeseen laskettujen kolikoiden kansalliset puolet.

(2)  Ks. talous- ja rahoitusasioiden neuvoston 10. helmikuuta 2009 antamat päätelmät ja komission 19. joulukuuta 2008 antama suositus liikkeeseen tarkoitettujen eurokolikoiden kansallisia puolia ja liikkeeseenlaskua koskeviksi yhteisiksi suuntaviivoiksi (EUVL L 9, 14.1.2009, s. 52).


V Ilmoitukset

KILPAILUPOLITIIKAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT

Euroopan komissio

31.3.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 116/32


Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä

(Asia: M.11099 - CINVEN / MBCC DIVESTMENT BUSINESS)

Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2023/C 116/13)

1.   

Komissio vastaanotti 24. maaliskuuta 2023 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä.

Ilmoitus koskee seuraavia yrityksiä:

Cinven, Cinven Capital Management (VII) General Partner Limited (Guernsey), joka on yrityksen Cinven Partnership LLP (Cinven, Yhdistynyt kuningaskunta) määräysvallassa

tietyt Australiassa, Kanadassa, ETA-maissa, Uudessa-Seelannissa, Sveitsissä, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Yhdysvalloissa sijaitsevat yritykset (MBCC:n luovutettava liiketoiminta), jotka ovat tällä hetkellä yrityksen LSF11 Skyscraper Midco 2 S.à.r.l. (Luxemburg) määräysvallassa.

Cinven hankkii sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun yksinomaisen määräysvallan MBCC:n luovutettavassa liiketoiminnassa.

Keskittymä toteutetaan ostamalla osakkeita yhteisöiltä, joilla on MBCC:n luovutettava liiketoiminta hallussaan.

2.   

Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava:

Cinven on pääomasijoitusyhtiö, joka tarjoaa salkunhoito- ja sijoitusneuvontapalveluja useille sijoitusrahastoille. Cinvenin sijoitussalkkuun kuuluvat yritykset toimivat monilla liiketoiminnan alasektoreilla, joista keskeisiä ovat yritys-, kuluttaja- ja rahoituspalvelut, terveydenhuolto, teollisuustuotteet, teknologia, media ja televiestintä.

MBCC:n luovutettavaan liiketoimintaan kuuluvat MBCC-konsernin kemiallisten seosten järjestelmiin liittyvä liiketoiminta Australiassa, Kanadassa, ETA-maissa, Uudessa-Seelannissa, Sveitsissä, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Yhdysvalloissa sekä MBCC-konsernin Australiassa ja Uudessa-Seelannissa sijaitseva rakennusjärjestelmiin liittyvä liiketoiminta.

3.   

Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua sulautuma-asetuksen soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin.

Asia soveltuu mahdollisesti käsiteltäväksi menettelyssä, joka on esitetty komission tiedonannossa yksinkertaistetusta menettelystä tiettyjen keskittymien käsittelemiseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 nojalla (2).

4.   

Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa.

Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautuksissa on aina käytettävä seuraavaa viitettä:

M.11099 - CINVEN / MBCC DIVESTMENT BUSINESS

Huomautukset voidaan lähettää komissiolle sähköpostitse tai postitse. Yhteystiedot:

Sähköposti: COMP-MERGER-REGISTRY@ec.europa.eu

Postiosoite:

European Commission

Directorate-General for Competition

Merger Registry

1049 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË


(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1 (”sulautuma-asetus”).

(2)  EUVL C 366, 14.12.2013, s. 5.


MUUT SÄÄDÖKSET

Euroopan komissio

31.3.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 116/34


Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 94 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetun yhtenäisen asiakirjan sekä tuote-eritelmän julkaisutietojen julkaiseminen erään viinialan nimityksen osalta

(2023/C 116/14)

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 98 artiklassa tarkoitetulla tavalla (1) kahden kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

”Terras da Beira”

PGI-PT-02355

Hakemuksen jättöpäivä: 22.3.2017

1.   Rekisteröitävä nimi

Terras da Beira

2.   Maantieteellisen merkinnän tyyppi

SMM – suojattu maantieteellinen merkintä

3.   Rypäletuotteiden luokat

1.

Viini

4.

Kuohuviini

8.

Helmeilevä viini

4.   Viinin/viinien kuvaus

1.   Viini (valko-, rosee– ja punaviinit)

Valkoviinit ovat ulkonäöltään kuultavia ja kirkkaita sekä väriltään vaaleankeltaisesta oljenkeltaiseen. Niiden primaariaromeina on valkoisia ja trooppisia hedelmiä sekä sitrushedelmiä. Kun valkoviinejä kypsytetään tynnyreissä, ne saavat kypsien hedelmien aromeja. Maku on hedelmäinen, hapokas ja raikas, ja siinä on mineraalisia vivahteita.

Roseeviinit ovat ulkonäöltään kuultavia ja kirkkaita, ja niiden värisävyt vaihtelevat punaisesta ja kirsikanpunaisesta vaaleanpunaiseen. Roseeviineissä on hedelmäisiä tai punaisten hedelmien ja marjojen aromeja. Maku on hedelmäinen, hapokas ja raikas, ja siinä on mineraalisia vivahteita.

Punaviinit ovat ulkonäöltään kirkkaita, ja niiden värisävyt vaihtelevat kirkkaanpunaisesta tiilenpunaiseen. Viineissä on punaisten hedelmien ja marjojen aromeja. Punaviinien maku on hedelmäinen, hapokas ja raikas, ja siinä on mineraalisia vivahteita.

Muut analyyttiset ominaisuudet ovat EU:n lainsäädännössä vahvistettujen raja-arvojen mukaisia.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet

Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)

 

Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)

9,0

Vähimmäishappopitoisuus

 

Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)

 

Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (milligrammaa/litra)

 

2.   Kuohuviini (valkoinen, rosee ja punainen)

Valkoinen kuohuviini on väriltään vihertävän valkoisesta oljenkeltaiseen, se on kirkasta, ja sen kuplat ovat pieniä ja pitkäkestoisia. Primaariaromeina on valkoisia ja trooppisia hedelmiä, ja maku on hedelmäinen, hapokas ja raikas. Viineissä voi olla kypsyttämisen aikana esiin tulleita vivahteita.

Roseekuohuviinin väri vaihtelee kirsikanpunaisesta vaaleanpunaiseen, viini on kirkasta, ja sen kuplat ovat pieniä ja pitkäkestoisia. Primaariaromeina on punaisia hedelmiä ja marjoja, ja maku on hedelmäinen, hapan ja raikas. Viineissä voi olla on kypsyttämisen aikana esiin tulleita vivahteita.

Punainen kuohuviini on ulkonäöltään kirkkaanpunaisesta rubiininpunaiseen, se on kirkasta, ja sen kuplat ovat pieniä ja pitkäkestoisia. Primaariaromeina on punaisia hedelmiä ja marjoja. Maku on hedelmäinen, hapokas ja raikas, ja viineissä voi olla kypsyttämisen aikana esiin tulleita vivahteita.

Kaikki analyyttiset ominaisuudet ovat EU:n lainsäädännössä vahvistettujen rajojen mukaisia.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet

Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)

 

Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)

 

Vähimmäishappopitoisuus

 

Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)

 

Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (milligrammaa/litra)

 

3.   Helmeilevä viini (valko-, puna– ja roseeviinit)

Helmeilevän valkoviinin väri vaihtelee vihertävän valkoisesta oljenkeltaiseen, viini on kirkasta, ja sen kuplat ovat lyhytkestoisia. Primaariaromeina on valkoisia ja trooppisia hedelmiä, ja maku on hedelmäinen, hapokas ja raikas.

Helmeilevän roseeviinin väri vaihtelee kirsikanpunaisesta vaaleanpunaiseen, viini on kirkasta, ja sen kuplat ovat lyhytkestoisia. Primaariaromeina on punaisia hedelmiä ja marjoja, ja maku on hedelmäinen, hapokas ja raikas.

Helmeilevän punaviinin väri vaihtelee kirkkaanpunaisesta vaaleanpunaiseen, viini on kirkasta, ja sen kuplat ovat lyhytkestoisia. Primaariaromeina on punaisia hedelmiä ja marjoja, ja maku on hedelmäinen, hapokas ja raikas.

Kaikki analyyttiset ominaisuudet ovat EU:n lainsäädännössä vahvistettujen rajojen mukaisia.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet

Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)

 

Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)

 

Vähimmäishappopitoisuus

 

Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)

 

Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (milligrammaa/litra)

 

5.   Viininvalmistusmenetelmät

a.   Olennaiset viininvalmistusmenetelmät

1.   Luonnollinen alkoholipitoisuus tilavuusprosentteina – vähimmäistaso viinille

Viininvalmistukseen liittyvä rajoitus

Viini

Maantieteellisellä merkinnällä ”Terras da Beira” suojattujen viinien rypäleen puristemehun luonnollisen alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 9 tilavuusprosenttia.

2.   Roseeviinien valmistusmenetelmät

Erityinen viininvalmistusmenetelmä

Viini, kuohuviini ja helmeilevä viini

Roseeviini on valmistettava käymismenetelmällä ilman kuoria tai kevyellä käymisellä kuorineen.

3.   Maaperät ja viljelymenetelmät

Viljelymenetelmät

Viini, kuohuviini ja helmeilevä viini

Maantieteellisellä merkinnällä ”Terras da Beira” suojattujen viinien tuotantoon tarkoitettujen viljelykäytäntöjen on oltava kyseisen alueen perinteisiä tai todentamisviranomaisen suosittelemia menetelmiä.

Maantieteellisellä merkinnällä ”Terras de Beira” suojattujen viinien tuotantoon tarkoitetut viiniköynnökset on istutettava seuraavanlaiseen maaperään:

humus-, liuske– ja graniittipitoiset maaperät

graniittipitoiset maaperät

Välimeren alueen ruskeat ja punaiset liuskepitoiset maaperät.

b.   Enimmäistuotokset

1.   Viini (valko– ja roseeviinit), kuohuviini ja helmeilevä viini

90 hehtolitraa hehtaaria kohden

2.   Viini (punaviinit)

85 hehtolitraa hehtaaria kohden

6.   Rajattu maantieteellinen alue

Maantieteellisen merkinnän ”Terras da Beira” maantieteellinen tuotantoalue kattaa seuraavat alueet:

kaikki pitäjät kaikissa Castelo Brancon alueen kunnissa;

Guardan alueella seuraavat kunnat: Almeida, Celorico da Beira, Figueira de Castelo Rodrigo (lukuun ottamatta Escalhãon pitäjää), Guarda, Manteigas, Meda (lukuun ottamatta Fonte Longan, Longroivan, Medan ja Poço do Canton pitäjiä), Pinhel, Sabugal ja Trancoso.

7.   Pääasiallinen rypälelajike / pääasialliset rypälelajikkeet

 

Alfrocheiro – Tinta-Bastardinha

 

Alicante-Bouschet

 

Alicante-Branco

 

Alvar

 

Alvarelhão – Brancelho

 

Alvarinho

 

Aragonez – Tinta-Roriz; Tempranillo

 

Arinto – Pedernã

 

Arinto-do-Interior

 

Azal

 

Baga

 

Barcelo

 

Bastardo – Graciosa

 

Batoca – Alvaraça

 

Bical – Borrado-das-Moscas

 

Cabernet Franc

 

Cabernet-Sauvignon

 

Caladoc

 

Camarate

 

Campanario

 

Castelão – João-de-Santarém(1); Periquita

 

Cercial – Cercial-da-Bairrada

 

Chardonnay

 

Chasselas

 

Códega-do-Larinho

 

Durif – Petite-Syrah

 

Encruzado

 

Fernão-Pires – Maria-Gomes

 

Folgasão – Terrantez

 

Folha de Figueira – Dona-Branca

 

Fonte Cal

 

Gewürztraminer

 

Gouveio

 

Grand-Noir

 

Jaen – Mencía

 

Loureiro

 

Malvasia-Fina – Boal; Bual

 

Malvasia Fina Roxa

 

Malvasia Preta

 

Malvasia Rei

 

Marufo – Mourisco-Roxo

 

Merlot

 

Monvedro

 

Moreto

 

Moscatel-Galego-Branco – Muscat-à-Petits-Grains

 

Mourisco

 

Nebbiolo

 

Petit-Bouschet

 

Petit-Verdot

 

Pilongo

 

Pinot-Blanc

 

Pinot-Noir

 

Português-Azul – Blauer-Portugieser

 

Rabigato

 

Rabo-de-Ovelha

 

Riesling

 

Rufete – Tinta-Pinheira

 

Sangiovese

 

Sauvignon – Sauvignon-Blanc

 

Semillon

 

Sercial – Esgana-Cão

 

Sercialinho

 

Syrah – Shiraz

 

Síria – Roupeiro, Códega

 

Tamarez – Molinha

 

Terrantez

 

Tinta-Barroca

 

Tinta-Carvalha

 

Tinta-Francisca

 

Tinta-Negra – Mole, Saborinho

 

Tinto-Cão

 

Touriga-Franca

 

Touriga-Fêmea

 

Touriga-Nacional

 

Trincadeira – Tinta-Amarela, Trincadeira-Preta

 

Tália – Ugni-Blanc; Trebbiano-Toscano

 

Uva-Cão

 

Verdejo

 

Verdelho

 

Verdial-Branco

 

Vinhão – Sousão

 

Viognier

 

Viosinho

 

Vital

 

Água-Santa

8.   Yhteyden/yhteyksien kuvaus

Viini, kuohuviini ja helmeilevä viini

Luontoon liittyvät tekijät:

Maantieteellisen merkinnän ”Terras da Beira” tuotantoalue sijaitsee Portugalin keski– ja pohjoisosissa sisämaassa. Kyseessä on maan korkein viininviljelyalue, jolla viiniköynnökset istutetaan 300–750 metrin korkeudelle merenpinnasta. Alueen maisemaa hallitsevat vuoret Estrela, Gardunha, Açor, Marofa ja Malcata.

Maantieteellisen merkinnän ”Terras da Beira” tuotantoalueen pohjoispuolella sijaitsee Côa– ja Águeda-jokien valuma-alueet ja etelässä Zêzeren ja Alto Tejon (Tajo-joen yläjuoksu) valuma-alueet.

Maa-aines on pääosin graniittista alkuperää ja loput lähinnä liuskekiveä. Niiden välissä kulkee kvartsisuonia.

Alueen ilmasto on hyvin ankara: talvella lämpötilat laskevat nollan alapuolelle, ja kesät ovat erittäin kuumia ja kuivia. Keskimääräinen vuotuinen sademäärä on 400–700 mm/m2. Se keskittyy talvi– ja kevätkuukausiin, jolloin vettä kerääntyy maaperään yleensä liikaakin. Kesällä puolestaan vettä ei sada juuri ollenkaan. Heinä– ja elokuu ovat vuoden kuivimpia kuukausia, ja silloin keskimääräinen sademäärä on alle 10 mm/m2.

Inhimilliset tekijät:

Kyseessä on Portugalissa laajalle ulottuva alue, joka aikoinaan oli erottamaton osa Rooman valtakunnan Lusitaniaa (25 eaa.). Alue on niistä ajoista lähtien läheisesti yhdistetty viinitarhoihin ja viinintuotantoon. Graniittiin kaiverrettujen viinipuristimien olemassaolo on selvä osoitus siitä, että viinillä on ollut suuri merkitys alueelle Rooman valtakunnan ajoista lähtien. Figueira de Castelo Rodrigossa sijaitsevan Santa Maria de Aguiarin luostarin munkit saivat kuitenkin 1100-luvun vaihteessa aikaan hyvin merkittävää kehitystä viininviljelyssä.

Viinien ominaisuudet perustuvat alueella käytettyjen lajikkeiden kirjoon ja siihen, että lajikkeet ovat sopeutuneet hyvin paikalliseen ilmastoon ja maaperään, mikä ilmenee vuosien mittaan kertyneenä asiantuntemuksena ja viimeaikaisina kokemuksina.

Tuotteiden maantieteelliseen alueeseen liittyvät erityisominaisuudet:

Valkoviinit ovat raikkaita ja aromaattisia, ja niissä on selkeästi havaittavaa hapokkuutta ja mineraalisuutta.

Roseeviinit ovat hedelmäisiä, ja niissä on mineraalisia, hapokkaita ja raikkaita vivahteita.

Punaviinit ovat täyteläisiä, raikkaita, hapokkaita ja aromaattisia, ja niissä on mineraalisia vivahteita ja punaisten hedelmien ja marjojen aromeja.

Kuohuviinit ovat hedelmäisiä, hapokkaita ja raikkaita, ja niiden kuplat ovat pieniä ja pitkäkestoisia.

Helmeilevät viinit ovat hedelmäisiä, raikkaita ja hapokkaita.

Syy-seuraussuhde:

Maaperän ja ilmasto-olosuhteiden sekä alueen rypälelajikkeiden välisen vuorovaikutuksen ansiosta saadaan viinejä, joilla on erityisominaisuuksia, kuten mineraalisuus, hapokkuus ja raikkaus.

Alueen graniittipitoinen maaperä antaa erityisen mineraalisen piirteen siellä tuotetuille viineille, helmeileville viineille ja kuohuviineille.

Alueen pinnanmuodostus edellyttää viininviljelyä vuoristomaastossa, jossa viiniköynnökset istutetaan maastoon hyvin korkealle. Tämä hidastuttaa viinirypäleiden kypsymisprosessia, mikä on suotuisaa rypäleissä olevien fenoliyhdisteiden ja aromien esiasteiden muodostumisen kannalta. Tämän seurauksena viinien, helmeilevien viinien ja kuohuviinien aromaattisuus voimistuu.

Vuorokausilämpötilojen suuri vaihtelu kesällä, jolloin päivät ovat kuumia ja kuivia sekä yöt viileitä, puolestaan vaikuttaa rypäleiden hitaaseen ja tasaiseen kypsymiseen. Tämän ansiosta viinin luonnollinen sokeripitoisuus on alhaisempi ja happopitoisuus hyvä, mikä antaa alueen viineille, helmeileville viineille ja kuohuviineille niiden luonteenomaisen raikkauden.

Inhimillisillä tekijöillä eli tuhansia vuosia vanhoilla perinteillä ja maantieteellisen alueen olosuhteisiin parhaiten sopeutuvien lajikkeiden valinnalla on ratkaiseva merkitys sellaisten rypäleiden tuotannossa, jotka antavat alueen viineille, helmeileville viineille ja kuohuviineille niiden keskeisimmät tunnuspiirteet.

9.   Olennaiset lisäedellytykset

Poikkeukset maantieteellisen alueen ulkopuoliseen tuotantoon

Oikeudellinen kehys

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi

Tuotantoa rajatulla maantieteellisellä alueella koskeva poikkeus

Edellytyksen kuvaus

Maantieteellisellä merkinnällä ”Terras da Beira” suojattuja viinejä voidaan valmistaa tällä maantieteellisellä alueella tuotetuista mutta sen ulkopuolella jalostetuista rypäleistä, jos viinien tuotantoalue sijaitsee Terras da Beiran alueen vieressä.

Kaikki maantieteellisellä merkinnällä ”Terras da Beira” suojatut viinit

Oikeudellinen kehys

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi

Merkintöjä koskevat lisämääräykset

Edellytyksen kuvaus

Merkintöjä koskevat lisämääräykset

Etikettien ennakkohyväksyntä. Maantieteellisellä merkinnällä suojatuissa Terras da Beira -tuotteissa käytettävät etiketit on ensin toimitettava todentamisviranomaisen hyväksyttäviksi.

Tavaramerkki on rekisteröitävä teollis– ja tekijänoikeuksien kansallisessa virastossa INPI:ssä, mutta sen käyttö ei liity yksinomaan maantieteelliseen merkintään.

Linkki tuote-eritelmään

http://www.ivv.gov.pt/np4/8616.html


(1)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.