ISSN 1977-1053 |
||
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 101 |
|
Suomenkielinen laitos |
Tiedonantoja ja ilmoituksia |
66. vuosikerta |
Sisältö |
Sivu |
|
|
II Tiedonannot |
|
|
YHTEISET JULKILAUSUMAT |
|
|
Euroopan parlamentti |
|
2023/C 101/01 |
||
|
Euroopan parlamentti |
|
2023/C 101/02 |
||
|
EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT |
|
|
Euroopan komissio |
|
2023/C 101/03 |
||
2023/C 101/04 |
Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia M.11007 – REGAL REXNORD / ALTRA) ( 1 ) |
|
IV Tiedotteet |
|
|
EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET |
|
|
Euroopan komissio |
|
2023/C 101/05 |
||
|
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen |
|
2023/C 101/06 |
|
V Ilmoitukset |
|
|
HALLINNOLLISET MENETTELYT |
|
|
Euroopan komissio |
|
2023/C 101/07 |
||
|
MUUT SÄÄDÖKSET |
|
|
Euroopan komissio |
|
2023/C 101/08 |
|
|
|
(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti. |
FI |
|
II Tiedonannot
YHTEISET JULKILAUSUMAT
Euroopan parlamentti Neuvosto
17.3.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 101/1 |
Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston yhteinen poliittinen lausuma unionin turvallisten yhteyksien ohjelman rahoittamisesta vuosina 2023–2027
(2023/C 101/01)
Rajoittamatta budjettivallan käyttäjän oikeuksia vuotuisessa talousarviomenettelyssä Euroopan parlamentti ja neuvosto sopivat, että unionin turvallisten yhteyksien ohjelma vuosiksi 2023–2027 rahoitetaan alustavasti vuosina 2023–2027 seuraavasti:
— |
200 miljoonaa euroa otsakkeiden 1 ja 5 kohdentamattomista liikkumavaroista, |
— |
1 450 miljoonaa euroa otsakkeiden 1, 5 ja 6 rahoitusosuuksista. |
Euroopan parlamentti Neuvosto Euroopan komissio
17.3.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 101/2 |
Euroopan parlamentin, Euroopan komission ja Euroopan unionin neuvoston yhteinen poliittinen lausuma Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan liittyvien vapautettujen varojen uudelleenkäytöstä
(2023/C 101/02)
Yhteisessä julistuksessaan tutkimusohjelmaan liittyvien vapautettujen varojen uudelleenkäytöstä (1) Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio olivat yhtä mieltä siitä, että varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti tutkimusohjelman hyödyksi otetaan uudelleen käyttöön maksusitoumusmäärärahoja, jotka vastaavat enintään 0,5 miljardin euron edestä (vuoden 2018 hintoina) kauden 2021–2027 sitoumuksia, jotka on vapautettu Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan tai sitä edeltävään Horisontti 2020 -ohjelmaan (2) kuuluneiden kokonaan tai osittain toteutumatta jääneiden hankkeiden vuoksi.
Tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti Eurooppa” perustamisesta, sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevien sääntöjen vahvistamisesta sekä asetusten (EU) N:o 1290/2013 ja (EU) N:o 1291/2013 kumoamisesta 28 päivänä huhtikuuta 2021 annetusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta (EU) 2021/695 antamassaan julkilausumassa (3) Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio sopivat, että kyseisen määrän ohjeellinen jakautuminen on seuraava: 300 000 000 euroa vuoden 2018 kiinteinä hintoina klusterille ”Digitaalitalous ja -teknologia, teollisuus ja avaruusala” erityisesti kvanttitutkimukseen.
Rajoittamatta budjettivallan käyttäjän valtaa vuotuisessa talousarviomenettelyssä ja komission valtaa toteuttaa talousarviota Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio sopivat, että Horisontti Eurooppa -puiteohjelman klusterissa ”Digitaalitalous ja -teknologia, teollisuus ja avaruusala” osoitetaan 200 000 000 euron ohjeellinen määrä vuoden 2018 kiinteinä hintoina turvallisia yhteyksiä koskevaan tutkimukseen.
(1) EUVL C 444 I, 22.12.2020, s. 3.
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1291/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104).
EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT
Euroopan komissio
17.3.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 101/3 |
KOMISSION TIEDONANTO
Valtiontukitoimenpiteitä koskevat tilapäiset kriisi- ja siirtymäpuitteet talouden tukemiseksi Venäjän hyökättyä Ukrainaan
(2023/C 101/03)
1. VENÄJÄN HYÖKKÄYS UKRAINAAN, SEN VAIKUTUS EU:N TALOUTEEN JA TILAPÄISTEN VALTIONTUKITOIMENPITEIDEN TARVE
(1) |
Tunnustettuaan laittomasti itsenäisiksi Ukrainassa sijaitsevat Donetskin ja Luhanskin alueet, jotka eivät ole hallituksen hallinnassa, Venäjä aloitti provosoimattoman ja perusteettoman sotilaallisen hyökkäyksen Ukrainaa vastaan 24. helmikuuta 2022. Euroopan unioni (EU) ja sen kansainväliset kumppanit reagoivat välittömästi tähän Ukrainan alueellisen koskemattomuuden, suvereniteetin ja itsenäisyyden vakavaan loukkaamiseen määräämällä rajoittavia toimenpiteitä (pakotteita). Pakotteita kohdistettiin myös Valko-Venäjään johtuen sen roolista Venäjän sotilaallisen hyökkäyksen mahdollistajana. Seuraavien viikkojen ja kuukausien kuluessa otettiin käyttöön uusia toimenpiteitä, ja tulevaisuudessa saatetaan hyväksyä myös lisätoimenpiteitä tilanteen kehittyessä. Venäjä päätti toteuttaa omia rajoittavia taloudellisia vastatoimia ja käyttää tarkoituksellisesti kaasuvirtoja aseena EU:ta vastaan. |
(2) |
Venäjän sotilaallinen hyökkäys Ukrainaan sekä sen suorat ja välilliset vaikutukset, kuten määrätyt pakotteet ja esimerkiksi Venäjän asettamat vastatoimet aiheuttavat taloudellisia vaikutuksia koko sisämarkkinoilla. Vaikutukset voivat kohdistua EU:ssa toimiviin yrityksiin monin tavoin sekä suoraan että välillisesti. Tämä voi näkyä kysynnän supistumisena, olemassa olevien sopimusten ja hankkeiden keskeytymisenä ja siitä johtuvana liikevaihdon menetyksenä tai toimitusketjujen häiriöinä, erityisesti raaka-aineiden ja esituotteiden osalta. Lisäksi joitakin tuotantopanoksia ei ole enää saatavilla tai niiden hinta on merkittävästi noussut. |
(3) |
Jo varsinaista hyökkäystä edeltäneinä viikkoina Venäjän Ukrainaan kohdistaman sotilaallisen hyökkäyksen todennäköisyys oli vaikuttanut energiamarkkinoihin. Venäjän sotilaallinen hyökkäys Ukrainaan on suoraan aiheuttanut häiriöitä tiettyjen tuotteiden, erityisesti viljan ja kasviöljyjen, tuonnissa ja viennissä EU:n ja Ukrainan välillä. Vaikutukset energiamarkkinoihin ovat olleet merkittäviä ja johtaneet sähkön ja kaasun hintojen nousuun EU:ssa. Korkeat energian hinnat vaikuttavat useisiin talouden aloihin, joista monet, kuten liikenne ja matkailu, kärsivät erityisen paljon jo covid-19-pandemiasta. Venäjän hyökkäyksen ja sen toteuttamien vastatoimien vuoksi joistain kriittisistä tuotteista on pulaa. Kyseessä ovat tietyt toimialat, joilla tuotantopanosten saatavuuden rajoittuminen uhkaa merkittävästi supistaa teollisuustuotantoa, huolimatta meneillään olevasta hankintalähteiden korvaamisesta. Vaikutukset ovat kohdistuneet myös rahoitusmarkkinoihin, joilla huolta aiheuttavat erityisesti vaikutukset likviditeettiin ja hyödykemarkkinoiden volatiliteettiin. Venäjän hyökättyä Ukrainaan suuri määrä ukrainalaisia on joutunut muuttamaan joko maan sisällä tai naapurimaihin. EU:hun on saapunut poikkeuksellisen suuri määrä pakolaisia, millä on ollut merkittäviä humanitaarisia ja taloudellisia seurauksia. |
(4) |
Venäjän hyökkäyksen aiheuttama geopoliittinen kriisi vaikuttaa erityisen voimakkaasti myös maatalouteen, elintarvikkeiden jalostukseen, kalastukseen ja vesiviljelyyn EU:ssa. Korkeat energian hinnat nostavat lannoitteiden hintaa. Lannoitteiden tarjontaan EU:ssa vaikuttavat myös rajoitukset, joita lannoitteiden tuonnille Venäjältä ja Valko-Venäjältä EU:hun on asetettu. Kriisillä on ollut vakavia seurauksia viljojen (erityisesti maissin ja vehnän), öljykasvien (auringonkukka ja rapsi) ja tärkkelysjohdannaisten toimituksiin Ukrainasta ja Venäjältä EU:hun, mikä johtaa rehun hintojen voimakkaaseen tilapäiseen nousuun. Energian, lannoitteiden, viljan ja öljyjen hintojen nousun yhteisvaikutukset kohdistuvat EU:ssa voimakkaimmin karjankasvatukseen (1). Ukraina on myös tärkeä kasviöljyjen (erityisesti auringonkukkaöljyn) tuottaja ja viejä, minkä vuoksi näiden tuotteiden hintojen nousu vaikuttaa elintarviketeollisuuden toimijoihin ja pakottaa ne etsimään vaihtoehtoisia lähteitä. |
(5) |
Huolta aiheuttaa myös se, että EU:n tuotteiden myynti Ukrainaan ja myös Venäjälle ja Valko-Venäjälle on keskeytynyt sotatilanteen ja sen suorien ja välillisten vaikutusten vuoksi. Tämä vaikuttaa Venäjän tapauksessa pääasiassa viinien ja tislattujen alkoholijuomien, jalostettujen elintarvikkeiden (myös hedelmä- ja vihannesjalosteiden), suklaan ja makeistuotteiden, äidinmaidonkorvikkeen ja lemmikkieläinten ruokien tuottajiin, Valko-Venäjän tapauksessa hedelmien ja vihannesten tuottajiin ja Ukrainan tapauksessa useimpien maataloustuotteiden tuottajiin. |
(6) |
Tilannetta pahentaa tuotantokustannusten jyrkkä nousu, johon vaikuttaa osittain maakaasun hinnan jyrkästä noususta johtuva typpilannoitteiden kallistuminen sekä energian suora käyttö maatalouden, kalatalouden ja vesiviljelyn tuotantoprosesseissa. |
(7) |
Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja energiatoimitusten käyttö aseena on aiheuttanut geopoliittisen kriisin, joka tekee entistäkin kiireellisemmäksi EU:n tarpeen vähentää riippuvuuttaan fossiilisista polttoaineista nopeuttamalla uusiutuvan energian käyttöönottoa, teollisuuden vähähiilistämistä ja oman kapasiteetin kasvattamista aloilla, jotka ovat strategisia siirryttäessä kohti nettonollataloutta, ottaen huomioon myös globaalit haasteet, jotka uhkaavat suunnata näiden alojen investointeja Euroopan talousalueen (ETA) ulkopuolisiin maihin. |
(8) |
Tätä taustaa vasten komissio on päättänyt antaa tämän tiedonannon täsmentääkseen perusteet, joilla arvioidaan sellaisten valtiontukitoimenpiteiden soveltuvuutta sisämarkkinoille, joita jäsenvaltiot mahdollisesti toteuttavat Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen ja sen suorien ja välillisten vaikutusten, kuten Venäjän toteuttamien vastatoimien (2) aiheuttamien taloudellisten seurausten, korjaamiseksi. Jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten koordinoidut taloudelliset toimet ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta voidaan lieventää välittömiä sosiaalisia ja taloudellisia haittavaikutuksia EU:ssa, säilyttää talouden toimeliaisuus ja suojella työpaikkoja sekä helpottaa rakenteellisia muutoksia, joita tarvitaan tässä uudessa taloudellisessa tilanteessa Venäjän hyökättyä Ukrainaan. |
1.1. Euroopan unionin ja kansainvälisten kumppaneiden määräämät pakotteet Venäjän hyökättyä Ukrainaan
(9) |
Venäjän hyökättyä provosoimatta ja perusteettomasti Ukrainaan Euroopan unionin neuvosto on sopinut useista pakotepaketeista. |
(10) |
Neuvosto pääsi 23. helmikuuta 2022 yhteisymmärrykseen paketista, johon sisältyy i) kohdennettuja pakotteita Venäjän valtionduuman 351 jäsenelle ja 27 muulle henkilölle, ii) rajoituksia taloussuhteissa Ukrainan Donetskin ja Luhanskin alueiden osiin, jotka eivät ole hallituksen valvomia ja iii) rajoituksia, jotka koskevat Venäjän pääsyä EU:n pääoma- ja rahoitusmarkkinoille ja -palveluihin (3). |
(11) |
Neuvosto sopi 25. helmikuuta 2022 uusista Venäjän vastaisista pakotteista, jotka kohdistuvat i) rahoitusalaan, ii) energia-alaan, avaruusalaan ja liikenteeseen (ilmailu), iii) kaksikäyttötuotteisiin, iv) vientivalvontaan ja vientirahoitukseen, v) viisumipolitiikkaan ja vi) lisäpakotteina venäläisiin ja muihin (myös valkovenäläisiin) henkilöihin (4). |
(12) |
Neuvosto päätti 28. helmikuuta 2022 sulkea Euroopan ilmatilan venäläisiltä ilma-aluksilta ja hyväksyi ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että Venäjän keskuspankki ei voi ottaa käyttöön kansainvälisiä varantojaan tavoilla, jotka heikentävät toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta (5). Neuvosto hyväksyi myös lisäpakotteita venäläisille henkilöille (6). |
(13) |
Neuvosto hyväksyi 1. maaliskuuta 2022 seuraavat lisätoimenpiteet: i) tiettyjen venäläisten pankkien poistaminen SWIFT-viestijärjestelmästä (7) ja ii) toimenpiteet Venäjän valtion omistamien tiedotusvälineiden Russia Todayn ja Sputnikin levittämän disinformaation torjumiseksi (8). |
(14) |
Johtuen Valko-Venäjän roolista sotilaallisen hyökkäyksen mahdollistajana, neuvosto päätti 2. maaliskuuta 2022 ottaa käyttöön tupakkatuotteiden, mineraalituotteiden, kaliumkloridituotteiden, puutuotteiden, sementtituotteiden, rauta- ja terästuotteiden sekä kumituotteiden tuotantoon käytettävien tavaroiden kauppaan liittyviä uusia Valko-Venäjän vastaisia pakotteita. Se kielsi myös kaksikäyttötuotteiden ja -teknologian viennin Valko-Venäjälle tai Valko-Venäjällä käytettäväksi, Valko-Venäjän sotilaallista ja teknologista sekä puolustuksen ja turvallisuuden kehittämistä mahdollisesti edistävien tuotteiden ja teknologian viennin sekä koneiden viennin ja asetti rajoituksia näihin liittyvien palvelujen tarjoamiselle (9). Neuvosto hyväksyi myös 22 valkovenäläiseen henkilöön kohdistuvia yksittäisiä toimenpiteitä (10). |
(15) |
Neuvosto hyväksyi 9. maaliskuuta 2022 Valko-Venäjän rahoitusalaan kohdistuvia lisätoimenpiteitä, joita ovat muun muassa kolmen valkovenäläisen pankin sulkeminen SWIFT-järjestelmän ulkopuolelle, kielto toteuttaa transaktioita Valko-Venäjän keskuspankin kanssa, Valko-Venäjältä EU:hun suuntautuvien rahoitusvirtojen rajoitukset ja kielto toimittaa euromääräisiä seteleitä Valko-Venäjälle (11). Neuvosto otti myös käyttöön uusia rajoittavia toimenpiteitä meriliikenteessä käytettävien tuotteiden ja radioviestintäteknologian Venäjälle suuntautuvalle viennille. Lisäksi neuvosto määräsi rajoittavia toimenpiteitä 160 henkilölle (12). Neuvosto sopi 15. maaliskuuta 2022 Venäjän vastaisista alakohtaisista ja yksittäisistä lisätoimenpiteistä (13). Neuvosto päätti erityisesti i) kieltää kaikki liiketoimet tiettyjen valtion omistamien yritysten kanssa, ii) kieltää luottoluokituspalvelujen tarjoamisen sekä kaikkien luottoluokitustoimintaan liittyvien tilauspalvelujen tarjoamisen venäläisille henkilöille tai yhteisöille, iii) laajentaa luetteloa Venäjän puolustusalaan ja teolliseen perustaan yhteydessä olevista henkilöistä, joille määrätään tiukempia vientirajoituksia, kun on kyse sellaisista kaksikäyttötuotteista ja -teknologiasta, jotka voisivat edistää Venäjän puolustus- ja turvallisuusalan teknologista kehittämistä, iv) kieltää uudet investoinnit Venäjän energia-alaan ja ottaa käyttöön kattavan vientirajoituksen, joka koskee energiateollisuuden tarvikkeita, teknologiaa ja palveluja ja v) ottaa käyttöön uusia kaupan rajoituksia, jotka koskevat rautaa ja terästä sekä ylellisyystuotteita (14). Lisäksi neuvosto päätti määrätä pakotteita keskeisille venäläisille oligarkeille, lobbaajille ja propagandan levittäjille sekä keskeisille ilmailu-, sotilas- ja kaksikäyttö-, laivanrakennus- ja konerakennusalan yrityksille (15). |
(16) |
Neuvosto hyväksyi 3. kesäkuuta 2022 kuudennen pakotepaketin (16) ottaen huomioon Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan jatkumisen, Valko-Venäjän sille antaman tuen sekä julmuudet, joihin Venäjän asevoimien on raportoitu syyllistyneen. Paketti sisältää seuraavat toimet: 1) kielto, joka koskee raakaöljyn ja jalostettujen öljytuotteiden tuontia Venäjältä, rajoitetuin poikkeuksin, 2) SWIFT-sulun laajentaminen koskemaan vielä kolmea venäläistä pankkia ja yhtä valkovenäläistä pankkia ja 3) lähetyskiellon asettaminen unionissa vielä kolmelle venäläiselle valtio-omisteisille tiedotusvälineelle. Lisäksi unioni on asettanut pakotteita vielä 65 henkilölle ja 18 yhteisölle. Näihin kuuluu Butšassa ja Mariupolissa tapahtuneista julmuuksista vastuussa olevia henkilöitä. |
(17) |
Neuvosto hyväksyi 21. heinäkuuta 2022 seitsemännen, niin sanotun tehostavan pakotepaketin (17), joka koostuu seuraavista lisätoimenpiteistä: 1) kullan tuontikielto, 2) raportointivaatimusten tiukentaminen pakotteiden kohteena olevien henkilöiden osalta, 3) kohdennetut vientikiellot, 4) satamaan pääsykielto, 5) rahoitusalan pakotteet, 6) elintarvike- ja energiavarmuus ja 7) lääkkeitä ja lääkinnällisiä tuotteita koskevat poikkeukset. Unioni myös lisäsi 54 henkilöä ja 10 yhteisöä varainjäädytysluetteloon. |
(18) |
Neuvosto hyväksyi 6. lokakuuta 2022 kahdeksannen pakotepaketin, joka koostuu seuraavista lisätoimenpiteistä (18): 1) uusien henkilöiden ja yhteisöjen lisääminen pakotelistalle, 2) rajoitusten laajentaminen koskemaan Hersonin ja Zaporižžjan alueita, 3) uudet tuonti- ja vientirajoitukset, 4) G7-maiden asettaman öljyn hintakaton täytäntöönpano, 5) valtion omistamia yrityksiä koskevat rajoitukset, 6) rahoituspalveluja, tietotekniikkakonsultointia ja muita yrityspalveluja koskevat rajoitukset ja 7) toimet pakotteiden kiertämisen estämiseksi. |
(19) |
Neuvosto hyväksyi 16. joulukuuta 2022 yhdeksännen pakotepaketin (19) vastauksena Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan. Sillä kiellettiin muun muassa miehittämättömien ilma-alusten moottoreiden vienti, kaksikäyttötuotteiden ja -teknologian vienti, investoinnit kaivosalaan, liiketoimet Venäjän aluekehityspankin kanssa sekä mainonta-, markkinatutkimus- ja mielipidetutkimuspalvelujen tarjonta. Lisäksi neuvosto päätti hyväksyä kattavan yksittäisistä toimenpiteistä muodostuvan paketin. Neuvosto hyväksyi 25. helmikuuta 2023 kymmenennen pakotepaketin, jolla asetetaan uusia vientikieltoja kriittisille teknologia- ja teollisuustuotteille, kuten elektroniikalle, erikoisajoneuvoille, koneen osille, kuorma-autojen ja suihkumoottorien varaosille sekä rakennusalan tuotteille, kuten antenneille ja nostureille, jotka saattaisivat päätyä Venäjän armeijalle. Neuvosto päätti myös lisätä 87 yksityishenkilöä ja 34 yhteisöä rajoittavien toimenpiteiden piiriin (20). |
(20) |
Pakotteita määräsivät tiiviissä yhteistyössä EU:n kanssa myös kansainväliset kumppanit, kuten Yhdysvallat, Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Norja, Japani, Etelä-Korea, Sveitsi ja Australia. |
1.2. Yritykset ja kotitaloudet, joihin kaasun ja sähkön korkeat hinnat tai energian toimitushäiriöt vaikuttavat
(21) |
Tämänhetkinen kriisi on nostanut kaasun ja sähkön hinnat ennennäkemättömän korkeiksi. Uusi hintataso ylittää huomattavasti jo hyökkäystä edeltäneellä kaudella kohollaan olleet tasot. Venäjän tahallinen kaasuvirtojen käyttö aseena on aiheuttanut merkittävää epävakautta ja epävarmuutta EU:n ja maailman energiamarkkinoilla. EU ja sen jäsenvaltiot ovat toteuttaneet lukuisia toimenpiteitä korkeisiin hintoihin puuttumiseksi ja energiansaannin turvaamiseksi. Tässä yhteydessä komissio kiinnittää huomiota jo lokakuussa 2021 esitettyyn välineistöön (21), 8. maaliskuuta 2022 annettuun REPowerEU-tiedonantoon (22), (23), REPowerEU-suunnitelmaan (24), 18. toukokuuta 2022 annettuun kaasun varastointia koskevaan asetukseen (25), 20. heinäkuuta 2022 annettuun tiedonantoon Kaasua säästöön talven varalle (26), koordinoiduista kaasun kysynnän vähentämistoimenpiteistä annettuun asetukseen (EU) 2022/1369 (27) sekä korkeiden energian hintojen vuoksi toteutettavista hätätoimista annettuun asetukseen (EU) 2022/1854 (28). Komissio antoi 18. lokakuuta 2022 energiahätätilaan varautumista, siltä suojautumista ja yhteisiä energianhankintoja koskevan tiedonannon (29). Tiedonannon yhteydessä komissio ehdotti uutta asetusta (30), jolla puututaan kaasun korkeisiin hintoihin EU:ssa ja varmistetaan toimitusvarmuus tulevaa talvea varten. Tähän pyritään yhteisillä kaasuhankinnoilla, TTF-kaasupörssin hintarajoitusmekanismeilla, infrastruktuurin läpinäkyvää käyttöä ja jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuuta koskevilla uusilla toimenpiteillä sekä jatkuvilla panostuksilla kaasun kysynnän vähentämiseen. |
(22) |
Erittäin korkeat energian hinnat heikentävät taloutta ja EU:n kansalaisten, erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien henkilöiden, ostovoimaa. Euroopan keskuspankki arvioi, että reaalinen BKT supistuu 0,1 prosenttia vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä eikä kasva myöskään vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä. Tämä johtuu pääasiassa energiatoimitusten häiriöistä, inflaation kiihtymisestä ja niihin liittyvästä luottamuksen vähenemisestä (31). Jatkuvasti korkeat energian hinnat todennäköisesti lisäävät köyhyyttä ja vaikuttavat yritysten kilpailukykyyn. Erityisesti energiaintensiivisten teollisuudenalojen valmistuskustannukset ovat nousseet. Tällainen kustannusten nousu voi tietyissä tapauksissa vaikeuttaa sellaisten yritysten toiminnan jatkumista EU:ssa, jotka muutoin olisivat kannattavia. Tämä vaikuttaa todennäköisesti työllisyyteen. |
(23) |
Komission lokakuussa 2021 esittämä välineistö on osoittautunut hyödylliseksi, ja monet jäsenvaltiot ovat soveltaneet sitä laajasti ja toteuttaneet lukuisia kansallisen tason toimenpiteitä. Välineistöä laajennettiin keväällä 2022 markkinoihin kohdistuvia lyhyen aikavälin interventioita ja sähkömarkkinoiden markkinarakenteen pitkän aikavälin parannuksia koskevalla tiedonannolla (32). |
(24) |
REPowerEU-tiedonannossa hahmoteltiin toimenpiteitä, joilla vastataan energian hintojen nousuun ja täydennetään kaasuvarastoja talvea varten, ja REPowerEU-suunnitelmassa (33) esitetään toimia, joilla nopeutetaan uusiutuvan energian käyttöönottoa ja edistetään energiansäästöä ja energiatehokkuutta sekä monipuolistetaan energiatoimituksia. Vihreän siirtymän nopeuttaminen vähentää päästöjä ja riippuvuutta fossiilisten polttoaineiden tuonnista sekä suojaa hintojen nousulta. Kaasuvarastoasetuksessa (34) säädetään uusista kaasun varastoinnin vähimmäisvelvoitteista, joilla varmistetaan kaasunsaanti tulevana talvena. Sen mukaan jäsenvaltioiden on vuonna 2022 täytettävä kaasuvarastot 1. marraskuuta mennessä 80-prosenttisesti ja seuraavina vuosina 90-prosenttisesti. |
(25) |
Koska kriisi pahensi entisestään toimitusvarmuuteen ja -häiriöihin liittyviä riskejä, unioni alkoi valmistautua pitkittyneeseen ja mahdollisesti täydelliseen Venäjältä tulevien kaasutoimitusten katkeamiseen. Uudessa Euroopan kaasunkysynnän vähentämissuunnitelmassa (35) esitetään koordinoitua kysynnän vähentämistä koskevat toimenpiteet, periaatteet ja kriteerit. Siihen liittyy asetus (EU) 2022/1369 (36), jossa asetetaan vapaaehtoinen tavoite vähentää kaasun kysyntää 15 prosenttia kaikissa jäsenvaltioissa ja otetaan käyttöön prosessi, jolla tarvittaessa asetetaan sitova kysynnänvähentämistavoite. |
(26) |
Neuvosto hyväksyi 6. lokakuuta 2022 asetuksen (EU) 2022/1854 hätätoimista, joilla puututaan korkeisiin energian hintoihin Euroopan kansalaisten ja yritysten energialaskujen pienentämiseksi. Asetukseen (EU) 2022/1854 sisältyy muun muassa toimenpiteitä, joilla vähennetään sähkön kysyntää, mikä auttaa alentamaan kuluttajille aiheutuvia sähkökustannuksia ja jakamaan energia-alan ylijäämätuloja edelleen loppukäyttäjille. |
(27) |
Neuvosto hyväksyi 19. ja 22. joulukuuta 2022 seuraavat uudet asetukset, joilla puututaan korkeisiin energian hintoihin: neuvoston asetus (EU) 2022/2576 yhteisvastuun lisäämisestä kaasuhankintojen paremman koordinoinnin, luotettavien viitehintojen ja rajatylittävän kaasukaupan avulla (37), neuvoston asetus (EU) 2022/2577 kehyksestä uusiutuvan energian käyttöönoton nopeuttamiseksi (38) ja neuvoston asetus (EU) 2022/2578 markkinakorjausmekanismin perustamisesta unionin kansalaisten ja talouden suojelemiseksi liian korkeilta hinnoilta (39). |
1.3. Kansallisten tukitoimenpiteiden tiivis koordinointi Euroopan tasolla
(28) |
EU:n valtiontukien kohdennetulla ja oikeasuhteisella valvonnalla varmistetaan, että kansalliset tukitoimenpiteet auttavat tämänhetkisestä kriisistä kärsiviä yrityksiä ja työntekijöitä ja ylläpitävät kansallisten tukitoimenpiteiden pitkän aikavälin kestävyyttä. EU:n valtiontukien valvonnalla varmistetaan myös, että EU:n sisämarkkinat eivät pirstoudu ja että tasapuoliset toimintaedellytykset voidaan säilyttää. Sisämarkkinoiden eheys on tärkeää, jotta voidaan suojautua ulkoisilta paineilta ja välttää tuilla käytävää kilpailua, jossa vauraammat jäsenvaltiot voivat käyttää varoja naapureitaan enemmän unionin sisäisen yhteenkuuluvuuden kustannuksella. |
(29) |
Komissio katsoo, että meneillään oleva kriisi, joka vaikuttaa yrityksiin kaikissa jäsenvaltioissa, oikeuttaa tuen enimmäismäärien laskemisen sovellettavissa jaksoissa jäsenvaltiota kohti, kunhan varmistetaan, että tukikelpoiset kustannukset voidaan kattaa vain kerran ja että tämän tiedonannon mukaisesti sovellettavia tuen enimmäismääriä noudatetaan. |
(30) |
Lisäksi komissio katsoo, että tarvitaan lisää strategisia investointeja, jotta voidaan puuttua riippuvuuteen fossiilisista polttoaineista keskeisenä kriisiä pahentavana tekijänä ja nopeuttaa vihreää siirtymää REPowerEU-tavoitteiden mukaisesti samalla kun varmistetaan EU:n tulevan vähähiilisen energiajärjestelmän häiriönsietokyky. Tämä on erityisen tärkeää tämänhetkisessä globaalissa tilanteessa, jossa tällaiset investoinnit ovat vaarassa suuntautua pois ETA-alueelta. Tämän tiedonannon 2.5 ja 2.6 jaksossa kuvataan tarvittavia keinoja uusiutuvan energian tuotantohankkeiden ja teollisuuden vähähiilistämistoimenpiteiden toteuttamiseksi. Näillä keinoilla on merkittävä mutta kuitenkin vain välillinen vaikutus siirtymässä nettonollatalouteen tarvittavien laitteiden ja komponenttien tuotantoon. Tätä taustaa vasten tämän tiedonannon 2.8 jaksossa annetaan jäsenvaltioille lisämahdollisuuksia tukea suoraan tuotannollisia investointeja tiettyihin tämän siirtymän kannalta välttämättömiin strategisiin hyödykkeisiin. InvestEU-ohjelma on unionin keino vauhdittaa yksityisiä investointeja EU:n painopistealoilla, ja sillä on keskeinen rooli suunnattaessa tukea kyseisille painopistealoille, erityisesti energia-alan ja vihreän kehityksen teollisuussuunnitelman (40) näkökulmasta. Näin ollen siltä osin kuin InvestEU-ohjelman toteutuskumppaneiden ja rahoituksen välittäjien toteuttamiin toimenpiteisiin sovelletaan valtiontukisääntöjä, kyseiset toimenpiteet voivat kuulua komission tämän tiedonannon 2.5, 2.6 ja 2.8 jakson mukaisesti hyväksymien ohjelmien piiriin. Koska tuotantolaitoksiin tehtävien investointien tukeminen voi johtaa jännitteisiin suhteessa yleisiin tavoitteisiin, jotka koskevat sisämarkkinoiden eheyttä ja koheesiota, tällainen tuki on rajattava selkeästi määritellyille strategisille aloille, sen on oltava kestoltaan ja nimellisiltä tukimääriltään rajoitettua ja sillä on varmistettava riittävät kannustimet koheesiotavoitteiden saavuttamiseksi. Tämän tiedonannon 2.8 jaksossa esitetään edellytykset, joiden täyttyessä yksittäisten nettonollatalouteen tähtäävää siirtymää edistävien toimenpiteiden investointituki katsotaan poikkeuksellisesti sisämarkkinoille soveltuvaksi. Siltä osin kuin tämä jakso kattaa mahdollisuuden myöntää yksittäistä tukea tukiohjelmien ulkopuolella, tuen on joko rajoituttava sovellettavissa aluetukikartoissa määritellyille aluetukialueille tai siihen on liityttävä vähintään kolmessa ETA-maassa investointeja, joista merkittävän osan olisi sijoituttava vähintään kahdelle aluetukialueelle. Tämä vaatimus edesauttaa laajemman ekosysteemin kehittymistä kulloisessakin arvoketjussa Euroopassa ja vahvistaa näin kyseisen toimitusketjun häiriönsietokykyä. |
1.4. Asianmukaiset valtiontukitoimenpiteet
(31) |
Jäsenvaltiot pyrkivät monin tavoin vastaamaan Venäjän Ukrainaan kohdistamasta hyökkäyssodasta johtuviin haasteisiin. Tässä tiedonannossa esitetään mahdollisuudet, joita jäsenvaltioilla on EU:n valtiontukisääntöjen puitteissa tukea kriisissä taloudellisia haasteita kohtaavien yritysten, erityisesti pk-yritysten, likviditeettiä ja rahoituksen saantia sekä luoda kannustimia energiankulutuksen vähentämiseen. |
(32) |
Kuten lokakuun 2021 tiedonannossa todetaan, toimenpiteet, jotka hyödyttävät ei-kaupallisia energiankuluttajia, eivät ole valtiontukea, jos ne eivät välillisesti hyödytä tiettyä alaa tai yritystä. Jäsenvaltiot voivat esimerkiksi maksaa hädänalaisimmille erityisiä sosiaaliavustuksia, jotka voivat auttaa heitä selviytymään energiakustannuksistaan lyhyellä aikavälillä tai tukea energiatehokkuuden parantamista markkinoiden tuloksellista toimintaa vaarantamatta. |
(33) |
Kaupallisiin energiankuluttajiin kohdennetut toimenpiteet eivät ole valtiontukea, jos ne ovat luonteeltaan yleisiä. Tällaisia ei-valikoivia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi yleiset veron- tai maksunalennukset, maakaasun, sähkön tai kaukolämmön toimituksiin sovellettava alennettu verokanta tai verkkokustannusten alentaminen. Jos kansalliset toimenpiteet katsotaan tueksi, niitä voidaan pitää valtiontukisääntöjen mukaisina tiettyjen vaatimusten täyttyessä. Jäsenvaltiot voivat esimerkiksi alentaa yhdenmukaistettuja ympäristöveroja ilman komissiolle annettavaa ennakkoilmoitusta, kunhan nämä alennukset vastaavat energiaverodirektiivissä (41) vahvistettuja vähimmäisverotasoja ja sääntöjä sekä ryhmäpoikkeusasetuksen säännöksiä. |
(34) |
Tämän tiedonannon 2.1 ja 2.4 jakson osalta tukea voidaan myöntää suoraan lopulliselle tuensaajalle tai kanavoida se energiantoimittajan kautta. Jos tuki kanavoidaan energiantoimittajan kautta, jäsenvaltion on osoitettava, että sillä on käytössä mekanismi, jolla säilytetään energiantoimittajien välinen kilpailu ja varmistetaan, että tuki siirretään edelleen lopulliselle tuensaajalle. |
(35) |
Komissio katsoo, että tietyt rahoitustarpeet saattavat edellyttää erilaisia keinoja kuin tämän tiedonannon 2.1, 2.2 ja 2.3 jaksossa esitetyt. Näin voi olla erityisesti silloin, kun tämänhetkinen kriisi ei johda ainoastaan likviditeettitarpeisiin vaan myös huomattaviin tappioihin, jotka voivat heikentää tuensaajan kykyä hoitaa velkansa ja viitata mahdollisiin vakavaraisuustarpeisiin. Tapauksissa, joissa yksittäisille tuensaajille myönnetään suuria tukimääriä ja joissa kyseisten tuensaajien kyky hoitaa velkansa vaikuttaa aiemman tulonmuodostuskyvyn perusteella haastavalta, jäsenvaltiot voivat harkita pyytävänsä tuensaajilta tietoja niiden ennakoidusta tulevasta kyvystä jatkaa velanhoitoa voidakseen arvioida, onko nyt tai jatkossa erilaisten tukivälineiden, kuten vakavaraisuustuen, käyttö tarkoituksenmukaisempaa niiden rahoitustarpeiden täyttämiseksi. |
(36) |
Tietyissä olosuhteissa (42) jäsenvaltiot voivat katsoa, että yritykset, joihin tämänhetkinen kriisi vaikuttaa vakavasti, tarvitsevat vakavaraisuustukea, jota ei voida saada riittävästi pelkästään yksityisistä lähteistä. Jos yritykset lopettaisivat toimintansa tai supistaisivat sitä ilman tällaista vakavaraisuustukea ja jos toiminnan lopettaminen tai supistaminen uhkaisi energiamarkkinoita tai muita talouden kannalta systeemisesti tärkeitä markkinoita (tai sisämarkkinoiden vakautta ja häiriönsietokykyä) vakavaraisuustukea voitaisiin pitää sisämarkkinoille soveltuvana SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan perusteella. |
(37) |
Komissio pitää edellä 36 kohdassa kuvatussa tarvittavassa tapauskohtaisessa arvioinnissa erityisen tärkeinä seuraavia yleisiä periaatteita:
|
(38) |
Jäsenvaltioita kehotetaan harkitsemaan, että tämän tiedonannon 2.4 ja 2.8 jakson mukaisesti myönnettävän tuen ehdoksi asetetaan syrjimättömiä ympäristönsuojeluun tai toimitusvarmuuteen liittyviä vaatimuksia. Näitä voisivat olla esimerkiksi seuraavat (45):
|
(39) |
Jäsenvaltiot voivat SEUT-sopimuksen 107 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla myöntää tukea myös poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi. Tällainen valtiontuki, jolla pyritään lieventämään Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen tämänhetkisistä poikkeuksellisista seurauksista suoraan aiheutuneita vahinkoja, voi kattaa myös tiettyjen Venäjän hyökkäyksen seurausten, kuten asetettujen talouspakotteiden tai vastatoimien, tiettyjä vaikutuksia, jotka vaikuttavat kielteisesti tuensaajan taloudelliseen toimintaan tai sen taloudellisen toiminnan tiettyyn erotettavissa olevaan osaan. |
(40) |
Vahinko, joka johtuu suoraan maakaasun tai sähkön kulutuksen pakollisista vähennyksistä, joita jäsenvaltioiden on mahdollisesti määrättävä, voidaan arvioida SEUT-sopimuksen 107 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla edellyttäen, että korvauksia ei makseta liikaa. |
(41) |
Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tällaisista tukitoimenpiteistä, ja komissio arvioi ne suoraan SEUT-sopimuksen 107 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla. Tällaista tukea voidaan myöntää vaikeuksissa oleville yrityksille. |
(42) |
Koordinoiduista kaasun kysynnän vähentämistoimenpiteistä annetun asetuksen (EU) 2022/1369 (46) mukaisesti jäsenvaltiot voivat harkita asianmukaisia toimenpiteitä, joilla kannustetaan maakaasun kysynnän vapaaehtoiseen vähentämiseen. Jos jäsenvaltiot aikovat ottaa käyttöön tällaisia kannustimia tämänhetkisen kriisin yhteydessä, komissio arvioi ne suoraan SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla. Arviointi on tapauskohtainen, mutta yleisesti ottaen komissio pitää seuraavia seikkoja erityisen merkityksellisinä:
|
(43) |
Jäsenvaltiot voivat myös harkita toimenpiteitä, joilla kannustetaan kaasuvarastojen täyttämiseen, jos markkinat eivät tarjoa siihen riittävästi kannustimia. Jos jäsenvaltiot aikovat tarjota kannustimia kaasuvarastojen täyttämiselle tämänhetkisen kriisin yhteydessä, komissio arvioi ne suoraan SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla (47). Arviointi on tapauskohtainen, mutta yleisesti ottaen komissio pitää seuraavia seikkoja erityisen merkityksellisinä:
|
(44) |
Komissio tarkastelee tapauskohtaisesti komission Kaasua säästöön talven varalle -tiedonannon (49) ja kaasun toimitusvarmuutta koskevien kansallisten hätäsuunnitelmien pohjalta mahdollista välttämätöntä, oikeasuhteista ja asianmukaista tukea, jonka avulla voidaan osaltaan rajoitetun ajan korvata kaasun käyttöä laitoksissa saastuttavammalla hiilipitoisella polttoaineella. Tällaisen vaihtoehtoisen hiilipitoisen polttoaineen päästösisällön on oltava mahdollisimman pieni, ja tukeen olisi liitettävä energiatehokkuustoimia ja siinä on vältettävä kriisin jälkeisiä lukkiutumisvaikutuksia EU:n ilmastotavoitteiden mukaisesti. Tällaisilla toimenpiteillä voidaan pyrkiä sekä vähentämään ennakoivasti kaasun kulutusta että reagoimaan maakaasun kysynnän pakollisiin vähennyksiin, ellei niitä kompensoida muulla tavalla (50). |
(45) |
Ukrainaan suuntautuviin ja sieltä lähteviin tavarakuljetuksiin liittyvien haasteiden vuoksi komissio harkitsee tukea tällaisten tavarakuljetusten vakuutuksiin tai jälleenvakuutuksiin tapauskohtaisesti. Jäsenvaltioiden on muun muassa osoitettava, että vakuutusta tai jälleenvakuutusta ei ole lainkaan tarjolla tai että se on huomattavasti kalliimpi kuin ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. |
(46) |
Pakolaisten ja humanitaarisen materiaalin kuljettaminen ei periaatteessa kuulu EU:n valtiontukisääntöjen soveltamisalaan, mikäli valtio käyttää tässä yhteydessä julkista valtaa (eikä harjoita taloudellista toimintaa) eikä kuljetuspalveluja osteta markkinahintaa korkeampaan hintaan. |
(47) |
Tuen, jota jäsenvaltiot myöntävät yrityksille tämän tiedonannon mukaisesti ja joka ohjataan yrityksille rahoituksen välittäjinä toimivien luottolaitosten kautta, on hyödytettävä kyseisiä yrityksiä suoraan. Rahoituksen välittäjät saattavat kuitenkin saada siitä välillistä etua. Jäljempänä 2.2 ja 2.3 jaksossa tarkoitetuilla suojatoimilla varmistetaan, ettei tällaisilla välillisillä eduilla kuitenkaan pyritä säilyttämään tai palauttamaan kyseisten luottolaitosten elinkelpoisuutta, maksuvalmiutta tai vakavaraisuutta. Sen vuoksi tällaista tukea ei katsottaisi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/59/EU (51), jäljempänä ’pankkielvytysdirektiivi’, eikä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 806/2014 (52), jäljempänä ’kriisinratkaisuasetus’, mukaiseksi poikkeukselliseksi julkiseksi rahoitustueksi eikä sitä arvioitaisi pankkialaan sovellettavien valtiontukisääntöjen (53) mukaisesti. |
(48) |
Tukea, jota jäsenvaltiot myöntävät luottolaitoksille tai muille rahoituslaitoksille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla tämänhetkisestä kriisistä aiheutuneiden suorien vahinkojen korvaamiseksi tai tukea, jota jäsenvaltiot myöntävät luottolaitoksille tai muille rahoituslaitoksille tämän tiedonannon 2.4 jakson mukaisesti ja jonka tavoitteena ei ole rahoituslaitoksen tai yhteisön elinkelpoisuuden, likviditeetin tai vakavaraisuuden säilyttäminen tai palauttaminen, ei pidetä pankkielvytysdirektiivin eikä kriisinratkaisuasetuksen mukaisena poikkeuksellisena julkisena rahoitustukena eikä sitä myöskään arvioida pankkialaan sovellettavien valtiontukisääntöjen mukaisesti (54). |
(49) |
Jos luottolaitokset tarvitsevat tämänhetkisen kriisin vuoksi poikkeuksellista julkista rahoitustukea (katso pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivin 2 artiklan 1 kohdan 28 alakohta ja yhteisestä kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 3 artiklan 1 kohdan 29 alakohta) likviditeetin, pääomituksen tai arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevan toimenpiteen muodossa, on arvioitava, täyttääkö kyseinen toimenpide pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivin 32 artiklan 4 kohdan d alakohdan i, ii tai iii alakohdan sekä yhteisestä kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 18 artiklan 4 kohdan d alakohdan i, ii tai iii alakohdan mukaiset edellytykset. Jos viimeksi mainitut edellytykset täyttyvät, tällaista poikkeuksellista julkista rahoitustukea saavaa luottolaitosta ei katsota lähellä kaatumista olevaksi eikä todennäköisesti kaatuvaksi laitokseksi. |
(50) |
Siltä osin kuin tällaisilla toimenpiteillä puututaan ongelmiin, jotka liittyvät Venäjän Ukrainaan kohdistamaan hyökkäykseen ja sen suoriin ja välillisiin vaikutuksiin, katsotaan, että toimenpiteisiin voidaan soveltaa vuoden 2013 pankkitiedonannon (55) 45 kohtaa, jossa vahvistetaan poikkeus vaatimukseen, jonka mukaan osakkeenomistajien ja huonommassa etuoikeusasemassa olevien velkojien on osallistuttava vastuunjakoon. |
(51) |
Tämän tiedonannon mukaisesti myönnettävän tuen edellytyksenä ei saa olla tuensaajan tuotantotoiminnan tai muun toiminnan siirtäminen jostakin ETA-maasta tuen myöntävän jäsenvaltion alueelle. Tällainen edellytys vaikuttaisi haitalliselta sisämarkkinoiden kannalta. Tämä ei riipu niiden työpaikkojen määrästä, jotka menetettiin tuensaajan alun perin sijoittautuessa ETA-alueelle, rajoittamatta kuitenkaan tämän tiedonannon 2.8 jaksossa kuvattuja erityistakeita. |
(52) |
Tämän tiedonannon mukaista tukea ei saa myöntää yrityksille, joihin sovelletaan EU:n asettamia pakotteita, kuten seuraaville:
|
(53) |
Valtiontukitoimenpiteitä, jotka itsessään, ehtojensa vuoksi tai rahoitusmenetelmänsä vuoksi erottamattomasti rikkovat unionin oikeutta, ei voida pitää sisämarkkinoille soveltuvina. Näin voi olla esimerkiksi silloin, kun tukeen sovelletaan ehtoja, joiden mukaan tukea myönnetään suoraan tai välillisesti tuotteiden tai laitteiden alkuperän perusteella, kuten vaatimuksia, joiden mukaan tuensaajan on ostettava kotimaassa tuotettuja tuotteita. Komissio ei salli kolmansiin maihin tai jäsenvaltioihin suuntautuvaan vientiin liittyvien toimien tukea, joka liittyy suoraan vientimääriin, tukea, jolla suositaan kotimaisia tuotteita tuontituotteiden kustannuksella, eikä tukea, joka liittyy jakeluverkon perustamiseen ja toimintaan tai jolla katetaan vientitoimintaan liittyviä muita menoja. |
1.5. SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan soveltaminen
(54) |
Komissio voi SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla pitää tukea sisämarkkinoille soveltuvana, jos se on tarkoitettu jäsenvaltion taloudessa olevan vakavan häiriön poistamiseen. Unionin tuomioistuimet ovat todenneet, että häiriön on koskettava kyseisen jäsenvaltion koko taloutta tai sen merkittävää osaa eikä ainoastaan jonkin sen alueen tai osan taloutta. Tällainen näkemys noudattaa lisäksi periaatetta, jonka mukaan poikkeusmääräystä, jollainen SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohta on, on tulkittava suppeasti (56). Komissio on päätöksiä tehdessään soveltanut johdonmukaisesti tätä tulkintaa (57). |
(55) |
Komissio katsoo, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen suorat ja välilliset vaikutukset, kuten EU:n ja sen kansainvälisten kumppaneiden asettamat pakotteet ja esimerkiksi Venäjän toteuttamat vastatoimenpiteet, ovat luoneet merkittäviä taloudellisia epävarmuustekijöitä, häirinneet kauppavirtoja ja toimitusketjuja sekä johtaneet poikkeuksellisen suuriin ja odottamattomiin hinnankorotuksiin erityisesti maakaasun ja sähkön mutta myös monien muiden raaka-aineiden ja alkutuotteiden osalta. Niiden yhteisvaikutus on horjuttanut kaikkien jäsenvaltioiden taloutta vakavalla tavalla. Toimitusketjun häiriöillä ja epävarmuuden lisääntymisellä on suoria ja välillisiä vaikutuksia, jotka vaikuttavat moniin aloihin. Lisäksi energian hintojen nousu vaikuttaa käytännöllisesti katsoen kaikkeen taloudelliseen toimintaan kaikissa jäsenvaltioissa. Sen vuoksi komissio katsoo, että vakavat talouden häiriöt vaikuttavat moniin talouden aloihin kaikissa jäsenvaltioissa. Näin ollen komissio katsoo, että on aiheellista vahvistaa kriteerit niiden valtiontukitoimenpiteiden arvioimiseksi, joita jäsenvaltiot voivat toteuttaa tällaisen vakavan häiriön korjaamiseksi. |
(56) |
Valtiontuki on perusteltua erityisesti silloin, kun kyseessä on sellaisten yritysten likviditeettivajeen korjaaminen, joihin Venäjän Ukrainaan kohdistaman sotilaallisen hyökkäyksen ja sen suorien ja välillisten vaikutusten, kuten EU:n tai sen kansainvälisten kumppaneiden asettamien pakotteiden ja esimerkiksi Venäjän toteuttamien taloudellisten vastatoimenpiteiden, aiheuttama talouden vakava häiriö vaikuttaa suoraan tai välillisesti, ja tällainen valtiontuki voidaan rajoitetun ajan katsoa SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla sisämarkkinoille soveltuvaksi. |
(57) |
Komissio esittää tässä tiedonannossa sisämarkkinoille soveltuvuuden arviointiperusteet, joita se soveltaa periaatteessa jäsenvaltioiden SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla myöntämään tukeen. Jäsenvaltioiden on sen vuoksi osoitettava, että komissiolle tämän tiedonannon mukaisesti ilmoitetut ja tiedonannon soveltamisalaan kuuluvat valtiontukitoimenpiteet ovat välttämättömiä, asianmukaisia ja oikeasuhteisia asianomaisen jäsenvaltion taloudessa olevan vakavan häiriön poistamiseksi ja että kaikki tässä tiedonannossa esitetyt edellytykset täyttyvät. |
(58) |
Tämän tiedonannon mukaisesti ilmoitettujen ja arvioitujen valtiontukitoimenpiteiden tarkoituksena on tukea EU:ssa toimivia yrityksiä, joihin Venäjän sotilaallinen hyökkäys ja/tai sen seuraukset vaikuttavat. Tukitoimenpiteitä ei saa millään tavoin käyttää EU:n tai sen kansainvälisten kumppaneiden asettamien pakotteiden aiottujen vaikutusten heikentämiseen, ja niiden on oltava täysin sovellettavien asetusten kiertämisen estämistä koskevien sääntöjen (58) mukaisia. Eritoten on vältettävä sitä, että pakotteiden kohteena olevat luonnolliset henkilöt tai yhteisöt saavat tällaisista toimenpiteistä suoraa tai välillistä hyötyä (59). |
(59) |
Tämän tiedonannon kattamat valtiontukitoimenpiteet voivat kasautua tämän tiedonannon jaksoissa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti. Tämän tiedonannon kattamat valtiontukitoimenpiteet voivat kasautua vähämerkityksistä tukea koskevien asetusten (60) mukaisen tuen tai ryhmäpoikkeusasetusten (61) mukaisen tuen kanssa edellyttäen, että mainittujen asetusten säännöksiä ja kasautumissääntöjä noudatetaan. Tämän tiedonannon kattamat valtiontukitoimenpiteet voivat kasautua koronaviruspandemiaa koskevien tilapäisten puitteiden (62) mukaisesti myönnetyn tuen kanssa edellyttäen, että asiaankuuluvia kasautumissääntöjä noudatetaan. Kun jäsenvaltiot myöntävät samalle tuensaajalle lainoja tai takauksia sekä koronaviruspandemiaa koskevien tilapäisten puitteiden että tämän tiedonannon nojalla ja kun lainan pääoman kokonaismäärä lasketaan tuensaajan itse ilmoittamien likviditeettitarpeiden perusteella, jäsenvaltioiden on varmistettava, että kyseiset likviditeettitarpeet katetaan tuella vain yhden kerran. Samoin tämän tiedonannon mukainen tuki voi kasautua SEUT-sopimuksen 107 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisen tuen kanssa, mutta tuensaajalle aiheutuneita vahinkoja ei saa korvata liiallisesti. |
2. TILAPÄISET VALTIONTUKITOIMENPITEET
2.1. Rajoitetut tukimäärät
(60) |
SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohtaan perustuvien nykyisten mahdollisuuksien lisäksi sellaisille yrityksille myönnettävät tilapäiset ja rajoitetut tukimäärät, joihin Venäjän Ukrainaan kohdistama hyökkäys ja/tai sen suorat tai välilliset seuraukset vaikuttavat, voivat olla asianmukainen, tarpeellinen ja kohdennettu ratkaisu tämänhetkisessä kriisissä. |
(61) |
Komissio katsoo, että tällainen valtiontuki soveltuu sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan perusteella, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät (maatalouden alkutuotantoa sekä kalastus- ja vesiviljelyaloja koskevat erityissäännökset ovat 62 kohdassa):
|
(62) |
Poiketen siitä, mitä 61 kohdan a alakohdassa edellytetään, maatalous-, kalastus- ja vesiviljelyalan alkutuotannossa toimiville yrityksille myönnettävään tukeen sovelletaan 61 kohdan b–d alakohdan edellytysten lisäksi seuraavia erityisedellytyksiä:
|
(63) |
Jos yritys toimii useilla aloilla, joihin 61 kohdan a alakohdan ja 62 kohdan a alakohdan mukaisesti sovelletaan eri enimmäismääriä, asianomaisen jäsenvaltion on varmistettava asianmukaisin keinoin, esimerkiksi erillisellä kirjanpidolla, että sovellettavaa enimmäismäärää noudatetaan kunkin toiminnan osalta ja ettei yhteenlaskettua 2 miljoonan euron suuruista enimmäismäärää yritystä ja jäsenvaltiota kohti ylitetä. Jos yritys toimii yksinomaan 62 kohdan a alakohdassa tarkoitetuilla aloilla, yhteenlaskettu enimmäismäärä yritystä ja jäsenvaltiota kohti, joka ei saisi ylittyä, on 300 000 euroa. |
(64) |
Tämän tiedonannon mukaisesti takaisinmaksettavina ennakkoina, takauksina, lainoina tai muina takaisin maksettavina välineinä myönnetyt tuet voidaan muuntaa muiksi tukimuodoiksi kuten avustuksiksi edellyttäen, että muuntaminen tapahtuu 30. kesäkuuta 2024 mennessä ja että tämän jakson edellytykset täyttyvät. |
2.2. Takauksina myönnettävä likviditeettituki
(65) |
Jotta voidaan varmistaa likviditeetin saanti yrityksille, joihin tämänhetkinen kriisi vaikuttaa, julkiset takaukset, jotka myönnetään lainoille rajoitetuksi ajaksi ja rajoitetulle määrälle, voivat olla nykytilanteessa tarkoituksenmukainen, tarpeellinen ja kohdennettu ratkaisu (72). |
(66) |
Tämän jakson mukaisesti myönnetyt takaukset eivät saa kasautua samaa lainapääomaa varten tämän tiedonannon 2.3 jakson mukaisesti myönnetyn tuen kanssa ja päinvastoin eivätkä myöskään koronaviruspandemiaa koskevien tilapäisten puitteiden 3.2 tai 3.3 jakson mukaisesti myönnetyn tuen kanssa. Tämän jakson mukaisesti myönnetyt takaukset voivat kasautua eri lainojen osalta edellyttäen, että lainan kokonaismäärä tuensaajaa kohti ei ylitä tämän tiedonannon 67 kohdan e alakohdassa esitettyjä enimmäismääriä. Tuensaaja voi hyötyä samanaikaisesti useista toimenpiteistä tämän jakson mukaisesti edellyttäen, ettei lainojen kokonaismäärä tuensaajaa kohti ylitä 67 kohdan e alakohdassa esitettyjä enimmäismääriä. |
(67) |
Komissio katsoo, että tällainen valtiontuki, joka myönnetään julkisina takauksina, soveltuu sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan perusteella seuraavin edellytyksin:
|
2.3. Korkotukilainoina myönnettävä likviditeettituki
(68) |
Jotta voidaan varmistaa likviditeetin saanti yrityksille, joihin tämänhetkinen kriisi vaikuttaa, rajoitetuksi ajaksi ja rajoitetulle lainamäärälle myönnettävät korkotuet voivat olla nykytilanteessa tarkoituksenmukainen, tarpeellinen ja kohdennettu ratkaisu. |
(69) |
Tämän jakson mukaisesti myönnetyt lainat eivät saa samaa lainapääomaa varten kasautua tämän tiedonannon 2.2 jakson mukaisesti myönnetyn tuen kanssa ja päinvastoin. Tämän tiedonannon mukaisesti myönnetyt lainat ja takaukset voivat kasautua eri lainojen osalta edellyttäen, että lainojen kokonaismäärä tuensaajaa kohden ei ylitä 67 kohdan e alakohdassa tai 70 kohdan e alakohdassa vahvistettuja kynnysarvoja. Tuensaajalla voi olla samanaikaisesti useita tämän jakson mukaisesti myönnettyjä korkotukilainoja edellyttäen, ettei lainojen kokonaismäärä tuensaajaa kohti ylitä 70 kohdan e alakohdassa esitettyjä enimmäismääriä. |
(70) |
Komissio katsoo, että valtiontuki, joka myönnetään korkotukilainoina tämänhetkisen kriisin vuoksi, soveltuu sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan perusteella seuraavin edellytyksin:
|
2.4. Tuki maakaasun ja sähkön poikkeuksellisen voimakkaista hinnankorotuksista aiheutuviin lisäkustannuksiin
(71) |
Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen aiheuttaman maakaasun ja sähkön poikkeuksellisen jyrkän hinnannousun seurauksia voitaisiin lieventää väliaikaisella tuella SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisten nykyisten mahdollisuuksien ja tässä tiedonannossa esitettyjen mahdollisuuksien lisäksi. Tällaista tukea voidaan myöntää yrityksille joko niiden nykyisen tai aiemman energiankulutuksen perusteella. Ensin mainitussa tapauksessa tuki mahdollistaisi eniten kärsivien yritysten taloudellisen toiminnan jatkumisen, mutta kannustimia säästää energiaa olisi lähtökohtaisesti vähemmän. Koska kaasua on EU:ssa tarjolla niukasti, on tärkeää pitää yllä myös vahvoja kannustimia kysynnän vähentämiseen ja asteittaiseen kaasun kulutuksen vähentämiseen. Aiempaan energiankulutukseen perustuvalla tuella voitaisiin säilyttää markkinakannustimet energiankulutuksen vähentämiseksi ja auttaa yrityksiä selviytymään tämänhetkisen kriisin seurauksista edellyttäen, että tuensaajat eivät vähennä tuotantotoimintaa merkittävästi alle sen, mikä on tarpeen kohdennettujen energiansäästöjen saavuttamiseksi ja/tai vain siirrä kulutustaan muualle. Sen vuoksi jäsenvaltioita kehotetaan edellyttämään tuensaajilta riittäviä tätä koskevia sitoumuksia. Jäsenvaltiot voivat millä tahansa tukikelpoisuusjaksolla ottaa käyttöön tukiohjelman, joka perustuu joko nykyiseen tai aiempaan energiankulutukseen. |
(72) |
Komissio pitää valtiontukea sisämarkkinoille soveltuvana SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan perusteella, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
|
(73) |
Tietyissä tilanteissa lisätuki voi olla tarpeen tuensaajille, joiden taloudellinen suorituskyky on heikentynyt kriisin aikana. Jäsenvaltiot voivat myöntää tukea, joka ylittää 72 kohdan f alakohdassa esitetyt enimmäismäärät, jos 72 kohdan a–e ja g alakohdan edellytysten lisäksi seuraavat edellytykset täyttyvät:
|
(74) |
Tuen myöntävä viranomainen voi tämän jakson nojalla suorittaa tuensaajalle ennakkomaksun. Tuen myöntävä viranomainen voi tällöin tukeutua tämän jakson tukikelpoisuuskriteerejä koskeviin arviointeihin edellyttäen, että tässä jaksossa esitettyjä tuen enimmäismääriä noudatetaan. Tuen myöntävän viranomaisen on otettava käyttöön prosessi, jolla todellisten tietojen perusteella todennetaan asiaankuuluvien tukikelpoisuusvaatimusten ja tuen enimmäismäärien noudattaminen jälkikäteen ja peritään viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tukikelpoisuusjakson päättymisestä takaisin kaikki tukimaksut, jotka eivät täytä tukikelpoisuuskriteerejä tai ylittävät tuen enimmäismäärät. |
2.5. Tuki REPowerEU:n kannalta merkityksellisen uusiutuvan energian ja energian varastoinnin käyttöönoton nopeuttamiseen
(75) |
SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla käytettävissä olevien mahdollisuuksien lisäksi on meneillään olevan kriisin ja REPowerEU-suunnitelman (104) yhteydessä olennaisen tärkeää nopeuttaa ja laajentaa uusiutuvan energian saatavuutta kustannustehokkaalla tavalla, jotta voidaan nopeasti vähentää riippuvuutta fossiilisten polttoaineiden tuonnista, nopeuttaa energiasiirtymää ja saada energian hinnat alenemaan ja vakautumaan. Valtiontuki uusiutuvan energian käyttöönoton ja energian varastointikapasiteetin käyttöönoton nopeuttamiseksi on osa asianmukaista, tarpeellista ja kohdennettua ratkaisua, jolla vähennetään riippuvuutta fossiilisten polttoaineiden tuonnista nykytilanteessa. Kun otetaan huomioon kiireellinen tarve varmistaa uusiutuvan energian ja energian varastoinnin käyttöönottoa nopeuttavien hankkeiden ripeä toteutus, tietyt yksinkertaistukset tukitoimenpiteiden käyttöönottoa varten ovat REPowerEU-suunnitelman toteuttamiseksi väliaikaisesti perusteltuja. |
(76) |
Uusiutuvan energian ja energian varastointikapasiteetin nopeampi käyttöönotto voivat edellyttää täydentäviä investointeja energiainfrastruktuuriin, kuten sähkönsiirtoverkon laajentamiseen. Valtiontuen käsitettä koskevan tiedonannon (105) mukaisesti tuki energiainfrastruktuurille lakisääteisen monopolin puitteissa ei kuulu valtiontukisääntöjen soveltamisalaan. Energia-alalla tämä on erityisen olennaista niissä jäsenvaltioissa, joissa tiettyjen infrastruktuurien rakentaminen ja käyttö on lain mukaan varattu yksinomaan siirtoverkonhaltijalle tai jakeluverkonhaltijalle. |
2.5.1. Investointituki uusiutuvan energian käyttöönoton nopeuttamiseen ja energian varastointiin
(77) |
Komissio katsoo, että investointituki, joka myönnetään uusiutuvista lähteistä saatavan energian edistämiseen ja energian varastointiin, soveltuu sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan perusteella seuraavin edellytyksin:
|
2.5.2. Toimintatuki uusiutuvan energian käyttöönoton nopeuttamiseen ja energian varastointiin
(78) |
Komissio katsoo, että toimintatuki, joka myönnetään uusiutuvista lähteistä saatavan energian edistämiseen ja energian varastointiin, soveltuu sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan perusteella seuraavin edellytyksin:
|
(79) |
Komissio katsoo, että tuki olemassa olevien laitosten sähköntuotannon enimmäiskapasiteetin lisäämiseen ilman lisäinvestointeja soveltuu sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan perusteella seuraavin edellytyksin:
|
2.6. Tuki teollisuuden tuotantoprosessien vähähiilistämiseen sähköistämisen ja/tai tietyt edellytykset täyttävän uusiutuvan ja sähköpohjaisen vedyn käytön avulla sekä tuki energiatehokkuustoimenpiteisiin
(80) |
SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla käytettävissä olevien mahdollisuuksien lisäksi on meneillään olevan kriisin ja REPowerEU-suunnitelman yhteydessä olennaisen tärkeää helpottaa investointeja teollisuuden vähähiilistämiseen, jotta voidaan nopeasti vähentää riippuvuutta fossiilisten polttoaineiden tuonnista. Teollisuuden sähköistämisen ja energiatehokkuustoimien nopeuttaminen sekä 81 kohdan i alakohdan ehdot täyttävää uusiutuvaa ja sähköön perustuvaa vetyä tai 81 kohdan h alakohdan ehdot täyttäviä uusiutuvasta vedystä tuotettuja polttoaineita käyttävien teknologioiden käyttöönotto on osa asianmukaista, tarpeellista ja kohdennettua ratkaisua, jolla vähennetään riippuvuutta fossiilisista tuontipolttoaineista. |
(81) |
Komissio katsoo SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla sisämarkkinoille soveltuvaksi tuen investointeihin, jotka johtavat i) kasvihuonekaasupäästöjen merkittävään vähenemiseen teollisessa toiminnassa, jossa käytetään tällä hetkellä fossiilisia polttoaineita energialähteenä tai raaka-aineena tai ii) teollisuuden toimintojen ja prosessien energiankulutuksen merkittävään vähenemiseen edellyttäen, että kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
|
2.7. Tuki sähkönkulutuksen lisävähennyksiin
(82) |
SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla käytettävissä olevien nykyisten mahdollisuuksien ja tässä tiedonannossa esitettyjen mahdollisuuksien lisäksi saatetaan tarvita väliaikaista tukea asetuksen (EU) 2022/1854 (133) 3 ja 4 artiklan soveltamisalaan kuuluvien sähkönkulutuksen vähennysten saavuttamiseksi. Kyseinen tuki voisi auttaa lieventämään sähkön hintojen poikkeuksellista nousua vähentämällä (tällä hetkellä kaasuun perustuvien) kalliimpien sähköntuotantoteknologioiden käyttöä. Sen vuoksi on yhtä lailla tärkeää säilyttää kannustimet nykyisiin sähkönkulutuksen vähennyksiin ja varmistaa johdonmukaisuus asetuksessa (EU) 2022/1369 (134) vahvistettujen kaasunkysynnän vähentämistavoitteiden kanssa. Jäsenvaltioiden välisten erojen vuoksi tarvitaan ohjeistusta, jotta joustavuus perustuu kriteereihin, joilla pyritään varmistamaan tasapuoliset toimintaedellytykset ja sisämarkkinoiden eheys. |
(83) |
Komissio katsoo, että tuki sähkönkulutuksen vähennyksiin soveltuu sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
|
2.8. Tuki investointien vauhdittamiseen aloilla, jotka ovat strategisia siirryttäessä kohti nettonollataloutta
(84) |
Koska talouden siirtymää on nopeutettava ja päästävä irti meneillään olevasta kriisistä, jäsenvaltiot voivat harkita yksityisten investointien tukemista tuotannollisten investointien vajeen korjaamiseksi aloilla, jotka ovat strategisia siirryttäessä kohti nettonollataloutta, ja tarjota kannustimia tarvittavan teknologian nopeaan käyttöönottoon ottaen huomioon myös globaalit haasteet, jotka uhkaavat suunnata näiden alojen uusia investointeja ETA-alueen ulkopuolisiin kolmansiin maihin. |
(85) |
Komissio katsoo, että tuki investointihankkeille, jotka ovat strategisesti tärkeitä nettonollatalouteen siirtymisen kannalta, soveltuu sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
|
(86) |
Komissio voi 85 kohdan b alakohdasta poiketen ja yksittäisten ilmoitusten perusteella hyväksyä tämän tiedonannon 85 kohdan a alakohdan mukaisten nettonollatalouteen siirtymisen kannalta tärkeiden tavaroiden valmistukseen tarkoitetun yksittäisen tuen SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla siihen tukimäärään asti (149), jonka tuensaaja voisi todistettavasti saada vastaavaan investointiin ETA-alueen ulkopuolisen kolmannen maan lainkäyttöalueella, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
|
3. SEURANTA JA RAPORTOINTI
(87) |
Jäsenvaltioiden on julkaistava merkitykselliset tiedot jokaisesta tämän tiedonannon mukaisesti myönnetystä yksittäisestä tuesta, joka ylittää 100 000 euroa (159), ja maatalouden alkutuotannon alalla ja kalastusalalla myönnettävästä tuesta, joka ylittää 10 000 euroa (160), kattavalla valtiontuen verkkosivustolla tai komission tietoteknisellä välineellä (161) 12 kuukauden kuluessa tuen myöntämisestä, lukuun ottamatta 2.8 kohdan mukaisesti myönnettyä tukea, jonka osalta jäsenvaltioiden on julkaistava merkitykselliset tiedot 6 kuukauden kuluessa tuen myöntämisestä. |
(88) |
Jos tämän tiedonannon 2.4 jakson mukaisten tukitoimenpiteiden kokonaistuki yritystä ja jäsenvaltiota kohti ylittää 50 miljoonaa euroa, jäsenvaltioiden on sisällytettävä ohjelmiinsa vaatimus, jonka mukaan tuensaajan on toimitettava tuen myöntävälle viranomaiselle vuoden kuluessa tuen myöntämisestä suunnitelma, jossa täsmennetään, miten tuensaaja aikoo pienentää energiankulutuksensa hiilijalanjälkeä tai miten se aikoo täyttää tämän tiedonannon 37 kohdassa kuvatut ympäristönsuojeluun tai toimitusvarmuuteen liittyvät vaatimukset. Tätä vaatimusta sovelletaan 1. tammikuuta 2023 lähtien. |
(89) |
Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle vuosikertomukset (162). |
(90) |
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän tiedonannon mukaisesti myönnetystä tuesta pidetään yksityiskohtaisesti kirjaa. Kirjanpitoon on sisällyttävä kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen sen toteamiseksi, että tarvittavia edellytyksiä on noudatettu, ja se on säilytettävä 10 vuoden ajan tuen myöntämisestä ja toimitettava pyydettäessä komissiolle. |
(91) |
Komissio voi pyytää lisätietoja myönnetystä tuesta tarkistaakseen erityisesti, onko tukitoimenpiteen hyväksymistä koskevassa komission päätöksessä asetettuja ehtoja noudatettu. |
(92) |
Tämän tiedonannon soveltamisen seuraamiseksi komissio voi pyytää jäsenvaltioita toimittamaan yhteen kootut tiedot niiden valtiontukitoimenpiteiden käytöstä, joita on toteutettu tämänhetkisestä kriisistä johtuvan talouden vakavan häiriön poistamiseksi. |
4. LOPPUMÄÄRÄYKSET
(93) |
Komissio soveltaa tätä tiedonantoa 9. maaliskuuta 2023 alkaen kaikkiin toimenpiteisiin, joista on ilmoitettu 9. maaliskuuta 2023 tai sen jälkeen, kuten myös toimenpiteisiin, joista on ilmoitettu ennen tätä päivämäärää. |
(94) |
Tällä tiedonannolla korvataan 28. lokakuuta 2022 hyväksytyt tilapäiset kriisipuitteet (163), jäljempänä ’edelliset tilapäiset kriisipuitteet’. Edellisten tilapäisten kriisipuitteiden voimassaolo päättyy 9. maaliskuuta 2023. Edelliset tilapäiset kriisipuitteet korvasivat 23. maaliskuuta 2022 hyväksytyt tilapäiset kriisipuitteet (164), sellaisina kuin ne olivat muutettuina 20. heinäkuuta 2022 tehdyillä muutoksilla (165). |
(95) |
Kokonaistasolla edellisten tilapäisten kriisipuitteiden 2.1–2.3 jakson mukaisesti myönnetty tuki ja tämän tiedonannon vastaavien jaksojen mukaisesti myönnetty tuki eivät saa missään vaiheessa ylittää tämän tiedonannon asianomaisissa jaksoissa vahvistettuja tuen enimmäismääriä. Edellisten tilapäisten kriisipuitteiden mukaisesti myönnetty tuki ja tämän tiedonannon mukaisesti myönnetty tuki eivät 2.4 jakson osalta saa ylittää tässä tiedonannossa vahvistettuja tuen enimmäismääriä samalla tukikelpoisella ajanjaksolla. Edellisten tilapäisten kriisipuitteiden 2.5 ja 2.6 jakson mukaisesti myönnetty tuki ei saa kasautua tämän tiedonannon vastaavien jaksojen mukaisesti myönnetyn tuen kanssa, jos se kattaa samat tukikelpoiset kustannukset. |
(96) |
Valtiontuen sääntöjenvastaisuuden arvioinnissa sovellettavien sääntöjen määräytymisestä annetun komission ilmoituksen (166) mukaisesti komissio soveltaa tätä tiedonantoa ilmoittamattomaan tukeen, jos tuki on myönnetty 9. maaliskuuta 2023 tai sen jälkeen. |
(97) |
Kaikissa muissa tapauksissa komissio soveltaa tuen myöntämisajankohtana voimassa olleissa puitteissa vahvistettuja sääntöjä. |
(98) |
Komissio tarkastelee tämän tiedonannon kaikkia jaksoja uudelleen ennen 31. joulukuuta 2023 tärkeiden kilpailupoliittisten tai taloudellisten syiden taikka kansainvälisen kehityksen perusteella. Tarvittaessa komissio voi myös esittää selvennyksiä yksittäisiin kysymyksiin soveltamastaan lähestymistavasta. |
(99) |
Komissio varmistaa läheisessä yhteistyössä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa, että toimenpiteet arvioidaan nopeasti sen jälkeen, kun selkeä ja täydellinen ilmoitus tässä tiedonannossa tarkoitetuista toimenpiteistä on tehty. Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava komissiolle mahdollisimman aikaisin ja kattavasti aikeistaan ottaa tällaisia toimenpiteitä käyttöön ja esitettävä niihin liittyvät suunnitelmat. Komissio antaa jäsenvaltioille ohjausta ja apua tässä prosessissa. |
(1) Ukraina on EU:n neljänneksi suurin ulkoinen elintarviketoimittaja ja keskeinen viljojen (52 % EU:n maissin ja 19 % vehnän tuonnista), kasviöljyjen (23 %) ja öljykasvien (22 %, erityisesti rapsi: 72 %) toimittaja. Elintarvikkeiden maailmanmarkkinahinnat ovat jo korkeita ja voivat kohota edelleen tilanteen vuoksi.
(2) Esimerkkinä voidaan mainita Venäjän federaation hallituksen 6. maaliskuuta 2022 antama asetus nro 299. Sillä muutetaan 2 kohtaa metodologiassa, jolla määritetään patentinhaltijalle keksinnön käytöstä maksettava korvaus, kun päätetään keksinnön käytöstä, hyödyllisyysmallista tai keksinnön käytöstä ilman patentinhaltijan suostumusta, ja kyseisen korvauksen maksumenettely. Kyseisen muutoksen mukaan ”korvausta keksinnöstä, hyödyllisyysmallista tai teollismallista ei makseta ”vihamielisiin toimiin” ryhtyneiden vieraiden valtioiden patentinhaltijoille”. Maaliskuussa 2022 EU:n yritysten hallussa oli Venäjällä WIPO Global Brand -tietokannan mukaan noin 150 000 tavaramerkkiä, WIPO Global Designs -tietokannan mukaan noin 2000 teollismallia ja PatentSight-tietokannan mukaan noin 44 000 patenttia. EU:n yrityksillä on Venäjällä suojattuja tavaramerkkejä lähinnä seuraavilla aloilla: farmaseuttiset tuotteet, kosmetiikka, autoteollisuus, kemialliset tuotteet ja kulutustavarat, muoti ja ylellisyystuotteet. Kun otetaan huomioon Venäjän hallituksen 6. maaliskuuta 2022 annetulla asetuksella nro 299 hyväksymän, patentinhaltijalle maksettavaa korvausmenetelmää koskevan muutoksen epämääräinen sanamuoto ja EU:n yrityksiin ja niiden Venäjällä olevaan aineettomaan omaisuuteen kohdistuva taloudellinen riski, tällaisella vastatoimella voi olla laaja ja haitallinen vaikutus EU:n yrityksiin.
(3) Neuvoston asetus (EU) 2022/259, annettu 23 päivänä helmikuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta annetun asetuksen (EU) N:o 269/2014 muuttamisesta (EUVL L 42 I, 23.2.2022, s. 1); neuvoston täytäntöönpanoasetukset (EU) 2022/260 ja 2022/261, annettu 23 päivänä helmikuuta 2022, Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 269/2014 täytäntöönpanosta (EUVL L 42 I, 23.2.2022, s. 3; EUVL L 42 I, 23.2.2022, s. 15); neuvoston asetus (EU) 2022/262, annettu 23 päivänä helmikuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta neuvoston asetuksen (EU) N:o 833/2014 muuttamisesta (EUVL L 42 I, 23.2.2022, s. 74); neuvoston asetus (EU) 2022/263, annettu 23 päivänä helmikuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan Donetskin ja Luhanskin alueiden, jotka eivät ole hallituksen valvomia, tunnustamisen ja Venäjän asevoimien siirtymistä kyseisille alueille koskevan määräyksen johdosta (EUVL L 42 I, 23.2.2022, s. 77); neuvoston päätös (YUTP) 2022/264, annettu 23 päivänä helmikuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun päätöksen 2014/512/YUTP muuttamisesta (EUVL L 42 I, 23.2.2022, s. 95); neuvoston päätökset (YUTP) 2022/265 ja 2022/267, annettu 23 päivänä helmikuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta annetun päätöksen 2014/145/YUTP muuttamisesta (EUVL L 42 I, 23.2.2022, s. 98; EUVL L 42 I, 23.2.2022, s. 114); ja neuvoston päätös (YUTOP) 2022/266, annettu 23 päivänä helmikuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan Donetskin ja Luhanskin alueiden, jotka eivät ole hallituksen valvomia, tunnustamisen ja Venäjän asevoimien siirtymistä kyseisille alueille koskevan määräyksen johdosta (EUVL L 42 I, 23.2.2022, s. 109).
(4) Neuvoston päätös (YUTP) 2022/327, annettu 25 päivänä helmikuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun päätöksen 2014/512/YUTP muuttamisesta (EUVL L 48, 25.2.2022, s. 1); neuvoston asetus (EU) N:o 2022/328, annettu 25 päivänä helmikuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun asetuksen (EU) N:o 833/2014 muuttamisesta (EUVL L 49, 25.2.2022, s. 1); neuvoston päätös (YUTP) 2022/329, annettu 25 päivänä helmikuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta annetun päätöksen 2014/145/YUTP muuttamisesta (EUVL L 50, 25.2.2022, s. 1); neuvoston asetus (EU) 2022/330, annettu 25 päivänä helmikuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta annetun asetuksen (EU) N:o 269/2014 muuttamisesta (EUVL L 51, 25.2.2022, s. 1); neuvoston päätös (YUTP) 2022/331, annettu 25 päivänä helmikuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta annetun päätöksen 2014/145/YUTP muuttamisesta (EUVL L 52, 25.2.2022, s. 1); neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/332, annettu 25 päivänä helmikuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta annetun asetuksen (EU) N:o 269/2014 muuttamisesta (EUVL L 53, 25.2.2022, s. 1); neuvoston päätös (EU) 2022/333, annettu 25 päivänä helmikuuta 2022, Euroopan unionin ja Venäjän federaation kansalaisille myönnettävien viisumien myöntämisen helpottamista koskevan Euroopan yhteisön ja Venäjän federaation välisen sopimuksen soveltamisen osittaisesta keskeyttämisestä (EUVL L 54, 25.2.2022, s. 1).
(5) Neuvoston asetus (EU) 2022/334, annettu 28 päivänä helmikuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 833/2014 muuttamisesta (EUVL L 57, 28.2.2022, s. 1) ja neuvoston päätös (YUTP) 2022/335, annettu 28 päivänä helmikuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun päätöksen 2014/512/YUTP muuttamisesta (EUVL L 57, 28.2.2022, s. 4).
(6) Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/336, annettu 28 päivänä helmikuuta 2022, Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 269/2014 täytäntöönpanosta (EUVL L 58, 28.2.2022, s. 1) ja neuvoston päätös (YUTP) 2022/337, annettu 28 päivänä helmikuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta annetun päätöksen 2014/145/YUTP muuttamisesta (EUVL L 59, 28.2.2022, s. 1).
(7) Neuvoston asetus (EU) 2022/345, annettu 1 päivänä maaliskuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun asetuksen (EU) N:o 833/2014 muuttamisesta (EUVL L 63, 2.3.2022, s. 1) ja neuvoston päätös (YUTP) 2022/346, annettu 1 päivänä maaliskuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun neuvoston päätöksen 2014/512/YUTP muuttamisesta (EUVL L 63, 2.3.2022, s. 5).
(8) Neuvoston asetus (EU) 2022/350, annettu 1 päivänä maaliskuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun asetuksen (EU) N:o 833/2014 muuttamisesta (EUVL L 65, 2.3.2022, s. 1) ja neuvoston päätös (YUTP) 2022/351, annettu 1 päivänä maaliskuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun päätöksen 2014/512/YUTP muuttamisesta (EUVL L 65, 2.3.2022, s. 5).
(9) Neuvoston asetus (EU) 2022/355, annettu 2 päivänä maaliskuuta 2022, Valko-Venäjän tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EY) N:o 765/2006 muuttamisesta (EUVL L 67, 2.3.2022, s. 1) ja neuvoston päätös (YUTP) 2022/356, annettu 2 päivänä maaliskuuta 2022, Valko-Venäjän tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2012/642/YUTP muuttamisesta (EUVL L 67, 2.3.2022, s. 103).
(10) Neuvoston asetus (EU) 2022/345, annettu 1 päivänä maaliskuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun asetuksen (EU) N:o 833/2014 muuttamisesta (EUVL L 63, 2.3.2022, s. 1) ja neuvoston päätös (YUTP) 2022/354, annettu 2 päivänä maaliskuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta annetun päätöksen 2014/145/YUTP muuttamisesta (EUVL L 63, 2.3.2022, s. 5).
(11) Neuvoston asetus (EU) 2022/398, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2022, Valko-Venäjän tilanteen johdosta ja sen johdosta, että Valko-Venäjä on osallisena Venäjän Ukrainaa vastaan kohdistamassa hyökkäyksessä, määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 765/2006 muuttamisesta (EUVL L 82, 9.3.2022, s. 1).
(12) Neuvoston asetus (EU) 2022/394, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun asetuksen (EU) N:o 833/2014 muuttamisesta (EUVL L 81, 9.3.2022, s. 1).
(13) Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/427, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2022, Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 269/2014 täytäntöönpanosta (EUVL L 87I, 15.3.2022, s. 1) ja neuvoston asetus (EU) 2022/428, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta neuvoston asetuksen (EU) N:o 833/2014 muuttamisesta (EUVL L 87I, 15.3.2022, s. 13).
(14) Neuvoston asetus (EU) 2022/428, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta neuvoston asetuksen (EU) N:o 833/2014 muuttamisesta (EUVL L 87 I, 15.3.2022, s. 13) ja neuvoston päätös (YUTP) 2022/430, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun päätöksen 2014/512/YUTP muuttamisesta (EUVL L 87 I, 15.3.2022, s. 56).
(15) Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/427, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2022, Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 269/2014 täytäntöönpanosta (EUVL L 87 I, 15.3.2022, s. 1) ja neuvoston päätös (YUTP) 2022/429, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta annetun päätöksen 2014/145/YUTP muuttamisesta (EUVL L 87 I, 15.3.2022, s. 44).
(16) Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/876, annettu 3 päivänä kesäkuuta 2022, Valko-Venäjän tilanteen johdosta ja sen johdosta, että Valko-Venäjä on osallisena Venäjän Ukrainaa vastaan kohdistamassa hyökkäyksessä, määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EY) N:o 765/2006 8 a artiklan 1 kohdan täytäntöönpanosta (EUVL L 153, 3.6.2022, s. 1); neuvoston asetus (EU) 2022/877, annettu 3 päivänä kesäkuuta 2022, Valko-Venäjän tilanteen johdosta ja sen johdosta, että Valko-Venäjä on osallisena Venäjän Ukrainaa vastaan kohdistamassa hyökkäyksessä, määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EY) N:o 765/2006 muuttamisesta (EUVL L 153, 3.6.2022, s. 11); neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/878, annettu 3 päivänä kesäkuuta 2022, Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 269/2014 täytäntöönpanosta (EUVL L 153, 3.6.2022, s. 15); neuvoston asetus (EU) 2022/879, annettu 3 päivänä kesäkuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun asetuksen (EU) N:o 833/2014 muuttamisesta (EUVL L 153, 3.6.2022, s. 53); neuvoston asetus (EU) 2022/880, annettu 3 päivänä kesäkuuta 2022, Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 269/2014 muuttamisesta (EUVL L 153, 3.6.2022, s. 75); neuvoston täytäntöönpanopäätös (YUTP) 2022/881, annettu 3 päivänä kesäkuuta 2022, Valko-Venäjän tilanteen johdosta ja sen johdosta, että Valko-Venäjä on osallisena Venäjän Ukrainaa vastaan kohdistamassa hyökkäyksessä, määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2012/642/YUTP täytäntöönpanosta (EUVL L 153, 3.6.2022, s. 77); neuvoston päätös (YUTP) 2022/882, annettu 3 päivänä kesäkuuta 2022, Valko-Venäjän tilanteen johdosta ja sen johdosta, että Valko-Venäjä on osallisena Venäjän Ukrainaa vastaan kohdistamassa hyökkäyksessä, määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2012/642/YUTP muuttamisesta (EUVL L 153, 3.6.2022, s. 88); neuvoston päätös (YUTP) 2022/883, annettu 3 päivänä kesäkuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta annetun päätöksen 2014/145/YUTP muuttamisesta (EUVL L 153, 3.6.2022, s. 92); neuvoston päätös (YUTP) 2022/884, annettu 3 päivänä kesäkuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun päätöksen 2014/512/YUTP muuttamisesta (EUVL L 153, 3.6.2022, s. 128); neuvoston päätös (YUTP) 2022/885, annettu 3 päivänä kesäkuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta annetun päätöksen 2014/145/YUTP muuttamisesta (EUVL L 153, 3.6.2022, s. 139).
(17) Neuvoston asetus (EU) 2022/1269, annettu 21 päivänä heinäkuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun asetuksen (EU) N:o 833/2014 muuttamisesta (EUVL L 193, 21.7.2022, s. 1), neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/1270, annettu 21 päivänä heinäkuuta 2022, Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 269/2014 täytäntöönpanosta (EUVL L 193, 21.7.2022, s. 133), neuvoston päätös (YUTP) 2022/1271, annettu 21 päivänä heinäkuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun päätöksen 2014/512/YUTP muuttamisesta (EUVL L 193, 21.7.2022, s. 196), neuvoston päätös (YUTP) 2022/1272, annettu 21 päivänä heinäkuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta annetun päätöksen 2014/145/YUTP muuttamisesta (EUVL L 193, 21.7.2022, s. 219).
(18) Neuvoston asetus (EU) 2022/1903, annettu 6 päivänä lokakuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan Donetskin ja Luhanskin alueiden, jotka eivät ole hallituksen valvomia, tunnustamisen ja Venäjän asevoimien siirtymistä kyseisille alueille koskevan määräyksen johdosta annetun asetuksen (EU) 2022/263 muuttamisesta (EUVL L 259 I, 6.10.2022, s. 1); neuvoston asetus (EU) N:o 2022/1904, annettu 6 päivänä lokakuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun asetuksen (EU) N:o 833/2014 muuttamisesta (EUVL L 259 I, 6.10.2022, s. 3); neuvoston asetus (EU) 2022/1905, annettu 6 päivänä lokakuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta annetun asetuksen (EU) N:o 269/2014 muuttamisesta (EUVL L 259 I, 6.10.2022, s. 76); neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/1906, annettu 6 päivänä lokakuuta 2022, Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 269/2014 täytäntöönpanosta (EUVL L 259 I, 6.10.2022, s. 79); neuvoston päätös (YUTP) 2022/1907, annettu 6 päivänä lokakuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta annetun päätöksen 2014/145/YUTP muuttamisesta (EUVL L 259 I, 6.10.2022, s. 98); neuvoston päätös (YUTP) 2022/1908, annettu 6 päivänä lokakuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä vastauksena Ukrainan Donetskin ja Luhanskin alueiden, jotka eivät ole hallituksen valvomia, itsenäisyyden tunnustamiseen ja määräykseen Venäjän asevoimien lähettämisestä kyseisille alueille annetun päätöksen (YUTP) 2022/266 muuttamisesta (EUVL L 259 I, 6.10.2022, p. 118); neuvoston päätös (YUTP) 2022/1909, annettu 6 päivänä lokakuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun päätöksen 2014/512/YUTP muuttamisesta (EUVL L 259 I, 6.10.2022, s. 122).
(19) Neuvoston asetus (EU) 2022/2474, annettu 16 päivänä joulukuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun asetuksen (EU) N:o 833/2014 muuttamisesta (EUVL L 322 I, 16.12.2022, s. 1), neuvoston asetus (EU) 2022/2475, annettu 16 päivänä joulukuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta annetun asetuksen (EU) N:o 269/2014 muuttamisesta (EUVL L 322 I, 16.12.2022, s. 315), neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2476, annettu 16 päivänä joulukuuta 2022, Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 269/2014 täytäntöönpanosta (EUVL L 322 I, 16.12.2022, s. 318), neuvoston päätös (YUTP) 2022/2477, annettu 16 päivänä joulukuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun päätöksen 2014/512/YUTP muuttamisesta (EUVL L 322 I, 16.12.2022, s. 466), neuvoston päätös (YUTP) 2022/2478, annettu 16 päivänä joulukuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun päätöksen 2014/512/YUTP muuttamisesta (EUVL L 322 I, 16.12.2022, s. 614), neuvoston päätös (YUTP) 2022/2479, annettu 16 päivänä joulukuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta annetun päätöksen 2014/145/YUTP muuttamisesta (EUVL L L 322 I, 16.12.2022, s. 687).
(20) Neuvoston asetus (EU) 2023/426, annettu 25 päivänä helmikuuta 2023, Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 269/2014 muuttamisesta (EUVL L 59 I, 25.2.2023, s. 1), neuvoston asetus (EU) 2023/427, annettu 25 päivänä helmikuuta 2023, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun asetuksen (EU) N:o 833/2014 muuttamisesta (EUVL L 59 I, 25.2.2023, s. 6), neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/429, annettu 25 päivänä helmikuuta 2023, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta annetun asetuksen (EU) N:o 269/2014 muuttamisesta (EUVL L 59 I, 25.2.2023, s. 278), neuvoston päätös (YUTP) 2023/432, annettu 25 päivänä helmikuuta 2023, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta annetun päätöksen 2014/145/YUTP muuttamisesta (EUVL L 59 I, 25.2.2023, s. 437), neuvoston päätös (YUTP) 2023/434, annettu 25 päivänä helmikuuta 2023, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun päätöksen 2014/512/YUTP muuttamisesta (EUVL L 59 I, 25.2.2023, s. 593).
(21) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Miten vastata energian hintojen nousuun: toiminta- ja tukivälineistö, (COM(2021) 660 final, 13.10.2021).
(22) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – REPowerEU: Kohtuuhintaisempaa, varmempaa ja kestävämpää energiaa koskevat yhteiset eurooppalaiset toimet, (COM(2022) 108 final, 8.3.2022).
(23) Komissio tukee 10 päivänä helmikuuta 2021 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/240 (EUVL L 57, 18.2.2021, s. 1) perustetun teknisen tuen välineen kautta jäsenvaltioita pyynnöstä energian kohtuuhintaisuuteen, toimitusvarmuuteen ja kestävyyteen tähtäävien uudistusten suunnittelussa ja toteuttamisessa.
(24) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – REPowerEU-suunnitelma, (COM(2022) 230 final, 18.5.2022).
(25) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/1032, annettu 29 päivänä kesäkuuta 2022, asetusten (EU) 2017/1938 ja (EY) N:o 715/2009 muuttamisesta kaasun varastoinnin osalta (EUVL L 173, 30.6.2022, s. 17).
(26) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Kaasua säästöön talven varalle, (COM(2022) 360 final, 20.7.2022).
(27) Neuvoston asetus (EU) 2022/1369, annettu 5 päivänä elokuuta 2022, koordinoiduista kaasun kysynnän vähentämistoimenpiteistä (EUVL L 206, 8.8.2022, s. 1).
(28) Neuvoston asetus (EU) 2022/1854, annettu 6 päivänä lokakuuta 2022, korkeisiin energianhintoihin liittyvistä hätätoimenpiteistä (EUVL L 261 I, 7.10.2022, s. 1).
(29) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – EU:n toimet energiahädässä – varautuminen, hankinnat ja suojautuminen yhdessä, (COM(2022) 553 final, 18.10.2022).
(30) Ehdotus neuvoston asetukseksi yhteisvastuun lisäämisestä kaasuhankintojen paremman koordinoinnin, rajat ylittävän kaasukaupan ja luotettavien viitehintojen avulla (COM/2022/549 final, 18.10.2022).
(31) EKP:n asiantuntijoiden euroaluetta koskevat makrotaloudelliset arviot, syyskuu 2022.
(32) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Energiamarkkinoihin kohdistuvat lyhyen aikavälin interventiot ja sähkömarkkinoiden markkinarakenteen parannukset pitkällä aikavälillä – toimintalinja, (COM(2022) 236 final, 18.5.2022).
(33) COM(2022) 230 final, 18.5.2022.
(34) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/1032, annettu 29 päivänä kesäkuuta 2022, asetusten (EU) 2017/1938 ja (EY) N:o 715/2009 muuttamisesta kaasun varastoinnin osalta (EUVL L 173, 30.6.2022, s. 17).
(35) Euroopan komissio, Viestinnän pääosasto, Euroopan kaasunkysynnän vähentämissuunnitelma, Euroopan unionin julkaisutoimisto 2022, https://data.europa.eu/doi/10.2775/705563
(36) Neuvoston asetus (EU) 2022/1369, annettu 5 päivänä elokuuta 2022, koordinoiduista kaasun kysynnän vähentämistoimenpiteistä (EUVL L 206, 8.8.2022, s. 1).
(37) Neuvoston asetus (EU) 2022/2576, annettu 19 päivänä joulukuuta 2022, yhteisvastuun lisäämisestä kaasuhankintojen paremman koordinoinnin, luotettavien viitehintojen ja rajatylittävän kaasukaupan avulla (EUVL L 335, 29.12.2022, s. 1).
(38) Neuvoston asetus (EU) 2022/2577, annettu 22 päivänä joulukuuta 2022, kehyksestä uusiutuvan energian käyttöönoton nopeuttamiseksi (EUVL L 335, 29.12.2022, s. 36).
(39) Neuvoston asetus (EU) 2022/2578, annettu 22 päivänä joulukuuta 2022, markkinakorjausmekanismin perustamisesta unionin kansalaisten ja talouden suojelemiseksi liian korkeilta hinnoilta (EUVL L 335, 29.12.2022, s. 45).
(40) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Vihreän kehityksen teollisuussuunnitelma nettonollan aikakaudelle (COM(2023) 62 final, 1.2.2023).
(41) Neuvoston direktiivi 2003/96/EY, annettu 27 päivänä lokakuuta 2003, energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta (EUVL L 283, 31.10.2003, s. 51).
(42) Interventio on rajoitettava tilanteisiin, joissa asiaan puuttuminen on yhteisen edun mukaista.
(43) Tuki on periaatteessa oikeasuhteista, jos sillä ainoastaan palautetaan tuensaajan pääomarakenne Venäjän hyökkäyksen aiheuttamaa kriisiä edeltäneelle tasolle. Arvioidessaan tuen oikeasuhteisuutta komissio ottaa huomioon tämänhetkisen kriisin yhteydessä saadun tai suunnitellun valtiontuen ja erityisesti tämän tiedonannon mukaisesti myönnetyn tuen.
(44) Komission tiedonanto – Suuntaviivat valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen (EUVL C 249, 31.7.2014, s. 1).
(45) Jäsenvaltioita pyydetään hyödyntämään mahdollisuuksia myöntää tukea, joka on hyväksytty ilmastotoimiin, ympäristönsuojeluun ja energia-alalle myönnettäviä valtiontukia koskevien vuoden 2022 suuntaviivojen mukaisesti, erityisesti silloin, kun kyse on uusiutuvista energialähteistä, energiatehokkuudesta tai muista vähähiilistämistoimenpiteistä.
(46) Neuvoston asetus (EU) 2022/1369, annettu 5 päivänä elokuuta 2022, koordinoiduista kaasun kysynnän vähentämistoimenpiteistä (EUVL L 206, 8.8.2022, s. 1).
(47) Ks. komission päätös 12.7.2022 asiassa SA.103012 (2022/NN) – Incentive measure to store natural gas in the Bergermeer storage facility for the next heating period.
(48) Sellaisena kuin se on muutettuna 29 päivänä kesäkuuta 2022 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2022/1032 (EUVL L 173, 30.6.2022, s. 17).
(49) COM(2022) 360 final, 20.7.2022.
(50) Esimerkki tästä sähköntuotannon alalta on komission päätös 30.9.2022 asiassa SA.103662(2022/N) – Germany – Temporary lignite power supply reserve to save gas.
(51) EUVL L 173, 12.6.2014, s. 190, ks. pankkielvytysdirektiivin 2 artiklan 1 kohdan 28 alakohta.
(52) EUVL L 225, 30.7.2014, s. 1, ks. kriisinratkaisuasetuksen 3 artiklan 1 kohdan 29 alakohta.
(53) Komission tiedonanto – Rahoituslaitosten pääomapohjan vahvistaminen tämänhetkisessä finanssikriisissä: tuen rajaaminen välttämättömään vähimmäismäärään ja suojatoimet kilpailun kohtuuttoman vääristymisen estämiseksi (EUVL C 10, 15.1.2009, s. 2); komission tiedonanto arvoltaan alentuneiden omaisuuserien käsittelystä yhteisön pankkisektorilla (EUVL C 72, 26.3.2009, s. 1); komission tiedonanto elinkelpoisuuden palauttamisesta ja rahoitusalalla tämänhetkisessä kriisissä toteutettujen rakenneuudistustoimenpiteiden arvioinnista valtiontukisääntöjen perusteella (EUVL C 195, 19.8.2009, s. 9); komission tiedonanto valtiontukisääntöjen soveltamisesta finanssikriisin yhteydessä pankkien hyväksi toteutettaviin tukitoimenpiteisiin 1 päivästä tammikuuta 2011 (EUVL C 329, 7.12.2010, s. 7); komission tiedonanto valtiontukisääntöjen soveltamisesta finanssikriisin yhteydessä pankkien hyväksi toteutettaviin tukitoimenpiteisiin 1 päivästä tammikuuta 2012 (EUVL C 356, 6.12.2011, s. 7) ja komission tiedonanto valtiontukisääntöjen soveltamisesta finanssikriisin yhteydessä pankkien hyväksi toteutettaviin tukitoimenpiteisiin 1 päivästä elokuuta 2013 (vuoden 2013 pankkitiedonanto) (EUVL C 216, 30.7.2013, s. 1).
(54) Kaikista toimenpiteistä, joilla tuetaan luottolaitoksia tai muita rahoituslaitoksia ja jotka ovat SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, mukaan lukien toimenpiteet, jotka eivät kuulu tämän tiedonannon piiriin, on ilmoitettava komissiolle, ja ne arvioidaan asiaankuuluvien valtiontukisääntöjen mukaisesti.
(55) Ks. alaviite 53.
(56) Yhdistetyt asiat T-132/96 ja T-143/96, Freistaat Sachsen ym. v. komissio, EU:T:1999:326, 167 kohta.
(57) Komission päätös 98/490/EY asiassa C 47/96 Crédit Lyonnais (EYVL L 221, 8.8.1998, s. 28), 10.1 kohta; komission päätös 2005/345/EY asiassa C 28/02 Bankgesellschaft Berlin (EUVL L 116, 4.5.2005, s. 1), 153 kohta ja sitä seuraavat; ja komission päätös 2008/263/EY asiassa C 50/06 BAWAG (EUVL L 83, 26.3.2008, s. 7), 166 kohta. Ks. komission päätös asiassa NN 70/07 Northern Rock (EUVL C 43, 16.2.2008, s. 1); komission päätös asiassa NN 25/08 Rescue aid to Risikoabschirmung WestLB (EUVL C 189, 26.7.2008, s. 3) ja komission päätös 4.6.2008 asiassa C 9/08 SachsenLB (EUVL L 104, 24.4.2009, s. 34) sekä komission päätös 16.6.2017 asiassa SA.32544 (2011/C) Restructuring of TRAINOSE S.A (EUVL L 186, 24.7.2018, s. 25).
(58) Esimerkiksi rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta 31 päivänä heinäkuuta 2014 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 833/2014 (EUVL L 229, 31.7.2014, s. 1) 12 artikla.
(59) Kun otetaan huomioon kahden peräkkäisen kriisin aiheuttama erityistilanne, joka on vaikuttanut yrityksiin monin tavoin, jäsenvaltiot voivat päättää myöntää tukea tämän tiedonannon mukaisesti myös vaikeuksissa oleville yrityksille.
(60) Komission asetus (EU) N:o 1407/2013, annettu 18 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen (EUVL L 352, 24.12.2013, s. 1), komission asetus (EU) N:o 1408/2013, annettu 18 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen maatalousalalla (EUVL L 352, 24.12.2013. s. 9), komission asetus (EU) N:o 717/2014, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2014, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen kalastus- ja vesiviljelyalalla (EUVL L 190, 28.6.2014, s. 45) sekä komission asetus (EU) N:o 360/2012, annettu 25 päivänä huhtikuuta 2012, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja tuottaville yrityksille myönnettävään vähämerkityksiseen tukeen (EUVL L 114, 26.4.2012, s. 8).
(61) Komission asetus (EU) N:o 651/2014, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2014, tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti (yleinen ryhmäpoikkeusasetus), komission asetus (EU) N:o 702/2014, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2014, tiettyjen maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti (EUVL L 193, 1.7.2014, s. 1) sekä komission asetus (EU) N:o 1388/2014, annettu 16 päivänä joulukuuta 2014, tiettyjen kalastus- ja vesiviljelytuotteiden tuottamisen, jalostamisen ja kaupan pitämisen alalla toimiville yrityksille myönnettävien tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti (EUVL L 369, 24.12.2014, s. 37).
(62) Komission tiedonanto – Tilapäiset puitteet valtiontukitoimenpiteille talouden tukemiseksi tämänhetkisessä covid-19-epidemiassa (EUVL C 91 I, 20.3.2020, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna komission tiedonannoilla C(2020) 2215 (EUVL C 112 I, 4.4.2020, s. 1), C(2020) 3156 (EUVL C 164, 13.5.2020, s. 3), C(2020) 4509 (EUVL C 218, 2.7.2020, s. 3), C(2020) 7127 (EUVL C 340 I, 13.10.2020, s. 1), C(2021) 564 (EUVL C 34, 1.2.2021, s. 6) ja C(2021) 8442 (EUVL C 473, 24.11.2021, s. 1).
(63) Tämän jakson mukaisesti hyväksyttyjen tukiohjelmien perusteella myönnettyä tukea, joka on maksettu takaisin ennen tämän jakson mukaisen uuden tuen myöntämistä, ei oteta huomioon määritettäessä sitä, ylittyykö asianomainen enimmäismäärä.
(64) Kun tuki myönnetään tämän jakson mukaisesti takauksina, sovelletaan 67 kohdan i alakohdassa esitettyjä lisäehtoja.
(65) Kun tuki myönnetään tämän jakson mukaisesti lainoina, sovelletaan 70 kohdan g alakohdassa esitettyjä lisäehtoja.
(66) Jos tuki myönnetään veroetuutena, sen verovelan, jonka perusteella kyseinen etuus myönnetään, on oltava syntynyt viimeistään 31. joulukuuta 2023.
(67) Ks. määritelmät, jotka vahvistetaan tiettyjen maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti 25 päivänä kesäkuuta 2014 annetun komission asetuksen (EU) N:o 702/2014 2 artiklan 6 ja 7 kohdassa (EUVL L 193, 1.7.2014, s. 1).
(68) Tämän jakson mukaisesti hyväksyttyjen tukiohjelmien perusteella myönnettyä tukea, joka on maksettu takaisin ennen tämän jakson mukaisen uuden tuen myöntämistä, ei oteta huomioon määritettäessä sitä, ylittyykö asianomainen enimmäismäärä.
(69) Kun tuki myönnetään tämän jakson mukaisesti takauksina, sovelletaan 67 kohdan i alakohdassa esitettyjä lisäehtoja.
(70) Kun tuki myönnetään tämän jakson mukaisesti lainoina, sovelletaan 70 kohdan g alakohdassa esitettyjä lisäehtoja.
(71) Komission asetus (EU) N:o 717/2014, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2014, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen kalastus- ja vesiviljelyalalla (EUVL L 90, 28.6.2014, s. 45).
(72) Tässä jaksossa ilmaisu ”julkiset lainatakaukset” kattaa myös tiettyjen factoring-tuotteiden takaukset eli myyntilaskujen rahoitusta ja ostolaskujen myyntiä koskevat takaukset, joissa factoring-tuotteen tarjoajalla on factoring-tuotteen käyttäjään kohdistuva takautumisoikeus. Tukeen oikeutetut käänteiset factoring-tuotteet (ostolaskujen myynti) on rajoitettava tuotteisiin, joita käytetään vasta sen jälkeen kun myyjä on jo suorittanut osansa liiketoimesta eli tuote tai palvelu on toimitettu. Myös rahoitusleasing kuuluu termin ”julkiset lainatakaukset” piiriin. Jos julkisten takausten tarkoituksena on vastata sellaisten yritysten likviditeettitarpeisiin, joiden on annettava rahoitusvakuuksia käydäkseen kauppaa energiamarkkinoilla, nämä julkiset takaukset voivat poikkeuksellisesti kattaa myös pankkitakaukset tai ne voidaan antaa rahoitusvakuutena keskusvastapuolille tai määritysosapuolille.
(73) Näitä yksittäisiä lainoja ei voida myöntää luottolaitoksille eikä muille rahoituslaitoksille.
(74) Jos toimenpiteen tuensaajat ovat hiljattain perustettuja yrityksiä, joilla ei ole kolmea lopullista tilinpäätöstä, 67 kohdan e alakohdan i luetelmakohdassa tarkoitettu sovellettava enimmäismäärä lasketaan yrityksen toiminta-ajan perusteella sinä ajankohtana, jona yritys hakee tukea.
(75) Jos toimenpiteen tuensaajat ovat hiljattain perustettuja yrityksiä, joilla ei ole kirjanpitoa koko edeltävien 12 kuukauden ajalta, 67 kohdan e alakohdan ii luetelmakohdassa tarkoitettu sovellettava enimmäismäärä lasketaan yrityksen toiminta-ajan perusteella sinä ajankohtana, jona yritys hakee tukea.
(76) Asianmukaiset perustelut voivat koskea sellaisilla aloilla toimivia tuensaajia, joihin hyökkäyksen suorat tai välilliset vaikutukset, mukaan lukien EU:n ja sen kansainvälisten kumppaneiden asettamat pakotteet sekä esimerkiksi Venäjän toteuttamat vastatoimet, vaikuttavat erityisen paljon. Tällaisia vaikutuksia voivat olla toimitusketjujen häiriöt, Venäjältä tai Ukrainasta saamatta jääneet maksut, kyberhyökkäysten lisääntynyt riski tai tiettyjen tämänhetkisen kriisin vaikutusten kohteena olevien tuotantopanosten tai raaka-aineiden hintojen nousu.
(77) Sellaisina kuin ne määritellään yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen liitteessä I.
(78) Likviditeettisuunnitelmaan voi sisältyä sekä käyttöpääoma- että investointikustannuksia. Komissio selventää, että tämän tiedonannon voimassaoloaikana jäsenvaltiot voivat myöntää tämän jakson mukaisesti julkisia lisätakauksia tuensaajille, jotka ovat jo saaneet tällaista tukea, ottaakseen huomioon uudet likviditeettitarpeet, jotka eivät sisältyneet alkuperäiseen likviditeettitarpeiden arviointiin. Tällaisen tuen on täytettävä kaikki tässä tiedonannossa esitetyt edellytykset ja lisäksi on varmistettava, että samat likviditeettitarpeet katetaan vain kerran.
(79) Kuten alaviitteessä 72 selitetään, ja toisin kuin tässä jaksossa tarkoitetut lainoille annetut julkiset takaukset, joita käytetään helpottamaan likviditeetin tarjoamista suoraan yrityksille, tässä 67 kohdan g alakohdassa tarkoitetut rahoitusvakuutena annetut julkiset takaukset ovat rahoittamattomia ja ne annetaan suoraan keskusvastapuolelle tai määritysosapuolelle ilman perustana olevaa rahoitusvälinettä.
(80) Komission delegoitu asetus (EU) 2022/2311, annettu 21 päivänä lokakuuta 2022, delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 153/2013 vahvistettujen teknisten sääntelystandardien muuttamisesta vakuusvaatimuksia koskevilla tilapäisillä poikkeustoimenpiteillä (EUVL L 307, 28.11.2022, s. 31).
(81) Joulukuun 31. päivään 2022 mennessä myönnettyihin lainoihin voidaan soveltaa 1. helmikuuta 2022 sovellettua peruskorkoa.
(82) Peruskorot lasketaan viite- ja diskonttokorkojen määrittämisessä sovellettavan menetelmän tarkistamisesta annetun komission tiedonannon (EUVL C 14, 19.1.2008, s. 6) mukaisesti ja julkaistaan kilpailupääosaston verkkosivustolla osoitteessa https://ec.europa.eu/competition-policy/state-aid/legislation/reference-discount-rates-and-recovery-interest-rates_en.
(83) Jos myönnetään korkovapaita, on noudatettava 70 kohdan b alakohdassa vahvistettuja vähimmäiskorkoja, ja korkojen on kerryttävä korkovapaan jakson ensimmäisestä päivästä alkaen, ja ne on lisättävä pääomaan vähintään kerran vuodessa. Lainasopimusten kesto on rajattava enintään kuuteen vuoteen lainan myöntämisajankohdasta, ellei lainaa mukauteta 70 kohdan c alakohdan mukaisesti eikä 70 kohdan e alakohdassa tarkoitettua lainojen kokonaismäärää tuensaajaa kohden ylitetä.
(84) Vähimmäiskokonaiskoron (peruskorko plus luottoriskimarginaalit) olisi oltava vähintään 10 peruspistettä vuodessa.
(85) Vähimmäiskokonaiskoron (peruskorko plus luottoriskimarginaalit) olisi oltava vähintään 10 peruspistettä vuodessa.
(86) Vähimmäiskokonaiskoron (peruskorko plus luottoriskimarginaalit) olisi oltava vähintään 10 peruspistettä vuodessa.
(87) Ks. 70 kohdan c alakohdassa tarkoitettua tuen mukauttamista koskevaa tapauskäytäntöä kuvaava tiivistelmä kilpailunpääosaston verkkosivustolla osoitteessa https://ec.europa.eu/competition-policy/state-aid/ukraine_en.
(88) Jos toimenpiteen tuensaajat ovat hiljattain perustettuja yrityksiä, joilla ei ole kolmea lopullista tilinpäätöstä, 70 kohdan e alakohdan i luetelmakohdassa tarkoitettu sovellettava enimmäismäärä lasketaan yrityksen toiminta-ajan perusteella sinä ajankohtana, jona yritys hakee tukea.
(89) Jos toimenpiteen tuensaajat ovat hiljattain perustettuja yrityksiä, joilla ei ole kirjanpitoa koko edeltävien 12 kuukauden ajalta, 70 kohdan e alakohdan ii luetelmakohdassa tarkoitettu sovellettava enimmäismäärä lasketaan yrityksen toiminta-ajan perusteella sinä ajankohtana, jona yritys hakee tukea.
(90) Asianmukaiset perustelut voivat koskea sellaisilla aloilla toimivia tuensaajia, joihin Venäjän hyökkäyksen suorat tai välilliset vaikutukset, mukaan lukien unionin ja sen kansainvälisten kumppaneiden toteuttamat rajoittavat taloudelliset toimenpiteet sekä Venäjän toteuttamat vastatoimet, erityisesti vaikuttavat. Tällaisia vaikutuksia voivat olla esimerkiksi toimitusketjujen häiriöt tai Venäjältä tai Ukrainasta vielä saamatta olevat maksut, energiamarkkinoiden hintojen epävakaus ja niihin liittyvät vakuustarpeet, kyberhyökkäysten lisääntynyt riski tai tämänhetkisen kriisin vaikutusten kohteena olevien tiettyjen tuotantopanosten tai raaka-aineiden hintojen nousu.
(91) Sellaisina kuin ne määritellään yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen liitteessä I.
(92) Likviditeettisuunnitelmaan voi sisältyä sekä käyttöpääoma- että investointikustannuksia. Komissio selventää, että tämän tiedonannon voimassaoloaikana jäsenvaltiot voivat myöntää tämän jakson mukaisesti lisää korkotuettuja lainoja tuensaajille, jotka ovat jo saaneet tällaista tukea, ottaakseen huomioon uudet likviditeettitarpeet, jotka eivät sisältyneet alkuperäiseen likviditeettitarpeiden arviointiin. Tällaisen tuen on täytettävä kaikki tässä tiedonannossa esitetyt edellytykset ja lisäksi on varmistettava, että samat likviditeettitarpeet katetaan vain kerran.
(93) Jos tuki myönnetään vasta sen jälkeen, kun tuensaajan tositteille on tehty jälkitarkastus, ja jäsenvaltio päättää olla sisällyttämättä tukeen mahdollisuutta myöntää 74 kohdan mukaisesti ennakkomaksuja, tukea voidaan poikkeuksellisesti myöntää 31. maaliskuuta 2024 asti edellyttäen, että 72 kohdan e alakohdassa määriteltyä tukikelpoisuusaikaa noudatetaan.
(94) Jos tuki myönnetään veroetuutena, sen verovelan, jonka perusteella kyseinen etuus myönnetään, on oltava syntynyt viimeistään 31. joulukuuta 2023.
(95) Kun tuki myönnetään tämän jakson mukaisesti takauksina, sovelletaan 67 kohdan i alakohdassa esitettyjä lisäehtoja.
(96) Kun tuki myönnetään tämän jakson mukaisesti lainoina, sovelletaan 70 kohdan g alakohdassa esitettyjä lisäehtoja.
(97) COM(2022) 360 final, 20.7.2022.
(98) Kaukolämpö- tai jäähdytysverkkojen tapauksessa ei välttämättä aina ole mahdollista määrittää tarkasti keskuslähteen käyttämää polttoainetta. Tällaisissa tilanteissa jäsenvaltiot voivat tukeutua kaukolämpöyhtiöiden antamiin todistuksiin tai arvioihin, jotka osoittavat kyseisten verkkojen energialähteiden yhdistelmän, ja käyttää näitä tietoja laskeakseen lämmityksen/jäähdytyksen kulutuksesta sen osuuden, joka voi olla oikeutettu tämän jakson mukaiseen korvaukseen.
(99) ”Tuensaajalla” tarkoitetaan 2.4 jaksoa sovellettaessa yritystä tai sen osana olevaa oikeushenkilöä.
(100) Minkä tuensaaja osoittaa esimerkiksi asianomaisen laskun perusteella. Vain loppukäyttäjien energiankulutus otetaan huomioon. Myyntiä ja omaa tuotantoa ei oteta huomioon. Energiasektorin omaa energiankulutusta ja energian muuntamisen ja jakelun aikana syntyvää hävikkiä ei oteta huomioon.
(101) ”Energiaintensiivinen yritys” on oikeushenkilö, jonka energiatuotteiden (mukaan lukien muut energiatuotteet kuin maakaasu ja sähkö) ostot ovat vähintään 3,0 prosenttia tuotannon arvosta tai liikevaihdosta kalenterivuoden 2021 tilinpäätöskertomusten tietojen perusteella. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää vuoden 2022 ensimmäisen puoliskon tietoja, jolloin tuensaajaa voidaan pitää energiaintensiivisenä yrityksenä, jos energiatuotteiden (mukaan lukien muut energiatuotteet kuin maakaasu ja sähkö) ostot ovat vähintään 6,0 prosenttia tuotannon arvosta tai liikevaihdosta.
(102) Käyttökatteella (EBITDA) tarkoitetaan tuloja ennen korkoja, veroja, poistoja ja kuoletuksia, lukuun ottamatta kertaluonteisia arvonalentumisia.
(103) Liitteessä I luetellaan sektorit ja alasektorit, joiden kilpailukykyä energiakriisi on heikentänyt erityisen paljon ja joilla kolmansien maiden kanssa käytävän kaupan intensiteetti ja päästöintensiteetti ovat objektiivisia sen vaikutuksille altistumisen kuvaajia. Tuensaajan katsotaan toimivan sillä liitteessä I luetellulla sektorilla tai alasektorilla, johon se on alakohtaisessa kansantalouden tilinpidossa luokiteltu tai jolla yksi tai useampi liitteessä I luetelluista toiminnoista on tuottanut yli 50 prosenttia sen liikevaihdosta tai tuotantoarvosta vuonna 2021.
(104) COM(2022) 230 final, 18.5.2022.
(105) Ks. komission tiedonanto Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta valtiontuen käsitteestä (EUVL C 262, 19.7.2016, s. 1). Koska valtiontuki on objektiivinen ja oikeudellinen käsite, joka on määritelty suoraan perussopimuksessa (unionin tuomioistuimen tuomio 22.12.2008, British Aggregates v. komissio, C-487/06 P, ECLI:EU:C:2008:757, 111 kohta), 373–375 kohdassa esitetyillä näkökohdilla ei rajoiteta sitä, miten unionin tuomioistuimet tulkitsevat valtiontuen käsitettä (unionin tuomioistuimen tuomio 21.7.2011, Alcoa Trasformazioni v. komissio, C-194/09 P, ECLI:EU:C:2011:497, 125 kohta); perussopimuksen tulkinnan ensisijainen perusta on aina unionin tuomioistuinten oikeuskäytäntö.
(106) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82).
(107) Sähkön varastoinnilla tarkoitetaan sähkön loppukäytön siirtämistä sen tuotantohetkeä myöhempään ajankohtaan tai sähköenergian muuntamista energiamuotoon, jossa se voidaan varastoida, kyseisen energian varastointia ja sen muuntamista myöhemmin takaisin sähköenergiaksi.
(108) Lämmön varastoinnilla tarkoitetaan lämpöenergian loppukäytön siirtämistä sen tuotantohetkeä myöhempään ajankohtaan tai sähkö- tai lämpöenergian muuntamista energiamuotoon, jossa se voidaan varastoida, kyseisen energian varastointia ja tarvittaessa sen muuntamista tai takaisinmuuntamista lämpöenergiaksi loppukäyttöä varten (lämmitys tai jäähdytys).
(109) Kun tuki myönnetään tämän jakson mukaisesti lainoina, sovelletaan 70 kohdan g alakohdassa esitettyjä lisäehtoja.
(110) Kun tuki myönnetään tämän jakson mukaisesti takauksina, sovelletaan 67 kohdan i alakohdassa esitettyjä lisäehtoja.
(111) Tarjouskilpailun kohteena olevan kapasiteetin määrät on asetettava niin, että tarjouskilpailumenettely on tosiasiallisesti kilpailullinen. Jäsenvaltion on osoitettava uskottavasti, että tarjouskilpailun kohteena oleva määrä vastaa potentiaalista hanketarjontaa. Tämä voidaan tehdä viittaamalla aiempiin huutokauppoihin ja kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman teknologiatavoitteisiin tai ottamalla käyttöön suojamekanismi sen riskin varalta, että tarjotut määrät ovat liian pieniä. Jos tarjouskilpailumenettelyissä saadaan toistuvasti liian vähän tarjouksia, jäsenvaltion on korjattava asia kaikissa samaa teknologiaa koskevissa tulevissa ohjelmissa, jotka se ilmoittaa komissiolle.
(112) Nestemäisiä ja kaasumaisia polttoaineita, jotka on tuotettu uusiutuvasta vedystä, jonka energiasisältö on peräisin muista uusiutuvista lähteistä kuin biomassasta.
(113) Päivittämisellä tarkoitetaan uusiutuvaa energiaa tuottavien voimalaitosten uusimista, mukaan lukien laitosten tai toimintajärjestelmien ja laitteistojen korvaaminen kokonaan tai osittain kapasiteetin korvaamiseksi tai laitoksen tehokkuuden tai kapasiteetin lisäämiseksi.
(114) Jos jäsenvaltio sallii tällaisen kasautumisen, sen on kuvattava kunkin tukitoimenpiteen osalta menetelmä, jolla varmistetaan tässä kohdassa esitettyjen edellytysten täyttyminen.
(115) Ks. alaviite 107.
(116) Ks. alaviite 108.
(117) ”Kaksisuuntaisella hinnanerosopimuksella” tarkoitetaan voimalaitosoperaattorin ja vastapuolen, yleensä julkisyhteisön, välistä sopimusta, joka sisältää sekä vähimmäiskorvaussuojan että ylärajan liialliselle korvaukselle. Sopimuksen tarkoituksena on ylläpitää laitoksen kannustimia toimia ja osallistua tehokkaasti energiamarkkinoille.
(118) Sopimuksen mukaiset tukimaksut on rajattava 20 vuoteen, mutta jäsenvaltiot voivat vaatia laitoksia jatkamaan sopimusten mukaista takaisinmaksua niin kauan kuin tuetun laitoksen toiminta jatkuu.
(119) Tarjouskilpailun kohteena olevan kapasiteetin tai tuotannon määrät on asetettava niin, että tarjouskilpailumenettely on tosiasiallisesti kilpailullinen. Jäsenvaltion on osoitettava uskottavasti, että tarjouskilpailun kohteena oleva määrä vastaa potentiaalista hanketarjontaa. Tämä voidaan tehdä viittaamalla aiempiin huutokauppoihin ja kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman teknologiatavoitteisiin tai ottamalla käyttöön suojamekanismi sen riskin varalta, että tarjotut määrät ovat liian pieniä. Jos tarjouskilpailumenettelyissä saadaan toistuvasti liian vähän tarjouksia, jäsenvaltion on korjattava asia kaikissa samaa teknologiaa koskevissa tulevissa ohjelmissa, jotka se ilmoittaa komissiolle.
(120) ”Sääntelyviranomaisella” tarkoitetaan kunkin jäsenvaltion direktiivin (EU) 2019/944 (EUVL L 158, 14.6.2019, s. 125) 57 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimeämää sääntelyviranomaista.
(121) Pienimuotoiset uusiutuvaa sähköä tuottavat laitokset voivat saada suoraa hintatukea, joka kattaa kaikki toimintakustannukset eikä edellytä niiden myyvän sähköä markkinoilla direktiivin (EU) 2018/2001 4 artiklan 3 kohdassa säädetyn poikkeuksen mukaisesti. Laitoksia pidetään pienimuotoisina, jos niiden kapasiteetti alittaa sähkön sisämarkkinoista 5 päivänä kesäkuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/943 (uudelleenlaadittu) (EUVL L 158, 14.6.2019, s. 54) 5 artiklassa säädetyn sovellettavan kynnysarvon.
(122) Nestemäisiä ja kaasumaisia polttoaineita, jotka on tuotettu uusiutuvasta vedystä, jonka energiasisältö on peräisin muista uusiutuvista lähteistä kuin biomassasta.
(123) Ks. alaviite 113.
(124) Jos jäsenvaltio sallii tällaisen kasautumisen, sen on kuvattava kunkin tukitoimenpiteen osalta menetelmä, jolla varmistetaan tässä kohdassa esitettyjen edellytysten täyttyminen.
(125) Kun tuki myönnetään tämän jakson mukaisesti lainoina, sovelletaan 70 kohdan g alakohdassa esitettyjä lisäehtoja.
(126) Kun tuki myönnetään tämän jakson mukaisesti takauksina, sovelletaan 67 kohdan i alakohdassa esitettyjä lisäehtoja.
(127) Tuki investointeihin, joiden tavoitteena on vähentää suoria kasvihuonekaasupäästöjä tai energiankulutusta, myös tämän tiedonannon 81 kohdan d alakohdassa esitetyt kynnysarvot alittava tuki, voidaan vapauttaa ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen sääntöjä noudatetaan.
(128) Suorien kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen on mitattava viiden tukihakemusta edeltävän vuoden keskimääräisten suorien kasvihuonekaasupäästöjen perusteella(vuosittaiset keskimääräiset päästöt).
(129) Energiankulutuksen väheneminen on mitattava viiden tukihakemusta edeltävän vuoden aikana toteutuneen energiankulutuksen perusteella (vuotuinen keskimääräinen kulutus).
(130) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/447, annettu 12 päivänä maaliskuuta 2021, tarkistettujen vertailuarvojen määrittämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan 2 kohdan mukaisesti päästöoikeuksien jakamiseksi maksutta kaudella 2021–2025 (EUVL L 87, 15.3.2021, s. 29).
(131) Unionin normilla tarkoitetaan: a) velvoittavaa unionin ympäristönormia, jossa vahvistetaan tasot, jotka yksittäisten yritysten on saavutettava, lukuun ottamatta unionin tasolla asetettuja normeja tai tavoitteita, jotka sitovat jäsenvaltioita mutta eivät yksittäisiä yrityksiä; b) velvoitetta käyttää parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT), siten kuin se on määritelty direktiivissä 2010/75/EU, ja varmistaa, että päästötasot eivät ylitä tasoa, joka saavutettaisiin soveltamalla parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa; jos parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot on määritelty direktiivin 2010/75/EU tai muiden sovellettavien direktiivien nojalla annetuissa täytäntöönpanosäädöksissä, kyseisiä tasoja sovelletaan tässä tiedonannossa; jos kyseiset tasot ilmaistaan vaihteluvälinä, sovelletaan sitä raja-arvoa, jonka kyseinen yritys saavuttaa parhaalla käytettävissä olevalla tekniikalla ensimmäisen kerran.
(132) Suorien kasvihuonekaasupäästöjen tai energiankulutuksen väheneminen on mitattava tuen hakupäivää edeltäneiden viiden vuoden aikana syntyneiden keskimääräisten suorien kasvihuonekaasupäästöjen tai energiankulutuksen perusteella (vuosittainen keskimääräinen päästö tai kulutus).
(133) Neuvoston asetus (EU) 2022/1854, annettu 6 päivänä lokakuuta 2022, korkeisiin energianhintoihin liittyvistä hätätoimenpiteistä (EUVL L 261 I, 7.10.2022, s. 1).
(134) Neuvoston asetus (EU) 2022/1369, annettu 5 päivänä elokuuta 2022, koordinoiduista kaasun kysynnän vähentämistoimenpiteistä (EUVL L 206, 8.8.2022, s. 1).
(135) Neuvoston asetus (EU) 2022/1854, annettu 6 päivänä lokakuuta 2022, korkeisiin energianhintoihin liittyvistä hätätoimenpiteistä (EUVL L 261 I, 7.10.2022, s. 1).
(136) Tällainen tuki katsotaan yleisesti ottaen tarpeelliseksi, jos se auttaa vähentämään kaasun kulutusta.
(137) Kun tuki myönnetään tämän jakson mukaisesti lainoina, sovelletaan 70 kohdan g alakohdassa esitettyjä lisäehtoja.
(138) Kun tuki myönnetään tämän jakson mukaisesti takauksina, sovelletaan 67 kohdan i alakohdassa esitettyjä lisäehtoja.
(139) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/944, annettu 5 päivänä kesäkuuta 2019, sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta (uudelleenlaadittu) (EUVL L 158, 14.6.2019, s. 125).
(140) Eli järjestelmä, joka mittaa erikseen kulutusta silloin kun kysynnän lisävähennyksiä edellytetään ja silloin kun niitä ei edellytetä.
(141) Kulutushuippujen ulkopuolinen kulutus on määriteltävä niin, että pääsääntöisesti voidaan välttää sähkönkulutusta silloin, kun sähköntuotantoon käytetään kaasua.
(142) Esimerkiksi kun tuensaajat valitaan kapasiteetin hinnan perusteella (euroa/MW), kulutusvähennys kiinteän tuntimäärän aikana. Tässä tapauksessa tuntimäärä on määriteltävä etukäteen.
(143) Neuvoston asetus (EU) 2022/1854, annettu 6 päivänä lokakuuta 2022, korkeisiin energianhintoihin liittyvistä hätätoimenpiteistä (EUVL L 261 I, 7.10.2022, s. 1).
(144) Tällainen ohjelma voi kattaa innovaatiorahaston puitteissa rahoitusta hakeneita ja saaneita hankkeita, kunhan soveltuvat 85 kohdan mukaiset edellytykset täyttyvät.
(145) Töiden alkamisella tarkoitetaan joko investointiin liittyvien rakennustöiden alkamista tai ensimmäistä laillisesti velvoittavaa laitetilaussitoumusta tai muuta sitoumusta, joka tekee investoinnista peruuttamattoman, sen mukaan, kumpi tapahtuu aikaisemmin. Maan ostoa ja valmistelutöitä, kuten lupien hankkimista ja alustavien toteutettavuustutkimusten tekemistä, ei katsota töiden alkamiseksi.
(146) Tällaiset tukihakemukset voivat perustua mihin tahansa oikeusperustaan, kunhan tämän tiedonannon 2.8 jakson mukaisesti myönnettävän tuen määrä ei ylitä alun perin haettua määrää.
(147) Siirtämisellä tarkoitetaan saman tai samankaltaisen toiminnan tai sen osan siirtämistä ETA-sopimuksen yhden sopimuspuolen alueella sijaitsevasta toimipaikasta (alkuperäinen toimipaikka) ETA-sopimuksen toisen sopimuspuolen alueella sijaitsevaan toimipaikkaan, jossa tuettu investointi suoritetaan (tuettu toimipaikka). Siirtämisestä on kyse, jos alkuperäisessä ja tuetussa toimipaikassa tuotettu tuote palvelee ainakin osittain samaa tarkoitusta ja täyttää samantyyppisten asiakkaiden vaatimuksia tai tarpeita ja työpaikkoja menetetään samassa tai samankaltaisessa toiminnassa jossakin tuensaajan alkuperäisessä toimipaikassa ETA-alueella.
(148) Siten kuin ne määritellään komission tiedonannossa – Suuntaviivat valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen (EUVL C 249, 31.7.2014, s. 1).
(149) Ilmoitettua tukea ja valtiontukea, jonka tuensaaja voisi todistettavasti saada ETA-alueen ulkopuolisen kolmannen maan lainkäyttöalueella, verrataan diskontattuna.
(150) Mistä tahansa jäsenvaltiosta tuleville yrityksille, jotka toimivat kyseisessä arvoketjussa, on annettava todellinen mahdollisuus osallistua uuteen hankkeeseen. Ilmoittavien jäsenvaltioiden on osoitettava, että tällaisille yrityksille, myös pk- ja startup-yrityksille, on tiedotettu mahdollisesta uudesta hankkeesta, esimerkiksi yhteyksien, allianssien, kokousten tai yhteistyökumppaneiden etsimiseen tarkoitettujen tapahtumien välityksellä ottaen asianmukaisesti huomioon liikesalaisuudet.
(151) Ks. alaviite 145.
(152) Tällaiset tukihakemukset voivat perustua mihin tahansa oikeusperustaan, kunhan tämän tiedonannon 2.8 jakson mukaisesti myönnettävän tuen määrä ei ylitä alun perin haettua määrää.
(153) Vaihtoehtoisen tilanteen tueksi tarvittavien tämän tiedonannon liitteessä II kuvattujen asiakirjatodisteiden on oltava uskottavia, eli aitoja ja merkityksellisiä niiden päätöksenteon osatekijöiden kannalta, jotka ovat vallitsevia ajankohtana, jolloin tuensaaja tekee investointipäätöksen. Jäsenvaltioita kehotetaan käyttämään yritysten hallintoelinten aitoja ja virallisia asiakirjoja, riskiarviointeja (mukaan lukien sijaintipaikkaan liittyvien riskien arviointi), tilinpäätöksiä, sisäisiä liiketoimintasuunnitelmia, asiantuntijalausuntoja ja muita arvioitavaan investointihankkeeseen liittyviä selvityksiä. Asiakirjojen on oltava uusia investointia ja sen sijaintipaikkaa koskevaan päätöksentekoprosessiin nähden. Asiakirjat, jotka sisältävät tietoja kysyntä-, kustannus- ja talousennusteista, ja asiakirjat, jotka on toimitettu investointikomitealle ja joissa kuvaillaan investointiskenaarioita, tai asiakirjat, jotka on tarkoitettu rahoituslaitoksille, voivat auttaa jäsenvaltioita osoittamaan hankkeen kannustavan vaikutuksen.
(154) Periaatteessa vaikuttaa epätodennäköiseltä, että pääomainvestointikustannuksia suuremmat tukimäärät olisivat perusteltuja, kun otetaan huomioon, että tällaisissa tapauksissa investoinnit toteutuisivat ETA-alueella todennäköisesti myös pienemmin tukimäärin.
(155) Jos investoinnille on harkinnassa useampia sijoituspaikkoja ETA-alueella, tämän kohdan mukaista valtiontukea ei saa myöntää investoinnin houkuttelemiseksi alueelle, jonka sovellettavassa aluetukikartassa määritelty aluetuki-intensiteetti on alhaisempi kuin harkinnassa olevilla vaihtoehtoisilla sijoituspaikoilla ETA-alueella, koska tämä olisi kielteinen kilpailuun ja koheesioon kohdistuva vaikutus, joka ei todennäköisesti kompensoituisi millään myönteisellä vaikutuksella. Tämä ei koske tilannetta, jossa tuensaaja pystyy osoittamaan, että investointia ei muutoin tehtäisi tällaisilla vaihtoehtoisilla sijoituspaikoilla ETA-alueella, vaan se suuntautuisi kolmanteen maahan. Jos ETA-alueella sijaitsevien vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen aluetuki-intensiteetti on sama, tämän kohdan mukaista valtiontukea voidaan myöntää, jos tuensaaja osoittaa, että sijaintipaikka on valittu valtiontuesta riippumattomin objektiivisin perustein.
(156) Rahoitusvaje määritetään tuetun investoinnin odotettujen kassavirtojen (investointi ja toiminta mukaan luettuina) nettonykyarvon ja sen ETA-alueen ulkopuoliselle lainkäyttöalueelle sijoittuvan vaihtoehtoisen investoinnin odotettujen kassavirtojen nettonykyarvon välisenä erotuksena, jonka tuensaaja uskottavasti tulisi toteuttamaan ilman ETA-alueella saatavaa tukea (ottaen erityisesti huomioon tuki, jonka tuensaaja voisi vaihtoehtoisessa skenaariossa uskottavasti saada ETA-alueen ulkopuolisella lainkäyttöalueella). Molemmat skenaariot on perusteltava riittävällä tavalla, eli niissä on käytettävä realistisia oletuksia osana uskottavaa liiketoimintasuunnitelmaa. Periaatteessa on epätodennäköistä, että komissio katsoo SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisiksi tukimäärät, jotka ylittävät hankkeiden sijoittamiseen kyseiselle alueelle tarvittavat investointikustannukset, koska tällaisella tuella ei todennäköisesti ole kannustavaa vaikutusta.
(157) Ks. alaviite 147.
(158) Siten kuin ne määritellään komission tiedonannossa – Suuntaviivat valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen (EUVL C 249, 31.7.2014, s. 1).
(159) Tiedot, joita edellytetään 17 päivänä kesäkuuta 2014 annetun komission asetuksen (EU) N:o 651/2014 liitteessä III ja komission asetuksen (EU) N:o 702/2014 liitteessä III. Takaisinmaksettavien ennakoiden, takausten, lainojen, etuoikeudeltaan huonompien lainojen ja muiden tukimuotojen tapauksessa on lisättävä asianomaisen välineen nimellisarvo kunkin tuensaajan osalta. Vero- ja sosiaaliturvamaksuetuuksien osalta yksittäisen tuen määrä voidaan ilmoittaa vaihteluvälejä käyttäen.
(160) Tiedot, joita vaaditaan komission asetuksen (EU) N:o 702/2014 liitteessä III ja 16 päivänä joulukuuta 2014 annetun komission asetuksen (EU) N:o 1388/2014 liitteessä III. Takaisinmaksettavien ennakoiden, takausten, lainojen, etuoikeudeltaan huonompien lainojen ja muiden tukimuotojen tapauksessa on lisättävä asianomaisen välineen nimellisarvo kunkin tuensaajan osalta. Vero- ja sosiaaliturvamaksuetuuksien osalta yksittäisen tuen määrä voidaan ilmoittaa vaihteluvälejä käyttäen.
(161) Valtiontukien avoimuusmoduulin julkisen haun kautta voi hakea myönnettyihin valtiontukiin liittyviä yksittäisiä tietoja, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet valtiontukea koskevien eurooppalaisten avoimuusvaatimusten mukaisesti. Hakusivusto on osoitteessa https://webgate.ec.europa.eu/competition/transparency/public?lang=fi.
(162) EUVL L 140, 30.4.2004, s. 1.
(163) EUVL C 426, 9.11.2022, s. 1.
(164) EUVL C 131 I, 24.3.2022, s. 1.
LIITE I
Sektorit ja alasektorit, joihin tämänhetkinen kriisi erityisesti vaikuttaa (1)
|
NACE-koodi |
Kuvaus |
1 |
0510 |
Kivihiilen kaivu |
2 |
0610 |
Raakaöljyn tuotanto |
3 |
0710 |
Rautamalmien louhinta |
4 |
0729 |
Muiden värimetallimalmien louhinta |
5 |
0891 |
Kemiallisten ja lannoitemineraalien louhinta |
6 |
0893 |
Suolan tuotanto |
7 |
0899 |
Muu muualla luokittelematon kaivostoiminta ja louhinta |
8 |
1041 |
Kasvi- ja eläinperäisten öljyjen ja -rasvojen valmistus |
9 |
1062 |
Tärkkelyksen ja tärkkelystuotteiden valmistus |
10 |
1081 |
Sokerin valmistus |
11 |
1106 |
Maltaiden valmistus |
12 |
1310 |
Tekstiilikuitujen valmistelu ja kehruu |
13 |
1330 |
Tekstiilien viimeistely |
14 |
1395 |
Kuitukankaiden ja kuitukangastuotteiden valmistus, lukuun ottamatta vaatteita |
15 |
1411 |
Nahkavaatteiden valmistus |
16 |
1621 |
Vaneriviilun ja puupaneelien valmistus |
17 |
1711 |
Massan valmistus |
18 |
1712 |
Paperin, kartongin ja pahvin valmistus |
19 |
1910 |
Koksituotteiden valmistus |
20 |
1920 |
Jalostettujen öljytuotteiden valmistus |
21 |
2011 |
Teollisuuskaasujen valmistus |
22 |
2012 |
Värien ja pigmenttien valmistus |
23 |
2013 |
Muiden epäorgaanisten peruskemikaalien valmistus |
24 |
2014 |
Muiden orgaanisten peruskemikaalien valmistus |
25 |
2015 |
Lannoitteiden ja typpiyhdisteiden valmistus |
26 |
2016 |
Ensiömuovin valmistus |
27 |
2017 |
Alkumuodossa olevan synteettisen kumin valmistus |
28 |
2060 |
Tekokuitujen valmistus |
29 |
2110 |
Lääkeaineiden valmistus |
30 |
2311 |
Tasolasin valmistus |
31 |
2313 |
Onton lasitavaran valmistus |
32 |
2314 |
Lasikuitujen valmistus |
33 |
2319 |
Muu lasin valmistus ja muokkaus, mukaan lukien tekniset lasituotteet |
34 |
2320 |
Tulenkestävien keraamisten tuotteiden valmistus |
35 |
2331 |
Keraamisten tiilien ja laattojen valmistus |
36 |
2332 |
Poltettujen tiilien ja muun rakennuskeramiikan valmistus |
37 |
2341 |
Keraamisten talous- ja koristetavaroiden valmistus |
38 |
2342 |
Keraamisten saniteettikalusteiden valmistus |
39 |
2351 |
Sementin valmistus |
40 |
2352 |
Kalkin ja kipsin valmistus |
41 |
2399 |
Muualla luokittelemattomien ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus |
42 |
2410 |
Raudan, teräksen ja rautaseosten valmistus |
43 |
2420 |
Putkien, profiiliputkien ja niihin liittyvien tarvikkeiden valmistus teräksestä |
44 |
2431 |
Raudan ja teräksen kylmävetäminen |
45 |
2442 |
Alumiinin tuotanto |
46 |
2443 |
Lyijyn, sinkin ja tinan tuotanto |
47 |
2444 |
Kuparin tuotanto |
48 |
2445 |
Muiden värimetallien valmistus |
49 |
2446 |
Ydinpolttoaineen valmistus |
50 |
2451 |
Raudan valu |
|
Prodcom-koodi |
Kuvaus |
1 |
81221 |
Kaoliini ja muut kaoliinipitoiset savet |
2 |
10311130 |
Jäädytetyt perunat, valmistetut tai säilötyt (mukaan lukien kokonaan tai osittain öljyssä kypsennetyt ja sen jälkeen jäädytetyt perunat, pois lukien etikan tai etikkahapon avulla säilötyt perunat) |
3 |
10311300 |
Kuivattu peruna hienona ja karkeana jauhona, hiutaleina, jyväsinä ja pelletteinä |
4 |
10391725 |
Tomaattisose ja -pyree, tiivistetty |
5 |
105122 |
Täysmaitojauhe |
6 |
105121 |
Rasvaton maitojauhe |
7 |
105153 |
Kaseiini |
8 |
105154 |
Laktoosi ja laktoosisiirappi |
9 |
10515530 |
Hera ja modifioitu hera, jauheena, rakeina tai muussa kiinteässä muodossa, tiivistetty tai tiivistämätön, lisättyä makeutusainetta sisältävä tai sisältämätön |
10 |
10891334 |
Leivontahiiva |
11 |
20302150 |
Lasiintuvat emalit ja lasitteet, enkopit ja niiden kaltaiset valmisteet, jollaisia käytetään keraamisessa, emaloimis- ja lasiteollisuudessa |
12 |
20302170 |
Nestemäiset lysterit ja niiden kaltaiset tuotteet, lasisulate (fritti) ja muu lasi jauheena, rakeina, suomuina tai hiutaleina |
13 |
25501134 |
Voimansiirtoakselien, nokka-akselien ja kampiakselien, kampien jne. osat, rautametallia, avoimessa muotissa taotut |
(1) Päästöintensiteetin ja kaupan intensiteetin perusteella luetellut sektorit ja alasektorit vastaavat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY täydentämisestä niiden toimialojen ja toimialojen osien määrittämisen osalta, joiden katsotaan olevan alttiita hiilivuodon riskille vuosina 2021–2030, 15 päivänä helmikuuta 2019 annetussa komission delegoidussa päätöksessä (EU) 2019/708 (EUVL L 120, 8.5.2019, s. 20) lueteltuja.
LIITE II
Tämän tiedonannon 2.8 jakson mukaista tukea koskevaan hakulomakkeeseen sisällytettävät tiedot
1. Tuensaajaa koskevat tiedot:
— |
Nimi, päätoimipaikan rekisteröity osoite, päätoimiala (NACE-koodi). |
— |
Yrityksen ilmoitus, että se ei ole pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivoissa tarkoitettu vaikeuksissa oleva yritys. |
— |
Tämän tiedonannon 85 kohdan mukaisesta ohjelmasta myönnetyn tuen osalta: vakuutus olla siirtämättä toimintoja ja 85 kohdan k alakohdassa luetellut sitoumukset. |
2. Tuettavaa investointia koskevat tiedot:
— |
Investoinnin lyhyt kuvaus. |
— |
Lyhyt kuvaus alueeseen kohdistuvista oletetuista myönteisistä vaikutuksista (esimerkiksi luotujen tai säilytettyjen työpaikkojen määrä, TKI-toiminta, koulutus, klusterin perustaminen ja hankkeen mahdollinen vaikutus alueen talouden vihreään ja digitaaliseen siirtymään). |
— |
Sovellettava kansallinen tai EU:n oikeusperusta (tai molemmat). |
— |
Töiden suunniteltu alkaminen ja investoinnin loppuun saattaminen. |
— |
Investoinnin sijaintipaikka (sijaintipaikat). |
— |
Tämän tiedonannon 86 kohdan mukaisen tuen osalta: tiedot 86 kohdan a alakohdan mukaisista muissa jäsenvaltioissa aikaansaaduista liitännäisinvestoinneista. Tiedot tuettavan investoinnin yhteyksistä aikaansaatuihin liitännäisinvestointeihin. |
3. Investoinnin rahoitusta koskevat tiedot:
— |
Investointikustannukset ja muut liitännäiskustannukset. |
— |
Tukikelpoiset kustannukset yhteensä. |
— |
Investoinnin toteuttamiseen kyseisellä alueella tarvittava tukimäärä. |
— |
Tuki-intensiteetti. |
— |
Tämän tiedonannon 86 kohdan mukaisen tuen osalta: rahoitusvajeanalyysi, mukaan lukien liiketoimintasuunnitelma ja nettonykyarvoa koskevat laskelmat nykyskenaarion ja vaihtoehtoisen skenaarion osalta sekä arvioidut investointikustannukset, toimintakustannukset, tulot ja loppuarvo molemmissa skenaarioissa (excel-muodossa) ja näitä tukeva näyttö. |
4. Tiedot tuen tarpeesta ja sen odotetusta vaikutuksesta:
— |
Lyhyt selvitys tuen tarpeesta ja sen vaikutuksesta investointia tai sijaintipaikkaa koskevaan päätökseen. Tähän on sisällyttävä selvitys vaihtoehtoisesta investointia tai sijaintipaikkaa koskevasta päätöksestä, jos tukea ei myönnetä. |
— |
Tämän tiedonannon 86 kohdan mukaisen tuen osalta:
|
17.3.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 101/47 |
Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen
(Asia M.11007 – REGAL REXNORD / ALTRA)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
(2023/C 101/04)
Komissio päätti 9. maaliskuuta 2023 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja todeta sen sisämarkkinoille soveltuvaksi. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavissa ainoastaan englanniksi, ja se julkistetaan sen jälkeen, kun siitä on poistettu mahdolliset liikesalaisuudet. Päätös on saatavilla
— |
komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot, |
— |
sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi) asiakirjanumerolla 32023M11007. EUR-Lex on Euroopan unionin oikeuden online-tietokanta. |
IV Tiedotteet
EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
Euroopan komissio
17.3.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 101/48 |
Euron kurssi (1)
16. maaliskuuta 2023
(2023/C 101/05)
1 euro =
|
Rahayksikkö |
Kurssi |
USD |
Yhdysvaltain dollaria |
1,0595 |
JPY |
Japanin jeniä |
140,18 |
DKK |
Tanskan kruunua |
7,4476 |
GBP |
Englannin puntaa |
0,87820 |
SEK |
Ruotsin kruunua |
11,1781 |
CHF |
Sveitsin frangia |
0,9820 |
ISK |
Islannin kruunua |
150,10 |
NOK |
Norjan kruunua |
11,4487 |
BGN |
Bulgarian leviä |
1,9558 |
CZK |
Tšekin korunaa |
24,011 |
HUF |
Unkarin forinttia |
396,43 |
PLN |
Puolan zlotya |
4,6963 |
RON |
Romanian leuta |
4,9215 |
TRY |
Turkin liiraa |
20,1194 |
AUD |
Australian dollaria |
1,5932 |
CAD |
Kanadan dollaria |
1,4565 |
HKD |
Hongkongin dollaria |
8,3165 |
NZD |
Uuden-Seelannin dollaria |
1,7150 |
SGD |
Singaporen dollaria |
1,4276 |
KRW |
Etelä-Korean wonia |
1 388,40 |
ZAR |
Etelä-Afrikan randia |
19,4759 |
CNY |
Kiinan juan renminbiä |
7,3045 |
IDR |
Indonesian rupiaa |
16 365,21 |
MYR |
Malesian ringgitiä |
4,7720 |
PHP |
Filippiinien pesoa |
58,188 |
RUB |
Venäjän ruplaa |
|
THB |
Thaimaan bahtia |
36,436 |
BRL |
Brasilian realia |
5,6005 |
MXN |
Meksikon pesoa |
20,2064 |
INR |
Intian rupiaa |
87,7298 |
(1) Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen
17.3.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 101/49 |
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSAn) tehtäviin liittyvillä aloilla toimivien elinten verkostoituminen
(2023/C 101/06)
Asetuksen (EY) N:o 178/2002 (1) 36 artiklan 2 kohdan mukaan Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen ”johtokunnan on laadittava toiminnanjohtajan tekemän ehdotuksen perusteella julkistettava luettelo jäsenvaltioiden nimeämistä toimivaltaisista elimistä, jotka voivat avustaa elintarviketurvallisuusviranomaista sen tehtävässä joko yksittäin tai verkostona”.
EFSAn johtokunta laati luettelon ensimmäisen kerran 19. joulukuuta 2006, minkä jälkeen
i. |
sitä päivitetään säännöllisesti EFSAn toiminnanjohtajan ehdotuksesta ja ottaen huomioon jäsenvaltioiden tekemät nimeämisten tarkistukset tai uudet nimeämisehdotukset (komission asetuksen (EY) N:o 2230/2004 (2) 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti), ja |
ii. |
se julkistetaan EFSAn verkkosivustolla, jolla julkaistaan myös toimivaltaisten elinten viimeksi päivitetty luettelo. |
Nämä tiedot ovat saatavilla EFSAn verkkosivustolla seuraavista osoitteista:
i |
EFSAn johtokunnan 7 päivänä maaliskuuta 2023 tekemä viimeisin muutos toimivaltaisten elinten luetteloon – http://www.efsa.europa.eu/en/partnersnetworks/scorg. |
EFSA päivittää tätä ilmoitusta säännöllisesti erityisesti edellä olevien linkkien osalta.
Lisätietoja saa osoitteesta Cooperation.Article36@efsa.europa.eu
(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002, annettu 28 päivänä tammikuuta 2002, elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä (EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1).
(2) Komission asetus (EY) N:o 2230/2004, annettu 23 päivänä joulukuuta 2004, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen tehtäviin liittyvillä aloilla toimivien elinten verkoston osalta (EUVL L 379, 24.12.2004, s. 64, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna).
V Ilmoitukset
HALLINNOLLISET MENETTELYT
Euroopan komissio
17.3.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 101/50 |
Ehdotuspyynnöt ja niihin liittyvät toimet vuosien 2023–2025 työohjelmassa, jolla pannaan täytäntöön Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelma (2021–2025)
(2023/C 101/07)
Tämä on ilmoitus vuosien 2023–2025 työohjelman, jolla pannaan täytäntöön Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelma (2021–2025), mukaisista toimista.
Komissio on hyväksynyt edellä mainitun työohjelman 16. maaliskuuta 2023 annetulla päätöksellä C(2023) 1650.
Toimet edellyttävät, että unionin yleisessä talousarviossa vuosiksi 2023, 2024 ja 2025 varatut määrärahat ovat käytettävissä budjettivallan käyttäjän hyväksyttyä vuosien 2024 ja 2025 talousarviot tai väliaikaisten kahdestoistaosien järjestelmän mukaisesti. Komissio pidättää itsellään oikeuden peruuttaa toimet tai oikaista niitä.
Vahvistus näiden ehtojen täyttymisestä ilmoitetaan Euroopan komission rahoitus- ja tarjousportaalissa (https://ec.europa.eu/info/funding-tenders/opportunities/portal/screen/programmes/euratom2027).
Tämä työohjelma, mukaan luettuina toimien määräajat ja talousarviot, ovat saatavilla edellä mainitussa rahoitus- ja tarjousportaalissa, jossa on myös tietoa toimien yksityiskohtaisista säännöistä sekä ohjeita hakijoille ehdotusten tekemistä varten. Kaikkia näitä tietoja pidetään ajan tasalla rahoitus- ja tarjousportaalissa.
MUUT SÄÄDÖKSET
Euroopan komissio
17.3.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 101/51 |
Erään viinialan nimityksen tuote-eritelmän vakiomuutoksen hyväksymistä koskevan tiedonannon julkaiseminen (komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 17 artiklan 2 ja 3 kohta)
(2023/C 101/08)
Tämä tiedonanto julkaistaan komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 (1) 17 artiklan 5 kohdan mukaisesti.
VAKIOMUUTOKSEN HYVÄKSYNNÄN TIEDOKSI ANTAMINEN
”Conca de Barberà”
PDO-ES-A1422-AM04
Tiedonannon päivämäärä: 20.12.2022
HYVÄKSYTYN MUUTOKSEN KUVAUS JA PERUSTELUT
1. Alkoholipitoisuuden ylärajan alentaminen ja haihtuvien happojen lisääminen
KUVAUS:
Alennetaan suojatulla alkuperänimityksellä ”Conca de Barberà” tuotettujen viinien todellista alkoholipitoisuutta ja kokonaisalkoholipitoisuutta ja lisätään haihtuvien happojen pitoisuutta etikkahappona ilmaistuna.
Muutetaan tuote-eritelmän fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia koskevaa 2.2 kohtaa ja yhtenäisen asiakirjan 4 kohtaa.
Kyseessä on vakiomuutos, koska se ei liity mihinkään komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 2019/33 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun tapaukseen.
PERUSTELU:
Conca de Barberàssa tuotetut viinit olivat perinteisesti viinejä, joiden alkoholipitoisuus oli alhainen, tai ne oli valmistettu rypälelajikkeista, joilla on kohtalainen alkoholipitoisuuden potentiaali.
Conca de Barberà merkittiin jo 27. heinäkuuta 1972 tehdyllä päätöksellä alueeksi, jolla tuotetaan alkoholipitoisuudeltaan alhaisia nk. ”vihreitä viinejä” (”vinos enverados”).
Vuonna 1981 julkaistussa José Peñínin espanjalaisia viinejä käsittelevässä käsikirjassa, jossa viitataan Conca de Barberàniin, mainitaan muiden ominaisuuksien ohella näiden viinien kohtalainen alkoholipitoisuus (alhaisin alkoholipitoisuus katalonialaisten viinien keskuudessa).
Conca de Barberà on perinteisesti ollut alue, jolla rypäleet eivät alueen ilmasto-olojen vuoksi kypsy normaalisti ja jolla tuotettujen viinien alkoholipitoisuus on kohtuullinen. Ilmastonmuutoksen vuoksi satovaihtelu on nykyään entistä yleisempää, mikä johtaa yleensä viinien alhaiseen alkoholipitoisuuteen.
Alkuperänimityksellä ”Conca de Barberà” suojattujen viinien tuottajiksi rekisteröityneet viininviljelijät ottavat entistä enemmän huomioon ympäristönsuojelunäkökohdat, ja luonnonmukaisten viinitarhojen määrä on kasvussa, minkä seurauksena kasvinsuojelukäsittelyjä tehdään vähemmän. Tästä syystä rypäleissä on enemmän mikro-organismeja ja siksi viinien haihtuvat hapot lisääntyvät alkoholikäymisen yhteydessä.
2. Yksinomaan trepat-rypälelajikkeesta valmistettujen punaviinien alkoholipitoisuutta koskevan poikkeuksen poistaminen
KUVAUS:
Poistetaan yksinomaan Trepat-rypälelajikkeesta valmistettujen punaviinien alkoholipitoisuutta (todellista ja kokonaisalkoholipitoisuutta) koskeva poikkeus.
Muutetaan tuote-eritelmän fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia koskevaa 2.2 kohtaa ja yhtenäisen asiakirjan 4 kohtaa.
Kyseessä on vakiomuutos, se ei liity mihinkään komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 2019/33 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun tapaukseen.
PERUSTELU:
Yksinomaan Trepat-rypälelajikkeesta valmistettujen punaviinien tilavuusprosentteina ilmastun todellisen alkoholipitoisuuden ja kokonaisalkoholipitoisuuden alaraja oli vahvistettu matalammaksi (11 % yleisen 11,5 tilavuusprosentin rajan sijaan). Nyt tehtävällä muutoksella lasketaan kaikkien viinien, mukaan lukien yksinomaan Trepat-lajikkeesta valmistettujen punaviinien, todellisen alkoholipitoisuuden sekä kokonaisalkoholipitoisuuden alarajaa siten, että kaikkien punaviinien todellinen vähimmäisalkoholipitoisuus on yhtäläinen.
3. Kahden lajikkeen lisääminen
KUVAUS:
Lisätään Querol- ja Garró-lajike.
Muutetaan tuote-eritelmän 6 kohtaa. Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan, koska lajikkeet otetaan käyttöön toissijaisina.
Kyseessä on vakiomuutos, koska se ei liity mihinkään komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 2019/33 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun tapaukseen.
PERUSTELU:
Alueella sijaitsevan viininvalmistamon pyynnöstä ja Institut Català de la Vinya i el Vi -instituutin (INCAVI) tekemien tutkimusten perusteella alkuperänimityksellä ”Conca de Barberà” suojattujen viinien eritelmään päätettiin sisällyttää punainen Querol- ja Garró-lajike, joista jälkimmäisestä käytetään myös nimitystä ”Mandó”.
Tutkimukset osoittavat, että näillä lajikkeilla on alkoholipitoisuuden kannalta ja värinsä ansiosta hyvä viininvalmistuspotentiaali. Tämä pätee sekä yhden lajikkeen viineihin että eri lajikkeita sekoittamalla valmistettuihin viineihin. Querol-lajike, josta saadaan korkealaatuisia viinejä, erottuu voimakkaan makunsa ja värin laadun ansiosta. Garró-lajikkeessa on kasviaromien lisäksi myös tuoreiden ja kandeerattujen hedelmien aromeja, minkä vuoksi katsotaan, että näistä lajikkeista valmistetut viinit ovat laatuviinejä.
YHTENÄINEN ASIAKIRJA
1. Nimi/nimet
”Conca de Barberà”
2. Maantieteellisen merkinnän tyyppi
SAN – suojattu alkuperänimitys
3. Rypäletuotteiden luokat
1. |
Viini |
3. |
Väkevä viini |
5. |
Laatukuohuviini |
8. |
Helmeilevä viini |
4. Viini(e)n kuvaus
1. Valko- ja roseeviinit
LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS
Valmistetaan murskatuista tai murskaamattomista tuoreista rypäleistä tai rypäleen puristemehusta ainoastaan täydellisellä tai osittaisella alkoholikäymisellä.
Valkoviini: vaalean kellanvihreistä voimakkaan kullanvärisiin; kirkkaita ja selkeitä, ei merkkejä sameudesta; perusaromit hallitsevia; nuorten viinien suutuntuma kevyt ja raikas.
Roseeviini: kypsyysasteesta riippuen violettiin ja sipulinkuoren sävyihin vivahtavasta voimakkaan punaisesta oransseihin sävyihin; tuoksultaan täyteläisiä, nuorissa viineissä voimakkaan kukkaisia ja/tai hedelmäisiä vivahteita sekä puutynnyrissä kypsytettynä mahdollisesti vaniljan vivahteita.
* |
Rikkidioksidipitoisuus enintään: 200 mg/l, jos sokeripitoisuus on alle 5 g/l, ja 250 mg/l, jos sokeripitoisuus on vähintään 5 g/l |
** |
Asianomaista unionin lainsäädäntöä sovelletaan niiden muuttujien raja-arvoihin, jotka eivät kuulu soveltamisalaan. |
Yleiset analyyttiset ominaisuudet |
|
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%) |
|
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%) |
10 |
Kokonaishappopitoisuus vähintään |
3,5 grammaa litrassa viinihappona ilmaistuna |
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra) |
18 |
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/l) |
|
2. Punaviini
LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS
Valmistetaan, murskatuista tai murskaamattomista, tuoreista rypäleistä tai rypäleen puristemehusta ainoastaan täydellisellä tai osittaisella alkoholikäymisellä. Väri voi vaihdella violettiin vivahtavasta voimakkaan kirsikanpunaisesta rubiininpunaiseen, jossa on häivähdys okraa. Aromit ovat puhtaita ja voimakkaita. Nuoret viinit ovat selvästi hedelmäisiä, ja niiden vaniljaiset, paahteiset ja mausteiset vivahteet voimistuvat tynnyrissä kypsytettäessä.
* |
Rikkidioksidipitoisuus enintään: 150 mg/l, jos sokeripitoisuus on alle 5 g/l, ja 200 mg/l, jos sokeripitoisuus on vähintään 5 g/l |
** |
Asianomaista yhteisön lainsäädäntöä sovelletaan niiden muuttujien raja-arvoihin, jotka eivät kuulu soveltamisalaan. |
Yleiset analyyttiset ominaisuudet |
|
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%) |
|
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%) |
10,5 |
Kokonaishappopitoisuus vähintään |
3,5 grammaa litrassa viinihappona ilmaistuna |
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra) |
20 |
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/l) |
|
3. Väkevä viini
LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS
Viinin sävyjen kirjo on laaja: se vaihtelee aivan läpinäkymättömistä ja voimakkaista sävyistä asteikon toiseen päähän puna- ja valkoviinien osalta, ja kypsyysasteen mukaan niissä on jopa meripihkan vivahteita. Viinit ovat pehmeän lämpimiä, ja niiden aromit ovat hedelmäisempiä, sillä niitä ei ole kypsytetty tynnyrissä. Kypsytetyissä viineissä on aldehydien ja kuivattujen hedelmien vivahteita. Suutuntumaltaan ne ovat lämpimiä, täyteläisiä ja viipyileviä.
* |
Rikkidioksidipitoisuus enintään: 150 mg/l, jos sokeripitoisuus on alle 5 g/l, ja 200 mg/l, jos sokeripitoisuus on vähintään 5 g/l |
* |
Asianomaista yhteisön lainsäädäntöä sovelletaan niiden muuttujien raja-arvoihin, jotka eivät kuulu soveltamisalaan. |
Yleiset analyyttiset ominaisuudet |
|
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%) |
|
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%) |
15 |
Kokonaishappopitoisuus vähintään |
milliekvivalenttia/litra |
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra) |
33,33 |
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/l) |
|
4. Laatukuohuviini
LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS
Viinien värin on oltava valko-, rosee- ja punaviineiltä odotetun mukainen, ja niiden aromien on oltava raikkaita, hedelmäisiä ja tyypillisiä niille lajikkeille, joista ne on valmistettu. Suutuntuma on raikas, kermainen ja tasapainoinen.
* |
Asianomaista yhteisön lainsäädäntöä sovelletaan niiden muuttujien raja-arvoihin, jotka eivät kuulu soveltamisalaan. |
Yleiset analyyttiset ominaisuudet |
|
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%) |
|
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%) |
9,5 |
Kokonaishappopitoisuus vähintään |
3,5 grammaa litrassa viinihappona ilmaistuna |
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra) |
|
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/l) |
185 |
5. Helmeilevä viini
LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS
Viinin on oltava väriltään valko- ja/tai roseeviinien kuvauksen mukainen, ja lisäksi siinä on oltava hiilidioksidia. Sen on oltava täyteläistä, hedelmäistä ja/tai kukkaisaa. Suutuntuma on tasapainoinen ja raikas ja hiilidioksidin vuoksi hieman kihelmöivä.
* |
Rikkidioksidipitoisuus enintään: 200 milligrammaa litrassa (valko- ja roseeviinit) ja 150 milligrammaa litrassa (punaviinit), kun sokeripitoisuus on alle 5 grammaa litrassa; 250 milligrammaa litrassa (valko- ja roseeviinit) ja 200 milligrammaa litrassa (punaviinit), kun sokeripitoisuus on vähintään 5 grammaa litrassa. |
* |
Asianomaista yhteisön lainsäädäntöä sovelletaan niiden muuttujien raja-arvoihin, jotka eivät kuulu soveltamisalaan. |
Yleiset analyyttiset ominaisuudet |
|
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%) |
|
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%) |
9 |
Kokonaishappopitoisuus vähintään |
milliekvivalenttia/litra |
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra) |
|
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/l) |
|
5. Viininvalmistusmenetelmät
5.1. Erityiset viininvalmistusmenetelmät
1.
Viininvalmistukseen liittyvä rajoitus
Rypäleet on korjattava erityisen huolellisesti. Suojatun alkuperänimityksen viinejä, joiden luonnollinen alkoholipitoisuus on vähintään 9 tilavuusprosenttia, valmistetaan ainoastaan riittävän kypsistä rypäleistä. Tuotos saa olla enintään 70 litraa rypäleen puristemehua tai viiniä 100 kilogrammalta korjattuja rypäleitä.
5.2. Enimmäistuotokset
1. |
12 000 kg rypäleitä/ha |
2. |
84 hehtolitraa hehtaaria kohden |
6. Rajattu maantieteellinen alue
Alue muodostuu viininviljelylohkoista, jotka sijaitsevat seuraavissa kunnissa tai seuraavilla maantieteellisillä alueilla:
|
Barberà de la Conca |
|
Blancafort |
|
Conesa |
|
L’Espluga de Francolí |
|
Forès |
|
Montblanc |
|
Pira |
|
Rocafort de Queralt |
|
Sarral |
|
Senan |
|
Solivella |
|
Vallclara |
|
Vilaverd |
|
Vimbodí |
Vilanova de Pradesin kunnassa rekisterilohkot 11, 16, 20 ja 21; palsta 23 rekisteripalstalla 10.
Cabra del Campin kunnassa lohko 1, palstat 13, 15, 18, 28, 29, 34, 66 ja 77; lohko 4, palstat 35 ja 51.
Aiguamúrcian kunnassa lohko 35, palsta 14; lohko 36, palsta 1; lohko 41, palsta 13.
Cabra del Campin ja Aiguamúrcian kunnissa mainitut palstat sijaitsevat suojatun alkuperänimityksen ”Conca de Barberà” rajojen ulkopuolella. Historiallisesti ne ovat kuitenkin olleet Agrícola de Barberà de la Conca, SCCL -viininvalmistamon ja/tai Bodegas Concavins SA:n toimittajien omaisuutta. Niitä voidaan näin ollen käyttää suojatulla alkuperänimityksellä ”Conca de Barberà” suojattujen viinien tuotannossa, jos ne täyttävät myös seuraavat vaatimukset:
— |
Edellä mainituilla tiloilla tuotettuja rypäleitä on käytetty edellä mainituissa viininvalmistamoissa jo ennen 1. tammikuuta 1989. |
— |
Tämä lupa on voimassa niin kauan kuin nykyiset omistajat tai heidän suoraan alenevassa polvessa olevat sukulaisensa omistavat edellä mainitut viiniköynnökset. Se katsotaan yksittäiseksi luvaksi, joka tarkastetaan erikseen. |
7. Pääasiallinen rypälelajike / pääasialliset rypälelajikkeet
|
MACABEO – VIURA |
|
TEMPRANILLO – ULL DE LLEBRE |
|
TREPAT |
8. Yhteyden/yhteyksien kuvaus
8.1. Viini
Tarragonan rannikon leutous, Lleidaa ympäröivien alueiden mannerilmasto sekä päivä- ja yölämpötilojen selvä ero pehmentävät Välimeren ilmastoa ja auttavat tuottamaan poikkeuksellisen laadukkaita kevyitä valkoviinejä, joissa on hienovarainen hedelmäinen aromi ja joiden alkoholipitoisuus on suhteellisen alhainen. Roseeviinit ovat kevyitä, hedelmäisiä ja raikkaita, koska niiden happopitoisuus on suhteellisen alhainen. Nuoret punaviinit ovat pehmeitä, kevyitä ja aromikkaita. Kypsytetyt punaviinit ovat täyteläisempiä ja aromaattisesti erittäin monivivahteisia ja viipyviä.
Conca de Barberàn hiekan- tai liejunsekainen maa antaa valkoviineille runkoa ja rakennetta, aivan kuten puna- ja roseeviineillekin. Jokipengermillä sijaitsevan kasvupaikan vaikutuksesta valko- ja roseeviineistä tulee pehmeämpiä, kun taas runsaasti liuskoittunut savipitoinen maa antaa punaviineille lisää väriä ja rakennetta.
8.2. Laatukuohuviinit ja helmeilevät viinit
Conca de Barberàn maaperä on tyypillisesti kalkkikivipitoista savimaata. Se antaa sekä kuohuviineille että helmeileville viineille runkoa ja rakennetta. Jokipengermillä sijaitsevan kasvupaikan vaikutuksesta niistä tulee pehmeämpiä.
8.3. Väkevä viini
Alueen savipitoinen maaperä antaa väkeville viineille väriä ja lisää rakennetta.
9. Olennaiset lisäedellytykset (pakkaaminen, merkinnät, muut vaatimukset)
|
Oikeudellinen kehys |
|
Kansallinen lainsäädäntö |
|
Lisäedellytyksen tyyppi |
|
Merkintöjä koskevat lisämääräykset |
|
Edellytyksen kuvaus |
Pakkaukset on merkittävä yksilöllisesti suojatun alkuperänimityksen sinetillä, ja jokaisessa pakkauksessa on oltava yksilöllinen tunnistenumero. Numero annetaan viininvalmistamossa pakkausvaiheessa olevan erän mukaan.
Nimen ”Conca de Barberà” merkinnässä käytettävien merkkien korkeus ei saa olla yli 4 mm tai puolta merkinnän ”Denominación de Origen” (alkuperänimitys) korkeudesta.
Pakkausmerkinnöissä on oltava seuraavat tiedot:
— |
pullottajaa tai kuljettajaa koskevissa tiedoissa mainitun kunnan nimi; |
— |
todellinen alkoholipitoisuus ilmaistuna tilavuuden prosenttiyksikköinä tai prosenttiyksikön puolikkaina, joita seuraa lyhenne ”til-%”; |
— |
tarvittaessa ilmoitus pullotetun tuotteen sisältämistä sulfiiteista; |
— |
maatalous-, kotieläin-, kalastus-, elintarvike- ja ympäristöministeriön ylläpitämään pullottajien rekisteriin kirjattu rekisteröintinumero; |
— |
jos tämä ilmoitetaan liikenimellä, se on sijoitettava visuaaliseen kenttään ja rekisteröitävä etukäteen Espanjan patentti- ja tavaramerkkivirastossa; tästä rekisteröinnistä on ilmoitettava maatalous-, kotieläin-, kalastus-, elintarvike- ja ympäristöministeriön ylläpitämään pullottajien rekisteriin; |
— |
eränumero voidaan sijoittaa sen visuaalisen kentän ulkopuolelle, johon pakolliset tiedot on merkitty; |
— |
lajikkeen nimi, jos vähintään 85 prosenttia viinin valmistukseen käytetyistä rypäleistä on kyseistä lajiketta; |
— |
enintään kolmen rypälelajikkeen nimi edellyttäen, että kyseinen viini on valmistettu kokonaisuudessaan näistä kolmesta lajikkeesta, ja aina sekoituksen prosenttiosuuksien mukaisessa alenevassa järjestyksessä; |
— |
jos rypälelajikkeita on enemmän kuin kolme, ne voidaan mainita sen visuaalisen kentän ulkopuolella, johon pakolliset tiedot on merkitty, aina sekoituksen prosenttiosuuksien mukaisessa alenevassa järjestyksessä; |
— |
satovuosi, jos vähintään 85 prosenttia viinin valmistukseen käytetyistä rypäleistä on korjattu kuvauksessa ilmoitettavana vuonna; |
— |
jotta viinit voidaan liittää viininviljelijän tai tilan nimeen, viinien on oltava peräisin saman viljelijän viinitarhoista tai tilalle rekisteröidyistä viinitarhoista; vastaavasti viinit on valmistettava yksinomaan kyseisen viininviljelijän tuottamista rypäleistä, ja valmistuksen on tapahduttava tilalla. |
Linkki tuote-eritelmään
http://incavi.gencat.cat/.content/005-normativa/plecs-condicions-do-catalanes/Arxius-plecs/Plec-de-Condicions-DOCB-control-canvis.pdf